voimaa ja vaikuttavuutta EU-rakennerahastoilla

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "voimaa ja vaikuttavuutta EU-rakennerahastoilla"

Transkriptio

1 Tämä on rakennerahastojen uutiskirje, joka kertoo hallintoviranomaisen rakennerahastouutisia. Uutiskirje ilmestyy vähintään kerran kuukaudessa rakennerahastoportaalissa. Vipuvoimaa EU:lta Siivet ja juuret voimaa ja vaikuttavuutta EU-rakennerahastoilla tehtävään kehittämistoimintaan Maamme tuhansissa rakennerahastohankkeissa saavutetaan upeita tuloksia, luodaan uusia menetelmiä, malleja, innovatiivisia toimintatapoja ja verkostoja, mutta miten saada nämä tulokset laajempaan käyttöön? Miten saada täysi hyöty tuloksista organisaatioiden sisällä ja niiden välillä? Miten juurruttaa hyviä käytänteitä osaksi vaikuttavampia kokonaisuuksia? Hankkeiden tulosten todellisten vaikuttavuuspolkujen rakentamiseen on tärkeää paneutua hankkeissa, rahoittajissa sekä hallinnoivissa viranomaisissa nykyistä enemmän. On tärkeää löytää keinoja kytkeä hankkeiden tuloksia osaksi vaikuttavaa kehittämistoimintaa alueilla ja valtakunnan kattavasti. Esimerkiksi ESR-ohjelmassa alueosioiden ja valtakunnallisten kehittämisohjelmien yhteistyötä tulee tiivistää samoin kuin kehittämisohjelmien välillä. Rakennerahastoilla tehtävä kehittämistoiminta tarvitsee tiiviimmän kytkennän muuhun kansalliseen kilpailukykyä, työllisyyttä ja hyvinvointia edistävään kehittämistoimintaan, jotta synergiat pääsevät kunnolla valloilleen. Tässä uutiskirjeessä on innostavia esimerkkejä upeista hankkeista, joilla rakennetaan toimintaan niin siipiä kuin juuria! Samaa siivittämistä ja juurruttamista haluamme tehdä opetus- ja kulttuuriministeriön (OKM) koordinoimilla kehittämistoimilla. OKM ja Uudenmaan ELY järjestävät Rakennerahastojen kehittämispäivät Helsingissä (ilmoittautuminen teemanaan ajankohtaiset rakennerahastoasiat sekä erityisteemana kehittävä arviointi. Kehittävän arvioinnin avulla vahvistetaan kytkentöjä valtakunnallisten ESR-kehittämisohjelmien ja alueosioiden välillä, opitaan toimintatavoista ja hyvistä käytänteistä ESR:n ja EAKR:n välillä ylihallinnollisesti ja vuorovaikutteisesti. Arviointiteema jatkuu joulukuun seminaarissa tulevaisuustarkastelulla etsien toimintojen kärkiä ja valmistautuen tulevaan ohjelmakauteen. Kehittämisohjelma-arviointi toteutetaan jatkuvana kehittävän arvioinnin prosessina, johon osallistuvat eri toimijatasot aina projekteista rahoittajiin ja ministeriöön asti. Vuonna 2011 jatkuvan arvioinnin erityisteemana on mm. ylihallinnollisuus ja kansainvälisyys. Arviointi edistää merkittävästi rakennerahastohankkeiden (erityisesti ESR) tulosten vaikuttavuutta ja juurruttamista (lisätietoja Viime syksynä järjestetty suosittu Sadonkorjuuseminaari saa jatkoa. Seuraava Sadonkorjuuseminaari järjestetään Marina Congress Centerissä taustateemanaan lasten, nuorten ja perheiden politiikkaohjelma (fokus erityisesti nuorissa). Seminaarissa esitellään laajasti ESR-projektitoimintaa sekä kytketään rakennera- 1 hastotoimintaa laajempiin kokonaisuuksiin, kuten ministeriöiden kansallisiin kehittämisteemoihin ja OKM:n teemanumeron toimitti Leena Lyra SISÄLTÖ: jatkuu >>> 2 Hyvinvointipalvelujen kysyntä kasvaa 6 Kolmas lähde 7 Mielen hyvinvointi HOPE 9 Tunnelmia Kokkolan iltatorilta 10 Rytmikorjaamo 11 Syksyn tapahtumia 12 Ajankohtaista lyhyesti

2 Vipuvoimaa EU:lta >>> jatkuu politiikkaohjelmiin sekä Eurooppa 2020 strategiaan. Seminaarissa kuullaan menestystarinoita onnistuneista projekteista ja niillä saavutetuista tuloksista, verkotetaan ihmisiä sekä luodaan uutta oppimista edistäviä kohtaamisia. Tällä tavoin kannustetaan organisaatioita, keskeisiä kohderyhmiä ja päättäjiä hyödyntämään hanketoiminnan tuloksia ja edistetään uusien kehittämishankkeiden syntymistä. Osana siivittämistä ja juurruttamista tarvitaan lisää vuorovaikutusta ja ylihallinnonalaisuutta. Toimijaverkos- tojen hallinnointi, monisuuntainen vuoropuhelu, keskustelu, ideointi ja yhteistyö, tiedon keruu, jalostaminen ja jakaminen, tulosten yleisesti hyödynnettäväksi saaminen, hyvien käytäntöjen levittäminen sekä toiminnan juurruttaminen edellyttävät hallinnonalojen yhteisiä kehittämistoimia. Tämän ideoinnin ensimmäiset baby stepit on jo otettu ja ideointi jatkuu syksyn tilaisuuksissa. Myötätuulta syksyyn ja kauniita syyspäiviä! Teksti: Merja Niemi, Hyvinvointipalvelujen kysyntä kasvaa Terve ja hyvinvoiva väestö on suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan kivijalka. Tulevaisuudessa hyvinvointipalveluja tarvitaan entistä laajemmille väestöryhmille. Toimivat palvelut tukevat alueiden kilpailukykyä sekä lisäävät työvoiman saantia ja pysyvyyttä. Palvelut, mukaan lukien hyvinvointipalvelut toimivat kasvun moottoreina ja tarjoavat työpaikkoja. Suomen kaltaisissa kehittyneissä talouksissa tällä on tulevaisuudessa kasvava merkitys. Palvelurakenne uudistuu Vastuu väestön palveluista on kunnilla. Kunnat hoitavat hyvinvointipalvelutehtäväänsä monin tavoin. Käynnissä oleva kunta- ja palvelurakenneuudistus sekä valtionhallinnon tuottavuusohjelma vaikuttavat julkisen sektorin toimintaan. On luotava uusia tapoja vastata kasvaviin tarpeisiin. Yksi keino on ns. tuottaja-tilaajamalli, jossa kunta ostaa tarvittavat palvelut yksityiseltä ja kolmannelta sektorilta palvelutuotantona. Ostettujen palvelujen lisäksi kunnat tukevat väestön omaehtoista harrastustoimintaa jakamalla avustuksia toimijoille, mm. seuroille ja yhdistyksille. Kolmannen sektorin toimijoilla on osaamista, jota voitaisiin tarjota Kolmas sektori organisaatioiden perustana yhteiskunnallinen tai eettinen tavoite ja demo- yksityisen, julkisen sektorin ja perheiden väliin jäävä yhteiskunnallinen sektori yhdistykset, osuuskunnat ja säätiöt kraattisuus voittoa tavoittelematon talous toimintaan yrityksistä eroava verotuskohtelu mahdolliset voitot sijoitetaan takaisin organisaation tavoitteet sen säännöissä jäsenkenttää laajemmille väestöryhmille. Kulttuuri-, liikunta- ja nuorisoalan kolmas sektori voi tulevaisuudessa vastata fyysisen ja psyykkisen hyvinvoinnin palvelutarpeisiin omilla osaamisalueillaan. jatkuu >>> Kolmas sektori Suomessa Suomessa kolmannen sektorin pääasiallisia toimijoita ovat yhdistykset. Suomalaisista osuuskunnista suuri osa on siirtynyt pääpiirteiltään yksityiselle sektorille. Kolmannen sektorin osuus suomalaisten ajankäytöstä ja bruttokansantuotteesta on 3 7 %. Lähde: Wikipedia. 2

3 Vipuvoimaa EU:lta >>> jatkuu Kulttuuria, liikuntaa ja nuorten palveluja Koko väestö tarvitsee hyvinvointipalveluja. Kulttuuri-, liikunta- ja nuorisoalan kolmas sektori voi tarjota ikääntyneelle väestölle sekä lapsille ja nuorille kulttuuria, liikuntaa ja muita harrastuspalveluja. Koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminta on yksi tärkeä toiminnan muoto. Myös sukupolvien yli ulottuva, perheiden yhteisyyteen tähtäävä palvelutoiminta on kysyttyä. Opetus- ja kulttuuriministeriö etsii uusia keinoja kolmannen sektorin vahvistamiseen hyvinvointipalvelujen tuottajana. Valtakunnallinen ESR-kehittämisohjelma Kulttuuri-, liikunta- ja nuorisoalan kolmas sektori hyvinvointipalvelujen tarjoajana pyrkii kehittämään kolmannen sektorin palveluosaamista ja palvelujen tuottamista. Kehittämisohjelman avulla lisätään hyvinvointipalveluita eri väestöryhmille yhdessä kuntien kanssa. Lisäksi kehitetään työhyvinvointiin liittyviä toimenpiteitä ja toimintamalleja, joilla tuetaan työssä jaksamista, viihtymistä ja pysymistä. Ohjelmalla pyritään myös vahvistamaan kansalaisyhteiskuntaa ja synnyttämään yhteistyöverkostoja. Kehittämisohjelma on herättänyt paljon kiinnostusta kolmannen sektorin toimijoiden keskuudessa. Ohjelman puitteissa on jo luotu toimijatahojen välille tärkeitä verkostoja, sanoo ylitarkastaja Marika Lindroth Lapin ELY-keskuksesta. Kehittämisohjelma saa osan rahoituksestaan Euroopan Sosiaalirahastosta. Se kuuluu Manner- Suomen ohjelman valtakunnalliseen osioon, jota toteutetaan vuosina Kehittämisohjelman strateginen ohjaus tulee opetus- ja kulttuuriministeriöstä, rahoittajana toimii Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. Kolmas lähde tukee, pilotit synnyttävät uusia malleja Kehittämisohjelman koordinointihanke Kolmas lähde tukee pilottihankkeita kouluttamalla, tiedottamalla ja laatimalla alasta selvityksiä. Hankkeesta vastaa Teatterikorkeakoulun koulutus- ja kehittämispalvelut yhdessä Suomen Liikunta ja Urheilu ry:n sekä Suomen Nuorisoyhteistyö - Allianssi ry:n kanssa. Lisäksi Cupore - Kulttuuripoliittisen tutkimuksen edistämissäätiö on osallistunut hankkeeseen tutkimusasiantuntijan roolissa. Kehittämisohjelmassa on käynnistynyt jo kahdeksan pilottihanketta. Lisäksi Itä-Suomen ohjelmasta rahoitetaan yhden pilottihankkeen sisarhanketta Itä-Suomen ja Kainuun alueella. Hankkeiden tavoitteena on synnyttää uudenlaisia tuotteita ja malleja hyvinvointipalvelujen järjestämiseksi. Hyvinvointipalveluita pilotoidaan 62 kunnan alueella. Kaikkiaan 103 paikallista yhdistystä eri puolilta Suomea on mukana hanketoiminnassa. Peli päällä YLE:n aamuissa Tulosten levittäminen ja juurruttaminen ovat tärkeä osa hanketoimintaa myös ESR:ssä. Suomen Palloliiton ja Suomen jääkiekkoliiton pilottihankkeita esiteltiin YLE:n aamu-tv:ssä kesällä Jokaisella jaksolla oli oma teemansa TYHY-liikunnasta harrastamisen ammattiin ja maahanmuuttajista vapaaehtoistoimintaan. Jaksot jatkuu >>> Opetus- ja kulttuuriministeriön valtakunnalliset ESR-kehittämisohjelmat ja niiden rahoituskehys ohjelmakaudella Toimintalinja 1: Työorganisaatioiden, työssä olevan työvoiman ja yritysten kehittäminen sekä yrittäjyyden lisääminen 1. Yrittäjyyskasvatuksella ja -osaamisella muutosvoimaa 7,6 M 2. Luovien alojen yritystoiminnan kasvun ja kansainvälistymisen kehittämisohjelma 13,7 M 3. Kulttuuri-, liikunta- ja nuorisoalojen kolmas sektori hyvinvointipalveluiden tarjoajana 9,1 M Toimintalinja 2: Työllistymisen ja työmarkkinoilla pysymisen edistäminen ja syrjäytymisen ehkäiseminen 4. Paremmat arjentaidot ja opintojen kautta töihin 36,5 M 5. Maahanmuuttajien alkuvaiheen neuvonnan ja ohjauksen kehittäminen 4,6 M Toimintalinja 3: Työmarkkinoiden toimin-taa edistävien osaamis-, innovaatio- ja palvelujärjestelmien kehittäminen 6. Osuvuutta ja kysyntälähtöisyyttä aikuisopiskeluun tieto-, neuvonta- ja ohjauspalvelujen valtakunnallisella kehittämisohjelmalla 11,4 M 7. Osaajana työmarkkinoille 30,4 M 8. Avoimissa oppimisympäristöissä aktiivi-seksi kansalaiseksi 13,7 M 9. Innovaatio- ja osaamisjärjestelmien kehittäminen 11,4 M 10. Koulutus- ja osaamistarpeiden ennakointi 5,3 M 11. Osaamisklustereiden kasvu- ja kansainvälistymisohjelma 2 M Lähde: Opetus- ja kulttuuriministeriö. 3

4 Vipuvoimaa EU:lta >>> jatkuu olivat viiden minuutin mittaisia ja niitä esitettiin kaikkiastaan 20. Ohjelmasarjalla haluttiin tuoda esille, että jalkapallo- ja jääkiekkoseurat tekevät muutakin arvokasta toimintaa ydintoimintansa eli kilpailemisen ja harrastamisen lisäksi. Jalkapallo- ja jääkiekkoseurojen kannalta näen kehittämisohjelman erittäin tärkeänä. Kyseessä on win-win tilanne. Seurat voivat rakentaa yhtä kivijalkaa taloutensa tueksi tarjoamalla luontevasti niiden toimintaan liitettäviä ja sopivia tyky/tyhy -liikuntatoimintoja, kertoo Suomen Palloliiton pilottihankkeen projektipäällikkö Henri Alho. Alho on kokenut pilottihankkeen vetämisen antoisana tehtävänä. Hän näkee tämän tyyppisen toiminnan erityisen sopivana jalkapallo- ja jääkiekkoseuroille. Koska seuroilla on urheilun ja liikunnan osaamista, yrityskumppaneita sponsoreina ja kuntayhteistyötä luonnostaan, synergioita hankkeelle löytyy, sanoo Alho. Hankkeen etuna Alho pitää sitä, että samalla jalkapalloseurat voivat luontevasti ottaa laajempaakin vastuuta liikuttamisesta ja luoda toimintansa elinvoimaisuuden turvaamiseksi uusia yhteistyömalleja sekä yksityis- että kuntasektorin kanssa. Seuroilla on jo ennestään jatkuu >>> Pilottihankkeet Kulttuuri-, liikunta- ja nuorisoalan kolmas sektori hyvinvointipalvelujen tarjoajana -kehittämisohjelman pilottihankkeet käynnistyivät Hankkeiden tavoitteena on synnyttää uudenlaisia tuotteita ja malleja hyvinvointipalvelujen järjestämiseksi. Kahdeksasta pilottihankkeesta neljä on liikunta-alan hanketta, kaksi nuorisoalan ja kaksi kulttuurialan hankkeita. Hankkeissa on mukana kaikkiaan 103 paikallista yhdistystä eri puolilta Suomea. Hankkeet kestävät keskimäärin kolme vuotta. Hyvän elämän palveluita kolmannelta sektorilta! Lapin Nuorison Liiton hankkeessa 11 paikallista yhdis-tystä eri puolilta Suomea tuottaa lapsille kerhotoimintaa, nuorille monitaiteista harrastustoimintaa, ikääntyneille monipuolista harrastus- ja virkistystoimintaa sekä osallistavia ja virikkeellisiä kohtauspaikkoja perheille kuntien nuoriso- ja kulttuurialalle yhteistyössä kuntien kanssa. Liikunnan kehittämishanke Manner-Suomi: Pohjanmaan Liikunta ja Urheilu koordinoi SLU-alueiden yhteistä hanketta, jossa 19 seuraa eri puolilta Suomea luo omanlaisensa mallin hyvinvointipalvelujen toteutustavasta yhteistyössä kunnan liikunta-, sosiaali-, terveys-, nuoriso- tai kulttuuritoimen kanssa. Yhteis-työtahoina on myös muita yhdistyksiä ja kulttuuritoi-mijoita. Pilottiseurat ovat yleisseurojen ohella voimistelu-, hiihto-, salibandy-, koripallo-, paini-, yleisurheilu- ja uintiseuroja. Itä-Suomi ja Kainuu: Pohjois-Savon Liikunta koordinoi SLU-alueiden yh-teistä hanketta, jossa on mukana 16 seuraa Itä-Suomen ja Kainuun alueilta. Seurat palkkaavat päätoimisen henkilön tuottamaan liikunnan hyvinvointipalveluja, asiakkaina lapsia, nuoria, aikuisia ja seniorikansalaisia. Hyvinvointipalvelujen kehittäminen kunnan ja urheiluseuran välillä Suomen Jääkiekkoliiton hankkeessa kehitetään henkilöstön toimenkuvia ja seurojen osaamista palveluiden tuottajina yhteistyössä kuntien kanssa. Seuroihin rekrytoidaan vuosittain kymmenen liikunnan osaajaa, joiden toimenkuvaan yhdistetään esimeriksi koulunkäyntiavustajan, koulujen liikuntakerhon ohjaajan, iltapäivätoiminnan vetäjän tai muu kunnan työ tarpeen mukaan. Hanketta toteutetaan yhteistyössä Suomen Palloliiton kanssa. 4

5 Vipuvoimaa EU:lta >>> jatkuu yksityissektoreiden toimijoita sponsoreina ja tähän yhteistyöhön hanke tuo uutta vastikkeellisuutta vahvistamaan seuran ja yrityksen välistä yhteistyötä. Yritykset haluavat keskittyä omaan ydintoimintaansa ja ostaisivat liikunta- hyvinvointitoimintoja ulkopuolisilta tarjoajilta, kun ne ovat ammattimaisesti toteutettuja. Kehittämisohjelma vahvistaa myös hankkeen kautta seurojen elinvoimaisuutta omassa toimintaympäristössään rohkaisten niitä uusiin innovatiivisien toimintamallien luomiseen ja toteuttamiseen, toteaa Alho lopuksi. Lisätietoja kehittämisohjelmasta opetus- ja kulttuuriministeriön sivuilta osoitteesta OPM/EU-asiat/EU-rakennerahastot. Teksti: Henna Antila Pilottihankkeet Hyvinvointia ja osaamista liikunnan avulla Suomen Palloliiton hankkeessa urheiluseurat kehittävät yritysten kanssa yhteistyössä uusia liikuntapalveluja yritysten henkilöstön käyttöön. Tehtävää varten urheiluseuroihin palkataan kolmen vuoden aikana 15 harrastemanageria tai liikuntakoordinaattoria. Hanketta toteutetaan yhteistyössä Suomen Jääkiekkoliiton kanssa. Sosiaalinen sirkus Tampereen yliopiston Tutkivan teatterityön keskus hallinnoi valtakunnallista hanketta, jonka tavoitteena on vakiinnuttaa sosiaalinen sirkus pysyväksi osaksi sirkusalaa ja kuntien ostamia hyvinvointipalveluita Suomessa. Sirkuksen monipuolisuus ja kielettömyys antavat mahdollisuuden työskennellä myös sellaisten erityisryhmien kanssa, joille muut taidemuodot eivät ehkä avaudu. Sosiaalinen sirkus sopii hyvin lapsille ja nuorille joilla on erityistarpeita oppimisessa, liikkumisessa tai sosiaalisessa kasvussa ja jotka ovat vaarassa syrjäytyä. Dynamo Nuorten Akatemian koordinoima hanke on paikallisyhdistysten ja kuntien yhteishanke, jossa nuoret ovat tärkeässä osassa vaikuttamassa kehitettävien hyvinvointipalveluiden sisältöön. Mukana olevien kumppaneiden motiivina on parantaa kunnassa lasten ja nuorten hyvinvointia, yhteisöllisyyttä ja osallisuutta. Hymykuopat Salon kaupungin kulttuuritoimen hallinnoiman hankkeen tavoitteena on kehittää kulttuurialan yhdistysten ja kuntien kumppanuutta. Mukana on sekä ammattitaiteilijoiden työllistämiseen suuntautuneita yhdistyksiä että kotiseutu- ja kyläyhdistyksiä. Projektin avulla tuotetaan soveltavan- ja yhteisötaiteen prosesseja senioriväestön kotona-asumista tukeviksi palveluiksi, lisätään laitosten asukkaiden elämänlaatua, kehitetään toimintaterapeutti - taiteilija -työparitoimintaa oppimisvaikeuksia omaavien lasten tueksi ja luodaan haja-asutusalueille kulttuuripalveluita. Terveyttä talviuinnista Suomen Latu ry:n hallinnoima Terveyttä Talviuinnista -hanke ohjeistaa kolmannen sektorin toimijansa tuotteistamaan talviuinti terveysliikuntamuotona. Talviuinti esitellään hankkeessa mukana olevien kuntien yrityksille ja kunnan työntekijöille ja motivoidaan työyhteisöjen työntekijät rohkeasti kokeilemaan uutta lajia.lajin laadukas tuotteistaminen edellyttää yritysten työyhteisöjen toiminnan tunnistamista ja erityispiirteiden ymmärrystä. Lähde: 5

6 Vipuvoimaa EU:lta Kolmas lähde Kansalaisjärjestöillä on merkittävä rooli hyvinvoinnin ja siihen liittyvän kulttuurisen ja sosiaalisen pääoman vahvistamisessa. Kolmas lähde -koordinaatiohanke on lähes kolmen vuoden ajan verkottanut kolmannen sektorin toimijoita yli toimialojen. Hyvinvoinnin asiantuntijoita, tutkijoita, kehittäjiä ja kouluttajia on tuotu yhteen selvittämään ja kehittämään hyvinvointipalvelujen tarjoamista kulttuuri-, liikunta- ja nuorisoalojen kolmannella sektorilla. Koordinaatiohankkeen tehtävänä on tukea kehittämisohjelman pilottihankkeita hyvinvointipalvelujen kehittämisessä. Kolmas lähde kokoaa hyviä käytäntöjä ja levittää niitä edelleen. Se myös tuottaa tietoa ja kerää kokemuksia palveluntuottamisen kysymyksistä. Kolmas lähde -koordinaatiohanke järjestää avoimen päätöskonferenssin Turussa. Konferenssissa tulee jakoon Kolmannella lähteellä julkaisu. Nämä yhdessä kokoavat tähänastisen kehityksen ja antavat eri asiantuntijoiden sanoin suuntaa tulevalle. Koordinaatiohankkeen ehkä keskeisin havainto on valtava kirjo kaikessa, kun puhutaan kulttuuri-, liikunta- ja nuorisoalojen kolmannen sektorin tuottamista hyvinvointipalveluista. Kirjo koskettaa niin toimijoiden valmiuksia ja osaamista kuin samojen käsitteiden ymmärtämistä eri tavoin. Hyvänä esimerkkinä on haaste sanan hyvinvointipalvelu sisällössä. Jo pelkkä hyvinvointi tai palvelu käsitetään hyvin monella tapaa. Yhteisen käsityksen löytämiseksi ja osaamisen kehittämiseksi Kolmas lähde on järjestänyt 16 koulutustapahtumaa eri puolilla Suomea, joilla on tavoitettu yli 400 eri tahoja edustavaa toimijaa. Lisäksi se on tuottanut kaksi rinnakkaista PD-koulutusohjelmaa hankkeiden työntekijöiden kouluttamiseen. Mukana on ollut yhteensä 30 koulutettavaa. Esimerkkejä pilottihankkeissa kehitettävistä innovatiivisista hyvinvointipalveluista Salon kaupungin kulttuuritoimen Hymykuopat -pilottihankkeen paikallistoimija ValoAurinko kehittää erityisesti vanhuksille suunnattuja sähköisiä mediatuotteita, jotka tuotetaan yhdessä vanhusten ajatuksia ja laitoksen henkilökunnan toiveita keräämällä. Näistä koostetaan kokonaisuuksia, joista tehdään lyhytelokuva- ja kuunnelmakäsikirjoituksia. Yksilön kokemuksesta tulee yhteistä: useasta kalaretkimuistosta tulee yksi kalaretkikuunnelma, useasta lapsuuden lehmihakakokemuksesta tulee yksi lyhytelokuva. Osa sisällöistä tehdään yhdessä lasten kanssa metodilla, jossa lapset itse ideoivat, käsikirjoittavat, kuvaavat sekä äänittävät lyhytelokuvat. Lasten kanssa vanhuksille suunnatut elokuvat ideoidaan kuuntelemalla ensin lähivanhusten muistoja, joita lapset itse työstävät elokuvana eteenpäin. Onnistuneinta hankkeessa onkin ollut lasten ja vanhusten aito kohtaaminen elokuvanteon merkeissä. Vanhukset saavat tarinoilleen kuuntelijoita ja lapset kuulevat tarinoita lähihistoriasta. Tampereen yliopiston tutkivan teatterityön keskuksen Sosiaalinen Sirkus pilottihankkeen paikallistoimija Cirko tarjoaa matalan kynnyksen periaatteella pitkäjänteistä ja tavoitteellista harrastustoimintaa sirkuksen parissa alueilla, joissa on paljon maahanmuuttajaperheitä ja vähän harrastusmahdollisuuksia. Nuorisotalolla järjestettävän toiminnan lisäksi läheisellä koululla on vedetty työpajajakjatkuu >>> Lisää tietoa: Muun muassa nämä Kolmannen lähteen tuottamat selvitykset ovat saatavilla sivustolla: Kolmannen sektorin osaaminen ja osaamisen kehittämistarpeet hyvinvointipalveluiden tarjoamisessa ja tuottamisessa Selvitys kuntien yhteistoiminnasta kulttuuri-, liikunta- ja nuorisoalan kolmannen sektorin kanssa hyvinvointipalvelujen tarjoamisessa Hanketyön haasteet ja mahdollisuudet hyvien käytäntöjen raportti 6

7 >>> jatkuu Vipuvoimaa EU:lta soja koululuokille, mm. maahanmuuttajien valmistavassa opetuksessa, erityisluokilla ja tavallisilla luokilla, joissa on tarvetta parantaa yhteishenkeä. Näiden lisäksi järjestetään retkiä sirkusesityksiin ja leirejä. Onnistuneinta hankkeessa on ollut yksittäisten ihmisten, osallistujien ja yhteistyökumppaneiden innostus hankkeesta, sen tavoitteista ja itse toiminnasta. Kouluissa opettajien mukaan luokkien yhteishenki on selkeästi parantunut sirkustuntien myötä. Pohjanmaan Liikunnan ja Urheilun Liikunnan kehittämishankkeen (LIKE-hanke) paikallistoimija Valkeakosken Haka järjestää kouluilla liikuntaa lapsille, jotka eivät muuten harrastaisi liikuntaa lainkaan. Hanke aktivoi lapsia liikunnan pariin ja osa liikuntaa ennen harrastamattomista lapsista onkin aloittanut liikunnan myös vapaa-aikanaan. Liikuntaa järjestetään yhteistyössä kunnan kasvatusja opetustoimen kanssa alakoululaisille ja esikouluikäisille lapsille. Tarjontaan kuuluu erilaisia liikuntatunteja, -välitunteja ja -kerhoja. Lisäksi seura järjestää liikuntakerhoja ylipainoisille lapsille yhteistyössä Sosiaali- ja terveyskeskuksen kanssa. Myös loma-aikoina järjestetään kerhoja ja kesällä rantauimakouluja, joista on tullut hyvää palautetta lasten vanhemmilta. Mm. esikoululaisten opettajat ovat saaneet uutta katsontakantaa liikuntaan seuran järjestämien Liikuntakipinöiden kautta. Mielen hyvinvointi Hyvinvointia edistävää vuorovaikutusta, sekä oppimisen ja kehittymisen tukea toisella asteella Mielen hyvinvointi projekti on Keskuspuiston ammattiopiston, Suomen Mielenterveysseuran, Leppävaarana lukion, Sataedun, Suomen Liikemiesten Kauppaopiston Helsinki Business Collegen ja Vantaan ammattiopisto Varian yhteistyöhanke, jolle on myönnetty Opetushallituksen ESR -rahoitus vuosille Suomen Mielenterveysseura toimii projektissa mielenterveyden asiantuntijajärjestönä. Projektissa mielen hyvinvointi nähdään samalla sekä mahdollisuutena että haasteena, voimavarana ja elämäntaitona, jota voi oppia ja opettaa. Mielen hyvinvoinnin tietoja ja taitoja opitaan oppilaitosyhteisön jäsenten välisessä vuorovaikutuksessa, jossa hyvinvointia sekä lisätään että käytetään koko ajan. Mielen hyvinvointiin toisen asteen oppilaitoksessa vaikuttavat mm. oppilaitoksen fyysiset ja organisatoriset olosuhteet, oppilaitosyhteisön ihmissuhteet, toimintakulttuuri, asenteet sekä hyvinvointiin liittyvät tiedot ja taidot. Opiskelijoiden mielenterveystaidoilla tarkoitetaan esimerkiksi kykyä opiskella, osoittaa tunteita, puhua mieltä painavista asioista sekä tulla toimeen muiden kanssa oppilaitosyhteisössä. Hyvinvoivalla opiskelijalla on tavoitteita ja unelmia. Oman työhyvinvoinnin ylläpitäminen ja työelämävalmiuksien hankkiminen ovat opiskelijalle tärkeitä tietoja ja taitoja. Projektissa tehtävä mielenterveyttä edistävä työ toisen asteen oppilaitoksessa on: opetus ja opiskelijahuoltohenkilöstön sekä työpaikkaohjaajien tietojen ja taitojen vahvistamista mielenterveydestä voimavarana Hyvinvoiva oppilaitos -koulutusten ja materiaalin avulla opiskelijoiden mielenterveysosaamisen vahvistamista opetuksen kontekstissa sekä erilaisten kohtaamisten kautta oppilaitoksen arjessa vaikuttamista siihen, että mielen hyvinvoinnin tietojen ja taitojen oppiminen ja opettaminen kirjataan oppilaitosten toimintatapoihin, opetussuunnitelmiin ja lukuvuosisuunnitelmiin Projektissa on tuotettu oppilaitosten henkilöstön käyttöön opetus- ja ohjausmateriaalia sekä toimintamalleja opiskelijoiden mielen hyvinvoinnin edistämiseen. Projektin tapahtumat ja koulutukset ovat tuoneet yhteen toisen asteen oppilaitoksia, oppimisen, toiminnallisten menetelmien ja mielenterveyden asiantuntijoita, työssäoppimispaikkoja sekä oppilaitosten yhteistyöverkostoja keskustelemaan ja rakentamaan yhteistyössä hyvinvoivaa oppilaitosta. Osallistuville oppilaitoksille projektin työkirjakonsepti tarjoaa toimintamallin mielen hyvinvoinnin edistämiseen. Hyvinvoiva oppilaitos -koulutuskokonaisuus muodostuu kahdesta teemasta: mielen hyvinvointi voimavarana välineitä mielen hyvinvoinnin tietojen ja taitojen omaksumiseen Moniammatilliset keskustelut ja hyvinvoivan oppilaitoksen määrittäminen yhteisesti on ollut koulutuksissa antoisinta. Kouluttajat ovat toisen asteen koulutuksen ja hyvinvoinnin asiantuntijoita, jotka toimivat Mielen hyvinvointi projektin kouluttajarenkaassa. Koulutus on maksuton ja toisen asteen oppilaitosten tilattavissa. Projektin seuraava seminaari Myyttejä ja totuuksia työn ilosta, mielen hyvinvoinnista ja vuorovaikutuksesta järjestetään yhteistyössä Osaaminen käyttöön -projektin kanssa Espoossa. Seminaari on tarkoitettu toisen asteen opetus-, ohjaus- ja opiskelijahuoltohenkilöstölle, työelämän edustajille sekä työvoimaviranomaisille. Teksti: Ulla Ruuskanen Teksti: Arsi Veikkolainen ja Pirita Tolvanen Kuvat: Terhi Sandberg Lisätietoja: Projektipäällikkö Ulla Ruuskanen, Keskuspuiston ammattiopisto, p Projektisuunnittelija Soile Törrönen, Suomen Mielenterveysseura, p

8 Vipuvoimaa EU:lta HOPE-opet uskaltavat tehdä isommin Autoalaa opettava Rami Kantola sai HOPEsta idean autotiimiin. Pojat sitoutuivat laittamaan porukalla bemarin kuntoon, oppivat yhdessä tekemällä ja hankkivat tuotolla biljardipöydän taukotiloihinsa. HOPE on valtakunnallinen yrittäjyyskasvatushanke, joka on suunnattu toisen asteen ammatillisen koulutuksen opettajille. Sen perusta ovat puolitoista vuotta kestävät valmennukset, joiden aikana opettajat itse hakevat sopivat toimintatavat ja rakentavat itselleen yrittäjyyskasvatuksen identiteetin. Pitkät valmennukset tuovat myös vertailuoppimisen mahdollisuuden. Niiden aikana syntyy aitoja ihmissuhteita ja dialogeja, joiden myötä voi oppia toisten kokemuksista. HOPE toimii yksilöiden kautta, jotka vievät asiat käytännöiksi. Tämä takaa sen, että asiat oppilaitoksissa oikeasti muuttuvat, toteavat HOPE-hankkeen projektipäälliköt Minna Erkko ja Maria Käkelä. HOPE-opettajien vahvuus on verkosto, jonka voimaan he luottavat. Verkoston turvin he uskaltavat valtaannuttaa itsenä kehittämään ja uudistamaan yrittäjyyttä oppilaitoksissa, joissa he työskentelevät. HOPE-opettajat alkavat kaivata suurempia tekoja. He haastavat itsensä koko ajan uusiin juttuihin ja katsovat, miten voivat tehdä enemmän ja paremmin, Erkko ja Käkelä kiteyttävät. Yrittäjyyden oppimisen vallankumous HOPE-opettajia on valmennettu jo noin 60, ja lisää opettajia lähtee koko ajan valmennuksiin. Näin HOPE vaikuttaa jo kymmenissä ammatillisissa oppilaitoksissa eri puolella maata ja innostaa yrittäjyyteen valtavaa opiskelijoiden joukkoa. Opettajat uskaltavat antaa oppilaille vallan ja vastuun tekemisestä. He rohkenevat oikeasti olla puuttumatta asioihin, lisäävät luottamusta ja hölläävät kontrollia positiivisella tavalla, miettii Erkko. He antavat opiskelijoiden itse rakentaa uudenlaisia oppimisympäristöjä, kuten osuuskuntia, joita on jo syntynyt lukuisia, täydentää Käkelä. Pitkien valmennusten myötä opettajilla on osaamista ja menetelmiä johtaa yrittäjyyden oppimisen vallankumousta oppilaitoksissaan. HOPE-hanke synnyttää opettajissa syvällistä ajattelua, josta syntyy muutostarve. Tarpeeseen vastataan uudistuksilla, joita lukuisissa oppilaitoksissa jo väkevästi tehdään. Opettajista tulee valmentajia, ja kaikilla on kivempaa. Oppilaat oppivat ajattelemaan ja tekemään yhdessä ja oppimaan kokemuksen kautta. Näin syntyy tiimioppimisen kulttuuri ja yhä lisää tiimiyrityksiä, Erkko ja Käkelä toteavat.tiimeissä jokaisen osaaminen eriytyy. Vahvuudet vahvistuvat ja heikkoudet kompensoituvat sillä, että kaikkien ei tarvitse osata kaikkea vaan aina löytyy joku, joka osaa. HOPEn kautta lukuisat ammatilliset oppilaitokset ovat myös verkostoituneet hakemaan valtionavustusta työssäoppimisen kehittämiseen. Niissä on innostuttu Ikaalisten käsi- ja taideteollisuusoppilaitoksessa luodusta TOY eli työssäoppiminen yrittäjänä -mallista, joka antaa mahdollisuuden oppia yrittäjyyttä käytännön kautta. Teksti ja kuva: Hanna Tuuri HOPE / lisätietoja: 8

9 Vipuvoimaa EU:lta Tunnelmia Kokkolan iltatorilta EU Arjessa Rakennerahastojen teltassa Kokkolalaisille kerrottiin paikallisista hankkeista. EU arjessa tapahtuma järjestettiin aurinkoisissa Kokkolan iltatoritunnelmissa. Myyntikojujen lisäksi torilta löytyi Eurooppa-aiheisia kojuja ja lava-ohjelmaa. Työ- ja elinkeinoministeriön järjestämässä teltassa esittäytyi neljä EU:n osarahoituksella toteutettua hyvää hanketta. Hanketyö tutuksi torikansalle Projektipäällikkö Anne Eteläahon kertoessa Reimari2 hankkeesta, hänestä huokuu sama tekemisen meininki kuin hankkeessa itsessäänkin. Hankkeen avulla tartutaan rivakasti ja erittäin konkreettisin keinoin nuorisotyöttömyyteen. Hankkeen idea syntyi nuorisotyöttömyyden kasvaessa rajusti. Annella on vahva tuntuma nuorten tilanteeseen, koska hänen näkemyksensä alueen valmistuneiden nuorten tilanteesta perustuu seurantajärjestelmiin, valmistuneiden nuorten haastatteluihin ja työllisyystilanteen kartoitukseen. Mukana hanketta esittelemässä oli myös Anette Törmänen, joka työvoimatoimiston kautta pyrkii ohjaamaan nuoria työelämään. Reimarihankkeen työnetsijä on löytänyt työ- ja harjoittelupaikan jo 150 nuorelle. Virkeänä Ratissa -hankkeella edistetään ammattikuljettajien arkea. Ruokailut huoltoasemilla koostuvat usein epäterveellisistä aterioista. Hankkeen avulla on haluttu saada myös ruokapalveluiden tuottajat pohtimaan tarjontaa. Erityisasiantuntija Anne Salmen ja ravitsemusterapeutti Jarmo Sallisen tekemät kehonmittaukset saivat torikansan keskuudessa niin suuren suosion, että mitattavia muodostui jonoksi asti. Jokainen mitattava sai vielä henkilökohtaisen palautteen tuloksistaan ja työparin päivä kului nopeasti. Mitattavat ottivat ruoan terveellisyyteen liittyvät tiedot vastaan erittäin mielellään. Mittausten ohessa myös hankkeen tavoitteita tehtiin tutuksi. Kiireisen päivän päättyessä tunnelmat olivat erittäin positiiviset. Kokkolalaisia kiinnosti kaupungissa toteutetut rakennushankkeet. Terho Lindberg kaupungilta kertoili EU:n merkittävästä rahallisesta panoksesta kävelykeskustan ja ulkoilualueiden ehostamissa. Moni kuulija aikoikin lähteä tutustumaan ja lenkkeilemään Pikiruukin lampialueelle. Kokkolalaisen kemian teollisuuden edistämisestä torilla oli kertomassa Ville Honkala. Ammattikuljettaja Vesa Kolkka (kesk.) ja erityisasiantuntija Anne Salmi (vas.) Kokkolan torilla YLEN toimittajien haastateltavana. Hankkeiden esittelijöiden mielestä osallistuminen toritapahtumaan tuo rahoitustoimintaan avoimuutta. Myös hankkeen ulkopuolella toimivien on hyvä tietää millaisia hankkeita maassamme toteutetaan. Kansalle suunnattu tiedottaminen koettiin erittäin tärkeäksi. Näin tarjoutuu palautteen ja uusien ideoiden kehittymisen mahdollisuus. Teksti: Marja Eklund Kuvat: Pertti Knuuttila 9

10 Vipuvoimaa EU:lta Hyviä hankkeita Rytmikorjaamon hanke innovaatioympäristönä Elämä rytmissä Seinäjoen Rytmikorjaamo kokoaa yhteen rytmimusiikin ammattilaiset ympäri Pohjanmaata. Vanha postiautovarikko palvelee EAKR-rahoituksen tuella musiikkialan tekijöitä, opiskelijoita ja yrittäjiä ja tarjoaa tiedon lisäksi hyödyllisiä kontakteja. Seinäjoen alueella rytmimusiikki on juurtunut tiukasti niinkin proosalliseen ympäristöön kuin vanhalle postiautovarikolle. Tällä varikolla ryhtyi alunperin Seinäjoen elävän musiikin yhdistys (Selmu ry) käynnistämään klubitoimintaa. Kun kiinteistö laitettiin sittemmin myyntiin, Seinäjoen kaupunki, Seinäjoen Teknologiakeskus ja Selmu ry ostivat kiinteistön ja ryhtyivät kehittämään sen tulevaisuutta. Nyt avuksi saatiin myös EAKR-rahaa. Tarkoitus oli luoda innovaatioja oppimisympäristö, saada mukaan paikallisia firmoja ja rytmimusiikkiin erikoistuneita ohjelmatoimistoja. Paikalliset toimijat ovat ryhmittäytyneet todella hyvin. Saman pöydän ääreen olemme saaneet muun muassa Sibelius-akatemian, Selmu ry:n, rytmi-instituutin, ammattikorkeakoulun kulttuurituottajat ja alan yrittäjiä. Joukossa ollaan puhallettu hyvin yhteen hiileen, kertoo Rytmikorjaamon projektipäällikkö Osku Ketola. Tiloissa järjestetään erilaisia seminaareja ja bisnestoimintaa. Osku Ketolan mukaan Rytmikorjaamon merkitys musiikkialan kohtauspaikkana on suuri. Rytmikorjaamolla on ollut huikea vaikutus Seinäjoen alueen kulttuuri- ja musiikkielämään. Luovan alan tekijät ovat perinteisesti pirstoutuneena ympäri Pohjanmaata. Ajatus oli, että jospa tässä toimisi sama, minkä huonekalumyyjät ovat huomanneet jo aikaisemmin: Jos laitetaan Iskut, Askot ja Maskut vierekkäin, se kasvattaa kaikkien volyymia. Rytmikorjaamosta halutaan kehittää konkreettinen paikka, josta voi avaimet käteen -periaatteella löytää esimerkiksi esiintyjiä tilaisuuksiin tai järjestää firmajuhlat, Osku Ketola visioi. Hankekahveilla ideat hautumaan Rytmikorjaamolta on myös lähtenyt idea hankekahveista. Alueella moni toimija pyörittää rytmimusiikkiin liittyviä hankkeita ja koulutusta. Olemme luoneet tämän aihemaailman rytmiverkoston, johon kuuluu kouluista ja musiikkiopistoista lähtien eri toteuttajia. Verkosto kokoontuu neljä kertaa vuodessa. Hankekahveilla taas tapaamme kerran kahdessa viikossa ja käymme läpi, millaisia projekteja kenelläkin on meneillään. Näin vältetään se, että tulisi päällekkäisiä hankkeita tai muita toimia. Mieluummin teemme porukalla isoja projekteja kuin että jokainen tekee itsekseen jotakin pientä. Toiveena olisi, että jatkossa Rytmikorjaamo toimisi osaamiskeskuksena, josta löytyisi musiikkialan uusille tulijoille myös konsultaatioapua. Oleellinen asia hankkeen onnistumiselle on ollut se, että Seinäjoen kaupunki on laittanut rytmimusiikin strategiaansa prioriteettiasiana. Ennen rock-festivaalit miellettiin rasitteeksi kaupungille. Nyt kuitenkin on päättäjätasolla ymmärretty, millainen vetovoima Tangomarkkinoiden ja Provinssirockin tapaisilla tapahtumilla on alueelle. Rytmikorjaamolla ja eri festivaaleilla on iso merkitys alueen vetovoimaisuudelle esimerkiksi nuorten perheiden paluumuuttoliikenteen kannalta, Osku Ketola muistuttaa. Joukossa ollaan puhallettu hyvin yhteen hiileen. Rytmikorjaamon hanke innovaatioympäristönä (EAKR) Toteutusaika: Rahoitus: EAKR + valtio, yhteensä , kokonaiskustannukset Lisätietoja: hankkeen vetäjä Osku Ketola, osku.ketola(at)stoy.fi 10

11 Vipuvoimaa EU:lta RAKENNERAHASTOJEN TAPAHTUMAKALENTERI SYKSY 2010 Aika ja paikka Tilaisuuden nimi Aiheet Kohderyhmä Yhteyshenkilö ELOKUU Kokkola EU Arjessa tapahtuma Esitellään alueen hyviä rakennerahastohankkeita yleisötapahtumassa Helsinki TEMin hallinnonalan itsetoteuttamien rakennerahastohankkeiden hallinnointi SYYSKUU 3.9. Helsinki Artikla 13 paikan päällä tehtävät tarkastukset Tuki2000-järjestemässä hallinnoitavissa yritustukihankkeissa 8.9. Helsinki TEM:in ja Interact-ohjelman yhteinen Itämeriseminaari Helsinki OKM:n hallinnonalan rakennerahastopäivät Itsetoteutettujen hankkeiden erityispiirteet taloushallinnossa, toimenpide- ja palveluvalikoima, Siiri-järjestelmä Käsitellään paikan päällä tehtäviä tarkastuksia TUKI2000-hankkeissa Kansallinen tiedotus- ja keskustelutilaisuus Itämeristrategiasta Kehittävä arviointi, ajankohtaiset rakennerahastoasiat Rovaniemi EU Arjessa tapahtuma Esitellään alueen hyviä rakennerahastohankkeita yleisötapahtumassa Oulu Helsinki Oulu, Helsinki, Kuopio, Tampere kansalaiset ELY-keskusten itse toteutettavien hankkeiden toteuttajat ja rahoittajat ELY-keskusten ko. tehtäviä hoitavat henkilöt, vastuuhenkilöt Finnverassa ja Tekesissä Itämeristrategian toteuttamiseen osallistuvat suomalaiset tahot OKM:n hallinnonalan rakennerahastotehtäviä hoitavat henkilöt, muut kumppanit kansalaiset EAKR-arviointiseminaari EAKR-arviointi maakuntien yhteistyöryhmät, rahoittajaviranomaiset, luottamushenkilöt Rahoituskorjausten hallinnointi ja seuranta koulutuspäivä Lahti Are EU innovation and research policies making a difference in regions of the Baltic sea area? Eri tapaustyyppien hallinnointi, kirjaukset ja seuranta sekä tapahtumien käsittely Valtteri-järjestelmässä Kajaani Itä-Suomen rakennerahastopäivät Hanketarkastus, verkostot, hankinnat, hanketyön erityispiirteet LOKAKUU Tampere EU Arjessa tapahtuma Esitellään alueen hyviä rakennerahastohankkeita yleisötapahtumassa Brysseli Open Days conferences/od2010/index.cfm Helsinki Maksatushakemusten käsittely -koulutus uusille virkailijoille Kuopio Tampere MARRASKUU rahoituskorjauksia hallinnoivat henkilöt Jaana Valkokallio Varpu Taarna Riitta Mensalo Barbro Widing Sanna Laiho, Uudenmaan ELY-keskus, OKM Jaana Valkokallio Marikki Järvinen Riitta Vartia EU:n tutkimus- ja innovaatioseminaari asiasta kiinnostuneille Marko Mälly, Päijät-Hämeen liitto Maksatushakemusten käsittely Itä-Suomen rakennerahastohankkeet, viranomaiset kansalaiset uusille välittävien toimielimien virkailijoille EAKR-arviointiseminaari EAKR-arviointi maakuntien yhteistyöryhmät, rahoittajaviranomaiset, luottamushenkilöt Helsinki Osaaminen, luovuus, osallisuus lapset, nuoret ja perheet - sadonkorjuuseminaari Helsinki Rakennerahastoasioiden ajankohtaispäivät Esitellään ESR-projektitoimintaa taustateemana lasten, nuorten ja perheiden politiikkaohjelma (fokus erityisesti nuorissa), verkotetaan ja luodaan oppimista edistävää kohtaamista Koheesiopolitiikka post 2013, ohjelma- ja hanketyön ja alueellisen koordinaation tehostaminen Brysseli Employment Week cms.php rahoittajat, hanketoteuttajat, intressitahot rakennepolitiikan kehittäjät ja rahoittajat Eero Vilhu, Kainuun maakuntayhtymä, Jaana Valkokallio Jaana Valkokallio Riitta Vartia Marikki Järvinen OKM (STM, TEM, YM, MMM) Jaana Valkokallio Susanna Piepponen, TEM, Leena Lyra, OKM Joensuu Sustainable Energy Systems Interreg IV B seminaari asiasta kiinnostuneille Harry Ekestam Jyväskylä Ohjelmakonferenssi Interreg IV B konferenssi ohjelmasta kiinnostuneille Harry Ekestam 11

12 Vipuvoimaa EU:lta Ajankohtaista lyhyesti tämä on rakennerahastojen uutiskirje, joka kertoo hallintoviranomaisen rakennerahastouutisia. Uutiskirje ilmestyy vähintään kerran kuukaudessa rakennerahastoportaalissa. Vipuvoimaa EU:lta Siivet ja juuret RakenneRahastojen uutiskirje 8/ voimaa ja vaikuttavuutta EU-rakennerahastoilla tehtävään kehittämistoimintaan Maamme tuhansissa rakennerahastohankkeissa saavutetaan upeita tuloksia, luodaan uusia menetelmiä, malleja, innovatiivisia toimintatapoja ja verkostoja, mutta miten saada nämä tulokset laajempaan käyttöön? Miten saada täysi hyöty tuloksista organisaatioiden sisällä ja niiden välillä? Miten juurruttaa hyviä käytänteitä osaksi vaikuttavampia kokonaisuuksia? H ankkeiden tulosten todellisten vaikuttavuuspolkujen rakentamiseen on tärkeää paneutua hankkeissa, rahoittajissa sekä hallinnoivissa viranomaisissa nykyistä enemmän. On tärkeää löytää keinoja kytkeä hankkeiden tuloksia osaksi vaikuttavaa kehittämistoimintaa alueilla ja valtakunnan kattavasti. Esimerkiksi ESR-ohjelmassa alueosioiden ja valtakunnallisten kehittämisohjelmien yhteistyötä tulee tiivistää samoin kuin kehittämisohjelmien välillä. Rakennerahastoilla tehtävä kehittämistoiminta tarvitsee tiiviimmän kytkennän muuhun kansalliseen kilpailukykyä, työllisyyttä ja hyvinvointia edistävään kehittämistoimintaan, jotta synergiat pääsevät kunnolla valloilleen. Tässä uutiskirjeessä on innostavia esimerkkejä upeista hankkeista, joilla rakennetaan toimintaan niin siipiä kuin juuria! Samaa siivittämistä ja juurruttamista haluamme tehdä opetus- ja kulttuuriministeriön (OKM) koordinoimilla kehittämistoimilla. OKM ja Uudenmaan ELY järjestävät Rakennerahastojen kehittämispäivät Helsingissä (ilmoittautuminen teemanaan ajankohtaiset rakennerahastoasiat sekä erityisteemana kehittävä arviointi. Kehittävän arvioinnin avulla vahvistetaan kytkentöjä valtakunnallisten ESR-kehittämisohjelmien ja alueosioiden välillä, opitaan toimintatavoista ja hyvistä käytänteistä ESR:n ja EAKR:n välillä ylihallinnollisesti ja vuorovaikutteisesti. Arviointiteema jatkuu joulukuun seminaarissa tulevaisuustarkastelulla etsien toimintojen kärkiä ja valmistautuen tulevaan ohjelmakauteen. Kehittämisohjelma-arviointi toteutetaan jatkuvana kehittävän arvioinnin prosessina, johon osallistuvat eri toimijatasot aina projekteista rahoittajiin ja ministeriöön asti. Vuonna 2011 jatkuvan arvioinnin erityisteemana on mm. ylihallinnollisuus ja kansainvälisyys. Arviointi edistää merkittävästi rakennerahastohankkeiden (erityisesti ESR) tulosten vaikuttavuutta ja juurruttamista (lisätietoja Viime syksynä järjestetty suosittu Sadonkorjuuseminaari saa jatkoa. Seuraava Sadonkorjuuseminaari järjestetään Marina Congress Centerissä taustateemanaan lasten, nuorten ja perheiden politiikkaohjelma (fokus erityisesti nuorissa). Seminaarissa esitellään laajasti ESR-projektitoimintaa sekä kytketään rakennera- 1 hastotoimintaa laajempiin kokonaisuuksiin, kuten ministeriöiden kansallisiin kehittämisteemoihin ja jatkuu >>> OKM:n teemanumeron toimitti Leena Lyra SISÄLTÖ: kasvaa 2 Hyvinvointipalvelujen kysyntä 6 Kolmas lähde 7 Mielen hyvinvointi HOPE 9 Tunnelmia Kokkolan iltatorilta 10 Rytmikorjaamo 11 Syksyn tapahtumia 12 Ajankohtaista lyhyesti Uutiskirjeen tilauspalvelu käynnistyy Voit tilata uutiskirjeen sähköpostiisi lähettämällä sähköpostiosoitteesi liittymislomakkeella. Saat liittymisestä ilmoituksen sähköpostitse. Viestissä on myös ohjeet listalta poistumisesta tai tilaustietojesi muuttamisesta. Postituslistalla olevista henkilöistä on järjestelmän ylläpitäjän tiedossa vain sähköpostiosoite. Siirry tilaamaan Yrittävä Eurooppa kilpailu 2011 käynnistyy elokuussa Euroopan komissio järjestää viidettä kertaa Tunnustus erinomaisuudelle edistettäessä alueellista yritteliäisyyttä Yrittävä Eurooppa -kilpailun, joka palkitsee yrittäjyyttä tukevia sekä yritteliäisyyttä edistäviä julkisia aloitteita. Tänä vuonna kilpailu kohdistaa huomion julkisyhteisöjen rooliin toimivan liiketoimintaympäristön luomiseksi ja kehittämiseksi paikallisella, alueellisella ja kansallisella tasolla juuri tätä tarkoitusta varten käynnistettävillä hankkeilla. Kilpailussa on viisi sarjaa: yrittäjyyskulttuurin edistäminen, taitoihin investointi, liiketoimintaympäristön parantaminen, yritysten kansainvälistymisen tukeminen sekä vastuullinen ja osallistava yrittäjyys. Vuosittain yli 330 projektia 28 Euroopan maasta osallistuu kilpailun kansalliseen karsintaosaan. Kilpailuun ilmoittaudutaan Suomessa viimeistään Valintamenettely on kaksivaiheinen: vain kansallisen karsintavaiheen selvittäneet kilpailijat voidaan ottaa huomioon päätettäessä Euroopan palkinnoista. Tuomaristo valitsee sarjojen voittajat, jotka julkistetaan toukokuussa 2011 järjestettävässä palkintojenjakotilaisuudessa. Lisäksi tuomaristo antaa pääpalkinnon kilpailijalle, jolla katsotaan olevan luovin ja inspiroivin yrittäjyysaloite Euroopassa. Suomalaiset ovat menestyneet kilpailussa edellisinä vuosina erittäin hyvin ja saaneet Euroopanlaajuista julkisuutta. Vuoden 2006 pääpalkinnon voitti Y4-yrittäjyysideologia ja vuonna 2009 Naisyrittäjyyskeskus vastaanotti taitoihin investointi -sarjan ensimmäisen palkinnon. Viime keväänä Tampereen seudun osuustoimintakeskus tuli toiseksi sarjassa vastuullinen ja osallistava yrittäjyys. Lisätiedot, kilpailuohjeet ja ilmoittautumislomakkeet Pertti Linkolalta Seuraava uutiskirje ilmestyy Julkaisija: Työ- ja elinkeinoministeriö, alueiden kehittämisyksikkö, rakennerahastopolitiikkaryhmä Toimitus: Jaana Valkokallio, Taitto: Viisikko-Communica VCA 12

TM 51 % OPM 36 % KTM 8 % STM 3 % SM 2 %

TM 51 % OPM 36 % KTM 8 % STM 3 % SM 2 % rahasto-osuudet hallinnonaloittain TM 51 % OPM 36 % KTM 8 % STM 3 % SM 2 % Eija Haatanen 8.11.2007 1 ESR Tuotekehitys Sosiaaliset innovaatiot ESR kehittämisinstrumenttina, joka tuo lisäarvoa kansalliseen

Lisätiedot

Manner-Suomen ESR ohjelma

Manner-Suomen ESR ohjelma Manner-Suomen ESR ohjelma Toimintalinja 1: Työorganisaatioiden, työssä olevan työvoiman ja yritysten kehittäminen sekä yrittäjyyden lisääminen (ESR) Kehittää pk-yritysten valmiuksia ennakoida ja hallita

Lisätiedot

Lapin alueellinen verkostotapaaminen Pyhätunturi 14.02.2014 Verkostokuulumisia

Lapin alueellinen verkostotapaaminen Pyhätunturi 14.02.2014 Verkostokuulumisia Lapin alueellinen verkostotapaaminen Pyhätunturi 14.02.2014 Verkostokuulumisia Jaana Lerssi-Uskelin 7.3.2014 Alueelliset verkostot Aluejakona ELY-alueet: 1. Satakunta 2. Etelä-Savo 3. Lappi 4. Pohjanmaa

Lisätiedot

KOLIKO Koulun liikuntakoordinaattorit liikettä lisäämässä 1.8.2011 31.12.2013

KOLIKO Koulun liikuntakoordinaattorit liikettä lisäämässä 1.8.2011 31.12.2013 KOLIKO Koulun liikuntakoordinaattorit liikettä lisäämässä 1.8.2011 31.12.2013 lisää liikettä koulupäivän aikana rakenteilla, asenteilla, yhteistyöllä! FAKTAA HANKKEESTA - Hallinnoija Hämeen Liikunta ja

Lisätiedot

Tietoa, neuvontaa ja ohjausta työelämään 26.1.2011 Oulu

Tietoa, neuvontaa ja ohjausta työelämään 26.1.2011 Oulu Tietoa, neuvontaa ja ohjausta työelämään 26.1.2011 Oulu Kai Koivumäki 1 Osaamistalkoot Valtioneuvoston tulevaisuuskatsaukset pohjana seuraavalle hallitusohjelmalle: TEM Haasteista mahdollisuuksia > työllisyysaste

Lisätiedot

40. valtakunnalliset Kuntoutuspäivät Työtä ja elämää työelämää

40. valtakunnalliset Kuntoutuspäivät Työtä ja elämää työelämää 40. valtakunnalliset Kuntoutuspäivät Työtä ja elämää työelämää Työryhmä 6. Aikuisohjauksella tukea elinikäiseen opiskeluun ja työurien pidentämiseen 23.3.2012 1 Työryhmän ohjelma 9.00 Avaus 9.10 Opin ovista

Lisätiedot

15.1.2014 Neuvotteleva virkamies Jaana Valkokallio TEM, alueosasto

15.1.2014 Neuvotteleva virkamies Jaana Valkokallio TEM, alueosasto Rakennerahasto-ohjelman valtakunnalliset hankkeet 15.1.2014 Neuvotteleva virkamies Jaana Valkokallio TEM, alueosasto Rahoituksen jakautuminen (pl. alueellinen yhteistyö) Valtakunnalliset teemat EAKR ESR

Lisätiedot

Yritystoiminnan kehittämisedellytykset EU-ohjelmakaudella 2007-2013

Yritystoiminnan kehittämisedellytykset EU-ohjelmakaudella 2007-2013 Yritystoiminnan kehittämisedellytykset EU-ohjelmakaudella 2007-2013 Hallitusohjelma Rakennerahasatokausi 2007-2013 Pirkanmaan TE-keskuksen tulossuunnitelma 2008 Pirkanmaan ennakointipalvelu Tutkimuspäällikkö,

Lisätiedot

Ulkoasiainministeriön Eurooppatiedotus. EU-rahoitus. 25. marraskuuta 2009 1

Ulkoasiainministeriön Eurooppatiedotus. EU-rahoitus. 25. marraskuuta 2009 1 Ulkoasiainministeriön Eurooppatiedotus EU-rahoitus 25. marraskuuta 2009 1 Rahoituksen pääryhmät EU-rahoitus Kansallisten viranomaisten hallinnoima Suoraan Euroopan komissiolta haettava 2 Kansallisten viranomaisten

Lisätiedot

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JA TYÖELÄMÄN KEHITTYVÄ YHTEISTYÖ

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JA TYÖELÄMÄN KEHITTYVÄ YHTEISTYÖ AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JA TYÖELÄMÄN KEHITTYVÄ YHTEISTYÖ Myötätuulessa toimintaa ja tuloksia ammatilliseen koulutukseen 19.-21.3.2012 Helsinki-Tukholma-Helsinki, M/S Silja Serenade Hallitusneuvos Merja

Lisätiedot

KOHTAAMO Ohjaamojen ja nettiohjauksen kehittämisen tuki

KOHTAAMO Ohjaamojen ja nettiohjauksen kehittämisen tuki KOHTAAMO Ohjaamojen ja nettiohjauksen kehittämisen tuki Katariina Soanjärvi Projektipäällikkö, KT 2 OHJELMALLISIA LÄHTÖKOHTIA Osa toimia, joilla Suomi lunastaa Eurooppa 2020 strategian kansallisessa toimeenpanoohjelmassa

Lisätiedot

LUOVUUDESTA KASVUA JA UUDISTUMISTA

LUOVUUDESTA KASVUA JA UUDISTUMISTA LUOVUUDESTA KASVUA JA UUDISTUMISTA - Luovaa taloutta edistävät julkiset toimet ja kehittämislinjaukset Rysä goes Luova Suomi, Mikkeli, 16.-17.10.2012 Tn Sakari Immonen TEM/Elinkeino- ja innovaatio-osasto

Lisätiedot

Manner-Suomen ESR-ohjelma

Manner-Suomen ESR-ohjelma Euroopan sosiaalirahaston (ESR) ohjelmasta tuetaan työllisyyttä ja osaamista edistäviä hankkeita. Rahoituksella tuetaan heikoimmassa asemassa olevia ryhmiä ja edistetään tasa-arvoisuutta. ESR-ohjelman

Lisätiedot

Pori 7.11.2007 Ajankohtaista maaseutuverkostosta. Päivi Kujala, MMM, Maaseutuverkostoyksikkö

Pori 7.11.2007 Ajankohtaista maaseutuverkostosta. Päivi Kujala, MMM, Maaseutuverkostoyksikkö Pori 7.11.2007 Ajankohtaista maaseutuverkostosta, MMM, Maaseutuverkostoyksikkö Maaseutuverkosto Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman toimijat Ahvenanmaan maaseudun kehittämisohjelman toimijat Sivu

Lisätiedot

Itä-Suomen Innovatiiviset toimet ohjelma 2006-2008

Itä-Suomen Innovatiiviset toimet ohjelma 2006-2008 Huomiota ohjelman toteutuksesta ja haasteita hyvinvointisektorin kehittämistoiminnalle jatkossa 8.1.2009 Maarit Siitonen Ohjelman tekninen toteutus: - Toiminta-alueena neljä maakuntaa: Etelä-Savo, Pohjois-Savo,

Lisätiedot

Keskustelu tulevaisuuden huippuosaamisesta Luova Suomi Taideyliopiston Sibeliusakatemian toimipiste. Luovaa osaamista - toimenpidekokonaisuus

Keskustelu tulevaisuuden huippuosaamisesta Luova Suomi Taideyliopiston Sibeliusakatemian toimipiste. Luovaa osaamista - toimenpidekokonaisuus Keskustelu tulevaisuuden huippuosaamisesta Luova Suomi Taideyliopiston Sibeliusakatemian toimipiste Luovaa osaamista - toimenpidekokonaisuus 25.2.2015 Helsinki Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen

Lisätiedot

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Komission esitykset tulevan rakennerahastokauden osalta

Lisätiedot

KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014. Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus

KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014. Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014 Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus Opettajuuden tulevaisuuden taitoja Sisältö- ja pedagoginen tietous: aineenhallinta, monipuoliset opetusmenetelmät

Lisätiedot

Etelä-Savon alueellinen verkostotapaaminen Mikkeli 19.02.2014 Verkostokuulumisia

Etelä-Savon alueellinen verkostotapaaminen Mikkeli 19.02.2014 Verkostokuulumisia Etelä-Savon alueellinen verkostotapaaminen Mikkeli 19.02.2014 Verkostokuulumisia Jaana Lerssi-Uskelin 7.3.2014 Alueilla tapahtuu, Etelä-Savo (2013) 19.2.Työhyvinvoinnin peruskäsitteet ja siitä saatu hyöty

Lisätiedot

KAAKKOIS-SUOMEN ELO - TILAISUUDET SYKSY 2015 (KOOSTE)

KAAKKOIS-SUOMEN ELO - TILAISUUDET SYKSY 2015 (KOOSTE) ELINIKÄINEN OPPIMINEN JA OHJAUS KAAKKOIS-SUOMEN ELO - TILAISUUDET SYKSY 2015 (KOOSTE) VARAATHAN KALENTERIISI AJANKOHDAT! OHJELMAT SAA MYÖHEMMIN. 20.8.2015 YHTEISTYÖSSÄ ASIAKKAAN PARHAAKSI! Kaakkois-Suomen

Lisätiedot

ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008

ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008 ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008 Aluekeskusohjelman toteutus Aluekeskusohjelman kansallisesta koordinoinnista vastaa työ- ja elinkeinoministeriöministeriö

Lisätiedot

Hyvinvoinnin virtaa Mikkelissä

Hyvinvoinnin virtaa Mikkelissä Hyvinvoinnin virtaa Mikkelissä Kestävää kasvua ja työtä rakennerahasto-ohjelma 2014-2020 24.11.2015 Kansalaistoimijalähtöinen kehittämisen käynnistäminen Mikkelissä (1) Mitä tavoitellaan? Rakennerahasto-ohjelman

Lisätiedot

Hanke- ja yritystukien myönnön ja maksatuksen koulutuspäivät

Hanke- ja yritystukien myönnön ja maksatuksen koulutuspäivät Hanke- ja yritystukien myönnön ja maksatuksen koulutuspäivät Haikon Kartano, Porvoo 15.-16.1.2013 Päivi Kujala, maaseutuverkostoyksikön johtaja Toimintasuunnitelma 2013 Maaseutuverkostotoiminnan tavoitteet

Lisätiedot

Ajankohtaista Suomen rakennerahastovalmistelussa. ESR:n näkökulmasta Päivi Bosquet opetus- ja kulttuuriministeriö

Ajankohtaista Suomen rakennerahastovalmistelussa. ESR:n näkökulmasta Päivi Bosquet opetus- ja kulttuuriministeriö Ajankohtaista Suomen rakennerahastovalmistelussa rahoituskaudelle 2014-2020 ESR:n näkökulmasta Päivi Bosquet opetus- ja kulttuuriministeriö ESR rahoitus Suomessa 2014-2020 Euroopan sosiaalirahaston varoilla

Lisätiedot

Ideasta suunnitelmaksi

Ideasta suunnitelmaksi Ideasta suunnitelmaksi Lainsäädäntö ja ohjelma-asiakirja Laki eräiden työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalan ohjelmien ja hankkeiden rahoittamisesta 1652/2009 Valtioneuvoston asetus eräiden työ- ja

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Keski-Suomen ELY-keskus Ylijohtaja Juha S. Niemelä

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Keski-Suomen ELY-keskus Ylijohtaja Juha S. Niemelä Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma Keski-Suomen ELY-keskus Ylijohtaja Juha S. Niemelä Kumppanuussopimus kokoaa rahastojen tulostavoitteet ja yhteensovituksen Landsbygdsutvecklings

Lisätiedot

musiikki elämään Musiikki elämään -aloitusseminaari / Jere Laukkanen 1

musiikki elämään Musiikki elämään -aloitusseminaari / Jere Laukkanen 1 musiikki elämään Musiikki elämään -aloitusseminaari / Jere Laukkanen 1 Yhdessä olemme enemmän Musiikki elämään -hankkeen aloitusseminaari Lahden ammattikorkeakoulu 26.9.2011 Jere Laukkanen, koulutuspäällikkö,

Lisätiedot

ALUEELLISET OHJAAMOT JA KOHTAAMO -PROJEKTI

ALUEELLISET OHJAAMOT JA KOHTAAMO -PROJEKTI ALUEELLISET OHJAAMOT JA KOHTAAMO -PROJEKTI KT, projektipäällikkö Salmia NUORISOTAKUU KOKONAISUUS /TEM Ohjaamojen ja nettiohjauksen kehittäminen TL3 Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus Erityistavoite 6.1

Lisätiedot

ESR Uuden ohjelmakauden painotukset ja rahoitus

ESR Uuden ohjelmakauden painotukset ja rahoitus ESR Uuden ohjelmakauden painotukset ja rahoitus Hämeen ELY-keskus Etelä-Suomen RR-ELY Sinikka Kauranen 20.5.2014 ESR osana Kestävää kasvua ja työtä rakennerahasto-ohjelmaa Sama ohjelma, sama rakenne Toimintalinjat,

Lisätiedot

KJY:n verkostot 2010. 17.3.2010 Verkostojen puheenjohtajat

KJY:n verkostot 2010. 17.3.2010 Verkostojen puheenjohtajat KJY:n verkostot 2010 17.3.2010 Verkostojen puheenjohtajat Verkostot 2010 Hankeverkostot Pedagogisen johtamisen verkosto Tietohallintoverkosto Työssäoppimisen verkosto Yhteistyöverkostot Hyvinvointiverkosto

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen

Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen Vastaanottava maaseutu Helsinki 22.1.2016 Marianne Selkäinaho Maa- ja metsätalousministeriö Mahdollisuuksien maaseutu Maaseutuohjelmalla

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Julkiset hankinnat uudistamisen välineeksi Haluamme edistää uutta toimintakulttuuria, jossa palveluhankinnoissa

Lisätiedot

Mielen hyvinvointi projekti 2009 2011. OPH:n verkottumisseminaari 22.9.2010 Ulla Ruuskanen

Mielen hyvinvointi projekti 2009 2011. OPH:n verkottumisseminaari 22.9.2010 Ulla Ruuskanen Mielen hyvinvointi projekti 2009 2011 OPH:n verkottumisseminaari 22.9.2010 Ulla Ruuskanen Miksi mielen hyvinvointia kannattaa edistää? edistää tutkinnon suorittamista edistää työllistymistä tukee nuorten

Lisätiedot

Yhteisiä tekoja. www.tyohyvinvointifoorumi.fi

Yhteisiä tekoja. www.tyohyvinvointifoorumi.fi Yhteisiä tekoja www.tyohyvinvointifoorumi.fi www.tyohyvinvointifoorumi.fi 1 Työhyvinvointifoorumi on Verkostotapaamisia ja yhteistyön vahvistamista Hyvien käytäntöjen jakamista ja niistä oppimista Valtakunnallista,

Lisätiedot

ELO Keski-Suomessa. TNO-asiantuntijoiden koulutus 4.11.2013 Salmia. Marja Pudas, Keski-Suomen ELY-keskus

ELO Keski-Suomessa. TNO-asiantuntijoiden koulutus 4.11.2013 Salmia. Marja Pudas, Keski-Suomen ELY-keskus ELO Keski-Suomessa TNO-asiantuntijoiden koulutus 4.11.2013 Salmia Marja Pudas, Keski-Suomen ELY-keskus Keski-Suomen ELO - mistä lähdettiin liikkeelle? Ohjauksen alueellista kehittämis- ja yhteistyötä on

Lisätiedot

Tervetuloa! Hankehelmet Cocktails 20.5.2014 Teerenpeli, Tampere

Tervetuloa! Hankehelmet Cocktails 20.5.2014 Teerenpeli, Tampere Tervetuloa Hankehelmet Cocktails Teerenpeli, Tampere Tuloksellista viestintää Tuija Nikkari kehittämisasiantuntija ESR-koordinaatioryhmä Keski-Suomen ELY-keskus Ketkä ovat homman takana? Päättyneellä ohjelmakaudella

Lisätiedot

ALVA - Oulun Eteläisen ALUEEN VAPAAEHTOISTOIMINNAN KEHITTÄMINEN JA KOORDINOINTI

ALVA - Oulun Eteläisen ALUEEN VAPAAEHTOISTOIMINNAN KEHITTÄMINEN JA KOORDINOINTI ALVA - Oulun Eteläisen ALUEEN VAPAAEHTOISTOIMINNAN KEHITTÄMINEN JA KOORDINOINTI ALVA yhteistyöryhmä ALVA hanke alueelliset ja valtakunnalliset verkostot riitta.prittinen-maarala@rko.fi puh. 050 4691 946

Lisätiedot

Yhteisiä tekoja. www.tyohyvinvointifoorumi.fi

Yhteisiä tekoja. www.tyohyvinvointifoorumi.fi Yhteisiä tekoja www.tyohyvinvointifoorumi.fi www.tyohyvinvointifoorumi.fi 1 Työhyvinvointifoorumi on hyvien käytäntöjen jakamista ja niistä oppimista verkostotapaamisia ja yhteistyön vahvistamista valtakunnallista,

Lisätiedot

Verkostot työhyvinvoinnin tukena Jaana Lerssi-Uskelin (11.9.2014) Työterveyslaitos www.ttl.fi

Verkostot työhyvinvoinnin tukena Jaana Lerssi-Uskelin (11.9.2014) Työterveyslaitos www.ttl.fi Verkostot työhyvinvoinnin tukena Jaana Lerssi-Uskelin (11.9.2014) Työhyvinvointia edistäviä verkostoja 2014-2015 Työterveyslaitoksen koordinoimat verkostot Työpaikkojen työhyvinvointiverkosto TTL:n koordinoimat

Lisätiedot

Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu. Kuntakierros 2013 Heikki Ojala Aluekehityspäällikkö

Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu. Kuntakierros 2013 Heikki Ojala Aluekehityspäällikkö Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu Kuntakierros 2013 Heikki Ojala Aluekehityspäällikkö Rakennerahastot tähtäävä rakenteiden kehittämiseen EAKR = Euroopan aluekehitysrahasto Yritykset, yhteisöt,

Lisätiedot

Sosiaalisen osallisuuden edistämisen koordinaatiohanke SOKRA. 8.5.2015 Sokra koordinaatiohanke kokoaa, tiivistää ja välittää tietoa

Sosiaalisen osallisuuden edistämisen koordinaatiohanke SOKRA. 8.5.2015 Sokra koordinaatiohanke kokoaa, tiivistää ja välittää tietoa Sosiaalisen osallisuuden edistämisen koordinaatiohanke SOKRA 2014 2017 8.5.2015 Sokra koordinaatiohanke kokoaa, tiivistää ja välittää tietoa 1 Sokra kokoaa, tiivistää ja välittää tietoa 8.5.2015 2 Miksi

Lisätiedot

Nuori kuski osaa! Nuoret ammattikuljettajat työkykyisinä ja työelämätaitoisina ratissa

Nuori kuski osaa! Nuoret ammattikuljettajat työkykyisinä ja työelämätaitoisina ratissa Nuori kuski osaa! Nuoret ammattikuljettajat työkykyisinä ja työelämätaitoisina ratissa Nuori kuski osaa! -projektin tarkoituksena tuottaa kriteerit logistiikka-alan pk-yrityksiin nuoren työntekijän perehdyttämiseen

Lisätiedot

Yrittäjien ja ammattikorkeakoulujen yhteistyö ja alueellinen vaikuttavuus Yrittäjien näkemyksiä

Yrittäjien ja ammattikorkeakoulujen yhteistyö ja alueellinen vaikuttavuus Yrittäjien näkemyksiä Yrittäjien ja ammattikorkeakoulujen yhteistyö ja alueellinen vaikuttavuus Yrittäjien näkemyksiä http://www.yrittajat.fi/fi-fi/suomenyrittajat/tutkimustoiminta/ Koulutusasioiden päällikkö Veli-Matti Lamppu

Lisätiedot

Maakunnallinen kulttuuriyhteistyö Maria Helo

Maakunnallinen kulttuuriyhteistyö Maria Helo Maakunnallinen kulttuuriyhteistyö Maria Helo Lähtökohdat Toimijat etäällä toisistaan, maakunnallisen toiminnan lisääminen - ) eri toimijoiden kohtaamisia ja voimavarojen tehokkaampaa yhdistämistä Tahto

Lisätiedot

Nuorten tieto- ja neuvontatyön lyhyt oppimäärä. Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus

Nuorten tieto- ja neuvontatyön lyhyt oppimäärä. Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus Nuorten tieto- ja neuvontatyön lyhyt oppimäärä Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus 2014 Tieto on väline ja perusta elämänhallintaan Miten voi tietää, jos ei ole tietoa tai kokemusta siitä,

Lisätiedot

Manner- Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 nvm Sirpa Karjalainen MMM

Manner- Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 nvm Sirpa Karjalainen MMM Manner- Suomen maaseudun kehittämisohjelma 014 00 nvm Sirpa Karjalainen MMM Sivu 1 Ohjelman varojen kohdennus Luonnonhaittakorvaus* Ympäristökorvaus Neuvonta Eläinten hyvinvointi Luomuviljelyn tuki Maatalousinvestoinnit

Lisätiedot

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Helsingin Yrittäjien seminaari 1.3.2011 Kumppanuus Yritysmyönteistä yhteistyötä mikko.martikainen@tem.fi Mikko Martikainen

Lisätiedot

Katse työllisyyteen Hyvinvointifoorumi Kajaanissa 8.12.2014 Anne Huotari Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus

Katse työllisyyteen Hyvinvointifoorumi Kajaanissa 8.12.2014 Anne Huotari Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus ESR-hankkeet ja rahoitusmahdollisuudet Katse työllisyyteen Hyvinvointifoorumi Kajaanissa 8.12.2014 Anne Huotari Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Alueellinen ESR-rahoitus Kainuussa ohjelmakaudella 2014-2020,

Lisätiedot

Mielenterveystaidot koululaisille Levi 5. 7.9.2011

Mielenterveystaidot koululaisille Levi 5. 7.9.2011 Mielenterveystaidot koululaisille Levi 5. 7.9.2011 Elina Marjamäki, VTM Hankekoordinaattori Suomen Mielenterveysseura Mielenterveys Elämäntaitoa, jota voi tukea, vahvistaa, oppia ja opettaa Mielenterveyttä

Lisätiedot

MIELENTERVEYS ON ELÄMÄNTAITOA

MIELENTERVEYS ON ELÄMÄNTAITOA MIELENTERVEYS ON ELÄMÄNTAITOA turvaverkon varmistaminen mielen- terveystaitojen oppiminen yhteisöllisen oppilaitoskulttuurin rakentaminen HYVINVOIVA OPPILAITOS voimavarojen tunnistaminen ja vahvistaminen

Lisätiedot

ETELÄ-SUOMEN EAKR-OHJELMA www.etela-suomeneakr.fi

ETELÄ-SUOMEN EAKR-OHJELMA www.etela-suomeneakr.fi ETELÄ-SUOMEN EAKR-OHJELMA www.etela-suomeneakr.fi Teemahankkeiden avoin haku 15.9. 31.10.2011 MILLAISIA HANKKEITA? Eteläsuomalaisten osaamiskeskittymien kehittäminen ja verkostoituminen Laajoja hankekokonaisuuksia

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Hämeen ELY-keskus Pekka Mutanen 7.10.2014

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Hämeen ELY-keskus Pekka Mutanen 7.10.2014 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma Hämeen ELY-keskus Pekka Mutanen 7.10.2014 Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 -ohjelma Sisaltää EAKR Euroopan aluekehitysrahaston ja ESR

Lisätiedot

Kulttuuri, taide ja liikunta työorganisaatioiden kehittämisessä. Arvokas työelämä Musiikkitalo Ylijohtaja Riitta Kaivosoja

Kulttuuri, taide ja liikunta työorganisaatioiden kehittämisessä. Arvokas työelämä Musiikkitalo Ylijohtaja Riitta Kaivosoja Kulttuuri, taide ja liikunta työorganisaatioiden kehittämisessä Arvokas työelämä Musiikkitalo 11.3.2013 Ylijohtaja Riitta Kaivosoja Uusi tuottavuus ja uusi työ Tuotannontekijät Työvoima Tuotantovälineet

Lisätiedot

Aikuisohjauksen koordinaatioprojekti

Aikuisohjauksen koordinaatioprojekti Aikuisohjauksen koordinaatioprojekti ESR TL 3:n kehittämisohjelma: Osuvuutta ja kysyntälähtöisyyttä aikuisopiskeluun tieto-, neuvonta- ja ohjauspalveluiden valtakunnallisella kehittämisohjelmalla Projektipäällikkö

Lisätiedot

Koulutus- ja tiedepolitiikan (KTPO) sekä kulttuuri-, liikunta- ja nuorisopolitiikan (KUPO) sisällölliset linjaukset

Koulutus- ja tiedepolitiikan (KTPO) sekä kulttuuri-, liikunta- ja nuorisopolitiikan (KUPO) sisällölliset linjaukset Koulutus- ja tiedepolitiikan (KTPO) sekä kulttuuri-, liikunta- ja nuorisopolitiikan (KUPO) sisällölliset linjaukset Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalan rakennerahastopäivät Helsinki to 9.9.2010

Lisätiedot

Ohjaukseen ja nuorisotakuuseen liittyvät hankkeet. Hämeen ELY-keskus Merja Rossi 16.4.2015

Ohjaukseen ja nuorisotakuuseen liittyvät hankkeet. Hämeen ELY-keskus Merja Rossi 16.4.2015 Ohjaukseen ja nuorisotakuuseen liittyvät hankkeet Hämeen ELY-keskus Merja Rossi 16.4.2015 Suuri tarve työtä ja ohjausta Työllisyyden trendit Hämeessä Työttömiä työnhakijoita oli helmikuun lopussa 26 241,

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8. Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma ESR Etelä-Pohjanmaa Aluekehittämispalaverit 14.-23.4.2015 www.rakennerahastot.fi sivustolta löytyy - Kestävää kasvua ja työtä - Suomen rakennerahasto-ohjelma

Lisätiedot

NAPPIPARISTON KUUKAUSIKIRJE 9/2013

NAPPIPARISTON KUUKAUSIKIRJE 9/2013 NAPPIPARISTON 31.31 KUUKAUSIKIRJE 9/2013 Nappiparisto on ammatillisen koulutuksen oppimisympäristöjen kehittämisen ja monipuolistamisen valtakunnallinen koordinointihanke vuosille 2011-2012, ja Nappipariston

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta

Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta Ammattikorkeakoulu on kansainvälisesti arvostettu, autonominen ja vastuullinen: osaajien kouluttaja alueellisen kilpailukyvyn rakentaja

Lisätiedot

Hallinnonalojen välinen yhteistyö työelämän kehittämisessä 3.11.2010

Hallinnonalojen välinen yhteistyö työelämän kehittämisessä 3.11.2010 Hallinnonalojen välinen yhteistyö työelämän kehittämisessä 3.11.2010 TEM, Työmarkkinaneuvos Teija Felt Tulevaisuuskatsaus, TEM 2010 Kohotetaan työvoiman osaamista seuraavilla toimilla: Sisällytetään elinikäisen

Lisätiedot

KUNNAN YHTEISTYÖMAHDOLLISUUDET LIIKUNNAN LISÄÄMISEKSI KERHOTOIMINNASSA

KUNNAN YHTEISTYÖMAHDOLLISUUDET LIIKUNNAN LISÄÄMISEKSI KERHOTOIMINNASSA KUNNAN YHTEISTYÖMAHDOLLISUUDET LIIKUNNAN LISÄÄMISEKSI KERHOTOIMINNASSA Lasse Heiskanen Etelä-Karjalan Liikunta ja Urheilu ry KUNNAN YHTEISTYÖMAHDOLLISUUDENT LIIKUNNAN LISÄÄMISEKSI KERHOTOIMINNASSA Perusasteen

Lisätiedot

Koululaisten oma yhteiskunta

Koululaisten oma yhteiskunta Koululaisten oma yhteiskunta Yrityskylä on peruskoulun kuudensille luokille suunnattu yhteiskunnan, työelämän ja yrittäjyyden opintokokonaisuus. Yrityskylä-opintokokonaisuus sisältää opettajien koulutuksen,

Lisätiedot

VALTAKUNNALLINEN NUORTEN EHKÄISEVÄN KRIISITYÖN HANKE PULINAPAJA

VALTAKUNNALLINEN NUORTEN EHKÄISEVÄN KRIISITYÖN HANKE PULINAPAJA 2007 2011 VALTAKUNNALLINEN NUORTEN EHKÄISEVÄN KRIISITYÖN HANKE PULINAPAJA Valtakunnallinen PULINAPAJA -hanke kehittää ehkäisevää kriisityötä perusopetuksen 7. 9. luokkalaisten sekä lukiossa ja ammatillisissa

Lisätiedot

Aikuisliikuntaverkoston ja Harrastaminen seuroissa teemaryhmän tapaaminen 12.3.2015. Liikkujan polku -verkosto

Aikuisliikuntaverkoston ja Harrastaminen seuroissa teemaryhmän tapaaminen 12.3.2015. Liikkujan polku -verkosto Aikuisliikuntaverkoston ja Harrastaminen seuroissa teemaryhmän tapaaminen 12.3.2015 Liikkujan polku -verkosto Iltapäivän ohjelma o Esittelyt ja alkulämmittelyt o Katsaus ajankohtaisiin asioihin o Vuoden

Lisätiedot

Lukioiden työelämäyhteistyö Seuraavan haun painotukset

Lukioiden työelämäyhteistyö Seuraavan haun painotukset Lukioiden työelämäyhteistyö Seuraavan haun painotukset Lukioiden työelämäyhteistyö-kokonaisuuden syksyn 2016 haun ennakkoinfo OKM 20.5.2016 Marika Lindroth Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Lukioiden työelämäyhteistyö-kokonaisuus

Lisätiedot

Taide, terveys ja hyvinvointi osallisuutta taiteen ja kulttuurin keinoin Verkostoiva yhteistyöseminaari Tampereella

Taide, terveys ja hyvinvointi osallisuutta taiteen ja kulttuurin keinoin Verkostoiva yhteistyöseminaari Tampereella Taide, terveys ja hyvinvointi osallisuutta taiteen ja kulttuurin keinoin Verkostoiva yhteistyöseminaari Tampereella Työpajatyöskentelyä Aika: pe 9.10.2015, klo 10 15, Paikka: Kumppanuustalo Artteli ry.,

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma 2014-2020 RAHOITUSINFO

Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma 2014-2020 RAHOITUSINFO Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma 2014-2020 RAHOITUSINFO EU-rahoituspäällikkö 5.6.2014 1. ESR:N VALTAKUNNALLISET KEHITTÄMISOHJELMAT 2. ESR TOIMINTALINJAT 3. RAHOITUS (JA HAKEMINEN)

Lisätiedot

PoPSTer Viestintäsuunnitelma

PoPSTer Viestintäsuunnitelma PoPSTer Viestintäsuunnitelma PoPSTer POHJOIS-POHJANMAAN SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLTO OSANA TULEVAISUUDEN MAAKUNTAA Viestintäsuunnitelma 1. Viestinnän lähtökohdat ja periaatteet Sosiaali ja terveydenhuollon

Lisätiedot

LÄHIÖLIIKUNNAN EDELLYTYKSET JA MAHDOLLISUUDET. TUL:N SEURANTAPÄIVÄT 23. - 24.11.2013 TAMPERE Ari-Pekka Juureva toiminnanjohtaja

LÄHIÖLIIKUNNAN EDELLYTYKSET JA MAHDOLLISUUDET. TUL:N SEURANTAPÄIVÄT 23. - 24.11.2013 TAMPERE Ari-Pekka Juureva toiminnanjohtaja LÄHIÖLIIKUNNAN EDELLYTYKSET JA MAHDOLLISUUDET TUL:N SEURANTAPÄIVÄT 23. - 24.11.2013 TAMPERE Ari-Pekka Juureva toiminnanjohtaja VEHMAISTEN URHEILIJAT Vehmaisten Urheilijat urheilutoiminta Vehmaisten Urheilijoilla

Lisätiedot

Kohti Ohjaamoa projekti 3.2. 31.10.2014

Kohti Ohjaamoa projekti 3.2. 31.10.2014 Kohti Ohjaamoa projekti 3.2. 31.10.2014 Projektin rahoitus ja toteuttajat Rahoitus ESR/ Keski-Suomen ELY-keskus Päätoteuttajana Jyväskylän ammattikorkeakoulun ammatillinen opettajakorkeakoulu (työaikaresurssi

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelman tuki alueellisen elinvoimaisuuden vahvistamisessa Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto Kumppanuussopimus kokoaa rahastojen tulostavoitteet

Lisätiedot

Kotona Suomessa -hanke

Kotona Suomessa -hanke Kotona Suomessa -hanke KOTONA SUOMESSA -hanke Uudenmaan ELY-keskuksen koordinaatiohanke HYVÄ ALKU -osahanke Kotoutumisen alkuvaiheen palvelukokonaisuuden ja palveluiden ulkopuolelle jääneiden kotoutumiskoulutuksen

Lisätiedot

Pitkospuilla jatkuvan oppimisen poluilla

Pitkospuilla jatkuvan oppimisen poluilla Pitkospuilla jatkuvan oppimisen poluilla Lapin aikuiskoulutusstrategia 2020 TIIVISTELMÄ Suomen huipulla Lapissa on laadukkaat ja joustavat jatkuvan oppimisen pitkospuut, jotka takaavat tulevaisuuden osaamisen,

Lisätiedot

Kunnan sisäinen yhteistyö. luokanopettaja Tapio Ala-Rautalahti Ikaalisten kaupunki Kilvakkalan koulu

Kunnan sisäinen yhteistyö. luokanopettaja Tapio Ala-Rautalahti Ikaalisten kaupunki Kilvakkalan koulu Kunnan sisäinen yhteistyö luokanopettaja Tapio Ala-Rautalahti Ikaalisten kaupunki Kilvakkalan koulu Liikkuva koulu -ohjelma terveelliset elämäntavat oppimisvalmiudet osallisuus kouluviihtyvyys hyvinvointi

Lisätiedot

Rakennerahastokausi 2014 2020 elinkeinojen kehittämisen vinkkelistä. Ohjelmapäällikkö Päivi Keisanen Pohjois-Pohjanmaan liitto

Rakennerahastokausi 2014 2020 elinkeinojen kehittämisen vinkkelistä. Ohjelmapäällikkö Päivi Keisanen Pohjois-Pohjanmaan liitto Rakennerahastokausi 2014 2020 elinkeinojen kehittämisen vinkkelistä 18.4.2013 Ohjelmapäällikkö Päivi Keisanen Pohjois-Pohjanmaan liitto Mitä rakennerahastot ovat? EU:n ja valtion alueiden kehittämiseen

Lisätiedot

Kajaanin ja Kuhmon Kuntakokeilu-hanke. Henkilöstösihteeri Paula Tokkonen Kainuun työllisyysfoorumi Solidarcity konferenssi 9.10.

Kajaanin ja Kuhmon Kuntakokeilu-hanke. Henkilöstösihteeri Paula Tokkonen Kainuun työllisyysfoorumi Solidarcity konferenssi 9.10. Kajaanin ja Kuhmon Kuntakokeilu-hanke Henkilöstösihteeri Paula Tokkonen Kainuun työllisyysfoorumi Solidarcity konferenssi 9.10.2012 Yleistä kuntakokeilusta Kokeilun tavoitteena on lisätä pitkään työttömänä

Lisätiedot

JOHDATKO TYÖHYVINVOINTIA VAI JAHTAATKO TULOSTA? Pohjois-Savon verkostotapaaminen 2.10.2014. Jaana Lerssi-Uskelin. Työterveyslaitos www.ttl.

JOHDATKO TYÖHYVINVOINTIA VAI JAHTAATKO TULOSTA? Pohjois-Savon verkostotapaaminen 2.10.2014. Jaana Lerssi-Uskelin. Työterveyslaitos www.ttl. JOHDATKO TYÖHYVINVOINTIA VAI JAHTAATKO TULOSTA? Pohjois-Savon verkostotapaaminen 2.10.2014 Jaana Lerssi-Uskelin 9.10.2014 Ohjelma Klo 12.00 Tervetuloa ja kahvi Klo 12.30 Verkostokuulumisia valtakunnallisesti

Lisätiedot

Hankestrategia Yhtymähallitus 27.10.2011

Hankestrategia Yhtymähallitus 27.10.2011 Hankestrategia Yhtymähallitus 27.10.2011 Sisällysluettelo 1. Hanketoiminnan tavoitteet... 1 2. Hankerahoitus... 1 2.1 Valtionavustukset... 1 2.2 EAKR-ohjelmat... 1 2.3 ESR-ohjelma... 2 2.4 Oma rahoitus...

Lisätiedot

ESR Uuden ohjelmakauden painotukset ja rahoitus

ESR Uuden ohjelmakauden painotukset ja rahoitus ESR Uuden ohjelmakauden painotukset ja rahoitus Hämeen ELY-keskus Etelä-Suomen RR-ELY Sinikka Kauranen 4.4.2014 RR-ELY rakennerahastorahoittajana Hämeen ELY-keskus toimii Etelä-Suomen RR-ELYnä 1.1.214

Lisätiedot

Osaaminen lentoon. Asiantuntijasta pedagogiksi - Valmennusohjelma (20 op)

Osaaminen lentoon. Asiantuntijasta pedagogiksi - Valmennusohjelma (20 op) Osaaminen lentoon. Asiantuntijasta pedagogiksi - Valmennusohjelma (20 op) Lähtökohtana on asiakas- ja ihmislähtöinen prosessi, jossa matkaan lähdetään luovan osaamisen tunnistamisesta ja ohjaamisesta kannustavalla,

Lisätiedot

Koululaisten oma yhteiskunta. Connected Educator: Yrittäjyyskasvatuksen verkostot esiin!

Koululaisten oma yhteiskunta. Connected Educator: Yrittäjyyskasvatuksen verkostot esiin! Koululaisten oma yhteiskunta Connected Educator: Yrittäjyyskasvatuksen verkostot esiin! Mikä Yrityskylä? Kuudesluokkalaisille suunnattu yhteiskunnan, työelämän ja yrittäjyyden oppimisympäristö Simulaatio

Lisätiedot

INTERREG IVC. Alueiden välinen yhteistyö Suomessa. Tuomas Turpeinen

INTERREG IVC. Alueiden välinen yhteistyö Suomessa. Tuomas Turpeinen INTERREG IVC Alueiden välinen yhteistyö Suomessa Tuomas Turpeinen Mikä on INTERREG IVC? Lissabonin ja Göteborgin strategioissa määriteltyjä tavoitteita korostava yhteistyöohjelma Tarjoaa yhteistyömahdollisuuksia

Lisätiedot

MINFO - Maahanmuuttajien alkuvaiheen neuvonnan ja ohjauksen kehittäminen 1.4.2010 31.12.2011

MINFO - Maahanmuuttajien alkuvaiheen neuvonnan ja ohjauksen kehittäminen 1.4.2010 31.12.2011 MINFO - Maahanmuuttajien alkuvaiheen neuvonnan ja ohjauksen kehittäminen 1.4.2010 31.12.2011 Projektin tavoitteet Projektin tavoitteet Toimiva alkuvaiheen neuvonta- ja ohjauspiste Kotkassa Maahanmuuttajien

Lisätiedot

Verkostotapaaminen 5.6.2014 Joensuu

Verkostotapaaminen 5.6.2014 Joensuu Verkostotapaaminen 5.6.2014 Joensuu Jaana Lerssi-Uskelin 6.6.2014 - Työhyvinvointifoorumin mahdollistamana - Verkosto työpaikan työhyvinvointitoimijoille - Verkosto jonka toiminnan lähtökohtana on työpaikkojen

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena Rakennerahastoasiantuntija Jaana Tuhkalainen, ELY-keskus 11.11.2014 Vähähiilinen talous ohjelmakaudella 2014-2020

Lisätiedot

TAUSTA JA TARVE. VALOA-hankkeen keskiössä Suomessa korkeakoulututkinnon opiskelevien ulkomaalaisten työllistyminen Suomeen

TAUSTA JA TARVE. VALOA-hankkeen keskiössä Suomessa korkeakoulututkinnon opiskelevien ulkomaalaisten työllistyminen Suomeen VALOA Ulkomaalaiset korkeakouluopiskelijat suomalaisille työmarkkinoille Milja Tuomaala ja Tiina Hämäläinen - VALOA-hankkeen esittely Oulun yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnan Edutool- maisteriohjelmalle,

Lisätiedot

Nuorten Ohjaamot. Kohtaamo-hanke 5.11.2015

Nuorten Ohjaamot. Kohtaamo-hanke 5.11.2015 Nuorten Ohjaamot Kohtaamo-hanke NUORTEN PALVELUIDEN KEHITTÄMISKOKOKONAISUUS ESR- OHJELMAKAUDELLA 2014-2020 (Felt 24.3.2015) ESR-Nuorisotakuu TEM, toimintalinja 3: Ohjaamo-toiminnan ja nettiohjauksen kehittäminen

Lisätiedot

Savon Yrittäjät: Strategia 2015-2020. Strategiaryhmän esitys 22.4.2015

Savon Yrittäjät: Strategia 2015-2020. Strategiaryhmän esitys 22.4.2015 Savon Yrittäjät: Strategia 2015-2020 Strategiaryhmän esitys 22.4.2015 1 Savon Yrittäjien johtamisjärjestelmä Strategia 1/2015 Laatujärjestelmä ERILLIS- STRATEGIAT Päästrategiaa täydentävät. Esimerkiksi

Lisätiedot

EU:n rakennerahastokausi 2014-2020

EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 30.11.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Mari Kuparinen 17.1.2013

Lisätiedot

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki - Oppilas- ja opiskelijahuollon kokonaisuus - Yhteisöllinen opiskeluhuolto Helsinki 27.2.2014 Marjaana Pelkonen, neuvotteleva virkamies STM Opiskeluhuolto muodostaa kokonaisuuden

Lisätiedot

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN HYVINVOINTISEMINAARI

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN HYVINVOINTISEMINAARI AMMATILLISEN KOULUTUKSEN HYVINVOINTISEMINAARI Opetus- ja kulttuuriministeriö ja Opetushallitus järjestävät yhteistyössä ammatillisen koulutuksen järjestäjien kanssa kuusi samansisältöistä ammatillisen

Lisätiedot

Nuorisotakuu kokonaisuus /TEM. Ohjaamojen ja nettiohjauksen kehittäminen

Nuorisotakuu kokonaisuus /TEM. Ohjaamojen ja nettiohjauksen kehittäminen Nuorisotakuu kokonaisuus /TEM Ohjaamojen ja nettiohjauksen kehittäminen TL3 Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus Erityistavoite 6.1 Nuorten ja heikossa työmarkkina-asemassa olevien työllistymisen edistäminen

Lisätiedot

Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi 2.10.2012

Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi 2.10.2012 Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi Jaana Lerssi-Uskelin Ohjelma: Verkostot työhyvinvoinnin tukena Alustuspuheenvuorot ja työpaja Jatketaan toimintaa yhdessä! Yhteenveto Työterveyslaitos on työhyvinvoinnin

Lisätiedot

ESR Uuden ohjelmakauden painotukset ja rahoitus

ESR Uuden ohjelmakauden painotukset ja rahoitus ESR Uuden ohjelmakauden painotukset ja rahoitus Hämeen ELY-keskus Etelä-Suomen RR-ELY Sinikka Kauranen 13.3.2014 RR-ELY rakennerahastorahoittajana Hämeen ELY-keskus toimii Etelä-Suomen RR-ELYnä 1.1.214

Lisätiedot

RR-HAKUINFO Varsinais-Suomi

RR-HAKUINFO Varsinais-Suomi RR-HAKUINFO Varsinais-Suomi ESR-sisällöt Pekka Stenfors Keski-Suomen ELY-keskus/ Turku 13.6.2014 Hallinnon muutokset ESR-rakennerahastohallinto Varsinais-Suomen osalta 1.1.2014 alkaen Keski-Suomen ELY-keskuksessa

Lisätiedot

Lähihoitajan ammattitaito (Tutkinnon perusteet 2010)

Lähihoitajan ammattitaito (Tutkinnon perusteet 2010) Lähihoitajan ammattitaito (Tutkinnon perusteet 2010) Lähihoitajan ammattitaito muodostuu: ammattieettisestä osaamisesta eettisten ongelmien tunnistaminen, käsittely ja ratkaisu vastuullinen ja oikeudenmukainen

Lisätiedot

Aikuiskoulutus Pohjois-Savossa

Aikuiskoulutus Pohjois-Savossa Aikuiskoulutus Pohjois-Savossa Aikuiskoulutusstrategian laadinta ja toimeenpano Pohjois-Savossa: koulutusorganisaatioiden yhteistyö Aikuiskoulutuksen rooli elinkeinoelämän ja maakunnan kehittämisessä,

Lisätiedot

Innovaatioiden syntymisen ja käytön edistäminen maaseudulla selvitys innovaatiotoiminnasta Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa

Innovaatioiden syntymisen ja käytön edistäminen maaseudulla selvitys innovaatiotoiminnasta Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa Innovaatioiden syntymisen ja käytön edistäminen maaseudulla selvitys innovaatiotoiminnasta Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa Sanna Ahvenharju Gaia Consulting Oy Kasvua ja Innovaatioita seminaari

Lisätiedot

Esimerkkejä hyvinvointipalveluista

Esimerkkejä hyvinvointipalveluista Esimerkkejä hyvinvointipalveluista ESR-kehittämisohjelmasta Kulttuuri-, liikunta- ja nuorisoalojen kolmas sektori hyvinvointipalvelujen tarjoajana 2007-2013 Espoon esittävän taiteen koulu Mitä? Sirkusopetusta

Lisätiedot