HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN EDISTÄMISEN RAKENTEIDEN KEHITTÄMINEN

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN EDISTÄMISEN RAKENTEIDEN KEHITTÄMINEN"

Transkriptio

1 HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN EDISTÄMISEN RAKENTEIDEN KEHITTÄMINEN Terveempi Pohjois-Suomi, Oulun Eteläisen osahanke Peruspalvelukuntayhtymä Kallio, Kalajoen yhteistoiminta-alue ja Oulainen Peruspalvelukuntayhtymä Selänne Sosiaali- ja terveyspiiri Helmi LOPPURAPORTTI Raportin laatijat: Sinikka Haarala, Kallio Leena Ahola, Selänne Kaarina Männikkö, Helmi

2 TIIVISTELMÄ Oulun Eteläisen osahankkeessa ( ) on kehitetty Oulun Eteläisen alueen kuntien, peruspalvelukuntayhtymien ja yhteistoiminta-alueiden hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen rakenteita ja -johtamista sekä vahvistettu hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyön osaamista. Kehittämistyön tavoitteena oli hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen rakenteiden ja johtamisen kehittäminen ja vakiinnuttaminen osaksi kuntien ja yhteistoiminta-alueiden pysyvää toimintaa. Oulun Eteläisen osahankkeessa kehittämistyötä on tehty Peruspalvelukuntayhtymä Kallion, sosiaali- ja terveyspiiri Helmen ja Peruspalvelukuntayhtymä Selänteen hallinnoimissa hankeosioissa. Kallion hallinnoimaan hankeosioon ovat kuuluneet Kallion jäsenkunnat Alavieska, Nivala, Sievi ja Ylivieska sekä Kalajoen yhteistoiminta-alue (Kalajoki, Merijärvi) ja Oulainen, Selänteen hankeosioon Haapajärvi, Kärsämäki, Pyhäjärvi ja Reisjärvi sekä Helmen hankeosioon Haapavesi, Siikalatva ja Pyhäntä. Oulun Eteläisen alueen kuntiin ja yhteistoiminta-alueille on perustettu hallitusten nimeämät poikkihallinnolliset hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen (HyTE) työryhmät. HyTE-työryhmät laativat hankkeen alussa tehtyjen alueellisten hyvinvointikertomusten pohjalta kuntakohtaiset hyvinvointikertomukset, joihin kirjattiin kuntien hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen painopistealueet, tavoitteet ja konkreettiset toimenpiteet sekä määriteltiin arviointimittarit ja vastuutahot. Hyvinvointikertomukset on siirretty hankkeen aikana kehitettyyn sähköiseen hyvinvointikertomusmalliin Kallion ja Selänteen hankeosioiden kaikissa kunnissa. Helmen hankeosiossa Siikalatvan hyvinvointikertomus tehtiin suoraan sähköiseen hyvinvointikertomukseen ja muiden kuntien hyvinvointikertomukset siirretään vuoden 2011 aikana. Oulun Eteläisen osahankkeessa on järjestetty kuntien luottamushenkilöille, johtaville viranhaltijoille ja HyTE-työryhmille suunnattua hyvinvointijohtamista tukevaa koulutusta sekä sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstölle hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyön osaamista vahvistavaa koulutusta. Osahankkeessa on lisätty luottamushenkilöiden ja viranhaltijoiden valmiuksia EVA-ennakkoarviointimenetelmän käyttöön. Osahankkeen joissakin kunnissa on jo päätetty EVA-menetelmän käytöstä päätöksenteossa ja kirjattu se tavoitteena hyvinvointikertomuksiin. Oulun Eteläisen osahankkeessa hankeosion kunnissa on pilotoitu kevään 2010 aikana THL:n toteuttamana ATH-tutkimus Kallion hankeosiossa. Lisäksi TerPSkoordinaatiohanke toteutti kyselyn kansalaisten hyvinvoinnista ja palvelujärjestelmien toimivuudesta Selänteen hankeosiossa Haapajärvellä ja Helmen hankeosiossa Haapavedellä. ATH-tutkimuksen ja kansalaiskyselyn avulla on kerätty väestöryhmittäistä seurantatietoa keskeisistä ilmiöistä, joista ei saada tietoa olemassa olevista rekistereistä. Näitä ilmiöitä ovat esimerkiksi asukkaiden kokemukset terveys- ja sosiaalipalveluista sekä kunnan päätöksenteosta ja palveluiden tiedottamisesta. Hyvinvointirakenteiden ja hyvinvointityön vakiinnuttaminen kuntien ja yhteistoimintaalueiden pysyviksi käytännöiksi on tulevaisuudessa haasteellista ja tarvitsee alueellista koordinointia sekä henkilöresursointia.

3 SISÄLTÖ TIIVISTELMÄ 1. HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN EDISTÄMISEN RAKENTEIDEN KEHITTÄMISEN TAUSTAA OULUN ETELÄISEN OSAHANKE Osahankkeen toimintaympäristö Osahankkeen resurssit OSAHANKKEEN KEHITTÄMISTYÖ JA TULOKSET Tavoitteet ja tulosodotukset Hyvinvointirakenteiden kehittäminen Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen työryhmät Hyvinvointityön koordinointi Hyvinvointikertomus Ihmisiin kohdistuvien vaikutusten ennakkoarviointi Kuntien ja järjestöjen välinen yhteistyö Osaamisen kehittäminen Hyvinvointijohtamista tukeva koulutus Sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilöstön hyvinvointityötä tukeva koulutus Osahankkeen näkyvyys Osahankkeen arviointi POHDINTA LÄHTEET LIITTEET

4 4 1. HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN EDISTÄMISEN RAKENTEIDEN KEHITTÄMISEN TAUSTAA Kuntalain (1. ) mukaan kunnan keskeinen tehtävä on edistää kuntalaisten hyvinvointia. Terveyttä edistäviä päätöksiä tarvitaan kaikilta yhteiskunnan sektoreilta ja tasoilta. Kunnat voivat edistää kuntalaisten hyvinvointia hyvinvointijohtamisella, jolla tarkoitetaan väestön hyvinvoinnin näkökulmasta tehtävää strategista johtamista ja valittujen strategioiden toimeenpanoa. Hyvinvointijohtamiselle on tyypillistä se, että hyvinvoinnin haasteita pidetään yhtä tärkeinä kuin taloushaasteitakin ja että kaikki kunnassa toimivat tahot kantavat vastuuta hyvinvoinnista. (Uusitalo ym. 2003) KASTE-ohjelman rahoittama Terveempi Pohjois-Suomi -hanke (TerPS) on yksi Pohjois- Pohjanmaan hyvinvointiohjelman kärkihankkeista. Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin hallinnoima TerPS-hankekokonaisuus muodostuu koordinaatiohankkeesta, viidestä toimenpidekokonaisuudesta ja kuudesta osahankkeesta. TerPS-hankkeen Oulun Eteläisen osahankkeessa tavoitteita ovat olleet hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen rakenteiden ja johtamisen kehittäminen sekä hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyön osaamisen vahvistaminen. HYVINVOINTIRAKENTEET: Kaikki toimialat kattava toimeenpanoorganisaatio Poikkihallinnolliset johtamiskäytännöt ja johtamisen työvälineet Hyvinvointitietoa tuottava seuranta- ja raportointijärjestelmä Osaava henkilökunta Hyvät toimintakäytännöt Tavoitteena KUNNAN HYVINVOINTIJOHTAMISEN KULTTUURI: strateginen johtaminen ja strategioiden toimeenpano kuntalaisen hyvinvoinnin näkökulmasta hyvinvoinnin haasteet tasa-arvoisia taloushaasteiden kanssa poikkihallinnollinen hyvinvointivastuu Päämääränä KUNTALAISEN HYVINVOINNIN EDISTYMINEN Päämääränä KUNTALAISEN HYVINVOINNIN EDISTYMINEN Kuvio 1. Hyvinvointirakenteiden määrittely sekä rakenteiden yhteys hyvinvointijohtamiseen ja kuntalaisten hyvinvoinnin edistämiseen. (Terveempi Pohjois- Suomi -hankkeen sovellus lähteistä: Kuntalaki 1 ; Uusitalo ym. 2003, THL 2010A.)

5 5 Toukokuussa 2011 voimaantullut uusi terveydenhuoltolaki tuo kunnille lisää velvoitteita väestön terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen. Kunnan on seurattava asukkaittensa terveyttä ja hyvinvointia, nimettävä terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen vastuutahot sekä määriteltävä terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen tavoitteet ja niitä tukevat toimenpiteet, joiden perustana käytetään kuntakohtaisia hyvinvointi- ja terveysosoittimia. Lisäksi kunnan eri toimialojen ja muiden kunnassa toimivien tahojen on tehtävä yhteistyötä terveyden ja hyvinvoinnin edistämisessä. (THL & STM 2011.) 2. OULUN ETELÄISEN OSAHANKE 2.1. Osahankkeen toimintaympäristö Oulun Eteläisen osahanke on muodostunut Kallion, Selänteen ja Helmen hankeosiosta. Peruspalvelukuntayhtymä Kallion hankeosiossa ovat olleet mukana Kallion jäsenkunnat Alavieska, Nivala, Sievi ja Ylivieska sekä Kalajoen yhteistoiminta-alue (Kalajoki, Merijärvi) ja Oulainen (kuvio 2). Peruspalvelukuntayhtymä Selänteen hankeosiossa ovat olleet mukana Selänteen jäsenkunnat Haapajärvi, Kärsämäki, Pyhäjärvi ja Reisjärvi. Sosiaali- ja terveyspiiri Helmen hankeosiossa ovat olleet mukana Haapavesi, Siikalatva ja Pyhäntä. Kalajoen kaupunki tuottaa myös Merijärven sosiaali- ja terveyspalvelut ja Oulaisten kaupunki on solminut yhteistyösopimuksen Pohjois- Pohjanmaan sairaanhoitopiirin kanssa. Alueen asukasmäärä on yhteensä n Kuvio 2. Oulun Eteläisen osahankkeen toimintaympäristö Yhteistoiminta-alueista Peruspalvelukuntayhtymä Kallio oli aloittanut toimintansa vuoden 2008 alusta ja Peruspalvelukuntayhtymä Selänne vuoden 2010 alusta. Sosiaalija terveyspiiri Helmi aloitti nykyisellä laajuudellaan vuoden 2009 alusta, jolloin toteutui myös Rantsilan, Kestilän, Piippolan ja Pulkkilan kuntaliitos. Kalajoen kaupungin ja

6 6 Himangan kuntaliitos toteutui vuoden 2010 alussa ja vuoden 2009 alusta Kalajoki on tuottanut myös Merijärven sosiaali- ja terveyspalvelut. Oulaisten kaupunki oli solminut yhteistyösopimuksen Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin kanssa vuoden 2009 alusta. Oulun Eteläisen alueen kaikki kunnat ovat hyväksyneet Pohjois-Pohjanmaan vuosien hyvinvointiohjelmaan liittyvän hyvinvointisopimuksen. Hyvinvointiohjelman tavoitteena on tukea omaa terveyden edistämistoimintaa. Oulun Eteläisen terveyden edistämistoiminnan yhteisenä haasteena ovat ikärakenteen muutokset, nuorten osuus ikäluokista vähenee, toisaalta ikääntyvän väestön osuus kasvaa. Huoltosuhde on alueen kaikissa kunnissa korkeampi verrattuna Pohjois-Pohjanmaahan ja koko maahan Osahankkeen resurssit Oulun Eteläisen osahankkeen jokaisella hankeosiolla on ollut oma projektiryhmänsä. Projektiryhmät ovat vastanneet hankeosioidensa ohjauksesta sekä seuranneet ja arvioineet hankkeen sisällön ja kustannusten toteutumista. Kallion hankeosion projektiryhmä on toiminut seuraavalla kokoonpanolla: Jarmo Kivimäki, vt. kuntayhtymän johtaja, Kallio, puheenjohtaja Anne Mäki-Leppilampi, perusturvajohtaja, Kalajoen yta, varapuheenjohtaja Kerttu Illikainen, suunnittelupäällikkö, Kallio Maarit Grekula, kaupunginsihteeri, Oulainen Merja Haapakorva-Kallio, projektikoordinaattori, Oulun Eteläinen hyvinvointiverkosto Raimo Hentunen, projektisuunnittelija, alkaen saakka Seija Lepola, toimitusjohtaja, Taukokangas Vuokko Pöyhtäri, vanhustyönjohtaja, Kalajoen yta, siirtyi perusturvajohtaja Anne Mäki-Leppilammen varajäseneksi Sinikka Haarala, projektipäällikkö, sihteeri 2010 vuoden alusta kokouskutsu on lähetetty myös kuntien HYTE -työryhmien puheenjohtajille, jotka ovat Arja Hietala (Alavieska), Markku Ojala (Kalajoki), Kirsti Nivala (Merijärvi), Hannu Keskisarja (Nivala), Jouni Aitto-oja (Oulainen), Outi Santavuori (Sievin työryhmän sihteeri) ja Markus Paavilainen (Ylivieska). Kallion hankeosion projektiryhmä on kokoontunut 13 kertaa välisenä aikana. Selänteen hankeosion projektiryhmä on toiminut seuraavalla kokoonpanolla: Niinikoski Eila, Kärsämäki, puheenjohtaja Haapakorva-Kallio Merja, projektikoordinaattori, Oulun Eteläinen hyvinvointiverkosto Lehtosaari Jukka, sivistysjohtaja, Pyhäjärvi Savolainen Vesa, tekninen johtaja, Haapajärvi Tilli Juhani, sivistystoimenjohtaja, Reisjärvi Tuikka Tyyne, Selänteen yhtymähallituksen jäsen, Pyhäjärvi Vaitiniemi Tarja, hoitotyön johtaja, Selänne Ahola Leena, projektipäällikkö, Selänne, sihteeri Lisäksi Peruspalvelukuntayhtymän johtaja Johanna Kiiskilä on tarvittaessa kutsuttu asiantuntijaksi projektiryhmän kokouksiin. Selänteen hankeosion projektiryhmä on kokoontunut 11 kertaa välisenä aikana.

7 7 Sosiaali- ja terveyspiiri Helmen hankeosion projektiryhmä on toiminut seuraavalla kokoonpanolla: Laitila Markku, luottamushenkilö, Haapavesi, puheenjohtaja Hantula Ritva, terveyspalvelupäällikkö, Helmi Juntunen Airi, sosiaalipalvelupäällikkö, Helmi Kallio Seppo, luottamushenkilö, Siikalatva Komulainen Eija, perusturvajohtaja, Helmi Lehtola Tero, erityisnuorisotyöntekijä, Haapavesi Määttä Päivi, luottamushenkilö, Haapavesi Nissinen Jouko, kunnanjohtaja, Pyhäntä Rajamäki Riitta, vanhuspalvelupäällikkö, Helmi Sarajärvi Pauliina, terveyspalvelupäällikkö, Helmi (08/2010 saakka) Siirtola Rauni, päivähoidon ohjaaja, Haapavesi Sulkala Sirpa, kuraattori, Haapavesi Tieva Raimo, sivistys- ja perusturvajohtaja, Siikalatva Vahteala Antti-Jussi, talouspäällikkö, Haapavesi Hallenberg Marja, projektipäällikkö, sihteeri Männikkö Kaarina, projektityöntekijä, alkaen Terttu Piippo, terveyden ja hyvinvoinnin suunnittelija, alkaen Helmen hankeosion projektiryhmä on kokoontunut kahdeksan kertaa välisenä aikana. Osahankkeen projektihenkilöstö: Projektipäälliköt ovat vastanneet hankeosioidensa toteutuksesta yhteistyössä projektihenkilöstönsä kanssa. Osahankkeen hankeosioiden projektipäälliköt ovat koko hankkeen ajan olleet tiiviisti yhteistyössä. Hankeosioiden projektiryhmät ja TerPSkoordinaatiohanke ovat olleet aktiivisesti tukemassa sisällön toteuttamista. Lisäksi yhteistyötä on tehty muiden TerPS-osahankkeiden ja koordinaatiohankkeen kanssa. Peruspalvelukuntayhtymä Kalliossa projektipäällikkönä on toiminut Sinikka Haarala ja projektisuunnittelijana Raimo Hentunen sekä Peruspalvelukuntayhtymä Selänteessä projektipäällikkönä on toiminut Leena Ahola ja projektityöntekijänä Maija Tytärniemi osa-aikaisena (60 %), kokoaikaisena sekä osa-aikaisena (60 %). Sosiaali- ja terveyspiiri Helmessä projektipäällikkönä on toiminut Marja Hallenberg kokoaikaisena, osa-aikaisena (50 %), ja kokoaikaisena sekä osa-aikaisena (20 %). Helmen osa-aikaisena (50 %) projektityöntekijänä on toiminut Kaarina Männikkö ja Kaarina Männikkö on toiminut osa-aikaisena (50 %) projektipäällikkönä Helmessä Terveyden ja hyvinvoinnin suunnittelija Terttu Piippo on toiminut Helmen hankeosiossa % työpanoksella.

8 8 3. OSAHANKKEEN KEHITTÄMISTYÖ JA TULOKSET 3.1. Tavoitteet ja tulosodotukset Oulun Eteläisen osahankkeessa on hankesuunnitelman (2009) mukaisesti kehitetty hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen rakenteita ja johtamista yhteistyössä TerPSkoordinaatiohankkeen, Raahen seudun sekä Kainuun osahankkeiden kanssa. Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen osaamista on vahvistettu osahankkeen järjestämillä alueellisilla koulutuksilla sekä lisäksi järjestämällä koulutuksia yhteistyössä TerPS-koordinaatiohankkeen kanssa. Lisäksi Oulun Eteläisellä alueella on keskitytty kehittämään hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen yhteistyötä kuntien, peruspalvelukuntayhtymien ja yhteistoiminta-alueiden välillä. Kehittämistyön tavoitteena on ollut hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen rakenteiden ja johtamisen kehittäminen ja vakiinnuttaminen osaksi kuntien ja yhteistoiminta-alueiden pysyvää toimintaa. Taulukko 1. Oulun Eteläisen osahankkeen tavoitteet ja toimenpiteet Oulun Eteläisen osahankkeen tavoitteet 1. Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen rakenteiden ja johtamisen kehittäminen Tavoitteena laaja-alainen ja poikkihallinnollinen hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Hyvinvointitietojen hyödyntäminen Toimenpiteet Luodaan hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyön johtamiseen ja toteuttamiseen toimintamalli, jossa sovitaan kuntien eri hallinnonalojen sekä kuntien ja yhteistoimintaalueiden kesken vastuista, työnjaosta, yhteistyökäytännöistä sekä resurssien kohdentamisesta terveyden edistämistyöhön. Nimetään kuntiin poikkihallinnolliset terveyden edistämisen työryhmät. 2. Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen osaamisen vahvistaminen Määritellään koulutustarpeet terveyden edistämistyössä. Kehitetään koulutusohjelmaa. Toteutetaan lisä-/täydennyskoulutusta. Lisätään luottamushenkilöiden, viranhaltijoiden ja henkilöstön terveyden edistämistyön osaamista. Oulun Eteläisen alueella tavoitteena oli, että hankkeen lopussa voidaan tuloksina todeta, että alueen kunnissa, kuntayhtymissä ja yhteistoiminta-alueilla toimii hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen työryhmät alueella on hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyön toimintaa, keinoja ja toimintatapoja organisoiva koordinaattori on luotu hankealueen tarpeita palveleva luottamusmiehille, esimiehille ja henkilöstölle kohdennettu täydennyskoulutusohjelma terveyden ja hyvinvoinnin edistämistyön johtamiseen ja toteuttamiseen alueella on laadittu hyvinvointikertomukset

9 9 terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen näkyy kuntien, kuntayhtymien ja yhteistoiminta-alueiden strategioissa ja eri hallinnonalojen suunnitelmissa hyvinvoinnin päätöksentekojärjestelmän kehittämistyössä on hyödynnetty mm. alueellista tiedontuotantoa ja IVA- sekä TEJO-menetelmiä terveyden edistämistyötä on arvioitu ja raportoitu toimintakertomuksissa hankkeessa kehitettyjen uusien toimintamallien juurruttaminen käytäntöön sekä niihin liittyvä lisäkoulutus on varmistettu 3.2. Hyvinvointirakenteiden kehittäminen Uuden terveydenhuoltolain (2 luku 12 ) mukaan kunnan ja yhteistoiminta-alueen on seurattava asukkaidensa hyvinvointia ja terveyttä sekä nimettävä hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen vastuutahot. Lain tarkoituksena on muun muassa edistää ja ylläpitää väestön hyvinvointia ja terveyttä, kaventaa väestöryhmien välisiä terveyseroja, vahvistaa perusterveydenhuollon toimintaedellytyksiä sekä parantaa terveydenhuollon toimijoiden, kunnan eri toimialojen välistä sekä muiden toimijoiden kanssa tehtävää yhteistyötä. Yhteistyö on nähtävä kokonaisuutena, tiettyjen rakenteiden sekä erilaisten toimintatapojen ja käytäntöjen yhdistämisenä (Karvonen 2011). Kuten kuvio kolme osoittaa, TerPS-osahankkeissa on kehitetty kaikkia hyvinvointirakenteiden osa-alueita yksittäisistä toimintakäytännöistä strategisen tason hyvinvointijohtamiseen. Koordinaatiohankkeen tehtävänä ja tavoitteena on ollut osahankkeiden toiminnan koordinointi ja hankeyhteistyön tukeminen. HYVINVOINTIRAKENTEET: Kaikki toimialat kattava toimeenpanoorganisaatio Poikkihallinnolliset johtamiskäytännöt ja johtamisen työvälineet Hyvinvointitietoa tuottava seuranta- ja raportointijärjestelmä Osaava henkilökunta Hyvät toimintakäytännöt Kainuun osahanke Oulun Eteläisen osahanke Raahen seudun osahanke Hyrrä-osahanke Oulunkaaren osahanke Terveempi Oulu -osahanke (TERO) Kuvio 3. Terveempi Pohjois-Suomi -hankkeen osahankkeiden kehittämiskohteiden yhteys hyvinvointirakenteiden määritelmään. Terveempi Pohjois-Suomi -hankkeen aikana Oulun Eteläisen osahankkeessa on luotu kuntiin ja yhteistoiminta-alueille Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen mallien mukaiset hyvinvointirakenteet (liite 1) ja hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyön johtamiseen sekä toteuttamiseen toimintamalli, jossa on sovittu eri hallinnonalojen sekä kuntien ja

10 10 yhteistoiminta-alueiden hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen yhteystyöstä. Alueelliset HyTE-rakenteet tukevat kuntien ja yhteistoiminta-alueiden hyvinvointityötä. Yhteistoiminta-alueen hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen rakenteita on osahankkeessa mallinnettu THL:n Innokylän REA-työkalun avulla, luettavissa sekä valtionvarainministeriön Kunta IT ProcessGuide -ohjelmalla ja mallinnuksesta on Word-versio liitteenä kaksi Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen työryhmät Kuntien-/kaupunginhallitusten nimeämät poikkihallinnolliset hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen (=HyTE) työryhmät toimivat kaikissa Oulun Eteläisen alueen kunnissa. Lisäksi HyTE-työ-/ohjausryhmät on nimetty Peruspalvelukuntayhtymä Kallioon, Kalajoen yhteistoiminta-alueelle ja Peruspalvelukuntayhtymä Selänteeseen. Sosiaali- ja terveyspiiri Helmessä kuntakohtaiset Terve Kunta -työryhmät yhdessä muodostavat tarvittaessa kokoontuvan alueellisen HyTE-työryhmän (liite 1). HyTE-työryhmien tehtävät on määritelty kirjallisesti. Ja koska hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen on kaikkien toimialojen tehtävä, on kunnan/yhteistoiminta-alueen johtoryhmän luontevaa toimia hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen johtoryhmänä (THL 2010). Kuntien HyTE-työryhmien tehtävänä on vastata a) hyvinvoinnin ja terveyden edistämisestä kunnassa yhteistyössä eri hallinnonalojen ja yhteistyötahojen kanssa, b) hyvinvointikertomuksen/-suunnitelman laatimisesta valtuustokausittain, c) hyvinvointityön seurannasta ja arvioinnista sekä d) huolehtia yhteistyöstä kunnan, järjestöjen, yhdistysten sekä seurakuntien ja muiden yhteistyötahojen välillä. HyTEtyöryhmät ovat kaikissa kunnissa toimineet aktiivisesti ja kokoontuneet säännöllisesti. Yhteistoiminta-alueiden HyTE-työ-/ohjausryhmien tehtävänä on a) tuoda hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen asioita näkyviksi, b) tuottaa tietoa alueen väestön terveydestä ja hyvinvoinnista sekä palvelujärjestelmän kyvystä vastata alueen hyvinvointitarpeisiin, c) luoda alueellista hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen seuranta- ja raportointijärjestelmää, d) valmistella alueellinen hyvinvointikertomus ja e) yhteen sovittaa kuntien ja alueen hyvinvointistrategiset tavoitteet ja tehtävät. Lisäksi tehtävänä on vahvistaa alueellista hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen osaamista, kehittää terveyden edistämisen hyviä käytäntöjä ja varmistaa hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen koulutuksen saatavuutta. Tavoitteena on, että yhteistoiminta-alueiden HyTE-työ-/ohjausryhmät kokoontuvat kaksi kolme kertaa vuodessa. Hankkeessa toteutettu arviointi on osoittanut, että tehdyistä tehtävänkuvauksista huolimatta HyTE-ryhmien yksittäisten jäsenten rooli ja tehtävänkuva voivat olla vielä jonkin verran epäselviä. Tehtävänkuvauksia voidaankin jatkossa tarvittaessa muokata, kun ryhmien toiminnasta saadaan lisäkokemusta. Syksyllä 2011 Pohjois-Suomen aluehallintovirasto (AVI) ja Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin terveyden edistämisen yksikkö (TERE) aloittivat vierailut hankeosion kuntien HyTE-työryhmissä. Tavoitteena oli selvittää kuntien Hyte-työryhmien kokoonpanoa, voimavaroja, kuntaa koskevaa terveys- ja hyvinvointi-indikaattoritietoa sekä erityisesti tuen tarvetta kunnissa.

11 Hyvinvointityön koordinointi Poikkihallinnollista hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyössä tarvitaan koordinointia. Oulun Eteläisen alueella Sosiaali- ja terveyspiiri Helmessä terveyden ja hyvinvoinnin suunnittelija on aloittanut marraskuussa 2010, ja myös Kallion ja Selänteen Peruspalvelukuntayhtymissä ja kunnissa on suunnittelijan tarve tiedostettu ja käyty keskustelua toimen perustamisesta. Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen koordinaattorin tehtävänä on tukea hyvinvointirakenteiden toteutumista yhteistoiminta-alueilla ja koordinoida yhteistoimintaalueiden ja jäsenkuntien välistä HyTE-työtä. Koordinaattori on alueellisten hyvinvointiohjelmien paikallinen asiantuntija ja alueellisten hyvinvointikertomusten päivittäjä. Koordinaattori on alueellinen EVA-ennakkoarviointimenetelmän asiantuntija ja -kouluttaja, kunta- ja alueellisen hyvinvointiseurantatiedon kokoaja ja tiedottaja. Koordinaattori on HYTE-työryhmien tukena kuntien hyvinvointikertomustyössä ja tarvittaessa mukana asiantuntijana alueen kuntien johtoryhmissä. Lisäksi koordinaattori toimii alueen yhteyshenkilönä muihin sidosryhmiin, kuten sairaanhoitopiirin perusterveydenhuollon yksikköön ja aluehallintovirastoon. TerPS-hankkeen arviointi osoitti, että hyvinvointikoordinaattorin puuttumista pidetään merkittävänä uhkana hyvinvointirakenteiden juurtumiselle ja kehittämistyön jatkumiselle. Kuntien ja yhteistoiminta-alueiden hyvinvointirakenteiden toiminta on hankkeen aikana saatu hyvälle alulle, mutta se ei ole vielä vakiintunut käytännön toiminnaksi. Pelkona on, että HyTE-työryhmien toiminta hiipuu TerPS-hankkeen jälkeen, jos alueella ei ole hyvinvointikoordinaattoria hyvinvointityön jatkoa varmistamassa Hyvinvointikertomus Hyvinvointikertomus on kunnan eri hallinnonalojen asiantuntijoiden yhdessä laatima tiivis katsaus kuntalaisten hyvinvointiin ja terveyteen sekä niihin vaikuttaviin tekijöihin. (THL 2011). Uusi terveydenhuoltolaki ( 12) velvoittaa kuntia valmistelemaan hyvinvointikertomuksen kerran valtuustokaudessa. Lain tarkoituksena on muun muassa edistää ja ylläpitää väestön hyvinvointia ja terveyttä, kaventaa väestöryhmien välisiä terveyseroja, vahvistaa perusterveydenhuollon toimintaedellytyksiä sekä parantaa terveydenhuollon toimijoiden, kunnan eri toimialojen välistä sekä muiden toimijoiden kanssa tehtävää yhteistyötä. Kunnanvaltuusto/-hallitus tekee päätöksen hyvinvointikertomuksen valmistelusta. Hyvinvointikertomuksen toimeenpanoa seurataan ja arvioidaan vuosittain kunnan vuosikellon mukaisesti. Oulun Eteläisen osahankkeessa edettiin hyvinvointikertomustyössä aluksi alueellisista hyvinvointikertomuksista kuntakohtaisiin. Kallion hankeosiossa tehtiin hankkeessa mukana olevien kuntien eli Peruspalvelukuntayhtymä Kallion jäsenkuntien, Kalajoen yhteistoiminta-alueen kuntien ja Oulaisten kaupungin yhteinen hyvinvointikertomus. Peruspalvelukuntayhtymä Selänteessä tehtiin jäsenkuntien yhteinen hyvinvointikertomus. Helmen hankeosiossa päivitettiin Haapaveden-Siikalatvan seutukunnan hyvinvointikertomus sekä laadittiin mielenterveys-päihde-perhe- ja lähisuhdeväkivallan ehkäisemisen strategia.

12 12 Alueellisten hyvinvointikertomusten laadinnassa mukailtiin Mikkelin ammattikorkeakoulun HYVOKE-hankkeessa kehittämää ns. Hyvän elämän elinkaaren indikaattorimallia. Kuntakohtaiset hyvinvointikertomukset/-suunnitelmat laadittiin yhteistyössä kuntien HyTE-työryhmien, johtoryhmien, eri hallinnonalojen ja hankeosioiden projektipäälliköiden ja Helmessä terveyden ja hyvinvoinnin suunnittelijan kesken. Oulun seudun ammattikorkeakoulun Oulaisten terveysalan yksiköstä hankittiin Kallion ja Selänteen hankeosioihin Hyvinvoinnin tietotaito -koulutus tukemaan hyvinvointikertomuksen työstämistä (kuvio 4). Helmen hankeosioissa samantyyppinen koulutus oli toteutettu jo ennen TerPS-hanketta. HVK-prosessin eteneminen Kevät 2010 Syksy 2010 Valtakunnallisten ohjelmien ja suositusten antaman tiedon huomioiminen ja hyödyntäminen suunnitelman laatimisessa 12.1 / 28.1 Hyvinvointikertomus/suunni telmatyön käynnistäminen, Kuntien HYTE -TR Tavoitteet ja niiden toteutumisen seurannassa käytettävät mittarit 9.2 /3.3 IndikaattorItieto, HVK Arviointimenetelmän ymmärtäminen ja sen sovelluskohteiden löytäminen ja IVA -menetelmä VÄLITYÖSKENTELY: HVK: painopisteet, tavoitteet, toimenpiteet, mittarit ja vastuutahot VÄLITYÖSKENTELY: Perehtyminen kunnassa toimiviin työryhmiin ja laadittuihin suunnitelmiin ja ohjelmiin 7.5/17.8 Luonnos kommentoitavaksi VÄLITYÖSKENTELY: HVK/-suunnitelmaluonnok sen työstäminen jatkuu Syksy 2010 jatkuu HVK/-SUUNNITELMAN JATKOTYÖSTÄMINEN 18.5/25.8 HVK/-suunnitelman arviointi lähetekeskustelu V TOIMEENPANO, SEURANTA JA ARVIOINTI JORY HALLITUS VALTUUSTO 9 Kuvio 4. Hyvinvointikertomusprosessin eteneminen Oulun Eteläisen osahankkeen Kallion ja Selänteen hankeosioissa. Oulun Eteläisen alueella kuntakohtaisissa hyvinvointikertomuksissa/-suunnitelmissa on hyödynnetty mm. Sotkanetin, Kelan terveyspuntarin sekä tilastokeskuksen hyvinvointitietoja ja määritelty niiden pohjalta hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen painopistealueet, tavoitteet, toimenpiteet, mittarit ja vastuutahot sekä resurssit vuosille 2011 ja Alueen kunnilla on yhteisenä haasteena nuorten, vuotiaiden, vähenevä osuus ikäluokissa sekä toisaalta ikääntyvän väestön kasvu. Huoltosuhde on alueen kaikissa kunnissa korkeampi verrattuna Pohjois-Pohjanmaahan ja koko maahan. Muita yhteisiä haasteita ovat mm. korkea sairastavuus, alhainen koulutustaso ja väestöryhmien väliset terveyserot. Nuorten elämäntapoihin liittyviä haasteita on kaikissa kunnissa. Tärkeäksi nähdään ennaltaehkäisevään työhön panostaminen ja toimien sekä palveluiden oikea kohdentaminen. Kuntakohtaiset hyvinvointikertomukset/- suunnitelmat löytyvät kuntien www-sivuilta (liite 3). Kallion hankeosiossa pilotoitiin kevään 2010 aikana THL:n toteuttamana ATH-tutkimus Alavieskan, Kalajoen, Merijärven, Nivalan, Oulaisten, Sievin ja Ylivieskan kunnissa.

13 13 Lisäksi TerPS-koordinaatiohanke toteutti kyselyn kansalaisten hyvinvoinnista ja palvelujärjestelmien toimivuudesta Selänteen hankeosiossa Haapajärvellä ja Helmen hankeosiossa Haapavedellä. ATH-tutkimuksen ja kansalaiskyselyn avulla kerättiin väestöryhmittäistä seurantatietoa keskeisistä ilmiöistä, joista ei vielä saada tietoa olemassa olevista rekistereistä. Näitä ilmiöitä ovat esimerkiksi asukkaiden kokemukset terveys- ja sosiaalipalveluista sekä kunnan päätöksenteosta ja palveluiden tiedottamisesta (kuvio 5). Oulun Eteläisen alueen ja Kallion ATH-tutkimustulokset ovat luettavissa THL:n 2010 tulosraportista, joka löytyy osoitteesta Kuvio 5. Luottamus terveydenhuoltoon, sosiaalihuoltoon, kunnan päätöksentekoon ja palveluista tiedottamiseen (THL 2010) Alueellisen terveys- ja hyvinvointitutkimuksen (ATH) sekä muiden kansalaiskyselyjen tuloksia voidaan tulevaisuudessa hyödyntää hyvinvointikertomustyössä. Kansalaiskyselyjen ja ATH-tutkimustulosten tuottamaa tietoa kunnat voivat hyödyntää mm. suunnitellessaan ja kohdentaessaan palveluja sekä arvioidessaan palvelujen vaikutuksia. Oulun Eteläisen osahankkeen hankeosioiden kunnissa on pilotoitu Kanerva-KASTE- ja TerPS-hankkeiden yhteistyönä THL:n ja Kuntaliiton kanssa kehitettyä sähköistä hyvinvointikertomusta. Sähköinen hyvinvointikertomus on tietoa tuottava seuranta- ja

14 14 raportointijärjestelmä, joka myös vahvistaa poikkihallinnollista toimintaa hyvinvointityössä. Kallion ja Selänteen hankeosioissa kaikkien kuntien ja Helmen hankeosion Siikalatvan kunnan manuaaliset hyvinvointikertomukset on siirretty sähköisen hyvinvointikertomuksen versioon 0,1 vuoden 2011 aikana. Kuntien HyTE-työryhmiä ja johtavia viranhaltijoita on opastettu sähköisen hyvinvointikertomuksen käytössä, ja kunnat ovat nimenneet työvälineen pääkäyttäjät sekä muut käyttäjät Ihmisiin kohdistuvien vaikutusten ennakkoarviointi Kunnan ja yhteistoiminta-alueen on päätöksenteon valmistelussa arvioitava ja otettava huomioon tehtävien päätösten vaikutukset väestön terveyteen ja sosiaaliseen hyvinvointiin (Terveydenhuoltolaki 2011). Päätösten ratkaisuvaihtoehtojen terveysvaikutukset tulisi arvioida, jotta suunnitteilla olevien päätösten merkitys väestön terveydelle voidaan punnita monesta näkökulmasta (Perttilä & Uusitalo 2007). THL on kehittänyt hyvinvointijohtamisen työvälineeksi ihmisiin kohdistuvien vaikutusten ennakkoarviointimenetelmän (EVA, aikaisemmin IVA). EVA-menetelmässä arvioidaan ennalta päätöksen, suunnitelman, ohjelman tms. vaikutuksia ihmisten terveyteen ja hyvinvointiin sekä tarkastellaan vaihtoehtoisia ratkaisumalleja. Oulun Eteläisen osahanke on järjestänyt EVA-menetelmäkoulutusta luottamushenkilöille ja viranhaltijoille yhteistyössä Pohjois-Suomen Aluehallintoviraston (AVI), Terveyden ja hyvinvointilaitoksen (THL) ja OAMK Oulaisten terveysalan yksikön kanssa. Osahankkeen joissakin kunnissa on jo tehty päätös EVAennakkoarviointimenetelmän käytöstä päätöksenteossa ja kirjattu tavoitteena hyvinvointikertomuksiin/-suunnitelmiin. EVA-menetelmää on käytetty joissakin kunnissa ja yhteistoiminta-alueilla, ja siihen on oltu pääosin tyytyväisiä Kuntien ja järjestöjen välinen yhteistyö Osahankkeen yhtenä tavoitteena oli lisätä järjestöjen ja kuntien välistä yhteistyötä. HyTE-työryhmien tehtäväksi on kirjattu huolehtia yhteistyöstä kunnan, järjestöjen, yhdistysten sekä seurakuntien ja muiden yhteistyötahojen välillä ja kutsua nämä yhteistyökokouksiin vuosittain. Lisäksi monessa kunnassa HyTE-työryhmässä on jo järjestöjen edustus, ja monessa on suunnitelmissa täydentää työryhmää järjestöedustajalla. Alueella on hankkeen aikana toteutettu yhteistyötä järjestämällä mm. järjestö- ja kuntayhteistyötapaamiset kaikissa kunnissa sekä muita yhteistyötapahtumia. Tilaisuuksissa on tullut esille, että järjestötoimijat toivovat enemmän yhteistyötä kuntien kanssa sekä järjestöjen kesken ja toiminnan koordinointia. Toimijoiden mielestä järjestöjen rooli painottuu pitkälti vertaistuen ja virkistystoiminnan järjestämiseen. Tilaisuuksissa on myös tullut esille, että usein kunnasta puuttuu järjestöjen kohtaamiseen sopivat ns. matalan kynnyksen kokoontumispaikat. Kohtaamispaikat edistävät kuntalaisten omaehtoista toimintaa ja osallistumista, aktiivista kansalaisuutta.

15 15 Ne edistävät ihmisten kanssakäymistä ja tarjoavat monenlaisia toimintamahdollisuuksia. Kohtaamispaikat ovat paikkoja, joissa on tilaa olla ihminen omalla tavallaan. Esimerkiksi Haapavedellä on suunniteltu keskustassa sijaitsevan ns. Myyrilän talon tulevaisuutta syksystä 2009 lähtien ja Helmen hankeosio on ollut suunnittelutyössä yhdessä järjestöjen kanssa aktiivisesti mukana. Helmen hankeosiossa keväällä 2011 toteutetun hyvinvointiviikon tavoitteena oli lisätä yhteistyötä järjestöjen välillä sekä tuoda tunnetuksi hyvinvointityötä tekeviä tahoja. Hyvinvointiviikon saaman palautteen perusteella hyvinvointiviikkoa on tarkoitus toteuttaa Helmessä vuosittain. Hyvinvointiviikon raportti on myöhemmin luettavissa Helmen ja kotisivuilta osoitteesta Kallion ja Selänteen hankeosiossa on toteutettu yhteistyössä järjestöjen kanssa erilaisia hyvinvointitapahtumia. Kuntien ja järjestöjen välistä yhteistyötä on hankealueen kunnissa jo paljon, mutta tärkeänä pidetään yhteistyön tiivistämistä ja pysyvien yhteistyörakenteiden luomista. Järjestöedustajien osallistuminen hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen suunnittelu-, johtamis- ja toimeenpanorakenteisiin on vielä suhteellisen vähäistä ja se on koordinoimatointa, lyhytjännitteistä ja henkilöihin sitoutunutta eikä sitä juurikaan tunnisteta kunnissa strategisesti tärkeäksi toimialueeksi. (Mustakangas-Mäkelä 2011.) Järjestötoimijoille kuntien tekemä hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen liittyvät kehittämis- ja suunnittelutyö jäävät yleensä vieraaksi, eikä niillä juurikaan ole suoria osallistumismahdollisuuksia kyseisiin prosesseihin (Mustakangas-Mäkelä 2011) Osaamisen kehittäminen Oulun Eteläisen alueella on hankkeen aikana kehitetty hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyötä tehostamalla poikkihallinnollista, moniammatillista yhteistyötä ja johtamista sekä vahvistettu ehkäisevän työn osaamista. Kuntien luottamushenkilöille ja johtaville viranhaltijoille on järjestetty hyvinvointijohtamista tukevaa koulutusta ja sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstölle hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyötä vahvistavaa koulutusta Hyvinvointijohtamista tukeva koulutus Kallion ja Selänteen hankeosioissa hankittiin vuoden 2010 aikana Hyvinvoinnin tietotaito -koulutus Oulun seudun ammattikorkeakoulun terveysalan Oulaisten yksiköltä. Koulutukseen osallistui HyTE-työryhmien edustajia, kuntien johtavia viranhaltijoita, luottamushenkilöitä sekä järjestöjen edustajia. Koulutuksen tavoitteena oli, että osallistujat perehtyvät hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen keskeisimpiin ohjelmiin ja työmenetelmiin ja kehittävät alueellista yhteistyötä väestön hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi. Hyvinvoinnin tietotaito -koulutukseen sisältyi neljä lähiopetuspäivää, ja koulutuspäivien välillä osallistujat työstivät hyvinvointikertomuksia/-suunnitelmia projektipäälliköiden johdolla. Lähiopetuspäivien sisältönä oli: 1) Kansalliset ohjelmat ja linjaukset hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyössä

16 16 2) Hyvinvointi-indikaattorit mittareina mistä tietoa väestön hyvinvoinnin ja terveydentilan seurantaan ja mitä mittarit kertovat 3) Ihmisiin kohdistuvien vaikutusten arviointi 4) Hyvinvointikertomusten/-suunnitelmien jatkotyöstäminen ja arviointi Kolmas koulutuspäivä toteutettiin THL:n, AVI:n, OAMK:n ja osahankkeen yhteistyönä. Koulutuksen avulla tuettiin Kallion ja Selänteen hankeosioiden kuntien hyvinvointikertomus-/suunnitelmatyötä. Helmen hankeosiossa Hyvinvoinnin tietotaito - koulutus oli toteutettu jo vuosina Hyvinvoinnin tietotaito-koulutus koettiin hyväksi ja tarpeelliseksi hyvinvointikertomusten laadintaprosessissa. Toisten kuntien työryhmiltä saatiin hyviä ideoita ja vertaistukea. Koulutuspalautteen mukaan toimeenpanoon ja hyvinvointityön käytäntöön vakiinnuttamiseen tarvitaan vielä tukea. TerPS-koordinaatiohankkeessa kehitettiin hyvinvointijohtamisen tukemiseksi Terveempiä rakenteita terveempiä kuntalaisia -koulutus, joka suunnattiin poikkihallinnollisesti palvelualueiden ja kuntien luottamushenkilöille ja johtaville viranhaltijoille. Oulun Eteläisen osahankkeessa koulutusta pilotoitiin Haapavedellä, Haapajärvellä ja Oulaisissa. Samaa koulutusta pilotoitiin Selänteen, Helmen ja Kallion yhteistoiminta-alueilla. Koulutuksen sisältönä oli uusi terveydenhuoltolaki, poikkihallinnollinen terveyden edistäminen, hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen rakenteet, sähköinen hyvinvointikertomus ja IVA-menetelmä. Ihmisiin kohdistuvien vaikutusten ennakkoarvioinnin menetelmä (IVA) Yleistä tietoa HyTEstä ja sen kustannusvaikuttavuudesta Pääasiallisena sisältönä kunnan hyvinvointijohtamisen uudet työvälineet: HyTEn rakenne- ja toimeenpanomallit (THL) Sähköinen hyvinvointikertomusmalli, HyTEkuntakello, indikaattorikäsikirja ja TEHO-indikaattorityökalu (TerPS ja Kanerva-Kaste-hanke) Ihmisiin kohdistuvien vaikutusten ennakkoarviointimenetelmä (IVA) Luottamus-henkilöt ja viranhaltijajohto: HyTEen liittyviä koulutustarpeita Hyvinvointi-indikaattoreiden valinta ja tulkinta Kuvio 6. Pilottikuntien luottamushenkilöiden ja viranhaltijajohdon HyTE-työhön liittyviä koulutustarpeita (Salmela ym. 2010) Koulutuksista saadun palautteen mukaan lisäkoulutusta koettiin tarvittavan hyvinvoinnin ja terveyden edistämisestä yleisesti ja sen kustannusvaikuttavuudesta, hyvinvointiindikaattoreiden valinnasta ja tulkinnasta sekä ennakkoarviointimenetelmästä. Terveempiä rakenteita terveempiä kuntalaisia -koulutus koettiin hyväksi.

17 17 QPR ProcessGuide -mallintamisohjelman käyttökoulutusta hankittiin sekä koordinaatiohankkeen että osahankkeen omana koulutuksena osahankealueen projektipäälliköille ja viranhaltijoille. QPR ProcessGuide -ohjelman avulla osahankkeessa mallinnettiin hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen rakenteet yhteistoiminta-alueella (liite 2) Sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilöstön hyvinvointityötä tukeva koulutus Osahankkeen sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön ja esimiesten kokemia hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen johtamisen, ohjaamisen ja toteuttamisen koulutus- ja kehittämistarpeita kartoitettiin koordinaatiohankkeen Webropol -kyselyllä keväällä Kysely toteutettiin yhteistyössä Oulun seudun ammattikorkeakoulun, Oulun yliopiston Yleislääketieteen yksikön ja sairaanhoitopiirin Terveyden edistämisen yksikön kanssa. Oulun Eteläisen alueella kyselyyn vastasi 154 sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstöön kuuluvaa ja 53 sosiaali- ja terveydenhuollon esimiestä. Kuvio 7. Sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön lisätiedon tarve, % vastanneista (Salmela 2010) Vastanneista sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstöön kuuluvista 53 % koki tarvitsevansa lisätietoa hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen työhönsä. Lisätietoa koettiin tarvitsevan mm. elintapasairauksista, hyvistä käytännöistä, kansallisten ohjelmien soveltamisesta sekä koulutus- ja tutkimustiedoista. (Salmela 2010)

18 18 Kuvio 8. Sosiaali- ja terveydenhuollon esimiesten lisätiedon tarve, % vastanneista (Salmela 2010) Vastanneista sosiaali- ja terveydenhuollon esimiehistä 81 % koki tarvitsevansa lisätietoa hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyön johtamiseen. Lisätietoa koettiin tarvittavan mm. hyvinvointijohtamisen työkaluista ja väestön hyvinvoinnin seurannasta, muutosjohtamisesta, vuorovaikutuksesta ja yhteistyöstä sekä työhyvinvoinnin edistämisestä. (Salmela 2010) Kyselyn pohjalta suunniteltiin Yhteistyö voimavaraksi hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä -niminen koulutus, joka pilotoitiin osahankkeessa syksyllä Koulutus toteutettiin yhteistyössä Oulun seudun ammattikorkeakoulun ja Oulun yliopistollisen sairaalan Yleislääketieteen yksikön kanssa, joiden kouluttajat toimivat työpareina. Oulun Eteläisen näkökulmaa edustivat suunnitteluvaiheessa Peruspalvelukuntayhtymä Kallion edustajat. Koulutus toteutettiin kahden kokonaisen ja kahden puolen päivän mittaisena. Koulutuksen sisältönä oli varhainen tuki, puheeksiotto ja motivointi sekä yhteisön osaaminen, moniammatillinen yhteistyö ja voimavarakeskeisyys. Palautteen perusteella koulutuspäiviä pidettiin hyvinä (keskiarvo 4,3 asteikolla 1 5) ja hyödyllisinä (keskiarvo 4,2). Koulutusta tullaan kehittämään ja jatkamaan Terveyden edistämisen yksikön organisoimana. (Salmela 2010) Oulun Eteläisen osahankkeessa on sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstölle ollut monenlaista hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyötä tukevaa ja vahvistavaa koulutusta mm. ravitsemukseen ja painonhallintaan, liikuntaan, vanhemmuuden tukemiseen, elämänhallintaan sekä tupakasta vieroituksen ohjaukseen liittyen. Alueen kuntien henkilöstöä on osallistunut THL:n Time Out -aikalisä ohjaajakoulutukseen ja kunnissa on päätetty ottaa käyttöön kutsuntaikäisten nuorten miesten selviytymisen tukemiseen ja syrjäytymisen ehkäisyyn liittyvä toimintamalli. Time Out-aikalisä toimintamallin käyttöön ottaminen edellyttää aina kunnan sitoutumista palvelun järjestämiseen. Koulutuksen tavoitteena oli perehdyttää osallistujat toiminnan taustaan, lähtökohtiin ja sisältöön. Koulutus antoi valmiudet toimia ohjaajana.

19 19 Oulun Eteläisen osahankkeessa vahvistettiin sosiokulttuurista vanhustyötä yhteistyössä Sonectus-hankkeen kanssa. Sosiokulttuurisen vanhustyön menetelmien kokeiluun osallistui osahankkeen alueelta yhteensä 11 vanhustyön yksikköä. Henkilöstöä koulutettiin mm. musiikkiterapian ja taideterapian käyttöön. Sosiokulttuurisen vanhustyön vastuuhenkilönä toimi osahankkeessa Kallion hankeosion projektisuunnittelija Raimo Hentunen. Selänteen hankeosiossa vahvistettiin terveydenhuollon ammattilaisten kanssa osaamista kehittämällä jäsenkunnille yhteinen suun ja hampaiden huollon terveyden edistämisen toimintamalli. Toimintamallissa tuetaan suun terveyden edistämistyön toteutumista ja osaamista sekä moniammatillista työskentelyä hyvinvointisuunnitelman mukaisesti. Toimintamalli on luettavissa osoitteessa Toimintamallin kehittämisen vastuuhenkilönä toimi hanketyöntekijä, suuhygienisti Maija Tytärniemi. Oulun Eteläisen osahankkeessa toteutetut koulutukset aikatauluineen ja osallistujatietoineen löytyvät liitteestä kolme Osahankkeen näkyvyys Osahanke oli esillä Terveempi Pohjois-Suomi aloitusseminaarissa (hanke-esittely, posteri ja esitteet). Hanke- esittelyjä pidettiin hankkeen alussa yhteistoiminta-alueiden ja kuntien johtoryhmissä. Hanke-esite ja osahankkeen hankesuunnitelma löytyvät TerPS-hankkeen osoitteesta Peruspalvelukuntayhtymä Kallion hankeosion hyvinvointikertomus löytyy osoitteesta Peruspalvelukuntayhtymä Selänteen hyvinvointikertomus osoitteesta ja Haapaveden-Siikalatvan hyvinvointikertomus osoitteesta Kuntakohtaiset hyvinvointikertomukset/-suunnitelmat löytyvät kuntien www-sivuilta (liite 4). Hanke osallistui Oulaisten Terveys, hyvinvointi- ja turvallisuusmessuille TerPS-hanke osahankkeineen oli esillä Lahden TERVE SOS -messuille Oulun Eteläisen osahankkeen Hyvinvointia tänään ja tulevaisuudessa -seminaari pidettiin Ylivieskatalo Akustiikassa. TerPS-hankkeen loppuseminaari pidettiin Oulussa. Osahanke on ollut esillä myös paikallislehdissä (liite 5) Osahankkeen arviointi Osahankkeessa laadittiin arviointisuunnitelma, jonka pohjalta arviointia toteutettiin. Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen rakenteiden kehittämisen toteutumista sekä hyvinvointityön osaamisen vahvistamista arvioitiin arviointisuunnitelmassamme laadittujen seuraavien kysymysten avulla: o onko HYTE -työryhmät perustettu kuntiin o onko hyvinvointikertomukset/-suunnitelmat tehty o näkyvätkö hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen painopistealueet kuntasuunnitelmissa ja onko niitä huomioitu eri hallinnonalojen toimintasuunnitelmissa seuranta ja arviointi näkyykö hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyö kuntastrategioissa

20 20 o käytetäänkö IVA -ennakkoarviointimenetelmää päätöksenteossa o miten koulutus tukee hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyötä ja johtamista o millaista järjestö- ja kuntayhteistyötä tehdään hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä Taulukko 2. Hankkeen toteutumisen arviointia Arviointikysymykset Toteutumisen arviointi Edelleen kehittämisen haasteena (TerPS 2?) o onko HYTE -työryhmät perustettu kuntiin o o o onko hyvinvointikertomukset/- suunnitelmat tehty näkyvätkö hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen painopistealueet kuntasuunnitelmissa ja onko niitä huomioitu eri hallinnonalojen toimintasuunnitelmissa käytetäänkö EVA- (ent. IVA) ennakkoarviointimenetelmää päätöksenteossa HyTE-työryhmät on perustettu kaikkiin kuntiin. HyTE-työryhmät on perustettu yhteistoimintaalueille. HyTE-rakenteet on kuvattu THL:n mallien mukaisesti. HyTE-työryhmien tehtävät on kuvattu kirjallisesti. Kallion hankeosiossa tehtiin Kallion jäsenkuntien, Kalajoen yhteistoimintaalueen ja Oulaisten yhteiset hyvinvointikertomukset. Selänteen hankeosiossa tehtiin Selänteen alueen hyvinvointikertomus ja Helmen hankeosiossa päivitettiin Haapaveden- Siikalatvan hyvinvointikertomus. Osahankkeen kaikissa kunnissa on laadittu hyvinvointikertomukset/- suunnitelmat ja aloitettu sähköiseen hyvinvointikertomusmalliin siirtäminen. Kuntakohtaisissa hyvinvointikertomuksissa/- suunnitelmissa on määritelty vuosille painopistealueet, tavoitteet ja toimenpiteet sekä valittu arviointimenetelmät ja nimetty vastuutahot. Valittujen toimenpiteiden toteutusvaihe on käynnistynyt. Joissakin kunnissa ja yhteistoiminta-alueilla menetelmän käytöstä on jo kokemusta. HyTE-työryhmien toiminnan jatkuvuus kunnissa ja yhteistoiminta-alueilla HyTEkoordinaattorien tukemana. HyTE-työryhmien tehtävien, roolien ja vastuiden edelleen selkiyttäminen. Hyvinvointikertomusten päivittäminen vuosittain ja laajempien hyvinvointikertomusten laatiminen valtuustokausittain. Yhteistoiminta-alueiden sähköiset hyvinvointikertomukset. Tavoitteiden ja toimenpiteiden toteutumisen arvioinnin ja seurannan kehittäminen ja varmistaminen. Toiminnan vakiinnuttaminen HyTE-työryhmien ja eri hallinnonalojen yhteistyöksi. EVA-arviointimenetelmän koulutus ja laajempi käyttöönotto päätöksenteossa.

21 21 o miten koulutus tukee hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyötä ja johtamista o millaista järjestö- ja kuntayhteistyötä tehdään hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä Alueiden luottamus- ja viranhaltijajohdolle sekä sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisille on toteutettu hyvinvointijohtamisen koulutusta, koulutuksista tarkemmin kappaleessa Koulutukset on koettu tarpeellisiksi ja palautteet ovat olleet pääosin hyviä. Kunnissa on monenlaista yhteistyötä. HyTE-työryhmien tehtäväksi on kirjattu huolehtia yhteistyöstä ja järjestää vuosittaiset yhteistyökokoukset. Uusien luottamushenkilöiden koulutus valtuustokausittain. Johtavien viranhaltijoiden hyvinvointijohtamisen ja sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön hyvinvointityön osaamisen ylläpitäminen. Yhteistyön tiivistäminen ja pysyvien yhteistyörakenteiden luominen sekä toiminnan koordinointi. Osahankkeen etenemistä ja tuloksia arvioitiin pääasiassa itsearviointina projektiryhmän ja HyTE-työryhmien kokouksissa sekä työryhmien jäsenille suunnatulla kyselylomakkeella. Kyselylomakkeen laadinnassa osahanke hyödynsi TERO-hankkeen lomakepohjaa. Vertaisarviointia toteutettiin TerPS -koordinaatiohankkeen ohjaus- ja projektiryhmissä sekä työryhmäkokouksissa. Toteutettavan arvioinnin avulla varmistettiin kehittämistyön eteneminen asetettujen tavoitteiden suuntaisesti sekä arvioitiin osahankkeen tuloksia. Arviointi toimi muutoksen seurannan ja ohjauksen välineenä. Arvioinnin mukaan hankkeessa on edetty suunnitelman mukaisesti ja tulokset vastaavat kehittämistyön tavoitteita. Hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyö kunnissa ja yhteistoiminta-alueilla on edennyt pienin, mutta määrätietoisin askelin, ja sen arvo ja merkitys on lisääntynyt kunnissa. Vastausten mukaan kehittämistyö on edennyt hyvin, mutta vielä enemmän toivotaan konkreettista toimintaa ja sitoutumista hyvinvointityöhön kaikilla hallinnonaloilla. Hankekokonaisuuden arviointivastuu oli Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirillä. Arvioinnin tukena oli Lönnrot-instituutilta eli nykyiseltä Kajaanin yliopistokeskuksen Aikuis- ja täydennyskoulutuspalveluilta hankittu asiantuntija, joka kokosi koordinaatiohankkeen arviointiasiantuntijan kanssa osahankkeen itsearvioinnin tulokset osaksi TerPS -hankkeen kokonaisarviointia.

22 22 4. POHDINTA Oulun Eteläisen osahankkeessa keskityttiin hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen rakenteiden kehittämiseen kunnissa ja yhteistoiminta-alueilla sekä hyvinvointityön johtamisen ja osaamisen vahvistamiseen. Osahankkeessa hyödynnettiin Oulun Eteläisen alueella aikaisemmin toteutettua kehittämistyötä, mitä KASTE -ohjelmassakin painotetaan. Oulun Eteläisen alueella oli tehty jo pitkään yhteisiä kehittämishankkeita kuten esim. SiiKE-., TePaKe- ja HoLA -hankkeet. Vaikka alueella oli tehty paljon yhteistyöstä, olivat kuntien ja yhteistoiminta-alueiden hyvinvointityön kehittämisen lähtökohdat hankkeen alussa erilaiset. SiiKE-hankkeen aikana Helmen kunnat olivat liittyneet Terve Kunta- verkostoon ja TePaKe-hankkeen myötä Nivala-Haapajärven seutukunnassa kuntiin oli perustettu terveyden edistämisen työryhmät. Osassa kunnista työryhmien toiminta oli aktiivista, joissakin työryhmät eivät toimineet ja joissain niitä ei ollut vielä perustettu. Lisäksi Oulun Eteläisessä osahankkeessa haasteita ovat luoneet monet hankeaikana tai ennen hankkeen alkua tapahtuneet toimintaympäristöjen muutokset. Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen työryhmien perustaminen nähtiin kunnissa tärkeänä. Hankkeen näkökulmasta oli hyvä, että kunnanhallitukset nimetessään HyTEtyöryhmät valtuuttivat ne tekemään hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen suunnitelmat, mikä auttoi hyvinvointikertomusprosessin käynnistymistä. Hyvinvoinnin tietotaito koulutus koettiin tarpeelliseksi tueksi hyvinvointikertomus/-suunnitelmatyössä. Hankkeen aikana on huomattu, että HyTE-työryhmässä on hyvä olla johtoryhmän sekä kaikkien hallinnon alojen ja järjestöjen edustus. HyTE-työryhmän työn linkittyminen ja tiedon kulku eri hallinnon aloille sekä lautakuntatasoille toteutuu parhaiten, jos HyTEtyöryhmän puheenjohtaja on kunnan johtoryhmän jäsen. Useat työryhmien jäsenistä kokevat HyTE-työn merkitykselliseksi, mutta ajankäyttö ja omien voimavarojen riittävyys koettiin haasteelliseksi. Osahankkeessa kuntien HyTE-työryhmät ovat testanneet THL:n suunnittelemaa hyvinvointikertomuksen lomakepohjaa omissa kuntakohtaisissa hyvinvointikertomuksissa/-suunnitelmissa. Hyvinvointikertomuksia laadittaessa pidettiin tärkeänä, että hyvinvointityön vastuutahot on määrittely ja valitut painopistealueet sekä tavoitteet ja toimenpiteet ovat hyvin konkreettisia ja sitä kautta mahdollisia toteuttaa toimintakaudella. HyTE-työryhmät ovat olleet aktiivisesti mukana TerPS-hankkeen sähköisen hyvinvointikertomuksen kehittämistyössä ja hyvinvointikertomuksia on siirretty sähköiseen lomakkeeseen. Vaikka sähköisen hyvinvointikertomuksen versiossa 0,1 on koettu olevan vielä kehitettävää, on se otettu alueen kunnissa innostuneena käyttöön ja sen on todettu olevan hyvä työväline hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyön ja hyvinvointijohtamisen tueksi. Osahankkeessa on nähty tärkeäksi, että myös yhteistoiminta-alueelle voidaan jatkossa tehdä sähköinen hyvinvointikertomus ja niin, että siinä näkyy sekä alueen että kuntien hyvinvointitiedot. Lisäksi alueella on toivottu, että sähköiseen hyvinvointikertomukseen valitut valtakunnallisesti seurattavat indikaattorit on selkeästi merkitty lomakkeeseen.

23 23 Alueella hankkeen aikana järjestetty monenlaista hyvinvointityötä tukevaa koulutusta ja autettu kuntia vastaamaan uuden terveydenhuoltolain velvoitteisiin mm. lisäämällä valmiuksia ottaa ihmisiin kohdistuvien vaikutusten ennakkoarviointimenetelmä käyttöön päätöksenteossa. Hankkeessa koulutettiin sekä luottamus- että viranhaltijajohtoa menetelmän käyttöön ja hanketyöntyöntekijöitä EVA-tutoreiksi. Koulutetut tutorit voivat jatkossa tukea kuntia EVA-menetelmän käytössä yhteistyössä Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin TERE-yksikön kanssa. Jatkossa haasteena on käynnistyneen hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyön vakiinnuttaminen sekä HyTE-työryhmien toiminnan jatkuvuus kunnissa ja yhteistoiminta-alueilla. Helmen alueella terveyden ja hyvinvoinnin suunnittelija jatkaa hankkeessa aloitettua työtä. TerPS-hankkeelle haettavan jatkohankkeen tavoitteena on auttaa HyTE-koordinaattorien toiminnan käynnistymistä myös Kallion, Kalajoen yhteistoiminta-alueen ja Oulaisten sekä Selänteen alueilla. TerPS2-jatkohanke tukee kuntia ja yhteistoiminta-alueita hyvinvointityössä ja auttaa kehitettyjen käytäntöjen juurruttamista käytäntöön.

24 24 LÄHTEET Karvonen, I Viranhaltijoiden ja luottamushenkilöiden käsityksiä hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen johtamisesta. Tapaustutkimus Peruspalvelukuntayhtymä Kallioon ja sen jäsenkuntiin. Pro gradu -tutkielma. Terveystieteiden laitos. Terveyshallintotiede. Oulun yliopisto. Huhtikuu Kuntalaki 1995 ( /365). Luettavissa osoitteessa: Mustakangas-Mäkelä, A Suunnitelmista tekoihin. Terveempi Pohjois-Suomi - hankkeen esiselvitys kunta järjestöt yhteistyöstä. Sosiaali- ja terveysturvan keskusliitto Perttilä, K. & Uusitalo, M. (Toim.) Terveyden edistämisen paikalliset rakenteet ja johtaminen. TEJO-hankkeen väliraportti Stakes, Helsinki Valopaino Oy. Helsinki 2007 Salmela S, Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen (HyTEn) koulutus- ja kehittämistarvekysely. Oulun Eteläisen kyselyvastaukset Salmela S, Helanen S, Niska A, Koskimäki V Terveempi Pohjois-Suomi: Sairaanhoitopiiri kuntien tukena: Raportti kuntien luottamushenkilöille ja viranhaltijajohdolle suunnatun koulutuksen pilotoinnista. Terveempi Pohjois-Suomi - hanke, Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri. Luettavissa osoitteessa: /TerPS_Raportti%20hyvinvointijohtamisen%20koulutuksesta.pdf Terveydenhuoltolaki 2010 (1326/2010). Luettavissa osoitteessa: THL Alueellinen terveys- ja hyvinvointitutkimus ATH. Tulosraportti. Luettavissa osoitteessa: THL Johtaminen tukee hyvinvoivaa ja terveyttä kuntaa - Tukiaineistoa kuntajohdolle. Hyvinvoiva ja terve kunta -sarja. Luettavissa osoitteessa: THL & STM Terveydenhuoltolaki pykälistä toiminnaksi. Juvenes Print. Tampere. Uusitalo ym Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen paikalliset rakenteet ja johtaminen (TEJO). Esitutkimusraportti. Stakesin Aiheita 21/2003. Luettavissa osoitteessa: D8A9141FA142/0/Aiheita21_2003.pdf

25 25 Liite 1 (1)

26 26 Liite 1 (2)

27 27 Liite 1 (3)

28 28 Liite 1 (4)

Tavoitteiden saavuttaminen = Kuntalaisten hyvinvoinnin ja terveyden edistyminen + taloudelliset säästöt

Tavoitteiden saavuttaminen = Kuntalaisten hyvinvoinnin ja terveyden edistyminen + taloudelliset säästöt Mitä hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen (HYTE) talo sisältää? Tavoitteiden saavuttaminen = Kuntalaisten hyvinvoinnin ja terveyden edistyminen + taloudelliset säästöt Hyvinvoinnin ja terveyden sekä niitä

Lisätiedot

Tavoitteiden saavuttaminen = Kuntalaisten hyvinvoinnin ja terveyden edistyminen + taloudelliset säästöt

Tavoitteiden saavuttaminen = Kuntalaisten hyvinvoinnin ja terveyden edistyminen + taloudelliset säästöt Mitä hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen (HYTE) talo sisältää? Tavoitteiden saavuttaminen = Kuntalaisten hyvinvoinnin ja terveyden edistyminen + taloudelliset säästöt Hyvinvoinnin ja terveyden sekä niitä

Lisätiedot

Terveydenhuoltolaki ja terveyden edistäminen - mitä muutoksia yhteistoiminta-alueilla?

Terveydenhuoltolaki ja terveyden edistäminen - mitä muutoksia yhteistoiminta-alueilla? Terveydenhuoltolaki ja terveyden edistäminen - mitä muutoksia yhteistoiminta-alueilla? YHTEISTOIMINTA-ALUEVERKOSTON XIV TAPAAMINEN 17.2.2011 Helsinki Neuvotteleva virkamies Kerttu Perttilä, STM 1 2.3.2011

Lisätiedot

Suvi Helanen, koulutussuunnittelija PPSHP, Perusterveydenhuollon yksikkö Kunnanhallituksen pj. Oulunsalo

Suvi Helanen, koulutussuunnittelija PPSHP, Perusterveydenhuollon yksikkö Kunnanhallituksen pj. Oulunsalo Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen johtamisen näkökulmasta Suvi Helanen, koulutussuunnittelija PPSHP, Perusterveydenhuollon yksikkö Kunnanhallituksen pj. Oulunsalo Sisältö Hyvinvoinnin ja terveyden

Lisätiedot

Muutos nyt. Lapset puheeksi- työ Pohjois-Pohjanmaalla. Lapset puheeksi, Verkostot suojaksi seminaari 18.9.2014 Diakonialaitos Martintalo

Muutos nyt. Lapset puheeksi- työ Pohjois-Pohjanmaalla. Lapset puheeksi, Verkostot suojaksi seminaari 18.9.2014 Diakonialaitos Martintalo Muutos nyt. Lapset puheeksi- työ Pohjois-Pohjanmaalla Lapset puheeksi, Verkostot suojaksi seminaari 18.9.2014 Diakonialaitos Martintalo Pohjois- Pohjanmaa Väkiluku 404 000 1. Alavieska 2. Haapajärven kaupunki

Lisätiedot

Raportteja 7 Yhtenäinen hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toimintamalli KYS-erva-alueen sairaanhoitopiirien terveyden edistämisen rakenteet

Raportteja 7 Yhtenäinen hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toimintamalli KYS-erva-alueen sairaanhoitopiirien terveyden edistämisen rakenteet Raportteja 7 Yhtenäinen hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toimintamalli KYS-erva-alueen sairaanhoitopiirien terveyden edistämisen rakenteet Ulla Ojuva Mervi Lehmusaho Timo Renfors Ulla Ojuva ulla.ojuva@isshp.fi

Lisätiedot

Sähköinen hyvinvointikertomus johtamisen välineenä

Sähköinen hyvinvointikertomus johtamisen välineenä Sähköinen hyvinvointikertomus johtamisen välineenä Kuntamarkkinat 2014 Sanna Salmela ja Suvi Helanen PPSHP/ TerPS2 hanke www.hyvinvointikertomus.fi Kuntalaki 1 ja Kuntalakiluonnos 1 Kunta pyrkii edistämään

Lisätiedot

Hyvinvointi osana kunnan suunnittelua ja päätöksentekoa

Hyvinvointi osana kunnan suunnittelua ja päätöksentekoa Hyvinvointi osana kunnan suunnittelua ja päätöksentekoa Sähköinen hyvinvointikertomus kuntasuunnittelun ja päätöksenteon välineeksi Timo Renfors Ulla Ojuva Rakenteet & Hyvinvointikertomus Terveydenhuollon

Lisätiedot

Kunnan hyvinvointijohtaminen. haasteita ja mahdollisuuksia

Kunnan hyvinvointijohtaminen. haasteita ja mahdollisuuksia Kunnan hyvinvointijohtaminen haasteita ja mahdollisuuksia 1 Kunnan olemassaolon kolmikanta 14.5.2013 etunimi sukunimi Titteli Tapahtuma Hyvinvoinnin edistämisen kolmikanta kunnassa 14.5.2013 etunimi sukunimi

Lisätiedot

Miten THL voi tukea kuntia ja alueita terveydenedistämistyössä

Miten THL voi tukea kuntia ja alueita terveydenedistämistyössä Miten THL voi tukea kuntia ja alueita terveydenedistämistyössä Erkki Vartiainen, professori, ylijohtaja 29.10.2013 Terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen päivä 2013 1 Työkaluja Terveyden edistämisen aktiivisuuden

Lisätiedot

Hyvinvointikertomus ohjaustyökaluna kunta - sote yhteistyössä

Hyvinvointikertomus ohjaustyökaluna kunta - sote yhteistyössä Hyvinvointikertomus ohjaustyökaluna kunta - sote yhteistyössä Kainuun sote - kunnat / Saara Pikkarainen/ terveyden edistämisen erikoissuunnittelija Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä /Saara

Lisätiedot

HYVINVOINTI OSANA KUNNAN SUUNNITTELUA JA PÄÄTÖKSENTEKOA Sähköinen hyvinvointikertomus ja vaikutusten ennakkoarviointi

HYVINVOINTI OSANA KUNNAN SUUNNITTELUA JA PÄÄTÖKSENTEKOA Sähköinen hyvinvointikertomus ja vaikutusten ennakkoarviointi HYVINVOINTI OSANA KUNNAN SUUNNITTELUA JA PÄÄTÖKSENTEKOA Sähköinen hyvinvointikertomus ja vaikutusten ennakkoarviointi Arja Väänänen, Hyvinvointikoordinaattori, Mikkelin kaupunki, arja.vaananen(at)mikkeli.fi

Lisätiedot

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toteutuminen ja tuen tarpeet kuntien ja alueiden näkökulma

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toteutuminen ja tuen tarpeet kuntien ja alueiden näkökulma Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toteutuminen ja tuen tarpeet kuntien ja alueiden näkökulma Heli Hätönen, TtT, erityisasiantuntija 12.11.2014 Kuopio 13.11.2014 Hätönen 1 Hyvinvoinnin ja terveyden

Lisätiedot

Arjen turvaa kunnissa

Arjen turvaa kunnissa Arjen turvaa kunnissa Turvallisuusyhteistyön kehittäminen kunnissa Alueellinen sisäisen turvallisuuden yhteistyö Vaasa 25.9.2012 Marko Palmgren, projektipäällikkö Lapin aluehallintovirasto 1.10.2012 1

Lisätiedot

Hyvän ikääntymisen kehittämisympäristö Sonectus 1.1.2012-31.5.2014

Hyvän ikääntymisen kehittämisympäristö Sonectus 1.1.2012-31.5.2014 Hyvän ikääntymisen kehittämisympäristö Sonectus 1.1.2012-31.5.2014 Hankkeen toimijat Hallinnoi Oulun seudun ammattikorkeakoulu, terveyalan Oulaisten yksikkö Osatoteuttajina: Kalajoen SoTe yhteistoiminta-alue

Lisätiedot

PÄTEVÄ on kätevä - terveyden edistämisen johtamisen ja suunnittelun oma portaali

PÄTEVÄ on kätevä - terveyden edistämisen johtamisen ja suunnittelun oma portaali PÄTEVÄ on kätevä - terveyden edistämisen johtamisen ja suunnittelun oma portaali 6.9.2011 -päätösseminaari Tamperetalo Marita Päivärinne projektisuunnittelija, TtM Minna Pohjola projektipäällikkö, th ylempi

Lisätiedot

HYVINVOINTIKERTOMUS JA- TILINPITO

HYVINVOINTIKERTOMUS JA- TILINPITO HYVINVOINTIKERTOMUS JA- TILINPITO Irmeli Leino, Turun AMK, Salon toimipiste Marita Päivärinne, Salon terveyskeskus 28-29.3 2011 Esityksen sisältö } Miten hyvinvoinnin seurantajärjestelmä Salossa syntyi

Lisätiedot

Miksi Oulun seudulla lähdettiin tekemään LNPO:ta? Salla Korhonen 11.9.2013

Miksi Oulun seudulla lähdettiin tekemään LNPO:ta? Salla Korhonen 11.9.2013 Miksi Oulun seudulla lähdettiin tekemään LNPO:ta? Salla Korhonen 11.9.2013 Taustaa Suomen kuntaliiton lapsipoliittinen ohjelma Eläköön lapset lapsipolitiikan suunta (2000) suosituksena jokaiselle kunnalle

Lisätiedot

Hyvinvoinnin edistämisen mahdollisuudet

Hyvinvoinnin edistämisen mahdollisuudet Hyvinvoinnin edistämisen mahdollisuudet Terveyden edistämisen kuntakokous Pelkosenniemi 15.2.2010 Ohjaajalääkäri Terveyden edistämisen suunnittelija Terveyden edistämisen suunnittelija Aimo Korpilähde

Lisätiedot

Taustaa Hyvinvointikertomuksen laatiminen ja. Terveempi Pohjois-Suomi, Terps 2 -hanke

Taustaa Hyvinvointikertomuksen laatiminen ja. Terveempi Pohjois-Suomi, Terps 2 -hanke Taustaa Hyvinvointikertomuksen laatiminen ja Terveempi Pohjois-Suomi, Terps 2 -hanke Arja Rantapelkonen palveluvaliokunta 22.2.2012 Aiheita Lakitaustaa Hyvinvointikertomuksen laatiminen Hyvinvointiryhmä

Lisätiedot

Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016

Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016 Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016 Hyvinvointikertomus valtuustokaudelta 2009-2012 ja hyvinvointisuunnitelma valtuustokaudelle 2013-2016 Keskeneräinen Kertomuksen vastuutaho ja laatijat (viranhaltijat,

Lisätiedot

5.11.2010. b) Koordinaatio. a) Kehittäminen. Hyvien rakenne- ja toimintamallien pilotointi ja levitys. Sanna Salmela Ville Koskimäki

5.11.2010. b) Koordinaatio. a) Kehittäminen. Hyvien rakenne- ja toimintamallien pilotointi ja levitys. Sanna Salmela Ville Koskimäki Sanna Salmela Ville Koskimäki a) Kehittäminen b) Koordinaatio hyvinvointirakenteet & HyTEtyökalut seuranta- ja arviointijärjestelmä koulutus viestintä esiselvitys Hyvien rakenne- ja toimintamallien pilotointi

Lisätiedot

Järjestöt-kunta yhteistyöseminaari, 17.9.2014. Hyvinvointijohtaminen kunnan muuttuvassa toimintaympäristössä

Järjestöt-kunta yhteistyöseminaari, 17.9.2014. Hyvinvointijohtaminen kunnan muuttuvassa toimintaympäristössä Järjestöt-kunta yhteistyöseminaari, 17.9.2014 Hyvinvointijohtaminen kunnan muuttuvassa toimintaympäristössä Miten ihmisen ääni mukana Pohjois-Karjalassa? Hyvinvointikertomus ihmisen ääntä kokoamassa Vesa

Lisätiedot

Kuntapäättäjä - pidä kuntalaisesi terveenä ja hyvinvoivana

Kuntapäättäjä - pidä kuntalaisesi terveenä ja hyvinvoivana Kuntapäättäjä - pidä kuntalaisesi terveenä ja hyvinvoivana Kuntamarkkinat 10.9.2014 Johtaja Taru Koivisto Sosiaali- ja terveysministeriö Ehkäisevällä työllä voidaan vaikuttaa kustannuksiin Esimerkki: Kuinka

Lisätiedot

Ihmisiin kohdistuvien vaikutusten arviointi

Ihmisiin kohdistuvien vaikutusten arviointi Ihmisiin kohdistuvien vaikutusten arviointi Vaikutusten ennakkoarviointi kunnallisessa päätöksenteossa info 23.11.2011, Mikkeli Arja Väänänen Hyvinvointikoordinaattori, ma. Mikkelin kaupunki Esityksen

Lisätiedot

Alueellisten terveys- ja hyvinvointiverkostojen kehittäminen

Alueellisten terveys- ja hyvinvointiverkostojen kehittäminen Alueellisten terveys- ja hyvinvointiverkostojen kehittäminen Minna Pohjola haasteet 1. Väestön terveystietojen käyttö toiminnan suunnittelussa, seurannassa ja arvioinnissa 2. Näyttöön perustuvien toimintatapojen

Lisätiedot

Rakennuspalikoita hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen suunnitteluun ja johtamiseen

Rakennuspalikoita hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen suunnitteluun ja johtamiseen Rakennuspalikoita hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen suunnitteluun ja johtamiseen Hyvinvointi osana kunnan suunnittelua ja päätöksentekoa - Sähköinen hyvinvointikertomus ja vaikutusten ennakkoarviointi

Lisätiedot

Oulun poliisilaitoksen neuvottelukunta Kunnallisen turvallisuussuunnittelun tavoitteet ja toteutus

Oulun poliisilaitoksen neuvottelukunta Kunnallisen turvallisuussuunnittelun tavoitteet ja toteutus Oulun poliisilaitoksen neuvottelukunta Kunnallisen turvallisuussuunnittelun tavoitteet ja toteutus Erityisrikostorjuntasektorin johtaja, rikosylikomisario Antero Aulakoski 1 Turvallisuus on osa hyvinvointia

Lisätiedot

Uusi terveydenhuoltolaki - terveyden edistämisen pelastaja?

Uusi terveydenhuoltolaki - terveyden edistämisen pelastaja? Uusi terveydenhuoltolaki - terveyden edistämisen pelastaja? VII Terveyden edistämisen ajankohtaispäivä 25.5.2011 Helsinki Johtaja Taru Koivisto Terveydenhuoltolain painotukset Asiakaskeskeisyys Laatu ja

Lisätiedot

Arjen turvaa kunnissa

Arjen turvaa kunnissa Arjen turvaa kunnissa Miten kuntien hyvinvointi- ja turvallisuustyötä kehitetään? Sisäisen turvallisuuden alueellisen yhteistyön seminaari Mikkeli, Itä-Suomen AVI, 5.9.2013 Projektipäällikkö Marko Palmgren

Lisätiedot

Kansalaisen hyvinvointi (tieto)

Kansalaisen hyvinvointi (tieto) Kansalaisen hyvinvointi (tieto) terveyspalveluiden toiminnan ohjaajana -case sähköinen hyvinvointikertomus 1 Kunnan toiminnan kolmikanta HYVINVOINTI ELINVOIMA KUNNAN PALVELUT 30.5.2013 etunimi sukunimi

Lisätiedot

Mitä kunnassa pitää tapahtua, että väestön hyvinvointi ja terveys paranevat?

Mitä kunnassa pitää tapahtua, että väestön hyvinvointi ja terveys paranevat? Mitä kunnassa pitää tapahtua, että väestön hyvinvointi ja terveys paranevat? Tk-johdon neuvottelupäivät 07022013 Päivi Hirsso, pth-yksikön johtaja, PPSHP Hyvinvointi järjestämissuunnitelman ytimessä PTH-yksikkö

Lisätiedot

TERVEEMPI ITÄ-SUOMI 2013-2015

TERVEEMPI ITÄ-SUOMI 2013-2015 TERVEEMPI ITÄ-SUOMI 2013-2015 Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri, Etelä-Savon sairaanhoitopiiri ja Pohjois-Karjalan sairaanhoitoja sosiaalipalvelujen kuntayhtymä Päätavoitteet Hyvinvointi- ja terveyserot

Lisätiedot

Terveyden edistäminen Kainuussa

Terveyden edistäminen Kainuussa Terveyden edistäminen Kainuussa Kainuulaiset järjestöt 4.12.2013 Terveyteen vaikuttavat tekijät Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen kunnassa ja kuntayhtymässä Järjestöt, yhdistykset Terveyden edistämisen

Lisätiedot

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen mallit ja ennaltaehkäisevä hyvinvointityö Keski-Pohjanmaalla

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen mallit ja ennaltaehkäisevä hyvinvointityö Keski-Pohjanmaalla Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen mallit ja ennaltaehkäisevä hyvinvointityö Keski-Pohjanmaalla 21.8.2014 Ilkka Luoma Terveyspalvelujohtaja/johtava ylilääkäri, Kokkolan kaupunki Johtava lääkäri, Peruspalveluliikelaitos

Lisätiedot

Hyvinvointikertomuksen laatiminen Kemiin. PaKasteen terveyden edistämisen työskentelyjakso 1.10.2010 31.1.2011. Osastonhoitaja Pirjo Leinonen

Hyvinvointikertomuksen laatiminen Kemiin. PaKasteen terveyden edistämisen työskentelyjakso 1.10.2010 31.1.2011. Osastonhoitaja Pirjo Leinonen Hyvinvointikertomuksen laatiminen Kemiin PaKasteen terveyden edistämisen työskentelyjakso 1.10.2010 31.1.2011 Osastonhoitaja Pirjo Leinonen Sisällysluettelo Johdanto 3 Kemin kaupungin työskentelyjakson

Lisätiedot

Miten kunnassa toimivat tahot voivat tukea kunnan hyvinvointijohtamista ja kuntalaisten hyvinvoinnin edistymistä?

Miten kunnassa toimivat tahot voivat tukea kunnan hyvinvointijohtamista ja kuntalaisten hyvinvoinnin edistymistä? Miten kunnassa toimivat tahot voivat tukea kunnan hyvinvointijohtamista ja kuntalaisten hyvinvoinnin edistymistä? Esimerkkejä keskeisten toimijoiden rooleista ja vastuista Terveempi Pohjois-Suomi 2 (TerPS2)

Lisätiedot

HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä

HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä ETELÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019 Työryhmä Eeva Häkkinen, Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimi, Kangasniemen pty Senja Kuiri, Etelä-Savon sairaanhoitopiiri Aino Mäkitalo,

Lisätiedot

Kuntalaisten tarpeiden arviointi

Kuntalaisten tarpeiden arviointi Kuntalaisten tarpeiden arviointi Sähköinen hyvinvointikertomus tutuksi Anne Sormunen/ erityisasiantuntija 1 Se on tiedolla johtamisen tiimityöväline kuntalaisen hyvinvointi ja kokemus palveluiden toimivuus

Lisätiedot

Kuntajohtamisen haasteet tulevaisuudessa kuinka johdan tiedolla kuntaani? Anne Sormunen/ erityisasiantuntija

Kuntajohtamisen haasteet tulevaisuudessa kuinka johdan tiedolla kuntaani? Anne Sormunen/ erityisasiantuntija Kuntajohtamisen haasteet tulevaisuudessa kuinka johdan tiedolla kuntaani? Anne Sormunen/ erityisasiantuntija 1 Kunnissa eletään entistä monimutkaisemmassa toimintaympäristössä? Miten johdetaan ja kehitetään

Lisätiedot

Potilasturvallisuuden johtaminen ja auditointi

Potilasturvallisuuden johtaminen ja auditointi 1 Potilasturvallisuuden johtaminen ja auditointi Pirjo Berg, Anna Maksimainen & Olli Tolkki 16.11.2010 Potilasturvallisuuden johtaminen ja auditointi Taustaa STM velvoittaa sairaanhoitopiirit laatimaan

Lisätiedot

PAKKA toimintamalli. Terveyden edistämisen seminaari Oulu 26.4.2013

PAKKA toimintamalli. Terveyden edistämisen seminaari Oulu 26.4.2013 PAKKA toimintamalli Terveyden edistämisen seminaari Oulu 26.4.2013 PSAVI, Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat vastuualue, aluekoordinaattori Raija Fors 12.8.2013 1 PAKKA = paikallinen alkoholipolitiikka

Lisätiedot

Verkostokokous Lahti 23.9.2010 Lääkintöneuvos Timo Keistinen

Verkostokokous Lahti 23.9.2010 Lääkintöneuvos Timo Keistinen Potilasturvallisuuden lainsäädäntö Verkostokokous Lahti 23.9.2010 Lääkintöneuvos Timo Keistinen VISIO - tavoitetila vuoteen 2013 mennessä Potilasturvallisuus on ankkuroitu toiminnan rakenteisiin ja toimintatapoihin:

Lisätiedot

TENONLAAKSON SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUIDEN KEHITTÄMISHANKKEEN LOPPUSEMINAARI 12.9.2012 POHJOIS-SUOMEN KASTE-TEOT

TENONLAAKSON SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUIDEN KEHITTÄMISHANKKEEN LOPPUSEMINAARI 12.9.2012 POHJOIS-SUOMEN KASTE-TEOT TENONLAAKSON SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUIDEN KEHITTÄMISHANKKEEN LOPPUSEMINAARI 12.9.2012 POHJOIS-SUOMEN KASTE-TEOT Margit Päätalo Kaste-ohjelma, ohjelmapäällikkö Pohjois-Suomi Väkiluku Pohjois-Suomessa

Lisätiedot

Hyvinvointia ja laatua vanhuspalvelulain toimeenpano -hanke

Hyvinvointia ja laatua vanhuspalvelulain toimeenpano -hanke KAINUUN SOTE KUNTAYHTYMÄ Hyvinvointia ja laatua vanhuspalvelulain toimeenpano -hanke Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon toimintasuunnitelma Marja-Liisa Ruokolainen Eija Tolonen, Jaana Mäklin, Lahja

Lisätiedot

Kunnan rooli mielenterveyden edistämisessä

Kunnan rooli mielenterveyden edistämisessä Tiedosta hyvinvointia Mielenterveysryhmä 1 Kunnan rooli mielenterveyden edistämisessä Eija Stengård PsT, kehittämispäällikkö Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus Eija Stengård, 2005 Tiedosta

Lisätiedot

D2D-hanke Diabeteksen ehkäisyn sekä hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen haasteet

D2D-hanke Diabeteksen ehkäisyn sekä hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen haasteet D2D-hanke Diabeteksen ehkäisyn sekä hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen haasteet Karita Pesonen suunnittelija, ravitsemusterapeutti Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä D2D-hanke 2003: Miksi 2D-hanke?

Lisätiedot

SALO TERVE KUNTA. Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen. www.salo.fi

SALO TERVE KUNTA. Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen. www.salo.fi SALO TERVE KUNTA Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen Taustaa Terveyden ja hyvinvoinnin edistämistyöllä on Salon seudulla pitkät perinteet. Terveyskasvatuksen yhdyshenkilö ja terveyskasvatuksen työryhmät

Lisätiedot

Sähköinen hyvinvointikertomus. Erityisasiantuntija Anne Sormunen

Sähköinen hyvinvointikertomus. Erityisasiantuntija Anne Sormunen Sähköinen hyvinvointikertomus Erityisasiantuntija Anne Sormunen 1 = Tiedolla johtamisen tiimityöväline kuntalaisen hyvinvointi ja kokemus palveluiden toimivuus ja prosessit elinvoima, rakenne ja talous

Lisätiedot

PÖYTÄKIRJA. Aika 7.12.2009 klo 10.00 11.20 Paikka Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä, 5. kerroksen neuvottelutila

PÖYTÄKIRJA. Aika 7.12.2009 klo 10.00 11.20 Paikka Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä, 5. kerroksen neuvottelutila 0 PÖYTÄKIRJA PROJEKTIRYHMÄN KOKOUS 2/2009 Terveempi Pohjois-Suomi -hanke Raahen osahanke Aika 7.12.2009 klo 10.00 11.20 Paikka Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä, 5. kerroksen neuvottelutila Läsnä Alatalo

Lisätiedot

Ehkäisevä päihdetyö osana terveyden edistämistä

Ehkäisevä päihdetyö osana terveyden edistämistä Ehkäisevä päihdetyö osana terveyden edistämistä Pohjanmaa-hankkeen juhlaseminaari, Seinäjoki 25.3.2015 16.4.2015 Marjatta Montonen 1 Laki ehkäisevän päihdetyön järjestämisestä HE 339/2014 vp Eduskunta

Lisätiedot

Terveyden edistämisen johtaminen sairaalassa

Terveyden edistämisen johtaminen sairaalassa Annukka Pukkila Terveyden edistämisen johtaminen sairaalassa - Työvälineitä hoitotyön johtajille Hankkeen tausta Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin hallinnoiman Terveyttä ja hyvinvointia hoitotyön johtamisella

Lisätiedot

klo 17.00 19.00 Hyvinvointijohtamisen lähtökohtia lainsäädännön näkökulmasta Hyvinvointikertomus hyvinvointijohtamisen työkaluna Kahvitauko noin klo

klo 17.00 19.00 Hyvinvointijohtamisen lähtökohtia lainsäädännön näkökulmasta Hyvinvointikertomus hyvinvointijohtamisen työkaluna Kahvitauko noin klo klo 17.00 19.00 Hyvinvointijohtamisen lähtökohtia lainsäädännön näkökulmasta Hyvinvointikertomus hyvinvointijohtamisen työkaluna Kahvitauko noin klo 18.00-18.15 Poikkihallinnollisen hyvinvointijohtamisen

Lisätiedot

Ikääntyvien palvelujen kehittäminen Oulun Eteläisellä alueella

Ikääntyvien palvelujen kehittäminen Oulun Eteläisellä alueella Ikääntyvien palvelujen kehittäminen Oulun Eteläisellä alueella Sonectus Hallinnoija OAMK terveysalan Oulaisten yksikkö Hankkeen kesto 1.9.2008-31.5.2011 Hankkeen kokonaiskustannusarvio ja rahoittajat:

Lisätiedot

TEAviisari 2013 Seinäjoki. Yhteenveto TEAviisarin kuntajohdon tuloksista Oili Ylihärsilä 2.1.2014

TEAviisari 2013 Seinäjoki. Yhteenveto TEAviisarin kuntajohdon tuloksista Oili Ylihärsilä 2.1.2014 TEAviisari 2013 Seinäjoki Yhteenveto TEAviisarin kuntajohdon tuloksista Oili Ylihärsilä 2.1.2014 www.thl.fi/teaviisari Kuntajohdon kyselyn tulokset Joka toinen vuosi toteutettavan tiedonkeruun tavoitteena

Lisätiedot

TOIMINTAMALLIT YLÄ-SAVON HYVINVOINTIJOHTAMISESSA

TOIMINTAMALLIT YLÄ-SAVON HYVINVOINTIJOHTAMISESSA TOIMINTAMALLIT YLÄ-SAVON HYVINVOINTIJOHTAMISESSA Kohti sähköistä hyvinvointikertomusta 25.10.2011 Kaarina Kursukangas-Hourula 28.10.2011 1 Nykyinen toimintamalli V. 2010 alusta Iisalmen, Kiuruveden, Sonkajärven

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisen kehittämisohjelman eli Kaste-ohjelman (2012-2015) valmistelu

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisen kehittämisohjelman eli Kaste-ohjelman (2012-2015) valmistelu Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisen kehittämisohjelman eli Kaste-ohjelman (2012-2015) valmistelu Alueellinen ohjelmapäällikkö Jouko Miettinen Itä- ja Keski-Suomen alueellinen johtoryhmä KASTE-ohjelman

Lisätiedot

Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman päivittäminen 31.12.2013 mennessä/lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma 2015-2018 hyväksyminen

Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman päivittäminen 31.12.2013 mennessä/lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma 2015-2018 hyväksyminen Kunnanhallitus 85 23.03.2015 Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman päivittäminen 31.12.2013 mennessä/lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma 2015-2018 hyväksyminen Siv.ltk 29 Osastopäällikön ehdotus:

Lisätiedot

PUDASJÄRVEN KAUPUNKI Hyvinvointi- ja turvallisuustyö OULU 10.11.2015 Tomi Timonen

PUDASJÄRVEN KAUPUNKI Hyvinvointi- ja turvallisuustyö OULU 10.11.2015 Tomi Timonen Pudasjärvi sininen ajatus vihreä elämys PUDASJÄRVEN KAUPUNKI Hyvinvointi- ja turvallisuustyö OULU 10.11.2015 Tomi Timonen TAUSTAA Arjen turvaa kunnissa -hanke Arjen turvaa.. Arjen turvaa kunnissa -hankkeessa

Lisätiedot

kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki

kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki Johda kehitystä, kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki TAVOITTEENA SOSIAALISESTI KESTÄVÄ SUOMI 2020 Sosiaalisesti kestävä yhteiskunta kohtelee kaikkia yhteiskunnan jäseniä

Lisätiedot

Terveempi ja Liikkuvampi Kainuu 24.2.2014. Maire Ahopelto, kuntayhtymän johtaja, sairaanhoitopiirin johtaja

Terveempi ja Liikkuvampi Kainuu 24.2.2014. Maire Ahopelto, kuntayhtymän johtaja, sairaanhoitopiirin johtaja Terveempi ja Liikkuvampi Kainuu 24.2.2014 Maire Ahopelto, kuntayhtymän johtaja, sairaanhoitopiirin johtaja Laki sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä Lain tarkoitus 1 : 1) edistää ja ylläpitää

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 13

Espoon kaupunki Pöytäkirja 13 23.04.2015 Sivu 1 / 1 1682/00.01.02/2013 13 Väliraportti lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman (2013-16) toimeenpanosta ja suunnitelman täydentäminen oppilashuollon osalta (Kh/Kv) Valmistelijat / lisätiedot:

Lisätiedot

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista 1 (4) HOITO- JA HOIVATYÖN TOIMINTAOHJELMA 2015-2016 Väestön ikääntyminen, palvelu- ja kuntarakenteen muutos, palveluiden uudistamistarve, väestön tarpeisiin vastaavuus, kilpailu osaavasta työvoimasta ja

Lisätiedot

Voimaa verkostoista. Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen, Pshp, Perusterveydenhuollon yksikkö 17.3.2014

Voimaa verkostoista. Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen, Pshp, Perusterveydenhuollon yksikkö 17.3.2014 Voimaa verkostoista Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen, Pshp, Perusterveydenhuollon yksikkö 17.3.2014 2 17.3.2014 Pirkanmaan alueellisen terveyden edistämisen koordinaation organisaatio Koordinaatio taso

Lisätiedot

Suunnitelmia terveyden edistämisen osaamisen kehittämiseen PPSHP:ssa

Suunnitelmia terveyden edistämisen osaamisen kehittämiseen PPSHP:ssa Suunnitelmia terveyden edistämisen osaamisen kehittämiseen PPSHP:ssa Leea Järvi Terveyden edistämisen koordinaattori Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri, PTH-yksikkö Ammattihenkilökunnan tiedot ja Osaamisvajeet?

Lisätiedot

Ikäihminen toimijana hanke

Ikäihminen toimijana hanke Ikäihminen toimijana hanke Väliarviointi 4/2014 Johtoryhmä 28.4.2014 LAPPI: väliarviointi 4/2014 Hanketyönä on kunnissa kirjattu vanhussuunnitelma (5 ) ikääntyneen väestön tukemiseksi. Vanhusneuvoston

Lisätiedot

VIESTINTÄSUUNNITELMA. SOS Syrjäytyneestä osalliseksi sosiaalityön keinoin

VIESTINTÄSUUNNITELMA. SOS Syrjäytyneestä osalliseksi sosiaalityön keinoin VIESTINTÄSUUNNITELMA SOS Syrjäytyneestä osalliseksi sosiaalityön keinoin VÄLI-SUOMEN SOS-HANKE 2011-2013 Kuva Niina Raja-aho Päivi Krook Maarit Pasto SOS-HANKE JA SEN TAVOITTEET SOS Syrjäytyneestä osalliseksi

Lisätiedot

Peruspalvelukeskus Aavan päihde- ja mielenterveysstrategia 2013-2016. Peruspalvelukeskus Aava

Peruspalvelukeskus Aavan päihde- ja mielenterveysstrategia 2013-2016. Peruspalvelukeskus Aava n päihde- ja mielenterveysstrategia 2013-2016 Strategia on syntynyt yhteistyössä Strategiaa on ollut valmistelemassa laaja ja moniammatillinen joukko peruspalvelukeskus Aavan työntekijöitä organisaation

Lisätiedot

Helmen elämäntapamalli

Helmen elämäntapamalli Helmen elämäntapamalli Sosiaali- ja terveyspiiri Helmi Helmen elämäntapamallin taustaa: Sosiaali- ja terveyspiiri Helmessä on toiminut aiemmin D2D-hankkeen aikana aloitettuja painonhallintaryhmiä, mutta

Lisätiedot

STESOn toimintaa. STESO-verkosto terveyden edistämistyön tukena 24.3.2014

STESOn toimintaa. STESO-verkosto terveyden edistämistyön tukena 24.3.2014 Terveyttä ja hyvinvointia yhteistyöllä Itä-Suomessa Kevätkoulutuspäivät 20.-21.3.2014 KYS, Kuopio STESO-verkosto terveyden edistämistyön tukena Veikko Kujala, puheenjohtaja Suomen terveyttä edistävät sairaalat

Lisätiedot

Mikä ohjaa terveyden edistämistä? Heli Hätönen, TtT Koordinaattori, Imatran kaupunki Projektipäällikkö, THL

Mikä ohjaa terveyden edistämistä? Heli Hätönen, TtT Koordinaattori, Imatran kaupunki Projektipäällikkö, THL Mikä ohjaa terveyden edistämistä? Heli Hätönen, TtT Koordinaattori, Imatran kaupunki Projektipäällikkö, THL Terveyden edistämisen toiminnan yksinkertaisuus - ja saman aikainen kompleksisuus Lähestymistapoja

Lisätiedot

O Osaava-ohjelma Programmet Kunnig

O Osaava-ohjelma Programmet Kunnig n taustaa Hallitusohjelman tavoite "Opettajan työn houkuttelevuutta parannetaan kehittämällä työolosuhteita. Koulutuksen järjestäjille säädetään velvoite huolehtia siitä, että henkilöstö saa säännöllisesti

Lisätiedot

Työpaja 3: ICT-tuen jatkovaihe tavoitetila ja kehittämiskohteet

Työpaja 3: ICT-tuen jatkovaihe tavoitetila ja kehittämiskohteet Työpaja 3: ICT-tuen jatkovaihe tavoitetila ja kehittämiskohteet Työpaja 3 : ICT tuen jatkovaihe tavoitetila ja kehittämiskohteet Ohjelma klo 13.30 15.15 Porin seudun ICT-ympäristön nykytilan tulosten esittely

Lisätiedot

MAASEUDUN ARJEN PALVELUVERKOSTO. hankesuunnitelma

MAASEUDUN ARJEN PALVELUVERKOSTO. hankesuunnitelma MAASEUDUN ARJEN PALVELUVERKOSTO hankesuunnitelma Sisällys 1. Tausta... 3 2. Päätavoitteet... 3 3. Toimintasuunnitelma... 4 4. Ohjausryhmä... 5 5. Johtotyhmä... 6 6. Henkilöstö... 6 7. Kustannukset ja rahoitus...

Lisätiedot

Kiteen hyvinvointikertomuksen tilannekatsaus ja yhdistysten osallisuus hyvinvointikertomuksen valmistelussa - vaikuttamisen paikat -

Kiteen hyvinvointikertomuksen tilannekatsaus ja yhdistysten osallisuus hyvinvointikertomuksen valmistelussa - vaikuttamisen paikat - Kiteen hyvinvointikertomuksen tilannekatsaus ja yhdistysten osallisuus hyvinvointikertomuksen valmistelussa - vaikuttamisen paikat - Arja Janhonen Kiteen kaupunki/perusturvakeskus Terveyden edistämisen

Lisätiedot

Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja puuttumisen toimintamalli

Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja puuttumisen toimintamalli Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja puuttumisen toimintamalli Esimerkkinä Keuruu Merja Pihlajasaari 12.5.2016 Merja Pihlajasaari Lähisuhdeväkivalta tarkoittaa perhe-, sukulais-, pari- ja seurustelusuhteissa

Lisätiedot

Arjen turvaa kunnissa -hanke

Arjen turvaa kunnissa -hanke Arjen turvaa kunnissa -hanke Tehoa kuntien hyvinvointi- ja turvallisuusyhteistyöhön Turvallisuussuunnittelun ohjaus- ja seurantaryhmä 14.12.2012 Marko Palmgren Projektipäällikkö Lapin aluehallintovirasto

Lisätiedot

TIEDONKERUU KUNNAN JOHDOLLE väestön hyvinvoinnin ja terveyden edistämisestä 2013

TIEDONKERUU KUNNAN JOHDOLLE väestön hyvinvoinnin ja terveyden edistämisestä 2013 TIEDONKERUU KUNNAN JOHDOLLE väestön hyvinvoinnin ja terveyden edistämisestä 2013 I TAUSTA Lomake on tarkoitettu vastattavaksi kunnan keskushallinnon näkökulmasta riippumatta siitä, millä tavoin kunnan

Lisätiedot

Vanhusneuvostot Keski-Suomessa Askeleen edellä

Vanhusneuvostot Keski-Suomessa Askeleen edellä Vanhusneuvostot Keski-Suomessa Askeleen edellä Oma tupa, oma lupa hanke/ Ulla Halonen 5.3.2014 Vanhuspalvelulain toimeenpanoa Keski-Suomessa tukee Oma tupa, oma lupa -hanke Hankkeen tavoitteita ovat: 1.

Lisätiedot

Uusi kuntalaki ja johtamismallit mikä valita? Kuntamarkkinat 9.9. klo 10.-10.45

Uusi kuntalaki ja johtamismallit mikä valita? Kuntamarkkinat 9.9. klo 10.-10.45 Uusi kuntalaki ja johtamismallit mikä valita? Kuntamarkkinat 9.9. klo 10.-10.45 Jarkko Majava FCG Koulutus Oy jarkko.majava@fcg.fi 050 3252306 Uusi kuntalaki on tullut voimaan 1.5.2015 Suuri osa lain säännöksistä

Lisätiedot

Kunnista kuultua Varsinais- Suomen tunnistetut kehittämisen tarpeet

Kunnista kuultua Varsinais- Suomen tunnistetut kehittämisen tarpeet Kunnista kuultua Varsinais- Suomen tunnistetut kehittämisen tarpeet Varsinais-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus, www.vasso.fi Tapio Häyhtiö 15.1.2015 Vasso kehittäjäorganisaationa 11 lakisääteistä alueellista

Lisätiedot

PIRKKALAN KUNTA. TOIMINTAMALLIEN JA PALVELUJÄRJESTELMIEN UUDISTAMINEN Strategiahanke-suunnitelma

PIRKKALAN KUNTA. TOIMINTAMALLIEN JA PALVELUJÄRJESTELMIEN UUDISTAMINEN Strategiahanke-suunnitelma PIRKKALAN KUNTA TOIMINTAMALLIEN JA PALVELUJÄRJESTELMIEN UUDISTAMINEN Strategiahanke-suunnitelma VALTUUSTON HYVÄKSYMÄ 20.2.2011 SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 3 2. Kuntastrategiaa toteuttava hanke... 4

Lisätiedot

Moniammatillinen kumppanuus ja uusien toimintamallien kehittäminen

Moniammatillinen kumppanuus ja uusien toimintamallien kehittäminen Haapajärvi on alueen suurin kaupunki 7714 väestömäärällään. Pyhäjärvellä asukkaita on 6001, Reisjärvellä 3020 ja Kärsämäellä 2918. Yhteensä Selänne palvelee 19 653 asukasta( Tilastokeskus 2009) Päivähoidossa

Lisätiedot

Terveydenhoitajan tulevaisuuden osaaminen - uudet osaamisvaatimukset. Terveydenhoitajapäivät 31.1.2014, Jyväskylä Päivi Haarala

Terveydenhoitajan tulevaisuuden osaaminen - uudet osaamisvaatimukset. Terveydenhoitajapäivät 31.1.2014, Jyväskylä Päivi Haarala Terveydenhoitajan tulevaisuuden osaaminen - uudet osaamisvaatimukset Terveydenhoitajapäivät 31.1.2014, Jyväskylä Päivi Haarala Terveydenhoitajan osaaminen 31.1.2019 terveydenhoitajia koulutetaan tulevaisuuden

Lisätiedot

Kainuun hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toimenpidekokonaisuus Terveempi Pohjois Suomi Kainuun osahanke

Kainuun hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toimenpidekokonaisuus Terveempi Pohjois Suomi Kainuun osahanke Kainuun hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toimenpidekokonaisuus Terveempi Pohjois Suomi Kainuun osahanke Loppuraportti 2011 Julkaisija: Kainuun maakunta kuntayhtymä PL 400 87070 Kainuu Puh. 08 615

Lisätiedot

1 Arvioinnin tausta ja tarpeet... 2. 2. Arvioinnin tavoitteet, tiedonkeruu ja resurssit... 3. 3 Arviointitiedon käsittely ja tulosten koostaminen...

1 Arvioinnin tausta ja tarpeet... 2. 2. Arvioinnin tavoitteet, tiedonkeruu ja resurssit... 3. 3 Arviointitiedon käsittely ja tulosten koostaminen... Arviointisuunnitelma Sisältö 1 Arvioinnin tausta ja tarpeet... 2 2. Arvioinnin tavoitteet, tiedonkeruu ja resurssit... 3 3 Arviointitiedon käsittely ja tulosten koostaminen... 5 6 Hyvien käytäntöjen käyttöönotto

Lisätiedot

Kuntamarkkinat 20 v - Paikallinen turvallisuussuunnittelu seminaari Suunnitelma tehty, mitä sitten?

Kuntamarkkinat 20 v - Paikallinen turvallisuussuunnittelu seminaari Suunnitelma tehty, mitä sitten? Kuntamarkkinat 20 v - Paikallinen turvallisuussuunnittelu seminaari Suunnitelma tehty, mitä sitten? Kuntatalo B3.3, 11.9.2013 Jussi Rahikainen, pelastustoimen kehittämispäällikkö Suunnitelmallinen turvallisuusyhteistyö

Lisätiedot

HYVÄ ALUEFOORUM 29.10.2009

HYVÄ ALUEFOORUM 29.10.2009 HYVÄ ALUEFOORUM 29.10.2009 KASTE-OHJELMA Margit Päätalo Kaste-suunnittelija, Pohjois-Suomi puh. 044-703 4093 margit.paatalo@ouka.fi Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma (Kaste) 2008-2011

Lisätiedot

KASTE-OHJELMAN MAHDOLLISUUDET JOHTAMISEN KEHITTÄMISVERKOSTOJEN TUKENA

KASTE-OHJELMAN MAHDOLLISUUDET JOHTAMISEN KEHITTÄMISVERKOSTOJEN TUKENA 23.9.2011 KASTE-OHJELMAN MAHDOLLISUUDET JOHTAMISEN KEHITTÄMISVERKOSTOJEN TUKENA 21.9.2011 MARGIT PÄÄTALO Alueellinen ohjelmapäällikkö Pohjois-Suomen Kaste 23.9.2011 SOSIAALI- JA TERVEYSJOHTAMINEN PAINOPISTEENÄ

Lisätiedot

Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014)

Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014) Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014) Tuula Partanen Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen koordinaattori Vanhuspalvelulain toteuttamiseen haettu hanke Rahoitus tulee

Lisätiedot

SÄHKÖINEN HYVINVOINTIKERTOMUS PÄÄTÖKSENTEON JA KEHITTÄMISEN TUKENA PORISSA

SÄHKÖINEN HYVINVOINTIKERTOMUS PÄÄTÖKSENTEON JA KEHITTÄMISEN TUKENA PORISSA Kuva: Sirpa Kynäslahti Kuva: Porin kaupunki/kalle Aaltonen SÄHKÖINEN HYVINVOINTIKERTOMUS PÄÄTÖKSENTEON JA KEHITTÄMISEN TUKENA PORISSA Kehittämispäällikkö Timo Aro ja hyvinvointikoordinaattori Sirpa Kynäslahti

Lisätiedot

1(3) ELY-KESKUSTEN SÄÄDÖSKARTOITUS Missä säädöksen pykälissä ELY-keskus mainitaan ja mikä on ELYkeskuksen kyseisen säännöksen mukainen tehtävä (esim. lupa- tai valvontatehtävä, lausunnon antaja)? Jos ELYkeskuksten

Lisätiedot

23.5.2013 Joensuu Pohjois-Karjalan kansanterveyden keskus. Terveyden edistämisen suunnittelija Kari Hyvärinen

23.5.2013 Joensuu Pohjois-Karjalan kansanterveyden keskus. Terveyden edistämisen suunnittelija Kari Hyvärinen 23.5.2013 Joensuu Pohjois-Karjalan kansanterveyden keskus Terveyden edistämisen suunnittelija Kari Hyvärinen 22.11.2012 Pielisen Karjala 12 kpl JUUKA Ellin kulma Juuan terveyskeskus LIEKSA Honkalampi-säätiö,

Lisätiedot

Lapset puheeksi toimintamallin käyttöön ottamisesta ja johtamisesta Pohjois-Pohjanmaalla ja Raahen seudulla

Lapset puheeksi toimintamallin käyttöön ottamisesta ja johtamisesta Pohjois-Pohjanmaalla ja Raahen seudulla Lapset puheeksi toimintamallin käyttöön ottamisesta ja johtamisesta Pohjois-Pohjanmaalla ja Raahen seudulla Pori 14.4.2015 Hannu Kallunki Kuntayhtymän johtaja Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä www.ras.fi

Lisätiedot

Virtaa verkostoihin liikunnasta VIRVELI

Virtaa verkostoihin liikunnasta VIRVELI Virtaa verkostoihin liikunnasta VIRVELI Malleja paikalliseen, toimivaan, terveyttä edistävään sovellettuun liikuntatoimintaan Lounais-Suomessa Konsultointi- ja kehittämishanke 2006 2009 Soveli-järjestöjen

Lisätiedot

PTH-yksikkö - toimija lähellä kuntaa

PTH-yksikkö - toimija lähellä kuntaa PTH-yksikkö - toimija lähellä kuntaa Järjestämissuunnitelma PPSHP - mistä nyt sovittava? Päivi Hirsso 190402012 Perusterveydenhuollon vahvistaminen perusterveydenhuollon yksiköiden perustehtävänä Terveydenhuoltolain

Lisätiedot

SÄHKÖINEN HYVINVOINTIKERTOMUKSEN LAADINTAPOHJA

SÄHKÖINEN HYVINVOINTIKERTOMUKSEN LAADINTAPOHJA SÄHKÖINEN HYVINVOINTIKERTOMUKSEN LAADINTAPOHJA Word 2007 Laaditaan talousarvio ja toimintasuunnitelma, joka sisältää Hyvinvointi -TOSUN vuosittain ja hyvinvointi strategian valtuustokausittain Hallintokunnat

Lisätiedot

HOITOTYÖN TOIMINTAOHJELMA. 2014 2018 Etelä-Pohjanmaalla

HOITOTYÖN TOIMINTAOHJELMA. 2014 2018 Etelä-Pohjanmaalla HOITOTYÖN TOIMINTAOHJELMA 2014 2018 Etelä-Pohjanmaalla 2 Johdanto Tämän hoitotyön toimintaohjelman tavoitteena on toimia suunnannäyttäjänä alueelliselle kehittämiselle ja yhteistyölle ennakoiden tulevia

Lisätiedot

YHTEISTYÖLLÄ ENEMMÄN HYVINVOINTIA

YHTEISTYÖLLÄ ENEMMÄN HYVINVOINTIA YHTEISTYÖLLÄ ENEMMÄN HYVINVOINTIA - ikääntyvien hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Hattulassa ja Janakkalassa Minna Heikkilä, Kanta-Hämeen POLKKA -hanke 2009 2011 Oppaan kirjoittaja: Kuvittaja: Tekstintoimittaja:

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma 2012

Toimintasuunnitelma 2012 Toimintasuunnitelma 2012 YLEISTÄ Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Socom Oy toimii Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan maakunnissa. Socomin osakkaina on 15 Kaakkois-Suomen kuntaa ja alueen ammattikorkeakoulut

Lisätiedot