suosituksista käytäntöön!

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "suosituksista käytäntöön!"

Transkriptio

1 Osaamisen kehittämisellä kilpailukykyä ja hyvinvintia susituksista käytäntöön! Osaamisen kehittämisen työseminaari Htelli Haaga, Helsinki Työpajatyöskentelyn tulkset Timittanut: Kaisa Harmaala

2 Sisältö 1. Teema: Miten käytännössä situtua ja situttaa työnantajia ja työntekijöitä pitkäjänteiseen ammatilliseen saamisen kehittämiseen timialakhtaisesti?... 3 Timenpide- ehdtukset Teema: Miten edistää täydennyskulutuksen tarjajien ja työelämän vurpuhelua ja vurvaikutusta?... 6 Timenpide- ehdtukset Teema: Miten kehittää työpaikalla tapahtuvaa hjausta?... 8 Timenpide- ehdtukset Teema: Miten laajista saamiskknaisuuksista (Prfessinal Diplma, PD) saataisiin hukuttelevia? Timenpide- ehdtukset Teema: Täydennyskulutus saamisen täydentäjänä Timenpide- ehdtukset

3 1. Teema: Miten käytännössä situtua ja situttaa työnantajia ja työntekijöitä pitkäjänteiseen ammatilliseen saamisen kehittämiseen? Työpajassa keskusteltua Osaamisen kehittäminen ja tuttavuus Henkilöstön saamisen kehittymisen pitäisi lla jkaisen yrityksen strategisten tavitteiden jukssa. Sitä n tehtävä tietisesti, systemaattisesti ja näkyvästi. On kyettävä arviimaan esimerkiksi viiden vuden päähän sitä, minkälaista saamista tarvitaan, jtta yrityksen visi visi tteutua. Tarvitaan saamisen jhtamisen suunnitelma rganisaatin taslla sekä henkilökhtaiset kehittymissuunnitel- mat. On lemassa esimerkkejä siitä, miten kulutus vaikuttaa yrityksen liiketimintaan muun muassa pa- rantamalla tuttavuutta ja laatua sekä vähentämällä sairauspissalja. Tisaalta tutkittua tieta eu- rmääräisistä hyödyistä ei le saatavilla, jten sitä selvittävälle tutkimukselle ja mittareille n tarvet- ta. Tarvitaan keinja näyttää tteen, miten laatu n parantunut, kun saaminen n kehittynyt tai n pysytty ajan tasalla tehtävissä. Hyödyt vitaisiin sittaa mallintamisen kautta timialakhtaisesti ja laajemmin (esim. työilmapiiri). Prjektin nnistumismittareihin tarvitaan mukaan myös saamisen kehittymistä arviivia mittareita, jtka mittaavat sitä, mitä yksilöt ppineet ja mitä n pittu yhteisöllisen ppimisen kautta. Kunkin prjektin aluksi pitäisi määritellä tavitteet ja se, mitä hyötyä siitä n saamisen kehittymisen kan- nalta. Mtiviminen ja palkitseminen Työn mielekkyys ja mielenkiintisuus vat keskeisiä saamisen kehittämiseen mtivivia tekijöitä. Jatkuva kehittyminen n myös nykyaikana dtusarv. Miten työnantaja visi sittaa arvstusta sii- tä, että n jatkuvasti kehittänyt saamistaan? Onk ylemmillä timihenkilöillä esimerkiksi mahdllis- ta ansaita enemmän kuluttautumisen jälkeen? Työnantajan n käytössään useita erilaisia keinja saamisen arvstamiseen, kuten esimerkiksi raha, vastuun antaminen, tittelin antaminen (esim. senir) ja työn fkuksen muuttaminen, merkit, pinssit, kiitkset, palaute ja knkreettisten hyötyjen sittaminen ja niin edelleen. Raha sinällään ei välttä- mättä le kaikista tärkein palkint, vaan palkanlisä n myös työnantajan kiits ja tunnustus kulut- tautumisesta ja piskeluun satsaamisesta. Työpaikilla n tärkeää ymmärtää, että kulutuksen pitäi- si aina linkittyä työssä kehittymiseen, tehtävänkiertn ja yksilön uraplkuihin. Työssä kehittyminen vi lla myös letusarv, itsestäänselvyys, mikä ei välttämättä tuta kiitksia. Esimerkiksi Ggella 20 % työajasta n resursitu jhnkin itsensä kehittämisen prjektiin. Tämä malli ei kuitenkaan svi kaikkialle, vaan se riippuu yritysksta, timialasta, liiketiminnan tilasta. Great place t wrk tyyppiset palkitsemisjärjestelmät mtivivat pulestaan työnantajia prfilitu- maan saamisen kehittämiseen satsaavina työpaikkina. (http://www.greatplacetwrk.fi/). Kuinka paljn yritykset ylipäätään benchmarkkaavat sitä, minkälaiseen palkitsemiseen llaan ltu tyytyväi- siä? Osaamisen kehittämiseen liittyvässä keskustelussa ei pidä jumittua vastakkainasetteluihin esimerkiksi työnantajien ja työntekijöiden välillä, vaan mlempien etuja n kyettävä tarkastelemaan samanaikai- sesti. Työnantaja tukee yleensä sellaista kuluttautumista, mikä hyödyttää työnantajaa. Kulutukset maksavat, jten niihin sallistumiselle tarvitaan perusteita. 3

4 Sumalaiseen työnkulttuurille n tyypillistä se, että ylpeyttä masta työnantajasta ei santa ääneen, vaikka niin ajateltaisiinkin. Hyviä esimerkkejä kannatta nstaa esille ja krstaa niiden tumaa yhteis- tä hyötyä. Myös TEKin jäseniä n herätettävä saamisen kehittämiseen tärkeyteen. Miten saaminen rakentuu, kehittyy ja leviää läpi työuran? Suurin sa saamisen kehittämistä n työstä ppimista, jta kertyy esimerkiksi sallistumalla maan työhön liittymättömiin prjekteihin. Myös pikkitieteellinen kuluttautuminen n eduksi. Työpaikan tai tehtävien vaihdn yhteydessä n hulehdittava riittävästä palautumisesta, kuten esimerkiksi mahdllisuudesta pitää täysimääräiset lmat. Oman asiantuntemuksen vangiksi vi jäädä. Usein etenkin ikääntyneet kkevat, että he eivät tarvitse lisää saamista, vaikka se visi lisätä työssä jaksamista ja työmtivaatita. Miten mtivida työnteki- jöitä ja työnantajaa työkiertn? Miten työnantaja kykenisi arvstamaan ja mtivimaan senireiden kehittymistä? Esimerkiksi mentrinti, shadwing ja erilaiset mestari- kisälli järjestelmät vat anti- sia kaikille sapulille ja tukevat erityisen hyvin man saamisen jakamista työyhteisöissä. Kilpailuhenkinen ympäristö hukuttelee pitäytymään tietisesti man saamisen kuninkaana. Omaa saamista ei haluta jakaa, kska se vi turvata man selustan YT- tilanteissa. Kateus ja kilpailu vat esteitä saamisen jakamiselle. Osaamisen kehittämisen suunnitelmallisuus Työnantajan n kyettävä katsmaan kehittymistarpeita pitkälle tulevaisuuteen. Etenkin asiantuntija- tehtävissä n mietittävä, mihin llaan matkalla ja minkälaista saamista tarvitaan viiden vuden päästä. Esimerkiksi pettajan työ n ajan tasalla pysymistä ja kehittymistä kk ajan. Fiksu työnanta- ja kuluttaa väkeään säännöllisesti, esimerkiksi 10 päivää vudessa, mikäli haluaa selvitä kilpailusta ja menestyä. Se, että kulutetaan lemassa levan tarpeen mukaan n tärkeämpää kuin että nuda- tetaan näennäisesti esimerkiksi TES:n vaatimia minimejä. On tärkeää, että kulutusrahja käytetään demkraattisesti, eikä vain tiettyyn henkilöstöryhmään keskittyen. Svituista kulutussuunnitelmista n pidettävä kiinni, jskin muuttuvassa maailmassa suunnitelma n hyvä tarkistaa ja päivittää säännöllisesti (esim. säännölliset seurantakeskustelut). Myös työpaikan ilmapiiriin ja knkreettiseen palautteen antamiseen n kiinnitettävä jatkuvasti hu- mita. Yhteenvet keskustelusta Perustetaan saamisen kehittämisen suunnitelmat rganisaatitaslla seuraavaan jatteluun: 70% työssä ppiminen 20% keskustelut ja palaute kllegilta 10% frmaali kulutus Pidetään kiinni svituista suunnitelmista (henkilökhtaiset kehittymissuunnitelmat rganisaatita- slla). Työ- ja virkaehtspimuksiin kirjaus siitä, että henkilökhtaiset kehittymissuunnitelmat tehdään rganisaatiissa. Taataan minimikulutuspäivät kaikille. 4

5 Timenpide- ehdtukset Mallinnetaan timialakhtaisesti työhyvinvinnin yhteyttä tuttavuuden kasvuun On tarpeen mallintaa työhyvinvinnin parantumisen yhteyttä tuttavuuden kasvuun. Mit- tareita n löydettävissä useita esimerkiksi sairaspissaljen vähenemisen ja työn laadun paranemisen kautta. Mallintaminen n tehtävä timialakhtaisesti, jtta kyetään humi- imaan timialjen erityispiirteet. Keinja työstä ppimisen edistämiseen Työstä ppimisen edistämiseksi prjektien yleisiin nnistumismittareihin n lisättävä myös saamisen kehittymisen mittareita: mitä yksilöt vat ppineet ja minkälaista yhteisöllistä ppimista n saavutettu. Oman asiantuntemuksensa vangiksi vi jäädä tahtmattaan tai myös ma- alitteisesti. Se- kä työnantajia että työntekijöitä n mtivitava työkiertn. Työkiert n merkittävä mah- dllisuus työstä ppimiseen. Organisaatin hyödyksi työkierrn kautta vi myös syntyä timintjen kesken uusia verkstja (tim.hum. suurin synergia syntyy tisilleen etäisten asiiden yhdistämisestä ) Esimiestyön keinja saamisen kehittämisen edistämiseen Vusittaisten kehityskeskustelujen rinnalle n tettava käyttöön 5- vutisurakeskustelut, jissa tarkastellaan saamisen kehittymistä ja tarpeita pidemmällä aikajänteellä. (Tim.hum. Jälkikäteen itse mietin, että tu 5 vutta n liian pitkä aika nykytyöelämässä. Olisik 3- vutisurakeskustelut?) Jatkuva kehittyminen massa työssä n nykytyöelämässä j dtusarv. Työntekijöitä n kuitenkin jatkuvasti mtivitava saamisen kehittämiseen. Esimiehen n tärkeää viestiä alaisilleen, mikä n työntekijän työpanksen lisäarv rganisaatille. Arvstuksen sitta- minen ja palkitseminen vat tärkeitä mtivaatin rukkimisen näkökulmasta. Keskeisiä kei- nja vat kiittäminen, kaikenlaisen rakentavan palautteen antaminen, rahallinen palkitse- minen, kulutusmahdllisuuksien tarjaminen, uudet mielenkiintiset työtehtävät ja vas- tuun kasvun sittaminen nimikkeen kautta (Senir). TES/VES- kirjaus: henkilökhtainen kehittymissuunnitelma ja saamisen kehittämisen minimi Työ- ja virkaehtspimuksiin n kirjattava, että kaikilla n ltava henkilökhtainen kehit- tymissuunnitelma sekä minimivaateet saamisen kehittämismahdllisuuksille (tim.hum. pitäisikö vusittaiset kehityskeskustelut ja vaade niiden dkumentimiseksi kirjata myös työ- ja virkaehtspimuksiin?). Henkilökhtaisten kehittymissuunnitelmien n pidettävä si- sällään sekä työstä ppimisen että frmaalin kulutuksen keint. Henkilökhtaisten kehittymissuunnitelmien hyödyntäminen edellyttää, että yrityksissä en- nakidaan saamistarpeiden kehittymistä pidemmällä aikajänteellä ja tehdään myös rga- nisaatitasn kehittymissuunnitelma. Organisaatitasisen suunnitelman keskiössä n se, minkälaista saamista tarvitaan, jtta yritys vi saavuttaa visitavitteensa esimerkiksi vii- den vuden aikajänteellä. 50+ työntekijöiden saamisen kehittäminen 50+ työntekijöiden haaste n kaksijakinen. Usein työnantajat eivät tunnista työvusien ai- kana kertynyttä hiljaista tieta, jka n yrityksen kannalta hyvin arvkasta ja kannattaisi hyödyntää nykyistä paremmin. Tisaalta työntekijöiden haasteena n säilyttää pal jatku- vaan kehittymiseen. Ikääntyneet työntekijät kkevat liian usein, että he eivät tarvitse enää lisää saamista. 5

6 2. Teema: Miten edistää täydennyskulutuksen tarjajien ja työelämän vur- puhelua ja vurvaikutusta? Työpajassa keskustelua On lemassa työantajia, jtka eivät tunnista mia kulutustarpeitaan. Tällä hetkellä ylipistilla ei kuitenkaan le tarjta kulutustarvekartituspalvelua. Kun myydään kulutusta yrityksille, haas- teena n tavittaa ikeat avainhenkilöt. Esimerkiksi isssa yrityksessä ei timitusjhtajataslla vält- tämättä tiedetä, millaista saamista tutantlinjataslla n ja mitä tarvitaan lisää. HR- funkti vi l- la strateginen, peratiivinen tai funktinaalinen. On tärkeää viedä ikea viesti vähintään klmelle taslle: timinnanjhtajalle, HR- sastlle ja tekniselle prsessitaslle. On yrityksen etu, js ulkpulinen kulutuksen tarjaja n aktiivinen palvelujensa tarjamisessa. Pienillä yrityksillä ei välttämättä le resursseja järjestää itse kulutusta, jllin kulutuksentarjajien kannattaa lla valmiina tarjamaan tutepaketteja. Täydennyskulutuksen tutekehityksen n lta- va valmiiksi tarjlla ja se pitää sata khdentaa ja markkinida ikeille ihmisille yrityksissä. Sähköps- tiviestintä ei le nykyaikana kvin tehkas markkinintimut, mutta puskaradi timii sen sijaan edelleen. Kulutuksen käyttäjät vaihtavat keskenään kkemuksiaan siitä, mikä kulutus n järkevää ja mihin kannattaisi lähettää maa henkilöstöä tai itse sallistua. Tarvitaan lisäksi nykyistä enemmän laadullisia sekä määrällisiä mittareita sittamaan kulutusrganisaatin tulkset ja kulutuksen hyödyllisyys myös ylipistissa. Samaa kulutusta vi lla tarpeen markkinida yhteisesti useammalle yritykselle samaan aikaan, ku- ten esimerkiksi pienen paikkakunnan pk- yrityksille esimieskulutusta. Krkeasti kulutetut vat useimmissa tellisuusyrityksissä melk pieni henkilöstöryhmä, jten kulutuksen tarjaminen pienel- le prukalle ei välttämättä le kannattavaa. Vurpuhelun pinta mudstuu saamisten khtaamisesta. Vurpuhelussa n vaikeinta eri kielen puhuminen ja sen ymmärtäminen - puhutaank samista asiista eri termeillä? Jskus kulutusr- ganisaati vi lla paremmin ajan tasalla uusimmasta tiedsta ja siitä, missä kehityksessä mennään. Siksi sujuva vurpuhelu n tärkeää. Kmmunikaatissa n tettava mdernit viestintäkanavat käyt- töön, kuten Skype, videneuvttelut ja wiki- phjaiset alustat. Kulutuksen tarjajan ei le aina helppa päästä edes vierailulle yritykseen. Edunvalvntajärjestö visi lla aktiivinen siltatimija ja viestinviejä kulutuksen tarjajan ja yritysten välillä, kska sillä n hyvä tuntemus jäsenistönsä ja heidän timialansa kulutus- ja saamistarpeista. Esimerkiksi TEK visi järjestää aamukahvitilaisuuksia, jissa käytäisiin läpi ajankhtaisia tutkimustulksia ja trendejä. Yh- teinen tekniikan alan neuvttelukunta visi esimerkiksi miettiä tekniikan alan kulutustarpeita ja edistää vurpuhelua. Mentrikulutus n esimerkki tutteesta, jlla n kasvava tarve. Suuret ikälukat vat kiihtyvässä tahdissa siirtymässä eläkkeelle ja heidän saamisensa n saatava uuden sukuplven käyttöön. Avain- henkilöpula uhkaa yrityksiä sekä määrällisesti, että laadullisesti. Mentrinti n Sumessa kuitenkin vielä täysin lapsipulen asemassa. 6

7 Jkaisessa tekniikan akateemisessa pitää saada syttymään elinikäisen ppimisen hinku. Alumnit pitää saada nykyistä vahvemmin mukaan täydennyskulutuksen suunnitteluun ja tteutukseen ja muihin saamisen kehittämisen mutihin. Alumnit visivat pettaa, mentrida ja ppia siinä samassa it- sekin. Esimerkiksi farmasian pulella yksi ja sama luent n khdennettu usealle ryhmälle samanai- kaisesti; perustutkint- piskelijille, erillispiskelijille sekä (maksaville) täydennyskuluttautujille. Tämä n sittautunut käytännössä hyväksi ja tehkkaaksi tavaksi hyödyntää käytössä levat pe- tusresurssit. Timenpide- ehdtukset Järjestetään yrityksille, täydennyskulutuksen tarjajille ja tekniikan akateemisille teematilai- suuksia, jissa käydään läpi ajankhtaisia tutkimustulksia ja trendejä tekniikan akateemisten saamistarpeista sekä tarjlla levia kulutusratkaisuja. Kehitetään rajapintatyöskentelyä perustamalla tekniikan alan täydennyskulutuksen sids- ryhmäfrumi. Frumin tavitteena n kta yritykset, kulutuksen tarjajat ja edunvalvn- targanisaatit yhteen käsittelemään tekniikan alan täydennyskulutuksen kehittämistarpeita ja suunnittelemaan tarvittavia timenpiteitä. Tutkint- ja täydennyskulutuksen yhteistyötä n tiivistettävä. Alumneja n hyödynnettävä nykyistä enemmän esimerkiksi petuksen järjestämisessä ja mentrinnissa. Täydennyskulutuksen tarjajien n tutteistettava analyysipalveluita, jiden avulla yritykset visivat nykyistä helpmmin tunnistaa mia saamistarpeitaan ja löytää niihin spivia kulu- tusratkaisuja. Edunvalvntarganisaatiilla n vastuu laadullisesta tiednhankinnasta tekniikan akateemisten saamistarpeista. 7

8 3. Teema: Miten kehittää työpaikalla tapahtuvaa hjausta? Työpajassa keskusteltua Ohjauksella tarkitetaan tässä yhteydessä työpaikan sisällä tapahtuvaa hjausta, kuten esimieheltä, kllegilta tai asiakkailta, yhteistyökumppaneilta, kuluttajalta saatavaa hjausta. Ohjausta n hja- uksellinen keskustelu tai timenpide, jka tukee hjattavan itsereflektintia. Ohjauksen tavitteina n, että henkilö vi tehdä työnsä paremmin ivaltaa man saamisensa saaminen kasvaa henkilö ivaltaa mat timintatapansa ja kehittymisensä työntek helpttuu työhyvinvinti paranee työn il lisääntyy, henkilö nauttii työstään - > tekee työtä myös itselle, ei vain yritykselle työntek tehstuu itsetunt kasvaa - > uskaltautuminen rhkeammin peliin - > merkityksellisyys kasvaa työstä tulee kiinnstavaa ja mtivivaa luttamus kasvaa pulin ja tisin Ohjauksen ihanneympäristö n täydellinen maailma, jssa ennakkluult eivät aseta esteitä hja- ukselle. Ihanne lisi, että työpaikilla lisi aina sparraaja, persnal trainer auttamassa parhaisiin tu- lksiin. Oppiminen n mnitasista; se n muun muassa kykyä ymmärtää ja sveltaa tieta käytäntöön. Olemme myös kehittyjinä erilaisia. Osa haluaa päästä saamisensa huipputaslle, sa haluaa päästä annettuihin tavitteisiin, lput käyvät vain töissä ilman suurempia tavitteita. Lähtökhtaisesti ihmi- set hakeutuvat sellaisiin tehtäviin, jtka kiinnstavat heitä. Mnta kymmentä vutta samissa tehtä- vissä saattaa kuitenkin puuduttaa tämän mielenkiinnn. Kehittäminen ja kehittyminen n työyhtei- sön yhteinen etu ja tavite. Yleensä kehittyminen n mahdllista ainastaan reflektinnin ja aidn ymmärtämisen kautta. Js yk- silö itse ei le aktiivisesti halukas kehittämään itseään, vi ryhmä kannustaa tai jpa painstaa siihen. Tämä vaatii taita kmmunikida aidssa dialgissa ja kykyä luda kntakti tiseen ihmiseen. Kehit- täviä keskusteluja kllegjen tai asiakkaiden kanssa n käytävä aidsti, ei vain esimerkiksi sähköisten lmakkeiden avulla palautetta keräämällä. Ohjaus n mnitasista ja - kanavaista kmmunikaatita. Työpaikilla tarvitaan edelläkävijöitä, jtka tuvat tieta man alan kehittymisestä. Rekrytinneissa pitäisi kiinnittää humita tällaisiin saamisagentteihin, jtka tuvat yrityksiin uutta tieta. Erilai- suutta pitää kyetä ymmärtämään ja vahvistamaan sen sijaan, että kadehditaan muita. Myös palkit- semisjärjestelmien pitäisi tukea erilaisuutta. 8

9 Yhteenvet keskustelusta: Avin, ennakkluultn, ait ja luttamuksellinen asenne antaa hyvän viitekehyksen hjauksellisel- le timinnalle. Oleellista n jhdn linjaus viedään arkiseen työhön, kk henkilökunta jhta myöten situtuu hjaukseen. Viestintää selkeästi ja laajasti. Ohjauksellinen timintatapa n yhteinen arvmme: asiakas, yhteis- työkumppani, kilpailijat, kuluttajat. Asiakkailta saatu palaute ja tarpeet tiedettävä riittävän laajasti yrityksessä. Kehityskeskustelut n laajennettava myös asiakkaiden, yhteistyökumppaneiden ja kllegiden kanssa käytäväksi keskusteluksi. Ohjauksellinen tapa timia vaatii aikaa ja kuluttautumista sen käytäntöihin. Se ei le prjekti, vaan jatkuvan timinnan prsessi, jka vaatii ylläpita. Yhteisöllinen työtapa tu hjauksellisuutta työyhteisöön. Jht saa myös tällä tavin tukea työhön- sä. Erilaisuutta n hyväksyttävä ja etsittävä. Varmistetaan rekrytinnissa, että erilaisia saajia saadaan rikastuttamaan yhteisöllistä timintatapaa. Viestitään tämä aktiivisesti. Opetellaan sietämään uutta luvaa ristiriitaa, jka syntyy erilaisuudesta ja n kehittymisen ja kas- vun edellytys. Se tuttaa asiakkaalle paremmat palvelut ja tutteet. Ohjauksen kautta tulevan palautteen avulla työntekijä vi löytää paremmin man paikkansa amma- tillisesti, kkee työnsä merkityksellisenä ja mielekkäänä ja löytyy halu ppia uutta. Timenpide- ehdtukset Edistetään hjauksellista timintatapaa työpaikilla: Jhdn periaatetasn linjaus hjauksen merkityksestä työn arjessa n ltava lähtökhtana. Jhdn tuki kk henkilökunnan situttamisessa hjauksellisen timintatavan tteuttami- seen mahdllistaa sen jalkauttamisen käytännön taslle. Ohjauksellinen te lu työpaikalle yhteisöllisyyttä ja tukee jhdn työskentelyä. Avin, ennakkluultn, ait ja luttamuksellinen asenne n hjauksellisen timintatavan edellytys. Selkeä ja laaja viestintä hjauksellisuudesta yhtenä työpaikan arvna vahvistaa uuden timintatavan merkityksen ivaltamista. Ohjauksellisen timintatavan petteluun ja tteuttamiseen n varattava aikaa ja resursse- ja. Kyseessä n prsessi, jnka maksuminen tapahtuu vähitellen. Taitavasti hyödynnetty hjauksellinen te edesauttaa sujuvaa työnteka, työssä ppimista, työssä viihtymistä, pa- lautekulttuurin kehittymistä sekä työn tulksekkuutta. 9

10 4. Teema: Miten laajista saamiskknaisuuksista (Prfessinal Diplma, PD) saataisiin hukuttelevia? Työpajassa keskusteltua Työnantaja Ongelmana vi lla, että yrityksissä ei le selkeää tarvetta tai tieta siitä, minkälainen täyden- nyskulutus n tarpeen. Esimerkiksi yrityksen kilpailukykyä ja saamispääman vaikutusta sii- hen ei le jäsennetty. Liiketimintajhdn käsitys n tärkeä, mutta HR:llä ei le välttämättä samaa näkemystä. Tarvitaan krkeatasisia hjaajia avuksi. Ammattikulutuksen pulella räätälöidyissä täydennyskulutuksissa n nnistuttu. Tutkinnn perusteet määritellään yhdessä työnantajan, piskelijan ja kulutuksen tarjajan kanssa. Ist yritykset vat pyytäneet lumaan erityiskulutuksen miin tarpeisiinsa ja siihen n vastattu. Työnantajat n pidettävä tiiviisti mukana PD- kknaisuuksien suunnittelussa. Työantajalle n annettava vapautta määritellä sitä, mistä tutkint rakentuu (esim. lpputyö). Tämä lisää sal- taan työnantajien kiinnstusta kulutukseen. Työnantaja situtuu kulutuksen tteutukseen paremmin, js n saltaan rahittamassa PD- kulutusta. Työantajan rli pitää lla tdella selvä ja helpsti avattavissa etenkin, js työnantajat maksa- vat kulutuksesta. Pitäisikö ministeriön sittaa arvstavansa tätä, jtta löytyisi intressin mistaja? Esimerkiksi ympäristöministeriö? Kulutuksen tarjaja Kulutuksen tarjaja tarvitsee manuaalin, jka auttaa kknaisuuden miettimisessä. Alakh- taisia erja ja muitakin erja vi lla. Asiakkaat kuitenkin kysyvät: Mitä tästä saan? Yksilö Missä työtön vi surittaa työssä ppimista? Esimerkiksi ylipistlla tutkimusryhmässä tai p- pispimustyyppisesti. Yksilön n ehkä helpin ymmärtää, miksi ja mihin PD- kulutuksia tarvitaan. Rahitus Rahitus visi tulla sekä työnantajalta, yhteiskunnalta että työntekijältä - > kulutustili. Työt- tömille enemmän julkista rahitusta. Mihin vedetään raja siinä, että yritys siirtää yhteiskunnan vastuulle man henkilökuntansa ku- luttamista? Entä js työantaja puuttuu tai yksilö timii esim. freelancerina? Tämä lienee haasteena enem- män esimerkiksi taidealalla kuin tekniikan alalla. 10

11 Muuta Kulutuksella pitää lla hyvä nimi, laajat saamiskknaisuudet ei myy (Tim.hum: TekTäk k- kus päätti nimeksi PD eli Prfessinal Diplma) Kehittämismahdllisuuksia ei riittävästi tunneta, jten välineitä tarvitaan. Useissa yrityksissä n vahvaa HRD- timintaa. Onk TEKin rli kerta, miten heidän pitäisi timia? Löytyisikö jku pilttiala, jlle vitaisiin räätälöidä PD- prsessi? Pitäisikö lähteä käyntiin pienel- lä ja krkeatasisella kulutustarjnnalla? Rlit ja niiden selkeys vat lennaisia; missä rlissa kukakin timii. Mnitieteisyys ja pikkitieteisyys tuvat dynamiikkaa. TEKIN ROOLI: pitää pystyä tuttamaan tieta siitä, mitä jäsenet haluavat. YHTEISKUNTA: saksi kulutusjärjestelmää, muuten knseptia ei saada hyväksyttyä. Mietittävää: Resurssimalli (talkmalli): pitäisi tuda esiin sitä, mitä resursseja kukin vi tuda yhteiseen pttiin. On mnta tapaa sallistua ja timintamalleja vi lla useita myös työnantajalla. Miksi esimerkiksi ylipistt sulkevat vensa illalla eikä niitä vida hyödyntää? Kulutukseen liittyviä prjekteja n vitava tehdä työnantajan tilissa ja materiaaleilla sekä hyödyntää muita käytös- sä levia fasiliteetteja yhteistyössä. Timenpide- ehdtukset Tekniikan alan ylipistlliset laajat saamiskknaisuudet eli Prfessinal Diplma - kulutukset (PD) tehdään tunnetuksi brändiksi täydennyskulutusmarkkinilla. PD- kulutusta järjestetään aluksi muutamien tietyillä alilla levien kärkitutteiden avulla, jil- la n kysyntää. Näin saadaan mudstettua kysyntää kulutusknseptille ja sekä varmistetaan tutteen laatu. PD- kulutuksen rahittavat pääsääntöisesti kulutukseen sallistuvat työntekijät ja työnanta- jat sekä julkinen tah. Julkisen rahituksen määrä riippuu kulutettavan asiakkaan työmarkki- natilanteesta. Kulutuksen järjestämisessä hyödynnetään kaikkien sapulien saaminen ja käytössä levat resurssit. Esimerkiksi työpaikkahjaajien saamista hyödynnetään kk petusryhmän hja- uksessa. Kulutettavan, kulutuksen tilaajan ja kulutuksen järjestäjän rlit ja vastuut selkeytetään si- ten, että jkainen tietää, mihin situtuu. Kulutuksen tavitteet ja aikataulu määritellään yh- teisesti. 11

12 5. Teema: Täydennyskulutus saamisen täydentäjänä Työpajassa keskusteltua Ylipistjen tarjamaa täydennyskulutusta n kehitettävä thtrihjelmien resurssien rajittamisen takia. Thtrihjelmiin hjataan jatkssa vain ikeasti väitöskirjaa tavittelevat piskelijat. Esimer- kiksi TTY:llä n 1500 jatk- piskelijaa, jista nin 500 lpulta valmistuu thtriksi. Tisaalta täyden- nyskulutuskeskusten tarjnta n usein liian kallista henkilöasiakkaille. Samaan aikaan luentsaleissa n tilaa muillekin kuin perustutkint- ja jatktutkint- piskelijille. Laajat saamiskknaisuudet/pd:t n rakennettava siten, että mukana n aina myös työnantaja. Pr- tm- mallin laajentaminen visi lla yksi vaihteht. Haasteena n se, miten tämän tyyppiseen ku- lutukseen sallistuminen n mahdllista sillin, kun ei le työnantajaa (työttömyys) tai työnantaja ei halua maksaa/sallistua kulutukseen (siirtyminen tiselle alalle). Tekniikan akateemiset tulevat suurella tdennäköisyydellä timimaan esimiehinä jssain vaiheessa työuraansa. Täydennyskulutuksessa visi lla tarjlla mduuleita esimiestiminnasta, jtka sisältäi- sivät petusta esimerkiksi taludellisista vastuista ja niiden hitamisesta. Mniin tekniikan alan pe- rustutkinnn pintihin eivät esimiespinnt kuulu (pl. tutanttalus). Lisäksi tarvitaan viestintä- ja neuvttelutaitja, kielitaita ja laatuun liittyvää saamista. Mni saa- mistarve n sellaista, jtka eivät le insinööriaineita. Tisaalta vaikka lisikin piskellut perustutkin- nssaan esimerkiksi jhtamista, ei kulusta suraan valmistuta ikeasti jhttehtäviin. Tarvitaan myös elämänkkemusta ja työstä ppimista. Ismmissa yrityksissä pystytään järjestämään työntekijöille räätälöityä henkilöstökulutusta, mutta pk- yrityksissä n ngelmia. Pienessä yrityksessä ei le mahdllista ttaa yksialaisia myyntisaajia, vaan tarvitaan myös teknistä saamista. Erityinen haaste täydennyskulutuksen hankkiminen n yrit- täjille ja timitusjhtajille. Pitäisikö kerätä ylipistjen saamista yhteen? Visik paikallisella taslla kulutuksen tarjajana lla ammattikrkeakulu (esim. Kuvla)? Kysymyksiä: Ratkaisuja: Miten kurssitarjnta saadaan ihmisten tietn? Miten valmistuneet tekniikan akateemiset hukutellaan takaisin täydentäviin ja jatk- pintihin? Miten jatk- pintja vitaisiin hyödyntää nykyistä paremmin työelämässä? Miten väitöskirjihin saataisiin yrityksiä mukaan? Perustutkintkulutuksessa vallalla leva asenne n se, että kun valmistutaan, llaan valmiita. Lu- paus ikeudesta täydentää pintja tietyssä valmistumisaikatavitteessa valmistuville piskelijille visi kannustaa jatkamaan piskelua myös valmistumisen jälkeen. Täydennyskulutuksen pitää tarj- ta jtain sellaista, mitä ei työelämästä tai knsulteilta saa (esim. sertifikaatit, leimat). 12

13 Avin tutkimus n ngelma usein yrityssalaisuuksien kannalta. Ylipistjen perustutkimuksen suhde yrityksen timintaan n yleensä etäinen. Käytännön keinja lähentää ylipistjen tutkimustimintaa ja työelämää visi lla esimerkiksi tutkimusyhteistyöhön liittyvä vervähennysikeus yrityksille (vrt. t&k- timinta). Pienet yritykset visivat saada kulutusta ja antaa vaihdssa harjitus- /prjektityöaiheita. Timenpide- ehdtukset Kannustetaan PK- yrityksiä esimerkiksi vervähennysten avulla tarjamaan työntekijöilleen täydennyskulutusta ja sallistumaan sen tteutukseen yhdessä täydennyskuluttajan (ylipis- t) kanssa. Täydennyskulutustakuu: annetaan perustutkinnn surittaneille mahdllisuus maksuttmiin lisäpintihin ylipistssa heti valmistumisen jälkeen tiettyyn aikarajaan asti. Tämä visi timia myös prkkanana valmistumiselle. Kehitetään ylipistjen täydennyskulutustarjntaa mduulimallin mukaan siten, että niistä visi kta maan tarpeeseen spivia kknaisuuksia (esim. jhtajuus, talushallint, viestin- tätaidt, laatuasiat, kielitait). 13

14 Uraplku n köyhä, js se rajittuu vain yhteen yri- tykseen. Osaamista kas- vattaa se, että n useita eritasisia rleja työyh- teisössä. Suurin synergia syntyy tisil- leen etäisten asiiden yhdis- tämisestä. Js jkin taviteltava asia ei millään edisty, n alkuperäinen analyysi asian ratkaisemiseksi tdennäköisesti väärä. Jhtajat ppivat, mutta työntekijöitä kulutetaan. Osaamisesta ei aina anneta tdistusta. Vaarallista n ppia siihen, että ei saa jtain. Kiits kaikille työpajassa työskennelleille! 14

SPL TAMPEREEN PIIRI: SEURATUTOROINTI

SPL TAMPEREEN PIIRI: SEURATUTOROINTI SPL TAMPEREEN PIIRI: SEURATUTOROINTI Tampellan esplanadi 6, 33100 Tampere, puh. 010 841 1880, fax 010 841 1888, www.pallliitt.fi/tampere Jaettu vastuu auttaa yhteisöä kehittymään Ihmisyhteisöt rakentuvat

Lisätiedot

Akaa: Onnistunut työ tekee hyvää -hankkeen työpaja

Akaa: Onnistunut työ tekee hyvää -hankkeen työpaja 1 Akaa: Onnistunut työ tekee hyvää -hankkeen työpaja muisti aika 23.11.2015 kl 13-16: kahvit nin kl 14.15-14.30 paikka valtuustsali sallistujat lapsiperhepalveluissa timivat Aiemmin n lähetetty (ja löytyvät

Lisätiedot

Spectrum kokous 11-12.2.2013, Sturenkatu 2a, Helsinki

Spectrum kokous 11-12.2.2013, Sturenkatu 2a, Helsinki Spectrum kkus 11-12.2.2013, Sturenkatu 2a, Helsinki Yleiset ajatukset ja ideat Miksi maanne n valinnut kääntää tietyn san Spectrumia? Sumi Kääntää Appendix 1 - Tämä n sitä, mitä Sumen muset tarvitsevat

Lisätiedot

VAPAAEHTOISTOIMINTA OPPIMISKOKEMUKSENA

VAPAAEHTOISTOIMINTA OPPIMISKOKEMUKSENA 1 Auttamallakin pitaan VAPAAEHTOISTOIMINTA OPPIMISKOKEMUKSENA Aineist n kehitetty Opetushallituksen rahittamassa kulutushankkeessa ja se perustuu kansainvälisen Cmenius-prjektin Eubis tulksiin. Aineist

Lisätiedot

MUTKAPOLUN PÄIVÄKODIN ESIOPETUKSEN TOIMINTASUUNNITELMA 12.8.2013 31.5.2014. Auringonpilkkujen ryhmä. Päivänsäteiden ryhmä

MUTKAPOLUN PÄIVÄKODIN ESIOPETUKSEN TOIMINTASUUNNITELMA 12.8.2013 31.5.2014. Auringonpilkkujen ryhmä. Päivänsäteiden ryhmä MUTKAPOLUN PÄIVÄKODIN ESIOPETUKSEN TOIMINTASUUNNITELMA 12.8.2013 31.5.2014 Auringnpilkkujen ryhmä Päivänsäteiden ryhmä 1. YKSIKKÖ Mutkaplun päiväkti n Rajamäen uusin ja suurin 5-ryhmäinen päiväkti, jka

Lisätiedot

TUKEA LAJILIITTOJEN LASTEN JA NUORTEN URHEILUN KEHITTÄMISTYÖHÖN 2011 12

TUKEA LAJILIITTOJEN LASTEN JA NUORTEN URHEILUN KEHITTÄMISTYÖHÖN 2011 12 TUKEA LAJILIITTOJEN LASTEN JA NUORTEN URHEILUN KEHITTÄMISTYÖHÖN 2011 12 Lajiliittjen n mahdllista hakea tukea lasten ja nurten urheilun (6-19v) kehittämistyöhön. Nuri Sumi tukee lajiliittjen kehittämistimia

Lisätiedot

Liikkujan polku mitä, miksi ja miten? #LiikkujanPolku

Liikkujan polku mitä, miksi ja miten? #LiikkujanPolku Liikkujan plku mitä, miksi ja miten? #LiikkujanPlku Liikkujan plku -verkst Oletk kskaan miettinyt? Sinä teet, minä teen Visik tekemisiä yhdistää ja saada ismpia tulksia aikaiseksi? Khderyhmä tiedssa, kanavat

Lisätiedot

Koulutustilaisuudessa tehtiin kolme ryhmätyötä. Seuraavassa on koonti ryhmätöiden tuloksista.

Koulutustilaisuudessa tehtiin kolme ryhmätyötä. Seuraavassa on koonti ryhmätöiden tuloksista. EKOTUKIKITOIMINNAN PERUSKOULUTUS OSA II MAANANTAI 13.2.2012 Kulutustilaisuudessa tehtiin klme ryhmätyötä. Seuraavassa n knti ryhmätöiden tulksista. Alussa phdittiin mitä tulee mieleen kestävästä kuluttamisesta.

Lisätiedot

LÄÄKEHOITOSUUNNITELMA VARHAISKASVATUKSESSA

LÄÄKEHOITOSUUNNITELMA VARHAISKASVATUKSESSA LÄÄKEHOITOSUUNNITELMA VARHAISKASVATUKSESSA Kangasalan varhaiskasvatus tarjaa lapsen ja perheen tarvitsemat varhaiskasvatuspalvelut perheen tilanteen ja tarpeen mukaisesti; kkpäivähita, sapäivähita, perhepäivähita,

Lisätiedot

1. Yleistä. Tavoitteet vuodelle 2016

1. Yleistä. Tavoitteet vuodelle 2016 Timintasuunnitelma 2016 1. Yleistä JyväsRiihi ry n vunna 2000 perustettu maaseudun kehittämisyhdistys eli Leader-ryhmä. Yhdistys aktivi alueen timijita maehtiseen kehittämiseen ja yhteistyöhön. Timinnan

Lisätiedot

Ongelma 1: Mistä joihinkin tehtäviin liittyvä epädeterminismi syntyy?

Ongelma 1: Mistä joihinkin tehtäviin liittyvä epädeterminismi syntyy? Ongelma : Mistä jihinkin tehtäviin liittyvä epädeterminismi syntyy? 0-0 Lasse Lensu Ongelma : Miten vidaan pelata algritmisesti? 0-0 Lasse Lensu Ongelma : Onk mahdllista pelata ptimaalisesti? 0-0 Lasse

Lisätiedot

KR-Tukefin 2011-2012 Korjausrakentamiseen uusia toimintamalleja ARA ja TEKES. Loppuraportti

KR-Tukefin 2011-2012 Korjausrakentamiseen uusia toimintamalleja ARA ja TEKES. Loppuraportti KR-Tukefin 2011-2012 Krjausrakentamiseen uusia timintamalleja ARA ja TEKES Lppuraprtti Sisältö Tiivistelmä sivu 1. KR-Tukefin tuttavuushanke 3 1.1. KR-Tukefin- hanke ja sen tavitteet 3 1.2. Hankkeen eteneminen

Lisätiedot

VIHI-Forssan seudun yritysten vihreän kilpailukyvyn ja innovaatioiden kehittäminen (2012-2013) Poistotekstiilit 2012, Workshop -ryhmät 1-4

VIHI-Forssan seudun yritysten vihreän kilpailukyvyn ja innovaatioiden kehittäminen (2012-2013) Poistotekstiilit 2012, Workshop -ryhmät 1-4 VIHI-Frssan seudun yritysten vihreän kilpailukyvyn ja innvaatiiden kehittäminen (2012-2013) Pisttekstiilit 2012, Wrkshp -ryhmät 1-4 HAMK Frssa 24.5.2012 1. Suljetun tekstiilimateriaalin kierrn kehittäminen

Lisätiedot

FC HONKA AKATEMIAN ARVOT

FC HONKA AKATEMIAN ARVOT FC HONKA AKATEMIAN ARVOT JOHDANTO... 3 FC HONKA AKATEMIAN ARVOT... 4 YHTEISÖLLISYYS & YKSILÖ... 5 MEIDÄN SEURA, TOIMIMME YHDESSÄ, VOITAMME YHDESSÄ... 5 YKSILÖN KEHITYS JA YKSILÖN ONNISTUMISET PARANTAVAT

Lisätiedot

Ongelma 1: Mistä joihinkin tehtäviin liittyvä epädeterminismi syntyy?

Ongelma 1: Mistä joihinkin tehtäviin liittyvä epädeterminismi syntyy? Ongelma : Mistä jihinkin tehtäviin liittyvä epädeterminismi syntyy? 0-0 Lasse Lensu Ongelma : Miten vidaan pelata algritmisesti? 0-0 Lasse Lensu Ongelma : Onk mahdllista pelata ptimaalisesti? 0-0 Lasse

Lisätiedot

Avoin tieto ja avoin hallinto kunnissa

Avoin tieto ja avoin hallinto kunnissa Avin tiet ja avin hallint kunnissa Turku 19.11.2013 Elisa Kettunen, erityisasiantuntija Tietyhteiskuntayksikkö elisa.kettunen(at)kuntaliitt.fi Avin hallint & tiet Kuntaliitssa Kansainvälinen Avimen hallinnn

Lisätiedot

Arvioinnin kohteena ovat: Oman työn suunnittelu Työn kokonaisuuden hallinta Laatutavoitteiden mukainen toiminta

Arvioinnin kohteena ovat: Oman työn suunnittelu Työn kokonaisuuden hallinta Laatutavoitteiden mukainen toiminta ASIAKASPALVELU, 20 v Arviinnin khde Ammattisaamisen näyttö Muu saamisen arviinti 1. Työprsessien hallinta Arviinnin khteena vat: Työhyvinvinnista hulehtiminen 3. Työn perustana levan tiedn hallinta Työympäristöstä

Lisätiedot

Tämä ruutu näkyy ainoastaan esikatselutilassa.

Tämä ruutu näkyy ainoastaan esikatselutilassa. FINLAND_Decisin_Making_March_3_4cuntry_study(1) Tämä kysely n sa neljän maan vertailututkimusta, jssa tutkitaan päätöksenteka lastensujelussa Nrjassa, Sumessa, Englannissa ja Yhdysvallissa. Samat kysymykset

Lisätiedot

SYVENTÄVÄ KÄYTÄNNÖN HARJOITTELU - OPINTOKIRJA

SYVENTÄVÄ KÄYTÄNNÖN HARJOITTELU - OPINTOKIRJA SYVENTÄVÄ KÄYTÄNNÖN HARJOITTELU - OPINTOKIRJA Valtineuvstn asetuksessa 351/2011 tarkitettu syventävä käytännön harjittelu (30 p) sisältyen hammaslääketieteen lisensiaatin tutkintn (330 p) Opiskelija hetu

Lisätiedot

VIRIILI KUHMOINEN STRATEGISET PÄÄMÄÄRÄT

VIRIILI KUHMOINEN STRATEGISET PÄÄMÄÄRÄT VIRIILI KUHMOINEN Kuhmisissa n luntaista elinvimaa, tekemistä ja laadukkaita palveluita ihmisille ja yhteisöille. Kuhmisten tunnetusti lunnnkauniissa ympäristössä arki ja vapaa-aika sujuvat sekä yhteydet

Lisätiedot

Kirkkonummen musiikkiopisto - Kyrkslätts musikinstitut OPETUSSUUNNITELMA

Kirkkonummen musiikkiopisto - Kyrkslätts musikinstitut OPETUSSUUNNITELMA Kirkknummen musiikkipist - Kyrkslätts musikinstitut OPETUSSUUNNITELMA 2004/2009 Kirkknummen musiikkipist - Kyrkslätts musikinstitut Kirkknummen musiikkipist n perustettu vunna 1972, kunnallistettu 1.1.1989

Lisätiedot

Aloite toimitusvelvollisen myyjän taseselvitystavan muuttamisesta

Aloite toimitusvelvollisen myyjän taseselvitystavan muuttamisesta SÄHKÖKAUPPA ALOITE 1(5) Heinimäki, Leht 19.6.2014 Työ- ja elinkeinministeriö Art Rajala Alite timitusvelvllisen myyjän taseselvitystavan muuttamisesta Energiatellisuus ry ehdttaa muutsta timitusvelvllisen

Lisätiedot

Yhteenveto Päivä liitossa päivästä

Yhteenveto Päivä liitossa päivästä Päivä liitssa päivä järjestettiin 2.10.2014 Val-talssa Helsingin Pasilassa. Päivään sallistui pääkaupunkiseudun urheiluseurjen päätimisia timihenkilöitä sekä yleisurheilukuluhjaaja. Tähän yhteenvetn n

Lisätiedot

OHJE POISSAOLOIHIN PUUTTUMISEEN KOULUSSA

OHJE POISSAOLOIHIN PUUTTUMISEEN KOULUSSA elkuu 2015 OHJE POISSAOLOIHIN PUUTTUMISEEN KOULUSSA OPPILAAN SÄÄNNÖLLISEN KOULUNKÄYNNIN TURVAAMINEN JA TUKEMINEN Kulun aikuisten tehtävä n tukea tasapulisesti jkaista ppilasta tämän kasvussa ja kehityksessä

Lisätiedot

Omaishoitajienkuntoutuskurssit

Omaishoitajienkuntoutuskurssit Terveyssast Kuntutusryhmä Omaishitajienkuntutuskurssit Omaishitajien kuntutuskurssit, Omaishitajien kuntutuskurssit Tiedtustilaisuus Kela uudistaa kurssipalveluja mikä muuttuu? 29.8.2012 Kelan Käpylän

Lisätiedot

Nopeammin, korkeammalle, rohkeammin toimenpiteitä SYL:n vaikuttamistoiminnan kehittämiseksi

Nopeammin, korkeammalle, rohkeammin toimenpiteitä SYL:n vaikuttamistoiminnan kehittämiseksi SUOMEN YLIOPPILASKUNTIEN LIITTO (SYL) ry Asiakirja nr 18 Sivu 1 / 18 Liittkkus 20.-21.11.2015 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 26 27 28 29 30 31 32 Npeammin, krkeammalle,

Lisätiedot

Ystävän apuri. Palveluihin ohjaamisen opasvihko ikäihmisen ystävälle. Ystävätoiminnan alueellisen tuen kehittämisprojekti 2012-

Ystävän apuri. Palveluihin ohjaamisen opasvihko ikäihmisen ystävälle. Ystävätoiminnan alueellisen tuen kehittämisprojekti 2012- Ystävän apuri Palveluihin hjaamisen pasvihk ikäihmisen ystävälle Ystävätiminnan alueellisen tuen kehittämisprjekti 2012- TAVALLISEN IHMISEN TAIDOIN Oppaan sisällöstä: Opas n tarkitettu Punaisen Ristin

Lisätiedot

Verkkokurssin suunnittelu

Verkkokurssin suunnittelu Verkkkurssin suunnittelu Yleistä Kun suunnittelet verkk-petusta ja -hjausta, lähde liikkeelle ensin mahdllisimman yksinkertaisesta tteutuksesta. Näin pääset npeasti liikkeelle ja piskelijat speutuvat mahdllisesti

Lisätiedot

Suomen vetovoimaisin opiskelijakunta

Suomen vetovoimaisin opiskelijakunta Sumen vetvimaisin piskelijakunta Strategia 2013-2015 1 Sisällys 1. JOHDANTO... 3 2. MISSIO JA VISIO... 3 2.1.Missi... 3 2.2.Visi... 4 3. PAINOPISTEET... 4 3.1. Erinmaiset palvelut... 4 3.2. Osaavat ja

Lisätiedot

Vapaan sivistystyön kestävän kehityksen kriteerit ja sertifiointi

Vapaan sivistystyön kestävän kehityksen kriteerit ja sertifiointi Vapaan sivistystyön kestävän kehityksen kriteerit ja sertifiinti Kestävä kehitys vapaan sivistystyön petukseen ja arkeen -seminaari Tampere 8.11.2012 Oulu 15.11.2011 Erkka Laininen OKKA-säätiö Perustettu

Lisätiedot

Muistio. - aikataulu. Merja Ruotsalainen, projektipäällikkö

Muistio. - aikataulu. Merja Ruotsalainen, projektipäällikkö valtakunnallinen tiet- ja petuskäytön kulutus TieVie-suunnitteluryhmän kkus Aika: ke 9.11.2005 kl 11.15-18.00, t 10.11. kl 8.30-15.15 Paikka: Peurunka, Laukaa Läsnä: Paula Airaksinen, Antti Auer, Taru

Lisätiedot

Parasta Lapsille ry Rekrytointi- ja perehdytyskansio

Parasta Lapsille ry Rekrytointi- ja perehdytyskansio Rekrytinti- ja perehdytyskansi Kansi n tarkitettu apuvälineeksi erilaisiin tilaisuuksiin, jissa järjestöämme ja timintaamme tehdään tutuksi uusille ihmisille. Ajatuksena n, että jkainen hyödyntää sitä

Lisätiedot

JFunnel: Käytettävyysohjatun vuorovaikutussuunnittelun prosessiopas

JFunnel: Käytettävyysohjatun vuorovaikutussuunnittelun prosessiopas Versi 2/2010 JFunnel: Käytettävyyshjatun vurvaikutussuunnittelun prsessipas Kirjittaja n timinut käytettävyysasiantuntijana, - tutkijana ja -kuluttajana 15 vuden ajan. Hän n kehittänyt ja sveltanut käytettävyyssuunnittelun

Lisätiedot

Tekes teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus

Tekes teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus DM 450969 02-2009 Cpyright Tekes Tekes teknlgian ja innvaatiiden kehittämiskeskus Innvaatitiminnan edistämisen edelläkävijä Tekes verkstja innvaatiille Palvelut Asiakkaat Resurssit rahitusta ja asiantuntemusta

Lisätiedot

Hämäläinen Hannu. ja Taipale Vappu. 2007. Kertomuksia sosiaalisista innovaatioista. Stakes.

Hämäläinen Hannu. ja Taipale Vappu. 2007. Kertomuksia sosiaalisista innovaatioista. Stakes. 1 Metrplia Ammattikrkeakulu Hyvinvinti ja timintakyky klusteri Innvaatiprjektipinnt SYVENTÄVÄ OSAAMINEN - KIRJALLISUUSTEHTÄVÄ 1p Vit valita alla levasta listasta kaksi lähdettä/kirjaa, jtka sinua eniten

Lisätiedot

CAVERION OYJ:N HALLITUKSEN TYÖJÄRJESTYS. 1. Hallituksen tehtävien ja toiminnan perusta. 2. Hallituksen kokoonpano ja valintamenettely

CAVERION OYJ:N HALLITUKSEN TYÖJÄRJESTYS. 1. Hallituksen tehtävien ja toiminnan perusta. 2. Hallituksen kokoonpano ja valintamenettely CAVERION OYJ:N HALLITUKSEN TYÖJÄRJESTYS 1. Hallituksen tehtävien ja timinnan perusta Hallituksen tehtävät ja timintaperiaatteet perustuvat Sumen lainsäädäntöön, erityisesti sakeyhtiölakiin ja arvpaperimarkkinalakiin

Lisätiedot

REKISTERINPITÄJÄN MUUTOKSET: Toimintamalli muutostilanteessa

REKISTERINPITÄJÄN MUUTOKSET: Toimintamalli muutostilanteessa Rekisterinpitäjän muutkset 1(7) REKISTERINPITÄJÄN MUUTOKSET: Timintamalli muutstilanteessa Ptilasasiakirjan rekisterinpitäjä: alkutilanne Tiet ptilaan hidssa syntyvien asiakirjjen rekisterinpitäjästä tallennetaan

Lisätiedot

Kemi-Tornionlaakson koulutuskuntayhtymä Lappia Mediatalon neuvotteluhuone, Urheilukatu 6, Tornio

Kemi-Tornionlaakson koulutuskuntayhtymä Lappia Mediatalon neuvotteluhuone, Urheilukatu 6, Tornio POHJOISEN KULTTUURI-INSTITUUTTI Jhtryhmä 5/2013 PÖYTÄKIRJA Aika 16.10.2013 kl 10.00 12.33 Paikka Kemi-Trninlaaksn kulutuskuntayhtymä Lappia Mediataln neuvtteluhune, Urheilukatu 6, Trni Osallistujat VARSINAINEN

Lisätiedot

2.1. Miten lapsi oppii? Tutkimalla, kysymällä, toimimalla ja leikkimällä

2.1. Miten lapsi oppii? Tutkimalla, kysymällä, toimimalla ja leikkimällä Päiväkti Röllin esipetussuunnitelma 1. Esipetuksen tehtävä ja yleiset tavitteet Esipetuksen tavitteena n edistää lapsen kehitys- ja ppimisedellytyksiä sekä vahvistaa lapsen ssiaalisia taitja ja tervettä

Lisätiedot

HAKUOHJE LIIKUNNALLISEN ILTAPÄIVÄTOIMINNAN KEHITTÄMISAVUSTUKSIA VARTEN LUKUVUODELLE 2007-2008

HAKUOHJE LIIKUNNALLISEN ILTAPÄIVÄTOIMINNAN KEHITTÄMISAVUSTUKSIA VARTEN LUKUVUODELLE 2007-2008 1(5) HAKUOHJE LIIKUNNALLISEN ILTAPÄIVÄTOIMINNAN KEHITTÄMISAVUSTUKSIA VARTEN LUKUVUODELLE 2007-2008 YLEISTÄ Liikunnallisen iltapäivätiminnan kehittämishankkeiden tukemiseen liittyviä valtinavustuksia jaettaessa

Lisätiedot

KOOTuki MUISTIO 16.6.2015 Sivu 1/6

KOOTuki MUISTIO 16.6.2015 Sivu 1/6 KOOTuki MUISTIO 16.6.2015 Sivu 1/6 Muisti Krkeakulujen piskelun ja petuksen tukipalveluiden ja hallinnn yhteistyöryhmän (KOOTuki) työpajasta ppijan ja pettajan viitearkkitehtuurityön käynnistämiseksi 16.6.2015,

Lisätiedot

HINKU-HANKKEEN TOIMENPITEIDEN ALOITTAMINEN RAUMALLA

HINKU-HANKKEEN TOIMENPITEIDEN ALOITTAMINEN RAUMALLA HINKU-HANKKEEN TOIMENPITEIDEN ALOITTAMINEN RAUMALLA HANKKEEN AVULLA EDISTETÄÄN KAUPUNGIN ELINKEINOELÄMÄÄ JA YMPÄRISTÖTAVOITTEITA YRITYSTEN TOIMINTA = YRITYSTEN TOIMINNAN KEHITTÄMINEN Kehittämisen sa-alueet:

Lisätiedot

OrSi yhdistää. hyvät ideat ja toteuttajat. Organisaatioidenvälinen sidosryhmäviestintä. Algoplan Oy 2494799-5 Ryytimaantie 5 00320 Helsinki

OrSi yhdistää. hyvät ideat ja toteuttajat. Organisaatioidenvälinen sidosryhmäviestintä. Algoplan Oy 2494799-5 Ryytimaantie 5 00320 Helsinki OrSi yhdistää hyvät ideat ja tteuttajat Organisaatiidenvälinen sidsryhmäviestintä Algplan Oy 2494799-5 Ryytimaantie 5 00320 Helsinki Hyvät ideat ja tteuttajat khtaavat tisensa Intranet/extranet vi sisältää

Lisätiedot

Muistilistan tarkoitus: Valvotaan lain toteutumista sekä tavoitteiden, toimenpiteiden ja koulun tasa-arvotyön seurantamenettelyn laatua.

Muistilistan tarkoitus: Valvotaan lain toteutumista sekä tavoitteiden, toimenpiteiden ja koulun tasa-arvotyön seurantamenettelyn laatua. Muistilista tasa-arvtyön laadunvalvntaan Muistilistan tarkitus: Valvtaan lain tteutumista sekä tavitteiden, timenpiteiden ja kulun tasa-arvtyön seurantamenettelyn laatua. Jhdant: Muistilistat timivat usein

Lisätiedot

ICOM CECA & UMAC Annual Conference 2014 Squaring the Circle? Research, Museum, Public Alexandria, 9-14 October

ICOM CECA & UMAC Annual Conference 2014 Squaring the Circle? Research, Museum, Public Alexandria, 9-14 October ICOM CECA & UMAC Annual Cnference 2014 Squaring the Circle? Research, Museum, Public Alexandria, 9-14 Octber Matkaraprtti Mari Jalkanen Tampereen musepalvelut, kulttuurikasvatusyksikkö TAITE Osallistuin

Lisätiedot

Kuosmanen, Voitto & Takkula, Tuija OPAS KÄYTÄNNÖN OPISKELUN OHJAAJILLE SOSIONO- MIEN JA SOSIAALITYÖNTEKIJÖIDEN KOULUTUKSESSA

Kuosmanen, Voitto & Takkula, Tuija OPAS KÄYTÄNNÖN OPISKELUN OHJAAJILLE SOSIONO- MIEN JA SOSIAALITYÖNTEKIJÖIDEN KOULUTUKSESSA Kusmanen, Vitt & Takkula, Tuija OPAS KÄYTÄNNÖN OPISKELUN OHJAAJILLE SOSIONO- MIEN JA SOSIAALITYÖNTEKIJÖIDEN KOULUTUKSESSA 2 Sisältö 1 JULKAISUN IDEASTA... 3 2 OHJAUSTYÖN LÄHTÖKOHDAT... 5 2.1 Ohjaamisen

Lisätiedot

Leena Suurpää, Nuorisotutkimusverkosto (Nuorisotutkimusseura ry.), puheenjohtaja Katariina Soanjärvi, Humanistinen ammattikorkeakoulu, sihteeri

Leena Suurpää, Nuorisotutkimusverkosto (Nuorisotutkimusseura ry.), puheenjohtaja Katariina Soanjärvi, Humanistinen ammattikorkeakoulu, sihteeri 1 Nuristyön kehittämisverkst MUISTIO 4/2010 Kkus: Krdinaatiryhmän kkus Aika: ti 30.11.2010 kl 13.00 15.55 Paikka: Läsnä: DIAK (etelä), Järvenpää Päivi Harinen, Itä-Sumen ylipist (YUNET) Elna Hirvnen, Tampereen

Lisätiedot

Hankkeen tavoitteet voidaan jakaa valvonnan tavoitteisiin ja työsuojeluvalvonnan kehittämisen tavoitteisiin.

Hankkeen tavoitteet voidaan jakaa valvonnan tavoitteisiin ja työsuojeluvalvonnan kehittämisen tavoitteisiin. 1 (6) 22.1.2015 Valtakunnallinen kunta-alan työsujelun valvntahanke vusina 2012-2015 ( Turvallinen, terveellinen ja tuttava kuntatyö 2015 ) HANKESUUNNITELMA Tausta Kuntasektrilla n tapahtunut ja tapahtuu

Lisätiedot

Monialaisella palveluyhteistyöllä jatkopolkuja työpajojen asiakkaille

Monialaisella palveluyhteistyöllä jatkopolkuja työpajojen asiakkaille Mnialaisella palveluyhteistyöllä jatkplkuja työpajjen asiakkaille Orivesi 25.4. 2014 Tekemällä ppii -hanke Ism Phjantammi Tmi Phjantammi ism@phjantammi.fi 050 5613426 Hankkeista ppia Tausta tälle esitykselle

Lisätiedot

Kuhmoisten kunnan elinkeinoja

Kuhmoisten kunnan elinkeinoja Kuhmisten kunnan elinkeinja työllisyysstrategia [Tiedstn alatsikk] Visi, tavitteet, keint 0 Visi Kuhmisissa n luntaista elinvimaa, tekemistä ja laadukkaita palveluita ihmisille ja yhteisöille. Kuhmisten

Lisätiedot

Sydänvikaa sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit

Sydänvikaa sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit Terveyssast Kuntutusryhmä Sydänvikaa sairastavien lasten ja nurten speutumisvalmennuskurssit Lasten ja nurten speutumisvalmennuskurssit, t Tiedtustilaisuus Kela uudistaa kurssipalveluja mikä muuttuu? 29.8.2012

Lisätiedot

Autismia sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit, perhekurssit

Autismia sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit, perhekurssit Terveyssast Kuntutusryhmä Autismia sairastavien lasten ja nurten speutumisvalmennuskurssit, perhekurssit Tiedtustilaisuus Kela uudistaa kurssipalveluja mikä muuttuu? 29.8.2012 Kelan Käpylän timital Autismia

Lisätiedot

Aspergerin oireyhtymää ja ADHD:ta sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit, perhekurssit

Aspergerin oireyhtymää ja ADHD:ta sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit, perhekurssit Terveyssast Kuntutusryhmä Aspergerin ireyhtymää ja ADHD:ta sairastavien lasten ja nurten speutumisvalmennuskurssit, perhekurssit Tiedtustilaisuus Kela uudistaa kurssipalveluja mikä muuttuu? 29.8.2012 Kelan

Lisätiedot

4event on perustettu vuonna 2001 tuomaan hyödyllistä ja innostavaa sisältöä työikäiselle väestölle.

4event on perustettu vuonna 2001 tuomaan hyödyllistä ja innostavaa sisältöä työikäiselle väestölle. 4event Matkapas 4event n perustettu vunna 2001 tumaan hyödyllistä ja innstavaa sisältöä työikäiselle väestölle. Tapaamme vusittain yli 40 000 ihmistä palveluissamme. Jkainen khtaaminen n meille mahdllisuus

Lisätiedot

Metropolian musiikin koulutusohjelma/ tutkintoon johtava aikuiskoulutus

Metropolian musiikin koulutusohjelma/ tutkintoon johtava aikuiskoulutus Metrplian musiikin kulutushjelma/ tutkintn jhtava aikuiskulutus Alla tieta siitä, kenelle kulutus n suunnattu sekä pääpiirteittäin, mitä kulutus sisältää. Tämän listan alla n kerrttu valintakkeen rakenteesta,

Lisätiedot

KUSTANNUSTOIMITTAJIEN TYÖEHTOSOPIMUSTA KOSKEVA NEUVOTTELU

KUSTANNUSTOIMITTAJIEN TYÖEHTOSOPIMUSTA KOSKEVA NEUVOTTELU PÖYTÄKIRJA VIESTINNÄN KESKUSLIITTO SUOMEN JOURNALISTILIITTO KUSTANNUSTOIMITTAJIEN TYÖEHTOSOPIMUSTA KOSKEVA NEUVOTTELU Aika 3.6.2016 Paikka Eteläranta 10, Helsinki Läsnä Elina Nissi edustaen VKL:a Ltta

Lisätiedot

PalveluLuotsi. Kehitä asiakaskokemusta

PalveluLuotsi. Kehitä asiakaskokemusta PalveluLutsi Kehitä asiakaskkemusta PalveluLutsi Tavitteena asiakas- ja palvelukkemuksen kehittäminen Analysi eri tutkimusmenetelmin ja yrityksen maa tutkimusaineista hyödyntäen asiakaskhtaamisten kriittiset

Lisätiedot

Suomi 100 -tukiohjelma

Suomi 100 -tukiohjelma Sumi 100 -tukihjelma 1. Tavitteet Sumen valtillisen itsenäisyyden satavutisjuhlavutta vietetään vunna 2017. Valtineuvstn kanslian asettama Sumi 100 -hanke vastaa juhlavuden hjelman rakentamisesta. Ohjelman

Lisätiedot

Tutustumme Kokoomukseen

Tutustumme Kokoomukseen Tutustumme Kkmukseen Opiskelevan pienryhmän aineist Kansallisen Sivistysliitn Opintkeskus KANSIO www.kkmus.fi/kansi/aineistt/tutustumme_kkmukseen Tutustumme Kkmukseen Kkmuksen paikallisyhdistyksiin liittyy

Lisätiedot

LUKITIETOA JA TAITOA VERKOSTA Hakuaika päättyy 5.6.2009

LUKITIETOA JA TAITOA VERKOSTA Hakuaika päättyy 5.6.2009 LUKITIETOA JA TAITOA VERKOSTA Hakuaika päättyy 5.6.2009 Khderyhmä: Alkupetuksen 1- lukkien pettajat Opettaja vi lisäksi nimetä työkavereistaan 1-2 pettajaa/erityispettajaa seuraamaan verkkluentja Millin:

Lisätiedot

Kestävän kehityksen Toimenpideohjelma 2010-2014

Kestävän kehityksen Toimenpideohjelma 2010-2014 Kestävän kehityksen Timenpidehjelma 2010-2014 Kuva: Arkkitehtitimist Harri Hagan Sisältö JOHDANTO... 2 TOIMENPIDEOHJELMAN PERIAATTEET... 3 HENKILÖSTÖN TYÖHYVINVOINTI... 5 HANKINNAT... 6 RAKENNUTTAMINEN

Lisätiedot

Maahantuojat: omavalvontasuunnitelman ja sen toteutumisen tarkastuslomakkeen käyttöohje

Maahantuojat: omavalvontasuunnitelman ja sen toteutumisen tarkastuslomakkeen käyttöohje Esittelijä Nurttila Annika Sivu/sivut 1 / 6 Maahantujat: mavalvntasuunnitelman ja sen tteutumisen tarkastuslmakkeen käyttöhje Tarkastuksen tavitteena n selvittää, nk maahantujalla mavalvntasuunnitelmassaan

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 8/2015 1 (5) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/7 28.04.2015

Helsingin kaupunki Esityslista 8/2015 1 (5) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/7 28.04.2015 Helsingin kaupunki Esityslista 8/2015 1 (5) 7 Perhekeskuspiltin valmistelutilanne HEL 2015-004845 T 06 00 00 Päätösehdtus Esittelijän perustelut päättää merkitä tiedksi perhekeskuspiltin valmistelun tilanteen.

Lisätiedot

ARD-Technology Oy. Elektroniikan tuotekehitys ideasta ylläpitoon elinkaaripalveluna

ARD-Technology Oy. Elektroniikan tuotekehitys ideasta ylläpitoon elinkaaripalveluna ARD-Technlgy Oy Elektrniikan tutekehitys ideasta ylläpitn elinkaaripalveluna REFERENSSEJÄ Kne Oyj n maailman jhtava hissien ja liukuprtaiden valmistaja. Esmi Oy n sa kansainvälistä Esmi knsernia ja n edelläkävijä

Lisätiedot

Lapin sosiaalityön kehittämisyksikkö, 1. kehittämisseminaari, MUISTIO

Lapin sosiaalityön kehittämisyksikkö, 1. kehittämisseminaari, MUISTIO Lapin ssiaalityön kehittämisyksikkö, 1. kehittämisseminaari, MUISTIO - Trstai 17.8.2006 kl 10 15 - Lapin ylipist, ls 21, Rvaniemi - Läsnä 25 henkilöä: Kaisa Kstam-Pääkkö, Asta Niskala, Maarit Pirttijärvi,

Lisätiedot

Asiakastapahtumat ja tilaisuudet: Asiakaspalautteet, jälkituotanto ja tiedotus

Asiakastapahtumat ja tilaisuudet: Asiakaspalautteet, jälkituotanto ja tiedotus Asiakastapahtumat ja tilaisuudet: Asiakaspalautteet, jälkitutant ja tiedtus Laatu-hankkeen teemaryhmä D:n kkus 23.4.2013 kl 9.30-14.30 Hämeenlinnan kaupunginkirjastn musiikkisalissa Kkuksen agenda tälle

Lisätiedot

Aineistoa hankitaan laajasti ja monipuolisesti asiakkaiden erilaisiin tarpeisiin. Suosituksena on hankkia 300-400 kirjaa/1000 asukasta.

Aineistoa hankitaan laajasti ja monipuolisesti asiakkaiden erilaisiin tarpeisiin. Suosituksena on hankkia 300-400 kirjaa/1000 asukasta. Liite 1: Rvaniemen kaupunginkirjastn kkelmahjeet Kkelmahjeet Kirjast n lemassa asiakkaita varten ja sen aineistn tulee heijastaa heidän tarpeitaan ja tiveitaan. Kirjastlla n myös vanhat sivistykselliset

Lisätiedot

Seudullisten kehittämisyhtiöiden rooli työ- ja elinkeinopolitiikan

Seudullisten kehittämisyhtiöiden rooli työ- ja elinkeinopolitiikan 9.4.2015 1 / 8 Työ- ja elinkeinministeriö Viite: TEM/574/00.06.02/2015 Seudullisten kehittämisyhtiöiden rli työ- ja elinkeinplitiikan edistämisessä 1. TEM:n kysymykset ja vastaukset niihin: 1.1. Kehittämisyhtiöiden

Lisätiedot

Onko Suomessa, enää, sosiaaliturvaa? TILAISUUSMUISTIO MAALISKUU 2016

Onko Suomessa, enää, sosiaaliturvaa? TILAISUUSMUISTIO MAALISKUU 2016 Onk Sumessa, enää, ssiaaliturvaa? -tilaisuuden muisti maaliskuu 2016 sivu 1 / 10 Kuka kuuntelee köyhää? -verkst Onk Sumessa, enää, ssiaaliturvaa? TILAISUUSMUISTIO MAALISKUU 2016 Phjamuistiinpant kirjittanut

Lisätiedot

Lausunto sähköisen median viestintäpoliittisesta ohjelmasta

Lausunto sähköisen median viestintäpoliittisesta ohjelmasta Helsinki 17.10.2012 Eduskunnan liikenne- ja viestintävalikunnalle Viite: VNS 4/2012 vp Lausunt sähköisen median viestintäpliittisesta hjelmasta Viestinnän Keskusliitt kiittää mahdllisuudesta antaa lausunt

Lisätiedot

Aspergerin oireyhtymää ja ADHD:ta sairastavien aikuisten kuntoutuskurssit, osittaiset perhekurssit

Aspergerin oireyhtymää ja ADHD:ta sairastavien aikuisten kuntoutuskurssit, osittaiset perhekurssit Terveyssast Kuntutusryhmä Aspergerin ireyhtymää ja ADHD:ta sairastavien aikuisten kuntutuskurssit, sittaiset perhekurssit Tiedtustilaisuus Kela uudistaa kurssipalveluja mikä muuttuu? 29.8.2012 Kelan Käpylän

Lisätiedot

Henkilöstöpalveluiden tiedote 5/2011

Henkilöstöpalveluiden tiedote 5/2011 Lutu 29.12.2011 13:26:00 29.12.2010 Henkilöstöpalveluiden tiedte 5/2011 KEVÄÄN REKRYTOINTIEN AIKATAULUT Kevään 2012 keskitetyt rekrytinnit tteutetaan seuraavan aikataulun mukaan: Tammikuussa täyttölupa-anmusten

Lisätiedot

Yhteistyösopimus Kaupunkitutkimus ja metropolipolitiikka tutkimus- ja yhteistyöohjelman toteuttamisesta vuosina 2015 2018

Yhteistyösopimus Kaupunkitutkimus ja metropolipolitiikka tutkimus- ja yhteistyöohjelman toteuttamisesta vuosina 2015 2018 Yhteistyöspimus Kaupunkitutkimus ja metrpliplitiikka -tutkimus- ja yhteistyöhjelman tteuttamisesta vusina 2015 2018 Yhteistyöspimus Kaupunkitutkimus ja metrpliplitiikka tutkimus- ja yhteistyöhjelman tteuttamisesta

Lisätiedot

2.2.2015. www.ktay.fi

2.2.2015. www.ktay.fi Ssiaali- ja terveysvalikunta Eduskunta Kuntutuksen timialayhdistyksen lausunt hallituksen esityksestä eduskunnalle laiksi ssiaali- ja terveydenhulln järjestämisestä sekä eräiksi siihen liittyviksi laeiksi

Lisätiedot

Tervetuloa Liikkujan polku verkoston toiseen verkostoseminaariin! #liikkujanpolku

Tervetuloa Liikkujan polku verkoston toiseen verkostoseminaariin! #liikkujanpolku Tervetula Liikkujan plku verkstn tiseen verkstseminaariin! #liikkujanplku Liikkujan plku -verkst Tässä ja nyt jälleen huikea prukka kasassa! #liikkujanplku Liikkujan plku -verkst Oletk kskaan miettinyt?

Lisätiedot

Opintojen suunnittelu ja opintoneuvonta

Opintojen suunnittelu ja opintoneuvonta Lukuvusi 2010 11 Opintjen suunnittelu ja pintneuvnta Opintjen suunnittelu n lennainen sa piskelua. Suunnittelu alkaa j sillin, kun piskelija saa tiedn piskelupaikasta ja hyväksymiskirjeen mukana perustietja

Lisätiedot

Sisäkorvaistutteen saaneiden lasten kuntoutuksen ja tulkkauspalvelujen tarkoituksenmukaisuus ja tulevaisuuden tarve. 2. vaiheen haastattelututkimus.

Sisäkorvaistutteen saaneiden lasten kuntoutuksen ja tulkkauspalvelujen tarkoituksenmukaisuus ja tulevaisuuden tarve. 2. vaiheen haastattelututkimus. Sisäkrvaistutteen saaneiden lasten kuntutuksen ja tulkkauspalvelujen tarkituksenmukaisuus ja tulevaisuuden tarve. 2. vaiheen haastattelututkimus. ---------------------------------------------------------------------

Lisätiedot

Lausuntopyyntökysely

Lausuntopyyntökysely SOSIAALI-JA 1 0 TERVEYSMINISTERIÖ Lausuntpyyntökysely Ohjeet: Sähköisessä kyselylmakkeessa vi liikkua edestakaisin painamalla Edellinen- tai Seuraava - painikkeita. Kyselyssä n mahdllista edetä vastaamatta

Lisätiedot

Kielistrategia. 1. Periaatelinjaukset. 1.1 Johdanto. 1.2 Nykytilanne ylioppilaskunnassa ja Aallossa

Kielistrategia. 1. Periaatelinjaukset. 1.1 Johdanto. 1.2 Nykytilanne ylioppilaskunnassa ja Aallossa Kielistrategia 1. Periaatelinjaukset 1.1 Jhdant Ylipistlain 46 :n mukaan Aalt-ylipistn ylippilaskunnan kielet vat sumi ja rutsi. Lisäksi ylippilaskunnan jäsenistä merkittävä suus, vunna 2010 nin 10 prsenttia,

Lisätiedot

Mediakasvatus ja tietoyhteiskunnan kansalaistaidot kirjastoissa

Mediakasvatus ja tietoyhteiskunnan kansalaistaidot kirjastoissa Mediakasvatus ja tietyhteiskunnan kansalaistaidt kirjastissa Laatu-hankkeen teemaryhmä C:n kkus 18.4.2013 kl 10.00-14.00 Kuvlan kaupunginkirjastn Mediamajassa Kkuksen agenda tälle päivälle Mika Mustikkamäki

Lisätiedot

Jyväskylä Suomen INKA cyber-koordinaattori

Jyväskylä Suomen INKA cyber-koordinaattori Keski-Sumen IC 2 timialapäivä 16.9.2013 Digitaalinen tulevaisuus Palvelut timimaan Business kasvamaan Jyväskylä Sumen INKA cyber-krdinaattri Veli-Pekka Saarnivaara VPSluti VPSluti/V-P Saarnivaara/www.vpsluti.cm

Lisätiedot

Ominaisuus- ja toimintokuvaus Idea/Kehityspankki - sovelluksesta

Ominaisuus- ja toimintokuvaus Idea/Kehityspankki - sovelluksesta www.penspace.fi inf@penspace.fi 15.6.2015 1 Ominaisuus- ja timintkuvaus Idea/Kehityspankki - svelluksesta 1. Yleistä Kun jäljempänä puhutaan prjektista, tarkitetaan sillä mitä tahansa kehittämishjelmaa

Lisätiedot

Tyypin 1 diabetesta sairastavien aikuisten ja nuorten ja nuorten aikuisten ja lasten sopeutumisvalmennuskurssit

Tyypin 1 diabetesta sairastavien aikuisten ja nuorten ja nuorten aikuisten ja lasten sopeutumisvalmennuskurssit Terveyssast Kuntutusryhmä Tyypin 1 diabetesta sairastavien aikuisten ja nurten ja nurten aikuisten ja lasten speutumisvalmennuskurssit Aikuisten speutumisvalmennuskurssit Nurten ja nurten aikuisten speutumisvalmennuskurssit

Lisätiedot

Välkky-hanke. Työvalmennus ja työnetsinta. 8.6. Päätösseminaari. Työvalmennuksen ja työnetsinnän hyvät käytännöt sekä niiden jalkauttaminen

Välkky-hanke. Työvalmennus ja työnetsinta. 8.6. Päätösseminaari. Työvalmennuksen ja työnetsinnän hyvät käytännöt sekä niiden jalkauttaminen Välkky-hanke Työvalmennus ja työnetsinta 8.6. Päätösseminaari Työvalmennuksen ja työnetsinnän hyvät käytännöt sekä niiden jalkauttaminen Sari Puurtinen Net Effect Oy Ajatuksia hyvistä käytännöistä Hyvät

Lisätiedot

LIITE III RAHOITUS- JA SOPIMUSSÄÄNNÖT

LIITE III RAHOITUS- JA SOPIMUSSÄÄNNÖT FI_Annex III_mnbeneficiary_valmis.dc I. JOHDANTO LIITE III RAHOITUS- JA SOPIMUSSÄÄNNÖT Tämä liite täydentää spimuksessa määriteltyjä ehtja tuen käyttämisestä hankkeen eri kululukissa. Nämä tarkennukset

Lisätiedot

nettiluento Lapsen syntymä ja kaksikulttuurisen parisuhteen haasteet, Jaana Anglé Lisätietoa: www.duoduo.fi

nettiluento Lapsen syntymä ja kaksikulttuurisen parisuhteen haasteet, Jaana Anglé Lisätietoa: www.duoduo.fi nettiluent Lapsen syntymä ja kaksikulttuurisen parisuhteen haasteet, Jaana Anglé Lisätieta: www.dudu.fi Du nettiluent: Lapsen syntymä ja kaksikulttuurisen parisuhteen haasteet KT Jaana Anglé Tiistai 28.10.2014

Lisätiedot

MÄNTTÄ-VILPPULAN KAUPUNKI PERHEPÄIVÄHOIDON VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA JOHDANTO TOIMINTA-AJATUS TOIMINTAYMPÄRISTÖ PIDÄMME TÄRKEÄNÄ ETTÄ

MÄNTTÄ-VILPPULAN KAUPUNKI PERHEPÄIVÄHOIDON VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA JOHDANTO TOIMINTA-AJATUS TOIMINTAYMPÄRISTÖ PIDÄMME TÄRKEÄNÄ ETTÄ 2 MÄNTTÄ-VILPPULAN KAUPUNKI PERHEPÄIVÄHOIDON VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA JOHDANTO TOIMINTA-AJATUS TOIMINTAYMPÄRISTÖ PIDÄMME TÄRKEÄNÄ ETTÄ PERHEPÄIVÄHOITAJA VARHAISKASVATTAJANA HYVÄ PÄIVÄ PERHEPÄIVÄHOIDOSSA

Lisätiedot

3. Institute for Advanced Management Systems Research (Carlsson)

3. Institute for Advanced Management Systems Research (Carlsson) Neuvttelukunta Neuvttelukunnan kuudestista kkus Aika: Tiistai, 21. syyskuuta 2004, kl 15:00 Paikka: Turun ylipistn IT-laits, DataCity B, 5. krs Järjestäjä: Asialista 1. Kkuksen avaus (Haht) 2. Edellisen

Lisätiedot

Odotukset ja tavoitteet tutkimuksen tuki- ja innovaatiopalveluille: yliopiston johdon näkökulma

Odotukset ja tavoitteet tutkimuksen tuki- ja innovaatiopalveluille: yliopiston johdon näkökulma Odtukset ja tavitteet tutkimuksen tuki- ja innvaatipalveluille: ylipistn jhdn näkökulma Tutkimuspalvelupäivät 21.8.2014 Ilkka Niemelä Prvsti Aalt-ylipist Tutkimuksen tuki- ja innvaatipalvelut ylipistssa

Lisätiedot

EKOKEM 1 TAPANA TURVALLISUUS. Kehittämisprojektin toiminta vuonna 2010. Toteutettu Työsuojelurahaston tuella

EKOKEM 1 TAPANA TURVALLISUUS. Kehittämisprojektin toiminta vuonna 2010. Toteutettu Työsuojelurahaston tuella EKOKEM 1 TAPANA TURVALLISUUS Kehittämisprjektin timinta vunna 2010 Tteutettu Työsujelurahastn tuella 1 EKOKEM 2 Alkusanat Tapana turvallisuus prjekti n jatka turvallisuusjhtamisen arviintiprjektille, jka

Lisätiedot

UUTTA VAHVISTUSTA ASIAKASOHJAUKSEEN

UUTTA VAHVISTUSTA ASIAKASOHJAUKSEEN 1 UUTTA VAHVISTUSTA ASIAKASOHJAUKSEEN Millaisia vat uuden vanhuspalvelulain ja laatususituksen tumat muutstarpeet? Case Hämeenlinna Vukk Lehtimäki, asiakashjausyksikön päällikkö, vs. Khti vanhustyön tulevaisuutta

Lisätiedot

Päihdeaiheisia pohdintakysymyksiä nuorten kanssa ryhmissä pohdittavaksi ja keskusteltavaksi:

Päihdeaiheisia pohdintakysymyksiä nuorten kanssa ryhmissä pohdittavaksi ja keskusteltavaksi: Kulurauha-hjelma 2005 2006 Päihdeasiaa 7.-9. lukkien ppilaille: Päihdeaiheisia phdintakysymyksiä ryhmissä phdittavaksi ja keskusteltavaksi Kllaasien/figuurien kautta mien mielipiteiden viestintää Kuvatyöskentely

Lisätiedot

Etelä-Savon alueen arvio kulttuurin ja luovan talouden toimintaedellytyksistä 2013: kolmas sektori Etelä-Savossa vuosina 2009-2013

Etelä-Savon alueen arvio kulttuurin ja luovan talouden toimintaedellytyksistä 2013: kolmas sektori Etelä-Savossa vuosina 2009-2013 7.2.2014 Opetus- ja kulttuuriministeriö Kirsi Kaunisharju Sähköp. kirsi.kaunisharju@minedu.fi Arvi kulttuurin ja luvan taluden timintaedellytyksistä 2013, hjeistus 7.11.2013 Etelä-Savn alueen arvi kulttuurin

Lisätiedot

Palveluliiketoiminnan kehittämisohjelma Ohjelmaluonnos

Palveluliiketoiminnan kehittämisohjelma Ohjelmaluonnos LUONNOS Palveluliiketiminnan kehittämishjelma Ohjelmalunns 2014 MLP Mdular Learning Prcesses Oy. Kaikki ikeudet pidätetään. 1 MLP:n taustaa MLP:n kuluttajana MLP Mdular Learning Prcesses Oy n timinut vudesta

Lisätiedot

Vastuukäyttäjän tehtävät

Vastuukäyttäjän tehtävät Vastuukäyttäjän tehtävät 22.3.2013 Satu Hrnbrg Opetus- ja kulttuuriministeriön tiedte 3/500/2013 Kulutuksen järjestäjä nimeää 2-6 vastuukäyttäjää, jiden tehtäviä vat Perehtyminen rganisaati-, kulutustarjnta-

Lisätiedot

Koonti HYYn puheenjohtajaseminaarista 25.2.2014

Koonti HYYn puheenjohtajaseminaarista 25.2.2014 Knti HYYn puheenjhtajaseminaarista 25.2.2014 Hallituksen ryhmäyttäminen ja mtivinti Vetäjinä Kerttu Kaikknen ja Jyrki Erikssn Hallituksen ryhmäyttäminen ja mtivinti -ryhmän tarkituksena li antaa puheenjhtajille

Lisätiedot

Nuorten ja aikuisten harrasteliikunta - teemaryhmän tapaaminen 4.6.2015. Liikkujan polku -verkosto

Nuorten ja aikuisten harrasteliikunta - teemaryhmän tapaaminen 4.6.2015. Liikkujan polku -verkosto Nurten ja aikuisten harrasteliikunta - teemaryhmän tapaaminen 4.6.2015 Liikkujan plku -verkst Iltapäivän hjelma Kuulumisten vaiht Viestintä aiheen jatka: uudistuneet nurten ja aikuisten harrasteliikunnan

Lisätiedot