Yleinen antroposofinen seura 2005/2006. Goetheanum

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Yleinen antroposofinen seura 2005/2006. Goetheanum"

Transkriptio

1 Yleinen antroposofinen seura 2005/2006 Goetheanum

2 Sisällysluettelo 3 Toimitukselta Antroposofinen seura 4 Vuodenkierto sydänajattelun kehittämisen tienä 4 Antroposofinen seura Romaniassa 5 Todellisuus on kohdattava Vapaa hengentieteellinen korkeakoulu 6 Yleinen antroposofinen osasto 7 Luonnontieteellinen osasto 7 Matemaattis-tähtitieteellinen osasto 8 Lääketieteellinen osasto 8 Pedagoginen osasto 9 Puhe- ja musiikkitaiteiden osasto 9 Kaunotieteiden osasto 9 Maatalousosasto 10 Nuoriso-osasto (Nuorison henkisen pyrkimyksen osasto) 10 Sosiaalitieteiden osasto 11 Kuvaamataiteiden osasto Goetheanum 12 Goetheanumin eurytmianäyttämöryhmä 12 Kehitystä Goetheanumissa 14 Talouskatsaus 16 Osoitteet Julkaisija Allgemeine Anthroposophische Gesellschaft, Yleinen antroposofinen seura, Dornach, Sveitsi Teksti ja haastattelut: Wolfgang Held (Yleinen antroposofinen osasto: Bodo v. Plato, Robin Schmidt, Heinz Zimmermann; Matemaattis-tähtitieteellinen osasto: Oliver Conradt; Kaunotieteiden osasto: Martina Maria Sam; Talouskatsaus: Cornelius Pietzner) Toimitus: Wolfgang Held, Bodo v. Plato Suomennos: Marketta Rauramo Taitto: Christian Peter, Parzifal Verlag (CH) Painatus: Kooperative Dürnau (DE)

3 Editorial SUOMEN ANTROPOSOFINEN LIITTO Uudenmaankatu 25 A Helsinki Puh. (09) , faksi (09) , Hyvät Suomen antroposofisen liiton jäsenet Nyt voimme yhdessä iloita siitä, että ensi kerran meillä on mahdollisuus saada Yleisen antroposofisen seuran, maailmanseuran, vuosikertomus omalla kielellämme ja lähetettynä suoraan Goetheanumista omaan postilaatikkoon. Tuntuu siltä, että Goetheanum on tällä teolla todella tullut lähemmäksi meitä jäseniä. Tämä on tärkeää, sillä onhan Goetheanum jäsenyytemme kotipaikka; samalla kun se on Vapaan hengentieteellisen korkeakoulun sijaintipaikka. Kun on ollut mahdollisuus työskennellä pääsihteerinä säännöllisin väliajoin yhdessä muiden maiden edustajien, Goetheanumin johtokunnan ja Korkeakoulun osastojen edustajien kanssa, voi kokea elävästi, miten kaikkialta maailman seuroista tulevat ajankohtaiset asiat kristallisoituvat Goetheanumissa, ja sieltä puolestaan heijastuu osallistuminen maailman eri seuroihin. Se on jatkuvaa hengitysliikettä, jossa olemme mukana. Tämän tiiviin yhteisen tapahtuman avulla, ja vain sen avulla, meillä on mahdollisuus vaikuttaa ihmiskunnassa meneillä oleviin tapahtumiin. Vuosikertomuksen lopussa olevat Yleisen antroposofisen seuran johtokunnan, eri maanseurojen ja Vapaan hengentieteellisen korkeakoulun yhteystiedot auttavat hahmottamaan Seuraa ja tarvittaessa myös ottamaan yhteyttä. Toivotan jäsenille kiintoisia lukuhetkiä vuosikertomuksen parissa Leena Westergrén pääsihteeri Toimitukselta Hyvät Antroposofisen seuran jäsenet ja ystävät, seura kasvaa. Ei niinkään jäsenmäärältään, joka on viime vuosina pysynyt pääosin ennallaan, lukuun ottamatta Euroopan ulkopuolisia maita, vaan laadullisesti. Inhimillissielullinen moninaisuus, jäsenten henkinen pyrkimys ja kyvykkyys kasvavat koko ajan. Antroposofiseen seuraan kuuluu aktiivisesti toimivia jäseniä maailman kaikista osista. Heidän elinympäristönsä ja kulttuurinsa ovat mitä erilaisimpia, ja kun he tuovat yhä enemmän omasta kokemuksestaan ja mahdollisuuksistaan seuran piiriin, seuran elämä ja toimintamuodot paranevat ja monimuotoistuvat. Vaikka kehitys tuo mukanaan jatkuvaa ja usein huolestuttavaakin muutosta seuramme toimintaan, ovat nämä muutokset elintärkeitä antroposofiselle elämälle. Johtokunnan ja korkeakoulukollegion puolelta halutaan tässä tilanteessa nimenomaan vahvistaa antroposofisen toiminnan ydintä Vapaassa hengentieteellisessä korkeakoulussa, lukuisissa maailmanseuran ryhmissä ja laitoksissa sekä julkisessa elämässä, niin että nykyaika saa tarvitsemansa vahvistusruiskeen antroposofisista ideoista ja aloitteista. Johtokunnan mielestä tässä on suora yhteys Rudolf Steineriin, sillä samaan tapaan kuin Steiner itse loi antroposofian havainnoimalla omaa aikakauttaan, ymmärtämällä ja myötäelämällä omaa aikaansa, voi juuri tässä ajassa ajanmukaistettu antroposofia kasvaa hyvin paljon sekä seurassa että maailmassa. Ehkäpä antroposofia kulminoituu tänään ihmisten valmiudessa ja kyvyssä luoda tasapaino kahden suunnan välille: Toisaalta tuoda monitulkintaiseen maailmaamme henkeä antroposofisesta toiminnasta käsin ja toisaalta löytää tästä vastakohtaisuuksia täynnä olevasta maailmasta ihmisarvoisuuteen velvoittava henki ja vahvistaa sitä. Kumpikin suunta vaatii, että oppii tunnistamaan kulloisessakin hetkessä ja tilanteessa vaikuttavan hengen. Tämän kautta jokainen pystyy tuomaan jotain ainutlaatuista Antroposofisen seuran elämään ja rikastuttamaan jäsenkunnan monimuotoisuutta. Lukuisten maailman eri puolille suuntautuvien matkojen ja vierailujen kautta johtokunta on yhä vähemmän taipuvainen pitämään monimuotoisuuden mukanaan tuomia mielipide-eroja riidan aiheena tai sietokyvyn lisäämisharjoituksena, vaan pyrkii hyväksymään eroavuudet ja löytämään yhteisen, hedelmällisen näkökulman. Jokainen vähimmässäkään määrin onnistunut yritys tähän suuntaan lisää kummasti Yleisen antroposofisen seuran vetovoimaa. Tämä Yleisen antroposofisen seuran vuosikertomus ilmestyy nyt ensimmäistä kertaa 17 kielellä. Pyrkimyksenä tehdä oikeutta seuramme laadulle, ja antaa mahdollisimman monelle jäsenelle tilaisuus osallistua maailmanseuran, korkeakoulun eri osastojen ja Goetheanumin toimintaan ainakin tämän vuosikertomuksen muodossa. Goetheanumin johtokunnan puolesta Bodo v. Plato 3

4 Yleinen antroposofinen seura ANTROPOSOFINEN SEURA Vuoden 2006/2007 teemasta Vuodenkierto sydänajattelun kehittämisen tienä Me olemme kaikki vieraantuneet luonnosta ja kanssaihmisistämme siinä määrin, että kohtaaminen tuskin on mahdollista ilman molemminpuolista ymmärrysponnistusta. Vieraan laadun ymmärtäminen vaatii sekä eläytymiskykyä että ajatuksellista terävyyttä ja ennen kaikkea ponnistelua, koko persoonallisuuden likoon laittamista. Suurista ulkoisista perspektiiveistä ajattelusta meditaatioon (Vuoden 2003/2004 teemana oli Kosminen intelligenssi ja sisäisen kulttuurin rakentaminen) katse kääntyi viime vuonna ajattelun laajentamiseen, tunne- ja ajatteluelämän yhdistämiseen niin että sydämet alkavat ajatella. Ajatussisällön kokeminen on ensisijaisesti ihmisen sisäinen henkinen kokemus. Se saa uusia ulottuvuuksia yhtyessään toiseen todellisuuteen, aistimaailmaan. Rudolf Steiner rakentaa tähän yhteyteen käsitteen, joka viittaa ihmisen rytmiseen järjestelmään, puhuessaan valohengityksestä Ei voida kiinnittää huomiota vain aistihavainnon fysiologiseen jälkikuvaan, vaan on nähtävä laajemmassa mielessä se, mitä itsessä aisti-ilmiön kautta nousee esiin sielullisina ja henkisinä jälkikuvina. ( , GA 194) Tämän ilmiön näkeminen hengitystapahtumana on erityisen tärkeää, kun etsitään sydänajattelua. Tätä viitettä seuratessa johtuu huomaamaan, että maan suuri hengitystapahtuma, vuodenkierto, tuo esiin kuvanomaisena sen, mitä sielussa tapahtuu henkisessä hengityksessä. Luonnon rytmiin eläytymisessä on siis meditatiivinen, kosmisinhimillinen merkitys. Siinä ihmisolemus asettuu yhteyteen Maan ja sen kosmisen ympäristön kanssa. Merkitys ei rajoitu pelkästään ihmisen omaan kokemukseen, se vaikuttaa myös Maahan, aina ihmisen ekologiaan puuttumisesta maata ympäröivään Kristusolentoon, Maan henkeen. On hyvä ymmärtää elämänläheisesti, kuinka sisäinen osallistuminen vuodenkiertoon voi elvyttää ja syventää sydänajattelua. Sielunkalenteri tai luentosarja Das Miterleben des Jahreslaufes in vier kosmischen Imaginationen (Vuodenaikoihin eläytyminen neljänä kosmisena imaginaationa) (GA 229) ovat hyvä pohja tällaiselle työskentelylle. Toinen näkökulma: Johtokunnan keskuudessa on tutkittu luentosarjaa (GA 223), jossa kuvataan vuodenkiertoa Maan hengitystapahtumana. Rudolf Steiner kuvaa näissä luennoissaan alkuperäisessä tarkoituksessaan epäonnistunutta kolmijäsennysliikettä kokeiluna siitä, Löytyykö jo joukko ihmisiä, joissa Mikael-ajatus elää tarpeeksi vahvana jotta se voitaisiin kokea koko aikaa muokkaavassa voimassaan. Tämän Mikael-ajatuksen yksi näkökulma on juuri vuodenkierron myötäeläminen, johon liittyy sosiaalisten suhteiden luominen ja muokkaaminen. Yhdistämällä nämä teemat ollaankin keskellä nykyisiä tehtäviä; sosiaalisten ja ekologisten kysymysten äärellä, mutta myös keskellä suuria julkisia ja sisäisiä antroposofisia kysymyksenasetteluja. Ei ole pelkkää sattumaa, että Sielunkalenteri ilmestyi Antroposofisen seuran perustamisvuonna, tai että Rudolf Steiner asetti vuodenkierron myötäelämisen keskeiseksi teemaksi juuri sinä vuonna, jolloin Antroposofista seuraa vakautettiin ja valmisteltiin Joulupäiviä. Goetheanumin korkeakoulukollegion puolesta Johannes Kühl. Antroposofinen seura Romaniassa Soihdunkantajia ja sillanrakentajia Tri Gheorghe Paxino, Romanian maanseuran edustaja 4 Vuoden 2004/2005 vuosikertomuksessa Ron Dunselman, Hollannin antroposofisen seuran pääsihteeri, kertoi antroposofisesta toiminnasta läntisessä Euroopassa. Tällä kertaa Gheorghe Paxino, Romanian antroposofisen seuran maanedustaja, vastaa kysymyksiin omasta maastaan itäisessä Euroopassa ja antroposofian kehityksestä siellä. Mikä on Romanian antroposofisen seuran tämänhetkinen tilanne? Siitä on tullut osa romanialaista yhteiskuntaa. Kommunismin aikanahan antroposofinen työskentely ei ollut sallittua ja mielenkiintoista kyllä Antroposofinen seura kiellettiin uudelleen vuonna Jo kerran kielletty seura kiellettiin uudelleen. Se puhuu jo omaa kieltään. Romaniassa diktatuuri oli esimerkiksi Unkariin tai Puolaan verrattuna hyvinkin jyrkkää. Näkyvätkö jäljet yhä? Kommunistisena aikana koettiin todella jyrkkiä aikoja. Jyrkkyyttä on ilmassa yhä vielä, kauan niin kutsutun vuoden 1989 taitekohdan jälkeen. Ajattelen poliittista uhkailua, korruption lisääntymistä tai sosiaalista ja taloudellista epävarmuutta. Kun Antroposofinen seura perustettiin uudelleen 1990 uudistuneessa poliittisessa tilanteessa, tuntui, että moni asia oli muuttunut vain muodollisesti, vanha oli vielä vahvasti läsnä. Uudelleenperustamisen yhteydessä seuraan liittyi paljon nuorempia ihmisiä, jotka halusivat antroposofiaan hengentieteellisen opiskelun rinnalle myös ammatillista ja sosiaalista toimintaa. Näin syntyi monia pedagogisia, hoitopedagogisia ja maanviljelyyn liittyviä aloitteita, joihin ystävämme Saksasta ja Sveitsistä osallistuivat niin suurenmoisella tavalla. Romania sijaitsee Euroopan itälaidalla, mitä se merkitsee maalle? Nykyinen Romania käsittää oikeastaan kolme eri osaa: Lännessä Karpaattien mutkassa Transilvania, jossa saksa-

5 Yleinen antroposofinen seura lainen ja unkarilainen kulttuuri, keskieurooppalainen kulttuuri, on vallalla. Idässä, Itä-Moldovassa on slaavilaisen ja venäläisen kulttuurin sulatusuuni. Karpaattien eteläpuolella balkanilainen vaikutus on selvästi tunnettavissa. Siellä elävää kulttuuria voisi kutsua varsinaiseksi romanialaiseksi kulttuuriksi. Transilvania, kuten Itävalta ja Unkarikin, muodostaa tässä mielessä sillan idän ja keskustan välille. Muuten, on mielenkiintoista, että Rudolf Steiner on pitänyt yhden ensimmäisistä esitelmistään juuri Sibiussa (Hermannstadtissa) 25. joulukuuta 1889, ja se jäi hänen itäisimmäksi esitelmäkseen. Vuonna 2007 Sibiu on Euroopan kulttuuripääkaupunki. Valmistelut ovat jo täydessä vauhdissa ja Romania on luonnollisesti ylpeä päästessään kulttuurin alalla valokeilaan. Mistä johtuu, että antroposofia sai jo varhain jalansijaa Romaniassa? Ehkäpä siksi, että Romania on toisellakin tavalla siltana. Bukarestia kutsuttiin 1800-luvun lopulla idän pieneksi Pariisiksi. Jo se kertoo paljon. Romanialainen ooppera kilpaili lähes tasapäisesti Wienin oopperan kanssa. Musiikki on olennainen osa Romaniaa. Haluan kuvata ilmiötä, joka löytyy monistakin maailman maista: Tärkeät sillanrakentajat ovat yksilöitä, jotka toki ovat syntyneet yhdessä maassa, mutta jotka heilahtavat luovan taiteellisen tai tieteellisen toimintansa ansiosta aina yleisen inhimillisyyden tasolle. Heidän juurensa ovat kuin puulla, tiukasti juurtuneet yhteen paikkaan, mutta oksisto levittäytyy laajalle ympäristöön. Mainitaan vaikka vain kaksi nimeä: Eugen Ionesco, jonka näytelmiä esitetään useissa steinerkouluissa, ja kapellimestari Sergiu Celipidache ovat kumpikin olleet rakentamassa tällaisia siltoja Eurooppaan. Entä miten kuvailisitte romanialaista maisemaa? Maisema on kaikkialla Romaniassa rikasta ja vahvaa. Se vaihtelee karuista vuorista, ainutlaatuiseen Tonavan suistoon ja laajoihin metsiin. Tämä antaa tietenkin oman leimansa kulttuurille. Mitä voisi toivoa Romanialle, mitä Romanian antroposofiselle toiminnalle? Yllättävä kysymys. Voidaan vain toivoa, että pysytään jo aloitetulla poliittisen vapautumisen tiellä, ja että toivorikkaat antroposofiset aloitteet kukoistavat kasvavaan kansalaisyhteiskuntaan ja elävään Antroposofiseen seuraan integroituneina Heinz Zimmerman Goetheanumista on käynyt Romaniassa muutaman nuoriso-osastolaisen kanssa. Myös Elizabeth Wirsching on käynyt Romaniassa ja tukenut täkäläistä nuorisoliikettä. Nuorisoliike on vahvasti mukana Antroposofisessa Seurassa. Johtokuntaan kuuluu tällä hetkellä viisi nuorempaa henkilöä ja vain kaksi vanhempaa. Voimme vain toivoa, että nuoriso vie soihtua eteenpäin. Jäsenistön kehittyminen Todellisuus on kohdattava Kuinka paljon jäseniä kuuluu Antroposofiseen seuraan? Virallisesti tällä hetkellä (helmikuussa 2006) jäsenmäärä on noin Mutta todellisuudessa tähän kysymykseen ei voi antaa selkeää vastausta, sillä tuon luvun lisäksi on paljon ihmisiä, jotka eivät anna itsestään minkäänlaista elonmerkkiä, eivätkä tue rahallisesti liikettä, mutta jotka eivät myöskään ole koskaan eronneet. Niinpä he ovat jääneet nk. lepääviksi jäseniksi kortistoon. Jo jonkin aikaa sekä useissa maanseuroissa että Goetheanumissa on meneillään projekti näiden jäsenyyksien selvittämiseksi. Hans Haslerin johdolla jokainen osoite tuodaan ajan tasalle yhteistyössä maanseurojen kanssa. Samalla saadaan selville kuinka paljon näitä lepääviä jäseniä oikein on. Nykyinen arvio on n Miltä seuramme näyttää tulevaisuudessa? Tästä aiheesta on ollut useita kollokvioita Goetheanumissa. Eginhard Fuchsin avoimen kirjeen johdosta kokoontuivat Seuran vastuuhenkilöt. Bodo v. Plato (vas.) ja Gerald Häfner (oik.) Pääsihteerien, maanedustajien ja Goetheanumin johtokunnan välisissä keskusteluissa oltiin yksimielisesti sitä mieltä, että jäsenyys paperilla, ilman minkäänlaista yhteyttä, elonmerkkiä tai maksua ei vastaa todellisuutta. Maanseurojen selvitysten jälkeen Goetheanumista otetaan yhteyttä suoraan näihin ei aktiivisiin jäseniin, ja heiltä kysytään, ottavatko he vielä jäsenyyden vakavissaan. Tässä näkyy uusi sävy, sillä tähän asti ei ole pidetty sopivana näin suoraa kysymistä edes vuosien radiohiljaisuuden jälkeen. Jos selkeästi esitettyyn kysymykseenkään ei saada vastausta, seuraa vielä yksi, jonkun johtokunnan jäsenen allekirjoittama kirje, jossa ilmoitetaan, että jatkuvaan hiljaisuuteen suhtaudutaan vakavasti, eikä kyseisen henkilön enää katsota olevan seuran jäsen. Osoitteiston puhdistusoperaation lisäksi siirretään kaikki tähän asti klassisesti kortistoidut osoitteet sähköiseen muotoon mitä tarkimman tietoturvan suojissa. Ymmärrettävä epäily tätä askelta kohtaan on väistymässä, kun ymmärretään, että se mahdollistaa joustavamman ja luotettavamman yhteydenpidon. Hans Haslerin ja jäsenasioista vastaavien äärimmäisen tarkkaa työtä, jota maanseurojen kollegat ovat tukeneet, saadaan kiittää siitä, että tulevaisuudessa keskustelu- ja työyhteyksiä jäsenistöön voidaan hoitaa suunnatummin ja kiitos osoiteprojektin, voidaan myös tämä vuosikertomus lähettää 17 kielellä osittain suoraan jäsenille. 5

6 Vapaa hengentieteellinen korkeakoulu VAPAA HENGENTIETEELLINEN KORKEAKOULU Yleinen antroposofinen osasto Keskipisteessä yleiset antroposofiset teemat Johannes Kierschiltä ilmestyi laaja kirja Korkeakoulun historiasta. Yleisen antroposofisen seuran puitteissa toteutui kesällä 2005 korkeakoulukollegion järjestämänä ensimmäistä kertaa tapahtuma, jota useat korkeakoulun jäsenet olivat odottaneet pitkään ja hartaasti. Viikon pituisen seminaarin puitteissa kaikki 19 luokkatuntia pidettiin sekä saksaksi että englanniksi. Goetheanumiin oli saapunut satoja ihmisiä eri puolilta maailmaa osallistuakseen korkeakoulun ytimen muodostavaan henkiseen työskentelyyn. Mykät eurytmiamuodot soivat mukana tässä jo alusta alkaen hyvin syventyneessä ja keskittyneessä työskentelyssä. Tämä korkeakoulukollegion aloite tulee pysymään Goetheanumissa tapahtuvan työskentelyn keskipisteenä, ja jo nyt on voitu havaita, että impulssi on monissa maissa ja ryhmissä rohkaissut ihmisiä kehittämään työskentelyä mantrojen ja muiden ensimmäisen luokan harjoitteluelementtien kanssa. Myös luokkavastaavien (luokanlukijoiden) tapaamisissa keskeisiksi asioiksi nousivat ensimmäisen luokan sisältöjen kanssa työskentely ja siihen liittyvä asianmukainen neuvonta. Johannes Kiersch julkisti syksyllä 2005 omat tutkimuksensa ensimmäisen luokan historiasta. (Zur Entwicklung der Freien Hochschule für Geisteswissenschaft. Die Erste Klasse, Verlag am Goetheanum, 2005). Virginia Seasen, Heinz Zimmermannin, Bodo v. Platon ja Uwe Wernerin ohjaamassa tutkimuksessa Goetheanumin dokumentteihin Johannes Kirschille oli mahdollista saada hyvin perusteellinen näkemys korkeakoulun rakentumisen ensimmäiseen ja ehkä ratkaisevaan vuosikymmeneen esoteerisine, inhimillisine ja sosiaalisine ulottuvuuksineen. Kirjaa käännetään sekä englanniksi että ranskaksi ja käännöksien odotetaan ilmestyvän vielä vuoden 2006 kuluessa. Yleisen antroposofisen osaston omat työalueet alkavat vähitellen hahmottua: ihmisoppi, hengentieteen opiskelu ja meditaatio (Heinz Zimmermann), karma ja jälleensyntyminen (Paul Mackay), kristologia ja hierarkiaoppi (Virginia Sease, Sergej Prokofieff), henkinen sosiaalinen kompetenssi(cornelius Pietzner) ja ajanhenkeen sekä kehittymiseen liittyvät kysymykset(bodo v. Plato). Tarkoituksena ei ole uusien osastojen tai ryhmittymien muodostamisesta, vaan tukea näihin keskeisiin teemoihin kohdistettavaa huomiota. Erityisesti opiskelun ja meditaation alueilla on havaittavissa selvää toimintojen vahvistumista. Tähän on varmasti vaikuttanut osaltaan 2004/2005 Antroposofisen Seuran tulevaisuuden tehtäviin paneutunut kollokviosarja, jonka aloitteentekijöinä toimivat Nana Göbel (DE), Marc Desaules (CH), Ron Dunselman (NL), Bodo v. Plato ja Heinz Zimmermann (Goetheanum). 6 Tilaisuuksia opiskella hengentiedettä ja meditaatiota Goetheanumissa Vuonna 2005 Goetheanumissa on järjestetty lukuisia tilaisuuksia, joiden aiheena on ollut hengentieteellinen opiskelu ja meditaatio. Tärkein näistä oli varmasti Vapaan hengentieteellisen korkeakoulun ensimmäisen luokan jäsentapaaminen heinäkuun alussa. Yleinen antroposofinen osasto järjesti vuoden kestävien yleisten antroposofisten opintojen ja englanninkielisen antroposofisen opintokokonaisuuden lisäksi antroposofiset jatko-opinnot, joiden keskeisenä aiheena oli tutustua peruskivimeditaation rytmeihin. Lisäksi järjestettiin joukko viikonloppukursseja, jotka käsittelivät ensimmäisiä askelia sillä harjoitustiellä, joka on kuvattu Rudolf Steinerin kirjoittamassa kirjassa Wie erlangt man Erkentnisse der höheren Welten (Henkisen tiedon tie), sekä kursseja, joilla käsiteltiin vuodenkiertoon, Sielunkalenteriin, Mikael-kirjeisiin (suomeksi Mikael-aika ja Mikael-mysteeri ), Peruskivimeditaatioon liittyviä meditatiivisia elementtejä. Kaunotieteiden osasto on myös järjestänyt seminaareja Rudolf Steinerin mantrojen kielestä ja pedagoginen osasto jatkokoulutuksena seminaareja opettajan ammattiin liittyvästä meditatiivisesta käytännöstä. Vastaavia aloitteita on ollut muillakin osastoilla. Lisäksi korkeakoulukollegion jäsenet ja Goetheanumin jäsenryhmä järjestävät talvikaudella maanantaisin lokakuusta huhtikuuhun Goetheanumissa kursseja antroposofian keskeisistä teemoista. Läpi koko vuoden samoja teemoja käsittelevät asioihin johdattelevat tai syventävät iltapäiväluennot täydentävät sisältörikasta opintokokonaisuutta. Vuodelle 2006 suunniteltu ohjelma löytyy kolmesti vuodessa ilmestyvästä vihkosesta: Kurse, Fortbildungen, Studiengänge. (Ursula Seiler, Goetheanum, Postfach, CH-4143 Dornach 1; Meditaatiota ei voi opettaa Goetheanumin meditaatiokursseista Meditaatiota ei voi opettaa. Meditoimaan voi kyllä oppia, ei toisten, vaan itsensä kautta. Minä huomaan, että voin itse opastaa itseäni ja löydän näin oman sisäisen kulttuurini, oman tieni yrityksen, erehdyksen ja korjaamisen kautta. Kun meditaatio nähdään tapahtumana, jossa tietoinen yhtyminen korkeampaan minään avaa oven yliaistiseen tiedostamiseen, meditaation tapahtumapaikkana on ihmisen minuus minusta tulee oman minäni oppilas. Rudolf Steinerin voidaan tällöin ymmärtää viittaavan tähän alueeseen, joka on tie. Hänen oppilaakseen ryhtyminen tarkoittaa näin ollen: Tahtoa olla minän oppilas. Tämänkaltaiset kokemukset ovat aikoinaan johtaneet siihen, että meditaatiosta ei ole keskusteltu lainkaan. Tämä on ymmärrettävää ja oikeutettua. On myös syytä huomata, että meditaatioon liittyvät vaikeudet eivät yleensä edes ole meditaatiovaikeuksia, ne liittyvät sen esipihaan, meditaation edellytyksiin, esteisiin ja olosuhteisiin. Ja kokemusten vaihtaminen ja yhteistyö näillä alueilla on mitä hedelmällisintä, usein jopa oman kehityksen edellytys. Tässä mielessä järjestetään Goetheanumissa kursseja ja pienempiä seminaareja meditaatiosta ja harjoittelukäytännöstä. Niiden vetäjille on erityisen tärkeää, että ilmapiiri on rehellinen: Mikä on oma lähtökohta? Sallitaanko epäonnistuminen? Kuinka voittaa oma mukavuudenhalu ja kuinka voi oppia aina aloittamaan alusta? Kun näistä asioista keskustellaan, tulee esille mm se, että suuri osa näistä esteistä voidaan ymmärtää

7 Vapaa hengentieteellinen korkeakoulu nykyajan seurannaisilmiöinä: Nykyihmisen sielu ei itsestään ole meditaatioon sopivassa vireessä, siitä pitävät huolen infotainment (informaation ja viihteen yhdistyminen) kaiken emotionaalistuminen, välinpitämättömyys tai jo tavaksi tullut hektisyys. Nämä kurssit auttavat kehittämään kykyä luoda omaan sieluun haluttu tunnelmatila. Tällaisen meditaation esipihan rakennusaineet ovat löydettävissä Rudolf Steinerin käyttämästä kielestä. Siksi kurssien painopiste on hengentieteen opiskelussa ja Steinerin käyttämän kielen elävöittämisessä eurytmian keinoilla. Kun päästään ymmärtämisen kautta ajatuselimistön kokemiseen tai kun koetaan eurytmistiset liikkeet sopusoinnussa sisäisten liikkeiden kanssa, on opittu suunnistamaan hieman paremmin yhteyksien ja voimien sanattomassa maailmassa. Antroposofian kielestä rakentuu silta idean kokemiseen. Kokemusten vaihto siitä, miten Steinerin antamia harjoituksia voidaan yksilöllistää, antaa rohkeutta. Alussa usein kaikki halutaan tehdä oikein. Niin kuin Steiner sanoi väistyy, kun huomataan, että hänen lukemattomissa harjoitteluun innostavissa virikkeissään löytyy hyvin harvoin konkreettisia ohjeita siitä, miten harjoitus pitää suorittaa. Kun aloittaa harjoitukset, huomaa jäävänsä oman itsensä varaan. Tästä voi seurata pelko tehdä jotain väärin. Keskustelu toisten kanssa voi johtaa seuraavaan havaintoon: Tärkeänä osana meditatiivisessa tiessä on oppia käyttämään omaa mielikuvitustaan sen päättämiseen, miten mitäkin harjoitusta soveltaa. Kurssitarjonnassa on itsessään ristiriita: Kurssit ovat onnistuneet, kun niitä ei enää tarvita. Samalla tässä ylimenossa kehittyy inhimillisten suhteiden verkosto, joka mahdollistaa yhteistyön mitä erilaisimmilla aloilla. Luonnontieteellinen osasto Lähellä ilmiötä Miten valon käyttäytymistä voi ymmärtää mallimielikuvien tuolla puolen? Florian Theilmannin koerakennelma. Viime vuonna yhä useampaan sanomalehteen ilmestyi luontoliite ja television eläin- ja luonto-ohjelmat herättävät suurta kiinnostusta. Vaikka luonnontieteellinen ajattelu tuntuu leimaavan keskustelua lähes kaikilla elämänalueilla, tuntuvat ihmiset kaipaavan myös luonnon lumoa ja mielekkyyttä. Tosin ihmisten toiveeseen päästä kokemaan enemmän kaikessa uinuvasta laulusta vastataan yleensä suurilla spektaakkeleilla jonka jälkeen ne sysätään syrjään rationaalisilla selityksillä. Luonnontieteellinen osasto pyrkii tässä mielessä enempään: Ilmiön mukaisesti etsitään luonnosta tietoa, joka veisi pitemmälle, teorioiden ja mallien tuolle puolen, ja joka samalla sitoisi ihmisen todellisuuden henkisiin ja moraalisiin kerrostumiin. Jos ymmärrämme aistein havaittavan maailman vain esineellisenä, pystymme käsittämään henkisenkin maailman vain esineellisenä ja silloin sitä (henkistä maailmaa) ei ole olemassa. Näin luonnehtii Johannes Kühl, osaston johtaja, luonnontieteen keskeistä asemaa antroposofiassa ja merkitystä koko ihmiselle. Fyysikot Florian Teilmann ja George Maier työskentelevät esimerkiksi ymmärtääkseen valon luonnetta esineellistävien mielikuvamallien tuolla puolen. Projektin tuloksia julkistetaan ja niistä keskustellaan sekä didaktiikan että akateemisen maailman parissa, kuten kesällä 2005 Berlinin Humboldt-yliopistossa järjestetyssä open eyes 2005 konferenssissa. Tämänkaltaisen perustutkimuksen ohella painotetaan myös käytännön kysymyksiä. Biologiassa painopiste on siirtogeenisten kasvien morfologisessa tutkimuksessa, tarkoituksena on päästä selville kuinka syvälle kasvin olemukseen geenimanipulaatio tunkeutuu. Kuvaa muodostavilla menetelmillä tutkitaan mikroaaltojen vaikutusta elintarvikkeisiin. Nämä tutkimukset eivät ainoastaan nouse ajankohtaisista kysymyksistä, ne auttavat luomaan perspektiiviä. Miten biologis-dynaaminen viljelymuoto vaikuttaa manipuloituihin kasveihin, voidaanko näinkin rajun toimenpiteen jälkeen saada kasvi vielä parantumaan hoitotoimenpiteillä? Yhteisyö ja molemminpuolinen innostaminen ei rajoitu vain toisiin laitoksiin, yhteistyötä pyritään kehittämään koko tutkimuslaitoksen sisällä ja erityisesti myös suhteessa Vapaaseen hengentieteelliseen korkeakouluun. Julkiset ja sisäiset kollokviot, ammattikeskeiset ja ammattienväliset kokoontumiset ovat tässä suhteessa yhtä tärkeitä kuin eri osa-alueilla työskentelevien henkilökohtaiset keskustelutkin. Glashausin korjaus (suunnitelmien mukaan vuoden 2006 loppuun mennessä) kokoaa kaikki luonnontieteellisen osaston ja maanviljelysosaston tieteelliset työntekijät ensimmäistä kertaa saman katon alle. Tämä tulee varmasti edistämään tieteellistä kanssakäymistä. Omassa tulevaisuudenvisiossaan Johannes Kühl menee vielä pidemmälle: Oikeastaan tarvitsisimme vähintään kolme tieteellistä työntekijää jokaiselle erikoisalalle kuten fysiikkaan, biologiaan, kemiaan ja geologiaan. Se loisi Goetheanumiin loistavan pohjan keskustelulle ja vastavuoroiselle inspiroitumiselle. Matemaattis-tähtitieteellinen osasto Uusia askelia Matemaattis-tähtitieteellinen osasto haluaa toimia kohtauspaikkana ja tukea ihmisiä, jotka ovat päätyneet antroposofiaan matematiikan tai tähtitieteen kautta, tai jotka toimivat matematiikan tai tätitieteen alueella antroposofisista näkökulmista käsin. Elokuusta 2005 lähtien osastoa johtaa tri Oliver Conradt Georg Glöcklerin seuraajana. Avoimet havainnointi-illat jatkuvat kuten ennekin Johannes-Kepler tähtitornissa, efemeridi- ja kalenterilaskenta jatkuvat ja konferensseja järjestetään totuttuun tapaan. Uutta ovat syyskuussa 2006 järjestettävät Astronomische Studienwochen opettajina mm. Liesbeth Bisterbosch 7

8 Vapaa hengentieteellinen korkeakoulu (Hollanti), Thomas Schmidt (Saksa). Näiden opintoviikkojen ensimmäinen viikko kohdistetaan ala-asteen opettajille, toinen viikko yläasteen opettajille ja kolmannella viikolla käsitellään järjestävän osaston tutkimusimpulsseja. Lokakuussa 2006 järjestettävät Mathematische Studientage käsittelee sovellettua viivageometriaa ja sen luonnontieteellisiä sovelluksia. Mukana ovat mm. Nick Thomas (Englanti) ja Uwe Hansen (Saksa). Työryhmä Mathematik & Geisteswissenschaft kokoontuu noin kolme kertaa vuodessa Dornachissa, Sveitsissä. Nykyisinä teemoina ovat sovellettu viivageometria ja matematiikan ja antroposofian välinen suhde. Pyrkimyksenä on saada aikaan vastaavanlainen työryhmä pohtimaan tähtitieteen ja antroposofian välisiä yhteyksiä. Tulevaisuuden tutkimussuuntana nähdään myös Paul Schatzin kehittelemä nurinkääntymistekniikka (Umstülpungstechnik.) Vuonna 2006 on tarkoitus alkaa taas julkaista tarpeen mukaa ilmestyvää kiertokirjettä.. Siinä voitaisiin käsitellä osaston työskentelyä ja toimintaa, sekä tähtitieteen, matematiikan sekä ainepedagogisia konferensseja. Lääketieteellinen osasto Tie minuuteen alkaa lapsuudessa Sairaus ei ole vain sattumanvarainen tai vihamielinen tapahtuma, vaan sillä on oma elämän eri alueisiin liittyvä mielekkyytensä, joka voi olla elämänkerrallinen, yhteisöllinen tai aikakauteen liittyvä. Näin kuvataan antroposofista näkemystä sairauteen viimevuotisessa luonnoksessa antroposofisen lääkärin johtolauseeksi. Tämänkaltainen ideaalisten perusteiden kuvaus on täysin asianmukainen, kun antroposofisen lääketieteen ja terapian lähteitä tarkastellaan laajasti. Tarkoituksena on painottaa työskentelyä uudella tavalla, niin että antroposofisen parantamisen inspiraationlähteet saadaan vaikuttamaan vahvemmin. Niinpä Michaela Glöcklerin, lääketieteellisen osaston johtajan, mukaan tullaan seuraavassa antroposofisen lääketieteen konferenssissa syyskuussa 2006 käsittelemään keskeisimmän lääketieteellisen teoksen, Steiner/Wegmanin Grundlegendes zur Erweiterung der Heilkunsta nach geisteswissenschaftlichen Erkentnissen 20 lukua yli 30 työryhmässä ja lukuisilla kielillä. Tämän voimistuneen ideaalisen työskentelyn rinnalla keskitytään pedagogisen osaston kanssa yhteistyössä järjestettävien maailmanlaajuisten kongressien sarjassa kehityskeskeisen pedagogiikan terveydelliseen merkitykseen. Antroposofiset lääkärit 8 Fysioterapeuttien vuosittaisille päiville oli kutsuttu muiden henkisesti orientoituneiden terapiasuuntausten edustajia. Etelä-Afrikasta Intiaan ja Taiwaniin asti haluavat osoittaa näiden nk. Kolisko-päivien puitteissa, että korkeateknologian aikakaudellakin on mahdollista, tai oikeastaan tärkeämpää kuin koskaan, harjoittaa pedagogiikkaa, joka tukee lapsen terveyttä henkilökohtaisen itsenäistymisen tiellä. Tie minuuteen alkaa lapsuudesta. Tätä lääketieteellisen ja pedagogisen osaston yhteistyötä, johon liittyy lukemattomia paikallisia yhteisöjä ja heidän työntekijöitään ja joka keskittyy maapallon sosiaalisille ja taloudellisille kriisialueille, voidaan varmasti pitää yhtenä kunnianhimoisimmista antroposofisen kehitysavun projekteista. Erityisen merkittävää onkin siis, että Ranskan Kolisko-päivät voidaan pitää UNESCON tiloissa. Pedagoginen osasto Todistettavasti edelläkävijä Teema koulu on noussut yhä vahvemmin yleiseen keskusteluun. Vanhemmille suunnatut julkaisut ja yleiset viikkolehdet paneutuvat toistuvasti kouluun liittyviin kysymyksiin. Ilahduttavaa kyllä vanhempien klassisen huolestuneen kysymyksen: Mikä koulu antaa parhaat ammatilliset mahdollisuudet tilalle nousee yhä useammin: Mikä koulumuoto on tervein? Tästä sekä sielulliseen että ruumiilliseen hyvinvointiin liittyvästä Joan Almon, "Alliance for Childhood":in kysymyksestä onkin sitten enää vain kukonaskel perustajia kansainvälisillä lapsipäivillä. ihmisläheiseen pedagogiikkaan, ja sitä kautta steinerpedagogisiin ajatuksiin. Siinä missä lääketiede keskittyy elämän ja työolosuhteiden hallintaan, pedagogiikka kulminoituu sellaisen koulun kehittämiseen, missä opetus tekee terveemmäksi ja elinvoimaisemmaksi. Moni asia, joita steinerkouluissa on tehty viimeisen 80 vuoden aikana, päätyy yhä useammin valtiolliseen pedagogiikkaan. Niin ilahduttavaa kuin tämä onkin, haastaa se steinerpedagogiikan löytämään antroposofisen ihmiskuvan lähteistä ideoita, joilla vastata lasten muuttuneeseen konstituutioon. Vuonna 2006 eri puolilla maailmaa toteutettavat Kolisko-päivät, pedagogisen ja lääketieteellisen osaston yhteistyöprojekti, on ottanut nimenomaan tämän teeman omakseen. Tänä vuonna aiheena on lääketieteellis-pedagoginen diagnostiikka. Taustalla ovat mm. havainnot siitä, että lapsen sielullista tilaa on yhä vaikeampi lukea ulkoisesta ilmauksesta. On löydettävä lapsesta se, mitä ei enää nähdä (Christof Wiechert) Niin sanottu reaktiivinen pedagogiikka, jossa tiettyyn käyttäytymiseen vastataan tietyllä toimenpiteellä, on osoittautunut yhä hedelmättömämmäksi. Tämä asettaa opettajan omalle inspiraatiokyvylle yhä suurempia vaatimuksia. Niinpä myös järjestettävien kolmen jatkokoulutuksen teemana on lapsikeskustelut. Tämä antroposofisen pedagogiikan ydin, jossa lapsi elää yhteisessä tietoisuudessa, on saavuttanut erittäin laajaa vastakaikua.

9 Vapaa hengentieteellinen korkeakoulu Puhe- ja musiikkitaiteiden osasto Uuden tahdon ja uudistamistahdon välissä Näillä kahdella samantapaisella, mutta ei kuitenkaan identtisellä tahdonsuunnalla Werner Barfod, Puhe- ja musiikkitaiteiden osaston johtaja, kuvaa tämänhetkistä tilannetta eurytmiassa, joka on musiikin, puheenmuodostuksen ja nukketeatterin rinnalla osaston keskeinen työalue. Tässä on tapahtunut valtavaa kehitystä. Vielä hiljattain sekä eurytmistien että katsojien parissa löytyi hyvin vaikeasti soviteltavaa vastakkainasettelua ( uusi eurytmia, oikeaa eurytmiaa ). Werner Barfodtin ja muiden viljelemä intensiivinen kohtaamiskulttuuri onnistui muokkaamaan tästä konfliktista kuitenkin hedelmällisen maaperän yhteistyölle. Näitä kohtaamisia tapahtuu yleisissä, kiinnostuneille avoimissa tapahtumissa, opiskelijoiden keskuudessa, konferensseissa, koulujen vastuuhenkilöiden kesken ja lukemattomissa kahdenkeskisissä keskusteluissa. Näin on saatu tarpeellinen luottamuksen ilmapiiri, niin että vuotuisen koulujen vastuuhenkilöiden tapaamisen yhteydessä on voitu avoimesti keskustella eri koulujen oppilaiden lopputöistä. (Studentenabschlüsse). Viikonloppunäytöksiin kutsutaan eurytmia(näyttämö)ryhmiä kertomaan työskentelystään ja kokemaan toisten työskentelytapoja työpaja tyyppisissä esityksissä ja niitä seuraavissa jälkipuinneissa. Kohtaamiset ulottuvat yksittäisen eurytmistin oivalluksista hänen seuratessaan toisen työskentelyä aina keväällä 2006 järjestettävän Eurythmietagungin, jossa 300 aktiivia - harrastajia, opiskelijoita ja kokeneita taiteilijoita, - esiintyvät toisilleen kautta, aina yhdistyneiden Stuttgartin ja Dornachin eurytmianäyttämöryhmien jo toista kertaa näyttämölle työstämiin sinfonisiin teoksiin. Eurytmistisen yhteistyön lisäksi osasto toimii yhteistyössä julkisuuden kanssa mm. koulutuskysymyksissä, ammattikelpoisuuden määrittelyssä, mikä asettaa yhä kovempia vaatimuksia opettajille. Opiskelijoilla on pitkälle meneviä ammatillisia päämääriä, samalla kun heillä usein on myös henkilökohtaisia esteitä taiteellisessa kehittymisessään, ja opettajien on pystyttävä kohtaamaan nämä molemmat ja auttamaan opiskelijoita kasvamaan käytännön ammattiin samalla huolehtien koulutuksen henkisestä laadullisuudesta. Sama vaatimus on myös puhe- ja draamataiteen opiskelussa, der Romantik in der Grals- und Artusströmung ( Romantiikan lähtökohtia Graal- ja Artur-virtauksissa.). Yksi kevään seminaareista keskittyy Chartresin katedraalin lasi-ikkunoihin, syksyllä on ohjelmassa seminaari Goethe im Wirkungsstrom des Rosenkreuzertums (Goethe rosenkreuzilaisuuden vaikutuskentässä). Oman alueensa muodostavat sadut, joille on omistettu tänä vuonna kolme seminaaria ja suurempi konferenssi. Alkuvuodesta 2006 ilmestyi osaston julkaisema toinen Filosofi ja kirjailija Rüdiger Safranski puhumassa Schillerin sisäisestä uskonnollisuudesta. Kaunotieteiden vuosikirja das Wort nur eine Gebärde ( sana kuin ele vain, johon on koottu hedelmiä osaston eri työalueilta. Vuosikirja on saatavissa saksaksi ja lyhennetyssä muodossa englanniksi. Tällä kertaa on tarjolla monien kiinnostavien esseiden lisäksi kaksi erikoisuutta: Kaksi aikaisemmin tuntematonta Rainer Maria Rilken tekstiä: julkaisematon runo ja kirje. Kansainvälisellä kentällä jaostotyöskentelyyn liittyi aiemman kahdeksan maaryhmän rinnalle kaksi uutta ryhmää: Alankomaissa aloitettiin vuonna 2005 jaostotyöskentely ja Mikael-päivillä 2006 tullaan perustamaan ranskankielinen ryhmä. Vuosittain ilmestyvässä Veranstaltungskalender issa (tapahtumakalenteri), (saatavissa osaston toimistosta) kerrotaan sekä kaikista vuoden 2006 tapahtumista että eri työryhmien ja maanryhmien toiminnasta. Maatalousosasto Orgaanista kasvua ja henkistä kontekstia Kaunotieteiden osasto Miten antroposofia läpäisee akateemisen humanismin Kaunotieteisiin, joita yleensä kutsutaan akateemisissa piireissä humanistisiksi tieteiksi, luetaan kirjallisuuden ja kielitieteiden alueet, taide- ja kulttuurihistoria, filosofia ja tietoisuudenkehitys ja sen historia. Kaunotieteiden osasto on ottanut asiakseen valaista ja työstää näitä alueita antroposofiasta käsin. Inhimillinen kieli on melkein kaikilla näillä alueilla keskeisessä asemassa sekä tarkastelun kohteena että ilmaisuvälineenä. Osasto tarjoaakin erilaisia kieleen liittyviä tapahtumia: kielitieteellinen kollokvio, lyriikka-kollokvioita, runoilijapäiviä, esitelmiä ja seminaareja myös Rudolf Steinerin käyttämästä kielestä. Vuonna 2006 työskentely painottuu Graalin tematiikkaan: Helluntaina seminaari Der Gral als Inspirationsquelle für ein zukunftiges Europa (Graal tulevaisuuden Euroopan inspiraationlähteenä), kesäkuun lopussa etsitään Ursprungsimpulsen "Luokaa yhteyksiä tuttuihin ja tuntemattomiin ystäviin." Neuvoi saksalainen poliitikko Renate Künast Maatalouspäivillä. Saksassa noin 3 % kaikista elintarvikkeista on peräisin luomuviljelystä. Luku voi aluksi tuottaa pettymyksen. Tärkeämpää kuin määrä on kuitenkin seuraava luku, joka kertoo kuinka laadullisuus valtaa alaa: Puolet kaikista kotitalouksista käyttää ainakin satunnaisesti ekologisesti tuotettuja elintarvikkeita. Tämä ympäristöä säästävällä tavalla tuotettujen elintarvikkeiden arvostus osoittaa, että luomutuotanto on kasvanut ulos vain asiaan uskovien piiristä. Bioelintarvikkeiden käyttämise- 9

10 Vapaa hengentieteellinen korkeakoulu stä on nykyään tullut itsestäänselvyys, henkilökohtaisen vastuuntunnon ilmaus. Monissa maissa on käynnissä hiljainen vihreä vallankumous. Kaikille n ympäri maailmaa olevalle biodynaamisesti viljelevälle tilalle tämä arvostuksen lisääntyminen tarkoittaa, että he voivat asettautua itsestään selvästi ja avoimesti kasvavaan ekologiseen ja reilunkaupan virtaan. Osaston johtaja Nikolai Fuchs odottaa nykyisen tarpeen saada terveitä ja geenimanipuloimattomia elintarvikkeita muuttuvan tulevaisuudessa haluksi saada elintarvikkeita, jotka on tuotettu henkisessä kontekstissa. Fuchsin mukaan on odotettavissa, että siinä missä nykyään vaaditaan terveitä ja geenimanipuloimattomia elintarvikkeita, aletaan tulevaisuudessa kiinnittää huomiota myös siihen henkiseen ympäristöön, missä elintarvikkeita tuotetaan. Tähän kehitykseen, jossa ekologinen viljely on tullut yhä itsestään selvemmin osaksi yhteiskuntaa, osasto maailmanlaajuisine verkostoineen on reagoinut kahdellakin tavalla: esitettyyn tai piilevään kritiikkiin tartuttiin proaktiivisesti. Niinpä esimerkiksi Nikolai Fuchs on viime vuosien aikana ottanut kansallissosialismin tarkasteltavaksi suurennuslasin alle ja Florian Leiber, osaston tieteellinen avustaja, on saanut tehtäväkseen tuoda esiin biologisdynaamisen viljelyn tieteellisen luonteen. Tämä tutkimus liittyy biologisdynaamisen viljelyn lahjoitusprofessuuriin, joka voitiin perustaa Witzenhausin yliopistoon vuonna Myös osaston vuotuinen teema valittiin tätä silmällä pitäen: Identiteetti ja avoimuus uutta viljelykulttuuria etsimässä. Helmikuussa 2006 teeman työstäminen kulminoitui Goetheanumissa järjestettyihin Maanviljelypäiviin, joille osallistui satoja ihmisiä ympäri maailmaa. Kahden nimekkään saksalaispoliitikon luentojen rinnalla tilaisuuden keskipisteessä olivat keskustelufoorumit, joissa mielipiteitä vaihdettiin muiden samankaltaisten organisaatioiden, kuten slow-food ja Bread for the World (Leipää maailmalle), kanssa. Nuoriso-osasto (Nuorison henkisen pyrkimyksen osasto) Mitä voi siis tehdä liikuttaakseen jotain maailmassa ja itseään? Tämä nuoriso-osaston kokousraportissa oleva kysymys kertoo paljonkin uuden vuosisadan nousevasta sukupolvesta. Jokaisen toiminnan tulisi rikastuttaa omaa itseä ja vastaavasti jokaisen askeleen omassa kehityksessä tulisi näkyä maailmaa parantavana. Kuten jokainen kasvava sukupolvi peilaa tuoreesti koko kulttuurin olotilaa, pätee jokaiseen ikäkauteen, että ulkoinen aktiivisuus ja sisäinen kypsyys niveltyvät toisiinsa. Juuri senkin takia osaston johtaja Elizabeth Wirschingistä on tärkeää, että nuoriso-osasto on kotonaan kaikissa korkeakoulun osastoissa. Korkeakoulukollegion vuonna 2005 ensimmäistä kertaa järjestämillä Goetheanumin tammipäivillä, Januartagung am Goetheanum tämä nuorison universaalisuus toteutui ainakin yhden viikon ajan. Otsikon Tiede henkisyydessä henkisyys elämässä alla nuoret ja opiskelijat kohtasivat korkeakoulukollegion jäsenet. Tänä vuonna käytännön syyt muuttivat tammipäivät Goetheanumin helmipäiviksi ja ne keräsivät toistasataa kiinnostunutta nuorta Goetheanumiin. Teemana oli Taistelu minuudesta ja siihen liittyviä yksittäisiä alustuksia sekä keskusteluryhmiä veti aina sekä nuorison että osaston johtajiston edustajat. Nuoriso-osaston työ tapahtuu kolmella tasolla. Helmipäivät ovat näistä keskimmäinen, onhan ne suunnattu ihmisille, jotka jo jossain määrin tuntevat antroposofiaa. Kesäpäivät, Connect -päivät 12-luokkalaisille tai paikallisille koululaisille suunnatut tilaisuudet tarjoavat ensikosketuksen antroposofiaan. Nuoriso-osastolla työskentelevät onnistuvat yhä paremmin kansainvälisen antroposofiasta kiinnostuneiden ihmisten verkoston muodostamisessa. Tärkeänä osana tässä työssä ovat mm. IDEM-projekti ( Identity through initiative) ja Brasiliaan suunniteltu suuri kesätapahtuma Connectivity. Skaalan toisessa päässä, ikään kuin ylimenona yleiseen antroposofiseen osastoon, ovat sitten meditaatioon ja ensimmäisen luokan mantrojen kanssa työskentelyyn keskittyvät viikonlopputapahtumat ja säännölliset koulutusseminaarit. Alussa siteerattu kokousraportti päättyy sanoihin: Vaikka elämänläheisen henkisyyden idean on saanut varmasti jo päähänsä ja sitä pohdiskelee, ei se vielä hyödytä ketään. Ei edes sitä, jonka päässä se leijuu. Se haluaa ulos, koeteltavaksi ja väittelemään, näkymään käsi kädessä muiden, hyvinkin erilaisten kumppanien kanssa ja sanomaan: katsokaa, näin se käy, kun tahtoo. Missä on tahtoa, sinne tulee pian tie kumppaniksi. Tähän tarvitaan kuitenkin yhtä vaikeimmista harjoituksista, objektiivista tiedostamisasennetta omaan subjektiivisuuteensa. Silloin vasta koko komeus kannattaa ja kantaa hedelmää. Tämä itsetutkiskelu vaatii valtavaa oppimista, totuudenrakkautta, ja ennen kaikkea tukevasti maan kamaralla pysymistä. Vain niin tieto voi olla nastaa myös ulkomaailmasta 10 Connect 2005: 700 koululaista "valtasi" Goetheanumin.

11 Vapaa hengentieteellinen korkeakoulu Sosiaalitieteiden osasto Sata vuotta sosiaalista peruslakia Yksilöllistymisen eräs hienoimmista puolista on tarve kohdata ihmiskohtaaminen avaimena omaan persoonallisuudenkehitykseen ja yhteisönmuodostukseen. Vapaamuotoinen inhimillinen kanssakäyminen lisääntyy ja tarve ymmärtää elämänolosuhteita ja ihmisyhteisöjen henkisiä mahdollisuuksia kasvaa. Tässä avautuu osastolle eräs oleellinen tehtäväkenttä. Punaisena lankana kulkee koko ajan henkisyyden läpäisemä inhimillinen yhteisönmuodostus Mitä tapahtuu perheenjäsenten välillä aistillis-yliaistisesti? Keskustelukierros Perhekulttuuripäivillä. alkaen perhekulttuuripäivistä, joilla syvennyttiin yksittäisten perheenjäsenten väliseen henkissielulliseen tilaan, sadan elämänkertaneuvojan konferenssin, teemana Sukupuolisuus ja minän kehitys, kautta aina suureen, syksyllä 2005 järjestettyyn kokoontumiseen, jonka aiheena oli Euroopan sielu. Elämänläheinen käytäntö kuuluu aina osana antroposofisesti suuntautuneeseen sosiologiaan. Ja se tulee olemaan etusijalla syksyllä kun on kulunut 100 vuotta siitä, kun Rudolf Steiner nosti sosiaalisessa johtolauseessa epäitsekkyyden ja yhteisvastuullisuuden sosiaalisen elämän elämäneliksiirin asemaan. Juhlavuoden kunniaksi omistetaan Goetheanumin Mikael-päivät perustulon idean käsittelemiseen. Götz Werner, joka on tuloksellisesti tuonut tämän aiheen julkiseen keskusteluun, tulee olemaan mukana sen puolestapuhujana. Keväällä 2006 järjestettiin valmisteleva kollokvio, jossa. teoreetikkoja edustivat Walter Kugler, Ullrich Rösch ja Christopher Houghton-Budd ja praktikkoja antorposofisesta pankkiyhteydestä Peter Blom ja Thomas Jorberg. Syksyllä 2005 juristikollokvio työskenteli Kasselissa teemanaan: Oikeuden henget mitkä inspiraatiot löytyvät Euroopan oikeusjärjestelmistä? Tarkastelun alla oli viisi erilaista oikeusjärjestelmää. Tarkastelu näytti, että Euroopan yhdentyminen alkaa olla myös juridinen realiteetti. Osaston toiminnan kansainvälinen luonne tuli esiin varsinkin Amsterdamissa järjestetyillä osaston päivillä Euroopan sielu, joista muodostui työvuoden kohokohta. Huomionarvoista oli, että kumpikin kutsutuista julkisen tahon edustajista, hollantilainen poliitikko van Gennip ja runoilija Nelleke Noordervliet tarttuivat itsestäänselvyytenä päivien teemaan puhuen kumpikin omasta näkökulmastaan Euroopan sielusta. Seuraavat vastaavat päivät pidetään Budapestissä keväällä Kuvaamataiteiden osasto Museossa vai alkulähteillä Korkeakoulukollegio ei ole vielä pystynyt nimeämään seuraajaa osaston entiselle johtajalle Christian Hitschille. Tämän osaston johtajalta vaaditaan, että hänessä yhdistyy riittävä taiteellinen kompetenssi ja valmius jättää oma luomistyönsä taka-alalle voidakseen toimia antroposofisten taiteilijoiden integroijana ja koordinoijana. Vuoden 2006 aluksi rekrytointiryhmää (Martina Sam, Paul Mackay) laajennettiin Astrid Oelssnerilla ja Thorwald Thierschillä. Tavoitteena on pystyä esittelemään tämän vuoden kuluessa, mieluiten marraskuun osastojenvälisiin päiviin mennessä, uusi osastonvastaava. Vaikka henkilövalinta ei ole selvillä, on useampikin projekti meneillään: Vuonna 2005 kansainvälinen työskentely oli omistettu teemalle: Polaariset lähtökohdat taiteellisessa työskentelyssä. Tänä vuonna teemaa viedään Venetsiassa askel eteenpäin otsikolla Henkinen taiteessa? Inhimillistä keskusta etsimässä. Arkkitehtuurissa työstettiin kaupunkirakentamista runsaan osanottajamäärän keränneessä symposiumissa. Aina vuoden 2000 Goetheanumissa pidetystä suuresta arkkitehtuurinäyttelystä lähtien on osia siitä kiertänyt ympäri maailmaa kuten äskettäin Ukrainassa ja Intiassa. Osaston ja ukrainalaisen Kiovan yliopiston arkkitehtuuriosaston välinen yhteistyö johti siihen, että orgaaninen arkkitehtuuri eriytyi heidän koulutusohjelmassaan omaksi linjakseen Kasvivärilaboratoriota ei voitu enää ylläpitää ja samoin Schule der Kleinodenkunst in toiminta jouduttiin lakkauttamaan opiskelijapulan vuoksi. Tämä kehitys nostaa esiin, kuinka tärkeää on löytää uusia perspektiivejä kuvaamataiteiden alueella. Tähän antaa vuosi 2007 vielä erityisvaikuttimen onhan kulunut 100 vuotta siitä kun Münchenin kongressiin liittynyt Rudolf Steinerin taideimpulssi tuli julkisuuteen. Moni antroposofinen taiteilija ottaa työssään tämän päivämäärän huomioon. Kaikkia impulsseja ja virikkeitä on sadan vuoden kuluttua yritettävä ymmärtää ja niihin on tartuttava uudella tavalla, niinpä vuonna 2007 korostuu velvollisuus viedä Rudolf Steinerin kuvallista ja plastista luomistyötä asianmukaisella tavalla eteenpäin. Sanoissa Museo vai takaisin alkulähteille tulee esiin tämän vaatimuksen dramatiikka. 11

12 Goetheanum GOETHEANUM Goetheanumin eurytmianäyttämöryhmä Jokainen sävel on juoksevaa kipua ja rakkautta Seuraavassa haastattelussa Carina Schmidt, Goetheanumin eyrytmianäyttämöryhmän johtaja kuvaa Mozartin pianokonserton C-mollissa näyttämösovitusta. Carina Schmid, Goetheanumin eyrytmianäyttämöryhmän johtaja. Mistä sitten on kyse kun tehdään isoja eurytmiaprojekteja? Sinfonisissa suurprojekteissa ei ole kyse itse tapahtumasta vaan uuden kulttuurin kehittämisestä. Niinpä meille kävi selväksi jo ensimmäisessä suuressa yhteistyöprojektissamme Stuttgartin näyttämöryhmän kanssa. että olisi parasta voida esiintyä vierailunäytännöissä kolme kertaa peräkkäin kulloisellakin näyttämöllä, ei vain yhtä kertaa. Tämä ei ole suinkaan yksinkertaista, sillä on jo sinällään haastavaa sovittaa sinfonisia teoksia eurytmialle, lisäksi tarvitaan valtavaa tukea ympäristöltä. Mitä tämä tarkoittaa käytännössä? Vuonna 2003, kun aloitimme tämän eurytmistisen trilogian, olimme täysin oman innostuksemme, oman taiteellisen tahtomme varassa, heittäytyessämme näin taiteellisesti ja taloudellisesti uskallettuun projektiin. Nyt aloitamme heti keskustelut ideaalisten ja taloudellisten tukijoukkojen kanssa. On heidän ansiotaan, heidän luottamuksensa ansiota, että ylipäätään uskalsimme tarttua eurytmistisesti kaikkein vaikeimpaan työstettävään; Mozartiin. Mozartin juhlavuoden lukuisissa puheissa toisteltiin, että Mozartia ei voi ymmärtää. Hän on kuin toiselta planeetalta. Onko tämä syynä siihen, että Mozartia on niin vaikea ilmaista eurytmian avulla? Rudolf Steiner ilmaisi asian hienosti: Mozartin innoittajana oli enkeli, hänessä asusti enkeli. Hänen musiikkinsa on niin puhdasta ja yksinkertaista, että tarvitaan valtavaa kypsyyttä sekä taitelijana että elämässä, tämän taivaallisen yksinkertaisuuden työstämiseen niin, että siitä ei tule lapsellista tai kitsiä. Vaatimus on valtava, onhan hänen musiikkinsa täydellistä. Jokainen sävel on samanaikaisesti juoksevaa tuskaa ja rakkautta 12 Eurytmian tyylikeinot näyttävät usein hyvin hempeiltä. Onko se käsitettävä haasteeksi vai haitaksi tässä tapauksessa? Itse asiassa eurytmia ja Mozart ovat hyvin lähellä toisiaan, mutta tämä läheisyys on rikottava. Meidän ryhmämme kohdalla tämän samankaltaisuuden kuolettaminen onnistui, se voitettiin. Emme olisi mitenkään pystyneet tarttumaan Mozartiin, ellemme olisi työstäneet ensin Sofia Gubaidulinan Seitsemää sanaa ristillä. Sen näyttämölle työstämisessä jokainen ryhmän jäsenistä joutui kulkemaan oman pienen kuoleman läpi. Tämä auttoi meitä kohtaamaan Mozartin ristiriitaisuuden: leikittelevää lapsenmielisyyttä ja samalla ylimaallista kypsyyttä. Tämä vastakohtaisuus on löydettävä omasta sielusta. Miten se on mahdollista? Teidän on tultava lasten kaltaisiksi näinhän sanotaan evankeliumissa. Tämä alkukantaisuuden ja kypsyyden vastakkaisuus ratkeaa vasta kun on löytänyt ja rakentanut itsessään ikuisen persoonallisuuden ytimensä, ja tämä prosessi on aina yhteydessä kuolemaan. Kuolema on myös Mozartin pianokonserton yhtenä teemana. Sehän on kirjoitettu synkimpään sävellajiin: C-molliin, jonka kaikki tuntevat Beethovenin 5. sinfoniasta. Niin, sävellaji on synkkä, mutta se on myös sävellaji, joka kuuluu vuodenkierrossa joulun aikaan, ja tämä karakterisoi koko teosta. Aina uudestaan ja uudestaan valo säteilee pimeyden läpi. Tämän halusimme tuoda esiin myös näyttämöllepanossa, jotain siitä valosta, joka tunkeutuu pimeyden lävitse. Kehitystä Goetheanumissa Lyhyt katsaus Goetheanumissa, Yleisen antroposofisen seuran ja Vapaan hengentieteellisen korkeakoulun päämajassa, työskentelee tällä hetkellä (alkuvuodesta 2006) 180 koko- tai osapäiväistä työntekijää 28 eri kansallisuudesta. Viime vuoden kuluessa päädyttiin läpinäkyvään palkkajärjestelmään, jossa otetaan huomioon kaikille tulevan saman peruspalkan lisäksi sosiaaliset sekä perhetilanteet sekä erilaiset toimenkuvat. Viikoittaisessa työmaakokouksessa on mahdollista keskustella tilanteen kehittymisestä, erityistapahtumista ja toimenpiteistä. Kuukausittaisissa Abteilungskonfernzissa tapaavat eri osastojen, alueiden ja jaosten suunnittelusta ja organisaatiosta vastaavat. Kuluneen vuoden aikana alettiin rakentaa uutta aluetta, vastaanoton ja järjestelyn aluetta kahden suuren osakokonaisuuden, Goetheanumin näyttämön (Goetheanum-Bühne) ja Goetheanumin rakennuksen (Goetheanum-Bau), väliin. Vuonna 2005 työnsä aloittaneeseen Bühnenleitungiin, näyttämön johdossa, tuli jälleen muutoksia Sarah Kanen poistumisen johdosta. Tällä hetkellä päähuomio kiinnitetään Mysteeridraamojen uuteen näyttämöllepanoon. Mozartin Taikahuilu ja kesän musikaaliseurytmistiset tapahtumat tuovat siihen oman painotuksensa, kuten viime vuonna Schiller-vuoteen. Joh Herdin tuli Kurt Redmundin tilalle rakennus-hallinnon johtoon. Arkkitehtonisesti ja maisemallisesti ainutlaatuisen Goetheanumin päivittäisen hoidon lisäksi on tarkoitus tehdä täyssaneeraus Glashausissa, ja saada se vuoden 2006 loppuun mennessä laajemmassa mitassa palvelemaan korkeakoulua ja osastotyöskentelyä. Antroposofisen arkiston päivänä Uwe Werner, Goetheanumin dokumentaatiotyön johtaja, kertoo työstään.

II Elämän tarkoituksettomuuskokemuksen taustaa

II Elämän tarkoituksettomuuskokemuksen taustaa Sisältö Alkusanat... 11 I Sattuma vai tarkoitus? Elämä on mutta mitä?... 17 Kirjan rakenne ja lukuohje.... 23 Kaksi uudistamisen ja itsekasvatuksen tapaa... 28 Sydämen ajattelu... 31 II Elämän tarkoituksettomuuskokemuksen

Lisätiedot

1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään

1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään Satakieli-teesit 1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään Lapsuus on arvokas ja merkityksellinen aika ihmisen elämässä se on arvojen ja persoonallisuuden muotoutumisen aikaa. Jokaisella lapsella on oikeus

Lisätiedot

Tunneklinikka. Mika Peltola 0443336719 www.tunneklinikka.palvelee.fi

Tunneklinikka. Mika Peltola 0443336719 www.tunneklinikka.palvelee.fi Tunneklinikka Mika Peltola 0443336719 www.tunneklinikka.palvelee.fi Tunnekehoterapia on luontaishoitomenetelmä, joka on kehittynyt erilaisten luontaishoitomenetelmien yhdistämisestä yhdeksi hoitomuodoksi.

Lisätiedot

Jorma Joutsenlahti / 2008

Jorma Joutsenlahti / 2008 Jorma Joutsenlahti opettajankoulutuslaitos, Hämeenlinna Latinan communicare tehdä yleiseksi, jakaa Käsitteiden merkitysten rakentaminen ei ole luokassa kunkin oppilaan yksityinen oma prosessi, vaan luokan

Lisätiedot

Kuvataide. Vuosiluokat 7-9

Kuvataide. Vuosiluokat 7-9 Kuvataide Vuosiluokat 7-9 Kuvataiteen tehtävänä on kulttuurisesti moniaistisen todellisuuden tutkiminen ja tulkitseminen. Kuvataide tukee eri oppiaineiden tiedon kehittymistä eheäksi käsitykseksi maailmasta.

Lisätiedot

3. Arvot luovat perustan

3. Arvot luovat perustan 3. Arvot luovat perustan Filosofia, uskonto, psykologia Integraatio: opintojen ohjaus Tässä jaksossa n Omat arvot, yrityksen arvot n Visio vie tulevaisuuteen Osio 3/1 Filosofia Uskonto 3. Arvot luovat

Lisätiedot

ONKO ONNELLISUUS SEURAUS VAI SYY?

ONKO ONNELLISUUS SEURAUS VAI SYY? ONKO ONNELLISUUS SEURAUS VAI SYY? ONKO ONNELLISUUS JOTAKIN, JONKA VOIMME SAAVUTTAA SAAMALLA ITSELLEMME SEN, MIKÄ TEKISI MEISTÄ ONNELLISIA? TUTKITTUANI ITSEÄNI JA ELÄMÄÄNI OLEN TULLUT TODISTANEEKSI ITSELLENI,

Lisätiedot

Allan Kardecin opin ystävät ry - Yhdistyksen päämäärät ja toimintatavat

Allan Kardecin opin ystävät ry - Yhdistyksen päämäärät ja toimintatavat Allan Kardecin opin ystävät ry - Yhdistyksen päämäärät ja toimintatavat Lisätietoja Yhdistys kunnioittaa kaikkia uskontoja ja oppeja sekä arvostaa kaikkia hyvän harjoittamisen yrityksiä. Yhdistyksen toiminta

Lisätiedot

Arkistot ja kouluopetus

Arkistot ja kouluopetus Arkistot ja kouluopetus Arkistopedagoginen seminaari 4.5.2015 Heljä Järnefelt Erityisasiantuntija Opetushallitus Koulun toimintakulttuuri on kokonaisuus, jonka osia ovat Lait, asetukset, opetussuunnitelman

Lisätiedot

Suomen lasten ja nuorten säätiö Myrsky-hanke projektipäällikkö Riikka Åstrand. Valtakunnalliset sjaishuollon päivät Tampere 2.10.

Suomen lasten ja nuorten säätiö Myrsky-hanke projektipäällikkö Riikka Åstrand. Valtakunnalliset sjaishuollon päivät Tampere 2.10. Suomen lasten ja nuorten säätiö Myrsky-hanke projektipäällikkö Riikka Åstrand Valtakunnalliset sjaishuollon päivät Tampere 2.10.2013 MYRSKY-HANKE mahdollistaa nuorille suunnattuja, nuorten omia voimavaroja

Lisätiedot

uudenvuoden kirjoittamishaaste

uudenvuoden kirjoittamishaaste uudenvuoden kirjoittamishaaste Unelmointi on yksi suosikkiasioistani. Toki tässä hetkessäkin on ihana ja hyvä olla. Elämä on nyt. Mutta tämä hetki pohjustaa seuraavaa. Se mitä ajattelet nyt, se mihin uskot

Lisätiedot

KARHUKUNNAT KANSAINVÄLISYYS PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMISSA

KARHUKUNNAT KANSAINVÄLISYYS PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMISSA KARHUKUNNAT KANSAINVÄLISYYS PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMISSA Kuva: Ville Asuma, Friitalan koulu, Ulvila. SataGlobalin kuvataidekilpailu 2002, I palkinto, 1. 2. lk. KANSAINVÄLISYYS Ote tasavallan presidentin

Lisätiedot

OPAS TUTORTUNTIEN PITÄMISEEN

OPAS TUTORTUNTIEN PITÄMISEEN OPAS TUTORTUNTIEN PITÄMISEEN Opiskelijakunta Lamko 2014 SISÄLTÖ JOHDANTO... 2 Tutortuntien suunnittelu... 2 Tutortuntien sisältö... 3 Jokaisella kerralla:... 3 Ensimmäiset tutortunnit... 3 Teemat... 3

Lisätiedot

Vuoden 2008 Medisiinariliiton kannanotto ja nykytila

Vuoden 2008 Medisiinariliiton kannanotto ja nykytila Vuoden 2008 Medisiinariliiton kannanotto ja nykytila AVOIMUUS JA SIDONNAISUUDET -SEMINAARI Veli-Matti Isoviita puheenjohtaja, SML 6.3.2013 JOHDANTO: Sidonnaisuudet 1 LK, 5. vuosikurssi, Helsingin yliopisto

Lisätiedot

Keravan kaupungin lukiokoulutuksen kieliesite

Keravan kaupungin lukiokoulutuksen kieliesite Keravan kaupungin lukiokoulutuksen kieliesite Saksa Euroopan sydämessä on yli sata miljoonaa ihmistä, jotka puhuvat saksaa äidinkielenään, ja yhä useampi opiskelee sitä. Saksa on helppoa: ääntäminen on

Lisätiedot

MINÄ MATKA LÖYTÄMINEN

MINÄ MATKA LÖYTÄMINEN www.flow.fi MINÄ MATKA LÖYTÄMINEN Joka tahtoo matkalle kohti uutta, hänen on lähdettävä. Miten matkalle voi lähteä? Omin jaloin, ottamalla ensimmäinen askel. Mitä sitten tapahtuu? Kyllä se selviää, askel

Lisätiedot

SKYOPE turvapaikanhakijan opintopolkua rakentamassa

SKYOPE turvapaikanhakijan opintopolkua rakentamassa SKYOPE turvapaikanhakijan opintopolkua rakentamassa Kaisa Rontu Moni tuntee kotoutumiskoulutuksen, mutta kuinka moni tietää, miten turvapaikanhakijat vastaanottokeskuksissa opiskelevat? Turvapaikanhakijoiden

Lisätiedot

Kuvio 1. Johtaminen älykkääs sä organisaatiossa.

Kuvio 1. Johtaminen älykkääs sä organisaatiossa. Esipuhe Kaikki johtaminen alkaa itsensä johtamisesta, ja johtamisen opettelu tulisi aloittaa itsestä. Opittuamme johtamaan itseämme voimme oppia johtamaan muita: ensin pientä tiimiä, sitten vähän isompaa

Lisätiedot

Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA-AJATUS Peltolammin päiväkodissa vaalitaan myönteistä ja kannustavaa ilmapiiriä, jossa lapsen on turvallista kasvaa ja kehittyä yhdessä vertaisryhmän

Lisätiedot

Mikä ihmeen Global Mindedness?

Mikä ihmeen Global Mindedness? Ulkomaanjakson vaikutukset opiskelijan asenteisiin ja erilaisen kohtaamiseen Global Mindedness kyselyn alustavia tuloksia Irma Garam, CIMO LdV kesäpäivät 4.6.2 Jun- 14 Mikä ihmeen Global Mindedness? Kysely,

Lisätiedot

Käsitys oppimisesta koulun käytännöissä

Käsitys oppimisesta koulun käytännöissä Käsitys oppimisesta koulun käytännöissä Oppimiskäsityksen kuvaus Helsinki 6.3.2015 1 Oppimiskäsitys perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa Perusteissa kuvataan oppimiskäsitys, jonka pohjalta opetussuunnitelman

Lisätiedot

Kulttuuriperintö huomenna Elämystalouden arvokohde vai osallisuus tulevaisuuden rakentamisessa?

Kulttuuriperintö huomenna Elämystalouden arvokohde vai osallisuus tulevaisuuden rakentamisessa? Kulttuuriperintö huomenna Elämystalouden arvokohde vai osallisuus tulevaisuuden rakentamisessa? Professori Katriina Siivonen, Helsingin yliopisto Elävä perinne! Avaus aineettoman kulttuuriperinnön vaalimiseen

Lisätiedot

Kansainvälisty kanssamme

Kansainvälisty kanssamme MAAILMA ON LÄHELLÄSI Kansainvälisty kanssamme Kansainvälisyys kuuluu kaikille Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO on ennakkoluuloton suunnannäyttäjä suomalaisen yhteiskunnan kansainvälistymisessä

Lisätiedot

MIKÄ USKONNONOPETUKSESSA

MIKÄ USKONNONOPETUKSESSA MIKÄ USKONNONOPETUKSESSA MUUTTUU UUDEN OPETUSSUUNNITELMAN MYÖTÄ? Seminaari perusopetuksen opetussuunnitelman perusteista Opetushallitus 13.3.2015 FT tutkija Kati Mikkola, (HY, SKS) kati.m.mikkola@helsinki.fi

Lisätiedot

FINNISH SERVICE ALLIANCE TOIMINTASUUNNITELMA 2013. FSA:n vuosikokous 2.5.2013

FINNISH SERVICE ALLIANCE TOIMINTASUUNNITELMA 2013. FSA:n vuosikokous 2.5.2013 FINNISH SERVICE ALLIANCE TOIMINTASUUNNITELMA 2013 FSA:n vuosikokous 2.5.2013 TOIMINTASUUNNITELMAN PÄÄLINJAT Vuoden 2013 toimintasuunnitelma keskittyy: Jäsenlähtöisen toiminnan aktivoimiseen* FSA:n toiminnasta

Lisätiedot

Sävel Oskar Merikanto Sanat Pekka Ervast

Sävel Oskar Merikanto Sanat Pekka Ervast Sävel Oskar Merikanto Sanat Pekka Ervast KUOLEMAN KUNNIAKSI Pekka Ervast Oskar Merikanto Teoksen taustaa Tukholman kongressi 1913 ja Oskar Merikanto. Kuten lukijamme tietävät, pidetään ensi kesänä Tukholmassa

Lisätiedot

PORVOON KAUPUNKI. yleisen oppimäärän

PORVOON KAUPUNKI. yleisen oppimäärän PORVOON KAUPUNKI Taiteen perusopetuksen yleisen oppimäärän opetussuunnitelma Porvoon kaupunki / Sivistyslautakunta 4.9.2007 1. TOIMINTA-AJATUS... 2 2. ARVOT JA OPETUKSEN YLEISET TAVOITTEET, OPPIMISKÄSITYS,

Lisätiedot

MINUN HYVÄ OLONI OSA II: OMAN HYVINVOINNIN POHTIMINEN

MINUN HYVÄ OLONI OSA II: OMAN HYVINVOINNIN POHTIMINEN MINUN HYVÄ OLONI OSA II: OMAN HYVINVOINNIN POHTIMINEN Tähän vihkoon on koottu kysymyksiä, jotka auttavat sinua miettimään omaa vointiasi. Vihkon kysymykset auttavat sinua myös miettimään, millaista apua

Lisätiedot

Opiskele skandinavistiikkaa keskellä Ruotsia

Opiskele skandinavistiikkaa keskellä Ruotsia Opiskele skandinavistiikkaa keskellä Ruotsia Tule opiskelemaan ruotsin kieltä ja kulttuuria Ruotsin Västeråsiin! Oletko kiinnostunut ruotsin kielen opiskelusta? Haluatko saada tietoa ruotsalaisesta yhteiskunnasta

Lisätiedot

Kainuun tulevaisuusfoorumi kommenttipuheenvuoro: koulutuksen tulevaisuus. Mikko Saari, sivistystoimialan johtaja, KT (7.5.15)

Kainuun tulevaisuusfoorumi kommenttipuheenvuoro: koulutuksen tulevaisuus. Mikko Saari, sivistystoimialan johtaja, KT (7.5.15) Kainuun tulevaisuusfoorumi kommenttipuheenvuoro: koulutuksen tulevaisuus Mikko Saari, sivistystoimialan johtaja, KT (7.5.15) Aluksi Ainoa tapa ennustaa tulevaisuutta, on keksiä se (Alan Kay) Tulevaisuus

Lisätiedot

Visio: Arjen riskit hallintaan ennakoiden ja yhteistyössä! 4.5.2014 Yhteiset palvelut/jhaa 1

Visio: Arjen riskit hallintaan ennakoiden ja yhteistyössä! 4.5.2014 Yhteiset palvelut/jhaa 1 Visio: Arjen riskit hallintaan ennakoiden ja yhteistyössä! 4.5.2014 Yhteiset palvelut/jhaa 1 Kokemuksia työnohjauksesta johdon näkökulmasta 4.5.2014 Yhteiset palvelut/jhaa 2 Työnohjauksen peruskysymyksiä

Lisätiedot

Esikoulu on lastasi varten ESITE ESIKOULUN OPETUSSUUNNITELMASTA

Esikoulu on lastasi varten ESITE ESIKOULUN OPETUSSUUNNITELMASTA Esikoulu on lastasi varten ESITE ESIKOULUN OPETUSSUUNNITELMASTA Sinä olet tärkeä Sinä olet lähimpänä omaa lastasi. Sen vuoksi sinun mielipiteelläsi on merkitystä esikoululle. Kertomalla oman mielipiteesi

Lisätiedot

Kysely 1.vuoden opiskelijoille 2016

Kysely 1.vuoden opiskelijoille 2016 Kysely 1.vuoden opiskelijoille 2016 1. Mistä sait tietoa Helsingin Konservatorion ammatillisesta koulutuksesta? 2. Miksi hait Helsingin Konservatorion ammatilliseen koulutukseen? (tärkeimmät syyt) Vastaajien

Lisätiedot

Taiteen perusopetuksen valmentavia opintoja antava musiikkileikkikoulu

Taiteen perusopetuksen valmentavia opintoja antava musiikkileikkikoulu Taiteen perusopetuksen valmentavia opintoja antava musiikkileikkikoulu Pähkinätie 6 01710 Vantaa Puh. (09) 530 1100 muskari.musike@kolumbus.fi www.kolumbus.fi/muskari.musike Hämeenkylän musiikkileikkikoulun

Lisätiedot

Ajatukset - avain onnellisuuteen?

Ajatukset - avain onnellisuuteen? Ajatukset - avain onnellisuuteen? Minna Immonen / Suomen CP-liiton syyspäivät 26.10.2013, Kajaani Mistä hyvinvointi syntyy? Fyysinen hyvinvointi Henkinen hyvinvointi ja henkisyys Emotionaalinen hyvinvointi

Lisätiedot

Miksi johtavat ajatukset?

Miksi johtavat ajatukset? Miksi johtavat ajatukset? Johtavat ajatukset syntyvät aina sisältä päin. Ne ovat tärkeitä ennen kaikkea meille itsellemme. Tarkistamme ne joka vuosi yhdessä. Ne toimivat innostuksemme lähteenä ja niiden

Lisätiedot

KEVÄTOPINTOKAUSI alkaa keskiviikkona 11.1.2016 ohjelman mukaisesti klo 09.00 ja päättyy yhteiseen kevätjuhlaan keskiviikkona 25.05.2016.

KEVÄTOPINTOKAUSI alkaa keskiviikkona 11.1.2016 ohjelman mukaisesti klo 09.00 ja päättyy yhteiseen kevätjuhlaan keskiviikkona 25.05.2016. KEVÄTOPINTOKAUSI alkaa keskiviikkona 11.1.2016 ohjelman mukaisesti klo 09.00 ja päättyy yhteiseen kevätjuhlaan keskiviikkona 25.05.2016. VIIKKO-OHJELMA klo ma ti ke to pe 9.00 TIEDOLLINEN JAKSO 10.30 Tauko

Lisätiedot

Mikkelissä islamin opetus järjestetään keskitetysti ja yhdysluokkaopetuksena.

Mikkelissä islamin opetus järjestetään keskitetysti ja yhdysluokkaopetuksena. 13.4.6 Uskonto Islam Tässä oppimääräkuvauksessa tarkennetaan kaikille yhteisiä uskonnon sisältöjä. Paikalliset opetussuunnitelmat laaditaan uskonnon yhteisten tavoitteiden ja sisältökuvausten sekä eri

Lisätiedot

Oppiminen yliopistossa. Satu Eerola Opintopsykologi

Oppiminen yliopistossa. Satu Eerola Opintopsykologi Oppiminen yliopistossa Satu Eerola Opintopsykologi Haasteita opinnoissa Opinnot eivät käynnisty Opinnot jumahtavat Opinnot eivät pääty.. Kielipelkoiset Graduttajat Opiskelutaidot puutteelliset Vitkastelijat

Lisätiedot

HISTORIA PERUSOPETUKSESSA katsaus 16.12.2009 Arja Virta. Kasvatustieteiden tiedekunta, Opettajankoulutuslaitos (Turku)

HISTORIA PERUSOPETUKSESSA katsaus 16.12.2009 Arja Virta. Kasvatustieteiden tiedekunta, Opettajankoulutuslaitos (Turku) HISTORIA PERUSOPETUKSESSA katsaus 16.12.2009 Arja Virta Kasvatustieteiden tiedekunta, Opettajankoulutuslaitos (Turku) 1. Historia ja tulevaisuuden valmiudet Lähtökohtakysymyksiä: MIKSI historiaa opetetaan,

Lisätiedot

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

JEESUS RUKOILEE GETSEMANESSA

JEESUS RUKOILEE GETSEMANESSA Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) JEESUS RUKOILEE GETSEMANESSA 1. Kertomuksen taustatietoja a) Missä kertomus tapahtui Getsemane-niminen puutarha, yrttitarha Öljymäellä. b) Ajallinen yhteys

Lisätiedot

Pienten lasten kerho Tiukuset

Pienten lasten kerho Tiukuset Pienten lasten kerho Tiukuset Kerhotoiminnan varhaiskasvatussuunnitelma 2014 2015 Oi, kaikki tiukuset helähtäkää, maailman aikuiset herättäkää! On lapsilla ikävä leikkimään, he kaipaavat syliä hyvää. (Inkeri

Lisätiedot

Kieliohjelma Atalan koulussa

Kieliohjelma Atalan koulussa Kieliohjelma Atalan koulussa Vaihtoehto 1, A1-kieli englanti, B1- kieli ruotsi 6.luokalla 1 lk - 2 lk - 3 lk englanti 2h/vko 4 lk englanti 2h/vko 5 lk englanti 2-3h/vko 6 lk englanti 2-3h/vko, ruotsi 2h/vko

Lisätiedot

YMPÄRISTÖOPPI. Marita Kontoniemi Jyväskylän normaalikoulu marita.kontoniemi@norssi.jyu.fi

YMPÄRISTÖOPPI. Marita Kontoniemi Jyväskylän normaalikoulu marita.kontoniemi@norssi.jyu.fi YMPÄRISTÖOPPI Marita Kontoniemi Jyväskylän normaalikoulu marita.kontoniemi@norssi.jyu.fi OPPIAINEEN TEHTÄVÄ Rakentaa perusta ympäristö- ja luonnontietoaineiden eri tiedonalojen osaamiselle Tukea oppilaan

Lisätiedot

PALUUMUUTTAJAN HAASTEET

PALUUMUUTTAJAN HAASTEET PALUUMUUTTAJAN HAASTEET YKSI PERHE MONTA KULTTUURIA Siirtolaisuusinstituutti, Turku 16.-17.11.2010 Päivi Oksi-Walter psykologi Tampereen kaupungin perheneuvola Monikulttuurisuus kasvava pääoma Suomessa

Lisätiedot

Hyvästä paras. Miksi jotkut yritykset menestyvät ja toiset eivät?

Hyvästä paras. Miksi jotkut yritykset menestyvät ja toiset eivät? 1 Hyvästä paras Miksi jotkut yritykset menestyvät ja toiset eivät? Nimi: Nina Granqvist Päivämäärä: Teos: Hyvästä paras Kirjailija: Jim Collins Kirjapisteet: 3 2 Jim Collinsin teos Hyvästä paras on noussut

Lisätiedot

Ensimmäinen Johanneksen kirje 4. osa

Ensimmäinen Johanneksen kirje 4. osa Ensimmäinen Johanneksen kirje 4. osa 1 opettaja- Isak Penzev 21.0.3.2013 Jatkamme Johanneksen kirjeen tutkimista. Tämä oppitunti kuuluu opetussarjaan, jossa me tutkimme Uutta testamenttia. Kun me tutkimme

Lisätiedot

Yleinen antroposofinen seura 2006/2007. Goetheanum

Yleinen antroposofinen seura 2006/2007. Goetheanum Yleinen antroposofinen seura 2006/2007 Goetheanum Sisällysluettelo Yleinen antroposofinen seura Kanada... 4 Välähdyksiä... 5 Vapaa hengentieteellinen korkeakoulu Nuoriso-osasto... 6 Matemaattis-astronominen

Lisätiedot

Pukinmäenkaaren peruskoulun kielivalintainfo 2. ja 3. luokan huoltajille 10.1.2015

Pukinmäenkaaren peruskoulun kielivalintainfo 2. ja 3. luokan huoltajille 10.1.2015 Pukinmäenkaaren peruskoulun kielivalintainfo 2. ja 3. luokan huoltajille 10.1.2015 Kielipolku 1.8.2016 alkaen Luokka- aste 1. 2. 3. 4. 5. 6. 7. 8. 9. A- kieli englanti tai venäjä Valinnainen A2 kieli englanti,

Lisätiedot

TEATTERILLISET MENETELMÄT TYÖNOHJAUKSEN VÄLINEENÄ: Kokemuksia Sopimusvuori Ry:stä ja Tredea Oy:stä

TEATTERILLISET MENETELMÄT TYÖNOHJAUKSEN VÄLINEENÄ: Kokemuksia Sopimusvuori Ry:stä ja Tredea Oy:stä 1 TEATTERILLISET MENETELMÄT TYÖNOHJAUKSEN VÄLINEENÄ: Kokemuksia Sopimusvuori Ry:stä ja Tredea Oy:stä Teatteri-ilmaisun ohjaajat Riku Laakkonen & Arttu Haapalainen 2 SOPIMUSVUORI RY Sosiaalipsykiatrisia

Lisätiedot

Mitäon yhteisöllisyys? Sosiokulttuurisen teorian mukaan oppimista tapahtuu, kun ihmiset ovat keskenään vuorovaikutuksessa ja osallistuvat yhteiseen

Mitäon yhteisöllisyys? Sosiokulttuurisen teorian mukaan oppimista tapahtuu, kun ihmiset ovat keskenään vuorovaikutuksessa ja osallistuvat yhteiseen KT Merja Koivula Mitäon yhteisöllisyys? Sosiokulttuurisen teorian mukaan oppimista tapahtuu, kun ihmiset ovat keskenään vuorovaikutuksessa ja osallistuvat yhteiseen toimintaan Osallistuminen ja oppiminen

Lisätiedot

KT Merja Koivula Varhaiskasvatuksen kansallinen kutsuseminaari, Helsinki 15.11.2010

KT Merja Koivula Varhaiskasvatuksen kansallinen kutsuseminaari, Helsinki 15.11.2010 KT Merja Koivula Varhaiskasvatuksen kansallinen kutsuseminaari, Helsinki 15.11.2010 Tutkimusongelmat 1. Millaista on lasten keskinäinen yhteisöllisyys lapsiryhmissä? 2. Miten yhteisöllisyys kehittyy? Mitkä

Lisätiedot

Mitä on Filosofia? Informaatioverkostojen koulutusohjelman filosofiankurssin ensimmäinen luento

Mitä on Filosofia? Informaatioverkostojen koulutusohjelman filosofiankurssin ensimmäinen luento Mitä on Filosofia? Informaatioverkostojen koulutusohjelman filosofiankurssin ensimmäinen luento Filosofian kurssi 2008 Tavoitteet Havaita filosofian läsnäolo arjessa Haastaa nykyinen maailmankuva Saada

Lisätiedot

Työ- ja organisaatiopsykologian erikoispsykologikoulutus

Työ- ja organisaatiopsykologian erikoispsykologikoulutus Työ- ja organisaatiopsykologian erikoispsykologikoulutus Risto Puutio (lehtori/jy) Anna-Liisa Elo (professori/uta) Erikoispsykologi on oman sovellusalansa käytäntöjen kehittäjä, joka hyödyntää alansa tieteellistä

Lisätiedot

Strategian tekeminen yhdessä 14.5.2014

Strategian tekeminen yhdessä 14.5.2014 Strategian tekeminen yhdessä 14.5.2014 Suvi von Becker Miksi yhdessä tekeminen? Johtoporras: Ymmärrys valuu kuin vesi hanhen selästä Ovat niin hankalia, asennevamma. Eikö sana kuulu vai eikö se mene perille?

Lisätiedot

Irmeli Halinen Saatesanat... 13. Aluksi... 15. Kertojat... 20. OSA 1 Koulun tehtävät ja kasvatuksen päämäärät

Irmeli Halinen Saatesanat... 13. Aluksi... 15. Kertojat... 20. OSA 1 Koulun tehtävät ja kasvatuksen päämäärät Sisältö Irmeli Halinen Saatesanat... 13 Aluksi... 15 Kertojat... 20 OSA 1 Koulun tehtävät ja kasvatuksen päämäärät Tulevaisuuden haasteet huomioiva koulu... 26 Kulttuurinen eetos... 28 Koulutuksen taustatekijät...29

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2014

TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2014 TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2014 1. Yleistä seurasta Hallinnon Tutkimuksen Seura ry. on tieteellinen yhdistys, jonka tarkoitus on edistää hallinnon tutkimusta Suomessa ja osallistua alan kansainväliseen

Lisätiedot

CASE LASTEN JA NUORTEN ERITYISOHJAAJAN AMMATTITUTKINTO. Oulun Aikuiskoulutuskeskus Oy Paula Helakari ja Marja Keväjärvi 10.2.2015

CASE LASTEN JA NUORTEN ERITYISOHJAAJAN AMMATTITUTKINTO. Oulun Aikuiskoulutuskeskus Oy Paula Helakari ja Marja Keväjärvi 10.2.2015 CASE LASTEN JA NUORTEN ERITYISOHJAAJAN AMMATTITUTKINTO Oulun Aikuiskoulutuskeskus Oy Paula Helakari ja Marja Keväjärvi 10.2.2015 KOULUTTAJAN MERKITYS Tiedän omaavani taidot, joita ohjaamiseen tarvitaan

Lisätiedot

Kuva: SXC/S. Braswell. Näky

Kuva: SXC/S. Braswell. Näky Näky Kuva: SXC/S. Braswell Kansanlähetys Yhteystiedot Suomen Evankelisluterilainen Kansanlähetys (SEKL) on vuonna 1967 perustettu Suomen evankelisluterilaisen kirkon lähetysjärjestö, jonka tarkoituksena

Lisätiedot

Toimitukselta... 3. Yleinen antroposofinen seura Hans van Florenstein Mulderin haastattelu... 4 Välähdyksiä työvuodesta 2007/2008...

Toimitukselta... 3. Yleinen antroposofinen seura Hans van Florenstein Mulderin haastattelu... 4 Välähdyksiä työvuodesta 2007/2008... Sisällysluettelo Toimitukselta... 3 Yleinen antroposofinen seura Hans van Florenstein Mulderin haastattelu... 4 Välähdyksiä työvuodesta 2007/2008... 6 Vapaa hengentieteellinen korkeakoulu Nuoriso-osasto...

Lisätiedot

lehtipajaan! Opettajan aineisto

lehtipajaan! Opettajan aineisto Tervetuloa lehtipajaan! Opettajan aineisto Opettajalle Ennen kuin ryhdyt lehtipajaan lue myös oppilaan aineisto Lehtipaja on tarkoitettu tt 3.-6.-luokkalaisille l ill Voit käyttää aineistoa myös 1.-2.-luokkalaisille,

Lisätiedot

KESKUSTELUNANALYYSI. Anssi Peräkylä Kvalitatiiviset menetelmät 04.11.2009

KESKUSTELUNANALYYSI. Anssi Peräkylä Kvalitatiiviset menetelmät 04.11.2009 KESKUSTELUNANALYYSI Anssi Peräkylä Kvalitatiiviset menetelmät 04.11.2009 Esitelmän rakenne KESKUSTELUNANALYYTTINEN TAPA LUKEA VUOROVAIKUTUSTA ESIMERKKI: KUNINGAS ROLLO KESKUSTELUNANALYYSIN PERUSOLETTAMUKSET

Lisätiedot

8 Kide 5 2010. Laura Junka-Aikio

8 Kide 5 2010. Laura Junka-Aikio 8 Kide 5 2010 Laura Junka-Aikio Millä alalla liikutaan, kun sopraano kirjoittaa laulusta yhteiskuntatieteellisen väitöskirjan, politiikantutkija tekee käsitteellisen lyhytelokuvan ja mediataiteilija muuttaa

Lisätiedot

SEISKALUOKKA. Itsetuntemus ja sukupuoli

SEISKALUOKKA. Itsetuntemus ja sukupuoli SEISKALUOKKA Itsetuntemus ja sukupuoli Tavoite ja toteutus Tunnin tavoitteena on, että oppilaat pohtivat sukupuolen vaikutusta kykyjensä ja mielenkiinnon kohteidensa muotoutumisessa. Tarkastelun kohteena

Lisätiedot

naisille, jotka (työ)elämän neuvotteluissa.

naisille, jotka (työ)elämän neuvotteluissa. Pieni neuvottelutaitojen työkirja naisille, jotka (työ)elämän neuvotteluissa. Neuvottelutaidot ovat (työ)elämän ydintaitoja Neuvottelutaidot muodostuvat erilaisten taitojen, tietojen, toimintatapojen ja

Lisätiedot

MONIKULTTUURISEN OPETUKSEN JA OHJAUKSEN HAASTEET. Selkokielen käyttö opetuksessa. Suvi Lehto-Lavikainen, Koulutuskeskus Salpaus

MONIKULTTUURISEN OPETUKSEN JA OHJAUKSEN HAASTEET. Selkokielen käyttö opetuksessa. Suvi Lehto-Lavikainen, Koulutuskeskus Salpaus MONIKULTTUURISEN OPETUKSEN JA OHJAUKSEN HAASTEET Selkokielen käyttö opetuksessa Suvi Lehto-Lavikainen, Koulutuskeskus Salpaus Ihmisten viestinnän epätarkkuus johtaa usein virheellisiin tulkintoihin keskusteluissa!

Lisätiedot

OHJEITA VALMENTAVALLE JOHTAJALLE

OHJEITA VALMENTAVALLE JOHTAJALLE OHJEITA VALMENTAVALLE JOHTAJALLE Maria Ruokonen 10.3.2013 Tunne itsesi ja tunnista unelmasi. Ymmärrä missä olet kaikkein vahvin. Miksi teet sitä mitä teet? Löydä oma intohimosi. Menestymme sellaisissa

Lisätiedot

Prosessikonsultaatio. Konsultaatioprosessi

Prosessikonsultaatio. Konsultaatioprosessi Prosessikonsultaatio Lähtötilanteessa kumpikaan, ei tilaaja eikä konsultti, tiedä mikä organisaation tilanne oikeasti on. Konsultti ja toimeksiantaja yhdessä tutkivat organisaation tilannetta ja etsivät

Lisätiedot

ETSIVÄ TYÖ TAMPEREELLA

ETSIVÄ TYÖ TAMPEREELLA ETSIVÄ TYÖ TAMPEREELLA Tampereen Kaupungin Hyvinvointipalvelut/ Lapsiperheiden sosiaalipalvelut/ Ehkäisevä Työ/ Etsivä Työ Sari Nieminen ja Juha Kurki Terveydenhoitajapäivät, Tampere-talo 8.2.2013 Etsivän

Lisätiedot

MONIAMMATILLISUUS : VÄLKKY-PROSESSIN AVAUSPÄIVÄ Yhteiset tavoitteet & johtavat ajatukset 16.6.2009. 16. kesäkuuta 2009 Humap Oy, www.humap.

MONIAMMATILLISUUS : VÄLKKY-PROSESSIN AVAUSPÄIVÄ Yhteiset tavoitteet & johtavat ajatukset 16.6.2009. 16. kesäkuuta 2009 Humap Oy, www.humap. MONIAMMATILLISUUS : VÄLKKY-PROSESSIN AVAUSPÄIVÄ Yhteiset tavoitteet & johtavat ajatukset 16.6.2009 16. kesäkuuta 2009 Humap Oy, www.humap.com sivu 1 OHJELMA 16.6.2009 TYÖSKENTELYLLE TEEMA Keskeisten johtavien

Lisätiedot

ei ole syntiä. Ehkä sotakin toisinaan tuomitaan sunnuntaipuheissa,

ei ole syntiä. Ehkä sotakin toisinaan tuomitaan sunnuntaipuheissa, V PELASTUKSEN KAIPUU Henkisen elämän siirtyessä kuvailemallemme kolmannelle portaalle, ikuiseen elämään johtavalle tielle, vie se totuudenetsijän oman sielunsa pariin, oman sielunsa heikkouksiin, puutteisiin

Lisätiedot

Harjoituspaketti 2. 17. helmikuuta 2008

Harjoituspaketti 2. 17. helmikuuta 2008 17. helmikuuta 2008 ISLP:n Kansainvälinen tilastotieteellisen lukutaidon kilpailu (International Statistical Literacy Competition of the ISLP) http://www.stat.auckland.ac.nz/~iase/islp/competition Harjoituspaketti

Lisätiedot

"Voiko olla elämää ilman metsiä?" Vuorenmäen koulun 1a luokan ja 1-2 d luokkien ilmiöpohjainen oppimiskokonaisuus Kevät 2015

Voiko olla elämää ilman metsiä? Vuorenmäen koulun 1a luokan ja 1-2 d luokkien ilmiöpohjainen oppimiskokonaisuus Kevät 2015 "Voiko olla elämää ilman metsiä?" Vuorenmäen koulun 1a luokan ja 1-2 d luokkien ilmiöpohjainen oppimiskokonaisuus Kevät 2015 Laaja-alainen oppimiskokonaisuus Laaja-alainen osaaminen vuosiluokilla 1-2 korostaa:

Lisätiedot

Tulevat havaintokampanjat ja fotometriatyöpajan suunnittelu. Havaintotorniverkon kokous Cygnus 2011, Jokioinen

Tulevat havaintokampanjat ja fotometriatyöpajan suunnittelu. Havaintotorniverkon kokous Cygnus 2011, Jokioinen Tulevat havaintokampanjat ja fotometriatyöpajan suunnittelu Havaintotorniverkon kokous Cygnus 2011, Jokioinen 1.8.2011 Tarjolla mielenkiintoisia havaintohankkeita Grazissa, Itävallassa, pidettiin tammikuun

Lisätiedot

Luottamuksellinen kyselylomake

Luottamuksellinen kyselylomake Luottamuksellinen kyselylomake Hakemus terapiaan terapeuttikandidaatille, joka opiskelee HumaNova Utbildning OY:ssa Terapiapalkkio on 30 /istunto (sis. alv.) ja maksetaan suoraan terapeuttikandidaatille

Lisätiedot

AMMATTIMAINEN YHTEISTYÖ & ASIANTUNTIJUUS Tiedon ja ideoiden jakaminen 12.8.2009. 10.8.2009 Humap Oy, www.humap.com sivu 1

AMMATTIMAINEN YHTEISTYÖ & ASIANTUNTIJUUS Tiedon ja ideoiden jakaminen 12.8.2009. 10.8.2009 Humap Oy, www.humap.com sivu 1 AMMATTIMAINEN YHTEISTYÖ & ASIANTUNTIJUUS Tiedon ja ideoiden jakaminen 12.8.2009 10.8.2009 Humap Oy, www.humap.com sivu 1 TAVOITTEET 12.8.2009 TYÖSKENTELYLLE TEEMA Ammattimainen yhteistyö moniammatillisessa

Lisätiedot

Näkökulmia ja haasteita Venäjäliiketoimintaympäristössä. Живи и учись. Век живи - век учись

Näkökulmia ja haasteita Venäjäliiketoimintaympäristössä. Живи и учись. Век живи - век учись Valtakunnalliset ammattikorkeakoulujen liiketalouden koulutusalan kehittämispäivät 7. 8.11.2012 Näkökulmia ja haasteita Venäjäliiketoimintaympäristössä Живи и учись. Век живи - век учись Mitä on Venäjä-osaaminen?

Lisätiedot

A2-KIELEN VALINTA. Mahdollisuus monipuoliseen kielitaitoon. 8.1.2014 Eveliina Bovellan 1

A2-KIELEN VALINTA. Mahdollisuus monipuoliseen kielitaitoon. 8.1.2014 Eveliina Bovellan 1 A2-KIELEN VALINTA Mahdollisuus monipuoliseen kielitaitoon 8.1.2014 Eveliina Bovellan 1 Kielivisailu Saksa 1. Mitä seuraavista asioista ei voi syödä? a) Kuchen b) Küche c) Kühe 8.1.2014 Eveliina Bovellan

Lisätiedot

Fellmannian kulma 5.10.2013 Virpi Koskela LUT/Lahti School of Innovation

Fellmannian kulma 5.10.2013 Virpi Koskela LUT/Lahti School of Innovation Fellmannian kulma 5.10.2013 Virpi Koskela LUT/Lahti School of Innovation Jokaisessa uudessa kohtaamisessa kannamme mukanamme kehoissamme kaikkien edellisten kohtaamisten historiaa. Jako kahteen! - Ruumis

Lisätiedot

POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU AIKUISKOULUTUS

POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU AIKUISKOULUTUS AIKUISKOULUTUS OPISKELIJAPALAUTEKYSELYIDEN TULOKSET 2009 Tyytyväisyysindeksi on saatu laskemalla täysin ja osittain vastausten prosenttiosuudet yhteen. Jos tyytyväisyysindeksi on alle 50 %, se on merkitty

Lisätiedot

Kuka on arvokas? Liite: EE2015_kuka on arvokas_tulosteet.pdf tulosta oppilaiden lomakkeet tehtäviin 1 ja 2.

Kuka on arvokas? Liite: EE2015_kuka on arvokas_tulosteet.pdf tulosta oppilaiden lomakkeet tehtäviin 1 ja 2. Kuka on arvokas? Jotta voisimme ymmärtää muiden arvon, on meidän ymmärrettävä myös oma arvomme. Jos ei pidä itseään arvokkaana on vaikea myös oppia arvostamaan muita ihmisiä, lähellä tai kaukana olevia.

Lisätiedot

HENKINEN VALMENNUS MITÄ, MIKSI JA MITEN? Satu Kaski PsL, urheilupsykologi Huippu-urheiluseminaari 17.11.2012 Kotka

HENKINEN VALMENNUS MITÄ, MIKSI JA MITEN? Satu Kaski PsL, urheilupsykologi Huippu-urheiluseminaari 17.11.2012 Kotka HENKINEN VALMENNUS MITÄ, MIKSI JA MITEN? Satu Kaski PsL, urheilupsykologi Huippu-urheiluseminaari 17.11.2012 Kotka SISÄLTÖ Henkinen valmennus mitä? (tavoitteista, keinot ym) Mitä henkinen valmennus edellyttää

Lisätiedot

Oppiminen yliopistossa. Satu Eerola Opintopsykologi

Oppiminen yliopistossa. Satu Eerola Opintopsykologi Oppiminen yliopistossa Satu Eerola Opintopsykologi Ongelmia voi olla.. missä tahansa opintojen vaiheissa Eniten ekana vuonna ja gradun kanssa, myös syventäviin siirryttäessä yllättävästi: huippu opiskelija

Lisätiedot

Parhaimmillaan kirjallisuus auttaa ymmärtämään elämää. Kirjallisuustutkielma 9. luokan kotimaisen kirjallisuuden historia

Parhaimmillaan kirjallisuus auttaa ymmärtämään elämää. Kirjallisuustutkielma 9. luokan kotimaisen kirjallisuuden historia Parhaimmillaan kirjallisuus auttaa ymmärtämään elämää Kirjallisuustutkielma 9. luokan kotimaisen kirjallisuuden historia Tutkielmatyöskentely opettaa tieteellisen ja analyyttisen kirjoittamisen taitoja.

Lisätiedot

Tämän leirivihon omistaa:

Tämän leirivihon omistaa: Tämän leirivihon omistaa: 1 Tervetuloa kesäleirille! Raamiksilla tutustumme Evankeliumin väreihin. o Keltainen kertoo Jumalasta ja taivaasta, johon pääsen uskomalla Jeesukseen. o Musta kertoo, että olen

Lisätiedot

TYÖPAJA 3. SAMAUTTAMINEN VUOROVAIKUTUKSESSA KEVÄT 2015

TYÖPAJA 3. SAMAUTTAMINEN VUOROVAIKUTUKSESSA KEVÄT 2015 TYÖPAJA 3. SAMAUTTAMINEN VUOROVAIKUTUKSESSA ULLA PIIRONEN-MALMI METROPOLIA KEVÄT 2015 KIELELLINEN SAMAUTTAMINEN IHMISELLÄ ON SOSIAALISISSA TILANTEISSA MUUNTUMISEN TARVE HÄN HALUAA MUOKATA JA SOVITTAA OMAA

Lisätiedot

Suomesta äidinkielenä ja suomen äidinkielen opetuksesta Ruotsissa

Suomesta äidinkielenä ja suomen äidinkielen opetuksesta Ruotsissa Suomesta äidinkielenä ja suomen äidinkielen opetuksesta Ruotsissa Sari Pesonen Tukholman yliopisto, suomen kielen osasto Slaavilaisten ja balttilaisten kielten, suomen, hollannin ja saksan laitos Stockholms

Lisätiedot

LAHDEN KAUPUNGINTEATTERIN PILOTTISEMINAARI. 6.9.2010, Muistiinpanot

LAHDEN KAUPUNGINTEATTERIN PILOTTISEMINAARI. 6.9.2010, Muistiinpanot LAHDEN KAUPUNGINTEATTERIN PILOTTISEMINAARI 6.9.2010, Muistiinpanot Tampereen yliopisto Tutkivan teatterityön keskus Ylös Ammattiteattereiden yleisötyön kehittäminen Anna-Mari Tuovinen 24.11.2010 Lahden

Lisätiedot

Poikien ja nuorten miesten moninaisuus mitä aito kohtaaminen edellyttää?

Poikien ja nuorten miesten moninaisuus mitä aito kohtaaminen edellyttää? Poikien ja nuorten miesten moninaisuus mitä aito kohtaaminen edellyttää? #Ainutlaatuinen- seminaari Antti Ervasti Erityistason seksuaaliterapeutti (NACS) Erityistason perheterapeutti Psykoterapeutti (ET,

Lisätiedot

ETNIMU-projektin, aivoterveyttä edistävän kurssin 5.osa. Aistit.

ETNIMU-projektin, aivoterveyttä edistävän kurssin 5.osa. Aistit. ETNIMU-projektin, aivoterveyttä edistävän kurssin 5.osa Aistit. Aistien maailma Ympäristön havainnointi tapahtuu aistien välityksellä. Tarkkailemme aistien avulla jatkuvasti enemmän tai vähemmän tietoisesti

Lisätiedot

Savonlinnan ammatti- ja aikuisopiston vieraiden kielten opetusta verkossa ja integroituna ammattiaineisiin. Johanna Venäläinen

Savonlinnan ammatti- ja aikuisopiston vieraiden kielten opetusta verkossa ja integroituna ammattiaineisiin. Johanna Venäläinen Savonlinnan ammatti- ja aikuisopiston vieraiden kielten opetusta verkossa ja integroituna ammattiaineisiin Johanna Venäläinen Kenelle ja miksi? Lähtökohtana ja tavoitteena on - tarjota opiskelijoille vaihtoehtoinen

Lisätiedot

Opiskelukykyä tukeva kurssi eläinlääketieteilijöille

Opiskelukykyä tukeva kurssi eläinlääketieteilijöille Opiskelukykyä tukeva kurssi eläinlääketieteilijöille Mirja Ruohoniemi, pedagoginen yliopistonlehtori, Eläinlääketieteellinen tiedekunta, Helsingin yliopisto Riitta Salomäki, osastonhoitaja, YTHS Idea Eläinlääketieteellisen

Lisätiedot

Oulun Suomalaisen Yhteiskoulun lukio

Oulun Suomalaisen Yhteiskoulun lukio Oulun Suomalaisen Yhteiskoulun lukio www.osyk.fi - esittely peruskoulun 9. luokkalaisia varten ( MKE 4.12.2015) Lukiomme vahvuudet Runsaasti oppimista tukevia tekijöitä keskusteleva toimintakulttuuri,

Lisätiedot

Museot yhdessä yhteinen perintö hanke. 10+ museot 18.3.2015. Kimmo Levä pääsihteeri

Museot yhdessä yhteinen perintö hanke. 10+ museot 18.3.2015. Kimmo Levä pääsihteeri Museot yhdessä yhteinen perintö hanke 10+ museot 18.3.2015 Kimmo Levä pääsihteeri Itsenäisyyden juhlavuoden projekti Yhteinen perintö hanke on museoalan yhteisesti toteuttama osa Valtioneuvoston koordinoimaa

Lisätiedot

Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön

Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön Aikuisopiskelijan viikko tarjoaa mainion tilaisuuden toteuttaa tapahtumia yhteistyössä oman alueen eri organisaatioiden kanssa.

Lisätiedot

TUNNE ITSESI TYÖNHAKIJANA

TUNNE ITSESI TYÖNHAKIJANA TUNNE ITSESI TYÖNHAKIJANA Sisällysluettelo: 1. Johdanto 2. Omien taitojen tunnistaminen 3. Omista taidoista kertominen 4. Työnhaun viidakko 5. Miten ylläpitää motivaatiota? 6. Työntekijöiden terveisiä

Lisätiedot

22.10.2014 M.Andersson

22.10.2014 M.Andersson 1 Kommenttipuheenvuoro: Reflektiivinen työote Mll:n seminaari Helsinki Maarit Andersson, kehittämispäällikkö Ensi- ja turvakotien liitto 2 Aluksi Vallitseva yhteiskunnallinen tilanne, kuntien taloudellinen

Lisätiedot

MUSIIKKITEKNOLOGIAN OPPISISÄLLÖT MUSIIKKIOPPILAITOKSISSA. Työryhmän puolesta Matti Ruippo

MUSIIKKITEKNOLOGIAN OPPISISÄLLÖT MUSIIKKIOPPILAITOKSISSA. Työryhmän puolesta Matti Ruippo MUSIIKKITEKNOLOGIAN OPPISISÄLLÖT MUSIIKKIOPPILAITOKSISSA Työryhmän puolesta Matti Ruippo MUSIIKKITEKNOLOGIAN OPPISISÄLLÖT MUSIIKKIOPPILAITOKSISSA MUSIIKKIOPPILAITOKSISSA "...jos saisimme musiikkiopiston

Lisätiedot