voimaa ja vaikuttavuutta EU-rakennerahastoilla
|
|
- Jussi Lehtinen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Tämä on rakennerahastojen uutiskirje, joka kertoo hallintoviranomaisen rakennerahastouutisia. Uutiskirje ilmestyy vähintään kerran kuukaudessa rakennerahastoportaalissa. Vipuvoimaa EU:lta Siivet ja juuret voimaa ja vaikuttavuutta EU-rakennerahastoilla tehtävään kehittämistoimintaan Maamme tuhansissa rakennerahastohankkeissa saavutetaan upeita tuloksia, luodaan uusia menetelmiä, malleja, innovatiivisia toimintatapoja ja verkostoja, mutta miten saada nämä tulokset laajempaan käyttöön? Miten saada täysi hyöty tuloksista organisaatioiden sisällä ja niiden välillä? Miten juurruttaa hyviä käytänteitä osaksi vaikuttavampia kokonaisuuksia? Hankkeiden tulosten todellisten vaikuttavuuspolkujen rakentamiseen on tärkeää paneutua hankkeissa, rahoittajissa sekä hallinnoivissa viranomaisissa nykyistä enemmän. On tärkeää löytää keinoja kytkeä hankkeiden tuloksia osaksi vaikuttavaa kehittämistoimintaa alueilla ja valtakunnan kattavasti. Esimerkiksi ESR-ohjelmassa alueosioiden ja valtakunnallisten kehittämisohjelmien yhteistyötä tulee tiivistää samoin kuin kehittämisohjelmien välillä. Rakennerahastoilla tehtävä kehittämistoiminta tarvitsee tiiviimmän kytkennän muuhun kansalliseen kilpailukykyä, työllisyyttä ja hyvinvointia edistävään kehittämistoimintaan, jotta synergiat pääsevät kunnolla valloilleen. Tässä uutiskirjeessä on innostavia esimerkkejä upeista hankkeista, joilla rakennetaan toimintaan niin siipiä kuin juuria! Samaa siivittämistä ja juurruttamista haluamme tehdä opetus- ja kulttuuriministeriön (OKM) koordinoimilla kehittämistoimilla. OKM ja Uudenmaan ELY järjestävät Rakennerahastojen kehittämispäivät Helsingissä (ilmoittautuminen teemanaan ajankohtaiset rakennerahastoasiat sekä erityisteemana kehittävä arviointi. Kehittävän arvioinnin avulla vahvistetaan kytkentöjä valtakunnallisten ESR-kehittämisohjelmien ja alueosioiden välillä, opitaan toimintatavoista ja hyvistä käytänteistä ESR:n ja EAKR:n välillä ylihallinnollisesti ja vuorovaikutteisesti. Arviointiteema jatkuu joulukuun seminaarissa tulevaisuustarkastelulla etsien toimintojen kärkiä ja valmistautuen tulevaan ohjelmakauteen. Kehittämisohjelma-arviointi toteutetaan jatkuvana kehittävän arvioinnin prosessina, johon osallistuvat eri toimijatasot aina projekteista rahoittajiin ja ministeriöön asti. Vuonna 2011 jatkuvan arvioinnin erityisteemana on mm. ylihallinnollisuus ja kansainvälisyys. Arviointi edistää merkittävästi rakennerahastohankkeiden (erityisesti ESR) tulosten vaikuttavuutta ja juurruttamista (lisätietoja Viime syksynä järjestetty suosittu Sadonkorjuuseminaari saa jatkoa. Seuraava Sadonkorjuuseminaari järjestetään Marina Congress Centerissä taustateemanaan lasten, nuorten ja perheiden politiikkaohjelma (fokus erityisesti nuorissa). Seminaarissa esitellään laajasti ESR-projektitoimintaa sekä kytketään rakennera- 1 hastotoimintaa laajempiin kokonaisuuksiin, kuten ministeriöiden kansallisiin kehittämisteemoihin ja OKM:n teemanumeron toimitti Leena Lyra SISÄLTÖ: jatkuu >>> 2 Hyvinvointipalvelujen kysyntä kasvaa 6 Kolmas lähde 7 Mielen hyvinvointi HOPE 9 Tunnelmia Kokkolan iltatorilta 10 Rytmikorjaamo 11 Syksyn tapahtumia 12 Ajankohtaista lyhyesti
2 Vipuvoimaa EU:lta >>> jatkuu politiikkaohjelmiin sekä Eurooppa 2020 strategiaan. Seminaarissa kuullaan menestystarinoita onnistuneista projekteista ja niillä saavutetuista tuloksista, verkotetaan ihmisiä sekä luodaan uutta oppimista edistäviä kohtaamisia. Tällä tavoin kannustetaan organisaatioita, keskeisiä kohderyhmiä ja päättäjiä hyödyntämään hanketoiminnan tuloksia ja edistetään uusien kehittämishankkeiden syntymistä. Osana siivittämistä ja juurruttamista tarvitaan lisää vuorovaikutusta ja ylihallinnonalaisuutta. Toimijaverkos- tojen hallinnointi, monisuuntainen vuoropuhelu, keskustelu, ideointi ja yhteistyö, tiedon keruu, jalostaminen ja jakaminen, tulosten yleisesti hyödynnettäväksi saaminen, hyvien käytäntöjen levittäminen sekä toiminnan juurruttaminen edellyttävät hallinnonalojen yhteisiä kehittämistoimia. Tämän ideoinnin ensimmäiset baby stepit on jo otettu ja ideointi jatkuu syksyn tilaisuuksissa. Myötätuulta syksyyn ja kauniita syyspäiviä! Teksti: Merja Niemi, Hyvinvointipalvelujen kysyntä kasvaa Terve ja hyvinvoiva väestö on suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan kivijalka. Tulevaisuudessa hyvinvointipalveluja tarvitaan entistä laajemmille väestöryhmille. Toimivat palvelut tukevat alueiden kilpailukykyä sekä lisäävät työvoiman saantia ja pysyvyyttä. Palvelut, mukaan lukien hyvinvointipalvelut toimivat kasvun moottoreina ja tarjoavat työpaikkoja. Suomen kaltaisissa kehittyneissä talouksissa tällä on tulevaisuudessa kasvava merkitys. Palvelurakenne uudistuu Vastuu väestön palveluista on kunnilla. Kunnat hoitavat hyvinvointipalvelutehtäväänsä monin tavoin. Käynnissä oleva kunta- ja palvelurakenneuudistus sekä valtionhallinnon tuottavuusohjelma vaikuttavat julkisen sektorin toimintaan. On luotava uusia tapoja vastata kasvaviin tarpeisiin. Yksi keino on ns. tuottaja-tilaajamalli, jossa kunta ostaa tarvittavat palvelut yksityiseltä ja kolmannelta sektorilta palvelutuotantona. Ostettujen palvelujen lisäksi kunnat tukevat väestön omaehtoista harrastustoimintaa jakamalla avustuksia toimijoille, mm. seuroille ja yhdistyksille. Kolmannen sektorin toimijoilla on osaamista, jota voitaisiin tarjota Kolmas sektori organisaatioiden perustana yhteiskunnallinen tai eettinen tavoite ja demo- yksityisen, julkisen sektorin ja perheiden väliin jäävä yhteiskunnallinen sektori yhdistykset, osuuskunnat ja säätiöt kraattisuus voittoa tavoittelematon talous toimintaan yrityksistä eroava verotuskohtelu mahdolliset voitot sijoitetaan takaisin organisaation tavoitteet sen säännöissä jäsenkenttää laajemmille väestöryhmille. Kulttuuri-, liikunta- ja nuorisoalan kolmas sektori voi tulevaisuudessa vastata fyysisen ja psyykkisen hyvinvoinnin palvelutarpeisiin omilla osaamisalueillaan. jatkuu >>> Kolmas sektori Suomessa Suomessa kolmannen sektorin pääasiallisia toimijoita ovat yhdistykset. Suomalaisista osuuskunnista suuri osa on siirtynyt pääpiirteiltään yksityiselle sektorille. Kolmannen sektorin osuus suomalaisten ajankäytöstä ja bruttokansantuotteesta on 3 7 %. Lähde: Wikipedia. 2
3 Vipuvoimaa EU:lta >>> jatkuu Kulttuuria, liikuntaa ja nuorten palveluja Koko väestö tarvitsee hyvinvointipalveluja. Kulttuuri-, liikunta- ja nuorisoalan kolmas sektori voi tarjota ikääntyneelle väestölle sekä lapsille ja nuorille kulttuuria, liikuntaa ja muita harrastuspalveluja. Koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminta on yksi tärkeä toiminnan muoto. Myös sukupolvien yli ulottuva, perheiden yhteisyyteen tähtäävä palvelutoiminta on kysyttyä. Opetus- ja kulttuuriministeriö etsii uusia keinoja kolmannen sektorin vahvistamiseen hyvinvointipalvelujen tuottajana. Valtakunnallinen ESR-kehittämisohjelma Kulttuuri-, liikunta- ja nuorisoalan kolmas sektori hyvinvointipalvelujen tarjoajana pyrkii kehittämään kolmannen sektorin palveluosaamista ja palvelujen tuottamista. Kehittämisohjelman avulla lisätään hyvinvointipalveluita eri väestöryhmille yhdessä kuntien kanssa. Lisäksi kehitetään työhyvinvointiin liittyviä toimenpiteitä ja toimintamalleja, joilla tuetaan työssä jaksamista, viihtymistä ja pysymistä. Ohjelmalla pyritään myös vahvistamaan kansalaisyhteiskuntaa ja synnyttämään yhteistyöverkostoja. Kehittämisohjelma on herättänyt paljon kiinnostusta kolmannen sektorin toimijoiden keskuudessa. Ohjelman puitteissa on jo luotu toimijatahojen välille tärkeitä verkostoja, sanoo ylitarkastaja Marika Lindroth Lapin ELY-keskuksesta. Kehittämisohjelma saa osan rahoituksestaan Euroopan Sosiaalirahastosta. Se kuuluu Manner- Suomen ohjelman valtakunnalliseen osioon, jota toteutetaan vuosina Kehittämisohjelman strateginen ohjaus tulee opetus- ja kulttuuriministeriöstä, rahoittajana toimii Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. Kolmas lähde tukee, pilotit synnyttävät uusia malleja Kehittämisohjelman koordinointihanke Kolmas lähde tukee pilottihankkeita kouluttamalla, tiedottamalla ja laatimalla alasta selvityksiä. Hankkeesta vastaa Teatterikorkeakoulun koulutus- ja kehittämispalvelut yhdessä Suomen Liikunta ja Urheilu ry:n sekä Suomen Nuorisoyhteistyö - Allianssi ry:n kanssa. Lisäksi Cupore - Kulttuuripoliittisen tutkimuksen edistämissäätiö on osallistunut hankkeeseen tutkimusasiantuntijan roolissa. Kehittämisohjelmassa on käynnistynyt jo kahdeksan pilottihanketta. Lisäksi Itä-Suomen ohjelmasta rahoitetaan yhden pilottihankkeen sisarhanketta Itä-Suomen ja Kainuun alueella. Hankkeiden tavoitteena on synnyttää uudenlaisia tuotteita ja malleja hyvinvointipalvelujen järjestämiseksi. Hyvinvointipalveluita pilotoidaan 62 kunnan alueella. Kaikkiaan 103 paikallista yhdistystä eri puolilta Suomea on mukana hanketoiminnassa. Peli päällä YLE:n aamuissa Tulosten levittäminen ja juurruttaminen ovat tärkeä osa hanketoimintaa myös ESR:ssä. Suomen Palloliiton ja Suomen jääkiekkoliiton pilottihankkeita esiteltiin YLE:n aamu-tv:ssä kesällä Jokaisella jaksolla oli oma teemansa TYHY-liikunnasta harrastamisen ammattiin ja maahanmuuttajista vapaaehtoistoimintaan. Jaksot jatkuu >>> Opetus- ja kulttuuriministeriön valtakunnalliset ESR-kehittämisohjelmat ja niiden rahoituskehys ohjelmakaudella Toimintalinja 1: Työorganisaatioiden, työssä olevan työvoiman ja yritysten kehittäminen sekä yrittäjyyden lisääminen 1. Yrittäjyyskasvatuksella ja -osaamisella muutosvoimaa 7,6 M 2. Luovien alojen yritystoiminnan kasvun ja kansainvälistymisen kehittämisohjelma 13,7 M 3. Kulttuuri-, liikunta- ja nuorisoalojen kolmas sektori hyvinvointipalveluiden tarjoajana 9,1 M Toimintalinja 2: Työllistymisen ja työmarkkinoilla pysymisen edistäminen ja syrjäytymisen ehkäiseminen 4. Paremmat arjentaidot ja opintojen kautta töihin 36,5 M 5. Maahanmuuttajien alkuvaiheen neuvonnan ja ohjauksen kehittäminen 4,6 M Toimintalinja 3: Työmarkkinoiden toimin-taa edistävien osaamis-, innovaatio- ja palvelujärjestelmien kehittäminen 6. Osuvuutta ja kysyntälähtöisyyttä aikuisopiskeluun tieto-, neuvonta- ja ohjauspalvelujen valtakunnallisella kehittämisohjelmalla 11,4 M 7. Osaajana työmarkkinoille 30,4 M 8. Avoimissa oppimisympäristöissä aktiivi-seksi kansalaiseksi 13,7 M 9. Innovaatio- ja osaamisjärjestelmien kehittäminen 11,4 M 10. Koulutus- ja osaamistarpeiden ennakointi 5,3 M 11. Osaamisklustereiden kasvu- ja kansainvälistymisohjelma 2 M Lähde: Opetus- ja kulttuuriministeriö. 3
4 Vipuvoimaa EU:lta >>> jatkuu olivat viiden minuutin mittaisia ja niitä esitettiin kaikkiastaan 20. Ohjelmasarjalla haluttiin tuoda esille, että jalkapallo- ja jääkiekkoseurat tekevät muutakin arvokasta toimintaa ydintoimintansa eli kilpailemisen ja harrastamisen lisäksi. Jalkapallo- ja jääkiekkoseurojen kannalta näen kehittämisohjelman erittäin tärkeänä. Kyseessä on win-win tilanne. Seurat voivat rakentaa yhtä kivijalkaa taloutensa tueksi tarjoamalla luontevasti niiden toimintaan liitettäviä ja sopivia tyky/tyhy -liikuntatoimintoja, kertoo Suomen Palloliiton pilottihankkeen projektipäällikkö Henri Alho. Alho on kokenut pilottihankkeen vetämisen antoisana tehtävänä. Hän näkee tämän tyyppisen toiminnan erityisen sopivana jalkapallo- ja jääkiekkoseuroille. Koska seuroilla on urheilun ja liikunnan osaamista, yrityskumppaneita sponsoreina ja kuntayhteistyötä luonnostaan, synergioita hankkeelle löytyy, sanoo Alho. Hankkeen etuna Alho pitää sitä, että samalla jalkapalloseurat voivat luontevasti ottaa laajempaakin vastuuta liikuttamisesta ja luoda toimintansa elinvoimaisuuden turvaamiseksi uusia yhteistyömalleja sekä yksityis- että kuntasektorin kanssa. Seuroilla on jo ennestään jatkuu >>> Pilottihankkeet Kulttuuri-, liikunta- ja nuorisoalan kolmas sektori hyvinvointipalvelujen tarjoajana -kehittämisohjelman pilottihankkeet käynnistyivät Hankkeiden tavoitteena on synnyttää uudenlaisia tuotteita ja malleja hyvinvointipalvelujen järjestämiseksi. Kahdeksasta pilottihankkeesta neljä on liikunta-alan hanketta, kaksi nuorisoalan ja kaksi kulttuurialan hankkeita. Hankkeissa on mukana kaikkiaan 103 paikallista yhdistystä eri puolilta Suomea. Hankkeet kestävät keskimäärin kolme vuotta. Hyvän elämän palveluita kolmannelta sektorilta! Lapin Nuorison Liiton hankkeessa 11 paikallista yhdis-tystä eri puolilta Suomea tuottaa lapsille kerhotoimintaa, nuorille monitaiteista harrastustoimintaa, ikääntyneille monipuolista harrastus- ja virkistystoimintaa sekä osallistavia ja virikkeellisiä kohtauspaikkoja perheille kuntien nuoriso- ja kulttuurialalle yhteistyössä kuntien kanssa. Liikunnan kehittämishanke Manner-Suomi: Pohjanmaan Liikunta ja Urheilu koordinoi SLU-alueiden yhteistä hanketta, jossa 19 seuraa eri puolilta Suomea luo omanlaisensa mallin hyvinvointipalvelujen toteutustavasta yhteistyössä kunnan liikunta-, sosiaali-, terveys-, nuoriso- tai kulttuuritoimen kanssa. Yhteis-työtahoina on myös muita yhdistyksiä ja kulttuuritoi-mijoita. Pilottiseurat ovat yleisseurojen ohella voimistelu-, hiihto-, salibandy-, koripallo-, paini-, yleisurheilu- ja uintiseuroja. Itä-Suomi ja Kainuu: Pohjois-Savon Liikunta koordinoi SLU-alueiden yh-teistä hanketta, jossa on mukana 16 seuraa Itä-Suomen ja Kainuun alueilta. Seurat palkkaavat päätoimisen henkilön tuottamaan liikunnan hyvinvointipalveluja, asiakkaina lapsia, nuoria, aikuisia ja seniorikansalaisia. Hyvinvointipalvelujen kehittäminen kunnan ja urheiluseuran välillä Suomen Jääkiekkoliiton hankkeessa kehitetään henkilöstön toimenkuvia ja seurojen osaamista palveluiden tuottajina yhteistyössä kuntien kanssa. Seuroihin rekrytoidaan vuosittain kymmenen liikunnan osaajaa, joiden toimenkuvaan yhdistetään esimeriksi koulunkäyntiavustajan, koulujen liikuntakerhon ohjaajan, iltapäivätoiminnan vetäjän tai muu kunnan työ tarpeen mukaan. Hanketta toteutetaan yhteistyössä Suomen Palloliiton kanssa. 4
5 Vipuvoimaa EU:lta >>> jatkuu yksityissektoreiden toimijoita sponsoreina ja tähän yhteistyöhön hanke tuo uutta vastikkeellisuutta vahvistamaan seuran ja yrityksen välistä yhteistyötä. Yritykset haluavat keskittyä omaan ydintoimintaansa ja ostaisivat liikunta- hyvinvointitoimintoja ulkopuolisilta tarjoajilta, kun ne ovat ammattimaisesti toteutettuja. Kehittämisohjelma vahvistaa myös hankkeen kautta seurojen elinvoimaisuutta omassa toimintaympäristössään rohkaisten niitä uusiin innovatiivisien toimintamallien luomiseen ja toteuttamiseen, toteaa Alho lopuksi. Lisätietoja kehittämisohjelmasta opetus- ja kulttuuriministeriön sivuilta osoitteesta OPM/EU-asiat/EU-rakennerahastot. Teksti: Henna Antila Pilottihankkeet Hyvinvointia ja osaamista liikunnan avulla Suomen Palloliiton hankkeessa urheiluseurat kehittävät yritysten kanssa yhteistyössä uusia liikuntapalveluja yritysten henkilöstön käyttöön. Tehtävää varten urheiluseuroihin palkataan kolmen vuoden aikana 15 harrastemanageria tai liikuntakoordinaattoria. Hanketta toteutetaan yhteistyössä Suomen Jääkiekkoliiton kanssa. Sosiaalinen sirkus Tampereen yliopiston Tutkivan teatterityön keskus hallinnoi valtakunnallista hanketta, jonka tavoitteena on vakiinnuttaa sosiaalinen sirkus pysyväksi osaksi sirkusalaa ja kuntien ostamia hyvinvointipalveluita Suomessa. Sirkuksen monipuolisuus ja kielettömyys antavat mahdollisuuden työskennellä myös sellaisten erityisryhmien kanssa, joille muut taidemuodot eivät ehkä avaudu. Sosiaalinen sirkus sopii hyvin lapsille ja nuorille joilla on erityistarpeita oppimisessa, liikkumisessa tai sosiaalisessa kasvussa ja jotka ovat vaarassa syrjäytyä. Dynamo Nuorten Akatemian koordinoima hanke on paikallisyhdistysten ja kuntien yhteishanke, jossa nuoret ovat tärkeässä osassa vaikuttamassa kehitettävien hyvinvointipalveluiden sisältöön. Mukana olevien kumppaneiden motiivina on parantaa kunnassa lasten ja nuorten hyvinvointia, yhteisöllisyyttä ja osallisuutta. Hymykuopat Salon kaupungin kulttuuritoimen hallinnoiman hankkeen tavoitteena on kehittää kulttuurialan yhdistysten ja kuntien kumppanuutta. Mukana on sekä ammattitaiteilijoiden työllistämiseen suuntautuneita yhdistyksiä että kotiseutu- ja kyläyhdistyksiä. Projektin avulla tuotetaan soveltavan- ja yhteisötaiteen prosesseja senioriväestön kotona-asumista tukeviksi palveluiksi, lisätään laitosten asukkaiden elämänlaatua, kehitetään toimintaterapeutti - taiteilija -työparitoimintaa oppimisvaikeuksia omaavien lasten tueksi ja luodaan haja-asutusalueille kulttuuripalveluita. Terveyttä talviuinnista Suomen Latu ry:n hallinnoima Terveyttä Talviuinnista -hanke ohjeistaa kolmannen sektorin toimijansa tuotteistamaan talviuinti terveysliikuntamuotona. Talviuinti esitellään hankkeessa mukana olevien kuntien yrityksille ja kunnan työntekijöille ja motivoidaan työyhteisöjen työntekijät rohkeasti kokeilemaan uutta lajia.lajin laadukas tuotteistaminen edellyttää yritysten työyhteisöjen toiminnan tunnistamista ja erityispiirteiden ymmärrystä. Lähde: 5
6 Vipuvoimaa EU:lta Kolmas lähde Kansalaisjärjestöillä on merkittävä rooli hyvinvoinnin ja siihen liittyvän kulttuurisen ja sosiaalisen pääoman vahvistamisessa. Kolmas lähde -koordinaatiohanke on lähes kolmen vuoden ajan verkottanut kolmannen sektorin toimijoita yli toimialojen. Hyvinvoinnin asiantuntijoita, tutkijoita, kehittäjiä ja kouluttajia on tuotu yhteen selvittämään ja kehittämään hyvinvointipalvelujen tarjoamista kulttuuri-, liikunta- ja nuorisoalojen kolmannella sektorilla. Koordinaatiohankkeen tehtävänä on tukea kehittämisohjelman pilottihankkeita hyvinvointipalvelujen kehittämisessä. Kolmas lähde kokoaa hyviä käytäntöjä ja levittää niitä edelleen. Se myös tuottaa tietoa ja kerää kokemuksia palveluntuottamisen kysymyksistä. Kolmas lähde -koordinaatiohanke järjestää avoimen päätöskonferenssin Turussa. Konferenssissa tulee jakoon Kolmannella lähteellä julkaisu. Nämä yhdessä kokoavat tähänastisen kehityksen ja antavat eri asiantuntijoiden sanoin suuntaa tulevalle. Koordinaatiohankkeen ehkä keskeisin havainto on valtava kirjo kaikessa, kun puhutaan kulttuuri-, liikunta- ja nuorisoalojen kolmannen sektorin tuottamista hyvinvointipalveluista. Kirjo koskettaa niin toimijoiden valmiuksia ja osaamista kuin samojen käsitteiden ymmärtämistä eri tavoin. Hyvänä esimerkkinä on haaste sanan hyvinvointipalvelu sisällössä. Jo pelkkä hyvinvointi tai palvelu käsitetään hyvin monella tapaa. Yhteisen käsityksen löytämiseksi ja osaamisen kehittämiseksi Kolmas lähde on järjestänyt 16 koulutustapahtumaa eri puolilla Suomea, joilla on tavoitettu yli 400 eri tahoja edustavaa toimijaa. Lisäksi se on tuottanut kaksi rinnakkaista PD-koulutusohjelmaa hankkeiden työntekijöiden kouluttamiseen. Mukana on ollut yhteensä 30 koulutettavaa. Esimerkkejä pilottihankkeissa kehitettävistä innovatiivisista hyvinvointipalveluista Salon kaupungin kulttuuritoimen Hymykuopat -pilottihankkeen paikallistoimija ValoAurinko kehittää erityisesti vanhuksille suunnattuja sähköisiä mediatuotteita, jotka tuotetaan yhdessä vanhusten ajatuksia ja laitoksen henkilökunnan toiveita keräämällä. Näistä koostetaan kokonaisuuksia, joista tehdään lyhytelokuva- ja kuunnelmakäsikirjoituksia. Yksilön kokemuksesta tulee yhteistä: useasta kalaretkimuistosta tulee yksi kalaretkikuunnelma, useasta lapsuuden lehmihakakokemuksesta tulee yksi lyhytelokuva. Osa sisällöistä tehdään yhdessä lasten kanssa metodilla, jossa lapset itse ideoivat, käsikirjoittavat, kuvaavat sekä äänittävät lyhytelokuvat. Lasten kanssa vanhuksille suunnatut elokuvat ideoidaan kuuntelemalla ensin lähivanhusten muistoja, joita lapset itse työstävät elokuvana eteenpäin. Onnistuneinta hankkeessa onkin ollut lasten ja vanhusten aito kohtaaminen elokuvanteon merkeissä. Vanhukset saavat tarinoilleen kuuntelijoita ja lapset kuulevat tarinoita lähihistoriasta. Tampereen yliopiston tutkivan teatterityön keskuksen Sosiaalinen Sirkus pilottihankkeen paikallistoimija Cirko tarjoaa matalan kynnyksen periaatteella pitkäjänteistä ja tavoitteellista harrastustoimintaa sirkuksen parissa alueilla, joissa on paljon maahanmuuttajaperheitä ja vähän harrastusmahdollisuuksia. Nuorisotalolla järjestettävän toiminnan lisäksi läheisellä koululla on vedetty työpajajakjatkuu >>> Lisää tietoa: Muun muassa nämä Kolmannen lähteen tuottamat selvitykset ovat saatavilla sivustolla: Kolmannen sektorin osaaminen ja osaamisen kehittämistarpeet hyvinvointipalveluiden tarjoamisessa ja tuottamisessa Selvitys kuntien yhteistoiminnasta kulttuuri-, liikunta- ja nuorisoalan kolmannen sektorin kanssa hyvinvointipalvelujen tarjoamisessa Hanketyön haasteet ja mahdollisuudet hyvien käytäntöjen raportti 6
7 >>> jatkuu Vipuvoimaa EU:lta soja koululuokille, mm. maahanmuuttajien valmistavassa opetuksessa, erityisluokilla ja tavallisilla luokilla, joissa on tarvetta parantaa yhteishenkeä. Näiden lisäksi järjestetään retkiä sirkusesityksiin ja leirejä. Onnistuneinta hankkeessa on ollut yksittäisten ihmisten, osallistujien ja yhteistyökumppaneiden innostus hankkeesta, sen tavoitteista ja itse toiminnasta. Kouluissa opettajien mukaan luokkien yhteishenki on selkeästi parantunut sirkustuntien myötä. Pohjanmaan Liikunnan ja Urheilun Liikunnan kehittämishankkeen (LIKE-hanke) paikallistoimija Valkeakosken Haka järjestää kouluilla liikuntaa lapsille, jotka eivät muuten harrastaisi liikuntaa lainkaan. Hanke aktivoi lapsia liikunnan pariin ja osa liikuntaa ennen harrastamattomista lapsista onkin aloittanut liikunnan myös vapaa-aikanaan. Liikuntaa järjestetään yhteistyössä kunnan kasvatusja opetustoimen kanssa alakoululaisille ja esikouluikäisille lapsille. Tarjontaan kuuluu erilaisia liikuntatunteja, -välitunteja ja -kerhoja. Lisäksi seura järjestää liikuntakerhoja ylipainoisille lapsille yhteistyössä Sosiaali- ja terveyskeskuksen kanssa. Myös loma-aikoina järjestetään kerhoja ja kesällä rantauimakouluja, joista on tullut hyvää palautetta lasten vanhemmilta. Mm. esikoululaisten opettajat ovat saaneet uutta katsontakantaa liikuntaan seuran järjestämien Liikuntakipinöiden kautta. Mielen hyvinvointi Hyvinvointia edistävää vuorovaikutusta, sekä oppimisen ja kehittymisen tukea toisella asteella Mielen hyvinvointi projekti on Keskuspuiston ammattiopiston, Suomen Mielenterveysseuran, Leppävaarana lukion, Sataedun, Suomen Liikemiesten Kauppaopiston Helsinki Business Collegen ja Vantaan ammattiopisto Varian yhteistyöhanke, jolle on myönnetty Opetushallituksen ESR -rahoitus vuosille Suomen Mielenterveysseura toimii projektissa mielenterveyden asiantuntijajärjestönä. Projektissa mielen hyvinvointi nähdään samalla sekä mahdollisuutena että haasteena, voimavarana ja elämäntaitona, jota voi oppia ja opettaa. Mielen hyvinvoinnin tietoja ja taitoja opitaan oppilaitosyhteisön jäsenten välisessä vuorovaikutuksessa, jossa hyvinvointia sekä lisätään että käytetään koko ajan. Mielen hyvinvointiin toisen asteen oppilaitoksessa vaikuttavat mm. oppilaitoksen fyysiset ja organisatoriset olosuhteet, oppilaitosyhteisön ihmissuhteet, toimintakulttuuri, asenteet sekä hyvinvointiin liittyvät tiedot ja taidot. Opiskelijoiden mielenterveystaidoilla tarkoitetaan esimerkiksi kykyä opiskella, osoittaa tunteita, puhua mieltä painavista asioista sekä tulla toimeen muiden kanssa oppilaitosyhteisössä. Hyvinvoivalla opiskelijalla on tavoitteita ja unelmia. Oman työhyvinvoinnin ylläpitäminen ja työelämävalmiuksien hankkiminen ovat opiskelijalle tärkeitä tietoja ja taitoja. Projektissa tehtävä mielenterveyttä edistävä työ toisen asteen oppilaitoksessa on: opetus ja opiskelijahuoltohenkilöstön sekä työpaikkaohjaajien tietojen ja taitojen vahvistamista mielenterveydestä voimavarana Hyvinvoiva oppilaitos -koulutusten ja materiaalin avulla opiskelijoiden mielenterveysosaamisen vahvistamista opetuksen kontekstissa sekä erilaisten kohtaamisten kautta oppilaitoksen arjessa vaikuttamista siihen, että mielen hyvinvoinnin tietojen ja taitojen oppiminen ja opettaminen kirjataan oppilaitosten toimintatapoihin, opetussuunnitelmiin ja lukuvuosisuunnitelmiin Projektissa on tuotettu oppilaitosten henkilöstön käyttöön opetus- ja ohjausmateriaalia sekä toimintamalleja opiskelijoiden mielen hyvinvoinnin edistämiseen. Projektin tapahtumat ja koulutukset ovat tuoneet yhteen toisen asteen oppilaitoksia, oppimisen, toiminnallisten menetelmien ja mielenterveyden asiantuntijoita, työssäoppimispaikkoja sekä oppilaitosten yhteistyöverkostoja keskustelemaan ja rakentamaan yhteistyössä hyvinvoivaa oppilaitosta. Osallistuville oppilaitoksille projektin työkirjakonsepti tarjoaa toimintamallin mielen hyvinvoinnin edistämiseen. Hyvinvoiva oppilaitos -koulutuskokonaisuus muodostuu kahdesta teemasta: mielen hyvinvointi voimavarana välineitä mielen hyvinvoinnin tietojen ja taitojen omaksumiseen Moniammatilliset keskustelut ja hyvinvoivan oppilaitoksen määrittäminen yhteisesti on ollut koulutuksissa antoisinta. Kouluttajat ovat toisen asteen koulutuksen ja hyvinvoinnin asiantuntijoita, jotka toimivat Mielen hyvinvointi projektin kouluttajarenkaassa. Koulutus on maksuton ja toisen asteen oppilaitosten tilattavissa. Projektin seuraava seminaari Myyttejä ja totuuksia työn ilosta, mielen hyvinvoinnista ja vuorovaikutuksesta järjestetään yhteistyössä Osaaminen käyttöön -projektin kanssa Espoossa. Seminaari on tarkoitettu toisen asteen opetus-, ohjaus- ja opiskelijahuoltohenkilöstölle, työelämän edustajille sekä työvoimaviranomaisille. Teksti: Ulla Ruuskanen Teksti: Arsi Veikkolainen ja Pirita Tolvanen Kuvat: Terhi Sandberg Lisätietoja: Projektipäällikkö Ulla Ruuskanen, Keskuspuiston ammattiopisto, p Projektisuunnittelija Soile Törrönen, Suomen Mielenterveysseura, p
8 Vipuvoimaa EU:lta HOPE-opet uskaltavat tehdä isommin Autoalaa opettava Rami Kantola sai HOPEsta idean autotiimiin. Pojat sitoutuivat laittamaan porukalla bemarin kuntoon, oppivat yhdessä tekemällä ja hankkivat tuotolla biljardipöydän taukotiloihinsa. HOPE on valtakunnallinen yrittäjyyskasvatushanke, joka on suunnattu toisen asteen ammatillisen koulutuksen opettajille. Sen perusta ovat puolitoista vuotta kestävät valmennukset, joiden aikana opettajat itse hakevat sopivat toimintatavat ja rakentavat itselleen yrittäjyyskasvatuksen identiteetin. Pitkät valmennukset tuovat myös vertailuoppimisen mahdollisuuden. Niiden aikana syntyy aitoja ihmissuhteita ja dialogeja, joiden myötä voi oppia toisten kokemuksista. HOPE toimii yksilöiden kautta, jotka vievät asiat käytännöiksi. Tämä takaa sen, että asiat oppilaitoksissa oikeasti muuttuvat, toteavat HOPE-hankkeen projektipäälliköt Minna Erkko ja Maria Käkelä. HOPE-opettajien vahvuus on verkosto, jonka voimaan he luottavat. Verkoston turvin he uskaltavat valtaannuttaa itsenä kehittämään ja uudistamaan yrittäjyyttä oppilaitoksissa, joissa he työskentelevät. HOPE-opettajat alkavat kaivata suurempia tekoja. He haastavat itsensä koko ajan uusiin juttuihin ja katsovat, miten voivat tehdä enemmän ja paremmin, Erkko ja Käkelä kiteyttävät. Yrittäjyyden oppimisen vallankumous HOPE-opettajia on valmennettu jo noin 60, ja lisää opettajia lähtee koko ajan valmennuksiin. Näin HOPE vaikuttaa jo kymmenissä ammatillisissa oppilaitoksissa eri puolella maata ja innostaa yrittäjyyteen valtavaa opiskelijoiden joukkoa. Opettajat uskaltavat antaa oppilaille vallan ja vastuun tekemisestä. He rohkenevat oikeasti olla puuttumatta asioihin, lisäävät luottamusta ja hölläävät kontrollia positiivisella tavalla, miettii Erkko. He antavat opiskelijoiden itse rakentaa uudenlaisia oppimisympäristöjä, kuten osuuskuntia, joita on jo syntynyt lukuisia, täydentää Käkelä. Pitkien valmennusten myötä opettajilla on osaamista ja menetelmiä johtaa yrittäjyyden oppimisen vallankumousta oppilaitoksissaan. HOPE-hanke synnyttää opettajissa syvällistä ajattelua, josta syntyy muutostarve. Tarpeeseen vastataan uudistuksilla, joita lukuisissa oppilaitoksissa jo väkevästi tehdään. Opettajista tulee valmentajia, ja kaikilla on kivempaa. Oppilaat oppivat ajattelemaan ja tekemään yhdessä ja oppimaan kokemuksen kautta. Näin syntyy tiimioppimisen kulttuuri ja yhä lisää tiimiyrityksiä, Erkko ja Käkelä toteavat.tiimeissä jokaisen osaaminen eriytyy. Vahvuudet vahvistuvat ja heikkoudet kompensoituvat sillä, että kaikkien ei tarvitse osata kaikkea vaan aina löytyy joku, joka osaa. HOPEn kautta lukuisat ammatilliset oppilaitokset ovat myös verkostoituneet hakemaan valtionavustusta työssäoppimisen kehittämiseen. Niissä on innostuttu Ikaalisten käsi- ja taideteollisuusoppilaitoksessa luodusta TOY eli työssäoppiminen yrittäjänä -mallista, joka antaa mahdollisuuden oppia yrittäjyyttä käytännön kautta. Teksti ja kuva: Hanna Tuuri HOPE / lisätietoja: minna.erkko@lpkky.fi 8
9 Vipuvoimaa EU:lta Tunnelmia Kokkolan iltatorilta EU Arjessa Rakennerahastojen teltassa Kokkolalaisille kerrottiin paikallisista hankkeista. EU arjessa tapahtuma järjestettiin aurinkoisissa Kokkolan iltatoritunnelmissa. Myyntikojujen lisäksi torilta löytyi Eurooppa-aiheisia kojuja ja lava-ohjelmaa. Työ- ja elinkeinoministeriön järjestämässä teltassa esittäytyi neljä EU:n osarahoituksella toteutettua hyvää hanketta. Hanketyö tutuksi torikansalle Projektipäällikkö Anne Eteläahon kertoessa Reimari2 hankkeesta, hänestä huokuu sama tekemisen meininki kuin hankkeessa itsessäänkin. Hankkeen avulla tartutaan rivakasti ja erittäin konkreettisin keinoin nuorisotyöttömyyteen. Hankkeen idea syntyi nuorisotyöttömyyden kasvaessa rajusti. Annella on vahva tuntuma nuorten tilanteeseen, koska hänen näkemyksensä alueen valmistuneiden nuorten tilanteesta perustuu seurantajärjestelmiin, valmistuneiden nuorten haastatteluihin ja työllisyystilanteen kartoitukseen. Mukana hanketta esittelemässä oli myös Anette Törmänen, joka työvoimatoimiston kautta pyrkii ohjaamaan nuoria työelämään. Reimarihankkeen työnetsijä on löytänyt työ- ja harjoittelupaikan jo 150 nuorelle. Virkeänä Ratissa -hankkeella edistetään ammattikuljettajien arkea. Ruokailut huoltoasemilla koostuvat usein epäterveellisistä aterioista. Hankkeen avulla on haluttu saada myös ruokapalveluiden tuottajat pohtimaan tarjontaa. Erityisasiantuntija Anne Salmen ja ravitsemusterapeutti Jarmo Sallisen tekemät kehonmittaukset saivat torikansan keskuudessa niin suuren suosion, että mitattavia muodostui jonoksi asti. Jokainen mitattava sai vielä henkilökohtaisen palautteen tuloksistaan ja työparin päivä kului nopeasti. Mitattavat ottivat ruoan terveellisyyteen liittyvät tiedot vastaan erittäin mielellään. Mittausten ohessa myös hankkeen tavoitteita tehtiin tutuksi. Kiireisen päivän päättyessä tunnelmat olivat erittäin positiiviset. Kokkolalaisia kiinnosti kaupungissa toteutetut rakennushankkeet. Terho Lindberg kaupungilta kertoili EU:n merkittävästä rahallisesta panoksesta kävelykeskustan ja ulkoilualueiden ehostamissa. Moni kuulija aikoikin lähteä tutustumaan ja lenkkeilemään Pikiruukin lampialueelle. Kokkolalaisen kemian teollisuuden edistämisestä torilla oli kertomassa Ville Honkala. Ammattikuljettaja Vesa Kolkka (kesk.) ja erityisasiantuntija Anne Salmi (vas.) Kokkolan torilla YLEN toimittajien haastateltavana. Hankkeiden esittelijöiden mielestä osallistuminen toritapahtumaan tuo rahoitustoimintaan avoimuutta. Myös hankkeen ulkopuolella toimivien on hyvä tietää millaisia hankkeita maassamme toteutetaan. Kansalle suunnattu tiedottaminen koettiin erittäin tärkeäksi. Näin tarjoutuu palautteen ja uusien ideoiden kehittymisen mahdollisuus. Teksti: Marja Eklund Kuvat: Pertti Knuuttila 9
10 Vipuvoimaa EU:lta Hyviä hankkeita Rytmikorjaamon hanke innovaatioympäristönä Elämä rytmissä Seinäjoen Rytmikorjaamo kokoaa yhteen rytmimusiikin ammattilaiset ympäri Pohjanmaata. Vanha postiautovarikko palvelee EAKR-rahoituksen tuella musiikkialan tekijöitä, opiskelijoita ja yrittäjiä ja tarjoaa tiedon lisäksi hyödyllisiä kontakteja. Seinäjoen alueella rytmimusiikki on juurtunut tiukasti niinkin proosalliseen ympäristöön kuin vanhalle postiautovarikolle. Tällä varikolla ryhtyi alunperin Seinäjoen elävän musiikin yhdistys (Selmu ry) käynnistämään klubitoimintaa. Kun kiinteistö laitettiin sittemmin myyntiin, Seinäjoen kaupunki, Seinäjoen Teknologiakeskus ja Selmu ry ostivat kiinteistön ja ryhtyivät kehittämään sen tulevaisuutta. Nyt avuksi saatiin myös EAKR-rahaa. Tarkoitus oli luoda innovaatioja oppimisympäristö, saada mukaan paikallisia firmoja ja rytmimusiikkiin erikoistuneita ohjelmatoimistoja. Paikalliset toimijat ovat ryhmittäytyneet todella hyvin. Saman pöydän ääreen olemme saaneet muun muassa Sibelius-akatemian, Selmu ry:n, rytmi-instituutin, ammattikorkeakoulun kulttuurituottajat ja alan yrittäjiä. Joukossa ollaan puhallettu hyvin yhteen hiileen, kertoo Rytmikorjaamon projektipäällikkö Osku Ketola. Tiloissa järjestetään erilaisia seminaareja ja bisnestoimintaa. Osku Ketolan mukaan Rytmikorjaamon merkitys musiikkialan kohtauspaikkana on suuri. Rytmikorjaamolla on ollut huikea vaikutus Seinäjoen alueen kulttuuri- ja musiikkielämään. Luovan alan tekijät ovat perinteisesti pirstoutuneena ympäri Pohjanmaata. Ajatus oli, että jospa tässä toimisi sama, minkä huonekalumyyjät ovat huomanneet jo aikaisemmin: Jos laitetaan Iskut, Askot ja Maskut vierekkäin, se kasvattaa kaikkien volyymia. Rytmikorjaamosta halutaan kehittää konkreettinen paikka, josta voi avaimet käteen -periaatteella löytää esimerkiksi esiintyjiä tilaisuuksiin tai järjestää firmajuhlat, Osku Ketola visioi. Hankekahveilla ideat hautumaan Rytmikorjaamolta on myös lähtenyt idea hankekahveista. Alueella moni toimija pyörittää rytmimusiikkiin liittyviä hankkeita ja koulutusta. Olemme luoneet tämän aihemaailman rytmiverkoston, johon kuuluu kouluista ja musiikkiopistoista lähtien eri toteuttajia. Verkosto kokoontuu neljä kertaa vuodessa. Hankekahveilla taas tapaamme kerran kahdessa viikossa ja käymme läpi, millaisia projekteja kenelläkin on meneillään. Näin vältetään se, että tulisi päällekkäisiä hankkeita tai muita toimia. Mieluummin teemme porukalla isoja projekteja kuin että jokainen tekee itsekseen jotakin pientä. Toiveena olisi, että jatkossa Rytmikorjaamo toimisi osaamiskeskuksena, josta löytyisi musiikkialan uusille tulijoille myös konsultaatioapua. Oleellinen asia hankkeen onnistumiselle on ollut se, että Seinäjoen kaupunki on laittanut rytmimusiikin strategiaansa prioriteettiasiana. Ennen rock-festivaalit miellettiin rasitteeksi kaupungille. Nyt kuitenkin on päättäjätasolla ymmärretty, millainen vetovoima Tangomarkkinoiden ja Provinssirockin tapaisilla tapahtumilla on alueelle. Rytmikorjaamolla ja eri festivaaleilla on iso merkitys alueen vetovoimaisuudelle esimerkiksi nuorten perheiden paluumuuttoliikenteen kannalta, Osku Ketola muistuttaa. Joukossa ollaan puhallettu hyvin yhteen hiileen. Rytmikorjaamon hanke innovaatioympäristönä (EAKR) Toteutusaika: Rahoitus: EAKR + valtio, yhteensä , kokonaiskustannukset Lisätietoja: hankkeen vetäjä Osku Ketola, osku.ketola(at)stoy.fi 10
11 Vipuvoimaa EU:lta RAKENNERAHASTOJEN TAPAHTUMAKALENTERI SYKSY 2010 Aika ja paikka Tilaisuuden nimi Aiheet Kohderyhmä Yhteyshenkilö ELOKUU Kokkola EU Arjessa tapahtuma Esitellään alueen hyviä rakennerahastohankkeita yleisötapahtumassa Helsinki TEMin hallinnonalan itsetoteuttamien rakennerahastohankkeiden hallinnointi SYYSKUU 3.9. Helsinki Artikla 13 paikan päällä tehtävät tarkastukset Tuki2000-järjestemässä hallinnoitavissa yritustukihankkeissa 8.9. Helsinki TEM:in ja Interact-ohjelman yhteinen Itämeriseminaari Helsinki OKM:n hallinnonalan rakennerahastopäivät Itsetoteutettujen hankkeiden erityispiirteet taloushallinnossa, toimenpide- ja palveluvalikoima, Siiri-järjestelmä Käsitellään paikan päällä tehtäviä tarkastuksia TUKI2000-hankkeissa Kansallinen tiedotus- ja keskustelutilaisuus Itämeristrategiasta Kehittävä arviointi, ajankohtaiset rakennerahastoasiat Rovaniemi EU Arjessa tapahtuma Esitellään alueen hyviä rakennerahastohankkeita yleisötapahtumassa Oulu Helsinki Oulu, Helsinki, Kuopio, Tampere kansalaiset ELY-keskusten itse toteutettavien hankkeiden toteuttajat ja rahoittajat ELY-keskusten ko. tehtäviä hoitavat henkilöt, vastuuhenkilöt Finnverassa ja Tekesissä Itämeristrategian toteuttamiseen osallistuvat suomalaiset tahot OKM:n hallinnonalan rakennerahastotehtäviä hoitavat henkilöt, muut kumppanit kansalaiset EAKR-arviointiseminaari EAKR-arviointi maakuntien yhteistyöryhmät, rahoittajaviranomaiset, luottamushenkilöt Rahoituskorjausten hallinnointi ja seuranta koulutuspäivä Lahti Are EU innovation and research policies making a difference in regions of the Baltic sea area? Eri tapaustyyppien hallinnointi, kirjaukset ja seuranta sekä tapahtumien käsittely Valtteri-järjestelmässä Kajaani Itä-Suomen rakennerahastopäivät Hanketarkastus, verkostot, hankinnat, hanketyön erityispiirteet LOKAKUU Tampere EU Arjessa tapahtuma Esitellään alueen hyviä rakennerahastohankkeita yleisötapahtumassa Brysseli Open Days conferences/od2010/index.cfm Helsinki Maksatushakemusten käsittely -koulutus uusille virkailijoille Kuopio Tampere MARRASKUU rahoituskorjauksia hallinnoivat henkilöt Jaana Valkokallio Varpu Taarna Riitta Mensalo Barbro Widing Sanna Laiho, Uudenmaan ELY-keskus, OKM Jaana Valkokallio Marikki Järvinen Riitta Vartia EU:n tutkimus- ja innovaatioseminaari asiasta kiinnostuneille Marko Mälly, Päijät-Hämeen liitto Maksatushakemusten käsittely Itä-Suomen rakennerahastohankkeet, viranomaiset kansalaiset uusille välittävien toimielimien virkailijoille EAKR-arviointiseminaari EAKR-arviointi maakuntien yhteistyöryhmät, rahoittajaviranomaiset, luottamushenkilöt Helsinki Osaaminen, luovuus, osallisuus lapset, nuoret ja perheet - sadonkorjuuseminaari Helsinki Rakennerahastoasioiden ajankohtaispäivät Esitellään ESR-projektitoimintaa taustateemana lasten, nuorten ja perheiden politiikkaohjelma (fokus erityisesti nuorissa), verkotetaan ja luodaan oppimista edistävää kohtaamista Koheesiopolitiikka post 2013, ohjelma- ja hanketyön ja alueellisen koordinaation tehostaminen Brysseli Employment Week cms.php rahoittajat, hanketoteuttajat, intressitahot rakennepolitiikan kehittäjät ja rahoittajat Eero Vilhu, Kainuun maakuntayhtymä, Jaana Valkokallio Jaana Valkokallio Riitta Vartia Marikki Järvinen OKM (STM, TEM, YM, MMM) Jaana Valkokallio Susanna Piepponen, TEM, Leena Lyra, OKM Joensuu Sustainable Energy Systems Interreg IV B seminaari asiasta kiinnostuneille Harry Ekestam Jyväskylä Ohjelmakonferenssi Interreg IV B konferenssi ohjelmasta kiinnostuneille Harry Ekestam 11
12 Vipuvoimaa EU:lta Ajankohtaista lyhyesti tämä on rakennerahastojen uutiskirje, joka kertoo hallintoviranomaisen rakennerahastouutisia. Uutiskirje ilmestyy vähintään kerran kuukaudessa rakennerahastoportaalissa. Vipuvoimaa EU:lta Siivet ja juuret RakenneRahastojen uutiskirje 8/ voimaa ja vaikuttavuutta EU-rakennerahastoilla tehtävään kehittämistoimintaan Maamme tuhansissa rakennerahastohankkeissa saavutetaan upeita tuloksia, luodaan uusia menetelmiä, malleja, innovatiivisia toimintatapoja ja verkostoja, mutta miten saada nämä tulokset laajempaan käyttöön? Miten saada täysi hyöty tuloksista organisaatioiden sisällä ja niiden välillä? Miten juurruttaa hyviä käytänteitä osaksi vaikuttavampia kokonaisuuksia? H ankkeiden tulosten todellisten vaikuttavuuspolkujen rakentamiseen on tärkeää paneutua hankkeissa, rahoittajissa sekä hallinnoivissa viranomaisissa nykyistä enemmän. On tärkeää löytää keinoja kytkeä hankkeiden tuloksia osaksi vaikuttavaa kehittämistoimintaa alueilla ja valtakunnan kattavasti. Esimerkiksi ESR-ohjelmassa alueosioiden ja valtakunnallisten kehittämisohjelmien yhteistyötä tulee tiivistää samoin kuin kehittämisohjelmien välillä. Rakennerahastoilla tehtävä kehittämistoiminta tarvitsee tiiviimmän kytkennän muuhun kansalliseen kilpailukykyä, työllisyyttä ja hyvinvointia edistävään kehittämistoimintaan, jotta synergiat pääsevät kunnolla valloilleen. Tässä uutiskirjeessä on innostavia esimerkkejä upeista hankkeista, joilla rakennetaan toimintaan niin siipiä kuin juuria! Samaa siivittämistä ja juurruttamista haluamme tehdä opetus- ja kulttuuriministeriön (OKM) koordinoimilla kehittämistoimilla. OKM ja Uudenmaan ELY järjestävät Rakennerahastojen kehittämispäivät Helsingissä (ilmoittautuminen sanna.laiho@ely-keskus.fi) teemanaan ajankohtaiset rakennerahastoasiat sekä erityisteemana kehittävä arviointi. Kehittävän arvioinnin avulla vahvistetaan kytkentöjä valtakunnallisten ESR-kehittämisohjelmien ja alueosioiden välillä, opitaan toimintatavoista ja hyvistä käytänteistä ESR:n ja EAKR:n välillä ylihallinnollisesti ja vuorovaikutteisesti. Arviointiteema jatkuu joulukuun seminaarissa tulevaisuustarkastelulla etsien toimintojen kärkiä ja valmistautuen tulevaan ohjelmakauteen. Kehittämisohjelma-arviointi toteutetaan jatkuvana kehittävän arvioinnin prosessina, johon osallistuvat eri toimijatasot aina projekteista rahoittajiin ja ministeriöön asti. Vuonna 2011 jatkuvan arvioinnin erityisteemana on mm. ylihallinnollisuus ja kansainvälisyys. Arviointi edistää merkittävästi rakennerahastohankkeiden (erityisesti ESR) tulosten vaikuttavuutta ja juurruttamista (lisätietoja henna.antila@minedu.fi). Viime syksynä järjestetty suosittu Sadonkorjuuseminaari saa jatkoa. Seuraava Sadonkorjuuseminaari järjestetään Marina Congress Centerissä taustateemanaan lasten, nuorten ja perheiden politiikkaohjelma (fokus erityisesti nuorissa). Seminaarissa esitellään laajasti ESR-projektitoimintaa sekä kytketään rakennera- 1 hastotoimintaa laajempiin kokonaisuuksiin, kuten ministeriöiden kansallisiin kehittämisteemoihin ja jatkuu >>> OKM:n teemanumeron toimitti Leena Lyra SISÄLTÖ: kasvaa 2 Hyvinvointipalvelujen kysyntä 6 Kolmas lähde 7 Mielen hyvinvointi HOPE 9 Tunnelmia Kokkolan iltatorilta 10 Rytmikorjaamo 11 Syksyn tapahtumia 12 Ajankohtaista lyhyesti Uutiskirjeen tilauspalvelu käynnistyy Voit tilata uutiskirjeen sähköpostiisi lähettämällä sähköpostiosoitteesi liittymislomakkeella. Saat liittymisestä ilmoituksen sähköpostitse. Viestissä on myös ohjeet listalta poistumisesta tai tilaustietojesi muuttamisesta. Postituslistalla olevista henkilöistä on järjestelmän ylläpitäjän tiedossa vain sähköpostiosoite. Siirry tilaamaan Yrittävä Eurooppa kilpailu 2011 käynnistyy elokuussa Euroopan komissio järjestää viidettä kertaa Tunnustus erinomaisuudelle edistettäessä alueellista yritteliäisyyttä Yrittävä Eurooppa -kilpailun, joka palkitsee yrittäjyyttä tukevia sekä yritteliäisyyttä edistäviä julkisia aloitteita. Tänä vuonna kilpailu kohdistaa huomion julkisyhteisöjen rooliin toimivan liiketoimintaympäristön luomiseksi ja kehittämiseksi paikallisella, alueellisella ja kansallisella tasolla juuri tätä tarkoitusta varten käynnistettävillä hankkeilla. Kilpailussa on viisi sarjaa: yrittäjyyskulttuurin edistäminen, taitoihin investointi, liiketoimintaympäristön parantaminen, yritysten kansainvälistymisen tukeminen sekä vastuullinen ja osallistava yrittäjyys. Vuosittain yli 330 projektia 28 Euroopan maasta osallistuu kilpailun kansalliseen karsintaosaan. Kilpailuun ilmoittaudutaan Suomessa viimeistään Valintamenettely on kaksivaiheinen: vain kansallisen karsintavaiheen selvittäneet kilpailijat voidaan ottaa huomioon päätettäessä Euroopan palkinnoista. Tuomaristo valitsee sarjojen voittajat, jotka julkistetaan toukokuussa 2011 järjestettävässä palkintojenjakotilaisuudessa. Lisäksi tuomaristo antaa pääpalkinnon kilpailijalle, jolla katsotaan olevan luovin ja inspiroivin yrittäjyysaloite Euroopassa. Suomalaiset ovat menestyneet kilpailussa edellisinä vuosina erittäin hyvin ja saaneet Euroopanlaajuista julkisuutta. Vuoden 2006 pääpalkinnon voitti Y4-yrittäjyysideologia ja vuonna 2009 Naisyrittäjyyskeskus vastaanotti taitoihin investointi -sarjan ensimmäisen palkinnon. Viime keväänä Tampereen seudun osuustoimintakeskus tuli toiseksi sarjassa vastuullinen ja osallistava yrittäjyys. Lisätiedot, kilpailuohjeet ja ilmoittautumislomakkeet Pertti Linkolalta (pertti.linkola@tem.fi) Seuraava uutiskirje ilmestyy Julkaisija: Työ- ja elinkeinoministeriö, alueiden kehittämisyksikkö, rakennerahastopolitiikkaryhmä Toimitus: Jaana Valkokallio, jaana.valkokallio@tem.fi Taitto: Viisikko-Communica VCA 12
TM 51 % OPM 36 % KTM 8 % STM 3 % SM 2 %
rahasto-osuudet hallinnonaloittain TM 51 % OPM 36 % KTM 8 % STM 3 % SM 2 % Eija Haatanen 8.11.2007 1 ESR Tuotekehitys Sosiaaliset innovaatiot ESR kehittämisinstrumenttina, joka tuo lisäarvoa kansalliseen
LisätiedotSEURATUKI JA ESR -AVUSTUKSET
SEURATUKI JA ESR -AVUSTUKSET Järjestöpäivät Rantasipi Aulanko, Hämeenlinna Kulttuuriasiainneuvos Mirja Virtala 24.9.2008 Opetusministeriön liikuntayksikkö OPETUSMINISTERIÖ 1 ESR VALTAKUNNALLINEN KEHITTÄMISOHJELMA
LisätiedotOhjaamo osana ESR-toimintaa
Ohjaamo osana ESR-toimintaa Kohti ohjaamoa 23.9.2014 Merja Rossi Ohjelmakausi 2014-2020 yksi ohjelma Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 - Suomen rakennerahasto-ohjelma Sekä Euroopan sosiaalirahaston ESR
LisätiedotESR-rahoituksen näkymiä uudella rakennerahastokaudella
ESR-rahoituksen näkymiä uudella rakennerahastokaudella 2014-2020 Helavalkeat-ajankohtaisseminaari 29.5.2013 Päivi Bosquet opetus- ja kulttuuriministeriö ESR rahoitus Suomessa 2014-2020 Euroopan sosiaalirahaston
LisätiedotManner-Suomen ESR ohjelma
Manner-Suomen ESR ohjelma Toimintalinja 1: Työorganisaatioiden, työssä olevan työvoiman ja yritysten kehittäminen sekä yrittäjyyden lisääminen (ESR) Kehittää pk-yritysten valmiuksia ennakoida ja hallita
LisätiedotManner-Suomen ESR ohjelma
Manner-Suomen ESR ohjelma Toimintalinja 1: Työorganisaatioiden, työssä olevan työvoiman ja yritysten kehittäminen sekä yrittäjyyden lisääminen Kehittää pk-yritysten valmiuksia ennakoida ja hallita maailmantalouden,
LisätiedotKOLIKO Koulun liikuntakoordinaattorit liikettä lisäämässä 1.8.2011 31.12.2013
KOLIKO Koulun liikuntakoordinaattorit liikettä lisäämässä 1.8.2011 31.12.2013 lisää liikettä koulupäivän aikana rakenteilla, asenteilla, yhteistyöllä! FAKTAA HANKKEESTA - Hallinnoija Hämeen Liikunta ja
LisätiedotOma Häme. Tehtävä: Kulttuurin edistäminen. Aluekehitys ja kasvupalvelut. Nykytilan kartoitus.
Oma Häme Aluekehitys ja kasvupalvelut Nykytilan kartoitus Tehtävä: Kulttuurin edistäminen www.omahäme.fi 1. Vaikuttavuus (miksi tätä tehtävää tehdään) Poliittisen ohjauksen näkökulmasta (mitä kansan valitsemat
LisätiedotKestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma
Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma Euroopan sosiaalirahaston ajankohtaiset kuulumiset Rakennerahastoinfo 24.1.2019 Rahoituspäällikkö Riitta Ilola ESR v. 2018 Myönnetty ESR-rahoitus
LisätiedotOKM:n ohjeistus vuodelle 2019
OKM:n ohjeistus vuodelle 2019 Kaakkois-Suomen luovien alojen kehittämisverkoston kokous 11.10.2018 Kehittämispäällikkö Ritva Kaikkonen, Kaakkois-Suomen ELY-keskus Yleistä Opetus- ja kulttuuriministeriön
LisätiedotTietoa, neuvontaa ja ohjausta työelämään 26.1.2011 Oulu
Tietoa, neuvontaa ja ohjausta työelämään 26.1.2011 Oulu Kai Koivumäki 1 Osaamistalkoot Valtioneuvoston tulevaisuuskatsaukset pohjana seuraavalle hallitusohjelmalle: TEM Haasteista mahdollisuuksia > työllisyysaste
LisätiedotKestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma
EU:n rakennerahasto-ohjelmakauden info- ja koulutustilaisuus 14.11.2013 Valtion virastotalo Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma EU-koordinaattori Mika Villa, Varsinais-Suomen
Lisätiedot15.1.2014 Neuvotteleva virkamies Jaana Valkokallio TEM, alueosasto
Rakennerahasto-ohjelman valtakunnalliset hankkeet 15.1.2014 Neuvotteleva virkamies Jaana Valkokallio TEM, alueosasto Rahoituksen jakautuminen (pl. alueellinen yhteistyö) Valtakunnalliset teemat EAKR ESR
LisätiedotMaaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen
Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen Vastaanottava maaseutu Helsinki 22.1.2016 Marianne Selkäinaho Maa- ja metsätalousministeriö Mahdollisuuksien maaseutu Maaseutuohjelmalla
LisätiedotKansalaisjärjestöt ja Euroopan sosiaalirahasto ESR
Kansalaisjärjestöt ja Euroopan sosiaalirahasto ESR Porvoo 1.2.2018 Hämeen ELY-keskus Merja Rossi Järjestöt hyvinvointia luomassa EU -ohjelman ja Euroopan sosiaalirahaston ESR tavoitteena mm. Ihmisten hyvinvointi-,
LisätiedotKuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014. Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus
KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014 Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus Opettajuuden tulevaisuuden taitoja Sisältö- ja pedagoginen tietous: aineenhallinta, monipuoliset opetusmenetelmät
LisätiedotHyvinvoinnin virtaa Mikkelissä
Hyvinvoinnin virtaa Mikkelissä Kestävää kasvua ja työtä rakennerahasto-ohjelma 2014-2020 24.11.2015 Kansalaistoimijalähtöinen kehittämisen käynnistäminen Mikkelissä (1) Mitä tavoitellaan? Rakennerahasto-ohjelman
LisätiedotMielen hyvinvointi projekti 2009 2011. OPH:n verkottumisseminaari 22.9.2010 Ulla Ruuskanen
Mielen hyvinvointi projekti 2009 2011 OPH:n verkottumisseminaari 22.9.2010 Ulla Ruuskanen Miksi mielen hyvinvointia kannattaa edistää? edistää tutkinnon suorittamista edistää työllistymistä tukee nuorten
LisätiedotYrittäjyysvalmiuksien edistäminen Etelä-Karjalassa. kehitysyhtiö KEHY
Yrittäjyysvalmiuksien edistäminen Etelä-Karjalassa Päivi Ovaska Projektipäällikkö Saimaan ammattiopisto Sampo Antti Oravuo Yritysasiantuntija Imatran seudun kehitysyhtiö KEHY Yrittäjyysvalmiuksen edistämistä
Lisätiedot40. valtakunnalliset Kuntoutuspäivät Työtä ja elämää työelämää
40. valtakunnalliset Kuntoutuspäivät Työtä ja elämää työelämää Työryhmä 6. Aikuisohjauksella tukea elinikäiseen opiskeluun ja työurien pidentämiseen 23.3.2012 1 Työryhmän ohjelma 9.00 Avaus 9.10 Opin ovista
LisätiedotValtionavustusten vaikuttavuus - Ammatillisen koulutuksen kehittämishankkeet Pasi Kankare
Valtionavustusten vaikuttavuus - Ammatillisen koulutuksen kehittämishankkeet 24.3.2010 Pasi Kankare Opetushallituksen valtionavustusten tavoitteet Koulutuspoliittiset tavoitteet Hallitusohjelma Kesu Keskeiset
LisätiedotLapin alueellinen verkostotapaaminen Pyhätunturi 14.02.2014 Verkostokuulumisia
Lapin alueellinen verkostotapaaminen Pyhätunturi 14.02.2014 Verkostokuulumisia Jaana Lerssi-Uskelin 7.3.2014 Alueelliset verkostot Aluejakona ELY-alueet: 1. Satakunta 2. Etelä-Savo 3. Lappi 4. Pohjanmaa
LisätiedotKOHTAAMO Ohjaamojen ja nettiohjauksen kehittämisen tuki
KOHTAAMO Ohjaamojen ja nettiohjauksen kehittämisen tuki Katariina Soanjärvi Projektipäällikkö, KT 2 OHJELMALLISIA LÄHTÖKOHTIA Osa toimia, joilla Suomi lunastaa Eurooppa 2020 strategian kansallisessa toimeenpanoohjelmassa
LisätiedotAMMATILLISEN KOULUTUKSEN JA TYÖELÄMÄN KEHITTYVÄ YHTEISTYÖ
AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JA TYÖELÄMÄN KEHITTYVÄ YHTEISTYÖ Myötätuulessa toimintaa ja tuloksia ammatilliseen koulutukseen 19.-21.3.2012 Helsinki-Tukholma-Helsinki, M/S Silja Serenade Hallitusneuvos Merja
LisätiedotYritystoiminnan kehittämisedellytykset EU-ohjelmakaudella 2007-2013
Yritystoiminnan kehittämisedellytykset EU-ohjelmakaudella 2007-2013 Hallitusohjelma Rakennerahasatokausi 2007-2013 Pirkanmaan TE-keskuksen tulossuunnitelma 2008 Pirkanmaan ennakointipalvelu Tutkimuspäällikkö,
LisätiedotLuovaa osaamista. Valtteri Karhu
Luovaa osaamista Valtteri Karhu OKM:n valtakunnalliset toimenpidekokonaisuudet rakennerahasto-ohjelmassa Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus 1. Osuvaa osaamista 2. Kotona Suomessa (OKM ja TEM) 3. Osallistamalla
LisätiedotKeski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. Pohjanmaan maakunnan ESR-projektirahoituksen hakuohje
Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Pohjanmaan maakunnan ESR-projektirahoituksen hakuohje Hakuaika päättyy 16.2.2015 I Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 ohjelmakauden ESR-projektirahoitushaku
LisätiedotKotona Suomessa-hankkeen tavoite
Kotona Suomessa-hankkeen tavoite Kotona Suomessa yhdistää maahanmuuttajien parissa työskentelevät asiantuntijat verkostoksi, joka toteuttaa yhä laadukkaampia ja vaikuttavampia kotouttamispalveluita kaikkialla
LisätiedotTYÖTERVEYTTÄ YHDESSÄ TEKEMÄLLÄ ESR HANKE RAHOITTAJAN PUHEENVUORO loppuseminaari Ritva Partinen, STM
TYÖTERVEYTTÄ YHDESSÄ TEKEMÄLLÄ ESR HANKE RAHOITTAJAN PUHEENVUORO 10.10.2018 loppuseminaari Ritva Partinen, STM Yleistä rakennerahastoista Suomi saa EU:lta tukea kahdesta rakennerahastosta: Euroopan aluekehitysrahastosta
LisätiedotALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008
ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008 Aluekeskusohjelman toteutus Aluekeskusohjelman kansallisesta koordinoinnista vastaa työ- ja elinkeinoministeriöministeriö
LisätiedotESR Uuden ohjelmakauden painotukset ja rahoitus
ESR Uuden ohjelmakauden painotukset ja rahoitus Hämeen ELY-keskus Etelä-Suomen RR-ELY Sinikka Kauranen 20.5.2014 ESR osana Kestävää kasvua ja työtä rakennerahasto-ohjelmaa Sama ohjelma, sama rakenne Toimintalinjat,
LisätiedotLUOVUUDESTA KASVUA JA UUDISTUMISTA
LUOVUUDESTA KASVUA JA UUDISTUMISTA - Luovaa taloutta edistävät julkiset toimet ja kehittämislinjaukset Rysä goes Luova Suomi, Mikkeli, 16.-17.10.2012 Tn Sakari Immonen TEM/Elinkeino- ja innovaatio-osasto
LisätiedotItä-Suomen Innovatiiviset toimet ohjelma 2006-2008
Huomiota ohjelman toteutuksesta ja haasteita hyvinvointisektorin kehittämistoiminnalle jatkossa 8.1.2009 Maarit Siitonen Ohjelman tekninen toteutus: - Toiminta-alueena neljä maakuntaa: Etelä-Savo, Pohjois-Savo,
LisätiedotUlkoasiainministeriön Eurooppatiedotus. EU-rahoitus. 25. marraskuuta 2009 1
Ulkoasiainministeriön Eurooppatiedotus EU-rahoitus 25. marraskuuta 2009 1 Rahoituksen pääryhmät EU-rahoitus Kansallisten viranomaisten hallinnoima Suoraan Euroopan komissiolta haettava 2 Kansallisten viranomaisten
LisätiedotLuovaa osaamista. Luovien alojen kehittämisfoorumi. Valtteri Karhu
Luovaa osaamista Luovien alojen kehittämisfoorumi Rakennerahasto-ohjelman rakenne Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 1. Pk-yritysten kilpailukyky Uuden liiketoiminnan luominen Yritysten kasvun ja kansainvälistymisen
LisätiedotEtelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa
EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 25.10.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Mari Kuparinen 16.11.2012
LisätiedotKuntien kulttuuritoiminnasta annettu laki (166/2019)/ Kehittämistehtävä
Kuntien kulttuuritoiminnasta annettu laki (166/2019)/ Kehittämistehtävä Kuntien kulttuuritoimintalain infotilaisuudet Maaliskuu 2019 Kulttuuriasiainneuvos Kirsi Kaunisharju 6 Kehittämistehtävä Opetus-
LisätiedotAikuisohjauksen koordinaatioprojekti
Aikuisohjauksen koordinaatioprojekti Iloa ohjaukseen, voimaa verkostosta -seminaari Lappeenranta 8.6.2010 Projektisuunnittelija Anna-Kaisa Tiihonen Aikuisohjauksen koordinaatioprojekti Jyväskylän ammattikorkeakoulu
LisätiedotHyvän ohjauksen kriteerityö
Hyvän ohjauksen kriteerityö Oppilaan- ja opinto-ohjauksen kansalliset kehittämispäivät 29.4.2014 Opetusneuvos Anneli Rautiainen Esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö 21. vuosituhannen oppimisen taidot
LisätiedotIdeasta suunnitelmaksi
Ideasta suunnitelmaksi Lainsäädäntö ja ohjelma-asiakirja Laki eräiden työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalan ohjelmien ja hankkeiden rahoittamisesta 1652/2009 Valtioneuvoston asetus eräiden työ- ja
LisätiedotMusiikki elämään. Osallistavan konserttitoiminnan ja yleisöyhteistyön alueellinen kehittämishanke
musiikki elämään Musiikki elämään Osallistavan konserttitoiminnan ja yleisöyhteistyön alueellinen kehittämishanke 2011 2013 Musiikki elämään Voidaanko taide-elämystä syventää taidepedagogiikan keinoin?
LisätiedotKeskustelu tulevaisuuden huippuosaamisesta Luova Suomi Taideyliopiston Sibeliusakatemian toimipiste. Luovaa osaamista - toimenpidekokonaisuus
Keskustelu tulevaisuuden huippuosaamisesta Luova Suomi Taideyliopiston Sibeliusakatemian toimipiste Luovaa osaamista - toimenpidekokonaisuus 25.2.2015 Helsinki Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen
LisätiedotAjankohtaista Suomen rakennerahastovalmistelussa. ESR:n näkökulmasta Päivi Bosquet opetus- ja kulttuuriministeriö
Ajankohtaista Suomen rakennerahastovalmistelussa rahoituskaudelle 2014-2020 ESR:n näkökulmasta Päivi Bosquet opetus- ja kulttuuriministeriö ESR rahoitus Suomessa 2014-2020 Euroopan sosiaalirahaston varoilla
LisätiedotYhteisiä tekoja. www.tyohyvinvointifoorumi.fi
Yhteisiä tekoja www.tyohyvinvointifoorumi.fi www.tyohyvinvointifoorumi.fi 1 Työhyvinvointifoorumi on Verkostotapaamisia ja yhteistyön vahvistamista Hyvien käytäntöjen jakamista ja niistä oppimista Valtakunnallista,
LisätiedotMIELENTERVEYS ON ELÄMÄNTAITOA
MIELENTERVEYS ON ELÄMÄNTAITOA turvaverkon varmistaminen mielen- terveystaitojen oppiminen yhteisöllisen oppilaitoskulttuurin rakentaminen HYVINVOIVA OPPILAITOS voimavarojen tunnistaminen ja vahvistaminen
LisätiedotEtelä-Savon alueellinen verkostotapaaminen Mikkeli 19.02.2014 Verkostokuulumisia
Etelä-Savon alueellinen verkostotapaaminen Mikkeli 19.02.2014 Verkostokuulumisia Jaana Lerssi-Uskelin 7.3.2014 Alueilla tapahtuu, Etelä-Savo (2013) 19.2.Työhyvinvoinnin peruskäsitteet ja siitä saatu hyöty
LisätiedotRakennerahastotoiminnalla kestävää kasvua ja työtä
Rakennerahastotoiminnalla kestävää kasvua ja työtä Alue- ja rakennepolitiikan ajankohtaispäivä 13.11.2013 Congress Paasitorni, Helsinki Aluekehitysjohtaja Kaisa-Leena Lintilä 13.11.2013 2 Etunimi Sukunimi
LisätiedotRakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja
Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Komission esitykset tulevan rakennerahastokauden osalta
LisätiedotManner-Suomen ESR-ohjelma
Euroopan sosiaalirahaston (ESR) ohjelmasta tuetaan työllisyyttä ja osaamista edistäviä hankkeita. Rahoituksella tuetaan heikoimmassa asemassa olevia ryhmiä ja edistetään tasa-arvoisuutta. ESR-ohjelman
LisätiedotKJY:n verkostot 2010. 17.3.2010 Verkostojen puheenjohtajat
KJY:n verkostot 2010 17.3.2010 Verkostojen puheenjohtajat Verkostot 2010 Hankeverkostot Pedagogisen johtamisen verkosto Tietohallintoverkosto Työssäoppimisen verkosto Yhteistyöverkostot Hyvinvointiverkosto
LisätiedotRakennerahastoviestintä Itä-Suomessa. Ohjelmakoordinaattori Eero Vilhu Viestintäverkosto Helsinki
Rakennerahastoviestintä Itä-Suomessa Ohjelmakoordinaattori Eero Vilhu Viestintäverkosto 14.6.2012 Helsinki Rakennerahastoviestintää Viestinnän painopisteet 2012-2013, hallintoviranomainen Tulosviestintä,
LisätiedotKAAKKOIS-SUOMEN ELO - TILAISUUDET SYKSY 2015 (KOOSTE)
ELINIKÄINEN OPPIMINEN JA OHJAUS KAAKKOIS-SUOMEN ELO - TILAISUUDET SYKSY 2015 (KOOSTE) VARAATHAN KALENTERIISI AJANKOHDAT! OHJELMAT SAA MYÖHEMMIN. 20.8.2015 YHTEISTYÖSSÄ ASIAKKAAN PARHAAKSI! Kaakkois-Suomen
LisätiedotTaide ja kulttuuri osana alueiden kehitystä; Näkymä vuoteen 2025
Taide ja kulttuuri osana alueiden kehitystä; Näkymä vuoteen 2025 Työryhmän toimeksianto 1. kartoittaa alueellisten ja paikallisten taide- ja kulttuuripalvelujen tuottamisen malleja ja tilaa maan erilaisilla
LisätiedotLUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA
OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty
LisätiedotYritysten ja oppilaitosten kumppanuudella kilpailuetua
Yritysten ja oppilaitosten kumppanuudella kilpailuetua KUNTAMARKKINAT 12.9.2019 Työn murros - nuorten uudet polut työhön ja yrittäjyyteen maaseudulla Timo Suutari Maaseudun nuoret ja pk-yritykset ammatillisten
LisätiedotOsallisuutta, osaamista, työtä ja hyvinvointia
Osallisuutta, osaamista, työtä ja hyvinvointia Euroopan sosiaalirahasto ESR Porvoo 7.2.2019 Hämeen ELY-keskus Merja Rossi Euroopan sosiaalirahasto ESR EU -ohjelman ja Euroopan sosiaalirahaston ESR tavoitteena
Lisätiedot6Aika: Kestävän kaupunkikehittämisen ESR-haku Infotilaisuus 13.2, Helsinki
6Aika: Kestävän kaupunkikehittämisen ESR-haku 15.2.-12.4.17 Infotilaisuus 13.2, Helsinki Ohjelma 6Aika-strategian esittely ja kuutoskaupunkien odotukset ESRpilottihankkeille Asko Räsänen, Vantaan kaupunki
LisätiedotTervetuloa! Hankehelmet Cocktails 20.5.2014 Teerenpeli, Tampere
Tervetuloa Hankehelmet Cocktails Teerenpeli, Tampere Tuloksellista viestintää Tuija Nikkari kehittämisasiantuntija ESR-koordinaatioryhmä Keski-Suomen ELY-keskus Ketkä ovat homman takana? Päättyneellä ohjelmakaudella
LisätiedotVerkostot työhyvinvoinnin tukena Jaana Lerssi-Uskelin (11.9.2014) Työterveyslaitos www.ttl.fi
Verkostot työhyvinvoinnin tukena Jaana Lerssi-Uskelin (11.9.2014) Työhyvinvointia edistäviä verkostoja 2014-2015 Työterveyslaitoksen koordinoimat verkostot Työpaikkojen työhyvinvointiverkosto TTL:n koordinoimat
LisätiedotYleisten kirjastojen neuvoston kokous ajankohtaista opetus-ja kulttuuriministeriöstä
Yleisten kirjastojen neuvoston kokous ajankohtaista opetus-ja kulttuuriministeriöstä Lahti 12.4.2019 Leena Aaltonen 29.4.2019 1 Ajankohtaista - kevät 2019 Lasten ja nuorten lukemista ja lukutaitoa edistävä
LisätiedotMielenterveystaidot koululaisille Levi 5. 7.9.2011
Mielenterveystaidot koululaisille Levi 5. 7.9.2011 Elina Marjamäki, VTM Hankekoordinaattori Suomen Mielenterveysseura Mielenterveys Elämäntaitoa, jota voi tukea, vahvistaa, oppia ja opettaa Mielenterveyttä
Lisätiedotmusiikki elämään Musiikki elämään -aloitusseminaari / Jere Laukkanen 1
musiikki elämään Musiikki elämään -aloitusseminaari / Jere Laukkanen 1 Yhdessä olemme enemmän Musiikki elämään -hankkeen aloitusseminaari Lahden ammattikorkeakoulu 26.9.2011 Jere Laukkanen, koulutuspäällikkö,
LisätiedotHanke- ja yritystukien myönnön ja maksatuksen koulutuspäivät
Hanke- ja yritystukien myönnön ja maksatuksen koulutuspäivät Haikon Kartano, Porvoo 15.-16.1.2013 Päivi Kujala, maaseutuverkostoyksikön johtaja Toimintasuunnitelma 2013 Maaseutuverkostotoiminnan tavoitteet
LisätiedotTyöpaja Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen (8 osp) Alkuinfo työpajalle Aira Rajamäki Ammatillinen peruskoulutus
Työpaja 4 3.3 Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen (8 osp) Alkuinfo työpajalle 15.4.2015 Aira Rajamäki Ammatillinen peruskoulutus 3.3 Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen Tutkinnon
LisätiedotYhteisiä tekoja. www.tyohyvinvointifoorumi.fi
Yhteisiä tekoja www.tyohyvinvointifoorumi.fi www.tyohyvinvointifoorumi.fi 1 Työhyvinvointifoorumi on hyvien käytäntöjen jakamista ja niistä oppimista verkostotapaamisia ja yhteistyön vahvistamista valtakunnallista,
LisätiedotOpetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalan rahoitusmahdollisuuksista
Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalan rahoitusmahdollisuuksista Museoista hyvinvointia ja terveyttä Vava Lunabba Suunnittelija Opetus- ja kulttuuriministeriö Kulttuuribudjetin jakautuminen 2011
LisätiedotKoululaisten oma yhteiskunta. Connected Educator: Yrittäjyyskasvatuksen verkostot esiin!
Koululaisten oma yhteiskunta Connected Educator: Yrittäjyyskasvatuksen verkostot esiin! Mikä Yrityskylä? Kuudesluokkalaisille suunnattu yhteiskunnan, työelämän ja yrittäjyyden oppimisympäristö Simulaatio
LisätiedotSiinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa
Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Julkiset hankinnat uudistamisen välineeksi Haluamme edistää uutta toimintakulttuuria, jossa palveluhankinnoissa
LisätiedotNuori kuski osaa! Nuoret ammattikuljettajat työkykyisinä ja työelämätaitoisina ratissa
Nuori kuski osaa! Nuoret ammattikuljettajat työkykyisinä ja työelämätaitoisina ratissa Nuori kuski osaa! -projektin tarkoituksena tuottaa kriteerit logistiikka-alan pk-yrityksiin nuoren työntekijän perehdyttämiseen
Lisätiedotsuositukset rahoittajille
EU:n rakennerahastokauden 2007 2013 Paremmat arjentaidot ja opintojen kautta töihin -ohjelman Opetushallituksen rahoittamassa koordinaatiohankkeessa tehtyyn tutkimukseen perustuvat suositukset rahoittajille
LisätiedotKestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Hämeen ELY-keskus Pekka Mutanen 7.10.2014
Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma Hämeen ELY-keskus Pekka Mutanen 7.10.2014 Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 -ohjelma Sisaltää EAKR Euroopan aluekehitysrahaston ja ESR
LisätiedotALUEELLISET OHJAAMOT JA KOHTAAMO -PROJEKTI
ALUEELLISET OHJAAMOT JA KOHTAAMO -PROJEKTI KT, projektipäällikkö Salmia NUORISOTAKUU KOKONAISUUS /TEM Ohjaamojen ja nettiohjauksen kehittäminen TL3 Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus Erityistavoite 6.1
LisätiedotPori 7.11.2007 Ajankohtaista maaseutuverkostosta. Päivi Kujala, MMM, Maaseutuverkostoyksikkö
Pori 7.11.2007 Ajankohtaista maaseutuverkostosta, MMM, Maaseutuverkostoyksikkö Maaseutuverkosto Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman toimijat Ahvenanmaan maaseudun kehittämisohjelman toimijat Sivu
LisätiedotKestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Keski-Suomen ELY-keskus Ylijohtaja Juha S. Niemelä
Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma Keski-Suomen ELY-keskus Ylijohtaja Juha S. Niemelä Kumppanuussopimus kokoaa rahastojen tulostavoitteet ja yhteensovituksen Landsbygdsutvecklings
LisätiedotTaide, terveys ja hyvinvointi osallisuutta taiteen ja kulttuurin keinoin Verkostoiva yhteistyöseminaari Tampereella
Taide, terveys ja hyvinvointi osallisuutta taiteen ja kulttuurin keinoin Verkostoiva yhteistyöseminaari Tampereella Työpajatyöskentelyä Aika: pe 9.10.2015, klo 10 15, Paikka: Kumppanuustalo Artteli ry.,
LisätiedotESR-rahoitus OKM:n valtakunnallisten toimenpidekokonaisuuksien toteutuksessa. Henri Helander
ESR-rahoitus OKM:n valtakunnallisten toimenpidekokonaisuuksien toteutuksessa Henri Helander 18.6.2014 1 29.8.2014 Ohjelmakauden 2014 2020 käynnistyminen Valtakunnallisten toimenpidekokonaisuuksien hankehaut
LisätiedotAmmattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta
Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta Ammattikorkeakoulu on kansainvälisesti arvostettu, autonominen ja vastuullinen: osaajien kouluttaja alueellisen kilpailukyvyn rakentaja
LisätiedotSuomi 100 WISIOssa WISIOssa valmennetaan osaajia
Suomi 100 WISIOssa WISIOssa valmennetaan osaajia WISIO on Turun ammatti-instituutin yrittäjyyden oppimisympäristö, joka toimii kohtauspaikkana eri toimijoiden välillä. WISIO:ssa on muuntuvien yrittäjyyden
LisätiedotEKA Opin Ovi -projekti
EKA Opin Ovi -projekti 1.12.2009 31.12.2011 Projektipäällikkö Minna Miikki Etelä-Karjalan aikuisopisto AKTIVA Puh. 040 741 2273 minna.miikki@ek-aktiva.fi Taustaa EKA Opin Ovi -projektille Valtakunnallinen
LisätiedotELO Keski-Suomessa. TNO-asiantuntijoiden koulutus 4.11.2013 Salmia. Marja Pudas, Keski-Suomen ELY-keskus
ELO Keski-Suomessa TNO-asiantuntijoiden koulutus 4.11.2013 Salmia Marja Pudas, Keski-Suomen ELY-keskus Keski-Suomen ELO - mistä lähdettiin liikkeelle? Ohjauksen alueellista kehittämis- ja yhteistyötä on
LisätiedotEU-ohjelmakausi ja paikallisen kehittämisen suuntaviivat. Rakennerahastoasiantuntija Raisa Lappeteläinen Etelä-Savon ELY keskus
EU-ohjelmakausi ja paikallisen kehittämisen suuntaviivat Rakennerahastoasiantuntija Raisa Lappeteläinen Etelä-Savon ELY keskus 070514 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Manner-Suomen rakennerahasto-ohjelma
LisätiedotMaakunnallinen kulttuuriyhteistyö Maria Helo
Maakunnallinen kulttuuriyhteistyö Maria Helo Lähtökohdat Toimijat etäällä toisistaan, maakunnallisen toiminnan lisääminen - ) eri toimijoiden kohtaamisia ja voimavarojen tehokkaampaa yhdistämistä Tahto
LisätiedotYrittäjien ja ammattikorkeakoulujen yhteistyö ja alueellinen vaikuttavuus Yrittäjien näkemyksiä
Yrittäjien ja ammattikorkeakoulujen yhteistyö ja alueellinen vaikuttavuus Yrittäjien näkemyksiä http://www.yrittajat.fi/fi-fi/suomenyrittajat/tutkimustoiminta/ Koulutusasioiden päällikkö Veli-Matti Lamppu
LisätiedotSINETTISEURAKRITEERIT. versio 3.0
SINETTISEURAKRITEERIT versio 3.0 Sinettikriteerien uudistaminen Työstetty työryhmällä: Henna Sivenius (hiihto), Maiju Kokkonen (taitoluistelu), Turkka Tervomaa (jääkiekko), Henri Alho (jalkapallo), Tiiu
LisätiedotKoulutus- ja tiedepolitiikan (KTPO) sekä kulttuuri-, liikunta- ja nuorisopolitiikan (KUPO) sisällölliset linjaukset
Koulutus- ja tiedepolitiikan (KTPO) sekä kulttuuri-, liikunta- ja nuorisopolitiikan (KUPO) sisällölliset linjaukset Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalan rakennerahastopäivät Helsinki to 9.9.2010
LisätiedotOKM:n ja TEM:n ohjeistus vuodelle Kaakkois-Suomen luovien alojen kehittämisverkoston kokous 3/2017
OKM:n ja TEM:n ohjeistus vuodelle 2018 Kaakkois-Suomen luovien alojen kehittämisverkoston kokous 3/2017 Aineeton tuotanto ja luova talous Ohjaus tapahtuu työ- ja elinkeinoministeriön ja opetus- ja kulttuuriministeriön
LisätiedotRakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu. Kuntakierros 2013 Heikki Ojala Aluekehityspäällikkö
Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu Kuntakierros 2013 Heikki Ojala Aluekehityspäällikkö Rakennerahastot tähtäävä rakenteiden kehittämiseen EAKR = Euroopan aluekehitysrahasto Yritykset, yhteisöt,
LisätiedotVALTAKUNNALLINEN NUORTEN EHKÄISEVÄN KRIISITYÖN HANKE PULINAPAJA
2007 2011 VALTAKUNNALLINEN NUORTEN EHKÄISEVÄN KRIISITYÖN HANKE PULINAPAJA Valtakunnallinen PULINAPAJA -hanke kehittää ehkäisevää kriisityötä perusopetuksen 7. 9. luokkalaisten sekä lukiossa ja ammatillisissa
LisätiedotKASVUPALVELUT JA KUNTA-MAAKUNTA- VALTIO- YHTEISTYÖ Mikko Härkönen Elinvoimajohtaja https://youtu.be/aa46bvokrqa
KASVUALVELUT JA KUNTA-MAAKUNTA- VALTIO- YHTEISTYÖ. 9.5.2017 Mikko Härkönen Elinvoimajohtaja https://youtu.be/aa46bvokrqa KASVUALVELU-UUDISTUS TE-palvelut ja yrityspalvelut kootaan julkiseksi kasvupalveluksi.
LisätiedotLukioiden työelämäyhteistyö Seuraavan haun painotukset
Lukioiden työelämäyhteistyö Seuraavan haun painotukset Lukioiden työelämäyhteistyö-kokonaisuuden syksyn 2016 haun ennakkoinfo OKM 20.5.2016 Marika Lindroth Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Lukioiden työelämäyhteistyö-kokonaisuus
LisätiedotOppimisympäristön arvioiminen ja tunnistaminen tutkinnon perusteiden avulla. Petäjäveden työpaja Teollisuustie Petäjävesi
PETÄJÄVEDEN TYÖLLISYYSPALVELUT NUORTEN TYÖPAJA Oppimisympäristön arvioiminen ja tunnistaminen tutkinnon perusteiden avulla Tutkinnon perusteet: YHTEISET TUTKINNON OSAT Paikka: Petäjäveden työpaja Teollisuustie
LisätiedotOPS Minna Lintonen OPS
26.4.2016 Uuden opetussuunnitelman on tarkoitus muuttaa koulu vastaamaan muun yhteiskunnan jatkuvasti muuttuviin tarpeisiin. MINNA LINTONEN Oppilaat kasvavat maailmaan, jossa nykyistä suuremmassa määrin
LisätiedotPitkospuilla jatkuvan oppimisen poluilla
Pitkospuilla jatkuvan oppimisen poluilla Lapin aikuiskoulutusstrategia 2020 TIIVISTELMÄ Suomen huipulla Lapissa on laadukkaat ja joustavat jatkuvan oppimisen pitkospuut, jotka takaavat tulevaisuuden osaamisen,
LisätiedotParempaa huomista ihmisille. Yhdistykset ja Euroopan sosiaalirahasto
Parempaa huomista ihmisille Yhdistykset ja Euroopan sosiaalirahasto Porvoo 20.4.2016 Hämeen ELY-keskus Merja Rossi Yhdistykset hyvinvointia luomassa EU -ohjelman ja Euroopan sosiaalirahaston ESR tavoitteena
LisätiedotJulkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana
Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Helsingin Yrittäjien seminaari 1.3.2011 Kumppanuus Yritysmyönteistä yhteistyötä mikko.martikainen@tem.fi Mikko Martikainen
LisätiedotMikä on ajankohtaista kulttuurihyvinvointialan koulutuksen kehittämisessä juuri nyt?
Mikä on ajankohtaista kulttuurihyvinvointialan koulutuksen kehittämisessä juuri nyt? Anna-Mari Rosenlöf, projektipäällikkö Kuva: Itä-Suomen Hyvinvointivoimala, JiiPee Photography, 2016. Taiteesta ja kulttuurista
LisätiedotOsallistamalla osaamista -toimenpidekokonaisuus
Osallistamalla osaamista -toimenpidekokonaisuus Esa Pirnes kulttuuriasiainneuvos kulttuuri- ja taidepolitiikan osasto opetus- ja kulttuuriministeriö Merja Hilpinen ylitarkastaja nuoriso- ja liikuntapolitiikan
LisätiedotHallinnonalojen välinen yhteistyö työelämän kehittämisessä 3.11.2010
Hallinnonalojen välinen yhteistyö työelämän kehittämisessä 3.11.2010 TEM, Työmarkkinaneuvos Teija Felt Tulevaisuuskatsaus, TEM 2010 Kohotetaan työvoiman osaamista seuraavilla toimilla: Sisällytetään elinikäisen
LisätiedotMonet polut Työelämään hanke (ESR) Tukea kotoutumiseen
Monet polut Työelämään hanke (ESR) 1.11.2016-31.12.2018 Tukea kotoutumiseen Monet polut työelämään -hanke 1.11.2016-31.12.2018 (ESR) Tukea kotoutumiseen Kootut toimintamallit Tekijät: Peltonen Mirja, Rintala
LisätiedotKatse työllisyyteen Hyvinvointifoorumi Kajaanissa 8.12.2014 Anne Huotari Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus
ESR-hankkeet ja rahoitusmahdollisuudet Katse työllisyyteen Hyvinvointifoorumi Kajaanissa 8.12.2014 Anne Huotari Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Alueellinen ESR-rahoitus Kainuussa ohjelmakaudella 2014-2020,
Lisätiedot