Henna Laininen ja Anna Turunen mediaselviytyjän käsikirja luokkalaisille

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Henna Laininen ja Anna Turunen mediaselviytyjän käsikirja. 3 6 -luokkalaisille"

Transkriptio

1 Henna Laininen ja Anna Turunen mediaseliytyjän käsikirja 3 6 -luokkalaisille 1

2 2

3 Henna Laininen ja Anna Turunen Sanataideyhdistys Yöstäjä ry. Mediaseliytyjän käsikirja 3 6 -luokkalaisille Mediamuseo Rupriikki

4 1. Viestintä aikajanalla Viestintä on ihmisten älistä uoroaikutusta. Viestin oi älittää puhumalla kasotusten tai erilaisten iestintäälineiden aulla. Lähiiestintä tapahtuu kahden ihmisen tai pienen ihmisryhmän kesken. Joukkoiestintä on tiedon älittämistä suurelle ihmisjoukolle, esimerkiksi sanomalehden tai teleision älityksellä. Viestintä muuttuu nopeasti. Kun iestintäälineet kehittyät, syntyy uudenlaisia tapoja iestiä. Esimerkiksi nykyään miltei jokaiselta suomalaiselta löytyä matkapuhelin eli kännykkä on kehitetty asta iime uosikymmeninä. Myös internetin käyttö on melko uusi ilmiö. Usein ajatellaankin, että nykylapset ja -nuoret hallitseat internetin käytön paremmin kuin anhempansa. Viestinnän kehitys on aiheuttanut myös epäluuloa ja kritiikkiä. Kun sanomalehdet yleistyiät 1800-luulla, pelättiin, että työläiset laiskistuat lehtiä lukiessaan. Radiota moitittiin aikanaan siitä, että se tuhosi ihmisten musiikkimaun, ja teleisiota on sen alkuajoista saakka arosteltu liiasta äkiallan näyttämisestä. Laajasti ajateltuna kaikki kuat ja merkit, joita näemme, sekä kaikki äänet, joita kuulemme, oat iestintää. Voit tutkia meitä ympäröiän äänimaiseman muuttumista museosta löytyän ääniseinän aulla. Huomaat armasti, että osa äänistä on nykypäiän ihmisen elinympäristössä harinaisia, kun taas osa on kehittynyt asta iime uosina. 4

5 Piirrä aikajana omasta tähänastisesta iestintähistoriastasi. Merkitse aikajanan alkupisteeseen syntymäuotesi ja loppupisteeseen nykyhetki. Missä aiheessa opit puhumaan? Entä lukemaan ja kirjoittamaan? Muistatko, milloin lähetit ensimmäisen sähköpostiiestisi? Milloin sait oman kännykän? Voit merkitä aika-janalle myös itsellesi tärkeitä iestintään liittyiä tapauksia, kuten lempiteleisio-ohjelmasi, -kirjasi tai -tietokonepelisi tietyssä iässä tai internetsiustot, joilla sinulla on tapana käydä. Pohdi, mikä iestintätapa tai -äline on sinulle läheisin. Toisilla on tapana höpöttää koko ajan kännykkään, toisten mielestä mikään ei oita kunnon anhan ajan kirjettä, jonka oi lukea salaa kynttilänalossa. Tanssija oppii iestimään kehonkielellä, jääkiekkoilija puolestaan tuntee parhaiten tuomarin käyttämän merkkikielen. Perustele alintasi. 5

6 2. Lukutaidosta medialukutaitoon Keskiajan Suomessa ain papit ja aateliset osasiat lukea luulta lähtien taallisille kansalaisille alettiin opettaa lukutaitoa rippikouluissa, ja lukutaito testattiin uosittain kirkkoherran johtamilla lukukinkereillä luulla lukutaito oli mahdollista hankkia jo kaupunkien kansakouluissa tai maaseudulla kylästä kylään kiertäissä kiertokouluissa. Entisajan Suomessa ei saanut mennä edes naimisiin ennen kuin oli oppinut lukemaan! Nykyään taallinen lukutaito ei kuitenkaan riitä, aan täytyy osata lukea esimerkiksi teleision, internetin tai tietokonepelien kieltä. Tätä kutsutaan medialukutaidoksi. Medialukutaitoon kuuluu taito käyttää mediaa eli erilaisia iestintäälineitä mutta myös taito alikoida sekä arioida iestintäälineistä saatua tietoa. Teleisiomainokset, internetsiut ja jopa sanomalehtiuutiset sisältäät erilaisia näkökulmia ja asenteita, joilla pyritään aikuttamaan astaanottajan mielikuiin. Esimerkiksi sampoomainoksessa tuotteen hyiä ominaisuuksia oidaan liioitella, jotta sampoo myisi paremmin. Medialukutaitoa taritaankin melkein joka paikassa, sillä kaupungilla liikkuessaan nykyihminen katselee kadunarsimainoksia, kuuntelee taarataloissa soiaa taustamusiikkia tai maksaa laskuja, lähettää postia ja keskustelee ystäiensä kanssa internetin älityksellä. Taitaa median käyttäjä erottaa, mitkä asiat teleisiossa tai internetissä oat totta ja mitkä mielikuitusta. 6

7 Ensimmäinen suomenkielinen Raamattu ilmestyi uonna Tutki itriinissä oleaa Raamattua uodelta Osaatko lukea Raamatussa käytettyä anhaa suomen kieltä? Monissa teleisio-ohjelmissa kerrotaan todellisten, oikeasti tapahtuneiden asioiden sijaan mielikuitusasioista. Esimerkiksi kauhuelokuien hiriöt ja jännittäät juonenkäänteet oat elokuan käsikirjoittajan keksintöä eiätkä oikeasti olemassa. Mainoksien aulla myydään todellisia aatteita ja esineitä, mutta taaroiden hyiä puolia saatetaan liioitella, joten mainoksissakin oi olla mukana ripaus mielikuitusta. Kuinka paljon seuraaissa teleisio-ohjelmissa on totta ja kuinka paljon mielikuitusta? Rastita mielestäsi kuaain aihtoehto! Keskustele lopuksi a-linnoistasi parisi kanssa. mielikuitusta osa totta, osa mielikuitusta täyttä totta 1. TV-uutiset 2. lastenohjelmat 3. dokumentit 4. mainokset 5. tietoisailut 6. säätiedotukset 7. elokuat 8. tosi-t -ohjelmat (esim. Idols, Seliytyjät, Maajusille morsian) 7

8 3. Sanomalehti Ikkuna Todellisuuteen? Suomen ensimmäinen sanomalehti oli ruotsinkielinen Åbo Tidningar, joka ilmestyi ensimmäisen kerran Turussa uonna Ensimmäiset sanomalehdet oliat mustaalkoisia, eikä niissä ollut lainkaan kuia. Sanomalehtien uutiset oliat usein käännöksiä ulkomaisten lehtien uutisista, ja juttuja moitittiin raskaslukuisiksi, sillä arhaisia lehtiä toimittiat siutyönään esimerkiksi papit tai opettajat. Nykyisin toimittajan ammattiin oi jo kouluttautua, ja lehtien ulkoasu on muuttunut monipuolisemmaksi: kuien lisäksi sanomalehdissä julkaistaan muun muassa säätietoja, ruokaohjeita ja sarjakuia. Lehtiuutinen on yleensä mahdollisimman tiiis ja asiallinen, eikä toimittaja saisi ottaa kantaa uutisessa esitettyihin asioihin. Tärkeimmät tiedot kerrotaan uutisjutun alussa. Heti jutun alussa pitäisi käydä selille mahdollisimman helppotajuisesti, mitä on tapahtunut, missä ja milloin. Seuraaaksi oidaan kertoa tarkemmin tapahtuneen syitä ja seurauksia sekä haastatella asiantuntijoita tai asianosaisia. Vaikka uutiset pyrkiät älittämään mahdollisimman todenmukaista tietoa, jokainen uutinen sisältää äistämättä jonkin näkökulman ja asenteen. Esimerkiksi toimittajan sanaalinnat oiat ohjailla tahallisesti tai tahattomasti lukijan mielikuia: eläinten oikeuksista kiinnostunut nuori oi olla toiselle toimittajalle kettutyttö, toiselle eläinaktiisti. 8

9 Uutisotsikon pitäisi kertoa selkeästi, mistä uutisessa on kysymys. Hyä otsikko myös houkuttelee lukijan tutustumaan uutiseen tarkemmin; otsikko oi esimerkiksi edota tunteisiin, kuten Aamulehden otsikko : Nuoret itkiät ystäiään ääneen Myyrmäen kirkossa. Otsikko ei kuitenkaan saa olla liian epäselä tai puhekielinen. Toimittaja ei myöskään saisi ujuttaa otsikkoon omia mielipiteitään. Mitkä seuraaista otsikoista eiät mielestäsi kelpaisi sanomalehtiotsikoiksi ja miksi? 1) Partiolaisten kokoontuminen altaa Tampereen 2) Pressa sano et eihän me nyt sentään Natoon mennä 3) Poliisi pidätti antiikkiliikkeen ryöstöstä epäillyn Keraalla ja löysi epäillyn hallusta samettisen sohakaluston, iisi pitsipäärmättyä pöytäliinaa, Mingdynastian aikaisen posliiniastiaston ja hopeisen tuhkakupin 4) Tyhmät ruotsalaiset eiät jääkiekon MM-kullan 5) Henkilö poistui maasta Nykyään uutiset älittäät osan tiedosta kuien aulla. Hyä uutiskua kertoo aiheeseen liittyää uutta tietoa tai koskettaa lukijan tunteita. Valitse jokin lehtipöydällä oleista sanomalehdistä, ja etsi lehdestä sinua kiinnostaa lehtikua. Katso kuaa tarkemmin ja astaa seuraaiin kysymyksiin: 1) Mihin uutiseen kua liittyy? 2) Mitä kuassa näkyy? 3) Minkälaisesta kuakulmasta (esim.yläiistosta/alaiistosta) ja kuinka läheltä kohdetta kua on otettu? Miten kuakulma aikuttaa kuan tunnelmaan? 4) Mitä tietoa kua älittää sinulle kuan kohteena oleasta henkilöstä, paikasta tai tapahtumasta? 5) Minkälaisia tunteita kua sinussa herättää? 6) Onko jotakin olennaista jätetty kuan ulkopuolelle? 9

10 4. Julkkiksia ja juorutoimittajia Viestintäälineissä esillä oleia julkisuuden henkilöitä sanotaan julkkiksiksi. Kuuluisia henkilöitä oat usein esimerkiksi laulajat, urheilijat, missit, TV-tähdet ja poliitikot. Julkkikset oat esillä ennen kaikkea iihdeuutisiin keskittyissä lehdissä: päiittäin ilmestyissä iltapäiälehdissä ja iikoittain julkaistaissa, niin sanotuissa juorulehdissä. Lehtien palstoilla kirjoitetaan usein esimerkiksi julkisuuden henkilöiden ihmissuhteista. Toisinaan lehdissä paljastetaan kipeitäkin asioita julkkisten yksityiselämästä. Lehdistö perustelee oikeuttaan leittää julkkisten yksityisasioita koskeaa tietoa etoamalla sananapauslakiin. Sananapaus takaa kaikille Suomen asukkaille oikeuden sanoa, kirjoittaa ja julkaista tietoja, mielipiteitä ja ajatuksia esimerkiksi sanomalehdissä tai internetissä kenenkään estämättä. On kuitenkin olemassa myös lakipykälä, jonka mukaan kaikilla Suomessa asuilla on oikeus yksityisyydensuojaan. Se tarkoittaa, että toisen ihmisen arkaluontoisista yksityisasioista saa julkaista tietoa tai kuia ain kyseisen henkilön lualla tai siinä tapauksessa, että tiedoilla on poikkeuksellista yhteiskunnallista merkitystä. Rajaneto sananapauden ja yksityisyydensuojan älillä on usein aikeaa. Kamerakännyköiden ja internetin aikakaudella kuka tahansa oi helposti julkaista ja saada haltuunsa esimerkiksi julkkisten kuia tai heidän yksityiselämäänsä liittyää tietoa. Yksityisyydensuojan loukkaaminen on kuitenkin rikos, josta oi seurata rangaistus: uonna uotias koulupoika kuasi koulun juhlissa pilailuideon laulaasta opettajastaan ja latasi sen internetin YouTubesiustolle. Poika sai teostaan monen sadan euron sakot. 10

11 Eläydy juorutoimittajan rooliin. Olet lähdössä tekemään lehtijuttua Linnan juhlista. Katso ideo Rupriikin toimitusessa. Keksi iisi kiperää kysymystä, jotka haluat esittää jollekin ideolla ilahteleista julkkiksista. Haluaisitko itse julkisuuteen? Minkä alan julkkikseksi? Jos olisit julkkis, mitä kertoisit julkisuuteen ja mitä haluaisit pitää omana tietonasi? Pohdi, oiko julkkis aikuttaa itse siihen, mitä hänestä iestintäälineissä kerrotaan. 11

12 5. Puhelimia auoille ja aareille Puhelimet alkoiat yleistyä 1800-luulla, mutta yksityinen lankapuhelin oli pitkään ain arakkaiden etuoikeus. Entisaikoina lankapuhelut älitettiin soittajalta astaanottajalle puhelinkeskusten älityksellä: keskusten työntekijät yhdistiät käsin puhelut oikeaan osoitteeseen. Puhelun älittäjää kutsuttiin lempinimellä Sentraali-Santra, sillä puhelujen älittäminen oli naisaltainen ammatti, joka aati sosiaalisia taitoja, näppäryyttä ja pitkäjänteisyyttä. Huhujen mukaan pienten maalaiskylien Sentraali-Santrat salakuunteliat ihmisten puheluita ja toimiat siten koko kylän juorutoimistoina luulla puhelinkeskukset alkoiat älittää puheluita automaattisesti, ilman Sentraali-Santrojen apua luulle tultaessa on jo siirrytty kännyköihin ja langattomaan puhelinerkkoon. Koska kännykkä kulkee päiittäin käyttäjänsä mukana, suunnitellaan kännyköistä käyttäjänsä näköisiä: kännykkään oi alita omaan tyyliinsä sopiat kuoret, taustakuan ja soittoäänen. Innokkaimmat kaierruttaat jopa nimensä kännykkäänsä! Kännyköiden oheistuotteiden suunnittelu onkin nykyään tuottoisa bisnes. Vaan kuinkahan ympäristöystäällistä on muutaman uoden älein ostaa iimeisimmän muodin mukainen puhelin? 12

13 Kokeile kännykän suunnittelemista! Valitse jokin alla oleista kohderyhmistä, jolle sinun kännykkäsi on erityisesti tarkoitettu: 1) alle kouluikäiset lapset 2) eläkeläiset 3) elinkautisangit 4) luonnonsuojelijat 5) koirat Piirrä kua suunnittelemastasi kännykästä ja kirjoita kuan yhteyteen seuraaat tiedot: -kännykkämerkin nimi -minkälaisesta materiaalista kännykkä on almistettu -minkälainen soittoääni ja taustakua kännykässä on -minkä ärisenä kännykkää on saatailla -mitä oheistoimintoja kännykässä on (esim. oiko kännykän aulla huonomuistinenkin keittää perunoita tai onko kännykässä lasersäde, jolla oi sahata poikki ankilan kalterit) Keksi kännykällesi mahdollisimman houkuttelea mainoslause eli slogan, joka etoaa kännykkäsi ostajiin. Esimerkiksi koirille suunnitellun kännykän mainos-lauseena oisi olla Tätä kissatkin kadehtiat tai Osta koirien kännykkä ja räksytät suoraan pressalle! 13

14 6. Radio aihtaa iihteelle Radiot yleistyiät Suomessa 1900-luun alkupuolella. Radion toiminnasta huolehtiat aluksi niin sanotut radioamatöörit eli harrastelijat, jotka ylläpitiät pieniä radioasemia. Radion alkuuosikymmeninä lähetettiin uutisten lisäksi esimerkiksi konsertteja, puheita, esitelmiä ja kirjojen ääneenlukua. Rock- tai popmusiikkia ei ollut ielä keksitty, ja kuuntelijoiden suosikkeja oliatkin esimerkiksi kanteleensoitto, kansanlaulut, kuorolaulut ja radion saippuaoopperat. Suomeen perustettiin altiollinen yleisradio uonna 1926, ja paikalliset radioasemat sulautuiat Yleisradioon. Sota-aikana 1940-luulla radiosta lähetettiin paljon sotaan liittyiä tiedotuksia. Radiota pidettiin pitkään akaana mediana, joka pyrki älttämään liian iihteellistä ohjelmatarjontaa. Viime uosikymmeninä iihteellisten ohjelmien ja musiikin määrä radiossa on kuitenkin lisääntynyt. Kaupalliset radiokanaat räätälöiät ohjelmansa tarkkaan rajatuille kohderyhmille, ja ohjelmien lomassa on paljon mainoksia. Toisistaan selkeästi eroteltujen ohjelmien sijaan kaupallisilla kanailla on siirrytty yhden toimittajan ideoimaan ja juontamaan lähetysirtaan. 14

15 Nykyään radiota ei keräännytä kuuntelemaan koko perheen oimin kuten ennenanhaan, aan radio soi usein äänimaisemana taarataloissa tai kahiloissa. Radioreportaasien ja kuunnelmien seuraaminen aatii kuitenkin yhä keskittymistä, sillä radio-ohjelmissa kaikki tieto älitetään äänen aulla. Mieti, miten saat älitettyä pelkästään äänin, ain omaa kehoasi apuna käyttäen alla oleat tilanteet. Vältä puhumista ja yritä tuottaa kuaaia ääniä esimerkiksi taputtamalla, hyppimällä, suulla suhisemalla, pörisemällä jne. 1) Postinkantaja tiputtaa sanomalehden postilaatikkoon. Talon pihasta ryntää haukkua koira, joka lähtee ajamaan takaa postinkantajaa. 2) Ampiainen lentää sisään ikkunasta, tipahtaa hillopurkkiin ja yrittää pyristellä irti hillosta. 3) Soha tippuu kerrostalon seitsemännestä kerroksesta ja rikkoo kadulle unohtuneen kristallimaljakon. 4) Oopperalaulajalle tulee hikka ja yleisö poistuu salista närkästyneenä. 5) Vanha nainen nousee huteria portaita pitkin aution talon ullakolle. Ullakolla on haamu, jonka kanssa nainen juo kahia. Esitä lopuksi nämä pienet kuunnelmat ystäällesi, jonka tehtäänä on arata, mistä tilanteesta oli kysymys! 15

16 7. Liikkuan kuan ihme Liikkua kua oli aikanaan mykistää keksintö. Ensimmäiset elokuat 1800-luun lopulla oliat aikuttaia: yleisö ei ymmärtänyt, että alkokankaalla nähtiin ain kuaa. Kun elokuassa näytettiin asemalle saapua juna, katsojat juoksiat kauhuissaan pois elokuateatterista, sillä he pelkäsiät, että juna todella ajaa heidän päälleen. Nykyään liikkua kua on osa arkipäiää. Melkeinpä jokaisesta kodista löytyy teleisio, monesta useampikin. Ennen kuin keksittiin projektori, jonka aulla kuaa pystyttiin heijastamaan alkokankaalle, liikkuia kuia saattoi katsoa ain yksi tai kaksi ihmistä kerrallaan. Suosittu katselulaite oli mutoskooppi. Kun yksittäisiä alokuia selaa tarpeeksi nopeasti mutoskoopilla, näyttää siltä kuin kuat liikkuisiat. Kurkista mutoskooppiin! Filmikamerassa periaate on itse asiassa samanta-painen kuin mutoskoopissa: kuat tallentuat filminauhalle peräkkäin, ja kun nauhaa pyöritetään nopeasti, kuat liikkuat. Ensimmäiset elokuat oliat yksinkertaisia lyhytfilmejä. Nykyään elokuan kuten myös TV-sarjan menestyksen taustalta löytyy taallisesti etää, moniulotteinen tarina, jossa on kiinnostaa juoni. Teleisiosarjojen käsikirjoitukset syntyät usein ryhmätyönä. Käsikirjoittaja kokoaa synopsiksen eli tiiistelmän, jonka pohjalta tuotantoryhmä aloittaa suunnittelun. 16

17 Kokeile parin kanssa, miten kua saadaan liikkumaan. Näytelkää uorotellen pantomiimina, miltä näyttää esimerkiksi omenan poimiminen puusta, hampaidenpesu tai työhaalareihin pukeutuminen. Esitä tapahtuma pysäytettyinä kuina niin, että jähmetyt kolmeen eri asentoon (esim. kurota kohti omenaa, ie omenaa kohti suuta, haukkaa omenaa). Jokainen asento on ikään kuin yksi kua filminauhalla. Anna parillesi näkymätön kaukosäädin. Pari oi ohjailla liikettä: hän oi painaa hidastusnäppäintä tai pikakelausnappia, hän oi pyytää sinua näyttämään filminpätkän kua kualta ja kelata kuaa taaksepäin. Suunnittele muutamalla lauseella idea teleisiosarjaan. Ketkä oat sarjan päähenkilöitä ja mikä on sarjan tapahtumapaikka? Mitä ongelmaa päähenkilöt ratkaiseat? Voit myös miettiä, mitä lajityyppiä TV-sarja edustaa: onko kyseessä esimerkiksi rikossarja, romanttinen iihdesarja, komedia tai lastenohjelma? 17

18 8. Valloittaat TV-hahmot TV-sarjojen lumooima perustuu paljolti suosittuihin päähenkilöihin. Monet lastenohjelmien rakkaimmista hahmoista, kuten Pelle Hermanni tai Rölli, oat ilahduttaneet jo useampaa sukupolea. Jotkut TV-sarjat syntyät kokonaan yhden etooimaisen päähenkilön ympärille. Hahmo oi olla ihmisen näyttelemä, mutta yhtä lailla aikkapa piirrossankari kuten Bart Simpson tai käsinukke kuten Ransu Karakuono. Hahmojen persoonallisuus syntyy yleensä käsikirjoittajan kynästä, mutta myös joukko muita teleisio-ohjelman tekijöitä auttaa hahmon henkiin herättämisessä. Puustaja aloittaa työnsä tutustumalla huolella käsikirjoitukseen. Hän alitsee roolihenkilölle sopiat aatteet ja ärit. Vaatteet auttaat näyttelijää samastumaan roolihenkilöönsä. Maskeeraaja meikkaa esiintyjien kasot ja artalon toiotunlaiseksi. Maski kertoo, onko hahmo hauska, äsynyt, peloissaan ai hämmästynyt. Puustuksen ja maskin tulee tukea TV-ohjelman kokonaisuutta: niiden on siis soittaa yhteen laastuksen ja TV-sarjan tunnelman kanssa. Puustaja ja maskeeraaja toimiatkin tiiiissä yhteistyössä laastajan ja ohjaajan kanssa. Piirros- ja nukkehahmot saadaan elämään animaation aulla. Piirrosanimaatio toteutetaan kuaamalla peräkkäin pieniä muutoksia sisältäiä piirroksia. Nukke- tai aha-animaatiossa muutetaan jokaisen kuan jälkeen nuken tai ahahahmon asentoa hieman. Kun kua kualta tallennettu animaatiofilmi näytetään normaalinopeudella, peräkkäin nopeasti aihtuat kuat luoat aikutelman liikkeestä. Nykyään animaatioiden tekemisessä käytetään usein apuna tietokonetta. 18

19 Luo oma TV-sarjahahmo. Keksi hahmolle nimi, ikä ja asuinpaikka. Mieti, millä taalla herätät hahmosi henkiin. Onko hän hassuun asuun sonnustautunut näyttelijä ai animaatiohahmo? Millainen hahmo on luonteeltaan? Mikä on hänen paheensa, entä suurin haaeensa? Minkä ikäisiin katsojiin hän etoaa? Missä TV-ohjelmassa, millä kanaalla ja mihin kellonaikaan hahmo esiintyy? Mikä TV-sarjahahmo on sinun suosikkisi? Mikä tekee suosikkihahmostasi alloittaan? 19

20 9. Internet luotettaa tietolähde ai hölynpölysanakirja? Moni nykyihminen miettii, miten ennen anhaan selittiin ilman internettiä. Nykyään jokaisen mieltä aiaaan seikan liittyi se sitten bussiaikatauluun, dinosaurusten raintoon tai Euroiisuihin oi tarkistaa nopeasti internetistä. Internet onkin parhaimmillaan hyä tietolähde, mutta sen tarjoamaan informaatioon on kuitenkin syytä suhtautua kriittisesti. Suosittu nettilähde on esimerkiksi internettietosanakirja Wikipedia, jonka artikkeleita kuka tahansa oi muokata tai täydentää. Usein ajatellaan, että käyttäjät pitäät huolen siitä, ettei Wikipedian tietoihin pääsee lipsahtamaan irheitä. On kuitenkin tärkeää huomata, että internettietosanakirjojen tarjoama tieto ei älttämättä ole puolueetonta, aan se oi sisältää kirjoittajansa asenteita. Jos haluaa armistua tiedon puolueettomuudesta ja luotettauudesta, kannattaakin etsiä käsiinsä Wikipedian lisäksi toinenkin tietolähde. Wikipediasta on tehty myös pilailuersio Hikipedia. Hikipedian artikkeleita ei ole tarkoitettukaan tosissaan luettaaksi, aan niiden sisältämät tiedot oat pilailua ja hupailua akauuteen pyrkiän Wikipedian kustannuksella. Internetissä on myös helppo piiloutua nimimerkin taakse ja kertoa itsestään paikkansa pitä-mätöntä tietoa. Internetin keskustelupalstoilla taattuihin tuttauuksiin kannattaakin suhtautua arauksella, eikä omaa nimeään tai yhteystietojaan pidä koskaan luouttaa tuntemattomille. Kannattaa myös muistaa, että kun internettiin laittaa tekstiä tai kuia, niitä oi olla aikea myöhemmin poistaa toisten käyttäjien ulottuilta. Vaikka poistaisit tiedon, siitä oi jäädä kopio jonkun toisen netissä surffailean koneelle. 20

21 Etsi Wikipediasta artikkeli sinua kiinnostaasta aiheesta (esim. jokin harrastus, historiallinen tapahtuma, julkisuuden henkilö, kaupunki). Tutki, pitäätkö artikkelissa kerrotut asiat paikkansa. Mieti, oisiko aiheesta kertoa jotakin lisää. Olisitko itse almis muokkaamaan Wikipedian artikkelia? Entä puuttuuko jokin mieltäsi kiehtoa aihe Wikipediasta kokonaan? Wikipediaan pääset toimituksen pöydän tietokoneelta. Kysy neuoa museon henkilökunnalta! Internet on pullollaan toinen toistaan kummallisempia nettisiustoja. Osaatko päätellä, mitkä seuraaista osoitteista oat oikeasti olemassa? Tarkista lopuksi oikeat astaukset museon tiskiltä jaettaasta astauspaperista. Siusto ihmisille, jotka eiät oi elää ilman huulirasaa. Siusto, jossa siitepölyallergikot jakaat kokemuksiaan. Siusto naapureitaan akoileille kerrostalokyttääjille. Siusto suklaanhimoisille. Siusto, jossa oi akoilla, miten julkkikset asuat. 21

22 10. Teknologian tuleaisuudennäkymiä Äänen ja kuan tallentamisessa on 2000-luulla siirrytty digitaaliseen teknologiaan, mikä mahdollistaa suurten tietomäärien pakkaamisen aiattomasti pieneen tilaan luulla rakennetut ensimmäiset tietokoneet oliat kokonaisen huoneen kokoisia, ja niiden kytkintauluja äänteli usean henkilön ryhmä. Digiajalla kannettaa tietokone sen sijaan mahtuu jo selkäreppuun. Myös radio on kehittynyt paljon keksinnön alkuajoista. Vuonna 1979 kehitettiin ensimmäinen mukana kannettaa koralappustereo eli walkman, josta pystyi kuuntelemaan musiikkikasetteja tai radiota kadulla käellessään. Nykyään koralappustereon on syrjäyttänyt pienempikokoinen, digitaalinen mp3-soitin. Uudelle keksinnölle yritetään yleensä keksiä sitä kuaaa suomenkielinen nimi. Esimerkiksi puhelinta kutsuttiin aikanaan pitkäkoraksi, teleisiota näköradioksi, ja ista käytetään nykyisin kotoisasti nimeä sähköposti. Uusia laitteita keksitään kuitenkin niin tiuhaan tahtiin, että nimien puutteessa niitä aletaan taallisessa puhekielessä kutsua englannista lainatuilla sanoilla: internet on netti, sähköpostin lähettäminen meilaamista ja reaaliaikainen iestien aihtaminen internetissä mesettämistä. 22

23 Käytä mielikuitustasi ja keksi alla oleille englannin kielestä lainatuille nimityksille mahdollisimman kuaaat ja kekseliäät suomenkieliset astineet. Pitäisikö esimerkiksi YouTube-ideosiustoa kutsua SunTuubiksi tai kansainäliseksi ideolaatikoksi? meilata = mesettää = pleikkari = mp3-soitin = DVD-soitin = IRC-galleria = YouTube = Suunnittele tuleaisuuden iestintään liittyä keksintö! Taritseatko tuleaisuuden ihmiset kipeästi esimerkiksi sormusta, josta oi kuunnella musiikkia, tai robottia, joka kirjoittaa kirjeen sanelun perusteella? Piirrä kua keksinnöstäsi ja kirjoita kuan yhteyteen seuraaat tiedot: - keksinnön nimi - mihin keksintöä käytetään - kenen elämää keksintö on suunniteltu helpottamaan - miten keksinnön saa käyntiin - oiko keksinnöstä olla jotakin haittaa ympäristölle tai käyttäjälle 23

24 Lähteet: FRÖJD, ARTO & SAARENMAA, ANNA-MARI 2005: Oikean uutisen jäljillä. Medialukutaidon työkirja opettajille. Opas sanomalehden maailmaan. Otaan Kirjapaino. Keuruu. MEDIAMUSEO RUPRIIKKI 2003: Materiaalia oppaille. Tehtäien soeltuuus perusopetuksen opetussuunnitelmaan (suluissa opetussuunnitelman soeltuat kohdat) 3 6-luokkalaiset 1. Viestintä aikajanalla (7.1.3 Viestintä ja mediataito, Ihminen ja teknologia, 7.13 Historia, 7.3 Äidinkieli ja kirjallisuus) 2. Lukutaidosta medialukutaitoon (7.1.3 Viestintä ja mediataito, Ihminen ja teknologia, 7.13 Historia, 7.3 Äidinkieli ja kirjallisuus) 3. Sanomalehti ikkuna todellisuuteen? (7.1.3 Viestintä ja mediataito, Ihminen ja teknologia, 7.13 Historia, 7.3 Äidinkieli ja kirjallisuus, 7.16 Kuataide) 4. Julkkiksia ja juorutoimittajia (7.13 Viestintä ja mediataito, Ihminen ja teknologia, Osallistua kansalaisuus ja yrittäjyys, Vastuu ympäristöstä, hyinoinnista ja kestäästä tuleaisuudesta, 7.3. Äidinkieli ja kirjallisuus) 5. Puhelimia auoille ja aareille (7.1.3 Viestintä ja mediataito, Ihminen ja teknologia, Osallistua kansalaisuus ja yrittäjyys, Vastuu ympäristöstä, hyinoinnista ja kestäästä tuleaisuudesta, 7.13 Historia, 7.3 Äidinkieli ja kirjallisuus, 7.17 Käsityö) 6. Radio aihtaa iihteelle (7.1.3 Viestintä ja mediataito, Ihminen ja teknologia, 7.13 Historia, 7.15 Musiikki, 7.3 Äidinkieli ja kirjallisuus) 7. Liikkuan kuan ihme ( Viestintä ja mediataito, Ihminen ja teknologia, Historia, 7.3. Äidinkieli ja kirjallisuus, 7.16 Kuataide) 8. Valloittaat TV-hahmot ( Viestintä ja mediataito, Ihminen ja teknologia, 7.3. Äidinkieli ja kirjallisuus, 7.16 Kuataide) 9. Internet luotettaa tietolähde ai hölynpölysanakirja? ( Viestinä ja mediataito, Ihminen ja teknologia, Osallistua kansalaisuus ja yrittäjyys, Vastuu ympäristöstä, hyinoinnista ja kestäästä tuleaisuudesta, 7.3. Äidinkieli ja kirjallisuus) 10. Teknologian tuleaisuudennäkymiä (7.1.3 Viestintä ja mediataito, Ihminen ja teknologia, Vastuu ympäristöstä, hyinoinnista ja kestäästä tuleaisuudesta, 7.13 Historia, 7.3 Äidinkieli ja kirjallisuus) 24

25 25

Henna Laininen ja Anna Turunen. mediaselviytyjän. käsikirja. 7 9-luokkalaisille

Henna Laininen ja Anna Turunen. mediaselviytyjän. käsikirja. 7 9-luokkalaisille Henna Laininen ja Anna Turunen mediaselviytyjän käsikirja 7 9-luokkalaisille 1 2 Henna Laininen ja Anna Turunen Sanataideyhdistys Yöstäjä ry. Mediaselviytyjän käsikirja 7 9 -luokkalaisille Mediamuseo Rupriikki

Lisätiedot

OULUN KAUPUNGIN KIRJALLISUUSDIPLOMI

OULUN KAUPUNGIN KIRJALLISUUSDIPLOMI OULUN KAUPUNGIN KIRJALLISUUSDIPLOMI Alakoulun tehtävävihko Tämän vihkon omistaa: Luokka: Listassa on 70 eri tehtävävaihtoehtoa. Yhdestä kirjasta tehdään yksi tehtävä. Sovi opettajan kanssa minkä tehtävän

Lisätiedot

Papuri.papunet.net. Oma ääni kuuluviin! Näin teet oman radio-ohjelman

Papuri.papunet.net. Oma ääni kuuluviin! Näin teet oman radio-ohjelman Papuri.papunet.net Oma ääni kuuluviin! Näin teet oman radio-ohjelman Tiesitkö, että kuka tahansa voi tehdä itse oman radio-ohjelman internetiin? Tässä kirjassa kerrotaan, miten se onnistuu. Saat ohjeet

Lisätiedot

Ma Tänään tutustumme sanomalehteen ja sen eri osastoihin.

Ma Tänään tutustumme sanomalehteen ja sen eri osastoihin. Ma Tänään tutustumme sanomalehteen ja sen eri osastoihin. 3. 4. Mitä sanomalehteä luet? Etsi lehdestä seuraavat perustiedot: a) lehden nimi b) ilmestymisnumero c) irtonumeron hinta d) päätoimittaja e)

Lisätiedot

MaTänään otamme selvää, minkälaista sanomalehteä luemme.

MaTänään otamme selvää, minkälaista sanomalehteä luemme. MaTänään otamme selvää, minkälaista sanomalehteä luemme. Etsi lehdestä vastaukset seuraaviin kysymyksiin: a) Mikä on lehden nimi? b) Mikä on lehden ilmestymisnumero? c) Kuka on lehden päätoimittaja? d)

Lisätiedot

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole.

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole. 1 Unelma-asiakas Ohjeet tehtävän tekemiseen 1. Ota ja varaa itsellesi omaa aikaa. Mene esimerkiksi kahvilaan yksin istumaan, ota mukaasi nämä tehtävät, muistivihko ja kynä tai kannettava tietokone. Varaa

Lisätiedot

lehtipajaan! Opettajan aineisto

lehtipajaan! Opettajan aineisto Tervetuloa lehtipajaan! Opettajan aineisto Opettajalle Ennen kuin ryhdyt lehtipajaan lue myös oppilaan aineisto Lehtipaja on tarkoitettu tt 3.-6.-luokkalaisille l ill Voit käyttää aineistoa myös 1.-2.-luokkalaisille,

Lisätiedot

lehtipajaan! Oppilaan aineisto

lehtipajaan! Oppilaan aineisto Tervetuloa lehtipajaan! Oppilaan aineisto OSA 1: Tietoa sanomalehdestä Mikä on lehtipaja? Tässä lehtipajassa opit tekemään uutisia Luokkanne on Aamulehti junior -lehden toimitus it Saat oman ammatin ja

Lisätiedot

Nuorten mediankäyttötapoja

Nuorten mediankäyttötapoja Mediakritiikkiprojekti Nuorten mediankäyttötapoja Sinituuli Suominen Haluan mediakritiikkiprojektini avulla lisää tietoa nuorten lehdenlukutottumuksista. Kiinnostavatko lehdet edelleen Internetistä huolimatta?

Lisätiedot

Nettielämä on oikeaa elämää JA SE ON TAITOLAJI!

Nettielämä on oikeaa elämää JA SE ON TAITOLAJI! Nettielämä on oikeaa elämää JA SE ON TAITOLAJI! SINULLA ON OIKEUKSIA! Netistä saa enemmän irti, kun pitää oikeuksistaan huolta ja toimii itse vastuullisesti. Nettiä voi käyttää lähes jokainen ja jokainen

Lisätiedot

Facebook koulutus. Kalle Rapi Etelä-Karjalan kylät ry http://kylat.ekarjala.fi

Facebook koulutus. Kalle Rapi Etelä-Karjalan kylät ry http://kylat.ekarjala.fi Facebook koulutus Kalle Rapi Etelä-Karjalan kylät ry http://kylat.ekarjala.fi Facebook, mikä se on? Facebook on Internetissä toimiva mainosrahoitteinen yhteisöpalvelu Sivusto tarjoaa käyttäjille mahdollisuuden

Lisätiedot

KIELENOPPIJOITA TIEDONHANKINTA KESKIÖSSÄ KUUNTELEMALLA OPPIJA (AUDITIIVINEN) KIELEN KÄYTTÖ, VUOROVAIKUTUS NÄKEMÄLLÄ

KIELENOPPIJOITA TIEDONHANKINTA KESKIÖSSÄ KUUNTELEMALLA OPPIJA (AUDITIIVINEN) KIELEN KÄYTTÖ, VUOROVAIKUTUS NÄKEMÄLLÄ KIELENOPPIJOITA KIELEN KÄYTTÖ, VUOROVAIKUTUS TIEDONHANKINTA KESKIÖSSÄ KUUNTELEMALLA OPPIJA (AUDITIIVINEN) TEKEMÄLLÄ OPPIJA (KINESTEETTINEN) LUOVA KIELENKÄYTTÄJÄ HOLISTINEN OPPIJA (KOKONAISUUDET TÄRKEITÄ)

Lisätiedot

9.-luokkalaisen kulttuurikansio

9.-luokkalaisen kulttuurikansio 9.-luokkalaisen kulttuurikansio Kokoa kulttuurikansioon puolen vuoden ajan kulttuurielämyksiäsi. Kulttuurikansio palautetaan opettajalle 31.3. 2009. Liimaa pääsyliput kansioon! Pakolliset sivut Huom! -

Lisätiedot

Sanomalehtiviikko. UUTINEN KERTOO TARINAN Tehtäväpaketti 5. 6.-luokkalaisille. Lähde uutisseikkailuun toimittaja Simo Siiven opastuksella

Sanomalehtiviikko. UUTINEN KERTOO TARINAN Tehtäväpaketti 5. 6.-luokkalaisille. Lähde uutisseikkailuun toimittaja Simo Siiven opastuksella Sanomalehtiviikko UUTINEN KERTOO TARINAN Tehtäväpaketti 5. 6.-luokkalaisille Lähde uutisseikkailuun toimittaja Simo Siiven opastuksella MA Tänään etsimme sanomalehdestä tarinoita. 1. Etsi lehdestäsi mielenkiintoinen

Lisätiedot

Kirjakettu/Hopeakettu tehtävät

Kirjakettu/Hopeakettu tehtävät Kirjakettu/Hopeakettu tehtävät Päähenkilöön liittyvät tehtävät 1. Vertaile itseäsi ja kirjan päähenkilöä. Mitä teissä on samaa, mitä erilaista? 2. Kirjoita kirje valitsemallesi kirjan henkilölle. 3. Kuvittele,

Lisätiedot

LUKUDIPLOMIEN TEHTÄVÄT. Ideoita opettajille

LUKUDIPLOMIEN TEHTÄVÄT. Ideoita opettajille LUKUDIPLOMIEN TEHTÄVÄT Ideoita opettajille Päähenkilöön liittyvät tehtävät 1. Piirrä kuva kirjan päähenkilöstä. Kirjoita henkilöstä luonnekuvaus. 2. Tee ja kirjoita postikortti jollekin kirjan henkilölle.

Lisätiedot

Tervetuloa selkoryhmään!

Tervetuloa selkoryhmään! Tervetuloa selkoryhmään! SELKOESITE 1 Jutteletko mielelläsi erilaisista asioista? Haluatko saada tietoa maailman tapahtumista selkokielellä? Haluatko sanoa mielipiteesi, mutta et aina uskalla? Tuntuuko

Lisätiedot

Vinkkejä hankeviestintään

Vinkkejä hankeviestintään Vinkkejä hankeviestintään Viestintä vs. tiedottaminen Tiedon siirto ja vaihdanta kokonaisuutena Kanavina esim. nettisivut, intrat, uutiskirjeet, esitteet ja logot, kokoukset ja tilaisuudet, sosiaalinen

Lisätiedot

Sanomalehtiviikko. Sanomalehtiviikon 2014 tehtäväehdotuksia

Sanomalehtiviikko. Sanomalehtiviikon 2014 tehtäväehdotuksia Sanomalehtiviikko Sanomalehtiviikon 2014 tehtäväehdotuksia Esiopetukseen, 3. 7.2.2014 ala- ja yläkouluun sekä lukioon ja ammatilliseen oppilaitokseen Sanomalehtiviikko: esiopetus Vastatkaa vuoronperään

Lisätiedot

TOIMINTA PEVA PASSI. nimi:

TOIMINTA PEVA PASSI. nimi: PEVA TOIMINTA nimi: PASSI Näitä taitoja, joita harjoittelet tässä passissa, sinä tarvitset: A Työharjoittelussa B Vapaa-aikana C Koulussa Nämä taidot kehittyvät, kun teet tehtävät huolellisesti: 1. Opiskelutaidot

Lisätiedot

Ma Tänään rapistelemme ja mittailemme sanomalehteä.

Ma Tänään rapistelemme ja mittailemme sanomalehteä. Ma Tänään rapistelemme ja mittailemme sanomalehteä. 3. Kuinka monta sivua tämän päivän lehdessä on? 2. Kumpaan suuntaan sanomalehti repeää paremmin, alhaalta ylös vai sivulta sivulle? Laita rasti oikean

Lisätiedot

Täyttöohje ja tietuekuvaus vuodelle 2014: YEL-MYEL-vakuutuskantatiedot

Täyttöohje ja tietuekuvaus vuodelle 2014: YEL-MYEL-vakuutuskantatiedot Eläketurakeskus 1.10.2014 1 (8) Täyttöohje ja tietuekuaus uodelle 2014: YEL-MYEL-akuutuskantatiedot Sisällysluettelo Sisällysluettelo... 1 1 Täyttöohje... 2 1.1 Yleistä... 2 1.2 Muutokset uodelle 2014...

Lisätiedot

SUOKI TOIMINTA PASSI

SUOKI TOIMINTA PASSI I K O SU M I TO A T IN A P I SS nimi: Näitä taitoja, joita harjoittelet tässä passissa, sinä tarvitset: A Työharjoittelussa B Vapaa-aikana C Koulussa Nämä taidot kehittyvät, kun teet tehtävät huolellisesti:

Lisätiedot

Sanomalehtiviikko. KAUKOPUTKI LÖYTÄÄ UUTISET Tehtäväpaketti 1. 2.-luokkalaisille. Lähde uutisseikkailuun toimittaja Simo Siiven opastuksella

Sanomalehtiviikko. KAUKOPUTKI LÖYTÄÄ UUTISET Tehtäväpaketti 1. 2.-luokkalaisille. Lähde uutisseikkailuun toimittaja Simo Siiven opastuksella Sanomalehtiviikko KAUKOPUTKI LÖYTÄÄ UUTISET Tehtäväpaketti 1. -luokkalaisille Lähde uutisseikkailuun toimittaja Simo Siiven opastuksella MA Tänään katsomme ja kuuntelemme sanomalehteä. 1. Paljonko sanomalehti

Lisätiedot

lehtipajaan! Esiopettajan aineisto

lehtipajaan! Esiopettajan aineisto Tervetuloa lehtipajaan! Esiopettajan aineisto Esiopettajalle Lehtipaja sopii osaksi esiopetuksen mediakasvatusta Menetelmä on alun perin tehty alakoululaisten l l käyttöön, tämä versio on muokattu siitä

Lisätiedot

Liitekuviot. Tietoteknologian käyttö ja käyttämättömyyden syyt 75 89-vuotiailla Kooste kyselytutkimuksesta. www.ikateknologia.fi

Liitekuviot. Tietoteknologian käyttö ja käyttämättömyyden syyt 75 89-vuotiailla Kooste kyselytutkimuksesta. www.ikateknologia.fi www.ikateknologia.fi Liitekuviot Tietoteknologian käyttö ja käyttämättömyyden syyt 9-vuotiailla Kooste kyselytutkimuksesta Nordlund, Marika; Stenberg, Lea; Lempola, Hanna-Mari. KÄKÄTE-projekti (Käyttäjälle

Lisätiedot

Muutos! Tehokasta tiedotusta! Tehokkaan tiedotuksen abc Toimittaja Soila Ojanen Vuojoen kartano 12.6.2009

Muutos! Tehokasta tiedotusta! Tehokkaan tiedotuksen abc Toimittaja Soila Ojanen Vuojoen kartano 12.6.2009 Muutos! Tehokasta tiedotusta! Tehokkaan tiedotuksen abc Toimittaja Soila Ojanen Vuojoen kartano 12.6.2009 Miten toimittaja katsoo maailmaa? Toimittaja etsii AINA uutista Dramaattista Ristiriitaista Erilaista

Lisätiedot

Verkkokirjoittaminen. Anna Perttilä Tarja Chydenius

Verkkokirjoittaminen. Anna Perttilä Tarja Chydenius Verkkokirjoittaminen Anna Perttilä Tarja Chydenius 1 Suosi lyhyttä tekstiä 2 Kenelle kirjoitat 3 Helpota lukijan työtä; lajittele tekstisi 3.1 Otsikot 3.2 Johdanto 3.3 Väliotsikot 3.4 Pääteksti 4 Linkit:

Lisätiedot

Elävä kuva oppimisympäristönä. Käsikirjoitus

Elävä kuva oppimisympäristönä. Käsikirjoitus Elävä kuva oppimisympäristönä Käsikirjoitus Mihin käsikirjoitusta tarvitaan? Elokuva (lyhyt, täyspitkä, dokumentti)- ja tv -tuotannot Mainokset Musiikkivideot Nettisivut Trailerit Kirjat Kuunnelmat Mikä

Lisätiedot

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

KÄSIKIRJOITTAMINEN Rinna Härkönen / Yle

KÄSIKIRJOITTAMINEN Rinna Härkönen / Yle KÄSIKIRJOITTAMINEN Rinna Härkönen / Yle Idea ja rakenne Lähde: Jouko Aaltonen: Käsikirjoittajan työkalupakki (1993, Painatuskeskus Oy) 1. Valitse aihe joka todella kiinnostaa sinua. Päätä teema. Mikä on

Lisätiedot

Sosiaaliset suhteet - ohje

Sosiaaliset suhteet - ohje Sosiaaliset suhteet - ohje Tähän osa-alueeseen kuuluu erilaisia ihmissuhdeverkostoon liittyviä tehtäviä. Perhesuhteet ja tähän liittyvät huolenaiheet on hyvä käydä läpi nuoren näkökulmasta. Verkostokartan

Lisätiedot

Harjoitusten ideat on sovellettu Bret Nicholauksen ja Paul Lowrien Ajatusleikki-kirjasta

Harjoitusten ideat on sovellettu Bret Nicholauksen ja Paul Lowrien Ajatusleikki-kirjasta Harjoitusten ideat on sovellettu Bret Nicholauksen ja Paul Lowrien Ajatusleikki-kirjasta 1. Mikä olisi jännittävin paikka, jota haluaisit tutkia? 2. Jos voisit kutsua kenet tahansa maailmassa puhumaan

Lisätiedot

Sisällöt liikkeelle. Kaisa Mikkola 25.11.2014

Sisällöt liikkeelle. Kaisa Mikkola 25.11.2014 Sisällöt liikkeelle Kaisa Mikkola 25.11.2014 Alma 360 Alma 360 on sisältötoimisto, jossa tehdään tavoitteista totta. Videot ovat oleellinen osa monikanavaista sisällöntuotantoa. Kuukaudessa toteutetaan

Lisätiedot

Eväitä hankkeesta tiedottamiselle. Kenelle, mitä, miksi ja miten? Aino Kivelä / CIMO 2015

Eväitä hankkeesta tiedottamiselle. Kenelle, mitä, miksi ja miten? Aino Kivelä / CIMO 2015 Eväitä hankkeesta tiedottamiselle Kenelle, mitä, miksi ja miten? Aino Kivelä / CIMO 2015 Miksi tiedottaa (median kautta)? Tulosten levittäminen on osa hanketta Hankkeen tulokset saadaan nopeasti ja tasapuolisesti

Lisätiedot

12. kappale (kahdestoista kappale) FERESHTE MUUTTAA

12. kappale (kahdestoista kappale) FERESHTE MUUTTAA 12. kappale (kahdestoista kappale) FERESHTE MUUTTAA 12.1. Liian pieni asunto Fereshten perheessä on äiti ja neljä lasta. Heidän koti on Hervannassa. Koti on liian pieni. Asunnossa on vain kaksi huonetta,

Lisätiedot

Omistusliitteillä ilmaistaan, kenen jokin esine tai asia on. Aina ei tarvita edes persoonapronominia sanan eteen.

Omistusliitteillä ilmaistaan, kenen jokin esine tai asia on. Aina ei tarvita edes persoonapronominia sanan eteen. Oppilaan nimi: PRONOMINIT Persoonapronominien omistusliitteet Omistusliitteillä ilmaistaan, kenen jokin esine tai asia on. Aina ei tarvita edes persoonapronominia sanan eteen. Esimerkiksi: - Kenen pipo

Lisätiedot

Opas tekijänoikeudesta valokuvaan, piirrettyyn kuvaan, liikkuvaan kuvaan, ääneen ja musiikkitallenteisiin sekä tekijänoikeudesta internettiin.

Opas tekijänoikeudesta valokuvaan, piirrettyyn kuvaan, liikkuvaan kuvaan, ääneen ja musiikkitallenteisiin sekä tekijänoikeudesta internettiin. Opas tekijänoikeudesta valokuvaan, piirrettyyn kuvaan, liikkuvaan kuvaan, ääneen ja musiikkitallenteisiin sekä tekijänoikeudesta internettiin. TEKIJÄNOIKEUS (Kopiereg - Derechos d autor - Müəlliflik hüquqları

Lisätiedot

Tervetuloa! Mä asun D-rapussa. Mun asunto on sellainen poikamiesboksi.

Tervetuloa! Mä asun D-rapussa. Mun asunto on sellainen poikamiesboksi. Juhan naapuri Juha tulee töistä kotiin puoli kahdelta. Pihalla on tumma mies pienen tytön kanssa. Tyttö leikkii hiekkalaatikolla. Mies istuu penkillä ja lukee sanomalehteä. Terve! Moi! Sä oot varmaan uusi

Lisätiedot

HENKISTÄ TASAPAINOILUA

HENKISTÄ TASAPAINOILUA HENKISTÄ TASAPAINOILUA www.tasapainoa.fi TASAPAINOA! Kaiken ei tarvitse olla täydellisesti, itse asiassa kaikki ei koskaan ole täydellisesti. Tässä diasarjassa käydään läpi asioita, jotka vaikuttavat siihen,

Lisätiedot

JOKA -pronomini. joka ja mikä

JOKA -pronomini. joka ja mikä JOKA -pronomini joka ja mikä Talon edessä on auto. Auto kolisee kovasti. Talon edessä on auto, joka kolisee kovasti. Tuolla on opettaja. Opettaja kirjoittaa jotain taululle. Tuolla on opettaja, joka kirjoittaa

Lisätiedot

portfolion ohjeet ja arviointi

portfolion ohjeet ja arviointi 2015 portfolion ohjeet ja arviointi EIJA ARVOLA (5.10.2015) 2 Sisällysluettelo 1. TYÖPORTFOLIO (ei palauteta opettajalle)... 3 2. NÄYTEPORTFOLIO (palautetaan opettajalle)... 3 3. NÄYTEPORTFOLION SISÄLLÖN

Lisätiedot

Älä luule, ota selvää!

Älä luule, ota selvää! Älä luule, ota selvää! Tekijä Elämä ilman kulttuuria on tylsää 1 Yhdistä tekijä ja teos. laulaja kirjailija kuvittaja ohjaaja säveltäjä 2 Kirjoita omin sanoin kehykseen mikä teos on. 3 Täydennä ajatuskarttaan

Lisätiedot

Metro.fi Kävijäprofiili. Tammikuu 2013

Metro.fi Kävijäprofiili. Tammikuu 2013 Metro.fi Kävijäprofiili Tammikuu 2013 Tutkimuksen toteutus Tutkimuksen tiedonkeruu toteutettiin Metro.fi-sivustolla 7.1. 20.1.2013. Vastauksia tutkimukseen kerättiin 300 kappaletta, ja vastausprosentti

Lisätiedot

Galactor and the Codebreakers: - oppimispeli online maailman sudenkuopista

Galactor and the Codebreakers: - oppimispeli online maailman sudenkuopista Galactor and the Codebreakers: - oppimispeli online maailman sudenkuopista Eija Kuoppa-aho Opettaja Alajärven kaupunki Taina Mäntylä Ylitarkastaja Kuluttajavirasto Millainen peli on kyseessä? Kuluttajaviranomaisten

Lisätiedot

Voit itse päättää millaisista tavaroista on kysymys (ruoka, matkamuisto, CD-levy, vaatteet).

Voit itse päättää millaisista tavaroista on kysymys (ruoka, matkamuisto, CD-levy, vaatteet). Kirjoittaminen KESKITASO Lyhyet viestit: 1. Ystäväsi on lähtenyt lomamatkalle ja pyytänyt sinua kastelemaan hänen poissa ollessaan kukat. Kun olet ystäväsi asunnossa, rikot siellä vahingossa jonkin esineen.

Lisätiedot

Kolikon tie Koululaistehtävät

Kolikon tie Koululaistehtävät Kolikon tie Koululaistehtävät I Tehtävät ennen Heureka-vierailua Rahojen ja Suomen Rahapajan historia 1. Ota selvää missä ja milloin raha otettiin ensimmäisen kerran käyttöön. 2. Minkälaisia ensimmäiset

Lisätiedot

MAAHANMUUTTOVIRASTON TURVAPAIKKAPUHUTTELU ERF

MAAHANMUUTTOVIRASTON TURVAPAIKKAPUHUTTELU ERF MAAHANMUUTTOVIRASTON TURVAPAIKKAPUHUTTELU ERF Tämä esite on Edustajana turvapaikkamenettelyssä -julkaisun kuvaliite. Pakolaisneuvonta ry Kuvat: Teemu Kuusimurto Taitto ja paino: AT-Julkaisutoimisto Oy,

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

3. Arvot luovat perustan

3. Arvot luovat perustan 3. Arvot luovat perustan Filosofia, uskonto, psykologia Integraatio: opintojen ohjaus Tässä jaksossa n Omat arvot, yrityksen arvot n Visio vie tulevaisuuteen Osio 3/1 Filosofia Uskonto 3. Arvot luovat

Lisätiedot

Tieteellisen artikkelin kirjoittaminen ja julkaiseminen

Tieteellisen artikkelin kirjoittaminen ja julkaiseminen Tieteellisen artikkelin kirjoittaminen ja julkaiseminen Dosentti Mikko Ketola Kirkkohistorian laitos Workshop tohtorikurssilla toukokuussa 2008 Teologinen tiedekunta Workshopin sisältö Miksi kirjoittaa

Lisätiedot

Urheiluseuran viestintä 18.2.2015

Urheiluseuran viestintä 18.2.2015 Urheiluseuran viestintä 18.2.2015 Sisältö Seuraviestintä (sisäinen viestintä) Mediaviestintä Kriisiviestintä Seuraviestintä sisäinen viestintä Seuraviestintä (sisäinen viestintä) Hyvä sisäinen viestintä

Lisätiedot

Miten minä voisin ansaita rahaa

Miten minä voisin ansaita rahaa Miten minä voisin ansaita rahaa Aloitetaan vaikka sillä että kerron mitä osaan ja harrastan. Harrastan uintia, pianonsoittoa, kuorolaulua, tanssia ja tykkään myös piirtää paljon. Osaan myös askarrella

Lisätiedot

Tehtäviä. Teemu Saarinen: Pallosankari Unski

Tehtäviä. Teemu Saarinen: Pallosankari Unski Teemu Saarinen: Pallosankari Unski JULKAISIJA: Oppimateriaalikeskus Opike, Kehitysvammaliitto ry Viljatie 4 C, 00700 Helsinki puh. (09) 3480 9350 fax (09) 351 3975 s-posti: opike@kvl.fi www.opike.fi 2012

Lisätiedot

TEHTÄVÄEHDOTUKSIA. Lukudiplomitehtävät 1.- ja 2. luokkalaisille

TEHTÄVÄEHDOTUKSIA. Lukudiplomitehtävät 1.- ja 2. luokkalaisille TEHTÄVÄEHDOTUKSIA Lukudiplomitehtävät 1.- ja 2. luokkalaisille 1. Piirrä kuva kirjan päähenkilöstä. 2. Kirjoita postikortti jollekin kirjan henkilölle. 3. Tee kartta kirjan tapahtumapaikoista. 4. Piirrä

Lisätiedot

Nettikasvattajan. käsikirja

Nettikasvattajan. käsikirja Nettikasvattajan käsikirja 5+1 ohjetta kasvattajalle 1 Ole positiivinen. Osallistu lapsen nettiarkeen kuten harrastuksiin tai koulukuulumisiin. Kuuntele, keskustele, opi! Pelastakaa Lapset ry:n nettiturvallisuustyön

Lisätiedot

LUKUVUOSITODISTUKSEN ARVIOINTILAUSEET VUOSILUOKILLE 1 4

LUKUVUOSITODISTUKSEN ARVIOINTILAUSEET VUOSILUOKILLE 1 4 LUKUVUOSITODISTUKSEN ARVIOINTILAUSEET VUOSILUOKILLE 1 4 tuetusti / vaihtelevasti / hyvin / erinomaisesti vuosiluokka 1 2 3 4 käyttäytyminen Otat muut huomioon ja luot toiminnallasi myönteistä ilmapiiriä.

Lisätiedot

Jaa jaa. Sarihan kävi Lyseon lukion, kun ei tuosta keskiarvosta ollut kiinni.

Jaa jaa. Sarihan kävi Lyseon lukion, kun ei tuosta keskiarvosta ollut kiinni. Welcome to my life Kohtaus X: Vanhempien tapaaminen Henkilöt: Sari Lehtipuro Petra, Sarin äiti Matti, Sarin isä Paju (Lehtipurot ja Paju istuvat pöydän ääressä syömässä) Mitäs koulua sinä Paju nyt käyt?

Lisätiedot

KYSELYLOMAKE VAIHTO-OPISKELIJOIDEN KOKEMUKSIA OPISKELUSTA ISÄNTÄYLIOPISTOSSA

KYSELYLOMAKE VAIHTO-OPISKELIJOIDEN KOKEMUKSIA OPISKELUSTA ISÄNTÄYLIOPISTOSSA KYSELYLOMAKE VAIHTO-OPISKELIJOIDEN KOKEMUKSIA OPISKELUSTA ISÄNTÄYLIOPISTOSSA A. Taustakysymyksiä 1. Sukupuoli 2. Ikä Nainen Mies 3. Kotimaa 4. Äidinkieli 5. Mitä muita kieliä osaat? Arvioi näiden kielten

Lisätiedot

Saa mitä haluat -valmennus

Saa mitä haluat -valmennus Saa mitä haluat -valmennus Valmennuksen jälkeen Huom! Katso ensin harjoituksiin liittyvä video ja tee sitten vasta tämän materiaalin tehtävät. Varaa tähän aikaa itsellesi vähintään puoli tuntia. Suosittelen

Lisätiedot

Paritreenejä. Lausetyypit

Paritreenejä. Lausetyypit Paritreenejä Lausetyypit Keskustele parin kanssa, kysy parilta! Omasta mielestäni olen Minun perhe on Minun suku on Minun äiti on Minun isä on Minun koti on Minun lempiruoka on Minun suosikkilaulaja on

Lisätiedot

Sanomalehtiviikko NÄIN SYNTYY UUTINEN Tehtäväpaketti 3. 4.-luokkalaisille

Sanomalehtiviikko NÄIN SYNTYY UUTINEN Tehtäväpaketti 3. 4.-luokkalaisille Sanomalehtiviikko NÄIN SYNTYY UUTINEN Tehtäväpaketti 3. 4.-luokkalaisille Lähde uutisseikkailuun toimittaja Simo Siiven opastuksella MA 1/2 Tänään tutustumme uutistoimittajan työhön. 1. Etsi lehdestä päivän

Lisätiedot

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Petri Kallio Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Asiantuntijaryhmän jäsen Petra Tiihonen Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Henkilökohtainen avustajatoiminta Syyskuu 2014

Lisätiedot

PUHUMISEN HARJOITUSTESTI. Tehtävä 1 KERTOMINEN

PUHUMISEN HARJOITUSTESTI. Tehtävä 1 KERTOMINEN PUHUMISEN HARJOITUSTESTI Tehtävä 1 KERTOMINEN Kerro, mitä teet, kun sinua jännittää. Sinulla on kaksi minuuttia aikaa miettiä, mitä sanot ja 1,5 minuuttia aikaa puhua. Aloita puhuminen, kun kuulet kehotuksen

Lisätiedot

3. Miksi rottaa kutsuttiin Ronkeliksi? 4. Mitä rotta söi maanantaisin? 5. Mitä rotta söi tiistaisin? 6. Mitä rotta söi keskiviikkoisin?

3. Miksi rottaa kutsuttiin Ronkeliksi? 4. Mitä rotta söi maanantaisin? 5. Mitä rotta söi tiistaisin? 6. Mitä rotta söi keskiviikkoisin? Rotta Ronkeli Eräällä rotalla oli kummallinen nimi. Rottaa kutsuttiin Ronkeliksi. Ronkeli oli saanut nimensä ruokatavoistaan. Se halusi syödä vain hedelmiä. Maanantaisin rotta söi banaaneja. Tiistaisin

Lisätiedot

TEKSTIÄ YLEISÖLLE - tarina viestinnässä

TEKSTIÄ YLEISÖLLE - tarina viestinnässä TEKSTIÄ YLEISÖLLE - tarina viestinnässä Lionspiirin viestintäkoulutus Erkki Hujanen, Oulu 8.10.2015 WWW.KALEVA.FI KALEVA-KONSERNI Pohjois-Suomen suurin media-alan konserni, joka tarjoaa asiakkailleen tuoreita

Lisätiedot

Kielipuntari. Porttitehtävät. Avuksi oikean arviointitehtäväpaketin valitsemiseen. Aurora Vasama (toim.) Anu Hakola Kristel Hiltunen Inkeri Kaipiainen

Kielipuntari. Porttitehtävät. Avuksi oikean arviointitehtäväpaketin valitsemiseen. Aurora Vasama (toim.) Anu Hakola Kristel Hiltunen Inkeri Kaipiainen Kielipuntari Porttitehtävät Avuksi oikean arviointitehtäväpaketin valitsemiseen Aurora Vasama (toim.) Anu Hakola Kristel Hiltunen Inkeri Kaipiainen Piirrokset: Anniina Hankkio, Anna-Riitta Jussila Taitto:

Lisätiedot

MILLAISIA JUTTUVINKKEJÄ JA TIEDOTTEITA

MILLAISIA JUTTUVINKKEJÄ JA TIEDOTTEITA MILLAISIA JUTTUVINKKEJÄ JA TIEDOTTEITA Viestintä- ja markkinointiseminaari 2.-3.6.2015 Kari Ikonen twitter @IkonenKari 3.6.2015 Alma Aluemedia Maakuntalehdet Alma Aluemedia 4 maakuntalehteä 14 tilattavaa

Lisätiedot

Tutustu Daisy-soittimeen!

Tutustu Daisy-soittimeen! Tutustu Daisy-soittimeen! Daisy-julkaisut Äänikirjat, -lehdet, oppaat, tiedotteet Äänen lisäksi kuvia, piirroksia, taulukoita Tiedostot MP3-muotoisia Jakelu CD-levyillä tai verkon kautta Daisy-julkaisuja

Lisätiedot

oppimisella ja opiskelemisella

oppimisella ja opiskelemisella MITÄ ON OPPIMINEN? Miten, milloin ja missä ihminen oppii esim. suomen kieltä? Miten huomaat, että olet oppinut jotain? Mikä ero on oppimisella ja opiskelemisella? Mikä on PASSIIVISTA OPPIMISTA AKTIIVISTA

Lisätiedot

Tietoisku: lehtijuttu, tiedote ja toimittajan juttusilla

Tietoisku: lehtijuttu, tiedote ja toimittajan juttusilla Tietoisku: lehtijuttu, tiedote ja toimittajan juttusilla Tietoisku median kohtaamisesta Tässä tietoiskussa esitellään lyhyesti: Lehtijutun rakenne ja vinkkejä hyvään lehtijuttuun:» Mitä pitää mielessä,

Lisätiedot

Diplomi-insino o rien ja arkkitehtien yhteisvalinta - dia-valinta 2015 Insino o rivalinnan fysiikan koe 27.5.2015, malliratkaisut

Diplomi-insino o rien ja arkkitehtien yhteisvalinta - dia-valinta 2015 Insino o rivalinnan fysiikan koe 27.5.2015, malliratkaisut Diplomi-insino o rien ja arkkitehtien yhteisalinta - dia-alinta 15 Insino o rialinnan fysiikan koe 7.5.15, malliratkaisut A1 Pallo (massa m = 1, kg, sa de r =, cm) nojaa kur an mukaisesti pystysuoraan

Lisätiedot

Kirjastojen verkkoaineistoja opetukseen

Kirjastojen verkkoaineistoja opetukseen Kirjastojen verkkoaineistoja opetukseen Suomalaiset kirjastot, museot ja arkistot ovat tuoneet verkkoon vapaasti käytettäviä tekstejä, kuvia, tietoja ja videoita. Niiden hyödyntäminen vaikkapa ilmiöitä

Lisätiedot

Tietokilpailu 3 Seksuaalirikoksen tunnistaminen ja avun hakemisen tärkeys

Tietokilpailu 3 Seksuaalirikoksen tunnistaminen ja avun hakemisen tärkeys Tietokilpailu 3 Seksuaalirikoksen tunnistaminen ja avun hakemisen tärkeys Tähän tietokilpailuun on kerätty kysymyksiä seksuaalirikoksiin ja rikosprosessiin liittyen. Tietokilpailun voi pitää pienryhmissä

Lisätiedot

1. Keksi ja kirjoita, mitä kirjan päähenkilölle kuulee 5 10 vuoden kuluttua.

1. Keksi ja kirjoita, mitä kirjan päähenkilölle kuulee 5 10 vuoden kuluttua. 1. Keksi ja kirjoita, mitä kirjan päähenkilölle kuulee 5 10 vuoden kuluttua. 2. Kenestä kirjan henkilöstä et pitänyt tai pidit vähiten. Miksi? 3. Kirjoita kirjan päähenkilön TOP10-lista. 4. Tee kuvin ja

Lisätiedot

MONIKON GENETIIVI (MINKÄ? KEIDEN?)

MONIKON GENETIIVI (MINKÄ? KEIDEN?) MONIKON GENETIIVI (MINKÄ? KEIDEN?) Lintujen täytyy muuttaa talveksi etelään. MONIKON GENETIIVIN KÄYTTÖ 1. OMISTUS (KENEN, KEIDEN?) Nämä sukset ovat noiden koululaisten. Tuossa kaupassa myydään vain lasten

Lisätiedot

Ammattiportfolio. Projektiin liittyvät seuraavat kurssit:

Ammattiportfolio. Projektiin liittyvät seuraavat kurssit: Ammattiportfolio Ammattiprojektissa tutustutaan 3 5 ammattiin. Lisäksi projektin on tarkoitus auttaa löytämään omia vahvuuksia ja helpottaa tulevaa ammatinvalintaa. Projekti antaa myös valmiuksia työnhakuun.

Lisätiedot

Arkipäivä kielen kehittäjänä

Arkipäivä kielen kehittäjänä Arkipäivä kielen kehittäjänä Päivi Homanen 18.3.2013 Jyväskylä Ajatusta arkeen se on siinä! Päivä täyttyy lukemattomista tilanteista, joissa voi harjoittaa lapsen kieltä ja kuuloa. Joka päivä Syödään Puetaan

Lisätiedot

YHTEISÖT. Sivut yhteisöjen omille esimerkeille Kalevassa. KALEVA OY Lekatie 1, 90140 OULU / PL 170, 90401 OULU / Puhelin (08) 5377 111 / www.kaleva.

YHTEISÖT. Sivut yhteisöjen omille esimerkeille Kalevassa. KALEVA OY Lekatie 1, 90140 OULU / PL 170, 90401 OULU / Puhelin (08) 5377 111 / www.kaleva. YHTEISÖT Sivut yhteisöjen omille esimerkeille Kalevassa KALEVA OY Lekatie 1, 90140 OULU / PL 170, 90401 OULU / Puhelin (08) 5377 111 / www.kaleva.fi KALEVA-KONSERNI Pohjois-Suomen suurin media-alan konserni

Lisätiedot

Verkkoposti selkokielellä

Verkkoposti selkokielellä Petri Ilmonen Verkkoposti selkokielellä Tekijä ja Oppimateriaalikeskus Opike, FAIDD, 2009 Selkokielinen käsikirjoitus: Petri Ilmonen Selkokielen tarkistus: Ari Sainio Kustannustoimitus: Petri Ilmonen Kansikuva

Lisätiedot

Palveluverkkotyöryhmä. Viestintä

Palveluverkkotyöryhmä. Viestintä + Palveluverkkotyöryhmä Viestintä + Sisältö n Ymmärrämmekö sidosryhmiä? n Ymmärretäänkö meitä? n Mistä sidosryhmät saavat tietoa palveluverkkoasioista ja keneltä? n Mikä voi mennä pieleen jos viestintävastuu

Lisätiedot

Seuraa, analysoi, kehitä

Seuraa, analysoi, kehitä Menestyän erkkokaupan jäljillä, osa 3 Seuraa, analysoi, kehitä Menestyän erkkokaupan kehitystyö Tiesithän, että erkkokaupan pitkän tähtäimen menestys luodaan jatkuan kehitystyön aulla? Kuinka sinun erkkokauppaasi

Lisätiedot

Käsitteitä ja määritelmiä

Käsitteitä ja määritelmiä Käsitteitä ja määritelmiä Sanomalehti on 1-7 kertaa viikossa ilmestyvä, maksullinen ja painettu julkaisu, joka sisältää uutisia, artikkeleita, kirjeitä, kommentteja, mielipiteitä ja mainoksia. Lisäksi

Lisätiedot

Nuoret, sosiaalinen media/internet ja luotettavuus Kvalitatiivinen tutkimus Hanna Vesa ja Matias Kuosmanen

Nuoret, sosiaalinen media/internet ja luotettavuus Kvalitatiivinen tutkimus Hanna Vesa ja Matias Kuosmanen Nuoret, sosiaalinen media/internet ja luotettavuus Kvalitatiivinen tutkimus Hanna Vesa ja Matias Kuosmanen Nuorten internetissä ja somessa kuluttamat sisällöt Nuorten netin käytössä korostuvat erilaiset

Lisätiedot

ELOKUVAN JA TELEVISION KOULUTUSOHJELMAN ENNAKKOTEHTÄVÄT KEVÄT

ELOKUVAN JA TELEVISION KOULUTUSOHJELMAN ENNAKKOTEHTÄVÄT KEVÄT ELOKUVAN JA TELEVISION KOULUTUSOHJELMAN ENNAKKOTEHTÄVÄT KEVÄT 2009 Nuorten koulutus Tutustu huolellisesti hakuohjeisiin ja valintaperusteisiin osoitteessa http://www.metropolia.fi/hakeminen HUOM! Nämä

Lisätiedot

Eväitä hankkeesta tiedottamiselle. Kenelle, mitä, miksi ja miten? Aino Kivelä / CIMO 2015

Eväitä hankkeesta tiedottamiselle. Kenelle, mitä, miksi ja miten? Aino Kivelä / CIMO 2015 Eväitä hankkeesta tiedottamiselle Kenelle, mitä, miksi ja miten? Aino Kivelä / CIMO 2015 Kenelle, mitä, missä? Kenelle? Kenelle suuntaatte viestinne? Mitä? Määritelkää kolme tärkeintä asiaa, jotka haluatte

Lisätiedot

Yhteiskunta-, yritys- ja työelämätiedon paketti laajennetulle työssäoppijoille

Yhteiskunta-, yritys- ja työelämätiedon paketti laajennetulle työssäoppijoille Yhteiskunta-, yritys- ja työelämätiedon paketti laajennetulle työssäoppijoille 1. Tässä opintojaksossa painotetaan työelämätaitoja ja yrittäjyyttä. Lisäksi käsitellään lyhyesti oman talouden suunnittelua.

Lisätiedot

Webinaari -koulutukset

Webinaari -koulutukset 2013-03-05 1 (22) Webinaari -koulutukset Webinaariin kirjautumisohje 2013-03-05 2 (22) Sisällysluettelo 1 Liittyminen Webinaariin... 3 1.1 Sisäänkirjautuminen... 3 1.2 Internet Explorer... 5 1.3 Firefox

Lisätiedot

Videotuotantojen kilpailutuksen käsikirja. MASSIVE Helsinki / TrueStory 11.9.2014

Videotuotantojen kilpailutuksen käsikirja. MASSIVE Helsinki / TrueStory 11.9.2014 Videotuotantojen kilpailutuksen käsikirja MASSIVE Helsinki / TrueStory 11.9.2014 Ja kaikki alkoi suunnittelusta... Ennen kilpailutusta mieti tarkkaan, että mihin tarkoitukseen videotuotanto tulee ja mitä

Lisätiedot

Onnistut yrittämässäsi, mutta jokin täysin epäolennainen. vikaan.

Onnistut yrittämässäsi, mutta jokin täysin epäolennainen. vikaan. KYLLÄ, JA Onnistut yrittämässäsi ja saavutat enemmän kuin odotit, enemmän kuin kukaan osasi odottaa. KYLLÄ, MUTTA Onnistut yrittämässäsi, mutta jokin täysin epäolennainen asia menee vikaan. EI, MUTTA Et

Lisätiedot

veta www.jagvillveta.se Nuori ja suojatut henkilötiedot

veta www.jagvillveta.se Nuori ja suojatut henkilötiedot Jag vill veta www.jagvillveta.se Nuori ja suojatut henkilötiedot Tämä esite on tarkoitettu nuorille, joilla on suojatut henkilötiedot. Sen ovat laatineet yhdessä Rikosuhriviranomainen (Brottsoffermyndigheten)

Lisätiedot

Ohje tutkielman tekemiseen

Ohje tutkielman tekemiseen Sauvon koulukeskus 2011 Ohje tutkielman tekemiseen Aiheen valinta Etsi materiaalia Valitse itseäsi kiinnostava aihe. Sovi opettajan kanssa aiheen rajaus. Pyydä opettajalta tutkielmapassiin merkintä aiheen

Lisätiedot

Eye Pal Solo. Käyttöohje

Eye Pal Solo. Käyttöohje Eye Pal Solo Käyttöohje 1 Eye Pal Solon käyttöönotto Eye Pal Solon pakkauksessa tulee kolme osaa: 1. Peruslaite, joka toimii varsinaisena lukijana ja jonka etureunassa on laitteen ohjainpainikkeet. 2.

Lisätiedot

Kirja-analyysi Nuortenkirjan tulkintatehtävä Anna Alatalo

Kirja-analyysi Nuortenkirjan tulkintatehtävä Anna Alatalo Kirja-analyysi Nuortenkirjan tulkintatehtävä Anna Alatalo Anna Alatalo Aihe Mistä teos kertoo? - Aihe on konkreettisesti selitettävissä oleva kokonaisuus, joka kirjassa kuvataan. - Mika Wickströmin Kypärätempun

Lisätiedot

YKSIKKÖ Pääte on aina -N. Se liittyy sanan taipuneeseen vartaloon. Kenen auto tuo on? - Aleksanterin - Liian. Minkä osia oksat ovat?

YKSIKKÖ Pääte on aina -N. Se liittyy sanan taipuneeseen vartaloon. Kenen auto tuo on? - Aleksanterin - Liian. Minkä osia oksat ovat? GENETIIVI yksikkö -N KENEN? MINKÄ? monikko -DEN, -TTEN, -TEN, -EN YKSIKKÖ Pääte on aina -N. Se liittyy sanan taipuneeseen vartaloon. Kenen auto tuo on? - Aleksanterin - Liian Minkä osia oksat ovat? puu

Lisätiedot

Ilonan ja Haban aamu Pariskunnalle tulee Aamulehti, mutta kumpikaan ei lue sitä aamulla: ei ehdi, eikä jaksa edes lähteä hakemaan lehteä kauempana sijaitsevasta postilaatikosta. Haba lukee Aamulehden aina

Lisätiedot

BLOGGER. ohjeita blogin pitämiseen Googlen Bloggerilla

BLOGGER. ohjeita blogin pitämiseen Googlen Bloggerilla BLOGGER ohjeita blogin pitämiseen Googlen Bloggerilla Sisältö Blogin luominen... 1 Uuden blogitekstin kirjoittaminen... 4 Kuvan lisääminen blogitekstiin... 5 Lisää kuva omalta koneelta... 6 Lisää kuva

Lisätiedot

LASTEN OIKEUDET. Setan Transtukipiste. Oikeudesta olla prinssi tai prinsessa tai miettiä vielä

LASTEN OIKEUDET. Setan Transtukipiste. Oikeudesta olla prinssi tai prinsessa tai miettiä vielä LASTEN OIKEUDET Setan Transtukipiste Oikeudesta olla prinssi tai prinsessa tai miettiä vielä >> SUKUPUOLEN MONINAISUUS ON JOIDENKIN LASTEN OMINAISUUS Joskus lapsi haluaa olla välillä poika ja välillä tyttö.

Lisätiedot

5. Kuinka kauan pystyisit olemaan ilman sähköisiä mediavälineitä? (Ei tarkoita puhelimella soittamista.)

5. Kuinka kauan pystyisit olemaan ilman sähköisiä mediavälineitä? (Ei tarkoita puhelimella soittamista.) 1. Luokka-aste 3 66 22.8% 4 92 31.8% 5 103 35.6% 6 23 8 % 7 2 0.7% 8 2 0.7% 9 1 0.3% 2. Sukupuoli Tyttö 159 55 % Poika 130 45 % 3. Mitä sähköisiä mediavälineitä käytät päivittäin koulussa? ATK-luokan/kirjaston

Lisätiedot

Sosiaalinen media markkinointivälineenä

Sosiaalinen media markkinointivälineenä Sosiaalinen media markkinointivälineenä Sosiaalinen media on hyvä apuväline brändin kannatuksen kasvattamiseksi ja tietoisuuden levittämiseksi. B2B-yrityksessä, jossa sosiaalista mediaa edelleen vain ihmetellään

Lisätiedot