11/04 Miten vanhukset selviytyvät heikkenevässä hyvinvointivaltiossa?

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "11/04 Miten vanhukset selviytyvät heikkenevässä hyvinvointivaltiossa?"

Transkriptio

1 SOSIAALITURVA 11/04 Miten vanhukset selviytyvät heikkenevässä hyvinvointivaltiossa?

2 Pääkirjoitus 3. elokuuta 2004 Vanhustenhuollon kehittäminen yhteinen haaste Matti Heikkilä, Riitta Särkelä ja Reijo Väärälä olivat Helsingin Sanomissa julkaistussa kirjoituksessaan huolestuneita sosiaalipalvelujärjestelmän pirstoutumisesta. Esimerkiksi vanhusten palveluja ositetaan sinne tänne lyhytjänteisesti. Kirjoittajat kaipaavat pitkäjänteistä linjavetoa hyvinvointivastuun rajoihin ja laajaa kehittämiskumppanuutta. Saman lehden sivuilla Irma Marttila korosti, että vanhusten kotona asumisen edellytyksiä on parannettava. Hän vastustaa vanhustenhuollon steriilejä, virikkeettömiä ratkaisuja. Hän otti esimerkiksi italialaisen pikkukaupungin tavan, jossa torimyyjät ja alakerran lihakauppiaat huolehtivat vanhojen sisarusten päivittäisestä ruokahuollosta ja muu kotikadun väki kantaa sisaruksista sosiaalista vastuuta. Se, että yhä useampi ihminen saavuttaa työvuosien jälkeen seniori-iän ja sen jälkeisen vanhusiän, on saavutus ihmiskunnalle. Erityisesti vanhusiässä ihmisestä tulee kuitenkin heikko ja haavoittuva. Hän tarvitsee erilaisia sosiaali- ja terveyspalveluja enemmän kuin muu väestö. Kansallinen terveysprojekti ja sosiaalialan kehittämishanke sisältävät vanhustenhuollon parantamisesityksiä. Molemmissa korostetaan sosiaalihuollon vastuuta pitkäaikaishoidosta sekä kotihoidon ja omaishoidon kehittämisestä. Uudistuksiin ja hankkeisiin on varauduttu hankerahoituksella, kohdennetuilla budjettirahoilla ja sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuuden lisäyksellä. Kunnille jää kuitenkin oma moraalinen vastuunsa ohjata varoja vanhustenhuoltoon. Vanhustenhuoltoa voidaan kehittää vain siten, että eri toimijat kokoontuvat teeman ympärille. Julkisen rinnalle tarvitaan yhdistykset, säätiöt, seurakunnat, järjestöt, vanhusneuvostot, sosiaali- ja terveydenhuollon palveluyritykset, laajemmin koko elinkeinotoimi ja tietysti ikääntyneet itse ja heidän omaisensa. Lisäksi tarvitaan rakennus- ja asuntotoimi, esteettömästä ympäristöstä vastuussa olevat sekä liikunta- ja kulttuuritoimi. Tällainen monitoimijuus pirstaloi herkästi, jos ei tiedosteta, että palvelujen koordinointi ja palveluketjujen toimivuuden takaaminen ovat julkisen vastuulla. Irma Marttilan mainitsema läheisvastuu saa erilaiset puitteet Italiassa kuin harvaan asutulla suomalaisella maaseudulla. Mutta sitäkin tarvitaan, asuipa ihminen Palermossa tai Inarissa. Suomalaisen vanhustenhuollon suurimmat haasteet ovat monimuotoisten palvelujen ja niiden tuotantotapojen kokonaisuuden hallinta, kotona asumisen tukeminen sekä sosiaali- ja terveydenhuollon saumaton yhteistyö. Henkilöstö on keskeinen voimavara. Suurin tarve on kotihoidon henkilökunnasta ja avo- ja laitoshoidon yöaikaisen turvan järjestämisestä. Vanhustenhuollon henkilöstön työhyvinvointiin, kuntoutukseen ja työn houkuteltavuuteen joudutaan myös panostamaan aikaisempaa pontevammin. Elli Aaltonen Kirjoittaja on Huoltaja-säätiön isännistön varapuheenjohtaja. SOSIAALITURVA 11/ vsk Perustettu 1912 Ilmestyy 19 kertaa vuonna 2004 Julkaisija Huoltaja-säätiö Säätiö edistää ja tukee sosiaalihuoltoon kohdistuvaa ja siihen läheisesti liittyvää tieteellistä tutkimusta, alalla toimivien ammattikoulutusta sekä valistusja tiedotustoimintaa. Isännistön puheenjohtaja Maija Perho varapuheenjohtaja Elli Aaltonen Hallitus: Aulikki Kananoja, pj. Alpo Komminaho, varapj. Päivi Ahonen Leena Niemi Riitta Pihlaja talouspäällikkö Yrjö Saarinen p , Sosiaaliturvan toimitus Mannerheimintie 31 A 3, Helsinki p , fax päätoimittaja Merja Moilanen p toimittaja Minna Tarvainen p toimitussihteeri Erja Saarinen toimitussihteeri Lea Suoninen-Erhiö Taitto: Tero Valtonen,Vihreä Peto Oy Tilaukset ja osoitteenmuutokset Internet: p , fax Tilaushinnat ,50 /vuosi, kestotilaus 45 /vuosi, opiskelijatilaus 24,75 /vuosi Sosiaaliturva-lehden irtonumeroita saa toimituksesta 4,20 /kpl, yli 10 kappaleen tilauksista alennus 25 %. Koulutus- ja työpaikkailmoitukset tekstin jälkeen, hinta 3,42 palstamm:ltä, palstan leveys 90 mm. Hintaan lisätään alv. 22 %. p , fax Mannerheimintie 31 A 3, Helsinki Mainosilmoitukset Julkaisu Bookers Oy Sanna Laaksonen p Kirjapaino ISSN SOSIAALITURVA 11/2004

3 Tässä numerossa Petäjäveden talous saatiin kuntoon vanhustenhuollon rakennemuutoksella. Sosiaalijohtaja Tiina Solismaa kertoo, miten. s Vanhustenhuollon kehittäminen yhteinen haaste Elli Aaltonen MIKAEL JUUDIN Kokkolassa toimii yli 65-vuotiaiden toimintakykyä edistävä ja ylläpitävä Kuntoneuvola Kunto. s. 8. HUR OY Miten käy vanhusten, kun hyvinvointivaltio heikkenee ja vanhusten määrä kasvaa. s Vanhustenhuolto priorisoinnin kurimuksessa Seppo Prunnila EEVA MEHTO 4 Petäjäveden kunnantalous koheni ennätysajassa Mikael Juudin 6 KOKKA-projekti tarjosi ehkäiseviä kotikäyntejä Seija Arjoranta & Kristiina Leppänen 7 Väitöksiä Kiristyvä taloustilanne korostaa vanhustenhuollossa laitoshoidon viimesijaisuutta 8 Toimintakykyä halon hakkuulla Anne Pesu 10 Ikä ei estä ihmistä liikkumasta Marjo Ristilä-Toikka 13 Kolumni Ikääntyvät tavikset Arja Jämsén 14 Ikääntyneet kansalaisina vai sosiaalikansalaisina? Briitta Koskiaho 16 Aika ajatella toisin? Tanja Ketola 18 Universalismi ja sosiaalipolitiikka Anneli Anttonen 20 Jäävätkö hiljaisten ikääntyneiden palvelutarpeet kuulumattomiin? Heli Valokivi 22 Eläkeläisen arkea ja juhlaa Eeva Heino 24 Viron eläkeläiset tiukoilla Taimi Tulva 26 Ulla Salonen-Soulié Huoltaja-säätiön uudeksi toiminnanjohtajaksi 27 Luottamushenkilö vastaa Ihmisen pitää olla nöyrä elämän edessä Antero Marjakangas 28 Nettipaloja 29 Näkökulma Sosiaalinen näkyväksi kotihoidossa Pirjo Knif Sirkka-Liisa Rauta-aho in memoriam Maija-Liisa Ström, Juha Säkkinen Kannen kuva: Marjo Ristilä-Toikka: Lempäälän vanhainkodin asukkaita ja henkilökuntaa ikäihmisten liikuntamessuilla. Seuraava Sosiaaliturva 12/04 postitetaan lukijoille 18.elokuuta Siihen aiottujen työpaikka- ja koulutusilmoitusten on oltava toimituksessa viimeistään 11.elokuuta SOSIAALITURVA 11/2004 3

4 Petäjäveden kunnantalous koheni ennätysajassa Petäjäveden talous saatiin kuntoon pääosin sosiaalipuolen säästökuurin avulla. Konkurssikypsästä kunnasta sukeutui hyvinvoipa kahdessa vuodessa. Petäjäveden kunta vuonna 2001: kaikki taloutta mittaavat käyrät sojottavat jyrkästi alaspäin. Kunnan päättäjien välitön johtopäätös oli se, että kyse on ohimenevästä häiriöstä. Niinpä vuoden 2002 budjettia sorvatessaan päättäjät eivät vielä reagoineet lukuihin riittävän terävästi. Vuoden 2002 keväällä päättäjille selvisi lopullisesti, että kunta uppoaa ilman rajuja toimenpiteitä.tämä huomio käynnisti pelastustaistelun. Vain noin asukkaan Petäjävesi harkitsi ahdingossaan vakavasti liittymistä Jyväskylän maalaiskuntaan. Enemmistö kuntalaisista oli kuitenkin liitosta vastaan. Päättäjät loivat silloin 33 kohdan suunnitelman, jonka avulla kunnan talous saatetaan taas vakaalle pohjalle. Suunnitelma on toiminut yli odotusten. Säästökuuri aloitettiin tilanteessa, jossa Petäjävesi teki historiansa suurinta investointia, koulukeskuksen saneerausta. Koulukeskuksen uusintaan kunta sai tosin rahat säästöistä, joita oli kertynyt Keski-Suomen Valon osakkeiden myynnistä. Noin 10 miljoonaa euroa sisältänyt sukanvarsi laihtui puolella koulukeskuksen takia. Vaikka Petäjäveden laihdutuskuuri on ollut rankka, peruspalvelut eivät ole kärsineet. Lähes kaikki kuntapalvelujen rakennukset ovat korkeintaan 10 vuoden ikäisiä. Näköpiirissä ei ole mitään pommia, joka räjäyttäisi nykyisen tilanteen hajalle. Talousluvuissa huima muutos Vuoden 2001 vuosikate prosentteina poistoista oli Sama luku oli vuonna 2003 peräti 293. Ja sama muutos tarkoittaa euroissa: vuonna 2001 miljoona euroa miinuksella, 2003 jo runsaat 1,7 miljoonaa plussalla. Muutos on ollut niin raju kahdessa vuodessa, että on puhuttu Petäjäveden ihmeestä. Talouden nousun takana on useita isoja tekijöitä.veroprosentti nostettiin 18,50:stä 19,25:een: euroa lisää tuloa. Kunnan lämpölaitos myytiin yksityiselle eurolla. Tukityöllistämistä supistamalla tuli säästöä euroa. Muutamia virkoja ei täytetty, vaan kunnan henkilöstön käyttöä tehostettiin. Vapaaehtoisia avustuksia ei ole enää myönnetty. Kunta sai myös harkinnanvaraista valtionosuutta. Kunnanjohtaja Teppo Sirniön päätä vaadittiin vadille vuonna Nyt hän on saanut taakseen joukon selkään taputtelijoita. Sirniö on käynyt saarnamatkoilla muualla Suomessa kertomassa Petäjäveden hurmoksesta. Kaikkein suurimmat säästöt Sirniö ja muut päättäjät ovat repineet sosiaalipuolelta. Miten? Vanhainkoti pois, hoivasairaala tilalle Petäjäveden kunnalla oli aiemmin 30-paikkainen vanhainkoti. Palokan terveydenhuollon kuntayhtymällä oli samassa kiinteistössä terveyskeskus-sairaala, jossa oli 20 paikkaa. Kuntayhtymään kuuluvat Petäjäveden lisäksi Jyväskylän maalaiskunta, Toivakka ja Uurainen. Kuntien yhteinen asukasluku on Petäjäveden kuntatalous pelastui osittain valtion ja kuntien kustannusten uusjaon ansiosta. Kela on merkittävä osa tätä talouspalapeliä,tiina Solismaa myöntää. Nyt toiminnassa on kuntayhtymän 40-paikkainen hoivasairaala. Kunnalla on 18 palveluasunnon tehostetun hoidon yksikkö. Hoivasairaalalle saatiin yhden entisen vanhainkodin 12- paikkaisen solun lisäksi kahdeksan paikkaa muutosrakentamisella. Vanhainkodin henkilökunnasta irtisanottiin kolme ihmistä. Kaikki muut terveyskeskussairaalan ja vanhainkodin vakinaiset työntekijät työllistyivät joko hoivasairaalan tai palveluasumisen puolelle. Siis vain kolme ihmistä jouduttiin irtisanomaan tässä muutoksessa, Petäjäveden sosiaalijohtaja Tiina Solismaa korostaa. Palveluasuntojen hoitaja Pirkko Saarinen on ollut luottamushenkilönä päättämässä muutoksista. Saarinen on kuitenkin huolissaan. Henkilökunta on pätevää. Hoivasairaalassa on jokaisella työntekijällä koulutuksellinen loppututkinto, palveluasumisen puolella kunta on edellyttänyt kahdelta epäpätevältä siirtymävaiheessa suostumusta oppisopimukseen. Henkilökunnan määrä on kuitenkin mitoitettu minimiin, oikeastaan mieluummin sen alle. Olen huolissani henkilökunnan jaksamisesta. Näin pienellä joukolla emme voi jatkaa kovin pitkään. On pakko saada jatkossa lisää virkoja, Saarinen arvioi. MIKAEL JUUDIN 4 SOSIAALITURVA 11/2004

5 Vanhushuollon nettomenot pienenivät merkittävästi Entisen vanhainkodin asukkaista 18 on nyt palveluasunnoissa. Loput siirrettiin hoivasairaalaan. Näin kunnan vanhusten laitoshuollon menot putosivat pois: laitoshuolto kuntayhtymälle, avohuolto kunnalle. Siinä ratkaisu pähkinänkuoressa. Asukkaat ovat vuokrasuhteessa kuntaan, maksavat omat lääkkeensä ja käyttämänsä palve- kasvanut. Osa säästöstä tulee kuntayhtymän puolelta, Tiina Solismaa laskee. Myös kuntayhtymä tehosti toimintaansa Palokan terveydenhuollon kuntayhtymällä on nyt kolme sairaalaa. Jyväskylän maalaiskunnassa on kaksi sairaalaa. Puuppolan hoivasairaala aloitti toimintansa vuoden 2003 alusta. Palokassa on terveyskeskus-sairaala. denhoito että pitkäaikaishoito. Akuutin hoidon osuus on noin 40 prosenttia, Tiina Solismaa sanoo. Säästötoimet tehty yksinkertaisin keinoin Petäjävedellä voidaan puhua ihmeestä, sillä kunnan talousahdinko on helpottanut ennätysajassa.tulokseen on päästy yksinkertaisilla keinoilla.varsinaisen laitoshuollon kunta siirsi kuntayhtymälle. Entisessä vanhainkoti-sairaalassa aiemmin hoidetut vanhukset maksavat nyt vuokraa ja pulittavat euroja kaikista tarvitsemistaan palveluista. Näin entisistä kuluttajista tuli maksumiehiä, kunnan talouden pönkittäjiä. Kela on merkittävä osa tätä talouspalapeliä,tiina Solismaa myöntää. Katkaistut etuudet siirrettiin uudelleen Kelalle. Neuvottelut Kelan Keuruun konttorin johtajan Irja Ahon kanssa sujuivat mainiosti. Kela painiskelee kuitenkin ison rahapulansa kanssa. Miten on mahdollista, että Kela ottaa kantaakseen uusia taloustaakkoja? Tiina Solismaa, Riitta Räsänen ja Pirkko Saarinen sanovat, että kunnat ovat viime aikoina muotoilleet uudestaan suhteensa valtioon. Vuoden 1993 jälkeen valtio velvoitti kunnat tekemään jatkuvasti lisää yhä pienemmillä rahoilla. Nyt kuntien valtionosuudet ovat kasvaneet. Muutos on tapahtumassa. Kunnat joutuvat yhä kuitenkin rahoittamaan sosiaali- ja terveystoimen menojaan suhteessa valtioon huomattavasti enemmän kuin vuonna 1993,Tiina Solismaa sanoo. Sosiaali- ja terveyspuolen kulut pysyvät vuodesta toiseen suunnilleen saman suuruisina. Kyse on siitä, miten tuo potti jaetaan. Nyt on tekeillä uusi jakotapa, Riitta Räsänen arvioi. Mikael Juudin MIKAEL JUUDIN Petäjäveden entisen vanhainkodin asukkaista osa asuu nyt palveluasunnoissa. Entisistä kuluttajista tuli maksumiehiä. Palveluasuntojen asukkaat ovat vuokrasuhteessa kuntaan, maksavat omat lääkkeensä ja käyttämänsä palvelut,pirkko Saarinen kertoo. lut. Kaikki asukkaat tarvitsevat ympärivuorokautisen hoidon. Heistä 12 on dementoitunutta. Yöllä hoidon antaa hoivasairaalan henkilökunta, Pirkko Saarinen sanoo. Petäjäveden vanhushuollon nettomenot pienenivät euroa vuodesta 2002 vuoteen Vaikka avohuollon menot ovat nousseet, säästö on noin suuri. Kun mukaan lasketaan kuntayhtymän terveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon menot huomioimatta poistoja, kunnan menot pienenivät vuodessa noin euroa.terveystoimen menot ovat siis nousseet, mutta eivät siinä määrin kuin paikkojen määrä on Puuppolan Kolulle saneerattu hoivasairaala on 120-paikkainen. Puuppola on jaettu kolmeen 40- paikkaiseen osastoon. Palokassa on 120 paikkaa, ja nyt Petäjävedellä 40. Kuntayhtymän terveydenhuollon esimies Riitta Räsänen on tyytyväinen nykyiseen tilanteeseen. Muutoksissa ei ole lisätty kuntayhtymän hallintoa. Koska jakajia on nyt enemmän, hoitopaikan hinta on laskenut. Tämän ansiosta Petäjävesi on saanut säästöä myös kuntayhtymän puolelta, Räsänen arvioi. Petäjäveden kannalta on lisäksi erinomainen asia, että hoivasairaala on omalla paikkakunnalla. Petäjäveden sairaalassa on sekä akuutti tervey- THERAPEIA-SÄÄTIÖN LUENTOSARJA TAIDE TERAPIASSA erilaisten taidemuotojen hoidollisista mahdollisuuksista Torstaisin klo Therapeia-säätiössä, Topeliuksenkatu 15 A 1, Hki TAIDEPSYKOTERAPIA, Mervi Leijala-Marttila TANSSITERAPIA, Maarit E.Ylönen, Maj-Kristine Lindgren MUSIIKKITERAPIA, Jouni Aavaluoma KIRJALLISUUSTERAPIA, Juhani Ihanus, Heli Mertanen Osallistumismaksu 250. Lisätietoja/ilmoitt mennessä puh. (09) , SOSIAALITURVA 11/2004 5

6 KOKKA-projekti tarjosi ehkäiseviä kotikäyntejä Ehkäisevät kotikäynnit lisäsivät vanhusten turvallisuudentunnetta ja luottamusta palveluihin. KOKKA-projekti tarjosi kolmen vuoden ajan kotikäyntejä niille yli 80-vuotiaille Kaarinan, Paimion ja Piikkiön asukkaille, jotka eivät saaneet julkisia sosiaali- ja/tai terveyspalveluja. Projektin alussa heitä oli mukana 90. KOKKA projektin yhteydessä tehtiin myös tutkimus, jolla selvitettiin, oliko projektilla vaikutuksia asiakkaiden elämään. Projektiasiakkaiden lääkärissäkäyntejä ja terveyskeskusten vuodeosastojaksoja selviteltiin yhteistyössä projektikuntien terveyskeskusten kanssa. Vuonna 2001 käynnistynyt projekti aloitettiin, koska vanhuksille haluttiin tarjota lisää turvallisia asumisvuosia kotona. Samalla ihmiset saatiin tutustutettua ennaltaehkäiseviin kotikäynteihin. Ovathan ne tulleet vanhustyöhön jäädäkseen. Mittarit, testit ja keskustelut Asiakkaille tehtiin kotikäyntejä kahdesta kolmeen kertaa vuodessa. Näin voitiin seurata asiakkaan kotona selviytymistä ja ennakoida siinä mahdollisesti tapahtuvat muutokset. Kotikäynneillä kartoitettiin asiakkaan kotona selviytymistä tätä varten suunniteltua keskustelurunkoa apuna käyttäen. Keskusteltavia asioita olivat: Toimintakyvyn selvittämiseen käytettiin RaVa-mittaria ja tausta- ja henkilötiedot kotiaskareista selviytyminen sosiaalinen verkosto ja osallistuminen asuminen, apuvälineet ja toimeentulo terveydentila ja kotona asumisen turvallisuus turvallisuuden tunne ja tyytyväisyys elämään muisti- ja ajattelutoimintojen testaamiseen Mini Mental -testiä. Lisäksi keskusteltiin muun muassa kodin turvallisuudesta, muistista, ravitsemuksesta ja fyysisistä voimavaroista. Asiakkaiden toimintakyky laski Projektin alussa tutkimusjoukko vaikutti varsin hyväkuntoiselta, mutta projektin edetessä toimintakyky laski. Muistiongelmia todettiin enemmän projektin loppuvaiheessa. Toimintakyvyn huononemista kuvaa myös se, että kaatumisia oli enemmän ja kodin ulkopuolella liikkuminen väheni. Toisilla vaikeudet kotiaskareista selviytymisessä lisääntyivät ja ruokahalu aleni. Joidenkin terveydentila heikkeni tutkittujen kolmen vuoden aikana. Projektin aikana seurattujen lääkärissä käyntien määrä kuitenkin väheni selvästi projektin loppua kohden, mutta vastaavasti laitoshoitojaksoja oli hieman enemmän. Lääkärikäyntien väheneminen voi johtua siitä, että asiakkaita ohjattiin erityisesti projektin alussa tohtorin juttusille tarkistuttamaan terveydentilaansa liittyviä asioita. Lisäksi muutama tiheästi lääkärissä käyneistä asiakkaista siirtyi muiden palvelujen piiriin. Palvelujen tarve nousi esiin Asiakkaat tarvitsivat ulkopuolista apua ensimmäisenä siivouk- Joidenkin vanhusten antamassa palautteessa kuvastui, että kotikäynnit lisäsivät heidän turvallisuuden tunnettaan. Heidän mukaansa turvallisuuden tunnetta toi se, että kunnassa on edes yksi viranomainen, joka tietää heidän asioistaan. KOKKA-projekti Ehkäisevien kotikäyntien kokeiluprojekti, KOKKA-projekti, aloitti toimintansa Projekti kesti 3 vuotta ja sen toiminnan mahdollisti RAY:n avustus. KOKKA -projekti toteutettiin Kaarinan Vanhusten Palvelukeskuksen Säätiön, Paimion Palvelukeskussäätiön ja Piikkiön Vanhustenkoti- säätiön välisenä yhteistyönä alueen kunnissa. KOKKA-projektissa toimi kokopäiväisesti yksi projektityöntekijä. Projektityöntekijä vaihtui projektin ollessa puolessavälissä. Asiakkaita oli projektin alussa 90. Kolmen vuoden aikana heistä tippui pois parisenkymmentä. Asiakkaat saivat halutessaan vähintään viisi kotikäyntiä projektin aikana. Kotikäyntejä tehtiin syyskuun 2001 ja marraskuun 2003 välisenä aikana yhteensä 361. Myös omaisilla oli halutessaan mahdollisuus osallistua kotikäynteihin. Osa omaisista käytti tätä mahdollisuutta hyväkseen. Yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa tehtiin kuntakohtaiset palveluoppaat. Palveluopasta jaettiin vanhuksille kotikäynneillä. RAIMO LIETSALA 6 SOSIAALITURVA 11/2004

7 seen ja asiointiin.viisi asiakasta alkoi saada kotiapua projektin aikana. Pitkäaikaishoitoon siirtyi kolme vanhusta. Heillä kotona pärjääminen oli jo niin huonoa, että kotiin tarjottavat palvelut eivät olisi olleet riittäviä. Jo paljon ennen projektia näiden vanhusten olisi pitänyt saada tai ottaa vastaan kevyempiä palveluita, joilla kotona asumista olisi voitu pitkittää tai parantaa laadullisesti. Vanhuksilla oli avuntarvetta, mutta kaikki eivät halunneet ottaa palveluja vastaan. Monet eivät tarvinneet kunnan tai yksityisten tarjoamia palveluja, koska omaiset ja muu lähiverkosto auttoivat heitä. Vaikka terveydentila heikkeni ja toimintakyky laski projektin kuluessa, suurin osa asiakkaista piti terveyttään kuitenkin melko hyvänä. He kokivat pärjäävänsä kotona yhtä hyvin kuin aikaisemmin, ellei jopa paremmin. Tämä kuvaa hyvin näiden vanhusten positiivista elämänasennetta ja sinnikkyyttä. Sosiaalisia ja aktiivisia ikäihmisiä Monilla vanhuksilla riitti kotona tai omissa harrastuksissa niin paljon puuhaa, ettei heillä ollut aikaa eikä haluakaan käydä kodin ulkopuolella esimerkiksi palvelutalossa. Suurin osa KOKKA-projektin asiakkaista oli sosiaalisia ja aktiivisia. Heillä oli harrastuksia joogasta satukirjojen tekemiseen. Koko porukan sosiaalisuuden ja aktiivisuuden odotettiin kasvavan pikku hiljaa. Asiakkaat osallistuivatkin harrastuksiin, tapasivat ystäviään ja omaisiaan hieman aktiivisemmin projektin loppua kohden. Tilanteeseensa tyytyväisten osuus lisääntyi. Turvallisuuden tunne lisääntyi Turvallisuuden tunnetta on vaikea arvioida ulkopuolisilla mittareilla.tunne on yksilöllinen ja voi vaihdella tilanteesta riippuen. Joidenkin vanhusten antamassa palautteessa kuitenkin kuvastui se, että kotikäynnit lisäsivät heidän turvallisuuden tunnettaan. Palaute tuli ilmi sekä suoraan kotikäynneillä että asiakaskyselyssä. He kertoivat, että turvallisuuden tunnetta toi se, että kunnassa on edes yksi viranomainen, joka tietää heidän asioistaan. Luottamusta tietoa jakamalla Yhtenä kotikäyntien tarkoituksena oli antaa tietoa kunnan palveluista. Vanhuksille kerrottiin harrastus- ja palvelumahdollisuuksista ja tarjottiin mahdollisuutta kysyä neuvoa mieltä askarruttavissa asioissa. Vanhukset olivat asiakaskyselyn mukaan tyytyväisiä palveluista ja tukimahdollisuuksista saamaansa tietoon. Siksi olikin yllättävää, että tieto palveluista oli vähentynyt projektin lopussa. Ikääntymisen tuomalla muistin heikentymisellä oli varmaankin osuutta asiaan. Asiakkaat tuntuivat myös vähättelevän omia tietojaan. Asenne palveluja kohtaan oli kuitenkin muuttunut. Palveluihin tyytyväisiä oli enemmän projektin lopussa.tyytymättömiä ei ollut ollenkaan. Palveluista tiedottaminen onkin tärkeää, koska se voi olla väline muokata asenteita ja synnyttää luottamusta työntekijöitä kohtaan. Siten vanhus tohtii pyytää ja hänelle voidaan tarjota oikea-aikaista apua helpommin. Kotikäynnit vaativat ammattitaitoa Vanhusten yhteydenotot ja kotikäynnit tulivat kaiken aikaa luontevammiksi ja välittömimmiksi. Projektityöntekijä tunsi aina kotikäynnille mennessään olevansa odotettu kävijä. Vanhus oli miettinyt usein jo etukäteen kysymyksiä työntekijälle. Projektityöntekijälle ehkäisevät kotikäynnit olivat hyvin haasteellisia ja vaativia. Ne saattoivat olla joskus rankkoja ja venyivät ajoittain usean tunnin mittaiseksi. Ehkäiseviä kotikäyntejä suunnittelevien tulisi huomioida, että kotikäyntien tekijällä on riittävä ammattitaito erilaisten tilanteiden kohtaamiseen.työntekijän on asetuttava niin kuuntelijan, opastajan kuin kannustajankin rooliin. Siksi hänen jaksamiseensa on kiinnitettävä riittävästi huomiota. Seija Arjoranta & Kristiina Leppänen Kirjoittajat toimivat projektityöntekijöinä KOKKA-projektissa. VÄITÖKSIÄ Kiristyvä taloustilanne korostaa vanhustenhuollossa laitoshoidon viimesijaisuutta Ala-Nikkola, Merja: Sairaalassa, kotona vai vanhainkodissa? Etnografinen tutkimus vanhustenhuollon koti- ja laitoshoidon päätöksentekotodellisuudesta.tampereen yliopisto, Merja Ala-Nikkola on tarkastellut väitöskirjassaan palvelujen päätöksentekokäytäntöjä vanhustenhuollon palvelujärjestelmän ruohonjuuritasolla. Eri organisaatioita ja ammattikuntia edustavat työntekijät ovat kertoneet Ala-Nikkolalle omasta, asiakkaiden ja heidän omaistensa sekä muiden ammattilaisten ja organisaatioiden edustajien toiminnasta koti- ja laitoshoidon päätöksenteossa. Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujärjestelmän toimintakäytännöissä tapahtuneet muutokset 1990-luvun aikana ovat korostaneet kotihoidon ensisijaisuutta ja laitoshoidon viimesijaisuutta. Koti- ja laitoshoidon palvelupäätökset perustuvat tavallisesti työntekijän tai useampien työntekijöiden yhdessä tekemiin palvelutarvearviointeihin. Tätä arviointia tekevät käytännössä koti- ja laitoshoidon eri organisaatioissa työskentelevät ruohonjuuritason työntekijät: kotipalveluohjaajat, lääkärit, sairaanhoitajat, sosiaalityöntekijät ja terveydenhoitajat. Kotihoidossa asiakkaan palvelutarpeita arvioidaan kotiin tehtävän kotikäynnin aikana. Pitkäaikaiset sijoituspäätökset laitoshoidon osalta tekevät SAS (sijoita, arvioi, seuraa) -kokoukseen osallistuvat työntekijät. Hoidon tarpeen arviointi kiristyy Koti- ja laitoshoidossa päätöksiä tehdään asiakkaiden tarpeiden, toimintaresurssien ja palvelujen sisältöjen mukaan. Ala-Nikkolan keskeinen havainto on se, että taloudellisten reunaehtojen keskeisyys päätöksenteossa tiukentaa asiakkaiden tarpeiden arviointia ja valikointikäytäntöjä. Hoidettavat asiakkaat ovat keskimäärin yhä huonokuntoisempia. Aikaisemmin erikoissairaanhoidossa hoidetut potilaat hoidetaan nykyisin ensisijaisesti perusterveydenhuollossa, ja terveyskeskusten vuodeosastojen potilaat ovat puolestaan vanhainkotien tai palvelutalojen asukkaita. Ennen vanhainkodeissa hoidetut asukkaat hoidetaan ensisijassa kotona kotihoitopalvelujen ja omaisten tuella. Nykyisin yhä useammin jokin toinen ammattilainen tai organisaatio ohjaa asiakkaat toisten organisaatioiden tuottamien palvelujen piiriin.vanhustenhuollossa keskeinen asiakkaiden välittäjä on sairaala. Suurin osa kotihoitoon ja pitkäaikaiseen hoitoon ohjautuvista asiakkaista tulee lyhytaikaisen sairaalajakson jälkeen.yhä useammin hoidon tarvearviointia ja päätöksentekoa määrittävät lääketieteelliset perusteet. Palvelupäätösten käytännöissä organisaatiot kohtaavat toisia palveluja tuottavia organisaatioita, ammattilaiset kohtaavat toisia ammattilaisia, mutta ennen kaikkea ruohonjuuritason työntekijät kohtaavat palvelujen käyttäjät ja heidän omaisensa. Näissä kohtaamisissa neuvotellaan asiakkuudesta, omaisten asemasta, toisten organisaatioiden ja ammattilaisten tehtävistä, vastuunjaosta sekä yhteistyöstä. Neuvottelut eri osapuolien oikeuksista, vastuusta ja vallasta ovat Ala-Nikkolan mukaan paikoin ristiriitaisia. SOSIAALITURVA 11/2004 7

8 Toimintakykyä halon hakkuulla Kokkolassa on menossa monipuolinen ikääntyvien toimintakykyhanke, jonka mottona on: Kun hakkaat itse halkosi, ne lämmittävät sinut kahdesti HUR OY Halonhakkuu -hankkeella ylläpidetään yli 55-vuotiaiden fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista toimintakykyä ja hidastetaan toiminnanvajauksien syntymistä. Eri ikäryhmillä on erilaiset tavoitteet: 55- vuotiaiden osahankkeessa tuetaan työelämässä pysymistä, 65-vuotiaita tuetaan eläkkeelle siirtymisessä ja ehkäistään toiminnanvajavuuksia kannustamalla heitä omaehtoiseen liikuntaharrastukseen, 75-vuotiaiden kotona asumista tuetaan ehkäisevillä kotikäynneillä ja kotitapaturmien riskiä vähennetään lihasvoima- ja tasapainoharjoittelulla. 85-vuotiaiden osahankkeessa tuetaan toimintakykyä kotona asumisen pitkittämiseksi sekä koulutetaan avo- ja laitospalveluhenkilöstöä kuntouttavaan työotteeseen ja huomioimaan terveydenhuollosta kotiutettujen kuntoutus. Hankkeen hallinnoijana toimii Kokkolan kaupunki. Toiminta-alueena ovat Kokkolanseudun terveyskeskuskuntayhtymän kunnat sekä Himanka ja Kannus. Liikuntakalenterista aloitettiin Hankkeen varsinainen toiminta käynnistyi elokuussa 2003 sähköisen liikuntakalenterin suunnittelulla. Kalenteriin koottiin terveysliikunnan tarjoajien yhteystietoja. Asiasta järjestettiin infotilaisuus nimellä Aikuisväestö seuran elinvoimaisuuden takaajana. Kutsut osoitettiin paitsi perinteisille urheilu- ja liikuntaseuroille myös eläkeläis-, potilas- ja asukasyhdistyksille. Tavoitimme tilaisuudella reilut 80 kiinnostunutta.websivustomme ovat ilmainen kanava tavoittaa uusia terveysliikunnasta kiinnostuneita aikuisia (www.kokkola.fi/halonhakkuu). Liikuntakalenterin suunnittelu ja kokoaminen tähtäsi lääkäreille järjestetyn liikkumisreseptin käyttäjäkoulutuksen tukemiseen. Reseptejä kirjoittavilla lääkäreillä ei tutkimuksen mukaan ole riittävästi tietoa oman paikkakuntansa terveysliikunnan tarjoajista (Starck, Raiski-Ahola: Selvitys liikuntaneuvonnan toteutumisesta Länsi-Suomen läänin erikoissairaanhoidossa. Länsi-Suomen lääninhallituksen julkaisusarja nro 14/2003). 8 SOSIAALITURVA 11/2004

9 Honkaharjun vanhainkodissa sijaitsevassa Kuntoneuvola Kunnossa ryhmät tekevät toimintakykyä ylläpitäviä lihaskunto- ja tasapainoharjoituksia. Kuvassa Aten ryhmä harjoittelemassa. Ryhmää ohjaamassa fysioterapeutti Gerd Grahn (takana vas.) ja mukana myös terveydenhoitaja Christin Isaksson-Parpala (seisomassa takana keskellä). Lääkäreiden koulutuspäivä toteutettiin maaliskuussa 2004 Kokkolanseudun terveyskeskuksessa, ja siihen osallistui yhteensä 24 lääkäriä. Liikkumisreseptien käyttöä seurataan Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulussa tehtävillä opinnäytetöillä. Seurannassa tarkastellaan liikkumisreseptien käyttöä sekä potilaan että kirjoittavan lääkärin näkökulmasta ja niiden mahdollisuutta toimia siltana kuntoutusjaksoilla olevien potilaiden kuntoutuksen ja arkipäivän välillä. Kuntoneuvola yli 65-vuotiaille Yli 65-vuotiaiden toimintakyvyn edistämiseen ja ylläpitoon tähtäävä Kuntoneuvola Kunto avasi ovensa helmikuun 2004 alusta. Sali on varustettu HUR Oy:n kuntosalilaitteilla, jotka soveltuvat myös pyörätuolien käyttäjille. Kuntoneuvolassa on tilat myös liikuntaryhmiä varten. Fyysisesti tilat sijaitsevat Honkaharjun vanhainkodissa, jonka välittömässä läheisyydessä on kaksi muuta vanhusten palvelutaloa. Kuntoneuvola-toiminnasta vastaa yksityinen palveluntuottaja Medirex Oy. Se toteuttaa kahden fysioterapeutin työpanoksella kolmen kuukauden avokuntoutusjaksoja. Ilmoittautumalla pääsee mukaan myös tasapaino- ja liikuntaryhmiin, jotka toteutetaan 10 kerran jaksoissa. Viime kevään aikana kuntoutukseen osallistui Kokkolan perusturvakeskuksen tuella kymmenen hengen omaishoitajaryhmä. Omaishoitajat ovat halutessaan voineet osallistua kuntoutukseen hoidettavineen. Kolmelle pilottiryhmälle on mahdollistettu edullisempi omavastuuosuus. Fyysisen kunnon kehittymistä seurataan alku- ja loppumittauksin. Keväällä 2004 Valtio avustaa Halonhakuu-hanketta toteuttaa laaja yhteistyöverkosto, johon kuuluu Kokkolan kaupungin perusturvakeskus ja liikuntapalvelut, Keski-Pohjanmaan ammatti-korkeakoulu, Keski-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä, Kokkolanseudun terveyskeskuskuntayhtymä, SOnet Botnia, Medirex Oy, Pettersborgin palvelutalo, Keski- Pohjanmaan Liikunta ry sekä kolmannen sektorin toimijoita. Hanke on saanut valtionavustusta vuosille , ja hankesuunnitelman mukaisesti hankkeelle haetaan jatkoa vuosille Valtionavustus kattaa 50 prosenttia kuluista, loput saadaan kunnilta ja kuntayhtymiltä. valmistui myös opinnäytetyö kuntoutusjakson sosiaalisista vaikutuksista. Kokkolanseudun terveyskeskus on osallistunut kuntoneuvolatoiminnan käynnistämiseen tarjoamalla terveydenhoitajan palveluja neuvolatiloissa kahtena päivänä viikossa. Neuvontaa on tarjottu terveyteen liittyvien kysymysten ohella myös ikäihmisten palveluista. Kuntotuttavaan työotteeseen koulutuksella Ikäihmisten lisäksi kohderyhmänä ovat olleet vanhainkotien ja palvelutalojen sekä kotipalvelun henkilöstö, terveyskeskuksen kotisairaanhoito ja vuodeosastot sekä omaishoitajien yhdistys. Tilaisuuksiin ja koulutuksiin on kutsuttu myös yksityisiä palveluiden tuottajia. Tammikuussa 2004 järjestettiin seminaaripäivä teemalla Kuntouttava työote ja fyysisen aktiivisuuden lisääminen osana hoitotyötä. Tilaisuuteen osallistui 347 vanhustyöntekijää viiden kunnan alueelta. Seminaaripäivä koostui luento-osiosta sekä toimintaosiosta, joka toteutettiin tietoiskutyyppisesti 12 infopisteen avulla. Varsinainen koulutussuunnitelmamme valmistui maaliskuun lopussa. Koulutuspakettimme koostuu kahdesta osiosta: henkilöstön jaksamisesta teemalla KunnonKipinät sekä kuntouttavan työotteen ja asiakkaan liikuttamisen osiosta teemalla Kipinää vanhustyön arkeen. Toukokuussa käynnistynyt KunnonKipinät lähti liikkeelle vertaisohjaajakoulutuksella, johon haettiin työyhteisöistä vapaaehtoisia liikuntaryhmien vetäjiä. Koulutimme 23 innokasta ohjaajaa, jotka keräsivät työyhteisöistään oman liikuntaryhmänsä. Innostunut henkilöstö, jolle esimiehet antoivat täyden tukensa, teki uskomattoman suorituksen: ensimmäisen vajaan kolmen viikon jakson aikana kuntosalikäyntejä kirjattiin yhteensä 559. Kuntoilutiloiksi tarjosimme Kuntoneuvola Kuntoa sekä Tervakartanon palvelukotia, jonne saimme lainalaitteet yhteistyökumppaniltamme HUR Oy:ltä. Lisäksi hankkeessa mukana oleva Pettersborgin palvelukeskus tarjosi kuntosaliaan työntekijöiden iltakäyttöön. Kuntoilutempausta jatkamme jälleen elokuussa Jo nyt näyttää aivan ilmeiseltä, että mukaan lähtijöitä tulee vielä enemmän. Uusia vertaisohjaajakoulutettavia on jo ilmoittautunut. Kipinät sinkoilevat Elo-syyskuun vaihteessa käynnistyy koulutusosiomme Kipinää vanhustyön arkeen. Tuomme vanhustyötekijöille sytykettä Antti Hervosen, Mikael Fogelholmin ja Elina Karvisen voimin. Asiantuntijoiden luennoilla käsitellään terveyteen ja toimintakykyyn vaikuttamisen mahdollisuuksia sekä työyhteisöjen haasteita. Tämän jälkeen vuorossa on seminaaripäivä, jossa jalkaudutaan paikalliselle tasolle ja tuodaan esille käytännön keinoja ikäihmisten toimintakyvyn edistämiseksi. Koulutuksen selkärangan muodostaa työyksiköissä tehtävä kehittämistyö, johon haemme vastuuhenkilöitä yksikkökohtaisesti. Ohjaus- ja tukiprosessien avustamana työyhteisöjen kehittäjät paneutuvat toimintakyvyn teemaan juuri oman työyhteisönsä haasteiden pohjalta. Toukokuussa 2005 järjestettävässä yhteisessä seminaaripäivässä on tarkoituksena purkaa kehittäjien raportit ja tuoda julki tuloksia teemalla Oman työn arvostaminen ja arkipäivän ihmeet. Halon hakkuu -hankkeen teemaan sopien tavoitteena on tuottaa pysyvä moniammatillinen tiimi, joka vastaa toimintakykyyn liittyvän tutkimuksen seurannasta ja koulutuksen järjestämisestä sekä toimii konsultaatiotahona työyhteisöille. Lämmittelyhakkuut seminaaripäivillä. Syksyksi 2004 on suunniteltu Ihan pihalla kampanjaa, jolla aktivoidaan vapaaehtoistoimijoita ikäihmisten liikkumisystäviksi eli asiointi- ja ulkoiluavuksi. Kampanja toteutetaan yhteistyössä vapaaehtoistoiminnan yhdistys ry:n kanssa, joka järjestää vapaaehtoistoimijoiden koulutuksen. Uusien terveysliikunnan tarjoajien hankkimiseksi tulossa on myös Terveysliikunnan starttikurssi, joka järjestetään yhteistyössä Kokkolanseudun opiston kanssa. Kohderyhmänä ovat kolmannen sektorin toimijat, esimerkiksi asukas- ja potilasyhdistykset sekä eläkeläisjärjestöt. Anne Pesu Kirjoittaja on Halonhakkuu-hankkeen projektipäällikkö. Yhteystiedot SOSIAALITURVA 11/2004 9

10 Ikä ei estä ihmistä liikkumasta Viikon vuodelepo voi heikentää kuntoa vuoden edestä. MARJO RISTILÄ-TOIKKA ukko on aina liikkunut, ja liikkuu täst edeskin, Kopran tuumailee eläkkeellä oleva opettaja Sulo Kopra. Vankkaa lausumaa eivät haittaa kepit, joilla mies joutui alkukesästä kulkemaan lonkkaleikkauksen jäljiltä. Sulo Kopra osallistui ikäihmisten liikuntamessuille Lempäälässä liukastumisen ja sitä seuranneen leikkauksen takia tällä kertaa katsomon puolelta. Hänen piti olla mukana veteraanimiesten keppijumppaesityksessä. Liikunta on sellainen juttu, että siitä ei ihmisen pitäisi koskaan luopua, valistaa kohta kahdeksankymppinen Kopra, pyöräilyä, uintia, lentopalloa, hiihtoa sekä seniorivoimistelua harrastava vanhaherra. Sänky on myrkkyä Kopra kertoo hivuttautuneensa sängystä ylös heti, kun lääkäri ja fysioterapeutti siihen luvan antoivat. Ja hyvä niin. Viikon vuodelepo voi heikentää kuntoa saman verran kuin se muuten saattaisi heiketä vuodessa. Sänkyyn jääminen vaikuttaa nopeasti sydämeen ja verenkiertoon sekä tuki- ja liikuntaelimiin. Käytännössä tämä näkyy verenpaineen laskuna ja huimauksena, lihaskunnon ja luuston heikkenemisenä, ikäliikkujien messuilla luennon pitänyt apulaisylilääkäri, geriatri Pirkko Jäntti varoittelee. Vaikka vuodelepo on myrkkyä, niin vastaavasti pienikin liikunta ja kunnon kohennus on ikäihmisille hyväksi. Lihaskunto paranee vanhoilla paremmin kuin nuoremmilla. Esimerkiksi tuolilta noustessaan ihminen iäkkäänä käyttää siihen kaiken reisivoimansa, ja siksi jo pieni kunnon parannus on hyvästä. Lääkäri sai sanoilleen vahvistusta kuulijakunnastaan. 84- vuotias Eimert Hankala kertoo käyneensä toistakymmentä vuotta kuntosalilla pari kertaa viikossa. Enkä varmasti olisi tässä kunnossa muuten, tuumasi Hankala, joka kertoi kannustaneensa ja auttaneensa myös sairasta vaimoaan liikkumaan. Tuolijumpalla aloitettiin, ja parhaimmillaan on kierretty talo ympäri. Ikäliikunnalle valtakunnalliset tavoitteet Lempäälän vanhustyön johtaja Maija-Liisa Hämäläinen painottaa, että liikunta ja sen tavoitteet on mitoitettava kunkin kunnon mukaan. Vanhainkodinkin asukas voi jumpata, jollei muuta niin sormijumppaa vuoteessa. MARJO RISTILÄ-TOIKKA MARJO RISTILÄ-TOIKKA Huivijumppa pisti hymyn huulille. Etualalla pyörätuoleissa jumppaavat Lahja Paasonen ja Reino Lempinen. Taustalla valssaa messutapahtuman juontanut Eetu-Pelle. Senioriherrojen keppijumppa sujui sotilaalliseen tahtiin ja sai yleisöltä raikuvat taputukset. Niin lusikka pysyy pidempään omassa kädessä. Ikäihmisten liikuntamessut Lempäälässä aikaansaatiin vanhustyön ja kotipalvelun henkilökunnan ja heidän yhteistyökumppaniensa voimin. Tarjolla oli monipuolisia ikäliikunnan vinkkejä: veteraanimiehet vetristelivät komeasti keppijumpassaan, seniorirouvat voimistelivat hehkeinä hernepusseineen ja päivän kruunasi vanhainkodin pyörätuoliväen huivijumppa sekä dementiaosaston asukkaiden ja hoitajien yhteinen laululiikunta. Sulo Kopra, kohta 80 vuotta, on liikunnan puolestapuhuja ja hyvä esimerkki: harrastuslistalla on pyöräilyä, uintia, hiihtoa, lentopalloa ja voimistelua. Ohjelmaan mahtui myös kuntosalia, sauvakävelyä, tanhuja ja tuolijumppaa.värikkään ja huumoripitoisen ohjelman jälkeen voi todeta, että mikään ei estä ihmistä liikkumasta. Lempäälässä ensimmäistä kertaa pidetyt ikäihmisten liikuntamessut osuivat oivaan saumaan. Ikäihmisten liikuttamiselle on valtakunnan tason tuki ja tavoitteet: sosiaali- ja terveysministeriössä on meneillään kansallinen ohjelma ikäihmisten liikunnan edistämiseksi laatusuosituksineen ja kotona asuvien ikäihmisten liikuntaohjelmineen. Marjo Ristilä-Toikka 10 SOSIAALITURVA 11/2004

11

12 Yksin kotona Vaikka vanhuksen ovikello soi tasaiseen tahtiin ja pistäytyjiä riittää, voi vanhus kärsiä yksinäisyydestä.vanhustyön keskusliitto selvitti ikäihmisten yksinäisyyttä. Aikaisempien tutkimusten mukaan laitoksissa asuvat ovat ikäihmisistä kaikkein yksinäisimpiä.vanhustyön keskusliiton tutkimus porautuu siihen, millaista on kotona asuvien vanhusten yksinäisyys. Kyselyyn vastasi runsas yli 75-vuotiasta kotona tai palvelutalossa asuvaa vanhusta. Neljä kymmenestä vastanneesta ilmoitti kärsivänsä yksinäisyydestä.viisi prosenttia tunsi itsensä erittäin yksinäisiksi.yksinäisyys oli hiukan yleisempää naisilla kuin miehillä ja tavallisempaa maaseudulla kuin kaupungeissa. Ikävuosien karttuminen toi mukanaan yksinäisyyttä.yli 90-vuotiaista jo lähes puolet poti yksinäisyyttä. Yksinäisyyden syitä kysyttäessä tärkeimmiksi nousivat puolison kuolema, oma sairaus sekä heikentynyt toimintakyky. Lähes seitsemän kymmenestä ilmoitti syyksi ystävien vähyyden. Määrä ei korvaa laatua Yllättäen sukulaisten ja ystävien tapaamisten määrä ei paljastanut, tunsiko vanhus itsensä yksinäiseksi vai ei. Tunne liittyi pikemminkin siihen, että tapaamiset eivät täyttäneet niille asetettuja odotuksia. Yksinäiset olisivat halunneet tavata tuttujaan entistä tiheämmin. Toisaalta tyytymättömyys liittyi ihmissuhteiden laatuun. Yksinäiset tunsivat ei-yksinäisiä useammin, että läheiset eivät ymmärrä heitä tai että he eivät tienneet läheistensä asioista. Vaikka yksinäisyys liittyi usein yksinasumiseen, peräti 40 prosenttia yksinäisyydestä kärsivistä miehistä asui puolisonsa kanssa. Vastaava osuus naisilla oli 10 prosenttia.vaimon seura ei siis riittänyt poistamaan miehen yksinäisyyttä yhtä usein kuin miehen seura vaimon yksinäisyyttä. Tutkija Pirkko Routasalo arvelee tämän johtuvan siitä, että miehet kaipaavat muiden miesten seuraa. Iäkkäiden miesten tuttavapiirit ovat jo harventuneet, joten juttuseuraa on vaikea löytää. Erityisesti maaseudulla samanikäiset mieskaverit saattavat olla kiven takana.tutkimuspäällikkö Kaisu Pitkälä muistuttaa myös, että useat yli 75-vuotiaat miehet ovat vaimojensa omaishoitajia. Omaishoitajuus kaventaa elämänpiiriä ja mahdollisuuksia liikkua kodin ulkopuolella. Pessimismi ja yksinäisyys liittolaisia Yksinäisyys oli yhteydessä masentuneisuuteen ja pessimistisiin elämänasenteisiin. Lähes puolet yksinäisistä tunsi itsensä tarpeettomaksi. Vastaava luku ei-yksinäisillä oli 20 prosenttia. Nämä olivat myös tyytyväisempiä elämäänsä ja heillä oli enemmän elämänhalua kuin yksinäisillä. He tunsivat olonsa useammin turvalliseksi ja onnelliseksi. Löydettyjä yhteyksiä ei kuitenkaan voida tutkijoiden mukaan pitää välttämättä syyseuraus -suhteina. Ei esimerkiksi voida sanoa, aiheuttaako masennus yksinäisyyttä vai yksinäisyys masennusta. Se sijaan voidaan pohtia, käynnistääkö yksinäisyys noidankehän: jospa eristyneisyys joh- Ehdotuksia omaishoidon uudistamiseksi Pääministeri Vanhasen hallituksen ohjelmaan sisältyy omaishoidon uudistaminen. Sosiaali- ja terveysministeriö pyysi sosiaalineuvos Elli Aaltosta selvityshenkilöksi tekemään ehdotuksia omaishoidon uudistamiseksi. Selvitys valmistui maaliskuussa ja on nyt lausuntokierroksella. Selvityshenkilö esittää 16 omaishoidon kehittämisaluetta, joista osaan tarvitaan lainsäädännön muutoksia ja osaan muita kehittämistoimia. Kunnallisen omaishoidon tuen uudistaminen voidaan kiteyttää kolmeen asiaan; omaishoitajien tukemiseen nykyistä paremmin, omaishoitajien palkkioiden nostamiseen ja hoidettaville annettavien palvelujen järjestämiseen nykyistä kattavammin.tavoitteena on saada koko maahan yhtenäiset käytännöt ja palkkiotasot.tällä hetkellä omaishoitajien asema vaihtelee kunnittain. Palkkioluokat yhtenäisiksi Selvityshenkilö ehdottaa, että palkkioluokat ja palkkiot yhtenäistettäisiin vuoden 2006 alusta. Palkkiot jaettaisiin kolmeen palkkioluokkaan siten, että valtakunnallisesti sovittavien kriteerien pohjalta alin luokka olisi 300 euroa, keskimmäinen 600 euroa ja ylin euroa kuukaudessa. Keskimääräinen hoitopalkkio tällä hetkellä on 287 euroa, kun se uudistuksen jälkeen olisi 510 euroa kuukaudessa. Selvityshenkilö ehdottaa, että Kansaneläkelaitos hoitaisi palkkioiden maksamisen vuodesta 2007 alkaen. Kunnat vastaisivat edelleen omaishoidon kokonaisuudesta. Selvityshenkilö esittää kaikille kunnallista omaishoidon tukea saaville kahden vuorokauden vapaata kuukaudessa. Omaishoidon arviointia, toteutusta ja seurantaa varten hän esittää moniammatillista tiimiä ja omaishoidon yhteyshenkilöä. Omaishoidon tuen tarpeen arviointiin olisi luotava valtakunnallinen mittaristo-opas. Oikeus omaishoitovapaaseen Selvityshenkilö ehdottaa, että työsopimuslakia muutettaisiin niin, että työntekijä saisi tilapäisen, enintään neljän päivän vapaan, jos hänen vanhempansa tai puolisonsa ei kykene huolehtimaan itsestään. Omien vanhempien, puolison tai lasten saattohoidon ajaksi työntekijälle tulisi oikeus saada hoitovapaata vähintään kuukaudeksi. Ehdotukset käytäntöön vuoteen 2012 mennessä Ehdotukset on tarkoitus toteuttaa vuosina Suurimmat kustannukset, yhteensä 225 miljoonaa euroa, aiheutuvat omaishoitajien palkkioiden korotuksesta ja tuen saajien määrän kaksinkertaistamisesta vuoteen 2012 mennessä. Tavoitteena on, että yli 75-vuotiaista 8 12 SOSIAALITURVA 11/2004

13 Kolumni tuukin yksinäisyyden kokemuksista ja eristyneisyys johtaa edelleen toimintakyvyn alenemiseen. Voitaisiinko toimintakyvyn alenemista ja vanhuksen laitokseen siirtymistä ehkäistä yksinäisyyden tunnetta helpottamalla? Ryhmistä helpotusta yksinäisyyteen Kyselyn tavoitteena oli etsiä yksinäisyydestä kärsiviä ihmisiä, jotka haluaisivat osallistua Vanhustyön keskusliiton psykososiaalisten kuntoutusmuotojen vaikuttavuutta selittävään tutkimukseen. Vastanneille tarjottiin mahdollisuutta päästä mukaan yksinäisten ryhmäkuntoutukseen. Ryhmiä on järjestetty eri puolella Suomea. Niihin on osallistunut 250 ihmistä. Tutkijat kertovat vanhusten toivoneen erityisesti, että he löytäisivät ryhmistä ikäistänsä seuraa. Ryhmiin osallistuneet on haettu kotoa yhteisellä taksilla kokoontumispaikalle. He ovat harrastaneet senioritansseja ja liikuntaa, nauttineet taide-elämyksistä ja terapeuttisesta kirjoittamisesta sekä saaneet ryhmäterapiaa. Tutkimus on osa Vanhustyön keskusliiton Geriatrisen kuntoutuksen kehittämishanketta. Minna Tarvainen prosenttia olisi omaishoidon tuen piirissä, ja kaikkiaan kunnallisen omaishoidon tuen piirissä olisi vuonna 2012 noin henkilöä. Suomessa on nykyisin arviolta omaishoitajaa ja heistä yli saa kunnallista omaishoidon tukea. Omaishoitajista yli puolet on eläkkeellä, lähes 20 prosenttia käy hoitotyön rinnalla koko- tai osa-aikatyössä. Selvityshenkilö korostaa, että omaishoidon kehittäminen edellyttää hyvää yhteistyötä ja työnjakoa julkisen tahon, palveluyritysten ja järjestöjen kesken. Hän esittää, että järjestöjen asiantuntemusta ja palvelusetelien käyttöä palvelujen ja tuen tuottamisessa tulee aktivoida. Raha-automaattiyhdistyksen avustuksia ja ministeriön hankerahoja tulisi kohdentaa läheisauttajaverkoston, kuntoutus- ja sijaishoitomallien ja kohtaamispaikkojen kehittämiseen. Selvityshenkilön 98-sivuinen raportti Valtakunnallinen omaishoidon uudistaminen (Sosiaali- ja terveysministeriön työryhmäraportteja 2004/3) on luettavissa Internetissä osoitteessa www. stm fi/julkaisut. Arja Jämsén Ikääntyvät tavikset Lehdissä kiersi taannoin pikku-uutisena juttu vanhasta naisesta, joka oli asunut tornitalon yläkerrassa käymättä kodin ulkopuolella kymmeneen vuoteen, koska talon hissi oli ollut epäkunnossa. Kun hissi viimein korjattiin, rouva sai kunnian ajella ensimmäisenä alas ja takaisin ylös. Asun itsekin kerrostalossa neljäs kerros, ei hissiä.viihdyn yläkerrassa, enkä ole ajatellut muuttaa asunnosta ennen kuin jalat edellä.tosin seinänaapurini, vanha rouva joutui muuttamaan, kun ei enää pystynyt suoriutumaan portaista. Kolmannen kerroksen vanhat rouvat taistelevat portaat leväten joka porrastasanteella: kuntoiluahan tämä ja rollaattori odottaa alakerrassa. Kaikki Suomessa tuntevat ikääntymisennusteet ja ikäpyramidit. Miksei juuri mitään kuitenkaan tapahdu? Muistioita ja julkilausumia syntyy, mutta väen ikääntymisen todelliset muutosvaikutukset yhteisöjen arkipäivässä jäävät tavoittamatta. Toki ollaan huolestuneita, syömmekö terveellisesti ja liikummeko tarpeeksi. Pohditaan, miten meidän hoidostamme tullaan selviämään ja miten palvelurakennetta pitäisi kehittää. Viime aikoina olemme alkaneet kiinnostaa myös markkinoita: meillä kuulemma on kolmannessa iässä sekä varallisuutta että myös halua kuluttaa. Mutta kiinnostaako vanheneva väki yhteisöjä ja yhteiskuntaa ihan vaan ihmisinä? Ei potilaina, asiakkaina ja kuluttajina, vaan ihmisinä, ikääntyvinä taviksina, joilla on erilaisia, mutta toisaalta hyvin tavallisia tarpeita.tavis haluaa raihnaisenakin päästä ihmisten ilmoille. Hän haluaa pysyä kärryillä ajan ilmiöissä. Tässä on sosiaalisen asiantuntijoilla paikkansa: olla ikääntyvässä yhteiskunnassa jäsentämässä ja tukemassa arkielämän sujuvuutta sekä sosiaalista osallisuutta. Tuoreessa tutkimuksessa ikääntyvien elämäntyyleistä (Karisto & Konttinen 2004) tulee esille se, ettei hyvä elämä ja vanheneminen muodostu vain elintasosta, terveydestä ja resurssien määrästä. Keskeistä on se, mitä resursseilla saadaan aikaa. Ja siihen tarvitaan kykyä ottaa hyvinvointia irti. Itse elämä ihmisten oma aktiivisuus sekä luo että ylläpitää tätä hyvinvointikyvykkyyttä ja energiapääomaa. Hyvän vanhustyön tavoite ei ole kotona asumisen turvaaminen, vaan Silva Tedren sanoin: mielekäs elämä, jossa suhde muihin ihmisiin ja yhteiskuntaan voi pysyä elävänä, huonokuntoisenakin. Hyvään vanhuuteen kuuluu kotoa poispääsy. Ikääntyvässä yhteiskunnassa tarvitaan uudenlaisia toimintoja, kohtaamispaikkoja ja vertaistuen areenoita. Sosiokulttuurinen työ antaa lupauksia työotteesta, jolla voidaan tukea ihmisten osallisuutta ja lisätä elämän merkityksellisyyden kokemusta. Taiteen, kulttuurin ja sosiaalisen liitosta voi löytyä hyvän vanhenemisenkin avaimet. Ja kaikki ikääntyvät tavikset, muistakaapa jokakesäinen Ilovaarirock sinne pääsee vaikka rollaattorilla. SOSIAALITURVA 11/

14 Briitta Koskiaho Onko tulevaisuudessa vanhojen turva toisissa vanhoissa? Ikääntyneet kansalaisina vai sosiaalikansalaisina? Hyvinvointivaltio ja sitä ylläpitävä järjestelmä natisee liitoksissaan. Onko vanhojen turva tulevaisuudessa kansalaisaktiivisten harmaiden panttereiden varassa? EEVA MEHTO EEVA MEHTO Kansalaisena olemisella tarkoitetaan nykyään ensi sijassa sitä, että olemme kaikki täysivaltaisia tasaveroisia yhteiskuntamme jäseniä. Tällöin meillä on myös mahdollisuus sanoa sanamme siitä, mihin yhteiskuntamme on menossa. Jos olemme vanhoja, meillä on silloinkin mahdollisuus puuttua ennen kaikkea itseämme ja lähipiiriämme koskeviin kysymyksiin ja samalla vanhoinakin osallistua koko yhteiskunnan kysymysten ratkomiseen. Kysymys on demokratiasta. Kansalaisilla on oltava mahdollisuus luottaa yhteiskuntamme järjestelmään ja sen toimivuuteen. Edustuksellisen demokratian peruspiirteisiin kuuluu antaa valtuutus poliittisille edustajille, joiden kykyyn hoitaa asioita on luottaminen. Kansalaisilta vaaditaan lojaalisuutta edustajiaan kohtaan ja sitä, että kansalaiset eivät käytä väärin niitä etuja, joita he saavat osakseen, he eivät kuormita järjestelmää tarpeettomasti eivätkä tuhoa yhteistä hyvää. Hyvinvointivaltion perusta Poliitikot ovat toimillaan saaneet pystyyn ns. hyvinvointivaltion tulon uudelleenjakoineen, palveluineen ja tukitoimineen. Edellytyksenä tämän järjestelmän toimimiselle on, että järjestelmä kohtelee kansalaisia oikeudenmukaisesti ja tasaveroisesti. Edellytyksenä on myös, että yhteisiä varoja ei käytetä tarpeettomasti ja että järjestelmä pystyy helposti korjaamaan syntyvät epäkohdat. Hallintokoneisto ei saa byrokratisoitua liikaa. Sen on oltava herkkä kuuntelemaan yhteiskunnan muutoksia ja kansalaisten tarpeita sekä kyettävä reagoimaan muutoksiin. Kaiken takana on kuitenkin raha. Hyvinvointivaltio edellyttää jatkuvaa, mieluimmin tasaista taloudellista kasvua, jotta verotuksen avulla voidaan kerätä varat hyvinvointivaltion toteuttamiseen. Julkisuus kontrolloi, että kaikki sujuu hyvin.tiedotusvälineet puuttuvat epäkohtiin ja poliittinen järjestelmä korjaa epäkohdat viivyttelemättä. Kansalaisten ei hyvinvointivaltiossa tarvitsekaan oikeastaan olla varsinaisia omaehtoisesti toimivia poliittisia kansalaisia vaan kansalaisia, jotka legitimoivat järjestelmän toimivuuden. He käyttävät edustuksellisen demokratian välinettä, äänioikeuttaan, ja toimivat sosiaalikansalaisina käyttäen hyväkseen palveluja ja tulonsiirtoja. Tässä katsannossa kansalaisuus on supistunut järjestelmää legitimoivaksi sosiaalikansalaisuudeksi. Aktiivisuus toteutuu työelämässä. Monet ajattelevat, että heille riittää tällainen sosiaalikansalaisuus eikä heidän tarvitse kantaa huolta muusta, kunhan hoitavat työnsä kunnolla. Vanhat taas ajattelevat, että heillä on oikeus vanhoilla päivillään nauttia hyvinvointivaltion eduista, kun ovat raataneet tämän vuoksi vuosikymmenet. Perustukset natisevat Jos järjestelmä ei toimikaan edellä kuvattujen periaatteiden mukaisesti, tulee ongelmia.viime vuosina niin kansalaiset, virkamiehet, poliitikot kuin tutkijatkin ovat alkaneet nostaa esiin pulmakohtia, jotka eri puolilta nakertavat uskomusta länsimaiseen hyvinvointivaltioon ja sen perustoihin. Taloudellisen kasvun heittelehtimisen seurauksena nousee rahoitusongelmia, puhutaan rahoitusvajeesta. Poliittinen järjestelmä näyttäytyy elitistisenä, puhutaan demokratiavajeesta. Hallinto byrokratisoituu. Julkisuuden vahtikoirajärjestelmä ei toimi takaisinkytkentänä. Kansan luottamus poliitikkoihin ja hallintoon horjuu, poliittisen järjestelmän legitimiteetti on kyseenalainen. Tilannetta kuvaa osuvasti politiikan tutkija Tiina Rättilä artikkelissaan Futurassa 2/2004. Pulmat ovat entistä enemmän sosiaalisia, kulttuurisia ja tiedollisia. Ne kytkeytyvät toisiinsa monimutkaisilla tavoilla, hän toteaa. Tämä on tyypillistä kompleksiselle yhteiskunnalle, joka eroaa siitä yhteiskunnallisesta ihanteesta, joka oli ominaista modernille yhteiskunnalle, jossa luotiin nykyiset yhteiskunnalliset instituutiot. Yhteiskunnallisen järjestelmän rakoilun ja uudelleenmuotoilun vaihe on erityisen kohtalokas heikoille yhteiskunnan jäsenille. Ikääntyneet eläkeläiset ovat jo vetäytyneet aktiivisen työelämän toimijan roolista. Monet vaativat hoivaa ja huolenpitoa. Siitä miten huolenpito sujuu nykyoloissa, on raportoitu monessa viime aikaisessa tutkimuksessa. Eräät väitöskirjat ovat dokumentoineet varsin hälyttä- 14 SOSIAALITURVA 11/2004

15 västä tilanteesta sosiaali- ja terveydenhuollon työoloissa ja työyhteisöissä. Jos auttaja ei jaksa auttaa, niin mitä mieltä koko palveluissa on? Jos vanhat ihmiset joutuvat yksin heille vieraiden huonosti toimivien palvelukoneistojen armoille, vanhaksi tuleminen alkaa pelottaa. Hyvinvointivaltion edellytyksenä oleva legitimiteetti alkaa horjua. Tunkkaiset organisaatiot Sirpa Syväsen väitöskirjassa kunnallisesta sosiaalitoimesta "Työn paineet ja puuttumattomuuden kustannukset" (2003, Tampereen yliopisto) tullaan siihen tulokseen, että ei-johtaminen ja autoritaarinen johtajakeskeinen pomotus lisäävät kuntien sosiaalitoimen vanhuspalvelujen tehottomuutta. Näissä työyhteisöissä demokraattinen johtajuus on harvinaista mutta valtapelit yleisiä. Niille on tunnusomaista ristiriitoihin puuttumattomuus ja kiusaamisen yleisyys. Johto ei puutu myöskään alentuneeseen työkykyyn, kuten ei huonoon työmoraaliin, töiden laiminlyöntiin eikä resurssien ja osaamisen tuhlaukseen. Työyhteisöissä ei puututa myöskään vanhusten kaltoinkohteluun, mikä on kohtalokasta niin vanhoille ihmisille kuin heidän omaisilleen. Syväsen tutkimustulokset ovat kauttaaltaan masentavia hyvinvointivaltiollisen eetoksen kannalta. Niin yksilö-, ryhmäkuin yhteisötasollakin esiintyy kuntien vanhuspalvelujen toimeenpanossa palautteettomuutta, pehmoilua, peittelyä, piilottelua, piittaamattomuutta, pomottelua, puhumattomuutta ja päättämättömyyttä. Miten voimme antaa vanhat vanhempamme ja sukulaisemme sekä vihdoin omankin kohtalomme näin tunkkaisten organisaatioiden hoiviin? Masentuneet hoitajat Kaija Suonsivu on puolestaan perehtynyt hoitotyöntekijöiden työolosuhteisiin väitöskirjassaan "Hoitotyöntekijöiden masennuksen kokemukset ja niiden yhteydet työyhteisötekijöihin" (2003, Tampereen yliopisto). Tässä kriittinen katse kohdistuu yhden sairaanhoitopiirin viiteen sairaalaan, joissa vanhuspotilaita hoidetaan muiden ohella. Yli viidennes hoitajista tuntee tämän tutkimuksen mukaan itsensä masentuneiksi. Miten masentunut hoitaja voi auttaa muita? Kun vielä huomattavasti yli puolet tuntee itsensä uupuneiksi, kuva käy vielä huolestuttavammaksi. Noin 70 prosentilla masennus on yhteydessä nimenomaan työyhteisöön, työelämään, itse työhön tai organisaatioon. Ei houkuttelevalta vaikuta sairaalakaan vanhan ihmisen sairastamisen paikkana. Viime vuosikymmenellä toteutettiin terveydenhuollossa varsin suuria muutoksia. Työvoiman vähentämiseen päätyneet tehostamistoimet olivat Suonsivun arvion mukaan heikosti valmisteltuja. Näihin liittyvä ammattitaitojen kyseenalaistaminen oli heikkoa. Johtaminen näkyy yhteistyökyvyttömyytenä, jolloin johdon ja henkilöstön väliin on syntynyt syvenevä kuilu. Näihinkö käsiin sitä pitäisi sitten luovuttaa oma läheisensä, joka ei osaa korkean ikänsä ja sairautensa vuoksi pitää puoliaan? Jos tilanne vaikuttaa tällä hetkellä näin ankealta, niin millainen sitten voi olla tulevaisuus? Individualistinen yhteisöllisyys Mitkä ovat vanhojen ihmisten huolenpidon tulevat muodot, jos entisestä maailmasta ongelmineen ei haluta enää pitää kiinni? Voisi olla viisasta, etteivät vanhat tai lähitulevaisuudessa sellaisiksi tulevat liikoja enää luota nuorten solidaarisuuteen. Individuaalinen yhteisöllisyys, jota Sitran mukaan nuoret ihmiset kannattavat (Parasta ennen (2003)), ei paljon anna nuorilta tukea vanhoille. Vieraista vanhoista ihmisistä Jos tilanne vaikuttaa tällä hetkellä näin ankealta, niin millainen sitten voi olla tulevaisuus? individualistisessa yhteisöllisyydessä tuskin pidetään kovasti huolta. Lähisukulaisetkin ovat monin paikoin harvinaisia lähitulevaisuudessa, jolloin perinteinen sukupolvien ketjun mukainen edellisistä sukupolvista huolenpito vähenee. Niinpä on ymmärrettävää, että pääkaupunkiseudun uusia tuulia haistelevat ikääntyvät ovat jo kääntäneet katseensa myös individualistiseen yhteisöllisyyteen. Tähän viittaisi viime aikainen hyvin toimeentulevien ja koulutettujen ikääntyvien pyrkimys ratkaista vanhuuden turvattomuuden ja yksinäisyyden ongelmat rakentamalla yhteisöllistä asumista ja siihen sisältyvää joko itse tuotettua tai ostettua palvelutuotantoa, kuten tapahtuu Helsingin Arabianrannassa. Tällaisen ratkaisun avulla voi omalla työllään myös kompensoida puuttuvia varoja. Lisäksi yhdessä toimimisen toivotaan olevan hauskaa ja viihdyttävää sekä tuovan mukanaan yhteisöllisyyden ja kotoutumisen tunteen kasvamista uuteen kotiin. Toinen näkyvä linja on ratkaista hyvintoimeentulevien vanhuudenongelmia senioritalojen avulla. Näitä rakentavat rakennusliikkeet kasvavalla vauhdilla suurimpiin kaupunkeihin siten, että niissä asuvat ostavat palvelunsa itse markkinahintaan. Vanhojen turva vanhoissa Onko näistä ratkaisuista sitten koko kansan ikääntymisen ongelmien ratkaisemiseen, tuskinpa. Keskiluokkaiset ihmiset saattavat turvautua rationaalisin perustein toisiinsa keskinäisin sopimuksin, mutta miten käy köyhien yksinäisten ikääntyneiden? He tarvitsevat edelleen ulkopuolista tukea. Onko siis hyvinvointivaltio ikääntyneiden osalta residuaalistumassa? Monissa kunnissa toimii jo nyt vanhus- tai eläkeläisneuvostoja. Tällaisten yleiselinten valtaa on tehostettava ja samalla hyvinvointipalveluiden kohteiden tulisi saada nousta sosiaalikansalaisuudesta kansalaisiksi. Kun järjestelmä takkuilee niin pahasti kuin mitä edellä mainitut väitöskirjatutkimukset esittävät, ei voida jäädä sen varaan, että edustuksellinen poliittinen järjestelmä hoitaa asiat. Tiina Rättilä toteaa artikkelissaan näin: "...järjestelmä muuntuu jatkuvasti uusia ongelmia, riskejä ja ennakoimattomia seurauksia ulossylkeväksi koneeksi, jonka rationaalinen hallitseminen on käymässä mahdottomaksi". Leena Leväsvirta on tutkinut väitöskirjassaan 1999 kunnallishallintoa ja tulee siihen johtopäätökseen, että kontrollin ulottumattomissa olevat viranhaltijat luovat uhan kunnalliselle demokratialle ja että luottamushenkilöitten asiantuntemuksen käyttö on puutteellista. Tämä merkitsee resurssien hukkaamista murroksessa kamppailevassa kunnallishallinnossa. Ikääntyneet kansalaiset eivät voi enää jäädä lepäämään laakereillaan, vaan heidän on ryhdyttävä entistä enemmän vaikuttamaan ikääntyneiden toimeentulon ja selviytymisen järjestämiseen. Harmailla panttereilla riittää puuhaa niin kansainvälisellä, valtakunnallisella kuin paikallisellakin tasolla. Harmailta panttereilta kuitenkin edellytetään, että kaveria ei jätetä. Heikoimpien asioita ei unohdeta, ikääntyneiden välillä on oltava keskinäistä solidaarisuutta kansalaisaktiivisuudessa. Kirjoittaja on Tampereen yliopiston sosiaalipolitiikan ja sosiaalityön professori. Hän toimi puheenjohtajana huhtikuuta Tampereen yliopistossa pidetyssä seminaarissa Ikääntyvä yhteiskunta Suomi ja Baltian maat. Kirjoitus perustuu hänen seminaarista tekemäänsä yhteenvetoon. Sivuilla olevat kirjoitukset perustuvat samassa seminaarissa pidettyihin puheenvuoroihin. SOSIAALITURVA 11/

16 Tanja Ketola Aika ajatella toisin? Ikääntymiskeskustelun motiiveja, seurauksia ja siinä yleisesti käytettyjä argumentteja tulisi arvioida nykyistä kriittisemmin. Suurten ikäluokkien eläkkeelle siirtymisestä juontuva yhteiskuntapoliittinen keskustelu on kiihtynyt luvulla. Lähes päivittäin saa lukea sanomalehdistä synnytystalkoista, hyvinvointivaltion epävarmasta tulevaisuudesta, vanhusten hoidon riittämättömyydestä ja työvoimapulasta väestön ikääntyessä. Ruotsin pääministeri Göran Persson ja Suomen pääministeri Matti Vanhanen olivat tapaamisessaan helmikuussa 2004 yhtä mieltä siitä, että väestön nopea ikääntyminen on suurin uhka hyvinvointiyhteiskunnan säilymiselle (Helsingin Sanomat International Edition 2004). Median ja poliitikkojen lisäksi myös yliopistojen ja muiden instituutioiden (Etla, Eläketurvakeskus, Kela, Sitra, Stakes, VATT) tutkijat ovat aktiivisesti ottaneet osaa ikääntymiskeskusteluun. Hallitus ja ministeriöt ovat tuottaneet lukuisia tutkimusraportteja, komiteamietintöjä, strategisia linjauksia ja toimenpideohjelmia väestön ikääntymiseen liittyen 1990-luvulta alkaen. Voimakkaat uhkakuvat väestön ikääntymisestä virittävät lamanomaisen tilanteen, jossa sosiaaliturvan ja palveluiden leikkaukset näyttävät väistämättömiltä ja tulevat helpommin oikeutetuiksi. Väestön ikääntymisen määritetyt seuraukset ja toimenpiteet Keskusteluissa ja selvityksissä pelätään väestön ikääntymisen nostavan eläkekustannukset ja sosiaali- ja terveysmenot kestämättömiksi, verotuksen nousevan ja julkisen velan kasvavan.työvoimapula nähdään myös ongelmana työikäisen väestön vähentyessä. Lisäksi tulevaisuuden vanhusten terveydenhoidon ja sosiaalipalveluiden riittävyyden ja laadun suhteen nähdään suuria ongelmia. (ks. Ikääntyvä Eurooppa 2001; Osaamisen ; Seniori-Suomi 2003; Sosiaalimenojen ;Varautuminen ; Väyrynen Erja 2003). Raporteissa esitetään erilaisia skenaarioita väestön ikääntymisestä ja painotus on yleensä kustannuslaskelmissa. Huomattavaa on, että sosiaali- ja terveysmenojen kasvua on mahdotonta tarkasti arvioida ja lukuisat seikat kuten väestön eläköitymishalu, terveydentila, sosiaaliset verkostot, terveydenhuollon hintakehitys sekä toimenpiteet kuten eläkeuudistus vaikuttavat menokehitykseen. Suomessa väestön ikääntymiseen on varauduttu lukuisilla poikkihallinnollisilla ohjelmilla, jotka koskevat työmarkkinoita, julkista taloutta sekä asumis- ja hoivajärjestelyjä.vanhasen hallitusohjelman tavoitteisiin on kirjattu työllisyysasteen nostaminen 75 prosenttiin, työuran pidentäminen, työelämän kehittäminen työssä jaksamista kannustavaksi ja työperusteisen maahanmuuton edistäminen. Finanssipoliittista pelivaraa tulee olla tulevaisuutta varten, mikä edellyttää valtion velan osuuden pienentämistä BKT:stä.Yksi keskeisimmistä uudistuksista on vuoden 2005 eläkejärjestely, jonka tavoitteena on kannustaa ihmisiä pidempään työuraan. Vanhusten hoivan suhteen tavoitteina on kotona asumisen tukeminen, palvelujärjestelmän uudistaminen ikääntyvien toimintakykyä ja omatoimisuutta paremmin tukevaksi.vanhustenhoidon kuntouttavaa toimintaa ja avopalveluja lisätään, hoitohenkilöstön määrää lisätään, kuntien sosiaalija terveydenhuollon valtionosuuksia nostetaan sekä omaishoitajien asemaa parannetaan. Ainakin vielä ylevien strategioiden ja karun todellisuuden välillä vaikuttaa olevan kuilu, mikä räikeimmin näkyy esimerkiksi vanhusten terveydenhuollon jatkuvana resurssipulana. (Valtioneuvoston kanslia 2003). Ikääntymiskeskustelun negatiivisesti stereotyypittävät kielikuvat Pääministereiden puheenvuorot ovat tyyppiesimerkkejä ikääntymiskeskustelusta, jossa väestön ikääntyminen redusoidaan väistämättömäksi uhkaksi. Pääministerit kuvaavat väestön nopean ikääntymisen aiheuttavan ikään kuin automaattisesti hyvinvointiyhteiskunnan kyseenalaistumisen. Usein käytettyjä negatiivisia termejä ovat eläkepommi, vanhusten tulva, ikärakenteen vääristymä tai vinoutuma, vanhusten vuosisata ja harmaa vaara. Raflaavien termien käytön taustalla voi olla ehkä aitokin huoli siitä, että ikärakenteen muutoksiin tulisi varautua ja pian. Tällaiset puhetavat leimaavat kuitenkin vanhoja ja vanhenemista negatiivisesti ja yksinkertaistavat monimuotoista todellisuutta.vaikka keskustelua käydään yhteiskuntatasolla, tullaan niputtaneeksi vanhempia ja vanhuksia yhdeksi passiiviseksi ryppääksi ja yksilönkin vanheneminen leimautuu negatiivisesti. Tilastoesityksissä asetetaan vanhat jatkuvasti vastakkain muun väestön kanssa: työelämän alueella erotetaan ikääntyneet työntekijät omaksi ryhmäkseen. Erilaisista huoltosuhteista puhuttaessa verrataan passiiviväestöä aktiiviväestöön. Moni eläkeläinen on kuitenkin kaikkea muuta kuin passiivinen. Tilastotietojen avulla havainnoitu asia ymmärretään usein ihmisten arkiajattelussa faktana ja sillä on huomattavaa argumentaatiovoimaa. Ikääntymiskeskustelun poliittiselta ulottuvuudelta ei myöskään tulisi sulkea silmiä. Viime vuosien hyvinvointivaltion purkamistoimenpiteet sekä tehokkuusihanteet muistaen, ikääntymiskeskustelusta saatetaan hakea oikeutusta hyvinvointivaltion muutosprosessien läpiviemiseksi. Voimakkaat uhkakuvat ja huomiota herättävät sanavalinnat väestön ikääntymisestä edesauttavat virittämään lamanomaisen tilanteen, jossa sosiaaliturvan ja palveluiden leikkaukset näyttävät väistämättömiltä ja tulevat helpommin oikeutetuiksi. 16 SOSIAALITURVA 11/2004

17 Ikääntymiskeskustelun ristiriidat Yhteiskuntapoliittinen keskustelu väestön ikääntymisestä sisältää useita itsestään selvyyksinä esitettyjä argumentteja, jotka itse asiassa ovat kaikkea muuta kuin itsestään selviä. Ensinnäkin, voidaan ihmetellä miksi ikärakenteen muutoksesta puhutaan vasta nyt ikään kuin väestön ikääntyminen olisi uusi asia. Olivatko poliittiset päättäjät 90- luvulla niin lamaantuneita lamasta, että väestön ikääntymistä ei ehditty pohtia? Suomessa sodan jälkeen syntyneet yli sadantuhannen lapsen ikäluokat ovat olleet olemassa jo vuosikymmeniä. Samoin syntyvyys on pysynyt suurin piirtein samalla tasolla jo viimeiset kolmekymmentä vuotta. Miksi naisia ei patisteltu synnytystalkoisiin väestön ikärakenteen korjaamiseksi jo kaksikymmentä vuotta aikaisemmin? Nykyiset synnytysiässä olevat naiset kuuluvat itse jo pieniin ikäluokkiin. Lisäksi nyt syntyvien lasten kasvattamisessa tuottaviksi kansalaisiksi menee kuitenkin vuotta, joten ihan heti lievitystä mahdolliseen työvoimapulaan uusista kääröistä ei ole. Suomalaista ikääntymiskeskustelua näyttää muutenkin vaivaavan epärealistisen ajantaju. Jotenkin nykyajan ihmisen on vaikea nähdä, että jokainen vanhenee. Nyt syntyvät vauvatkin vanhenevat ja nykyisen arvomaailman mukaisesti heidänkin valtiovallan ylistämästä syntymästä tulee ajanmittaan yhteiskunnallinen ongelma, vanhuus. Tällaisesta elämänlaatua rajoittavasta tehokkuuden ja tuottavuuden ihannoinnista tulisi päästä pois. Suomessa muistetaan myös aina puhua siitä, kuinka väestö ikääntyy täällä nopeiten EU-maista. Harvemmin mainitaan sitä, että vuonna 2030 alkaen Suomen väestön ikääntyminen tasaantuu ja vuonna 2050 Suomen vanhushuoltosuhde on EU:n keskitasoa, mikäli Tilastokeskuksen ja Eurostatin väestöennusteet toteutuvat (Parkkinen 2002). Ei myöskään puhuta siitä, että Suomessa on tällä hetkellä olematon määrä maahanmuuttajia verrattuna muihin EU-maihin ja heidän keskuudessaan on yleensä paljon työja synnytysikäistä väestöä. Ikääntyminen ei toisaalta myöskään lopu suuriin ikäluokkiin, sillä elinajan pidentyminen on trendi. On ristiriitaista, että väestön ikääntymisestä puhutaan uhkakuvia maalaillen ja samanaikaisesti ollaan huolissaan esimerkiksi ikäsyrjinnästä työelämässä sekä sukupolvien välisestä konfliktista. Sukupolvien välisiä suhteita tuskin parantavat puheet eläkepommeista ja nuorten työikäisten huoltotaakasta. Ikääntymiskeskustelua toki pitää käydä avoimesti sukupolvien välillä, mutta historiallisesti muuttavassa yhteiskuntatilanteissa ei ole mahdollista aina optimoida sitä, että kaikki sukupolvet saisivat tismalleen yhtä paljon ja samanlaisia palveluja valtiolta (ks. myös Uusitalo 2002). Työvoimapulasta puhutaan itsestään selvänä väestön ikääntymisen uhkakuvana.todennäköisempiä kuin yleinen määrällinen työvoimapula ovat ammatti-, alue- ja suhdannekohtaiset työvoimapulat. Ei ole olemassa yksimielisyyttä siitä, mihin työpaikkoihin ulkomaista työvoimaa erityisesti tarvittaisiin. Määrällisen työvoimapulan sijasta tulisikin puhua sopivasta osaajien ja tekijöiden suhteesta sekä työpaikkojen ja työntekijöiden paremmasta kohtaamisesta. Rekrytointiongelmat eivät automaattisesti tarkoita työvoimapulaa. (Kivinen & Hedman 2003, Parkkinen 1999, Räisänen 2003, Tiainen 2003). Uusia näkemyksiä Nykyinen väestön ikääntymiskeskustelu ei huomioi vanhenemisen monimuotoisuutta eikä eri ikäisiä ikääntyneitä. Kuka ylipäätään on vanha ja miten kukin itsensä määrittää vanhaksi tai ikääntyneeksi? Tulevaisuuden ikääntyneet ovat keskimäärin varakkaampia, koulutetumpia, kulutushaluisempia, vaativampia, yksilöllisempiä ja hyväkuntoisempia kuin edeltäjänsä. Väestön ikääntymistä on täten esitetty myös taloudellisena mahdollisuutena. Ikääntyneiden kulutusmarkkinoiden kehittämisessä on varmasti puolensa, sillä nykyinen mainonta ja tuotanto on suunnattu melko selvästi nuoremmille ihmisille. Toisaalta voidaan kysyä tietynlaisen yhdenikäisyyden kulttuurin vallitessa, mitä erityiset ikääntyneiden kaipaamat palvelut ja tuotteet ovat. Esimerkiksi geronteknologian ja itsenäiseen asumiseen liittyvien teknologisten apuvälineiden kehittämisessä Suomi on hyvässä vauhdissa, vaikka enemmän huomiota tulisi kiinnittää ikääntyneiden omiin tarpeisiin. (ks. Committee for the Future 2004, efinland 2004,Väyrynen 2003). Hyvästä ikääntymisestä ei kuitenkaan saa tulla rahalla ostettava asia, vaan hyvälaatuiset peruspalvelut tulee olla kaikille saatavilla. Ikääntyvästä yhteiskunnasta tulisi puhua positiivisessa mielessä muutenkin kuin taloudellisena mahdollisuutena. Kirjoittaja on kauppatieteiden maisteri ja sosiologian ylioppilas. Lähteet: Committee for the Future (2004) Futures Policy Promoting Independent Living of the Elderly People and Gerontechnology, ( ) efinland (2004) Technology Serving the Elderly, ( ) Helsingin Sanomat International Edition (2004) Swedish and Finnish PMs concerned about ageing population, Ikääntyvä Eurooppa: Vaikutukset työmarkkinoihin ja julkisiin menoihin (2001).Helsinki:Suomen talousneuvoston sihteeristö. Kivinen, Osmo & Hedman, Juha & Mäkelä, Kai (2003): Tavoitteena täystyöllisyys suomalainen työvoima riittää Suomen tarpeisiin.yhteiskuntapolitiikka 68 (4), Lassila, Jukka, and Valkonen,Tarmo (2002) Sosiaalimenot ja väestön ikääntyminen, htttp://www.etla.fi/finnish/main/news/news pdf. ( ) Osaamisen ja täystyöllisyyden Suomi.Työvoima 2020 loppuraportti.helsinki:työministeriö, Parkkinen, Pekka (1999):Suurten ikäluokkien jälkeen työvoimapula?.yhteiskuntapolitiikka 64 (4), Parkkinen, Pekka (2002):Suomen ja muiden unionimaiden väestön ikärakenne vuoteen 2050.VATT-keskustelualoitteita. Helsinki:Valtion taloudellinen tutkimuskeskus. Räisänen, Heikki (2003):Alueelliset rekrytointiongelmat ja työvoimapotentiaali lääkärien, lastentarhanopettajien, farmaseuttien ja proviisorien ammateissa. Työpoliittinen Aikakauskirja 2/2003, Seniori-Suomi (2003).Sitran raportteja 30. Helsinki: Sitra. Sosiaalimenojen kehitys pitkällä aikavälillä (2002). Somera-toimikunnan taustaraportti 2002:21, Helsinki: Sosiaali- ja terveysministeriö. Tiainen, Pekka (2003):Työpaikkapula vai työvoimapula?.työpoliittinen Aikakauskirja 1/2003, Uusitalo, Hannu (2002):Sukupolvien välinen oikeudenmukainen työnjako ja eläkepolitiikka.yhteiskuntapolitiikka 67 (1), Valtioneuvoston kanslia (2003). Pääministeri Matti Vanhasen hallituksen ohjelma Väyrynen, Erja (2003) Väestön ikääntyminen haaste ja mahdollisuus teknologian ennakoinnille ja innovaatioille- VIHMA. Kauppa- ja teollisuusministeriön tutkimuksia ja raportteja 17/2003,Teknologiaosasto, Helsinki: Kauppa- ja teollisuusministeriö. SOSIAALITURVA 11/

18 Anneli Anttonen Universalismi ja sosiaalipolitiikka Monien suomalaisten arvioitsijoiden mukaan universalismista on osin meillä luovuttu.siksi on syytä kysyä, mitä universalismi on ja mitä sen tilalle voisi tulla? Sanakirjamääritelmän mukaan universalismi tarkoittaa yleistä, yleispätevää, yleismaailmallista ja maailmanlaajuista. Sosiaalipolitiikan yhteydessä universalismilla viitataan kaikkein useimmin etuuksien ja palvelujen jakotapaan. Suomi ja muut Pohjoismaat esiintyvät tutkimuskirjallisuudessa universaalin sosiaalipolitiikan tärkeimpinä edustajina. Universalismin ideaan ja ihanteeseen liitetään paljon hyviä ominaisuuksia. Sen ajatellaan olevan tae tasa-arvosta ja oikeudenmukaisuudesta niin rahaa kuin palveluja jaettaessa. Suomessa universalismi toteutui ensimmäisenä kansanopetuksessa ja terveydenhoidossa (Anttonen ja Sipilä 2000). Universalismi näyttää viittaavan paitsi sanaan kaikki myös sanaan kansa, mikä näkyy esimerkiksi termeissä kansakoulu ja kansanterveys. Toimeentuloturvan puolella hyvä esimerkki on kansaneläke. Universaalien etuuksien avulla on rakennettu suomalaista yhteiskuntaa, kaikille yhteistä valtiota ja kansalaisuutta. Ilman harkintaa koko väestölle Laajimmassa merkityksessään universalismi tarkoittaa etuuksien tarjoamista kaikille ilman taloudellista tarveharkintaa tai erityistä tarpeen mukaista kohdentamista. Universaalit etuudet ovat luonteeltaan yleisiä ja yleispäteviä ainakin yhden kansallisvaltion sisällä. Suomalaisessa sosiaalipolitiikassa universaalia etuutta edustaa erinomaisesti vuodesta 1948 lähtien lapsiperheille maksettu lapsilisä. Palveluissa universalismi tarkoittaa sitä, että hyvinvointipalvelut kohdennetaan koko väestölle erityisryhmien sijasta. Peruskoulu on paras esimerkki kaikille tarkoitetusta universaalipalvelusta. Universalismi viittaa näin yhtä lailla etuuden ja palvelun kattavuuteen (kaikki etuuden piirissä) kuin myös etuuden ja palvelun sisältöön (kaikille samoja etuuksia ja palveluksia). Puhtaasti universaaleja etuuksia on lopulta vähän.vielä vähemmän universalismia sisältyy palvelujen tarjoamiseen. Esimerkiksi terveydenhuollon ja sosiaalihuollon palveluissa on hyvinkin paljon tarpeen- ja tilanteenmukaista harkintaa; poikkeuksena pienten lasten päivähoitopalvelut, joihin on lakisääteinen subjektiivinen oikeus. Periaate heikentymässä Universaalietuudet ovat olleet ja ovat yhä tavattoman tärkeitä vanhoille ihmisille, naisille, vammaisille ja niille, joiden toimeentulon pääosa ei ole tullut ansiotyöstä. Universaalietuudet ovat vahvasti tasoittaneet hyvinvointieroja. Universalismi on kuitenkin aikaan ja paikkaan sidottu ajattelutapa ja politiikka.viime vuosien pohjoismainen trendi näyttää pikemminkin olleen universalismin heikentäminen kuin sen vahvistaminen lukua arvioineet tutkijat (esim. Cox 1998; Julkunen 2001) ovat päätyneet siihen, että kansalaisuuteen perustuvat lakisääteiset etuudet ovat heikentyneet. Leikkaukset ovat useissa maissa kohdistuneet nimenomaan universaalietuuksiin. Uudessa sosiaalipoliittisessa ajattelussa korostuu suoritusperiaate: saat mitä maksat. Universaalia sosiaalipolitiikkaa kuitenkin arvostetaan kansalaisten keskuudessa. Hallitusten ja kansalaisten käsitykset hyvästä sosiaalipolitiikasta eivät ole viime vuosina käyneet yksiin. Universalismia ei vanhustenhuollossa Universalismin periaate on vahvempi niissä palveluissa, joiden tehtävänä on kasvattaa ja hoivata uusia kansalaisia (lapsia ja nuoria) kuin niissä missä huolehditaan ikääntyvistä tai muista apua tarvitsevista aikuisista. Universalismi vahvistui luvulta lähtien lastenhoitopalveluissa. Vastaavaa ei tapahtunut vahustenhuollossa. Siellä ei ole koskaan päästy siihen, että kansalaisilla olisi kiistämätön oikeus esimerkiksi kotiapuun tai paikkaan vanhainkodissa. Universalismi ei näy myöskään maksupolitiikassa. Muun muassa pitkäaikaishoidon maksut on porrastettu käyttäjän tulotason mukaan. Valinnanvapaus vastaan universalismi Universalismi sai aikanaan perustelunsa köyhäinhoidon kritiikistä, leiman lyömisestä avun saajaan. Nyt universalismia arvostellaan tasapäistämisestä ja kulttuuristen erojen latistamisesta. Valinnanvapaus on se sana, jonka avulla universalismin kimppuun on hyökätty. Samaa kaikille -periaatetta pidetään aikansa eläneenä: kansalaisten pitää saada itse päättää millaisia palveluja he käyttävät. Kansalaisten pitää saada päättää: rahaa vai palveluja? Monissa maissa juuri vanhustenhuoltoon on omaksuttu periaate rahaa palvelujen sijasta. Myös Suomessa 1980-luku toi omaishoidon tuen vaihtoehdoksi palvelujen käytölle. Tiukasti näitä kahta linjaa ei vielä ole asetettu vastakkain. Palvelupuolella kunnallinen monopoli on jo murtunut: kotiapua tuottavat monet muutkin kuin kunnat. Monopolien murtuminen on sinänsä hyvä asia. Järjestöt ja yritykset pakottavat universalismin liikkeeseen ja muutokseen. Huonoa sen sijaan on, jos universalismin purkautuminen tarkoittaa oikeuksien tai palvelujen laadun heikentymistä. Olisi tarkasti mietittävä, millaisia hyviä tavoitteita universalismiin aikoinaan sisältyi ja yhä sisältyy. Olisi myös syytä pohtia, mitä universalismin heikentämisestä voi seurata vanhustenhuollossa, missä universalismi ei koskaan ennättänyt saavuttaa vahvaa asemaa. Olemmeko menossa jälleen kohti eriytymistä, jossa pienituloiset jäävät vaille riittäviä palveluja? Olemmeko menossa kohti sellaista yhteiskuntaa, missä kunnallinen palvelu leimaa käyttäjänsä? Universalismia olisi syytä ryhtyä vaalimaan ja vahvistamaan. Kirjoittaja on Tampereen yliopiston sosiaalipolitiikan ja sosiaalityön laitoksen professori. Kirjallisuus: Anttonen, Anneli & Sipilä, Jorma (2000) Suomalaista sosiaalipolitiikkaa. Tampere:Vastapaino. Cox, Robert Henry (1998) The consequences of welfare reform: how conceptions of social rights are changing.journal of Social Policy 27:1, Julkunen, Raija (2001) Suunnanmuutos.Tampere:Vastapaino. 18 SOSIAALITURVA 11/2004

19 Seppo Prunnila Vanhustenhuolto priorisoinnin kurimuksessa Vanhusten palveluiden kasvavat menot ja määrärahojen yllättävät ylitykset saavat päättäjät vaatimaan palveluiden priorisointia. Onko vanhustenhuollossa priorisoitavaa? Päätöksentekijöiltä kuulee neljänlaisia odotuksia: vaaditaan arvokeskustelua, vaaditaan rakenteellisia muutoksia, pyydetään priorisointia tai vähintäänkin hallinnon virtaviivaistamista.vaatimusten takana on paljolti tarve kiertää hankala asia. On hienoa ja helppoa vaatia rakenteellisia muutoksia ja ainakin hallinnon virtaviivaistamista. Vanhusten palvelujen toteuttamisen arki on kuitenkin kaukana noin hienoista ratkaisuista. Se on tasapainoilua tiukkenevien talousarvioraamien ja lisääntyvien hoitovelvoitteiden kanssa. Esimerkiksi Tampereella vanhusten palvelut ylittivät edellisvuotisen budjettinsa runsaalla viidellä miljoonalla eurolla. Selityksiä on vaadittu ja laadittu monella tasolla ja moneen tarkoitukseen.ylitystä on vertailtu jopa toimivaltuuksien ylittämiseen ja tietoiseen alibudjetointiin. Samaan aikaan sairaanhoitopiirin erikoissairaanhoito voi ilmoitusasiana todeta, että hintojen noususta johtuva seuraavan vuoden lisälasku on noin kuusi miljoonaa euroa. Tämä siis ilman vastavuoroisesti lisääntyvää palvelua. Palveluketjujen hallinnassa käytössä oleva kummajainen, siirtoviivemaksu, kohdistuu paljolti erikoissairaanhoidosta vanhusten laitoksiin odottaviin potilaihin. Hoitopaikkojen välillä on aina kitkaa, paikat eivät voi olla sataprosenttisesti oikeassa käytössä. Eikö kunnilla olisi vastaavasti oikeus vaatia vaikkapa hoitoviivemaksua sairaanhoitopiireiltä epäonnistuneesta priorisoinnista? Tavoite on totta kai oikea: hoidon porrastus ja paikkojen joustava ja tarpeenmukainen käyttö siten, että potilaita ei hoideta väärillä paikoilla. Se on sekä kuntien etu että potilaan hyvän hoidon perusta. Miksi alibudjetoidaan? Talousjohto tuo esiin lukuja, miten paljon sosiaali- ja terveysbudjetit ovat kasvaneet viimeisten vuosien aikana, miten ison osuuden toimialat ovat saaneet kasvusta. Totta, totta: esimerkiksi Tampereella sosiaali- ja terveystoimiala on saanut viidessä vuodessa noin 118 miljoonan lisäyksen, ja kaupungin tulevan vuoden kehysraamin kasvusta toimiala on saamassa noin 70 prosenttia. On siis panostettu, painotettu ja priorisoitu vanhusten palvelujenkin hyväksi. Ja silti tulee suuria budjettiylityksiä. Sosiaali- ja terveystoimille osoitetaan herkästi uusia lisääntyviä palvelutehtäviä miettimättä, riittävätkö edes isot rahat. Eikö tällöin ylityksistä syyttelyn sijasta pitäisi tutkailla kuntalakia? Kuntalain mukaan toiminnallisten tavoitteiden edellyttämät määrärahat on otettava talousarvioon. Mikäli talousarvioesitykset sisältävät toiminnallisten tavoitteiden lisäyksiä ilman realistisia lisäyksiä vastaaviin määrärahoihin, valtuuston on päätettävä, mitä tavoitetasoa pitää alentaa. Jälleen törmäämme priorisointiin. Kovin usein toimialan tekemät karsintalistat palaavat saattein ei noin voi tehdä. Vedotaan toimialan isoihin kasvulukuihin tyyliin itsehän te toimintanne priorisoitte. Oletetaan, että isoissa luvuissa aina löytyy tilaa sieltä jostakin. Turhia palveluja ei ole Tampereen sosiaali- ja terveystoimen tilinpäätöserittelyssä päädyimme viime vuonna siihen, että subjektiiviset oikeudet vievät 25 prosenttia budjetista, lakisääteiset 67 prosenttia ja harkinnalliset vain 8 prosenttia. Luvut ovat lähes samat myös esimerkiksi Helsingissä. Harkinnalliseen osaan sisältyy lähinnä vanhusten avopalveluja, palvelukeskuksia ja päivätoimintaa. Ne ovat valtaosin elintärkeitä avo- tai palvelukeskustyyppisiä toimintoja, joita ilman kotona asumisen edellytykset tyrehtyisivät. Usein niitä kuitenkin pidetään ylimääräisinä hyvinvointipalveluina tai kermakakkubudjettien mukanaan tuomina laajennuksina, joita vaaditaan priorisoinnissa leikattaviksi tai ulkoistettaviksi. Palveluseteliä on viime aikoina kovasti nostettu pelastajaksi. Sen käyttöä pitää ennakkoluulottomasti kehittää ja laajentaa. Mutta palveluseteli ei ole yksin apu kasvavaan vanhuspalvelujen tarpeeseen, vaan täydentää niitä. Medikalisoitumista ei voi estää Voidaan todella kysyä onko priorisoitu oikein, onko tehty paljon puhuttuja rakenteellisia muutoksia? Varmasti on, mutta emme voi mitään sille, että vanhusten laitoksissa hoidetaan yhä huonokuntoisempia. Tarvitaan hoiva-osastoja, tarvitaan yhä enemmän henkilökuntaa, lääkkeitä ja hoitotarvikkeita. Vanhusten hoito medikalisoituu halusimme sitä tai emme. Menneitä ovat ajat, jolloin vanhainkodeissa lisättiin vakansseja askartelun ohjaukseen ja ulospäin suuntautuvaan viriketoimintaan. Niin laitoksissa kuin avohuollossa on huolehdittava yhä vaikeahoitoisempien asiakkaiden hyvästä hoidosta ja turvasta. Vanhusten palvelujen työntekijät ovat todellisia arkipäivän sankareita. Unohtamatta laajenevaa ja uhrautuvaa työtä tekevää omaishoitajien joukkoa. Ilman heidän työtään olisi inhimillinen kotihoito paljon vähäisempää. Vanhusten palveluissa ei ole subjektiivisia oikeuksia. Siksi priorisointi nousee esille tavan takaa.vanhusten palveluissa priorisointi on erityisen herkkä asia. Vanhuksilla aika on vähissä, apu ja hoito ovat tässä ja nyt, he eivät voi enää jonottaa ja odottaa. Vanhus ei aina itse pysty ilmaisemaan tarpeitaan, usein hän on myös yksin, vailla hänen etuaan ajavaa omaista. Priorisointi kaikkine lieveilmiöineen on varmasti tullut sosiaali- ja terveystoimeen jäädäkseen. Oikein käytettynä se merkitsee järkeviä valintoja, kustannustehokkuuden kasvua ja oikean hoidon antamista oikeaan aikaan oikeille henkilöille. Väärin ymmärrettynä ja käytettynä siitä voi tulla liikaa talouden tasapainottamisen väline, erilaistumisen ja syrjäytymisen lisääjä. Toimiva priorisointi on arkipäivän valintoja, joiden taustalla on päättäjien yhteisymmärrys ilman vastakkain asetteluja. Hyvinvointipalveluja tehdään ihmisten kesken taidolla ja sydämellä. Kirjoittaja on Tampereen kaupungin sosiaalija terveystoimen suunnittelujohtaja. SOSIAALITURVA 11/

20 Heli Valokivi Jäävätkö hiljaisten ikääntyneiden palvelutarpeet kuulumattomiin? Kotihoidon kattavuuden supistaminen lisää hiljaisten ja väsyneiden ikääntyneiden palvelutarpeen näkymättömyyttä. Viimeisen kymmenen vuoden aikana palveluasuminen on kolminkertaistunut sekä terveyskeskusten pitkäaikaishoidettavien ja omaishoidon tuen asiakkaiden määrä on kasvanut, mutta vanhainkotihoito, ikääntyneiden erikoissairaanhoito ja kotihoidon asiakasmäärät ovat vähentyneet. Kotihoidon kattavuus on pienentynyt ja asiakaskunta on ikääntynyt, vanhainkotien ja palveluasumisen asiakkaiden toimintakyky on heikentynyt ja henkilöstön riittämättömyys on ongelma. (Kauppinen 2004,Vaarama ym. 2002) Yhteiskunnalliset sopimukset ikääntyneiden hoivan suhteen julkisen vallan, kolmannen sektorin sekä yksilöiden ja perheiden välillä ovat muuttuneet tai muuttumassa (Phillipson 1998). Miten ikääntyneet palvelunkäyttäjät kommentoivat tapahtunutta palvelurakenteen muuttumista, tulevaisuuden odotuksia ja omia palvelukokemuksiaan? Miten ikääntyneiden kansalaisten osallisuus toteutuu sosiaali- ja terveyspalveluiden kentillä ja miten osallisuutta tuetaan ja mitä esteitä sille on? Lapset auttavat eniten Syksyllä 2001 lähetettiin Kohtaamisia ikääntyneiden paikallisissa palvelujärjestelmissä -tutkimushankkeessa postikysely kahdessa kaupungissa 75-vuotta täyttäneille kotona asuville ikääntyneille. Heiltä kysyttiin arjessa selviytymisestä sekä heidän saamistaan palveluista ja avusta. Eniten apua ikääntyneet saivat lapsilta (51 %), puolisoilta (28 %), naapureilta ja tuttavilta (19 %) sekä kaupungin kotihoidolta (21 %). Kyselyyn vastanneista 13 prosenttia ilmoitti saavansa liian vähän apua. Eniten vajetta oli siivousavusta ja kodin ylläpitotehtävistä sekä avusta liikkumisessa ja asioinnissa kodin ulkopuolella. Iän karttuessa avuntarve lisääntyy kodinhoidossa, ruuanlaitossa ja henkilökohtaisessa hygieniassa. Syitä liian vähäisen avun saamiseen olivat korkeaksi koetut palvelumaksut, halu selviytyä ilman palveluita ja tiedon puutteet. Tietoiset, käyttäjät ja alamaiset Osa vastaajista kirjoitti enemmän elämäntilanteistaan, palvelukokemuksistaan ja avuntarpeistaan kyselylomakkeen avoimissa kohdissa. Näiden avovastausten perusteella ikääntyneiden vastauksista voi hahmottaa kolme kansalaisuuden ilmenemismuotoa ja toimintatapaa palvelujärjestelmän kohtaamistilanteissa: 1. oikeuksistaan tietoiset kansalaiset, 2. palveluiden käyttäjäkansalaiset ja 3. alamaiskansalaiset. Oikeuksistaan tietoiset kansalaiset vaativat palveluita ja apua vedoten siihen, että he tarvitsevat niitä nyt ja he ovat aktiivivuosinaan täyttäneet kansalaiselle osoitetut ja kuuluneet velvollisuudet ja tehtävät. He ovat puolustaneet ja rakentaneet yhteiskuntaa ja nyt on heidän vuoronsa saada apua. "Me kotirintamanaiset tarvitsemme kuntoutusta, koska me sota-aikana jouduimme tekemään kotityöt, maanviljelyn ja karjanhoidon." (Nainen, 78 v.) PAULA KONSTI 20 SOSIAALITURVA 11/2004

Oikeat palvelut oikeaan aikaan

Oikeat palvelut oikeaan aikaan Kotipalvelut kuntoon Olemme Suomessa onnistuneet yhteisessä tavoitteessamme, mahdollisuudesta nauttia terveistä ja laadukkaista elinvuosista yhä pidempään. Toisaalta olemme Euroopan nopeimmin ikääntyvä

Lisätiedot

Vanhustyö 2015. 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja

Vanhustyö 2015. 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja Vanhustyö 2015 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja Lähde: Laatusuositus 2013 2 Tavoitteena ikäystävällinen Suomi Seitsemän teema-aluetta ikäystävällisen Suomen rakentamiseksi

Lisätiedot

Voimaa Vanhuuteen toimintaohjelma JIK :kyssä. ENSIO-projekti, Ensiote ikääntymiseen Hanna Leskelä, fysioterapeutti Reetta Kananoja, avopalveluohjaaja

Voimaa Vanhuuteen toimintaohjelma JIK :kyssä. ENSIO-projekti, Ensiote ikääntymiseen Hanna Leskelä, fysioterapeutti Reetta Kananoja, avopalveluohjaaja Voimaa Vanhuuteen toimintaohjelma JIK :kyssä ENSIO-projekti, Ensiote ikääntymiseen Hanna Leskelä, fysioterapeutti Reetta Kananoja, avopalveluohjaaja Keskeisimmät toimintamuodot Hyvinvointi -75 päivät Kunnon

Lisätiedot

Ikäihminen toimintakykynsä ylläpitäjänä HOITO- JA VANHUSTYÖ

Ikäihminen toimintakykynsä ylläpitäjänä HOITO- JA VANHUSTYÖ Ikäihminen toimintakykynsä ylläpitäjänä HOITO- JA VANHUSTYÖ Kotiin annettavat palvelut Kotiin annettavien palveluiden tavoitteena on tukea ikäihmisten selviytymistä omassa asuinympäristössään. Ikääntyvän

Lisätiedot

Marttilan kunnan suunnitelma ikääntyneen väestön tueksi vuosille 2013-2016

Marttilan kunnan suunnitelma ikääntyneen väestön tueksi vuosille 2013-2016 Marttilan kunnan suunnitelma ikääntyneen väestön tueksi vuosille 2013-2016 Ikäihmisten palveluiden tulevaisuuden visio Osallistava ja turvallinen Osallistava ja turvallinen kunta, joka tarjoaa ikäihmisille

Lisätiedot

Ikäihmisten palvelurakenteen haasteet ja kehittämiskohteet väestöennusteiden ja nykyisen palvelurakenteen näkökulmasta 31.1.2013

Ikäihmisten palvelurakenteen haasteet ja kehittämiskohteet väestöennusteiden ja nykyisen palvelurakenteen näkökulmasta 31.1.2013 Ikäihmisten palvelurakenteen haasteet ja kehittämiskohteet väestöennusteiden ja nykyisen palvelurakenteen näkökulmasta 31.1.2013 Tuula Kärkkäinen sh yamk Sosiaali- ja terveydenhuollon kehittäminen ja johtaminen

Lisätiedot

Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu?

Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu? Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu? Juha Jolkkonen geriatrian erikoislääkäri osastopäällikkö Helsingin kaupunki sosiaali- ja terveysvirasto sairaala-, kuntoutus- ja hoivapalvelut

Lisätiedot

Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä. HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko

Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä. HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko Ikäihmisten palvelujen kehittämistä linjaavat Suosituksen tavoitteena on lisätä ikäihmisten

Lisätiedot

Lähtökohta: Myöntämisperusteet ohjaavat kotihoidon palvelujen. voimavarojen käyttöä ja päätöksentekoa kotihoidossa.

Lähtökohta: Myöntämisperusteet ohjaavat kotihoidon palvelujen. voimavarojen käyttöä ja päätöksentekoa kotihoidossa. Kotihoidon id myöntämisen perusteet 1.4.2014 alkaen - Rovaniemi Lähtökohta: Myöntämisperusteet ohjaavat kotihoidon palvelujen kohdentumista t (oikea-aikaisuus, i saavutettavuus), tt varattujen voimavarojen

Lisätiedot

Hanna Leskelä, fysioterapeutti Reetta Kananoja, avopalveluohjaaja

Hanna Leskelä, fysioterapeutti Reetta Kananoja, avopalveluohjaaja Hanna Leskelä, fysioterapeutti Reetta Kananoja, avopalveluohjaaja Lääkärin rooli toimintakykyä tukevan ja edistävän työn korostamisessa Kunnon Hoitaja koulutus kaipaa tuekseen laajan organisaation tuen

Lisätiedot

KUNTOUTTAVA LÄHIHOITAJA KOTIHOIDOSSA. Riitta Sipola-Kellokumpu Inarin kunta Kotihoito 28.1.2013

KUNTOUTTAVA LÄHIHOITAJA KOTIHOIDOSSA. Riitta Sipola-Kellokumpu Inarin kunta Kotihoito 28.1.2013 KUNTOUTTAVA LÄHIHOITAJA KOTIHOIDOSSA Riitta Sipola-Kellokumpu Inarin kunta Kotihoito 28.1.2013 Lähihoitajan tutkinto, suuntautuminen kuntoutukseen Kyky itsenäiseen ja aktiiviseen työskentelyyn Omaa hyvät

Lisätiedot

Senioribarometri 2006. SEINÄJOEN KAUPUNKI SOSIAALI- JA TERVEYSKESKUS / HJ www.seinajoki.fi

Senioribarometri 2006. SEINÄJOEN KAUPUNKI SOSIAALI- JA TERVEYSKESKUS / HJ www.seinajoki.fi Senioribarometri 2006 Senioribarometrin tarkoitus Päätimme heti pilotoida myös Senioribarometrin, sillä vanhemman väestön tarpeet ja toiveet ovat meille tärkeitä sekä toiminnallisesti että taloudellisesti.

Lisätiedot

Anitta Mikkola, kotihoidon osastonhoitaja, Ikäihminen toimijana kehittämisjakson vetäjä Sodankylän hyvinvointisuunnitelman laatija

Anitta Mikkola, kotihoidon osastonhoitaja, Ikäihminen toimijana kehittämisjakson vetäjä Sodankylän hyvinvointisuunnitelman laatija Anitta Mikkola, kotihoidon osastonhoitaja, Ikäihminen toimijana kehittämisjakson vetäjä Sodankylän hyvinvointisuunnitelman laatija Väestökehitys - painopiste ennaltaehkäisevään työhön, hyviä vuosia kotona

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO YHTEENVETO 5.9.2013 VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 17 vastaanottokeskuksessa loppukeväällä 2013. Vastaajia

Lisätiedot

TeHoSa-Lappeenranta Lappeenranta / Taipalsaari. TeHoSa-Savitaipale Savitaipale / Lemi. TeHoSa-Luumäki Luumäki / Ylämaa

TeHoSa-Lappeenranta Lappeenranta / Taipalsaari. TeHoSa-Savitaipale Savitaipale / Lemi. TeHoSa-Luumäki Luumäki / Ylämaa akohtaiset palvelut Kunt Kotiin annettavat palvelut Ikäihmisten kotona selviytymistä tuetaan järjestämällä erilaisia palveluja kotiin. Kotiin annettavia palveluita on kotihoito, kotihoidon tukipalvelut,

Lisätiedot

Slow-go ja Helsingin kotihoito

Slow-go ja Helsingin kotihoito Slow-go ja Helsingin kotihoito Anna-Liisa Niemelä projektipäällikkö, Lupaava-hanke Helsingin terveyskeskus Strategiayksikkö Esityksen rakenne Helsingin kotihoidon esittely Lupaava-hanke kotihoidossa Kotona

Lisätiedot

Ikäihmisten sosiaaliturva. Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK

Ikäihmisten sosiaaliturva. Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK Ikäihmisten sosiaaliturva Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK Yleistä Ikäihmisten sosiaaliturva koostuu sosiaali- ja terveyspalveluista ja toimeentuloturvasta Kunnat järjestävät ikäihmisten

Lisätiedot

Eduskunnan Sosiaali- ja terveysvaliokunnalle

Eduskunnan Sosiaali- ja terveysvaliokunnalle Eduskunnan Sosiaali- ja terveysvaliokunnalle Kirjallinen kannanotto ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista annetun lain muuttamisesta Viite: Kutsunne

Lisätiedot

Tilauksen ja tuottamisen läpinäkyvyys Mitä Maisema-malli toi esiin Tampereella?

Tilauksen ja tuottamisen läpinäkyvyys Mitä Maisema-malli toi esiin Tampereella? Tilauksen ja tuottamisen läpinäkyvyys Mitä Maisema-malli toi esiin Tampereella? Maisema-seminaari 23.04.2009 Helsinki Tilaajapäällikkö Eeva Päivärinta Ikäihmisten palvelujen ydinprosessi Tampereen kaupunki

Lisätiedot

Iäkäs ihminen, asuminen, hoito ja huolenpito

Iäkäs ihminen, asuminen, hoito ja huolenpito Iäkäs ihminen, asuminen, hoito ja huolenpito RAI-seminaari 24.3.2011 Kirsi Kiviniemi TtT, kehittämispäällikkö Sisältö Ihmislähtöisen asumisen sekä hoidon ja huolenpidon yhdistäminen Iäkäs ihminen Asuminen

Lisätiedot

KEHITTÄMISOHJELMA KOHO JA OMAISHOITAJIEN ASEMA. Anneli Kiljunen Omaishoitajat ja läheiset -liiton puheenjohtaja Kansanedustaja

KEHITTÄMISOHJELMA KOHO JA OMAISHOITAJIEN ASEMA. Anneli Kiljunen Omaishoitajat ja läheiset -liiton puheenjohtaja Kansanedustaja KANSALLINEN OMAISHOIDON KEHITTÄMISOHJELMA KOHO JA OMAISHOITAJIEN ASEMA 21.8.2014 1 Anneli Kiljunen Omaishoitajat ja läheiset -liiton puheenjohtaja Kansanedustaja - Sosiaali- ja terveysvaliokunnan varapuheenjohtaja

Lisätiedot

ENNALTAEHKÄISEVÄT KOTIKÄYNNIT UUDESSAKAUPUNGISSA v. 2008

ENNALTAEHKÄISEVÄT KOTIKÄYNNIT UUDESSAKAUPUNGISSA v. 2008 ENNALTAEHKÄISEVÄT KOTIKÄYNNIT UUDESSAKAUPUNGISSA v. 2008 2 Lea Mäkinen 12.12.2008 3 4 ENNALTAEHKÄISEVÄT KOTIKÄYNNIT 2008 Ennaltaehkäisevällä kotikäynnillä tarkoitetaan Uudenkaupungin kaupungin sosiaali-

Lisätiedot

VANHUSTEN PALVELUASUMISEEN JA YMPÄRIVUOROKAUTISEEN HOITOON PÄÄSYN KRITEERIT

VANHUSTEN PALVELUASUMISEEN JA YMPÄRIVUOROKAUTISEEN HOITOON PÄÄSYN KRITEERIT VANHUSTEN PALVELUASUMISEEN JA YMPÄRIVUOROKAUTISEEN HOITOON PÄÄSYN KRITEERIT Sallan kunta Sosiaali- ja terveyslautakunta SAS-työryhmä 2015 VANHUSTEN PALVELUASUMISEEN JA YMPÄRIVUOROKAUTISEEN HOITOON PÄÄSYN

Lisätiedot

Miten onnistutaan palvelurakenteen keventämisessä. 30.9.2010 Eeva Laine Kotihoidon johtaja. Järvenpään kaupunki 1

Miten onnistutaan palvelurakenteen keventämisessä. 30.9.2010 Eeva Laine Kotihoidon johtaja. Järvenpään kaupunki 1 Miten onnistutaan palvelurakenteen keventämisessä 30.9.2010 Eeva Laine Kotihoidon johtaja 1 30.9.2010 Miksi tarvittiin palvelurakenteen keventäminen? Kaupunginhallitus päätti v. 2007, että kaikkien hoidon

Lisätiedot

Ikääntyneiden päihde- ja mielenterveystyömalli hanke (1.5.2007-30.10.2009) Tampereen kaupunki kotihoito. Päätösseminaari 9.9.2009

Ikääntyneiden päihde- ja mielenterveystyömalli hanke (1.5.2007-30.10.2009) Tampereen kaupunki kotihoito. Päätösseminaari 9.9.2009 Ikääntyneiden päihde- ja mielenterveystyömalli hanke (1.5.2007-30.10.2009) Tampereen kaupunki kotihoito Päätösseminaari 9.9.2009 Ennuste: Vuonna 2015 Tampereella asuu yli 65 -vuotiaita 40 930 (vuonna 2007

Lisätiedot

Vanhojen ihmisten pitkäaikaishoidon trendit. Leena Forma tutkijatohtori tutkijakollegium Kollegiumluento 12.11.2013

Vanhojen ihmisten pitkäaikaishoidon trendit. Leena Forma tutkijatohtori tutkijakollegium Kollegiumluento 12.11.2013 Vanhojen ihmisten pitkäaikaishoidon trendit Leena Forma tutkijatohtori tutkijakollegium Kollegiumluento 12.11.2013 Case Tampere Tampere myllää perusteellisesti vanhuspalvelunsa (Yle 18.9.2013) Asiakkaalle

Lisätiedot

OMAISHOIDON TUKI PELKOSENNIEMEN KUNNASSA

OMAISHOIDON TUKI PELKOSENNIEMEN KUNNASSA OMAISHOIDON TUKI PELKOSENNIEMEN KUNNASSA Päivitetty 27.1.2015 1. LAINSÄÄDÄNTÖ Omaishoidon tuki perustuu lakiin omaishoidon tuesta (2.12.2005/937 ja 950/2006). Omaishoidolla tarkoitetaan vanhuksen, vammaisen

Lisätiedot

15 VUOTTA ELÄKKEELLÄ. Tuoreen tutkimuksen tulokset Sini Kivihuhta 6.2.2015

15 VUOTTA ELÄKKEELLÄ. Tuoreen tutkimuksen tulokset Sini Kivihuhta 6.2.2015 15 VUOTTA ELÄKKEELLÄ Tuoreen tutkimuksen tulokset Sini Kivihuhta 6.2.215 1 VAI 2 VUOTTA? 2 KYSELY 8-VUOTIAILLE VASTAUKSIA 5 Teetimme 5 puhelinhaastattelua vuonna 1935 syntyneille suomalaisille eläkeläisille

Lisätiedot

Vastuuhoitajan asiakaspalaute keskustelu asiakkaan osallisuus omien palveluiden kehittämiseen

Vastuuhoitajan asiakaspalaute keskustelu asiakkaan osallisuus omien palveluiden kehittämiseen Vastuuhoitajan asiakaspalaute keskustelu asiakkaan osallisuus omien palveluiden kehittämiseen Sara Haimi-Liikkanen Kehittämiskoordinaattori KASTE / Kotona kokonainen elämä / Etelä-Kymenlaakson osakokonaisuus

Lisätiedot

Järjestöjen järjestö Perustettu 1998

Järjestöjen järjestö Perustettu 1998 Järjestöjen järjestö Perustettu 1998 SYRJÄYTYMISEN EHKÄISY JA YHTEISÖLLISYYS kotona asumisen tukeminen kansalaisaktiivisuuden edistäminen toimintakyvyn ja itsenäisen suoriutumisen tukeminen työllistäminen

Lisätiedot

Ikäihmisten päivätoiminnan toimintamalli 1.6.2014 alkaen

Ikäihmisten päivätoiminnan toimintamalli 1.6.2014 alkaen 1 Sosiaali- ja terveystoimiala Koti- ja laitoshoidon palvelut Ikäihmisten päivätoiminnan toimintamalli 1.6.2014 alkaen Sosiaali- ja terveyslautakunta 16.4.2014 36 2 Ikäihmisten päivätoiminnan tarkoitus

Lisätiedot

Ikääntyminen on mahdollisuus. Ministeri Helena Pesola

Ikääntyminen on mahdollisuus. Ministeri Helena Pesola Ikääntyminen on mahdollisuus Ministeri Helena Pesola Väestö iän ja sukupuolen mukaan 2000, 2020 ja 2050 2 Kela/Aktuaariryhmä 14.6.2013 Yli 80-vuotiaat ja yli 100-vuotiaat 3 Kela/Aktuaariryhmä14.6.2013

Lisätiedot

Yhteisvoimin kotona ikääntyneiden kotiin annettavien palveluiden ja kuntoutuksen kehittäminen. Satakunnan vanhusneuvosto 3.12.2015

Yhteisvoimin kotona ikääntyneiden kotiin annettavien palveluiden ja kuntoutuksen kehittäminen. Satakunnan vanhusneuvosto 3.12.2015 Yhteisvoimin kotona ikääntyneiden kotiin annettavien palveluiden ja kuntoutuksen kehittäminen Satakunnan vanhusneuvosto 3.12.2015 Yhteisvoimin kotona - hanke Ikääntyneiden kotiin annettavien palveluiden

Lisätiedot

SUONENJOEN KAUPUNKI PÄIVÄKESKUS KRITEERIT

SUONENJOEN KAUPUNKI PÄIVÄKESKUS KRITEERIT 2014 SUONENJOEN KAUPUNKI PÄIVÄKESKUS KRITEERIT SUONENJOEN KAUPUNGIN PÄIVÄKESKUKSEN TOIMINTA-AJATUS: Iloa ja eloa ikääntyneen arkeen. Omien voimavarojen mukaan, yhdessä ja yksilöllisesti. PÄIVÄKESKUS JOHDANTO

Lisätiedot

Väestöennusteet, seinäjokisten ikäihmisten odotuksia ja mielipiteitä hyvinvoinnin kehittymisestä ja elämän odotuksista

Väestöennusteet, seinäjokisten ikäihmisten odotuksia ja mielipiteitä hyvinvoinnin kehittymisestä ja elämän odotuksista Väestöennusteet, seinäjokisten ikäihmisten odotuksia ja mielipiteitä hyvinvoinnin kehittymisestä ja elämän odotuksista Projektipäällikkö Erna Hilli erna.hilli@etela-pohjanmaa.fi http://www.epliitto.fi

Lisätiedot

Suunnitelma ikääntyneen väestön hyvinvoinnin edistämiseksi ja tukemiseksi Sotesin toiminta-alueella

Suunnitelma ikääntyneen väestön hyvinvoinnin edistämiseksi ja tukemiseksi Sotesin toiminta-alueella Suunnitelma ikääntyneen väestön hyvinvoinnin edistämiseksi ja tukemiseksi Sotesin toiminta-alueella Suunnitelma perustuu ns. Vanhuspalvelulain 5 : Kunnan on laadittava suunnitelma ja se on osa kaupungin/kunnan

Lisätiedot

Marika Silvenius 5.2.2013 Vanhustyön johtamisen kehittämisrakenne 5.2.2013 1

Marika Silvenius 5.2.2013 Vanhustyön johtamisen kehittämisrakenne 5.2.2013 1 Marika Silvenius Vanhustyön johtamisen kehittämisrakenne 1 Selvityksessä mukana olevat 21 Lapin kuntaa 1. Enontekiö 12. Ranua 2. Inari 13. Rovaniemi 3. Kemi 14. Salla 4. Kemijärvi 15. Savukoski, 5. Keminmaa

Lisätiedot

Minun arkeni. - tehtäväkirja

Minun arkeni. - tehtäväkirja Minun arkeni - tehtäväkirja 1 Hyvä kotihoidon asiakas, Olet saanut täytettäväksesi Minun arkeni -tehtäväkirjan. ALUKSI Kirjanen tarjoaa sinulle mahdollisuuden pysähtyä tarkastelemaan arkeasi ja hyvinvointiisi

Lisätiedot

Ohjeistus lääkäreille Helsingin SAPja SAS-toiminnasta. 10.09.2012 Merja Iso-Aho, kotihoidon ylilääkäri & Riina Lilja, SAS-prosessin omistaja

Ohjeistus lääkäreille Helsingin SAPja SAS-toiminnasta. 10.09.2012 Merja Iso-Aho, kotihoidon ylilääkäri & Riina Lilja, SAS-prosessin omistaja Ohjeistus lääkäreille Helsingin SAPja SAS-toiminnasta 10.09.2012 Merja Iso-Aho, kotihoidon ylilääkäri & Riina Lilja, SAS-prosessin omistaja 1 SAP-SAS, mitä se on? SAP (Selvitys, Arviointi, Palveluohjaus)

Lisätiedot

Sosiaalilautakunta 5.5.2015 27 NURMEKSEN KAUPUNKI. Omaishoidon tuen ohje

Sosiaalilautakunta 5.5.2015 27 NURMEKSEN KAUPUNKI. Omaishoidon tuen ohje Sosiaalilautakunta 5.5.2015 27 NURMEKSEN KAUPUNKI Omaishoidon tuen ohje SISÄLLYS 1. Yleistä... 1 2. Omaishoidon tuen myöntäminen... 1 2.1. Tuen hakeminen... 1 2.2. Tuen myöntämisedellytykset... 1 3. Hoitopalkkio...

Lisätiedot

Vaikuttavia ratkaisuja vanhustyöhön

Vaikuttavia ratkaisuja vanhustyöhön Vaikuttavia ratkaisuja vanhustyöhön -seminaari 11.11.2010 Kauhava Pirjo Knif Pohjanmaan maakuntien sosiaalialan osaamiskeskus SONet BOTNIA Ikääntyvä yhteiskunta Suomi on nopeimmin vanheneva EU-maa Suomalaisten

Lisätiedot

Vanhuspalvelulain velvoitteiden toteutuminen Kokkolassa ja Kruunupyyssä. Maija Juola Vanhustenhuollon palvelujohtaja 29.5.2015

Vanhuspalvelulain velvoitteiden toteutuminen Kokkolassa ja Kruunupyyssä. Maija Juola Vanhustenhuollon palvelujohtaja 29.5.2015 Vanhuspalvelulain velvoitteiden toteutuminen Kokkolassa ja Kruunupyyssä Maija Juola Vanhustenhuollon palvelujohtaja 29.5.2015 Menettelytapasäännöksiä Vanhuspalveluissa ei subjektiivisia uusia oikeuksia

Lisätiedot

ROVANIEMEN VAMMAISPALVELUT

ROVANIEMEN VAMMAISPALVELUT ROVANIEMEN VAMMAISPALVELUT HYVÄN ARJEN TUKENA Rovaniemen kaupungin vammaispalvelut edistää vammaisten ja pitkäaikaissairaiden kokonaisvaltaista hyvinvointia. Autamme asiakkaitamme ylläpitämään toimintakykyään

Lisätiedot

Uudenlaiset palvelut rakenteiden muutoksessa. Pirkko Karjalainen Toiminnanjohtaja, Vanhustyön keskusliitto Metropolia-seminaari 28.2.

Uudenlaiset palvelut rakenteiden muutoksessa. Pirkko Karjalainen Toiminnanjohtaja, Vanhustyön keskusliitto Metropolia-seminaari 28.2. Uudenlaiset palvelut rakenteiden muutoksessa Pirkko Karjalainen Toiminnanjohtaja, Vanhustyön keskusliitto Metropolia-seminaari 28.2.2013 Rakenne ja ihminen/vanhus Palvelurakenteet ja niiden uudistaminen

Lisätiedot

ASIAKASOHJAUS PALVELUOHJAUSPROSESSIN ERI VAIHEET TYÖMENETELMÄT VERKOSTOT JA YHTEISTYÖ

ASIAKASOHJAUS PALVELUOHJAUSPROSESSIN ERI VAIHEET TYÖMENETELMÄT VERKOSTOT JA YHTEISTYÖ ASIAKASOHJAUS PROSESSI PALVELUOHJAUSPROSESSIN ERI VAIHEET TYÖMENETELMÄT VERKOSTOT JA YHTEISTYÖ 16.4.2014 PALVELUOHJAUS - MITÄ, KENELLE, MITEN? 16.4.2014 2 Palveluohjaus perustuu Asiakkaan ja hänen palveluohjaajansa

Lisätiedot

Omaishoidon tuen kuntakysely 2012

Omaishoidon tuen kuntakysely 2012 Omaishoidon tuen kuntakysely 2012 - Alustavia tuloksia ja havaintoja. 18.1.2013 EERO SILJANDER, CHESS/THL. 1 Omaishoidon tuen kuntakysely 2012 taustat ja aineisto. STM:n toimeksiantona THL:lle 2012 toteuttaa

Lisätiedot

Ikäihminen kehittäjänä Aijjoos-kumppanuushanke II RISTO-kehittämishankkeen työpaja 5.12.2013. Järjestön logo tähän

Ikäihminen kehittäjänä Aijjoos-kumppanuushanke II RISTO-kehittämishankkeen työpaja 5.12.2013. Järjestön logo tähän Ikäihminen kehittäjänä Aijjoos-kumppanuushanke II RISTO-kehittämishankkeen työpaja 5.12.2013 1 Yhteistyökumppanit Hallinnoijana Kauhavan Seudun Vanhustenkotiyhdistys ry Rahoittajana Raha-automaattiyhdistys

Lisätiedot

SENIORIKAHVILA TOIMINTA KAAMASEN KYLÄSSÄ. Riitta Sipola-Kellokumpu 28.1.2013 Inarin kunta Kotihoito

SENIORIKAHVILA TOIMINTA KAAMASEN KYLÄSSÄ. Riitta Sipola-Kellokumpu 28.1.2013 Inarin kunta Kotihoito SENIORIKAHVILA TOIMINTA KAAMASEN KYLÄSSÄ Riitta Sipola-Kellokumpu 28.1.2013 Inarin kunta Kotihoito Kaamanen Kaamasen kylään on Ivalosta matkaa noin 70 km. Kylässä asuu vajaa 200 kuntalaista, joista ikäihmisiä

Lisätiedot

Ikäihmisten palvelujen nykytila

Ikäihmisten palvelujen nykytila Ikäihmisten palvelujen nykytila Leena Forma Tutkijatohtori 28.9.2015 Vanhojen ihmisten palvelujen tutkimus Tampereen yliopistossa Terveystieteiden yksikkö: Yleistyvä pitkäikäisyys ja sosiaali- ja terveyspalvelujen

Lisätiedot

Sukunimi ja etunimet Henkilötunnus. Osoite Puhelin. Osoite. Pystyttekö käyttämään julkisia liikennevälineitä?

Sukunimi ja etunimet Henkilötunnus. Osoite Puhelin. Osoite. Pystyttekö käyttämään julkisia liikennevälineitä? HAMINAN KAUPUNKI Ikäihmisten palvelut Kotihoitokeskus Pikkuympyräkatu 3 49400 HAMINA P. 0400 801 831 KULJETUSPALVELUHAKEMUS Sosiaalihuoltolain mukainen kuljetuspalvelu Saap.pv Dnro HAKIJA Sukunimi ja etunimet

Lisätiedot

Kaikki mukaan ikäihmisten liikunnan kansalliseen toimenpideohjelmaan

Kaikki mukaan ikäihmisten liikunnan kansalliseen toimenpideohjelmaan viestintäsuunnittelija Anne Honkanen Kaikki mukaan ikäihmisten liikunnan kansalliseen toimenpideohjelmaan Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun Liikkeellä voimaa vuosiin -seminaari, 29.4.2014 Toimenpideohjelman

Lisätiedot

Hoidonporrastuksen kriteerit JJR 10.3.2010. KOTIHOIDON JA HOIDONPORRASTUKSEN KRITEERIT 2010 JJR KUNNISSA Hyv./ perusturvalautakunta 18.3.

Hoidonporrastuksen kriteerit JJR 10.3.2010. KOTIHOIDON JA HOIDONPORRASTUKSEN KRITEERIT 2010 JJR KUNNISSA Hyv./ perusturvalautakunta 18.3. KOTIHOIDON JA HOIDONPORRASTUKSEN KRITEERIT 2010 JJR KUNNISSA Hyv./ perusturvalautakunta 18.3.2010 YLEISTÄ Kotona asumista tuetaan ensisijaisesti tukipalvelujen avulla (ateria-, turva- ja kuljetuspalvelu).

Lisätiedot

Kyl määki yhres koto Ikääntyneiden kotiin annettavien palveluiden ja kuntoutuksen kehittäminen 22.9.2014 Hannu Heikkilä Ylilääkäri, Fysiatria ja

Kyl määki yhres koto Ikääntyneiden kotiin annettavien palveluiden ja kuntoutuksen kehittäminen 22.9.2014 Hannu Heikkilä Ylilääkäri, Fysiatria ja Kyl määki yhres koto Ikääntyneiden kotiin annettavien palveluiden ja kuntoutuksen kehittäminen 22.9.2014 Hannu Heikkilä Ylilääkäri, Fysiatria ja Kuntoutus SATSHP Monialainen kuntoutusselvitys teemat Kuntoutusosaamiseen

Lisätiedot

STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet

STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet Gerontologisen kuntoutuksen seminaari 23.9.2011 Kehitysjohtaja Klaus Halla Sosiaali- ja terveysministeriö Missä toimimme 2010-luvulla Globalisaatio

Lisätiedot

Virkeyttä ja Voimaa vanhuuteen 26.8.2013 ft Kirsi Pölönen

Virkeyttä ja Voimaa vanhuuteen 26.8.2013 ft Kirsi Pölönen Virkeyttä ja Voimaa vanhuuteen 26.8.2013 ft Kirsi Pölönen Esityksen rakenne VoiTas - kunnonhoitaja koulutus Voima- ja tasapainoharjoittelu-ryhmät VoiTas- ryhmien vaikuttavuus Muu virkistyminen Toimintakyky

Lisätiedot

Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet. Johdanto

Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet. Johdanto Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet 1 (5) Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet Johdanto n ja Imatran kaupungin kotihoidon toiminta perustuu lakiin sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista,

Lisätiedot

Vanhuksia on moneksi. Ympärivuorokautisessa hoidossa olevat. Henkilöt, joilla on useita sairauksia ja toiminnanvajeita

Vanhuksia on moneksi. Ympärivuorokautisessa hoidossa olevat. Henkilöt, joilla on useita sairauksia ja toiminnanvajeita Vanhuksia on moneksi Ympärivuorokautisessa hoidossa olevat Henkilöt, joilla on useita sairauksia ja toiminnanvajeita Itsenäisesti kotona asuvat, mutta jotka ovat haurastumisen riskissä Hyväkuntoiset eläkeläiset

Lisätiedot

Kuntouttava työote Rovaniemellä

Kuntouttava työote Rovaniemellä Kuntouttava työote Rovaniemellä Kuntoutumista edistäviä elementtejä Moniammatillinen tiimityöskentely Koko henkilöstö on sitoutunut moniammatilliseen, tavoitteelliseen toimintamalliin Ikäihmisen kuntoutumismahdollisuus

Lisätiedot

Hoito- ja hoivapalvelu Kotihoito PÄIVÄTOIMINNAN KRITEERIT JA TOIMINTAPERIAATTEET

Hoito- ja hoivapalvelu Kotihoito PÄIVÄTOIMINNAN KRITEERIT JA TOIMINTAPERIAATTEET PÄIVÄTOIMINNAN KRITEERIT JA TOIMINTAPERIAATTEET 1 ASIAKKAAKSI TULEMINEN Päivätoimintaan tullaan palvelutarpeenarvioinnin kautta, jolloin kartoitetaan kokonaisvaltaisesti asiakkaan selviytyminen päivittäiseistä

Lisätiedot

Hämeenlinnan vanhusneuvosto

Hämeenlinnan vanhusneuvosto Hämeenlinnan vanhusneuvosto 1 n toiminta lakisääteistä Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaalija terveyspalveluista, 28.12.2012/980 http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2012/20120980

Lisätiedot

Pyydämme sinua jakamaan ajatuksesi ja kokemuksesi. Laita ruksi sopivimpaan vaihtoehtoon tai täytä puuttuva tieto.

Pyydämme sinua jakamaan ajatuksesi ja kokemuksesi. Laita ruksi sopivimpaan vaihtoehtoon tai täytä puuttuva tieto. Kyselylomakkeen palautus 2.6.2003 mennessä osoitteeseen: OAMK/ Hoitotyön osasto/ Salla Seppänen Kuntotie 2 86300 Oulainen TIETOA KOHTI AKTIIVISTA VANHUUTTA KYSELYLOMAKKEESTA Kohti aktiivista vanhuutta

Lisätiedot

Tuen yleiset myöntämisperusteet

Tuen yleiset myöntämisperusteet Yleistä Omaishoidontukea koskeva laki (937/2005) tuli voimaan 1.1.2006. Laki korvasi sosiaalihuoltolaissa olleet omaishoidontukea koskevat säännökset sekä asetuksen omaishoidontuesta. Samaan aikaan myös

Lisätiedot

PALVELUTARPEEN MONIPUOLINEN ARVIOINTI

PALVELUTARPEEN MONIPUOLINEN ARVIOINTI PALVELUTARPEEN MONIPUOLINEN ARVIOINTI Asiakasohjauspäällikkö Kaisa Taimi Ikäihmisten hyvinvoinnin ylläpitäminen/ Tilaajaryhmä/ Tampereen kaupunki LAKI IKÄÄNTYNEEN VÄESTÖN TOIMINTAKYVYN TUKEMISESTA SEKÄ

Lisätiedot

LUUSTOINFON JA ASKO-KURSSI

LUUSTOINFON JA ASKO-KURSSI Luustotiedon ajankohtaispäivät 27.11.2013 Helsinki LUUSTOINFON JA ASKO-KURSSI Pirjo Hulkkonen, Etelä-Karjalan keskussairaala, EKSOTE Iiris Salomaa, KAAOS-klinikka, Lahden kaupunki Pauliina Tamminen, Suomen

Lisätiedot

RAI-vertailukehittämisen seminaari Palvelujärjestelmä ja omaiset

RAI-vertailukehittämisen seminaari Palvelujärjestelmä ja omaiset RAI-vertailukehittämisen seminaari Palvelujärjestelmä ja omaiset 4.4.2013 Helsinki Elli Aaltonen Ylijohtaja, Kansallisen omaishoitotyöryhmän puheenjohtaja Itä-Suomen aluehallintovirasto, ylijohtaja Elli

Lisätiedot

Palliatiivinen palveluketju Etelä- Savossa. 19.02.2016 Jarmo Lappalainen Ylilääkäri PTH-yksikkö

Palliatiivinen palveluketju Etelä- Savossa. 19.02.2016 Jarmo Lappalainen Ylilääkäri PTH-yksikkö Palliatiivinen palveluketju Etelä- Savossa 19.02.2016 Jarmo Lappalainen Ylilääkäri PTH-yksikkö Käsitteet Palliatiivisella hoidolla tarkoitetaan potilaan kokonaisvaltaista hoitoa siinä vaiheessa kun etenevää

Lisätiedot

Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa

Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa Työpaja ammattikorkeakouluille ja sidosryhmille kuntousalan koulutuksesta 27.5.2014 Johtaja Päivi Voutilainen Sosiaali- ja terveysministeriö

Lisätiedot

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto Ry. Yhdistyksen hallitus. Toiminnanjohtaja

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto Ry. Yhdistyksen hallitus. Toiminnanjohtaja Omaishoitajat ja Läheiset Liitto Ry Aluetoiminta: Pohjois- ja Keski-Pohjanmaa sekä Kainuu Kokkolanseudun Omaishoitajat ja Läheiset Ry Yhdistyksen hallitus OMA Hoivapalvelu Oy:n hallitus Toiminnanjohtaja

Lisätiedot

IKÄIHMISTEN FOORUMI 22.5.2014 Palvelukeskus Sarahovi, Laukaantie 6

IKÄIHMISTEN FOORUMI 22.5.2014 Palvelukeskus Sarahovi, Laukaantie 6 IKÄIHMISTEN FOORUMI 22.5.2014 Palvelukeskus Sarahovi, Laukaantie 6 Kuinka ikäihmiset voivat itse tukea kotona asumistaan Laukaassa järjestettiin ensimmäinen ikäihmisten foorumi. Tilaisuuteen oli kutsuttu

Lisätiedot

Ikäihmisten palveluiden kehittäminen Minna-Liisa Luoma RISTO hankkeen tuotosten esittely ja päätösseminaari Näin me sen teimme

Ikäihmisten palveluiden kehittäminen Minna-Liisa Luoma RISTO hankkeen tuotosten esittely ja päätösseminaari Näin me sen teimme Ikäihmisten palveluiden kehittäminen Minna-Liisa Luoma RISTO hankkeen tuotosten esittely ja päätösseminaari Näin me sen teimme Minna-Liisa Luoma 1 Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumistilanne 75-vuotta täyttäneistä vuoden 2010 lopussa Suositus, 2008 Asui

Lisätiedot

Koko kunta ikääntyneen asialla

Koko kunta ikääntyneen asialla 1 Kuka hoitaa ikäihmiset tulevaisuudessa? 21.9.2010 Rita Oinas palvelujohtaja Vanhuspalvelut Oulun kaupunki Koko kunta ikääntyneen asialla 2 Oulun kaupungin vanhustyötä ohjaa kaupungin strateginen tavoite,

Lisätiedot

Veteraanien avustajatoiminnan aluetapaaminen Ylivieska 21.10.2011. Kokemuksia hankkeesta ja sen tarpeellisuudesta.

Veteraanien avustajatoiminnan aluetapaaminen Ylivieska 21.10.2011. Kokemuksia hankkeesta ja sen tarpeellisuudesta. Veteraanien avustajatoiminnan aluetapaaminen Ylivieska 21.10.2011 Kokemuksia hankkeesta ja sen tarpeellisuudesta Matti Uusi-Rauva 1 1. Kokemukset hankkeesta valmistelusta 2. Hankkeen tarpeellisuus a. veteraanijärjestön

Lisätiedot

OMAISHOIDONTUKIHAKEMUS 3(5)

OMAISHOIDONTUKIHAKEMUS 3(5) 1(5) Hakemus saapunut Kotikäynti Tiimin käsittely Hoidettavan henkilötiedot Nimi Lähiosoite Henkilötunnus Postinumero Postitoimipaikka Puhelinnumero Lähiomainen, nimi ja puhelinnumero Puoliso Tytär/Poika

Lisätiedot

kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki

kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki Johda kehitystä, kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki TAVOITTEENA SOSIAALISESTI KESTÄVÄ SUOMI 2020 Sosiaalisesti kestävä yhteiskunta kohtelee kaikkia yhteiskunnan jäseniä

Lisätiedot

TOIMINTAMALLI ETSIVÄLLE VANHUSTYÖLLE

TOIMINTAMALLI ETSIVÄLLE VANHUSTYÖLLE TOIMINTAMALLI ETSIVÄLLE VANHUSTYÖLLE TAVOITE KEHITTÄÄ TOIMINTAMALLI, JONKA AVULLA TAVOITETAAN KAIKKI YLI 75 -VUOTIAAT KUUSAMOLAISET. TARKOITUKSENA on tarjota katkeamatonta palveluketjua, jotta omassa kodissa

Lisätiedot

Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä. 9.4.2014 Tuomo Melin & Eeva Päivärinta, Sitra

Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä. 9.4.2014 Tuomo Melin & Eeva Päivärinta, Sitra Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Lähtökohtia Ikäihmiset ovat voimavara - mahdollisuus - Suomen eläkeläiset ovat maailman koulutetuimpia ja terveimpiä - Vapaaehtoistyöhön ja -toimintaan osallistumiseen

Lisätiedot

UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI Sosiaali- ja terveyskeskus Vanhustyö

UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI Sosiaali- ja terveyskeskus Vanhustyö UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI Sosiaali- ja terveyskeskus Vanhustyö RAVA-MITTAUS UUDESSAKAUPUNGISSA VIIKOLLA 42/2014 Raija Yrttimaa Kirsi Routi-Pitkänen Jaana Aitta 8.12.2014 RAVA-TOIMINTAKYKYMITTARI RAVA-toimintakykymittari

Lisätiedot

VANHUSTEN PALVELUT JOUTSENOSSA

VANHUSTEN PALVELUT JOUTSENOSSA VANHUSTEN PALVELUT JOUTSENOSSA ASUKASFOORUMI 15.3.2011 Minna-Maria Behm, Teija Malinen, Erja Inkiläinen & Eeva-Liisa Saarinen Vanhusten palvelut Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Eksotessa Vanhusten

Lisätiedot

Kaikki mukaan Ikäihmisten liikunnan toimenpideohjelmaan

Kaikki mukaan Ikäihmisten liikunnan toimenpideohjelmaan Kaikki mukaan Ikäihmisten liikunnan toimenpideohjelmaan Opetus- ja kulttuuriministeriö Sosiaali- ja terveysministeriö Liikkeellä voimaa vuosiin -seminaari Tampere 17.3.2014 ohjelmajohtaja Elina Karvinen,

Lisätiedot

PIELAVEDEN KUNNAN IKÄIHMISTEN OMAISHOIDON MYÖNTAMISEN PERUSTEET

PIELAVEDEN KUNNAN IKÄIHMISTEN OMAISHOIDON MYÖNTAMISEN PERUSTEET perusturvaltk 17.3.2015 LIITE 2. PIELAVEDEN KUNNAN IKÄIHMISTEN OMAISHOIDON MYÖNTAMISEN PERUSTEET 1 SÄÄDÖKSET 1.1 Ohjaava lainsäädäntö - Omaishoidon tuki perustuu lakiin omaishoidontuesta (937/2005). -

Lisätiedot

Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014)

Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014) Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014) Tuula Partanen Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen koordinaattori Vanhuspalvelulain toteuttamiseen haettu hanke Rahoitus tulee

Lisätiedot

Muistisairaan asiakkaan kuntoutumisen tukeminen kotihoidossa. Saarela Sirpa, palveluesimies, Oulun kaupunki

Muistisairaan asiakkaan kuntoutumisen tukeminen kotihoidossa. Saarela Sirpa, palveluesimies, Oulun kaupunki Muistisairaan asiakkaan kuntoutumisen tukeminen kotihoidossa Saarela Sirpa, palveluesimies, Oulun kaupunki Kotihoito Oulun kotihoito on jaettu neljään palvelualueeseen: Eteläinen kotihoito, Pohjoinen kotihoito,

Lisätiedot

Mika Vuori. Terveyden ja toimintakyvyn edistäminen

Mika Vuori. Terveyden ja toimintakyvyn edistäminen Mika Vuori Terveyden ja toimintakyvyn edistäminen KKI-päivät/ Laatua liikunnan palveluketjuun 18.3.2015 Terveyden ja toimintakyvyn edistämisen ydinprosessin palvelutilaukset (Tilinpäätösennuste 2014) ennaltaehkäisevät

Lisätiedot

Omaishoidon tuen yleiset myöntämisedellytykset omaishoitolain 937/2005 mukaan

Omaishoidon tuen yleiset myöntämisedellytykset omaishoitolain 937/2005 mukaan OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMISPERUSTEET 1.1.2015 Mitä omaishoidon tuki on? Omaishoidon tuki on lakisääteinen sosiaalipalvelu, jonka järjestämisestä kunnan tulee huolehtia määrärahojensa puitteissa. Omaishoidon

Lisätiedot

Kahvia ja kohtaamisia - yhteistyöllä elinpiiriä laajemmaksi

Kahvia ja kohtaamisia - yhteistyöllä elinpiiriä laajemmaksi Kahvia ja kohtaamisia - yhteistyöllä elinpiiriä laajemmaksi Peurunka3 -seminaari 27.10.2015 Keski-Suomen Sosiaaliturvayhdistys ry Kehitytään kimpassa hanke/tuija Seppänen www.kssotu.fi www.facebook.com/kehitytaankimpassa

Lisätiedot

OMAISHOIDONTUKIHAKEMUS/ Lapset, kehitysvammaiset

OMAISHOIDONTUKIHAKEMUS/ Lapset, kehitysvammaiset 1(6) Hakemus saapunut Kotikäynti Tiimin käsittely Hoidettavan henkilötiedot Nimi Lähiosoite Henkilötunnus Postinumero Postitoimipaikka Puhelinnumero Lähiomainen, nimi ja puhelinnumero Asumistiedot Asunto

Lisätiedot

Ikääntyvän väestön kodinomainen ja toimintakykyä tukeva palvelu

Ikääntyvän väestön kodinomainen ja toimintakykyä tukeva palvelu PERHEHOITO Ikääntyvän väestön kodinomainen ja toimintakykyä tukeva palvelu PERHEHOITO PALVELUNA Perhehoidolla tarkoitetaan iäkkään henkilön hoidon ja huolenpidon järjestämistä hänen kotinsa ulkopuolella

Lisätiedot

MUISTIKOORDINAATTORIN TYÖ HELSINGIN KAUPUNGIN KOTIHOIDOSSA HILKKA HELLÉN TERVEYDENHOITAJA, MUISTIKOORDINAATTORI 17.2.2012

MUISTIKOORDINAATTORIN TYÖ HELSINGIN KAUPUNGIN KOTIHOIDOSSA HILKKA HELLÉN TERVEYDENHOITAJA, MUISTIKOORDINAATTORI 17.2.2012 MUISTIKOORDINAATTORIN TYÖ HESINGIN KAUPUNGIN KOTIHOIDOSSA HIKKA HEÉN TERVEYDENHOITAJA, MUISTIKOORDINAATTORI 17.2.2012 Kotihoidon tilastoa v.2010 Asiakkaita 17 091 Käyntejä 2 043 649 Vakanssirakenne 7/2011

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaa. Pohjois-Suomen Kaste -alueen vanhustyön kehittämishanke 2014-2016

Keski-Pohjanmaa. Pohjois-Suomen Kaste -alueen vanhustyön kehittämishanke 2014-2016 Keski-Pohjanmaa Pohjois-Suomen Kaste -alueen vanhustyön kehittämishanke 2014-2016 SenioriKaste Ikäihmisten arjen ja palvelujen parantamiseksi 2014-2016 Tavoitteena on kehittää vanhustyön palveluja ja toimintatapoja,

Lisätiedot

Sirkka Jakonen Johtaja. Itä-Suomen aluehallintovirasto. Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat vastuualue. Vanhuspalvelulaki seminaari 27.3.

Sirkka Jakonen Johtaja. Itä-Suomen aluehallintovirasto. Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat vastuualue. Vanhuspalvelulaki seminaari 27.3. Vanhuspalvelulain valvonta Sirkka Jakonen Johtaja Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat vastuualue Vanhuspalvelulaki seminaari 27.3.2014 Tavoitteena ikäystävällinen Suomi! Vanhuspalvelulailla pyritään turvaamaan

Lisätiedot

Ikääntyvien palvelujen kehittäminen Oulun Eteläisellä alueella

Ikääntyvien palvelujen kehittäminen Oulun Eteläisellä alueella Ikääntyvien palvelujen kehittäminen Oulun Eteläisellä alueella Sonectus Hallinnoija OAMK terveysalan Oulaisten yksikkö Hankkeen kesto 1.9.2008-31.5.2011 Hankkeen kokonaiskustannusarvio ja rahoittajat:

Lisätiedot

Liikkuva Tuki. Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan?

Liikkuva Tuki. Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan? Liikkuva Tuki Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan? Matti Järvinen Porin perusturva Psykososiaalisten palvelujen

Lisätiedot

Omaishoitaja asiakkaana sosiaali- ja terveydenhuollossa kokemuksia kohtaamisesta ja kehittämisestä

Omaishoitaja asiakkaana sosiaali- ja terveydenhuollossa kokemuksia kohtaamisesta ja kehittämisestä Omaishoitaja asiakkaana sosiaali- ja terveydenhuollossa kokemuksia kohtaamisesta ja kehittämisestä Seinäjoki 5.4.2011 Omaishoitajat ja Läheiset Liitto Omaishoitajat ja Läheiset Liitto 14.4.2011 Omaishoito

Lisätiedot

Palvelusetelit raportti käyttäjä- ja käyttötarpeista. Eija Seppänen Fountain Park 22.10.2009

Palvelusetelit raportti käyttäjä- ja käyttötarpeista. Eija Seppänen Fountain Park 22.10.2009 Palvelusetelit raportti käyttäjä- ja käyttötarpeista Eija Seppänen Fountain Park 22.10.2009 Tavoitteena osallistaa kansalaiset palvelusetelin kehittämiseen Facebook/palveluseteli 1226 fania (2.10) Twitter/palveluseteli

Lisätiedot

Omaishoitajuus erikoissairaanhoidossa

Omaishoitajuus erikoissairaanhoidossa Omaishoitajuus erikoissairaanhoidossa Kokemuksia omaishoitajien tukemisesta ja tunnistamisesta syöpätautien poliklinikalla ja sydäntautien vuodeosastolla A32 Näkökulmia omaishoitajuuteen Erikoissairaanhoidossa

Lisätiedot

Sukupolvet kohtaavat Kustaankartanossa - Pihaprojekti

Sukupolvet kohtaavat Kustaankartanossa - Pihaprojekti Innovaatioprojekti kevät 2012 Sukupolvet kohtaavat Kustaankartanossa - Pihaprojekti Kustaankartanon vanhustenkeskus Ammattikorkeakoulu Osallistujat Kustaankartanon vanhustenkeskus Leena Pohjola, johtaja

Lisätiedot

Ikäihmisten palvelut

Ikäihmisten palvelut Ikäihmisten palvelut Ikäihmisten palvelut sisältävät palveluohjauksen, kotihoidon tukipalveluineen, omaishoidontuen, palveluasumisen ja terveyskeskussairaalan palvelut ja ennakoivan ja kuntouttavan toiminnan

Lisätiedot

Opas omaishoidontuesta

Opas omaishoidontuesta Opas omaishoidontuesta 1 2 Omaishoito Omaishoito on hoidettavan kotona tapahtuvaa hänen henkilökohtaista hoitoa. Omaishoitajana voi toimia hoidettavan avo- tai aviopuoliso, vanhempi, lapsi tai muu hoidettavalle

Lisätiedot

Kuntouttavan palveluasumisen valtakunnallisten kehittämissuositusten. Pohjanmaa-hankkeen toimintaalueella

Kuntouttavan palveluasumisen valtakunnallisten kehittämissuositusten. Pohjanmaa-hankkeen toimintaalueella Kuntouttavan palveluasumisen valtakunnallisten kehittämissuositusten toteutuminen Pohjanmaa-hankkeen toimintaalueella Esa Nordling PsT,kehittämisp mispäällikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Sosiaali-

Lisätiedot