S i s ä l l y s l u e t t e l o
|
|
- Iivari Pakarinen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 PORIN KAUPUNGIN TALOUSARVIO 2011 JA INVESTOINTISUUNNITELMA
2
3 S i s ä l l y s l u e t t e l o YLEISPERUSTELUT TALOUSARVIO Talousarvion valmistelun lähtökohdat Talousarvion tasapainotus Verotulot Valtionosuudet Liikelaitokset ja taseyksiköt Rahastot ja varaukset Lainoitus Tulo- ja menolajijakautuma Käyttötalousmenot Henkilöstö Investoinnit Vuosikate Tuloslaskelma Rahoituslaskelma INVESTOINTISUUNNITELMA HARKINNANVARAISET AVUSTUKSET JA TALOUSARVIO TALOUSARVION KÄYTTÖOHJEET...15 KÄYTTÖTALOUSOSA KAUPUNGINVALTUUSTO TARKASTUSTOIMI KAUPUNGINHALLITUS KÄYTTÖVARAUSMÄÄRÄRAHAT HALLINTOKESKUS/HALLINTOPALVELUT ELINKEINOTOIMEN OSTOPALVELUT HALLINTOKESKUS/TYÖLLISYYDEN HOITO HALLINTOKESKUS/IT-PALVELUT HALLINTOKESKUS/HENKILÖSTÖPALVELUT TALOUSPALVELUT VAALIT HALLINTOKESKUS/KAUPUNKISUUNNITTELU PORIN SEUDUN MATKAILU OY MAISA SEUTUYHTEISTYÖ/KARHUKUNNAT MUU YLEISHALLINTO HALLINTOKESKUS/HANKINTAPALVELUT , 22 JA 24 PERUSTURVATOIMI PERUS- JA LUKIOKOULUTUS PALMGREN-KONSERVATORIO TYÖVÄENOPISTO PÄIVÄHOITO JA VARHAISKASVATUS SATAKUNNAN AMMATTIKORKEAKOULU OPPISOPIMUSKOULUTUS YLIOPISTOLLINEN KOULUTUS JA TUTKIMUS TEATTERI PORI JAZZ , 46, 47, 48, 49 ja 50 KULTTUURITOIMI VAPAA-AIKA VALTIONOSUUDEN TÄYDENNYSERÄT PORILAB YMPÄRISTÖVIRASTO SATAKUNNAN PELASTUSLAITOS PORIN PELASTUSTOIMINNAN KUSTANNUKSET VÄÄNTIÖ OY/HALLINNOINTI TEKNINEN PALVELUKESKUS AJONEUVOKESKUS...136
4 74 PYSÄKÖINNINVALVONTA TOIMITILAT ENERGIAN VÄLITYS LIIKELAITOKSET JOUKKOLIIKENNE INVESTOINTIOSA HALLINTOKESKUS/TYÖLLISYYDEN HOITO HALLINTOKESKUS/IT-PALVELUT TALOUSPALVELUT PERUSTURVATOIMI PERUS- JA LUKIOKOULUTUS PALMGREN-KONSERVATORIO TYÖVÄENOPISTO PÄIVÄHOITO JA VARHAISKASVATUS TEATTERI , 46, 47, JA 50 KULTTUURITOIMI VAPAA-AIKAHALLINTO PORILAB YMPÄRISTÖVIRASTO SATAKUNNAN PELASTUSLAITOS VÄÄNTIÖ OY/HALLINNOINTI TEKNINEN PALVELUKESKUS AJONEUVOKESKUS TOIMITILAT VESIHUOLLON YLEINEN KEHITTÄMINEN TUOTTAMATTOMAN OMAISUUDEN MYYNTI LIIKELAITOSTEN TALOUSARVIOT SATAKUNNAN TYÖTERVEYSPALVELUT PORIN PALVELULIIKELAITOS PORIN SATAMA PORIN VESI PORIN JÄTEHUOLTO RAHOITUSOSA PERUSKAUPUNGIN TULOS- JA RAHOITUSLASKELMA 2011 (LIIKELAITOKSET MUKANA) PERUSKAUPUNGIN TULOS- JA RAHOITUSLASKELMA 2011 (ILMAN LIIKELAITOKSIA) TULOS- JA RAHOITUSLASKELMA (LIIKELAITOKSET MUKANA) LIITTEET 1. Talousarvion tulosalueet ja -yksiköt 2. Peruskaupungin käyttötalous netto Peruskaupungin investoinnit netto Valtionosuudet
5 1 YLEISPERUSTELUT Maailmantalous on kääntynyt ankaran taantuman jälkeen nousuun etupäässä kehittyvien talouksien vetämänä. Painopiste on Kiinassa, muualla Aasiassa ja Latinalaisessa Amerikassa. Viimeaikaisten tilastojen perusteella kovin kasvuvaihe näyttää näilläkin alueilla olevan takana, mutta loppuvuodesta 2010 kasvu tulee silti olemaan viime vuoteen verrattuna vahvaa. Maailman bruttokansantuotteen arvioidaan kasvavan sekä kuluvana että ensi vuonna yli 4 %. Kiinan vastaava luku on noin 9 %. Myös euroalue hyötyy maailmantalouden ja kaupan vetoavusta, mutta sen kasvu on joka tapauksessa hitaampaa: lisäys lienee puolitoista prosenttia 2010 ja kaksi prosenttia vuonna Lyhyellä tähtäyksellä euroalueen kasvua hidastaa suoritetut julkisten vajeiden vakautustoimet, mutta pidemmällä aikavälillä niiden piristävä vaikutus tulee esiin, kun syntyy tilaa mm. yksityiselle kulutukselle ja investoinneille. Suomen talouden arvioidaan myös lähtevän kasvuun kuluvana vuonna: BKT:n kasvuksi ennakoidaan noin kaksi prosenttia vuoden 2009 kahdeksan prosentin romahduksen jälkeen. Vuonna 2011 lisäykseksi ennustetaan hieman alle kolme, mutta 2012 enää 2,6 prosenttia. Kuluttajahintojen nousuksi vuonna 2010 arvioidaan 1,5 ja 2,5 prosenttia vuonna Työttömyysaste lienee tänä vuonna 8,6 ja ,2 prosenttia. Kuntien talous näyttää yleisellä tasolla selviytyvän talouskriisistä vähäisemmin vaurioin kuin ennalta pelättiin. Odotettua suotuisampi työllisyyskehitys, inflaation hidastuminen ja lukuisissa kunnissa toimeenpannut säästötoimenpiteet mm. saivat aikaan sen, että vuoden 2009 tilinpäätöksistä muodostui selkeästi ennakoitua parempia. Kohtuullisista vuosikatteista huolimatta kuntatalouden velkaantuminen jatkui kuitenkin voimakkaana. Esimerkiksi asukkaan kuntakokoryhmässä vuosikate ei riittänyt kattamaan poistoja vuonna 2009, kuten ei tulle kattamaan myöskään vuosina Tilannetta ei ainakaan auta se, että valtion vuoden 2011 talousarvioesitykseen sisältyvien menojen, tulojen ja veroperustemuutosten nettovaikutus heikentää kuntien rahoitusasemaa jonkin verran vuoteen 2010 verrattuna. Kuntien verotulot lisääntyivät vuosina keskimäärin 6,4 % vuodessa. Vuonna 2009 kasvu hyytyi 0,4 prosenttiin, kunnille tilitettiin verotuloja kaikkiaan 17,6 miljardia euroa. Ennusteita on voitu tarkistaa parempaan suuntaan vuodelle Tähän on vaikuttanut parantuneen talous- ja työllisyyskehityksen ohella valtion ja kuntien jako-osuuksien muutokset. Kunnat korottivat veroprosenttejaan vuodelle 2010 sekä kunnallis- että kiinteistöveron osalta. Veropohja ei toisaalta juuri lisäänny sen johdosta, että vähennyksiä on korotettu. Vuoden 2010 verotulon arvioidaan kasvavan kokonaisuutena 1,8 % vuodesta Valtion talousarvioesityksessä 2011 kunnallisverotusta esitetään kevennettäväksi työtulo-, eläketulo- ja perusvähennyksen määrää korottamalla. Kevennykset ilmoitetaan kompensoitavan kunnille valtionosuuksia korottamalla. Peruspalvelubudjetin ja Kuntaliiton yhtenevä arvio on, että kuntien verotulot lisääntyvät silti kokonaisuutena 3,5 % vuodesta 2010 vuoteen Kokonaistyöttömyys on pysynyt tänä vuonna Porissa suunnilleen edellisvuoden tasossa. Vuodenvaihteen tilanteesta työttömyys on laskenut 1,5 %-yksiköllä. Työttömyyden lasku näkyy erityisesti lomautettujen määrässä. Alle 10 hengen ja yli 6 kuukautta kestävät lomautukset kirjautuvat työhallinnon tilastoihin ns. henkilökohtaisina lomautuksina. Tammi-elokuussa kohderyhmässä oli keskimäärin 393 porilaista. Laajemmat lomautukset ilmoitetaan ns. ryhmälomautuksina, jotka eivät näy työhallinnon kuukausitilastoissa. Viime vuoden syksystä ja tämän vuoden keväästä ryhmälomautukset ovat selvästi laskeneet. Korkeimmillaan ryhmälomautettuja oli Porin TE-toimiston alueella helmikuussa (819), tällä hetkellä heitä on noin 250. Pitkäaikaistyöttömyys on Porissa edelleen kasvussa, mutta nuorisotyöttömyys näyttää kääntyneen laskuun. Keskimääräinen työttömyysaste ilman lomautettuja tulee koko tänä vuonna Porissa olemaan noin 11,5 %. Ryhmälomautusten vähentymisen johdosta kokonaistyöttömyyden taso alenee hieman viime vuodesta. Työllisyystilanteen ennustetaan paranevan Suomessa hitaasti vuoden 2011 aikana. Porin seudun työllisyyskehitys on tänä vuonna seurannut koko maan tilannetta. Seudun avoinna olevien työpaikkojen määrä on ollut keskimäärin noin 10 % edellisvuotta korkeampi. Työ- ja elinkeinoministeriön talousarvioesityksen mukaan työvoimapoliittisten toimenpiteiden määrä laskee ensi vuonna. Ministeriön esitys tulee vaikuttamaan nuorten ja pitkäaikaistyöttömien määrän kehitykseen. Lisäksi voimaan tullut työttömyysturvan muutos työttömyyspäivien kulumisesta mm. työvoimakoulutuksen ajalta nopeuttaa tapauksia, joissa 500 päivän määräaika täyttyy.
6 2 1 TALOUSARVIO 2011 Työ- ja elinkeinoministeriön tilannekatsausten perusteella lasketut keskiarvot työttömien määristä ja työttömyysasteista (ilman lomautettuja) Porissa *) ovat vuosina olleet seuraavat: *) 2010 (tammi-lokakuu) Työttömät yhteensä Pitkäaikaistyöttömät Alle 25-vuotiaat Työttömyysaste % Porin kaupunki 12,0 10,6 11,3 11,6 Satakunta 9,5 8,4 9,2 9,8 Koko maa 7,9 7,3 8,7 9,2 *) Vuoden 2009 luvuissa on laskettu yhteen Porin ja Noormarkun työttömien määrät. Porin väkiluku oli vuoden 2009 lopussa henkeä eli 237 suurempi kuin vuotta aikaisemmin. Kuluvana vuonna Noormarkun liityttyä Poriin asukasmäärä oli Tilastokeskuksen marraskuun ennakkotiedon mukaan asukasta. Väestörekisteritietojen mukaan väkimäärä oli asukasta. 1.1 Talousarvion valmistelun lähtökohdat Talousarvion 2011 valmistelua on leimannut kiristynyt taloudellinen tilanne, kuntaliitoksen ja perusturvan yhteistoiminta-alueen käynnistymiseen liittyvät lastentaudit, muut merkittävät organisaatiomuutokset ja talousarvioprosessin sisältöön liittyvät kehittämistoimet. Perusturvan talousjärjestelmän toimivuudessa on edelleen ongelmakohtia, joihin etsitään ratkaisuja. Teknisen palvelukeskuksen uudelleen organisointi ja mm. WinNovaa palvelevan kiinteistöyhtiön perustaminen on aiheuttanut kustannusten vertailtavuuteen vuosien kesken huomattavaa hankaluutta. Keväällä käynnistetyn kehittämisprojektin tuloksena talousarvion sisältöön on tullut useita parannuksia. Projekti jatkuu syksyllä 2010 ja vuoden 2011 puolella, jolloin keskitytään kustannuslaskennan ja tuotteistamisen sekä raportoinnin osakokonaisuuksiin. Määrärahamuutokset osoitettiin kesäkuun alussa käyttötalouden kehyksiin osittain keskitetysti, osittain suoraan tulosalueille. Palkkavaraus määriteltiin tässä vaiheessa siten, että vuoden 2010 tilinavauspalkkoihin ja lakisääteisiin sivukuluihin laskettiin keskimäärin 1,5 prosentin korotus = 3,0 M. Summaa ei jaettu tulosalueiden kehyksiin, vaan se pidettiin raamissa yhtenä keskitettynä kulueränä samalla todeten, että varauksen lopullisen määrän varmistuttua kullekin tulosalueelle siirretään sen suhteellinen osuus könttäsummasta. Kunta-alan palkkojen sopimuskausi päättyy Sopimukset voidaan irtisanoa päättymään , joten tilanne vaikeuttaa talousarviovuoden ansiotason kehityksen arviointia. Tiedossa on lisäksi se, että vaikka sopimukset irtisanottaisiinkin, seuraavat korotukset voivat astua voimaan aikaisintaan Näiden faktojen perusteella voidaan olettaa, että palkkakehitys kunta-alalla on maltillinen vuonna Työnantajan sosiaalimaksut nousevat ennakkotiedon mukaan 0,16 %-yksikköä vuodesta Toimitilavuokrien muutokset osoitettiin toimitilayksikön ilmoituksen mukaisina suoraan tulosalueiden kehyksiin niin, että muutoksesta ei aiheutunut niille lisärasitetta. Koulutuksen palvelukokonaisuuksien kehittämistä jatketaan tavoitteena koota vaiheittain seudullisella ja maakunnallisella tasolla uusi laadukas, vaikuttava ja taloudellinen vapaan sivistystyön, taiteen perusopetuksen ja kulttuurin koulutuskokonaisuus.
7 3 1.2 Talousarvion tasapainotus Maan hallituksen budjettiriihi pidettiin ja valtiovarainministeriön ehdotus valtion vuoden 2011 talousarvioksi valmistui Eduskunnan käsiteltäväksi talousarvioehdotus luovutettiin 10. syyskuuta Tulosalueiden talousarvioehdotukset vuodelle 2011 palautuivat talouspalveluihin elokuun loppuun mennessä kaupunginhallituksen pidennettyä valmisteluaikaa kahdella viikolla perusturvan aikatauluongelmien johdosta. Talouspalvelut laati tulleista esityksistä yhteenvedon, minkä perusteella kaupunginhallitus kävi kokouksessaan lähetekeskustelun talousarvion jatkovalmistelun evästykseksi. Kun tulosalueiden esitykset ja kevään kehyksen suuruiset rahoituserät summattiin yhteen, tuloslaskelma osoitti liikelaitokset mukaan lukien 25,2 M :n alijäämää. Investointiesitykset olivat nettona peruskaupungin osalta 40,4 ja liikelaitosten osalta 19,2 eli yhteensä 59,6 M. Jatkovalmistelun lähtökohdaksi otettiin alijäämän poistaminen vs. olennainen supistaminen. Ainakin peruskaupungin osalta vuosikatteen tuli olla vähintään poistojen suuruinen. Talousarvioneuvottelut käytiin kaupunginjohtajan johdolla Perusturvan osalta päästiin 10,2 ja muun käyttötalouden sekä rahoituserien osalta 8,6 eli yhteensä 18,8 M :n karsintoihin. Rahoituseriin sisältyy verotulojen 4,3 M :n lisäys kevään kehyssummaan verrattuna. Investointiesityksiä karsittiin siten, että peruskaupungin nettosummaksi jäi 31,2 ja liikelaitosten 19,2. M. Poikkeuksellisen suuresta karsintasummasta huolimatta kaupungin tulos 2011 jäi 5,7 M alijäämäiseksi. Liikelaitokset ovat luvussa mukana. Talousarvion I-III lukemisissa käyttötalouden nettomeno kasvoi vain hieman ja nettoinvestoinnit karsiutuivat euroa. Verotuloennusteen parannuttua olennaisesti, 5,7 M vielä I lukemisessa tiedossa olleesta, tuloslaskelma saatiin tasapainoon. Kaupunginvaltuusto muutti talousarvion sisältöä lukuisissa kohdissa vielä niin, että käyttötalouden menolisäykset olivat nettona 2,5 M. Summa katettiin verotulokohtaa korottamalla. Investointimenoja ja tuloja lisättiin euroa, joten nettoinvestointien määrä ei muuttunut. TALOUSARVIOYHTEENVETO (Liikelaitokset mukana) TA 2010 HKE 2011 KJ 2011 KH 2011 KV HKE/TA 2010 KJ/TA 2010 KH/TA 2010 KV/TA 2010 Käyttötalous muutos% muutos% muutos% muutos% Tulot ,0 5,5 5,6 5,6 Menot ,9 4,8 5,0 5,4 Netto ,6 4,2 4,5 5,3 Investoinnit Tulot ,9-26,9-26,9-18,7 Menot ,7-11,1-11,5-10,8 Netto ,9-9,6-10,1-10,1 Rahoitus Tulot ,4 3,6 5,3 6,0 Menot ,0-5,4-6,0-6,0 Netto ,7 3,9 5,7 6,4 Vuosikate Poistot Muut tuloserät Tulos Rahoituseräoikaisut Tulot ,1 4,2 5,2 5,7 Menot ,2 3,3 3,5 3,9 Nettokassavirta Verotulot Kunnallisveron koko maan tilitykset ovat kasvaneet tammi-syyskuussa ,2 % viime vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna. Samaan aikaan yhteisövero kasvoi 8,5 % ja kiinteistövero 26 %. Kuntien saamiin kunnallisveron tilityksiin vuonna 2010 vaikuttavat myös edellisvuosilta saatavat tilitykset. Alkuvuodesta nämä tilitykset ovat supistuneet. Verovuodelta 2009 saatavat oikaisut muuttanevat tilanteen sellaiseksi, että kunnallisveron tilitykset ovat kokonaisuudessaan edellisen vuoden tasolla.
8 4 Vuonna 2010 kansantalouden palkkasumman arvioidaan kasvavan 2,5 %. Muiden ansiotulojen lisäys on vähäistä, vaikka työttömyysturvan suhteellinen lisäys on vielä tänä vuonna työttömyyden kasvun johdosta melko nopeaa. Kunnallisverotuksen vähennysten merkittävä lisäys johtuu pääasiassa perusvähennyksen muutoksista. Lisäksi työtulovähennys supistaa kunnallisveron tilityksiä. Merkittävä kunnallisveroa lisäävä tekijä on kuntien tuloveroprosenttien nousu keskimäärin noin 0,4 prosenttiyksiköllä. Kuntien keskimääräinen tuloveroprosentti on tänä vuonna 18,98. Vuonna 2011 kansantalouden palkkasumman kasvuksi arvioidaan 4,5 % ja ansiotason nousuksi 2,8 %. Porin kunnallisveron määräksi 18,75 veroprosentin mukaan vuonna 2011 arvioidaan 228,2 M. Tänä vuonna koko maan yhteisöveron kasvuksi on ennakoitu 16,1 %. Porin osalta yhteisöveron tilitysten arvioidaan kasvavan 13 % eli olevan noin 12,2 M. Koko maan yhteisöveron kertymäksi vuonna 2011 ennakoidaan 1,6 mrd. euroa eli yhteisövero kasvaisi 15,8 %. Porin osalta kasvuksi arvioidaan 32 %, jolloin veron määräksi saadaan 16,1 M. Kiinteistöverojen ala- ja ylärajoihin tuli muutoksia vuodelle 2010 osana maan hallituksen kuntien tukipakettia. Kiinteistöveroprosentit säilyvät 2011 vuoden 2010 tasolla. Verokertymä on 14,7 M. Kiinteistöveroprosentit ovat: yleinen 0,8 %, vakituinen asuinrakennus 0,35 %, muut asuinrakennukset 0,95 %, voimalaitokset 2,85 % ja rakentamaton rakennuspaikka 3,0 %. Yleishyödyllisten yhteisöjen kiinteistöveroa koskevaa käytäntöä ei muuteta muutoin kuin siten, että Porissa käytössä ollutta menetelmää sovelletaan jatkossa myös Noormarkun vastaaviin kiinteistöihin. Verotulot koostuvat varsinaisesta kunnallisverosta, yhteisövero-osuudesta ja kiinteistöverosta. Niiden osuudet viimeisimmissä tilinpäätöksissä ja vuosien 2010 ja 2011 talousarvioissa on esitetty oheisessa asetelmassa. Yhdistyneen Porin ja Noormarkun verotulo on alla olevissa taulukoissa mukana vuodet 2010 ja Kaupunginvaltuusto päätti kokouksessaan korottaa verotuloarviota 2011 kaupunginhallituksen esittämästä vielä euroa. Koko summa kirjattiin kunnallisverotulon lisäykseksi. TP 2006 TP 2007 TP 2008 TP 2009 TA 2010 TA kunnallisvero 176,5 183,6 200,6 207,8 216,4 230,9 (18,0 %) (18,0 %) (18,0 %) (18,25 %) (18,75 %) (18,75) - yhteisövero 11,7 13,6 14,5 10,0 12,9 16,1 - kiinteistövero 8,3 8,8 9,2 9,7 14,3 14,7 - koiravero 0,2 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 Yhteensä 196,7 206,0 224,3 227,5 243,6 261,7 Porin verotulojen kehitys vuosina , M TP 2004 TP 2005 TP 2006 TP 2007 TP 2008 TP 2009 TP 2010 TA 2011 TA Koiravero 0,2 0,2 0,2 0,2 Kiinteistövero 7,6 7,5 7,9 8,3 8,8 9,2 9,8 14,3 14,7 Yhteisövero 12 10,2 11,2 11,7 13,6 14, ,9 16,1 Ansiotulovero 163,3 168,4 165,8 176,5 183,6 200,6 207,8 216,4 230,9 Yhteensä 183,1 186,3 185,1 196,7 206,0 224,3 227,6 243,6 261,7
9 5 1.4 Valtionosuudet 1.5 Liikelaitokset ja taseyksiköt Vuoden 2010 alusta lukien valtionosuuslainsäädäntö muuttui osittain. Voimaan tuli uusi kunnan peruspalvelujen valtionosuuslaki (ns. yhden putken malli) ja uusi kunnan opetus- ja kulttuuritoimen rahoituslaki (ns. kaupungin ylläpitämä toiminta). Valtionosuusjärjestelmän muutos oli tarkoitus toteuttaa kuntien välillä kustannusneutraalisti eli uuden ja vanhan järjestelmän välinen muutos kompensoitiin kunnittain. Vuoden 2011 valtionosuuksien lopullinen määrä vahvistuu vasta vuoden 2011 joulukuussa. Rahoitusosan liitteenä on arviolaskelma vuoden 2011 valtionosuudesta. Ns. yhden putken valtionosuuslaskelma perustuu valtiovarainministeriön ennakkotietoon Porin ylläpitämän toiminnan valtionosuuden kasvuksi on arvioitu 1,7 %. Yhden putken mallin mukaiset valtionosuudet ovat 133 M (131 M vuonna 2010), Porin ylläpitämän toiminnan -11 M (-14 M ). Rahoitusosan valtionosuudet ovat yhteensä 123 M (119 M ). Tulosalueille on budjetoitu Satakunnan ammattikorkeakoulun valtionosuus 36 M (36 M ), oppisopimuskoulutuksen 6 M (6 M ) ja työllisyydenhoidon 4 M (4 M ). Yhteensä valtionosuuksia on budjetoitu 169,4 M (165,8 M ). Kunnan peruspalveluiden valtionosuuslaissa säädetään lisäksi kotikuntakorvauksen maksuvelvollisuudesta. Kotikunnat suorittavat muille kunnille sekä muille perusopetuksen järjestäjille eli yksityisille, kuntayhtymille ja valtiolle kotikuntakorvaukset niistä oppilaista, jotka ovat oppilaina muussa kuin kotikuntansa järjestämässä esi- tai perusopetuksessa. Kotikuntakorvaukset otetaan huomioon valtionosuuspäätöksen yhteydessä ja kirjataan kunnan käyttötalouteen tulosalueelle 55 menoiksi ja tuloiksi. Lisäksi tulosalueelle 55 kirjataan Porin ja Noormarkun yhdistymisavustus. Arvio vuodelle 2011 kotikuntakorvaustuloksi on 0,8 M (0,8 M ) ja kotikuntakorvausmenoksi 3 M (3 M ). Yhdistymisavustus vuonna 2011 on 1,7 M (2,2 M ). Lakisääteisten valtionosuuksien lisäksi kaupunki saa hankekohtaisia valtionavustuksia ja valtionosuuksia investointeihin. Hankekohtaiset valtionavustukset on kirjattu toimintatuottoihin ao. tulosalueelle. Investointien valtionosuudet on merkitty investointiosaan tuloksi kunkin hankkeen kohdalle. Kunta voi perustaa liikelaitoksen liiketoimintaa tai liiketaloudellisten periaatteiden mukaan hoidettavaa tehtävää varten. Liikelaitokset ovat osa kaupungin organisaatiota. Porin kaupungin organisaatiossa on vuonna 2011 viisi kuntalain 10a-luvun mukaista liikelaitosta: Porin Jätehuolto, Porin Palveluliikelaitos, Porin Satama, Porin Vesi ja Satakunnan Työterveyspalvelut. Kuntalakiin ehdotetut muutokset tulevat toteutuessaan vaikuttamaan liikelaitosmallin käyttöön ja edellyttämään Porin kaupungin liikelaitoksista Porin Sataman yhtiöittämistä. Kaupunginhallitus on päättänyt käynnistää Porin Sataman yhtiöittämisselvityksen. Porin kaupungin kaikille liikelaitoksille on määritelty tuloutustavoitteeksi 5 %:n korko peruspääomalle. Lisäksi liikelaitos on velvollinen maksamaan korkoa kaupungin myöntämälle lainalle. Vastaavasti liikelaitos on oikeutettu saamaan korkotuottoa kaupungin kassaan sijoittamalleen summalle. Vuodelle 2011 velan koroksi on määritelty 3 %. Kaupungin kassaan tehdyille sijoituksille kaupunki maksaa 1 %:n korkoa. Liikelaitokset laativat omat talousarvionsa ja -suunnitelmansa noudattaen kaupungin talousarvion laadintaperiaatteita. Talousarvioiden ja -suunnitelmien perustana ovat valtuuston liikelaitokselle hyväksymät toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet. Liikelaitosten talousarviot ja -suunnitelmat esitetään peruskaupungin talousarvion erillisenä osana. Peruskaupungin talousarviossa liikelaitosten osalta huomioitavia eriä ovat peruspääoman korot, lainojen korot, peruspääomasijoitukset liikelaitokseen sekä sisäisten lainojen muutokset.
10 6 Liikelaitos Peruspääoman korko 2011 Sisäinen laina vuoden lopussa enintään Porin Jätehuolto Porin Palveluliikelaitos Porin Satama Porin Vesi Satakunnan Työterveyspalvelut Seuraavassa on esitetty liikelaitosten vaikutus kaupungin talousarviokokonaisuuteen. Jätehuolto Satama Palveluliikelaitos Työterveyspalvelut Vesi 1.6 Rahastot ja varaukset Vuosikate Nettoinvestoinnit Tulorahoituksen korjauserät Nettorahoitus Liiketaloudellisin periaattein hoidettava tehtävä voidaan eriyttää kaupungin kirjanpidossa myös muu taseyksikkö -mallilla. Porin kaupungin organisaatiossa on vuonna 2011 kolme muuta taseyksikköä: Ajoneuvokeskus, Toimitilataseyksikkö ja Porilab. Ajoneuvokeskus ja Toimitilataseyksikkö kuuluvat Teknisen Palvelukeskuksen organisaatioon ja Porilab toimii Ympäristöviraston alaisuudessa. Taseyksiköt ovat liikelaitoksista poiketen osa kaupungin talousarviota sekä käyttötalousosassa että investointiosassa. Taseyksiköiden toiminnan tavoitteena on kuitenkin se, että taseyksikkö pitkällä aikavälillä pystyy toimintansa tuloilla kattamaan sekä juoksevat menonsa kuin myös investointinsa. Porin kaupungin taseyksiköiden sitovat tavoitteet vuodelle 2011 ovat: Ajoneuvokeskus Toimitilat Porilab Vuosikate Nettoinvestoinnit Rahastoilla ja varauksilla on maksuvalmiuden turvaajina edelleen sama merkitys kuin aiemminkin. Sen lisäksi rahastoja käytetään tasaamaan eri vuosien välistä tulojen ja menojen vaihtelua ja investointien rahoitusta. Vuoden 2009 lopussa vapaaehtoisia investointivarauksia oli 0,7 M. Pakollisia varauksia oli 4,1 M. Omien rahastojen pääomat olivat 35,8 M. Lisäksi arvonkorotusrahastoon on kirjattu 16,3 M. Omien rahastojen pääomat vuoden lopussa olivat seuraavat, M : Satakunnan ja Porin yhteistoiminnan rahasto 4,2 3,5 3,3 2,4 0 - Vahinkorahasto 7,1 7,3 7,2 6,7 6,5 - Tapaturmarahasto 7,3 7,6 7,7 8,0 8,5 - Asuntorahasto 2,9 2,3 1,9 2,1 3,1 - Perintörahasto 0 0 0,6 0,7 1,0 - SAMK:n rahasto 8,1 8,5 8,7 8,6 10,3 - Oppisopimusrahasto 6,5 6,8 7,2 7,4 6,4 - Liittymismaksurahasto 0,0 0,0 0,0 0,0 0 - Arvonkorotusrahasto 17,4 17,4 17,4 17,4 16,3 YHTEENSÄ 53,5 53,4 54,0 53,3 53,3
11 7 Satakunnan ja Porin yhteistoiminnan rahasto purettiin kokonaisuudessaan vuonna 2009 ja rahastoon kertyneet varat siirrettiin jätehuollon jälkihoitovaraukseksi. Vuonna 2010 vanhan kaatopaikka-alueen jälkihoidon kattamiseksi varausta on budjetoitu 0,5 M. Jälkihoitovarausta purettaneen tätä enemmän. Pakollisiin varauksiin sisältyvää jälkihoitovarausta puretaan vuonna ,0 M kaatopaikka-alueen jälkihoidon kattamiseen. Uuden alueen jälkihoitoon varaudutaan 0,1 M :n suuruisella jälkihoitovarauksen lisäyksellä v Perusturvan avohoidon resursseja lisätään vuonna Kustannuksia katetaan osaltaan asuntorahastosta 1,0 M :lla. Hissiavustuksia varten varataan ympäristöviraston tulosalueelle euroa vuosina , myös nämä kustannukset katetaan asuntorahastosta. Kompakti kaupunki -hankkeelle valtuusto on hyväksynyt enintään n euron osuuden vuosille 2010 ja Rahastosiirto katetaan asuntorahastosta ja tehdään siinä vaiheessa kun menot ovat selvillä. 1.7 Lainoitus Kaupungin talousarviolainoja oli vuoden 2009 lopussa 116,2 M. Vuodelle 2010 on budjetoitu nettolainanottoa 23,3 M. Tilapäislainaa vuoden 2009 lopussa oli 10 M ja vuoden 2010 lopussa arviolta 10 M. Vuodelle 2011 nettolainanottoa on budjetoitu 19,5 M. Lainamäärä on kehittynyt seuraavasti: Lainakanta , /as *10 *11 Pori as. kunnat Satakunta Koko maa Lainakanta , /as *10 *11 Pori as. kunnat Satakunta Koko maa Lähde: Suomen Kuntaliitto *Porin kaupunki/talouspalvelut
12 8 1.8 Tulo- ja menolajijakautuma Vuoden 2011 tulo- ja menolajijakautuma käy selville pääryhmittäin oheisista kuvioista. Kokonaistulojen määrä on yhteensä 736 M ja kokonaismenojen 755 M. Valtionosuuksissa on otettu huomioon sekä rahoitusosan että käyttötalouden tuloihin budjetoidut erät. Talousarvion 2011 tulo- ja menolajijakautuma Valtionosuudet 23,0 % Tulot Verot 35,5 % Käyttötalouden tulot 38,7 % Muut rahoitustulot 2,2 % Investointitulot 0,6 % Menot Investointimenot 7,2 % Rahoitusmenot 1,5 % Käyttötalouden menot 91,3 % 1.9 Käyttötalousmenot 1.10 Henkilöstö Vuoden 2010 talousarvion tapaan myös nyt käsillä olevaan talousarvioon sisältyy rakenteellisia muutoksia. Niitä on lyhyesti selostettu yleisperustelujen kohdassa 1.1. Viime suunnittelukierroksen laajuisia hankaluuksia tulo- ja menoerien vertailtavuudessa ei tällä kertaa kuitenkaan ole. Teknisen palvelukeskuksen budjetointirakenne on muuttunut merkittävimmin, ja perusturva hakee vielä joiltakin osin toteutusmalliaan. Käyttömenojen bruttomäärä talousarviossa 2011 on 689,5 M. Kasvuksi vuodesta 2010 saadaan 5,4 %. Palkankorotusvaraus on jaettu tulosalueille. Vuoden 2010 alussa toteutuneiden Noormarkun kuntaliitoksen ja perusturvan yhteistoiminta-alueen käynnistymisen ja toisaalta Porin ammattiopiston yhtiöittämisen jälkeen Porin kaupungin palveluksessa oli 7225 henkilöä. Näistä vakituisessa palvelussuhteessa oli 6789 henkilöä. Kaupungin sisäiset organisaatiomuutokset mukaan lukien muutosten jälkeisten organisaatioiden vakauttaminen ja toimintatapojen yhdenmukaistaminen on haaste. Uudistusten tavoitteena on varmistaa, että palvelut Porin seudulla voidaan tuottaa jatkossa tehokkaasti ja taloudellisesti.
13 9 Vuoden alkupuolella valmistuneen kaupunkistrategian mukaisesti laaditaan henkilöstöstrategia. Henkilöstöstrategian tulee toteuttaa kaupunkistrategian painopistettä Uusiutuminen ja kilpailukyky ja sen kriittisiä menestystekijöitä Ammattitaitoinen, uudistuva, tuloksellinen ja hyvinvoiva henkilöstö. Henkilöstöstrategian painopisteet ovat henkilöstövoimavarojen hallinta, työhyvinvoinnin johtaminen, henkilöstön osaaminen ja henkilöstöinvestointien hallinta. Tarvittavat henkilöstöresurssit perustuvat palvelustrategiaan. Henkilöstöstrategia ja palvelustrategia valmistellaan vuoden loppuun mennessä. Hallintokuntien talouden ja toiminnan tulee jatkossa toteuttaa kaupunkitason strategioita. Henkilöstövoimavarojen hallinta on keskeistä. Hallintokuntia on kehotettu valmistautumaan eläkepoistuman aiheuttamiin haasteisiin laatimalla henkilöstösuunnitelma, jossa paitsi tarkastellaan tavoitteellisesti henkilöstövoimavaran kehitystä, myös arvioidaan ja perustellaan muutostarpeet. Työvoimakustannusten nousupaineen takia kaikkia avautuvia virka- ja työsuhteita tulee tarkastella kriittisesti ja tehtäviä tulee järjestellä uudelleen, mikäli se on mahdollista. Uudelleen järjestelyissä voidaan käyttää hyväksi myös henkilöstön sisäistä liikkuvuutta, tehtäväkuvausten tarkistamista, työaikajärjestelyitä jne. Henkilöstön määrän, rakenteen osaamisen ja kustannusten muutokset tulee ennakoida strategian mukaisesti. Henkilöstön työhyvinvoinnin kehityksestä saadaan uutta tietoa vuoden alussa toteutettavalla Työsyke tutkimuksella. Sen perusteella päivitetään hallintokuntakohtaiset työhyvinvointisuunnitelmat. Työhyvinvointia parantavia toimia edistetään hallintokuntien ja työterveysliikelaitoksen yhteistyönä. Tavoitteena on tukea työssäjatkamista ja vähentää sairauspoissaoloja. Henkilöstöpalvelut vastaa edelleen Kela korvauksen hakemisesta ja työterveyshuollon koordinoinnista. Täyttölupamenettely on voimassa. Täyttöluvista tekee päätöksen henkilöstöpäällikkö kaupunginjohtajaa kuultuaan voimaan tulleissa johtosäännöissä päätösvaltaa henkilöstön rekrytoinneissa on siirretty viranhaltijoille. Johtosääntöjen perusteella laaditut toimintasäännöt määrittelevät toimivaltuudet muissa henkilöstöä koskevissa päätöstilanteissa. Hallintokuntien tulee varmistaa, että toimintasäännön kirjaukset ovat riittävän selkeät ja kattavat. Yleinen kunta-alan virka- ja työehtosopimus on voimassa asti. Vuoden 2011 palkantarkistuksista käydään neuvottelut mennessä. Korotukset voivat tulla voimaan aikaisintaan Tehy pöytäkirja on voimassa palkkamääräysten osalta asti. Palkkavaraus vuodelle 2011 on 1,5 %. Palkkojen osalta tullaan hyväksymään vain sopimuksenvaraiset korotukset ja selkeään sopimusten tarkoittamaan tehtävien vaativuuden lisääntymiseen liittyvät korotukset. Tulospalkkio ei ole käytössä. Talousarvion toteuttamisen edellyttämät tarkemmat rajaukset ja ohjeet annetaan talousarvion täytäntöönpano-ohjeissa.
14 10 Seuraavassa taulukossa on esitetty henkilöstömäärän kehitys hallintokunnittain vuosina (31.12.) HENKILÖSTÖMÄÄRÄN MUUTOS HALLINTOKUNNITTAIN (31.12.) Hallintokunta Ta Tarkastustoimi ,5,7,8,9,12Kaupunginkanslia/Hallintokeskus Kaupunginhallitus Hallintokeskus/kuluttajaneuvonta 3 5 Hallintokeskus/Hallintopalvelut Hallintokeskus/Yleinen Edunvalvonta 9 7 Hallintokeskus/Työllisyydenhoito Hallintokeskus/IT-palvelut Hallintokeskus/Henkilöstöpalvelut Hallintokeskus/Talouspalvelut Hallintokeskus/Kaupunkisuunnittelu Hallintokeskus/Seutuyhteistyö Muu yleishallinto Talous- ja velkaneuvonta Sosiaali- ja potilasasiamies Hallintokeskus/Hankintapalvelut Työterveyshuolto Perusturvatoimi * 25 Koulutusvirasto Palmgren- konservatorio Työväenopisto Päivähoito ja varhaiskasvatus Porin ammattiopisto Satakunnan Ammattikorkeakoulu Oppisopimuskoulutus Kaupunginkirjasto Pori Sinfonietta Satakunnan Museo ja 48 Kulttuuritoimisto+muu kultt.toim Taidemuseo Taidekoulu Vapaa-aikavirasto Asuntotoimisto Ympäristövirasto Satakunnan pelastuslaitos Tielautakunta Rakennusvalvonta Tekninen palvelukeskus Ajoneuvokeskus Maaseutulautakunta Pysäköinninvalvonta ,2 77 Pori Energia Palveluliikelaitos Porin Satama Porin Vesi Porin Jätehuolto Joukkoliikenne 1 Yhteensä ,2 Terveysvirasto Sosiaalikeskus *) Perusturvatoimen henkilöstömäärän eroon Ta 2011 vaikuttavat seuraavat tekijät: 1. Ta 2011 vakituisen henkilöstön määrä sisältää lisämäärärahaesityksen mukaisen 49 henkilön lisäyksen. 2. Määräaikaisen henkilöstön määrä on syyskuun lopussa ollut kausivaihteluista johtuen 92 henkilöä pienempi.
15 Investoinnit Investointimenojen määrä talousarviossa 2011 ilman liikelaitoksia on bruttona 34,8 M. Investointien nettosumma ilman liikelaitoksia on 31,0 M. Liikelaitokset mukaan luettuna investointimenot ovat vuonna 2011 bruttona 53,9 M ja nettona 50,2 M. Vuoden 2010 talousarviossa investointimenot ilman liikelaitoksia olivat bruttona 32,8 M ja nettona 27,6 M. Suurimmat investoinnit vuoden 2011 talousarviossa: Menot netto Keskushallinto - Sairaanhoitopiirin investointivelan lyhennykset SAMK:n yhtiöitys, osakkeiden osto Satakunnan osaamiskeskusohjelman rahoitusosuus Perusturvatoimi - Pääterveysaseman saneeraus, Noormarkun sairaalan korjaustyö, hallintotilojen suunnittelu ja aloitus Koulutoimi - Porin suomalaisen yhteislyseon peruskorjaus ja muutostyöt Kuninkaanhaan koulun peruskorjaus Väinölän koulun peruskorjaus Kaarisillan koulun peruskorjaus Ruosniemen koulun peruskorjaus Kyläsaaren koulun peruskorjaus Vapaa-aikahallinto - Keskustan uusi uimahalli, kaupungin rahoitus halliyhtiölle Isomäen jäähalli, kylmäkoneet Noormarkun urheilutalo Ympäristövirasto - Rakennusvalvonnan tilaremontti Tekninen palvelukeskus - Liikenneväylien ja katujen rakentaminen ja perusparantaminen Erillisprojektien omarahoitusosuudet Tulvansuojelutoimenpiteet Kiinteistöjen ostot Katuvalaistuksen saneeraus Puistojen ja leikkialueiden rakentaminen ja perusparantaminen Jokikeskus Ajoneuvokeskus - Ajoneuvojen hankinnat Toimitilat - Kiinteistöjen nykykunnon varmistavat ylläpito- ja hätätyöt Satakunnan pelastuslaitos - Pelastustoiminnan kalustohankinnat Liikelaitosten investoinnit vuoden 2011 talousarviossa: Porin Palveluliikelaitos Porin Satama josta Mäntyluodon 12 m väylä 7,0 M ja Kallonlahden mobiilinosturit 0,5 M Porin Vesi josta Lukkarinsannan vesilaitos 6,6 M
16 Vuosikate Vuosikate on keskeinen kaupungin taloudellista tilannetta ja kehityksen suuntaa kuvaava mittari. Se ilmoittaa, kuinka paljon käyttötaloudesta ja rahoituseristä jää investointien, antolainojen ja ottolainojen hoidon katteeksi. Porin vuosikatteen kehitys : M 40 /as TP 2004 TP 2005 TP 2006 TP 2007 TP 2008 TP 2009 TP* 2010 TA** 2011 TA** 0 Kate 31,8 30,8 16,8 18,9 16,0 27,4 35,1 25,0 30,6 /as * Pori ** Pori-Noormarkku 1.13 Tuloslaskelma Tuloslaskelman tehtävänä on osoittaa, missä määrin tuottoina kertynyt tulorahoitus riittää palvelujen tuottamisesta ja eräistä rahoituseristä johtuvien kulujen sekä käyttöomaisuuden poistojen kattamiseen. Tuotot ja kulut Tuloslaskelman tuotoilla ja kuluilla tarkoitetaan käyttötalouden toimintatuottoja ja kuluja. Molempiin sisältyvät tässä laskelmassa myös tulosalueiden sisäiset ja keskeiset suoritukset. Toimintatuottoja on 331,2 M eli 17,6 M enemmän kuin vuonna Valtionosuudet ovat mukana tuotoissa SAMK:n, oppisopimuskoulutuksen ja työllisyyden hoidon osalta. TOIMINTAKATE osoittaa käyttötalouden toimintaan käytetyn nettomäärärahan, tuottojen ja kulujen erotuksen. Se on -358,3 M. Verotuloja on budjetoitu 261,6 M. Verotuloarvion perusteet on esitetty verolajeittain eriteltyinä yleisperustelujen kohdassa 1.3. Valtionosuuksiksi rahoitusosaan on merkitty 122,9 M. Kun lasketaan mukaan käyttötalouden tulosalueille T34, T38 ja T07 suoraan sisältyvät valtionosuudet, on niiden kokonaismäärä talousarviossa ,4 M. Summassa ovat siis mukana kaikki käyttötalouteen ja rahoitusosaan budjetoidut erät. Tulosalueelle T55 on kirjattu esi- ja perusopetuksen kotikuntakorvaukset, menot ja tulot sekä Noormarkun-Porin yhdistymisavustus.
17 Rahoituslaskelma Rahoitustuotot ja kulut Korkotuotot ovat yhteensä noin 7,0 M. Niistä suurin erä ovat korkotuotot antolainoista Pori Energialta, noin 5,9 M. Muut korkotuotot ovat yhteensä noin 1,1 ja muodostuvat antolainojen sekä talletusten ja sijoitusten korkotuotoista. Porin kaupungin liikelaitosten (Porin Jätehuolto, Porin Satama, Porin Vesi, Satakunnan Työterveyspalvelut ja Porin Palveluliikelaitos) peruskaupungille maksamat sisäiset korkotuotot ovat yhteensä noin 0,5 M vuonna Muut rahoitustuotot ovat yhteensä noin 8,9 M. Suurimmat erät ovat Porin kaupungin edellä mainittujen liikelaitosten peruspääomien korot peruskaupungille, yhteensä noin 4,6 M ja korvaus energiaosakkeiden käytöstä Pori Energialta, noin 2,6 M. Peruspääoman korot Satakunnan sairaanhoitopiiriltä ovat noin 0,5 M. Loput muut rahoitustuotot, yhteensä noin 1,1 ovat mm. leasing vuokratuottoja, noin 0,5 M, viivästyskorkoja, osinkotuottoja ja osuuspääomien korkoja sekä vähäisiä sekalaisia tuottoja. Korkokulut ovat yhteensä noin 6,1 M. Suurin erä ovat ottolainojen korkokulut, yhteensä noin 3,0 M, josta pitkäaikaisten ottolainojen korkokulut ovat noin 2,8 M ja lyhytaikaisten 0,2 M. Ottolainojen korkokulut on talousarvioehdotuksessa arvioitu olemassa olevan lainakannan perusteella varautuen 0,5 %-yksikön suuruiseen korkotason nousuun vuonna Vuoden 2011 nettolainanoton (19,5 M ) vaikutus korkokuluihin on lisätty (arvio 0,4 M ). Nykyisten lainojen korkosuojauksen kuluihin on arvioitu 0,8 M. Korkokuluihin sisältyvät myös omien rahastojen korot, 1,3 M ja henkilöstökassatilien korot 0,5 M. Peruskaupungin edellä mainituille liikelaitoksille maksamat korkokulut on budjetoitu sisäisinä erinä, arvio on alle 0,1 M. Muut rahoituskulut ovat yhteensä noin 5,3 M ja sisältävät mm. koneiden ja laitteiden vuokrat 0,3 M ja jaksotetut palkat, 1,2 M. Muita sekalaisia rahoituskuluja on 0,2 M. VUOSIKATTEEKSI vuodelle 2011 saadaan 30,6 M. Poistoja tuloslaskelmaan sisältyy -30,7 M. Varausten muutos kohtaan budjetoitu -0,1 M :n erällä varaudutaan uuden kaatopaikka-alueen jälkihoitoon. Rahastojen muutos Rahastojen muutos 0,25 M käsittää asuntorahastosta osoitettavan katteen ympäristöviraston tulosalueelta maksettavalle hissiavustukselle. TILIKAUDEN TULOS on euroa ylijäämäinen. Rahoituslaskelmalla osoitetaan, kuinka paljon kaupungin varsinaisen toiminnan ja investointien nettokassavirta on yli- tai alijäämäinen, sekä miten alijäämäinen nettokassavirta rahoituksellisesti katetaan tai miten ylijäämä käytetään rahoitusaseman muuttamiseen. Vuosikate on tulorahoituserä, joka on siirretty tuloslaskelmasta rahoituslaskelmaan. Antolainaus Pori Energia Oy lyhentää kaupungilta saamaansa lainaa vuonna ,0 M. Investointitulot käsittää investointimenoihin saatavat valtionosuudet ja muut investointiosan tulot, mm. käyttöomaisuuden myynnit.
18 14 Investointimenot ovat bruttona 54,4 M, josta peruskaupungin osuus 35,2 ja liikelaitosten osuus 19,2 M. Vuoden 2010 bruttoinvestointien määrä oli 60,9 M. NETTOINVESTOINTIEN määrä 2011 on -50,2 M ja vuonna ,8 M. TOIMINNAN KASSAVIRTA päätyy -19,5 M :oon. Vuoden 2010 vastaava luku oli -23,3 M. Kassavaikutus on ±0, kun nettolainanotto on negatiivisen kassavirran suuruinen. 2 INVESTOINTISUUNNITELMA Investointisuunnitelma ulottuu vuoteen 2015 saakka. Kaupungilla on investointitarpeita aina enemmän mihin kestävän taloudenpidon realiteetit antavat mahdollisuuden. Siksi on tärkeää valita investointikohteet oikein, jotta hankkeisiin osoitettavat varat tuottavat mahdollisimman suuren hyödyn. Tässä tarkoituksessa kaupunginhallitus hyväksyi periaatteen, jonka mukaan teknisen lautakunnan esittämää tilahankkeiden tarveselvitysmallia aletaan käyttää pitkän tähtäimen investointisuunnittelussa niin, että tarveselvitys pitää olla tehtynä valittaessa hanke viisivuotissuunnitelmaan. Käytäntö koskee jaksolla kaikkia yli sadantuhannen euron tilahankkeita. Yleissivistävän koulutuksen perustamishankkeisiin voi saada valtionavustusta, mikäli hankkeen kokonaiskustannukset ovat vähintään euroa, ja mikäli hanke todetaan tarpeelliseksi, ja siihen on valtiontaloudelliset edellytykset. Valtionapuviranomaisena toimii ja valtionavustuksen määrän vahvistaa elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus). 3 HARKINNANVARAISET AVUSTUKSET JA TALOUSARVIO 2011 KH mukaan Kaikki varsinaiset harkintaan perustuvat avustukset kootaan budjettimenettelyssä yhdeksi arvioitavaksi kokonaisuudeksi, jonka tason valtuusto määrää. Avustuskokonaisuus jaetaan ryhmiin, joiden keskinäisen suuruuden määrää valtuusto ottaen huomioon kaupungin strategiset painotukset. Määräraha jaetaan tulosalueille toimijahallintokunnittain. Budjettikirjassa ei määritellä tässä järjestelmässä avustettavia eli avustuksen saajia ei mainita nimeltä. Harkinnanvaraiset avustukset TA 2011 Sisältyy talousarviossa tulosalueeseen Kulttuuriavustukset T48 Liikunnan ja nuorisotyön tukeminen T ja T Yleissivistävä kansalaistoiminta ja perinnetyö T03 Hyvinvoinnin ja vertaistuen edistäminen T ja T Asukas- ja aluetyö T03 Kansainvälinen toiminta T ja T Määräaikaisten hankkeiden kuntaosuudet ja tuki T03 Yhteensä
19 15 TALOUSARVION KÄYTTÖOHJEET 1. Kaupunginhallitus vastaa taloudenhoidosta ja kaupunginjohtaja johtaa taloudenhoitoa. Muut toimielimet (lauta- ja johtokunnat, niiden jaostot ja toimikunnat) vastaavat kaupunginvaltuuston asettamien toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden saavuttamimisesta. Tästä syystä hallintokuntien tulee suunnitella toimintansa tarkoin ja tehdä siihen tarpeelliset muutokset määrärahojen riittävyyden turvaamiseksi ja toimenpiteiden tavoitetason saavuttamiseksi. Talousarvioon tehtävät muutokset on esitettävä siten, että ne voidaan käsitellä valtuustossa talousarviovuoden aikana. Talousarvion muutoksia voidaan käsitellä talousarviovuoden jälkeen vain poikkeustapauksissa. Talousarvion käyttötalousosassa tulosalueen nettomeno tai nettotulo on valtuustoon nähden sitova määräraha tai tuloarvio. Eräiden tulosalueiden yhteissitovuus on erikseen mainittu. Valtuustoon nähden sitovat myös Kaupunginjohtajan esitykseen tehdyt muutokset ja Hallintokunnan esitykseen tehdyt muutokset. Tulosalueille sisältyvät, kriittisiä menestystekijöitä toteuttavat Keskeiset tavoitteet ovat sitovia kaupunginvaltuustoon nähden. Tulosalueille on kirjattu edellisten lisäksi Yksityiskohtaiset tavoitteet jotka on tarkoitettu kaupunginhallituksen, lautakuntien ja johtokuntien ohjauksen välineiksi ja ovat siten sitovia näihin luottamuselimiin nähden. Nekin toteuttavat luonnollisesti omalta osaltaan kriittisiä menestystekijöitä. Liikelaitosten valtuustoon nähden sitovat tavoitteet on esitetty talousarviokirjan sivuilla Kaikkia liikelaitoksia sitova tavoite on 5 %:n korko peruspääomalle. Liikelaitosten omissa talousarvioissa esitetyt tavoitteet sitovat liikelaitoksen johtokuntaan nähden. Kaupunginhallituksella on oikeus päättää käytössään olevalle tulosalueelle syntyvän säästön käyttämisestä toiselle käytössään olevalle tulosalueelle syntyvän ylitystarpeen kattamiseen. Jos jokin määräraha tai osamääräraha on merkitty kaupunginvaltuuston tai kaupunginhallituksen käytettäväksi, sen käyttöoikeutta on erikseen pyydettävä. Investointiosassa alleviivattujen kohteiden käyttötarkoitukset ja (lihavoidut) nettoeuromäärät ovat vain valtuuston päätöksellä muutettavissa. Perusteluteksteistä poikkeavista käyttötarkoituksista ja euromääristä päättää kaupunginhallitus tai asianomainen lauta- tai johtokunta, ellei valtuusto ole vahvistanut perustelua sitovaksi. Investointiosan kaikki määrärahat ovat käytettävissä talousarvion lisämäärärahana talousarviovuotta seuraavien kahden vuoden kuluessa. Käyttötarkoitusten muutoksiin on saatava kaupunginvaltuuston lupa. Liikelaitoksen johtokunta päättää liikelaitoksen investointien kohdentamisesta KV:n vahvistaman talousarvion puitteissa. Valtionosuudet ja -avustukset kirjataan rahoitusosaan tulosalueita T07, T34, T38 ja T55 lukuun ottamatta. Talouspalveluilla on oikeus siirtää investointimääräraha käyttö- tai rahoitusosaan tai päinvastoin käyttöomaisuuskirjausten toteuttamiseksi. Käyttötarkoitusta ei tällöin saa muuttaa eikä näin muodostunutta määrärahajäännöstä siirtää seuraavalle vuodelle. Siirto-oikeutta ei ole tarkoitettu määrärahasäästöjen siirtämiseen. 2. Kaupunginhallituksen sekä lauta- ja johtokuntien tulee vahvistaa vuoden 2011 käyttösuunnitelmat mennessä. Käyttösuunnitelmia vahvistettaessa perustana on pidettävä kaupunginvaltuuston hyväksymää talousarviota perusteluineen. Suunnitelmia voidaan tarvittaessa muuttaa olosuhteissa tapahtuneiden muutosten johdosta kaupunginhallituksen sekä lauta- ja johtokuntien päätöksellä. Jos valtuuston hyväksymä talousarvio sisältää toimintaa tai määrärahaa koskevan kannanoton, tämä on käyttösuunnitelmaa vahvistettaessa otettava huomioon. Talousarvion toteutumisesta on raportoitava KV:lle neljännesvuosittain.
20 16 Kaupunginhallitus antaa talousarvion täytäntöönpano-ohjeiden osana ohjeet talousarvion toteutumisen seurannasta ja raportoinnista. 3. Jos talousarvion investointimääräraha sisältää varoja useita työ- ja hankintakohteita varten eikä kaupunginvaltuusto ole vahvistanut kokonaismäärärahan käyttöä eri kohteiden kesken tai tehnyt muuta päätöstä asiasta, määrärahan jaon eri tarkoituksiin vahvistaa lauta- tai johtokunta. Työvirastojen käytössä olevilla määrärahoilla toteutettavat kohteet hyväksytään talousarvion perusteella laadittavassa työohjelmassa. 4. Investointisuunnitelmaan vuosille merkittyjen investointien suunnittelutöiden aloittamiseen pitää saada kaupunginhallituksen lupa. Liikelaitosten osalta luvan myöntää johtokunta. Luvan myöntämisestä tulee antaa tieto kaupunginhallitukselle. 5. Kaupunginhallituksella on oikeus päättää vuoden 2011 talousarviolainojen ottamisesta ja muuttamisesta rahoituslaskelmaan merkityn nettomuutoksen puitteissa sekä käyttää tilapäisluottoja enintään 45 milj. euron määrään asti. Kaupunginhallitukselle annetaan oikeus tehdä myös muita kaupungin rahoitusasemaa turvaavia päätöksiä. 6. Kaupungin varoista myönnettävien avustusten ehdoksi on asetettava, että kaupungin tarkastustoimistolla on oikeus tarkastaa asianomaisen yhteisön tilit siinä laajuudessa kuin avustuksen käytön valvonta edellyttää. 7. Talousarvion toteuttamisessa ja seurannassa noudatetaan näiden ohjeiden lisäksi kaupunginhallituksen antamia tarkempia ohjeita. Kaupungin taloudellisen tilanteen niin edellyttäessä voi kaupunginhallitus sitoa hankintojen ajoittamiset ja määrärahojen käytön tarkemmin kuin mitä edellä olevissa kohdissa määrätään. 8. Hallintokuntien tulee laatia valtionosuusviranomaisten edellyttämät perustamishankkeita koskevat suunnitelmat hyväksytyn investointisuunnitelman perusteella.
21 17 KÄYTTÖTALOUSOSA
22 18 01 KAUPUNGINVALTUUSTO TOIMINTA-AJATUS Kaupunginvaltuusto toteuttaa kaupungin ylimmän päätösvallan käyttäjänä voimassa olevan strategian toimintaajatusta. Kaupunginvaltuuston asettamat ja seuraamat tavoitteet ovat Pori 2016 kaupunkistrategiassa. TOIMINTATUOTOT JA -KULUT 1. Merkittävimmät käyttömenot ja niihin kohdistuvat muutokset aiempaan toimintaan tai talousarvioon verrattuna Valtuuston merkittävin menoerä on kokouspalkkiot, jotka on laskettu 86 valtuutetun mukaisesti. Kuntalain 15 b :n mukaiseen valtuustoryhmien sisäisen toiminnan tukemiseen on varattu euroa. TOIMINNALLISET MUUTOKSET Ei olennaisia toiminnallisia muutoksia. INVESTOINNIT Ei investointeja vuonna MUUT TUNNUSLUVUT TP TA TA TS TS Valtuutettujen määrä Kokousten määrä KAUPUNGINJOHTAJAN ESITYKSEEN TEHDYT MUUTOKSET Tulosalueen talousarvioon on lisätty palkkavarausmäärärahoja euroa. KAUPUNGINHALLITUKSEN ESITYKSEEN TEHDYT MUUTOKSET Kaupunginvaltuusto lisäsi KV:n painopisteisiin euroa, kolmannentoista kokouksen kuluihin euroa ja tiedottamiseen euroa (KV ).
23 19 TALOUSARVIO JA TOIMINTASUUNNITELMA TULOSLASKELMA TP 2009 TA 2010 HKE 2011 TA 2011 Muutos TA 2010/2011 TS 2012 TS 2013 % Toimintatuotot yhteensä ,0 0 0 Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Vuokratuotot Muut tuotot Toimintakulut yhteensä , Henkilöstökulut , Palkat ja palkkiot , Henkilösivukulut , Palvelujen ostot , Aineet, tarvikkeet ja tavarat , Avustukset Vuokrakulut , Muut kulut , TOIMINTAKATE , Rahoitustuotot ja -kulut VUOSIKATE (NETTO) , Poistot ja arvonalentumiset TILIKAUDEN TULOS ,
Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2011
Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2011 Talousarvion tuloslaskelmaosan toteutumisvertailu 2011 osa I Sisältää liikelaitoksen, sisältää sisäiset erät, keskinäiset sisäiset eliminoitu Alkuperäinen Talousarvio-
LisätiedotTA 2013 Valtuusto
TA 2013 Valtuusto 12.11.2012 26.11.2012 www.kangasala.fi 1 26.11.2012 www.kangasala.fi 2 TALOUSARVIO 2013 Muutos % ml. vesilaitos TA 2013 TA 2012/ milj. TA 2013 Kokonaismenot 220,3 5,7 ulkoiset Toimintakulut
LisätiedotTilinpäätös 2010. 14.4.2011 Jukka Varonen
Tilinpäätös 2010 14.4.2011 Jukka Varonen Yleinen kehitys Valkeakosken asukasluvun kasvu voimistui: valkeakoskelaisia oli vuoden lopussa 20 844 eli 213 asukasta enemmän kuin vuotta aikaisemmin Työttömyysaste
Lisätiedot31.3.2015 Minna Uschanoff. Tilinpäätös 2014
31.3.2015 Minna Uschanoff Tilinpäätös 2014 Yleinen kehitys Valkeakosken asukasluku nousi hieman. Valkeakoskelaisia oli vuoden 2014 lopussa 21 162 eli 33 asukasta enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Valkeakosken
LisätiedotSiilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2012
Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2012 Tuloslaskelma 2012 2011, ulkoinen koko kunta osa I 2012 2011 kasvu % Toimintatuotot Myyntituotot 51 644 46 627 10,8 % Maksutuotot 8 451 8 736-3,3 % Tuet ja avustukset
LisätiedotUUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI ENNAKKO- TILINPÄÄTÖS 2017
UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI ENNAKKO- TILINPÄÄTÖS Kaupunginhallitus 12.2.2018 SISÄLLYSLUETTELO Sitovuustason olennaiset ylitykset... 1 Yhdistelmä... 2 Pitkä- ja lyhytaikaiset lainat... 3 Verotulot... 4 Palkat
LisätiedotRahoitusosa 2013 2016
Rahoitusosa 2013 2016 Rahoitusosa... 194 Rahoituslaskelma... 194 Rahoitussuunnitelma... 195 Täydentäviä tietoja... 197 Vantaa talousarvio 2013, taloussuunnitelma 2013 2016 193 Rahoitusosa Rahoituslaskelma
LisätiedotRAHOITUSOSA 2012 2015
271 RAHOITUSOSA 2012 2015 272 273 RAHOITUSOSA Rahoituslaskelma koostuu kaupungin ja liikelaitosten varsinaisen toiminnan ja investointien sekä rahoitustoiminnan rahavirtojen muutoksista. Rahoituslaskelma
LisätiedotRAHOITUSOSA 2011 2014
279 RAHOITUSOSA 2011 2014 280 281 RAHOITUSOSA Rahoituslaskelma koostuu kaupungin ja liikelaitosten varsinaisen toiminnan ja investointien sekä rahoitustoiminnan rahavirtojen muutoksista. Rahoituslaskelma
LisätiedotOSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2013
1 OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2013 Tilanteessa 31.3.2013 kirjanpidollinen tuloslaskelman vuosikate on 1.040.476 euroa positiivinen ja tilikauden osavuositulos on 118.034 euroa ylijäämäinen. Kun otetaan
LisätiedotULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN
ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 30.11.2017 3131.10.2017 Hallinto- ja talouspalvelut 2.1.2018 ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 30.11.2017 Ulvilan kaupungin toimintamenot aikavälillä
LisätiedotULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN
ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1.-30.6.2017 Hallinto- ja talouspalvelut 12.9.2017 ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 30.6.2017 Ulvilan kaupungin toimintamenot olivat 1.1-30.6.2017
LisätiedotULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN
ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 30.11.2016 Talous- ja hallinto-osasto 3.1.2017 ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 30.11.2016 Ulvilan kaupungin toimintamenot ovat ajalla 1.1.
LisätiedotKaupungin talouden ohjaus. Luottamushenkilökoulutus
Kaupungin talouden ohjaus Luottamushenkilökoulutus 9.8.2017 Talousarvio ja suunnitelma Kuntalaki 110 Valtuuston on vuoden loppuun mennessä hyväksyttävä kunnalle seuraavaksi kalenterivuodeksi talousarvio
LisätiedotOSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 30.9.2013
1 OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 30.9.2013 Tilanteessa 30.9.2013 kirjanpidollinen tuloslaskelman vuosikate on 4.047.286 euroa positiivinen ja tilikauden osavuositulos on 1.298.930 euroa ylijäämäinen. Kun otetaan
LisätiedotULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN
ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 31.10.2018 31.3.2013 131.10.2017 Hallinto- ja talouspalvelut 28.11.2018 ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 31.10.2018 Ulvilan kaupungin toimintatulot
LisätiedotForssan kaupungin vuoden 2016 tilinpäätös. Mediatiedote
Forssan kaupungin vuoden 2016 tilinpäätös Mediatiedote 6. huhtikuuta 2017 Vuoden 2016 tilinpäätös ennustettua parempi ja mahdollistaa jonkin verran myös varautumista tulevaan Tilinpäätös on 0,2 miljoonaa
LisätiedotTULOSLASKELMAOSA 2011 2014
257 TULOSLASKELMAOSA 2011 2014 258 259 TULOSLASKELMAOSA Tuloslaskelmaosa osoittaa, miten tulorahoitus kattaa kaupungin palvelujen tuottamisesta aiheutuvat menot. Tulorahoituksen riittävyyttä arvioidaan
LisätiedotSiilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2015
Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2015 Keskeiset tunnusluvut 2015 TP 2014 TP 2015 TA 2016 Tuloveroprosentti 21,25 21,25 21,25 Kiinteistöveroprosentti, asunnoista 0,65 0,65 0,65 Kiinteistöveroprosentti, yleinen
LisätiedotUUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI. Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma 2016-2018. Raamit kaupunki Ohjeistus liikelaitokset
UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma 2016-2018 kaupunki Ohjeistus liikelaitokset Kaupunginhallitus 16.06.2015 Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma 2016-2018 Perusteita Hallitusohjelma
LisätiedotKuntatalouden kehitys vuoteen 2023
Kuntatalouden kehitys vuoteen 2023 Päivitetty 7.10.2019 Lähde: Kuntaliiton laskelmat, Syksyn 2019 kuntatalousohjelma (7.10.2019) Mikko Mehtonen 7.10.2019 Kokonaistaloudelliset ennusteet ja taustaoletukset
LisätiedotULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN
ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. - 31.5.2016 Talous- ja hallinto-osasto 28.6.2016 ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 31.5.2016 Ulvilan kaupungin toimintamenot olivat 1.1. 31.5.2016
LisätiedotULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN
ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. - 30.9.2016 Talous- ja hallinto-osasto 26.10.2016 ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 30.9.2016 Ulvilan kaupungin toimintamenot ovat ajalla 1.1.
LisätiedotKuntatalouden kehitys vuoteen 2023
Kuntatalouden kehitys vuoteen 2023 Päivitetty 4.4.2019 Lähde: Kuntaliiton laskelmat, Kevään 2019 kuntatalousohjelma (4.4.2019) Mikko Mehtonen 4.4.2019 Kokonaistaloudelliset ennusteet ja taustaoletukset
LisätiedotULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN
ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. - 31.8.2017 Talous- ja hallinto-osasto 26.9.2017 ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 31.8.2017 Ulvilan kaupungin toimintamenot aikavälillä 1.1.
LisätiedotULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN
ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. - 31.7.2017 Hallinto- ja talouspalvelut 12.9.2017 ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 31.7.2017 Ulvilan kaupungin toimintamenot aikavälillä 1.1.
LisätiedotKokonaistuotanto kasvoi tammikuussa ,7 % edelliseen vuoteen verrattuna ja teollisuustuotanto väheni 5,1 %.
TALOUDELLINEN TILANNE 1.1. - 31.3.2015 Yleinen tilanne USA:n talouskasvun arvioidaan olevan kuluvana vuonna noin 3,2-3,7 %. USA:n korkojen nosto saattaa alkaa siten arvioitua aikaisemmin eli viimeisimpien
LisätiedotIitin kunta 45/ /2013 Talouskatsaus Tammi marraskuu Kh Nettomaahanmuutto. lähtömuutto
Iitin kunta 45/02.01.02/2013 Talouskatsaus 10.2.2014 Tammi marraskuu Kh. 17.2.2014 Väestön kehitys ja väestömuutokset 2013 Luonnollinen väestön lisäys Kuntien välinen muuttoliike Nettomaahanmuutto Väestönlisäys
LisätiedotTalousarvio 2014 ja taloussuunnitelma Kunnanhallitus
Talousarvio 2014 ja taloussuunnitelma 2015 2016 Kunnanhallitus 11.11. 12.11.2013 Vuosikate, poistot ja nettoinvestoinnit 2006 2016 (1000 euroa) 12 000 10 000 8 000 6 000 4 000 2 000 0-2 000-4 000 2006
LisätiedotULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN
ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 31.3.2018 3131.10.2017 Hallinto- ja talouspalvelut 17.4.2018 ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 31.3.2018 Ulvilan kaupungin toimintatulot aikavälillä
LisätiedotOSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2015
1 OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2015 Tilanteessa 31.3.2015 kaupungin tuloslaskelman vuosikate on 1.242.673 euroa positiivinen ja tilikauden osavuositulos on 219.483 euroa ylijäämäinen. Talousarvion 2015
LisätiedotKankaanpään kaupunki. Tilinpäätös kaupunginkamreeri
Kankaanpään kaupunki Tilinpäätös 2016 1 Tilinpäätösaineisto 1. Tilinpäätös Tasekirja Toimintakertomus Toteutumisvertailu Tilinpäätöslaskelmat Liitetiedot Eriytetyt tilinpäätökset Allekirjoitukset ja merkinnät
LisätiedotForssan kaupungin vuoden 2014 tilinpäätös
Forssan kaupungin vuoden 2014 tilinpäätös Mediatiedote 8. huhtikuuta 2015 Vuoden 2014 tilinpäätös Tilinpäätös on 0,3 miljoonaa euroa ylijäämäinen. Kaupungin vuosikate on 5 miljoonaa euroa eli 283 euroa/asukas.
LisätiedotMikkelin kaupungin tilinpäätös Kaupunginhallitus
1 Mikkelin kaupungin tilinpäätös 2018 Kaupunginhallitus 1.4.2019 2 Merkittävimmät huomiot toteumasta Tilikauden 2018 alijäämä oli 13,3 miljoonaa euroa. Talouden tulos heikkeni 17,2 miljoonaa euroa. Talousarviota
LisätiedotVäestömuutokset, tammi-syyskuu
Iitin kunta Talouskatsaus Tammi-syyskuu 71/2.1.2/216 2.1.216 Kunnanhallitus 31.1.216 Väestön kehitys ja väestömuutokset 216 Luonnollinen väestön lisäys Syntyn Kuolleet eet vuosi21 63 1 1 nelj. 16 2 nelj
LisätiedotTalousarvion toteumisvertailu syyskuu /PL
1 (17) Talousarvion toteumisvertailu syyskuu 2018 25.10.2018/PL Yleistä - vertailu tehty talousarvio-osittain (tuloslaskelma, rahoituslaskelma, käyttötalous, investoinnit) - toteutuma syyskuun lopussa,
LisätiedotVUODEN 2019 TALOSARVION JA VUOSIEN TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTAOHJEET
VUODEN 2019 TALOSARVION JA VUOSIEN 2020-2021 TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTAOHJEET 1. Yleiset laadintaperusteet SAVUKOSKEN KUNTA Kunnan talousarvio ja taloussuunnitelma laaditaan suunnittelukaudelle 2019-2021.
LisätiedotPYHÄJÄRVEN KAUPUNKI TALOUSKATSAUS
PYHÄJÄRVEN KAUPUNKI TALOUSKATSAUS 3.4.217 2 SISÄLLYSLUETTELO PYHÄJÄRVEN KAUPUNGIN TALOUSKATSAUS.. Väestö. 3 Työllisyys.. 3 TULOSLASKELMA.. 4 Toimintatuotot. 4 Toimintakulut.. 4 Valtionosuudet.. 4 Vuosikatetavoite
LisätiedotVäestömuutokset 2016
Iitin kunta 715/2.1.2/216 Talouskatsaus 21.11.216 Tammi-lokakuu Väestön kehitys ja väestömuutokset 216 Luonnollinen väestön lisäys Kuntien välinen muuttoliike Nettomaahanmuutto Väestönlisäys Väkiluku Syntyn
LisätiedotKankaanpään kaupunki. Tilinpäätös kaupunginkamreeri
Kankaanpään kaupunki Tilinpäätös 2017 1 Tilinpäätösaineisto 1. Tilinpäätös Toimintakertomus Toteutumisvertailu Tilinpäätöslaskelmat Liitetiedot Eriytetyt tilinpäätökset Allekirjoitukset ja merkinnät Luettelot
LisätiedotTilinpäätös Kaupunginhallitus
Tilinpäätös 2015 Kaupunginhallitus 29.3.2016 Tuloslaskelma, toimintakate ULKOINEN *) Oikaistu TA/KS TP 2015 TOT/TA Tot % 1 000 TP 2014 2015 Ero 2015 Toimintatuotot: Myyntituotot 8 273 8 141 8 550 409 105
LisätiedotIitin kunta 45/ /2013 Talouskatsaus Tammi-elokuu. Nettomaahanmuutto. lähtömuutto
Iitin kunta 45/02.01.02/2013 Talouskatsaus 30.9.2013 Tammi-elokuu Väestön kehitys ja väestömuutokset 2013 Luonnollinen väestön lisäys Kuntien välinen muuttoliike Nettomaahanmuutto Väestönlisäys Väkiluku
LisätiedotIitin kunta 45/ /2013 Talouskatsaus Tammi-syyskuu. Nettomaahanmuutto. lähtömuutto
Iitin kunta 45/02.01.02/2013 Talouskatsaus 28.11..2013 Tammi-syyskuu Väestön kehitys ja väestömuutokset 2013 Luonnollinen väestön lisäys Kuntien välinen muuttoliike Nettomaahanmuutto Väestönlisäys Väkiluku
LisätiedotRahan yksikkö: tuhatta euroa TP 2016 TA 2017 Kehys Tuloslaskelma TP 2016 TA 2017 Kehys
Rahan yksikkö: tuhatta euroa 1 000 TP 2016 TA 2017 Kehys 2018 2019 2020 2021 2022 Tuloslaskelma TP 2016 TA 2017 Kehys 2018 2019 2020 2021 2022 TOIMINTATUOTOT 72 115 84 291 80 261 63 621 63 535 63 453 63
LisätiedotSiilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2014
Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2014 Keskeiset tunnusluvut 2014 TP2013 TP 2014 TA 2015 Tuloveroprosentti 20,25 21,25 21,25 Kiinteistöveroprosentti, asunnoista 0,50 0,65 0,65 Kiinteistöveroprosentti, yleinen
LisätiedotVäestömuutokset 2016
Iitin kunta 715/2.1.2/216 Talouskatsaus 29.12.216 Tammi-marraskuu Väestön kehitys ja väestömuutokset 216 Luonnollinen väestön lisäys Kuntien välinen muuttoliike Nettomaahanmuutto Väestönlisäys Väkiluku
LisätiedotSuunnittelukehysten perusteet
Kaupunginhallitus 344 19.06.2017 Vuoden 2018 talousarvion ja vuosien 2018-2020 taloussuunnitelman suunnittelukehykset ja ohjeet liikelaitoksille 2875/02.02.00/2017 KHALL 19.06.2017 344 Talouden tasapaino
LisätiedotNASTOLAN KUNTA TILINPÄÄTÖS Kaupunginjohtaja Jyrki Myllyvirta
TILINPÄÄTÖS 2015 Kaupunginjohtaja Jyrki Myllyvirta 14.3.2016 TOIMINTAYMPÄRISTÖ 2015 VÄESTÖ ASUKASLUKU ennakkotieto 14 829-76 (2014) NASTOLASSA ASUVA TYÖVOIMA 7 187-52 (2014) TYÖLLISYYS TYÖTTÖMYYSASTE keskiarvo
LisätiedotVäestömuutokset, tammi-huhtikuu
Iitin kunta Talouskatsaus Tammi-huhtikuu 715/.1./16 31.5.16 Kunnanhallitus 6.6.16 Väestön kehitys ja väestömuutokset 16 Luonnollinen väestön lisäys Syntyn Kuolleet eet vuosi15 63 15 tammi16 helmi16 6 Kuntien
LisätiedotKuopio konserni TASE VASTATTAVAA
Kuopio konserni 2018 2017 TASE 1000 1000 VASTATTAVAA OMA PÄÄOMA Peruspääoma 432 412 432 412 Yhdistysten ja säätiöiden peruspääoma 23 14 Ylikurssirahasto 93 2 Arvonkorotusrahasto 68 68 Muut omat rahastot
LisätiedotVuoden 2014 talousarviovalmistelun näkymät
Vuoden 2014 talousarviovalmistelun näkymät 13.2.2013 Kaupunginjohtaja Jussi Pajunen Vuoden 2014 TA:n raamin valmistelun eteneminen Talouden tasapainotarkastelu talous- ja suunnittelukeskuksessa Ehdotus
LisätiedotVuoden 2016 talousarvion määrärahojen ylitykset. Määrärahojen ylityksiä on seuraavasti: Käyttötalousosa Tuotot/kulut Määräraha Toteuma Ylitykset
SJK/387/02.02.00/2015 Kh 13.3.2017, 99 Vuoden 2016 talousarvion määrärahojen ylitykset Kuntalain 110 :ssä todetaan, että kunnan toiminnassa ja taloudenhoidossa on noudatettava talousarviota. Siihen tehtävistä
LisätiedotS i s ä l l y s l u e t t e l o
PORIN KAUPUNGIN TALOUSARVIO 2012 JA INVESTOINTISUUNNITELMA 2012 2016 S i s ä l l y s l u e t t e l o YLEISPERUSTELUT...1 1 TALOUSARVIO 2012... 2 1.1 Talousarvion valmistelun lähtökohdat... 2 1.2 Talousarvion
LisätiedotRAAHEN KAUPUNKI TALOUSKATSAUS 30.4.2015
RAAHEN KAUPUNKI TALOUSKATSAUS 30.4.2015 Kaupunginhallitus 18.5.2015 Kaupunginvaltuusto 25.5.2015 Asukasluvun ja työttömyysasteen kehitys vv. 2013 2015 As.luku 25 800 Raahen asukasluku kuukausittain vv.
LisätiedotTALOUSARVION LAADINTAOHJEET 2016
TALOUSARVION LAADINTAOHJEET 2016 SIIKAJOEN KUNTA Kunnanhallitus 24.8.2015 TALOUSARVION 2016 SEKÄ VUOSIEN 2017 2018 TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMAN VALMISTELU- JA KÄSITTELYAIKATAULU Yleistä Palkat Kunnanhallitus
LisätiedotRAPORTTI TOIMINNAN JA TALOUDEN TOTEUTUMASTA
RAPORTTI TOIMINNAN JA TALOUDEN TOTEUTUMASTA KESÄKUU 2019 Työttömyysaste/toukokuu: 2019 6,7 % 2018 7,4 % Tavoiteprosentti tasaisella kehityksellä 50,0 % Näyttö: GL30 Kokkolan kaupunki Sivu: 1 Käyttäjä :
LisätiedotVuosikate Poistot käyttöomaisuudesta
TULOSLASKELMA JA SEN TUNNUSLUVUT 2018 2017 2016 2015 2014 1 000 1 000 1 000 1 000 1 000 Toimintatuotot 8 062 8 451 7 781 7 800 7 318 Valmistus omaan käyttöön 60 56 47 67 96 Toimintakulut -53 586-51 555-51
LisätiedotTalousarvion toteumisvertailu syyskuu /PL
Talousarvion toteumisvertailu syyskuu 2016 25.10.2016/PL Yleistä - vertailu tehty talousarvio-osittain (tuloslaskelma, rahoituslaskelma, käyttötalous, investoinnit) - toteutuma syyskuun lopussa, vertailutietona
LisätiedotTalousarvion toteuma kk = 50%
Talousarvion toteuma 1.1.-30.6.2019 6kk = 50% Verotulojen kertymä 30.6.2018 Talousarvio 30.6.2019 30.6.2019 Tot. % Kunnallisverot 3 846 943 3 456 000 3 727 292 53,9 Kiinteistöverot 35 134 373 500 8 904
Lisätiedotkk=75%
1 Talousarvion toteutuminen 01.01. - 30.09.2017 9 kk=75% Kokonaisuutena syyskuun lopun toteuma näyttää varsin hyvältä. Viime vuoteen verrattuna vuosikate on toteutunut noin 800 000 euroa paremmin ja tilikauden
LisätiedotISONKYRÖN KUNTA TALOUSARVIO 2011. Reino Hintsa
ISONKYRÖN KUNTA TALOUSARVIO 2011 Talousarv io-osat ISONKYRÖN KUNTA Talousarvio-osat 2011 1000 euroa Osuus Menot Tulot Netto Käyttötalous 88 % 28 650 4 949-23701 Investoinnit 11 % 3 659 691-2968 Rahoitus
LisätiedotTilinpäätös Tilinpäätös 2010 Laskenta
Tilinpäätös 2010 Yleinen kehitys Kouvolalaisia oli vuoden 2010 lopussa Väestörekisterikeskusken ennakkotiedon mukaan 88 089, asukasmäärä laski 85 henkilöllä. 0-18 vuotiaiden osuus väestöstä oli 19,7 prosenttia,
LisätiedotTULOSLASKELMA (ml. vesihuolto)
TULOSLASKELMA (ml. vesihuolto) TP09 TA10 TPE10 TA11HK ehd TA11KV TS12 TS13 TS14 1 000 eur 1 000 eur 1 000 eur HK11 / TPE10 KHehd11 / TPE10 TOIMINTATUOTOT ulk. 29 451 950 30 856 981 31 660 981 33 948 085
LisätiedotLaskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista vuonna 2016
Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista vuonna 216,7 % 4,7 % 9,8 %,6 % 2,4 % 6,3 % 7,9 % 2,5 % 36,1 % 11, % Toimintakulut 37,13 mrd. : Palkat ja palkkiot 15,93 mrd. Henkilösivukulut 4,85 mrd. Palvelujen
LisätiedotTuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla.
39 TULOSSUUNNITELMA 40 TULOSSUUNNITELMAN LUKUOHJE Tuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla. TOIMINTAKATE on ilmoittaa
LisätiedotPalvelualuekohtaiset alustavat kehykset
Palvelualuekohtaiset alustavat kehykset 2019-2023 29.5.2018 1 Järvenpään kaupunki ja Järvenpään Vesi yhteensä, tuloslaskelma TP 2017 TPE 2018 Kehys 2019 2020 2021 2022 2023 Tuloslaskelma TP 2017 TPE 2018
LisätiedotYhteenveto vuosien talousarviosta
Yhteenveto vuosien 219- talousarviosta Kaupunginhallitus 29.11.218 talous- ja hallintojohtaja Antti Peltola 7.9.218 Talousarvioesityksen pääkohdat Varaudutaan Keski-Uudenmaan sote-kuntayhtymän palvelutuotannon
LisätiedotLaskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista vuonna 2017
Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista vuonna 17,9 % 4,6 %,5 %,6 % 3,8 % 5, % 8,2 % 21,5 % 36,1 % 9,8 % Toimintakulut 36,68 mrd. : Palkat ja palkkiot 15,88 mrd. Henkilösivukulut 4,32 mrd. Palvelujen
LisätiedotTalousarvion toteumisvertailu maaliskuu /PL
1 (17) Talousarvion toteumisvertailu maaliskuu 2018 27.4.2018/PL Yleistä - vertailu tehty talousarvio-osittain (tuloslaskelma, rahoituslaskelma, käyttötalous, investoinnit) - toteutuma maaliskuun lopussa,
LisätiedotKinnulan kunta, talousraportti 1-4/2014
Kinnulan kunta, talousraportti 1-4/2014 Tuloslaskelma ja graafiset seurantaraportit TULOSLASKELMA 1.1.-30.4.2014 Kinnulan kunta 01-04/2012 01-04/2013 TA 2014 Toteuma Toteuma- % 01- TOIMINTATUOTOT 01-04/2014
LisätiedotMikkelin kaupungin tilinpäätös 2018
1 Mikkelin kaupungin tilinpäätös 2018 Kaupunginhallitus 1.4.2019 Kaupunginvaltuusto 17.6.2019 Merkittävimmät huomiot toteumasta Tilikauden 2018 alijäämä oli 13,3 miljoonaa euroa. Talouden tulos heikkeni
LisätiedotTalousarvion toteuma kk = 50%
Talousarvion toteuma 1.1.-30.6.2018 6kk = 50% Verotulojen kertymä Kunnallisverot 3 859 476 3 300 000 3 846 943 58,3 Kiinteistöverot 9 718 367 500 35 134 4,8 Yhteisöverot 533 625 382 500 356 007 46,5 Yhteensä
LisätiedotTuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla.
45 TULOSSUUNNITELMA 46 TULOSSUUNNITELMAN LUKUOHJE Tuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla. TOIMINTAKATE on ilmoittaa
LisätiedotTalouden ja toiminnan seurantaraportti 4/2013
Talouden ja toiminnan seurantaraportti 4/2013 Tuloslaskelma, milj. euroa (sisältäen virastot) TP 2012 TA 2013 TA 2013 Erotus TA 2013 Enn. enn. 4/13 ed. enn. muutos Tulot 1 356 1 387 1 378-9 1 375 3 Menot
LisätiedotVAKKA-SUOMEN VESI LIIKELAITOS. Talousarvio 2015 ja taloussuunnitelma 2015-2017
VAKKA-SUOMEN VESI LIIKELAITOS Talousarvio 2015 ja taloussuunnitelma 2015-2017 Vakka-Suomen Veden johtokunta 2.10.2014 1 Sisällysluettelo Tuloslaskelma 2015-2017... 2 Myyntituotot 2015-2017... 3 Rahoituslaskelma
LisätiedotKARKKILAN KAUPUNKI TALOUSRAPORTTI 8/2016
KARKKILAN KAUPUNKI TALOUSRAPORTTI 8/2016 1 KÄYTTÖTALOUS 1.1 Raportointi talousarvion toteutumasta Talousarvion toteutumista seurataan kuukausittaisella raportoinnilla, joka toteutetaan kaupunginhallitus
LisätiedotTalousarvio 2011 ja taloussuunnitelma 2011-2013. Kvsto 3.11.2010
Talousarvio 2011 ja taloussuunnitelma 2011-2013 Kvsto 3.11.2010 Kansantalouden kehitys Yksiköity tavaraliikenne viennin osalta vuosina 2006 2010 (Helsingin Satama) Tonnia Kansantalouden ennustelukuja vuodelle
LisätiedotVUODEN 2016 TALOUSARVION JA VUOSIEN 2017-2018 TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTAOHJEET
Talouspalvelut 1.6.2015 Palvelukeskuksille VUODEN 2016 TALOUSARVION JA VUOSIEN 2017-2018 TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTAOHJEET KÄYTTÖTALOUSOSA Kunnan toimintaa ja taloutta ohjataan vähintään kolmeksi vuodeksi
LisätiedotTalousarvion toteumisvertailu syyskuu 2015 29.10.2015/PL
Kankaanpään kaupunki Talousarvion toteutumisvertailu syyskuu 2015 1 (22) Talousarvion toteumisvertailu syyskuu 2015 29.10.2015/PL Yleistä - vertailu tehty talousarvio-osittain (tuloslaskelma, rahoituslaskelma,
LisätiedotTilinpäätös Tilinpäätös 2009 Laskenta/TH
Tilinpäätös 2009 Yleinen kehitys Kouvolan kaupungin ja koko Kymenlaaksossa näkyi maailmantalouden taantuma ja kasvun epävarmuus. Kouvolaisia oli vuoden 2009 lopussa tilastokeskuksen ennakkotiedon mukaan
LisätiedotKuntien ja kuntayhtymien vuoden 2014 tilinpäätösarviot sekä talousarviot ja taloussuunnitelmat vuosille 2015-2017
Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2014 tilinpäätösarviot sekä talousarviot ja taloussuunnitelmat vuosille 2015-2017 Tiedotustilaisuus 11.2.2015 Toimitusjohtaja Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma 8,0 Kuntasektorin
LisätiedotTilinpäätöksen 2014 ennakkotietoja
Tilinpäätöksen 2014 ennakkotietoja TOIMINTAYMPÄRISTÖ Väestömäärä kasvoi aiempia vuosia enemmän, runsaalla 600 henkilöllä (e 75 088) Asuntoja valmistui ennätystahtiin 800 (549) Tontit kävivät edelleen kaupaksi,
LisätiedotMikkelin kaupungin tilinpäätös 2017
Saimaan rannalla. Mikkelin kaupungin tilinpäätös 2017 Kaupunginhallitus 26.3.2018 Kaupunginvaltuusto 11.6.2018 Keskeiset tapahtumat vuonna 2017 Uusi luottamushenkilöorganisaatio ja palvelualueorganisaatiomalli
LisätiedotTalouskatsaus
Salon kaupunki 235/00.04.01/2016 Talouskatsaus 2016-2017 Henkilöstö- ja talouspäällikkö Seppo Juntti Toiminnan ja talouden tasapaino Salon kaupungin toimintaympäristö on muuttunut merkittävästi viime vuosina.
LisätiedotTalouden ja toiminnan seurantaraportti 3/2012
Talouden ja toiminnan seurantaraportti 3/212 1 Tuloslaskelma, milj. euroa (sisältäen virastot) TP 211 TA 212 TA 212 Erotus TA 212 Enn. enn. 3/12 ed. enn. muutos Tulot 1 326 1 318 1 356 38 1 35 6 Menot
LisätiedotUUDENKAUPUNGIN JÄTEHUOLTO LIIKELAITOS. Talouden ja tavoitteiden toteutuminen 1-4 / 2011
UUDENKAUPUNGIN JÄTEHUOLTO LIIKELAITOS Talouden ja tavoitteiden toteutuminen 1-4 / Uudenkaupungin Jätehuollon johtokunta 24.5. Tuloslaskelma 1-4/ 1-4/2010 Arvio 1-4/ Poikkeama Käytön % Toteutuma arvio Liikevaihto
LisätiedotTalousarvion toteumaraportti..-..
Talousarvion toteumaraportti..-.. 4kk = 33,3% Kokonaisuutena huhtikuun lopussa talousarvio on toteutunut taloudellisesti ja toiminnallisesti pitkälti arvion mukaisesti. Viime vuoteen verrattuna vuosikate
LisätiedotTIEDOTE Valkeakosken kaupunki PL VALKEAKOSKI
1 TIEDOTE Valkeakosken kaupunki PL 20 37601 VALKEAKOSKI JULKAISTAVISSA 1..4.2019 Päiväys: 1.4.2019 Lisätietoja: - kaupunginhallituksen puheenjohtaja Pekka Järvinen, puh. 040 335 6167 pekka.jarvinen@valkeakoski.fi
LisätiedotRAPORTTI TOIMINNAN JA TALOUDEN TOTEUTUMASTA
RAPORTTI TOIMINNAN JA TALOUDEN TOTEUTUMASTA TOUKOKUU 2017 Tavoiteprosentti tasaisella kehityksellä 41,7 % Näyttö: GL30 Kokkolan kaupunki Sivu: 1 Käyttäjä : SARLEP TOTEUTUMAVERTAILU KAUPUNKI ilman liikelaitoksia
LisätiedotTilinpäätös Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen
Tilinpäätös 2015 Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen TILINPÄÄTÖS 2015 Koko kaupunki TP 2014 TP 2015 Muutos % Toimintatuotot 68 664 727 62 560 049-6 104 678-8,9 Toimintakulut -399 456 971-406 350 041-6 893 069
LisätiedotTalousraportti syyskuun lopun tilanteesta ja ennakkotietoa lokakuun lopun tilanteesta
1 (5) Talousraportti syyskuun lopun tilanteesta ja ennakkotietoa lokakuun lopun tilanteesta Väestö Työllisyys Lokakuun lopussa Pielisen Karjalan väkiluku oli 21 736 henkilöä, joista Lieksassa asui 11 585,
LisätiedotTuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla.
41 TULOSSUUNNITELMA 42 TULOSSUUNNITELMAN LUKUOHJE Tuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla. TOIMINTAKATE on ilmoittaa
LisätiedotMikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2013. Kaupunginhallitus 31.3.2014
Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2013 Kaupunginhallitus 31.3.2014 Kuntien yhdistyminen Vuoden 2013 tilinpäätöksessä vertailua edellisen vuoden tilinpäätökseen ei ole perusteltua tehdä, koska vuonna 2013
LisätiedotTalouden ja toiminnan seurantaraportti 2/2012
Talouden ja toiminnan seurantaraportti 2/212 Tuloslaskelma, milj. euroa (sisältäen virastot) TP 211 TA 212 TA 212 Erotus TA 212 Enn. enn. 2/12 ed. enn. muutos Tulot 1 326 1 318 1 35 32 1 347 3 Menot -4
LisätiedotTalouden ja toiminnan seurantaraportti 4/2012
Talouden ja toiminnan seurantaraportti 4/212 Tuloslaskelma, milj. euroa (sisältäen virastot) TP 211 TA 212 TA 212 Erotus TA 212 Enn. enn. 4/12 ed. enn. muutos Tulot 1 326 1 318 1 355 37 1 356-1 Menot -4
LisätiedotKuntatalouden kehitys vuoteen 2020
Kuntatalouden kehitys vuoteen 2020 Lähde: Kuntatalousohjelma 15.9.2016 sekä Kuntaliiton laskelmat Kehitysarviossa on huomioitu kiky-sopimus, mutta ei maakuntauudistusta Kokonaistaloudelliset ennusteet
LisätiedotKuntatalouden kehitys vuoteen 2021
Kuntatalouden kehitys vuoteen 2021 Lähde: Kuntatalousohjelma 28.4.2017 sekä Kuntaliiton laskelmat Kehitysarviossa on pyritty huomioimaan sote- ja maakuntauudistuksen vaikutukset kuntatalouteen Kokonaistaloudelliset
LisätiedotVuoden 2019 talousarvion laadintatilanne
Vuoden 2019 talousarvion laadintatilanne Talousjaosto 21.11.2018 talous- ja hallintojohtaja Antti Peltola 7.9.2018 Valmistelutilanne Talousarvion valmistelu on edennyt suunnitelman mukaisesti Lähtökohtana
LisätiedotKinnulan kunta, talousraportti 1-3/2014
Kinnulan kunta, talousraportti 1-3/2014 Tuloslaskelma ja graafiset seurantaraportit TULOSLASKELMA 1.1.-31.3.2014 Kinnulan kunta 01-03/2012 01-03/2013 TA 2014 Toteuma Toteuma- % 01- TOIMINTATUOTOT 01-03/2014
LisätiedotHämeenlinnan kaupunki Tiivistelmä vuoden 2013 tilinpäätöksestä
Tiivistelmä vuoden 2013 tilinpäätöksestä Asukasmäärä 31.12. 67 806 67 497 Verotuloprosentti 19,50 % 19,50 % Toimintakate -327,7 M -327,1 M Toimintakatteen kasvu 0,18 % 4,8 % Verotulot 254,3 M 237,4 M Verotulojen
Lisätiedot