Infrarakentamisen yleiset laatuvaatimukset Osa 4 Liikunta- ja virkistyspaikkojen rakenteet

Transkriptio

1 Infrarakentamisen yleiset laa tu vaatimukset Osa 4 Liikunta- ja virkistyspaikkojen rakenteet ISBN InfraRYL 2006 Infrarakentamisen yleiset laatuvaatimukset InfraRYL julkaisussa luodaan infra-alalle yhtenäinen ja yhteinen kuvaus infrarakenteiden yleisistä laatuvaatimuksista. Julkaisu sisältää infrarakentamisessa sovellettavan hyvän rakennustavan. Osa 4 käsittelee ulkoliikuntapaikkojen toimivuusvaatimuksia ja niiden rakentamisen teknisiä vaatimuksia. Rakenteiden toimivuusvaatimuksia voidaan käyttää kriteereinä rakenteita suunniteltaessa ja mitoitettaessa sekä suunnittelun ja suunnittelua sisältävien urakoiden tilaamisessa. Teknisiä vaatimuksia käytetään rakennusosien ja työvaiheiden laatua määritettäessä ja todettaessa. Ne määrittelevät rakenteiden valmistumishetken vaatimuksia. InfraRYL otetaan käyttöön hankekohtaisesti suunnittelua ja rakentamista koskevien tarjouspyyntöjen kautta. Viittaamalla suunnitelma-asiakirjoissa InfraRYLin yksilöityyn kohtaan saadaan sen määräykset voimaan hankkeessa. Se määrittää hyvää rakennustapaa myös silloin, kun hankkeen osapuolet ovat siitä eri mieltä. InfraRYL on laadittu alan parhaiden asiantuntijoiden kanssa. Lisäksi on kuultu infra-alan keskeisiä tahoja ja asiantuntijoita. InfraRYLin osa 4 Liikunta- ja virkistyspaikkojen rakenteet täydentää omalta osaltaan opetusministeriön liikuntapaikkajulkaisujen sarjaa. Infra RYL 2006 InfraRYL 2006 Infrarakentamisen yleiset laatuvaatimukset Osa 4 Liikunta- ja virkistyspaikkojen rakenteet

2 Infrarakentamisen yleiset laatuvaatimukset Osa 4 Liikunta- ja virkistyspaikkojen rakenteet RT Rakennustietosäätiö RTS Rakennustieto Oy

3 InfraRYL 2006 Infrarakentamisen yleiset laatuvaatimukset. Osa 4: Liikunta- ja virkistyspaikkojen rakenteet Rakennustöiden yleiset laatuvaatimukset, RYL, on rakennusalalla yleisesti hyväksytyn hyvän rakennustavan kuvaus. InfraRYL on laadittu Rakennustietosäätiössä yhteistyössä infra-alan asiantuntijoiden, järjestöjen ja yritysten kanssa. InfraRYL 2006 ilmestyy myös RT-kortiston CD-levykkeellä. Julkaisu sisältää ulkoliikuntapaikkojen toimivuusvaatimukset ja niiden rakentamisen tekniset vaatimukset. Niissä asetetaan vaatimukset rakennustarvikkeille ja työn suoritukselle. Tekniset vaatimukset on jäsennetty INFRA 2006 Rakennusosa- ja hankenimikkeistön mukaan. InfraRYL 2006 osa 4 sisältää 10 lukua teknisiä vaatimuksia. Kirjan lopussa on viitekirjallisuuden luettelo. InfraRYL 2006 Allmänna kvalitetskrav för infrastrukturbyggande. Del 4: Strukturer för idrotts- och rekreationsanläggningar De allmänna kvalitetskraven för byggnadsarbeten, RYL, är en beskrivning av allmänt accepterad god byggnadspraxis. InfraRYL har tagits fram av Bygginformationsstiftelsen i samarbete med sakkunniga, organisationer och företag inom sektorn för infrastrukturbyggande. InfraRYL 2006 utkommer också på RT-kartotekets cd-rom-skiva. Publikationen omfattar funktionella krav för utomhusidrottsanläggningar och tekniska krav för byggandet av sådana anläggningar. I de tekniska kraven specificeras fordringarna på byggmaterial och på utförandet av arbetet. De tekniska kraven har strukturerats i enlighet med INFRA 2006 klassifikationen för byggnadsdelar och projektbenämningar. InfraRYL 2006 del 4 omfattar ett kapitel innehållande funktionella krav och tio kapitel med tekniska krav. I slutet av boken finns en förteckning över referenslitteratur. Rakennustieto Oy PL 1004 (Runeberginkatu 5) Helsinki puh Rakennustieto Oy Julkaisija: Rakennustietosäätiö RTS Kustantaja: Rakennustieto Oy Kirjapaino: Karisto Oy, Hämeenlinna 2008 ISBN (osa 4) ISBN (koko sarja) InfraRYL 2006, Infrastructure construction, general quality requirements. Part 4: Exercise and outdoor recreational areas The RYL Code of Building Practice describes a generally accepted standard of good building practice. InfraRYL is prepared at the Building Information Foundation in co-operation with experts, associations and companies in the infrastructure sector. InfraRYL 2006 also appears as a RT Building Information File on CD-ROM. The publication contains work performance requirements and technical requirements for the construction of outdoor recreational areas. The technical requirements set for building materials and work performance have been organised according to the INFRA 2006 Building Component and Project nomenclature. InfraRYL 2006, Part 4 contains a chapter on work performance requirements and 10 chapters on technical requirements. A list of reference literature is provided at the end of the book.

4 Käyttäjälle Liikuntapaikkarakentaminen vaatii erityisosaamista. Liikunnan harrastamista ja liikuntaedellytysten luomista perustellaan terveyttä edistävillä vaikutuksilla. Liikunta- ja urheilutarkoitukseen käytettävien rakennettujen liikuntapaikkojen erityisyys korostuu siinä, että liikuntasuorituksessa ihmiset käyttävät omaa fyysistä kapasiteettiaan myös sen äärirajoilla. Liikuntapaikkojen tulee siten olla rakennusteknisesti tarkoituksenmukaisia, ja niiden täytyy täyttää toiminnallisuuden, turvallisuuden ja terveellisyyden korkeat vaatimukset. Lisäksi liikuntapaikat on rakennettava esteettömiksi, ja ihmisten on päästävä niihin helposti. Liikuntapaikkarakentamisen erityisyyttä kuvaa myös se, että liikuntapaikkarakentamishanke on rakennuttajalleen usein ainutkertainen hanke. Liikuntapaikan rakentamisen on perustuttava taloudelliseen elinkaariajatteluun ja mahdollisimman energiatehokkaisiin ratkaisuihin. InfraRYLin osa 4 Liikunta- ja virkistyspaikkojen rakenteet, jonka käsikirjoitus on tehty opetusministeriön tuella, jatkaa alan keskeisten infrarakenteiden yleisten laatuvaatimusten määrittelyä. InfraRYL julkaistaan useampana osana. Tässä osassa esitetään ulkoliikuntapaikkojen toimivuusvaatimukset ja niiden rakentamisen tekniset vaatimukset, jotka rakenteen tulee täyttää valmistumishetkellään. Sähköisessä muodossa InfraRYL on julkaistu internetissä ja RT-kortiston CD:llä. InfraRYLin valmistelussa on ollut mukana useita asiantuntijoita, järjestöjä ja toimikuntia. Laatimiseen ovat osallistuneet tilaajaorganisaatiot, urakoitsijat, suunnittelijat ja rakennustuoteteollisuus. InfraRYLin laatimistyön periaatteet selostetaan johdannossa. Toimikuntatyöhön osallistuneet luetellaan julkaisun lopussa. InfraRYLin osa 4 Liikunta- ja virkistyspaikkojen rakenteet täydentää omalta osaltaan opetusministeriön liikuntapaikkajulkaisujen sarjaa. Kiitämme lämpimästi kaikkia InfraRYLin valmisteluun osallistuneita. Opetusministeriö ja Rakennustieto

5 Sisällysluettelo Käyttäjälle Sisällysluettelo Johdanto Toimivuusvaatimukset Liikunta- ja virkistyspaikkojen rakenteiden tekniset toimivuusvaatimukset Yleistä Liikuntapaikkojen rakenteiden toimivuusominaisuuksia Rakenteiden toimivuuteen vaikuttavien ominaisuuksien määrittely Käyttäjänäkökulma Omistajanäkökulma Viranomaisnäkökulma Liikuntapaikkakohtaisia toimivuusvaatimuksia Ulkokentät Urheilukentät Pallokentät Pesäpallokentät Tenniskentät Jääurheilualueet, luonnonjäät Tekojäät Yhdistelmäkentät Vesiliikunta- ja virkistyspaikat Maastoliikuntapaikat Laskettelurinteet ja rinnehiihtokeskukset Kuntopolut ja -radat Luontopolut ja retkeilyreitit Aktiviteettikohtaiset reitit Ulkoilu- ja retkeilyalueet Maastohiihtokeskukset Kiipeilypaikat Erityisurheilualueet Ampumaurheilupaikat Rullalautailualueet Golfkentät Veneurheilupaikat Eläinurheilualueet Hevosurheilupaikat Koiraurheilualueet Lähiliikuntapaikat Tekniset vaatimukset Liikunta- ja virkistyspaikkojen rakenteet Ulkokenttien päällys- ja pintarakenteet Urheilukenttäpäällysteet Yleistä Urheilukenttien päällysteiden materiaalit Urheilukenttien päällysteiden alustan vaatimukset Urheilukenttien päällysteiden tekeminen Urheilukenttien valmiit päällysteet Urheilukenttien päällysteiden vaatimustenmukaisuuden osoittaminen Tekemisen ympäristövaikutukset Pallokenttäpäällysteet Jalkapallokenttäpäällysteet Yleistä Jalkapallokenttien hiekka- ja murskepäällysteiden materiaalit Jalkapallokenttien alustan vaatimukset Jalkapallokenttien päällysteiden tekeminen Jalkapallokenttien valmiit päällysteet Jalkapallokenttien päällysteiden vaatimustenmukaisuuden osoittaminen Tekemisen ympäristövaikutukset Pesäpallokenttäpäällysteet Yleistä Pesäpallokenttien päällysteiden materiaalit Pesäpallokenttien päällysteiden alustan vaatimukset Pesäpallokenttien päällysteiden tekeminen Pesäpallokenttien valmiit päällysteet Pesäpallokenttien päällysteiden vaatimustenmukaisuuden osoittaminen Tekemisen ympäristövaikutukset Tenniskenttäpäällysteet Tenniskenttäpäällysteet, yleistä Tenniskenttien päällysteiden materiaalit Tenniskenttien päällysteiden alusta ja liittyvät rakenteet Tenniskenttien päällysteiden tekeminen Tenniskenttien valmiit päällysteet InfraRYL 2006 Osa 4 5

6 Sisällysluettelo Tenniskenttien päällysteiden vaatimustenmukaisuuden osoittaminen Tekemisen ympäristövaikutukset Yhdistelmäkenttäpäällysteet Yhdistelmäkenttien päällysrakenteet, yleistä Yhdistelmäkenttien materiaalit ja tuotteet Yhdistelmäkenttien päällysteiden alustan vaatimukset Yhdistelmäkenttien päällysteiden ja jäähdytysjärjestelmän asentaminen Yhdistelmäkenttien valmiit tekonurmipäällysteet Yhdistelmäkenttien tekonurmipäällysteiden vaatimustenmukaisuuden osoittaminen Tekemisen ympäristövaikutukset Maastoliikuntapaikat Kuntoreitit Yleistä Kuntoreittien rakenteiden ja varusteiden materiaalit Kuntoreittien alustan ja vierustan vaatimukset Kuntoreittien tekeminen Kuntoreittien valmiit rakenteet Kuntoreittien rakenteiden vaatimustenmukaisuuden osoittaminen Tekemisen ympäristövaikutukset Erityisliikuntapaikat Pyöräilyradat ym Rullalautailualueet Yleistä Rullalautailualueiden rakenteiden materiaalit Rullalautailualueiden alustan ja vierustan vaatimukset Rullalautailualueiden tekeminen Rullalautailualueiden valmiit rakenteet Rullalautailualueiden rakenteiden vaatimustenmukaisuuden osoittaminen Rakentamisen ympäristövaikutukset Lähiliikuntapaikat Lähiliikuntapaikat, yleistä Lähiliikuntapaikkojen materiaalit Lähiliikuntapaikkojen rakenteiden alustan ja vierustan vaatimukset Lähiliikuntapaikkojen tekeminen Lähiliikuntapaikkojen valmiit rakenteet Lähiliikuntapaikkojen rakenteiden vaatimustenmukaisuuden osoittaminen Tekemisen ympäristövaikutukset Liikunta- ja virkistyspaikkojen varusteet ja laitteet Ulkokenttien varusteet, laitteet ja järjestelmät Yleistä Ulkokenttien varusteiden materiaalit ja tuotteet Ulkokenttien varusteiden ja laitteiden alustan vaatimukset Ulkokenttien varusteiden, laitteiden ja järjestelmien asentaminen ja rakenteiden tekeminen Ulkokenttien valmiit varusteet Ulkokenttien varusteiden vaatimustenmukaisuuden osoittaminen Tekemisen ympäristövaikutukset Liitteet Toimikuntalaitos Kirjallisuusluettelo InfraRYL 2006 Osa 4

7 Johdanto 1 Infrarakentamisen yleiset laatuvaatimukset InfraRYL Infrarakentamisen yleiset laatuvaatimukset InfraRYL julkaisussa luodaan infra-alalle yhtenäinen ja yhteinen hyvän rakennustavan kuvaus infrarakenteiden yleisistä laatuvaatimuksista. Rakennustöiden yleiset laatuvaatimukset RYL on käytettävän hyvän rakennustavan kirjallinen kuvaus. Kuvaus perustuu olemassa oleviin viranomaisvaatimuksiin, rakentamisen eri tahojen laatimiin yleisiin laatuvaatimuksiin, työselostuksiin, standardeihin ja niiden perusteella toimitettuun alan käsitykseen hyvästä rakennustavasta. Alan käsitys ja erityisesti käsityksen edustavuus on saatu aikaan käsittelemällä InfraRYLin laatuvaatimukset laajasti rakennusalaa edustavissa toimikunnissa ja työryhmissä sekä pyytämällä sen luvuista lausuntoja rakennuttajilta, urakoitsijoilta, suunnittelijoilta, viranomaisilta, järjestöiltä ja yksittäisiltä asiantuntijoilta. RYLin ensisijaisena sisältötavoitteena on määrittää työn lopputuloksen rakennustekninen laatu. Lähes kaikille lopputuotteille esitetään valmiin rakenteen toleranssit ja yleiset laatuvaatimukset sekä työlle että rakennustarvikkeille (materiaalille). Hyvällä rakennustavalla ymmärretään yleistä rakentamisen ammatillista kokemuspohjaa, hallinnon informaatio-ohjausta ja vakiintuneita käytäntöjä. Vaikka RYL yleisesti edustaa hyvän rakennustavan kuvausta, saattavat siinä esitetyt vaatimukset edellä mainituista syistä tietyissä tapauksissa osoittautua käytännön vaatimuksia vastaamattomiksi, sillä käsitys hyvästä rakennustavasta ei ole kaikin osin selkiintynyt tavallisissakaan rakennussuorituksissa. Tällöin korostuu suunnittelijan ammattitaito ja RYLissä esitetyt vaatimukset ovat suuntaa antavia. Suunnitelma-asiakirjoissa esitetyt laatuvaatimukset sijoittuvat pätemisjärjestyksessä RYLin vaatimusten edelle. Työturvallisuuteen ja terveellisyyteen liittyvät sekä ympäristöasiat otetaan huomioon lakien, asetusten ja viranomaismääräysten mukaisesti. Työturvallisuuteen ei InfraRYLissä erikseen viitata. Käytettävän työmenetelmän edellytetään aina täyttävän työturvallisuusvaatimukset. Hankekohtaiset erityisvaatimukset esitetään työturvallisuusasiakirjassa. Jos InfraRYLin vaatimustekstin ja kuvien välillä on ristiriitaisuuksia, ovat tekstiosuuden vaatimukset ensisijaisesti voimassa. InfraRYL -sarjaan on tulossa tämänhetkisen näkemyksen mukaan neljä osaa. Vuonna 2006 ilmestyi osa 1 Väylät ja alueet ja keväällä 2008 osa 3 Sillat ja rakennustekniset osat. Keväällä 2009 on tulossa osa 2 Järjestelmät ja täydentävät rakenteet. Tämä InfraRYL osa 4 Liikunta- ja virkistyspaikkojen rakenteet sisältää ulkoliikuntapaikkojen tekniset toimivuusvaatimukset ja rakentamisen yleiset laatuvaatimukset. 1.1 InfraRYL 2006 osan 4 käyttöönotto InfraRYL 2006:n eri osat otetaan käyttöön heti ilmestymisen jälkeen. Kaikissa hankkeissa, jotka InfraRYL 2006 osan 4 Liikunta- ja virkistyspaikkojen rakenteet ilmestyessä ovat suunnitteilla, voidaan ryhtyä käyttämään sitä hankekohtaisten laatuvaatimusten laadinnan apuna. Jos sopimusasiakirjat vaikenevat ja hankkeessa syntyy tulkintaerimielisyyksiä teknisestä laatutasosta, sovelletaan InfraRYL 2006:n laatutasoa, elleivät erityiset seikat velvoita soveltamaan muuta ohjetta. InfraRYL otetaan käyttöön hankekohtaisesti tilaajien määriteltyä sen noudatettavaksi asiakirjaksi suunnittelua ja rakentamista koskevissa tarjouspyyntöasiakirjoissa. 1.2 Korvaa Keskeisimpiä lähteitä työryhmän työskentelyssä ovat olleet opetusministeriön liikuntapaikkajulkaisut. InfraRYLin osa 4 korvaa nämä julkaisut rakentamisen laatuvaatimusten osalta. 1.3 InfraRYL hankkeen asiakirjana Rakennushankkeen asiakirjat jaetaan yleisesti kaupallisiin ja teknisiin asiakirjoihin. Teknisten asiakirjojen sisältö ja muoto jäsennetään yleensä nimikkeistön mukaisesti. Hankekohtaisissa suunnitelma-asiakirjoissa suunnittelija määrittää työn ja lopputuotteen laatuvaatimukset alan yleisten laatuvaatimusten (RYL) ja standardien perusteella. Urakkaasiakirjoissa määritetään, missä ja kuinka paljon työtä tehdään. Hyvän rakennustavan sisältö riippuu määrittelijästä ja vaihtelee myös paikkakunnan ja ajankohdan mukaan. Rakentamiseen käytettävät rakennustuotteet, saatavilla oleva työvoima, työmenetelmät ja rakennushankkeen laji vaikuttavat sen sisältöön. InfraRYL 2006 Osa 4 7

8 Johdanto Taulukko T1. Hankkeen asiakirjojen asema kuvattuna kahden ulottuvuuden (kaupallinen tekninen ja hankekohtainen yleinen) määrittämässä kentässä. Taulukon järjestys ja sisältö ovat YSEn mukaiset. Kaupalliset asiakirjat Tekniset asiakirjat Hankekohtaiset asiakirjat Urakkasopimus Urakkaneuvottelupöytäkirja Urakkaohjelma Urakkarajaliite Hankekohtaiset laatuvaatimukset (työselostukset) Suunnitelmat Yleiset asiakirjat Rakennusurakan yleiset sopimusehdot YSE Malliasiakirjat RYL Standardit julkaisut Jotta sopimuksia voidaan tehdä, on sekä rakennuttajalla että urakoitsijalla oikeus olettaa, että hyvä rakennustapa on määritelty. Tämän vahvistaa muun muassa julkaisun Rakennusurakan yleisten sopimusehtojen YSE 1998:n 15 :n määräys: Jos sopimusasiakirjoissa ei ole mainintaa rakennussuoritukselle tai sen osalle asetettavista vaatimuksista... urakoitsijan on... noudatettava sopimusasiakirjojen samanlaisista tai rinnastuskelpoisista suorituksista antamia määräyksiä tai näiden puuttuessa vastaavanlaisissa rakennustöissä yleensä noudatetaan menettelyä hyvän ja kunnollisen työntuloksen aikaansaamiseksi. Erimielisyyden sattuessa voidaan joutua ratkaisemaan, mitä kyseisessä hankkeessa pidetään hyvänä rakentamistapana. Tällöin rakennusteknisen asiantuntemuksen apuna on Rakennustöiden yleiset laatuvaatimukset RYL, joka on käytännössä todettu hyvän rakennustavan kuvaukseksi. Sillä on pysyvä tehtävä jokaisen hankkeen asiakirjana, kuten taulukossa T1 esitetään. Yleisenä periaatteena on, että tilaaja määrittelee, mitä asiakirjoja noudatetaan ja mikä on niiden keskinäinen pätemisjärjestys. Taulukossa T1 tarkoitetaan hankekohtaisilla kaupallisilla asiakirjoilla rakennuttajan ja urakoitsijan välistä sopimussuhdetta määritteleviä asiakirjoja. Hankekohtaisilla teknisillä asiakirjoilla tarkoitetaan sopimussuhteen kohdetta määritteleviä asiakirjoja, kuten piirustuksia ja rakennusselostusta (hankekohtaisia laatuvaatimuksia). Rakennustöiden yleisten laatuvaatimusten RYL asema yleisenä teknisenä asiakirjana on samanlainen kuin Rakennusurakan yleisten sopimusehtojen YSE asema yleisenä kaupallisena asiakirjana. RYL helpottaa hankekohtaisten asiakirjojen laadintaa, jotta hankkeesta toiseen samanlaisina siirtyviä laatuvaatimuksia ei tarvitse joka kerta toistaa. 2 InfraRYLin käyttö 2.1 InfraRYL osan 4 jaksot InfraRYL osa 4 sisältää liikunta- ja virkistyspaikkojen rakenteiden tekniset toimivuusvaatimukset ja rakentamisen yleiset laatuvaatimukset. 2.2 Laatuluokkien käyttö InfraRYLissä osissa 1 ja 3 esitetään useita laatuluokkia esimerkiksi valmiin rakenteen tasaisuudelle. Luokitusta esittävien taulukoiden yhteydessä on ohje taulukon käyttösuositukseksi. Jos suunnitelma-asiakirjoissa ei muuta esitetä, noudatetaan taulukon käyttösuositusta. 2.3 Tietotekniikan hyödyntäminen InfraRYL on laadittu tietokantaan ja saatavissa myös sähköisenä versiona Internetin kautta osoitteessa ja RT-kortiston CD:llä. 3 InfraRYL 2006:n rakenne InfraRYL 2006 on sovitettu InfraRYL-hankkeen yhteydessä kehitettyyn Infra-rakennusosa- ja hankenimikkeistöön. InfraRYLin luvut, kappaleet ja lauseet ovat käytettävissä työselostusten ja määräluetteloiden laadinnassa. InfraRYL 2006 on järjestetty toimivuusvaatimuksiin, joiden pohjana ovat suunnitteluperusteet, ja teknisiin vaatimuksiin (työnosaluvut), jotka esittävät rakennustuotteiden (materiaalien), työn ja valmiin rakennusosan laatuvaatimukset, taulukko Tekniset vaatimukset InfraRYLin tekniset vaatimukset määrittelevät rakenteiden valmistushetken vaatimuksia. Teknisten vaatimusten otsikointi ja järjestys noudattavat INFRA 2006 Rakennusosa- ja hankenimikkeistöä. INFRA 2006 Rakennusosa- ja hankenimikkeistön käyttö InfraRYLissä: INFRA 2006 nimikkeistö InfraRYL Liikuntapaikka Liikuntapaikkarakenteet rakenteet Tekniset vaatimukset on jäsennetty urakoitsijan kustannuslaskennan ja työnohjauksen näkökulmasta. Niitä toivotaan käytettävän urakoitsijoiden laatujärjestelmissä. 8 InfraRYL 2006 Osa 4

9 Johdanto Taulukko T2. InfraRYLiin sisältyvät toimivuusvaatimusten ja teknisten vaatimusten jaksot. InfraRYL osa 1 Väylät ja alueet InfraRYL osa 2 Järjestelmät ja täydentävät osat InfraRYL osa 3 Sillat ja rakennustekniset osat InfraRYL osa 4 Liikunta- ja virkistyspaikkojen rakenteet Toimivuusvaatimukset Toimivuusvaatimukset Toimivuusvaatimukset Toimivuusvaatimukset Tierakenteet Liikunta ja virkistyspaikkojen rakenteiden tekniset toimivuusvaatimukset Katurakenteet Ratarakenteet Tekniset vaatimukset Tekniset vaatimukset (alustava) Tekniset vaatimukset Tekniset vaatimukset Maa-, pohja- ja kalliorakenteet Järjestelmät Rakennustekniset rakennusosat Liikunta- ja virkistyspaikkojen rakenteet Olevat rakenteet ja rakennusosat Vesihuollon järjestelmät Erittelemättömät rakennustekniset rakennusosat Liikunta- ja virkistyspaikkojen varusteet ja laitteet Turvallisuusrakenteet ja opastusjärjestelmät Perustusrakenteet Sähkö-, tele- ja konetekniset järjestelmät Pohjarakenteet Lämmön- ja kaasunsiirtojärjestelmät Betonirakenteet Teräsrakenteet Puurakenteet Kallion tiivistys- ja lujitusrakenteet Rakennustekniset rakennusosat Sillat Maaleikkaukset ja -kaivannot Laiturit Kallioleikkaukset, -kaivannot ja -tunnelit Perustus- ja tukirakenteet Penkereet, maapadot ja täytöt Ympäristörakenteet Päällys- ja pintarakenteet Päällysrakenteen osat ja radan alusrakennekerrokset Reunatuet, kourut, askelmat ja eroosiosuojaukset Kasvillisuusrakenteet Ratojen päällysrakenteet InfraRYL 2006 Osa 4 9

10 Johdanto Teknisten vaatimusten otsikot on numeroitu kiinteällä desimaalinumeroinnilla (XX = luvun numero) seuraavasti: XX.1 Materiaalit (esimerkiksi Tenniskenttäpäällysteet) XX.2 Alusta (esimerkiksi Päällysteen alusta) XX.3 Työn suoritus (esimerkiksi Päällysteen tekeminen) XX.4 Valmis rakenne (esimerkiksi Valmis päällyste) XX.5 Vaatimusten- (esimerkiksi Päällysteiden vaatimusten- mukaisuuden osoittaminen) mukaisuuden osoittaminen XX.6 Ympäristövaikutukset (esimerkiksi Tekemisen ympäristövaikutukset) Otsikoiden sanallinen muotoilu vaihtelee käsiteltävän rakennustyön mukaan. InfraRYLin tekniset vaatimukset ovat hyvän rakennustavan vaatimuksia urakoitsijoille. Vaatimustekstit on otsikoitu sanalla. Vaatimuksen soveltamisohjeita, esimerkiksi luokkien käyttöalueita, ja ohjeita työmaalle sekä suunnittelijalle annetaan pienemmällä kirjasimella kirjoitetussa tekstissä. Nämä tekstit on otsikoitu sanalla. Teksteissä mainitut viitejulkaisut esitetään pienemmällä ja kursivoidulla kirjasintyypillä. Ne on otsikoitu sanalla. 3.2 Toimivuusvaatimukset Toimivuusvaatimuksilla kuvataan rakenteen ja sen osien elinkaaren aikaista käyttäytymistä koskevia vaatimuksia, jotka ohjaavat teknisten vaatimusten asettamista. Toimivuusvaatimusten otsikointi ja järjestys noudattaa opetusministeriön Lipas-rekisterin koodijärjestystä. 3.3 Kelpoisuusasiakirja Rakennusprojektissa syntyy lukuisa joukko erilaisia suunnitelmia, muistioita, pöytäkirjoja, laskelmia, laadunvalvontamittausten ja laadunvalvontakokeiden tuloksia ja materiaalien tuoteselosteita. Näistä osa on syytä säilyttää myös työn valmistumisen jälkeen. Tästä aineistosta koottavaa hankekohtaista vaatimustenmukaisuuden osoittamiseen liittyvät asiakirja-arkistoa tai kansioita kutsutaan kelpoisuusasiakirjaksi (= luovutuskansio, laatukansio). Sitä ylläpidetään työmaalla ja se luovutetaan työn valmistuttua tilaajalle. 3.4 Termit ja käsitteet InfraRYLissä käytetyt termit ja käsitteet ja koottu Termihakemistoon, joka kirjassa on liiteosiossa kirjan lopussa. 3.5 Standardiviitteet Teknisten vaatimusten tarvikkeita koskevissa kohdissa (tunnusnumero xx.1, jossa xx luvun numero) viitataan usein standardeihin. Standardeilla on useimmiten suomalainen tunnus (SFS = Suomen Standardisoimisliitto) siitä riippumatta, onko niiden alkuperä suomalainen tai kansainvälinen. Joskus InfraRYLissä viitataan myös ulkomaiseen kansalliseen standardiin, esimerkiksi saksalaiseen DIN-, brittiläiseen BS- tai ruotsalaiseen SS-standardiin. Tavoitteena on, että useimmat tuotestandardit ovat yhteisiä Euroopan maille. Eurooppalaisia standardeja laatii CEN (Comité Europeén de Normalisation). Kun standardi on hyväksytty CENissä, se vahvistetaan Suomessa joko alkukielisenä (englannin-, ranskan- ja saksankielisenä) tai vahvistetaan ja julkaistaan suomeksi käännettynä. Standardin alkuperä näkyy standardin tunnuksesta: SFS-standardeiksi vahvistettujen eurooppalaisten standardien (EN = Norme Européenne) tunnuksessa on kirjaintunnus SFS-EN. SFS-EN standardin voimaansaattamisen jälkeen ennen kansallisten standardien kumoamista käytetään joko SFS-EN-standardeja tai suomalaisia SFS-standardeja. Vielä vahvistamattomiin eurooppalaisiin standardeihin viitataan InfraRYLin luvuissa tunnuksella pren. Esistandardeihin, jotka ovat voimassa standardissa esitetyn ajan ja sen jälkeen joko vahvistetaan varsinaiseksi standardiksi tai kumotaan, viitataan tunnuksella TS (aikaisemmin ENV). Julkisten hankintojen direktiivi määrää, että julkisiin hankintoihin liittyvissä tarjousasiakirjoissa (mm. työselostuksissa) on ensisijaisesti viitattava eurooppalaiseen EN-standardiin. Yksityinen rakennuttaja voi vapaasti päättää, mistä tuotteista hänen rakennuskohteensa tehdään, kunhan säännösten vaatimustasoa noudatetaan. Standardit on koottu Kirjallisuusluetteloon. InfraRYLin standardiviitteitä päivitetään ja ylläpidetään InfraRYLnettisivulla osoitteessa ja RT-kortiston CD:llä. 4 Tuotehyväksyntä 4.1 CE-merkintä ja muut tuotehyväksynnät Eurooppalaisia tuote- ja testausstandardeja laaditaan, jotta vapaa tavarakauppa Euroopan unionin jäsenmaiden kesken olisi mahdollisimman helppoa. Jäsenmaat voivat silti vapaasti määrätä oman alueensa turvallisuustasosta rakennusmääräyksin, kunhan rakennustuotteita koskevat vaatimukset ovat yhteensopivia teknisissä eritelmissä esitettyjen ominaisuuksien selvitysmenetelmien kanssa. CE-merkinnän kiinnittämisen mahdollistavia rakennuskohteen olennaisiin ominaisuuksiin liittyviä tuotestandardeja sanotaan yhdenmukaistetuiksi (harmonisoiduiksi) tuotestandardeiksi. Osa eurooppalaisista standardeista määrittää tuotteiden muita kuin olennaisia ominaisuuksia, esimerkiksi mittoja ja kokoja, pinnan rakennetta tai muita rakentamisessa tärkeitä ominaisuuksia, jotka eivät kuitenkaan vaikuta rakenteen turvallisuuteen ja terveellisyyteen. Niiden noudattamis- 10 InfraRYL 2006 Osa 4

11 Johdanto ta eivät viranomaiset vaadi. Tuotestandardeissa tulee usein olemaan sekä yhdenmukaistettu että vapaaehtoinen osa. Rakennustuotteiden yhdenmukaistettujen tuotestandardien laadinta on vielä kesken. Yhdenmukaistettujen standardien ohella toinen vaihtoehto tuotteen olennaisten vaatimusten osoittamiseksi on eurooppalainen tekninen hyväksyntä ETA, joka on myönteinen tekninen arviointi tuotteen sopivuudesta tarkoitettuun käyttöön. ETA on tuote- ja valmistajakohtainen ja myönnetään viideksi vuodeksi kerrallaan. ETA perustuu joko eurooppalaiseen tekniseen hyväksyntäohjeeseen (ETAG), tai se laaditaan suoraan konsensusmenettelyllä (CUAP). Yhdenmukaistetun standardin ja eurooppalaisen teknisen hyväksynnän ETA -mukaisiin tuotteisiin voidaan kiinnittää CE-merkintä. EU:n komissio julkaisee kutakin yhdenmukaistettua tuotestandardia ja ETAGia koskevat CE-merkinnän siirtymäajat EU:n virallisessa lehdessä. Siirtymävaiheen aikana voidaan tuotehyväksyntänä käyttää CE-merkintää tai perinteisiä kansallisia tuotehyväksyntämenettelyjä. Kun yhdenmukaistettu standardi tai eurooppalaisen teknisen hyväksynnän CE-merkinnän siirtymäaika on päättynyt, tuotteen kelpoisuus osoitetaan ensisijaisesti CE-merkinnällä. CE-merkintä on osoitus siitä, että tuote vastaa teknistä eritelmää (yhdenmukaistettua standardia tai ETA:ta) ja että tehtaalla laadunvalvonta suoritetaan teknisen eritelmän mukaisesti. Koska rakennustuotteiden CE-merkintään siirtyminen on kesken ja koska Suomessa EU:n jäsenvaltioiden yleisestä käytännöstä poiketen CE-merkintä ei ole pakollinen kuin muutamille tuoteryhmille, voidaan rakennustuotteiden tietyt ominaisuudet usein edelleen osoittaa luotettavasti viranomaisille myös ao. ministeriön tuotehyväksynnällä. Tällaisia tiettyjä rakennustuotteita koskevia tuotehyväksyntämenettelyjä ovat mm. ympäristöministeriön tyyppihyväksyntä, varmennetut käyttöselosteet sekä rakennuspaikkakohtaiset kokeet ja niitä korvaava tuotteiden valmistuksen laadunvalvonta. 4.2 Kansalliset soveltamisasiakirjat NAS Rakennustuotteiden CE-merkintään johtavat yhdenmukaistetut tuotestandardit esittävät harmonisoiduille ominaisuuksille eurooppalaisen testimenetelmän, laskentamenetelmän tai taulukkoarvot ja sen, miten ominaisuuksiin liittyvät arvot, luokitukset ym. esitetään CEmerkinnässä. Kansalliset viranomaiset voivat asettaa vaatimuksia vain harmonisoiduille ominaisuuksille. Jos rakennustuotteen jollekin harmonisoidulle ominaisuudelle ei aiotussa käyttökohteessa ole esitetty viranomaisvaatimuksia, CE-merkinnässä voidaan esittää kyseisen ominaisuuden kohdalla NPD-tunnusta Taulukko T3. Vaatimustenmukaisuuden osoittamisessa käytettävät menettelyvaihtoehdot. Menettely Varmentamisen perusteet Valmistajan tehtävät Ilmoitetun laitoksen tehtävät 4 tuotteen alkutestaus tehtaan sisäinen laadunvalvonta 3 tehtaan sisäinen laadunvalvonta tuotteen alkutestaus 2 Tehtaan sisäisen laadunvalvonnan varmentaminen tehtaan ja sen sisäisen laadunvalvonnan alkutarkastuksen perusteella 2+ Tehtaan sisäisen laadunvalvonnan varmentaminen tehtaan ja sen sisäisen laadunvalvonnan alkutarkastuksen ja jatkuvan valvonnan perusteella 1 Tuotteen vaatimustenmukaisuuden varmentaminen 1+ Tuotteen vaatimustenmukaisuuden varmentaminen tuotteen alkutestaus tehtaan sisäinen laadunvalvonta tuotteen alkutestaus tehtaan sisäinen laadunvalvonta tehtaalta otettujen näytteiden lisätestaus tehtaan sisäinen laadunvalvonta tehtaalta otettujen näytteiden lisätestaus määräystenmukaisen testausohjelman mukaisesti tehtaan sisäinen laadunvalvonta tehtaalta otettujen näytteiden lisätestaus määräystenmukaisen testausohjelman mukaisesti tehtaan sisäisen laadunvalvonnan alkutarkastus tehtaan sisäisen laadunvalvonnan alkutarkastus laadunvalvonnan jatkuva valvonta, arviointi ja hyväksyminen tuotteen alkutestaus tehtaan sisäisen laadunvalvonnan alkutarkastus tehtaan sisäisen laadunvalvonnan jatkuva valvonta, arviointi ja hyväksyminen tuotteen alkutestaus tehtaan sisäisen laadunvalvonnan alkutarkastus tehtaan sisäisen laadunvalvonnan jatkuva valvonta, arviointi ja hyväksyminen tehtaalta, markkinoilta tai rakennuspaikalta otettujen pistokoenäytteiden testaus InfraRYL 2006 Osa 4 11

12 Johdanto merkkinä, ettei ominaisuutta ei ole selvitetty. Yleensä on jätetty kansalliseksi asiaksi päättää, mitkä ominaisuudet voidaan jättää selvittämättä ja mitä vaatimustasoja selvitettäville ominaisuuksille asetetaan eri käyttökohteissa. Kansallisissa soveltamisasiakirjoissa NAS esitetään, mitkä ominaisuudet on selvitettävä tietyn yhdenmukaistetun tuotestandardin mukaisille CE-merkityille rakennustuotteille eri käyttökohteissa Suomessa ja mikä on silloin vähimmäisvaatimustaso tai mitä luokituksia käytetään. Jos kansalliset määräykset esittävät joillekin tuoteryhmille kansalliset vaatimukset ja vaatimustasot riittävän selkeästi yhteensovitettuina CE-merkinnän selvitysmenetelmien kanssa, ei kansallisia soveltamisasiakirjoja tarvita. On otettava huomioon, että kansallisia soveltamisasiakirjoja laadittaessa vaatimukset ja vaatimustasot asetetaan viranomaisen kannalta. Hankekohtaisesti ja esimerkiksi kun valmistajalla on käytössä vapaaehtoinen tuotesertifiointi, voidaan käyttää näitä vaatimustasoja tiukempia vaatimuksia tai asettaa muita lisävaatimuksia. 4.3 Vaatimustenmukaisuuden osoittaminen Vaatimustenmukaisuuden osoittaminen tarkoittaa niitä menettelyjä, joilla osoitetaan CE-merkityn rakennustuotteen valmistuksen, ominaisuuksien ja niiden valvonnan vastaavuus yhdenmukaistetussa tuotestandardissa tai ETA:ssa esitettyihin vaatimuksiin nähden. Vaatimusten mukaisuuden osoittamisessa käytettävät menettelyvaihtoehdot esitetään taulukossa 3. EU:n komissio päättää kunkin tuoteryhmän ja käyttökohteen osalta erikseen, mitä menettelyä edellytetään. Päätös esitetään mm. yhdenmukaistettujen tuotestandardien ZA-liitteessä sekä myönnetyissä ETA-hyväksynnöissä. 4.4 Sertifikaatit Rakennuttajat voivat edellyttää tuotteen standardinmukaisuuden ym. varmistamiseksi sertifiointimenettelyä, joka on puolueettoman elimen antama kirjallinen todistus siitä, että tietty tarvike on määriteltyjen vaatimusten mukainen. Sertifiointia käytetään lähinnä vapaaehtoisena menettelynä, jolla lisätään uskottavuutta ostajan ja myyjän välillä. 12 InfraRYL 2006 Osa 4

13 Toimivuusvaatimukset Liikunta- ja virkistyspaikkojen rakenteiden tekniset toimivuusvaatimukset Yleistä Liikuntapaikkojen rakenteiden toimivuusominaisuuksia Rakenteiden toimivuuteen vaikuttavien ominaisuuksien määrittely Käyttäjänäkökulma Omistajanäkökulma Viranomaisnäkökulma Liikuntapaikkakohtaisia toimivuusvaatimuksia Ulkokentät Vesiliikunta- ja virkistyspaikat Maastoliikuntapaikat Erityisurheilualueet Eläinurheilualueet Lähiliikuntapaikat 28

14

15 Yleistä Liikuntapaikkarakenteiden toimivuusvaatimuksilla eli suunnitteluperusteilla tarkoitetaan rakenteiden suunnitellun käytön aikaisia teknisiä ominaisuuksia, joiden tulee olla käytön ja käyttäjän kannalta kullekin liikuntamuodolle ominaisia. Toimivuusvaatimukset on täytyttävä rakenteen koko elinkaaren ajan. Omistajalle on tärkeää rakenteen toimivuuden vaatimat investointi- ja ylläpitokustannukset. Toimivuusvaatimukset on esitetty tässä suosituksina. Teknisiä toimivuusvaatimuksia tarvitaan rakenteiden suunnittelussa määritettäessä materiaalien ja rakenteiden kestävyyttä käytön ja olosuhteiden rasituksille. Vaatimuksia kuvaavia ominaisuuksia saadaan liikuntapaikkojen omistajien, käyttäjien ja yhteiskunnan vaatimuksista. Omistajalle on tärkeää esimerkiksi käyttöikä, elinkaaritalous ja ylläpidettävyys (kunnossapidon vaatimukset), käyttäjälle liikuntapaikan käytettävyys, turvallisuus, terveellisyys ja viihtyisyys. Yhteiskunta asettaa vaatimuksia mm. turvallisuudelle ja erilaisille ympäristövaikutuksille, jotka yleensä hoidetaan jo sijoituspaikkoja valittaessa mutta osin on hallittava rakenteellisin ratkaisuin ja kunnossapidolla. Lait, asetukset, direktiivit ja muut säädökset määrittelevät tuotteiden ja palvelujen turvallisuusasioita. Rakenteiden tekniset toimivuusvaatimukset on järkevintä kuvailla sanallisesti hankekohtaisessa suunnitelmassa, jos käytössä ei ole sopivia mittausmenetelmiä. Tämä kirja esittelee rakenteittain tiedossa olevia toimivuusvaatimuksia ja niiden kelpoisuuden osoittamismenetelmiä. Jäsentely vastaa InfraRYL osassa 1 esitettyä väylärakenteiden toimivuusvaatimusten esittelyä. InfraRYL Infrarakentamisen yleiset laatuvaatimukset 2006, osa 1 Väylät ja alueet. InfraRYL 2006 Osa Yleistä 15

16 Liikuntapaikkojen rakenteiden toimivuusominaisuuksia Liikuntapaikkarakenteiden teknistä toimivuutta kuvataan useilla eri ominaisuuksilla. Jousto ja kimmoisuus Kenttien pintojen joustoa ja kimmoisuutta kuvaamaan ja arviointiin käytetään usein suhteellisia arvoja: liian kova, kova mutta hyväksyttävä, sopivan joustava, pehmeä mutta hyväksyttävä, liian pehmeä. Kansainvälisten liikunnan lajijärjestöjen käsitteistössä ja teknisissä vaatimuksissa käytetään käsitettä force reduction, jolla annetaan vaatimuksia lukuarvoina. Suomessa käytössä olevalla kevyellä pudotuspainolaitteella voidaan mitata kenttärakenteiden pintajoustoa ja kimmoisuutta periaatteiltaan samalla tavalla, mutta lukuarvot eivät ole kuitenkaan suoraan yhteneväisiä. Pudotuspainolaitteella saadaan hyvin esille jousto- ja kimmo-ominaisuuksien pysyvyys ja tasalaatuisuus kentän eri osilla. Kitka, liukukitka ja leikkauskitka eli leikkauslujuus Kitkan arvioinnissa käytetään myös määritteitä suhteelliset kitkaominaisuudet eli kitkaominaisuudet ovat hyvät, tyydyttävät tai huonot. Suomessa ei ole käytössä kenttien kitkamittauslaitteita. Teollisten pintamateriaalien kitkaominaisuudet osoitetaan valmistajan tuoteselosteella. Kitkan tulee olla samanlainen saman kentän tai rakenteen alueella eikä sade tai pinnan märkyys saa aiheuttaa odottamatonta kitkan muutosta. Jalkapallokentällä kengän nappuloiden ja nurmen välillä käytetään käsitettä leikkauskitka, jolla tarkoitetaan nurmen leikkauslujuutta nappuloiden alapinnan tasolla. Lujuuden tulee olla riittävä estämään tavanomaisten pelitilanteiden aiheuttaman nurmen irtoaminen ja sen seurauksena tarpeettomat liukastumiset. Toisaalta nurmi ei saa kuitenkaan olla liian luja estämään tavanomaista liukua. Liian luja nurmialusta voi aiheuttaa loukkaantumisia. määrittää mittaamalla tai tarkastelemalla rankkasateen aikana pinnan läpäisevyyttä ja kuivumista. Rakennustekniikassa rankkasateelle mitoitetaan esimerkiksi hulevesiviemärit (sadevesi) ja mitoitusarvo on tällöin noin 50 mm/h tarkasteltavalle alueelle (10 minuutin sade). Ilmoitetut vedenläpäisevyysarvot (mm/h) vaihtelevat suuresti. Tavanomaisella tekniikalla saadaan läpäiseville pinnoille vaatimus 150 mm/h. Tasaisuus Kenttien tasaisuuden sopivana arvona voidaan pitää samoja arvoja kuin useimmilla liikennealueilla, koska rakentajilla on käytössään sama tekniikka väylien ja kenttien rakentamisessa. Tasaisuuden pysyvyyteen liittyvät kenttien painumat, jotka eivät saa muuttaa kaltevuuksien suuntaa, jolloin riskinä on lammikoituminen ja kuivatuksen ongelmat. Tasaisuutta mitataan oikolautamenetelmällä tai esimerkiksi vaaitsemalla. Tasaisuusvaatimukset voidaan esittää lukuarvoina, esimerkiksi pienempi kuin 10 mm:iä 3 metrin matkalla. Pölyävyys Pölyävyydelle ei ole olemassa määrällisiä arvoja mutta pölyongelmaan kiinnitetään yhä enemmän huomiota pienhiukkasongelmien vuoksi. Pölyävyyttä hallitaan pinnan rakenteella, kiviaineskenttien kulutuskerroksen ominaisuuksilla ja rakeisuudella sekä täyteaineella esimerkiksi tekonurmissa ja pinnan kastelulla. Tasalaatuisuus Tasalaatuisuudella tarkoitetaan pinnan sellaisia ominaisuuksia, että jousto, kitka ja muut liikuntaan ja sen turvallisuuteen vaikuttavat tekijät ovat saman liikuntapaikan alueella riittävän yhtäläiset yllättävien ja odottamattomien tilanteiden välttämiseksi. Esimerkiksi pudotuspainolaitteella voidaan mitata kentän eri osien tasalaatuisuutta. Vedenläpäisevyys, pinnan vedenläpäisevyys Materiaalien vedenläpäisevyyttä mitataan laboratoriotestillä. Kenttäolosuhteissa vedenläpäisevyys voidaan Esteettiset ominaisuudet, kuten värin säilyvyys Yleensä käytetään suhteellista muutosta eli vertailu tehdään jonkin värikartan väriluokkien avulla. Määrite- 16 InfraRYL 2006 Osa Liikuntapaikkojen rakenteiden toimivuusominaisuuksia

17 52000 tään esimerkiksi montako luokkaa väri saa muuttua suunnitellun iän aikana. Kaltevuuden muutos Kaltevuuden sallittuna muutoksena voidaan käyttää puolta alkutilanteen kaltevuudesta eli tällöin vesi poistuu aina suunniteltuun suuntaan eikä synny lammikoita. Mittaus tehdään yleensä vaaitsemalla lähtötilanne rakenteen valmistumishetkellä ja tarkistushetkellä. Painumat Sallitut painumat voivat vaihdella suuresti kilpakenttien ja harrastepaikkojen kesken. Myös esimerkiksi lämmitys- ja jäädytysputkistot asettavat omia reunaehtojaan sallittavalle painumalle. Painumien sallittuina arvoina voidaan käyttää periaatteita liikenneväylien ja vastaavien maarakenteiden toimivuudesta. Sallitut painumat määritellään esimerkiksi 10, 20 tai 30 vuoden jaksolle sellaiseksi että pinnan kaltevuudet säilyvät hyväksyttävinä eikä synny epätasaisuutta. Toimivuus määritetään laskennallisesti ja mittaus tehdään vaaitsemalla. Käyttöturvallisuus Rakenteiden lujuus ja vakavuus tulee olla määräysten ja käytön edellyttämällä tasolla. Myös pintojen ominaisuudet ovat toiminnan edellyttämällä tasolla eri sääolosuhteissa. Rakenteet tehdään siten, että riski loukkaantua on mahdollisimman pieni. Terveellisyys Rakenteista ei saa irrota mitään terveyteen haitallisesti vaikuttavaa ainetta. Päästöt ympäristöön Rakenteista ei saa syntyä haitallisia päästöjä ilmaan, maaperään tai veteen. Päästöillä on merkitystä mm. uusiomateriaaleja käytettäessä ja pohjavesialueille rakennettaessa. Routaliikkeet, routanousu Sallittujen routanousujen määrittelyssä käytetään myös muun maarakentamisen periaatteita ja tilanteet vaihtelevat suuresti painumien tapaan. Tekojääkentillä käytetään nykyään aina lämmöneristystä routaliikkeiden hallinnassa ja energiakulutuksen säästämiseksi. Periaatteena on, että mitä kalliimpi rakenne (rakenne vain kesäkäytössä) sitä vähemmän saa routa talvella liikuttaa rakennetta. Toimivuus määritetään laskennallisesti ja mitataan liikkeet vaaitsemalla. Muunneltavuus Muunneltavuudella varmistetaan, että liikuntapaikka voidaan korjata ja tasoa nostaa esimerkiksi pintojen osalta tekemättä kaikkia pohjatöitä uudelleen tai että liikuntapaikan leventäminen on mahdollista ilman kohtuuttomia kustannuksia. Kunnossapidettävyys Liikuntapaikan rakenteiden ja pintojen sekä laitteiden ja varusteiden kunnossapidolla varmistetaan rakenteiden toimivuus käytön edellyttämällä tasolla. Rakenteet suunnitellaan myös kunnossapidon kannalta. Käyttöikä, kestävyys, säilyvyys, suunnitteluikä Rakenteen ja sen osien kestävyys on tärkeä tekijä elinkaarikustannuksissa ja se muodostuu osien kesken siten, että alempana olevat osat ovat aina kestävämpiä ja vaihdettavaksi tarkoitetut osat voidaan korjata tai vaihtaa. Rakenteiden suunnitteluikä määrittelee käytettävien materiaalien laadun. Ulkoliikuntapaikkojen kestävyyteen vaikuttaa oleellisesti myös maaperä- ja ilmasto-olosuhteet, jotka otetaan huomioon rakenteiden kestävyyttä mitoitettaessa. InfraRYL 2006 Osa Liikuntapaikkojen rakenteiden toimivuusominaisuuksia 17

18 Rakenteiden toimivuuteen vaikuttavien ominaisuuksien määrittely Liikuntapaikkarakenteiden teknisiä toimivuusominaisuuksia tarkastellaan käyttäjän, omistajan ja ympäristön näkökulmista. Toimivuutta kuvaavia ominaisuuksia on siten yleensä useita kullakin liikuntapaikalla. Käytännön suunnittelussa joudutaan usein painottamaan omistajan eli kustannusten näkökulmaa käyttäjän vaatimuksista tinkien. Turvallisuuden ja terveellisyyden osalta ei missään tilanteessa saa kuitenkaan huonontaa vaatimuksia. 18 InfraRYL 2006 Osa Rakenteiden toimivuuteen vaikuttavien ominaisuuksien määrittely

19 Käyttäjänäkökulma Liikuntapaikkarakenteiden käyttäjille on tärkeää, että paikan tekniset ominaisuudet ovat kyseiselle liikuntatavalle ominaiset ja riittävän hyvät. Rakenteiden pintojen ja pintakerrosten ominaisuuksilla on suurin merkitys useimmille liikuntaharrastuksille. Yleisurheilu, palloilulajit, maastoliikunta, golf ja myös hevosurheilu edellyttävät rakenteiden pinnoilta kyseiselle liikuntamuodolle ja harrastukselle tyypillistä pinnan ominaisuutta. Osa liikuntapaikkojen ominaisuuksista muodostuu muulla tavalla, kuten jääkentillä jäädyttämällä, mutta silloinkin jään alla olevalta rakenteelta ja sen pinnalta edellytetään ainakin omistajan ja kunnossapitäjän näkökulmasta riittävää tasaisuutta. Useimmat liikuntapaikkojen ominaisuudet ovat tulleet käyttöön kilpaurheilun kautta, ja harrastuspohjainen liikkuminen ei aina edellytä näin korkeiden vaatimusten mukaista rakennetta. Turvallisuusnäkökulma kuitenkin edellyttää, että pinnan ominaisuudet ovat riittävän lähellä kyseisen liikuntamuodon periaatteita esimerkiksi pinnan tasaisuuden tai kitkan osalta. Alla on tarkasteltu joitakin olennaisia ominaisuuksia yleisellä tasolla käytettävyyden, turvallisuuden, terveellisyyden ja viihtyisyyden kannalta. Käytettävyys Tasaisuus. Yleisurheilun ja useiden palloilulajien kentiltä edellytetään kullekin lajille ominaista pinnan tasaisuutta. Yleisurheilukentällä juoksija edellyttää pinnan olevan tasainen kun taas maastojuoksussa pinta saa olla epätasainen. Rullaluistelija ei saa joutua yllättävään vaaralliseen tilanteeseen kevyen liikenteen tiellä liikkuessaan. Pallo vierii tai jääkiekko liukuu tasaisesti pintaa pitkin. Savikoille rakennettujen kenttien tasaisuudelle aiheuttavat ongelmia usein hitaasti tapahtuvat painumat, jotka yleensä ilmenevät epätasaisina painaumina ja sateiden aiheuttamina lammikoina. Jousto. Pinnan jousto-ominaisuuksien on oltava käyttäjille ja pelivälineelle ominaiset. Jousto-ominaisuuksia voidaan muunnella samankin liikuntalajin eri pelikentillä mutta saman kentän jousto-ominaisuudet ovat aina mahdollisimman tasalaatuiset koko kentän alueella. Pesäpallon pompun on oltava mahdollinen samanlainen kentän eri osilla. Rantalentopallon kentällä hiekan paksuus on samanlainen koko pelialueella. Jousto-ominaisuuksia voidaan jossain tapauksissa kompensoida esimerkiksi jalkineilla. Jousto-ominaisuutta mitataan Suomessa kevyellä pudotuspainolaitteella. Esimerkiksi hiekkatekonurmipintaisen pesäpallokentän joustomoduulin (E2) arvon tulisi olla MPa ja tekonurmipintaisen jalkapallokentän arvo MPa. Pudotuspainolaitteen kuormituslevyn halkaisija tällöin 132 mm:iä ja pudotuspaino 10 kg:a (kevyt Loadman-laite). Kentän vedenläpäisevyys. Ulkokentillä sateen merkitys on suuri sekä liikuntapaikan käytettävyyden että myös turvallisuuden kannalta. Useat liikuntapaikat ovat joko tarkoituksella vaakatasossa tai pinnan kaltevuus on hyvin pieni, mistä syystä pinnan tulee olla hyvin vettä läpäisevä. Lähtökohtana on tavallisesti rankkasade, jonka tulisi kohtuullisessa ajassa imeytyä rakenteeseen ja edelleen mahdolliseen salaojitusjärjestelmään tai maapohjaan. Turvallisuus Kitka. Pinnan kitkan tulee olla odotettu, jotta ei tapahdu yllättävää liukastumista tai kaatumista. Kunkin liikuntalajin kentillä voi olla erilaiset kitkaominaisuudet, koska kitkaa voidaan jouston tapaan kompensoida jalkineiden pohjan ominaisuuksilla. Tasalaatuisuus on tässäkin tapauksessa tärkeä ominaisuus koko kentän alueella. Kansainvälisillä liitoilla on kenttä- ja lajikohtaisia kitkavaatimuksia. Valaistus. Ulkoliikuntapaikan tehokkaalla valaistuksella varmistetaan paikkojen turvallinen käyttö pimeänä aikana. Terveellisyys Pölyävyys. Sitomattomille murske-, hiekka- tms. päällysteille on ominaista pölyäminen erityisesti kun pinta on liian kuiva. Toisaalta pölyn määrään vaikuttaa hienoaineksen määrä ja ominaisuudet sekä erityisesti rakenteen pinnan kapillaariset ominaisuudet ja hoidon määrä ja laatu. Hiekka- ja murskekenttien pölynsidonta tehdään yleensä %:sta kalsiumkloridiliuosta (CaCl2) käyttäen. Kehitteillä ja koekäytössä on useita pölynsidonta-aineita. Eläinurheilualueilla ei kuitenkaan käytetä suolaa pölynsidonnassa. Allergisoivien materiaalien ja kasvien käyttöä vältetään. InfraRYL 2006 Osa Käyttäjänäkökulma 19

20 53100 Viihtyisyys Tasalaatuisuus ja esteettinen ulkonäkö ja laatu, kuten värin tasalaatuisuus, nurmipinnan viherpeittävyys, hiekkakentän rakeisuusvaihtelut ja kivien määrä vaikuttavat liikunnan viihtyisyyteen. Sopivalla valaistuksella taataan ulkoliikuntapaikkojen viihtyisyys pimeänä vuorokauden- ja vuodenaikana. 20 InfraRYL 2006 Osa Käyttäjänäkökulma

21 Omistajanäkökulma Kunnat omistavat Suomessa suurimman osan liikuntapaikoista. Elinkaarikustannukset ovat hyvin tärkeä tekijä kaikkien liikuntapaikkojen investointipäätöksiä tehtäessä ja laatutasosta päätettäessä. Elinkaarikustannuksiin vaikuttavat sekä rakentamiskustannukset että erityisesti kestävyyteen ja kunnossapitoon vaikuttavat rakenteiden ominaisuudet. Useille liikuntapaikoille on ominaista, että ne rakennetaan maarakenteiden periaatteiden tapaan, mutta kuitenkin niiden teknisten ominaisuuksien on oltava monin osin laadukkaampia. Esimerkiksi tasaisuusvaatimukset ovat yleensä niin laadukkaat, että rakenteille ei voi sallia yhtä suuria painumia tai routanousuja kuin tavallisille kevyen liikenteen väylille. Siten esimerkiksi kevyen liikenteen väylien käyttö monissa liikuntaharrastuksissa edellyttää pinnan eheyttä ja liikuntamuodon vaatimaa pinnan turvallista tasaisuutta, kun taas väylänpitäjälle perinteinen vaatimustaso on määräytynyt kävelystä ja tavanomaisesta pyöräilystä. Alla on lueteltu joitakin olennaisia ominaisuuksia yleisellä tasolla käyttöiän, elinkaaritalouden ja ylläpidettävyyden näkökulmista. Käyttöikä Suunnitteluikä on oleellinen elinkaarikustannuksiin vaikuttava tekijä, joka voidaan antaa sekä koko rakenteelle että eri osille. Periaatteena on, että alla olevat rakenneosat ovat vähintään yhtä kestäviä kuin päällä olevat ja useimmin alla olevien pohjarakenteiden suunnitteluikä on 50 vuotta vaikka pinnan ikä on vain vuotta. Usein pinta joudutaan vaihtamaan jo 10 vuoden käytön jälkeen kulumisen vuoksi. Rakenteiden kestävyyteen vaikuttaa sekä käytettävien materiaalien kestävyys käyttöolosuhteissa että rakenteiden kestävyys maaperä- ja ilmasto-olosuhteiden ja muiden käytön aiheuttamien kuormitusten ja rasitusten alaisena. Suomalainen luonnonkiviaines on lähtökohtaisesti hyvin kestävää kaikissa käyttöolosuhteissa toisin kun useat teolliset tuotteet joiden säänkestävyys on varmistettava olosuhteiden mukaisilla suojauksilla. Erityispiirteenä ulkoliikuntapaikkojen pintamateriaaleilta on aina vaadittava pakkasenkestävyyttä vaikka nämä liikuntapaikat eivät ole talvikäytössä. Ulkoliikuntapaikat ovat muiden infrarakenteiden tapaan suunniteltava toimimaan sijaintipaikan maaperäolosuhteissa koko käyttöikänsä. Painumat, routa, vesi ja muut rasitukset edellyttävät suunnitteluratkaisuja, jotka ovat liikuntapaikkojen päällysrakenteilla vastaavia kuin esimerkiksi katurakenteilla. Elinkaaritalous Investointikustannus on osa elinkaarikustannuksista. Rakenteiden pitkäaikaiskestävyys edellyttää, että rakenteet kestävät olosuhteiden ja käytön aiheuttamat rasitukset koko käyttöiän ajan. Heikkolaatuiset rakennuspaikat ovat tyypillisiä liikunnan sijoituspaikkoja vaikka liikuntapaikkojen rakenteiden vaatimukset esimerkiksi tasaisuuden osalta edellyttäisivät painumattomia ja routimattomia maaperäolosuhteita. Ylläpitokustannus on joissain tapauksissa oleellinen osa rakenteen toimivuuden säilyttämisessä ja laadukkaan toiminnan varmistamisessa. Esimerkiksi tekonurmen kestävyys edellyttää säännöllistä puhdistusta ja täyteaineiden lisäystä. Laadukkaan luonnonnurmikentän suurimmat kustannukset syntyvät hoitotöistä eli leikkuusta, kastelusta, lannoituksesta, ilmastuksesta ja paikkauksista. Muunneltavuus, kuten pintojen vaihdettavuus vaikuttaa koko rakenteen elinkaaritalouteen pitkän ajan kuluessa. Kestopäällysteen vaihtaminen uudeksi voidaan tehdä kohtuullisin kustannuksin, jos pinnan alusta ja pohjarakenteet ovat kunnossa ja teknisten vaatimusten mukaiset. Ylläpidettävyys (kunnossapidon vaatimukset) Kunnossapitokustannukset ovat joissain tapauksissa oleellinen osa rakenteen toimivuuden säilyttämisessä ja laadukkaan toiminnan varmistamisessa. Esimerkiksi luonnonnurmikenttä vaatii käyttötunteihin nähden huomattavasti enemmän kunnossapitoa kuin tekonurmikenttä. Rakenteet perustetaan niin, ettei routa tai painumat aiheuta korjausta edellyttäviä rakenteiden liikkumisia. Rakenteen hoidon laadulla (määräajat, hoitotyön tekninen laatu) on suuri merkitys sekä rakenteen toimivuuteen että kestoikään. Tekonurmikenttä ei toimi suunnitellusti ellei sitä puhdisteta ja harjata tai lisätä täyteaineita huoltokirjan tai käyttöselosteen ohjeiden ja kulutuksen mukaisesti. InfraRYL 2006 Osa Omistajanäkökulma 21