ITÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRIN HENKILÖSTÖLEHTI. Hei taasko me muututaan s. 5 Päivärinteen muutoksen päivät s. 16

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "ITÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRIN HENKILÖSTÖLEHTI. Hei taasko me muututaan s. 5 Päivärinteen muutoksen päivät s. 16"

Transkriptio

1 ITÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRIN HENKILÖSTÖLEHTI SOSTERIN 2/2010 Hei taasko me muututaan s. 5 Päivärinteen muutoksen päivät s. 16

2 2/2010 Sisältö 3 Johtajuuden haasteet 4 Organisaatiomuutos itseisarvo vai väline? 5 Hei taasko me muututaan! 6 Sosterin organisaatio muuttuu 7 ISER-valmistelu haasteita ja mahdollisuuksia 8 Terveyden edistäminen on jokaisen asia 9 Kanerva-KASTE haastaa tarttumaan terveyteen! 10 Terveysmessuilla muikeita hymyjä ja riemukkaita rytmejä 12 Liian vähän liikkuva lapsi fysioterapeutin asiakkaana 14 Paula Markkanen on tietosuojan iloinen sanansaattaja 16 Päivärinteen muutoksen päivät 18 Seija Silvennoinen henkilöstön asialla 19 Tukea työhyvinvointiin 20 Uudella puhelinjärjestelmällä parempaan asiakaspalveluun 21 Strategialla on merkitystä 22 Kehittämis- ja johtamistaitoja oppimassa 23 Asiahallinnan uudet kuviot 24 Ohjausta ja kulttuurivaihtoa 26 Aapelin hoivakoti tekee yhteistyötä Sosterin kanssa 28 Nukkumatin kengissä 29 Kuntoutussuunnitelmien kiemuroita 30 Muutoksen pyörteissä 31 Eläkeuutisia Sosterin Syke Itä-Savon sairaanhoitopiirin henkilöstölehti 33. vuosikerta Julkaisija Itä-Savon sairaanhoitopiirin kuntayhtymä PL 111, Savonlinna Puh (vaihde) Paino ja taitto Tornion Kirjapaino Ky, Tornio 2 Toimittaja Katja Lehikoinen Toimituskunta Katja Lehikoinen, viestintäpäällikkö Riitta Sipinen, tulosaluejohtaja Maijaterttu Tiainen, ylihoitaja Anne Otranen-Silvennoinen, henkilöstöedustaja Kannen kuvat Aamuinen kuuramaa, Katja Lehikoinen Hulabaloo-ryhmä Päivärinteeltä, Minna Syrjälä

3 Toimittajalta Johtajuuden haasteet Sosterin organisaatio muuttuu vuoden 2011 alusta ja uudet toimialajohtajat aloittavat työnsä. Johtajuus vaatii paljon, etenkin muutostilanteissa. Muutosjohtaminen on jo sinällään oma taiteenlajinsa ja on ehkä johtajuuden suurin haaste. Muutoksessa tarvitaan johtajaa ja taitavaa johtajuutta tavallista enemmän. Ihminen vastustaa luonnostaan muutosta eli jo pelkkä muutosvastarinta asettaa omat haasteensa johtamistehtävälle. Pelkästään vastarinnan murtaminen vie aina oman aikansa. Johtajan onkin ensisijaisesti saatava työntekijät näkemään muutoksen hyvät puolet ja tässä motivointi on olennaista eikä sen merkitystä voi liikaa korostaa. Muutos on jokaiselle haaste. Asiat on tehtävä toisella tavalla, jokaisen on haastettava itsensä ja työtoverinsa sekä työkenttänsä toimimaan toisin. Johtajalla on tässä olennainen rooli; hän toimii esimerkkinä koko henkilöstölle ja hänen tehtävänsä on luotsata organisaatio kohti haluttua muutosta, uuteen toimintatapaan. On äärimmäisen tärkeää koko organisaation kannalta, kuinka johtaja kokee muutoksen. Omaksuuko hän sen itse, kuinka hän vie sitä eteenpäin ja kuinka hän saa toiset innostettua mukaan. Hyvä johtaja saa työntekijät toimimaan yhteiseksi hyväksi ja tähtäämään samaan maaliin koko organisaation eduksi. Mutta ennen tätä tarvitaan tietoa, taitoa, kokemusta, tunneälyä ja innostamisen taitoa. Jokainen työntekijä on ihminen, omine tunteineen ja pelkoineen. Muutos herättää helposti pelkoa eikä sitä siksi haluta kohdata. Jos johtaja ymmärtää ihmisyyttä, on sinut itsensä ja pelkojensa kanssa, hän ymmärtää myös muita ihmisiä ja on mitä todennäköisimmin erinomainen johtaja. Ellei ihminen tunne itseään, ei hän voi tuntea myöskään muita eikä johtaa heitä parhaalla mahdollisella tavalla. Meidän on myös hyvä muistaa, että johtajuus ei välttämättä vaadi titteleitä eikä asemaa. Olemme jokainen itsemme johtajia ja me itse päätämme kuinka itseämme ja omaa toimintaamme johdamme. Tunnemmeko me itsemme, jotta voisimme tuntea muita? Ja arvostammeko me itseämme, jotta voisimme arvostaa muita? Heitetään pallo nyt Sosterin uusille toimialajohtajille, mutta otetaan se myös lopulta itse kiinni ja tartutaan omaan johtajuuteemme nyt, tässä muutoksen keskellä. Katja Lehikoinen 3

4 Ajankohtaista Organisaatiomuutos itseisarvo vai väline? Kunnallisessa päätöksenteossa päättäjät päivitetään kerran neljässä vuodessa pidettävissä kunnallisvaaleissa. Tämä ei tarkoita sitä, että samassa tahdissa on tarve muuttaa organisaatiota, niin kuin nyt tapahtuu Sosterissa. Neljä vuotta sitten aloitimme uudessa toimintaympäristössä organisoitumalla ns. elämänkaarimallin mukaisesti. Nyt olemme kokemuksia mallista saaneina kuitenkin siirtymässä uuteen järjestelmään ensi vuoden alusta. Elämänkaaritulosalueet muuttuvat perinteisiksi sosiaalipalvelujen, perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon tulosalueiksi, tukipalvelut säilyvät ennallaan myös uudessa organisaatiossa. Tärkeintä muutoksessa on se, että perusidea, koko hoitoketju hallintaan samassa organisaatiossa, säilyy Sosterissa kirkkaana myös jatkossa. Uuden alussa -peruslähtökohdan tunnistaminen on avain hyödyntää kaikkea sitä myönteistä, mitä elämänkaarimallissa olemme toteuttaneet. Perhepalvelukeskuksen yhden luukun -palveluyksikkö on yksi erinomainen esimerkki hyvistä käytännöistä kuluneelta neljältä vuodelta. Vaikka meistä johtumattomista syistä emme tässäkään yksikössä voineet toimia täysin yhden luukun periaatteella muun muassa rekisterivelvoitteiden takia, toimintaa ohjasi halu nähdä asiakas muuna kuin erikoissairaanhoidon, perusterveydenhuollon tai sosiaalipalvelujen asiakkaana; aidosti apua tarvitsevana ihmisenä tai perheenä, jonka tarpeisiin perhepalvelukeskus parhaan taitonsa mukaan vastasi. Edellä mainittuja hyviä käytäntöjä ei tulla hylkäämään jatkossakaan. Nykyisessä organisaatiomallissa eivät perinteiset organisaatioiden väliset raja-aidat ole rajoittaneet toimintaamme, eikä raja-aitoja tule rakentaa keinotekoisesti uudenkaan organisaation sisälle, sillä meillä ei ole niihin varaa eikä vastuullinen henkilöstö niitä luultavasti hyväksyisi. Rakennamme Sosteria pala palalta iskukykyisemmäksi hyödyntäen neljän vuoden ajalta kaiken hyväksi kokemamme ja testaamamme. Kun vielä voimme hyvin täysipainoisesti vastata tulevan terveydenhuoltolain velvoitteisiin ja osallistua tulevan Itä-Suomen sairaanhoitopiirin valmisteluun yhtenä tasavertaisena alueellisena toimijana, voimme luottavaisin mielin katsoa eteenpäin. Edellä olevan perusteella otsikkoon on helppo vastata. Muutos ei ole itseisarvo, eikä saakaan olla. Välineen edut ja mahdollisuudet tulee hyödyntää täysipainoisesti. Ja sen me joustavana ja kooltaan hallittavana organisaationa teemme! Käytän lopuksi tilaisuutta kiittää kaikkia sosterilaisia, niin päättäjiä kuin työntekijöitä, ennakkoluulottomasta tavasta ottaa muutoksen haasteet vastaan. Ennakkoluulottomuutta tarvitaan myös jatkossa. Hemmo Pirhonen sairaanhoitopiirin johtaja 4

5 Ajankohtaista Hei taasko me muututaan! Kuluneiden vuosikymmenten aikana ovat monet itäsavolaiset saaneet helpotusta vaivoihinsa sairaalan mäellä ja moni on saanut aloittaa siellä myös maallisen vaelluksensa. Sosiaali- ja terveyspalvelut ovat suurten myllerrysten kourissa. Palvelujen kysyntä kasvaa jo pelkästään väestön ikääntymisen myötä ja kustannukset kasvavat huomattavasti nopeammin tulevina vuosina kuin julkisen sektorin tulotaso. Jos ko. palveluiden osalta on ollut haasteita menneinä aikoina, niin tulevat vuodet eivät tuo helpotusta kolotukseen, kolotus vain pahenee. Vuoden 2007 alusta on Sosteri toiminut nykyisessä muodossaan. Se on ollut valtakunnallisestikin katsottuna mielenkiintoa herättänyt toimintamalli. Uuden luominen on yleensä tuskallista ja tarvitaan uudistuksia uudistusten sisällä ja silti jää uudistettavaa. Sosteri on saanut kuluneiden vuosien aikana varsin runsaasti kritiikkiä omistajakuntien suunnalta. Aika-ajoin on pyyhkeitä tullut sen omalta luottamushenkilöhallinnolta kuin myös talon henkilökunnaltakin asiakkaitakaan unohtamatta. Ensi vuoden alusta alkaa Sosterin II-vaihe. Uudet sopimukset Sosterin ja peruskuntien välillä tuovat selkeämmät ohjauselementit omistajille sekä selkeyttävät palvelujen tilaamista ja tuottamista. Toimintamallia uudistetaan palaamalla osin jo koettuun, mutta samalla terävöittäen ja painottaen perusterveydenhuollon merkitystä. Muutokset herättävät aina epäilyjä ja vastustusta, mutta vain muutosten kautta on mahdollista saavuttaa jotain parempaa. Olen todennut useaan kertaan, että sosiaali- ja terveyspalveluiden osalta meidän on varauduttava jatkuvaan muutokseen, eikä sanomani vieläkään kaduta, koska muutoksen syyt eivät ole kaikonneet, vaan päinvastoin vahvistuneet. Erikoissairaanhoidon kehitys, niin hoidollinen kuin taloudellinenkin, vaatii laajempaa toimintaympäristöä. Suunnitteilla oleva Itä-Suomen sairaanhoitopiiri toisi Savonlinnan seudun osaksi laajempaa itäsuomalaista palveluverkkoa, joka turvaisi erikoissairaanhoidon sairaalassamme ja osana yliopistollista sairaalaa vahvistaisi valittujen erikoisosaamisalueiden kehittämistä. Vanhusväestön tarvitsemat palvelut tai paremminkin niiden laadukas tuottaminen ovat yhteisöllisen välittämistä ja inhimillisyyttä. Vanhusten palvelut tulevat olemaan suurten haasteiden edessä, jossa kuitenkin alan ammattilaiset pystyvät osaamisensa ja suuren sydämensä kautta huolehtimaan vanhusten tarpeista. Kun epävarmuus myllertää sisuksissa, niin silloin on parasta rauhoittua ja selkeyttää itselleen syyt epävarmuuteensa. Ajatuksissaan kannattaa mennä peruskysymysten äärelle ja löytää todelliset syyt epävarmuuteensa, etsiä näihin ratkaisut ja rohkeasti nojata tulevaisuuteen ja lopuksi luottaa itseensä. Sosterin henkilöstön keskuudessa epävarmuus myllertää. Kuitenkin jokaisen omien sisäisten haasteiden ja vahvuuksien tiedostamisen kautta syntyy itseensä paremmin luottava, vahvempi sosterilainen. Vain tätä kautta syntyy myös parempi ja vahvempi Sosteri. Harri Halko, Sosterin valtuuston II varapuheenjohtaja Kuva: Katja Lehikoinen 5

6 Ajankohtaista Sosterin organisaatio muuttuu Sairaanhoitopiirin kuntayhtymävaltuusto on hyväksynyt sairaanhoitopiirille uuden hallintosäännön, jonka myötä organisaatiorakenne ja johtamisjärjestelmä muuttuvat Hallintosäännön mukaan piirin toiminta jakaantuu neljään tulosalueeseen, jotka huolehtivat erikoissairaanhoidon, perusterveydenhuollon, sosiaalipalvelujen ja tukipalveluiden tehtäväkokonaisuuksista. Aiemmat elämänkaarimallin mukaiset tulosalueet lopettavat toimintansa vuoden 2010 lopussa. Uuden toimintarakenteen edellyttämät toimialajohtajien virat on täytetty ja uudet johtajat aloittavat työnsä vuoden 2011 alussa. Uudet toimialajohtajat esittäytyvät Uusilta toimialajohtajilta kysyttiin, millä mielellä he aloittavat työnsä Sosterissa vuonna 2011 ja mitä he haluavat sanoa tuleville työkavereilleen. Markku Härmä johtajaylilääkäri/erikoissairaanhoidon tulosalueen toimialajohtaja Aloitan työn innostuneena ja hyvillä mielin. Sosterin asiakaslähtöinen palvelutoiminta on kantava voima, jonka varaan rakennamme. Meillä on koko palveluketju saman katon alla, toimiva yhteistyö eri osaajien välillä, sekä mahdollisuus laadukkaaseen ja kustannusvaikuttavaan hoitoon moniammatillisesti, vanhat raja-aidat ylittäen. Sosterin toimintamalli antaa selkeän suunnan, jonka mukaan voimme kehittää työtä sosiaali- ja terveydenhuollossa yhdessä. Meillä on paljon voitettavaa, mikäli onnistumme osoittamaan Sosterin toimintatavan erinomaisuuden lähivuosina. Panu Peitsaro kansaterveystyön vastuulääkäri/perusterveydenhuollon toimialajohtaja Odotan todella suurella mielenkiinnolla uutta haastavaa tehtävää. Edessä on varmasti monia merkittäviä asioita, joiden parissa saa puurtaa tosissaan. Rekrytointi on tulevien vuosien yksi keskeisiä tehtäviä, jotta terveysasemien toiminta kunnissa voidaan turvata. Toivon mahdollisimman avointa ja vilpitöntä yhteistyötä kaikkien ammattiryhmien kanssa ja tietenkin sopuisaa ymmärrystä, kun joukkoon saapuu uusi pohjalainen. Aikomukseni on heti alkuvaiheessa käydä tutustumassa eri toimipisteisiin, jotta yhteydenpito olisi mahdollisimman helppoa puolin ja toisin. Yhteistyöllä kohti parempaa terveyttä! Saku Linnamurto tukipalveluiden toimialajohtaja Aloitan työt todella hyvillä mielin, sillä työsarka on mielekäs ja tulosalueella osaava henkilöstö. Edellisiltä vuosilta saamani terveys- ja sosiaalipalveluiden tuotannon tuntemus antaa hyvän pohjan aloittaa tukipalveluiden puolella. Haluan kiittää kaikkia sosterilaisia, niin työntekijöitä kuin luottamushenkilöitäkin, menneestä nelivuotisjaksosta. Tänä aikana saimme sote-toimintamallin käyntiin ja yhteistyökuviot ESH-PTH-SOS sektoreiden välillä hyvään alkuun. Edessämme voi olla entistäkin suuremmat kehittämishaasteet esimerkiksi Itä-Suomen sairaanhoitopiirin valmisteluun liittyen, mutta varmasti selviämme, kyseessähän ei lopultakaan ole elämää suuremmat haasteet vaan työelämään oleellisesti liittyvät kehitystehtävät. Saara Pesonen sosiaalipalveluiden toimialajohtaja Aloitan uuden työn avoimin mielin ja suurella mielenkiinnolla. Sosiaali- ja terveydenhuollon yhteyttä haetaan yhä enenevässä määrin jo lainsäätäjän pyrkimyksestä ja Sosterissa tätä pyrkimystä on mahdollisuus toteuttaa ja viedä eteenpäin. Uusi työ on aina monella tavalla uuden alku! Pian yhteistyön merkeissä tavataan ja sitä kovasti odotan. Haasteita ei varmasti tule uudessa organisaatiossa puuttumaan. 6

7 Tulosyksiköiden Ajankohtaista toiminta ISER-selvitystyö haasteita ja mahdollisuuksia Selvitystyö Itä-Suomen sairaanhoitopiirin (ISER) perustamisesta on ollut jo hyvän aikaa käynnissä. Kannanotot ISERiin on pyydetty Etelä-Savon, Itä-Savon, Pohjois-Karjalan ja Pohjois-Savon sairaanhoitopiireiltä ja niiden jäsenkunnilta. Alustavien tietojen mukaan selvä enemmistö vastaajista halusi ISER-työtä jatkettavan. Itä-Suomen sairaanhoitopiirin perustamishankkeen tavoitteena on taata laadukkaat terveydenhuoltopalvelut itäsuomalaisten sairaanhoitopiirien vanhenevalle väestölle myös tulevaisuudessa. Itä-Suomen sairaanhoitopiirin selvittelyä työstävä johtoryhmä kokoontui Kuopiossa marraskuun alussa 2010 ja kävi alustavasti läpi kuntien kannanotot hankkeeseen. Karkeana arviona hankkeen kestolle on esitetty noin kolmen vuoden valmistelujaksoa. Näennäisestä pituudestaan huolimatta voidaan valmisteluajanjaksoa pitää pikemminkin haastavana kuin liian pitkänä. Tuhansien työntekijöiden ja noin 700 miljoonan euron vuosibudjetin työnantaja on suuri yksikkö, verrattiinpa sitä sitten yksityisen tai julkisen sektorin työnantajiin vaikka koko valtakunnan tasolla. Keskeisimpiä kysymyksiä uuden organisaation rakentamisessa on onnistuminen kliinisiä erikoisaloja koskevassa työnjaossa. Yhtäältä myös kliinisten tukipalveluiden, kiinteistöjen käytön, materiaalihallinnan, talous- ja hallintotyön sekä tietohallinnon toteuttamisvastuiden jakaminen eri toimipisteiden välillä muodostaa kokonaisuuden, jonka merkitystä hankkeen onnistumiselle ei voi ylikorostaa. Molempien sektoreiden työnjaossa onnistuminen luo pohjaedellytykset entistä tehokkaammalle ja laadukkaammalle terveydenhuollolle koko Savo-Karjalan alueella. Edellä mainittujen kysymysten ratkaiseminen edellyttää syväluotaavaa pohtimista, kuinka neljän keskussairaalan päivystykselliset valmiudet säilytetään ja kuinka kaikkien päivystyssairaaloiden toiminta saadaan laadukkaasti ja kustannustehokkaasti hoidetuksi. Onnistuessaan Itä-Suomen sairaanhoitopiirin väestövastuu kattaa noin alueen asukasta. Riittävän suuri koko antaa hyvät mahdollisuudet toimintojen rationalisointiin päällekkäisistä toiminnoista luopumalla ja erikoisalakohtaisia toimintavastuita jakamalla, esimerkiksi osaamiskeskus-ajatteluun nojautuen. Parhaimmillaan ison työnantajan edut ja resurssit mm. kiinteistöjen investointisuunnitelmien, materiaalihankintojen ja rekrytointikysymysten saralla edesauttaisivat seudun kuntia paremmin selviytymään haasteista, jota väestön keski-iän kasvu tuo mukanaan. Toteutuessaan Itä-Suomen sairaanhoitopiirin perustaminen on megatason hanke ja se vaatii, jälleen kerran, henkilöstöltä suurta joustamiskykyä. Hanke olisi varmasti terveydenhuollon henkilöstölle myös ammatillisesti mielenkiintoinen ja innovatiivista ajattelua synnyttävä. Työ ei varmasti olisi ristiriidatonta ja tuskin voitaisiin kokonaan välttyä aluepoliittisilta painotuksilta ja intresseiltä. Kuitenkin mikäli lähtökohtaiset tavoitteet asetetaan tasapuolisesti ja sovitaan seutukuntien kesken yhteisesti, on valmistelutyö parhaimmillaan onnistuneiden kompromissien luomista. ISER-valmistelutyö pitää lähtökohtaisesti sisällään saman toiminta-ajatuksen kuin hyvin sujunut KYS-erva strategiatyökin. Erva-strategiaa mukaellen ISER-valmistelunkin johtoajatuksena voisi olla sovitaan mitä tehdään ja tehdään mitä sovitaan ja kaveria ei jätetä. Teksti: Saku Linnamurto Kuva: Katja Lehikoinen FAKTAA ISER = Itä-Suomen sairaanhoitopiiri -hanke Selvitettävänä neljän sairaanhoitopiirin muuttaminen yhdeksi, jolla on toimipisteet Joensuussa, Kuopiossa, Mikkelissä ja Savonlinnassa. Mukana: Etelä-Savon, Itä-Savon, Pohjois-Karjalan ja Pohjois-Savon sairaanhoitopiirit sekä näiden 54 omistajakuntaa 7

8 Terveyden edistäminen Terveyden edistäminen on jokaisen asia Terveyden edistäminen kuuluu Sosterissa jokaiselle. Sen painopisteenä vuosille on varhainen tunnistaminen ja puuttuminen keskeisten kansansairauksien riskitekijöihin; erityisesti tyypin 2 diabetekseen, sydän- ja verisuonisairauksiin, osteoporoosiin sekä virheelliseen ravitsemukseen. Sosterissa halutaan painottaa myös masennuksen, päihteiden käytön ja niihin liittyvän sairastavuuden, ja sosiaalisten ongelmien tunnistamista ja niihin puuttumista. Tavoitteena on, että terveyden edistäminen vakiintuu osaksi tulos- ja työyksikön laatutyötä ja johtamista. On iiahduttavaa havaita, että tähän suuntaan ollaan Sosterissa hyvää vauhtia menossa. Monissa yksiköissä on tehty mittavaa kehittämistyötä. Hyviä esimerkkejä ovat mm. päivystyspotilaan hoitoketjun kehittäminen yli tulosyksikkö- ja tulosaluera- jojen ja vaikkapa intranetin liikuntaportaali, jota koko henkilöstö voi hyödyntää liikuntaan motivoinnin ja puheeksi ottamisen työvälineenä. Myös erikoissairaanhoidossa on hyvät mahdollisuudet toteuttaa terveyden edistämistyötä. Hoitojaksojen aikana asioita voidaan ottaa puheeksi. Tällöin asiakkaat ovat vastaanottavaisempia ja terveysongelmiensa vuoksi myös motivoituneempia muutokseen. Terveyden edistämisen taloudellisia hyötyjä ja vaikuttavuutta on mahdollista arvioida sopimalla toimintaa kuvaavien indikaattoreiden ja hyvinvointimittareiden systemaattisesta käytöstä ja seurannasta. Tämä työ on Sosterissa jo hyvässä vauhdissa. Lisätiedot: terveyden edistämisen suunnittelija Ulla Kemppainen, p Teksti: Ulla Kemppainen Kuva: Kuvatoimisto Rodeo 8

9 Terveyden edistäminen KANERVA-KASTE haastaa tarttumaan terveyteen! Viime vuonna aloitettu Kanerva-KASTE-hankkeen Tartu Terveyteen -haaste on tavoittanut Sosterin henkilöstöä Haasta itsesi kuntoon -kampanjan muodossa. Samoihin aikoihin aloitettiin myös Valtuutetun istuntokunto -kampanja seudun päättäjille. Kampanjoiden tarkoituksena on motivoida tarkistamaan ravintotottumuksia, liikunnan määrää ja elintapoja. Kampanjat ovat saaneet hyvän vastaanoton. Haasta itsesi kuntoon -kampanja käynnistyi syyskuussa 2010 tarjoten Sosterin henkilöstölle mahdollisuuden testata diabetesriskinsä, mittauttaa vyötärönympäryksensä ja kehonkoostumuksensa. Lisäksi tarjolla on ollut tietoa diabeteksen ehkäisystä, ravitsemuksesta, liikunnasta ja mielen hyvinvoinnista. Mittauksia tehtiin ympäri Sosterin jäsenkuntia ja alkumittauksiin osallistui yhteensä 260 sosterilaista. Mittaukset herättivät toisella tavalla katsomaan omaa terveyttä ja fyysistä kuntoa. Tulokset ja jaossa ollut materiaali ovat innostaneet laittamaan tossua toisen eteen ja katsomaan, mitä suuhunsa pistää, totesivat Anne Kosonen ja Anja Huovinen, jotka kävivät kampanjan tarjoamissa alkumittauksissa. Alkumittausten lisäksi kampanjaan kuuluu Etelä-Savon liikunta ry pitämiä treenituokioita kerran kuukaudessa puolen vuoden ajan. Tuokioissa on harjoiteltu erilaisia liikuntamuotoja, kuten vesijuoksua, gymstic-jumppaa, lumikenkäilyä ja retkiluistelua. On hienoa, että erilaisia liikuntatuokioita järjestetään, Minna Kosonen kommentoi. Kampanja huipentuu leikkimielisiin Talviolympialaisiin ja uusintamittauksiin helmi maaliskuun 2011 aikana. Valtuutetut mittarissa Valtuutetun istuntokunto -kampanja toteutettiin yhteistyössä Itä-Savon sairaanhoitopiirin Kanerva-KASTE- ja Etelä-Savon Liikunta ry:n Maakunnallinen ryhtiliike -hankkeiden kanssa. Mukana järjestämässä olivat myös Saimaan Sydänpiiri ry, Muistiyhdistys ry, Diabetesyhdistys, Sosterin ravitsemussuunnittelija ja kuntien terveydenhuollon edustajia. Istuntokuntokampanjaan osallistui 112 Savonlinnan seudun valtuutettua. Heille oli tarjolla Inbody- ja vyötärönympärysmit- taukset sekä materiaalipaketit. Lisäksi valtuutetut saivat tietopaketin kuntalaisten terveyden ja hyvinvoinnin tilasta koottuna TE- HO-indikaattorityövälineellä. Koko seudun ja maakunnan hoikimmat vyötäröt löytyivät Enonkoskelta, jossa vyötärönympärysten keskiarvo oli 91 cm. Toisinpäin tarkasteltuna Savonlinna oli keskiarvolla 103 cm kuntien kärjessä. Aktiivisimmat valtuutetut olivat Rantasalmella, jossa mittauksissa kävivät lähes kaikki, Savonlinnan kaupungin osallistumisaktiivisuus taas oli 40 %:lla alhaisin. Luvassa uusintamittauksia Osassa kuntia uusintamittaukset ovat käynnistyneet. Kaikille seudun valtuustoille tarjotaan mahdollisuutta päivittää tietonsa Inbody-mittauksista. Diabeteksen riskitestin tilalla on rasva- ja/tai kuitutestit, joiden tuloksista voi saada henkilökohtaista palautetta. Kampanjat ovat osa Itä-Savon sairaanhoitopiirin Kanerva- KASTE-hanketta, jonka tavoitteena on ehkäistä ja tunnistaa kroonisten kansansairauksien syntymistä mahdollisimman varhaisessa vaiheessa ja kehittää yhtenäisiä toimintatapoja viiden sairaanhoitopiirin alueella. Lisätietoa Kanerva-hankkeista: Teksti: Ulla Ojuva Kuva: Katja Lehikoinen 9

10 Terveyden edistäminen Terveysmessuilla muikeita hymyjä ja riemukkaita rytmejä Savonlinnassa pidetyillä terveysmessuilta ei puuttunut muikeita hymyjä, iloisia ihmisiä eikä tiivistä messutunnelmaa. Messujen muutamat vetonaulat nappasivat kiinnostuneita osastoilleen jonoksi asti. Terveysmessuilla julkistetun Vuoden terveysteko -palkintokilpailun voittaja löytyi riemukkaiden rytmien saralta. Syksyn terveysmessut sujuivat iloisissa ja perin terveellisissä tunnelmissa Savonlinnan linja-autoasemalla. Heti aamusta yleisön herätteli ja messut avasi puheviestinnän opettaja, FM Helena Strand monipuolisesti terveyttä ja hyvinvointia käsittelevällä puheellaan. Tällä kertaa messuosastot olivat järjestäytyneet asemarakennuksen molempiin kerroksiin. Suosituimmat ruuhkaosastot eli Terveystalon huoliluomipiste ja Savonlinnan ammattiopiston hierojaopiskelijoiden hierontapiste vetivät porukkaa välistä ihan pitkäksi jonoksi asti. Ansaittua huomiota saivat myös Itä-Suomen yliopiston kotitalousopiskelijat ja heidän terveelliset välipalaherkkunsa. Useat messukävijät pysähtyivät maistiaisille ja keskustelemaan terveellisestä ruuasta. Tarjolla osastolla oli mm. herkullista smoothieta ja luomu-ruisleipää. Sosterin hammashuollosta Terveysmessuilla olivat mukana suuhygienistit Virpi Kinnunen, Seija-Sofia Käärmelahti ja Eija Tiainen. He tarjosivat kävijöille opastusta oikeanlaisesta suunhoidosta ja sopivista hoitotuotteista. Hammashuollon osastolla paljastettiin myös muikean hymyn sallaisuus lupsakkaasti savoksi. Etenkin lapsia ilahduttamassa oli hauska messuhahmo Paula Poskihammas. Myös Savonlinnan mielenterveysseuran järjestämä Hyvän mielen -kulkue saapui Terveysmessuille muistuttamaan kävijöitä sanomallaan. Huomionosoituksia Terveysmessuilla julkistetun Vuoden terveysteko -palkintokilpailun voittajaksi tuli selvällä äänten enemmistöllä Marita Hännisen 10

11 Tanssistudio Riemurytmi. Messuyleisö sai bonuksena hieman näytettä zumbasta Maritan vastaanottaessa palkintoa, jonka luovuttivat Juha Pelkonen Itä-Savo lehdestä ja Birgitta Ojasalo Punkaharjun kuntoutuskeskus Kruunupuistosta. Kunniamaininnan kilpailussa sai Jori Kokkosen Juniori- SaPKo:lle tekemä terveyden edistämisen toimintasuunnitelma. Myös Savonlinnan Savuton verkosto sai huomionosoituksen messuilla, sillä verkosto sai toiminta-avustuksen Savonlinnan Lions Clubilta. Lions Clubin edustajat kiittivät verkostoa nuorten parissa tehtävästä savuttomuuden edistämistyöstä mm. oppilaitoksissa. Toiminta-avustuksen vastaanottivat Mirja Pekkanen ja Pirjo Huovinen. Järjestäjät tyytyväisiä Terveysmessut sujuivat mallikkaasti ja messujen järjestäjät, Terveyden edistämisen kehittäminen Savonlinnan seudulla -työrukkanen ja Savuton verkosto sekä näytteilleasettajat iloitsivat terveydestä kiinnostuneiden messukävijöiden määrästä. On hienoa, että aikanaan Savuttoman verkoston ideasta ja siinä toimivien tahojen, pääosin järjestöjen, voimin toteutetusta Terveyspäivästä on kehittynyt laaja ja monipuolinen terveystapahtuma, jonka ytimenä on edelleen kolmas sektori toimijoineen, Terveys ry:ssä toimiva Mirja Pekkanen toteaa tyytyväisenä. Pekkasen mukaan toimijaryhmä on kuitenkin täydentynyt julkisen sektorin, oppilaitosten ja yritysten edustuksella eli se on erinomainen näyttö yhteistyön tehokkuudesta ja mahdollisuuksista. Terveysmessut on vuodesta toiseen haluttu pitää tutussa paikassa Savonlinnan linja-autoaseman sisätiloissa. Kävijämäärän kasvaessa tapahtuma päätettiin jakaa kahteen kerrokseen, mistä järjestäjät saivat hyvää palautetta. Näytteilleasettajien mukaan osastoilla oli nyt väljempää ja ruuhkapaikat vältettiin hyvin, Pekkanen kertoo järjestelyistä. Koska messut ovat saaneet niin hyvää palautetta sekä mukana olleilta näytteilleasettajilta että kävijöiltä, messutyöryhmän jäsenet ovat tästä innostuneena jo miettineet hieman ensi vuoden kuvioita, työryhmään kuuluva projektipäällikkö Ulla Ojuva kertoi viimeisestä kokouksesta. Teksti ja kuvat: Katja Lehikoinen 11

12 Terveyden edistäminen Ohjauskäytäntöjen kehittämiseen lisäpotkua ylemmän AMK -tutkinnon opiskelusta Liian vähän liikkuva lapsi fysioterapeutin asiakkaana Vuonna 2008 Sosterissa käynnistettiin alueellinen lasten lihavuuden hoitomallin moniammatillinen kehittäminen ravitsemusterapeutin aloitteesta. Liikuntaan kannustaminen ja ohjaaminen ovat fysioterapeutin työn perussisältöä. Kehittäminen aloitettiin pohtimalla miten fysioterapian keinoin voidaan vaikuttaa vähän liikkuvien lasten erityiskysymyksiin. Omalta osaltani kehittäminen sisältyi ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon (yamk) opiskeluun Mikkelin ammattikorkeakoulussa. Lasten lihavuuden hoitomallissa fysioterapeutin vastuualueen sisällön ja työkäytänteiden pohdiskelussa olivat lisäkseni mukana fysioterapeutti Merja Venäläinen Savonlinnan pääterveysasemalta sekä keskussairaalasta lasten fysioterapeutti Jaana Luukkanen ja osastonhoitaja Hilkka Kupiainen. Ohjaavina opettajina opinnäytetyössä toimivat Mikkelin ammattikorkeakoulusta yliopettajat Merja Reunanen ja Leena Uosukainen. Tällä joukolla mietimme lähestymistapaa kokonaispulmaan; kriteereitä vähän liikkuvien lasten fysioterapiainterventiolle, työnjakokäytäntöjä sekä ohjausvälineistöä. Itse kahlasin läpi tuoreinta tutkimustietoa ja asiantuntijakirjallisuutta liikuntaan motivoimisesta sekä Lapsuusajan liikunta antaa kehon kudoksille ja elimille kasvuärsykkeitä. 12

13 Tulosyksiköiden toiminta ylipainon ja lihavuuden vaikutuksesta lasten liikkumistaitojen kehittymiseen. Lasten lihavuuden hoitomallin työryhmässä kokoonnuimme määrävälein tuumaamaan kokonaisuutta yhdessä ja kuulemaan toistemme näkemyksiä tästä haastavasta aiheesta. Melko varhaisessa vaiheessa hahmottuivat johtoajatukset kehittämistyöhön: Lapsia, nuoria ja heidän vanhempiaan kannattaa ja on mahdollista motivoida terveyttä edistävään liikkumiseen., Vanhemmilla on kasvatusvastuu myös lasten liikkumisen suhteen, ja heidän on mahdollista vaikuttaa lastensa ajankäyttöön ja valintoihin. sekä Alueellisesti yhtenäiset välineet auttavat ylläpitämään ja kehittämään liikuntaohjauksen laatua. Nämä ajatukset kannattelivat motivaatiota myös opinnäytetyötä tehdessä, pitivät ikään kuin uskoa yllä. Liikunta olennaista lapselle Riittävä liikunta on välttämätöntä lapsen hyvälle fyysiselle ja psyykkiselle kehitykselle. Liian vähäinen lapsuusajan liikunta altistaa lapsen lihavuudelle, eikä liikunta pääse antamaan kehon kudoksille ja elimille kasvuärsykkeitä ja samalla koulimaan lapsen havaintomotorista koneistoa. Tämä on eräänlainen oppimisaisti, jonka sujuvaan toimintaan ja automaatioon perustuu kaikki myöhempi oppiminen. Lapsuusajan kömpelyyden taustalla on hyvin usein liian vähäinen liikunta ja sen myötä näkyvä harjaantumattomuus motorisissa taidoissa. Kömpelyydellä puolestaan on vahva yhteys myöhemmän iän ylipainoon. Varhaislapsuudesta alkaen runsas ja monipuolinen liikunta vahvistaa lapsen positiivista minäkuvaa. Jatkuva kilpailu, parhaan sijan saavuttaminen ja täydellinen onnistuminen eivät ole vahvan myönteisen minäkuvan edellytys, vaan se, että lapsi saa riittävästi tukea omalle iänmukaiselle itsenäisyydelleen ja oman käyttäytymisensä suunnittelulle. Liikunta antaa erinomaiset puitteet näiden taitojen harjoittelulle ja siten edellytykset realistisen minäkuvan kehittymiselle. Näin käy erityisesti silloin, kun liikkumassa ovat lapsen tai nuoren kanssa omat vanhemmat. Kirjallisuuskatsauksen perusteella liikuntaohjauksen keskeisiksi sisältöteemoiksi muotoutuivat muutosmotivaatiotason selvittäminen, liikkumisen nykytilan arvioiminen, liikuntamahdollisuuksien selvittely, liikuntatavoitteen asettaminen ja seuranta sekä ohjattavan voimaantumisen tunteen tavoittelu. Näiden teemojen käsittelyyn kehiteltiin erilaisia ohjaavia lomakkeita, kuten potilasohje, jossa kerrotaan liikkumisen merkityksestä lapselle ja nuorelle, sekä perheen kotona täyttämä lapsen fyysisen aktiivisuuden viikkoseuranta. Kaikki kehittämistyön myötä syntyneet ohjausvälineet löytyvät Sosterin sähköisen potilastietojärjestelmän Effica-puun hoitomallit-kansiosta, kouluikäisen ja neuvolaikäisen lapsen lihavuuden hoitomallista, fysioterapia-otsikon alta. Välineistä on jo hiukan asiakkailta saatua kokemuksellista tietoa, jonka mukaan ne ovat helppokäyttöisiä, ymmärrettäviä ja palvelevat ohjauksen tavoitteita. Motivoi lasta Riittävä liikunta on välttämätöntä lapsen hyvälle fyysiselle ja psyykkiselle kehitykselle Lihavan lapsen tai nuoren ja hänen vanhempiensa kohtaamisessa ei pelkkä asiatieto tai ohjelappuset kuitenkaan riitä. Halua ja taitoa aitoon dialogiin tarvitaan, kuten myös jämäkkyyttä ja empatiaa sekä mielikuvitusta ja ideointikykyä. Lapsipotilaista puhuttaessa myös leikin merkityksen ymmärtäminen on tärkeää. Tämän asiakasryhmän ohjaaminen vaatii fysioterapeutilta oman persoonan käyttöä ja erityistä paneutumista asiakassuhteeseen. Perheen ja lapsen tai nuoren oma motivaatiokipinä täytyisi saada syttymään. Kannettu vesi ei kaivossa pysy tässäkään tapauksessa. Opinnäyteprosessin aikana omat lapset saivat kotona samalla kokea ryhtiliikkeen, kun äidin päivittäissanastoon ilmestyi ruutuaika ja telkkari napsahti pois päältä protestiäänien säestyksellä tarvittaessa vaikka sulaketta kääntämällä. Pihaleikit lisääntyivät ja yhdessä huomattiin, miten mieliala muuttuukin nopsaan ulos lähdettyä murjotuksesta iloisuuteen. Vanhempana saa kuitenkin todeta, että purnaus ei silti samassa suhteessa vähene: pihalle patisteltaessa lapset usein natisevat: Onko pakko?, mutta parin tunnin kuluttua sama lause kuuluu taas, kun olisi sisääntulon ja iltahommien aika. Niin hyvää tekee olla ihan pihalla! Teksti: Mia Kierikki-Malinen Kuva: Katja Lehikoinen 13

14 Tulosyksiköiden toiminta Paula Markkanen on tietosuojan iloinen sanansaattaja Paula Markkanen on toiminut Itä-Savon sairaanhoitopiirin tietosuojavastaavana vuoden 2010 alusta lähtien. Paula kuuluu Turvallisuustyöryhmään ja hänen tehtävänään on ohjata ja neuvoa henkilöstöä tietosuojaan liittyvissä asioissa. Paula myös seuraa ja valvoo tietojenkäsittelyprosessia sekä huolehtii tietoturvakoulutuksista ja -ohjeistuksesta. Paula Markkanen on Itä-Savon sairaanhoitopiirin eli Sosterin henkilöstölle tuttu 12 vuoden ajalta, sillä Paula on vastannut sairaanhoitopiirissä Fujitsun Trim-palvelusta, jonka avulla kehitetään tietotekniikan osaamistaitoja kunkin työtehtävän tai prosessin näkökulmasta. Trimmin avulla on kehitetty koko henkilöstön tietoturvallisuustietämystä. Tietoturva ja Trim ovat osa Fujitsun Sosterille tarjoamaa it-palvelua, joka kattaa Sairaanhoitopiirin koko perustietotekniikan toiminnan ja kehittämisen. Fujitsun asiakkaana Sosteri on terveydenhuollon alueella edelläkävijä, joka on aktiivisesti kehittänyt kokonaistoimintaa tukevia tietoteknisiä ratkaisujaan. Tietoturva-asiat ovat olleet näkyvästi esillä jo vuosituhannen alusta lähtien, ja niitä on jatkuvasti kehitetty lainsäädännön sekä sairaanhoitopiirin toiminnan vaatimusten mukaan. Tavoitteena on julkishallinnon korkein tietoturvataso. Henkilöstö on ottanut hyvin vastaan tietoturvaan liittyvät asiat ja olemme tiedostaneet yhdessä, että vaatimusten lähtökohtana on sekä työntekijöiden että asiakkaiden oikeusturva, Paula toteaa. Tietosuojavastaavana Sosterissa Vuonna 2007 voimaan tullut laki sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen sähköisestä käsittelystä ja laki sähköisestä lääkemääräyksestä edellyttävät terveydenhuoltoalan toimijoilta tietosuojavastaavan nimeämistä kaikkiin terveydenhuoltoalan organisaatioihin. Paula Markkanen nimettiin Sosterin tietosuojavastaavaksi, koska hän on ollut aktiivisesti mukana koko tieto- Henkilöstö on ottanut hyvin vastaan tietoturvaan liittyvät asiat turvaan liittyvien asioiden suunnittelussa ja toteutuksessa sekä tuntee Sosterin henkilöstön ja toimintaprosessit. Olen turvallisuustyöryhmän jäsen, tuen henkilöstöä tietosuojaan liittyvissä kysymyksissä, seuraan ja valvon henkilö- ja potilastietojen käsittelyprosessia, järjestän tietoturvakoulutuksia, teen ohjeita ja olen mukana tietoturvan suunnittelu- ja kehitystoiminnassa. Kukin sosterilainen osallistuu tietoturvakoulutukseen kerran vuodessa. Koulutus tarjoaa muiden muassa tärkeää yleistietoa tietoturva-asioista, käyttöoikeuksien myöntämisperusteista ja asiakas- ja potilastietojen turvallisesta käsittelystä, Paula kertoo. Tärkeä, ajankohtainen ja kysymyksiä herättävä aihekenttä on sosiaalinen media, esimerkiksi blogit, Facebook ja Twitter. Niiden käyttöön tarvitaan ohjeistusta ja lisätietoja niin henkilökohtaisten kuin työhönkin liittyvien tietojen julkaisussa. Paljon keskustelua on syntynyt sähköisten välineiden kuten sähköpostin ja tekstiviestien käytössä potilastietojen välityksessä. Henkilötietoja saa välittää vain suojattujen yhteyksien kautta. Sosterin henkilökunnalla on käytössä sirullinen henkilökohtainen toimikortti, joka on vastaava kuin pankkikortti. Kun sen avulla kirjaudutaan järjestelmiin ja ohjelmiin, käyttömukavuus sekä tietosuoja- ja turvallisuus kasvavat olennaisesti, Paula ohjeistaa. Riski-ilmoitukset portaalin kautta Sosterissa on käytössä intranetin osana Turvallisuusportaali, johon on keskitetty kaikki tietoturvaan- ja suojaan sekä turvallisuuteen liittyvä asiat ja ohjeet. Portaalin kautta henkilöstö voi tehdä turvallisuuteen liittyviä riski- ja vaaratilanneilmoituksia, jotka Turvallisuusryhmä käsittelee säännöllisesti. Tietoturva ei ole pakkopullaa Paula Markkanen on etelä-karjalainen, kahden aikuisen lapsen äiti ja asuu Lappeenrannassa. Hän on ollut lähes 20 vuotta Fujitsulla asiantuntijan tehtävissä. Tällä hetkellä Paula työskente- 14

15 Tulosyksiköiden toiminta Sosterin tietosuojavastaava Paula Markkasen kalenterista löytyy aina aikaa liikunnalle. Pyöräkilometrejä kertyi viime kesänä yli 2000, keväällä hän pisteli myös puolimaratonin. Tyttären haastamana hän toteaa tyytyväisenä. Lisäksi Paula harrastaa astangajoogaa, hiihtoa, koripalloa ja suunnistusta. lee tietoturvakonsulttina tehtäväkenttänään terveyden- ja sosiaalihuollon toimiala. Suoritan parhaillaan Itä-Suomen yliopistossa tietosuojavastaavan opintoja. Tavoitteeni on edistää tietoturva-ajattelua siten, ettei tietoturvaan- ja suojaan liittyviä asioita koeta pakolliseksi lakisääteiseksi toiminnaksi, vaan se on osa arkipäiväistä toimintaa, josta on hyötyä kaikille osapuolille, Paula toteaa. Teksti ja kuva: Outi Tamminen 15

16 Tulosyksiköiden toiminta Päivärinteen vanhainkodin liittyminen Sosteriin toi paljon uutta Päivärinteen muutoksen päivät Päivärinteen vanhainkoti sijaitsee Savonrannalla, joka liittyi Savonlinnan kaupunkiin. Vanhainkoti ja kotihoito siirtyivät kuntaliitoksen myöstä osaksi Sosteria vuoden 2009 alusta. Päivärinteen vanhainkodin rakennus valmistui vuonna 2000, johon muutettiin vanhasta Säimenen vanhainkodista. Alussa paikkoja oli vähemmän, mutta tarpeen kasvaessa paikkalukukin kasvoi ja on tällä hetkellä Vakituista henkilöstöä Päivärinteessä on 18 ja vastaavana sairaanhoitajana toimii Jaana Räsänen. Samassa Päivärinteen rakennuksessa toimii kotihoidon yksikkö sekä kaupungin keskuskeittiö, joka toimittaa aterioita vanhainkodille, tukipalveluasiakkaille, koululle ja ryhmäperhepäivähoitoon. Viriketoiminta ja kuntouttava hoitotyö ovat monipuolista ja laadukasta Muutoksia Sosterin myötä Suurin muutos Päivärinteessä Sosteriin liittyessä oli tietohallinnon lisääntyminen. Käyttöön tuli Effica-potilasjärjestelmä sekä lisäksi uutena syksyllä 2009 Whoike-rakenteinen kirjaaminen, ESS ja WebMarela. Uusien ohjelmien opettelu on vienyt paljon aikaa, mutta työntekijät ovat olleet pääsääntöisesti tyytyväisiä ohjelmiin. Laadunhallinta alkoi marraskuussa 2009, jolloin tehtiin ensimmäiset itsearvioinnit ja heti maaliskuussa toiset arvioinnit. Toukokuussa olikin jo sisäinen auditointi ja kesäkuun alussa ulkoinen auditointi. Nämä kaikki tulivat uutena asiana koko henkilöstölle, joten se aiheutti paljon hämmennystä, ihmetystä ja kysyttävää. Mielestämme selvisimme hyvin tästä ensimmäisestä auditoinnista eikä seuraava enää jännitä niin paljon, kun tietää mitä vastassa on, Päivärinteen vastaava sairaanhoitaja Jaana kertoo. Turinatupia ja monipuolista viriketoimintaa Päivärinteen 10-vuotiskahveja nauttimassa. Vaikka Päivärinteeseen on tullut paljon uutta Sosterin myötä, niin jo aloitettuja hyviä käytäntöjä on jaksettu pitää yllä. Noin kuutisen kertaa vuodessa olemme järjestäneet yhteistyökumppaneiden kanssa Turinatuvat, johon osallistuu talon väen lisäksi yksityisen hoitokodin asukkaita ja muita kylän ikäihmisiä ihmisen 16

17 joukko tulee katsomaan ja kuulemaan monipuolista ohjelmaa, johon on sisältynyt lounas, ajankohtainen luento esim. jalkojen tai suun hoidosta ja lisäksi ohjelmassa on ollut erilaisia laulu-, tanssi- ja näytelmäesityksiä, yhteislaulua, jumppahetki ja päivän päätteeksi kahvit. Henkilökunta järjestää myös lähes viikoittain talon asukkaille virikekerhon, jossa on kaikenlaista yhteistä toimintaa, muistelua, jutustelua, tuolijumppaa ja kahvitarjoilu. Vapaaehtoiset ulkoiluttajat käyvät kerran viikossa ulkoiluttamassa talon asukkaita. Kesäajan perinteenä ovat olleet vastojen tekotalkoot yhdessä Punaisen ristin ystäväkerholaisten kanssa. Tänäkin vuonna teimme 80 vastaa, joilla voimme ilahduttaa asukkaiden saunareissuja, Jaana kertoilee. Paikallisessa kesäteatterissa olemme käyneet asukkaiden kanssa retkellä ja asukkaita on käytetty kesänäyttelyissä Myllymuseolla ja Piippuhallissa. Myös läheisessä rantakahvilassa käytämme asukkaita jäätelöllä ja juhannuksen alla vietimme grillijuhlaa ulkosalla. Omaisten iltapäivää vietämme noin kolmesti vuodessa. Syksyllä asukkaiden kanssa pidetään leivontapäivä, järjestetään vanhustenviikolle ohjelmaa, osallistutaan valtakunnalliseen ulkoilutapahtumaan ja joulukuussa lauletaan Kauneimmat joululaulut. Vuoden aikana käy paljon eri järjestöjä ja lauluryhmiä ilahduttamassa talon väkeä. Hoitolapset käyvät muutaman kerran vuodessa askartelemassa vanhusten kanssa ja he laulavat/esittävät heille opettelemiaan esityksiä. Paikalliset järjestöt ovat lahjoittaneet asukkaiden käyttöön ulkoiluviitat ja villasukkia. Asukkaiden ja henkilökunnan käytössä on vanhusten- ja vammaisten tukiyhdistyksen hankkima virikekaappi, josta löytyy paljon erilaista materiaalia. Viriketoiminta ja kuntouttava hoitotyö ovat yksikössämme monipuolista ja laadukasta, Jaana kehaisee. Jaana Räsäsen mukaan Sosteriin siirtymisessä on ollut myös omat hankaluutensa. Ennen työterveyshuolto kävi Savonrannalla kerran kuukaudessa, mutta nyt on käytävä Kerimäellä tai Savonlinnassa. Jos ei omista autoa, niin kulkeminen on hankalaa huonojen kulkuyhteyksien vuoksi. Myös kunnan tarjoama kuntoutuspalvelu työntekijöille kerran vuodessa jäi pois liitoksen myötä. Työnantajan järjestämä virkistystoiminta tai työssä jaksamiseen paneutuminen on ollut huonoa tänne syrjäkylälle, Jaana harmittelee. Päivärinne saavutti 10 vuoden iän Kesäkuussa 2010 Päivärinne täytti kunniakkaat 10 vuotta. Juhlapäivän puhujana oli sosiaalijohtaja Veijo Heinonen. Tervehdyksensä toi myös kaupungin perusturvaosastolta kunnan entinen vanhustyönjohtaja Pekka Heiskanen, Savonlinna-Säämingin seurakunnasta Jaakko Parkkinen ja diakonissa Sirpa Litmanen sekä Savonrannan aluejohtokunnan varapuheenjohta- Päivärinteen vanhainkodilla pidettiin kuukauden kestänyt vanhojen lelujen näyttely. ja Hannu Karvinen. Tilaisuudessa julkistettiin Päivärinteellä kello käy -levy ja paikallinen lasten Hulabaloo-ryhmä lauloi vieraille. Samalla avattiin kuukauden kestänyt vanhojen lelujen näyttely, jossa oli esillä vanhoja leluja 30-luvulta 80-luvulle saakka. Teksti: Jaana Räsänen Kuvat: Minna Syrjälä FAKTAA Päivärinteen vanhainkoti asukaspaikat yht hoivaosasto Ainola 12 asukaspaikkaa + 1 intervallipaikka dementiaosasto Onnela paikkaa Henkilöstö Vanhainkoti vastaava sairaanhoitaja Jaana Räsänen kaksi sairaanhoitajaa seitsemän perus- ja lähihoitajaa laitoshuoltaja Kotihoito osa-aikainen (60 %) kotisairaanhoitaja kolme lähihoitajaa kaksi kodinhoitajaa kotiavustaja oppisopimusopiskelija 17

18 Yhteistoiminta ja työsuojelu Sosterin keskushallinnon johtoryhmän uusi kasvo Seija Silvennoinen henkilöstön asialla Osastonsihteeri ja pääluottamusmies Seija Silvennoinen aloitti henkilöstön edustajajäsenenä Sosterin johtoryhmässä vuoden 2010 keväällä. Seija Silvennoinen on kotoisin Pohjois-Pohjanmaalta ja hän on muuttanut Savonlinnaan jo 1970-luvulla lapsuudenperheensä kanssa. Olen perustanut oman perheeni tänne ja nyt on juuri pesästä kolmaskin lapsi maailmalle lennähtänyt. Yhden lapseni perhe asuu täällä, joten 3- ja 1-vuotiaat lapsenlapset pitävät isovanhemmat pirteinä, Seija kertoo itsestään. Savonlinnan keskussairaalaan Seija tuli aikoinaan kesätöihin merkonomiopintojen aikaan ja pääsi heti vuonna 1975 osastoavustajan sijaisuuksia tekemään. Sen jälkeen hän työskenteli 1980-luvun alussa konekirjoittajana konekirjoituskeskuksessa. Kävin välillä opiskelemassa ja tekemässä lapsia lisää, jonka jälkeen palasin keikalle 1994 osastonsihteereiden sijaisuuksia tekemään. Vuoden 2002 jälkeen olen ollut yhtäjaksoisemmin Sosterin palveluksessa. Johtoryhmän jäsenyys Sosterin johtoryhmän jäsenenä Seija on vielä varsin vihreä, mutta kuitenkin hänelle on ehtinyt jo jonkinlaista kokemusta kertyä kokouksista eikä Seijalla ole ollut vaikeuksia omaksua omaa rooliansa ja tehtäväänsä johtoryhmän jäsenenä. Olen johtoryhmässä henkilöstön edustajana kuulostelemassa ja antamassa näkökulmaa johdolle ihan tavallisen työntekijän näkökulmasta. Mielestäni kokouksissa on voinut sanoa oman näkökantansa, keskustella ja jopa vähän väitelläkin, jos on ollut eri mieltä jostain asiasta, Seija kertoo. Seijan mielestä hänen tärkein tehtävänsä johtoryhmän jäsenenä tällä hetkellä on huolehtia, että johtoryhmässä kuunnellaan työntekijöitä päätöksiä tehtäessä. Paikkakunnallamme suurin työnantaja on Sosteri, jonka työvälineenä on osaava henkilökunta, Seija painottaa. Omana vahvuutenaan johtoryhmässä Seija näkee eräänlaisen pohjalaisen suorasukaisuuden, mikä tarkoittaa sitä, että sanotaan mitä mieltä asioista ollaan. Tärkeä terveys Terveyden edistämisen merkityksen Seija näkee laajasti sekä organisaation että yksilön kannalta. Työssä ja perhe-elämässä haluan, että jokainen ottaa vastuulleen oman ja vähän toisenkin hyvinvointia. Voimme olla mukana terveyskampanjoissa sekä työssä toteuttaa talomme terveyden edistämisen arvoja. Vapaa-ajalla kohotamme fyysistä ja psyykkistä kuntoamme sekä yhdessä että erikseen. Kaverin voi aina pyytää lenkille, uimaan, hiihtämään ja saunomaan mukaan. Kun huolehdimme terveydestämme, jaksamme myös paremmin vaativissa työtehtävissä, Seija kannustaa. Teksti: Seija Silvennoinen ja Katja Lehikoinen Kuva: Katja Lehikoinen 18

19 Yhteistoiminta ja työsuojelu Varhaisen välittämisen ja tuen -toimintamalli tehty Sosteriin Tukea työhyvinvointiin Varhaisen välittämisen ja tuen -toimintamalli otettiin käyttöön Sosterissa keväällä Mallin tavoitteena on aktivoida jokaista huolehtimaan itsestään, työtoveristaan ja työyhteisönsä toimivuudesta sekä puuttumaan työhyvinvointia alentaviin riskitekijöihin mahdollisimman varhain. Varhaisen välittämisen ja tuen -toimintamalli on opas esimiehille ja henkilöstölle, jotta he tunnistavat työhyvinvoinnin riskitekijät ajoissa ja löytävät ratkaisuja tilanteiden selvittämiseen. Mallin mukainen toimintatapa antaa hyvät eväät henkilöstön oikeudenmukaiseen ja tasapuoliseen kohteluun. Sosteriin työstetyn toimintamallin taustalla on Kuntien eläkevakuutuksen tuottama Sini Caven-Suomisen opas Aktiivinen aikainen puuttuminen tavoitteena pitkäaikaisterveys. Työnantaja, joka panostaa hyvään työterveyteen työelämässä, selviytyy muita todennäköisemmin voittajana taloudellisessa kilpailussa ja uusien työntekijöiden rekrytoinnissa. Luottamuksellinen ilmapiiri tärkeä Varhainen tuki on välittämistä ja työyhteisön toimivuuden edistämistä. Toimintamalli onnistuu parhaiten luottamuksellisessa ilmapiirissä, josta vastuu on jokaisella työyhteisön jäsenillä. Tukea tarvittaessa lähiesimies käynnistää mallin mukaiset toimenpiteet ottamalla puheeksi yksittäisen työntekijän työssä selviytymisen ja työyhteisöön liittyvät tekijät. Puheeksiotolla selvitetään mm., onko työllä yhteyttä sairauspoissaoloihin, voidaanko jaksamista parantaa työjärjestelyillä tai onko työntekijän ammatillisessa osaamisessa kehitettävää. Pitkien sairauspoissaolojen aikana esimiehen yhteydenpito ja yhteiset keskustelut työntekijän kanssa auttavat työhön paluuta. Mukana keskusteluissa voivat olla myös työterveyshuollon edustajat ja tukihenkilöt (työsuojeluvaltuutettu ja luottamusmies). Työyhteisön saattaa olla tärkeää tietää työntekijän mahdolliset työn tekemisen rajoitteet. Rajoitteiden tiedottamisesta lähiesimiehen on sovittava yhdessä työhön palaajan kanssa. Lääketieteellisen työkykyarvion tekee työterveyslääkäri. Varhaisen välittämisen ja tuen -toimintamallin tavoitteena on ehkäistä uudet sairauslomat, työkyvyn menetys ja ennenaikainen eläköityminen. Aktiivisella välittämisellä ja tuella halutaan, että työntekijän työkyky ja terveys säilyvät sekä oikea-aikainen hoito ja kuntoutus tehostuvat. Tämä onnistuu työnantajan, työterveyshuollon ja työntekijän hyvällä yhteistyöllä. On hyvä muistaa, että työhyvinvointi heijastuu positiivisesti myös vapaa-aikaan. Kun ihminen voi työssä hyvin, hän voi myös kotona paremmin, mikä puolestaan taas lisää työhyvinvointia, mallin teossa mukana ollut työsuojeluvaltuutettu Mervi Heikkinen muistuttaa. Toimistopäällikkö Kaija Lappalainen ja ylihoitaja Kirsi Matikainen olivat myös mukana mallia työstämässä ja heidän toiveensa on, että sitä hyödynnettäisiin työyksiköissä. Toivottavasti varhaiseen välittämiseen suhtauduttaisiin positiivisesti ja ymmärrettäisiin sen tukevan työyhteisöä ja sen toimivuutta, he korostavat. Sekä Sosterin valtuuston puheenjohtaja Anja Kuuramaa että kuntayhtymähallituksen puheenjohtaja Asko Ruuskanen pitävät Varhaisen välittämisen ja tuen -toimintamallia tärkeänä. Varhaisen välittämisen ja tuen toimintamallin tulee toimia tasavertaisesti jokaisen kohdalla, Kuuramaa painottaa. Sosterin kuntayhtymähallitus tukee Varhaisen välittämisen ja tuen -toimintamallia ja toivoo sen toteutuvan mahdollisimman hyvin myös käytännössä. Toimintamalli on hyvin valmisteltu, toteaa Ruuskanen lopuksi ja antaa näin ansaittua tunnustusta mallia työstäneelle työryhmälle. Teksti: Mervi Heikkinen Kuva: Juha Wright Varhaisen välittämisen ja tuen työryhmä: toimistopäällikkö Kaija Lappalainen ylihoitaja Kirsi Matikainen työterveyshoitaja Heidi Lindh työsuojeluvaltuutettu Mervi Heikkinen 19

20 Kehittäminen Puhelinpalvelu Sosterin vastaanotoilla ja yhteispäivystyksessä uusittiin Uudella puhelinjärjestelmällä parempaan asiakaspalveluun Sosterissa otettiin käyttöön yhteispäivystyksen ja perusterveydenhuollon vastaanottojen uusi puhelinjärjestelmä syksyllä 2010 asiakaspalvelun parantamiseksi. Kokemukset järjestelmästä ovat olleet erittäin hyviä. Sosterin yhteispäivystyksen ja perusterveydenhuollon vastaanottojen uusi puhelinjärjestelmä on ollut käytössä muutaman kuukauden. Nyt numeron ollessa varattu, saa asiakas tiedon monentenako hän on jonossa. Soittaja voi valita joko jonotuksen tai jättää viestinä takaisinsoittopyynnön, jolloin hän säilyttää paikkansa jonossa ja hoitohenkilökunta ottaa yhteyttä asiakkaaseen linjan vapauduttua. Puhelinpalveluun osallistuvien hoitajien parissa uusi puhelinjärjestelmä on koettu hyväksi. Osastonhoitaja Leena Muhosen mukaan järjestelmä on kätevä hoitajille ja jakaa heidän työtään tasaisemmin, mikä parantaa myös asiakaspalvelua. Hoitajien on kirjattava jokainen puhelu ja tähän jää nyt parempi mahdollisuus Hoitaja näkee koko ajan näytöllä jonotilanteen ja takaisinsoittopyynnöt. Jokaisen soittajan palvelemiseen voidaan keskittyä rauhassa, kun jonolle tulevat soittajat saavat tietoa jonon tilanteesta, Leena selventää. Puhelumääriä on uudessa järjestelmässä helppo seurata koko ajan, mikä mahdollistaa joustavan puheluiden purkamisen päivän aikana. Näin toiminta tehostuu ja asiakaspalvelu on parempaa, kun muuhun työhön jää enemmän aikaa. Puhelinpalvelussa ruuhkaisinta on aamuisin ensimmäisenä tuntina, jolloin puheluja tulee paljon varsinkin päivystysnumeroihin. Toinen ruuhkapiikki syntyy yleensä iltapäiväksi klo väliselle ajalle, jolloin terveyskeskuksen asiakkaat soittavat laboratoriovastauksista ja myös yhteispäivystyksen ajanvaraus avautuu. Esimerkkinä otan yhden ruuhkaisimman maanantain puhelinpalvelussa. Kaikkiaan yhteydenottoja tuli silloin 1131, joista vastaamatta jäi 14 puhelua. Takaisinsoittopyyntöjä jätettiin 149. Keskimääräinen puheluun vastausaika oli ensimmäiseltä käyttöönottokuukaudelta kolme sekuntia, jota voitaneen pitää erinomaisena, Leena kertoo seurannan tuloksista. Uuden puhelinpalvelun käyttöönoton vaikutus toimintaan näkyy parhaiten Savonlinnassa, jossa toimistoissa keskitytään Sairaanhoitaja Tarja Kostamoinen vastasi asiakkaiden puheluihin ensimmäisenä uuden puhelinjärjestelmän käyttöönottopäivänä Savonlinnan pääterveysasemalla. 20

YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA

YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA 1 YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA Jari Korhonen Liikelaitoksen johtaja, työterveyshuollon erikoislääkäri Joensuun Työterveys Joensuu 26.4.2013 7.5.2013 Jari Korhonen, johtaja, Joensuun Työterveys 2 Mitä

Lisätiedot

Raportteja 7 Yhtenäinen hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toimintamalli KYS-erva-alueen sairaanhoitopiirien terveyden edistämisen rakenteet

Raportteja 7 Yhtenäinen hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toimintamalli KYS-erva-alueen sairaanhoitopiirien terveyden edistämisen rakenteet Raportteja 7 Yhtenäinen hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toimintamalli KYS-erva-alueen sairaanhoitopiirien terveyden edistämisen rakenteet Ulla Ojuva Mervi Lehmusaho Timo Renfors Ulla Ojuva ulla.ojuva@isshp.fi

Lisätiedot

Työkyvyn hallinta ja varhainen tuki

Työkyvyn hallinta ja varhainen tuki Työkyvyn hallinta ja varhainen tuki Pirkko Mäkinen, asiantuntija Työturvallisuuskeskus TTK pirkko.makinen@ttk.fi 19.11.2013 Työkyvyn hallinta, seuranta ja varhainen tuki Työkyvyn hallinta tarkoittaa toimintatapoja,

Lisätiedot

Diabeetikon hoitotyön ja kuntoutuksen erityisosaaminen - korkea-asteen oppisopimustyyppinen koulutus

Diabeetikon hoitotyön ja kuntoutuksen erityisosaaminen - korkea-asteen oppisopimustyyppinen koulutus Diabeetikon hoitotyön ja kuntoutuksen erityisosaaminen - korkea-asteen oppisopimustyyppinen koulutus Salla Seppänen Koulutusjohtaja Terveysalan laitos, Mikkeli 8.10.2009 1 Diabeetikon hoitotyön ja kuntoutuksen

Lisätiedot

Työpaikan ja työterveyshuollon yhteistyö

Työpaikan ja työterveyshuollon yhteistyö Työpaikan ja työterveyshuollon yhteistyö Työterveyshuolto = työnantajan järjestettäväksi säädettyä työterveyshuollon ammattihenkilöiden ja asiantuntijoiden toimintaa, jolla edistetään 1) työhön liittyvien

Lisätiedot

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia Liite 2 Kuntayhtymä Kaksineuvoinen Strategia 2010-2015 MISSIO / TOIMINTA-AJATUS Hyvinvoiva ja toimintakykyinen kuntalainen Missio = organisaation toiminta-ajatus, sen olemassaolon syy. Kuvaa sitä, mitä

Lisätiedot

Seinäjoen kaupungin Työllisyyspalvelut & AVANTI-HANKE Työllisyyden kuntakokeiluhanke

Seinäjoen kaupungin Työllisyyspalvelut & AVANTI-HANKE Työllisyyden kuntakokeiluhanke 10.4.2015 Seinäjoen kaupungin Työllisyyspalvelut & Avanti-hanke AVANTIBOOK Nro 6 Seinäjoen kaupungin Työllisyyspalvelut & AVANTI-HANKE Työllisyyden kuntakokeiluhanke Kaupungin Työllisyyspalvelut Seinäjoki

Lisätiedot

Työturvallisuus ammatillisessa peruskoulutuksessa. 4.2.2015 Tuija Laukkanen Ammatillinen peruskoulutus yksikkö

Työturvallisuus ammatillisessa peruskoulutuksessa. 4.2.2015 Tuija Laukkanen Ammatillinen peruskoulutus yksikkö Työturvallisuus ammatillisessa peruskoulutuksessa 4.2.2015 Tuija Laukkanen Ammatillinen peruskoulutus yksikkö Työturvallisuus ammatillisessa peruskoulutuksessa 1/2 Tutkinnon perusteisiin sisältyy erilaisia

Lisätiedot

7.5.2012/ LW, SK VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet

7.5.2012/ LW, SK VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet 7.5.2012/ LW, SK VARHAISEN TUEN MALLI Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet Terveyden ja työkyvyn säilyminen ovat yksi työelämän suurimpia haasteita. Työkyky voidaan kuvata ihmisen voimavarojen

Lisätiedot

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista 1 (4) HOITO- JA HOIVATYÖN TOIMINTAOHJELMA 2015-2016 Väestön ikääntyminen, palvelu- ja kuntarakenteen muutos, palveluiden uudistamistarve, väestön tarpeisiin vastaavuus, kilpailu osaavasta työvoimasta ja

Lisätiedot

Miten tukea työurien jatkamista työpaikoilla?

Miten tukea työurien jatkamista työpaikoilla? Miten tukea työurien jatkamista työpaikoilla? Mistä työhyvinvointi koostuu? Työhyvinvointiryhmä tämä ryhmä perustettiin 2009 ryhmään kuuluu 13 kaupungin työntekijää - edustus kaikilta toimialoilta, työterveyshuollosta,

Lisätiedot

Keskussairaalan nykytilanne ja tulevaisuus. Ylihoitaja Maijaterttu Tiainen Erikoissairaanhoidon tulosalue, operatiivinen tulosyksikkö 13.6.

Keskussairaalan nykytilanne ja tulevaisuus. Ylihoitaja Maijaterttu Tiainen Erikoissairaanhoidon tulosalue, operatiivinen tulosyksikkö 13.6. Keskussairaalan nykytilanne ja tulevaisuus Ylihoitaja Maijaterttu Tiainen Erikoissairaanhoidon tulosalue, operatiivinen tulosyksikkö 13.6.2012 Tarkastelen asiaa Kolmesta näkökulmasta 1) asiakkaat / potilaat

Lisätiedot

Terveyden edistämisen johtaminen sairaalassa

Terveyden edistämisen johtaminen sairaalassa Annukka Pukkila Terveyden edistämisen johtaminen sairaalassa - Työvälineitä hoitotyön johtajille Hankkeen tausta Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin hallinnoiman Terveyttä ja hyvinvointia hoitotyön johtamisella

Lisätiedot

Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014)

Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014) Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014) Tuula Partanen Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen koordinaattori Vanhuspalvelulain toteuttamiseen haettu hanke Rahoitus tulee

Lisätiedot

KUNTOUTUMISEN TUKEMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ

KUNTOUTUMISEN TUKEMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ 1 KUNTOUTUMISEN TUKEMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ opiskelijan nimi: ryhmä: työssäoppimisen vastaava opettaja: 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ KUNTOUTUMISEN TUKEMISEN TUTKINNON OSASSA / NÄYTÖN

Lisätiedot

Lapin alueellinen verkostotapaaminen Pyhätunturi 14.02.2014 Verkostokuulumisia

Lapin alueellinen verkostotapaaminen Pyhätunturi 14.02.2014 Verkostokuulumisia Lapin alueellinen verkostotapaaminen Pyhätunturi 14.02.2014 Verkostokuulumisia Jaana Lerssi-Uskelin 7.3.2014 Alueelliset verkostot Aluejakona ELY-alueet: 1. Satakunta 2. Etelä-Savo 3. Lappi 4. Pohjanmaa

Lisätiedot

Potilasturvallisuuskatsaus PTH jaosto 6.3.2014. Maijaterttu Tiainen ylihoitaja, potilasturvallisuuskoordinaattori

Potilasturvallisuuskatsaus PTH jaosto 6.3.2014. Maijaterttu Tiainen ylihoitaja, potilasturvallisuuskoordinaattori Potilasturvallisuuskatsaus PTH jaosto 6.3.2014 Maijaterttu Tiainen ylihoitaja, potilasturvallisuuskoordinaattori Potilasturvallisuuden kehittäminen Sosterissa S o s t e r i n a r v o t Säädöstausta Turvallisuuskulttuuri

Lisätiedot

Kannattavaa kumppanuutta kuntouttavalla työotteella Alice Pekkala Kartanonväki-koti www.kartanonvaki.fi

Kannattavaa kumppanuutta kuntouttavalla työotteella Alice Pekkala Kartanonväki-koti www.kartanonvaki.fi Kannattavaa kumppanuutta kuntouttavalla työotteella Alice Pekkala Kartanonväki-koti www.kartanonvaki.fi Kuntoutus Kartanonväessä Hyvään hoitoon kuuluu aina kuntoutus Huonokuntoisellakin avuttomalla vanhuksella

Lisätiedot

STESOn toimintaa. STESO-verkosto terveyden edistämistyön tukena 24.3.2014

STESOn toimintaa. STESO-verkosto terveyden edistämistyön tukena 24.3.2014 Terveyttä ja hyvinvointia yhteistyöllä Itä-Suomessa Kevätkoulutuspäivät 20.-21.3.2014 KYS, Kuopio STESO-verkosto terveyden edistämistyön tukena Veikko Kujala, puheenjohtaja Suomen terveyttä edistävät sairaalat

Lisätiedot

Hyvä ikä -työvälineet johtamisen tukena. 7.11.2006 Henry Foorumi Asiakaspäällikkö Maaret Ilmarinen

Hyvä ikä -työvälineet johtamisen tukena. 7.11.2006 Henry Foorumi Asiakaspäällikkö Maaret Ilmarinen Hyvä ikä -työvälineet johtamisen tukena 7.11.2006 Henry Foorumi Asiakaspäällikkö Maaret Ilmarinen Työvoimaa ja osaamista poistuu Vaje 250.000 työntekijää Nykyinen työvoima 2.300.000 15 v. Poistuneita 900.000

Lisätiedot

Aktiivinen varhainen tuki työssä jaksamisen ja työhyvinvoinnin tukemiseksi

Aktiivinen varhainen tuki työssä jaksamisen ja työhyvinvoinnin tukemiseksi Aktiivinen varhainen tuki työssä jaksamisen ja työhyvinvoinnin tukemiseksi 1. Tavoitteet Aktiivisen varhaisen tuen toimintamallin on tarkoituksena toimia työvälineenä esimiehille asioiden puheeksi ottamisessa

Lisätiedot

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa monipuolisesti, asiakaslähtöisesti ja voimavaralähtöisesti

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa monipuolisesti, asiakaslähtöisesti ja voimavaralähtöisesti Kuntoutumisen tukeminen Sivu 1(10) Arvioinnin kohde Arviointikriteerit 1. Työprosessin Suunnitelmallinen työskentely Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot Tutkinnon suorittaja: tunnistaa

Lisätiedot

Masennuksen hyvä hoitokäytäntö Luonnos työterveyshenkilöstön käyttöön 2.9.2009

Masennuksen hyvä hoitokäytäntö Luonnos työterveyshenkilöstön käyttöön 2.9.2009 Masennuksen hyvä hoitokäytäntö Luonnos työterveyshenkilöstön käyttöön 2.9.2009 Leila Rautjärvi, koulutuspäällikkö, tth Selina Selin, työterveyshuollon erikoislääkäri Systemaattista seulontaa voidaan tehdä

Lisätiedot

AKTIIVISEN AIKAISEN PUUTTUMISEN MALLI - VÄLINPITÄMÄTTÖMYYDESTÄ VÄLITTÄMISEEN KÄYTÄNNÖSSÄ-

AKTIIVISEN AIKAISEN PUUTTUMISEN MALLI - VÄLINPITÄMÄTTÖMYYDESTÄ VÄLITTÄMISEEN KÄYTÄNNÖSSÄ- AKTIIVISEN AIKAISEN PUUTTUMISEN MALLI - VÄLINPITÄMÄTTÖMYYDESTÄ VÄLITTÄMISEEN KÄYTÄNNÖSSÄ- Jaakko Joensuu henkilöstöpäällikkö Kempele on voimakkaasti kasvava 15 100 asukkaan nuorekas kunta. Kempele on huipputeknologiaa,

Lisätiedot

Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku

Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku Milla Ryynänen, projektipäällikkö, Työelämän päämies projekti, Savon Vammaisasuntosäätiö 17.11.2015 TYÖELÄMÄN

Lisätiedot

Oppimisvaikeudet pohjoismaisilla työpaikoilla kyselyn tuloksia

Oppimisvaikeudet pohjoismaisilla työpaikoilla kyselyn tuloksia Oppimisvaikeudet pohjoismaisilla työpaikoilla kyselyn tuloksia Tutkija Jouni Puumalainen 20.01.2015 27.1.2015 1 Selvityksen toteuttaminen - Sähköinen kysely - Neljässä maassa: Suomi, Norja, Ruotsi, Islanti

Lisätiedot

Terveyttä ja työkykyä työterveysyhteistyöllä

Terveyttä ja työkykyä työterveysyhteistyöllä Työterveysyhteistyö on suunnitelmallista ja tavoitteellista yhteistyötä työterveyshuoltolain toteuttamiseksi. Terveyttä ja työkykyä työterveysyhteistyöllä OPAS PIENTYÖPAIKOILLE Hyvä työkyky ja hyvä ilmapiiri

Lisätiedot

Muistisairaan asiakkaan kuntoutumisen tukeminen kotihoidossa. Saarela Sirpa, palveluesimies, Oulun kaupunki

Muistisairaan asiakkaan kuntoutumisen tukeminen kotihoidossa. Saarela Sirpa, palveluesimies, Oulun kaupunki Muistisairaan asiakkaan kuntoutumisen tukeminen kotihoidossa Saarela Sirpa, palveluesimies, Oulun kaupunki Kotihoito Oulun kotihoito on jaettu neljään palvelualueeseen: Eteläinen kotihoito, Pohjoinen kotihoito,

Lisätiedot

HOITOTYÖN TOIMINTAOHJELMA. 2014 2018 Etelä-Pohjanmaalla

HOITOTYÖN TOIMINTAOHJELMA. 2014 2018 Etelä-Pohjanmaalla HOITOTYÖN TOIMINTAOHJELMA 2014 2018 Etelä-Pohjanmaalla 2 Johdanto Tämän hoitotyön toimintaohjelman tavoitteena on toimia suunnannäyttäjänä alueelliselle kehittämiselle ja yhteistyölle ennakoiden tulevia

Lisätiedot

LIIKUNTANEUVONTA OULUSSA

LIIKUNTANEUVONTA OULUSSA LIIKUNTANEUVONTA OULUSSA 24.8.2013 Kunnon laiva Tiina Pekkala, Liikuntakoordinaattori, Sivistys- ja kulttuuripalvelut - liikunnanohjauspalvelut LIIKUNTANEUVONNAN HISTORIA OULUSSA käynnistyi 1996 KKI- hankerahalla

Lisätiedot

Päihteet puheeksi yhteistyöllä työkykyä tukemaan

Päihteet puheeksi yhteistyöllä työkykyä tukemaan Päihteet puheeksi yhteistyöllä työkykyä tukemaan Diacor terveyspalvelut Oy Terveyspalvelujen suomalainen suunnannäyttäjä Työterveyttä suurille ja pienille asiakkaille Yli 4000 sopimusasiakasta, joissa

Lisätiedot

Valtakunnalliset rekisterit hoito- ja terveystieteellisessä tutkimuksessa 8.12.2010 Katriina Laaksonen

Valtakunnalliset rekisterit hoito- ja terveystieteellisessä tutkimuksessa 8.12.2010 Katriina Laaksonen Valtakunnalliset rekisterit hoito- ja terveystieteellisessä tutkimuksessa 8.12.2010 Katriina Laaksonen Esityksen sisältö ja lähteet Esitys Johdantoa aiheeseen Sairaanhoitajaliitosta lyhyesti, miksi olemme

Lisätiedot

HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä

HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä ETELÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019 Työryhmä Eeva Häkkinen, Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimi, Kangasniemen pty Senja Kuiri, Etelä-Savon sairaanhoitopiiri Aino Mäkitalo,

Lisätiedot

TERVEYSKESKUKSEN VASTAANOTTOTOIMINTOJEN KEHITTÄMINEN 2015

TERVEYSKESKUKSEN VASTAANOTTOTOIMINTOJEN KEHITTÄMINEN 2015 1 Arja Heittola Marita Marttila Sari Koistinen 12.1.2015 TERVEYSKESKUKSEN VASTAANOTTOTOIMINTOJEN KEHITTÄMINEN 2015 1. KONSULTTISELVITYKSESTÄ: Erikoissairaanhoidon poliklinikkakäyntimäärät korkeat kautta

Lisätiedot

Nuori kuski osaa! Nuoret ammattikuljettajat työkykyisinä ja työelämätaitoisina ratissa

Nuori kuski osaa! Nuoret ammattikuljettajat työkykyisinä ja työelämätaitoisina ratissa Nuori kuski osaa! Nuoret ammattikuljettajat työkykyisinä ja työelämätaitoisina ratissa Nuori kuski osaa! -projektin tarkoituksena tuottaa kriteerit logistiikka-alan pk-yrityksiin nuoren työntekijän perehdyttämiseen

Lisätiedot

Alueellisella yhteistyöllä tukea työkykyyn Verkostoseminaari

Alueellisella yhteistyöllä tukea työkykyyn Verkostoseminaari Alueellisella yhteistyöllä tukea työkykyyn Verkostoseminaari TYÖTERVEYSHUOLLON NÄKÖKULMA TYÖKYVYN TUKEMISESSA Satu Väihkönen Työterveys Wellamo Oy, johtava ylilääkäri Suomen Työterveyslääkärit ry, pj 2013

Lisätiedot

Kuntouttava työote Rovaniemellä

Kuntouttava työote Rovaniemellä Kuntouttava työote Rovaniemellä Kuntoutumista edistäviä elementtejä Moniammatillinen tiimityöskentely Koko henkilöstö on sitoutunut moniammatilliseen, tavoitteelliseen toimintamalliin Ikäihmisen kuntoutumismahdollisuus

Lisätiedot

Henkinen työsuojelu hyvinvointia rakennetaan yhdessä

Henkinen työsuojelu hyvinvointia rakennetaan yhdessä Henkinen työsuojelu hyvinvointia rakennetaan yhdessä Yliopistojen työsuojelupäivät 2006 Tulevaisuuden turvallisuutta - NYT Koulutuspäällikkö, työpsykologi Tiina Saarelma-Thiel tiina.saarelma-thiel@ttl.fi

Lisätiedot

Oppijan polku - kohti eoppijaa. Mika Tammilehto

Oppijan polku - kohti eoppijaa. Mika Tammilehto Oppijan polku - kohti eoppijaa Mika Tammilehto Julkisen hallinnon asiakkuusstrategia Yhteistyössä palvelu pelaa määritellään julkisen hallinnon asiakaspalvelujen visio ja tavoitetila vuoteen 2020 Asiakaspalvelun

Lisätiedot

Hyvän työpaikan kriteerit

Hyvän työpaikan kriteerit Hyvän työpaikan kriteerit Vetovoimaa ja työhyvinvointia terveydenhuoltoon! Hyvän työpaikan kriteerit 2 Hyvä lukija, esitteessä olevat Hyvän työpaikan kriteerit terveydenhuollon organisaatioille on laadittu

Lisätiedot

Liikuntapolkua pitkin aktiiviseksi liikkujaksi 2012-2014 - kehittämishankkeen prosessikuvaus

Liikuntapolkua pitkin aktiiviseksi liikkujaksi 2012-2014 - kehittämishankkeen prosessikuvaus Liikuntapolkua pitkin aktiiviseksi liikkujaksi 2012-2014 - kehittämishankkeen prosessikuvaus Projektin vaihteet - sopimukset - tiedottaminen 7. Seuranta 1. Käynnistyminen - hankevalmistelut - tiedottaminen

Lisätiedot

Työ tukee terveyttä. sivu 1

Työ tukee terveyttä. sivu 1 UUDENKAUPUNGIN HENKILÖSTÖ- STRATEGIA 2010- Työ tukee terveyttä sivu 1 SISÄLLYSLUETTELO 1. Mikä henkilöstöstrategia on? 3 2. Mihin henkilöstöstrategia perustuu? 4 3. Miten toteutamme kaupungin strategiaa?

Lisätiedot

Ehkäise päihdeongelmat ajoissa

Ehkäise päihdeongelmat ajoissa Ehkäise päihdeongelmat ajoissa Suositus päihdeongelmien ennaltaehkäisystä ja käsittelystä ja työpaikoilla Riskirajoilla? -seminaari Helsinki, 16.9.2015 Jan Schugk Elinkeinoelämän keskusliitto EK Suosituksen

Lisätiedot

Työhyvinvointi on osa johtamista Kuntaseminaari. 29.11.2011 Hannu Tulensalo

Työhyvinvointi on osa johtamista Kuntaseminaari. 29.11.2011 Hannu Tulensalo Työhyvinvointi on osa johtamista Kuntaseminaari 29.11.2011 Hannu Tulensalo henkilöstöjohtaja 1 ASUKKAIDEN MENESTYMINEN Tarvetta vastaavat palvelut Asukkaiden omatoimisuus Vuorovaikutus TALOUS HALLINNASSA

Lisätiedot

Hoitohenkilöstön valvonta ja ammattioikeuksien varmistaminen

Hoitohenkilöstön valvonta ja ammattioikeuksien varmistaminen Hoitohenkilöstön valvonta ja ammattioikeuksien varmistaminen Työterveyshuollon kommenttipuheenvuoro Turku Petrea Marjo Sinokki, työterveysjohtaja Turun Työterveystalo/Turun kaupunki LT, työterveyshuollon

Lisätiedot

HENKILÖSTÖ- OHJELMA. Hyväksytty kaupunginvaltuustossa 5.11.2012 65

HENKILÖSTÖ- OHJELMA. Hyväksytty kaupunginvaltuustossa 5.11.2012 65 HENKILÖSTÖ- OHJELMA Hyväksytty kaupunginvaltuustossa 5.11.2012 65 1. STRATEGIA Henkilöstöohjelman taustalla ovat Haapajärven kaupunki-, elinkeino- ja konsernistrategiassa esitetyt asiat: Arvot, toiminta-ajatus

Lisätiedot

Palvelustrategia Helsingissä

Palvelustrategia Helsingissä Palvelustrategia Helsingissä Strategiapäällikkö Marko Karvinen Talous- ja suunnittelukeskus 13.9.2011 13.9.2011 Marko Karvinen 1 Strategiaohjelma 2009-2012 13.9.2011 Marko Karvinen 2 Helsingin kaupunkikonsernin

Lisätiedot

Peruspalvelukeskus Aavan päihde- ja mielenterveysstrategia 2013-2016. Peruspalvelukeskus Aava

Peruspalvelukeskus Aavan päihde- ja mielenterveysstrategia 2013-2016. Peruspalvelukeskus Aava n päihde- ja mielenterveysstrategia 2013-2016 Strategia on syntynyt yhteistyössä Strategiaa on ollut valmistelemassa laaja ja moniammatillinen joukko peruspalvelukeskus Aavan työntekijöitä organisaation

Lisätiedot

Työhönpaluun tuki. Itella-konsernin työhyvinvointisäätiö PL 105, 00011 itella Y-tunnus: 2042735-1 www.tyohyvinvointisaatio.fi

Työhönpaluun tuki. Itella-konsernin työhyvinvointisäätiö PL 105, 00011 itella Y-tunnus: 2042735-1 www.tyohyvinvointisaatio.fi Työhönpaluun tuki Itella-konsernin työhyvinvointisäätiö PL 105, 00011 itella Y-tunnus: 2042735-1 www.tyohyvinvointisaatio.fi Paluun tuki - pitkän sairaspoissaolon jälkeen Onnistuneen työhön paluun edellytykset

Lisätiedot

KOTIKUNTOUTUS EKSOTESSA 2010-2015 Kuntoutus ikääntyneen tukena palvelupolun joka vaiheessa. 2.11.2015 Riikka Lehmus, kotikuntoutuksen vastaava

KOTIKUNTOUTUS EKSOTESSA 2010-2015 Kuntoutus ikääntyneen tukena palvelupolun joka vaiheessa. 2.11.2015 Riikka Lehmus, kotikuntoutuksen vastaava KOTIKUNTOUTUS EKSOTESSA 2010-2015 Kuntoutus ikääntyneen tukena palvelupolun joka vaiheessa 2.11.2015 Riikka Lehmus, kotikuntoutuksen vastaava Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin kotikuntoutus (EKSOTE)

Lisätiedot

Kysymykset ja vastausvaihtoehdot

Kysymykset ja vastausvaihtoehdot KAARI-TYÖHYVINVOINTIKYSELY 1 (8) Kysymykset ja vastausvaihtoehdot JOHTAMINEN TYÖYKSIKÖSSÄ Tässä osiossa arvioit lähiesimiehesi työskentelyä. Myös esimiehet arvioivat omaa lähiesimiestään. en enkä Minun

Lisätiedot

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti Lääketeollisuus ry:n toimeksiannosta tutkimuksen suomalaisten

Lisätiedot

Leila Mukkala Ranuan kunta

Leila Mukkala Ranuan kunta Leila Mukkala Ranuan kunta Kotihoidossa aluksi care-ohjelma ja kannettavat tietokoneet käytössä 2000-luvun alkupuolella l ll ja tk:ssa Mediatri i potilastietojärjestelmä Ohjelmat eivät kommunikoineet i

Lisätiedot

Kansalaisilla hyvät valmiudet sähköisiin terveyspalveluihin

Kansalaisilla hyvät valmiudet sähköisiin terveyspalveluihin ASSI-hanke - Asiakaslähtöisten omahoitoa ja etähoitoa tukevien sähköisten palvelujen ja palveluprosessien käyttöönoton innovaatiot perusterveydenhuollossa, 1.10.2012 31.12.2014 Kansalaisilla hyvät valmiudet

Lisätiedot

Hyvis sähköisen asioinnin kanava - virtuaalinen asiointikeskus

Hyvis sähköisen asioinnin kanava - virtuaalinen asiointikeskus Hyvis sähköisen asioinnin kanava - virtuaalinen asiointikeskus Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri, Eksote! Vastaamme alueemme sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaisuudesta Väestö 133.000 Budjetti

Lisätiedot

TE toimintamallin toteuttaminen Esimerkkinä Elämän ILON Viikot henkilökunnalle

TE toimintamallin toteuttaminen Esimerkkinä Elämän ILON Viikot henkilökunnalle TE toimintamallin toteuttaminen Esimerkkinä Elämän ILON Viikot henkilökunnalle Suomen terveyttä edistävät sairaalat ry Verkostotapaaminen 16.11.2010 Keski Suomen keskussairaala Maria Hallman Keiskoski,

Lisätiedot

EP Ikä-sote 29.4.2016. Ikäihmisten hyvinvoinnin edistäminen

EP Ikä-sote 29.4.2016. Ikäihmisten hyvinvoinnin edistäminen EP Ikä-sote 29.4.2016 Ikäihmisten hyvinvoinnin edistäminen 2 -Onni asuu kotona VISIO Jokaisen vastuu omasta hyvinvoinnistaan, omaehtoinen toiminta ja omahoito, 3- sektori ja vapaaehtoistoiminta, sähköiset

Lisätiedot

Varhainen tuki, VaTu. - Toimintamalli työkyvyn heiketessä

Varhainen tuki, VaTu. - Toimintamalli työkyvyn heiketessä Varhainen tuki, VaTu - Toimintamalli työkyvyn heiketessä Esityksen materiaali kerätty ja muokattu TyKen aineistosta: ver JPL 12.3.2013 Työturvallisuuslaki Lain tarkoituksena on parantaa työympäristöä ja

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. 23.11.2012 Eija Lehto, Työhyvinvointipalvelut. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. 23.11.2012 Eija Lehto, Työhyvinvointipalvelut. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Eija Lehto, erityisasiantuntija IKÄTIETOISELLA JOHTAMISELLA KOHTI TYÖHYVINVOINTIA 23.11.2012 Eija Lehto, Työhyvinvointipalvelut Työhyvinvointi työntekijän omakohtainen kokemus, joka

Lisätiedot

Työhyvinvoinnin yhteistyökumppanuus Savonlinnan kaupunki

Työhyvinvoinnin yhteistyökumppanuus Savonlinnan kaupunki Työhyvinvoinnin yhteistyökumppanuus Savonlinnan kaupunki Työstä terveyttä ja elinvoimaa! -seminaari 23.4.2015 Kruunupuisto Henkilöstösihteeri Susanna Laine Sisältö Strategia Henkilöstö Työhyvinvointiohjelma

Lisätiedot

Terveyden edistämisen ohjelma 2013-2015

Terveyden edistämisen ohjelma 2013-2015 Terveyden edistämisen ohjelma 2013-2015 Terveyden edistäminen on strateginen valinta Terveyden edistäminen on Seinäjoen kaupungin strateginen valinta, jossa terveysnäkökohdat otetaan huomioon kaikissa

Lisätiedot

LAPSEN JA NUOREN HYVÄ KUNTOUTUS Verkostokokous 6.9.2010. Seinäjoen osahanke Jaana Ahola

LAPSEN JA NUOREN HYVÄ KUNTOUTUS Verkostokokous 6.9.2010. Seinäjoen osahanke Jaana Ahola LAPSEN JA NUOREN HYVÄ KUNTOUTUS Verkostokokous 6.9.2010 Seinäjoen osahanke Jaana Ahola Hankkeen toteuttajat Hanke toteutetaan yhteistyössä Seinäjoen kaupungin, Seinäjoen Vajaaliikkeisten Kunto ry:n asiantuntijatoimikunnan

Lisätiedot

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään 8.5.2014 MARJUKKA LAINE, TYÖTERVEYSLAITOS 0 Verkoston lähtökohta ja tehtävät Hallitusohjelma 2011: Perustetaan Työterveyslaitoksen

Lisätiedot

Työhyvinvointi ja johtaminen

Työhyvinvointi ja johtaminen Työhyvinvointi ja johtaminen Minna Kohmo, Henki-Tapiola 30.11.2011 23.11.2011 1 Tämä on Tapiola Noin 3 000 tapiolalaista palvelee noin 960 000 kuluttaja-asiakasta 63 000 yrittäjää 60 000 maa- ja metsätalousasiakasta

Lisätiedot

Kehittäjän kokemukset

Kehittäjän kokemukset ASSI-hanke - Asiakaslähtöisten omahoitoa ja etähoitoa tukevien sähköisten palvelujen ja palveluprosessien käyttöönoton innovaatiot perusterveydenhuollossa, 1.10.2012-31.12.2014 Kehittäjän kokemukset Hankkeen

Lisätiedot

YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA. Työkyvyn edistämisen tuki. Heli Leino Ylilääkäri Työterveyshuollon erikoislääkäri

YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA. Työkyvyn edistämisen tuki. Heli Leino Ylilääkäri Työterveyshuollon erikoislääkäri YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA Työkyvyn edistämisen tuki Heli Leino Ylilääkäri Työterveyshuollon erikoislääkäri Suomalaisuus on arvokas asia! Meitä jokaista tarvitaan! Mitkä asiat vaikuttavat työkykyyn?

Lisätiedot

Varhaiskasvatussuunnitelma

Varhaiskasvatussuunnitelma Varhaiskasvatussuunnitelma Nuolialan päiväkoti on Pirkkalan suurin, 126- paikkainen päiväkoti. Nuolialan päiväkoti sijaitsee osoitteessa Killonvainiontie 2. Toiminta päiväkodilla alkoi 2.1.2009 avoimilla

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriö

Sosiaali- ja terveysministeriö Sosiaali- ja terveysministeriö Sosiaali- ja terveydenhuoltoalan ergonomia-asiantuntijoiden työseminaari 6.-7.6.2013 Liisa Hakala Mielekäs työ sosiaali- ja terveydenhuoltoalalla - Miksi työn mielekkyys

Lisätiedot

LIIKUNNANOHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE

LIIKUNNANOHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE TUTKINNONSUORITTAJAN NIMI: LIIKUNNANOHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE ARVIOINNIN KOHTEET ARVIOINTIKRITEERIT 1. Työprosessin hallinta Toimintakokonaisuuksien suunnittelu suunnittelee toimintaa

Lisätiedot

PERUUTUSPEILIIN KATSOMISTA VAI ETEENPÄIN SUUNTAAMISTA?

PERUUTUSPEILIIN KATSOMISTA VAI ETEENPÄIN SUUNTAAMISTA? PERUUTUSPEILIIN KATSOMISTA VAI ETEENPÄIN SUUNTAAMISTA? Terve yritys pulssikysely ennustaa työhyvinvoinnin tasoa kehityspäällikkö Sabina Brunou sabina.brunou@diacor.fi 5157 PALVELUMME TYÖPAIKOILLE Työhyvinvointipalvelut

Lisätiedot

x Työ jatkuu vielä Kaste II Toteutunut osittain - työ jatkuu Kaste II

x Työ jatkuu vielä Kaste II Toteutunut osittain - työ jatkuu Kaste II Painopistealueittain teksti hankehakemuksesta KONKREETTISET TOIMENPITEET Etelä-Savo Keski-Suomi Ehkäisevän työn kehittäminen Sijaishuollon kehittäminen 1. ei toteudu 2. toteutunut 3. toteutunut hyvin 1.

Lisätiedot

Yhteistyöllä hyvinvointia ja terveyttä - yhteisöllisyydestä Voimaa

Yhteistyöllä hyvinvointia ja terveyttä - yhteisöllisyydestä Voimaa Yhteistyöllä hyvinvointia ja terveyttä - yhteisöllisyydestä Voimaa Terveydenhuoltoneuvos Annikki Lämsä Terveyspointin toiminnan perusta Oulunsalon kunnan hyvinvointi ja terveyden edistämisstrategiat Seurakunnan

Lisätiedot

Lääkehoidon tulevaisuus kotihoidossa. Anne Kumpusalo-Vauhkonen 15.3.2012

Lääkehoidon tulevaisuus kotihoidossa. Anne Kumpusalo-Vauhkonen 15.3.2012 Lääkehoidon tulevaisuus kotihoidossa Anne Kumpusalo-Vauhkonen 15.3.2012 Taustalla Suomessa tehdyt lääkepoliittiset linjaukset 1) Turvallinen lääkehoito Oppaita 2005: 32: Valtakunnallinen opas lääkehoidon

Lisätiedot

Iin kuntaviestintäkyselyn tulokset

Iin kuntaviestintäkyselyn tulokset Iin kuntaviestintäkyselyn tulokset 21.10.-11.11.2014 208 vastausta 66% vastaajista 41-65 v. Vastaajista 69 % kuntalaisia (sis. luottamushenkilöt) Muut: Oulunkaaren työntekijä 3. Kuinka usein käytät seuraavia

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. KP Martimo: Työhyvinvoinnista. www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. KP Martimo: Työhyvinvoinnista. www.ttl.fi Hyvinvointia työstä KP Martimo: Työhyvinvoinnista 12.2.2014 Hyvinvointi työssä vai siitä huolimatta? Kari-Pekka Martimo, LT Johtava ylilääkäri Vaikuttava työterveyshuolto teemajohtaja KP Martimo: Työhyvinvoinnista

Lisätiedot

Masennuksesta toipuvan paluu töihin työterveyshuollon tuella

Masennuksesta toipuvan paluu töihin työterveyshuollon tuella Masennuksesta toipuvan paluu töihin työterveyshuollon tuella Kehittämisasiantuntija Työterveyshoitaja Leena Haakana Helsingin kaupungin työterveyskeskus 1 Työterveyshuollon näkökulma Työn ja terveyden

Lisätiedot

Opiskelijan parempaa terveyttä

Opiskelijan parempaa terveyttä Opiskelijan parempaa terveyttä FAKTA YTHS toimii aktiivisesti opiskelijoiden hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi. YTHS on opiskeluterveydenhuollon asiantuntija Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö (YTHS)

Lisätiedot

Äkillinen yleistilan lasku- toimintamalli HOIDON OHJAUS JA ARVIOINTI

Äkillinen yleistilan lasku- toimintamalli HOIDON OHJAUS JA ARVIOINTI Äkillinen yleistilan lasku- toimintamalli HOIDON OHJAUS JA ARVIOINTI Mistä kyse? Kyse on ollut palveluiden piirissä olevien hoitoprosessin parantaminen toimintamallin avulla sekä terveydentilassa ja toimintakyvyssä

Lisätiedot

Supermiehen työkykypolku LVI-TU yrittäjät LVI-päivät 31.10.2013

Supermiehen työkykypolku LVI-TU yrittäjät LVI-päivät 31.10.2013 Supermiehen työkykypolku LVI-TU yrittäjät LVI-päivät Anne Tamminen Yhteyspäällikkö Eläke-Fennia Uusi, vahva työeläkeyhtiö 1.1.2014 2 29.10.2013 Uusi työeläkeyhtiö Eläke-Fennia Eläke-Fennia ja LähiTapiola

Lisätiedot

NUORTEN TIETO- JA NEUVONTAPALVELU TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE

NUORTEN TIETO- JA NEUVONTAPALVELU TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE TUTKINNONSUORITTAJAN NIMI: NUORTEN TIETO- JA NEUVONTAPALVELU TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE ARVIOINNIN KOHTEET ARVIOINTIKRITEERIT 1. Työprosessin hallinta Toimintakokonaisuuksien suunnittelu suunnittelee

Lisätiedot

Kieli sosiaali- ja terveydenhuollossa

Kieli sosiaali- ja terveydenhuollossa Kieli sosiaali- ja terveydenhuollossa Kielelliset oikeudet kuuluvat yksilön perusoikeuksiin. Omakielinen sosiaali- ja terveydenhuolto on tärkeä osa ihmisen perusturvallisuutta kaikissa elämän vaiheissa.

Lisätiedot

Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi

Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi VAHVAT VANHUSNEUVOSTO ääni kuuluviin ja osaaminen näkyväksi Tampere projektijohtaja Mari Patronen Tampereen hankkeet 1. Asiakas- ja palveluohjaus 2. Henkilökohtainen

Lisätiedot

Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA AJATUS Tarjoamme lapsille niin kodinomaista elämää kuin se on mahdollista laitoksessa.säännöllisen päivärytmin avulla luomme lapsille turvallisuutta.

Lisätiedot

TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi

TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008 Hannu.tamminen@ttk.fi Taustaa Ohjausvälineet Lait Asetukset, ministeriön päätökset Keskusviraston suositukset Työmarkkinasopimukset Työmarkkinajärjestöjen

Lisätiedot

Nuoret palveluiden käyttäjinä Itä- Suomessa

Nuoret palveluiden käyttäjinä Itä- Suomessa Nuoret palveluiden käyttäjinä Itä- Suomessa Jussi Ronkainen Juvenia nuorisoalan tutkimus- ja kehittämiskeskus Mikkelin ammattikorkeakoulu Itä-Suomen nuorisopuntari Verkkokysely 15-25 vuotiaille nuorille

Lisätiedot

Oulun Seudun Mäntykoti ry ja oppilaitosyhteistyö yliopiston kanssa vv. 2010 2011. Seminaari 22.11.2011 klo 14.00 14.15 Marja-Leena Timonen, johtaja

Oulun Seudun Mäntykoti ry ja oppilaitosyhteistyö yliopiston kanssa vv. 2010 2011. Seminaari 22.11.2011 klo 14.00 14.15 Marja-Leena Timonen, johtaja Oulun Seudun Mäntykoti ry ja oppilaitosyhteistyö yliopiston kanssa vv. 2010 2011 Seminaari 22.11.2011 klo 14.00 14.15 Marja-Leena Timonen, johtaja Oulun Seudun Mäntykoti ry www. mantykoti.fi Yleishyödyllinen,

Lisätiedot

Savuton Kontiolahti -työryhmä 31.12.2013 Seuranta/Mittari SAVUTON KUNTA -KRITEERIEN TOTEUMA KONTIOLAHDEN KUNTA. Toteutusvastuu

Savuton Kontiolahti -työryhmä 31.12.2013 Seuranta/Mittari SAVUTON KUNTA -KRITEERIEN TOTEUMA KONTIOLAHDEN KUNTA. Toteutusvastuu KRITEERI 1 Tupakointi on kielletty tupakkalain 12 :n osoittamissa kunnan omistamissa ja hallinnoimissa tiloissa ja ulkoalueilla. Tupakointikiellot on merkitty selkeästi kylteillä, tarroilla ja julisteilla.

Lisätiedot

LIIKETALOUDEN PERUSTUTKINTO, Merkonomi

LIIKETALOUDEN PERUSTUTKINTO, Merkonomi LIIKETALOUDEN PERUSTUTKINTO, Merkonomi Tutkinnon osa Asiakaspalvelu Tarkastele työtehtävistä suoriutumista seuraavista näkökulmasta. Arvioi tutkinnon suorittajan ammattitaitoa / osaamista liiketalouden

Lisätiedot

Assi kehittämässä asiakaslähtöisiä sähköisiä terveyspalveluja kansalaisten omahoidon tueksi Päivi Sihvo,

Assi kehittämässä asiakaslähtöisiä sähköisiä terveyspalveluja kansalaisten omahoidon tueksi Päivi Sihvo, ASSI-hanke - Asiakaslähtöisten omahoitoa ja etähoitoa tukevien sähköisten palvelujen ja palveluprosessien käyttöönoton innovaatiot perusterveydenhuollossa, 1.10.2012-30.12.2014 Assi kehittämässä asiakaslähtöisiä

Lisätiedot

TÄYDENNYSKOULUTUKSELLA / OSAAMISEN KEHITTÄMISELLÄ HALTUUN. Kehittämiskonsultti Mia Koskinen Sosv/Hake/Kehi/Koulutusyksikkö

TÄYDENNYSKOULUTUKSELLA / OSAAMISEN KEHITTÄMISELLÄ HALTUUN. Kehittämiskonsultti Mia Koskinen Sosv/Hake/Kehi/Koulutusyksikkö TÄYDENNYSKOULUTUKSELLA / OSAAMISEN KEHITTÄMISELLÄ HALTUUN Kehittämiskonsultti Mia Koskinen Sosv/Hake/Kehi/Koulutusyksikkö LUONNOS Vavan osaamisen kehittämisen ja täydennyskoulutuksen suunnittelun vuosiprosessi

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 5:

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 5: Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 5: Henkilöstöohjelma 2010-2013 16.11.2009 123 Kaupunginvaltuusto HENKILÖSTÖOHJELMA 1 Henkilöstöohjelman lähtökohdat Johtamisvisio Linjakas johtajuus ja yhteinen sävel.

Lisätiedot

Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen

Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen Eija Mämmelä, Oulun Ammattikorkeakoulu Fysioterapian tutkintovastaava, Potilassiirtojen ergonomiakorttikouluttaja Hyvät ergonomiset käytänteet vanhusten hoitotyön

Lisätiedot

Kuusio konseptikuvaukset askelia tehokkaampaan oppimiseen. oulun seudun ammattikorkeakoulu :: oamk.fi

Kuusio konseptikuvaukset askelia tehokkaampaan oppimiseen. oulun seudun ammattikorkeakoulu :: oamk.fi Kuusio konseptikuvaukset askelia tehokkaampaan oppimiseen oulun seudun ammattikorkeakoulu :: oamk.fi Konsepti 1: Oman osaamisen arviointi Tommi Inkilä, Lucia Jakobsson, Minna Karukka, pekka silven, Heidi

Lisätiedot

sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisessa Neuvotteleva virkamies Ulla Närhi Sosiaali- ja terveysministeriö

sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisessa Neuvotteleva virkamies Ulla Närhi Sosiaali- ja terveysministeriö Moniammatillisuus sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisessa Neuvotteleva virkamies Ulla Närhi Sosiaali- ja terveysministeriö Rakenteiden uudistaminen: Sosiaali- ja terveydenhuolto viidelle sote-alueelle

Lisätiedot

Kumppanuussopimus. Tahto-osa. Euran kunta ja Satakunnan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä

Kumppanuussopimus. Tahto-osa. Euran kunta ja Satakunnan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä Kumppanuussopimus Tahto-osa 1 /3 Organisaatiot Euran kunta ja Satakunnan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä Sopimuskausi 2015-2017 Johtopäätökset toimintaympäristön kehityksestä Väestöennusteen mukaan yli

Lisätiedot

Työhyvinvointi työterveyslääkärin näkökulmasta

Työhyvinvointi työterveyslääkärin näkökulmasta Hyvinvointia maakuntaan VIII, Hyvinvointia työssä ja vapaa-ajalla seminaari 21.1.2015 Työhyvinvointi työterveyslääkärin näkökulmasta Kirsti Hupli, Työterveyshuollon ylilääkäri Etelä-Karjalan Työkunto Oy

Lisätiedot

Työhyvinvointikorttikoulutuksen vaikuttavuus koulutuksen käyneiden kokemuksia ja kehittämisehdotuksia. Katri Wänninen Veritas Eläkevakuutus 2015

Työhyvinvointikorttikoulutuksen vaikuttavuus koulutuksen käyneiden kokemuksia ja kehittämisehdotuksia. Katri Wänninen Veritas Eläkevakuutus 2015 Työhyvinvointikorttikoulutuksen vaikuttavuus koulutuksen käyneiden kokemuksia ja kehittämisehdotuksia. Katri Wänninen Veritas Eläkevakuutus 2015 Kyselyn toteutus Työhyvinvointikorttikoulutuksia on toteutettu

Lisätiedot

Sosiaalilautakunta 4.2.2004 16

Sosiaalilautakunta 4.2.2004 16 1(7) Sosiaalilautakunta 4.2.2004 16 IISALMEN KAUPUNGIN SOSIAALIPALVELUKESKUS STRATEGIA Sosiaalipalvelukeskuksen ammattitaitoinen ja kehittämishaluinen henkilöstö tuottaa laadukkaita sosiaalipalveluja asukkaille.

Lisätiedot

Vastuutyöntekijä - toimintamallin kehittäminen Vantaalla Ikäpalo-hankkeessa 20.10.2014. Aila Halonen

Vastuutyöntekijä - toimintamallin kehittäminen Vantaalla Ikäpalo-hankkeessa 20.10.2014. Aila Halonen Vastuutyöntekijä - toimintamallin kehittäminen Vantaalla Ikäpalo-hankkeessa 20.10.2014 Aila Halonen Vastuutyöntekijä toimintamallin kehittäminen Vanhuspalvelulain 17 :n mukaisesti kunnan on nimettävä 1.1.2015

Lisätiedot

Diabeteksen ennaltaehkäisyä verkossa

Diabeteksen ennaltaehkäisyä verkossa Diabeteksen ennaltaehkäisyä verkossa Riikka Hirvasniemi, TtM, projektipäällikkö Anne Rajala, th, projektityöntekijä Kehittämistyön tausta KASTE- ohjelma Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointiohjelma 2007-2017

Lisätiedot