Infrarakentamisen yleiset laatuvaatimukset Osa 4 Liikunta- ja virkistyspaikkojen rakenteet

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Infrarakentamisen yleiset laatuvaatimukset Osa 4 Liikunta- ja virkistyspaikkojen rakenteet"

Transkriptio

1 Infrarakentamisen yleiset laa tu vaatimukset Osa 4 Liikunta- ja virkistyspaikkojen rakenteet ISBN InfraRYL 2006 Infrarakentamisen yleiset laatuvaatimukset InfraRYL julkaisussa luodaan infra-alalle yhtenäinen ja yhteinen kuvaus infrarakenteiden yleisistä laatuvaatimuksista. Julkaisu sisältää infrarakentamisessa sovellettavan hyvän rakennustavan. Osa 4 käsittelee ulkoliikuntapaikkojen toimivuusvaatimuksia ja niiden rakentamisen teknisiä vaatimuksia. Rakenteiden toimivuusvaatimuksia voidaan käyttää kriteereinä rakenteita suunniteltaessa ja mitoitettaessa sekä suunnittelun ja suunnittelua sisältävien urakoiden tilaamisessa. Teknisiä vaatimuksia käytetään rakennusosien ja työvaiheiden laatua määritettäessä ja todettaessa. Ne määrittelevät rakenteiden valmistumishetken vaatimuksia. InfraRYL otetaan käyttöön hankekohtaisesti suunnittelua ja rakentamista koskevien tarjouspyyntöjen kautta. Viittaamalla suunnitelma-asiakirjoissa InfraRYLin yksilöityyn kohtaan saadaan sen määräykset voimaan hankkeessa. Se määrittää hyvää rakennustapaa myös silloin, kun hankkeen osapuolet ovat siitä eri mieltä. InfraRYL on laadittu alan parhaiden asiantuntijoiden kanssa. Lisäksi on kuultu infra-alan keskeisiä tahoja ja asiantuntijoita. InfraRYLin osa 4 Liikunta- ja virkistyspaikkojen rakenteet täydentää omalta osaltaan opetusministeriön liikuntapaikkajulkaisujen sarjaa. Infra RYL 2006 InfraRYL 2006 Infrarakentamisen yleiset laatuvaatimukset Osa 4 Liikunta- ja virkistyspaikkojen rakenteet

2 Infrarakentamisen yleiset laatuvaatimukset Osa 4 Liikunta- ja virkistyspaikkojen rakenteet RT Rakennustietosäätiö RTS Rakennustieto Oy

3 InfraRYL 2006 Infrarakentamisen yleiset laatuvaatimukset. Osa 4: Liikunta- ja virkistyspaikkojen rakenteet Rakennustöiden yleiset laatuvaatimukset, RYL, on rakennusalalla yleisesti hyväksytyn hyvän rakennustavan kuvaus. InfraRYL on laadittu Rakennustietosäätiössä yhteistyössä infra-alan asiantuntijoiden, järjestöjen ja yritysten kanssa. InfraRYL 2006 ilmestyy myös RT-kortiston CD-levykkeellä. Julkaisu sisältää ulkoliikuntapaikkojen toimivuusvaatimukset ja niiden rakentamisen tekniset vaatimukset. Niissä asetetaan vaatimukset rakennustarvikkeille ja työn suoritukselle. Tekniset vaatimukset on jäsennetty INFRA 2006 Rakennusosa- ja hankenimikkeistön mukaan. InfraRYL 2006 osa 4 sisältää 10 lukua teknisiä vaatimuksia. Kirjan lopussa on viitekirjallisuuden luettelo. InfraRYL 2006 Allmänna kvalitetskrav för infrastrukturbyggande. Del 4: Strukturer för idrotts- och rekreationsanläggningar De allmänna kvalitetskraven för byggnadsarbeten, RYL, är en beskrivning av allmänt accepterad god byggnadspraxis. InfraRYL har tagits fram av Bygginformationsstiftelsen i samarbete med sakkunniga, organisationer och företag inom sektorn för infrastrukturbyggande. InfraRYL 2006 utkommer också på RT-kartotekets cd-rom-skiva. Publikationen omfattar funktionella krav för utomhusidrottsanläggningar och tekniska krav för byggandet av sådana anläggningar. I de tekniska kraven specificeras fordringarna på byggmaterial och på utförandet av arbetet. De tekniska kraven har strukturerats i enlighet med INFRA 2006 klassifikationen för byggnadsdelar och projektbenämningar. InfraRYL 2006 del 4 omfattar ett kapitel innehållande funktionella krav och tio kapitel med tekniska krav. I slutet av boken finns en förteckning över referenslitteratur. Rakennustieto Oy PL 1004 (Runeberginkatu 5) Helsinki puh Rakennustieto Oy Julkaisija: Rakennustietosäätiö RTS Kustantaja: Rakennustieto Oy Kirjapaino: Karisto Oy, Hämeenlinna 2008 ISBN (osa 4) ISBN (koko sarja) InfraRYL 2006, Infrastructure construction, general quality requirements. Part 4: Exercise and outdoor recreational areas The RYL Code of Building Practice describes a generally accepted standard of good building practice. InfraRYL is prepared at the Building Information Foundation in co-operation with experts, associations and companies in the infrastructure sector. InfraRYL 2006 also appears as a RT Building Information File on CD-ROM. The publication contains work performance requirements and technical requirements for the construction of outdoor recreational areas. The technical requirements set for building materials and work performance have been organised according to the INFRA 2006 Building Component and Project nomenclature. InfraRYL 2006, Part 4 contains a chapter on work performance requirements and 10 chapters on technical requirements. A list of reference literature is provided at the end of the book.

4 Käyttäjälle Liikuntapaikkarakentaminen vaatii erityisosaamista. Liikunnan harrastamista ja liikuntaedellytysten luomista perustellaan terveyttä edistävillä vaikutuksilla. Liikunta- ja urheilutarkoitukseen käytettävien rakennettujen liikuntapaikkojen erityisyys korostuu siinä, että liikuntasuorituksessa ihmiset käyttävät omaa fyysistä kapasiteettiaan myös sen äärirajoilla. Liikuntapaikkojen tulee siten olla rakennusteknisesti tarkoituksenmukaisia, ja niiden täytyy täyttää toiminnallisuuden, turvallisuuden ja terveellisyyden korkeat vaatimukset. Lisäksi liikuntapaikat on rakennettava esteettömiksi, ja ihmisten on päästävä niihin helposti. Liikuntapaikkarakentamisen erityisyyttä kuvaa myös se, että liikuntapaikkarakentamishanke on rakennuttajalleen usein ainutkertainen hanke. Liikuntapaikan rakentamisen on perustuttava taloudelliseen elinkaariajatteluun ja mahdollisimman energiatehokkaisiin ratkaisuihin. InfraRYLin osa 4 Liikunta- ja virkistyspaikkojen rakenteet, jonka käsikirjoitus on tehty opetusministeriön tuella, jatkaa alan keskeisten infrarakenteiden yleisten laatuvaatimusten määrittelyä. InfraRYL julkaistaan useampana osana. Tässä osassa esitetään ulkoliikuntapaikkojen toimivuusvaatimukset ja niiden rakentamisen tekniset vaatimukset, jotka rakenteen tulee täyttää valmistumishetkellään. Sähköisessä muodossa InfraRYL on julkaistu internetissä ja RT-kortiston CD:llä. InfraRYLin valmistelussa on ollut mukana useita asiantuntijoita, järjestöjä ja toimikuntia. Laatimiseen ovat osallistuneet tilaajaorganisaatiot, urakoitsijat, suunnittelijat ja rakennustuoteteollisuus. InfraRYLin laatimistyön periaatteet selostetaan johdannossa. Toimikuntatyöhön osallistuneet luetellaan julkaisun lopussa. InfraRYLin osa 4 Liikunta- ja virkistyspaikkojen rakenteet täydentää omalta osaltaan opetusministeriön liikuntapaikkajulkaisujen sarjaa. Kiitämme lämpimästi kaikkia InfraRYLin valmisteluun osallistuneita. Opetusministeriö ja Rakennustieto

5 Sisällysluettelo Käyttäjälle Sisällysluettelo Johdanto Toimivuusvaatimukset Liikunta- ja virkistyspaikkojen rakenteiden tekniset toimivuusvaatimukset Yleistä Liikuntapaikkojen rakenteiden toimivuusominaisuuksia Rakenteiden toimivuuteen vaikuttavien ominaisuuksien määrittely Käyttäjänäkökulma Omistajanäkökulma Viranomaisnäkökulma Liikuntapaikkakohtaisia toimivuusvaatimuksia Ulkokentät Urheilukentät Pallokentät Pesäpallokentät Tenniskentät Jääurheilualueet, luonnonjäät Tekojäät Yhdistelmäkentät Vesiliikunta- ja virkistyspaikat Maastoliikuntapaikat Laskettelurinteet ja rinnehiihtokeskukset Kuntopolut ja -radat Luontopolut ja retkeilyreitit Aktiviteettikohtaiset reitit Ulkoilu- ja retkeilyalueet Maastohiihtokeskukset Kiipeilypaikat Erityisurheilualueet Ampumaurheilupaikat Rullalautailualueet Golfkentät Veneurheilupaikat Eläinurheilualueet Hevosurheilupaikat Koiraurheilualueet Lähiliikuntapaikat Tekniset vaatimukset Liikunta- ja virkistyspaikkojen rakenteet Ulkokenttien päällys- ja pintarakenteet Urheilukenttäpäällysteet Yleistä Urheilukenttien päällysteiden materiaalit Urheilukenttien päällysteiden alustan vaatimukset Urheilukenttien päällysteiden tekeminen Urheilukenttien valmiit päällysteet Urheilukenttien päällysteiden vaatimustenmukaisuuden osoittaminen Tekemisen ympäristövaikutukset Pallokenttäpäällysteet Jalkapallokenttäpäällysteet Yleistä Jalkapallokenttien hiekka- ja murskepäällysteiden materiaalit Jalkapallokenttien alustan vaatimukset Jalkapallokenttien päällysteiden tekeminen Jalkapallokenttien valmiit päällysteet Jalkapallokenttien päällysteiden vaatimustenmukaisuuden osoittaminen Tekemisen ympäristövaikutukset Pesäpallokenttäpäällysteet Yleistä Pesäpallokenttien päällysteiden materiaalit Pesäpallokenttien päällysteiden alustan vaatimukset Pesäpallokenttien päällysteiden tekeminen Pesäpallokenttien valmiit päällysteet Pesäpallokenttien päällysteiden vaatimustenmukaisuuden osoittaminen Tekemisen ympäristövaikutukset Tenniskenttäpäällysteet Tenniskenttäpäällysteet, yleistä Tenniskenttien päällysteiden materiaalit Tenniskenttien päällysteiden alusta ja liittyvät rakenteet Tenniskenttien päällysteiden tekeminen Tenniskenttien valmiit päällysteet InfraRYL 2006 Osa 4 5

6 Sisällysluettelo Tenniskenttien päällysteiden vaatimustenmukaisuuden osoittaminen Tekemisen ympäristövaikutukset Yhdistelmäkenttäpäällysteet Yhdistelmäkenttien päällysrakenteet, yleistä Yhdistelmäkenttien materiaalit ja tuotteet Yhdistelmäkenttien päällysteiden alustan vaatimukset Yhdistelmäkenttien päällysteiden ja jäähdytysjärjestelmän asentaminen Yhdistelmäkenttien valmiit tekonurmipäällysteet Yhdistelmäkenttien tekonurmipäällysteiden vaatimustenmukaisuuden osoittaminen Tekemisen ympäristövaikutukset Maastoliikuntapaikat Kuntoreitit Yleistä Kuntoreittien rakenteiden ja varusteiden materiaalit Kuntoreittien alustan ja vierustan vaatimukset Kuntoreittien tekeminen Kuntoreittien valmiit rakenteet Kuntoreittien rakenteiden vaatimustenmukaisuuden osoittaminen Tekemisen ympäristövaikutukset Erityisliikuntapaikat Pyöräilyradat ym Rullalautailualueet Yleistä Rullalautailualueiden rakenteiden materiaalit Rullalautailualueiden alustan ja vierustan vaatimukset Rullalautailualueiden tekeminen Rullalautailualueiden valmiit rakenteet Rullalautailualueiden rakenteiden vaatimustenmukaisuuden osoittaminen Rakentamisen ympäristövaikutukset Lähiliikuntapaikat Lähiliikuntapaikat, yleistä Lähiliikuntapaikkojen materiaalit Lähiliikuntapaikkojen rakenteiden alustan ja vierustan vaatimukset Lähiliikuntapaikkojen tekeminen Lähiliikuntapaikkojen valmiit rakenteet Lähiliikuntapaikkojen rakenteiden vaatimustenmukaisuuden osoittaminen Tekemisen ympäristövaikutukset Liikunta- ja virkistyspaikkojen varusteet ja laitteet Ulkokenttien varusteet, laitteet ja järjestelmät Yleistä Ulkokenttien varusteiden materiaalit ja tuotteet Ulkokenttien varusteiden ja laitteiden alustan vaatimukset Ulkokenttien varusteiden, laitteiden ja järjestelmien asentaminen ja rakenteiden tekeminen Ulkokenttien valmiit varusteet Ulkokenttien varusteiden vaatimustenmukaisuuden osoittaminen Tekemisen ympäristövaikutukset Liitteet Toimikuntalaitos Kirjallisuusluettelo InfraRYL 2006 Osa 4

7 Johdanto 1 Infrarakentamisen yleiset laatuvaatimukset InfraRYL Infrarakentamisen yleiset laatuvaatimukset InfraRYL julkaisussa luodaan infra-alalle yhtenäinen ja yhteinen hyvän rakennustavan kuvaus infrarakenteiden yleisistä laatuvaatimuksista. Rakennustöiden yleiset laatuvaatimukset RYL on käytettävän hyvän rakennustavan kirjallinen kuvaus. Kuvaus perustuu olemassa oleviin viranomaisvaatimuksiin, rakentamisen eri tahojen laatimiin yleisiin laatuvaatimuksiin, työselostuksiin, standardeihin ja niiden perusteella toimitettuun alan käsitykseen hyvästä rakennustavasta. Alan käsitys ja erityisesti käsityksen edustavuus on saatu aikaan käsittelemällä InfraRYLin laatuvaatimukset laajasti rakennusalaa edustavissa toimikunnissa ja työryhmissä sekä pyytämällä sen luvuista lausuntoja rakennuttajilta, urakoitsijoilta, suunnittelijoilta, viranomaisilta, järjestöiltä ja yksittäisiltä asiantuntijoilta. RYLin ensisijaisena sisältötavoitteena on määrittää työn lopputuloksen rakennustekninen laatu. Lähes kaikille lopputuotteille esitetään valmiin rakenteen toleranssit ja yleiset laatuvaatimukset sekä työlle että rakennustarvikkeille (materiaalille). Hyvällä rakennustavalla ymmärretään yleistä rakentamisen ammatillista kokemuspohjaa, hallinnon informaatio-ohjausta ja vakiintuneita käytäntöjä. Vaikka RYL yleisesti edustaa hyvän rakennustavan kuvausta, saattavat siinä esitetyt vaatimukset edellä mainituista syistä tietyissä tapauksissa osoittautua käytännön vaatimuksia vastaamattomiksi, sillä käsitys hyvästä rakennustavasta ei ole kaikin osin selkiintynyt tavallisissakaan rakennussuorituksissa. Tällöin korostuu suunnittelijan ammattitaito ja RYLissä esitetyt vaatimukset ovat suuntaa antavia. Suunnitelma-asiakirjoissa esitetyt laatuvaatimukset sijoittuvat pätemisjärjestyksessä RYLin vaatimusten edelle. Työturvallisuuteen ja terveellisyyteen liittyvät sekä ympäristöasiat otetaan huomioon lakien, asetusten ja viranomaismääräysten mukaisesti. Työturvallisuuteen ei InfraRYLissä erikseen viitata. Käytettävän työmenetelmän edellytetään aina täyttävän työturvallisuusvaatimukset. Hankekohtaiset erityisvaatimukset esitetään työturvallisuusasiakirjassa. Jos InfraRYLin vaatimustekstin ja kuvien välillä on ristiriitaisuuksia, ovat tekstiosuuden vaatimukset ensisijaisesti voimassa. InfraRYL -sarjaan on tulossa tämänhetkisen näkemyksen mukaan neljä osaa. Vuonna 2006 ilmestyi osa 1 Väylät ja alueet ja keväällä 2008 osa 3 Sillat ja rakennustekniset osat. Keväällä 2009 on tulossa osa 2 Järjestelmät ja täydentävät rakenteet. Tämä InfraRYL osa 4 Liikunta- ja virkistyspaikkojen rakenteet sisältää ulkoliikuntapaikkojen tekniset toimivuusvaatimukset ja rakentamisen yleiset laatuvaatimukset. 1.1 InfraRYL 2006 osan 4 käyttöönotto InfraRYL 2006:n eri osat otetaan käyttöön heti ilmestymisen jälkeen. Kaikissa hankkeissa, jotka InfraRYL 2006 osan 4 Liikunta- ja virkistyspaikkojen rakenteet ilmestyessä ovat suunnitteilla, voidaan ryhtyä käyttämään sitä hankekohtaisten laatuvaatimusten laadinnan apuna. Jos sopimusasiakirjat vaikenevat ja hankkeessa syntyy tulkintaerimielisyyksiä teknisestä laatutasosta, sovelletaan InfraRYL 2006:n laatutasoa, elleivät erityiset seikat velvoita soveltamaan muuta ohjetta. InfraRYL otetaan käyttöön hankekohtaisesti tilaajien määriteltyä sen noudatettavaksi asiakirjaksi suunnittelua ja rakentamista koskevissa tarjouspyyntöasiakirjoissa. 1.2 Korvaa Keskeisimpiä lähteitä työryhmän työskentelyssä ovat olleet opetusministeriön liikuntapaikkajulkaisut. InfraRYLin osa 4 korvaa nämä julkaisut rakentamisen laatuvaatimusten osalta. 1.3 InfraRYL hankkeen asiakirjana Rakennushankkeen asiakirjat jaetaan yleisesti kaupallisiin ja teknisiin asiakirjoihin. Teknisten asiakirjojen sisältö ja muoto jäsennetään yleensä nimikkeistön mukaisesti. Hankekohtaisissa suunnitelma-asiakirjoissa suunnittelija määrittää työn ja lopputuotteen laatuvaatimukset alan yleisten laatuvaatimusten (RYL) ja standardien perusteella. Urakkaasiakirjoissa määritetään, missä ja kuinka paljon työtä tehdään. Hyvän rakennustavan sisältö riippuu määrittelijästä ja vaihtelee myös paikkakunnan ja ajankohdan mukaan. Rakentamiseen käytettävät rakennustuotteet, saatavilla oleva työvoima, työmenetelmät ja rakennushankkeen laji vaikuttavat sen sisältöön. InfraRYL 2006 Osa 4 7

8 Johdanto Taulukko T1. Hankkeen asiakirjojen asema kuvattuna kahden ulottuvuuden (kaupallinen tekninen ja hankekohtainen yleinen) määrittämässä kentässä. Taulukon järjestys ja sisältö ovat YSEn mukaiset. Kaupalliset asiakirjat Tekniset asiakirjat Hankekohtaiset asiakirjat Urakkasopimus Urakkaneuvottelupöytäkirja Urakkaohjelma Urakkarajaliite Hankekohtaiset laatuvaatimukset (työselostukset) Suunnitelmat Yleiset asiakirjat Rakennusurakan yleiset sopimusehdot YSE Malliasiakirjat RYL Standardit julkaisut Jotta sopimuksia voidaan tehdä, on sekä rakennuttajalla että urakoitsijalla oikeus olettaa, että hyvä rakennustapa on määritelty. Tämän vahvistaa muun muassa julkaisun Rakennusurakan yleisten sopimusehtojen YSE 1998:n 15 :n määräys: Jos sopimusasiakirjoissa ei ole mainintaa rakennussuoritukselle tai sen osalle asetettavista vaatimuksista... urakoitsijan on... noudatettava sopimusasiakirjojen samanlaisista tai rinnastuskelpoisista suorituksista antamia määräyksiä tai näiden puuttuessa vastaavanlaisissa rakennustöissä yleensä noudatetaan menettelyä hyvän ja kunnollisen työntuloksen aikaansaamiseksi. Erimielisyyden sattuessa voidaan joutua ratkaisemaan, mitä kyseisessä hankkeessa pidetään hyvänä rakentamistapana. Tällöin rakennusteknisen asiantuntemuksen apuna on Rakennustöiden yleiset laatuvaatimukset RYL, joka on käytännössä todettu hyvän rakennustavan kuvaukseksi. Sillä on pysyvä tehtävä jokaisen hankkeen asiakirjana, kuten taulukossa T1 esitetään. Yleisenä periaatteena on, että tilaaja määrittelee, mitä asiakirjoja noudatetaan ja mikä on niiden keskinäinen pätemisjärjestys. Taulukossa T1 tarkoitetaan hankekohtaisilla kaupallisilla asiakirjoilla rakennuttajan ja urakoitsijan välistä sopimussuhdetta määritteleviä asiakirjoja. Hankekohtaisilla teknisillä asiakirjoilla tarkoitetaan sopimussuhteen kohdetta määritteleviä asiakirjoja, kuten piirustuksia ja rakennusselostusta (hankekohtaisia laatuvaatimuksia). Rakennustöiden yleisten laatuvaatimusten RYL asema yleisenä teknisenä asiakirjana on samanlainen kuin Rakennusurakan yleisten sopimusehtojen YSE asema yleisenä kaupallisena asiakirjana. RYL helpottaa hankekohtaisten asiakirjojen laadintaa, jotta hankkeesta toiseen samanlaisina siirtyviä laatuvaatimuksia ei tarvitse joka kerta toistaa. 2 InfraRYLin käyttö 2.1 InfraRYL osan 4 jaksot InfraRYL osa 4 sisältää liikunta- ja virkistyspaikkojen rakenteiden tekniset toimivuusvaatimukset ja rakentamisen yleiset laatuvaatimukset. 2.2 Laatuluokkien käyttö InfraRYLissä osissa 1 ja 3 esitetään useita laatuluokkia esimerkiksi valmiin rakenteen tasaisuudelle. Luokitusta esittävien taulukoiden yhteydessä on ohje taulukon käyttösuositukseksi. Jos suunnitelma-asiakirjoissa ei muuta esitetä, noudatetaan taulukon käyttösuositusta. 2.3 Tietotekniikan hyödyntäminen InfraRYL on laadittu tietokantaan ja saatavissa myös sähköisenä versiona Internetin kautta osoitteessa ja RT-kortiston CD:llä. 3 InfraRYL 2006:n rakenne InfraRYL 2006 on sovitettu InfraRYL-hankkeen yhteydessä kehitettyyn Infra-rakennusosa- ja hankenimikkeistöön. InfraRYLin luvut, kappaleet ja lauseet ovat käytettävissä työselostusten ja määräluetteloiden laadinnassa. InfraRYL 2006 on järjestetty toimivuusvaatimuksiin, joiden pohjana ovat suunnitteluperusteet, ja teknisiin vaatimuksiin (työnosaluvut), jotka esittävät rakennustuotteiden (materiaalien), työn ja valmiin rakennusosan laatuvaatimukset, taulukko Tekniset vaatimukset InfraRYLin tekniset vaatimukset määrittelevät rakenteiden valmistushetken vaatimuksia. Teknisten vaatimusten otsikointi ja järjestys noudattavat INFRA 2006 Rakennusosa- ja hankenimikkeistöä. INFRA 2006 Rakennusosa- ja hankenimikkeistön käyttö InfraRYLissä: INFRA 2006 nimikkeistö InfraRYL Liikuntapaikka Liikuntapaikkarakenteet rakenteet Tekniset vaatimukset on jäsennetty urakoitsijan kustannuslaskennan ja työnohjauksen näkökulmasta. Niitä toivotaan käytettävän urakoitsijoiden laatujärjestelmissä. 8 InfraRYL 2006 Osa 4

9 Johdanto Taulukko T2. InfraRYLiin sisältyvät toimivuusvaatimusten ja teknisten vaatimusten jaksot. InfraRYL osa 1 Väylät ja alueet InfraRYL osa 2 Järjestelmät ja täydentävät osat InfraRYL osa 3 Sillat ja rakennustekniset osat InfraRYL osa 4 Liikunta- ja virkistyspaikkojen rakenteet Toimivuusvaatimukset Toimivuusvaatimukset Toimivuusvaatimukset Toimivuusvaatimukset Tierakenteet Liikunta ja virkistyspaikkojen rakenteiden tekniset toimivuusvaatimukset Katurakenteet Ratarakenteet Tekniset vaatimukset Tekniset vaatimukset (alustava) Tekniset vaatimukset Tekniset vaatimukset Maa-, pohja- ja kalliorakenteet Järjestelmät Rakennustekniset rakennusosat Liikunta- ja virkistyspaikkojen rakenteet Olevat rakenteet ja rakennusosat Vesihuollon järjestelmät Erittelemättömät rakennustekniset rakennusosat Liikunta- ja virkistyspaikkojen varusteet ja laitteet Turvallisuusrakenteet ja opastusjärjestelmät Perustusrakenteet Sähkö-, tele- ja konetekniset järjestelmät Pohjarakenteet Lämmön- ja kaasunsiirtojärjestelmät Betonirakenteet Teräsrakenteet Puurakenteet Kallion tiivistys- ja lujitusrakenteet Rakennustekniset rakennusosat Sillat Maaleikkaukset ja -kaivannot Laiturit Kallioleikkaukset, -kaivannot ja -tunnelit Perustus- ja tukirakenteet Penkereet, maapadot ja täytöt Ympäristörakenteet Päällys- ja pintarakenteet Päällysrakenteen osat ja radan alusrakennekerrokset Reunatuet, kourut, askelmat ja eroosiosuojaukset Kasvillisuusrakenteet Ratojen päällysrakenteet InfraRYL 2006 Osa 4 9

10 Johdanto Teknisten vaatimusten otsikot on numeroitu kiinteällä desimaalinumeroinnilla (XX = luvun numero) seuraavasti: XX.1 Materiaalit (esimerkiksi Tenniskenttäpäällysteet) XX.2 Alusta (esimerkiksi Päällysteen alusta) XX.3 Työn suoritus (esimerkiksi Päällysteen tekeminen) XX.4 Valmis rakenne (esimerkiksi Valmis päällyste) XX.5 Vaatimusten- (esimerkiksi Päällysteiden vaatimusten- mukaisuuden osoittaminen) mukaisuuden osoittaminen XX.6 Ympäristövaikutukset (esimerkiksi Tekemisen ympäristövaikutukset) Otsikoiden sanallinen muotoilu vaihtelee käsiteltävän rakennustyön mukaan. InfraRYLin tekniset vaatimukset ovat hyvän rakennustavan vaatimuksia urakoitsijoille. Vaatimustekstit on otsikoitu sanalla. Vaatimuksen soveltamisohjeita, esimerkiksi luokkien käyttöalueita, ja ohjeita työmaalle sekä suunnittelijalle annetaan pienemmällä kirjasimella kirjoitetussa tekstissä. Nämä tekstit on otsikoitu sanalla. Teksteissä mainitut viitejulkaisut esitetään pienemmällä ja kursivoidulla kirjasintyypillä. Ne on otsikoitu sanalla. 3.2 Toimivuusvaatimukset Toimivuusvaatimuksilla kuvataan rakenteen ja sen osien elinkaaren aikaista käyttäytymistä koskevia vaatimuksia, jotka ohjaavat teknisten vaatimusten asettamista. Toimivuusvaatimusten otsikointi ja järjestys noudattaa opetusministeriön Lipas-rekisterin koodijärjestystä. 3.3 Kelpoisuusasiakirja Rakennusprojektissa syntyy lukuisa joukko erilaisia suunnitelmia, muistioita, pöytäkirjoja, laskelmia, laadunvalvontamittausten ja laadunvalvontakokeiden tuloksia ja materiaalien tuoteselosteita. Näistä osa on syytä säilyttää myös työn valmistumisen jälkeen. Tästä aineistosta koottavaa hankekohtaista vaatimustenmukaisuuden osoittamiseen liittyvät asiakirja-arkistoa tai kansioita kutsutaan kelpoisuusasiakirjaksi (= luovutuskansio, laatukansio). Sitä ylläpidetään työmaalla ja se luovutetaan työn valmistuttua tilaajalle. 3.4 Termit ja käsitteet InfraRYLissä käytetyt termit ja käsitteet ja koottu Termihakemistoon, joka kirjassa on liiteosiossa kirjan lopussa. 3.5 Standardiviitteet Teknisten vaatimusten tarvikkeita koskevissa kohdissa (tunnusnumero xx.1, jossa xx luvun numero) viitataan usein standardeihin. Standardeilla on useimmiten suomalainen tunnus (SFS = Suomen Standardisoimisliitto) siitä riippumatta, onko niiden alkuperä suomalainen tai kansainvälinen. Joskus InfraRYLissä viitataan myös ulkomaiseen kansalliseen standardiin, esimerkiksi saksalaiseen DIN-, brittiläiseen BS- tai ruotsalaiseen SS-standardiin. Tavoitteena on, että useimmat tuotestandardit ovat yhteisiä Euroopan maille. Eurooppalaisia standardeja laatii CEN (Comité Europeén de Normalisation). Kun standardi on hyväksytty CENissä, se vahvistetaan Suomessa joko alkukielisenä (englannin-, ranskan- ja saksankielisenä) tai vahvistetaan ja julkaistaan suomeksi käännettynä. Standardin alkuperä näkyy standardin tunnuksesta: SFS-standardeiksi vahvistettujen eurooppalaisten standardien (EN = Norme Européenne) tunnuksessa on kirjaintunnus SFS-EN. SFS-EN standardin voimaansaattamisen jälkeen ennen kansallisten standardien kumoamista käytetään joko SFS-EN-standardeja tai suomalaisia SFS-standardeja. Vielä vahvistamattomiin eurooppalaisiin standardeihin viitataan InfraRYLin luvuissa tunnuksella pren. Esistandardeihin, jotka ovat voimassa standardissa esitetyn ajan ja sen jälkeen joko vahvistetaan varsinaiseksi standardiksi tai kumotaan, viitataan tunnuksella TS (aikaisemmin ENV). Julkisten hankintojen direktiivi määrää, että julkisiin hankintoihin liittyvissä tarjousasiakirjoissa (mm. työselostuksissa) on ensisijaisesti viitattava eurooppalaiseen EN-standardiin. Yksityinen rakennuttaja voi vapaasti päättää, mistä tuotteista hänen rakennuskohteensa tehdään, kunhan säännösten vaatimustasoa noudatetaan. Standardit on koottu Kirjallisuusluetteloon. InfraRYLin standardiviitteitä päivitetään ja ylläpidetään InfraRYLnettisivulla osoitteessa ja RT-kortiston CD:llä. 4 Tuotehyväksyntä 4.1 CE-merkintä ja muut tuotehyväksynnät Eurooppalaisia tuote- ja testausstandardeja laaditaan, jotta vapaa tavarakauppa Euroopan unionin jäsenmaiden kesken olisi mahdollisimman helppoa. Jäsenmaat voivat silti vapaasti määrätä oman alueensa turvallisuustasosta rakennusmääräyksin, kunhan rakennustuotteita koskevat vaatimukset ovat yhteensopivia teknisissä eritelmissä esitettyjen ominaisuuksien selvitysmenetelmien kanssa. CE-merkinnän kiinnittämisen mahdollistavia rakennuskohteen olennaisiin ominaisuuksiin liittyviä tuotestandardeja sanotaan yhdenmukaistetuiksi (harmonisoiduiksi) tuotestandardeiksi. Osa eurooppalaisista standardeista määrittää tuotteiden muita kuin olennaisia ominaisuuksia, esimerkiksi mittoja ja kokoja, pinnan rakennetta tai muita rakentamisessa tärkeitä ominaisuuksia, jotka eivät kuitenkaan vaikuta rakenteen turvallisuuteen ja terveellisyyteen. Niiden noudattamis- 10 InfraRYL 2006 Osa 4

11 Johdanto ta eivät viranomaiset vaadi. Tuotestandardeissa tulee usein olemaan sekä yhdenmukaistettu että vapaaehtoinen osa. Rakennustuotteiden yhdenmukaistettujen tuotestandardien laadinta on vielä kesken. Yhdenmukaistettujen standardien ohella toinen vaihtoehto tuotteen olennaisten vaatimusten osoittamiseksi on eurooppalainen tekninen hyväksyntä ETA, joka on myönteinen tekninen arviointi tuotteen sopivuudesta tarkoitettuun käyttöön. ETA on tuote- ja valmistajakohtainen ja myönnetään viideksi vuodeksi kerrallaan. ETA perustuu joko eurooppalaiseen tekniseen hyväksyntäohjeeseen (ETAG), tai se laaditaan suoraan konsensusmenettelyllä (CUAP). Yhdenmukaistetun standardin ja eurooppalaisen teknisen hyväksynnän ETA -mukaisiin tuotteisiin voidaan kiinnittää CE-merkintä. EU:n komissio julkaisee kutakin yhdenmukaistettua tuotestandardia ja ETAGia koskevat CE-merkinnän siirtymäajat EU:n virallisessa lehdessä. Siirtymävaiheen aikana voidaan tuotehyväksyntänä käyttää CE-merkintää tai perinteisiä kansallisia tuotehyväksyntämenettelyjä. Kun yhdenmukaistettu standardi tai eurooppalaisen teknisen hyväksynnän CE-merkinnän siirtymäaika on päättynyt, tuotteen kelpoisuus osoitetaan ensisijaisesti CE-merkinnällä. CE-merkintä on osoitus siitä, että tuote vastaa teknistä eritelmää (yhdenmukaistettua standardia tai ETA:ta) ja että tehtaalla laadunvalvonta suoritetaan teknisen eritelmän mukaisesti. Koska rakennustuotteiden CE-merkintään siirtyminen on kesken ja koska Suomessa EU:n jäsenvaltioiden yleisestä käytännöstä poiketen CE-merkintä ei ole pakollinen kuin muutamille tuoteryhmille, voidaan rakennustuotteiden tietyt ominaisuudet usein edelleen osoittaa luotettavasti viranomaisille myös ao. ministeriön tuotehyväksynnällä. Tällaisia tiettyjä rakennustuotteita koskevia tuotehyväksyntämenettelyjä ovat mm. ympäristöministeriön tyyppihyväksyntä, varmennetut käyttöselosteet sekä rakennuspaikkakohtaiset kokeet ja niitä korvaava tuotteiden valmistuksen laadunvalvonta. 4.2 Kansalliset soveltamisasiakirjat NAS Rakennustuotteiden CE-merkintään johtavat yhdenmukaistetut tuotestandardit esittävät harmonisoiduille ominaisuuksille eurooppalaisen testimenetelmän, laskentamenetelmän tai taulukkoarvot ja sen, miten ominaisuuksiin liittyvät arvot, luokitukset ym. esitetään CEmerkinnässä. Kansalliset viranomaiset voivat asettaa vaatimuksia vain harmonisoiduille ominaisuuksille. Jos rakennustuotteen jollekin harmonisoidulle ominaisuudelle ei aiotussa käyttökohteessa ole esitetty viranomaisvaatimuksia, CE-merkinnässä voidaan esittää kyseisen ominaisuuden kohdalla NPD-tunnusta Taulukko T3. Vaatimustenmukaisuuden osoittamisessa käytettävät menettelyvaihtoehdot. Menettely Varmentamisen perusteet Valmistajan tehtävät Ilmoitetun laitoksen tehtävät 4 tuotteen alkutestaus tehtaan sisäinen laadunvalvonta 3 tehtaan sisäinen laadunvalvonta tuotteen alkutestaus 2 Tehtaan sisäisen laadunvalvonnan varmentaminen tehtaan ja sen sisäisen laadunvalvonnan alkutarkastuksen perusteella 2+ Tehtaan sisäisen laadunvalvonnan varmentaminen tehtaan ja sen sisäisen laadunvalvonnan alkutarkastuksen ja jatkuvan valvonnan perusteella 1 Tuotteen vaatimustenmukaisuuden varmentaminen 1+ Tuotteen vaatimustenmukaisuuden varmentaminen tuotteen alkutestaus tehtaan sisäinen laadunvalvonta tuotteen alkutestaus tehtaan sisäinen laadunvalvonta tehtaalta otettujen näytteiden lisätestaus tehtaan sisäinen laadunvalvonta tehtaalta otettujen näytteiden lisätestaus määräystenmukaisen testausohjelman mukaisesti tehtaan sisäinen laadunvalvonta tehtaalta otettujen näytteiden lisätestaus määräystenmukaisen testausohjelman mukaisesti tehtaan sisäisen laadunvalvonnan alkutarkastus tehtaan sisäisen laadunvalvonnan alkutarkastus laadunvalvonnan jatkuva valvonta, arviointi ja hyväksyminen tuotteen alkutestaus tehtaan sisäisen laadunvalvonnan alkutarkastus tehtaan sisäisen laadunvalvonnan jatkuva valvonta, arviointi ja hyväksyminen tuotteen alkutestaus tehtaan sisäisen laadunvalvonnan alkutarkastus tehtaan sisäisen laadunvalvonnan jatkuva valvonta, arviointi ja hyväksyminen tehtaalta, markkinoilta tai rakennuspaikalta otettujen pistokoenäytteiden testaus InfraRYL 2006 Osa 4 11

12 Johdanto merkkinä, ettei ominaisuutta ei ole selvitetty. Yleensä on jätetty kansalliseksi asiaksi päättää, mitkä ominaisuudet voidaan jättää selvittämättä ja mitä vaatimustasoja selvitettäville ominaisuuksille asetetaan eri käyttökohteissa. Kansallisissa soveltamisasiakirjoissa NAS esitetään, mitkä ominaisuudet on selvitettävä tietyn yhdenmukaistetun tuotestandardin mukaisille CE-merkityille rakennustuotteille eri käyttökohteissa Suomessa ja mikä on silloin vähimmäisvaatimustaso tai mitä luokituksia käytetään. Jos kansalliset määräykset esittävät joillekin tuoteryhmille kansalliset vaatimukset ja vaatimustasot riittävän selkeästi yhteensovitettuina CE-merkinnän selvitysmenetelmien kanssa, ei kansallisia soveltamisasiakirjoja tarvita. On otettava huomioon, että kansallisia soveltamisasiakirjoja laadittaessa vaatimukset ja vaatimustasot asetetaan viranomaisen kannalta. Hankekohtaisesti ja esimerkiksi kun valmistajalla on käytössä vapaaehtoinen tuotesertifiointi, voidaan käyttää näitä vaatimustasoja tiukempia vaatimuksia tai asettaa muita lisävaatimuksia. 4.3 Vaatimustenmukaisuuden osoittaminen Vaatimustenmukaisuuden osoittaminen tarkoittaa niitä menettelyjä, joilla osoitetaan CE-merkityn rakennustuotteen valmistuksen, ominaisuuksien ja niiden valvonnan vastaavuus yhdenmukaistetussa tuotestandardissa tai ETA:ssa esitettyihin vaatimuksiin nähden. Vaatimusten mukaisuuden osoittamisessa käytettävät menettelyvaihtoehdot esitetään taulukossa 3. EU:n komissio päättää kunkin tuoteryhmän ja käyttökohteen osalta erikseen, mitä menettelyä edellytetään. Päätös esitetään mm. yhdenmukaistettujen tuotestandardien ZA-liitteessä sekä myönnetyissä ETA-hyväksynnöissä. 4.4 Sertifikaatit Rakennuttajat voivat edellyttää tuotteen standardinmukaisuuden ym. varmistamiseksi sertifiointimenettelyä, joka on puolueettoman elimen antama kirjallinen todistus siitä, että tietty tarvike on määriteltyjen vaatimusten mukainen. Sertifiointia käytetään lähinnä vapaaehtoisena menettelynä, jolla lisätään uskottavuutta ostajan ja myyjän välillä. 12 InfraRYL 2006 Osa 4

13 Toimivuusvaatimukset Liikunta- ja virkistyspaikkojen rakenteiden tekniset toimivuusvaatimukset Yleistä Liikuntapaikkojen rakenteiden toimivuusominaisuuksia Rakenteiden toimivuuteen vaikuttavien ominaisuuksien määrittely Käyttäjänäkökulma Omistajanäkökulma Viranomaisnäkökulma Liikuntapaikkakohtaisia toimivuusvaatimuksia Ulkokentät Vesiliikunta- ja virkistyspaikat Maastoliikuntapaikat Erityisurheilualueet Eläinurheilualueet Lähiliikuntapaikat 28

14

15 Yleistä Liikuntapaikkarakenteiden toimivuusvaatimuksilla eli suunnitteluperusteilla tarkoitetaan rakenteiden suunnitellun käytön aikaisia teknisiä ominaisuuksia, joiden tulee olla käytön ja käyttäjän kannalta kullekin liikuntamuodolle ominaisia. Toimivuusvaatimukset on täytyttävä rakenteen koko elinkaaren ajan. Omistajalle on tärkeää rakenteen toimivuuden vaatimat investointi- ja ylläpitokustannukset. Toimivuusvaatimukset on esitetty tässä suosituksina. Teknisiä toimivuusvaatimuksia tarvitaan rakenteiden suunnittelussa määritettäessä materiaalien ja rakenteiden kestävyyttä käytön ja olosuhteiden rasituksille. Vaatimuksia kuvaavia ominaisuuksia saadaan liikuntapaikkojen omistajien, käyttäjien ja yhteiskunnan vaatimuksista. Omistajalle on tärkeää esimerkiksi käyttöikä, elinkaaritalous ja ylläpidettävyys (kunnossapidon vaatimukset), käyttäjälle liikuntapaikan käytettävyys, turvallisuus, terveellisyys ja viihtyisyys. Yhteiskunta asettaa vaatimuksia mm. turvallisuudelle ja erilaisille ympäristövaikutuksille, jotka yleensä hoidetaan jo sijoituspaikkoja valittaessa mutta osin on hallittava rakenteellisin ratkaisuin ja kunnossapidolla. Lait, asetukset, direktiivit ja muut säädökset määrittelevät tuotteiden ja palvelujen turvallisuusasioita. Rakenteiden tekniset toimivuusvaatimukset on järkevintä kuvailla sanallisesti hankekohtaisessa suunnitelmassa, jos käytössä ei ole sopivia mittausmenetelmiä. Tämä kirja esittelee rakenteittain tiedossa olevia toimivuusvaatimuksia ja niiden kelpoisuuden osoittamismenetelmiä. Jäsentely vastaa InfraRYL osassa 1 esitettyä väylärakenteiden toimivuusvaatimusten esittelyä. InfraRYL Infrarakentamisen yleiset laatuvaatimukset 2006, osa 1 Väylät ja alueet. InfraRYL 2006 Osa Yleistä 15

16 Liikuntapaikkojen rakenteiden toimivuusominaisuuksia Liikuntapaikkarakenteiden teknistä toimivuutta kuvataan useilla eri ominaisuuksilla. Jousto ja kimmoisuus Kenttien pintojen joustoa ja kimmoisuutta kuvaamaan ja arviointiin käytetään usein suhteellisia arvoja: liian kova, kova mutta hyväksyttävä, sopivan joustava, pehmeä mutta hyväksyttävä, liian pehmeä. Kansainvälisten liikunnan lajijärjestöjen käsitteistössä ja teknisissä vaatimuksissa käytetään käsitettä force reduction, jolla annetaan vaatimuksia lukuarvoina. Suomessa käytössä olevalla kevyellä pudotuspainolaitteella voidaan mitata kenttärakenteiden pintajoustoa ja kimmoisuutta periaatteiltaan samalla tavalla, mutta lukuarvot eivät ole kuitenkaan suoraan yhteneväisiä. Pudotuspainolaitteella saadaan hyvin esille jousto- ja kimmo-ominaisuuksien pysyvyys ja tasalaatuisuus kentän eri osilla. Kitka, liukukitka ja leikkauskitka eli leikkauslujuus Kitkan arvioinnissa käytetään myös määritteitä suhteelliset kitkaominaisuudet eli kitkaominaisuudet ovat hyvät, tyydyttävät tai huonot. Suomessa ei ole käytössä kenttien kitkamittauslaitteita. Teollisten pintamateriaalien kitkaominaisuudet osoitetaan valmistajan tuoteselosteella. Kitkan tulee olla samanlainen saman kentän tai rakenteen alueella eikä sade tai pinnan märkyys saa aiheuttaa odottamatonta kitkan muutosta. Jalkapallokentällä kengän nappuloiden ja nurmen välillä käytetään käsitettä leikkauskitka, jolla tarkoitetaan nurmen leikkauslujuutta nappuloiden alapinnan tasolla. Lujuuden tulee olla riittävä estämään tavanomaisten pelitilanteiden aiheuttaman nurmen irtoaminen ja sen seurauksena tarpeettomat liukastumiset. Toisaalta nurmi ei saa kuitenkaan olla liian luja estämään tavanomaista liukua. Liian luja nurmialusta voi aiheuttaa loukkaantumisia. määrittää mittaamalla tai tarkastelemalla rankkasateen aikana pinnan läpäisevyyttä ja kuivumista. Rakennustekniikassa rankkasateelle mitoitetaan esimerkiksi hulevesiviemärit (sadevesi) ja mitoitusarvo on tällöin noin 50 mm/h tarkasteltavalle alueelle (10 minuutin sade). Ilmoitetut vedenläpäisevyysarvot (mm/h) vaihtelevat suuresti. Tavanomaisella tekniikalla saadaan läpäiseville pinnoille vaatimus 150 mm/h. Tasaisuus Kenttien tasaisuuden sopivana arvona voidaan pitää samoja arvoja kuin useimmilla liikennealueilla, koska rakentajilla on käytössään sama tekniikka väylien ja kenttien rakentamisessa. Tasaisuuden pysyvyyteen liittyvät kenttien painumat, jotka eivät saa muuttaa kaltevuuksien suuntaa, jolloin riskinä on lammikoituminen ja kuivatuksen ongelmat. Tasaisuutta mitataan oikolautamenetelmällä tai esimerkiksi vaaitsemalla. Tasaisuusvaatimukset voidaan esittää lukuarvoina, esimerkiksi pienempi kuin 10 mm:iä 3 metrin matkalla. Pölyävyys Pölyävyydelle ei ole olemassa määrällisiä arvoja mutta pölyongelmaan kiinnitetään yhä enemmän huomiota pienhiukkasongelmien vuoksi. Pölyävyyttä hallitaan pinnan rakenteella, kiviaineskenttien kulutuskerroksen ominaisuuksilla ja rakeisuudella sekä täyteaineella esimerkiksi tekonurmissa ja pinnan kastelulla. Tasalaatuisuus Tasalaatuisuudella tarkoitetaan pinnan sellaisia ominaisuuksia, että jousto, kitka ja muut liikuntaan ja sen turvallisuuteen vaikuttavat tekijät ovat saman liikuntapaikan alueella riittävän yhtäläiset yllättävien ja odottamattomien tilanteiden välttämiseksi. Esimerkiksi pudotuspainolaitteella voidaan mitata kentän eri osien tasalaatuisuutta. Vedenläpäisevyys, pinnan vedenläpäisevyys Materiaalien vedenläpäisevyyttä mitataan laboratoriotestillä. Kenttäolosuhteissa vedenläpäisevyys voidaan Esteettiset ominaisuudet, kuten värin säilyvyys Yleensä käytetään suhteellista muutosta eli vertailu tehdään jonkin värikartan väriluokkien avulla. Määrite- 16 InfraRYL 2006 Osa Liikuntapaikkojen rakenteiden toimivuusominaisuuksia

17 52000 tään esimerkiksi montako luokkaa väri saa muuttua suunnitellun iän aikana. Kaltevuuden muutos Kaltevuuden sallittuna muutoksena voidaan käyttää puolta alkutilanteen kaltevuudesta eli tällöin vesi poistuu aina suunniteltuun suuntaan eikä synny lammikoita. Mittaus tehdään yleensä vaaitsemalla lähtötilanne rakenteen valmistumishetkellä ja tarkistushetkellä. Painumat Sallitut painumat voivat vaihdella suuresti kilpakenttien ja harrastepaikkojen kesken. Myös esimerkiksi lämmitys- ja jäädytysputkistot asettavat omia reunaehtojaan sallittavalle painumalle. Painumien sallittuina arvoina voidaan käyttää periaatteita liikenneväylien ja vastaavien maarakenteiden toimivuudesta. Sallitut painumat määritellään esimerkiksi 10, 20 tai 30 vuoden jaksolle sellaiseksi että pinnan kaltevuudet säilyvät hyväksyttävinä eikä synny epätasaisuutta. Toimivuus määritetään laskennallisesti ja mittaus tehdään vaaitsemalla. Käyttöturvallisuus Rakenteiden lujuus ja vakavuus tulee olla määräysten ja käytön edellyttämällä tasolla. Myös pintojen ominaisuudet ovat toiminnan edellyttämällä tasolla eri sääolosuhteissa. Rakenteet tehdään siten, että riski loukkaantua on mahdollisimman pieni. Terveellisyys Rakenteista ei saa irrota mitään terveyteen haitallisesti vaikuttavaa ainetta. Päästöt ympäristöön Rakenteista ei saa syntyä haitallisia päästöjä ilmaan, maaperään tai veteen. Päästöillä on merkitystä mm. uusiomateriaaleja käytettäessä ja pohjavesialueille rakennettaessa. Routaliikkeet, routanousu Sallittujen routanousujen määrittelyssä käytetään myös muun maarakentamisen periaatteita ja tilanteet vaihtelevat suuresti painumien tapaan. Tekojääkentillä käytetään nykyään aina lämmöneristystä routaliikkeiden hallinnassa ja energiakulutuksen säästämiseksi. Periaatteena on, että mitä kalliimpi rakenne (rakenne vain kesäkäytössä) sitä vähemmän saa routa talvella liikuttaa rakennetta. Toimivuus määritetään laskennallisesti ja mitataan liikkeet vaaitsemalla. Muunneltavuus Muunneltavuudella varmistetaan, että liikuntapaikka voidaan korjata ja tasoa nostaa esimerkiksi pintojen osalta tekemättä kaikkia pohjatöitä uudelleen tai että liikuntapaikan leventäminen on mahdollista ilman kohtuuttomia kustannuksia. Kunnossapidettävyys Liikuntapaikan rakenteiden ja pintojen sekä laitteiden ja varusteiden kunnossapidolla varmistetaan rakenteiden toimivuus käytön edellyttämällä tasolla. Rakenteet suunnitellaan myös kunnossapidon kannalta. Käyttöikä, kestävyys, säilyvyys, suunnitteluikä Rakenteen ja sen osien kestävyys on tärkeä tekijä elinkaarikustannuksissa ja se muodostuu osien kesken siten, että alempana olevat osat ovat aina kestävämpiä ja vaihdettavaksi tarkoitetut osat voidaan korjata tai vaihtaa. Rakenteiden suunnitteluikä määrittelee käytettävien materiaalien laadun. Ulkoliikuntapaikkojen kestävyyteen vaikuttaa oleellisesti myös maaperä- ja ilmasto-olosuhteet, jotka otetaan huomioon rakenteiden kestävyyttä mitoitettaessa. InfraRYL 2006 Osa Liikuntapaikkojen rakenteiden toimivuusominaisuuksia 17

18 Rakenteiden toimivuuteen vaikuttavien ominaisuuksien määrittely Liikuntapaikkarakenteiden teknisiä toimivuusominaisuuksia tarkastellaan käyttäjän, omistajan ja ympäristön näkökulmista. Toimivuutta kuvaavia ominaisuuksia on siten yleensä useita kullakin liikuntapaikalla. Käytännön suunnittelussa joudutaan usein painottamaan omistajan eli kustannusten näkökulmaa käyttäjän vaatimuksista tinkien. Turvallisuuden ja terveellisyyden osalta ei missään tilanteessa saa kuitenkaan huonontaa vaatimuksia. 18 InfraRYL 2006 Osa Rakenteiden toimivuuteen vaikuttavien ominaisuuksien määrittely

19 Käyttäjänäkökulma Liikuntapaikkarakenteiden käyttäjille on tärkeää, että paikan tekniset ominaisuudet ovat kyseiselle liikuntatavalle ominaiset ja riittävän hyvät. Rakenteiden pintojen ja pintakerrosten ominaisuuksilla on suurin merkitys useimmille liikuntaharrastuksille. Yleisurheilu, palloilulajit, maastoliikunta, golf ja myös hevosurheilu edellyttävät rakenteiden pinnoilta kyseiselle liikuntamuodolle ja harrastukselle tyypillistä pinnan ominaisuutta. Osa liikuntapaikkojen ominaisuuksista muodostuu muulla tavalla, kuten jääkentillä jäädyttämällä, mutta silloinkin jään alla olevalta rakenteelta ja sen pinnalta edellytetään ainakin omistajan ja kunnossapitäjän näkökulmasta riittävää tasaisuutta. Useimmat liikuntapaikkojen ominaisuudet ovat tulleet käyttöön kilpaurheilun kautta, ja harrastuspohjainen liikkuminen ei aina edellytä näin korkeiden vaatimusten mukaista rakennetta. Turvallisuusnäkökulma kuitenkin edellyttää, että pinnan ominaisuudet ovat riittävän lähellä kyseisen liikuntamuodon periaatteita esimerkiksi pinnan tasaisuuden tai kitkan osalta. Alla on tarkasteltu joitakin olennaisia ominaisuuksia yleisellä tasolla käytettävyyden, turvallisuuden, terveellisyyden ja viihtyisyyden kannalta. Käytettävyys Tasaisuus. Yleisurheilun ja useiden palloilulajien kentiltä edellytetään kullekin lajille ominaista pinnan tasaisuutta. Yleisurheilukentällä juoksija edellyttää pinnan olevan tasainen kun taas maastojuoksussa pinta saa olla epätasainen. Rullaluistelija ei saa joutua yllättävään vaaralliseen tilanteeseen kevyen liikenteen tiellä liikkuessaan. Pallo vierii tai jääkiekko liukuu tasaisesti pintaa pitkin. Savikoille rakennettujen kenttien tasaisuudelle aiheuttavat ongelmia usein hitaasti tapahtuvat painumat, jotka yleensä ilmenevät epätasaisina painaumina ja sateiden aiheuttamina lammikoina. Jousto. Pinnan jousto-ominaisuuksien on oltava käyttäjille ja pelivälineelle ominaiset. Jousto-ominaisuuksia voidaan muunnella samankin liikuntalajin eri pelikentillä mutta saman kentän jousto-ominaisuudet ovat aina mahdollisimman tasalaatuiset koko kentän alueella. Pesäpallon pompun on oltava mahdollinen samanlainen kentän eri osilla. Rantalentopallon kentällä hiekan paksuus on samanlainen koko pelialueella. Jousto-ominaisuuksia voidaan jossain tapauksissa kompensoida esimerkiksi jalkineilla. Jousto-ominaisuutta mitataan Suomessa kevyellä pudotuspainolaitteella. Esimerkiksi hiekkatekonurmipintaisen pesäpallokentän joustomoduulin (E2) arvon tulisi olla MPa ja tekonurmipintaisen jalkapallokentän arvo MPa. Pudotuspainolaitteen kuormituslevyn halkaisija tällöin 132 mm:iä ja pudotuspaino 10 kg:a (kevyt Loadman-laite). Kentän vedenläpäisevyys. Ulkokentillä sateen merkitys on suuri sekä liikuntapaikan käytettävyyden että myös turvallisuuden kannalta. Useat liikuntapaikat ovat joko tarkoituksella vaakatasossa tai pinnan kaltevuus on hyvin pieni, mistä syystä pinnan tulee olla hyvin vettä läpäisevä. Lähtökohtana on tavallisesti rankkasade, jonka tulisi kohtuullisessa ajassa imeytyä rakenteeseen ja edelleen mahdolliseen salaojitusjärjestelmään tai maapohjaan. Turvallisuus Kitka. Pinnan kitkan tulee olla odotettu, jotta ei tapahdu yllättävää liukastumista tai kaatumista. Kunkin liikuntalajin kentillä voi olla erilaiset kitkaominaisuudet, koska kitkaa voidaan jouston tapaan kompensoida jalkineiden pohjan ominaisuuksilla. Tasalaatuisuus on tässäkin tapauksessa tärkeä ominaisuus koko kentän alueella. Kansainvälisillä liitoilla on kenttä- ja lajikohtaisia kitkavaatimuksia. Valaistus. Ulkoliikuntapaikan tehokkaalla valaistuksella varmistetaan paikkojen turvallinen käyttö pimeänä aikana. Terveellisyys Pölyävyys. Sitomattomille murske-, hiekka- tms. päällysteille on ominaista pölyäminen erityisesti kun pinta on liian kuiva. Toisaalta pölyn määrään vaikuttaa hienoaineksen määrä ja ominaisuudet sekä erityisesti rakenteen pinnan kapillaariset ominaisuudet ja hoidon määrä ja laatu. Hiekka- ja murskekenttien pölynsidonta tehdään yleensä %:sta kalsiumkloridiliuosta (CaCl2) käyttäen. Kehitteillä ja koekäytössä on useita pölynsidonta-aineita. Eläinurheilualueilla ei kuitenkaan käytetä suolaa pölynsidonnassa. Allergisoivien materiaalien ja kasvien käyttöä vältetään. InfraRYL 2006 Osa Käyttäjänäkökulma 19

20 53100 Viihtyisyys Tasalaatuisuus ja esteettinen ulkonäkö ja laatu, kuten värin tasalaatuisuus, nurmipinnan viherpeittävyys, hiekkakentän rakeisuusvaihtelut ja kivien määrä vaikuttavat liikunnan viihtyisyyteen. Sopivalla valaistuksella taataan ulkoliikuntapaikkojen viihtyisyys pimeänä vuorokauden- ja vuodenaikana. 20 InfraRYL 2006 Osa Käyttäjänäkökulma

21 Omistajanäkökulma Kunnat omistavat Suomessa suurimman osan liikuntapaikoista. Elinkaarikustannukset ovat hyvin tärkeä tekijä kaikkien liikuntapaikkojen investointipäätöksiä tehtäessä ja laatutasosta päätettäessä. Elinkaarikustannuksiin vaikuttavat sekä rakentamiskustannukset että erityisesti kestävyyteen ja kunnossapitoon vaikuttavat rakenteiden ominaisuudet. Useille liikuntapaikoille on ominaista, että ne rakennetaan maarakenteiden periaatteiden tapaan, mutta kuitenkin niiden teknisten ominaisuuksien on oltava monin osin laadukkaampia. Esimerkiksi tasaisuusvaatimukset ovat yleensä niin laadukkaat, että rakenteille ei voi sallia yhtä suuria painumia tai routanousuja kuin tavallisille kevyen liikenteen väylille. Siten esimerkiksi kevyen liikenteen väylien käyttö monissa liikuntaharrastuksissa edellyttää pinnan eheyttä ja liikuntamuodon vaatimaa pinnan turvallista tasaisuutta, kun taas väylänpitäjälle perinteinen vaatimustaso on määräytynyt kävelystä ja tavanomaisesta pyöräilystä. Alla on lueteltu joitakin olennaisia ominaisuuksia yleisellä tasolla käyttöiän, elinkaaritalouden ja ylläpidettävyyden näkökulmista. Käyttöikä Suunnitteluikä on oleellinen elinkaarikustannuksiin vaikuttava tekijä, joka voidaan antaa sekä koko rakenteelle että eri osille. Periaatteena on, että alla olevat rakenneosat ovat vähintään yhtä kestäviä kuin päällä olevat ja useimmin alla olevien pohjarakenteiden suunnitteluikä on 50 vuotta vaikka pinnan ikä on vain vuotta. Usein pinta joudutaan vaihtamaan jo 10 vuoden käytön jälkeen kulumisen vuoksi. Rakenteiden kestävyyteen vaikuttaa sekä käytettävien materiaalien kestävyys käyttöolosuhteissa että rakenteiden kestävyys maaperä- ja ilmasto-olosuhteiden ja muiden käytön aiheuttamien kuormitusten ja rasitusten alaisena. Suomalainen luonnonkiviaines on lähtökohtaisesti hyvin kestävää kaikissa käyttöolosuhteissa toisin kun useat teolliset tuotteet joiden säänkestävyys on varmistettava olosuhteiden mukaisilla suojauksilla. Erityispiirteenä ulkoliikuntapaikkojen pintamateriaaleilta on aina vaadittava pakkasenkestävyyttä vaikka nämä liikuntapaikat eivät ole talvikäytössä. Ulkoliikuntapaikat ovat muiden infrarakenteiden tapaan suunniteltava toimimaan sijaintipaikan maaperäolosuhteissa koko käyttöikänsä. Painumat, routa, vesi ja muut rasitukset edellyttävät suunnitteluratkaisuja, jotka ovat liikuntapaikkojen päällysrakenteilla vastaavia kuin esimerkiksi katurakenteilla. Elinkaaritalous Investointikustannus on osa elinkaarikustannuksista. Rakenteiden pitkäaikaiskestävyys edellyttää, että rakenteet kestävät olosuhteiden ja käytön aiheuttamat rasitukset koko käyttöiän ajan. Heikkolaatuiset rakennuspaikat ovat tyypillisiä liikunnan sijoituspaikkoja vaikka liikuntapaikkojen rakenteiden vaatimukset esimerkiksi tasaisuuden osalta edellyttäisivät painumattomia ja routimattomia maaperäolosuhteita. Ylläpitokustannus on joissain tapauksissa oleellinen osa rakenteen toimivuuden säilyttämisessä ja laadukkaan toiminnan varmistamisessa. Esimerkiksi tekonurmen kestävyys edellyttää säännöllistä puhdistusta ja täyteaineiden lisäystä. Laadukkaan luonnonnurmikentän suurimmat kustannukset syntyvät hoitotöistä eli leikkuusta, kastelusta, lannoituksesta, ilmastuksesta ja paikkauksista. Muunneltavuus, kuten pintojen vaihdettavuus vaikuttaa koko rakenteen elinkaaritalouteen pitkän ajan kuluessa. Kestopäällysteen vaihtaminen uudeksi voidaan tehdä kohtuullisin kustannuksin, jos pinnan alusta ja pohjarakenteet ovat kunnossa ja teknisten vaatimusten mukaiset. Ylläpidettävyys (kunnossapidon vaatimukset) Kunnossapitokustannukset ovat joissain tapauksissa oleellinen osa rakenteen toimivuuden säilyttämisessä ja laadukkaan toiminnan varmistamisessa. Esimerkiksi luonnonnurmikenttä vaatii käyttötunteihin nähden huomattavasti enemmän kunnossapitoa kuin tekonurmikenttä. Rakenteet perustetaan niin, ettei routa tai painumat aiheuta korjausta edellyttäviä rakenteiden liikkumisia. Rakenteen hoidon laadulla (määräajat, hoitotyön tekninen laatu) on suuri merkitys sekä rakenteen toimivuuteen että kestoikään. Tekonurmikenttä ei toimi suunnitellusti ellei sitä puhdisteta ja harjata tai lisätä täyteaineita huoltokirjan tai käyttöselosteen ohjeiden ja kulutuksen mukaisesti. InfraRYL 2006 Osa Omistajanäkökulma 21

EU:N RAKENNUSTUOTEASETUS

EU:N RAKENNUSTUOTEASETUS EU:N RAKENNUSTUOTEASETUS - Hyväksyttiin keväällä 2011 - Tavoite rakennustuotteiden kilpailuesteiden poistaminen - Mahdollistaa tuotteiden Ce merkinnän - Erilainen kuin monet muut Ce merkintään tähtäävät

Lisätiedot

CE-merkityt tuotteet, käyttäjänäkökulma 23.11.2011

CE-merkityt tuotteet, käyttäjänäkökulma 23.11.2011 CE-merkityt tuotteet, käyttäjänäkökulma 23.11.2011 Timo Pulkki Rakennustuoteteollisuus RTT EU:n sisämarkkinoiden toimintatapa Kansalliset viranomaiset: Päättävät kansallisesti rakentamiseen käytettäviltä

Lisätiedot

Mitä rakennustuotteiden CE-merkintä muuttaa? Rakentajaseminaari 11.6.2013 Jani Kemppainen

Mitä rakennustuotteiden CE-merkintä muuttaa? Rakentajaseminaari 11.6.2013 Jani Kemppainen Mitä rakennustuotteiden CE-merkintä muuttaa? Rakentajaseminaari 11.6.2013 Jani Kemppainen Mikä rakennustuotteiden CE-merkintä on? Rakennustuotedirektiiviin / -asetukseen perustuva vaatimustenmukaisuusmerkintä,

Lisätiedot

Miten InfraRYL palvelee. Infrarakenteiden ja -töiden yleiset laatuvaatimukset

Miten InfraRYL palvelee. Infrarakenteiden ja -töiden yleiset laatuvaatimukset Miten InfraRYL palvelee Infrarakenteiden ja -töiden yleiset laatuvaatimukset InfraRYL -hanke 3.3.2006 1 Kenelle InfraRYL Toimijat: omistajat, rakennuttajat, suunnittelijat, rakentajat, huoltajat ja ylläpitäjät

Lisätiedot

30.10.2009. InfraRYL mitä ja kenelle? RYL:n oikeudellinen asema. Yhteisen infranimikkeistön etuja. Uudet laatuvaatimukset InfraRYL 2006.

30.10.2009. InfraRYL mitä ja kenelle? RYL:n oikeudellinen asema. Yhteisen infranimikkeistön etuja. Uudet laatuvaatimukset InfraRYL 2006. Uudet laatuvaatimukset InfraRYL 2006 Hulevesiviemärin rakentamisen uudet laatuvaatimukset -InfraRYL 2006 Reijo Järvinen 30.10.2009 Sisältö Mikä on InfraRYL Rakennusosanimikkeistö Määrämittausohje Tekniset

Lisätiedot

CE-merkintä 9.5.2011

CE-merkintä 9.5.2011 CE-merkintä 1 9.5.2011 Esityksen sisältö Mikä on CE-merkintä? Mihin CE-merkintä perustuu? Vaatimuksenmukaisuuden osoittaminen Valmistajan ja Ilmoitetun laitoksen tehtävät CE-merkintä Suomessa nyt ja tulevaisuudessa

Lisätiedot

Rakennustuotteiden -merkintä

Rakennustuotteiden -merkintä Rakennustuotteiden -merkintä Eurooppalainen käytäntö rakennustuotteiden kelpoisuuden osoittamiseen Rakennustuotteiden CE-merkintä perustuu rakennustuotedirektiiviin Euroopan komission rakennustuotedirektiivin

Lisätiedot

CE-merkintä pakolliseksi rakennustuotteille

CE-merkintä pakolliseksi rakennustuotteille CE-merkintä pakolliseksi rakennustuotteille Valtaosa rakennustuotteista tarvitsee CE-merkinnän vuoteen 2013 mennessä. Ilman CE-merkintää ei rakennustuote voi määräajan jälkeen olla markkinoilla, ei Suomessa

Lisätiedot

Tehdasvalmisteiset tulisijat,

Tehdasvalmisteiset tulisijat, Pelastusviranomaisten ajankohtaispäivät 26.-27.11. Tehdasvalmisteiset tulisijat, savuhormit ja pelastustoimen laitteiden CE CE rakennustuotedirektiivin t ktii i mukaan 2008 CE-merkinnän perusteet CE-merkinnän

Lisätiedot

Kuinka viedä rakennustuote hyväksytysti markkinoille? Liisa Rautiainen VTT Expert Services Oy

Kuinka viedä rakennustuote hyväksytysti markkinoille? Liisa Rautiainen VTT Expert Services Oy Kuinka viedä rakennustuote hyväksytysti markkinoille? Liisa Rautiainen VTT Expert Services Oy Vaatimusten mukaisuus (EU ja/tai kansallinen) on osoitettava jollain tavalla Onko tuotteella hen (=harmonisoitu

Lisätiedot

CE-MERKINTÄ KYSYMYKSIÄ JA VASTAUKSIA. Timo Pulkki

CE-MERKINTÄ KYSYMYKSIÄ JA VASTAUKSIA. Timo Pulkki CE-MERKINTÄ KYSYMYKSIÄ JA VASTAUKSIA Timo Pulkki Mihin CE-merkintä käytännössä perustuu? CE-merkinnän käytön edellytyksenä on eurooppalainen harmonisoitu tuotestandardi tai CPD (1.7.2013 asti): eurooppalainen

Lisätiedot

Rakennustuoteasetus ja rakennustuotteiden hyväksyntä. Kirsi Martinkauppi Lainsäädäntöneuvos E7 Workshop 27.8.2014

Rakennustuoteasetus ja rakennustuotteiden hyväksyntä. Kirsi Martinkauppi Lainsäädäntöneuvos E7 Workshop 27.8.2014 Rakennustuoteasetus ja rakennustuotteiden hyväksyntä Kirsi Martinkauppi Lainsäädäntöneuvos E7 Workshop 27.8.2014 Maankäyttö- ja rakennuslain muutos (958/2012) 117 Rakentamiselle asetettavat vaatimukset

Lisätiedot

Tampereen kaupunki, rakennusvalvontavirasto rakennustarkastusinsinööri Jyrki Ottman 03.10.2013

Tampereen kaupunki, rakennusvalvontavirasto rakennustarkastusinsinööri Jyrki Ottman 03.10.2013 Tampereen kaupunki, rakennusvalvontavirasto rakennustarkastusinsinööri Jyrki Ottman voimaan 1.7.2013, kaupan esteiden poisto jäsenmaiden välillä pakollinen CE-merkintä koskee niitä rakennustuotteita, joille

Lisätiedot

Conformité Européenne.

Conformité Européenne. Conformité Européenne. 11.3.2014 CE-merkintä, harmonisoitu tuotestandardi CE-merkinnällä tuotteen valmistaja tai valtuutettu edustaja ilmoittaa viranomaisille, että tuote täyttää Euroopan unionin direktiivien

Lisätiedot

EU:n rakennustuoteasetus astuu voimaan 1.7.2013 CEmerkintä ja kansalliset tuotehyväksynnät

EU:n rakennustuoteasetus astuu voimaan 1.7.2013 CEmerkintä ja kansalliset tuotehyväksynnät Ruukin Teräspaalupäivä 2013 EU:n rakennustuoteasetus astuu voimaan 1.7.2013 CEmerkintä ja kansalliset tuotehyväksynnät Unto Kalamies Inspecta Sertifiointi Oy 1 Sisältö CE-merkinnän merkitys ja tavoitteet

Lisätiedot

Rakennustuotteiden sertifiointi ja tuotehyväksyntä. FinnBuild 2014 / Tuotehyväksyntäklinikka Miko Makkonen VTT Expert Services Oy

Rakennustuotteiden sertifiointi ja tuotehyväksyntä. FinnBuild 2014 / Tuotehyväksyntäklinikka Miko Makkonen VTT Expert Services Oy Rakennustuotteiden sertifiointi ja tuotehyväksyntä FinnBuild 2014 / Tuotehyväksyntäklinikka Miko Makkonen VTT Expert Services Oy Esityksen sisältö Rakennustuotteita koskeva vaatimukset Maankäyttö- ja rakennuslaki

Lisätiedot

Rakennustuotteiden kelpoisuuden toteaminen PKS kunnissa kansallisten vaatimusten osalta ohjeistus ja menettelytavat

Rakennustuotteiden kelpoisuuden toteaminen PKS kunnissa kansallisten vaatimusten osalta ohjeistus ja menettelytavat Rakennusvalvonta Pvm pp.kk.vvvv Sivu 1(4) Rakennustuotteiden kelpoisuuden toteaminen PKS kunnissa kansallisten vaatimusten osalta ohjeistus ja menettelytavat 0. Soveltamisala Tässä PKS-menettelyssä vastuuhenkilö

Lisätiedot

EUROKOODI 2010 SEMINAARI 25.11.2010. hen Help Desk. Antti Koponen Rakennusteollisuus RT

EUROKOODI 2010 SEMINAARI 25.11.2010. hen Help Desk. Antti Koponen Rakennusteollisuus RT EUROKOODI 2010 SEMINAARI 25.11.2010 hen Help Desk Antti Koponen Rakennusteollisuus RT Rakennussektorin standardisointi Keskeiset standardisointialueet: - rakennustuotteiden CE-merkintään johtavat yhdenmukaistetut

Lisätiedot

Rakentamismääräyskokoelman B-sarja sisältö. Materiaalikohtaiset ohjeet B2 Betonirakenteet erityisasiantuntija Tauno Hietanen Rakennusteollisuus RT

Rakentamismääräyskokoelman B-sarja sisältö. Materiaalikohtaiset ohjeet B2 Betonirakenteet erityisasiantuntija Tauno Hietanen Rakennusteollisuus RT Rakentamismääräyskokoelman B-sarja sisältö Materiaalikohtaiset ohjeet B2 Betonirakenteet erityisasiantuntija Rakennusteollisuus RT RakMK luotiin 1970 luvun jälkipuoliskolla Rakennusteollisuus RT ry 2 Rakennusteollisuus

Lisätiedot

RYLin laadinta. Rakennustöiden yleiset laatuvaatimukset. Lehdistö 11.3.2013. = työn lopputuloksen teknisen laadun vaatimukset

RYLin laadinta. Rakennustöiden yleiset laatuvaatimukset. Lehdistö 11.3.2013. = työn lopputuloksen teknisen laadun vaatimukset RYLin laadinta Rakennustöiden yleiset laatuvaatimukset = työn lopputuloksen teknisen laadun vaatimukset Lehdistö 11.3.2013 lea.vettenranta@rakennustieto.fi 13.03.2013 1 MaaRYL 2010 RunkoRYL 2010 SisäRYL

Lisätiedot

UUMA2. UUMA-käsikirjasto ja InfraRYL. UUMA2 vuosiseminaari 7.10.2014. Juha Forsman Ramboll Finland Oy

UUMA2. UUMA-käsikirjasto ja InfraRYL. UUMA2 vuosiseminaari 7.10.2014. Juha Forsman Ramboll Finland Oy vuosiseminaari 7.10.2014 UUMA-käsikirjasto ja InfraRYL 1. Uuma-käsikirjasto www-sivuilla 2. InfraRYL järjestelmä 3. UUMA-materiaalit InfraRYL-järjestelmään, vaihtoehtoja 4. Uusiomateriaalien nimitykset

Lisätiedot

Naulalevyrakenteiden CE - merkintä

Naulalevyrakenteiden CE - merkintä Naulalevyrakenteiden CE - merkintä Mikael Fonselius CPD 89/106/EC, Dec-1988 EN 14250, Jan-2010 (2005) PosPap from SG18, May 2009 AC-Ristikot-Over-Feb-11.doc 26 January, 2011 1 (14) Naulalevyristikoiden

Lisätiedot

RAKENNUSTUOTTEIDEN MERKINTÄ

RAKENNUSTUOTTEIDEN MERKINTÄ RAKENNUSTUOTTEIDEN MERKINTÄ Rakennustuotteiden CE-merkintä sisällys 1 Käsitteet ja lyhenteet 3 2 Rakennustuotedirektiivi 3 3 Harmonisoitu tuotestandardi 4 3.1 Harmonisoidut standardit 4 3.2 EN-standardipaketti

Lisätiedot

EU:n Rakennustuoteasetus ja tuotehyväksyntälaki. Kirsi Martinkauppi Lainsäädäntöneuvos Kuntamarkkinat 13.9.2012

EU:n Rakennustuoteasetus ja tuotehyväksyntälaki. Kirsi Martinkauppi Lainsäädäntöneuvos Kuntamarkkinat 13.9.2012 EU:n Rakennustuoteasetus ja tuotehyväksyntälaki Kirsi Martinkauppi Lainsäädäntöneuvos Kuntamarkkinat 13.9.2012 Rakennustuoteasetus (EU) N:o 305/2011 CE-merkintä pakolliseksi rakennustuotteille 1.7.2013

Lisätiedot

TIEMERKINTÖJEN CE-MERKINTÄ

TIEMERKINTÖJEN CE-MERKINTÄ TIEMERKINTÖJEN CE-MERKINTÄ Tiemerkintäpäivät 7-8.2.2012 Gustavelund/Tuusula Antero Arola 14.2.2012 1 Sisällysluettelo 1. Yleistä CE-merkintätyöstä 2. Tiemerkintästandardit 3. Keskeisimpiä näkemyksiä standardisoinnista

Lisätiedot

CE-merkintä pakolliseksi 1.7.2013, miten muutos näkyy käytännössä?

CE-merkintä pakolliseksi 1.7.2013, miten muutos näkyy käytännössä? CE-merkintä pakolliseksi 1.7.2013, miten muutos näkyy käytännössä? 3.10.2013 Timo Pulkki Muurauslaastin CE-merkintä 13 NB CPR/2345 Yritys ABC, Katu 1, FI-00110, Helsinki CE symboli Merkinnän kiinnittämisvuoden

Lisätiedot

Rakentamismääräyskokoelma

Rakentamismääräyskokoelma Rakentamismääräyskokoelma Osa B1 Kantavat rakenteet Määräykset ja ohjeet 2010 Huom! Esitys perustuu B1-ehdotuksen 22.11.2010 olevaan versioon. Muutokset ovat hyvin mahdollisia. B-sarjan uudistustyön periaatteet

Lisätiedot

NR-rakenteisiin liittyvät kansalliset vaatimukset. Matti J. Virtanen NR-päivät 16.1.2014 Messilä

NR-rakenteisiin liittyvät kansalliset vaatimukset. Matti J. Virtanen NR-päivät 16.1.2014 Messilä NR-rakenteisiin liittyvät kansalliset vaatimukset Matti J. Virtanen NR-päivät 16.1.2014 Messilä Naulalevyrakenteet Naulalevyrakenteet kuuluvat EN 14250 soveltamisalaan yleensä Poikkeuksia käsitellään näillä

Lisätiedot

Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) Auli Lastunen 16.1.2014 Markkinavalvonnan näkökulma

Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) Auli Lastunen 16.1.2014 Markkinavalvonnan näkökulma Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) Auli Lastunen 16.1.2014 Markkinavalvonnan näkökulma Tilanne Rakennustuoteasetus (EU) N:o 305/2011 edellyttää CEmerkintää Markkinoilla on vielä paljon erilaisia

Lisätiedot

Teräspaalujen CE-merkintä. Tkt Vesa Järvinen

Teräspaalujen CE-merkintä. Tkt Vesa Järvinen Teräspaalujen CE-merkintä Tkt Vesa Järvinen Esityksen sisältö Mikä on CE-merkki? Rakennustuotteen CE-merkintäjärjestelmät CE-merkin sisältö Teräsputkipaalujen CE-merkinnät CE-merkintä Ruukin paalutuotteilla

Lisätiedot

R1-7 VALTATIEN 6 YKSITYISTIELIITTYMIEN PARANTAMINEN VÄLILLÄ KIMONKYLÄ - HEVOSSUO, KOUVOLA TYÖKOHTAISET LAATUVAATIMUKSET JA TYÖSELOSTUKSET

R1-7 VALTATIEN 6 YKSITYISTIELIITTYMIEN PARANTAMINEN VÄLILLÄ KIMONKYLÄ - HEVOSSUO, KOUVOLA TYÖKOHTAISET LAATUVAATIMUKSET JA TYÖSELOSTUKSET R1-7 VALTATIEN 6 YKSITYISTIELIITTYMIEN PARANTAMINEN 30.5.2014 VALTATIEN 6 YKSITYISTIELIITTYMIEN PARANTAMINEN 2 SISÄLLYSLUETTELO 1-50 Yleiset perusteet... 3 10 Maaperä... 3 50 Mittaustyöt... 3 1000 Maa-,

Lisätiedot

23.5.2012. Yksikköhintojen sisällössä noudatetaan soveltuvin osin InfraRYLin määrämittausperusteita.

23.5.2012. Yksikköhintojen sisällössä noudatetaan soveltuvin osin InfraRYLin määrämittausperusteita. YKSIKKÖHINTALUETTELO 1 (5) YKSIKKÖHINTALUETTELO Urakkatarjouspyyntöönne viitaten tarjoudumme suorittamaan Nurmijärven Syrjälän koulun lähiliikuntaalueen rakennusurakan lisä- ja muutostyöt tämän yksikköhintaluettelon

Lisätiedot

RAKENNUSTUOTTEIDEN CE-MERKINTÄ ja EUROKOODIT. Tomi Toratti

RAKENNUSTUOTTEIDEN CE-MERKINTÄ ja EUROKOODIT. Tomi Toratti RAKENNUSTUOTTEIDEN CE-MERKINTÄ ja EUROKOODIT Tomi Toratti Laki Asetus Määräykset, ohjeet Maankäyttö- ja rakennuslaki Maankäyttö- ja rakennusasetus Suomen rakentamismäärayskokoelma, määräykset ja ohjeet:

Lisätiedot

Eurokoodiseminaari. Suunnitteluasiakirjat ja niiden laadinta. Hemmo Sumkin 11.12.2013

Eurokoodiseminaari. Suunnitteluasiakirjat ja niiden laadinta. Hemmo Sumkin 11.12.2013 Eurokoodiseminaari Suunnitteluasiakirjat ja niiden laadinta Hemmo Sumkin 11.12.2013 Uusia suunnitteluasiakirjojen sisältöön vaikuttavia asioita YM asetus kantavista rakenteista - Eurokoodien vahva asema

Lisätiedot

Rakennustuotteiden tuotehyväksyntä. Jani Kemppainen

Rakennustuotteiden tuotehyväksyntä. Jani Kemppainen Rakennustuotteiden tuotehyväksyntä Jani Kemppainen Rakennustuoteasetus CPR Rakennustuoteasetus julkaistiin Euroopan Unionin virallisessa lehdessä 4.4.2011, astui osittain voimaan 24.4.2011 ja korvaa rakennustuotedirektiivin

Lisätiedot

Urjalan kunta LÄHILIIKUNTAPAIKKA, RAKENNUSSUUNNITELMA. Työkohtainen työselitys Litterakohtainen osa InfraRYLn mukaan

Urjalan kunta LÄHILIIKUNTAPAIKKA, RAKENNUSSUUNNITELMA. Työkohtainen työselitys Litterakohtainen osa InfraRYLn mukaan 1 Urjalan kunta LÄHILIIKUNTAPAIKKA, RAKENNUSSUUNNITELMA Työkohtainen työselitys Litterakohtainen osa InfraRYLn mukaan Infrasuunnittelu Tampere 11.9.2015 2 (7) 0 YLEISTÄ 01 Tilaaja Urjalan kunta Tampereentie

Lisätiedot

Rakennustuoteasetus. Puista Bisnestä 1.2.2011. Kirsi Martinkauppi Lainsäädäntöneuvos

Rakennustuoteasetus. Puista Bisnestä 1.2.2011. Kirsi Martinkauppi Lainsäädäntöneuvos Rakennustuoteasetus t t Puista Bisnestä 1.2.2011 Kirsi Martinkauppi Lainsäädäntöneuvos 1 Rakennustuoteasetus hyväksytty EU:n parlamentti hyväksyi CPR:n 18.1.2011 täysistunnon toisessa käsittelyssä Vuorossa

Lisätiedot

Rakentamismääräysten uusimisen ja D2 uusinnan tavoitteet

Rakentamismääräysten uusimisen ja D2 uusinnan tavoitteet Rakentamismääräysten uusimisen ja D2 uusinnan tavoitteet D2 uusimistarveseminaari 12.6.2014 Pekka Kalliomäki Rakennusneuvos Rakentamismääräysten uudistaminen Vuoden 2013 alussa voimaan tulleen MRL muutoksen

Lisätiedot

METSTA, LIV, SKOL etc. Eurokoodiseminaari 1 EUROKOODI 2013 SEMINAARI

METSTA, LIV, SKOL etc. Eurokoodiseminaari 1 EUROKOODI 2013 SEMINAARI METSTA, LIV, SKOL etc. Eurokoodiseminaari 1 EUROKOODI 2013 SEMINAARI METSTA, LIV, SKOL etc. Eurokoodiseminaari 2 YLEISTÄ EU:n tasolla eräs perusvaatimuksia on kilpailun esteiden poistaminen sekä tavaroiden

Lisätiedot

LIIKENNEVIRASTO OPAS 2 (5) 13.6.2013 Dnro 3038/090/2013

LIIKENNEVIRASTO OPAS 2 (5) 13.6.2013 Dnro 3038/090/2013 LIIKENNEVIRASTO OPAS 2 (5) EU:n rakennustuoteasetus (305/2011) tuli osittain voimaan 24.4.2011 ja se tulee kokonaisuudessaan voimaan 1.7.2013. EU-asetus on voimassa sellaisenaan kaikissa EU:n jäsenmaissa.

Lisätiedot

TURVALLISUUSASIAKIRJA. Mattilankatu

TURVALLISUUSASIAKIRJA. Mattilankatu 1 TURVALLISUUSASIAKIRJA Mattilankatu JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI Kaupunkirakennepalvelut Yhdyskuntatekniikka 16.4.2010 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. YLEISTÄ... 3 1.1 1.2 Turvallisuusasiakirjan tarkoitus... 3 Rakennuttaja

Lisätiedot

CE-merkinnän merkitys lattiapinnoituksiin 2013

CE-merkinnän merkitys lattiapinnoituksiin 2013 CE-merkinnän merkitys lattiapinnoituksiin 2013 26.3.2013 Heureka Mikä rakennustuotteiden CE-merkintä on? Rakennustuotedirektiiviin / -asetukseen perustuva vaatimustenmukaisuusmerkintä, joka oikeuttaa tuotteen

Lisätiedot

CE merkintä vesihuoltotuotteissa

CE merkintä vesihuoltotuotteissa CE merkintä vesihuoltotuotteissa Vesihuolto 2014 3-4. 6. 2014 EU:n rakennustuoteasetus Rakennustuoteasetus tuli voimaan 1.7.2013 CE merkintä ja suoritustasoilmoitus on pakollinen, jos Tuote kuuluu harmonisoidun

Lisätiedot

KorjausRYL yhteiset laatuvaatimukset korjausrakentamiseen

KorjausRYL yhteiset laatuvaatimukset korjausrakentamiseen KorjausRYL yhteiset laatuvaatimukset korjausrakentamiseen viestintä- ja kehityspäällikkö, arkkitehti Petri Neuvonen, Rakennustietosäätiö RTS 9.2.2016 1 Korjaushankkeen laatukysymyksiä Millaisia esiselvityksiä

Lisätiedot

Rakennustuotteiden tuotehyväksyntä tilannekatsaus. Antti Koponen

Rakennustuotteiden tuotehyväksyntä tilannekatsaus. Antti Koponen Rakennustuotteiden tuotehyväksyntä tilannekatsaus Antti Koponen Rakennustuoteasetus CPR Rakennustuoteasetus julkaistiin Euroopan Unionin virallisessa lehdessä 4.4.2011, astui osittain voimaan 24.4.2011

Lisätiedot

Teräsosien CE merkintä

Teräsosien CE merkintä 1.0 SOVELTAMISALA Tässä teknisessä tiedotteessa käsitellään puurakenteiden liitoksissa käytettävien liitososien CE-merkintätarvetta. Erityisesti käsitellään ns. tilausteräsosia, jotka terästoimittaja valmistaa

Lisätiedot

Siirtymäajan ohjeistus eurokoodien ja RakMk:n rinnakkaiskäytöstä SKOL ry

Siirtymäajan ohjeistus eurokoodien ja RakMk:n rinnakkaiskäytöstä SKOL ry Siirtymäajan ohjeistus eurokoodien ja RakMk:n rinnakkaiskäytöstä SKOL ry Kirjoitettu Ins.tsto Magnus Malmberg Oy:ssä SKOL ry:n toimeksiannosta tammi-kesäkuussa 2010 Ohjausryhmässä toimivat Tapio Aho Matti

Lisätiedot

TARKASTUSMENETTELYLLÄ SAVUNPOISTO HALLINTAAN. 10_12_2009_Timo Salmi

TARKASTUSMENETTELYLLÄ SAVUNPOISTO HALLINTAAN. 10_12_2009_Timo Salmi TARKASTUSMENETTELYLLÄ SAVUNPOISTO HALLINTAAN Savunhallintaprojekti 12/2008 03/2010 Status 1. Savunhallintalaitteistojen määrittely ja kartoitus valmis 2. Savunhallintalaitteiden tarkastustoiminnan nykytilanne

Lisätiedot

LVI-työselitys HATTULAN SEURAKUNTA VIRASTO- JA SEURAKUNTATALO. Ulkopuoliset viemäriputket 09.06.2015

LVI-työselitys HATTULAN SEURAKUNTA VIRASTO- JA SEURAKUNTATALO. Ulkopuoliset viemäriputket 09.06.2015 LVI-työselitys HATTULAN SEURAKUNTA VIRASTO- JA SEURAKUNTATALO Ulkopuoliset viemäriputket 09.06.2015 HATTULAN SEURAKUNTA LVI SISÄLLYSLUETTELO 1 YLEISTÄ 1 1.1 RAKENNUSKOHDE 1 1.3 SUUNNITTELIJAT 1 1.4 HANKINNAN

Lisätiedot

SAVUPIIPPUJEN CE-merkintä

SAVUPIIPPUJEN CE-merkintä SAVUPIIPPUJEN CE-merkintä Finnbuild-messut 2012 Kimmo Kaukanen kimmo.kaukanen@vtt.fi Puh. 020 722 4859 VTT Expert Services Oy www.vttexpertservices.fi 16.10.2012 2 Savupiipputuotteiden ominaisuudet osoitetaan

Lisätiedot

Infra-rakentamisen kattava tietopalvelu

Infra-rakentamisen kattava tietopalvelu Infra-rakentamisen kattava tietopalvelu Kuva: Timo Kotineva INFRA NET YHDENMUKAISEEN INFRARAKENTAMISEEN Infra Net helpottaa työtäsi, kun suunnittelet, rakennutat tai urakoit, valmistat materiaaleja tai

Lisätiedot

Suomen metsäkeskus RakPuuCe hanke 2012-2014

Suomen metsäkeskus RakPuuCe hanke 2012-2014 Suomen metsäkeskus RakPuuCe hanke 2012-2014 Koulutuksen sisältö 1. CE merkintä yleistä 2. Yrityksen toimenpiteet CE merkinnän käyttöönotossa 3. Standardin ja FPC manuaalin sisältö 12.8.2013 Suomen metsäkeskus

Lisätiedot

CE MERKINTÄ KONEDIREKTIIVIN 2006/42/EY PERUSTEELLA

CE MERKINTÄ KONEDIREKTIIVIN 2006/42/EY PERUSTEELLA TIETOPAKETTI PÄHKINÄNKUORESSA: CE MERKINTÄ N PERUSTEELLA HUOMIO! Vanha konedirektiivi 98/37/EY on kumottu, mutta se on edelleen voimassa siirtymäaikana. Käyttöönoton siirtymäaika -> 29.12.2009 saakka.

Lisätiedot

18145 Vaahtolasimurskepenkereet ja -rakenteet

18145 Vaahtolasimurskepenkereet ja -rakenteet 18145 Vaahtolasimurskepenkereet ja -rakenteet Määrämittausohje 1814. 18145.1 Vaahtolasimurskepenkereen ja -rakenteen materiaalit 18145.1.1 Vaahtolasimurskepenkereen ja rakenteen materiaali, yleistä Tuotteen

Lisätiedot

Palo-osastointi ja palokatkot

Palo-osastointi ja palokatkot UUSIKAUPUNKI Rakennusvalvonta Palokatko-ohje Palo-osastoinneissa noudatetaan SRMKn E1 määräyksiä ja ohjeita. Rakennuksen korjaus ja muutostyössä näitä määräyksiä ja ohjeita sovelletaan maankäyttö-ja rakennuslain

Lisätiedot

AUTOMAATTISISSA SPRINKLERILAITTEISTOISSA JA AUTOMAATTISISSA KAASUSAMMUTUSLAITTEISTOISSA KÄYTETTÄVIEN HYVÄKSYTTYJEN TUOTTEIDEN LUETTELOINTI

AUTOMAATTISISSA SPRINKLERILAITTEISTOISSA JA AUTOMAATTISISSA KAASUSAMMUTUSLAITTEISTOISSA KÄYTETTÄVIEN HYVÄKSYTTYJEN TUOTTEIDEN LUETTELOINTI AUTOMAATTISISSA SPRINKLERILAITTEISTOISSA JA AUTOMAATTISISSA KAASUSAMMUTUSLAITTEISTOISSA KÄYTETTÄVIEN HYVÄKSYTTYJEN TUOTTEIDEN LUETTELOINTI 2009 1 (6) AUTOMAATTISISSA SPRINKLERILAITTEISTOISSA JA AUTOMAATTISISSA

Lisätiedot

8 MATTILA-MAHLAMÄKI AURAUS- JA HIEKOITUSURAKKA 2013 2017

8 MATTILA-MAHLAMÄKI AURAUS- JA HIEKOITUSURAKKA 2013 2017 Sivu 1 Tuusulan kunta 8 MATTILA-MAHLAMÄKI AURAUS- JA HIEKOITUSURAKKA 2013 2017 URAKKASOPIMUS LUONNOS Sivu 2 Rakennuttaja Tilaaja Tuusulan kunta Tekninen toimi Urakoitsija Kohde 8 MATTILA-MAHLAMÄKI AURAUS-

Lisätiedot

TODISTUS TEHTAAN LAADUNVALVONNASTA. Naulalevyrakenteet

TODISTUS TEHTAAN LAADUNVALVONNASTA. Naulalevyrakenteet VTT EXPERT SERVICES OY Sertifiointi ja tuotehyväksyntä PL 1001, 02044 VTT TODISTUS TEHTAAN LAADUNVALVONNASTA 0809 CPD 0716 Rakennusalan tuotteita koskevan jäsenvaltioiden lainsäädännön lähentämisestä 21

Lisätiedot

ATEX-direktiivit. Tapani Nurmi SESKO ry www.sesko.fi

ATEX-direktiivit. Tapani Nurmi SESKO ry www.sesko.fi ATEX-direktiivit Tapani Nurmi SESKO ry www.sesko.fi ATEX direktiivit ATEX-laitedirektiivi (Euroopan yhteisön direktiivi 94/9/EY) Direktiivin tarkoituksena on yhtenäistää EU:n jäsenvaltioiden räjähdysvaarallisten

Lisätiedot

Uusiomateriaalien suunnittelun ja hankinnan kehittäminen

Uusiomateriaalien suunnittelun ja hankinnan kehittäminen Uusiomateriaalien suunnittelun ja hankinnan kehittäminen Timo Tirkkonen, Liikennevirasto UUMA2-vuosiseminaari 7.10.2014 Liikennevirasto UUMA2-ohjelmassa Liikennevirasto Osallistumme UUMA2-ohjelman ja sen

Lisätiedot

SUOMEN RAKENTAMISMÄÄRÄYSKOKOELMA

SUOMEN RAKENTAMISMÄÄRÄYSKOKOELMA SUOMEN RAKENTAMISMÄÄRÄYSKOKOELMA Lattiakaivot Tyyppihyväksyntäohjeet 2006 Ympäristöministeriön asetus lattiakaivojen tyyppihyväksynnästä Annettu Helsingissä 15 päivänä kesäkuuta 2006 Ympäristöministeriön

Lisätiedot

Mitä vihervalvojan pitää tietää CE-merkinnästä ja rakennustuotteiden kelpoisuudesta? Vihervalvojapäivä 20.11.2015 Tuuli Kunnas

Mitä vihervalvojan pitää tietää CE-merkinnästä ja rakennustuotteiden kelpoisuudesta? Vihervalvojapäivä 20.11.2015 Tuuli Kunnas Mitä vihervalvojan pitää tietää CE-merkinnästä ja rakennustuotteiden kelpoisuudesta? Vihervalvojapäivä 20.11.2015 Tuuli Kunnas Sisältö Rakennustuotteiden kelpoisuus Rakennustuotteiden CE-merkintä Tietolähde:

Lisätiedot

Rakennustuotteiden vaarallisten aineiden arviointi CEN/TC 351. Uudet yhteiset standardit ympäristöanalytiikkaan SFS 13.5.2014 Pekka Vuorinen

Rakennustuotteiden vaarallisten aineiden arviointi CEN/TC 351. Uudet yhteiset standardit ympäristöanalytiikkaan SFS 13.5.2014 Pekka Vuorinen Rakennustuotteiden vaarallisten aineiden arviointi CEN/TC 351 Uudet yhteiset standardit ympäristöanalytiikkaan SFS 13.5.2014 Pekka Vuorinen CEN/TC 351 Construction products - Assessment of release of dangerous

Lisätiedot

Ylivieskan kaupunki Tekninen palvelukeskus PL 70 84101 YLIVIESKA TYÖSELOSTUS

Ylivieskan kaupunki Tekninen palvelukeskus PL 70 84101 YLIVIESKA TYÖSELOSTUS Ylivieskan kaupunki Tekninen palvelukeskus PL 70 84101 YLIVIESKA VIEMÄREIDEN SANEERAUS YLIVIESKA 2015-2016 2 (6) RAKENNUSHANKKEEN YLEISTIEDOT Rakennushankkeen kuvaus Työ koostuu jätevesiviemärin sujutuksesta

Lisätiedot

TalotekniikkaRYL 2002:n päivitys

TalotekniikkaRYL 2002:n päivitys TalotekniikkaRYL 2002:n päivitys 24.3.2014 1 RYLin oikeudellinen asema Hyvän rakennustavan kirjallinen kuvaus Edustaa koko rakennusalan käsitystä hyvästä rakennustavasta Määrittää työn lopputuloksen rakennusteknisen

Lisätiedot

Uusiomateriaalien käyttö tierakenteissa, Liikenneviraston ohjeet

Uusiomateriaalien käyttö tierakenteissa, Liikenneviraston ohjeet Uusiomateriaalien käyttö tierakenteissa, Liikenneviraston ohjeet Laura Pennanen, Liikennevirasto Kaakkois-Suomen UUMA2-alueseminaari, 5.5.2015 Liikenneviraston strategia Visio vuoteen 2025 Fiksut väylät

Lisätiedot

TÖRNÄVÄNSAAREN SILTA TYÖTURVALLISUUSLIITE

TÖRNÄVÄNSAAREN SILTA TYÖTURVALLISUUSLIITE SEINÄJOEN KAUPUNKI TÖRNÄVÄNSAAREN SILTA TYÖTURVALLISUUSLIITE 15.2.2016 Tämä asiakirja koskee Seinäjoen Kaupungin Törnävänsaaren sillan rakennustöitä. 1 (5) TYÖTURVALLISUUSLIITE 0. YLEISTÄ 0.1 TURVALLISUUSLIITTEEN

Lisätiedot

Länsimetro. Louhinta ja rakentaminen rakennusluvan varaista

Länsimetro. Louhinta ja rakentaminen rakennusluvan varaista 1 Länsimetro www.lansimetro.fi 13,9 km metroraiteita kahdessa tunnelissa 8 maanalaista asemaa 15 savunpoisto- ja paineentasauskuilua 12 työtunnelia 3 miljoonaa kuutiota kalliolouhetta Louhintatyöt pääosin

Lisätiedot

InfraRYL, mikä muuttuu?

InfraRYL, mikä muuttuu? InfraRYL, mikä muuttuu? Laura Pennanen, Liikennevirasto Kiviaines- ja murskauspäivät 21.-22.1.2016 Esityksen sisältö 1. InfraRYL, Kiviainesluvut Kiviaineslukujen valmistelu Tavoitteita Esimerkkejä valmistelluista

Lisätiedot

Turvatekniikan keskus 1411/13/2005 20.12.2005. Viite: Yleissopimus 24.8.2000, 53/612/2000. Sopimus rakennustuotteiden markkinavalvonnasta vuonna 2006

Turvatekniikan keskus 1411/13/2005 20.12.2005. Viite: Yleissopimus 24.8.2000, 53/612/2000. Sopimus rakennustuotteiden markkinavalvonnasta vuonna 2006 20.12.2005 Viite: Yleissopimus 24.8.2000, 53/612/2000 Sopimus rakennustuotteiden markkinavalvonnasta vuonna 2006 Rakennustuotteiden markkinavalvontaa toteutetaan vuonna 2006 liitteenä olevan toimintasuunnitelman

Lisätiedot

Osatarjoukset eivät ole sallittuja. Vaihtoehtoiset tarjoukset eivät ole sallittuja.

Osatarjoukset eivät ole sallittuja. Vaihtoehtoiset tarjoukset eivät ole sallittuja. Tarjouspyyntö 1 (5) 1 Poikkitien yritysalueen esirakentaminen Järvenpään kaupungin Tekninen palvelukeskus pyytää vertailuhintatarjoustanne Poikkitien yritysalueen esirakentamiseen liittyvistä töistä tämän

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus

Valtioneuvoston asetus Valtioneuvoston asetus rautatiejärjestelmän turvallisuudesta ja yhteentoimivuudesta annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisesta Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti muutetaan rautatiejärjestelmän turvallisuudesta

Lisätiedot

CE-merkintä. Puutuotealan seminaari Kouvola 15.5.2008. Petteri Torniainen Petteri.torniainen@inspecta.fi

CE-merkintä. Puutuotealan seminaari Kouvola 15.5.2008. Petteri Torniainen Petteri.torniainen@inspecta.fi CE-merkintä Puutuotealan seminaari Kouvola 15.5.2008 Petteri Torniainen Petteri.torniainen@inspecta.fi INSPECTA SERTIFIOINTI Johtamisjärjestelmien sertifiointi Tuotesertifiointi Henkilösertifiointi Tuotesertifiointi

Lisätiedot

UUMA2 - Seminaari Rakennuttajanäkökulma Tuotehyväksyntä ja EN-standardit Liikennevirasto/Tuomo Kallionpää

UUMA2 - Seminaari Rakennuttajanäkökulma Tuotehyväksyntä ja EN-standardit Liikennevirasto/Tuomo Kallionpää UUMA2 - Seminaari Rakennuttajanäkökulma Tuotehyväksyntä ja EN-standardit Liikennevirasto/Tuomo Tierakenteissa käytettävien UUMA - materiaalien tuotehyväksyntä. Tärkeimmät ohjeet. UUMA- materiaalien käyttöön

Lisätiedot

Betonin valmistus SFS-EN 206-1, kansallinen liite ja SFS 7022

Betonin valmistus SFS-EN 206-1, kansallinen liite ja SFS 7022 Betonin valmistus SFS-EN 206-1, kansallinen liite ja SFS 7022 15.5.2012 Betoni Workshop Kim Johansson Kim Johansson 1(12) Taustaa 1. Esistandardi ENV 206-1990 2. SFS-EN 206-1 - 2000 3. Voimaansaattaminen

Lisätiedot

Merkinnät hankinnan apuna. Lilli Puntti Tuotekehitystuen päällikkö o.t.o. työsuojelupäällikkö

Merkinnät hankinnan apuna. Lilli Puntti Tuotekehitystuen päällikkö o.t.o. työsuojelupäällikkö Merkinnät hankinnan apuna Lilli Puntti Tuotekehitystuen päällikkö o.t.o. työsuojelupäällikkö Kiilto Family -konserni Suomalainen perheyritys, perustettu 1919 Tampereella Henkilöstöä Suomessa ja ulkomailla

Lisätiedot

VANTAAN KAUPUNKI RUUSUKVARTSINKATU, LUMIKVARTSINKATU TYÖTURVALLISUUSLIITE. No 53209 / 10

VANTAAN KAUPUNKI RUUSUKVARTSINKATU, LUMIKVARTSINKATU TYÖTURVALLISUUSLIITE. No 53209 / 10 VANTAAN KAUPUNKI 16UBS0001 1(5) VANTAAN KAUPUNKI TYÖTURVALLISUUSLIITE No 53209 / 10 25.05.2014 VANTAAN KAUPUNKI 16UBS0001 2(5) SISÄLLYSLUETTELO 1 YLEISTÄ... 3 1.1 Työturvallisuusliitteen tarkoitus... 3

Lisätiedot

Ohje Suodatinkankaiden vaatimukset esitetään luvussa 21120. Viitteet 21120 Suodatinkankaat, InfraRYL osa 1.

Ohje Suodatinkankaiden vaatimukset esitetään luvussa 21120. Viitteet 21120 Suodatinkankaat, InfraRYL osa 1. 1 21110 Suodatinkerrokset Suodatinkankaiden vaatimukset esitetään luvussa 21120. 21120 Suodatinkankaat, InfraRYL osa 1. 21110.1 Suodatinkerroksen materiaalit Tuotteen kelpoisuus osoitetaan ensisijaisesti

Lisätiedot

URAKKAOHJELMA VÄLINE SOPIMUSJOHTAMISEEN. Prof. Jouko Kankainen JoKa-konsultit Oy

URAKKAOHJELMA VÄLINE SOPIMUSJOHTAMISEEN. Prof. Jouko Kankainen JoKa-konsultit Oy URAKKAOHJELMA VÄLINE SOPIMUSJOHTAMISEEN Prof. Jouko Kankainen JoKa-konsultit Oy TAUSTA Professori 1980 2009 Tilaajan avustamista urakkasopimusten teossa Urakkamuodon valinta Konsultin valinta Konsulttisopimusten

Lisätiedot

Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) Marika Keskinen 21.11.2013. EU-vaatimustenmukaisuusvakuutus ja tekniset asiakirjat

Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) Marika Keskinen 21.11.2013. EU-vaatimustenmukaisuusvakuutus ja tekniset asiakirjat Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) Marika Keskinen 21.11.2013 EU-vaatimustenmukaisuusvakuutus ja tekniset asiakirjat EU-vaatimustenmukaisuusvakuutus valmistajan vastuu LAATIMALLA EU-VAATIMUSTENMUKAISUUSVAKUUTUKSEN

Lisätiedot

1. Yleiset periaatteet ja julkaisutiedot 2

1. Yleiset periaatteet ja julkaisutiedot 2 Työsuojelurahasto Ohje 1 Työsuojelurahaston rahoittamien hankkeiden PAINETUT JA VERKOSSA JULKAISTAVAT LOPPURAPORTIT Sisältö sivu 1. Yleiset periaatteet ja julkaisutiedot 2 1.1. Yleiset periaatteet. 2 1.2.

Lisätiedot

Tietoa talousvesijärjestelmien standardeista ja tuotehyväksynnästä

Tietoa talousvesijärjestelmien standardeista ja tuotehyväksynnästä Tietoa talousvesijärjestelmien standardeista ja tuotehyväksynnästä CMYK -värimääritykset: - punainen = c0 m73 y76 k0 - sininen = c82 m62 y0 k0 2 Talousvesijärjestelmien standardit ja tuotehyväksyntä Tämä

Lisätiedot

Suomen Kiinteistöliitto ry. Korjausrakentamispalveluiden. taloyhtiössä. Suomen Kiinteistöliitto ry. TkT Jari Virta

Suomen Kiinteistöliitto ry. Korjausrakentamispalveluiden. taloyhtiössä. Suomen Kiinteistöliitto ry. TkT Jari Virta Korjausrakentamispalveluiden ostaminen taloyhtiössä TkT Jari Virta Korjausrakentamisen osapuolia Valtuudet palveluiden hankintaan Kuntotutkijat tms. Valvojat Materiaalin toimittajat Urakoitsijat Tilaaja

Lisätiedot

EN 45545 standardisarja yhteentoimivuuden teknisissä eritelmissä

EN 45545 standardisarja yhteentoimivuuden teknisissä eritelmissä EN 45545 standardisarja yhteentoimivuuden teknisissä eritelmissä Erityisasiantuntija Ville-Veikko Savolainen SFS 7.10.2014 Vastuullinen liikenne. Rohkeasti yhdessä. Yhteentoimivuuden tekniset eritelmät

Lisätiedot

SUUNNITTELIJAN, RAKENNUTTAJAN JA PÄÄTOTEUTTAJAN VELVOLLISUUDET. Lainsäädäntö

SUUNNITTELIJAN, RAKENNUTTAJAN JA PÄÄTOTEUTTAJAN VELVOLLISUUDET. Lainsäädäntö SUUNNITTELIJAN, RAKENNUTTAJAN JA PÄÄTOTEUTTAJAN VELVOLLISUUDET 1 Lainsäädäntö Työturvallisuuslaki (738/2002) Valtioneuvoston asetus rakennustyön turvallisuudesta (205/2009) 2 VASTUUKAAVIO SUUNNITTELIJAT

Lisätiedot

UUDET TAVAT RAKENNUTTAA

UUDET TAVAT RAKENNUTTAA UUDET TAVAT RAKENNUTTAA Tavoite- ja kattohintaurakan sekä suunnittelua sisältävien urakoiden sudenkuopat Prof. Rakentamistalous JoKa-konsultit Oy jouko.kankainen@joka-konsultit.fi UUDET TAVAT RAKENNUTTAA

Lisätiedot

Jäähallien valaistus

Jäähallien valaistus Jäähallien valaistus Mika Saari www.licon-at.fi LiCon-AT Oy Ulko- ja urheiluvalaistukseen erikoistunut konsulttitoimisto Toiut 13 vuotta markkinoilla Henkilöstöä 10 suunnittelijaa Hyvinkää Espoo Tampere

Lisätiedot

YMPÄRISTÖMINISTERIÖN ASETUS JOUSTAVIEN KYTKENTÄPUTKIEN OLENNAISISTA TEKNISISTÄ VAATIMUKSISTA

YMPÄRISTÖMINISTERIÖN ASETUS JOUSTAVIEN KYTKENTÄPUTKIEN OLENNAISISTA TEKNISISTÄ VAATIMUKSISTA Ympäristöministeriö Perustelumuistio LUONNOS Yli-insinööri Kaisa Kauko 10.12.2015 YMPÄRISTÖMINISTERIÖN ASETUS JOUSTAVIEN KYTKENTÄPUTKIEN OLENNAISISTA TEKNISISTÄ VAATIMUKSISTA 1 Yleistä Rakennuksen olennaisista

Lisätiedot

RAKENNUSMAALAUKSEN SUUNNITTELU Alustan tasoitus- ja maalauskäsittelyn valinta. 4.12.2014 Sakari Leimi

RAKENNUSMAALAUKSEN SUUNNITTELU Alustan tasoitus- ja maalauskäsittelyn valinta. 4.12.2014 Sakari Leimi RAKENNUSMAALAUKSEN SUUNNITTELU Alustan tasoitus- ja maalauskäsittelyn valinta 4.12.2014 Sakari Leimi Rakennustöiden yleiset laatuvaatimukset "Maalaus kertaalleen maalarinvalkoisella, pesunkestävällä sisälateksilla"

Lisätiedot

2238/752 1 (5) KAUNIAISTEN KAUPUNKI BREDANNIITYNKUJA, BREDAÄNGSGRÄNDEN TYÖTURVALLISUUSLIITE 6.8.2015

2238/752 1 (5) KAUNIAISTEN KAUPUNKI BREDANNIITYNKUJA, BREDAÄNGSGRÄNDEN TYÖTURVALLISUUSLIITE 6.8.2015 2238/752 1 (5) KAUNIAISTEN KAUPUNKI BREDANNIITYNKUJA, BREDAÄNGSGRÄNDEN TYÖTURVALLISUUSLIITE 6.8.2015 2238/752 2 (5) Sisällysluettelo 1 Yleistä... 3 1.1 Työturvallisuusliitteen tarkoitus... 3 1.2 Päätoteuttaja...

Lisätiedot

Eurooppalainen standardisointi CEN/CENELEC yhteistyö hankkeissa. SFS-seminaari 3.9.2014 SFS, Malminkatu 34, Helsinki

Eurooppalainen standardisointi CEN/CENELEC yhteistyö hankkeissa. SFS-seminaari 3.9.2014 SFS, Malminkatu 34, Helsinki Eurooppalainen standardisointi CEN/CENELEC yhteistyö hankkeissa SFS-seminaari 3.9.2014 SFS, Malminkatu 34, Helsinki Eurooppalainen standardisointi Eri julkaisuvaihtoehdot standardi vai jokin muu standardisointijulkaisu

Lisätiedot

TAMPEREEN KAUPUNKI TARJOUSPYYNTÖ Dno: TRE: 2668/2016 Keskustahanke 20.6.2016 1 (5)

TAMPEREEN KAUPUNKI TARJOUSPYYNTÖ Dno: TRE: 2668/2016 Keskustahanke 20.6.2016 1 (5) 20.6.2016 1 (5) TAMPELLAN ESPLANADIN, HELMISENRAITIN JA VERSTAANKADUN RAKENNUSURAKKA, Ranta-Tampella / Tampere 1. Tarjouspyynnön kohde Tampereen kaupungin yhteistyössä Tampereen Kaukolämpö Oy:n, Tampereen

Lisätiedot

Rakennusvalvonnan terveiset ajankohtaisista asioista

Rakennusvalvonnan terveiset ajankohtaisista asioista EUROKOODI 2014 SEMINAARI Rakennusvalvonnan terveiset ajankohtaisista asioista tarkastusinsinööri Ulla Poutanen, Helsingin kaupungin rakennusvalvontavirasto Säädöksissä muutoksia MRL:n muutos 41/2014 Sovelletaan

Lisätiedot

VETTÄ LÄPÄISEVÄT ASFALTTIPÄÄLLYSTEET HULEVESIEN HALLINTAAN. Maarakennuspäivä 24.9.2015

VETTÄ LÄPÄISEVÄT ASFALTTIPÄÄLLYSTEET HULEVESIEN HALLINTAAN. Maarakennuspäivä 24.9.2015 VETTÄ LÄPÄISEVÄT ASFALTTIPÄÄLLYSTEET HULEVESIEN HALLINTAAN CLASS-PROJEKTI Maarakennuspäivä CLASS-projekti Lemminkäinen Infra oli mukaan CLASS-projektissa (2012-2014), joka oli VTT:n vetämä TEKES-projekti

Lisätiedot

RIL 263-2014 Kaivanto-ohje

RIL 263-2014 Kaivanto-ohje Kaivantojen turvallisuus miniseminaari 25.11.2014 RIL 263-2014 Kaivanto-ohje Ohjeet ja suositukset Tommi Hakanen Esityksen sisältö 1. Miksi Kaivanto-ohjetta tarvitaan? 2. Uuden Kaivanto-ohjeen tausta 3.

Lisätiedot

17400 VEDENALAISET KALLIOLEIKKAUKSET JA -KAIVANNOT. 17410 Vedenalaiset kallioleikkaukset ja -kaivannot, ruoppaus

17400 VEDENALAISET KALLIOLEIKKAUKSET JA -KAIVANNOT. 17410 Vedenalaiset kallioleikkaukset ja -kaivannot, ruoppaus 1 17400 VEDENALAISET KALLIOLEIKKAUKSET JA -KAIVANNOT 17410 Vedenalaiset kallioleikkaukset ja -kaivannot, ruoppaus Tässä luvussa käsitellään vedenalaisia kallioleikkauksia ja kaivantoja, ruoppaustöitä kallioleikkausten

Lisätiedot

LUONNOS. Ylöjärven kaupunki / Yhdyskuntatekniikka Räikäntie 3 / PL 22 33471 Ylöjärvi

LUONNOS. Ylöjärven kaupunki / Yhdyskuntatekniikka Räikäntie 3 / PL 22 33471 Ylöjärvi toukokuu 1998 1 (11) URAKKASOPIMUS Tämä sopimuslomake perustuu Rakennusurakan yleisiin sopimusehtoihin YSE 1998 RT 16-10660, LVI 03-10277, Ratu 417-T, KH X4-00241. Hanke No Rakennuskohde 1 SOPIJAPUOLET

Lisätiedot

LAADINTAOHJE Nostin/nosturitarkastajat

LAADINTAOHJE Nostin/nosturitarkastajat 1(5) MENETELMÄKUVAUKSEN LAADINTAOHJE Tämä laadintaohje on tarkoitettu nostolaitetarkastuksia tekeville sertifioiduille asiantuntijoille heidän laatiessaan ja päivittäessään omaa menetelmäkuvaustaan. Nostolaitteiden

Lisätiedot