Itä-Suomen metsäpäivä ROPSIA VAI RISUA? METSÄNHOITAJALIITTO RY

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Itä-Suomen metsäpäivä 19.10.2010 ROPSIA VAI RISUA? METSÄNHOITAJALIITTO RY"

Transkriptio

1 Itä-Suomen metsäpäivä ROPSIA VAI RISUA? METSÄNHOITAJALIITTO RY

2 Itä-Suomen metsäpäivä Joensuun yliopisto, Yliopistokatu 2, Carelia-sali ROPSIA VAI RISUA? OHJELMA Tilaisuuden avaus, kansanedustaja Hannu Hoskonen Metsäala tulevaisuuden ala, strategiajohtaja Sixten Sunabacka, työ- ja elinkeinoministeriö Metsäala muutoksessa myös hallinto muuttuu, ylijohtaja Juha Ojala, maa- ja metsätalousministeriö Puuperäisen energian hyödyntäminen, Fuel Manager Matti Oksanen, Fortum Ainespuun ja energiapuun hankinnan yhteensovittaminen, metsäpäällikkö Jorma Länsitalo, Stora Enso Metsänomistajan näkökulma mitä metsänomistaja hyötyy, puheenjohtaja Mikko Tiirola, MTK metsävaltuuskunta Metsillämme on hyvä maine, annetaan sen kiiriä, projektipäällikkö Emilia Ylinen, Suomen Metsäsäätiö Paneelikeskustelu Ropsista ja risusta, juontajana toimittaja Keimo Lehtiniemi Pekka Moilanen, metsäpäällikkö, L&T Biowatti - alustus Tuomo Turunen, puheenjohtaja, METO Metsäalan Yrittäjät - alustus Antti Asikainen, professori, Metsäntutkimuslaitos - alustus Juha Ojala, ylijohtaja, maa- ja metsätalousministeriö Matti Oksanen, Fuel Manager, Fortum Jorma Länsitalo, metsäpäällikkö, Stora Enso Mikko Tiirola, puheenjohtaja MTK metsävaltuuskunta Päätöspuheenvuoro, puheenjohtaja Raimo Hulmi, Pohjois-Karjalan Metsänhoitajat Vapaata seurustelua ja buffet Tilaisuuden päätös Kahvitauko

3 Itä-Suomen metsäpäivien avauspuhe klo Itä-Suomen yliopisto, Carelia sali Hyvät Itä-Suomen metsäpäivien osanottajat, arvoisat kutsuvieraat, hyvät metsäammattilaiset Harvoin vietetään metsäpäiviä niin mielenkiintoisena ajankohtana kuin tänään teemme täällä Itä-Suomen metsäpäivillä Joensuussa. Metsäteollisuutemme on kokenut viime vuosina suuren muutoksen, johon ei moni uskonut jouduttavan vahvojen kasvun vuosien jälkeen. Uuteen tilanteeseen on sopeuduttu mielestäni kohtuullisen hyvin. Vaikka metsäteollisuus on vähentänyt paperikoneitaan, olemme edelleen tuotannolla mitattuna metsäteollisuuden suurvalta. Syynä tähän suomalaisen metsäteollisuuden murrokseen on ollut teollisuuden hakeutuminen sinne missä markkinat ovat. Sellun ja paperin tuotanto osataan nyt jo kaikilla mantereilla paikallisista raaka-aineista. Tämän saman, joskus hieman pelottavaltakin tuntuvan tilanteen ovat kohdanneet muutkin teollisuuden alat maassamme. Elämme avoimien markkinoiden olosuhteissa, joihin meidän on mukauduttava pitämällä kaiken toimintamme kilpailukykyisenä. Teollisuuden toimintaedellytykset on turvattava joka päivä uudelleen. Ei ole olemassa tilannetta, johon voisimme jäädä tyytyväisenä saavutuksistamme nauttimaan. Tämä koskee myös koko metsäsektoria sen kaikilla tasoilla. Suomessa metsien vuotuinen kasvu on sata miljoonaa mottia, josta on hakattu viime vuosina noin 50 miljoonaa mottia. Metsiemme hakkuumahdollisuudet olisivat ainakin 25 miljoonaa mottia enemmän. Raaka-ainepulaa ei siis ole luvassa niin perinteiselle metsäteollisuudelle eikä uusiutuvan energian parissa toimiville tuotantolaitoksille, kunhan vaan hoidamme osamme oikein. Puheita sellupuun jopa tukkipuun joutumisesta energiapuuksi voi vahvasti ihmetellä vaikka syntyvien hakkuusäästöjen tai varsinkin ensiharvennusten valtavien rästien valossa. Joka tapauksessa metsäteollisuus vastaa 70 prosenttia uusiutuvan energian tuotannosta ja muutama lisätoimija tällä alalla auttaa metsien hoidon tilan parantumista jatkossa. Korjataanhan metsistämme sekä teollisuuden tarvitsemaa puuta ja energiapuuta joka tapauksessa yhteiskorjuuna. Metsissä riittää tilaa kaikille toimijoille. Parhaillaan viimeistellään uusiutuvan energian pakettiin liittyviä lakeja hallitusohjelman mukaan. Mielestäni merkittävin läpimurto koko uusiutuvan energian käytössä on nyt käsillä juuri näinä päivinä. Hallituksen esityksenä ollaan tuomassa eduskuntaan pienpuunenergiatukeen liittyvää ratkaisua. Tämä uusi tukimuoto ratkaisee pitkään metsäalaa kiusanneen kestävän metsätalouden varojen ongelman. Pienpuun energiatuesta on tulossa yksi ja ainoa rahoitusmuoto energiapuunkorjuussa. Tueksi kaavaillaan 8 euroa kiintomotille. Varsinaiset kemera-varat jäävät taimikonhoidon ja nuorten metsien hoidon käyttöön entiseen tapaan. Kemeraan käytetään ensi vuoden talousarvion mukaan 73 miljoonaa euroa. Pienpuuntukea varten kaavaillaan miljoonan euron määrärahaa. Pienpuutuen kannalta merkittävää on, että se on rahoitusmuotona joustava keino, jolla pyritään turvaamaan varsinkin rästiin jäävien ensiharvennushakkuiden toteutuminen. Moni ensiharvennus ei ole houkutellut ostajia pelkkänä kuituleimikkona, mutta yhdistettynä pienpuun energiatukeen moni huono leimikko tulee korjuukelpoiseksi. Olen huolestuneena seurannut metsäteollisuuden piiristä kuuluvia puheita tätä pienpuun energiatukea vastaan. Esitetyt pelot ovat turhia. Kansallisomaisuutemme, metsien hoidossa on päästävä irti ensiharvennusten hakkuurästeistä, jotka ovat vuosien saatossa kasautuneet. Uskon uusilla keinoilla päästävän olennaisesti nykyistä parempaan tulokseen. Kotimainen puu on saatava liikkeelle. Varsinkin lämmön ja sähkön yhteistuotannossa puulla on jatkossa vahva asema. Yhteistuotannon kannalta turve on välttämätöntä seospolttoaineena ja jatkossa myös biodieselin raaka-aineena. Maamme turvevarat ovat valtavat ja niitä on saatava käyttää kansalaistemme hyväksi jatkossakin. En millään voi ymmärtää tämän hetken julkista keskustelua turpeen käyttöä vastaan. Jopa Suomen tiedeakatemia on hyökännyt turpeen kimppuun kaikella voimallaan. EU:n johtava teollisuusmaa Saksa tukee vuosittain rusko- ja kivihiilen polttoa yli kahdella miljardilla eurolla, mikä koetaan siellä ihan normaalina toimintana. Turvetta vastustavat populistiset puheet pitää pienen kansakunnan jättää omaan arvoonsa. Mitä tieteellistä totuutta edustaa Australiasta maahamme laivattava kivihiilen poltto tänä päivänä? Sattumoisin turpeen kimppuun hyökkäävät tiedemiehet asuvat hyvin

4 todennäköisesti juuri kivihiilellä lämmitetyissä kiinteistöissä. Olisiko tässä tapauksessa kyseessä nykyisin muodissa oleva ns. esteellisen toimijan puheenvuoro. Suomi on edelleen maailman johtava metsäteollisuuden ja metsätalouden maa. Jotta voisimme säilyttää asemamme, on meidän satsattava entistä enemmän tutkimukseen ja tuotekehitykseen. Vuosittain Suomi sijoittaa tutkimus- ja tuotekehitysvaroja valtion budjetin kautta yhteensä 2 miljardia euroa. Opetusministeriön varoista menee yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen kautta lähinnä perustutkimukseen miljardi euroa ja elinkeinoministeriö panostaa vuosittain lähinnä soveltavaan tutkimukseen sen toisen miljardin Yksityiset yritykset käyttävät vuosittain noin viisi miljardia euroa tutkimukseen ja tuotekehitykseen. Nämä summat ovat pienen kansakunnan parhaita menestymisen vakuutuksia. Nämä summat ovat koko tutkimuspanostuksen käsittäviä lukuja maassamme. Perinteisellä paperin ja lankun myynnillä ei suomalainen metsäteollisuus voi enää maailmanmarkkinoilla tehdä uusia valloituksia. Tämän takia on välttämätöntä panostaa yhä voimakkaammin puusta ja yleensä biomateriaalista valmistettavien materiaalien kehittämiseen. Samoin uusien kemiallisten yhdisteiden valmistus on tulevaisuuden kasvunala. Biopohjaiset materiaalit tulevat syrjäyttämään perinteisesti öljystä valmistettavia muovipohjaisia materiaaleja. Tulevaisuuden kannettavan tietokoneen runko voi hyvin olla valmistettu komposiittimateriaalista, jonka raaka-aineena on puu. Biopohjaiset liikennepolttoaineet tekevät tuloaan markkinoille. Bioetanolilla ajetaan jo hyvin monessa maassa tässä hetkellä. Brasilia lienee mallimaa, jossa bioetanoli on parhaimmillaan syrjäyttänyt perinteisen bensiinin. Suomessa olemme vasta alkuvaiheessa tässä työssä. Hallituksen esityksen mukaan bensiiniin tulee lisätä vähintään 6 prosenttia bioetanolia vuosina , minkä jälkeen tavoite nousee asteittain 20 prosenttiin vuoteen 2020 mennessä. Parhaillaan maahamme on suunnitteilla ainakin kolme suurta biopohjaisia raakaaineita käyttäviä liikennepolttoainetehdasta. Valtiovalta valmistautuu osaltaan näiden hankkeiden tukemiseen. On syytä muistaa myös muut vastaavat uusiutuvan energian hankkeet ovat tärkeitä tekijöitä, joiden avulla voimme lunastaa kansainvälisesti antamamme lupaukset uusiutuvan energian lisäkäytöstä. Joka tapauksessa maailma on hiljalleen siirtymässä uusiutuvien raaka-aineiden käyttäjäksi. Tämä uusi tilanne ei ole meille uhka vaan valtava mahdollisuus tehdä uutta työtä ja toimeentuloa maahamme. Hyvät Itä-Suomen metsäpäivien osallistujat. Uudessa tilanteessa uudella vuosituhannella on metsäalalla toimivien ihmisten muistettava, että maassamme tarvitaan toimivat metsäorganisaatiot. Siksi näen välttämättömänä, että voimme turvata jatkossa kaikkien metsäalan toimijoiden hyvät toimintaolosuhteet. Suomalaista metsätaloutta ja metsäteollisuutta arvostetaan maailmalla. Tämä arvostus on syntynyt metsäalan toimijoiden vankalla osaamisella ja yhteistyöllä. Ja sellaisena sen yhteistyön ja toiminnan tulee jatkua. Pohjois-Karjalan metsäalan asiantuntijat ry:n puolesta toivotan teidät kaikki tervetulleeksi Itä- Suomen metsäpäiville tänne Joensuuhun. Joensuu on maamme johtava metsäkaupunki monipuolisine toimijoineen. Tämä tarjoaa oivalliset olosuhteet näiden päivien onnistumiselle. Hannu Hoskonen Meto, metsäalan asiantuntijat Pohjois-Karjala, puheenjohtaja kansanedustaja

5

6 Metsäala muutoksessa - myös hallinto muuttuu Itä-Suomen metsäpäivä, Joensuu Juha Ojala maa- ja metsätalousministeriö, metsäosasto 1

7 Mikä on muuttunut ja muuttuu: Metsäalan toimintaympäristö: Sellu- ja paperiteollisuus globalisoitunut: kansainväliset yritykset, kustannusvetoinen kasvu Etelä-Amerikassa; kysyntävetoinen kasvu Aasiassa. Puun käyttöä lisäävät investoinnit Suomeen ovat vähentyneet Puutuoteteollisuus suurelta osin kotimarkkinateollisuutta. Energiateollisuuden jalostusarvo on kasvanut suhteellisesti. Metsänomistamisen merkitys muuttunut monin tavoin - metsänomistajien tavoitteet moninaisia. Metsien merkitys muun kuin ainespuun kannalta kasvaa: virkistyskäyttö, hyvinvoinnin lisääminen, ilmastonmuutoksen tasapainottaminen,... Metsäalan merkitys yhteiskunnassamme suhteellisesti pienentynyt. 2

8 Suomen kokonaisviennin arvon kehittyminen Metsäteollisuuden osuus n. 20% (v.2010) - Metsäteollisuuden viennin arvo tammi-heinäkuu ,9 mrd. Lähde: Metla 3

9 Metsäteollisuuden tuotannon arvo Tuotannon arvo lamavuonna 2009 n. 15 mrd. euroa Lähde: Metla 4

10 Suomalainen metsäteollisuus LÄHDE: Metsäteollisuus ry Paperitehtaat Kartonkitehtaat Sellutehtaat Mekaanisten massojen ja puolisellun valmistajat Paperin ja kartongin jalostetehtaat Vaneri-, lastu- ja kuitulevytehtaat Sahat Puusepänteollisuus 5

11 Puuston kasvu noin 100 milj. m3 Hakkuumääriä voitaisiin kasvattaa milj. m3 Lähde: Metla 6

12 Metsävaramme kasvavat koko ajan: Metsien vuotuinen kasvu noin 100 Mm3 - Kestävä hakkuusuunnite 72 Mm3 vuodessa - jatkossa 80 Mm3 vuodessa 3,3 m³ 3,3 m³ 3,3 m³ 3,3 m³ 3,3 m³ 3,3 m³ 3,3 m³ 3,3 m³ 3,3 m³ 2,0 m³ 2,0 m³ 2,0 m³ 2,0 m³ 2,0 m³ 2,0 m³ 2,0 m³ 2,0 m³ 2,0 m³ 3,3 m³ Kasvu 2,0 m³ Käyttö 7

13 Muutoksia ja muutostarpeita siis on => Metsäalan ja hallinnon on myös uudistuttava tukemaan tapahtuneita ja tulevia muutoksia 8

14 Metsäpolitiikan ja -hallinnon muutosprosessit hallituskaudella Lainsäädännön uudistaminen: Metsälain muutokset: vaiheistettu kahteen vaiheeseen: 1. vaihe tekninen uudistus toteutettu vaihe metsienkäsittelyn menetelmien monipuolistaminen linjaukset Uusiutuvan energian paketti: energiapuun hankinnan tavoitteena 6 Mm3 ->13,5 Mm3 (uusi puutavaralaji) Kemera uudistetaan ja uusi pienpuun energiatuki tukemaan energiapuun hankintaa Metsäkeskusuudistus: fuusioidaan nykyiset 13 metsäkeskusta yhdeksi organisaatioksi, jossa syntyy vahva valtakunnallinen metsäpoliittinen toimija - vahva alueellisesti liiketoiminnan eriyttäminen julkisista hallintotehtävistä v loppuun mennessä 9

15 Metsäpolitiikan ja -hallinnon muutosprosessit hallituskaudella Lainsäädännön uudistaminen: Tapion toimintamallin muutos osakeyhtiöksi valtio-omisteinen metsätalouden asiantuntijapalveluita tuottava yhtiö siirtymäaika v Metsävaratietojen hyödyntäminen sähköisesti: Metsänomistajalla ja toimijoilla sähköiset paikkatiedot ja "kauppapaikka" - Metsään.fi -palvelun aloittaminen v toimijoille suoramarkkinointikäyttöön metsänomistajien yhteystiedot ja omistajan luvalla metsävaratiedot - metsävaratietolaki Metsähallituksen toimintamallin uudistaminen kilpailulainsäädännön aiheuttamat muutokset 10

16 Lopuksi: Metsävaramme mahdollistavat nykyistä suuremman kotimaisen puun käytön Tarvittaisiin uusinvestointeja puuta käyttävään teollisuuteen: puusepänteollisuus ja puurakentaminen, rakentamisen ratkaisut (viennin kasvattaminen) biojalostamot t puun energiakäyttö sellu- ja paperikapasiteetin ylläpito ja kasvattaminen 11

17 Kiitos mielenkiinnosta! 12

18

19 Metsänomistajan näkökulma mitä metsänomistaja hyötyy Itä-Suomen metsäpäivä Joensuu Mikko Tiirola Metsävaltuuskunnan pj MTK PEFC/

20 Hallituksen energiapaketti hyvä kokonaisuus Perusteollisuus tärkeää koko Suomelle ydinvoimaratkaisu turvaa kilpailukykyisen perusvoiman mahdollistaa myös biojalostamot t Bioenergiaratkaisu avaa mahdollisuuksia tarvittiin EU velvoite kotimaisuus puupohjaiset jakeet kustannustehokkaimpia MUTTA TOTEUTUVATKO TAVOITTEET LAINSÄÄDÄNNÖN JÄLKEEN???? PEFC/

21 Metsähakkeen kokonaiskäyttö energiatuotannossa milj. m3 7,0 6,1 6,0 5,0 4,7 4,0 3,0 2,7 3,4 30 3,0 30 3,0 2,0 1,0 0,9 1,3 17 1,7 2,1 0, Lähde: Metsäntutkimuslaitos /MTK Z:\Keskusliitto\Metsä\Kuvat\PMARK\ENERGIAPUU\metsahakkeen_kaytto.pr4 PEFC/

22 2010: Tarjontahalukkuus ei mairittele - metsänomistajat tyytymättömiä energiapuusta markkinoilta saatavaan hintaan Lähd M t ät tk li k Lähde: Metsätutka maaliskuu 2010 n=529. Jos on myynyt energiapuuta, niin millaista puuta on valmis tarjoamaan markkinoille tämän vuoden aikana.

23 Energiapuumarkkinat hakevat muotoaan Lähd M t ät tk k l li k 2010 Lähde: Metsätutkakysely maaliskuu 2010 Missä yksikössä sai korvauksen, jos on myynyt energiapuuta

24 HAASTEITA ON Pitkällä aikavälillä kasvava energiapuun tarve tuo lisäarvoa metsänomistajalle, mutta Energiapuulle toimivat markkinat Hinnoittelun perusteet Mittaaminen Laatu ja varastointi Ravinnetasapaino Päästökauppa ja vaihtoehtoiset polttoaineet Logistiikka PEFC/

25 METSÄNHOITO- JA PERUSPARANNUSTÖIDEN KUSTANNUKSET SEKÄ KÄYTETTY VALTION RAHOITUS Milj. vuoden 2010 hinnoin (1) 160 Valtion rahoitus 120 Kustannukset yhteensä e 11e e 11e (1) Inflaatiokorjaus tuottajahintaindeksillä Lähde: Metla, Tapio, ennuste PTT

26

27 PETU (pienpuun p energiatuki) Pienpuuta/ ensiharvennuspuuta jää käyttämättä Nykyiset markkinat ja tuet saaneet markkinoille reilun miljoonan mottia pienpuuta Uusi lakiesitys laajentaa kohdevalikoimaa, mutta laskee tukitasoja Ohjaa integroituun korjuuseen leikkurin avulla lisää myös kuidun tuloa markkinoille Laajentaa myös yritykset ja yhteisöt tuensaajien joukkoon Lakiesitys on vähäbyrokraattinen PEFC/

28

29 Voiko taimikon hoidon korvata nuorenmetsänhakkuulla? Hoidetusta metsästä paras kertymä sekä kaikkiin käyttötarkoituksiin ja korjuuvauriot jäävät pienemmiksi! KEMERAn uudistaminen tärkeää

30

31 YDINKYSYMYKSIÄ Mekaanisen metsäteollisuuden merkitys bioenergiapaketin toteutumisen kannalta keskeinen Puurakentaminen ja puupohjaisen bioenergian lisääminen kulkevat käsi kädessä Selkeät tukijärjestelmät Markkinoiden toiminnan kehittäminen Järkevä veropolitiikka Metsänomistajalähtöinen metsäpolitiikka Jokaista metsäkuviota käytetään metsänomistajan tietoisen harkinnan perusteella PEFC/

32 SAHATAVARAN VIENTIMÄÄRÄT JA -HINNAT 9,0 8,5 8,0 7,5 7,0 65 6,5 6,0 5,5 5,0 4,5 milj. m 3 /m e 11e Määrä Lähde: Tullihallitus, ennuste PTT Hinta

33 YKSITYISMETSIEN LIIKETULOS* v EUROA/HA keskimääräinen hehtaarikohtainen nettotulos ennen korkoja ja veroja koko maassa v hinnoin (deflatointi elinkustannusindeksillä) 160 /ha /ha Vuositulos Trendi Keskiarvo e09 e10 e e = ennuste (PTT) Lähteet: MTK, Metsäntutkimuslaitos, Tilastokeskus, Tapio /MTK Z:\Keskusliitto\Metsä\Kuvat\KANNATTA\Eka11_ennuste_PTT.pr4 * Aikaisempina vuosina käytetty termiä nettotulos PEFC/

34 Itä-Suomen metsäpäivät

35 OLETKO KOSKAAN AJATELLUT.. kun olet seurannut metsistä käytävää keskustelua? voi % #&?/&%# eihän noin voi sanoa, eihän se pidä paikkaansa kuinka joku voi ajatella noin mistä kukaan tuollaista voi keksiä kuinka tuollaista voidaan julkaista tuohon pitäisi kyllä jonkun vastata

36 JONKUN PITÄIS TEHDÄ JOTAKIN Kuka tarkistaa biologian oppikirjoista faktat? Kuka kertoo päättäjille ja vaikuttajille metsäalan erityisasioista? Kuka tekee kotimaista ja kansainvälistä kaikille yhteistä metsäviestintää? Kuka kouluttaa toimittajia metsäasioista? Kuka kouluttaa opettajia metsäasioista? Kuka rahoittaa koululaisten metsäpäiviä? Kuka pyrkii muuttamaan rakennusmääräyksiä puurakentamiselle suotuisammaksi? Ja kuka k tämän ä kaiken maksaa? Entä jos tätä tehtäisiin yhdessä?

37 METSÄSÄÄTIÖ ON SUOMALAISEN PUUN PUOLESTAPUHUJA. Suomen metsäsäätiön tavoite on puun ja puupohjaisten tuotteiden käytön lisääminen sekä metsätalouden ja metsäteollisuuden toiminnan turvaaminen. Säätiön perustivat vuonna 1995 metsänomistajat, metsäteollisuus, Metsähallitus, Suomen Sahat sekä muut metsätaloudesta toimeentulonsa saavat ryhmät yhdessä.

38 METSÄSÄÄTIÖN JÄSENET Varojen keruu MTK Metsähallitus Metsäteollisuus ry Suomen Sahat ry Muut taustatahot METO Metsäalan asiantuntijat ry Metsänhoitajaliitto ry Koneyrittäjien liitto Metsäalan Kuljetusyrittäjät Puu- ja erityisalojen i liitto Suomen metsätilanomistajien liitto ry

39 Varojen käyttö

40 MENEILLÄÄN OLEVAT PROJEKTIT 2010, YHT. 1,6 milj. Elinkeinon hyväksyttävyys, useita toimijoita, Tutkimus: Metsien käyttörajoitusten vaikutukset puunhankinta- mahdollisuuksiin 4H koululaisten metsäpäivät Elinkeinon hyväksyttävyys, Suomen Metsäyhdistys, PEFC-sertifioinnin markkinointi, Suomi, Britannia, Hollanti. Sertifikaatin kansainvälinen hyväksyttävyys lisää suomalaisten puutuotteiden kysyntää Puun käytön lisääminen, Viestintäkampanja päättäjille ja vaikuttajille kotimaassa, MTK + Metry Maakuntatason kampanja päättäjille ja vaikuttajille sekä rakennusalalle, Puuinfo Oy Koululaisten metsävisa Puun käytön edistämiskampanja Ranskassa yhdessä Ruotsin ja forest.fi-verkkosivutfi Ranskan toimijoiden kanssa Päättäjien metsäakatemia Koululaisten metsäpäivät ja opettajayhteistyö Metsä puhuu -tulevaisuushanke Spirit of Nature, kansainvälinen, arvostettu puuarkkitehtuuri-palkinto, Young Spirit -palkinto, suomalaiselle puun käytön hallitsevalle arkkitehtiopiskelijalle

41 RAHOITUSJAKAUMA PROJEKTIT KOHDERYHMITTÄIN, Viestintä suurelle yleisölle ja metsäalan sisällä 16 % Tutkimukset ja selvitykset 6 % Kouluyhteistyö ja nuorisotyö 17 % Metsien sertifiointi 24 % Viestintä päättäjille ja vaikuttajille 23 % Puun käyttö ja puurakentaminen 14 % YHT. 5,81 milj.

42 Varojen keruu

43 METSÄSÄÄTIÖ ON KOKO SUOMEN METSÄSEKTORIN PUOLESTAPUHUJA. Ota yhteyttä: Suomen Metsäsäätiö Salomonkatu 17 A HELSINKI Puh. (09)

44 Suomen Metsäsäätiö Emilia Ylinen

45

46 Nuoren metsän puu vastaus haasteeseen Pekka Moilanen Metsäpäällikkö L&T Biowatti Oy 1 Copyright Lassila & Tikanoja

47 Sisällys Huomiota huoltovarmuuteen Luonnos hallituksen esitykseksi Eduskunnalle laiksi kestävän metsätalouden rahoituslain muuttamisesta ja laiksi pienpuun energiatuesta ( = HE pienpuun energiatuki ) Yhteenveto

48 Huomiota huoltovarmuuteen Turpeen turvavarastot ammottavat tyhjillään tällä hetkellä! Huoltovarmuuskeskuksen tj Ilkka Kananen Ylen uutisissa hiljattain: PIDÄN NYKYISTÄ KOTIMAISTEN LÄMMITYSPOLTTOAINEIDEN TILANNETTA ONGELMALLISENA. PUURAAKA-AINE AINE ON RIIPPUVAINEN METSÄTEOLLISUUDEN SUHDANTEISTA, TURVE PUOLESTAAN ON SÄIDEN ARMOILLA. PUUTA JA TURVETTA HYÖDYNTÄVISSÄ LÄMPÖVOIMALOISSA HUOLTOVARMUUS NOJAAKIN TÄLLÄ HETKELLÄ TUONTIRAAKA-AINEISIIN. AINEISIIN. TOTTA KAI KOTIMAISET POLTTOAINEET OVAT HUOLTOVARMUUDEN KANNALTA HYVIÄ JA TOIVOTTAVIA POLTTOAINEITA, MUTTA NIIHIN LIITTYY MONIA EPÄVARMUUSTEKIJÖITÄ. KOTIMAISUUS EI VÄLTTÄMÄTTÄ OLE SAMA ASIA KUIN HUOLTOVARMUUS, KANANEN TOTEAA. Puupolttoainehuolto nojaa vahvasti puunjalostuksen suhdanteisiin ja jatkossa entistä vahvemmin, jos hallituksen esitys pienpuun energiatuesta etenee esitetyn mukaisesti! Energiaomavaraisuus näemmä unohtunut matkan varrella lähes kokonaan ja varmaa on, että huoltovarmuutta ei tule rakentaa tuontivirtojen varaan!

49 Metsäenergialajit huoltovarmuuden näkökulmasta Tarjonta ei riipu puunjalostuksen suhdanteista nuoren metsän energiapuu eli 1. harvennuksen puutavara. vuosi milj. m 3 / Tarjonta hyvin riippuvainen puunjalostuksen suhdanteista ja ainespuun käyttömääristä. Latvusmassa päätehakkuilta Kuusen kannot päätehakkuilta Myös sivutuotteiden (puru, kuori yms.) määrät vaihtelevat puunjalostuksen suhdanteiden mukaan Nuorten metsien energiapuu Jalostuskäytön yli jäävä kuitupuu Potentiaali ti Käyttö 2007 Käyttö 2009 Metsäntutkimuslaitos 2009

50 HE pienpuun energiatuki Olennaisia muutoksia nykyiseen: Korjuu- ja haketustuki korvautuisi pienpuun energiatuella, jossa Tukileikkuri tasossa 50 m3/ha, nyt ei leikkureita ole! Tuen taso 8 /m3, kun esim. haketustuen ja korjuutuen summa nykyisin on 11,25 /m3 Siis oleellisia heikennyksiä tasoihin ja merkittäviä toiminnallisia vaikeuksia leikkureiden muodossa Esitetyllä nuoren metsän energiapuun tuotanto alistetaan puunjalostuksen sivuvirtojen varaan merkittävä heikennys huoltovarmuuteen! Muiden kuin puunjalostusta omaavien toimijoiden toimintamahdollisuudet heikkenevät merkittävästi Nykyisen nuoren metsän hoitokohteet jäävät hoitamatta pilataan tietoisesti osa nuorista metsistämme ja tämä olisi toteutuessaan valtava metsäpoliittinen linjamuutos nykyiseen toimintatapaan ja vastoin Kansallisen metsäohjelman keskeisiä periaatteita Energiatuotannon ja puunjalostuksen kilpailu puusta kiristyy tarpeettomasti ja taistelu käydään parhaissa ensiharvennuksissa Ainespuuta poltetaan tulevaisuudessa useita miljoonia kiintokuutiota, kun pienpuukohteiden hoitaminen arvokasvukuntoon ei ole toimijoille taloudellisesti järkevää toimintaa missä luuraa heinäntekojärki esityksessä?

51 Integroitu puunkorjuu nuorissa metsissä on tuettuna moniongelmainen nyt hallitus esittää tukimallia, joka kannattavuusmielessä edellyttää toimijalta jalostusjakeen pikaisen kanavoimisen eteenpäin. Entäpä, kun ainespuulle ei ole kysyntää??!! Näin energiatuotanto on puunjalostuksen sivuvirtojen varassa myös nuoren metsän puun osalta!!!

52 Nuoren metsän energiapuu, miten asia kuntoon Lisäbudjettiin 2010 toiminnan edellyttävät KEMERA rahat per heti, joilla saatetaan kuntoon nykyinen rahoitusvaje ja poistetaan valtion toimijoille aiheuttama kohtuuton kassavirta- ja tulosrasitus HE pienpuun energiatuki Nykyiset y KEMERA kohteet jäävän puuston läpimitta 16 cm tai vähemmän Nykyisen tasoisen tuen jatkaminen KEMERA pinta-alatuki nykytasoisena eli n. 250 /ha Pienpuun energiatuki tasolla 11,5 /m3 Ei mitään kertymään perustuvia tukileikkureita näihin kohteisiin Rahoituspohja kestävästi kuntoon Järeämmät ensiharvennukset jäävän puuston läpimitta 16+ cm Tuen saantiin kertymäleikkuri tasolle m3/ha Pienpuun energiatuki tasolle 6 8 /m3 Näin toimien parannetaan huoltovarmuutta, hoidetaan nuoret metsät tuottamaan kansantaloudelle, mahdollistetaan erilaisten toimijoiden toimintamahdollisuudet markkinoilla, sovitetaan yhteen optimaalisesti energiateollisuuden ja puunjalostuksen tarpeet sekä hoidetaan uusiutuvien lisäysvelvoite metsähakkeen osalta Säätömahdollisuus rajoihin ja tasoihin tulee säilyttää sekä tarkastella tiiviisti toiminnan kehitystä huomioiden uusiutuvan velvoitteet sekä energiahuollon ja puunjalostuksen puuhuollon toimivuus

53 Yhteenveto Peräänkuulutamme ennustettavuuden ja vakauden lisäämistä nyt toimintaympäristö muuttuu tavalla, joka ei mahdollista riittävää ennakointia Merkittävin ja kustannustehokkain uusiutuvan energian lisäyspotentiaali on nuoren metsän hakkeessa Pöydällä oleva uusiutuvan energian velvoitepaketti on muokattavissa pienillä viilauksilla toimivaksi, i i erityisesti i ti alkupään tukijärjestelmä j t ä vaatii viilausta suhteessa esitettyyn tt Nuoren metsän energiapuu on uusiutuvan velvoitteiden hoidon kannalta aivan keskeisessä roolissa sen tukijärjestelmä tulee valmistella huolella ja tavalla, jossa puunjalostuksen intressien lisäksi huomioidaan uusiutuvien velvoitteiden hoito ja jokapäiväisen polttoainehuollon varmuus (= energian tuotannon intressit) L&T haluaa olla toteuttamassa uusiutuvan energian lisäysvelvoitteita sekä rakentamassa yhteiskuntamme energiahuoltoa nykyistä kestävämmäksi

54 Kiitos! Yhteystiedot: Pekka Moilanen, Metsäpäällikkö, L&T Biowatti Oy Puh ,

55

56 Ropsia vai Risua? Antti Asikainen Metla Itä-Suomen metsäpäivä

57 Ropsia vai Risua? Vuotuinen n käyttö, 1000 m Pienkäyttö Sekal. Kannot Järeä runkopuu Hakkuutähde Kokopuu Karsittu ranka Mustalipeä Sahojen sivutuotteet Vuosi 2

58 Ropsia vai Risua? Vain metsäteollisuuden sivutuotevirroista tehty bioenergia kannattaa ilman tukia Lyhytkiertoviljelty puu on kasvatettava kuusitukkipuun pinnalle lannoittamalla Selluteollisuuteen ja sen sähköntuotantoon panostettava Metsäenergian korjuun tuottavuutta tt tt nostettavissa 20-30% pelkällä koulutuksella 3

59 Ei tukia vaan TUKKIA 4

60

61 Ainespuun ja energiapuun hankinnan yhteensovittaminen Itä-Suomen Metsäpäivä , Jorma Länsitalo

62 Metsäteollisuus on uusiutuvan energian veturi Bioenergian tuottaminen ja käyttö keskeinen osa metsäteollisuutta Metsäteollisuus tuottaa noin 70 % koko Suomen uusiutuvasta energiasta Suomessa Stora Enson tehtaiden polttoaineista 70 % on biopolttoaineita Metsäteollisuus on investoinut bioenergiaan ja energiatehokkuuteen Yli miljardi euroa 2000-luvulla CO 2 -päästöjä vähennetty 40 % Huomaa oikea kuvan koko 140x78mm 100dpi Jorma Länsitalo

63 Bioenergian ja -jalostuksen mahdollisuuksia Tuotteet Tuotekuvaus Kehitysvaihe Biomassa Puun polttaminen Metsähake Jo käytössä Muu biomassa Pelletit Energia Biopohjaiset liikennepolttoaineet Sivutuotteena nykytuotannosta Korvaa fossiilisia Uutta kapasiteettia Diesel (toisen sukupolven) Etanoli (toisen sukupolven) Jo käytössä Vaatii huomattavia taloudellisia ja tutkimuspanostuksia Kaupallisia mahdollisesti lähitulevaisuudessa Biokemikaalit & Biopolymeerit Biokemikaalit Biopolymeerit Esim. lääkekemikaalit Pieniltä osilta jo kaupallistettu Laajaa tutkimustoimintaa meneillään Jorma Länsitalo

64 Tulevaisuuden uudet liiketoimintamahdollisuudet Case: Neste Oil & Stora Enso - Uusiutuva diesel Varkauden koelaitoksesta saadut tulokset positiivisia Teknologisesti että taloudellisesti erittäin monimutkainen ja vaativa hanke Selvitykset käynnissä - Vielä ei päätöksiä rakentamisesta Mahdollisen kaupallisen laitoksen vuosituotannoksi suunnitellaan tn vahaa Raaka-ainetarve n. 2 milj. m 3 biomassaa Teknologia pystyy hyödyntämään monipuolisesti puubiomassaa Raaka-aineselvitykset käynnissä Huomaa oikea kuvan koko 140x78mm 100dpi Jorma Länsitalo

65 Metsäenergialla on kysyntää Metsäenergian lisäämisen taustalla EU:n 2020 energiapaketti - EU:n energiasta 20 % uusiutuvaa - FIN 38 % uusiutuvaa energiaa - Kansallinen energia- ja ilmastostrategia - Uusiutuvaa energiaa liikenteessä 20 % Energialähteiden osuus uusiutuvan energian määrän kasvusta (%) Suomessa Uusiutuvan energian lisäämisessä puulla on merkittävä rooli - 55 % lisäyksestä tulee puusta Lähde: Metsäteollisuus ry Jorma Länsitalo

66 ja metsissä on käyttämätöntä potentiaalia Suomessa on merkittävästi potentiaalia lisätä energiapuun hankintaa 13,5 milj. m 3 vuodessa Itä-Suomen alueella on potentiaalista noin kolmannes Metsäenergian lisääminen edellyttää, että: 1. Ainespuun markkinahakkuut ovat korkealla tasolla 2. Nuorten metsien energiapuulle maltillinen tuki Nuorissa metsissä on käyttämättömiä hakkuumahdollisuuksia, joita voidaan hyödyntää yhdistämällä metsäenergian korjuu osaksi normaalia puunkorjuuta. Huomaa oikea kuvan koko 140x78mm 100dpi Jorma Länsitalo

67 7 Metsähakkeen käyttö 2008 vs Lähde: Metsäteollisuus ry Käyttö, TWh Hakkuutähteet Kannot Pienpuu 1. Ainespuun markkinahakkuista 2. Nuorten metsien harvennuksista 1 miljoona kuutiometriä puuta = 2 TWh Jorma Länsitalo

68 Ainespuun ja energiapuun hankinnan yhteensovittaminen Energiapuu on luonteva osa puunhankintaa Lisää tuottavuutta ja kannattavuutta koko hankintaketjuun Energiapuulla tulee olemaan kasvava merkitys koko puuntuotanto- ja hankintaketjun kannalta: Vaikuttaa metsien käsittelyketjuihin Parantaa metsätalouden kannattavuutta Tuo työpaikkoja ja lisätuloja koko hankintaketjuun Luo synergioita puun korjuussa ja logistiikassa Esityksen Jorma aihe, Länsitalo tekijä

69 Aines- ja energiapuun hankinnan yhteensovittaminen Esimerkki: Integroitu puunkorjuu lisää tuottavuutta Integroitu puunkorjuu on yhdistelmäkorjuuta eli kuitu- ja energiapuunkorjuuta yhdessä Korjataan joukkokäsittelymenetelmällä, kouralla käsitellään useita runkoja samanaikaisesti (kuitu+energia) Metsäkuljetuksen yhteydessä (purettaessa) kuormainvaakamittaus Parantaa ensiharvennusten kannattavuutta: Metsänomistaja Korjuuyrittäjä Puunostaja Tehostaa energiapuun talteenottoa myös heikoimmin kannattavissa kohteissa Huomaa oikea kuvan koko 140x78mm 100dpi Mahdollisuus ympärivuotiseen korjuuseen työtä yrittäjille ja kuljettajille Jorma Länsitalo

70 Haasteena energiapuun tukien toimiva kohdistaminen Tukien on tuotava uutta energiapuuta markkinoille muussa tapauksessa tuet saattavat johtaa ainespuun laajamittaiseen siirtymiseen jalostuksesta polttoon Energiapuun tuilla aikaansaatu ainespuun markkinoiden vääristyminen olisi lyhytnäköistä: Heikentäisi teollisuuden kilpailukykyä Vähentäisi puun jalostusta Alentaisi uusiutuvan energian tuotantoa Alentaisi kansantuotetta ja verotuloja Huomaa oikea kuvan koko 140x78mm 100dpi Eri tukien yhteisvaikutus vaikeasti arvioitavissa Jorma Länsitalo

71 Ydinkysymys on puun liikkeelle saaminen - tasaisesti Metsäpoliittiset keinot - TOP 3 1. Tilakoon kasvattaminen ja aktiivisen, elinkeinomaisen metsänomistuksen tukeminen Sukupolvenvaihdosten edistäminen Verotuksen kehittäminen kannustavammaksi Uusien metsänomistusmuotojen kehittäminen 2. Metsänomistajien neuvonnan ja palveluiden tarjonnan edistäminen Metsien monipuolisten mahdollisuuksien hyödyntäminen Metsäpalveluyrittäjyyden toimintaedellytysten varmistaminen Metsävaratietojen hyödyntäminen Huomaa oikea kuvan koko 140x78mm 100dpi 3. Puukauppatapojen kehittäminen Pitkäaikaiset sopimusmallit Hintaheilahtelujen riskien tasaaminen Jorma Länsitalo

72 Sekä Ropsia että Risua! Metsistä riittää hyvinvointia ammennettavaksi sekä perinteisen jalostuksen että energia- ja biotalouden avulla Metsäenergiassa on potentiaalia, jonka käyttöönotto hyödyttää koko sektoria Oleellista on saada puu liikkumaan, jolloin puuta riittää sekä jalostukseen että energiantuotantoon Edessä oleva muutos sisältää myös haasteita, joihin voidaan vastata eri sidosryhmien ja poliittisten toimijoiden toimivalla yhteistyöllä Jorma Länsitalo

73 Kiitos mielenkiinnosta! 20/10/

Puutavaraseminaari Vaasa 11.9.2009 Puunhankinta kuitua vai energiaa? Jorma Länsitalo, Metsäpäällikkö, Stora Enso Metsä

Puutavaraseminaari Vaasa 11.9.2009 Puunhankinta kuitua vai energiaa? Jorma Länsitalo, Metsäpäällikkö, Stora Enso Metsä Puutavaraseminaari Vaasa 11.9.2009 Puunhankinta kuitua vai energiaa? Jorma Länsitalo, Metsäpäällikkö, Stora Enso Metsä Puunhankinta Kuitua vai Energiaa? Metsäteollisuuden tulevaisuudennäkymät Bioenergia

Lisätiedot

Työtä ja hyvinvointia Hämeen metsistä - metsästrategiaseminaari. 7.9.2010 Hämeenlinna

Työtä ja hyvinvointia Hämeen metsistä - metsästrategiaseminaari. 7.9.2010 Hämeenlinna Työtä ja hyvinvointia Hämeen metsistä - metsästrategiaseminaari 7.9.2010 Hämeenlinna Juha Ojala maa- ja metsätalousministeriö 1 Metsäala muutoksen keskellä + Metsätalous ja metsä- ja puutuoteteollisuus

Lisätiedot

Itä-Suomen syysmetsäpäivä - Metsäsektorin tilanne ja tulevaisuuden näkymät

Itä-Suomen syysmetsäpäivä - Metsäsektorin tilanne ja tulevaisuuden näkymät Itä-Suomen syysmetsäpäivä - Metsäsektorin tilanne ja tulevaisuuden näkymät Kuopiossa 30.10.2010 Strateginen johtaja Sixten Sunabacka Työ- ja elinkeinoministeriö, Metsäalan strateginen ohjelma Alustuksen

Lisätiedot

Puuenergia nyt ja tulevaisuudessa

Puuenergia nyt ja tulevaisuudessa Puuenergia nyt ja tulevaisuudessa Tomi Vartiamäki Liiketoimintapäällikkö L&T Biowatti Oy 1 Copyright Lassila & Tikanoja Sisällys L&T Biowatti lyhyesti Metsäenergian nykytila Metsäenergian tulevaisuus nuoren

Lisätiedot

Puuenergian tukijärjestelmät Ilpo Mattila MTK Keuruu 31.5.2012

Puuenergian tukijärjestelmät Ilpo Mattila MTK Keuruu 31.5.2012 Puuenergian tukijärjestelmät Ilpo Mattila MTK Keuruu 1 31.5.2012 Ilpo Mattila Maaseudun bioenergialähteet ENERGIALÄHDE TUOTE KÄYTTÖKOHTEITA METSÄ Oksat, latvat, kannot, rangat PELTO Ruokohelpi, olki Energiavilja

Lisätiedot

Biotuotetehtaan mahdollistama puunhankinnan lisäys ja sen haasteet Olli Laitinen, Metsä Group

Biotuotetehtaan mahdollistama puunhankinnan lisäys ja sen haasteet Olli Laitinen, Metsä Group Biotuotetehtaan mahdollistama puunhankinnan lisäys ja sen haasteet Olli Laitinen, 1 Aiheena tänään Metsäteollisuus vahvassa nousussa Äänekosken biotuotetehdas Investointien vaikutukset puunhankintaan 2

Lisätiedot

METSÄN TULEVAISUUDEN TUOTTEET Teollisuuden metsänhoitajat ry Syysseminaari Metsäpäivillä 6.11.2014

METSÄN TULEVAISUUDEN TUOTTEET Teollisuuden metsänhoitajat ry Syysseminaari Metsäpäivillä 6.11.2014 METSÄN TULEVAISUUDEN TUOTTEET Teollisuuden metsänhoitajat ry Syysseminaari Metsäpäivillä 1 Metsän tulevaisuuden tuotteet: Ohjelma Avaus Olli Laitinen, puheenjohtaja, Teollisuuden metsänhoitajat ry Uudet

Lisätiedot

Metsäalan merkitys. Toimitusjohtaja Timo Jaatinen, Metsäteollisuus ry 26.8.2011

Metsäalan merkitys. Toimitusjohtaja Timo Jaatinen, Metsäteollisuus ry 26.8.2011 Metsäalan merkitys Toimitusjohtaja Timo Jaatinen, Metsäteollisuus ry Metsäteollisuus on oleellinen osa Suomen kansantaloutta Metsäteollisuuden osuus Suomen Teollisuustuotannosta 13 % Tehdasteollisuuden

Lisätiedot

Uudistuva puuhankinta ja yrittäjyys

Uudistuva puuhankinta ja yrittäjyys Uudistuva puuhankinta ja yrittäjyys Elinvoimaa metsistä seminaari Lahti, Fellmannia, 06.11.2013 Pekka T Rajala, kehitysjohtaja, Stora Enso Metsä 1 Metsäteollisuus käy läpi syvää rakennemuutosta Sahateollisuuden

Lisätiedot

Metsäsektorin tulevaisuus ja Metsäalan strateginen ohjelma

Metsäsektorin tulevaisuus ja Metsäalan strateginen ohjelma Metsäsektorin tulevaisuus ja Metsäalan strateginen ohjelma Sixten Sunabacka Strateginen johtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma Esityksen sisältö Kolme tulevaisuuden kuvaa 1.

Lisätiedot

Energiapuun korjuutuet

Energiapuun korjuutuet Energiapuun korjuutuet Mikko Korhonen, Suomen metsäkeskus, Pohjois-Karjalan alueyksikkö Metsähakkeen tavoitteet ja keinot TAVOITE: Metsähakkeen käyttötavoite energiantuotannossa 25 TWh eli noin 13,5 milj.

Lisätiedot

kannattava elinkeino?

kannattava elinkeino? Onko huomisen metsänomistus kannattava elinkeino? Päättäjien 28. Metsäakatemia Maastojakso, Nakkila, Metsävaltuuskunnan puheenjohtaja Mikko Tiirola Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK r.y. Metsänomistajaryhmien

Lisätiedot

BIOENERGIAYRITTÄJYYS-SEMINAARI

BIOENERGIAYRITTÄJYYS-SEMINAARI BIOENERGIAYRITTÄJYYS-SEMINAARI Rovaniemi 1.12.2011 Wood Supply Finland Key Facts 2010 Personnel 650 Harvesters, forwarders, timber trucks Total Wood Procurement Net Sales Procurement Regions 1080 19,7

Lisätiedot

Metsien potentiaali ja hyödyntämisedellytykset

Metsien potentiaali ja hyödyntämisedellytykset Metsien potentiaali ja hyödyntämisedellytykset Teollisuuden Metsänhoitajat ry:n vuosikokous ja Metsätehon iltapäiväseminaari Sixten Sunabacka Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma (MSO)

Lisätiedot

Bioenergiapotentiaali Itä- Suomessa

Bioenergiapotentiaali Itä- Suomessa Bioenergiapotentiaali Itä- Suomessa Antti Asikainen, Metla BioE-BioD - sidosryhmätyöpaja 12.4.2012, Joensuu Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi

Lisätiedot

Metsäenergiaa riittävästi ja riittävän tehokkaasti. Päättäjien Metsäakatemia 27.9.2012 Toimitusjohtaja Tuomo Kantola Jyväskylän Energia yhtiöt

Metsäenergiaa riittävästi ja riittävän tehokkaasti. Päättäjien Metsäakatemia 27.9.2012 Toimitusjohtaja Tuomo Kantola Jyväskylän Energia yhtiöt Metsäenergiaa riittävästi ja riittävän tehokkaasti Päättäjien Metsäakatemia 27.9.2012 Toimitusjohtaja Tuomo Kantola Jyväskylän Energia yhtiöt Metsähakkeen raaka-aineita Karsittu ranka: rankahake; karsitusta

Lisätiedot

Bioenergian saatavuus Hämeen metsistä

Bioenergian saatavuus Hämeen metsistä Bioenergian saatavuus Hämeen metsistä Kestävän energian päivä III Hattula, Lepaa 30.10.2014 Sivu 1 30.10.2014 Häme-Uusimaa mk-alue (Päijät-Häme, Kanta-Häme, osa Uusimaata) Sivu 2 30.10.2014 Metsävarat

Lisätiedot

Bioenergian tulevaisuus Lapissa, avaus Rovaniemi, 9.10.2014

Bioenergian tulevaisuus Lapissa, avaus Rovaniemi, 9.10.2014 13.10.2014 Bioenergian tulevaisuus Lapissa, avaus Rovaniemi, 9.10.2014 Heli Viiri aluejohtaja Suomen metsäkeskus, Lappi Puun käyttö Suomessa 2013 Raakapuun kokonaiskäyttö oli viime vuonna 74 milj. m3,

Lisätiedot

PUUNJALOSTUS, PUUTAVARALAJIT, MITTA JA LAATUVAATIMUKSET OSIO 6

PUUNJALOSTUS, PUUTAVARALAJIT, MITTA JA LAATUVAATIMUKSET OSIO 6 PUUNJALOSTUS, PUUTAVARALAJIT, MITTA JA LAATUVAATIMUKSET OSIO 6 Suomen puunjalostus ja sen merkitys eri puutavaralajit ja niiden laadun vaikutus puunjalostukseen puunjalostusmuodot 1 Puu on ekologinen materiaali

Lisätiedot

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä kansallinen metsäohjelma 2015 Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä Hyvinvointia metsistä Metsät ja niiden kestävä käyttö ovat Suomen biotalouden kasvun perusta. Metsät ovat Suomen merkittävin

Lisätiedot

Metsäalan strateginen ohjelma ja bioenergia-alan edistäminen

Metsäalan strateginen ohjelma ja bioenergia-alan edistäminen Metsäalan strateginen ohjelma ja bioenergia-alan edistäminen Bioenergia-alan toimialapäivät 31.3.2011 Noormarkussa Sixten Sunabacka Strateginen johtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen

Lisätiedot

Metsien käytön kehitys. Maarit Kallio, Metla Low Carbon Finland 2050 platform Sidosryhmätilaisuus 2.12.2013

Metsien käytön kehitys. Maarit Kallio, Metla Low Carbon Finland 2050 platform Sidosryhmätilaisuus 2.12.2013 Metsien käytön kehitys Maarit Kallio, Metla Low Carbon Finland 2050 platform Sidosryhmätilaisuus 2.12.2013 Skenaariot Baseline Baseline80 Jatkuva kasvu Säästö Muutos Pysähdys Baseline ja Baseline80 Miten

Lisätiedot

Bioenergian käytön kehitysnäkymät Pohjanmaalla

Bioenergian käytön kehitysnäkymät Pohjanmaalla 1 Bioenergian käytön kehitysnäkymät Pohjanmaalla Vaskiluodon Voima Oy:n käyttökohteet Kaasutuslaitos Vaskiluotoon, korvaa kivihiiltä Puupohjaisten polttoaineiden nykykäyttö suhteessa potentiaaliin Puuenergian

Lisätiedot

Valtion rooli suomalaisessa metsäpolitiikassa

Valtion rooli suomalaisessa metsäpolitiikassa Valtion rooli suomalaisessa metsäpolitiikassa 19.10.2011 Marja Kokkonen maa- ja metsätalousministeriö, metsäosasto Esityksen sisältö 1. Taustaa 2. Metsäpolitiikan välineet 3. Metsäpolitiikan haasteet 4.

Lisätiedot

Biotuotetehtaan mahdollistama puunhankinnan lisäys ja sen haasteet Elinvoimaa metsistä -hankkeen loppuseminaari Lahti, 2.12.2014

Biotuotetehtaan mahdollistama puunhankinnan lisäys ja sen haasteet Elinvoimaa metsistä -hankkeen loppuseminaari Lahti, 2.12.2014 Biotuotetehtaan mahdollistama puunhankinnan lisäys ja sen haasteet Elinvoimaa metsistä -hankkeen loppuseminaari Lahti, 1 Aiheena tänään Metsäteollisuus vahvassa nousussa Äänekosken biotuotetehdas Investointien

Lisätiedot

Puun monipuolinen jalostus on ratkaisu ympäristökysymyksiin

Puun monipuolinen jalostus on ratkaisu ympäristökysymyksiin Puun monipuolinen jalostus on ratkaisu ympäristökysymyksiin Metsätieteen päivät Metsäteollisuus ry 2 Maailman metsät ovat kestävästi hoidettuina ja käytettyinä ehtymätön luonnonvara Metsien peittävyys

Lisätiedot

Energiapuun markkinatilanne Energiapuulajit / kysyntä / tarjonta / kilpailutilanne

Energiapuun markkinatilanne Energiapuulajit / kysyntä / tarjonta / kilpailutilanne Metka-koulutus / Energiapuukauppa / Luontokeskus Haltia 4.10.2014 Energiapuun markkinatilanne Energiapuulajit / kysyntä / tarjonta / kilpailutilanne Arto Kettunen TTS (Työtehoseura ry) 1. Energiapuun hintakehitys

Lisätiedot

Metsäbiojalostamoinvestointien kannattavuus eri politiikkavaihtoehdoissa: Alustavia tuloksia

Metsäbiojalostamoinvestointien kannattavuus eri politiikkavaihtoehdoissa: Alustavia tuloksia Metsäbiojalostamoinvestointien kannattavuus eri politiikkavaihtoehdoissa: Alustavia tuloksia Hanna-Liisa Kangas ja Jussi Lintunen, & Pohjola, J., Hetemäki, L. & Uusivuori, J. Metsäenergian kehitysnäkymät

Lisätiedot

UPM METSÄENERGIA Puhdasta ja edullista energiaa nyt ja tulevaisuudessa

UPM METSÄENERGIA Puhdasta ja edullista energiaa nyt ja tulevaisuudessa UPM METSÄENERGIA Puhdasta ja edullista energiaa nyt ja tulevaisuudessa METSÄSSÄ KASVAA BIO- POLTTOAINETTA Metsäenergia on uusiutuvaa Energiapuu on puuta, jota käytetään energiantuotantoon voimalaitoksissa

Lisätiedot

Metsätalouden näkymät Suomessa Metsätalous on maatiloille mahdollisuus. Ritva Toivonen Tapio 11/2008

Metsätalouden näkymät Suomessa Metsätalous on maatiloille mahdollisuus. Ritva Toivonen Tapio 11/2008 Metsätalouden näkymät Suomessa Metsätalous on maatiloille mahdollisuus Ritva Toivonen Tapio 11/2008 1 Metsäala murroksessa (2005)08 Massa- ja paperiteollisuus: Vuosikymmenien kasvu taittuu laskuun: pysyvämpi

Lisätiedot

Metsäbiotalouden uudet mahdollisuudet. Sixten Sunabacka Strateginen johtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma

Metsäbiotalouden uudet mahdollisuudet. Sixten Sunabacka Strateginen johtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma Metsäbiotalouden uudet mahdollisuudet Sixten Sunabacka Strateginen johtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma Esityksen sisältö Metsäalan nykytilanne Globaalit trendit sekä metsäbiotalouden

Lisätiedot

Metsästä energiaa Puupolttoaineet ja metsäenergia

Metsästä energiaa Puupolttoaineet ja metsäenergia Metsästä energiaa Puupolttoaineet ja metsäenergia Kestävän kehityksen kuntatilaisuus 8.4.2014 Loppi Sivu 1 2014 Metsästä energiaa Olli-Pekka Koisti Metsäalan asiantuntijatalo, jonka tehtävänä on: edistää

Lisätiedot

Suomen metsien kestävä käyttö ja hiilitase

Suomen metsien kestävä käyttö ja hiilitase Suomen metsien kestävä käyttö ja hiilitase Antti Asikainen & Hannu Ilvesniemi, Metla Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari, 31.1.2013 Helsinki Sisällys Biomassat globaalissa energiantuotannossa

Lisätiedot

CROSS CLUSTER 2030 Metsä- ja energiateollisuuden Skenaariot Jaakko Jokinen, Pöyry Management Consulting Oy 8.10.2014

CROSS CLUSTER 2030 Metsä- ja energiateollisuuden Skenaariot Jaakko Jokinen, Pöyry Management Consulting Oy 8.10.2014 CROSS CLUSTER 23 Metsä- ja energiateollisuuden Skenaariot Jaakko Jokinen, Pöyry Management Consulting Oy 8.1.214 MIHIN UUSIA BIOTUOTTEITA TARVITAAN? ÖLJYTUOTTEIDEN NETTOTUONTI Öljyn hinnan nopea nousu

Lisätiedot

23.9.2009 Metsäenergia Pohjanmaalla

23.9.2009 Metsäenergia Pohjanmaalla Kannattavan metsäenergiayrittämisen teknologiavalinnat ja asiakkuuksien hallinta Antti Asikainen,,p professori Metla, Joensuu 23.9.2009 Metsäenergia Pohjanmaalla Finnish Forest Research Institute www.metla.fi

Lisätiedot

ENERGIAPUUN LAADUKAS KORJUU

ENERGIAPUUN LAADUKAS KORJUU ENERGIAPUUN LAADUKAS KORJUU 8.30 Ilmoittautuminen ja aamukahvi 9.00 Avaus Urpo Hassinen Biomas-hanke 9.15 Energiapuukorjuukohteiden tarkastustulokset Mikko Korhonen ja hyvän metsänhoidon suositusten näkökulma

Lisätiedot

Energiapuun rooli metsänkasvatusketjun tuotoksessa ja tuotossa

Energiapuun rooli metsänkasvatusketjun tuotoksessa ja tuotossa Energiapuun rooli metsänkasvatusketjun tuotoksessa ja tuotossa Soili Kojola, Metla Kannattavan metsänkäsittelyn menetelmät seminaari ja retkeily 13.-14.6.2013 Lahti Työryhmä: Soili Kojola Risto Ojansuu

Lisätiedot

Uudenmaan metsävarat energiakäyttöön, mihin metsät riittävät?

Uudenmaan metsävarat energiakäyttöön, mihin metsät riittävät? Uudenmaan metsävarat energiakäyttöön, mihin metsät riittävät? Uudenmaan metsäenergiaselvitys Hyvinkää 27.9.2013 Olli-Pekka Koisti Sivu 1 Uusimaa lukuina pinta-ala n. 910 000 ha (2,7% Suomen p-alasta) metsämaata

Lisätiedot

Yhdistetty aines- ja energiapuun kasvatus

Yhdistetty aines- ja energiapuun kasvatus Yhdistetty aines- ja energiapuun kasvatus Matti Sirén, Metsäntutkimuslaitos 1 Kuva: Juha Laitila Metsissä riittää puuta 2 Puupolttoaineet 2007 Kokonaiskulutus 83 TWh metsäteollisuuden muut sivu- ja jätetuotteet,

Lisätiedot

EU:n metsästrategia - metsäteollisuuden näkökulma

EU:n metsästrategia - metsäteollisuuden näkökulma EU:n metsästrategia - metsäteollisuuden näkökulma Robinwood Plus Workshop, Metsäteollisuus ry 2 EU:n metsät osana globaalia metsätaloutta Metsien peittävyys n. 4 miljardia ha = 30 % maapallon maapinta-alasta

Lisätiedot

Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan energialiiketoiminnan mahdollisuudet

Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan energialiiketoiminnan mahdollisuudet Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan energialiiketoiminnan mahdollisuudet Satu Helynen ja Martti Flyktman, VTT Antti Asikainen ja Juha Laitila, Metla Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan

Lisätiedot

Metsäbioenergia energiantuotannossa

Metsäbioenergia energiantuotannossa Metsäbioenergia energiantuotannossa Metsätieteen päivä 17.11.2 Pekka Ripatti & Olli Mäki Sisältö Biomassa EU:n ja Suomen energiantuotannossa Metsähakkeen käytön edistäminen CHP-laitoksen polttoaineiden

Lisätiedot

Riittääkö metsähaketta biojalostukseen?

Riittääkö metsähaketta biojalostukseen? Riittääkö metsähaketta biojalostukseen? Maarit Kallio 19.4.2012 Bioenergiaa metsistä tutkimusohjelman loppuseminaari Sisältö Suomen tavoitteet metsähakkeen käytölle Metsähakkeen lähteet Tuloksia markkinamallista:

Lisätiedot

Ihmiskunta, energian käyttö ja ilmaston muutos

Ihmiskunta, energian käyttö ja ilmaston muutos Ihmiskunta, energian käyttö ja ilmaston muutos Hannu Ilvesniemi Metla / Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi Maailman väkiluvun muutos viimeisen

Lisätiedot

Suomen metsäbiotalouden tulevaisuus

Suomen metsäbiotalouden tulevaisuus Suomen metsäbiotalouden tulevaisuus Puumarkkinapäivät Reima Sutinen Työ- ja elinkeinoministeriö www.biotalous.fi Biotalous on talouden seuraava aalto BKT ja Hyvinvointi Fossiilitalous Luontaistalous Biotalous:

Lisätiedot

Riittääkö puuta kaikille?

Riittääkö puuta kaikille? Riittääkö puuta kaikille? EK-elinkeinopäivä Hämeenlinnassa 8.5.2007 Juha Poikola POHJOLAN VOIMA OY Pohjolan Voiman tuotantokapasiteetti 3400 MW lähes neljännes Suomen sähköntuotannosta henkilöstömäärä

Lisätiedot

Äänekosken biotuotetehdas Niklas von Weymarn, Metsä Fibre Oy

Äänekosken biotuotetehdas Niklas von Weymarn, Metsä Fibre Oy Äänekosken biotuotetehdas Niklas von Weymarn, Metsä Fibre Oy 1 Johtava toimija valituissa liiketoiminnoissa Keskitymme tuotteisiin ja palveluihin, joissa meillä on vahvaa osaamista ja kilpailuetua ja joiden

Lisätiedot

Biopolttoaineiden edistäminen energiateollisuuden näkökulmasta

Biopolttoaineiden edistäminen energiateollisuuden näkökulmasta Biopolttoaineiden edistäminen energiateollisuuden näkökulmasta Jukka Makkonen Energiateollisuus ry Kotimaista energiaa puusta ja turpeesta -seminaari Oulu, 1 Energiateollisuus ry energia-alan elinkeino-

Lisätiedot

Metsähakkeen käyttömäärät ja potentiaali sekä Kiinteän bioenergian edistämishanke Varsinais- Suomessa hankkeen tuloksia

Metsähakkeen käyttömäärät ja potentiaali sekä Kiinteän bioenergian edistämishanke Varsinais- Suomessa hankkeen tuloksia Metsähakkeen käyttömäärät ja potentiaali sekä Kiinteän bioenergian edistämishanke Varsinais- Suomessa hankkeen tuloksia Lähienergia Varsinais-Suomessa, Lieto 26.11.2013 Jussi Somerpalo Suomen metsäkeskus,

Lisätiedot

VIERUMÄELLÄ KIPINÖI 1 24.11.2009

VIERUMÄELLÄ KIPINÖI 1 24.11.2009 VIERUMÄELLÄ KIPINÖI 1 24.11.2009 A. SAHA PUUPOLTTOAINEIDEN TOIMITTAJANA 24.11.2009 2 Lähtökohdat puun energiakäytön lisäämiselle ovat hyvät Kansainvälinen energiapoliikka ja EU päästötavoitteet luovat

Lisätiedot

KOHTAAVATKO METSÄENERGIAN KYSYNTÄ JA TARJONTA SATAKUNNASSA. Mikko Höykinpuro Vapo Oy 12.1.2012

KOHTAAVATKO METSÄENERGIAN KYSYNTÄ JA TARJONTA SATAKUNNASSA. Mikko Höykinpuro Vapo Oy 12.1.2012 KOHTAAVATKO METSÄENERGIAN KYSYNTÄ JA TARJONTA SATAKUNNASSA Mikko Höykinpuro Vapo Oy 12.1.2012 Metsähakkeen alueellinen saatavuus Päätehakkuiden latvusmassa Päätehakkuiden kuusen kannot Nuorten metsien

Lisätiedot

Metsäsektorin tulevaisuuskatsaus Metsäneuvoston linjaukset metsäsektorin painopisteiksi ja tavoitteiksi 2015. Heureka, Vantaa 9.11.

Metsäsektorin tulevaisuuskatsaus Metsäneuvoston linjaukset metsäsektorin painopisteiksi ja tavoitteiksi 2015. Heureka, Vantaa 9.11. Metsäsektorin tulevaisuuskatsaus Metsäneuvoston linjaukset metsäsektorin painopisteiksi ja tavoitteiksi 2015 Heureka, Vantaa 9.11.2006 Marja Kokkonen Esityksen sisältö KMO:n tarkistusprosessi Toimintaympäristön

Lisätiedot

Metsästä energiaa. Kestävän kehityksen kuntatilaisuus. Sivu 1

Metsästä energiaa. Kestävän kehityksen kuntatilaisuus. Sivu 1 Metsästä energiaa Kestävän kehityksen kuntatilaisuus Sivu 1 2014 Metsästä energiaa Olli-Pekka Koisti Metsästä energiaa Metsä- ja puuenergia Suomessa Energiapuun korjuukohteet Bioenergia Asikkalassa Energiapuun

Lisätiedot

METKA hanke Energiaseminaari Ener 23.4.10

METKA hanke Energiaseminaari Ener 23.4.10 METKA hanke Energiaseminaari 23.4.10 Hanke Perustettu vuoden 2007 lopussa Tavoiteltu loppuraportointi 2011 loppuun Hankkeen hallinnoija mhy Kanta Häme Hankkeen toteuttajaosapuolena mhy Päijät Häme Hankekumppaneina

Lisätiedot

Metsäteollisuuden uusi nousu? Toimitusjohtaja Timo Jaatinen, Metsäteollisuus ry 30.5.2011

Metsäteollisuuden uusi nousu? Toimitusjohtaja Timo Jaatinen, Metsäteollisuus ry 30.5.2011 Metsäteollisuuden uusi nousu? Toimitusjohtaja, Metsäteollisuus ry 2 Metsäteollisuus pitää Suomen elinvoimaisena Metsäteollisuus on elintärkeä yli 50 paikkakunnalle 50 sellu- ja paperitehdasta Yli 240 teollista

Lisätiedot

MSO KMO:n T&K työryhmässä 11.11.2013. Sixten Sunabacka

MSO KMO:n T&K työryhmässä 11.11.2013. Sixten Sunabacka MSO KMO:n T&K työryhmässä 11.11.2013 Sixten Sunabacka Esityksen sisältö Metsäalan tilanne MSO:n yleistilanne MSO:n uudet hankkeet Metsäteollisuuden vienti Tammi- heinäkuun vienti oli 6,5 miljardia euroa

Lisätiedot

Onko puuta runsaasti käyttävä biojalostamo mahdollinen Suomessa?

Onko puuta runsaasti käyttävä biojalostamo mahdollinen Suomessa? Onko puuta runsaasti käyttävä biojalostamo mahdollinen Suomessa? Hallituksen puheenjohtaja Pöyry Forest Industry Consulting Miksi bioenergian tuotantoa tutkitaan ja kehitetään kiivaasti? Perinteisten fossiilisten

Lisätiedot

Aines- ja energiapuun hakkuumahdollisuudet

Aines- ja energiapuun hakkuumahdollisuudet Aines- ja energiapuun hakkuumahdollisuudet Tuula Packalen, Olli Salminen, Hannu Hirvelä, Kari Härkönen, Reetta Lempinen & Aimo Anola-PukkilaA Valtakunnan metsien inventoinnin (VMI11) tulosten julkistamistilaisuus

Lisätiedot

Ajankohtaisia puualan aiheita valtionhallinnossa ja MSO:ssa. Sixten Sunabacka Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma 29.11.

Ajankohtaisia puualan aiheita valtionhallinnossa ja MSO:ssa. Sixten Sunabacka Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma 29.11. Ajankohtaisia puualan aiheita valtionhallinnossa ja MSO:ssa Sixten Sunabacka Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma Esityksen sisältö 1. Valtionhallinnon ohjelmat ja strategiat 2. MSO:n

Lisätiedot

Turpeen käyttöä kehittämällä kannetaan vastuuta ympäristöstä, hyvinvoinnista ja omavaraisuudesta

Turpeen käyttöä kehittämällä kannetaan vastuuta ympäristöstä, hyvinvoinnista ja omavaraisuudesta Turpeen käyttöä kehittämällä kannetaan vastuuta ympäristöstä, hyvinvoinnista ja omavaraisuudesta Turvekysymyksissä maltti on valttia Turpeenkäyttöä koskevilla päätöksillä on monitahoisia ja kauaskantoisia

Lisätiedot

Puun energiakäyttö E-P+K-P ilman kanta Kokkolaa eli mk-alue, 1000 m3

Puun energiakäyttö E-P+K-P ilman kanta Kokkolaa eli mk-alue, 1000 m3 PEFC/2-44-2 Puuenergian käyttö Metsätalouden organisaatio 212 kaikilla sormi metsäenergiapelissä => tulevaisuuden ala Manu Purola Toiminnanjohtaja 3.11.211 4-564433 www.mhy.fi/keskipohjanmaa Liitto ollut

Lisätiedot

Metsäalan strateginen ohjelma (MSO) 2011 2015 Päättäjien metsäakatemia 14.9.2011

Metsäalan strateginen ohjelma (MSO) 2011 2015 Päättäjien metsäakatemia 14.9.2011 Metsäalan strateginen ohjelma (MSO) 2011 2015 Päättäjien metsäakatemia 14.9.2011 Sixten Sunabacka Strateginen johtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma MSO hallitusohjelmassa Toteuttaa

Lisätiedot

Biotalous eri strategisissa linjauksissa: Miten uusiutuvia raaka-aineita riittävästi kaikille? Paavo Pelkonen Itä-Suomen yliopisto

Biotalous eri strategisissa linjauksissa: Miten uusiutuvia raaka-aineita riittävästi kaikille? Paavo Pelkonen Itä-Suomen yliopisto Biotalous eri strategisissa linjauksissa: Miten uusiutuvia raaka-aineita riittävästi kaikille? Paavo Pelkonen Itä-Suomen yliopisto Oikea taho vastaamaan kysymykseen olisivat markkinavoimat. Niitä ei saa

Lisätiedot

Metsäalan rakennemuutos ja toimintaedellytykset. 28.4.2009 Joensuu. Metsäalan strateginen ohjelma MSO Juha Ojala

Metsäalan rakennemuutos ja toimintaedellytykset. 28.4.2009 Joensuu. Metsäalan strateginen ohjelma MSO Juha Ojala Metsäalan rakennemuutos ja toimintaedellytykset 28.4.2009 Joensuu Metsäalan strateginen ohjelma MSO Juha Ojala Metsäsektori Suomessa + Klusteri työllistää suoraan ja välillisesti n. 200 000 työntekijää

Lisätiedot

Suomen kilpailukyky metsäalalla onko sitä?

Suomen kilpailukyky metsäalalla onko sitä? Suomen kilpailukyky metsäalalla onko sitä? Puuta liikkeelle seminaari Jyväskylä Ylitarkastaja Matti Mäkelä MMM/LVO/MBY 1 Maa- ja metsätalousministeriön luonnonvaraosaston toiminta-ajatus Osaston toiminta-ajatuksena

Lisätiedot

Ponssen ratkaisut aines- ja energiapuun kannattavaan korjuuseen

Ponssen ratkaisut aines- ja energiapuun kannattavaan korjuuseen 1 24.10.2014 Author / Subject Ponssen ratkaisut aines- ja energiapuun kannattavaan korjuuseen Bioenergiasta voimaa aluetalouteen seminaari Tuomo Moilanen Ponsse Oyj 2 Aiheet: 1. Ponssen näkökulma Bioenergian

Lisätiedot

Tervetuloa! 20.11.2012 Jyrki Haataja aluejohtaja Suomen metsäkeskus julkiset palvelut Kainuun alue

Tervetuloa! 20.11.2012 Jyrki Haataja aluejohtaja Suomen metsäkeskus julkiset palvelut Kainuun alue Tervetuloa! 20.11.2012 Jyrki Haataja aluejohtaja Suomen metsäkeskus julkiset palvelut Kainuun alue Metsäklusteri muutoksessa Metsäalan megatrendit Globalisaatio investoinnit ulkomaille Väestörakenteen

Lisätiedot

Bioenergia-alan ajankohtaisasiat TEM Energiaosasto

Bioenergia-alan ajankohtaisasiat TEM Energiaosasto Bioenergia-alan ajankohtaisasiat TEM Energiaosasto Bioenergia-alan toimialapäivät Noormarkku 31.3.2011 Ylitarkastaja Aimo Aalto Uusiutuvan energian velvoitepaketti EU edellyttää (direktiivi 2009/28/EY)

Lisätiedot

Uusiutuvan energian käyttö energiantuotannossa seuraavina vuosikymmeninä

Uusiutuvan energian käyttö energiantuotannossa seuraavina vuosikymmeninä Uusiutuvan energian käyttö energiantuotannossa seuraavina vuosikymmeninä Energiametsä -hankkeen päätösseminaari 17.2.2015, Energiateollisuus ry Kaukolämmön ja siihen liittyvän sähkön tuotantoon käytetyt

Lisätiedot

Metsäenergiaa riittävästi ja riittävän tehokkaasti. Markus Hassinen Liiketoimintajohtaja, Bioheat Metsäakatemian kurssi no.32

Metsäenergiaa riittävästi ja riittävän tehokkaasti. Markus Hassinen Liiketoimintajohtaja, Bioheat Metsäakatemian kurssi no.32 Metsäenergiaa riittävästi ja riittävän tehokkaasti Markus Hassinen Liiketoimintajohtaja, Bioheat Metsäakatemian kurssi no.32 Vapon historia - Halkometsistä sahoille ja soille 18.4.2011 Vuonna 1945 Suomi

Lisätiedot

Nuoren metsän energiapuu ja hiilinielu

Nuoren metsän energiapuu ja hiilinielu Nuoren metsän energiapuu ja hiilinielu Kalle Karttunen Metsäekonomian laitos Hiilikonsortion loppuseminaari 13.1.2006 Sisältö Nuoren metsän energiapuupotentiaali Energiapuuharvennus osana metsänkasvatusta

Lisätiedot

Metsäpolitiikan suunta ja toimeenpano: Hallitusohjelma ja Kansallinen metsästrategia 2025

Metsäpolitiikan suunta ja toimeenpano: Hallitusohjelma ja Kansallinen metsästrategia 2025 Metsäpolitiikan suunta ja toimeenpano: Hallitusohjelma ja Kansallinen metsästrategia 2025 Metsäneuvos Marja Kokkonen MMM/LVO/MBY Puuta liikkeelle ja luontopolitiikkaa luottamuksella seminaari 14.10.2015

Lisätiedot

Biokaasun tuotanto tuo työpaikkoja Suomeen

Biokaasun tuotanto tuo työpaikkoja Suomeen BIOKAASUA METSÄSTÄ Biokaasun tuotanto tuo työpaikkoja Suomeen KOTIMAINEN Puupohjainen biokaasu on kotimaista energiaa. Raaka-aineen hankinta, kaasun tuotanto ja käyttö tapahtuvat kaikki maamme rajojen

Lisätiedot

BIOENERGIAA METSÄTEOLLISUUDEN NÄKÖKULMASTA. Säteilevät Naiset seminaari 17.3.2009 Anja Silvennoinen, UPM-Kymmene Oyj

BIOENERGIAA METSÄTEOLLISUUDEN NÄKÖKULMASTA. Säteilevät Naiset seminaari 17.3.2009 Anja Silvennoinen, UPM-Kymmene Oyj BIOENERGIAA METSÄTEOLLISUUDEN NÄKÖKULMASTA Säteilevät Naiset seminaari 17.3.2009 Anja Silvennoinen, UPM-Kymmene Oyj Sisältö Metsäteollisuuden tulevaisuuden mahdollisuudet Metsäteollisuus bioveturina -

Lisätiedot

METSÄSEKTORI SUOMESSA JA KYMENLAAKSOSSA

METSÄSEKTORI SUOMESSA JA KYMENLAAKSOSSA METSÄSEKTORI SUOMESSA JA KYMENLAAKSOSSA Suomi KOKO SUOMI ON HYVIN METSÄINEN Metsää* on maapinta-alasta 86 %. Mikäli mukaan ei lasketa joutomaata**, metsän osuus maapinta-alasta on 67 %. Metsän osuus maapinta-alasta

Lisätiedot

Metsäteollisuus ja energia. Energia

Metsäteollisuus ja energia. Energia Metsäteollisuus ja energia Energia 1 Energia on ydinkysymys ENERGIA on metsäteollisuuden tärkeimpiä tuotannontekijöitä puuraaka-aineen ohella. Energia ja puu ovat kehittyvän metsäteollisuuden perusedellytyksiä,

Lisätiedot

Energiapuun korjuu ja kasvatus

Energiapuun korjuu ja kasvatus Energiapuun korjuu ja kasvatus Jaakko Repola Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi Metsähakkeen käyttö Suomen ilmasto- ja energiastrategia 2001:

Lisätiedot

Metsäkoneyrittämisen taloustilanne

Metsäkoneyrittämisen taloustilanne Metsäkoneyrittämisen taloustilanne Arto Rummukainen Jarmo Mikkola Markku Penttinen Metsäntutkimuslaitos, Vantaa Koneyrittäjien Syysriihi Rovaniemi 30.10.2009 Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet

Lisätiedot

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 1 Energia on Suomelle hyvinvointitekijä Suuri energiankulutus Energiaintensiivinen

Lisätiedot

Maailman ensimmäinen uuden sukupolven biotuotetehdas

Maailman ensimmäinen uuden sukupolven biotuotetehdas Maailman ensimmäinen uuden sukupolven biotuotetehdas Lehdistötilaisuus 23.4.2014 1 Sisältö Hanke lyhyesti Markkina-asema vahvistuu edelleen Taloudelliset vaikutukset Investointipäätöksen edellytykset Biotuotetehdas

Lisätiedot

KATSAUS PUUENERGIAN TULEVAISUUTEEN LAPISSA

KATSAUS PUUENERGIAN TULEVAISUUTEEN LAPISSA KATSAUS PUUENERGIAN TULEVAISUUTEEN LAPISSA Puunhankinta ja logistiikka - Teknologian kehitysnäkymät Lapin bioenergiaseminaari Rovaniemi 14.2.2008 ja Tornio 15.2.2008 Vesa Tanttu Esityksen sisältö Korjuukohteet

Lisätiedot

METSÄTEOLLISUUDEN UUDET TUOTTEET

METSÄTEOLLISUUDEN UUDET TUOTTEET METSÄTEOLLISUUDEN UUDET TUOTTEET Kuhmon Metsäpäivän Ideaseminaari 26.3.2014 Janne Seilo Aluejohtaja UPM Metsä Pohjanmaan integraattialue UPM tänään UPM Plywood Vaneri- ja viilutuotteet UPM Biorefining

Lisätiedot

ELINVOIMAA METSISTÄ Padasjoen tiedotustilaisuus

ELINVOIMAA METSISTÄ Padasjoen tiedotustilaisuus ELINVOIMAA METSISTÄ Padasjoen tiedotustilaisuus Padasjoen Kuntala, Kellosalmentie 20 19.3.2013 Metsäsektorin merkitys aluetaloudessa Pekka Salonen, kuntien edustaja ohjausryhmässä Metsävarat ja niiden

Lisätiedot

Suomen metsät ja metsäsektori vähähiilisessä tulevaisuudessa

Suomen metsät ja metsäsektori vähähiilisessä tulevaisuudessa Suomen metsät ja metsäsektori vähähiilisessä tulevaisuudessa Tuloksia hankkeesta Low Carbon Finland 25 -platform Maarit Kallio ja Olli Salminen Metsäntutkimuslaitos Metsät ja metsäsektori vaikuttavat Suomen

Lisätiedot

Onko puu on korvannut kivihiiltä?

Onko puu on korvannut kivihiiltä? Onko puu on korvannut kivihiiltä? Biohiilestä lisätienestiä -seminaari Lahti, Sibeliustalo, 6.6.2013 Pekka Ripatti Esityksen sisältö Energian kulutus ja uusiutuvan energian käyttö Puuenergian monet kasvot

Lisätiedot

Puumarkkinat ja niiden kehittäminen. asiantuntija Anssi Kainulainen 22.5.2013

Puumarkkinat ja niiden kehittäminen. asiantuntija Anssi Kainulainen 22.5.2013 Puumarkkinat ja niiden kehittäminen asiantuntija Anssi Kainulainen 22.5.2013 Markkinat ja puut kasvavat eri puolilla maapalloa viennin arvo muodostuu matkalla Lähde: Metsäntutkimuslaitos Metsävaramme mahdollistavat

Lisätiedot

PTT-ennuste: Metsäsektori

PTT-ennuste: Metsäsektori MSO 17.10.2014 PTT-ennuste: Metsäsektori syksy 2014 Paula Horne Sahatavaran tuotanto jatkunut vientivetoisena Sahatavaran vientihinta Suomesta, 3kk keskiarvo 250 240 230 220 210 200 190 180 Sahatavaran

Lisätiedot

Biomassan jalostus uudet liiketoimintamahdollisuudet ja kestävyys

Biomassan jalostus uudet liiketoimintamahdollisuudet ja kestävyys Biomassan jalostus uudet liiketoimintamahdollisuudet ja kestävyys BioRefine innovaatioita ja liiketoimintaa 27.11.2012 Ilmo Aronen, T&K-johtaja, Raisioagro Oy Taustaa Uusiutuvien energialähteiden käytön

Lisätiedot

Bioenergian kannattavat tuotantoketjut Lapin bioenergiaohjelma T & K - Sektori

Bioenergian kannattavat tuotantoketjut Lapin bioenergiaohjelma T & K - Sektori Bioenergian kannattavat tuotantoketjut Lapin bioenergiaohjelma T & K - Sektori Bioenergian Lappi-seminaari 11.5.2010 Jaakko Repola, Anssi Ahtikoski, Mikko Hyppönen Antti Hannukkala Bioenergiaa metsistä

Lisätiedot

16.4.2015. Metsät ja puu biotalouden raaka-aineeksi. Agenda. 1. Biotalous, metsä ja puu 2. Puukuitu 3. Bioenergia 4.

16.4.2015. Metsät ja puu biotalouden raaka-aineeksi. Agenda. 1. Biotalous, metsä ja puu 2. Puukuitu 3. Bioenergia 4. Agenda 1. Biotalous, metsä ja puu 2. Puukuitu 3. Bioenergia 4. Puurakentaminen Metsät ja puu biotalouden raaka-aineeksi Kari Miettunen, CFO 16.4.2015 Lähde: Suomen biotalousstrategia 05/2014 Photosynthesis

Lisätiedot

Suomen metsäsektorin tulevaisuuden energiakysymykset

Suomen metsäsektorin tulevaisuuden energiakysymykset Suomen metsäsektorin tulevaisuuden energiakysymykset Lauri Hetemäki Metsäntutkimuslaitos Energiaseminaari Eduskunnan Pikkuparlamentin kansalaisfoorumissa, Eduskunta, 6.2.2008 Esityksen sisältö 1. Taustaa

Lisätiedot

Metsäenergian uudet tuet. Keski-Suomen Energiapäivä 2011 2.2.2011 Laajavuori, Jyväskylä

Metsäenergian uudet tuet. Keski-Suomen Energiapäivä 2011 2.2.2011 Laajavuori, Jyväskylä Metsäenergian uudet tuet Keski-Suomen Energiapäivä 2011 2.2.2011 Laajavuori, Jyväskylä Uusiutuvan energian velvoitepaketti EU edellyttää (direktiivi 2009/28/EY) Suomen nostavan uusiutuvan energian osuuden

Lisätiedot

Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous

Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous MMM:n tiekartta biotalouteen 2020 1 MMM:n hallinnonalan strategiset päämäärät Pellot, metsät, vedet, kotieläimet sekä kala- ja riistakannat ovat elinvoimaisia

Lisätiedot

Metsäsektori Suomessa

Metsäsektori Suomessa Metsäsektori Suomessa Metsävarat ja niiden kehitys Metsien omistus ja sen kehitys Metsien käyttöä ohjaavat tekijät Metsätalous ja metsäteollisuus Metsäohjelmat Metsävarat Metsätalousmaata 26 milj. ha,

Lisätiedot

Puumarkkinoille lisäruiskeita

Puumarkkinoille lisäruiskeita Puumarkkinoille lisäruiskeita Sisä-Suomen metsäpäivä Jämsässä 31.8.2012 Pekka Rajala Johtaja UPM Pohjois-Euroopan puunhankinta Suomi- metsien maa Suomen säännöllisesti inventoidut metsävarat ovat tällä

Lisätiedot

Kestävää hyvinvointia metsävarojen

Kestävää hyvinvointia metsävarojen Kestävää hyvinvointia metsävarojen käytöllä Lahti 18.10.2012 Metsävarojen aktiivisen käytön mahdollisuudet MSO:n tavoitteet ja linjaukset Sixten Sunabacka Sixten Sunabacka Työ- ja elinkeinoministeriö Esityksen

Lisätiedot

Koneyrittämisen näkymät ja haasteet. Matti Peltola toimitusjohtaja

Koneyrittämisen näkymät ja haasteet. Matti Peltola toimitusjohtaja Koneyrittämisen näkymät ja haasteet Matti Peltola toimitusjohtaja 1 Maarakennusalan näkymät Talouskasvun kestävyys huolettaa Isoja infrastruktuurihankkeita toteutetaan eri alueilla Talonrakennus elpymässä

Lisätiedot

Puuntuotantomahdollisuudet Suomessa. Jari Hynynen & Anssi Ahtikoski Metsäntutkimuslaitos

Puuntuotantomahdollisuudet Suomessa. Jari Hynynen & Anssi Ahtikoski Metsäntutkimuslaitos Puuntuotantomahdollisuudet Suomessa Jari Hynynen & Anssi Ahtikoski Metsäntutkimuslaitos Taustaa Puulla ja biomassalla korvataan uusiutumattomia raaka-aineita Kilpailu maankäyttötavoista kovenee voidaanko

Lisätiedot

Liikenteen biopolttoaineet

Liikenteen biopolttoaineet Liikenteen biopolttoaineet Ilpo Mattila Energia-asiamies MTK 1.2.2012 Pohjois-Karjalan amk,joensuu 1 MTK:n energiastrategian tavoitteet 2020 Uusiutuvan energian osuus on 38 % energian loppukäytöstä 2020

Lisätiedot

PUUN OSTAJIEN NÄKEMYS. Puuta lisää metsistä -seminaari 15.4.2016 Tomi Salo, metsäjohtaja

PUUN OSTAJIEN NÄKEMYS. Puuta lisää metsistä -seminaari 15.4.2016 Tomi Salo, metsäjohtaja PUUN OSTAJIEN NÄKEMYS Puuta lisää metsistä -seminaari 15.4.2016 Tomi Salo, metsäjohtaja TEOLLISUUS KÄYTTI PUUTA 63,9 MILJOONAA KUUTIOTA VUONNA 2014 Raakapuun lisäksi teollisuus käytti sivutuotteena syntyvää

Lisätiedot