Sirpaloitunut mediamaisema

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Sirpaloitunut mediamaisema"

Transkriptio

1 Sirpaloitunut mediamaisema Horisontti hapettuu kultaantuneilla mielikuvilla, ja elämä on lyhennettynä heti, melkein heti. Kaikki. Kuvio on sirpaloitunut median myötä. Olemmeko me pelkkiä kuluttajia, ohjailtuja alamaisia? Hunningolla oleva yhteisten asioiden edunvalvontakin on voivottelua, tyytymistä ja toivomista. Yhdentekevässä hyminässä vanhemmat eroavat ja lapset sylkevät päälle. Tekemistäkin näemmä olisi, mutta onko enää tekijöitä? Media synnyttää runsaasti keskustelua. Täältä takarivistä katsoen näyttää kuitenkin siltä, että informaatiotekniikasta puhutaan huomattavasti enemmän, kuin sen avulla välitettävistä sisällöistä ja kommunikaatioista sekä niiden laadukkuuksista. Mediaympäristö on muuttunut entistä kevyemmäksi. Toimijat ovat kyllä moninkertaistuneet, mutta sisältö on yksipuolistunut. Media on oma maailmansa, mahtava aparaatti, joka muuttuu koko ajan kulutuskulttuurin suuntaan ja sen ehdoilla. Viihde hallitsee ja katsojaluvut ohjailevat formaatteja. Elämysmaailman alueet tukevoituvat, pönäkkä bisneksenteko syö ute-liasta elastisuutta, eikä suin surminkaan kyseenalaista globaalia markkinataloutta, joka on tänään tätä ja huomenna tota. Markkinoiden hallitsemassa mediamaailmassa rahaa tahkotaan keinolla millä hyvänsä. Media sukkuloi kansalaisyhteiskunnan, markkinoiden ja valtion välillä. Se on globaalia markkinataloutta, jossa arvot muuttuvat kuin hovissa tuomiot. Kaikki on suhteellista paitsi raha ja taloudellinen voitto. Globalisaation ihmeitä tekevällä voimalla selitetään kaikki, valehdellaan ja harvemmin puhutaan täysin totta. Vaurautta haalivan bisneksen lisäksi mikään ei ole selvää paitsi se, ettei mikään ole itsestään selvää.median pääasiallinen tehtävä on tuoda omistajilleen runsaasti voittoa, vallata markkinoita ja kilpailla televisionkatselijoista ja lehtien lukijoista. Muista rooleistaan se on vähä vähältä luopumassa, jopa niin että yhteiskunnallinen arvokeskustelukin hautautuu viihteellisyyden alle. Kaupallinen kulutuskulttuuri muovaa niin sanoma- kuin aikakausilehdistöä ja etenkin television ohjelmatyyppitarjontaa, muokkaa lukijoiden ja katselijoiden valintatottumuksia sekä kätkee perin taitavasti perusinformaationsa erilaisiin todellisuuspaon muotoihin. Tarjonta on näennäi- Kirjo 4 / 2006 P u h e l i m e t (Jussi Rusko) (Pia Hyttinen) (J. K. Ihalainen) Tilaukset 4 nroa vuodessa 16 euroa tilille Päätoimittaja Jussi Rusko Julkaisija: Kirjallisuus- ja kulttuuriseura Kirjo Toimitussihteeri J. K. Ihalainen Graafinen avustaja: Dore & Bros Painopaikka: Siuronkosken Paino Posti: PL 17, Nokia Sähkö: ISSN Seuraava numero maaliskuussa Teema: Amerikkalainen nykyrunous Päätoimittaja Pia Hyttinen Toimitukselle toimitettavan materiaalin oltava perillä jo mennessä. Irtonumeromyynti Akateemisissa kautta maan. Kansi: Gustav Dore 2

2 sesti runsasta, mutta tosiasiassa runsaus vallitsee lähinnä vain passiivisuuden eri muotojen välillä. Media tarjoilee meille elämän ja juuri sellaisen yksilöllisyyden, joka kulloisenkin välineen formaattiin sopii. Kun media on viihteellistynyt on myös kansalaisten elämä viihteellistynyt. Ennen hallittiin ylhäältä ja hallitaan vieläkin, mutta nyttemmin myös yhä enenevässä määrin ikään kuin itsemme sisältä. Ilman sen kummempaa pyristelyä meistä on tulossa itse itsemme vihollisia. Mediajulkisuuden kautta meitä hööpötetään muuttamaan itsemme niin, ettemme itse sitä huomaakaan. Meidät on ikään kuin aidattu debet- ja kredit sarakkeisiin, materiaaliksi, joka muokkaa itse itsensä. Kaupallisuus ja vissi hyödykkeistäminen syövät laadukkaan ohjelmiston elintilaa ja tietenkin edesauttaa yleistä välinpitämättömyyden tilaa. Bisneskonseptilla heijastetaan sirpaloitua yhteiskunnallista todellisuutta niin, että asiat ikään kuin luontevasti jätetään ihmisten varjoon. Median ja sen osajulkisuuden valitsemien julkisten henkilöiden käyttäytymisen kautta pääsemme kuluttajina tirkistelemään ja määrittelemään toistemme elämää. Tästä se lähtee ja tästä se jatkuu. Alitajuisesti luonnehdimme ajan ilmiöt ja sopivuuden rajat omallekin toiminnallemme näiden julkisuusesimerkkien mukaan sekä huomaamatta avaamme ovet itsesensuurille. Nykyisenlaisessa mediayhteiskunnassa informaatio- ja kommunikaatiorakenteet luovat erilaisia osajulkisuuksien alueita, joissa henkilöiden yhteiskunnallinen asema näyttää määräytyvän julkisuuden pettävillä mittareilla. Mediassa monilla niin kansallisilla kuin kansainvälisilläkin alueilla fakta ja fiktio sekoittuvat iloisesti. Prosesseista jokaiselle löytyy mukamas juuri sinulle ja minulle räätälöity tila, jonka vapaudessa, turvallisuudessa ja vauraudessa laatu- ja hintasuhde harvemmin kohtaavat. Opettajamaisia toimijoita on paljon, vastaväittäjiä vähän. Kulutusyhteiskunnassa on valtava ihmisjoukko tuuliajolla tappion maisemissa, vakiintunut arvomaailma romahtamassa ja uudet arvot hakusessa, monenmoista mallia tarjoillaan keskitetysti. Media myllyttää, sulauttaa ja normalisoi. Se pakottaa ikään kuin välillisesti omaksumaan välineen tarjoamat ajatus- ja käyttäytymismallit. Uutuus ja jatkuva toisto ovat ne keinot, jolla vanhan kuolemasta tehdään muutoksen kielioppi, missä oikeuksien sijasta tarjotaan runsaasti abstrakteja mahdollisuuksia. Siinä sitä sitten itse kukin kompastelee median myllyistä putoileviin kökköihin, eikä enää osaa päättää onko lukittuna sisään vai ulos. Kaikki on niin vapaata ja julkista, vaikka samaan aikaan vaietaan, pimitetään ja valehdellaan. Yritysten yhteiskuntavastuukin on pelkästään voitontavoittelua, ja poliitikot ovat pääoman koukussa puuhastelemassa ja keksimässä itseään tärkeiksi. Periaatteessahan media toimii välittäjänä kansalaisyhteiskunnan, markkinoiden ja valtion välillä. Mutta kun markkinataloudessa eletään, niin mediakin on luonnollisestikin lähempänä markkinoita, harvemmin jos koskaan se kytkeytyy kansalaisyhteiskuntaan. Jussi Rusko 4 / 2006 Pääkirjoitus Juha Siro: Aikamatka mediatyhjiöön Erkki Aura: Arveluttavat ja ahdistavat arvot Pauli Heikkilä: Satu pienestä kirjatoukasta J. K. Ihalainen: Joka tuulta kylvää Armi Janhunen: Puhelinsoitto Turusta Arvosteluja Orhan Pamuk: Lumi (Erkki Kiviniemi) Risto Ahti: Kriittinen minä (Tommi Heikkinen) Leena Krohn: Mehiläispaviljonki (Pia Hyttinen) Panu Rajala: Runoilijan sydän (Kai Kyösti Kaukovalta) Terhi Vedenkivi: Hatullinen tuulta (Jussi Rusko) Ville Hytönen: kuolema euroopassa (Jussi Rusko) Kari Saviniemi: Pilkkuja ja pisaroita (J. K. Ihalainen) H. G. Wells: Nykyaikainen Utopia (J. K. Ihalainen) Martti Helin: Luonnos tilinpäätökseksi (Jussi Rusko) Lauri Levola: Pimeä tavarajuna (Jussi Rusko) Ari Taskinen: Susien taivas Kari Kosmos: Marlon Brando ajaa moottoripyörällä Jim Morrison: Jumalat & Uudet olennot Markku Into: Potero Kim Sainio: Laivat mieltä pakoon Juha Kulmala:?Mitä te odotatte Tom Hodgkinson: Joutilaisuuden ylistys

3 Aikamatka mediatyhjiöön Juha Siro Mitä meillä oli ennen mediajulkisuutta? Lööppejä ja iltalehtiä, joissa kulttuuriministerin mies tilittää juopotteluaan. Tai telkkaa ja päivälehtiä, joiden uutiskynnyksen ylitykseen riittää tieto siitä kuka on heitetty pihalle Big Brothers -talosta. Ankean lapsuuteni muistikuvat ovat haalistuneet. Tai sitten aika ei ollutkaan niin harmaata, olihan kirjasto täynnä seikkailuja, etelämeren saaria ja napajäätiköitä jonne matkata. Koska muistan vain kultapölyn peittämät sadut, lähden mennyttä aikaa etsimään yhteiskuntatietoisemman oppaan avulla. Loikkaan laivaan, joka mainostaa miten matka on ällipitonen valinta, ravintola täynnä internazionaali herkkuja, että jortsualuses on liukas, petit on priimad ja diskossa nuorisopopit raikaad! Tere tulemast Tallinkille! Tallinnassa, Viron kirjailijaliiton hotellin nuhjuisessa aulassa, jossa aika on pysähtynyt neljäkymmentä vuotta sitten tapaan Ülo Tuulikin. Hän on kirjailija, joka sanoo, että venäjän kielen taito ja syvä kulttuurin tuntemus on yhä erottamaton osa yleissivistystä. Mies on siis mainio opas aikaan, jolloin Viron lehdissä totta olivat vain urheilu-uutiset ja sää. Loppu piti lukea rivien välistä. Totuutta etsittiin kirjallisuudesta. Niin Tuulik meille kertoo. Pirkkalaiskirjailijoiden puheenjohtajalla Timo Malmilla on sanelukone matkassa, mutta minä luotan Moleskinen mustaan muistikirjaan ja korjaan talteen vain repliikit, jotka sivuavat tämän jutun otsikkoa. Tuulik aloitti tekemällä juttuja Nuoruus -aikakausilehteen, johon myös Jaan Kaplinski kirjoitti. Mutta sanomalehtilehtimies on palomies, hän sanoo. Kirjailijalla pitää olla aikaa ja näkemisen sekä ymmärtämisen taito. Hänen omaan kirjoittajakouluunsa ovat kuuluneet myös vuodet maailman merillä. Jos mies oli neuvostovallan aikana ideologisesti puhdas, hän oli aviossa ja pariskunnalla oli lapsi, hän saattoi saada kansainvälisen kalastajan passin. Se oli Ülo Tuulikin kohdalla ainoa tapa nähdä maailmaa. Ja kyllä Atlantti opettikin, hän kertoo. Ensin kolme viikkoa matkalla apajille ja sitten neljä kuukautta kalastusta. Tuulik sanoo, ettei ilman julmia päätöksiä voi kasvaa kirjailijaksi. Läheisten tuki on silti tarpeen. Mene rauhassa, kyllä minä pärjään, sanoi vaimo miehen lähtiessä. Meriltä kotiuduttuaan vuonna 1940 syntynyt mies oli kolmekymmentä täyttänyt ja alkoi kirjoittaa novelleja. Suurimpaan levikkiin yltänyt romaani Sodan jaloissa julkaistiin meillä vuonna 1976, Anja ja Juhani Salokanteleen suomennoksena. Tuulik on julkaissut harvakseltaan, mutta tänä vuonna häneltä ilmestyi proosakokoelma Eri Klasin kanssa Kielissä ja muut jälkeenjääneet paperit. Kokoelman novellistaan Eri Klasiga Kielis kirjailija sai arvostetun Tuglas-novellipalkinnon. Tuulik on Saarenmaalta syntyisin, mutta Tallinna on ollut hänen kotikaupunkinsa yli neljäkymmentä vuotta. Hän on kokenut rajun muutoksen kaikilla tasoilla. Nyt kaupungilla kulkee joka päivä yli kymmenentuhatta suomalaista. Neuvostovallan aikana ei ollut paikkoja joihin lähteä iltaa istumaan, mutta pinnan alla oli elämää sitäkin enemmän. Kun Jaan Kross julkaisi uuden romaanin, nidettä myytiin muutamassa päivässä. Nyt kirjailijoiden kahdentuhannen kappaleen painosta kaupataan vuosi. Tuulik kertoo miten nykyinen kaupallisuus syö kirjallisuuden, miten ennen yhteiskunnassa arvostettiin kirjailijoita, nyt huipulla ovat liikeelämän menestyjät. Hän ei haluaisi haudata kaikkea mennyttä, ajoista löytyy myös hyvää. Vastapainoa kapitalismin ja ahneuden myötä levinneille huumeille ja rikollisuudelle. Tuulik on tehnyt pitkän rupeaman myös Viron kirjailijaliitossa. Ensin sihteerinä, sitten varapuheenjohtajana. Matkan varrelta muistuu monta hauskaa juttua, jotka kirjailija kertoo vuolaasti, vaikka ei edes kostuta kieltään viinilasiin. Meille jää kuuntelijan osa ja viinipullon tyhjentäminen. Entiseen aikaan kirjailijoiden rahat ja muutkin asiat hoituivat Moskovan kautta. Vuonna 1964 Jean-Paul Sartre vietti neljä päivää Viron kirjailijaliiton vieraana. Minun oli määrä pitää hänelle seuraa kaksi päivää, Tuulik kertoo. Moskovasta oli tullut tiukka kielto, ettei filosofiasta sitten keskustella. Oli kaunis kesäkuu, Sartrella viideskymmenesyhdeksäs syntymäpäivä ja minä puolta nuorempi. Mistä hitosta hänen kanssaan puhuisin. No... juotiin vähän viiniä ja puhuttiin muuta asiaa, Tuulik naureskelee. Kun vierailu oli ohi soitettiin Moskovaan ja kysyttiin oliko vieras ollut tyytyväinen. Sartre oli ollut oikein tyytyväinen, mutta ihmetellyt, kun filosofiasta ei keskusteltu lainkaan. Kuvassa: Ulo Tuulik 4

4 Arveluttavat ja ahdistavat arvot Erkki Aura Miltei tasan viisi vuotta sitten kirjoitin esseen (Kirjo nro 4/2001) otsikolla Arvaamattomat ja arveluttavat arvot. Luettuani sen nyt uudelleen ja suoritettuani nopean keilauksen maailmaan sekä omaan nykytilanteeseeni, syntyi pakottava tarve palata arvokriittiseen aiheeseen. Kirjon ilmestyttyä tuolloin joulukuun ensimmäisellä viikolla, maailmassa oli tapahtunut suuria, vavahduttavia asioita: kolme kuukautta aiemmin eli 11. syyskuuta tehty koko maailmaa kuohuttava terroristi-isku globaalin kapitalismin sydämeen, World Trade Centeriin New Yorkin Manhattanilla. Isku käynnisti muun mediadialogin ohella myös edelleen jatkuvan arvokriittisen polemisoinnin, joka on kuitenkin liian usein hämärtynyt kristillisten kliseiden ja muslimimaailman uskonnolla hunnutettujen dogmien ja arvojen väliseen sanasotaan. Toisaalta juuri sen kaltainen arvojen käsittelytapa ja arvojen syvän analyysin ahdistava ja suorastaan pelokas välttäminen osoittavat, miten ongelmallisia kaikkinaiset arvo-keskustelut ovat kirjoitetun sanan ainakin viisi millenniumia pitkästä historiasta huolimatta. Kiteytin vuoden 2001 esseessäni oman hahmotukseni väkivallan arvokäsitteen ja kielen suhteesta seuraavasti: Yksilöllinen ja yhteisöllinen väkivalta muodostaa ihmislajin tehokkaimman arvosidonnaisen kielen. Väkivallan kielellä viestiminen koskettaa aina yksilöä ja ympäristöä nopeasti, tehokkaasti ja sen vaikutukset ovat usein myös sangen pitkäkestoisia. Välivallan viestien keskeisimmäksi sisällöksi ovat kautta ihmiskunnan historian hahmottuneet erilaiset arvokäsitteet. Samalla kun ihminen koko yksilöllisen elämänkaarensa ajaksi - parhaimmillaan vajaaksi sadaksi vuodeksi - keskittyy paikantamaan periaatteessa vain kahta ihmisenä olemisen sisältöä: Minuuttaan ja Toiseuttaan, samalla hän muodostaa näiden kahden tapahtuman sisällöt hyväksymiensä, vastustamiensa tai myös ohittamiensa arvojen perusteella. Joulukuussa 2001 esseeni alkoi toteamuksella: Syyskuun 11:nnen päivän jälkeen olemme saaneet usein kuulla, että maailma ei ole enää sama kuin ennen World Trade Centerin torneihin tehtyä iskua. Tarkasteltuani tuolloista arvoesseetäni huomaan nyt, että siitä puuttui lähes kokonaan eräs ratkaisevan tärkeä näkökulma, nimittäin yksilöllisen ja julkisen arvomaailman välisen suhteen vertailu ja mahdollinen arvio. Viimeistellessäni nyt luettavana olevaa esseetäni on torstai, marraskuun 2. vuonna Olen valinnut julkisesta media-aineistosta muutaman, Miljenko Jergovic: Insallah Madona Insallah mielestäni antoisan kohteen ja yksityisestä aineistosta analyysini välineet. Jätän tällä kerralla väkivallan ja siihen liittyvän arvonmuodostuksen vähemmälle huomiolle, koska ei ole mitään varaa, että se aiheena ja aktiivina tilanteena vähenisi tai vallan katoaisi maapallolta. Sen analysoiminen on mahdollista aina ja kaikkialla ja minä ajankohtana jokaisessa nykyhetkessä ja tulevaisuudessa. Väkivalta, sodat ja alistaminen voivat hyvin ja niitä ylläpitävät tahot ansaitsevat erittäin hyvin ja heidän arvonmuodostumiseensa vaikuttava aura sisältää aimo annoksen erittäin tehokasta pelon säteilyä. Totalitäärisissä järjestelmissä ylläpitäviä arvoja määriteltiin ja kontrolloitiin järjestelmällisesti. Niiden noudattaminen oli välttämätöntä järjestelmän rakenteen säilymiseksi, niin kuviteltiin. Henkilöitä, jotka rikkoivat sääntöä, sanktioitiin ja rangaistiin myös yhtä järjestelmällisesti. Demokratisoitumisen (ainakin näennäisen) myötä arvojen vapautus toi mukanaan moniarvojen kaaoksen, jossa on syntynyt erikoinen tilanne. Osa arvojen kantajista vaatii nyt itse julkista henkilökohtaista kontrolloimistaan. Tämän tarkkailun tulee tapahtua laajasti erilaisin median keinoin ja mitä useammalla välineellä yhtaikaa, sen parempi heille. Mm. televisio ja radio ovat perustaneet lukuisia talk show-tyyppisiä ohjelmia, joihin kyseiset julkisuuden persoonat varta vasten menevät kontrolloitaviksi ja omien arvojensa julistajiksi. Yhteiskuntamme onkin jakautunut, ja jakautuu koko ajan, lukuisiin moniarvojen piiriontologioihin, erilaisiin karsinajärjestelmiin, joiden arvot pätevät ensinnä vain näissä suppeissa systeemeissä. Sähköisen median ja virtuaalisen maailmankuvan välityksellä nämä karsinatodellisuudet pyrkivät sitten laajentamaan vaikutuspiiriään ja hyväksyttävät itseään suuremmissa kuvioissa. Tällaisesta kehityksestä on erityisen selkeänä esimerkkinä räjähdysmäisesti laajentuva mediaviihteen maailma, joka pyrkii koko ajan hyväksyttämään sen piirissä syntyvät ekstreemitkin karsinatodellisuudet ja siirtää niitä 5

5 koko ajan sosiaalisen todellisuuden alueelle. Erityisesti on näkyvissä kolmenkymmenen viimeisen vuoden aikana tapahtunut työn käsitteen muuttuminen konkreettisesta virtuaaliseksi. Tämä prosessi on myös vieraannuttanut ja hämärryttänyt ihmisarvon käsityksiä koko globen tasossa. Nyt on jo näkyvissä tulevaisuuden paarialuokka, joka tekee kouriintuntuvan, näkyvän työn, jonka tuoton korjaava yhä näkymättömämmät tahot. Virtuaalinen keskiaika Arvojen käsite on myös kokemassa muutoksia. Prosessi kiertää kuitenkin omalaatuista kehää kun sitä tarkastellaan historian avaumissa. Arvojen hyväksyttäminen, joka em. totalitäärisissä järjestelmissä tapahtui paljolti myös pakkokeinoin, tapahtuu nyt vapaissa systeemeissä virtuaalisin keinoin. Tällöin otetaan avuksi ihmislajin kaikkein primitiivisimmät ominaisuudet. Koko ajan palataan alkeellisten uskomusten alueelle. Käytetään hyväksi ihmislajin geneettistä ja memeettistä taipumusta ja alttiutta sairastua transsendensseihin eli turvautua tuntemattomiin ja olemattomiin käsitteisiin, kuten jumaliin ja mytologioihin ym. Ollaan palaamassa keskiaikaan. Toisaalla luotetaan erilaisiin virtuaaliteknisiin ratkaisuihin. Samalla kun yhteiskunta kuitenkin kehittyy joiltain suppeilta osin myönteisesti, se koko ajan kollektiivisen tajunnan osalta taantuu eettisesti. Näin tapahtuu aivan järjestelmällisesti kautta koko Globen. Tekniikan ja siihen liittyvän median avulla luodaan valtajärjestelmiä, joiden kovat tai aivan hallusinatiiviset arvot upotetaan arjen sosiaaliseen elämään yhtä lailla pakkokeinoilla kuin aiemmin totalitäärisissä järjestelmissä. Nyt vain sanktiointi ja rangaistukset on naamioitu jokapäiväiseksi elämäksi. Meidän pakotetaan koko ajan hyväksymään arvoja kytkemällä niihin sellaisia tekijöitä, joita ilman on erittäin vaikea pian tulla toimeen, samaan aikaan myös meille tuputetaan tapahtumaa, jota emme voi millään välttää, koska törmäämme niihin joka paikassa. (Näistä esimerkkeinä käyvät kännykät, tietokoneet, erilaiset digitaaliset maksuvälineet ym. ym. ym.) Yhteiskunnallisessa arvonmuodostuksessa on edetty alueelle, jossa ihmisyyttä koossa pitävä tasa-arvon käsite sinänsä on hajotettu. Tuntuu kuin arvon solukkoon olisi iskenyt salakavala virus, joka hajottaa arvon käsitteen koko rakenteen ja muuttaa sen joksikin aivan muuksi. Tapahtuma naamioituu ikään kuin itsenäisesti ja näennäisen pehmein keinoin vaarattomaksi ja luontevaksi, hyväksyttäväksi, koska siihen ei näytä liittyvän sellaista väkivaltaa ja moraalittomuutta, jota yleisesti sentään on totuttu kavahtamaan. Lordin ontologia Käytän tämän kaltaisesta tapahtumasta esimerkkinä ilmiötä, joka tunnetaan nimellä Lordi. En aio käsitellä kyseisen hevirock-yhtyeen musiikillista tai muut taiteellista arvoa, vaan esittelen lukijoilleni lähinnä oman käsitykseni tämänkaltaisen ilmiön arvonmuodostuksen prosessista. Minua (ja toivottavasti myös joitain Kirjon lukijoita) kiinnostaa mihin ja millaiseen arvojärjestelmään oikeastaan sijoittuvat Lordin eri elementit laajemmassa yhteiskunnallisessa mielessä ja suljetummassa piiriontologisissa kehyksissä. Esseeni yhteydessä minulla ei ole tilaisuutta analysoida Lordia esimerkiksi erittäin kiinnostavassa psykoanalyyttisessä avaumassa. Tulkoon sen aika myöhemmin, jos siltä tuntuu. Hevirock-yhtyeillä on yleinen arvo rock-musiikissa sekä arvonmuodostus yleisessä suomalaisessa yhteiskunnallisessa kentässä. Suomalainen yhteiskunta käsitetään suhteellisen konservatiiviseksi, mutta avoimehkoksi, yleisiä luterilaisia moraaliarvoja sisältäväksi rakenteeksi. Hevi on meillä hyväksyttyä ja siedettyä ja sillä on omat vankkumattomat kannattajansa. Fanien kiinnostus hevistä perustuu kuitenkin sangen erilaisiin mieltymyksiin, ja osa hevistä on selvästi sekä luokka- että aatesidonnaista erilaisten alakulttuurien ja nuorisoliikkeiden tms. suhteen. Osa suosiosta perustuu hevitilanteiden joukkopsyykkiseen vaikutukseen samalla tavalla kuin kaikki arkipäivän fasistisia vaikutuksia hyödyntävät joukkotapahtumat. Niissä periaatteena on aina erittäin kritiikittömän yhteishengen luominen. Hevin fanittaminen voi tapahtua myös vain hyvin suppeiden hevi-tekijöiden suhteen. Yksittäinen biisi tai yksi yhtye voi riittää. Henkilökohtaisesti esimerkiksi omiin musiikkikehyksiini kuuluu hevin alueelta lähinnä vain White Snakeyhtye, joka katsotaan kuuluvan edelleen hevi- 6

6 rockin alueeseen. Itse olen säveltänyt ja myös nauhoittanut erästä teatteriesitystä varten muutaman hevibiisin 1980-luvulla. Kyseistä produktiota varten muodostetun bändin nimenä oli tuolloin puhtaasti hevigenren mukainen Virgin Marys Menses (Neitsyt Marian Kuukautiset). Meidän tarkoituksenamme oli ensisijaisesti hätkähdyttää ja nostaa tietynlaisen yleisön (kristillisen elämänkatsomuksen omaavat tms.) karvat pystyyn. Ennen vuoden 2005 Euroviisuja Lordin levymyynti oli laskussa. Bändi oli omailmeinen, mutta ei riittävästi poikennut musiikiltaan. Hirviöimagokaan ei purrut keskivertoa syvemmälle. Yhtye kuitenkin jaksoi uskoa tulevaisuuteen. Sitten joku keksi oudon idean. (Ilmeisesti se oli Mr. Lordi eli Putaansuu itse). Muuttamalla hevirockgenreen kuuluvan yhtyeen imagoa ja liittämällä Lordin käsitteen arvomaailmaan tekijöitä, joita sillä eikä ilmeisesti muilla samaan kategoriaan kuuluvilla bändeillä ole ollut, voitaisiin saada aikaan törmäytyksiä, joiden tulosta olisi ehkä mahdoton ennustaa, mutta varmaa olisi, että törmäytyksen jälkiä eli vaikutusten sirontaa kyllä syntyisi. Integroitu hirviö Ensimmäiseksi päätettiin pehmentää hirviörockin heviluonnetta poistamalla siihen (mahdollisesti) kuuluvat suoraan väkivaltaiset ja pahat tekijät ja arvot. Mm. saatananpalvontaan, väkivaltaan ja myös avoimeen jumalanpilkkaan kuuluvat merkit ja arvot eräällä tavalla hunnutettiin tai jopa poistettiin tai niille luotiin komediallinen leima. Vahinko oli tapahtua vielä euroviisujen jälkeisessä konsertissa, jossa alaston vauvanukke iskettiin lattiaan. Se aiheutti muutaman yleisönosaston kyselyn, mutta asiasta vaiettiin sangen nopeasti, koska sellaisia temppuja ei enää näkynyt yhtyeen esityksissä. Lordin julkilausumissa korostettiin kerta toisensa jälkeen eroa Saatananpalvontaan liittyvistä tekijöistä. Itseäni kiinnostaa sen sijaan asia, josta on puhuttu kovin vähän, ja josta on erittäin tietoisesti vaiettu myös mediassa eli Lordin korostettu tulen ja yleensä pyroteknisten elementtien käyttö. Lordin näkyvän läsnäolon korostuessa mediassa ja muussa julkisuudessa maassamme sytytettiin useita huomattavia tulipaloja, joista eräät kohdistuivat myös kirkkoihin. Yhtyeen epävirallisessa, ensimmäisessä historiikissa on kansikuvassa myös taustalla kirkko kuvattuna selvästi Lordin uhan alaisena. Onko kyseessä tahallinen viittaus vai sattuma, virhe tai eräänlainen lapsus, sitä en tiedä, mutta kannen viesti kuuluu kuvasemioottisesti kuitenkin samaan kategoriaan kuin esim. Norjassa olevat hevibändien avoimet kirkonvastaiset viestit: tuhotkaa kirkkoja. Tulen käyttö sinänsä ei tarkoita sitä, että yhtye puolustaisi tulen tuhoavaa voimaa siviilissä, mutta tulen alkuvoi kuuluu lajimme erittäin tehokkaisiin sosiaalisiin tunnejärjestelmiin. Tuli kokoaa yhteen, lämmittää, antaa elämää, mutta myös roihuna tuhoaa. Tuli on sellaisenaa myös energiaa ja raakaakin voimaa. Esitettynä, eräänlaisena tilatapahtumisensa suhteen suurenneltuna ilotulituksena Lordin tulen käyttö tuntuu hyväksyttävältä ja sinänsä vaarattomalta. Lappi Look Lordi kuitenkin pehmensi koko ajan arvonmuodostustaan. Nyt otettiin mukaan myös suomikuvaston ja mytologian keskeisiä edustajia. Koska Lordin hahmoon kätkeytyvä Putaansuu on kotoisin Rovaniemeltä, mukaan tulivat itseoikeutetusti myös Lappi ja Joulupukki. (Porot ovat vielä toistaiseksi pysytelleet Lordin julkisista kuvista poissa. Miksi ihmeessä? Eivätkö Lordit voisi saapua ensi vuoden euroviisujen gaalaan Petteri Punakuonon vetämässä pororaidossa? Saisimme Hollywoodin luoman joulumytologian väritystä mukaan Ollaanhan muutenkin globalisoitumassa ja natostumassa ) Joulupukilla Lordi ovelasti liitettiin täysin hyväksyttyyn myyttiseen arvojärjestelmään, ja tekijöiden ehkä sitä tarkkaan analysoimatta Lordin koko kuvasto kytkettiin sekä historiallisesti että myyttis-legendaarisesti suomalaisimpaan arvomaailmaan. Samalla tapahtui sattumalta myös Lordin kontekstoiminen muinaiseen kaunotar ja hirviö-legendoihin ja niiden ympärille syntyneisiin taruihin.: paljastui nimittäin että yksi Lordin jäsenistä onkin naaraspuolinen hirviö. Hirviökaunotar Awa on kuitenkin kaunotar korostetusti hirviöiden oman arvomaailman mukaisessa systeemissä! Ja jostain syystä Lordin on valinnut naaraaksi erittäin epäeroottisen ja epähevimäisesti poikkeuksellisen siveän hirviönaaraan. Siis ei seksiä eikä edes erotiikkaa, saati sitten heviin olennaisesti kuuluvaa raakaa pornoa tai väkivaltaa! Oivallinen veto Lordilta. Ollaan siis täysin pehmonallehevihirviö linjalla. Mutta mutta, kun Lordille myönnettiin heti kättelyssä suomalaisen työn kunnianosoitus, niin mille se oikeastaan myönnettiin? Meidän on syy- 7

7 tä asettaa Ilmiö Lordi ensinnä suhteeseen Euroviisuihin. Mihin oikeastaan sijoittuvat Euroviisut yhteiskunnallisessa kontekstissa? Alun perin viisut perustettiin musiikillisessa mielessä. Etsittiin oivallisia eurosävelmiä, joita voitaisiin esittää myös muissa maissa kuin vain voittaneessa. Eli viisujen lähtökohta oli kansainvälinen ja kulttuurien välinen. Näin aluksi tapahtuikin. Vähitellen kuitenkin muut tekijät kuin musiikki valtasi viisut. Waterloon jälkeen etusijalle nousivat esittäjät ja show. Kappaleet alkoivat olla täysin tusinakamaa. Alamäki oli jyrkkä, kunnes Lordi ratkaisi sattumalta tilanteen, mutta mihin se sen ratkaisi? Eurooppa oli selvästi kyllästynyt euroviisuihin. Lordin saama jättipotti oli selvä merkki protestista, ja tilanne on nyt sellainen, että Lordin kaltaista ilmiötä ei voi enää tulla. Kukaan muu ei voi esittää Lordin kappaletta tai muita yhtyeen biisejä. Nykyisin kaikilla vähänkään oman arvonsa tuntevilla ja kunnianhimoaan hiovilla bändeillä täytyy olla oma linjansa musiikissa. Covereita kyllä levytetään mutta ne ovat useimmiten täytettä tai houkutteita kiinnostua bändin omasta kamasta. Tappaako Lordin malli nyt euroviisut? Entä sitten? Oliko niillä jokin erityinen arvo Euroopan kevyen musiikin kehyksissä? Eivätkö viisut olleetkin pääasiassa bisnesmaailman kehyksiin luotu järjestelmä, jonka hyöty on ollut varsin sekavaa lajia? Onko naiivi hirviökomiikka todellakin jotain sellaista, jota on syytä arvostaa suomalaisena työn sankaruutena? Satojen idoli-ehdokkaiden joukko todistaa, miten laulaminen on saanut täysin käsittämättömän lisäarvon. Miten on mahdollista, että jatkuva persoonattomien äänenkäyttäjien tulva on mahdollista? Ovatko tämän viihteen maksajat täysin epämusikaalisia vai muuten idiootteja? Jaksavatko ihmiset vuodesta toiseen ostaa ja kuunnella yhä uusien määkijöiden ääntä ja yhä typerämpien biisien sanoituksia? Kuuntelijat ja maksajat ovat tietenkin koko ajan uusiutuva luonnonvara, ja sen varaan viihde koko ajan tietenkin laskee. Kapitalismissahan kulutuksen ja tuotteen suhde pitää olla nopeatempoinen. Entä sadattuhannet työttömät, jotka painiskelevat jokapäiväisen elämän perustarpeiden saamisesta siinä, missä nämä viihteen hirviöt ja jättiläiset kahmivat miljoonaluokan tuloja? Eivätkö todellisia sankareita ole juuri työttömät, joita suuryhtiöt ja vähän pienemmätkin ahkerasti saneeraavat osakkaiden vaatimuksesta - missä viipyvät heidän arvomerkkinsä ja arvostuksensa ja ennen kaikkea heidän työn sankaruutensa? Haloo, presidentti Halonen! Tietenkin täytyy todeta, että suunnaton joukko faneja maksaa heidän palkkionsa ilman näennäistä pakkoa. Oy Suomi Ab Marraskuun 2. ilmestyivät hyvin ansainneiden ihmisten (sekä julkisten että myös koko joukon tuntemattomampien) tulo- ja verotiedot palautuksineen ja mätkäytyksineen. Kuuntelemalla toisella avoimella korvalla esimerkiksi jossain kahvilassa ihmisten kommentteja näistä luetteloista saattoi todeta, miten kansan syvien rivien suorittama yksilön arvonmuodostus alkoi viritä. Kyseisiä iltapäivälehtiä selaamalla oli helppo luoda käsitys, millaisissa tehtävissä olevat henkilöt Suomessa ansaitsevat runsaasti rahaa. Työn nimekkeet paljastavat miten työn koko käsite ja luonne sekä arvostus ovat muuttuneet jotakuinkin kolmenkymmenen vuoden aikana. Ihmisarvon muodostumisen nykyisiin peruspremisseihin kuuluu henkilön ansaitsema raha. Se näyttää olevan elävään henkilöön liitettävä, eräänlainen välttämätön (ajallisesti vaihteleva ja kuitenkin osin virtuaalinen sigilli tai tatuointi, polttomerkki ja samalla kertaa gloria) Samalla tavalla mitataan Hollywoodin mallin mukaisesti elokuvien arvoa. Kuvataiteissa tällainen myyttisen lisäarvon muodostaminen on ollut tuttua jo vuosisadan ajan. Urheilussa tilanne alkaa olla samantyyppinen eli kilpaillaan rahasta tai kultaharkoista (kuten Kultaisessa liigassa). Kullan sinänsä historiallisesti myyttinen arvo katsotaan ehkä arvokkaammaksi jaloon kilpaurheiluun. Viittasin viisi vuotta sitten myös Bertolt Brechtin dramatiikkaa lävistäviin kapitalismin analyyseihin. Esimerkkinä käytin tuolloin Brechtin ja Wuolijoen näytelmää Herra Puntila ja hänen renkinsä Matti, jota esitettiin usealla näyttämöllä. Itsekin ohjasin Puntilan Oriveden Rönnin kesäteatteriin v Satuin nyt näkemään Tampereen yliopiston näyttelijäntyön laitoksen eli NÄTYn esityksen Brechtin vähän esitetystä näytelmästä Teurastamoiden Pyhä Johanna (ohjaus Katariina Lahti). Tässä draamassa Brechtin analyysi kapitalismista kiteytyy kuuluisaan keinulauta-vertaukseen. Huipulla olevat tarvitsevat pakosta laudan toisessa päässä olevan suuremman joukon, jotta he pysyvät korkeammalla. Keinun rauhallista, dynaamista liikettä kartetaan, koska se takaisi tasaarvoisemman prosessin kummallekin keinulaudan puolelle. Nykytilanteessa keinu joutuu jatkuvaan rajuun liikkeeseen. Ylhäällä pysyminen on hetkittäistä ja epävarmaa eli ansaitsemisen ja voiton maksimoinnin on oltava nopeaa ja rajua ja myös uhkarohkeaa. Tämä selittää osaltaan myös näitä vaarattomia viihteellisiä ilmiöitä; niiden pakonomaista tarvetta ja pyrkimystä löytää aina jotain täysin muista poikkeavaa varsinaisen ammattitaidon kustannuksella. Pelkkä tehokkuus ja erilaiset hätkähdyttävät temput tehoavat, koska kriittinen tajuntamme on 8

8 lamautettu, saatettu tukahdutettuun tilaan. Esimerkiksi osa suomalaisten televisiokanavien lukuisista juontajakeskeisistä ohjelmista (kuten eräät komiikkapohjaiset ja sketsiohjelmat sekä talk-showt) on jo niin ammattitaidotonta, että siitä kärsii koko televisiotarjonnan arvostus. Viisi vuotta sitten olin kirjoittanut esseeni loppulauseeksi ironisen heiton Nokian silloiselle pääjohtajalle Jorma Ollilalle. Viittasin tulossa olevaan euroaikaan ja hänen optiomiljooniinsa. Suomen markan hautajaisvalmistelut olivat käynnissä ja varsinainen haudan peittäminen eurohiekalla alkoi tammikuussa Jostain syystä loppuheittoni oli pudonnut vuoden 2001 esseestäni pois. Kyseessä lienee tekninen kömmähdys. Korjaan nyt havaitsemani puutteen. Tuolloin pois jäänyt teksti kuuluu: Hetkinen vielä. Huomasin äskettäin, että Jorma Ollila ei ole vielä rahastanut kaikkia Nokian optioita. Mahtaako hän odottaa centtipyöristystä, kun rahanvaihto tapahtuu tammikuussa? Kaksisataamiljoonaa ( ) penniä tai centtiä saisiko sillä ostettua palan pientä ihmistä? Tänään (2.11), kun julkiset ansiotulo- ja verotustiedot ovat ilmestyneet molemmissa iltapäivälehdissä lukuisten julkkisten kuvien kera, näyttää olevan pakko jatkaa viiden vuoden takaista loppuheittoa lisäämällä siihen vaikkapa optioahnehtija Mikael Liliuksen nimi. Ollila on jäänyt toiseksi energiayhtiö Fortumin vahvan (sic!) miehen rinnalla. Suomi on kunniamerkkien ja arvonimien luvattu maa. Julkisuusrintamalle ehdotan vuosittain jaettavaa Valtionpummin nimeämistä. Sen ensimmäiseksi haltijaksi olkoon itseoikeutettuna perussuomalaisten kansaedustaja Tony Halme, jonka henkilökohtainen julkisuusarvo (vaikkakin kyseenalainen) suomalaiselle kansanedustuslaitokselle on ollut suurta luokkaa samalla kun myös hänen aiheuttamansa kustannukset suomalaisille veronmaksajille ovat olleet varsin huomattavia, kuten verotustiedoista ilmenee. Lordin ansiotulot julkaistaan vasta tulevina vuosina. Omalta kohdaltani voin rehellisesti todeta Malmstenin sanoin: Ei ole mulla markkoja taskussa, mutta siitä viis mä välitän Erkki Aura on sosiaalifilosofi, teatteriohjaaja Alfred Kubin 9

9 Satu pienestä kirjatoukasta eli vallanjakoa kirjallisuusinstituutiossa Pauli Heikkilä Mitä suurempi konserni, sen kovempi sensuuri. J.E. Strohm, 2000-luku Maassa rauha... Kirjailijat kirjoittavat, kustantajat kustantavat ja arvostelijat arvostelevat. Kansa lukee arvosteluja ja ostaa kirjoja, lukee ne pois kuleksimasta ja on tyytyväistä. Tämä on kirjallisuusinstituution kautta vuosisatojen hyväksi havaittu periaate. Se muistuttaa aika tavalla parlamentaristista vallan kolmijako-oppia, jonka loi ranskalainen valistusfilosofi Montesquieu ( ): vallan ei pidä olla yksillä, vaan se on hyvä lohkoa useammille, jotka valvovat toinen toisiaan. Samainen oppi on myös länsimaisen demokratian peruskivi. Miltähän näyttäisi kirjallisuusinstituutiomme purettuna ja koottuna vastaamaan Montesquieun oppia? (1) Kirjailijat olisivat kirjallisuuden hallitus, joka tekee esityksiä eli lähettää käsikirjoituksia ehdolle. Toimeenpanovaltana heillä on sitten kirjoittaa ne kirjat. (2) Lakiasäätävänä eduskuntana toimisivat kustantajat, jotka valitsevat ehdotuksista mielestään hyvät ja laittavat ne julki eli myyntiin. (3) Itsenäistä tuomiovaltaa edustaisi näin ollen kritiikki, joka poimii hyvistä parhaat ja jyvittää ne erilaisille palkintosijoille. (4) Kansan tehtävä olisi demokraattisesti päättää, ovatko valitut hyviä vai lukisiko jotain vallan muuta, vaikka niitä akanoita. Näin saadaan systeemiin tervettä vaihtuvuutta, sillä kansa äänestää rahoillaan ja pudottaa pelistä epäkelpoja ehdottelijoita. Osaksi kansaa voidaan laskea siten myös apurahoja jakava kulttuurihallinto, joka on kansan valitsema edustajiensa välityksellä. Tähän saakka järjestelmä vaikuttaisi toimivalta. Mutta onhan vielä (5) neljänneksi valtiomahdiksi kutsuttu julkisuuskoneisto, latinan mediumista monistettu media: kaikenlaiset joukkotiedotus- ja viestintävälineet. Nyt havaitaan, että kirjallisuuden tuomiovalta eli kritiikki ei voi toimia ilman julkisuutta paitsi tietysti saippualaatikon päältä, mikä on jo epätoivoinen ratkaisu. Kritiikki ja media elävät siten luonnontieteitä lainataksemme symbioosissa, jossa (a) kritiikki saa itselleen ilmaisukanavan, julkisuuden, ja (b) julkisuus, media, kritiikin tuottaman materiaalin arvosteluina eli ns. juttuina (harvemmin sentään itse- tai mediakritiikkinä). Elämme siis kirjallisuudessakin länsimaisen demokratian vahvalla perustalla ja valtakunnassa on kaikki hyvin, mistä seuraava satu. Pieni Kirjatoukka Asuipa kerran pieni tyttö piparkakkutalossa Keskisuuren Valtakunnan laitamilla, ei kuitenkaan aivan Susirajalla. Tytön koti ei ollut köyhä muttei rikaskaan, ja vallitsi siellä yleensä onni ja auvo suurten puiden siimeksessä. Äiti oli parantajan maineessa, perheen isän taas toimitellessa talon töitä vointinsa mukaan. Tytöllä oli pikkuinen siskokin, aivan piiparainen, jota tämä siis tyttö kovin rakasti. Mutta eräs erikoisuus perheellä oli. He olivat nimittäin hirmu kovia lukemaan (paitsi Piiparainen, joka tiiraili mieluummin maailman tapahtumia pienestä ruudusta). Kirjoja pursui joka nurkasta, ja kirjoittipa perheen isä omiakin värssyjään sekä jaarituksia kylänmiesten riemuksi. Tästä oli tyttö Sophia nimeltään saanut kirjakärpäsen pureman, jota syyhytti välillä vimmatusti, sekä kylän lasten keskuudessa lempinimen Kirjatoukka (vaikka eiväthän he sellaisia eläimiä, esim. Anthrenus museorumia, tunteneet, vaikka sellaisia onkin ihan oikeasti olemassa). Ryhdynpä itsekin kirjoittamaan, päätti kerran Kirjatoukka, mihin neuvoi kokemustensa perusteella tuumivainen isä: Rakas Sophiani, se on liukas ja kivinen tie ja siinä helposti pikku jalka niksahtaa. 10

10 Ja pah! viittasi Kirjatoukka isälleen kintaalla, joka roikkui naulakossa. Tässä kohtaa on mainittava, että Valtakuntaa hallitsi uhkea triumviraatti Aatos, Paatos ja Eetos. He olivat veljekset parhaasta päästä ja päättäneet olla jakamatta valtaa mistään hinnasta, mikä olikin viisas päätös, sillä joka puolella ilmeni uhkakuvia ja kieroja vallantavoittelijoita. Meillä on Viisaus, Syvyys ja Hyvyys, liikkuen Viisaus Syvyyden päällä Hyvästä Tahdosta, oli triumviraatilla tapana ilmoittaa vuotuisessa juhlassa. Tätä tahtoa levitti kansan keskuuteen Valtakunnan Valtalehti osana Valtamediaa (johon kuului myös se ruutu josta pikku Piiparainen imi vaikutteensa). Sattuipa kerran, että Valtalehden katveessa versovan vähäisemmän lehdykäisen, Nuorten Kirjatunnelman toimittava pää sai kuulla tytöstä, joka aikoi itsekin vielä joskus kirjoittaa ja oli lukenutkin ikäänsä nähden niin hirmuisen paljon että ihan pyörrytti! Tilaanpa tyttöseltä hauskan arvosteluntapaisen tästä uudenuutukaisesta, tyylitietoisen ja ajan-hermolla-sykkivän LAATU:n kustantamasta Tuskaa tuskaa, tuuli! ravista ruskaa -runokirjasta tähän meidän vaatimattomaan, mutta Hyvää Tahtoa parhaansa mukaan nuorison keskuuteen levittävään kirjallisuuslehteemme, kiirehti kiltti toimittaja. Hän itse piti runokirjasta kovin, taisi tuntea tekijänkin ja oli kuullut siitä Valtamediasta pelkkää hyvää. Voi isä, saan kirjoittaa ihan oikeaan lehteen! huudahti Kirjatoukka tilauksen tultua. Isä vain murahti, sillä hänen omilla jutuillaan oli jatkuvia läpimenovaikeuksia. Tyttö halasi isäänsä ja sanoi että kyllä se sinullakin vielä joskus siitä! Eipä aikaakaan kun postista putkahti arvostelukappaleena ohkoinen runokirja. Mutta voi kauhistus! Sophia-tyttönen ei lainkaan tykännyt siitä. Kaikki ne kodin kirjat, jotka hän oli lukenut, olivat pilanneet hänen Hyvän Tahtonsa! Monta yötä tyttö kamppaili omantuntonsa kanssa, itkeä pillittikin, mutta päätti lopulta kirjoittaa kirjasta tylynpuoleisen arvion oman vakaumuksensa mukaan syteen tai saveen! Oikein, mutta varo! järähti hänen ennen aikojaan harmaantunut isänsä, äreä vanhus. Kun arvostelu sitten lopulta ilmestyi Nuorten Kirjatunnelmassa, riensi Kirjatoukka noutamaan lehteä laatikosta. Ette voi kuvitellakaan sitä tyrmistyksen määrää mikä tyttöstä kohtasi, kun hän sai ensi kertaa luettavakseen tuon toimituksen hämärissä silvotun, mutantoidun ja jopa aivan ventovieraita lauseita ja näkemyksiä sisältävän kyhäelmän, jossa oli alla hänen oma nimensä. Hän ei ollut tykännyt kirjasta, ei ollut, ja nyt näytti aivan siltä kuin hän olisi tykännyt! Lehden mukana seurasi kirje tyttöselle vain pelkkää hyvää tahtoneelta toimittajalta (otteita): Jos jokin kirja ei tunnu sopivalta, siitä voi luopua... Emme käytä lehden vähiä sivuja kovin negatiivisten arvostelujen julkaisemiseen. Pyrimme siihen, että kirjoitamme hyvistä kirjoista... Runoilija N.N. on jo ehtinyt saada kiittäviä arvioita eturivin kriitikoilta... Muut kirjoittavat samasta asiasta hienona tyylikeinona... Et ollut merkinnyt tähtiä, joita arvostelijat antavat kirjoille asteikolla 1 5. Tosiasiassa asteikko on 3 5. Sophia soperteli kirjeen isälleen painottaen alleviivaamiaan kohtia. Siinäs näet kuinka käy kun lähtee rouvien kanssa marjaan, kärähti jo entuudestaan katkeroitunut ukko.... ja ihmisillä hyvä tahto? On valitettavaa, että äskeinen satu ei ollut tarua vaan totta (ja sikäli vieläkin ihmeellisempi)... Alun montesquieulaiseen pohdintaan palaten olisikin ehkä parempi, jos jonkinlainen vallanjako-oppi alkaisi taas ihan oikeasti toteutua kirjallisuusinstituutiossamme. Paljonpuhuttua demokratiaa kukaan tuskin taiteeseen toivoo, mutta ei konglomeroituneesti monoliittinen keskittyminenkään symbioosi jossa kirjailijat, kustantajat, arvostelijat, muu establishment ja media muodostavat omia, toisten & yhteisiä etujaan ajavan viidennen valtiomahdin kovin avoimelta, läpinäkyvältä, edistyneeltä, sivistyneeltä, eettiseltä, saati moniääniseltä kuulosta. Pauli Heikkilä on tamperelainen hybernaattori. 11

11 Joka tuulta kylvää, se myrskyä niittää J. K. Ihalainen Joka tuulta kylvää, se myrskyä niittää, sanoi Wole Soyinka apartheidin tulien palaessa kirkkaimmillaan. Kaikki meistä eivät ole samaa mieltä maailman ilmiöistä ja avaruusalus Maan tilasta. Ne jotka siitä ovat huolissaan ja ilmaisevat huolensa julkisesti, altistuvat usein vainoille ja mustamaalauksille, ja heidät ristiinnaulitaan uudelleen ja uudelleen median ja taloustieteilijöiden ilmoitustaululle. Tällaisia toisinajattelijoita ilmaantui suuri joukko viime vuosisadalla, jolloin raskas teollisuus ja raskaat sodat rasittivat maapalloa suuresti. Yhteiskuntasuunnittelija Buckminster Fuller työskenteli kokonaisemman, ekologisemman ja ihmisläheisemmän ympäristön puolesta, ja hän sai oman postimerkinkin. Tohtori Wilhelm Reich sen sijaan ei saanut omaa postimerkkiä, vaan hän muutettuaan maasta maahan natsien tieltä kuoli viimein vankilassa Yhdysvalloissa vuonna Toisinajattelun historia kiihtyi 60-luvulla erityisesti Amerikassa, ja tuolloin Pohjois-Amerikkaan syntyikin laaja vaihtoehtoinen lehdistö- ja mediakulttuuri, joka ruokki erityisesti yliopistomaailmaa, jossa tuntosarvet ovat aina herkimmillään. Amerikkalaisista toisinajattelijoista ovat tällä hetkellä tapetilla erityisesti Noam Chomsky ja William Blum. Historiallisesti katsoen maailman syrjällä sijaitseva Suomi oli lähes koko 1900-luvun vuotta jäljessä suuren maailman keskuksista, kun puhutaan taiteesta, musiikista, teknologiasta ja mediasta. Kun viime vuosisadan lopulla kehitettiin merkillinen tietoa liikuttava kudelma internet, tuli maapallosta yhdet valtavat aivot, jotka olivat aluksi silmiinpistävän kallellaan jälkikolonialistiseen järkilohkoonsa, mutta ovat sittemmin saavuttaneet ilahduttavan vilkkaan, vaikka levottoman, aivotoiminnan. Tällöin tapahtui nopealla aikavälillä sellainen ajallinen kuroutuma, ettei vastaavaa ihmiskunnan historiassa tunneta. Äkkiä Suomi olikin jossain maapallon hurlumin keskellä, äkkiä jokainen ihminen saattoi olla maailman keskipisteessä. On kuitenkin hyvinkin liioiteltua puhua internetistä hallitsevana kommunikaation välineenä. Internet on hyvin valikoiva, sekä kielellisesti että väestöllisesti. Internetin valtavasta laajuudesta johtuen on sen käyttäjällä oltava hyvin sofistikoitunut ote tietoon ja elämyksiin, tai muuten hän auttamattomasti eksyy tiedon valtamereen kuin kala verkkoon. Internetissä onkin syntynyt ns. verkottumista, mikä tarkoittaa suurin piirtein sitä että samoin tavoin ajattelevat, Esitelmä Julkisuuden kielto pidettiin Joensuun yliopiston ja taidetoimikunnan järjestämässä seminaarissa Ei kansanperinteessä, kirjallisuudessa ja taiteissa syyskuussa samanikäiset, ja samoista yhteiskuntaluokista peräisin olevat ihmiset kommunikoivat keskenään. Tämä on erityisen vallankumouksellinen ilmiö nuoren taiteen, elokuvan, runouden ja musiikin alueella, sillä äkkiarvaamatta köyhäkin kykenee ylittämään omat ja valtiolliset rajat. Samoin erilaiset aktiiviset kansalaisryhmät, kuten Maan Ystävät, harjoittavat tiedottamista ja mielipiteen vaihtoa laajakaistaympäristössä. Toisaalta, jos olet viikon kalassa, olet peruuttamattomasti out. Julkisuuden kielto Tämän esitelmän yläotsikko JULKISUUDEN KIELTO edellyttää kuitenkin, että julkinen laajennetaan yksityisen tietokoneen ulkopuolelle, vanhakantaiseen mediaan. Puhun seuraavassa omakohtaisuuksia, koska uskon että vain siten näkemyksilläni voi olla yleistä kosketuspintaa mediakriittiseen keskusteluun. Olen pienkustantaja, ja minulla on yhdenmiehen pulju nimeltä Palladium Kirjat. Se on siis pienin mahdollinen yksikkö, samantapainen kuin esimerkiksi Kari Saviniemen Daimon. Enemmän tunteella kuin taloudella. Tietokirjoillaan Palladium Kirjat asettuu luontevasti Ei-kenenkään-maalle, eli julkaisee teoksia alueista joista ei kirjoja markkinoilla ole. Esimerkiksi ensimmäinen suomen kielinen teos primitiivisestä rahasta, ensimmäinen teos tulesta ja tulen mytologiasta, ensimmäinen teos paimentolaisten siirrettävistä asumuksista, sekä ainoa markkinoilla oleva teos yrttiviinoista - nimellä Kaiken kansan katajaiset. Runouden puolella julkaistiin muun muassa alkuperäiskansojen runoutta. Vielä 90-luvulla oli tilaisuus julkistaa teokset Radio Mafiassa minuutin puffetilla, mutta kanavauudistuksen jälkeen radiot elättävät prime-time-tajuntaa, eli toistavat hittimusiikkia ja pöydänalushöpinää autoilijoille. Kuten J. Karjalainen laulaa: Jos itkee kympin perään, niin satasesta on valmis kuolemaan. Mediakehitystä seuratessani olen saanut sen vaikutelman, että teoksen totuudellisuudella eli laadulla ei välttämättä tarvitse olla mitään tekemistä teoksen saaman julkisuuden kanssa. Lehdistöllä on puuduttava tapa keskittää kritiikkinsä ns. pakollisiin arvosteluihin, enkä tässä puu- 12

12 tu lainkaan mediakentän omistussuhteisiin. Kuunneltuani kriitikkoystävieni tuskastelua olen ymmärtänyt, että hyvän, syvällisen kritiikin läpivieminen lehden sivuille vaatii avointa taistelua toimituksissa, joissa vikkelät ja väkevät politiikka, urheilu ja talous selättävät helposti hitaan kirjallisuuden ja taiteen. Median lyhyt oppimäärä Kerron tässä pikaisesti erään julkaisemani teoksen tarinan, sillä se kuvaa pelkistetysti omaa kokemuksellista suhdettani mediassa vallitsevaan sopimukseen siitä, minkä tulisi olla julkista ja minkä ei. Ryhdyin vuoden 1993 syksyllä kokoamaan jo kauan mielessä ollutta kirjaa Hamppu Suomessa, alaotsikolla Katsaus kuituhampun viljelyyn Suomessa. Työn edetessä minulle varmistui se harhojen ja harhaluulojen hetteikkö, jolla me sivistyneet kansakunnat kalustamme sosiaaliset tilamme. Hamppu oli vielä muutamia satoja vuosia sitten maailman tärkein paperin, lamppuöljyn, purjekankaiden, köysien ja vaatteiden raaka-aine. Alkuperäiset Kalifornian kullankaivajien Lewikset olivat hamppukangasta. Rudolph Dieselin kehittämä moottori oli alunperin suunniteltu käyttämään hamppuöljyä. Amerikkalaisen paperi, tekstiili- ja kemianteollisuuden lobbaama hampun kieltolaki astui voimaan Yhdysvalloissa 30-luvulla. Tuolta ajalta on siis peräisin se maailmanlaajuinen fata morgana, jossa kuituhamppu on järjenvastaisesti sekoitettu poltettavaan hamppuun eli marijuanaan. Edetessäni kirjan kokoamisessa haastattelin muun muassa kasvintutkimuslaitosten tutkijoita ja professoreita. Toisinaan langan toisesta päästä kuului hihitystä lausuessani sanan hamppu. Suomesta hamppu, tuntui kadonneen kokonaan: Otavan Värikasviossa sitä ei edes mainittu. Edellinen kirja hampusta oli ilmestynyt 47 vuotta sitten. Kuitenkin hamppu oli aikoinaan tärkein kulttuurikasvi Suomessa, ennen kuin pehmeämpi pellava syrjäytti sen. Hampun maailmankaupan keskus sijaitsi 1800-luvulla Viipurissa. Minua rupesi hieman arveluttamaan koko hamppu, sillä tuohon aikaan, kolmetoista vuotta sitten, suurin osa kohtaamiani ihmisiä käsitti kuituhampun huumausaineeksi, mitä se ei siis missään olosuhteissa ole. Vain vanhat ihmiset muistivat ajan jolloin liinaa kasvoi suurina peltoina ja perunapeltojen reunamilla. NO, kirjan ilmestyttyä ei noussut suurta kohua. Kirjastot eivät hankkineet sitä lainkaan, ainutkaan päivälehti ei sitä arvostellut, missään en sitä mainostanut, mutta koko painos myytiin loppuun yhdessä vuodessa. Tarvittiin korkeampi voima, Euroopan Uniooni, jotta Suomessa ryhdyttiin viljelemään hamppua laillisesti, 50 vuoden tauon jälkeen. EU:n hampunkasvatustuen yleistymisen myötä kirjaa kysytään minulta säännöllisesti. Vaikka kirja on mielestäni eräs 90-luvun tärkeimpiä tietokirjoja, ei se ole saanut ansaitsemaansa huomiota muualta kuin - absurdia kyllä - kannabiksen laillistamisen kannattajilta. Kerroin tämän historian kuvatakseni sitä, miten median keskitetty valta sekä kansalaisten sisäistämä herruus synnyttävät yhdessä ilmiön, jota voisi kutsua sensuuriksi, jossa vaikenemalla ja ennakkoluuloja viljelemällä leimataan jokin ilmiö alakulttuuriksi. Pienimuotoinen, don quijotemainen hyökkäykseni paperiteollisuutta, lääketeollisuutta, öljyteollisuutta ja arvoteollisuutta vastaan päättyi Hiljaisuuteen. Julkinen Eläin Koko 90-luvun pysyttelin tuntemattomana, kirjoitin kirjoja ja painoin niitä muille, myin T- paitaa ja runoa Suomen toreilla ja festivaaleilla, leikin lasteni kanssa ja olin mukana perustamassa Muu ry:tä ja Vendimaata. Kirjallinen julkisuuteni perustui vain siihen että olin myynyt tuhansia kirjoja festareilla ja kapakoissa, sekä lukenut runojani pienillä lavoilla. Tuntemattomuus sopi minulle, ei tarvinnut nolostua viinakaupan jonossa eikä keskustella runouden metafysiikasta tuntemattomien ihmisten kanssa. Samalla elin 13

13 eivät enää julkaise novelleja ja runoja, toisin kuin 1900-luvun ensimmäisinä vuosikymmeninä. Kuva on syrjäyttänyt fiktion. Muistamme voimallisen sanankäyttäjän Timo K. Mukan, josta lehdistö teki nopeasti vanhuksen. Muistamme Kalervo Palsan, jonka ruumisarkkuun HS löi nauloja vielä hänen kuoltuaan. Toisinajattelijan ei tarvitse olla poliittinen ajattelija, riittää kun hän on erilainen, outo, liian eläinenerginen, liian paljastava. Lähes kaikki toisinajattelijat asuvat kehäkolmosen ulkopuolella. Usein määräävää on se etäisyys, mikä hänellä on keskukseen. Mitä kauempana keskuksista hän asuu, sitä varmemmin hän puhuu erilaista kieltä, minkä takia häntä ei ymmärretä, tai hänet ymmärretään väärin. Tästä tuskastuneena hän todennäköisimmin ei kaipaa julkisuutta, eikä koe siitä olevan mitään hyötyä ajamilleen näkemyksille. Buddhalainen näkökulma Koptilaisessa kirkossa eräänlaisen heimon keskuudessa, niiden jotka istuvat ja tanssivat nuotioiden äärellä, rakentavat intiaanitelttoja ja kokeilevat uudenlaisia outoja soittimia. Heimon kommunikaatio perustuu usein yhteisiin esityksiin tai kokeiluihin, rakennusprojekteihin, heinätöihin, workshoppeihin. Tuolla heimolla ei ole yhteistä nimittäjää muualla kuin mediassa, mutta jollain tavalla liittäisin heimon ajattelun kestävään kehitykseen, siihen että maapallo on meille yhteinen ja siitä on pidettävä huolta kuin yhteisestä pääomasta. Tälle vuosituhannelle tultaessa viihdyin hetken aikaa julkisessa kiepunnassa kun Sammakko oli julkaissut valitut runoni. Televisiotoimittaja tuli sanomaan jälkeen päin, että kyllä häntä pelotti. Naapuriin muuttanut kolmella autolla ajava perhe rupesi sanomaan päivää. Kirjapainokonettani Heidelbergiä tultiin katsomaan muinaisreliikkinä läheltä ja kaukaa. Onneksi tilanne tasaantui, ja saatoin jälleen vetäytyä kylääni omiin puuhiini. Luulen että media kyllästyi, koska olen selvästi enemmän käsityöläinen kuin toisinajattelija, enkä kanna mitään banderollia tai kuulu yhdistyksiin, vaan yritän repiä leipäni kirjoillani ja pienellä kirjapainollani. Ei mitään mediaseksikästä. Loppujen lopuksi useimman kirjailijan suurin anti ja sanoma ovat hänen teoksensa, ei hänen Humbrey Bogarthia jäljittelevä habituksensa tai nk. mielipiteet siitä mitä todella tapahtuu. Median pyrkimys pirstaloida ja latistaa sopii tietyntyyppisille kirjailijoille, niille jotka näkevät median käyttökelpoisena työkaluna ja osaavat hyödyntää sitä. Aikakausi- ja viikkolehtemme 14 On olemassa myös toisenlainen näkemys julkisuuden kieltoon. Arvostettu amerikkalainen runoilija Gary Snyder vastasi seuraavaa kun häneltä kysyttiin suhteestaan tietokoneisiin, lentokoneisiin, autoihin, keksintöihin joita voidaan hyödyntää sekä hyvässä että pahassa. Tähän on monta erilaista tapaa suhtautua. Eräs on vetäytyä elämään ashramiin tai luostariin tai utopistiseen yhteisöön. Toinen tapa on rakentaa oma taloutensa ja yrittää eliminoida elinympäristöstään kaikki se mikä tukee ja edesauttaa pahaa maailmassa... Tällaisesta voidaan tietenkin olla kahta mieltä, onko se pakenemista vastuusta vai toimiiko se jollain maagisella tavalla maailman parantamiseksi. Minun valintani on elää maailmassa muiden ihmisten tapaan, syödä samat myrkyt ja ottaa samat karmiset riskit, kutsutaan sitä vaikka buddhalaisesta näkökulmasta bodhisattvan valinnaksi. Kun kerran olen valinnut tällaisen elämäntavan, on minun ajettava lapseni kouluun autolla ja käytävä kaupassa, enkä minä sitä valita. Jos salainen vihollisemme käyttää tietokoneita ohjusten lennättämiseen ja käsitelläkseen mittaamattoman määrän tietoa, olisiko minun kirjoitettava lyijykynällä paperille, ja pidättäydyttävä puhelimen käytöstä heidän singotessaan viestejään satelliiteilla ympäri maapalloa? Minä en usko siihen sanontaan että käyttäessäsi vihollisen työkaluja ja eläessäsi vihollisesi elämää sinusta tulee väistämättä hänen kaltaisensa. On valtava merkitys sillä kuka työkalua käyttää. Kuten kiinalainen sananlasku sanoo: Kaksi miestä juoksee pitkin katua. He näyttävät samanlaisilta, mutta toinen on varas ja toinen poliisi. Buddhalaisuudessa on mielenkiintoinen esimerkki ajattelun nurinniskaisuudesta. Laajennettuaan täydellistä viisautta riviseksi he

14 tiivistivät sen sitten maagisiksi kaavoiksi tai mantroiksi, tai jopa yhdeksi kirjaimeksi, joka esitellään teoksessa Täydellisen viisauden sutra yhdellä kirjaimella ilmaistuna. Tämä yksi kirjain, johon sisältyy koko opetus, on itse asiassa kirjain A, yksinkertaisesti siksi, että sanskritin kielen a on kielteinen etuliite ja tarkoittaa ei. Sanan kielteinen vastakohta ilmaistaan panemalla sen eteen a. Esimerkiksi manas tarkoittaa mieli, jolloin ei-mieli on amanas. Siispä Täydellinen viisaus yhdellä kirjaimella voidaan ymmärtää yksinkertaisesti kaikkien käsitteiden kumoamisena. Perimmäinen todellisuus voidaan kokea panemalla a kaiken eteen, kaiken käsitettävissä olevan eteen, kaikkien buddhalaisten käsitteiden ja koko buddhalaisen filosofiankin eteen. Kyseessä on sama ajatus kuin Upanishadien perinteen neti, neti ei tätä, ei tätä. Sain tämän tiedon buddhalaiselta ystävältäni Sarvamitralta. Tällä pakottomalla tietämisellä ei ole mitään tekemistä länsimaisen nihilismin kanssa. Saman tapaista luontaista etäisyyttä ns. tietämiseen kohtasin kalastaessani yhden talven vanhan saamelaisukon kanssa pienessä saamelaiskylässä. Asioille ja ilmiöille opitaan nauramaan, tv-julkkiksia opitaan pitämään huvittavina, ja virkapukuisia verrataan pingviineihin. Lopuksi luen omakirjoittamani runon Tärkeyden järjestys. TÄRKEYDEN JÄRJESTYS Sateet satavat, minä nukun. Autot ajavat lujaa kohti. Naiset kikattavat ja vääntelehtivät käsiään. Miehet pinoavat tärkeitä tavaroitaan suuriksi kasoiksi, joilla on nimi. Lapset leikkivät Eläintarhaa ja huutavat: Tulkaa poijaat sikaa kattoon! Ruumiini on auringonlaskun tiellä. On hienoa olla syyllinen. Annan itselleni anteeksi, seison itsekseni kaatosateessa, pisarapeilit toistavat tämän maiseman, tämän peilit tämän ja tämän. Pikkupojat varastavat sadevettä seisten kadunkulmissa rännien alla suut ammollaan. Tärkeyden järjestys, tekemisen tärkeyden järjestys, tärkeyden tekemisen järjestys, aistisen tärkeyden epäjärjestys, epäjärjestyksen aistinen epätärkeys, ollako kuninkaan henkivartija vaiko vain kuningas. Alfred Kubin 15

15 Sivullinen vastoin tahtoaan Orhan Pamuk, Lumi, suom. Tuula Kojo, 534 s. Tammi 2002 Runoilija saapuu lapsuutensa kaupunkiin halki lumen ja pyryn. Hänellä on suunnitelma etsiä käsiinsä nuoruudenrakastettunsa ja mennä tämän kanssa naimisiin. Hän on asunut kaksitoista vuotta muilla mailla vierahilla. Nyt hän katselee valkoisten hiutaleiden leijailun läpi maailmaa kuin unessa. Tämä tapahtuu Turkissa, ja maa, josta runoilija sinne saapuu, on Saksa. 16 Euroopan synneistä viattomuutta kohti Runoilija Ka otetaan vastaan kuuluisana eurooppalaisena kirjailijana. Hänet tutustutetaan pikkukaupunki Karsin johtoportaisiin, joita on melko monta. Varsinaisen kemalilaisen, demokraattisen hallinnon ohella toimivat monet uskonnolliset ja poliittiset islamilaiset ym. järjestöt; turkkilaisten lisäksi kaupungissa on kurdeja, azareja, tserkessejä ja karsilaisia. Hän kulkee vanhojen armenialaisten ja venäläisistä vaikutteista rakennettujen kivitalojen seassa. Lumisade kestää päiväkausia ja sen aikana Ka elää rakkaustarinansa keskellä poliittisia ristiriitoja. Hän tulee sisälle elämään, joka on täynnä ilmaisua, mielipiteitä, perhesiteitä, uhkailuja. Hän tulee kylmästä Euroopasta, jossa jokainen on omistavinaan oman ajattelun, omat mielipiteet. Turkissa ei voi olla omia persoonallisia mielipiteitä, individualismia. Siellä on kuuluttava johonkin ryhmään. Ka ta pidetään luopiona ja eurooppalaistuneena vakoilijana. Ka tulee Karsin kaupunkiin tekemään juttua itsemurha-aallosta. Vaikka nuorten islamilaisten naisten useat itsemurhat kuohuttavat kaikkien mieliä Turkissa, on se runoilijalle tekosyy. Hänelle merkitsee rakkaus, saada ihastuksensa kohde mukaansa palatessaan Saksaan, jossa hän on elänyt eristyneenä yksinäisyydessä. Ka hakee Turkista lapsuutensa viattomuutta ja puhtautta, ja tätä etsimistä voimistaa ja symbolisoi lumen puhdas kirkkaus. Hän kohtaa Ipekin ja tunnustaa miltei oikopäätä rakkautensa tähän. Olen mielettömän rakastunut ja kärsin, on Ka n tunnustus mielentilastaan. Epätoivoisen rakkaussuhteen edetessä näyttää siltä, että Ka rakastaa rakkauden tuskaa, takertuu siihen. Ipek tajuaa hänen etsivän lapsuutensa hyväksyntää, ikään kuin äidiltään uudestaan. Rakkaus on niin merkityksellistä, että kiinnostus turkkilaisen yhteiskunnan suuriin ristiriitoihin laimenee, käy miltei yhdentekeväksi runoilijalle. Ka tajusi oikein hyvin, että rakastumisen ja onnen ulkopuolella elämä oli vain sarja merkityksettömiä, arkisia tapahtumia, joilla ei ollut yhteyttä toisiinsa. Tässä näkyy Pamukin Euroopan eksistentialisteilta imemä vaikutus. Keskeiseksi probleemaksi Ka näkee sen, miten voi nähdä (ja voiko mitenkään?) toisen ihmisen tuskaan ja mielen pimeisiin ytimiin (kun ei ihminen itsekään voi). Tyypillisiä kohtauksia Lumessa on Ka n odotuksen kuvaaminen, rakkauden odottaminen, jossa jokainen hetki on tuskallinen, epäilyjä ja onnen menetyksen pelkoa. Rakkaus vaikuttaa niin vallitsevasti, että Ka tajusi raivoissaan, ettei elämässä ole muuta kuin rakkaus. Sielujen yhtyminen, yhdessä itkeminen ovat Ka lle ihanteellisia mielentiloja. Romaanin kertoja Orhan kulkee lopussa Ka n jalanjälkiä neljä vuotta runoilijaa myöhemmin. Hän tapaa Ipekin, joka ei koskaan lähtenyt Ka n mukaan, ja tuntee myös rakastuvansa tähän. Tämä on kirjailijan etäännyttämiskeino: tunteellinen minä Ka ja älyllinen tarkastelija Orhan tuntuvat paikoin samalta henkilöltä. Orhanista tuntuu kirjan lopussa, että hän on vain Ka n varjo. Monikasvoinen Turkki Se turkkilainen maisema, johon runoilija tulee etsimään onneaan, kuvastuu kirjassa realistisenakin, mutta voittopuolisesti lumisateen läpi unimaiseksi maalautuvana. Venäläisten ja armenialaisten rakennuttamissa vanhoissa kivitaloissa on ruokakauppojen, leipomoiden ja rähjäisten kahviloiden lisäksi islamilaistyyliset hallinnon keskukset ja vastapainona rappeutunut hökkelikylä, jossa köyhät pesivät. Turkkilaisessa yhteiskunnassa vallitsee syvä ristiriita valtaa pitävien kemalilaisten ja eritasoisesti islamin uskontoa ja elämänmuotoa kunnioittavien välillä. Mustafa Kemal Atatûrk eurooppalaisti maata 1920-luvulla ja kielsi islamilaisten tapojen noudattamisia, kuten naisten kasvojen peittämisen julkisesti. Tästä alkanut ristiriita ei ota poistuakseen. Lisäksi on kapinallisia vähemmistöjä, joista suurin ja näkyvin kurdit. Mar-

16 xilainen vaikutus on tullut eurooppalaistumisen myötä myös ja sosialismilla on kannattajansa. Kun länsimaissa rehvastelee jokainen omilla henkilökohtaisilla mielipiteillä, ei Turkissa niitä edes voi olla, toteaa kirjan maanalainen kapinajohtaja Lasuuri. Euroopassa kaikkien on oltava yksilöitä, mutta Turkissa ei voi olla yksilö eikä individualisti. Turkkilainen on yhteisön osa, kun taas he näkevät (Ka n suulla) länsimaiset miehet yksinäisiksi, omaan turvalliseen mielihyväänsä linnoittautuneiksi aaveiksi, jotka käyvät bordelleissa ostamassa lohtua kipeydelleen. Kemalin vaikutuksesta maassa on paljon Eurooppa-vihaa. Eurooppalaisten ajatellaan halveksivan turkkilaisia, koska nämä ovat köyhiä. Turkkilainen ajattelee, että länsimainen ajattelee, että köyhyys on samaa kuin tyhmyys. Eräs imaamikoulun oppilas lausuu olevansa ylpeä kaikesta mikä hänessä on ei-eurooppalaista. Eurooppalainen on orja, joka ei tiedä olevansa orja, pilkkaa Lasuuri. Kurdinationalisteja ja ääri-islamilaisia tapetaan iskuissa tuon tuosta. Islamilaisnaisten itsemurhat liittyvät hunnun käyttöön, mutta syyt ovat erilaisia. Kaikkien itsemurhien yhteiseksi syyksi nimeää turkkilainen teatterimies Sunay ylpeyden. Kansanteatterissa tapahtuu kirjan dramaattisin kohtaus. Siellä julistetaan esitettävän näytelmä, jossa ääri-islamilainen nainen (joka on muuten Ipekin sisar Kadife) poistaa näyttämöllä huntunsa. Huhutaan myös oikeasta itsemurhasta tai miespääosan esittäjän Sunayn murhasta näyttämöllä. Osittain huhut toteutuvatkin. Eri kansanryhmät kiistelevät, siitä mitä tapahtui ja mitä kohta on tapahtumassa, ja miksi. Monet uskonnollis-poliittiset väittelyt käydään Uusi Elämä -konditoriassa ja Lumipalatsi-hotellissa. Kaksitasoinen kerronta Kirjan kertoja on nimeltään Orhan. Hän on runoilija Ka n ystävä Istanbulissa ja romaani on kirjoitettu Ka n kuoleman jälkeen, kun Orhan innostuu tutkimaan runoilijan vaiheita. Tämä ratkaisu antaa tavattoman paljon etäisyyttä kerrontaan. Tunneminä ja järkiminä ovat erillään ja kiivas sisäinen elämänpalo näyttää vastaavan sisäistä, unimaista rohkeutta elää täysipainoisesti ja avoimesti. Tämän ratkaisun toteuttamistapaa ei voi olla ihailematta. Ka ja Orhan pysyvät sopivasti erillään vaikka ne tajuaakin saman henkilön kahdeksi puoleksi tai sivupersoonaksi. Maiseman, yhteiskunnallisen kuohunnan ja runoilijan mielentilojen synnyttämä kudos on kiehtova kokonaisuus. Runoilijan pyrkimys on täyttää tyhjyys, joka on vallannut hänet totaalisesti Euroopassa asuttuina vuosina. Hän tulee lapsuuden maisemiin etsimään viattomuutta ja rakkautta. Hän löytää hälisevän, ristiriitaisen Turkin, mutta kokee sen unimaisesti tutuksi ja viihtyy, vaikka usein pelkääkin. Mutta rakkaus vaatii hänen mielensä muutoin täysin, paitsi hänen kirjoittaessaan runoja. Runot ilmestyvät hänelle useissa tilanteissa, joissa maisema ja mieliala synnyttävät visioita olemassaolon luonteesta. Mitä pitemmälle kirjoittaminen edistyy, sitä selvemmin Ka vaistoaa runon olevan tulossa ja odottelee sen ilmestymistä itselleen. Kaikkiaan Ka kirjoittaa 19 runoa ja lopussa Orhan etsii vihkoa, johon nämä on käsin raapustettu yhteisnimellä Lumi. Hiutaleiden erilaisuus Lumi on ollut jo lapsena Ka n erityiskiinnostuksen kohde. Hän on kirjoittanut tietosanakirjamääritelmän lumesta vihkoonsa jo koululaisena. Lumi on veden kiteytynyt muoto ja sitä muodostuu vesihöyryn liikkuessa ilmakehässä eri suuntiin. Kuusihaaraiset, tähtimäiset kiteet ovat kaikki erilaisia. Ihmisetkin ovat erilaisia, mutta heitä liittää toisiinsa samanlainen muoto. Jonain hetkenä Ka tuntee kaiken liittyvän kaikkeen ja itsensä osaksi syvää ja kaunista maailmaa. Hurmiomaisimmissa näyissään Ka uskoo jokaisella ihmisellä voivan olla oma lumihiutale, joka samalla on hänen sisäinen karttansa miten elää, se erilaisuuden aste, mikä hänessä on muihin hiutaleisiin nähden. Epäilemättä keskeisesti kiinnostavin tarkastelukulma romaanissa on turkkilaisen ja länsimaalaisen vertailussa. Karsissa kellään ei ole vapaata tahtoa, sanoo kommunistitaustainen teatterijohtaja. Ka on runoilija, ja hänelle rakkaus on elämän kokemista ohjaava, merkityksellisin tila. Hänelle mielipidekiistat ja elintasoeroista aiheutuvat eripurat ja kateudet ovat vähämerkityksisiä. Hän elää pitempää aikaa ja katsoo olemassaolon luonnetta väreinä ja tunteina. Lännessä hän ei viihtynyt, mutta Turkissa hän osaa ottaa vastaan välittömyyden kaikissa positiivisissa ja negatiivisissa sävyissään, vaikka joutuukin vainotuksi, karkotetuksi ja lopulta murhatuksi. Ka on sivullinen, mutta vastoin tahtoaan siksi, että hänen avomielisyyttään ei hyväksytä. Kirjassa ahdas traditio kohtaa tyhjän vapauden ja runoilija kurottaa itseään pois molemmista kohdatakseen rakkauden. Tätä henkistä prosessia romaania kirjoittava tarkkailija Orhan yrittää ymmärtää. Lumi on kokonainen maailma, rakkauden ja ristiriitojen kohtaamispaikka. Eurooppalaisten nyt palkitsemana Orhan Pamuk saa lukijoita lumisissakin maissa. Erkki Kiviniemi 17

17 Runoaapinen 3 Risto Ahti: Kriittinen minä Sanasato s. Elokuussa lupasin herra Ihalaiselle, että kritikoin Risto Ahdin Kriittisen Minän vuoden viimeiseen Kirjoon. En tajunnut ollenkaan, millaisen virheen olen tullut tehneeksi enkä yhtäältä sitä hämäräperäistä iloa, joka oikkuuni tulisi liittymään. Tämä kirja on aiheuttanut minulle itsetuhoista oireilua, oivalluksen iloa, hikoilua ja vapinaa mitä vielä! Varmasti en ole ainoa, jonka itsetuntemukselle Kriittiseen minään tutustuminen on todella tehnyt hyvää. Kriittinen minä liikkuu ajatuksellisesti samoilla taajuuksilla kuin Ahdin Runoaapiset. Kuitenkin kirja poikkeaa edeltäjistään siinä, että se on keskitetympi. Tarkoitus on ainoastaan hahmotella kriittisen ja luovan minän olemusta sekä niiden keskinäistä suhdetta. Kirjan kieli, lyyrinen essee, kuuluu tyylillisesti samaan perheeseen Runoaapisten kanssa. Kriittinen minä jopa sisältää katkelmia, jotka ovat lähestulkoon sanasta sanaan yhteneväisiä Ahdin uusimman runoteoksen, Leikkilaulujen! runojen kanssa. Jonimatti Joutsijärvi epäilee Leikkilaulujen! kritiikissään (Kiiltomato, ), että esseen sulava muoto sopii Ahdin tarkoitusperiin paremmin kuin runomuoto. Näin voi hyvinkin olla: näyttää ilmeiseltä, että Ahti laulaa ja opettaa hyvin samansukuisella äänenpainolla. Runot ovat proosallisia, esseet lyyrisiä. Ahdin töitä opettajana ja runoilijana ei voi erottaa toisistaan, aivan kuten Joutsijärvi toteaa kritiikissään. Synnytysosastolla ruuhkaa Ahdin filosofian peruskäsitteitä ovat äly, tunne ja aisti, joista koostuu ihminen. Nyt: minän komponentteja on puolestaan kaksi: luova minä, joka synnyttää sekä kriittinen minä, joka toimii ikään kuin kätilönä. Luova minä tekee, toimii ja tuottaa leikkii. Kriittinen minä, jota Ahti kutsuu Isä-Äidiksi, valvoo ja ohjaa luovan minän leikkiä, määrittää luovan minän toiminnan ehdot ja ajan. Kirjassa on yhdeksän osaa. Vaikka Ahdin kirjoittamisoppi esittäytyy paljolti teoreettisten pohdiskelujen muodossa, on hänellä esittää myös empiirisiä, omaan opettajakokemukseen perustuvia esimerkkejä kriittisen ja luovan minän välisestä toiminnasta: erilaisista häiriöistä, jotka niiden on välillään koettava, jotta eheytyminen olisi mahdollista. Myös tunnustusta saaneet runoilijat (ja jotkut, joita Ahti ei mainitse nimeltä), kuten Leino, Koskenniemi, Mukka ja Kirstinä ovat päässeet mukaan toimimaan Ahdin kokeen kaniineina. Selväksi käy, että Ahdin kirjoittamisoppi ei ole pelkkää teoriaa, vaan eräänlainen pitkä havainto, joka on saanut ja alati saa todisteen mielekkyydestään käytännössä. Eräs kirjoittava ystäväni sanoi, että tämä kirja vaikutti radikaalisti hänen käsitykseensä itsestään runoilijana ja ihmisenä. Siinä lienee tunnustusta kerrakseen. Ahti luottaa jääräpäisesti yksilön kykyyn luoda tietoa omilla ehdoillaan, kyvyillään ja valmiuksillaan. Runous määrittyy läsnäolon ikäväksi: Että runous on estetiikkaa ja yhdessäoloa. Että runous itse on ihmisyys ja ihmisten välinen silta. Runous on Ahdille kohtaamispaikka, jossa eri lähtökohdista ponnistavilla sivullisilla on hetkeksi mahdollisuus päästä yhteyteen. Runous näyttää olevan ainoa paikka, jossa yksinäinen voi päästä yhteyteen. Unohtumisen poetiikka: vanhempi on terve, kun hän antaa lapsen leikkiä Runous on itsetuntemusta. Taiteilijan itsetuntemus merkitsee kriittisen minän ja luovan minän yhteensovittamista. Kunnioitan isä-äitiä, joka rakastuu lapseen siksi, että lapsi unohtuu leikkiinsä, Ahti tiivistää ja sanoo heti seuraavaksi: On rukoiltava lupaa täyden leikin iloon ja vapauteen. On ymmärrettävä, mitä leikkiä lapsi haluaa leikkiä. On nähtävä mihin leikkiin hän voi täydellisesti antautua. Kriittisen minän tehtävä on etsiä kynttilän sydän ja sytyttää se valaisemaan. 18

18 Tämä on unohduksen poetiikkaa, unohtumisen poetiikkaa! Ahti ei kiitä soittajaa taitavasta soitosta vaan siitä, että tämä unohtuu musiikkiinsa, ei tanssijaa osaamisesta vaan siitä, että hän antaa tanssin viedä itsensä. Luova minä tahtoo jäädä yksin pihalle leikkimään ja hiekkalaatikolla, sen sijaan että vaipua uneen, unohtua hiekkalinnojensa holveihin. Tämä on luovan minän kutsumus: tämä on kriittisen minän luovalle minälle sallittava, tällä tavoin on luovaa minää rakastettava. Kuvaava on anekdootti kuvataitelija Alpo Jaakolasta, joka kiinnitti kynän täryporaan herättääkseen viivat kuolleista, paetakseen osaamista, löytääkseen luovalle minälle uuden tavan leikkiä. Ahdin taidefilosofiasta tulkoon selväksi se, että siinä taide ei ole osaamista, ei ainakaan ensisijaisesti. Osaamista ei periaatteessa tarvita, muistan Riston sanoneen eräällä luennolla. Juuri tässä on taiteilijan ja ihmisen ylipäänsä itsetuntemuksellinen haaste: että osaaminen on oikeassa suhteessa osaamattomuuteen, hallinta hallitsemattomaan järjestys kaaokseen. Että ihminen kehittää itselleen vahvan kriittisen minän, joka, paitsi että sallii luovan minän leikin, myös valvoo tätä leikkiä: Kertoo mitä saa tehdä, mitä pitää tehdä ja milloin. Siis, mihin leikkiin on milloinkin antauduttava! Terve itsekritiikki ja aito kriitikko etsii ja löytää luovasta minästä sen ytimen, joka alituiseen pystyy juopumaan itsestään. Kyllä, tämä on unohtumisen poetiikkaa, päihtymyksen eudaimonismia. Ydinperheessä kuohuu adoptio-oikeus kaikille! Meillä ei ole puutetta luovuudesta vaan huutava kritiikin ja ennen kaikkea itsekritiikin vaje. Tämä on helppo hyväksyä. Ihminen on luonnostaan synnyttäjä, leikin alainen. Luova minä vaikuttaa ihmisessä enemmän kuin mitä ensiarviolta saattaa kuvitella. Eikö kaikki toiminta lopulta ole luomista jonkin tekemistä, toteuttamista tai välittämistä? Kritiikin ja itsekritiikin ongelmat taiteilijuudessa ja ihmisyydessä ovat kriittisen minän konflikteja suhteessa luovaan minään. Ahdilla on esittää esimerkkejä tapauksista, joissa kriittisen minän valvova silmä on liian ankara, joissa leikki estyy ja yhtäältä tapauksista, joissa tekeminen vyöryy esiin ylitsevuotavana, hallitsemattomana niin, että hedelmiä ei ehditä poimia. Vertauksellisesti puhuen: toisinaan kriittinen minä, isä-äiti, esiintyy alkoholisoituneena vanhempana, joka raiskaa lastaan, asettaa tälle tiukat kotiintulo- ja nukkumaanmenoajat ja alati valvoo läksyjen tekemistä. Joskus isä-äiti on kuin adoptiovanhempi, joka jättää ottolapsen katuojaan lojumaan karatakseen itse kotoa, paetakseen vastuutaan. Kirjoittajakoulutuksen tarkoitukseksi Ahdin opissa muodostuu ensiksi kirjoittajalaadun tunnistaminen (älyllisen, tunteellisen tai aistisen), sitten kriittisen ja luovan minän asemien kartoittaminen sekä niiden välisen suhteen tasapainottaminen. Ahdin kirjoittamisopin korkein tavoite on saattaa kriittinen minä sellaiseen valmiustilaan, jossa täysi työlle antautuminen on mahdollista, jossa luovalle minälle avautuu aina uusi tapa, paikka ja aika leikkimiseen. Repikää rikki valmiit taulut Näin äsken kadulla iltapäivälehden, jonka sivuja tuuli liikutti edestakaisin. Samat sivut kääntyivät yhä uudestaan ja uudestaan. Ajattelin, että tuuli lukee lehteä, että tuultakin kiinnostaa, mitä iltapäivälehdessä sanotaan. Kuvitelma ei ollut erityisen merkittävä, ei runollinen, mutta yhä se oli luovan minäni aikaansaama. Hetkeksi saatoin minäkin päästä eroon kriittisen minän ylivallasta ja nähdä arkisen havainnon leikin metaforisessa valossa. Nyt saatan päättää tämän esityksen tuohon harmittomaan havaintoon, saatan lopettaa tämän kritiikin tuohon kohtaamiseen, joka hetkeksi vapauttaa kriitikon osaamisen ikeestä. Sillä muunlaista osaamista kuin sitä, mikä mahdollistaa leikin, ei tarvita, ei missään yhteydessä. Jokaisen, joka haluaa repiä rikki kaikki taulunsa, paitsi ne, joita ei koskaan saa valmiiksi, kannattaa tutustua tähän kirjaan. Kyllä, niin älyllinen kuin teos onkin, voi siihenkin unohtua Tommi Heikkinen 19

19 Minä olen me Leena Krohn: Mehiläispaviljonki Kertomus parvista. Teos s. Mehiläispaviljonki on purku-uhan alainen tiilitalo, jonka historiaan kuuluu Sielullisesti sairaiden tukiasema ja juoppojen yömaja. Nykyisin siellä pitävät majaansa erityyppiset, oudot yhdistykset: Kunnallistieteen edistäjät, Tieteellisen maailmankuvan uhreiksi joutuneet, Ei-inhimillisten henkilöiden kerho (vaihdokkaita, vampyyrejä, demoneja, ihmissusia), Kyynikot, Kurkkulaulajat, Hengittäjät, Myrskyharrastajat, Vapaaehtoisesti köyhät, Autossa-asujat, Tappakaa televisio kerho jne. Myös harrastajateatteri Sydän & Maksa ja Pornopuoti Hekuba sijaitsevat samassa rakennuksessa. Romaanin kertoja tulee liittyneeksi Vaihtuvan todellisuuden kerhoon hiukan vahingossa. Häneltä tilattiin lyhyt artikkeli Mehiläispaviljongista kaupungin ilmaisjakelulehteen, mutta se ei koskaan valmistunut. Kertoja alkoi kuitenkin viihtyä Mehiläispaviljongissa ja istuskella siellä kahvilla kolme neljäkin kertaa viikossa. Yhdistysten jäseniä kuvataan lämmöllä, vaikka he ovat meidän todellisuutemme mukaan moninkertaisia ongelmaihmisiä ja hahmoja. On luonnevikaisuutta, fanaattisuutta, pelkuruutta, typeryyttä, hulluutta, jotka kaikki oikeastaan nykyään hyväksytään ihmisluontoon kuuluviksi. Vaikka ihmisten luokittelu yleisesti ottaen ärsyttää, on näissä elämäntapailijoissa jotain hyvin inhimillistä ja sympaattista. He eivät epätäydellisyydessään osaa ärsyttää lukijaa. Romaanissa on selvästi mustaa huumoria ja sarkasmia, mutta se ei ole ilkeä eikä pilkkaa henkilöitä. Sarkasmi ja moralisointi kohdistuu lähinnä heikompien sortajiin ja yleisiin nyky-yhteiskuntamme hörhötyksiin. Kuvaavaa on se, että Mehiläispaviljongin tilalle suunnitellaan rakennettavaksi menetelmäkehityksen osaamiskeskus. Romaanin alaotsikko on Kertomus parvista. Eri yhdistykset muodostavat parvia, joissa kollektiivinen ajattelu on oleellista. Kertojan mukaan yksinäisenäkin ihminen on vain joukon alkio. Ihminen liikkuu parvesta parveen, liitosta liittoon, joukosta joukkoon. Tärkeää on pohtia, kuka käskee, kuka tottelee parvissa, kun käskyjä ei parvissa biologian oppien mukaan tarvita. On ymmärrettävää, että yksilöllisyys useimmiten unohtuu yhteisöissä, mutta luulisi loogisen ajattelun toimivan niissä vahvempana. Usein vain sattuma määrittelee romaanissa sekä yhteisön että yksittäisen henkilön kohtaloa. Myös yksittäinen ihminen on oma parvensa: solujen ja molekyylien tasolla. Voisi pohtia myös, missä määrin ihminen on sitä minuuden ja roolien tasolla. Minuus ei ole koskaan yksi, vaan pirstaleinen. Jos miettii suhtautumistaan omaan itseensä, kun musta tuntuu nyt tältä, miltä musta tuntuu?, harvapa osaa vastata. Ihminen on aina monta eli voidaan puhua tilannesidonnaisesta meisyydestä, kuten sosiaalipsykologi Klaus Weckroth asian ilmaisee. Ihminen rakentaa rooleja sekä tiedostaen että tiedostamattaan tilanteen mukaan. Lapsi osaa tämän parhaiten. Hän sanoo leikkiessään: Nyt tää ois se, ja sitten on se. Mehiläispaviljongin väessä on jotain samaa: he ovat päättäneet olla jotain ja ovat sitten sitä. Romaanin rakenne muotoutuu myös ikään kuin parvista: 44 kertomusta, kuin novelleja tai esseitä, risteilevät rihmastoina sekä henkilöiden että tapahtumien välillä ja muodostavat yllättäviäkin yhdistelmiä. Mehiläispaviljonki on sisarteos romaanille Datura tai harha jonka jokainen näkee (WSOY 2001). Molemmat yhdistelevät fantasiaa, filosofiaa ja kritiikkiä oman aikamme älyttömyyksiä kohtaan. Myös Datura koostuu ikään kuin monesta miniatyyrinovellista tai kolmen siemenkodan siemenistä. Siinä harhat toimivat moottorina kirjan alituisesti suuntaa muuttaville käänteille, Mehiläispaviljongissa parvimuodostelmien arvaamattomuus. Tieteen fraaseilla höystetty Mehiläispaviljonki on yllättävän aito ja koskettava ja vahvasti tätä päivää. Pia Hyttinen 20

20 Suomi-neidon kosija Panu Rajala. Runoilijan sydän, J.H. Erkon täyttymätön elämä. Otava s. Runoilija J. H. Erkon kuolemasta on näinä viikkoina kulunut sata vuotta, ja Panu Rajala on ajoittanut elämäkertaromaaninsa ilmestymisen tähän ajankohtaan. Hänen lähestymistapansa on käyttää useita eri kertojia ja teemana Erkon monia epäonnistuneita ihastumis- ja kosimisyrityksiä. Erkon toteutumattomat rakkaustarinat alkoivat jo Jyväskylän seminaarista nuorella iällä, ja ne seurasivat häntä läpi elämän. Eräänä kertojana esiintyy tyttökoululainen, myöhemmin kirjailija Fanny Davidson. Erkko tuli Tampereelle alkoholijuomien tarkastajan virkaan ja majoittui Satamakadulle Davidsonien vuokralaiseksi. Runoja lukeva 18-vuotias neitonen kommentoi elävästi Erkon jäyhää, vakaumuksellisen isänmaallista hahmoa. Kirjan alkupuolella on pitkä jakso, jossa tuleva runoilija Kyösti Larson saapuu Pälkäneeltä tapaamaan Erkkoa Tampereelle kesällä Mukanaan hänellä on runoja, jotka muodostivat hänen seuraavana vuonna ilmestyvän esikoiskokoelmansa Tän pojan kevätrallatuksia rungon. Erkko ja Larson, myöhemmin Larin-Kyöstinä tunnettu, olivat tutustuneet Hämeenlinnassa aiemmin, kun Erkko oli asunut Larsonin hotellissa, jota Kyöstin äiti piti. Rajalan romaanissa ystävykset väittelevät runouden olemuksesta ja Fanny kuuntelee vieressä ihmeissään. Sitten Larson ivaa Erkkoa vanhaksi ja paikoilleen jämähtäneeksi, jolloin tämä ajaa nuorukaisen pois. Samassa tilanteessa Erkko tunnustaa lämpimät tunteensa Fannylle. Vastakaikua ei taaskaan tule, ja nuorempi runoilija palaa paikalle. Larin-Kyösti on muistellut tätä Tampereen käyntiään Erkosta kesällä 1907 kirjoittamassaan pienessä henkilökuvassa. Kokonaisuutena kirjan tämä osa on eloisaa kerrontaa, mutta siihen on päässyt pari pientä asiavirhettä. Kyösti Larsonin isä oli kuollut jo 1884, eikä siis toiminut enää ravintoloitsijana kuvattuna ajankohtana. Kirjailijanimen Larin-Kyösti Larson otti käyttöön vasta toisessa runokokoelmassaan, esikoisteos ilmestyi hänen omalla nimellään. Fanny Davidson esiintyy myös myöhemmin kertojana Helsingissä, missä hän on opiskelemassa ja on laatinut tutkielman Erkon teksteistä ja tämä tulee käymään hänen luonaan. Tällä välin Erkon tunteet ovat jo ehtineet kiintyä muihin nuoriin naisiin. Kirjan loppupuolella hän on Itävallassa erään ystävättärensä luona, mutta ei siitäkään synny sen kummempaa suhdetta. Kun Erkko rakennutti Tuusulaan oman huvilansa pari vuotta ennen kuolemaansa, jäi sekin emännättä, vaikka sinne kihlajaisia suunniteltiinkin. J. H. Erkon epäonnisen rakkauselämän, tai sen puutteen, ohessa kulkevat Rajalan moniäänisessä romaanissa Erkon veljesten moninainen toiminta Päivälehden ja Nuoren Suomen piirissä, ajan kulttuurihenkilöiden yhteydet, sortovuosien kiristyvä ilmapiiri ja uuden fennomaanipolven astuminen edellisen tilalle. Kai Kyösti Kaukovalta 21

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole.

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole. 1 Unelma-asiakas Ohjeet tehtävän tekemiseen 1. Ota ja varaa itsellesi omaa aikaa. Mene esimerkiksi kahvilaan yksin istumaan, ota mukaasi nämä tehtävät, muistivihko ja kynä tai kannettava tietokone. Varaa

Lisätiedot

SUOMI EUROOPASSA 2002 -TUTKIMUS

SUOMI EUROOPASSA 2002 -TUTKIMUS A SUOMI EUROOPASSA 2002 -TUTKIMUS GS1. Alla kuvaillaan lyhyesti ihmisten ominaisuuksia. Lukekaa jokainen kuvaus ja rastittakaa, kuinka paljon tai vähän kuvaus muistuttaa teitä itseänne. a. Ideoiden tuottaminen

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Objektiharjoituksia. Harjoitus 2 Tässä on lyhyitä dialogeja. Pane objektit oikeaan muotoon. 1) - Vien... TÄMÄ KIRJE postiin.

Objektiharjoituksia. Harjoitus 2 Tässä on lyhyitä dialogeja. Pane objektit oikeaan muotoon. 1) - Vien... TÄMÄ KIRJE postiin. Objektiharjoituksia Harjoitus 1 Pane objekti oikeaan muotoon. 1. Ensin te kirjoitatte... TÄMÄ TESTI ja sitten annatte... PAPERI minulle. 2. Haluan... KUPPI - KAHVI. 3. Ostan... TUO MUSTA KENKÄ (mon.).

Lisätiedot

- Kummalla on vaaleammat hiukset? - Villellä on vaaleammat hiukset.

- Kummalla on vaaleammat hiukset? - Villellä on vaaleammat hiukset. MAI FRICK KOMPARAATIO ELI VERTAILU 1. Komparatiivi -mpi -mpa, -mma monikko: -mpi, -mmi - Kumpi on vanhempi, Joni vai Ville? - Joni on vanhempi kuin Ville. - Kummalla on vaaleammat hiukset? - Villellä on

Lisätiedot

Kaksi taakan kantajaa. (Pojalla raskas taakka ja tytöllä kevyt)

Kaksi taakan kantajaa. (Pojalla raskas taakka ja tytöllä kevyt) Draama-Taakankantajat Kirjoittanut Irma Kontu Draama perustuu Raamatunjakeisiin: Fil. 4:6-7 Älkää olko mistään huolissanne, vaan saattakaa aina se, mitä tarvitsette, rukoillen, anoen ja kiittäen Jumalan

Lisätiedot

LAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia.

LAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia. LAUSEEN KIRJOITTAMINEN Peruslause aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia. minä - täti - ja - setä - asua Kemi Valtakatu Minun täti ja setä asuvat

Lisätiedot

-miksi lause 'ensimmäisenä aloittaneet tienaavat kaiken rahan' ei pidä paikkaansa?

-miksi lause 'ensimmäisenä aloittaneet tienaavat kaiken rahan' ei pidä paikkaansa? Mitä on MLM! Monitasomarkkinoinnin perusasioita: -Historia -Mistä raha tulee? -mitä on 'vivuttaminen'? -miksi siitä puhutaan?(6 kk esimerkki) -organisaatimalli *binäärinen organisaatiomalli *ylivuoto -palkkiojärjestelmä

Lisätiedot

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Petri Kallio Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Asiantuntijaryhmän jäsen Petra Tiihonen Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Henkilökohtainen avustajatoiminta Syyskuu 2014

Lisätiedot

Maija Hynninen: Orlando-fragmentit (2010) 1. Unelma Sormiharjoitus 1 2. Tammipuu Sormiharjoitus 2 3. suunnit. duration ca. 23

Maija Hynninen: Orlando-fragmentit (2010) 1. Unelma Sormiharjoitus 1 2. Tammipuu Sormiharjoitus 2 3. suunnit. duration ca. 23 Maija Hynninen: Orlando-fragmentit (2010) 1. Unelma Sormiharjoitus 1 2. Tammipuu Sormiharjoitus 2 3. suunnit duration ca. 23 Työskentelimme Henriikka Tavin kanssa löyhässä symbioosissa, keskustelimme ja

Lisätiedot

http://www.youtube.com/watch?v=sugtzbcwtti&feature=related

http://www.youtube.com/watch?v=sugtzbcwtti&feature=related Syyskuu no 55 /2012 http://www.youtube.com/watch?v=sugtzbcwtti&feature=related "Särkyneille on puhuttava hiljaa ja sanoin, jotka eivät lyö. Kuin tuuli, joka vaalii viljaa, kuin lempeä ja lämmin yö. Särkyneitä

Lisätiedot

Nettielämä on oikeaa elämää JA SE ON TAITOLAJI!

Nettielämä on oikeaa elämää JA SE ON TAITOLAJI! Nettielämä on oikeaa elämää JA SE ON TAITOLAJI! SINULLA ON OIKEUKSIA! Netistä saa enemmän irti, kun pitää oikeuksistaan huolta ja toimii itse vastuullisesti. Nettiä voi käyttää lähes jokainen ja jokainen

Lisätiedot

Tehtäviä. Saraleena Aarnitaival: Kirjailijan murha

Tehtäviä. Saraleena Aarnitaival: Kirjailijan murha Saraleena Aarnitaival: Kirjailijan murha JULKAISIJA: Oppimateriaalikeskus Opike, Kehitysvammaliitto ry Viljatie 4 C, 00700 Helsinki puh. (09) 3480 9350 fax (09) 351 3975 s-posti: opike@kvl.fi www.opike.fi

Lisätiedot

SAARNA JÄRVENPÄÄN KIRKOSSA 7.9.2014 JEESUS PARANTAJAMME

SAARNA JÄRVENPÄÄN KIRKOSSA 7.9.2014 JEESUS PARANTAJAMME SAARNA JÄRVENPÄÄN KIRKOSSA 7.9.2014 JEESUS PARANTAJAMME Evankeliumi Matteuksen mukaan (Matt.12:33-37) Jeesus sanoi: Jos puu on hyvä, sen hedelmäkin on hyvä, mutta jos puu on huono, sen hedelmäkin on huono.

Lisätiedot

Struktuurista vuorovaikutukseen. Tietotekniikka- ja kommunikaatiokeskus, Kaisa Laine, puheterapeutti

Struktuurista vuorovaikutukseen. Tietotekniikka- ja kommunikaatiokeskus, Kaisa Laine, puheterapeutti Struktuurista vuorovaikutukseen Tietotekniikka- ja kommunikaatiokeskus, Kaisa Laine, puheterapeutti Termeistä Ihminen, jolla on puhevamma = ei pärjää arjessa puhuen, tarvitsee kommunikoinnissa puhetta

Lisätiedot

Kekkosen puhe 12.3.1964

Kekkosen puhe 12.3.1964 Kekkosen puhe 12.3.1964 Itämeren Historia -seminaari 23.7.2014 Itämeren historiapäivä 2014 Kekkosen latu Suomen sillalla Kuresaaren Kulttuurikeskus 9.45 Kokoontuminen 10.00 10.10 Avaussanat Kulttuuriministeri

Lisätiedot

Pelot vaikuttavat myös aikuisen elämään. Ne voivat olla tiettyjen käyttäytymismalliemme taustalla eikä aina mitenkään tiedostettuja asioita.

Pelot vaikuttavat myös aikuisen elämään. Ne voivat olla tiettyjen käyttäytymismalliemme taustalla eikä aina mitenkään tiedostettuja asioita. Järvenpää 1.2.2009 Saarna Joh 6: 16-21 Älä pelkää, älkää pelätkö! Joku on laskenut että Raamatussa on nämä lauseet 365 kertaa. Jokaiselle päivälle riittää siis oma älä pelkää -lause. Äsken kuullussa evankeliumitekstissä

Lisätiedot

Kinnulan humanoidi 5.2.1971.

Kinnulan humanoidi 5.2.1971. Kinnulan humanoidi 5.2.1971. Peter Aliranta yritti saada kiinni metsään laskeutuneen aluksen humanoidin, mutta tämän saapas oli liian kuuma jotta siitä olisi saanut otteen. Hän hyökkäsi kohti ufoa moottorisahan

Lisätiedot

Herra on Paimen. Ps. 100:3 Tietäkää, että Herra on Jumala. Hän on meidät luonut, ja hänen me olemme, hänen kansansa, hänen laitumensa lampaat.

Herra on Paimen. Ps. 100:3 Tietäkää, että Herra on Jumala. Hän on meidät luonut, ja hänen me olemme, hänen kansansa, hänen laitumensa lampaat. Herra on Paimen Ps. 100:3 Tietäkää, että Herra on Jumala. Hän on meidät luonut, ja hänen me olemme, hänen kansansa, hänen laitumensa lampaat. Joh. 10:11 Minä olen se hyvä paimen. Joh. 10:11 Minä olen

Lisätiedot

Ma Tänään rapistelemme ja mittailemme sanomalehteä.

Ma Tänään rapistelemme ja mittailemme sanomalehteä. Ma Tänään rapistelemme ja mittailemme sanomalehteä. 3. Kuinka monta sivua tämän päivän lehdessä on? 2. Kumpaan suuntaan sanomalehti repeää paremmin, alhaalta ylös vai sivulta sivulle? Laita rasti oikean

Lisätiedot

Ilonan ja Haban aamu Pariskunnalle tulee Aamulehti, mutta kumpikaan ei lue sitä aamulla: ei ehdi, eikä jaksa edes lähteä hakemaan lehteä kauempana sijaitsevasta postilaatikosta. Haba lukee Aamulehden aina

Lisätiedot

Miina ja Ville etiikkaa etsimässä

Miina ja Ville etiikkaa etsimässä Miina ja Ville etiikkaa etsimässä Elämänkatsomustieto Satu Honkala, Antti Tukonen ja Ritva Tuominen Sisällys Opettajalle...4 Oppilaalle...5 Työtavoista...6 Elämänkatsomustieto oppiaineena...6 1. HYVÄ ELÄMÄ...8

Lisätiedot

lehtipajaan! Opettajan aineisto

lehtipajaan! Opettajan aineisto Tervetuloa lehtipajaan! Opettajan aineisto Opettajalle Ennen kuin ryhdyt lehtipajaan lue myös oppilaan aineisto Lehtipaja on tarkoitettu tt 3.-6.-luokkalaisille l ill Voit käyttää aineistoa myös 1.-2.-luokkalaisille,

Lisätiedot

nopea hidas iloinen surullinen hauska vakava rauhallinen reipas kovaääninen hiljainen raju herkkä salaperäiset selkeät

nopea hidas iloinen surullinen hauska vakava rauhallinen reipas kovaääninen hiljainen raju herkkä salaperäiset selkeät nopea hidas iloinen surullinen hauska vakava rauhallinen reipas kovaääninen hiljainen raju herkkä salaperäiset sanat selkeät sanat CC Kirsi Alastalo 2016 Kuvat: Papunetin kuvapankki, www.papunet.net, Sclera

Lisätiedot

lehtipajaan! Oppilaan aineisto

lehtipajaan! Oppilaan aineisto Tervetuloa lehtipajaan! Oppilaan aineisto OSA 1: Tietoa sanomalehdestä Mikä on lehtipaja? Tässä lehtipajassa opit tekemään uutisia Luokkanne on Aamulehti junior -lehden toimitus it Saat oman ammatin ja

Lisätiedot

Miten saan ystäviä, menestystä ja vaikutusvaltaa verkossa liikkuvin kuvin

Miten saan ystäviä, menestystä ja vaikutusvaltaa verkossa liikkuvin kuvin Miten saan ystäviä, menestystä ja vaikutusvaltaa verkossa liikkuvin kuvin 5.3.2009 Sanomatalossa Reidar Wasenius Prometium Oy ...eli mitä ihmisiin vaikuttajan kannattaa ajatella videoleikkeistä verkossa...?

Lisätiedot

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaamisen arviointi Osaamisen arvioinnin tavoitteena oli LEVEL5:n avulla tunnistaa osaamisen taso, oppiminen

Lisätiedot

Jeremia, kyynelten mies

Jeremia, kyynelten mies Nettiraamattu lapsille Jeremia, kyynelten mies Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Jonathan Hay Sovittaja: Mary-Anne S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2014 Bible

Lisätiedot

ANNA JA ALEKSI SETELINVÄÄRENTÄJIEN JÄLJILLÄ

ANNA JA ALEKSI SETELINVÄÄRENTÄJIEN JÄLJILLÄ EURO RUN -PELI www.uudet-eurosetelit.eu ANNA JA ALEKSI SETELINVÄÄRENTÄJIEN JÄLJILLÄ - 2 - Anna ja Aleksi ovat samalla luokalla ja parhaat kaverit. Heillä on tapana joutua erilaisiin seikkailuihin. Taas

Lisätiedot

ANNA JA ALEKSI SETELINVÄÄRENTÄJIEN JÄLJILLÄ

ANNA JA ALEKSI SETELINVÄÄRENTÄJIEN JÄLJILLÄ EURO RUN -PELI www.uudet-eurosetelit.eu ANNA JA ALEKSI SETELINVÄÄRENTÄJIEN JÄLJILLÄ Anna ja Aleksi ovat samalla luokalla ja parhaat kaverit. Heillä on tapana joutua erilaisiin seikkailuihin. Taas alkaa

Lisätiedot

Siipirikko laululintu

Siipirikko laululintu Ismo Vuorinen Siipirikko laululintu runoja Siipirikko laululintu Ismo Vuorinen Ulkoasu: R. Penttinen Kustantaja: Mediapinta, 2010 ISBN 978-952-235-170-8 SIIPIRIKKO LAULULINTU Siipirikko seassa sirpaleiden

Lisätiedot

Vuosikokous pidettiin 16.4.2015 Metsäkansan Ainolassa.

Vuosikokous pidettiin 16.4.2015 Metsäkansan Ainolassa. TOIMINTAKERTOMUS 2015 YLEISTÄ Metsäkansan kyläyhdistyksen toiminta vuonna 2015 oli aktiivista. Vuotta värittivät erityisesti hyvin onnistuneet tapahtumat ja kyläyhdistyksen saama positiivinen huomio. Yhdistys

Lisätiedot

NÄKÖISLEHTI. Esittelemme tekemiämme LEHTIÄ JA KIRJOJA KUVASARJA NÄKÖISLEHDESSÄ VIDEO NÄKÖISLEHDESSÄ. Mielenkiintoiset SUORALINKIT

NÄKÖISLEHTI. Esittelemme tekemiämme LEHTIÄ JA KIRJOJA KUVASARJA NÄKÖISLEHDESSÄ VIDEO NÄKÖISLEHDESSÄ. Mielenkiintoiset SUORALINKIT NÄKÖISLEHTI Esittelemme tekemiämme LEHTIÄ JA KIRJOJA KUVASARJA NÄKÖISLEHDESSÄ VIDEO NÄKÖISLEHDESSÄ Mielenkiintoiset SUORALINKIT MATKAKOHDE: BURG ELZ Kerpenin lähellä MUISTOJEN SPA VALMIS PAINETTAVAKSI!

Lisätiedot

asiakas työntekijä suhde pitkäaikaistyöttömän identiteetti Outi Välimaa Tampereen yliopisto Sosiaalipolitiikan ja sosiaalityön laitos

asiakas työntekijä suhde pitkäaikaistyöttömän identiteetti Outi Välimaa Tampereen yliopisto Sosiaalipolitiikan ja sosiaalityön laitos asiakas työntekijä suhde pitkäaikaistyöttömän identiteetti Outi Välimaa Tampereen yliopisto Sosiaalipolitiikan ja sosiaalityön laitos asiakas työntekijä suhde työn ydin on asiakkaan ja työntekijän kohtaamisessa

Lisätiedot

Vanhempi lapsen mediavalintojen ohjaajana. Suvi Tuominen

Vanhempi lapsen mediavalintojen ohjaajana. Suvi Tuominen Vanhempi lapsen mediavalintojen ohjaajana Suvi Tuominen Mikä KAVI? Kansallinen audiovisuaalinen arkisto ja Mediakasvatus- ja kuvaohjelmakeskus yhdistyivät 1.1.2014 Lakisääteisiä tehtäviä mm. audiovisuaalisen

Lisätiedot

KUNINKAAN POJAN HÄÄT JA SUURET PIDOT

KUNINKAAN POJAN HÄÄT JA SUURET PIDOT Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) KUNINKAAN POJAN HÄÄT JA SUURET PIDOT Tänään meillä on kaksi vertausta, jotka kertovat siitä, kuinka Jumala kutsuu kaikkia taivaan hääjuhliin. 1. Kertomuksen

Lisätiedot

MIES JA NAINEN JUMALAN LUOMUKSINA. Matin ja Maijan eväät Pekka Tuovinen, 15.11.2015

MIES JA NAINEN JUMALAN LUOMUKSINA. Matin ja Maijan eväät Pekka Tuovinen, 15.11.2015 MIES JA NAINEN JUMALAN LUOMUKSINA Matin ja Maijan eväät Pekka Tuovinen, 15.11.2015 LUOMINEN 1) Raamattu kertoo kaiken olevaisen synnystä yksinkertaisen (entisajan) maailmankuvan puitteissa. 2) Raamatun

Lisätiedot

Kirjaraportti. Elina Karhu P08D 28.09.09 1

Kirjaraportti. Elina Karhu P08D 28.09.09 1 Kirjaraportti Elina Karhu P08D 28.09.09 1 Akvaariorakkautta Luin kirjan nimeltä Akvaariorakkautta, joka kertoo kahden nuoren ihmisen, Saaran ja Jounin suhteesta. Suhteen pulmana on Saaran ongelmat oman

Lisätiedot

o l l a käydä 13.1. Samir kertoo:

o l l a käydä 13.1. Samir kertoo: 13. kappale (kolmastoista kappale) SAMI RI N KOULUVII KKO 13.1. Samir kertoo: Kävin eilen Mohamedin luona. Hän oli taas sairas. Hänellä oli flunssa. Minä kerroin Mohamedille, että myös minulla on pää kipeä.

Lisätiedot

Lauri Nurmi, urheilutoimituksen esimies

Lauri Nurmi, urheilutoimituksen esimies Lauri Nurmi, urheilutoimituksen esimies Sanomalehti onnistuu, jos sen levikkialueen urheilu- ja liikuntaväki pitää paikallista urheilujulkisuutta tärkeänä ja haluaa osallistua sen tuottamiseen ja ylläpitää

Lisätiedot

Haastattelututkimus: (2009) Miten lastentarhanopettaja ja koulunopettaja kohtaavat muslimilapsen ja hänen perheensä päiväkoti- ja kouluympäristössä?

Haastattelututkimus: (2009) Miten lastentarhanopettaja ja koulunopettaja kohtaavat muslimilapsen ja hänen perheensä päiväkoti- ja kouluympäristössä? Haastattelututkimus: (2009) Miten lastentarhanopettaja ja koulunopettaja kohtaavat muslimilapsen ja hänen perheensä päiväkoti- ja kouluympäristössä? Hannele Karikoski, KT, yliopistonlehtori Oulun yliopisto

Lisätiedot

SISÄLTÖ. Sano näin itsellesi Ohjaa lasta Jos lapsi on jatkuvasti vihainen Kun aikuista suututtaa Ole etuviisas Kun aikuisen tunteet kiehuvat

SISÄLTÖ. Sano näin itsellesi Ohjaa lasta Jos lapsi on jatkuvasti vihainen Kun aikuista suututtaa Ole etuviisas Kun aikuisen tunteet kiehuvat Tunteet SISÄLTÖ Värikylläinen tunne-elämä Tunne on aina viesti Olet malli tunteiden ilmaisemisessa Auta lasta tunnistamaan Auta lasta nimeämään Kiukku lapsen haasteena Kun lapsi kiukustuu Sano näin itsellesi

Lisätiedot

SISÄLTÖ. II KYLMÄN SODAN VAARAT Honecker käski ampua tuhansia 39 Neuvostoliiton tuho ja lehdistön mahti 42 Media itäblokkia hajottamassa 45

SISÄLTÖ. II KYLMÄN SODAN VAARAT Honecker käski ampua tuhansia 39 Neuvostoliiton tuho ja lehdistön mahti 42 Media itäblokkia hajottamassa 45 SISÄLTÖ I KOIVISTO SERIFFINÄ JA KEKKOSEN JOUKOT Mediapresidentin suursuosio ja lehdistöongelmat 15 Myllykirjeistä paimenkirjeeseen 17 Olen julkisen sanan luomus 20 Kiivasta tuotekehittelyä 22 Koivisto

Lisätiedot

Maanviljelijä ja kylvösiemen

Maanviljelijä ja kylvösiemen Nettiraamattu lapsille Maanviljelijä ja kylvösiemen Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: M. Maillot; Lazarus Sovittaja: E. Frischbutter; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children

Lisätiedot

1. Oppilaat (ja ope) etsivät ja leikkaavat lehdestä itseään kiinnostavan kuvan. (Ihminen, eläin, esine, )

1. Oppilaat (ja ope) etsivät ja leikkaavat lehdestä itseään kiinnostavan kuvan. (Ihminen, eläin, esine, ) ALAKOULUT Luokat 1 2 Kuvasta tarinaksi Tarvikkeet: Sanoma- ja aikakauslehtiä, sakset 1. Oppilaat (ja ope) etsivät ja leikkaavat lehdestä itseään kiinnostavan kuvan. (Ihminen, eläin, esine, ) 2. Oppilaat

Lisätiedot

Ajatukset - avain onnellisuuteen?

Ajatukset - avain onnellisuuteen? Ajatukset - avain onnellisuuteen? Minna Immonen / Suomen CP-liiton syyspäivät 26.10.2013, Kajaani Mistä hyvinvointi syntyy? Fyysinen hyvinvointi Henkinen hyvinvointi ja henkisyys Emotionaalinen hyvinvointi

Lisätiedot

1) Kirjoittamisen aiheen tai näkökulman on tunnuttava tuoreelta, maistuttava uudelta.

1) Kirjoittamisen aiheen tai näkökulman on tunnuttava tuoreelta, maistuttava uudelta. Juhani Niemi ALKUOPPIA KIRJOITTAMISEEN Perustavia lähtökohtia: 1) Kirjoittamisen aiheen tai näkökulman on tunnuttava tuoreelta, maistuttava uudelta. 2) Suhteen käsiteltävään aiheeseen on oltava omakohtainen,

Lisätiedot

JOKA -pronomini. joka ja mikä

JOKA -pronomini. joka ja mikä JOKA -pronomini joka ja mikä Talon edessä on auto. Auto kolisee kovasti. Talon edessä on auto, joka kolisee kovasti. Tuolla on opettaja. Opettaja kirjoittaa jotain taululle. Tuolla on opettaja, joka kirjoittaa

Lisätiedot

Ma Tänään tutustumme sanomalehteen ja sen eri osastoihin.

Ma Tänään tutustumme sanomalehteen ja sen eri osastoihin. Ma Tänään tutustumme sanomalehteen ja sen eri osastoihin. 3. 4. Mitä sanomalehteä luet? Etsi lehdestä seuraavat perustiedot: a) lehden nimi b) ilmestymisnumero c) irtonumeron hinta d) päätoimittaja e)

Lisätiedot

Työharjoittelu Slovenian pääkaupungissa Ljubljanassa

Työharjoittelu Slovenian pääkaupungissa Ljubljanassa Työharjoittelu Slovenian pääkaupungissa Ljubljanassa Minä rupesin hakemaan toppipaikkaa muutama kuukautta ennen kun tulin Sloveniaan. Minulla on kavereita, jotka työskentelee mediassa ja niiden kautta

Lisätiedot

ESLUn viestinnän seuraseminaari 21.9.2013 Viking Grace. Lauri Nurmi, urheilutoimituksen esimies

ESLUn viestinnän seuraseminaari 21.9.2013 Viking Grace. Lauri Nurmi, urheilutoimituksen esimies ESLUn viestinnän seuraseminaari 21.9.2013 Viking Grace Lauri Nurmi, urheilutoimituksen esimies Sanomalehti onnistuu, jos sen levikkialueen urheilu- ja liikuntaväki pitää paikallista urheilujulkisuutta

Lisätiedot

Televisiossa jaetaan torstaisin rahaa julkkiksille Speden

Televisiossa jaetaan torstaisin rahaa julkkiksille Speden Kymppitonni Televisiossa jaetaan torstaisin rahaa julkkiksille Speden ideoimassa ohjelmassa Kymppitonni. Vastaamalla oikein muutamaan tyhmään kysymykseen voi rikastua useita tuhansia markkoja. Kyllä rahantulo

Lisätiedot

Tervetuloa selkoryhmään!

Tervetuloa selkoryhmään! Tervetuloa selkoryhmään! SELKOESITE 1 Jutteletko mielelläsi erilaisista asioista? Haluatko saada tietoa maailman tapahtumista selkokielellä? Haluatko sanoa mielipiteesi, mutta et aina uskalla? Tuntuuko

Lisätiedot

TEE OIKEIN. Minun naapuri on (rikas) kuin minä. Hänellä on (iso) asunto ja (hieno) auto.

TEE OIKEIN. Minun naapuri on (rikas) kuin minä. Hänellä on (iso) asunto ja (hieno) auto. TEE OIKEIN Kumpi on (suuri), Rovaniemi vai Ylitornio? Tämä talo on paljon (valoisa) kuin teidän vanha talo. Pusero on (halpa) kuin takki. Tämä tehtävä on vähän (helppo) kuin tuo. Minä olen (pitkä) kuin

Lisätiedot

Asiakkaiden osallistaminen on innovaation paras lanseeraus. Laura Forsman FFF, Turun Yliopisto

Asiakkaiden osallistaminen on innovaation paras lanseeraus. Laura Forsman FFF, Turun Yliopisto Asiakkaiden osallistaminen on innovaation paras lanseeraus Laura Forsman FFF, Turun Yliopisto Tuotteita käyttävistä ihmisistä on tullut parempia mainoksia, kuin perinteisistä medioista Miksi näin on? 3

Lisätiedot

Fundamentalismi ja uskonnollinen terrorismi

Fundamentalismi ja uskonnollinen terrorismi Fundamentalismi ja uskonnollinen terrorismi Kimmo Ketola Kirkon tutkimuskeskus Joitakin havaintoja brittiläisistä terroristeista Etnisesti kirjava ryhmä Ei psykopatologioita Koulutustaso vaihteleva Eivät

Lisätiedot

KIRJASTOT JA JULKISUUS - MIKÄ MEISSÄ PUHUTTAA? 6.11.2014 Päivi Litmanen-Peitsala Viestinnänsuunnittelija, Kirjastot.fi

KIRJASTOT JA JULKISUUS - MIKÄ MEISSÄ PUHUTTAA? 6.11.2014 Päivi Litmanen-Peitsala Viestinnänsuunnittelija, Kirjastot.fi KIRJASTOT JA JULKISUUS - MIKÄ MEISSÄ PUHUTTAA? 6.11.2014 Päivi Litmanen-Peitsala Viestinnänsuunnittelija, Kirjastot.fi Mitä pohdiskelen tänään? Miksi Suomen Kuvalehden artikkeli (34/14) Sano hei kirjastolle

Lisätiedot

Nettiraamattu. lapsille. Prinssi joesta

Nettiraamattu. lapsille. Prinssi joesta Nettiraamattu lapsille Prinssi joesta Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: M. Maillot; Lazarus Sovittaja: M. Maillot; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org BFC PO

Lisätiedot

SUOMI EUROOPASSA 2010

SUOMI EUROOPASSA 2010 Haastattelu- ja tutkimuspalvelut Kohdenumero: SUOMI EUROOPASSA ITSETÄYTETTÄVÄ LOMAKE A H. Alla kuvaillaan lyhyesti ihmisten ominaisuuksia. Lukekaa jokainen kuvaus ja rengastakaa, kuinka paljon tai vähän

Lisätiedot

RIKU VASSINEN MOCCALATTEHIPSTERI

RIKU VASSINEN MOCCALATTEHIPSTERI RIKU VASSINEN MOCCALATTEHIPSTERI KIISTAKIRJOITUKSIA MARKKINOINNISTA TALENTUM HELSINKI Copyright 2011 Talentum Media Oy ja Riku Vassinen ISBN 978-952-14-1761-0 ISBN 978-952-14-1762-7 (sähkökirja) Ulkoasu:

Lisätiedot

Juoksuhaudoista uussuomettumiseen

Juoksuhaudoista uussuomettumiseen Matti Vuorikoski Juoksuhaudoista uussuomettumiseen Suomi-Venäjä-Seura 70 vuotta Pirkanmaalla Matti Vuorikoski 2015 Kustantaja: BoD Books on Demand, Helsinki, Suomi Valmistaja: Bod Books on Demand, Norderstedt,

Lisätiedot

Kuka on arvokas? Liite: EE2015_kuka on arvokas_tulosteet.pdf tulosta oppilaiden lomakkeet tehtäviin 1 ja 2.

Kuka on arvokas? Liite: EE2015_kuka on arvokas_tulosteet.pdf tulosta oppilaiden lomakkeet tehtäviin 1 ja 2. Kuka on arvokas? Jotta voisimme ymmärtää muiden arvon, on meidän ymmärrettävä myös oma arvomme. Jos ei pidä itseään arvokkaana on vaikea myös oppia arvostamaan muita ihmisiä, lähellä tai kaukana olevia.

Lisätiedot

JOULUN TUNNELMA. Ken saavuttaa nyt voi joulun tunnelmaa niin parhaimman lahjan hän itselleen näin saa.

JOULUN TUNNELMA. Ken saavuttaa nyt voi joulun tunnelmaa niin parhaimman lahjan hän itselleen näin saa. JOULUN TUNNELMA Nyt joulun kellot näin kaukaa soi, joulurauhaa julistaa. Äänet hiljentyvät kaupungin ja on kiire jäänyt taa. Nyt syttyy tähdet nuo miljoonat jokaiselle tuikkimaan. Jälleen kodeissa vain

Lisätiedot

Opas tekijänoikeudesta valokuvaan, piirrettyyn kuvaan, liikkuvaan kuvaan, ääneen ja musiikkitallenteisiin sekä tekijänoikeudesta internettiin.

Opas tekijänoikeudesta valokuvaan, piirrettyyn kuvaan, liikkuvaan kuvaan, ääneen ja musiikkitallenteisiin sekä tekijänoikeudesta internettiin. Opas tekijänoikeudesta valokuvaan, piirrettyyn kuvaan, liikkuvaan kuvaan, ääneen ja musiikkitallenteisiin sekä tekijänoikeudesta internettiin. TEKIJÄNOIKEUS (Kopiereg - Derechos d autor - Müəlliflik hüquqları

Lisätiedot

Tieteellisen artikkelin kirjoittaminen ja julkaiseminen

Tieteellisen artikkelin kirjoittaminen ja julkaiseminen Tieteellisen artikkelin kirjoittaminen ja julkaiseminen Dosentti Mikko Ketola Kirkkohistorian laitos Workshop tohtorikurssilla toukokuussa 2008 Teologinen tiedekunta Workshopin sisältö Miksi kirjoittaa

Lisätiedot

Tartu Raamattuun anna Raamatun tarttua! Kyösti F

Tartu Raamattuun anna Raamatun tarttua! Kyösti F Tartu Raamattuun anna Raamatun tarttua! Kyösti F KUINKA RAAMATTU VOISI: 1. Tarttua meihin 2. Pysyä meissä 3. Tuottaa siunausta elämässämme Elämmekö sanasta? Elämän koulu Ei ihminen elä ainoastaan leivästä,

Lisätiedot

Sävel Oskar Merikanto Sanat Pekka Ervast

Sävel Oskar Merikanto Sanat Pekka Ervast Sävel Oskar Merikanto Sanat Pekka Ervast KUOLEMAN KUNNIAKSI Pekka Ervast Oskar Merikanto Teoksen taustaa Tukholman kongressi 1913 ja Oskar Merikanto. Kuten lukijamme tietävät, pidetään ensi kesänä Tukholmassa

Lisätiedot

Kiveen. hakattu 2/2013. Aleksis Kiven peruskoulu

Kiveen. hakattu 2/2013. Aleksis Kiven peruskoulu Kiveen hakattu 2/2013 Aleksis Kiven peruskoulu Sisällysluettelo Pääkirjoitus Minun proggikseni 3 Proggislogokilpailu 2013 5 Sarjakuvia 6 Koulu alkoi ja musiikki soi 10 Koululehti sai nimen 12 Lomatoivoituksia

Lisätiedot

Kertoja: Kirjatin Mediamatka. Aloita valitsemalla yksinpeli tai ryhmäpeli ohjaajan kanssa.

Kertoja: Kirjatin Mediamatka. Aloita valitsemalla yksinpeli tai ryhmäpeli ohjaajan kanssa. OSA 1: INTRO Kertoja: Kirjatin Mediamatka. Aloita valitsemalla yksinpeli tai ryhmäpeli ohjaajan kanssa. Klikataan version valintakuvaa (ryhmäpeli) ja siirrytään eteenpäin Kertoja: Ryhmäpeli on tarkoitettu

Lisätiedot

Lapsi tarvitsee ympärilleen luotettavia, sanansa pitäviä ja vastuunsa kantavia aikuisia. Silloin lapsi saa olla lapsi. Tämä vahvistaa lapsen uskoa

Lapsi tarvitsee ympärilleen luotettavia, sanansa pitäviä ja vastuunsa kantavia aikuisia. Silloin lapsi saa olla lapsi. Tämä vahvistaa lapsen uskoa Luottamus SISÄLTÖ Perusluottamus syntyy Vastavuoroinen kiintymyssuhde Pieni on suurta Lapsi luottaa luonnostaan Lapsen luottamuksen peruspilarit arjessa Lapsen itseluottamus vahvistuu Luottamuksen huoneentaulu

Lisätiedot

-va/-vä -partisiippi (AKTIIVIN 1. PARTISIIPPI) tehdään verbin he-persoonan vartalosta

-va/-vä -partisiippi (AKTIIVIN 1. PARTISIIPPI) tehdään verbin he-persoonan vartalosta ! 1/! -va/-vä -partisiippi (AKTIIVIN 1. PARTISIIPPI) tehdään verbin he-persoonan vartalosta Esim. Huom! he lukevat -> lukeva he uivat -> uiva he ajattelevat -> ajatteleva he lepäävät -> lepäävä ne sijaitsevat

Lisätiedot

SUOKI TOIMINTA PASSI

SUOKI TOIMINTA PASSI I K O SU M I TO A T IN A P I SS nimi: Näitä taitoja, joita harjoittelet tässä passissa, sinä tarvitset: A Työharjoittelussa B Vapaa-aikana C Koulussa Nämä taidot kehittyvät, kun teet tehtävät huolellisesti:

Lisätiedot

Tulevaisuusohjausta kaikille ja kaikkialle

Tulevaisuusohjausta kaikille ja kaikkialle Tulevaisuusohjausta kaikille ja kaikkialle - ratkaisu vai ongelma? Educa-messut 24.1.2014 Leena Jokinen Tulevaisuuden tutkimuskeskus, Turun yliopisto Vaihtoehtoisten henkilökohtaisten tulevaisuuksien hahmottamista

Lisätiedot

Facebook koulutus. Kalle Rapi Etelä-Karjalan kylät ry http://kylat.ekarjala.fi

Facebook koulutus. Kalle Rapi Etelä-Karjalan kylät ry http://kylat.ekarjala.fi Facebook koulutus Kalle Rapi Etelä-Karjalan kylät ry http://kylat.ekarjala.fi Facebook, mikä se on? Facebook on Internetissä toimiva mainosrahoitteinen yhteisöpalvelu Sivusto tarjoaa käyttäjille mahdollisuuden

Lisätiedot

FT Katja Koski 2 lapsen äiti. Miniopas, jolla pääset alkuun uhmaikäisen kiukkupussin muuttamisesta todelliseksi enkeliksi.

FT Katja Koski 2 lapsen äiti. Miniopas, jolla pääset alkuun uhmaikäisen kiukkupussin muuttamisesta todelliseksi enkeliksi. FT Katja Koski 2 lapsen äiti SELÄTÄ UHMA Miniopas, jolla pääset alkuun uhmaikäisen kiukkupussin muuttamisesta todelliseksi enkeliksi. Arkea Ilman Taistelua Millaista arkesi olisi, jos sinun ei tarvisi

Lisätiedot

Haastattelu- ja tutkimuspalvelut SUOMI EUROOPASSA 2008

Haastattelu- ja tutkimuspalvelut SUOMI EUROOPASSA 2008 Haastattelu- ja tutkimuspalvelut A SUOMI EUROOPASSA 2008 ITSETÄYTETTÄVÄ LOMAKE GS1. Alla kuvaillaan lyhyesti ihmisten ominaisuuksia. Lukekaa jokainen kuvaus ja rengastakaa, kuinka paljon tai vähän kuvaus

Lisätiedot

Toiminnallisen määrittelyn tarina. Esimerkki Reaktorin tavasta tehdä toiminnallista määrittelyä.

Toiminnallisen määrittelyn tarina. Esimerkki Reaktorin tavasta tehdä toiminnallista määrittelyä. Toiminnallisen määrittelyn tarina Esimerkki Reaktorin tavasta tehdä toiminnallista määrittelyä. Toimitusjohtajan pulma Tässä on toimitusjohtaja Roope, jonka tavoitteena on pyörittää Rengasmaster Oy:tä

Lisätiedot

Aamunavaus yläkouluihin, lukioihin ja ammattikouluihin

Aamunavaus yläkouluihin, lukioihin ja ammattikouluihin Aamunavaus yläkouluihin, lukioihin ja ammattikouluihin Punainen Risti on maailmanlaajuinen järjestö, jonka päätehtävänä on auttaa hädässä olevia ihmisiä. Järjestön toiminta pohjautuu periaatteisiin, jotka

Lisätiedot

DIANA NYMAN Tulisieluinen romanitar Jo lapsena Diana Nyman sai kokea syrjinnän aiheuttamaa ulkopuolisuutta. Göteborgin Romanineuvoston jäsenenä hän tekee kaikkensa, jotta tulevat sukupolvet välttyisivät

Lisätiedot

Älä luule, ota selvää!

Älä luule, ota selvää! Älä luule, ota selvää! Tekijä Elämä ilman kulttuuria on tylsää 1 Yhdistä tekijä ja teos. laulaja kirjailija kuvittaja ohjaaja säveltäjä 2 Kirjoita omin sanoin kehykseen mikä teos on. 3 Täydennä ajatuskarttaan

Lisätiedot

9.-luokkalaisen kulttuurikansio

9.-luokkalaisen kulttuurikansio 9.-luokkalaisen kulttuurikansio Kokoa kulttuurikansioon puolen vuoden ajan kulttuurielämyksiäsi. Kulttuurikansio palautetaan opettajalle 31.3. 2009. Liimaa pääsyliput kansioon! Pakolliset sivut Huom! -

Lisätiedot

Terveiset yritysvierailulta 17.10. S. G. Nieminen ilahdutti esittelyillassa

Terveiset yritysvierailulta 17.10. S. G. Nieminen ilahdutti esittelyillassa Terveiset yritysvierailulta 17.10. S. G. Nieminen ilahdutti esittelyillassa Puutarhanaiset kävivät kylässä Vantaalla Juurakkokujalla S. G. Niemisellä. Paikkaan oli helppo löytää kehä III:lta, ja siellä

Lisätiedot

Aasian kieliä ja kulttuureita tutkimassa. Paja

Aasian kieliä ja kulttuureita tutkimassa. Paja Esittäytyminen Helpottaa tulevan päivän kulkua. Oppilaat saavat lyhyesti tietoa päivästä. Ohjaajat ja oppilaat näkevät jatkossa toistensa nimet nimilapuista, ja voivat kutsua toisiaan nimillä. Maalarinteippi,

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Viisas kuningas Salomo

Nettiraamattu lapsille. Viisas kuningas Salomo Nettiraamattu lapsille Viisas kuningas Salomo Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Lazarus Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2013 Bible for Children,

Lisätiedot

JUMALAN VALTAKUNTA ALKAA MURTAUTUA ESIIN Jeesus voitti kiusaukset erämaassa. Saarna 12.10.2008 Ari Puonti

JUMALAN VALTAKUNTA ALKAA MURTAUTUA ESIIN Jeesus voitti kiusaukset erämaassa. Saarna 12.10.2008 Ari Puonti JUMALAN VALTAKUNTA ALKAA MURTAUTUA ESIIN Jeesus voitti kiusaukset erämaassa Saarna 12.10.2008 Ari Puonti Herra Jumala asetti ihmisen Eedenin puutarhaan viljelemään (abad) ja varjelemaan (shamar) sitä.

Lisätiedot

Peliteoria luento 2. May 26, 2014. Peliteoria luento 2

Peliteoria luento 2. May 26, 2014. Peliteoria luento 2 May 26, 2014 Pelien luokittelua Peliteoriassa pelit voidaan luokitella yhteistoiminnallisiin ja ei-yhteistoiminnallisiin. Edellisissä kiinnostuksen kohde on eri koalitioiden eli pelaajien liittoumien kyky

Lisätiedot

Jeesus ruokkii 5000 ihmistä

Jeesus ruokkii 5000 ihmistä Nettiraamattu lapsille Jeesus ruokkii 5000 ihmistä Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org BFC PO

Lisätiedot

HENKISTÄ TASAPAINOILUA

HENKISTÄ TASAPAINOILUA HENKISTÄ TASAPAINOILUA www.tasapainoa.fi TASAPAINOA! Kaiken ei tarvitse olla täydellisesti, itse asiassa kaikki ei koskaan ole täydellisesti. Tässä diasarjassa käydään läpi asioita, jotka vaikuttavat siihen,

Lisätiedot

Erotu joukosta. Miksi seurojen on oltava aktiivisia tiedottajia. Arja Vartia

Erotu joukosta. Miksi seurojen on oltava aktiivisia tiedottajia. Arja Vartia Erotu joukosta Miksi seurojen on oltava aktiivisia tiedottajia Arja Vartia Toimitusten resurssit Urheilutoimituksissa on yleensä viikonloppuisin vain muutama toimittaja Medioiden kustannuspaineet ovat

Lisätiedot

Löydätkö tien. taivaaseen?

Löydätkö tien. taivaaseen? Löydätkö tien taivaaseen? OLETKO KOSKAAN EKSYNYT? LÄHDITKÖ KULKEMAAN VÄÄRÄÄ TIETÄ? Jos olet väärällä tiellä, et voi löytää perille. Jumala kertoo Raamatussa, miten löydät tien taivaaseen. Jumala on luonut

Lisätiedot

4.1 Samirin uusi puhelin

4.1 Samirin uusi puhelin 4. kappale (neljäs kappale) VÄRI T JA VAATTEET 4.1 Samirin uusi puhelin Samir: Tänään on minun syntymäpäivä. Katso, minun lahja on uusi kännykkä. Se on sedän vanha. Mohamed: Se on hieno. Sinun valkoinen

Lisätiedot

Omistusliitteillä ilmaistaan, kenen jokin esine tai asia on. Aina ei tarvita edes persoonapronominia sanan eteen.

Omistusliitteillä ilmaistaan, kenen jokin esine tai asia on. Aina ei tarvita edes persoonapronominia sanan eteen. Oppilaan nimi: PRONOMINIT Persoonapronominien omistusliitteet Omistusliitteillä ilmaistaan, kenen jokin esine tai asia on. Aina ei tarvita edes persoonapronominia sanan eteen. Esimerkiksi: - Kenen pipo

Lisätiedot

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

Julkaisuvapaa 4.3.2009 klo 15. Äitisemme Vuokkiniemi on matka matriarkkojen maahan

Julkaisuvapaa 4.3.2009 klo 15. Äitisemme Vuokkiniemi on matka matriarkkojen maahan Julkaisuvapaa 4.3.2009 klo 15 Äitisemme Vuokkiniemi on matka matriarkkojen maahan Vuokkiniemi on pieni mutta kuuluisa kylä Vienan Karjalassa suuren Venäjän läntisellä laidalla. Äitisemme Vuokkiniemi on

Lisätiedot

Ensimmäinen Johanneksen kirje 4. osa

Ensimmäinen Johanneksen kirje 4. osa Ensimmäinen Johanneksen kirje 4. osa 1 opettaja- Isak Penzev 21.0.3.2013 Jatkamme Johanneksen kirjeen tutkimista. Tämä oppitunti kuuluu opetussarjaan, jossa me tutkimme Uutta testamenttia. Kun me tutkimme

Lisätiedot

VERBI + TOINEN VERBI = VERBIKETJU

VERBI + TOINEN VERBI = VERBIKETJU VERBI + TOINEN VERBI = VERBIKETJU 1. Apuverbi vaatii seuraavan verbin määrämuotoon. Lisää verbi luettelosta ja taivuta se oikeaan muotoon. Voimme Me haluamme Uskallatteko te? Gurli-täti ei tahdo Et kai

Lisätiedot

1.1 Tämä on STT-Lehtikuva

1.1 Tämä on STT-Lehtikuva 1.1 Tämä on STT-Lehtikuva STT-Lehtikuva on Suomen johtava, kansallinen uutis- ja kuvatoimisto. Uutispalveluiden lisäksi STT tuottaa muita palveluita medialle ja viestintäpalveluita johtaville yrityksille,

Lisätiedot

Tunne ja asiakasymmärrys voimavarana palvelunkehi4ämisessä. Satu Mie8nen, taiteen tohtori, taideteollisen muotoilun professori, Lapin yliopisto

Tunne ja asiakasymmärrys voimavarana palvelunkehi4ämisessä. Satu Mie8nen, taiteen tohtori, taideteollisen muotoilun professori, Lapin yliopisto Tunne ja asiakasymmärrys voimavarana palvelunkehi4ämisessä Satu Mie8nen, taiteen tohtori, taideteollisen muotoilun professori, Lapin yliopisto Työpajan tavoite Tunnistetaan palvelukokemukseen lii4yvien

Lisätiedot

Sykleissä mennään tiedotuksessakin olet tarkkana

Sykleissä mennään tiedotuksessakin olet tarkkana Sykleissä mennään tiedotuksessakin olet tarkkana Keväällä tapahtuu paljon (touko-kesäkuu) Heinäkuussa hiljenee vaikka kv-kisoja ympäri maailmaa- nyt olisi tiedottamisen paikka Elokuussa jälleen tahti kiihtyy

Lisätiedot