Henna Laininen ja Anna Turunen mediaselviytyjän käsikirja luokkalaisille

Transkriptio

1 Henna Laininen ja Anna Turunen mediaseliytyjän käsikirja 3 6 -luokkalaisille 1

2 2

3 Henna Laininen ja Anna Turunen Sanataideyhdistys Yöstäjä ry. Mediaseliytyjän käsikirja 3 6 -luokkalaisille Mediamuseo Rupriikki

4 1. Viestintä aikajanalla Viestintä on ihmisten älistä uoroaikutusta. Viestin oi älittää puhumalla kasotusten tai erilaisten iestintäälineiden aulla. Lähiiestintä tapahtuu kahden ihmisen tai pienen ihmisryhmän kesken. Joukkoiestintä on tiedon älittämistä suurelle ihmisjoukolle, esimerkiksi sanomalehden tai teleision älityksellä. Viestintä muuttuu nopeasti. Kun iestintäälineet kehittyät, syntyy uudenlaisia tapoja iestiä. Esimerkiksi nykyään miltei jokaiselta suomalaiselta löytyä matkapuhelin eli kännykkä on kehitetty asta iime uosikymmeninä. Myös internetin käyttö on melko uusi ilmiö. Usein ajatellaankin, että nykylapset ja -nuoret hallitseat internetin käytön paremmin kuin anhempansa. Viestinnän kehitys on aiheuttanut myös epäluuloa ja kritiikkiä. Kun sanomalehdet yleistyiät 1800-luulla, pelättiin, että työläiset laiskistuat lehtiä lukiessaan. Radiota moitittiin aikanaan siitä, että se tuhosi ihmisten musiikkimaun, ja teleisiota on sen alkuajoista saakka arosteltu liiasta äkiallan näyttämisestä. Laajasti ajateltuna kaikki kuat ja merkit, joita näemme, sekä kaikki äänet, joita kuulemme, oat iestintää. Voit tutkia meitä ympäröiän äänimaiseman muuttumista museosta löytyän ääniseinän aulla. Huomaat armasti, että osa äänistä on nykypäiän ihmisen elinympäristössä harinaisia, kun taas osa on kehittynyt asta iime uosina. 4

5 Piirrä aikajana omasta tähänastisesta iestintähistoriastasi. Merkitse aikajanan alkupisteeseen syntymäuotesi ja loppupisteeseen nykyhetki. Missä aiheessa opit puhumaan? Entä lukemaan ja kirjoittamaan? Muistatko, milloin lähetit ensimmäisen sähköpostiiestisi? Milloin sait oman kännykän? Voit merkitä aika-janalle myös itsellesi tärkeitä iestintään liittyiä tapauksia, kuten lempiteleisio-ohjelmasi, -kirjasi tai -tietokonepelisi tietyssä iässä tai internetsiustot, joilla sinulla on tapana käydä. Pohdi, mikä iestintätapa tai -äline on sinulle läheisin. Toisilla on tapana höpöttää koko ajan kännykkään, toisten mielestä mikään ei oita kunnon anhan ajan kirjettä, jonka oi lukea salaa kynttilänalossa. Tanssija oppii iestimään kehonkielellä, jääkiekkoilija puolestaan tuntee parhaiten tuomarin käyttämän merkkikielen. Perustele alintasi. 5

6 2. Lukutaidosta medialukutaitoon Keskiajan Suomessa ain papit ja aateliset osasiat lukea luulta lähtien taallisille kansalaisille alettiin opettaa lukutaitoa rippikouluissa, ja lukutaito testattiin uosittain kirkkoherran johtamilla lukukinkereillä luulla lukutaito oli mahdollista hankkia jo kaupunkien kansakouluissa tai maaseudulla kylästä kylään kiertäissä kiertokouluissa. Entisajan Suomessa ei saanut mennä edes naimisiin ennen kuin oli oppinut lukemaan! Nykyään taallinen lukutaito ei kuitenkaan riitä, aan täytyy osata lukea esimerkiksi teleision, internetin tai tietokonepelien kieltä. Tätä kutsutaan medialukutaidoksi. Medialukutaitoon kuuluu taito käyttää mediaa eli erilaisia iestintäälineitä mutta myös taito alikoida sekä arioida iestintäälineistä saatua tietoa. Teleisiomainokset, internetsiut ja jopa sanomalehtiuutiset sisältäät erilaisia näkökulmia ja asenteita, joilla pyritään aikuttamaan astaanottajan mielikuiin. Esimerkiksi sampoomainoksessa tuotteen hyiä ominaisuuksia oidaan liioitella, jotta sampoo myisi paremmin. Medialukutaitoa taritaankin melkein joka paikassa, sillä kaupungilla liikkuessaan nykyihminen katselee kadunarsimainoksia, kuuntelee taarataloissa soiaa taustamusiikkia tai maksaa laskuja, lähettää postia ja keskustelee ystäiensä kanssa internetin älityksellä. Taitaa median käyttäjä erottaa, mitkä asiat teleisiossa tai internetissä oat totta ja mitkä mielikuitusta. 6

7 Ensimmäinen suomenkielinen Raamattu ilmestyi uonna Tutki itriinissä oleaa Raamattua uodelta Osaatko lukea Raamatussa käytettyä anhaa suomen kieltä? Monissa teleisio-ohjelmissa kerrotaan todellisten, oikeasti tapahtuneiden asioiden sijaan mielikuitusasioista. Esimerkiksi kauhuelokuien hiriöt ja jännittäät juonenkäänteet oat elokuan käsikirjoittajan keksintöä eiätkä oikeasti olemassa. Mainoksien aulla myydään todellisia aatteita ja esineitä, mutta taaroiden hyiä puolia saatetaan liioitella, joten mainoksissakin oi olla mukana ripaus mielikuitusta. Kuinka paljon seuraaissa teleisio-ohjelmissa on totta ja kuinka paljon mielikuitusta? Rastita mielestäsi kuaain aihtoehto! Keskustele lopuksi a-linnoistasi parisi kanssa. mielikuitusta osa totta, osa mielikuitusta täyttä totta 1. TV-uutiset 2. lastenohjelmat 3. dokumentit 4. mainokset 5. tietoisailut 6. säätiedotukset 7. elokuat 8. tosi-t -ohjelmat (esim. Idols, Seliytyjät, Maajusille morsian) 7

8 3. Sanomalehti Ikkuna Todellisuuteen? Suomen ensimmäinen sanomalehti oli ruotsinkielinen Åbo Tidningar, joka ilmestyi ensimmäisen kerran Turussa uonna Ensimmäiset sanomalehdet oliat mustaalkoisia, eikä niissä ollut lainkaan kuia. Sanomalehtien uutiset oliat usein käännöksiä ulkomaisten lehtien uutisista, ja juttuja moitittiin raskaslukuisiksi, sillä arhaisia lehtiä toimittiat siutyönään esimerkiksi papit tai opettajat. Nykyisin toimittajan ammattiin oi jo kouluttautua, ja lehtien ulkoasu on muuttunut monipuolisemmaksi: kuien lisäksi sanomalehdissä julkaistaan muun muassa säätietoja, ruokaohjeita ja sarjakuia. Lehtiuutinen on yleensä mahdollisimman tiiis ja asiallinen, eikä toimittaja saisi ottaa kantaa uutisessa esitettyihin asioihin. Tärkeimmät tiedot kerrotaan uutisjutun alussa. Heti jutun alussa pitäisi käydä selille mahdollisimman helppotajuisesti, mitä on tapahtunut, missä ja milloin. Seuraaaksi oidaan kertoa tarkemmin tapahtuneen syitä ja seurauksia sekä haastatella asiantuntijoita tai asianosaisia. Vaikka uutiset pyrkiät älittämään mahdollisimman todenmukaista tietoa, jokainen uutinen sisältää äistämättä jonkin näkökulman ja asenteen. Esimerkiksi toimittajan sanaalinnat oiat ohjailla tahallisesti tai tahattomasti lukijan mielikuia: eläinten oikeuksista kiinnostunut nuori oi olla toiselle toimittajalle kettutyttö, toiselle eläinaktiisti. 8

9 Uutisotsikon pitäisi kertoa selkeästi, mistä uutisessa on kysymys. Hyä otsikko myös houkuttelee lukijan tutustumaan uutiseen tarkemmin; otsikko oi esimerkiksi edota tunteisiin, kuten Aamulehden otsikko : Nuoret itkiät ystäiään ääneen Myyrmäen kirkossa. Otsikko ei kuitenkaan saa olla liian epäselä tai puhekielinen. Toimittaja ei myöskään saisi ujuttaa otsikkoon omia mielipiteitään. Mitkä seuraaista otsikoista eiät mielestäsi kelpaisi sanomalehtiotsikoiksi ja miksi? 1) Partiolaisten kokoontuminen altaa Tampereen 2) Pressa sano et eihän me nyt sentään Natoon mennä 3) Poliisi pidätti antiikkiliikkeen ryöstöstä epäillyn Keraalla ja löysi epäillyn hallusta samettisen sohakaluston, iisi pitsipäärmättyä pöytäliinaa, Mingdynastian aikaisen posliiniastiaston ja hopeisen tuhkakupin 4) Tyhmät ruotsalaiset eiät jääkiekon MM-kullan 5) Henkilö poistui maasta Nykyään uutiset älittäät osan tiedosta kuien aulla. Hyä uutiskua kertoo aiheeseen liittyää uutta tietoa tai koskettaa lukijan tunteita. Valitse jokin lehtipöydällä oleista sanomalehdistä, ja etsi lehdestä sinua kiinnostaa lehtikua. Katso kuaa tarkemmin ja astaa seuraaiin kysymyksiin: 1) Mihin uutiseen kua liittyy? 2) Mitä kuassa näkyy? 3) Minkälaisesta kuakulmasta (esim.yläiistosta/alaiistosta) ja kuinka läheltä kohdetta kua on otettu? Miten kuakulma aikuttaa kuan tunnelmaan? 4) Mitä tietoa kua älittää sinulle kuan kohteena oleasta henkilöstä, paikasta tai tapahtumasta? 5) Minkälaisia tunteita kua sinussa herättää? 6) Onko jotakin olennaista jätetty kuan ulkopuolelle? 9

10 4. Julkkiksia ja juorutoimittajia Viestintäälineissä esillä oleia julkisuuden henkilöitä sanotaan julkkiksiksi. Kuuluisia henkilöitä oat usein esimerkiksi laulajat, urheilijat, missit, TV-tähdet ja poliitikot. Julkkikset oat esillä ennen kaikkea iihdeuutisiin keskittyissä lehdissä: päiittäin ilmestyissä iltapäiälehdissä ja iikoittain julkaistaissa, niin sanotuissa juorulehdissä. Lehtien palstoilla kirjoitetaan usein esimerkiksi julkisuuden henkilöiden ihmissuhteista. Toisinaan lehdissä paljastetaan kipeitäkin asioita julkkisten yksityiselämästä. Lehdistö perustelee oikeuttaan leittää julkkisten yksityisasioita koskeaa tietoa etoamalla sananapauslakiin. Sananapaus takaa kaikille Suomen asukkaille oikeuden sanoa, kirjoittaa ja julkaista tietoja, mielipiteitä ja ajatuksia esimerkiksi sanomalehdissä tai internetissä kenenkään estämättä. On kuitenkin olemassa myös lakipykälä, jonka mukaan kaikilla Suomessa asuilla on oikeus yksityisyydensuojaan. Se tarkoittaa, että toisen ihmisen arkaluontoisista yksityisasioista saa julkaista tietoa tai kuia ain kyseisen henkilön lualla tai siinä tapauksessa, että tiedoilla on poikkeuksellista yhteiskunnallista merkitystä. Rajaneto sananapauden ja yksityisyydensuojan älillä on usein aikeaa. Kamerakännyköiden ja internetin aikakaudella kuka tahansa oi helposti julkaista ja saada haltuunsa esimerkiksi julkkisten kuia tai heidän yksityiselämäänsä liittyää tietoa. Yksityisyydensuojan loukkaaminen on kuitenkin rikos, josta oi seurata rangaistus: uonna uotias koulupoika kuasi koulun juhlissa pilailuideon laulaasta opettajastaan ja latasi sen internetin YouTubesiustolle. Poika sai teostaan monen sadan euron sakot. 10

11 Eläydy juorutoimittajan rooliin. Olet lähdössä tekemään lehtijuttua Linnan juhlista. Katso ideo Rupriikin toimitusessa. Keksi iisi kiperää kysymystä, jotka haluat esittää jollekin ideolla ilahteleista julkkiksista. Haluaisitko itse julkisuuteen? Minkä alan julkkikseksi? Jos olisit julkkis, mitä kertoisit julkisuuteen ja mitä haluaisit pitää omana tietonasi? Pohdi, oiko julkkis aikuttaa itse siihen, mitä hänestä iestintäälineissä kerrotaan. 11

12 5. Puhelimia auoille ja aareille Puhelimet alkoiat yleistyä 1800-luulla, mutta yksityinen lankapuhelin oli pitkään ain arakkaiden etuoikeus. Entisaikoina lankapuhelut älitettiin soittajalta astaanottajalle puhelinkeskusten älityksellä: keskusten työntekijät yhdistiät käsin puhelut oikeaan osoitteeseen. Puhelun älittäjää kutsuttiin lempinimellä Sentraali-Santra, sillä puhelujen älittäminen oli naisaltainen ammatti, joka aati sosiaalisia taitoja, näppäryyttä ja pitkäjänteisyyttä. Huhujen mukaan pienten maalaiskylien Sentraali-Santrat salakuunteliat ihmisten puheluita ja toimiat siten koko kylän juorutoimistoina luulla puhelinkeskukset alkoiat älittää puheluita automaattisesti, ilman Sentraali-Santrojen apua luulle tultaessa on jo siirrytty kännyköihin ja langattomaan puhelinerkkoon. Koska kännykkä kulkee päiittäin käyttäjänsä mukana, suunnitellaan kännyköistä käyttäjänsä näköisiä: kännykkään oi alita omaan tyyliinsä sopiat kuoret, taustakuan ja soittoäänen. Innokkaimmat kaierruttaat jopa nimensä kännykkäänsä! Kännyköiden oheistuotteiden suunnittelu onkin nykyään tuottoisa bisnes. Vaan kuinkahan ympäristöystäällistä on muutaman uoden älein ostaa iimeisimmän muodin mukainen puhelin? 12

13 Kokeile kännykän suunnittelemista! Valitse jokin alla oleista kohderyhmistä, jolle sinun kännykkäsi on erityisesti tarkoitettu: 1) alle kouluikäiset lapset 2) eläkeläiset 3) elinkautisangit 4) luonnonsuojelijat 5) koirat Piirrä kua suunnittelemastasi kännykästä ja kirjoita kuan yhteyteen seuraaat tiedot: -kännykkämerkin nimi -minkälaisesta materiaalista kännykkä on almistettu -minkälainen soittoääni ja taustakua kännykässä on -minkä ärisenä kännykkää on saatailla -mitä oheistoimintoja kännykässä on (esim. oiko kännykän aulla huonomuistinenkin keittää perunoita tai onko kännykässä lasersäde, jolla oi sahata poikki ankilan kalterit) Keksi kännykällesi mahdollisimman houkuttelea mainoslause eli slogan, joka etoaa kännykkäsi ostajiin. Esimerkiksi koirille suunnitellun kännykän mainos-lauseena oisi olla Tätä kissatkin kadehtiat tai Osta koirien kännykkä ja räksytät suoraan pressalle! 13

14 6. Radio aihtaa iihteelle Radiot yleistyiät Suomessa 1900-luun alkupuolella. Radion toiminnasta huolehtiat aluksi niin sanotut radioamatöörit eli harrastelijat, jotka ylläpitiät pieniä radioasemia. Radion alkuuosikymmeninä lähetettiin uutisten lisäksi esimerkiksi konsertteja, puheita, esitelmiä ja kirjojen ääneenlukua. Rock- tai popmusiikkia ei ollut ielä keksitty, ja kuuntelijoiden suosikkeja oliatkin esimerkiksi kanteleensoitto, kansanlaulut, kuorolaulut ja radion saippuaoopperat. Suomeen perustettiin altiollinen yleisradio uonna 1926, ja paikalliset radioasemat sulautuiat Yleisradioon. Sota-aikana 1940-luulla radiosta lähetettiin paljon sotaan liittyiä tiedotuksia. Radiota pidettiin pitkään akaana mediana, joka pyrki älttämään liian iihteellistä ohjelmatarjontaa. Viime uosikymmeninä iihteellisten ohjelmien ja musiikin määrä radiossa on kuitenkin lisääntynyt. Kaupalliset radiokanaat räätälöiät ohjelmansa tarkkaan rajatuille kohderyhmille, ja ohjelmien lomassa on paljon mainoksia. Toisistaan selkeästi eroteltujen ohjelmien sijaan kaupallisilla kanailla on siirrytty yhden toimittajan ideoimaan ja juontamaan lähetysirtaan. 14

15 Nykyään radiota ei keräännytä kuuntelemaan koko perheen oimin kuten ennenanhaan, aan radio soi usein äänimaisemana taarataloissa tai kahiloissa. Radioreportaasien ja kuunnelmien seuraaminen aatii kuitenkin yhä keskittymistä, sillä radio-ohjelmissa kaikki tieto älitetään äänen aulla. Mieti, miten saat älitettyä pelkästään äänin, ain omaa kehoasi apuna käyttäen alla oleat tilanteet. Vältä puhumista ja yritä tuottaa kuaaia ääniä esimerkiksi taputtamalla, hyppimällä, suulla suhisemalla, pörisemällä jne. 1) Postinkantaja tiputtaa sanomalehden postilaatikkoon. Talon pihasta ryntää haukkua koira, joka lähtee ajamaan takaa postinkantajaa. 2) Ampiainen lentää sisään ikkunasta, tipahtaa hillopurkkiin ja yrittää pyristellä irti hillosta. 3) Soha tippuu kerrostalon seitsemännestä kerroksesta ja rikkoo kadulle unohtuneen kristallimaljakon. 4) Oopperalaulajalle tulee hikka ja yleisö poistuu salista närkästyneenä. 5) Vanha nainen nousee huteria portaita pitkin aution talon ullakolle. Ullakolla on haamu, jonka kanssa nainen juo kahia. Esitä lopuksi nämä pienet kuunnelmat ystäällesi, jonka tehtäänä on arata, mistä tilanteesta oli kysymys! 15

16 7. Liikkuan kuan ihme Liikkua kua oli aikanaan mykistää keksintö. Ensimmäiset elokuat 1800-luun lopulla oliat aikuttaia: yleisö ei ymmärtänyt, että alkokankaalla nähtiin ain kuaa. Kun elokuassa näytettiin asemalle saapua juna, katsojat juoksiat kauhuissaan pois elokuateatterista, sillä he pelkäsiät, että juna todella ajaa heidän päälleen. Nykyään liikkua kua on osa arkipäiää. Melkeinpä jokaisesta kodista löytyy teleisio, monesta useampikin. Ennen kuin keksittiin projektori, jonka aulla kuaa pystyttiin heijastamaan alkokankaalle, liikkuia kuia saattoi katsoa ain yksi tai kaksi ihmistä kerrallaan. Suosittu katselulaite oli mutoskooppi. Kun yksittäisiä alokuia selaa tarpeeksi nopeasti mutoskoopilla, näyttää siltä kuin kuat liikkuisiat. Kurkista mutoskooppiin! Filmikamerassa periaate on itse asiassa samanta-painen kuin mutoskoopissa: kuat tallentuat filminauhalle peräkkäin, ja kun nauhaa pyöritetään nopeasti, kuat liikkuat. Ensimmäiset elokuat oliat yksinkertaisia lyhytfilmejä. Nykyään elokuan kuten myös TV-sarjan menestyksen taustalta löytyy taallisesti etää, moniulotteinen tarina, jossa on kiinnostaa juoni. Teleisiosarjojen käsikirjoitukset syntyät usein ryhmätyönä. Käsikirjoittaja kokoaa synopsiksen eli tiiistelmän, jonka pohjalta tuotantoryhmä aloittaa suunnittelun. 16

17 Kokeile parin kanssa, miten kua saadaan liikkumaan. Näytelkää uorotellen pantomiimina, miltä näyttää esimerkiksi omenan poimiminen puusta, hampaidenpesu tai työhaalareihin pukeutuminen. Esitä tapahtuma pysäytettyinä kuina niin, että jähmetyt kolmeen eri asentoon (esim. kurota kohti omenaa, ie omenaa kohti suuta, haukkaa omenaa). Jokainen asento on ikään kuin yksi kua filminauhalla. Anna parillesi näkymätön kaukosäädin. Pari oi ohjailla liikettä: hän oi painaa hidastusnäppäintä tai pikakelausnappia, hän oi pyytää sinua näyttämään filminpätkän kua kualta ja kelata kuaa taaksepäin. Suunnittele muutamalla lauseella idea teleisiosarjaan. Ketkä oat sarjan päähenkilöitä ja mikä on sarjan tapahtumapaikka? Mitä ongelmaa päähenkilöt ratkaiseat? Voit myös miettiä, mitä lajityyppiä TV-sarja edustaa: onko kyseessä esimerkiksi rikossarja, romanttinen iihdesarja, komedia tai lastenohjelma? 17

18 8. Valloittaat TV-hahmot TV-sarjojen lumooima perustuu paljolti suosittuihin päähenkilöihin. Monet lastenohjelmien rakkaimmista hahmoista, kuten Pelle Hermanni tai Rölli, oat ilahduttaneet jo useampaa sukupolea. Jotkut TV-sarjat syntyät kokonaan yhden etooimaisen päähenkilön ympärille. Hahmo oi olla ihmisen näyttelemä, mutta yhtä lailla aikkapa piirrossankari kuten Bart Simpson tai käsinukke kuten Ransu Karakuono. Hahmojen persoonallisuus syntyy yleensä käsikirjoittajan kynästä, mutta myös joukko muita teleisio-ohjelman tekijöitä auttaa hahmon henkiin herättämisessä. Puustaja aloittaa työnsä tutustumalla huolella käsikirjoitukseen. Hän alitsee roolihenkilölle sopiat aatteet ja ärit. Vaatteet auttaat näyttelijää samastumaan roolihenkilöönsä. Maskeeraaja meikkaa esiintyjien kasot ja artalon toiotunlaiseksi. Maski kertoo, onko hahmo hauska, äsynyt, peloissaan ai hämmästynyt. Puustuksen ja maskin tulee tukea TV-ohjelman kokonaisuutta: niiden on siis soittaa yhteen laastuksen ja TV-sarjan tunnelman kanssa. Puustaja ja maskeeraaja toimiatkin tiiiissä yhteistyössä laastajan ja ohjaajan kanssa. Piirros- ja nukkehahmot saadaan elämään animaation aulla. Piirrosanimaatio toteutetaan kuaamalla peräkkäin pieniä muutoksia sisältäiä piirroksia. Nukke- tai aha-animaatiossa muutetaan jokaisen kuan jälkeen nuken tai ahahahmon asentoa hieman. Kun kua kualta tallennettu animaatiofilmi näytetään normaalinopeudella, peräkkäin nopeasti aihtuat kuat luoat aikutelman liikkeestä. Nykyään animaatioiden tekemisessä käytetään usein apuna tietokonetta. 18

19 Luo oma TV-sarjahahmo. Keksi hahmolle nimi, ikä ja asuinpaikka. Mieti, millä taalla herätät hahmosi henkiin. Onko hän hassuun asuun sonnustautunut näyttelijä ai animaatiohahmo? Millainen hahmo on luonteeltaan? Mikä on hänen paheensa, entä suurin haaeensa? Minkä ikäisiin katsojiin hän etoaa? Missä TV-ohjelmassa, millä kanaalla ja mihin kellonaikaan hahmo esiintyy? Mikä TV-sarjahahmo on sinun suosikkisi? Mikä tekee suosikkihahmostasi alloittaan? 19

20 9. Internet luotettaa tietolähde ai hölynpölysanakirja? Moni nykyihminen miettii, miten ennen anhaan selittiin ilman internettiä. Nykyään jokaisen mieltä aiaaan seikan liittyi se sitten bussiaikatauluun, dinosaurusten raintoon tai Euroiisuihin oi tarkistaa nopeasti internetistä. Internet onkin parhaimmillaan hyä tietolähde, mutta sen tarjoamaan informaatioon on kuitenkin syytä suhtautua kriittisesti. Suosittu nettilähde on esimerkiksi internettietosanakirja Wikipedia, jonka artikkeleita kuka tahansa oi muokata tai täydentää. Usein ajatellaan, että käyttäjät pitäät huolen siitä, ettei Wikipedian tietoihin pääsee lipsahtamaan irheitä. On kuitenkin tärkeää huomata, että internettietosanakirjojen tarjoama tieto ei älttämättä ole puolueetonta, aan se oi sisältää kirjoittajansa asenteita. Jos haluaa armistua tiedon puolueettomuudesta ja luotettauudesta, kannattaakin etsiä käsiinsä Wikipedian lisäksi toinenkin tietolähde. Wikipediasta on tehty myös pilailuersio Hikipedia. Hikipedian artikkeleita ei ole tarkoitettukaan tosissaan luettaaksi, aan niiden sisältämät tiedot oat pilailua ja hupailua akauuteen pyrkiän Wikipedian kustannuksella. Internetissä on myös helppo piiloutua nimimerkin taakse ja kertoa itsestään paikkansa pitä-mätöntä tietoa. Internetin keskustelupalstoilla taattuihin tuttauuksiin kannattaakin suhtautua arauksella, eikä omaa nimeään tai yhteystietojaan pidä koskaan luouttaa tuntemattomille. Kannattaa myös muistaa, että kun internettiin laittaa tekstiä tai kuia, niitä oi olla aikea myöhemmin poistaa toisten käyttäjien ulottuilta. Vaikka poistaisit tiedon, siitä oi jäädä kopio jonkun toisen netissä surffailean koneelle. 20

21 Etsi Wikipediasta artikkeli sinua kiinnostaasta aiheesta (esim. jokin harrastus, historiallinen tapahtuma, julkisuuden henkilö, kaupunki). Tutki, pitäätkö artikkelissa kerrotut asiat paikkansa. Mieti, oisiko aiheesta kertoa jotakin lisää. Olisitko itse almis muokkaamaan Wikipedian artikkelia? Entä puuttuuko jokin mieltäsi kiehtoa aihe Wikipediasta kokonaan? Wikipediaan pääset toimituksen pöydän tietokoneelta. Kysy neuoa museon henkilökunnalta! Internet on pullollaan toinen toistaan kummallisempia nettisiustoja. Osaatko päätellä, mitkä seuraaista osoitteista oat oikeasti olemassa? Tarkista lopuksi oikeat astaukset museon tiskiltä jaettaasta astauspaperista. Siusto ihmisille, jotka eiät oi elää ilman huulirasaa. Siusto, jossa siitepölyallergikot jakaat kokemuksiaan. Siusto naapureitaan akoileille kerrostalokyttääjille. Siusto suklaanhimoisille. Siusto, jossa oi akoilla, miten julkkikset asuat. 21

22 10. Teknologian tuleaisuudennäkymiä Äänen ja kuan tallentamisessa on 2000-luulla siirrytty digitaaliseen teknologiaan, mikä mahdollistaa suurten tietomäärien pakkaamisen aiattomasti pieneen tilaan luulla rakennetut ensimmäiset tietokoneet oliat kokonaisen huoneen kokoisia, ja niiden kytkintauluja äänteli usean henkilön ryhmä. Digiajalla kannettaa tietokone sen sijaan mahtuu jo selkäreppuun. Myös radio on kehittynyt paljon keksinnön alkuajoista. Vuonna 1979 kehitettiin ensimmäinen mukana kannettaa koralappustereo eli walkman, josta pystyi kuuntelemaan musiikkikasetteja tai radiota kadulla käellessään. Nykyään koralappustereon on syrjäyttänyt pienempikokoinen, digitaalinen mp3-soitin. Uudelle keksinnölle yritetään yleensä keksiä sitä kuaaa suomenkielinen nimi. Esimerkiksi puhelinta kutsuttiin aikanaan pitkäkoraksi, teleisiota näköradioksi, ja ista käytetään nykyisin kotoisasti nimeä sähköposti. Uusia laitteita keksitään kuitenkin niin tiuhaan tahtiin, että nimien puutteessa niitä aletaan taallisessa puhekielessä kutsua englannista lainatuilla sanoilla: internet on netti, sähköpostin lähettäminen meilaamista ja reaaliaikainen iestien aihtaminen internetissä mesettämistä. 22

23 Käytä mielikuitustasi ja keksi alla oleille englannin kielestä lainatuille nimityksille mahdollisimman kuaaat ja kekseliäät suomenkieliset astineet. Pitäisikö esimerkiksi YouTube-ideosiustoa kutsua SunTuubiksi tai kansainäliseksi ideolaatikoksi? meilata = mesettää = pleikkari = mp3-soitin = DVD-soitin = IRC-galleria = YouTube = Suunnittele tuleaisuuden iestintään liittyä keksintö! Taritseatko tuleaisuuden ihmiset kipeästi esimerkiksi sormusta, josta oi kuunnella musiikkia, tai robottia, joka kirjoittaa kirjeen sanelun perusteella? Piirrä kua keksinnöstäsi ja kirjoita kuan yhteyteen seuraaat tiedot: - keksinnön nimi - mihin keksintöä käytetään - kenen elämää keksintö on suunniteltu helpottamaan - miten keksinnön saa käyntiin - oiko keksinnöstä olla jotakin haittaa ympäristölle tai käyttäjälle 23

24 Lähteet: FRÖJD, ARTO & SAARENMAA, ANNA-MARI 2005: Oikean uutisen jäljillä. Medialukutaidon työkirja opettajille. Opas sanomalehden maailmaan. Otaan Kirjapaino. Keuruu. MEDIAMUSEO RUPRIIKKI 2003: Materiaalia oppaille. Tehtäien soeltuuus perusopetuksen opetussuunnitelmaan (suluissa opetussuunnitelman soeltuat kohdat) 3 6-luokkalaiset 1. Viestintä aikajanalla (7.1.3 Viestintä ja mediataito, Ihminen ja teknologia, 7.13 Historia, 7.3 Äidinkieli ja kirjallisuus) 2. Lukutaidosta medialukutaitoon (7.1.3 Viestintä ja mediataito, Ihminen ja teknologia, 7.13 Historia, 7.3 Äidinkieli ja kirjallisuus) 3. Sanomalehti ikkuna todellisuuteen? (7.1.3 Viestintä ja mediataito, Ihminen ja teknologia, 7.13 Historia, 7.3 Äidinkieli ja kirjallisuus, 7.16 Kuataide) 4. Julkkiksia ja juorutoimittajia (7.13 Viestintä ja mediataito, Ihminen ja teknologia, Osallistua kansalaisuus ja yrittäjyys, Vastuu ympäristöstä, hyinoinnista ja kestäästä tuleaisuudesta, 7.3. Äidinkieli ja kirjallisuus) 5. Puhelimia auoille ja aareille (7.1.3 Viestintä ja mediataito, Ihminen ja teknologia, Osallistua kansalaisuus ja yrittäjyys, Vastuu ympäristöstä, hyinoinnista ja kestäästä tuleaisuudesta, 7.13 Historia, 7.3 Äidinkieli ja kirjallisuus, 7.17 Käsityö) 6. Radio aihtaa iihteelle (7.1.3 Viestintä ja mediataito, Ihminen ja teknologia, 7.13 Historia, 7.15 Musiikki, 7.3 Äidinkieli ja kirjallisuus) 7. Liikkuan kuan ihme ( Viestintä ja mediataito, Ihminen ja teknologia, Historia, 7.3. Äidinkieli ja kirjallisuus, 7.16 Kuataide) 8. Valloittaat TV-hahmot ( Viestintä ja mediataito, Ihminen ja teknologia, 7.3. Äidinkieli ja kirjallisuus, 7.16 Kuataide) 9. Internet luotettaa tietolähde ai hölynpölysanakirja? ( Viestinä ja mediataito, Ihminen ja teknologia, Osallistua kansalaisuus ja yrittäjyys, Vastuu ympäristöstä, hyinoinnista ja kestäästä tuleaisuudesta, 7.3. Äidinkieli ja kirjallisuus) 10. Teknologian tuleaisuudennäkymiä (7.1.3 Viestintä ja mediataito, Ihminen ja teknologia, Vastuu ympäristöstä, hyinoinnista ja kestäästä tuleaisuudesta, 7.13 Historia, 7.3 Äidinkieli ja kirjallisuus) 24

25 25