Kiinteistöpalvelujen vaikuttavuus ja rooli yhteiskunnassa
|
|
- Ritva Järvinen
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Kiinteistöpalvelujen vaikuttavuus ja rooli yhteiskunnassa Paula Ala-Kotila, Terttu Vainio Julkinen
2 Raportin nimi Kiinteistöpalvelujen vaikuttavuus ja rooli yhteiskunnassa Asiakkaan nimi, yhteyshenkilö ja yhteystiedot Kiinteistötyönantajat ry Pia Gramen Projektin nimi Kiinteistöpalvelut PL Helsinki Projektin numero/lyhytnimi VTT-V Tiivistelmä Kiinteistötyönantajat ry:lle on laadittu keväällä 2016 kalvoaineisto, joka asemoi tilastotietojen avulla toimialan ympäröivään yhteiskuntaan sekä kertoo toiminnan volyymin ja työllistävyyden. Haastattelujen perusteella on muodostettu kuva toimialan muutoksista. Ne johtuvat toisaalta toimintaympäristön ja asiakkaiden taholta kumpuavista odotuksista, toisaalta alan itsensä sisältä, kun otetaan käyttöön uusia teknologioita ja toimintatapoja. Tämä yhteenveto on laadittu kalvojen tueksi ja kertoo kalvoja perusteellisemmin kiinteistöpalvelualan ajankohtaisista teemoista. Kalvoaineisto on tässä raportissa liitteenä. Kalvot on järjestetty kolmeen teemaan 1. Toimintaympäristö 2. Kiinteistöpalvelut 3. Kiinteistöpalvelujen haasteet ja vaikuttavuus Kalvot on laadittu Kiinteistötyönantajat ry:n, Elinkeinopoliittisen valiokunnan ja liiton toimitusjohtaja Pia Gramenin ohjauksessa. VTT:n tutkijat Paula Ala-Kotila ja Terttu Vainio ovat tuottaneet aineiston sekä tehneet siihen oleellisena osana kuuluneet haastattelut keväällä Tampereella Laatija Tarkastaja Hyväksyjä Paula Ala-Kotila VTT:n yhteystiedot VTT Oy PL VTT Jakelu (asiakkaat ja VTT) Kiinteistötyönantajat ry Tekijät VTT arkisto Terttu Vainio Jari Shemeikka
3 Sisällysluettelo Sisällysluettelo Toimintaympäristö Kiinteistö- ja rakentamisalan volyymi Suomen kansallisvarallisuus Kiinteistöpalvelut Monipuolinen kiinteistöpalveluala Kiinteistöjen ylläpidon kustannukset Kiinteistöjen ylläpidon työllistävyys Kiinteistöjen ylläpidon työllisten määrä kehitys Kiinteistöjen ylläpito kansantaloudessa Kiinteistöpalvelujen haasteet ja vaikuttavuus Trendit Tilat tuotannon tekijänä Palvelevat tilat Tilojen käyttäjät Kiinteistöjen digiloikka Työtä toimivan yhteiskunnan hyväksi Haasteita ja vastauksia Haastattelut Liite: Kalvot 1
4 1. Toimintaympäristö 1.1 Kiinteistö- ja rakentamisalan volyymi Kiinteistöpalveluala linkittyy rakennettuun ympäristöön ja sitä kautta osaksi kiinteistö- ja rakentamisalaa. Olennaisen osan siitä muodostaa kiinteistöjen ylläpito. Muut toimialat rakentavat ja tuottavat asuin-, työpaikka- ja vapaa-ajan tilat ja rakennukset sekä niiden sisäolosuhteet, liikenneverkon, erilaiset ympäristörakenteet sekä vesihuoltoverkon ja energianhuoltoverkon. Toiminta kytkeytyy globaaliin talouteen yritysten omistuksen ja pääoman virtojen välityksellä. Kiinteistö- ja rakentamisalan arvo 1 oli vuonna 2015 noin lähes 42 miljardia euroa. Se muodostui: 2015 Kiinteistöjen ylläpito (sis. vuosikorjaukset) 17.0 mrd. (41%) Korjausrakentaminen (pl. vuosikorjaukset) 8.2 mrd. (19%) Infrarakentaminen 6.3 mrd. (15%) Muu uudistalorakentaminen 5.7 mrd. (14%) Asuntorakentaminen 4.7 mrd. (11%) Kira-alan arvo on laskettu lopputuotteiden kautta. Lopputuotteisiin kumuloituvat kaikki prosessissa syntyvät kustannukset olivat ne sitten työtä, tarvikkeita, tuotekehitystä tai veroluonteisia maksuja. Lopputuotteiden arvoon ei lasketa välillistä verotusta. Julkisuudessa esitetään vuoden 2015 korjausrakentamisen arvona 12.2 mrd., johon päädytään, kun 8.2 miljardiin lisätään kiinteistöjen ylläpitoon sisältyvät 4 miljardin euron vuosikorjaukset. Kiinteistöjen hyvällä ylläpidolla voidaan säästää sekä vuosikorjausten että muiden korjausten kustannuksia. 1.2 Suomen kansallisvarallisuus Rakentamalla syntyy uusia rakennuksia, väyliä ja verkostoja. Tämä uudistuotanto korvaa poistumaa ja kasvattaa korkeasuhdanteessa varallisuutta. Lamavuosina uudistuotanto ei riitä edes poistuman korvaamiseen. Vuonna 2015 kansallisvarallisuuden arvo (nettopääoma) oli noin 660 miljardia euroa Asuinrakennukset 210 mrd. (32%) Muut rakennukset 145 mrd. (22%) Maat, metsät ja luonnonvarat 90 mrd. (14%) Muu rakennettu ympäristö 75 mrd. (11%) Koneet, laitteet, kuljetusvälineet, ohjelmistot 75 mrd. (11%) Infrarakenteet 65 mrd. (10%) Rakennusten osuus kansallisvarallisuudesta on yli puolet. Kiinteistöpalvelualan yrityksiltä ostetaan palveluita, joiden avulla rakennukset pysyvät toimintakunnossa, tuottavina ja säilyttävät arvonsa. 1 Rakentamisen arvo: Rakennusteollisuus RT Kiinteistöjen ylläpidon arvo: VTT:n laskentamalli ja Tilastokeskuksen KYKI tilasto sekä KYKI tilaston lähtötiedot 2 Kansallisvarallisuus: VTT ja Tilastokeskuksen kansatalouden pääomatilasto 2
5 2. Kiinteistöpalvelut 2.1 Monipuolinen kiinteistöpalveluala Kiinteistöpalvelut jaetaan kiinteistön hoito- ja ylläpitopalveluihin sekä toimitila- ja käyttäjäpalveluihin 3. Kuva 1. Kiinteistöpalvelujen käsitteet. Kiinteistön hoito- ja ylläpitopalveluja ovat energiahallintapalvelut, tekniset palvelut, kiinteistöhuolto, jätehuolto, siivouspalvelut ja ulkoalueiden hoito. Toimitila- ja käyttäjäpalvelut vaihtelevat vuokra- tai palvelusopimuksen määritelmien mukaan. Toimitilapalveluja ovat muun muassa vartiointi ja viherpalvelut. Käyttäjäpalveluita ovat aula-, vahtimestari- ja turvapalvelut, puhdistus- ja siivouspalvelut, viherkasvien hankinta ja hoito, puhelin-, pito- ja kokouspalvelut, sekä postitus ym. muut tukipalvelut. Toimitila- ja käyttäjäpalveluiden tarkoituksena on luoda tilojen käyttäjille edellytykset harjoittaa toimintaansa kiinteistössä, kun taas hoito- ja ylläpitopalveluiden on tarkoitus säilyttää kiinteistön kunto, arvo, ominaisuudet ja olosuhteet halutulla tasolla. 3 Kiinteistö- ja rakennusalan keskeinen sanasto 3
6 Oheinen kuva havainnollistaa kiinteistöpalvelualan heterogeenisyyden. Useiden rakennetun ympäristön toimialojen rajapintojen vuoksi ammatillisen ja myös korkeakouluosaamisen kehittämiseen liittyy haasteita. Kuva 2. Katkoviivan sisällä on rakennettuun ympäristöön kuuluvia, kiinteistöpalvelualan osaamistarpeiden näkökulmasta keskeisiä osa-alueita. Katkoviivan ulkopuolella on muita toimialan osaamistarpeiden kannalta kiinnostavia rajapinta-aloja. 2.2 Kiinteistöjen ylläpidon kustannukset Kansantalouden tasolla koko kiinteistökannan ylläpidon kustannukset 4 muodostuivat vuonna 2015 seuraavista eristä: 2015 (milj. ) Ulkoalueiden hoito 780 Kiinteistönhuolto Siivous Lämmitys Sähkö ja kaasu Vesi- ja jätevesi 710 Jätehuolto 410 Vuosikorjaukset Hallinto 870 Muut hoitokulut 280 Yhteensä Ylläpidon kustannuksissa ovat mukana kiinteistönpidon kustannusindeksin (Kyki) mukaiset erät. Ylläpidon yksikkökustannukset kerrosalaa kohti ( /m 2 ) on tuotettu seitsemälle talotyypille. Koska talotyyppejä on 15, kahdeksan talotyypin kustannuserät on lasketettu lähinnä sopivan talotyypin menekkien avulla. Kiinteistöjen ylläpidon yksikkökustannuksilla on kerrottu suoraan rakennuskannan kerrosala ja saatu tulokseksi kiinteistöjen ylläpidon kustannukset. Näin laskien tarkastellaan lopputuotoksen määrää ottamatta kantaa siihen, hoidetaanko kiinteistöjen ylläpito omana, erillisenä tehtävänä vai osana ydintoimintaa. 4 Kiinteistöjen ylläpito: VTT:n laskentamalli ja Tilastokeskuksen KYKI tilasto sekä KYKI tilaston lähtötiedot Rakennuskannan määrä: Tilastokeskuksen Rakennukset ja kesämökit -tilasto 4
7 Siivouspalveluille, kiinteistöhuollon palveluille ja ulkoalueiden hoidolle on esitetty myös huomattavasti matalampia arvoja (milj. ) Ulkoalueiden hoito 510 Kiinteistönhuolto Siivous Syy matalampiin arvoihin on kapeamassa sisällössä. Esimerkiksi siivouksesta on jätetty pois kotitalouksien siivous, erillisten pientalojen (rivitalot) siivous, teollisuuskoneiden ja laitteiden siivous, rakentamiseen liittyvä rakennusaikainen siivous ja loppusiivous tai liikennevälineiden (laivat, bussit, junat) siivous. Tilastokeskuksen yritysten rakenne- ja tilinpäätöstilastojen 6 mukaan siivous- ja kiinteistöhuoltopalveluja tuotti 6150 yritystä. Alle 10 henkilön yritykset työllistävät ja tuottavat liikevaihdosta noin 20 prosenttia. Markkinoita hallitsevat kymmenen suurta yritystä, joiden henkilöstö- ja liikevaihto-osuudet ovat prosentin luokkaa. Yritykset Liikevaihto Henkilöstö lkm milj. lkm Kiinteistöhuolto (TOL 8110) Kiinteistöjen siivous (TOL 8121) Karkeasti laskien kiinteistöhuoltoyritysten markkinaosuus olisi 70 % potentiaalisista markkinoista ja siivousalan yritysten 80 % potentiaalista markkinoista. Markkinaosuus on laskettu vertaamalla yritystilaston liikevaihtoa kiinteistöjen hoidon ja ylläpidon vastaaviin kustannuseriin. 2.3 Kiinteistöjen ylläpidon työllistävyys Kun työllistävyys lasketaan panos-tuotosteorian 7 mukaisesti ottamalla huomioon sekä toimialalla työllistyvät että toimialalle välttämättömiä tuotteita ja palveluja tuottavat toimialat lukien mukaan yritykset ja julkinen sektori, kertyy kiinteistöjen ylläpidosta henkilötyövuosia yhteensä Työllistävyys suhteessa miljoonan euron tuotokseen vaihtelee tehtävittäin. Eniten työllistävä tehtävä on siivous, jossa miljoonan euron tuotokseen tarvitaan 20 henkilötyövuotta välittömästi ja 3 henkilötyövuotta välillisesti. Kiinteistöpalvelujen perusammateissa 8 työskentelevien työntekijöiden määrä on noin (siivoojat ja siivousesimiehet ja kiinteistöhuollon työntekijät ). Työntekijöinä osa-aikaiset työntekijät lasketaan henkilöinä, mutta heidän työpanoksensa yhdistetään henkilötyövuosiksi. Yhden henkilötyövuoden voi tuottaa useampi osa-aikainen työntekijä. Yksityisen kiinteistöpalvelualan työntekijämäärä nousee noin henkilöön, kun otetaan huomioon myös toimihenkilöt. Näistä prosenttia (reilut henkilöä) on töissä Kiinteistötyönantajat ry:n jäsenyrityksissä. 5 Lith: Kiinteistöala Suomen kansantaloudessa 6 Tilastokeskus: Rakenne- ja tilinpäätöstilasto; Yritysrekisteri 7 VTT:n laskentamalli ja Tilastokeskuksen panos-tuotostilasto 8 Tilastokeskus: Työvoimatutkimus 5
8 Välitön työllisyys HTV Välillinen työllisyys HTV Välitön työllisyys HTV/milj. Välillinen työllisyys HTV/milj. Ulkoalueiden hoito Kiinteistöhuolto Siivous Edelliset yhteensä (HTV) Lämpö Sähkö ja kaasu Vesi- ja jätevesi Jätehuolto Vuosikorjaukset Hallinto Muut hoitokulut Yhteensä (HTV) Kiinteistöjen ylläpidon työllisten määrä kehitys Kiinteistöpalvelualan yritysten työntekijämäärä on kasvanut huomattavasti enemmän kuin ylläpidetyn kiinteistökannan pinta-ala luvun alussa kiinteistöpalvelualan yrityksissä oli työntekijöitä noin Vuoteen 2014 määrä oli 2,5 kertaistunut lähes :een. Orgaanista kasvua huomattavasti suurempi merkitys on ollut yhteiskunnan ja elinkeinoelämän rakennemuutoksilla, joiden yhteydessä kiinteistöpalvelut on ulkoistettu niihin erikoistuneille yrityksille. Osa työllisyyden lisäyksestä yksityisellä alalla on johtunut osaaikatyövoiman ja muun tilapäistyövoiman määrän kasvusta etenkin siivouksessa. Julkisen talouden ongelmat ja yritysten toiminnan tehostamiskuurit ovat aika-ajoin taittaneet kiinteistöalan yritysten yli 20 vuotta jatkuneen kasvun. 6
9 2.5 Kiinteistöjen ylläpito kansantaloudessa Oheinen taulukko on yhteenveto kiinteistöjen yhteiskunnallisesta vaikuttavuudesta Bruttokansantuote käyvin hinnoin, milj Kiinteistöjen ylläpito, milj Kiinteistöjen ylläpito / BKT 8.2 % Kiinteistöpalvelut, milj Kiinteistöpalvelut / BKT 2.3 % Kiinteistöjen arvo, milj Kiinteistöjen ylläpito / kiinteistöjen arvo 5 % Työllinen työvoima, 1000 HTV Kiinteistöjen ylläpidon kokonaistyöllistävyys, 1000 HTV 186 Kiinteistöjen ylläpidon osuus 7.5 % Kiinteistöpalveluyritysten työvoima välitön, 1000 HTV 76 Kiinteistöpalvelujen osuus 3.1 % 7
10 3. Kiinteistöpalvelujen haasteet ja vaikuttavuus 3.1 Trendit Yhteenveto kiinteistöpalvelujen asiakkaiden ja tuottajien haastatteluista muodostui oheinen kuva tämän päivän trendeistä. Kuva 3. Nuolet vasemmalta kertovat kiinteistön hoito- ja ylläpitopalvelujen tuottamisen toimintaympäristön muutoksista. Nuolet oikealle kertovat keinoista, joilla muutoksiin vastataan. Kolmion kärjet kertovat työkaluista 3.2 Tilat tuotannon tekijänä Toimintaympäristön muutokset heijastuvat nopeasti työn tekemiseen. Tämän hetkinen murros ja muutostahti vaativat yrityksiltä nopeaa reagoimista. Taloudellinen tilanne pakottaa toimintatapojen muuttamiseen. Tilojen ja työympäristöjen odotetaan tukevan paremmin työn tekemistä. Nykyiset tilat eivät yleensä ole muunneltavissa, joten yritysten on hakeuduttava sopivampiin tiloihin. Tulevaisuudessa tilojen olisi oltava muunneltavissa ja sovitettavissa erilaiseen käyttöön ilman rakenteellisia korjauksia. Lisäksi: Eri firmojen tilojen yhteiskäyttö lisääntyy Yhteisiin tiloihin satsataan enemmän Kiertävillä työpisteillä tilankäyttö tehostuu Etätyöt ja liikkuvuus lisääntyvät Teknologia lisääntyy työn tekemisessä 8
11 Muutosten vaikutukset siivoukseen: Siivous sovitettava asiakkaan töiden lomaan (työtilat) tai vapaisiin hetkiin (neuvotteluhuoneet) Yhteiskäyttöisissä työpisteissä tavaramäärä vähenee, työpisteet pysyvät siistimpinä ja siivoaminen helpottuu Toisaalta, kaikki nykyisin käytössä olevat siivouskoneet eivät ehkä mahdu kalusteiden lomaan Yhteiskäyttöisissä työpisteissä on korkeammat hygieniavaatimukset (mm. näppäimistön desinfiointi) Yhteisöllisten tilojen käytössä ihminen käyttää tilaa eri tavalla kuin omaansa 3.3 Palvelevat tilat Oppimisympäristöjen kirjo kasvaa sitä mukaan, kun fokus yksittäisen palasen oppimisesta siirtyy kokonaisuuksien oppimiseen. Osallistava oppimiskulttuuri tehostaa tilankäyttöä, mutta edellyttää muunneltavia tiloja. Luokkien sijaan tarvitaan pienempiä, oppimiseen soveltuvia tiloja. Kustannuksen sijaan tila on resurssi, joka tukee tilassa tapahtuvaa toimintaa. Kiivas muutostahti työ- ja oppimisympäristöjen nykyvaatimuksissa synnyttää vaikeuden hahmottaa tulevaisuudessa hyödyllisiä ominaisuuksia. Yhteistilojen määrä kasvaa myös kauppakeskuksissa. Strateginen tavoite on tehdä niistä urbaaneja kohtauspaikkoja ja palvelukeskuksia. Kauppojen lisäksi saman katon alta löytyvät monet muut yksityiset ja julkiset palvelut (kuten Kela, Verotoimisto, kaupat, terveyspalvelut). Käyttäjiä toivotaan tiloihin 24/7. Muutosten vaikutukset kiinteistöpalveluihin: Enemmän ja edistyneempää kiinteistönpidon teknologiaa, mm. aukioloaikojen tai työaikojen tullessa merkityksettömäksi, kellonaikoihin sidotusta lämpötilojen ja ilmanvaihdon ohjauksesta on siirryttävä dynaamiseen ohjaukseen ja tulevaisuudessa oppiviin järjestelmiin Enemmän yhteisiä ja erityyppisiä tiloja hoidettavana Asiakkaan tarpeisiin sovitetut, joustavat kiinteistöpalvelut ja niihin sovitetut työjärjestelyt 3.4 Tilojen käyttäjät Tilojen käyttäjien vaatimukset ovat kasvaneet ja käyttäjät ovat tietoisia, vaativia, joustavia, ekologisesti valveutuneita ja tottuneita hyödyntämään palveluita. On syntynyt myös uusi käyttäjäryhmä, joka on valmis maksamaan myös ekstra-palveluista. Tämän tyyppisiä palveluita ovat muun muassa kiinteistöstä löytyvät pesulapalvelut, autohuollot ja tasokkaampi kahvi. Tilojen käyttäjien vaatimukset pakottavat kiinteistöpalvelut kehittämään omia palveluitaan tarvetta vastaavaksi. Muutokset koskevat myös kiinteistöpalvelualalle kasvavaa henkilöstöä. Vaaditaan joustavuutta ja ollaan valmiita pätkätöihin. On haaste saada nämä nuoret aikuiset sitoutumaan työpaikkoihinsa ja motivoida heidät kehittämään itseään alan ja yrityksen sisällä. 9
12 3.5 Kiinteistöjen digiloikka Digitaalisuus muuttaa tilojen käyttäjien toimintoja ja sen kautta tiloja ja kiinteistöjä. Kiinteistöt tulevat olemaan niin sanottuja älykiinteistöjä, joissa on digitaalisuuden kautta syntyneitä oppivia järjestelmiä kuten esimerkiksi ennakoiva ilmanvaihto. Nämä sensorein varustetut kiinteistöt tuottavat paljon informaatiota, jonka mukaan kiinteistöä on mahdollista hoitaa tehokkaammin, esimerkiksi muuttamalla rutiininomaiset, päivä-, viikko- tai vuosiaikataulun tehtävät tarpeen mukaan tehtäväksi. Kiinteistöjen vaativaa tekniikkaa on muun muassa: Valaistuksen ohjaus, LED järjestelmien ohjaus Ilmanvaihdon ja sisäolosuhteiden ohjaus Lämmityksen ja jäähdytyksen ohjaus Hybridijärjestelmien toiminnan ohjaus Kiinteistöjen ja yhdyskuntajärjestelmien City Platform (IoT) Virtuaalipalvelut (esim. virtuaaliaulapalvelu). Digitaalisuuden kehitystä vauhdittaa tarve vähentää työtä säästöjen toivossa. Robotiikka tulee avuksi moniin kiinteistöpalvelunalan töihin. Toistaiseksi kustannukset siitä ovat vielä liian suuret, mutta seuraavien viiden vuoden aikana kehitys on tässäkin merkittävää. Pintamateriaalit kehittyvät niin, että ikkunoiden pesu tulee tarpeettomaksi ja lattioiden likaantuminen vähenee. Samaan aikaan pinnat tuottavat informaatiota järjestelmiin. Osa digiloikkaa on kiinteistöjen integroituminen entistä tiiviimmin energia-, tieto- ja muihin yhdyskuntajärjestelmiin. Kiinteistöjen ja järjestelmien integroimisella pyritään hallitsemaan rakennettua ympäristöä (asset management) sekä siinä tapahtuvaa toimintaa (liikkuminen, energianhuolto, tiedonkulku, ym.). Tavoitteena on fiksusti toimiva kaupunki (smart city), joka on viihtyisä ja tehokas. 3.6 Työtä toimivan yhteiskunnan hyväksi Suomessa ikääntyminen on ongelma, jonka paikkaamiseen tarvitaan työvoimaa myös muualta. Erityisesti ulkomaalaistaustaisten siivoojien määrä tulee kasvamaan tulevaisuudessa entisestään. Kiinteistöjen hoito- ja ylläpitoyritykset tekevät nykyisin paljon töitä ulkomaalaistaustaisten työelämään sopeuttamisen ja koulutuksen saralla. Tämä vaatii työnjohtajilta paljon resursseja ja erityisosaamista. Kiinteistöpalvelualan ja erityisesti siivouksen houkuttelevuudesta taistellaan jatkuvasti ja myös suomalaisia pitäisi saada lisää alalle. Tällä hetkellä hakijoita on vähän niin alalle kuin alan koulutukseenkin. Vähäisen kiinnostuksen vuoksi koulut vähentävät aloituspaikkoja. Siivoustyön arvostusta tulisikin saada nostettua lisäämällä tietoisuutta siitä, mitä työ pitää sisällään sekä muokkaamalla työnkuvaa. Alalla tarvitaan moniosaajia, joiden koulutuksessa kiinteistöpalvelualan eri osaamisia yhdistellään (IFS= Integrated Facilities Services). Tähän haasteeseen tulisi koulutuksen vastata. Kiinteistöpalveluala pyrkii lisäämään houkuttelevuuttaan panostamalla työn ohella kouluttamiseen sekä mahdollisuuksiin edetä työssä. Yhteiskunnallista vastuuta olisi mahdollista kasvattaa kohdentamalla toimenpiteitä ja rekrykampanjoita niihin nuoriin, jotka hakevat vielä omaa alaansa. Kiinteistöpalvelualalla osallistutaan aktiivisesti ilmastotavoitteiden toteuttamiseen käyttämällä esimerkiksi ekotehokkuusmittarointia siivouksessa. Mittaroitavia asioita ovat muun muassa 10
13 joutsenmerkittyjen aineiden osuus kaikista aineista, vedenkulutus, roskapussien määrä ja koneiden sähkönkulutus. Omissa toimitiloissa on otettu käyttöön energiaa säästävää teknologiaa, kuten LED-valaistus Läsnäolotunnistus Aikaohjaukset Ilmanvaihdon säädöt Ison tekijän muodostaa autojen käyttö kiinteistöpalveluissa, mistä syystä ekoautot (sähköautot; maakaasuautot) tekevät tuloaan. Erityisesti kunnissa, joissa sisäilmaongelmien merkitys on suuri, painotetaan kiinteistönhoidon ja ylläpidon merkitystä ennakoivissa töissä. Vaikkakaan sisäilmaongelmia ei lähitulevaisuudessa ole vielä ratkottu, on kehitystä kuitenkin tapahtunut ja osataan enemmän. Jatkossa kiinteistönhoidon ja ylläpidon merkitys kasvaa entisestään ja alan osaamisen on oltava myös laadukkaampaa. 3.7 Haasteita ja vastauksia Tämänhetkinen murros ja muutostahti aiheuttavat haasteita kiinteistöpalveluille(kuva 4). Kiinteistöpalveluiden asiakkaiden on vaikea hahmottaa toimintaansa pidemmällä tähtäimellä ja tulevaisuudessa kiinteistöiltä vaadittavien ominaisuuksien määrittäminen hankaloituu. Varmaa on ainoastaan muutosten väistämättömyys ja niihin on reagoitava myös kiinteistöpalveluissa. On myös mietittävä, mitä positiivista se voi tuoda tullessaan. Kuva 4. Kiinteistöpalvelujen keskeisimpiä haasteita ja työkaluja niiden selättämiseen. Suuria haasteita tällä hetkellä on alan yhteiskunnan vakava työllisyys- ja taloudellinen tilanne. Taloudelliset resurssit ajavat tilanteeseen, jossa etsitään tiukempia ja halvempia ratkaisuja. 11
14 Kunnossapidosta säästetään yhä enemmän, vaikka korjausvelka on jo nyt suuri erityisesti kunnissa ja kaupungeissa. Suuntaus on vaarallinen ja kunnossapitoa tuleekin lisätä suunnan muuttamiseksi. Nämä nähdään ongelmina, mutta myös kannustimina kiinteistöpalvelujen kehittämiselle. Digitalisaation uskotaan tuovan alalle sensoreita, robotteja ja muuta teknologiaa hoitamaan osan töistä. Kaiken kaikkiaan on kysymys kiinteistöjen, työn tekemisen sekä elämäntapojen vauhdikkaasta kehittymisestä, johon myös kiinteistönpalveluiden on pystyttävä vastaamaan. Koulutus, osaamisen yhdistely, digitaalisesti tuotetut palvelut ja työnohjaus sekä kokonaan uudet palvelut vastaavat niihin haasteisiin, mitkä on ratkottavissa. Haastattelut ISS Sari Äijälä, Projektijohtaja, Strategiset projektit, Palvelut COOR Johan Mild, Toimitusjohtaja Lassila &Tikanoja Jaana Mulari, Liiketoimintajohtaja SYK Mervi Huhtelin, Johtava asiantuntija, konseptikehitys TECHNOPOLIS Katja Valtonen, Service manager, Services&facility CITYCON Mari Laaksonen, Kaupallinen johtaja IISALMEN KAUPUNKI Kari Nissinen, Tilakeskuksen johtaja VTT Oy Pia Katajisto, Kiinteistökoordinaattori 12
15 Kiinteistöpalveluiden vaikuttavuus ja rooli yhteiskunnassa - sisältö Toimintaympäristö Kiinteistö- ja rakentamisalan volyymi Suomen kansallisvarallisuus Kiinteistöpalvelut Monipuolinen kiinteistöpalveluala Kiinteistöjen ylläpidon kustannukset Kiinteistöjen ylläpidon työllistävyys Kiinteistöjen ylläpidon työllisten määrän kehitys Kiinteistöjen ylläpito kansantaloudessa Kiinteistöpalvelujen haasteet / vaikuttavuus Tilat tuotannontekijänä Palvelevat tilat Tilojen käyttäjät Kiinteistöjen digiloikka Työtä toimivan yhteiskunnan puolesta Haasteita ja vastauksia Copyright Kiinteistötyönantajat ry 1 Kiinteistö- ja rakentamisalan volyymi vuonna miljardia euroa Lähde: VTT; Rakennusteollisuus Copyright Kiinteistötyönantajat 2
16 Suomen kansallisvarallisuus vuonna 2015 noin 660 miljardia euroa Lähde: VTT; Tilastokeskus Copyright Kiinteistötyönantajat rt 3 Monipuolinen kiinteistöpalveluala (Kuva sisältää vain osan alan tehtäväkentästä eikä ole mittakaavassa ) Copyright Kiinteistötyönantajat ry
17 Kiinteistöjen ylläpidon kustannukset vuonna 2015 noin 17 miljardia euroa % Lähde: VTT Copyright Kiinteistötyönantajat ry 5 Kiinteistöjen ylläpidon työllistävyys vuonna henkilötyövuotta HTV % Copyright Kiinteistötyönantajat ry Lähde: VTT 6
18 Kiinteistöjen ylläpidon työllisten määrän kehitys Kiinteistöjen ylläpidon työlliset 2000=100 Rakennusten määrä 2000= Lähde: VTT; Tilastokeskus Copyright Kiinteistötyönantajat ry 7 Kiinteistöjen ylläpito kansantaloudessa ~ 8 % bruttokansantuotteesta ~ 7,5 % työllisistä ~ 5,5 % kiinteistöjen arvosta Lähde: VTT; Tilastokeskus Copyright Kiinteistötyönantajat ry 8
19 Tilat tuotannon tekijänä Toimintaympäristön muutokset heijastuvat nopeasti työn tekemiseen Etätyöt ja liikkuvuus lisääntyvät Yhdessä tekeminen lisääntyy Tilat ovat monikäyttöisiä o Siivous on sovitettava asiakkaan töiden lomaan tai vapaisiin hetkiin niin työtiloissa kuin neuvotteluhuoneissakin o Työpisteiden pienempi tavaramäärä helpottaa siivoamista o Perinteisillä siivouskoneilla ei välttämättä mahdu kalusteiden lomaan Lähde: Haastattelut 2016 Copyright Kiinteistötyönantajat ry 9 Palvelevat tilat Oppilaista aktiivisiksi osallistujiksi ja kuuntelijoista tiedonhakijoiksi Kauppakeskuksista urbaaneiksi kohtauspaikoiksi ja 24/7 palvelukeskuksiksi o Käyttöön mukautuvaa edistyneempää kiinteistön ylläpidon teknologiaa o Enemmän yhteisiä ja erityyppisiä tiloja hoidettavana o Asiakkaan tarpeisiin mukautetut joustavat kiinteistöpalvelut sekä niihin sovitetut työjärjestelyt Lähde: Haastattelut 2016 Copyright Kiinteistötyönantajat ry 10
20 Tilojen käyttäjät ovat Tiedostavia, vaativia ja joustavia Ekologisesti valveutuneita Tottuneita hyödyntämään palveluja Epäsäännöllisesti työpaikalla Kuluttavat vähemmän paperia Pitävät yhteiset työpisteensä siistimpinä Yhteiskäyttöpisteissä korkeammat hygieniavaatimukset Kiinteistöjen digiloikka Vaativaa tekniikkaa ja useita järjestelmiä Valaistuksen ohjaus, LED-järjestelmien ohjaus Ilmanvaihdon ja sisäolosuhteiden ohjaus Lämmityksen ja jäähdytyksen ohjaus Hybridijärjestelmät Kiinteistöjen ja yhdyskuntajärjestelmien alustat mahdollistavat Uutta palvelukysyntää Uusia osaamisprofiileja Uusia osaamiskombinaatioita
21 Työtä toimivan yhteiskunnan puolesta Kiinteistöpalveluala työllistää kaikenikäisiä: niin nuoria, maahanmuuttajia kuin alan vaihtajiakin o Osallistuminen ilmastotavoitteiden toteuttamiseen o Työnjohdon rooli ulkomaalaistaustaisten työelämään sopeuttamis- ja koulutusprosessissa o Aktiivisuuden lisääminen syrjäytymisvaarassa olevia nuoria kohtaan o Panostus työn ohella kouluttautumiseen ja etenemismahdollisuudet Lähde: Haastattelut 2016 Copyright Kiinteistötyönantajat ry 13 Haasteita ja vastauksia Kohteiden yksikkökoko pienenee Talouden tila ja rakennemuutokset Kiinteistöjärjestelmien monimutkaistuminen Työn tekemisen ajat, paikat ja mallit Koulutus Osaamisten yhdistely Digitaalisesti tuotetut palvelut ja työnohjaus Palvelun tarpeen ja tuotannon sovitus Perinteinen ja uudenlainen osaaminen Uudet asiakastarpeet
Kiinteistöpalvelujen tuottavuus ja vaikuttavuus 2010
Kiinteistöpalvelujen tuottavuus ja vaikuttavuus 2010 Kiinteistö- ja rakennusala Kiinteistöala Kiinteistöjen ylläja kunnossapito Vuokraus Omistaminen Kiinteistö- ja asuntokauppa vuorovaikutus asiakkuus
LisätiedotKiinteistöpalveluala kiinteistön elinkaaressa
Kiinteistöpalveluala kiinteistön elinkaaressa KIRA-Akatemia 6.10.2017 elinkeinopoliittinen asiantuntija Tiia Brax, Kiinteistötyönantajat ry Kiinteistön elinkaaren loppupään toimijoita ja tehtäviä Ympäristöanalyysi
LisätiedotKiinteistöpalvelujen vaikuttavuus ja tuottavuus
Kiinteistöpalvelujen vaikuttavuus ja tuottavuus Tauno Maksniemi Toimitusjohtaja, RTK-Palvelu Oy KiRa-talkoot 2010/Hämeenlinna Taustamateriaali VTT:n tutkimusraportti Kiinteistöpalvelualan vaikuttavuudesta
LisätiedotKauppa luo kasvua Jaana Kurjenoja
Kauppa luo kasvua Kauppa luo varallisuutta yhteiskuntaan Osuus arvonlisäyksestä 2016 Kauppa 20% 9% Metalli- ja elektroniikkateollisuus Muu jalostus 9% Ammatillinen ja tieteellinen toiminta, hallinto- ja
LisätiedotKIINTEISTÖPALVELUT RY. Ratkaisut eduksesi, työnantaja.
KIINTEISTÖPALVELUT RY Ratkaisut eduksesi, työnantaja. Historiaa. Kiinteistöpalvelut ry Perustettu 2002 Perustajajärjestöt Kiinteistöpalvelualat KIPA ry Kiinteistötyönantajat KITA ry Suomen Kiinteistöpalveluyritykset
LisätiedotMikä on rakennuskoneala ja mitkä ovat sen näkymät?
Mikä on rakennuskoneala ja mitkä ovat sen näkymät? Pekka Pajakkala Asiakasjohtaja VTT, Kiinteistöt ja rakentaminen 13.12.21 12.12.21 2 Rakennuskoneala ja sen ennakointi - mitä haluttiin Määritellä markkina
LisätiedotAmmattiosaamisen merkitys tehokkuuden ja laadun tuottamisessa Mistä ja miten koulutettua henkilöstöä alalle tulevaisuudessa
Ammattiosaamisen merkitys tehokkuuden ja laadun tuottamisessa Mistä ja miten koulutettua henkilöstöä alalle tulevaisuudessa Mitä kiinteistöpalveluala on tänään? osa mittavaa kiinteistö- ja rakentamisklusteria
LisätiedotKaupan rooli yhteiskunnassa ja työmarkkinoilla
Kaupan rooli yhteiskunnassa ja työmarkkinoilla Kauppa luo varallisuutta yhteiskuntaan Bruttokansantuoteosuudet 2010 9,9 Kauppa 32,7 9,3 Muu teollisuus Metalli- ja elektroniikkateollisuus Muut yksit. palvelut
LisätiedotKaupan näkymät Myynti- ja työllisyysnäkymät
Kaupan näkymät 2013 2014 Myynti- ja työllisyysnäkymät Kaupan myynti 2012 Liikevaihto yht. 129 mrd. euroa (pl. alv) 13% 12% 30 % Autokauppa Tukkukauppa Vähittäiskauppa Päivittäistavarakauppa 58% Lähde:
LisätiedotKaupan näkymät 2012 2013. Myynti-, työllisyys- ja investointinäkymät
Kaupan näkymät 2012 2013 Myynti-, työllisyys- ja investointinäkymät Kaupan myynti 2011 Liikevaihto yht. 127 mrd. euroa (pl. alv) 13% 13% 29 % Autokauppa Tukkukauppa Vähittäiskauppa Päivittäistavarakauppa
LisätiedotKeskeiset käsitteet Teknologiateollisuus
Keskeiset käsitteet Välittömät vaikutukset: Välittömät vaikutukset kuvaavat tarkasteltavan toimialan tuotosta, arvonlisää ja työllisten määrää, sekä investointien osalta niiden edellyttämiä ostoja muilta
LisätiedotTeknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa
TRIO-ohjelman jatko Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa 60 % Suomen koko viennistä 75 % Suomen koko elinkeinoelämän T&K-investoinneista Alan yritykset työllistävät suoraan 258 000 ihmistä,
LisätiedotOpinto-ohjaajien Rakentajapäivä 23.9.2011. Tervetuloa!
Opinto-ohjaajien Rakentajapäivä 23.9.2011 Tervetuloa! Talonrakennusteollisuuden Uudenmaan piiri ry Rakennus- ja kiinteistöalan vetovoima ry Infra ry 23.9.2011 Elinkeinoelämän keskusliitto EK RT:n toimintamalli
LisätiedotKiinteistöalan talouskatsaus
Kiinteistöalan talouskatsaus Rakentamisen volyymit pysyvät toistaiseksi hyvin korkealla tasolla, vaikka rakennuslupien määrät ovat kääntyneetkin laskuun. Kiinteistöalan palvelujen kysynnän odotetaan lisääntyvän
LisätiedotRakentaminen sinnittelee yhä Ensi vuodesta tulee vaikeampi. Pääekonomisti Jouni Vihmo
Rakentaminen sinnittelee yhä Ensi vuodesta tulee vaikeampi Pääekonomisti Jouni Vihmo 15.10.2019 Joka viides suomalainen työllistyy uuden rakentamisesta tai olemassa olevan kiinteistön hoidosta Kaikkien
LisätiedotVTT & TAMK. Rakennuskannan tila ja tiekartta
VTT & TAMK Rakennuskannan tila ja tiekartta 2020-2050 Terttu Vainio Eero Nippala Miten rakennuskannasta energiatehokas ja kulutuksen suhteen vähähiilinen vuoteen 2050 Asuin- ja palvelurakennusten energiatehokkuuden
LisätiedotKauppa luo kasvua Jaana Kurjenoja
Kauppa luo kasvua Kauppa luo varallisuutta yhteiskuntaan Osuus arvonlisäyksestä 2015 Kauppa 20% 9% 9% Metalli- ja elektroniikkateollisuus Muu jalostus Ammatillinen ja tieteellinen toiminta, hallinto- ja
LisätiedotMillaista Suomea luomme: Uudis- ja korjausrakentaminen tänään ja huomenna
Millaista Suomea luomme: Uudis- ja korjausrakentaminen tänään ja huomenna Kiinteistö- ja rakentamistalkoot 2010 Minkälaista Suomea haluamme luoda? Juha Hetemäki 1 Rakennustuotannon arvo vuonna 2008 Talonrakentaminen
LisätiedotKiinteistöpalvelualan vaikuttavuus kalvojen avaus
1 (8) Kiinteistöpalvelualan vaikuttavuus kalvojen avaus Kalvo1. Kiinteistö ja rakennusala Kiinteistöpalveluala on osa Kira- eli kiinteistö- ja rakennustoimialaa. Kiinteistö- ja rakennusklusteriin kuuluvat
LisätiedotKaupan näkymät Myynti- ja työllisyysnäkymät
Kaupan näkymät 2013 2014 Myynti- ja työllisyysnäkymät Kaupan myynti 2011 Liikevaihto yht. 127 mrd. euroa (pl. alv) 13% 13% 29 % Autokauppa Tukkukauppa Vähittäiskauppa Päivittäistavarakauppa 58% Lähde:
LisätiedotRakennusteollisuuden suhdanteet kevät Rakennusteollisuus RT ry
Rakennusteollisuuden suhdanteet kevät 2019 Rakennusteollisuus RT ry 24.4.2019 Jouni Vihmo pääekonomisti Rakennusteollisuus RT Rakentaminen vähenee maltillisesti Rakennusteollisuus RT suhdannekatsaus 24.4.2019
LisätiedotHAASTATELLAAN YRITYKSIÄ, VIRANOMAISIA JA MUITA RAKENNUSALAN TOIMIJOITA
TAVOITE YHTEISTYÖTÄ KESTÄVÄN RAKENTAMISEN EDISTÄMISEKSI MAAKUNNASSA ESISELVITYSHANKKEESSA ETSITÄÄN YHTEISTYÖMUOTOA LAPIN RAKENNUSSEKTORIN KEHITTÄMISEKSI KESTÄVÄN RAKENTAMISEN PERIAATTEIDEN MUKAISESTI TUNNISTETAAN
LisätiedotMERKONOMIEN TYÖLLISYYSNÄKYMÄT. Liiketalouden kehittämispäivät Mervi Angerma-Niittylä
MERKONOMIEN TYÖLLISYYSNÄKYMÄT Liiketalouden kehittämispäivät 13.-14.4.2011 Mervi Angerma-Niittylä KAUPPA LUO VARALLISUUTTA YHTEISKUNTAAN Bruttokansantuoteosuudet 2009 1,6 2,7 3,0 3,6 19,7 15,6 9,0 9,9
LisätiedotKiinteistöalan kehitysnäkymiä Suomessa
Kiinteistöalan kehitysnäkymiä Suomessa Eesti Kinnisvara Haldajate ja Hooldajate Liit EKHHL 20a juubeli foorum 20.11. 2015, Tallinnas Harri Hiltunen Suomen Kiinteistöliitto ry (Soome Kinnisvaraliidu) Harri.hiltunen@kiinteistoliitto.fi
LisätiedotRakentamisen suhdanne lokakuu 2015
Rakentamisen suhdanne lokakuu 2015 Rakennustuotannon arvo vuonna 2014 Yhteensä 28,8 mrd. Talonrakentaminen 22,5 mrd. Korjausrakentaminen 11,7 mrd. Asuinrakennukset 6,8 mrd. Muut rakennukset 4,9 mrd. Maa
LisätiedotOsaamistarpeiden muutos koulutuksen haasteena Kommentti työn, tuottavuuden ja kilpailukyvyn näkökulmasta
Osaamistarpeiden muutos koulutuksen haasteena Kommentti työn, tuottavuuden ja kilpailukyvyn näkökulmasta Matti Pohjola Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Julkinen keskustelu työn murroksesta ja suuri osa
LisätiedotTyöelämä haastaa, koulutus vastaa näkymiä tulevaisuuden koulutustarpeisiin. OSAAMISEN ENNAKOINTIFOORUMI Tulosseminaari Ilpo Hanhijoki
Työelämä haastaa, koulutus vastaa näkymiä tulevaisuuden koulutustarpeisiin OSAAMISEN ENNAKOINTIFOORUMI Tulosseminaari Ilpo Hanhijoki Osaamisen ennakointifoorumi Ennakoinnin määrällisen osuuden päävaiheet
LisätiedotRakentamisen yhteiskunnalliset vaikutukset 2012
Rakentamisen yhteiskunnalliset vaikutukset 2012 Rakentaminen kansantaloudessa 2011 Rakennusinvestoinnit investoinneista 66% Investoinnit, kunnossapito ja vienti bruttokansantuotteesta 18% Viennistä 8%
LisätiedotElinkeinorakenne ja suurimmat työllistäjät Hyvinkään kaupunki Talousosasto 11.12.2013
Elinkeinorakenne ja suurimmat työllistäjät Hyvinkään kaupunki Talousosasto 11.12.2013 Hyvinkään elinkeinorakenne Tähän diasarjaan on koottu muutamia keskeisiä Hyvinkään kaupungin elinkeinorakennetta koskevia
LisätiedotRakentamisen yhteiskunnalliset vaikutukset 2012
Rakentamisen yhteiskunnalliset vaikutukset 2012 Rakennusteollisuus RT ry Rakennusteollisuus RT ry 23.4.2013 Rakentaminen kansantaloudessa 2011 Rakennusinvestoinnit investoinneista 66% Investoinnit, kunnossapito
LisätiedotYlläpito osana kiinteistöstrategiaa
Ylläpito osana kiinteistöstrategiaa TT 2028 työpaja Sari Hildén Miksi kiinteistöstrategia tarvitaan? Kaupungin pystyttävä pitämään huolta siitä, että kaupunkilaiset saavat hyvää palvelua ajanmukaisissa
LisätiedotTervetuloa infrarakentamisen muutokseen! Helsinki, Palace 8.4.2014 klo 10 12
Tervetuloa infrarakentamisen muutokseen! Helsinki, Palace 8.4.2014 klo 10 12 Yhteistyössä Työkaluja infra alalle (www.vtt.fi/sites/infra2030) Infrarakentamisen rakenne Suunnitteluun ja päätöksentekoon
LisätiedotTilaliikelaitos. Tilaliikelaitos. Kiinteistöpalvelut Pauli Jokkala Kiinteistöpäällikkö
Tilaliikelaitos Kiinteistöpalvelut 27.9.2017 Pauli Jokkala Kiinteistöpäällikkö Tilaliikelaitoksen organisaatio 1.1.2016 alkaen Johtokunta Johtaja Pekka Latvala Hallinto ja talous Hallinto- ja talouspäällikkö
LisätiedotKauppa luo kasvua Jaana Kurjenoja
luo kasvua luo varallisuutta yhteiskuntaan Osuus arvonlisäyksestä 2015 20% 9% 9% Metalli- ja elektroniikkateollisuus Muu jalostus Ammatillinen ja tieteellinen toiminta, hallinto- ja tukipalvelut Informaatio
LisätiedotTalonrakennusalan yritysten korjausrakentamisen urakoista kertyi 7,6 miljardia euroa vuonna 2016
Rakentaminen 2017 Korjausrakentaminen Rakennusyritysten korjaukset 2016 Talonrakennusalan yritysten korjausrakentamisen urakoista kertyi 7,6 miljardia euroa vuonna 2016 Tilastokeskuksen mukaan vähintään
LisätiedotLow Carbon Finland 2050 Tulokset. Tiina Koljonen, johtava tutkija VTT
Low Carbon Finland 2050 Tulokset Tiina Koljonen, johtava tutkija VTT 2 Kolme vähähiilistä tulevaisuudenkuvaa Tonni, Inno, Onni Eri lähtökohdat Suomen elinkeino- ja yhdyskuntarakenteen sekä uuden teknologian
LisätiedotKiinteistö- ja rakentamisala 2011 Mistä rakennusalalle tulevaisuuden tekijät?
Kiinteistö- ja rakentamisala 2011 Mistä rakennusalalle tulevaisuuden tekijät? 26.1.2011 Timo Kohtamäki :n hallituksen puheenjohtaja 520 000 henkilötyövuotta rakennetun ympäristön hyväksi Talonrakentaminen
LisätiedotUusi SeutUra -hanke. Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista
Uusi SeutUra -hanke Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista Pielisen Karjalan vahvat klusterit Tässä aineistossa on tarkasteltu Pielisen Karjalan eli
LisätiedotKiinteistöjen ylläpidon kustannusten vertailu Suomessa ja Virossa. KTI Kiinteistötieto Oy 26.05.2008
Kiinteistöjen ylläpidon kustannusten vertailu Suomessa ja Virossa KTI Kiinteistötieto Oy 26.05.2008 Agenda KTI:n osaprojekti: kiinteistöjen ylläpitokustannusten vertailu ja tilastointi Kulujen ryhmittely
LisätiedotRakentamisen ajankohtaiskatsaus. Rakentamisen Ennakointikamari 6.5.2014 Tarmo Pipatti
Rakentamisen ajankohtaiskatsaus Rakentamisen Ennakointikamari 6.5.2014 Tarmo Pipatti Rakentamisen suhdanteet Rakennustuotannon arvo vuonna 2013: korjausrakentaminen ohitti uudisrakentamisen Yhteensä 28,8
LisätiedotOsta Suomalaista Luo työtä
Osta Suomalaista Luo työtä Panos-tuotos-laskelma: kotimaisen tuotteen tai palvelun kuluttamisen vaikutus työllisyyteen sekä julkisen sektorin tuloihin 21.12.201 7 Pasi Holm 6.6.2016 Taloustutkimus Oy 1
LisätiedotTyöpaikat ja työlliset 2014
Irja Henriksson 14.10.2016 Työpaikat ja työlliset 2014 Vuoden 2014 lopussa Lahdessa oli 50 138 työpaikkaa ja työllisiä 46 238. Vuodessa työpaikkojen määrä laski 2,5 % ja työllisten 2,1 %. Luvut ovat vuoden
LisätiedotKaupan näkymät Myynti-, työllisyys- ja investointinäkymät
Kaupan näkymät 2011-2012 Myynti-, työllisyys- ja investointinäkymät Kaupan myynti 2010 Yht. 118,6 mrd. euroa (pl. alv) 13 % 12 % 30 % Autokauppa Tukkukauppa Vähittäiskauppa Päivittäistavarakauppa 58 %
LisätiedotPalvelujen suhdannetilanne: Suunta hitaasti ylöspäin, mutta kuluvana vuonna jäädään nollan tuntumaan
Palvelujen suhdannetilanne: Suunta hitaasti ylöspäin, mutta kuluvana vuonna jäädään nollan tuntumaan, Palvelujen suhdannekatsaus Matti Paavonen, ekonomisti Palvelualojen työnantajat PALTA ry Suomi on riippuvainen
LisätiedotDigitaalinen transformaatio muuttaa asiakkaidemme liiketoimintaa
Strateginen suunta Digitaalinen transformaatio muuttaa asiakkaidemme liiketoimintaa mobiili Liiketoimintaprosessien ja asioinnin digitalisoituminen on merkittävä globaali trendi Digitalisaatio luo uusia
LisätiedotRakennusten terveys- ja talousvaikutukset. DI Olavi Holmijoki Rakennusfoorumi 2.6.2015 Rakennustietosäätiö
Rakennusten terveys- ja talousvaikutukset DI Olavi Holmijoki Rakennusfoorumi 2.6.2015 Rakennustietosäätiö YM:n, STM:n ja Suomen Kuntaliiton rahoittama projekti Rakennusten ylläpidon ja korjausten terveysja
LisätiedotVälittömät vaikutukset: Välittömät vaikutukset kuvaavat tarkasteltavan toimialan tuotosta, arvonlisää ja työllisten määrää.
Keskeiset käsitteet Välittömät vaikutukset: Välittömät vaikutukset kuvaavat tarkasteltavan toimialan tuotosta, arvonlisää ja työllisten määrää. Välilliset vaikutukset: Välilliset vaikutukset kuvaavat tarkasteltavan
LisätiedotVTT lyhyesti. Rakentamisen tulevaisuuden näkymät Pekka Pajakkala, asiakasjohtaja, VTT. Henkilöstö: 2 740 Liikevaihto: 240 M
Rakentamisen tulevaisuuden näkymät Pekka Pajakkala, asiakasjohtaja, VTT 1 VTT lyhyesti Henkilöstö: 2 740 Liikevaihto: 240 M Asiakastoimialat Bio-, lääke- ja elintarviketeollisuus Elektroniikka Energia
LisätiedotARVOKAS VASTUULLISUUS LIIKETOIMINNASSA
ARVOKAS VASTUULLISUUS LIIKETOIMINNASSA SÄÄNNÖT 6.3.2012 Kilpailusäännöt ARVOKAS Sivu 2 (6) ARVOKAS VASTUULLISUUS LIIKETOIMINNASSA -KILPAILU SÄÄNNÖT 1 KILPAILUN TARKOITUS... 3 2 KILPAILUTEHTÄVÄ... 3 3 OSALLISTUJAT...
LisätiedotVasen = kuluva tilikausi; Oikea = Talousarvio TALGRAF
Kiinteistö - Määrätiedot - kuluseuranta, 4.2.2013 0811 KUM TOT. 0811 KUM BUD. Vasen = kuluva tilikausi; Oikea = Talousarvio KIINTEISTÖN KULUJEN SEURANTA - ELOKUU 2011 ELOKUU 2011 Tilikauden alusta ELOKUU
LisätiedotLappeenrannan toimialakatsaus 2017
Lappeenrannan toimialakatsaus 2017 10.10.2017 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten
LisätiedotArviointimalli sisäilman terveyshaittojen talousvaikutuksista
Arviointimalli sisäilman terveyshaittojen talousvaikutuksista Olavi Holmijoki Tutkija, DI (rak.) Sisäilmastoseminaari 2017 Esitelmä pohjautuu YM:n ja STM:n rahoittamaan ja Suomen Kuntaliitossa toteutettuun
LisätiedotLappeenrannan toimialakatsaus 2018
Lappeenrannan toimialakatsaus 2018 24.10.2018 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten
LisätiedotLappeenrannan toimialakatsaus 2016
Lappeenrannan toimialakatsaus 2016 30.9.2016 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten
LisätiedotNäkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin
Espoo Valtuuston seminaari 22.4.2015 Seppo Laakso, Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Helsingin seudun kasvu 2000-luvulla Bruttokansantuote v. 2010 hinnoin, Ind.2000=100
LisätiedotISS Palveluiden esitys Työ- ja elinkeinoministeriölle nuorten työllisyyden kehittämisestä. Maria Dahlberg 1.12.2011
ISS Palveluiden esitys Työ- ja elinkeinoministeriölle nuorten työllisyyden kehittämisestä Maria Dahlberg 1.12.2011 Tavoitteemme nuorten yhteiskuntatakuu projektiin liittyen 1. Haluamme olla mukana kehittämässä
LisätiedotRakennusyritysten rakennuksiin kohdistuvien korjausurakoiden arvo oli 8,9 miljardia euroa vuonna 2017
Rakentaminen 2018 Korjausrakentaminen Rakennusyritysten korjaukset 2017 Rakennusyritysten rakennuksiin kohdistuvien korjausurakoiden arvo oli 8,9 miljardia euroa vuonna 2017 Tilastokeskuksen mukaan vähintään
LisätiedotICT:n tarjoamat mahdollisuudet energiatehokkuuden parantamisessa ja (elinkaaren aikaisten) Jussi Ahola Tekes ja vihreä ICT 16.9.
ICT:n tarjoamat mahdollisuudet energiatehokkuuden parantamisessa ja (elinkaaren aikaisten) ympäristövaikutusten minimoinnissa Jussi Ahola Tekes ja vihreä ICT 16.9.2009 1 400.0 Energiatehokkuudesta 250
LisätiedotMitä asuminen maksaa nyt ja tulevaisuudessa?
Mitä asuminen maksaa nyt ja tulevaisuudessa? Kiinteistö 2013 14.11.2013 Jukka Kero, Pääekonomisti Suomen Kiinteistöliitto ry Sisältö Taloustilanne ja lähiaikojen näkymät Taloyhtiöiden hoitokulujen kehitys
LisätiedotKaupan näkymät 2014 2015. Myynti- ja työllisyysnäkymät
Kaupan näkymät 2014 2015 Myynti- ja työllisyysnäkymät Kaupan myynti 2012 Liikevaihto yht. 129 mrd. euroa (pl. alv) 13% 12% 30 % Autokauppa Tukkukauppa Vähittäiskauppa Päivittäistavarakauppa 58% Lähde:
LisätiedotKeski-Suomen metsäbiotalous
Keski-Suomen metsäbiotalous metsäbiotaloudella suuri merkitys aluetaloudelle Metsäbiotalouden osuus maakunnan kokonaistuotoksesta on 14 %, arvonlisäyksestä 10 % ja työllisyydestä 6 %. Merkitys on selvästi
LisätiedotInfrarakentaminen muutoksessa
Infrarakentaminen muutoksessa Infrarakentaminen muutoksessa - tutkimussuunnitelma Terttu Vainio, VTT Eero Nippala, TAMK Maa- ja vesirakentaminen / infrakentaminen? Maa- ja vesirakentaminen Talonrakentaminen
LisätiedotPohjois-Savon metsäbiotalous
n metsäbiotalous ssa metsäbiotaloudella on merkittävä aluetaloudellinen rooli Metsäbiotalous muodostaa 40 % maakunnan biotalouden tuotoksesta. Biotaloudessa tärkein sektori on elintarviketeollisuus. Metsäbiotalouden
LisätiedotTerveet tilat 2028 OHJELMA JA TOIMEENPANON 10 VUOTTA. Terveet tilat 2028 sihteeristö (VNK)
Terveet tilat 2028 OHJELMA JA TOIMEENPANON 10 VUOTTA Terveet tilat 2028 sihteeristö (VNK) Tavoitetila vuonna 2028 Oppilaitokset, päiväkodit, hoitolaitokset ja muut julkiset tilat ovat terveelliset ja turvalliset
LisätiedotMatkailun ja matkailuinvestointien alueellinen merkitys
Matkailun ja matkailuinvestointien alueellinen merkitys LAPIN MATKAILUPARLAMENTTI 6.10.2016 10.10.2016 Page 1 Sisällys Taustaa Matkailun merkitys Matkailuinvestoinnin vaikutusmekanismit Case-esimerkit
LisätiedotÄlykäs kiinteistö seminaari 27.5.2015. Juha Antti Juutinen VR Group / Kiinteistöt
Älykäs kiinteistö seminaari 27.5.2015 Juha Antti Juutinen VR Group / Kiinteistöt Yhteisellä Matkalla jo yli 150 vuotta Ensimmäinen säännöllinen junayhteys Helsinki Hämeenlinna maaliskuussa 1862 Valtionrautatiet
LisätiedotKiinteistöjen ylläpidon kustannusten vertailu Suomessa ja Virossa
Kiinteistöjen ylläpidon kustannusten vertailu Suomessa ja Virossa KTI Kiinteistötieto Oy Kimmo Virtanen 14.11.2007 14.11.2007 Tallinna 1 Agenda Ylläpidon kustannusten vertailu Suomessa Kulujen ryhmittely
LisätiedotLiiketalouden ja kaupan alan pitkän aikavälin työvoima- ja koulutustarpeet
Liiketalouden ja kaupan alan pitkän aikavälin työvoima- ja koulutustarpeet Liiketalouden koulutuksen kehittämispäivät 29. - 30.1.2014 Samuli Leveälahti Opetusneuvos Opetushallitus samuli.levealahti@oph.fi
LisätiedotKehitystrendejä kaupan työmarkkinoilla. Jaana Kurjenoja
Kehitystrendejä kaupan työmarkkinoilla Kaupan työmarkkinoiden kehitys 2000-luvulla Työllisyyskehitys on kääntynyt laskuun vähittäiskaupassa Työllisten ja palkansaajien määrä vähittäiskaupassa Tilastokeskuksen
LisätiedotTalonrakennusalan yritysten korjausrakentamisen urakoista kertyi 6,8 miljardia euroa vuonna 2015
Rakentaminen 2016 Korjausrakentaminen Rakennusyritysten korjaukset 2015 Talonrakennusalan yritysten korjausrakentamisen urakoista kertyi 6,8 miljardia euroa vuonna 2015 Tilastokeskuksen mukaan vähintään
LisätiedotTalousarvio-ohje vuodelle 2013 - hallituksen ja isännöitsijän avuksi
Talousarvio-ohje vuodelle 2013 - hallituksen ja isännöitsijän avuksi Taloyhtiöiden hallitusforum 6.10.2012 Pääekonomisti Jukka Kero, Kiinteistöliitto Esityksen sisältö Näkymät 2012-2013 Talousarvio 2013
LisätiedotOnko nyt oikea aika korjata - rakentamisen näkymät taloyhtiöiden kannalta
Onko nyt oikea aika korjata - rakentamisen näkymät taloyhtiöiden kannalta Pekka Pajakkala Asiakasjohtaja Kiinteistöt ja rakentaminen VTT TALOYHTIÖPÄIVÄ, WANHA SATAMA 23.4.2009 ESITYKSEN SISÄLTÖ Talouden
LisätiedotEnergiankäytön tehostaminen olemassa olevissa rakennuksissa. Tomi Mäkipelto kauppatieteiden tohtori, DI toimitusjohtaja
Energiankäytön tehostaminen olemassa olevissa rakennuksissa Tomi Mäkipelto kauppatieteiden tohtori, DI toimitusjohtaja Rakennetun ympäristön merkitys Suomessa Energiatehokkuuspotentiaali on pääosin hyödyntämättä
LisätiedotHyvää sisäilmaa, energiansäästöä vai voiko molemmat saada? Miimu Airaksinen, RIL ry
Hyvää sisäilmaa, energiansäästöä vai voiko molemmat saada? Miimu Airaksinen, RIL ry Picture Picture Shutterstock Shutterstock www.roti.fi KIINTEISTÖ- JA RAKENTAMISALA RAKENNETTU YMPÄRISTÖ, YHTEISKUNNAN
LisätiedotKorjausrakentaminen ja päästöjen vähentäminen Miimu Airaksinen, RIL
Korjausrakentaminen ja päästöjen vähentäminen Miimu Airaksinen, RIL 78% Eurooppalaisista asuu kaupungeissa 85% BKT:sta syntyy kaupungeissa 90% kaikista innovaatioista syntyy kaupungeissa Samanaikaisesti
LisätiedotRAKENNUS- JA KIINTEISTÖALAN NÄKYMÄT PIRKANMAALLA 2010 2011
RAKENNUS- JA KIINTEISTÖALAN NÄKYMÄT PIRKANMAALLA 2010 2011 Pirkanmaan rakennuspäivä 2.11.2009, Tampere Markku Riihimäki VTT Rakentamisen markkinat ja vaikuttavuus 3.11.2010 2 BAROMETRIN RAHOITTAJAT Talonrakennusteollisuus
LisätiedotTalouden näkymät taloyhtiön näkökulmasta
Talouden näkymät taloyhtiön näkökulmasta SKH-Isännöinti Oy:n koulutustilaisuus 25.5.2016, Helsinki Pääekonomisti Jukka Kero Sisältö Esittäytyminen Talousnäkymät 2016-2017 Hoito- ja ylläpitokustannusten
LisätiedotDigitaalinen valmistaminen ja palvelut tulevaisuuden Suomessa
TEKNOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS VTT OY Digitaalinen valmistaminen ja palvelut tulevaisuuden Suomessa Josek-VTT, Älyä koneisiin ja palveluihin digitalisaation vaikutukset valmistavassa teollisuudessa 7.2.2017
Lisätiedot16.4.2015 Matti Paavonen 1
1 Palvelut, kasvu ja kansainvälistyminen 16.4.2015, Bioteollisuus Forum Matti Paavonen, ekonomisti 2 Esityksen rakenne Yleinen talouskehitys maailma muuttuu Talouden rakenteet toimialojen rajat hämärtyvät
LisätiedotTyöpaikat ja työlliset 2015
Työpaikkoja Irja Henriksson 3.10.2017 Työpaikat ja työlliset 2015 Vuoden 2015 lopussa Lahdessa oli 49 761 työpaikkaa ja työllisiä 46 047. Vuodessa työpaikkojen määrä laski 0,8 % ja työllisten 0,4 %. Luvut
LisätiedotMiten toimintaympäristömme muuttuu? Digitalisaatio ja globalisaatio talouden uusina muutosvoimina
Miten toimintaympäristömme muuttuu? Digitalisaatio ja globalisaatio talouden uusina muutosvoimina Matti Pohjola Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Industrialismi + nationalismi => Suomen vaurastuminen
LisätiedotLIEVESTUOREEN VATTIPAJA: ULKOALUEIDEN HOITO JA KUNNOSSAPITO. Oppimisympäristön arvioiminen ja tunnistaminen tutkinnon perusteiden avulla
LIEVESTUOREEN VATTIPAJA: ULKOALUEIDEN HOITO JA KUNNOSSAPITO Oppimisympäristön arvioiminen ja tunnistaminen tutkinnon perusteiden avulla Tutkinnon perusteet: Kiinteistöalan perustutkinto 2014 Paikka: Työnohjaaja:
LisätiedotPäätösseminaari Pirjo Ståhle
Päätösseminaari 10.6.2019 Pirjo Ståhle Näkökulmamme Uudenmaan TKI lisäarvon, ohjauksen ja johtamisen näkökulmasta, mm. Mitkä ovat Uudenmaan TKI-toiminnan reunaehdot: lainsäädäntö ja strategiat Miltä TKI-toiminta
LisätiedotTRAFI sidosryhmätapaaminen
TRAFI sidosryhmätapaaminen ELY-keskuksen ja TE-toimiston strategiset tavoitteet Lapissa vuosille 2016-2019 Rovaniemi 16.12.2015 Lappilainen tulokulma Toimintaympäristöanalyysi ja tavoitteet laadittu tiiviissä
LisätiedotEkotehokkuus: Toimitilojen käyttö ja ylläpito. Anna Aaltonen Kiinteistö- ja rakentamistalkoot 27.1.2011
Ekotehokkuus: Toimitilojen käyttö ja ylläpito Anna Aaltonen Kiinteistö- ja rakentamistalkoot 27.1.2011 Sisältö Ympäristöasioiden hallinta yrityksissä Toimitilojen vaikutus ympäristöön Kiinteistön ympäristösertifioinnit
LisätiedotSuhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset?
Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset? Ajankohtaista kunta- ja aluetiedoista Helsingissä 11.9.2012 Satu Elho Yleisesti Suhdannetilastoista Suhdannetilastot kuvaavat talouden eri osatekijöiden
LisätiedotStrategiset tutkimusavaukset kuulumisia Tekesistä EEMELI-työpaja #14 @ VTT, Micronova 20.8.2013. Markku Heimbürger Asiantuntija
Strategiset tutkimusavaukset kuulumisia Tekesistä EEMELI-työpaja #14 @ VTT, Micronova 20.8.2013 Markku Heimbürger Asiantuntija Strategiset tutkimusavaukset - tavoite Tavoitteena edelläkävijäprojekteja,
LisätiedotTyöpaikat, työlliset ja pendelöinti 2014
Irja Henriksson 14.11.2016 Työpaikat, työlliset ja pendelöinti Vuoden lopussa Lahdessa oli 50 138 työpaikkaa ja työllisiä 46 238. Vuodessa työpaikkojen määrä laski 2,5 % ja työllisten 2,1 %. Luvut ovat
LisätiedotEAKR: DigiLeap Hallittu digiloikka:
EAKR: DigiLeap Hallittu digiloikka: Digitalisaatiokyselyn yhteenveto (18) Teknologian tutkimuskeskus VTT: Jukka Kääriäinen, Maarit Tihinen Oulun Yliopisto: Marko Juntunen, Sari Perätalo..18 DigiLeap -hanke
LisätiedotNäkymiä Pohjois-Karjalan työvoimatarpeisiin
Näkymiä Pohjois-Karjalan työvoimatarpeisiin Pohjois-Karjalan työllisyyshankkeiden kehittämispäivä 12.4.2013 Tuukka Arosara, projektipäällikkö Hanna Silvennoinen, projektisuunnittelija POKETTI-hanke: www.poketti.fi
LisätiedotTulevaisuuden kuljetus ja varastointi data-analytiikalla
Data-analytiikan osaamiskeskittymä Satakunnan kilpailukyvyn, innovaatiotoiminnan ja vetovoimaisuuden edistäjänä Tulevaisuuden kuljetus ja varastointi data-analytiikalla TkT Timo Ranta Projektipäällikkö
LisätiedotKanta-Hämeen metsäbiotalous
en metsäbiotalous en biotaloutta vetää elintarvikesektori Metsäbiotalous muodostaa 3-5 % koko maakunnan tuotoksesta, arvonlisäyksestä, investoinneista ja työllisyydestä. Suhteelliset osuudet ovat lähellä
LisätiedotSisäilmasto ja kiinteistöpalveluiden järjestäminen elinkaarihankkeissa
Sisäilmasto ja kiinteistöpalveluiden järjestäminen elinkaarihankkeissa Sisäilmastoseminaari 11.3.2015 toimitusjohtaja Tarja Andersson Elinkaarihanke (1) Hankintatapa, joissa tilaajan valitseman palveluntuottajan
LisätiedotTeknologiateollisuuden haasteet globaalissa toimintaympäristössä. Juha Ylä-Jääski, johtaja
Teknologiateollisuuden haasteet globaalissa toimintaympäristössä Juha Ylä-Jääski, johtaja Teknologiateollisuus: Suomen merkittävin elinkeino 6 % Suomen koko viennistä 75 % Suomen koko elinkeinoelämän t&k-investoinneista
LisätiedotULKOMAISTEN TYÖNTEKIJÖIDEN JA YRITYSTEN VEROVALVONTAA KOSKEVA SELVITYS
LAUSUNTO 8.5.2013 Valtiovarainministeriö Vero-osasto Lausuntopyyntö 19.3.2013 VM030:00/2013 ULKOMAISTEN TYÖNTEKIJÖIDEN JA YRITYSTEN VEROVALVONTAA KOSKEVA SELVITYS Kiinteistöpalvelut ry kiittää mahdollisuudesta
LisätiedotTervetuloa maanrakennuspäivään! Ville Saksi 6.10.2011 MANK ry. neuvottelukunnan pj.
Tervetuloa maanrakennuspäivään! Ville Saksi 6.10.2011 MANK ry. neuvottelukunnan pj. Infran rooli on merkittävä yhteiskunnalle Suomen kansallisvarallisuus noin 770 mrd Rakennettu ympäristö 70 % Infrarakenteet
LisätiedotOPPIMISYMPÄRISTÖN TUNNISTAMISRAPORTTI KEMIJÄRVEN KAUPUNKI
OPPIMISYMPÄRISTÖN TUNNISTAMISRAPORTTI KEMIJÄRVEN KAUPUNKI Oppimisympäristön tunnistamisraportti - 2 - KOOSTE OPPIMISYMPÄRISTÖSTÄ Organisaatio ISS Palvelut Oy Osoite Kaiterantie 20, 93600 Kuusamo Yhteystiedot
LisätiedotMISSÄ MENNÄÄN KAUPAN ALALLA Kaupan rooli yhteiskunnassa ja työmarkkinoilla. Kaupan alan osaamisfoorumi 1.2.2012 Mervi Angerma-Niittylä
MISSÄ MENNÄÄN KAUPAN ALALLA Kaupan rooli yhteiskunnassa ja työmarkkinoilla Kaupan alan osaamisfoorumi 1.2.2012 Mervi Angerma-Niittylä KAUPAN ALAN ERITYISPIIRTEITÄ Kaupan alan kansantaloudellinen merkitys
LisätiedotSun Zeb laskentatuloksia ja muita havaintoja. FinnZEB workshop 18.9.2014 Jari Shemeikka, tiimipäällikkö VTT
Sun Zeb laskentatuloksia ja muita havaintoja FinnZEB workshop 18.9.2014 Jari Shemeikka, tiimipäällikkö VTT 0-ENERGIARAKENTAMISEN HAASTEET KAUPUNGISSA Miten käy vuoden 2018 jälkeen perusteellisesti kunnostettaville
Lisätiedot