Mediakasvatus Kirkkonummella

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Mediakasvatus Kirkkonummella"

Transkriptio

1 Mediakasvatus on median luoman todellisuuskuvan ja mediamenetelmien tutkimista. Sen tarkoitus on tukea lapsen tervettä suhdetta mediamaailmaan. Kirkkonummella mediakasvatus on merkitty keväällä 2011 uudistettuihin varhaiskasvatus- ja esiopetussuunnitelmiin. Mediakasvatuksen menetelmäksi suunnitelmat antavat medialeikin. > Varhaiskasvatussuunnitelma (pdf tiedosto) > Esiopetussuunnitelma (pdf tiedosto) kuva MR

2 Medialeikki varhaiskasvatus- ja esiopetussuunnitelmissa Miten medialeikki opettaa mediaa Medialeikin lyhyt historia Medialeikki perustuu analyysiin siitä, millainen mediatila ympäröi tämän päivän lasta. Medialeikki tarjoaa lapselle välineitä - hahmottaa ja ymmärtää median viestinnällistä rakennetta, - tuottaa omaa kuvaansa todellisuudesta, - hallita mediasuhdettaan ja sijoittumistaan mediatilaan. > Media ja mediakasvatus (pdf tiedosto) Kuva: Anna-Sofia, Keväinen sulamisvesi veneen pohjalla; sarjasta Kantvik asuinympäristönä lasten silmin / Sointu Castren ja Kantvikin päiväkodin lapset,

3 Medialeikki varhaiskasvatus- ja esiopetussuunnitelmissa Miten medialeikki opettaa mediaa Medialeikin lyhyt historia Medialeikki varhaiskasvatus- ja esiopetussuunnitelmissa Kulttuurimme olennaisena tekijänä ja lapsen elämään vaikuttavana ilmiönä medialle kuuluu paikka kasvatus- ja opetussuunnitelmissa. Kirkkonummen varhaiskasvatuksessa vuonna 2006 käynnistetyn kehittämistyön tuloksena medialeikki on osoittautunut käytännön pedagogiikassa toimivaksi mediakasvatuksen menetelmäksi. Medialeikki on yhteistoiminnallista ja kokemuksellista mediakasvatusta, jonka luovat menettelyt palvelevat lapsen oppimista kokonaisvaltaisesti. Näin medialeikki on myös yleispedagoginen lähestymistapa, joka toteuttaa monipuolisesti varhaiskasvatus- ja esiopetussuunnitelmien kuvaamia tavoitteita. Kasvattajilta tai opettajilta medialeikki ei edellytä erityistä teknistä tai mediaosaamista. Se päinvastoin tuottaa kasvatusyhteisössä uudenlaista mediakulttuuria, ennakkoluulottomasti audiovisuaalista viestintä ja informaatiotekniikkaa ja mediataidetta soveltavaa pedagogiikkaa. kuva: Sointu Castren ja Kantvikin lapset

4 Miten medialeikki opettaa mediaa Medialeikki varhaiskasvatus- ja esiopetussuunnitelmissa Miten medialeikki opettaa mediaa Medialeikin lyhyt historia Medialeikki on mediakasvatusta, jossa lapsi tuottaa aikuisen avustuksella omaa mediaa ja oppii tekemisen kautta kriittistä medialukutaitoa. Se on leikkiä kuvalla ja äänellä, mediakasvatusta jossa lapsi etsii omaa estetiikkaansa - tapaa havainnoida ympäristöä - ja oppii näin suhtautumaan kriittisesti median valmiina tarjoamaan maailmankuvaan. Medialeikki eroaa niistä mediakasvatuksen menetelmistä, joissa lähdetään olemassa olevan median tutkimisesta. Medialeikissä lapsi kohtaa median omista lähtökohdistaan. Harjoitellessaan kuvan ja äänen tuottamista lapsi löytää oman tapansa havainnoida ympäristöä. Kun lapsi ymmärtää, miten media on tehty, on hänen helpompi suodattaa itselleen kohdistetun ohjelma- ja mainostarjonnan usein väkivaltaisia, eettisiltä ja esteettisiltä arvoiltaan kyseenalaisia malleja. Omien kuvauskokemusten myötä ja mediataiteen tuotantotapojen oppimisessa lapsi oivaltaa, miten mediatarjonta on ihmisen luomaa eikä median sisältö edusta mitään absoluuttista todellisuutta. Mediamenetelmien osaaminen vahvistaa lapsen hallinnantunnetta ja vähentää pelkoja.

5 Medialeikki varhaiskasvatus- ja esiopetussuunnitelmissa Miten medialeikki opettaa mediaa Medialeikin lyhyt historia Medialeikin lyhyt historia Medialeikki alkoi syksyllä 2006 Kantvikin päiväkodissa, kun lastentarhanopettajat Sointu Castren ja Päivi Palmu ottivat lasten kanssa kamerat mukaan metsäretkille ja ryhtyivät kuvaamaan noudattaen mediataiteilija Markus Renvallin muotoilemia medialeikin sääntöjä. Vuosina medialeikki oli mukana Opetushallituksen oppimisympäristöjen kehittämishankkeessa. Tavoitteena on ollut luoda medialeikistä valtakunnallisesti levitettävissä oleva mediakasvatuksen malli. Tänä aikana medialeikin kehittämistyö on laajentunut Kantvikin ja Upinniemen päiväkodeista Köpaksen, Liinaharjan ja Junailijan, Nissnikun, Kartanonrannan ja Vuorenmäen päiväkoteihin sekä Kartanonrannan ja Masalan kouluihin. Kuluneen viiden vuoden aikana on mediakasvatuksen välttämättömyys käynyt koko ajan ilmeisemmäksi, minkä vuoksi kasvattajiin kohdistuu yhä suurempia yhteiskunnallisia odotuksia. Näihin odotuksiin vastaamiseksi on medialeikki. Samaan aikaan on mediavälineiden markkinoilla tapahtunut muutos tehnyt monipuolisen ja laadukkaan tekniikan entistä helpommin saavutettavaksi. Vastaava muutos on tapahtunut myös mukana olleiden työyhteisöjen mediakulttuureissa, minkä seurauksena valmius soveltaa mediatekniikkaa on olennaisesti vahvistunut. Tämä uusi kulttuuri on syntynyt hyvin käytännöllisesti välineistä huolehtimisen välttämättömyydestä: missä on koneiden paikat, missä lasten kanssa katsellaan kuvat, miten yhteenkuuluvat välineet pidetään yhdessä, miten koneet ja ohjeet merkitään, miten laitteet huolletaan, akut ladataan, muistikortit tyhjennetään. Tekniikan vierastaminen on muuttunut sen hyödyntämiseksi. Uuden mediakulttuurin syntyä kuvastaa seuraava kokemuksellinen ero kahden tapahtuman välillä: Medialeikkipedagogiikan kehittämisessä vuodesta 2007 mukana olleen Tiia Östmanin ensimmäinen kokemus medialeikistä lastentarhanopettajan roolista käsin oli kaoottinen ja käsittämätön: Markus Renvall oli ohjaamassa medialeikkiä, rakennettiin mediastudiota sekasortoisen tunnelmissa: huone täynnä johtoa ja laitetta, lapset levottomina ympärillä, mitään kiinnittymistä ei ollut mihinkään. Päällimmäisenä ahdistunut tunne siitä, pitääkö tätäkin vielä opetella kaiken muun lisäksi. Epäilevä kysymys: mikä siis on medialeikin pedagoginen merkitys? 2011 Tiia ohjaa Liinaharjan päiväkodin henkilökuntaa, pystyttää chroma key studiota, kertoo tapahtumasta jälkeen päin: Huomasin että yksi plugi puuttuu ja muistin että Markus oli lainannut medialeikin chroma key paketista yhden plugin yleensä se mikseri on asennusvalmiina ja kaikki osat kiinni enkä siksi huomannut tarkistaa sitä kun olin purkanut Markuksen tekemän mediainstallaation. No, löydettiin sitten toinen piuha jolla tykki saatiin kiinni ja lapset pääsivät leikkimään omiin mediatodellisuuksiin. Siinä samassa yhteydessä huomasin muuten, miten paljon valoa chroma key studio oikeastaan tarvitsee kuva: Sointu Castren ja Kantvikin lapset

6 Medialeikin säännöt Lapsi ja kamera Lapsi studiossa Lapsi oppimisympäristöissä Medialeikin välineet Medialeikin reseptejä Medialeikissä on selkeät yksinkertaiset periaatteet. Joka kerta aikuisen lapsen vanhempien, kasvattajien, opettajien, pedagogisten yhteisöjen tunnistaessa medialeikin idean se syntyy uutena luovana oppimisena. > Medialeikki lapsiryhmässä (pdf tiedosto) kuva: Sointu Castren ja Kantvikin lapset

7 Medialeikin säännöt Lapsi ja kamera Lapsi studiossa Lapsi oppimisympäristöissä Medialeikin välineet Medialeikin reseptejä Medialeikin säännöt MEDIALEIKIN SÄÄNNÖT (1) Kuvausohje: aikuinen antaa kehykset Kukin lapsi kuvaa 6-10 sekunnin video-otoksia tai ottaa valokuvia sovitun määrän. (2) Lapsi luo sisällön Lapsi päättää vuorollaan itse, mitä ja miten hän kuvaa. (3) Kuvatun välitön katsominen Kun ryhmä on kuvannut, katsotaan tuotos yhdessä aikuisen kanssa. (4) Aikuinen kannattelee Aikuinen huolehtii tekniikasta ja ohjeista sekä tuo leikkiin uusia sovelluksia. Nämä kuvaukseen tarkoitetut ohjeet soveltuvat myös äänittämiseen. Medialeikin säännöt on kehittänyt mediataiteilija Markus Renvall. kuva: Sointu Castren ja Kantvikin lapset

8 Medialeikin säännöt Lapsi ja kamera - Lapsi kuvaajana - Kuvaajan itsenäisyys - Lapsiryhmä kuvaamassa - Kuvatun katsominen - Kamera, johto ja näyttölaite Lapsi studiossa Lapsi oppimisympäristöissä Medialeikin välineet Medialeikin reseptejä Lapsi ja kamera Medialeikki alkaa, kun aikuinen antaa lapselle kameran. Samalla lapsi saa ohjeet kuvaamiseen ja tutustuu medialeikin sääntöihin. Kameran saaminen käteen on lapselle tärkeä hetki. Lapsi ottaa itse kantaakseen vastuun ja saa samalla sen mukana tulevan arvostuksen. Tämän merkiksi kameran hihna pujotetaan lapsen ranteeseen > Medialeikki lapsiryhmässä (pdf tiedosto) kuva MR kuva RS

9 Medialeikin säännöt Lapsi ja kamera - Lapsi kuvaajana - Kuvaajan itsenäisyys - Lapsiryhmä kuvaamassa - Kuvatun katsominen - Kamera, johto ja näyttölaite Lapsi studiossa Lapsi oppimisympäristöissä Medialeikin välineet Medialeikin reseptejä Lapsi kuvaajana Kameran ja kuvaamisen oppimiseen lapsi tarvitsee aikuisen tukea. Ensimmäinen kuva voi olla ratkaiseva lapsen tulevalle kiinnostukselle. Siksi aikuinen neuvoo kirjaimellisesti kädestä pitäen, miten kuva todella syntyy. Kameralla katsoessaan lapsi etsii omaa tapaansa havaita, löytää ympäriltään uusia merkityksiä ja luo näin omaa mediatodellisuuttaan. Kuvaaminen paljastaa, miten erilaiselta maailma lapsen silmin näyttää, mihin lapsi kiinnittää huomiota, miten sen esittää. Kamera nostaa yksityiskohtia esiin taustasta, maisema elää lapsen katseessa ja samalla siihen tulee käsitteellistä syvyyttä. Lapsi löytää näkemästään uusia merkityksiä ja rakentaa näin maailmaa omakseen. kuva: Sointu Castren ja Kantvikin lapset kuva: Sointu Castren ja Kantvikin lapset kuva: Sointu Castren ja Kantvikin lapset kuva: Sointu Castren ja Kantvikin lapset

10 Kuvaajan itsenäisyys Medialeikin säännöt Lapsi ja kamera - Lapsi kuvaajana - Kuvaajan itsenäisyys - Lapsiryhmä kuvaamassa - Kuvatun katsominen - Kamera, johto ja näyttölaite Lapsi studiossa Lapsi oppimisympäristöissä Medialeikin välineet Medialeikin reseptejä Kuvaajan keskittymisrauha ja ilmaisun vapaus ovat tärkeitä. Muut ryhmän lapset odottavat omaa vuoroaan puuttumatta toistensa kuvaamiseen. Myös aikuinen noudattaa samaa sääntöä. Aikuisen tehtävä on avustaa puuttumatta sisältöön. Kuvaamisen taito on osa lapsen oman ilmaisun löytymistä. Jos kuva on epätarkka tai ei muuten vastaa aikuisen käsityksiä onnistuneesta kuvasta, on se sitäkin enemmän juuri lapsen kuva. Medialeikin idea on, että lapsi etsii omaa tapaansa havaita. Tarkoitus ei ole, että lapsi opettelee toistamaan jo valmiina olevia kuvaamisen malleja. kuva: Sointu Castren ja Kantvikin lapset

11 Lapsiryhmä kuvaamassa Medialeikin säännöt Lapsi ja kamera - Lapsi kuvaajana - Kuvaajan itsenäisyys - Lapsiryhmä kuvaamassa - Kuvatun katsominen - Kamera, johto ja näyttölaite Lapsi studiossa Lapsi oppimisympäristöissä Medialeikin välineet Medialeikin reseptejä Lapsiryhmän kuvausten ohjaaminen on medialeikkipedagogiikan perustaitoa. Aikuinen vastaa kuvaamisen ohjeista, kertoo otosten pituuden ja lukumäärän, kenties myös missä ja mitä kuvataan. Näin aikuinen rajaa kuvaamisen kehyksiä, mutta ei kerro sitä, millaisia kuvien pitäisi olla. Läsnäolollaan aikuinen kannattelee jokaisen lapsen itsenäisyyttä ja osaamista, on tukemassa ja rohkaisemassa. Ryhmällä puolestaan on medialeikissä erityinen merkitys. Se on tausta, jota vasten lasten kokemus- ja arvomaailma peilautuu, jossa lapset jakavat suhtautumisensa. Ryhmässä jokainen lapsi opettaa toiselle, opitaan sekä oppimalla että opettamalla, jakamalla, löytämällä yhteisiä omia kysymyksiä. Ryhmässä kaikki näkevät toisensa kuvaajan roolissa. Kukin kuvaaja luovuttaa kameran seuraavalle ja tarvittaessa kertaa sen käyttöohjeet. Näin jokainen lapsi saa vuorollaan kameran ja silloin hänelle kuuluu kuvaajan täydellinen rauha, vapaus kuvata omalla tavallaan. kuva MR

12 Kuvatun katsominen Medialeikin säännöt Lapsi ja kamera - Lapsi kuvaajana - Kuvaajan itsenäisyys - Lapsiryhmä kuvaamassa - Kuvatun katsominen - Kamera, johto ja näyttölaite Lapsi studiossa Lapsi oppimisympäristöissä Medialeikin välineet Medialeikin reseptejä Kuvattu tuotos katsotaan yhdessä koko ryhmän kanssa mahdollisimman pian kuvausten jälkeen. Tämä luo medialeikille ominaisen palautekehän, jossa lapsen hetki sitten itsenäisesti tekemät valinnat saavat jaettuina uuden yhteisen merkityksen. Jokainen näkee tuoreeltaan sen mitä on kuvannut, kuvattu kiinnittyy lähimuistissa olevaan kuvauskokemukseen ja saa taustakseen kaikkien muiden kuvat. Tämä välittömästi tapahtuva kuvatun äärelle palaaminen on olennainen osa medialeikin pedagogiikkaa. Samalla ryhmässä muodostuu yhteinen sosiaalinen kokemus, toinen toisensa työn arvostaminen. Yleensä lapset viihtyvät kuviensa äärellä. Sääntöjen mukaan lyhyinä otoksina tuotetusta materiaalista syntyy kestoltaan ja rytmiltään sopivan mittainen video tai diaesitys. Lapset myös mielellään näkevät omat kuvansa, jakavat niihin liittyviä tuntemuksia toisten kanssa. Yhdessä vertaillaan, innostutaan, yllätytään, ollaan uteliaita. kuva MR

13 Kamera, johto ja näyttölaite Medialeikin säännöt Lapsi ja kamera - Lapsi kuvaajana - Kuvaajan itsenäisyys - Lapsiryhmä kuvaamassa - Kuvatun katsominen - Kamera, johto ja näyttölaite Lapsi studiossa Lapsi oppimisympäristöissä Medialeikin välineet Medialeikin reseptejä Sääntö kuvatun katsomisesta tekee kamerasta, johdosta ja näyttölaitteesta medialeikille ominaisen ja erityisen välinekokonaisuuden. Opettajalla on näin käytössään mediataiteellinen tapahtuma, jota voi luovasti käyttää pedagogisena työvälineenä lähestulkoon millä elämän alueella hyvänsä. Kameran sisällön siirtäminen näyttölaitteelle voi olla kasvattajalle uusi käytäntö. Tätä varten tarvitaan johto kamerasta tietokoneen näytölle, dataprojektoriin tai yhtä hyvin vanhaan televisioon. Pienen ylimääräisen paneutumisen jälkeen toisto luo varmuuden. Työyhteisön yhteinen mediakulttuuri on syntynyt. kuvat RS

14 Medialeikin säännöt Lapsi ja kamera Lapsi studiossa - Medialeikkiä mediastudiossa - Animaatiot studiotuotantona - Väriavainnus Lapsi oppimisympäristöissä Medialeikin välineet Medialeikin reseptejä Lapsi studiossa Mediastudio tarkoittaa työtilaa, jossa mediaa käsitellään ja tuotetaan. Se syntyy välineistä, työtavoista sekä työn sisällöstä ja tavoitteista. Studiossa kuvaa ja ääntä tutkitaan ja muokataan tavalla, joka muuttaa koettua todellisuutta, paljastaa siitä jotain tai luo kokonaan uutta. > Medialeikki lapsiryhmässä (pdf tiedosto) kuva MR

15 Medialeikkiä mediastudiossa Medialeikin säännöt Lapsi ja kamera Lapsi studiossa - Medialeikkiä mediastudiossa - Animaatiot studiotuotantona - Väriavainnus Lapsi oppimisympäristöissä Medialeikin välineet Medialeikin reseptejä Studiotyöskentelyn periaatteet sisältyvät medialeikin sääntöihin. Kun lapsiryhmä katsoo kuvausten jälkeen ottamiaan kuvia, syntyy heidän yhteisestä jakamisesta medialeikkistudio. Kuvien katseleminen muuttuu kuvien muokkaamiseksi, uusien merkitysten löytämiseksi. Suhde todellisuuteen muuttuu vielä selvemmin, kun kamerasta ei tuodakaan näytölle valmista kuvaa. Leikki alkaa lasten liikkuessa kameran edessä niin, että he samaan aikaan näkevät itsensä näytöltä. Näin syntyy kameran ja lapsen yhteydestä uudenlainen mediatodellisuus. Kamerasta tulee itsen ja ympäristön sekä näiden välisen suhteen tutkimisen ja muokkaamisen väline. Studion olemus syvenee, kun lapset myös kuvaavat tapahtumia. Lapsi saa kokemuksen itse tuotetusta mediasta, median suunnittelusta, esteettisten valintojen tekemisestä. Käsitellessään mediaa lapsi suunnittelee ja toteuttaa, oppii median luovana ja muuntelevana tilana, johon omalla osallistumisellaan voi vaikuttaa. kuvat MR

16 Animaatiot studiotuotantona Medialeikin säännöt Lapsi ja kamera Lapsi studiossa - Medialeikkiä mediastudiossa - Animaatiot studiotuotantona - Väriavainnus Lapsi oppimisympäristöissä Medialeikin välineet Medialeikin reseptejä Animaatioita tehdessään lapsi saa kosketuksen siihen, miten media häntä lähestyy. Lapsille suunnatuissa animaatioissa niin mainoksissa kuin mainosten oheistuotteissa, erilaisissa animaatiosarjoissa, elokuvissa, sarjakuvalehdissä, peleissä varsinainen tavoite on myydä merkityksiä, joihin lapsille markkinoitavat tuotteet kiinnitetään. Tuottamalla itse animoituja todellisuuksia lapsi ottaa haltuunsa tuon vaikuttamisen mekanismin ja palauttaa itselleen avaimen omaan mielikuvitusmaailmaansa. Animaation perusidea on rakentaa todellisuus ohut siivu kerrallaan. Lavastetaan jokin tilanne, josta otetaan kuva, sitten tilannetta muutetaan, asetetaan kuvatut kohteet uuteen asentoon ja otetaan taas kuva. Kuvaamiseen tottuneilta lapsilta animaatio syntyy helposti. Otetaan valokuva tilanteesta, muutetaan sitä ja otetaan taas kuva. Kun tätä toistetaan, tallentuu kameraan tapahtumain kulku, joka muokataan elokuvaksi. Illuusio syntyy näistä peräkkäisistä kuvista, joita katsoessa muodostuu tapahtumisen hahmo. kuva RS

17 Väriavainnus studiotyöskentelyssä Medialeikin säännöt Lapsi ja kamera Lapsi studiossa - Medialeikkiä mediastudiossa - Animaatiot studiotuotantona - Väriavainnus Lapsi oppimisympäristöissä Medialeikin välineet Medialeikin reseptejä Väriavainnus- eli chroma key tekniikka laajentaa studiotyöskentelyn mahdollisuuksia. Kahdesta tai useammasta kamerasta, dataprojektorista, valkokankaasta, väritaustasta saa chroma key mikserillä studion, jossa useita kuvia yhdistämällä luodaan kokonaan uusia kokemustodellisuuksia. Avainvärin edessä leikkivän lapsen hahmo siirretään toisen kameran kuvaan suodattamalla kyseinen väri pois taustasta. Väriavainnus tekniikalla lapset pääsevät mihin tahansa kuvilla luotaviin todellisuuksiin. Lapsi voi kulkea nukketalossa, kohdata leluhahmoja. Voidaan liikkua erilaisissa maisemissa ja tiloissa. Lapset saavat käyttöönsä samat välineet, joilla maailman media, tv-ohjelmat ja elokuvat tuotetaan. Tämä on medialeikin idea, tuoda median tuottamisen välineet pedagogiseen käyttöön, palvelemaan lasta ja hänen oppimistaan tukevaa aikuista. Leikki on tässä avainkäsite. Kun tuotantotekniikkaa tuntematon aikuinen hämmentyy laitteiden, johtojen, kytkentöjen, säätöjen edessä, ei lapselle mikään tekniikka sellaisenaan ole ongelma. Lapsi oppii sen mistä kiinnostuu. Leikin asenteella mikä tahansa on opittavissa. kuvat MR

18 Lapsi medialeikin oppimisympäristöissä Medialeikin säännöt Lapsi ja kamera Lapsi studiossa Lapsi oppimisympäristöissä - Luonto oppimisympäristönä - Mediaprosessit - Oma elokuva - Tv -ohjelmia studiotuotantona Medialeikin välineet Medialeikin reseptejä Medialeikki muuttaa aina koko tapahtumisen tilaa. Kun lapsiryhmä kuvaa tai kun rakennetaan studiota, luodaan joka kerta uudistuvia oppimisympäristöjä. Näissä ympäristöissä lapset oppivat tavoitteellista ryhmätyötä, odottamaan vuoroa, tukemaan toisiaan, työskentelemään kuvausryhmän ja esityksen eri rooleissa, hahmottamaan tulokset ajankäytön suunnittelun ja yhteistyön seurauksina. Kokevat suunnitelmien muuntumisen todellisuudeksi. Keskustelu ja kompromissien teko, rakentava kriittisyys ja keskinäinen kannustaminen muuttuvat lasten hallitsemiksi työtavoiksi. > Medialeikki oppimisympäristöinä (pdf tiedosto) kuvat MR

19 Luonto oppimisympäristönä Medialeikin säännöt Lapsi ja kamera Lapsi studiossa Lapsi oppimisympäristöissä - Luonto oppimisympäristönä - Mediaprosessit - Oma elokuva - Tv -ohjelmia studiotuotantona Medialeikin välineet Medialeikin reseptejä Luonnon tarkkailussa kamera voi tuoda näkyviin paljon sellaista mikä muuten jää huomaamatta. Kamera on eri tavoin havaitsemista ja pysähtymistä asioiden äärelle. Ja miten monenlaisia mahdollisuuksia hidastukset, nopeutukset, suurennokset, zoomaukset, toistot tarjoavatkaan! Opettajalle mediataidot ovat didaktinen aarrearkku. Kun kamera on mukana retkillä, tulee ympäristön havainnointiin tutkivaa syvyyttä. Kuvallisena aineistona ympäristö kiinnittyy osaksi tietoista oppimisprosessia, kun siihen voidaan palata erilaisissa merkitysyhteyksissä. Kuvat mahdollistavat vuodenaikojen vertailun, luonnon ilmiöiden havainnoinnin, ihmisen ja ympäristön vuorovaikutuksen seuraamisen. kuvat: Kartanonrannan ja Kantvikin päiväkotien lapset

20 Mediaprosessit oppimisympäristöinä Medialeikin säännöt Lapsi ja kamera Lapsi studiossa Lapsi oppimisympäristöissä - Luonto oppimisympäristönä - Mediaprosessit - Oma elokuva - Tv -ohjelmia studiotuotantona Medialeikin välineet Medialeikin reseptejä Medialeikki käynnistää jatkuvia muuntelevia tapahtumasarjoja, joissa lapset leikkivät ja oppivat. Jokainen työskentely on kierros, jossa aina palataan sen äärelle, mitä on tehty. Yksittäisenä tapahtumana luodusta kehästä syntyy toistuvia jatkumoita, toisiinsa ketjuuntuvia oppimiskokemuksia. Median tuottaminen kiinnittyy aikaan prosesseina, joiden kulku kehittää laajempia merkityksiä ilman että niihin tietoisesti pyrittäisiin. kuvat RS

21 Oma elokuva käsikirjoituksesta esitykseksi Medialeikin säännöt Lapsi ja kamera Lapsi studiossa Lapsi oppimisympäristöissä - Luonto oppimisympäristönä - Mediaprosessit - Oma elokuva - Tv -ohjelmia studiotuotantona Medialeikin välineet Medialeikin reseptejä Elokuvan kuvakäsikirjoitus syntyy aikajanalle piirretyistä peräkkäisistä kuvista ja niihin liitetyistä tekstikommenteista. Kuvakäsikirjoitus lähestyy oppimistehtävää lasten näkökulmasta. Sen tekeminen on haaste, joka opettaa lasta suunnittelemaan ajallisesti etenevää prosessia. Käsikirjoituksen avulla voidaan paneutua vaiheeseen kerrallaan kadottamatta yhteyttä kokonaisuuteen. Olennaista on että lapset nimeävät, mitä kohtauksissa tapahtuu ja mistä niissä on kyse. Oman esityksen tarkastelu vahvistaa kerronnan taitoa, käsitteellistä ajattelua. Kohtauksia harjoitellaan ja tutkitaan osa kerrallaan. Tässäkin voi käyttää apuna kameraa ja näyttölaitetta. Nähdään saman tien, miltä esitetty näyttää mediana. Tarpeeton poistetaan, puuttuva lisätään. Yksittäisiä kohtauksia toistetaan ja muunnellaan, vuorosanoja ja koreografiaa hiotaan. Kun harjoitukset kuvataan videolle, saadaan välitöntä palautetta ja löydetään kehittämisalueita. kuvat RS

22 Televisio-ohjelmia studiotuotantona Medialeikin säännöt Lapsi ja kamera Lapsi studiossa Lapsi oppimisympäristöissä - Luonto oppimisympäristönä - Mediaprosessit - Oma elokuva - Tv -ohjelmia studiotuotantona Medialeikin välineet Medialeikin reseptejä Lapsiryhmä, joka on jo tottunut kuvaamiseen ja tuntee medialeikin säännöt, voi tuottaa esityksiä chroma key studiossa. Tällöin jaettavia tehtäviäkin on lisää: pääohjaaja, joka seuraa koko prosessin etenemistä, apuohjaajat kummallekin kameralle, keskusyksikköä käyttävä miksaaja, äänitarkkailija, kuvaajat kolmelle kameralle, esiintyjät kullekin kameralle. Kartanonrannan päiväkodin esikoululaiset tuottivat keväällä 2010 Päivi Palmun ja Markus Renvallin ohjauksessa tv ohjelmien sarjan luoden medialeikissä omaa kokeellisen elokuvan estetiikkaansa. > www. m2hz.net/ohjelmat/medialeikki kuvat MR

23 Medialeikin säännöt Lapsi ja kamera Lapsi studiossa Lapsi oppimisympäristöissä Medialeikin välineet - Perusvälineet - Täydentävät välineet - Studiotila - Yhteiset välineet Medialeikin reseptejä Medialeikin välineet Medialeikissä ei periaatteessa tarvittaisi erikseen medialeikkivälineitä. Yleiset audiovisuaaliset tieto- ja viestintätekniset laitteet riittävät myös medialeikkiin jos ne hankitaan lasten tarpeet ja mediakasvatuksen pedagogiset merkitykset huomioon ottaen. Laitteistosta muodostuu kokonaisuus, jossa välineitä tarvitaan media-aineiston TUOTTAMISEEN, JAETTUUN TARKASTELUUN sekä MUOKKAAMISEEN Näistä toisiaan täydentävistä välineistä syntyy prosesseja, jotka palvelevat kaikkea kasvatusta ja opetusta. kuva: Sointu Castren ja Kantvikin lapset

24 Perusvälineet Medialeikin säännöt Lapsi ja kamera Lapsi studiossa Lapsi oppimisympäristöissä Medialeikin välineet - Perusvälineet - Täydentävät välineet - Studiotila - Yhteiset välineet Medialeikin reseptejä Medialeikki käynnistyy, kun lapsiryhmällä on käytössään: Digivalokuvauskameroita, joilla voi kuvata myös videoita. Suurnopeuskuvaus olisi suotava ominaisuus. Pienryhmää kohti riittää yksi kamera ja useamman ryhmänkin kesken voi kameroita käyttää vuorotellen. Muistikortteja (vähintään 2-4 GB). Kamerakohtaisen muistikortin koko on ratkaiseva käyttöä helpottava seikka kortti ei täyty kesken kuvausretken. Tämän lisäksi olisi hyvä, jos jokaisella mediakasvattajalla olisi oma henkilökohtainen muistikortti (muistitikku). Näyttölaite voi olla tietokoneen näyttö, yhtä hyvin myös vanha tv. Tärkeätä on, että näyttöjä on riittävästi ja siten sijoitettuna, että lapsiryhmä pääsee katsomaan kuviaan ilman ylimääräisiä järjestelyitä. Ilman tätä mahdollisuutta medialeikin pedagogiikalta puuttuvat olennaiset edellytykset. kuva RS

25 Täydentävät välineet Medialeikin säännöt Lapsi ja kamera Lapsi studiossa Lapsi oppimisympäristöissä Medialeikin välineet - Perusvälineet - Täydentävät välineet - Studiotila - Yhteiset välineet Medialeikin reseptejä Tarpeelliset täydentävät välineet vahvistavat pedagogisia prosesseja. Nämä ovat talon tai pedagogisen yhteisön yhteisessä käytössä: Ulkoinen kiintolevy (1 TB = 1000 GB). Yksi taloa kohti. Editointitietokone ja ohjelma. Yksi taloa kohti. - Hallintokäyttöön tarkoitettujen tietokoneiden ominaisuudet eivät riitä median käsittelyyn eikä niihin saa asennetuksi editointiohjelmia. Yksinkertaisinta olisi, että kunta toimittaisi kuhunkin taloon ainakin yhden mediakelpoisen tietokoneen. Sen ominaisuuksia ovat mm. tehokas prosessori, hyvä näytönohjain, asianomaiset av liitännät ja muistikorttipaikat sekä mieluiten valmiiksi asennettuna editointi- ja kuvankäsittelyohjelmat. Tätä konetta voi tietenkin käyttää myös hallinnon tehtävissä, joten kyse ei ole ylimääräisestä investoinnista. Äänityslaite. Tallentaa digitaalisesti muistikortille ja toimii myös mikrofonina. Dataprojektori (+ kangas) Kamera vaativampaan kuvaukseen. Perusdigikameralla jo zoomaus ja kuvakulmien etsiminen asettavat rajoituksensa. Videokuvaukseen tarkoitetussa kamerassa tulee olla vähintään mikrofoniliitäntä, mielellään suurnopeuskuvaus etenkin jos se puuttuu peruskameroista, hyvä zoomi, ehkä erilaisia objektiiveja ja kenties jotain muuta tarpeista lähtevää kuten ohjattavuus kaukosäätimellä, ajastin, liitäntämahdollisuudet muiden laitteiden kanssa. Kun uusimmat kamerat tallentavat muistikortille ja kuvaavat sekä still- että videokuvaa, ei kameraa tarvitse ajatella niinkään valokuvauksen tai videoinnin näkökulmasta, vaan arvioida ylipäätään, millaisia ominaisuuksia kaivataan. Hyvä kuvan laatu ei sekään ole enää hinnasta kiinni. Erilaisia lisälaitteita: kuvat MR Kameran jalka, sekä pieni että iso. Valoja - erityisesti säädettäviä värivaloja.

26 Studiotila Medialeikin säännöt Lapsi ja kamera Lapsi studiossa Lapsi oppimisympäristöissä Medialeikin välineet - Perusvälineet - Täydentävät välineet - Studiotila - Yhteiset välineet Medialeikin reseptejä Studiotila on osa yleispedagogista suunnittelua: mediatuotannon menetelmät palvelevat kaikkea oppimista ja soveltuvat minkä tahansa aihealueen tutkimiseen. Tässäkään suhteessa medialeikki tai mediakasvatus yleisesti ei merkitse ylimääräistä kustannusta kunhan perussuunnittelussa ymmärretään pedagogiikan tarpeet. Kiinteä studio, jonne lapset tulevat aika ajoin leikkimään, on osa nykyaikaisen päiväkodin ja koulun vakiosisustusta. Tilassa on vihreäksi maalattu seinä, valmiiksi mietityt koneiden paikat ja mielellään laitteet myös säilytettäisiin tuossa tilassa lukuun ottamatta ryhmäkohtaisia välineitä ja monen talon kanssa yhteisiä laitteita kuten chroma key mikseri ja vastaavat. Valaistus ja äänitys on mietitty. Samoin saatavilla on materiaalia ja välineitä lavasteiden rakentamiseen: rimoja, jätepahvia, kuumaliimaa, mattoveitsiä, nitoja, akkuporakone, ruuveja, kyniä, maaleja, ompelukone, kankaita, papereita, muovailuvahaa Tällöin kynnys hyödyntää mediatuotannon pedagogisia mahdollisuuksia madaltuu olennaisesti. Lapset myös tottuvat siihen oman ilmaisunsa välineenä. kuvat MR

27 Yhteiset välineet Medialeikin säännöt Lapsi ja kamera Lapsi studiossa Lapsi oppimisympäristöissä Medialeikin välineet - Perusvälineet - Täydentävät välineet - Studiotila - Yhteiset välineet Medialeikin reseptejä Alueellisesti yhteisessä käytössä olevia välineitä: Väriavainnus- eli chroma key tekniikan soveltamiseen tarvittava välineistö. Kamera monipuolisilla ominaisuuksilla. Kalliimman hintaluokan kamera jota ei tarvita päivittäiskäytössä, voi olla useamman talon kanssa yhteinen. kuvat RS

28 Medialeikin säännöt Lapsi ja kamera Lapsi studiossa Lapsi oppimisympäristöissä Medialeikin välineet Medialeikin reseptejä - Mummokuvia Medialeikin reseptejä Medialeikin reseptit perustuvat menetelmän kehittäjän Markus Renvallin ideoihin. Niitä on hiottu soveltavassa työssä lasten kanssa. Kasvattajat ja opettajat ovat luoneet tällä tavalla medialeikistä lähes rajattomasti muunneltavissa olevan pedagogisen menetelmän. Tämä työ on jo nyt luonut mediaosaamisesta hiljaisena tietämyksenä leviävän uudenlaisen mediakulttuurin. Reseptin idea on jakaa kokemuksia ja toimivia käytäntöjä kasvattajien kesken ja siten innostaa tekemään omia löytöretkiä median tuottamisen tarjoamiin pedagogisiin mahdollisuuksiin. Näin reseptit toimivat myös perehdyttämisenä. Erityisesti medialeikin alkuvaiheessa reseptejä voi käyttää eräänlaisena karttana. Seuraava esimerkkiresepti on ote painetusta luonnoskokoelmasta. > Reseptikirjan teksti (pdf tiedosto) kuva: Sointu Castren ja Kantvikin lapset

29 MUMMOKUVIA Medialeikin säännöt Lapsi ja kamera Lapsi studiossa Lapsi oppimisympäristöissä Medialeikin välineet Medialeikin reseptejä - Mummokuvia kuvat: Upinniemen päiväkodin lapset Lapset kuvaavat isovanhempiaan näiden vierailupäivänä. Lapset voivat tehdä keskenään yhteistoimintaa siten, että kaverit ottavat kuvia toisistaan yhdessä tämän isovanhempien kanssa. Käytetään digikameraa. Kuvauspaikan valinnassa otetaan huomioon tausta ja valaistus, tarvittaessa käytetään lisävaloa. Kuvauspaikkaan lavastetaan haluttu tunnelma ja merkitystila. Myös isovanhempia voi pukea ja stailata. Lapsi ottaa 5 kuvaa, joista valitsee yhden mieleisensä. Kuva tulostetaan tai teetetään. Kuvat asetetaan ensin esille päiväkodissa yhteisnäyttelynä. Sitten kukin lapsi postittaa kuvan isovanhemmilleen. Tehtävässä luodaan digitaalista mediaa, joka yhdistää isovanhempia ja lastenlapsia. Tuodaan yhteistoiminnallisuuden ja kasvatuskumppanuuden käytännöt osaksi laajempaa tietokonepohjaista yhteisömediaa. Kuvaajana lapsella on merkityksellinen rooli omassa perheessään mediaosaajana. Lapsi kohtaa isovanhempansa asiantuntijana saaden todennäköisesti vastaanottaa siihen liittyvän lämpimän arvostuksen. Isovanhempiensa katseessa lapsi kasvaa ja tunnistaa tuon kasvun itsekin.

30 Sääntöjen merkityksiä Prosessityöskentelyn periaate Lapsilähtöisyyden periaate Lasten oma estetiikka Oma media yhteisenä tilana Lähimedia malli Medialeikki sosiaalisena taiteena Medialeikin sääntöihin kannattaa pysähtyä, ne ovat yksinkertaiset ja niistä kasvaa kehä kehältä medialeikin monikerroksinen maailma. Säännöt ohjaavat medialeikin eri vaiheita, kehystävät lasten mediaoppimista. Medialeikin lähimedia syntyy näiden sääntöjen ohjaamana. Sääntöjen merkityksen hahmottaminen ja niiden tunnollinen noudattaminen voi kuitenkin olla aluksi haasteelliselta. Kuvaamisen rajoitteet tuntuvat keinotekoisilta ja toisinaan myös mahdottomilta hyväksyä, jos lapsen taidot eivät riitä kameran hallintaan. Miten voi tukea lasta, jos kuvaajan riippumattomuus estää aikuista osallistumasta kuvaamiseen? kuva: Sointu Castren ja Kantvikin lapset

31 Sääntöjen merkityksiä Prosessityöskentelyn periaate Lapsilähtöisyyden periaate Lasten oma estetiikka Oma media yhteisenä tilana Lähimedia malli Medialeikki sosiaalisena taiteena Sääntöjen merkityksiä Sääntöjen tarkoitus on suojella lapsen omaa ilmaisua. Otosten lukumäärä ja pituus antavat lapselle itsenäisyyden, johon ei aikuinen eikä muut ryhmästä voi puuttua. Lapsi voi rauhassa keskittyä omaan tekemiseen tietäen omat oikeutensa: sääntöjen rajojen sisällä ei kenenkään tule puuttua hänen tekemiin ratkaisuihin. Medialeikissä kurinalaisuus syntyy yhteisistä ehdoista jotka ovat kaikille samat. Kuvaustapahtuma on olemukseltaan tasavertainen, kun jokaisella on vuorollaan yhtäläiset oikeudet eikä kenenkään tuotos ole sen tärkeämpi kuin jonkun toisen. Samalla kun lapsi laskiessaan otoksen kestoa tunnistaa oman itsenäisyytensä, hän myös tunnustaa sen rajat: Kaikille numerot ovat samat ja niiden luetteleminen tekee kuvaamisesta yhdenvertaisen, sijoittaa kuvaustapahtuman ryhmän yhteiseen kehykseen. Sääntöjen yksinkertaisuudessa piilee sosiaalisen dynamiikan monimuotoisuutta säätelevää viisautta. Niissä yhdistyvät yksilön ja ryhmän tarpeet, kun ne tarkkaan määrittelevät minän ja toisen välisen suhteen tavalla, joka kunnioittaa jokaista, kaikkia eikä ketään sen enempää kuin toistakaan. Ryhmän tasavertaisuus syntyy siitä, miten jokaisella on täsmälleen samat kuvausvaltuudet, joiden arviointi on yksiselitteistä eikä perustu edes aikuisen tulkintaan, vaan johonkin kaikkien yläpuolella olevaan: leikin sääntöihin. Sääntöihin liittyvät otosten määrän ja pituuden rajoitukset pohjustavat myös yhteisen jakamisen tapahtumaa. Kun yhteinen tuotos on sen pituinen, ettei sen äärellä ehdi kyllästyä, säilyy lasten mielenkiinto toistensa kuviin. Ilman tätä kiinnostusta medialeikin ydin jäisi keskeneräiseksi. kuva: Sointu Castren ja Kantvikin lapset

32 Prosessityöskentelyn periaate Sääntöjen merkityksiä Prosessityöskentelyn periaate Lapsilähtöisyyden periaate Lasten oma estetiikka Oma media yhteisenä tilana Lähimedia malli Medialeikki sosiaalisena taiteena Medialeikin ideana on tehdä jokaisessa työskentelyssä kierros, jossa aina palataan sen äärelle mitä on tehty. Otetaan kuvia ja katsotaan mitä on otettu. Tallennetaan ja muokataan. Suunnitellaan kuvattava tapahtuma, tehdään esitys ja katsotaan miltä se näyttää. Prosesseja tuottamalla medialeikki luo oppimisympäristöjä. Monivaiheinen kuvaustapahtuma auttaa lasta hahmottamaan prosessien etenemisen alusta loppuun, keskittymään asiaan kerrallaan kokonaisuutta unohtamatta. Kuvakäsikirjoitus ja aikajännetyöskentely ohjaavat hankkeen aikatauluttamiseen. Lapset oppivat tavoitteellista suunnittelua, toteutumisen seurantaa ja arviointia, harjoittelua ja tavoitteiden tarkentamista, tarvittaessa uudelleenarvioimista. Opitaan löytämään kysymyksiä ja etsimään niihin vastauksia. Tehdään kokeiluja, toistetaan, harjoitellaan. Käsitteellisen hahmottamisen kyky vahvistuu. kuvat RS

33 Lapsilähtöisyyden periaate Sääntöjen merkityksiä Prosessityöskentelyn periaate Lapsilähtöisyyden periaate Lasten oma estetiikka Oma media yhteisenä tilana Lähimedia malli Medialeikki sosiaalisena taiteena Medialeikkiin tarvitaan lapsilähtöistä toimintakulttuuria ja toisaalta se myös tuottaa sitä. Medialeikki käynnistyy kun lapsen käteen annetaan kamera ja äänityslaitteet, vapaus leikkiä medialla. Lapsi katsoo kameran kautta maailmaa ja kuvaa. Lapsen kuvat kertovat, miten lapsi tarkastelee ympäristöään, tekevät hänet näkyväksi. Säännöt osoittavat aikuiselle roolin lapsilähtöisyyden kannattelussa. Aikuinen antaa kuvaamisen kehykset: rajaa kuvatun määrää, valitsee usein kuvauspaikan, tarvittaessa myös aiheen. Kuvaamisen jälkeen aikuinen etsii johdon kamerasta näyttölaitteeseen ja katsoo kuvatun yhdessä lasten kanssa. Säännöt muistuttavat tavasta, jolla aikuisen tulisi suhtautua tuotettuun aineistoon: olemaan arvottamatta lapsen tekemiä valintoja. Lapsilähtöinen kasvatus ja opetus tunnustaa lapsen ilmaisun ja tekemisen sellaisenaan lapsen oman olemisen ja oppimisen lähtökohdaksi. Tämä lapsen ilmaisun vapaus syntyy aikuisessa, suhteessa aikuiseen ja aikuisen jatkuvalla avustuksella. Lapsilähtöisyys on lapsen kuulemista ja aikuisen läsnäoloa, aikuisen kannattelemaa lapsena olemista ja oppimista. > Lapsilähtöisyys (pdf tiedosto) kuva MR

34 Lapsen oma estetiikka Sääntöjen merkityksiä Prosessityöskentelyn periaate Lapsilähtöisyyden periaate Lasten oma estetiikka Oma media yhteisenä tilana Lähimedia malli Medialeikki sosiaalisena taiteena Medialeikki on mediakasvatuksen muotona erityinen. Vallitsevan mediakulttuurin tutkimisen sijaan sen johtoajatuksena on esteettisen tunnistaminen ei kuitenkaan ympäröivän median vaan lapsen oman esteettisen ajattelun näkyväksi tekeminen. Lapsilähtöisyys luo tilaa lasten omalle ilmaisulle. Kun aikuinen rajaa kehykset, mutta ei puutu sisällöntuotantoon, niin lapsi etsii ja luo kuvatessaan omaa estetiikkaa, havaitsemisen tapaansa. Aikuista ohjaavat valmiit esteettiset arvot, joita hän esimerkillään tarjoaa lapselle. Medialeikissä ei sen sijaan kerrota sitä, mikä on oikea tapa kuvata ja millainen lopputuloksen tulee olla. Kameran kautta lapselle syntyy uusi näkemisen kokemus. Kuvaaminen on ympäristön tutkimisen lisäksi oman havaitsemisen löytämistä. Esteettisen taju Estetiikka tarkoittaa tässä havaitsemisen tapaa ja ohjetta. Media muokkaa käsitystämme maailmasta muokkaamalla esteettisiä arvojamme. Esteettisen taju on kulttuurin muodostumisen ydintä ja siksi myös kulttuurin oppimisen avain. Havaitsemista ohjaavien esteettisten mallien muodostuminen alkaa jo varhain, lapsi omaksuu kulttuurissa vallitsevan estetiikan sitä mukaa kun kasvaa sen piiriin. Siksi oman estetiikan etsiminen pitää myös aloittaa varhain, alusta asti. Lapsen oma näkemys on kriittisen mediasuhteen perusta. kuvat: Kartanonrannan päiväkodin lapset

35 Oma media yhteisenä sosiaalisena tilana Sääntöjen merkityksiä Prosessityöskentelyn periaate Lapsilähtöisyyden periaate Lasten oma estetiikka Oma media yhteisenä tilana Lähimedia malli Medialeikki sosiaalisena taiteena Oma media syntyy omasta tekemisestä, lasten itse tuottamasta aineistosta ja sen yhdessä kokemisesta. Lasten kuvat ja ääni, niiden esillepano eri muodoissaan ovat tuon median näkyviä lopputuotteita. kuva MR Omassa mediassa lapsi tutkii itseään ja ympäristöään, omaa suhdettaan maailmaan. Oma media on lasten itse löytämiä kysymyksiä ja yhdessä kehittämiä merkityksiä. Oma media tarkoittaa lasten tuottamaa todellisuuskuvaa, tulkintaa siitä, mitä aikuisten media heille esittää. Lapset jakavat keskenään todellisuuskäsityksiään, vertaavat niitä toisiinsa, sopivat yhdessä millainen maailma on. Aikuinen ei olekaan se auktoriteetti, joka viime kädessä kertoo miltä maailman tulee näyttää. Todellisuutta voi myös muuttaa, koska se muuttuu muuttamalla tapoja havainnoida sitä. Lasten oma media on lasten oman todellisuuden luomista.

36 Lähimedia -malli Sääntöjen merkityksiä Prosessityöskentelyn periaate Lapsilähtöisyyden periaate Lasten oma estetiikka Oma media yhteisenä tilana Lähimedia malli Medialeikki sosiaalisena taiteena Kuvien yhteisessä katsomisessa ja jakamisessa erilaiset näkemisen tavat kunnioittavat toisiaan. Nähdessään toistensa esteettiset ratkaisut lapset omaksuvat mediailmaisun havaitsemisen mahdollisuuksina sen sijaan että lukitsisivat ne valmiisiin tulkintoihin. Näin kuvatun katsominen on uusi luova tapahtuma, lapsen oman esteettisen ajattelun ja mediakriittisyyden sosiaalinen syntyhetki. Tätä tapahtumaa Markus Renvall kuvaa käsitteellä lähimedia. Lähimedia -malli viittaa tiloihin ja tilanteisiin, joissa ihmiset tulevat havaituksi omana itsenään, kohtaavat toisensa kasvokkain ja kokevat olemassaolonsa mielekkyyden toistensa läsnäolossa. Näin lähimedia tarkoittaa käytännössä niitä merkityksellisiä sosiaalisia tiloja, joissa ihminen tulee olemassa olevaksi yhteydessä toiseen ihmiseen. Medialeikki perustuu tähän lähimedia malliin, siihen miten media muokkaa yhdessä olemisen sisältöjä ja miten mediaa muokkaamalla luodaan yhdessäololle uutta sisältöä. Medialeikki on lähimedia, jossa lapsi tulee näkyväksi omassa ilmaisussaan, omassa tavassa havaita ja sen jakamisessa toisten kanssa, tasavertaisena ryhmän jäsenenä sekä itse nähtynä että omalla katseellaan toisille olemassaolon antavana. Oman itsen näkeminen yhdessä toisten kanssa antaa lapselle kokemuksen oman olemassaolon merkityksellisyydestä samalla kun se opettaa ottamaan huomioon toiset ja tunnistamaan jokaisessa ihmisessä olevan yhteisen ainutkertaisuuden. Olemme kaikki olemassa toisissamme. Medialeikki vahvistaa päiväkotia ja lapsiryhmää, koulua ja luokkaa turvallisina lähimedioina. kuvat MR

37 Medialeikki sosiaalisena taiteena Sääntöjen merkityksiä Prosessityöskentelyn periaate Lapsilähtöisyyden periaate Lasten oma estetiikka Oma media yhteisenä tilana Lähimedia malli Medialeikki sosiaalisena taiteena - Mediataide pedagogiikassa - Värivalotalo - Pahvitalot mediataiteena Medialeikissä mediakasvatuksen haasteisiin on etsitty ratkaisuja mediataiteesta. Mediakasvatus toteutuu sosiaalisena taiteena, jossa lasten omat henkilökohtaiset kuvat yhdistyvät niiden jaetussa katsomisessa muodostuvaan yhteisen kuvavirran estetiikkaan. Luodessaan omaa kokeellista estetiikkaa lapset hahmottavat taideprosessien kautta ympäristön rakenteita. Medialeikki on soveltavaa yhteisötaidetta pedagogiikan palveluksessa. Se tuottaa taiteen työtavoista kasvatuksen ja opetuksen menetelmiä. Taiteesta mallinnetut lähestymistavat avaavat pedagogiikan ammatillisuuteen uuden esteettisen näkökulman tarkastella lapsen tapaa havainnoida ympäristöään. Samalla medialeikki muuntaa pedagogiset prosessit taiteen tapahtumiseksi ja tekee oppimistehtävistä taidehankkeita. > Medialeikki mediataiteena (pdf tiedosto)

38 Mediataide pedagogiikassa Sääntöjen merkityksiä Prosessityöskentelyn periaate Lapsilähtöisyyden periaate Lasten oma estetiikka Oma media yhteisenä tilana Lähimedia malli Medialeikki sosiaalisena taiteena - Mediataide pedagogiikassa - Värivalotalo - Pahvitalot mediataiteena Lasten kuvat ja videot ovat taideteoksia. Niiden yhteinen tuottaminen ja katsominen, niiden esillepanon tapa tekevät medialeikistä sosiaalisen taiteen tapahtumista. Esitetty aineisto ohjaa luovaan katsomiseen, josta kuvien sisältö oikeastaan vasta syntyy. Taidetta medialeikissä on asettuminen avoimeen havaitsemisen tilaan. Tehtävät eivät suuntaudu kohti valmiina annettua tulosta. Jokaisen tapahtuman päätöksenä odottaa yllätys, jonka luomisessa lapsella itsellä on ratkaiseva osuus. Taiteessa kyse ei ole yhden oikean vastauksen löytämisestä, vaan käänteisesti yhdestä kysymyksestä löytyvien lukemattomien vastausten joukosta itselle oman etsimisestä. Taiteen kosketuksessa mikä tahansa tulee merkitseväksi. Taiteessa syntyy viime kädessä vain erilaisia töitä, ei oikeita tai vääriä, hyviä tai huonoja. Taiteen tehtävä on palvella ihmistä elämänkokemusten jakamisessa, kuvaamisessa, maailmaan sijoittumisessa. kuvat MR

39 Värivalotalo Sääntöjen merkityksiä Prosessityöskentelyn periaate Lapsilähtöisyyden periaate Lasten oma estetiikka Oma media yhteisenä tilana Lähimedia malli Medialeikki sosiaalisena taiteena - Mediataide pedagogiikassa - Värivalotalo - Pahvitalot mediataiteena Yksi esimerkki soveltavasta mediataiteesta on Markus Renvallin kuvaustehtäväksi kehittämä värivalotalo. Se on paperi- tai pahvitalo, jonka molemmissa päissä on ikkunat, ikkunoiden ulkopuolella lamput, joiden valon väriä voi säätää. Lapsi asettaa lelun taloon, säätää valot mieleisekseen ja ottaa sovitun määrän valokuvia. kuvat MR

40 Pahvitalot taiteellisena innovaationa Sääntöjen merkityksiä Prosessityöskentelyn periaate Lapsilähtöisyyden periaate Lasten oma estetiikka Oma media yhteisenä tilana Lähimedia malli Medialeikki sosiaalisena taiteena - Mediataide pedagogiikassa - Värivalotalo - Pahvitalot mediataiteena kuvat MR Lapsi piirtää viivan paperille. Viivaa pitkin liimataan paperi tai pahvi pystyyn. Näin viivan ilmaisema muoto nousee esiin ja luo tilan. Teos tekee näkyväksi kolmiulotteisen muodon. Samalla viivateos on pohjapiirroksen malli. Viivan mukaan rakennetaan talo jätepahvista. Aikuinen leikkaa mattopuukolla seinät, jotka kiinnitetään piirroksen osoittamiin kohtiin kuumaliimalla. Viivan ei silti tarvitse jäljitellä tavanomaisen talon pohjakuvaa, vaan päinvastoin syntyy satunnaisesta ja mielivaltaisesta viivasta mielikuvituksellista arkkitehtuuria, joka poikkeaa totutusta estetiikasta. Pahvitalomallilla lapset voivat toteuttaa mitä tahansa todellista arkkitehtuuria, luonnon muotoja tai mielikuvituksessaan luoda aivan uusia. Näin heillä on väline tutkia kriittisesti ympäristön rakenteita, suhteita ja ulottuvuuksia. kuvat RS

41 Kantvikin päiväkoti [medialeikkipäiväkoteja ja -kouluja] Medialeikin tavoite on muuttaa kasvatusyhteisöt median passiivisista kuluttajista aktiivisiksi oman median tuottajiksi. Tähän kasvattajilla ja opettajilla on omassa pedagogisessa perusosaamisessaan hyvät valmiudet niin medialeikin ohjausmallien omaksumiseen kuin uusien mediavälineiden käyttöön ottoon. Nämä haasteet ratkeavat arkisen suunnittelun tutuilla keinoilla, tuottavat kuitenkin aivan uudenlaista suhtautumista mediaan ja muuttavat siten kasvatuskulttuuria kokonaisuudessaan. Näin medialeikissä - audiovisuaalisen, viestintä- ja informaatiotekniikan hallinta ja käyttö lisääntyy - pedagogiikan sisällöissä korostuvat lapsilähtöiset lähestymistavat - yhteinen suunnittelu, laitteiden käytön opettelu ja järjestäminen, kokemusten ja tiedon virtaamisen aktivoituminen lisää ammatillista yhteistoiminnallisuutta - uudenlainen esteettinen ajattelu, mediataiteen vaikutus, media-alan seuraaminen syventää mediaymmärrystä ja vahvistaa kriittistä mediatietoutta Kun nämä muutokset viedään toiminnan suunnittelun osaksi, medialeikki muuttuu yleispedagogiseksi välineeksi, jota voidaan soveltaa millä tahansa kasvatuksen ja opetuksen alueella. > Pedagogisista merkityksistä (pdf tiedosto) kuva RS

42 Kantvikin päiväkoti Kantvikin päiväkoti - Kantvik lasten kuvaamana [medialeikkipäiväkoteja ja -kouluja] Medialeikki käynnistyi Kantvikin päiväkodissa, joka näin luonnostaan on toiminut medialeikin ensimmäisenä osaamiskeskuksena. Vuosien varrella Kantvikissa on luotu lukuisia kauniita mediapedagogisia sovelluksia, joissa medialeikin merkitys sekä mediakasvatuksena että yleispedagogisena menetelmänä tulee näkyväksi. kuvat: Sointu Castren ja Kantvikin lapset kuva: Sointu Castren ja Kantvikin lapset

43 Kantvik asuinympäristönä lasten kuvaamana Kantvikin päiväkoti - Kantvik lasten kuvaamana [medialeikkipäiväkoteja ja -kouluja] Medialeikkipedagogiikan kehittäjänä Sointu Castren toteutti Kantvikin päiväkodissa toimintavuonna kuvaushankkeen, jossa lasten kanssa tarkasteltiin Kantvikia asuinympäristönä. Koko vuoden mittaisena teematyöskentelynä lapset tutkivat valokuvaamalla asuinympäristönsä yhdyskuntarakenteen toimivuutta asukkaan näkökulmasta. Kuvaamalla lapset hahmottivat kokemuksellisesti ja visuaalisesti mitä kaikkea heidän elinympäristössään on, millaisia palveluita, mitä toimintamahdollisuuksia. Tietoisuus siitä, millaiset seikat ovat toimivan ja viihtyisän yhdyskuntarakenteen kannalta olennaisia, muuttuu jäsentyneeksi kokonaishahmoksi, merkityskehyksiksi ja -perustaksi. Lapsen tajuntaan muodostuu lapsen omaan käsitejärjestelmään kiinnittyvä kokemus yhteiskunnan palveluverkostosta. kuvat: Sointu Castren ja Kantvikin lapset Seuraava on Sointu Castrenin selostusta kuvaushankkeen periaatteista ja toteutuksesta. Kuvat ovat kaikki lasten ottamia. MEDIALEIKKI LAPSILÄHTÖISENÄ MEDIAKASVATUKSENA Tehtävän anto Medialeikin sääntöjen mukaan ohjaava aikuinen antaa kuvaamisen kehykset ja lapsi päättää sisällöstä. Kehystarinaksi lapset saivat kuvitella Martta tädin, joka ei ole koskaan käynyt Kantvikissa ja haluaisi tietää, millaista siellä on asua. Lasten tehtävänä oli kuvata Kantvikin palvelutarjontaa ja Kantvikia asuinympäristönä sekä tehdä kuvista esittelykansio. Näin aikuinen esitti perustarinan, valitsi kuvauspaikkoja, teki tarkentavia kysymyksiä, ohjasi lapsia etsimään tiettyjä asioita kuten löytämään palvelut, tunnistamaan logistiikan. Joka kerralla paikan ja kysymysten valinnalla kehyksiä tarkennettiin tilanteen mukaan. Ennen kuvausretkelle lähtöä lasten kanssa keskusteltiin

44 aiheesta ja lapset suuntautuivat annettuun tehtävään. Lapset puolestaan kuvasivat itse haluamillaan tavoilla ja valitsemistaan suunnista tutkittavaa kohdetta. Lapsilähtöisyys syntyy tavasta, jolla lapset itse tuottivat sisällön kuviinsa ja loivat niiden estetiikan. Lasten kuvat itsessään osoittavat, miten hyvin tässä on onnistuttu. - Ohjeistuksen ymmärtämisen lapset osoittivat, kun selostivat Martta tädin auttamistehtäväänsä toiselle aikuiselle. Lapsilähtöinen dialogi Aikuisella on pedagoginen tarkoitus, johon kutsuu lasta. Lapselle avautuu aikuisen kutsusta uusia kysymisen maisemia. Lapsen mieli on avoin etsimään, kiinnittämään mielen karttaan löytämiään merkityksiä. Aikuisen rinnalla lapsi keskustelee omin sanoin ja muuntaa omaan todellisuuteensa myös sen, mitä aikuinen osoittaa. Kantvikissa on taloja asua, kauppa, koulu, päiväkoti. Tehtaat tuottavat tarvikkeita ja työpaikkoja. Betoniauto ajaa ohi, koska täällä rakennetaan lisää taloja. Linja-auto kulkee, siis julkinen liikenne toimii. Rekka tuo kauppaan tavaraa, samoin päiväkotiin. Kaupasta myös Galina hakee päiväkotiin erityistuotteita. Kuvausretkellä lapset kohtaavat Galinan, joka päiväkodissa huolehtii siitä, että kaikilla on hyvää ruokaa ja hyvä olla. Posti kuljettaa kirjeet. Käytännössä kaikki nämä havainnot syntyivät lasten oman kuvaamisen kautta. Medialeikissä lapsi päättää, mihin kameran kohdistaa. kuvat: Sointu Castren ja Kantvikin lapset Lapsilähtöinen keskustelu voi silti olla aikuisen aloittamaa. Aikuinen voi osoittaa ympäristöstä asioita, joita on etsitty. Lapsi joka tapauksessa näkee ne omalla tavallaan. Medialeikin idea on antaa lapselle välineet tuon näkemisensä näkyväksi tekemiseen. MEDIALEIKKI PEDAGOGIIKAN AMMATILLISUUTENA Lasten medialeikkitaidot Kiinnostava havainto oli, miten luontevasti lapset osaavat kuvata ja miten hyvin he ovat omaksuneet medialeikin säännöt. Esimerkiksi käden pujottaminen kameran hihnaan on kaikille tuttu automaattinen rituaali. Lapset luottavat omaan kuvaamiseensa samalla kun luottamus ohjaa lapsen ja aikuisen välistä yhteistyötä. Kuitenkaan kaikki tehtävässä mukana olleet eivät olleet osallistuneet aikaisemmin medialeikkiin. Onko siis niin, että medialeikkiä vain on enemmän koko oppimisympäristössä, jolloin se on hiljaisena mallioppimisena tutumpi niin lapsille kuin aikuisillekin. Pienryhmätyöskentely Kullakin kuvausretkellä oli mukana pieni ryhmä. Medialeikissä ryhmän optimikoko on 3-5 lasta. On

45 tärkeätä ettei kukaan joudu odottamaan liikaa ja että ryhmän dynamiikka säilyy yhtenäisenä. Medialeikin sosiaalinen merkitys syntyy ryhmän kautta, kun kukin lapsi vuorollaan on kuvaajan roolissa ja samalla tietoisena osallisuudesta yhteiseen. Aikuisella täytyy olla mahdollisuus avustaa lasta kuvaamisessa ilman että toisten lasten läsnäolo herpaantuu. Kasvatusyhteisön mediakulttuuri Medialeikin kuvausretkien järjestäminen pienryhmätyöskentelynä onnistuu vain osana toiminnan kokonaisvaltaista suunnittelua. Vaatii työtä ja järjestelyitä löytää aikaa lähteä kuvaamaan niin ettei se kuormita kohtuuttomasti muuta toimintaa. Tarvitaan yhteistä ymmärrystä, kehittynyttä mediakulttuuria, jossa jokainen tuntee olevansa itselleen parhaimmalla tavalla mukana myös mediakasvatuksessa. Siksi järjestelyiden perustana on toimintasuunnitelma, jossa medialeikille on varattu oma tilansa. KUVAUSRETKI MEDIALEIKKIPEDAGOGISENA MALLINA Kuvausretki tapahtuman nimenä Kun lähtemisen aihe on kuvausretki, suuntaa se kaikkien odotusta ja myös kuvaaminen saa erityisen merkityksen. Aikuinen ohjaa pedagogista prosessia, kuuntelee lapsia, keskustelee ja valitsee kuvaamisen ajan, paikan ja aiheen. Medialeikin periaatteiden mukaan lapsi kuvaa, tekee kuvatessaan valintoja, tutkii tehtävän mukaan ympäristöä omalla tavallaan. Kun lapsi tietää, ettei aikuinen puutu lapsen kuvaamisen tapaan, syntyy lapsen oma ilmaisu. Kuvausretken onnistumisessa aikuisella on tärkeä rooli sekä sisällöllisesti että sosiaalisesti. Aikuisen läsnäolo innostaa ja saa lapsen tuntemaan kuvaamisen tärkeäksi. Kun lapsi aistii aikuisen mukanaolon tavan, tulee innostamisesta vahvaa. Lapsen ja aikuisen välille kehittyy yhteys kuvaamisen hetkestä alkaen. Aikuinen on tosissaan. Kuvien katsomisessa tämä yhteys saa erityisen herkän merkityksen. Aikuinen on kiinnostunut lapsen valinnoista ja aikaansaannoksista, osaa arvostaa lapsen kuvia. Tässä ympäristöä tutkivassa mallissa Sointu Castren ohjasi lapsia kertomaan kuvistaan ja siten käsitteellistämään valintojaan. Medialeikkiin kuuluu aina kuvatun yhteinen jakaminen. kuvat: Sointu Castren ja Kantvikin lapset Kuva lapsen sanoina Kuvaaminen on yksi tapa kohdata lapsi, erityisessä herkkyydessään turvallinen. Aikuinen voi houkutella lasta kuvaamiseen. Koska kuvaaminen on erillinen tehtävä, on se kaikista muista odotuksista erilleen rajattu aihe, josta voi siksi keskustella ilman uhkia. Keskustelussa intuitio saa paikkansa, on tärkeä aistia lasta, herkistyä kuulemaan ja tuntemaan, jotta vahvistuu

Sointu Castren ja Kantvikin päiväkodin lapset: Kantvik asuinympäristönä lasten silmin, 2010-2011

Sointu Castren ja Kantvikin päiväkodin lapset: Kantvik asuinympäristönä lasten silmin, 2010-2011 Kantvik asuinympäristönä lasten kuvaamana Medialeikkipedagogiikan kehittäjänä Sointu Castren toteutti Kantvikin päiväkodissa toimintavuonna 2010-2011 kuvaushankkeen, jossa lasten kanssa tarkasteltiin Kantvikia

Lisätiedot

Tarja Kotamäki [tarja.kotamaki@kirkkonummi.fi] Kantvikin päiväkoti Eija Renvall [eija.renvall@kirkkonummi.fi]

Tarja Kotamäki [tarja.kotamaki@kirkkonummi.fi] Kantvikin päiväkoti Eija Renvall [eija.renvall@kirkkonummi.fi] Medialeikki yhteydet Kirkkonummen varhaiskasvatus Tarja Kotamäki [tarja.kotamaki@kirkkonummi.fi] Kantvikin päiväkoti Eija Renvall [eija.renvall@kirkkonummi.fi] medialeikin mediataiteellinen ohjaus Markus

Lisätiedot

MEDIALEIKIN OHJAUS JA KOULUTUS

MEDIALEIKIN OHJAUS JA KOULUTUS MEDIALEIKIN OHJAUS JA KOULUTUS MEDIALEIKIN OHJAUS Medialeikin ohjaus tarkoittaa tässä medialeikin soveltamista pedagogiseen käytäntöön. Medialeikin periaatteita seuraamalla kuka tahansa voi olla medialeikin

Lisätiedot

LAPSI JA KAMERA MEDIALEIKIN SÄÄNNÖT MEDIALEIKKI ALKAA SÄÄNNÖISTÄ MEDIALEIKIN SÄÄNNÖT. SEURAAVA TEKSTI ON 1. ja 2. LUKU MEDIALEIKIN OHJAUSKIRJASTA

LAPSI JA KAMERA MEDIALEIKIN SÄÄNNÖT MEDIALEIKKI ALKAA SÄÄNNÖISTÄ MEDIALEIKIN SÄÄNNÖT. SEURAAVA TEKSTI ON 1. ja 2. LUKU MEDIALEIKIN OHJAUSKIRJASTA SEURAAVA TEKSTI ON 1. ja 2. LUKU MEDIALEIKIN OHJAUSKIRJASTA LAPSI JA KAMERA Medialeikki vastaa ajankohtaiseen haasteeseen, mediakasvatuksen tarpeeseen. Se palvelee kasvattajaa ja opettajaa monipuolisena

Lisätiedot

1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään

1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään Satakieli-teesit 1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään Lapsuus on arvokas ja merkityksellinen aika ihmisen elämässä se on arvojen ja persoonallisuuden muotoutumisen aikaa. Jokaisella lapsella on oikeus

Lisätiedot

PED005 Opetuksen suunnittelu, toteutus ja arviointi II: TVT

PED005 Opetuksen suunnittelu, toteutus ja arviointi II: TVT PED005 Opetuksen suunnittelu, toteutus ja arviointi II: TVT Jyrki Reunamo Orientaation lähteillä - varhaiskasvatuksen kehittämisprojekti / Suomi - Taiwan 19.9.2017 1 Tieto- ja viestintäteknologinen osa

Lisätiedot

Sopulihyppyjä ja tonttuhäntien tähtitaivas Päiväkotilapsien luovaa mediankäyttöä Molla-hankkeessa

Sopulihyppyjä ja tonttuhäntien tähtitaivas Päiväkotilapsien luovaa mediankäyttöä Molla-hankkeessa Sopulihyppyjä ja tonttuhäntien tähtitaivas Päiväkotilapsien luovaa mediankäyttöä Molla-hankkeessa Esitys löytyy Mollan sivuilta: Molla.ejuttu.fi Molla- media, osallisuus, lapsi. Kurkistus pienten lasten

Lisätiedot

Opetuksen tavoitteet

Opetuksen tavoitteet 5.20 Kuvataide Kuvataideopetuksen lähtökohtana on kulttuurisesti monimuotoinen todellisuus, jota tutkitaan kuvia tuottamalla ja tulkitsemalla. Opiskelijoiden kokemukset, mielikuvitus, luova ajattelu ja

Lisätiedot

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen 1 FYSIIKKA Fysiikan päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Merkitys, arvot ja asenteet T1 kannustaa ja innostaa oppilasta fysiikan opiskeluun T2 ohjata

Lisätiedot

MEDIALEIKIN PEDAGOGISIA MERKITYKSIÄ

MEDIALEIKIN PEDAGOGISIA MERKITYKSIÄ SEURAAVA TEKSTI ON OTTEITA MEDIALEIKIN OHJAUSKIRJAN LUVUISTA 7, 8 JA 9. MEDIALEIKIN PEDAGOGISIA MERKITYKSIÄ Seuraavassa on kuvattuna medialeikkihankkeen aikana ilmenneitä pedagogisia merkityksiä. Luettelo

Lisätiedot

Oppimista tukeva, yhteisöllinen arviointi

Oppimista tukeva, yhteisöllinen arviointi Oppimista tukeva, yhteisöllinen arviointi Nokia 16.9.2015 Päivi Nilivaara 1 17.9.2015 Mikä edistää oppimista? Resurssit Opiskeluun käytetty aika Palautteen anto Tvt opetusvälineenä Kotitausta Luokalle

Lisätiedot

Tuula Nyman, päiväkodin johtaja, Kartanonrannan oppimiskeskus, Kirkkonummi. Päivi Järvinen, esiopettaja, Saunalahden koulu, Espoo

Tuula Nyman, päiväkodin johtaja, Kartanonrannan oppimiskeskus, Kirkkonummi. Päivi Järvinen, esiopettaja, Saunalahden koulu, Espoo Tuula Nyman, päiväkodin johtaja, Kartanonrannan oppimiskeskus, Kirkkonummi Päivi Järvinen, esiopettaja, Saunalahden koulu, Espoo 1 Edistää lapsen kasvu-, kehitys ja oppimisedellytyksiä Vahvistaa lapsen

Lisätiedot

Yksikön toimintasuunnitelma. Varhaiskasvatusyksikkö Asteri-Viskuri

Yksikön toimintasuunnitelma. Varhaiskasvatusyksikkö Asteri-Viskuri Yksikön toimintasuunnitelma Varhaiskasvatusyksikkö Asteri-Viskuri Varhaiskasvatuksen toimintasuunnitelman laatiminen Yksikön toimintasuunnitelma perustuu Opetushallituksen antamiin varhaiskasvatussuunnitelman

Lisätiedot

Yksikön toimintasuunnitelma. Varhaiskasvatusyksikkö Arabia-Viola

Yksikön toimintasuunnitelma. Varhaiskasvatusyksikkö Arabia-Viola Yksikön toimintasuunnitelma Varhaiskasvatusyksikkö Arabia-Viola Sisältö Yleistä Toimintakulttuuri Leikki ja monipuoliset työtavat Toiminnan arviointi ja kehittäminen Ryhmän toiminnan arviointi Yhteistyö

Lisätiedot

KUVATAITEEN PAINOTUSOPETUS LUOKAT. Oppiaineen tehtävä

KUVATAITEEN PAINOTUSOPETUS LUOKAT. Oppiaineen tehtävä KUVATAITEEN PAINOTUSOPETUS 7. -9. LUOKAT Oppiaineen tehtävä Kuvataiteen opetuksen tehtävä on ohjata oppilaita tutkimaan ja ilmaisemaan kulttuurisesti moninaista todellisuutta taiteen keinoin. Oppilaiden

Lisätiedot

Voit lisätä tähän oman yksikkösi kuvan! Värtön päiväkodin toimintasuunnitelma

Voit lisätä tähän oman yksikkösi kuvan! Värtön päiväkodin toimintasuunnitelma Voit lisätä tähän oman yksikkösi kuvan! Värtön päiväkodin toimintasuunnitelma 2018-2019 Toimintakulttuuri Toimintakulttuurimme keskeinen tekijä on toistemme arvostaminen. Annamme lapsille leikkitilaa

Lisätiedot

YMPÄRISTÖOPPI. Marita Kontoniemi Jyväskylän normaalikoulu marita.kontoniemi@norssi.jyu.fi

YMPÄRISTÖOPPI. Marita Kontoniemi Jyväskylän normaalikoulu marita.kontoniemi@norssi.jyu.fi YMPÄRISTÖOPPI Marita Kontoniemi Jyväskylän normaalikoulu marita.kontoniemi@norssi.jyu.fi OPPIAINEEN TEHTÄVÄ Rakentaa perusta ympäristö- ja luonnontietoaineiden eri tiedonalojen osaamiselle Tukea oppilaan

Lisätiedot

Kuvataide. Vuosiluokat 7-9

Kuvataide. Vuosiluokat 7-9 Kuvataide Vuosiluokat 7-9 Kuvataiteen tehtävänä on kulttuurisesti moniaistisen todellisuuden tutkiminen ja tulkitseminen. Kuvataide tukee eri oppiaineiden tiedon kehittymistä eheäksi käsitykseksi maailmasta.

Lisätiedot

A1. OPS-UUDISTUS JA TEKNOLOGIA Oppiaineiden näkökulmia Taide- ja taitoaineet

A1. OPS-UUDISTUS JA TEKNOLOGIA Oppiaineiden näkökulmia Taide- ja taitoaineet A1. OPS-UUDISTUS JA TEKNOLOGIA Oppiaineiden näkökulmia Taide- ja taitoaineet VALTAKUNNALLISET VIRTUAALIOPETUKSEN PÄIVÄT 8.-9.12.2014, Helsinki, Messukeskus Mikko Hartikainen Opetushallitus Kuvataiteen

Lisätiedot

Sormitietokoneet alkuopetuksessa pintaselailua vai syvällistä oppimista?

Sormitietokoneet alkuopetuksessa pintaselailua vai syvällistä oppimista? Sormitietokoneet alkuopetuksessa pintaselailua vai syvällistä oppimista? ITK2012 Call for papers vaihe Sari Muhonen, luokanopettaja, Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu Ari Myllyviita, hankekoordinaattori,

Lisätiedot

Varhaiskasvatuksen osaamisen monimuotoisuus Varhaiskasvatuspäivä Iiris Happo Lapin yliopisto

Varhaiskasvatuksen osaamisen monimuotoisuus Varhaiskasvatuspäivä Iiris Happo Lapin yliopisto Varhaiskasvatuksen osaamisen monimuotoisuus Varhaiskasvatuspäivä 8.5.2008 Lapin yliopisto iiris.happo@ulapland.fi VARHAISKASVATTAJAN OSAAMINEN KONTEKSTI- OSAAMINEN -yhteiskunnallinen tietoisuus -organisaatiotason

Lisätiedot

Osallisuuden pedagogiikka - kohti uudenlaista toimintakulttuuria. Elina Kataja, LTO, KM, Päiväkoti Kuusimäki, Lempäälä

Osallisuuden pedagogiikka - kohti uudenlaista toimintakulttuuria. Elina Kataja, LTO, KM, Päiväkoti Kuusimäki, Lempäälä Osallisuuden pedagogiikka - kohti uudenlaista toimintakulttuuria Elina Kataja, LTO, KM, Päiväkoti Kuusimäki, Lempäälä elina.kataja@lempaala.fi Kasvatuksen ydinkysymykset Millaisia lapsia haluamme kasvattaa?

Lisätiedot

KUVATAIDE VL LUOKKA. Laaja-alainen osaaminen. Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet. Opetuksen tavoitteet

KUVATAIDE VL LUOKKA. Laaja-alainen osaaminen. Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet. Opetuksen tavoitteet KUVATAIDE VL.7-9 7.LUOKKA Opetuksen tavoitteet Visuaalinen havaitseminen ja ajattelu T1 kannustaa oppilasta havainnoimaan, taidetta, ympäristöä ja muuta visuaalista kulttuuria moniaistisesti ja käyttämään

Lisätiedot

hyvä osaaminen

hyvä osaaminen MERKITYS, ARVOT JA ASENTEET FYSIIKKA T2 Oppilas tunnistaa omaa fysiikan osaamistaan, asettaa tavoitteita omalle työskentelylleen sekä työskentelee pitkäjänteisesti. T3 Oppilas ymmärtää fysiikkaan (sähköön

Lisätiedot

Ilo ja oppiminen näkyviksi

Ilo ja oppiminen näkyviksi Ilo ja oppiminen näkyviksi -pedagoginen dokumentointi työmenetelmänä LTO, KT Piia Roos www.piiaroos.fi Nyt on pedagogiikan aika! Miten määrittelemme pedagogiikkaa? Mitä se tarkoittaa varhaiskasvatuksen

Lisätiedot

OSAII. Miten toteutan pedagogista. dokumentointia? Videoluento 3. Lapsiryhmän toiminnan taso

OSAII. Miten toteutan pedagogista. dokumentointia? Videoluento 3. Lapsiryhmän toiminnan taso OSAII Miten toteutan pedagogista dokumentointia? Videoluento 3. Lapsiryhmän toiminnan taso Tukimateriaalin rakenne OSA I Johdanto pedagogiseen dokumentointiin Videoluento 1: Johdanto, Kirsi Tarkka OSA

Lisätiedot

OSAII. Miten toteutan pedagogista dokumentointia? Videoluento 2. Lapsen ja huoltajien tasot

OSAII. Miten toteutan pedagogista dokumentointia? Videoluento 2. Lapsen ja huoltajien tasot OSAII Miten toteutan pedagogista dokumentointia? Videoluento 2. Lapsen ja huoltajien tasot Tukimateriaalin rakenne OSA I Johdanto pedagogiseen dokumentointiin Videoluento 1: Johdanto, Kirsi Tarkka OSA

Lisätiedot

Kommenttipuheenvuoro Musiikinopetuksen oppimisympäristön kehittämishanke

Kommenttipuheenvuoro Musiikinopetuksen oppimisympäristön kehittämishanke Kommenttipuheenvuoro Musiikinopetuksen oppimisympäristön kehittämishanke 2008-2010 TeknoDida 5.2.2010 Eija Kauppinen Opetushallitus Eija.kauppinen@oph.fi Otteita opetussuunnitelmien perusteista 1 Oppimiskäsitys

Lisätiedot

Yksikön toimintasuunnitelma. Varhaiskasvatusyksikkö Meripirtti

Yksikön toimintasuunnitelma. Varhaiskasvatusyksikkö Meripirtti Yksikön toimintasuunnitelma Varhaiskasvatusyksikkö Meripirtti Varhaiskasvatuksen toimintasuunnitelma Toimintasuunnitelmassa kuvaamme, miten varhaiskasvatusta käytännössä pedagogisesti toteutetaan Meripirtissä.

Lisätiedot

Matkalla yhteiseen osallisuuteen - kohti uudenlaista toimintakulttuuria. Elina Kataja & Erika Niemi

Matkalla yhteiseen osallisuuteen - kohti uudenlaista toimintakulttuuria. Elina Kataja & Erika Niemi Matkalla yhteiseen osallisuuteen - kohti uudenlaista toimintakulttuuria Elina Kataja & Erika Niemi Mitä osallisuus tarkoittaa? Kohtaamista, kunnioittavaa vuorovaikutusta, äänen antamista, mielipiteiden

Lisätiedot

Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma 15.1.2015 Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Annalan päiväkoti on perustettu vuonna 1982 ja se sijaitsee omalla isolla tontillaan keskellä matalaa kerrostaloaluetta. Lähellä on avara luonto

Lisätiedot

Hintan päiväkodin toimintasuunnitelma

Hintan päiväkodin toimintasuunnitelma Hintan päiväkodin toimintasuunnitelma 2017-2018 Toimintakulttuuri Opimme yhdessä ja jaamme oppimaamme, minkä pohjalta kehitämme toimintaamme ja toimintaympäristöjämme. Luomme avoimen ja kannustavan ilmapiirin,

Lisätiedot

Monilukutaitoa kehittävän ilmiöopetuksen laatiminen. POM2SSU Kainulainen

Monilukutaitoa kehittävän ilmiöopetuksen laatiminen. POM2SSU Kainulainen Monilukutaitoa kehittävän ilmiöopetuksen laatiminen POM2SSU Kainulainen Tehtävänä on perehtyä johonkin ilmiöön ja sen opetukseen (sisältöihin ja tavoitteisiin) sekä ko. ilmiön käsittelyyn tarvittavaan

Lisätiedot

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen KEMIA Kemian päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Merkitys, arvot ja asenteet T1 kannustaa ja innostaa oppilasta kemian opiskeluun T2 ohjata ja

Lisätiedot

medialeikin reseptikirja Yhteisen kulttuurissa lapsen hyvä media

medialeikin reseptikirja Yhteisen kulttuurissa lapsen hyvä media medialeikin reseptikirja Yhteisen kulttuurissa lapsen hyvä media 1 yhteydet Kirkkonummen varhaiskasvatus Tarja Kotamäki [tarja.kotamaki@kirkkonummi.fi] Kantvikin päiväkoti Eija Renvall [eija.renvall@kirkkonummi.fi]

Lisätiedot

Lyhyen videotyöpajan ohjelma (90 min)

Lyhyen videotyöpajan ohjelma (90 min) Lyhyen videotyöpajan ohjelma (90 min) Päätarkoitus: - Lyhyiden selitysvideoiden tuotanto (max 3 minuuttia) yksinkertaisin keinoin Selitysvideoiden tuottaminen edistää reflektioprosessia liittyen omaan

Lisätiedot

Kestävä kehitys. on päiväkodin yhteinen asia

Kestävä kehitys. on päiväkodin yhteinen asia Kestävä kehitys on päiväkodin yhteinen asia Kestävän kehityksen eli keken päämääränä on taata terveelliset, turvalliset ja oikeudenmukaiset elämisen mahdollisuudet nykyisille ja tuleville sukupolville

Lisätiedot

Tiimityö jaettua vai jakamatonta vastuuta? Vaasa 11.6.2015

Tiimityö jaettua vai jakamatonta vastuuta? Vaasa 11.6.2015 Tiimityö jaettua vai jakamatonta vastuuta? Vaasa 11.6.2015 Petteri Mikkola Koko päivä pedagogiikkaa Lapsen itsetunnon ja minäkuvan vahvistaminen Lapsen sosiaalinen asema on aina aikuisten vastuulla Yhteinen

Lisätiedot

arvioinnin kohde

arvioinnin kohde KEMIA 9-lk Merkitys, arvot ja asenteet T2 Oppilas tunnistaa omaa kemian osaamistaan, asettaa tavoitteita omalle työskentelylleen sekä työskentelee pitkäjänteisesti T3 Oppilas ymmärtää kemian osaamisen

Lisätiedot

Yksikön toimintasuunnitelma Varhaiskasvatusyksikkö Puotinharju

Yksikön toimintasuunnitelma Varhaiskasvatusyksikkö Puotinharju Yksikön toimintasuunnitelma 2017-2018 Varhaiskasvatusyksikkö Puotinharju YKSIKKÖMME VARHAISKASVATUSTA OHJAA VALTAKUNNALLINEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA JA HELSINGIN VARHAISKASKASVATUSSUUNNITELMA. OLEMME

Lisätiedot

Kasvun kikatusta leikin lumoissa

Kasvun kikatusta leikin lumoissa Kasvun kikatusta leikin lumoissa Tarkastelukiikarissa toimintakulttuurin kehittäminen ja sitä ohjaavat periaatteet Osallisuus, yhdenvertaisuus ja tasa-arvo Inklusiivisessa toimintakulttuurissa edistetään

Lisätiedot

Martinniemen päiväkodin toimintasuunnitelma

Martinniemen päiväkodin toimintasuunnitelma Martinniemen päiväkodin toimintasuunnitelma 2017-2018 Toimintakulttuuri Me toteutamme päiväkodissamme suunnitelmallista ja joustavaa työotetta. Huolehdimme sekä fyysisestä että psyykkisestä turvallisuudesta.

Lisätiedot

Saloilan päiväkodin toimintasuunnitelma

Saloilan päiväkodin toimintasuunnitelma Saloilan päiväkodin toimintasuunnitelma 2018-2019 Toimintakulttuuri Puhallamme yhteen hiileen ajatuksella; kaveria ei jätetä. Huolehdimme kannustavasta, innostavasta ja positiivisesta vuorovaikutuksesta.

Lisätiedot

Sanoista tekoihin! Kielen, kulttuurin ja katsomusten moninaisuus varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa. Kirsi Tarkka

Sanoista tekoihin! Kielen, kulttuurin ja katsomusten moninaisuus varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa. Kirsi Tarkka Sanoista tekoihin! Kielen, kulttuurin ja katsomusten moninaisuus varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa Kirsi Tarkka 12.11.2018 Rovaniemi Varhaiskasvatus otsikoissa! Päiväkodit sulkevat ovensa seurakunnalta

Lisätiedot

Lapsiryhmän toiminnan taso

Lapsiryhmän toiminnan taso Lapsiryhmän toiminnan taso Pedagoginen dokumentointi järjestyy edellä mainitusti neljään vaiheeseen: Kysy, kerää, reflektoi ja kehitä. Pedagoginen dokumentointi mahdollistaa lapsilähtöisen toiminnan suunnittelun

Lisätiedot

Helsingin kasvatus ja koulutus. Toimialan esittely

Helsingin kasvatus ja koulutus. Toimialan esittely Helsingin kasvatus ja koulutus Toimialan esittely 30.5.2017 Helsingin kasvatus ja koulutus 1 2 3 Helsingin kasvatuksen ja koulutuksen toimiala pähkinänkuoressa Tavoitteemme: mistä haluamme olla tunnettuja?

Lisätiedot

Martinniemen päiväkodin toimintasuunnitelma

Martinniemen päiväkodin toimintasuunnitelma Martinniemen päiväkodin toimintasuunnitelma 2018-2019 Toimintakulttuuri Me toteutamme päiväkodissamme suunnitelmallista ja joustavaa työotetta. Huolehdimme sekä fyysisestä että psyykkisestä turvallisuudesta.

Lisätiedot

Opetushallituksen kuulumiset

Opetushallituksen kuulumiset Opetushallituksen kuulumiset Helsinki 11.9.2015 SML:n pulmaparlamentti Eija Kauppinen OPETUSHALLITUS 1 Uudistuvat opetussuunnitelmat 2012-2017 Yleissivistävä koulutus Esiopetus 2014 Perusopetukseen valmistava

Lisätiedot

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus.

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. Ympäristö a. Tässä jaksossa ympäristö rakennetaan pedagogiikkaa tukevien periaatteiden mukaisesti ja

Lisätiedot

Tervetuloa esiopetusiltaan!

Tervetuloa esiopetusiltaan! Tervetuloa esiopetusiltaan! Esiopetus Järvenpäässä toimintakaudella 2010-2011 Esiopetuksen hakemusten palautus 19.2. mennessä Tiedot esiopetuspaikasta 31.5. mennessä Esiopetus alkaa 1.9.2010 ja päättyy

Lisätiedot

Mediakasvatus kirjastossa Pirjo Sallmén, Kirjastot.fi

Mediakasvatus kirjastossa Pirjo Sallmén, Kirjastot.fi Mediakasvatus kirjastossa Pirjo Sallmén, Kirjastot.fi Taustaa 2006 Uimarengas mediatulvaan kirjastosta 2007 2008 Superkirtsin mediaopit 2008 2011 Lapset, media ja kirjastot - n. 20 aluekouluttajaa. Mediakasvatus

Lisätiedot

VARHAISKASVATUS SUUNNITELMA

VARHAISKASVATUS SUUNNITELMA PÄIVÄKOTI MAJAKKA VARHAISKASVATUS SUUNNITELMA Majakan päiväkoti on pieni kodinomainen päiväkoti Nurmijärven kirkonkylässä, Punamullantie 12. Päiväkodissamme on kaksi ryhmää: Simpukat ja Meritähdet. Henkilökunta:

Lisätiedot

Mitä tahansa voi saavuttaa kunhan vain yrittää!

Mitä tahansa voi saavuttaa kunhan vain yrittää! Mitä tahansa voi saavuttaa kunhan vain yrittää! Median matkassa Media on tuotettua todellisuutta. Media tarjoaa informaatiota ja tapoja ymmärtää maailmaa. Suomalaiseksi sanaksi media on päätynyt englannin

Lisätiedot

Yllättävän, keskustelun aikana puhkeavan ristiriidan käsittely

Yllättävän, keskustelun aikana puhkeavan ristiriidan käsittely Yllättävän, keskustelun aikana puhkeavan ristiriidan käsittely TOIMI NÄIN Pysäytä keskustelu hetkeksi ja sanoita havaitsemasi ristiriita. Kysy osallistujilta, mitä he ajattelevat havainnostasi. Sopikaa

Lisätiedot

Käsitys oppimisesta koulun käytännöissä

Käsitys oppimisesta koulun käytännöissä Käsitys oppimisesta koulun käytännöissä Aktiivisuus, vuorovaikutus ja myönteiset kokemukset oppimiskäsityksen kuvauksessa Tampere 28.1.2015 Eija Kauppinen Oppimiskäsitys perusopetuksen opetussuunnitelman

Lisätiedot

Sisällys. Mitä opetussuunnitelman perusteissa sanotaan?... 22

Sisällys. Mitä opetussuunnitelman perusteissa sanotaan?... 22 Sisällys Lukijalle...12 Johdanto...16 Ajattelutehtävä kokeiltavaksi... 18 1 Arvot, ihmiskäsitys ja oppimiskäsitys... 20 Mitä opetussuunnitelman perusteissa sanotaan?... 22 Mitä tästä voisi ajatella?...

Lisätiedot

LEIKKIKOONTI. Espoo, Helsinki ja Vantaa sekä ohjaajat

LEIKKIKOONTI. Espoo, Helsinki ja Vantaa sekä ohjaajat LEIKKIKOONTI Espoo, Helsinki ja Vantaa sekä ohjaajat 21.5.2014 ESITYKSEN JÄSENTELY 1. Leikin filosofisia lähtökohtia 2. Leikki ja oppiminen 3. Leikki ja didaktiikka 4. Leikki ja pedagogiikka 5. Leikin

Lisätiedot

Varhaiskasvatussuunnitelma

Varhaiskasvatussuunnitelma Varhaiskasvatussuunnitelma Nuolialan päiväkoti on Pirkkalan suurin, 126- paikkainen päiväkoti. Nuolialan päiväkoti sijaitsee osoitteessa Killonvainiontie 2. Toiminta päiväkodilla alkoi 2.1.2009 avoimilla

Lisätiedot

Millaiset rakenteet pitävät pedagogiikan kunnossa? Varhaiskasvatuksen VIII Johtajuusfoorumi Piia Roos & Janniina Elo, Tampereen yliopisto

Millaiset rakenteet pitävät pedagogiikan kunnossa? Varhaiskasvatuksen VIII Johtajuusfoorumi Piia Roos & Janniina Elo, Tampereen yliopisto Millaiset rakenteet pitävät pedagogiikan kunnossa? Varhaiskasvatuksen VIII Johtajuusfoorumi 2.4.2014 Piia Roos & Janniina Elo, Tampereen yliopisto TYÖELÄMÄN JATKUVA MUUTOS HAASTAA KEHITTÄMÄÄN (Launis,

Lisätiedot

Opiskelija valitsee 1-2 pakollista kuvataiteen kurssia. Ensimmäisen pakollisen kurssin jälkeen (KU1 Minä, kuva ja kulttuuri) voi valita muita

Opiskelija valitsee 1-2 pakollista kuvataiteen kurssia. Ensimmäisen pakollisen kurssin jälkeen (KU1 Minä, kuva ja kulttuuri) voi valita muita Tapiolan lukiossa Opiskelija valitsee 1-2 pakollista kuvataiteen kurssia. Ensimmäisen pakollisen kurssin jälkeen (KU1 Minä, kuva ja kulttuuri) voi valita muita kursseja mielenkiintonsa mukaan vapaassa

Lisätiedot

LAPSILÄHTÖISYYS LAPSILÄHTÖINEN PEDAGOGIIKKA LAPSIKÄSITYS LAPSEN OSALLISUUS SEURAAVA TEKSTI ON 5. LUKU MEDIALEIKIN OHJAUSKIRJASTA

LAPSILÄHTÖISYYS LAPSILÄHTÖINEN PEDAGOGIIKKA LAPSIKÄSITYS LAPSEN OSALLISUUS SEURAAVA TEKSTI ON 5. LUKU MEDIALEIKIN OHJAUSKIRJASTA SEURAAVA TEKSTI ON 5. LUKU MEDIALEIKIN OHJAUSKIRJASTA LAPSILÄHTÖISYYS Medialeikki on pedagogiselta olemukseltaan lapsilähtöistä, sekä edellyttäessään että tuottaessaan lapsilähtöisiä toimintatapoja. Lapsilähtöisyyden

Lisätiedot

MEDIA JA MEDIAKASVATUS

MEDIA JA MEDIAKASVATUS SEURAAVA TEKSTI ON 3. LUKU MEDIALEIKIN OHJAUSKIRJASTA MEDIA JA MEDIAKASVATUS Maailma on muuttunut päivistä, jolloin mediakasvatus oli sanomalehtien leikkelemistä. Tänään media on läsnä taukoamatta ja kaikkialla.

Lisätiedot

Ilmaisun monet muodot

Ilmaisun monet muodot Työkirja monialaisiin oppimiskokonaisuuksiin (ops 2014) Ilmaisun monet muodot Toiminnan lähtökohtana ovat lasten aistimukset, havainnot ja kokemukset. Lapsia kannustetaan kertomaan ideoistaan, työskentelystään

Lisätiedot

OSALLISUUSTUTKIMUKSEN SATOA TUULIKKI VENNINEN JA JONNA LEINONEN, VKK-Metro. Lapsen osallisuus pääkaupunkiseudun päiväkodeissa

OSALLISUUSTUTKIMUKSEN SATOA TUULIKKI VENNINEN JA JONNA LEINONEN, VKK-Metro. Lapsen osallisuus pääkaupunkiseudun päiväkodeissa OSALLISUUSTUTKIMUKSEN SATOA TUULIKKI VENNINEN JA JONNA LEINONEN, VKK-Metro Lapsen osallisuus pääkaupunkiseudun päiväkodeissa Tulosten pohjalta lasten osallisuus voidaan kuvata seuraavalla tavalla: Lapsella

Lisätiedot

Metsäniityn päiväkodin montessoriryhmien varhaiskasvatussuunnitelma

Metsäniityn päiväkodin montessoriryhmien varhaiskasvatussuunnitelma Metsäniityn päiväkodin montessoriryhmien varhaiskasvatussuunnitelma Metsäniityn päiväkodissa toimii 3-5-vuotiaiden ryhmä Peilivuori ja 1-4 vuotiaiden ryhmä Salasaari. Molemmissa ryhmissä toimitaan montessoripedagogiikan

Lisätiedot

OPETTAJA VERKOSSA: Mediakasvatus varhaiskasvatuksessa

OPETTAJA VERKOSSA: Mediakasvatus varhaiskasvatuksessa OPETTAJA VERKOSSA: Mediakasvatus varhaiskasvatuksessa 28.3.2017 Oskari Uotinen #opeverkossa OPETTAJA VERKOSSA: Mediakasvatus varhaiskasvatuksessa 28.3.2017 Oskari Uotinen #opeverkossa Tallenteet: Tinyurl.com/opeverkossa

Lisätiedot

hyvä osaaminen. osaamisensa tunnistamista kuvaamaan omaa osaamistaan

hyvä osaaminen. osaamisensa tunnistamista kuvaamaan omaa osaamistaan MERKITYS, ARVOT JA ASENTEET FYSIIKKA 8 T2 Oppilas asettaa itselleen tavoitteita sekä työskentelee pitkäjänteisesti. Oppilas harjoittelee kuvaamaan omaa osaamistaan. T3 Oppilas ymmärtää lämpöilmiöiden tuntemisen

Lisätiedot

Mäntyrinteen päiväkodin toimintasuunnitelma

Mäntyrinteen päiväkodin toimintasuunnitelma Mäntyrinteen päiväkodin toimintasuunnitelma 2018-2019 Toimintakulttuuri Toimintamme pohjautuu pienryhmätoimintaan sekä positiiviseen kasvatukseen. Yhdessä tekeminen ja perheiden osallisuus on meille tärkeää.

Lisätiedot

Varhainen tukihyvinvoinnin. lapselle

Varhainen tukihyvinvoinnin. lapselle Tiedosta hyvinvointia Varhaisen tuen tutkimus ja kehittäminen 1 Varhainen tukihyvinvoinnin edellytys lapselle KT, erikoistutkija Liisa Heinämäki Stakes Liisa Heinämäki Tiedosta hyvinvointia Varhaisen tuen

Lisätiedot

PORVOON KAUPUNKI. yleisen oppimäärän

PORVOON KAUPUNKI. yleisen oppimäärän PORVOON KAUPUNKI Taiteen perusopetuksen yleisen oppimäärän opetussuunnitelma Porvoon kaupunki / Sivistyslautakunta 4.9.2007 1. TOIMINTA-AJATUS... 2 2. ARVOT JA OPETUKSEN YLEISET TAVOITTEET, OPPIMISKÄSITYS,

Lisätiedot

Leikin ja leikillisten oppimisympäristöjen kehittäminen pääkaupunkiseudun varhaiskasvatuksessa

Leikin ja leikillisten oppimisympäristöjen kehittäminen pääkaupunkiseudun varhaiskasvatuksessa Leikin ja leikillisten oppimisympäristöjen kehittäminen pääkaupunkiseudun varhaiskasvatuksessa VKK-Metro Pääkaupunkiseudun kehittämis- ja koulutusyhteistyö 2014-2016 Helsingin kaupungin aineistopankki

Lisätiedot

Saarelan päiväkodin toimintasuunnitelma

Saarelan päiväkodin toimintasuunnitelma Saarelan päiväkodin toimintasuunnitelma 2019-2020 Toimintakulttuuri Joustavassa pienryhmätoiminnassamme lapset saavat leikkiä ja oppia rauhallisessa ja kiireettömässä ilmapiirissä. Tällöin jää aikaa huomioida

Lisätiedot

LAPUAN KAUPUNKI PÄIVÄHOITO

LAPUAN KAUPUNKI PÄIVÄHOITO LAPUAN KAUPUNKI PÄIVÄHOITO LAPUAN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMAN SISÄLLYSLUETTELO 1. Yleistietoa varhaiskasvatussuunnitelmasta 2. Taustaa varhaiskasvatussuunnitelmalle 2.1 Varhaiskasvatuksen sisältöä ohjaavat

Lisätiedot

Osallisuuden pedagogiikka varhaiskasvatuksen toimintakulttuurissa 3/5, Osallisuus toiminnan suunnittelun ja eheytetyn toiminnan näkökulmasta

Osallisuuden pedagogiikka varhaiskasvatuksen toimintakulttuurissa 3/5, Osallisuus toiminnan suunnittelun ja eheytetyn toiminnan näkökulmasta Osallisuuden pedagogiikka varhaiskasvatuksen toimintakulttuurissa 3/5, Osallisuus toiminnan suunnittelun ja eheytetyn toiminnan näkökulmasta Elina Kataja ja Opetushallitus Projektityöskentely eheytettynä

Lisätiedot

Simppulankartanon Avoimen päiväkodin toimintasuunnitelma

Simppulankartanon Avoimen päiväkodin toimintasuunnitelma Simppulankartanon Avoimen päiväkodin toimintasuunnitelma 2017-2018 Toimintakulttuuri Toimintakulttuurimme perustuu hyvään vuorovaikutus- ja luottamussuhteen luomiselle lapsen ja aikuisen välille. Aikuisina

Lisätiedot

Esimerkkejä pedagogisen dokumentoinnin prosesseista eri tasoilla

Esimerkkejä pedagogisen dokumentoinnin prosesseista eri tasoilla Esimerkkejä pedagogisen dokumentoinnin prosesseista eri tasoilla 1. Lapsen taso Jokaisen lapsen yksilöllinen varhaiskasvatus rakentuu osana pedagogisen dokumentoinnin prosessia. Dokumentit lapsen elämästä

Lisätiedot

Elisse Heinimaa / Luentojen tekstit Tallinnassa ja Tartossa REGGIO EMILIA -PEDAGOGIIKAN PERIAATTEITA JA PERUSKÄSITTEITÄ

Elisse Heinimaa / Luentojen tekstit Tallinnassa ja Tartossa REGGIO EMILIA -PEDAGOGIIKAN PERIAATTEITA JA PERUSKÄSITTEITÄ 1 Elisse Heinimaa / Luentojen tekstit 3. - 4.5.2013 Tallinnassa ja Tartossa REGGIO EMILIA -PEDAGOGIIKAN PERIAATTEITA JA PERUSKÄSITTEITÄ REGGIO EMILIAN PÄIVÄKOTIEN KASVATUSAJATTELUN OMINAISPIIRTEITÄ: PÄIVÄKOTI

Lisätiedot

SIILIN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUS- SUUNNITELMA

SIILIN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUS- SUUNNITELMA SIILIN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUS- SUUNNITELMA SISÄLLYS 1. Siilin päiväkoti 2. Päiväkodin tärkeät asiat 3. Lapsilähtöisyys 4. Varhaiskasvatuksen suunnittelu 5. Varhaiskasvatuksen toteuttaminen 6. Erityinen

Lisätiedot

Osallisuuden ja kokemuksen prosessointia tehtävän avulla

Osallisuuden ja kokemuksen prosessointia tehtävän avulla Osallisuuden ja kokemuksen prosessointia tehtävän avulla POIMU Sosiaalityön käytännönopettajien koulutus Kirsi Nousiainen 13.11.2014 Lahti 13.11.2014 Kirsi Nousiainen 1 Kolme näkökulmaa ohjaukseen 1. Ihminen

Lisätiedot

Päiväkoti Eväsrepun varhaiskasvatussuunnitelma

Päiväkoti Eväsrepun varhaiskasvatussuunnitelma Päiväkoti Eväsrepun varhaiskasvatussuunnitelma Toimintakulttuuri Näemme jokaisen lapsen ja hänen perhekulttuurinsa arvokkaana Kohtaamme jokaisen ihmisen siten, kuin toivoisimme itseämme kohdeltavan Toimimme

Lisätiedot

Tutkiva Oppiminen Varhaiskasvatuksessa. Professori Lasse Lipponen PED0031, VARHAISPEDAGOGIIKKA

Tutkiva Oppiminen Varhaiskasvatuksessa. Professori Lasse Lipponen PED0031, VARHAISPEDAGOGIIKKA Tutkiva Oppiminen Varhaiskasvatuksessa Professori Lasse Lipponen 09.10.2017 PED0031, VARHAISPEDAGOGIIKKA Hakkarainen K., Lonka K. & Lipponen L. (1999) Tutkiva oppiminen. Älykkään toiminnan rajat ja niiden

Lisätiedot

Ookko verkossa- hanke Hirvasen Mustikka- eskarissa 2013-2015

Ookko verkossa- hanke Hirvasen Mustikka- eskarissa 2013-2015 Ookko verkossa- hanke Hirvasen Mustikka- eskarissa 2013-2015 Ookko verkossa- hanke käynnistyi keväällä 2013 Uuraisilla! Hankkeen alussa meillä oli välineinä päiväkodin kannettava tietokone sekä Huomasimme

Lisätiedot

Etusijalla oppiminen ideoita lukion pedagogiseen kehittämiseen

Etusijalla oppiminen ideoita lukion pedagogiseen kehittämiseen Etusijalla oppiminen ideoita lukion pedagogiseen kehittämiseen Lukiopäivät 11.-12.11.2015 Eija Kauppinen, Kimmo Koskinen, Anu Halvari & Leo Pahkin Perusteiden oppimiskäsitys (1) Oppiminen on seurausta

Lisätiedot

TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN OPETUSKÄYTÖN OSAAMINEN (7-9 lk.) OSAAMISEN KEHITTÄMISTARVEKARTOITUS

TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN OPETUSKÄYTÖN OSAAMINEN (7-9 lk.) OSAAMISEN KEHITTÄMISTARVEKARTOITUS 1/5 Koulu: Yhteisön osaamisen kehittäminen Tämä kysely on työyhteisön työkalu osaamisen kehittämistarpeiden yksilöimiseen työyhteisön tasolla ja kouluttautumisen yhteisölliseen suunnitteluun. Valtakunnallisen

Lisätiedot

Kämmenniemen päivähoitoyksikön varhaiskasvatussuunnitelma

Kämmenniemen päivähoitoyksikön varhaiskasvatussuunnitelma Kämmenniemen päivähoitoyksikön varhaiskasvatussuunnitelma Toiminta-ajatus Lasten osallisuus Vanhempien osallisuus Varhaiskasvatuksen suunnittelu Leikki Liikunta Luonto Ilmaisu Mediakasvatus Kieli ja kulttuuri

Lisätiedot

Vanhan kertausta?(oklp410): Shulmanin(esim. 1987) mukaan opettajan opetuksessaan tarvitsema tieto jakaantuu seitsemään kategoriaan:

Vanhan kertausta?(oklp410): Shulmanin(esim. 1987) mukaan opettajan opetuksessaan tarvitsema tieto jakaantuu seitsemään kategoriaan: Vanhan kertausta?(oklp410): Shulmanin(esim. 1987) mukaan opettajan opetuksessaan tarvitsema tieto jakaantuu seitsemään kategoriaan: 1. sisältötietoon 2. yleiseen pedagogiseen tietoon 3. opetussuunnitelmalliseen

Lisätiedot

Pienten lasten kerho Tiukuset

Pienten lasten kerho Tiukuset Pienten lasten kerho Tiukuset Kerhotoiminnan varhaiskasvatussuunnitelma 2014 2015 Oi, kaikki tiukuset helähtäkää, maailman aikuiset herättäkää! On lapsilla ikävä leikkimään, he kaipaavat syliä hyvää. (Inkeri

Lisätiedot

Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma

Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma Perhepäivähoidon toiminta-ajatus Perhepäivähoito tarjoaa lapselle mahdollisuuden hoitoon, leikkiin, oppimiseen ja ystävyyssuhteisiin muiden lasten kanssa. Varhaiskasvatuksen

Lisätiedot

Oppilas tunnistaa ympäristöopin eri tiedonalat.

Oppilas tunnistaa ympäristöopin eri tiedonalat. Ympäristöoppi 4.lk Arvioinnin tuki Arvioitavat tavoitteet 5 6-7 6=osa toteutuu 7=kaikki toteutuu T1 synnyttää ja ylläpitää oppilaan kiinnostusta ympäristöön ja opiskeluun sekä auttaa oppilasta kokemaan

Lisätiedot

Mäntyrinteen päiväkodin toimintasuunnitelma

Mäntyrinteen päiväkodin toimintasuunnitelma Mäntyrinteen päiväkodin toimintasuunnitelma 2017-2018 Toimintakulttuuri Toimintakulttuurimme pohjautuu yhdessä tekemiseen ja perheiden osallisuuteen, mm. erilaiset toimintailtapäivät sekä isän- ja äitienpäivät.

Lisätiedot

Uusi opetussuunnitelma ja Taidetestaajat. Eija Kauppinen Opetushallitus Mitä mieltä sä oot? -seminaari Helsinki

Uusi opetussuunnitelma ja Taidetestaajat. Eija Kauppinen Opetushallitus Mitä mieltä sä oot? -seminaari Helsinki Uusi opetussuunnitelma ja Taidetestaajat Eija Kauppinen Opetushallitus Mitä mieltä sä oot? -seminaari Helsinki 13.4.2018 17/04/2018 Opetushallitus 2 17/04/2018 Opetushallitus 3 Kulttuurinen osaaminen,

Lisätiedot

Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet ja paikalliset suunnitelmat Kati Costiander Opetushallitus

Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet ja paikalliset suunnitelmat Kati Costiander Opetushallitus Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet ja paikalliset suunnitelmat 20.9.2016 Kati Costiander Opetushallitus Yleissivistävä koulutus ja varhaiskasvatus uudistuu: Opetussuunnitelmatyö 2012-2017 2012 2013

Lisätiedot

HAVAINTO LÄhde: Vilkka 2006, Tutki ja havainnoi. Helsinki: Tammi.

HAVAINTO LÄhde: Vilkka 2006, Tutki ja havainnoi. Helsinki: Tammi. HAVAINTO LÄhde: Vilkka 2006, Tutki ja havainnoi. Helsinki: Tammi. 1 MIKÄ ON HAVAINTO? Merkki (sana, lause, ajatus, ominaisuus, toiminta, teko, suhde) + sen merkitys (huom. myös kvantitatiivisessa, vrt.

Lisätiedot

Kouluhyvinvoinnin vahvistaminen osallisuutta kehittämällä TIINA ANNEVIRTA, OKL, TURUN YLIOPISTO EMMI VIRTANEN, KESKUSKOULU, LIETO

Kouluhyvinvoinnin vahvistaminen osallisuutta kehittämällä TIINA ANNEVIRTA, OKL, TURUN YLIOPISTO EMMI VIRTANEN, KESKUSKOULU, LIETO Kouluhyvinvoinnin vahvistaminen osallisuutta kehittämällä TIINA ANNEVIRTA, OKL, TURUN YLIOPISTO EMMI VIRTANEN, KESKUSKOULU, LIETO Hyvinvointia tukeva kouluarki 2 Koululla on yhä tärkeämpi rooli lapsen

Lisätiedot

Erityispedagogiikka päiväkodissa 6.3.2015. Lastentarhanopettajaliitto Keski-Suomen lastentarhanopettajat ry Puheenjohtaja Sanna Satosaari

Erityispedagogiikka päiväkodissa 6.3.2015. Lastentarhanopettajaliitto Keski-Suomen lastentarhanopettajat ry Puheenjohtaja Sanna Satosaari Erityispedagogiikka päiväkodissa 6.3.2015 Lastentarhanopettajaliitto Keski-Suomen lastentarhanopettajat ry Puheenjohtaja Sanna Satosaari Varhaiskasvatus tukee lapsen kokonaisvaltaista hyvinvointia sekä

Lisätiedot

Lapsen varhaiskasvatussuunnitelman mukainen hoito, kasvatus ja opetus - vuorohoidon erityispiirteet huomioon

Lapsen varhaiskasvatussuunnitelman mukainen hoito, kasvatus ja opetus - vuorohoidon erityispiirteet huomioon OHOI Osaamista vuorohoitoon Henkilöstökoulutus 7.3.2016 Lapsen varhaiskasvatussuunnitelman mukainen hoito, kasvatus ja opetus - vuorohoidon erityispiirteet huomioon tuula.dahlblom@jamk.fi Varhaiskasvatuksen

Lisätiedot

ARVIOINTI Esiopetuksen opsin perusteissa

ARVIOINTI Esiopetuksen opsin perusteissa ARVIOINTI Esiopetuksen opsin perusteissa OPStuki 2016 TYÖPAJA 3 Rauma 23.9.2015 Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteet: luku 4.2. Arviointi opetuksen ja oppimisen tukena Opetushallituksen esiopetuksen

Lisätiedot

Alle kouluikäisellä. lapsella on ainutlaatuinen tapa ajatella ja rakentaa. mieltään. Montessoriosaamista jo 30 vuoden ajalta. Montessoripedagogiikka

Alle kouluikäisellä. lapsella on ainutlaatuinen tapa ajatella ja rakentaa. mieltään. Montessoriosaamista jo 30 vuoden ajalta. Montessoripedagogiikka Alle kouluikäisellä lapsella on ainutlaatuinen tapa ajatella ja rakentaa mieltään. Montessoriosaamista jo 30 vuoden ajalta Rantakaisla on Tikkurilan kupeessa Hiekkaharjussa toimiva yksityinen päiväkoti.

Lisätiedot