ONKS PAKKO JO LÄHTEE KOTIIN? Hopefully, some will become friends for life. Kilkkeen kohokohdat» sivu 8

Transkriptio

1 5 Kilkkeen leirilehti Hopefully, some will become friends for life Home Hospitality enables scouts to learn more about each other s daily lives.» page 6 ONKS PAKKO JO LÄHTEE KOTIIN? Kilkkeen kohokohdat» sivu 8 1

2 Kuvat: Juho Vainio, Editointi (myös aiempien antimainosten osalta): Lauri Lankinen 2

3 AVAJAISET 4 5 Kilkkeen kääntöpuoli Suurleiri lintuperspektiivistä. Kolumni: Kuusen alta Kun Jöröjukka kohtaa Hymy-Iivarin. Mitä meille jää? Hillitön helle. Hiki. Pöly. Likaiset varpaat. Väsyneet aamut. Kivat kesäkaverit. Kadonneet juomapullot. Päässä non-stoppina soiva leirilaulu. Pyörämatkat Evokeskukseen. Rymy. Mieletön meno. Näistä muodostui minun ja aika monen muun Kilke, ne hetket, jotka eivät unohdu, vaikka lika joskus syksyllä irtoaisi varpaista. Mitä sinä muistat Kilkkeestä vuosien päästä? Suurleiri on kuin valtava buffet-pöytä, josta jokainen osallistuja poimii itselleen houkuttelevimmat suupalat ja herkullisimmat muistot. Yksi vietti leiripäivänsä ohjalmalaaksoissa kilkuttaen alasinta, hyppien kovaa ja korkealta ja kiipeillen seinille, toinen istui radioasemalla kuulokkeet korvilla juontamassa, kolmas kyläkeittiössä tiskivesiä lämmittäessä, neljäs debytoi näyttelijänä ja viides tuijotti näyttöruutua Evokeskuksella. Jokainen tallettaa Kilkkeestä ne itselleen rakkaimmat hetket. Muut eivät tiedä, mitä teidän savussanne tapahtui hiljaisuuden jälkeen tai kuka oli sinulle leirin paras uusi tuttavuus elleivät sitten saa lukea sitä Rymyn tekstaripalstalta. Omia salaisia muistoja säestää se, jonka muutkin ovat kokeneet: fiilis, joka sulkee syliinsä yhtä aikaa kaikki Laura Saarikoski PÄÄKIRJOITUKSET Leiri loppuu, facebookkaus alkaa Veikkaan, että kotiinpaluun jälkeen jokaisen Facebookissa olevan leiriläisen kaverimäärä kasvaa, etusivulle tupsahtelee kutsuja kaatajaisiin ja statuspäivitykset liittyvät tavalla tai toisella Kilkkeeseen. Kerran minulle neuvottiin, ettei negatiivisia, partioon liittyviä Facebook-statuksia saisi julkaista. Jokuhan voisi silloin kuvitella, ettei partiolaisilla olekaan aina hymy korviin asti venytettynä. Itse antaisin ihan päinvastaisen ohjeen. Kerrotaan omasta Kilkkeestämme! Kerrotaan, jos ohjelma oli huonosti järjestettyä. Kerrotaan siitä, kuinka raivostuttavaa oli talsia pölyistä maantietä Evokeskukseen, kun sukkulabussi ei lupauksista huolimatta kulje. Kerrotaan siitä, että joskus johtajan toiminta potutti niin paljon, että teki mieli kipittää lähimmälle bussiasemalle ja palata kotiin. Kerrotaan myös leirilaulusta, joka on parempi kuin koskaan (Väiskilaulua tietysti lukuun ottamatta). Kerrotaan, kuinka mahtavalta tuntui päästä haikin maaliin. Kerrotaan, kuinka mielettömän hienoa oli pyörittää huivia vimmatusti yhdessä kymmenentuhannen muun leiriläisen kanssa ja huutaa niin lujaa, että korvissa soi. Kerrotaan kaikesta tästä siksi, ettei partiosta tulisi harrastus, jota vain mukanuhteettomat superihmiset jaksavat harrastaa. Siksi, että ensi kerralla osattaisiin tehdä taas vähän paremmin ja että ensi kerralla se paras siviilikaverisikin olisi mukana. Sillä meistä se lähtee. Kiitos tästä leiristä! Aivan erityisesti Rymyn toimitukselle, joka ylitti odotuksemme ja itsensä, ja jonka ansiosta hymyni on nyt ihan aidosti korvissa asti. Anna Munsterhjelm 6 7 Coffee Break The Director of Home Hospitality would love to have her cup of coffee in the Rocky Mountains of New Mexico. 8 9 Puheenaiheet Kilkettä Kupissa Maahanmuuttajanuoret Kilkkeellä Partiohistoriaa Parasta Kilkkeellä En icke-scouts perspektiv Pöpön nähtävyys Tilasto: Leirisuhteet En ymmärrä: Onko pojille eri säännöt kuin tytöille? SUURI ILTANUOTIO Rymyraati Mieleenpainuvimmat leirimuistot. SIVUPOLKU Terveisiä juttukeikalta Teksti: Mira Penttilä Rymy valistaa Tunteille ei ole tilaa, kun annetaan palautetta. Scout Family Relationships Nearly all of the Dutch scouts at Kilke belong to the Vanderhaar family Henkilökuvassa Aino Laiho Kuuroillakin on partiohuutoja ja -lauluja, viittoo Aino Partioilmiö: Vaikuttaminen Koska maailma ei ole täydellinen Kolumni: Munkki pois, vaeltaja! Påverka och bli påverkad Vapaaehtoistoiminnan teemavuosi Reportaasi: Kuusi askelta kaikista Tieteellisessä testissä selvisi, että yli kolmikymppiset osaavat kuljettaa pahvilaatikoita. PÄÄTTÄJÄISET Vertailussa alaleirit Mikko Alatalo teki comebackin suurleirille Poll: Plans for the last night Kolumni: Hanat auki! Niksirymy: Ota lehdestäsi ilo irti myös leirin jälkeen Leiriterapeutti Terveisiä perheestä Iltasatu Partyo! Julkkis & partio & minä Jos tunnet termin fanityttöily, voit kuvitella, miltä tuntuu istua kahvilla esimerkiksi Stam1nan kosketinsoittaja seuranaan. Kädet tärisevät, puhe takeltelee, eivätkä oikeat paperit millään löydy. Ajatus siitä, että pääsee partion kautta haastattelemaan suosikkibändiensä jäseniä, kuulostaa melko utopistiselta. Mutta se ei kuitenkaan ole mahdotonta. Ilokseni sain Rymyn nimissä haastatella julkkiksia kol- meen eri kertaan. Etsiessäni haastateltavia palstalle sain itse myöntäviä vastauksia, mutta kaikilla ei ollut yhtä helppoa. Usein vastausta ei ikinä saatu tai se oli kieltävä, esimerkiksi kesälomaan vedoten. Kuitenkin ne, jotka haastattelun antoivat, olivat poikkeuksetta hyvin innoissaan partiosta. Lähes jokainen nosti kuvaustilanteessa pyytämättä käden partiotervehdykseen. Lue Julkkis & partio sivulta 19. Kuusi askelta kaikista s. 16 Partioilmiö s. 14 Mikko Alatalo s. 19 Suomen Partiolaisten suurleiri Kilkkeen leirilehti. Rymy ilmestyy 5 kertaa kesän 2010 aikana. Painosmäärä Painopaikka Salon Lehtitehdas PÄÄTOIMITTAJAT Laura Saarikoski, Anna Munsterhjelm TOIMITUSPÄÄLLIKÖT Laura Tikku Ticklén, Karoliina Tikka AD Mari Pinja Vahteristo TOIMITUSSIHTEERI Janne Haukkis Haonperä KUVATOIMITTAJA Eeva Helle TOIMITTAJAT Veera Räsänen, Anna Voutilainen, Sirkku Juhantila, Niina Partanen, Jaana Ketola, Eva Carlson, Oona Kantele, Milla Savo, Johanna Korhonen, Noona Rautajärvi, Teppo Lakiasuo, Mira Penttilä, Markus Helaniemi, Annika Santalahti, Rosa Heikkinen, Saana Kurkela, Tuuli Seppälä, Antti Keränen, Tobias Weissenmayer, Deborah Dryland, Martin Sebald, Sami Sjöblom, Anna Munsterhjelm VALOKUVAAJAT Jaakko Roppola, Johanna Skarp, Tuomas Sauliala, Sacu Kouti, Sami Tarkiainen, Timo Vehviläinen, Juho Vainio, Alina Perälä, Mikko Roininen, Olli Salo TAITTAJAT Elina Juola, Lauri Lankinen, Matteus Pentti, Jussi Peso, Kaisu Laulainen, Nicole Finell, Ester Pentti AVUSTAJAT Jyrki Vainio TÄMÄKÄÄN RYMY ei valistanut hygieniasta, julkaissut puoli vuotta sitten tehtyä henkilöhaastattelua tai tavoittanut kaikkia haluamiaan julkkiksia. Tätäkään Rymyä ei tehty ajoissa tai rauhallisissa ja harmonisissa olosuhteissa. Tässäkään Rymyssä ei ollut tilaa Rymy-yllätykselle, viuhahduskuville tai sille palstalle, jolla oli joku sopimattoman kuuloinen työnimi. Tätäkään Rymyä tehdessä ei maltettu olla kiroilematta, kertomatta erittäin huonoja juttuja tai pyllistelemättä virallisille tahoille. KANNESSA RYMYÄÄ Robin Raita Rekolan Metsäveikoista. Kuvan otti Mikko Roininen. 3

4 MITÄ SILMÄT EI NÄÄ Kuvia Kilkkeen kääntöpuolelta Kuvat:Olli Salo Terveisiä taivaalta! Kilke-Foton kuvaaja pääsi tutkimaan leiriä lintuperspektiivistä. Maan tasalla valtavalta vaikuttava leiri näytti ylhäältä päin kadonneen puiden ja järvien joukkoon. KANNON NOKASTA Piirtäjä dokumentoi Kilkkeen arkea Piirros: Jyrki Vainio JOTAIN LAINATTUA Tätä meistä takanapäin puhutaan Hämeenlinnan Evon partiolaisten Kilke-suurleirillä on noin tuhat ulkomaista leiriläistä. YLE Partiolaisten keittimiin on vaihdettu onnettomuuden jälkeen turvametallipullot. Myös retkikeittimen käyttöohjeita on kerrattu vaeltajille. YLE Kauheaa luonnon kannalta tällaiset joukkokokoontumiset olipa elähdyttävänä aatteena mikä tahansa liike. Kommentti HS.fissä Partiossa saa tehdä kaikkea mitä ei osaa. Partio edustaa itsensä toteuttamista. Se on luova tila ja mahdollisuus. Jan Schulte-Tigges, Aamulehti Things are bout to get wild after the fifth Kilke.. Silent hour ain t gonna work Twitter hjaaaaa vielä 4 päivää <3 ja sitten kotiin, en kyllä haluais :(( Facebook Kilkkeellä! On ollu kivaa. vielä 4 yötä jäljellä! Onks kortit tullu? Facebook Jag ser inte egentligen fram emot något speciellt, allting är ju så roligt. Jag lever i nuet helt enkelt. FiSSc i Aktuellt, Radio Vega fredagen 30.7 Kilkkeel! Ulkomaisiin tutustuttu, hauskaa sakkia :DD Facebook

5 KUUSEN ALTA Kolumnissa maalaillaan leiriin liittyviä tunteita ja tuoksuja. Jöröjukka kohtaa Hymy-Iivarin Kävellessäni leirialueella katselen ihmisten kasvoja. Murto-osa niistä on hymyileviä, mutta onko tämä edes ihme, olemmehan me Suomessa. Suomalaiset ovat kautta aikain olleet jöröjukkakansaa. Hymyjä suodaan toisille harvoin, hammashymyjä vielä harvemmin. Itse pyrin hymyilemään mahdollisimman usein. Tänään kävellessäni pitkin Lapa-alaleirin pääkatua vastaani tuli paljon vihreähuivisia partiolaisia. Hymyilin koko matkan Lupon keittiöstä Kauriin keittiölle. Hymyyni vastasi vain kolme ulkomaalaista. Tämä pisti minut miettimään, mistä suomalaisten jöröjukkaisuus johtuu. Meille suomalaisille on aina opetettu, ettei vieraille hymyillä. Tuntemattomien, hymyilevien setien tai tätien matkaan ei saa missään nimessä lähteä. Hymyillä ja nauraa saa vain rauhassa kotona ja silloinkin pitää olla hyvä syy. En kuitenkaan väitä, että kaikki suomalaiset olisivat hymyttömiä, myös hymyileviä poikkeuksia löytyy. Kokemuksieni mukaan ulkomaalaiset hymyilevät avoimemmin. Onko heille opetettu jotain toisin tai jätetty jotain opettamatta? En ole saanut tähän vielä vastausta, mutta ehkäpä eksyn vielä leirin viimeisinä päivinä ulkomaalaisten pariin ja kyselen heidän hymyilemisperinteistään. Pelko ja epäluulot saavat ihmiset hymyttömiksi. Tuo pitää minua mielipuolena, jos nyt hymyilen. Suomalaisen hymyn oletetaan automaattisesti olevan ivallinen. Hups, sinulla on kiisseliä leuassa. Hups, paitasi on väärinpäin. Hymyilevä ihminen on pimahtanut, päästään vialla. Hymy tuo lämpimän tunteen, varsinkin kun siihen vastataan. Vähintään sata prosenttia ihmisistä on kauniimpia, kun he hymyilevät. Partioleirillä, kun tarkoituksena on tutustua uusiin ihmisiin, suupielet alaspäin -vaikutelma ei houkuta. Toimittajana olen huomannut, että iloisia ihmisiä on helpompi lähestyä. Myös valokuvissa on helpompaa poseerata, kun kuvaaja hymyilee. Jo yksi toiselle suotu hymy piristää, jonkun päivän se voi pelastaa. Kuulin kerran tarinan, jonka mukaan itsemurhaa tekemään menossa ollut henkilö jatkoi elämäänsä sen ansiosta, että joku oli hymyillyt hänelle ja pysähtynyt juttelemaan. Pienet teot ovat siis tärkeitä. Yksikin hymy riittää, oli se sitten tarkoitettu keittäjälle, viereisen teltan Riinalle tai Georgelle. Hymyilevästä leiristä jää kaikille iloiset muistot, joten miksi emme käyttäisi tätä tilaisuutta hyväksi? Johanna Korhonen Kirjoittaja on vaeltajaikäinen abiturientti, joka yrittää parantaa maailmaa hymyilemällä. Kuva: Mikko Ylivakeri KUIN KAKSI KARJAA On my way home from a wonderful finnjamboree Kilke at Helsinki-Vantaa Airport. Kuvat: Juho Vainio Twitter Leiriläisen kirjan kansi Safari-selaimen logo OIKAISUT Datausta kesäleirin nettikahvilas, hirveet taksat kyl, 1e 10 min! :O Facebook Kiitoksia, mahtava leiri Pöpösten kanssa! Harmi vain, kun piti lähteä jo tänään pois. Loistavaa loppu leiriä =D Facebook Suon ennallistaminen on yksi nuorten partiolaisten palvelutehtävistä suurleiri Kilkkeellä. Jos työ onnistuu suunnitelmien mukaan, alkavat tulokset näkyä jo muutamassa vuodessa. Hämeen Sanomat Evon partioleiri Kilkkeellä perittävä pääsymaksu ihmetyttää leirin mahdollisia vierailijoita. Hämeen Sanomat I dag intas Tavastehus av tiotusen scouter. Det torde bli en angenäm belägring. Och troligtvis är området mer städat efter det veckolånga lägret än innan scouterna kom. HBL Har börjat dagen med att skada fingret (olivoljeflaskans kork är vass)... och då har jag inte ens startat mot scoutlägret ännu. Facebook-uppdatering Rymyn numero 4 oli lähes virheetön. Sivun 9 jutussa Svåra frågor men lätt stämning Henrikin lippukunta on Rekolan Metsäveikot, ei Metsänkävijät. Sivun 5 oikaisuissa Olli Lehtisen ja Teemu Nurmisen lippukunnan nimi oli virheellinen. Oikea nimi on Langinkosken Samoojat. 5

6 COFFEE BREAK Director of Home Hospitality Soile Oikkonen Come in and Make Yourself at Home Soile Oikkonen has several roles at Kilke including being the Director of Home Hospitality (Ho-Ho). She is currently working with her team to finalise the arrangements. Text: Debbie Dryland Photo: Johanna Skarp In your opinion, what is the purpose of Ho-Ho? To enable scouts, especially the younger ones, to learn more about each other s daily lives. Who s taking part in Ho-Ho? 120 scouts from Germany, Hong Kong, Iceland, Nepal, Senegal, Sweden and Taiwan will be staying with 70 families around Turku, Helsinki, Kuopio and Tampere. All visitors will be in easy reach of their leaders. What was the process for selecting host families? Each Finnish person at Kilke had to complete a form that included a section on whether they were interested in becoming a host. My team at Kilke is awesome; they ve worked hard at matching visitors with the most suitable families. I am especially indebted to Heli Anttila, who s worked tirelessly despite having to also look after her two-year old son! What information has been given to the host families? Every host has the name, age and gender of the two or three persons they will accommodate. Scouts with particular needs, for example, medical or dietary, have been matched with families that already have experience of these. Dream Coffee Break My dream coffee break would be in the Rocky Mountains of New Mexico in a log cabin at sunset. I would have a cup of coffee in one hand and a korvapuusti What do you hope scouts will get from Ho-Ho? I hope that some will become friends for life, as happened to me at the World Scout Jamboree in Canada. What happens after Ho-Ho? We will collate feedback from both sides that we can learn from ahead of the 7th Finnjamboree! The Ho-Ho team will probably stay together until at least October. What are you enjoying about your role? I love seeing the look of enjoyment on the faces of the participants; it s proof that we ve been successful at creating a positive experience for them. What would you like to change? Over 350 Finnish scouts volunteered to become hosts; I really hope that those families that we were unable to place anyone with this time will look to host visitors to Finland from the 2011 World Scout Jamboree in Sweden. What are you looking forward to when Kilke s over? A hot shower! Having time to connect with my American friends on Facebook again. If your name was an acronym for your personality, what would it be? S.O.I.L.E. Sopivasti Objektiivinen ja Ihmeellisen Lojaali Extrovertti a Stable, Objective and Incredibly Loyal Extrovert! (cinnamon bun) in the other. One friend would be massaging my shoulders whilst another massaged my tired and aching feet. There d be nobody asking me any questions! Only silence and the sound of nature Soile enjoys her rare coffee break with Rymy. RYMYÄ! / YRMYY... Kilkkeen nousevat ja laskevat trendit RYMYÄ! YRMYY... Free hugs -kyltit. Vihdoinkin joku vastaa Rymynkin tekstaripalstalla vallitsevaan halipulaan. Haaremihousut. Vilpoisat, ilmavat housut tuntuvat hyvältä helteessä. Tyhjät pullot. Muuttuvat kioskeissa makeaksi. Crocsit. Pöly ja töhkä punkee kumisämpylöidenkin sisään, ennemmin tai myöhemmin. Sadevaatteet. Ei tarvita muuhun kuin tyynyksi ja ovat siihenkin tarkoitukseen aivan liian hiostavat. Tarus-sää. Eikö sateen määrä olekaan suoraan verrannollinen paikalla olevien partiolaisten määrään? 6

7 RYMYMENOT Keskiviikko 4.8. Päättäjäiset WANTED! Tutkimusmatkailija etsii partiolaisia. Jos tunnet jonkun, saavu päälavalle klo 20. Päättäjäisissä luvassa on iltanuotiofiilistelyä sekä kuluneen vuosisadan kuvausta. Woomal Tarpojien ja samoajien tulee olla klo 14 savussa, sillä tiedossa on Woomal-projektiin liittyvä roolipeli. Toivottavasti on Woomalennakkotehtävät tehty. Bingo! Vielä kerran pääsee Lapasessa bingoamaan. Bingo järjestetään lounaan jälkeen kello yhden kieppeissä. Torstai 5.8. Koti Kesän ehdottomasti paras menomesta! Leiriltä palaavia odottaa lämmin vesi, lakanat ja halaukset. Purkuleiri Paras meininki alkaa vasta leiriläisten poistuttua. 3 konstigaste frågor 3 som ställts dig Kuva: Johanna Skarp KAS NÄIN! Näin teet leirin viimeisestä illasta ikimuistoisen Teksti: Karoliina Tikka Piirros: Matteus Pentti Lotta Holm International Office, förman 1. Shoppingrunda Kan ni ordna oss en shoppingrunda i Tavastehus? 2. Tälten Har ni inte ännu lagt upp våra tält? 3. Drinkar Vart kan vi flickor gå för en drink? Kuva: Eva Carlson bästa ställena att träffa nya vänner på Meri Kiikka Flickscoutkåren Korsfararflickorna, Helsingfors 1. Folk från den egna röken. Bykökets matkö. 2. Pojkar Raffus Caffela! 3. Helt nya människor Kön till Bajamajan. Leirin jälkeen World Scout Jamboree maailmanjamboree järjestetään ensi vuonna Ruotsissa. Paikalle odotetaan partiolaista. Jos olet vuotias, tämä on ainutlaatuinen tilaisuus osallistua maailmanjamboreelle leiriläisenä. Täysi-ikäiset voivat tulla mukaan IST:nä eli osallistua leirin järjestämiseen. Lisää tietoja osoitteesta Roverway 2012 see.feel.follow. The next Roverway will be organized at this very same location in The Roverway is a European event for all Scouts and Guides aged between 16 and 22. The event is composed of the Paths and the Camp. The organizers expect over participants. Welcome back to Evo in 2012! 1. Tuo päättäjäisiin kansainvälistä jalkapallotunnelmaa. Viuhahdus lavan ohi elävöittää tylsimmänkin ohjelman, ja vuvuzela antaa oman pikantin lisänsä leirilauluun. Älä unohda maalata takamukseesi alaleirisi tunnusta. 2. Käy oma-aloitteisesti nukkumaan ennen kahdeksaa. Puhdista sitä ennen hampaasi, telttasi, omatuntosi ja vartionne trangia. Nukahda heti. Voit olla varma, että tästä ihmeestä puhutaan lippukunnassanne vielä pitkään. 3. Osta kuorma-autoittain valotikkuja. Varmista niiden myrkyllisyys ja epäekologisuus. Jaa ne partiolaiselle ja toivo, että mahdollisimman moni pistää tikun suuhunsa. KADONNUTTA LEIRIHOROSKOOPPI Ajalle Partioaatteen talon Ole luotettava -ihanneteltasta on hävinnyt lavastukseen kuulunut kukkaro kolikkoineen. Sen talteen poiminut partiolainen voi palauttaa saaliinsa samaan paikkaan. Sukkulabussi. Yst. vast. tämän lehden konttoriin. Ainakin kahdeksan tunnin edestä lisäaikaa taiton hiomiseen ja parempien otsikoiden keksimiseen. Vesisade. Löytöpalkkio. Kaleva Varo suutasi! Marsin asema tuo konflikteja Kalevan ylle. Sanomasi asiat saatetaan tulkita väärin. Joskus on hyvä hiljentyä ja odottaa parempia aikoja. Vältä kaikkea punaista, sillä se voimistaa Marsin vaikutusta. Lapa Lepää Lapa. Loppuleiristä Lapan on otettava rauhallisesti. Vetäydy telttaan parhaimpien ystäviesi kanssa ja saat pian huomata teistä tulleen erottamattomia. Leivo Leivossa näyttäisi aluksi olevan kaikki hyvin, mutta se on vain tyyntä myrskyn edellä. Tulevat kiireiset ajat venyttävät pinnasi äärimmilleen. Älä hätäile, jos muut alaleirit ottavat etäisyyttä. Rentouduttuasi kaikki ovat taas vierelläsi. Pöpö Pöpön alaleirin suunnalta kantautuu väsynyttä parkua, ja yöt tulevat olemaan rauhattomia. Ison karhun tähtikuvion ja Merkuriuksen keskinäinen asema lupaa kuitenkin myös ikimuistoisia hetkiä. Raffu Raffun johtajien on syytä varautua alaleirissä vellovaan koti-ikävän aaltoon. Syömällä herkkuja saat sekä oman että ystäviesi mielialan nousemaan. Kahvilaseuraa Raffun kannattaa hakea Tuikun alaleiristä. Tuikku Tuikun hohde houkuttelee muita alaleirejä. Venuksen siirtyminen suotuisaan kulmaan tekee tuikkulaisista vastustamattomia. Pidä kuitenkin varasi! Leiri on pian ohi ja eron hetki koittaa. 7

8 PUHEENAIHEET Iloiset ilmeet kertovat ikimuistoisista leirikokemuksista Parasta Kilkkeellä Kilkkeen suhteen oli monenlaisia odotuksia, mutta täyttyivätkö ne? Rymy kysyi, mikä leirillä oli parasta. En icke-scouts perspektiv Teksti: Oona Kantele Kuvat: Tuomas Sauliala ja Mikko Ylivakeri Raffun tarpojat Alex Mäkelä, 12, Aleksi Paavola, 13, ja Iiro Virtanen, 12, ovat osallistuneet aiemminkin suurleirille. Pojat odottivat Kilkkeeltä tavallista suurleirimeininkiä. Erityisen mieluisia ovat olleet kaupat ja kahvilat, joista ehdoton ykkönen on Katapultti. Kilkkeellä on ollut paljon tekemistä. Tulilaakso oli ohjelmalaaksoista paras, pojat toteavat yksimielisesti. Jokaisella pojalla onkin mukanaan pajalla kilkutettu metallinen leirimuisto. Ainoa ikävä asia on ollut järven mutaisuus. Samoajatytöt Aura Pitkänen, 15, ja Inka Kervinen, 14, Lapasta eivät ole olleet suurleirillä aikaisemmin. Kilke on vastannut odotuksia: ihmisiä on paljon ja yhteinen toiminta on ollut mukavaa. Täällä Kilkkeellä parasta on keskelle metsään rakennettu iso kylä ja se, että kauppoja on paljon, tytöt hymyilevät. Maalaakson Peuhula on myös ollut tyttöjen mieleen. Haikki oli melko rankka, eivätkä tytöt pitäneet siitä kovinkaan paljon. Toinen epämieluisa asia ovat olleet bajamajat. Vaeltajat Annu Meriläinen, 19, Ella Kaplas, 17, ja Laura Tiainen, 17, lähtivät Kilkkeelle loistoporukalla. Parasta leirillä ovat olleet ihmiset ja hengailu kavereiden kanssa. Jonotkaan eivät ole haitanneet, sillä mikäpä voittaisi tiskijonon juoruilupaikkana. Ollaan oltu leirikuorossa, mutta muuten ei olla juuri osallistuttu leirin ohjelmiin. Avajaiset olivat hienot, mutta muuten leirin suuret tapahtumat eivät ole innostaneet, tytöt kertovat. Ikävintä leirillä ovat olleet aromikkaat bajamajat, aikaiset herätykset ja tukahduttava pöly. Muonitusmestari Sara Lindholm, 40, Kalevasta on ollut aiemmin Taruksella. Kilkkeeltä hän odotti samanhenkisten ihmisten kohtaamista, arjen nollaamista ja tietysti myös kovaa työtä. Kilke on täyttänyt odotukset ja parasta antia ovat olleet hyvät hetket ystävien kanssa. Ohjelmasta Sari ei ole saanut juuri mitään irti, mutta kuorosota oli viihdyttävä. Leirillä kaikki on toiminut kohtalaisesti. Toisinaan pestin yhteydessä on pitänyt olla jämäkkä, jotta asiat saadaan luistamaan, Sara toteaa. Lopulta kaikki on kuitenkin sujunut hyvin. Text: Eva Nyppe Carlson Jag hittar Juho Paatelainen, 24, i Jorddalen. Han hör till klättringsteamet och har kommit med på Kilke för att hans flickvän är scout. Kerttu läste i tidningen Partio att man kan delta i lägret som icke-scout. Det behövdes mera folk i hennes team och bad hon mig komma med. Jag har klättring som hobby och tar alla chanser att klättra. Juho bor med Kerttus kår, Narvin Tytöt, i Raffu. Hans tidigare erfarenheter av lägerliv har närmast varit tiden i värnplikten, och nu blev hans förväntningar överträffade. Maten har varit fantastisk, tycker han, och det har inte alls varit så bråttom som han trodde det skulle vara. De första dagarna var lite kaotiska, då kunde det enligt Juho ha funnits flera ledare. Nu gäller det för kårerna i Helsingfors att tävla om Juho på hösten. Han kan tänka sig att bli scout och verkar vara just den som de flesta kårchefer drömmer om! TILASTO Rymy kysyi 54 vastaantulijalta leirisuhteista. Montako leirisuhdetta sinulla on ollut? yli 12 1 Montako päivää suhteet ovat kestäneet? yli 12 4 Montako suudelmaa suhteessa on vaihdettu? yli

9 Perheleiri Pöpössä eletään lasten ehdoilla Teksti: Tuuli Seppälä Päättäjäisissä improvisoidaan partiohistoriaa Teksti ja kuva: Johanna Korhonen Kuudes Finnjamboree huipentuu keskiviikkoiltana päättäjäisiin. Illan teemana on satavuotias partio, jonka historiaa esitellään tapahtumien ja esineiden kautta. Esitys pohjautuu nuorten omiin ideoihin ja improvisaatioon. Esiintyjät Henriikka Heiskanen, 17, ja Siiri Kihlström, 18, kertovat, ettei mikään esityksen sketseistä SÄHKEET Leirimaksuista noin prosentti menee Kilkkeen solidaarisuusrahastoon. Varoilla tuetaan SP:n kumppanimaiden Senegalin ja Nepalin partiolaisten osallistumista leirille. ole täysin valmis, vaan niissä käytetään improvisaatiota. Näyttelijöitä itse esiintyminen ei jännitä, mutta he odottavat hieman hermostuneina yleisön reaktioita. Esiintyjät on valittu leiri-ilmoittautumisen yhteydessä tehtyjen hakemusten perusteella, ja he kaikki ovat partiolaisia. Kaikilla esiintyjillä ei ole teatteri- tai mu- Teksti: Sirkku Juhantila Kuva: Juho Vainio Uudenmaan Partiopiirin SCOUTTIprojekti toi kolmisenkymmentä maahanmuuttajataustaista nuorta tutustumaan Kilkkeeseen. Uudenmaan liiton rahoittama projekti on alkanut viime syksynä, ja tavoitteena on saada maahanmuuttajanuoria ja -lapsia partioharrastuksen pariin. Kilkettä vierailijoille esittelivät hankkeen yhteistyölippukunnat Hyvinkään Metsätytöt, Hiiden Hittavaiset Keravalta ja Kiehiset Järvenpäästä. Osa vierailijoista oli jo aiemmin käynyt tutustumassa partiotoimintaan vaeltajatapahtumassa, toisille Kilke oli ensimmäinen kosketus partioon. Woomal-roolipelissä keskiviikkona tarpojat ja samoajat pääsevät kokemaan senegalilaista elämää. Peli on osa Suomen ja Senegalin yhteistyöprojektia, ja siihen osallistumalla saa käyttää partiopaidassaan Woomal-merkkiä. Latotanssit hurmasivat vaeltajat ja aikuiset maanantai-iltana Näädänpesässä. Musiikin tahdissa taipuivat niin jenkka, humppa kuin valssikin. siikkitaustaa, mutta heitä yhdistää palava halu esiintyä. Tytöt kertovat olleensa kiireisiä harjoitusten takia, ja leiriohjelmiin he eivät ole ehtineet osallistua. Tämä ei kuitenkaan harmita tyttöjä. Meillä on upea porukka ja tätä kautta on nähnyt ihan erilaisen puolen leiristä, Henriikka toteaa. Maahanmuuttajanuoret tutustuivat Kilkkeeseen Somaliasta kuusi vuotta sitten Suomeen muuttanut 18-vuotias Abdi oli kiinnostunut partiosta nähtyään vastaanottokeskuksessa videon partioleiristä. Abdi harrastaa jalkapalloa, mutta muillekin harrastuksille olisi tilaa. Somaliassa ei partioharrastusta tunneta. Leiri näytti tosi kivalta ja ruoka oli hyvää. Voisin itsekin ruveta partiolaiseksi. En ole aiemmin nukkunut teltassa, mutta tahtoisin kokeilla, sanoi Maalaakson tapahtumapisteessä seikkailut Abdi. Vierailu päättyi päivälliseen, mutta monet olisivat halunneet jäädä leirille jo yöksikin. Syksyllä viikkotoiminnan alkaessa yhteistyölippukunnat pyrkivät saamaan maahanmuuttajia mukaan säännölliseen partiotoimintaan. Sisupartiolaiset osallistuivat palvelutehtäviin maanantaina. Pestin sai valita oman kiinnostuksen mukaan esimerkiksi Partioaitasta ja Turvasta. Pöpö on alaleiri, jossa lapsiperheet majoittuvat. Kun Kilkettä suunniteltaessa päätettiin, että perheet yöpyvät teltoissa asuntovaunujen sijaan, odotettiin tulijoiden määrän olevan noin 500. Toisin kuitenkin kävi: telttailijoita on noin tuhat. Nuorin leiriläinen on vasta kuusiviikkoinen, kertoo perhekylän varajohtaja Maria Martikainen Tampereen Lokeista. Kaikessa Pöpön tekemisessä huomioidaan lasten tarpeet. Ruoka-ajat ovat joustavat, ja lämmintä vettä on saatavilla. Asioita tehdään perheenä. Edellytyksenä onkin, että lasten mukana kulkee oma huoltaja, kertoo Maria. Ensisijaista on, että lapsi voi olla turvallisesti metsässä. Leirin aikana Pöpöön on ehtinyt syntyä myös oma nähtävyys. Viisi 8 11-vuotiasta poikaa, Leevi Mäkinen Tampereen Kotkista, Rasmus Lindberg Tampereen Eräpojista, Martti ja Juho Majasuo Toijalan Erätovereista sekä Markus Kutvonen Porvoon Metsänkävijöistä, ovat kaivaneet yli kaksi metriä syvän kuopan. Aluksi oli tarkoitus tehdä pikkuveljelle vankikuoppa, mutta nyt se on siihen tarkoitukseen liian syvä. Kuoppa on lähes kaivo nykyään! Kuoppaa on kaivettu neljänä päivänä ja hiekkaa on nostettu maan uumenista sangon avulla. Kuopan kantena on puusta tehdyt kalterit ja sen ympärillä on nähtävyysviitoitukset, kertoo Leevi. Lippukunnanjohtaja on auto, joka vetää peräkärryä Teksti: Anna Voutilainen Maanantaina Katapultti täyttyi lippukunnanjohtajista. Valtakunnalliseen Kilkettä kupissa -tapaamiseen osallistuneet Katri Holm Kiikan Leiripeikoista ja Eerika Eini Väisänen Ylöjärven Otavasta, molemmat Hämeen Partiopiiristä, arvostivat sitä, että lippukunnanjohtajat huomioitiin leirillä. Tapaamisessa esittäytyivät SP:n varapuheenjohtaja Heidi Jokinen ja toiminnanjohtaja Elina Lahtinen. Keskustelua syntyi pöytiin jaettujen kysymyskorttien avulla: lippukunnanjohtajan roolista keskusteltiin muun muassa miettimällä, mikä auto kukin olisi. Autokysymyksen tyyppiset kysymykset saivat keskustelemaan oikeista ongelmista, Eini kertoo. Eini toimii savunjohtajana ja Katri savun EA-vastaavana. Molemmat sanoivat, ettei heillä ole leirillä erityistä roolia lippukunnanjohtajan pestin takia. Lähinnä tietysti näkyy se, että on monelle savulaiselle tuttu johtaja, he totesivat. EN YMMÄRRÄ Rymy kysyy hyviä tyhmiä kysymyksiä Onko pojille eri säännöt kuin tytöille? Kilkkeen maalaaksossa samoajilla on mahdollisuus hypätä bagjump joko kuudesta tai kahdeksasta metristä. Miksi tytöt ohjataan alempaan kerrokseen, mutta pojat saavat hypätä välittömästi kahdeksasta metristä, Maalaakson ohjelmamestari Mikko Kuitunen? Teksti: Annika Santalahti Kyseessä on vanhentunut tieto. Ensimmäisenä päivänä hyppypisteellä oli erityisjärjestelyjä, sillä jonon liikkumista haluttiin nopeuttaa. Suurin osa kahdeksanteen kerrokseen kiivenneistä tytöistä palasi hyppäämättä takaisin alas, mikä ruuhkautti hyppypistettä. Päätettiin, että ensimmäisellä hypyllä jokainen, niin tytöt kuin pojatkin, ohjataan kuudenteen kerrokseen ja vasta sen jälkeen korkeuden saa itse vapaasti valita. Tapahtuneeseen ei siis liity sukupuolisyrjintää. 9

10 RYMYRAATI 100 vuotta partiomuistoja RYMY VALISTAA Tämäkin partiotaito pitäisi jo osata Mieleenpainuvin leirimuistosi? Koonneet: Sirkku Juhantila ja Anna Voutilainen luku Saara Nevanlinna, 92, Helsingin Oravat (Helsinki) Parhaita ovat iltanuotiot, luonto ja tunne Luojan läheisyydestä. Raskain muisto on leiriltä, jossa eräs johtaja yski kauheasti. Hänellä oli tuberkuloosi, ja samassa teltassa asunut sai tartunnan luku Lassi Westerling, 85, Töölön Siniset (Helsinki) sekä Kelovartijat (Espoo) Hienoimpia muistojani on Norjassa pidetty kansainvälinen leiri, jonne kuningas saapui avoautolla. Esitimme hänelle huudon ja lauloimme. Hän tuli kättelemään ja kiittämään luku Päkä Malmi, 77, Toimen Pojat (Helsinki) Tulin vieraaksi eräälle leirille. Tein jo nukkumassa olleille pojille kepposen: Aloin esittää rosvoa vaatien rahaa ja leipää. Yksi kaveri valitteli pelokkaana, ettei ole kuin hapanta leipää. Osa karkasi piiloon, ja osa jo mietti nimismiehen hakemista luku Arja Rinkamo, 64, Karimo (Rauma) Ensimmäisellä kesäleirilläni meidät herätettiin etsimään kaapattua leirinjohtajaa pimeästä metsästä. Löysimme hänet puuhun sidottuna. Vieressä paloi iloisesti nuotio. Vapautettuamme vangin paistoimme makkaraa luku Teija Lehtiranta, 52, Leirisiskot (Salo) Odotimme avokalliolla venettä. Ukkosmyrsky iski, emmekä ehtineet suojaan. Istuimme tiiviinä ryhmänä kalliolla luonnon armoilla salamoiden vilkkuessa. Ilo oli suuri, kun myrskyn laannuttua olimme edelleen kaikki yhdessä, ja pääsimme kaljaasiin luku Jussi Jupo Lares, 44, Lauritsalan Siniveljet (Lappeenranta) Karelian iltanuotiolla oli paljon kynttilöitä. Sidoimme huivit yhteen pitkiksi nauhoiksi. Solmuja purettaessa jännitti, saako oman huivin takaisin. Tulihan se sieltä tai ainakin samanvärinen luku Jussi Salminen, 31, Kalevan Karhut (Tampere) Hienoimmat muistot ovat lippukuntaleiriltä Ylläkseltä. Kiipeäminen päiväretkellä Yllästunturin laelle oli pienelle pojalle rankkaa, mutta oli hieno hetki, kun pääsi ylös. Näin annat palautetta Toisinaan partiolainen ajautuu tilanteeseen, jossa on tarvetta antaa palautetta. Teksti ja kuvat: Tuuli Seppälä 1. Tämä tilanne on siksi tukala, että kriittisistä huomioista huolimatta ystävyyden soisi jatkuvan. Vallankin herkkänahkaiset ihmiset ottavat huonosti palautetta vastaan. 2. Palautteen antaminen aloitetaan lempeästi hyviä asianlaitoja esiin tuoden. 3. Tästä siirrytään palautteen ikävämpiin osakohtiin. Tunteille ei tule antaa valtaa näinä hetkinä, jottei tilanne riistäydy tyystin käsistä ja aiheuta tarpeetonta eripuraa. 4. Lopuksi tulee ottaa esiin taasen hyviä asioita, ettei palautteesta jäisi kumpaisellekaan ikävä mieli luku Mikko Silli Sillander, 27, Vaasan Metsäveikot (Vaasa) Parhaita muistoja ovat oman vartion haikit. Oli hyvää ruokaa, ja kaverit olivat siellä. Vaikka matka jo vähän painoikin, oli kivaa, että oli rankkaa luku Matias Jääskeläinen, 16, Muuratpartio (Muurame) sekä Kortepartio (Jyväskylä) Rippileirini oli partioleiri, ja konfirmaatio partiovaatteissa metsän keskellä katottomassa kirkossa oli hieno. Myös esimerkiksi pyörävaellukselta Ahvenanmaalta on hyviä muistoja; oli kiva pyöräillä partiohuivit kaulassa. KÄPYJÄ SELÄN ALLA 2010-luku Otso Sirkiä, 1,5 vuotta, tuleva lippukunta Kätkän Kävijät (Kittilä) Kokokoko! Auu! Ukku. Haluatko isona partioon? - En. Haluatko leirille? - En. Haluatko tanhuta? - To. (=joo) 10 Matteus Pentti

11 You can meet the Dutch brothers, Reinaud (right) and Erwin (left) at the amateur radio station. SCOUT FAMILY RELATIONSHIPS Almost Twins And A Missing Brother Nearly all of the Dutch scouts at Kilke belong to the one family, the Vanderhaar family: brothers, Erwin, Reinaud and Sander; Erwin s wife, Evelyn; and their two daughters, Thalia and Lianne. Only Sander isn t at Kilke. Text and photo: Martin Einstein Sebald Erwin about Reinaud He is the middle of us three brothers and the tallest at 2.02 m. He first started scouting as a cub scout in 1973 at the Keizer Karel Scout Group in Nijmegen, which is a very wellknown scout group in the Netherlands. The amateur radio station is Reinaud s favourite activity, indeed, as it is for all of the members of the Vanderhaar family. It s run by an international team of amateur radio experts wherever there is a national or international scout camp. His interest in amateur radio began in 1983 whilst he was at the World Scout Jamboree in Canada. Since then Reinaud, along with other members of the Vanderhaar family, have been to many scout camps all over the world, including Finland on a previous occasion. Reinaud regularly takes part in Jamboree-on-the-Air (JOTA), too, and his diary is already full of upcoming events from now until Reinaud doesn t usually get much sleep on camp but certainly makes up for it afterwards. He s not married and something of a ladies man! He s also able to adapt very quickly to any situation but is also known as something of a joker. He s very musical and can play several different instruments; he even uses everyday items, like hose pipes, to make music! He s a big eater but still manages to lose weight. Currently, he is an Akela of a Dutch Cub Scout Pack, which is why he is wearing the distinctive green shirt. Reinaud about Erwin Erwin is the oldest and shortest of the brothers; were it not for his moustache he could be mistaken for my identical twin. He joined the Keizer Karel Scout Group in Being in the military means that he s always on the move, which makes it difficult for him to stay involved with Dutch scouting. He managed to get involved with a Dutch scout group whilst stationed in Northern Germany but was later posted to Western Germany where there were no Dutch scouts. So, he got involved with BSWE (British Scouts Western Europe) until his next post, at a U.S. military-base in Rammstein, where he joined (surprise, surprise) the Boy Scouts of America. Around this time, he also completed his Gilwell training and gained his wood badge. Erwin has been living back in the Netherlands since 1999 where he is a Group Scout Leader near Den Haag. In scouting and to the members of his family, he is known as the Computer Man, who can fix a computer problem even before anyone else knows there is one! He is most at home in his hobby room that is full of all kinds of computer and radio equipment. He met his wife, Evelyn, at the World Scout Jamboree in Chile in She is also an amateur radio enthusiast, which saves them both a lot of money, as international calls using mobile phones can be very expensive when you are away travelling so much; instead, they can keep in contact with their friends and family using the radio! Sometimes, Erwin gets jealous when his children first greet their Uncle Reinaud at family reunions! He is also a good cook, and likes to plan everything in advance to make sure that nothing gets missed. Erwin met his wife, Evelyn, at the World Scout Jamboree in Chile. Brothers about Sander Sander is the youngest of the Vanderhaar brothers. He can t be here at Kilke because of his job. He started scouting in Sander could be called the MacGyver of the family, from the U.S. television show of the same name, as he is very good at fixing all manner of problems be it with any piece of hardware or other technical equipment. He is very helpful and extremely strong; once, he even removed the engine from a VW Beetle without any other assistance. So be very careful when shaking his hand! Reinaud is not married and something of a ladies man! 11

12 12

13 HENKILÖKUVA Viittomakielinen Aino Laiho, 17, toivoo, ettei yhteisen kielen puuttuminen ole este keskustelulle. Teksti: Milla Savo ja Teppo Lakiasuo Kuva: Johanna Skarp Olemme menossa tapaamaan turkulaisen Ahertajatlippukunnan Aino Laihoa. Meitä jännittää, koska puhumme hänen kanssaan eri kieltä ja tarvitsemme tulkkia, jotta ymmärtäisimme toisiamme. Toivomme, että kysymyksemme eivät ole liian henkilökohtaisia tai loukkaavia. Ainon kieli on suomalainen viittomakieli, me taas puhumme suomea. On kuitenkin mahtavaa pian huomata, että välillämme ei ole kielimuuria. Aino on harrastanut partiota pienestä pitäen. Hän liittyi partioon jo kuusivuotiaana äidin pakottamana. Kerrankin äiti oli todella oikeassa, myöntää Aino. Aino haluaa näyttää erikoiselta ja erottua joukosta. Hän rakastaa värejä. Hänen hiuksensa ovat yleensä värikkäät, ja väri vaihtuu usein. Ainon ensi kosketus suurleiriin oli Taruksella, jossa hänet opittiin tuntemaan violettipäisenä. Värit näkyvät myös hänen pukeutumisessaan. Minusta on kivaa vaihtaa usein tyyliä, jopa joka päivä. Minulla on myös kymmenen paria värikkäitä kangaskenkiä fiiliksen mukaan. Se on vähän epäekologista, hän tunnustaa. Aino ei ole mielestään erityisen ekologinen ihminen, mutta kannattaa ehdottomasti kaikkea luonnonsuojeluun liittyvää. Omassa kaveripiirissään hän on se, jolla on korkein moraali ja joka ajattelee ympäristöasioita eniten. Mun kaverit on ihan hunningolla ja ottaa päähän, kun ne esimerkiksi heittelevät roskia luontoon. Aino käy taidelukiota ja taide on hänelle muutenkin kaikki kaikessa. Hänen tulevaisuudensuunnitelmansa ovat vielä hieman avoinna. Taidetta jossain muodossa kuitenkin kiinnostaisi tehdä. Viime kesänä Aino oli viikon taidefestivaaleilla Ruotsissa, ja siellä hänelle ehdotettiin taideopintoja. Taiteen ja partion lisäksi haavipalloa harrastava Aino ei ole kuitenkaan varma siitä, onko hän valmis jättämään Suomen opintojen vuoksi. Joutuisin jättämään lukionkin kesken. Ainolla on kokemusta suurleireillä raikaavista huudoista ja puheesta. Olen jo tottunut siihen, että huudot ja musiikki kuuluvat asiaan kaikissa partiotapahtumissa. Ihmiset ovat tulleet puhumaan minulle, mutta joskus, jos he näkevät etten ymmärrä heitä, he saattavat vain lähteä pois hämmentyneenä. Vaikka Aino ei kuule musiikin ja puheen sorinaa, hän tuntee sen joskus fyysisesti. Esimerkiksi Kilkelaulun hän tunnisti Raffun Caffelan puisen lattian kautta. Metsässä, puiden keskellä tapahtuvaa mekastusta hän ei pysty tuntemaan, lukuun ottamatta erään aamun patarumpuherätyksen pauketta. Ainolla on aina tulkki mukanaan. Se helpottaa ihmisten kanssa puhumista. Juuri kun tulkki ei ole paikalla, joku tulee puhumaan mulle ja sit on ihan et anteeks kun en kuule. Tuntuu vähän kuin olisi ulkomaalainen. On hyvä, että kahviloissa monet ymmärtävät elekieltä. Näin asioiminen sujuu ilman tulkkiakin. Oon suuri hattaran ystävä. Aino on saanut muutamia kuulevia tuttuja leirillä. Heihin tutustuminen ei aina ole helppoa. Ihmiset ovat tulleet puhumaan minulle, mutta joskus, jos he näkevät etten ymmärrä heitä, he saattavat vain lähteä pois hämmentyneenä. He voisivat edes yrittää keskustella! Aino on myös itse ottanut kontaktia ihmisiin. Riippuu henkilöstä, onko heidän kanssaan vaikea keskustella. Vanhempien ihmisten seurassa olen hiukan ujo, mutta samanikäisten kanssa on helpompaa. Kilkkeellä uusien tuttavuuksien saamista on vaikeuttanut se, että ohjelmat ovat aina oman savun kanssa ja omissa vartioissa. Myös viittomakielessä on murteita ja eri ikäluokat puhuvat erilaista kieltä. Ainokin tunnustaa, ettei välttämättä ymmärrä kaikkia sanoja. Ainon mielestä parasta leirillä on ollut hattara ja se, ettei leirillä ole ollut hyttysiä tai muita ötököitä. Parantamisen varaa leirissä olisi myös. Ainon mielestä Kilkkeellä on turhauttavaa se, että monessa ohjelmassa soitetaan niin paljon musiikkia. Musiikkiteatterin ja kuorosodan hän jätti väliin. Aino kertoo kuitenkin, että kuuroillakin on esimerkiksi partiohuutoja ja -lauluja. Ahertajat-lippukunta voitti tänä vuonna Lounais-Suomen partioparaatin huutokilpailun huudolla: Tulva nousee, saappaat jalkaan, lasit päähän, häikäistyy, lännen kuurot lähestyy, AHERTAJAT, siinä teille syy! Aino oli kavereineen myös hetki sitten kuvaamassa Kilke-laulun viittomakielistä versiota. Päästämme Ainon jatkamaan päivän ohjelmaa. Hän lähettää terveisiä Alexille: Millon ostat mulle hattaran? Mitä tulee mieleen sanasta... AURINKO Kesäleirit JÄRVI Sauna MAKARONI Pääkallo TELTTA Ummehtunut ilma RADIO Ei mitään RYMY-LEHTI Eri kiva leirilehti UUSI IHANNE Kehitä itsellesi mahdollisimman pieni hiilijalanjälki. 13

14 PARTIOILMIÖ Koska maailma ei ole täyd Joukko eri tahojen vaikuttajia kokoontui Maalaakson punasiniseen sirkustelttaan keskustelemaan nuorten yhteiskunnallisesta vaikuttamisesta. Joku päättää sinunkin asioistasi, eikä ole yhdentekevää, kuka sitä valtaa käyttää. Antti Vaikuttamiseen tarvitaan vain pieniä välineitä. Henri Usein on vaikea pitää kiinni mielipiteestään, ideaansa ei silti saa kadottaa. Johan Päätös on sekin, ettei halua päättää. Sirpa Teksti: Saana Kurkela Kuvitus: Jyrki Vainio Sirkustelttaan on kerääntynyt partiolaisen leiristä korkeintaan 30 vaeltajaa ja aikuista. Päivällisen jälkeen workshopiin palaa neljä. Totuus tuijottaa meitä suoraan silmiin. Yhteiskunnallinen vaikuttaminen ei kiinnosta nuoria. Politiikka ei ole nyt renessanssissa, toteaa europarlamentaarikko Sirpa Pietikäinen. Poliitikkojenkin pitäisi vaikuttaa asioihin nykyistä enemmän. On turhan helppoa ajatella, että toiset kyllä päättävät, lisää Johan Ekman, European Youth Forumin hallitusjäsen. Sirpa vertaa tilannetta inisevään hyttyseen makuuhuoneessa: jo yksi ihminen voi saada paljon aikaan. Kenenkään ei hänen mukaansa tarvitse vaikuttaa mihinkään, jos asiat ovat maailmassa täydellisesti. Hän kuitenkin toteaa, ettei sellaista 14 tilannetta voi maailmassa koskaan olla. Meidän pitää aloittaa kysymyksestä, mitä pitää tapahtua, jotta asia olisi toisin, Sirpa neuvoo. Rauhanjärjestö Sadankomitean pääsihteeri ja WOSMin YK-tiimiläinen Eekku Aromaa alleviivaa, ettei ole olemassa yhtä nuorisoa, jolla olisi yhteinen intressi. Yleistäminen täytyy siis unohtaa nyt tarvitaankin motivoivia ja innostavia ohjeita vaikuttamiseen, suoraan päin naamaa. Partiolaiset vaikuttavat jo osaltaan olemalla partiossa, se on ihmistä kasvattava maailman suurin nuorisojärjestö, sanoo Eekku. Kirkon nuorten verkkopastori Antti Siukonen kannustaa nuoria äänestämään. Juuri mielipiteen sanominen ääneen on saanut aikaan sen, että seurakuntavaalien äänestysikä aleni 18 vuodesta 16 ikävuoteen. Suomen Punaisen Ristin aktiivi Henri Backman tietää, että suunsa avaamiseen liittyy usein turhautumista. Asiat eivät aina mene kerralla läpi. Mutta joskus yksikin Partio panostaa yhteiskuntasuhteisiin Teksti: Antti Keränen henkilö, jolla on jotain sanottavaa, voi saada aikaan kansainvälisen haloon. Partio tarjoaa suuren areenan vaikuttaa, onhan partiossa 28 miljoonaa jäsentä, Eekku vinkkaa. Suomen Partiolaiset (SP) perustaa yhteiskuntasuhteille oman ryhmän, johon haetaan tällä hetkellä jäseniä. Yhteiskunnallinen vaikuttaminen on yksi SP:n keskeisistä painopisteistä tulevina vuosina. SP:n varapuheenjohtajan Heidi Jokisen mukaan ryhmän tarkoituksena on organisoida ja jäsentää yhteistyötä partion ulkopuolisten sidosryhmien kanssa. Vastaavaa ryhmää ei ole ennen ollut. SP:n sidosryhmiä ovat esimerkiksi opetus- ja kulttuuriministeriö, Kehitysyhteistyön palvelukeskus KEPA, Suomen Punainen Risti, Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ja WWF.

15 MIELIPIDE ellinen Påverka och bli påverkad fyra roverscouter vill främja vänskap över gränserna Text: Sonja Eloranta K-studio miniseminariet, som behandlade temat engagemang under rubriken Påverka och bli påverkad, fortskred efter paneldebatten med en aktiverande workshop. De seminariedeltagare som återvänt efter lunchpausen bestod av fyra engagerade roverscouter. Den fåtaliga publiken fick först lyssna på Suomen Partiolaiset Finlands Scouter ry:s vice ordförande Heidi Jokinen som berättade om hur WOSM och WAGGGS fungerar. Därefter beskrev Mandira från Nepal hur scouterna påverkar sin näromgivning i hennes hemland. Heidis och Mandiras berättelser inspirerade deltagarna med många exempel och fungerade som en naturlig åsnebrygga till workshopens huvuddel: deltagaruppgiften. Roverscouternas uppgift var att välja ett störande element på Kilke och hitta på en realistisk lösning till problemet. Gruppen enades om att något måste göras åt att finska lägerdeltagare egentligen inte bekantar sig med internationella gäster. Som lösning på problemet bestämdes att alla fyra skulle marknadsföra en träff för internationella och finska scouter. Roverscouterna bestämde sig för att fortsätta planera sin tillställning nästa dag och deras målsättnig är att få möjligast många att delta i evenemanget. Till slut gick alla ut från cirkustältet glada, ivriga och färdiga för lite internationell action. Partiolaiset tekevät vapaaehtoistyötä Teksti: Jaana Ketola Vuosi 2011 on EU:ssa vapaaehtoistoiminnan teemavuosi. Tarkoituksena on nostaa vapaaehtoistoiminnan arvostusta ja saada uusia ihmisiä mukaan toimintaan. Partiolaiset ovat lähdössä aktiivisesti mukaan vuoteen. Teemavuosi on hyvä mahdollisuus tuoda esiin partiolaisten tekemää vapaaehtoistyötä. Iso osa partiolaisista ei edes ymmärrä tekevänsä vapaaehtoistyötä, vaikka jo samoaja- ja vaeltajaohjelmassa on siitä elementtejä, toteaa Paula Viikari, joka vastaa teemavuodesta Suomen Partiolaisissa. Aina ei tarvitse ottaa yhteyttä Unicefiin saadakseen tehdä vapaaehtoistyötä, voi myös liittyä partioon. Vapaaehtoistyö on tapa vaikuttaa omaan lähiympäristöön, Paula muistuttaa. Munkki pois, vaeltaja! K-Studiossa puhujat valittelivat yhä hällävälisempiä nuoria, vaikka juuri nyt olisi monta isoa syytä välittää. Kolmasosa nuorista miehistä on työttömänä. Viime vaaleissa vaivautui äänestämään yhtä harva. Yhteiskunta ei nuorta kiinnosta eikä nuorikaan paljoa saa paitsi ehkä tekstarin Rymyyn. Paneelissa vaikuttamisesta vaikuttumassa oli jokunen kymmen aikuista ja vaeltajaa, päivällisen jälkeisessä työpajassa neljä vaeltajaa. Loput taisivat olla tärkeämmissä tehtävissä, esimerkiksi avautumassa Katapultin munkkien äärellä samoista ongelmista, joihin työpajassa kehiteltiin ratkaisuja. Ratkaisuille olisikin kysyntää, ainakin jos papilta tai MEPiltä kysyy: jo 20 kaverin kanssa voi muuttaa seurakunnan ja tuhannen kanssa puolueen. Kasvava passiivisuus luo siis itse asiassa markkinarakoja hyville ideoille, joille todellakin on nyt tarvetta. Tarinamme sankarit neljä vaikuttunutta vaeltajaa kehittivät työpajassa projektin kaventaakseen kulttuurienvälistä kuilua leirillä. Toivottavasti edes joku ottaa syksyllä viestistä vaarin, etsii pari vartiollista samoajia ja korjaa yhden seurakunnan. Janne Peltola Kirjoittaja on kieroutunut vaikuttamisen ja kansainvälisyyden harrastelija, joka vielä uskoo vaeltajiin. GALLUP Teksti: Sonja Eloranta Kuvat: Timo Vehviläinen 1. Mitä pidit K-studiosta ja sen workshop-osiosta? 2. Millä tavalla sinä pyrit vaikuttamaan ympärilläsi tapahtuviin asioihin? 3. Oletko ajatellut, että myös partio on tapa vaikuttaa? Janne Mäyrä, 22, Vaalan Metsänkävijät (J-SP) 1. Olisi pitänyt olla enemmän osallistujia ja olisin toivonut, että konkreettisia vaikuttamismahdollisuuksia olisi nostettu esiin. 2. Jos joku asia ärsyttää, pyrin etsimään syyn siihen ja muuttamaan asian. 3. Tietyllä tavalla se on. Kasvattava harrastus. Axu Mannerjoki, 24, Jokikylän Pojat (L-SP) Partio voisi auttaa katastrofialueilla Helena Ranta aloitti maailmanparantajan uransa sisujohtajana. Nyt hän selvittää sotarikoksia, ihmisoikeusloukkauksia ja katastrofitilanteita. Teksti: Jaana Ketola Helena Ranta on se uutisista tuttu oikeushammaslääkäri, joka on ollut mukana tutkimassa esimerkiksi koulusurmia ja tsunameita. Maailman katastrofialueilla työskennellessään hän on oivaltanut, että partiolaiset voisivat auttaa konfliktialueiden nuoria verkottumalla heidän kanssaan. Ensisijaisen tärkeäksi Helena näkee yhdessä olemisen ja tekemisen partiolaisten ja kohdemaan nuorten välillä. Ilman politiikkaa ja uskontoa, nuorelta nuorelle, hän painottaa. Partiosta voisi olla apua esimerkiksi Palestiinan pakolaisleireillä, joissa nuoret ovat asuneet ehkä koko elämänsä. Pakolaisleireillä toimettomuus on ongelma, johon partion tekemällä oppiminen voisi olla yksi ratkaisu. Sotatantereilla on aina kova meteli ja hiljaisuus kielii usein uhkasta. Partion kautta konfliktialueiden nuorille tarjoutuisi tilaisuus oppia nauttimaan hiljaisuudesta. Helena itse aloitti partion sisarusten perässä heti kun ikää oli tarpeeksi. Helsinkiin muutettuaan hän siirtyi Kalliotytöt-sisulippukuntaan johtajaksi. Kansainväliset leirit näkövammaisten kanssa avarsivat maailmankuvaa. Partiosta voisikin löytyä keino maahanmuuttajien integroimiseksi suomalaiseen yhteiskuntaan, Helena arvelee. Liittymällä partioon ja saamalla sieltä ystäviä maahanmuuttajan sopeutuminen suomalaiseen yhteiskuntaan ja kulttuuriin voisi sujua helpommin. 1. Minulla oli aika erilaiset odotukset K-studiosta. Rupeama oli hyvä, muttei antanut minulle mitään uutta. 2. Vaikutan lippukunnassani ja aluekohtaisesti, minulla on lisäksi paljon linkkejä muualle. 3. En ole, vaikuttaminen on enemmän yksilöllinen asia. Lassi Myöhänen, 18, Kajaanin Korvenpojat 1. Se oli motivoiva ja mielenkiintoinen, mutta olisi voinut olla pidempi. Olisin toivonut enemmän tietoa siitä, miten partio näkyy mediassa. 2. Olen mukana lippukuntani hallituksessa, ja aion mennä Value Based Leadership -kurssille, jota mainostettiin täällä. Aion yrittää vaikuttaa enemmän ja mennä äänestämään ahkerammin. 3. En oikeastaan, mutta olen kyllä sisäistänyt partion kasvatuspuolen. En ole aiemmin ajatellut, että meitä on niin monta ja voitaisiin tehdä enemmän. 15

16 REPORTAASI 6 kaikista Joku sanoi tuntevansa jonkun, joka tuntee jonkun toisen, joka voisi tuntea Tobiaksen. askelta Kilkkeellä on kiertänyt kolme mystistä, nimikoitua pahvilaatikkoa. Kyseessä ei ole mikään laatikkoleikki vaan vakava tieteellinen koe. Rymy testasi Six Degrees of Separation -teorian ja sai yllättäviä tutkimustuloksia. Teksti: Veera Räsänen Kuvat: Juho Vainio Kuvitus: Lauri Lankinen Six Degrees of Separation on teoria, jonka mukaan jokainen ihminen on enintään kuuden askeleen päässä kenestä tahansa toisesta. Kyseessä eivät ole fyysiset askeleet, vaan ihmisten väliset kontaktit. Kuka tahansa voi saada yhteyden kehen tahansa tutun tutun tutun tutun tutun kautta. Ja sama hieman tieteellisemmin. Teorian kaikkien ihmisten linkittymisestä toisiinsa esitti alun perin unkarilainen kirjailija-journalisti Karinthy Frigyes vuonna Teoriaa on vaikea tutkia empiirisesti: 1950-luvulla Stanley Milgrim Pariisin yliopistosta testasi vastaavaa teoriaa nimellä Small World lähettämällä ihmislinkkien kautta 296 kirjettä, joista vain The point of this experiment?...to make new friends? I don t know. Olisin kyllä saanut sen seitsemännellä lenkillä perille. Kuinka monta lenkkiä tarvitaan, jotta satunnaisesti valittu leiriläinen saa toimitettua paketin kohteelle. 64 lopulta löysi kohteensa. Matkustelun yleistyttyä ja sähköisen yhteydenpidon ihmisten välillä lisäännyttyä pieni maailma on kutistunut entisestään. Vuonna 2001 Duncan Watts Columbian yliopistosta New Yorkista sovelsi teoriaa internetissä ja sai tulokseksi kuusi askelta. Nykyisin teorian nimeksi onkin vakiintunut Six Degrees of Separation eli kuuden askeleen etäisyys. Useista synkistä tutkimustuloksista huolimatta päätin tarttua haasteeseen ja testata teoriaa Kilkkeellä. Dyykkasin kyläkeittiöiden roskiksista pieniä pahvilaatikoita, kirjoitin niihin käyttöohjeet ja nimikoin ne. Tällä kertaa kysymys kuului, kuinka monta lenkkiä tarvitaan, jotta satunnaisesti valittu leiriläinen saa toimitettua paketin huolella valitulle kohteelle. Ulkomaailmassa kohteeseen pitäisi saada yhteys kuuden lenkin kautta, mutta koska Kilkkeelle osallistuu vain henkeä maapallon 6,7 miljardista asukkaasta, arvelin ketjun lyhenevän huomatta- 16 vasti. Partiolaisilla on paljon tuttuja harrastuksensa kautta, mutta toisaalta monet ovat leirialueen ulkopuolella. Lisäksi vain harvoilla on mahdollisuus käyttää sähköisiä tietoverkkoja hyväkseen leirillä. Siispä hypoteesini lenkkien määrästä oli neljä. Mitä saatiin selville? Ideaalitapauksessa teoria toimii Kilkkeellä neljän lenkin kautta. Ensimmäisen laatikon matka katkesi kuudenteen lenkkiin, mutta kuudennen lenkin tutun kautta se olisi päätynyt oikeaan osoitteeseen. Tällöin lenkkejä olisi kertynyt seitsemän. 4 7 Degrees of Separation on siis lähellä ulkomaailmanlaajuista tulosta. Eipä kovin moni Stanley Milgriminkään kirjeistä löytänyt perille, mutta tällä tutkimusmateriaalilla ei kovin luotettavia tuloksia saada. Sen sijaan sain paljon selville partiolaisten täsmällisyydestä ja kyvystä noudattaa ohjeita: tutkimuksessa nämä olivat merkittävimpiä virhelähteitä. Yksi tutkimustuloksista oli sentään lohdullinen: iän ja kokemuksen karttuessa myös pahvilaatikoiden kuljettaminen onnistuu paremmin. Tämän todistaa laatikko 2, jonka kaikki kuljettajat olivat yli kolmekymppisiä.

17 Toimistolla oli haipakkaa ja laatikko unohtui. Laatikko 1. Tämä laatikko tuntee nyt Tuikun läpikotaisin. Se lähti liikkeelle bajamajoilta Tuikun edustalta ja, tuotettuaan liikaa päänvaivaa tuikkulaisille, päätyi Rymyn Pressiklubille. Lukuisten väärinymmärrysten takia laatikko ei koskaan päässyt kohteeseensa, Tobias Weissenmayerille. Sen sijaan lähellä se kävi: saksalaisella partiolaisella, joka toivottavasti sai uusia partioystäviä, ja tuikkulaisella, jonka tutun tuttu olisi tuntenut kohteen. Myös tuntemattomasta hollantilaisesta radioamatööristä olisi voinut olla apua... Laatikko 2 onnistui tehtävässään täydellisesti. Se aloitti jäätelöjonosta ja päätyi onnistuneesti savuun 436 lepäiltyään hetken Kalevan toimistolla. Mainittakoon, että priimalaatikkoa kuljettaneet olivat kaikki yli kolmekymppisiä. Aikuiseen tukeen voi näemmä luottaa myös tieteellistä koetta tehdessä. Laatikko 3. Tämän laatikon tarina on synkin kaikista. Rymy luovutti sen Kalevan Korpin keittiön ruokajonossa ja löysi yksinäisen, hylätyn laatikon myöhemmin illalla samaisesta keittiöstä. Kiitos vaan kaikille mukana olleille. 17

18 RYMY TESTAA Kenellä on komein portti? Rymy teki tarkastusmatkan Kilkkeen isoihin alaleireihin ja poimi reissun hedelmät. Lue tästä, mistä löydät kuumimmat koirat ja hiilarisimmat hattarat! Teksti: Sami Sjöblom Kuvat: Alina Perälä, Johanna Skarp, Tuomas Sauliala, Juho Vainio ja Mikko Roininen RAFFU KALEVA TUIKKU LAPA Leiriläisiä: 2 123, joista ulkomaalaisia 191. Kansallisuudet: Suomi, Alankomaat, Belgia, Kiina, Irlanti, Iso-Britannia, Itävalta, Japani, Liberia, Norja, Saksa, Slovakia, Slovenia, Tanska ja Venäjä. Infrastruktuuri: Kaikki tiet johtavat paikalliskuppilaan, joka on selvä keskipiste. Palvelut lähellä, alaleiri vie valtaosan Kilkkeen suoran kyljestä. Leiriläisiä: 2 844, joista ulkomaalaisia 171. Kansallisuudet: Suomi, Australia, Iso-Britannia, Irlanti, Kanada, Nepal, Norja, Ranska, Ruotsi, Saksa ja Tanska. Infrastruktuuri: Palvelut lähellä alaleiriä, sisäiset tieväylät kiertävät melko kattavasti eri savuja. Leiriportti: Omituinen kallioluonnos ja vanerisia karhufiguureja. Siisteys: Kohtalainen. Satunnaisia pulloja ja pusseja maassa. Kahvila Kivi: Avainsana raskas rock. Herkulliset hodarit ovat kokeilemisen arvoisia! Mieleen jäi: Ruokajonojen älyttömät muodot ja satunnaiset vuvuzelapöräykset. Kuultua: Onko tääl kelloseppää? Leiriläisiä: 2 080, joista ulkomaalaisia 255. Kansallisuudet: Suomi, Australia, Belgia, Brasilia, Viro, Espanja, Kiina, Intia, Islanti, Iso-Britannia, Irlanti, Saksa ja Slovenia Infrastruktuuri: Hieman etäällä kaikesta ja kävelytiet sokkeloisia. Leiriportti: Kaksi valtavaa lyhtyä. Leiriläisiä: 2 234, joista ulkomaalaisia 112. Kansallisuudet: Suomi, Irlanti, Iso-Britannia, Saksa, Senegal, Sveitsi ja Taiwan. Infrastruktuuri: Alaleiri on etäällä leirin keskustasta, mutta rakentuu kivasti yhden pääväylän ympärille. Leiriportti: Jättimäinen majakka erottuu satojen metrien päähän. Siisteys: Erinomainen, ei roskan roskaa. Kahvila Lapanen: Leirin tyylikkäin ja tunnelmallisin. Mieleen jäi: Väärinpäin kohoava puu alaleirikahvilan vieressä. Kuultua: Siivotaan pöytä, mutta ensin etsitään lasta. SIISTEIN SUURIN Leiriportti: Yli viisimetrinen jättiskeba kohoaa keskellä Kilkkeen suoraa. Mutta missä ovat viritystapit ja kielet? Siisteys: Hyvä. Myös kahvimukit roskiin! Kahvila Caffela: Viihtyisä kahvila, jossa on alenevat terassitasot. Kahvilan spesiaalina halvat hattarat! Mieleen jäi: Leirin suurimmat apinannyrkit savuportilla 231 ja kahvilan räväkät karaoket. Kuultua: I ve got the B-P -spirit... KANSAIN- VÄLISIN SOKKELOISIN Siisteys: Pääosin hyvä, savujen siisteydessä hieman parannettavaa. Café Saimaa: Tornillinen kahvila jää piiloon muilta leiriläisiltä. Mieleen jäi: Kirkas sinivalkoinen tähystystorni Café Saimaan kyljessä. Kuultua: Mitä? Ei mulla housuis mitään oo. 18

19 JULKKIS & PARTIO GALLUP / POLL Partioleirillä on tunnelmaa! Leiri lähestyy loppuaan, joten Rymy kysyi leiriläisten viimeisen illan suunnitelmista. Teksti ja kuvat: Johanna Korhonen 1. Mitä viet kotiin leirimuistona? 2. Mitä aiot tehdä viimeisenä leiri-iltana? 3. Mitä aiot tehdä ensimmäiseksi kotona? Johannes Lares, 11, seikkailija, Helsingin Siniset 1. Leirihuivin ja rukoushelmet, jotka tein itse. Ostin myös hatun ja t-paidan. 2. Lähdemme tiistaina, eli tänään on vika ilta, joten olen varmaan iltanuotiolla. 3. Mennä kylpyyn! Riitta Hjelt, 37, kiipeilytiimin jäsen, Jämsän Jokipartio Mikko Alatalo teki paluun suurleirille 31 vuotta Karelian jälkeen. Teksti: Mira Penttilä Kuva: Johanna Skarp Mitä mieltä olet partiosta ja partiolaisista? On hienoa, että tällainen organisaatio on olemassa. Nuoret oppivat yhteistyön voiman käytännön taitojen ohessa. Partiolaisten arvopohja on todella upea. Kansainvälistyminen on hieno asia. Partio vähentää myös nuorison uusavuttomuutta. PARTIOSSA ON VIRHE Kolumnissa annetaan pyyhkeitä Hanat auki! Viime vuosina partiossa on alettu kiinnittää huomiota terveyteen ja hygieniaan, mikä on hienoa ja edistyksellistä. Ruokajonossa lapsille jaetaan ksylitolpastilleja, kädet pestään saippuan kanssa ja vielä desinfioidaan päälle. Keittiötyöntekijöiden on toimitettava salmonellatodistus, ja sapuskaa jaellaan kumihansikkaat kädessä. Keittiökatosten vesihanat ovat liiketunnistimilla varustettuja, jotta hanan koskettelu olisi mahdollisimman vähäistä. Pienillä muutoksilla on saatu aikaan puhtaampi ympäristö ja tautien leviäminen on hidastunut leiriolosuhteissa. Kilkkeen leirisairaala vastaa tasoltaan terveyskeskusta, ja Ossin valinta myy hygieniatuotteita laastareista hiustenhoitoaineisiin. Henkilökohtaiseen hygieniaan kiinnitetään paljon huomiota ja peseytymiseen varataankin aikaa, tosin ainoastaan iltaisin. Aamuvuoroja on vain muonittajille ja huoltohenkilöstölle, joiden toimenkuvaan henkilökohtainen hygienia oleellisesti liittyy. Lasten suihkuvuoron päätyttyä hana laitetaan kiinni ja aukaistaan seuraavan kerran vuorokauden kuluttua. Mitä tekee töihinsä kiiruhtava aikuinen, joka ei hommiensa lomasta kerkeä lasten kanssa iltasaunaan? On käytettävä likaisia keinoja. Monille aikuisille Mikko on keikkaillut jo kahdella suurleirillä. Miltä tuntuu taas esiintyä suurleirillä? Mulla on mahtavat muistot Karelialta. Silloin yleisöä oli suunnilleen Soitettiin rockia ja huusin: Come on everybody! Ja kaikki leiriläiset lähtivät vyörymään rinnettä alas. Hyvä kun eivät tuupanneet lavaa järveen. Tunnelma oli loistava ja niin se on täälläkin. Voisitko itse liittyä partioon? Voisin. Silloin, kun minä olin nuori, partio ei ollut niin aktiivista maaseudulla. Kavereita kaupungista oli kyllä partiossa. Lapseni ovat mukana Childrens International Summer Village -toiminnassa. Yksi pojistani on tällä hetkellä Meksikossa kyseisen järjestön leirillä. Kyllä mä uskon, että tällä elämänkokemuksella pärjäisin partioleirillä. Mikä on haikki? Erätouhua, kiipeilyä. Mennään ylös ja alas pitkin vuoristoa. aamupesu on välttämättömyys, josta pidetään kiinni hinnalla millä hyvänsä. Mahdollisuuksia tarpeidensa tyydyttämiseen ei ole monia, ja lähes kaikki niistä ovat epärehellisiä. Voi joko hiipiä kaikessa hiljaisuudessa muonittajien suihkuun tai kiivetä ikkunan kautta virallisiin pesutiloihin, kuten allekirjoittanut eräällä partioleirillä päätyi tekemään. Varhaiselle suihkuttelulle ei jätetä tilaa aikatauluihin, sillä sitä pidetään yleisesti turhana hienosteluna. Me kaappipeseytyjät siis suoritamme salaiset rituaalimme kukonlaulun aikaan vaieten ja häpeillen. Onko partiolaisten hygieniahypetys siis täyttä silmänlumetta, kun yksinkertaisetkin asiat jätetään hoitamatta? Puhtailla käsillä ei ole mitään merkitystä, jos henkilökohtainen puhtaus on muuten rempallaan. Jos suihkut olisivat auki kello kuudesta puoleen päivään lasten pesuvuorojen lisäksi, lyhenisivät iltasuihkuttelijoiden jonot huomattavasti. Lasten ja aikuisten tarpeet ovat monessa suhteessa hyvin erilaiset. Onko pesuvuorot laadittu partiomaisesti ajatuksella peseydytään silloin, kun pystytään? Annika Santalahti Kirjoittaja on vaeltajaikäinen puhtausfanaatikko, joka mitä kummallisimmin keinoin onnistuu sniikkaamaan itsensä sisään kiellettyihin pesutiloihin. 1. Kiipeilykokemuksia, bagjump-hyppykokemuksen. Opin soutamaan kirkkovenettä ja tapasin uusia ihmisiä. Ostin Kilke Shopista lippiksen, juomapullon ja riippumaton. Askartelin tulilaaksossa huiviholkin ja lasten kanssa teimme tuulimittarin. Sain myös pronssimitalin suunnistuskilpailusta. 2. Jos en ole siihen mennessä vielä käynyt Näädänpesässä, niin menen sinne. 3. Halata miestäni. Kilke is almost over so Rymy decided to ask about the scouts plans for the last night. 1. Do you have any souvenirs from Kilke? 2. What are you planning on doing on the last night of camp? 3. What is the first thing you will do when you get home? Eloise Bickle, 15, Manchester, England 1. My foot has a big blister from the hike! I bought a bandana and I have the handbook. 2. I will swap addresses with my new friends. 3. Have a bath! Patricia Chu, 44, Taiwan 1. I have bought a hat, t-shirt, a cup - almost everything from the shop. 2. I will have a sauna. 3. We will collate all our photographs and put them on the internet. 19

20 LEIRITERAPEUTTI Vieno Rymy-Möttönen ratkoo kaikki ongelmasi Ole avoimesti oma itsesi! Heippa mättäänmönkijät! Oma leiriterapeuttinne ohjeistaa teitä nyt viimeistä kertaa. Toivottavasti olette tajunneet saksia palstani talteen, jotta seuraava suurleiri sujuisi miellyttävämmin. Tässäpä vielä muutama kuuma tipsi! Apua! Leiri lähestyy loppuaan, enkä vielä ole ehtinyt hukkaamaan ruokailuvälineitäni, saamaan ampiaisenpistosta, missaamaan ruokailua ja näyttämään räjähtäneeltä lipunnostossa. Mitä teen? Maksoinko leiristä turhaan? Hyvä Turhaanko maksanut: vielä ehdit! Ruokailuvälinepussi kannattaa jättää keittiölle lojumaan. Riskinä on, että joku aktiivinen savukaveri kiikuttaa sen takaisin ensimmäisen tilaisuuden tullen. Hukkaamisessa tärkeintä on muistaa jättää kaikki varusteensa nimikoimatta. Ampiaisen piston saa helpoiten tekeytymällä Turvan jäseneksi. Kun saat ilmoituksen ampiaispesästä, ryntää paikalle hätyyttelemään pesää. Aamuräjähtäneisyyden varmistat lyhyillä yöunilla ja jättämällä pesun väliin. Ruokailun missaat parhaiten pestautumalla Rymyn toimitukseen. Hei Vieno. Oon tosi ihastunu mun kaverin kaa yhteen meidän savun poikaan. Se on eri paikkakunnalta kuin me. En uskalla kysyä sen osoitetta, kun en tiedä, tykkääkö se musta vai mun kaverista. Mun mielestä se kyllä katsoi mua enemmän sillä silmällä ja eilen se tuli iltanuotiolla mun viereen istumaan. Se myös lainasi mun mukia, lusikkaa, istuinalustaa ja hammastahnaa. Olis tosi kiva nähdä sitä joskus myöhemmin esim. muilla leireillä tai mesessä. Miten toimin? Ihastunut Oi Ihastunut ja voi tuota nuorta lempeä! Ihan tässä Vienon sydän sulaa muistellessa omia leiriläisaikoja. Älä turhaan huoli: seuraavalla leirillä puhaltavat jo uudet tuulet ja tämä urho on unohtunut. Rakas leiriterapeuttimme, mulla on tosi nolo ja epäpartiomainen ongelma. En tykkää yhtään koskettelusta. Kaikkein vähiten halailusta. Nyt leiri on täynnä porukkaa, jotka kulkee Free hugs -kyltit kaulassa ja tulevat suorastaan iholle. En ole kehdannut tunnustaa tätä edes kavereilleni. Nim. Ei saa halata! No voi sun! Onko sinulta jäänyt aikaisemmat Rymyt lukematta? Niissä kaikissa toitotetaan partion suvaitsevaisuutta. Ole rohkeasti oma kosketuskammoinen itsesi. Minäkin tunnen yhden ihmisen, joka syö Pringlesejä väärinpäin ja pyyhkii vessassa seisaaltaan. Kukaan ei syrji häntä sen takia. Jos taas haluat kuulua enemmistöön, voit aloittaa portaittaisen Kosketukseen Totuttautuminen -ohjelman. Aluksi voit hipaista ihmisiä ikään kuin ohimennen. Se on ny moro! Kilkkeen leiriterapeutti Vieno Rymy-Möttönen on kesän aikana helpottanut monen partiolaisen isompia ja pienempiä hätiä. Purkuleirin alkaessa Vieno pakkaa veluuriverkkarinsa takaisin rinkkaan ja siirtyy autuaammille terapointimaille. Poliittisten nuorisojärjestöjen parista on nimittäin kantautunut, että siellä kaivataan terapeuttia vielä kipeämmin kuin partiossa. Siispä kiitos ja muiskaus! Jos tulee ikävä, voit käydä kertaamassa Kilkkeen aikana annettuja ohjeita netti-rymyistä osoitteessa Ruuhkaisissa tilanteissa on helppoa ja luontevaa joutua kosketuksiin toisen ihmisen kanssa. Jos nyt aloitat, niin seuraavalla suurleirillä kestät jo mokomat halinallet. Dear Eki! Olen 15-vuotias poika. Minulla on ongelma pahanhajuinen hengitys. On vaikeaa olla koulussa, kun ei voi mennä ihmisiä lähelle. Mitä teen? Olen 163 cm pitkä ja painan 52 kg. Olenko normaali? Kauris -79 Sori Karde. Olet 16 vuotta myöhässä ja väärässä lehdessä. NIKSIRYMY TERVEISIÄ PERHEESTÄ Näin hyödynnät Rymysi! Rymystä on moneksi. Tässä muutama vinkki kuinka otat Rymystäsi ilon irti myös leirin jälkeen. Teksti: Oona Kantele Kuvitus: Ester Viikka Pentti Puoliksi luettu lehti Peitto. Uni tulee hyvin yhteenteipattuja artikkeleita tuijottaessa Istuinalusta. Rymy pitää pyrstön kuivana. Sateensuoja. Kannattele Rymyä kutriesi yllä. Hattu. Taiteltu Rymy suojaa auringon säteiltä. Bajamajan tapetti. Istunto sujuu rattoisasti Rymytapettia lukien. Läpikaluttu lehti Vessapaperi. Rytistele pehmittääksesi. Kori. Revi Rymy suikaleiksi ja puno mieleisesi luomus. Pyyhe. Rymyn optimaalinen imukyky sopii kaikille ihotyypeille. Hammasharja. Revi suikale, taittele ja raaputa hammaspeikot tiehensä. Rymyleipä luvun pettuleipä, jossa petun sijasta herkullista Rymy-silppua. Väsää itsellesi iltapuku! Tarvitset vain Rymyn, ilmastointiteippiä ja rutkasti mielikuvitusta. Partio on työssä pelkkää plussaa Päiväkodin metsäretkillä kaivataan leireilevää lastentarhanopettajaa, joka on aina valmiina lähtöön. Teksti: Jaana Ketola Rytmi-savun varajohtaja Helena Saine asuu Rumbakylässä Raffu-alaleirissä. Partion ulkopuolella Helena on lastentarhanopettaja euralaisessa Päiväkoti Kulkusessa. Lapsilla on tietysti kova ikävä ja työkaveritkin kaipaavat mutkatonta ja luontevaa Helenaa, päiväkodinjohtaja Arja Salo kertoo. Ihan korvaamaton Helenakaan ei ole, päiväkoti pyörii kyllä normaalisti, vaikka yksi opettaja on poissa joukosta. Koska osa lapsista lomailee, pärjää päiväkoti vähemmällä henkilökunnalla. Työnantajan näkökulmasta partioharrastus on pelkkää plussaa. Helenan aina valmiina -asenne näkyy avoimena suhtautumisena uusiin asioihin. Arja kertoo nähneensä YLEn Aamu-tv:ssä Kilkkeestä pätkän, jossa oli partiolaisia kertomassa leiristä. Haastattelu vahvisti Arjan mielikuvaa Kilkkeestä. Helena on kertonut leirin olevan suuri ja tiedossa olevan paljon rakentelua. Arja on vaikuttunut partiolaisten innosta rakentaa pieni kaupunki keskelle metsää ja antaa lapsille ja nuorille mahdollisuus oppia. Hän ihailee partiolaisten intoa harrastaa vapaaehtoisesti, ilman palkkaa, nuorten ja lasten hyväksi. Joku juttu partiossa täytyy olla, kun Helenakin vuodesta toiseen jaksaa lasten kanssa leireillä. 20