Verkostoituneen tuotekehityksen taustaa
|
|
- Kirsi-Kaisa Mikkola
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Verkostoituneen tuotekehityksen taustaa /TMA Taustaa verkostoitumiselle tuotekehityksessä Verkostoituneen tuotekehityksen taustalla ei ole yhtä ainoaa ilmiötä tai kehityssuuntaa, vaan siihen liittyy monia asioita, kuten esimerkiksi: ulkoistaminen tuotekehitys tuotannon perässä ydintoimintoihin keskittyessä globaalit markkinat kohdemarkkinoiden tarpeet ja tuotannon mukana nopeutuneet tuotesyklit, uudet teknologiat ja laajennetut tuotteet yhtäaikainen joustavuuden ja kasvun lisäämispyrkimykset parhaan osaamisen kokoaminen tunnustaminen, ettei kaikki voi löytyä yhdestä yrityksestä julkisuus uutena markkinoiden luomistapana salailun sijasta Haasteita tuotekehitysverkostoitumiselle Tuotekehitysverkostojen hyödyntämisessä löytyy useita eritasoisia haasteita, kuten: Tuotekehitys nähty perinteisesti ydinkompetenssina vaikea tunnustaa myös muiden osaamisen taso Kallis hinta - harjoitteluvaiheessa Projektinhallinta verkostossa, pelisäännöt ja muutoksenhallinta erityisesti Luottamuksen rakentaminen hidas prosessi yhteistyön kautta Tiimityö erilaisissa kulttuuriympäristöissä Kommunikointi tavat ja protokollat Onnistuminen tuotekehitysverkostoyhteistyössä Seuraavat kolme tekijää vaaditaan verkottuneen tuotekehityksen onnistumiselle eli oikea tahtotila, tarvittavat kyvykkyydet ja oikeat partnerit. Tahtotilan löytämistä helpottaa jonkinlainen pakko, eli halutaan jotain, mihin omat voimavarat ja resurssit eivät riitä. Lisäksi yrityksellä pitää olla selkeä kuva omasta ydinosaamisestaan ja luottamus kumppanien osaamiseen niiden ydinosaamisalueella. Tarvittavissa kyvykkyyksissä korostuvat projektien johtaminen verkostossa, kommunikaatiotaidot ja sopimusjuridiikka. Etuja verkostoituneesta tuotekehityksestä Täydentävät ja korvaavat resurssit yleisin syy aloittaa Joustavuus kapasiteetin, sijainnin jne. suhteen Globaali paikallisuus Kasvumahdollisuus myös pienet globaaleille markkinoille Tarjoaman laajentaminen ratkaisujen, järjestelmien ja palvelukonseptien toimittajana Uutta osaamista mahdollisuus laajentaa teknologia- ja tuotevalikoimaa Hinta, aika ja laatu (mahdollisuuksina, ei itsestäänselvyyksinä) Tuotekehityksen verkostoitumisen liittyviä käsitteitä Seuraavana on käsitelty muutamia käsitteitä liittyen verkostoituneeseen tuotekehitykseen. Käsite Sisältö Lähteitä Avoin innovaatio open Idea innovaatioon voi tulla innovaation toteuttavan Chesbrough 2003 innovation yrityksen ulkopuolelta. Demokraattinen innovaatio Käyttäjäinnovaattorit user innovators Hyödynnetään käyttäjien innovatiivisuutta: 1) tarjotaan käyttäjien suunnittelemia tuotteita kaupallisesti tai tarjotaan valmistusta tietyille käyttäjille, 2) tarjotaan käyttäjille tuotekehitystyökaluja tai platformeja helpottamaan von Hippel 2005
2 innovointia, 3) myydään käyttäjien innovaatioita täydentäviä tuotteita tai palveluja Globaali tuotekehitys global product development, GPD Halvemman hinnan ja teknologisen tietämyksen perässä maailmalle hajaantunut tuotekehitys. Eri muodot: 1. Eppinger ja Chitkara 2006 ulkoistaminen outsourcing tuotekehitysresurssit kolmannella osapuolelle lähellä local outsourcing tai kaukana. 2) offshoring ulkoistaminen, jossa resurssit sijaitsevat LC- maissa 3) captive offshoring yrityksen itsensä perustama tuotekehitysyksikkö LC-maassa Johtavat käyttäjät - Lead-user Tuotekehitystä yhdessä johtavien käyttäjien kanssa von Hippel 1988 Orkesterointi - orchestration Kehitys- ja toimittajaverkoston hallinta Möller ja Svahn 2003 Poikkifunktionaaliset tiimit - cross-functional teams Useiden yrityksen toimintojen edustus tuoteprosessissa esim. Wheelwright ja Clark 1992, McGrath 1996, Ulrich ja Rinnakkaissuunnittelu - simultaneous engineering/ concurrent engineering Strategiset allianssit strategic alliances Strategiset yhteisöt ja näiden verkostot - networks of strategic communities Toimijayhteisö communities of practice Tuotealustan hallitsija - platform leader Suunnittelu etenee samanaikaisesti myös toimittajaverkostossa Eppinger 2000 Prasad 1996 Saman toimialan teknologian ja standardien kehitys Tidd 1995 Innovatiivisten yritykset (erityisesti japanilaiset) yhdistävät strategisten yhteisöjen ympäri omaa ja muita organisaatioita levinnyttä supertietämystä ilman täyttä kontrollia. Strategisten yhteisöjen tietoa syntetisoivat yhteisöjen vetäjät käymällä jatkuvaa dialogia eri yhteisöjen välillä. Toimijayhteisön jäsenet jakavat tietämystään. Yhteisöt voivat ylittää organisaation rajoja. Tuotealustan hallitsijat ovat innovaatioissa riippuvaisia muiden yritysten kehitystyöstä. Ne niin kuin täydentävät innovaattorit tarvitsevat toisiaan ja läheistä yhteistyötä. Kodama 2005a ja 2005b Wenger ja Snyder 2000 Gawer ja Cusumano 2002 Uudistamisverkko Yritysverkko, jonka tavoitteena tuote- tai prosessikehitys. Möller ja kumppanit 2004 Virtuaaliyritys virtual enterprise Pysyvä itsenäisten yritysten verkosto perustuen määräaikaiseen yhteistyöhön tuotteiden asiakasräätälöinnissä jakaen tehokkaasti osaamisia, kustannuksia jne. esim. Weisenfeld ja kumppanit 2001, Chesbrough ja Teece 1996 Alihankinta Teknologiayhteistyö T&Kyhteistyö Innovaatiopartnerit Teknologiamarkkinat Kuva 1. Erilaisia tuotekehityksen toteutusmuotoja. Verkostoitumismuotoja tuotekehityksessä Tuotekehityksen verkottuminen voidaan ymmärtää usealla eri tavalla sen laajuuden, strategisen tärkeyden ja verkostokumppanien perusteella sekä sen mukaan, koskeeko yhteistyö tutkimus- vai kehitysvaihetta. Lisäksi tuotekehitysverkostoja luokitellaan sopimusteknisen toteutuksen ja
3 omistuksellisuuden mukaan, esimerkiksi onko kyse yhteisyrityksestä, tutkimuskonsortiosta, normaalista palvelun toimittamisesta jne. Yhteistyön laajuus ja kesto vaihtelevat myös strategisista alliansseista yhden projektin mittaisiin yhteistyösopimuksiin. Narula (2001) jakaa yhtä yritystä laajemman tuotekehityksen kahteen luokkaan: ulkoiseen ja näennäisulkoiseen. Ulkoinen tuotekehitys sisältää lisensoinnin, tuotekehityssopimukset, ulkoistamisen ja asiakastoimittajasuhteet. Näennäisulkoisen muodostavat sen sijaan strategiset alianssit. Kuvassa 1 on esitetty erilaisia tuotekehitysyhteistyömuotoja yrityksen oman tuotekehityksen rinnalla. Tuotekehitysverkostot tutkimusten valossa Tuotekehitysverkostojen tutkimus perustuu yleiseen yritysverkostojen tutkimusperinteeseen Jarillon (1988) strategisista verkoista virtuaaliyrityksiin (esim. Chesbrough ja Teece 1996). Verkosto tutkimuksissa korostuu verkoston tuomien hyötyjen ja riskien etsiminen. Tuotekehityksen luonteeseen liittyy muita yritysverkostoja vieläkin enemmän uuden luominen ja oppiminen, vaikka nämä omat kaikissa yritysverkostoissa merkittäviä seikkoja. Lyhytjänteisen tehokkuuden lisäyksen lisäksi tuotekehitysverkostoyhteistyössä tulee huomioida myös pidemmän aikavälin oppimisenlisäämisvaikutukset (esim. Sobrero ja Roberts 2001). Tuotekehitysverkostojen tutkimus koskee erityisesti yhteisyrityksiä sekä yhden yrityksen tuotekehityksen eri yksiköitä. Hagedoorn (2002) totesi tutkiessaan tuotekehitysverkostojen trendejä ja muotoja, että yhteisyritykset ovat yksi vanhemmista muodoista, mutta niiden suosio on laskenut niiden suuren epäonnistumisasteen ja suurten organisatoristen kustannuksien takia. Ei pääomaa vaativat, sopimukselliset tuotekehitysyhteistyömuodot ja yhteistyösopimukset ovat tulleet suosituimmiksi malleiksi. Tutkimuksissa on myös todettu, että kaikkein suurivolyymisimmat ja suurimmat kehitysresurssit omaavat yritykset ovat kaikkein aktiivisimpia T&K-partnereita (esim. Miotti & Sachwald 2003 ja Eisenhardt & Schoohoven 1996). Oma vahva tuotekehitys tekee heistä houkuttelevia yhteistyökumppaneita ja mahdollistaa parhaan hyödyn yhteistyöstä (myös Veugelers 1997). Viime vuosina on kehittynyt tutkimussuunta, jossa tarkastellaan verkoston oppimista tuotekehitysverkostoissa. Esimerkiksi Chen (2005) toteaa, että sisäiset kehitysprojektit rohkaisevat lisäämään synteettistä oppimista (esim. tiimitasolla kuinka asioita tehdään) ja kehittävät arkkitehtuurista (esim. eri osasten linkittymistä ja yhteensopimista) ja hiljaista tietämystä. Ulkoistetuissa kehitysprojekteissa ja yhteisyrityksissä tapahtuu pääsääntöisesti analyyttistä oppimista yksilötasolla, komponenttitason ja expliciittisen tietämyksen kehittämistä. Sobrero ja Roberts (2001) ovat luokitelleet valmistajan ja alihankkijan tuotekehityssuhteet neljään luokkaan: A) perinteiset alihankintasuhteet, joissa alihankkija saa valmiit kuvat ja ohjeet. B) integroitu alihankkija kokonaisuuksista, jotka vaikuttavat myös muihin projektin osiin C) kehittyneet alihankkijat saavat vaikuttaa projektikokonaisuuteen ehdottamalla osakokonaisuuden ratkaisuehdotuksen tietyin rajoituksin D) mustan laatikon alihankinnassa toimittaja vastaa kokonaisuuden kannalta kriittisen komponentin tai moduulin niin suunnittelukonseptista kuin koko ongelmanratkaisusta Lähteet Chen, S. (2005) Task partitioning in new product development teams: A knowledge and learning perspective. Journal of Technology Management. Vol. 22. pp Chesbrough, H. (2003) Open Innovation: The New Imperative for Creating and Profiting from Technology. Harvard Business School Press. Boston, USA. 272 p.
4 Chesbrough, H. W., Teece D.J. (1996) When is virtual virtuous? Harward Business Review. No. 1. pp Chiesa, V. (2000) Global R&D Project Management and Organization: A Taxonomy, Journal of Innovation Management, Vol. 17. pp Gawer, A., Cusumano, M. (2002) Platform Leadership. How Intel, Microsoft, and Cisco Drive Industry Innovation, Boston: Harvard Business School Press. Eisenhardt, K., Schoonhoven, C. (1996) Resource-based View of Strategic Alliance Formation: Strategic and Social Effects in Entrepreneurial Firms. Organization Sience, Vol. 7. pp Eppinger, S. D., Chitkara, A. R. (2006) The New Practice of Global Product Developmen. MIT Sloan Management Review. Summer pp Hagedoorn, J. (2002) Inter-firm R&D Partnerships: an Overview of Major Trends and Patterns Since 1960, Research Policy. Vol. 31. No. 4. pp Jarillo, J.C. (1988) On strategic networks. Strategic Management Journal. Vol. 9. pp Kodama, M. (2005 a) How two Japanese high-tech companies achieved rapid innovation via strategic community networks. Strategy & Leadership. Vol. 33. No. 6, pp Kodama, M. (2005 b) Knowledge Creation through Networked Strategic Communities Case Studies on New Product Development in Japanese Companies. Long Range Plannin. Vol. 38. pp McGrath, M.E. edit. (1996) Setting the PACE in Product Development, Rev. ed. Boston: Butterworth-Heinemann. Miller, W., Morris, L. (1998) Fourth Generation R&D Managing Knowledge, Technology, and Innovation, New York: Wiley. Miotti, L., Sachwald, F. (2003) Co-operative R&D: Why and With Whom? An Integrated Framework of Analysis, Research Policy. Vol. 32. No. 8. pp Möller K., Rajala A., Svahn S. (2004) Tulevaisuutena liiketoimintaverkot johtaminen ja arvonluonti. Teknologiateollisuuden julkaisuja nro 11/2004. Teknova, Tampere. 240 s. Möller, K., Svahn, S. (2003) Managing Strategic Nets: A Capability Perspective, Marketing Theory. Vol 3. No 2. pp Narula, R. (2001) Choosing Between Internal and Non-internal R&D Activities: Some Technological and Economic Factors. Technology Analysis & Strategic Management, Vol. 13 No 3. pp Prasad, B. (1996) Concurrent Engineering Fundamentals. Integrated Product and Process Organization, Vol 1. New Jersey: Prentice Hall. Sobrero, M., Roberts, E. B. (2001) The Trade-off Between Efficiency and Learning in Interorganizational Relationships for Product Development. Management Science. Vol. 47. No. 4, pp Ulrich, K. T. Eppinger S. D., (2000) Product Design and Development. 2nd ed., New York: McGraw-Hill. von Hippel, E. (1988) The Sources of Innovation, New York: Oxford University Press. von Hippel, E. (2005) Democratizing Innovation. Cambridge: The MIT Press. USA. p Veugelers, R. (1997) Internal R&D Expenditures and External Technology Sourcing. Research Policy, Vol. 26. No 3. pp Weisenfeld, U., Reeves, J.C., Hunck-Meiswinkel A. (2001) Technology management and collaboration profile: virtual companies and industrial platforms in the high-tech biotechnology industries. R&D Management. Vol. 31. No. 1. pp Wenger, E. and Snyder, W. M. (2000) Communities of Practice: the Organizational Frontier, Harvard Business Review, January-February, pp
5 Wheelwright, S. C., Clark, K. B. (1992) Revolutionizing Product Development. Quantum leaps in speed, efficiency, and quality, New York: The Free Press. Yoshimura, M., Izui, K., Kida, K. (2005) Decision Support System for Selecting Collaborative Product Development partners. Concurrent Engineering: Research and Applications. Vol. 13. No. 1, pp
Mikkelin ammattikorkeakoulun ja Mikkelin Teatterin välinen strateginen kumppanuus alueellisen yhteistyön ja oppimisen muotona
Mikkelin ammattikorkeakoulun ja Mikkelin Teatterin välinen strateginen kumppanuus alueellisen yhteistyön ja oppimisen muotona 25.11.2011 Eeva Kuoppala Tutkimuskysymykset: 1) Miten MAMK:n ja Teatterin välinen
LisätiedotKuinka rakentaa globaaleja verkostoja - kommenttipuheenvuoro
Suomalaiset pk-yritykset kasvavat globaalissa taloudessa 25.11.2008 Kuinka rakentaa globaaleja verkostoja - kommenttipuheenvuoro Tuija Mainela, professori, KTT Oulun yliopisto, Markkinoinnin laitos Kansainvälistyminen
LisätiedotYrityksen informaatio- ja toimintoprosessien optimointi
Yrityksen informaatio- ja toimintoprosessien optimointi V-S Teknologiateollisuus ry vaalikokous 10.11.2008 Thomas Westerholm Åbo Akademi PBI Research Institute Teknologisen kehityksen taustalla Copyright
LisätiedotTuotantotalouden tutkinto-ohjelma Korvavuusluettelo, päivitetty
Tuotantotalouden tutkinto-ohjelma Korvavuusluettelo, päivitetty 8.8.2011 1(7) TU-91 STRATEGINEN JOHTAMINEN Korvattava Korvaava Korvaava Korvaava Korvaava TU-91.100C Avoin koodi strategian ja kansainvälisen
LisätiedotPalveluliiketoimintaa verkostoitumalla
2009-2011 Palveluliiketoimintaa verkostoitumalla Mekatroniikkaklusterin vuosiseminaari Lahti 16.12.2010 Esitys pohjautuu hankkeeseen: VersO Vuorovaikutteinen palvelukehitys verkostossa Taru Hakanen, tutkija
LisätiedotYliopisto: Open Innovationin lähde, Crowdsourcingin resurssi vai jotain ihan muuta? Olli Kuismanen Innovaatioasiamies Tampereen yliopisto
Yliopisto: Open Innovationin lähde, Crowdsourcingin resurssi vai jotain ihan muuta? Olli Kuismanen Innovaatioasiamies Tampereen yliopisto Yhteisen keskustelun rakenne Alkuajatukset Open Innovation? Crowdsourcing?
LisätiedotTeknologiatrendit. Nyt. Olli Martikainen Oulun yliopisto ETLA
Teknologiatrendit. Nyt. Olli Martikainen Oulun yliopisto ETLA 20.01.2004 Sisältö Kolmas teollinen vallankumous Tietotekniikan diffuusiovaihe Tietoliikenteen näkymät Suomesta johtava soveltaja? Johtopäätökset
LisätiedotBIMin mahdollisuudet hukan poistossa ja arvonluonnissa LCIFIN Vuosiseminaari 30.5.2012
BIMin mahdollisuudet hukan poistossa ja arvonluonnissa LCIFIN Vuosiseminaari 30.5.2012 RIL tietomallitoimikunta LCI Finland Aalto-yliopisto Tampereen teknillisen yliopisto ja Oulun yliopisto Tietomallien
LisätiedotTeollinen markkinointi ja kansainvälinen liiketoiminta. Pääaineen esittely
Teollinen markkinointi ja kansainvälinen liiketoiminta Pääaineen esittely Teollinen markkinointi ja kansainvälinen liiketoiminta Pääaineen opiskelijat käyvät sekä markkinoinnin että kansainvälisen liiketoiminnan
LisätiedotPÄÄAINEENA TUOTANTOTALOUS
PÄÄAINEENA TUOTANTOTALOUS University Teacher Katariina Pukkila-Palmunen Industrial Management Department of Production Faculty of Technology University of Vaasa Tuotantotalouden yksikkö 1/2 Ammattilaisia
LisätiedotTeollinen markkinointi ja kansainvälinen liiketoiminta. Pääaineinfo 10.3.2015 4301+02 klo 12:15-14
Teollinen markkinointi ja kansainvälinen liiketoiminta Pääaineinfo 10.3.2015 4301+02 klo 12:15-14 Teollinen markkinointi ja kansainvälinen liiketoiminta Pääaineen opiskelijat käyvät sekä markkinoinnin
LisätiedotTietojärjestelmä uusiksi? Toimijaverkostot, niiden haasteet ja ratkaisut
Tietojärjestelmä uusiksi? Toimijaverkostot, niiden haasteet ja ratkaisut Samuli Pekkola Aki Alanne Taru Salmimaa Novi Research Center Tampereen teknillinen yliopisto Sisältö tausta, motiivi ja konteksti
LisätiedotInnovaatioiden kolmas aalto
Innovaatioiden kolmas aalto TeliaSonera Finland Oyj 4.4.2005 Olli Martikainen Oulun yliopisto Elinkeinoelämän tutkimuslaitos (ETLA) Sisältö Miten innovaatiot syntyivät Telealan näkymä 1994 - Kolmas aalto
LisätiedotTekes the Finnish Funding Agency for Technology and Innovation. Copyright Tekes
Tekes the Finnish Funding Agency for Technology and Innovation DM 607668 03-2011 Expertise and networks for innovations Tekes services Funding for innovative R&D and business Networking Finnish and global
LisätiedotInnovative and responsible public procurement Urban Agenda kumppanuusryhmä. public-procurement
Innovative and responsible public procurement Urban Agenda kumppanuusryhmä https://ec.europa.eu/futurium/en/ public-procurement Julkiset hankinnat liittyvät moneen Konsortio Lähtökohdat ja tavoitteet Every
LisätiedotProAgria. Opportunities For Success
ProAgria Opportunities For Success Association of ProAgria Centres and ProAgria Centres 11 regional Finnish ProAgria Centres offer their members Leadership-, planning-, monitoring-, development- and consulting
LisätiedotKäyttäjäkeskeisen suunnittelun periaatteet ja prosessit
Käyttäjäkeskeisen suunnittelun periaatteet ja prosessit Kurssilla: Johdatus käyttäjäkeskeiseen tuotekehitykseen 23.1.2008 Johanna Viitanen johanna.viitanen@soberit.hut.fi Luennon aiheet Tuotekehityksen
LisätiedotCMMI CMMI CMM -> CMMI. CMM Capability Maturity Model. Sami Kollanus TJTA330 Ohjelmistotuotanto
CMM Capability Maturity Model CMMI Sami Kollanus TJTA330 Ohjelmistotuotanto 16.1.2007 Software Engineering Institute (SEI) www.sei.cmu.edu Perustettu vuonna 1984 Carnegie Mellon University 1985 SEI aloitti
LisätiedotPalvelut metsäalalla tunnistamaton mahdollisuus biotaloudelle?
SMS Metsätieteen päivä 2014 Metsäekonomistiklubi Uutta metsäekonomista tutkimusta Palvelut metsäalalla tunnistamaton mahdollisuus biotaloudelle? Päivi Pelli Palvelut ja palveluvaltaistuminen tunnistettu
LisätiedotAalto-yliopiston laatujärjestelmä ja auditointi. Aalto-yliopisto Inkeri Ruuska, Head of Planning & Management Support
Aalto-yliopiston laatujärjestelmä ja auditointi Aalto-yliopisto Inkeri Ruuska, Head of Planning & Management Support 16.11.2016 The quality policy principles governing the activities of Aalto University
LisätiedotORGANISAATION UUDISTUMISKYVYN KEHITTÄMINEN
LEAD13 3.9. 2013 Helsinki ORGANISAATION UUDISTUMISKYVYN KEHITTÄMINEN Prof. Aino Kianto Lappeenrannan teknillinen yliopisto aino.kianto@lut.fi Sisältö Organisaation uudistumiskyky Uudistumiskyvyn avaintekijät
LisätiedotCMM Capability Maturity Model. Software Engineering Institute (SEI) Perustettu vuonna 1984 Carnegie Mellon University
CMMI Sami Kollanus TJTA330 Ohjelmistotuotanto 13.3. CMM Capability Maturity Model Software Engineering Institute (SEI) www.sei.cmu.edu Perustettu vuonna 1984 Carnegie Mellon University 1985 SEI aloitti
LisätiedotCMMI CMM -> CMMI. CMM Capability Maturity Model. Sami Kollanus TJTA330 Ohjelmistotuotanto Software Engineering Institute (SEI)
CMMI Sami Kollanus TJTA330 Ohjelmistotuotanto 13.3. CMM Capability Maturity Model Software Engineering Institute (SEI) www.sei.cmu.edu Perustettu vuonna 1984 Carnegie Mellon University 1985 SEI aloitti
LisätiedotGlobaalisti Hajautettu Ohjelmistokehitys Mitä, Miksi & Miten? Maria Paasivaara
Globaalisti Hajautettu Ohjelmistokehitys Mitä, Miksi & Miten? Maria Paasivaara Mitä? Mitä? Yrityksen sisäinen Mitä? Yrityksen sisäinen Alihankinta Mitä? Yrityksen sisäinen Open Source -kehitys Alihankinta
LisätiedotOPPIMINEN ja SEN TUKEMINEN Supporting learning for understanding
OPPIMINEN ja SEN TUKEMINEN Supporting learning for understanding Vetäjät: Jonna Malmberg jonna.malmberg@oulu.fi Tutkimusryhmä: Oppimisen ja Koulutusteknologian Tutkimusyksikkö (LET) LET tutkii (1) Conceptual
LisätiedotAgora Center - Monitieteiset projektit
Agora Center - Monitieteiset projektit Prof. Pasi Tyrväinen Agora Center Jyväskylän yliopisto 22.2.2018 Jyväskylän yliopisto 15 000 opiskelijaa kokonaisrahoitus 211 milj. euroa 152-vuotinen (Seminaari
LisätiedotVoivatko alueyhteisöt oppia toisiltaan? Avauksia hyvän käytännön teoriaan ja metodologiaan
Voivatko alueyhteisöt oppia toisiltaan? Avauksia hyvän käytännön teoriaan ja metodologiaan Maantieteen päivät 27.10.2012 Helsingissä Seija Virkkala, Vaasan yliopisto Botnia Atlantica Institute s partners
LisätiedotTULEVAISUUDEN YHTEISKUNTAA JOHDETAAN TIEDOLLA
TULEVAISUUDEN YHTEISKUNTAA JOHDETAAN TIEDOLLA 7.11.2017 / Jyväskylä Harri Laihonen Tutkimusjohtaja, PhD, KTM AGENDA 1. Tietojohtamisen silmälasit 2. Miltä maailma näyttää näillä laseilla tänään ja huomenna?
LisätiedotVerkostojen tunnetuksi tekeminen ja hyödyntäminen
Verkostojen tunnetuksi tekeminen ja hyödyntäminen Kimmo Parhiala Suunnittelija, THL 24.2.2015 1 24.2.2015 Verkostojen tunnetuksi tekeminen ja hyödyntäminen 2 Miksi verkostot ovat tärkeitä sosiaalija terveydenhuollon
LisätiedotKuinka varmistetaan hankkeelle juuri oikea määrä resurssointia? Copyright Comia Software Oy, 2015, Kaikki oikeudet pidätetään
Kuinka varmistetaan hankkeelle juuri oikea määrä resurssointia? Jussi-Pekka Kurikka FM, yrittäjä, toimitusjohtaja, koodari, harrastajanäyttelijä Java, PHP, VBA Puh.: 020 734 1661 Email: jussi-pekka.kurikka@comiasw.com
LisätiedotMITEN SUOMALAISET YRITYKSET HYÖDYNTÄVÄT VERKOSTOJA PALVELULIIKETOIMINNAN KEHITTÄMISESSÄ? KANNATTAAKO SE?
MITEN SUOMALAISET YRITYKSET HYÖDYNTÄVÄT VERKOSTOJA PALVELULIIKETOIMINNAN KEHITTÄMISESSÄ? KANNATTAAKO SE? Dosentti Elina Jaakkola Turun kauppakorkeakoulu, Turun yliopisto Serve Research Brunch 18.9.2013
LisätiedotFUAS ja sen toiminnallisen ohjauksen malli
FUAS ja sen toiminnallisen ohjauksen malli 01.02.2012 Suomen suurin ammattikorkeakoulukokonaisuus FUAS toimii Helsingin laajalla metropolialueella Opiskelijoita 21.000 HAMK LAMK Henkilöstöä 1.700 Liikevaihto
LisätiedotTuotekehitysverkoston läpimenoajan lyhentäminen tuotemuutostenhallinnalla ja verkoston tietojärjestelmien integroinnilla
Tuotekehitysverkoston läpimenoajan lyhentäminen tuotemuutostenhallinnalla ja verkoston tietojärjestelmien integroinnilla Yhteenveto NetData-tutkimusprojektin tuloksista http://www.soberit.hut.fi/netdata/
LisätiedotFimecc - Mahdollisuus metallialalle. Fimecc, CTO Seppo Tikkanen
Fimecc - Mahdollisuus metallialalle Fimecc, CTO Seppo Tikkanen Fimecc Oy FIMECC Oy on metallituotteet ja koneenrakennusalan strategisen huippuosaamisen keskittymä. Tehtävänä on valmistella ja koordinoida
LisätiedotEGN Leadership. Online-oppimisympäristö ja kollegaryhmä johtamisen kehittämiseen - yhteistyössä EGN & Harvard Business Publishing IN PARTNERSHIP WITH
EGN Leadership Online-oppimisympäristö ja kollegaryhmä johtamisen kehittämiseen - yhteistyössä EGN & Harvard Business Publishing IN PARTNERSHIP WITH Otatko unelmasi vakavasti? Johtajana tai asiantuntijana
LisätiedotStrategiset kyvykkyydet robotiikan aikakaudella
Strategiset kyvykkyydet robotiikan aikakaudella Paula Kilpinen, Toimitusjohtaja, HRM Partners, Tutkijatohtori, Aalto-yliopiston Kauppakorkeakoulu, Johtamisen laitos CEOs top concerns Improving organizational
LisätiedotVerkostojen tehokas tiedonhallinta
Tieto Corporation Verkostojen tehokas tiedonhallinta Value Networks 3.9.2014 Risto Raunio Head of Lean System Tieto, Manufacturing risto.raunio@tieto.com Sisältö Mihin verkostoitumisella pyritään Verkoston
LisätiedotHyvän työelämän eväät - Johtamisella vaikutetaan jaksamiseen
Hyvän työelämän eväät - Johtamisella vaikutetaan jaksamiseen Juha Sipilä Hyvinvointia työelämään -seminaari 12.10.2013 Kaikki alkaa ajatuksesta Luomisen prosessi koostuu kolmesta osatekijästä: 1) Kaikki
LisätiedotCase työpaja: Botnia. TM21 Sidosryhmät ja moraalinen vastuu 10. 11. 2009 Pia Lotila
Case työpaja: Botnia TM21 Sidosryhmät ja moraalinen vastuu 10. 11. 2009 Pia Lotila Case opetuksen tavoitteet Perustuu keskusteluun: omien näkemysten esittäminen ja toisten kuunteleminen Tiedon soveltaminen
LisätiedotII Voitto-seminaari Konseptointivaihe 01.04.04
II Voitto-seminaari Konseptointivaihe 01.04.04 08.45-09.00 Kahvi Voitto II seminaariohjelma 01.04.04 09.00-09.15 Tuotekonseptoinnin haasteet/ VTT Tiina Apilo 09.15-09.30 Konseptoinnin eri tasot/ TKK Matti
LisätiedotKilpailukyky, johtaminen ja uusi tietotekniikka. Mika Okkola, liiketoimintajohtaja, Microsoft Oy
Kilpailukyky, johtaminen ja uusi tietotekniikka Mika Okkola, liiketoimintajohtaja, Microsoft Oy k Agenda Kansallinen kilpailukyky: Tietoalojen kasvu ja kilpailukyky Liiketoiminnan odotukset tietohallinnolle:
LisätiedotRikasta Pohjoista 2019 Uudistuva teollisuus Teollisten innovaatioiden tulevaisuus
Rikasta Pohjoista 2019 Uudistuva teollisuus Teollisten innovaatioiden tulevaisuus Harri Haapasalo Tuotantotalouden professori Tuotannollisen yrityksen johtaminen, tuotekehitys ja innovaatiotoiminta harri.haapasalo@oulu.fi
LisätiedotErkki Antila Teknillinen tiedekunta
9.10. 2012 Toimintakatsaus ja vuorovaikutussuhteet Erkki Antila Teknillinen tiedekunta Asialista Teknillinen tiedekunta Strategia Painoalat Koulutus ja tutkimus Koulutusohjelmat Tutkimustoiminta Tutkimusalusta
LisätiedotFROM VISION TO CRITERIA: PLANNING SUSTAINABLE TOURISM DESTINATIONS Case Ylläs Lapland
FROM VISION TO CRITERIA: PLANNING SUSTAINABLE TOURISM DESTINATIONS Case Ylläs Lapland Tiina Merikoski, Landscape Architect (M.Sc) Aalto University School of Science and Technology Department of Architecture
LisätiedotProsessien kehittäminen. Prosessien parantaminen. Eri mallien vertailua. Useita eri malleja. Mitä kehitetään?
Prosessien kehittäminen Prosessien parantaminen Sami Kollanus TJTA330 Ohjelmistotuotanto 21.2.2007 Mitä kehitetään? CMMI, SPICE yms. Miten kehittämishanke saadaan toteutettua? Organisaation kehittämisen
LisätiedotDIGITAL MARKETING LANDSCAPE. Maatalous-metsätieteellinen tiedekunta
DIGITAL MARKETING LANDSCAPE Mobile marketing, services and games MOBILE TECHNOLOGIES Handset technologies Network technologies Application technologies INTRODUCTION TO MOBILE TECHNOLOGIES COMPANY PERSPECTIVE
LisätiedotW. Chan Kim Renée Mauborgne SINISEN MEREN STRATEGIA
W. Chan Kim Renée Mauborgne SINISEN MEREN STRATEGIA Talentum Helsinki 2005 Ystävyydelle ja perheillemme, jotka lisäävät mielekkyyttä maailmaamme. The title of the original edition is Blue Ocean Strategy
LisätiedotPaneelitoiminta osana arviointiprosessia. Tuomo Suortti Strategiset tutkimusavaukset info
Paneelitoiminta osana arviointiprosessia Tuomo Suortti Strategiset tutkimusavaukset info 28.1.2014 Paneeliarviointi osana strategisten tutkimusavausehdotusten arviointiprosessia Tekes pyytää suosituksen
LisätiedotMiten Time to Profit on toteutettu yritysten tuotekehitysprojekteissa?
Miten Time to Profit on toteutettu yritysten tuotekehitysprojekteissa? Väitän että puutteellisesti. Tuotekehityksen tavoite on harvoin Time to Profit. Tomi Kankainen M.Sc. (Konetekniikka / TTY) M.A. (Teollinen
LisätiedotCIO muutosjohtajana yli organisaatiorajojen
CIO muutosjohtajana yli organisaatiorajojen 03.06.2009 Antti Koskelin CIO Konecranes Group 2009 Konecranes Plc. All rights Konecranes overview Business Agenda CIO Agenda Mindset for modern CIO Konecranes
LisätiedotMATKAILUALAN TIETEELLISIÄ LEHTIÄ julkaisufoorumin tasoluokittain
MATKAILUALAN TIETEELLISIÄ LEHTIÄ julkaisufoorumin tasoluokittain 11042014 Julkaisufoorumin päivitysten vuoksi tasoluokka kannattaa aina tarkistaa julkaisufoorumin julkaisukanavan haku -sivulta: http://www.tsv.fi/julkaisufoorumi/haku.php?lang
LisätiedotCollaborative & Co-Creative Design in the Semogen -projects
1 Collaborative & Co-Creative Design in the Semogen -projects Pekka Ranta Project Manager -research group, Intelligent Information Systems Laboratory 2 Semogen -project Supporting design of a machine system
LisätiedotKaksoistutkintoyhteistyö venäläisten yliopistojen kanssa
Kaksoistutkintoyhteistyö venäläisten yliopistojen kanssa Tulokset, mahdollisuudet ja haasteet KV-Kevätpäivät 22.5.2012 LAHTI Janne Hokkanen Director for International Affairs Lappeenranta University of
LisätiedotLiiketoimintaverkot ja johtaminen
Liiketoimintaverkot ja johtaminen Henry-seminaari 2003 Kristian Möller ja ValueNet Group Helsingin kauppakorkeakoulu Markkinointi moller@hkkk.fi ValueNet-tutkimusryhmän tavoitteet Tunnistaa strategisten
Lisätiedotpunainen lanka - Kehitysjohtaja Mcompetence Oy 20.3.2012 markokesti.com Työhyvinvoinnin kohtaamispaikka Sykettätyöhön.
Henkilöstötuottavuuden punainen lanka - työhyvinvoinnilla tuottavuutta Marko Kesti Kehitysjohtaja Mcompetence Oy 20.3.2012 Ota yhteyttä ja seuraa blogiani: markokesti.com Työhyvinvoinnin kohtaamispaikka
LisätiedotWinshuttle Transactionin käyttökokemuksia SAP Retailissä. 6.11.2014 Tarja Karhapää, Tieto
Winshuttle Transactionin käyttökokemuksia SAP Retailissä 6.11.2014 Tarja Karhapää, Tieto Tiedon SAP palvelut Tieto on Suomessa yksi kolmesta suurimmasta SAP ERP toimittajasta Tieto palvelee yli 300 000
LisätiedotPakko ei ole keksintöjen äiti: teknologian ja sääntelyn epäpyhästä yhteydestä
Pakko ei ole keksintöjen äiti: teknologian ja sääntelyn epäpyhästä yhteydestä Janne M. Korhonen / janne.m.korhonen@aalto.fi / jmkorhonen.net 38. Ilmansuojelupäivät, Lappeenranta, 20.8.2013 Ympäristönsuojelusta
LisätiedotSOTE-AKATEMIA TEKNOLOGISEN MURROKSEN JOHTAMINEN SOTE-ALALLA
SOTE-AKATEMIA TEKNOLOGISEN MURROKSEN JOHTAMINEN SOTE-ALALLA Tule oppimaan parhaat käytännöt teknologisen murroksen johtamiseen sekä digitalisaation ja uusimman teknologian hyödyntämiseen sosiaali- ja terveydenhuollossa!
LisätiedotKonsultointialan tulevaisuuden näkymät ja haasteet. 12.5.2016/Matti Mannonen
Konsultointialan tulevaisuuden näkymät ja haasteet 12.5.2016/Matti Mannonen M Suunnittelu- ja konsultointiyritykset kasvavat ja työllistävät Suomessa erittäin haastavassa toimintaympäristössä 250 225 200
LisätiedotFor tough jobs. Saavutetut hyödyt verkostoitumisesta. Timo Rask, President Supply Line
For tough jobs Saavutetut hyödyt verkostoitumisesta Timo Rask, President Supply Line 1 Business 2 Normet Today Net sales 90M (2009), 107M (2008) Personnel over 540 Establishment of Own Distribution Units
LisätiedotToimittajan Osaamisen Kehittäminen
Toimittajan Osaamisen Kehittäminen Supplier development in SME network learning strategies for competitive advantage Vesa Kilpi & Harri Lorentz 12/5/2014 TUTKIMUKSEN TAUSTAA Teema: Tutkimuksessa tarkastellaan
LisätiedotSOA SIG SOA Tuotetoimittajan näkökulma
SOA SIG SOA Tuotetoimittajan näkökulma 12.11.2007 Kimmo Kaskikallio IT Architect Sisältö IBM SOA Palveluiden elinkaarimalli IBM Tuotteet elinkaarimallin tukena Palvelukeskeinen arkkitehtuuri (SOA) Eri
LisätiedotVisualisointi informaatioverkostojen 2011-2012. Opintoneuvoja Pekka Siika-aho 24.11.2011 (päivitys mm. Janne Käen visualisoinnin pohjalta)
Visualisointi informaatioverkostojen opinto-oppaasta 2011-2012 Opintoneuvoja Pekka Siika-aho 24.11.2011 (päivitys mm. Janne Käen visualisoinnin pohjalta) Diplomi-insinöörin tutkinto (DI, 120 op) Diplomityö
LisätiedotTeknologiaosaamisen johtamisen koulutus (YATJAI15A3)
Hämeen Ammattikorkeakoulu Teknologiaosaamisen johtamisen koulutus (YATJAI15A3) code name 1 2 sum YATJA15APROFILOIVA-1000 PROFILOIVA 85 YATJA15AYTJ01-1000 Toimintaympäristön muutos 10 YTJ0101 Societal Change
LisätiedotSmart specialisation for regions and international collaboration Smart Pilots Seminar
Smart specialisation for regions and international collaboration Smart Pilots Seminar 23.5.2017 Krista Taipale Head of Internaltional Affairs Helsinki-Uusimaa Regional Council Internationalisation
Lisätiedot7. Product-line architectures
7. Product-line architectures 7.1 Introduction 7.2 Product-line basics 7.3 Layered style for product-lines 7.4 Variability management 7.5 Benefits and problems with product-lines 1 Short history of software
LisätiedotTU-9270 Verkostojen perusteet Organisaatioverkostot. Stina Giesecke Otto Mäkelä Eila Järvenpää
TU-9270 Verkostojen perusteet Organisaatioverkostot Stina Giesecke Otto Mäkelä Eila Järvenpää 31.10.2016 Verkostotalouden osatekijöitä Tuotteiden/palveluiden kysyntä ja tarjonta Uudet tuotantotavat, uudet
LisätiedotDOB Datasta oivalluksia ja bisnestä
DOB Datasta oivalluksia ja bisnestä 23.3.2017 Outi Kinnunen 1. Yhteiskehittäminen ketteryyttä liiketoimintaan 2. CoCo Tool Kit yhteiskehittämisen työkalu 3. Pelataan yhdessä kädet saveen 4. Tulokset ja
LisätiedotOSAAMMEKO KAIKEN TÄMÄN?
1 OSAAMMEKO KAIKEN TÄMÄN? MITÄ UUTTA OSAAMISTA TARVITSEMME? MITEN TEEMME OSAAMISEN KEHITTÄMISESTÄ OSAN ARKEA? TEEMA: OSAAMISEN JOHTAMINEN 2 3 ERITYYPPISET OSAAMISET KYNNYSOSAAMISET - Perusosaamiset - yhteisiä
LisätiedotTuloksia ja kokemuksia / results and experiences
EUROPEAN REGIONAL DEVELOPMENT FUND INTERREG IVC 2007-2013 interregional cooperation across Europe Tuloksia ja kokemuksia / results and experiences Interreg IVC/ Interreg Europe 26 May 2015, Helsinki INTERREG
LisätiedotKasvuyrityksen tuotekehitysportfolion optimointi (valmiin työn esittely)
Kasvuyrityksen tuotekehitysportfolion optimointi (valmiin työn esittely) Santtu Saijets 16.6.2014 Ohjaaja: Juuso Liesiö Valvoja: Ahti Salo Työn saa tallentaa ja julkistaa Aalto-yliopiston avoimilla verkkosivuilla.
LisätiedotTEOLLINEN KILPAILUKYKY PALAAKO TUOTANTO SUOMEEN?
TEOLLINEN KILPAILUKYKY PALAAKO TUOTANTO SUOMEEN? 8.2.2016 Professori Jussi Heikkilä, jussi.heikkila@tut.fi Tuotannon strateginen ja operatiivinen johtaminen Tuotannon operatiivisen johtamisen keskeiset
LisätiedotAvoimen datan liiketoimintamallit. Matti Rossi, Aalto University School of Business
Avoimen datan liiketoimintamallit Matti Rossi, Aalto University School of Business Bio Tietojärjestelmätieteen professori Aalto-Yliopiston kauppakorkeakoulussa Vähemmistöomistaja MetaCase Consulting oy:ssä
LisätiedotINTEGROIDUT PROJEKTITOTEUTUKSET. IPT-strategiapäivä , Lauri Merikallio, Vison Alliance Partners Oy
INTEGROIDUT PROJEKTITOTEUTUKSET IPT-strategiapäivä 16.1.2014, Lauri Merikallio, Vison Alliance Partners Oy Arkipäivän pohdintaa epävarmuuksia ja riskejä sisältävien hankkeiden johtamisessa Kuka/ketkä hinnoittelevat
LisätiedotÄlykäs erikoistuminen. Kristiina Heiniemi-Pulkkinen
Älykäs erikoistuminen Kristiina Heiniemi-Pulkkinen 9.6.2015 Miksi? Perimmäisenä ajatuksena on EU rahoituksesta saatavan hyödyn kasvattaminen; kullakin alueella on omat vahvuutensa ja päällekkäisen työn
LisätiedotRakentamisen 3D-mallit hyötykäyttöön
Rakentamisen 3D-mallit hyötykäyttöön 1 BIM mallien tutkimuksen suunnat JAO, Jyväskylä, 22.05.2013 Prof. Jarmo Laitinen, TTY rakentamisen tietotekniikka Jarmo Laitinen 23.5.2013 Jarmo Laitinen 23.5.2013
LisätiedotKeskeisiä näkökulmia RCE-verkoston rakentamisessa Central viewpoints to consider when constructing RCE
Keskeisiä näkökulmia RCE-verkoston rakentamisessa Central viewpoints to consider when constructing RCE Koordinaattorin valinta ja rooli Selection and role of the coordinator Painopiste: tiede hallinto
LisätiedotInnovaatiokasvatusta kansainvälistäjille
Innovaatiokasvatusta kansainvälistäjille Kansainvälisyyden dynaamiset tilat 3.9.2015 Global Innokas toimijat Innokas-verkosto Innovatiivisen koulun toiminnan kehittäminen ja levittäminen Suomi Yli 200
LisätiedotTyöhyvinvointi ja tuottavuus
Työhyvinvointi ja tuottavuus DI HTT Marko Kesti marko.kesti@mcompetence.com EVP HRM-Performance, Mcompetence Oy Researcher, Lapin Yliopisto Tietokirjailija, Suomen tietokirjailijat ry Henkilöstö on yrityksen
LisätiedotTuotantotalouden tutkinto-ohjelma Korvavuusluettelo, päivitetty 8.8.2011
Tuotantotalouden tutkinto-ohjelma Korvavuusluettelo, päivitetty 8.8.2011 1(9) TU-53 TYÖPSYKOLOGIA JA JOHTAMINEN Korvattava Korvaava Korvaava Korvaava Korvaava Korvaava Tuo-53.106 Työpsykologian perusopintojakso
LisätiedotSCM Tuloskortti. Toimitusketjun hallinnan itsearviointi. Pekka Aaltonen Logistiikan Koulutuskeskus ECL Oy Ab 1.1.2005 alkaen LOGY Competence Oy
SCM Tuloskortti Toimitusketjun hallinnan itsearviointi Pekka Aaltonen Logistiikan Koulutuskeskus ECL Oy Ab 1.1.2005 alkaen LOGY Competence Oy SCM Tuloskortin taustaa Prof. Takao Enkawa, Tokyo Institute
LisätiedotCoRD verkostoituneen tuotekehityksen toteutus oppilaitosympäristössä
CoRD verkostoituneen tuotekehityksen toteutus oppilaitosympäristössä (2010-2013) Jari Viitala CoRD-hanke, tavoitteet 1. Suunnitella ja toteuttaa verkostotyöskentelyn toimintamalli ja - ympäristö, jotka
LisätiedotIPT-hanke: Kehitysvaihe -työpaja Työpaja 5: Kokoushotelli Gustavelund 26.-27.5.2015
Integroitujen projektitoimitusten kehittäminen johtavien tilaajien ryhmähankkeena (IPT-hanke) IPT-hanke: Kehitysvaihe -työpaja Työpaja 5: Kokoushotelli Gustavelund 26.-27.5.2015 IPT-hanke; kehitysvaihe-työpaja
LisätiedotSkene. Games Refueled. Muokkaa perustyyl. napsautt. @Games for Health, Kuopio. 2013 kari.korhonen@tekes.fi. www.tekes.fi/skene
Skene Muokkaa perustyyl. Games Refueled napsautt. @Games for Health, Kuopio Muokkaa alaotsikon perustyyliä napsautt. 2013 kari.korhonen@tekes.fi www.tekes.fi/skene 10.9.201 3 Muokkaa Skene boosts perustyyl.
LisätiedotYritysten innovaatiotoiminnan uudet haasteet
Yritysten innovaatiotoiminnan uudet haasteet Aalto yliopiston kauppakorkeakoulun tutkimus rahoittajina: TEKES, EK ja Teknologiateollisuus Erkki Ormala, Sampo Tukiainen ja Jukka Mattila http://urn.fi/urn:isbn:978-952-60-5881-8
LisätiedotConstructive Alignment in Specialisation Studies in Industrial Pharmacy in Finland
Constructive Alignment in Specialisation Studies in Industrial Pharmacy in Finland Anne Mari Juppo, Nina Katajavuori University of Helsinki Faculty of Pharmacy 23.7.2012 1 Background Pedagogic research
LisätiedotINNOCASE projekti Transfer of innovative case study approach in business education Leonardo da Vinci Programme
INNOCASE projekti Transfer of innovative case study approach in business education Leonardo da Vinci Programme INNOCASE projekti no. 2012-1-PL1-LEO05-27456 Projektin rahoittaa Euroopan Kommissio/ Lifelong
LisätiedotIndoor Environment 2011-2015
Indoor Environment 2011-2015 18.4.2013 Risto Kosonen Ohjelma on investointinäkökulmasta edennyt pääosin suunnitelman mukaisesti Työpaketti Kumulatiiviset kustannukset 1.5.2011 31.8.2012 Kumulatiiviset
LisätiedotHyvinvointistrategia miksi ja miten se kannattaa tehdä? Mikko Häikiö Kehittämispäällikkö 17.8.2010
Hyvinvointistrategia miksi ja miten se kannattaa tehdä? Mikko Häikiö Kehittämispäällikkö 17.8.2010 Suunnitelmallisuudella pyritään hallitsemaan muutosta ja hallinnan tavoitteena tulisi olla tietoinen muutos
LisätiedotStrategiset verkot ja johtaminen verkoissa. Pertti Huhtanen
Strategiset verkot ja johtaminen verkoissa Pertti Huhtanen Lukemisto: Möller K, Rajala A, Svahn, S. 2004. Tulevaisuutena liiketoimintaverkot: johtaminen ja arvonluonti Oppimistuokion rajaus ja tavoite
LisätiedotVERKOSTOYHTEISTYÖLLÄ VAIKUTTAVUUTTA Rattailla-hanke, SYKLI 8.4.2014. Professori Kirsimarja Blomqvist Lappeenrannan teknillinen yliopisto
VERKOSTOYHTEISTYÖLLÄ VAIKUTTAVUUTTA Rattailla-hanke, SYKLI 8.4.2014 Professori Kirsimarja Blomqvist Lappeenrannan teknillinen yliopisto RATTAILLA YMPÄRISTÖTIETOISUUDEN & VASTUUN KEHITTÄMINEN 1. Uusmaalaisten
LisätiedotBiotalouden liiketoiminnan kehittämisen koulutus (YABIAI15A3)
Hämeen Ammattikorkeakoulu Biotalouden liiketoiminnan kehittämisen koulutus (YABIAI15A3) code name 1 2 sum YABIA15APROFILOIVA-1000 PROFILOIVA 85 YABIA15AYTJ01-1000 Toimintaympäristön muutos 10 YTJ0101 Societal
LisätiedotSIIRTYMÄSÄÄNNÖT MAISTERIN TUTKINNON KOULUTUSOHJELMAN OPINNOISSA LUKUVUONNA
SIIRTYMÄSÄÄNNÖT MAISTERIN TUTKINNON KOULUTUSOHJELMAN OPINNOISSA LUKUVUONNA 2013 2014 KOULUTUSOHJELMAN OPINTOJEN laajuus on 84 opintopistettä, josta syventävien opintojen laajuus on vähintään 66 opintopistettä,
LisätiedotOsaamistarveraportin hyödyntäminen opetuksen suunnittelussa. Ville Kivimäki Insinööritieteiden korkeakoulu
Osaamistarveraportin hyödyntäminen opetuksen suunnittelussa Ville Kivimäki Insinööritieteiden korkeakoulu Mallista Plussaa: Tarttuvat nimet skenaarioille Tulevaisuuden ennakointia yhteistyössä eri koulutusasteiden
LisätiedotHYVÄ VAI PARAS? Organisaatiokulttuurin itsearviointi UX-näkökulmasta Teknologiapainotteisuus Käyttökeskeisyys Kokemuksellisuus
FIMECC UXUS julkaisu 27.11.2014 Maaria Nuutinen Hannamaija Määttä Maarit Halttunen Marja Liinasuo VTT Virpi Roto Aalto Arts HYVÄ VAI PARAS? Organisaatiokulttuurin itsearviointi UX-näkökulmasta Teknologiapainotteisuus
LisätiedotTuotantotalouden aineopinnot. Ville Tuomi
Tuotantotalouden aineopinnot Ville Tuomi 16.4.2018 Opintojakso / Course ECTS Basic Course in Logistics /Logistiikka, peruskurssi (TUTA2160) 5 Global Sourcing and Procurement /Kansainvälinen hankinta- ja
LisätiedotKon Verkottuminen ja alihankinta, 4 op. Kevät 2016: fokusalue: Virtuaaliyritykset"
Kon-15.4193 Verkottuminen ja alihankinta, 4 op. Kevät 2016: fokusalue: Virtuaaliyritykset" - virtuaalinen projektitiimi - agile-tilaus/toimitusketju - virtuaaliyritykset - agile-valmistus Tieto ei ole
LisätiedotCALL TO ACTION! Jos aamiaistilaisuudessa esillä olleet aiheet kiinnostavat syvemminkin niin klikkaa alta lisää ja pyydä käymään!
CALL TO ACTION! Jos aamiaistilaisuudessa esillä olleet aiheet kiinnostavat syvemminkin niin klikkaa alta lisää ja pyydä käymään! Monikanavaisen viestinnän mittaaminen: https://www.vapamedia.fi/mittaaminen/
LisätiedotSuomi innovaatioympäristönä maailman paras?
Suomi innovaatioympäristönä maailman paras? Pekka Ylä-Anttila 20.1.2011 Maailman paras? Evaluation of the Finnish National Innovation System (syksy 2009) Suomessa on edelleen hyvä ja toimiva innovaatiojärjestelmä,
LisätiedotKaupunkiseudut globaalissa innovaatiokilpailussa. Martti Launonen & Jukka Viitanen Hubconcepts Oy Finlandia-talo 14.12.2012
Kaupunkiseudut globaalissa innovaatiokilpailussa Martti Launonen & Jukka Viitanen Hubconcepts Oy Finlandia-talo 14.12.2012 20 vuoden kokemus innovaatiokeskittymien kehittämisessä 1. Vierailut ja keskustelut
Lisätiedot