s e u r a k u n ta m m e

Transkriptio

1 meidän s e u r a k u n ta m m e Hollolan seurakunnan lehti no 3 (139) vsk Yhteiset syntymäpäivät alkoivat s. 2 Seurakunnan strategia valmisteilla s. 2 Naisten salaiset kansio auki s. 3 Pyhä Eustachius vai Hubertus? s. 4 Pääsiäisen huippumusiikkia s. 5 Pääsiäisen evankeliumi Kaikki ovat syntiä tehneet ja ovat Jumalan kirkkautta vailla ja saavat lahjaksi vanhurskauden hänen armostaan sen lunastuksen kautta, joka on Kristuksessa Jeesuksessa. Hänet Jumala on asettanut sovitusuhriksi, hänen verensä tuo sovituksen uskossa vastaanotettavaksi. Paavali Rooman seurakunnalle n. 57 jkr. (Room. 3:23-25)

2 2 Pääkirjoitus Hollola meidän Laajempi foorumi Hollolan seurakunnan kirkkoneuvosto teki päätöksen tiedotuksen laajentamisesta. Meidän -lehti liittyy rovastikunnan alueella ilmestyvään Kirkonseutu -lehteen, jossa ovat jo mukana Asikkalan, Heinolan, Keski-Lahden, Launeen, Joutjärven ja Salpausselän seurakunnat. Hollolan lisäksi liittymispäätöksen on jo tehnyt Padasjoki, joka tulee mukaan myös kevään aikana. Nastolakin näyttäisi olevan liittymässä. Yhteisestä lehdestä on varmasti monella tavoin iloa ja hyötyä. Seurakuntalaisethan ovat jo pitkään liikkuneet yli seurakuntarajojen erilaisissa tilaisuuksissa. Nyt voi samasta lehdestä nähdä koko alueen kirkollisen toiminnan. Muita etuja ovat ilmestymiskertojen määrä ja huomattava taloudellinen säästö, vaikka lehti ilmestyykin kaksi kertaa kuukaudessa. Jatkamme edelleen viestintäseurakunnan kehittämistä ja esilläpitoa, josta edellinen lehtemme päätoimittaja Erkki Lehtonen kirjoitti Meidän -lehden ensimmäisessä numerossa. Hän mainitsi tuolloin seurakunnan lehdelle asetettavista tavoitteista: - se kertoo, mitä seurakunnassa on tapahtunut, - se informoi lähiaikoina tulevista seurakunnan tapahtumista, - se ottaa kantaa ajankohtaisiin elämänkysymyksiin, - se välittää evankeliumin sanomaa, - se kertoo, mitä rakennus- tai muita hankkeita seurakunnassa on vireillä. Luotan, että kaikki yllämainitut asiat tulevat esille nyt meille uudessakin tiedotuskanavassa. Hollolan seurakunnan omaleimaisuus ja historiallisuus eivät katoa liittymisen myötä mihinkään. On hyvä, että me alueen vanhimpana seurakuntana olemme mukana näkymässä yhä laajalevikkisemmässä lehdessä. Toinen merkittävä asia on seurakuntakohtaisen strategian laatiminen. Pyrimme katsomaan ja varautumaan tulevaisuuteen. Prosessin työnimi on tällä hetkellä Kohti vuotta Suunnitelma tehdään yhteistyössä seurakunnan henkilöstön ja luottamushenkilöiden kanssa. Toki seurakunnassa on aikaisemminkin tehty pitkäntähtäimensuunnitelmia. Nyt ei ole tarkoitus tuottaa monisivuista lausuntoa, joka jää arkistoihin pölyttymään, vaan tavoitteellinen suunnitelma, johon me kaikki voimme sitoutua ja jota ajoittain päivitetään. Siunattua hiljaisen viikon aikaa ja riemullista ylösnousemusjuhlaa! Antti Lahtinen Kirkkoherra Seurakunnan järjestämillä yhteisillä syntymäpäivillä tervetuliaispuheen piti kirkkoherra Antti Lahtinen. Ensimmäiset yhteiset syntymäpäivät kiinnostivat Seurakunta kutsui helmikuun lopulla kaikki vuoden ensimmäisellä neljänneksellä 70-, 75-, 80-, 85-, 90- ja yli 90-vuotta täyttäneet Salpakankaan kirkkoon yhteiseen juhlaan. Jokaiselle syntymäpäiväsankarille oli lähetetty henkilökohtainen kutsu ja juhlavieraita saattajineen saapuikin paikalle kaikkiaan yli 60. Juhlavieraiden lisäksi juhlassa oli mukana monipuolinen joukko seurakunnan työntekijöitä. Ohjelmassa oli puheita, onnitteluja, musiikkia sekä tietysti syntymäpäivien kunniaksi kakkukahvit. Lisäksi Kyösti Toivonen lausui juhlassa Vänrikki Stoolin tarinoiden runoja. Juhlan lopuksi syntymäpäiväsankarit kukitettiin ruusuilla ja he saivat valita lahjapöydältä itselleen lukemista tai musiikkia. Hämeenkosken kappeliseurakunnassa vietetään 70- ja 75-vuotiaiden kanssa yhteisiä syntymäpäiviä ensimmäistä kertaa Ruusun päivänä toukokuussa. Tapahtuma oli täysosuma Tammikuussa 1918 Mäntyharjulla syntynyt Linda Forsberg saapui 90-vuotisjuhlaansa innostuneena. Hän muistelee, että hänen 80-vuotisjuhlissaan kävi pastori Salamat Masih vierailulla, mutta nykyiseen elämäntilanteeseen sopii paremmin seurakunnan järjestämä yhteinen juhla. Forsberg kertoo muuttaneensa vajaa kaksi vuotta sitten kirkonkylän omakotitalosta kuntakeskukseen pieneen yksiöön, jossa ei enää mahdu kunnolla järjestämään juhlia. - Pidin juhlasta kovasti. Se oli täysosuma ja olin oikein tyytyväinen. Ohjelma oli mielenkiintoinen Hollolan seurakunnassa on käynnistynyt strategian laatimisprosessi. Strategia on pitkän tähtäyksen menestymisen ja selviytymisen toimintamalli. Tällä kertaa tähtäyspiste on vuodessa Strategia on tarkoitus saada valmiiksi vuoden loppuun mennessä. Ensimmäinen työntekijöiden ja luottamushenkilöiden yhteinen strategiaseminaari pidetään Parinpellon leirikeskuksessa lauantaina 3.5. Toisen kerran kokoonnutaan vielä lokakuun alussa. - Olemme nyt aloittamassa työskentelyn, jonka tarkoituksena on löytää ne väylät, joiden kautta matkan välitavoitteet ja päämäärä voidaan saavuttaa. Näin suuren joukon päämäärä ja tie hämärtyvät, ellemme työstä ja suunnittele matkaamme yhdessä, kertoo strategiatyöskentelyä järjestellyt pastori Maritta Viitanen. Strategiatyöskentelyssä on tarkoitus haastaa kaikki työalat ja tietysti myös kappeliseurakunta pohtimaan omaa tarkoitusta ja tehtävää. Strategian on tarkoitus olla jatkossa apuna ja linjauksena kunkin työalan omassa toiminta- ja taloussuunnitelmassa. Kirkon yleinen strategia hyväksyttiin Suomen evankelis-luterilaisen kirkon kokonaisstrategia Meidän kirkko. Osallisuuden yhteisö Suomen evankelis-luterilaisen kirkon strategia vuoteen 2015 hyväksyttiin kirkkohallituksessa helmikuun lopulla. Siihen nähden, että kysymyksessä on yli neljän miljoonan jäsenen luterilainen kirkko, strategia on hyvin lyhyt - vain muutaman sivun pituinen. Sen mukaan kirkon perustehtävä on kutsua ihmisiä armollisen Jumalan yhteyteen, tuoda elämään ja juhla sopivan pituinen. Kaikki, joiden kanssa asiasta keskustelin, pitivät juhlasta, Forsberg kiittelee. - Runeberg osuus oli oikein hyvä, kun aihetta ei televisiossakaan huomioitu edes liputuspäivänä.. Toivon, että tapahtumien järjestäminen jatkuu, vaikka ensi kerralla minusta ei kuitenkaan varmaan ole enää menijäksi, hän jatkaa. Tulevia yhteisjuhlia ajatellen Forsberg ei keksi muuta parannettavaa kuin laadukkaiden musiikkiesitysten lisäämisen. Musiikki on lähellä Linda Forsbergin sydäntä, sillä hän kertoo olleensa 60 vuotta naimisissa Uudenmaan Prikaatin sotilassoittokunnan kapellimestarin kanssa. - Nämä musiikkiasiat olivat meillä aina esillä kotonakin. Musiikkiesityksiä olisi mukava kuunnella syntymäpäivilläkin, onhan meillä hyvät urkurit. Mutta kevyt musiikki ei mielestäni sovi kirkkoon, Forsberg toteaa. (js) Seurakunnan strategia valmisteilla kestävä perusta ja rohkaista välittämään lähimmäisistä ja luomakunnasta. Kirkon arvot ovat pyhän kunnioitus, vastuullisuus, oikeudenmukaisuus ja totuudellisuus. Kutakin arvoa on selitetty lyhyesti. Kirkon strategisiksi suuntaviivoiksi on kirjattu lisäksi seuraavat kohdat: hengellisen elämän vahvistaminen, heikommista huolehtiminen ja maailmanlaajan vastuun kantaminen, kirkon jäsenyyden merkityksen vahvistaminen, viestin vieminen nykyaikaisin tavoin, rakenteiden ja talouden saaminen palvelemaan toimintaa sekä kirkon uudistumisen jatkuminen. Kutakin kohtaa on varsinaisessa strategiassa selitetty lyhyesti. Kirkon strategian ja siihen liittyvän mietinnön voi lukea kokonaisuudessaan verkko-osoitteesta (js)

3 meidän Naisen salaiset kansiot käsittelyyn Jokainen kantaa mukanaan elämäntarinaansa, sen kauniita ja vähemmän kauniita sivuja. Ne ovat kuin salainen kansio, joka voi olla voimavara tai painolasti. Tämän päivän naisen elämään vaikuttavat suuresti käsittelemättömät kansiot, joita häpeää, vihaa tai haluaisi unohtaa. Kirjailija Maija Nyman on kolmen aikuisen pojan äiti ja kirjoittanut muun muassa kirjan nimellä Naisen salaiset kansiot. Nyman saapuu puhumaan aiheesta sunnuntaina kello 12 alkavaan naisten tapahtumaan, joka pidetään Vesikansan seurakuntakodin kirkkosalissa. - Kolmen lapsen äitinä koin kantavani itsekin mukanani jotain epämääräistä painolastia, joka esti nauttimasta elämästä ja itsestäni. Ihmettelin, mikä äiti-suhteessani oikein ahdistaa ja miksi olen itseni kanssa kierteellä ja samalla toistenkin, Maija Nyman kertoo. Kirkkoneuvosto päätti helmikuun lopulla, että Hollolan seurakunta vaihtaa päätiedotusvälineekseen alueellisen Kirkonseutu lehden. Päätös tarkoittaa käytännössä vuodesta 1995 ilmestyneen Meidän lehden lakkauttamista. Käsillä oleva lehti onkin viimeinen Meidän lehti ja suunnitelmien mukaan huhtikuun lopulla talouksiin jaetaan jo Kirkonseutu lehti. Kirkonseudussa on toteutettu kevään aikana ulkoasun uudistamisprojekti ja uudistuneen lehden ulkoasu otetaan käyttöön yhtä aikaa Hollolan seurakunnan aloittaessa Kirkonseutu-lehdessä. Kirkonkirjat Hän haluaa rohkaista kaikkia naisia availemaan elämänsä kansioita, katsomaan mitä niissä oikein on ja kuka tulee vastaan. Vasta kasvamalla sinuksi itsensä kanssa voi elää täysipainoista elämää. Samalla oppii olemaan armahtavampi itseään ja lähimmäisiään kohtaan. Keskeneräisyys on ihan hyvää elämää - Kukaan ei ole täydellinen missään elämänsä roolissa. Ei tyttärenä eikä äitinä, ei ystävänä eikä vaimona, saati sitten anoppina tai miniänä. Mutta keskeneräisyys onkin ihan hyvää elämää, kunhan tekee sovinnon eletyn elämän, sen ihmissuhteiden, itsensä ja Jumalan kanssa. Ilo itsestä naisena ei kaikkien kohdalla tule synnyinlahjana. Mutta jokainen voi kasvaa ja kypsyä, ei ole pakko kovettua ja katkeroitua, vaikka elämä usein yllättää ja unelmat romuttuvat, kertoo Maija Nyman. Naistenpäivässä mietitään lähisuhteiden vaativuutta ja rikkautta. Anopin ja miniän suhde heijastuu Nykyinen Kirkonseutu lehti on perustettu vuoden 2003 alussa. Lehden edeltäjänä toimineen Kotikirkon juuret ulottuvat kuitenkin 1950-luvulle saakka. Vuonna 2004 Kirkonseutuun liittyi Heinola ja sitten Asikkala. Kirkonseutu-lehden toimitus tapahtuu Lahden seurakuntayhtymän tiedotustoimistossa. Lehden päätoimittajana toimii HuK Markku Jalava ja toimitussihteerinä YTM Laura Visapää. Mukana olevien seurakuntien tiedotusvastaavat vastaavat osaltaan Kirkonseutu lehden alueellisesta aineistosta. Seurakuntien tiedotusvastaavat toimivat myös seurakuntien edustajina Kirkonseudun Maija Nymanin mukaan jokainen voi kasvaa ja kypsyä. parisuhteeseen, ulkoa asetetut vaatimukset hämmentävät oman talonpoikaisjärjen käyttöä. Vanhemmuuden syyllisyyttä tuskin kukaan pääsee pakoon. Hyvä elämä löytyy läheltä, luottamus rakkauden ja anteeksiannon voimaan avaa tien mielekkääseen elämään. (js) Lisätietoa tapahtumasta sivulla 7. Meidän lehti vaihtuu Kirkonseutuun toimitusneuvostossa. Lehden kustantaja ei vaihdu, vaan kustantajana toimii edelleen Kotimaa-yhtiöiden viestintäpalvelut. (js) Papinpalsta Ristin tiellä Kristuksessa riemuitkaa! Paaston aikana olemme seuranneet Jeesuksen kärsimystietä, joka johtaa lopulta Golgatalle, ristiinnaulitsemisen paikalle. Kun Jeesus ratsasti palmusunnuntaina Jerusalemiin, ihmiset ottivat hänet riemuiten vastaan. Muutamien päivien perästä sama kansanjoukko tuomitsi huutoäänestyksellä Vapahtajamme kuolemaan. Samat ihmiset olivat tänään Jeesuksen ystäviä ja huomenna vihollisia. Kansan ailahteleva mieli on syytä huomioida tänäkin päivänä. Kristillinen seurakunta ei voi tehdä ratkaisuja yleisen mielipiteen perusteella. Elämää ja uskoa on tarkasteltava evankeliumin sanan valossa. Seuratessamme pelastustapahtumien kehitystä havaitsemme, että kaikkea tapahtumista ohjasi jumalallinen välttämättömyys. Kaiken täytyi tapahtua, että kirjoitukset kävisivät toteen. Jeesuksen ristinkuolemassa ei toteutunut vain kansan paha tahto, vaan myös Jumalan armopäätös. Jumala lähetti poikansa maailmaan meitä varten, että pelastuisimme ja saisimme iankaikkisen elämän Jumalan yhteydessä. Raamatun mukaan pelastuksen sanoma on Jumalan puolelta valmiina. Ihminen voi sen hyväksyä tai hylätä. Tiedämme kokemuksesta, että kaikki eivät usko. Jeesuksen ristin juurella oli ja on myös tänään monenlaisia ihmisiä. Siellä on hänen ystäviään, jotka surevat opettajansa kärsimystä ja kuolemaa. Siellä on hänen vihollisiaan, epäuskoisia ihmisiä, jotka pilkkaavat häntä. Siellä on myös suuri joukko sellaisia ihmisiä, jotka ovat joukon jatkona, eivät sano tai eivät tiedä omaa mielipidettään. Johonkin näistä ryhmistä me kaikki kuulumme. Mikä on sinun valintasi? Minulle ei tarvitse vastata. Pääasia on, että itse tiedät, mikä on sinun elämäsi perusta. Jeesuksen ystävät tunnustavat uskonsa monin eri tavoin. Eräs sanoi näin: Jeesuksen risti ja kasteeni kallis, niissä minä kurja olen taivaaseen valmis. Kaste ei tehtynä tekona pelasta ketään, mutta se liittää meidät Jumalan pelastustyön osallisuuteen. Jeesuksen kärsimys ja kuolema meidän tähtemme on historiallinen tosiasia. Mikäli Jeesus olisi jäänyt ristille ja hautaan, hän olisi ollut kuin kuka tahansa marttyyri, joka joutui ihmisten väkivallan kohteeksi. Siksi meidän on huomattava, että uskomme on kokonaisuus. Pitkäperjantaina Vapahtajamme kuoli meidän puolestamme, pääsiäisenä hän nousi kuolleista, voitti kuoleman. Ylösnousemuksen sanoma menee meidän kokemuspiirimme ulkopuolelle. Evankeliumit kertovat, että ylösnoussut Jeesus ilmestyi lähimmille seuraajilleen ja lopulta myös suurille ihmisjoukoille. Apostoli Paavalin mukaan ylösnousemuksen sanoma on niin olennainen, että ilman sitä uskomme on turha. Kristillinen seurakunta julistaa Jeesusta ristiinnaulittuna ja ylösnousseena Vapahtajana, syntiemme sovittajana ja iankaikkisen elämän antajana. Tyhjä risti, tyhjä hauta, niissä armon ihmeet on vanha uskon ilmaus. Kastetut: Jutta Josefiina Kuusela Liisi Eveliina Lehtiö Konsta Valtteri Marjomäki Riku Oskari Mäki-Rekola Kiia Eveliina Remes Olli Kustaa Tuhkalainen Aleksi Onni Elias Kirjavainen Maija Elina Laaksonen Sanni Alisa Liljaniemi Elsa Saara Maria Myyryläinen Veeti Henrik Samuli Mäkelä Inkeri Johanna Augusta Rissanen Isa Cecilia Santala Julia Kaarina Papinaho Veeti Vili Petteri Reinikainen Wilma Elisa Si-Jiao Weman Vihityt: Samuli Taito Ilmari Vuorinen ja Lotta Aunikki Mertsalmi Pekka Tapani Honkanen ja Suvi Johanna Tuki Kuolleet: Aini Annikki Huotari 89 v Veikko Olavi Penttilä 87 v Kirsti Kyllikki Kallio 81 v Pentti Elias Puhalainen 81 v Ivan Gerasimenko 66 v Markku Reino Johannes Laitamäki 61 v Ahti Hannu Antero Viitanen 60 v Veli-Matti Holopainen 53 v Vilho Mälkönen 85 v Eila Alisa Okkolin 85 v Maire Edit Liinavirta 84 v Hilkka Maija Rajala 72 v Sirkka Tuulikki Kivistö 63 v Erkki Kalervo Oskari Ollanketo 61 v Helmi Aino Toivonen 98 v Toini Aleksandra Krook 97 v Nestor Autio 96 v Jouko Taisto Stenholm 85 v Timo Elias Syrjänen 68 v Matti Juhani Nurminen 55 v Silvo Urmas Sarviranta 53 v Heidi Johanna Aaltonen 40 v Vaikka emme ymmärrä elämän syvintä sisältöä järjellämme, emmekä pysty selittämään pelastuksen suurta salaisuutta, silti uskomme, että Jumalan sana on tosi. Saamme yhtyä laulamaan: Kirkas aamun koi, päivän uuden loi, meitä ohjaa taivaan tietä kulkemaan. Riennä syntinen, luokse Jeesuksen, ota vastaan armo hänen armostaan. Hän kärsi ristinkuoleman, pois otti synnit maailman. Siihen luottaa saa, siihen turvatkaa. Ristin tiellä Kristuksessa riemuitkaa! Eero Pitkäranta pastori

4 4 Kenet on seppä oveen takonut? meidän Hollolan keskiaikatapahtumat saavat perinteisesti aiheensa Hollolan kirkosta. Ensi kesän tapahtumassa on teemana Hubertus. Marja Maunuksela on selvittänyt Hollolan kirkon ikivanhan asehuoneen sisäoven symboliikkaa. Hollolan asehuoneen oven rautataoksen ihmishahmo on tulkittu yleisesti Hubertukseksi, mutta myös Eustachiukseksi. Molemmat olivat metsästäjiä. Milloin ja miksi Hubertus-tulkinta on tullut totuudeksi oven metsästäjähahmosta? Kuka on monelle tuntemattomammksi jäänyt Eustachius? Eustachiuksen legenda Hollolan kirkon asehuoneen kirkkosalin puoleinen ovi. Ardenneilla keskiajalla vaikuttaneen piispa Hubertuksen legendaa koskevan tulkinnan rinnalla kilpailee siis Eustachiuksen perheen tarina. Heidän legendansa ovat kuitenkin kovin eri ajoilta ja sisällöltäänkin erilaiset. Eustachius ja Hubertus liittyvät toisiinsa lähinnä legendojen metsästysaiheen vuoksi. Pyhimyslegenda kertoo Eustachiuksesta, että hän oli metsästäjä ja sotapäällikkö keisari Trajanuksen aikana Vähä- Aasiassa. Ennen kastettaan hän käytti nimeä Placidus. Eräänä päivänä hänen ollessaan metsällä hänelle ilmestyi hirvi, jonka sarvien välissä oli loistava krusifiksi. Hän suistui hevosen selästä ja kuuli sanat: Miksi vainoat minua, joka olen Kristus, taivaan ja maan luoja ja loin valon ja erotin sen pimeydestä. Myös hänen vaimonsa sai yöllä saman ilmestyksen. Legenda jatkuu rankkojen koettelemusten ja yhteensattumien kuvauksena. Eustachiuksen legenda onkin ihmeellinen koko perheen kääntymys- ja kärsimystarina, jonka esikuvana on ollut Jobin kohtalo. Legenda levisi idästä Kreikan ja Etelä-Italian kautta 11. vuosisadan alussa länteen. Roomassa hänen nimensä oli tuttu jo 8. vuosisadalla. Koska Eustachius-legenda on peräisin vanhalta ajalta, hän perheineen on myös ortodoksisen kirkon pyhien joukossa, kun taas keskiajalla lännen kirkossa elänyt Hubertus on vain katolisen kirkon pyhimys. Pyhä Eustachius vai Hubertus? 1800-luvun lopulle saakka kaikki tutkijoiden havainnot asehuoneen ovesta toteavat Maunukselan mukaan vain, että ovessa on kuvattu mies, paimen tai metsästäjä. Hänen mukaansa ensimmäisen kerran Hubertus nousee esiin Andreas Lindblomin Ruotsin taidehistoria teoksessa. Siinä Roglösan kirkon oven kuvakertomus muistuttaa Hollolan kirkon ovea. Hän tulkitsee tapahtuman Hubertuksen metsästykseksi. Vuonna 1951 Hollolan kirkkoherra Rafael Saartio esittää Hollolan kirkko -kirjassaan totuutena, että kuvasarja esittää Hubertuksen metsästysretkeä. Myöhemmin musiikin tohtori Ilkka Taitto on pitänyt todennäköisempänä, että oven hahmo on roomalainen Eustachius, koska siitä puuttuu Hubertuslegendan keskeinen tunnus, peuran sarvissa sädehtivä risti tai krusifiksi. Toisaalta sama tunnus esiintyy myös Eustachiuksella, mikä heikentää Taiton argumentin painavuutta. Eustachiuksella on kuitenkin ollut vahvempi asema pohjoismaisissa kalentereissa ja liturgioissa kuin Hubertuksella. Eustachiuksella on kuitenkin ollut Turun hiippakunnassa merkkipäivänsä varhais- ja sydänkeskiaikana pyhimyskalentereissa samana päivänä kuin idän kalentereissa. Myöhäiskeskiajan kalentereissa häntä ei kuitenkaan enää esiinny. H u b e r t u k s e l l e sen sijaan ilmestyy merkkipäivä vasta uskonpuhdistuksen aikaan Agricolan rukouskirjan kalenteriin vuonna Maunukselan mukaan nykyisten tietojen perusteella ei voida varmasti asettua kummankaan tulkinnan kannalle. Mutta meidän on tarpeen tuntea myös Eustachius ja voinemme keskiaikatapahtumassamme käyttää kummankin legendan tuomia aineksia, Maunuksela kertoo. (js) Tyhjän ris Kristinusko on pääsiäisuskonto, näin on joskus sanottu. Pääsiäinen onkin kristikunnan suurin juhla. Silloin voimme kokea koko tunteiden kirjon: Suuresta surusta suurimpaan iloon, pettymyksestä ja hämmennyksestä yllätykseen. Varsinkin me suomalaiset olemme hyviä synkistelemään. Kärsimyksen, murheen ja surun tunteet ovat meille helppoja tunteita. Me pystymme samaistumaan noihin tunteisiin, ja usein ne voittavat mielissämme ilon ja riemun tunteet. Ristin varjo painaa vielä pääsiäispäivänäkin. Varmaankin tämän vuoksi tuntuu, että pääsiäisen hallitsevin kuva on kuva Jeesuksesta riippumassa ristillä. Kuitenkin kristillisen uskon synnyn kannalta ratkaisevinta oli se, mitä Jeesukselle tapahtui ristiinnaulitsemisen jälkeen. Jos Jeesus olisi jäänyt hautaan, ei olisi koskaan syntynyt kristillistä uskoa. Juuri tässä kristillinen usko erottuu kaikista muista uskonnoista ja ideologioista. Vaikka pitkäperjantain tapahtumat ovat tärkeitä, pääsiäispäivän riemu on kuitenkin se, mihin evankeliumi, ilosanoma, pohjautuu: Jeesus Kristus on noussut ylös kuolleista. Ortodoksinen pääsiäistroparikin julistaa: Kristus nousi kuolleista, kuolemallaan kuoleman voitti ja haudoissa oleville elämän antoi. (Virsi 90) Usko rakentuu ylösnousemuksen varaan Koko Uusi testamentti on kirjoitettu siinä varmuudessa, että Jeesus Kristus on todella noussut ylös kuolleista ja että hän elää nytkin. Jokaisen neljän evankeliumin loppupuolella on kertomus naisista tyhjällä haudalla. Jeesuksen ylösnousemus oli opetuslasten elämän keskus, jonka varaan he rakensivat uskonsa. Tyhjältä haudalta lähtivät ensin naiset kertomaan ilosanomaa, ja samaa sanomaa lähtivät viemään myös opetuslapset. Jeesuksen ylösnousemuksesta kertoneista ihmisistä kasvoi meidän kristillinen kirkkomme. Kristillinen usko on nimenomaan uskoa ylösnousseeseen Jeesukseen Kristukseen eikä vain ylösnousemustapahtumaan. Emme ole niinkään kiinnostuneita siitä, mitä ylösnousemuksessa oikein tapahtui. Tärkeintä on, että ylösnousemus tapahtui. Uudessa testamentissa säilyneet kuvaukset y roste ja yli pahtu mink sen j Ylös vaik Meid läkää ja ka Juma semu taise neet ta, et voi v pakk tena. Tyhj pela Me k sen

5 meidän tin ihme lösnousemuksesta ovat lyhyitä. Niissä ei kota millään lailla tapahtuman ihmeellisyyttä luonnollisuutta, vaikka itse ylösnousemustama ylittää täysin ymmärryksemme. Pikemin kertomukset painottuvat ylösnousemukälkeiseen aikaan. nousemusta ea todistaa än on kuitenkin myönnettävä, ettei keneln ole ollut ehdottoman käsin kosketeltavaa iken vastaansanomisen mitätöivää näyttöä lan todellisuudesta ja Kristuksen ylösnouksesta. Vedenpitäviä todisteita ei yksinkersti ole. Kautta aikojen ihmiset ovat yrittätodistaa sekä sen, että Jeesus nousi kuolleistä sen, että niin ei voinut tapahtua. Emme aatia, että jokaisen tervejärkisen ihmisen on o pitää ylösnousemusta ehdottomana totuu- Ainahan voidaan selittää asiat toisinkin. Ylösnousemuksen todistajat Veljet, minä palautan mieleenne sen evankeliumin, jonka olen julistanut teille. Te olette ottaneet sen vastaan ja pidätte siitä kiinni, ja sen avulla te myös pelastutte, jos säilytätte sen sellaisena kuin minä sen julistin; muuten olette turhaan tulleet uskoviksi. Ennen muuta annoin teille tiedoksi tämän, minkä itse olin saanut vastaanottaa: -- Kristus kuoli meidän syntiemme vuoksi, niin kuin oli kirjoitettu, hänet haudattiin, hänet herätettiin kuolleista kolmantena päivänä, niin kuin oli kirjoitettu, ja hän ilmestyi Keefakselle ja sitten niille kahdelletoista. Sen jälkeen hän ilmestyi samalla kertaa yli viidellesadalle veljelle, joista useimmat ovat yhä elossa, vaikka jotkut ovatkin jo nukkuneet pois. Tämän jälkeen hän ilmestyi Jaakobille ja sitten kaikille apostoleille. Viimeiseksi kaikista hän ilmestyi minullekin, joka olen kuin keskosena syntynyt. Apostoli Paavali n. 56 jkr. (1. Kor. 15:1-8) ä risti on stuksen merkki ristityt kuitenkin ajattelemme, että Jeesukylösnousemus on historiallinen totuus. Ilman uskoa ylösnousemukseen koko kristillinen vakaumus on turha. Paavali ilmaisi tämän aikanaan Korintin seurakunnalle: "Ellei Kristusta ole herätetty, silloin meidän julistuksemme on turhaa puhetta, turhaa myös teidän uskonne" (1.Kor.15:14). Paavali ja muut apostolit eivät kehottaneet ihmisiä hyväksymään hyvin tutkittua historiallista selvitystä ylösnousemuksen ihmeestä, vaan tekemään uskon ratkaisun. Historiallinen tutkimus ei voi vahvistaa kristillisen kirkon uskoa ylösnousemukseen. Usko ei voi riippua historiallisen tutkimuksen tuloksista. Miksi tyhjästä rististä krusifiksin sijaan sitten tuli kristinuskon tärkein symboli? Tyhjä risti ei ole kuoleman vaan ylösnousemuksen ja pelastuksen merkki. Tarina ei loppunut ristille eikä hautaan. Kristityt uskovat, että Jeesus Kristus ei jäänyt hautaan, vaan voitti kuoleman vallan ja nousi kuolleista. Tätä sanomaa kertovat tyhjät ristit kaikkialla maailmassa. Juuri tämän vuoksi tyhjä risti on kristinuskon tärkein symboli. Satu Kivi Jazz-trion kirkkokonsertti Salpakankaalla Salpakankaan kirkossa esiintyy pääsiäissunnuntaina kello kovatasoinen trio, kun Olli Ahvenlahti, Johanna Iivanainen ja Eero Koivistoinen aloittavat konserttinsa. Konsertti sisältää muun muassa jazztulkintoja monista Eero Koivistoinen. tutuista ja rakkaista hengellisistä lauluista. Olli Ahvenlahti on kirkkokonsertissa tutussa ympäristössä. Moni Olli Ahvenlahden ihailija ei varmaan tiedäkään hänen olevan alun perin kanttoriurkuri. Trionsa konserteissa Ahvenlahti loihtii kirkkouruista täyteläistä sointukudosta yhteiseen väripalettiin. Legendaarinen saksofonisti Eero Koivistoinen maalaa päälle melodioita muunnelmineen ja trion sointivärin kruunaa Johanna Iivanaisen koskettava lauluääni. Konserttiin on vapaa pääsy. (js) Pääsiäisen sanomaa J.S. Bachin sävelin Pitkäperjantaina kuullaan Hollolan kirkossa jälleen tänä vuonna 40 vuotta täyttävän Lahden kamarikuoron pääsiäismusiikkia. Seurakunnan järjestämään konserttiin on kaikilla vapaa pääsy. Konsertin ohjelmistossa kuullaan Bachin kaksi kantaattiharvinaisuutta sekä orkesterin esittämänä Antonio Vivaldin Trio. Konsertin mielenkiintoisena yksityiskohtana mainittakoon, että kantaattien välillä kuultavassa Vivaldin Triossa viulua soittaa konsertin kapellimestari Esa Heikkilä. Bach levitti uskonpuhdistuksen oppeja Omana aikanaan Bachin kantaatit olivat paitsi musiikillisesti merkittäviä myös tärkeitä Lutherin uskonpuhdistuksen oppien levittäjiä. Niissä keskitytään kristinuskon tärkeimpiin periaatteisiin ja kirkkovuoden merkittävimpiin tapahtumiin ja mikä tärkeintä - kansankielellä. Palmusunnuntain evankeliumiin liittyvä Himmelskönig, sei willkommen eli Ole tervetullut, Taivaan Kuningas lienee ensimmäinen Bachin kantaatti, jonka hän sävelsi Weimarin hovin konserttimestariksi nimittämisen jälkeen. Nimityksen hän sai maaliskuussa 1714 ja se toi hänelle velvollisuuden Olli Ahvenlahti. Johanna Iivanainen. säveltää kuukausittain uusia kantaatteja. Toinen Bachin esitettävä kantaatti numero 4 Christ lag in Todesbanden, ei ole vain hänen varhaisin pääsiäisteos, vaan varhaisimpia Bachin kantaatteja ylipäänsä. Teos on syntynyt todennäköisesti vuosien vaiheilla. Kantaatin tekstin muodostaa kokonaisuudessaan Martti Lutherin pääsiäisvirsi vuodelta 1524, suomalaisessa virsikirjassa virsi 96, Kuoleman kahleet murtanut on (alkuperäinen suomennos Jaakko Finno, v. 1583). Lahden kamarikuoro 40 vuotta Hollolassa lähes vuosittain esiintyvä Lahden Kamarikuoro juhlii tänä vuonna 40- vuotista toimintaansa. Kuoron perusti vuonna 1968 kuoroa 20 vuotta johtanut dir. mus Matti Rauhala. Tällä hetkellä kuorossa on mukana 30 laulajaa. Hollolan konserttia johtaa Esa Heikkilä, joka on toiminut Sinfoniaorkesteri Vivon taiteellisena johtajana vuodesta Vuodesta 2008 alkaen hänet on kutsuttu Joensuun Kaupunginorkesterin taiteelliseksi johtajaksi. Viime vuosina hän on työskennellyt säännöllisesti mm. Radion sinfoniaorkesterin, Ulster Orchestran, Sinfonia Lahden sekä Islannin sinfoniaorkesterin kapellimestarina. Kuoroa on h a r j o i t t a n u t Terhi Hildén- Salo, joka on toiminut Lahden Kamarikuoron taiteellisena johtajana vuodesta (js) Lahden kamarikuoro esiintyi viime kesänä Saksassa.

6 Tervetuloa! KOKOONTUMISIA Su 6.4. klo 14 Sanansaattajien radiolähetyspiiri Salpatie 3 A kerhohuoneessa. Su 6.4 klo 14 Herättäjä-yhdistyksen Hollola-Kärkölän paikallisyhdistyksen seurat Kärkölän seurakuntakeskuksessa. Su klo 14 Herättäjä-yhdistyksen Hollola-Kärkölän paikallisyhdistyksen seurat Raili Vänttisellä, Reunakatu 22 B as. C 13, Lahti. Ke klo 18 lähetysseurat Maarit Peltomaalla, Savistenpääntie 143. Salamat Masih, Anne Takala. Ti klo 18 lähetysseurat Erk- ki Lehtosella, Tiilipuistontie 1 C 12. Maarit Peltomaa, Keijo Vikman. KAMMARILLA TAPAHTUU Kauppakuja 6. Avoinna ma-pe klo Ma 7.4. klo 11 lauluhetki. Ma klo 10 hartaus, Eila Virtanen. Ke 9.4. klo 18 Lähimmäisilta, Raamatun näkökohtia naisen tehtävästä Marja Maunuksela luennoi. MUISTIHÄIRIÖISTEN VERTAISRYHMÄ Päijät-Hämeen dementiayhdistyksen ja Hollolan seurakunnan järjes- tämä vertaisryhmä muistihäiriöisille ja heidän omaisilleen jatkuu joka kuukauden toinen keskiviikko (seuraava 9.4.) kello Kaiken kansan kammarilla. MISSIOKAUPPA Sijainti: Kauppakuja 6. Avoinna ma-to klo 10-17, pe klo Pe klo 12 alkaen myytävänä karjalanpiirakoita - niin kauan kuin riittää. Ti klo 10 pääsiäismyyjäiset, kotileivonnaisia. Ilmoittautuminen leireille verkko-osoitteessa www. hollolanseurakunta.fi tai kirkkoherranvirastoon klo 9-15, p KERHOT KOKOONTUVAT Puuhakerho 1.-3.luokkalaisille tytöille ja pojille Tule kavereiden kanssa viettämään aikaa askarrellen, leikkien ja pelaillen. Tiistaisin klo Salpakankaan seurakuntakeskuksen kerhotilassa, Tiilijärventie 5 B. Pelikerho luokkalaisille pojille Tule Mukaan! Lautapelejä ja poikaporukalla hengailua. Keskiviikkoisin klo Salpakankaan seurakuntakeskuksen kerhotilassa, Tiilijärventie 5 B. Kokkikerho luokkalaisille tytöille Kokkailua ja leipomista mukavassa porukassa. Torstaisin klo Salpakankaan seurakuntakeskuksen kerhotilassa, Tiilijärventie 5 B. UUTTA VESIKANSASSA! Kevään touhut luokkalaisille pojille ja tytöille Kerhossa askartelemme, ulkoilemme, kuuntelemme Raamatun juttuja ja tapaamme uusia sekä vanhoja tuttuja. Tervetuloa! Keskiviikkoisin klo Kerho kokoontuu kuusi kertaa 26.3., 2.4., 9.4., 16.4., ja Vesikansan seurakuntakodilla. Lisätietoja varhaisnuorten leireistä, kerhoista ja retkistä saat nuorisotyönohjaajilta Riitta Petsalo p , riitta. petsalo@evl.fi ja Tuula Ryyppö p , tuula.ryyppo@evl.fi V e s i k a n s a n TO I M I N TA A Seurakuntakoti ja kirkko, Paimelantie 51 Ehtoollisjumalanpalvelukset To klo 18 kiirastorstain iltamessu. Salamat Masih. Maarit Peltomaa. Ylistyskuoro. Pe klo 10 pitkäperjantain sanajumalanpalvelus. Maritta Viitanen, Vesa Koskimaa. Su klo 10 pääsiäispäivän messu. Piltti Lännenpää, Sinikka Pitkänen ja kirkkokuoro. Su 6.4. klo 10 perhekirkko. Marjo Kortelainen, Vesa Koskimaa, päiväkerholaisia. Su klo 18 Tuomasmessu. Maritta Viitanen, Lassi Harju, Maarit Peltomaa ja Sela. Laulupiiri Ti klo 10. Kanttori Maarit Peltomaa. Raamattu- ja keskustelupiiri Joka toinen maanantai klo , 31.3., ja Perhekerho joka torstai klo Pyhäkoulu joka toinen torstai klo 18 Virsiseurat Su klo 14 Vanhassa Eskolassa Heinlammilla, Kylätie 32. Diakonissa Eila Virtanen. Äitien vertaisryhmä kerran kuukaudessa torstaisin klo seurakuntakodissa ja sen kerhohuoneessa (10.4. ja 8.5.) VARHAISNUORTEN TOIMINTAA HEINÄHATUN TAIKINA-LEIRI Parinpellossa 7-9 v. pojille ja tytöille Sokeria, kanelia, kardemummaa, ripaus suolaa ja pikkuisen lisukkeita, siitä se syntyy mainio soppa. Leipomista, leikkimistä, lettipullan letitystä sekä paljon mukavaa ohjelmaa ulkona ja sisällä. Leirin hinta 15 e. Ilmoittautuminen ANNA HYVÄN KIERTÄÄ-LEIRI Parinpellossa v. pojille ja tytöille Anna hyvän kiertää. Että hyvä pitäisi laittaa kiertämään? Miksi? Näitä ja muita tärkeitä asioita tutkaillaan ja työstetään ja maistetaan leppoisassa viikonvaihteessa. Leirin hinta 20 e. Ilmoittautuminen PERHELEIRI Parinpellon leirikeskuksessa Leiri alkaa pe klo 18 ja päättyy su noin klo 13. Leirin aikuisten osuudesta vastaavat Marja ja Harto Maunuksela. Lapsille omaa ohjelmaa. Leirimaksu peritään paikanpäällä. Aikuisilta 22 e ja lapsilta 18 e. Vain perheen kahdesta lapsesta peritään maksu. Loput ja alle 4-vuotiaat pääsevät ilmaiseksi. Jos voit olla paikalla vain osan leiriä, maksua tarkistetaan sen mukaan. Ulkopaikkakuntalaisille hinnat ovat 60 ja 30 e. Vielä jonkin verran paikkoja jäljellä! Ilmoittautuminen kirkkoherranvirastoon puh ma-pe klo 9-15 tai internetissä viimeistään pe Seurakuntakeskuksen toimintaa Seurakuntakeskus ja kirkko, Tiilijärventie 5 A Kirkkoherranvirasto Avoinna ma-ke ja pe klo 9-15, to klo Puhelinvaihde , leiri-ilmoittautumiset, puh (ma-pe klo 9-15) tai www. hollolanseurakunta.fi. Kirkkoherranvirasto palvelee mm. pappien ja kanttoreiden varaamisessa kirkollisiin toimituksiin, tilavarausten tekemisessä, avioliiton esteiden tutkinta-asioissa, kirkon jäsenyysasioissa sekä virkatodistus-, sukuselvitys- ja sukututkimusasioissa. Päivystävä pappi Ma-pe klo ja lisäksi to klo 15-17, puh. (03) Miestyön saunaillat kerran kuukaudessa keskiviikkona klo takkahuoneessa (23.4., 21.5.) osallistumme hiljaisen viikon iltaan klo 18 ja sen jälkeen siirrymme takkahuoneeseen. Ilta rukoukselle ja ylistykselle Ma klo 18. Eila Virtanen. Kirkkokuoro torstaisin kirkkosalissa klo 18 Lähetyspiiri kokoontuu keskiviikkoisin klo 12. Lähetyspiiri ei kokoonnu Rukouspiiri takkahuoneessa seuraavina maanantaina klo 18: ja Hengellinen laulupiiri Kaikille avoin laulupiiri joka toinen torstai klo 14 Salpakankaan kirkossa. (13.3., 27.3., 10.4., 24.4., 8.5., 22.5.) SEURAKUNTAILLAT kirkkosalissa sunnuntaisin kello Raamattuluento Ilkka Rytilahti Suomen Raamattuopistolta, Marjo Kortelainen ja Vesa Koskimaa Konsertti Tuomasmessu Satu Kivi, Salamat Masih ja Vesa Koskimaa, nuorten bändi ja kuoro raamattuluento Ilkka Rytilahti Suomen Raamattuopistolta, Salamat Masih ja Sinikka Pitkänen Lähetysilta, vierailijat Tuula Korpiaho ja Kari Eskelinen, Salamat Masih ja Maarit Peltomaa Raamattuluento Ilkka Rytilahti Suomen Raamattuopistolta, Eero Pitkäranta ja Vesa Koskimaa. KOHTAAMISPAIKAT KEVÄÄLLÄ 2008 Kerran kuukaudessa lauantaisin Salpakankaan seurakuntakeskuksessa. Ohjelmaa kaikenikäisille: aikuisille raamattuopetusta kirkkosalissa ja lapsille, varhaisnuorille ja nuorille omat ohjelmakanavat. Lopuksi esirukousta, kahvit ja vapaata keskustelua. Kevään yleisteemana on Muutoksessa mukana! La klo Rakastatko minua (Joh 21:15-19) La klo Omiensa puolesta (Joh 7:37-39)

7 Oi muistatko vielä sen virren? VIRSILAULUTAPAHTUMA Hollolan kirkossa su klo Virsiä lauletaan yhdessä ja niitä kuullaan yksinlauluna sekä lapsikuoron esittämänä. HUOM! Virsitoiveita voi esittää maaliskuun loppuun saakka. Virsitoiveita voi jättää keräyslaatikoihin, joita on Salpakankaan, Hollolan ja Vesikansan kirkoissa. Tilaisuuden tuotto Yhteisvastuukeräyksen hyväksi! ILMOITTAUTUMINEN PÄIVÄKERHOIHIN TOIMINTAKAUDELLE Päiväkerhoihin otetaan 3-6 -vuotiaita lapsia. Kerhoihin ilmoittaudutaan seuraavissa kerhopisteissä paikan päällä tai puhelimella. maanantaina klo Vesikansan seurakuntakoti, Paimelantie 51, puh Pesäkolo, Tiilijärventie 5 B, puh Hedelmätarhan seurakuntakoti, Hedelmätarhantie 9, puh tiistaina klo Koulutie 2, puh Herralan seurakuntakoti, Takkumäentie 3, puh Salpatie 5, puh Muut kerhopisteet ovat Tennilän koulu, Hälvälän koulu, Miekkiön koulu, Vanha Pappila ja Hämeenkosken seurakuntatupa. Näihin kerhopisteisiin ilmoittaudutaan puhelimitse päiväkerhotoimistoon perjantaina klo puh Päiväkerhoissa tällä hetkellä olevat lapset ilmoittavat jatkamisestaan palauttamalla päiväkerhoista saatavan lomakkeen lastenohjaajalle mennessä. Päiväkehot ovat maksuttomia. Ne kokoontuvat 1-2 kertaa viikossa klo 9 12 tai Päiväkerhojen kokoontumisajat ilmoitetaan kirjeitse elokuussa. Lisätietoja päiväkerhotoimistosta puh Naisen salaiset kansiot Naisten iltapäivä su Vesikansan seurakuntakodilla Paimelantie 51 Käden taidot ovat arvokas lahja jaettuna ne tuovat ilon monelle Missiokauppa ottaa kiitollisena vastaan itse tehtyjä uusia, pieniä puuesineitä: leluja, serviettitelineitä, leikkuulautoja, koriste-esineitä, kynttilänjalkoja, linnunpönttöjä ym. Myyntituotto lahjoitetaan lähetystyön tukemiseksi. Lisätietoja lähetyssihteeri Maaria Marttinen p Hautajais- ja muistotilaisuuskuvat hienotunteisesti ammattitaidolla Lahti: TRIO Puh Hollola: Keskikankaant. 1 Puh Toiveremontti Hyvin suunniteltu & valmiiksi tehty! (03) Laatukatu 13, Lahti Ilmainen remonttiarvio kotonasi Keittiöt, saunat, kylpyhuoneet, huoneistoremontit Avaimet käteen -kotiremontit luotettavasti Nukketeatteri Tuikun kaikille avoin pääsiäisnäytelmä Hiljaisen viikon keskiviikkona klo Salpakankaan kirkossa, Tiilijärventie 5 A. meidän Hollolan seurakunnan toiminnasta informoiva lehti Julkaisija: Hollolan seurakunta Kustantaja: Kotimaa-Yhtiöt Oy Helsinki Päätoimittaja: Antti Lahtinen, puh. (03) antti.lahtinen@evl.fi Toimitussihteeri Juhana Säde, puh. (03) juhana.sade@evl.fi Ilmoitusmyynti: puh , fax ilmoitusmyynti@kotimaa.fi Paino: Keski-Uusimaan lehtipaino, Tuusula Painosmäärä: kpl Jakelu: Itella Oyj Jakeluhuomautukset: puh Toimituskunta : Aakala Seija, Jalonen Pasi, Lahtinen Antti, Muhli Sirkku, Mutala Eira, Riihelä Teemu, Säde Juhana, Valento Veikko KIVIVEISTÄMÖ HOLLOLASSA kaiverrukset, asennukset spektroliitit, sävy- ja raidalliset kivilaadut valittavissa aihioista oman louhimon tuotteet edullisesti Kivimylläri Oy, Kivimyllärintie 11, Kukonkoivu, HOLLOLA Puh. (03) , Myös iltaisin ja viikonloppuisin, kotiesittelyt veloituksetta Hollolan naislaulajien KEVÄINEN KIRKKOKONSERTTI su klo 15 Salpakankaan kirkossa. Itävallan matkan kirkkokonserttiohjelmistoa. Järjestää Vesikansa-työryhmä ja Hollolan seurakunnan naistyö Kirjailija Maija Nyman puhuu naisen elämään liittyvistä asioista: nainen tyttärenä, äitinä, miniänä, anoppina, kasvattajana jne. Katso toisaalla lehdessä oleva juttu, jossa Maija Nyman kertoo itsestään ja aiheistaan. Ohjelma klo lounas klo Maija Nyman aloittaa klo kahvit klo Maija Nyman jatkaa Näytteillä lasienkeleitä, nukkeja ja tilkkutöitä! Ilmoittautuminen viimeistään 4.4. seurakunnan verkkosivuille tai kirkkoherranvirastoon p Ilmoittautuminen koskee lounaalle osallistumista, muuten ilmoittautumista ei tarvita. Lounas 3, kahvit leivonnaisineen 2, muutoin naisten iltapäivä on maksuton ja kaikille avoin. TERVETULOA! Pyhä ja karkea Bibliodraama, teoria ja käytäntö Gerhard Marcel Martin Kaikille, joita kiinnostavat uudenlaiset näkökulmat Raamatun tulkintaan. 19 euroa Pipliaa sanoin ja Virsikirja ja katekismus Saatavana kolme kaunista kansi vaihtoehtoa. Mukana jumalanpalvelusliitteet. 12 euroa teoin Lapsen uskon avainsanat - ihmettelykirja kaikenkokoisille Varhaiskasvatuksen ammattilaisten tekemä kirja auttaa avaamaan uskon käsitteitä. Kirjaa on saatavilla akvarelli- tai valokuvakuvituksella. 13 euroa Suomen Pipliaseura PL HELSINKI puh (09)

8 8 meidän Messu eli ehtoollisjumalanpalvelus sunnuntaisin kello sunnuntai pääsiäisestä Aihe: Ylösnousseen todistajia Hollolan kirkossa: Satu Kivi, Salamat Masih, Vesa Koskimaa. Salpakankaan kirkossa: Antti Lahtinen, Marjo Kortelainen, Sinikka Pitkänen. Raamatusta: Sak. 8:6-8, Ap.t. 3:12-20, Joh. 21:1-14 Tuomasmessu Salpakankaan kirkossa klo Satu Kivi, Salamat Masih, Maarit Peltomaa. Sela sunnuntai pääsiäisestä Aihe: Hyvä paimen Hollolan kirkossa: Satu Kivi, Salamat Masih, Sinikka Pitkänen. Salpakankaan kirkossa: Antti Lahtinen, Päivi Viholainen. Raamatusta: Jer. 23:1-4, 1. Piet. 5:1-4, Joh. 21: sunnuntai pääsiäisestä Aihe: Jumalan kansan koti-ikävä Hollolan kirkossa: Antti Lahtinen, Piltti Lännenpää, Maarit Peltomaa. Salpakankaan kirkossa: Salamat Masih, Kimmo Puunenä. Raamatusta: Jes. 54:7-10, 1. Piet. 1:3-9, Joh. 17: sunnuntai pääsiäisestä Aihe: Taivaan kansalaisena maailmassa Hollolan kirkossa: Eero Pitkäranta, Maritta Viitanen, Vesa Koskimaa. Salpakankaan kirkossa: Piltti Lännenpää, Sami Mustakallio, Veikko Saari. Raamatusta: Jes. 32:15-20, Room. 8:9-11, Joh. 17:6-10 Lukuohje: Kirkon nimi: liturgi, saarnan pitäjä, kanttori Raamatusta: VT:n lukukappale, UT:n lukukappale, evankeliumi Hiljaisen viikon ahti-tilaisuudet Salpakankaan kirkossa Ma klo Jeesus Getsemanessa: Maritta Viitanen, Maarit Peltomaa. Ti klo Jeesus tutkittavana: Maritta Viitanen, Antti Lahtinen, Sinikka Pitkänen. Ke klo Jeesus tuomitaan, Maritta Viitanen, Vesa Koskimaa. Pääsiäisjumalanpalvelukset Palmusunnuntai klo 10 Aihe: Kunnian kuninkaan alennustie Hollolan kirkossa: Piltti Lännenpää, Eero Pitkäranta, Vesa Koskimaa. Salpakankaan kirkossa: Maritta Viitanen, Marjo Kortelainen, Maarit Peltomaa. Perhejumalanpalvelus. Päiväkerholaisia. Tiilikankaan koulun kuoro Terhi Forssellin johtamana. Raamatusta: Jes. 50:4-10, Kor. 2:14-17, Joh. 12:1-8 Kiirastorstai klo 18 Aihe: Pyhä ehtoollinen Hollolan kirkossa: Marjo Kortelainen, Satu Kivi, Sinikka Pitkänen, kirkkokuoro. Salpakankaan kirkossa: Eero Pitkäranta, Piltti Lännenpää, Vesa Koskimaa.. Raamatusta: 2. Moos. 24:4-11, 1. Kor. 11:23-29, Joh. 13:1-15 Pitkäperjantai klo 10 (ei urkuja, ei ehtoollista) Aihe: Jumalan Karitsa Hollolan kirkossa: Satu Kivi, Salamat Masih, Maarit Peltomaa, Seeli Toivio, sello. Salpakankaan kirkossa: Eero Pitkäranta, Sinikka Pitkänen. Raamatusta: Jes. 53, Hepr. 5: 7-10, Joh. 19:16-30 Pääsiäisyö la klo Aihe: Kristus on voittanut kuoleman Hollolan kirkossa: Maritta Viitanen, Marjo Kortelainen, Maarit Peltomaa. Sela. Raamatusta: 1. Moos. 1-5, :1, 1. Moos. 8:1-12, 18-22, 2. Moos. 14:8, 10-16, 21-22, Jes. 55:1-7, Hes. 36:24-28, Room. 6:3-11, Mark. 16:1-8. Pääsiäispäivä su klo 10 Aihe: Kristus on ylösnoussut Hollolan kirkossa: Salamat Masih, Eero Pitkäranta, Vesa Koskimaa. Salpakankaan kirkossa: Erkki Lehtonen, Maarit Peltomaa. Raamatusta: Hoos. 6:1-3, 1. Kor. 15:12-22, Joh. 20: pääsiäispäivä ma klo 10 Aihe: Ylösnousseen kohtaaminen Hollolan kirkossa: Marjo Kortelainen, Sinikka Pitkänen. Salpakankaan kirkossa: Satu Kivi, Vesa Koskimaa. Raamatusta: Ps. 31:20-23, 2. Kor. 5:15-21, Joh. 20:11-18 HÄMEENKOSKEN TOIMINTAA To klo papin piiri Ystävänkulmassa. Su klo palmusunnuntain sanajumalanpalvelus, Pentti Pohto, Veikko Saari, Kirkkokuoro, Tuvalla kirkkokahvit. Ma klo Palomaan kylän kinkerit Myllylähdeyhteisössä Aholantie 133. Ma klo Hiljaisen viikon iltakirkko, Anja Saraja, Veikko Saari. Ti klo Hiljaisen viikon iltakirkko, Hanna-Leena Penttilä, Veikko Saari ja Cantamento kuoro. Ke klo Lähimmäisen ilta, perheiden ilta kirkossa, Jaana Piilola, Veikko Saari, Riitta Käppi, rippikoululaiset kirkossa. To klo koulun pääsiäiskirkko, Pentti Pohto, Veikko Saari. To klo vanhusten ehtoolliskirkko, Pentti Pohto, Veikko Saari. To klo Kiirastorstain iltamessu, Pentti Pohto, Veikko Saari, Simo Taipalus klarinetti. Pe klo Pitkäperjantain sanajumalanpalvelus, Pentti Pohto, Veikko Saari, Kirkkokuoro. Su klo pääsiäispäivän messu, Pentti Pohto, Veikko Saari, Jorma Kuikka trumpetti. Luentosarja Salpakankaan seurakuntakeskuksessa sunnuntaisin klo 18. Luennoitsijana toimii Suomen Raamattuopistolta pastori Ilkka Rytilahti. Kahvitarjoilu ennen luentoa Kristittynä pakanallisen kulttuurin keskellä. Kuinka löytää kristityn identiteetti Pitkäperjantain konsertti Hollolan kirkossa perjantaina klo Pääsiäisen sanomaa J.S.Bachin sävelin Lahden Kamarikuoro Kapellimestari Esa Heikkilä Sannamaria Salli, sopraano Pilvi Äikäs, mezzosopraano Juha Yli-Knuuttila, tenori Markku Nurminen, baritoni Soitinyhtye Kuoron harjoitus Terhi Hildén-Salo Kevään perhejumalanpalvelukset TUNNE RAAMATTUSI Rovasti Pekka Eskelisen luentosarja jatkuu. Kevään aiheena on Danielin kirja. Luennot perjantaisin Hämeenkosken Seurakuntatuvalla (Toijalantie 11) klo Vapaa pääsy. Tervetuloa! Su Salpakankaan kirkossa klo 10 Su 6.4. Vesikansan kirkossa klo 10 Perhejumalanpalveluksiin voit ottaa mukaan rakkaimman nallesi tai pehmolelusi. Tervetuloa koko perheenä mukaan! Näky Persiasta ja Kreikasta, Dan Seitsemänkymmentä vuosiviikkoa, Dan Henkivaltojen taistelu, Dan Kohti ylösnousemusta, Dan Suurin niistä on rakkaus Matka Paavalin 1. korinttolaiskirjeen sanomaan. ja kutsumus? Luvut Rakkauden verraton tie. Hajaannuksesta, rikkinäisyydestä terveeseen seurakuntaelämään. Luvut Ikuisuuden aamussa. Kun kuolemaa ei enää ole. Luvut Ma klo sanajumalanpalvelus, Anja Saraja, Veikko Saari, Ikäiset kuoro. Su klo messu, Lasse Alinen, Hanna-Mari Saari, Aleksi Seppänen. To 3.4. klo papin piiri Ystävänkulmassa To 3.4. klo vanhainkotihartaus, kahvitusvuorossa Koski I (länsipuoli). Su 6.4. klo messu, Pentti Pohto, Veikko Saari, Leena Nikkilä, laulu. To klo papin piiri Ystävänkulmassa. Su klo sanajumalanpalvelus, Pentti Pohto, Hanna-Mari Saari. Ke klo hartaus vanhusten rivitalolla, Pentti Pohto, Veikko Saari. To klo papin piiri Ystävänkulmassa, Eero Pitkäranta puhuu lähimmäisyydestä. Su klo messu, Lasse Alinen, Maarit Peltomaa. Ylistyskuoro. To klo papin piiri ystävänkulmassa, Maaria Marttinen puhuu lähetyksestä. La klo yhteisvastuutapahtuma Ystävänkulmassa, rippikoululaiset keräävät yhteisvastuukeräystä kirkonkylän alueella. Su klo Kansallisen veteraanipäivän messu, Pentti Pohto, Antti Lahtinen, Veikko Saari, Kirkkokuoro. Päijät-Hämeen alueen alueellinen veteraanijuhla liikuntahallilla.