ITÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRIN HENKILÖSTÖLEHTI. Hei taasko me muututaan s. 5 Päivärinteen muutoksen päivät s. 16

Transkriptio

1 ITÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRIN HENKILÖSTÖLEHTI SOSTERIN 2/2010 Hei taasko me muututaan s. 5 Päivärinteen muutoksen päivät s. 16

2 2/2010 Sisältö 3 Johtajuuden haasteet 4 Organisaatiomuutos itseisarvo vai väline? 5 Hei taasko me muututaan! 6 Sosterin organisaatio muuttuu 7 ISER-valmistelu haasteita ja mahdollisuuksia 8 Terveyden edistäminen on jokaisen asia 9 Kanerva-KASTE haastaa tarttumaan terveyteen! 10 Terveysmessuilla muikeita hymyjä ja riemukkaita rytmejä 12 Liian vähän liikkuva lapsi fysioterapeutin asiakkaana 14 Paula Markkanen on tietosuojan iloinen sanansaattaja 16 Päivärinteen muutoksen päivät 18 Seija Silvennoinen henkilöstön asialla 19 Tukea työhyvinvointiin 20 Uudella puhelinjärjestelmällä parempaan asiakaspalveluun 21 Strategialla on merkitystä 22 Kehittämis- ja johtamistaitoja oppimassa 23 Asiahallinnan uudet kuviot 24 Ohjausta ja kulttuurivaihtoa 26 Aapelin hoivakoti tekee yhteistyötä Sosterin kanssa 28 Nukkumatin kengissä 29 Kuntoutussuunnitelmien kiemuroita 30 Muutoksen pyörteissä 31 Eläkeuutisia Sosterin Syke Itä-Savon sairaanhoitopiirin henkilöstölehti 33. vuosikerta Julkaisija Itä-Savon sairaanhoitopiirin kuntayhtymä PL 111, Savonlinna Puh (vaihde) Paino ja taitto Tornion Kirjapaino Ky, Tornio 2 Toimittaja Katja Lehikoinen Toimituskunta Katja Lehikoinen, viestintäpäällikkö Riitta Sipinen, tulosaluejohtaja Maijaterttu Tiainen, ylihoitaja Anne Otranen-Silvennoinen, henkilöstöedustaja Kannen kuvat Aamuinen kuuramaa, Katja Lehikoinen Hulabaloo-ryhmä Päivärinteeltä, Minna Syrjälä

3 Toimittajalta Johtajuuden haasteet Sosterin organisaatio muuttuu vuoden 2011 alusta ja uudet toimialajohtajat aloittavat työnsä. Johtajuus vaatii paljon, etenkin muutostilanteissa. Muutosjohtaminen on jo sinällään oma taiteenlajinsa ja on ehkä johtajuuden suurin haaste. Muutoksessa tarvitaan johtajaa ja taitavaa johtajuutta tavallista enemmän. Ihminen vastustaa luonnostaan muutosta eli jo pelkkä muutosvastarinta asettaa omat haasteensa johtamistehtävälle. Pelkästään vastarinnan murtaminen vie aina oman aikansa. Johtajan onkin ensisijaisesti saatava työntekijät näkemään muutoksen hyvät puolet ja tässä motivointi on olennaista eikä sen merkitystä voi liikaa korostaa. Muutos on jokaiselle haaste. Asiat on tehtävä toisella tavalla, jokaisen on haastettava itsensä ja työtoverinsa sekä työkenttänsä toimimaan toisin. Johtajalla on tässä olennainen rooli; hän toimii esimerkkinä koko henkilöstölle ja hänen tehtävänsä on luotsata organisaatio kohti haluttua muutosta, uuteen toimintatapaan. On äärimmäisen tärkeää koko organisaation kannalta, kuinka johtaja kokee muutoksen. Omaksuuko hän sen itse, kuinka hän vie sitä eteenpäin ja kuinka hän saa toiset innostettua mukaan. Hyvä johtaja saa työntekijät toimimaan yhteiseksi hyväksi ja tähtäämään samaan maaliin koko organisaation eduksi. Mutta ennen tätä tarvitaan tietoa, taitoa, kokemusta, tunneälyä ja innostamisen taitoa. Jokainen työntekijä on ihminen, omine tunteineen ja pelkoineen. Muutos herättää helposti pelkoa eikä sitä siksi haluta kohdata. Jos johtaja ymmärtää ihmisyyttä, on sinut itsensä ja pelkojensa kanssa, hän ymmärtää myös muita ihmisiä ja on mitä todennäköisimmin erinomainen johtaja. Ellei ihminen tunne itseään, ei hän voi tuntea myöskään muita eikä johtaa heitä parhaalla mahdollisella tavalla. Meidän on myös hyvä muistaa, että johtajuus ei välttämättä vaadi titteleitä eikä asemaa. Olemme jokainen itsemme johtajia ja me itse päätämme kuinka itseämme ja omaa toimintaamme johdamme. Tunnemmeko me itsemme, jotta voisimme tuntea muita? Ja arvostammeko me itseämme, jotta voisimme arvostaa muita? Heitetään pallo nyt Sosterin uusille toimialajohtajille, mutta otetaan se myös lopulta itse kiinni ja tartutaan omaan johtajuuteemme nyt, tässä muutoksen keskellä. Katja Lehikoinen 3

4 Ajankohtaista Organisaatiomuutos itseisarvo vai väline? Kunnallisessa päätöksenteossa päättäjät päivitetään kerran neljässä vuodessa pidettävissä kunnallisvaaleissa. Tämä ei tarkoita sitä, että samassa tahdissa on tarve muuttaa organisaatiota, niin kuin nyt tapahtuu Sosterissa. Neljä vuotta sitten aloitimme uudessa toimintaympäristössä organisoitumalla ns. elämänkaarimallin mukaisesti. Nyt olemme kokemuksia mallista saaneina kuitenkin siirtymässä uuteen järjestelmään ensi vuoden alusta. Elämänkaaritulosalueet muuttuvat perinteisiksi sosiaalipalvelujen, perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon tulosalueiksi, tukipalvelut säilyvät ennallaan myös uudessa organisaatiossa. Tärkeintä muutoksessa on se, että perusidea, koko hoitoketju hallintaan samassa organisaatiossa, säilyy Sosterissa kirkkaana myös jatkossa. Uuden alussa -peruslähtökohdan tunnistaminen on avain hyödyntää kaikkea sitä myönteistä, mitä elämänkaarimallissa olemme toteuttaneet. Perhepalvelukeskuksen yhden luukun -palveluyksikkö on yksi erinomainen esimerkki hyvistä käytännöistä kuluneelta neljältä vuodelta. Vaikka meistä johtumattomista syistä emme tässäkään yksikössä voineet toimia täysin yhden luukun periaatteella muun muassa rekisterivelvoitteiden takia, toimintaa ohjasi halu nähdä asiakas muuna kuin erikoissairaanhoidon, perusterveydenhuollon tai sosiaalipalvelujen asiakkaana; aidosti apua tarvitsevana ihmisenä tai perheenä, jonka tarpeisiin perhepalvelukeskus parhaan taitonsa mukaan vastasi. Edellä mainittuja hyviä käytäntöjä ei tulla hylkäämään jatkossakaan. Nykyisessä organisaatiomallissa eivät perinteiset organisaatioiden väliset raja-aidat ole rajoittaneet toimintaamme, eikä raja-aitoja tule rakentaa keinotekoisesti uudenkaan organisaation sisälle, sillä meillä ei ole niihin varaa eikä vastuullinen henkilöstö niitä luultavasti hyväksyisi. Rakennamme Sosteria pala palalta iskukykyisemmäksi hyödyntäen neljän vuoden ajalta kaiken hyväksi kokemamme ja testaamamme. Kun vielä voimme hyvin täysipainoisesti vastata tulevan terveydenhuoltolain velvoitteisiin ja osallistua tulevan Itä-Suomen sairaanhoitopiirin valmisteluun yhtenä tasavertaisena alueellisena toimijana, voimme luottavaisin mielin katsoa eteenpäin. Edellä olevan perusteella otsikkoon on helppo vastata. Muutos ei ole itseisarvo, eikä saakaan olla. Välineen edut ja mahdollisuudet tulee hyödyntää täysipainoisesti. Ja sen me joustavana ja kooltaan hallittavana organisaationa teemme! Käytän lopuksi tilaisuutta kiittää kaikkia sosterilaisia, niin päättäjiä kuin työntekijöitä, ennakkoluulottomasta tavasta ottaa muutoksen haasteet vastaan. Ennakkoluulottomuutta tarvitaan myös jatkossa. Hemmo Pirhonen sairaanhoitopiirin johtaja 4

5 Ajankohtaista Hei taasko me muututaan! Kuluneiden vuosikymmenten aikana ovat monet itäsavolaiset saaneet helpotusta vaivoihinsa sairaalan mäellä ja moni on saanut aloittaa siellä myös maallisen vaelluksensa. Sosiaali- ja terveyspalvelut ovat suurten myllerrysten kourissa. Palvelujen kysyntä kasvaa jo pelkästään väestön ikääntymisen myötä ja kustannukset kasvavat huomattavasti nopeammin tulevina vuosina kuin julkisen sektorin tulotaso. Jos ko. palveluiden osalta on ollut haasteita menneinä aikoina, niin tulevat vuodet eivät tuo helpotusta kolotukseen, kolotus vain pahenee. Vuoden 2007 alusta on Sosteri toiminut nykyisessä muodossaan. Se on ollut valtakunnallisestikin katsottuna mielenkiintoa herättänyt toimintamalli. Uuden luominen on yleensä tuskallista ja tarvitaan uudistuksia uudistusten sisällä ja silti jää uudistettavaa. Sosteri on saanut kuluneiden vuosien aikana varsin runsaasti kritiikkiä omistajakuntien suunnalta. Aika-ajoin on pyyhkeitä tullut sen omalta luottamushenkilöhallinnolta kuin myös talon henkilökunnaltakin asiakkaitakaan unohtamatta. Ensi vuoden alusta alkaa Sosterin II-vaihe. Uudet sopimukset Sosterin ja peruskuntien välillä tuovat selkeämmät ohjauselementit omistajille sekä selkeyttävät palvelujen tilaamista ja tuottamista. Toimintamallia uudistetaan palaamalla osin jo koettuun, mutta samalla terävöittäen ja painottaen perusterveydenhuollon merkitystä. Muutokset herättävät aina epäilyjä ja vastustusta, mutta vain muutosten kautta on mahdollista saavuttaa jotain parempaa. Olen todennut useaan kertaan, että sosiaali- ja terveyspalveluiden osalta meidän on varauduttava jatkuvaan muutokseen, eikä sanomani vieläkään kaduta, koska muutoksen syyt eivät ole kaikonneet, vaan päinvastoin vahvistuneet. Erikoissairaanhoidon kehitys, niin hoidollinen kuin taloudellinenkin, vaatii laajempaa toimintaympäristöä. Suunnitteilla oleva Itä-Suomen sairaanhoitopiiri toisi Savonlinnan seudun osaksi laajempaa itäsuomalaista palveluverkkoa, joka turvaisi erikoissairaanhoidon sairaalassamme ja osana yliopistollista sairaalaa vahvistaisi valittujen erikoisosaamisalueiden kehittämistä. Vanhusväestön tarvitsemat palvelut tai paremminkin niiden laadukas tuottaminen ovat yhteisöllisen välittämistä ja inhimillisyyttä. Vanhusten palvelut tulevat olemaan suurten haasteiden edessä, jossa kuitenkin alan ammattilaiset pystyvät osaamisensa ja suuren sydämensä kautta huolehtimaan vanhusten tarpeista. Kun epävarmuus myllertää sisuksissa, niin silloin on parasta rauhoittua ja selkeyttää itselleen syyt epävarmuuteensa. Ajatuksissaan kannattaa mennä peruskysymysten äärelle ja löytää todelliset syyt epävarmuuteensa, etsiä näihin ratkaisut ja rohkeasti nojata tulevaisuuteen ja lopuksi luottaa itseensä. Sosterin henkilöstön keskuudessa epävarmuus myllertää. Kuitenkin jokaisen omien sisäisten haasteiden ja vahvuuksien tiedostamisen kautta syntyy itseensä paremmin luottava, vahvempi sosterilainen. Vain tätä kautta syntyy myös parempi ja vahvempi Sosteri. Harri Halko, Sosterin valtuuston II varapuheenjohtaja Kuva: Katja Lehikoinen 5

6 Ajankohtaista Sosterin organisaatio muuttuu Sairaanhoitopiirin kuntayhtymävaltuusto on hyväksynyt sairaanhoitopiirille uuden hallintosäännön, jonka myötä organisaatiorakenne ja johtamisjärjestelmä muuttuvat Hallintosäännön mukaan piirin toiminta jakaantuu neljään tulosalueeseen, jotka huolehtivat erikoissairaanhoidon, perusterveydenhuollon, sosiaalipalvelujen ja tukipalveluiden tehtäväkokonaisuuksista. Aiemmat elämänkaarimallin mukaiset tulosalueet lopettavat toimintansa vuoden 2010 lopussa. Uuden toimintarakenteen edellyttämät toimialajohtajien virat on täytetty ja uudet johtajat aloittavat työnsä vuoden 2011 alussa. Uudet toimialajohtajat esittäytyvät Uusilta toimialajohtajilta kysyttiin, millä mielellä he aloittavat työnsä Sosterissa vuonna 2011 ja mitä he haluavat sanoa tuleville työkavereilleen. Markku Härmä johtajaylilääkäri/erikoissairaanhoidon tulosalueen toimialajohtaja Aloitan työn innostuneena ja hyvillä mielin. Sosterin asiakaslähtöinen palvelutoiminta on kantava voima, jonka varaan rakennamme. Meillä on koko palveluketju saman katon alla, toimiva yhteistyö eri osaajien välillä, sekä mahdollisuus laadukkaaseen ja kustannusvaikuttavaan hoitoon moniammatillisesti, vanhat raja-aidat ylittäen. Sosterin toimintamalli antaa selkeän suunnan, jonka mukaan voimme kehittää työtä sosiaali- ja terveydenhuollossa yhdessä. Meillä on paljon voitettavaa, mikäli onnistumme osoittamaan Sosterin toimintatavan erinomaisuuden lähivuosina. Panu Peitsaro kansaterveystyön vastuulääkäri/perusterveydenhuollon toimialajohtaja Odotan todella suurella mielenkiinnolla uutta haastavaa tehtävää. Edessä on varmasti monia merkittäviä asioita, joiden parissa saa puurtaa tosissaan. Rekrytointi on tulevien vuosien yksi keskeisiä tehtäviä, jotta terveysasemien toiminta kunnissa voidaan turvata. Toivon mahdollisimman avointa ja vilpitöntä yhteistyötä kaikkien ammattiryhmien kanssa ja tietenkin sopuisaa ymmärrystä, kun joukkoon saapuu uusi pohjalainen. Aikomukseni on heti alkuvaiheessa käydä tutustumassa eri toimipisteisiin, jotta yhteydenpito olisi mahdollisimman helppoa puolin ja toisin. Yhteistyöllä kohti parempaa terveyttä! Saku Linnamurto tukipalveluiden toimialajohtaja Aloitan työt todella hyvillä mielin, sillä työsarka on mielekäs ja tulosalueella osaava henkilöstö. Edellisiltä vuosilta saamani terveys- ja sosiaalipalveluiden tuotannon tuntemus antaa hyvän pohjan aloittaa tukipalveluiden puolella. Haluan kiittää kaikkia sosterilaisia, niin työntekijöitä kuin luottamushenkilöitäkin, menneestä nelivuotisjaksosta. Tänä aikana saimme sote-toimintamallin käyntiin ja yhteistyökuviot ESH-PTH-SOS sektoreiden välillä hyvään alkuun. Edessämme voi olla entistäkin suuremmat kehittämishaasteet esimerkiksi Itä-Suomen sairaanhoitopiirin valmisteluun liittyen, mutta varmasti selviämme, kyseessähän ei lopultakaan ole elämää suuremmat haasteet vaan työelämään oleellisesti liittyvät kehitystehtävät. Saara Pesonen sosiaalipalveluiden toimialajohtaja Aloitan uuden työn avoimin mielin ja suurella mielenkiinnolla. Sosiaali- ja terveydenhuollon yhteyttä haetaan yhä enenevässä määrin jo lainsäätäjän pyrkimyksestä ja Sosterissa tätä pyrkimystä on mahdollisuus toteuttaa ja viedä eteenpäin. Uusi työ on aina monella tavalla uuden alku! Pian yhteistyön merkeissä tavataan ja sitä kovasti odotan. Haasteita ei varmasti tule uudessa organisaatiossa puuttumaan. 6

7 Tulosyksiköiden Ajankohtaista toiminta ISER-selvitystyö haasteita ja mahdollisuuksia Selvitystyö Itä-Suomen sairaanhoitopiirin (ISER) perustamisesta on ollut jo hyvän aikaa käynnissä. Kannanotot ISERiin on pyydetty Etelä-Savon, Itä-Savon, Pohjois-Karjalan ja Pohjois-Savon sairaanhoitopiireiltä ja niiden jäsenkunnilta. Alustavien tietojen mukaan selvä enemmistö vastaajista halusi ISER-työtä jatkettavan. Itä-Suomen sairaanhoitopiirin perustamishankkeen tavoitteena on taata laadukkaat terveydenhuoltopalvelut itäsuomalaisten sairaanhoitopiirien vanhenevalle väestölle myös tulevaisuudessa. Itä-Suomen sairaanhoitopiirin selvittelyä työstävä johtoryhmä kokoontui Kuopiossa marraskuun alussa 2010 ja kävi alustavasti läpi kuntien kannanotot hankkeeseen. Karkeana arviona hankkeen kestolle on esitetty noin kolmen vuoden valmistelujaksoa. Näennäisestä pituudestaan huolimatta voidaan valmisteluajanjaksoa pitää pikemminkin haastavana kuin liian pitkänä. Tuhansien työntekijöiden ja noin 700 miljoonan euron vuosibudjetin työnantaja on suuri yksikkö, verrattiinpa sitä sitten yksityisen tai julkisen sektorin työnantajiin vaikka koko valtakunnan tasolla. Keskeisimpiä kysymyksiä uuden organisaation rakentamisessa on onnistuminen kliinisiä erikoisaloja koskevassa työnjaossa. Yhtäältä myös kliinisten tukipalveluiden, kiinteistöjen käytön, materiaalihallinnan, talous- ja hallintotyön sekä tietohallinnon toteuttamisvastuiden jakaminen eri toimipisteiden välillä muodostaa kokonaisuuden, jonka merkitystä hankkeen onnistumiselle ei voi ylikorostaa. Molempien sektoreiden työnjaossa onnistuminen luo pohjaedellytykset entistä tehokkaammalle ja laadukkaammalle terveydenhuollolle koko Savo-Karjalan alueella. Edellä mainittujen kysymysten ratkaiseminen edellyttää syväluotaavaa pohtimista, kuinka neljän keskussairaalan päivystykselliset valmiudet säilytetään ja kuinka kaikkien päivystyssairaaloiden toiminta saadaan laadukkaasti ja kustannustehokkaasti hoidetuksi. Onnistuessaan Itä-Suomen sairaanhoitopiirin väestövastuu kattaa noin alueen asukasta. Riittävän suuri koko antaa hyvät mahdollisuudet toimintojen rationalisointiin päällekkäisistä toiminnoista luopumalla ja erikoisalakohtaisia toimintavastuita jakamalla, esimerkiksi osaamiskeskus-ajatteluun nojautuen. Parhaimmillaan ison työnantajan edut ja resurssit mm. kiinteistöjen investointisuunnitelmien, materiaalihankintojen ja rekrytointikysymysten saralla edesauttaisivat seudun kuntia paremmin selviytymään haasteista, jota väestön keski-iän kasvu tuo mukanaan. Toteutuessaan Itä-Suomen sairaanhoitopiirin perustaminen on megatason hanke ja se vaatii, jälleen kerran, henkilöstöltä suurta joustamiskykyä. Hanke olisi varmasti terveydenhuollon henkilöstölle myös ammatillisesti mielenkiintoinen ja innovatiivista ajattelua synnyttävä. Työ ei varmasti olisi ristiriidatonta ja tuskin voitaisiin kokonaan välttyä aluepoliittisilta painotuksilta ja intresseiltä. Kuitenkin mikäli lähtökohtaiset tavoitteet asetetaan tasapuolisesti ja sovitaan seutukuntien kesken yhteisesti, on valmistelutyö parhaimmillaan onnistuneiden kompromissien luomista. ISER-valmistelutyö pitää lähtökohtaisesti sisällään saman toiminta-ajatuksen kuin hyvin sujunut KYS-erva strategiatyökin. Erva-strategiaa mukaellen ISER-valmistelunkin johtoajatuksena voisi olla sovitaan mitä tehdään ja tehdään mitä sovitaan ja kaveria ei jätetä. Teksti: Saku Linnamurto Kuva: Katja Lehikoinen FAKTAA ISER = Itä-Suomen sairaanhoitopiiri -hanke Selvitettävänä neljän sairaanhoitopiirin muuttaminen yhdeksi, jolla on toimipisteet Joensuussa, Kuopiossa, Mikkelissä ja Savonlinnassa. Mukana: Etelä-Savon, Itä-Savon, Pohjois-Karjalan ja Pohjois-Savon sairaanhoitopiirit sekä näiden 54 omistajakuntaa 7

8 Terveyden edistäminen Terveyden edistäminen on jokaisen asia Terveyden edistäminen kuuluu Sosterissa jokaiselle. Sen painopisteenä vuosille on varhainen tunnistaminen ja puuttuminen keskeisten kansansairauksien riskitekijöihin; erityisesti tyypin 2 diabetekseen, sydän- ja verisuonisairauksiin, osteoporoosiin sekä virheelliseen ravitsemukseen. Sosterissa halutaan painottaa myös masennuksen, päihteiden käytön ja niihin liittyvän sairastavuuden, ja sosiaalisten ongelmien tunnistamista ja niihin puuttumista. Tavoitteena on, että terveyden edistäminen vakiintuu osaksi tulos- ja työyksikön laatutyötä ja johtamista. On iiahduttavaa havaita, että tähän suuntaan ollaan Sosterissa hyvää vauhtia menossa. Monissa yksiköissä on tehty mittavaa kehittämistyötä. Hyviä esimerkkejä ovat mm. päivystyspotilaan hoitoketjun kehittäminen yli tulosyksikkö- ja tulosaluera- jojen ja vaikkapa intranetin liikuntaportaali, jota koko henkilöstö voi hyödyntää liikuntaan motivoinnin ja puheeksi ottamisen työvälineenä. Myös erikoissairaanhoidossa on hyvät mahdollisuudet toteuttaa terveyden edistämistyötä. Hoitojaksojen aikana asioita voidaan ottaa puheeksi. Tällöin asiakkaat ovat vastaanottavaisempia ja terveysongelmiensa vuoksi myös motivoituneempia muutokseen. Terveyden edistämisen taloudellisia hyötyjä ja vaikuttavuutta on mahdollista arvioida sopimalla toimintaa kuvaavien indikaattoreiden ja hyvinvointimittareiden systemaattisesta käytöstä ja seurannasta. Tämä työ on Sosterissa jo hyvässä vauhdissa. Lisätiedot: terveyden edistämisen suunnittelija Ulla Kemppainen, p Teksti: Ulla Kemppainen Kuva: Kuvatoimisto Rodeo 8

9 Terveyden edistäminen KANERVA-KASTE haastaa tarttumaan terveyteen! Viime vuonna aloitettu Kanerva-KASTE-hankkeen Tartu Terveyteen -haaste on tavoittanut Sosterin henkilöstöä Haasta itsesi kuntoon -kampanjan muodossa. Samoihin aikoihin aloitettiin myös Valtuutetun istuntokunto -kampanja seudun päättäjille. Kampanjoiden tarkoituksena on motivoida tarkistamaan ravintotottumuksia, liikunnan määrää ja elintapoja. Kampanjat ovat saaneet hyvän vastaanoton. Haasta itsesi kuntoon -kampanja käynnistyi syyskuussa 2010 tarjoten Sosterin henkilöstölle mahdollisuuden testata diabetesriskinsä, mittauttaa vyötärönympäryksensä ja kehonkoostumuksensa. Lisäksi tarjolla on ollut tietoa diabeteksen ehkäisystä, ravitsemuksesta, liikunnasta ja mielen hyvinvoinnista. Mittauksia tehtiin ympäri Sosterin jäsenkuntia ja alkumittauksiin osallistui yhteensä 260 sosterilaista. Mittaukset herättivät toisella tavalla katsomaan omaa terveyttä ja fyysistä kuntoa. Tulokset ja jaossa ollut materiaali ovat innostaneet laittamaan tossua toisen eteen ja katsomaan, mitä suuhunsa pistää, totesivat Anne Kosonen ja Anja Huovinen, jotka kävivät kampanjan tarjoamissa alkumittauksissa. Alkumittausten lisäksi kampanjaan kuuluu Etelä-Savon liikunta ry pitämiä treenituokioita kerran kuukaudessa puolen vuoden ajan. Tuokioissa on harjoiteltu erilaisia liikuntamuotoja, kuten vesijuoksua, gymstic-jumppaa, lumikenkäilyä ja retkiluistelua. On hienoa, että erilaisia liikuntatuokioita järjestetään, Minna Kosonen kommentoi. Kampanja huipentuu leikkimielisiin Talviolympialaisiin ja uusintamittauksiin helmi maaliskuun 2011 aikana. Valtuutetut mittarissa Valtuutetun istuntokunto -kampanja toteutettiin yhteistyössä Itä-Savon sairaanhoitopiirin Kanerva-KASTE- ja Etelä-Savon Liikunta ry:n Maakunnallinen ryhtiliike -hankkeiden kanssa. Mukana järjestämässä olivat myös Saimaan Sydänpiiri ry, Muistiyhdistys ry, Diabetesyhdistys, Sosterin ravitsemussuunnittelija ja kuntien terveydenhuollon edustajia. Istuntokuntokampanjaan osallistui 112 Savonlinnan seudun valtuutettua. Heille oli tarjolla Inbody- ja vyötärönympärysmit- taukset sekä materiaalipaketit. Lisäksi valtuutetut saivat tietopaketin kuntalaisten terveyden ja hyvinvoinnin tilasta koottuna TE- HO-indikaattorityövälineellä. Koko seudun ja maakunnan hoikimmat vyötäröt löytyivät Enonkoskelta, jossa vyötärönympärysten keskiarvo oli 91 cm. Toisinpäin tarkasteltuna Savonlinna oli keskiarvolla 103 cm kuntien kärjessä. Aktiivisimmat valtuutetut olivat Rantasalmella, jossa mittauksissa kävivät lähes kaikki, Savonlinnan kaupungin osallistumisaktiivisuus taas oli 40 %:lla alhaisin. Luvassa uusintamittauksia Osassa kuntia uusintamittaukset ovat käynnistyneet. Kaikille seudun valtuustoille tarjotaan mahdollisuutta päivittää tietonsa Inbody-mittauksista. Diabeteksen riskitestin tilalla on rasva- ja/tai kuitutestit, joiden tuloksista voi saada henkilökohtaista palautetta. Kampanjat ovat osa Itä-Savon sairaanhoitopiirin Kanerva- KASTE-hanketta, jonka tavoitteena on ehkäistä ja tunnistaa kroonisten kansansairauksien syntymistä mahdollisimman varhaisessa vaiheessa ja kehittää yhtenäisiä toimintatapoja viiden sairaanhoitopiirin alueella. Lisätietoa Kanerva-hankkeista: Teksti: Ulla Ojuva Kuva: Katja Lehikoinen 9

10 Terveyden edistäminen Terveysmessuilla muikeita hymyjä ja riemukkaita rytmejä Savonlinnassa pidetyillä terveysmessuilta ei puuttunut muikeita hymyjä, iloisia ihmisiä eikä tiivistä messutunnelmaa. Messujen muutamat vetonaulat nappasivat kiinnostuneita osastoilleen jonoksi asti. Terveysmessuilla julkistetun Vuoden terveysteko -palkintokilpailun voittaja löytyi riemukkaiden rytmien saralta. Syksyn terveysmessut sujuivat iloisissa ja perin terveellisissä tunnelmissa Savonlinnan linja-autoasemalla. Heti aamusta yleisön herätteli ja messut avasi puheviestinnän opettaja, FM Helena Strand monipuolisesti terveyttä ja hyvinvointia käsittelevällä puheellaan. Tällä kertaa messuosastot olivat järjestäytyneet asemarakennuksen molempiin kerroksiin. Suosituimmat ruuhkaosastot eli Terveystalon huoliluomipiste ja Savonlinnan ammattiopiston hierojaopiskelijoiden hierontapiste vetivät porukkaa välistä ihan pitkäksi jonoksi asti. Ansaittua huomiota saivat myös Itä-Suomen yliopiston kotitalousopiskelijat ja heidän terveelliset välipalaherkkunsa. Useat messukävijät pysähtyivät maistiaisille ja keskustelemaan terveellisestä ruuasta. Tarjolla osastolla oli mm. herkullista smoothieta ja luomu-ruisleipää. Sosterin hammashuollosta Terveysmessuilla olivat mukana suuhygienistit Virpi Kinnunen, Seija-Sofia Käärmelahti ja Eija Tiainen. He tarjosivat kävijöille opastusta oikeanlaisesta suunhoidosta ja sopivista hoitotuotteista. Hammashuollon osastolla paljastettiin myös muikean hymyn sallaisuus lupsakkaasti savoksi. Etenkin lapsia ilahduttamassa oli hauska messuhahmo Paula Poskihammas. Myös Savonlinnan mielenterveysseuran järjestämä Hyvän mielen -kulkue saapui Terveysmessuille muistuttamaan kävijöitä sanomallaan. Huomionosoituksia Terveysmessuilla julkistetun Vuoden terveysteko -palkintokilpailun voittajaksi tuli selvällä äänten enemmistöllä Marita Hännisen 10

11 Tanssistudio Riemurytmi. Messuyleisö sai bonuksena hieman näytettä zumbasta Maritan vastaanottaessa palkintoa, jonka luovuttivat Juha Pelkonen Itä-Savo lehdestä ja Birgitta Ojasalo Punkaharjun kuntoutuskeskus Kruunupuistosta. Kunniamaininnan kilpailussa sai Jori Kokkosen Juniori- SaPKo:lle tekemä terveyden edistämisen toimintasuunnitelma. Myös Savonlinnan Savuton verkosto sai huomionosoituksen messuilla, sillä verkosto sai toiminta-avustuksen Savonlinnan Lions Clubilta. Lions Clubin edustajat kiittivät verkostoa nuorten parissa tehtävästä savuttomuuden edistämistyöstä mm. oppilaitoksissa. Toiminta-avustuksen vastaanottivat Mirja Pekkanen ja Pirjo Huovinen. Järjestäjät tyytyväisiä Terveysmessut sujuivat mallikkaasti ja messujen järjestäjät, Terveyden edistämisen kehittäminen Savonlinnan seudulla -työrukkanen ja Savuton verkosto sekä näytteilleasettajat iloitsivat terveydestä kiinnostuneiden messukävijöiden määrästä. On hienoa, että aikanaan Savuttoman verkoston ideasta ja siinä toimivien tahojen, pääosin järjestöjen, voimin toteutetusta Terveyspäivästä on kehittynyt laaja ja monipuolinen terveystapahtuma, jonka ytimenä on edelleen kolmas sektori toimijoineen, Terveys ry:ssä toimiva Mirja Pekkanen toteaa tyytyväisenä. Pekkasen mukaan toimijaryhmä on kuitenkin täydentynyt julkisen sektorin, oppilaitosten ja yritysten edustuksella eli se on erinomainen näyttö yhteistyön tehokkuudesta ja mahdollisuuksista. Terveysmessut on vuodesta toiseen haluttu pitää tutussa paikassa Savonlinnan linja-autoaseman sisätiloissa. Kävijämäärän kasvaessa tapahtuma päätettiin jakaa kahteen kerrokseen, mistä järjestäjät saivat hyvää palautetta. Näytteilleasettajien mukaan osastoilla oli nyt väljempää ja ruuhkapaikat vältettiin hyvin, Pekkanen kertoo järjestelyistä. Koska messut ovat saaneet niin hyvää palautetta sekä mukana olleilta näytteilleasettajilta että kävijöiltä, messutyöryhmän jäsenet ovat tästä innostuneena jo miettineet hieman ensi vuoden kuvioita, työryhmään kuuluva projektipäällikkö Ulla Ojuva kertoi viimeisestä kokouksesta. Teksti ja kuvat: Katja Lehikoinen 11

12 Terveyden edistäminen Ohjauskäytäntöjen kehittämiseen lisäpotkua ylemmän AMK -tutkinnon opiskelusta Liian vähän liikkuva lapsi fysioterapeutin asiakkaana Vuonna 2008 Sosterissa käynnistettiin alueellinen lasten lihavuuden hoitomallin moniammatillinen kehittäminen ravitsemusterapeutin aloitteesta. Liikuntaan kannustaminen ja ohjaaminen ovat fysioterapeutin työn perussisältöä. Kehittäminen aloitettiin pohtimalla miten fysioterapian keinoin voidaan vaikuttaa vähän liikkuvien lasten erityiskysymyksiin. Omalta osaltani kehittäminen sisältyi ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon (yamk) opiskeluun Mikkelin ammattikorkeakoulussa. Lasten lihavuuden hoitomallissa fysioterapeutin vastuualueen sisällön ja työkäytänteiden pohdiskelussa olivat lisäkseni mukana fysioterapeutti Merja Venäläinen Savonlinnan pääterveysasemalta sekä keskussairaalasta lasten fysioterapeutti Jaana Luukkanen ja osastonhoitaja Hilkka Kupiainen. Ohjaavina opettajina opinnäytetyössä toimivat Mikkelin ammattikorkeakoulusta yliopettajat Merja Reunanen ja Leena Uosukainen. Tällä joukolla mietimme lähestymistapaa kokonaispulmaan; kriteereitä vähän liikkuvien lasten fysioterapiainterventiolle, työnjakokäytäntöjä sekä ohjausvälineistöä. Itse kahlasin läpi tuoreinta tutkimustietoa ja asiantuntijakirjallisuutta liikuntaan motivoimisesta sekä Lapsuusajan liikunta antaa kehon kudoksille ja elimille kasvuärsykkeitä. 12

13 Tulosyksiköiden toiminta ylipainon ja lihavuuden vaikutuksesta lasten liikkumistaitojen kehittymiseen. Lasten lihavuuden hoitomallin työryhmässä kokoonnuimme määrävälein tuumaamaan kokonaisuutta yhdessä ja kuulemaan toistemme näkemyksiä tästä haastavasta aiheesta. Melko varhaisessa vaiheessa hahmottuivat johtoajatukset kehittämistyöhön: Lapsia, nuoria ja heidän vanhempiaan kannattaa ja on mahdollista motivoida terveyttä edistävään liikkumiseen., Vanhemmilla on kasvatusvastuu myös lasten liikkumisen suhteen, ja heidän on mahdollista vaikuttaa lastensa ajankäyttöön ja valintoihin. sekä Alueellisesti yhtenäiset välineet auttavat ylläpitämään ja kehittämään liikuntaohjauksen laatua. Nämä ajatukset kannattelivat motivaatiota myös opinnäytetyötä tehdessä, pitivät ikään kuin uskoa yllä. Liikunta olennaista lapselle Riittävä liikunta on välttämätöntä lapsen hyvälle fyysiselle ja psyykkiselle kehitykselle. Liian vähäinen lapsuusajan liikunta altistaa lapsen lihavuudelle, eikä liikunta pääse antamaan kehon kudoksille ja elimille kasvuärsykkeitä ja samalla koulimaan lapsen havaintomotorista koneistoa. Tämä on eräänlainen oppimisaisti, jonka sujuvaan toimintaan ja automaatioon perustuu kaikki myöhempi oppiminen. Lapsuusajan kömpelyyden taustalla on hyvin usein liian vähäinen liikunta ja sen myötä näkyvä harjaantumattomuus motorisissa taidoissa. Kömpelyydellä puolestaan on vahva yhteys myöhemmän iän ylipainoon. Varhaislapsuudesta alkaen runsas ja monipuolinen liikunta vahvistaa lapsen positiivista minäkuvaa. Jatkuva kilpailu, parhaan sijan saavuttaminen ja täydellinen onnistuminen eivät ole vahvan myönteisen minäkuvan edellytys, vaan se, että lapsi saa riittävästi tukea omalle iänmukaiselle itsenäisyydelleen ja oman käyttäytymisensä suunnittelulle. Liikunta antaa erinomaiset puitteet näiden taitojen harjoittelulle ja siten edellytykset realistisen minäkuvan kehittymiselle. Näin käy erityisesti silloin, kun liikkumassa ovat lapsen tai nuoren kanssa omat vanhemmat. Kirjallisuuskatsauksen perusteella liikuntaohjauksen keskeisiksi sisältöteemoiksi muotoutuivat muutosmotivaatiotason selvittäminen, liikkumisen nykytilan arvioiminen, liikuntamahdollisuuksien selvittely, liikuntatavoitteen asettaminen ja seuranta sekä ohjattavan voimaantumisen tunteen tavoittelu. Näiden teemojen käsittelyyn kehiteltiin erilaisia ohjaavia lomakkeita, kuten potilasohje, jossa kerrotaan liikkumisen merkityksestä lapselle ja nuorelle, sekä perheen kotona täyttämä lapsen fyysisen aktiivisuuden viikkoseuranta. Kaikki kehittämistyön myötä syntyneet ohjausvälineet löytyvät Sosterin sähköisen potilastietojärjestelmän Effica-puun hoitomallit-kansiosta, kouluikäisen ja neuvolaikäisen lapsen lihavuuden hoitomallista, fysioterapia-otsikon alta. Välineistä on jo hiukan asiakkailta saatua kokemuksellista tietoa, jonka mukaan ne ovat helppokäyttöisiä, ymmärrettäviä ja palvelevat ohjauksen tavoitteita. Motivoi lasta Riittävä liikunta on välttämätöntä lapsen hyvälle fyysiselle ja psyykkiselle kehitykselle Lihavan lapsen tai nuoren ja hänen vanhempiensa kohtaamisessa ei pelkkä asiatieto tai ohjelappuset kuitenkaan riitä. Halua ja taitoa aitoon dialogiin tarvitaan, kuten myös jämäkkyyttä ja empatiaa sekä mielikuvitusta ja ideointikykyä. Lapsipotilaista puhuttaessa myös leikin merkityksen ymmärtäminen on tärkeää. Tämän asiakasryhmän ohjaaminen vaatii fysioterapeutilta oman persoonan käyttöä ja erityistä paneutumista asiakassuhteeseen. Perheen ja lapsen tai nuoren oma motivaatiokipinä täytyisi saada syttymään. Kannettu vesi ei kaivossa pysy tässäkään tapauksessa. Opinnäyteprosessin aikana omat lapset saivat kotona samalla kokea ryhtiliikkeen, kun äidin päivittäissanastoon ilmestyi ruutuaika ja telkkari napsahti pois päältä protestiäänien säestyksellä tarvittaessa vaikka sulaketta kääntämällä. Pihaleikit lisääntyivät ja yhdessä huomattiin, miten mieliala muuttuukin nopsaan ulos lähdettyä murjotuksesta iloisuuteen. Vanhempana saa kuitenkin todeta, että purnaus ei silti samassa suhteessa vähene: pihalle patisteltaessa lapset usein natisevat: Onko pakko?, mutta parin tunnin kuluttua sama lause kuuluu taas, kun olisi sisääntulon ja iltahommien aika. Niin hyvää tekee olla ihan pihalla! Teksti: Mia Kierikki-Malinen Kuva: Katja Lehikoinen 13

14 Tulosyksiköiden toiminta Paula Markkanen on tietosuojan iloinen sanansaattaja Paula Markkanen on toiminut Itä-Savon sairaanhoitopiirin tietosuojavastaavana vuoden 2010 alusta lähtien. Paula kuuluu Turvallisuustyöryhmään ja hänen tehtävänään on ohjata ja neuvoa henkilöstöä tietosuojaan liittyvissä asioissa. Paula myös seuraa ja valvoo tietojenkäsittelyprosessia sekä huolehtii tietoturvakoulutuksista ja -ohjeistuksesta. Paula Markkanen on Itä-Savon sairaanhoitopiirin eli Sosterin henkilöstölle tuttu 12 vuoden ajalta, sillä Paula on vastannut sairaanhoitopiirissä Fujitsun Trim-palvelusta, jonka avulla kehitetään tietotekniikan osaamistaitoja kunkin työtehtävän tai prosessin näkökulmasta. Trimmin avulla on kehitetty koko henkilöstön tietoturvallisuustietämystä. Tietoturva ja Trim ovat osa Fujitsun Sosterille tarjoamaa it-palvelua, joka kattaa Sairaanhoitopiirin koko perustietotekniikan toiminnan ja kehittämisen. Fujitsun asiakkaana Sosteri on terveydenhuollon alueella edelläkävijä, joka on aktiivisesti kehittänyt kokonaistoimintaa tukevia tietoteknisiä ratkaisujaan. Tietoturva-asiat ovat olleet näkyvästi esillä jo vuosituhannen alusta lähtien, ja niitä on jatkuvasti kehitetty lainsäädännön sekä sairaanhoitopiirin toiminnan vaatimusten mukaan. Tavoitteena on julkishallinnon korkein tietoturvataso. Henkilöstö on ottanut hyvin vastaan tietoturvaan liittyvät asiat ja olemme tiedostaneet yhdessä, että vaatimusten lähtökohtana on sekä työntekijöiden että asiakkaiden oikeusturva, Paula toteaa. Tietosuojavastaavana Sosterissa Vuonna 2007 voimaan tullut laki sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen sähköisestä käsittelystä ja laki sähköisestä lääkemääräyksestä edellyttävät terveydenhuoltoalan toimijoilta tietosuojavastaavan nimeämistä kaikkiin terveydenhuoltoalan organisaatioihin. Paula Markkanen nimettiin Sosterin tietosuojavastaavaksi, koska hän on ollut aktiivisesti mukana koko tieto- Henkilöstö on ottanut hyvin vastaan tietoturvaan liittyvät asiat turvaan liittyvien asioiden suunnittelussa ja toteutuksessa sekä tuntee Sosterin henkilöstön ja toimintaprosessit. Olen turvallisuustyöryhmän jäsen, tuen henkilöstöä tietosuojaan liittyvissä kysymyksissä, seuraan ja valvon henkilö- ja potilastietojen käsittelyprosessia, järjestän tietoturvakoulutuksia, teen ohjeita ja olen mukana tietoturvan suunnittelu- ja kehitystoiminnassa. Kukin sosterilainen osallistuu tietoturvakoulutukseen kerran vuodessa. Koulutus tarjoaa muiden muassa tärkeää yleistietoa tietoturva-asioista, käyttöoikeuksien myöntämisperusteista ja asiakas- ja potilastietojen turvallisesta käsittelystä, Paula kertoo. Tärkeä, ajankohtainen ja kysymyksiä herättävä aihekenttä on sosiaalinen media, esimerkiksi blogit, Facebook ja Twitter. Niiden käyttöön tarvitaan ohjeistusta ja lisätietoja niin henkilökohtaisten kuin työhönkin liittyvien tietojen julkaisussa. Paljon keskustelua on syntynyt sähköisten välineiden kuten sähköpostin ja tekstiviestien käytössä potilastietojen välityksessä. Henkilötietoja saa välittää vain suojattujen yhteyksien kautta. Sosterin henkilökunnalla on käytössä sirullinen henkilökohtainen toimikortti, joka on vastaava kuin pankkikortti. Kun sen avulla kirjaudutaan järjestelmiin ja ohjelmiin, käyttömukavuus sekä tietosuoja- ja turvallisuus kasvavat olennaisesti, Paula ohjeistaa. Riski-ilmoitukset portaalin kautta Sosterissa on käytössä intranetin osana Turvallisuusportaali, johon on keskitetty kaikki tietoturvaan- ja suojaan sekä turvallisuuteen liittyvä asiat ja ohjeet. Portaalin kautta henkilöstö voi tehdä turvallisuuteen liittyviä riski- ja vaaratilanneilmoituksia, jotka Turvallisuusryhmä käsittelee säännöllisesti. Tietoturva ei ole pakkopullaa Paula Markkanen on etelä-karjalainen, kahden aikuisen lapsen äiti ja asuu Lappeenrannassa. Hän on ollut lähes 20 vuotta Fujitsulla asiantuntijan tehtävissä. Tällä hetkellä Paula työskente- 14

15 Tulosyksiköiden toiminta Sosterin tietosuojavastaava Paula Markkasen kalenterista löytyy aina aikaa liikunnalle. Pyöräkilometrejä kertyi viime kesänä yli 2000, keväällä hän pisteli myös puolimaratonin. Tyttären haastamana hän toteaa tyytyväisenä. Lisäksi Paula harrastaa astangajoogaa, hiihtoa, koripalloa ja suunnistusta. lee tietoturvakonsulttina tehtäväkenttänään terveyden- ja sosiaalihuollon toimiala. Suoritan parhaillaan Itä-Suomen yliopistossa tietosuojavastaavan opintoja. Tavoitteeni on edistää tietoturva-ajattelua siten, ettei tietoturvaan- ja suojaan liittyviä asioita koeta pakolliseksi lakisääteiseksi toiminnaksi, vaan se on osa arkipäiväistä toimintaa, josta on hyötyä kaikille osapuolille, Paula toteaa. Teksti ja kuva: Outi Tamminen 15

16 Tulosyksiköiden toiminta Päivärinteen vanhainkodin liittyminen Sosteriin toi paljon uutta Päivärinteen muutoksen päivät Päivärinteen vanhainkoti sijaitsee Savonrannalla, joka liittyi Savonlinnan kaupunkiin. Vanhainkoti ja kotihoito siirtyivät kuntaliitoksen myöstä osaksi Sosteria vuoden 2009 alusta. Päivärinteen vanhainkodin rakennus valmistui vuonna 2000, johon muutettiin vanhasta Säimenen vanhainkodista. Alussa paikkoja oli vähemmän, mutta tarpeen kasvaessa paikkalukukin kasvoi ja on tällä hetkellä Vakituista henkilöstöä Päivärinteessä on 18 ja vastaavana sairaanhoitajana toimii Jaana Räsänen. Samassa Päivärinteen rakennuksessa toimii kotihoidon yksikkö sekä kaupungin keskuskeittiö, joka toimittaa aterioita vanhainkodille, tukipalveluasiakkaille, koululle ja ryhmäperhepäivähoitoon. Viriketoiminta ja kuntouttava hoitotyö ovat monipuolista ja laadukasta Muutoksia Sosterin myötä Suurin muutos Päivärinteessä Sosteriin liittyessä oli tietohallinnon lisääntyminen. Käyttöön tuli Effica-potilasjärjestelmä sekä lisäksi uutena syksyllä 2009 Whoike-rakenteinen kirjaaminen, ESS ja WebMarela. Uusien ohjelmien opettelu on vienyt paljon aikaa, mutta työntekijät ovat olleet pääsääntöisesti tyytyväisiä ohjelmiin. Laadunhallinta alkoi marraskuussa 2009, jolloin tehtiin ensimmäiset itsearvioinnit ja heti maaliskuussa toiset arvioinnit. Toukokuussa olikin jo sisäinen auditointi ja kesäkuun alussa ulkoinen auditointi. Nämä kaikki tulivat uutena asiana koko henkilöstölle, joten se aiheutti paljon hämmennystä, ihmetystä ja kysyttävää. Mielestämme selvisimme hyvin tästä ensimmäisestä auditoinnista eikä seuraava enää jännitä niin paljon, kun tietää mitä vastassa on, Päivärinteen vastaava sairaanhoitaja Jaana kertoo. Turinatupia ja monipuolista viriketoimintaa Päivärinteen 10-vuotiskahveja nauttimassa. Vaikka Päivärinteeseen on tullut paljon uutta Sosterin myötä, niin jo aloitettuja hyviä käytäntöjä on jaksettu pitää yllä. Noin kuutisen kertaa vuodessa olemme järjestäneet yhteistyökumppaneiden kanssa Turinatuvat, johon osallistuu talon väen lisäksi yksityisen hoitokodin asukkaita ja muita kylän ikäihmisiä ihmisen 16

17 joukko tulee katsomaan ja kuulemaan monipuolista ohjelmaa, johon on sisältynyt lounas, ajankohtainen luento esim. jalkojen tai suun hoidosta ja lisäksi ohjelmassa on ollut erilaisia laulu-, tanssi- ja näytelmäesityksiä, yhteislaulua, jumppahetki ja päivän päätteeksi kahvit. Henkilökunta järjestää myös lähes viikoittain talon asukkaille virikekerhon, jossa on kaikenlaista yhteistä toimintaa, muistelua, jutustelua, tuolijumppaa ja kahvitarjoilu. Vapaaehtoiset ulkoiluttajat käyvät kerran viikossa ulkoiluttamassa talon asukkaita. Kesäajan perinteenä ovat olleet vastojen tekotalkoot yhdessä Punaisen ristin ystäväkerholaisten kanssa. Tänäkin vuonna teimme 80 vastaa, joilla voimme ilahduttaa asukkaiden saunareissuja, Jaana kertoilee. Paikallisessa kesäteatterissa olemme käyneet asukkaiden kanssa retkellä ja asukkaita on käytetty kesänäyttelyissä Myllymuseolla ja Piippuhallissa. Myös läheisessä rantakahvilassa käytämme asukkaita jäätelöllä ja juhannuksen alla vietimme grillijuhlaa ulkosalla. Omaisten iltapäivää vietämme noin kolmesti vuodessa. Syksyllä asukkaiden kanssa pidetään leivontapäivä, järjestetään vanhustenviikolle ohjelmaa, osallistutaan valtakunnalliseen ulkoilutapahtumaan ja joulukuussa lauletaan Kauneimmat joululaulut. Vuoden aikana käy paljon eri järjestöjä ja lauluryhmiä ilahduttamassa talon väkeä. Hoitolapset käyvät muutaman kerran vuodessa askartelemassa vanhusten kanssa ja he laulavat/esittävät heille opettelemiaan esityksiä. Paikalliset järjestöt ovat lahjoittaneet asukkaiden käyttöön ulkoiluviitat ja villasukkia. Asukkaiden ja henkilökunnan käytössä on vanhusten- ja vammaisten tukiyhdistyksen hankkima virikekaappi, josta löytyy paljon erilaista materiaalia. Viriketoiminta ja kuntouttava hoitotyö ovat yksikössämme monipuolista ja laadukasta, Jaana kehaisee. Jaana Räsäsen mukaan Sosteriin siirtymisessä on ollut myös omat hankaluutensa. Ennen työterveyshuolto kävi Savonrannalla kerran kuukaudessa, mutta nyt on käytävä Kerimäellä tai Savonlinnassa. Jos ei omista autoa, niin kulkeminen on hankalaa huonojen kulkuyhteyksien vuoksi. Myös kunnan tarjoama kuntoutuspalvelu työntekijöille kerran vuodessa jäi pois liitoksen myötä. Työnantajan järjestämä virkistystoiminta tai työssä jaksamiseen paneutuminen on ollut huonoa tänne syrjäkylälle, Jaana harmittelee. Päivärinne saavutti 10 vuoden iän Kesäkuussa 2010 Päivärinne täytti kunniakkaat 10 vuotta. Juhlapäivän puhujana oli sosiaalijohtaja Veijo Heinonen. Tervehdyksensä toi myös kaupungin perusturvaosastolta kunnan entinen vanhustyönjohtaja Pekka Heiskanen, Savonlinna-Säämingin seurakunnasta Jaakko Parkkinen ja diakonissa Sirpa Litmanen sekä Savonrannan aluejohtokunnan varapuheenjohta- Päivärinteen vanhainkodilla pidettiin kuukauden kestänyt vanhojen lelujen näyttely. ja Hannu Karvinen. Tilaisuudessa julkistettiin Päivärinteellä kello käy -levy ja paikallinen lasten Hulabaloo-ryhmä lauloi vieraille. Samalla avattiin kuukauden kestänyt vanhojen lelujen näyttely, jossa oli esillä vanhoja leluja 30-luvulta 80-luvulle saakka. Teksti: Jaana Räsänen Kuvat: Minna Syrjälä FAKTAA Päivärinteen vanhainkoti asukaspaikat yht hoivaosasto Ainola 12 asukaspaikkaa + 1 intervallipaikka dementiaosasto Onnela paikkaa Henkilöstö Vanhainkoti vastaava sairaanhoitaja Jaana Räsänen kaksi sairaanhoitajaa seitsemän perus- ja lähihoitajaa laitoshuoltaja Kotihoito osa-aikainen (60 %) kotisairaanhoitaja kolme lähihoitajaa kaksi kodinhoitajaa kotiavustaja oppisopimusopiskelija 17

18 Yhteistoiminta ja työsuojelu Sosterin keskushallinnon johtoryhmän uusi kasvo Seija Silvennoinen henkilöstön asialla Osastonsihteeri ja pääluottamusmies Seija Silvennoinen aloitti henkilöstön edustajajäsenenä Sosterin johtoryhmässä vuoden 2010 keväällä. Seija Silvennoinen on kotoisin Pohjois-Pohjanmaalta ja hän on muuttanut Savonlinnaan jo 1970-luvulla lapsuudenperheensä kanssa. Olen perustanut oman perheeni tänne ja nyt on juuri pesästä kolmaskin lapsi maailmalle lennähtänyt. Yhden lapseni perhe asuu täällä, joten 3- ja 1-vuotiaat lapsenlapset pitävät isovanhemmat pirteinä, Seija kertoo itsestään. Savonlinnan keskussairaalaan Seija tuli aikoinaan kesätöihin merkonomiopintojen aikaan ja pääsi heti vuonna 1975 osastoavustajan sijaisuuksia tekemään. Sen jälkeen hän työskenteli 1980-luvun alussa konekirjoittajana konekirjoituskeskuksessa. Kävin välillä opiskelemassa ja tekemässä lapsia lisää, jonka jälkeen palasin keikalle 1994 osastonsihteereiden sijaisuuksia tekemään. Vuoden 2002 jälkeen olen ollut yhtäjaksoisemmin Sosterin palveluksessa. Johtoryhmän jäsenyys Sosterin johtoryhmän jäsenenä Seija on vielä varsin vihreä, mutta kuitenkin hänelle on ehtinyt jo jonkinlaista kokemusta kertyä kokouksista eikä Seijalla ole ollut vaikeuksia omaksua omaa rooliansa ja tehtäväänsä johtoryhmän jäsenenä. Olen johtoryhmässä henkilöstön edustajana kuulostelemassa ja antamassa näkökulmaa johdolle ihan tavallisen työntekijän näkökulmasta. Mielestäni kokouksissa on voinut sanoa oman näkökantansa, keskustella ja jopa vähän väitelläkin, jos on ollut eri mieltä jostain asiasta, Seija kertoo. Seijan mielestä hänen tärkein tehtävänsä johtoryhmän jäsenenä tällä hetkellä on huolehtia, että johtoryhmässä kuunnellaan työntekijöitä päätöksiä tehtäessä. Paikkakunnallamme suurin työnantaja on Sosteri, jonka työvälineenä on osaava henkilökunta, Seija painottaa. Omana vahvuutenaan johtoryhmässä Seija näkee eräänlaisen pohjalaisen suorasukaisuuden, mikä tarkoittaa sitä, että sanotaan mitä mieltä asioista ollaan. Tärkeä terveys Terveyden edistämisen merkityksen Seija näkee laajasti sekä organisaation että yksilön kannalta. Työssä ja perhe-elämässä haluan, että jokainen ottaa vastuulleen oman ja vähän toisenkin hyvinvointia. Voimme olla mukana terveyskampanjoissa sekä työssä toteuttaa talomme terveyden edistämisen arvoja. Vapaa-ajalla kohotamme fyysistä ja psyykkistä kuntoamme sekä yhdessä että erikseen. Kaverin voi aina pyytää lenkille, uimaan, hiihtämään ja saunomaan mukaan. Kun huolehdimme terveydestämme, jaksamme myös paremmin vaativissa työtehtävissä, Seija kannustaa. Teksti: Seija Silvennoinen ja Katja Lehikoinen Kuva: Katja Lehikoinen 18

19 Yhteistoiminta ja työsuojelu Varhaisen välittämisen ja tuen -toimintamalli tehty Sosteriin Tukea työhyvinvointiin Varhaisen välittämisen ja tuen -toimintamalli otettiin käyttöön Sosterissa keväällä Mallin tavoitteena on aktivoida jokaista huolehtimaan itsestään, työtoveristaan ja työyhteisönsä toimivuudesta sekä puuttumaan työhyvinvointia alentaviin riskitekijöihin mahdollisimman varhain. Varhaisen välittämisen ja tuen -toimintamalli on opas esimiehille ja henkilöstölle, jotta he tunnistavat työhyvinvoinnin riskitekijät ajoissa ja löytävät ratkaisuja tilanteiden selvittämiseen. Mallin mukainen toimintatapa antaa hyvät eväät henkilöstön oikeudenmukaiseen ja tasapuoliseen kohteluun. Sosteriin työstetyn toimintamallin taustalla on Kuntien eläkevakuutuksen tuottama Sini Caven-Suomisen opas Aktiivinen aikainen puuttuminen tavoitteena pitkäaikaisterveys. Työnantaja, joka panostaa hyvään työterveyteen työelämässä, selviytyy muita todennäköisemmin voittajana taloudellisessa kilpailussa ja uusien työntekijöiden rekrytoinnissa. Luottamuksellinen ilmapiiri tärkeä Varhainen tuki on välittämistä ja työyhteisön toimivuuden edistämistä. Toimintamalli onnistuu parhaiten luottamuksellisessa ilmapiirissä, josta vastuu on jokaisella työyhteisön jäsenillä. Tukea tarvittaessa lähiesimies käynnistää mallin mukaiset toimenpiteet ottamalla puheeksi yksittäisen työntekijän työssä selviytymisen ja työyhteisöön liittyvät tekijät. Puheeksiotolla selvitetään mm., onko työllä yhteyttä sairauspoissaoloihin, voidaanko jaksamista parantaa työjärjestelyillä tai onko työntekijän ammatillisessa osaamisessa kehitettävää. Pitkien sairauspoissaolojen aikana esimiehen yhteydenpito ja yhteiset keskustelut työntekijän kanssa auttavat työhön paluuta. Mukana keskusteluissa voivat olla myös työterveyshuollon edustajat ja tukihenkilöt (työsuojeluvaltuutettu ja luottamusmies). Työyhteisön saattaa olla tärkeää tietää työntekijän mahdolliset työn tekemisen rajoitteet. Rajoitteiden tiedottamisesta lähiesimiehen on sovittava yhdessä työhön palaajan kanssa. Lääketieteellisen työkykyarvion tekee työterveyslääkäri. Varhaisen välittämisen ja tuen -toimintamallin tavoitteena on ehkäistä uudet sairauslomat, työkyvyn menetys ja ennenaikainen eläköityminen. Aktiivisella välittämisellä ja tuella halutaan, että työntekijän työkyky ja terveys säilyvät sekä oikea-aikainen hoito ja kuntoutus tehostuvat. Tämä onnistuu työnantajan, työterveyshuollon ja työntekijän hyvällä yhteistyöllä. On hyvä muistaa, että työhyvinvointi heijastuu positiivisesti myös vapaa-aikaan. Kun ihminen voi työssä hyvin, hän voi myös kotona paremmin, mikä puolestaan taas lisää työhyvinvointia, mallin teossa mukana ollut työsuojeluvaltuutettu Mervi Heikkinen muistuttaa. Toimistopäällikkö Kaija Lappalainen ja ylihoitaja Kirsi Matikainen olivat myös mukana mallia työstämässä ja heidän toiveensa on, että sitä hyödynnettäisiin työyksiköissä. Toivottavasti varhaiseen välittämiseen suhtauduttaisiin positiivisesti ja ymmärrettäisiin sen tukevan työyhteisöä ja sen toimivuutta, he korostavat. Sekä Sosterin valtuuston puheenjohtaja Anja Kuuramaa että kuntayhtymähallituksen puheenjohtaja Asko Ruuskanen pitävät Varhaisen välittämisen ja tuen -toimintamallia tärkeänä. Varhaisen välittämisen ja tuen toimintamallin tulee toimia tasavertaisesti jokaisen kohdalla, Kuuramaa painottaa. Sosterin kuntayhtymähallitus tukee Varhaisen välittämisen ja tuen -toimintamallia ja toivoo sen toteutuvan mahdollisimman hyvin myös käytännössä. Toimintamalli on hyvin valmisteltu, toteaa Ruuskanen lopuksi ja antaa näin ansaittua tunnustusta mallia työstäneelle työryhmälle. Teksti: Mervi Heikkinen Kuva: Juha Wright Varhaisen välittämisen ja tuen työryhmä: toimistopäällikkö Kaija Lappalainen ylihoitaja Kirsi Matikainen työterveyshoitaja Heidi Lindh työsuojeluvaltuutettu Mervi Heikkinen 19

20 Kehittäminen Puhelinpalvelu Sosterin vastaanotoilla ja yhteispäivystyksessä uusittiin Uudella puhelinjärjestelmällä parempaan asiakaspalveluun Sosterissa otettiin käyttöön yhteispäivystyksen ja perusterveydenhuollon vastaanottojen uusi puhelinjärjestelmä syksyllä 2010 asiakaspalvelun parantamiseksi. Kokemukset järjestelmästä ovat olleet erittäin hyviä. Sosterin yhteispäivystyksen ja perusterveydenhuollon vastaanottojen uusi puhelinjärjestelmä on ollut käytössä muutaman kuukauden. Nyt numeron ollessa varattu, saa asiakas tiedon monentenako hän on jonossa. Soittaja voi valita joko jonotuksen tai jättää viestinä takaisinsoittopyynnön, jolloin hän säilyttää paikkansa jonossa ja hoitohenkilökunta ottaa yhteyttä asiakkaaseen linjan vapauduttua. Puhelinpalveluun osallistuvien hoitajien parissa uusi puhelinjärjestelmä on koettu hyväksi. Osastonhoitaja Leena Muhosen mukaan järjestelmä on kätevä hoitajille ja jakaa heidän työtään tasaisemmin, mikä parantaa myös asiakaspalvelua. Hoitajien on kirjattava jokainen puhelu ja tähän jää nyt parempi mahdollisuus Hoitaja näkee koko ajan näytöllä jonotilanteen ja takaisinsoittopyynnöt. Jokaisen soittajan palvelemiseen voidaan keskittyä rauhassa, kun jonolle tulevat soittajat saavat tietoa jonon tilanteesta, Leena selventää. Puhelumääriä on uudessa järjestelmässä helppo seurata koko ajan, mikä mahdollistaa joustavan puheluiden purkamisen päivän aikana. Näin toiminta tehostuu ja asiakaspalvelu on parempaa, kun muuhun työhön jää enemmän aikaa. Puhelinpalvelussa ruuhkaisinta on aamuisin ensimmäisenä tuntina, jolloin puheluja tulee paljon varsinkin päivystysnumeroihin. Toinen ruuhkapiikki syntyy yleensä iltapäiväksi klo väliselle ajalle, jolloin terveyskeskuksen asiakkaat soittavat laboratoriovastauksista ja myös yhteispäivystyksen ajanvaraus avautuu. Esimerkkinä otan yhden ruuhkaisimman maanantain puhelinpalvelussa. Kaikkiaan yhteydenottoja tuli silloin 1131, joista vastaamatta jäi 14 puhelua. Takaisinsoittopyyntöjä jätettiin 149. Keskimääräinen puheluun vastausaika oli ensimmäiseltä käyttöönottokuukaudelta kolme sekuntia, jota voitaneen pitää erinomaisena, Leena kertoo seurannan tuloksista. Uuden puhelinpalvelun käyttöönoton vaikutus toimintaan näkyy parhaiten Savonlinnassa, jossa toimistoissa keskitytään Sairaanhoitaja Tarja Kostamoinen vastasi asiakkaiden puheluihin ensimmäisenä uuden puhelinjärjestelmän käyttöönottopäivänä Savonlinnan pääterveysasemalla. 20