PIENTEN JA KESKISUURTEN YRITYSTEN TUOTEKEHITYKSEN TIETOVIRTAMALLIT JA PATENTTI-INFORMAATION KÄYTTÖ

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "PIENTEN JA KESKISUURTEN YRITYSTEN TUOTEKEHITYKSEN TIETOVIRTAMALLIT JA PATENTTI-INFORMAATION KÄYTTÖ"

Transkriptio

1 PATENTTI- JA REKISTERIHALLITUS PIENTEN JA KESKISUURTEN YRITYSTEN TUOTEKEHITYKSEN TIETOVIRTAMALLIT JA PATENTTI-INFORMAATION KÄYTTÖ Loppuraportti Hanna Timonen Eila Järvenpää Jukka Tuomi Teknillinen korkeakoulu BIT Tutkimuskeskus Mika Waris Patentti- ja rekisterihallitus Idealuotsi-hanke

2 tietovirtamallit ja patentti-informaation käyttö Tiivistelmä Koventunut kilpailu kansainvälistyvillä markkinoilla pakottaa yritykset parantamaan ja tehostamaan omaa tuotekehitysprosessiaan valmistaakseen yhä laadukkaampia tuotteita ja saadakseen ne yhä nopeammin markkinoille. Tuotekehitystoiminnan kehittäminen ja tätä kautta innovaatioiden lisääntyminen, toiminnan tehostaminen sekä tuotekehityspanosten parempi kohdentaminen luovat kilpailukykyä myös kansallisella tasolla. Etenkin pienten ja keskisuurten yritysten rooli kansantalouden kannalta on merkittävä, sillä niiden osuus kaikista suomalaisista yrityksistä on noin 99 %, ja ne tuottavat 52 % yritysten liikevaihdosta sekä työllistävät 61 % kaikesta työvoimasta. Pienissä ja keskisuurissa yrityksissä oikeanlaisen tiedon saaminen osaksi tuotekehitystä on usein haastavampaa kuin suurissa yrityksissä, joissa tiedonhankinta voidaan organisoida omaksi toiminnokseen koko organisaation tasolla tai jossa on resursseja keskittää tiedonhankinta yhdelle tai useammalle henkilölle tuotekehityksen sisällä. Euroopan patenttiviraston EPO:n toteuttaman tutkimuksen mukaan 80 % yrityksistä pitää patentti-informaatiota joko hyvin tai kohtuullisen arvokkaana. Tutkimuksen keskeinen johtopäätös oli, että patentti-informaation arvo kasvaa suhteessa yrityksen kokoon: pienistä alle 50 henkilöä työllistävistä yrityksistä vain 25 % piti patentti-informaatiota hyvin arvokkaana, kun taas yli 500 henkilöä työllistävissä yrityksissä vastaava prosenttiosuus oli 60 %. Patentti-informaatio on tuotekehityksen kannalta merkittävä tiedonlähde useastakin syystä. Patentti-informaation kautta saatu tieto on ensinnäkin ainutlaatuista: noin % kaikesta teknologisesta tiedosta julkaistaan patenttihakemuksissa, ja hyvin usein tätä informaatiota ei löydy muista julkaisuista. Vaikka sama tieto julkaistaisiin myös muualla, uudet patenttijulkaisut sisältävät tyypillisesti tuoretta tietoa, joka ei siis vielä ole saatavissa muista tiedonlähteistä. Verrattuna muihin tiedonlähteisiin, joiden kautta uusi tieto leviää ensimmäisenä, patentti-informaatio on lisäksi paremmin suoraan sovellettavissa tuotekehitystoiminnan tarpeisiin. Patentti-informaation avulla voidaan välttää kehittämästä jo olemassa olevia teknisiä ratkaisuja. Voidaan arvioida, että noin 40 % Suomessa tutkimukseen ja tuotekehitykseen käytetyistä voimavaroista kuluu tällä hetkellä jo olemassa olevien ratkaisujen uudelleen löytämiseen. Kun tutkimus- ja kehittämistoimintaan käytettiin yritysten ja julkisen sektorin toimesta vajaa viisi miljardia euroa vuonna 2004, saatetaan Suomessa siis käyttää jopa kaksi miljardia euroa vuodessa päällekkäiseen tuotekehitykseen. Tutkimusten mukaan patentti on myös hyötysuhteeltaan paras mahdollinen yrityksen ulkopuolinen tiedonlähde tuotekehitykselle. Tuotekehitystoiminnan menestymisen kannalta on olennaista, että tuotekehitysprosessiin saadaan integroitua oleellinen tieto juuri oikeaan aikaan. Jotta tähän voitaisiin päästä, on ensin tunnettava pienten ja keskisuurten yritysten tuotekehitysprosessit ja niissä kulkevat tietovirrat. Tässä tutkimuksessa tarkasteltiin tuotekehityksen tietovirtoja neljässätoista pienessä ja keskisuuressa valmistavan teollisuuden yrityksessä. Tutkimus tehtiin haastatteluja kyselytutkimuksena, johon osallistui 14 kohdeyrityksestä yhteensä 70 ihmistä. Tulosten pohjalta pienten ja keskisuurten yritysten tuotekehitysprosessit ja näiden tietovirrat on jaettu kolmeen yritysryhmään: vuorovaikuttajiin, seuraajiin sekä teknologiaintensiivisiin

3 tietovirtamallit ja patentti-informaation käyttö asiakkaiden kuuntelijoihin. Nämä eri yritysryhmät käyttävät teknologista ja liiketoiminnallista tietoa eri tuotekehityksen vaiheissa ja hakevat tietoa erityyppisistä tiedonlähteistä. Vuorovaikuttajat ovat aktiivisia toimijoita, jotka hakevat tietoa etenkin informaaleista tiedonlähteistä, esimerkiksi yhteistyökumppaneilta. Selvittäjät sen sijaan käyttävät lähinnä formaaleita, kirjallisia tiedonlähteitä, eivätkä pyri aktiivisesti vaikuttamaan omaan toiminta-ympäristöönsä. Tarkkailijat puolestaan olivat hyvin aktiivisia teknologisen tiedon suhteen, mutta etsivät liiketoiminnallista tietoa lähinnä vain asiakkailtaan. Näiden kolmen yritys-ryhmän tietovirtamallit poikkeavat myös toisistaan, kuten alla olevista kuvista voidaan nähdä. Yritysryhmä 1: vuorovaikuttajat. Yritysryhmä 2: selvittäjät. Yritysryhmä 3: tarkkailijat. Tässä tutkimuksessa mukana olleissa yrityksissä patentti-informaation rooli tuotekehityksessä ei ollut merkittävä, eivätkä yritykset tunteneet patentti-informaation erilaisia käyttömahdollisuuksia. Aikaisemmissa tutkimuksissa on havaittu, että patenttiinformaation käyttömahdollisuudet tuntevat ja patentteja tiedonlähteenä käyttävät yritykset kokevat patentti-informaation roolin merkittävämmäksi. Tämän tutkimuksen lopussa 50 % kohdeyrityksistä arvioikin, että patentti-informaation käytön lisääminen tuotekehityksessä pudottaisi tuotekehityskustannuksia vähintään 10 % yksittäistä tuotekehitysprojektia kohden. Samalla 57 % kohdeyrityksistä arvioi myös, että tuotekehitysprojektien kesto vähenisi myös vähintään 10 %. Patentti-informaation hyödyntäminen nykyisessä muodossaan on kuitenkin kohtuullisen vaikeaa, mikä korottaa kynnystä integroida patenttiinformaation hyödyntäminen osaksi tuotekehitystä. Tulevaisuudessa tulisikin pienille ja keskisuurille yrityksille tarjota toisaalta enemmän opastusta ja ohjeistusta patenttiinformaation hyödyntämisen tavoista. Tämän lisäksi patentti-informaation ympärille tulisi kehittää uudenlaisia tietointensiivisiä palveluita, jotka voivat jalostaa patentti-informaatiota sellaiseen muotoon, että se on helpommin tuotekehityshenkilöstön hyödynnettävissä.

4 tietovirtamallit ja patentti-informaation käyttö Sisällys 1 JOHDANTO TUTKIMUKSEN LÄHTÖKOHTA JA TAVOITTEET Tutkimusmenetelmät Tutkimusraportin rakenne 3 2 TUTKIMUKSEN VIITEKEHYS Yritysten tuotekehitystoiminta Tiedonhallinta yritysten tuotekehitystoiminnassa 5 Tiedonhallinta tuotekehityksessä 5 Tuotekehityksen tiedonlähteet Patentti-informaatio yritysten tuotekehityksessä 9 Patentti-informaatio tuotekehityksen tiedonlähteenä 9 Patentti-informaation merkitys tuotekehitystoiminnalle 10 3 TUTKIMUSAINEISTO Kohdeyritysten valinta Kohdeyritykset 15 4 TULOKSET Yritysryhmien muodostaminen Vuorovaikuttajat (1. yritysryhmä) Selvittäjät (2. yritysryhmä) Tarkkailijat (3. yritysryhmä) Yritysryhmien arviointia Patentti-informaation käyttö ja sen vaikuttavuuden arviointi 31 5 SUOSITUKSET 35 LÄHTEET 38 LIITTEET 40

5 tietovirtamallit ja patentti-informaation käyttö 1(40) 1 Johdanto 1.1 Tutkimuksen lähtökohta ja tavoitteet Tämä tutkimus on toteutettu osana Patentti- ja rekisterihallituksen Idealuotsi-hanketta, jonka tavoitteena on parantaa ja tehostaa teollisuusoikeuksien tunnettavuutta ja hyväksikäyttöä suomalaisissa pienissä ja keskisuurissa yrityksissä. Tämän osaprojektin rahoittajana on toiminut Työministeriön Työelämän kehittämisohjelma Tykes. Tutkimus on tehty Teknillisen korkeakoulun BIT Tutkimuskeskuksessa. Tutkimuksen on toteuttanut tutkimusapulainen Hanna Timonen. Tutkimuksen vastuullinen johtaja on ollut professori Eila Järvenpää, ja projektipäällikkönä on toiminut tutkimusjohtaja Jukka Tuomi. Tuotekehitys on yksi keskeinen yritysten kilpailuetua luova liiketoimintaprosessi. Tänä päivänä koventunut kilpailu kansainvälistyvillä markkinoilla pakottaa yritykset parantamaan ja tehostamaan omaa tuotekehitysprosessiaan valmistaakseen yhä laadukkaampia tuotteita ja saadakseen ne yhä nopeammin markkinoille. Tuotekehitystoiminnan kehittäminen ja tätä kautta innovaatioiden lisääntyminen, toiminnan tehostaminen sekä tuotekehityspanosten parempi kohdentaminen luovat kilpailukykyä myös kansallisella tasolla. Kansallinen innovaatiojärjestelmä muodostuu niistä resursseista ja toimijoista, joiden avulla uusia tuotteita, palveluita ja prosesseja kehitetään ja saatetaan markkinoille. Tämän järjestelmän ytimessä ovat yritykset, joiden päämääränä on tuoda uusia tuotteita markkinoille. Etenkin pienten ja keskisuurten yritysten rooli kansantalouden kannalta on merkittävä, sillä niiden osuus kaikista suomalaisista yrityksistä on 98,8 %, ja ne tuottavat 52,1 % yritysten liikevaihdosta sekä työllistävät 61,2 % kaikesta työvoimasta (Tilastokeskus 2005b). Pienissä ja keskisuurissa yrityksissä oikeanlaisen tiedon saaminen osaksi tuotekehitystä on usein haastavampaa kuin suurissa yrityksissä, joissa tiedonhankinta voidaan organisoida omaksi toiminnokseen koko organisaation tasolla tai jossa on resursseja keskittää tiedonhankinta yhdelle tai useammalle henkilölle tuotekehityksen sisällä. Useissa suurissa yrityksissä voi esimerkiksi olla yksi tai useampia patenttiinsinöörejä, joiden tehtävänä on osaltaan huolehtia tiedon etsimiseen patenttitietokannoista. Pienissä ja keskisuurissa yrityksissä tiedonhankinta on taas tyypillisesti joko jaettu useamman henkilön hoidettavaksi muiden töiden ohessa tai jokaisen oletetaan oma-aloitteisesti hakevan tietoa tarvitsemistaan asioista ilman sen suurempaa koordinointia. Tämän tutkimuksen tavoitteena on selvittää, minkälaisia tietolähteitä suomalaiset pienet ja keskisuuret yritykset todella käyttävät, minkälaista tietoa näistä erilaisista tietolähteistä oikeasti hankitaan sekä miten tämä tieto integroituu osaksi yritysten tuotekehitysprosessia. Erityisenä kiinnostuksen kohteena tutkimuksessa oli havainnoida, minkälainen on patentti-informaation rooli ja vaikutus osana käytettäviä tiedonlähteitä. Tutkimustulosten pohjalta muodostettiin kolme yritysryhmää, joiden tiedonhankinta ja tiedon integroiminen osaksi tuotekehitysprosessia on erilaista. Jokaiselle yritysryhmälle muodostettiin oma tietovirtamallinsa, joka kuvaa sitä, minkälaista tietoa missäkin tuotekehitysprosessin vaiheessa tuotekehitykseen siirtyy, sekä minkälaisista lähteistä sitä

6 tietovirtamallit ja patentti-informaation käyttö 2(40) tyypillisesti hankitaan. Näiden mallien pohjalta esitetään lopuksi suosituksia siitä, miten patentti-informaatio voitaisiin paremmin integroida osaksi tutkittuja tuotekehitysprosesseja eri yritysryhmissä. 1.2 Tutkimusmenetelmät Tutkimus toteutettiin helmi-lokakuussa vuonna Tutkimuksen alussa tutustuttiin aihealueen kirjallisuuteen sekä oltiin yhteydessä tutkimuksen kohdeyrityksiin. Tutkimuksen toisessa vaiheessa huhti-toukokuussa kerättiin aineistoa kaikista kohdeyrityksistä haastatteluiden sekä kyselylomakkeen avulla. Jokaisesta kohdeyrityksestä haastateltiin vähintään tuotekehityksestä vastaavaa johtajaa. Osassa yrityksistä haastattelussa oli lisäksi mukana muita tuotekehitysjohtajan määrittelemiä tuotekehityksen avainhenkilöitä, sekä yhdessä yrityksessä haastateltiin paitsi tuotekehityksestä, myös tuotteistuksesta vastaavaa johtajaa. Haastatteluiden avulla pyrittiin ymmärtämään kuinkin yrityksen tuotekehitystoimintaa ylipäätään, toiminnan kontekstia sekä mallintamaan yrityksen tuotekehitysprosessi. Lisäksi selvitettiin alustavasti yrityksen tuotekehityksessään käyttämiä tietolähteitä. Käytetty haastattelurunko on nähtävissä liitteessä 1. Jokaisessa kohdeyrityksessä määriteltiin yhdessä tuotekehityksestä vastaavan johtajan kanssa yrityksen tuotekehitykseen aktiivisesti osallistuvat henkilöt, jotka osallistuivat haastattelun jälkeen toteutettuun kyselytutkimukseen. Kyselytutkimuksessa pyrittiin ymmärtämään tuotekehityksen tiedonhaun ja -välityksen verkostoa, eli selvitettiin, minkälaisia tietolähteitä tuotekehityksessä käytettiin, minkälaista tietoa niiden kautta haettiin, sekä kenelle kyseistä tietoa välitettiin tuotekehityksen sisällä. Käytetty kyselylomake on nähtävissä liitteessä 2. Aineiston keräämisen jälkeen saatu aineisto analysoitiin ensin yrityskohtaisesti. Saatujen tulosten pohjalta jokaisesta kohdeyrityksestä muodostettiin tuotekehityksen tietovirtamalli sekä arviointi siitä, miten tuotekehityksen sisäinen tiedonhallinta toimii. Tehtyjä haastatteluja analysoitiin laadullisesti teemoittain. Kyselylomakkeiden vastauksia analysoitiin käyttämällä sosiaalista verkostoanalyysiä, jonka lisäksi niiden pohjalta laskettiin joitakin määrällisiä tunnuslukuja. Tutkimuksen neljännessä vaiheessa kesäkuussa vierailtiin kaikissa kohdeyrityksissä uudelleen. Yrityskohtaisten tulosten esittelyn yhteydessä yritysten edustajien kanssa arvioitiin, vastasiko muodostettu malli yrityksen kuvaa omasta tuotekehitystoiminnastaan. Tulosten esittelemisen lisäksi yrityksille kerrottiin patenttiinformaation tarjoamista mahdollisuuksista tuotekehityksessä, jonka jälkeen yrityksen edustajia pyydettiin tämän tiedon pohjalta arvioimaan, minkälaisia vaikutuksia patenttien integroimisella yhdeksi tiedonlähteeksi olisi heidän omaan tuotekehitystoimintaansa ja sen onnistumiseen. Tämä arviointi toteutettiin lyhyen kyselylomakkeen avulla, joka on nähtävissä liitteessä 3.

7 tietovirtamallit ja patentti-informaation käyttö 3(40) Tutkimuksen loppuvaiheessa yksittäisten tulosten ja tietovirtamallien pohjalta muodostettiin kolme yritysryhmää, jotka kuvaavat laajemmin niitä erilaisia tapoja, jolla tiedonhankinta ja tiedon integroiminen osaksi tuotekehitysprosessia oli kohdeyrityksissä järjestetty. Näille kolmelle yritysryhmälle tehtiin yleiset tietovirtamallit, joiden pohjalta kehitettiin yleisiä suosituksia siitä, miten patentti-informaation käyttöä pienissä ja keskisuurissa yrityksissä voitaisiin parantaa tuotekehityksen osalta. 1.3 Tutkimusraportin rakenne Tämä raportti on jäsennelty siten, että aluksi luvussa 2 esitetään kirjallisuustutkimuksen kautta muodostettu tutkimuksen viitekehys. Luvussa 3 esitellään tutkimuksen kohdeyritykset yleisellä tasolla sekä esitetään kunkin yrityksen tiedonhallintaa sekä muodostettu tietovirtamalli. Luvussa 4 esitetään tutkimuksen tulokset eli yrityskohtaiset tietovirtamallit ja luvussa 5 esitetään suosituksia siitä, miten eri yritysryhmien kohdalla voitaisiin parantaa patentti-informaation käyttöä. Raportin lopuksi esitetyt asiat vedetään vielä yhteen sekä esitetään mahdollisia jatkotutkimushankkeita.

8 tietovirtamallit ja patentti-informaation käyttö 4(40) 2 Tutkimuksen viitekehys 2.1 Yritysten tuotekehitystoiminta Tänä päivänä teollisuudessa syntyvät tuotteet ovat yhä monimutkaisempia laitteita, jotka perustuvat yhä enemmän myös elektroniikkaan ja ohjelmistoihin. Tuotekehitystyö saattaakin nykypäivänä vaatia useiden eri alueiden ja tekniikoiden asiantuntemusta. Perustuotteen kehittäminen saattaa olla hyvin pitkä, jopa vuosia kestävä prosessi, mutta toisaalta uusia tuotemalleja tulisi tuoda markkinoille yhä nopeammin. Tässä tilanteessa yrityksen kyky kehittää uusia tuotteita on yksi sen merkittävimpiä kilpailutekijöitä. Tuotekehitystä ja yrityksissä tapahtuvaa tuotekehitystoimintaa on kirjallisuudessa kuvattu monella eri tapaa. Esimerkiksi elinkaarimallit kuvaavat tuotteen kehityksen tyypilliset vaiheet aina vaatimusmäärittelystä tuotteen käytöstä poistumiseen saakka. Tässä tutkimuksessa halutaan kuitenkin tarkastella tuotekehitystä yrityksen sisäisenä toimintona, joka päättyy tuotteen siirtymiseen tuotantoon ja markkinoille. Tällöin tarkasteluun on valittu tuotekehityksen prosessinäkökulma, joka kuvaa tuotekehitykseen liittyviä erilaisia prosesseja ja näiden riippuvuussuhteita. Prosessinäkökulmassa yrityksen tuotekehitystoiminnassa erotetaan erilaisia prosesseja, jotka tyypillisesti joko ajallisesti seuraavat toisiaan tai jotka ovat luonteeltaan iteratiivisia. Yksi tunnetuimpia tuotekehityksen prosessimalleja myös Suomessa on Karl Ulrich ja Eppingerin kehittämä prosessimalli, jota on tässä tutkimuksessa käytetty lähtökohtana tutustuttaessa kohdeyritysten tuotekehitystoimintaan. Se sopii hyvin käytettäväksi myös tässä tutkimuksessa, sillä se kuvaa nimenomaan hyvin perinteistä, teollista tuotekehitysprosessia, jossa on selkeästi erotettu eri vaiheita. Kuvassa 1 näkyvässä Ulrichin ja Eppingerin prosessimallissa on erotettavissa kuusi vaihetta. Prosessi lähtee liikkeelle ideoinnista, jonka pohjalta voidaan kehittää varsinainen tuotekonsepti, eli jonkinnäköinen luonnos ja kuvaus tuotteesta ja sen toiminnallisuudesta. Tuotekonsepti on siis oikeastaan tuoteidea, joka on kuvattu kirjallisesti sellaisessa muodossa, että se voi toimia tuotteen suunnittelun pohjana. Varsinainen tuotteen suunnittelu voidaan edelleen jakaa kahteen osaan: järjestelmien suunnitteluun, jossa määritellään tuotearkkitehtuuri eli minkälaisista suuremmista kokonaisuuksista tuote muodostuu, sekä yksityiskohtaiseen suunnitteluun, jossa lopulta tuote testataan ja viimeistellään, jonka jälkeen se voidaan lopulta siirtää tuotantoon. (Ulrich & Eppinger 2000) Kuva 1: Ulrichin ja Eppingerin tuotekehityksen prosessimalli (Tuomi 2004). Prosessinäkökulman lisäksi tuotekehitystä voidaan tarkastella myös tiedon ja tiedonhallinnan näkökulmasta. Paul Trott esittää, että olennaista tuotekehitysprosessissa on nimenomaan se, että tietoa kerätään myös organisaation ulkopuolelta, ja että se integroidaan osaksi tuotekehitystoimintaa. Hänen korostaa, että tuotekehityksessä tietoa

9 tietovirtamallit ja patentti-informaation käyttö 5(40) etsitään organisaation ulkopuolelta nimenomaan liittyen teknologiseen kehitykseen sekä toisaalta yhteiskunnassa ja markkinoilla tapahtuviin muutoksiin, jotka myös vaikuttavat asiakastarpeisiin. Vasta tätä kautta yritykset voivat löytää uusia liiketoimintamahdollisuuksia eli uusia ja innovatiivisia tuoteideoita, joilla on mahdollisuuksia menestyä markkinoilla. (Trott 2002) Tässä tutkimuksessa kerätyn aineiston analyysissä on käytetty pohjana Ulrichin ja Eppingerin prosessimallissa esitettyjä vaiheita. Mallia ei kuitenkaan ole käytetty sellaisenaan, jotta luodut kuvaukset vastaisivat täysin niitä toimintoja ja vaiheita, joita tutkimuksen kohdeyritysten tuotekehityksessä oli havaittavissa. Mallissa esitettyjä vaiheita on siis sovellettu ja käytetty yleistermien tavoin viitattaessa niihin käytännön toimiin, joita kohdeyritysten tuotekehityksessä oli havaittavissa. 2.2 Tiedonhallinta yritysten tuotekehitystoiminnassa Tiedonhallinta tuotekehityksessä Tuotekehitys on tietointensiivinen toiminto, eli se perustuu suurimmaksi osaksi tiedon ja osaamisen soveltamiselle ja kaupallistamiselle. Tietointensiivisyys on siis jossain määrin liitettävissä sellaisiin tehtäviin, jotka voidaan katsoa liittyvän asiantuntijatyön piiriin, eli joissa tiedolla ja osaamisella on suuri rooli. Kun yritysten tuotekehitystä tarkastellaan tietointensiivisenä toimintana, voidaan sen katsoa olevan tietoa kumuloiva prosessi: tuotekehityksessä olemassa olevan tiedon päälle hankitaan uutta tietoa. Tämä tieto linkittyy edelleen muuhun yrityksessä olemassa olevaan tietoon, jolloin tieto kumuloituu edelleen. Tätä tiedon kumulaatioprosessia voidaan kuvata spiraalina (kuva 2), jossa uusi tieto kerääntyy aikaisemman tiedon päälle. On huomattava, että uusi tieto tässä tarkoittaa nimenomaan sitä, että tieto on uutta tuotekehityksen sisällä, eli kyseinen tieto voidaan saada tai hankkia joko yrityksen muista toiminnoista tai kokonaan yrityksen ulkopuolelta. (Trott 2002) Jotta tiedon kumuloituminen voisi käytännössä toteutua, tulee tuotekehityksen tiedonhallintaa hallita niin, että kaikki saatu tai hankittu tieto saadaan käyttöön tuotekehitysprosessin aikana. Vain tällä tavoin voidaan prosessin aikana ajatella syntyvän uutta tietoa, joka lopulta johtaa uuden tuotteen syntymiseen: uutta tietoa ei voi luoda tyhjästä, vaan se vaatii aina jonkinlaista aikaisempaa tiedon siirtymistä henkilöltä toiselle tai paikasta toiseen. Toisin sanoen, uuden tiedon voidaan katsoa syntyvän, kun erilaisia tietoja yhdistellään tai kun tieto muuttaa muotoaan. Tieto muuttaa muotoaan silloin, kun ihminen omaksuu hänelle uutta tietoa suhteessa omaan aikaisempaan tietoonsa tai kun hän onnistuu pukemaan se sanoiksi eli eksplikoimaan omaa hiljaista tietoaan ja osaamistaan (Nonaka & Takeuchi 1995). Kaikissa uuden tiedon luomisen tavoissa on siis havaittavissa se, että tiedon on liikuttava yksilöiden välillä joko jonkin median välityksellä, tai suoraan ihmiseltä ihmiselle. Tiedon siirtyminen on siis ennakkoehto uuden tiedon luomiselle.

10 tietovirtamallit ja patentti-informaation käyttö 6(40) Kuva 2: Tiedon kumulaatioprosessi (Trott 2002). Tiedon siirtymistä yksilöiden välillä voidaan mallintaa tietovirran käsitteen avulla. Tietovirran käsitettä ei tule tässä yhteydessä kuitenkaan käsittää konkreettisesti muiden resurssivirtojen tavoin, kuten tehdään esimerkiksi Porterin (1985) arvoketjumallissa. Arvoketjunmallissa tiedon ajatellaan virtaa yhdessä muiden resurssien kanssa yrityksen eri toimintojen läpi, jotka kukin tuottavat virtaan jotain lisäarvoa. Tässä tutkimuksessa tietovirtoja ei kuitenkaan tarkastella arvonluonnin vaan puhtaasti tiedon siirtymisen kannalta. Tietovirta käsitetään siis tiedoksi, jonka välittyy lähettäjältä vastaanottajalle, joka puolestaan tulkitsee sen omista lähtökohdistaan käsin, yhdistää vastaanottamansa tiedon aikaisempiin tietoihinsa ja omiin käsityksiinsä, tekee sen pohjalta omia tulkintojaan ja soveltaa saamaansa tietoa uudella tavalla. Tässä tutkimuksessa tietovirtoja käsitellään siis suhteessa siihen, miten tietoa hankitaan yrityksen ulkopuolelta osaksi tuotekehitystoimintaa. Puhumme siis tuotekehitykseen virtaavasta tiedosta, jota kautta yritys voi sekä kehittää omaa osaamistaan ja tietoisuuttaan tuotekehitykseen liittyen että kehittää omaa tuotekehitystoimintaansa vastaamaan paremmin markkinoiden ja asiakkaiden erilaisia vaatimuksia ja toiveita. Tuotekehityksen tiedonlähteet Tiedonlähteet jaetaan informaatiotutkimuksessa tyypillisesti kahteen kategoriaan: informaaleihin ja formaaleihin tiedonlähteisiin. Formaalit tiedonlähteet ovat sellaisia, joissa tieto on eksplisiittisessä muodossa. Tällöin se voidaan esittää hyvin

11 tietovirtamallit ja patentti-informaation käyttö 7(40) yksityiskohtaisesti, kirjoituksena, taulukoina, piirroksina jne. ja tieto voidaan näin ollen myös varmentaa. Informaalit tiedonlähteet eivät puolestaan ole tyypillisesti yleisesti saatavissa. Voidaan puhua esimerkiksi kontaktiverkostosta, jonka kautta tietoa saadaan esimerkiksi kuulopuheena, sähköpostina ja henkilökohtaisten kontaktien välityksellä. Informaaleja tiedonlähteitä ovat siis henkilöt ja tilanteet, joista voi saada informaatiota, samoin kuin sellaiset tallenteet, jotka eivät ole julkisia. Taulukossa 1 on listattu kirjallisuudessa esitettyjä formaaleja ja informaaleja tiedonlähteitä, joita tuotekehityksessä tyypillisesti käytetään. Kyseistä jaottelua ja listattuja tiedonlähteitä on myös käytetty tämän tutkimuksen aineistonkeruun pohjana. Taulukko 1: Tuotekehityksen tiedonlähteitä (Trott 2002 ja Choo 2000 pohjalta). Sisäiset tiedonlähteet Ulkoiset tiedonlähteet Formaalit tiedonlähteet Informaalit tiedonlähteet Sisäiset dokumentit kuten kokouspöytäkirjat, muistiot, sisäiset raportit ja selvitykset sekä sisäiset ohjeet Palaverit, tapaamiset ja keskustelut yrityksen sisällä toimivien henkilöiden kanssa Julkiset mediat, alan kirjallisuus, tieteellinen kirjallisuus, tutkimusraportit, alan lehdet, myyntikatalogit, patentit sekä erilaiset tietokannat Tapaamiset ja keskustelut ulkopuolisten asiantuntijoiden, partnereiden, toimittajien tai muiden yhteistyökumppanien kanssa, messut, konferenssit, ulkopuolisten konsulttien käyttö, keskustelulistat ja uutisryhmät Formaalit tiedonlähteet ovat toki luotettavia tiedonlähteitä, mutta ne eivät ole hyödyllisiä silloin, kun tarvitaan hyvin tuoretta tietoa. Informaalit tiedonlähteet ovat puolestaan nopeita, joustavia, ja vuorovaikutteisia, sekä usein helpompia käyttää. Informaaleista tiedonlähteistä saatu tieto voi kutienkin olla epätäydellistä ja vaikeaa varmistaa. Formaalit tiedonlähteet ovat toisaalta yleensä julkisesti saatavilla olevaa tietoa, kun taas informaalit lähteet perustuvat henkilökohtaisiin suhteisiin, eivätkä ole kaikkien käytettävissä. Tutkittaessa yritysjohtajien tiedonhankintaa heidän on todettu suosivan tyypillisesti informaaleja ja henkilösuhteisiin perustuvia tiedonhankintakanavia. Samoin yrityksissä luotetaan tyypillisesti enemmän sisäisiin tiedonlähteisiin kuin yrityksen ulkopuolisiin lähteisiin, koska ne vastaavat tiedontarpeeseen tavalla, joka vähentää epävarmuutta: tietoa on jo sovellettu yrityksen omaan kontekstiin, eikä sitä enää tarvitse suodattaa ja arvioida samalla tavalla. Toisaalta tiedonlähteinä suositaan myös niitä lähteitä, jotka ovat helposti saavutettavissa kuten yrityksen oma materiaali, työtoverit tai vaikkapa ammattilehdet. (Choo 2000) Tämäntyyppiset yleistykset eivät kuitenkaan suoraan ole siirrettävissä koskemaan tuotekehitystä, sillä siellä tarvittava tieto on luonteeltaan hyvin erilaista. Jaotteluja siitä, minkälaisia tiedonlähteitä yrityksessä käytetään, on kuitenkin tehty yleisellä tasolla tutkittaessa sitä, miten yritykset tarkkailevat tai seuraavat omaa toimintaympäristöään (eng. environmental scanning). Chun Wei Choo on erotellut toimintaympäristön seurannan alueella neljä erilaista lähestymistapaa jotka kuvaavat nimenomaan sitä, minkälaisia tiedonlähteitä yritykset suosivat sekä miten näitä tiedonlähteitä tulkitaan eli

12 tietovirtamallit ja patentti-informaation käyttö 8(40) minkälaisia merkityksiä saatuun tai haettuun tietoon liitetään. Nämä lähestymistavat kuvaavat myös osaltaan sitä, minkälaisena yritykset näkevät oman toimintaympäristönsä (kuinka muutosalttiina tai kontrolloimattomana se koetaan) sekä sitä, kuinka aktiivinen yritys on seurannassaan (onko sillä aktiivinen vai passiivinen rooli tiedon hankinnassa). (Choo 2000) Choon erottamat neljä lähestymistapaa ovat suuntaamaton tiedonhaku (eng. undirected viewing), suunnattu tiedonhaku (eng. conditioned viewing), vuorovaikutus (eng. enacting) sekä aktiivinen skannaaminen (eng. discovery). Nämä lähestymistavat ovat nähtävissä myös kuvassa 3. Suuntaamattomalla tiedonhaulla tarkoitetaan lähestymistapaa, jossa tiedonhakua ei ole systematisoitu, ja tiedon tarpeet ovat usein määrittelemättömiä. Yritykseen saapuva tieto saadaan usein informaaleista tiedonlähteistä, jotka ovat luonteeltaan satunnaisia ja epäsäännöllisiä. Tiedon saanti on siis osittain sattumanvaraista. Suunnatussa tiedonhaussa tiedonhakua ei myöskään ole aktiivista, vaan perustuu pikemminkin passiiviseen havainnointiin. Tiedonhaku on tällöin systematisoitu tapahtuvaksi lähinnä formaalien tiedonlähteiden kautta. Usein tämä tarkoittaa erilaisten tietojärjestelmien kautta saatavan tiedon tai asiakirjojen rutiininomaista läpikäyntiä. (Choo 2000) Kuva 3: Yrityksen tavat seurata omaa toimintaympäristöään (Choo 2000). Lähestymistavoista vuorovaikutus ja aktiivinen skannaaminen ovat puolestaan aktiivisia suhteessaan yritystä ympäröivään toimintaympäristöön. Vuorovaikutuksessa tiedonhankinta perustuu pääasiallisesti informaaleihin tiedonlähteisiin, joiden kautta yritys pyrkii ensisijaisesti saamaan palautetta omasta toiminnastaan. Toisaalta yritys saattaa myös pyrkiä vaikuttamaan omaan ympäristöönsä informaaleina tiedonlähteinä toimivien kontaktiensa kautta. Aktiivisessa skannaamisessa tiedonhankinta perustuu sen sijaan pääasiallisesti formaalien tiedonlähteiden systemaattiseen ja aktiiviseen

13 tietovirtamallit ja patentti-informaation käyttö 9(40) analysointiin. Yleensä tiedon tarpeet ovat hyvin tarkasti määriteltyjä, ja niihin pyritään kattavasti vastaamaan tiedonhaun avulla. Näin toimivat yritykset keräävät tyypillisesti paljon kvantitatiivista dataa, joiden pohjalta tehdään selvityksiä, markkinatutkimuksia sekä ennusteita. (Choo 2000) Tässä tutkimuksessa esitettyä toimintaympäristön seurannan mallia sovelletaan analysoitaessa tuotekehitystoiminnassa tapahtuvaa tiedonhankintaa ja -hallintaa, ja se toimii pohjana yritysten jaottelemisessa yritysryhmiin. 2.3 Patentti-informaatio yritysten tuotekehityksessä Patentti-informaatio tuotekehityksen tiedonlähteenä Patentti on yhteiskunnan keksijälle myöntämä aineeton oikeus teollisesti käytettävissä olevaan keksintöön. Yksinoikeuden vastineeksi keksijän on kuvattava keksintönsä yksityiskohtaisesti patenttihakemuksessa, joka muuttuu julkiseksi tiedoksi 18kk hakemuksen jättämisen jälkeen. Kaikki julkaistut patenttihakemukset ovat löydettävissä erilaisista patenttitietokannoista, joista maailmanlaajuisesti löytyy tänä päivänä yli 40 miljoonaa rekisteröityä patenttihakemusta (Patentti- ja rekisterihallitus 2005c). Patenttiinformaatiota voidaan saada patenttitietokannoista, erilaisista patenttijulkaisuista sekä näihin liittyvästä kirjallisuudesta. Suomessa patentti-informaatiota voi hakea esimerkiksi Euroopan patenttiviraston ja eurooppalaisten kansallisten patenttivirastojen yhdessä tuottamasta maksuttomasta 1. Tuotekehityksen kannalta oleellista informaatiota on löydettävissä patenttihakemusten seuraavista osioista: tiedot keksijästä (henkilö ja yritys) vallitsevan tekniikan tason kuvaus, viitteet aikaisempiin patenttihakemuksiin sekä teknisen ratkaisun yksityiskohtainen kuvaus ja siihen liittyvät piirustukset. Yritysten on tärkeää tietää, mitkä tuotteisiin liittyvät keksinnöt on jo patentoitu. Nämä tiedot ovat tuotekehityksessä oleellisia, jotta kehitettävä tuote ei vahingossa loukkaisi aikaisempia patentteja tai jotta voitaisiin arvioida kehittävän tuotteen patentoimismahdollisuudet. Tämän lisäksi patenttiinformaatiota voidaan kuitenkin käyttää myös varsinaista tuotekehitystä tukevana tiedonlähteenä esimerkiksi olemassa olevien teknisten ratkaisuiden löytämiseksi ja vallitsevan teknologian tason arvioimiseksi. (Holappa & Kinnunen 1996) Patentti-informaatio on tuotekehityksen kannalta merkittävä tiedonlähde useastakin syystä. Patentti-informaation kautta tieto on ensinnäkin ainutlaatuista: noin % kaikesta teknologisesta tiedosta julkaistaan patenttihakemuksissa, ja hyvin usein tätä informaatiota ei löydy muista julkaisuista (Patentti- ja rekisterihallitus 2005c). Vaikka sama tieto julkaistaisiin myös muualla, uudet patenttijulkaisut sisältävät tyypillisesti tuoretta tietoa, joka ei siis vielä ole saatavissa muista tiedonlähteistä. Kuvasta 4 näemme, että patenttijulkaisuiden kautta saatava tieto ei ole vielä yleisesti tunnettua tietoa, vaan erilaisista toimintaympäristössä tapahtuvista muutoksista ja uusista teknologioista voi saada tietoa ensimmäiseksi nimenomaan juuri patenttijulkaisuista (Choo 2000). 1 Löydettävissä osoitteesta

14 tietovirtamallit ja patentti-informaation käyttö 10(40) Verrattuna muihin tiedonlähteisiin, joiden kautta uusi tieto leviää ensimmäisenä, patenttiinformaatio on lisäksi paremmin suoraan sovellettavissa tuotekehitystoiminnan tarpeisiin. Kuva 4: Uuden tiedon leviämisen elinkaari (Choo 2000). Patentti-informaatio on siis hyvä teknologisen tiedon lähde. Patentti-informaatiota voidaan käyttää faktatietona tuotekehityksen teknisten ongelmien ratkaisemiseen. Erilaisten teknisten ratkaisujen kartoitus voi antaa joko valmiita ratkaisuja, joita yritys voi edelleen kehittää omien tarpeidensa mukaan, tai laajemmin erilaisia ratkaisumalleja muilta tekniikan aloilta, joita voidaan soveltaa uudessa käyttöyhteydessä. Lisäksi patenttiinformaatiota voidaan käyttää laajemmin tietyn tekniikan alan kehityksen seuraamiseen ja sen avainteknologioiden määrittelemiseen. Patentti-informaation pohjalta voidaan selvittää esimerkiksi tekniikan taso tietyllä ajanhetkellä tai alan uusimpia kehityssuuntia historiallisen analyysin keinoin. Patentti-informaatiota voidaan lisäksi käyttää myös liiketoimintatiedon lähteenä. Patenttien avulla yritys voi seurata omaa toimialaansa ja sen kehittymistä esimerkiksi uusien toimijoiden havaitsemiseksi. Patentti-informaatiota voidaan siis käyttää arvioitaessa paitsi nykyistä, myös tulevaa kilpailutilannetta, sillä patentit tulevat usein julkisiksi ennen kuin patentin pohjalta kehitetty tuote saapuu markkinoille. Patenttiinformaatiota voidaan käyttää myös kilpailijaseurannan tiedonlähteenä: kilpailijoiden tuotekehityksen suuntautumisesta ja patenttien maantieteellisten suoja-alueiden avulla voidaan pyrkiä ennustamaan mahdollisia muutoksia heidän teknologiaratkaisuissaan ja tuotteissaan tai siinä, mille markkina-alueille (maihin) he ovat suuntautumassa. Lisäksi patentti-informaatio avulla voidaan kartoittaa tietyn toimialan merkittävät toimijat (yritykset ja/tai tutkijat). Etenkin jos tuotekehityksessä pohditaan uudenlaiseen teknologiaan tai uudelle toimialalle siirtymistä, voi patentti-informaatio tarjota apua paitsi uuden alueen hahmottamiseen, myös uusien kontaktien luomiseen esimerkiksi yhteistyötä silmällä pitäen. Patentti-informaation merkitys tuotekehitystoiminnalle Yritykset eivät kutienkaan tänä päivänä täysin ymmärrä patentti-informaation merkitystä ja arvoa. Viime aikoina patentti-informaation käyttöä on tutkittu esimerkiksi Nelken

15 tietovirtamallit ja patentti-informaation käyttö 11(40) tutkimuksessa, jossa tutkimuskohteena olivat ruotsalaiset suuryritykset. Tutkimuksessa kysyttiin tuotekehityksessä ja markkinoinnissa työskenteleviltä ihmisiltä, kuinka paljon erityyppisiä formaaleja tiedonlähteitä he työssään käyttivät. Kyselyn tulosten mukaan käytetyistä formaaleista tiedonlähteistä patentteja käytettiin huomattavasti vähemmän kuin esimerkiksi kirjoja, artikkeleita, elektronisia dokumentteja tai sisäisiä ja ulkoisia raportteja: käytetyistä dokumenteista vain 6,5 % oli patenttijulkaisuita. Kyselyyn vastanneista jopa 18 % ei käyttänyt patenttijulkaisuita lainkaan. Kun vastanneita pyydettiin lisäksi arvioimaan eri tiedonlähteiden tärkeyttä, vain 35 % piti patenttijulkaisuja erittäin tärkeinä tai tärkeinä. (Nelke 2000) Suomessa patentti-informaation käyttöä ovat selvittäneet Juha Holappa ja Eija Kinnunen, jotka haastattelivat nimenomaan tuotekehityksessä toimivia ihmisiä. He huomasivat, että patenttijulkaisut koettiin erittäin tärkeiksi tiedonlähteiksi suurissa yrityksissä (toisiksi tärkein tiedonlähde ammattikirjallisuuden jälkeen). Sen sijaan pienissä ja keskisuurissa yrityksissä patenttijulkaisuita ei koettu lainkaan tärkeiksi. Selvityksessä ei havaittu yhtä suurta eroa minkään muun tiedonlähteen kohdalla. (Holappa & Kinnunen 1996) Samansuuntaisia tuloksia antoi myös Patentti- ja rekisterihallituksen vuonna 2005 tekemä kyselytutkimus, jonka mukaan 27,2 % yrityksistä arvioi patentti-informaation erittäin tärkeäksi tai tärkeäksi tiedonlähteeksi omassa tuotekehityksessään. (Patentti- ja rekisterihallitus 2005a) Euroopan patenttiviraston EPOn vuosina vajaassa 2000 eurooppalaisessa ja amerikkalaisissa yrityksissä toteuttaman patentti-informaation hyödyllisyyttä koskevan tutkimuksen mukaan 80 % tutkituista yrityksistä piti patentti-informaatiota joko hyvin tai kohtuullisen arvokkaana. Tutkimuksen keskeinen johtopäätös oli, että patenttiinformaation arvo kasvaa suhteessa yrityksen kokoon: pienistä alle 50 henkilöä työllistävistä yrityksistä vain 25 % piti patentti-informaatiota hyvin arvokkaana, kun taas yli 500 henkilöä työllistävissä yrityksissä vastaava prosenttiosuus oli 60 %. Tutkimuksen mukaan patentti-informaation hyödynnettävyydessä on vielä merkittävä potentiaali käyttämättä. (Doornbos et al. 2003; Waris 2004) Voidaan siis olettaa, että erityisesti pienillä ja keskisuurilla yrityksillä on vaikeuksia hahmottaa patentti-informaatio ja sen merkitys liiketoiminnalle. Yksi keskeinen syy tähän on patenttijulkaisuissa käytetty kieli ja termistö. Patenttijulkaisut kirjoitetaan alun perin patentinhakijan lähtökohdista käsin, vaikka viranomaisten tarkoituksena onkin tarjota kyseistä patentti-informaatiota myös muille uudelleen hyödyntämistä varten. Patenttihakemuksissa käytetty kieli on verrattavissa lakikieleen siinä, että se on luonteeltaan hyvin spesifistä ja siinä käytetään tiettyjä patenteille tyypillistä sanastoa. Patentti-informaation hankkiminen vaatii siis hieman enemmän vaivaa kun muussa muodossa, esimerkiksi tutkimusraporttina olevan tiedon hankkiminen. Se, että patenttiinformaation on hankalassa muodossa, voi osaltaan vaikuttaa myös siihen, kuinka tärkeänä tiedonlähteenä patenttijulkaisuita pidetään. (Nelke 2000) Patentti-informaation avulla voidaan kuitenkin välttää kehittämästä jo olemassa olevia teknisiä ratkaisuja, eli välttää keksimästä pyörää uudelleen. Voidaan arvioida, että noin 40 % kaikista tutkimukseen ja tuotekehitykseen käytetyistä voimavaroista kuluu jo

16 tietovirtamallit ja patentti-informaation käyttö 12(40) olemassa olevien ratkaisujen uudelleen löytämiseen. Patentti- ja rekisterihallituksen tietojen mukaan suomalaisten yritysten tekemistä kotimaisista patenttihakemuksista vuosina noin 55 % on tähän mennessä hyväksytty. Jos mukaan lasketaan vielä käsittelyssä olevat hakemukset, nousee hyväksyttyjen hakemusten määrä enimmillään noin 60 %. Tämä tarkoittaa siis sitä, että vähintään 40 % hakemuksista ei johda patentin myöntämiseen. Tyypillisimmillään hakemus on tällöin puutteellinen uutuusvaatimuksen suhteen, eli patenttihakemuksessa kuvatun kaltainen tai sitä lähellä oleva tekninen ratkaisu on jo olemassa. Tällöin yritys tyypillisesti jättää hakuprosessin kesken tai luopuu osasta suojavaatimuksia. Tällaisissa tapauksissa voidaan katsoa, että yrityksissä on tehty ainakin osittain päällekkäistä tuotekehitystä. (Patentti- ja rekisterihallitus 2005c) Kuten kuvasta 5 voidaan havaita, suomalaisille yrityksille myönnettyjen kotimaisten patenttien määrä suhteessa hakemuksiin on laskenut vuosittain, eli yhä useampi hakemus ei johda patentin saamiseen. Vuosina 2000 ja 2001 patenttiin johtamattomien patenttihakemusten määrä nousee yli viidenkymmenen prosentin. Voidaan siis ajatella, että vaikka tietoisuus patenttien ja immateriaalioikeuksien merkityksestä yrityksissä on kasvanut, ei patentti-informaatiota kuitenkaan edelleenkään osata hyödyntää riittävästi uutuustutkimuksen, saati sitten muunlaisten analyysien tiedonlähteenä. 2 Kun tutkimus- ja kehittämistoimintaan käytettiin yritysten ja julkisen sektorin toimesta 4,96 miljardia euroa vuonna 2004 (Tilastokeskus 2005a), saatetaan Suomessa siis käyttää jopa noin kaksi miljardia euroa vuodessa päällekkäiseen tuotekehitykseen. Patentti-informaation käyttö tuotekehityksen tiedonlähteenä voisi merkittävästi vähentää tätä päällekkäisen tuotekehityksen määrää. 2 Voidaan myös ajatella, että patenttiin johtamattomien hakemusten prosentuaalinen kasvu johtuisi siitä, että suuryritykset pyrkivät yhä useammin hakemaan useita toisiaan hyvin lähellä olevia patentteja. Koska patenttihakemusten määrä ei ole merkittävästi kasvanut etenkään vuosien 1998 ja 2001 välillä, ei tämä voi kuitenkaan olla ainoa selitys.

17 tietovirtamallit ja patentti-informaation käyttö 13(40) Kuva 5: Niiden kotimaisten patenttihakemuksten, jotka eivät johda patentteihin, prosenttiosuudet vuosittain (tiedot Patentti- ja rekisterihallitus 2005b). Esitettyä analyysiä tukevia tuloksia on saavutettu esimerkiksi Nelken tutkimuksessa, jossa arvioitiin yksittäisten formaalien tiedonlähteiden käytön tuottamia säästöjä tuotekehityksessä ja markkinoinnissa. Nelke havaitsi, että suurin keskimääräinen säästö per käytetty dokumentti syntyi juuri patenttijulkaisuista, joiden tuottama keskimääräinen säästö per dokumentti oli jopa 15,730 dollaria 3. Kun tätä lukua verrattiin siihen, kuinka paljon yksittäisen dokumentin sisältämän tiedon saamiseen yrityksen käyttöön käytettiin rahaa, saatiin patenttijulkaisuille hyötysuhde 1 : 52,2, joka oli kaikista tutkimuksessa mukana olleista yrityksen ulkopuolisista tietolähteistä suurin hyötysuhde. Muut hyötysuhteet näkyvät taulukosta 2. (Nelke 2000) Taulukko 2: Keskimääräinen säästö, kustannus ja hyötysuhde yritysten ulkopuolisille formaaleille tiedonlähteille (Nelke 2000). Keskimääräinen säästö ($) Keskimääräinen kustannus ($) Hyötysuhde Elektroninen dokumentti 4, : 30,6 Lehtiartikkeli Kirja Ulkopuolinen raportti Patenttijulkaisu 3 Noin 13,060 euroa (kurssi ). 2, : 22 7, : 9,2 10,600 1,162 1: 9,1 15, : 52,2

18 tietovirtamallit ja patentti-informaation käyttö 14(40) Se, että patentti-informaatiolla on useita mahdollisia käyttötapoja, nostaa vielä edelleen sen arvoa tiedonlähteenä: kertaalleen haettua aineistoa voidaan käyttää pohjana useille eri analyyseille. Erilaiset analyysimenetelmät myös tukevat toisiaan: esimerkiksi markkinoiden kilpailutilanteen analyysin täydentäminen vallitsevan teknologian tason analysoinnilla antaa mahdollisuuksia tehdä tuotekehityksen alkuvaiheessa sellaisia päätöksiä, jotka voivat merkittävästi parantaa tuotekehityksen suunnanvalintaa sekä yksittäisen tuotekehitysprojektin läpimenoaikaa. Patentti-informaation käyttö tuotekehitysprosessin alkuvaiheessa tehtävien päätösten tukena voi siis myös vähentää tuotekehitysprojektien riskejä. Tuotteen suunnittelun aikana tehtyjen päätösten on arvioitu määräävään noin 70 % lopullisen tuotteen valmistuskustannuksista ja noin 85 % tuotteen kokonaiskustannuksista (O Grady ym. 1991; Tanaka 1989). Kuten kuvasta 6 voidaan nähdä, jo konseptisuunnitteluvaiheessa määritellään noin 70 % kokonaiskustannuksista. Tuotekehitysprosessin edetessä myös mahdollisuus vaikuttaa tuotteen kokonaiskustannuksiin vähenee nopeasti, ja mahdollisten muutosten kustannukset vastaavasti kasvavat (Psunder 1997; Adachi ym. 1994). On siis tärkeää, että kaikki oleellinen tieto, esimerkiksi patentti-informaatio, saataisiin käyttöön jo hyvin aikaisessa vaiheessa tuotekehitysprosessia, jolloin tuotteen kokonaiskustannuksiin voidaan vielä vaikuttaa. Kuva 6: Kustannusten sitoutuminen ja vaikuttamismahdollisuudet tuotekehitysprosessin aikana (DARPA:n Rapid Design Exploration and Optimization -projekti) (mukaeltu Eigner 2005 sekä Adachi ym. 1994).

19 tietovirtamallit ja patentti-informaation käyttö 15(40) 3 Tutkimusaineisto 3.1 Kohdeyritysten valinta Tutkimuksen alkuvaiheessa lähetettiin yhteensä 65 yritykselle kutsu osallistua tutkimukseen. Tutkimuksen alussa mukaan kutsuttavat yritykset päätettiin rajata pieniin ja keskisuuriin valmistavan teollisuuden yrityksiin ympäri Suomen. Osa yrityksistä valittiin Patentti- ja rekisterihallituksen patenttitietokannasta, jonka katsottiin kuvastavan sitä, että valituilla yrityksillä on aktiivista omaa tuotekehitystoimintaa. Tämän lisäksi mukaan kutsuttiin joitakin sellaisia yrityksiä, joiden kanssa BIT Tutkimuskeskus oli tehnyt aikaisemmin tutkimusyhteistyötä, ja joiden katsottiin olevan yleisesti sopivia kohdeyrityksiä. Pienten ja keskisuurten yritysten määrittelyssä tutkimuksessa käytettiin Euroopan Unionin määritelmää (2003), jonka mukaan pienet ja keskisuuret yritykset voidaan jakaa kolmeen luokkaan: Mikroyritykset ovat yrityksiä, joilla on alle 10 työntekijää ja joiden liikevaihto on alle 2 miljoonaa euroa vuodessa (tai vaihtoehtoisesti joiden taseen loppusumma ei ylitä 2 miljoonaa euroa vuodessa). Pienet yritykset ovat yrityksiä, joilla on alle 50 työntekijää ja joiden liikevaihto on alle 10 miljoonaa euroa vuodessa (tai vaihtoehtoisesti joiden taseen loppusumma ei ylitä 10 miljoonaa euroa vuodessa). Keskisuuret yritykset ovat yrityksiä, joilla on alle 250 työntekijää ja joiden liikevaihto on alle 50 miljoonaa euroa vuodessa (tai vaihtoehtoisesti joiden taseen loppusumma ei ylitä 43 miljoonaa euroa vuodessa). Lisäksi Euroopan Unionin määritelmän mukaan pienten ja keskisuurten yritysten on oltava itsenäisiä, eli mikään muu yritys ei saa omistaa niistä yli 25 %. 3.2 Kohdeyritykset Tutkimukseen osallistui yhteensä 14 pientä tai keskisuurta yritystä valmistavan teollisuuden eri aloilta. Kohdeyritysten valinnassa pyrittiin kiinnittämään huomiota siihen, että valitut yritykset edustaisivat sekä aivan pieniä että todella keskisuuria yrityksiä, ja että ne olisivat myös kokoluokittain erilaisilta toimialoilta. Taulukosta 3 voidaan nähdä, että nämä kriteerit voidaan katsoa täytetyiksi: yrityksissä on mukana erikokoisia yrityksiä alle kymmenen hengen mikroyrityksistä aina yli kahdensadan hengen suurehkoihin keskisuuriin yrityksiin saakka, ja mukana olevat yritykset edustavat kattavasti valmistavan teollisuuden eri toimialoja. Maantieteellisesti kohdeyritykset sijaitsivat Etelä- ja Länsi-Suomessa. Kohdeyritysten tarkempi sijainti on nähtävissä taulukossa 4, josta voi myös nähdä tarkat yrityskohtaiset tiedot. Lisäksi taulukossa 5 on kuvattu, mitä aineistoa kustakin kohdeyrityksestä on kerätty.

20 tietovirtamallit ja patentti-informaation käyttö 16(40) Pienet yritykset Keskisuuret yritykset 6 kpl 8 kpl 7 26 henkeä henkeä 0,3 7,8 M 7,8 45 M Toimialat Kone- ja metalliteollisuus, Elektroniikka- ja sähköteollisuus, Kemianteollisuus Kone- ja metalliteollisuus, Elektroniikka- ja sähköteollisuus Toimialat TOL 2002 mukaan (Tilastokeskus 2002). Taulukko 4: Tutkimuksen kohdeyritykset. Yritys Henkilöstö Liikevaihto (M ) Toimiala Yritys 1 7 1,3 Kemianteollisuus Yritys ,7 Elektroniikka- ja sähköteollisuus Yritys ,3 Elektroniikka- ja sähköteollisuus Yritys ,3 Elektroniikka- ja sähköteollisuus Yritys ,8 Kone- ja metalliteollisuus Yritys ,5 Elektroniikka- ja sähköteollisuus Yritys ,8 Kone- ja metalliteollisuus Yritys ,5 Kone- ja metalliteollisuus Yritys Elektroniikka- ja sähköteollisuus Yritys Metsäteollisuus Yritys Kone- ja metalliteollisuus Yritys Kone- ja metalliteollisuus Yritys Kone- ja metalliteollisuus Yritys Kone- ja metalliteollisuus Toimialat TOL 2002 mukaan (Tilastokeskus 2002). Taulukko 5: Kerätty tutkimusaineisto. Yritys Taulukko 3: Kohdeyritysten jakaantuminen kokoluokittain. Henkilöstön Liikevaihto Kohdeyrityksiä määrä T&Khenkilöstö Haastattelut Lähetetyt kyselylomakkeet Palautetut kyselylomakkeet Yritys 1 2 tuotekehityspäällikkö 2 2 Yritys 2 3 tuotekehityspäällikkö ja toimitusjohtaja (yhdessä) 5 5 Yritys 3 9 Tuotekehityspäällikkö, tuotteistuspäällikkö ja tuotepäällikkö 12 3 (yhdessä) Yritys 4 9 tuotekehityspäällikkö 11 4 Yritys 5 5 tuotekehityspäällikkö 9 4 Yritys 6 7 tuotekehityspäällikkö 6 4 Yritys 7 3 tuotekehityspäällikkö 3 3 Yritys 8 3 tuotekehityspäällikkö / toimitusjohtaja 4 3 Yritys 9 10 tuotekehityspäällikkö 10 4 Yritys 10 4 tuotekehityspäällikkö 12 8 Yritys tuotekehityspäällikkö Yritys 12 4 tuotekehityspäällikkö ja kaksi tuotekehitysinsinööriä (yhdessä) 5 5 Yritys 13 4 tuotekehityspäällikkö 6 6 Yritys tuotekehityspäällikkö 15 8

21 tietovirtamallit ja patentti-informaation käyttö 17(40) Seuraavassa kaikki kohdeyritykset esitellään tarkemmin yksi kerrallaan. Kohdeyritysten tietovirtamallit ovat nähtävissä liitteessä 4. Yritys 1: pieni kemianteollisuuden yritys Yritys 1 on pieni kemiallisia puhdistus- ja liuotinnesteitä valmistava yritys, jossa on töissä yhteensä 7 henkeä. Tuotteet ovat luonteeltaan osittain asiakasräätälöityjä. Tuotekehityksessä toimii kaksi henkeä, tuotekehityspäällikkö sekä tuotekehitysinsinööri. Yritys on toiminnassaan keskittynyt tuotekehityksen ja valmistuksen ympärille. Varsinainen myynti ja markkinointi sekä logistiikka hoidetaan kokonaan yhteistyöpartnerin kautta lähinnä kotimaisille asiakkaille. Yrityksen tuotekehitys keskittyy uusien tehokkaiden mutta ympäristöystävällisten kemiallisten yhdisteiden löytämiseen, jonka pohjalta voidaan valmistaa asiakasyritysten esittämiin tarpeisiin vastaavia tuotteita. Tuotekehityksessä sovellettu teknologia on luonteeltaan hyvin uutta. Tuotekehityksessä käytetäänkin paljon myös tieteellisiä tiedonlähteitä, ja yrityksellä on meneillään useita tutkimushankkeita yhteistyössä mm. tieteellisten tutkimusyksiköiden kanssa. Yritys 2: pieni elektroniikka- ja sähköteollisuuden yritys Yritys 2 on sähkötyölaitteita valmistava yritys, joka on oman alansa markkinajohtaja Suomessa. Yrityksessä on töissä yhteensä 11 henkeä, joista tuotekehitykseen osallistuu yhteensä 3 henkeä: toimitusjohtaja (myös yrityksen omistaja), tuotekehityspäällikkö, sekä elektroniikkasuunnittelija. Yrityksellä on oma tuotantolinjansa, mutta tuotteiden kokoonpano tehdään alihankintana. Myynti ja markkinointi hoidetaan osittain itse (tietyt kotimaiset asiakasryhmät) ja osittain yhteistyöpartnerin kautta (muut kotimaiset ja kaikki ulkomaiset asiakasryhmät). Yrityksen tuotteet ovat luonteeltaan vakiotuotteita. Yrityksen tuotekehitys keskittyy ideoimaan uudentyyppisiä tuotteita ja vastamaan tällä tavoin toimialan muuttuviin markkinoihin. Tuotekehityksessä sovellettu teknologia ei ole luonteeltaan kovin uutta ja useita osia tuotteista hankitaan myös alihankintana laadun takaamiseksi. Yhteistyöhankkeita on harvoin, ja ne keskittyvät yleensä tuotteiden testaamiseen loppukäyttäjien kanssa. Yritys 3: pieni elektroniikka- ja sähköteollisuuden yritys Yritys 3 on pieni paikannusteknologiaan perustuvia tuotteita valmistava yritys, joka työllistää yhteensä 17 henkeä. Yrityksessä tuotekehitystoiminnot voidaan katsoa kahteen osaan: varsinaiseen tuotekehitykseen sekä tuotteistukseen. Tuotteistuksessa, joka vastaa tuotekehitysprosessin alkuvaiheista, toimii neljä henkeä (tuotteistuspäällikkö sekä 3 tuotepäällikköä). Tuotteistuksessa työskentelevät ihmiset hoitavat myös tuotetuen tehtäviä. Varsinaisessa tuotekehityksessä, joka vastaa tuotteen teknologian kehittämisestä sekä tuotteiden suunnittelusta, toimii yhteensä tuotekehityspäällikön lisäksi seitsemän henkeä. Itse tuotanto hoidetaan alihankintana. Yrityksen tuotekehitys keskittyy suunnittelemaan uusia tuotteita, jotka vastaavat asiakkaiden esittämiin tarpeisiin. Tuotteet ovatkin luonteeltaan hyvin asiakasräätälöityjä. Paikannusteknologia on luonteeltaan hyvin uutta, mutta tässä vaiheessa tuotekehitys

22 tietovirtamallit ja patentti-informaation käyttö 18(40) keskittyy tämän uuden teknologian soveltamiseen ja yhdistämiseen muihin teknologioihin. Yrityksellä ei tyypillisesti ole yhteistyöhankkeita muiden toimijoiden kanssa. Yritys 4: pieni elektroniikka- ja sähköteollisuuden yritys Yritys 4 on pieni mittauslaitteita kansainvälisille markkinoille valmistava 26 henkilön yritys. Yrityksen tuotekehityksessä työskentelee tuotekehityspäällikön lisäksi kahdeksan muuta henkilöä. Yrityksen toiminta keskittyy hyvin pitkälti tuotekehityksen ympärille, jolloin myös myynti ja markkinointi, tuotanto sekä johto voivat osittain osallistua tuotekehitystoimintaan. Yrityksen tuotekehitys on hyvin teknologiaorientoitunutta, ja tuotekehityksessä on meneillään useita yhteistyöprojekteja sekä asiakasorganisaatioiden, että erilaisten tutkimuslaitosten ja -yksiköiden kanssa. Suurin osa työntekijöistä onkin korkeasti koulutettuja. Yrityksen tuotteet ovat kuitenkin luonteeltaan vakiotuotteita. Yritys 5: pieni kone- ja metalliteollisuuden yritys Yritys 5 on pieni mekaanisia komponentteja valmistava yritys. Yritys työllistää yhteensä 26 henkeä, joista viisi henkeä työskentelee tuotekehityksessä. Lisäksi tuotekehityksessä käytetään osittain kahta ulkopuolista suunnittelijaa. Tuotekehityspäällikön lisäksi tuotekehityksessä on kolme tuotekehitysinsinööriä sekä yksi tekninen dokumentoija. Tuotannosta osa hoidetaan itse ja osa alihankintana, kaikki kokoonpano tehdään kuitenkin alihankintana. Yrityksen tuotteet ovat luonteeltaan vakiotuotteita. Tuotekehitystoiminta on yrityksessä hyvin pitkälti keskittynyt tuotekehityspäällikön ympärille. Tuotekehityksessä on useita aktiivisia yhteistyösuhteita muiden toimijoiden ja tahojen kanssa, ja näitä kontakteja pidetään aktiivisesti yllä samalla uusia kontakteja hakien. Vuorovaikutteista yhteistyötä tehdään niin asiakkaiden, alihankkijoiden, toimialan muiden yritysten kuin tutkimusyksiköidenkin kanssa. Tuotekehityksen teknologia ei luonteeltaan ole uutta, mutta yrityksen tuotteissa yhdistellään monia eri teknologioita. Yritys 6: pieni elektroniikka- ja sähköteollisuuden yritys Yritys 6 on pieni 32 hengen, erikoiskuituja valmistava yritys. Tuotekehityksessä toimii yhteensä seitsemän henkeä, joista yksi toimii tuotekehityspäällikkönä. Tuotekehityksessä toimii lisäksi useita ulkomaalaisia ihmisiä, ja työskentelyssä käytetty kieli on usein englanti. Yrityksen tuotteet ovat tyypillisesti asiakasräätälöityjä tuotteita, joista mahdollisesti myöhemmin tulee vakiotuotteita. Sekä tuotekehitys, että tuotanto hoidetaan kokonaan sisäisesti. Yrityksen tuotekehitys on hyvin teknologiaorientoitunutta, ja suurin osa yrityksen työntekijöistä on korkeasti koulutettuja. Useat tuotekehityksen työntekijät myös toimivat aktiivisesti myös tiedemaailmassa osallistuen alan tieteellisiin konferensseihin ja tehden väitöskirjaa. Varsinaisia yhteistyöprojekteja on vain asiakkaiden kanssa, mutta työntekijöiden henkilökohtaisia suhteita esimerkiksi erilaisiin tutkimuslaitoksiin käytetään usein hyödyksi.

Tiedolla varmuutta - suojauksella kilpailuetua

Tiedolla varmuutta - suojauksella kilpailuetua Tiedolla varmuutta - suojauksella kilpailuetua - aineeton pääp ääoma liiketoiminnan tukijalkana Vesi-ohjelman vuosiseminaari 22.11.2011 Sisält ltöä: 1) Immateriaalijärjestelm rjestelmä ja innovaatioprosessi

Lisätiedot

Patenttitietokannoista ja patentista

Patenttitietokannoista ja patentista Patenttitietokannoista ja patentista Erikoiskirjastojen neuvoston syyskokous 21.10.2009 Kristiina Grönlund Patenttikirjasto ja neuvontapalvelut Patentti- ja rekisterihallitus Maksuttomia patenttitietokantoja

Lisätiedot

Tekesin mahdollisuudet tukea kehittämistä. 17.4.2012 Nuppu Rouhiainen

Tekesin mahdollisuudet tukea kehittämistä. 17.4.2012 Nuppu Rouhiainen Tekesin mahdollisuudet tukea kehittämistä 17.4.2012 Nuppu Rouhiainen Rahoitusperiaatteet yritysten projekteissa Rahoitus voi kohdistua tuotteiden, prosessien, palvelu- tai liiketoimintakonseptien ja työorganisaatioiden

Lisätiedot

Asiakastarpeiden merkitys ja perusta. asiakastarpeiden selvittämisen merkitys ja ongelmat asiakastarvekartoitus asiakastarvekartoitustyökaluja

Asiakastarpeiden merkitys ja perusta. asiakastarpeiden selvittämisen merkitys ja ongelmat asiakastarvekartoitus asiakastarvekartoitustyökaluja Asiakastarpeiden merkitys ja perusta asiakastarpeiden selvittämisen merkitys ja ongelmat asiakastarvekartoitus asiakastarvekartoitustyökaluja Mihin asiakastarpeiden selvittämistä tarvitaan yhteisen kielen/tarkastelutavan

Lisätiedot

TIETOTEKNIIKAN HYÖDYNTÄMINEN OSANA LIIKETOIMINTAPROSESSEJA: Toiminnan raportointi ja seuranta, tapahtuneisiin poikkeamiin nopea reagointi.

TIETOTEKNIIKAN HYÖDYNTÄMINEN OSANA LIIKETOIMINTAPROSESSEJA: Toiminnan raportointi ja seuranta, tapahtuneisiin poikkeamiin nopea reagointi. TIETOTEKNIIKAN HYÖDYNTÄMINEN OSANA LIIKETOIMINTAPROSESSEJA: Sähköisen liiketoiminnan mahdollisuudet: Sisäiset ja ulkoiset prosessit Toiminnan tehostaminen, reaaliaikaisuus Toiminnan raportointi ja seuranta,

Lisätiedot

TUOTEKEHITYKSELLÄ HUNAJAN KULUTUS KASVUUN. Vuokko Tuononen 24.11.2007

TUOTEKEHITYKSELLÄ HUNAJAN KULUTUS KASVUUN. Vuokko Tuononen 24.11.2007 TUOTEKEHITYKSELLÄ HUNAJAN KULUTUS KASVUUN Vuokko Tuononen 24.11.2007 Tuotekehitys "Tuotekehitys on toimintaa, jonka tarkoituksena on etsiä, synnyttää, valita ja kehittää yritykselle uusia tuotteita sekä

Lisätiedot

Kehittämiskysely 2012. Tulokset

Kehittämiskysely 2012. Tulokset Kehittämiskysely 2012 Tulokset Tausta Kehittämiskysely toteutettiin eteläpohjalaisissa kaluste- ja asumisteollisuuden yrityksissä loka-marraskuussa 2012 Kyselyn tavoitteena oli kartoittaa kohderyhmään

Lisätiedot

Globalisaatio. Haasteet palvelujen ulkomaankaupan tilastoinnissa

Globalisaatio. Haasteet palvelujen ulkomaankaupan tilastoinnissa Globalisaatio Haasteet palvelujen ulkomaankaupan tilastoinnissa Palvelujen ulkomaankaupan tilasto Kuvaa palvelujen vientiä ja tuontia palvelutyypeittäin ja kohdemaittain Sisältää konsernien sisäisen kaupan

Lisätiedot

Markkinoinnin tila 2010 -kyselytutkimuksen satoa. StratMark-kesäbrunssi 17.6.2010 Johanna Frösén

Markkinoinnin tila 2010 -kyselytutkimuksen satoa. StratMark-kesäbrunssi 17.6.2010 Johanna Frösén Markkinoinnin tila 2010 -kyselytutkimuksen satoa StratMark-kesäbrunssi 17.6.2010 Johanna Frösén Markkinoinnin tila -kyselytutkimus Tavoitteena laaja yleiskuva suomalaisen markkinoinnin tilasta ja kehityksestä

Lisätiedot

Kokeile Uudistu Kansainvälisty Kasva

Kokeile Uudistu Kansainvälisty Kasva Tekesin rahoitus Kokeile Uudistu Kansainvälisty Kasva Tekesin rahoitus Tekesin rahoitus Rahoitamme yritysten kehitysprojekteja, jotka tähtäävät kasvuun ja liiketoiminnan uudistamiseen tai työelämän kehittämiseen.

Lisätiedot

KIINTEISTÖSALKUN JOHTAMINEN NUMEROILLA. Jukka Aho, Pekka Paaskunta 29.10.2009

KIINTEISTÖSALKUN JOHTAMINEN NUMEROILLA. Jukka Aho, Pekka Paaskunta 29.10.2009 Jukka Aho, Pekka Paaskunta 29.10.2009 KIINTEISTÖSALKUN JOHTAMINEN NUMEROILLA Pandia Oy Sinikalliontie 6, 02630 Espoo, Finland +358 9 549 194 69 www.pandia.fi contact@pandia.fi PANDIAN SEMINAARIPUHEENVUORO

Lisätiedot

Onko sinun ideasi seuraava menestystarina? Pyydä asiantuntija-arvio alueesi Tuoteväylä-tiimistä

Onko sinun ideasi seuraava menestystarina? Pyydä asiantuntija-arvio alueesi Tuoteväylä-tiimistä Onko sinun ideasi seuraava menestystarina? Pyydä asiantuntija-arvio alueesi Tuoteväylä-tiimistä Tuo ideasi Tuoteväylän asiantuntijoiden arvioitavaksi Onko sinulla uusi innovatiivinen idea, josta voisi

Lisätiedot

Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta

Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta 1 : Yksityiset toimijat yrittäjien tärkein voimavara Kysely toteutettiin yhteistyössä Suomen Yrittäjien

Lisätiedot

Johtajan tulevaisuus Teollisuus vuonna 2020

Johtajan tulevaisuus Teollisuus vuonna 2020 5.0.20 klo 4-7 Helsingin Messukeskus Professori Hannu Kärkkäinen Tampereen teknillinen yliopisto Johtajan tulevaisuus Teollisuus vuonna 2020 Sosiaalinen media uudistaa teollisten yritysten toimintatapoja,

Lisätiedot

Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön

Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön Aikuisopiskelijan viikko tarjoaa mainion tilaisuuden toteuttaa tapahtumia yhteistyössä oman alueen eri organisaatioiden kanssa.

Lisätiedot

Tuotekehitys palveluna

Tuotekehitys palveluna Kumppani joka tukee menestystäsi Tuotekehitys palveluna Tekniikka 2010, Jyväskylä Ville Volanen Koko tuotekehitysprojekti samasta paikasta Protoshop tarjoaa tuotekehitystä yhdistettynä tuotteen kaupallistamiseen,

Lisätiedot

Merlin Systems Oy. Kommunikaatiokartoitus päätöksenteon pohjaksi. Riku Pyrrö, Merlin Systems Oy 8.11.2007

Merlin Systems Oy. Kommunikaatiokartoitus päätöksenteon pohjaksi. Riku Pyrrö, Merlin Systems Oy 8.11.2007 Merlin Systems Oy Kommunikaatiokartoitus päätöksenteon pohjaksi Riku Pyrrö, Merlin Systems Oy 8.11.2007 Merlinin palvelujen toimittaminen ja Asiakasratkaisuyksikön tehtäväkenttä Merlin Asiakasratkaisut

Lisätiedot

Ihmiset bisneksen uudistajina. Julkisen tutkimuksen haku 26.8.-27.10.2014 Fiiliksestä fyrkkaa Liideri Liiketoimintaa, tuottavuutta, työniloa

Ihmiset bisneksen uudistajina. Julkisen tutkimuksen haku 26.8.-27.10.2014 Fiiliksestä fyrkkaa Liideri Liiketoimintaa, tuottavuutta, työniloa Ihmiset bisneksen uudistajina Julkisen tutkimuksen haku 26.8.-27.10.2014 Fiiliksestä fyrkkaa Liideri Liiketoimintaa, tuottavuutta, työniloa Tutkimushaun infotilaisuus 30.9.2014 Finlandia-talo Haun kuvaus

Lisätiedot

Oppivat tuotantokonseptit uusi näkökulma tuotantokonseptien ja välineiden kehittämiseen yrityksissä

Oppivat tuotantokonseptit uusi näkökulma tuotantokonseptien ja välineiden kehittämiseen yrityksissä Oppivat tuotantokonseptit uusi näkökulma tuotantokonseptien ja välineiden kehittämiseen yrityksissä Tuotanto, konseptit, oppiminen yritystoiminnan kehittämisen uudet näkökulmat 25.5.2011 Aalto-yliopiston

Lisätiedot

Yhteisöllinen oppiminen ja asiakaslähtöinen toiminta avaimet tuottavuuteen ja kasvuun. Tekes-liideri aamukahvitilaisuus 27.5.

Yhteisöllinen oppiminen ja asiakaslähtöinen toiminta avaimet tuottavuuteen ja kasvuun. Tekes-liideri aamukahvitilaisuus 27.5. Yhteisöllinen oppiminen ja asiakaslähtöinen toiminta avaimet tuottavuuteen ja kasvuun Tekes-liideri aamukahvitilaisuus 27.5.2015, Tampere Yritys Lähtökohta Tarve kehittämiselle Esityksen sisältö Kehityshanke

Lisätiedot

RAPORTTI HYÖTYPELITOIMIALALLE SUUNNATUSTA PALVELUTARVEKYSELYSTÄ

RAPORTTI HYÖTYPELITOIMIALALLE SUUNNATUSTA PALVELUTARVEKYSELYSTÄ RAPORTTI HYÖTYPELITOIMIALALLE SUUNNATUSTA PALVELUTARVEKYSELYSTÄ Serious Gaming Research Lab - hanke Jonna Kalermo- Poranen & Veli- Matti Nurkkala, 28.10.2015 Kajaanin ammattikorkeakoululla huhtikuussa

Lisätiedot

Sosiaalisen median käyttö autokaupassa. Autoalan Keskusliitto ry 3/2012 Yhdessä Aalto Yliopisto, Helsingin kauppakorkeakoulu opiskelijatiimi

Sosiaalisen median käyttö autokaupassa. Autoalan Keskusliitto ry 3/2012 Yhdessä Aalto Yliopisto, Helsingin kauppakorkeakoulu opiskelijatiimi Sosiaalisen median käyttö autokaupassa Autoalan Keskusliitto ry 3/1 Yhdessä Aalto Yliopisto, Helsingin kauppakorkeakoulu opiskelijatiimi Sosiaalinen media suomessa Kaikista suomalaisista yli % on rekisteröitynyt

Lisätiedot

Muutokset henkilökunnan määrässä yrityksen perustamisesta alkaen. 10 % 15 % kasvanut vähintään viidellä henkilöllä 9 % kasvanut 3-4 henkilöllä 44 % 22 % kasvanut 1-2 henkilöllä pysynyt ennallaan vähentynyt

Lisätiedot

WWW-osoite Virallinen sähköpostiosoite noreply@tekes.fi Emoyhtiön konsernin nimi Yksikön nimi Kunta. Diaari 1392278355833/0/2014

WWW-osoite Virallinen sähköpostiosoite noreply@tekes.fi Emoyhtiön konsernin nimi Yksikön nimi Kunta. Diaari 1392278355833/0/2014 Hakemuksen tiedot Onko kyseessä Yritys Kehittäminen kohdistuu pääosin Tutkimukseen, tuotteen, palvelun, osaamisen ja/tai menetelmän kehittämiseen Organisaation tiedot Perustiedot Y-tunnus 1234567-8 Yrityksen

Lisätiedot

(Suomen virallinen tilasto (SVT) 2010) 100 % 75 % 50 % 25 % 0 % kyllä ei Pääasialliset asiakkaat kansainvälisesti - julkinen sektori (34) Pääasialliset asiakkaat kansainvälisesti - kuluttajat (35) Pääasialliset

Lisätiedot

Kehittämisen omistajuus

Kehittämisen omistajuus Kehittämisen omistajuus Kuntaliitto 18.4.2013 Tuottava ja hallittu kehittämistoiminta kunnissa hanke (KUNTAKEHTO) Pasi-Heikki Rannisto Kehityspäällikkö, HT Tampereen Palveluinnovaatiokeskus (TamSI) Kehittämistyön

Lisätiedot

AV-Group Russia. Linkki tulokselliseen toimintaan Venäjän markkinoille

AV-Group Russia. Linkki tulokselliseen toimintaan Venäjän markkinoille AV-Group Russia Linkki tulokselliseen toimintaan Venäjän markkinoille AV-Group Russia tausta Asiantuntemus sekä tieto-taito Venäjän kaupasta ja markkinoista Halu auttaa ja tukea suomalaista liiketoimintaa

Lisätiedot

Yritysyhteistyötutkimus 2014. Julkinen yhteenveto tutkimusraportista

Yritysyhteistyötutkimus 2014. Julkinen yhteenveto tutkimusraportista Yritysyhteistyötutkimus 2014 Julkinen yhteenveto tutkimusraportista 25.6.2014 Anne Mähönen Yleistä tutkimuksesta Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää alueen yritysten käsityksiä oppilaitosten tarjoamista

Lisätiedot

www.tulosakatemia.fi Toivo Koski Liiketoiminnan käynnistäminen, liiketoiminnan suunnittelu ja taloudelliset laskelmat

www.tulosakatemia.fi Toivo Koski Liiketoiminnan käynnistäminen, liiketoiminnan suunnittelu ja taloudelliset laskelmat Liiketoiminnan käynnistäminen, liiketoiminnan suunnittelu ja taloudelliset laskelmat Jäljempänä esitetty vaiheistettu konsultoinnin sisältökuvaus sopii mm. uuden liiketoiminnan käynnistämiseen (kaupallistamiseen),

Lisätiedot

Green Growth - Tie kestävään talouteen

Green Growth - Tie kestävään talouteen Green Growth - Tie kestävään talouteen 2011-2015 Ohjelman päällikkö Tuomo Suortti 7.6.2011, HTC Ruoholahti Ohjelman kesto: 2011 2015 Ohjelman laajuus: 79 miljoonaa euroa Lisätietoja: www.tekes.fi/ohjelmat/kestavatalous

Lisätiedot

WWW-osoite Virallinen sähköpostiosoite noreply@tekes.fi Emoyhtiön konsernin nimi Yksikön nimi. Diaari 1392296944723/0/2014

WWW-osoite Virallinen sähköpostiosoite noreply@tekes.fi Emoyhtiön konsernin nimi Yksikön nimi. Diaari 1392296944723/0/2014 Hakemuksen tiedot Onko kyseessä Tutkimusorganisaatio Rahoitus yliopistoille, ammattikorkeakouluille ja muille tutkimusorganisaatioille Tutkimusideasta uutta tietoa ja liiketoimintaa Organisaation tiedot

Lisätiedot

MITEN SUOMALAISET YRITYKSET HYÖDYNTÄVÄT VERKOSTOJA PALVELULIIKETOIMINNAN KEHITTÄMISESSÄ? KANNATTAAKO SE?

MITEN SUOMALAISET YRITYKSET HYÖDYNTÄVÄT VERKOSTOJA PALVELULIIKETOIMINNAN KEHITTÄMISESSÄ? KANNATTAAKO SE? MITEN SUOMALAISET YRITYKSET HYÖDYNTÄVÄT VERKOSTOJA PALVELULIIKETOIMINNAN KEHITTÄMISESSÄ? KANNATTAAKO SE? Dosentti Elina Jaakkola Turun kauppakorkeakoulu, Turun yliopisto Serve Research Brunch 18.9.2013

Lisätiedot

TYÖHYVINVOINNIN JA TUOTANTOTYÖN KEHITTÄMISEN FOORUMI -HANKE

TYÖHYVINVOINNIN JA TUOTANTOTYÖN KEHITTÄMISEN FOORUMI -HANKE TYÖHYVINVOINNIN JA TUOTANTOTYÖN KEHITTÄMISEN FOORUMI -HANKE Loppuraportti 10.6.2014 Tommi Autio ja Janne Sinisammal 1. Hankkeen tavoitteet Työhyvinvoinnin ja tuotantotyön kehittämisen foorumi -hankkeen

Lisätiedot

5 Menestyminen kansallisilla markkinoilla vaatii tuotekehityksen parantamista. 6 Menestyminen kv-markkinoilla vaatii tuotekehityksen parantamista

5 Menestyminen kansallisilla markkinoilla vaatii tuotekehityksen parantamista. 6 Menestyminen kv-markkinoilla vaatii tuotekehityksen parantamista Tavoitetaso Nykytaso Haastateltavan kommentit 1 Tuotteiden nykyinen kilpailukyky oman maakunnan alueella 4 4 4 2 Tuotteiden nykyinen kilpailukyky valtakunnallisilla markkinoilla 4 5 3 Lisää markkinointia

Lisätiedot

AVOIMEN TUOTTEEN HALLINTAMALLIT. Kunnassa toteutettujen tietojärjestelmien uudelleenkäyttö. Yhteentoimivuutta avoimesti 2.12.2011

AVOIMEN TUOTTEEN HALLINTAMALLIT. Kunnassa toteutettujen tietojärjestelmien uudelleenkäyttö. Yhteentoimivuutta avoimesti 2.12.2011 AVOIMEN TUOTTEEN HALLINTAMALLIT Kunnassa toteutettujen tietojärjestelmien uudelleenkäyttö Yhteentoimivuutta avoimesti 2.12.2011 Erikoistutkija, MSc. Tapio Matinmikko, Teknologian tutkimuskeskus VTT 2 Esittäjästä

Lisätiedot

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto Suomi nousuun Aineeton tuotanto Maailman talous on muutoksessa. Digitalisoituminen vie suomalaiset yritykset globaalin kilpailun piiriin. Suomen on pärjättävä tässä kilpailussa, jotta hyvinvointimme on

Lisätiedot

Infra-alan innovaatiojärjestelmän. kehittäminen

Infra-alan innovaatiojärjestelmän. kehittäminen Infra-alan innovaatiojärjestelmän kehittäminen Infra-alan innovaatiojärjestelmä Hankkeen organisointi ja aikataulu hankkeen avainhenkilöt DI Lauri Merikallio (Tieliikelaitos) KTM Mari-Anna Vallas (Tieliikelaitos)

Lisätiedot

Teknologia jalostusasteen työkaluna. FENOLA OY Harri Latva-Mäenpää Toimitusjohtaja 14.5.2014 Seinäjoki

Teknologia jalostusasteen työkaluna. FENOLA OY Harri Latva-Mäenpää Toimitusjohtaja 14.5.2014 Seinäjoki Teknologia jalostusasteen työkaluna FENOLA OY Harri Latva-Mäenpää Toimitusjohtaja 14.5.2014 Seinäjoki Fenola Oy Fenola Oy on suomalainen yritys, jonka liikeideana on valmistaa ainutlaatuisia ja aitoja

Lisätiedot

3. Arvot luovat perustan

3. Arvot luovat perustan 3. Arvot luovat perustan Filosofia, uskonto, psykologia Integraatio: opintojen ohjaus Tässä jaksossa n Omat arvot, yrityksen arvot n Visio vie tulevaisuuteen Osio 3/1 Filosofia Uskonto 3. Arvot luovat

Lisätiedot

Kunta-alan tutkijoiden läsnäolo sosiaalisessa mediassa

Kunta-alan tutkijoiden läsnäolo sosiaalisessa mediassa Riikka Laaninen 8.1.015 Kunta-alan tutkijoiden läsnäolo sosiaalisessa mediassa Sisällys 1. Tutkimuksen esittely.... Tutkimukseen vastanneet.... Somen nykyinen käyttö.... Miten tutkijat käyttävät somea

Lisätiedot

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson 1 Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson Arvoisa ohjausryhmän puheenjohtaja rehtori Lauri Lantto, hyvä työseminaarin puheenjohtaja suomen

Lisätiedot

Käyttäjätiedon, käyttäjien ja käyttäjäinnovaatioiden integrointi yritysten innovaatiotoimintaan 2008 2010

Käyttäjätiedon, käyttäjien ja käyttäjäinnovaatioiden integrointi yritysten innovaatiotoimintaan 2008 2010 Käyttäjätiedon, käyttäjien ja käyttäjäinnovaatioiden integrointi yritysten innovaatiotoimintaan 28 21 Aineistoanalyysi yritysten innovaatiotoiminta 28 21 -aineiston pohjalta Mervi Niemi 2(11) Käyttäjätiedon,

Lisätiedot

konsultointia parhaasta päästä TYÖMME ON ETSIÄ SÄÄSTÖJÄ. HALUATKO SINÄ SÄÄSTÖJÄ.

konsultointia parhaasta päästä TYÖMME ON ETSIÄ SÄÄSTÖJÄ. HALUATKO SINÄ SÄÄSTÖJÄ. konsultointia parhaasta päästä TYÖMME ON ETSIÄ SÄÄSTÖJÄ. HALUATKO SINÄ SÄÄSTÖJÄ. Toimintaperiaatteemme Maailma kehittyy koko ajan. Yksi menestyksekkään liiketoiminnan kulmakivistä on tämän kehityksen mukana

Lisätiedot

PÄÄOMASIJOITUS VAUHDITTAA YRITYSTEN KASVUA

PÄÄOMASIJOITUS VAUHDITTAA YRITYSTEN KASVUA PÄÄOMASIJOITUS VAUHDITTAA YRITYSTEN KASVUA Pääomasijoittajilla on keskeinen merkitys yritysten kasvun rahoittajina ja pääomasijoittamisen positiiviset vaikutukset ulottuvat myös kansantalouteen. Pääomasijoituksilla

Lisätiedot

Työvoiman hankintakanavat palveluyrityksissä Kesäkuu 2000 Mikko Martikainen 1 Taustaa kyselylle Tämän selvityksen tulokset ovat osa Palvelutyönantajien jäsenyrityksille marraskuussa 1999 lähetettyä kyselyä,

Lisätiedot

Mikä on Kites? Monikielisen viestinnän ja sisällönhallinnan kansallinen yhdistys

Mikä on Kites? Monikielisen viestinnän ja sisällönhallinnan kansallinen yhdistys MIKÄ ON KITES? Mikä on Kites? Monikielisen viestinnän ja sisällönhallinnan kansallinen yhdistys Kites on perustettu: auttamaan suomalaisia yrityksiä pysymään mukana kansainvälistymisestä aiheutuvassa muutoksessa

Lisätiedot

Seuraavat väitteet koskevat keskijohtoa eli tiimien esimiehiä ja päälliköitä tai vastaavia.

Seuraavat väitteet koskevat keskijohtoa eli tiimien esimiehiä ja päälliköitä tai vastaavia. KESKIJOHDON OSAAMISTARPEET Vastaajan taustatiedot: Vastaaja on: Vastaajan vastuualue: 1. Tiimin esimies tai vastaava 2. Päällikkö tai vastaava 3. Johtaja 1. Johto ja taloushallinto 2. Tutkimus ja kehitys

Lisätiedot

SUOMALAISEN HIRSITALON VIENTIVERKOSTO JAPANIIN EKOMUOTO

SUOMALAISEN HIRSITALON VIENTIVERKOSTO JAPANIIN EKOMUOTO SUOMALAISEN HIRSITALON VIENTIVERKOSTO JAPANIIN EKOMUOTO VERKOSTON VETURINA KUUSAMO HIRSITALOT CANNUS TUNTEE JAPANIN JA SEN RAKENNUSALAN ERITTÄIN KUSTANNUSTEHOKAS TAPA VIENTIIN SYNERGIAA JA KOON EKONOMIAA

Lisätiedot

Ohjattua suorituskykyä.

Ohjattua suorituskykyä. Ohjattua suorituskykyä. Yhdyskuntatekniset ajoneuvot Toimiala Rakennuskoneet Maa- ja metsätalouskoneet Kuljetus ja logistiikka Suorituskykyä. Kaikkien komponentien täydellisen integroinnin ansiosta saavutetaan

Lisätiedot

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään 8.5.2014 MARJUKKA LAINE, TYÖTERVEYSLAITOS 0 Verkoston lähtökohta ja tehtävät Hallitusohjelma 2011: Perustetaan Työterveyslaitoksen

Lisätiedot

ISO/DIS 14001:2014. DNV Business Assurance. All rights reserved.

ISO/DIS 14001:2014. DNV Business Assurance. All rights reserved. ISO/DIS 14001:2014 Organisaation ja sen toimintaympäristön ymmärtäminen sekä Sidosryhmien tarpeiden ja odotusten ymmärtäminen Organisaation toimintaympäristö 4.1 Organisaation ja sen toimintaympäristön

Lisätiedot

Opistojohtaminen muutoksessa hanke. Kansanopiston kehittämissuunnitelma. Tiivistelmä kehittämissuunnitelman laatimisen tukiaineistoista

Opistojohtaminen muutoksessa hanke. Kansanopiston kehittämissuunnitelma. Tiivistelmä kehittämissuunnitelman laatimisen tukiaineistoista Opistojohtaminen muutoksessa hanke Kansanopiston kehittämissuunnitelma Tiivistelmä kehittämissuunnitelman laatimisen tukiaineistoista Opistojohtaminen muutoksessa hankkeessa ryhmä kansanopistoja laati

Lisätiedot

Metropolialueen kasvusopimus ja Innovatiiviset kaupungit ohjelma (2014 2020) KUUMA-kuntien näkökulmasta

Metropolialueen kasvusopimus ja Innovatiiviset kaupungit ohjelma (2014 2020) KUUMA-kuntien näkökulmasta Metropolialueen kasvusopimus ja Innovatiiviset kaupungit ohjelma (2014 2020) KUUMA-kuntien näkökulmasta KUUMA-komission kokous 1.2.2013 Juha Leinonen Teknologiakeskus TechVilla Oy Teknologiateollisuus

Lisätiedot

Sosiaalinen media yrityskäytössä Yhteenvetoraportti, N=115, Julkaistu: 14.2.2011. Vertailuryhmä: Kaikki vastaajat

Sosiaalinen media yrityskäytössä Yhteenvetoraportti, N=115, Julkaistu: 14.2.2011. Vertailuryhmä: Kaikki vastaajat Sosiaalinen media yrityskäytössä Yhteenvetoraportti, N=115, Julkaistu: 14.2.2011 Vertailuryhmä: Kaikki vastaajat Sosiaalista mediaa hyödynnetään yrityksessäni tällä hetkellä Vastaus Lukumäärä Prosentti

Lisätiedot

Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen tutkimus- ja kehitystoimintaan

Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen tutkimus- ja kehitystoimintaan Tekes lyhyesti Mitä Tekes tekee? Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen tutkimus- ja kehitystoimintaan Tekes hyväksyy korkeampia riskejä kuin yksityiset rahoittajat rahoittaa

Lisätiedot

Case: Helsinki Region Infoshare - pääkaupunkiseudun tiedot avoimiksi

Case: Helsinki Region Infoshare - pääkaupunkiseudun tiedot avoimiksi Case: Helsinki Region Infoshare - pääkaupunkiseudun tiedot avoimiksi Projektipäällikkö Ville Meloni Forum Virium Helsinki 5.4.2011 Hankkeen yhteenveto Avataan Helsingin seutua koskevaa tietoa kaikkien

Lisätiedot

Yhteisöllisen toimintatavan jalkauttaminen!

Yhteisöllisen toimintatavan jalkauttaminen! Yhteisöllisen toimintatavan jalkauttaminen! Käyttöönoton vaiheet Yrityksen liiketoimintatavoitteet Yhteisöllisen toimintatavan käyttöalueet Työkalut Hyödyt yritykselle Hyödyt ryhmälle Hyödyt itselle Miten

Lisätiedot

ELO-Seminaari 24.11.2005

ELO-Seminaari 24.11.2005 H E L S I N G I N K A U P P A K O R K E A K O U L U H E L S I N K I S C H O O L O F E C O N O M I C S ELO-Seminaari 24.11.2005 Sami Sarpola, Tutkija Liiketoiminnan teknologian laitos Helsingin kauppakorkeakoulu

Lisätiedot

E-laskun asiakasarvo pk-sektorilla

E-laskun asiakasarvo pk-sektorilla 1 E-laskun asiakasarvo pk-sektorilla 2 Esityksen sisältö Miksi tutkimus tehtiin? Mitä haluttiin selvittää? Tutkimuksen suoritus Tulokset Koetut hyödyt ja haitat Miksi pk-yritys siirtyi käyttämään e-laskua

Lisätiedot

Elintarvikealan pk yritysten toimintaympäristö 2008

Elintarvikealan pk yritysten toimintaympäristö 2008 Taulukko 1. Tutkimusaineiston toimialakohtainen jakauma Toimiala N Osuus tutkimusaineistosta (%) Toimialan yrityksiä (alle 20 henkeä) Suomessa %:a koko elintarvikealasta v. 2007 (Ruoka Suomi tilasto) Leipomotuotteet

Lisätiedot

Älykkäiden koneiden huippuyksikkö. Mika Vainio vanhempi tutkija, dosentti GIM / Automaatiotekniikan labra / TKK

Älykkäiden koneiden huippuyksikkö. Mika Vainio vanhempi tutkija, dosentti GIM / Automaatiotekniikan labra / TKK Älykkäiden koneiden huippuyksikkö Mika Vainio vanhempi tutkija, dosentti GIM / Automaatiotekniikan labra / TKK ESITELMÄN SISÄLTÖ Keitä olemme? Mitä tutkimme? Miten tutkimme? Miten liitymme ympäröivään

Lisätiedot

Supporting the contribution of higher education institutions to regional development: Case Jyväskylä region

Supporting the contribution of higher education institutions to regional development: Case Jyväskylä region KESKIMAA 90 VUOTTA Supporting the contribution of higher education institutions to regional development: Case Jyväskylä region OECD/IMHE 2006 ESITYKSEN RAKENNE 1. Hankkeen tarkoitus ja toteutus 2. OECD:n

Lisätiedot

Tekes kannustaa virtuaalisiin työkaluihin

Tekes kannustaa virtuaalisiin työkaluihin Tekes kannustaa virtuaalisiin työkaluihin Kari Penttinen 12.3.2013 Katsaus päättyneeseen ohjelmaan, jossa tavoitteina oli eri toimialoilla: Kilpailukyvyn parantaminen samanaikaisesti ICT:tä hyödyntämällä

Lisätiedot

MetGen Oy TEKES 24.10.2014

MetGen Oy TEKES 24.10.2014 MetGen Oy TEKES 24.10.2014 MetGen Yleistä MetGen kehittää ja markkinoi uudentyyppistä teollista entsyymiratkaisua, joka merkittävästi parantaa: Energiatehokkuutta paperiteollisuuden mekaanisessa massanvalmistuksessa

Lisätiedot

Teollisuuden digitalisaatio ja johdon ymmärrys kyvykkyyksistä

Teollisuuden digitalisaatio ja johdon ymmärrys kyvykkyyksistä Teollisuuden digitalisaatio ja johdon ymmärrys kyvykkyyksistä Markus Kajanto Teollisuuden digitalisaation myötä johdon käsitykset organisaation resursseista, osaamisesta ja prosesseista ovat avainasemassa

Lisätiedot

Palvelusetelihanke Kehitysjohtaja Tuomo Melin

Palvelusetelihanke Kehitysjohtaja Tuomo Melin Palvelusetelihanke Kehitysjohtaja Tuomo Melin Toimialat ja projektikokonaisuudet palvelusetelihankkeessa Palvelusetelihankkeessa on tällä hetkellä neljä toimialaa Hammashoito Terveyspalvelut Vanhuspalvelut

Lisätiedot

INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK

INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK Mikä on innovaatio innovaatiostrategia innovaatiopolitiikka???

Lisätiedot

Innovatiivisuus Suomen elintarvikeketjun menestystekijänä

Innovatiivisuus Suomen elintarvikeketjun menestystekijänä Innovatiivisuus Suomen elintarvikeketjun menestystekijänä Visio- ja uutispäivä Toimitusjohtaja Elintarviketeollisuusliitto ry Tämä ei ole uutinen: Innovatiivisuus on ja on aina ollut kehittyvän yrityksen

Lisätiedot

SOVELLUSALUEEN KUVAUS

SOVELLUSALUEEN KUVAUS Tik-76.115 Tietojenkäsittelyopin ohjelmatyö Tietotekniikan osasto Teknillinen korkeakoulu SOVELLUSALUEEN KUVAUS LiKe Liiketoiminnan kehityksen tukiprojekti Versio: 2.1 Tila: hyväksytty Päivämäärä: 12.12.2000

Lisätiedot

Mitä on laadullinen tutkimus? Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto

Mitä on laadullinen tutkimus? Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto Mitä on laadullinen tutkimus? Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto Määritelmiä Laadullinen tutkimus voidaan määritellä eri tavoin eri lähtökohdista Voidaan esimerkiksi korostaa sen juuria antropologiasta

Lisätiedot

Sastamalan koulutuskuntayhtymä, aikuiskoulutusosasto. PYRY II -hanke. Parasta Yritystoimintaa Rakennetaan Yhteistyössä! www.aiko.

Sastamalan koulutuskuntayhtymä, aikuiskoulutusosasto. PYRY II -hanke. Parasta Yritystoimintaa Rakennetaan Yhteistyössä! www.aiko. Sastamalan koulutuskuntayhtymä, aikuiskoulutusosasto PYRY II -hanke Parasta Yritystoimintaa Rakennetaan Yhteistyössä! www.aiko.fi Rahoittajat: Länsi-Suomen lääninhallituksen sivistysosasto Euroopan sosiaalirahasto

Lisätiedot

Yhteiskunnan osaamistarpeet ja koulutuksen työelämäperusteisuus. Mikko Koskinen, koulutuspäällikkö

Yhteiskunnan osaamistarpeet ja koulutuksen työelämäperusteisuus. Mikko Koskinen, koulutuspäällikkö Yhteiskunnan osaamistarpeet ja koulutuksen työelämäperusteisuus Mikko Koskinen, koulutuspäällikkö Mitä lähdettiin tavoittelemaan? Tavoitteena luoda uusi rakenne korkeakoulutettujen asiantuntijuuden kehittämiselle

Lisätiedot

CoCreat -Enabling Creative Collaboration through Supporting Technlogies. Essi Vuopala, LET

CoCreat -Enabling Creative Collaboration through Supporting Technlogies. Essi Vuopala, LET CoCreat -Enabling Creative Collaboration through Supporting Technlogies Projektin tausta ja tarve Oppivan yhteiskunnan toimintaympäristöille on tyypillistä muuttuvuus ja kompleksisuus aktiivinen toiminta

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Julkiset hankinnat uudistamisen välineeksi Haluamme edistää uutta toimintakulttuuria, jossa palveluhankinnoissa

Lisätiedot

Alkukartoitushaastattelujen alustavia havaintoja

Alkukartoitushaastattelujen alustavia havaintoja Alkukartoitushaastattelujen alustavia havaintoja 12.11.2009 Tero Haahtela Olavi Kallio Pekka Malinen Pentti Siitonen TKK BIT 1 Teknisen sektorin roolin kokeminen Teknistä sektoria ei koeta miellettävän

Lisätiedot

Lisäksi vastaajat saivat antaa vapaamuotoisesti muutos- ja kehitysehdotuksia ja muuta palautetta SOS-lapsikylille ja SOS-Lapsikylän nuorisokodille.

Lisäksi vastaajat saivat antaa vapaamuotoisesti muutos- ja kehitysehdotuksia ja muuta palautetta SOS-lapsikylille ja SOS-Lapsikylän nuorisokodille. 27.3.2014 YHTEENVETO ASIAKASPALAUTTEESTA SOS-Lapsikyliin ja nuorisokotiin sijoitettujen läheiset 1. Kyselyn taustaa Kirjallinen palautekysely SOS-lapsikyliin ja SOS-Lapsikylän nuorisokotiin sijoitettujen

Lisätiedot

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Helsingin Yrittäjien seminaari 1.3.2011 Kumppanuus Yritysmyönteistä yhteistyötä mikko.martikainen@tem.fi Mikko Martikainen

Lisätiedot

Certified Foresight Professional

Certified Foresight Professional Certified Foresight Professional Kenelle? Strategia-, tuotekehitys-, suunnittelu-, konsultointi- tai muissa vastaavissa edelläkävijä- ja kehittämistehtävissä työskentelevät. Sopii myös johdolle, päälliköille

Lisätiedot

Big datan hyödyntäminen

Big datan hyödyntäminen Big datan hyödyntäminen LVM/FIIF-yhteistyö 1 0 /1 9 /1 4 Nykytilanne Useita olemassa olevia ohjelmia ja tahoja, josta yritykset ja tutkimuslaitokset voivat hakea rahoitusta Big Dataan ja teollisen internetin

Lisätiedot

Etnografia palvelumuotoilun lähtökohtana

Etnografia palvelumuotoilun lähtökohtana People-centric problem solving Etnografia palvelumuotoilun lähtökohtana Gemic on strategiseen tutkimukseen, ihmislähtöisiin innovaatioihin ja liiketoiminnan kehittämiseen erikoistunut konsulttitoimisto.

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan yrityskaupat teknologianäkökulmasta. Satu Ahlman Myyntijohtaja AWD Oy

Sosiaali- ja terveysalan yrityskaupat teknologianäkökulmasta. Satu Ahlman Myyntijohtaja AWD Oy Sosiaali- ja terveysalan yrityskaupat teknologianäkökulmasta Satu Ahlman Myyntijohtaja AWD Oy Satu Ahlman Ahlman & Wuorinen Development AWD Oy:n myyntijohtaja ja osakas, toimitusjohtajana ja toisena osakkaana

Lisätiedot

Yleisten apurahojen hakuohjeet

Yleisten apurahojen hakuohjeet Yleisten apurahojen hakuohjeet 1) Mihin tarkoitukseen rahasto jakaa yleisiä apurahoja? Erilaisia hankkeita tukemalla rahasto haluaa lisätä Suomen ja Norjan välisiä kontakteja sekä lisätä molempien maiden

Lisätiedot

Enterprise SOA. Nyt. Systeemi-integraattorin näkökulma

Enterprise SOA. Nyt. Systeemi-integraattorin näkökulma Enterprise SOA. Nyt. Systeemi-integraattorin näkökulma 12.11.2007 Janne J. Korhonen 12.11.2007 Agenda 1. Prosessit ja palvelut, BPM ja SOA 2. BPM-projekteista yleensä 3. Prosessin elinkaarimalli 4. Kokemuksia

Lisätiedot

Tutkimus verkkolaskutuksesta, automaatiosta ja tietojen välityksestä toimittajaverkostossa. Ajankohta helmikuu 2010

Tutkimus verkkolaskutuksesta, automaatiosta ja tietojen välityksestä toimittajaverkostossa. Ajankohta helmikuu 2010 Tutkimus verkkolaskutuksesta, automaatiosta ja tietojen välityksestä toimittajaverkostossa Ajankohta helmikuu 2010 Seurantakysely verkkolaskutuksesta ja tietojen välityksestä toimittajaverkostossa 41 Yli

Lisätiedot

Työnantajamielikuva ja sosiaalinen media Yrityskysely Viestintätoimisto Manifesto Hanna Pätilä 6.9.2011

Työnantajamielikuva ja sosiaalinen media Yrityskysely Viestintätoimisto Manifesto Hanna Pätilä 6.9.2011 Työnantajamielikuva ja sosiaalinen media Yrityskysely Viestintätoimisto Manifesto Hanna Pätilä 6.9.2011 Työnantajamielikuva ja sosiaalinen media -kyselyn tausta Kyselyssä selvitettiin, miten suomalaiset

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006

ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006 ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006 PROF. MARKKU VIRTANEN HELSINGIN KAUPPAKORKEAKOULU PIENYRITYSKESKUS 5.10.2005 Markku Virtanen LT-OSAAMISEN VERKOSTON MAKROHANKKEEN KUVAUS Makrohankkeen

Lisätiedot

Testien käyttö korkeakoulujen opiskelijavalinnoissa seminaari Fulbright Centerissä. Maija Innola 17.11.2010

Testien käyttö korkeakoulujen opiskelijavalinnoissa seminaari Fulbright Centerissä. Maija Innola 17.11.2010 Testien käyttö korkeakoulujen opiskelijavalinnoissa seminaari Fulbright Centerissä Maija Innola 17.11.2010 Ulkomaisten opiskelijoiden määrä kasvanut suomalaisissa korkeakouluissa Vuonna 2009 ulkomaisia

Lisätiedot

Yhteisöllinen mallintaminen ja hajautetut mallit Ari Jolma Aalto-yliopisto. Mallinnusseminaari 2011 Lahti. Ari Jolma 1

Yhteisöllinen mallintaminen ja hajautetut mallit Ari Jolma Aalto-yliopisto. Mallinnusseminaari 2011 Lahti. Ari Jolma 1 Yhteisöllinen mallintaminen ja hajautetut mallit Ari Jolma Aalto-yliopisto Mallinnusseminaari 2011 Lahti Ari Jolma 1 Informaatio vs aine Informaatio ei ole kuten aine, sen kopiointi ei maksa juuri mitään

Lisätiedot

ALAN ASIANTUNTI- JATEHTÄVISSÄ TOIMIMINEN, KE- HITTÄMINEN JA ONGELMANRAT- KAISU - perustella asiantuntijatehtävissä. toimiessaan tekemiään

ALAN ASIANTUNTI- JATEHTÄVISSÄ TOIMIMINEN, KE- HITTÄMINEN JA ONGELMANRAT- KAISU - perustella asiantuntijatehtävissä. toimiessaan tekemiään ALKUVAIHEEN MINEN MISALUEET Tasot ALAN TEORIOIDEN, KÄSITTEIDEN, ME- NETELMIEN JA PE- RIAATTEIDEN MINEN 5 - käyttää keskeisiä teorioita, käsitteitä ja menetelmiä johdonmukaisesti erilaisissa - kirjoittaa

Lisätiedot

SUUNNITELMASTA VALMIIKSI TUOTTEEKSI 15.4.2014 RIIHIMÄKI

SUUNNITELMASTA VALMIIKSI TUOTTEEKSI 15.4.2014 RIIHIMÄKI SUUNNITELMASTA VALMIIKSI TUOTTEEKSI Jarkko Lohilahti Jarkko.lohilahti@maker3d.fi +358400565641 Konetekniikan insinööri Yrittäjä: 3D-tulostuspalvelu Maker3D Oy Tutkimusta ja toimintaa 3D-tulostuksen parissa

Lisätiedot

Hankinnat innovaatioiden edistäjinä Espoossa. Timo Martelius Hankintajohtaja 01.10.2013

Hankinnat innovaatioiden edistäjinä Espoossa. Timo Martelius Hankintajohtaja 01.10.2013 Hankinnat innovaatioiden edistäjinä Espoossa Timo Martelius Hankintajohtaja 0 Espoon hankinnan painopistealueet 2013-2016: Kestävä kehitys Sosiaalinen ja eettinen kehitys Ekologinen kehitys Taloudellinen

Lisätiedot

ETELÄ-POHJANMAAN MATKAILUPARLAMENTTI

ETELÄ-POHJANMAAN MATKAILUPARLAMENTTI ETELÄ-POHJANMAAN MATKAILUPARLAMENTTI Rahoitusmahdollisuudet mikroyrityksen sähköisen liiketoiminnan kehittämisessä Kuortanen 1.9.2009 Jarmo Kallio MIKROYRITYS Yritys joka työllistää alle 10 työntekijää

Lisätiedot

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma (2008) 2012 2015 Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Ohjelman tavoitteena on uudistaa sosiaali- ja terveyspalveluita innovaatiotoiminnan

Lisätiedot

Verkostoituminen metsätalouden palvelutuotannossa

Verkostoituminen metsätalouden palvelutuotannossa Verkostoituminen metsätalouden palvelutuotannossa Juho Rantala 8.11.2011 Kuopio Kustannustehokas metsänhoito seminaarisarja 2011 Metsätalouden erikoispiirteitä Perinteinen toimintakulttuuri lyhytjänteinen

Lisätiedot

Innovaatioiden syntymisen ja käytön edistäminen maaseudulla selvitys innovaatiotoiminnasta Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa

Innovaatioiden syntymisen ja käytön edistäminen maaseudulla selvitys innovaatiotoiminnasta Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa Innovaatioiden syntymisen ja käytön edistäminen maaseudulla selvitys innovaatiotoiminnasta Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa Sanna Ahvenharju Gaia Consulting Oy Kasvua ja Innovaatioita seminaari

Lisätiedot

Business Oulu. Teollisuus-Forum 29.5.2013. Wisetime Oy:n esittely

Business Oulu. Teollisuus-Forum 29.5.2013. Wisetime Oy:n esittely Business Oulu Teollisuus-Forum 29.5.2013 Wisetime Oy:n esittely Wisetime Oy Wisetime Oy on oululainen v. 1991 perustettu ohjelmistotalo, jonka omat tuotteet, Wise-järjestelmät ja niihin liittyvät tukipalvelut,

Lisätiedot

Venäjän metsäsektorin ennakointi yritysten tarpeet ohjaamaan tutkimusta. Business Café Joensuu, 26.3.2014 Timo Leinonen, Metla

Venäjän metsäsektorin ennakointi yritysten tarpeet ohjaamaan tutkimusta. Business Café Joensuu, 26.3.2014 Timo Leinonen, Metla Venäjän metsäsektorin ennakointi yritysten tarpeet ohjaamaan tutkimusta Business Café Joensuu, 26.3.2014 Timo Leinonen, Metla Esityksen sisältö Metla ennakoi Metsäsektorin ennakointi Venäjällä Tutkimuksen

Lisätiedot

Liikkuvuus. Koulutus Stardardit. Työllistyvyys

Liikkuvuus. Koulutus Stardardit. Työllistyvyys Tunnistaminen Laatu Liikkuvuus Koulutus Stardardit Työllistyvyys Kehitetään työelämälähtöisiä tutkintoja sekä koulutusohjelmia VSPORT+ Projekti Avaintavoite VSPORT+ hankkeelle on kehittää läpi alan vuorovaikutteisen

Lisätiedot

Sormitietokoneet alkuopetuksessa pintaselailua vai syvällistä oppimista?

Sormitietokoneet alkuopetuksessa pintaselailua vai syvällistä oppimista? Sormitietokoneet alkuopetuksessa pintaselailua vai syvällistä oppimista? ITK2012 Call for papers vaihe Sari Muhonen, luokanopettaja, Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu Ari Myllyviita, hankekoordinaattori,

Lisätiedot

TKL -LEX TEKNISEN KAUPAN TIETOPALVELU

TKL -LEX TEKNISEN KAUPAN TIETOPALVELU TKL -LEX TEKNISEN KAUPAN TIETOPALVELU Ennakoivaa säädöstietoa liiketoiminnan tarpeisiin TKL -LEX yritysjohdolle myynnistä vastaaville markkinoinnista vastaaville asiantuntijoille Teknisen kaupan yritysten

Lisätiedot