SOSIAALISTEN OIKEUKSIEN PUOLESTA MARSSITTIIN KARKAUSPÄIVÄNÄ

Transkriptio

1 Tapaturma- ja sairausinvalidien liiton sosiaalinen uudistuslehti 1/08 SOSIAALISTEN OIKEUKSIEN PUOLESTA MARSSITTIIN KARKAUSPÄIVÄNÄ Sisäsivuilla: Tavoitteena turvallinen vanhuus Sivu 2 Vilkasta toimintaa yhdistyksissä Sivu 3 Vammaisten työllisyys vaatii toimia Sivu 4 Liittokokous ja seminaari Sivu 5 Sosiaaliasiamiehet ja Sosiaalialan korkeakoulutetut Talentia Helsinki sekä useat kansalaisjärjestöt luovuttivat eduskunnan puhemiehelle sekä eduskuntahmille vetoomuksen, joka on tässä lyhennettynä. Toimeentulotuen perusosaa on nostettava heti vähintään 100 euroa kuukaudessa. Syyperusteisten sosiaaliturvaetuuksien jälkeenjääneisyys on korjattava nopeasti, jotta riippuvuus toimeentulotuesta poistuu Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakas- ja palvelumaksujen korottamisesta alkaen ja niiden sitomisesta indeksiin on luovuttava heti. On luotava nopeasti yhteinen maksukattojärjestelmä sosiaali- ja ter- veyspalvelujen maksuille ja lääkekustannuksille.julkiset, kaikille yhteiset hyvinvointipalvelut on turvattava. Riittävästi voimavaroja, rahaa ja työntekijöitä perustyöhön. Tsil: Vammaisten ja vanhusten kunnallinen kodinhoito kuntoon Suomalaisen yhteiskunnan keskeisiä vammais- ja vanhustenhoidon tavoitteita on, että mahdollisimman moni voisi asua omassa kodissaan pitkään. Tämä hyvä ja ihmisarvoa kunnioittava periaate voi toteutua, kun yhteiskunta ottaa vastuun valtio huolehtii rahoituksesta ja kunnat toteuttavat käytännön. Julkisen vallan toimiessa tuottajana voimme parhaiten turvata palvelujen tasa-arvoisen saatavuuden ja laadun kohtuuhintaan koko maassa. Pienten eläkkeiden ja tulojen varassa elävät kansalaiset eivät pysty ostamaan kymmenien eurojen hintaisia palveluja, ja näin he jäävät palvelujen ulkopuolelle heitteille. Hallitusohjelma lähtee toimivista kotipalveluista, ja STM ja Kuntaliitto ovat antaneet suosituksen ikäihmisten palvelujen laadusta. Suositukset ja kauniit puheet eivät riitä, nyt on hdyttävä toimenpiteisiin. Vaadimme, että - sosiaalihuoltolain mukaiset kotipalvelut, sisältäen siivouksen ja avustamisen henkilö- kohtaisissa toiminnoissa ja asioinnissa kodin ulkopuolella, toteutetaan koko maassa kuntien toimiessa palvelujen tuottajina ja valtion vastatessa kustannuksista ja toteutuksen valvonnasta, - terveyskeskuspalveluja on kehitettävä vastaamaan vammaisten ja vanhusten tarpeita, toteutettava vuositarkastukset ja huolehdittava kuntoutuksesta ja ennaltaehkäisevästä terveydenhuollosta. Paras-hankkeen keskeisenä periaatteena on oltava kunta- laisten paras vauvasta vaariin eikä palvelujen ulkoistaminen ja yksityistäminen. Vammaisemme ja vanhuksemme ansaitsevat ihmisarvoisen kohtelun, laadukkaat, omatoimisuutta tukevat palvelut ja turvallisen asumisen kodissaan mahdollisimman pitkään. Toteutukseen tarvitaan poliittista tahtoa ja vaalilupausten täyttämistä. Tapaturma- ja sairaus invalidien liitto Liittokokous Mikä on ihmisen oikeus? Sivu 6 Valkeakosken veteraani muistelee Sivu 8 Tapaturma- ja sairausinvalidien liiton liittokokous pidettiin Vähäjärven lomakodissa. Ohessa hyväksytty kannanotto, kokouksesta ja seminaarista sivulla 5.

2 Uusi Invalidi 1/08 2 Pääkirjoitus 1/08 Parasko oli ennen parasta? Suomalainen kunnalliseen itsehallintoon perustuva hallintomalli on muodostanut perustan kansalaisten peruspalvelujen tuottamiselle ja niiden tasa-arvoiselle saamiselle yhteiskunnassamme. *** Nyt EU-sopimusten vaikutuksesta Suomen eduskunta päästi irti Paras-hankkeen, jolla on ajettu julkinen hallinto Suomessa ennen kokemattomaan tilaan. Vanhanen joukkoineen on pannut ison luudan heilumaan. Paras-hankkeen ja pyhän globalisaation varjolla kuntakenttää ja -palveluja ollaan ennätystahdissa ajamassa markkinoille paremmin sopiviin suuriin kun- tayksiköihin. Kuntaliitoksia tehdään ennätystahdissa ja myös itsenäiseksi jättäytyviä kuntia patistetaan uudistamaan ja tehostamaan palvelutuotantoaan muodostamalla suurempia ylikunnallisia yksikköjä sekä ulkoistamalla ja yksityistämällä palvelujen tuottaminen. *** Miksi Suomen puoluejärjestelmä ei kuuntele kansalaisia, joista tutkimusten mukaan yli 70 prosenttia kannattaa sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämistä kuntien omana palveluna? Onko syynä se, että Suomessa ei olekaan kansanvalta vaan rahanvalta? Tästä johtuen uskon, että valtio pyrkii ajamaan kunta- ja palvelurakennemuutoksen läpi järeillä toimilla sitoen päätöksillään seuraavankin eduskunnan kädet. Keskusta ja kokoomus haluavat hoitaa asian mahdollisimman valmiiksi keppiä ja porkkanoita käyttäen, sillä ei ole sanottu, että he välttämättä olisivat päättämässä porkkanoiden ja keppien suhteesta enää seuraavien eduskuntavaalien jälkeen. *** Syksyn kunnallisvaaleissa voidaan ensimmäisen kerran huomauttaa valtaapitäville, että kansalaiset eivät vain seuraa huuli soikeana ja silmät ympyriäisinä tätä hallinnon ja palvelujen muuttamista kansan tahdon vastaiseksi. Jorma Eloranta Tapaturma- ja sairausinvalidien liiton puheenjohtaja Sosiaalisten oikeuksien karkauspäivänä vaadittiin monin tavoin julkisten hyvinvointipalvelujen turvaamista. Kuvamme Helsingin Diana-puistosta, josta kulkue marssi halki keskustan edustakuntatalolle luovuttamaan vetoomusta eduskunnan puhemiehelle. Näkökulma: Timo Piippo Turvallinen vanhuus vammaisille Turvattomuus ja yksinäisyys ovat tätä päivää monelle yksinelävälle sairaalle ja huonosti liikkuvalle vanhukselle. Miten tähän on tultu? Syitä on varmasti monia. Yhtenä syynä on perhekoon pieneneminen; esimerkiksi Helsingissä 40 % kotitalouksista on yhden ihmisen talouksia, vanhemmissa ikäluokissa osuus on todennäköisesti vielä suurempi. Maan sisäinen muuttoliike on hajottanut suvut ja perheet, eikä mahdollisia siskoja, veljiä tai muuta sukua voi näin ollen saada päivittäiseen apuun. Työelämässä syntyy yhteyksiä lähinnä vain työtovereihin, ja sen jälkeen yhteydet usein katkeavat. Monet joutuvat vaihtamaan asuntoa moneen kertaan, jolloin tutustuminen saman talon asukkaisiinkin jää vähäiseksi. Osallistuminen järjestötoimintaan on myös vähäistä, joten sitäkään kautta ei pääse syntymään uusia ihmiskontakteja. Tämän päivän keskeinen teema on, että jokaisen tulee saada asua kotonaan. Hyvä niin, mutta pystyykö yhteiskunta varmistamaan jokaiselle yksinasuvalle turvallisuuden tunteen ja virikkeellisen elämän loppuvaiheen niin, ettei ihminen tunne itseään yksinäiseksi ja hylätyksi, ja että vaate- ja ruokahuolto toimii? Myös henkilökohtainen siisteys ja puhtaus on enemmänkin kuin puoli ruokaa. Tämän toteuttaminen vaatisi paljon nykyistä enemmän kotiavustajia ja kotipalveluhenkilökuntaa. Olisi vielä hyvä, että sairaan tai vammaisen luona kävisivät vain samat, tutut avustajat, eikä niin kuin tänä päivänä, kun vanhuksen luona voi käydä yhdeksänkin eri henkilöä. Palvelujen ostaminen yksityisiltä markkinoilta on mahdollista vain hyvin pienelle osalle vammaisia ja vanhuksia. Valtaosa saa hyvin pientä eläkettä, joka riittää vain tarkasti jokapäiväisiin menoihin. Yhteiskunnan on siis kannettava tästä täysi vastuu. Tarvitaan myös erilaisia vaihtoehtoratkaisuja. Yhden tällaisen ovat keksineet eri säätiöt ja bisnesmiehet. Maaseudulla toimii pieniä yksityisiä perhekoteja, joihin otetaan hoitoon muutama vanhus. Homma pelaa mukavasti niin kauan kun hoidettava pystyy pitämään huolen itsestään. Sen jälkeen vanhus siirretään yhteiskunnan huostaan. Entiseen Tilkan sotilassairaalaan ollaan perustamassa hoivaasuntoja senioreille. Vastaavia hankkeita on tänä talvena Helsingin seudulla ilmaantunut kolme muutakin, entisten lisäksi. Nämä ratkaisut ovat kuitenkin vain varakkaille, sillä asuntojen kuukausimaksut ovat euroa, mahdollisesti enemmänkin. Lisäksi asukkaan tulee itse huolehtia lääkkeistään, vaatteistaan ja monista muista asioista. Yksi ratkaisu on, että yhteiskunta rakentaa palvelutaloja ja asuntoja. Nämä tulisi rakentaa monipuolisiksi niin, että saatavilla olisi erilaisia palveluja, kuten ruokailu-, siivous-, pesula- ja kylvetyspalvelut. Ei tarvitsisi terveydenhoitohenkilöstökään turvamiestä saattajaksi kotikäynneillä. Palvelukeskuksiin olisi helppoa järjestää myös monenlaista hmä- ja viriketoimintaa. Ja keskuksen palveluja voisivat käyttää muutkin lähiympäristön vammaiset ja vanhukset. Yhteiskunnan on tuettava näitä ratkaisuja, jotta köyhemmätkin vammaiset ja sairaat vanhukset voivat elää virikkeellisesti ja turvallisesti. Itse olen muuttanut ja asunut yli kymmenessä eri paikassa. Minulla ei ole sellaista karjalaa jota kaipaisin. Varmasti on muitakin kaltaisiani, joille palvelutalomalli olisi hyvä välivaiheen ratkaisu ennen kunnalliskodin kroonikko-osastoa. KANSALAISTEN YHDENVERTAINEN OIKEUS TERVEYDENHOITOON Ministeri Hyssälän ehdotus julkisen terveydenhuollon tilojen vuokraamisesta yksityisten lääkärien ilta- ja viikonloppukäyttöön on tyrmistyttävä. Kuntien tiloja ja resursseja ei ole mitään syytä tarjota yksityisille niin kauan kun julkinen terveydenhuolto ei vastaa olemassaolevaan tarpeeseen eikä perustuslaissa säädetty kansalaisten yhdenvertainen oikeus hoidon saantiin toteudu. Hoitotakuulainsäädäntö on ollut voimassa yli kolme vuotta, mutta erikoissairaanhoidossa on edelleen lainvastaisia yli- pitkiä jonoja. Stakesin selvityksen mukaan jonot ovat jopa kääntyneet uudelleen kasvuun. Kehitys kertoo siitä, että sairaanhoitopiireissä ei ole hdytty todellisiin kestäviin toimenpiteisiin palvelujen saattamiseksi tarpeen mukaiselle tasolle. Kansalaisten perusoikeuksien toteuttamiseksi ja eriarvoisuuden vähentämiseksi terveydenhoidossa vaadimme: - hoitotakuun toteutumisen tehokasta seurantaa, valvontaa ja laiminlyöntien sanktiointia sekä erikoissairaanhoidossa että perusterveydenhoidossa - julkisen terveydenhuollon voimavarojen lisäämistä ja varmistamista tarpeen mukaisiksi valtion valvonnalla ja tarvittaessa kohdennetulla tuella - kuntien ja kuntayhtymien terveydenhoitotilojen ja -laitteiden ottamista tehokkaaseen oman toiminnan käyttöön mm. henkilökuntaa lisäämällä hoitoon pääsyn nopeuttamiseksi ja palvelujen tehostamiseksi ja laajentamiseksi -asiakasmaksujen korotuspäätöksen perumista ja asiakasmaksujen poistamista koko- naan julkisesta terveydenhuollosta - yhden, kaikki terveys- ja sosiaalipalvelut, terveydenhoitomatkat ja lääkekulut kattavan 350 euron maksukaton toteuttamista kiireisesti hallitusohjelmien lupaukset eivät riitä, sekä -panostusta ennaltaehkäisevään terveydenhuoltoon, mm. terveystarkastuksiin, neuvontaan ja kokonaisvaltaiseen lähestymistapaan terveellisten elämäntapojen tukemiseksi, elämän laadun kohentamiseksi ja pitkän aikavälin säästöjen aikaansaamiseksi hoitokustannuksissa. Tapaturma- ja sairaus invalidien liitto :n liittohallitus Tässä lyhennettynä julkaistu kannanotto on toimitettu seuraaville tahoille: sosiaali- ja terveysministeri Liisa Hyssälä, peruspalveluministeri Paula Risikko, eduskuntahmät, sosiaali- ja terveysvaliokunnan jäsenet, SATA-komitean pj Markku Lehto

3 Turun yhdistys tähtää sosiaalineuvontaan Tässä Turun yhdistyksen hallitus järjestäytymiskokouksessaan. Pöydän päässä puhetta johtaa uusi puheenjohtaja Reijo Leino. Viime vuonna 60 vuotta täyttänyt Tapaturma- ja sairausinvalidien liiton Turun yhdistys on vireästi ajassa kiinni ja monessa mukana. Tästä esimerkkinä olkoon vaikka paikallinen sosiaalifoorumi, jossa yhdistys on ollut alusta asti mukana, vieläpä perustajajäsenenä. Yhdistyksellä on jo 50-luvulla hankittu toimitila kaupungin keskustassa Yliopistonkadulla, jossa on päivystys kahtena päivänä viikossa. Muinakin aikoina toimisto on vilkkaassa käytössä, siellä kokoontuu mm. yhdistyksen vilkas askartelukerho. Matti Koivu toteaa, että toimitila on käytössä keskimäärin neljä kertaa viikossa, ja sitä vuokrataan myös ulkopuolisille yhdistyksille kokousten pitoon. Tilaa tarvitaankin, sillä Turun yhdistys on iso, maksavia jäseniä on reilut 400. Mutta Kemiössä sijaitseva lomapaikka Putkinotko on ollut myynnissä jo toista vuotta. Jäsenistömme on niin ikääntynyttä, että sen ylläpito on käynyt liikaa voimia vieväksi. Mutta vuosikymmenien ajan se on ollut meille tosi tärkeä paikka, sanoo yhdistyksen uudeksi puheenjohtajaksi valittu Reijo Leino. Matkailu avartaa lähellä ja kaukana Kun Putkinotkon aika alkaa olla ohi, on liiton lomakoti Hauhon Vähäjärvellä sitäkin tärkeämpi paikka. Reijo Leino kertoo, että lomailun ja kokousten lisäksi Vähäjärvi on tärkeä kurssipaikka, esimerkiksi viime vuonna siellä oltiin edunvalvontakurssilla. Ikääntyvien monivammaisten kursseilla on käyty ahkerasti ja kulttuuripäivillä aina. Esiintymisiä ei ole enää niin kuin ennen, mutta kädentaitojen esittely on sitäkin tärkeämpää, Helli Koivu sanoo. Ritva Normasto jatkaa, että ans kattoo, sillä viime vuonna päätettiin osallistua myös kulttuuriohjelmaan. En epäile, etteikö saataisi laulukuoroa koottua, vain vetäjä ja musikantti puuttuvat, hän jatkaa. Muut nyökyttelevät varovaisen myönteisesti tälle ajatukselle. Katsotaan kesäkuun puolivälissä, mitä turkulaiset ovat saaneet aikaan. Anne Luukkonen muistuttaa, että Turku on yksi Euroopan kulttuuripääkaupungeista vuonna Tämä pitää huomioida myös yhdistyksen toiminnassa, hän sanoo. Ritva Normasto toimii tätä nykyä talkoilla toimistonhoitajana. Hän tuli mukaan toimiston töihin vuonna 1990, ja oli aluksi viisi vuotta palkallisena. Silloin toimisto oli auki joka arkipäivä. Jäsenmaksujen ja muiden arkisten asioiden lisäksi matkailu työllistää häntä paljon. Matkailu lähiympäristössä ja muualla kotimaassa on yhdistyksen toiminnassa tärkeällä sijalla. Tämän vuoden suunnitelmissa on retket Paraisille, Porkkalaan, Lahteen, Jokioisten kesäteatteriin ja Kokkon kotaan Punkalaitumelle. Lisäksi käymme kaksi kertaa risteilyllä ja heinäkuussa on lomaviikko Vähäjärvellä, Ritva Normasto kertoo. Reijo Leino kannustaa kaikkia tulemaan mukaan reissuille lomakohteisiin, kylpylöihin ja teattereihin. Kun vaivoja tulee ja kulku hidastuu, jotkut kokevat etteivät halua olla toisten esteinä. Mutta vaivojen ei pidä antaa haitata, vaan pitää tulla rohkeasti mukaan, hän kannustaa. Vanhaa ja uutta sosiaaliapua Uusi Invalidi 1/08 3 Tampereen kaupunginhallitukselle Liikennelaitoksen aktiivipassi heti voimaan Tampereen kaupunginvaltuuston vieraillessa Itävallan Linzin kaupungissa sopivat valtuustohmien puheenjohtajat periaatteessa, että Tampereella otetaan käyttöön Linzissä toimiva aktiivipassi, jolla pienituloiset kuntalaiset voivat käyttää liikennelaitoksen busseja edulliseen hintaan. Tietääksemme on asiasta tehty myös valtuustoaloitteita. Asia ei ole edennyt. Valtuuston talousarviokokouksen jälkeen olimme pettyneitä, koska siellä asiaa vietiin eteenpäin valtuuston ponnella, jolla ei sinänsä ole merkitystä asian etenemiseksi. Toinen asia, joka huolestuttaa Liitto kouluttaa nyt jäseniään edunvalvonnassa, mistä yhdistyksen jäsenet ovat hyvillään. Mutta edunvalvontaa on ollut eri muodoissa jo menneiden vuosikymmenien aikana. Vanhan veroilmoituskäytännön aikaan autoimme jäseniämme ja muitakin verotuksen nikseissä. Esimerkiksi veronmaksukyvyn alentumisvähennys oli sellainen, jota monetkaan eivät tienneet. Tästä veroilmoituspalvelusta oli tosi paljon apua monille ihmisille, muistelee Anne Luukkonen. Helli Koivu toteaa, että eläkkeensaajan hoitotuki on asia, jossa kysytään ja tarvitaan neuvoja paljon. Myös muut eläkkeisiin liittyvät asiat, vammaisten kuljetuspalvelut, omaishoidon tuki ja koko alati muuttuva sosiaaliturvan pykäläviidakko on kokonaisuus, jossa apua tarvitaan. Minulla on sellainen toive, että saisimme Turkuun samanlaisen sosiaalineuvonnan kuin Tampereella on. Sellaiselle toiminnalle on iso ja kasvava tarve. Mutta sen toteuttamiseksi tarvitsemme ulkopuolista asiantuntija-apua, sanoo Ritva Normasto. Teksti ja kuva: Hannu Oittinen meitä, on eläkeläisten bussilipun rajoitettu käyttöaika. Esitämme kuntalaisaloitteena, että aktiivipassin käyttöönotto valmistellaan pikaisesti siten, että alle 800 euron tulonsaajat saavat käyttöönsä 10 euroa maksavan aktiivipassin, jolla voi ilman rajoituksia matkustaa kuukauden ajan. Esitämme myös, että eläkeläiskortin käyttöajan rajoitus poistetaan, jolloin alennuksella pääsee matkustamaan kaikkina liikenteen toiminta-aikoina. Tampereen Tapaturma- ja sairausinvalidit. Lisää palveluasumista vammaisille vanhuksille Helsingin kaupungin on lisättävä omaa vammaisille vanhuksille tarkoitettua palveluasumistuotantoaan. Uusien palveluasumishankkeiden rahoitus ei saa olla pois muista sosiaali- ja terveydenhuollon varoista. Vammaiset vanhukset tarvitsevat paljon erilaisia hoitoja ja/ tai palveluja. Palveluasumisen pitää tukea heidän itsenäistä selviytymistään, ylläpitää heidän psyykkistä ja fyysistä toimintakykyään sekä sosiaalisia taitojaan turvallisessa ympäristössä kohtuukustannuksin. Palveluasuntojen rakentamisessa pitää huomioida myös palveluiden läheisyys, liikenneyhteydet ja esteetön ympäristö.palveluasuminen on järjestettävä kunkin asukkaan omien tarpeiden mukaisesti. Kaikille vammaisille vanhuksille on laadittava palvelusuunnitelmat, jotka tarkastetaan määräajoin kulloisiakin tarpeita vastaaviksi. Palvelusuunnitelma kuuluu myös toteuttaa. Vähävaraisilla vammaisilla vanhuksilla ei ole mahdollisuutta kustantaa omin varoin itselleen tarvittavia asumispalveluita tukitoimineen. Helsingin kaupungin on tarjottava mahdollisuus säädylliseen ja turvalliseen asumiseen tarvittavine palveluineen ja tukitoimineen myös vähävaraisille ikääntyneille ja vammautuneille asukkailleen. Helsingin Seudun Sairaus- ja Alku aina hankala Näin totesi Lahja Nieminen odottaessaan kotiin lääkärintodistusta eläkkeensaajien hoitotuen hakua varten. Lasku tuli, vaan todistus ei. Lähdin Kelan toimistosta kysymään, olisiko kyseinen dokumentti mahdollisesti tullut sinne. Ja olihan se siellä. Pääsin sitten virkailijan puheille. Tämä herrahenkilö selasi hoitotukianomustani ja totesi ykskantaan, että Porissa on hankala saada tukea. Vielä hän sanoi, että kun vielä itse liikun ja saan vaatteet päälleni ja ruokaa suuhuni, niin ei taida mennä anomus läpi, kun ei ole kuittejakaan mukana. Tähän totesi tyttäreni, joka oli tukihenkilönäni, että jos noin olisi, niin äiti olisi jo jossain muualla hoidossa eikä kotona. Olin aivan varma siitä, että hylkäävä päätös tulee. Kuinka ollakaan, seuraavana päivänä postissa tuli Kelasta kirje, jossa ilmoitettiin, että minulle oli myönnetty hoitotuki takautuvasti vuoden ajalta. Täytynee todeta, että vaikka alku oli hankala, niin lopussa kiitos seisoo! AIM Jyväskylän arpajaisvoitot Päävoitto tilkkupeite Saimi Jämsenille Vaajakoskelle, tilkkutyyny Reijo Mäkelälle Tampereelle, tossut Kyllikki Niemiselle Vaajakoskelle sekä kaulahuivi ja lapaset Pekka Rosenqvistille Keravalle. Onnittelut voittajille! Anne tahtoo töihin Anne Luukkonen on kouluttanut itseään työelämään - vain työ puuttuu. Anne Luukkonen tuntee Turun yhdistyksen pitkältä ajalta. Hän tuli hakemaan työtä vuonna 1976, pyydettiin mukaan, aloitti työt ja liittyi jäseneksi. Noina aikoina mm. veroneuvonta tuli hänelle tutuksi. Sitten olen ollut työttömänä, työllistettynä ja koulutuksessa. Valtion hommissa olin pisimpään, yli kolmetoista vuotta. Viimeksi olen ollut osa-aikatyössä, Anne Luukkonen kertoo. Työhaluja hänellä on niin paljon, että hän on myös lisäkouluttanut itseään. Vuosina hän suoritti Kiipulan opistossa merkonomin tutkinnon ja samalla hankki ajokortin. Tekstiiliteollisuudessakin olen työskennellyt, mutta sen alan töitä ei juuri enää ole Turun seudulla. Myös yliopiston sosiologian laitoksella olen tehnyt pätkätöitä. Valtion ja kaupungin työllisyystyöt ovat käyneet tosi vähiin, joten niissäkään työtilaisuuksia ei ole. Mutta töihin olen valmis milloin vaan, Anne Luukkonen sanoo. Teksti ja kuva: Hannu Oittinen Lehtemme tämän numeron teema on vammaisten työllisyys, josta tietoa sivulla 4. Keskustelua asiasta voidaan jatkaa Uusi Invalidi-lehden palstoilla.

4 4 Vammaisten heikko työllisyys huolestuttaa Uusi Invalidi 1/08 Vammaisten työkykyä ja työhalua on tutkittu Vammaisten asema avoimilla työmarkkinoilla heijastaa erinomaisesti yhteiskunnan kehitystä sosiaalisesti kestävän kehityksen toteuttajana. Vammaisten osallisuutta työelämässä on siksi tärkeätä tutkia. Tutkimus ei palvele ainoastaan vammaispolitiikan tekemistä, vaan myös sen ymmärtämistä, mihin suuntaan yhteiskunta on kehittymässä. Stakes, Lapin yliopisto ja Kansaneläkelaitos ovat yhteistyönä tutkineet työikäisten vammaisten tilannetta ja sen muutoksia työelämän näkökulmasta vuosina Työ rakentuu kahden tutkimusjoukon varaan. Niistä suurin muodostettiin 50 % otoksella työikäisistä henkilöistä, joilla oli invalidivähennykseen oikeuttava merkintä verohallinnon asiakastietokannassa. Tämä merkitsee että kaikilla oli lääkärin toteama %:n invaliditeetti eli vamman tai pitkäaikaissairauden aiheuttama pysyvä haitta. Näin muodostetun otoksen koko oli lähes henkilöä. Koulutustason nosto auttaisi Tutkimus osoittaa, että vuonna 2002 kaikista vuotiaista suomalaisista työvoimaan kuului noin 80 %, vammaisista ja pitkäaikaissairaista vain 20 %. Heistä suurin osa oli työkyvyttömyyseläkkeellä. Kahdeksan vuoden aikana parannusta työvoimaosuudessa oli reilut kaksi prosenttiyksikköä, mutta ero muuhun väestöön oli pysynyt samansuuruisena. Työllisiä oli kaikista vuotiaista suomalaisista sama- na vuonna 71 %, vammaisista vain 17 %. Heidän työllisyysasteensa nousi vuodesta 1995 vuoteen 2002 kolme prosenttiyksikköä, kun kasvu koko samanikäisen väestön keskuudessa oli seitsemän prosenttiyksikköä. Vammaisten suhteellinen asema siis heikkeni selvästi. Vammaisten koulutustaso osoittautui tutkimuksessamme myös selvästi alhaisemmaksi kuin muun väestön. Voidaan myös selvästi päätellä, että vammaisten koulutustasoa nostamalla helpotettaisiin heidän mahdollisuuksiaan työllistyä. Lähes kaikilla käyttämillämme mittareilla on vammaisten asema vuosina parantunut, mutta suhteellinen asema muuhun väestöön verrattuna huonontunut. Pyrkimykset vammaisten aseman parantamiseksi ovat siis tuottaneet tulosta, mutta tavoitteeseen ei ole päästy. Kuilu vammaisten ja muiden välillä on kasvanut. Jakolinja kulkee vammaisten keskellä Eri vammaisia keskenään verrattaessa, selvästi voimakkain selittävä tekijä on vamman haitta-aste eli ns. invaliditeettiprosentti. Lievästi vammaisten asema on kaikilla mittareilla tarkasteltaessa selvästi parempi kuin vaikeampivammaisten. Usein he yltävät samoihin keskiarvoihin kuin muukin väestö, eräissä tapauksissa jopa ylitse. Mutta heistäkin liian monille tarjotaan ainoaksi vaihtoehdoksi työkyvyttömyyseläke. Näyttää siis siltä, että jako hyvinvoiviin ja huonompiosaisiin kulkee vammaisten keskellä, eikä vammaisten ja muun väestön välissä. Suurin osa vammaisista on kuitenkin kilpailukykyä varjeltaessa sysätty työmarkkinoiden ulkopuolelle. Heidän osaltaan on toivottava, ettei liikelaitosmaisesti johdettu julkistalous pane eri vammaishmiä kilpailemaan keskenään, kun tehostamisen nimissä karsitaan resursseja. Vastaukseni alun kysymykseen, toteutetaanko Suomen työmarkkinoilla sosiaalisesti kestävää kehitystä, on kielteinen. Tutkimuksemme tulokset eivät tue myönteistä vastausta. Victor Savtschenko erikoistutkija Stakes Tämä artikkeli on julkaistu VATES info -aikakausilehdessä 3/06. Lehdessämme artikkeli julkaistaan kirjoittajan luvalla lyhennettynä. Työikäisten vammaisten tilannetta ja sen muutoksia työelämän näkökulmasta tutkimuksen tulokset on julkaistu kirjana otsikolla Uuden alussa vai umpikujassa? Vammaiset matkalla yhdenvertaiseen kansalaisuuteen. Sen tekijöitä ovat Ritva Linnakangas ja Asko Suikkanen Lapin yliopistolta, Lauri Virta Kansaneläkelaitokselta ja Victor Savtschenko Stakesista. Tutkimus on tehty Työsuojelurahaston taloudellisella tuella. Pasi Holm Anneli Hopponen: Vammaisten työkyky vuonna 2007, vertailua työttömiin. Pellervon taloudellisen tutkimuslaitoksen raportteja nro (on myös verkkoversiona) Suomessa arvioidaan olevan noin työikäistä vammaista, joista arvioiden mukaan prosenttia käy töissä. Eri vammaisjärjestöjen jäsenille suunnatussa kyselytutkimuksessa on kartoitettu vammaisten henkilöiden työssäkäyntiä, halukkuutta ja mahdollisuuksia tehdä työtä sekä koettua työkykyä. Tutkimuksen mukaan noin kolmannes vastaajista oli halukkaita tekemään työtä. Ikä ja vamman tai sairauden laatu luonnollisesti vaikuttivat työskentelyhalukkuuteen. Etenkin yli 45-vuotiaat olivat halukkaita normaalia lyhyempään työaikaan. Työskentelyä helpottavia tukitoimia ilmoitti tarvitsevansa alle puolet (43 %) kyselyyn vastanneista. Yleisimpiä tukitarpeita olivat tietokoneet ja muut tekniset apuvälineet, esteetön työympäristö, työvalmentaja ja kuljetuspalvelut työmatkoille. Raportissa todetaan, että tarpeellisten teknisten tukitoimien kustannukset ovat pääosin pieniä ja kertaluonteisia, eikä niiden pitäisi vaikuttaa vammaisten työskentelyyn ainakaan suurissa yrityksissä. Käyttämätön työvoimareservi Tutkimuksen työkykyindeksikyselyn mukaan noin 30 prosentilla työikäisistä vammaisista työkyky oli erinomainen tai hyvä, alle 45-vuotiaista joka toisella. Vastaajan ikä ja pitkäaikaissairaudet vaikuttivat työkyvyn tasoon kuten muissakin väestöhmissä. Tutkimusten perusteella raportin laatijat päätyvät toteamukseen, että vammaisten joukossa on ainakin työkykyisen ja -haluisen henkilön käyttämätön työvoimareservi. Työssäkäynti olisi heille tarpeen kohtuullisen toimeentulon saamiseksi ja eläkkeen kertymiseksi. Pelkästään toimeentulosta ei kuitenkaan ole kyse: lähes 40 prosenttia vastaajista piti työntekoa erittäin tärkeänä oman hyvinvoinnin kannalta. Kelan avustukset ripeästi hakuun MLK Kelan avustusten, mm. eläkettä saavan hoitotuen ja eläkkeensaajan asumistuen taannehtiva maksuaika on lyhentynyt yhdestä vuodesta enintään kuuteen kuukauteen. Tuen hakemista ei siis kannata jäädä miettimään turhan pitkäksi aikaa, jos kokee sitä tarvitsevansa Neuvoja ja apua hakemuksen tekoon voit saada liiton paikallisyhdistyksistä, kursseilta tai liiton toimistosta. Hyödyllistä tietoa näistä ja muista Kelan avustuksista löytyy myös joka kotiin jaettavasta Kelan Sanomista. Tietämättömyyttä ja ennakkoluuloja Mika Ala-Kauhaluoma Kristiina Härkäpää: Yksityinen palvelusektori heikossa työmarkkina-asemassa olevien työllistäjänä. Työpoliittinen tutkimus 312. Työministeriö, Helsinki (on myös verkkoversiona) Monella työikäisellä, koulutetullakin vammaisella henkilöllä on vaikeuksia työnsaannissa. Syynä voivat olla fyysiset tai terveydelliset rajoitukset tai työkokemuksen puute, mutta usein on kyse työnantajien ja joskus työyhteisönkin varauksellisesta suhtautumisesta vammaiseen työnhakijaan. Työministeriön teettämässä kyselytutkimuksessa kartoitettiin yksityisen palvelualan työnantajien asenteita, kokemuksia ja tietämystä vammaisten ja vajaakuntoisten työllistämisestä. Tutkitut työnantajat edustivat kaupan alaa, hotellija ravintola-alaa ja kiinteistöpalveluja. Lähes joka kolmas (31 %) työnantajista katsoi, että fyysisesti vajaakuntoisen tai vammaisen henkilön palkkaaminen voisi vaikuttaa kielteisesti yrityskuvaan tai työyhteisöön. Monet työnantajat arvelivat vammaisten ja muiden ns. heikommassa työmarkkina-asemassa olevien työntekijöiden vaativan enemmän aikaa työtehtävien suorittamiseen ja kaipasivat työnantajille ohjausta, tukea ja neuvontaa erityishmien työllistämiseen liittyvissä asioissa. Ilmeisesti työnantajat arvioivat usein vammaisia työntekijöitä homogeenisena, yhtenäisenä hmänä, toisin kuin muita työntekijöitä. Tosin työnantajat ovat itsekin todenneet, että kielteiset asenteet johtuvat paljolti vammaisuutta tai vajaakuntoisuutta koskevan tiedon puutteesta ja sitä aiheutuvista ennakkoluuloista. Myös työnantajien tietämys saatavilla olevista tuista ja tukipalveluista vammaisten työllistämiseen todettiin vähäiseksi. Esimerkiksi työttömänä olleen vammaisen ammattitaidon päivittämiseen, vammaisen työntekijän tarvitsemiin työvälineisiin tai työolosuhteiden muutoksiin voi työnantaja hakea työvoimatoimiston tukea. Työnantajan omakohtainen kokemus vammaisten ym. heikoimmassa työmarkkinaasemassa olevien henkilöiden työllistämisestä näyttää vähentävän ennakkoluuloja. Asenteisiin vaikuttavat myös yrittäjän ammattitaito ja yhteiskunnalliset arvot. Tutkijat toteavat, että työnantajan koulutustaso ja aikaisempi kokemus erityishmiin kuuluvien työllistämisestä sekä yrityksessä vallitseva kulttuuri vaikuttavat asenteisiin ja vajaakuntoisten työllistämishalukkuuteen maasta ja maanosasta riippumatta. MLK Tietoa vammaisten työllistämiseen ym. saatavista tuista mm: Vammaiset, vajaakuntoiset ja kuntoutujat työmarkkinoilla. Opas työnantajille. EK Työ- ja elinkeinoministeriön nettisivut (

5 Liittohallitus uudistui, Eloranta jatkaa johdossa Uusi Invalidi 1/08 5 Paras vai pahin hanke? Tapaturma- ja sairausinvalidien liiton liittovaltuuston kokous otti kantaa ikääntyneiden vammaisten kodinhoidon puolesta. Kannanotto on julkaistu sivulla 1. Tapaturma- ja sairausinvalidien liiton liittovaltuuston kokous pidettiin Hauholla. Liiton puheenjohtajaksi toiselle kolmivuotiskaudelle valittiin Jorma Eloranta Loimaalta. Liittovaltuuston puheenjohtaja Pauli Toikka avasi liittokokouksen siteeraten liiton ensimmäisen liittokokouksen 1948 toimintakertomusta.puhetta kokouksessa johti Pauli Toikka ja asiat muistiin kirjasi liiton toiminnanjohtaja Marja-Leena Kalkkinen. Puheenjohtaja Jorma Eloranta esitteli toimintakertomuksen ja totesi samojen asioiden olevan ajankohtaisia tänään kuin 60 vuotta sitten eli opastus- ja neuvontatoiminta ja jäsenten rohkaiseminen hakemaan lakisääteisiä palveluja ja taloudellisia tukia. Toimintasuunnitelman esitteli Marja-Leena Kalkkinen korostaen sosiaalineuvonnan merkitystä, koulutustilaisuuksiin osallistumisen tärkeyttä, jäsenhankintaa, yhdistysten roolia paikallisina edunvalvojina ja yhdyssiteenä liiton suuntaan sekä liiton tapahtumia.. Uusia kasvoja liiton johtoelimiin Puheenjohtajaksi valittiin uudelleen Jorma Eloranta ja liittohallitukseen valittiin varsinaisiksi jäseniksi Paavo Antikainen Kuopiosta, Ritva Korhonen Lahdesta, Aino Laine Tampereelta, Erkki Matikainen Jyväskylästä, Elma Mikkonen Lappeenrannasta, Anna- Liisa Mäkinen Porista, Tauno Paakkonen Oulusta, Timo Piippo Helsingistä, Eero Salonen Nokialta, Kalevi Tuominen Raumalta ja varajäseniksi Ritva Hyrsky Valkeakoskelta, Matti Koivu Turusta, Tapio Tenhunen Keravalta ja Anja Ylä-Ajos Vilppulasta. Valtuuston puheenjohtajana jatkaa Pauli Toikka Helsingistä ja varapuheenjohtajana Tuure Hietanen Valkeakoskelta. Valtuuston jäseniksi ja varajäseniksi valittiin Antti Paananen (Senja Räsänen) Helsinki, Jorma Talikka (Eino Jaakkola) Hämeenlinna, Raija Nylund (Tuula Kankaanperä) Jyväskylä, Pirkko Laaksonen Kerava, Liisa Perämaa (Eeva Sinisalo) Kuopio, Raili Nurminen (Voitto Huldèn) Lahti, Aulis Salin (Matti Vesalainen) Lappeenranta, Veijo Salmi (Raija Salmi) Nokia, Hannes Jäälinoja (Kyllikki Anttila) Oulu, Tauno Höylä (Aune Tyrväinen) Pieksämäki, Aino Grönvall (Pentti Ruohoniemi) Pori, Taisto Lamminen (Reino Leino) Rauma, Anja Kivipensas (Riitta Halonen) Tampere, Reijo Leino (Helli Koivu) Turku, Tuure Hietanen (Pekka Lehtinen) Valkeakoski, Saara Tuovinen (Milja Tuovinen) Varkaus ja Esa Aittonen (Osmo Anttila) Vilppula. Kokous hyväksyi kannanoton, jossa vaadittiin vammaisten ja vanhusten kunnallista kodinhoitoa kuntoon. Tavoitteena on palvelujen turvaaminen kotiin kunnan tuottamina ja valtion ottaessa vastuun rahoituksesta ja valvonnasta. Tarja Västilä Kuntien palvelurakennetta ajetaan markkinavetoiseksi valtiovallan voimin, vaikka hanke ei edes ole Vanhasen hallituksen ohjelmassa. Näin totesi sosiaalityön professori Jari Heinonen alustaessaan Tapaturmaja sairausinvalidien liiton liittokokousseminaarissa Hauhon Vähäjärvellä 15. maaliskuuta. Hallitusohjelman ulkopuolelta tuotuna hanke on todellakin poikkeuksellinen. Taustalla on EU:n Lissabonin sopimus, jonka tavoitteena on tehdä julkisista palveluista täysin markkinavetoisia. Sen taustalla puolestaan on Maailman kauppajärjestön WTO:n GATS- kierros, joka tähtää täydelliseen kaupan vapauttamiseen. Palveluissa on miljardibisnes, mutta julkisina palveluina se ei tuota lisäarvoa, sanoi Jari Heinonen. Tapaturma- ja sairausinvalidien liitto :n kautta myönnettävät, Raha-automaattiyhdistyksen tukemat sosiaalilomat vuodelle 2008 ovat haettavissa. Hakemuslomakkeita ja lisäohjeita saa liiton paikallisyhdistyksiltä, liiton toimis- Tapaturma- ja sairausinvalidien liitto. Kulttuuripäivät kutsuvat taas - nyt liiton juhlavuoden merkeissä! XXIV VAMMAISKULTTUURIPÄIVÄT Vähäjärven lomakodissa Hauholla. Lauluesityksiä, sketsejä, runonlausuntaa, pienoisnäytelmiä, käsitöitä, taide-esineitä, askartelunäytöksiä ja muita esittävän taiteen ja kädentaitojen aikaansaannoksia. Tervetuloa esittämään, esittelemään, osallistumaan, kuulemaan ja katsomaan, mitä kaikkea yhdistyksissä on vuoden aikana saatu aikaan, ja samalla tapaamaan liiton väkeä eri puolilta maata! Hinnat: 48 euroa/kahden päivän täysihoitopaketti. 13 euroa/yhden päivän lounas ja kahvi. Lisätietoja ja varaukset Vähäjärven lomakoti p. (03) tai liiton toimisto p. (09) Tapaturma- ja sairausinvalidien liitto Vammaisten oikeuksien puolesta 60 vuotta ALUEELLINEN JUHLAVUODEN SEMINAARI TAMPEREELLA Paras-hankkeessa on Heinosen mukaan neljä päätavoitetta. Hanke edellyttää isompia kuntakokonaisuuksia, jonka vuoksi ajetaan kuntien pakkoliitoksia. Tämän seurauksena kuntien lukumäärä putoaa noin 415:sta jopa alle 350:een. Toinen kohta on ylikunnallisten palvelujen rakentaminen. Kolmantena on kilpailuttaminen, ulkoistaminen ja yksityistäminen. Ja neljäs periaate on uusi julkinen johtaminen eli liikelaitosmalli, luetteli Jari Heinonen. Hankkeen mahdollistava puitelaki meni läpi eduskunnassa yksimielisesti reilu vuosi sitten. Puitelaki antaa raamit, mutta samalla se edellyttää useiden kymmenien lakien muuttamista. Vaikka laki meni eduskunnassa yksimielisesti läpi, siitä jätettiin kansalaisten vastustuksen vuoksi pois palvelujen kilpailuttamisen pakko. Parashanke on hyökkäys myös tasaarvoa ja naisten työllisyyttä vastaan, sillä noin 75 prosenttia kuntien työntekijöistä on naisia, Jari Heinonen totesi. Heinosen mukaan uusi julkinen johtaminen ei ole mitään uutta, vaan silkkaa kapitalismin tuomista kuntien sisälle. Tilaaja-tuottajamalli on keino tuoda markkinat kuntiin. Siinä luodaan aluksi näennäismarkkinat, mutta jo nyt hoivaalalla on vahvaa keskittymistä muutamien isojen firmojen puitteisiin. Hyvinvointipalvelujen kriisi on suoraa seurausta markkinakunnan rakentamisesta, sanoi Jari Heinonen. Teksti ja kuva Hannu Oittinen Seminaariväki seurasi kiinnostuneena Jari Heinosen alustusta Paras-hankkeesta. Keskustelussa otettiin kantaa mm. työntekijöiden asemaan, terveydenhuoltoyritysten jättivoittoihin ja kansalaisten saamaan kohteluun palveluissa. Sosiaalilomat vuonna 2008 tosta (p ) tai Vähäjärven lomakodista (p ). Lomakkeen voi tulostaa myös liiton nettisivuilta ( Huolellisesti täytetyt hakulomakkeet toimitetaan paikallisyhdistysten kautta liiton toimistoon mennessä. Lomat myönnetään pidettäväksi liiton omistamassa Vähäjärven lomakodissa. Viiden vuorokauden loman omavastuuosuus on 50 euroa. Torstaina klo Tapiolassa, Karhunkatu 71 Aiheena: Mitä kuntien palvelu- ja rakennemuutokset aiheuttavat palvelujen saatavuuteen? Luennoitsijoina sos.työn. professori Jari Heinonen ja Tsil :n toiminnanjohtaja Marja-Leena Kalkkinen. Kulttuuriohjelmaa. TERVETULOA YHDISTYSTEN JÄSENET JA VAMMAISJÄRJESTÖJEN EDUSTAJAT! Mahdollisuus keittolounaaseen 5 euron hintaan. Ilmoittautumiset Anja Kivipensaalle p. (03) tai Tampereen Tapaturma- ja Sairausinvalidit.

6 6 Mikä on ihmisen oikeus? Suomessa tuli voimaan uusi maankäyttö- ja rakennuslaki, mikä edellyttää, että kansalaisia on kuultava, kun alueita kunnassa kaavoitetaan, siis jo suunnitteluvaiheessa, mikä esimerkiksi vammaisille on ihan elintärkeä asia. Ennakkotietona kunnan onkin kerran vuodessa julkaistava kaavoitusta koskevat suunnitelmansa tiedotteena jaettavaksi jokaiseen kotiin. Näin kuntalaisille tiedotetaan alustavasti tulevista suunnitelmista, jotta asioihin voidaan puuttua riittävän aikaisin. Nämä lait velvoittavat myös kunnan virkamiehiä ja luottamustoimen haltijoita ottamaan päätöksissään huomioon tulevat olosuhteet rakennusten käytettävyydestä, terveys- ja turvallisuustekijät sekä asumisen helppouteen liittyvät seikat mahdollisia vammaisiakin asukkaita ajatellen, ja tähän liittyen myös vammaisten työolosuhteita koskevat asiat. Nämä asiat koskevat myös yksityistä sektoria, mihin kunta voi vaikuttaa päätöksiä tehdessään. Suomen perustuslain 6 kertoo, että ihmiset ovat yhden- Valkeakosken yhdistys pilkillä Vähäjärvellä Pilkkikilpailun tulokset Naiset Sisko Manninen 470 g Miehet Valde Vaittinen 1520 g Eero Numminen 280 g Martti Vartiainen 110 g Reino Rantala 60 g Antti Keränen 1 kala Kari Saukkonen Matti Saarinen Kilpailun erikoisuutena oli se, että kaikki, jotka osallistuivat kilpailuun eli kävivät järvellä, palkittiin Täältä saatiin saalista 2440 grammaa plus yksi punnitsematon kala. vertaisia lain edessä, ja 22 sanoo, että julkisen vallan on turvattava ihmisen perusoikeuksien toteutuminen. Vielä lain 19 koskettelee syvällisesti ihmisen sosiaali- ja terveyspalveluihin liittyviä oikeuksia. Voidaan kuin muistin virkistämiseksi ottaa esille ne monet pienet tehtävät, joista on tehty esityksiä kunnalle, mutta jotka ovat jostakin syystä jääneet toteuttamatta, vaikka niistä olisi vammaisille ollut suurta apua tai monia vammautumisia olisi voitu estää. Eivätkä nämä olisi olleet rahasta kiinni. Vammaisneuvostot ovat lain mukaan kunnille vapaaehtoinen ratkaisu. Pidämme vammaisneuvostoa kuitenkin niin tärkeänä, että sen pitäisi olla pakollinen kunnallinen päätäntäelin, kun nyt sillä on vain esitysoikeudet. Vammaisneuvostolla tulisi myös olla mahdollisuus nimetä tärkeimpiin lautakuntiin, joissa käsitellään vammaisia koskevia asioita, tarkkailijaedustajia, joilla olisi kokouksissa puheoikeus ja tarvittaessa vaitiolovelvoite. KEVENNYS Nokian Tapaturma- ja Sairausinvalidit. Lintukirja avuksi Kolme nuorta punkkaria tukat pystyssä käveli kerran kaupungilla. He päättivät vähän säikytellä vastaan tulevaa mummoa, hyppäsivät mummon eteen ja kysyivät: Tietääkö mummeli, keitä me oikein ollaan? Enpäs oikein tiedä, mutta heti kun pääsen kotiin, katson lintukirjasta, totesi mummo. Uusi Invalidi 1/08 Turun Sosiaalifoorumi vaatii perusturvaksi 800 euroa Syksyn sosiaalifoorumissa Turussa oli yleisalustuksena ja teemana köyhyys. Siitä alusti tässäkin lehdessä viime vuonna haastateltu professori Susan Kuivalainen Turun yliopistolta. Sosiaalifoorumin työpajoista yksi käsitteli tämän pääalustuksen jälkeen liittommekin (TSIL) tukemaa hanketta Perusturvaksi 800 euroa. Työpajan lopputuloksena päätimme edelleen laajentaa alueellisesti kampanjaa. Talven kuluessa on valmisteltu yhdessä suurta tilaisuutta, jossa kaksi naiskansanedustajaa oppositiosta on haastettu vastaamaan aiheeseen. Hallituspuolueiden naisedustajille on jätetty kirjallinen kysymys asiasta. Kutsun tulevat saamaan kaikki kansanedustajat. Nyt valmisteluihin on kutsut- TURUN TAPATURMA- JA SAIRAUSINVALIDIT RY:N TAPAHTUMIA: HUHTIKUU: 8.4.Piknik-risteily, Tutustuminen Suomen kalatalous- ja ympäristöinstituuttiin (Parainen), lähtö klo TOUKOKUU: 6.5.Päiväretki Porkkalan alueelle, lähtö klo KESÄKUU: 3.6. Suositut sokkotreffit, lähtö klo Iltaristeily HEINÄKUU: Kesäviikko Vähäjärven lomakodissa, hinta 278 euroa, etumaksu 128 euroa 14.5 mennessä, loput mennessä. ELOKUU: 2.8. Kyläsepän teatteri esittää laulunäytelmän Miinan polut, joka kertoo Miina Sillanpään taisteluista naisten ja piikain puolesta, lähtö klo , Tutustumiskohteena Lahti, lähtö klo SYYSKUU: Perinteinen syyspäiväretki Kokkon kodan maisemiin, lähtö klo Lisätietoja: toimisto p. (02) tai Ritva p. (02) tai Liiton 60-vuotista historiaa talteen! Liiton juhlavuoden merkeissä kootaan historiaja muistitietoaineistoa liiton ja sen jäsenyhdistysten toiminnasta menneiltä vuosikymmeniltä historiikin laadintaa sekä juhlavuoden lehtiä, tapahtumia ja näyttelyjä varten. Kiinnostavaa aineistoa ovat esimerkiksi valokuvat, yhdistyshistoriikit sekä kaikenlaiset tapahtumamainokset, kurssiohjelmat, julkilausumat, kronikat, tarinat, kaskut ym. Erityisesti kaivataan lisäaineistoa 1960-luvulta. tu laajasti edelleen muitakin järjestöjä. Uusimmat tutkimusuutiset kertovat helmikuun lopulta, miten ihmisten vähimmäisturva on pudonnut vuosien saatossa niin, että se on nyt enää luvun tasolla. Ne osoittavat oikeaksi sen, että vaatimus 800 euron perusturvasta on enemmän kuin perusteltu. Se koskettaa juuri kaikkein pienituloisimpia, ovatpa he vanhuuseläkkeellä, työkyvyttömiä, työttömiä, äitiysrahalla. Turussa on ma klo Ruusukorttelissa keskustelutilaisuus, jossa paikalle kutsuttuina ovat kansanedustajat Marjaana Koskinen (sd) ja Annika Lapintie (vas). Kaija Kiessling Jyväskylän Seudun Sairaus- ja :n TOIMINTAKALENTERI KEVÄÄLLE 2008 Kerhotoiminta: 10.4., 24.4., , 12.6, Saihokeskuksessa alkaen klo Käsityö-, laulu-, askartelu-, peli- ym. kerhot sopivat kokoontumisestaan keskenään. Ruokakurssit joka kuukauden neljäs torstai: 28.3., alkaen klo Vähäjärven matkat: Kevätpäivät: Ajankohtaista ja keväistä, Kulttuuripäivät, Liikuntaviikko Kevätretki toukokuussa Lähelle luontoa ja kotiseutua, ajankohta ilmoitetaan myöhemmin. Kerhot järjestävät retkiä maakuntaan samalla tutustuen sen historiaan. Retket liittyvät opintotoimintaan. Kaikkiin tapahtumiin lähtö Vaajakoskelta klo Kaikki kerho- ja opintotoiminta Saihokeskuksessa, Saihokatu 4. Opintotilaisuudet järjestetään yhteistyössä DSL:n kanssa. Tervetuloa mukaan toimintaan! Liiton paikallisyhdistysten puheenjohtajien, sihteerien ja muiden hallitusten jäsenten kurssi Vähäjärven lomakodissa Hauholla. Kurssilla käsitellään mm. yhdistyksen johtamista ja hallintoa, sääntöjä ja yhdistyslakia, arvioidaan käytäntöjä ja vaihdetaan kokemuksia. Kurssi on tarkoitettu sekä aloitteleville että kokeneemmillekin yhdistysten toimihenkilöille. Kurssi alkaa tiistaina lounaan jälkeen klo 13 ja päättyy keskiviikkona noin klo 16.Kurssimaksun omavastuuosuus on 35 euroa/osallistuja (sis. täysihoidon kurssin ajalta ja kurssimateriaalit). Ilmoittautumiset mennessä liiton toimistoon, p. (09) tai sähköpostilla tsil@tsil.fi. Tsil - Vammaisten oikeuksien puolesta 60 vuotta! -teemaan tiedotuksia: Jos hallussanne tai tiedossanne on tällaista aineistoa, ottakaa yhteyttä Pauli Toikkaan (p tai jätä viesti vastaajaan p ), joka kokoaa liiton historiikkia! Yhteyttä voi ottaa ja aineistoa toimittaa myös liiton toimistoon. * * * Liiton 60-vuotisjuhla järjestetään 1 2. marraskuuta Vähäjärven lomakodissa Hauholla. Lauantaina 1.11 juhlavuoden seminaari ja sunnuntaina 2.11 pääjuhla. Liitto kouluttaa yhdistysten toimihenkilöitä: Juhlavuoden rahaston kautta liiton jäsenet, ystävät ja yhteistyökumppanit voivat tukea juhlavuoden toiminnan rahoitusta. Rahaston tili on Hauhon Osuuspankissa tili numero

7 Tervetuloa viihtymään Vähäjärven Lomakotiin! Viihtyisä lomakoti Hauholla, keskellä kauneinta Hämettä. Lomailuun, kokouksiin, seminaareihin, perhejuhliin... Hinnat: A-osa B-osa Täysihoito sisältää maittavan aamupalan, lounaan, kahvin ja päivällisen. Saunat lämpiävät keskiviikkoisin ja lauantaisin. Uima-allas ja kirjasto tarjoavat virkistystä ja rentoutusta. Vähäjärventie 19, Hauho Vähäjärventie Hauho puh. (03) puh. (03) UUSI INVALIDI-LEHDEN AIKATAULU VUODELLE 2008 Numero/ ilmestyy viikolla 46 euroa/vrk/henkilö 44 euroa/vrk/henkilö Lukijoille tiedoksi Jutut ja ilmoitukset liiton toimistoon viimeistään 2/ / / Uusi Invalidi-lehden saat luettavaksesi aina tuoreeltaan, kun tilaat sen lähettämällä nimesi ja postiosoitteesi Tapaturma- ja sairausinvalidien liittoon, Kulmavuorenkatu 5, Helsinki tai sähköpostilla osoitteeseen Vuosikertatilauksen (4 numeroa) hinta on 10 euroa. Huom. Liiton paikallisyhdistysten jäsenenä saat Uusi Invalidi-lehden jäsenetuna. Yhdistysten yhteystiedot löytyvät viereiseltä palstalta. Tervetuloa mukaan toimintaan! Helsingin Seudun Sairaus- ja :n tapahtumia: Torstaikerhon kevätkausi 2008: Kerho kokoontuu torstaisin klo Kinaporin Palvelukeskuksessa, Kinaporinkatu 9 A, kerhohuoneessa 4, 4. krs (= takkahuone). Askartelukerhon kevätkausi 2008: Kerho kokoontuu maanantaisin klo 12 alkaen yhdistyksen toimistolla, Kulmavuorenkatu 5. Tampereen Tapaturma- ja Sairausinvalidit Toimisto Näsilinnankatu 22 A 37, puh. (03) , avoinna keskiviikkoisin klo Kerhot jatkuvat torstaisin klo 11, Pellervonkatu 9. Pyydellään hyviä alustajia ja juodaan hyvät kahvit. Kevätkauden toiminnasta: Terveyttä edistävä päivä Vähäjärvellä, Tallinnan matka, liiton 60-vuotisen taipaleen kunniaksi seminaari Tapiolassa, 8.6. kulttuuripäivät Vähäjärvellä, heinäkuulla kesäteatteriin, Turun retki. Kysy tarkempia tietoja Irmeliltä p tai Seuraa ilmoittelua! Uusi Invalidi 1/08 7 Tapaturma- ja sairausinvalidien liitto :n jäsenyhdistyksiä Forssan Seudun Tapaturmaja Sairausinvalidit Pj. Heikki Henriksson Koivusaarenkatu 2 as Forssa Helsingin Seudun Sairausja Toimisto: Kulmavuorenkatu Helsinki ark sähköp. hssti@kolumbus.fi Sos.sihteeri Päivi Koivunen (09)713991,fax.(09) Hämeenlinnan Tapaturmaja Sairausinvalidit pj. Markku Tulander Haukankalliotie Leppäkoski markkutulander@hotmail.com Jyväskylän seudun Sairaus- ja Tapaturmainvalidit Toimisto: Saihokatu Jyväskylä Pj. Erkki Matikainen erkki.matikainen@kotiportti.fi Keravan Sairaus- ja Pj.Keijo Kortelampi Sibeliuksentie 19 A Kerava (09) , Kuopion Seudun Sairausja Pj. Paavo Antikainen Luolatie 21, Kuopio (017) , Lahden Seudun Sairaus- ja Pj. Mauno Laitinen Riihelänk.72, Lahti (03) Tapaturma- ja sairausinvalidien liitto Kulmavuorenkatu 5, Helsinki Puh. (09) faksi (09) Sähköposti: tsil@tsil.fi Kotisivut: Pankkiyhteys: Sampo Lappeenrannan Tapaturmaja Sairausinvalidit Pj. Elma Mikkonen Pirtintie Lappeenranta Nokian Tapaturma- ja Sairausinvalidit Pentti Riekkola Rautatiekatu 7 A Nokia (03) Oulun Sairaus- ja Tapaturmainvalidit Pj. Tauno Paakkonen Kuivastie 12 B Oulu Oriveden Sairaus- ja Pj. Antero Nieminen Orivedentie Orivesi Pieksämäen Seudun Sairaus- ja Tapaturmainvalidit Pj. Tauno Höylä Palvalammintie Neuvola Porin Sairaus- ja Tapaturmainvalidit Pj. Aili Pärnä Koivulantie Pori Rauman Seudun Tapaturma- ja Sairausinvalidit Pj. Taisto Lamminen Vilkuntie Rauma UUSI INVALIDI Tampereen Tapaturma- ja Sairausinvalidit Tsto: Näsilinnankatu 22 A Tampere (03) av. ke klo Pj. Anja Kivipensas Karhunkatu Tampere (03) , Turun Tapaturma- ja Sairausinvalidit Tsto:Yliopistonkatu 11 a E Turku (02) , fax (02) tur.tsi@pp.inet.fi Pj. Reijo Leino Hyvättyläntie 3 as Lieto (02) reijoleino@kolumbus.fi Valkeakosken Ammattitauti- ja Sairausinvalidit Pj Tuure Hietanen Harjukatu Valkeakoski (03) Varkauden Vammaiset Pj. Saara Tuovinen Näreikönkatu Varkaus saara.tuovinen@hotmail.com Vilppulan Sairaus- ja Pj. Anja Ylä-Ajos Kitusuontie Vilppula (03) Julkaisija: Tapaturma-ja Sairausinvalidien Liitto Kulmavuorenkatu 5, Helsinki Puh. ja fax (09) , faksi (09) S-posti ja internet: tsil@tsil.fi, invalidi Pankkiyhteys Sampo Toimituskunta Timo Piippo, Pentti Riekkola, Pauli Toikka ja Anja Ylä-Ajos Päätoimittaja Jorma Eloranta, Mikkolantie 7 B 13, Loimaa puh , sp.jorma.eloranta@virttaa.net Toimitus ja taitto Hannu Oittinen, Katajikonkatu 1 D 13, Tampere puh (03) , sp.hannu.oittinen@kolumbus.fi Toimisto av. arkisin klo , toimitussihteeri Marja-Leena Kalkkinen Ilmoitukset Tsil (09) Paino Satakunnan Painotuote Oy, Kokemäki

8 8 Tapaturma- ja Sairausinvalidien liiton Valkeakosken yhdistyksellä on erikoinen tausta verrattuna liiton muihin yhdistyksiin, sen kertoo jo yhdistyksen nimi Valkeakosken Ammattitauti- ja Sairausinvalidit. Yhdistys perustettiin 1961, jolloin Säterin tehtaan rikkihiilipäästöt aiheuttivat joukoittain sairastumisia ja työkyvyttömyyttä. Rikkihiilialtistuminen oli tuolloin tosi yleistä. Itsekin olin tutkimuksissa Työterveyslaitoksella, jossa minulla todettiin työperäinen 10-prosenttinen työkyvyn alenema. Mutta korvauksia siitä en ole saanut koskaan. Miten niihin vakuutusyhtiöihin osuukin aina ne kaikkein parhaimmat lääkärit, entinen säteriläinen Pekka Lehtinen, 81, tuumii. Pekka oli monessa toimessa mukana Osa altistuneista sai korvauksia, mutta monella oli sama kohtalo kuin Lehtisellä. Mutta yhtiön ja vakuutuslaitosten tiukka linja johti vastatoimiin, kuten yhdistyksen perustaminen osoittaa. Kun olin Säterin pääluottamusmiehenä, saatiin työläisten painostuksella jotain parannuksia aikaan. Yhtiö mm. satsasi miljoonan silloista markkaa tehtaan ilmastoinnin parantamiseen. Ja rikkihiilestä sairastuneita siirrettiin ns. puhtaille osastoille. Pekka Lehtinen oli tuolloin monessa mukana. Yhtiön sairaskassan hallituksessa hän oli vauhdittamassa oireista kärsivien pääsemistä tutkimuksiin. Yhdistyksen ja liiton kautta yhteyttä otettiin asiassa aina eduskuntaa myöten. Uusi Invalidi 1/08 Rikkihiili-invalidi Pekka Lehtinen Valkeakoskelta ihmettelee Miten ne viisaimmat lääkärit osuvat aina vakuutusyhtiöihin? Etuja ajettiin myös Kemianliiton kautta, ja kyllä liitto jelppasikin meitä. Mutta Tapaturma- ja sairausinvalidien liitto ja oma yhdistys ovat olleet tärkeimmät edunvalvonnan keinot, Pekka Lehtinen sanoo. Maan hallitus haukutaan aina Mitä onkaan esteettömyys? Suurta osaa vammaisista henkilöistä, joita Suomessakin on paljon, haittaa esteellisyys, niin kotona kuin julkisissa paikoissakin. Ajatelkaapa vaikka pyörätuolin käyttäjää, joka pyrkii asioimaan kauppaliikkeeseen, mihin on noustavana useita portaita. Vaikka liikkeissä usein sanotaan, että kyllä me autamme, niin eihän sitä apua aina ole saatavilla, ja monesti nämä paikat mieluummin kierretään, koska on alentavaa pyytää apua. Näistä porrastapauksista olisi monesti helppo päästä eroon rakentamalla portaisiin luiskat, jotka sopivat kaikille asiakkaille. Miksi näitä portaita ei Etuja ajettiin myös Kemianliiton kautta, ja kyllä liitto jelppasikin meitä. Mutta Tapaturma- ja sairausinvalidien liitto ja oma yhdistys ovat olleet tärkeimmät edunvalvonnan keinot, Valkeakosken yhdistyksen veteraani Pekka Lehtinen sanoo. ole yleisesti jo poistettu, kun niissä terveetkin kompuroivat ja kaatuilevat? Hyvin pienillä korjauksilla ja kustannuksilla näistä esteistä saadaan esteettömiä, jos vain tahtoa riittää ymmärtämään vammaisen vaikeuksia. Esimerkiksi valaistuksen lisääminen, opastekstit näkyvämmiksi, askelmien etukulmaan liukueste ja kontrastiraita, portaisiin käsijohde molemmin puolin sekä ovien ja tilojen riittävän koon huomioonottaminen jo suunnittelussa ym. pieniä huomioita, joista monet vammaiset olisivat erittäin kiitollisia. Kun liitto kasvoi ja vahvistui, mukaan tuli uusia ulottuvuuksia. Yksi tärkeimmistä on ollut Vähäjärven lomakoti. Me valkeakoskilaiset olimme Vähäjärvellä jo ensimmäistä parakkia rakentamassa. Sitten on oltu monet kerrat sekä rakentamassa että siivoamassa. Ja kun lomakoti valmistui, sitä on käytetty ahkerasti loma- ja kurssipaikkana. Omassa yhdistyksessä ehkä suosituin toimintamuoto on ollut kerho, joka nykyisin kokoontuu torstaisin. Siellä käy joskus ulkopuolisia alustajia, joskus ollaan vaan omalla porukalla maailmaa parantamassa. Ajankohtaisista asioista ja ilmiöistä riittää puhetta, ja maan hallitus haukutaan aina, yhdistyksen veteraani toteaa. Eläkeläisten verotus on asia, joka puhuttaa paljon. Yhteyttä kaupunkiin on pidetty vuosikymmenten ajan. Joskus on oltu yhtä mieltä, joskus eri mieltä. Kaupunki on myös tukenut toimintaa rahallisesti. Tuki tosin laski muutaman vuoden ajan, mutta nyt sen määrä on vakiintunut. Aika tuore aloite on jalankulkijoille liian nopeiden valojen säätämiseksi hitaammaksi. Hieman on parannusta tapahtunut, mutta edelleen on muutostarvetta. Vammaiskyyteihin oikeuttavista matkaseteleistä olemme tehneet valituksen ja Kun me yleisesti tiedämme, että meillä Suomessakin on paljon sellaisia vammaisia, jotka tulisi huomioida näiden esteiden poistamisessa, miksi näin ei tapahdu? Kysymys ei ole aina rahasta. Kyse on monesti siitä, että minä en ole vielä vammainen, minun takiani ei tarvitse korjauksia tehdä. Eli kysymys on asenteista. Toivomme kovasti, että sopivan tilaisuuden tullen näistä esteistä päästään eroon, missä ne sitten ilmenevätkin. Nokian Tapaturma- ja Sairausinvalidit. voittaneet jutun. Vammaisneuvostossa yhdistyksellä ei ole varsinaista edustajaa, mutta vammaisjärjestöjen yhteistyötoimikunnan kautta saadaan ääni paremmin esille. Yhteistyötä lahden yli Veteraanihaastattelu Tämä valkeakoskilaisen Pekka Lehtisen haastattelu aloittaa liiton juhlavuoden veteraanihaastattelujen sarjan. Joka on aktiivi yhdessä asiassa, joutuu usein mukaan moneen muuhun hommaan. Pekka Lehtinen oli liiton hallituksessa useamman puheenjohtajan aikana, pois hän jäi joskus 80- luvun lopulla. Mieleen jäävät muistikuvat ovat joskus aika erikoisia. Eräältä eduskuntakäynniltä jäi mieleen silloinen kristillisten kansanedustaja Antero Juntumaa, joka meitä vastaanottaessaan seisoi kuin patsas eikä sanonut sanaakaan. Salinin Ollin kanssa tehtiin paljon hommia ja saatiin myös paljon aikaan. Ihan on ikävä niitä aikoja, Pekka Lehtinen muistelee. Mutta kaikella on aikansa. Pekka Lehtinen teki fidelit toissa vuonna. Kun täytin 80, halusin päästä pois luottamustehtävistä. Sanoin, että jos nyt en lähde, ette pääse minusta eroon ollenkaan, sanoo ikivirkeä veteraani. Kuin liiton juhlavuoden kunniaksi hän muistaa myös erään vaiheen liiton historiassa, josta olisi mielenkiintoista tietää enemmänkin. Meillä oli yhteistyötä Eestin vastaavan liiton Invaliidide Uhingin kanssa. Muistan kun kerrankin olimme liiton porukan kanssa Laulumaassa sikäläisen liiton vieraana. Tallinnan terveyskeskuksen johtava ylilääkäri Raivo Allen vieraili meillä, hän kävi mm. Vähäjärvellä esitelmöimässä. Pekka Lehtinen ei muista, onko liitolla ollut muita kansanvälisiä yhteyksiä. Jos jollakulla tällaisia tietoja ja muistikuvia on, kannattaa ottaa yhteyttä liiton 60-vuotisjuhlien merkeissä. Teksti ja kuvat: Hannu Oittinen Porin kaupunki kuin maan hallitus: Vammaisia sorsitaan ja kupataan Liittomme toiminnanjohtaja Marja-Leena Kalkkinen toi liiton tervehdyksen Porin yhdistyksen vuosikokoukselle. -Vammaislait ovat melko hyviä, mutta kunnat toteuttavat niitä mielivaltaisesti. Toiset vammaiset saavat heille kuuluvat oikeudet, toisilta ne evätään. Syksyllä pidettävät kunnallisvaalit eivät ole vammaisille yhdentekevät, hän sanoi. Omaishoidon tuen verottaminen todettiin järjettömäksi. Samoin paheksuttiin Porin kaupungin menettelyä Himmelin Pekka Lehtisen kirjahyllyssä ovat Tsilin ja Eesti Uhingin viirit vierekkäin. digiboksi-asiassa, sillä Sampolan Palvelukeskus Oy on kaupungin omistama yhtiö. Törkeäksi todettiin myös kaupungin kotihoidon laskutus: laitoshoito tulisi jopa halvemmaksi, kun kotihoidosta on laskutettu olemattomistakin käynneistä. Vuosikokous sujui yksimielisyyden ja rattoisan mielialan vallitessa Raila Ahon puheenjohdolla.tämänkin toimintavuoden puheenjohtajaksi valittiin Aili Pärnä. Aarre Mäkelä