HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN EDISTÄMISEN RAKENTEIDEN KEHITTÄMINEN

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN EDISTÄMISEN RAKENTEIDEN KEHITTÄMINEN"

Transkriptio

1 HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN EDISTÄMISEN RAKENTEIDEN KEHITTÄMINEN Terveempi Pohjois-Suomi, Oulun Eteläisen osahanke Peruspalvelukuntayhtymä Kallio, Kalajoen yhteistoiminta-alue ja Oulainen Peruspalvelukuntayhtymä Selänne Sosiaali- ja terveyspiiri Helmi LOPPURAPORTTI Raportin laatijat: Sinikka Haarala, Kallio Leena Ahola, Selänne Kaarina Männikkö, Helmi

2 TIIVISTELMÄ Oulun Eteläisen osahankkeessa ( ) on kehitetty Oulun Eteläisen alueen kuntien, peruspalvelukuntayhtymien ja yhteistoiminta-alueiden hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen rakenteita ja -johtamista sekä vahvistettu hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyön osaamista. Kehittämistyön tavoitteena oli hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen rakenteiden ja johtamisen kehittäminen ja vakiinnuttaminen osaksi kuntien ja yhteistoiminta-alueiden pysyvää toimintaa. Oulun Eteläisen osahankkeessa kehittämistyötä on tehty Peruspalvelukuntayhtymä Kallion, sosiaali- ja terveyspiiri Helmen ja Peruspalvelukuntayhtymä Selänteen hallinnoimissa hankeosioissa. Kallion hallinnoimaan hankeosioon ovat kuuluneet Kallion jäsenkunnat Alavieska, Nivala, Sievi ja Ylivieska sekä Kalajoen yhteistoiminta-alue (Kalajoki, Merijärvi) ja Oulainen, Selänteen hankeosioon Haapajärvi, Kärsämäki, Pyhäjärvi ja Reisjärvi sekä Helmen hankeosioon Haapavesi, Siikalatva ja Pyhäntä. Oulun Eteläisen alueen kuntiin ja yhteistoiminta-alueille on perustettu hallitusten nimeämät poikkihallinnolliset hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen (HyTE) työryhmät. HyTE-työryhmät laativat hankkeen alussa tehtyjen alueellisten hyvinvointikertomusten pohjalta kuntakohtaiset hyvinvointikertomukset, joihin kirjattiin kuntien hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen painopistealueet, tavoitteet ja konkreettiset toimenpiteet sekä määriteltiin arviointimittarit ja vastuutahot. Hyvinvointikertomukset on siirretty hankkeen aikana kehitettyyn sähköiseen hyvinvointikertomusmalliin Kallion ja Selänteen hankeosioiden kaikissa kunnissa. Helmen hankeosiossa Siikalatvan hyvinvointikertomus tehtiin suoraan sähköiseen hyvinvointikertomukseen ja muiden kuntien hyvinvointikertomukset siirretään vuoden 2011 aikana. Oulun Eteläisen osahankkeessa on järjestetty kuntien luottamushenkilöille, johtaville viranhaltijoille ja HyTE-työryhmille suunnattua hyvinvointijohtamista tukevaa koulutusta sekä sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstölle hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyön osaamista vahvistavaa koulutusta. Osahankkeessa on lisätty luottamushenkilöiden ja viranhaltijoiden valmiuksia EVA-ennakkoarviointimenetelmän käyttöön. Osahankkeen joissakin kunnissa on jo päätetty EVA-menetelmän käytöstä päätöksenteossa ja kirjattu se tavoitteena hyvinvointikertomuksiin. Oulun Eteläisen osahankkeessa hankeosion kunnissa on pilotoitu kevään 2010 aikana THL:n toteuttamana ATH-tutkimus Kallion hankeosiossa. Lisäksi TerPSkoordinaatiohanke toteutti kyselyn kansalaisten hyvinvoinnista ja palvelujärjestelmien toimivuudesta Selänteen hankeosiossa Haapajärvellä ja Helmen hankeosiossa Haapavedellä. ATH-tutkimuksen ja kansalaiskyselyn avulla on kerätty väestöryhmittäistä seurantatietoa keskeisistä ilmiöistä, joista ei saada tietoa olemassa olevista rekistereistä. Näitä ilmiöitä ovat esimerkiksi asukkaiden kokemukset terveys- ja sosiaalipalveluista sekä kunnan päätöksenteosta ja palveluiden tiedottamisesta. Hyvinvointirakenteiden ja hyvinvointityön vakiinnuttaminen kuntien ja yhteistoimintaalueiden pysyviksi käytännöiksi on tulevaisuudessa haasteellista ja tarvitsee alueellista koordinointia sekä henkilöresursointia.

3 SISÄLTÖ TIIVISTELMÄ 1. HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN EDISTÄMISEN RAKENTEIDEN KEHITTÄMISEN TAUSTAA OULUN ETELÄISEN OSAHANKE Osahankkeen toimintaympäristö Osahankkeen resurssit OSAHANKKEEN KEHITTÄMISTYÖ JA TULOKSET Tavoitteet ja tulosodotukset Hyvinvointirakenteiden kehittäminen Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen työryhmät Hyvinvointityön koordinointi Hyvinvointikertomus Ihmisiin kohdistuvien vaikutusten ennakkoarviointi Kuntien ja järjestöjen välinen yhteistyö Osaamisen kehittäminen Hyvinvointijohtamista tukeva koulutus Sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilöstön hyvinvointityötä tukeva koulutus Osahankkeen näkyvyys Osahankkeen arviointi POHDINTA LÄHTEET LIITTEET

4 4 1. HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN EDISTÄMISEN RAKENTEIDEN KEHITTÄMISEN TAUSTAA Kuntalain (1. ) mukaan kunnan keskeinen tehtävä on edistää kuntalaisten hyvinvointia. Terveyttä edistäviä päätöksiä tarvitaan kaikilta yhteiskunnan sektoreilta ja tasoilta. Kunnat voivat edistää kuntalaisten hyvinvointia hyvinvointijohtamisella, jolla tarkoitetaan väestön hyvinvoinnin näkökulmasta tehtävää strategista johtamista ja valittujen strategioiden toimeenpanoa. Hyvinvointijohtamiselle on tyypillistä se, että hyvinvoinnin haasteita pidetään yhtä tärkeinä kuin taloushaasteitakin ja että kaikki kunnassa toimivat tahot kantavat vastuuta hyvinvoinnista. (Uusitalo ym. 2003) KASTE-ohjelman rahoittama Terveempi Pohjois-Suomi -hanke (TerPS) on yksi Pohjois- Pohjanmaan hyvinvointiohjelman kärkihankkeista. Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin hallinnoima TerPS-hankekokonaisuus muodostuu koordinaatiohankkeesta, viidestä toimenpidekokonaisuudesta ja kuudesta osahankkeesta. TerPS-hankkeen Oulun Eteläisen osahankkeessa tavoitteita ovat olleet hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen rakenteiden ja johtamisen kehittäminen sekä hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyön osaamisen vahvistaminen. HYVINVOINTIRAKENTEET: Kaikki toimialat kattava toimeenpanoorganisaatio Poikkihallinnolliset johtamiskäytännöt ja johtamisen työvälineet Hyvinvointitietoa tuottava seuranta- ja raportointijärjestelmä Osaava henkilökunta Hyvät toimintakäytännöt Tavoitteena KUNNAN HYVINVOINTIJOHTAMISEN KULTTUURI: strateginen johtaminen ja strategioiden toimeenpano kuntalaisen hyvinvoinnin näkökulmasta hyvinvoinnin haasteet tasa-arvoisia taloushaasteiden kanssa poikkihallinnollinen hyvinvointivastuu Päämääränä KUNTALAISEN HYVINVOINNIN EDISTYMINEN Päämääränä KUNTALAISEN HYVINVOINNIN EDISTYMINEN Kuvio 1. Hyvinvointirakenteiden määrittely sekä rakenteiden yhteys hyvinvointijohtamiseen ja kuntalaisten hyvinvoinnin edistämiseen. (Terveempi Pohjois- Suomi -hankkeen sovellus lähteistä: Kuntalaki 1 ; Uusitalo ym. 2003, THL 2010A.)

5 5 Toukokuussa 2011 voimaantullut uusi terveydenhuoltolaki tuo kunnille lisää velvoitteita väestön terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen. Kunnan on seurattava asukkaittensa terveyttä ja hyvinvointia, nimettävä terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen vastuutahot sekä määriteltävä terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen tavoitteet ja niitä tukevat toimenpiteet, joiden perustana käytetään kuntakohtaisia hyvinvointi- ja terveysosoittimia. Lisäksi kunnan eri toimialojen ja muiden kunnassa toimivien tahojen on tehtävä yhteistyötä terveyden ja hyvinvoinnin edistämisessä. (THL & STM 2011.) 2. OULUN ETELÄISEN OSAHANKE 2.1. Osahankkeen toimintaympäristö Oulun Eteläisen osahanke on muodostunut Kallion, Selänteen ja Helmen hankeosiosta. Peruspalvelukuntayhtymä Kallion hankeosiossa ovat olleet mukana Kallion jäsenkunnat Alavieska, Nivala, Sievi ja Ylivieska sekä Kalajoen yhteistoiminta-alue (Kalajoki, Merijärvi) ja Oulainen (kuvio 2). Peruspalvelukuntayhtymä Selänteen hankeosiossa ovat olleet mukana Selänteen jäsenkunnat Haapajärvi, Kärsämäki, Pyhäjärvi ja Reisjärvi. Sosiaali- ja terveyspiiri Helmen hankeosiossa ovat olleet mukana Haapavesi, Siikalatva ja Pyhäntä. Kalajoen kaupunki tuottaa myös Merijärven sosiaali- ja terveyspalvelut ja Oulaisten kaupunki on solminut yhteistyösopimuksen Pohjois- Pohjanmaan sairaanhoitopiirin kanssa. Alueen asukasmäärä on yhteensä n Kuvio 2. Oulun Eteläisen osahankkeen toimintaympäristö Yhteistoiminta-alueista Peruspalvelukuntayhtymä Kallio oli aloittanut toimintansa vuoden 2008 alusta ja Peruspalvelukuntayhtymä Selänne vuoden 2010 alusta. Sosiaalija terveyspiiri Helmi aloitti nykyisellä laajuudellaan vuoden 2009 alusta, jolloin toteutui myös Rantsilan, Kestilän, Piippolan ja Pulkkilan kuntaliitos. Kalajoen kaupungin ja

6 6 Himangan kuntaliitos toteutui vuoden 2010 alussa ja vuoden 2009 alusta Kalajoki on tuottanut myös Merijärven sosiaali- ja terveyspalvelut. Oulaisten kaupunki oli solminut yhteistyösopimuksen Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin kanssa vuoden 2009 alusta. Oulun Eteläisen alueen kaikki kunnat ovat hyväksyneet Pohjois-Pohjanmaan vuosien hyvinvointiohjelmaan liittyvän hyvinvointisopimuksen. Hyvinvointiohjelman tavoitteena on tukea omaa terveyden edistämistoimintaa. Oulun Eteläisen terveyden edistämistoiminnan yhteisenä haasteena ovat ikärakenteen muutokset, nuorten osuus ikäluokista vähenee, toisaalta ikääntyvän väestön osuus kasvaa. Huoltosuhde on alueen kaikissa kunnissa korkeampi verrattuna Pohjois-Pohjanmaahan ja koko maahan Osahankkeen resurssit Oulun Eteläisen osahankkeen jokaisella hankeosiolla on ollut oma projektiryhmänsä. Projektiryhmät ovat vastanneet hankeosioidensa ohjauksesta sekä seuranneet ja arvioineet hankkeen sisällön ja kustannusten toteutumista. Kallion hankeosion projektiryhmä on toiminut seuraavalla kokoonpanolla: Jarmo Kivimäki, vt. kuntayhtymän johtaja, Kallio, puheenjohtaja Anne Mäki-Leppilampi, perusturvajohtaja, Kalajoen yta, varapuheenjohtaja Kerttu Illikainen, suunnittelupäällikkö, Kallio Maarit Grekula, kaupunginsihteeri, Oulainen Merja Haapakorva-Kallio, projektikoordinaattori, Oulun Eteläinen hyvinvointiverkosto Raimo Hentunen, projektisuunnittelija, alkaen saakka Seija Lepola, toimitusjohtaja, Taukokangas Vuokko Pöyhtäri, vanhustyönjohtaja, Kalajoen yta, siirtyi perusturvajohtaja Anne Mäki-Leppilammen varajäseneksi Sinikka Haarala, projektipäällikkö, sihteeri 2010 vuoden alusta kokouskutsu on lähetetty myös kuntien HYTE -työryhmien puheenjohtajille, jotka ovat Arja Hietala (Alavieska), Markku Ojala (Kalajoki), Kirsti Nivala (Merijärvi), Hannu Keskisarja (Nivala), Jouni Aitto-oja (Oulainen), Outi Santavuori (Sievin työryhmän sihteeri) ja Markus Paavilainen (Ylivieska). Kallion hankeosion projektiryhmä on kokoontunut 13 kertaa välisenä aikana. Selänteen hankeosion projektiryhmä on toiminut seuraavalla kokoonpanolla: Niinikoski Eila, Kärsämäki, puheenjohtaja Haapakorva-Kallio Merja, projektikoordinaattori, Oulun Eteläinen hyvinvointiverkosto Lehtosaari Jukka, sivistysjohtaja, Pyhäjärvi Savolainen Vesa, tekninen johtaja, Haapajärvi Tilli Juhani, sivistystoimenjohtaja, Reisjärvi Tuikka Tyyne, Selänteen yhtymähallituksen jäsen, Pyhäjärvi Vaitiniemi Tarja, hoitotyön johtaja, Selänne Ahola Leena, projektipäällikkö, Selänne, sihteeri Lisäksi Peruspalvelukuntayhtymän johtaja Johanna Kiiskilä on tarvittaessa kutsuttu asiantuntijaksi projektiryhmän kokouksiin. Selänteen hankeosion projektiryhmä on kokoontunut 11 kertaa välisenä aikana.

7 7 Sosiaali- ja terveyspiiri Helmen hankeosion projektiryhmä on toiminut seuraavalla kokoonpanolla: Laitila Markku, luottamushenkilö, Haapavesi, puheenjohtaja Hantula Ritva, terveyspalvelupäällikkö, Helmi Juntunen Airi, sosiaalipalvelupäällikkö, Helmi Kallio Seppo, luottamushenkilö, Siikalatva Komulainen Eija, perusturvajohtaja, Helmi Lehtola Tero, erityisnuorisotyöntekijä, Haapavesi Määttä Päivi, luottamushenkilö, Haapavesi Nissinen Jouko, kunnanjohtaja, Pyhäntä Rajamäki Riitta, vanhuspalvelupäällikkö, Helmi Sarajärvi Pauliina, terveyspalvelupäällikkö, Helmi (08/2010 saakka) Siirtola Rauni, päivähoidon ohjaaja, Haapavesi Sulkala Sirpa, kuraattori, Haapavesi Tieva Raimo, sivistys- ja perusturvajohtaja, Siikalatva Vahteala Antti-Jussi, talouspäällikkö, Haapavesi Hallenberg Marja, projektipäällikkö, sihteeri Männikkö Kaarina, projektityöntekijä, alkaen Terttu Piippo, terveyden ja hyvinvoinnin suunnittelija, alkaen Helmen hankeosion projektiryhmä on kokoontunut kahdeksan kertaa välisenä aikana. Osahankkeen projektihenkilöstö: Projektipäälliköt ovat vastanneet hankeosioidensa toteutuksesta yhteistyössä projektihenkilöstönsä kanssa. Osahankkeen hankeosioiden projektipäälliköt ovat koko hankkeen ajan olleet tiiviisti yhteistyössä. Hankeosioiden projektiryhmät ja TerPSkoordinaatiohanke ovat olleet aktiivisesti tukemassa sisällön toteuttamista. Lisäksi yhteistyötä on tehty muiden TerPS-osahankkeiden ja koordinaatiohankkeen kanssa. Peruspalvelukuntayhtymä Kalliossa projektipäällikkönä on toiminut Sinikka Haarala ja projektisuunnittelijana Raimo Hentunen sekä Peruspalvelukuntayhtymä Selänteessä projektipäällikkönä on toiminut Leena Ahola ja projektityöntekijänä Maija Tytärniemi osa-aikaisena (60 %), kokoaikaisena sekä osa-aikaisena (60 %). Sosiaali- ja terveyspiiri Helmessä projektipäällikkönä on toiminut Marja Hallenberg kokoaikaisena, osa-aikaisena (50 %), ja kokoaikaisena sekä osa-aikaisena (20 %). Helmen osa-aikaisena (50 %) projektityöntekijänä on toiminut Kaarina Männikkö ja Kaarina Männikkö on toiminut osa-aikaisena (50 %) projektipäällikkönä Helmessä Terveyden ja hyvinvoinnin suunnittelija Terttu Piippo on toiminut Helmen hankeosiossa % työpanoksella.

8 8 3. OSAHANKKEEN KEHITTÄMISTYÖ JA TULOKSET 3.1. Tavoitteet ja tulosodotukset Oulun Eteläisen osahankkeessa on hankesuunnitelman (2009) mukaisesti kehitetty hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen rakenteita ja johtamista yhteistyössä TerPSkoordinaatiohankkeen, Raahen seudun sekä Kainuun osahankkeiden kanssa. Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen osaamista on vahvistettu osahankkeen järjestämillä alueellisilla koulutuksilla sekä lisäksi järjestämällä koulutuksia yhteistyössä TerPS-koordinaatiohankkeen kanssa. Lisäksi Oulun Eteläisellä alueella on keskitytty kehittämään hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen yhteistyötä kuntien, peruspalvelukuntayhtymien ja yhteistoiminta-alueiden välillä. Kehittämistyön tavoitteena on ollut hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen rakenteiden ja johtamisen kehittäminen ja vakiinnuttaminen osaksi kuntien ja yhteistoiminta-alueiden pysyvää toimintaa. Taulukko 1. Oulun Eteläisen osahankkeen tavoitteet ja toimenpiteet Oulun Eteläisen osahankkeen tavoitteet 1. Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen rakenteiden ja johtamisen kehittäminen Tavoitteena laaja-alainen ja poikkihallinnollinen hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Hyvinvointitietojen hyödyntäminen Toimenpiteet Luodaan hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyön johtamiseen ja toteuttamiseen toimintamalli, jossa sovitaan kuntien eri hallinnonalojen sekä kuntien ja yhteistoimintaalueiden kesken vastuista, työnjaosta, yhteistyökäytännöistä sekä resurssien kohdentamisesta terveyden edistämistyöhön. Nimetään kuntiin poikkihallinnolliset terveyden edistämisen työryhmät. 2. Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen osaamisen vahvistaminen Määritellään koulutustarpeet terveyden edistämistyössä. Kehitetään koulutusohjelmaa. Toteutetaan lisä-/täydennyskoulutusta. Lisätään luottamushenkilöiden, viranhaltijoiden ja henkilöstön terveyden edistämistyön osaamista. Oulun Eteläisen alueella tavoitteena oli, että hankkeen lopussa voidaan tuloksina todeta, että alueen kunnissa, kuntayhtymissä ja yhteistoiminta-alueilla toimii hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen työryhmät alueella on hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyön toimintaa, keinoja ja toimintatapoja organisoiva koordinaattori on luotu hankealueen tarpeita palveleva luottamusmiehille, esimiehille ja henkilöstölle kohdennettu täydennyskoulutusohjelma terveyden ja hyvinvoinnin edistämistyön johtamiseen ja toteuttamiseen alueella on laadittu hyvinvointikertomukset

9 9 terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen näkyy kuntien, kuntayhtymien ja yhteistoiminta-alueiden strategioissa ja eri hallinnonalojen suunnitelmissa hyvinvoinnin päätöksentekojärjestelmän kehittämistyössä on hyödynnetty mm. alueellista tiedontuotantoa ja IVA- sekä TEJO-menetelmiä terveyden edistämistyötä on arvioitu ja raportoitu toimintakertomuksissa hankkeessa kehitettyjen uusien toimintamallien juurruttaminen käytäntöön sekä niihin liittyvä lisäkoulutus on varmistettu 3.2. Hyvinvointirakenteiden kehittäminen Uuden terveydenhuoltolain (2 luku 12 ) mukaan kunnan ja yhteistoiminta-alueen on seurattava asukkaidensa hyvinvointia ja terveyttä sekä nimettävä hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen vastuutahot. Lain tarkoituksena on muun muassa edistää ja ylläpitää väestön hyvinvointia ja terveyttä, kaventaa väestöryhmien välisiä terveyseroja, vahvistaa perusterveydenhuollon toimintaedellytyksiä sekä parantaa terveydenhuollon toimijoiden, kunnan eri toimialojen välistä sekä muiden toimijoiden kanssa tehtävää yhteistyötä. Yhteistyö on nähtävä kokonaisuutena, tiettyjen rakenteiden sekä erilaisten toimintatapojen ja käytäntöjen yhdistämisenä (Karvonen 2011). Kuten kuvio kolme osoittaa, TerPS-osahankkeissa on kehitetty kaikkia hyvinvointirakenteiden osa-alueita yksittäisistä toimintakäytännöistä strategisen tason hyvinvointijohtamiseen. Koordinaatiohankkeen tehtävänä ja tavoitteena on ollut osahankkeiden toiminnan koordinointi ja hankeyhteistyön tukeminen. HYVINVOINTIRAKENTEET: Kaikki toimialat kattava toimeenpanoorganisaatio Poikkihallinnolliset johtamiskäytännöt ja johtamisen työvälineet Hyvinvointitietoa tuottava seuranta- ja raportointijärjestelmä Osaava henkilökunta Hyvät toimintakäytännöt Kainuun osahanke Oulun Eteläisen osahanke Raahen seudun osahanke Hyrrä-osahanke Oulunkaaren osahanke Terveempi Oulu -osahanke (TERO) Kuvio 3. Terveempi Pohjois-Suomi -hankkeen osahankkeiden kehittämiskohteiden yhteys hyvinvointirakenteiden määritelmään. Terveempi Pohjois-Suomi -hankkeen aikana Oulun Eteläisen osahankkeessa on luotu kuntiin ja yhteistoiminta-alueille Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen mallien mukaiset hyvinvointirakenteet (liite 1) ja hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyön johtamiseen sekä toteuttamiseen toimintamalli, jossa on sovittu eri hallinnonalojen sekä kuntien ja

10 10 yhteistoiminta-alueiden hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen yhteystyöstä. Alueelliset HyTE-rakenteet tukevat kuntien ja yhteistoiminta-alueiden hyvinvointityötä. Yhteistoiminta-alueen hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen rakenteita on osahankkeessa mallinnettu THL:n Innokylän REA-työkalun avulla, luettavissa sekä valtionvarainministeriön Kunta IT ProcessGuide -ohjelmalla ja mallinnuksesta on Word-versio liitteenä kaksi Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen työryhmät Kuntien-/kaupunginhallitusten nimeämät poikkihallinnolliset hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen (=HyTE) työryhmät toimivat kaikissa Oulun Eteläisen alueen kunnissa. Lisäksi HyTE-työ-/ohjausryhmät on nimetty Peruspalvelukuntayhtymä Kallioon, Kalajoen yhteistoiminta-alueelle ja Peruspalvelukuntayhtymä Selänteeseen. Sosiaali- ja terveyspiiri Helmessä kuntakohtaiset Terve Kunta -työryhmät yhdessä muodostavat tarvittaessa kokoontuvan alueellisen HyTE-työryhmän (liite 1). HyTE-työryhmien tehtävät on määritelty kirjallisesti. Ja koska hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen on kaikkien toimialojen tehtävä, on kunnan/yhteistoiminta-alueen johtoryhmän luontevaa toimia hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen johtoryhmänä (THL 2010). Kuntien HyTE-työryhmien tehtävänä on vastata a) hyvinvoinnin ja terveyden edistämisestä kunnassa yhteistyössä eri hallinnonalojen ja yhteistyötahojen kanssa, b) hyvinvointikertomuksen/-suunnitelman laatimisesta valtuustokausittain, c) hyvinvointityön seurannasta ja arvioinnista sekä d) huolehtia yhteistyöstä kunnan, järjestöjen, yhdistysten sekä seurakuntien ja muiden yhteistyötahojen välillä. HyTEtyöryhmät ovat kaikissa kunnissa toimineet aktiivisesti ja kokoontuneet säännöllisesti. Yhteistoiminta-alueiden HyTE-työ-/ohjausryhmien tehtävänä on a) tuoda hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen asioita näkyviksi, b) tuottaa tietoa alueen väestön terveydestä ja hyvinvoinnista sekä palvelujärjestelmän kyvystä vastata alueen hyvinvointitarpeisiin, c) luoda alueellista hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen seuranta- ja raportointijärjestelmää, d) valmistella alueellinen hyvinvointikertomus ja e) yhteen sovittaa kuntien ja alueen hyvinvointistrategiset tavoitteet ja tehtävät. Lisäksi tehtävänä on vahvistaa alueellista hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen osaamista, kehittää terveyden edistämisen hyviä käytäntöjä ja varmistaa hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen koulutuksen saatavuutta. Tavoitteena on, että yhteistoiminta-alueiden HyTE-työ-/ohjausryhmät kokoontuvat kaksi kolme kertaa vuodessa. Hankkeessa toteutettu arviointi on osoittanut, että tehdyistä tehtävänkuvauksista huolimatta HyTE-ryhmien yksittäisten jäsenten rooli ja tehtävänkuva voivat olla vielä jonkin verran epäselviä. Tehtävänkuvauksia voidaankin jatkossa tarvittaessa muokata, kun ryhmien toiminnasta saadaan lisäkokemusta. Syksyllä 2011 Pohjois-Suomen aluehallintovirasto (AVI) ja Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin terveyden edistämisen yksikkö (TERE) aloittivat vierailut hankeosion kuntien HyTE-työryhmissä. Tavoitteena oli selvittää kuntien Hyte-työryhmien kokoonpanoa, voimavaroja, kuntaa koskevaa terveys- ja hyvinvointi-indikaattoritietoa sekä erityisesti tuen tarvetta kunnissa.

11 Hyvinvointityön koordinointi Poikkihallinnollista hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyössä tarvitaan koordinointia. Oulun Eteläisen alueella Sosiaali- ja terveyspiiri Helmessä terveyden ja hyvinvoinnin suunnittelija on aloittanut marraskuussa 2010, ja myös Kallion ja Selänteen Peruspalvelukuntayhtymissä ja kunnissa on suunnittelijan tarve tiedostettu ja käyty keskustelua toimen perustamisesta. Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen koordinaattorin tehtävänä on tukea hyvinvointirakenteiden toteutumista yhteistoiminta-alueilla ja koordinoida yhteistoimintaalueiden ja jäsenkuntien välistä HyTE-työtä. Koordinaattori on alueellisten hyvinvointiohjelmien paikallinen asiantuntija ja alueellisten hyvinvointikertomusten päivittäjä. Koordinaattori on alueellinen EVA-ennakkoarviointimenetelmän asiantuntija ja -kouluttaja, kunta- ja alueellisen hyvinvointiseurantatiedon kokoaja ja tiedottaja. Koordinaattori on HYTE-työryhmien tukena kuntien hyvinvointikertomustyössä ja tarvittaessa mukana asiantuntijana alueen kuntien johtoryhmissä. Lisäksi koordinaattori toimii alueen yhteyshenkilönä muihin sidosryhmiin, kuten sairaanhoitopiirin perusterveydenhuollon yksikköön ja aluehallintovirastoon. TerPS-hankkeen arviointi osoitti, että hyvinvointikoordinaattorin puuttumista pidetään merkittävänä uhkana hyvinvointirakenteiden juurtumiselle ja kehittämistyön jatkumiselle. Kuntien ja yhteistoiminta-alueiden hyvinvointirakenteiden toiminta on hankkeen aikana saatu hyvälle alulle, mutta se ei ole vielä vakiintunut käytännön toiminnaksi. Pelkona on, että HyTE-työryhmien toiminta hiipuu TerPS-hankkeen jälkeen, jos alueella ei ole hyvinvointikoordinaattoria hyvinvointityön jatkoa varmistamassa Hyvinvointikertomus Hyvinvointikertomus on kunnan eri hallinnonalojen asiantuntijoiden yhdessä laatima tiivis katsaus kuntalaisten hyvinvointiin ja terveyteen sekä niihin vaikuttaviin tekijöihin. (THL 2011). Uusi terveydenhuoltolaki ( 12) velvoittaa kuntia valmistelemaan hyvinvointikertomuksen kerran valtuustokaudessa. Lain tarkoituksena on muun muassa edistää ja ylläpitää väestön hyvinvointia ja terveyttä, kaventaa väestöryhmien välisiä terveyseroja, vahvistaa perusterveydenhuollon toimintaedellytyksiä sekä parantaa terveydenhuollon toimijoiden, kunnan eri toimialojen välistä sekä muiden toimijoiden kanssa tehtävää yhteistyötä. Kunnanvaltuusto/-hallitus tekee päätöksen hyvinvointikertomuksen valmistelusta. Hyvinvointikertomuksen toimeenpanoa seurataan ja arvioidaan vuosittain kunnan vuosikellon mukaisesti. Oulun Eteläisen osahankkeessa edettiin hyvinvointikertomustyössä aluksi alueellisista hyvinvointikertomuksista kuntakohtaisiin. Kallion hankeosiossa tehtiin hankkeessa mukana olevien kuntien eli Peruspalvelukuntayhtymä Kallion jäsenkuntien, Kalajoen yhteistoiminta-alueen kuntien ja Oulaisten kaupungin yhteinen hyvinvointikertomus. Peruspalvelukuntayhtymä Selänteessä tehtiin jäsenkuntien yhteinen hyvinvointikertomus. Helmen hankeosiossa päivitettiin Haapaveden-Siikalatvan seutukunnan hyvinvointikertomus sekä laadittiin mielenterveys-päihde-perhe- ja lähisuhdeväkivallan ehkäisemisen strategia.

12 12 Alueellisten hyvinvointikertomusten laadinnassa mukailtiin Mikkelin ammattikorkeakoulun HYVOKE-hankkeessa kehittämää ns. Hyvän elämän elinkaaren indikaattorimallia. Kuntakohtaiset hyvinvointikertomukset/-suunnitelmat laadittiin yhteistyössä kuntien HyTE-työryhmien, johtoryhmien, eri hallinnonalojen ja hankeosioiden projektipäälliköiden ja Helmessä terveyden ja hyvinvoinnin suunnittelijan kesken. Oulun seudun ammattikorkeakoulun Oulaisten terveysalan yksiköstä hankittiin Kallion ja Selänteen hankeosioihin Hyvinvoinnin tietotaito -koulutus tukemaan hyvinvointikertomuksen työstämistä (kuvio 4). Helmen hankeosioissa samantyyppinen koulutus oli toteutettu jo ennen TerPS-hanketta. HVK-prosessin eteneminen Kevät 2010 Syksy 2010 Valtakunnallisten ohjelmien ja suositusten antaman tiedon huomioiminen ja hyödyntäminen suunnitelman laatimisessa 12.1 / 28.1 Hyvinvointikertomus/suunni telmatyön käynnistäminen, Kuntien HYTE -TR Tavoitteet ja niiden toteutumisen seurannassa käytettävät mittarit 9.2 /3.3 IndikaattorItieto, HVK Arviointimenetelmän ymmärtäminen ja sen sovelluskohteiden löytäminen ja IVA -menetelmä VÄLITYÖSKENTELY: HVK: painopisteet, tavoitteet, toimenpiteet, mittarit ja vastuutahot VÄLITYÖSKENTELY: Perehtyminen kunnassa toimiviin työryhmiin ja laadittuihin suunnitelmiin ja ohjelmiin 7.5/17.8 Luonnos kommentoitavaksi VÄLITYÖSKENTELY: HVK/-suunnitelmaluonnok sen työstäminen jatkuu Syksy 2010 jatkuu HVK/-SUUNNITELMAN JATKOTYÖSTÄMINEN 18.5/25.8 HVK/-suunnitelman arviointi lähetekeskustelu V TOIMEENPANO, SEURANTA JA ARVIOINTI JORY HALLITUS VALTUUSTO 9 Kuvio 4. Hyvinvointikertomusprosessin eteneminen Oulun Eteläisen osahankkeen Kallion ja Selänteen hankeosioissa. Oulun Eteläisen alueella kuntakohtaisissa hyvinvointikertomuksissa/-suunnitelmissa on hyödynnetty mm. Sotkanetin, Kelan terveyspuntarin sekä tilastokeskuksen hyvinvointitietoja ja määritelty niiden pohjalta hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen painopistealueet, tavoitteet, toimenpiteet, mittarit ja vastuutahot sekä resurssit vuosille 2011 ja Alueen kunnilla on yhteisenä haasteena nuorten, vuotiaiden, vähenevä osuus ikäluokissa sekä toisaalta ikääntyvän väestön kasvu. Huoltosuhde on alueen kaikissa kunnissa korkeampi verrattuna Pohjois-Pohjanmaahan ja koko maahan. Muita yhteisiä haasteita ovat mm. korkea sairastavuus, alhainen koulutustaso ja väestöryhmien väliset terveyserot. Nuorten elämäntapoihin liittyviä haasteita on kaikissa kunnissa. Tärkeäksi nähdään ennaltaehkäisevään työhön panostaminen ja toimien sekä palveluiden oikea kohdentaminen. Kuntakohtaiset hyvinvointikertomukset/- suunnitelmat löytyvät kuntien www-sivuilta (liite 3). Kallion hankeosiossa pilotoitiin kevään 2010 aikana THL:n toteuttamana ATH-tutkimus Alavieskan, Kalajoen, Merijärven, Nivalan, Oulaisten, Sievin ja Ylivieskan kunnissa.

13 13 Lisäksi TerPS-koordinaatiohanke toteutti kyselyn kansalaisten hyvinvoinnista ja palvelujärjestelmien toimivuudesta Selänteen hankeosiossa Haapajärvellä ja Helmen hankeosiossa Haapavedellä. ATH-tutkimuksen ja kansalaiskyselyn avulla kerättiin väestöryhmittäistä seurantatietoa keskeisistä ilmiöistä, joista ei vielä saada tietoa olemassa olevista rekistereistä. Näitä ilmiöitä ovat esimerkiksi asukkaiden kokemukset terveys- ja sosiaalipalveluista sekä kunnan päätöksenteosta ja palveluiden tiedottamisesta (kuvio 5). Oulun Eteläisen alueen ja Kallion ATH-tutkimustulokset ovat luettavissa THL:n 2010 tulosraportista, joka löytyy osoitteesta Kuvio 5. Luottamus terveydenhuoltoon, sosiaalihuoltoon, kunnan päätöksentekoon ja palveluista tiedottamiseen (THL 2010) Alueellisen terveys- ja hyvinvointitutkimuksen (ATH) sekä muiden kansalaiskyselyjen tuloksia voidaan tulevaisuudessa hyödyntää hyvinvointikertomustyössä. Kansalaiskyselyjen ja ATH-tutkimustulosten tuottamaa tietoa kunnat voivat hyödyntää mm. suunnitellessaan ja kohdentaessaan palveluja sekä arvioidessaan palvelujen vaikutuksia. Oulun Eteläisen osahankkeen hankeosioiden kunnissa on pilotoitu Kanerva-KASTE- ja TerPS-hankkeiden yhteistyönä THL:n ja Kuntaliiton kanssa kehitettyä sähköistä hyvinvointikertomusta. Sähköinen hyvinvointikertomus on tietoa tuottava seuranta- ja

14 14 raportointijärjestelmä, joka myös vahvistaa poikkihallinnollista toimintaa hyvinvointityössä. Kallion ja Selänteen hankeosioissa kaikkien kuntien ja Helmen hankeosion Siikalatvan kunnan manuaaliset hyvinvointikertomukset on siirretty sähköisen hyvinvointikertomuksen versioon 0,1 vuoden 2011 aikana. Kuntien HyTE-työryhmiä ja johtavia viranhaltijoita on opastettu sähköisen hyvinvointikertomuksen käytössä, ja kunnat ovat nimenneet työvälineen pääkäyttäjät sekä muut käyttäjät Ihmisiin kohdistuvien vaikutusten ennakkoarviointi Kunnan ja yhteistoiminta-alueen on päätöksenteon valmistelussa arvioitava ja otettava huomioon tehtävien päätösten vaikutukset väestön terveyteen ja sosiaaliseen hyvinvointiin (Terveydenhuoltolaki 2011). Päätösten ratkaisuvaihtoehtojen terveysvaikutukset tulisi arvioida, jotta suunnitteilla olevien päätösten merkitys väestön terveydelle voidaan punnita monesta näkökulmasta (Perttilä & Uusitalo 2007). THL on kehittänyt hyvinvointijohtamisen työvälineeksi ihmisiin kohdistuvien vaikutusten ennakkoarviointimenetelmän (EVA, aikaisemmin IVA). EVA-menetelmässä arvioidaan ennalta päätöksen, suunnitelman, ohjelman tms. vaikutuksia ihmisten terveyteen ja hyvinvointiin sekä tarkastellaan vaihtoehtoisia ratkaisumalleja. Oulun Eteläisen osahanke on järjestänyt EVA-menetelmäkoulutusta luottamushenkilöille ja viranhaltijoille yhteistyössä Pohjois-Suomen Aluehallintoviraston (AVI), Terveyden ja hyvinvointilaitoksen (THL) ja OAMK Oulaisten terveysalan yksikön kanssa. Osahankkeen joissakin kunnissa on jo tehty päätös EVAennakkoarviointimenetelmän käytöstä päätöksenteossa ja kirjattu tavoitteena hyvinvointikertomuksiin/-suunnitelmiin. EVA-menetelmää on käytetty joissakin kunnissa ja yhteistoiminta-alueilla, ja siihen on oltu pääosin tyytyväisiä Kuntien ja järjestöjen välinen yhteistyö Osahankkeen yhtenä tavoitteena oli lisätä järjestöjen ja kuntien välistä yhteistyötä. HyTE-työryhmien tehtäväksi on kirjattu huolehtia yhteistyöstä kunnan, järjestöjen, yhdistysten sekä seurakuntien ja muiden yhteistyötahojen välillä ja kutsua nämä yhteistyökokouksiin vuosittain. Lisäksi monessa kunnassa HyTE-työryhmässä on jo järjestöjen edustus, ja monessa on suunnitelmissa täydentää työryhmää järjestöedustajalla. Alueella on hankkeen aikana toteutettu yhteistyötä järjestämällä mm. järjestö- ja kuntayhteistyötapaamiset kaikissa kunnissa sekä muita yhteistyötapahtumia. Tilaisuuksissa on tullut esille, että järjestötoimijat toivovat enemmän yhteistyötä kuntien kanssa sekä järjestöjen kesken ja toiminnan koordinointia. Toimijoiden mielestä järjestöjen rooli painottuu pitkälti vertaistuen ja virkistystoiminnan järjestämiseen. Tilaisuuksissa on myös tullut esille, että usein kunnasta puuttuu järjestöjen kohtaamiseen sopivat ns. matalan kynnyksen kokoontumispaikat. Kohtaamispaikat edistävät kuntalaisten omaehtoista toimintaa ja osallistumista, aktiivista kansalaisuutta.

15 15 Ne edistävät ihmisten kanssakäymistä ja tarjoavat monenlaisia toimintamahdollisuuksia. Kohtaamispaikat ovat paikkoja, joissa on tilaa olla ihminen omalla tavallaan. Esimerkiksi Haapavedellä on suunniteltu keskustassa sijaitsevan ns. Myyrilän talon tulevaisuutta syksystä 2009 lähtien ja Helmen hankeosio on ollut suunnittelutyössä yhdessä järjestöjen kanssa aktiivisesti mukana. Helmen hankeosiossa keväällä 2011 toteutetun hyvinvointiviikon tavoitteena oli lisätä yhteistyötä järjestöjen välillä sekä tuoda tunnetuksi hyvinvointityötä tekeviä tahoja. Hyvinvointiviikon saaman palautteen perusteella hyvinvointiviikkoa on tarkoitus toteuttaa Helmessä vuosittain. Hyvinvointiviikon raportti on myöhemmin luettavissa Helmen ja kotisivuilta osoitteesta Kallion ja Selänteen hankeosiossa on toteutettu yhteistyössä järjestöjen kanssa erilaisia hyvinvointitapahtumia. Kuntien ja järjestöjen välistä yhteistyötä on hankealueen kunnissa jo paljon, mutta tärkeänä pidetään yhteistyön tiivistämistä ja pysyvien yhteistyörakenteiden luomista. Järjestöedustajien osallistuminen hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen suunnittelu-, johtamis- ja toimeenpanorakenteisiin on vielä suhteellisen vähäistä ja se on koordinoimatointa, lyhytjännitteistä ja henkilöihin sitoutunutta eikä sitä juurikaan tunnisteta kunnissa strategisesti tärkeäksi toimialueeksi. (Mustakangas-Mäkelä 2011.) Järjestötoimijoille kuntien tekemä hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen liittyvät kehittämis- ja suunnittelutyö jäävät yleensä vieraaksi, eikä niillä juurikaan ole suoria osallistumismahdollisuuksia kyseisiin prosesseihin (Mustakangas-Mäkelä 2011) Osaamisen kehittäminen Oulun Eteläisen alueella on hankkeen aikana kehitetty hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyötä tehostamalla poikkihallinnollista, moniammatillista yhteistyötä ja johtamista sekä vahvistettu ehkäisevän työn osaamista. Kuntien luottamushenkilöille ja johtaville viranhaltijoille on järjestetty hyvinvointijohtamista tukevaa koulutusta ja sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstölle hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyötä vahvistavaa koulutusta Hyvinvointijohtamista tukeva koulutus Kallion ja Selänteen hankeosioissa hankittiin vuoden 2010 aikana Hyvinvoinnin tietotaito -koulutus Oulun seudun ammattikorkeakoulun terveysalan Oulaisten yksiköltä. Koulutukseen osallistui HyTE-työryhmien edustajia, kuntien johtavia viranhaltijoita, luottamushenkilöitä sekä järjestöjen edustajia. Koulutuksen tavoitteena oli, että osallistujat perehtyvät hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen keskeisimpiin ohjelmiin ja työmenetelmiin ja kehittävät alueellista yhteistyötä väestön hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi. Hyvinvoinnin tietotaito -koulutukseen sisältyi neljä lähiopetuspäivää, ja koulutuspäivien välillä osallistujat työstivät hyvinvointikertomuksia/-suunnitelmia projektipäälliköiden johdolla. Lähiopetuspäivien sisältönä oli: 1) Kansalliset ohjelmat ja linjaukset hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyössä

16 16 2) Hyvinvointi-indikaattorit mittareina mistä tietoa väestön hyvinvoinnin ja terveydentilan seurantaan ja mitä mittarit kertovat 3) Ihmisiin kohdistuvien vaikutusten arviointi 4) Hyvinvointikertomusten/-suunnitelmien jatkotyöstäminen ja arviointi Kolmas koulutuspäivä toteutettiin THL:n, AVI:n, OAMK:n ja osahankkeen yhteistyönä. Koulutuksen avulla tuettiin Kallion ja Selänteen hankeosioiden kuntien hyvinvointikertomus-/suunnitelmatyötä. Helmen hankeosiossa Hyvinvoinnin tietotaito - koulutus oli toteutettu jo vuosina Hyvinvoinnin tietotaito-koulutus koettiin hyväksi ja tarpeelliseksi hyvinvointikertomusten laadintaprosessissa. Toisten kuntien työryhmiltä saatiin hyviä ideoita ja vertaistukea. Koulutuspalautteen mukaan toimeenpanoon ja hyvinvointityön käytäntöön vakiinnuttamiseen tarvitaan vielä tukea. TerPS-koordinaatiohankkeessa kehitettiin hyvinvointijohtamisen tukemiseksi Terveempiä rakenteita terveempiä kuntalaisia -koulutus, joka suunnattiin poikkihallinnollisesti palvelualueiden ja kuntien luottamushenkilöille ja johtaville viranhaltijoille. Oulun Eteläisen osahankkeessa koulutusta pilotoitiin Haapavedellä, Haapajärvellä ja Oulaisissa. Samaa koulutusta pilotoitiin Selänteen, Helmen ja Kallion yhteistoiminta-alueilla. Koulutuksen sisältönä oli uusi terveydenhuoltolaki, poikkihallinnollinen terveyden edistäminen, hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen rakenteet, sähköinen hyvinvointikertomus ja IVA-menetelmä. Ihmisiin kohdistuvien vaikutusten ennakkoarvioinnin menetelmä (IVA) Yleistä tietoa HyTEstä ja sen kustannusvaikuttavuudesta Pääasiallisena sisältönä kunnan hyvinvointijohtamisen uudet työvälineet: HyTEn rakenne- ja toimeenpanomallit (THL) Sähköinen hyvinvointikertomusmalli, HyTEkuntakello, indikaattorikäsikirja ja TEHO-indikaattorityökalu (TerPS ja Kanerva-Kaste-hanke) Ihmisiin kohdistuvien vaikutusten ennakkoarviointimenetelmä (IVA) Luottamus-henkilöt ja viranhaltijajohto: HyTEen liittyviä koulutustarpeita Hyvinvointi-indikaattoreiden valinta ja tulkinta Kuvio 6. Pilottikuntien luottamushenkilöiden ja viranhaltijajohdon HyTE-työhön liittyviä koulutustarpeita (Salmela ym. 2010) Koulutuksista saadun palautteen mukaan lisäkoulutusta koettiin tarvittavan hyvinvoinnin ja terveyden edistämisestä yleisesti ja sen kustannusvaikuttavuudesta, hyvinvointiindikaattoreiden valinnasta ja tulkinnasta sekä ennakkoarviointimenetelmästä. Terveempiä rakenteita terveempiä kuntalaisia -koulutus koettiin hyväksi.

17 17 QPR ProcessGuide -mallintamisohjelman käyttökoulutusta hankittiin sekä koordinaatiohankkeen että osahankkeen omana koulutuksena osahankealueen projektipäälliköille ja viranhaltijoille. QPR ProcessGuide -ohjelman avulla osahankkeessa mallinnettiin hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen rakenteet yhteistoiminta-alueella (liite 2) Sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilöstön hyvinvointityötä tukeva koulutus Osahankkeen sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön ja esimiesten kokemia hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen johtamisen, ohjaamisen ja toteuttamisen koulutus- ja kehittämistarpeita kartoitettiin koordinaatiohankkeen Webropol -kyselyllä keväällä Kysely toteutettiin yhteistyössä Oulun seudun ammattikorkeakoulun, Oulun yliopiston Yleislääketieteen yksikön ja sairaanhoitopiirin Terveyden edistämisen yksikön kanssa. Oulun Eteläisen alueella kyselyyn vastasi 154 sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstöön kuuluvaa ja 53 sosiaali- ja terveydenhuollon esimiestä. Kuvio 7. Sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön lisätiedon tarve, % vastanneista (Salmela 2010) Vastanneista sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstöön kuuluvista 53 % koki tarvitsevansa lisätietoa hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen työhönsä. Lisätietoa koettiin tarvitsevan mm. elintapasairauksista, hyvistä käytännöistä, kansallisten ohjelmien soveltamisesta sekä koulutus- ja tutkimustiedoista. (Salmela 2010)

18 18 Kuvio 8. Sosiaali- ja terveydenhuollon esimiesten lisätiedon tarve, % vastanneista (Salmela 2010) Vastanneista sosiaali- ja terveydenhuollon esimiehistä 81 % koki tarvitsevansa lisätietoa hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyön johtamiseen. Lisätietoa koettiin tarvittavan mm. hyvinvointijohtamisen työkaluista ja väestön hyvinvoinnin seurannasta, muutosjohtamisesta, vuorovaikutuksesta ja yhteistyöstä sekä työhyvinvoinnin edistämisestä. (Salmela 2010) Kyselyn pohjalta suunniteltiin Yhteistyö voimavaraksi hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä -niminen koulutus, joka pilotoitiin osahankkeessa syksyllä Koulutus toteutettiin yhteistyössä Oulun seudun ammattikorkeakoulun ja Oulun yliopistollisen sairaalan Yleislääketieteen yksikön kanssa, joiden kouluttajat toimivat työpareina. Oulun Eteläisen näkökulmaa edustivat suunnitteluvaiheessa Peruspalvelukuntayhtymä Kallion edustajat. Koulutus toteutettiin kahden kokonaisen ja kahden puolen päivän mittaisena. Koulutuksen sisältönä oli varhainen tuki, puheeksiotto ja motivointi sekä yhteisön osaaminen, moniammatillinen yhteistyö ja voimavarakeskeisyys. Palautteen perusteella koulutuspäiviä pidettiin hyvinä (keskiarvo 4,3 asteikolla 1 5) ja hyödyllisinä (keskiarvo 4,2). Koulutusta tullaan kehittämään ja jatkamaan Terveyden edistämisen yksikön organisoimana. (Salmela 2010) Oulun Eteläisen osahankkeessa on sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstölle ollut monenlaista hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyötä tukevaa ja vahvistavaa koulutusta mm. ravitsemukseen ja painonhallintaan, liikuntaan, vanhemmuuden tukemiseen, elämänhallintaan sekä tupakasta vieroituksen ohjaukseen liittyen. Alueen kuntien henkilöstöä on osallistunut THL:n Time Out -aikalisä ohjaajakoulutukseen ja kunnissa on päätetty ottaa käyttöön kutsuntaikäisten nuorten miesten selviytymisen tukemiseen ja syrjäytymisen ehkäisyyn liittyvä toimintamalli. Time Out-aikalisä toimintamallin käyttöön ottaminen edellyttää aina kunnan sitoutumista palvelun järjestämiseen. Koulutuksen tavoitteena oli perehdyttää osallistujat toiminnan taustaan, lähtökohtiin ja sisältöön. Koulutus antoi valmiudet toimia ohjaajana.

19 19 Oulun Eteläisen osahankkeessa vahvistettiin sosiokulttuurista vanhustyötä yhteistyössä Sonectus-hankkeen kanssa. Sosiokulttuurisen vanhustyön menetelmien kokeiluun osallistui osahankkeen alueelta yhteensä 11 vanhustyön yksikköä. Henkilöstöä koulutettiin mm. musiikkiterapian ja taideterapian käyttöön. Sosiokulttuurisen vanhustyön vastuuhenkilönä toimi osahankkeessa Kallion hankeosion projektisuunnittelija Raimo Hentunen. Selänteen hankeosiossa vahvistettiin terveydenhuollon ammattilaisten kanssa osaamista kehittämällä jäsenkunnille yhteinen suun ja hampaiden huollon terveyden edistämisen toimintamalli. Toimintamallissa tuetaan suun terveyden edistämistyön toteutumista ja osaamista sekä moniammatillista työskentelyä hyvinvointisuunnitelman mukaisesti. Toimintamalli on luettavissa osoitteessa Toimintamallin kehittämisen vastuuhenkilönä toimi hanketyöntekijä, suuhygienisti Maija Tytärniemi. Oulun Eteläisen osahankkeessa toteutetut koulutukset aikatauluineen ja osallistujatietoineen löytyvät liitteestä kolme Osahankkeen näkyvyys Osahanke oli esillä Terveempi Pohjois-Suomi aloitusseminaarissa (hanke-esittely, posteri ja esitteet). Hanke- esittelyjä pidettiin hankkeen alussa yhteistoiminta-alueiden ja kuntien johtoryhmissä. Hanke-esite ja osahankkeen hankesuunnitelma löytyvät TerPS-hankkeen osoitteesta Peruspalvelukuntayhtymä Kallion hankeosion hyvinvointikertomus löytyy osoitteesta Peruspalvelukuntayhtymä Selänteen hyvinvointikertomus osoitteesta ja Haapaveden-Siikalatvan hyvinvointikertomus osoitteesta Kuntakohtaiset hyvinvointikertomukset/-suunnitelmat löytyvät kuntien www-sivuilta (liite 4). Hanke osallistui Oulaisten Terveys, hyvinvointi- ja turvallisuusmessuille TerPS-hanke osahankkeineen oli esillä Lahden TERVE SOS -messuille Oulun Eteläisen osahankkeen Hyvinvointia tänään ja tulevaisuudessa -seminaari pidettiin Ylivieskatalo Akustiikassa. TerPS-hankkeen loppuseminaari pidettiin Oulussa. Osahanke on ollut esillä myös paikallislehdissä (liite 5) Osahankkeen arviointi Osahankkeessa laadittiin arviointisuunnitelma, jonka pohjalta arviointia toteutettiin. Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen rakenteiden kehittämisen toteutumista sekä hyvinvointityön osaamisen vahvistamista arvioitiin arviointisuunnitelmassamme laadittujen seuraavien kysymysten avulla: o onko HYTE -työryhmät perustettu kuntiin o onko hyvinvointikertomukset/-suunnitelmat tehty o näkyvätkö hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen painopistealueet kuntasuunnitelmissa ja onko niitä huomioitu eri hallinnonalojen toimintasuunnitelmissa seuranta ja arviointi näkyykö hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyö kuntastrategioissa

20 20 o käytetäänkö IVA -ennakkoarviointimenetelmää päätöksenteossa o miten koulutus tukee hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyötä ja johtamista o millaista järjestö- ja kuntayhteistyötä tehdään hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä Taulukko 2. Hankkeen toteutumisen arviointia Arviointikysymykset Toteutumisen arviointi Edelleen kehittämisen haasteena (TerPS 2?) o onko HYTE -työryhmät perustettu kuntiin o o o onko hyvinvointikertomukset/- suunnitelmat tehty näkyvätkö hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen painopistealueet kuntasuunnitelmissa ja onko niitä huomioitu eri hallinnonalojen toimintasuunnitelmissa käytetäänkö EVA- (ent. IVA) ennakkoarviointimenetelmää päätöksenteossa HyTE-työryhmät on perustettu kaikkiin kuntiin. HyTE-työryhmät on perustettu yhteistoimintaalueille. HyTE-rakenteet on kuvattu THL:n mallien mukaisesti. HyTE-työryhmien tehtävät on kuvattu kirjallisesti. Kallion hankeosiossa tehtiin Kallion jäsenkuntien, Kalajoen yhteistoimintaalueen ja Oulaisten yhteiset hyvinvointikertomukset. Selänteen hankeosiossa tehtiin Selänteen alueen hyvinvointikertomus ja Helmen hankeosiossa päivitettiin Haapaveden- Siikalatvan hyvinvointikertomus. Osahankkeen kaikissa kunnissa on laadittu hyvinvointikertomukset/- suunnitelmat ja aloitettu sähköiseen hyvinvointikertomusmalliin siirtäminen. Kuntakohtaisissa hyvinvointikertomuksissa/- suunnitelmissa on määritelty vuosille painopistealueet, tavoitteet ja toimenpiteet sekä valittu arviointimenetelmät ja nimetty vastuutahot. Valittujen toimenpiteiden toteutusvaihe on käynnistynyt. Joissakin kunnissa ja yhteistoiminta-alueilla menetelmän käytöstä on jo kokemusta. HyTE-työryhmien toiminnan jatkuvuus kunnissa ja yhteistoiminta-alueilla HyTEkoordinaattorien tukemana. HyTE-työryhmien tehtävien, roolien ja vastuiden edelleen selkiyttäminen. Hyvinvointikertomusten päivittäminen vuosittain ja laajempien hyvinvointikertomusten laatiminen valtuustokausittain. Yhteistoiminta-alueiden sähköiset hyvinvointikertomukset. Tavoitteiden ja toimenpiteiden toteutumisen arvioinnin ja seurannan kehittäminen ja varmistaminen. Toiminnan vakiinnuttaminen HyTE-työryhmien ja eri hallinnonalojen yhteistyöksi. EVA-arviointimenetelmän koulutus ja laajempi käyttöönotto päätöksenteossa.

21 21 o miten koulutus tukee hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyötä ja johtamista o millaista järjestö- ja kuntayhteistyötä tehdään hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä Alueiden luottamus- ja viranhaltijajohdolle sekä sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisille on toteutettu hyvinvointijohtamisen koulutusta, koulutuksista tarkemmin kappaleessa Koulutukset on koettu tarpeellisiksi ja palautteet ovat olleet pääosin hyviä. Kunnissa on monenlaista yhteistyötä. HyTE-työryhmien tehtäväksi on kirjattu huolehtia yhteistyöstä ja järjestää vuosittaiset yhteistyökokoukset. Uusien luottamushenkilöiden koulutus valtuustokausittain. Johtavien viranhaltijoiden hyvinvointijohtamisen ja sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön hyvinvointityön osaamisen ylläpitäminen. Yhteistyön tiivistäminen ja pysyvien yhteistyörakenteiden luominen sekä toiminnan koordinointi. Osahankkeen etenemistä ja tuloksia arvioitiin pääasiassa itsearviointina projektiryhmän ja HyTE-työryhmien kokouksissa sekä työryhmien jäsenille suunnatulla kyselylomakkeella. Kyselylomakkeen laadinnassa osahanke hyödynsi TERO-hankkeen lomakepohjaa. Vertaisarviointia toteutettiin TerPS -koordinaatiohankkeen ohjaus- ja projektiryhmissä sekä työryhmäkokouksissa. Toteutettavan arvioinnin avulla varmistettiin kehittämistyön eteneminen asetettujen tavoitteiden suuntaisesti sekä arvioitiin osahankkeen tuloksia. Arviointi toimi muutoksen seurannan ja ohjauksen välineenä. Arvioinnin mukaan hankkeessa on edetty suunnitelman mukaisesti ja tulokset vastaavat kehittämistyön tavoitteita. Hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyö kunnissa ja yhteistoiminta-alueilla on edennyt pienin, mutta määrätietoisin askelin, ja sen arvo ja merkitys on lisääntynyt kunnissa. Vastausten mukaan kehittämistyö on edennyt hyvin, mutta vielä enemmän toivotaan konkreettista toimintaa ja sitoutumista hyvinvointityöhön kaikilla hallinnonaloilla. Hankekokonaisuuden arviointivastuu oli Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirillä. Arvioinnin tukena oli Lönnrot-instituutilta eli nykyiseltä Kajaanin yliopistokeskuksen Aikuis- ja täydennyskoulutuspalveluilta hankittu asiantuntija, joka kokosi koordinaatiohankkeen arviointiasiantuntijan kanssa osahankkeen itsearvioinnin tulokset osaksi TerPS -hankkeen kokonaisarviointia.

22 22 4. POHDINTA Oulun Eteläisen osahankkeessa keskityttiin hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen rakenteiden kehittämiseen kunnissa ja yhteistoiminta-alueilla sekä hyvinvointityön johtamisen ja osaamisen vahvistamiseen. Osahankkeessa hyödynnettiin Oulun Eteläisen alueella aikaisemmin toteutettua kehittämistyötä, mitä KASTE -ohjelmassakin painotetaan. Oulun Eteläisen alueella oli tehty jo pitkään yhteisiä kehittämishankkeita kuten esim. SiiKE-., TePaKe- ja HoLA -hankkeet. Vaikka alueella oli tehty paljon yhteistyöstä, olivat kuntien ja yhteistoiminta-alueiden hyvinvointityön kehittämisen lähtökohdat hankkeen alussa erilaiset. SiiKE-hankkeen aikana Helmen kunnat olivat liittyneet Terve Kunta- verkostoon ja TePaKe-hankkeen myötä Nivala-Haapajärven seutukunnassa kuntiin oli perustettu terveyden edistämisen työryhmät. Osassa kunnista työryhmien toiminta oli aktiivista, joissakin työryhmät eivät toimineet ja joissain niitä ei ollut vielä perustettu. Lisäksi Oulun Eteläisessä osahankkeessa haasteita ovat luoneet monet hankeaikana tai ennen hankkeen alkua tapahtuneet toimintaympäristöjen muutokset. Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen työryhmien perustaminen nähtiin kunnissa tärkeänä. Hankkeen näkökulmasta oli hyvä, että kunnanhallitukset nimetessään HyTEtyöryhmät valtuuttivat ne tekemään hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen suunnitelmat, mikä auttoi hyvinvointikertomusprosessin käynnistymistä. Hyvinvoinnin tietotaito koulutus koettiin tarpeelliseksi tueksi hyvinvointikertomus/-suunnitelmatyössä. Hankkeen aikana on huomattu, että HyTE-työryhmässä on hyvä olla johtoryhmän sekä kaikkien hallinnon alojen ja järjestöjen edustus. HyTE-työryhmän työn linkittyminen ja tiedon kulku eri hallinnon aloille sekä lautakuntatasoille toteutuu parhaiten, jos HyTEtyöryhmän puheenjohtaja on kunnan johtoryhmän jäsen. Useat työryhmien jäsenistä kokevat HyTE-työn merkitykselliseksi, mutta ajankäyttö ja omien voimavarojen riittävyys koettiin haasteelliseksi. Osahankkeessa kuntien HyTE-työryhmät ovat testanneet THL:n suunnittelemaa hyvinvointikertomuksen lomakepohjaa omissa kuntakohtaisissa hyvinvointikertomuksissa/-suunnitelmissa. Hyvinvointikertomuksia laadittaessa pidettiin tärkeänä, että hyvinvointityön vastuutahot on määrittely ja valitut painopistealueet sekä tavoitteet ja toimenpiteet ovat hyvin konkreettisia ja sitä kautta mahdollisia toteuttaa toimintakaudella. HyTE-työryhmät ovat olleet aktiivisesti mukana TerPS-hankkeen sähköisen hyvinvointikertomuksen kehittämistyössä ja hyvinvointikertomuksia on siirretty sähköiseen lomakkeeseen. Vaikka sähköisen hyvinvointikertomuksen versiossa 0,1 on koettu olevan vielä kehitettävää, on se otettu alueen kunnissa innostuneena käyttöön ja sen on todettu olevan hyvä työväline hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyön ja hyvinvointijohtamisen tueksi. Osahankkeessa on nähty tärkeäksi, että myös yhteistoiminta-alueelle voidaan jatkossa tehdä sähköinen hyvinvointikertomus ja niin, että siinä näkyy sekä alueen että kuntien hyvinvointitiedot. Lisäksi alueella on toivottu, että sähköiseen hyvinvointikertomukseen valitut valtakunnallisesti seurattavat indikaattorit on selkeästi merkitty lomakkeeseen.

23 23 Alueella hankkeen aikana järjestetty monenlaista hyvinvointityötä tukevaa koulutusta ja autettu kuntia vastaamaan uuden terveydenhuoltolain velvoitteisiin mm. lisäämällä valmiuksia ottaa ihmisiin kohdistuvien vaikutusten ennakkoarviointimenetelmä käyttöön päätöksenteossa. Hankkeessa koulutettiin sekä luottamus- että viranhaltijajohtoa menetelmän käyttöön ja hanketyöntyöntekijöitä EVA-tutoreiksi. Koulutetut tutorit voivat jatkossa tukea kuntia EVA-menetelmän käytössä yhteistyössä Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin TERE-yksikön kanssa. Jatkossa haasteena on käynnistyneen hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyön vakiinnuttaminen sekä HyTE-työryhmien toiminnan jatkuvuus kunnissa ja yhteistoiminta-alueilla. Helmen alueella terveyden ja hyvinvoinnin suunnittelija jatkaa hankkeessa aloitettua työtä. TerPS-hankkeelle haettavan jatkohankkeen tavoitteena on auttaa HyTE-koordinaattorien toiminnan käynnistymistä myös Kallion, Kalajoen yhteistoiminta-alueen ja Oulaisten sekä Selänteen alueilla. TerPS2-jatkohanke tukee kuntia ja yhteistoiminta-alueita hyvinvointityössä ja auttaa kehitettyjen käytäntöjen juurruttamista käytäntöön.

24 24 LÄHTEET Karvonen, I Viranhaltijoiden ja luottamushenkilöiden käsityksiä hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen johtamisesta. Tapaustutkimus Peruspalvelukuntayhtymä Kallioon ja sen jäsenkuntiin. Pro gradu -tutkielma. Terveystieteiden laitos. Terveyshallintotiede. Oulun yliopisto. Huhtikuu Kuntalaki 1995 ( /365). Luettavissa osoitteessa: Mustakangas-Mäkelä, A Suunnitelmista tekoihin. Terveempi Pohjois-Suomi - hankkeen esiselvitys kunta järjestöt yhteistyöstä. Sosiaali- ja terveysturvan keskusliitto Perttilä, K. & Uusitalo, M. (Toim.) Terveyden edistämisen paikalliset rakenteet ja johtaminen. TEJO-hankkeen väliraportti Stakes, Helsinki Valopaino Oy. Helsinki 2007 Salmela S, Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen (HyTEn) koulutus- ja kehittämistarvekysely. Oulun Eteläisen kyselyvastaukset Salmela S, Helanen S, Niska A, Koskimäki V Terveempi Pohjois-Suomi: Sairaanhoitopiiri kuntien tukena: Raportti kuntien luottamushenkilöille ja viranhaltijajohdolle suunnatun koulutuksen pilotoinnista. Terveempi Pohjois-Suomi - hanke, Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri. Luettavissa osoitteessa: /TerPS_Raportti%20hyvinvointijohtamisen%20koulutuksesta.pdf Terveydenhuoltolaki 2010 (1326/2010). Luettavissa osoitteessa: THL Alueellinen terveys- ja hyvinvointitutkimus ATH. Tulosraportti. Luettavissa osoitteessa: THL Johtaminen tukee hyvinvoivaa ja terveyttä kuntaa - Tukiaineistoa kuntajohdolle. Hyvinvoiva ja terve kunta -sarja. Luettavissa osoitteessa: THL & STM Terveydenhuoltolaki pykälistä toiminnaksi. Juvenes Print. Tampere. Uusitalo ym Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen paikalliset rakenteet ja johtaminen (TEJO). Esitutkimusraportti. Stakesin Aiheita 21/2003. Luettavissa osoitteessa: D8A9141FA142/0/Aiheita21_2003.pdf

25 25 Liite 1 (1)

26 26 Liite 1 (2)

27 27 Liite 1 (3)

28 28 Liite 1 (4)

Hyvinvointikertomus uuden terveydenhuoltolain toteuttajana

Hyvinvointikertomus uuden terveydenhuoltolain toteuttajana Hyvinvointikertomus uuden terveydenhuoltolain toteuttajana Hyvinvointikertomukset ja strategiat elämään! Työkokous, Rovaniemi 22.3.2011 Terveempi Pohjois-Suomi Suvi Helanen, hankesuunnittelija Mitä laeissa

Lisätiedot

TerPS kehittää ja pilotoi:

TerPS kehittää ja pilotoi: a) Koordinaatio osio b) Kehittämisen osio Maakunnallisten ja alueellisten hyvinvointirakenteiden kehittäminen viestintä koulutus esiselvitys seuranta ja arviointi HyTE työkalut kunnille www.terps.fi Hyvien

Lisätiedot

Tavoitteiden saavuttaminen = Kuntalaisten hyvinvoinnin ja terveyden edistyminen + taloudelliset säästöt

Tavoitteiden saavuttaminen = Kuntalaisten hyvinvoinnin ja terveyden edistyminen + taloudelliset säästöt Mitä hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen (HYTE) talo sisältää? Tavoitteiden saavuttaminen = Kuntalaisten hyvinvoinnin ja terveyden edistyminen + taloudelliset säästöt Hyvinvoinnin ja terveyden sekä niitä

Lisätiedot

Tavoitteiden saavuttaminen = Kuntalaisten hyvinvoinnin ja terveyden edistyminen + taloudelliset säästöt

Tavoitteiden saavuttaminen = Kuntalaisten hyvinvoinnin ja terveyden edistyminen + taloudelliset säästöt Mitä hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen (HYTE) talo sisältää? Tavoitteiden saavuttaminen = Kuntalaisten hyvinvoinnin ja terveyden edistyminen + taloudelliset säästöt Hyvinvoinnin ja terveyden sekä niitä

Lisätiedot

SÄHKÖINEN HYVINVOINTIKERTOMUS

SÄHKÖINEN HYVINVOINTIKERTOMUS SÄHKÖINEN HYVINVOINTIKERTOMUS www.hyvinvointikertomus.fi Keitele, Pielavesi, Tervo, Vesanto 30.3.2012 Ulla Ojuva, 044 417 3836, ulla.ojuva@isshp.fi Mervi Lehmusaho, 044 711 3913, mervi.lehmusaho@kuh.fi

Lisätiedot

Sote tukijana ja tekijänä kunnan hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä

Sote tukijana ja tekijänä kunnan hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä Sote tukijana ja tekijänä kunnan hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä Sosiaali- ja terveysjohdon neuvottelupäivät 4.2.2015 Johtaja Taru Koivisto Sosiaali- ja terveysministeriö Hyvinvoinnin ja terveyden

Lisätiedot

Terveydenhuoltolaki - viitekehys terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen

Terveydenhuoltolaki - viitekehys terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen Terveydenhuoltolaki - viitekehys terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen Kohti sähköistä hyvinvointikertomusta Alueellinen koulutus Ylä-Savon kunnille ja yhteistoiminta-alueille Iisalmi 25.10.2011 Ulla

Lisätiedot

KUNTIEN JA MAAKUNTIEN VASTUUT JA ROOLIT HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN EDISTÄMISESSÄ

KUNTIEN JA MAAKUNTIEN VASTUUT JA ROOLIT HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN EDISTÄMISESSÄ KUNTIEN JA MAAKUNTIEN VASTUUT JA ROOLIT HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN EDISTÄMISESSÄ Sosiaali- ja terveysjohdon neuvottelupäivät Helsinki, Selvityshenkilöraportti 14.8.2015 3) Itsehallintoalueiden ja kuntien

Lisätiedot

Hyvinvointijohtaminen - kuntajohtamista parhaimmillaan. TerPS2-hanke Suvi Helanen Hankesuunnittelija

Hyvinvointijohtaminen - kuntajohtamista parhaimmillaan. TerPS2-hanke Suvi Helanen Hankesuunnittelija Hyvinvointijohtaminen - kuntajohtamista parhaimmillaan TerPS2-hanke Suvi Helanen Hankesuunnittelija 2013-2014 1 Start up Mitä on hyvinvointi? Mistä se muodostuu, mikä sitä luo sinun kohdallasi, läheisesi

Lisätiedot

Terveydenhuoltolaki ja terveyden edistäminen - mitä muutoksia yhteistoiminta-alueilla?

Terveydenhuoltolaki ja terveyden edistäminen - mitä muutoksia yhteistoiminta-alueilla? Terveydenhuoltolaki ja terveyden edistäminen - mitä muutoksia yhteistoiminta-alueilla? YHTEISTOIMINTA-ALUEVERKOSTON XIV TAPAAMINEN 17.2.2011 Helsinki Neuvotteleva virkamies Kerttu Perttilä, STM 1 2.3.2011

Lisätiedot

KATSAUS KAINUUN KUNTIEN HYVINVOINTIJOHTAMISEEN

KATSAUS KAINUUN KUNTIEN HYVINVOINTIJOHTAMISEEN KATSAUS KAINUUN KUNTIEN HYVINVOINTIJOHTAMISEEN 3.4.2013 Terveempi Pohjois-Suomi 2, Kainuun osahanke Sari Marita Ikäheimo Kainuun sosiaali ja perusterveydenhuollon kuntayhtymän perussopimus 3 Toiminta ajatus

Lisätiedot

Suvi Helanen, koulutussuunnittelija PPSHP, Perusterveydenhuollon yksikkö Kunnanhallituksen pj. Oulunsalo

Suvi Helanen, koulutussuunnittelija PPSHP, Perusterveydenhuollon yksikkö Kunnanhallituksen pj. Oulunsalo Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen johtamisen näkökulmasta Suvi Helanen, koulutussuunnittelija PPSHP, Perusterveydenhuollon yksikkö Kunnanhallituksen pj. Oulunsalo Sisältö Hyvinvoinnin ja terveyden

Lisätiedot

Tarjolla herkkuja PaKasteesta seminaari Oulu. Terveyden edistämisen suunnittelija Terveyden edistämisen suunnittelija

Tarjolla herkkuja PaKasteesta seminaari Oulu. Terveyden edistämisen suunnittelija Terveyden edistämisen suunnittelija Sähköinen hyvinvointikertomus hyvinvoinnin edistämisessä Tarjolla herkkuja PaKasteesta seminaari 1.11.2012 Oulu Terveyden edistämisen suunnittelija Terveyden edistämisen suunnittelija Tuula Kokkonen Inkerelli

Lisätiedot

Terveyden edistämisen neuvottelukunta Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen

Terveyden edistämisen neuvottelukunta Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen Terveyden edistämisen neuvottelukunta 2009-2013 Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen Alueellinen TED-työryhmä (2010) Kuntakierros 2009 Kuntien toiveet Terveyden edistämisen neuvottelukunta 2009 Alueellinen

Lisätiedot

Terveempi Pohjois Suomi2

Terveempi Pohjois Suomi2 MISTÄ TULEN? Terveempi Pohjois Suomi2 Hankeaika 1.3.2012 31.10.2014 Kokonaisbudjetti 3 066 667 e Koordinaatio Pohjois Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Osahankkeet (yht. 64 kuntaa) 1. Kainuun maakunta ky (8

Lisätiedot

LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ

LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ HYVINVOINTIJOHTAMISELLA ONNISTUMISEN POLUILLE JA HYVÄÄN ARKEEN LAPISSA KOULUTUS 2.4.2014 Sinikka Suorsa Vs.suunnittelija

Lisätiedot

Terveempi Pohjois Suomi 2 (TerPS2) hanke

Terveempi Pohjois Suomi 2 (TerPS2) hanke Terveempi Pohjois Suomi 2 (TerPS2) hanke www.terps.fi 1 Terveempi Pohjois Suomi2 Koordinaatio Pohjois Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Hankeaika 1.3.2012 31.10.2014 Kokonaisbudjetti 3 066 667 e Osahankkeet

Lisätiedot

Sähköinen hyvinvointikertomus strategisen hyvinvointijohtamisen välineenä

Sähköinen hyvinvointikertomus strategisen hyvinvointijohtamisen välineenä Sähköinen hyvinvointikertomus strategisen hyvinvointijohtamisen välineenä Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali- ja terveysasiat Suomen Kuntaliitto 11.1.2013 Kunnan hyvinvointijohtaminen Kuntalaki 1 : Kunta

Lisätiedot

haasteita ja mahdollisuuksia Terveempi Pohjois-Suomi 2 (TerPS2) - hanke

haasteita ja mahdollisuuksia Terveempi Pohjois-Suomi 2 (TerPS2) - hanke haasteita ja mahdollisuuksia Terveempi Pohjois-Suomi 2 (TerPS2) - hanke www.terps.fi 1 Terveempi Pohjois-Suomi2 Koordinaatio Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Hankeaika 1.3.2012-31.10.2014 Kokonaisbudjetti

Lisätiedot

Raportteja 7 Yhtenäinen hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toimintamalli KYS-erva-alueen sairaanhoitopiirien terveyden edistämisen rakenteet

Raportteja 7 Yhtenäinen hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toimintamalli KYS-erva-alueen sairaanhoitopiirien terveyden edistämisen rakenteet Raportteja 7 Yhtenäinen hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toimintamalli KYS-erva-alueen sairaanhoitopiirien terveyden edistämisen rakenteet Ulla Ojuva Mervi Lehmusaho Timo Renfors Ulla Ojuva ulla.ojuva@isshp.fi

Lisätiedot

Lounais-Suomen alueen hyvinvointikertomus 2015 Satakunta ja Varsinais-Suomi -

Lounais-Suomen alueen hyvinvointikertomus 2015 Satakunta ja Varsinais-Suomi - Lounais-Suomen alueen hyvinvointikertomus 2015 Satakunta ja Varsinais-Suomi - Lisää viraston nimi, tekijän nimi ja osasto 20.4.2015 1 Terveydenhuoltolaki 12 Kunnan on seurattava asukkaittensa terveyttä

Lisätiedot

Muutos nyt. Lapset puheeksi- työ Pohjois-Pohjanmaalla. Lapset puheeksi, Verkostot suojaksi seminaari 18.9.2014 Diakonialaitos Martintalo

Muutos nyt. Lapset puheeksi- työ Pohjois-Pohjanmaalla. Lapset puheeksi, Verkostot suojaksi seminaari 18.9.2014 Diakonialaitos Martintalo Muutos nyt. Lapset puheeksi- työ Pohjois-Pohjanmaalla Lapset puheeksi, Verkostot suojaksi seminaari 18.9.2014 Diakonialaitos Martintalo Pohjois- Pohjanmaa Väkiluku 404 000 1. Alavieska 2. Haapajärven kaupunki

Lisätiedot

Hyvinvoiva asukas hyvinvoiva kunta

Hyvinvoiva asukas hyvinvoiva kunta Hyvinvoiva asukas hyvinvoiva kunta Sähköinen hyvinvointikertomus Kainuun 3. Hyvinvointifoorumi 20.9.2011 Soile Paahtama erityisasiantuntija Kuntalaki (1995/365) 1 3 mom. Kunta pyrkii edistämään asukkaidensa

Lisätiedot

Hyvinvointikertomukset ja -strategiat elämään

Hyvinvointikertomukset ja -strategiat elämään Hyvinvointikertomukset ja -strategiat elämään Työkokouspäivä 22.3.2011 Avauspuheenvuoro Yksikön päällikkö Riitta Pöllänen Lapin aluehallintovirasto Lapin aluehallintovirasto, Peruspalvelut, oikeusturva

Lisätiedot

Hyvinvointijohtaminen - kuntajohtamista parhaimmillaan. TerPS2-hanke Suvi Helanen Hankesuunnittelija

Hyvinvointijohtaminen - kuntajohtamista parhaimmillaan. TerPS2-hanke Suvi Helanen Hankesuunnittelija Hyvinvointijohtaminen - kuntajohtamista parhaimmillaan TerPS2-hanke Suvi Helanen Hankesuunnittelija 2013-2014 1 Start up Mitä on hyvinvointi? Mistä se muodostuu, mikä sitä luo sinun kohdallasi, läheisesi

Lisätiedot

Terveempi Pohjois-Suomi 2 hanke: Arviointia TerPS2- kunnista

Terveempi Pohjois-Suomi 2 hanke: Arviointia TerPS2- kunnista Terveempi Pohjois-Suomi 2 hanke: Arviointia TerPS2- kunnista HYVINVOINTIFOORUMI 21.08.2014 Keski-Pohjanmaan ja Kruunupyyn kuntien osaprojekti Tuula Löf 1 Hyvinvointiryhmät Perustettu ryhmiä Olemassa olleiden

Lisätiedot

Sähköinen hyvinvointikertomus johtamisen välineenä

Sähköinen hyvinvointikertomus johtamisen välineenä Sähköinen hyvinvointikertomus johtamisen välineenä Kuntamarkkinat 2014 Sanna Salmela ja Suvi Helanen PPSHP/ TerPS2 hanke www.hyvinvointikertomus.fi Kuntalaki 1 ja Kuntalakiluonnos 1 Kunta pyrkii edistämään

Lisätiedot

Tiedolla johtaminen kuntien hyvinvoinnin, terveyden ja mielenterveyden edistämisessä

Tiedolla johtaminen kuntien hyvinvoinnin, terveyden ja mielenterveyden edistämisessä Tiedolla johtaminen kuntien hyvinvoinnin, terveyden ja mielenterveyden edistämisessä Heli Hätönen, TtT, Erityisasiantuntija HYVINVOIVA JA TERVE POHJANMAA Luodaanko tiedolla johtamisella hyvinvointia? 16.09.2013

Lisätiedot

Hyvinvointijohtamisella onnistumisen poluille ja hyvään arkeen Lapissa

Hyvinvointijohtamisella onnistumisen poluille ja hyvään arkeen Lapissa Hyvinvointijohtamisella onnistumisen poluille ja hyvään arkeen Lapissa HYVINVOINNIN EDISTÄMINEN KUNNAN TEHTÄVÄNÄ Kuntalain mukaisesti kunta pyrkii edistämään asukkaidensa hyvinvointia ja kestävää kehitystä

Lisätiedot

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toteutuminen kunnassa. - rakenteet, vastuut, seuranta ja voimavarat

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toteutuminen kunnassa. - rakenteet, vastuut, seuranta ja voimavarat Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toteutuminen kunnassa - rakenteet, vastuut, seuranta ja voimavarat syyskuu 2015 Tutkimuksesta tiiviisti 31/2015 1 Johdanto THL kerää kunnan johdolta tietoa hyvinvoinnin

Lisätiedot

Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen johtamisen näkökulmasta

Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen johtamisen näkökulmasta Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen johtamisen näkökulmasta Terveyskeskusten johdon neuvottelupäivät 9.2.2012 Helsinki Johtaja Taru Koivisto Sosiaali- ja terveysministeriö Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen

Lisätiedot

Sähköisen hyvinvointikertomus

Sähköisen hyvinvointikertomus Sähköisen hyvinvointikertomus Sähköinen hyvinvointikertomus Tiedolla johtamisen työväline» Käyttäjinä pääasiassa kunnat ja kuntayhtymät Tuottaa vertailevaa tietoa strategiatyöhön sekä toiminnan ja talouden

Lisätiedot

Hyvinvointi osana kunnan suunnittelua ja päätöksentekoa

Hyvinvointi osana kunnan suunnittelua ja päätöksentekoa Hyvinvointi osana kunnan suunnittelua ja päätöksentekoa Sähköinen hyvinvointikertomus kuntasuunnittelun ja päätöksenteon välineeksi Timo Renfors Ulla Ojuva Rakenteet & Hyvinvointikertomus Terveydenhuollon

Lisätiedot

Hyvinvoinnin edistämisen mahdollisuudet

Hyvinvoinnin edistämisen mahdollisuudet Hyvinvoinnin edistämisen mahdollisuudet Terveyden edistämisen kuntakokous Enontekiö 1.3.2010 Ohjaajalääkäri Terveyden edistämisen suunnittelija Terveyden edistämisen suunnittelija Aimo Korpilähde Tuula

Lisätiedot

Pirkanmaan alueellinen. hyvinvointikertomus Lausuntopyynnön esittelyn tueksi

Pirkanmaan alueellinen. hyvinvointikertomus Lausuntopyynnön esittelyn tueksi Pirkanmaan alueellinen hyvinvointikertomus 2017 2020 Lausuntopyynnön esittelyn tueksi TAVOITE: TERVEYSEROJEN KAVENTAMINEN Linjaa terveyden edistämisen alueellisen koordinaation painopisteet Pirkanmaalla

Lisätiedot

Kunnan hyvinvointijohtaminen. haasteita ja mahdollisuuksia

Kunnan hyvinvointijohtaminen. haasteita ja mahdollisuuksia Kunnan hyvinvointijohtaminen haasteita ja mahdollisuuksia 1 Kunnan olemassaolon kolmikanta 14.5.2013 etunimi sukunimi Titteli Tapahtuma Hyvinvoinnin edistämisen kolmikanta kunnassa 14.5.2013 etunimi sukunimi

Lisätiedot

Pirkanmaan alueellinen hyvinvointikertomus

Pirkanmaan alueellinen hyvinvointikertomus Pirkanmaan alueellinen hyvinvointikertomus Terveyden edistämisen neuvottelukunta 9.10.2015 Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen Sisältö Lainsäädäntöperusta Pirkanmaan alueellinen hyvinvointikertomus 2012

Lisätiedot

Hyvinvointikertomukset Lapin kunnissa

Hyvinvointikertomukset Lapin kunnissa Hyvinvointikertomukset Lapin kunnissa ja sähköisen hyvinvointikertomuksen malli 12.5.2011 Lapin johtavien lääkäreiden päivät Tuula Kokkonen Ohjaajalääkäri Terveyden edistämisen suunnittelija Terveyden

Lisätiedot

Hyvinvointikertomus. kuntajohtamisen välineenä Nella Savolainen, erityisasiantuntija, THL

Hyvinvointikertomus. kuntajohtamisen välineenä Nella Savolainen, erityisasiantuntija, THL Hyvinvointikertomus kuntajohtamisen välineenä 31.8.2016 Nella Savolainen, erityisasiantuntija, THL 1 MAHDOLLISUUKSIEN ROSKIS Ruttaa paperi ja heitä roskikseen. Saat nousta seisomaan, mutta älä liiku paikaltasi.

Lisätiedot

Pirkanmaan alueellinen hyvinvointikertomus Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen

Pirkanmaan alueellinen hyvinvointikertomus Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen Pirkanmaan alueellinen hyvinvointikertomus 2017-2020 Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen Pirkanmaan alueellinen hyvinvointikertomus 2017 2020 TAVOITE: TERVEYSEROJEN KAVENTAMINEN Linjaa terveyden edistämisen

Lisätiedot

Pirkanmaan alueellinen hyvinvointikertomus YHTEENVETO

Pirkanmaan alueellinen hyvinvointikertomus YHTEENVETO Pirkanmaan alueellinen hyvinvointikertomus YHTEENVETO 2013-2014 9.10.2014 Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen Pirkanmaan alueellisen terveyden edistämisen koordinaation painopisteet 2013 2016, Pirkanmaan

Lisätiedot

Miten THL voi tukea kuntia ja alueita terveydenedistämistyössä

Miten THL voi tukea kuntia ja alueita terveydenedistämistyössä Miten THL voi tukea kuntia ja alueita terveydenedistämistyössä Erkki Vartiainen, professori, ylijohtaja 29.10.2013 Terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen päivä 2013 1 Työkaluja Terveyden edistämisen aktiivisuuden

Lisätiedot

Sote-uudistus: mikä muuttuu ja missä mennään?

Sote-uudistus: mikä muuttuu ja missä mennään? Sote-uudistus: mikä muuttuu ja missä mennään? Lähisuhde- ja perheväkivallan, ehkäisevän päihdetyön sekä terveyden edistämisen yhdyshenkilöiden verkostopäivä Seinäjoki kehittämispäällikkö Jaana Markkula

Lisätiedot

Case: Hyvinvointikertomus ja kirjastot. Tietojohtaminen kirjastossa-koulutuspäivät Johanna Selkee Suomen Kuntaliitto

Case: Hyvinvointikertomus ja kirjastot. Tietojohtaminen kirjastossa-koulutuspäivät Johanna Selkee Suomen Kuntaliitto Case: Hyvinvointikertomus ja kirjastot Tietojohtaminen kirjastossa-koulutuspäivät 7.11.2016 Johanna Selkee Suomen Kuntaliitto Hyvinvoinnin ja elinvoiman edistäminen Kunta edistää asukkaidensa hyvinvointia

Lisätiedot

Hyvinvointikertomus. kuntajohtamisen välineenä. Tampere Nella Savolainen, erityisasiantuntija, THL

Hyvinvointikertomus. kuntajohtamisen välineenä. Tampere Nella Savolainen, erityisasiantuntija, THL Hyvinvointikertomus kuntajohtamisen välineenä Tampere 27.9.2016 26.9.2016 Nella Savolainen, erityisasiantuntija, THL 1 MAHDOLLISUUKSIEN ROSKIS Ruttaa paperi ja heitä roskikseen. Saat nousta seisomaan,

Lisätiedot

Hyvinvointikertomus ohjaustyökaluna kunta - sote yhteistyössä

Hyvinvointikertomus ohjaustyökaluna kunta - sote yhteistyössä Hyvinvointikertomus ohjaustyökaluna kunta - sote yhteistyössä Kainuun sote - kunnat / Saara Pikkarainen/ terveyden edistämisen erikoissuunnittelija Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä /Saara

Lisätiedot

Valtion ja kuntien hyvinvointityö

Valtion ja kuntien hyvinvointityö Valtion ja kuntien hyvinvointityö Neuvotteleva virkamies Heli Hätönen 1.6.2016 1 2 1.6.2016 2 Valtakunnallinen aluehallintovirasto Yhteinen ICT Maakuntien tehtävät ja uusi sote-rakenne Valtio Sote-linjaukset:

Lisätiedot

HYVINVOINTI OSANA KUNNAN SUUNNITTELUA JA PÄÄTÖKSENTEKOA Sähköinen hyvinvointikertomus ja vaikutusten ennakkoarviointi

HYVINVOINTI OSANA KUNNAN SUUNNITTELUA JA PÄÄTÖKSENTEKOA Sähköinen hyvinvointikertomus ja vaikutusten ennakkoarviointi HYVINVOINTI OSANA KUNNAN SUUNNITTELUA JA PÄÄTÖKSENTEKOA Sähköinen hyvinvointikertomus ja vaikutusten ennakkoarviointi Arja Väänänen, Hyvinvointikoordinaattori, Mikkelin kaupunki, arja.vaananen(at)mikkeli.fi

Lisätiedot

Verkostoituvan ja moniammatillisen työotteen merkitys ja haasteet terveyden edistämisessä

Verkostoituvan ja moniammatillisen työotteen merkitys ja haasteet terveyden edistämisessä Verkostoituvan ja moniammatillisen työotteen merkitys ja haasteet terveyden edistämisessä TERVEEMPI ITÄ-SUOMI (TERVIS) aloitusseminaari, Kuopio 17.05.2013 Heli Hätönen, TtT, Eritysasiantuntija Terveyskäyttäytymisen

Lisätiedot

Hankejohtaja Anne Niska

Hankejohtaja Anne Niska Hankejohtaja Anne Niska Anne.niska@ppshp.fi 0405899214 Terveempi Pohjois-Suomi hankkeen toiminta-alue Allekirjoittajina yht. 18 kuntaa ja kokonaisbudjetti n. 3.8 milj. Mitä Terveempi Pohjois- Suomi (=TerPS)

Lisätiedot

Kaikki hyöty irti terveydenhuoltolaista - hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen

Kaikki hyöty irti terveydenhuoltolaista - hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Kaikki hyöty irti terveydenhuoltolaista - hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Terveyskeskusten johdon neuvottelupäivät 10.2.2011 Kuntatalo Johtaja Taru Koivisto Sosiaali- ja terveysministeriö Hyvinvoinnin

Lisätiedot

Hyvän ikääntymisen kehittämisympäristö Sonectus 1.1.2012-31.5.2014

Hyvän ikääntymisen kehittämisympäristö Sonectus 1.1.2012-31.5.2014 Hyvän ikääntymisen kehittämisympäristö Sonectus 1.1.2012-31.5.2014 Hankkeen toimijat Hallinnoi Oulun seudun ammattikorkeakoulu, terveyalan Oulaisten yksikkö Osatoteuttajina: Kalajoen SoTe yhteistoiminta-alue

Lisätiedot

Sähköinen hyvinvointikertomus rikosten ehkäisyn työvälineenä. Ville Nieminen, Suomen Kuntaliitto

Sähköinen hyvinvointikertomus rikosten ehkäisyn työvälineenä. Ville Nieminen, Suomen Kuntaliitto Sähköinen hyvinvointikertomus rikosten ehkäisyn työvälineenä Ville Nieminen, Suomen Kuntaliitto Sähköinen hyvinvointikertomus Tiedolla johtamisen työväline» Käyttäjinä pääasiassa kunnat ja kuntayhtymät

Lisätiedot

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toteutuminen ja tuen tarpeet kuntien ja alueiden näkökulma

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toteutuminen ja tuen tarpeet kuntien ja alueiden näkökulma Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toteutuminen ja tuen tarpeet kuntien ja alueiden näkökulma Heli Hätönen, TtT, erityisasiantuntija 12.11.2014 Kuopio 13.11.2014 Hätönen 1 Hyvinvoinnin ja terveyden

Lisätiedot

Asukkaiden osallisuus ja hyvinvointivastuun jakautuminen. Riitta Pylvänen hankesuunnittelija

Asukkaiden osallisuus ja hyvinvointivastuun jakautuminen. Riitta Pylvänen hankesuunnittelija Asukkaiden osallisuus ja hyvinvointivastuun jakautuminen Riitta Pylvänen hankesuunnittelija Hyvinvointivastuun jakautuminen tulevassa sote -rakenteessa Asukkaat/asiakkaat Kunnat Yhteinen tietovaranto -asukkaiden

Lisätiedot

Hyvinvoinnin edistäminen monen eri tahon työnä

Hyvinvoinnin edistäminen monen eri tahon työnä Hyvinvoinnin edistäminen monen eri tahon työnä Seinäjoki 8.9.2016 Juha Mieskolainen LSSAVI Juha Mieskolainen, Länsi- ja Sisä Suomen aluehallintovirasto 1 LSSAVIn päihdehaittojen ehkäisyn ja terveyden edistämisen

Lisätiedot

Kaste-ohjelma Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisy

Kaste-ohjelma Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisy Kaste-ohjelma Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisy Kajaani 10.9.2013 Leena Meriläinen, Kaste-ohjelma Ohjelmapäällikkö Me kaikki olemme vastuussa toisistamme, heikoimmistakin, jotta jokainen huomenna näkisi

Lisätiedot

HYVINVOINTIKERTOMUKSEN MITTARIT

HYVINVOINTIKERTOMUKSEN MITTARIT HYVINVOINTIKERTOMUKSEN MITTARIT Liikunnan palveluketju vahvaksi 26.5.2015 Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen Motto: Hyvin suunniteltu on jo puoleksi tehty 2 26.5.2015 Terveydenhuoltolaki 1326/2010, 12

Lisätiedot

Arjen turvaa kunnissa

Arjen turvaa kunnissa Arjen turvaa kunnissa Turvallisuusyhteistyön kehittäminen kunnissa Alueellinen sisäisen turvallisuuden yhteistyö Vaasa 25.9.2012 Marko Palmgren, projektipäällikkö Lapin aluehallintovirasto 1.10.2012 1

Lisätiedot

PÄTEVÄ on kätevä - terveyden edistämisen johtamisen ja suunnittelun oma portaali

PÄTEVÄ on kätevä - terveyden edistämisen johtamisen ja suunnittelun oma portaali PÄTEVÄ on kätevä - terveyden edistämisen johtamisen ja suunnittelun oma portaali 6.9.2011 -päätösseminaari Tamperetalo Marita Päivärinne projektisuunnittelija, TtM Minna Pohjola projektipäällikkö, th ylempi

Lisätiedot

SÄHKÖINEN HYVINVOINTIKERTOMUS Raportti PaKasteen työskentelyjaksosta Eija Takalokastari

SÄHKÖINEN HYVINVOINTIKERTOMUS Raportti PaKasteen työskentelyjaksosta Eija Takalokastari SÄHKÖINEN HYVINVOINTIKERTOMUS Raportti PaKasteen työskentelyjaksosta 2012 2113 Eija Takalokastari 12.09.2013 Sisällysluettelo 1. Johdanto 2. Kittilän kunnan sähköinen hyvinvointikertomus 3. Tavoitteet

Lisätiedot

HYVINVOINTIKERTOMUS JA- TILINPITO

HYVINVOINTIKERTOMUS JA- TILINPITO HYVINVOINTIKERTOMUS JA- TILINPITO Irmeli Leino, Turun AMK, Salon toimipiste Marita Päivärinne, Salon terveyskeskus 28-29.3 2011 Esityksen sisältö } Miten hyvinvoinnin seurantajärjestelmä Salossa syntyi

Lisätiedot

TYÖPAJATYÖSKENTELY. Ehkäisevän päihdetyön ja terveyden edistämisen kuntayhdyshenkilöiden työkokous Seinäjoki

TYÖPAJATYÖSKENTELY. Ehkäisevän päihdetyön ja terveyden edistämisen kuntayhdyshenkilöiden työkokous Seinäjoki TYÖPAJATYÖSKENTELY Ehkäisevän päihdetyön ja terveyden edistämisen kuntayhdyshenkilöiden työkokous Seinäjoki 4.10.2016 Sini Männistö ja Juha Mieskolainen 1 TYÖPAJATYÖSKENTELY: TEEMA Palautetaan mieleen

Lisätiedot

Kunnanhallitus Kunnanhallitus Kunnanvaltuusto

Kunnanhallitus Kunnanhallitus Kunnanvaltuusto Kunnanhallitus 30 23.01.2017 Kunnanhallitus 104 19.04.2017 Kunnanvaltuusto 21 27.04.2017 Aluehallintoviraston (AVI) ohjauskirje 3.1.2017 Hyvinvoinnin ja Terveyden edistämisestä/rautavaaran kunnan laajan

Lisätiedot

Kuntapäättäjä - pidä kuntalaisesi terveenä ja hyvinvoivana

Kuntapäättäjä - pidä kuntalaisesi terveenä ja hyvinvoivana Kuntapäättäjä - pidä kuntalaisesi terveenä ja hyvinvoivana Kuntamarkkinat 10.9.2014 Johtaja Taru Koivisto Sosiaali- ja terveysministeriö Ehkäisevällä työllä voidaan vaikuttaa kustannuksiin Esimerkki: Kuinka

Lisätiedot

Taustaa Hyvinvointikertomuksen laatiminen ja. Terveempi Pohjois-Suomi, Terps 2 -hanke

Taustaa Hyvinvointikertomuksen laatiminen ja. Terveempi Pohjois-Suomi, Terps 2 -hanke Taustaa Hyvinvointikertomuksen laatiminen ja Terveempi Pohjois-Suomi, Terps 2 -hanke Arja Rantapelkonen palveluvaliokunta 22.2.2012 Aiheita Lakitaustaa Hyvinvointikertomuksen laatiminen Hyvinvointiryhmä

Lisätiedot

Hyvinvoinnin edistämisen mahdollisuudet

Hyvinvoinnin edistämisen mahdollisuudet Hyvinvoinnin edistämisen mahdollisuudet Terveyden edistämisen kuntakokous Kemijärvi 9.2.2010 Ohjaajalääkäri Terveyden edistämisen suunnittelija Terveyden edistämisen suunnittelija Aimo Korpilähde Tuula

Lisätiedot

YHTEISTYÖSSÄ ETEENPÄIN Pirkanmaan alueellinen terveysliikuntasuunnitelma - toteutus ja jalkauttaminen

YHTEISTYÖSSÄ ETEENPÄIN Pirkanmaan alueellinen terveysliikuntasuunnitelma - toteutus ja jalkauttaminen YHTEISTYÖSSÄ ETEENPÄIN Pirkanmaan alueellinen terveysliikuntasuunnitelma - toteutus ja jalkauttaminen Miten lisätä hallintokuntien välistä yhteistyötä ennaltaehkäisevää terveydenhuoltoa ja kuntien liikuntapalveluketjuja

Lisätiedot

Hyvinvoinnin edistämisen mahdollisuudet

Hyvinvoinnin edistämisen mahdollisuudet Hyvinvoinnin edistämisen mahdollisuudet Terveyden edistämisen kuntakokous Pelkosenniemi 15.2.2010 Ohjaajalääkäri Terveyden edistämisen suunnittelija Terveyden edistämisen suunnittelija Aimo Korpilähde

Lisätiedot

Miksi Oulun seudulla lähdettiin tekemään LNPO:ta? Salla Korhonen 11.9.2013

Miksi Oulun seudulla lähdettiin tekemään LNPO:ta? Salla Korhonen 11.9.2013 Miksi Oulun seudulla lähdettiin tekemään LNPO:ta? Salla Korhonen 11.9.2013 Taustaa Suomen kuntaliiton lapsipoliittinen ohjelma Eläköön lapset lapsipolitiikan suunta (2000) suosituksena jokaiselle kunnalle

Lisätiedot

Vuosikellot: kunnan talouden ja toiminnan suunnittelu ja hyvinvointikertomusprosessi Suvi Helanen, hankesuunnittelija, TerPS2

Vuosikellot: kunnan talouden ja toiminnan suunnittelu ja hyvinvointikertomusprosessi Suvi Helanen, hankesuunnittelija, TerPS2 Vuosikellot: kunnan talouden ja toiminnan suunnittelu ja hyvinvointikertomusprosessi Suvi Helanen, hankesuunnittelija, TerPS2 TerPS2 - SH - 2013-2014 1 Kuinka edetään Osio 1. Osio 2. Osio 3. taustoitusta,

Lisätiedot

Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016

Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016 Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016 Hyvinvointikertomus valtuustokaudelta 2009-2012 ja hyvinvointisuunnitelma valtuustokaudelle 2013-2016 Keskeneräinen Kertomuksen vastuutaho ja laatijat (viranhaltijat,

Lisätiedot

Oulun poliisilaitoksen neuvottelukunta Kunnallisen turvallisuussuunnittelun tavoitteet ja toteutus

Oulun poliisilaitoksen neuvottelukunta Kunnallisen turvallisuussuunnittelun tavoitteet ja toteutus Oulun poliisilaitoksen neuvottelukunta Kunnallisen turvallisuussuunnittelun tavoitteet ja toteutus Erityisrikostorjuntasektorin johtaja, rikosylikomisario Antero Aulakoski 1 Turvallisuus on osa hyvinvointia

Lisätiedot

5.11.2010. b) Koordinaatio. a) Kehittäminen. Hyvien rakenne- ja toimintamallien pilotointi ja levitys. Sanna Salmela Ville Koskimäki

5.11.2010. b) Koordinaatio. a) Kehittäminen. Hyvien rakenne- ja toimintamallien pilotointi ja levitys. Sanna Salmela Ville Koskimäki Sanna Salmela Ville Koskimäki a) Kehittäminen b) Koordinaatio hyvinvointirakenteet & HyTEtyökalut seuranta- ja arviointijärjestelmä koulutus viestintä esiselvitys Hyvien rakenne- ja toimintamallien pilotointi

Lisätiedot

HYVINVOINTIKERTOMUS. auttaa tarkastelemaan hyvinvointia kokonaisuutena ja kantamaan yhdessä vastuuta hyvinvoinnista

HYVINVOINTIKERTOMUS. auttaa tarkastelemaan hyvinvointia kokonaisuutena ja kantamaan yhdessä vastuuta hyvinvoinnista HYVINVOINTIKERTOMUS kuntajohtamisen työväline, joka tukee hyvinvoinnin näkökulmien kytkemistä toiminnan ja talouden suunnitteluun, seurantaan ja arviointiin, 225 kuntaa käyttää auttaa tarkastelemaan hyvinvointia

Lisätiedot

Alueellinen hyvinvointikertomus

Alueellinen hyvinvointikertomus Alueellinen hyvinvointikertomus Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen maakuntien ja kuntien yhteisenä tehtävänä Neuvotteleva virkamies Heli Hätönen, STM 1 7.2.2017 1 Sisältö Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen

Lisätiedot

Järjestöt-kunta yhteistyöseminaari, 17.9.2014. Hyvinvointijohtaminen kunnan muuttuvassa toimintaympäristössä

Järjestöt-kunta yhteistyöseminaari, 17.9.2014. Hyvinvointijohtaminen kunnan muuttuvassa toimintaympäristössä Järjestöt-kunta yhteistyöseminaari, 17.9.2014 Hyvinvointijohtaminen kunnan muuttuvassa toimintaympäristössä Miten ihmisen ääni mukana Pohjois-Karjalassa? Hyvinvointikertomus ihmisen ääntä kokoamassa Vesa

Lisätiedot

Ihmisiin kohdistuvien vaikutusten arviointi

Ihmisiin kohdistuvien vaikutusten arviointi Ihmisiin kohdistuvien vaikutusten arviointi Vaikutusten ennakkoarviointi kunnallisessa päätöksenteossa info 23.11.2011, Mikkeli Arja Väänänen Hyvinvointikoordinaattori, ma. Mikkelin kaupunki Esityksen

Lisätiedot

Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Työpaja

Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Työpaja Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Työpaja 9.3.2017 Yhteenveto: Sari Mäkinen ja Tiina Konttajärvi 16.3.2017 1 www.pirkanmaa2019.fi Teemat 1. Hyvinvoinnin edistäminen ja hyvinvointierojen kaventaminen

Lisätiedot

Rakennuspalikoita hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen suunnitteluun ja johtamiseen

Rakennuspalikoita hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen suunnitteluun ja johtamiseen Rakennuspalikoita hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen suunnitteluun ja johtamiseen Hyvinvointi osana kunnan suunnittelua ja päätöksentekoa - Sähköinen hyvinvointikertomus ja vaikutusten ennakkoarviointi

Lisätiedot

Arjen turvaa kunnissa

Arjen turvaa kunnissa Arjen turvaa kunnissa Miten kuntien hyvinvointi- ja turvallisuustyötä kehitetään? Sisäisen turvallisuuden alueellisen yhteistyön seminaari Mikkeli, Itä-Suomen AVI, 5.9.2013 Projektipäällikkö Marko Palmgren

Lisätiedot

HYVINVOINTIKERTOMUKSET LÄNSI- JA SISÄ-SUOMEN ALUEELLA

HYVINVOINTIKERTOMUKSET LÄNSI- JA SISÄ-SUOMEN ALUEELLA HYVINVOINTIKERTOMUKSET LÄNSI- JA SISÄ-SUOMEN ALUEELLA Ylitarkastaja Sini Männistö, Pirkanmaan alueellisen terveyden edistämisen neuvottelukunnan kokous 4.12.2015 3.12.2015 1 TAUSTAA Kunnilla velvollisuus

Lisätiedot

Alueellisten terveys- ja hyvinvointiverkostojen kehittäminen

Alueellisten terveys- ja hyvinvointiverkostojen kehittäminen Alueellisten terveys- ja hyvinvointiverkostojen kehittäminen Minna Pohjola haasteet 1. Väestön terveystietojen käyttö toiminnan suunnittelussa, seurannassa ja arvioinnissa 2. Näyttöön perustuvien toimintatapojen

Lisätiedot

KYSELY KUNNAN JOHDOLLE väestön hyvinvoinnin ja terveyden edistämisestä

KYSELY KUNNAN JOHDOLLE väestön hyvinvoinnin ja terveyden edistämisestä KYSELY KUNNAN JOHDOLLE väestön hyvinvoinnin ja terveyden edistämisestä Kysymykset koskevat kunnan toimintaa vuonna 2010 ellei kysymyksen yhteydessä ole toisin mainittu. I TAUSTA 1) Keneltä voimme tarvittaessa

Lisätiedot

Uusi terveydenhuoltolaki - terveyden edistämisen pelastaja?

Uusi terveydenhuoltolaki - terveyden edistämisen pelastaja? Uusi terveydenhuoltolaki - terveyden edistämisen pelastaja? VII Terveyden edistämisen ajankohtaispäivä 25.5.2011 Helsinki Johtaja Taru Koivisto Terveydenhuoltolain painotukset Asiakaskeskeisyys Laatu ja

Lisätiedot

Kuntien ja itsehallintoalueiden vastuu ja roolit hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä

Kuntien ja itsehallintoalueiden vastuu ja roolit hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä Kuntien ja itsehallintoalueiden vastuu ja roolit hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä Sosiaali- ja terveysjohdon neuvottelupäivät 2.-3.2016 Hanna Tainio Varatoimitusjohtaja Kuntaliitto Mitä edistetään?

Lisätiedot

TULOSKORTTI 2016 Lasten ja nuorten liikunta Suomessa

TULOSKORTTI 2016 Lasten ja nuorten liikunta Suomessa Oulu Oulu 1.11.2016 TULOSKORTTI 2016 Lasten ja nuorten liikunta Suomessa Tuloskortti 2016 Tutkimustietoon perustuva yhteenveto suomalaisten lasten ja nuorten liikunnasta ja sen edistämisestä eri yhteyksissä.

Lisätiedot

Hyvinvointityö Varsinais-Suomen kunnissa

Hyvinvointityö Varsinais-Suomen kunnissa Hyvinvointityö Varsinais-Suomen kunnissa Hyvinvointikertomus strategisen johtamisen välineenä 7.3.2016 Nella Savolainen, erityisasiantuntija, THL 1 MAHDOLLISUUKSIEN ROSKIS Ruttaa paperi tolloksi ja heitä

Lisätiedot

Terveyden edistäminen Kainuussa

Terveyden edistäminen Kainuussa Terveyden edistäminen Kainuussa Kainuulaiset järjestöt 4.12.2013 Terveyteen vaikuttavat tekijät Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen kunnassa ja kuntayhtymässä Järjestöt, yhdistykset Terveyden edistämisen

Lisätiedot

Perusterveydenhuollon yksikkö - Terveydenhuoltolain velvoitteet

Perusterveydenhuollon yksikkö - Terveydenhuoltolain velvoitteet Perusterveydenhuollon yksikkö - Terveydenhuoltolain velvoitteet Juha Korpelainen Hallintoylilääkäri 2 Perusterveydenhuollon yksikkö Sairaanhoitopiirin kuntayhtymässä on oltava perusterveydenhuollon yksikkö,

Lisätiedot

Mitä kunnassa pitää tapahtua, että väestön hyvinvointi ja terveys paranevat?

Mitä kunnassa pitää tapahtua, että väestön hyvinvointi ja terveys paranevat? Mitä kunnassa pitää tapahtua, että väestön hyvinvointi ja terveys paranevat? Tk-johdon neuvottelupäivät 07022013 Päivi Hirsso, pth-yksikön johtaja, PPSHP Hyvinvointi järjestämissuunnitelman ytimessä PTH-yksikkö

Lisätiedot

TERVEEMPI ITÄ-SUOMI 2013-2015

TERVEEMPI ITÄ-SUOMI 2013-2015 TERVEEMPI ITÄ-SUOMI 2013-2015 Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri, Etelä-Savon sairaanhoitopiiri ja Pohjois-Karjalan sairaanhoitoja sosiaalipalvelujen kuntayhtymä Päätavoitteet Hyvinvointi- ja terveyserot

Lisätiedot

Miten kunnassa toimivat tahot voivat tukea kunnan hyvinvointijohtamista ja kuntalaisten hyvinvoinnin edistymistä?

Miten kunnassa toimivat tahot voivat tukea kunnan hyvinvointijohtamista ja kuntalaisten hyvinvoinnin edistymistä? Miten kunnassa toimivat tahot voivat tukea kunnan hyvinvointijohtamista ja kuntalaisten hyvinvoinnin edistymistä? Esimerkkejä keskeisten toimijoiden rooleista ja vastuista Terveempi Pohjois-Suomi 2 (TerPS2)

Lisätiedot

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen mallit ja ennaltaehkäisevä hyvinvointityö Keski-Pohjanmaalla

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen mallit ja ennaltaehkäisevä hyvinvointityö Keski-Pohjanmaalla Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen mallit ja ennaltaehkäisevä hyvinvointityö Keski-Pohjanmaalla 21.8.2014 Ilkka Luoma Terveyspalvelujohtaja/johtava ylilääkäri, Kokkolan kaupunki Johtava lääkäri, Peruspalveluliikelaitos

Lisätiedot

Kansalaisen hyvinvointi (tieto)

Kansalaisen hyvinvointi (tieto) Kansalaisen hyvinvointi (tieto) terveyspalveluiden toiminnan ohjaajana -case sähköinen hyvinvointikertomus 1 Kunnan toiminnan kolmikanta HYVINVOINTI ELINVOIMA KUNNAN PALVELUT 30.5.2013 etunimi sukunimi

Lisätiedot

Pohjois-Pohjanmaan HYTE-rakenteiden nykytila, toimintamallit ja kehittämistarpeet

Pohjois-Pohjanmaan HYTE-rakenteiden nykytila, toimintamallit ja kehittämistarpeet Pohjois-Pohjanmaan HYTE-rakenteiden nykytila, toimintamallit ja kehittämistarpeet Pohois-Pohjanmaan Hyvinvointifoorumi 2017, Pudasjärvi 6.4.2017 Timo Ståhl, johtava asiantuntija, TtT, dos. (terveyden edistäminen)

Lisätiedot

Kuntalaisten tarpeiden arviointi

Kuntalaisten tarpeiden arviointi Kuntalaisten tarpeiden arviointi Sähköinen hyvinvointikertomus tutuksi Anne Sormunen/ erityisasiantuntija 1 Se on tiedolla johtamisen tiimityöväline kuntalaisen hyvinvointi ja kokemus palveluiden toimivuus

Lisätiedot

Miten tästä eteenpäin? Risto Kuronen LT Asiantuntijalääkäri Päijät-Hämeen perusterveydenhuollon yksikkö

Miten tästä eteenpäin? Risto Kuronen LT Asiantuntijalääkäri Päijät-Hämeen perusterveydenhuollon yksikkö Miten tästä eteenpäin? Risto Kuronen LT Asiantuntijalääkäri Päijät-Hämeen perusterveydenhuollon yksikkö Terveydentilaa määrittävät Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen työryhmä Keskeistä hyvinvoinnin

Lisätiedot

HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä

HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä ETELÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019 Työryhmä Eeva Häkkinen, Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimi, Kangasniemen pty Senja Kuiri, Etelä-Savon sairaanhoitopiiri Aino Mäkitalo,

Lisätiedot

Oulun Eteläisen aluekeskusohjelman organisointi

Oulun Eteläisen aluekeskusohjelman organisointi Koordinointi: aluekeskusohjelman yhteyspäällikkö ja tiedottaja Vastuuorganisaatio: Ylivieskan seutukunta toimijoiden kokoaminen, hankkeiden suunnittelu, kehittämistyön koordinointi, tiedonvaihto Oulun

Lisätiedot