Opettajan aineisto. Maija Latvala (toim.) Tarja Makkonen Tuomo Sutinen

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Opettajan aineisto. Maija Latvala (toim.) Tarja Makkonen Tuomo Sutinen"

Transkriptio

1 Opettajan aineisto Maija Latvala (toim.) Tarja Makkonen Tuomo Sutinen

2 Tekijät ja Kotimaa-Yhtiöt Oy / Kirjapaja, Helsinki 2009 Ulkoasu ja taitto: Tarja Lamberg, Macset Oy ISBN:

3 Sisällys Oppaassa käytetyt symbolit Opettajalle Vinkkejä kurssin kaarelle IHMINEN ETSII TOTUUTTA Maailmankuva ja maailman katsomus ohjaavat elämää Käsitykset Jumalasta vaihtelevat eri uskonnoissa USKONTO ON MONI-ILMEINEN TUTKIMUSKOHDE Uskonto pakenee määritelmiä Uskonnolla on useita ulottuvuuksia PYHÄT KIRJAT KERTOVAT IHMISESTÄ JA JUMALASTA Pyhät kirjat perustuvat ilmoitukseen Raamattu on maailman tunnetuin kirja Vanha testamentti kuvaa ihmisen ja Jumalan vuoropuhelua Vanhan testamentin peruskertomuksia Uusi testamentti on julistusta Jeesuksesta Uuden testamentin keskeisiä kirjoituksia YKSI VAI MONTA TOTUUTTA? Uskonnot kohtaavat arjessa Globalisaatio muuttaa kristinuskoa

4 Oppaassa käytetyt symbolit Tehtävään liittyy kalvopohja ja/tai monistepohjaa Tehtävässä hyödynnetään oppikirjaa Tehtävä soveltuu omalla ajalla tehtäväksi Tehtävä soveltuu kertaukseen Tehtävään liittyy merkittävässä määrin katsomuksellista pohdintaa Tehtävän yhteydessä voidaan tehdä muistiinpanot Tehtävään on mahdollista liittää tiedonhakua Tehtävää ei voi toteuttaa ilman internet-yhteyttä tai atk-luokkaa Perinteinen ryhmätyö Tehtävä edellyttää eläytymistä Piirros- askartelu tai rakentelutehtävä 4

5 Opettajalle Uskonnon matkakirja -sarjan ensimmäisen osan uudistuttua koettiin tarpeelliseksi käydä uusin ideoin läpi myös opettajan aineisto. Etsimme totuutta siitä, minkä kaltainen materiaalipaketti voisi olla paitsi hyödyksi ja iloksi opettajalle, myös ennen kaikkea täyttää oman osansa siitä, mikä on sekä oppikirjan että opettajan aineiston ainoa mielekäs tehtävä: tukea oppijaa omassa totuudenetsinnässään. Totuus, kuten hyvin tiedetään, on sekä absoluuttista että suhteellista. Tämä totuuden kaksiulotteisuus on erityisellä tavalla läsnä nimenomaan uskonnon oppiaineessa. Tästä johtuen myös oppaan uudistamisessa on pyritty turvaamaan paitsi tiedollisten tavoitteiden täyttyminen, myös opiskelijan katsomuksellisen pohdinnan syntyminen ja syveneminen. Opiskelijoiden omia ja yhteisiä älyllisiä voimavaroja on haluttu hyödyntää molemmissa suhteissa. Tavoitteeksi ei ole asetettu enempää eikä vähempää kuin oppijan ohjaaminen monisärmäiseen uskontojen maailman tarkasteluun. Näkökulmien löytäminen ja ymmärtäminen eivät ole ainoastaan mahdollista tuskaa, vaan myös empatiakykyä lisäävää syvää tietoa. Tämä ymmärrys on toiminut opettajan aineiston reformaation sisältöperiaatteena. Muotoperiaate puolestaan nousee suoraan kurssin keskeisestä teemasta, Raamatusta (1. Tess. 5:21). Se on sama, jota suositamme myös oppaan käyttäjälle: Koetelkaa kaikkea ja pitäkää se mikä on hyvää. Ohje onkin erityisen tarpeellinen, sillä aineisto on huomattavasti laajentunut entisestä. Toivomme, että myös aidot valinnan mahdollisuudet ovat lisääntyneet samassa suhteessa. Eräs koeteltu, hyväksi havaittu ja siksi myös säilytetty ratkaisu on aineiston tehtävien ja vinkkien jakaminen orientaatioon sekä toisaalta prosessointiin soveltuviin. Tämän jaon lisäksi uudistetussa aineistossa on erikseen lukujen loppuun listattu myös tehtävät, jotka sopivat tunnin teemojen kertaukseen sekä toisaalta tehtävät, jotka voidaan toteuttaa omalla ajalla (kotitehtävät). Näitä omalla ajalla toteutettaviksi soveltuvia tehtäviä on mahdollista hyödyntää myös oppimispäiväkirjassa tai portfoliossa. Tehtäväjaottelun ohella oppikirjan lukuihin pohjautuva rakenne on säilytetty. Aineisto sisältää edelleen myös koko kurssin kaarelle vinkkejä tarjoavan alkuluvun. Valmiita totuuksia totuuden etsinnän opettamisesta emme halua tarjota. Toivommekin aineiston käyttäjän kutsuvan myös itsensä mukaan etsimään ja löytämään. Tehtävistä voi luovasti poimia vinkkejä omaan opetustapaan ja opetusryhmään sovellettaviksi. Omiin ajatuksiimme, ideoihimme jopa unelmiimme luottaminen lienee hyvin syvällisellä tavalla uskonnonopetuksen keskeinen tavoite. Siis totuutta etsimään, edelleen! Maija Latvala, Tarja Makkonen ja Tuomo Sutinen 5

6 Vinkkejä kurssin kaarelle Kurssin aloitus Ensimmäinen uskonnon kurssi aloittaa tavallisesti lukion uskonnonopetuksen. Sen alussa on siksi hyvä esitellä koko lukion uskonnon oppimäärä: pakolliset ja syventävät sekä koulukohtaiset kurssit. Opiskelijoiden kanssa voidaan keskustella uskonnosta oppiaineena myös yleisemmällä tasolla: Millainen on suomalainen uskonnonopetuksen malli? Entä mitä tarkoittaa oman uskonnon opetus? Tämä on perusteltua, sillä uskonto on oppiaineena varsin omaleimainen. Sen asema pysynee jatkossakin keskustelun kohteen. Juuri siksi on tärkeää, että opiskelijat pääsevät esittämään vapaasti aineen luonnetta, hyödyllisyyttä ja oikeutusta koskevia ennakkokäsityksiään. Yhtä tärkeää on kuitenkin myös se, että esitettyjen ennakkokäsitysten aiheellisuutta voidaan rakentavasti pohtia useammista näkökulmista. Kalvopohjalla 1 on kooste opetushallituksen muistiosta, jota voidaan käyttää keskustelussa. Siihen on koottu uskonnonopetusta erityisesti koskevia tietoja lukiolain perusteella. Mikäli kurssin alussa halutaan tehdä myös uskonnonvapauteen liittyviä tehtäviä, niitä löytyy oppaan toiseksi viimeisestä luvusta Uskonnot kohtaavat arjessa. Media- ja kulttuuriaineistot opetuksessa Kurssin kuluessa opiskelijat voivat suorittaa erityyppisiä ja -kestoisia media- tai kulttuuriseurantatehtäviä. Perinteinen esimerkki tehtävätyypistä on lehtiseurantatyö. Erilaisten mediaan ja kulttuurituotteisiin liittyvien tehtävien yhteydessä kannattaa pitää mielessä, ettei kaikilla opiskelijoilla ole välttämättä käytössään esimerkiksi internetiä tai televisiota. Myöskään sanomalehtiä ei tilata jokaiseen kotiin. Siksi opiskelijoille kannattaakin tarjota erilaisia vaihtoehtoja, joista jokainen voi valita omaan tilanteeseensa soveltuvimman. Oleellisinta ei ole aineistojen muoto, vaan se, että opiskelija kykenee löytämään sisällöllisesti mahdollisimman erilaisia esimerkkejä uskonnon (myös muiden kuin kristinuskon) ilmenemisestä mediassa ja/tai laajemmin eri kulttuurituotteissa. Opiskelijoille kannattaa korostaa, ettei tarkoituksena ole etsiä yksinomaan aineistoja, joissa käsitellään uskontoon välittömästi liittyviä aiheita, vaan myös esimerkiksi erilaisten raamattuviittausten ja kristillisten teemojen tunnistaminen on tärkeää. Aineistoja voi etsiä muun muassa seuraavista lähteistä: sanoma- ja aikakauslehdet (myös internet-versiot) internetin keskustelupalstat blogit elokuvat tv-sarjat tv-ohjelmat radio-ohjelmat nettivideot musiikkikappaleet kuvat kirjat mainokset 6

7 Opiskelijoita on syytä ohjeistaa merkitsemään kaikkien löytämiensä aineistojen lähdetiedot muistiin mahdollisimman tarkasti, jotta lähteiden luonnetta voidaan tarvittaessa tarkemmin pohtia. Itse lähteiden analyysi voidaan toteuttaa luonnollisesti monin eri tavoin. Analyysin muodosta riippumatta olisi hyvä, että opiskelija tulisi pohtineeksi esimerkiksi seuraavan kaltaisia kysymyksiä: Mihin uskontoon aineisto liittyy? Millä tavoin? Viitataanko aineistossa uskontoon positiivisessa vai negatiivisessa sävyssä? Mistä sävy johtuu? Onko aineisto suomalaista? Jos ei, mistä se on peräisin? Miten suomalainen/jokin muu kulttuuri näkyy aineiston tavassa käsitellä uskontoa? Millaista mahdollista uskonnollista symboliikkaa siinä esiintyy? Voiko aineistoa ymmärtää oikein, jos ei ymmärrä sen viittauksia uskontoon? Kuivaisitko aineistoa sanalla uskonnollinen? Koska aineistojen etsiminen on varsin työläs prosessi, kannattaa opiskelijoiden näkemästä vaivasta ottaa sitä vastaava hyöty irti. Sen lisäksi, että opiskelijat analysoivat itsenäisesti omia aineistojaan, voidaan oppitunnilla toteuttaa myös yhteinen purkutehtävä, esimerkiksi seuraavalla tavalla: Opettaja jakaa taulun ruudukoksi, jonka ruudut nimetään tietyn aineistojen tarkastelussa käytettävän näkökulman mukaan. Näkökulmat ovat luonnollisesti jossain määrin riippuvaisia aineistojen luonteesta. Esimerkiksi lehdistä kerättyjen aineistojen osalta ne voisivat olla seuraavanlaiset: kristinusko jokin muu uskonto sota/konflikti kuva teksti kotimaa ulkomaa positiivinen negatiivinen johonkin uskontoon liittyvä asia mainitaan/näkyy kuvassa liittyy epäsuorasti uskontoon luterilainen kirkko jokin muu kirkko/uskonnollinen liike Opiskelijat pohtivat yksin tai ryhmissä esimerkiksi kahden valitsemansa lehtileikkeen pohjalta, mihin kaikkiin taulun ruutuihin omat leikkeet kuuluvat. Tämän jälkeen he käyvät vetämässä viivan leikkeitään kuvaaviin ruutuihin. Yhdessä tuotetun taulukuvan perusteella voidaan pohtia muun muassa median kuvaa uskonnosta/uskonnoista ja/tai kirkosta/kirkoista. Oleellista on pohtia myös, millaisia uskontoon kytkeytyviä aiheita opiskelijat ovat havainneet ja valikoineet käsiteltäväksi. 7

8 Kertomusten työstäminen Uskonnon ensimmäisellä kurssilla käsitellään runsaasti Raamattua, minkä takia kurssin kuluessa on mahdollista käydä läpi tavallista enemmän erilaisia kiinnostavia kertomuksia. Kertomusten työstämistä koskevia ideoita, tiettyihin kertomuksiin sovitettuna, löytyy myös oppaan Raamattua käsittelevistä luvuista. Kyseiset ideat ovat useimmiten helposti sovellettavissa muihinkin Raamatun kertomuksiin. Seuraavaksi esiteltäviä vinkkejä voi niin ikään soveltaa varsin laajasti erilaisiin kertomuksiin, joten niihin kannattaa palata Raamatun kertomusten käsittelyn yhteydessä. IE-metodi IE-metodi esitellään Suomen ekumeenisen neuvoston julkaisusarjaan kuuluvassa, Lähetysseuran kustantamassa kirjassa Abrahamin lapset Kolmen uskonnon yhteiset juuret (Dorothea Rosenblad & Fanny Rosenblad, Porvoo 2008). Menetelmässä hyödynnetään ihmisen taipumusta identifioitua johonkuhun kuulemansa tai lukemansa tarinan hahmoista. Identifioituminen edellyttää ja toisaalta synnyttää empatiaa. Empatia määritellään tässä yhteydessä kyvyksi ilman halveksuntaa ja ilman pelkoa ymmärtää toisen ihmisen tunteita ja tarpeita. Metodin käytännön toteutus sinänsä on yksinkertainen. Opettaja kertoo opiskelijoille kertomuksen tai opiskelijat tutustuvat siihen muulla tavoin. Kertomuksen kuulemisen jälkeen kukin opiskelija päättää, kenen näkökulmasta lähtee kirjoittamaan kertomusta uudelleen. Tarkoituksena on, että uudelleenkerronta tapahtuu nimenomaan minä-muodossa. Näin opiskelija sisällyttää todennäköisemmin kertomukseensa omia tunteitaan ja kokemuksiaan. Oleellista on, että opettaja lukee läpi kaikkien tekstit kirjoittaen esimerkiksi marginaaliin kommentteja ja kysymyksiä, joiden pohjalta opiskelijat voivat jatkaa ja syventää tekstiään. Tekstin kehittely jatkuu periaatteessa niin kauan kuin se on mahdollista tai tarpeen. Metodi on kehitetty alakouluikäisiä lapsia ajatellen, mutta se toimii epäilemättä lukiolaistenkin kohdalla. Metodin edellyttämän eräänlaisen läpielämisen kautta kertomukset jäävät mieleen. Lukiossa kirjoitetaan äidinkielen tunneilla lähinnä asiaproosaa, minkä takia opiskelijat saattavat innostua helpostikin luovasta kirjoittamisesta. IE-metodin kautta opettaja kykenee raottamaan opiskelijoille kristinuskon myyttisten kertomusten varsin monitulkintaista maailmaa. Eri kirjoittajien saman henkilön näkökulmasta laatimia tekstejä voidaankin esimerkiksi verrata keskenään ja huomata, että kertomus muuntuu varsin moneksi, ihan niin kuin elämäkin. IE-metodia käytettäessä kannattaa ohjata opiskelijoita myös kertomusten vähemmän houkuttavien henkilöiden näkökulmiin samaistumiseen. Kertomuksiin eläytyminen esimerkiksi Eesaun, Haagarin, Juudaksen tai Kainin hahmossa palvelee uskonnonopetuksen tavoitteita varsin syvällä tasolla. Brutaalienkin tekojen ja toisaalta häpeällisimmänkin elämäntilanteen keskellä elää tunteva ihminen, jonka näkökulmasta asiat voivat näyttäytyä dramaattisestikin toisenlaisena kuin miten ne ulkopuolelle välittyvät. Sivustaseuraajat Tässä tehtävätyypissä opiskelijat eläytyvät kertomuksen tapahtumista osallisen henkilön sijasta tapahtumien tarkkailijan rooliin. Tarkoitus on, että valitsemansa roolin kautta kukin opiskelija kertoo käsiteltävän kertomuksen uudestaan esimerkiksi kirjoittamalla. Vaihtoehtoisesti opiskelijat voivat jakautua ryhmiin niin, että kukin ryhmäläinen valitsee tietyn roolin. Ryhmän ryhtyessä keskustelemaan kertomuksen tapahtumista kukin käyttäytyy roolinsa mukaisesti. Työskentelytapa soveltuu myös koko luokan yhteiseksi keskusteluksi siten, että opiskelijat jakautuvat rooliensa mukaisiin ryhmiin. Tietyn ryhmän opiskelijoilla on siis sama tarkkailijarooli. Tehtävässä käytettäviä rooleja voivat olla esimerkiksi seuraavat: 8

9 JÄRKYTTYNYT SIVUSTASEURAAJA: Kuvaa tapahtumat voimakkain tuntein, vailla sensuuria. TAIVASTELEVA JUORUAKKA TAI -UKKO: Kertoo tapahtumat eteenpäin sensaatiohakuisesti. MINÄ TIEDÄN -TYYPPI: Kuvaa tapahtumat esittäen samalla jatkuvasti omia näkemyksiään siitä, miten kenenkin olisi pitänyt toimia missäkin tilanteessa. YMMÄRTÄJÄ: Kertoo tapahtumat ymmärtäen syvästi jokaista, erityisesti kertomuksen väärintekijöitä. TERAPEUTTI: Analysoi tapahtumia kuvatessaan henkilöiden sisäisiä motiiveja, kriisejä ja traumoja sekä persoonallisuuden piirteitä. TOIMITTAJA: Pyrkii raportoimaan tapahtumat mahdollisimman neutraaliin sävyyn. Raamatturakentelua Nettisivustolta löytyy Raamatun kertomuksia legojen avulla kerrottuna. Sivustoa voikin sellaisenaan hyödyntää kertomusten läpikäynnissä. Tavallisesta poikkeavan ja visuaalisen esitystavan ansiosta kertomukset jäävät mieleen. Mikäli siis tarvittava määrä legoja on saatavilla, opiskelijat (tai osa heistä) voivat myös itse toteuttaa sivuston ideaa käytännössä. Samankaltaisten kuvasarjojen rakentaminen onnistuu myös esimerkiksi muovailuvahan avulla. Menetelmää kannattaa käyttää nimenomaan keskeisten peruskertomusten kohdalla, joiden toivotaan erityisesti jäävän opiskelijan mieleen. Mainontaa Opiskelijat voivat lähestyä Raamatun kertomuksia myös ikään kuin kaupallisesta näkökulmasta suunnitellen ja mahdollisuuksien mukaan myös toteuttaen käsiteltävän kertomuksen pohjalta kuvitellusti tehtävän kirjan, elokuvan tai esimerkiksi konsolipelin mainontaa, visuaalista ilmettä ja oheistuotteistoa. Elokuvatrailerin tai kirjan/pelin etukannen ja takakansitekstin suunnittelun tai toteuttamisen avulla opiskelija muodostaa kuvan kertomuksen ydinsisällöstä ja käännekohdista. Sopivien oheistuotteiden pohdinnassa voi käyttää mielikuvitustaan varsin ennakkoluulottomastikin (esim. Jaakobin panini, jota on saatavilla vain illasta aamuyöhön tai Laabanin limsa, jota on kahta eri makua, mutta pullosta ei käy ilmi, kummasta on kyse). Kuvat ja pienet esineet Pieniä esineitä (esim. suklaamunayllätykset) sekä selkeitä tai tiettyä tunnelmaa viestiviä kuvia lehdistä kannattaa kerätä talteen. Kuvien avulla voidaan käsitellä esimerkiksi opiskelijoiden mielikuvia tai ennakkokäsityksiä opetuksessa tarkasteltavista teemoista. Kukin opiskelija valitsee tällöin tunnettaan tai tietojaan symboloivan kuvan tai esineen. Valitut kuvat/esineet käydään läpi ryhmissä tai yhteisesti, jolloin opiskelija kertoo valintansa perusteet. Kuvat voidaan myös koota taululle, jolloin niitä voidaan yhteisesti analysoida kokonaisuutena pohtien, mitä yleistä voidaan sanoa opiskelijaryhmän mielikuvista tai käsityksistä, ja mitkä asiat noihin mielikuviin tai käsityksiin vaikuttavat. Pienten esineiden tai kuvien avulla opiskelijat voivat niin ikään kertoa uudelleen esimerkiksi Raamatun kertomuksia. Tämä tapahtuu niin, että opiskelijat valitsevat kutakin oleellista tarinan vaihetta symboloimaan tietyn kuvan tai esineen. Työskentely auttaa jäsentämään kertomusta. Jos kertomus esitellään toisille opiskelijoille, ei kertojien tarvitse turvautua muistiinpanoihin, sillä oikeassa järjestyksessä esiteltävät kuvat tai esineet auttavat palauttamaan mieleen kertomuksen vaiheet ja synnyttävät myös kertomuksen kuulijoissa mieli- ja muistikuvia. 9

10 Myös muut asiakokonaisuudet kuin tarinat tai kertomukset (esim. uskonnon ulottuvuudet, Raamatun tulkintatavat jne.) voidaan painaa mieliin esineiden tai kuvien avulla. Kukin kuva tai esine symboloi tällöin tiettyä muistettavaa kokonaisuutta. On tärkeää, että opiskelijat saavat valita symbolit itse. Tällöin varmistetaan, että viittaussuhde käsiteltävään asiaan on heidän näkökulmastaan ymmärrettävä. Esineitä tai kuvia valitessaan opiskelija myös soveltaa tietojaan. Mielipiteitä ilmaisemassa Väittely Väittelyt, joissa puolustettava kanta ei välttämättä määräydy oman kannan mukaan, kehittävät kykyä tarkastella asioita monista eri näkökulmista. Siksi kannattaa pyrkiä siihen, että opiskelijat eivät joka kerta saa puolustettavakseen tutuksi ja turvalliseksi kokemaansa kantaa. Kalvo pohjalle 2 on koottu joitakin väittelyissä usein esiintyviä ongelmallisia piirteitä, joihin voidaan yhteisesti kiinnittää huomiota. Opiskelijoita kannattaa kannustaa myös väittelyn kuluessa analysoimaan väittelytilannetta ja vastustajan argumentteja kalvopohjan esiin nostamien asioiden kautta. Mikäli väittelyn kannalta ongelmallisia tilanteita tai argumentteja tulee eteen, opiskelijat voivat tällöin väittelyn kuluessa myös itse puuttua niihin. Argumenttikilpailu Opiskelijat asettuvat kahteen yhtä pitkään riviin niin, että ovat kasvotusten. Yksi opiskelijoista menee seisomaan rivien väliin keskimmäisten opiskelijoiden kohdalle. Opiskelijan etupuolella olevat opiskelijat muodostavat joukkueen, samoin opiskelijan takana olevat opiskelijat. Joukkueille esitetään jokin lause tai asia, jonka suhteen on mahdollista muodostaa puolustava tai vastustava kanta. Joukkueet siis käytännössä väittelevät keskenään, mutta esittäen argumentteja vuorotellen. Opettaja toimii tuomarina, joka arvioi argumenttien pätevyyden antaen kullekin argumentille esimerkiksi yhdestä kolmeen pistettä. Keskellä oleva henkilö liikkuu saatujen pisteiden mukaan aina sitä riviä kohti, josta argumentti esitettiin. Kun uusia perusteluja ei enää tule, voittaa se joukkue, jonka puolella keskellä liikkunut henkilö on. Mielipidejanat Erilaiset mielipidejanat ovat helppo ja havainnollinen keino saada opiskelijat pohtimaan kantojaan erilaisiin asioihin. Mielipidejanan ideana on, että opiskelijoille esitetään väite, jonka jälkeen kukin heistä pohtii suhtautumistaan väitteeseen asettuen samalla suhtautumistaan kuvaavaan paikkaan luokkaan määritellyllä janalla (esim. seinästä seinään). Jana voidaan piirtää myös taululle, jolloin opiskelijat käyvät merkitsemässä siihen sijaintinsa. Suhtautumista väitteeseen voidaan ilmaista myös omalta istumapaikalta niin, että kämmenten etäisyyttä toisistaan muunnellaan. Aktivoivia työtapoja Tutkiva oppiminen Tutkivan oppimisen ideana on tiedeyhteisöissä toteutettavan tiedonrakentamisen mallin jäljittely. Kysymyksiä esittävät opettajan sijasta nimenomaan opiskelijat. Vastauksia ei myöskään totuttuun 10

11 tapaan saada valmiina, vaan ne pyritään eri lähteiden kautta rakentamaan toisten opiskelijoiden kanssa varsin itsenäisesti. Tutkivan oppimisen toteuttaminen on vaativaa ja se vie enemmän aikaa kuin perinteinen opetus. Sitä voidaan kuitenkin kokonaisen kurssin sijasta käyttää jonkin tietyn teeman tarkasteluun kurssin kuluessa. Seuraava tutkivan oppimisen mallin tiivistetyn esittelyn lähteenä on käytetty internetsivua ; Pirita Seitamaa-Hakkarainen ja Kai Hakkarainen. Tutkivan oppimisen malli: Kontekstin luominen Opiskeltavat asiat liitetään luokkahuoneen ulkopuolisen maailman ongelmiin ja opiskelijoiden kokemuksiin, mikä auttaa opiskelijoita hahmottamaan opiskelun kohteena olevien ilmiöiden todellista merkitystä. Tutkimukselle on tärkeää valita aihepiiri, joka tarjoaa pohjan riittävän haastavien ja kiinnostavien ongelmien asettamiselle. Opiskelijoiden omat mielenkiinnon kohteet kannattaa siis huomioida. Ongelmien määrittäminen Tutkimuskysymykset luodaan aidon tiedonhalun pohjalta. Selitystä etsivät ja ymmärtämiseen tähtäävät kysymykset ovat erityisen hyviä. Työskentelyteorioiden luominen Tutkittavalle ilmiölle määritellään omia selityksiä (hypoteesi/arvaus) omien taustatietojen ja kokemustensa varassa. Pohditaan, mitä tutkittavasta asiasta ei tiedetä tai ymmärretä. Tässä yhteydessä on tärkeää pyrkiä luomaan opiskelukulttuuri, jossa suhtaudutaan rohkaisevasti keskeneräisten ajatusten ja ideoiden esittämiseen. Kriittinen arviointi Laadittujen työskentelyteorioiden ja selitysten vahvuuksia ja heikkouksia arvioidaan. Lisäksi arvioidaan, mitä tietoja ja taitoja tutkimusprosessissa tarvitaan. Syventävän tiedon etsintä Uutta tietoa etsitään tutkimuskysymysten ja aiemmin luotujen työskentelyteorioiden ohjaamana. Ensimmäisten tiedonlähteiden löytymiseen ei tyydytä, vaan opiskelijat sitoutuvat asteittain syvenevään tutkimusprosessiin. Tietoa haetaan itsenäisesti mahdollisimman monenlaisista tiedonlähteistä (tieteellinen ja ammattikirjallisuus, erilaiset kirjalliset ja sähköiset lähteet, asiantuntijat). Ongelmien tarkentaminen Tietoa haettaessa syntyy uusia kysymyksiä. Tarkentunut tutkimuskysymys jaetaankin tiedonhaun pohjalta muodostuneeksi joukoksi pienempiä kysymyksiä, joiden ratkaisemiseen tutkimusprosessi jatkossa suuntautuu. Teorioiden tarkentaminen Aikaisempien teorioiden ja uuden tiedon varassa kehitetään parempia selityksiä. Omasta ja yhteisestä oppimisesta sekä tiedon ja ymmärryksen syvenemisestä tehdään yhteenvetoa. 11

12 Jaettu asiantuntijuus Kaikki prosessin osatekijät jaetaan oppimisyhteisön jäsenten kesken, jolloin nojaudutaan koko yhteisön voimavaroihin. Tällöin myös jokaisella on oma korvaamaton tehtävänsä. Asiantuntemuksen jakaminen synnyttää uutta tietoa ja ymmärrystä, johon kukaan ei pystyisi yksinään Tutkivan oppimisen tavoitteena onkin ohjata opiskelijoita hyödyntämään toisiaan vastavuoroisesti muun muassa tiedonlähteinä ja ajatustensa testaajina. Kirjallisuutta aiheesta: Hakkarainen, K., Lipponen, L., Ilomäki, L., Järvelä, S., Lakkala, M., Muukkonen, H., Rahikainen, M. & Lehtinen, E.: Tieto- ja viestintätekniikka tutkivan oppimisen välineenä. Helsingin kaupungin opetusvirasto, Hakkarainen, K., Lonka, K. & Lipponen, L.: Tutkiva oppiminen. Älykkään toiminnan rajat ja niiden ylittäminen. Helsinki: WSOY, 1999 Haastattelut ja gallupit Erilaisten haastattelujen laatiminen ja toteuttaminen sopii useaan oppikirjan aihepiiriin ja on monella tapaa hyödyllinen opiskelumenetelmä. Haastattelukysymyksiä laatiessaan opiskelijat etsivät ja jäsentävät huomaamattaan käsiteltävän aiheen keskeistä ainesta sekä oppivat havaitsemaan aiheeseen liittyviä oleellisia kysymyksiä. Haastattelun toteuttamis- ja purkamisvaiheet ohjaavat opiskelijaa jäsentämään kuvaansa käsiteltävästä teemasta edelleen. Haastattelun voi toteuttaa esimerkiksi kaveripiirissä, kotona tai koulun käytävillä. Se voi olla gallup-tyyppinen tai esimerkiksi videoitu syvähaastattelu. Mahdollisuuksia on monia. Haastattelujen valmistelun ja toteutuksen yhteydessä kannattaa pyrkiä ohjaamaan opiskelijoita mahdollisimman epämekaaniseen toimintaan. Onkin oleellista kiinnittää huomiota esimerkiksi siihen, että haastattelu kirjoitetaan auki tai sen kulku muuten kerrotaan muussa kuin sanasta sanaan toistavassa kysymys vastaus -muodossa. Opiskelijaa kannattaa siis ohjata poimimaan saamistaan tiedoista oleellisin sisältö, minkä jälkeen sen pohjalta rakennetaan johdonmukainen ja ehjä kirjallinen tai suullinen esitys. Opiskelijoita kannatta rohkaista toimimaan myös haastattelussa tilanteen vaatimusten ja mahdollisuuksien mukaan, haastateltavan vastauksista nousevia lisäkysymyksiä esittäen. Orjallinen turvautuminen ennalta valmisteltuihin kysymyksiin ei palvele kenenkään tavoitteita. Haastattelutehtävien avulla voidaan ainakin pääkaupunkiseudun koulujen osalta luoda myös yhteyksiä tiedeyhteisöön. Olisi hyvä, jos opiskelijat saisivat kuvan siitä, millainen on ammatikseen uskontoa tutkiva henkilö, ja miten hän asioita kuvaa ja esittää. Haastateltaviksi voisikin pyrkiä saamaan esimerkiksi tutkijoita tai graduntekijöitä, joiden tutkimusaiheet ovat opiskelijoiden mielestä kiinnostavia tai ajankohtaisia. Työpajapistetyöskentely Esimerkiksi maailmanuskonnot- tai uskonnon ulottuvuudet -teemojen käsittely on varsin helppo järjestää työpajatyöskentelyn avulla. Ideana on, että opiskelijat jakautuvat työpajojen määrää vastaavaan määrään ryhmiä. Kukin ryhmä suunnittelee työpajapisteensä aiheen mukaisen tehtävän/ tehtäviä. Aiheesta voidaan etsiä tietoa oppikirjasta, muusta opettajan varaamasta kirjallisuudesta tai internetistä. Opiskelijoiden tulee löytämiensä tietojen pohjalta itse pohtia, minkä kaltaisen työskentelytavan avulla työpisteen aiheeseen liittyvät oleellisimmat asiat ovat tehokkaimmin opittavissa. Opiskelijat siis pohtivat aiheita näkökulmasta, joka perinteisesti on jätetty opettajalle. Kun työpajat on valmistettu, opiskelijat kiertävät ne itse valmistamaansa lukuun ottamatta läpi. 12

13 Opettaja osallistuu ryhmien työskentelyyn vain tarvittaessa. Hänellä tulee kuitenkin olla valmius antaa ryhmien käyttöön materiaalia, jota kunkin työpajapisteen rakentamiseen tarvitaan. Tämän takia työpajapisteen suunnittelu kannattaa aloittaa jo ennen sen toteutusta, jolloin tarvittavat materiaalit ovat tiedossa ja valinnanvaraa näin enemmän. Koska työpajatyöskentely tuottaa todennäköisesti monia keskenään erilaisia menetelmä ideoita, kannattaa työskentelyä lopuksi purkaa pohtien yhteisesti eri työpisteiden hyviä ja huonoja puolia nimenomaan tehokkaan ja syvällisen oppimisen kannalta. Koti- ja kertaustehtävät Koti- ja/tai kertaustehtävät aktivoivat opiskelijaa perehtymään opiskeltuun alueeseen vielä koulutuntien jälkeenkin. Lukiossa saatetaankin turhaan vierastaa kotitehtäviä reaaliaineissa. Muutaman kertaavan kotitehtävän avulla ohjataan opiskelijaa kuitenkin perehtymään kuhunkin käsiteltyyn aiheeseen jo hyvissä ajoin ennen koeviikkoa. Kotitehtävien avulla voidaan myös jo ennalta tutustua seuraavan tunnin aihepiiriin. Tällä on asioiden sisäistämisen kannalta suuri merkitys. Oppaassa on paljon tehtäviä, joita voidaan tehdä sekä oppitunnilla että omalla ajalla. Kyseiset tehtävät on merkitty symbolilla. Kaikkien kotitehtäviksi täysin tai osittain sopivien tehtävien nimet on lisäksi kerätty kunkin niitä sisältävän luvun loppuun. Kertaukseen soveltuvat tehtävät on niin ikään paitsi merkitty omalla symbolillaan, myös listattu kunkin niitä sisältävän luvun loppuun. Kertaustehtävistä osa soveltuu paremmin oppitunnilla tehtäväksi, mutta joukossa on myös paljon sellaisia, jotka on mahdollista tehdä omalla ajalla. Lisäksi oppikirjan kunkin jakson lopussa on Pohdi & sovella -tehtäviä, joita voidaan oppaan tehtävien ohella käyttää paitsi koulussa kertaavina tai aiheeseen orientoivina tehtävinä, myös kotitehtävinä. Opettajan aineiston kotitehtävät soveltuvat hyvin osaksi oppimispäiväkirjaa tai portfoliota, mikäli kurssilla on jompikumpi käytössä. Monet kotitehtävistä edellyttävät mielipiteenmuodostusta tai omaa katsomuksellista pohdintaa. Etenkin omista pohdinnoista on hyvä saada kannustavaa palautetta. Kotitehtävien avulla eri syistä hiljaisemmat ja ujommat sekä ainoastaan vastauksistaan varmoina viittaavat opiskelijat saavat esiteltyä oivalluksiaan ja ajatuksiaan turvallisella tavalla. Kotitehtävät voivat olla myös osaperuste kurssin arvostelulle. Niiden arvioinnissa kannattaa antaa arvoa mahdolliselle kehitykselle, joka kurssin edetessä on todettavissa. Siksi opettajan olisi hyvä käydä osa kotitehtävien vastauksista kommentoiden läpi jo kurssin kuluessa, jotta kehittymiselle luotaisiin aitoja mahdollisuuksia. Opettajan on mahdollista vastauksia koskevilla huomioillaan ja kysymyksillään auttaa opiskelijaa uudelle käsitteellisen ajattelun tasolle (nk. lähikehityksen vyöhykkeelle) tai huomioimaan vähemmän ilmeisiä näkökulmia. Tämä kuitenkin luonnollisesti edellyttää, että opettajalla on aikaa ja mahdollisuuksia lukea opiskelijoiden tekstejä ajatuksella. Avainsanat Materiaaliosioista löytyville avainsanoja sisältäville kalvopohjille on koottu oppikirjan lukujen keskeiset sanat ja käsitteet. Avainsanojen avulla voidaan testata opiskelijoiden osaamista esimerkiksi seuraavin tavoin: Sananselitys: Opettaja voi leikata avainsanat erillisiksi lapuiksi ja jakaa ne opiskelijoille. Opiskelijoiden tehtävänä on selittää annetut käsitteet toisilleen niin että lapussa lukevaa sanaa ei saa mainita. Tämä onnistunee parhaiten pienissä ryhmissä. 13

14 Ristikon laatiminen: Opiskelijat suunnittelevat avainsanoista ristikon. Ristikossa voidaan käyttää myös muita kuin avainsanoja, mutta kaikki avainsanat täytyy kuitenkin sisällyttää osaksi sitä. Valmiit ristikot voidaan testata esimerkiksi pareittain, jolloin opiskelijat vaihtavat ristikoitaan keskenään ja ratkaisevat ne. Lopuksi ristikon laatija tarkistaa oikeat vastaukset. Ristikkojen laatiminen avainsanojen pohjalta voidaan antaa myös opiskelijoiden muodostamien parien tai ryhmien tehtäväksi vuoronperään kurssin kuluessa. Tällöin koko luokka tekee ryhmän laatiman ristikon esimerkiksi kertauksena edellisen tunnin aiheesta. Käsitekartta: Opettaja voi valikoida avainsanoista tehtävän kannalta sopivat ja lisätä niihin mahdollisesti vielä joitakin käsitteitä, jotka listalta puuttuvat. Opiskelijat jakautuvat ryhmiin, joista kukin saa tehtävään valitut käsitteet erillisille paperilapuille leikattuina (toki opiskelijat voivat leikata käsitteet paperista irti itsekin). Ryhmien on tarkoitus rakentaa sanoista käsitekartta ilman oppikirjan tukea. Kartat voidaan liimata paperille. Opiskelijat saavat halutessaan lisätä karttaan käsitteitä kirjoittamalla. Valmiit kartat voidaan lyhyesti esitellä. Yhteiskeskustelussa kannattaa kiinnittää huomiota siihen, miten eri tavoin käsitteiden väliset yhteydet on mahdollista hahmottaa. Selvästi virheellisiin käsityksiin on luonnollisesti kuitenkin puututtava. Koe Opettajanaineisto ei sisällä erikseen valmiita koetehtäviä. Monet oppaan tehtävät soveltuvat kuitenkin erinomaisesti myös kokeen osaksi, joten niitä kannattaa selailla koetta valmistellessa. Tavallisimmat koetehtävän tyypit esitellään seuraavaksi lyhyesti: Sananselitystehtävät: Varsinkin lukion ensimmäisillä kursseilla on tarpeen kerrata terminologiaa. Hyvä testaustapa on perinteinen sananselitystehtävä. Tavoitteena sananselitystehtävissä on, että opiskelija opiskelee kunkin aineen kielen ja terminologian ja osaa myöhemmin sujuvasti käyttää termistöä esimerkiksi ylioppilaskirjoituksissa. Sanoja kokeeseen on helppo poimia esimerkiksi aineiston avainsanat-kalvoilta. Tehtävät voivat olla esimerkiksi seuraavanlaisia: Selitä termi ja kerro, mihin asiakokonaisuuteen se liittyy. Aineistotehtävät: Aineistotehtävissä annettu aineisto toimii muistia aktivoivana ja virittävänä osana. Aineisto tulee vastauksessa ottaa huomioon ja siihen tulee myös viitata. Aineisto voi toimia myös johdantona/virittelynä varsinaiseen kysymykseen. Ensimmäisen uskonnonkurssin yhteydessä aineisto voi hyvin olla esimerkiksi jokin käsitellyistä Raamatun teksteistä. Ylioppilaskoekysymyksissä on usein aineistoon pohjautuvia tehtäviä, joten niihin kannattaa opiskelijoita totuttaa. Tehtävät ovat monille haastavia, mutta juuri siksi niiden avulla voidaan tehdä eroja opiskelijoiden osaamistasojen välillä. Vertailutehtävät: Tehtävätyypissä vertaillaan kahden tai useamman tasavertaisen ilmiön tai asian eroja ja yhtäläisyyksiä keskenään. Hyvin tavallista on, että lukion ensimmäisen vuosikurssin opiskelija esittää vastauksessaan vertailtavat ilmiöt tai asiat peräkkäin, eikä teemojen näkökulmasta eli rinnakkain. Tehtävätyyppi onkin osalle opiskelijoista haastava. Sitä voidaan kuitenkin jo ennen koetta harjoitella. Sopivia harjoitusaiheita voivat olla vaikkapa seuraavat: 14

15 1. Vertaile VT:n ja UT:n yhtäläisyyksiä ja eroja keskenään. Opettaja voi harjoitusesseen rungoksi tarjota seuraavia teemoja, joiden avulla opiskelijoiden on helppo aloittaa vertailu: syntytapa, syntyaika, sisältö ja kirjaryhmät. 2. Vertaile islamia ja hindulaisuutta keskenään. Teemoja voisivat olla: perustaja, esiintyminen, oppi, etiikka ja elämäntapa. Perinteinen esseetehtävä: Lukion ensimmäiselle vuosikurssille tulevat opiskelijat ovat esseen kirjoittamista koskevilta valmiuksiltaan hyvin eritasoisia. Tyypilliset ensimmäisen uskontokurssin kokeen esseevastaukset ovat lyhyitä ja pääkohdat juuri ja juuri mainitsevia. Esseetehtävien harjoittelu onnistuu esimerkiksi kotitehtävien puitteissa. Aiheeseen kannattaa uhrata myös kokonainen oppitunti, jonka aikana kirjoitetaan harjoitusessee. Harjoitusesseetä voidaan pohjustaa konkreettisilla ohjeilla hyvän esseen laadinnasta. Ohjeita löytyy muun muassa etälukion nettisivuilta osoitteesta html. Tiedonhaku Tiedonhakua edellyttäviin tehtäviin kannattaa tarpeen ja mahdollisuuksien mukaan liittää myös itse tiedonhaun prosessia ja löydettyjä lähteitä koskevaa pohdintaa. Kalvopohjalla 3 on kysymyksiä, joiden avulla aihetta voidaan käsitellä. Kannattaa kiinnittää huomiota siihen, että opiskelijat ilmaisevat kaikki lähteensä valmiissa tuotoksissaan. Mikäli tuotos on suullinen, voidaan myös sen yhteydessä kertoa, minkä kaltaisista lähteistä tiedot ovat peräisin. Tiedon etsimisestä ja lähteistä kannattaa esimerkiksi ryhmätöiden yhteydessä keskustella yhteisesti, sillä aihe koskettaa koko luokkaa. Toisten opiskelijoiden löytämistä lähteistä saattavat myös kaikki hyötyä jatkossa. Toisaalta esimerkiksi tiettyyn näkökulmaan tarpeettoman selvästi sitoutuneet lähteet voidaan myös nostaa esiin, jotta kaikki voivat jatkossa suhtautua niihin niiden luonteen mukaisesti. Oppimaan oppimassa Lukio-opetuksen opetussuunnitelmassa (LOPS 2003, 3.2: Opiskeluympäristö ja -menetelmät) todetaan, että lukion opiskelijoille tulee antaa tilaisuuksia kokeilla ja löytää omalle oppimistyylilleen sopivia työskentelymuotoja. Pelkkä sopivien työskentelymuotojen tarjoaminen ei kuitenkaan ole riittävää, sillä opiskelijoita tulee ohjata myös tiedostamaan, arvioimaan ja tarvittaessa korjaamaan omaa työskentelytapaansa. Erilaisten työskentelymuotojen tarjoamisen ja itselle sopivan oppimistavan tunnistamisen taustalla on pyrkimys antaa opiskelijalle eväitä metakognitiivisten taitojensa kehittämiseen. Metakognitiolla viitataan ajattelun ja toiminnan suunnitteluun ja ohjaamiseen sekä tuon suunnittelun ja ohjaamisen arviointiin. Metakognitiivisessa mielessä lahjakas henkilö tuntee itselleen tyypilliset tavat ajatella ja toimia. Tästä seuraa, että hän tuntee myös itselleen otollisimmat oppimistyylit ja kykenee tunnistamaan, onko sisäistänyt opiskelemansa asian. Metakognitiiviset taidot ovat siis edellytyksiä ja toisaalta seurauksia oppimaan oppimisesta. Oppimaan oppimista voidaan konkreettisesti edistää tarjoamalla opiskelijoille mahdollisimman monia eri tapoja työskennellä, jotta niiden hyviä ja huonoja puolia voidaan keskenään verrata. Ensimmäisen uskontokurssin yhteydessä tämä on tietyssä mielessä varsin helppoa, sillä esimerkiksi Raamatun kertomuksia on mahdollista työstää monin eri tavoin. Oppimaan oppimisen kannalta on oleellista, että käytettyjä oppimismenetelmiä ja omaa oppimista tai oppimattomuutta myös tietoisesti pohditaan. Tätä pohdintaa tukevia kysymyksiä on kalvopohjalla 4. 15

16 Asenteiden ja osaamisen kartoitus Opiskelijoiden on hyvä toisinaan arvioida tietojaan ja asenteitaan jonkin käsiteltävän teeman suhteen. Tämä voidaan tehdä taululle tai dokumenttikameralle piirrettävän koordinaatiston avulla niin, että toinen koordinaatiston akseleista kuvaa opiskelijoiden kiinnostuksen suuruutta, toinen heidän kokemustaan tietojensa tasosta. Kukin opiskelija sijoittaa pisteen ja/tai nimensä asennettaan ja osaamistaan kuvaavaan kohtaan. Opiskelijoiden kanssa voidaan ryhmissä tai yhteisesti seuraavaksi keskustella perusteista, joilla tietty kohta koordinaatistolla on valittu: Miksi aihe kiinnostaa tai ei kiinnosta? Miksi uskot tietäväsi aiheesta paljon/vähän? Koordinaatiston avulla voidaan havainnoida myös motivaation ja tietojen/oppimisen suhdetta. Tätä ajatellen koordinaatistotyöskentely olisi hyvä toteuttaa paitsi jonkin tietyn teeman käsittelyn aluksi, myös käsittelyn jälkeen. Tuloksia voidaan verrata keskenään pohtien, onko asenteenmuutosta tai oppimista tapahtunut, mihin suuntaan, mistä johtuen sekä miten asenne ja oppiminen tuntuvat suhteutuvan toisiinsa. Käsitekartta Tekstin jäsentely auttaa hahmottamaan ja muistamaan luettuja asioita. Käsitekartta on monipuolisuutensa vuoksi kenties tehokkain jäsennystapa. Sen avulla ylä- ja alakäsitteet sekä niiden väliset rinnakkaissuhteet on helppo sisäistää. Käsitekartan laatija joutuu väistämättä myös muokkaamaan ja tiivistämään lukemaansa tekstiä. Suurten kokonaisuuksien hahmottaminen on helpompaa, kun asiat on ikään kuin pakattu niiden hierarkiaa visuaalisesti ilmaisevaan, nopeasti ymmärrettävään muotoon. Onnistuneen käsitekartan teko ei onnistu ilman tekstin ymmärtämistä, joten sen laatimisen avulla voi myös seurata omaa oppimistaan. Mikäli opiskelijat laativat käsitekarttoja kirjan luvuista tai niiden osista jo kurssin kuluessa, on kokeisiin valmistautuminen huomattavasti helpompaa. Käsitekarttojen laatimistehtäviä kannattaakin toisinaan teetättää opiskelijoilla esimerkiksi kotitehtävinä. Käsitekartan laatimisen lisäksi opiskelijat kannattaa toisinaan ohjata ryhmissä selittämään omin sanoin toisilleen käsitellyn aihealueen pääsisällöt ainoastaan laatimaansa käsitekarttaa apuna käyttäen. Selittäminen helpottaa muistamista ja varmentaa lisäksi, että oppiminen on ollut syvällistä. Mitä jäi mieleen? Lukiossa ei ole erikseen eri opiskelutekniikoita esitteleviä kursseja. Tämä on selvä puute, jota kaikissa oppiaineissa tulisi pyrkiä korjaamaan. Eräs käytännöllinen tapa antaa opiskelijoille mahdollisuus kokeilla erityyppisiä opiskelustrategioita on aineistokokeen simulaatio. Siinä opiskelijoille annetaan riittävästi, mutta silti niukahkosti, aikaa jonkin aineiston (video, kuva, suppea tai laaja teksti) läpikäyntiin. Opiskelijoiden tehtävänä on poimia aineistosta oleelliset asiat annetun ajan puitteissa. Tarkoitus on, että opiskelijat myös muistavat poimimansa asiat. Opiskelijoita ei kannata liikaa ohjata, sillä tarkoituksena on seurata nimenomaan sitä, minkä kaltaisilla strategioilla he lähtevät tehtävää suorittamaan. Opiskelijoille voidaan kuitenkin haluttaessa antaa lupa tehdä muistiinpanoja. Kun aineiston tarkasteluun käytettävä aika on kulunut, kerätään ne pois. Myös muistiinpanot voidaan tässä vaiheessa kerätä. Opiskelijat kirjoittavat välittömästi tai hieman myöhemmin muistamansa asiat mahdollisimman johdonmukaiseksi tekstiksi. Tarkoitusta varten kannattaakin laatia aineiston oleellisen sisällön mahdollisimman laajasti kattava kysymys, johon opiskelijat vastaavat. Myös omaa suoriutumista ja työtapoja koskevia kalvopohjalla 4 olevia kysymyksiä voidaan tässä yhteydessä pohtia. 16

17 Yhteiskeskustelussa listataan lopuksi eri strategioita, joita opiskelijat valitsivat ja pohditaan, mitkä niistä vaikuttivat toimivimmilta. Myös siitä, mitkä asiat muodostavat aineiston keskeisen sisällön, on syytä keskustella. Opettaja voi lisäksi lukea opiskelijoiden kirjoittamat tekstit seuraavaksi tunniksi suorittaen samalla pientä tutkimusta siitä, mitkä lähestymistavat tuottivat parhaita tuloksia. Luonnollisesti opiskelijoille tulee kuitenkin tähdentää, että opiskelutavat tulee aina valita sen mukaan, mikä tuntuu soveltuvan itselle parhaiten. Mikäli tehtävä toteutetaan useamman kerran, kannattaa kehottaa opiskelijoita kokeilemaan eri strategioita. Koska opiskelun tavoitteena tulee aina olla käsitteellinen oppiminen, voidaan muutaman viikon kuluttua jo aiemmin käytetyn, aineistoa koskevan kysymyksen avulla vielä testata, kuinka kattavasti opiskelijat muistavat aineistoon liittyvät asiat. Yhteyttä muistamisen ja opiskelu strategian välillä voidaan jälleen tässä yhteydessä pohtia. 17

18 Kalvopohja 1 Uskonnonopetus lukiossa Lukiolain 455/2003 perusteella: YLEISTÄ koulutuksen järjestäjän (esim. kunnan tai kaupungin) tulee järjestää opiskelijoiden enemmistön uskonnon mukaista uskonnonopetusta tähän opetukseen voivat osallistua opiskelijan omasta pyynnöstä myös muihin uskonnollisiin yhdyskuntiin kuuluvat tai niihin kuulumattomat opiskelijat suurimmat uskontokunnat Suomessa ovat evankelisluterilainen kirkko ja ortodoksinen kirkkokunta uskonnollisiin yhdyskuntiin kuulumattomille opiskelijoille opetetaan elämänkatsomustietoa uskonnolliseen yhdyskuntaan kuuluvalle opiskelijalle, jolle ei järjestetä hänen oman uskontonsa opetusta, opetetaan hänen pyynnöstään elämänkatsomustietoa koulutuksen järjestäjän tulee järjestää elämänkatsomustiedon opetusta, jos opetukseen oikeutettuja on vähintään kolme muihin kuin evl. tai ort. uskonnollisiin yhdyskuntiin kuuluville (vähintään kolmelle) järjestetään heidän oman uskontonsa opetusta, jos opiskelijat sitä pyytävät opiskelijalle, joka aloittaa lukiokoulutuksen 18 vuotta täytettyään, opetetaan hänen valintansa mukaan joko uskontoa tai elämänkatsomustietoa OMAN USKONNON OPETUS uskonnon opetus ei ole uskonnon harjoittamista uskonnon opetukseen kuuluu oman uskonnon tuntemus uskonnon opetukseen kuuluu myös tutustuminen uskonnon harjoituksen muotoihin ja tapoihin, kuten rukouksiin, virsiin ja uskonnollisiin toimituksiin uskonnon opetukseen voi kuulua esimerkiksi opintokäynti kirkkoon, moskeijaan tai vastaavaan uskonnolliseen rakennukseen ja uskonnonopetuksessa voidaan seurata uskonnollista toimitusta siihen osallistumatta KOULUN PERINTEET JA JUHLAT koulun perinteisiin saattaa kuulua juhlia, kuten itsenäisyys-, joulu- ja kevätjuhla juhlatraditiot ovat osa suomalaista kulttuuria juhlaan sisältyvät virret (esim. suvivirsi kevätjuhlassa) tai jouluevankeliumi eivät ole uskonnon harjoittamista suomalaisessa koulujuhlaperinteessä periaatteena on yhteisöllisyys ja suvaitsevaisuus ketään ei voida velvoittaa osallistumaan omantuntonsa vastaiseen jumalanpalvelukseen, uskonnolliseen päivänavaukseen tai muuhun uskonnolliseen tilaisuuteen toisaalta tarkoitus ei myöskään ole estää muiden positiivista uskonnon harjoittamisen vapautta Lähde: Opetushallituksen tiedote / Muistio: Lukiolain muutoksen vaikutukset uskonnon ja e lämänkatsomustiedon opetukseen sekä lukion toimintaan. 18

19 Kalvopohja 2 Vältä näitä väittelyssä Kehäpäätelmä Kehäpäätelmässä puolustettava väite on sen perusteluiden joukossa. Kehässä kulkevaa päätelmää ei voida hyväksyä, koska mikä tahansa väite voidaan päätellä itsestään. Latinaksi petitio principii. Ristiriitaisuus Väittelijän omaksumista kannoista seuraa ristiriita puolustettavan väitteen kannalta. Latinaksi reductio ad absurdum. Asiat ja henkilöt sotkeutuvat Perustelun pätevyys ei ole riippuvainen siitä, kuka sen on esittänyt tai esittää. Latinaksi ad hominem -argumentti. Epämääräiset ja monimerkityksiset ilmaukset Vastustajaa pyritään hämäämään sanoilla tai ylihienoilla käsitteillä. Kannattaa pyrkiä selvyyteen ja ilmaisujen tarkkuuteen. Kohtuuttomat yleistykset Kaikkia yksityiskohtia ei voida tutkia, joten yleistykset ovat usein tarpeellisia. Pitää kuitenkin varoa sitä, ettei johtopäätös perustu liian pieneen esimerkkiaineistoon, josta seuraa kohtuuton yleistys. Esimerkiksi: En tunne yhtään naiskirurgia. Naisista ei ole kirurgeiksi. Mustavalkoinen ajattelu Yksinkertaistaminen on hyvä taito, mutta liika yksinkertaistaminen on vaarallista. Oleellisten erottelujen, vaihtoehtojen tai sävyjen poistaminen yksinkertaistaa tilanteita usein liikaa Väärät analogiat Väittely- ja puhetilanteissa hyvin monet ihmiset käyttävät analogioita eli vastaavuuksia. Vaarana on, että vastaavuudet eivät ole riittävän samanlaisia. Esimerkiksi: Armeijassa opetetaan johtamaan. Jokainen armeijassa esimieskoulutusta saanut sopii johtajaksi työelämään. Pääasia unohtuu Jostakin itse asian kannalta varsin merkityksettömästä teemasta tuleekin väittelyn pääasia. Vääristely Vastaväittelijä vääristelee tahallaan toisen esittämiä väitteitä. Lähde: Esa Saarinen: Filosofia. Porvoo: WSOY,

20 Kalvopohja 3 Tiedonhakua ja lähteitä koskevia kysymyksiä Kirjatkaa ylös joitakin oleellisimpia huomioita seuraavista asioista: 1. Oliko tiedon löytäminen ylipäänsä vaikeaa vai helppoa? Miksi? 2. Mitkä tiedon etsimiseen liittyvät asiat ovat mielestänne hankalia tai epäselviä? Miten niitä voisi oppia tai selventää? 3. Mihin asioihin liittyvää tietoa oli erityisen helppo löytää? Mistä luulette sen johtuvan? 4. Mihin asioihin liittyvää tietoa ei löytynyt lainkaan tai juuri lainkaan? Mistä luulette sen johtuvan? 5. Onko löytämänne tieto mielestänne luotettavaa? Perustelkaa kantanne. 6. Mistä tehtävään liittyvistä asioista on mielestänne vaikea saada luotettavalta tuntuvaa tietoa? Miksi? 7. Kuinka totuudenmukaisen kuvan tutkimastanne asiasta voi arvionne mukaan muodostaa löytämienne tietojen pohjalta? Perustelkaa kantanne. 20

21 Kalvopohja 4 Oppimaan oppiminen Mitä työskentelytapaa tai -tapoja käytit oppiaksesi? Mikä niistä oli mielestäsi mukavin? Entä vähiten mukava? Minkä työskentelytavan avulla opit mielestäsi eniten? Minkä avulla vähiten? Mitä opit? Mistä luulet oppimisesi johtuvan? Entä mitä oivalsit? Mikä sai oivalluksesi aikaan? Mitä et oppinut? Mistä luulet johtuvan, ettet oppinut? Mitkä asiat tuntuivat helpoilta? Entä vaikeilta? Mitä käyttämistäsi työtavoista aiot tai haluat käyttää myös jatkossa? Miksi? Mitä käyttämistäsi työtavoista et aio tai halua enää käyttää? Miksi? 21

22 1 Ihminen etsii totuutta Maailmankuva ja maailman katsomus ohjaavat elämää I ORIENTAATIO Kaksi ensimmäistä orientaatiotehtävää toimivat johdatuksena koko uskonnon ensimmäiseen kurssiin ja lukion uskonnonopetukseen ylipäänsä. Muut orientaatiotehtävät liittyvät nimenomaan maailmankuva- ja maailmankatsomus -teemoihin. Uskonto mediassa Mikäli kurssilla ei toteuteta lehti-/mediaseurantatyötä, voidaan kurssin orientaationa tehdä tämä tehtävä sen kevytversiona. Tavoite: Opiskelija tarkastelee analyyttisesti uskonnon läsnäolon määrää ja laatua mediassa esimerkkien kautta. Tyyppi: kuva- ja/tai tekstianalyysi Tarve: atk-luokka tai erilaisia lehtiä Toiminta: Tehtävän toteutus on osittain riippuvainen siitä, tapahtuuko sen purku kurssin ensimmäisellä tunnilla (aineiston keruu 1) vai toisella (aineiston keruu 2) Aineiston keruu 1: Opiskelijat etsivät etukäteen erilaisista lehdistä (ilmaisjakelu-, sanoma-, naisten-, harrastus- jne.) tai internetistä mitä hyvänsä uskontoon suoraan tai välillisesti liittyvää kuvatai tekstiaineistoa (artikkeli, lyhyempi tekstipätkä, kuva, mainos, mielipidekirjoitus, musiikkikappaleen teksti). Aineistojen määrästä sovitaan yhteisesti. Koska löydettyjen aineistojen analyysi tehdään ryhmissä, lienee niiden määrä hyvä pitää kohtuullisena. On toki mahdollista toimia myös niin, että opiskelijat etsivät useamman tekstin tai kuvan, mutta valitsevat niistä vain yhden ryhmässä tarkasteltavaksi. Halutessaan opettaja voi esitellä erilaisia esimerkkejä (myös vähemmän ilmeisiä) erilaisista aineistoista, joihin uskonto jollain tavoin liittyy. Tämä saattaa helpottaa opiskelijoiden työtä ja tuottaa monipuolisempaa aineistoa analysoitavaksi. Aineiston keruu 2: Opettaja varaa työskentelyyn erilaisia lehtiä tai/ja atk-luokan. Opiskelijat etsivät lehdistä tai netistä uskontoon suoraan tai välillisesti liittyviä kuva- tai tekstiaineistoja esimerkiksi tietyn määrän, tietyn ajan tai tietyn lehden puitteissa. Ajan säästämiseksi tehtävä lienee mielekästä toteuttaa pienissä ryhmissä. 22

23 Aineiston analysointi: Aineiston analyysissä voidaan käyttää oppaan alkuluvussa esiteltyä mediaaineistojen analysointitapaa. Tehtävä on sovitettavissa omalla ajalla toteutettavaksi siten, että opiskelija valitsee tekstin/kuvan, jota analysoi esimerkiksi oppaan alkuluvusta löytyvien media-aineistojen käsittelyä koskevien kysymysten avulla. Uskonto ja populaarikulttuuri Tavoite: Opiskelija tarkastelee analyyttisesti uskonnon läsnäolon määrää ja laatua populaarikulttuurissa esimerkkitapausten kautta. Tyyppi: ryhmä-/yhteiskeskustelu Tarve: (atk-luokka), (internet) Toiminta: Tehtävä toteutetaan käytännössä samoin kuin edellä esitelty teksti- ja kuva-analyysitehtävä. Erona on kuitenkin se, että nyt tarkoituksena on pyrkiä löytämään (tai muistamaan, mikäli atk-luokkaa ei ole käytössä tai tehtävää ei toteuteta kotityönä) nimenomaan populaarikulttuurin tuotteita (elokuva, tv-sarja, romaani, musiikkikappale/-video, mainos) tai taideteoksia, jotka ovat ammentaneet suoraan tai vähemmän ilmeisesti vaikutteita jostakin uskonnosta. Tehtävä voidaan purkaa oppaan alkuluvussa kuvatulla media-aineistojen analysointimenetelmällä tai vaihtoehtoisesti vaikkapa niin, että jokainen ryhmä analysoi alkuluvussa olevien kysymysten avulla yhden valitsemansa kulttuurituotteen. Tämän jälkeen ryhmät esittelevät kukin valitsemansa tuotteen sekä sitä koskevan analyysinsa. Mikäli luokassa on internetyhteys, voi ryhmä myös mahdollisuuksien mukaan näyttää löytämänsä kulttuurituotteen tai osan siitä. Tehtävä voidaan toteuttaa myös omalla ajalla siten, että opiskelija valitsee kulttuurituotteen, jota analysoi oppaan alkuluvun media-aineistoja koskevien kysymysten avulla. Like a Prayer loukkaus vai kunnianosoitus? Tehtävä voidaan toteuttaa vain, mikäli luokassa on mahdollista näyttää Madonnan musiikkivideo Like a Prayer. Tavoite: Opiskelija tutustuu tunnetun kulttuurituotteen uskonnollisiin ja katsomuksellisiin ulottuvuuksiin sekä pohtii tuotteen aiheuttamien reaktioiden syytä ja mielekkyyttä. Tyyppi: analyysi, pohdinta Tarve: Like a Prayer -musiikkivideo Toiminta: Videon katselun yhteydessä opiskelijat kirjoittavat ylös siinä esiintyviä mielestään uskontoon viittaavia asioita. Näitä voidaan videon katselun jälkeen listata yhteiskeskustelussa taululle pohtien samalla, mitä asiat symboloivat videon kontekstissa, sekä sitä, esitetäänkö ne positiivisessa vai negatiivisessa valossa. Lisäksi voidaan keskustella seuraavista kysymyksistä: Mikä on videon sanoma? Entä millainen maailmankatsomus videosta välittyy? Voisiko videosta käyttää sanaa uskonnollinen? Video aiheutti aikoineen suuren kohun katolisessa kirkossa. Paavi Johannes Paavali II:n tuomitsi kappaleen kristinuskoa rienaavaksi. Mistä reaktio on selitettävissä? Onko video kristinuskoa halventava? Opettajan kannattaa tutustua videoon ja sen symboliikkaan etukäteen. Esimerkiksi Wikipediasta löytyy aiheesta relevanttia tietoa. 23

Koulujen ja päiväkotien uskonnon opetus, perinteiset juhlat ja uskonnon harjoittaminen

Koulujen ja päiväkotien uskonnon opetus, perinteiset juhlat ja uskonnon harjoittaminen Koulujen ja päiväkotien uskonnon opetus, perinteiset juhlat ja uskonnon harjoittaminen 23.2.2015 Tilaisuuden tavoite Uskonnon opetuksen, perinteisten juhlien ja uskonnon harjoittamisen erojen ymmärtäminen

Lisätiedot

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen 1 FYSIIKKA Fysiikan päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Merkitys, arvot ja asenteet T1 kannustaa ja innostaa oppilasta fysiikan opiskeluun T2 ohjata

Lisätiedot

Mikkelissä islamin opetus järjestetään keskitetysti ja yhdysluokkaopetuksena.

Mikkelissä islamin opetus järjestetään keskitetysti ja yhdysluokkaopetuksena. 13.4.6 Uskonto Islam Tässä oppimääräkuvauksessa tarkennetaan kaikille yhteisiä uskonnon sisältöjä. Paikalliset opetussuunnitelmat laaditaan uskonnon yhteisten tavoitteiden ja sisältökuvausten sekä eri

Lisätiedot

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen KEMIA Kemian päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Merkitys, arvot ja asenteet T1 kannustaa ja innostaa oppilasta kemian opiskeluun T2 ohjata ja

Lisätiedot

Ruokarukous Uskonnonharjoitusta vai uskonnonopetusta? Pekka Iivonen

Ruokarukous Uskonnonharjoitusta vai uskonnonopetusta? Pekka Iivonen Ruokarukous Uskonnonharjoitusta vai uskonnonopetusta? Pekka Iivonen Uskonnon opetus kouluissa Uskontokasvatus kouluissa Uskonnon harjoittaminen kouluissa Uskonnon opetusjärjestelyiden ja koulun muun toiminnan

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa. MAOL OPS-koulutus Naantali Jukka Hatakka

Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa. MAOL OPS-koulutus Naantali Jukka Hatakka Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa MAOL OPS-koulutus Naantali 21.11.2015 Jukka Hatakka Opetussuunnitelman laatiminen Kaikki nuorten lukiokoulutuksen järjestäjät laativat lukion opetussuunnitelman

Lisätiedot

ORTODOKSIUSKONTO VUOSILUOKAT 1-2

ORTODOKSIUSKONTO VUOSILUOKAT 1-2 ORTODOKSIUSKONTO VUOSILUOKAT 1-2 Oppiaineen tehtävä vuosiluokilla 1-2 Vuosiluokilla 1-2 uskonnon opetuksen tehtävänä on ohjata oppilaita tuntemaan ja arvostamaan omaa uskonnollista ja katsomuksellista

Lisätiedot

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson 1 Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson Arvoisa ohjausryhmän puheenjohtaja rehtori Lauri Lantto, hyvä työseminaarin puheenjohtaja suomen

Lisätiedot

Ongelma-Ratkaisu. Malli työssä oppimiseen. Petteri Elo OPS-koulutus 2016

Ongelma-Ratkaisu. Malli työssä oppimiseen. Petteri Elo OPS-koulutus 2016 - Malli työssä oppimiseen Yhteystiedot Petteri Elo petteri.elo@pedanow.com +358405506020 www.pedanow.com Twitter: @PetteriElo Työpajan ohjelma 1. Aloitus - Kontekstin luominen työpajalle: Yksinkertainen

Lisätiedot

arvioinnin kohde

arvioinnin kohde KEMIA 9-lk Merkitys, arvot ja asenteet T2 Oppilas tunnistaa omaa kemian osaamistaan, asettaa tavoitteita omalle työskentelylleen sekä työskentelee pitkäjänteisesti T3 Oppilas ymmärtää kemian osaamisen

Lisätiedot

Aikuisten perusopetus

Aikuisten perusopetus Aikuisten perusopetus Laaja-alainen osaaminen ja sen integrointi oppiaineiden opetukseen ja koulun muuhun toimintaan 23.1.2015 Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS Uudet opetussuunnitelman

Lisätiedot

Osaamispisteet. Vapaasti valittava

Osaamispisteet. Vapaasti valittava Hyväksymismerkinnät 1 (5) Ammattiopiskelun S2 3 osp Osaaminen arvioidaan opiskelijan keräämän oman alan sanaston sekä portfolion avulla. Oman alan sanavaraston Tekstien ymmärtäminen Luku- ja opiskelustrategioiden

Lisätiedot

arvioinnin kohde

arvioinnin kohde KEMIA 8-lk Merkitys, arvot ja asenteet T2 Oppilas asettaa itselleen tavoitteita sekä työskentelee pitkäjänteisesti. Oppilas kuvaamaan omaa osaamistaan. T3 Oppilas ymmärtää alkuaineiden ja niistä muodostuvien

Lisätiedot

Aasian kieliä ja kulttuureita tutkimassa. Paja

Aasian kieliä ja kulttuureita tutkimassa. Paja Esittäytyminen Helpottaa tulevan päivän kulkua. Oppilaat saavat lyhyesti tietoa päivästä. Ohjaajat ja oppilaat näkevät jatkossa toistensa nimet nimilapuista, ja voivat kutsua toisiaan nimillä. Maalarinteippi,

Lisätiedot

Vakaumusten tasa-arvo VATA ry / Petri Karisma (hallituksen puheenjohtaja) Yliopistonkatu 58 B (6. kerros) 33100 Tampere

Vakaumusten tasa-arvo VATA ry / Petri Karisma (hallituksen puheenjohtaja) Yliopistonkatu 58 B (6. kerros) 33100 Tampere Vakaumusten tasa-arvo VATA ry / Petri Karisma (hallituksen puheenjohtaja) Yliopistonkatu 58 B (6. kerros) 33100 Tampere Etelä-Suomen aluehallintovirasto Kirjaamo Birger Jaarlin katu 15 PL 150 13101 Hämeenlinna

Lisätiedot

TERVEISET OPETUSHALLITUKSESTA

TERVEISET OPETUSHALLITUKSESTA TERVEISET OPETUSHALLITUKSESTA Oppimisen ja osaamisen iloa Uudet opetussuunnitelmalinjaukset todeksi Irmeli Halinen Opetusneuvos Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPPIMINEN OPETUS JA OPISKELU PAIKALLISET

Lisätiedot

POM2STN/TS, Savelainen Sannimaari & Sällinen Suvi Käsityön jaksosuunnitelma

POM2STN/TS, Savelainen Sannimaari & Sällinen Suvi Käsityön jaksosuunnitelma POM2STN/TS, Savelainen Sannimaari & Sällinen Suvi Käsityön jaksosuunnitelma Jakson päämääränä on kranssin suunnitteleminen ja valmistaminen pehmeitä ja kovia materiaaleja yhdistäen. Jakso on suunnattu

Lisätiedot

Oulu Irmeli Halinen ja Eija Kauppinen OPETUSHALLITUS

Oulu Irmeli Halinen ja Eija Kauppinen OPETUSHALLITUS OPS2016 Laaja-alainen osaaminen, monialaiset oppimiskokonaisuudet, uudistuvat oppiaineet sekä vuosiluokkakohtaisten osuuksien valmistelu paikallisessa opetussuunnitelmassa Oulu 26.2.2015 Irmeli Halinen

Lisätiedot

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen MAANTIETO Maantiedon päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Sisältöalueet Maantieteellinen tieto ja ymmärrys T1 tukea oppilaan jäsentyneen karttakuvan

Lisätiedot

POM2STN+TS jaksosuunnitelma, teemana joulu. Elina Lappalainen & Pia Perälä

POM2STN+TS jaksosuunnitelma, teemana joulu. Elina Lappalainen & Pia Perälä POM2STN+TS jaksosuunnitelma, teemana joulu Elina Lappalainen & Pia Perälä Suunnittelemamme käsityön kokonaisuuden teemana on joulu. Projekti on suunniteltu kuudesluokkalaisille. Projektin esittelyvaiheessa

Lisätiedot

EVANKELIS-LUTERILAINEN USKONTO VUOSILUOKAT 1-2

EVANKELIS-LUTERILAINEN USKONTO VUOSILUOKAT 1-2 EVANKELIS-LUTERILAINEN USKONTO VUOSILUOKAT 1-2 Oppiaineen tehtävä vuosiluokilla 1-2 Uskonnon opetuksen tehtävänä on antaa oppilaille laaja uskonnollinen ja katsomuksellinen yleissivistys. Opetus perehdyttää

Lisätiedot

Näkökulmia ja työskentelytapoja

Näkökulmia ja työskentelytapoja Näkökulmia ja työskentelytapoja Oppilas osaa jäsentää kuultua ja nuotinnettua musiikkia, on tietoinen sointujen käytön ja äänenkuljetuksen lainalaisuuksista On saanut valmiuksia itsenäisesti analysoida

Lisätiedot

USKONTO Opetuksen tavoitteet Aihekokonaisuudet Arviointi

USKONTO Opetuksen tavoitteet Aihekokonaisuudet Arviointi USKONTO Uskonnonopetuksen keskeinen tehtävä on perehdyttää opiskelija omaan uskontoonsa, sen kulttuuriperintöön sekä uskonnosta nousevaan elämänkatsomukselliseen ja eettiseen ajatteluun. Muihin uskontoihin

Lisätiedot

Aineopettajaliitto AOL ry LAUSUNTO

Aineopettajaliitto AOL ry LAUSUNTO OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ PL 29 00023 VALTIONEUVOSTO lukiontuntijako@minedu.fi Aineopettajaliiton (AOL ry) lausunto lukiokoulutuksen yleisten valtakunnallisten tavoitteiden ja tuntijaon uudistamista

Lisätiedot

Vieraan kielen B1-oppimäärän opetuksen tavoitteisiin liittyvät keskeiset sisältöalueet vuosiluokalla 6

Vieraan kielen B1-oppimäärän opetuksen tavoitteisiin liittyvät keskeiset sisältöalueet vuosiluokalla 6 B1- RUOTSI VL.6-9 6.LUOKKA T1 auttaa oppilasta jäsentämään käsitystään kaikkien osaamiensa kielten keskinäisestä suhteesta T2 auttaa oppilasta hahmottamaan opiskeltavan kielen asemaa maailmassa ja sen

Lisätiedot

LAADULLISEN TUTKIMUKSEN OMINAISLAATU

LAADULLISEN TUTKIMUKSEN OMINAISLAATU LAADULLINEN TUTKIMUS Hanna Vilkka 1 LAADULLISEN TUTKIMUKSEN OMINAISLAATU Hermeneuttinen tieteenihanne: intentionaaliset selitykset, subjektiivisuus, sanallinen/käsitteellinen tarkastelutapa, metodien moneus.

Lisätiedot

Teemat ja sisällöt Oma asema median maailmassa oman mediasuhteen pohtiminen ja omien mediankäyttötapojen reflektoiminen

Teemat ja sisällöt Oma asema median maailmassa oman mediasuhteen pohtiminen ja omien mediankäyttötapojen reflektoiminen Kuvaukset 1 (8) Äidinkieli, valinnainen Kriitikkokurssi, 1 ov (YV1AI1) Tavoitteet hahmottaa asemansa median maailmassa osaa hyödyntää kriittisesti mediaa ja arvioida sitä sekä ilmaista itseään luovasti

Lisätiedot

Yhdessä meissä on voimaa

Yhdessä meissä on voimaa 8. lk Yhdessä meissä on voimaa 1. Yhdessä 8.-luokkalaisina 2. Mielen hyvinvoinnin tukitekijät ja kompastuskivet 3. Kaverisuhteet 4. Empatiataidot 5. Järkeä ja jämäkkyyttä 6. Elämän pulmista ja kriiseistä

Lisätiedot

Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta. Uudistuva esiopetus Helsinki Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen

Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta. Uudistuva esiopetus Helsinki Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta Uudistuva esiopetus Helsinki 4.12.2014 Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen Uudistus luo mahdollisuuksia Pohtia omaa opettajuutta Pohtia

Lisätiedot

Mitä taitoja tarvitaan tekstin ymmärtämisessä? -teorian kautta arkeen, A.Laaksonen

Mitä taitoja tarvitaan tekstin ymmärtämisessä? -teorian kautta arkeen, A.Laaksonen Mitä taitoja tarvitaan tekstin ymmärtämisessä? -teorian kautta arkeen, A.Laaksonen Lukemisen taitoja Tulisi kehittää kaikissa oppiaineissa Vastuu usein äidinkielen ja S2-opettajilla Usein ajatellaan, että

Lisätiedot

Rauman normaalikoulun opetussuunnitelma 2016 Kemia vuosiluokat 7-9

Rauman normaalikoulun opetussuunnitelma 2016 Kemia vuosiluokat 7-9 2016 Kemia vuosiluokat 7-9 Rauman normaalikoulun opetussuunnitelma Kemia vuosiluokat 7-9 Rauman normaalikoulun kemian opetuksen pohjana ovat perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden kemian opetuksen

Lisätiedot

Yhdessä tehden, oppien ja yrittäen -peli

Yhdessä tehden, oppien ja yrittäen -peli Yhdessä tehden, oppien ja yrittäen -peli PELIOHJEET JOHDANTO Yhdessä tehden, oppien ja yrittäen -pelin tarkoituksena on oppia uutta mielekkäällä ja hauskalla tavalla. Pelissä ei varsinaisesti ole voittajaa,

Lisätiedot

A-jakso: viikot B-jakso: viikot 2 7 C-jakso: viikot 8-13 Aloitusluento ABC-jakson harjoittelijoille ti klo

A-jakso: viikot B-jakso: viikot 2 7 C-jakso: viikot 8-13 Aloitusluento ABC-jakson harjoittelijoille ti klo A-jakso: viikot 44 49 B-jakso: viikot 2 7 C-jakso: viikot 8-13 Aloitusluento ABC-jakson harjoittelijoille ti 25.10.2016 klo 12.30-14.00 paikka L302 A-jakson Infotilaisuus 25.10. 2016 klo 14.15 14.35 Normaalikoulun

Lisätiedot

A-jakso: viikot B-jakso: viikot 2 7 C-jakso: viikot 8-13 Aloitusluento ABC-jakson harjoittelijoille ti klo

A-jakso: viikot B-jakso: viikot 2 7 C-jakso: viikot 8-13 Aloitusluento ABC-jakson harjoittelijoille ti klo A-jakso: viikot 44 49 B-jakso: viikot 2 7 C-jakso: viikot 8-13 Aloitusluento ABC-jakson harjoittelijoille ti 25.10.2016 klo 12.30-14.00 paikka L302 1 A-jakson Infotilaisuus 25.10. 2016 klo 14.15 14.35

Lisätiedot

Tervetuloa Halkokarin koulun vanhempainiltaan

Tervetuloa Halkokarin koulun vanhempainiltaan Tervetuloa Halkokarin koulun vanhempainiltaan 5.9.2016 Opetussuunnitelma = OPS Opetussuunnitelma on suunnitelma siitä, miten opetus järjestetään. Se on kaiken koulun opetuksen ja toiminnan perusta. Opetussuunnitelmassa

Lisätiedot

Yhdessä tehden, oppien ja yrittäen -peli

Yhdessä tehden, oppien ja yrittäen -peli Yhdessä tehden, oppien ja yrittäen -peli OPETTAJAN OHJE JOHDANTO Yhdessä tehden, oppien ja yrittäen -pelissä opiskellaan opetussuunnitelmiin kuuluvia asioita yhdessä tekemällä. Tavoitteena on luoda uutta

Lisätiedot

Opetuksen tavoitteet Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet

Opetuksen tavoitteet Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet VIITTOMAKIELI JA KIRJALLISUUS Äidinkieli ja kirjallisuus -oppiaineen tehtävä, oppimisympäristöihin ja työtapoihin liittyvät tavoitteet, ohjaus, eriyttäminen ja tuki sekä oppimisen arviointi koskevat myös

Lisätiedot

Opetuskokonaisuus Mikämikä-päivään

Opetuskokonaisuus Mikämikä-päivään Opetuskokonaisuus Mikämikä-päivään Tutkivan oppimisen ote u Artikkelien etsiminen ja lukeminen > ymmärryksen syventäminen Mikämikä-päivä Vaajakumpu 8.3.2016 u 3D (Johanna ja Jenni) u 4B (Pauliina ja Tiina)

Lisätiedot

PSY181 Psykologisen tutkimuksen perusteet, kirjallinen harjoitustyö ja kirjatentti

PSY181 Psykologisen tutkimuksen perusteet, kirjallinen harjoitustyö ja kirjatentti PSY181 Psykologisen tutkimuksen perusteet, kirjallinen harjoitustyö ja kirjatentti Harjoitustyön ohje Tehtävänäsi on laatia tutkimussuunnitelma. Itse tutkimusta ei toteuteta, mutta suunnitelman tulisi

Lisätiedot

EVANKELIS-LUTERILAINEN USKONTO VUOSILUOKAT 3-6

EVANKELIS-LUTERILAINEN USKONTO VUOSILUOKAT 3-6 EVANKELIS-LUTERILAINEN USKONTO VUOSILUOKAT 3-6 Oppiaineen tehtävä vuosiluokilla 3-6 Uskonnon opetuksen tehtävänä on antaa oppilaille laaja uskonnollinen ja katsomuksellinen yleissivistys. Opetus perehdyttää

Lisätiedot

ADHD-LASTEN TUKEMINEN LUOKKAHUONEESSA

ADHD-LASTEN TUKEMINEN LUOKKAHUONEESSA ADHD-LASTEN TUKEMINEN LUOKKAHUONEESSA Tässä luvussa annetaan neuvoja parhaista tavoista tukea ADHD-lasta luokkahuoneessa. Lukuun on sisällytetty myös metodologiaan liittyviä ehdotuksia, joiden avulla voidaan

Lisätiedot

MATERIAALIPAKETTI NUORTENILTAAN OLE HYVÄ!

MATERIAALIPAKETTI NUORTENILTAAN OLE HYVÄ! MATERIAALIPAKETTI NUORTENILTAAN OLE HYVÄ! Nuortenillan toiminta-ajatus ja tavoite Kahden eri seurakunnan nuoret kohtaavat toisiaan ja tutustuvat seurakuntien nuorisotoimintaan, jakavat kokemuksia, ideoita,

Lisätiedot

PORTFOLIO-OHJEET. 1. Periodi. Lukuvuosi 2006-07 FyKeMaTT -aineet

PORTFOLIO-OHJEET. 1. Periodi. Lukuvuosi 2006-07 FyKeMaTT -aineet PORTFOLIO-OHJEET Lukuvuosi 2006-07 FyKeMaTT -aineet 1. Periodi portfolioryhmä, keskustelu, kirjoitus (2-3 sivua) Palautuspäivä: ennen keskustelua tai viimeistään 20.10.2006 klo 16:00 Perusharjoittelun

Lisätiedot

Aseman koulun valinnaiset aineet lukuvuonna

Aseman koulun valinnaiset aineet lukuvuonna Aseman koulun valinnaiset aineet lukuvuonna 2016-2017 Piirros Mika Kolehmainen Aseman koulun valinnaisuudesta info-tilaisuus 4.-5. lkn huoltajille ja oppilaille 6.4 klo 18 valinnat tehdään huoltajan WILMAssa

Lisätiedot

LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN JA HYVÄ OPETTAMINEN

LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN JA HYVÄ OPETTAMINEN LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN JA HYVÄ OPETTAMINEN Mitä laaja-alainen osaaminen tarkoittaa? Mitä on hyvä opettaminen? Miten OPS 2016 muuttaa opettajuutta? Perusopetuksen tavoitteet ja laaja-alainen osaaminen

Lisätiedot

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi JUTTUTUOKIO Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi Opettajan ja oppilaan välinen suhde on oppimisen ja opettamisen perusta. Hyvin toimiva vuorovaikutussuhde kannustaa,

Lisätiedot

Opetuksen tavoite: T1 tukea oppilaan innostusta ja kiinnostusta matematiikkaa kohtaan sekä myönteisen minäkuvan ja itseluottamuksen kehittymistä

Opetuksen tavoite: T1 tukea oppilaan innostusta ja kiinnostusta matematiikkaa kohtaan sekä myönteisen minäkuvan ja itseluottamuksen kehittymistä MATEMATIIKKA JOENSUUN SEUDUN OPETUSSUUNNITELMASSA Merkitys, arvot ja asenteet Opetuksen tavoite: T1 tukea oppilaan innostusta ja kiinnostusta matematiikkaa kohtaan sekä myönteisen minäkuvan ja itseluottamuksen

Lisätiedot

Arvioinnin paikallisesti päätettävät asiat Arviointikulttuuri & itseja vertaisarviointi

Arvioinnin paikallisesti päätettävät asiat Arviointikulttuuri & itseja vertaisarviointi Arvioinnin paikallisesti päätettävät asiat Arviointikulttuuri & itseja vertaisarviointi Treduka 2015 Tamperetalo 7.11.2015 Tunnin työpajatyöskentelyn aikana: Asiantuntija-alustus (30 min) Syventäviä näkökulmia

Lisätiedot

Kulttuuritaidot Oppilas oppii tuntemaan Ranskaa ja ranskankielisiä alueita ranskankielisille kulttuureille ominaisia tapoja ja kohteliaisuussääntöjä

Kulttuuritaidot Oppilas oppii tuntemaan Ranskaa ja ranskankielisiä alueita ranskankielisille kulttuureille ominaisia tapoja ja kohteliaisuussääntöjä Ylöjärven opetussuunnitelma 2004 B2 RANSKA VUOSILUOKKA: 8 VUOSIVIIKKOTUNTEJA: 2 Tavoitteet ymmärtämään erittäin selkeästi puhuttuja tai kirjoitettuja lyhyitä viestejä viestintää tavallisimmissa arkielämän

Lisätiedot

Sisällys. Mitä opetussuunnitelman perusteissa sanotaan?... 22

Sisällys. Mitä opetussuunnitelman perusteissa sanotaan?... 22 Sisällys Lukijalle...12 Johdanto...16 Ajattelutehtävä kokeiltavaksi... 18 1 Arvot, ihmiskäsitys ja oppimiskäsitys... 20 Mitä opetussuunnitelman perusteissa sanotaan?... 22 Mitä tästä voisi ajatella?...

Lisätiedot

CHERMUG-pelien käyttö opiskelijoiden keskuudessa vaihtoehtoisen tutkimustavan oppimiseksi

CHERMUG-pelien käyttö opiskelijoiden keskuudessa vaihtoehtoisen tutkimustavan oppimiseksi Tiivistelmä CHERMUG-projekti on kansainvälinen konsortio, jossa on kumppaneita usealta eri alalta. Yksi tärkeimmistä asioista on luoda yhteinen lähtökohta, jotta voimme kommunikoida ja auttaa projektin

Lisätiedot

Lapsen kielen kehitys II. Kielen ja puheen kehityksen tukeminen. www.eksote.fi

Lapsen kielen kehitys II. Kielen ja puheen kehityksen tukeminen. www.eksote.fi Lapsen kielen kehitys II Kielen ja puheen kehityksen tukeminen www.eksote.fi Lapsi- ja nuorisovastaanotto Puheterapia 2010 PUHUMAAN OPPIMINEN Puhe on ihmisen tärkein ilmaisun väline. Pieni lapsi oppii

Lisätiedot

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO Alla oleva kaavio kuvastaa tehdyn testin tuloksia eri osa-alueilla. Kaavion alla on arviot tilanteestasi koskien henkilökohtaisia ominaisuuksiasi, kokemusta ja osaamista, markkinoita

Lisätiedot

Sanallinen arviointi ja hyviä normien mukaisia arviointikäytänteitä. Pirjo Koivula Opetusneuvos

Sanallinen arviointi ja hyviä normien mukaisia arviointikäytänteitä. Pirjo Koivula Opetusneuvos Sanallinen arviointi ja hyviä normien mukaisia arviointikäytänteitä Pirjo Koivula Opetusneuvos 12 Sanallinen arviointi 2 Arviointi lukuvuoden päättyessä Opintojen aikainen arviointi sisältää myös oppimisprosessin

Lisätiedot

TERV108 V luento. Tutkimus terveystiedossa, 3op. syyslukukausi 2009 Raili Välimaa puh (260) 2014, L-328

TERV108 V luento. Tutkimus terveystiedossa, 3op. syyslukukausi 2009 Raili Välimaa puh (260) 2014, L-328 TERV108 V luento Tutkimus terveystiedossa, 3op syyslukukausi 2009 Raili Välimaa puh (260) 2014, L-328 raili.valimaa@jyu.fi Ryhmän yhteisen lukupiiritehtävän työstäminen ARVIOI RYHMÄN PROSESSIA PUHEKÄYTÄNTÖJEN

Lisätiedot

KUVATAITEEN PAINOTUSOPETUS LUOKAT. Oppiaineen tehtävä

KUVATAITEEN PAINOTUSOPETUS LUOKAT. Oppiaineen tehtävä KUVATAITEEN PAINOTUSOPETUS 7. -9. LUOKAT Oppiaineen tehtävä Kuvataiteen opetuksen tehtävä on ohjata oppilaita tutkimaan ja ilmaisemaan kulttuurisesti moninaista todellisuutta taiteen keinoin. Oppilaiden

Lisätiedot

Oppimispäiväkirja Nimi:

Oppimispäiväkirja Nimi: Oppimispäiväkirja Nimi: Tässä projektissa tavoitteena on Lisätään ymmärrystä siitä, millaista on asettua vieraaseen kulttuuriin. Viron kielen, kulttuurin ja tarinoiden tarkastelu luo lähtökohdan tavoitteen

Lisätiedot

Tuntisuunnitelma: Teema 1.

Tuntisuunnitelma: Teema 1. Tuntisuunnitelma: Teema 1. Aika: Oppimiskokonaisuuden 1. oppitunti Mobiililaboratorio-oppimiskokonaisuus, 7.-9. lk Tuntien aihe: Oppilaat perehtyvät oppimiskokonaisuuden teemaan, laitteistoihin, työtapoihin,

Lisätiedot

KEMIA 7.LUOKKA. Laajaalainen. liittyvät sisältöalueet. osaaminen. Merkitys, arvot ja asenteet

KEMIA 7.LUOKKA. Laajaalainen. liittyvät sisältöalueet. osaaminen. Merkitys, arvot ja asenteet KEMIA 7.LUOKKA Opetuksen tavoitteet Merkitys, arvot ja asenteet Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet T1 kannustaa ja innostaa oppilasta kemian opiskeluun T2 ohjata ja kannustaa oppilasta tunnistamaan

Lisätiedot

ERILAISIA OHJAUSMENETELMIÄ

ERILAISIA OHJAUSMENETELMIÄ ERILAISIA OHJAUSMENETELMIÄ Miksi tarvitaan ohjausta? Ohjaus käsitteenä mainitaan kaikissa uusissa opetussuunnitelmien perusteissa Käsitys oppimisesta (learning) ja opettamisesta (teaching) sekä muutokset

Lisätiedot

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN OPETUSVINKIT

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN OPETUSVINKIT AMMATILLISEN KOULUTUKSEN KOPIRAITTILAN KOULU Tekijänoikeustaidot on jaettu materiaalissa kolmeen osaan: tekijänoikeustietouteen, erityyppisten aineistojen käyttötaitoon ja tiedonhankintataitoon ja kriittiseen

Lisätiedot

MONIALAISET OPPIMISKOKONAISUUDET, TEEMAOPINNOT JA OPS2016

MONIALAISET OPPIMISKOKONAISUUDET, TEEMAOPINNOT JA OPS2016 MONIALAISET OPPIMISKOKONAISUUDET, TEEMAOPINNOT JA OPS2016 Aki Luostarinen ja Tiina Airaksinen (Otavan Opisto) OPS eläväksi -seminaari, Varkaus 31.3.2016 NEGATIIVINEN AIVORIIHI TAVOITE Työskentelyn tavoitteena

Lisätiedot

Vaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa

Vaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa Ohjeet opiskelijalle Vaihtoehdoissa A ja B opiskelija harjoittelee joko

Lisätiedot

KÄYNNISTYSVAIHE. Aiheen valmistelu Ajankohta: syys-lokakuu/helmi-maaliskuu

KÄYNNISTYSVAIHE. Aiheen valmistelu Ajankohta: syys-lokakuu/helmi-maaliskuu 1. Aiheen valmistelu Ajankohta: syys-lokakuu/helmi-maaliskuu valmistelee toimeksiannon. määrittää seuraavan kauden tarjonnan. Valitaan kehitysaiheet lle työstettäväksi. Yhteys n yhteyshenkilöön. Ollaan

Lisätiedot

Työskentelyohjeita: Suomi toisena kielenä ja kirjallisuus oppimäärän opetuksen tavoitteet vuosiluokilla 1 2. Laaja alainen osaaminen

Työskentelyohjeita: Suomi toisena kielenä ja kirjallisuus oppimäärän opetuksen tavoitteet vuosiluokilla 1 2. Laaja alainen osaaminen Työskentelyohjeita: Tiedostoa voi muokata useampi ihminen samanaikaisesti. Jakakaa tavoitteet eri vuosiluokille kopioimalla ja liittämällä sinisten otsikoiden alle, jotka löytyvät taulukoiden alta. Kopioi

Lisätiedot

Suomen kielen itseopiskelumateriaali

Suomen kielen itseopiskelumateriaali Selma Selkokielisyyttä maahanmuuttajille (OPH) Suomen kielen itseopiskelumateriaali Nimi: Ryhmätunnus: Tutkinto: Tämä opiskelumateriaali liittyy alakohtaiseen lähiopetuspäivään. Kun olet osallistunut lähiopetukseen

Lisätiedot

Teoriasta käytäntöön- Ongelmalähtöinen oppiminen verkossa

Teoriasta käytäntöön- Ongelmalähtöinen oppiminen verkossa Teoriasta käytäntöön- Ongelmalähtöinen oppiminen verkossa TieVie (5 ov) 24.9.2004 Minna Pesonen, Kasvatustieteiden tiedekunta Oulun yliopisto Mistä kaikki alkoi? Idea PBL:n soveltamisesta syntyi Ongelmalähtöisen

Lisätiedot

PROFILES -hankkeeseen osallistuvien opettajien osaamisalueiden kartoittaminen

PROFILES -hankkeeseen osallistuvien opettajien osaamisalueiden kartoittaminen PROFILES -hankkeeseen osallistuvien opettajien osaamisalueiden kartoittaminen Ammatillisen kehittymisen prosessin aluksi hankkeeseen osallistuvat opettajat arvioivat omaa osaamistaan liittyen luonnontieteiden

Lisätiedot

OPS2016. Uudistuvat oppiaineet ja vuosiluokkakohtaisten osuuksien valmistelu 21.10.2015. Eija Kauppinen OPETUSHALLITUS

OPS2016. Uudistuvat oppiaineet ja vuosiluokkakohtaisten osuuksien valmistelu 21.10.2015. Eija Kauppinen OPETUSHALLITUS OPS2016 Uudistuvat oppiaineet ja vuosiluokkakohtaisten osuuksien valmistelu 21.10.2015 Eija Kauppinen OPETUSHALLITUS 1 Paikallinen opetussuunnitelma Luku 1.2 Paikallisen opetussuunnitelman laatimista ohjaavat

Lisätiedot

Ylöjärven opetussuunnitelma 2004. Valinnainen kieli (B2)

Ylöjärven opetussuunnitelma 2004. Valinnainen kieli (B2) Ylöjärven opetussuunnitelma 2004 Valinnainen kieli (B2) B 2 -SAKSA Valinnaisen kielen opiskelun tulee painottua puheviestintään kaikkein tavanomaisimmissa arkipäivän tilanteissa ja toimia samalla johdantona

Lisätiedot

Oppilas vahvistaa opittuja taitojaan, kiinnostuu oppimaan uutta ja saa tukea myönteisen minäkuvan kasvuun matematiikan oppijana.

Oppilas vahvistaa opittuja taitojaan, kiinnostuu oppimaan uutta ja saa tukea myönteisen minäkuvan kasvuun matematiikan oppijana. Tavoitteet S L 3. lk 4. lk 5. lk 6. lk Merkitys, arvot ja asenteet T1 pitää yllä oppilaan innostusta ja kiinnostusta matematiikkaa kohtaan sekä tukea myönteistä minäkuvaa ja itseluottamusta L1, L3, L5

Lisätiedot

Pitkä ja monivaiheinen prosessi

Pitkä ja monivaiheinen prosessi Sähköinen ylioppilaskoe Äidinkielen opettajain liiton talvipäivät Lahti 17.1.2016 Minna-Riitta Luukka YTL & Jyväskylän yliopisto ylioppilastutkinto.fi digabi.fi Pitkä ja monivaiheinen prosessi Joulukuu

Lisätiedot

ALUEELLISET TYÖPAJAT. Ulla Ilomäki-Keisala

ALUEELLISET TYÖPAJAT. Ulla Ilomäki-Keisala ALUEELLISET TYÖPAJAT Alueellisten työpajojen työskentelylle on tunnusomaista: 1. Osallistava ja vuorovaikutteinen kouluttaminen opsprosessin käynnistämiseen ja ohjaamiseen, 2. Uusien toimintatapojen etsiminen

Lisätiedot

enorssi Annele Laaksonen, KT TY/ TNK

enorssi Annele Laaksonen, KT TY/ TNK enorssi Annele Laaksonen, KT TY/ TNK Esi- ja peruskouluikäisille maahanmuuttajataustaisille lapsille voidaan järjestää perusopetukseen valmistavaa opetusta perusopetuslain (628/1998) mukaisesti. Sitä voidaan

Lisätiedot

Etusijalla oppiminen ideoita lukion pedagogiseen kehittämiseen

Etusijalla oppiminen ideoita lukion pedagogiseen kehittämiseen Etusijalla oppiminen ideoita lukion pedagogiseen kehittämiseen Lukiopäivät 11.-12.11.2015 Eija Kauppinen, Kimmo Koskinen, Anu Halvari & Leo Pahkin Perusteiden oppimiskäsitys (1) Oppiminen on seurausta

Lisätiedot

OPETUKSEN EHEYTTÄMINEN JA MONIALAISET OPPIMISKOKONAISUUDET

OPETUKSEN EHEYTTÄMINEN JA MONIALAISET OPPIMISKOKONAISUUDET OPETUKSEN EHEYTTÄMINEN JA MONIALAISET OPPIMISKOKONAISUUDET Mitä on monialainen opiskelu? Hannele Cantell Dosentti Aineenopettajakoulutuksen johtaja OKL, Helsingin yliopisto Alla oleva video on kooste Helsingin

Lisätiedot

Alakoulun LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 21.4.2016

Alakoulun LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 21.4.2016 Alakoulun LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 21.4.2016 Tytti Solantaus 2016 1 I LAPSET PUHEEKSI KESKUSTELUUN VALMISTAUTUMINEN 1. Lapset puheeksi keskustelun tarkoitus Lapset puheeksi keskustelun pyrkimyksenä on

Lisätiedot

OPISKELIJOIDEN AIKAISEMPIEN TIETOJEN MERKITYS OPPIMISELLE AVOIMEN PEDAKAHVILA TELLE HAILIKARI

OPISKELIJOIDEN AIKAISEMPIEN TIETOJEN MERKITYS OPPIMISELLE AVOIMEN PEDAKAHVILA TELLE HAILIKARI OPISKELIJOIDEN AIKAISEMPIEN TIETOJEN MERKITYS OPPIMISELLE AVOIMEN PEDAKAHVILA TELLE HAILIKARI 29.10.2013 TAVOITTEET TÄNÄÄN Osallistujat Tunnistavat mikä merkitys opiskelijoiden aikaisemmalla tiedolla on

Lisätiedot

Valmistelut: Aseta kartiot numerojärjestykseen pienimmästä suurimpaan (alkeisopiskelu) tai sekalaiseen järjestykseen (pidemmälle edenneet oppilaat).

Valmistelut: Aseta kartiot numerojärjestykseen pienimmästä suurimpaan (alkeisopiskelu) tai sekalaiseen järjestykseen (pidemmälle edenneet oppilaat). Laske kymmeneen Tavoite: Oppilaat osaavat laskea yhdestä kymmeneen ja kymmenestä yhteen. Osallistujamäärä: Vähintään 10 oppilasta kartioita, joissa on numerot yhdestä kymmeneen. (Käytä 0-numeroidun kartion

Lisätiedot

VALINNAINEN MUSIIKKI -OPPIAINEEN YLEINEN KUVAUS VUOSILUOKALLA 4-6

VALINNAINEN MUSIIKKI -OPPIAINEEN YLEINEN KUVAUS VUOSILUOKALLA 4-6 VALINNAINEN MUSIIKKI -OPPIAINEEN YLEINEN KUVAUS VUOSILUOKALLA 4-6 Oppiaineen tehtävä Syventää ja laajentaa oppilaiden musiikillista osaamista. Luoda edellytykset monipuoliseen musiikilliseen toimintaan

Lisätiedot

TOIMINNAN HAVAINNOINTI. Kysely Orimattilan ja Myrskylän perusopetuksen opettajille syksyllä 2015

TOIMINNAN HAVAINNOINTI. Kysely Orimattilan ja Myrskylän perusopetuksen opettajille syksyllä 2015 TOIMINNAN HAVAINNOINTI Kysely Orimattilan ja Myrskylän perusopetuksen opettajille syksyllä 2015 HAVAINNOINNIN TAVOITE Kehittämistyön alkukartoitus Laadun arvioinnin työkalu kysely uusitaan vuosittain Uuden

Lisätiedot

9.2.3. Englanti. 3. luokan keskeiset tavoitteet

9.2.3. Englanti. 3. luokan keskeiset tavoitteet 9.2.3. Englanti Koulussamme aloitetaan A1 kielen (englanti) opiskelu kolmannelta luokalta. Jos oppilas on valinnut omassa koulussaan jonkin toisen kielen, opiskelu tapahtuu oman koulun opetussuunnitelman

Lisätiedot

Työelämävalmiudet: Oivallus-hankeken seminaari

Työelämävalmiudet: Oivallus-hankeken seminaari Työelämävalmiudet: Oivallus-hankeken seminaari Optek Opetusteknologia koulun arjessa Jari Lavonen, Professor of Physics and Chemistry Education, Head of the department Department of Teacher Education,

Lisätiedot

Pedagoginen mentorointi (4 op)

Pedagoginen mentorointi (4 op) Pedagoginen mentorointi (4 op) 11.4.2012 Ohjelma 10.00 10.30 Päivän avaus ja katsaus edelliseen kertaan 10.30 12.00 Aivoriihityöskentelyä / Learning Cafe 12.00 13.00 Lounas 13.00 15.00 Aivoriihityöskentelyä

Lisätiedot

Haluaisin, että kirkko johon kuulun on

Haluaisin, että kirkko johon kuulun on VIRITTÄYTYMINEN AIHEESEEN Haluaisin, että kirkko johon kuulun on LEIKIN TAVOITE Johdatella ajatuksia illan aiheeseen. Herätellä miettimään mitä minä ajattelen kirkosta, sekä tuoda esiin myös toisten ajatuksia,

Lisätiedot

Harjoite 1: Kysymyksiä valmentajalle lasten innostuksesta ja motivaatiosta

Harjoite 1: Kysymyksiä valmentajalle lasten innostuksesta ja motivaatiosta Harjoite 1: Kysymyksiä valmentajalle lasten innostuksesta ja motivaatiosta 30-60 minuuttia valmentajan aikaa, ja Harjoituslomake ja kynä noin 1-2 viikkoa oman työn tarkkailuun. Tavoitteet Harjoite on kokonaisvaltainen

Lisätiedot

Helsingin yliopiston Opettajien akatemian kriteerit

Helsingin yliopiston Opettajien akatemian kriteerit n kriteerit 1. Oman opetus- ja ohjausosaamisen jatkuva kehittäminen Erinomaisuus näkyy mm. siten, että opettaja arvioi ja kehittää systemaattisesti opettamiseen ja ohjaukseen liittyvää omaa toimintaansa

Lisätiedot

Ajatuksen murusia Tuija Mäkinen

Ajatuksen murusia Tuija Mäkinen Ajatuksen murusia Tuija Mäkinen 2 AJATUKSEN MURUSIA Tämä vihkonen on sinulle, joka haluat toimia vapaaehtoisena ja olla ihminen ihmiselle. Vihkosta voi käyttää myös työnohjausistunnoissa keskustelujen

Lisätiedot

1. Tietoa tekijänoikeuksista

1. Tietoa tekijänoikeuksista KOPIRAITTILAN KOULU LUKION Kopiraittilan koulun materiaaleissa tekijänoikeustaidot on jaettu kolmeen kokonaisuuteen: tekijänoikeustietouteen, erityyppisten aineistojen käyttötaitoon sekä tiedonhankintataitoon

Lisätiedot

KUVATAIDE VL LUOKKA. Laaja-alainen osaaminen. Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet. Opetuksen tavoitteet

KUVATAIDE VL LUOKKA. Laaja-alainen osaaminen. Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet. Opetuksen tavoitteet KUVATAIDE VL.7-9 7.LUOKKA Opetuksen tavoitteet Visuaalinen havaitseminen ja ajattelu T1 kannustaa oppilasta havainnoimaan, taidetta, ympäristöä ja muuta visuaalista kulttuuria moniaistisesti ja käyttämään

Lisätiedot

T3 ohjata oppilasta havaitsemaan kieliä yhdistäviä ja erottavia ilmiöitä sekä tukea oppilaan kielellisen uteliaisuuden ja päättelykyvyn kehittymistä

T3 ohjata oppilasta havaitsemaan kieliä yhdistäviä ja erottavia ilmiöitä sekä tukea oppilaan kielellisen uteliaisuuden ja päättelykyvyn kehittymistä A2-VENÄJÄ vl.4-6 4.LUOKKA Opetuksen tavoitteet Kasvu kulttuuriseen moninaisuuteen ja kielitietoisuuteen T1 ohjata oppilasta havaitsemaan lähiympäristön ja maailman kielellinen ja kulttuurinen runsaus sekä

Lisätiedot

Arvioinnin monipuolistaminen lukion opetussuunnitelman perusteiden (2015) mukaan

Arvioinnin monipuolistaminen lukion opetussuunnitelman perusteiden (2015) mukaan Arvioinnin monipuolistaminen lukion opetussuunnitelman perusteiden (2015) mukaan OPS-koulutus Joensuu 16.1.2016 Marja Tamm Matematiikan ja kemian lehtori, FM, Helsingin kielilukio 3.vpj. ja OPS-vastaava,

Lisätiedot

Varga Neményi -menetelmän esittely VARGA NEMÉNYI RY

Varga Neményi -menetelmän esittely VARGA NEMÉNYI RY Oppiaineen tehtävä Kehittää oppilaiden loogista, täsmällistä ja luovaa matemaattista ajattelua. Luoda pohja matemaattisten käsitteiden ja rakenteiden ymmärtämiselle. Kehittää oppilaiden kykyä käsitellä

Lisätiedot

Nuorten tulevaisuusseminaari Kirkko 2020

Nuorten tulevaisuusseminaari Kirkko 2020 Nuorten tulevaisuusseminaari Kirkko 2020 Nuorteniltapaketti - Kirkon rakentajat Tämä ohjelmamateriaali on tarkoitettu toteutettavaksi nuortenillassa, nuorten leirillä tai isoskoulutuksessa. Ohjelman voi

Lisätiedot

Osallisuuden taitojen harjoittelua yhteisöllisesti kirjoittamalla. Anne Jyrkiäinen ja Kirsi-Liisa Koskinen-Sinisalo Tampereen yliopisto

Osallisuuden taitojen harjoittelua yhteisöllisesti kirjoittamalla. Anne Jyrkiäinen ja Kirsi-Liisa Koskinen-Sinisalo Tampereen yliopisto Osallisuuden taitojen harjoittelua yhteisöllisesti kirjoittamalla Anne Jyrkiäinen ja Kirsi-Liisa Koskinen-Sinisalo Tampereen yliopisto Havaintoja työtavan kehittämisen taustaksi yksin kirjoittamisen perinne

Lisätiedot

ELÄMÄNKATSOMUSTIETO. Tavoitteen numero. Laaja-alainen osaaminen, johon tavoite liittyy 1. liittyvät sisältöalueet

ELÄMÄNKATSOMUSTIETO. Tavoitteen numero. Laaja-alainen osaaminen, johon tavoite liittyy 1. liittyvät sisältöalueet ELÄMÄNKATSOMUSTIETO Oppiaineen tehtävä Elämänkatsomustiedon opetuksen ydintehtävänä on edistää oppilaiden kykyä etsiä hyvää elämää. Elämänkatsomustiedossa ihmiset ymmärretään kulttuuriaan uusintavina ja

Lisätiedot

Kandityön kirjoittaminen. Opinnäyteseminaari

Kandityön kirjoittaminen. Opinnäyteseminaari Kandityön kirjoittaminen Opinnäyteseminaari Lue ja kirjoita Ajatukset eivät kasva tyhjästä. Ruoki niitä lukemalla ja kirjoittamalla lukemastasi. Älä luota muistiisi Merkitse alusta asti muistiinpanoihin

Lisätiedot

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen. Oppilas osaa ilmaista itseään ja mielipiteitään tutuissa vuorovaikutustilanteissa.

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen. Oppilas osaa ilmaista itseään ja mielipiteitään tutuissa vuorovaikutustilanteissa. 1 SAAMEN KIELI JA KIRJALLISUUS -OPPIMÄÄRÄ Saamen kieli ja kirjallisuus -oppimäärän päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Sisältöalueet Vuorovaikutustilanteissa

Lisätiedot

Haukiputaan koulun 5. ja 6. luokkien valinnaiset aineet

Haukiputaan koulun 5. ja 6. luokkien valinnaiset aineet Haukiputaan koulun 5. ja 6. luokkien valinnaiset aineet Piirros Mika Kolehmainen Haukiputaan koulun 5. luokan valinnaiset aineet A2- kieli (2 h) saksa ranska ruotsi Liikunnan syventävä (2h) Musiikin syventävä

Lisätiedot

Nimi: Syntymäaika: Kotikunta: Sähköpostiosoite: Toisen vaiheen tehtävien maksimipisteet (älä tee merkintöjä taulukkoon)

Nimi: Syntymäaika: Kotikunta: Sähköpostiosoite: Toisen vaiheen tehtävien maksimipisteet (älä tee merkintöjä taulukkoon) Täytä selkeällä käsialalla: Nimi: Syntymäaika: Kotikunta: Sähköpostiosoite: @ Tarkista, että sinulla on neljä erikseen nidottua tehtävää (tehtävät 1 4, 9 sivua), kaksi liitettä sekä konseptipaperi. Mikäli

Lisätiedot