Opas varhaisnuorten ja vanhempien tukemiseen Seiska alkaa, mopo karkaa

Transkriptio

1 Opas varhaisnuorten ja vanhempien tukemiseen Seiska alkaa, mopo karkaa

2 Mannerheimin Lastensuojeluliiton Hämeen piiri ry Pyhäjärvenkatu 5 B, Tampere (03) , hameen.piiri@mll.fi Kirjoittaja: Janne Viitala Kannen kuva: Tiina Pystynen Taitto: Piia Keljo Tmi Painopaikka: Domus-Offset Oy

3 Opas varhaisnuorten ja vanhempien tukemiseen Seiska alkaa, mopo karkaa Kun olin 14-vuotias, oli isäni niin tyhmä, että tuskin saatoin olla samassa huoneessa hänen kanssaan. Kun olin 21, hämmästyin, kuinka paljon noinkin vanha mies oli oppinut seitsemässä vuodessa. (Mark Twain)

4 SISÄLTÖ Keskeinen sanasto Miksi mopo karkaa? Toiminnan tavoitteet Käynnistys yhteisvoimin Mopotoimintaa Malleja mopoiluun Esimerkkejä tapahtumista Kokemuksia mopotoiminnasta Mopomateriaalia...15

5 KESKEINEN SANASTO Mopo; nimitys uutta kouluaan aloittavasta seitsemäsluokkalaisesta. Siirtynyt uuteen kouluunsa oman asuinalueensa alakoulusta, jossa oli kunnioitettu, kenties pelättykin kuningas. Viimevuotinen elvistely on vaihtunut ujoon pälyilyyn. Tosin yrittää paikata epävarmuutaan pukeutumalla muodikkaasti, puhumalla karkeasti ja polttamalla tupakkaa (ei osaa vetää henkisau huja). Fossiili; mopon käyttämä nimitys vanhemmastaan. Kieltää mopolta sen, mitä kaikki muut saavat tehdä ja vaatii sellaista, mitä kukaan muu ei joudu tekemään. Parhaassa iässä oleva työn sankari, jonka mukana asiat työpaikalla nousevat tai kaatuvat. Ei siedä yhtään yleiskasvatuksellista jaarittelua, koska tietää jo, miten lapsen kanssa eletään. Ei silti toimi aina niin kuin tietää oikeaksi. Immuuni moralisoinnille. Kiinnostunut lapsensa uudesta koulusta ja kaveripiiristä. Mopotoiminta l. mopoilu; yleisnimitys kaikelle toiminnalle, jolla murrosiän hätistämiä kuudesluokkalaisia ja heidän vähintään yhtä hämmentyneitä vanhempiaan tue taan alakoulun vaihtuessa yläkouluksi. Esimerkkejä: 1) Mopoilta; illanvietto, jossa tulevat koulukaverit tutustuvat toi - siinsa. Ohjelmassa on mm. eri laisia tutustumisleikkejä, joista ei kuite n- kaan käytetä leikki-nimitystä. Mopo on nimittäin niin iso, ettei hän enää leiki vaan kisailee. 2) Vanhempien hoitopaikka; paikka tai tapahtuma, johon fossiilit kootaan mopoillan ajaksi. Hoitopaikassa tarjoillaan usein kahvia ja pullaa sekä niin mielenkiin toista ohjelmaa, ettei fossiileil le tule kiusaus ta mennä kurkkimaan, mitä mopoillassa puuhataan. Täällä yleensä huomataan, että kaikki läsnäolijat ovat aivan yhtä tiukkapipoisia ja vanhanaikaisia kuin itsekin on kuullut olevansa.

6 1. MIKSI MOPO KARKAA? Tämän oppaan tarkoituksena on auttaa Mannerheimin Lastensuojeluliiton (MLL) paikallisyhdistyksiä, koulujen vanhempainyhdistyksiä, kouluväkeä, nuorisotyöntekijöitä tai mitä tahansa tahoa käynnistämään toimintaa varhaisnuorten ja heidän vanhempiensa tueksi. Suomalainen yhteiskunta tukee lapsia ja lapsiperheitä monin tavoin. Alle kouluikäisten perheet saavat oh jeita ja tukea niin neuvolasta, päi - vä kodista kuin MLL:n perhe kahviloistakin. Vielä ensimmäisinä kouluvuosina yhteistyö vanhempien ja koulun välillä on tiivistä, mutta nuoruusiän lähestyessä kanssa käyminen vähenee vuoden iässä murrosikä tekee tuloaan, osalla se on jo täy dessä vauhdissa. Samaan aikaan, kun oman kehon fyysiset ja psyykiset muutokset hämmentävät mieltä, tapahtuu varhaisnuoren kou lunkäynnissä iso muutos. Vaik ka peruskoulussa pyritään eroon jyrkästä jaosta ala- ja yläkoulun vä lillä, joutuu edelleen suurin osa vaihtamaan koulua tässä iässä. Isosta kuudesluokkalaisesta tulee pieni seitsemäsluokkalainen eli mopo, jolla ei ole enää turvana tuttua kouluyhteisöä. Tilalla ovat uudet luokkakaverit sekä tunnista toiseen vaihtuvat aineenopettajat ja opetus tilat. Paikka uudessa yhteisössä pitää jollakin keinolla lunastaa, ja usein mopo ottaa turvakseen uudenlaisen roolin. Porukkaan kuulumisen tarve johtaa helposti tilanteisiin, joissa kodin ja kaveripiirin arvot ajautuvat ristiriitaan - ja jälkimmäiset ovat vahvoilla. Nopeasti muuttunut tilanne häm mentää myös vanhempia. Irtiotto kodin piiristä alkaa, ja siinä ryminässä vanhemmat saavat kuulla olevansa muinaismuistoja, jotka ei - vät ymmärrä mistään mitään. Uuden koulun vanhempainiltoihin meno voi tuntua vanhemmista hämmentävältä; muut vanhemmat ja kouluväki on vierasta. Lapsikin ehkä antaa ymmärtää, ettei vanhempien apua kouluasioissa kaivata. Tässä vaiheessa on helppo antaa periksi, vaikka juuri nyt myös vanhemmat tarvitsisivat vertais tensa tukea. Luonteva kohtaaminen van - hempien ja kouluväen välillä poistaisi monia turhia ennakkoluuloja ja väärinkäsityksiä. Vanhempien tutustuminen ja yhteydenpito antai si heille etulyöntiaseman ainaiseen kiistaan, kuinka kaikki muut saa - vat tehdä sitä ja ei kukaan muu joudu tekemään tätä. Mannerheimin Lastensuojeluliiton Hämeen piirissä toteutettiin projekti nimeltä Hyvä mopo -avoimet kohtaamispaikat. Projek tissa kehitettiin menetelmiä ja materiaalia, joiden avulla koulun vaihtumi- 6 Mannerheimin Lastensuojeluliiton Hämeen piiri

7 nen sujuu varhaisnuorilta helpommin. Erityisesti haluttiin pitää vanhemmat edelleen mukana lapsensa arjessa ja lisätä vanhempien ja koulun välistä yhteistyötä. Tässä oppaassa välitetään projektin aikana saatuja kokemuksia rohkaisuksi mopoilun aloittamiselle yhä uusilla paikkakunnilla, etteivät vanhempainillat enää alkaisi kuluneella fraasilla Tervetuloa vanhempainiltaan. Valitettavasti teitä näyttää olevan paikalla kovin vähän, ja poissa ovat juuri ne, joiden pitäisi olla paikalla. 2. TOIMINNAN TAVOITTEET Rohkaista vuotiaita varhaisnuoria ja heidän vanhempiaan toi - mimaan yhdessä samassa elämäntilanteessa olevien kesken. Helpottaa koulunvaihdon ja murrosiän aiheuttamaa hämmennystä varhaisnuorilla ja heidän vanhemmillaan. Perehdyttää vanhemmat murrosikään liittyviin ja varhaisnuoria puhuttaviin asioihin. Vähentää koulunvaihdon yhteydessä ilmenevää kiusaamista ja mopotusta. 3. KÄYNNISTYS YHTEISVOIMIN Mopotoiminnan käynnistämisessä yhteistyö on valttia. Jokaisella paik - ka kunnalla on tahoja, jotka työnsä tai harrastuksensa puolesta toi mivat varhaisnuorten ja vanhem pien parissa. Jo yhden henki lön aktiivisuudella heistä voidaan koota mopotiimi viemään asiaa eteenpäin. Aloitteentekijä voi olla kuka tahansa; MLL:n paikallisyhdistys- tai koulun vanhempainyhdistysaktiivi, kuudesluokkalaisen isä, yläkoulun tukioppilasohjaaja, kunnan nuorisosihteeri tai vaikkapa kouluterveydenhoitaja (ks. oheinen kutsukirje mopotiimiin). Mopotiimi on kaikkien em. ta - hojen tai muutaman aktiivisen hen - ki lön yhteistyöryhmä, joka suun nittelee paikkakunnan mopo toiminnan. Tiimiin mukaan lä hteneet tahot ovat myös itse jär jestämässä suunnittelemaansa mopoilua. Riippuen tiimin kokoon panosta, voidaan tapahtumi en järjestelyt suunnitella yhdessä tapahtuma ker rallaan tai jakaa tapahtumat eri tahojen itsenäisesti toteutettaviksi. Jälkimmäisessä vaihtoehdossa selvi tään vähemmillä palavereilla, mutta ensimmäisessä yhteistyö voi muo dostua syvemmäksi ja se voi poikia uusia ideoita muissakin asioissa. Seiska alkaa, mopo karkaa 7

8 ESIMERKKI KUTSUKIRJEESTÄ MOPOTIIMIIN KUTSU Ihminen syntyy kaksi kertaa. Ensin vanhemmilleen ja sitten nuoruudessa itselleen. (Filosofi Rousseau) Mannerheimin Lastensuojeluliiton Rönttölän yhdistys haastaa Sinut mukaan toimimaan yhdessä varhaisnuorten ja heidän vanhempiensa kanssa. Tarkoituksenamme on aloittaa toiminta, jolla rohkaistaan vuotiaita varhaisnuoria ja heidän vanhempiaan toimimaan muiden samassa elämäntilanteessa olevien kanssa. Koulu vaihtuu usein pienestä ala koulusta suureksi yläkouluksi; yhdessä alkavan murrosiän myllerrysten kanssa tämä aiheuttaa hämmennystä niin nuorille kuin vanhemmillekin. Hanketta suunnittelemaan ja toteuttamaan kootaan yhteistyöryhmä, ns. MOPOTIIMI. Tiimiin kutsutaan edustajat eri toimialoilta, jotka tavalla tai toisella työskentelevät nuorten tai heidän perheidensä kanssa. Tervetuloa MOPOTIIMIIN! Kokoonnumme ensimmäisen kerran MLL:n Rönttölän yhdistyksen tiloissa (Rönttöraitti 2) keskiviikkona klo Varmistathan osallistumisesi allekirjoittaneelle. Raili Roima, MLL:n Rönttölän yhdistys p tai JAKELU: Nasse Nuorisosihteeri, Raimo Rehtori, Liisa Luokanopettaja, Oili Oppilaanohjaaja, Tuula Terveydenhoitaja, Simo Seurakunta Viivi Vanhempainyhdistys ja Maisa Mannerheim 8 Mannerheimin Lastensuojeluliiton Hämeen piiri

9 Kouluväen mukanaolo mopotii missä on tärkeää, jos toimintaa halutaan toteuttaa kouluajalla tai koulun kutsusta. Koulu on vetovoimainen isäntä erityisesti silloin, kun yläkou lulta kutsutaan tulevia oppilaita vanhempineen tutustumaan tiloihin ja ihmisiin. Monella yläkoululla toimii MLL:n kouluttamia tukioppilaita, jotka pursuavat toimintatarmoa. Tukioppilaiden valjastamista vapaaehtoistyöhön myös kouluajan ulko - puolella kannattaa kokeilla. Tässä mopotiimi voi olla hyvä työkalu värväämällä tukioppilaita ohjaajineen mukaan suunnitteluun. Tiimi tukee näin tukioppilasohjaajaa haastavassa tehtävässään ja voi auttaa häntä muussakin tukioppilastominnan kehittämisessä. Tekijöitä on helpompi saada toteuttamaan selvästi rajattua teh tävää kuin osallistumaan toimintaan, jonka he pelkäävät muodostuvan pitkäaikaiseksi rasitteeksi. Esimer kiksi yläkoulun rehtorin on helpompi tulla alustamaan vanhem painiltaan, jonka järjestelyt eivät ole hänen vastuullaan. Samoin seurakunnan nuorisotyöntekijät tulevat todennäköisesti mielellään järjestämään mopopäivän yhtä tehtävärastia, kun heidän ei tarvitse murehtia kokonaisuudesta. Kokonais vastuun kantava mopotiimi voi puolestaan rajata oman pestinsä pituudeksi vuoden tai vain kevätlukukauden, jolloin mukaan lupautuminen on helpompaa. Hyväksi koetulle toi minnalle löytyy kyllä aikanaan jatkajia. 4. MOPOTOIMINTAA Hyvä mopo -projektissa toiminta keskitettiin kuudesluokkalaisten perheille. Pienimmillä paikkakunnilla mukana olivat 6- ja 7-luokkalaiset yhdessä. Varsinkin 6. luokan keväällä varhaisnuorten ja vanhempien ajatukset alkavat olla tulevassa koulussa. Tiedonjano kaikkeen sii - hen liittyvään on valtava. Keitä on tulevalla luokalla? Millaisia ovat uudet opettajat? Onko opiskelu paljon rankempaa uudessa koulussa? Kiusataanko siellä? Löytyykö oikea luokkahuone oikeaan aikaan? Toiminta, jossa paikkakunnan eri kouluilta tulevat kuudesluokkalaiset pääsevät tutustumaan tulevaan kouluunsa ja koulukavereihinsa, innostaa osallistumaan. Myös vanhemmat lähtevät tässä vaiheessa kovin mielellään tutustumaan uu - siin ihmisiin ja tiloihin. Vetovoimaisinta tuntuu olevan toiminta tulevassa luokkakokoonpanossa. Projektissa mukana olleilla kouluilla tulevat luokat pyrittiin muodostamaan mahdollisimman varhain keväällä, jolloin tutustuminen niin varhaisnuorten kuin vanhempiekin kesken koettiin erityisen hyödylliseksi. Seiska alkaa, mopo karkaa 9

10 Mopoilu oli erilaista eri paikkakunnilla, joten tässä luvussa esitel tävät mallit ja esimerkit on koottu yhdistelemällä hyväksi havaittua ja hel posti muualle siirrettävää toimintaa. Luonnollisesti toimintaa kannattaa muokata oman paikkakunnan tarpeisiin sopivaksi. Aluksi voi esim. järjestää vain yksittäisen tapahtuman, jolla selvitetään mopotoiminnan tarvetta. Jos tarvetta ja intoa riittää, toimintaa voi laajentaa luvun 4.1. mallien mukaiseksi säännölliseksi mopoiluksi Malleja mopoiluun Malli A: Tässä mallissa mopotiimi on laaja. Koulu on toiminnan veturi, koska moni tapahtuma jär jestetään kouluajalla. Tiimissä on lisäksi edustus MLL:n paikallisyh distyksestä, kunnan nuorisotoi mesta, seurakunnasta, kouluterveys huollosta, vanhemmista ja tukioppilaista. Erityisesti huhti-toukokuun tapahtumissa tarvitaan kaikkien mukanaoloa. Tammikuu: Illanvietto tulevalla koululla. Ohjelmassa koulun esittelyä ja kysely koulunvaihdon tunnel - mista ja perheiden pelisäännöistä. Keskustelua kyselyn poh jalta. Tutustumista erikseen lapsille ja vanhemmille. Isäntänä rehtori tai oppilaanohjaaja (opo), apuna MLL ja tukioppilaat. Helmikuu: Lasten ja vanhempien yhteinen retki jääkiekko-otteluun, keilahalliin tai tähtitornille. Isäntänä kunnan nuorisotoimi ja seurakunta Maaliskuu: Mopoilta ja vanhempien hoito - paikka. Vanhemmille teemana murrosiän muutokset, isäntänä MLL / kouluterveydenhoitaja. Lapsille ryhmätoimintaa, kisoja, leikkejä, isäntänä kunnan nuorisotoimi. Tuleva luokkajako julkistetaan. Huhtikuu: Toiminnallinen vanhempainilta koululla. - luku 4.2; esimerkki 4 Toukokuu: Mopopäivä leirikeskuksessa. - luku 4.2; esimerkki 3 Lisäksi 6-luokkalaiset käyvät tulevalla koulullaan opiskelemassa neljän kaksoistunnin verran alkavia oppiaineita: ruotsia, kotitaloutta, fysiikkaa ja kemiaa. Opo käy kevään aikana kaikissa 6.lk:ssa kertomassa opiskelusta uudessa koulussa ja jakamassa aiheesta infolehden. 7.lk:n syksyllä vanhempainillat järjestää koulu. MLL:n paikallisyhdistys järjestää vanhempainkahviloita ja luentotilaisuuksia vanhem- 10 Mannerheimin Lastensuojeluliiton Hämeen piiri

11 muuteen liittyvistä aiheista yh dessä kansalaisopiston kanssa. Koh deryhmänä ovat varhaisnuorten vanhempien lisäksi myös muun ikäis ten lasten ja nuorten vanhemmat. 7.lk:n alusta lähtien mopon tu - kena koulun arjessa ovat tukioppilaat. Iltapäivisin on koulul la tar jolla oppilashuoltoväen järjestämää kaverikerhotoimintaa, johon kutsutaan yksinäisiltä vaikuttavia mopoja. Kunnan nuorisotoimi järjestää viikoittain seiskojen iltoja, jolloin nuorisotalot ja -ohjaajat ovat vain 7-luokkalaisten käytössä. Malli B: Tässä mallissa mopotiimin muodostavat MLL:n paikallisyhdistys, tukioppilaat ja tukioppilasohjaaja. Toiminta koostuu pääosin tuki oppilaiden vetämistä mopoilloista ja samanaikaisesti MLL:n ve tämistä vanhempien hoitopaikoista (luku 4.2; esim. 1-2). Apuvoimia tarvitaan hoitopaikkojen alustuksissa ja erityisesti toukokuun tapahtumissa. Apuvoimien säännöllinen mukanaolo mopotiimissä ei ole kuitenkaan välttämätöntä. Tammikuu: Mopoillassa tutustumista kisojen ja leikkien avulla (luku 6), toiminnan esittelyä ja suunnit telua. Hoitopaikassa teemana murrosiän muutokset; alustajana kouluterveydenhoitaja. Helmikuu: Mopoillassa lautapelejä (mm. Mopopeli, luku 6). Hoito paikassa teemana vanhemmuu den roolikartta ; alustajana psykologi. Maaliskuu: Mopoillassa sählyturnaus. Hoitopaikassa teemana koulun vaihtuminen; alustajina opo ja 7-luokkalaisten vanhempia. Huhtikuu: Mopoillassa bändi-ilta; koulun omat bändit esiintyvät. Hoitopaikassa teemana paikkakunnan päihdeasiat; alustajana esim. huumepoliisi. Toukokuu: 6-luokkalaisille mopopäivä (luku 4.2; esimerkki 3). 6.lk:n vanhemmille toiminnallinen vanhempainilta (luku 4.2; esimerkki 4). 7.lk:n alussa järjestetään seiskojen selviytymispäivä. Ohjelmassa on n. 10 km:n vaellus luokittain. Reitin varrella on pari- ja ryhmätehtäviä, joiden purku tapahtuu maalissa. Lopuksi suoritetaan mopokaste, jonka tukioppilaat aikuisten valvonnassa suunnittelevat ja toteuttavat. Mopoil toja ja vanhempien hoitopaikkoja voidaan järjestetään vielä syksyn aikana, jolloin kohderyhmä- Seiska alkaa, mopo karkaa 11

12 nä ovat 7-luokkalaiset vanhem pineen Esimerkkejä tapahtumista 1) Mopoilta - Paikalla eri koulujen 6.lk:n oppilaat - Vetäjinä yläkoulun tukioppilaat ja tukioppilasohjaaja - Kesto 2 h - Teemana tutustuminen kisojen ja leikkien avulla - Ohjelma: Tukioppilaiden ja 6-luokkalaisten lyhyt esittäytyminen; 15 min Esitellään kevään mopoiltojen aikataulut ja teemat; 15 min Leikkejä ja kisoja pienryh - mis sä (leikit Hyvä mopo -leiriohjelmasta, luku 6): paperitornin rakentaminen, näytelmä ongelmatilanteesta, tiedonhakukisa, julisteen teko; 15 min / rasti = yht. 60 min Tuotoksien esittely yhteisesti; 30 min 2) Vanhempien hoitopaikka - Paikalla eri koulujen 6.lk:n oppilaiden vanhemmat - Vetäjänä MLL:n paikallisyhdistys; vierailevana alustajana kouluterveydenhoitaja - Kesto 2 h, samanaikaisesti mopoillan kanssa - Teemana murrosiän muutokset sekä tutustuminen toisiin vanhempiin - Ohjelma: Kahvittelua ja vanhempien lyhyt esittäytyminen; yht. 30 min Alustus; murrosiän muutokset, asioiden käsittely kotona ja koulussa (seksuaalisuus ja seurustelu, hygienia, ruokailutottumukset, harrastukset); 60 min Keskustelua; 30min 3) Toiminnallinen mopopäivä - Paikalla eri koulujen 6.lk:n oppilaat - Vetäjinä MLL, seurakunta, nuorisotoimi, tukioppilaat, oppilaanohjaaja, luokanopettajat ja tulevat luokanvalvojat - Kesto n. 6 h; koulupäivä klo Teemana tutustuminen tuleviin luokkakavereihin ja luokanvalvojaan - Ohjelma: Linja-auto noutaa kuudesluokkalaiset omilta kouluilta Kokoontuminen yläkoululle; koulun esittelyvideo, tulevien luokkajakojen ja luokanvalvojien esittely Linja-autokuljetus leirikeskukseen 12 Mannerheimin Lastensuojeluliiton Hämeen piiri

13 Rastiohjelmaa; 5 kpl puolen tunnin tehtävärasteja; liiku - taan uusissa luokkakokoonpanoissa. Ryhmän mukana luokanvalvo ja ja kummitu - kioppilaat Rasti-isäntinä MLL (Kestääkö kaveruus?), kunnan nuorisotoimi (Yhteispelillä se sujuu), seurakunta (Luottamusharjoituksia), tukioppilaat (Nimet ja kas vot tutuiksi) ja opo (Koulu vaihtuu, mikä muuttuu?) Välissä ruokatauko 1 h; makkaranpaistoa, eväät koululta Yhteenveto ja paluukuljetus kouluille 4) Toiminnallinen vanhempainilta - Paikalla eri koulujen 6.lk:n oppilaiden vanhemmat - Vetäjänä yläkoulu - Kesto 2 h; voidaan pitää samanaikaisesti mopoillan kanssa, toi minnallisen mopopäivän päät teeksi tai erillisenä vanhempainiltana - Teemana tutustuminen lapsen tulevaan kouluun ja tulevien luokkakavereiden vanhempiin - Ohjelma: Rehtorin tervetuliaissanat, jako tulevan luokkajaon mukaisiin ryhmiin; 20 min Rastiohjelmaa; 5 kpl 20 min tehtävärasteja. Liiku taan luokittain, ryhmän mukana kulkee tuleva luokanvalvoja Rasti-isäntinä vanhempainyhdistys (kahvitus ja toiminnan esittely), koulukuraattori (kou lun oppilashuollon esittely), koulu terveydenhoitaja (murrosikä), oppilaanohjaaja (opis kelu tulevassa koulussa) ja nuorisotoimi (tutustumisleikki) 5) Mopojen ja vanhempien retki keilahalliin - Paikalla eri koulujen 6.lk:n oppilaat vanhempineen - Vetäjinä kunnan nuorisotoimi ja seurakunta - Kesto 1,5 h + linja-automatkat - Teemana lasten ja vanhempien yhteinen toiminta ja tutustuminen - Vanhempia houkutellaan mukaan periaatteella aikuinen ilmaiseksi lapsensa seurassa - Jokaiselle radalle lapsia ja vanhempia, ei kuitenkaan samasta perheestä Seiska alkaa, mopo karkaa 13

14 5. KOKEMUKSIA MOPOTOIMINNASTA Kolmivuotisessa Hyvä mopo -projek tissa kokeiltiin monenlaista toi - mintaa varhaisnuorten ja heidän vanhempiensa tukemiseksi. Kaikki tässä oppaassa esitetyt toimintamuodot on kokeiltu käytännössä useaan kertaan. Aina ei onnistuttu ensimmäisellä kerralla, mutta opiksi otettiin ja yritettiin uudestaan. Kai - ken kaikkiaan mopotoiminta on koet tu niin onnistuneeksi, että sitä voi suositella kokeiltavaksi muuallakin. Innostuin mopotoiminnasta monen asian summana. Kotona on alkanut rytistä, kun oma poika on tulossa murkkuikään. Paikkakunnalla on ollut kovasti puheena kasvatusasiat ja perheiden pelisäännöt. Kun vielä koulun suunnalla oltiin asiasta kiinnostuneita, rohkaistuin kutsumaan mopotiimin koolle. (MLL:n paikallisyhdistyksen mopovastaava) Tukioppilasohjaajan työ on yleensä yksinäistä puurtamista. Mopotiimin ideariihistä on ollut iso apu myös omaan työhöni. (Tukioppilasohjaaja) Etukäteen hieman epäilin, suostuvatko nuoret lähtemään tapahtumiin vanhempiensa mukana. Toiminnalliset jutut -kuten retket ja kisailut - toimivat kuitenkin yllättävän hyvin. (Kunnan nuoriso-ohjaaja) Olen itse aika huono lähtemään vanhempainiltoihin. Mopoiluihin lähdin aluksi lähinnä autokuskin roolissa, mutta täytyy myöntää, että oli hyödyllistä tutustua porukkaan, jossa lapsi viettää murrosiän kuohuvimmat vuotensa. (Mopon isä) Isosisko on tosi kateellinen, kun niillä ei ollut aikanaan mitään tällaisia tutustumisiltoja ja -päiviä. Mentiin vain syksyllä suoraan uuteen kouluun. Kyllä tuntuisi hurjalta hypätä kylmiltään ihan outoon porukkaan. (Kuudesluokkalainen tyttö) Mopotoiminta on osoittanut tarpeellisuutensa. Meillä mopoilu jatkuu koulu- ja nuorisotoimen, seurakunnan sekä MLL:n paikallisyhdistyksen rahoittamana, vaikka projekti päättyy. (Kunnan opetuspäällikkö) Tuntuu siltä, ettei kuutosille ole niinkään väliä, mitä mopoilloissa tehdään, kunhan he vain pääsevät yhteen ja saavat tutustua toisiinsa. (Mopoiltoja vetänyt tukioppilas) 14 Mannerheimin Lastensuojeluliiton Hämeen piiri

15 6. MOPOMATERIAALIA 1. Mopopeli Lautapeli vuotiaille (MLL:n Hämeen piiri) 2. Hyvä mopo -leiriohjelma (MLL:n Hämeen piiri) 3. Me-mittari Aineisto koululuokan yhteisöllisyyden mittaamiseen (MLL:n Hämeen piiri) 4. Loppuraportti; Hyvä mopo - avoimet kohtaamispaikat (MLL:n Hämeen piiri) 5. Yleensä siitä on selvitty Selviytymisopas murrosikää lähestyvän lapsen vanhemmalle (MLL) 6. Tukioppilastoiminnan opas (MLL) 7. Täältä tullaan nuoruus Koululaisen opas (MLL:n Hämeen piirin Kotineuvola Oy) 9. Selviytymispeli Ennaltaehkäisevän päihdekasvatuksen aineisto varhaisnuorten ja vanhempien illanviettoon (Hollolan kunta) 10. Vanhemmuuden roolikartta Käyttäjän opas / Syvennä ja sovella (Suomen Kuntaliitto) 11. Suuri leikkikirja / Aulio Olli (Gummerus) 12. Kaupalliset lautapelit, kuten Alias, Pictionary, Twister ja Trivial Pursuit Nettivinkkejä: 1. Tutustumisleikkejä: mita_tehtais/leikkipaikka/ 2. Lisätietoa mopotoiminnasta ja -materiaalista: 8. Kestääkö kaveruus? Korttipeli ystävyydestä, rakkaudesta, etiikasta ja moraalista (Nuorten keskus - Lasten keskus) Seiska alkaa, mopo karkaa 15

16 SEISKA ALKAA, MOPO KARKAA on opasvihko, jonka avulla Mannerheimin Lastensuojeluliiton paikallisyhdistykset, koulujen vanhempainyhdistykset, kouluväki, nuorisotyöntekijät tai mikä tahansa taho voi toimia varhaisnuorten perheiden tukena vuoden iässä moni asia muuttuu niin nopeasti, että vanhempien on vaikea pysyä vauhdissa mukana. Murrosikä on alkamassa ja koulu vaihtumassa alakoulusta yläkouluksi. Usein koulun vaihdon saumakohdassa 7. luokkaa aloittava mopo onnistuu karkottamaan vanhempansa, vaikka uudessa ympäristössä vanhempien tuki olisikin vielä tarpeen. Opasvihko sisältää runsaasti käytännönläheisiä ja hyväksi havaittuja vinkkejä mopotoiminnasta ja -materiaalista. Vinkkien avulla varhaisnuorten ja heidän vanhempiensa tukeminen saa uutta virtaa - ettei mopo karkaa käsistä liian varhain. Mannerheimin Lastensuojeluliiton Hämeen piiri