UKULI Julkaisija: Turun Lintutieteellinen Yhd stys r. y. PL Turku 1o

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "UKULI Julkaisija: Turun Lintutieteellinen Yhd stys r. y. PL 67. 20101 Turku 1o"

Transkriptio

1 UKUL Julkaisija: Turun Lintutieteellinen Yhd stys r. y. PL Turku 1o Päätoim ittaja: Tuukka Pahtamaa täinen Pitkäkatu 15 ab Turku 50 Puh lat Tilausasiat: Tapani Missonen Yo kylä 13 C Turku 51 Puh F' t F Sulkasato Ukuli istuskeli Jurmon hyisellå kivellä ja värisi. Sen oli kylmä. Suud pöllö loi silmäyksiä vaaleaan, kovin kuluneeseen pukuunsa. ia mielti. Kiukkuinen pakkasviima heitteli lunta sen silmille. Jäät nitisivät rantakivikossa. Pöllö käänteli vielä hetken påätään, ojentautui sitten hieman ja ponkaisi ilmaan. Tovin se liihotteli Kylän yllä, otti sitten korkeutta, sulki silmånsä ja antoi tuulen kuljettaa itseään kohti mannerta. Lounainen taivas pilkotti syränsinisenå kumpupilvien lomasta. Keyåt oli saamassa henkisen yliotteen talvesta, Se ei kuite[ s' "w { s\ kaan lohduttanut kylmissään olevaa pöl Lennettyään mielestään tarpeeksi, Ukuli avasi silmänsä ja laskeutui. Se tömähti tukevasti suuren rakennuksen katolle. Ajatuksen verran lintu viivähti paikallaan, nousi vielå kerran väsyneille siivilleen, kiersi talon ympäri ja vakuuttui. Hulmahdus merituulen raikkautta tulvahti lämpi mään huoneilmaan, kun kookas pöllö vilahti selkoselleen avatusta ovesta sisään. Seinåsså komeili teksti: Håmeenkyrön Sanomat. Oli sulkasadon aika. s Ukul llmestyv neljänä numerona vuodessa. Lehti sisäityy yhdistyksen jäsenmaksuun (5:). Ulkopuolisille tilausmaksu vuodelle 1984 on 5., joka maksetaan postisiirtotilille TU 51 3B 663. lrtonumeroita saa kokouksissa ja Tapani lmissoselta (osoite yilä). llmoitushinnat: 1/1 sivu 50: 1/ sivu 150:' 1i 4 sivu 1 00: Painopaikka: Hämeenkyrön Sanomat Aineiston viimeiset jättöpäivät: Ukuli 15.. Ukuli ll 5.4. Ukuli lll Ukuli lv SSALLYS: Sulkasato...1 Lährkuvassa: Rauno Lalne... Kar Salonen & Juhana P ha: TLY:n lintukatsausten uudistaminen... 5 LNTU ALV B183: Jouko Hakala: TLY:n alueen talvilintulaskentojen tuloksia. 7 Tapani Missonen: Harvalukuisei ja satunnaiset talvehtijat...1 Jouko Hakala: Kaksi vuosrkymmentå Kakskerran talvi lintuiaskentaa... 1 Lennart Saari: Aaslan talvilinnut.. osa: tammikuu Kans kuva: Matti Valta ir &,wt Matti Valta

2 Lähikuvassa: Rauno Laine TLY:n puheenjohtaja on vaihtunut. JUHA VUORSEN nyt jåtettyä tehtävät viiden ansiokkaan l'uoden jälkeen, valittiin uudeksi puheenjohtajaksi RAUNO LANE. Alla uuden puheenjohtajan mietteitä virkakautensa alussa: Kysymys:Kerro hieman itsestäsi, mitä teet yhdistystoiminna'l ohella? Vastauir Oen 5r uorias paljasjalkainen turkulainen, asunut koko ajan jopa samalla puolella jokea. Koulutukseltani olen yomerkonomi, tällä hetkellä opiskelen Markkinoinr iins! ituutissa. TLY:n toiminta on nykyisin sen verran laajaa, että kaupallisesta koululuk\e\ta on pelkästään etua yhdistystoiminnassa. Ja onhan meitä merkonomeja aina riittänyt TLY:n hallitukseenkin asti... Kysymys: Miten tulit mukaan TLY:n toimintaan ja yleensäkin yhdistystoimintaan? Vastaus! Jo kouluaikoina toimin aktiivisesti koulumme luontokerhossa TÄHT MÖS5Ä ja räällå opin yhdistysroiminnan perusteet. Samasta maineikkaasta Turun Lyseon luontokerhosta muuten on lähtöi \in e x pu heeniohtaja Vuorinenkin sekä nykyinen varapuheenjohtaja Lahtonen plus lukuisa joukko Turussa hyvin tunnettuja ornitologeja. Menestystä vain kerhon nykyiselle toiminnalle. Perinteet velvoittavar. TLY:n toimintaan lulin mukaan joskus 70luvun alussa, jäseneksi vuonna Aluksi hiljaiseksi takapenkin istujaksi, sitten jo kaikenlaisia hommia hoitavaksi enemmän aktiiviseksi jäseneksi. Ja niin kävi että yhdistystoiminta vei vähitellen koko miehen. Ei silti. mukavaa on ollut. Pidän kovasti yhdistystyöstä ja varmasti jatkan sitä TLY:n jälkeenkin. Yhdistystoiminnassa minua viehättää ennenkaikkea uu\ien ihmisten tapaaminen. Kysymys: Miten kauan olet harrastanut lintuia? Vaslaus: Sanoisinpa ellä polvenkorkuisesta lähtien. Aloitin muistaakseni vuonna Sen vuoden pinnamäärä oli 106, mahtava määrä, ainakin silloin tuntui siltä. Lintuharrastus vielä parikymmefltä vuotta sitten oli aika erilaista kuin nykyään. Määritysoppaista oli pulaa, optiikkaa oli aika vähän ja heikkolaatuista, lintuharrastajatkin olivat enimmäkseen vanhoja konkareita. Toisin on nyr. staijauspaikat pullisleleval Kowaa ja hienoimpia välineitä, hyvinkin nuorct hanastajanalut ovat tuttu näky retkillä. Kysymys! Mitä mieltä olet bongauksesta. lasketko itse pinnoja? Vasaaur! Osaksi olen bongausta vastaan ja osaksi sen puolella. Tarkoitan sitä, että määrättyihin rajoihin asti bongaus on h]'väksyttävää, tuleehan bongareilta paljon tieteellistä aineistoa, Mutta jos joudutaan siihen, että jonkun perhe'elämä kärsii bongauksen takia tai että bongadlauma levittää kauhua esim. maanomistajien keskuudessa, ollaan hakoteillä. Lintujen katselu on toki vain harrastus, ei sitä pidä ottaa liian vakavasti. Nyt on kuitenkin tunnustettava, että laskenban minäkin pinnoja. Lähinnä lukisin itseni kuitenkin ns. sunnuntaihanastajien ryhmään, sitä ehkä kertoo sekin että eliksiä minulla on vain 66, vähän ottaen huomioon harrastajavuosieni määrän. Kysymysr Mikä on kantasi metsästykseen ja esim. Koijärven tapaisiin spontaaneihin kansanliikkeisiin luonnonsuojelun yhteydessä? Vastaus: Korostaisin että allaolevat ovat vain minun omia henkilökohtaisia mielipiteirä. Joku voi olla loista miellä, se hänelle sallittakoon. Siis ensinnä metsäslykseslä. Olen sitä vaslaan. En ymmärrä miten joku voi saada nautintoa surmaamalla viattomia eläimiä. Onhan selvää että kantoja on säännösteltävä, mutta toivoisi metsåstäjiltä parempaa käyttäytymistä ja enemmän asiantuntemusta. Tutkintovaatimuksia pitäisi koventaa. Ja ennenkaikkea alkoholi pois metsältä, jos joku syyllistyy nautiskeluun metsästäessään, häneltä piräisi orlaa upa pois lopullisesti. Varsinkin sorsastus nykyisellään on aika kurilonta. Vähin milä mersäsläjälrä voi vaatia on se että hän edes tuntee milä ampuu. En toki missään nimessä sulje pois luonnonystävien ja metsåstäjienkäån yhreislyölä. esim. rii\lakanrojen hoitamisessa. Koijårviliike. En ollut itse mukana mutta ymmärrän h)'vin liikkeen tarkoitusperät ja hwäksyn ne aika pitkälle. Niin kauan kun pysytään laillisissa puitteissa mainitunlaiset liikkeet ovat hlnr'äksyttäviä, mutta väkivalta ja pommien paukuttelu ei enåä kuulu luonnonsuojelun kuvaan missään nimessä. Suomen ympäristölainsäädäntö on tunnetusti hidas ja kankea, luonnonsuojelijoiden on itse pidettävä pinlansa, sitä ei ainakaan tee metsä tai vesihcllitus. Multa luonnonsuojelunkin on otettava huomioon vallitsevat olosuhteet. emme voi mennä mihinkään nollakasvuun tai palata takaisin luontoon luolatasolle. Kuitenkin nykyiset olosuhteetkin såilyttäen voimme tehdä paljon luonnon h''väksi, aluksi raikka valromalla riukemmin nykyisiä ilmån ja vesien saastuttajia. Klsymysr Mennäänpå sitten takaisin yhdistykseen. Mitä uutta on suunnitteilla vuodeksi 1984? Vastsus! Toiminta tulee pitkä1ti noudattamaan vanhaa h)'väksikoettua linjaa. Uutuuksia ovat mm. keväällä jäsenistölle järjestertävä kidoituskilpailu. kesåksi suunniteh u Tanskan relki. pienryhmätoiminnan kehittäminen. Lisäksi yritämme vihdoinkin saada ulkomaiset yhteyder pyörimäån. aluksi vaikkapa Pohjoismaihin. Uusimme myös jossain vaiheessa TLY:n kahdeksan vuotta sitten toimeeopannun jäsentiedustelun, uusitussa muodossa. Kokousohjelmat tulevat olemaan korkeatasoisia, pyrimme mahdollisimman usein saamaan esitelmöit\ijöiksi alan tunnettuia nimiä. Lähimmät tiedot ilmenevät toimintasuunnitelmasta. Mutta kuten sanottu muuten jatkamme vanhalla linjalla, myymme pönttöjä, lintuoppaita, julkai semme Ukulia yms. Kysymye: Miten aiot muuttaa TLY:n luonnetta ja mitä toivomuksia haluat esittää jäsenistölle? vastaus: Ensinnäkään puheenjohlaja ei yksin päätä mitään. Hallituksessa on 9 muuta ja vielä kokouskin voi tyrrnätä halliruksen suunnitelmat. joka onneksi on tuiki harvinaista... Mutta omalta osaltani tulen toimimaan siten että vdtän parantaa jäsenistön akriivisuutta. Haluan ellä myös tavalliset rivijäsenet tulisivat mukaan toimintaan. Yhdistyksemme koostuu pitkälti yli 400:sta erilaisesta ihmisestå, jokaisella omat toiveensa siitä mitä yhdisryksen pitäisi heille tarjota. Näinkin laajan joukon ollessa kyseessä on selvää ehemme aina voi toimia kaikkia mielllttåvällä tavalla, mutta teemme taatusti hallituksessa parhaamme jotta yhdistys säilyisi yhtå vireänå kuin tähänkin asti. Me hallituksessa istujat emme halua olla missään no$unluutornissa vaan toivomme mielellämme kuu evamme jäsenistön mielipiteitä tai ehdoruksia. anostelukin on aina paikallaan jos se on asiallista. Kokemus on osoittanut että juuri sillä peräpenkin hiljaisimmalla tuppisuulla voi olla rautaisimmat aatteet. Ellei hän itse uskalla niitå esiin tuoda, on muiden velvollisuus nykäistä häntä hihasta ja rohkaista häntä esittämään ajatuksensa. Haluan omalta osaltani olla yhdistyksen jäsenten palvelija. Jos teillä on mielessänne jotain yhdistykseen liitt)'vää asiaa älkää epäröikö ortaa yhteyttä. Takaan myös sen että asianosaisen niin halutessa ajatusten vaihto jää meidän kahdenkeskiseksi salaisuudeksi. Tärkeintä on, että yhdistyksen asioista uskalletaan keskustella avoimesti. Yhteisvoimin voimme tehdä TLY:slä entistäkin paremman. Ja ennenkaikkea työtä löytyy halukkaille. Ei ole yhdistyksen etu, että hommat kasaantuvat vain hallitukselle. Kevät tulee toiminnassamme olemaan vilkasta aikaa, toivomme hartaasti löytävämme apuå myös jäsenistön keskuudesta. Palkkaa em

3 me voi maksaa, mutta tadoamme vastineeksi reipasta mieltä kohottavaa puuhailua mukavassa seurassa ja rautaista jårjestökokemusta, josta on aina hyötyä. Jos ioku iäsenistä olisi mahdollisesti kiinnostunut pääsemään ensi vuonna TLY:n hallitukseen, ilmoittakoon siitä minulle viimeistään syksyyn mennessä. Vakavasti puhuen pinnamiehetkin toivottavasti jättävät parin lauantain bongauksen väliin ja tulevat kanssamme to" rille pönrlöjä myymään. ilmeisesli laajennamme länä vuonna pönllömyyntiä myös muihin kohteisiin, joten apuvoimia tarvitaan. Olen ollut mukana jo monena ke" väänä. enkä aio luistaa tänäkåän vuonna, minusta on vain mukavaa tavata todlla myynnin yhteydessä jos jonkunlaisia ihmi Kysymykseen TLY:n luonteen muuttamisesta haluan jäsenistön aktiivisuuden kohottamisen lisäksi vastata että tulemme jatkamaan TLY:n PRtoimintaa ja tunne. luksi tekemistä. Edehäjäni suoritti asiassa hienoa työtä ja sen pohjalta on h1vä jatkaa. Eräänä tärkeänä asiana nåkisin vielä jäsenistön nuoremman polven "hyväksi käyttämisen". Jäsenistömme suuri osa on alle vuotiaita, ajatelkaa mikä käyttämätön potentiaalinen voima, Kysymye: TLY:n toiminta on viimeisten vuosien aikana laajentunut valtavasti, talousarviokin on 4 kertaa suurempi kuin vielä viitisen vuotta sitten. Onko olemassa vaara että toiminta ns. karkaa käsistä ja löytyykö tulevaisuudessa esim. halukkaita puheenjohtajia, sihteereitä ym.? Vastaus: Jossain vaiheessa tietenkin tulee raja vastaan. Toimintamme on pelkästään halrastuspohjalta tapahtuvaa. Jokaisella on oma työnsä ja muut menonsa, aika ei riitä kokopäivätoimiseen palkattomaan yhdistystyöhön. Tåmän kokoiseksi yhdistyk' seksi olemme saaneet aikaan hämmästjttävän paljon. Monet yhdistykset ovat vähitellen nuivettuneet ja hävinneet, mutta TLY on edelleen voimissaan. 4 Mitä tulee tulevien toinihenkilöiden löytämiseen, se onkin jo visaisempi kysymyr. Tähän mennes\ä meillä on ollut onni löytää eri tehtäviin innokkaita päteviä ihmisiä, mutta kuinka kauan? Ainakin koulutus olisi aloitetrava jo nyt. Toiminnan laajentuminen asettaa myös omat vaatimuksensa. esim. rahastonhoitaiaksi emme eniiä voi ajatellakkaan henkilöä joka ei h''vin tunne kirjanpitoa, mistä sellaisen löytää jatkossa, siiläpä pulma? ehden ja tiedoitte n toimittamisessa taas on vaa_ timuksena hjwä konekirjoitustaito. Mikä tulee puheenjohtajien löytymiseen jatkos 5a, niin roivon haflaasti että joku minuakin joskus haluaisi seurata tåhän tehtävåän, joka kieltämättä on joskus aika yksinäinen toimi. Ja ehkä hieman turhauttavakin, mutta muuten täynnä mielenkiintoa. KysymJs: TLY:llä on jäseniä muuallakin kuin Turussa. Tuleeko yhdistys tulevaisuudessa laajentamaan toimintaansa Turun ulkopuolellekin? Vastaus: Kokoukset tullaan edelleen pitämään Turussa. Olemme toki valmiit auttamaan jos muutkin TLY:n alueen paikkakunnat haluavat omaa ohjelmaa, mutta aloitteen on tultava ko. paikkakunnalta. Suuret keskukset kuten esim. Salo voisivat harkita oman alaosaston perustamista. Emme vastusta oman yhdistyksenkään perustamista, mutta se on sen verran aikaa ja voimia kys''vä prosessi. johon ei aivan pienellä jäsenmäärä11ä kannata lähteä, vaikka ei silti, eihän TLY:ssåkään vuonna 1966 ollut kuin muutama innokas perustaiajäsen. Kysymys: Entä Jurmo. Mitä uutta on suunnitteilla sen slrhteen? Vastaus: Paljonkin. Eri asia sitten toteuhrvåtko kaikki suunnitelmat. Neuvoteltu on crinäisistä projekteista. Muulen yritämme edelleen kohottaa aseman tasoa. Kämppähän kunnostettiin viime kesänä ja aseman siisteytee! tullaankin kiinnittåmään entistä suurempaa huomiota, törkyilijöitä ei enää suvaita Saarella kä1"vien on myös syytä pitää mielessä että suhteet saarelaisiin ovat Jurmossa olemisen perusta. Syytä on myös pitää mielessä että kaikki laitteet ja välineet joita asemallaon, ovat kalliilla rahalla hankittuja, kaikkien viihtlwyydeksi tarkoitettuja tavaroita, kohdelkaa niitä myös sen mukaisesti. Jättäkää kämppä aina siihen kuntoon kuin haluaisitte sen olevan itse sinne säapuessanne. Kysymys: Miten luonnehtisit TLY:n uutta hallitusta? Vastaus: Olemme olleet "yhdessä" vasta vähän aikaa, mutta uskon että yhdistys on jälleen kerran saanut aikaansaavan ja toi meliaan hallituksen, ainakin alku näyttää siltä. Mikä parasta hallitukseen mahtuu TLY:n lintukatsausten uudistaminen Kari Salonen & Juhana Piha pidetyssä havaintotoimikunnan kokouksessa päätettiin uudistuksesta, joka lulee muuttamaan talvi. kevät, kesä.ja syyskatsauksia eli ns. vuod naikaiskatsauksia. Lähtökohtana oli se, että pikkurariteettikatsaus tulee itsenäisenä katsauksena jäämään kokonaan pois ja siinä käsi tellyt lajit (n. 50 kpl) siirt'ryät vuodenaikaiskatsauksiin. Lajit joista kerätään havaintoja, pyswät ennallaan. Havaintojen palauttajan kannalta ainoa muutos on se, että vuodenaikaiskaavakkeiden yhteydessä palautetaan myös ko, vuodenaikana havaitut pikkurarit, eli esim. kevätkaavakkeen yhteydessä palautetaan myös keväällä havaitut pikkuharvinaisuushavainnot. Ennenhän pikkurariteettihavainnot sai pala!ttaa koska tahansa. Kevät', syys ja kesäkaavakkeiden yhteyteen liitctään lista lajeista (Älistan lajeja), ihmisiä monelta ed toimialalta. on merkonomeia, Al Kihminen. kirve\mies. opiskelijoita, sairaanhoitaja. Uskon että vuodesta tulee menestyksekäs. käjakautumaa pitäisin myös erittäin sopivana, 1831 vuotta. Kysyrnysr Lopuksi vielä, mitä toivoisit vuodelta 1984? V&staus: Noin yleisesti ottaen sitä että ihmiset oppisivat tulemaan toimeen toistensa kanssa entistä paremmin ja että rauha maan päällä säilyisi. Muuten tietenkin kaikille terveyttä ja menestystä, unohtamatta yhdistyksemme jäseniäkään, joille toivon oikein hyvää lintuvuotta ja paljon mielenkiintoisia havaintoja. jotka tullaan julkaisemaan ko, katsausten yhteydessä. Näistä lajeista olisi näin ollen syytä ilmoittaa kaikki havainnot kaavakkeiden mukana erillisellä paperilla tai mieluummin arkistokorteilla. (Huomaa. että havainnot mielenkiintoisista peslöistä eli listan B lajeista, voi ilmoittaa joko kesäkaavakkeella tai arkistokorteilla). Talvikatsausta vaien ei ole olemassa erillistä kaavaketta vaan talvihavainnot palautetaan edelleen erillisellä paperilla ja tämän paperin palauttamisen yhteydessä palautetaan mjös talven pikkurarihavainnor. Kun havaintoja palautetaan katsausten tekijöille on hyvä mainita, onko pikkurareista eli listan A lajeista, täytetty arkistokortti, Jos ei aio täyttää arkistokorttia havainnot voi ilmoittaa erillisellä paperilla. Arkistoko.ttien täyttämistä suositellaal kaikille, koska se olennaisesti vähentää katsausten laatijoiden työtä ja toisaalra ar

4 kistokortille tulee helpommin kirjoitettua ylimääräisiä tietoja havainnosta. Seuraavassa lista lajeista, joita koskevat havainnot julkaistaan tåstå lähtien vuoden Kaakkuri Merimetso Kaulushaikara Harmaahaikara Sepelhanhi Valkoposkihanhi Kanadanhanhi Ristisorsa Allihaahka (koiras) Maakotka Merikotka Riekko Luhtakana Ruisräåkkä Luhtahuitti Liejukana lsosirri Pulmussirri Merisirri Kuovisirri Pikkusirri (ei arkistokorttia) Jänkäsirriäinen Vesipäesky MustapyNtökuiri Pikkulokki Mustatiira Streptopelialaji Listan A, B, C ja D lajit on julkaistu Ukuli /8:ssa. aikaiskatsausten yhteydessä. lmoita neistä lajeista kaikki havainnot io kasrakkeen paleutt&misen yhtcydesså årkistokorteill& tai erillisellä paperilla. Turkinkyyhky Turtudkyyhky Varpuspöllö Tuntudpöllö Hiiripöllö Kuningaskalastaja Harjalintu Pohjantikka Tunturikiuru Lapinkirvinen (ei arkistokorttia) Kuhankeittäjä Pähkinähakki Pyrstötiainen Pähkinänakkeli Koskikara Sepelrastas Kirjokerttu däriuunilintu Pikkusieppo Pikkuvarpunen Nokkavarpunen Vuorihemppo Taviokuurna sokäpylintu Kirjosiipikäpylintu Pohjansirkku Tsiksirkku LTNTUTALVT 8/83 TLY:n alueen talvilintulaskentojen tuloksia Jouko Hgkala Yleistä Talvilintulaskentoja käsiteltiin laajemmin edellisessä talvea 80/81 koskeneessa Ukulissa /81. Tal.ten 81/8 laskentoja ei ole käsitelty erikseen TLY:n alueen osalta. Koko maata koskeva Sammaliston katsaus talvesta 8l 8 on julkaisru Omis Fennicassa 4/198. Kiitän tässä yhteydesså Olavi Hildeniä, joka ystävällisesti toimitti laskentatulokset käyttööni. Eräitä täydennystietoja olen saanut suoraan laskijoilta. Seuraavien henkilöiden laskentatulokset ovat olleet käytettävissäni: Rall Blomqvist, Raimo Heimoranta, Erkki Hellman, Raimo Hlryönen, Juhani Karhumäki, Jorma Kidonen, Tapio Lammes, Raimo lehtonen, Timo l ino, Risto l mmetyinen, Matti kmpiåinen, Jari Lähteenoja, Vesa Multala, Timo Nurmi, Antero Peijonen, Veijo Peltola, Hari Päivärinta, Veikko Rinne, l nnart Saari, Markku Saarinen, Jukka Saario, Risto Saranto, Äsko Suoranta, Jouko Tikkanel, Arvi Uotila, Jaakko Wessman, Ari Vienonen ja Hannu Virtanen, Talvien 80/81 ja 8./83 laskentojen reittikilometrit ja t!rypit olivat vatsin samanlaiset ja tulokset täten vertailtavissa. Laskentoien reiteistä 7l7%o oli samoia molempina talvi[a. Vertailun helpottamiseksi tulokset on esitetty 10 reittikilometriä kohden kuten valtakunnallisissakin katsauksissa. Reittikilometrit joulu/uusintalaskennoissa olivat kunnittain seuraavat: Halikko l0/10 Kaalina 341 Koski l. 9/9 Kustavi 7/6 Laitila 6/ l,emu 6/6 MerimaskuT/14 Mynämäki 11/11 Naar,tali 7 /7 Nousiåinen5/5 Perniö 13/ 13 Pyhäranta 5/5 Raisio 15/15 Rymättylä 59/59 Salo 4l/41 Suomusjärvi'/15 'urku 36/9 Uusikaup. t5/ Yläne 5/5 Reitit jakaantuivat tasaisesti taaja ja kyläasutusalueita käsittäviin (tyypit 0103) sekä sellaisiin, joissa ainakin osaksi oli syrjäseurua (tywir 0407): aaia tai kyläasutusta Ainakin osaksi syrjåseutua l l,l

5 Rajanveto eri reittityyppien väil1ä ei kaikissa lapauksissa ole selvä. Tuloksia ei tällä kedaa olekaan käsitelty reittit)tpeittäin. Lähes kaikkien reittien varr lla oli lintujen talviruokintaa ainakin lintulauto.ia ja lyhteitä (jouluna). Lähes jokainen reitti kiedeli ainakin osan matkaa vesistön varrella (yleensä meren rannalla). Joululaskennan aikana låhes kaikki vesistöt olivat sulina ja teitit pääosin lumettomia. Uusintalaskennan aikana vesistöt yleenså olivat jäässå. Noin kolmanneksel la reiteistä oli kuitenkin joku sulapaikka. Lumipeite oli 10 cm:n luokkaa (alle 5 cm cm). Talvi oli selvästi keskimääräistä leudompi. Vertailutalvi 80/81 oli h]ryin runsasluminen. Meri alkoi jäätyä vuoden vaihteen jälkeen Turun dustalla. Mitään kovin Pitkiä pakkaskausia ei tuona talvena ollut. Tammihelmikuun keskilämpötilat olivat lähellä pidemmän jakson keskiarvoja. Tulokset Lopussa olevassa taulukossa on esitetty yleisimpien lajien yksilömäärät 10 reittikilometriä kohti sekä niitten reittien osuus (70), joilla laji on tavattu verrattuna talven 80/81 vastaaviir tietoihin. Eri reitit voivat osittain kulkea samalla paikalla ainakin Rymättylässä ja Salossa (vrt. taulukko Ukulissa /81 s,7) Laskijoiden olisi h1rä sopia keskenään reittinså siten, ettei esimerkiksi sarnoja sulia tai ruokintapaikkoja sisältyisi eri reitteihin. Olen selvissä tuplalaskentatapauksissa jättänyt huomioimatta joidenkin reittien lokki ja vesilintulukuja. Vesien pysyminen laajalti sulina joululaskennan aikaria näky] vesilintujen ja lokkien runsaudessa. Kanadanhanhi on firnsastumiselsa myötä kelpuutettu "listalajiksi". Mainittujen ryhmien on runsauteen osasltnä vanhan Förin Turun sataman reitin uudelleen kåyttöön otto. Varislintujen, tiaisten ja hippiäisten luvut olivat samaa luokkaa vertailutalvina hömötiaista ja närheä lukuun ottamatta Närhien määrä oli nf huomattavan alhainen 80/81 talveen verrattuna. Urpiaisia oli nyt runsaasti kun taas vihervarpuset olivat lähes kateissa. Ta1vel' la 80/81 molemmat lajit olivat vähälukuisia. Peltopyitä ei laskennoissa tavattu lainkaan ja pikkutikkakin vain keran. Punatulkkukanta ei ilmeisesti vielä ole toipunut 80/81 talvella alkaneesta, mahdollisesti Salmonellan aiheuttamasta kadosta. On mielenkiintoista, ettei Turun seudulla koellu kannan väheneminen ilmeisesti ollut laajaalainen, koska vastaavaa vähenemistä ei ilmene koko maan laskentaaineistossa 80/81 talvena, mutta 81/8 talvena luloksel (krs. Ornis Fennica 4/8 s, ) viittasivat Salmonellan aiheultamaan kannan huomatlavaan pienenemiseen. Tauti on voinut saada alkunsa lounaisrannikolta ja levitä täältä. Mielestäni Salmonellan leviämistä ja ruokinnan mahdollista vaikutusta olisi selviteltävä, mm. jotta ruokinta voitaisiin järjestää mahdollisimman riskirtömästi. Käpylintuja havaittiin jouluna vähän mutta uusintalask nnassa låhes maan lou" naisneljänneksen keskiarvoja vastaavasti: sokäpylinnut havaittiin Rymättylån Kustavin mäntyalueilla ja pikkukäpylinnut sisämaassa. Kellasirkkuja ravalriin nyr paljon vähemmän kuin8o 8l tahena. Tämä voi johtua siitä, että sirkut olivat lumettomassa maastossa hajallaan ja lumitalvena 80/81 enemmän keräytyneinä ruokintapaikoille. Lokkien väheneminen talven aikana oli luonnollista meren jäätymisen vuoksi. Turun seudun pullasorsat ja (pullajkanadanhanhet voivat sen sijaan koko talven hyvin. Talvik uolleisuudesta ei tällaisen aineiston perusteella voine tehdä päätelmiä. Monet laiit liikkuvat talvella pitkiäkin matkoja ja monen lajin håvaittavuus on erilainen alku ja kevättalvella. Uusinta askennassa ha\ aitlu suhteellisen suuri tiaismäärä johtunee molemmista tekijöistä Harvalukuisista lajeista laskennoissa telrdyt havainnot olen antanut Tapani Misso sen käsiteltäväksi. Mainittakoon tässä yhteydessä joululaskennan 15 joutserta, 5 tukkasotkaa, hiirihaukka, metso, 10 nokikanaa, 5 naurulokkia, 3 turkinkyyhkyä, huuhkajaa, hiiripöllö, pikkutikka, 10 pyrstötiaista, 6 tilheä, kottarainen, tikli, tundraurpiaista, 9 jårriä ja pajusirkkua sekä uusintalaskeflnan merikotka, hiirihaukka, piekana, ampuhaukka, tuuli, haukka, 7 nokikanaa, 6 turkinkyyhkyä, 9 tilheä, 50 hemppoa (1 reitillä), 7 järriå, nokkavarpunen ja 1 pajusirkkua. Ki4iallisuutta Hakala, J TLY:n alueen talvilintulaskennat. Ukuli 1 ():9. Missonen, T Lintutalvi 80./81. Ukuli 1(4):1318. Sammalisto, L Talvilintujen laskenta Suomessa Ornis Fennica 58 (4): Sammalisto, L Talvilaskennat Ornis Fennica 59(4): joululaskenta Talvista idylliä sulapaikalla (kuva Matti Valta)

6 o a'*/ 3!; B :1 7a =z<v 7=. jdl :i:e ;9 9 s a 91 1 EåEå : ieu zi=ti å å'*ä'?ä 3 ä ga 3?: å åätt ld åg t'* \T" iiltz gä ē. < Fl äf P :. Po l: år0 ;.F o!c :1 8!.; gii;; =Ncö!bö! 88A88 ;Ersu :ggaa ll q 7 x9! ;,ö z ;iö sg l i = 19 l! Lintujentarkkail[ian kompakti kaukoputki MRADOR Ystävällinen Kirkas Monipuolinen Nopea Vakaa Kär'1ännöllin n iyynt TURUSSA: OPTKKO NSKALA EERKHK ATU

7 Harvalukuiset ja satunnaiset talveht[iat Tapani Missonen Tähän talvikatsauksen osaan on koottu kaikki havainnot hawalukuisista ja satunnaisista talvehtijoista lukuunottamatta ARK:n ja RK:n alaisuuteen kuuluvia lajeja. Täten pa vuotta sitten kylvetty siemen on itänyt. Talr ihavainlonsa palautti 46 intumiestä/naista. Lisäksi käytettävissä on ollut Jurmon lintuaseman havainnot. TLY:n arkistokortit, valtakunnallisen talvilintulaskentojen tulokset, Ruissalon havaintovihko ja yliopiston 'pinnalista'. Talvihavaintonsa palauttalleiden nimet ja käytetyt lyhenteet: Hannu Friman (HF), Jouko Hakala (JHa), Mika Hall6n (MHa), Markku Harmanen (MH), Heikki Heikkilä (HH), Jari Helstola (JHe), Raimo H)'\'önen (RH), Leo Kaila (LK), Arto Kalliola (AK), Arje Keskinen (AKe), Hannu Klemola {HKl). imo Kirjonen (TK), Jarmo Komi (JK), Kimmo Koponen (KK), Hannu Kormano (HK), lkka Kuvaja (lk). Juha Kylänpää (JKy), Jarmo Laine (JLa), Sture Lindholm (ST), Tom Lindroos (TLi), Pekka Loivaranta (PLo), Rauli Lumio (RL), Tapani Missonen (TM), Vesa Multala (VM), Vesa Muurinen (VMu), Tapani Numminen (TN). Juha Nurmi (JN), Jörgen Palmgren (JP), Maija Peltonen (MP), Timo PuUi (TP), Harri Päivärinta (HP), Raino Pönni (RP), Janne Riihimäki (JR). Lennart Saari (LS), Markku J. Saarinen (MJS), Jouni Saario (JoS), Jukka Saario (JuS), Kari Salonen (KS), Risto Saranto (RS), Asko Suoranta rast. Jouni ilronen ij f). Kalle Toironen (KT), JuhaPekka l'riipponen (JPT), Jyrki Uotila (JU), Juha Vuorinen (JV) ja Jaakko Wessman (JW). '1 Talven säätä voi luonnehtia yksinkertaisesti sanalla leuto. Joulutammikuu oli muutaman asteen normaalia lämpimämpi ja vasta helmikuussa tulivat ensimmäiset pakkaskaudet. Meri oli vielä tammikuun opulla rä!sin auoin aina Airistoa m,ölen. Kunnon lalter ke\li näinollen vain kuukauden päivät. Kevättuulet alkoivat puhallella jo maaliskuun alkupåivistä lähtien ja monia muuttohavaintoja kidattiin io ennen varsinaisen talvikauden päättymistä. Oli siis suotuisa lintutalvi; lxjej.r ld\atliin J. välisenä ajanjaksona kaikenkaikkiaan 1. Rariteeteistä (RK:n tai ARK:n hyväksymät lajit) tavattiin jääkuikka, allihaahka, isohaara' haukka (muuttavana 8.3.), isolokki ja tundraurpiainen. Em. havainnoista tar kemmin rarikatsauksissa. Vesilinnut Suotuisan jäätilanteen takia vesilinnut olivat yksi talven ilonaiheista. Tavalli" simpien eli runsaimpina esiintyneiden lajien osalta havainnot on taulukoitu viikottain. KUKKÄ (Gavia arctica) Kor Jurmossa X kahdesti ja viidesti 1 kuikkaa. ll ainoa 7.. kuikkaa. Jurmon ulkopuolelta yksi havainto: 3.1., Kus Kiparluoto (JHe). KAAKKUR (G. stell&ta) ' , Kem Strömma (MH, JLa). Jurmossa X viitenä päivänä, ainoa ja ainoa kaakkuri. KUKKALNTU (Gavia sp) Jurmon ulkopuoliset havainnot: 8.1. lp*lm Kor Utö (JHe), 9.1. m Utö (JHe) ja Pyh Rohdainen. Jurmossa X 1 havaintopäivää/14 lintua, 6/1 ja ll 4/1 5. Todellinen'massapäivä' oii 11.1., jolloin peräti muuttavaa Sw (S. Cairenius. vm.). SLKKUKKU (Podicepe cristatuc) Jurmon ulkopuolelta havaintoja keskivertovuotta paremmin eli yhteensä 16 eri yksitöä. Mainittakoon mm Kem Branten (MH, JLa) ja Pyh Kukola (VMu). Jurmossa X kahdesti 1ja silkkiuikku. HÄRKÅLNTU (P. grls lgena) Jurmon ulkopuolelta ainoa lp Utö (JHe). Jurmossa Xll 16/lll, t l5/1 11 ia tl ainoa 13.. l. MERMETSO (Phqlacrocorax carbo) Tyypillinen talvilaji Jurmossa (kts taulukko 1.) Jurmon ulkopuoliset havainnot: Kus Kaurissalo (S. Kallio) ja,, 9 Nau TrunsöBorstö (HK). Lisäksi ilmoitettiin Utön vesiltä joitakin havaintoja, mutta ne lienevät paljolti samoja lintuja kuin Jurmossa. Merimetso viihtjy talvisessa Jurmossa (kuva Leo Karlson) TAV (Anas crecca) Kaikki havainnot: 1.1. lk Sa Halikonlahti (TN), n Rym Aasla (LS) ja Aasla (LS). HAAPANA (,4. penelope) Kaksi haraintoa, 1.1. lk Aasla (LS) ja Jurmossa lk l ln (J. Mikkola, ym.) JOU SORSA (4, acuta) Ainoa havainto 8.1. ln Utö (JHe). LAPASOTKA (Althy& marila) Kaikki havainnot: ,i Äasla (LS), 3. ja Aasla (LS), 4.1. lk*sn Jurmo (S. Leveelahti, J. Nurmi), n Jurmo (S. Leveelahti, ym.), 16,1. 1n Ten Padva (LK, lp) ja n Utö (JHe). TUKKASOTKA (A. ulicula) Poikkeuksellisen runsas; suurin keräältymå 11. ja 7.1. Nau Seili 1p (TM, JoS). PUNASOTKA (A. ferina) Kaksi halaintoa. 11*14.1. k Aasla (LS) ja 7.1. k Seili (TM, JoS): PLKKASP (Melanittå fusca) Jurmon ulkopuolelta havaintoja viideltä paikalta ltt Strömma (JLa), Xll Tu Ruissalo 1 (HK, ym), Uu Kajakulma (JKy), n Kus Susiluoto (JHe) ja Naa satama (TLi, ym). 13

8 Taulukko l. Yleisimpien vesilintujen viikottaiset maksimit Jurmossa talvella 198/r9E3, Gav arc+sp ste Pod cri gri Pha car Ana pla Ayt lul Buc cla Cla hye Mel fus Som mol Mer ser m r alb Cyg olo cvc C"p gry Taulukko. Yleisimpien vesilintujen viikottaiset havainnot TLYrn alueella (ei sisällä Jurmon havaintoja) talvella 198/19E s0 s1 5 t arc+sp Pod cri gri Pha car Ayt ful Buc cla Cla hye Mel fus Som mol Mer ser alb Cyg olo+sp cyg Ful atr Cep gry Kanalinnut, rantaksnat ja kahlaqiat Kanalinnuista teerestä ja plystä ilmoitetaan vain hajahavaintoja, joten niistä saa luotettavamman kuvan vuosittaisista talvilintulaskennoista, l uto talvi houkut' teli ainakin kurppia kokeilemaan talven vietroa Pohjolassa ja joku siinä onnistuikin, REKKO {Lagopuc lrgopur) aji on harvalukuinen VarsinaisSuomen suoalueilla. Kolme talvikauden havaintoa: 3.1. Yl Kolinummi (MP), Savojårven ympäristössä (HH) ja kuollut riekko Koski TL, Eksyssuo (V. Huokko). TEER (Lyrurus tetdx) Suurimmat parvet Ala Vännilänkorpi 5 (HH) ja 4.1. Yl Vaskijärvi (RH). METSO (Tetrao urogallue) Havaintoja ilmoitettiin viimevuosia jonkinverran runsaammin eli 1 eri paikalta noin 1 eri yksilöstä, mutta silti näyttää niukalta. Kuvastanee vain metsäretkeilyn våhyyttä TLY:n alueella. PYY (Tetrastes bonasia) Suurimmat esiintymät Aasla l1 (LS) ja 5.3. Ask Lcmpisaari l0 (HK). PELTOPYY (Perdix perdlx) X 13 yksi lö / parve^, 9918, 76/8 j^ llla 68/8. Liikenne on va$in merkittåvå verottaja, mistä esimerkkinå Maskussa kolme yliajettua tiellä; neljä lajikumppa t 4 5 6'7 8 9r0 5t lt ] ll t t l0 30 j 56561_ 916t3r l & E Al 1 1 t s 18, 3 ll t ll l1 15 t ,619 5 t t8 a t ll l 5 913r 3 * _ r t 17 t _1 4 t 1r s l0 446_ 5 4 s l r50 ä0 0 E5 r5,4_,_5 r S r t6 40 t04 $ & t7 r0 10, s 1 MUSTALNTU (M. nigre) Kolme havarntoa n Kem Branten (MH, lla),.1. n Jurmo (C. Hangelin, J. Suomu, A. Tanskanen) ja 7,. 4 J\rmo (RP). UVELO (Mergus albellue) yhteenså 16 uiveloa seitsemältä eri paikalta. Mainitta' 14 koon mm n Ten Padva (LK, JP) ja.. 5 Nau TrunsöBorstö (HK). KANADANHANH (Branta conadensir) Vakituisilla talvehtimispaikoilla Pern MathildedalissaStrömmalla enimmilläån noin 40 ja Ruissalossa 70. Muita tapaamispaikkoja Mietoinen, Naantali, Pemiö ja Särkisalo. Erityisen mielenkiintoi non ansaitsee havainto Jurmosta, missä 37 yksilön muuttoparvi matalalla, saaren Sreunaa myötäillen, WSw (C. Hangelin. J. Suomu, A. Tanskanen). HARMAAANH lanser sp) Utössä tammihelmikuun vaihteessa 8+3 (S,Sållylä). KYMYJOUTSEN lcygnus olor) Enimmillåän 5.1. Tai Kolkanaukko noin 1 (RS) ja 19.. välillä PårnäsJurmo 46 ad ja 34 juv (HKl). JOUTSEN (C. cygnus) Viime talviin veffattuna runsaslukuinenj yhteensä havaintoa/13o yksilöä. Enimmillään ad Kus Lellaisluoto (TN). Petolinnut Myös päiväpetolinnut olivat runsaslukuisina liikkeellä. Etenkin hiiihaukka ja piekana sattuivat lintumiehen kiikariin tåvallista useammin. KOTKA (Aquila chrysaetos) Kaksi havaintoa juv/subad Dr Ersgrurd (M. Eloranta, TN) ja 1.. Kor Påmäs (L. Karlson, ym). HtrRHAUKKA (Buteo buteo) Yhleensä kymmenen havaintoa, jotka jakaantuivat kuukausittain seuraavasti: Xll/, l/, ll/4 ja llla,/. PEKÄNA (8. lagopus) Kaikki havainnot: Hou Borgeberget (JHe), Juv Muu Käårmeseljännummi (J. Elo, K. Elo), 3.1. Hou Hyppeis (RP) ja Tu Rauvola (V. Peltola). MERKOTKA (Haliaetus albicilla) Havainnot keskitt]"vät voimakkaasti saaristokuntiin. Oheen taulukoitu eri merkikotkayksilöt kunnittain ja kuukausittail. Drags{järd Kemiö Korppoo Kustavi Merimasku Nauvo Parainen Rymättytå Sårkisalo X lt uta 4 11 SNSUOHAUKKÄ (Circur cyoneus) Ta' vattiin kahdesti , lk Jurmossa {monet) ja 4.. lnp Rym Ampuminmaa (JPT). AMPUHAUKKA (Falco columbarius) Eri yksilöt kuukausittai Xll/z, l/3, ll/5 Ja A/. Turussa helmikuussa ainakin neljä eri yksilöä. TUULHÄUKKA (F. tinnunculur) Havaintoja yhteensä noin kahdeksasta eri linnusta. Kuukausittain jakaantuivat seuraavastl: Xll/, l/ j^ ll/6. Pitertr' pään paikoillaan oleilivat ainakin Salon ja Kemiön linnut. 't5

9 nia oli vielä toistaiseksi välttånyt kovan kohlalon ([Li, TN. KS). Runsaimmin pelropyitä tava[iin Koski TL. missä tammikuun alkupuolella 40. (Y. Launio). NOKKANA (Fulics slra). Viimevuosia huomattavasti runsaslukuisempi (kts. tåulukko ). Suurimmat esiintymät Rymättylä 1 (TK), 3.1. Väs Sundvik 85 (JLa) ja 3.1. Kem Branten 85 (lla). TAMANVUOH (Capella gallinago) Kol me havaintoa. Joulukuussa Jurmossa l lintua, viimeinen havainto 7.1. (JHe, ym.), tarnmihelmikuun vaihteessa 1 Utö (S. Sällylå) ja Raision tehtaat (HP) JÄNKÄKURPPA (Lymnocryptes mlnlmus) Jurmossa 4. jd (P. Alho, J. Mikkola, ym.) ja Tu Åvik (J. Kivelä, JU). Åvikin kurppa oli maalli koiden juttujen mukaan nä)'t1äytynyt useampaankin otteeseen talven aikana. LEHTOKURPPA (Scolopax rustlcola) Ha' vaittiin kerran; 15.1, Aasla (LS). MERSRR {Cdldrtu maritima) Tämä Jurmon ty)?pilaji talviaikaan näyttäytyi joulu.tammikuussa lähes päivilläin. Enimmillään merisirrejä nähtiin yksilöä (J. Mikkola, ym). Talvikauden viimeinen havainto 9.1. (K. Korhonen). Lokit ja ruokit Leutoon talveen liittyi myös lokkien runsaus etenkin joulutammikuun aikana. Tammikuun lopulla määrät sitten nopeas Li laskivat ja (ämän jälkeen enää vain muutaman yksilön esiintymisiä låhinnä avoveden tuntumassa. Harmaalokki oli yleisin jättåen kalalokin selvästi taakseen Merilokkien määrät pysyivät jotensakin pieninä ja enimmillään vain 15 yksilön kerääntymiä. SELKÄLOKK (Larus fuscuo).. 1 ad Tu Aurajoki (HK). Havainto on RK:n tarkastama ja h).väksymä. HARMAALOKK (L. argentatus) Suudmmat esiintymät: 14.\. 410 Äasla (LS), Aasla (LS) ja Naantalin satama (HK). KALALOKK (L. canus) Enimmi[aän 8.1. Turun satamassa 70 (HK). PKKULOKK (L, minutus) Kaksi havaintoa Aaslasta, misså.1. 1 ad ja (LS). NAURULOKK (L. ridibundus) Havainnot keskitt!ryåt Turun ja Naantalin satamiin. Enimmilläån Turun satamassa (KS). Viimeiset 8 Turun satamassa 6.. (JHe). Em. paikkojen ulkopuolelta kolme yksittäishavaintoa, joista viimeinen Dr, Kasnäs (Po). RUOKK {Alca tord!) Ainoat havainnot Jurmosta, missä joulukuussa 3*1*1 ja 10 todennäköistä (Alca/Uria) Kyyhkyt, pöllöt' kuningaskalastqia io tikat Pöllöistä ainoastaan lapinpöllö jäi havaitsematta talvikaudella. Hiiripöllö oli pienimmän karvakansan kauhuksi melko runsaslukuisena liikkeellä, rnuutoin vallitsi pöllömaailmassa hiljaiselo. Soidinhommat alkoivat huuhkajan ja helmipöllön osalta jo tammikuun puolella ja helmikuussa kirjarliin myös viiru ja lehtopöllön huhuilut. UUTTUKYYHKY (Columba oenar). Talvikauden havainnot:.1. Naantalin satamassa (RS) ja vieln.. (HK, TLi), Pai Tammisilta 1 (TN),.1. ja 10.. Laitila kk 1 (TLi, VMu, TN, KS) ja 5.. Tu Rauvola 3 (MHa). Helmimaaliskuun vaihteessa tehdyt useat havainnot koskenevat jo muuttomatkan tehneitä yksilöitä. TURKNKYYHKY (Streptopelis decaocto) Havaintoja kuudelta eri paikalta. Naa Lietsala enimillään 8 (HK), Naa Nuhjala' Taimio 3 (TP, RS), Rai Hakinmäki (JoS), Raision tehtaat 9 (HP), Tu Piispankatu 7 (HKl) ja Paimion keskusta 7 (TN). TUNTURPÖLLÖ (Nyctea scandiaca) Toinen talvisen Jurmon tunnuslintu näyttäytyi tänä talvena vain kerran; nuori Jurmossa (P. Alho, L. Salola). HRPÖLLÖ (Surnia ulula) Tämän lajin karvakansan kauhuja sattui lintumiehen kiikariin seitsemällå eri paikalla, joista pitempään samoilla mlträapajilla viihtyi vain Dr Kasnäsin pöllö helmikuun ajan (MH, PLo). Havainnot taulukossa 3, VARPUSPöLLö (Glåucidlum pascerinum) Ainoastaan kolme havaintoa. Joulukuun puolivälissä 1 pihapiirissä 3 påivää (H. Virtanen), 3.1. Lai Hirvilamminsuo (JKy) ja samana päivänä 1Yl Vaski järvi (RH). SARVPöLLö (Aslo otus) Kaksi havaintoa. Jurmossa ja seuraavana päivänä (. H].värinen, M. Grahn, S. Veislola). Salon keskustassa tammikuun lopulta maaliskuun puolelle (P. Katajå, JR). SUOPÖLLÖ (A. flrmmeus) Jurmossa joulukuun ajan l yksilöä (monet), KUNNGASKALASTAJA (Alcedo stthlc) Kaksi talvihavaintoa Pem Mathildedalissa 1(1. Elo, K. Elo, M. Ahti, P. Sirva), joka siirtyi myöhemmin Kem Strömmalle, missä se rengastettiin.. (TN). Toinen havainto Rym Kirveenrauma (E. Saari). PKKUTKKA (Dendrocopos mlnor) Havaintoja ilmoitettiin 14 eri paikalta yhteensä noin l9 eri yksilöä. Runsaimmin havaintoja kertyi Ruissalosta, missä ainakin viisi eri yksilöä. Tarkemmin taulukossa 3. POHJANTKKA {Picoider tridactylus) Yhteensä yhdeksän e tikkaa. Havainnot koskivat yksittäistä lintua muutoin, paitsi 6.. Yl Vaskijånellä lk+ln (H. Minn). Varpuslinnut Talvi oli varpuslintujen osalta urpiaisen, lapinharakan ja pajusirkun. Vähissä sitävastoin olivat mm. marjalinnut, vihervarpunen ja järripeippo. Taulukossa 4 tarkemmin yleisimpien varpuslintujen viikottaisista määristä. KANGASKruRU (Lullula orborea) Lajista tehtiin kaksi talvikauden havaintoa. Kaa Kauselassa 1 ylilentävä.1, (AS) ja tunturikiurun seurassa Hii Rosala (JHe, P. Laaksonen, T. Nurmi, KS). KURU (Alsuds lryensii) Talven harvinaisin kiurulaji; ainoa havainto 1.1. lm Tu VähäHeikkilå (HKl). TUNTURKURU (Eremophlla alpectrfu ) Havaittiin neljåsti, 7.1, Kor Jurmossa 1 (V. Vänskä), 9.1. Sa Halikonlahti 1 (JR, M. Suominen, KT), kangaskiurun kaverina (JHe, P. Laaksonen, T. Nurmi. KS) ja b...3 Tu Topinoja (HK1, HK, ym.) KORPP (Corvuo corax) Yleinen, joskin harvalukuinen kronkkuja kaatopaikkojen ja haaskojen liepeillä. Suurimmat esiintym^t;6.. 6 jäällå varisten seurassa Sä Niksaari (PLo), 1.3. Kus Anavainen 15 (RP) ja 1.3. yht. 14 yöpymislen4olla ulkosaariston ruokapaikoilta mantereelle Uus Varanpää (HP). MUSTAVARS (C. frugllegus) Viime vuosien tapaan vähälukuinen. Turussa ja lähiympäristösså 34 talvehtijaa (HK, VM, ym), tammihelmikuussa 1 Ke Vreta (MH, ila) ja tammikuun puolivålissä 1 Mart Ollila (OP. Karlin). Taulukko 3. Viikottaieet hayainnot hiiripöllöstii ja tikoista TLy:n alueella talvella 19E / 19E3,,a r Sur ulu Pic can Den min Pic tri Dry mar 11 1tll_ r584S _1_r6_ '17

10 PÄHKNÅHAKK (Nucifraga crrvocatactes). Kaksi havaintoa: 4.1. Kus Kaurissalo (S. Kallio\ ja.. rengastettua Nau Seili (TM, JoS) Viirnernainitut kuuluival roluun N. c. caryocatactes. SMTANEN (Parus caeruleue) Tu Katariinanlaaksossa 3'1. noin 150 nähtyå sinitiaista (TK). PYRSTÖTANEN (Aegithglos caudatus) Talvikuukausien aikana 19 parvea yhteensä 1 yksilöä. Määrät rarkemmin viikkotaulukossa PÄHKNÅNÄKKEL (Sitta europaea) Tammikuun ajan 1 Salon keskustassa Olavinpuiston ruokinnalla (monet). Li[tll ilmoitettu kuuluvaksi rotuun S. e. europaea (JR). KOSKKARA (Clnclus cinclus) l.eudon alkutalven takia olivat karat kadoksissa joulu tammikuun aikana. Joulukuln ainoa 1.1. Ry Aasla (LS) ja tammikuultakin vain 3 havaintoa/s karaa. Helmikuun yhteismåärä 37, enimmillään 1 Koskikara on karaistunut talvisten koskipaikkojen asukki (kuva Matti Valta) Kis Kärkelä (JHe, P. Sirva). Maaliskuun alkupuoliskon summaksi tuli 15 karaa. PEUKALONEN (Troglodytes troglodytes) 4.. löytyi Pern Mathildedalista pienestå puroryteiköstä (HK) ja seutaavana päivänä peuk.loista (JV). Toinen linnuista viritteli io laulunsäkeitä 13.. (KS). LAULURASTAS (Turdus Phllomelor) Kaksi havaintopaikkaa: emu (MJS) ja Ry Aasla (LS). llmeisesti sama yksilö jälleen Ry Aaslassa (LS). PUNAKYLKTRASTAS (T. iliacus) Ainoat havainnot joulukuulta Kor Jurmosta, missä (P. Saikko, Ym) ja (JHe, Ym.) PUNARNTA (Erithacus rubecula) Kaikki havainnot: Kor Jurmo (P Alho, ym), Ry Aasla (LS)' tammihelmikuun ajan Tu Piispankadulla (monet), Pöytyä (OP. Karlin) ja lopputalven ajan Kor Utössä (JHe' S. Sällvlä). Taulukko 4. Eräiden varpuslintujen viikottaiset mäiiriit TLY:n alueella talvella 19El19E Aeg cau 'ur pil Bom gar Lan exc Stu vul Car car spi Fd coe Lox cur pvt sp Emh sch J 7 \85 5_ t 4 8 S _ 1 s 3 6 6'7 a 17 tt 911 l0 9l0iO _ _ 41_ tl _ t6 3r1 3t r95 r35 14O j5 4r0 rl t S l16t0tlts $ 9 tb _ RAUTANEN (Prunella modularts) Tu Korppolaismäessä lepi talven (HKl, ym.) MTTYKRVNEN (Anthur praremts) Kor Jurmossa joulukuulta neljä havaintoa ja tammikuulta kaksi havaintoa yksittäisestä kirviseslä LAPNHARAKKA {Lanius excubitor) Yksi talven tyyppilajeista oli lapinharakka, josta kertyi havaintoia noin 55 e yksilöstä, Taulukossa 4 havainnot viikottain. KOTTARANEN (Sturnur vulgaris) Ainoa suurempi parvi tammihelmikuun vaihteessa 1517 lintua Dr HiittinenRosala ( monet). PKKUVARPUNEN (Passer montsrus) Kaksi havaintoa Tu Ruissalon veneveistämö (J. Kirjonen) 1a 5.1., 1 Hiittinen (HKl, HK, Pto, ym). NOKKAVARPUNEN (Coccothraustes coccothraustes) Ainoa havainto 19.. Naantalin satamasta, missä 1 talvilintulaskennassa (RS). TKL (Carduells carduelts) Oli liikkeellä tavallista suuremmissa paraissa mm Tu Pihlajaniemi (JN) ja Tu Yokylä (HF). HEMPPO (C. cannabtna) Talven aialta 9 havaintoa yhteensä 81 yksilöstä. Suurimmat parvet Halikonlahti (J. Lähteenoja) ja 9.. 1O Tu Topinoja (TN, RP): VUORHEMPPO (C, flavltostrls) Kaikki havainnot: Topinoia (P. Älho), 6, Tu Vuoksenniska (monet) ja \.. 3 Tu Kurala (MHa). PAJUSRKKU (Emberiza schoeniclus) Suurimmat paweti Seili (TM, JoS) ja Mie Mynäjoen suisto (E. Gustafsson). PULMUNEN {Plectrophenax nivalis) Jurmon ulkopuolelta vain kaksi havaintoa Turun satamassa (HKl) ja.. 7 Pö Kontolanrahka ruokintaautomaatilla (lk). Jurmossa pulmusia näkyi lähes päivittäin. Kuukausimaksimit: X/6, l/6 ja, lu 19..t9

11 Kaksi vuosikymmentä Kakskerran talvilintulaskentaa Jouko Hakala Sliästä itsellesi ia lapsillesi puhdas luonto ia kirkkäat vedet. NiiU ei saa takaisin rahallakaan.r Johdanto Talvilintulaskenta Turun Kakskermnjärven kiertävållä 17 km:n reitillä (kuva 1) alkoi talvella 196/ 63 eli 1 talvea sitten. Kaikkina talvina reitti on laskettu sekä vuodenvaihteen etta helmimaaliskuun vaihteen tienoilla, paitsi talv lla 1964/65, jolloin uusintalaskenta suoritetiin jo s. Eräånä virikke nä laskennan aloittamiseen saattoi olla osallistuminen maisteri Nils Fritz nin johdolla Turun kauputrkilinnuston talvilaskentaan 1950luvun lopulla (ks. Hakala 1981). Jollekin rarien perässä nykyisin pinkovalle voi olla vaikeaa tajuta mitä mieltå on saman r itil jatkuvalla kiertemisellå, etenkään kun sen varrella harvoin näkyy \$,,Fd r*4 Kuva l. Kakskerran talvilintulaskentareitin siiainti. 1

12 harvinaisia lajeja. Laskennan kiinnostavuus perustuu kuitenkin juuri yleisten lajien määrän seurantaan. Laskennan suorittaminen Kakskerrassa keskeytyksettä jo talvea puhunee puolestaan. Jonkin alueen kesän tai talvenaikaisen linnuston tai joidenkin lintujen käytöstapojen seuranta voi osoittautua niin kiinnostavaksi. ettei hommasta malta luopua alkuun päästyään! Yhden reitin pariin kertaan talven aikana suorit ttu lintulaskenta ei tietenkään anna kovin täydellistä kuvaa lintujen todellisesta määrästä. Nykyistå laskentametodia ovat lisäksi kdittisesti tarkastelleet useat, mm. Haila ja Järvinen (1970) sekä Munne (1981). Talven erikoispiirteistä melko pitkän ja vaihtelevan reitin laske[ta voi kuitenkin antaa viitteitä. Kahdenkymmenen lalven aineiston pohjalta on myös kiintoisaa tarkastella laskentajakson aikana mahdollisesti tapahtuneita muutoksia. Laskentaalue ja menelelmät Laskentareitin vaihtelerrrudesta kertoo osaltaan se, että reitin varrella on peltoa 40%, mänt)'valtaista havumetsää 33%, sekametsää 1% ja lehtimetsää vajaa 6Vo. Parissa kohtaa rcitti poikkeaa meren rantaan ja eräässä kohden lähelle järven rantaa. Järvi on kuitenkin laskennan aikaan lähes aina jäåssä kuten merikin uusintalaskennan aikana. Reitti kulkee pääosin maantietä pitkin poiketen siellä täälle maatalojen tai pienempien asumusten pihamaille. Joissakin ladoissa poiketaan hätistämässä varpusia vaihtelevalla menestyksellå ulos laskettaviksi. Reitin varrella on sekä lintulautatyw' pistä ettå epäsäännöllistä riistan ruokintaa Lisäksi reitin varrella on 1 latoa, joista voi löytyå syötåvää varpusille ja rchkeimmille keltasirkuille ja lasaaneille. Kaksi avointa puimahuonetta, joissa linnuille oli talvisin helposti viljaa saatavilla, jäi tyhjilleen 1960 ja 1970'lukujen vaih teessa. Reitin tuntumassa on myös melko laajoja ruoikoita, joissa mm. sinitiaiset mieluusti ruokailevat. Ruokintapaikkojen määrästä ei pidetty kirjaa 1960luvulla, sillä tätä kuten montaa muutakaan mielestäni tärkeää taustatietoa ei p]rydetä valtakunnallisessa laskentalomakkeessa. Talvelta 196,/63 on kuitenkin merkitty muistiin joululaskennan ajalta 10 lintulautatltppistå ja 3 puimahuonetltppistä ruokintapaikkaa sekä 197oluvulta joululaskennan ajalta keskimäärin 1.5 (vaihtelu 915) lintulautatyppistä ja.6 (4) puimahuönetpppistä ruokintapaikkaa. Uusintalaskennan vastaavat arot ovat 9.1. (61) sekä.5 (3). Luulisin ainakin lintulautatwppisen ruokinnan vuoden aikana lisääntyneen uuden omakoti ja kesäasuntorakentamisen myötä. leikkuupuirdn yleistymisen myörä riljanjäle taas jää entistä useammin pellolle. jossa sen saalavuus riippuu mm. lumitilanteesta. Laskentarcitti on pyritty pitämeän samana vuoden ajan. Tåysin siinä ei ole onnistuttu, vaikka reitti on laskentalomakkeisiin merkitty samaksi vuodesta toiseen. Jonkin puimahuoneen jääminen pois käytöstä on johtanut liihen. ettei paikalla ole sen jälkeen poikettu, ja toisaalta jonkin omakoti tai kesäasunnon tulo lintulautoineen jaltai lyhteineen aivan vanhan reitin tlrntumaan on johtanut siihen, että tälle ruokintapaikalle on alettu poiketa. Reitille on tehty myös pad (yht, n. 500 m:n) oikaisua. Kakskerassa on jo pitkään ollut keski määräistä enemmän kesåasuntoja (Hakala 1967). Vaikka riistä valtaosa sijaitsee rannoilla reirin ulkopuolella. voi niiden pihoilla suoritetulla talviruokinnalla (ia pön' tötyksellä) olla vaikutusta reitin linnustoon. Niiden kuten muidenkaan mah' dollisesti reitin lähellä olevien ruokintapaikkoien vaikurusta ei ole selvitetty. Reitin varrella on tehty vain våhån hakkuita ia metsänhoiroa, ioten niiltä osin reitillä ei ole tapahtunut olennaista muutosta linnuston kannalta. Maatalouden yleinen rakennemuutos karjattomaan suuntaan ja liikenteen vilkastuminen sekä yleensä aikaisempaa runsaampi liikkuminen alueella ovat voineet olla merkittä" vämpiä muutoksia linnuston kannalta. Kaukoputken mukanaolo ainakin 10 vuoden ajan o1 osaltaan vahentän].t tulosten vertailukelpoisuutta, si1lä sen avulla on voitu määrittää vaikkapa puun latvassa istuva harakka huomattavasti kauempaa kuin aiemmin. Putkea on käytetty toisaalta melko sååsteliäästi. Talvira \96/ /8 Kakskerran talvilintulaskentaan ovat osallistuneet lukuisat liltuharastajat. Keskimåårin yhteen laskentaan on osallistunut.7 henkilöä määtån vaihdellessa ed laskentakerroilla kahdesta neljään. Joulu ja kevätlaskennassa ei näytä tältä osin olevan eroa eikä laskijoiden määrä näytä muuttuneen tarkastelujakson aikana. Laskijoiden kantaryhmänå ovat lisåkseni olleet Jouko Tikkanen (JTi), Raimo Hyvonen (RH) ja Matti Laaksonen (ML), jotka kaikki ovat osallistuneet vähintään kymme[een laskentaan (eli våhintään 170 km:n kävellyn). Viime!.uosina laskentojen hippiäisasiantuntiiana" on säännöllisesti toiminut Vesa Sarola, vanhusten korvat kun eivät enää tavoita lajin kor" keimpia ääniä! Kolmesta viiteen kertaan laskentaan ovat osallistuneet Kauko Häkkilä (KH), smo Lahtonen (L), Esa ehikoinen (EL), Vesa Sarola (VS), Esko Tarponen (ET) ja Jorma Tenovuo (JTe) sekä yhdestä kahteen kertaan Tapio Elo, Johan Hollst n, lkka sotalo (l), Guy Lindell, Jaakko Nummela, Timo Nurmi ja Ralf Sundman. Reitti on aina laskettu kävellen teita pitkin ja mahdollisesti pienen matkaa tieltä poiketen esimerkiksi havailun liaisparven tutkimista varten. Va$in taajaan on pysåhdytty kuulostelemaal metsän äånie ja reitin laskenta kestääkin yleenä 67 tuntia eli joulun aikoina aamuhåmärästå iltahämärään. Kun laskenta keväälåkin aloitetaan aamulla, se päättw hwissä ajoin ennen hämäräå, millä saatta olla merkitystä tulosten vertailukelpoisuuteen sellaisten lajien osalta, jotka ovat iltai sin hywin vilkkaita. 'falvina 6/6371l7 joululaskenta aloitettiin keskimåärin 33 min. ennen auringon nousua (olloin jo on melko valoisaa) ja se kesti keskimåärin 6.3 tuntia. Kevätlaskenta aloitettiin keskimäärin 50 min. audngon nousun jälkeen ja se kesti keskimäärin 6.4. tuntia. Talvina 7/7381/8 joululaskenta aloitettiin keskimäårin 35 min, ennen audngon nousua ja se kesti 6. tuntia, Kevätlaskenta aloitettiin keskimäärin 17 min. auringon nousun jalkeen ja se kesti 6.5 tuntia. Jälkimmåisenä jaksona kevätlaskenta on siis aloitettu edellistä aikaisemmin. Suurimmat poikkeamat keskimääräisistä ajoista tapahtuivat ensimmäisinä las" kentavuosina, jolloin systeemi ei ollut vielä vakiintunut. Niinpä laskenta aloitettiin n. tuntia ja n. 3 tuntia auringon nousun jälkeen. Nopein kierrosaika (5 tuntia 1 min,) saavutettiin ensimmäisessä laskennassa , Tämän jälkeen hitaampi ja todenneköisesti tarkempi laskentatapa vakiintui. Kokonaisuutta ajatellen poikkeamisilla ei liene ratkaisevaa merkitystä. Lämpötila ja lumen syvyys Kuvissa ab on esitetty Ruskon säähavaintoasemalla mitatut jouluhelmi kuun keskilämpötilat sekä likimääräinen lumen syvyrys mainittujen kuukausien puolivälissä Turun seudulla. Vuosien lämpötilakeskiarvot on merkitty poikkiviivalla kunkin kuukauden kohdalle. Tiedot on saatu ilmatieteen laitoksen katsauksista. 3

13 Kuva a, Joulu, tammi ja belmikuun keskilämdttilat Turussa k skimäiirin vuosina l93l{0 sekä tslvinå 196/63l9El/E.,akson 193l60 kuukåuden keskilömpötila on merkittt poikkiriiralls kunkin tålven ao kuukauder kohddle.,.h ffiffi 7 13 Kuva b. Lumen keskimöäriiinen svvlls Turun s udulls ioulu', låmmi' ja h lmiknussa talrina 196 / 63l9El / 8. Suhteellisen lämpimiä ovat olleet mm. talvet 1970/71' Edtyisen kylmiä ovat olleet talvet 63/64, 65/66, 67/68, 69/70 ja 78/79. Kylmiä talvia on siis ollut eniten tarkastelujakson alkupuo1e11a. Keskilämpötilan liseksi tulisi ehkä tarkastella yhtenäisten kylmien jaksojen pituuksia ja ajoittumista, sillä viikonkin kova pakkaskausi voi olla kohtalokas monelle lajille. Kylmän kauden ajoittumi nen vuoden vaihteeseen voi puolestaan olla kohtalokkaampaa kuin vastaava kylmlts helmimaaliskuussa. koska valoisa ja siis ruoan hankintaan mahdollinen aika on vähimmillåån joulun aikoihin. Monin paikoin talviruokinta aloitetaan våsla joulun tienoilla, joten linnut eivät ehkä löydä ruokintaa aikaisen kylmän kauden yllåttäessä. 4 'c lil nl. n tilil 15 Ltu{ d[x l93l: t96 talvi t cm Q l0 fl mhffidf; il " ' tulliilljdll. " rt dl_tr llth.fi],fl"9,11 7s Lumisimpia talvia Turun seudulla ovat olleet talvet 1965/66, 69/70 ja 81/8 ja hpin vähälumisia mm, talvet 1964/65, 70/71, 7/73, 74/75 j^ 79/80. \leisesti ottaen lumitalvia nä'ttää olleen eniten jakson alkupuolella. On muistettava, että nyt tarkasteltu lounaisrannikon lumitilanne saattaa poiketa huomattavasti tilanteesta jo muutamia kymmeniä kilometrejä sisämaan suunnassa. Tulokset ja tarkastelu Taulukossa 1on esitetty tietoja yleisimmistä, yli 10 kertaa vuoden aikana havaituista laieista, Laiinimen perässä oleva numero viittaa kuvaan, jossa lajin vuosittain havaitut yksilömäärät on esitetty erikseen. Kuvissa joululaskennan yksilömäärät on esitetty ympyrällä ja uusinta laskennan mäerät kolmiolla. Taulukossa on esitetty keskiarvot ja havaintovuodet 39 kenaa askennoissa tavatuista lajeista ja taulukossa 3 havainnot tätä harvalukuisemmista lajeista. Taulukosta 1 ilmenee kymmenvuotisjaksojen U'1 ja 197/7381/8 sekä koko vuotisjakson yksilömäärien keskiarvot ja havaintovuosien määrät (k). Taulukkoon on lisäksi merkitty regrcssiokerroin (r) ja sen mahdollinen tilastollinen merkitsevjys. Kuvissa 319 on esitetty myös lineaadset regressiosuorat ja yhtålöt. Suoran kulmakerroin ilmaisee monellako yksilöllä lajin reitillä havaittu yksilömåårä on keskimåårin muuttunut vuodessa. Menetelmällä voidaan tilastollisesti tutkia onko muutos havaituissa yksilömäärissä merkitsevästi laskeva () tai nouseva koko ( vuoden) tarkastelujaksona. Käytetry lineaarinen regressio ei sovi mahdollisten syklisten vaihtelujen kuvaamiseen. Eräiden lajien tulokset onkin esitetty liukuvan keskiarvon avulla (kuvat 4, 9 ja 1115). Jakson pituus on kolme vuotta. Useimpien lajien keskiarvot ja havaintovuosien määråt poikkesivat vain vähän toisistaan kumpanakin 10vuotisjaksona (taulukko 1). Selvimmät muutokset todettiin sini ja kuusitiaisella (kuvat 78 ja l3). Molemmilla nouseva suuntaus oli tilastollisesti erittäin merkitsevä uusintalaskennoissa ja merkitsevä joululaskennoissa, Merkitsevä nouseva suuntaus lodertiin lisäksi fasaanilla joululaskennoissa sekå talitiaisella ja viherpeipolla uusintalaskennoissa (kuvat 910). Teerellä puolestaa todettiin tilastollisesti mer kitsevii vähenävä suuntaus joululaskennoissa (kuva 3). Hömötiaisella nouseva suuntaus joululaskennoissa oli tilastollisesti vain jokseenkin merkitsevå (kuva 6). Muutamaa suuntaa antavaa muutosta lukuun ottamatta muita tilastollisesti merkitseviä kehityssuuntia ei voitu todeta. Harvalukuisempien laiien osalta tulokset viittaavat harmaapäätikan yleistymiseen (taulukko ). Syklisistä tai lyhytaikaisista muutoksista mainittakoon hippiäisten vähåislts 1970luvun lopulla ja uusintalaskentojen korkeahkot mäårät 1970luvun alkupuoliskolla (kuva 4), töyhrötiaislukujen pieni nousu 1960 ja 1970lukujen taitteessa (mutta yleisesti ottaen vähäiset muutokset, kurar 5 ja ). talitiaisten suuri määrä 1970luvun alussa (kuva 9), harakan sykliseltä vaikuttava lukumåärän vaihtelu sekä voimakas määrän kasvu 1970luvun lopulla uusintalaskennoissa (kuva 11), punatulkkumäerien suuret vaihtelut; korkeat arvot 1970luvun puolivälisse joululaskennassa sekä pienet mååråt uusintalaskennoissa 1960luvun loppupuolella (kuva 14). Jyrkimpiä vaihtelut nåyttävät olevan urpiaismåärissä (kuva 15). Muutos" ten voimakkuus johtuu urpiaisen inraasio ja parvikäyttäytymisestä, mikä näin pienessä aineistossa voi vääristää todellista kuvaa. Esim. joululaskennassa l970luvun puolivälissä todettu huippu johtui pääosin kahden suurehkon parven osumisesta laskijoiden eteen. Korkeat uusintalaskennan luvut 1970luvun alussa voivat olla yhteydessä ko. talvien ämpimy)4een ja Tilastollinen merkitsevlfs r:n arvolle on taulukossa merkitty seuraavasti: Tässä tapauksessa r:n merkitsevlyttä on kä]tetty Sammaliston (1974) esimerkkiä noudattaen yksilömäårän muutoksen tilastollisen luotettavuuden osoittamiseen. merkintä skitaso merkits vlfs ' l0to suuntaa antava * 5F" jokseenkin merkitsevä '' 1"/o melkltseva 0,1% erittäinmerkitsevä 5

14 Taulukko l. Yleisimpien yli l0 kertaa vuoden aikana Kakskenan laskentareitillä tavattujen lajien keskimäiiräiset yksilömäärät ja havaintovuosien måiiirät (k) kymmenvuotisjaksoina 6/6371/7 ja 7/7tBll8 sekä koko.vuotisjakson aikana. Lisäksi on esitetty regressiokerroin {r) ja sen mahdollinen tilastollinen merkitsey;rts. J:joululaskenta, U:uusintalaskenta. jakso 6/637r/7 1/ /jat/8 6/6381/8 laii vks/v k Yks/v k Yks/v k r kanåhaukka J 0, u0, rarpushåukka., 0,4 4 u0,3 teeri (kuva 3) 19, 8 u r1,l 8 iasaåni J 0, u0, kåpylikka t.4 5 ul,t3 palokå.ki 0,9 3 u0,44 nårhi ) 3. 9 u barakkå J (kuya ll) U 9,0 10 naåkkå J 0,7 3 varis u1,9 l3.l t0 u 15,9 l0 hippiäinen J 4,9 10 lkdvå 4) U 6. 7.åkålliråslas.l 46.8 J u 4, hömötiain n t 13,3 t0 {kuva 6) U 15,3 l0 löyhröriåinen., 9.4 l0 (kuvat 5,1) U 7,6 10 siniliailen 7,1 l0 (kuva 7) U 8,s l0 kuusitiainen J 5,4 l0 (kurat E.l3) U,6 9 talitiåinen J 81.3 l0 (kuva 9) U 67,1 lo puukiipijå J,l 1 u0, vårpunen.l 1ä,4 l0 u 109,1 lo punåtulkku J 4,4 l0 {kuvå 14) U?,1 1 viherprippo.l.8 6 (kuva l0) U 0,t viheryarpuneo J 10,6 l u l3,l u.piåinen,6 9 (kuva 15) U 4,5 5 pikkukåpylinlu J 0,9 ja Loxia sp U 0.8 l kehasirkku J 139,9 l0 (kuva 16) U 17,6 10 0,5 4 0,1 0, 0, 0,4 3 0,4 0,t 3 0, , r, 0, E 3,6,8 6 1,9 r,0 1 0,9 0,8 6 0,6 3,7 9 1,5 5, E 4.6 6, ,9 l ,1 0.4 r,0 l ,0 l0 16,4 1,1 l0 t.0 10, 8 6.,0 S 4.4 0,3, $, 10 15,8 16,8 l0 16,0 9.7 l0 9,5 6,8 r0 7, 3,6 t0 r9,e 33,3 t0 m,9 tz,o t0 8,7 ll,4 10 7,0 106,3 lo 93,8 94,6 t0 8O,E 1,8 9 1,4 1.3 E 0, 105, l0 ll5,l 71,6 l0 90.J 3.5 l0 8,6 14, l0 10,6 11, ,6 5 10,6 8,5 5 lo,e 6,6 6 4,8 15,5 4 10,0 0, , l0 ll,e , ,09 1 O,LZ 5 0, ,67 1 0,33 9 0,61 5 0,14 t3 0,06 9 0,ll l0 0,1 100 l8 0, ,19 4.0, m 0,r0 0,05 0, ,3 8.0, ,46? ' 0,30 0,0 0,08 m 0,6 m o,71.*r 0, ,81 *** 0,1 0,s6 16 0,6 10 o,lk 0,01 m 0. 0,14 r7 0, ,30 6 0,60 8,0,03 7 0, ,01 3 0,08 7 0, ,31 Taulukko. Kakskerran laskentareitillä 39 kertaa vuoden aikana tavattujen lajien keskimääräiset yksilömäärät vuotta kohden sekä havainto. vuosien määrät (k) kymmenvuotisjaksoina sekä koko vuotisjakson aikana. lithi tavi tuulihaukka nokikana 45 kalalokki 6 varpuspöllö /1a a\/a 6/63 8)tA yks./v k vks./v k vks./r k pohjantikka komni ) yht. 4 6 kulorastas 1 J 0,3 1,3 0,80 4 u 0, 0. 1 o,o J 3.5 0, U_ J 0,8 0,8 :l o.8o 6 u 0,1 t 0.05 i 0,9 3 t,8 :l t,3o 6 u l_0,430.3 u0,540,54 0,4 0.t 0,5 l u 0.tl _ o.o5 J _ t), o.to u 0,4 3 0,7 o,3o 5 tr,t_0.60l u t,8 J 1.90.l, l..to 6 u 0, O.5O J.9 3 t,.t l,6t) 5 u 0.5 J 0, o.so 4 u t. t,0l lol J1.03_o,so3 u 0..r 0.1 o.l5 4 0.s 6.6,r 3.s5 6 u Taulukko 3. lavainnot korkeintaan kahdesti vuoden laskennoissa tavatuista lajeista. pähkinånakkeli 13 4 l0 isokäpylintu 7 kirjosiipikäpylintu 3E pulmunen Pikkujärven suon laskuojassa (ML) Penilän peiloilla saalistamassa (JH ym) 6. L1973 Vapparnin länsiosassa (JH&ML) 3. l Vappamin länsiosassa saaren itäosassa (JH&KH) E0 Aatilassa (JH&RH) Nunnavuoren lähistöllä (JH, JTi&ML) saaren itäosassa (JH&JT) f.1. f980 (1 yks lennossa saar n eri puolilla) rastastalvena 90 räkättirastaan parvessa, lensi erilleen parvesta (JH&JT) yks. Penilän kylässå (JH, RH&L) ylimäåräisessa lask nnassa Naulassa (RH, KH& ) 5. r (JH, ET&JTe) s (JH&EL) ylimääråisessä laskennassa (RH, KH&l) Kaikki parvet havaittiin kuusikossa ruokåilemassa ylimääråisessä laskennassa (RH, KH&) (KV, VS&J',) Linnut mäåriteltiin loxiamaisesta oiemuksesta ja lento_ ytavasta sekä sameån u.piaismaisesta ääntelystä (JH&RH) , 1 S (JH ym) 6 7

15 vähälumisuuteen ja saattavat siten vastata paremmin todellisuutta (vrt. krrriin ab). Keltasirkun määrissä ainakin uusintalaskenrojen mukaan näylläisi olevan vähenemistä tarkastelujakson aikana. Mahdollista trendiä ei kuitenkaan voi tilastollisesti osoittaa ainakaan [].t käytetyllä menetelmälla. Parvilajina keltasirkun havaitut yksilömäärät voivat satunnaisesti vaihdella hlrinkin paljon (kuva 16). Reitillä on 40 laskennassa havaittu 51 lajia selviå muuttajia huomioon ottamatta. Kokonaisuulena tarkastellen useimpien lajien mäårissä ei voida todeta muutossuuntia pidempien jaksojen aikana. Osaltaan tähän voi vaikuttaa se, että aineisto on pieni ja vain selvimmåt muutokset ovat tilastollisesti varmennettavissa. Valtakunnallisten laskentojen laajaa aineistoa on käsitelty viim aikoina julkaistuissa iutkimuksissa vain muutamien lajien osalta. Aiemmissa selvityksissä Munne (1973) totesi sinitiaisen kannan jatkuvan nousun 1960luvun, eli oman tarkastelujaksonsa alusta, ja talitiaisten måärän selvän nousun l960juvun loppupuolella, jolloin vähäisempåä nousua oli havaittavissa myös töyhtö, kuusi ja hömötiaisten määrissä. Sammalisto (1974) tarkasteli vuosijaksoa ja totesi sini ja talitiaisten lisäksi mm. viherpeipon, harmaapäätikan ja harakan måärän kasvun. Vähenemistä oli todettavissa mm. teeren, naakan ja töyhtötiais n måärissä. Tilastollisesti merkitsevää muutosta ei todettu mm. fasaanin, pikkurikan. kuusitiaisen. hömötiaisen. hippiäisen, punatulkun ja keltasirkun måärissä. Myöhemmisså selvityksissä (mm. Sammalisto , Hilddn 1984) on todettu sinitiaisen måä!ån jatkuva kasvu sekä teeren måårien väheneminen pieniä väli huippuja lukuun ottamatta. PlTn, töyhtötiaisen ja pikkutikan määrän myös vähentyneen sekä viherpeipon. harakan ja fasaanin määrän kasvaneen. Muun muas_ sa hömåtiaisen, puukiipijän ja nårhen määrissä ei nä!'tå tapahtuneen muutoksia pitkän ajanjakson kuluessa. Kakskeran tuloksia voidaan tåsså verrata vain koko maan tuloksiin. Jos valtakunnallisesta aineistosta julkaistaisiin nykyistå yksityiskohtaisempia selvityksie, verlailu \oitaisiin tehdä maan lounais' osien tuloksiin. Olisikin toivottavaa, että valtakunnallisra aineistoa käsiteltäisiin nykyistä enemmän osaalueirtain. Olisi myös hyvä, jos selvityksissä tarkasteltaisiin nykyistä enemmän tauslalekijöilä. esim. ruokintapaikkojer määrää, metsänhakkuita ja metsien rakenteen ja asutuksen muutoksia laskentareittien varrella. Nykyisen tapaisella taustatietoien keruulla tähän ei päästä. Yleisesti ottaen yllättävän monet valtakunnallisen aineiston käsittelyssä havaitut muutokset, kuten teercn väheneminen, sinitiaisen, talitiaisen, viherpeipon, lasaanin, harakan ja harmaapäätikan runsastuminen on havaittavissa myös Kakskerrassa. Sammalisto (1976) mainitsee kuusitiaisen määrän kasvusta. Tåmän jälkeen lajin lukumääriä ei ehkä ole selvitetty koko maan aineiston pohjalta. Orellin (1983) mukaan melsien kuusettuminen viime vuosikymmeninä on lisänn).t ainakin kuusitiaiselle soveliaiden ympåristöjen määrää. Kakskeran reitin lukuisat linturuokintapaikat saattavat myös johtaa piharuokinnasta hyöt].vien lajien (mm. ns. mersäliaisten talvikanrojen nousuun). Joulu ja uusintalaskentojen tuloksia käytetään usein talvikuolleisuuden laskemiseen. Läheskään aina ei ole pohdittu tähän sisältwiä riskejä mm. lintujen haraittavuuden ja liikkuvuuden talvenai. kaisten muutosten vuoksi. Kakskerran laskentatulosten mukaan varsin monen lajin havaitut määråt uusintalaskennassa ovat joululaskennan lukuja suuremmat. Munne (1973) totesi koko maan talvilintuaineistoa tiaisten osalta käsitellessään, että uusintalaskentatulos on usein suurempi kuin joululaskentatulos. Ereänä slynä on lintujen talvenaikainen biotoopinvaihdos. Munne totesi ainakin sini ja kuusitiaisen siirlymistä taajamiiin joulu ja uusintalaskennan välillä. Hietakangas (1976) ei todennut kuusi, hömö ja töyhtötiaisen siirtymistä asumusten lähelle tälven aikana; sini ja talitiaisten siirtyminen taas oli hänen mukaansa selvåä etenkin ankarana talvena, Toisaalta keskellä talvea voi tapahtua lintujen siirtymistä metsäån säiden lämmetesså (Hietakangas 1976). Munne (1973) totesi töyhtötiaisella painopisteen siirtymistå etelårallnikoilla lounaaseen joulu ja uusintalaskentojen vå1i11å. Mikåli tämå johtuu talvenaikaisesti siirtymisestå, sillä voi olla huomattava vaikutus jonkin reitin tuloksiin. Lintujen talvenaikaisen liikehdinnän selvittely helpottaisi osaltaan laskentatulosten tulkintaa, Laskentojen vertailukelpoisuutta vähentävä tekijä on monen lajin vilkkaampi ääntely uusintalaskennan aikaan. Munne (1973) katsoi, että silloisten talvilintulaskentojefl puitteissa oli mahdotonta selvittäå talvikuolleisuutta. Tåmån jälkeel laskentoja on täydennetty syyslaskennalla, joka kuitenkin tehdåän melko aikaisin lokamarraskuun vaihte ssa. Tällöin linnut varmaan siirtyilevät vielå melko runsaasti, ja laskenta palveleekin osaltaan vaelluslintututkimusta. Tammihelmikuun keskilåmpötilalr s kä lintujen måårässä joulu ja uusintalaskennan välillä todetun muutoksen riippuvuutta Kakskerran aineiston osalta testattiin kolmen lajin kohdalla (kuvat 1719). Tali ja hömötiaisella riippuruutta ei todettu, mutta hippiäisellå se oli tilastollisesti merkitseva. Hippiåisen kohdalla tulos vastaa hjryin Hildånin (198) toteamaa. Munneo (1973) mukaan låmpötilalla ei ollut merkitsevåå vaikutusta joulu ja uusintalaskennan erotukseen minkään tiaisen kohdalla. Aineisto oli kuitenkin varsin pieni. Joulu ja uusintalaskentojen tuloksia lajikohtaisesti tarkastelta ssa todettakoon varsin suuri ero hippiäisten määrisså: koko aineiston mukaan keskimäårin 64 dorn vähenemä. Tämä ilmenee myös kuvasta 4. Laji on toisaalta erittäin vaikea takseerattava; kymmenpäis n parvenkin saattaa joskus paljastaa vain heikko ajoittainen vikinå månnyn latvustossa, joten sattuman osuus on suuri. Metsätiaisen osalta erot ovat useimp! na vuosina melko pieniå. Sini ja talitiaisten mäårät ovat usein suulimmat kevätlaskennassa. Suurimmat vähenemät sekä sini että talitiaisella todettiin usein silloin, kun jo joululaskennan luku oli keskimåäräistä suurcmpi. Munre (1973) mainitsee eråissä tutki muksissa todetun, ettå talitiaisen talvikuolleisuus on suuri, jos kanta on suuri ankaran talven alkaessa. Mikåli nuorten osuus tällaisessa tapauksessa on keski meäräistä suurempi, tulos on selitettåvissä nuorten yksilöiden herkemmästå sortumisesta pakkasessa. Toisaalta tavallista suurempi "kuolleisuus" voisi olla neendistä ja johtua siitä, että keskimääråistä enemmän lintuja on kertynlt ruokintapaikalle ja reitin varteen jo joululaskennan aikaan. leutoina lopputalvina taas osa joululaskennassa tavatuista yksilöistä on saattanut siirtyä rcviirilleen laskijan tavoittamattomiin ennen uusinta laskentaa Lintujen liikehtiminen ruokintapaikkojen lähistöllä voi olla laskentatulosten kannalta hwin merkityksellistä. Suu osa laskentareiteistä varmaan kulkee ruokintapaikkojen ohi. Kakskerrassa saattaa koko reitin sinitiaismååråstä joskus 1,/4 1/5 oleskella yhdellä ruokiltapaikalla. E!äellä erityisen hyvållå ruokintapaikalla talon ympärille oli ripustettu kymmeniä talinpaloja. säntä otti kovina pakkaskausina talit yöksi sisälle lämpiåmään, jotta linruilla olisi låmpimåt aamupalat. Todellinen Luonnonystävä. Harakan osalta on huomattava, että 8 9

16 uusintalaskennan luvut lähes säånnöllisesti ovat joululaskennan lukemia suuremmat. Tåmä johtunee siitä, että laji on keväällä huomattavasti näkwämpi ja åån kkäämpi kuin joululaskennan aikana. Sama koskee useita muitakin varislintuja. Tiivistelrnö Kakskerran 17 km:n talvilintulaskentareitti on pydtty suorittamaan mahdollisimman samanlaisesti \'uoden ajan Vähitellen reittiin on kuitenkin tehty pieniä muutoksia. Reitti on laskentajak' son aikana muuttunut hieman omakotiasutuksen lisääntyessä ja maatalouden rakenteen muuttuessa. Metsånhoitotoimet ovat kuitenkin olleet suppeaalaisia. Muutokset jäävät kuitenkin nykyisin kirjaamatta valtakunnallisessa laskennassa, koska taustatietoja pwdeteän varsin vähån. Laskentojen kehittämiseksi tarvittaisiin kenties työryhmä. Aineiston vähåisltdeste huolimatta las' kentatulokset ovat monelta osin yllättävän yhdenmukaiset koko maan aineiston kåsittelyssä saatujen tulosten kanssa (mm. reeren väheneminen. sinitiaisen, fasaanin, viherpeipon ja harmaapäåtikan yleistyminen). KuusitiaiSen selvå runsasruminen saattaa olla paikallinen ilmiö. Joulu ja uusintalaskennan tulosten vertailun a\.ulla ei katsota voitavan selvittää talvikuolleisuutta ainakaan näin suppeasta aineistosta. Monen lajin lukumäärät olivat uusintalaskennassa suurempia kuin joululaskennassa. Tämä johtuu useis ta tekijöistå. Kiitokset ) Kiitän lopuksi kaikkia Kakskerran talvilaskentoihin osallistuneita, joista monet ovat edelleen leikisså mukana sekä FL Esa Lehikoista ja FM Kauko Håkkilää, jotka antoivat arvokkaita neuvoja aineiston käsittelyssä. Kuvst 3_6. Kskrkerran laskentarcitillä joululåskennssså{ O ljs uusinta' låskcnnrssa { A ) vuosittsin havailut eräiden ldien Jkiilömiinrnt i3 regrbsioauorrt yhtälöineen. Joululåskenrr_, uusintddkents YJ : 1,5x+8,r : 0,67 1'r' YU: 0'7r+15'r: 0'33 talvi Jks. 00 q) EO 't t s 67 6E t Kuvl S. Töyhtötidnen Kuvr 6. Hömötiåinen E t9 8t YJ :,7xE,7,r:0,6'r.* YU =,5x5,t,r=0,71 *'' YJ:0.01x+9.4'r:0.0 Yu ^^8oo9^o Q : Ä o'os" 6'6'r 0'oE of vv 5 r^ ai()6o OaÄa* 'e" "'^g l YJ :0,47x+11,r: 0,46 * a a o YU : 0,33x+13,r : 0,30 o.) a o^ Äx ar Ö A ö 9 :==a* ^Qa5o:Rj..o A' ö oa A oa O Kuvat 7 ja 6. Sini jå kuusitiaisen Jkilömiiiiröt Kakskenan låskentareitilli. S litrkset kuten kuvissa 36. Kuva 7. Siniaisinen 30 vks. tslvi E s Kuvr 4. lippiiiinen lippiäieaulokset esit ttj mjös liukuvan ke3kisrvon avulla. hkso 3 vuottå. ooo ljl6 aa r 73 7s tslvi' 76 7E l 78 E0 79 8r o YJ=0,x+5,r:otlt YU : 0,5x+3,0,r : 0,3 ^ ) l tx aslyi t 63, talvi OO 70 7l Kuva 6. Kuusitiainen Yj : 0,65x0,4,r : 0,56 *,', Yu:0,E7x,1, r:0,e1'*{.{. 7E& 79 El =na^ o80 j em 7t Et 3l

17 Jks. t4 130 Kuvat 9 jr 10. Talitiaisen ja viheryeipon Jksilömiiäråt Kakskellrn laskentareitillä. S lityks t kuten L:uvissa 36, KuYa 9. Talitiainen o Tulokset on sitetty myös liukuran keskiarvon avdla. 1. joululaskenta Kuvat lt15. Kf,kskerrln laikent reitin eriiider lqiien lssk ntrrulokset csitcttlinä liukuran keskiinon ayullå. Jabon pituutens on kolme vuottqtk5. m l0 Kuva 11. Harakka Kuva 1. Töyhtötieinetr Joulul.skentå:.. Uwintslsrkenla: +x 7E El 90 '.,''? ou";rr1"1""l"o1, =]rr'f"*\^f"<; m t t3 is Bt &) 50,10 30 AL A tel{i 65,ö l o YJ : l,3x+e0,r : 0,3 Yu,5x+54,r : 0,56 ** 7E EO 79 8l Kuvå 13. Kuusitiain n,,,";,,,x3 åi ff 3 l\ l! 3{) l0 Kuvi 14. Punåtulkku Myös.egr csiosuor.t e3itett].,/\.,r, _._l \, l"r, 7E l YJ : 0,57t+3,r : 0'14 YU:0'3lx+7,4,r:0,14 KuYs 10. Viherpeippo Yt:0,64x*0'5'r:0'30 Yg : 0,91x4,,r = 0'60o** o t 15 r'\ 79 Kuvå 15. Urpisinen Myik regrbsiguorar sitettj i\ t\ i\ /\ 80 st talvi YJ = 0,35x+1,r : 0,05 Yu:0,05x+9,4,r:0, E l E l 3 t 63. (ålvi 66 6E l lg 8t 33

18 Kuvs 16. Keltasirkun kutel kuvissr lts. yl$ilömiiäriit Kakckerran reitilä, Sclityks t muutos9o o Kuvst Joulu ja kelåtlåskenm$r todetun ybilömiiiirän muutoksonjå trmmihelmikuun keskilåmpiitilsn riippuvuus. Kuva 17. Hippliinen le vuoden sineisto) m fi,t0 trlvi Khiallisuutta HALA, Y. ja JÄRVNEN, O Talvilintulaskenta: metodi. Lintumies 6:337. HAKALA, J. 1967, Kakskerran kunnan kesähuvilaasutuksesta. VarsinaisSuomen Maakuntakirja 1: HAKALA, J TLY:n alueen talvilintulaskennat 1980/81. Ukuli 1:9 HETAKÄNGAS, H Tiaisten, hippiäisen ja puukiipijän kannanvaihteluista talvella. Lintumies 1l: 13 HLDEN, O Winter ecology and partial migration of the Goldcrest (Regulus regulus).. Ornis Fenn. 59:991. HLDEN, O Neljånnesruosisata talvilintulaskentaa: Sinitiaineo kertoo ympåristömuutoksista. Suomen Luonto 43: LMATETEEN LATOS 196_198. Kuukausikatsaus Suomen ilmastoon. VSK MUNNE, P Tiaisten (Parus spp) runsausvaihteluista ja levinneisyydestå Suomen talvilintulaskentojen perusteella. Pro Gradu. 14 s E E{) 69 7t 73 7S l MUNNE, P Suomen talvilintulaskentaaineisto ja sen kåyttömahdollisuudet; esimerkkilajeina tiaiset. Esitelmå Suomen talvilinnusto ja sen ekologiasymposiossa Oulussa ORELL, M Kuusitiainen. Teoksessa HYYTÄ, K: KOSTNEN, J. KELLOMÄK, E. (toim). Suomen Lintuatlas. s SAMMALSTO, L The status o the Finnish winter bird census. Ornis Fenn. 51:3647. SAMMALSTO, L Talvilintulaskennoista. Lintumies 11: SAMMALSTO, L Talvikauden laskennat Ornis Fenn. 54: SAMMALSTO Suomen talvilinnut 197'778. Sama 55: SAMMALSTO, L Talvilintulaskennat Sama 56: SAMMALSTO, L. 198O Talvilinnut laskennassa , Sama 57: SAMMALSTO, L Talvilintujen laskenta Suomessa Sama 58: 167 1'14. SAMMALSTO L, 198. Talvilaskennat Sama 59: ) E0 100 muulos'% 1 t00 m 60 q n 0.,10 60 m muulos 8) 60 & Y:5,&3,r:0,6i* Kuya le. Hömött inen (19 vuoded rinelsto) r : 0,5 {ei ltterk.) Kuva 19. Trlitidnen ( yuoden ainebto) r : 0.ll (ei merk.l

19 Aaslan talvilinnut,. osa: tammikuu Lennart Saad Rymättylän Aaslan talvilinnustoa on tähän meessä selvitetty joulukuun osalta (ks. Saari 1983), Ny't on vuorossa Aaslan tammikuinen linnusto. Lintuja on lammikuussa kirjattu muistiin joulukuuta innokkaammin, Tähän lienee suurimpana syynä se, että vähintään "vuodenpinnat" on pyritty merkitsemään muistiin ja tammikuu on luonnollisesti sopivin aika aloittaa kirjanpito. Pelkisrä vuodenpinnoista koostuva lista ei tietystikäån ole tieteellisesti kovin merkittävä dokumentti, mutta parin nrosikymmenen pinnalistat antavat jo viitteitä linnuston mahdolli sista muutoksista. Tästä slystä on varhaisimpien tutkimusvuosien havainnot, jotka eivät ole merkittävästi pelkkiä lajilistoja kummoisempia, h)'våksytty tähän ki{oitukseen antamaan tutkimukselle lisää ulottuvuuksia. Esimerkiksi lajia joka on esiintynyt jokaisena tutkimusyuonna, voidaan hyväl1ä syyllä pitää vakiolinnustoon kuuluvana. Kovin suurta väkivaltaa aineisrolle tuskin tehdään jos jokavuotisina pidetään lajeja, joita on havaittu säännöllisesti tammikuusta 1967 lähtien. Järjestelmållisintå havainnointi on ollut vuodesta 1975, josta lähtien lajin puuttuminen vuoden listalta merkitsee monen lajin kohdalla varsin todennäköisesti sitä, ettei lajia sinå vuonna ole todellisuudessakaan Aaslalla esiintynyt. Tosin on syltä huomata, että näin vähäisellä havainnoitsijajoukolla (ts. yh: dellä påätoimisella havainnoitsijalla) ole mahdollisuuksia varmistua siitä, että kaikki Aaslalla yhtenå vuotena esiintyneet lajit myös tulevat todetuiksi Varsinkin vaelluksella tai muuttolennossa olevat lajit 36 jäänevät helposti huomaamatta ellei liikehdintä ole runsasta. Tammikuussa tällainen liikehdintä on varsin våhäistå, vaikka sirä e\iinlynee oletettua enemmän. Havainnointia on Aaslalla suoritettu seuraavasti: smo Lahtonen (ll) l.6.1. lajilista; (ll) lajilista; 1.1. (L) päivittäinen lajilista (omat havainnot (LS), Keijo Saari (KS), Kaj Saari) päivittäiset yksilömäärät (LS, KS, Kaj Saari) lajilistat (LS, KS, Kaj Saari); joitakin yksilömääriä lajilistat (LS, KS); joitakin yksilörnääriä päivittäiset yksilömääråt; lajilista (KS). 197 L16.1. päivittäiset yksilömääråt; lajilista (KS) yksilömääråt; lajilista (KS) påivittäiset yksilömåärät: lajilista.1. (L) ja yli 4h retkiä 5, yli th rctkiä 10, lajilista (KS) yli 4h rctkiä 18, yli th retkiä 13, lajilista (KS). 19'77 l ja yli 4h retkiå 9, yli th retkiä 6, lajilista (KS) ja yli 4h retkiä 15, yli th retkiå 4, lajilista (KS) l.n.f. 1a O.8.1. toista 1.1. KS) yli 4h retkiå 1, Yli th retkiä 9' lajilista (KS) ja (oista 1.1. KS yli 4h retkiä l7i yli lh retkiä ja yli 4h retkiå ; eyli th retkiä ja yli 4h retkiä 18; yli lh retkiä yli 4h retkiä 1; yli th retkiä. Vuodesta 1971 on päivittäiset yksilömäärät kirjattu muistiin, Tällä jaksolla on vuosi 1973 heikoimmin havainnoitu. Sinä vuonna yksilömäärät laskettiin ainoastaan yhtenä päivänä ja näitä havaintoja on täydennetty Keijo Saaren lajilistalla. Vuosina pyrin joko laskemaan tai aruioimaan påivittäin tapaamieni lajien yksilömäårät. Havairnointi on suoritettu samoin kuin joulukuussa (ks. Saari 1983). Vuosittain havaitut lajimäärät esitetåän seuraavassa. Luvut ilmaisevat tammikuun laiimäärän kunakin vuonna (lajimäåriin sisält,.vät lajilleen määrittämättömät; kysymysmerkillä varustettujen lisålajien kohdalla sekaannus muihin sinä vuonna pv. max./s yht. lajeja parastå pv. myös vuosien 1971'7, 19'7483 viiden parhaimman påivän lajisummat ja keskiarvo (suluissa muiden havaitsemat lajit, kysymysmerkillä varusretut epävarmoja lisälajeja). Lisäksi ilmoitetaan päivämåärä jolloin suurin lajisumma todettiin. Vähäiset lajimååråt l'uosina johtuvat vähäisestä retkeilystä. Tilanne panni , joskin 1973 oli heikosti tutkittu. Lajimäärät jäivät tänä aikana alle 40. Suurimmat lajimäårät todettiin Yli 50 lajin påästiin vuosina 1976 ja 83, alle 40 jäåtiin vain vuonna Sihemääräisesti arioiden tuntuu lajimäårä Aaslalla olevan kasvussa. Kaikenkaikkiaan, todenneköiset lajit mukaa! ukien, on Aaslalla todettu 8 lajia tammikuussa (varaukset koskevat lehtopöllöä ja kidosiipikåpylintua). havaittuihin lajeihin ei ole täysin pois Lajeittai[en katsaus muodostaa tåmån suljettu). Vuosi 198 sisältää kolme kirjoituksen päåosan. Lajit on ryhmitelty määritettyä käpylintulajia, samoin kuin kak kuten aiemmin (ks. Saari 1983). Lisåksi si sen vuoden päiväsummaa. Suurin päivit taulukoissa ja esitetään tammikuun täinen lajisumma on ilmoitettu, kuten vesilintulaskentojen tulokset ja taulukossa x paras pvm. t l t l t t+? t l r97r 39 18, t9,,3,3 (1)+t.6. r.1. t (l),l (l), (lt,lt) t.. 1.ja31.1. t973 8 l.l. t l? 16, 16(1)+1jätet. 18.(3), r7. n,, 3, {1), 5 (r), 5, 6, 30 (3) \tt, 3,4, 6 \r) r , 4.5, 6 (r), ja 4.1. t979 40,,1,t, ,5,5, lr'),4, s,6 \rl+t Luoll. 7(1) 5.0 t. ja n., (1),.5 (), 6 (l) ,8,

20 3 yleensä kaksi kertaa kuussa laskettavan vakioreitin tulokset. Vesilinnut Vesilinnuiksi luen samat lajit kuten edellisessä katsauksessani. (Saari 1983). Tammikuun säännöllisin vesilinru on isokoskelo, jonka meren jäätyminen vihdoin karkolraa. Joinakin talvina lajin suurimmat päiväsummat tammikuussa ovat joulukuisia korkeammat. Kovilla pakkasilla sisempänä saaristossa oleskelleet koskelot pakenevat talven tuloa ja ilmestyvåt Aaslalle. Sinisona on vuodesta 1969 esiinlynyl lähes mosittain, ioskin tammikuiset yksilömäärät ovat vähäiset. Kyhmyjoutsen on vakiinnuttanut asemansa Aaslan tammikuisessa linnustossa 1970luvun puolivälin jälkeen. Havaittujen kyhmyjoutsenten määråt pys''vät joulutammikuussa vakaina meren jäätymi seen asti. Nämä kolme lajia muodostavat Aaslan talvisen vesilinnuston rungon. "SäAnnöllisen epåsåännöllisesti" esiint'.vät telkkä ja tukkasotka, lajeja ei ole tavattu aivan joka toinen vuosi. Telkkä. kannasta on tammikuussa jäljellä enää vain dppeet, sensijaan tukkasotka esiintyi poikkeuksellisesti runsaslukuisena Alli ja nokikana on tavattu neljänä vuonna mutta siihen yhtäläisyydet loppuvat: allin esiintyminen on yleensä ollut yksittäisten uskalikkojen varassa, nokikana on luottanut "joukkovoimaan". Talvi 1976 luultavasti tappoi valtaosan talvehtivista nokikanoista eivätkä yksilömäärär sen jälkeen ole ki\.unneet samalle tasolle. Tammikuulle jäåneet noki kanat tuntuvat lähtevän Aaslan v siltå vasta pakon sanel mina. Tällä "uhkapelillä" näyttää olevan omat riskinsä. Muut vesilinnut esiintyvåt A&slalla satunnaisesti tammikuussa. Punasotka on yllåtteen havaittu kahtena talvena tammikuussa, joulukuun havaintoja lajista ei ole. Lapasotka on myös todettu kaht na vuonna, tutkimusjakson ensimmäisenä ja 38 viimeisenä. Muut lajit ovat päässeet mukaan kirianpitoon yhtenä vuonna: silkkiuikku, laulujoutsen, pikkujoutsen, tavi, pilkkasiipi, allihaahka ja haahka. Merimetso on havaittu yhtenä talvena Aaslan ulkopuolella. Joulukuussa havaituista vesilinnuista tammikuussa ei enää ole nähty kanadanhanhea, haapanaa ja tukkakoskeloa. Haahkasta ei ole varmaa joulukuun havaintoa. SLKKUKKU (Podic,eps cristrtus) Vain yhtenä vuonna tammikuussa: ,1. 1 juv. seitsemänä päivänä. Havaintopaikat Hylkeenperå (5), Etelahti (1), Ruoni (1). MERMETSO (Phalacrocorax carbo) Äaslan ulkopuolelta yksi havainto: 1981 noin tammikuun alku yks. useala päivänä Sattensalmen sulassa (TVH:n miehet). KYHMYOUTSEN (Cygnus olor) S,Viime vuosina viiv)'tell)'t aina meren jäätymiseen saakka. Tåmän jålkeenkin jotkut yksilöt saattavat lennellä Aaslan ympärillä sulapaikkoja etsien. Laji on vakiinnuttanut asemansa tammikuun linnustossa ja havaittujen yksilöiden määrät ovat nousussa, Vuoteen 1979 asti havainnot on esitetty yksityiskohtaisesti. myöhemmislä havainnoista yhteenvedot. Yksilöidyt maallikkohavainnot sisält'ryät yhteismääriin. Vuonna 1981 poikueen toinen nuori lintu jååtyi kiinni ennen tammikuun puolivåliä ja toimitettiin hoitoon (T)Tko Riento). Tammikuun lopun havainnot 1983 useasta yksilöstä "muutamana päivänä" (KS) eivät ole mukana yhteismäerissä, Mäårittämättömät linnut ilmoitettu erikseen ad muutt. (KS, Brita Saari) ad 4 juv Krampinrauma (Kaj Saari) ad Krampinrauma (LS, Mikko Nieminen) Cyg. sp. N. Kuusinen (Ärvi Härmå) viim. päivämaksimi yht r Havaintopaikat Hylkeenperå (48+6 lennossa), Etelahti (5), PitkäriemiOrhi (10), Kimo (1), Hämmårsalmi (10), Krampiniauma (33*8 lennossa). Yhteensä 1975*83: väh. 16 (sisältäen määrittämättömät). LAULUJOUTSEN {Cygnus cysnus) l. Paljon harvinaisempi talvilinlu. Ainoastaan yksi havainto tiedossani: Håmmärsalmi (Hannu & Ari Laakso). PKKUOUTSEN (Cygnus bewickli) 1. Ainoa havainto: juv. Kimo. SMSORSA (Anas platyrhychor) 14. Yleisimpiä tammikuun vesilintuja. Vuosilta 1964*68 ei havaintoja, tåmän jälkeen nähty lähes vuosittain. Esiint f huomattavasti vähälukuisempana kuin joulukuussa, meren jäädyttyä havaintoja lähinnä vain lossiuomista. Sattensalmessa Kirveenraumassa ienee runsaslukuisempi kuin Aaslalla. Pys).väistä talvikantaa ei Aaslalla esiinny. Yhteenveto Aaslan havainnoistal viim. pv. max 5 pv:n X 1969 t970 t97\ t ', loppu i KSr räh. l0 7.t l n r. m.t t' r eri yks. mäårittämätt. 6ad6juv ad ljuv adjrv 1 ad 6 juv+ 1 juv (KS, F\a& Seppo Såaril våh. 8l väh. 0 ad juv l0 Havaintopaikat : Hylkeenperä (1), Etelahti (31), Pitkäniemi (34), Väärämaansalmi (6), Kimo (), Hämmärsalmi (35), Krampinrauma (103), Länslahti (), Paskalahti (), matkalen" nossa (16), tuntematon () yht,373. TAV (Anas crecca) 1. Ainoa havainto: ja npuk tod. näk. siipirikko Etelahdessa. PUNASOTKA (Aythya ferina). Lajista ei ole joulukuisia havaintoja. Sensijaan tammikuussa laji orr havaittu kahtena vuotena k Hämmärsalmi k. kolmena päivänå Krampinrauma, yht. 5 yks. TUKKASOTKA (A1thya fulguh) 7. Tammikuussa jo harvalukuinen lukuu[ ottamatta vuotta 1983 jolloin esiintyi ennätysmäisesti. Kaikki havainnot: l97l npuk l npuk ( A).t ful/buc cla) vht. (KS, Kaj Saari) 37 l0 10 (LS, KS, Hannu Laakso) 1(KS) (Seppo Saad) 139 (LS, KS) 7 (LS, Pekka Saari) 3 (Pekka Saari) r80

Vuosina 2007-2014 vuoden ensimmäisenä päivänä MLY:n alueella havaitut lajit (Lähde: Tiira)

Vuosina 2007-2014 vuoden ensimmäisenä päivänä MLY:n alueella havaitut lajit (Lähde: Tiira) Vuosina 2007-2014 vuoden ensimmäisenä päivänä MLY:n alueella havaitut lajit (Lähde: Tiira) Kaikki lajit Kaikkiaan on havaittu 91 eri lajia. Eri vuosina lajeja on havaittu seuraavasti: 2014 2013 2012 2011

Lisätiedot

Päivä Lintulaji Merkki Havaintopaikka Järjestysnumero

Päivä Lintulaji Merkki Havaintopaikka Järjestysnumero LINTUHAVAINNOT 1999 ALKAEN 1999 Päivä Lintulaji Merkki Havaintopaikka Järjestysnumero 30.3. Varis Salon keskusta 1 5.4. Käpytikka Halikonlahti/Salo 2 5.4. Peippo Halikonlahti/Salo 3 5.4. Fasaani Halikonlahti/Salo

Lisätiedot

Linnustoselvitys 2015 Kuhmon Lentiiran Niskanselkä

Linnustoselvitys 2015 Kuhmon Lentiiran Niskanselkä 1 Linnustoselvitys 2015 Kuhmon Lentiiran Niskanselkä Ari Parviainen 2 Sisällys Johdanto 3 Tulokset 4 Eteläranta 4 Niskanselän etelärannalla havaitut lajit ja arvioidut parimäärät/reviirit 5 Etelärannalla

Lisätiedot

Vesilintujen runsaus ja poikastuotto vuonna 2006

Vesilintujen runsaus ja poikastuotto vuonna 2006 1 Riistantutkimuksen tiedote 209:1-5. Helsinki 16.8.6 Vesilintujen runsaus ja poikastuotto vuonna 6 Hannu Pöysä, Marcus Wikman, Esa Lammi ja Risto A. Väisänen Vesilinnuston kokonaiskanta pysyi viime vuoden

Lisätiedot

Maallikkojen ilmoittamien lintuhavaintojen luotettavuus

Maallikkojen ilmoittamien lintuhavaintojen luotettavuus Maallikkojen ilmoittamien lintuhavaintojen luotettavuus Jukka Jokimäki ja Marja-Liisa Kaisanlahti-Jokimäki Arktinen keskus Rovaniemen kaupunkilintuatlas- projekti Rovaniemi 2012 1.Johdanto Luonnon tilan

Lisätiedot

Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen lokkilaskentojen raportti vuodelta 2013

Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen lokkilaskentojen raportti vuodelta 2013 Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen lokkilaskentojen raportti vuodelta 213 Tringa ry Hannu Holmström HELSINGIN SEUDUN YMPÄRISTÖPALVELUT -KUNTAYHTYMÄ LOKKILASKENTOJEN RAPORTTI VUODELTA 213 1. Johdanto Helsingin

Lisätiedot

Suomen lintujen uhanalaisuus 2015 Juha Tiainen (Luke) ja Markku Mikkola-Roos (Syke) Riistapäivät 20.1.2016

Suomen lintujen uhanalaisuus 2015 Juha Tiainen (Luke) ja Markku Mikkola-Roos (Syke) Riistapäivät 20.1.2016 Suomen lintujen uhanalaisuus Juha Tiainen (Luke) ja Markku Mikkola-Roos (Syke) Riistapäivät 20.1.2016 Metso, LC Huuhkaja, EN Kuva: Antti Below Tehtävä Ympäristöministeriö antoi lintutyöryhmälle alkuvuodesta

Lisätiedot

Kaj Karlsson 30.08.2004 TUUSULAN JOKIPELLONPUISTON-KOSKENMÄEN VÄLISEN ALUEEN LINNUSTO KEVÄÄLLÄ 2004

Kaj Karlsson 30.08.2004 TUUSULAN JOKIPELLONPUISTON-KOSKENMÄEN VÄLISEN ALUEEN LINNUSTO KEVÄÄLLÄ 2004 Kaj Karlsson 30.08.2004 TUUSULAN JOKIPELLONPUISTON-KOSKENMÄEN VÄLISEN ALUEEN LINNUSTO KEVÄÄLLÄ 2004 Koskenmäensillalta etelään Kaj Karlsson 30.08.2004 Sisällysluettelo..2 Johdanto 3 Tarkasteltavan kohteen

Lisätiedot

Etelä-Karjalan lintutieteellisen yhdistyksen yhteishavainnointi 23.4.2011

Etelä-Karjalan lintutieteellisen yhdistyksen yhteishavainnointi 23.4.2011 Etelä-Karjalan lintutieteellisen yhdistyksen yhteishavainnointi 23.4.2011 Marko Ruti EKLY:n perinteinen kevätyhteishavainnointi vietettiin aurinkoisessa säässä lauantaina 23.4.2011. Yhtään sellaista havainnointipaikkaa,

Lisätiedot

Korppoon Utössä tavatut lintulajit 15.3.2008

Korppoon Utössä tavatut lintulajit 15.3.2008 Korppoon Utössä tavatut lintulajit 15.3.2008 Harvinaisuuksia: Pikkujoutsen Lyhytnokkahanhi Lumihanhi Amerikantavi Punapäänarsku Kyhmyhaahka Pilkkaniska Teeri Viiriäinen Jääkuikka Pikku-uikku Kaulushaikara

Lisätiedot

KELA Matkat kunnittain ryhmiteltynä

KELA Matkat kunnittain ryhmiteltynä KELA Matkat kunnittain ryhmiteltynä Period: 1/8/2012-31/8/2012 Auton asemapaikka Tilauksen lähtö Tilauksen kohde Tapahtumia ASKAINEN LEMU MYNÄMÄKI 3 ASKAINEN LEMU RAISIO 2 ASKAINEN LEMU TURKU 1 ASKAINEN

Lisätiedot

TLY:n Hakki- ja kararetki Raaseporiin 23.1.2016

TLY:n Hakki- ja kararetki Raaseporiin 23.1.2016 TLY:n Hakki- ja kararetki Raaseporiin 23.1.2016 Roland Vösa Pähkinähakkeja vieraili Marjatan ja Alpon pihassa toistakymmentä Jouko Nurmi Turun lintutieteellinen yhdistys järjesti kautta aikojen ensimmäisen

Lisätiedot

Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen lokkilaskentojen raportti vuodelta 2015

Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen lokkilaskentojen raportti vuodelta 2015 Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen lokkilaskentojen raportti vuodelta 2015 Tringa ry Hannu Holmström HELSINGIN SEUDUN YMPÄRISTÖPALVELUT KUNTAYHTYMÄ - LOKKILASKENTOJEN RAPORTTI VUODELTA 2015 1. Johdanto

Lisätiedot

Riistakannat 2011. Riistaseurantojen tuloksia Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos

Riistakannat 2011. Riistaseurantojen tuloksia Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Riistakannat 2011 Riistaseurantojen tuloksia Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Riistakannat 2011 seurantojen tärkeimmät tulokset Hirvikannan koko ja vasatuotto 2010 Metsäpeurat 2011 Suurpetojen lukumäärä

Lisätiedot

Uusi ulias lintumies. till Norden: Ukuli utkommer med fyra hätten. llmoitushinnat:

Uusi ulias lintumies. till Norden: Ukuli utkommer med fyra hätten. llmoitushinnat: UTSULI Julkaisija: Turun Lintutieteellinen Yhdistys r.y. PL 67. SF.2O1O1 TURKU 1O Toimitus: Päätoimiltaja: Tapani Veistola Tilausasiat, vanhat ja irtonumerot: Simo Veistola Toimituksen osoite: Hämeenkatu

Lisätiedot

Vesilintujen runsauden muutoksia seurantaa, syitä. Jukka Kauppinen 2010

Vesilintujen runsauden muutoksia seurantaa, syitä. Jukka Kauppinen 2010 Vesilintujen runsauden muutoksia seurantaa, syitä Jukka Kauppinen 2010 Vesilinnuston pitkäaikaisseurantaa ik i Pohjois-Savon järvien linnustokehityksestä on seuranta-aineistoa 1930-luvun puolivälistä alkaen.

Lisätiedot

Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen lokkilaskentojen raportti vuodelta 2014

Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen lokkilaskentojen raportti vuodelta 2014 Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen lokkilaskentojen raportti vuodelta 2014 Tringa ry Hannu Holmström HELSINGIN SEUDUN YMPÄRISTÖPALVELUT KUNTAYHTYMÄ LOKKILASKENTOJEN RAPORTTI VUODELTA 2014 1. Johdanto

Lisätiedot

Kangasalan Keisarinharjun syysmuutot vuosilta 2000 2005

Kangasalan Keisarinharjun syysmuutot vuosilta 2000 2005 Kangasalan Keisarinharjun syysmuutot vuosilta Olli Orell Olin kerännyt havainnot kasaan jo aiemmin joten päätin tehdä jonkinmoisen koosteen Kangasalan Keisarinharjun näkötornin muutontarkkailusta syksyinä

Lisätiedot

Kristiinankaupungin Dagsmarkin alueen linnustoselvitys 2009

Kristiinankaupungin Dagsmarkin alueen linnustoselvitys 2009 Kristiinankaupungin Dagsmarkin alueen linnustoselvitys 2009 Maarit Naakka LuK Marika Vahekoski Luk 0 Kuva1. Lapväärtin joki virtaa Dagsmarkin halki. Kannen kuvassa on joen eteläpuolista vanhaa asutusta.

Lisätiedot

Vesilintulaskenta. Linnustonseuranta Luonnontieteellinen keskusmuseo Linnustonseuranta@Luomus.fi

Vesilintulaskenta. Linnustonseuranta Luonnontieteellinen keskusmuseo Linnustonseuranta@Luomus.fi Vesilintulaskenta Linnustonseuranta Luonnontieteellinen keskusmuseo Linnustonseuranta@Luomus.fi 1 1.* Tausta ja tavoitteet Sisävesien pesimälinnuston seuranta Kaksi menetelmää: 1)Pistelaskenta kannanmuutosten

Lisätiedot

Kontiolahden Kontioniemen kaava-alueen lintuselvitys. Ari Parviainen

Kontiolahden Kontioniemen kaava-alueen lintuselvitys. Ari Parviainen Kontiolahden Kontioniemen kaava-alueen lintuselvitys 2015 Ari Parviainen 2 Sisällys Johdanto 3 Tulokset 4 1. Ampumahiihtostadionin eteläpuoliset alueet 5 2. Junaradan itäpuoli 7 3. Ampumahiihtostadionin

Lisätiedot

KYPÄRÄMÄEN KÖHNIÖN PESIMÄLINNUSTO 2009

KYPÄRÄMÄEN KÖHNIÖN PESIMÄLINNUSTO 2009 KYPÄRÄMÄEN KÖHNIÖN PESIMÄLINNUSTO 2009 Pia Högmander ja Harri Högmander Keski-Suomen Lintutieteellinen Yhdistys ry. 2010 Kypärämäen-Köhniön asukasyhdistys tilasi Keski-Suomen Lintutieteelliseltä Yhdistykseltä

Lisätiedot

Muhoksen Kivisuon Kontiosuon sulkijat ja muuttajat. Jari Jokela

Muhoksen Kivisuon Kontiosuon sulkijat ja muuttajat. Jari Jokela Muhoksen Kivisuon Kontiosuon sulkijat ja muuttajat Jari Jokela 2004 SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO... 2 2. LASKENTA-ALUE... 2 3 MENETELMÄT... 2 4. SULKASATOLASKENNAT... 4 Metsähanhi... 4 Joutsen... 4 5.

Lisätiedot

RAPORTTI EKLY:N YHTEISHAVAINNOINNISTA 19.4.2008

RAPORTTI EKLY:N YHTEISHAVAINNOINNISTA 19.4.2008 EKLY:n yhp 19.4.28 Sivu 1/6 RAPORTTI EKLY:N YHTEISHAVAINNOINNISTA 19.4.28 Esa Partanen helmikuu 29 (kirjoitusvirhekorjauksia 3/29) PERINNE HENKIIN JA HETI SEITSEMÄN PAIKKAA MUKANA Lauantaina 19.4.28 järjestettiin

Lisätiedot

Pöytäkirja. 1 Kokouksen avaus. Seuran puheenjohtaja Vesa Välimäki avasi kokouksen ja toivotti jäsenet tervetulleeksi.

Pöytäkirja. 1 Kokouksen avaus. Seuran puheenjohtaja Vesa Välimäki avasi kokouksen ja toivotti jäsenet tervetulleeksi. Pöytäkirja Jalasjärven Alapään Eränkävijät Ry Vuosikokous 22.02.2009 Aika 13.00 14.20 Paikka Seuran Maja Läsnä 39 jäsentä 1 Kokouksen avaus. Seuran puheenjohtaja Vesa Välimäki avasi kokouksen ja toivotti

Lisätiedot

PÖYRY FINLAND OY MERIKARVIAN KÖÖRTILÄN TUULIVOIMAPUISTON LINTUJEN KEVÄTMUUTTO- SELVITYS JA MERIKOTKA- HAVAINNOINTI 2012 AHLMAN

PÖYRY FINLAND OY MERIKARVIAN KÖÖRTILÄN TUULIVOIMAPUISTON LINTUJEN KEVÄTMUUTTO- SELVITYS JA MERIKOTKA- HAVAINNOINTI 2012 AHLMAN PÖYRY FINLAND OY MERIKARVIAN KÖÖRTILÄN TUULIVOIMAPUISTON LINTUJEN KEVÄTMUUTTO- SELVITYS JA MERIKOTKA- HAVAINNOINTI 2012 AHLMAN Konsultointi & suunnittelu sisällysluettelo Raportista... 4 Selvitysalueen

Lisätiedot

Vesilinnut vuonna 2012

Vesilinnut vuonna 2012 Vesilinnut vuonna 2012 Runsaus ja poikastuotto Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos ja Luonnontieteellinen keskusmuseo käynnistivät vesilintujen laskennan vuonna 1986. Maastolaskennat on nyt tehty 27

Lisätiedot

Etelä- Karjalan lintutieteellisen yhdistyksen yhteishavainnointi 23.4. 2016

Etelä- Karjalan lintutieteellisen yhdistyksen yhteishavainnointi 23.4. 2016 Etelä- Karjalan lintutieteellisen yhdistyksen yhteishavainnointi 23.4. 2016 Janne Aalto EKLY:n perinteinen kevätyhteishavainnointi vietettiin lauantaina 23.4. 2016. Havainnointiin osallistuttiin neljällä

Lisätiedot

LINNUSTOSELVITYS 16X170594 07.01.2014. VAPO OY Korvanevan lisäalueiden pesimälinnustoselvitys, Jalasjärvi

LINNUSTOSELVITYS 16X170594 07.01.2014. VAPO OY Korvanevan lisäalueiden pesimälinnustoselvitys, Jalasjärvi LINNUSTOSELVITYS 16X170594 07.01.2014 VAPO OY Korvanevan lisäalueiden pesimälinnustoselvitys, Jalasjärvi Sisältö 1 JOHDANTO JA MENETELMÄT 1 2 TULOKSET 2 2.1 Yleiskuvaus 2 2.2 Suojelullisesti huomionarvoiset

Lisätiedot

Tuusulan Rantamo-Seittelin linnusto

Tuusulan Rantamo-Seittelin linnusto Tuusulan Rantamo-Seittelin linnusto Markku Mikkola-Roos Suomen ympäristökeskus Kuva: Tero Taponen Kosteikkoluontotyyppien jakautuminen uhanalaisuusluokkiin (koko maa) 100 % 10 12 21 17 70 14 n 90 % 80

Lisätiedot

KUORTANEEN KUNTA TARKISTUS, NISULAN ALUE TÄYDENNYS LUONTOARVIOINTIIN LIITE 5. Vastaanottaja Kuortaneen kunta. Asiakirjatyyppi Raportti

KUORTANEEN KUNTA TARKISTUS, NISULAN ALUE TÄYDENNYS LUONTOARVIOINTIIN LIITE 5. Vastaanottaja Kuortaneen kunta. Asiakirjatyyppi Raportti LIITE 5 Vastaanottaja Kuortaneen kunta Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 22.9.2015 Viite 1510020028 KUORTANEEN KUNTA LÄNSIRANNAN OSAYLEISKAAVAN TAISTUS, NISULAN ALUE TÄYDENNYS LUONTOARVIOINTIIN 1 Päivämäärä

Lisätiedot

Tohmajärven Kannusjärven ranta-asemakaavan linnustoselvitys 2011. Ari Parviainen

Tohmajärven Kannusjärven ranta-asemakaavan linnustoselvitys 2011. Ari Parviainen Tohmajärven Kannusjärven ranta-asemakaavan linnustoselvitys 2011 Ari Parviainen 2 Sisällys Johdanto 3 Tulokset 4 Polvijärvi 4 Liippilammit Pitkälampi 5 Tammalammit 5 Mässänlammit 5 Kannusjärvi 7 Kokkoselkä

Lisätiedot

Lajien levinneisyysmuutokset ja ilmastonmuutos - Linnut ympäristömuutosten ilmentäjinä

Lajien levinneisyysmuutokset ja ilmastonmuutos - Linnut ympäristömuutosten ilmentäjinä Lajien levinneisyysmuutokset ja ilmastonmuutos - Linnut ympäristömuutosten ilmentäjinä Aleksi Lehikoinen Luonnontieteellinen keskusmuseo, HY aleksi.lehikoinen@helsinki.fi Oma esittely Gradu 2003 HY: Merimetson

Lisätiedot

KALAJOEN JOKELAN TUULIPUISTOALUE: LINTUJEN SYYSMUUTON TARKKAILU 2010

KALAJOEN JOKELAN TUULIPUISTOALUE: LINTUJEN SYYSMUUTON TARKKAILU 2010 KALAJOEN JOKELAN TUULIPUISTOALUE: LINTUJEN SYYSMUUTON TARKKAILU 2010 Pekka Routasuo 7.2.2011 KALJOEN JOKELAN TUULIPUISTOALUE LINTUJEN SYYSMUUTON TARKKAILU 2010 SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 2 2 AINEISTO JA MENETELMÄT...

Lisätiedot

TALVEN 2014/2015 REITTILASKENNAT 22.10.2014

TALVEN 2014/2015 REITTILASKENNAT 22.10.2014 TALVEN 214/215 REITTILASKENNAT 22.1.214 Luonnontieteellisen keskusmuseon ja BirdLife Suomen puolesta monet kiitokset talven 213/214 laskentatuloksista (myös talvella 212/213 osallistuneet saavat tämän

Lisätiedot

Vesijärvi on yksi eteläisen Suomen hienoimmista lintujärvistä.

Vesijärvi on yksi eteläisen Suomen hienoimmista lintujärvistä. Vesijärvi on yksi eteläisen Suomen hienoimmista lintujärvistä. Vesijärven tilan muutokset ovat heijastuneet järven pesimälinnustoon. Järvelle pesimään kotiutuneet linnut kertovat siitä, millaista ravintoa

Lisätiedot

RESERVILÄISURHEILULIITON ILMA-ASEMESTARUUSKILPAILUT ALAVUDELLA 09.-10.03.2013 TULOSLUETTELO

RESERVILÄISURHEILULIITON ILMA-ASEMESTARUUSKILPAILUT ALAVUDELLA 09.-10.03.2013 TULOSLUETTELO RESERVILÄISURHEILULIITON ILMA-ASEMESTARUUSKILPAILUT ALAVUDELLA 09.-10.03.2013 TULOSLUETTELO Reserviläisurheiluliiton ilma-asemestaruuskilpailu Alavus 09. - 10.03.2013 10.03.2013 10m Ilmakivääri 40 ls,

Lisätiedot

Keurusseudun selkälokit erityisseurannassa

Keurusseudun selkälokit erityisseurannassa Keurusseudun selkälokit erityisseurannassa Matti Aalto 2010 (kuva Ari Aalto) Selkälokkeja on tutkittu Keuruun ja Mänttä-Vilppulan järvillä yhtäjaksoisesti kymmenkunta vuotta. Ensimmäinen hyvä parimäärälaskenta

Lisätiedot

XXXXI AVOIMET LUHANGAN KISAT 10-12.7.2015

XXXXI AVOIMET LUHANGAN KISAT 10-12.7.2015 Pienoiskivääri lauantai.7.05 klo 9:00 alkaen Kaikkia ampujia pyydetään tulemaan radalle klo 0:0 mennessä. Makuu Asento 4 M 50 Juha Haavisto KuusA x x 5 M Ville Nokipii P-HA x x 6 M 60 Ensio Miikkulainen

Lisätiedot

Kontiolahden Lehmon kaava-alueen linnustoselvitys 2010

Kontiolahden Lehmon kaava-alueen linnustoselvitys 2010 Kontiolahden Lehmon kaava-alueen linnustoselvitys 2010 Ari Parviainen Johdanto Selvitysalue sijaitsee Pohjois-Karjalassa Joensuun kaupungin kyljessä sen pohjoispuolella (Kartta 1). Tämä linnustoselvitys

Lisätiedot

MERIKARVIAN TUULIVOIMAHANKKEEN LINNUSTOSELVITYKSEN TÖRMÄYSMALLINNUS

MERIKARVIAN TUULIVOIMAHANKKEEN LINNUSTOSELVITYKSEN TÖRMÄYSMALLINNUS Lausunto Pöyry Finland Oy Tutkijantie 2 PL 20 90571 Oulu www.poyry.fi Päiväys 2.10.2012 Viite 16USP0084 Sivu 1 (3) Yhteyshlö Aappo Luukkonen Puh. 010 3331544 aappo.luukkonen@poyry.com MERIKARVIAN TUULIVOIMAHANKKEEN

Lisätiedot

J. Kivelä,?, O. Rissanen, Juhani Mattila, Ossian Peltola, Antti Solja, Tapio Vuorinen?, Karl-Erik Ladau, Martti Siukosaari,?

J. Kivelä,?, O. Rissanen, Juhani Mattila, Ossian Peltola, Antti Solja, Tapio Vuorinen?, Karl-Erik Ladau, Martti Siukosaari,? TamRU:n hallitukset Kuvia hallituksista vuodesta 1959 vuoteen 2014. Tietoja lisätään, kun saadaan. Hallitus 1959 J. Kivelä,?, O. Rissanen, Juhani Mattila, Ossian Peltola, Antti Solja, Tapio Vuorinen?,

Lisätiedot

1 / 5 Ehdokasluettelo suppea 28.10.2012 27.09.2012 15:24. Ehdokasnro Sukunimi Etunimi Ammatti Kotikunta

1 / 5 Ehdokasluettelo suppea 28.10.2012 27.09.2012 15:24. Ehdokasnro Sukunimi Etunimi Ammatti Kotikunta 1 / 5 KV-2012 Ehdokasluettelo suppea 28.10.2012 27.09.2012 15:24 Ehdokasnro Sukunimi Etunimi Ammatti Kotikunta Suomen Sosialidemokraattinen Puolue r.p. 2 Aho Maria toimistosihteeri 3 Ailio kapteeni evp

Lisätiedot

Suomen avantouintiliitto SM-Kisat 08.03.2008. A Naiset alle 20 v. Nimi Seura Lähtöaika Rata Aika sija

Suomen avantouintiliitto SM-Kisat 08.03.2008. A Naiset alle 20 v. Nimi Seura Lähtöaika Rata Aika sija A Naiset alle 20 v. Nimi Seura Lähtöaika Rata Aika sija Junila Sandra Tampereen Talviuimarit 13:20 4. 26,53 1 Virta Sini Katismaan Avantouimarit 13:20 2. 32,13 2 B Miehet 20-29 v. Heinämäki Janne Apian

Lisätiedot

Etelä-Karjalan lintutieteellisen yhdistyksen yhteishavainnointi 19.4.2014

Etelä-Karjalan lintutieteellisen yhdistyksen yhteishavainnointi 19.4.2014 Etelä-Karjalan lintutieteellisen yhdistyksen yhteishavainnointi 19.4.2014 Marko Ruti EKLY:n kevätyhteishavainnointi vietettiin pääsiäisviikonlopun lauantaina 19.4.2014. Tällä kertaa havaintopaikat olivat

Lisätiedot

RASTI 1. Pisteytys 14-15.8.-99 PP A B C D PPo ohi E/A Tv Hämeenlinna Hätilä 10 5 4 4 2-20 -10-10 -10

RASTI 1. Pisteytys 14-15.8.-99 PP A B C D PPo ohi E/A Tv Hämeenlinna Hätilä 10 5 4 4 2-20 -10-10 -10 RASTI 1 Suomenmestaruuskilpailu 1999 Pisteytys 14-15.8.-99 PP A B C D PPo ohi E/A Tv Hämeenlinna Hätilä 10 5 4 4 2-20 -10-10 -10 Kilpailijat Pisteet Rangaistukset Aika Ls Tulokset No Nimi Lk. Joukkue PP

Lisätiedot

Aluevarausmerkinnät: T/kem Maakuntakaava

Aluevarausmerkinnät: T/kem Maakuntakaava kk mk mv se jl ma ge pv nat luo un kp me va sv rr rr A AA C P TP T TT T/kem V R RA RM L LM LL LS E ET EN EJ EO EK EP S SL SM SR M MT MU MY W c ca km at p t t/ kem mo vt/kt/st vt/kt st yt tv /k /v ab/12

Lisätiedot

Oikaisu päätökseen kiinteistöjen Sirola RN:o 28:6 ja RN:o 28:24 myynnistä Vaarankylän kyläyhdistykselle

Oikaisu päätökseen kiinteistöjen Sirola RN:o 28:6 ja RN:o 28:24 myynnistä Vaarankylän kyläyhdistykselle Kunnanhallitus 46 25.02.2014 Kunnanhallitus 76 24.03.2014 Kunnanhallitus 126 13.05.2014 Oikaisu päätökseen kiinteistöjen Sirola RN:o 28:6 ja RN:o 28:24 myynnistä Vaarankylän kyläyhdistykselle 135/1/2013

Lisätiedot

lukukontrollia kertoo?

lukukontrollia kertoo? FWC0E9 0000110000000111001110000 FWC0EM 0011110000011111111000000 FWC0EN 0001111111001010010011000 FWC0EW Mitä 0000111110110111111110000 yli 200 000 FWC0MV 0000001001011000000100000 FWC0NM lukukontrollia

Lisätiedot

ML 25 Valmistelija ja esittelijä: Marina Bergheim-Ahlqvist, 040 521 8128. Lähi- ja virkistysmetsät 1 496 ha

ML 25 Valmistelija ja esittelijä: Marina Bergheim-Ahlqvist, 040 521 8128. Lähi- ja virkistysmetsät 1 496 ha Maaseutulautakunta 25 08.04.2010 Elinkeino- ja kehittämisjaosto 36 27.04.2010 Tekninen lautakunta 76 25.05.2010 Kaupunginhallitus 313 30.08.2010 Strategiaehdotus kaupungin metsille ja maa-alueille 506/14.03.02/2010

Lisätiedot

Retinranta Nallikarissa

Retinranta Nallikarissa KAUPUNKILUONNON HAVAINNOINTIPISTE Retinranta Nallikarissa Sijainti: Retinrannan luontopiste on Nallikarista Toppilansaareen merenrannan tuntumassa johtavan pyörätien varressa. Sinne löytää helpoiten Nallikarinranta-nimisen

Lisätiedot

Ilmajoen kunta. Linnustoselvitys. Tuomikylä Renko Pojanluoma. Tapio Sadeharju Suomenselän Lintutieteellinen yhdistys ry

Ilmajoen kunta. Linnustoselvitys. Tuomikylä Renko Pojanluoma. Tapio Sadeharju Suomenselän Lintutieteellinen yhdistys ry Ilmajoen kunta Linnustoselvitys 2011 Tuomikylä Renko Pojanluoma Tapio Sadeharju Suomenselän Lintutieteellinen yhdistys ry 1 Sisällysluettelo Johdanto...3 Tutkimusmenetelmät...3 Linnuston yleispiirteet...3

Lisätiedot

;Kuopion Bridgekerho ry 2007 voittopisteet ; Pohjola Timo 32 Seppänen Markku 30 Karttunen Yrjö 30 Siekkinen Jarmo 28 Hanski Matti 20 Koponen Ismo 12

;Kuopion Bridgekerho ry 2007 voittopisteet ; Pohjola Timo 32 Seppänen Markku 30 Karttunen Yrjö 30 Siekkinen Jarmo 28 Hanski Matti 20 Koponen Ismo 12 ;Kuopion Bridgekerho ry 2007 voittopisteet ; Pohjola Timo 32 Seppänen Markku 30 Karttunen Yrjö 30 Siekkinen Jarmo 28 Hanski Matti 20 Koponen Ismo 12 Miettinen Heikki 9 Seppälä Janne 9 Tikkanen Toivo 9

Lisätiedot

ORIMATTILAN ISOVUOREN PESIMÄLINNUSTOSELVITYS

ORIMATTILAN ISOVUOREN PESIMÄLINNUSTOSELVITYS ORIMATTILAN ISOVUOREN PESIMÄLINNUSTOSELVITYS Ympäristökonsultointi Jynx Oy, 2014 Koppelo tiellä. Metso kuuluu Isovuoren pesimälinnustoon. Kuva: Ari Kuusela Tappikatu 2 A 6 20660 LITTOINEN hannuklemola@gmail.com

Lisätiedot

MAAKA 2012-2013 Maakunnan kartoittaminen. VÄLIRAPORTTI (2006 -) 2012 Ilkka Sahi 22.2.2013

MAAKA 2012-2013 Maakunnan kartoittaminen. VÄLIRAPORTTI (2006 -) 2012 Ilkka Sahi 22.2.2013 MAAKA 2012-2013 Maakunnan kartoittaminen VÄLIRAPORTTI (2006 -) 2012 Ilkka Sahi 22.2.2013 ESITYKSEN TEEMAT MAAKAn motiivit ja siihen osallistuminen Mitä 2012 saatiin aikaan ja mitä jäi kesken Kuinka 2013

Lisätiedot

(Pohjois-Karjalan linnut, Pohjois-Karjalan Lintutieteellinen yhdistys ry. 25-vuotisjuhlajulkaisu, Siipirikko 23 (2): 150-158, 1996.

(Pohjois-Karjalan linnut, Pohjois-Karjalan Lintutieteellinen yhdistys ry. 25-vuotisjuhlajulkaisu, Siipirikko 23 (2): 150-158, 1996. Rengastusta Pohjois-Karjalassa Jukka Matero (Pohjois-Karjalan linnut, Pohjois-Karjalan Lintutieteellinen yhdistys ry. 25-vuotisjuhlajulkaisu, Siipirikko 23 (2): 150-158, 1996.) Johdanto Rengastus on ollut

Lisätiedot

SVA:n MESTARUUSKILPAILUT, 300m

SVA:n MESTARUUSKILPAILUT, 300m HOLLOLA, HÄLVÄLÄ 22. - 23.05.2015 10:51:05 300m Kivääri 30 ls, makuu, sarja N45 1. Hanna-Kaisa Nieminen LeA 94 98 97 289 300m Kivääri 30 ls, makuu, sarja M45 1. Tero Lahti HAS 99 97 97 293 300m Kivääri

Lisätiedot

Eräluettelo IOP SM 2015

Eräluettelo IOP SM 2015 Eräluettelo IOP SM 2015 Erä 1 klo 11 00, II osa klo 11 40, joht. Torikka, tulkkaa Huhtamäki, kirjaa Lamberg A 1.Sorri Tarja SA N A2. Sand Marju, SUA N A3. Niemi Heli IU N A4. Wolkoff Olga ESA N A5. Kivistö

Lisätiedot

Riistakantojen laskenta, tila ja niihin vaikuttavat tekijät. Luonnonvarakeskus Pekka Helle 3.9.2015

Riistakantojen laskenta, tila ja niihin vaikuttavat tekijät. Luonnonvarakeskus Pekka Helle 3.9.2015 Riistakantojen laskenta, tila ja niihin vaikuttavat tekijät Luonnonvarakeskus Pekka Helle 3.9.2015 Miksi riistakantojen seurantaa tarvitaan? Kansallinen tarve: metsästyssaaliin mitoitus (kestävän käytön

Lisätiedot

VARESJÄRVI KOEKALASTUS

VARESJÄRVI KOEKALASTUS Varsinais-Suomen Kalavesien Hoito Oy Puutarhakatu 19 A 20100 TURKU www.silakka.info VARESJÄRVI KOEKALASTUS 2012 Chris Karppinen Varsinais-suomen kalavesien Hoito Oy 1. Johdanto Maataloustuottajain säätiö

Lisätiedot

Tampereen Vuoreksen Virolaisen-Koukkujärven alueen linnustoselvitys

Tampereen Vuoreksen Virolaisen-Koukkujärven alueen linnustoselvitys Tampereen Vuoreksen Virolaisen-Koukkujärven alueen linnustoselvitys Tampereen kaupunki, Kaupunkiympäristön kehittäminen Pirkanmaan Lintutieteellinen Yhdistys ry. Pekka Rintamäki 2008 2 Sisällysluettelo

Lisätiedot

Jaakonsuon jätevedenpuhdistamo Maakunnallisesti arvokas lintualue

Jaakonsuon jätevedenpuhdistamo Maakunnallisesti arvokas lintualue 29.10.2014 Teksti: Ari Aalto Kuvat: Markku Saarinen Jaakonsuon jätevedenpuhdistamo Maakunnallisesti arvokas lintualue Huom! Puhdistamoalueella liikkuminen on luvanvaraista. Vierailuja koskevista pelisäännöistä

Lisätiedot

TIKKAKISA Henkilökohtainen miehet AKT Kesäpäivät 2013, Kajaani

TIKKAKISA Henkilökohtainen miehet AKT Kesäpäivät 2013, Kajaani TIKKAKISA Henkilökohtainen miehet AKT Kesäpäivät 2013, Kajaani Sijoitus Etunimi Sukunimi Joukkue Tulos 1 Seppo Lehtonen Jokilaakso 104 / 2 40 2 Kai Rimpineva Imatra 002 39 3 Matti Syvälä Tampere 005 36

Lisätiedot

SVA-Ruuti 2009. Aitovuori, Tampere 10. - 12.07.2009. Pienoiskivääri 60 ls makuu, sarja Y45

SVA-Ruuti 2009. Aitovuori, Tampere 10. - 12.07.2009. Pienoiskivääri 60 ls makuu, sarja Y45 Aitovuori, Tampere 10. - 20:05:56 Pienoiskivääri 60 ls makuu, sarja Y45 1. Lauri Lauste SA 97 97 97 98 98 98 585 2. Jari Lehtinen P-HA 97 93 98 99 98 97 582 3. Ilkka Ratamo SaSA 97 98 95 96 96 94 576 4.

Lisätiedot

Henkilökohtainen kilpailu 10 + 10 ls Tulokset - Sarja Y Osanottajia yhteensä 33

Henkilökohtainen kilpailu 10 + 10 ls Tulokset - Sarja Y Osanottajia yhteensä 33 Henkilökohtainen kilpailu 10 + 10 ls Tulokset - Sarja Y Osanottajia yhteensä 33 Sija Nimi Yhdistys Sarja Tulos 1. srj 2. srj Napa 10 9 1 Meurasalo Antti Pohjois-Savon RT Y 193 98 95 4 10 5 2 Tiihonen Tommi

Lisätiedot

Napapiirin luontokansio

Napapiirin luontokansio LINTURETKELLE Napapiirin retkeilyalueen maastossa on monia hyviä lintujen tarkkailupaikkoja. Jokivarressa, Könkäänsaarissa ja Kivalonaavalla voi tavata peräpohjalaisessa suo- ja metsäluonnossa viihtyviä

Lisätiedot

RAPORTTI MAAKOTKAN, MUUTTOHAUKAN, TUNTURIHAUKAN SEKÄ OULUN JA LAPIN LÄÄNIEN MERIKOTKIEN PESINNÖISTÄ VUONNA 2009

RAPORTTI MAAKOTKAN, MUUTTOHAUKAN, TUNTURIHAUKAN SEKÄ OULUN JA LAPIN LÄÄNIEN MERIKOTKIEN PESINNÖISTÄ VUONNA 2009 RAPORTTI MAAKOTKAN, MUUTTOHAUKAN, TUNTURIHAUKAN SEKÄ OULUN JA LAPIN LÄÄNIEN MERIKOTKIEN PESINNÖISTÄ VUONNA 2009 Muuttohaukan pesäpaikka: Kuva Tuomo Ollila 11.11.2009 Tuomo Ollila Metsähallitus Luontopalvelut

Lisätiedot

Pohjanmaa. Keski-Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Uusimaa. Kanta-Häme Varsinais-Suomi

Pohjanmaa. Keski-Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Uusimaa. Kanta-Häme Varsinais-Suomi TYÖLLISYYSKEHITYS VAROVAISEN POSITIIVISTA Varsinais-Suomen työllisyystilanne on kuluvan syksyn aikana kehittynyt hiljalleen positiivisempaan suuntaan. Maakunnan työttömyysaste laski lokakuussa koko maan

Lisätiedot

Henkilökohtainen kilpailu 10 + 10 ls Tulokset - Sarja Y

Henkilökohtainen kilpailu 10 + 10 ls Tulokset - Sarja Y Henkilökohtainen kilpailu 10 + 10 ls Tulokset - Sarja Y Osanottajia yhteensä 39 Sija Nimi Yhdistys Sarja Tulos 1. srj 2. srj Napa 10 9 1 Suominen Hannu Kankaanpään Seudun RT Y 192 94 98 6 6 8 2 Meurasalo

Lisätiedot

SM 300, IKÄKAUSISARJAT

SM 300, IKÄKAUSISARJAT HOLLOLA, HÄLVÄLÄ 12. - 21:17:42 300m Kivääri 30 ls, makuu, sarja M50 1. Matti Viljakainen SäSA 98 99 99 296 2. Tapio Kajan KAMS 99 97 98 294 3. Jukka Nieminen LeA 93 100 98 291 12x 4. Jari Lehtinen KSA

Lisätiedot

Vakkasuomalaista sotaveteraanitietoa 1/3 talteen ry. PÖYTÄKIRJA. Paikka: Kalannin Säästöpankin Uudenkaupungin konttorin kokoushuone, Sepänk.

Vakkasuomalaista sotaveteraanitietoa 1/3 talteen ry. PÖYTÄKIRJA. Paikka: Kalannin Säästöpankin Uudenkaupungin konttorin kokoushuone, Sepänk. Vakkasuomalaista sotaveteraanitietoa 1/3 talteen ry. Yhdistyksen ylimääräinen kokous PÖYTÄKIRJA Aika: maanantai 30.12.2013 kello 14.00...14.40 Paikka: Kalannin Säästöpankin Uudenkaupungin konttorin kokoushuone,

Lisätiedot

Kairankutsun lintubongausretket

Kairankutsun lintubongausretket Kairankutsun lintubongausretket Luonnon ja lintujen tarkkailu retkeilymuodossa on yksi parhaista rentoutumiskeinoista kiireisen maailmanmenon keskellä. Tähän Pyhä-Luoston kansallispuisto ja Itä-Lapin lumoava

Lisätiedot

Talviruokintapaikkojen lintujen seuranta 1989 2007

Talviruokintapaikkojen lintujen seuranta 1989 2007 Talviruokintapaikkojen lintujen seuranta 989 7 Risto A. Väisänen Ruokintapaikkojen seurannassa on ollut mukana 9 talvena 988/989 /7 kaikkiaan 7 paikkaa eri puolilla Suomea nykyisin runsaat paikkaa talvessa.

Lisätiedot

Vaalilautakuntien ja vaalitoimikuntien asettaminen eduskuntavaaleja varten. Valmistelija: hallintosihteeri Toini Heinonen, puh.

Vaalilautakuntien ja vaalitoimikuntien asettaminen eduskuntavaaleja varten. Valmistelija: hallintosihteeri Toini Heinonen, puh. Kaupunginhallitus 10 19.01.2015 Vaalilautakuntien ja vaalitoimikuntien asettaminen eduskuntavaaleja varten Kh 10 Valmistelija: hallintosihteeri Toini Heinonen, puh. 02 761 1110 Eduskuntavaalit toimitetaan

Lisätiedot

Riistalaskennat talvella 2000 Suomessa ja Venäjän Karjalassa

Riistalaskennat talvella 2000 Suomessa ja Venäjän Karjalassa 1 Riistantutkimuksen tiedote 169:1-16. Helsinki, 13.11. 2000. Riistalaskennat talvella 2000 Suomessa ja Venäjän Karjalassa Pekka Helle, Marcus Wikman, Pjotr Danilov, Leo Bljudnik ja Vladimir Belkin Metsäjänis,

Lisätiedot

TOIMINTAKERTOMUS 2012 (numerotiedot liitteenä, sivu 4)

TOIMINTAKERTOMUS 2012 (numerotiedot liitteenä, sivu 4) HIMANGAN METSÄTYSSEURA Metsästysseura/seurue TOIMINTAKERTOMUS 2012 (numerotiedot liitteenä, sivu 4) Metsästysalueet : Himangan kunnassa HALLINTO JA JÄSENET Johtokunta Puheenjohtaja Varapuheenjohtaja Jäsenet

Lisätiedot

Riistakolmiot: Riistatiedonkeruun voimannäyte. Katja Ikonen, suunnittelija

Riistakolmiot: Riistatiedonkeruun voimannäyte. Katja Ikonen, suunnittelija Riistakolmiot: Riistatiedonkeruun voimannäyte Katja Ikonen, suunnittelija Riista- ja peltokolmiolaskenta Pienriistakantojen vaihteluita on seurattu riistakolmiolaskennoilla jo 28 vuoden ajan. Seuranta

Lisätiedot

Tourujoen ja Kankaan alueen liito-oravat ja linnut 2011

Tourujoen ja Kankaan alueen liito-oravat ja linnut 2011 Tourujoen ja Kankaan alueen liito-oravat ja linnut 2011 Timo Pylvänäinen Jyväskylän kaupunki kaavoitus 19.8.2011 Tourujoen rantaa kävelysillalta ylävirtaan Johdanto Sappi Oy:n lakkautetun ja etuostoikeuden

Lisätiedot

ETELÄ-SUOMEN AM-KILPAILUT 8. - 9.9.2007 / HYVINKÄÄ

ETELÄ-SUOMEN AM-KILPAILUT 8. - 9.9.2007 / HYVINKÄÄ ETELÄ-SUOMEN AM-KILPAILUT 8. - 9.9.2007 / HYVINKÄÄ TULOKSET - KIVÄÄRI 50m Kivääri 20 ls, makuu sarja 12T: 1) Sebastian Långström KSF 189, 2) Jens Rudnäs RS 189, 3) Niklas Nyman KSF 186, 4) Karolina Ekholm

Lisätiedot

Yrittäville. Suomalaisille. Yos! Yrittäjyyden Osaamiskeskus Yrittäjän MBA - ohjelma Akateeminen yrittäjäkoulu

Yrittäville. Suomalaisille. Yos! Yrittäjyyden Osaamiskeskus Yrittäjän MBA - ohjelma Akateeminen yrittäjäkoulu Yrittäville. Suomalaisille. Yos! Yrittäjyyden Osaamiskeskus Yrittäjän MBA - ohjelma Akateeminen yrittäjäkoulu 1 Yrittäville. Suomalaisille. Yos! Yrittäjyyden Osaamiskeskus Yrittäjän MBA - ohjelma Akateeminen

Lisätiedot

Johtuuko tämä ilmastonmuutoksesta? - kasvihuoneilmiön voimistuminen vaikutus sääolojen vaihteluun

Johtuuko tämä ilmastonmuutoksesta? - kasvihuoneilmiön voimistuminen vaikutus sääolojen vaihteluun Johtuuko tämä ilmastonmuutoksesta? - kasvihuoneilmiön voimistuminen vaikutus sääolojen vaihteluun Jouni Räisänen Helsingin yliopiston fysiikan laitos 15.1.2010 Vuorokauden keskilämpötila Talvi 2007-2008

Lisätiedot

Kalkkikallion luonnonsuojelualue

Kalkkikallion luonnonsuojelualue Kalkkikallion luonnonsuojelualue Vantaa 2013 Komeaa geologiaa, vaihtelevia elinympäristöjä Kuninkaalassa sijaitseva Kalkkikallio on saanut nimensä alueen kallioperästä löytyvän kalkkikiven mukaan. Kalkkikallion

Lisätiedot

MESTARIHIIHTO 2014-15 -haastehiihdon tulokset sija Etunimi Sukunimi. Grönstrand

MESTARIHIIHTO 2014-15 -haastehiihdon tulokset sija Etunimi Sukunimi. Grönstrand MESTARIHIIHTO 2014-15 -haastehiihdon tulokset sija Etunimi Sukunimi Kauno Kyhälä Sakari Ukonmaanaho Kari Kuoppamaa Reijo Puurunen Jorma Halonen Petri Pitkänen Ari Grönstrand Risto Ruostetsaari Risto Pekkala

Lisätiedot

Johdatus talvisäihin ja talvisiin ajokeleihin

Johdatus talvisäihin ja talvisiin ajokeleihin Johdatus talvisäihin ja talvisiin ajokeleihin 13.11.2013 Ilkka Juga Ilmatieteen laitos 13.11.2013 Talvi alkaa eri aikaan etelässä ja pohjoisessa Terminen talvi alkaa, kun vuorokauden keskilämpötila laskee

Lisätiedot

äijäjooga Äijäjoogin kalenteri 2009 jhl:n oma painos

äijäjooga Äijäjoogin kalenteri 2009 jhl:n oma painos äijäjooga ÄIJÄJOOGAN PÄÄSYVAATIMUKSET: Riittävän kankea Lattia on kurkottaessa pelottavan kaukana Sukupuoli: ÄIJÄ Kyky hengittää sisään ja ulos Halu kilpailuvapaaseen vyöhykkeeseen Posketon uteliaisuus

Lisätiedot

Jyväskiepin luistelu 21.1.2012 10 km Myl

Jyväskiepin luistelu 21.1.2012 10 km Myl Jyväskiepin luistelu 21.1.2012 Myl 1 Antero Kotijärvi KuLs Myl 17:23,0 2 Jarkko Koponen Epäsuunta Myl 17:24,0 M-cupissa 3 Lauri Pohjola Epäsuunta Myl 18:38,0 4 Marko Tölli Epäsuunta Myl 18:38,0 5 Toni

Lisätiedot

2 Keminmaa 3 4 5 6. Haaparanta TORNIO. > 40 db > 45 db > 50 db > 55 db > 60 db > 65 db > 70 db > 75 db. Vt 4 Kemi

2 Keminmaa 3 4 5 6. Haaparanta TORNIO. > 40 db > 45 db > 50 db > 55 db > 60 db > 65 db > 70 db > 75 db. Vt 4 Kemi LIITE.. Pek ka ti injun Heik rä npe ä nper kkaa u u L joki Kylä L LIITE.. i aar Na u ska ang as ik ju Koi vuh ar Ru u tti Mä nt Väi nöl ä y lä Ma rtta Vai n io n ine Tor v o Paa tti Las si ik ko Kem inm

Lisätiedot

Vapo Oy Pyhännän Pienen Hangasnevan linnustoselvitys 9M607155 31.12.2007

Vapo Oy Pyhännän Pienen Hangasnevan linnustoselvitys 9M607155 31.12.2007 Vapo Oy Pyhännän Pienen Hangasnevan linnustoselvitys 9M607155 31.12.2007 1 Sisältö 1 JOHDANTO 2 2 LASKENTAMENETELMÄ 2 2.1 Linjalaskenta 2 3 TULOKSET 3 4 YHTEENVETO 4 5 VIITTEET 5 Liitteet Liite 1 Liite

Lisätiedot

SKAL:n ja STL:n talvipäivät HIIHTOMESTARUUS 27.2.2010 Kuopio, Puijo TULOKSET

SKAL:n ja STL:n talvipäivät HIIHTOMESTARUUS 27.2.2010 Kuopio, Puijo TULOKSET Lapset alle 6, STL 0,5 km (v) 1. Oskari Kotiaho Vantaan Taksiautoilijat ry 4.11 2. Veera Yletyinen Kuopion Taksiautoilijat ry 6.33 Lapset alle 8, STL 0,5 km (v) 1. Elias Korhonen Ristijärven Taksiautoilijat

Lisätiedot

Sija No Kippari Cup kilpailu Os. sij. pist. Cup kilpailu Os. sij. pist. Cup kilpailu Os. sij. pist. Cup kilpailu Os. sij. pist. Yht.

Sija No Kippari Cup kilpailu Os. sij. pist. Cup kilpailu Os. sij. pist. Cup kilpailu Os. sij. pist. Cup kilpailu Os. sij. pist. Yht. OPM-Cup 2013 Lopullinen tulosluettelo OPM cupin lisenssejä lunastettu 169 kpl. Harri Nikula teki kovat pohjat heti alkukaudesta, ja voittaa cupin Tuurin hauki kisassa suurin hauki 10435 g, Sami Aittokallion

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksen vaikutukset säähän Suomessa

Ilmastonmuutoksen vaikutukset säähän Suomessa Ilmastonmuutoksen vaikutukset säähän Suomessa Lentosäämeteorologi Antti Pelkonen Ilmatieteen laitos Lento- ja sotilassääyksikkö Tampere-Pirkkalan lentoasema/satakunnan lennosto Ilmankos-kampanja 5.11.2008

Lisätiedot

Varsinais-Suomen käsi- ja taideteollisuus ry. Kankaankudonnan metrimääriä ja hittituotteita menneiltä vuosilta

Varsinais-Suomen käsi- ja taideteollisuus ry. Kankaankudonnan metrimääriä ja hittituotteita menneiltä vuosilta Varsinais-Suomen käsi- ja taideteollisuus ry Kankaankudonnan metrimääriä ja hittituotteita menneiltä vuosilta Kankaankudonta on ollut yhdistyksen tukijalka jo vuosikymmenet. Työpajatoiminta (entinen kankaankudonta)

Lisätiedot

Vihdin kunta. Mäyräojanlaakson Rajakallion luontoselvitys (Nummelan eteläosien osayleiskaava 1B - luontoselvityksen kohteen 7 uudelleenarviointi)

Vihdin kunta. Mäyräojanlaakson Rajakallion luontoselvitys (Nummelan eteläosien osayleiskaava 1B - luontoselvityksen kohteen 7 uudelleenarviointi) Vihdin kunta Mäyräojanlaakson Rajakallion luontoselvitys (Nummelan eteläosien osayleiskaava 1B - luontoselvityksen kohteen 7 uudelleenarviointi) Luontotieto Keiron Oy 5.8.2009 5.8.2009 Kohteen 7 uudelleenarviointi

Lisätiedot

Turun Seudun Wanhat Toverit

Turun Seudun Wanhat Toverit Turun Seudun Wanhat Toverit TOIMINTAKERTOMUS 2012 Kerho kokoontumiset: > Aika: 9.1.2012. - V-S:n Sos.dem.piirin puheenjohtaja Juuso Alatalo - Piirin ajankohtaisista asioista, uuden puheenjohtajan ajatuksia

Lisätiedot

A-mestaruus. B-mestaruus

A-mestaruus. B-mestaruus Porin Keilailuliitto Porin Keilahalli RKL:n keilailumestaruus henkilökohtaiset mestaruudet, miehet ja naiset, 6 sarjaa eu 12.04.2010-02.05.2010 Valvoja:RKM Pori (Porin Rakennusmestariyhdistys ry) A-mestaruus

Lisätiedot

Häiriötiedottaminen kaipaa kehittämistä? Jorma Helin Tiehallinto Liikenteen palvelut

Häiriötiedottaminen kaipaa kehittämistä? Jorma Helin Tiehallinto Liikenteen palvelut 1 Jorma Helin Tiehallinto Liikenteen palvelut 2 Tieliikenteen häiriötiedotusta tutkittiin Pirkanmaalla ja Varsinais-Suomessa 276 249 332 274 261 694 346 347 348 344 337 259 338 325 322 310 130 301 249

Lisätiedot

METSÄSTYSAMMUNTOJEN ETELÄ-SUOMEN LÄÄNINMESTARUUSKILPAILUT JA SML:N KYMEN PIIRIN LOPPUKATSASTUKSET JOUTSENOSSA 5.7.2015

METSÄSTYSAMMUNTOJEN ETELÄ-SUOMEN LÄÄNINMESTARUUSKILPAILUT JA SML:N KYMEN PIIRIN LOPPUKATSASTUKSET JOUTSENOSSA 5.7.2015 METSÄSTYSHAULIKKO SIJ A MIEHET Alkuk Finaal i TULOS 1 Roiha Matti Särkisalmen Seudun Metsästysyhdistys 23 24 47 2 Suuronen Janne Kympin Kyttääjät 23 22 45 3 Korpi Kai Oravalan Metsästäjät 22 22 44 4 Pitkänen

Lisätiedot

TULOKSET SM-PILKKI 2009 28.2.2009 Voionmaan opisto

TULOKSET SM-PILKKI 2009 28.2.2009 Voionmaan opisto TULOKSET SM-PILKKI 2009 28.2.2009 Voionmaan opisto TKEK = Työväen Kala- ja Eräkerho Kirkkonummi = Kirkkonummen Kala- ja Metsämiehet H-linna = Hämeenlinnan Kala ja Erä ry TEM = Tesoman Erämiehet ry TULOKSET

Lisätiedot

Lukujärjestys vko 41 5.10. - 9.10.2015

Lukujärjestys vko 41 5.10. - 9.10.2015 1 (5) AmmattitaitoinenSihteeri 7.10.2015 8:00 7.10.2015 3:00 MaL Mikro 2 AvustajanaArjessa 5.10.2015 8:00 5.10.2015 3:00 Ulkop. kouluttaja / AvustajanaArjessa 6.10.2015 8:00 6.10.2015 3:00 Ulkop. kouluttaja

Lisätiedot

Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus 12/2015

Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus 12/2015 Työttömät VARSINAIS-SUOMEN ELY-KESKUS Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus 12/2015 Julkaisuvapaa keskiviikkona 27.1.2016 klo 9.00 Nuorten miesten työttömyys vähenee Varsinais-Suomessa Varsinais-Suomen työ-

Lisätiedot