Yleinen antroposofinen seura 2005/2006. Goetheanum

Transkriptio

1 Yleinen antroposofinen seura 2005/2006 Goetheanum

2 Sisällysluettelo 3 Toimitukselta Antroposofinen seura 4 Vuodenkierto sydänajattelun kehittämisen tienä 4 Antroposofinen seura Romaniassa 5 Todellisuus on kohdattava Vapaa hengentieteellinen korkeakoulu 6 Yleinen antroposofinen osasto 7 Luonnontieteellinen osasto 7 Matemaattis-tähtitieteellinen osasto 8 Lääketieteellinen osasto 8 Pedagoginen osasto 9 Puhe- ja musiikkitaiteiden osasto 9 Kaunotieteiden osasto 9 Maatalousosasto 10 Nuoriso-osasto (Nuorison henkisen pyrkimyksen osasto) 10 Sosiaalitieteiden osasto 11 Kuvaamataiteiden osasto Goetheanum 12 Goetheanumin eurytmianäyttämöryhmä 12 Kehitystä Goetheanumissa 14 Talouskatsaus 16 Osoitteet Julkaisija Allgemeine Anthroposophische Gesellschaft, Yleinen antroposofinen seura, Dornach, Sveitsi Teksti ja haastattelut: Wolfgang Held (Yleinen antroposofinen osasto: Bodo v. Plato, Robin Schmidt, Heinz Zimmermann; Matemaattis-tähtitieteellinen osasto: Oliver Conradt; Kaunotieteiden osasto: Martina Maria Sam; Talouskatsaus: Cornelius Pietzner) Toimitus: Wolfgang Held, Bodo v. Plato Suomennos: Marketta Rauramo Taitto: Christian Peter, Parzifal Verlag (CH) Painatus: Kooperative Dürnau (DE)

3 Editorial SUOMEN ANTROPOSOFINEN LIITTO Uudenmaankatu 25 A Helsinki Puh. (09) , faksi (09) , toimisto@antropos.fi Hyvät Suomen antroposofisen liiton jäsenet Nyt voimme yhdessä iloita siitä, että ensi kerran meillä on mahdollisuus saada Yleisen antroposofisen seuran, maailmanseuran, vuosikertomus omalla kielellämme ja lähetettynä suoraan Goetheanumista omaan postilaatikkoon. Tuntuu siltä, että Goetheanum on tällä teolla todella tullut lähemmäksi meitä jäseniä. Tämä on tärkeää, sillä onhan Goetheanum jäsenyytemme kotipaikka; samalla kun se on Vapaan hengentieteellisen korkeakoulun sijaintipaikka. Kun on ollut mahdollisuus työskennellä pääsihteerinä säännöllisin väliajoin yhdessä muiden maiden edustajien, Goetheanumin johtokunnan ja Korkeakoulun osastojen edustajien kanssa, voi kokea elävästi, miten kaikkialta maailman seuroista tulevat ajankohtaiset asiat kristallisoituvat Goetheanumissa, ja sieltä puolestaan heijastuu osallistuminen maailman eri seuroihin. Se on jatkuvaa hengitysliikettä, jossa olemme mukana. Tämän tiiviin yhteisen tapahtuman avulla, ja vain sen avulla, meillä on mahdollisuus vaikuttaa ihmiskunnassa meneillä oleviin tapahtumiin. Vuosikertomuksen lopussa olevat Yleisen antroposofisen seuran johtokunnan, eri maanseurojen ja Vapaan hengentieteellisen korkeakoulun yhteystiedot auttavat hahmottamaan Seuraa ja tarvittaessa myös ottamaan yhteyttä. Toivotan jäsenille kiintoisia lukuhetkiä vuosikertomuksen parissa Leena Westergrén pääsihteeri Toimitukselta Hyvät Antroposofisen seuran jäsenet ja ystävät, seura kasvaa. Ei niinkään jäsenmäärältään, joka on viime vuosina pysynyt pääosin ennallaan, lukuun ottamatta Euroopan ulkopuolisia maita, vaan laadullisesti. Inhimillissielullinen moninaisuus, jäsenten henkinen pyrkimys ja kyvykkyys kasvavat koko ajan. Antroposofiseen seuraan kuuluu aktiivisesti toimivia jäseniä maailman kaikista osista. Heidän elinympäristönsä ja kulttuurinsa ovat mitä erilaisimpia, ja kun he tuovat yhä enemmän omasta kokemuksestaan ja mahdollisuuksistaan seuran piiriin, seuran elämä ja toimintamuodot paranevat ja monimuotoistuvat. Vaikka kehitys tuo mukanaan jatkuvaa ja usein huolestuttavaakin muutosta seuramme toimintaan, ovat nämä muutokset elintärkeitä antroposofiselle elämälle. Johtokunnan ja korkeakoulukollegion puolelta halutaan tässä tilanteessa nimenomaan vahvistaa antroposofisen toiminnan ydintä Vapaassa hengentieteellisessä korkeakoulussa, lukuisissa maailmanseuran ryhmissä ja laitoksissa sekä julkisessa elämässä, niin että nykyaika saa tarvitsemansa vahvistusruiskeen antroposofisista ideoista ja aloitteista. Johtokunnan mielestä tässä on suora yhteys Rudolf Steineriin, sillä samaan tapaan kuin Steiner itse loi antroposofian havainnoimalla omaa aikakauttaan, ymmärtämällä ja myötäelämällä omaa aikaansa, voi juuri tässä ajassa ajanmukaistettu antroposofia kasvaa hyvin paljon sekä seurassa että maailmassa. Ehkäpä antroposofia kulminoituu tänään ihmisten valmiudessa ja kyvyssä luoda tasapaino kahden suunnan välille: Toisaalta tuoda monitulkintaiseen maailmaamme henkeä antroposofisesta toiminnasta käsin ja toisaalta löytää tästä vastakohtaisuuksia täynnä olevasta maailmasta ihmisarvoisuuteen velvoittava henki ja vahvistaa sitä. Kumpikin suunta vaatii, että oppii tunnistamaan kulloisessakin hetkessä ja tilanteessa vaikuttavan hengen. Tämän kautta jokainen pystyy tuomaan jotain ainutlaatuista Antroposofisen seuran elämään ja rikastuttamaan jäsenkunnan monimuotoisuutta. Lukuisten maailman eri puolille suuntautuvien matkojen ja vierailujen kautta johtokunta on yhä vähemmän taipuvainen pitämään monimuotoisuuden mukanaan tuomia mielipide-eroja riidan aiheena tai sietokyvyn lisäämisharjoituksena, vaan pyrkii hyväksymään eroavuudet ja löytämään yhteisen, hedelmällisen näkökulman. Jokainen vähimmässäkään määrin onnistunut yritys tähän suuntaan lisää kummasti Yleisen antroposofisen seuran vetovoimaa. Tämä Yleisen antroposofisen seuran vuosikertomus ilmestyy nyt ensimmäistä kertaa 17 kielellä. Pyrkimyksenä tehdä oikeutta seuramme laadulle, ja antaa mahdollisimman monelle jäsenelle tilaisuus osallistua maailmanseuran, korkeakoulun eri osastojen ja Goetheanumin toimintaan ainakin tämän vuosikertomuksen muodossa. Goetheanumin johtokunnan puolesta Bodo v. Plato 3

4 Yleinen antroposofinen seura ANTROPOSOFINEN SEURA Vuoden 2006/2007 teemasta Vuodenkierto sydänajattelun kehittämisen tienä Me olemme kaikki vieraantuneet luonnosta ja kanssaihmisistämme siinä määrin, että kohtaaminen tuskin on mahdollista ilman molemminpuolista ymmärrysponnistusta. Vieraan laadun ymmärtäminen vaatii sekä eläytymiskykyä että ajatuksellista terävyyttä ja ennen kaikkea ponnistelua, koko persoonallisuuden likoon laittamista. Suurista ulkoisista perspektiiveistä ajattelusta meditaatioon (Vuoden 2003/2004 teemana oli Kosminen intelligenssi ja sisäisen kulttuurin rakentaminen) katse kääntyi viime vuonna ajattelun laajentamiseen, tunne- ja ajatteluelämän yhdistämiseen niin että sydämet alkavat ajatella. Ajatussisällön kokeminen on ensisijaisesti ihmisen sisäinen henkinen kokemus. Se saa uusia ulottuvuuksia yhtyessään toiseen todellisuuteen, aistimaailmaan. Rudolf Steiner rakentaa tähän yhteyteen käsitteen, joka viittaa ihmisen rytmiseen järjestelmään, puhuessaan valohengityksestä Ei voida kiinnittää huomiota vain aistihavainnon fysiologiseen jälkikuvaan, vaan on nähtävä laajemmassa mielessä se, mitä itsessä aisti-ilmiön kautta nousee esiin sielullisina ja henkisinä jälkikuvina. ( , GA 194) Tämän ilmiön näkeminen hengitystapahtumana on erityisen tärkeää, kun etsitään sydänajattelua. Tätä viitettä seuratessa johtuu huomaamaan, että maan suuri hengitystapahtuma, vuodenkierto, tuo esiin kuvanomaisena sen, mitä sielussa tapahtuu henkisessä hengityksessä. Luonnon rytmiin eläytymisessä on siis meditatiivinen, kosmisinhimillinen merkitys. Siinä ihmisolemus asettuu yhteyteen Maan ja sen kosmisen ympäristön kanssa. Merkitys ei rajoitu pelkästään ihmisen omaan kokemukseen, se vaikuttaa myös Maahan, aina ihmisen ekologiaan puuttumisesta maata ympäröivään Kristusolentoon, Maan henkeen. On hyvä ymmärtää elämänläheisesti, kuinka sisäinen osallistuminen vuodenkiertoon voi elvyttää ja syventää sydänajattelua. Sielunkalenteri tai luentosarja Das Miterleben des Jahreslaufes in vier kosmischen Imaginationen (Vuodenaikoihin eläytyminen neljänä kosmisena imaginaationa) (GA 229) ovat hyvä pohja tällaiselle työskentelylle. Toinen näkökulma: Johtokunnan keskuudessa on tutkittu luentosarjaa (GA 223), jossa kuvataan vuodenkiertoa Maan hengitystapahtumana. Rudolf Steiner kuvaa näissä luennoissaan alkuperäisessä tarkoituksessaan epäonnistunutta kolmijäsennysliikettä kokeiluna siitä, Löytyykö jo joukko ihmisiä, joissa Mikael-ajatus elää tarpeeksi vahvana jotta se voitaisiin kokea koko aikaa muokkaavassa voimassaan. Tämän Mikael-ajatuksen yksi näkökulma on juuri vuodenkierron myötäeläminen, johon liittyy sosiaalisten suhteiden luominen ja muokkaaminen. Yhdistämällä nämä teemat ollaankin keskellä nykyisiä tehtäviä; sosiaalisten ja ekologisten kysymysten äärellä, mutta myös keskellä suuria julkisia ja sisäisiä antroposofisia kysymyksenasetteluja. Ei ole pelkkää sattumaa, että Sielunkalenteri ilmestyi Antroposofisen seuran perustamisvuonna, tai että Rudolf Steiner asetti vuodenkierron myötäelämisen keskeiseksi teemaksi juuri sinä vuonna, jolloin Antroposofista seuraa vakautettiin ja valmisteltiin Joulupäiviä. Goetheanumin korkeakoulukollegion puolesta Johannes Kühl. Antroposofinen seura Romaniassa Soihdunkantajia ja sillanrakentajia Tri Gheorghe Paxino, Romanian maanseuran edustaja 4 Vuoden 2004/2005 vuosikertomuksessa Ron Dunselman, Hollannin antroposofisen seuran pääsihteeri, kertoi antroposofisesta toiminnasta läntisessä Euroopassa. Tällä kertaa Gheorghe Paxino, Romanian antroposofisen seuran maanedustaja, vastaa kysymyksiin omasta maastaan itäisessä Euroopassa ja antroposofian kehityksestä siellä. Mikä on Romanian antroposofisen seuran tämänhetkinen tilanne? Siitä on tullut osa romanialaista yhteiskuntaa. Kommunismin aikanahan antroposofinen työskentely ei ollut sallittua ja mielenkiintoista kyllä Antroposofinen seura kiellettiin uudelleen vuonna Jo kerran kielletty seura kiellettiin uudelleen. Se puhuu jo omaa kieltään. Romaniassa diktatuuri oli esimerkiksi Unkariin tai Puolaan verrattuna hyvinkin jyrkkää. Näkyvätkö jäljet yhä? Kommunistisena aikana koettiin todella jyrkkiä aikoja. Jyrkkyyttä on ilmassa yhä vielä, kauan niin kutsutun vuoden 1989 taitekohdan jälkeen. Ajattelen poliittista uhkailua, korruption lisääntymistä tai sosiaalista ja taloudellista epävarmuutta. Kun Antroposofinen seura perustettiin uudelleen 1990 uudistuneessa poliittisessa tilanteessa, tuntui, että moni asia oli muuttunut vain muodollisesti, vanha oli vielä vahvasti läsnä. Uudelleenperustamisen yhteydessä seuraan liittyi paljon nuorempia ihmisiä, jotka halusivat antroposofiaan hengentieteellisen opiskelun rinnalle myös ammatillista ja sosiaalista toimintaa. Näin syntyi monia pedagogisia, hoitopedagogisia ja maanviljelyyn liittyviä aloitteita, joihin ystävämme Saksasta ja Sveitsistä osallistuivat niin suurenmoisella tavalla. Romania sijaitsee Euroopan itälaidalla, mitä se merkitsee maalle? Nykyinen Romania käsittää oikeastaan kolme eri osaa: Lännessä Karpaattien mutkassa Transilvania, jossa saksa-

5 Yleinen antroposofinen seura lainen ja unkarilainen kulttuuri, keskieurooppalainen kulttuuri, on vallalla. Idässä, Itä-Moldovassa on slaavilaisen ja venäläisen kulttuurin sulatusuuni. Karpaattien eteläpuolella balkanilainen vaikutus on selvästi tunnettavissa. Siellä elävää kulttuuria voisi kutsua varsinaiseksi romanialaiseksi kulttuuriksi. Transilvania, kuten Itävalta ja Unkarikin, muodostaa tässä mielessä sillan idän ja keskustan välille. Muuten, on mielenkiintoista, että Rudolf Steiner on pitänyt yhden ensimmäisistä esitelmistään juuri Sibiussa (Hermannstadtissa) 25. joulukuuta 1889, ja se jäi hänen itäisimmäksi esitelmäkseen. Vuonna 2007 Sibiu on Euroopan kulttuuripääkaupunki. Valmistelut ovat jo täydessä vauhdissa ja Romania on luonnollisesti ylpeä päästessään kulttuurin alalla valokeilaan. Mistä johtuu, että antroposofia sai jo varhain jalansijaa Romaniassa? Ehkäpä siksi, että Romania on toisellakin tavalla siltana. Bukarestia kutsuttiin 1800-luvun lopulla idän pieneksi Pariisiksi. Jo se kertoo paljon. Romanialainen ooppera kilpaili lähes tasapäisesti Wienin oopperan kanssa. Musiikki on olennainen osa Romaniaa. Haluan kuvata ilmiötä, joka löytyy monistakin maailman maista: Tärkeät sillanrakentajat ovat yksilöitä, jotka toki ovat syntyneet yhdessä maassa, mutta jotka heilahtavat luovan taiteellisen tai tieteellisen toimintansa ansiosta aina yleisen inhimillisyyden tasolle. Heidän juurensa ovat kuin puulla, tiukasti juurtuneet yhteen paikkaan, mutta oksisto levittäytyy laajalle ympäristöön. Mainitaan vaikka vain kaksi nimeä: Eugen Ionesco, jonka näytelmiä esitetään useissa steinerkouluissa, ja kapellimestari Sergiu Celipidache ovat kumpikin olleet rakentamassa tällaisia siltoja Eurooppaan. Entä miten kuvailisitte romanialaista maisemaa? Maisema on kaikkialla Romaniassa rikasta ja vahvaa. Se vaihtelee karuista vuorista, ainutlaatuiseen Tonavan suistoon ja laajoihin metsiin. Tämä antaa tietenkin oman leimansa kulttuurille. Mitä voisi toivoa Romanialle, mitä Romanian antroposofiselle toiminnalle? Yllättävä kysymys. Voidaan vain toivoa, että pysytään jo aloitetulla poliittisen vapautumisen tiellä, ja että toivorikkaat antroposofiset aloitteet kukoistavat kasvavaan kansalaisyhteiskuntaan ja elävään Antroposofiseen seuraan integroituneina Heinz Zimmerman Goetheanumista on käynyt Romaniassa muutaman nuoriso-osastolaisen kanssa. Myös Elizabeth Wirsching on käynyt Romaniassa ja tukenut täkäläistä nuorisoliikettä. Nuorisoliike on vahvasti mukana Antroposofisessa Seurassa. Johtokuntaan kuuluu tällä hetkellä viisi nuorempaa henkilöä ja vain kaksi vanhempaa. Voimme vain toivoa, että nuoriso vie soihtua eteenpäin. Jäsenistön kehittyminen Todellisuus on kohdattava Kuinka paljon jäseniä kuuluu Antroposofiseen seuraan? Virallisesti tällä hetkellä (helmikuussa 2006) jäsenmäärä on noin Mutta todellisuudessa tähän kysymykseen ei voi antaa selkeää vastausta, sillä tuon luvun lisäksi on paljon ihmisiä, jotka eivät anna itsestään minkäänlaista elonmerkkiä, eivätkä tue rahallisesti liikettä, mutta jotka eivät myöskään ole koskaan eronneet. Niinpä he ovat jääneet nk. lepääviksi jäseniksi kortistoon. Jo jonkin aikaa sekä useissa maanseuroissa että Goetheanumissa on meneillään projekti näiden jäsenyyksien selvittämiseksi. Hans Haslerin johdolla jokainen osoite tuodaan ajan tasalle yhteistyössä maanseurojen kanssa. Samalla saadaan selville kuinka paljon näitä lepääviä jäseniä oikein on. Nykyinen arvio on n Miltä seuramme näyttää tulevaisuudessa? Tästä aiheesta on ollut useita kollokvioita Goetheanumissa. Eginhard Fuchsin avoimen kirjeen johdosta kokoontuivat Seuran vastuuhenkilöt. Bodo v. Plato (vas.) ja Gerald Häfner (oik.) Pääsihteerien, maanedustajien ja Goetheanumin johtokunnan välisissä keskusteluissa oltiin yksimielisesti sitä mieltä, että jäsenyys paperilla, ilman minkäänlaista yhteyttä, elonmerkkiä tai maksua ei vastaa todellisuutta. Maanseurojen selvitysten jälkeen Goetheanumista otetaan yhteyttä suoraan näihin ei aktiivisiin jäseniin, ja heiltä kysytään, ottavatko he vielä jäsenyyden vakavissaan. Tässä näkyy uusi sävy, sillä tähän asti ei ole pidetty sopivana näin suoraa kysymistä edes vuosien radiohiljaisuuden jälkeen. Jos selkeästi esitettyyn kysymykseenkään ei saada vastausta, seuraa vielä yksi, jonkun johtokunnan jäsenen allekirjoittama kirje, jossa ilmoitetaan, että jatkuvaan hiljaisuuteen suhtaudutaan vakavasti, eikä kyseisen henkilön enää katsota olevan seuran jäsen. Osoitteiston puhdistusoperaation lisäksi siirretään kaikki tähän asti klassisesti kortistoidut osoitteet sähköiseen muotoon mitä tarkimman tietoturvan suojissa. Ymmärrettävä epäily tätä askelta kohtaan on väistymässä, kun ymmärretään, että se mahdollistaa joustavamman ja luotettavamman yhteydenpidon. Hans Haslerin ja jäsenasioista vastaavien äärimmäisen tarkkaa työtä, jota maanseurojen kollegat ovat tukeneet, saadaan kiittää siitä, että tulevaisuudessa keskustelu- ja työyhteyksiä jäsenistöön voidaan hoitaa suunnatummin ja kiitos osoiteprojektin, voidaan myös tämä vuosikertomus lähettää 17 kielellä osittain suoraan jäsenille. 5

6 Vapaa hengentieteellinen korkeakoulu VAPAA HENGENTIETEELLINEN KORKEAKOULU Yleinen antroposofinen osasto Keskipisteessä yleiset antroposofiset teemat Johannes Kierschiltä ilmestyi laaja kirja Korkeakoulun historiasta. Yleisen antroposofisen seuran puitteissa toteutui kesällä 2005 korkeakoulukollegion järjestämänä ensimmäistä kertaa tapahtuma, jota useat korkeakoulun jäsenet olivat odottaneet pitkään ja hartaasti. Viikon pituisen seminaarin puitteissa kaikki 19 luokkatuntia pidettiin sekä saksaksi että englanniksi. Goetheanumiin oli saapunut satoja ihmisiä eri puolilta maailmaa osallistuakseen korkeakoulun ytimen muodostavaan henkiseen työskentelyyn. Mykät eurytmiamuodot soivat mukana tässä jo alusta alkaen hyvin syventyneessä ja keskittyneessä työskentelyssä. Tämä korkeakoulukollegion aloite tulee pysymään Goetheanumissa tapahtuvan työskentelyn keskipisteenä, ja jo nyt on voitu havaita, että impulssi on monissa maissa ja ryhmissä rohkaissut ihmisiä kehittämään työskentelyä mantrojen ja muiden ensimmäisen luokan harjoitteluelementtien kanssa. Myös luokkavastaavien (luokanlukijoiden) tapaamisissa keskeisiksi asioiksi nousivat ensimmäisen luokan sisältöjen kanssa työskentely ja siihen liittyvä asianmukainen neuvonta. Johannes Kiersch julkisti syksyllä 2005 omat tutkimuksensa ensimmäisen luokan historiasta. (Zur Entwicklung der Freien Hochschule für Geisteswissenschaft. Die Erste Klasse, Verlag am Goetheanum, 2005). Virginia Seasen, Heinz Zimmermannin, Bodo v. Platon ja Uwe Wernerin ohjaamassa tutkimuksessa Goetheanumin dokumentteihin Johannes Kirschille oli mahdollista saada hyvin perusteellinen näkemys korkeakoulun rakentumisen ensimmäiseen ja ehkä ratkaisevaan vuosikymmeneen esoteerisine, inhimillisine ja sosiaalisine ulottuvuuksineen. Kirjaa käännetään sekä englanniksi että ranskaksi ja käännöksien odotetaan ilmestyvän vielä vuoden 2006 kuluessa. Yleisen antroposofisen osaston omat työalueet alkavat vähitellen hahmottua: ihmisoppi, hengentieteen opiskelu ja meditaatio (Heinz Zimmermann), karma ja jälleensyntyminen (Paul Mackay), kristologia ja hierarkiaoppi (Virginia Sease, Sergej Prokofieff), henkinen sosiaalinen kompetenssi(cornelius Pietzner) ja ajanhenkeen sekä kehittymiseen liittyvät kysymykset(bodo v. Plato). Tarkoituksena ei ole uusien osastojen tai ryhmittymien muodostamisesta, vaan tukea näihin keskeisiin teemoihin kohdistettavaa huomiota. Erityisesti opiskelun ja meditaation alueilla on havaittavissa selvää toimintojen vahvistumista. Tähän on varmasti vaikuttanut osaltaan 2004/2005 Antroposofisen Seuran tulevaisuuden tehtäviin paneutunut kollokviosarja, jonka aloitteentekijöinä toimivat Nana Göbel (DE), Marc Desaules (CH), Ron Dunselman (NL), Bodo v. Plato ja Heinz Zimmermann (Goetheanum). 6 Tilaisuuksia opiskella hengentiedettä ja meditaatiota Goetheanumissa Vuonna 2005 Goetheanumissa on järjestetty lukuisia tilaisuuksia, joiden aiheena on ollut hengentieteellinen opiskelu ja meditaatio. Tärkein näistä oli varmasti Vapaan hengentieteellisen korkeakoulun ensimmäisen luokan jäsentapaaminen heinäkuun alussa. Yleinen antroposofinen osasto järjesti vuoden kestävien yleisten antroposofisten opintojen ja englanninkielisen antroposofisen opintokokonaisuuden lisäksi antroposofiset jatko-opinnot, joiden keskeisenä aiheena oli tutustua peruskivimeditaation rytmeihin. Lisäksi järjestettiin joukko viikonloppukursseja, jotka käsittelivät ensimmäisiä askelia sillä harjoitustiellä, joka on kuvattu Rudolf Steinerin kirjoittamassa kirjassa Wie erlangt man Erkentnisse der höheren Welten (Henkisen tiedon tie), sekä kursseja, joilla käsiteltiin vuodenkiertoon, Sielunkalenteriin, Mikael-kirjeisiin (suomeksi Mikael-aika ja Mikael-mysteeri ), Peruskivimeditaatioon liittyviä meditatiivisia elementtejä. Kaunotieteiden osasto on myös järjestänyt seminaareja Rudolf Steinerin mantrojen kielestä ja pedagoginen osasto jatkokoulutuksena seminaareja opettajan ammattiin liittyvästä meditatiivisesta käytännöstä. Vastaavia aloitteita on ollut muillakin osastoilla. Lisäksi korkeakoulukollegion jäsenet ja Goetheanumin jäsenryhmä järjestävät talvikaudella maanantaisin lokakuusta huhtikuuhun Goetheanumissa kursseja antroposofian keskeisistä teemoista. Läpi koko vuoden samoja teemoja käsittelevät asioihin johdattelevat tai syventävät iltapäiväluennot täydentävät sisältörikasta opintokokonaisuutta. Vuodelle 2006 suunniteltu ohjelma löytyy kolmesti vuodessa ilmestyvästä vihkosesta: Kurse, Fortbildungen, Studiengänge. (Ursula Seiler, Goetheanum, Postfach, CH-4143 Dornach 1; ursula.seiler@goetheanum.ch). Meditaatiota ei voi opettaa Goetheanumin meditaatiokursseista Meditaatiota ei voi opettaa. Meditoimaan voi kyllä oppia, ei toisten, vaan itsensä kautta. Minä huomaan, että voin itse opastaa itseäni ja löydän näin oman sisäisen kulttuurini, oman tieni yrityksen, erehdyksen ja korjaamisen kautta. Kun meditaatio nähdään tapahtumana, jossa tietoinen yhtyminen korkeampaan minään avaa oven yliaistiseen tiedostamiseen, meditaation tapahtumapaikkana on ihmisen minuus minusta tulee oman minäni oppilas. Rudolf Steinerin voidaan tällöin ymmärtää viittaavan tähän alueeseen, joka on tie. Hänen oppilaakseen ryhtyminen tarkoittaa näin ollen: Tahtoa olla minän oppilas. Tämänkaltaiset kokemukset ovat aikoinaan johtaneet siihen, että meditaatiosta ei ole keskusteltu lainkaan. Tämä on ymmärrettävää ja oikeutettua. On myös syytä huomata, että meditaatioon liittyvät vaikeudet eivät yleensä edes ole meditaatiovaikeuksia, ne liittyvät sen esipihaan, meditaation edellytyksiin, esteisiin ja olosuhteisiin. Ja kokemusten vaihtaminen ja yhteistyö näillä alueilla on mitä hedelmällisintä, usein jopa oman kehityksen edellytys. Tässä mielessä järjestetään Goetheanumissa kursseja ja pienempiä seminaareja meditaatiosta ja harjoittelukäytännöstä. Niiden vetäjille on erityisen tärkeää, että ilmapiiri on rehellinen: Mikä on oma lähtökohta? Sallitaanko epäonnistuminen? Kuinka voittaa oma mukavuudenhalu ja kuinka voi oppia aina aloittamaan alusta? Kun näistä asioista keskustellaan, tulee esille mm se, että suuri osa näistä esteistä voidaan ymmärtää

7 Vapaa hengentieteellinen korkeakoulu nykyajan seurannaisilmiöinä: Nykyihmisen sielu ei itsestään ole meditaatioon sopivassa vireessä, siitä pitävät huolen infotainment (informaation ja viihteen yhdistyminen) kaiken emotionaalistuminen, välinpitämättömyys tai jo tavaksi tullut hektisyys. Nämä kurssit auttavat kehittämään kykyä luoda omaan sieluun haluttu tunnelmatila. Tällaisen meditaation esipihan rakennusaineet ovat löydettävissä Rudolf Steinerin käyttämästä kielestä. Siksi kurssien painopiste on hengentieteen opiskelussa ja Steinerin käyttämän kielen elävöittämisessä eurytmian keinoilla. Kun päästään ymmärtämisen kautta ajatuselimistön kokemiseen tai kun koetaan eurytmistiset liikkeet sopusoinnussa sisäisten liikkeiden kanssa, on opittu suunnistamaan hieman paremmin yhteyksien ja voimien sanattomassa maailmassa. Antroposofian kielestä rakentuu silta idean kokemiseen. Kokemusten vaihto siitä, miten Steinerin antamia harjoituksia voidaan yksilöllistää, antaa rohkeutta. Alussa usein kaikki halutaan tehdä oikein. Niin kuin Steiner sanoi väistyy, kun huomataan, että hänen lukemattomissa harjoitteluun innostavissa virikkeissään löytyy hyvin harvoin konkreettisia ohjeita siitä, miten harjoitus pitää suorittaa. Kun aloittaa harjoitukset, huomaa jäävänsä oman itsensä varaan. Tästä voi seurata pelko tehdä jotain väärin. Keskustelu toisten kanssa voi johtaa seuraavaan havaintoon: Tärkeänä osana meditatiivisessa tiessä on oppia käyttämään omaa mielikuvitustaan sen päättämiseen, miten mitäkin harjoitusta soveltaa. Kurssitarjonnassa on itsessään ristiriita: Kurssit ovat onnistuneet, kun niitä ei enää tarvita. Samalla tässä ylimenossa kehittyy inhimillisten suhteiden verkosto, joka mahdollistaa yhteistyön mitä erilaisimmilla aloilla. Luonnontieteellinen osasto Lähellä ilmiötä Miten valon käyttäytymistä voi ymmärtää mallimielikuvien tuolla puolen? Florian Theilmannin koerakennelma. Viime vuonna yhä useampaan sanomalehteen ilmestyi luontoliite ja television eläin- ja luonto-ohjelmat herättävät suurta kiinnostusta. Vaikka luonnontieteellinen ajattelu tuntuu leimaavan keskustelua lähes kaikilla elämänalueilla, tuntuvat ihmiset kaipaavan myös luonnon lumoa ja mielekkyyttä. Tosin ihmisten toiveeseen päästä kokemaan enemmän kaikessa uinuvasta laulusta vastataan yleensä suurilla spektaakkeleilla jonka jälkeen ne sysätään syrjään rationaalisilla selityksillä. Luonnontieteellinen osasto pyrkii tässä mielessä enempään: Ilmiön mukaisesti etsitään luonnosta tietoa, joka veisi pitemmälle, teorioiden ja mallien tuolle puolen, ja joka samalla sitoisi ihmisen todellisuuden henkisiin ja moraalisiin kerrostumiin. Jos ymmärrämme aistein havaittavan maailman vain esineellisenä, pystymme käsittämään henkisenkin maailman vain esineellisenä ja silloin sitä (henkistä maailmaa) ei ole olemassa. Näin luonnehtii Johannes Kühl, osaston johtaja, luonnontieteen keskeistä asemaa antroposofiassa ja merkitystä koko ihmiselle. Fyysikot Florian Teilmann ja George Maier työskentelevät esimerkiksi ymmärtääkseen valon luonnetta esineellistävien mielikuvamallien tuolla puolen. Projektin tuloksia julkistetaan ja niistä keskustellaan sekä didaktiikan että akateemisen maailman parissa, kuten kesällä 2005 Berlinin Humboldt-yliopistossa järjestetyssä open eyes 2005 konferenssissa. Tämänkaltaisen perustutkimuksen ohella painotetaan myös käytännön kysymyksiä. Biologiassa painopiste on siirtogeenisten kasvien morfologisessa tutkimuksessa, tarkoituksena on päästä selville kuinka syvälle kasvin olemukseen geenimanipulaatio tunkeutuu. Kuvaa muodostavilla menetelmillä tutkitaan mikroaaltojen vaikutusta elintarvikkeisiin. Nämä tutkimukset eivät ainoastaan nouse ajankohtaisista kysymyksistä, ne auttavat luomaan perspektiiviä. Miten biologis-dynaaminen viljelymuoto vaikuttaa manipuloituihin kasveihin, voidaanko näinkin rajun toimenpiteen jälkeen saada kasvi vielä parantumaan hoitotoimenpiteillä? Yhteisyö ja molemminpuolinen innostaminen ei rajoitu vain toisiin laitoksiin, yhteistyötä pyritään kehittämään koko tutkimuslaitoksen sisällä ja erityisesti myös suhteessa Vapaaseen hengentieteelliseen korkeakouluun. Julkiset ja sisäiset kollokviot, ammattikeskeiset ja ammattienväliset kokoontumiset ovat tässä suhteessa yhtä tärkeitä kuin eri osa-alueilla työskentelevien henkilökohtaiset keskustelutkin. Glashausin korjaus (suunnitelmien mukaan vuoden 2006 loppuun mennessä) kokoaa kaikki luonnontieteellisen osaston ja maanviljelysosaston tieteelliset työntekijät ensimmäistä kertaa saman katon alle. Tämä tulee varmasti edistämään tieteellistä kanssakäymistä. Omassa tulevaisuudenvisiossaan Johannes Kühl menee vielä pidemmälle: Oikeastaan tarvitsisimme vähintään kolme tieteellistä työntekijää jokaiselle erikoisalalle kuten fysiikkaan, biologiaan, kemiaan ja geologiaan. Se loisi Goetheanumiin loistavan pohjan keskustelulle ja vastavuoroiselle inspiroitumiselle. Matemaattis-tähtitieteellinen osasto Uusia askelia Matemaattis-tähtitieteellinen osasto haluaa toimia kohtauspaikkana ja tukea ihmisiä, jotka ovat päätyneet antroposofiaan matematiikan tai tähtitieteen kautta, tai jotka toimivat matematiikan tai tätitieteen alueella antroposofisista näkökulmista käsin. Elokuusta 2005 lähtien osastoa johtaa tri Oliver Conradt Georg Glöcklerin seuraajana. Avoimet havainnointi-illat jatkuvat kuten ennekin Johannes-Kepler tähtitornissa, efemeridi- ja kalenterilaskenta jatkuvat ja konferensseja järjestetään totuttuun tapaan. Uutta ovat syyskuussa 2006 järjestettävät Astronomische Studienwochen opettajina mm. Liesbeth Bisterbosch 7

8 Vapaa hengentieteellinen korkeakoulu (Hollanti), Thomas Schmidt (Saksa). Näiden opintoviikkojen ensimmäinen viikko kohdistetaan ala-asteen opettajille, toinen viikko yläasteen opettajille ja kolmannella viikolla käsitellään järjestävän osaston tutkimusimpulsseja. Lokakuussa 2006 järjestettävät Mathematische Studientage käsittelee sovellettua viivageometriaa ja sen luonnontieteellisiä sovelluksia. Mukana ovat mm. Nick Thomas (Englanti) ja Uwe Hansen (Saksa). Työryhmä Mathematik & Geisteswissenschaft kokoontuu noin kolme kertaa vuodessa Dornachissa, Sveitsissä. Nykyisinä teemoina ovat sovellettu viivageometria ja matematiikan ja antroposofian välinen suhde. Pyrkimyksenä on saada aikaan vastaavanlainen työryhmä pohtimaan tähtitieteen ja antroposofian välisiä yhteyksiä. Tulevaisuuden tutkimussuuntana nähdään myös Paul Schatzin kehittelemä nurinkääntymistekniikka (Umstülpungstechnik.) Vuonna 2006 on tarkoitus alkaa taas julkaista tarpeen mukaa ilmestyvää kiertokirjettä.. Siinä voitaisiin käsitellä osaston työskentelyä ja toimintaa, sekä tähtitieteen, matematiikan sekä ainepedagogisia konferensseja. Lääketieteellinen osasto Tie minuuteen alkaa lapsuudessa Sairaus ei ole vain sattumanvarainen tai vihamielinen tapahtuma, vaan sillä on oma elämän eri alueisiin liittyvä mielekkyytensä, joka voi olla elämänkerrallinen, yhteisöllinen tai aikakauteen liittyvä. Näin kuvataan antroposofista näkemystä sairauteen viimevuotisessa luonnoksessa antroposofisen lääkärin johtolauseeksi. Tämänkaltainen ideaalisten perusteiden kuvaus on täysin asianmukainen, kun antroposofisen lääketieteen ja terapian lähteitä tarkastellaan laajasti. Tarkoituksena on painottaa työskentelyä uudella tavalla, niin että antroposofisen parantamisen inspiraationlähteet saadaan vaikuttamaan vahvemmin. Niinpä Michaela Glöcklerin, lääketieteellisen osaston johtajan, mukaan tullaan seuraavassa antroposofisen lääketieteen konferenssissa syyskuussa 2006 käsittelemään keskeisimmän lääketieteellisen teoksen, Steiner/Wegmanin Grundlegendes zur Erweiterung der Heilkunsta nach geisteswissenschaftlichen Erkentnissen 20 lukua yli 30 työryhmässä ja lukuisilla kielillä. Tämän voimistuneen ideaalisen työskentelyn rinnalla keskitytään pedagogisen osaston kanssa yhteistyössä järjestettävien maailmanlaajuisten kongressien sarjassa kehityskeskeisen pedagogiikan terveydelliseen merkitykseen. Antroposofiset lääkärit 8 Fysioterapeuttien vuosittaisille päiville oli kutsuttu muiden henkisesti orientoituneiden terapiasuuntausten edustajia. Etelä-Afrikasta Intiaan ja Taiwaniin asti haluavat osoittaa näiden nk. Kolisko-päivien puitteissa, että korkeateknologian aikakaudellakin on mahdollista, tai oikeastaan tärkeämpää kuin koskaan, harjoittaa pedagogiikkaa, joka tukee lapsen terveyttä henkilökohtaisen itsenäistymisen tiellä. Tie minuuteen alkaa lapsuudesta. Tätä lääketieteellisen ja pedagogisen osaston yhteistyötä, johon liittyy lukemattomia paikallisia yhteisöjä ja heidän työntekijöitään ja joka keskittyy maapallon sosiaalisille ja taloudellisille kriisialueille, voidaan varmasti pitää yhtenä kunnianhimoisimmista antroposofisen kehitysavun projekteista. Erityisen merkittävää onkin siis, että Ranskan Kolisko-päivät voidaan pitää UNESCON tiloissa. Pedagoginen osasto Todistettavasti edelläkävijä Teema koulu on noussut yhä vahvemmin yleiseen keskusteluun. Vanhemmille suunnatut julkaisut ja yleiset viikkolehdet paneutuvat toistuvasti kouluun liittyviin kysymyksiin. Ilahduttavaa kyllä vanhempien klassisen huolestuneen kysymyksen: Mikä koulu antaa parhaat ammatilliset mahdollisuudet tilalle nousee yhä useammin: Mikä koulumuoto on tervein? Tästä sekä sielulliseen että ruumiilliseen hyvinvointiin liittyvästä Joan Almon, "Alliance for Childhood":in kysymyksestä onkin sitten enää vain kukonaskel perustajia kansainvälisillä lapsipäivillä. ihmisläheiseen pedagogiikkaan, ja sitä kautta steinerpedagogisiin ajatuksiin. Siinä missä lääketiede keskittyy elämän ja työolosuhteiden hallintaan, pedagogiikka kulminoituu sellaisen koulun kehittämiseen, missä opetus tekee terveemmäksi ja elinvoimaisemmaksi. Moni asia, joita steinerkouluissa on tehty viimeisen 80 vuoden aikana, päätyy yhä useammin valtiolliseen pedagogiikkaan. Niin ilahduttavaa kuin tämä onkin, haastaa se steinerpedagogiikan löytämään antroposofisen ihmiskuvan lähteistä ideoita, joilla vastata lasten muuttuneeseen konstituutioon. Vuonna 2006 eri puolilla maailmaa toteutettavat Kolisko-päivät, pedagogisen ja lääketieteellisen osaston yhteistyöprojekti, on ottanut nimenomaan tämän teeman omakseen. Tänä vuonna aiheena on lääketieteellis-pedagoginen diagnostiikka. Taustalla ovat mm. havainnot siitä, että lapsen sielullista tilaa on yhä vaikeampi lukea ulkoisesta ilmauksesta. On löydettävä lapsesta se, mitä ei enää nähdä (Christof Wiechert) Niin sanottu reaktiivinen pedagogiikka, jossa tiettyyn käyttäytymiseen vastataan tietyllä toimenpiteellä, on osoittautunut yhä hedelmättömämmäksi. Tämä asettaa opettajan omalle inspiraatiokyvylle yhä suurempia vaatimuksia. Niinpä myös järjestettävien kolmen jatkokoulutuksen teemana on lapsikeskustelut. Tämä antroposofisen pedagogiikan ydin, jossa lapsi elää yhteisessä tietoisuudessa, on saavuttanut erittäin laajaa vastakaikua.

9 Vapaa hengentieteellinen korkeakoulu Puhe- ja musiikkitaiteiden osasto Uuden tahdon ja uudistamistahdon välissä Näillä kahdella samantapaisella, mutta ei kuitenkaan identtisellä tahdonsuunnalla Werner Barfod, Puhe- ja musiikkitaiteiden osaston johtaja, kuvaa tämänhetkistä tilannetta eurytmiassa, joka on musiikin, puheenmuodostuksen ja nukketeatterin rinnalla osaston keskeinen työalue. Tässä on tapahtunut valtavaa kehitystä. Vielä hiljattain sekä eurytmistien että katsojien parissa löytyi hyvin vaikeasti soviteltavaa vastakkainasettelua ( uusi eurytmia, oikeaa eurytmiaa ). Werner Barfodtin ja muiden viljelemä intensiivinen kohtaamiskulttuuri onnistui muokkaamaan tästä konfliktista kuitenkin hedelmällisen maaperän yhteistyölle. Näitä kohtaamisia tapahtuu yleisissä, kiinnostuneille avoimissa tapahtumissa, opiskelijoiden keskuudessa, konferensseissa, koulujen vastuuhenkilöiden kesken ja lukemattomissa kahdenkeskisissä keskusteluissa. Näin on saatu tarpeellinen luottamuksen ilmapiiri, niin että vuotuisen koulujen vastuuhenkilöiden tapaamisen yhteydessä on voitu avoimesti keskustella eri koulujen oppilaiden lopputöistä. (Studentenabschlüsse). Viikonloppunäytöksiin kutsutaan eurytmia(näyttämö)ryhmiä kertomaan työskentelystään ja kokemaan toisten työskentelytapoja työpaja tyyppisissä esityksissä ja niitä seuraavissa jälkipuinneissa. Kohtaamiset ulottuvat yksittäisen eurytmistin oivalluksista hänen seuratessaan toisen työskentelyä aina keväällä 2006 järjestettävän Eurythmietagungin, jossa 300 aktiivia - harrastajia, opiskelijoita ja kokeneita taiteilijoita, - esiintyvät toisilleen kautta, aina yhdistyneiden Stuttgartin ja Dornachin eurytmianäyttämöryhmien jo toista kertaa näyttämölle työstämiin sinfonisiin teoksiin. Eurytmistisen yhteistyön lisäksi osasto toimii yhteistyössä julkisuuden kanssa mm. koulutuskysymyksissä, ammattikelpoisuuden määrittelyssä, mikä asettaa yhä kovempia vaatimuksia opettajille. Opiskelijoilla on pitkälle meneviä ammatillisia päämääriä, samalla kun heillä usein on myös henkilökohtaisia esteitä taiteellisessa kehittymisessään, ja opettajien on pystyttävä kohtaamaan nämä molemmat ja auttamaan opiskelijoita kasvamaan käytännön ammattiin samalla huolehtien koulutuksen henkisestä laadullisuudesta. Sama vaatimus on myös puhe- ja draamataiteen opiskelussa, der Romantik in der Grals- und Artusströmung ( Romantiikan lähtökohtia Graal- ja Artur-virtauksissa.). Yksi kevään seminaareista keskittyy Chartresin katedraalin lasi-ikkunoihin, syksyllä on ohjelmassa seminaari Goethe im Wirkungsstrom des Rosenkreuzertums (Goethe rosenkreuzilaisuuden vaikutuskentässä). Oman alueensa muodostavat sadut, joille on omistettu tänä vuonna kolme seminaaria ja suurempi konferenssi. Alkuvuodesta 2006 ilmestyi osaston julkaisema toinen Filosofi ja kirjailija Rüdiger Safranski puhumassa Schillerin sisäisestä uskonnollisuudesta. Kaunotieteiden vuosikirja das Wort nur eine Gebärde ( sana kuin ele vain, johon on koottu hedelmiä osaston eri työalueilta. Vuosikirja on saatavissa saksaksi ja lyhennetyssä muodossa englanniksi. Tällä kertaa on tarjolla monien kiinnostavien esseiden lisäksi kaksi erikoisuutta: Kaksi aikaisemmin tuntematonta Rainer Maria Rilken tekstiä: julkaisematon runo ja kirje. Kansainvälisellä kentällä jaostotyöskentelyyn liittyi aiemman kahdeksan maaryhmän rinnalle kaksi uutta ryhmää: Alankomaissa aloitettiin vuonna 2005 jaostotyöskentely ja Mikael-päivillä 2006 tullaan perustamaan ranskankielinen ryhmä. Vuosittain ilmestyvässä Veranstaltungskalender issa (tapahtumakalenteri), (saatavissa osaston toimistosta) kerrotaan sekä kaikista vuoden 2006 tapahtumista että eri työryhmien ja maanryhmien toiminnasta. Maatalousosasto Orgaanista kasvua ja henkistä kontekstia Kaunotieteiden osasto Miten antroposofia läpäisee akateemisen humanismin Kaunotieteisiin, joita yleensä kutsutaan akateemisissa piireissä humanistisiksi tieteiksi, luetaan kirjallisuuden ja kielitieteiden alueet, taide- ja kulttuurihistoria, filosofia ja tietoisuudenkehitys ja sen historia. Kaunotieteiden osasto on ottanut asiakseen valaista ja työstää näitä alueita antroposofiasta käsin. Inhimillinen kieli on melkein kaikilla näillä alueilla keskeisessä asemassa sekä tarkastelun kohteena että ilmaisuvälineenä. Osasto tarjoaakin erilaisia kieleen liittyviä tapahtumia: kielitieteellinen kollokvio, lyriikka-kollokvioita, runoilijapäiviä, esitelmiä ja seminaareja myös Rudolf Steinerin käyttämästä kielestä. Vuonna 2006 työskentely painottuu Graalin tematiikkaan: Helluntaina seminaari Der Gral als Inspirationsquelle für ein zukunftiges Europa (Graal tulevaisuuden Euroopan inspiraationlähteenä), kesäkuun lopussa etsitään Ursprungsimpulsen "Luokaa yhteyksiä tuttuihin ja tuntemattomiin ystäviin." Neuvoi saksalainen poliitikko Renate Künast Maatalouspäivillä. Saksassa noin 3 % kaikista elintarvikkeista on peräisin luomuviljelystä. Luku voi aluksi tuottaa pettymyksen. Tärkeämpää kuin määrä on kuitenkin seuraava luku, joka kertoo kuinka laadullisuus valtaa alaa: Puolet kaikista kotitalouksista käyttää ainakin satunnaisesti ekologisesti tuotettuja elintarvikkeita. Tämä ympäristöä säästävällä tavalla tuotettujen elintarvikkeiden arvostus osoittaa, että luomutuotanto on kasvanut ulos vain asiaan uskovien piiristä. Bioelintarvikkeiden käyttämise- 9

10 Vapaa hengentieteellinen korkeakoulu stä on nykyään tullut itsestäänselvyys, henkilökohtaisen vastuuntunnon ilmaus. Monissa maissa on käynnissä hiljainen vihreä vallankumous. Kaikille n ympäri maailmaa olevalle biodynaamisesti viljelevälle tilalle tämä arvostuksen lisääntyminen tarkoittaa, että he voivat asettautua itsestään selvästi ja avoimesti kasvavaan ekologiseen ja reilunkaupan virtaan. Osaston johtaja Nikolai Fuchs odottaa nykyisen tarpeen saada terveitä ja geenimanipuloimattomia elintarvikkeita muuttuvan tulevaisuudessa haluksi saada elintarvikkeita, jotka on tuotettu henkisessä kontekstissa. Fuchsin mukaan on odotettavissa, että siinä missä nykyään vaaditaan terveitä ja geenimanipuloimattomia elintarvikkeita, aletaan tulevaisuudessa kiinnittää huomiota myös siihen henkiseen ympäristöön, missä elintarvikkeita tuotetaan. Tähän kehitykseen, jossa ekologinen viljely on tullut yhä itsestään selvemmin osaksi yhteiskuntaa, osasto maailmanlaajuisine verkostoineen on reagoinut kahdellakin tavalla: esitettyyn tai piilevään kritiikkiin tartuttiin proaktiivisesti. Niinpä esimerkiksi Nikolai Fuchs on viime vuosien aikana ottanut kansallissosialismin tarkasteltavaksi suurennuslasin alle ja Florian Leiber, osaston tieteellinen avustaja, on saanut tehtäväkseen tuoda esiin biologisdynaamisen viljelyn tieteellisen luonteen. Tämä tutkimus liittyy biologisdynaamisen viljelyn lahjoitusprofessuuriin, joka voitiin perustaa Witzenhausin yliopistoon vuonna Myös osaston vuotuinen teema valittiin tätä silmällä pitäen: Identiteetti ja avoimuus uutta viljelykulttuuria etsimässä. Helmikuussa 2006 teeman työstäminen kulminoitui Goetheanumissa järjestettyihin Maanviljelypäiviin, joille osallistui satoja ihmisiä ympäri maailmaa. Kahden nimekkään saksalaispoliitikon luentojen rinnalla tilaisuuden keskipisteessä olivat keskustelufoorumit, joissa mielipiteitä vaihdettiin muiden samankaltaisten organisaatioiden, kuten slow-food ja Bread for the World (Leipää maailmalle), kanssa. Nuoriso-osasto (Nuorison henkisen pyrkimyksen osasto) Mitä voi siis tehdä liikuttaakseen jotain maailmassa ja itseään? Tämä nuoriso-osaston kokousraportissa oleva kysymys kertoo paljonkin uuden vuosisadan nousevasta sukupolvesta. Jokaisen toiminnan tulisi rikastuttaa omaa itseä ja vastaavasti jokaisen askeleen omassa kehityksessä tulisi näkyä maailmaa parantavana. Kuten jokainen kasvava sukupolvi peilaa tuoreesti koko kulttuurin olotilaa, pätee jokaiseen ikäkauteen, että ulkoinen aktiivisuus ja sisäinen kypsyys niveltyvät toisiinsa. Juuri senkin takia osaston johtaja Elizabeth Wirschingistä on tärkeää, että nuoriso-osasto on kotonaan kaikissa korkeakoulun osastoissa. Korkeakoulukollegion vuonna 2005 ensimmäistä kertaa järjestämillä Goetheanumin tammipäivillä, Januartagung am Goetheanum tämä nuorison universaalisuus toteutui ainakin yhden viikon ajan. Otsikon Tiede henkisyydessä henkisyys elämässä alla nuoret ja opiskelijat kohtasivat korkeakoulukollegion jäsenet. Tänä vuonna käytännön syyt muuttivat tammipäivät Goetheanumin helmipäiviksi ja ne keräsivät toistasataa kiinnostunutta nuorta Goetheanumiin. Teemana oli Taistelu minuudesta ja siihen liittyviä yksittäisiä alustuksia sekä keskusteluryhmiä veti aina sekä nuorison että osaston johtajiston edustajat. Nuoriso-osaston työ tapahtuu kolmella tasolla. Helmipäivät ovat näistä keskimmäinen, onhan ne suunnattu ihmisille, jotka jo jossain määrin tuntevat antroposofiaa. Kesäpäivät, Connect -päivät 12-luokkalaisille tai paikallisille koululaisille suunnatut tilaisuudet tarjoavat ensikosketuksen antroposofiaan. Nuoriso-osastolla työskentelevät onnistuvat yhä paremmin kansainvälisen antroposofiasta kiinnostuneiden ihmisten verkoston muodostamisessa. Tärkeänä osana tässä työssä ovat mm. IDEM-projekti ( Identity through initiative) ja Brasiliaan suunniteltu suuri kesätapahtuma Connectivity. Skaalan toisessa päässä, ikään kuin ylimenona yleiseen antroposofiseen osastoon, ovat sitten meditaatioon ja ensimmäisen luokan mantrojen kanssa työskentelyyn keskittyvät viikonlopputapahtumat ja säännölliset koulutusseminaarit. Alussa siteerattu kokousraportti päättyy sanoihin: Vaikka elämänläheisen henkisyyden idean on saanut varmasti jo päähänsä ja sitä pohdiskelee, ei se vielä hyödytä ketään. Ei edes sitä, jonka päässä se leijuu. Se haluaa ulos, koeteltavaksi ja väittelemään, näkymään käsi kädessä muiden, hyvinkin erilaisten kumppanien kanssa ja sanomaan: katsokaa, näin se käy, kun tahtoo. Missä on tahtoa, sinne tulee pian tie kumppaniksi. Tähän tarvitaan kuitenkin yhtä vaikeimmista harjoituksista, objektiivista tiedostamisasennetta omaan subjektiivisuuteensa. Silloin vasta koko komeus kannattaa ja kantaa hedelmää. Tämä itsetutkiskelu vaatii valtavaa oppimista, totuudenrakkautta, ja ennen kaikkea tukevasti maan kamaralla pysymistä. Vain niin tieto voi olla nastaa myös ulkomaailmasta 10 Connect 2005: 700 koululaista "valtasi" Goetheanumin.

11 Vapaa hengentieteellinen korkeakoulu Sosiaalitieteiden osasto Sata vuotta sosiaalista peruslakia Yksilöllistymisen eräs hienoimmista puolista on tarve kohdata ihmiskohtaaminen avaimena omaan persoonallisuudenkehitykseen ja yhteisönmuodostukseen. Vapaamuotoinen inhimillinen kanssakäyminen lisääntyy ja tarve ymmärtää elämänolosuhteita ja ihmisyhteisöjen henkisiä mahdollisuuksia kasvaa. Tässä avautuu osastolle eräs oleellinen tehtäväkenttä. Punaisena lankana kulkee koko ajan henkisyyden läpäisemä inhimillinen yhteisönmuodostus Mitä tapahtuu perheenjäsenten välillä aistillis-yliaistisesti? Keskustelukierros Perhekulttuuripäivillä. alkaen perhekulttuuripäivistä, joilla syvennyttiin yksittäisten perheenjäsenten väliseen henkissielulliseen tilaan, sadan elämänkertaneuvojan konferenssin, teemana Sukupuolisuus ja minän kehitys, kautta aina suureen, syksyllä 2005 järjestettyyn kokoontumiseen, jonka aiheena oli Euroopan sielu. Elämänläheinen käytäntö kuuluu aina osana antroposofisesti suuntautuneeseen sosiologiaan. Ja se tulee olemaan etusijalla syksyllä kun on kulunut 100 vuotta siitä, kun Rudolf Steiner nosti sosiaalisessa johtolauseessa epäitsekkyyden ja yhteisvastuullisuuden sosiaalisen elämän elämäneliksiirin asemaan. Juhlavuoden kunniaksi omistetaan Goetheanumin Mikael-päivät perustulon idean käsittelemiseen. Götz Werner, joka on tuloksellisesti tuonut tämän aiheen julkiseen keskusteluun, tulee olemaan mukana sen puolestapuhujana. Keväällä 2006 järjestettiin valmisteleva kollokvio, jossa. teoreetikkoja edustivat Walter Kugler, Ullrich Rösch ja Christopher Houghton-Budd ja praktikkoja antorposofisesta pankkiyhteydestä Peter Blom ja Thomas Jorberg. Syksyllä 2005 juristikollokvio työskenteli Kasselissa teemanaan: Oikeuden henget mitkä inspiraatiot löytyvät Euroopan oikeusjärjestelmistä? Tarkastelun alla oli viisi erilaista oikeusjärjestelmää. Tarkastelu näytti, että Euroopan yhdentyminen alkaa olla myös juridinen realiteetti. Osaston toiminnan kansainvälinen luonne tuli esiin varsinkin Amsterdamissa järjestetyillä osaston päivillä Euroopan sielu, joista muodostui työvuoden kohokohta. Huomionarvoista oli, että kumpikin kutsutuista julkisen tahon edustajista, hollantilainen poliitikko van Gennip ja runoilija Nelleke Noordervliet tarttuivat itsestäänselvyytenä päivien teemaan puhuen kumpikin omasta näkökulmastaan Euroopan sielusta. Seuraavat vastaavat päivät pidetään Budapestissä keväällä Kuvaamataiteiden osasto Museossa vai alkulähteillä Korkeakoulukollegio ei ole vielä pystynyt nimeämään seuraajaa osaston entiselle johtajalle Christian Hitschille. Tämän osaston johtajalta vaaditaan, että hänessä yhdistyy riittävä taiteellinen kompetenssi ja valmius jättää oma luomistyönsä taka-alalle voidakseen toimia antroposofisten taiteilijoiden integroijana ja koordinoijana. Vuoden 2006 aluksi rekrytointiryhmää (Martina Sam, Paul Mackay) laajennettiin Astrid Oelssnerilla ja Thorwald Thierschillä. Tavoitteena on pystyä esittelemään tämän vuoden kuluessa, mieluiten marraskuun osastojenvälisiin päiviin mennessä, uusi osastonvastaava. Vaikka henkilövalinta ei ole selvillä, on useampikin projekti meneillään: Vuonna 2005 kansainvälinen työskentely oli omistettu teemalle: Polaariset lähtökohdat taiteellisessa työskentelyssä. Tänä vuonna teemaa viedään Venetsiassa askel eteenpäin otsikolla Henkinen taiteessa? Inhimillistä keskusta etsimässä. Arkkitehtuurissa työstettiin kaupunkirakentamista runsaan osanottajamäärän keränneessä symposiumissa. Aina vuoden 2000 Goetheanumissa pidetystä suuresta arkkitehtuurinäyttelystä lähtien on osia siitä kiertänyt ympäri maailmaa kuten äskettäin Ukrainassa ja Intiassa. Osaston ja ukrainalaisen Kiovan yliopiston arkkitehtuuriosaston välinen yhteistyö johti siihen, että orgaaninen arkkitehtuuri eriytyi heidän koulutusohjelmassaan omaksi linjakseen Kasvivärilaboratoriota ei voitu enää ylläpitää ja samoin Schule der Kleinodenkunst in toiminta jouduttiin lakkauttamaan opiskelijapulan vuoksi. Tämä kehitys nostaa esiin, kuinka tärkeää on löytää uusia perspektiivejä kuvaamataiteiden alueella. Tähän antaa vuosi 2007 vielä erityisvaikuttimen onhan kulunut 100 vuotta siitä kun Münchenin kongressiin liittynyt Rudolf Steinerin taideimpulssi tuli julkisuuteen. Moni antroposofinen taiteilija ottaa työssään tämän päivämäärän huomioon. Kaikkia impulsseja ja virikkeitä on sadan vuoden kuluttua yritettävä ymmärtää ja niihin on tartuttava uudella tavalla, niinpä vuonna 2007 korostuu velvollisuus viedä Rudolf Steinerin kuvallista ja plastista luomistyötä asianmukaisella tavalla eteenpäin. Sanoissa Museo vai takaisin alkulähteille tulee esiin tämän vaatimuksen dramatiikka. 11

12 Goetheanum GOETHEANUM Goetheanumin eurytmianäyttämöryhmä Jokainen sävel on juoksevaa kipua ja rakkautta Seuraavassa haastattelussa Carina Schmidt, Goetheanumin eyrytmianäyttämöryhmän johtaja kuvaa Mozartin pianokonserton C-mollissa näyttämösovitusta. Carina Schmid, Goetheanumin eyrytmianäyttämöryhmän johtaja. Mistä sitten on kyse kun tehdään isoja eurytmiaprojekteja? Sinfonisissa suurprojekteissa ei ole kyse itse tapahtumasta vaan uuden kulttuurin kehittämisestä. Niinpä meille kävi selväksi jo ensimmäisessä suuressa yhteistyöprojektissamme Stuttgartin näyttämöryhmän kanssa. että olisi parasta voida esiintyä vierailunäytännöissä kolme kertaa peräkkäin kulloisellakin näyttämöllä, ei vain yhtä kertaa. Tämä ei ole suinkaan yksinkertaista, sillä on jo sinällään haastavaa sovittaa sinfonisia teoksia eurytmialle, lisäksi tarvitaan valtavaa tukea ympäristöltä. Mitä tämä tarkoittaa käytännössä? Vuonna 2003, kun aloitimme tämän eurytmistisen trilogian, olimme täysin oman innostuksemme, oman taiteellisen tahtomme varassa, heittäytyessämme näin taiteellisesti ja taloudellisesti uskallettuun projektiin. Nyt aloitamme heti keskustelut ideaalisten ja taloudellisten tukijoukkojen kanssa. On heidän ansiotaan, heidän luottamuksensa ansiota, että ylipäätään uskalsimme tarttua eurytmistisesti kaikkein vaikeimpaan työstettävään; Mozartiin. Mozartin juhlavuoden lukuisissa puheissa toisteltiin, että Mozartia ei voi ymmärtää. Hän on kuin toiselta planeetalta. Onko tämä syynä siihen, että Mozartia on niin vaikea ilmaista eurytmian avulla? Rudolf Steiner ilmaisi asian hienosti: Mozartin innoittajana oli enkeli, hänessä asusti enkeli. Hänen musiikkinsa on niin puhdasta ja yksinkertaista, että tarvitaan valtavaa kypsyyttä sekä taitelijana että elämässä, tämän taivaallisen yksinkertaisuuden työstämiseen niin, että siitä ei tule lapsellista tai kitsiä. Vaatimus on valtava, onhan hänen musiikkinsa täydellistä. Jokainen sävel on samanaikaisesti juoksevaa tuskaa ja rakkautta 12 Eurytmian tyylikeinot näyttävät usein hyvin hempeiltä. Onko se käsitettävä haasteeksi vai haitaksi tässä tapauksessa? Itse asiassa eurytmia ja Mozart ovat hyvin lähellä toisiaan, mutta tämä läheisyys on rikottava. Meidän ryhmämme kohdalla tämän samankaltaisuuden kuolettaminen onnistui, se voitettiin. Emme olisi mitenkään pystyneet tarttumaan Mozartiin, ellemme olisi työstäneet ensin Sofia Gubaidulinan Seitsemää sanaa ristillä. Sen näyttämölle työstämisessä jokainen ryhmän jäsenistä joutui kulkemaan oman pienen kuoleman läpi. Tämä auttoi meitä kohtaamaan Mozartin ristiriitaisuuden: leikittelevää lapsenmielisyyttä ja samalla ylimaallista kypsyyttä. Tämä vastakohtaisuus on löydettävä omasta sielusta. Miten se on mahdollista? Teidän on tultava lasten kaltaisiksi näinhän sanotaan evankeliumissa. Tämä alkukantaisuuden ja kypsyyden vastakkaisuus ratkeaa vasta kun on löytänyt ja rakentanut itsessään ikuisen persoonallisuuden ytimensä, ja tämä prosessi on aina yhteydessä kuolemaan. Kuolema on myös Mozartin pianokonserton yhtenä teemana. Sehän on kirjoitettu synkimpään sävellajiin: C-molliin, jonka kaikki tuntevat Beethovenin 5. sinfoniasta. Niin, sävellaji on synkkä, mutta se on myös sävellaji, joka kuuluu vuodenkierrossa joulun aikaan, ja tämä karakterisoi koko teosta. Aina uudestaan ja uudestaan valo säteilee pimeyden läpi. Tämän halusimme tuoda esiin myös näyttämöllepanossa, jotain siitä valosta, joka tunkeutuu pimeyden lävitse. Kehitystä Goetheanumissa Lyhyt katsaus Goetheanumissa, Yleisen antroposofisen seuran ja Vapaan hengentieteellisen korkeakoulun päämajassa, työskentelee tällä hetkellä (alkuvuodesta 2006) 180 koko- tai osapäiväistä työntekijää 28 eri kansallisuudesta. Viime vuoden kuluessa päädyttiin läpinäkyvään palkkajärjestelmään, jossa otetaan huomioon kaikille tulevan saman peruspalkan lisäksi sosiaaliset sekä perhetilanteet sekä erilaiset toimenkuvat. Viikoittaisessa työmaakokouksessa on mahdollista keskustella tilanteen kehittymisestä, erityistapahtumista ja toimenpiteistä. Kuukausittaisissa Abteilungskonfernzissa tapaavat eri osastojen, alueiden ja jaosten suunnittelusta ja organisaatiosta vastaavat. Kuluneen vuoden aikana alettiin rakentaa uutta aluetta, vastaanoton ja järjestelyn aluetta kahden suuren osakokonaisuuden, Goetheanumin näyttämön (Goetheanum-Bühne) ja Goetheanumin rakennuksen (Goetheanum-Bau), väliin. Vuonna 2005 työnsä aloittaneeseen Bühnenleitungiin, näyttämön johdossa, tuli jälleen muutoksia Sarah Kanen poistumisen johdosta. Tällä hetkellä päähuomio kiinnitetään Mysteeridraamojen uuteen näyttämöllepanoon. Mozartin Taikahuilu ja kesän musikaaliseurytmistiset tapahtumat tuovat siihen oman painotuksensa, kuten viime vuonna Schiller-vuoteen. Joh Herdin tuli Kurt Redmundin tilalle rakennus-hallinnon johtoon. Arkkitehtonisesti ja maisemallisesti ainutlaatuisen Goetheanumin päivittäisen hoidon lisäksi on tarkoitus tehdä täyssaneeraus Glashausissa, ja saada se vuoden 2006 loppuun mennessä laajemmassa mitassa palvelemaan korkeakoulua ja osastotyöskentelyä. Antroposofisen arkiston päivänä Uwe Werner, Goetheanumin dokumentaatiotyön johtaja, kertoo työstään.

13 Goetheanum Vuodenvaihteessa 2005/2006 tapahtui vahdinvaihto myös Vastaanotto- ja tapahtumien järjestely-alueella, jolloin Christine Blank otti vastuulleen koordinoida toistaiseksi lukemattomissa yksittäisissä pisteissä tapahtuneet tehtävät ja toiminnot, jotka liittyvät toisaalta suoraan vierailijoihin ja talossa kävijöihin, toisaalta tilaisuuksien järjestäjien tarpeisiin ja infrastruktuuriin. Goetheanumin liiketalouden hoidossa ylläpidetään moninaisten jaosten ja osastojen toimintojen välisiä suhteita. Silvia Escher työskentelee Goetheanumin vastaanotossa. Goetheanumin tieteilijät ja taiteilijat tapaavat säännöllisesti pidettävissä, satunnaisissa tai projektikohtaisissa kollokvioissa, työryhmissä tai suljettujen ovien takana pidettävissä kokouksissa ja keskustelutilaisuuksissa. Goetheanumin johtokunta Yleisen antroposofisen seuran johtoelimenä ja korkeakoulukollegio Vapaan hengentieteellisen korkeakoulun johtoelimenä kokoontuvat kumpikin viikoittain, suljetut, useampipäiväiset kokoontumiset antavat mahdollisuuden syventyä työskenneltäviin teemoihin ja toimenpiteisiin. Tiivistämällä ja delegoimalla koordinaatio- ja organisaatiotehtäviään, kummassakin toimielimessä on voitu koko ajan syventää hengentieteellistä työskentelyä. Tämän vuosikertomuksen saksankielisestä version mukana tulee täydellinen luettelo kaikista kongresseista, kollokvioista, ja seminaareista, esityksistä ja taiteellisista tapahtumista. Se löytyy myös internetistä päivitetyssä muodossa sivuilta Useimmat osastot julkaisevat myös omat vuosikatsauksensa ja niitä voidaan kysyä suoraan kyseiseltä osastolta (Osoitteet ovat viimeisellä sivulla) Yleinen antroposofinen seura julkaisee viikkolehteä Das Goetheanum ja Nachrichtenblatt für Mitglieder Antroposophie Weltweit/Anthroposophy Worldwide, jotka ilmestyvät toukokuusta 2005 uudessa asussa käsitellen ajankohtaisia aiheita, tapahtumia maailmanseurassa ja Goetheanumissa. lisätietoja internetistä osoitteesta: 13

14 Goetheanum Talouskatsaus Talouden näkökulmasta katsottuna vuosi 2005 sujui Goetheanumin kannalta suotuisten tähtien alla. Kiitos suunnattujen lahjoitusten voitiin useimmat suunnitelmat toteuttaa ja maiden lähettämät jäsenmaksutulotkin kasvoivat ensimmäistä kertaa kahdeksaan vuoteen. Tämä rohkaisee jatkamaan jo aloitetulla tiellä. Jatkossakin tullaan pyrkimään ennen kaikkea yhä tiiviimpään keskusteluun maanseurojen kanssa ja mahdollisimman suoraan kontaktiin päättäjiin. Myös avointa dialogia korkeakoulun toiminnasta ja perspektiiveistä jatketaan samalla kun Goetheanumin tapahtumista tiedotetaan yhä paremmin ja läpinäkyvämmin. Katsaus vuoteen ) Palkkakuluja 2004 kasvattivat Faustnäytännöt. 2) Faustnäytännöistä johtuen esitysten tuotot olivat korkeammat vuonna 2004 Huomautuksia 1) Tässä kyse on lähinnä testamentilla saaduista arvopapereista. 2) Pääosin osakkuus WELEDA AG:ssa 3) Kyseessä työntekijäasuntoja Dornach/Arlesheimissa 4) Osittain korollisia lainoja yksityisiltä/instituutioilta ja pankkikiinnityksiä. 5) Eläkkeellä olevien työntekijöiden eläkkeet. 6) Ehdolliset lahjoitukset kirjataan lainoiksi, ja ne voidaan harvoissa tapauksissa joutua maksamaan takaisin. 7) Sisäisiä kohdistettuja rahastointeja, mm. korjausrakentamiseen ja Korkeakoulun työhön. Poistoja oli hieman enemmän kuin 2004 ja vastaavasti rahastot kasvoivat hiukan vähemmän, ja rakennuskustannukset olivat pienemmät, koska Rudolf Steiner Halden korjaus valmistui vuonna Jäsenmaksujen lisääntyminen CHF:lla ilahdutti suuresti. Tästä kehityksestä saadaan kiittää eri maanseuroja, kuten Englantia, Ruotsia, Tanskaa, Suomea ja Hollantia. Espanja on Tase kasvoi vuoteen 2004 verrattuna 2, 690 miljoonaa CHF, 23,746 miljoonaan CHF:in. Kiitos suurenmoisen testamenttilahjoituksen voitiin perustaa kaksi rahastoa (3 milj. CHF), joiden pääomatulot tulevat Vapaan hengentieteellisen korkeakoulun hyväksi. Rahastojen säätiömuotoisuuden takia ne näkyvät vain taseessa, pääoman tuotto tuloslaskelmassa. Kiinteistöihin kohdistuvat lainat ja kiinnitykset kasvoivat lähes CHF:a, ja niillä rahoitettiin muiden kiinteistöjen korjauksia ja investointeja. Useampi rahasto voitiin purkaa, kuten Goetheanumin katon korjausrahasto ja Schreinerei-rakennuksen korjausrahasto. Taulukko 2 näyttää kokonaisliikevaihdon vähentyneen 3,310 miljoonalla. Tämä johtui ennen kaikkea vuoden 2004 numeroissa mukana olleista Faust-esityksistä. Samasta syystä myös palkkakulut ja tapahtumiin kohdistuvat kulut pienenivät. 14

15 Goetheanum myös pystynyt ensimmäistä kertaa maksamaan jäsenmaksuja, joka pannaan kiitollisuudella merkille. Rakennuksiin ja korjauksiin kohdistuvat lahjoitukset olivat huomattavasti vähäisempiä, koska vuonna 2005 ei ollut meneillään mitään suurempia saneerausprojekteja. Vapaita lahjoituksia ja testamenttilahjoituksia kertyi kuitenkin yli 5 miljoonan CHF:n edestä. Tässä on mukana toinen suuri testamenttilahjoitus, joka maksettiin suurelta osin (2 milj. CHF) vuoden 2005 lopussa. Ilman tämänkaltaista runsaskätistä tukea ei työ Goetheanumissa olisi mahdollista. Korkotulot, eri rahastojen purkaminen ja hyvä tuotto nousivat yhteensä 3,3 miljoonaan CHF: in ja johtivat siihen, että tänä vuonna tilinpäätös näyttää pientä, frangin ylijäämää. Vapaa hengentieteellinen korkeakoulu Vapaa hengentieteellinen korkeakoulu toimii monipuolisesti vähillä varoilla: Yhdellätoista osastolla oli käytettävissään yhteensä 2,027 miljoonan nettobudjetti vuonna Tästä osastoa kohti on käytettävissä keskimäärin vajaa CHF:a vuodessa henkilöstömenoihin, tutkimukseen ja hallintoon. Niinpä osastojen vuoden 2005 lähes 7 miljoonan frangin bruttokuluista noin 70 % (4,8 milj. CHF) katettiin lahjoituksilla, tutkimusapurahoilla, julkaisuilla ja erilaisilla konferensseilla. Tämä kertoo osastojen elinvoimasta, mutta samalla siitä valtavasta taloudellisesta paineesta, joka kohdistuu osastovastaaviin. Tulevaisuudessa on välttämätöntä saada Korkeakoulun tuki vakaammalle pohjalle. Johtokunta ja korkeakoulukollegio tulevat tiivistämään työtään jo olemassa olevien Korkeakoulun työtä tukevien tulolähteiden vahvistamiseksi ja uusien avaamiseksi. Yleisen antroposofisen seuran osastojen työhön osoittama nettosumma on pysynyt ennallaan viimeisen viiden vuoden aikana. Vuonna 2005 on Yleisen antroposofisen osaston kokonaiskulut erotettu seuran johtokunnan menoista omaksi kohdakseen ja jaoteltu uudella tavalla. Kun näistä menoista puolet siirrettiin Antroposofisen seuran menoihin, kohosivat kulut siellä ja Korkeakoulun kokonaiskulut pienenivät. Lisäksi kahden osaston (Kuvaamataiteiden osaston ja Matemaattis-tähtitieteellisen osaston) kulut ovat olleet tavallista pienempiä, johtuen osittain tai kokonaan täyttämättömistä toimista. Vuodesta 2003 alkaen eivät osastojen projektit ole enää kuuluneet yleiseen osastojen budjettiin. Ennakkokatsaus ja budjetti vuodelle 2006 Käyttökustannusten vähentämiseen on panostettu tuntuvasti. Pienemmillä hallinnollisilla kuluilla on yhteys myös siihen, että konstituutioprosessiin liittyneet oikeudelliset toimenpiteet on saatu päätökseen. Näyttämön budjettiin sisältyvät nyt kaikki taiteelliset projektit. Se auttanee menojen kontrolloimisessa. Uusi alue, Goetheanumin vastaanotto ja tilaisuudet" aloitti toimintansa tammikuussa 2006, joten sitä vastaava osio tuli myös budjettiin. Vaikka budjetoitu summa on vähäinen, on jaoksen toiminta erittäin tärkeää. Jotta Goetheanumissa vuosittain vierailevaa ihmistä voitaisiin palvella yhä paremmin, on aloitettu suuri projekti. Goetheanumista halutaan tehdä yhä parempi kohtaamis- ja konferenssikeskus ja siksi suunnitellaan suuria muutoksia joihin liittyvät niin liiketoiminnalliset rakennemuutokset, työntekijöiden koulutus kuin arkkitehtoniset muutokset Goetheanumin pohjakerroksessa. Johtokunta päätti viime vuonna, että Glashaus peruskorjataan. Rudolf Steinerin suunnittelema kaksikupolinen puurakennus ensimmäisen Goetheanumin lasi-ikkunoiden hiomiseen kuuluu alueen arkkitehtonisiin helmiin, ja sen peruskorjaus on ollut jo kauan tarpeellista. Korjauksen jälkeen rakennukseen mahtuvat sekä Luonnontieteellinen osasto että Maatalouden osasto ja lisäksi seminaari- laboratorio- ja toimistotiloja. Korjauksen kokonaissummaksi on arvioitu 3 miljoonaa CHF:a, joista 2,5 milj. on budjetoitu vuodelle 2006 ja loput vuodelle Työt aloitettiin marraskuussa 2005 ja korjauksen on laskettu olevan valmiina jouluna Vuonna 2005 annetusta testamenttilahjoituksesta on varattu 1,5 milj. frangia tähän tarkoitukseen vuodelle Tämän sekä Korkeakoulun työtä että kulttuurihistoriallista perintöä tukevan hankkeen kulujen peittämiseen tarvitaan säätiöiden ja yksityisten ihmisten avokätisyyttä. Vuoden 2006 budjetin kokonaissumma on arvioitu 24,563 miljoonaksi Sveitsin frangiksi ja osoittaa alle 1 %.n alijäämää. Vuosibudjetti on 4 miljoonaa CHF:a suurempi kuin vuonna 2005, lähinnä Glashausin peruskorjauksesta johtuen. Toivottavasti tässä vuosikertomuksessa hahmoteltu kehitys johtaa siihen, että Yleiseen antroposofiseen seuraan virtaa jatkossakin yhtä vapaasti varoja uusien aloitteiden, jatkuvuuden ja ylläpidon tukemiseen. Yksityiskohtaisempia tietoja saa osoitteesta: tai suoraan finanzwesen@goetheanum.org. 15

16 Osoitteet Allgemeine Anthroposophische Gesellschaft Yleinen antroposofinen seura Postfach, 4143 Dornach 1, Sveitsi Goetheanumin johtokunta: Virginia Sease Sihteeristö: Doris Bianchi Heinz Zimmermann Sihteeristö: Wiltrud Schmidt Paul Mackay Sihteeristö: Monika Clément Bodo v. Plato Sihteeristö: Ursula Seiler Sergej Prokofieff Sihteeristö: Ute Fischer Cornelius Pietzner Sihteeristö: Claudia Rordorf Seija Zimmermann Johtokunnan sihteeristö Tel Fax Avoinna: Maanantaista perjantaihin 9.00h-12.30h 15.00h-18.00h Jäsensihteeristö Tel Fax Alankomaat Antroposofische Vereniging in Nederland Boslaan 15 NL-3701 CH Zeist Tel Fax Pääsihteeri Ronald A. Dunselman Argentiina Sociedad Antroposófica en la Argentina 2224 Crisólogo Larralde AR-C1429BTP Florida, Buenos Aires Tel Fax (T.E. Klein) Maanseuran edustaja Rosa Körte Australia Anthroposophical Society in Australia Rudolf Steiner House 307 Sussex Street AU-Sydney NSW 2000 Tel , Fax nblackwood@oz .com.au Maanseuran edustaja Norma Blackwood Belgia Antroposofische Vereniging in België Société Anthroposophique en Belgique F. Lousbergskaai 44 BE-9000 Gent Tel , Fax avib@antroposofie.be Pääsihteeri Jan Borghs Brasilia Sociedade Antroposófica no Brasil Rua da Fraternidade, 156/168 BR São Paulo - SP Tel Fax sab@sab.org.br Pääsihteeri Ingrid Böhringer Bulgaria Anthroposophische Gesellschaft in Bulgarien Ul. Tsar Simeon 55 BG-1000 Sofia Tel/Fax Maanseuran edustaja Dr. med. Trajtscho Frangov aobg@aobg.com Chile Rama 'San Santiago' Manuel Covarrubias 3782 Casilla de Nunoa CL-Santiago de Chile Sihteeristö: Monica Waldmann Rama Sophia Jäsenryhmän edustaja: Carina Vaca Zeller Troncos Viejos 2135 La Reina Santiago de Chile Rama 'Christophorus' Sihteeristö: Natalia Gómez Clemenceau 1520 CL-Vitacura, Santiago de Chile Ecuador Rama Micael, Quito Jäsenryhmän johtaja Patricio Jaramillo Tobar Urb. La Luz, Fr. Guarderas 354 y Ab. Montalvo P.O. Box EC-Quito Tel Fax patjaram@uio.satnet.net Egypti Zweig Sekem Jäsenryhmän johtaja Dr. Ibrahim Abouleish 1 Belbis Desert Road, P.O.Box 2834 Alf Maskan EG El Horrya Heliopolis Cairo Tel , Fax info@sekem.com Espanja Sociedad Antroposófica en España C/Guipuzcoa, 11-1-Izda ES Madrid Tel./Fax s.antroposofica.esp@ret .es Puheenjohtaja Leonor Montes Etelä-Afrikka Anthroposophical Society in Southern Africa 16 Promenade Road, Lakeside ZA-Cape Town 7945 Tel linoia@mweb.co.za Yhteyshenkilö Linoia Pullen Filippiinit Anthroposophical Group in the Philippines 1086 del Monte Avenue PH-Quezon City 1105 Tel Tel./Fax Kontakt: Jake Tan jaketan@edsamail.com.ph Georgia Anthroposophische Gesellschaft in Georgien Seinab Bozvadse Str. 10 Postfach 91 GE-0108 Tbilissi Tel Maanseuran edustaja Dr. Nodar Belkania antrsg@myoffice.ge Havaiji Anthroposophical Society in Hawai i 2514 Alaula Way US-Honolulu, HI Tel vanjames@hawaiiantel.net Maanseuran edustaja Van James Intia Yhteyshenkilö: Aban Bana 5 Proctor Road, Grant Road IN-Mumbai Tel./Fax abanbana123@rediffmail.com Irlanti Anthroposophical Society in Ireland P.O.Box 172 GB-Belfast Delivery BT18 9WT Northern Ireland Tel./Fax Maanseuran edustaja Michiel Brave michiel@camphill.ie Islanti Antroposofiska Felagid a Islandi P.O.Box 953 IS-121 Reykjavik Maanseuran edustaja Gudfinnur Ellert Jakobsson Tel skaftholt@simnet.is Iso-Britannia Anthroposophical Society in Great Britain Rudolf Steiner House 35 Park Road GB-London NW1 6XT Tel Fax rsh-office@anth.org.uk Pääsihteerit Philip Martyn ja Ann Druitt Israel Elias-Zweig, Jerusalem Jäsenryhmän johtaja Eva Levy Hanassi St. 6 IL Jerusalem Tel Michael-Zweig, Harduf Sihteeristö: Sandra Gershony Kibbutz Harduf IL D.N. Hamovil Tel Fax gershony@harduf.org.il Jäsenryhmä: Hillel-Zweig, Kiriat Tivon Yhteyshenkilö: Stefanie Allon-Grob Schoschanim 32 IL Kiriat Tivon Tel giallon@bezeqint.net Sophia Branch, Petach-Tikva Jäsenryhmän johtaja Viera Cohen P.O.Box 2143 IL Petach-Tikva vierac@netvision.net.il

17 Osoitteet Italia Società Antroposofica in Italia Via Privata Vasto 4 IT Milano Tel./Fax Pääsihteeri: Dr. Stefano Pederiva societa_antroposofica@fastwebnet.it Itävalta Allgemeine Anthroposophische Gesellschaft Landesgesellschaft Österreich Tilgnerstrasse 3 AT-1040 Wien T/F ursula.gruber@gmx.at Pääsihteeri Dipl. Ing. Helmut Goldmann Japani Anthroposophische Gesellschaft in Japan Puheenjohtaja Tasuku Etschu Sihteeristö Shigeki Kudo Takadanobaba Shinjuku-ku JP Tokyo Tel./Fax asj@gc5.so-net.ne.jp Anthroposophische Gesellschaft Japan Puheenjohtaja: Prof. Yuji Agematsu Takaban F, Meguro-ku JP Tokyo Tel./Fax anthroposophia@xqh.biglobe.ne.jp Pääsihteeri Prof. Yuji Agematsu Kanada Anthroposophical Society in Canada 9100 Bathurst St. #8, Thornhill, ON L4J 8C7 Tel , Fax info@anthroposophy.ca Pääsihteeri Philip Thatcher philipthatcher@shaw.ca Tel Kolumbia Rama Santiago Apóstol, Cali Jäsenryhmän johtaja Silvia und Enrique de Castro URESA Bloque 54, apto. 203 CO-Cali, Valle Tel und Rama Micael, Medellin Jäsenryhmän johtaja Teresita Roldán de Hernandez Calle 13 # 43D14 CO-Medellin Tel armm3@yahoo.com.ar Kroatia Drustvo Marija Sofija, Zagreb Baruna Trenka 4 HR Zagreb Tel./Fax Jäsenryhmän johtaja Dr. Darko Znaor marijasofija@antropozofija.hr Latvia Latvijas Antroposofiska Biedriba Latvian antroposofinen seura Yhteyshenkilö: Uldis Savelievs Keldisa-Str LV-1021 Riga Tel , Fax antroposofia@inbox.lv Liettua Michael-Zweig Kontakt: Jurate Lekstiene Ateities LT-5300 Panevezys Meksiko Rama Juan de la Cruz Jäsenryhmän johtaja Dr. Octavio Reyes Tecla 46, Col. Los Reyes, Coyoacan MX-Mexico D.F Tel , Fax Octavio_reyessalas@yahoo.de oresal@servidor.unam.mx Namibia Anthroposophische Arbeitsgruppe in Namibia Sihteeristö: M. Möller P.O.Box NA-9000 Windhoek Tel Fax Norja Antroposofisk Selskap i Norge Prof. Dahlsgate 30 NO-0260 Oslo Tel./Fax asn@antroposofi.no Pääsihteeri Frode Barkved Peru Sociedad Antroposófica en el Perú Av. G. Prescott 590 San Isidro PE-Lima 27 Tel Fax bevielmetter@ec-red.com Maanseuran edustaja Carmela Villafana Portugali Sociedade Antroposófica em Portugal Quinta s. Joao dos Montes PT-2400 Alhandra Tel Fax antroposofia@mail.net4b.pt Maanseuran edustaja Leonor Malik Puola Towarzystwo Antropozoficzne w Polsce ul. Arciszewskiego 4 PL Warszawa Tel./Fax sekretariat.tawp@wp.pl Maanseuran edustaja Dr. med. Ewa Wasniewska Ranska Société Antroposophique en France 2 et 4, rue de la Grande Chaumière FR Paris Tel (Sihteeristö) Tel (Information) Fax anthroposophie@wanadoo.fr Pääsihteeri Gudrun Cron Romania Societatea Antroposofica din România Str. Visinilor nr. 17, sector 2 RO Bucuresti Tel./Fax contact@antroposofie.ro Maanseuran edustaja Dr. Gheorghe Paxino Ruotsi Antroposofiska Sällskapet i Sverige Pl 1800 SE Järna Tel Fax ASiS@antroposofi.nu Pääsihteeri Anders Kumlander Saksa Anthroposophische Gesellschaft in Deutschland Rudolf Steiner Haus Zur Uhlandshöhe 10 DE Stuttgart Tel , Fax AgiD.Deutschland@t-online.de Pääsihteeri Nana Göbel Arbeitszentrum Berlin/Berliinin työkeskus Bernadottestrasse 90/92 DE Berlin Tel , Fax sekretariat@agberlin.de Edustaja Martin Kollewijn Arbeitszentrum Frankfurt/Frankfurtin työkeskus Hügelstrasse 67 DE Frankfurt Tel , Fax azffm@web.de Edustaja Barbara Messmer Arbeitszentrum Hannover/Hannoverin työkeskus Brehmstrasse 10 DE Hannover Tel , Fax stracke@hannover.sgh_net.de Edustaja Thomas Wiehl Arbeitszentrum München/Münchenin työkeskus Leopoldstrasse 46/a DE München Tel , Fax info@anthroposophie-muenchen.de Edustaja Florian Roder Arbeitszentrum Nord/Pohjoinen työkeskus Mittelweg DE Hamburg Tel , Fax Anthroposophie-az.nord@t-online.de Edustaja Matthias Bölts Arbeitszentrum Nordrhein- Westfalen/Nordheim-Westfalenin työkeskus Martin-Luther-Strasse 8 DE Wuppertal Tel Fax Anthroposophie.NRW@t-online.de Edustaja Michael Schmock Arbeitszentrum Nürnberg/Nürnbergin työkeskus Rieterstrasse 20 DE Nürnberg Tel Fax info@anthroposophie-nuernberg.de Edustaja Christa Pfannmüller Arbeitszentrum Oberrhein/Ylä-Reinin työkes- 17

18 Osoitteet kus Starkenstrasse 36 DE Freiburg Tel Fax agid-azob@t-online.de Edustaja Wolfgang Drescher Arbeitszentrum Ost/Idän työkeskus Angelikastrasse 4 DE Dresden Tel Fax Edustaja Ingrid Hüther Arbeitszentrum Stuttgart/Stuttgartin työkeskus Rudolf Steiner Haus Zur Uhlandshöhe 10 DE Stuttgart Tel Fax ags@anthroposophie-de.com Edustaja Johannes Kehrer Anthroposophische Gesellschaft - Arbeitsgemeinschaft Impuls Ost/ Antroposofinen seura Itäisen impulssin työyhteisö Kontakt: Werner Kleine, Andréstrasse 5 DE Chemnitz Tel Serbia Antroposofski Kulturni Centar Beograd Jäsenryhmän johtaja Vojislav Kecman Gandijeva 241 YU Beograd Tel vkecman@ptt.yu Slovakia Slovenská Antropozofická Spoloãnost Hattalova 12A SK Bratislava Tel Fax sasinka@eea.sk Maanseuran edustaja Dr. Erich Sasinka Suomi Suomen antroposofinen liitto Uudenmaankatu 25 A 4 FI Helsinki 12 Tel Fax toimisto@antropos.fi Pääsihteeri Leena Westergrén Sveitsi Anthroposophische Gesellschaft in der Schweiz Oberer Zielweg 60 CH-4143 Dornach Tel Fax anthrosuisse@bluewin.ch Pääsihteeri Otfried Doerfler Tanska Antroposofisk Selskab Danmark Ibaekvej 202 DK-7100 Vejle Tel , Fax asd@mail.tele.dk Pääsihteeri Troels Ussing Thaimaa 18 Anthroposophical Group in Bangkok Jäsenryhmän johtaja Dr. Porn Panosot 27/789 Moo 3 Mooban Napalai Sukhumvit Rd. TH-Bang Na, BKK Tel / Fax waldorfthai@hotmail.com Tsekin tasavalta Anthroposofická spoleãnost PetrÏilkova 2485/44 CZ Praha 5 - StodÛlky Tel./Fax anthr.spol@volny.cz Maanseuran edustaja Jan Dostal Ukraina Anthroposophischer Zweig in Kiew Ul. Tampere 17a UA Kiew Tel info@michaeltime.org Yhteyshenkilö Sergej Kopyl Unkari Magyar Antropozófiai Társaság Bimbó út 3 IV.2 HU-1022 Budapest Tel. / Fax Maanseuran edustaja Dr. Peter Szilágyi matszilagyi@freestart.hu Uruguay Novalis-Zweig, Montevideo Jäsenryhmän johtaja Gisela Medina Amazonas 1529 UY Montevideo Tel USA Anthroposophical Society in America 1923 Geddes Avenue US-Ann Arbor, MI Tel Fax information@anthroposophy.org Pääsihteerit Joan Almon und MariJo Rogers Venäjä Anthroposophische Gesellschaft in Russland Nastschokinskij Pereulok 6, kw. 3 RU Moskau Tel./Fax Uusi Seelanti Anthroposophical Society in New Zealand Pääsihteeri Hans van Florenstein Mulder 18 Grants Road, Papanui, NZ-Christchurch Tel Fax hmulder@xtra.co.nz Viro Eesti Antroposoofiline Selts Paiste 10-2 EE Tallinn Maanseuran edustaja Sulev Ojap sulev.ojap@neti.ee Freie Hochschule für Geisteswissenschaft Vapaa hengentieteellinen korkeakoulu Postfach, CH-4143 Dornach 1 HOCHSCHULKOLLEGIUM AM GOETHEANUM Goetheanumin korkeakoulukollegio Werner Barfod, Oliver Conradt, Nikolai Fuchs, Michaela Glöckler, Johannes Kühl, Paul Mackay, Cornelius Pietzner, Bodo v. Plato, Sergej Prokofieff, Martina Maria Sam, Virginia Sease, Christof Wiechert, Elizabeth Wirsching, Heinz Zimmermann Yleinen antroposofinen osasto Johto: Dr. Virginia Sease, Dr. Heinz Zimmermann, Paul Mackay, Bodo v. Plato, Sergej Prokofieff, Cornelius Pietzner Sihteeristö Tel. +41 (0) Fax +41 (0) sekretariat@goetheanum.org Työkentät: Antroposofian ja meditaation opiskelu, ihmisoppi: Heinz Zimmermann. Hierarkiaoppi ja kristologia: Virginia Sease, Sergej Prokofieff. Jälleensyntymä ja karma: Paul Mackay. Sosiaalinen muoto ja kompetenssi: Cornelius Pietzner. Ajanhengentutkimus ja kehityskysymykset: Bodo v. Plato Studium am Goetheanum Opiskelu Goetheanumissa Tiedustelut: Ursula Seiler Tel. +41 (0) ursula.seiler@goetheanum.org Mathematisch-Astronomische Sektion Matemaattis-astronominen osasto Johto: Dr. Oliver Conradt Tel. +41 (0) mas@goetheanum.org Työntekijät: Georg Glöckler, Prof. Dr. Gerhard Kowol Johannes Kepler-Sternwarte/tähtitorni Esittelyt: Michael Bader Tel. +41 (0) Medizinische Sektion Lääketieteellinen osasto Johto: Dr. med. Michaela Glöckler Sihteeristö: Grit Müller, Doris Balsiger Tel. +41 (0) am@medsektion-goetheanum.ch Työntekijät: Rebekka Fuchs (seminaarien järjestely), Dieter Fettel (talous/edv), Giovanna Ruggia (arkisto), Eva Handke, Stefan Langhammer, Dr. med. P. Heusser, Dr. med. P. Selg (tieteellinen työskentely) Kansainvälinen koordinatio Anthroposophische Medizin/IKAM michaela.gloeckler@medsektion-goetheanum.ch

19 Osoitteet Naturwissenschaftliche Sektion Luonnontieteellinen osasto Johto: Johannes Kühl Sihteeristö: Barbara Schmocker Tel. +41 (0) Forschungsinstitut/Tutkimuslaitos: Physik/Fysiikka: Johannes Kühl, Dr. Georg Maier, Dr. Florian Theilmann. Gentechnik/Geeniteknologia: Dr. Johannes Wirz Landschaftsökologie/Maisemaekologia: Dr. Jochen Bockemühl, Daniel Kuster Heilpflanzenerkenntnis/Lääkekasvit: Torsten Arncken, Dr. Jochen Bockemühl Botanik/Kasvitiede: Ruth Richter Kristallisationslabor/Kristallisaatiolaboratorio: Haijo Knijpenga, Beatrix Waldburger Tel. +41 (0) Pädagogische Sektion Pedagoginen osasto Johto: Christof Wiechert Sihteeristö: Rita Marbach, Dorothee Prange Tel. +41 (0) Sektion für Bildende Künste Kuvaamataiteiden osasto Johto (ad interim): Paul Mackay Tel. +41 (0) Työntekijät: Luigi Fiumara, Andrea Leubin, Thorwald Thiersch Jugendsektion Nuoriso-osasto Johto: Elizabeth Wirsching Sihteeristö: Reinoud R. Meijer Tel. +41 (0) Sektion für Landwirtschaft Maatalouden osasto Johto: Nikolai Fuchs Sihteeristö: Therese Jung, Karin Lundsgaard Schaller Tel. +41 (0) Työntekijät: Dr. Manfred Klett, Stefan Mahlich, Dr. Florian Leiber Sektion für Redende und Musizierende Künste Puhe- ja musiikkitaiteiden osasto Johto: Werner Barfod Sihteeristö: Doris Bianchi Postfach, CH-4143 Dornach 1 Tel. +41 (0) srmk@goetheanum.org Työntekijät: Michael Kurz (musiiki), Agnes Zehnter (puhe/teatteritaide), Dagmar Horstmann (nukketeatteri) Sektion für Schöne Wissenschaften Kaunotaiteiden osasto Johto: Martina Maria Sam Sihteeristö: Hildegard Backhaus Tel. +41 (0) sektion.schoene.wissenschaften@ goetheanum.org Työntekijä: Christiane Haid Sektion für Sozialwissenschaften Sosiaalitieteiden osasto Johto: Paul Mackay Koordination: Ulrich Rösch Sihteeristö: Hannah Koskinen Tel. +41 (0) sektion.sozialwissenschaften@goetheanum.org Goetheanum Postfach, CH-4143 Dornach 1 GOETHEANUM-GESCHÄFTSFÜHRUNG Goetheanumin taloudellinen johto Paul Mackay, Cornelius Pietzner, Bodo v. Plato, Elizabeth Wirsching Empfang und Veranstaltungen Vastaanotto ja tapahtumat Johto: Christine Blanke Information Tel. +41 (0) Fax +41 (0) info@goetheanum.org Tagungsbüro und Tickets Toimisto- ja lippupalvelu Tickets: +41 (0) tickets@goetheanum.org Führungen/Esittelyt Tel. +41 (0) Gästehäuser/Majoitus Waltraud Frischknecht Tel. +41 (0) friedwart@goetheanum.org Kommunikation und Öffentlichkeit Kommunikaatio ja julkisuus Wolfgang Held Tel. +41 (0) kommunikation@goetheanum.org Goetheanum-Bühne Goetheanum-näyttämö Taiteellinen johto Eurythmie/Eurytmia: Carina Schmid Schauspiel/Theater/Näyttämötaide/Teatteri: Torsten Blanke Geschäftsführung/Taloudellinen johto: Thomas Didden Sihteeristö: Angela Wirth Tel. +41 (0) buehne@goetheanum.org Goetheanumin näyttämö julkaisee tapahtumakalenteria kaikista Goetheanumissa olevista tilaisuuksista, näytöksistä, kursseista, esitelmistä ja näyttelyistä. Goetheanum-näyttämöryhmän sihteeristö lähettää mielellään ilmaiset tapahtumakalenterit. Bau-Administration Rakennuksen hallinto Johto: John Herdin Sihteeristö: Monika Paul Tel. +41 (0) administration.bau@goetheanum.org Buchhandlung am Goetheanum Goetheanumin kirjamyymälä Tel. +41 (0) buchhandlung@goetheanum.org Avoinna: Maanantaista perjantaihin 9.00h-18.30h, Lauantaina: 9.00h-17.00h Dokumentation/Dokumentaatio Johto: Uwe Werner Archiv/Arkisto: Karin Rohrer, Peter Braithwaite Tel. +41 (0) dokumentation@goetheanum.org Bibliothek/Kirjasto: Wilhelm Baumeier Tel. +41 (0) Avoinna Tiistaista lauantaihin 11h-15h Kunstsammlung am Goetheanum: Goetheanumin taidekokoelma Dino Wendtland Tel. +41 (0) Wochenschrift Das Goetheanum Viikkolehti Das Goetheanum Yleinen antroposofinen seura, Paul Mackay edustajanaan, julkaisee kerran viikossa ilmestyvää, Rudolf Steinerin v perustamaa lehteä Das Goetheanum. Wochenschrift für Anthroposophie Seuran jäsenet saavat lehden mukana liitteen Nachrichten für Mitglieder. Was in der Anthroposophischen Gesellschaft vorgeht. 10 kertaa vuodessa ilmestyy myös jäsenille tarkoitettu saksan ja englanninkielinen Anthroposophie weltweit Anthroposophy worldwide Toimitus: Sebastian Jüngel, Axel Mannigel, Dietrich Rapp, Ursula Remund Fink, Michaela Spaar. Taloudenhoito: Christian Peter Postfach, CH-4143 Dornach 1 Tel. +41 (0) Fax +41 (0) info@dasgoetheanum.ch Verlag am Goetheanum Goetheanumin kustantamo Johto: Joseph Morel Hügelweg 59, Postfach 131 CH-4143 Dornach 1 Tel. +41 (0) verlag@goetheanum.org Finanzwesen/Talous Rahastonhoitaja: Cornelius Pietzner Sihteeristö: Claudia Rordorf Tel. +41 (0) finanzwesen@goetheanum.org Cafeteria und Speisehaus Kasvisravintola Dorneckstrasse 2, CH-4143 Dornach Tel. +41 (0) info@speisehaus.ch 19