TASEKIRJA. Tilinpäätös ja toimintakertomus Y-tunnus Kotipaikka Jyväskylä

Transkriptio

1 TASEKIRJA Tilinpäätös ja toimintakertomus Y-tunnus Kotipaikka Jyväskylä PL 35 (Seminaarinkatu 15) JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO

2

3

4 2 Toimintakertomus Rehtorin katsaus olennaiset tapahtumat tilikaudella Vuosi oli itsenäisen julkisoikeudellisen yliopiston toinen. Yliopistolain toimeenpanoa jatkettiin kehittämällä erityisesti talous ja henkilöstöhallintoa. Myös palvelujärjestelmien toimivuutta parannettiin. Henkilöstön työhyvinvointikyselyn tulokset nousivat kauttaaltaan ja asettuivat maan keskiarvojen yläpuolelle. Opetus ja kulttuuriministeriön ja yliopiston välisen sopimuksen mukaisesti yliopisto tarkensi tehtäväänsä, profiiliaan ja painoalojaan. Tutkimuksen kansainvälisen kokonaisarvioinnin tuloksia hyödyntäen laadittiin tutkimus, infrastruktuuri ja innovaatiopolitiikka. Strategian toimeenpano ohjelma toteutettiin. Yliopistoallianssissa perustettiin yhteinen Gerontologian tutkimuskeskus. Yliopisto jatkoi aktiivisesti sisäistä rakenteellista kehittämistä esimerkkeinä kauppakorkeakoulun perustaminen ja EduCluster Finland Oy:n toiminta. Itä Suomen yliopiston kanssa solmittu kumppanuussopimus johti nopeasti ensimmäisiin profiilien ja työnjaon täsmennyksiin. Yliopisto oli aktiivisesti mukana myös valtakunnallisessa rakenneuudistustyössä. Yliopiston tuloksellisuus säilyi vahvana. Tohtorintutkinnoissa saavutettiin kaikkien aikojen ennätys. Maisteritulos parani, vaikkakin kokonaistavoitteesta jäätiin. Suhde on kääntynyt muutaman vuoden aikana päinvastaiseksi, mikä noudattelee yliopiston tavoitetta olla kansainvälisesti merkittävä tiedeyliopisto. Vuosi oli erityisen merkittävä tutkimuksen alueella. Kansainvälinen tutkimuksen kokonaisarviointi osoitti yliopiston sijoittuvan korkealle kansainväliselle tasolle. Parhaat arviot saaneista puolet sijaitsi ihmistieteissä, puolet luonnontieteissä heijastaen siten yliopiston perusprofiilin tasapainoa. Yliopisto kuului maailmanlaajuisissa arvioinneissa kahden kolmen prosentin parhaimmistoon. Menestys jatkui huippuyksikköhaussa, FiDiPro ohjelmassa, kansallisen tutkimusrahoituksen saannissa ja tieteellisissä läpimurroissa. Huippuyksiköistä 18 prosenttia sijaitsee Jyväskylässä. Myös Nature ja Science julkaisuja ilmestyi. Tohtorikoulutus uudistettiin rakenteellisesti. Liian vaatimattomalla tasolla olevan kansainvälisen tutkimusrahoituksen lisäämiseksi luotiin uusia rahoitus ja tukijärjestelmiä. Henkilöstöpolitiikan parhaimmat tulokset saavutettiin tutkijanuran kehittämisessä. Kansainvälinen rekrytointi laajennettiin professoreista yliopistonlehtoreihin, yliopistotutkijoihin ja soveltuvasti tohtorikoulutettaviin. Hakujen tuloksellisuus oli paras yliopiston historiassa osoittaen yliopiston olevan kärkialoillaan vetovoimainen. Talous pysyi vakaana. Ylijäämäinen tilinpäätös edustaa kestävää yliopistotaloutta ja osoittaa itsenäisenä taloutena toimivan yliopiston kykyä hoitaa vakavaraisuuttaan pitkäjänteisesti. Täydentävän rahoituksen suhteellinen osuus nousi tavoitteen mukaisesti.

5 3 Yliopisto jatkoi opiskelijoiden ja henkilökunnan hyvinvoinnin määrätietoista edistämistä. Student Life ohjelma laajeni merkittävästi ja painottui ohjaukseen. Academic Life konseptin kehittäminen eteni. Mittavimmat operaatiot liittyivät sisäilmaongelmien ratkaisemiseen. Kertomusvuonna yliopiston tuloksellisuus, vetovoima ja kilpailukyky vahvistuivat entisestään. Kasvaneen autonomian ansiosta ongelmiin ja kehittämistarpeisiin pystyttiin tarttumaan ripeästi. Rehtori Aino Sallinen 2 Hallituksen puheenjohtajan tervehdys Yliopiston haasteet kasvussa Uusimuotoinen yliopisto on nyt ollut toiminnassa runsaat kaksi vuotta. Muutos oli haasteellinen, mutta siitä on selvitty hengissä. Eduskunnan päätöksen mukaan uudistuksesta on esitettävä selvitys sivistysvaliokunnalle kevätkauden 2012 aikana. Opetus ja kulttuuriministeriö valmistelee raporttia parhaillaan. Joitakin enemmän tai vähemmän kattavia arvioita on jo tehty. Tulokset eivät ole olleet dramaattisia; uudistuksessa nähdään monia hyviä puolia, mutta myös ongelmia on tunnistettu. Onnistumisiin voidaan lukea uudistuksen lähes häiriötön läpivienti ja valtiovallan kyky täyttää sitoumuksensa muutokseen liittyvän valtionapu ja vastikerahoituksen järjestämisessä. Samoin myönteisenä koetaan strategisen ja taloudellisen autonomian kasvu, mikä näkyy arkipäivässä konkreettisesti. Toiminta on joustavoitunut. Taloudellisten realiteettien ymmärrys ja vastuunotto on kasvanut. Arvosteluakin on talouden puolella esiintynyt: työttömyysvakuutusmaksun unohtaminen valtionapubudjeteista uudistuksen alkuvaiheessa, yliopistoindeksin ja nyttemmin valtionapujen leikkaaminen ovat hankalia, vaikkakin nykytilanteessa ymmärrettäviä muutoksia muutoin hyvin alkaneen uudistuksen toteuttamisessa. Olennaista kuitenkin on, että nämä takaiskut eivät johdu yliopistouudistuksesta sinänsä, vaan ovat pääosin yleisen taloudellisen kehityksen kaikille sektoreille mukanaan tuomia haasteita. Henkilöstön asema muutoksessa keskustelutti yliopistoyhteisöjä vilkkaasti liittyihän siihen työsuhteen juridisen luonteen olennainen muutos. Eduskunta oli erityisen kiinnostunut uudistuksen vaikutuksista henkilöstön asemaan, työsuhteen ehtoihin ja eläke etuuksiin ja tekikin lakiesitykseen henkilöstön kannalta turvallisuutta lisääviä muutoksia. Joidenkin yliopistojen rakennemuutoksiin liittyvät irtisanomiset ovat herättäneet ymmärrettävää arvostelua, vaikka ne eivät ole olleet itse yliopistolakiuudistukseen liittyviä seurauksia. Kolmas kriittisen keskustelun kohde on ollut yliopiston tieteellisen ja opetuksellisen itsenäisyyden heikkenemisen koettu uhka yksityisen ulkopuolisen rahoituksen osuuden kasvaessa. Tuo uhka on lähinnä hypoteettinen. Valtionapu ja muu julkinen rahoitus ovat kaikissa yliopistoissa niin julkisoikeudellisissa kuin säätiöyliopistoissakin edelleen tärkein toiminnan

6 4 rahoituslähde kattaen Akatemian ja TEKESin rahoitus mukaan lukien noin 3/4 koko yliopistorahoituksesta. Omaksutut yksityisen rahoituksen mallit eivät periaatteessa pääse vaikuttamaan yliopiston tieteelliseen tai opetukselliseen itsenäisyyteen. Mikäli ennakoituja uhkia ilmenee, yliopisto voi halutessaan omilla päätöksillään puolustautua niitä vastaan asettamalla vastaanotettavalle rahoitukselle ehdot, jotka takaavat itsenäisyyden. Jyväskylän yliopisto on toteuttanut osaltaan muutoksen hallitusti. Toki lukuisia ongelmia on ilmennyt käytännön toimintoja järjesteltäessä, mutta ne on kyetty nopeasti ratkaisemaan. Etenkin yliopiston johtoa ja hallintohenkilöstöä kuormittanut siirtymävaihe ei ole vielä ohi, mutta se on vakiintumassa. Nyt yliopiston strateginen painopiste siirtyy entistä haastavammaksi, enemmän sisällölliseen kuin hallinnollis organisatoriseen kehittämiseen, kuten valtakunnallinen koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmakin edellyttää. On aika siirtyä organisaation koon ja muodon dominanssista sisällön, laadun ja vaikuttavuuden prioriteetteihin. Kuten tästä vuosikertomuksesta käy ilmi, Jyväskylän yliopisto on valmis vastaamaan näihin haasteisiin. Hallituksen puheenjohtaja professori Jorma Rantanen 3 Olennaiset tapahtumat tilikauden jälkeen Yliopistossa ei ole ilmennyt mitään sellaista tavanomaisesta poikkeavaa tapahtumaa, mikä edellyttää tässä erillistä raportointia. 4 Arvio todennäköisestä tulevasta kehityksestä Yliopistolla on hyvät edellytykset talouden ja toiminnan vakaalle kehitykselle sopimuskaudella Tätä tukevat yliopiston hyvä tuloksellisuus sekä täydentävän rahoituksen euromääräinen kasvu. Kustannuksissa noudatetaan tiukkaa kuria ja kiinteiden kulujen lisäämisessä ollaan pidättyväisiä. Julkisen rahoituksen kehitys ja epävarmuus yliopistoindeksistä voivat kuitenkin edellyttää yliopistolta sopeuttamistoimenpiteitä. Yliopiston tavoite kiinteistökustannusten suhteellisen osuuden pienentymisestä suhteessa kokonaiskustannuksiin voi osoittautua lähivuosina mahdottomaksi saavuttaa. Sisäilmaongelmat aiheuttavat tilojen käytön huomattavasta tehostamisesta huolimatta yliopistolle lisäkustannuksia. Strategian nykyisen toimenpideohjelman viimeisimmät kehittämistoimet kohdistuvat kuluvalle tilikaudelle. Ohjelman on todettu kertomusvuonna toteutuneen keskeisimmiltä osiltaan lähes kokonaan. Lähivuosina voimavarat suunnataan strategian mukaisesti vahvistamaan painoaloja sekä varmistamaan perusrahoituksen edellytyksenä olevien määrällisten ja laadullisten tavoitteiden toteutuminen. Lisäksi yliopisto vakinaistaa pitkäaikaisen määräaikaisen henkilöstön ja organisoi tukipalvelut uudelleen vastaamaan entistä paremmin uusimuotoisen yliopiston kehittämistä. Yliopiston asema suomalaisessa tiedeyhteisössä vahvistuu. Akatemiaprofessorien ja FiDi Pro professorien määrä tullee edelleen lisääntymään. Kesäkuussa 2011 valmistunut tutkimuksen arviointiraportti on antanut pohjaa yliopiston tutkimusprofiilin terävöittämiseen.

7 5 Yliopiston tutkimus, infrastruktuuri ja innovaatio ohjelman mukaisille strategisille painoaloille kohdennetut investoinnit parantavat tutkimusedellytyksiä ja houkuttelevat lahjakkaita tutkijoita yliopistolle. Suomen Akatemian nimeämien huippuyksikköjen valtakunnallinen lukumäärä laski vuodelle 2012 (33,41 vuonna 2011). Näistä Jyväskylän yliopistolla on kuusi huippuyksikköä, joista kolme on yliopiston itsensä koordinoimia. Koordinoitujen huippuyksikköjen määrässä yliopisto sijoittuu kolmanneksi (HY 14, Aalto 5) yhdessä Turun ja Tampereen yliopistojen kanssa. Uudessa huippuyksikköhaussa yliopisto mitä todennäköisimmin säilyttää asemansa kolmen parhaan yliopiston joukossa. Vuonna 2012 yliopistossa on yksi tutkijakoulu, jonka ohjauksessa eri tiedekuntien tohtorikoulutus toteutetaan. Tällä menettelyllä tohtorikoulutuksen uskotaan tehostuvan ja valmistumisaikojen lyhenevän. Yliopisto vähentää seuraavina vuosina yhdistettyyn kandidaatti ja maisterikoulutukseen otettavien opiskelijoiden määrää strategiansa mukaisesti. Maisteri ja tohtorikoulutuksessa olevien opiskelijoiden osuus koko opiskelijamäärästä kasvaa. Opiskelijoiden läpäisyä parannetaan opiskelijavalintoja, ohjausta ja pedagogiikkaa kehittämällä. Kehittämällä valikoitua joukkoa olemassa olevia maisteriohjelmia sekä perustamalla joitakin uusia ohjelmia voidaan kansainvälisten opiskelijoiden määrää lisätä niin maisteri kuin tohtorikoulutuksessakin. Yliopiston englanninkielisiä maisteriohjelmia vahvistamalla niistä saadaan entistä vetovoimaisempia ja laadukkaampia. Kansainvälisiä opiskelijoita tuetaan kehittämällä apurahajärjestelmiä. Näillä toimenpiteillä yliopisto varautuu todennäköisesti toteutuvaan lukukausimaksulliseen koulutukseen EU/ETA alueen ulkopuolisille opiskelijoille nykyisen lukukausimaksukokeilun päättymisen jälkeen. Yliopistossa otetaan käyttöön yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen ja vaikuttavuuden arviointi ja seurantajärjestelmä barometreineen. Yliopiston strategian ja kansallisten linjausten mukaisesti yvv toiminnassa kiinnitetään erityistä huomiota innovaatiotoiminnan edistämiseen ja yhteistyömallien kehittämiseen. Yliopistolla on vahva rooli alueellisen innovaatiokeskittymän rakentamiseen tähtäävässä prosessissa, ja yliopiston sisäistä innovaatiojärjestelmää on edistetty aktiivisesti useilla kehittämishankkeilla. Asiakaslähtöisyyttä edistetään uusin verkkosivuin (Wolmar) sekä hakukoneella, joka mahdollistaa entistä helpomman tiedonhaun yliopiston sivustoilta. Alueellisen hanketoiminnan tekee haastavaksi EU:n aluerahoituksen todennäköinen supistuminen Suomessa seuraavalla ohjelmakaudella ( ). Yrityssektorin, julkisen sektorin ja korkeakoulujen lisääntyvää alueyhteistyötä hyödynnetään erityisesti Kokkolan ja Kajaanin yliopistokeskusten toiminnassa. 5 Arvio merkittävimmistä riskeistä Jyväskylän yliopistossa riskienhallinnan tavoitteena on osaltaan varmistaa strategian toteutuminen ja toiminnalle asetettujen tavoitteiden saavuttaminen sekä turvata toiminnan jatkuvuus ja häiriöttömyys. Seuraavassa arvioidaan vuonna 2009 toteutetun riskianalyysin (Deloitte & Touch Oy) ja yliopiston itsensä tunnistamien yliopiston toiminnan merkittävimpien riskien realisoitumista vuonna 2011.

8 6 Strategiset riskit: Yliopiston asema toimintaympäristössään. Yliopisto pitää johdonmukaisesti kiinni strategiatavoitteestaan olla kansallisesti ja kansainvälisesti merkittävä tiedeyliopisto huolimatta yliopistojen välisestä kovenevasta kansallisesta kilpailusta ja sijaintimaakunnan rajallisista tukimahdollisuuksista yliopistolle. Yliopistojen uuden rahoitusmallin voimakas painottuminen julkaisutoiminnan, kansainvälistymisen, ulkopuolisen ja erityisesti kansainvälisen tutkimusrahoituksen lisäämiseen sekä opintojen läpäisyn tehostamiseen edellyttävät yliopistolta toimenpiteitä valtionrahoitusosuuden suhteellisen osuuden säilyttämiseksi. Teknologian kehitys, resurssien riittävyys kehityksessä mukana pysymiseksi. Yliopisto pyrkii määrätietoisesti vaikuttamaan valtakunnallisiin rahoitusratkaisuihin sekä priorisoimaan omia voimavarojaan, jotta keskeisimpien laboratorioiden varustus säilyy kilpailukykyisenä. Merkittävänä askeleena asian edistämiseksi yliopistolle laadittiin strategiakauden kattava tutkimus, innovaatio ja infrastruktuuriohjelma. Yliopisto on aktiivisesti mukana suurten kansallisten ja kansainvälisten tutkimusinfrastruktuurien käytössä ja kehittämisessä. Riippuvuus ulkopuolelta päätettävästä rahoituksesta. Yliopisto pyrkii laajentamaan rahoituspohjaansa sekä lisäämään erityisesti kansainvälisen kilpaillun tutkimusrahoituksen osuutta kokonaisrahoituksesta. Päättyville merkittäville rahoituskokonaisuuksille yliopisto laatii exit ohjelman. Yliopisto ei edistymisestään huolimatta ole saavuttanut sille asetettua täydentävän rahoituksen tavoitetta. Julkisen rahoituksen lähivuosien ennakoitavissa oleva niukkeneva kehitys tulee edellyttämään yliopiston ulkoisen, erityisesti kansainvälisen rahoituksen merkittävää lisäämistä. Muutokset opiskelija ja tutkijakunnassa. Yliopisto reagoi pienenevien ylioppilasikäluokkien synnyttämään kilpailuun huippuopiskelijoista tehostamalla rekrytointia, hyödyntämällä sosiaalista mediaa sekä tukeutumalla ohjauksellisiin keinoihin. Yliopisto säilyttää tutkijakunnan korkealaatuisena sekä ehkäisee aivovuotoriskin strategisen rekrytoinnin, tutkijanuran kehittämisen ja hyvän henkilöstöpolitiikan avulla. Yliopiston henkilöstöstä vaihtuu vuosittain viidennes. Operatiiviset riskit: Riippuvuus henkilöstön työkyvystä, osaamisesta ja hyvinvoinnista. Henkilöstöohjelman, uudistettavan henkilöstökoulutussuunnitelman ja Academic Lifen toimenpiteillä lisätään yliopiston houkuttelevuutta ja yhteisön hyvinvointia. Työn tulokset näkyvät uusimman työhyvinvointikyselyn parantuneissa tuloksissa. Yliopisto pyrkii jatkuvasti lisäämään henkilöstönsä ydin ja muuta merkittävää osaamista tarjoamalla mahdollisuuksia työssä oppimiseen ja koulutukseen sekä rekrytoimalla osaavaa uutta henkilöstöä. Toimitilojen terveellisyys ja turvallisuus. Yliopiston tilaohjelman sekä turvallisuuspolitiikan mukaisesti edeten toimitilat saadaan terveellisiksi ja turvallisiksi sekä vastaamaan moderneja oppimiskäsityksiä. Yliopiston rakennuksissa olevista sisäilmastosta johtuvista ongelmista voi muodostua merkittäviä taloudellisia ja toiminnallisia riskejä.

9 7 Sijoitusomaisuuden arvonheilahdukset. Yliopiston sijoitustoiminta toteutetaan tuottavasti ja turvaavasti yliopiston hallituksen hyväksymän varainhallintasuunnitelman mukaisesti. Yleinen taloustilanne huomioiden yliopiston sijoitustoiminta on saavuttanut tyydyttävän tuloksen. Yliopiston tarkastusvaliokunnan tehtävänä on riskienhallintaprosessin yleisten periaatteiden määritteleminen sekä riskienhallintaprosessin vastuuttaminen ja liittäminen olemassa oleviin johtamis ja ohjausjärjestelmiin. Yliopiston riskienhallintaprosessien valvonnan lisäksi valiokunnan tehtäviin kuuluu sisäisen tarkastuksen, laatuauditointien ja yliopiston muun sisäisen tarkastus ja varmennustyön valvonta ja ohjaus. Tarkastus ja varmennustyön ohjesäännön valmistuttua voidaan katsoa, että yliopistolla on hyvät edellytykset riskien tunnistamiseksi ja priorisoimiseksi. 6 Arvio taloudellisesta asemasta ja tuloksesta Yliopistojen uuteen oikeudelliseen asemaan liittyneet valtion pääomittamisratkaisut saatettiin loppuun tilikauden aikana. Vuonna 2011 valtio maksoi yliopiston peruspääomaan 10,8 miljoonaa euroa 2,5 kertaisena vastinrahoituksena yliopiston itse keräämien pääomien lisäykseksi. Kertaluonteisesta yliopistojen maksuvalmiuden turvaamiseksi päätetystä toimintapääomasta valtio maksoi vuoden 2011 osuutena hieman yli 4 miljoonaa euroa. Valtio on pääomittanut uusimuotoista yliopistoa yhteensä 81,5 miljoonalla eurolla. Yliopiston taloustilanne on vakaa. Yliopistolla on pitkän aikavälin strateginen talousarviotavoite kasvattaa yliopiston pääomia ja kerryttää yksiköille omaa talouden liikkumavaraa. Uusimuotoisen yliopiston toisen vuoden tilinpäätöksen taloudellisen tuloksen tavoite oli noin kolmen prosentin ylijäämä kokonaistuotoista. Yliopisto saavutti taloudellisen tavoitteensa hyvin. Vuonna 2010 menopäätöksissä oltiin varovaisia, mikä heijastui hankintojen lisäyksinä ja muiden kulujen kasvuna vuonna Kiinteistöihin liittyviä muutos ja varustamiskuluja on aiheutunut huomattavasti aikaisempaa enemmän, kun merkittävä osa henkilöstöstä on siirtynyt väistötiloihin. Yliopiston elinkeinotoiminta on kannattavaa. Yliopisto on terävöittänyt hinnoittelua ja kulujen kohdentamista elinkeinotoimintaan, mikä on parantanut toiminnan kannattavuutta. Vuoden 2011 aikana yliopisto keräsi uusia vastikkeettomia lahjoituksia yliopiston peruspääomaan euroa. Lahjoitukset ja valtion vastinrahoitus on kirjattu suoraan taseeseen peruspääomaan eivätkä näy tuloslaskelmassa varainhankinnan tuotoissa. Kertomusvuonna yliopistolle ei esitetty sellaisia vaateita eikä yliopistolla ollut vireillä sellaisia oikeudenkäyntejä, joiden vaikutus tulisi ottaa huomioon tilinpäätöstä ja toimintakertomusta laadittaessa. Yliopisto on varautunut yhden vuokranantajan mahdollisiin jatkotoimenpiteisiin pakollisella varauksella.

10 8 7 Tunnusluvut toiminnasta sekä taloudellisesta asemasta ja tuloksesta Toimintakertomukseen on koottu ainoastaan keskeisimmät tunnusluvut, jotka kuvaavat yliopiston toimintaa sekä taloudellista asemaa ja tulosta. Yksityiskohtaisempaa tietoa on saatavissa vuosittain ilmestyvästä Tilastotietoa Jyväskylän yliopistosta julkaisusta sekä johdon katselmuksen yhteydessä vuosittain laadittavista koulutus, tiede ja yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen barometreista. Barometreihin sisältyy tilastojen ja erilaisten tunnuslukujen ohella myös tiedeneuvoston, koulutusneuvoston ja yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen neuvoston arviot toiminnasta ja sen vaikuttavuudesta. Opetus ja kulttuuriministeriö ja yliopisto ovat sopineet yliopiston tavoitteista vuosille Toiminnan laajuudesta ja laadusta sovitut tavoitteet ja niiden toteutumat vaikuttavat suoraan opetus ja kulttuuriministeriön rahoitusmallin kautta yliopiston vuosittain saaman budjettirahoituksen suuruuteen. Ylemmät korkeakoulututkinnot Koulutusala ja tiedekunta Tavoite 2012 Humanistinen koulutusala Kasvatustieteellinen koulutusala Kauppatieteellinen koulutusala Informaatioteknologian tiedekunta Kauppakorkeakoulu Liikuntatieteellinen koulutusala Luonnontieteellinen koulutusala Informaatioteknologian tiedekunta Matemaattis luonnontieteellinen tiedekunta Psykologian koulutusala Terveystieteiden koulutusala Yhteiskuntatieteellinen koulutusala Yhteensä Tohtorin tutkinnot Koulutusala ja tiedekunta Tavoite 2012 Humanistinen koulutusala Kasvatustieteellinen koulutusala Kauppatieteellinen koulutusala Informaatioteknologian tiedekunta Kauppakorkeakoulu Liikuntatieteellinen koulutusala Luonnontieteellinen koulutusala Informaatioteknologian tiedekunta Matemaattis luonnontieteellinen tiedekunta Psykologian koulutusala Terveystieteiden koulutusala Yhteiskuntatieteellinen koulutusala Yhteensä

11 Alemmat korkeakoulututkinnot Tavoite 2012 JY yhteensä Tunnusluvut OKMtavoite 2012 Opiskelijat (FTE) /opetus ja tutkimushenkilökunta 8,51 8,50 8,73 8,70 Ylemmät korkeakoulututkinnot / opetus ja tutkimushenkilökunta 0,93 1,08 1,21 1,30 Tohtoritutkinnot / professorit 0,68 0,70 0,72 0,75 Kansainväliset refereejulkaisut /opetus ja tutkimushenkilökunta 1,13 1,10 1,12 1,00 Tieteelliset julkaisut (pl. kv refereejulkaisut) / 0,75 0,84 0,99 0,90 opetus ja tutkimushenkilökunta Opettajien ja tutkijoiden liikkuvuus Suomesta ja Suomeen 0,30 0,27 0,29 0,30 (väh. 2 vko) / opetus ja tutkimushenkilökunta Vuonna x yliopistoissa perustutkinnon aloittaneista tutkinnon 52,32 % 47,63 % 46,33% 66,0 % suorittaneiden osuus 7 vuoden kuluttua aloittamisesta Lukuvuodessa vähintään 45 opintopistettä suorittaneiden osuus 40,89 % 41,81 % 43,12% 47,0 % alempaa tai ylempää korkeakoulututkintoa suorittavista Tutkinnon suorittaneiden osuus tutkinnon suorittaneiden ja keskeyttäneiden 35,90 % 40,99 % 35,84% 68,0 % yhteismäärästä lukuvuoden aikana Kansallisen kilpaillun tutkimusrahoituksen (SA, Tekes) % osuus 11,46 % 11,42 % 15,14% 9,5 % yliopiston tiedekunnan kokonaisrahoituksesta Kansainvälisen tutkimusrahoituksen (pl. yritys ja rakennerahastot) 1,9 % 1,37% 1,44% 3,5 % % osuus yliopiston tiedekunnan kokonaisrahoituksesta Täydentävän rahoituksen % osuus tiedekunnan täydentävän rahoituksen 32,49 % 31,69 % 33,06% 40,0 % ja valtion rahoituksen kokonaissummasta (pl. finanssisi joitukset) Vuonna x tutkinnon suorittaneissa työllisten osuus työvoimaan kuuluvissa (työllisten ja työttömien yhteismäärästä) seuraavan vuoden lopussa 93,70% 92,85% 96,0 % Opetus ja kulttuuriministeriön sopimustavoitteet tultaneen varmimmin saavuttamaan tohtorikoulutuksessa, tutkimustoiminnassa ja kansallisessa tutkimusrahoituksessa. Myös kansainvälisen liikkuvuuden ja alempien tutkintojen tavoitteisiin yllettäneen. Maisterikoulutus on kehittynyt myönteisesti, vaikkei yliopisto saavuta sopimuskauden tavoitetta. Suurimmat haasteet yliopistolla on opintojen läpäisylle, valmistuneiden työllistymiselle, täydentävälle rahoitukselle ja kansainväliselle tutkimusrahoitukselle asetettujen tavoitteiden saavuttamisessa. Myös seuraavat toiminnan laajuutta ja tulosten määrää kuvaavat tekijät vaikuttavat yliopiston perusrahoitukseen.

12 10 Kuva 1 Opiskelijamäärät vuosina Kuva 2 Suoritetut opintopisteet vuosina Perustutkinto opiskelijoiden suorittamat opintopisteet joista ulkomailla suoritettuja Avoimessa yliopistossa suoritetut opintopisteet Vieraskielisessä opetuksessa suoritetut opintopisteet Kuva 3 Julkaisut vuosina

13 11 Ministeriön syksyllä 2011yliopistolle toimittamassa palautteessa yliopiston tavoitteiden saavuttamista verrataan valtakunnan tasoon vuonna Yliopisto on kaikissa määrällisistä tavoitteissa maisterin tutkintoja lukuun ottamatta ylittänyt keskimääräisen valtakunnallisen tason. Tunnuslukutavoitteita verrattaessa yliopisto tuottaa tohtorin tutkintoja sekä kansainvälisiä referee ja muita tieteellisiä artikkeleita opettajaa kohti huomattavasti keskimääräistä valtakunnallista tasoa enemmän. Samoin maistereiden, SA ja Tekes rahoituksen ja 45 opintopistettä suorittaneiden osuutta kuvaavat indikaattorit tuottavat valtakunnan tasoa paremman tuloksen. Muiden rahoitus ja läpäisyindikaattoreissa sekä opiskelija/opettaja suhteessa ja henkilöstön kansainvälisessä liikkuvuudessa yliopisto jää valtakunnan tason alapuolelle. Tohtorikoulutusta ja tieteellisten artikkeleiden julkaisemisen kehitystä kuvaavat kasvutrendit ovat vahvimmat. Vuoden 2011 tulos tulee merkittävästi korottamaan syksyllä 2012 saatavassa palautteessa maisterikoulutuksen trendipistettä. Kansainvälisen tutkimusrahoituksen tilastointiperusteet muuttuivat vuonna 2010, joten ne on jätetty tässä tarkastelussa huomioimatta. Kuva 4 Tavoitteiden saavutaminen kansallinen vertailu Työllisten osuus tutkinnon suorittaneista (%) Opisk./ Opet. ja tutk. 150 % Tutkinnot/ Opet. ja tutk. Täydentävä rah. / kokonaisrahoitus 100 % Tohtorin tutkinnot/ prof. 50 % SA ja Tekes rah. / kokonaisrahoitus 0 % Kv.ref. artikkelit. / opet. ja tutk. Tutkinnon suor. / tutkinnon suor. ja keskeyttäneet * Tiet. artikkelit / opet. ja tutk. Väh 45 op. suoritt. osuus Opettajien ja tutkijoiden kv liikkuvuus 7 v läpäisy * Tavoitteen toteutuminen JY:ssä 2010 Tavoitteen toteutuminen valtakunnallisesti toteuman suhde keskiarvoon (trendi) JY Talouden tunnusluvut, Omavaraisuusaste 72 % 67 % Oman pääoman tuotto 9 % 24 % Maksuvalmius (quick ratio) 2,40 2,75 Tulos suhteessa kokonaistuottoihin 3,7 % 4,8 % Liiketoiminnan kannattavuus 1,0 % 0,6 % Käyttöomaisuusinvestoinnit (milj. euroa) 6,4 1,1 Käyttöomaisuuden poistot 4,1 2,0

14 12 Valtion pääomittamisratkaisut näkyvät yliopiston taseessa. Yliopiston vakavaraisuutta kuvaava omavaraisuusaste on noussut ennen kaikkea valtion vastinrahoituksen ansiosta. Valtio on turvannut pääomittamisratkaisuillaan kaikkien yliopistojen maksuvalmiuden. Yliopiston maksuvalmiutta kuvaava tunnusluku (quick ratio) on edelleen hyvä (2,4). Maksuvalmiuden muutosta vuoteen 2010 selittää sijoitusvarallisuuden painottuminen pidempiaikaisiin sijoituksiin. Opetus ja kulttuuriministeriö on ohjeistanut yliopistoja kirjaamaan yliopistojen toimintaan osoitetun rahoituksen yleisavustuksena. Yleisavustukset ovat yleisesti yliopiston toimintaa varten saatuja kohdentamattomia avustuksia ja ne esitetään satunnaisten erien jälkeen omana eränään rivillä yleisavustukset. Tuloslaskelma osoittaa siten merkittävää kulujäämää, jota yliopistolain mukainen valtion rahoitus oikaisee. vuosi 2011 Vuosi 2010 Muutos Yliopistolain mukainen valtion perusrahoitus % Täydentävä rahoitus TUOTOT YHT % HENKILÖSTÖKULUT % MUUT TOIMINNAN KULUT % VARAINHANKINTA MUUT TOIMINNAN ERÄT TILIKAUDEN TULOS % Kaikki toiminnan tuotot ja yleisavustukset yhteenlaskettuna yliopiston kokonaistuotot olivat 217,3 miljoonaa euroa. Kokonaiskulut olivat 209,3 miljoonaa euroa. Tilikauden ylijäämä on 7,9 miljoonaa euroa. Yliopisto varautuu kestävällä taloudenpidolla pidemmän aikavälin talouden kehitysnäkymiin. Yliopiston rahoitusrakenteessa yliopistolain mukainen valtion rahoitus on merkittävä. Kun tähän lisätään vielä harjoittelukouluille valtion osuutena maksettavat kuntakorvaukset, on perusrahoituksen osuus 68 % kokonaisrahoituksesta (ilman arvonlisäverokompensaatiota). Täydentävän rahoituksen osuus kokonaisrahoituksesta on siten 33 % tavoitteen ollessa 40 %. Kansallisen kilpaillun tutkimusrahoituksen (SA ja Tekes) osuus kokonaisrahoituksesta on edelleen kasvanut. Yliopisto ylittää tässä opetus ja kulttuuriministeriön kanssa sovitun 9,5 %:n tavoitteen. Kansainvälinen rahoitus kasvoi hieman, mutta kansainvälisen tutkimusrahoituksen osuus kokonaisrahoituksesta ei saavuta ministeriön kanssa sovittua tavoitetta Muissa toiminnan erissä on sijoitus ja rahoitustoiminnan tuotot. Merkittävimmät sijoitustoiminnan tuotot ovat Suomen yliopistokiinteistöjen osingot. Yliopisto aloitti pitkäaikaisen sijoitustoiminnan elokuussa, kun Euroopan talous oli jo haasteellisessa markkinatilanteessa. Tilanne on edelleen epävakaa, eikä tällä hetkellä ole varmaa käsitystä tulevista tapahtumista.

15 13 Yliopiston on sijoitustoiminnassaan pyrkinyt ennakoimaan ja ottamaan huomioon epävakaata tilannetta allokaatiolinjauksissaan. Markkinatilanne huomioon ottaen merkittävä osa yliopiston varoista on ollut edelleen sijoitettuna määräaikaisiin talletuksiin. Yliopisto otti vuonna 2011 käyttöön käyvän arvon rahaston. 8 Henkilöstö Yliopiston henkilökunnan kokonaismäärä on vakiintunut. runsaaseen 2600 työntekijään. Kertomusvuoden 2658 työntekijästä 770 oli opetushenkilöstöä, 994 tutkimushenkilöstöä ja 894 muuta henkilöstöä. Kertomusvuonna tehdyn tutkijanimikkeiden uudelleenluokittelun seurauksena tutkimushenkilöstön määrä kasvoi 94 henkilöllä ja muun henkilöstön määrä väheni 107 henkilöä. Henkilöstön vakinaistamistoimenpiteiden ansiosta toistaiseksi voimassa olevassa työsuhteessa olevan henkilöstön määrä kasvoi kertomusvuonna 44%:sta 48 %:iin ja määräaikaisessa työsuhteessa olevien vastaavasti väheni 56%:sta 52 %:iin. Henkilöstörakenne on kehittynyt yliopiston strategiatavoitteiden mukaisesti. Kuva 5 Vakinaisen ja määräaikaisen henkilöstön lukumäärä vuosina Tehdyistä henkilötyövuosista miesten osuus oli kertomusvuonna 47,7% ja naisten osuus 52,3%. Henkilölukumäärä noudattaa samaa sukupuolijakaumaa. Myös yliopiston opetus ja tutkimushenkilöstö jakautuu tutkijauramallin mukaiseen luokitteluun professoreita lukuun ottamatta varsin tasan sukupuolten suhteen.

16 Kuva 6 Henkilötyövuodet tutkijauramallin ja sukupuolen mukaan vuonna taso 4 Professorit taso 3 Yliopistotutkijat, erikoistutkijat, yliopistolehtorit, lehtorit taso 2 Tutkijatohtorit, yliassistentit taso 1 Tohtorikoulutettavat, assistentit, yo opettajat, pt.tuntiop., muut tutkijat taso 0 Muu opetuksen ja tutkimuksen apuhenkilöstö miehet naiset taso4 taso3 taso2 taso1 taso0 Ulkomaisen henkilöstön henkilötyövuosimäärä on kasvanut tasaisesti. Sopimuskaudella ulkomaisen opetus ja tutkimushenkilöstön määrä tulee yliopistojen rahoitusmallin osatekijäksi. Kuva 7 Ulkomaiset työntekijät vuosina Yliopiston henkilötyövuosien määrä on henkilöstön kokonaismäärän tavoin vakiintunut. Tästä ja yliopiston maltillisesta palkkapolitiikasta johtuen yliopiston palkkakehitys tukee talouden vakautta.

17 15 Kuva 8 Maksetut palkat ja palkkiot työnantajakuluineen sekä tehdyt henkilötyövuodet vuosina (M ). Yliopisto on edistänyt henkilöstön työssä jaksamista ja työhyvinvointia. Toimenpiteet hyvinvoinnin ja työssä jaksamisen tukemiseksi ovat vaikuttaneet siten, että yliopistossa työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyvien osuus on pienempi kuin eri työnantajilla keskimäärin. Kuva 9 Eläkkeelle siirtyneet vuosina Eläkkeelle siirtyvien keski ikä on edelleen noussut ja on selvästi valtionhallinnon keskimääräistä eläkkeelle siirtymisikää (60v8kk vuonna 2010) korkeampi. Yliopiston kehityssuunta vastaa Valtiokonttorin asettamaa tavoitetta yhä useamman työntekijän jatkamiseksi työssä vanhuuseläkeikään saakka.

18 Kuva 10 Eläköitymisikä vuosina ,9 63,6 64,3 64,4 64, , , ,5 61,6 Vanhuuseläke Keskim.eläköitymisikä 59 59, Kuten yliopiston toimintaa sekä taloudellista asemaa ja tulosta kuvattaessa myös henkilöstöstä toimintakertomukseen on koottu ainoastaan keskeisimmät tunnusluvut. Yksityiskohtaisempaa tietoa henkilöstöstä on saatavissa vuosittain laadittavasta henkilöstöbarometrista.

19 17 TULOSLASKELMA yliopisto yliopisto konserni konserni VARSINAINEN TOIMINTA Tuotot Avustustuotot , , , ,43 Liiketoiminnan tuotot , , , ,75 Muut tuotot , , , ,61 Kulut Henkilöstökulut , , , ,03 Poistot , , , ,10 Muut kulut , , , ,06 Vähemmistöosuus 0,00 0, ,72-120,70 Tuotto/kulujäämä , , , ,70 VARAINHANKINTA Tuotot Muut tuotot , , , ,32 Tuotto/kulujäämä , , , ,38 SIJOITUS- JA RAHOITUSTOIMINTA Tuotot Osinkotuotot , , , ,00 Korkotuotot , , , ,58 Myyntivoitot 1 914,24 0, ,24 0,00 Muut tuotot , , , ,16 Kulut Korkokulut 15,04 0, ,31 648,13 Myyntitappiot ,34 0, ,34 0,00 Muut kulut ,54-542, ,12-542,85 Tuotto/kulujäämä , , , ,24 YLEISAVUSTUKSET Yliopistolain mukainen valtionrahoitus , , , ,00 TILIKAUDEN TULOS , , , ,76 TILINP ÄÄTÖ SSIIRROT Sidottujen rahastojen muutos 9 955,13 0, ,13 0,00 Tuloverot , , , ,86 TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ , , , ,90

20 18 TASE yliopisto yliopisto ko VASTAAVAA PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat oikeudet Aineettomat oikeudet , ,58 Aineelliset hyödykkeet Rakennukset ja rakennelmat 8 442, ,67 Koneet ja kalusto , ,34 5 Muut aineelliset hyödykkeet , ,13 Ennakkomaksut ja keskener.hankinnat , , , ,95 - Sijoitukset Osuudet saman konsernin yrityksissä , ,79 Muut osakkeet ja osuudet , ,22 Kiinteistöyhtiöosakkeet , , , ,36 44 Omakatteisten rahastojen varat Rahat ja pankkisaamiset , ,12 VAIHTUVAT VASTAAVAT Saamiset Pitkäaikaiset saamiset Alv-kompensaatio saaminen ,70 Lyhytaikaiset saamiset Myyntisaamiset , ,70 18 Lainasaamiset konserniyhtiöltä , ,00 Muut saamiset , ,56 Siirtosaamiset , ,74 8 Maksetut ennakot , , , ,08 Rahoitusarvopaperit Muut arvopaperit , ,00 Rahat ja pankkisaamiset Lahjoitusvarat peruspääomaan 0, ,03 Määräaikaistalletukset , ,00 24 Rahat ja pankkisaamiset , , , ,54 9 VASTAAVAA YHTEENSÄ , ,63 VASTATTAVAA OMA PÄÄOMA Peruspääoma , ,25 Käyvän arvon rahasto ,96 Muut rahastot Omakatteisten rahastojen pääoma , ,12 Muut sidottujen rahastojen pääoma , , , ,77 Vapaat rahastot Muu oma pääoma Toimintapääoma , ,14 32 Edellisten tilikausien ylijäämä (alijäämä) ,32 11 Tilikauden ylijäämä (alijäämä) , , , ,08 7

21 19 konserni konserni , , , , , , , , , , , ,24 0, , , , , , , , , , , , ,78 0, , , , , , , , , , , ,00 0, , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , ,31

22 20 RAHOITUSLASKELMA Jyväskylän yliopisto Toiminnan rahavirta Varsinaisen toiminnan rahavirta Varsinaisen toiminnan kulujäämä Edelliseen sisältyvät poistot Käyttöpääoman muutos Pitkäaikasten saamisten muutos Lyhytaikaisten korottomien saamisten muutos Lyhytaikaisten korottomien velkojen muutos Muiden erien oikaisut Varsinaisen toiminnan rahavirta Varainhankinnan rahavirta Satunnaiset erät (+/-) Saadut yleisavustukset Maksetut välittömät verot Omakatteisten rahastojen rahavirta Toiminnan rahavirta (A) Investointien rahavirta Investoinnit aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin Saadut investointiavustukset Aineettomien ja aineellisten hyödykkeiden luovutustulot Investoinnit sijoituksiin Sijoitusten muut nettotuotot Investointien rahavirta (B) Rahoituksen rahavirta Oman pääoman lisäykset Maksetut korot ja maksut rahoituskuluista Omakatteisten rahastojen rahoituksen rahavirta Rahoituksen rahavirta (C) Rahavarojen muutos (A+B+C) lisäys (+) / vähennys (-) Rahavarat tilikauden alussa Rahavarat tilikauden lopussa Omakatteisten rahastojen rahavarat tilikauden alussa Omakatteisten rahastojen rahavarat tilikauden lopussa Rahavarojen muutos yhteensä

23 21 Tilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot 1. Arvostus- ja jaksotusperiaatteet ja menetelmät Yliopiston alv-kompensaation kirjanpito- ja tilinpäätöskäytäntö Arvonlisäveron kompensaatiorahoitus on käsitelty bruttoperiaatteella. Saatu avustus sisältyy kokonaisuudessaan kohtaan yleisavustukset. Arvonlisäverokompensaation käyttö ylitti saadun avustuksen ja tämä erotus on kirjattu yleisavustuksiin tuotoksi ja pitkäaikaiseksi arvonlisäverosaamiseksi. Vuoden 2011 arvolisävero hyvitetään vasta valtion vuoden 2013 yleisavustuksen määrässä. Yliopisto on käyttänyt alv-kompensaatiorahoitusta ,70 euroa. Kun ostomenoon sisältyvää arvonlisäveroa ei saa vähentää, yliopisto on kirjannut hyvän kirjanpitotavan mukaisesti verollisen hankintamenon asianomaiselle pääkirjatilille. Pysyvien vastaavien arvostaminen Taseeseen merkittyjen aineettomien ja aineellisten hyödykkeiden hankintamenosta on vähennetty suunnitelman mukaiset poistot. Hankintamenoon on luettu hankinnasta ja valmistuksesta aiheutuneet muuttuvat menot. Saadut avustukset on kirjattu hankintamenon vähennykseksi. Suunnitelman mukaiset poistot on laskettu tasapoistoina aineettomien ja aineellisten hyödykkeiden taloudellisen pitoajan perusteella. Poistot on tehty hyödykkeen käyttöönottokuukaudesta alkaen. Poistosuunnitelman mukaiset suunnitelmapoistojen laskentaperusteet on esitetty tuloslaskelman kohdassa suunnitelman mukaisten poistojen perusteet. Poistoperusteena käytetään EVL:n mukaista poistoperustetta vain kun on kysymys verollisen toiminnan käyttöomaisuushankinnasta. Aktivointiraja Yliopiston käyttöomaisuudeksi tulkitaan kaikki yli euroa maksavat koneet ja laitteet. Pysyvien vastaavien hankinnat, joiden hankintameno on alle euroa, on kirjattu vuosikuluksi. Yliopisto on kirjannut kaikki jäljellä olleet kalusteiden jäännösarvot poistokuluiksi ja siirtynyt tilikauden aikana kirjaamaan kaikki kalusteet vuosikuluksi. Tuottojen jaksottaminen Monivuotiset keskeneräiset projektit on jaksotettu kirjanpitoon ja tilinpäätökseen valmiusasteen perusteella. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että tuotot on jaksotettu toteutuneiden kustannusten perusteella. Rahoitusvälineiden arvostaminen tilinpäätöksessä Yliopisto on saanut valtiolta pääomia sekä kerännyt itse lahjoituksia, joita yliopisto on sijoittanut hallituksen hyväksymän sijoitussuunnitelman mukaisesti. Sijoitukset on tehty pidemmän tuottoodotuksen varmistamiseksi, jossa tuottoihin pyritään sekä sijoitusten arvonnousun että sijoitusten

24 22 antamien muiden tuottojen (korko- ja osinkotuottojen) avulla. Sijoitukset ovat luonteeltaan pitkäaikaisia ja varsinaista aktiivista kaupankäyntiä ei sijoituksilla tehdä. Taseen vastaaviin merkittyjen rahoitusvälineiden käypä arvo on luotettavasti määriteltävissä. Yliopisto on kirjannut tilinpäätöksessä rahoitusvälineet käypään arvoon käyvän arvon rahaston kautta. 2. Edellisen tilikauden tietojen vertailukelpoisuus Tiedot ovat vertailukelpoisia. Tuottotilien käyttöä täsmennettiin vuonna 2011 ja vuoden 2010 tilikauden muihin tuottoihin sisältyi tiliviraston tilinpäätöksestä siirtyneiden täydentävän rahoituksen alkusaldojen eriä. Nämä selittävät tuottotilien keskinäisen jakauman vaihtelua toiminnan volyymin vaihtelun lisäksi. Vuoden 2010 tilinpäätöksessä purkamaton lomapalkkavelka on kirjattu edellisten tilikausien ylijäämän lisäykseksi ja suoraan lomapalkkavelan vähennykseksi. Vuoden 2010 tilinpäätöksessä kirjaamatta jätetty alv-kompensaation käyttämätön osuus on kirjattu edellisen tilikauden ylijäämän vähennykseksi ja lyhytaikaisiin velkoihin muiden velkojen lisäykseksi. 3. Valuuttamääräiset erät Ulkomaan määräiset saamiset ja velat on muutettu euromääräisiksi tilinpäätöspäivän kurssiin. 4. Konsernitilinpäätöksen laadintaperiaatteet Yliopistokonserniin yhdistetyt tytäryhtiöiden tilinpäätökset on yhtenäistetty emoyhteisön tilinpäätösperiaatteiden mukaisesti olennaisuuden periaatetta noudattaen. Konsernitilinpäätöksen varmistamiseksi on laadittu tase-erittelyjen tapaan yhdistelylaskelmat, joissa eritellään, miten konsernitilinpäätös on laadittu konserniyritysten tilinpäätösten yhdistelmänä. Tuloslaskelman ja taseen tiedot ovat vertailukelpoisia edelliseen tilinpäätökseen. Konserniyritykset ja emoyhteisön omistusosuus EduCluster Finland Oy (80 %), kotipaikka Jyväskylä Uniservices Oy (100 %), kotipaikka Jyväskylä

25 23 LIIKETOIMINNAN TULOSLASKELMA KULULAJEITTAIN yliopisto yliopisto LIIKEVAIHTO Ostot tilikauden aikana Ulkopuoliset palvelut Palkat ja palkkiot Henkilösivukulut Poistot ja arvonalentumiset Liiketoiminnan muut kulut LIIKEVOITTO (-TAPPIO) Tuloverot TILIKAUDEN VOITTO (TAPPIO)

26 24 Tuloslaskelman liitetiedot Toimintokohtainen erittely yliopiston varsinaisen toiminnan tuotoista ja kuluista Erittely varsinaisen toiminnan tuotoista ja kuluista 1000 (toimintokohtainen tuloslaskelma) 1. Varsinainen toiminta Koulutustoiminta Tuotot Avustustuotot Liiketoiminnan tuotot Muut tuotot Kulut Henkilöstökulut Poistot Muut kulut Osuus yhteisistä kuluista Koulutustoiminta yhteensä Tutkimustoiminta Tuotot Avustustuotot Liiketoiminnan tuotot Muut tuotot Kulut Henkilöstökulut Poistot Muut kulut Osuus yhteisistä kuluista Tutkimustoiminta yhteensä Muu yhteiskunnallinen toiminta Tuotot Avustustuotot Liiketoiminnan tuotot Muut tuotot Kulut Henkilöstökulut Poistot Muut kulut Osuus yhteisistä kuluista Muu yhteiskunnallinen toiminta yhteensä Harjoittelukoulutoiminta Tuotot Avustustuotot Liiketoiminnan tuotot 0 Muut tuotot Kulut Henkilöstökulut 6 662, ,00 Poistot 0,00 26,00 Muut kulut 4 098, ,00 Osuus yhteisistä kuluista 0,00 17,00 Harjoittelukoulutoiminta yhteensä Yhteiskulut Henkilöstökulut Poistot Muut kulut siirretty toiminnanaloille Yhteiset kulut yhteensä 0 0

27 25 2. Selvitys sunnitelmanmukaisten poistojen perusteista Poiston alaisten hyödykkeiden poistojen määrittämiseen on käytetty ennalta laadittua poistosuunnitelmaa. Poistojen tekeminen aloitetaan käyttöönottokuukauden alusta lukien tasapoistoina alkuperäisestä hankintahinnasta. Hankinnat, joiden hankintameno on alle 5.000,00 euroa, on kirjattu vuosikuluksi PYSYVÄT VASTAAVAT I AINEETTOMAT OIKEUDET 1. Kehittämismenot 5 vuotta 2. Aineettomat oikeudet Ostetut atk-ohjelmistot Patenttioikeudet Tekijänoikeudet Lisenssit Liittymismaksut Muut aineettomat oikeudet 3. Muut pitkävaikutteiset menot Museoesineet ja -kokoelmat Muut pitkävaikutteiset menot Itsevalmistetut ja teetetyt atk-ohjelmistot 4 vuotta 5 vuotta 5 vuotta 5 vuotta 5 vuotta 5 vuotta ei poistoja 4 vuotta 4 vuotta 4 Ennakkomaksut ei poistoja II AINEELLISET OIKEUDET 1. Maa- ja vesialueet ei poistoja 2. Rakennukset ja rakennelmat Asuinrakennukset Toimistorakennukset Varastorakennukset Muut rakennukset Rakennusten koneet ja laitteet Rakennelmat 3. Koneet ja kalusto Autot ja muut maakuljetusvälineet Laivat ja muut vesikuljetusvälineet Raskaat työkoneet Kevyet työkoneet Atk-laitteet ja niiden oheislaitteet Toimistokoneet ja -laitteet Puhelinkeskukset ja muut viestintälaitteet Audiovisuaaliset koneet ja laitteet Laboratoriolaitteet ja -kalusteet Muut tutkimuslaitteet Muut koneet ja laitteet Asuinhuoneisto- ja toimistokalusteet Muut kalusteet 30 vuotta 20 vuotta 10 vuotta 20 vuotta 5 vuotta 10 vuotta 5 vuotta 5 vuotta 15 vuotta 5 vuotta 4 vuotta 5 vuotta 5 vuotta 5 vuotta 5 vuotta 5 vuotta 5 vuotta 5 vuotta 5 vuotta 4. Muut aineelliset hyödykkeet Muut aineelliset hyödykkeet 5 Taide-esineet ei poistoja 5. Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat ei poistoja III SIJOITUKSET ei poistoja

28 26 3. Rahoitustuotot ja -kulut Tuotot muista pysyvien vastaavien sijoituksista Muilta (Osinkotuot. Sonaatti Oy:ltä ja Yliopistokiint. Oy:ltä) , ,00 Muut korko- ja rahoitustuotot Muilta , ,52 Rahoitustuotot yhteensä , ,52 Arvonalentumiset vaihtuvien vastaavien rahoitusarvopapereista ,34 Muut korko- ja rahoituskulut Muille ,58 Rahoituskulut yhteensä ,92 Rahoitustuotot ja -kulut yhteensä ,95

29 27 Taseen liitetiedot 1. Pysyvien vastaavien erittely Aineettomat hyödykkeet Muut Kehittämismenot Aineettomat oikeudet Liikearvo pitkävaik. menot Yhteensä Hankintameno , ,34 0,00 0, ,34 Lisäykset 0, ,98 0,00 0, ,98 Vähennykset 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 Siirrot erien välillä 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 Hankintameno , ,32 0,00 0, ,32 Kertyneet poistot ja arvonalennukset , ,76 0,00 0, ,76 Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 Tilikauden poisto 0, ,23 0,00 0, ,23 Arvonalennukset 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 Kertyneet poistot ja arvonal , ,99 0,00 0, ,99 Kirjanpitoarvo , ,33 0,00 0, ,33 Kirjanpitoarvo , ,58 0,00 0, ,58 Tase-erään sisältyvä alv-kompensaatio 0, ,72 0,00 0, ,72 Aineelliset hyödykkeet Muut Maa-alueet Rakennukset Koneet ja kalusto aineelliset hyödykkeet Yhteensä Hankintameno , , , , ,91 Lisäykset 0,00 0, , , ,29 Vähennykset 0, ,73 0, ,73 Siirrot erien välillä 0,00 0, , ,68 Hankintameno , , , , ,15 Edellisten vuosien investointiavustukset ,04 Edellisten vuosien poistojen purku inv. avustuksesta ,15 Investointiavustukset ,88 Poistojen purku inv.avustuksesta ,93 Kertyneet t poistot t ja arvonalennukset , ,94 0, ,77 Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot 0, , ,63 Tilikauden poisto , , ,58 Kertyneet poistot ja arvonal , , ,59 0, ,72 Kirjanpitoarvo , , , , ,59 Kirjanpitoarvo , , , , ,14 Tase-erään sisältyvä alv-kompensaatio 0,00 0, ,83 436, ,45

30 28 2. Sijoitukset Osuudet saman konsernin yrityksissä , ,79 Muut osakkeet ja osuudet , ,22 Kiinteistöyhtiöosakkeet , ,35 Arvopaperit , ,00 Sijoitusrahastot ,40 0,00 Joukkovelkakirjalainat ,96 0,00 Varainhoitajien kassavarat ,77 0,00 Määräaikaistalletukset , ,00 Vastaava kirjanpitoarvo yhteensä , ,36 Yliopisto on saanut valtiolta pääomia sekä kerännyt itse lahjoituksia, joita yliopisto on sijoittanut sijoitussuunnitelman mukaisesti. Sijoitukset on tehty pidemmän tuotto-odotuksen varmistamiseksi, jossa tuottoihin pyritään sekä sijoitusten arvonnousun että sijoitusten antamien muiden tuottojen (korko- ja osinkotuottojen) avulla. Sijoitukset ovat luonteeltaan pitkäaikaisia ja varsinaista aktiivista kaupankäyntiä ei sijoituksilla tehdä. Taseen vastaaviin merkittyjen rahoitusvälineiden käypä arvo on luotettavasti määriteltävissä. Yliopisto on kirjannut tilinpäätöksessä rahoitusvälineet käypään arvoon käyvän arvon rahaston kautta. 3. Saamisten erittely Pitkäaikaiset saamiset Alv-kompensaatiosaaminen ,70 0,00 Lyhytaikaiset saamiset Saamiset saman konsernin yrityksiltä Myyntisaamiset 1 451,76 715,65 Lainasaamiset , ,00 Yhteensä , ,65 Saamiset muilta Myyntisaamiset , ,05 Muut saamiset , ,56 Siirtosaamiset , ,74 Muut maksetut ennakot , ,08 Yhteensä , ,43 Lyhytaikaiset saamiset yhteensä , ,08 Saamiset yhteensä , ,08 4. Oma pääoma OMA PÄÄOMA Sidottu oma pääoma Peruspääoma *) , ,80 Yliopiston keräämät uudet pääomalahjoitukset , ,45 Valtion finanssisijoitukset (vastinrahoitus) ,88 Peruspääoma , ,25 Käyvän arvon rahasto ,96 Sidotut rahastot Omakatteisten rahastojen pääoma yhteensä , ,12 Muiden sidottujen rahastojen pääoma yhteensä , , , ,77 Jakokelpoinen oma pääoma Muu oma pääoma Toimintapääoma , ,14 Edellisen tilikauden ylijäämä ,94 Edellisen tilikauden ylijäämän lisäys (lomapalkkavelka) ,38 Edellisen tilikauden ylijäämän vähennys (alv-velka) ,00 Tilikauden voitto , ,94 Vuoden 2010 tilinpäätöksessä purkamaton lomapalkkavelka on kirjattu edellisten tilikausien ylijäämän lisäykseksi ja suoraan lomapalkkavelan vähennykseksi. Vuoden 2010 tilinpäätöksessä kirjaamatta jätetty alv-kompensaation käyttämätön osuus on kirjattu edellisen tilikauden ylijäämän vähennykseksi ja lyhytaikaisiin velkoihin muiden velkojen lisäykseksi.