Itä-Suomen metsäpäivä ROPSIA VAI RISUA? METSÄNHOITAJALIITTO RY
|
|
- Krista Nurmi
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Itä-Suomen metsäpäivä ROPSIA VAI RISUA? METSÄNHOITAJALIITTO RY
2 Itä-Suomen metsäpäivä Joensuun yliopisto, Yliopistokatu 2, Carelia-sali ROPSIA VAI RISUA? OHJELMA Tilaisuuden avaus, kansanedustaja Hannu Hoskonen Metsäala tulevaisuuden ala, strategiajohtaja Sixten Sunabacka, työ- ja elinkeinoministeriö Metsäala muutoksessa myös hallinto muuttuu, ylijohtaja Juha Ojala, maa- ja metsätalousministeriö Puuperäisen energian hyödyntäminen, Fuel Manager Matti Oksanen, Fortum Ainespuun ja energiapuun hankinnan yhteensovittaminen, metsäpäällikkö Jorma Länsitalo, Stora Enso Metsänomistajan näkökulma mitä metsänomistaja hyötyy, puheenjohtaja Mikko Tiirola, MTK metsävaltuuskunta Metsillämme on hyvä maine, annetaan sen kiiriä, projektipäällikkö Emilia Ylinen, Suomen Metsäsäätiö Paneelikeskustelu Ropsista ja risusta, juontajana toimittaja Keimo Lehtiniemi Pekka Moilanen, metsäpäällikkö, L&T Biowatti - alustus Tuomo Turunen, puheenjohtaja, METO Metsäalan Yrittäjät - alustus Antti Asikainen, professori, Metsäntutkimuslaitos - alustus Juha Ojala, ylijohtaja, maa- ja metsätalousministeriö Matti Oksanen, Fuel Manager, Fortum Jorma Länsitalo, metsäpäällikkö, Stora Enso Mikko Tiirola, puheenjohtaja MTK metsävaltuuskunta Päätöspuheenvuoro, puheenjohtaja Raimo Hulmi, Pohjois-Karjalan Metsänhoitajat Vapaata seurustelua ja buffet Tilaisuuden päätös Kahvitauko
3 Itä-Suomen metsäpäivien avauspuhe klo Itä-Suomen yliopisto, Carelia sali Hyvät Itä-Suomen metsäpäivien osanottajat, arvoisat kutsuvieraat, hyvät metsäammattilaiset Harvoin vietetään metsäpäiviä niin mielenkiintoisena ajankohtana kuin tänään teemme täällä Itä-Suomen metsäpäivillä Joensuussa. Metsäteollisuutemme on kokenut viime vuosina suuren muutoksen, johon ei moni uskonut jouduttavan vahvojen kasvun vuosien jälkeen. Uuteen tilanteeseen on sopeuduttu mielestäni kohtuullisen hyvin. Vaikka metsäteollisuus on vähentänyt paperikoneitaan, olemme edelleen tuotannolla mitattuna metsäteollisuuden suurvalta. Syynä tähän suomalaisen metsäteollisuuden murrokseen on ollut teollisuuden hakeutuminen sinne missä markkinat ovat. Sellun ja paperin tuotanto osataan nyt jo kaikilla mantereilla paikallisista raaka-aineista. Tämän saman, joskus hieman pelottavaltakin tuntuvan tilanteen ovat kohdanneet muutkin teollisuuden alat maassamme. Elämme avoimien markkinoiden olosuhteissa, joihin meidän on mukauduttava pitämällä kaiken toimintamme kilpailukykyisenä. Teollisuuden toimintaedellytykset on turvattava joka päivä uudelleen. Ei ole olemassa tilannetta, johon voisimme jäädä tyytyväisenä saavutuksistamme nauttimaan. Tämä koskee myös koko metsäsektoria sen kaikilla tasoilla. Suomessa metsien vuotuinen kasvu on sata miljoonaa mottia, josta on hakattu viime vuosina noin 50 miljoonaa mottia. Metsiemme hakkuumahdollisuudet olisivat ainakin 25 miljoonaa mottia enemmän. Raaka-ainepulaa ei siis ole luvassa niin perinteiselle metsäteollisuudelle eikä uusiutuvan energian parissa toimiville tuotantolaitoksille, kunhan vaan hoidamme osamme oikein. Puheita sellupuun jopa tukkipuun joutumisesta energiapuuksi voi vahvasti ihmetellä vaikka syntyvien hakkuusäästöjen tai varsinkin ensiharvennusten valtavien rästien valossa. Joka tapauksessa metsäteollisuus vastaa 70 prosenttia uusiutuvan energian tuotannosta ja muutama lisätoimija tällä alalla auttaa metsien hoidon tilan parantumista jatkossa. Korjataanhan metsistämme sekä teollisuuden tarvitsemaa puuta ja energiapuuta joka tapauksessa yhteiskorjuuna. Metsissä riittää tilaa kaikille toimijoille. Parhaillaan viimeistellään uusiutuvan energian pakettiin liittyviä lakeja hallitusohjelman mukaan. Mielestäni merkittävin läpimurto koko uusiutuvan energian käytössä on nyt käsillä juuri näinä päivinä. Hallituksen esityksenä ollaan tuomassa eduskuntaan pienpuunenergiatukeen liittyvää ratkaisua. Tämä uusi tukimuoto ratkaisee pitkään metsäalaa kiusanneen kestävän metsätalouden varojen ongelman. Pienpuun energiatuesta on tulossa yksi ja ainoa rahoitusmuoto energiapuunkorjuussa. Tueksi kaavaillaan 8 euroa kiintomotille. Varsinaiset kemera-varat jäävät taimikonhoidon ja nuorten metsien hoidon käyttöön entiseen tapaan. Kemeraan käytetään ensi vuoden talousarvion mukaan 73 miljoonaa euroa. Pienpuuntukea varten kaavaillaan miljoonan euron määrärahaa. Pienpuutuen kannalta merkittävää on, että se on rahoitusmuotona joustava keino, jolla pyritään turvaamaan varsinkin rästiin jäävien ensiharvennushakkuiden toteutuminen. Moni ensiharvennus ei ole houkutellut ostajia pelkkänä kuituleimikkona, mutta yhdistettynä pienpuun energiatukeen moni huono leimikko tulee korjuukelpoiseksi. Olen huolestuneena seurannut metsäteollisuuden piiristä kuuluvia puheita tätä pienpuun energiatukea vastaan. Esitetyt pelot ovat turhia. Kansallisomaisuutemme, metsien hoidossa on päästävä irti ensiharvennusten hakkuurästeistä, jotka ovat vuosien saatossa kasautuneet. Uskon uusilla keinoilla päästävän olennaisesti nykyistä parempaan tulokseen. Kotimainen puu on saatava liikkeelle. Varsinkin lämmön ja sähkön yhteistuotannossa puulla on jatkossa vahva asema. Yhteistuotannon kannalta turve on välttämätöntä seospolttoaineena ja jatkossa myös biodieselin raaka-aineena. Maamme turvevarat ovat valtavat ja niitä on saatava käyttää kansalaistemme hyväksi jatkossakin. En millään voi ymmärtää tämän hetken julkista keskustelua turpeen käyttöä vastaan. Jopa Suomen tiedeakatemia on hyökännyt turpeen kimppuun kaikella voimallaan. EU:n johtava teollisuusmaa Saksa tukee vuosittain rusko- ja kivihiilen polttoa yli kahdella miljardilla eurolla, mikä koetaan siellä ihan normaalina toimintana. Turvetta vastustavat populistiset puheet pitää pienen kansakunnan jättää omaan arvoonsa. Mitä tieteellistä totuutta edustaa Australiasta maahamme laivattava kivihiilen poltto tänä päivänä? Sattumoisin turpeen kimppuun hyökkäävät tiedemiehet asuvat hyvin
4 todennäköisesti juuri kivihiilellä lämmitetyissä kiinteistöissä. Olisiko tässä tapauksessa kyseessä nykyisin muodissa oleva ns. esteellisen toimijan puheenvuoro. Suomi on edelleen maailman johtava metsäteollisuuden ja metsätalouden maa. Jotta voisimme säilyttää asemamme, on meidän satsattava entistä enemmän tutkimukseen ja tuotekehitykseen. Vuosittain Suomi sijoittaa tutkimus- ja tuotekehitysvaroja valtion budjetin kautta yhteensä 2 miljardia euroa. Opetusministeriön varoista menee yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen kautta lähinnä perustutkimukseen miljardi euroa ja elinkeinoministeriö panostaa vuosittain lähinnä soveltavaan tutkimukseen sen toisen miljardin Yksityiset yritykset käyttävät vuosittain noin viisi miljardia euroa tutkimukseen ja tuotekehitykseen. Nämä summat ovat pienen kansakunnan parhaita menestymisen vakuutuksia. Nämä summat ovat koko tutkimuspanostuksen käsittäviä lukuja maassamme. Perinteisellä paperin ja lankun myynnillä ei suomalainen metsäteollisuus voi enää maailmanmarkkinoilla tehdä uusia valloituksia. Tämän takia on välttämätöntä panostaa yhä voimakkaammin puusta ja yleensä biomateriaalista valmistettavien materiaalien kehittämiseen. Samoin uusien kemiallisten yhdisteiden valmistus on tulevaisuuden kasvunala. Biopohjaiset materiaalit tulevat syrjäyttämään perinteisesti öljystä valmistettavia muovipohjaisia materiaaleja. Tulevaisuuden kannettavan tietokoneen runko voi hyvin olla valmistettu komposiittimateriaalista, jonka raaka-aineena on puu. Biopohjaiset liikennepolttoaineet tekevät tuloaan markkinoille. Bioetanolilla ajetaan jo hyvin monessa maassa tässä hetkellä. Brasilia lienee mallimaa, jossa bioetanoli on parhaimmillaan syrjäyttänyt perinteisen bensiinin. Suomessa olemme vasta alkuvaiheessa tässä työssä. Hallituksen esityksen mukaan bensiiniin tulee lisätä vähintään 6 prosenttia bioetanolia vuosina , minkä jälkeen tavoite nousee asteittain 20 prosenttiin vuoteen 2020 mennessä. Parhaillaan maahamme on suunnitteilla ainakin kolme suurta biopohjaisia raakaaineita käyttäviä liikennepolttoainetehdasta. Valtiovalta valmistautuu osaltaan näiden hankkeiden tukemiseen. On syytä muistaa myös muut vastaavat uusiutuvan energian hankkeet ovat tärkeitä tekijöitä, joiden avulla voimme lunastaa kansainvälisesti antamamme lupaukset uusiutuvan energian lisäkäytöstä. Joka tapauksessa maailma on hiljalleen siirtymässä uusiutuvien raaka-aineiden käyttäjäksi. Tämä uusi tilanne ei ole meille uhka vaan valtava mahdollisuus tehdä uutta työtä ja toimeentuloa maahamme. Hyvät Itä-Suomen metsäpäivien osallistujat. Uudessa tilanteessa uudella vuosituhannella on metsäalalla toimivien ihmisten muistettava, että maassamme tarvitaan toimivat metsäorganisaatiot. Siksi näen välttämättömänä, että voimme turvata jatkossa kaikkien metsäalan toimijoiden hyvät toimintaolosuhteet. Suomalaista metsätaloutta ja metsäteollisuutta arvostetaan maailmalla. Tämä arvostus on syntynyt metsäalan toimijoiden vankalla osaamisella ja yhteistyöllä. Ja sellaisena sen yhteistyön ja toiminnan tulee jatkua. Pohjois-Karjalan metsäalan asiantuntijat ry:n puolesta toivotan teidät kaikki tervetulleeksi Itä- Suomen metsäpäiville tänne Joensuuhun. Joensuu on maamme johtava metsäkaupunki monipuolisine toimijoineen. Tämä tarjoaa oivalliset olosuhteet näiden päivien onnistumiselle. Hannu Hoskonen Meto, metsäalan asiantuntijat Pohjois-Karjala, puheenjohtaja kansanedustaja
5
6 Metsäala muutoksessa - myös hallinto muuttuu Itä-Suomen metsäpäivä, Joensuu Juha Ojala maa- ja metsätalousministeriö, metsäosasto 1
7 Mikä on muuttunut ja muuttuu: Metsäalan toimintaympäristö: Sellu- ja paperiteollisuus globalisoitunut: kansainväliset yritykset, kustannusvetoinen kasvu Etelä-Amerikassa; kysyntävetoinen kasvu Aasiassa. Puun käyttöä lisäävät investoinnit Suomeen ovat vähentyneet Puutuoteteollisuus suurelta osin kotimarkkinateollisuutta. Energiateollisuuden jalostusarvo on kasvanut suhteellisesti. Metsänomistamisen merkitys muuttunut monin tavoin - metsänomistajien tavoitteet moninaisia. Metsien merkitys muun kuin ainespuun kannalta kasvaa: virkistyskäyttö, hyvinvoinnin lisääminen, ilmastonmuutoksen tasapainottaminen,... Metsäalan merkitys yhteiskunnassamme suhteellisesti pienentynyt. 2
8 Suomen kokonaisviennin arvon kehittyminen Metsäteollisuuden osuus n. 20% (v.2010) - Metsäteollisuuden viennin arvo tammi-heinäkuu ,9 mrd. Lähde: Metla 3
9 Metsäteollisuuden tuotannon arvo Tuotannon arvo lamavuonna 2009 n. 15 mrd. euroa Lähde: Metla 4
10 Suomalainen metsäteollisuus LÄHDE: Metsäteollisuus ry Paperitehtaat Kartonkitehtaat Sellutehtaat Mekaanisten massojen ja puolisellun valmistajat Paperin ja kartongin jalostetehtaat Vaneri-, lastu- ja kuitulevytehtaat Sahat Puusepänteollisuus 5
11 Puuston kasvu noin 100 milj. m3 Hakkuumääriä voitaisiin kasvattaa milj. m3 Lähde: Metla 6
12 Metsävaramme kasvavat koko ajan: Metsien vuotuinen kasvu noin 100 Mm3 - Kestävä hakkuusuunnite 72 Mm3 vuodessa - jatkossa 80 Mm3 vuodessa 3,3 m³ 3,3 m³ 3,3 m³ 3,3 m³ 3,3 m³ 3,3 m³ 3,3 m³ 3,3 m³ 3,3 m³ 2,0 m³ 2,0 m³ 2,0 m³ 2,0 m³ 2,0 m³ 2,0 m³ 2,0 m³ 2,0 m³ 2,0 m³ 3,3 m³ Kasvu 2,0 m³ Käyttö 7
13 Muutoksia ja muutostarpeita siis on => Metsäalan ja hallinnon on myös uudistuttava tukemaan tapahtuneita ja tulevia muutoksia 8
14 Metsäpolitiikan ja -hallinnon muutosprosessit hallituskaudella Lainsäädännön uudistaminen: Metsälain muutokset: vaiheistettu kahteen vaiheeseen: 1. vaihe tekninen uudistus toteutettu vaihe metsienkäsittelyn menetelmien monipuolistaminen linjaukset Uusiutuvan energian paketti: energiapuun hankinnan tavoitteena 6 Mm3 ->13,5 Mm3 (uusi puutavaralaji) Kemera uudistetaan ja uusi pienpuun energiatuki tukemaan energiapuun hankintaa Metsäkeskusuudistus: fuusioidaan nykyiset 13 metsäkeskusta yhdeksi organisaatioksi, jossa syntyy vahva valtakunnallinen metsäpoliittinen toimija - vahva alueellisesti liiketoiminnan eriyttäminen julkisista hallintotehtävistä v loppuun mennessä 9
15 Metsäpolitiikan ja -hallinnon muutosprosessit hallituskaudella Lainsäädännön uudistaminen: Tapion toimintamallin muutos osakeyhtiöksi valtio-omisteinen metsätalouden asiantuntijapalveluita tuottava yhtiö siirtymäaika v Metsävaratietojen hyödyntäminen sähköisesti: Metsänomistajalla ja toimijoilla sähköiset paikkatiedot ja "kauppapaikka" - Metsään.fi -palvelun aloittaminen v toimijoille suoramarkkinointikäyttöön metsänomistajien yhteystiedot ja omistajan luvalla metsävaratiedot - metsävaratietolaki Metsähallituksen toimintamallin uudistaminen kilpailulainsäädännön aiheuttamat muutokset 10
16 Lopuksi: Metsävaramme mahdollistavat nykyistä suuremman kotimaisen puun käytön Tarvittaisiin uusinvestointeja puuta käyttävään teollisuuteen: puusepänteollisuus ja puurakentaminen, rakentamisen ratkaisut (viennin kasvattaminen) biojalostamot t puun energiakäyttö sellu- ja paperikapasiteetin ylläpito ja kasvattaminen 11
17 Kiitos mielenkiinnosta! 12
18
19 Metsänomistajan näkökulma mitä metsänomistaja hyötyy Itä-Suomen metsäpäivä Joensuu Mikko Tiirola Metsävaltuuskunnan pj MTK PEFC/
20 Hallituksen energiapaketti hyvä kokonaisuus Perusteollisuus tärkeää koko Suomelle ydinvoimaratkaisu turvaa kilpailukykyisen perusvoiman mahdollistaa myös biojalostamot t Bioenergiaratkaisu avaa mahdollisuuksia tarvittiin EU velvoite kotimaisuus puupohjaiset jakeet kustannustehokkaimpia MUTTA TOTEUTUVATKO TAVOITTEET LAINSÄÄDÄNNÖN JÄLKEEN???? PEFC/
21 Metsähakkeen kokonaiskäyttö energiatuotannossa milj. m3 7,0 6,1 6,0 5,0 4,7 4,0 3,0 2,7 3,4 30 3,0 30 3,0 2,0 1,0 0,9 1,3 17 1,7 2,1 0, Lähde: Metsäntutkimuslaitos /MTK Z:\Keskusliitto\Metsä\Kuvat\PMARK\ENERGIAPUU\metsahakkeen_kaytto.pr4 PEFC/
22 2010: Tarjontahalukkuus ei mairittele - metsänomistajat tyytymättömiä energiapuusta markkinoilta saatavaan hintaan Lähd M t ät tk li k Lähde: Metsätutka maaliskuu 2010 n=529. Jos on myynyt energiapuuta, niin millaista puuta on valmis tarjoamaan markkinoille tämän vuoden aikana.
23 Energiapuumarkkinat hakevat muotoaan Lähd M t ät tk k l li k 2010 Lähde: Metsätutkakysely maaliskuu 2010 Missä yksikössä sai korvauksen, jos on myynyt energiapuuta
24 HAASTEITA ON Pitkällä aikavälillä kasvava energiapuun tarve tuo lisäarvoa metsänomistajalle, mutta Energiapuulle toimivat markkinat Hinnoittelun perusteet Mittaaminen Laatu ja varastointi Ravinnetasapaino Päästökauppa ja vaihtoehtoiset polttoaineet Logistiikka PEFC/
25 METSÄNHOITO- JA PERUSPARANNUSTÖIDEN KUSTANNUKSET SEKÄ KÄYTETTY VALTION RAHOITUS Milj. vuoden 2010 hinnoin (1) 160 Valtion rahoitus 120 Kustannukset yhteensä e 11e e 11e (1) Inflaatiokorjaus tuottajahintaindeksillä Lähde: Metla, Tapio, ennuste PTT
26
27 PETU (pienpuun p energiatuki) Pienpuuta/ ensiharvennuspuuta jää käyttämättä Nykyiset markkinat ja tuet saaneet markkinoille reilun miljoonan mottia pienpuuta Uusi lakiesitys laajentaa kohdevalikoimaa, mutta laskee tukitasoja Ohjaa integroituun korjuuseen leikkurin avulla lisää myös kuidun tuloa markkinoille Laajentaa myös yritykset ja yhteisöt tuensaajien joukkoon Lakiesitys on vähäbyrokraattinen PEFC/
28
29 Voiko taimikon hoidon korvata nuorenmetsänhakkuulla? Hoidetusta metsästä paras kertymä sekä kaikkiin käyttötarkoituksiin ja korjuuvauriot jäävät pienemmiksi! KEMERAn uudistaminen tärkeää
30
31 YDINKYSYMYKSIÄ Mekaanisen metsäteollisuuden merkitys bioenergiapaketin toteutumisen kannalta keskeinen Puurakentaminen ja puupohjaisen bioenergian lisääminen kulkevat käsi kädessä Selkeät tukijärjestelmät Markkinoiden toiminnan kehittäminen Järkevä veropolitiikka Metsänomistajalähtöinen metsäpolitiikka Jokaista metsäkuviota käytetään metsänomistajan tietoisen harkinnan perusteella PEFC/
32 SAHATAVARAN VIENTIMÄÄRÄT JA -HINNAT 9,0 8,5 8,0 7,5 7,0 65 6,5 6,0 5,5 5,0 4,5 milj. m 3 /m e 11e Määrä Lähde: Tullihallitus, ennuste PTT Hinta
33 YKSITYISMETSIEN LIIKETULOS* v EUROA/HA keskimääräinen hehtaarikohtainen nettotulos ennen korkoja ja veroja koko maassa v hinnoin (deflatointi elinkustannusindeksillä) 160 /ha /ha Vuositulos Trendi Keskiarvo e09 e10 e e = ennuste (PTT) Lähteet: MTK, Metsäntutkimuslaitos, Tilastokeskus, Tapio /MTK Z:\Keskusliitto\Metsä\Kuvat\KANNATTA\Eka11_ennuste_PTT.pr4 * Aikaisempina vuosina käytetty termiä nettotulos PEFC/
34 Itä-Suomen metsäpäivät
35 OLETKO KOSKAAN AJATELLUT.. kun olet seurannut metsistä käytävää keskustelua? voi % #&?/&%# eihän noin voi sanoa, eihän se pidä paikkaansa kuinka joku voi ajatella noin mistä kukaan tuollaista voi keksiä kuinka tuollaista voidaan julkaista tuohon pitäisi kyllä jonkun vastata
36 JONKUN PITÄIS TEHDÄ JOTAKIN Kuka tarkistaa biologian oppikirjoista faktat? Kuka kertoo päättäjille ja vaikuttajille metsäalan erityisasioista? Kuka tekee kotimaista ja kansainvälistä kaikille yhteistä metsäviestintää? Kuka kouluttaa toimittajia metsäasioista? Kuka kouluttaa opettajia metsäasioista? Kuka rahoittaa koululaisten metsäpäiviä? Kuka pyrkii muuttamaan rakennusmääräyksiä puurakentamiselle suotuisammaksi? Ja kuka k tämän ä kaiken maksaa? Entä jos tätä tehtäisiin yhdessä?
37 METSÄSÄÄTIÖ ON SUOMALAISEN PUUN PUOLESTAPUHUJA. Suomen metsäsäätiön tavoite on puun ja puupohjaisten tuotteiden käytön lisääminen sekä metsätalouden ja metsäteollisuuden toiminnan turvaaminen. Säätiön perustivat vuonna 1995 metsänomistajat, metsäteollisuus, Metsähallitus, Suomen Sahat sekä muut metsätaloudesta toimeentulonsa saavat ryhmät yhdessä.
38 METSÄSÄÄTIÖN JÄSENET Varojen keruu MTK Metsähallitus Metsäteollisuus ry Suomen Sahat ry Muut taustatahot METO Metsäalan asiantuntijat ry Metsänhoitajaliitto ry Koneyrittäjien liitto Metsäalan Kuljetusyrittäjät Puu- ja erityisalojen i liitto Suomen metsätilanomistajien liitto ry
39 Varojen käyttö
40 MENEILLÄÄN OLEVAT PROJEKTIT 2010, YHT. 1,6 milj. Elinkeinon hyväksyttävyys, useita toimijoita, Tutkimus: Metsien käyttörajoitusten vaikutukset puunhankinta- mahdollisuuksiin 4H koululaisten metsäpäivät Elinkeinon hyväksyttävyys, Suomen Metsäyhdistys, PEFC-sertifioinnin markkinointi, Suomi, Britannia, Hollanti. Sertifikaatin kansainvälinen hyväksyttävyys lisää suomalaisten puutuotteiden kysyntää Puun käytön lisääminen, Viestintäkampanja päättäjille ja vaikuttajille kotimaassa, MTK + Metry Maakuntatason kampanja päättäjille ja vaikuttajille sekä rakennusalalle, Puuinfo Oy Koululaisten metsävisa Puun käytön edistämiskampanja Ranskassa yhdessä Ruotsin ja forest.fi-verkkosivutfi Ranskan toimijoiden kanssa Päättäjien metsäakatemia Koululaisten metsäpäivät ja opettajayhteistyö Metsä puhuu -tulevaisuushanke Spirit of Nature, kansainvälinen, arvostettu puuarkkitehtuuri-palkinto, Young Spirit -palkinto, suomalaiselle puun käytön hallitsevalle arkkitehtiopiskelijalle
41 RAHOITUSJAKAUMA PROJEKTIT KOHDERYHMITTÄIN, Viestintä suurelle yleisölle ja metsäalan sisällä 16 % Tutkimukset ja selvitykset 6 % Kouluyhteistyö ja nuorisotyö 17 % Metsien sertifiointi 24 % Viestintä päättäjille ja vaikuttajille 23 % Puun käyttö ja puurakentaminen 14 % YHT. 5,81 milj.
42 Varojen keruu
43 METSÄSÄÄTIÖ ON KOKO SUOMEN METSÄSEKTORIN PUOLESTAPUHUJA. Ota yhteyttä: Suomen Metsäsäätiö Salomonkatu 17 A HELSINKI Puh. (09) liisa.makijarvi@metsasaatio.fi
44 Suomen Metsäsäätiö Emilia Ylinen
45
46 Nuoren metsän puu vastaus haasteeseen Pekka Moilanen Metsäpäällikkö L&T Biowatti Oy 1 Copyright Lassila & Tikanoja
47 Sisällys Huomiota huoltovarmuuteen Luonnos hallituksen esitykseksi Eduskunnalle laiksi kestävän metsätalouden rahoituslain muuttamisesta ja laiksi pienpuun energiatuesta ( = HE pienpuun energiatuki ) Yhteenveto
48 Huomiota huoltovarmuuteen Turpeen turvavarastot ammottavat tyhjillään tällä hetkellä! Huoltovarmuuskeskuksen tj Ilkka Kananen Ylen uutisissa hiljattain: PIDÄN NYKYISTÄ KOTIMAISTEN LÄMMITYSPOLTTOAINEIDEN TILANNETTA ONGELMALLISENA. PUURAAKA-AINE AINE ON RIIPPUVAINEN METSÄTEOLLISUUDEN SUHDANTEISTA, TURVE PUOLESTAAN ON SÄIDEN ARMOILLA. PUUTA JA TURVETTA HYÖDYNTÄVISSÄ LÄMPÖVOIMALOISSA HUOLTOVARMUUS NOJAAKIN TÄLLÄ HETKELLÄ TUONTIRAAKA-AINEISIIN. AINEISIIN. TOTTA KAI KOTIMAISET POLTTOAINEET OVAT HUOLTOVARMUUDEN KANNALTA HYVIÄ JA TOIVOTTAVIA POLTTOAINEITA, MUTTA NIIHIN LIITTYY MONIA EPÄVARMUUSTEKIJÖITÄ. KOTIMAISUUS EI VÄLTTÄMÄTTÄ OLE SAMA ASIA KUIN HUOLTOVARMUUS, KANANEN TOTEAA. Puupolttoainehuolto nojaa vahvasti puunjalostuksen suhdanteisiin ja jatkossa entistä vahvemmin, jos hallituksen esitys pienpuun energiatuesta etenee esitetyn mukaisesti! Energiaomavaraisuus näemmä unohtunut matkan varrella lähes kokonaan ja varmaa on, että huoltovarmuutta ei tule rakentaa tuontivirtojen varaan!
49 Metsäenergialajit huoltovarmuuden näkökulmasta Tarjonta ei riipu puunjalostuksen suhdanteista nuoren metsän energiapuu eli 1. harvennuksen puutavara. vuosi milj. m 3 / Tarjonta hyvin riippuvainen puunjalostuksen suhdanteista ja ainespuun käyttömääristä. Latvusmassa päätehakkuilta Kuusen kannot päätehakkuilta Myös sivutuotteiden (puru, kuori yms.) määrät vaihtelevat puunjalostuksen suhdanteiden mukaan Nuorten metsien energiapuu Jalostuskäytön yli jäävä kuitupuu Potentiaali ti Käyttö 2007 Käyttö 2009 Metsäntutkimuslaitos 2009
50 HE pienpuun energiatuki Olennaisia muutoksia nykyiseen: Korjuu- ja haketustuki korvautuisi pienpuun energiatuella, jossa Tukileikkuri tasossa 50 m3/ha, nyt ei leikkureita ole! Tuen taso 8 /m3, kun esim. haketustuen ja korjuutuen summa nykyisin on 11,25 /m3 Siis oleellisia heikennyksiä tasoihin ja merkittäviä toiminnallisia vaikeuksia leikkureiden muodossa Esitetyllä nuoren metsän energiapuun tuotanto alistetaan puunjalostuksen sivuvirtojen varaan merkittävä heikennys huoltovarmuuteen! Muiden kuin puunjalostusta omaavien toimijoiden toimintamahdollisuudet heikkenevät merkittävästi Nykyisen nuoren metsän hoitokohteet jäävät hoitamatta pilataan tietoisesti osa nuorista metsistämme ja tämä olisi toteutuessaan valtava metsäpoliittinen linjamuutos nykyiseen toimintatapaan ja vastoin Kansallisen metsäohjelman keskeisiä periaatteita Energiatuotannon ja puunjalostuksen kilpailu puusta kiristyy tarpeettomasti ja taistelu käydään parhaissa ensiharvennuksissa Ainespuuta poltetaan tulevaisuudessa useita miljoonia kiintokuutiota, kun pienpuukohteiden hoitaminen arvokasvukuntoon ei ole toimijoille taloudellisesti järkevää toimintaa missä luuraa heinäntekojärki esityksessä?
51 Integroitu puunkorjuu nuorissa metsissä on tuettuna moniongelmainen nyt hallitus esittää tukimallia, joka kannattavuusmielessä edellyttää toimijalta jalostusjakeen pikaisen kanavoimisen eteenpäin. Entäpä, kun ainespuulle ei ole kysyntää??!! Näin energiatuotanto on puunjalostuksen sivuvirtojen varassa myös nuoren metsän puun osalta!!!
52 Nuoren metsän energiapuu, miten asia kuntoon Lisäbudjettiin 2010 toiminnan edellyttävät KEMERA rahat per heti, joilla saatetaan kuntoon nykyinen rahoitusvaje ja poistetaan valtion toimijoille aiheuttama kohtuuton kassavirta- ja tulosrasitus HE pienpuun energiatuki Nykyiset y KEMERA kohteet jäävän puuston läpimitta 16 cm tai vähemmän Nykyisen tasoisen tuen jatkaminen KEMERA pinta-alatuki nykytasoisena eli n. 250 /ha Pienpuun energiatuki tasolla 11,5 /m3 Ei mitään kertymään perustuvia tukileikkureita näihin kohteisiin Rahoituspohja kestävästi kuntoon Järeämmät ensiharvennukset jäävän puuston läpimitta 16+ cm Tuen saantiin kertymäleikkuri tasolle m3/ha Pienpuun energiatuki tasolle 6 8 /m3 Näin toimien parannetaan huoltovarmuutta, hoidetaan nuoret metsät tuottamaan kansantaloudelle, mahdollistetaan erilaisten toimijoiden toimintamahdollisuudet markkinoilla, sovitetaan yhteen optimaalisesti energiateollisuuden ja puunjalostuksen tarpeet sekä hoidetaan uusiutuvien lisäysvelvoite metsähakkeen osalta Säätömahdollisuus rajoihin ja tasoihin tulee säilyttää sekä tarkastella tiiviisti toiminnan kehitystä huomioiden uusiutuvan velvoitteet sekä energiahuollon ja puunjalostuksen puuhuollon toimivuus
53 Yhteenveto Peräänkuulutamme ennustettavuuden ja vakauden lisäämistä nyt toimintaympäristö muuttuu tavalla, joka ei mahdollista riittävää ennakointia Merkittävin ja kustannustehokkain uusiutuvan energian lisäyspotentiaali on nuoren metsän hakkeessa Pöydällä oleva uusiutuvan energian velvoitepaketti on muokattavissa pienillä viilauksilla toimivaksi, i i erityisesti i ti alkupään tukijärjestelmä j t ä vaatii viilausta suhteessa esitettyyn tt Nuoren metsän energiapuu on uusiutuvan velvoitteiden hoidon kannalta aivan keskeisessä roolissa sen tukijärjestelmä tulee valmistella huolella ja tavalla, jossa puunjalostuksen intressien lisäksi huomioidaan uusiutuvien velvoitteiden hoito ja jokapäiväisen polttoainehuollon varmuus (= energian tuotannon intressit) L&T haluaa olla toteuttamassa uusiutuvan energian lisäysvelvoitteita sekä rakentamassa yhteiskuntamme energiahuoltoa nykyistä kestävämmäksi
54 Kiitos! Yhteystiedot: Pekka Moilanen, Metsäpäällikkö, L&T Biowatti Oy Puh ,
55
56 Ropsia vai Risua? Antti Asikainen Metla Itä-Suomen metsäpäivä
57 Ropsia vai Risua? Vuotuinen n käyttö, 1000 m Pienkäyttö Sekal. Kannot Järeä runkopuu Hakkuutähde Kokopuu Karsittu ranka Mustalipeä Sahojen sivutuotteet Vuosi 2
58 Ropsia vai Risua? Vain metsäteollisuuden sivutuotevirroista tehty bioenergia kannattaa ilman tukia Lyhytkiertoviljelty puu on kasvatettava kuusitukkipuun pinnalle lannoittamalla Selluteollisuuteen ja sen sähköntuotantoon panostettava Metsäenergian korjuun tuottavuutta tt tt nostettavissa 20-30% pelkällä koulutuksella 3
59 Ei tukia vaan TUKKIA 4
60
61 Ainespuun ja energiapuun hankinnan yhteensovittaminen Itä-Suomen Metsäpäivä , Jorma Länsitalo
62 Metsäteollisuus on uusiutuvan energian veturi Bioenergian tuottaminen ja käyttö keskeinen osa metsäteollisuutta Metsäteollisuus tuottaa noin 70 % koko Suomen uusiutuvasta energiasta Suomessa Stora Enson tehtaiden polttoaineista 70 % on biopolttoaineita Metsäteollisuus on investoinut bioenergiaan ja energiatehokkuuteen Yli miljardi euroa 2000-luvulla CO 2 -päästöjä vähennetty 40 % Huomaa oikea kuvan koko 140x78mm 100dpi Jorma Länsitalo
63 Bioenergian ja -jalostuksen mahdollisuuksia Tuotteet Tuotekuvaus Kehitysvaihe Biomassa Puun polttaminen Metsähake Jo käytössä Muu biomassa Pelletit Energia Biopohjaiset liikennepolttoaineet Sivutuotteena nykytuotannosta Korvaa fossiilisia Uutta kapasiteettia Diesel (toisen sukupolven) Etanoli (toisen sukupolven) Jo käytössä Vaatii huomattavia taloudellisia ja tutkimuspanostuksia Kaupallisia mahdollisesti lähitulevaisuudessa Biokemikaalit & Biopolymeerit Biokemikaalit Biopolymeerit Esim. lääkekemikaalit Pieniltä osilta jo kaupallistettu Laajaa tutkimustoimintaa meneillään Jorma Länsitalo
64 Tulevaisuuden uudet liiketoimintamahdollisuudet Case: Neste Oil & Stora Enso - Uusiutuva diesel Varkauden koelaitoksesta saadut tulokset positiivisia Teknologisesti että taloudellisesti erittäin monimutkainen ja vaativa hanke Selvitykset käynnissä - Vielä ei päätöksiä rakentamisesta Mahdollisen kaupallisen laitoksen vuosituotannoksi suunnitellaan tn vahaa Raaka-ainetarve n. 2 milj. m 3 biomassaa Teknologia pystyy hyödyntämään monipuolisesti puubiomassaa Raaka-aineselvitykset käynnissä Huomaa oikea kuvan koko 140x78mm 100dpi Jorma Länsitalo
65 Metsäenergialla on kysyntää Metsäenergian lisäämisen taustalla EU:n 2020 energiapaketti - EU:n energiasta 20 % uusiutuvaa - FIN 38 % uusiutuvaa energiaa - Kansallinen energia- ja ilmastostrategia - Uusiutuvaa energiaa liikenteessä 20 % Energialähteiden osuus uusiutuvan energian määrän kasvusta (%) Suomessa Uusiutuvan energian lisäämisessä puulla on merkittävä rooli - 55 % lisäyksestä tulee puusta Lähde: Metsäteollisuus ry Jorma Länsitalo
66 ja metsissä on käyttämätöntä potentiaalia Suomessa on merkittävästi potentiaalia lisätä energiapuun hankintaa 13,5 milj. m 3 vuodessa Itä-Suomen alueella on potentiaalista noin kolmannes Metsäenergian lisääminen edellyttää, että: 1. Ainespuun markkinahakkuut ovat korkealla tasolla 2. Nuorten metsien energiapuulle maltillinen tuki Nuorissa metsissä on käyttämättömiä hakkuumahdollisuuksia, joita voidaan hyödyntää yhdistämällä metsäenergian korjuu osaksi normaalia puunkorjuuta. Huomaa oikea kuvan koko 140x78mm 100dpi Jorma Länsitalo
67 7 Metsähakkeen käyttö 2008 vs Lähde: Metsäteollisuus ry Käyttö, TWh Hakkuutähteet Kannot Pienpuu 1. Ainespuun markkinahakkuista 2. Nuorten metsien harvennuksista 1 miljoona kuutiometriä puuta = 2 TWh Jorma Länsitalo
68 Ainespuun ja energiapuun hankinnan yhteensovittaminen Energiapuu on luonteva osa puunhankintaa Lisää tuottavuutta ja kannattavuutta koko hankintaketjuun Energiapuulla tulee olemaan kasvava merkitys koko puuntuotanto- ja hankintaketjun kannalta: Vaikuttaa metsien käsittelyketjuihin Parantaa metsätalouden kannattavuutta Tuo työpaikkoja ja lisätuloja koko hankintaketjuun Luo synergioita puun korjuussa ja logistiikassa Esityksen Jorma aihe, Länsitalo tekijä
69 Aines- ja energiapuun hankinnan yhteensovittaminen Esimerkki: Integroitu puunkorjuu lisää tuottavuutta Integroitu puunkorjuu on yhdistelmäkorjuuta eli kuitu- ja energiapuunkorjuuta yhdessä Korjataan joukkokäsittelymenetelmällä, kouralla käsitellään useita runkoja samanaikaisesti (kuitu+energia) Metsäkuljetuksen yhteydessä (purettaessa) kuormainvaakamittaus Parantaa ensiharvennusten kannattavuutta: Metsänomistaja Korjuuyrittäjä Puunostaja Tehostaa energiapuun talteenottoa myös heikoimmin kannattavissa kohteissa Huomaa oikea kuvan koko 140x78mm 100dpi Mahdollisuus ympärivuotiseen korjuuseen työtä yrittäjille ja kuljettajille Jorma Länsitalo
70 Haasteena energiapuun tukien toimiva kohdistaminen Tukien on tuotava uutta energiapuuta markkinoille muussa tapauksessa tuet saattavat johtaa ainespuun laajamittaiseen siirtymiseen jalostuksesta polttoon Energiapuun tuilla aikaansaatu ainespuun markkinoiden vääristyminen olisi lyhytnäköistä: Heikentäisi teollisuuden kilpailukykyä Vähentäisi puun jalostusta Alentaisi uusiutuvan energian tuotantoa Alentaisi kansantuotetta ja verotuloja Huomaa oikea kuvan koko 140x78mm 100dpi Eri tukien yhteisvaikutus vaikeasti arvioitavissa Jorma Länsitalo
71 Ydinkysymys on puun liikkeelle saaminen - tasaisesti Metsäpoliittiset keinot - TOP 3 1. Tilakoon kasvattaminen ja aktiivisen, elinkeinomaisen metsänomistuksen tukeminen Sukupolvenvaihdosten edistäminen Verotuksen kehittäminen kannustavammaksi Uusien metsänomistusmuotojen kehittäminen 2. Metsänomistajien neuvonnan ja palveluiden tarjonnan edistäminen Metsien monipuolisten mahdollisuuksien hyödyntäminen Metsäpalveluyrittäjyyden toimintaedellytysten varmistaminen Metsävaratietojen hyödyntäminen Huomaa oikea kuvan koko 140x78mm 100dpi 3. Puukauppatapojen kehittäminen Pitkäaikaiset sopimusmallit Hintaheilahtelujen riskien tasaaminen Jorma Länsitalo
72 Sekä Ropsia että Risua! Metsistä riittää hyvinvointia ammennettavaksi sekä perinteisen jalostuksen että energia- ja biotalouden avulla Metsäenergiassa on potentiaalia, jonka käyttöönotto hyödyttää koko sektoria Oleellista on saada puu liikkumaan, jolloin puuta riittää sekä jalostukseen että energiantuotantoon Edessä oleva muutos sisältää myös haasteita, joihin voidaan vastata eri sidosryhmien ja poliittisten toimijoiden toimivalla yhteistyöllä Jorma Länsitalo
73 Kiitos mielenkiinnosta! 20/10/
Puutavaraseminaari Vaasa 11.9.2009 Puunhankinta kuitua vai energiaa? Jorma Länsitalo, Metsäpäällikkö, Stora Enso Metsä
Puutavaraseminaari Vaasa 11.9.2009 Puunhankinta kuitua vai energiaa? Jorma Länsitalo, Metsäpäällikkö, Stora Enso Metsä Puunhankinta Kuitua vai Energiaa? Metsäteollisuuden tulevaisuudennäkymät Bioenergia
LisätiedotTyötä ja hyvinvointia Hämeen metsistä - metsästrategiaseminaari. 7.9.2010 Hämeenlinna
Työtä ja hyvinvointia Hämeen metsistä - metsästrategiaseminaari 7.9.2010 Hämeenlinna Juha Ojala maa- ja metsätalousministeriö 1 Metsäala muutoksen keskellä + Metsätalous ja metsä- ja puutuoteteollisuus
LisätiedotPuuenergian tukijärjestelmät Ilpo Mattila MTK Keuruu 31.5.2012
Puuenergian tukijärjestelmät Ilpo Mattila MTK Keuruu 1 31.5.2012 Ilpo Mattila Maaseudun bioenergialähteet ENERGIALÄHDE TUOTE KÄYTTÖKOHTEITA METSÄ Oksat, latvat, kannot, rangat PELTO Ruokohelpi, olki Energiavilja
LisätiedotItä-Suomen syysmetsäpäivä - Metsäsektorin tilanne ja tulevaisuuden näkymät
Itä-Suomen syysmetsäpäivä - Metsäsektorin tilanne ja tulevaisuuden näkymät Kuopiossa 30.10.2010 Strateginen johtaja Sixten Sunabacka Työ- ja elinkeinoministeriö, Metsäalan strateginen ohjelma Alustuksen
LisätiedotBiotuotetehtaan mahdollistama puunhankinnan lisäys ja sen haasteet Olli Laitinen, Metsä Group
Biotuotetehtaan mahdollistama puunhankinnan lisäys ja sen haasteet Olli Laitinen, 1 Aiheena tänään Metsäteollisuus vahvassa nousussa Äänekosken biotuotetehdas Investointien vaikutukset puunhankintaan 2
LisätiedotPuuenergia nyt ja tulevaisuudessa
Puuenergia nyt ja tulevaisuudessa Tomi Vartiamäki Liiketoimintapäällikkö L&T Biowatti Oy 1 Copyright Lassila & Tikanoja Sisällys L&T Biowatti lyhyesti Metsäenergian nykytila Metsäenergian tulevaisuus nuoren
LisätiedotMetsäenergiavarat, nykykäyttö ja käytön lisäämisen mahdollisuudet
Metsäenergiavarat, nykykäyttö ja käytön lisäämisen mahdollisuudet Tutkija Karri Pasanen Antti Asikainen, Perttu Anttila Metsäntutkimuslaitos, Joensuu Kotimaista energiaa puusta ja turpeesta Tuhka rakeiksi
LisätiedotMETSÄN TULEVAISUUDEN TUOTTEET Teollisuuden metsänhoitajat ry Syysseminaari Metsäpäivillä 6.11.2014
METSÄN TULEVAISUUDEN TUOTTEET Teollisuuden metsänhoitajat ry Syysseminaari Metsäpäivillä 1 Metsän tulevaisuuden tuotteet: Ohjelma Avaus Olli Laitinen, puheenjohtaja, Teollisuuden metsänhoitajat ry Uudet
LisätiedotMetsäalan merkitys. Toimitusjohtaja Timo Jaatinen, Metsäteollisuus ry 26.8.2011
Metsäalan merkitys Toimitusjohtaja Timo Jaatinen, Metsäteollisuus ry Metsäteollisuus on oleellinen osa Suomen kansantaloutta Metsäteollisuuden osuus Suomen Teollisuustuotannosta 13 % Tehdasteollisuuden
LisätiedotUudistuva puuhankinta ja yrittäjyys
Uudistuva puuhankinta ja yrittäjyys Elinvoimaa metsistä seminaari Lahti, Fellmannia, 06.11.2013 Pekka T Rajala, kehitysjohtaja, Stora Enso Metsä 1 Metsäteollisuus käy läpi syvää rakennemuutosta Sahateollisuuden
LisätiedotEnergiapuun korjuutuet
Energiapuun korjuutuet Mikko Korhonen, Suomen metsäkeskus, Pohjois-Karjalan alueyksikkö Metsähakkeen tavoitteet ja keinot TAVOITE: Metsähakkeen käyttötavoite energiantuotannossa 25 TWh eli noin 13,5 milj.
LisätiedotMetsien potentiaali ja hyödyntämisedellytykset
Metsien potentiaali ja hyödyntämisedellytykset Teollisuuden Metsänhoitajat ry:n vuosikokous ja Metsätehon iltapäiväseminaari Sixten Sunabacka Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma (MSO)
LisätiedotMetsäsäätiön tarina MHY Lounametsä
Metsäsäätiön tarina MHY Lounametsä 30.1.2014 JONKUN TARTTIS JAKAA TIETOA METSIEN MONIPUOLISESTA KÄYTÖSTÄ KOULULAISILLE JA OPETTAJILLE KERTOA METSÄALASTA PÄÄTTÄJILLE JA VAIKUTTAJILLE.SAADA MAHDOLLISIMMAN
LisätiedotMetsäsektorin tulevaisuus ja Metsäalan strateginen ohjelma
Metsäsektorin tulevaisuus ja Metsäalan strateginen ohjelma Sixten Sunabacka Strateginen johtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma Esityksen sisältö Kolme tulevaisuuden kuvaa 1.
Lisätiedotkannattava elinkeino?
Onko huomisen metsänomistus kannattava elinkeino? Päättäjien 28. Metsäakatemia Maastojakso, Nakkila, Metsävaltuuskunnan puheenjohtaja Mikko Tiirola Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK r.y. Metsänomistajaryhmien
Lisätiedot20 VUOTTA 30 JAETTUA MILJOONAA
20 VUOTTA 30 JAETTUA MILJOONAA 12/2016 JONKUN PITÄISI JAKAA TIETOA METSIEN MONIPUOLISESTA KÄYTÖSTÄ KOULULAISILLE JA OPETTAJILLE KERTOA METSÄALASTA PÄÄTTÄJILLE JA VAIKUTTAJILLE MILLÄ RAHALLA?...SAADA MAHDOLLISIMMAN
LisätiedotBioenergian tulevaisuus Lapissa, avaus Rovaniemi, 9.10.2014
13.10.2014 Bioenergian tulevaisuus Lapissa, avaus Rovaniemi, 9.10.2014 Heli Viiri aluejohtaja Suomen metsäkeskus, Lappi Puun käyttö Suomessa 2013 Raakapuun kokonaiskäyttö oli viime vuonna 74 milj. m3,
LisätiedotBioenergiapotentiaali Itä- Suomessa
Bioenergiapotentiaali Itä- Suomessa Antti Asikainen, Metla BioE-BioD - sidosryhmätyöpaja 12.4.2012, Joensuu Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi
LisätiedotBIOENERGIAYRITTÄJYYS-SEMINAARI
BIOENERGIAYRITTÄJYYS-SEMINAARI Rovaniemi 1.12.2011 Wood Supply Finland Key Facts 2010 Personnel 650 Harvesters, forwarders, timber trucks Total Wood Procurement Net Sales Procurement Regions 1080 19,7
LisätiedotBioenergian saatavuus Hämeen metsistä
Bioenergian saatavuus Hämeen metsistä Kestävän energian päivä III Hattula, Lepaa 30.10.2014 Sivu 1 30.10.2014 Häme-Uusimaa mk-alue (Päijät-Häme, Kanta-Häme, osa Uusimaata) Sivu 2 30.10.2014 Metsävarat
LisätiedotValtion rooli suomalaisessa metsäpolitiikassa
Valtion rooli suomalaisessa metsäpolitiikassa 2.3.2011 Juha Ojala maa- ja metsätalousministeriö, metsäosasto Esityksen sisältö 1. Taustaa 2. Metsäpolitiikan keskeiset haasteet 3. Kansallinen metsäohjelma
LisätiedotPUUNJALOSTUS, PUUTAVARALAJIT, MITTA JA LAATUVAATIMUKSET OSIO 6
PUUNJALOSTUS, PUUTAVARALAJIT, MITTA JA LAATUVAATIMUKSET OSIO 6 Suomen puunjalostus ja sen merkitys eri puutavaralajit ja niiden laadun vaikutus puunjalostukseen puunjalostusmuodot 1 Puu on ekologinen materiaali
LisätiedotMetsäenergiaa riittävästi ja riittävän tehokkaasti. Päättäjien Metsäakatemia 27.9.2012 Toimitusjohtaja Tuomo Kantola Jyväskylän Energia yhtiöt
Metsäenergiaa riittävästi ja riittävän tehokkaasti Päättäjien Metsäakatemia 27.9.2012 Toimitusjohtaja Tuomo Kantola Jyväskylän Energia yhtiöt Metsähakkeen raaka-aineita Karsittu ranka: rankahake; karsitusta
LisätiedotKannattavuus metsänomistuksen ydinkysymyksenä Päättäjien 29. Metsäakatemia Maastojakso, Nakkila,
Kannattavuus metsänomistuksen ydinkysymyksenä Päättäjien 29. Metsäakatemia Maastojakso, Nakkila, Tutkimuspäällikkö Erno Järvinen Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK r.y. erno.jarvinen@mtk.fi
LisätiedotMetsäalan strateginen ohjelma ja bioenergia-alan edistäminen
Metsäalan strateginen ohjelma ja bioenergia-alan edistäminen Bioenergia-alan toimialapäivät 31.3.2011 Noormarkussa Sixten Sunabacka Strateginen johtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen
LisätiedotMaailman ensimmäinen uuden sukupolven biotuotetehdas. Metsä Group
Maailman ensimmäinen uuden sukupolven biotuotetehdas 1 Maailman ensimmäinen uuden sukupolven biotuotetehdas Metsäteollisuushistorian suurin investointi Suomessa 1,1 miljardia euroa Sellun tuotanto 1,3
LisätiedotAjankohtaista puumarkkinoilta
Ajankohtaista puumarkkinoilta Jukka Hujala metsäasiantuntija MTK metsälinja Karstula-Kyyjärven mhy 12.9.2015 Metsäpolitiikan ohjaus kohti vuotta 2050 Kansallinen metsäohjelma 2015 Metsäpoliittinen selonteko
Lisätiedotkansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä
kansallinen metsäohjelma 2015 Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä Hyvinvointia metsistä Metsät ja niiden kestävä käyttö ovat Suomen biotalouden kasvun perusta. Metsät ovat Suomen merkittävin
Lisätiedot22 VUOTTA 33 JAETTUA MILJOONAA
22 VUOTTA 33 JAETTUA MILJOONAA Helmikuu 2018 JONKUN PITÄISI JAKAA TIETOA METSIEN MONIPUOLISESTA KÄYTÖSTÄ KOULULAISILLE JA OPETTAJILLE KERTOA METSÄALASTA PÄÄTTÄJILLE JA VAIKUTTAJILLE MILLÄ RAHALLA?...SAADA
LisätiedotBioenergian käytön kehitysnäkymät Pohjanmaalla
1 Bioenergian käytön kehitysnäkymät Pohjanmaalla Vaskiluodon Voima Oy:n käyttökohteet Kaasutuslaitos Vaskiluotoon, korvaa kivihiiltä Puupohjaisten polttoaineiden nykykäyttö suhteessa potentiaaliin Puuenergian
LisätiedotEnergiapuun markkinatilanne Energiapuulajit / kysyntä / tarjonta / kilpailutilanne
Metka-koulutus / Energiapuukauppa / Luontokeskus Haltia 4.10.2014 Energiapuun markkinatilanne Energiapuulajit / kysyntä / tarjonta / kilpailutilanne Arto Kettunen TTS (Työtehoseura ry) 1. Energiapuun hintakehitys
LisätiedotBiotuotetehtaan mahdollistama puunhankinnan lisäys ja sen haasteet Elinvoimaa metsistä -hankkeen loppuseminaari Lahti, 2.12.2014
Biotuotetehtaan mahdollistama puunhankinnan lisäys ja sen haasteet Elinvoimaa metsistä -hankkeen loppuseminaari Lahti, 1 Aiheena tänään Metsäteollisuus vahvassa nousussa Äänekosken biotuotetehdas Investointien
LisätiedotUPM METSÄENERGIA Puhdasta ja edullista energiaa nyt ja tulevaisuudessa
UPM METSÄENERGIA Puhdasta ja edullista energiaa nyt ja tulevaisuudessa METSÄSSÄ KASVAA BIO- POLTTOAINETTA Metsäenergia on uusiutuvaa Energiapuu on puuta, jota käytetään energiantuotantoon voimalaitoksissa
LisätiedotValtion rooli suomalaisessa metsäpolitiikassa
Valtion rooli suomalaisessa metsäpolitiikassa 19.10.2011 Marja Kokkonen maa- ja metsätalousministeriö, metsäosasto Esityksen sisältö 1. Taustaa 2. Metsäpolitiikan välineet 3. Metsäpolitiikan haasteet 4.
LisätiedotPuun monipuolinen jalostus on ratkaisu ympäristökysymyksiin
Puun monipuolinen jalostus on ratkaisu ympäristökysymyksiin Metsätieteen päivät Metsäteollisuus ry 2 Maailman metsät ovat kestävästi hoidettuina ja käytettyinä ehtymätön luonnonvara Metsien peittävyys
LisätiedotSuomen Sahat Sidosryhmäpäivä 09. Markkinakatsaus Helsinki
Suomen Sahat Sidosryhmäpäivä 09 Markkinakatsaus 24.11.2009 Helsinki Sahateollisuus on metsäteollisuuden selkäranka Järeän puun hankinta käynnistää kaiken keskeisen toiminnan metsissämme Saha- ja vaneriteollisuus
LisätiedotMetsien käytön kehitys. Maarit Kallio, Metla Low Carbon Finland 2050 platform Sidosryhmätilaisuus 2.12.2013
Metsien käytön kehitys Maarit Kallio, Metla Low Carbon Finland 2050 platform Sidosryhmätilaisuus 2.12.2013 Skenaariot Baseline Baseline80 Jatkuva kasvu Säästö Muutos Pysähdys Baseline ja Baseline80 Miten
LisätiedotVuoden 2008 energia- ja ilmastostrategian risupaketin vaikutukset
Vuoden 2008 energia- ja ilmastostrategian risupaketin vaikutukset Suomen energiaekonomistien ja metsäekonomistiklubin kevätseminaari, Energiavirasto 6.4.2017 Pekka Ripatti ja Olli Mäki Kenen tiedoilla
LisätiedotFINBION BIOENERGIAPAINOTUKSIA
FINBION BIOENERGIAPAINOTUKSIA 2011-2015 FINBIO - Suomen Bioenergiayhdistys ry www.finbioenergy.fi ja www.finbio.fi FINBIO on yli 100 jäsenorganisaation energia-alan valtakunnallinen kattojärjestö, joka
LisätiedotRiittääkö puuta kaikille?
Riittääkö puuta kaikille? EK-elinkeinopäivä Hämeenlinnassa 8.5.2007 Juha Poikola POHJOLAN VOIMA OY Pohjolan Voiman tuotantokapasiteetti 3400 MW lähes neljännes Suomen sähköntuotannosta henkilöstömäärä
LisätiedotJohdatus työpajaan. Teollisuusneuvos Petteri Kuuva Päättäjien 41. metsäakatemia, Majvik
Johdatus työpajaan Teollisuusneuvos Petteri Kuuva Päättäjien 41. metsäakatemia, Majvik 14.9.2016 Bioenergian osuus Suomen energiantuotannosta 2015 Puupolttoaineiden osuus Suomen energian kokonaiskulutuksesta
LisätiedotKansallisen metsäohjelman linjaukset. Joensuu Marja Kokkonen
Kansallisen metsäohjelman linjaukset Joensuu 28.4.2009 Marja Kokkonen 1 MIKSI KANSALLINEN METSÄOHJELMA 2015? Toimintaympäristön muutos: Tuotannon ja talouden globalisaatio Venäjän puutullit ja markkinat
Lisätiedot23.9.2009 Metsäenergia Pohjanmaalla
Kannattavan metsäenergiayrittämisen teknologiavalinnat ja asiakkuuksien hallinta Antti Asikainen,,p professori Metla, Joensuu 23.9.2009 Metsäenergia Pohjanmaalla Finnish Forest Research Institute www.metla.fi
LisätiedotMetsästä energiaa Puupolttoaineet ja metsäenergia
Metsästä energiaa Puupolttoaineet ja metsäenergia Kestävän kehityksen kuntatilaisuus 8.4.2014 Loppi Sivu 1 2014 Metsästä energiaa Olli-Pekka Koisti Metsäalan asiantuntijatalo, jonka tehtävänä on: edistää
LisätiedotMetsätalouden näkymät Suomessa Metsätalous on maatiloille mahdollisuus. Ritva Toivonen Tapio 11/2008
Metsätalouden näkymät Suomessa Metsätalous on maatiloille mahdollisuus Ritva Toivonen Tapio 11/2008 1 Metsäala murroksessa (2005)08 Massa- ja paperiteollisuus: Vuosikymmenien kasvu taittuu laskuun: pysyvämpi
LisätiedotSahojen merkitys metsäteollisuudelle
Suomen Sahateollisuusmiesten Yhdistyksen 90-vuotisjuhla Sahojen merkitys metsäteollisuudelle Toimitusjohtaja Ilkka Hämälä, Metsä Fibre 7.4.2017 Metsän ensimmäiset menestystuotteet: terva ja sahatavara
LisätiedotSuomen metsien kestävä käyttö ja hiilitase
Suomen metsien kestävä käyttö ja hiilitase Antti Asikainen & Hannu Ilvesniemi, Metla Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari, 31.1.2013 Helsinki Sisällys Biomassat globaalissa energiantuotannossa
LisätiedotMetsäbiojalostamoinvestointien kannattavuus eri politiikkavaihtoehdoissa: Alustavia tuloksia
Metsäbiojalostamoinvestointien kannattavuus eri politiikkavaihtoehdoissa: Alustavia tuloksia Hanna-Liisa Kangas ja Jussi Lintunen, & Pohjola, J., Hetemäki, L. & Uusivuori, J. Metsäenergian kehitysnäkymät
LisätiedotENERGIAPUUN LAADUKAS KORJUU
ENERGIAPUUN LAADUKAS KORJUU 8.30 Ilmoittautuminen ja aamukahvi 9.00 Avaus Urpo Hassinen Biomas-hanke 9.15 Energiapuukorjuukohteiden tarkastustulokset Mikko Korhonen ja hyvän metsänhoidon suositusten näkökulma
LisätiedotMetsäbiotalouden uudet mahdollisuudet. Sixten Sunabacka Strateginen johtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma
Metsäbiotalouden uudet mahdollisuudet Sixten Sunabacka Strateginen johtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma Esityksen sisältö Metsäalan nykytilanne Globaalit trendit sekä metsäbiotalouden
LisätiedotMikä pidättelee puupohjaisen energiabiomassan käytön lisäämistä Suomessa
Mikä pidättelee puupohjaisen energiabiomassan käytön lisäämistä Suomessa Uusiutuvan energian ajankohtaispäivä 24.1.2017 Congress Paasitorni, Helsinki Tuomo Visanko Mikä pidättelee puupohjaisen energiabiomassan
LisätiedotMetsäneuvos Marja Kokkonen Maa- ja metsätalousministeriö
KMO 2015:n muutosesitys Metsäneuvos Marja Kokkonen Maa- ja metsätalousministeriö 5.5.2010 1 KANSALLINEN METSÄOHJELMA 2015 Strateginen toimenpideohjelma - linjaa Suomen metsäpolitiikkaa - valtioneuvoston
LisätiedotUudenmaan metsävarat energiakäyttöön, mihin metsät riittävät?
Uudenmaan metsävarat energiakäyttöön, mihin metsät riittävät? Uudenmaan metsäenergiaselvitys Hyvinkää 27.9.2013 Olli-Pekka Koisti Sivu 1 Uusimaa lukuina pinta-ala n. 910 000 ha (2,7% Suomen p-alasta) metsämaata
LisätiedotMinne menet suomalainen metsätalous. uudistuneen metsäpolitiikan haasteet. Toimitusjohtaja Juha Ojala TTS Työtehoseura
Minne menet suomalainen metsätalous uudistuneen metsäpolitiikan haasteet Toimitusjohtaja Juha Ojala TTS Työtehoseura 29.10.2015 1 Suomi elää edelleen vahvasti myös metsästä: Metsäsektorin osuus kaikkien
LisätiedotRiittääkö bioraaka-ainetta. Timo Partanen
19.4.2012 Riittääkö bioraaka-ainetta 1 Päästötavoitteet CO 2 -vapaa sähkön ja lämmön tuottaja 4/18/2012 2 Näkökulma kestävään energiantuotantoon Haave: Kunpa ihmiskunta osaisi elää luonnonvarojen koroilla
LisätiedotCROSS CLUSTER 2030 Metsä- ja energiateollisuuden Skenaariot Jaakko Jokinen, Pöyry Management Consulting Oy 8.10.2014
CROSS CLUSTER 23 Metsä- ja energiateollisuuden Skenaariot Jaakko Jokinen, Pöyry Management Consulting Oy 8.1.214 MIHIN UUSIA BIOTUOTTEITA TARVITAAN? ÖLJYTUOTTEIDEN NETTOTUONTI Öljyn hinnan nopea nousu
LisätiedotMetsäpolitiikka arvioitavana
Metsäpolitiikka arvioitavana Päättäjien 33. Metsäakatemia Seminaarijakso, Majvik, 12.9.2012 Ville Schildt, maa- ja metsätalousministeriö, metsäosasto Esityksen sisältö 1.Metsäpolitiikan toimintaympäristö
LisätiedotMetsäbioenergia energiantuotannossa
Metsäbioenergia energiantuotannossa Metsätieteen päivä 17.11.2 Pekka Ripatti & Olli Mäki Sisältö Biomassa EU:n ja Suomen energiantuotannossa Metsähakkeen käytön edistäminen CHP-laitoksen polttoaineiden
LisätiedotMetsätalouden näkymät
Metsätalouden näkymät Pääkaupunkiseudun Metsäpäivä 3.9.2016 Metsäjohtaja Juha Mäntylä Metsäteollisuus ja puun käyttö Metsäteollisuus pitää Suomen elinvoimaisena 4 Metsäteollisuus on elintärkeää yli 50
LisätiedotEnergiapuun rooli metsänkasvatusketjun tuotoksessa ja tuotossa
Energiapuun rooli metsänkasvatusketjun tuotoksessa ja tuotossa Soili Kojola, Metla Kannattavan metsänkäsittelyn menetelmät seminaari ja retkeily 13.-14.6.2013 Lahti Työryhmä: Soili Kojola Risto Ojansuu
LisätiedotKansallinen energia- ja ilmastostrategia vuoteen Elinkeinoministeri Olli Rehn
Kansallinen energia- ja ilmastostrategia vuoteen 2030 Elinkeinoministeri Olli Rehn 24.11.2016 Skenaariotarkastelut strategiassa Perusskenaario Energian käytön, tuotannon ja kasvihuonekaasupäästöjen kokonaisprojektio
LisätiedotEU:n metsästrategia - metsäteollisuuden näkökulma
EU:n metsästrategia - metsäteollisuuden näkökulma Robinwood Plus Workshop, Metsäteollisuus ry 2 EU:n metsät osana globaalia metsätaloutta Metsien peittävyys n. 4 miljardia ha = 30 % maapallon maapinta-alasta
LisätiedotSuomen metsäbiotalouden tulevaisuus
Suomen metsäbiotalouden tulevaisuus Puumarkkinapäivät Reima Sutinen Työ- ja elinkeinoministeriö www.biotalous.fi Biotalous on talouden seuraava aalto BKT ja Hyvinvointi Fossiilitalous Luontaistalous Biotalous:
LisätiedotMetsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan energialiiketoiminnan mahdollisuudet
Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan energialiiketoiminnan mahdollisuudet Satu Helynen ja Martti Flyktman, VTT Antti Asikainen ja Juha Laitila, Metla Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan
LisätiedotMetsähakkeen käyttömäärät ja potentiaali sekä Kiinteän bioenergian edistämishanke Varsinais- Suomessa hankkeen tuloksia
Metsähakkeen käyttömäärät ja potentiaali sekä Kiinteän bioenergian edistämishanke Varsinais- Suomessa hankkeen tuloksia Lähienergia Varsinais-Suomessa, Lieto 26.11.2013 Jussi Somerpalo Suomen metsäkeskus,
LisätiedotIlmastoystävällinen sähkö ja lämmitys Energia-ala on sitoutunut Pariisin sopimukseen
Ilmastoystävällinen sähkö ja lämmitys Energia-ala on sitoutunut Pariisin sopimukseen Haluamme ilmastosopimuksen mukaiset päätökset päästövähennyksistä ja kiintiöistä vuosille 2040 ja 2050 mahdollisimman
LisätiedotÄänekosken biotuotetehdas Niklas von Weymarn, Metsä Fibre Oy
Äänekosken biotuotetehdas Niklas von Weymarn, Metsä Fibre Oy 1 Johtava toimija valituissa liiketoiminnoissa Keskitymme tuotteisiin ja palveluihin, joissa meillä on vahvaa osaamista ja kilpailuetua ja joiden
LisätiedotMetsästä energiaa. Kestävän kehityksen kuntatilaisuus. Sivu 1
Metsästä energiaa Kestävän kehityksen kuntatilaisuus Sivu 1 2014 Metsästä energiaa Olli-Pekka Koisti Metsästä energiaa Metsä- ja puuenergia Suomessa Energiapuun korjuukohteet Bioenergia Asikkalassa Energiapuun
LisätiedotBiotalous eri strategisissa linjauksissa: Miten uusiutuvia raaka-aineita riittävästi kaikille? Paavo Pelkonen Itä-Suomen yliopisto
Biotalous eri strategisissa linjauksissa: Miten uusiutuvia raaka-aineita riittävästi kaikille? Paavo Pelkonen Itä-Suomen yliopisto Oikea taho vastaamaan kysymykseen olisivat markkinavoimat. Niitä ei saa
LisätiedotRaaka-ainekatsaus. STMY 90v Jorma Länsitalo, Stora Enso
Raaka-ainekatsaus STMY 90v Jorma Länsitalo, Stora Enso Raaka-ainekatsauksesta vuodelta 1927 Hakkuut 37 milj m3 Teollisuuden raaka -aine n.10 milj m3 Kotitalouksien tarve- ja polttopuu n.15 milj m3 2 Raaka-ainekatsauksesta
LisätiedotYhdistetty aines- ja energiapuun kasvatus
Yhdistetty aines- ja energiapuun kasvatus Matti Sirén, Metsäntutkimuslaitos 1 Kuva: Juha Laitila Metsissä riittää puuta 2 Puupolttoaineet 2007 Kokonaiskulutus 83 TWh metsäteollisuuden muut sivu- ja jätetuotteet,
LisätiedotBiopolttoaineiden edistäminen energiateollisuuden näkökulmasta
Biopolttoaineiden edistäminen energiateollisuuden näkökulmasta Jukka Makkonen Energiateollisuus ry Kotimaista energiaa puusta ja turpeesta -seminaari Oulu, 1 Energiateollisuus ry energia-alan elinkeino-
LisätiedotArvioita Suomen puunkäytön kehitysnäkymistä
Arvioita Suomen puunkäytön kehitysnäkymistä Lauri Hetemäki Metsien käytön tulevaisuus Suomessa -seminaari, Suomenlinna, 25.3.2010, Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research
LisätiedotIhmiskunta, energian käyttö ja ilmaston muutos
Ihmiskunta, energian käyttö ja ilmaston muutos Hannu Ilvesniemi Metla / Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi Maailman väkiluvun muutos viimeisen
LisätiedotRiittääkö metsähaketta biojalostukseen?
Riittääkö metsähaketta biojalostukseen? Maarit Kallio 19.4.2012 Bioenergiaa metsistä tutkimusohjelman loppuseminaari Sisältö Suomen tavoitteet metsähakkeen käytölle Metsähakkeen lähteet Tuloksia markkinamallista:
LisätiedotMetsä Groupin biotuotetehdas
Metsä Groupin biotuotetehdas 12.4.2017 Martti Asunta Metsä Group METSÄ GROUP Liikevaihto 4,7 mrd. euroa Henkilöstö 9 300 METSÄLIITTO OSUUSKUNTA Konsernin emoyritys Omistajina 104 000 suomalaista metsänomistajaa
LisätiedotSuomen kilpailukyky metsäalalla onko sitä?
Suomen kilpailukyky metsäalalla onko sitä? Puuta liikkeelle seminaari Jyväskylä Ylitarkastaja Matti Mäkelä MMM/LVO/MBY 1 Maa- ja metsätalousministeriön luonnonvaraosaston toiminta-ajatus Osaston toiminta-ajatuksena
LisätiedotFortumin Energiakatsaus
Fortumin Energiakatsaus Kari Kankaanpää Metsäakatemia Joensuu 13.5.2016 Fortum merkittävä biomassan käyttäjä Vuosikulutus 5,1 TWh (2,6 milj. k-m 3 ), lähivuosina kasvua 50 % Biomassan osuus ¼ lämmityspolttoaineistamme
LisätiedotHiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet
Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 1 Energia on Suomelle hyvinvointitekijä Suuri energiankulutus Energiaintensiivinen
LisätiedotMETKA hanke Energiaseminaari Ener 23.4.10
METKA hanke Energiaseminaari 23.4.10 Hanke Perustettu vuoden 2007 lopussa Tavoiteltu loppuraportointi 2011 loppuun Hankkeen hallinnoija mhy Kanta Häme Hankkeen toteuttajaosapuolena mhy Päijät Häme Hankekumppaneina
LisätiedotPuun riittävyys ja metsäpolitiikka
Puun riittävyys ja metsäpolitiikka Puuta lisää metsistä -Seminaari Helsinki 15.4.2016 Metsäneuvos Marja Kokkonen MMM/LVO 17.4.2016 1 Puuston kasvu ja poistuma 17.4.2016 2 Puuston kasvun ja poistuman suhde
LisätiedotVIERUMÄELLÄ KIPINÖI 1 24.11.2009
VIERUMÄELLÄ KIPINÖI 1 24.11.2009 A. SAHA PUUPOLTTOAINEIDEN TOIMITTAJANA 24.11.2009 2 Lähtökohdat puun energiakäytön lisäämiselle ovat hyvät Kansainvälinen energiapoliikka ja EU päästötavoitteet luovat
LisätiedotKOHTAAVATKO METSÄENERGIAN KYSYNTÄ JA TARJONTA SATAKUNNASSA. Mikko Höykinpuro Vapo Oy 12.1.2012
KOHTAAVATKO METSÄENERGIAN KYSYNTÄ JA TARJONTA SATAKUNNASSA Mikko Höykinpuro Vapo Oy 12.1.2012 Metsähakkeen alueellinen saatavuus Päätehakkuiden latvusmassa Päätehakkuiden kuusen kannot Nuorten metsien
LisätiedotMetsäalan strateginen ohjelma (MSO) 2011 2015 Päättäjien metsäakatemia 14.9.2011
Metsäalan strateginen ohjelma (MSO) 2011 2015 Päättäjien metsäakatemia 14.9.2011 Sixten Sunabacka Strateginen johtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma MSO hallitusohjelmassa Toteuttaa
LisätiedotMetsäteollisuuden uusi nousu? Toimitusjohtaja Timo Jaatinen, Metsäteollisuus ry 30.5.2011
Metsäteollisuuden uusi nousu? Toimitusjohtaja, Metsäteollisuus ry 2 Metsäteollisuus pitää Suomen elinvoimaisena Metsäteollisuus on elintärkeä yli 50 paikkakunnalle 50 sellu- ja paperitehdasta Yli 240 teollista
LisätiedotEteläsavolainen metsätalous pähkinänkuoressa
Eteläsavolainen metsätalous pähkinänkuoressa Toimintaympäristö Väkiluku 1.1.2017 148 975 Etelä-Savon pinta-ala n. 19 130 km 2, josta maapinta-alaa n. 14 257 km 2 ja sisävesiä n. 4 874 km 2 Väestöntiheys/km
LisätiedotMetsäalan rakennemuutos ja toimintaedellytykset. 28.4.2009 Joensuu. Metsäalan strateginen ohjelma MSO Juha Ojala
Metsäalan rakennemuutos ja toimintaedellytykset 28.4.2009 Joensuu Metsäalan strateginen ohjelma MSO Juha Ojala Metsäsektori Suomessa + Klusteri työllistää suoraan ja välillisesti n. 200 000 työntekijää
LisätiedotKommenttipuheenvuoro Matti Kärkkäinen professori (emeritus) ja puuntuottaja
Kommenttipuheenvuoro Matti Kärkkäinen professori (emeritus) ja puuntuottaja Bioenergiaa metsistä Tutkimus- ja kehittämisohjelma Loppuseminaari 19.4.2012 klo 9 16 Kulttuuriareena Gloria Pieni Roobertinkatu
LisätiedotMetsäpolitiikan suunta ja toimeenpano: Hallitusohjelma ja Kansallinen metsästrategia 2025
Metsäpolitiikan suunta ja toimeenpano: Hallitusohjelma ja Kansallinen metsästrategia 2025 Metsäneuvos Marja Kokkonen MMM/LVO/MBY Puuta liikkeelle ja luontopolitiikkaa luottamuksella seminaari 14.10.2015
LisätiedotNuoren metsän energiapuu ja hiilinielu
Nuoren metsän energiapuu ja hiilinielu Kalle Karttunen Metsäekonomian laitos Hiilikonsortion loppuseminaari 13.1.2006 Sisältö Nuoren metsän energiapuupotentiaali Energiapuuharvennus osana metsänkasvatusta
LisätiedotTulevaisuuden puupolttoainemarkkinat
Tulevaisuuden puupolttoainemarkkinat Martti Flyktman, VTT martti.flyktman@vtt.fi Puh. 040 546 0937 10.10.2013 Martti Flyktman 1 Sisältö Suomen energian kokonaiskulutus Suomen puupolttoaineiden käyttö ja
LisätiedotPuu paperiksi ja energiaksi?
Puu paperiksi ja energiaksi? Lauri Hetemäki FINBIO Kevätpäivä 2009 Helsinki Congress Paasitorni, 22.4.2009 Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi
LisätiedotEnergiapuun korjuu ja kasvatus
Energiapuun korjuu ja kasvatus Jaakko Repola Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi Metsähakkeen käyttö Suomen ilmasto- ja energiastrategia 2001:
LisätiedotPohjois-Savon metsäbiotalous
n metsäbiotalous ssa metsäbiotaloudella on merkittävä aluetaloudellinen rooli Metsäbiotalous muodostaa 40 % maakunnan biotalouden tuotoksesta. Biotaloudessa tärkein sektori on elintarviketeollisuus. Metsäbiotalouden
LisätiedotOnko puuta runsaasti käyttävä biojalostamo mahdollinen Suomessa?
Onko puuta runsaasti käyttävä biojalostamo mahdollinen Suomessa? Hallituksen puheenjohtaja Pöyry Forest Industry Consulting Miksi bioenergian tuotantoa tutkitaan ja kehitetään kiivaasti? Perinteisten fossiilisten
LisätiedotKeski-Suomen metsäbiotalous
Keski-Suomen metsäbiotalous metsäbiotaloudella suuri merkitys aluetaloudelle Metsäbiotalouden osuus maakunnan kokonaistuotoksesta on 14 %, arvonlisäyksestä 10 % ja työllisyydestä 6 %. Merkitys on selvästi
LisätiedotMetsäsektorin tulevaisuuskatsaus Metsäneuvoston linjaukset metsäsektorin painopisteiksi ja tavoitteiksi 2015. Heureka, Vantaa 9.11.
Metsäsektorin tulevaisuuskatsaus Metsäneuvoston linjaukset metsäsektorin painopisteiksi ja tavoitteiksi 2015 Heureka, Vantaa 9.11.2006 Marja Kokkonen Esityksen sisältö KMO:n tarkistusprosessi Toimintaympäristön
LisätiedotMetsäpolitiikkaa puun myyjän näkökulmasta. Päättäjien Metsäakatemia Jan Slotte
Metsäpolitiikkaa puun myyjän näkökulmasta Päättäjien Metsäakatemia 23.9.2015 Jan Slotte Sisällysluettelo Metsänhoitoyhdistyksen esittely Toimintaympäristö Metsälain muutokset ja puunhankinta Energiapuun
LisätiedotEnergia- ja ilmastostrategia ja sen vaikutukset metsäsektoriin
Energia- ja ilmastostrategia ja sen vaikutukset metsäsektoriin Elinkeinoministeri Olli Rehn Päättäjien 40. Metsäakatemia Majvikin Kongressikeskus 26.4.2016 Pariisin ilmastokokous oli menestys Pariisin
LisätiedotKansallinen metsästrategia 2025 ja metsänjalostus
Kansallinen metsästrategia 2025 ja metsänjalostus Sanna Paanukoski maa- ja metsätalousministeriö 21.11.2016 1 Kansallinen metsästrategia 2025 Strategia listaa metsäalan tärkeimmät tavoitteet vuoteen 2025
Lisätiedot