Miten tämä tuottaisi? Tutkija Markku Saarinen on ollut mukana selvittämässä kituliaasti kasvavien ojitusalueiden talouskäyttöä.

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Miten tämä tuottaisi? Tutkija Markku Saarinen on ollut mukana selvittämässä kituliaasti kasvavien ojitusalueiden talouskäyttöä."

Transkriptio

1 METSÄALAN AJANKOHTAISLEHTI TORSTAINA 20. MARRASKUUTA 2014 NRO 22 PERUSTETTU 1933 Miten tämä tuottaisi? Sivut Uutinen: Korjuuvauriot lisääntyneet sivut 2 3 Puukauppa: Suuret haalivat lisää kuitua sivu 12 Metsänhoito: Vähennä tuulituhojen riskiä sivut Kokeiltua: Kombikannun päivitys sivu 20 Mikko Riikilä Tutkija Markku Saarinen on ollut mukana selvittämässä kituliaasti kasvavien ojitusalueiden talouskäyttöä.

2 2 20. MARRASKUUTA 2014 NRO 22 A J A S S A LYHYET Syyskuussa uusi hakkuuennätys Puuta korjattiin syyskuussa teollisuuden tarpeisiin 5,3 miljoonaa kuutiota. Metsäntutkimuslaitoksen mukaan se on enemmän kuin koskaan aiemmin syyskuussa, edellinen ennätys on puukaupan huippuvuodelta Viime vuoden syyskuulta määrä nousi 10 prosenttia. Tammi-syyskuussa puuta on hakattu runsaat 40 miljoonaa kuutiota, mikä on hieman enemmän kuin viime vuonna vastaavalla jaksolla. Hakkuiden lisääminen vaatii lisää tekijöitä Nykyinen metsäkonekanta riittää hyvin metsäteollisuuden ennakoimien lisähakkuiden hoitamiseen, Koneyrittäjien liitto arvioi. Mutta vaikka koneita on riittävästi, niin osaavaa työvoimaa tarvitaan lisää. Tärkeätä olisi myös kehittää toimintatapoja ja työn tehokkuutta. Puumarkkinoiden toimivuutta pitäisi parantaa luomalla aito ja toimiva sähköinen puumarkkinapaikka, liitto ehdottaa. UPM sulkee paperikoneita Metsäyhtiö UPM käynnistää uuden säästöohjelman, jonka osana suunnitellaan neljän paperikoneen sulkemista. Koneita on tarkoitus sulkea Suomessa, Ranskassa ja Isossa-Britanniassa, yhteensä kapasiteettia vähennetään tonnia. Suomessa yhtiö aikoo sulkea SC-paperikoneen Jämsänkoskella sekä päällystettyä aikakauslehtipaperia valmistavan paperikoneen Kaukaan tehtaalla. Sulkeminen ei yhtiön mukaan vaikuta merkittävästi UPM:n puun käyttöön Suomessa. Sahaus vauhditti Metsä Groupia Metsä Group paransi tulostaan alkuvuonna. Tammi-syyskuun liiketulos ilman kertaeriä nousi 300 miljoonaan euroon, mikä on reilut 40 miljoonaa euroa enemmän kuin vuotta aiemmin. Liikevaihto pysyi edellisvuoden tasolla eli 3,7 miljardissa eurossa. Tulos parani niin kartongin, pehmopapereiden kuin puutuotteiden valmistuksessa Sahatavaran tuotantoa saatetaan silti rajoittaa loppuvuodesta. Karhusaalis kutistui Lokakuun lopussa päättyneen karhunmetsästyskauden saalismäärä jäi 117 karhuun. Suomen riistakeskuksesta kerrotaan. Se on kahdeksan karhua vähemmän kuin viime syksynä. Eniten karhuja kaadettiin poronhoitoalueella, 44 kappaletta ja vakiintuneen karhukannan hoitoalueella Itä-Suomessa, 49 kontiota. Metsäneuvoja Kari Turunen (oikealla) suoritti viime viikolla maastotarkastuksen Korpilahdella, mukanaan metsänomistaja Jarmo Pietilä. Korjuujälki sai yleisarvosanan hyvä. Korjuuvaurioissa suuret alue-erot Energiapuun korjuuvauriot ovat jatkaneet kasvuaan. Petrattavaa löytyy etenkin Lounais-Suomesta, Pohjois-Savosta ja Lapista. TIIA PUUKILA, teksti SAMI KARPPINEN, kuva Energiapuun korjuuvauriot lisääntyivät jälleen. Suomen metsäkeskuksen mukaan energiapuun korjuuvaurioita oli lokakuun loppuun mennessä puoli prosenttiyksikköä viimevuotista enemmän. Tarkastettujen kohteiden runko- ja juuristovauriot kasvoivat runsaasta neljästä prosentista liki viiteen prosenttiin. Vaurio-osuutta synkentävät muutamat huonosti korjatut kohteet. Todella huonoja kohteita on al- Energiapuun puustovauriot % Rannikko Lounais Suomi Häme Uusimaa Kaakkois Suomi Pirkanmaa Etelä Savo Etelä- ja Keski-Pohjanmaa Koko Suomi Keski Suomi Pohjois Savo Pohjois Karjala Kainuu Pohjois Pohjanmaa Lappi Lähde: Suomen metsäkeskus

3 20. MARRASKUUTA 2014 NRO 22 AJASSA 3 le viisi prosenttia tarkastetuista, mutta ne nostavat vaurioprosenttia. Valtaosa energiapuun korjuusta on tehty mallikkaasti, kertoo rahoitus- ja tarkastuspalveluiden päällikkö Aki Hostikka Metsäkeskuksesta. Lähes kolmasosalla energiapuukohteista ei ollut puustovaurioita ollenkaan. Pahimmilla paikoilla puolestaan liki neljäkymmentä prosenttia jäävästä puustosta oli vaurioitunut. Suurin osa vaurioista oli runkovaurioita. Mikäli puu on vahingoittunut rinnankorkeuden alapuolelta yhteensä 12 neliösentin alalta tai koko rungon alueelta yhteensä yli 30 neliösentin alueelta, puu luetaan vaurioituneeksi. Sertifiointi näkyy tuloksissa Metsäkeskus jakaa arvioinneissaan korjuukohteet hyviin, huomautettaviin ja virheellisiin korjuuvaurioiden, ajourien sekä jäävän puuston pohjapinta-alan mukaan. Hyvien kohteiden osuus näyttäisi kasvaneen viime vuoteen verrattuna 41 prosentista 44 prosenttiin. Syynä kasvuun on metsäsertifiointikriteerien muutos. Hyvän kohteen vaatimukset täyttyvät nyt helpommin, sillä hyväksyttävien korjuuvaurioiden määrää nostettiin tänä vuonna neljästä prosentista viiteen. Vaikka hyviä kohteita on tullut lisää, taso energiapuun korjuussa on todellisuudessa sama kuin viime vuonna, Hostikka arvioi. Aloittelijoita energialeimikoihin Vuosien tarkastuksissa suurimmat ajourapainaumat energiapuun korjuussa keskittyivät Rannikolle, Lounais-Suomeen sekä Etelä-, Keski- ja Pohjois-Pohjanmaalle. Roudattomat talvet ja turvemaiden suuri osuus lisäävät väistämättä maastopainaumia. Yllättävää sen sijaan oli puustovaurioiden keskivertoa suurempi osuus Lounais-Suomessa, Pohjois-Savossa ja Lapissa. Yksittäistä syytä alueellisiin eroihin on vaikea löytää, mutta jonkinlainen aavistus Metsäkeskuksen alueyksiköillä on. Energiapuukohteet ovat vaikeita korjata ja soisi, että siellä olisi kokenut kuski tekemässä. Pahimmilla kohteilla, joita eteen on tullut, tilanne tuntuu kuitenkin olleen päinvastainen, kertoo johtava esittelijä Jarkko Partanen Pohjois-Savon alueyksiköstä. Paikoin näyttäisi, että kuljettajat joutuvat aloittelemaan uraansa hankalilla energiapuusavotoilla. Välillä hommiin on laitettu vääränlainen kone väärään aikaan. Kohteet saattavat olla myös umpeen kasvaneita pöpelikköjä, joissa näkyvyys koneen hytistä on olematon. Pahimmilla kohteillani voi syyttää maanomistajaakin. Moitteeton työjälki olisi edellyttänyt raivausta pohjalle, toteaa metsäneuvoja Jyrki Vuorenmaa Metsäkeskuksen Lounais-Suomen alueyksiköstä. Imatra vaihtaa kaasun puuhun Ratkaisun perusteena oli ennen kaikkea hinta, mutta myös kotimaisuus ja ympäristöystävällisyys. MIKKO HÄYRYNEN IMATRAN kaupunki vaihtaa maakaasulämmityksen puuhun. Kaupunkiin rakennetaan parhaillaan kolmea biolämpökeskusta, jotka on määrä ottaa käyttöön vuoden 2016 alussa. Investoinnin arvo on siirtojohtoineen 24 miljoonaa euroa. Laitokset käyttävät rankahaketta, metsätähdehaketta ja teollisuuden sivutuotteena tulevaa kuorta sekä jonkin verran myös turvetta. Keskimääräisenä vuotena käyttömäärä on yli kiintokuutiometriä. HINTAERO METSÄENERGIAN HYVÄKSI ON VENYNYT HUOMATTAVAKSI JUSSI COLLIN POHJOIS-SAVOSSA on mustakoroa löytynyt nuorista kuusikoista ainakin 60 hehtaarin alalta. Suomen metsäkeskus ja Metsäntutkimuslaitos kartoittavat nyt tuhojen laajuutta koko maassa, maanomistajia pyydetään ilmoittamaan mustakorohavainnostaan metsäkeskukseen tai Metsäntutkimuslaitokseen. Toistaiseksi saatujen ilmoitusten perusteella tuhoja on esiintynyt lähinnä 5 15-vuotiaissa kuusikoissa. Pääasiassa kyse on ollut pellonmetsityskohteita. Mustakoron tunnistaa kuoren päällä olevasta tummasta pihkoittuneesta kaarnasta ja tyypillisesti runsaasta pihkavuodosta. Runko on koron kohdalta usein litistynyt, myös ranganvaihtoa voi esiintyä. Vakavimmissa mustakorotuhoissa latvaosa kuolee, jolloin 3 5 vuoden kasvu kuivuu. Puun alimmat oksat säilyvät kuitenkin hengissä. FAKTA Imatran kaupunki omistaa sataprosenttisesti laitoksia pyörittävän Imatran Lämpö Oy:n. Yhtiö on tehnyt sopimukset polttoaineen toimittamisesta Stora Enson, Metsäliiton, Vapon ja Karjalan Mänty Oy:n kanssa. Imatran Lämpö ei osta polttoainetta suoraan yksityisiltä metsänomistajilta. Karjalan Mänty on Etelä-Karjalan metsänhoitoyhdistyksen perustama puukauppayhtiö, joka aloittaa metsäenergian ostot vuoden alussa. Maakaasun käyttö supistunut Imatran Lämmön toimitusjohtaja Vesa-Pekka Vainikan mukaan hinta oli suurin syy miksi maakaasu vaihdettiin puuperäiseen energiaan, mutta myös kotimaisuus, uusiutuvuus ja huoltovarmuus vaikuttivat. Hintaero metsäenergian hyväksi on venynyt huomattavaksi, koska maakaasun energiavero on moninkertaistunut tällä vuosikymmenellä ja metsäenergiaa tuetaan. Maakaasun käyttö on tällä vuosikymmenellä supistunut kolmanneksella. Maakaasu on vaihdettu puupohjaiseen energiaan jo aiemmin Lappeenrannassa, Järvenpäässä, Porvoossa, Orimattilassa ja Kouvolassa. Siirtymistä suunnitellaan Ruokolahdella ja Luumäellä. Imatran investointi ei olennaisesti lisää alueen metsäenergian korjuumääriä, mutta lyhentää kuljetusmatkoja. Kaakkois-Suomessa on runsaat metsäenergiareservit, koska metsäteollisuusmaakuntaan tuodaan raakapuuta. Sivutuotteena tulevaa kuorta on kertynyt enemmän kuin alueen voimaloissa on pystytty polttamaan. Ilmoita havaintosi mustakorosta Mustakoro» Aiheuttajana pidetään Neonectria fuckeliana -sientä.» Sieni tuhoaa puun solukkoa ja aiheuttaa epämuodostumia runkoon.» Tartunnan saaneissa puissa on usein myös hyönteisten aiheuttamia vikoja. Mustakoron tunnistaa kuoren päällä olevasta tummasta pihkoittuneesta kaarnasta ja runsaasta pihkavuodosta. Mikko Riikilä TÄSSÄ NUMEROSSA AJASSA Halon halkaisu ei kauan kestä Elina Rahkola on halonhakkuun naisten suomenmestari. Sivu 5 Nykymeno hirvittää pohjoisen miestä Mikko Sarajärven mielestä lakiuudistukset vievät lisää valtaa etelään. Sivu 6 Metsätiedosta tuli ilmaista Sivu 7 Luonnonvarakeskus sai jo johtajan Sivu 8 METSÄSTÄ Äänekoskelta Äänekoskelle Metsäliiton alku- ja nykyajalla on yksi yhteinen tekijä. Sivut Metsäveteraani ei poimintahakkaa Sivut Kontrahti kohteli kaltoin myyjää Sivu 22 Monimuotoisuuden mallitilat haussa Sivu 23 PILKKEITÄ Neulasanalyysi ei yksin riitä Sivu 24 Hammastunturissa sielu virkistyy Sivu 25 Poro savustuu hillitysti kodassa Sivut Puu Beatlesin puutarhasta Sivu 30 Ari Nakari

4 4 AJASSA 20. MARRASKUUTA 2014 NRO 22 METSALEHTI.FI PÄÄKIRJOITUS VERKKOKESKUSTELU Eletään vuoden 2014 loppua. Valtatie 9:llä Tohmajärvi Joensuu-välillä tapahtuu näin syksyisin useita hirvikolareita viikossa. Johtuu osin siitä, kun hirviä hätyytellään, mutta niitä ei kuitenkaan saada lahdattua hengiltä. Rööriroope Puukauppasyksy on edennyt kelirikkoaikoihin. Nyt parhaan kantohinnan saamiseksi leimikon tulisi olla kovan maan leimikko, mäntyvaltainen ja avo- tai siemenpuuasentoon hakkuu. Metsä-Masa Kuusen tarve tulee loppumaan tai vähenee merkittävästi. Eikö painopistettä pitäisi muuttaa? vuoden kuluttua ei kuusikuitua saa minnekään tai polttoon, jos enää saa puutakaan polttaa. Abietis Koivu on kiva ja kaunis puu ja sillä on varmasti kysyntää, mutta kun se ei tuota tukkia. Pete Metsään.fi on hyvä alku Viime maanantaista alkaen internetissä on voinut ilmaiseksi käydä katsomassa oman metsän tietoja Metsään.fi-palvelusta. Suunnitelmissa on, että vuoden loppuun kestävän kokeilujakson jälkeen palvelu muuttuisi kokonaan ilmaiseksi. Metsänomistajilta perittävän 60 euron vuosimaksun sijaan kulut korvattaisiin valtion budjettivaroista. Metsäkeskuksen johtokunta on tehnyt vasta esityksen asiasta maaja metsätalousministeriölle, mutta on hyvin todennäköistä, että järjestely toteutuu. Päätös liittyy ministeriössä juuri valmistelussa olevaan metsäkeskuksen maksuperusteasetukseen ensi vuodelle. NÄKÖKULMA Uutinen on hyvä niin metsänomistajille kuin koko metsätaloudelle. Valtiolle koituvat lisäkustannukset ovat helposti saatavissa takaisin toiminnan tehostumisena. Metsään.fi on kiinnostanut metsänomistajia, mutta maksullisella palvelulla on vasta noin käyttäjää. Sen sijaan paljon useampi on antanut suostumuksensa luovuttaa metsävaratietojaan palvelujen tarjoajille. Lupa on jo yli tilalta. Ilmaisuus toivottavasti vauhdittaa Metsään.fi-palvelun kehittymistä alan yhteiseksi metsätietokeskukseksi, joka hankkeen alkuperäinen idea on ollut. Sen kautta metsänomistaja voi pyytää tarjouksia taimikonhoitokohteesta, tehdä metsänkäyttöilmoituksen tai hakea kemeratukea. Metsävaratieto antaa hyvän pohjan kehittää myös sähköistä puukauppaa ja seuraavan sukupolven metsävaratietojärjestelmää. Visiot tulevasta ovat huikeita. Vuoden alussa käynnistyi laaja metsän Big Data -tutkimushanke, jolla pyritään kohti täsmämetsätaloutta. Toteutuessaan se säästäisi huomattavasti kustannuksia. Esimerkiksi, ehkä jo pian hakkuukone kerää harvennusleimikolla jäljelle jäävästä puustosta ja maaperästä tietoa, jonka perusteella saadaan selville päätehakkuun ajankohta, silloinen puun laatu ja sopiva uudistamismenetelmä. Metsään.fi-palvelu on hyvä esimerkki uuden tekniikan tarjoamista mahdollisuuksista, mutta metsävaratiedon sisältöä ja ajantasaisuutta voidaan parantaa vielä paljon. ELIISA KALLIONIEMI päätoimittaja metsalehti.fi SITAATTI Tarkimmin taimikoitaan hoitavilla metsäfirmojen metsäosastoilla on havupuustot vähemmän koivuvaltaisia, yksityisillä koivua on huomattavasti enemmän. Kuusessa ollaan Jossakin aina välillä näkee väitettävän Suomessa olevan liian yksipuolinen metsänviljelykulttuuri ja paljon monometsiköitä. Ei pidä paikkansa. Suurin osa Suomen metsistä, pois lukien yhtiöiden metsät, kehittyvät sekametsiksi, vaikka metsät istutetaan. Raivuri Tehtaat saman puun juurella PUUNKÄYTTÖ lisääntyy, vaikka paperikoneita pysäytetään. Näin lupailevat lähivuosien investoinnit sellu- ja kartonkitehtaille. Miljoonilla kuutioilla lisääntyvä puuntarve tarkoittaa sitä, että tehtaiden puunhankintapiirit menevät entistä useammin päällekkäin. Saman kuitupuun juurella riittää ostajia. LUKIJAKUVA Koska kartellit eivät ole sallittuja, kysynnän selvän lisääntymisen pitäisi nostaa puun hintaa. Hyöty metsäyhtiöiden menestyksestä kuuluu muillekin kuin osakkeenomistajille. Kun tehtaat maksavat hyvää hintaa kuitupuusta, se houkuttelee metsänomistajia hoitamaan rästissä olevia harvennushakkuita. Ajatus tulevasta harvennuskaupasta kannustaa myös muihin metsänhoitotöihin ajallaan. Tämä takaa jatkuvan kuitupuuvirran tehtaille paremmin kuin yksikään pöydän alitse tehty sopimus. VALTTERI SKYTTÄ Mikrokuidussa meillä on uskomattomia ideoita, joita emme ole vielä sanoneet julki. Ja nanosellun sisällä on vaikka mitä! UPM:n toimitusjohtaja Jussi Pesonen Tekniikka & Talous -lehden haastattelussa. GALLUP Oletko käyttänyt Metsään.fi-palvelua? Kyllä 56% EI 44% vastaajia 176 Supikoira raivuun tiellä Ei väistänyt vaikka sahasin ihan vieressä. Haki vain parempaa asentoa. Olisiko ollut sairas vai miksi ei häipynyt? Ammatti Raivooja Uusi kysymys: Onko metsälläsi myrskytuhovakuutus? Osallistu kyselyyn osoitteessa Lukijoiden kuvat osoitteessa metsalehti.fi/metsalehti/ Lukijoiden-kuvat. Voit myös lähettää kuvasi sähköpostilla osoitteeseen Julkaistuista kuvista maksamme 50 euroa. Päätoimittaja: Eliisa Kallioniemi p Toimitussihteeri: Eero Sala p AD: Anna Back p Toimituksen sihteeri: Päivi Laipio p Asiakaspalvelu: p Postiosoite: Pohjoinen Rautatiekatu 21 B, Helsinki Julkaisija: Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio Sähköposti:

5 20. MARRASKUUTA 2014 NRO 22 AJASSA 5 AJANKOHTAINEN Kahden minuutin urakka Halonhakkuun Suomen mestari halkoo pöllit klapeiksi moottorisahalla, ellei muu auta. LIINA KJELLBERG, teksti KIMMO BRANDT, kuva HALONHAKKUU KÄY HYVÄSTÄ TREENISTÄ. poikki ja halkolaatikkoon. Siinä on Puuta halonhakkuun suomenmestaruuskisan voittajan Elina Rahkolan menestyksen salaisuus. Naisten sarjan voittanut Rahkola uusi viime vuoden voittonsa Metsämessuilla Helsingissä järjestetyssä finaalissa ajalla 2:07,72. Fiskarsin ja Suomen metsäkeskuksen järjestämään kilpailuun osallistui kahdeksan eri puolilla Suomea järjestettyjen alkukarsintojen voittajaa. Tavoitteena kisassa on halkoa mahdollisimman nopeasti neljä koivupölliä kuuteen osaan ja heittää klapit halkolaatikkoon. Nopein voittaa. Rahkola oli mukana finaalis- sa kolmatta kertaa. Kai se on se kilpailuhenkisyys. Ensimmäisessä finaalissa jäin vajaat puoli sekunta voittajasta. Se jäi vähän kaivelemaan, hän kertoo. Moottorisaha mieluisampi Kilpailuhenkisyyttä on Rahkolan perheessä enemmänkin. Halonhakkuun miesten sarjassa kilpaili Rahkolan aviomies. Itse Elina Rahkola pitää kuitenkin enemmän raivaus- ja moottorisahan kanssa työskentelystä kuin kirveen varressa olemisesta. Klapeja hän hakkaa sen verran, että tietää, miten kirvestä käytetään. Perheen Yli-Ullavalla Keski-Pohjanmaalla sijaitseva kotitalo lämpenee hakkeella ja oman metsän puilla, mutta klapit tehdään pääosin klapikoneella. Kesällä hakkaan metsästä kaatamiani puita kirveellä klapeiksi. Sen verran, että pysyy tuntuma, Rahkola sanoo. Kilpaillessaan Rahkola luot- Elina Rahkola halkoi neljä koivupölliä kuuteen osaan reilussa kahdessa minuutissa halonhakkuun suomenmestaruuskisojen finaalissa Helsingin Messukeskuksessa. taa tekniikkaan, jossa pölli halkaistaan ensin kahtia irrottamatta puolikkaita toisistaan. Puolikkaat halotaan kolmeen osaan niin, että pölli lopulta hajoaa kerralla kuudeksi klapiksi. Kisaamaan Rahkola toivoo lisää naisia. Halonhakkuu käy hyvästä treenistä. Sitä ei tarvitse pelätä, että kirves löisi jalkaan tai polveen, hän sanoo. Saako Suomen mestari kaikki pöllit klapeiksi? Kyllä. Se minkä aloittaa pitää myös saada päätökseen. Jos ei muuten niin moottorisahalla, Rahkola vastaa. FAKTA Halonhakkuun Suomen mestarit Naiset 2014 Elina Rahkola (Yli-Ullava) 2:07,72 (4 pölliä) 2013 Elina Rahkola (Yli-Ullava) 3:08,44 (6 pölliä) 2012 Satu Koskela (Vesanka) 3:36,82 (6 pölliä) 2011 Arja Kainulainen (Iisalmi) 6:03,49 (8 pölliä) 2010 ei erillistä naisten sarjaa Miehet 2014 Matti Bask (Kokkola) 2:11,09 (6 pölliä) 2013 Antti Ticklen (Ylämylly) 1:53,63 (6 pölliä) 2012 Antti Ticklen (Ylämylly) 1:53,97 (6 pölliä) 2011 Antti Ticklen (Ylämylly) 2:41,69 (8 pölliä) 2010 Antti Ticklen (Ylämylly) 3:08,00 (8 pölliä) KOLUMNI Asiakas on aina lähdössä Taisi olla Helsingin Sanomien entinen päätoimittaja Reetta Meriläinen, joka järkeili taannoin kolumnissaan, että asiakaslähtöisyys on saavuttanut huippunsa silloin, kun kaikki asiakkaat ovat lähteneet. Asiakaslähtöisyydestä on tullut iskusana, jota solutetaan kielenkäyttöömme juhlapuheissa ja kehittämisseminaareissa. Maan tavaksi näyttää tulleen syyllistää metsäsektoria asiakaslähtöisyyden puutteesta. Arvostelijoiden mielestä auringonlaskun alalla on junnattu tuotantokeskeisesti ikivanhojen tuotteiden ja takapajuisten toimintatapojen kulttuurissa, jota yksikään uusi ajatus ei läpäise kirveelläkään. Mahtaako tuo arvostelu olla ihan aiheellista? Eikö metsäteollisuus ole puskenut paperia, sellua ja sahatavaraa maa- ilmalle nimenomaan asiakkaiden tarpeita kuunnellen? Lypsävää lehmää ei kannata tappaa. Metsäteollisuustuotteiden ominaisuuksia on toki ajan saatossa justeerattu maidontuotannon rasvaprosentin lailla markkinoiden toiveiden mukaan. Sitä paitsi kannattaa huomata, että itse asiassa metsäteollisuusyhtiöt voivat edelleen kohtuullisen hyvin. Jälkiviisautta harjoittaen voidaan sanoa, että ne ovat olleet muodikasta Sitran lanseeraamaa ilmaisua käyttäen ketterämpiä kuin esimerkiksi Nokia. Metsänomistajan näkökulmasta, kokonaisuutena katsoen, perinteisestä puuntuotannosta tulee yhä leijonanosa metsätalouden rahavirrasta. Vaikka yksittäisille metsänomistajille voi toki löytyä ansaintamahdollisuuksia monista muistakin puroista, kaikki muu on ainakin euroina tarkastellen vielä marginaalista. Tuotantokeskeistä tai ei, mutta kun meillä Suomessa nyt sattuu olemaan tämä mittava metsäresurssi, niin minkäpä takia me emme sitten ajattelisi sen hyödyntämistä resurssiviisaasti? Resurssiviisaudella viitataan kykyyn käyttää luonnonvaroja, raaka-aineita, energiaa, tavaroita, palveluja, tilaa ja aikaa ynnä muita sellaisia harkitusti, mutta kuitenkin hyvinvointiamme edistävällä tavalla. Se tarkoittaa suurin piirtein samaa kuin maalaisjärki. Voi se olla sukua nuukuudellekin. Aivovoimistelua kannattaa jatkaa. Pääkysymyksenä metsiemme tulevaa käyttöä pohdittaessa on luonnollisesti se, miten me hyötyisimme tästä suunnattomasta voimavarastamme kaikkein fiksuimmin. Asiakaslähtöisyys ajaa tuotekehittäjän helposti ojaan. Tuttu tarina kertoo, että jos Henry Ford olisi kuunnellut pelkästään asiakkaiden toiveita, hän olisi T-Fordin sijasta jalostanut nopeampia hevosia ja kenties kehittänyt hevoskärryn, jossa on aikaisempaa pehmoisempi jousitus. Herra Ford meni kuitenkin syvemmälle asiakkaan sielunelämään ja perimmäisiin tarpeisiin. Tuloksena oli liikkumisen motorisointi. Metsäsektori on alkanut oppia ajattelemaan Fordin tavoin ja katsomaan paperirullien, sellupaalien ja kakkosnelosten tuolle puolen. Yhdessä asiakkaiden kanssa etsien sieltä löytyvät ne tikapuut, joita kiiveten metsäsektori voi kohota kokonaan uudelle kehityksen oksalle. PENTTI HYTTINEN Kirjoittaja on Pohjois-Karjalan maakuntajohtaja.

6 12 AJASSA 20. MARRASKUUTA 2014 NRO mottia lisää kuitua Lähivuosien hakkuulisäys Suomessa tehdasinvestointien toteutuessa: Kuitupuu 6 milj. kuutiota (pääasiassa havukuitupuuta) Tukkipuu 3 milj. kuutiota Energiapuu 1 milj. kuutiota Yhteensä noin 10 milj. kuutiota vuodessa Stora Enso Varkaus + 1,1 milj. kuutiota Metsä Group Äänekoski +4,1 milj. kuutiota SUUNNITELTU HANKE Metsä Group Äänekoski +4,1 miljoonaa kuutiota Tuleva puuntarve yhteensä: 6,5 miljoonaa kuutiota havu- ja lehtikuitua Tehdasinvestoinnin aika ja hinta: arvio syksy 2017, 1,1 miljardia euroa Tuotanto: 1,3 miljoonaa tonnia sellua ja mahdollisesti muita biotuotteita Joensuu Varkaus Jyväskylä PÄÄTETYT HANKKEET Stora Enso Varkaus + 1,1 miljoonaa kuutiota Tuleva puuntarve yhteensä: 1,4 miljoonaa kuutiota havukuitua Tehdasinvestoinnin aika ja hinta: Syksy 2015, 110 miljoonaa euroa Tuotanto uudistuksen jälkeen: noin tonnia aaltopahvin raaka-ainetta ja tonnia ruskeaa valkaisematonta sellua Vapautuu kuutiota koivua yhtiön muille tehtaille. Tampere Lappeenranta Kuusankoski UPM Kymi + 1 miljoona kuutiota Tuleva puuntarve yhteensä: noin 3 miljoonaa kuutiota havu- ja lehtikuitua Tehdasinvestoinnin aika ja hinta: Elokuu 2015, 160 miljoonaa euroa Tuotanto uudistuksen jälkeen: tonnia valkaistua havu- ja koivusellua, tonnia hienopaperia Kalso UPM Kymi + 1 miljoona kuutiota 40 km HELSINKI Lähde: UPM, Stora Enso ja Metsä Group Tehtaiden puunhankinnan ydinalueet laajimmillaan. PU UKAUPPA Investoinnit pönkittävät kuitupuun kysyntää Suuret metsäyhtiöt haalivat lähivuosina lisää kuitupuuta. Äänekosken jättitehdas muuttaisi puuvirtoja koko Suomessa. VALTTERI SKYTTÄ M etsäteollisuus luottaa siihen, että metsänomistajat hakkaavat lähivuosina metsiään ajallaan. Suomen kolme suurta metsäyhtiötä tarvitsevat kuusi miljoonaa kuutiota lisää kuitupuuta täyttääkseen uusien tehdasinvestointien puuntarpeen. Jos kaikki suunnitelmat toteutuvat, kuitupuun kestävän käytön raja lähestyy Suomen metsissä. Ensimmäisenä suurista investoinneista valmistuu UPM:n Kymin tehtaan laajennus Kuusankoskella. Tehtaan on määrä tuottaa tonnia enemmän sellua ensi vuoden elokuusta lähtien. Tehdasinvestoinnin vaikutukset alkavat näkyä alueen puunhankinnassa hienokseltaan jo tänä talvena. Puukaupan val- miutta ollaan nostamassa, sanoo UPM Metsän aluejohtaja Esa Korhonen. Puuvirrat siirtyvät Kymin sellutehdas käyttää niin havu- kuin koivukuitua, joita molempia hankitaan jatkossa lisää kotimaasta. Koivun osalta Venäjän tuontipuulla on oma roolinsa, mutta suomalaistenkin koivikoiden kasvattaminen kannattaa paremmin uudistuksen myötä. Korhosen mukaan UPM:n kasvava kuitupuuntarve näkyy etenkin harvennushakkuissa. Suomessa jää metsänhoidollisia harvennushakkuita hoitamatta vuosittain. Kymin uudistus lisää metsänomistajien mahdollisuutta toteuttaa harvennushakkuut ajallaan, Esa Korhonen sanoo. Toisena merkittävien uudistusten listalla on Stora Enson Varkauden tehdas, jonka pitäisi pyöriä uudessa muodossaan vuoden 2015 loppupuolella. Tehtaan uudistus vain havupuuta käyttäväksi laitokseksi muuttaa ennen kaikkea puuvirtoja Stora Enson omien tehtaiden kesken, sanoo Stora Enso Metsän Itä-Suomen aluejohtaja Riku Koskinen. Koivu vaihtuu havukuituun, joten havupuuta ohjautuu Varkauteen. Aiemmin Varkauteen mennyttä koivua menee muille tehtaille, kuten Uimaharjuun, Imatralle ja Heinolaan. Kotimaisen havukuitupuun käyttö lisääntyy Varkaudessa 1,1 miljoonaa kuutiota vuodessa. Äänekoskesta päätös ensi keväänä Koskisen mukaan Stora Enso ostaa Itä-Suomen koivua niin kuin ennenkin, puu vain ohjautuu eri paikkoihin. Stora Enson käyttämän tuontikoivun tarvetta Varkauden uudistus sen sijaan vähentää. Kaiken kaikkiaan yhtiön puunhankinta kääntyy Itä-Suo- messa havupuupainotteiseksi. Uudistus alkaa näkyä puukaupassa ensi syksynä. Kokonaisuus selviää tulevan vuoden aikana. Puuta pitäisi löytyä, kun saadaan kaikki palaset loksahtamaan kohdilleen., Koskinen sanoo. Metsä Groupin on määrä päättää Äänekoskelle suunnitellun biotuotetehtaan toteutuksesta ensi keväänä. Metsä Groupin metsäjohtajan Juha Mäntylän mukaan uusi tehdas tulee toteutuessaan vaikuttamaan yhtiön puunhankintaan kaikkialla Suomessa ja myös Itämeren alueella. Esimerkiksi Oulun alueen puut menevät nyt Kemin sellutehtaalle. Sitä puuta alkaisi kääntyä etelään Äänekoskelle. Lapista tarvittaisiin puolestaan lisää korvaavaa havukuitua Kemiin, Mäntylä kertoo. Rekka pihaan joka neljäs minuutti Mäntylän mukaan Äänekosken uudelle tehtaalle saapuisi tämän hetken suunnitelmien mukaan 3 4 täysmittaista puutavarajunaa päivässä. Täysiä tukkirekkoja tehtaan pihaan ajaisi neljän minuutin välein. Äänekoskesta koillisen suuntaan on ehkä eniten vapaita puuvaroja tällä hetkellä. Vuoden päästä investointipäätöksestä alamme miettiä puunostopäätöksiä käytännössä. Mäntylän mukaan Metsä Groupin vahvuus puunhankinnassa on se, että Metsäliitto Osuuskunnan kautta konsernilla on paljon sopimusperusteisia puunmyyjiä. Tällaisten metsänomistajien arvo on suuri. Isot, puuta käyttävät investoinnit edellyttävät varmaa pohjaa. Meillä on metsänomistajia, jotka ovat sitoutuneet siihen, että puuta tulee tasaisesti markkinoille. Pyrimme myös siihen, että saamme lisää sopimusperusteisia myyjiä. Mäntylä sanoo, että kuitupuun lisääntyvä kysyntä voi tietysti vaikuttaa puunhintaan. Kun kysyntä lisääntyy, se yleensä tukee hintakehitystä. Tämä tunnetaan ja tunnustetaan.

7 20. MARRASKUUTA 2014 NRO 22 AJASSA 13 Ostajat odottelevat VALTTERI SKYTTÄ Kantohintojen kehitys Euroa m PUUTA on ostettu tänä syksynä selvästi vähemmän kuin vuosi sitten. Loka marraskuussa ei ole päästy lähellekään vuodentakaisia ostomääriä. Viime viikolla puuta ostettiin Metsäntutkimuslaitoksen tilastojen mukaan kuutiota, mikä on yli kuutiota vähemmän kuin samaan aikaan vuosi sitten. Samanlaisia lukemia ovat tarjonneet myös aiemmat viikot. Kauppa on käynyt nihkeästi esimerkiksi Häme-Uusimaan ja Keski-Suomen alueilla. Alkuvuonna puuta ostettiin vielä kovalla tahdilla, joten ostajilla tuntuu olevan varaa seurailla markkinoiden liikkeitä loppuvuodesta. Metsäyhtiöiden tulevat tehdasinvestoinnit eivät vielä näy kuitupuukaupassa, sillä yleisen kysynnän vaisuus on laskenut hienoisesti myös kuitupuun hintoja. Kuusikuitu on ollut tänä syksynä keskimäärin puoli euroa halvempaa, mänty- ja koivukuitu ovat menettäneet hintaansa maltillisemmin. Mäntytukin hinta on jatkanut tasaisella uralla. Kuusitukin hinta osoittaa puolestaan edelleen hiukan alenevaan suuntaan. Sen sijaan koivutukin hinta on säilynyt vahvistuneella tasolla. Mäntytukki Kuusitukki Koivutukki Raakapuun hintatilastot, viikkojen keskiarvo KOKO MAA Kantohinnat 54,74 54,27 42,18 15,38 16,61 15,48 22,84 23,71 Uudistushakkuu 56,41 55,25 43,65 17,19 17,98 17,38 25,04 24,53 Harvennushakkuu 47,82 47,51 38,51 14,14 14,78 14,27 19,81 20,49 Ensiharvennus 45,76 44,70 32,64 14,00 13,93 13,35 21,27 Hankintahinnat 57,11 55,92 47,19 28,14 29,86 29,73 34,17 ETELÄ-SUOMI Kantohinnat 54,91 54,78 40,09 15,21 17,04 15,19 22,59 22,53 Uudistushakkuu 56,67 55,73 40,99 16,43 18,38 16,77 23,58 Harvennushakkuu 48,88 49,09 37,92 14,23 15,16 14,60 Ensiharvennus 46,04 45,51 14,43 14,87 13,61 22,59 Hankintahinnat 60,69 57,76 45,53 28,62 31,54 29,19 KESKI-SUOMI Kantohinnat 56,17 54,81 41,98 15,46 16,89 15,24 22,05 23,45 Uudistushakkuu 58,16 55,91 44,03 17,54 18,49 17,55 24,36 Harvennushakkuu 48,59 47,78 37,73 14,55 14,94 14,13 Ensiharvennus 47,21 45,08 14,55 14,33 13,69 21,93 Hankintahinnat 58,27 56,31 45,80 29,86 30,29 30, Kuusikuitu Mäntykuitu Koivukuitu SAVO-KARJALA Kantohinnat 53,71 52,82 41,33 14,25 15,20 15,19 21,51 22,47 Uudistushakkuu 55,48 53,81 43,19 16,54 16,63 17,18 23,32 Harvennushakkuu 46,55 45,81 37,22 13,78 14,13 14,72 Ensiharvennus 42,66 43,45 11,86 10,38 12,14 Hankintahinnat 53,57 52,69 44,95 27,02 26,73 29,17 Viikko-ostojen määrä Miljoonaa m3 1, viikot 1 46, 2014 KYMI-SAVO laskussa MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI 1,2 Kantohinnat 56,48 54,86 44,25 15,60 16,75 15,32 21,35 22,76 Uudistushakkuu 57,82 55,79 45,69 17,24 18,26 17,62 23,17 0,9 0,6 Harvennushakkuu 49,23 47,82 40,04 15,00 15,16 14,74 21,02 Ensiharvennus 45,17 43,84 13,49 13,57 12,49 Hankintahinnat 57,08 56,10 50,20 28,85 29,54 30,92 0,3 0 vko Ostomäärät viikolla 46 metsäkeskuksittain Lappi ETELÄ-POHJANMAA Kantohinnat 55,35 54,90 16,20 17,34 16,46 23,64 24,89 Uudistushakkuu 57,08 55,64 18,00 17,96 17,78 25,91 26,06 Harvennushakkuu 48,50 45,61 15,04 14,97 14,54 20,67 Ensiharvennus 46,83 14,72 14,97 22,02 Hankintahinnat 55,00 53,84 28,43 28,35 29,62 Metsäkeskus Määrä m 3 Koko maa Etelärannikko Pohjanmaa Lounais-Suomi Häme-Uusimaa Kaakkois-Suomi Pirkanmaa Etelä-Savo Etelä-Pohjanmaa Keski-Suomi Pohjois-Savo Pohjois-Karjala Kainuu Pohjois-Pohjanmaa Lappi Etelä- Pohjanmaa Keski- Suomi Etelä- Suomi Kainuu- Pohjanmaa Savo- Karjala Kymi- Savo Metsäntutkimuslaitoksen hintatilaston tiedot tulevat Metsäteollisuus ry:ltä ja kattavat noin 83 prosenttia yksityismetsistä ostetusta puusta. Itsenäisten sahojen ja eräiden pienten ostajien kaupat eivät ole mukana. Tilastossa on eritelty leimikkotyypit, ja mukana on myös tukki- ja kuitupuun väliin sijoittuva pikkutukki. Ostojen vähäisyyden vuoksi hintatiedoissa voi olla puutteita. Hinnat eivät sisällä arvonlisäveroa. KAINUU-POHJANMAA Kantohinnat 52,04 50,85 15,62 16,19 16,04 22,99 24,56 Uudistushakkuu 53,52 51,91 17,52 17,01 17,54 25,20 25,14 Harvennushakkuu 45,83 42,56 13,06 13,09 12,41 18,66 Ensiharvennus 45,23 14,23 13,84 20,58 Hankintahinnat 55,24 54,15 27,43 29,55 LAPPI Kantohinnat 46,76 45,46 15,38 14,77 15,11 22,22 Uudistushakkuu 47,82 46,11 17,11 16,10 16,97 24,49 Harvennushakkuu 44,12 12,33 12,78 11,82 20,36 Ensiharvennus 43,04 14,32 14,07 Hankintahinnat 54,32 28,36 29,37 29,75

TILASTO: Teollisuuspuun kauppa, joulukuu 2014

TILASTO: Teollisuuspuun kauppa, joulukuu 2014 Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus 4/2015 TILASTO: Teollisuuspuun kauppa, joulukuu 2014 22.1.2015 Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus 4/2015 T I L A S T O Teollisuuspuun kauppa, joulukuu 2014 22.1.2015

Lisätiedot

Puukauppa tammikuu 2006. Kuitupuun hinnat laskivat tammikuussa 17.2.2006 806

Puukauppa tammikuu 2006. Kuitupuun hinnat laskivat tammikuussa 17.2.2006 806 A JI JE = I J JEA @ JA Puukauppa tammikuu 2006 A JI JK J E K I = EJ I A JI JE = I J E A JEA J F = L A K F K D! ' B= N " Toimittaja: Mika Mustonen 17.2.2006 806 Kuitupuun hinnat laskivat tammikuussa Metsäteollisuus

Lisätiedot

Puukauppa, toukokuu 2009

Puukauppa, toukokuu 2009 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 23/2009 Puukauppa, toukokuu 2009 8.6.2009 Martti Aarne Toukokuun puukauppa 0,35 miljoonaa kuutiometriä Puukaupan hiljaiselo jatkui

Lisätiedot

Yksityismetsätalouden liiketulos 2010

Yksityismetsätalouden liiketulos 2010 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE Yksityismetsätalouden liiketulos 2010 27/2011 22.6.2011 Esa Uotila Yksityismetsätalouden liiketulos 88 euroa hehtaarilta Vuonna

Lisätiedot

Vahva korkeasuhdanne jatkui puumarkkinoilla. miljoonaa kuutiometriä yksityismetsistä

Vahva korkeasuhdanne jatkui puumarkkinoilla. miljoonaa kuutiometriä yksityismetsistä Puun ostot ja hinnat joulukuu 2000 Toimittaja: Martti Aarne 19.1.2001 561 Yksityismetsien puukaupassa 12 prosentin kasvu Vahva korkeasuhdanne jatkui puumarkkinoilla vuonna 2000. Metsäteollisuuden puun

Lisätiedot

Yksityismetsätalouden liiketulos 2008

Yksityismetsätalouden liiketulos 2008 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE Yksityismetsätalouden liiketulos 2008 25/2009 24.6.2009 Esa Uotila Yksityismetsätalouden liiketulos laski 97 euroon hehtaarilta

Lisätiedot

Puukauppa, heinäkuu 2009

Puukauppa, heinäkuu 2009 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 33/2009 Puukauppa, heinäkuu 2009 11.8.2009 Mika Mustonen Puukauppa vähäistä heinäkuussa Metsäteollisuus osti heinäkuussa 0,4 miljoonaa

Lisätiedot

Puukauppa toukokuu 2006. Puukauppa piristyi toukokuussa. kuusitukki ennätyshinnoissa 9.6.2006 825

Puukauppa toukokuu 2006. Puukauppa piristyi toukokuussa. kuusitukki ennätyshinnoissa 9.6.2006 825 A JI JE = I J JEA @ JA Puukauppa toukokuu 2006 A JI JK J E K I = EJ I A JI JE = I J E A JEA J F = L A K F K D! ' B= N " Toimittaja: Martti Aarne 9.6.2006 825 Puukauppa piristyi toukokuussa kuusitukki ennätyshinnoissa

Lisätiedot

Puukauppa toukokuu 2004. Puun hintojen lasku pysähtynyt 17.6.2004 727

Puukauppa toukokuu 2004. Puun hintojen lasku pysähtynyt 17.6.2004 727 A JI JE = I J JEA @ JA Puukauppa toukokuu 2004 A JI JK J E K I = EJ I A JI JE = I J E A JEA J F = L A K F K D! ' B= N " Toimittaja: Mika Mustonen 17.6.2004 727 Puun hintojen lasku pysähtynyt Metsäteollisuuden

Lisätiedot

PTT-ennuste: Metsäsektori

PTT-ennuste: Metsäsektori MSO 17.10.2014 PTT-ennuste: Metsäsektori syksy 2014 Paula Horne Sahatavaran tuotanto jatkunut vientivetoisena Sahatavaran vientihinta Suomesta, 3kk keskiarvo 250 240 230 220 210 200 190 180 Sahatavaran

Lisätiedot

Puun hinnat metsäkeskuksittain vuosi 2004. Reaalisten kantohintojen lasku 3,4 prosenttia vuonna 2004. Pekka Ollonqvist 18.2.

Puun hinnat metsäkeskuksittain vuosi 2004. Reaalisten kantohintojen lasku 3,4 prosenttia vuonna 2004. Pekka Ollonqvist 18.2. A JI JE = I J JEA @ JA A JI JK J E K I = EJ I A JI JE = I J E A JEA J F = L A K F K D! ' B= N " Puun hinnat metsäkeskuksittain vuosi 2004 Toimittajat: Martti Aarne Pekka Ollonqvist 18.2.2005 760 Reaalisten

Lisätiedot

Puun hinnat metsäkeskuksittain vuosi 2006. Vuoden 2006 kantohinnat nousivat reaalisesti 1,1 prosenttia. Martti Aarne Mika Mustonen 11.4.

Puun hinnat metsäkeskuksittain vuosi 2006. Vuoden 2006 kantohinnat nousivat reaalisesti 1,1 prosenttia. Martti Aarne Mika Mustonen 11.4. A JI JE = I J JEA @ JA A JI JK J E K I = EJ I A JI JE = I J E A JEA J F = L A K F K D! ' B= N " Puun hinnat metsäkeskuksittain vuosi 2006 Toimittajat: Pekka Ollonqvist Martti Aarne Mika Mustonen 11.4.2007

Lisätiedot

Puukauppa Syyskuu 2007. Tukkipuun hinnat loivassa laskussa 16.10.2007 887

Puukauppa Syyskuu 2007. Tukkipuun hinnat loivassa laskussa 16.10.2007 887 A JI JE = I J JEA @ JA A JI JK J E K I = EJ I A JI JE = I J E A JEA J F = L A K F K D! ' B= N " Puukauppa Syyskuu 2007 Toimittaja: Mika Mustonen 16.10.2007 887 Tukkipuun hinnat loivassa laskussa Puukauppa

Lisätiedot

METSÄTILASTOTIEDOTE 25/2014

METSÄTILASTOTIEDOTE 25/2014 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 25/2014 Energiapuun kauppa, tammi maaliskuu 2014 Karsitusta energiapuusta maksettiin alkuvuonna pystykaupoissa 5 euroa ja hankintakaupoissa

Lisätiedot

Puun hintojen nousun vauhdittama puukauppa jatkui vilkkaana marraskuussa.

Puun hintojen nousun vauhdittama puukauppa jatkui vilkkaana marraskuussa. A JI JE = I J JEA @ JA A JI JK J E K I = EJ I A JI JE = I J E A JEA J F = L A K F K D! ' B= N " Puukauppa marraskuu 2004 Toimittaja: Mika Mustonen 17.12.2004 751 Hintojen nousu piristi puukauppaa Puun

Lisätiedot

Yksityismetsätalouden liiketulos 2013

Yksityismetsätalouden liiketulos 2013 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE Yksityismetsätalouden liiketulos 2013 27/2014 18.6.2014 Esa Uotila Yksityismetsätalouden liiketulos lähes 100 euroa hehtaarilta

Lisätiedot

3 Tulokset. 3.1 Yleistä. 3.2 Havutukkien kulkuvirrat

3 Tulokset. 3.1 Yleistä. 3.2 Havutukkien kulkuvirrat 3 Tulokset 3.1 Yleistä Tärkeimmät hankinta-alueet, joista kertyi yhteensä kolmannes markkinapuusta, olivat vuosina 1994 ja 1997 Etelä- ja Pohjois-Savon sekä Keski-Suomen metsäkeskukset (liitteet 2 3, s.

Lisätiedot

Tätä et halua metsällesi. Kaarnakuoriaisen torjunnan aika on nyt. Sivut 14 15 ja 25

Tätä et halua metsällesi. Kaarnakuoriaisen torjunnan aika on nyt. Sivut 14 15 ja 25 METSÄALAN AJANKOHTAISLEHTI TORSTAINA 5. KESÄKUUTA 214 Nro 11 WWW.METSALEHTI.FI Kaarnakuoriaisen torjunnan aika on nyt. Sivut 14 15 ja 25 Ajankohtaista: Kasvumallit ajan tasalle sivu 3 Puukauppa: Kuusitukkikauppa

Lisätiedot

Metsäteollisuuden ulkomaankauppa, lokakuu 2014

Metsäteollisuuden ulkomaankauppa, lokakuu 2014 Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus 1/2015 TILASTO: Metsäteollisuuden ulkomaankauppa, lokakuu 2014 15.1.2015 Aarre Peltola TILASTO Metsäteollisuuden ulkomaankauppa, lokakuu 2014 15.1.2015 Aarre Peltola

Lisätiedot

Suomen piensahojen lukumäärä ja puunkäyttö vähentyivät merkittävästi viime vuosikymmenellä

Suomen piensahojen lukumäärä ja puunkäyttö vähentyivät merkittävästi viime vuosikymmenellä Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 17/2012 Piensahat 2010 3.5.2012 Jukka Torvelainen Suomen piensahojen lukumäärä ja puunkäyttö vähentyivät merkittävästi viime vuosikymmenellä

Lisätiedot

Stora Enson muutos jatkuu

Stora Enson muutos jatkuu Stora Enson muutos jatkuu Jouko Karvinen, toimitusjohtaja, Markus Rauramo, talousjohtaja, Juha Vanhainen, Suomen maajohtaja 19.8.2009 Sisältö Stora Enson muutos jatkuu Toimenpiteet Taloudelliset vaikutukset

Lisätiedot

Venäjän n raakapuun vienti Pohjois-Eurooppaan

Venäjän n raakapuun vienti Pohjois-Eurooppaan Venäjän n raakapuun vienti Pohjois-Eurooppaan Muuttuva Venäjä -metsäseminaari Joensuu 7.5.21 Jari Viitanen Metla Sisällys Raakapuun vienti Venäjältä 1992 28 Venäläisen raakapuun viennin globaali jakautuminen

Lisätiedot

Puutavaralajien hintojen viikko- ja kuukausitilastoinnissa

Puutavaralajien hintojen viikko- ja kuukausitilastoinnissa Tieteen tori Metsätieteen aikakauskirja 2/2007 Jari Viitanen ja Pekka Ollonqvist Uuden aluejaon vaikutus puumarkkinoiden hintainformaatioon Puutavaralajien hintojen viikko- ja kuukausitilastoinnissa siirryttiin

Lisätiedot

Uudistuva puuhankinta ja yrittäjyys

Uudistuva puuhankinta ja yrittäjyys Uudistuva puuhankinta ja yrittäjyys Elinvoimaa metsistä seminaari Lahti, Fellmannia, 06.11.2013 Pekka T Rajala, kehitysjohtaja, Stora Enso Metsä 1 Metsäteollisuus käy läpi syvää rakennemuutosta Sahateollisuuden

Lisätiedot

PUUN OSTAJIEN NÄKEMYS. Puuta lisää metsistä -seminaari 15.4.2016 Tomi Salo, metsäjohtaja

PUUN OSTAJIEN NÄKEMYS. Puuta lisää metsistä -seminaari 15.4.2016 Tomi Salo, metsäjohtaja PUUN OSTAJIEN NÄKEMYS Puuta lisää metsistä -seminaari 15.4.2016 Tomi Salo, metsäjohtaja TEOLLISUUS KÄYTTI PUUTA 63,9 MILJOONAA KUUTIOTA VUONNA 2014 Raakapuun lisäksi teollisuus käytti sivutuotteena syntyvää

Lisätiedot

ENERGIAPUUN LAADUKAS KORJUU

ENERGIAPUUN LAADUKAS KORJUU ENERGIAPUUN LAADUKAS KORJUU 8.30 Ilmoittautuminen ja aamukahvi 9.00 Avaus Urpo Hassinen Biomas-hanke 9.15 Energiapuukorjuukohteiden tarkastustulokset Mikko Korhonen ja hyvän metsänhoidon suositusten näkökulma

Lisätiedot

Bioenergian tulevaisuus Lapissa, avaus Rovaniemi, 9.10.2014

Bioenergian tulevaisuus Lapissa, avaus Rovaniemi, 9.10.2014 13.10.2014 Bioenergian tulevaisuus Lapissa, avaus Rovaniemi, 9.10.2014 Heli Viiri aluejohtaja Suomen metsäkeskus, Lappi Puun käyttö Suomessa 2013 Raakapuun kokonaiskäyttö oli viime vuonna 74 milj. m3,

Lisätiedot

Biotuotetehtaan mahdollistama puunhankinnan lisäys ja sen haasteet Olli Laitinen, Metsä Group

Biotuotetehtaan mahdollistama puunhankinnan lisäys ja sen haasteet Olli Laitinen, Metsä Group Biotuotetehtaan mahdollistama puunhankinnan lisäys ja sen haasteet Olli Laitinen, 1 Aiheena tänään Metsäteollisuus vahvassa nousussa Äänekosken biotuotetehdas Investointien vaikutukset puunhankintaan 2

Lisätiedot

Suomen metsät ja metsäsektori vähähiilisessä tulevaisuudessa

Suomen metsät ja metsäsektori vähähiilisessä tulevaisuudessa Suomen metsät ja metsäsektori vähähiilisessä tulevaisuudessa Tuloksia hankkeesta Low Carbon Finland 25 -platform Maarit Kallio ja Olli Salminen Metsäntutkimuslaitos Metsät ja metsäsektori vaikuttavat Suomen

Lisätiedot

Metsänomistamisen tuoton ja sen osatekijöiden vaihtelu 1972 2001

Metsänomistamisen tuoton ja sen osatekijöiden vaihtelu 1972 2001 Metsä sijoituskohteena 1972 2001 Toimittajat: Markku Penttinen Antrei Lausti 3.12.2002 651 Metsänomistamisen tuotto sijoituksena hiipui vuonna 2001 Metsäntutkimuslaitoksen julkaisemassa uudessa tiedotteessa

Lisätiedot

Kohti puukauppaa. Metsään peruskurssi Suolahti ti 5.2.2013 Kirsi Järvikylä. Hakkuutavat

Kohti puukauppaa. Metsään peruskurssi Suolahti ti 5.2.2013 Kirsi Järvikylä. Hakkuutavat Kohti puukauppaa Metsään peruskurssi Suolahti ti 5.2.2013 Kirsi Järvikylä 1 Hakkuutavat Päätehakkuu = uudistuskypsän metsän hakkuu. Avohakkuu, siemenpuu- ja suojuspuuhakkuu sekä kaistalehakkuu. Uudistamisvelvoite!

Lisätiedot

METSÄSEKTORI SUOMESSA JA KYMENLAAKSOSSA

METSÄSEKTORI SUOMESSA JA KYMENLAAKSOSSA METSÄSEKTORI SUOMESSA JA KYMENLAAKSOSSA Suomi KOKO SUOMI ON HYVIN METSÄINEN Metsää* on maapinta-alasta 86 %. Mikäli mukaan ei lasketa joutomaata**, metsän osuus maapinta-alasta on 67 %. Metsän osuus maapinta-alasta

Lisätiedot

2,8 miljoonaa kuutiometriä. Puukaupan reipas tahti on jatkunut helmikuussa: viikoilla 6 7 puuta kertyi yhteensä 1,5 miljoonaa kuutiometriä.

2,8 miljoonaa kuutiometriä. Puukaupan reipas tahti on jatkunut helmikuussa: viikoilla 6 7 puuta kertyi yhteensä 1,5 miljoonaa kuutiometriä. Puun ostot ja hinnat tammikuu 2001 Toimittaja: Martti Aarne 20.2.2001 564 Ennätysvilkas tammikuu puukaupassa Vuosi on puumarkkinoilla alkanut erittäin vilkkaasti. Tammikuun 2001 puun ostomäärä yksityismetsistä

Lisätiedot

Metsien potentiaali ja hyödyntämisedellytykset

Metsien potentiaali ja hyödyntämisedellytykset Metsien potentiaali ja hyödyntämisedellytykset Teollisuuden Metsänhoitajat ry:n vuosikokous ja Metsätehon iltapäiväseminaari Sixten Sunabacka Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma (MSO)

Lisätiedot

KAAKKOIS-SUOMEN METSÄTEOLLISUUS JA PUUHUOLTO TARVITSEVAT TOIMIVAA LIIKENNEINFRAA

KAAKKOIS-SUOMEN METSÄTEOLLISUUS JA PUUHUOLTO TARVITSEVAT TOIMIVAA LIIKENNEINFRAA KAAKKOIS-SUOMEN METSÄTEOLLISUUS JA PUUHUOLTO TARVITSEVAT TOIMIVAA LIIKENNEINFRAA KYMENLAAKSO LIIKENTEEN YDINVERKKOJEN KESKIÖSSÄ tilaisuus 26.3.2015 Esa Korhonen Aluejohtaja, Itä-Suomi UPM, Puunhankinta

Lisätiedot

PIENILÄPIMITTAISEN ENERGIAPUUN MYYNTIHALUKKUUTEEN VAIKUTTAVAT TEKIJÄT. Urpo Hassinen 2011

PIENILÄPIMITTAISEN ENERGIAPUUN MYYNTIHALUKKUUTEEN VAIKUTTAVAT TEKIJÄT. Urpo Hassinen 2011 PIENILÄPIMITTAISEN ENERGIAPUUN MYYNTIHALUKKUUTEEN VAIKUTTAVAT TEKIJÄT Urpo Hassinen 211 SISÄLTÖ 1. johdanto 2. tutkimuksen tavoite 3. toteutus 4. tulokset 5. johtopäätökset 1. JOHDANTO SUOMEN UUSIUTUVAN

Lisätiedot

Äänekosken biotuotetehdas Niklas von Weymarn, Metsä Fibre Oy

Äänekosken biotuotetehdas Niklas von Weymarn, Metsä Fibre Oy Äänekosken biotuotetehdas Niklas von Weymarn, Metsä Fibre Oy 1 Johtava toimija valituissa liiketoiminnoissa Keskitymme tuotteisiin ja palveluihin, joissa meillä on vahvaa osaamista ja kilpailuetua ja joiden

Lisätiedot

Biotalouden mahdollisuudet ja vaikutukset aluetalouteen ja puunhankintaan: Case Stora Enso Varkaus

Biotalouden mahdollisuudet ja vaikutukset aluetalouteen ja puunhankintaan: Case Stora Enso Varkaus Biotalouden mahdollisuudet ja vaikutukset aluetalouteen ja puunhankintaan: Kalle Kärhä, Stora Enso Oyj Metsä Metsätieteen päivä 2015 : Metsien kestävä käyttö biotalouden aikana Biotalous ja Metsäteknologia:

Lisätiedot

Korjuutilasto Arto Kariniemi. Tuloskalvosarja. Tuloskalvosarja Puunkorjuun tilastot 1. Metsäteho Oy

Korjuutilasto Arto Kariniemi. Tuloskalvosarja. Tuloskalvosarja Puunkorjuun tilastot 1. Metsäteho Oy Korjuutilasto 25 Arto Kariniemi Puunkorjuun tilastot 1 Tilastoinnin tavoite ja julkaisut Korjuutilasto seuraa kotimaisen raakapuun korjuun määriä ja kustannuksia puutavaralajeittain sekä korjuumenetelmien

Lisätiedot

Äänekosken biotuotetehdas

Äänekosken biotuotetehdas Äänekosken biotuotetehdas Äänekosken biotuotetehdas Tiedätkö sinä, mikä biotuotetehdas? Biotuotetehtaan ydin on sellutehdas, mutta biotuotetehdas on paljon muutakin. Mitä biotuotteet ovat? Minkälainen

Lisätiedot

Bioenergian saatavuus Hämeen metsistä

Bioenergian saatavuus Hämeen metsistä Bioenergian saatavuus Hämeen metsistä Kestävän energian päivä III Hattula, Lepaa 30.10.2014 Sivu 1 30.10.2014 Häme-Uusimaa mk-alue (Päijät-Häme, Kanta-Häme, osa Uusimaata) Sivu 2 30.10.2014 Metsävarat

Lisätiedot

Saisiko olla pala kunttaa? Jouko Piiraisen yritys kuorii metsän pintamaan, kiertää sen rullalle ja myy ihmisten pihoille. Sivu 20

Saisiko olla pala kunttaa? Jouko Piiraisen yritys kuorii metsän pintamaan, kiertää sen rullalle ja myy ihmisten pihoille. Sivu 20 METSÄALAN AJANKOHTAISLEHTI TORSTAINA 19. KESÄKUUTA 2014 Nro 12 WWW.METSALEHTI.FI Saisiko olla pala kunttaa? Jouko Piiraisen yritys kuorii metsän pintamaan, kiertää sen rullalle ja myy ihmisten pihoille.

Lisätiedot

Markkinoilla on todella paljon tuottajia 10 suurinta toimijaa tuottaa. Hinnat määräytyvät jatkuvasti markkinoilla kysynnän ja tarjonnan perusteella

Markkinoilla on todella paljon tuottajia 10 suurinta toimijaa tuottaa. Hinnat määräytyvät jatkuvasti markkinoilla kysynnän ja tarjonnan perusteella Puunjalostus ja Aluetalous Tommi Ruha Kuhmo Oy Sahatavaran Maailmanmarkkinat Markkinoilla on todella paljon tuottajia 10 suurinta toimijaa tuottaa selvästi alle 20 % tuotannosta Hinnat määräytyvät jatkuvasti

Lisätiedot

Liitetaulukko 20. Puuston runkolukusarjat puulajeittain.

Liitetaulukko 20. Puuston runkolukusarjat puulajeittain. Liitetaulukko 20. Puuston runkolukusarjat puulajeittain. Ahvenanmaa Metsämaa Mänty 316,8 35,2 113,0 12,6 187,7 20,9 101,1 11,2 66,5 7,4 47,4 5,3 30,0 3,3 19,2 2,1 10,2 1,1 8,2 0,9 900,0 Kuusi 189,6 31,9

Lisätiedot

Puun energiakäyttö 2012

Puun energiakäyttö 2012 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 15/2013 Puun energiakäyttö 2012 18.4.2013 Esa Ylitalo Metsähakkeen käyttö uuteen ennätykseen vuonna 2012: 8,3 miljoonaa kuutiometriä

Lisätiedot

Metsä Group Jyväskylän hankintapiiri 01.03.2016. 23.6.2016 Esityksen nimi

Metsä Group Jyväskylän hankintapiiri 01.03.2016. 23.6.2016 Esityksen nimi Metsä Group Jyväskylän hankintapiiri 01.03.2016 2 23.6.2016 Esityksen nimi Äänekosken biotuotetehdashanke Piiripäällikkö Matti Rossi, Metsä Group Metsä- ja viherpäivät, Jyväskylä, 7.-8.6.2016 Avainluvut

Lisätiedot

Riittääkö puuta kaikille?

Riittääkö puuta kaikille? Riittääkö puuta kaikille? EK-elinkeinopäivä Hämeenlinnassa 8.5.2007 Juha Poikola POHJOLAN VOIMA OY Pohjolan Voiman tuotantokapasiteetti 3400 MW lähes neljännes Suomen sähköntuotannosta henkilöstömäärä

Lisätiedot

Puunkorjuu ja kaukokuljetus vuonna 2014. Metsätehon tuloskalvosarja 7a/2015 Markus Strandström Metsäteho Oy

Puunkorjuu ja kaukokuljetus vuonna 2014. Metsätehon tuloskalvosarja 7a/2015 Markus Strandström Metsäteho Oy Puunkorjuu ja kaukokuljetus vuonna 214 Metsätehon tuloskalvosarja 7a/215 Markus Strandström Metsäteho Oy Tietoa tilastosta Tilasto seuraa kotimaisen raakapuun korjuun ja kaukokuljetuksen määriä ja kustannuksia

Lisätiedot

Kaukokuljetustilasto 2005

Kaukokuljetustilasto 2005 Kaukokuljetustilasto 25 Arto Kariniemi Kaukokuljetuksen tilastot 1 Tilastoinnin tavoite ja julkaisut Kuljetustilasto seuraa kotimaisen raakapuun kuljetuksen määriä ja kustannuksia puutavaralajeittain sekä

Lisätiedot

Luonnovaraja biotalouden. tutkimus 2/2015. 20.1. 2015 Elina Mäki-Simola. TILASTO: Teollisuuspuun hakkuut ja työvoima, marraskuu 2014

Luonnovaraja biotalouden. tutkimus 2/2015. 20.1. 2015 Elina Mäki-Simola. TILASTO: Teollisuuspuun hakkuut ja työvoima, marraskuu 2014 Luonnovaraja biotalouden tutkimus 2/2015 TILASTO: Teollisuuspuun hakkuut ja työvoima, marraskuu 2014 20.1. 2015 Elina Mäki-Simola Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus 2/2015 T I L A S T O Teollisuuspuun

Lisätiedot

Lusto juhlii kiireen keskellä. 20-vuotias metsämuseo avaa koko joukon juhlanäyttelyjä. Sivut 16 17

Lusto juhlii kiireen keskellä. 20-vuotias metsämuseo avaa koko joukon juhlanäyttelyjä. Sivut 16 17 METSÄALAN AJANKOHTAISLEHTI TORSTAINA 8. TOUKOKUUTA 2014 Nro 9 WWW.METSALEHTI.FI Lusto juhlii kiireen keskellä 20-vuotias metsämuseo avaa koko joukon juhlanäyttelyjä. Sivut 16 17 Ajankohtaista: Metsä Group

Lisätiedot

Biotuotetehtaan mahdollistama puunhankinnan lisäys ja sen haasteet Elinvoimaa metsistä -hankkeen loppuseminaari Lahti, 2.12.2014

Biotuotetehtaan mahdollistama puunhankinnan lisäys ja sen haasteet Elinvoimaa metsistä -hankkeen loppuseminaari Lahti, 2.12.2014 Biotuotetehtaan mahdollistama puunhankinnan lisäys ja sen haasteet Elinvoimaa metsistä -hankkeen loppuseminaari Lahti, 1 Aiheena tänään Metsäteollisuus vahvassa nousussa Äänekosken biotuotetehdas Investointien

Lisätiedot

Energiapuuharvennusten korjuujälki mitataan vähintään 300 kohteelta. Perusjoukon muodostavat energiapuunkorjuun kemera-hankkeet.

Energiapuuharvennusten korjuujälki mitataan vähintään 300 kohteelta. Perusjoukon muodostavat energiapuunkorjuun kemera-hankkeet. 1 Korjuujäljen valtakunnalliset tarkastustulokset 2012 Harvennushakkuut ja energiapuuharvennukset 1 Yleistä korjuujäljen tarkastuksista Maa- ja metsätalouseministeriön ja metsäkeskusten välisissä tulossopimuksissa

Lisätiedot

PUUKAUPPA JKL yo Metsäkurssi 2014 syksy Petri Kilpinen, Metsäkeskus

PUUKAUPPA JKL yo Metsäkurssi 2014 syksy Petri Kilpinen, Metsäkeskus PUUKAUPPA JKL yo Metsäkurssi 2014 syksy Petri Kilpinen, Metsäkeskus yleistä puukaupasta puukaupan eri muodot puutavaran hintaan vaikuttavat tekijät; laatu, leimikkotekijät puukaupan kulku, yleiset ehdot

Lisätiedot

Itämeren alueen puumarkkinat tulevaisuuden ennakointia Riitta Hänninen ja Jari Viitanen etunimi.sukunimi@metla.fi

Itämeren alueen puumarkkinat tulevaisuuden ennakointia Riitta Hänninen ja Jari Viitanen etunimi.sukunimi@metla.fi Itämeren alueen puumarkkinat tulevaisuuden ennakointia Riitta Hänninen ja Jari Viitanen etunimi.sukunimi@metla.fi Itämeren alueen puumarkkinat seminaari Helsinki 14.2.212 Sisällys Lopputuotemarkkinoiden

Lisätiedot

Suomen Sahat Sidosryhmäpäivä 09 Sahaukseen ja energiantuotantoon: riittääkö raaka-aine kaikkeen?

Suomen Sahat Sidosryhmäpäivä 09 Sahaukseen ja energiantuotantoon: riittääkö raaka-aine kaikkeen? Suomen Sahat Sidosryhmäpäivä 9 Sahaukseen ja energiantuotantoon: riittääkö raaka-aine kaikkeen? Juha Hakkarainen Metsäjohtaja, MTK metsälinja juha.hakkarainen@mtk.fi PEFC/-44- Metsäteollisuuden tuotanto

Lisätiedot

Metsästä energiaa. Kestävän kehityksen kuntatilaisuus. Sivu 1

Metsästä energiaa. Kestävän kehityksen kuntatilaisuus. Sivu 1 Metsästä energiaa Kestävän kehityksen kuntatilaisuus Sivu 1 2014 Metsästä energiaa Olli-Pekka Koisti Metsästä energiaa Metsä- ja puuenergia Suomessa Energiapuun korjuukohteet Bioenergia Asikkalassa Energiapuun

Lisätiedot

2 Tutkimusmenetelmä ja aineisto

2 Tutkimusmenetelmä ja aineisto 2 Tutkimusmenetelmä ja aineisto 2.1 Tutkimusmenetelmä Kulkuvirroissa seurataan puun kuljetuksia leimikoiden hakkuista käyttöpaikoille. Hakkuun ja puun käytön välinen ajallinen viive on keskimäärin 5 6

Lisätiedot

Energiapuukorjuukohteiden tarkastustulokset ja Hyvän metsänhoidon suositusten näkökulma. Mikko Korhonen Pohjois-Karjalan metsäkeskus

Energiapuukorjuukohteiden tarkastustulokset ja Hyvän metsänhoidon suositusten näkökulma. Mikko Korhonen Pohjois-Karjalan metsäkeskus Energiapuukorjuukohteiden tarkastustulokset ja Hyvän metsänhoidon suositusten näkökulma Mikko Korhonen Pohjois-Karjalan metsäkeskus Mitä on korjuujälki? Metsikön puuston ja maaperän tila puunkorjuun jälkeen.

Lisätiedot

Reaalinen kantohintaso oli viime vuonna 3,3 prosenttia alempi kuin vuonna 2000. Nimellisesti kantohinnat

Reaalinen kantohintaso oli viime vuonna 3,3 prosenttia alempi kuin vuonna 2000. Nimellisesti kantohinnat Puun hinnat metsäkeskuksittain vuosi 2001 Toimittajat: Pekka Ollonqvist Martti Aarne 6.2.2002 610 Reaalinen kantohintataso laski 3,3 prosenttia vuonna 2001 Reaalinen kantohintaso oli viime vuonna 3,3 prosenttia

Lisätiedot

PUUNJALOSTUS, PUUTAVARALAJIT, MITTA JA LAATUVAATIMUKSET OSIO 6

PUUNJALOSTUS, PUUTAVARALAJIT, MITTA JA LAATUVAATIMUKSET OSIO 6 PUUNJALOSTUS, PUUTAVARALAJIT, MITTA JA LAATUVAATIMUKSET OSIO 6 Suomen puunjalostus ja sen merkitys eri puutavaralajit ja niiden laadun vaikutus puunjalostukseen puunjalostusmuodot 1 Puu on ekologinen materiaali

Lisätiedot

ENERGIAN JA KÄYTTÖAINEIDEN KULUTUKSEN SEKÄ PÄÄSTÖJEN LASKENTAMENETELMÄ Projektiryhmä

ENERGIAN JA KÄYTTÖAINEIDEN KULUTUKSEN SEKÄ PÄÄSTÖJEN LASKENTAMENETELMÄ Projektiryhmä Tutkimuskokonaisuus ENERGIAN JA KÄYTTÖAINEIDEN KULUTUKSEN SEKÄ PÄÄSTÖJEN LASKENTAMENETELMÄ Projektiryhmä Vesa Imponen ja Jouko Örn Rahoittajat Osakkaat A. Ahlström Osakeyhtiö, Koskitukki Oy, Kuhmo Oy,

Lisätiedot

Metsäteollisuuden globaalit muutosajurit. Päättäjien Metsäakatemia Majvik, 4.5.2011 Rainer Häggblom, Vision Hunters Ltd. Oy

Metsäteollisuuden globaalit muutosajurit. Päättäjien Metsäakatemia Majvik, 4.5.2011 Rainer Häggblom, Vision Hunters Ltd. Oy Metsäteollisuuden globaalit muutosajurit Päättäjien Metsäakatemia Majvik, 4.5.2011 Rainer Häggblom, Vision Hunters Ltd. Oy 1. Metsäteollisuuden maailmankuva on helppo ymmärtää Kilpailevat tuotteet Kasvu

Lisätiedot

Metsä sijoituskohteena 1983 2007

Metsä sijoituskohteena 1983 2007 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE Metsä sijoituskohteena 198327 3/28 21.8.28 Esa Uotila Puuntuotannon sijoitustuotto pysyi korkeana vuonna 27 Yksityismetsien hakkuut

Lisätiedot

Uusiutuvan energian tulevaisuus Kanta-Hämeessä

Uusiutuvan energian tulevaisuus Kanta-Hämeessä Uusiutuvan energian tulevaisuus Kanta-Hämeessä Kestävän energian päivä III Kanta-Häme Metsäenergianäkökulma Janne Teeriaho, Hattulan kunta Häme ohjelma, strateginen maakuntaohjelma 2014+: Häme ohjelma

Lisätiedot

Puukauppa Metsään ABC 5.9.2015

Puukauppa Metsään ABC 5.9.2015 Puukauppa Metsään ABC 5.9.2015 Sisältö Stora Enso ja Stora Enso Metsä Puukauppa: Kauppamuodot ja hakkuutavat Puukaupan vaiheet Puukaupan hinnoittelutekijät Ennakkoraivaus Puukauppalomakkeen läpikäynti

Lisätiedot

Puun energiakäyttö E-P+K-P ilman kanta Kokkolaa eli mk-alue, 1000 m3

Puun energiakäyttö E-P+K-P ilman kanta Kokkolaa eli mk-alue, 1000 m3 PEFC/2-44-2 Puuenergian käyttö Metsätalouden organisaatio 212 kaikilla sormi metsäenergiapelissä => tulevaisuuden ala Manu Purola Toiminnanjohtaja 3.11.211 4-564433 www.mhy.fi/keskipohjanmaa Liitto ollut

Lisätiedot

Bioenergian käytön kehitysnäkymät Pohjanmaalla

Bioenergian käytön kehitysnäkymät Pohjanmaalla 1 Bioenergian käytön kehitysnäkymät Pohjanmaalla Vaskiluodon Voima Oy:n käyttökohteet Kaasutuslaitos Vaskiluotoon, korvaa kivihiiltä Puupohjaisten polttoaineiden nykykäyttö suhteessa potentiaaliin Puuenergian

Lisätiedot

Metsätalouden näkymät Suomessa Metsätalous on maatiloille mahdollisuus. Ritva Toivonen Tapio 11/2008

Metsätalouden näkymät Suomessa Metsätalous on maatiloille mahdollisuus. Ritva Toivonen Tapio 11/2008 Metsätalouden näkymät Suomessa Metsätalous on maatiloille mahdollisuus Ritva Toivonen Tapio 11/2008 1 Metsäala murroksessa (2005)08 Massa- ja paperiteollisuus: Vuosikymmenien kasvu taittuu laskuun: pysyvämpi

Lisätiedot

METSÄ GROUP Liikevaihto 5,0 mrd. euroa Henkilöstö 9 600

METSÄ GROUP Liikevaihto 5,0 mrd. euroa Henkilöstö 9 600 Avainluvut 2015 METSÄ GROUP Liikevaihto 5,0 mrd. euroa Henkilöstö 9 600 METSÄLIITTO OSUUSKUNTA Konsernin emoyritys Omistajina 116 000 suomalaista metsänomistajaa METSÄ FOREST Puunhankinta ja metsäpalvelut

Lisätiedot

CROSS CLUSTER 2030 Metsä- ja energiateollisuuden Skenaariot Jaakko Jokinen, Pöyry Management Consulting Oy 8.10.2014

CROSS CLUSTER 2030 Metsä- ja energiateollisuuden Skenaariot Jaakko Jokinen, Pöyry Management Consulting Oy 8.10.2014 CROSS CLUSTER 23 Metsä- ja energiateollisuuden Skenaariot Jaakko Jokinen, Pöyry Management Consulting Oy 8.1.214 MIHIN UUSIA BIOTUOTTEITA TARVITAAN? ÖLJYTUOTTEIDEN NETTOTUONTI Öljyn hinnan nopea nousu

Lisätiedot

Puunkorjuun kustannukset ja olosuhteet sekä puutavaran kaukokuljetuksen kustannukset ja puutavaralajeittaiset. vuonna 1996.

Puunkorjuun kustannukset ja olosuhteet sekä puutavaran kaukokuljetuksen kustannukset ja puutavaralajeittaiset. vuonna 1996. Puunkorjuun kustannukset ja olosuhteet sekä puutavaran kaukokuljetuksen kustannukset ja puutavaralajeittaiset kuljetusmatkat vuonna 1996 Jouko Örn Metsätehon raportti 32 8.12.1997 Osakkaiden yhteishanke

Lisätiedot

Syksyn puukauppa jatkuu edellisvuosia tuntuvasti hiljaisempaan tahtiin. Syyskuussa metsäteollisuus osti puuta 2,1 miljoonaa kuutiometriä,

Syksyn puukauppa jatkuu edellisvuosia tuntuvasti hiljaisempaan tahtiin. Syyskuussa metsäteollisuus osti puuta 2,1 miljoonaa kuutiometriä, Puun ostot ja hinnat syyskuu 2001 Toimittaja: Martti Aarne 19.10.2001 598 Syyskuun puukaupassa 50 prosentin lasku edellisvuodesta Syksyn puukauppa jatkuu edellisvuosia tuntuvasti hiljaisempaan tahtiin.

Lisätiedot

Metsäenergian käyttö ja metsäenergiatase Etelä-Pohjanmaan metsäkeskusalueella

Metsäenergian käyttö ja metsäenergiatase Etelä-Pohjanmaan metsäkeskusalueella Metsäenergian käyttö ja metsäenergiatase Etelä-Pohjanmaan metsäkeskusalueella Kehittyvä metsäenergia seminaari 16.12.2010, Lapua Tiina Sauvula-Seppälä Työn tavoite Metsähakkeen käyttömäärä Etelä-Pohjanmaan

Lisätiedot

LÄMPÖYRITTÄJYYS POHJOIS-KARJALASSA. Urpo Hassinen. www.biomas.fi

LÄMPÖYRITTÄJYYS POHJOIS-KARJALASSA. Urpo Hassinen. www.biomas.fi LÄMPÖYRITTÄJYYS POHJOIS-KARJALASSA Urpo Hassinen 1 www.biomas.fi 2 1 Maatilat Lämmitysratkaisun muutostarve, maatilat (%) 9 8 7 6 5 4 Kontiolahti, n=6 Tohmajärvi, n=99 Pohjois-Karjalassa josta 19 % on

Lisätiedot

ÄÄNEKOSKEN BIOTUOTETEHDAS

ÄÄNEKOSKEN BIOTUOTETEHDAS ÄÄNEKOSKEN BIOTUOTETEHDAS Jyväskylä 13.2.2015 Niklas von Weymarn, tutkimusjohtaja, Metsä Fibre 1 1 Metsä Fibre - osa ia 2 Raakapuun viejästä kansainväliseksi konserniksi in kehitys 1934 2014 Metsäliitto

Lisätiedot

Puukaupan sanastoa (1)

Puukaupan sanastoa (1) PUUKAUPPA OSIO 2 yleistä puukaupasta puukaupan eri muodot puutavaran hintaan vaikuttavat tekijät; laatu, leimikkotekijät puukaupan kulku, yleiset ehdot metsänomistajan rooli puukaupassa 1 Puukaupan sanastoa

Lisätiedot

METSÄN TULEVAISUUDEN TUOTTEET Teollisuuden metsänhoitajat ry Syysseminaari Metsäpäivillä 6.11.2014

METSÄN TULEVAISUUDEN TUOTTEET Teollisuuden metsänhoitajat ry Syysseminaari Metsäpäivillä 6.11.2014 METSÄN TULEVAISUUDEN TUOTTEET Teollisuuden metsänhoitajat ry Syysseminaari Metsäpäivillä 1 Metsän tulevaisuuden tuotteet: Ohjelma Avaus Olli Laitinen, puheenjohtaja, Teollisuuden metsänhoitajat ry Uudet

Lisätiedot

TILASTO: Metsämaan omistus 2013

TILASTO: Metsämaan omistus 2013 Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus 5/2015 TILASTO: Metsämaan omistus 2013 23.1.2015 Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus 5/2015 T I L A S T O Metsämaan omistus 2013 23.1.2015 Jussi Leppänen ja Jukka

Lisätiedot

Ajankohtaista konetyöaloilla Taustainformaatiota konetyöaloilta

Ajankohtaista konetyöaloilla Taustainformaatiota konetyöaloilta Ajankohtaista konetyöaloilla Taustainformaatiota konetyöaloilta Lehdistötilaisuus 16.10.2014 Joensuu Koneyrittäjien liitto Liittokokous 17.-18.10.2015 1 PUUNKORJUU 2 Taustaa Puunkorjuupalveluiden kysyntä

Lisätiedot

Puumarkkinat ja niiden kehittäminen. asiantuntija Anssi Kainulainen 22.5.2013

Puumarkkinat ja niiden kehittäminen. asiantuntija Anssi Kainulainen 22.5.2013 Puumarkkinat ja niiden kehittäminen asiantuntija Anssi Kainulainen 22.5.2013 Markkinat ja puut kasvavat eri puolilla maapalloa viennin arvo muodostuu matkalla Lähde: Metsäntutkimuslaitos Metsävaramme mahdollistavat

Lisätiedot

Kuusesta tuli museotavaraa

Kuusesta tuli museotavaraa METSÄALAN AJANKOHTAISLEHTI TORSTAINA 14. ELOKUUTA 2014 Nro 15 WWW.METSALEHTI.FI Kuusesta tuli museotavaraa Mäntän Serlachius-museoiden uusimpaan rakennukseen kului 23 kilometriä kuusilautaa. Sivut 16 17

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Mokan kanssa hirvijahtiin. Annamari Pirinen ja karjalankarhukoira on ollut tuttu yhdistelmä metsällä yli vuosikymmenen ajan.

Mokan kanssa hirvijahtiin. Annamari Pirinen ja karjalankarhukoira on ollut tuttu yhdistelmä metsällä yli vuosikymmenen ajan. METSÄALAN AJANKOHTAISLEHTI TORSTAINA 28. ELOKUUTA 2014 Nro 16 WWW.METSALEHTI.FI Mokan kanssa hirvijahtiin Annamari Pirinen ja karjalankarhukoira on ollut tuttu yhdistelmä metsällä yli vuosikymmenen ajan.

Lisätiedot

Metsä sijoituskohteena

Metsä sijoituskohteena Metsä sijoituskohteena Polvelta toiselle metsätilan sukupolvenvaihdosmessut Jarmo Lahdenmaa Metsänhoitoyhdistys Etelä-Pohjanmaa Esityksen sisältö Taustatietoa MHY Etelä-Pohjanmaasta Sijoittamisesta yleensä

Lisätiedot

kuutiometriin, mikä vastaa noin 37 miljoonaa kuutiometriä yksityismetsistä

kuutiometriin, mikä vastaa noin 37 miljoonaa kuutiometriä yksityismetsistä Puun ostot ja hinnat joulukuu 2001 Toimittaja: Martti Aarne 16.1.2002 608 Vuoden 2001 puukauppa jäi 30 miljoonaan kuutiometriin Vuosi 2001 oli puumarkkinoilla hiljainen, vaikka marraskuun myrskyt lisäsivätkin

Lisätiedot

Korjuujäljen seuranta energiapuun korjuun laadun mittarina. Mikko Korhonen Suomen metsäkeskus 23.5.2014

Korjuujäljen seuranta energiapuun korjuun laadun mittarina. Mikko Korhonen Suomen metsäkeskus 23.5.2014 Korjuujäljen seuranta energiapuun korjuun laadun mittarina Mikko Korhonen Suomen metsäkeskus 23.5.2014 Mitä on korjuujälki? Metsikön puuston ja maaperän tila puunkorjuun jälkeen. 2 23.5.2014 3 Korjuujäljen

Lisätiedot

Metsästä energiaa Puupolttoaineet ja metsäenergia

Metsästä energiaa Puupolttoaineet ja metsäenergia Metsästä energiaa Puupolttoaineet ja metsäenergia Kestävän kehityksen kuntatilaisuus 8.4.2014 Loppi Sivu 1 2014 Metsästä energiaa Olli-Pekka Koisti Metsäalan asiantuntijatalo, jonka tehtävänä on: edistää

Lisätiedot

Metsien käytön kehitys. Maarit Kallio, Metla Low Carbon Finland 2050 platform Sidosryhmätilaisuus 2.12.2013

Metsien käytön kehitys. Maarit Kallio, Metla Low Carbon Finland 2050 platform Sidosryhmätilaisuus 2.12.2013 Metsien käytön kehitys Maarit Kallio, Metla Low Carbon Finland 2050 platform Sidosryhmätilaisuus 2.12.2013 Skenaariot Baseline Baseline80 Jatkuva kasvu Säästö Muutos Pysähdys Baseline ja Baseline80 Miten

Lisätiedot

Itä-Suomen syysmetsäpäivä - Metsäsektorin tilanne ja tulevaisuuden näkymät

Itä-Suomen syysmetsäpäivä - Metsäsektorin tilanne ja tulevaisuuden näkymät Itä-Suomen syysmetsäpäivä - Metsäsektorin tilanne ja tulevaisuuden näkymät Kuopiossa 30.10.2010 Strateginen johtaja Sixten Sunabacka Työ- ja elinkeinoministeriö, Metsäalan strateginen ohjelma Alustuksen

Lisätiedot

Jari Viitanen ja Riitta Hänninen. etunimi.sukunimi@metla.fi

Jari Viitanen ja Riitta Hänninen. etunimi.sukunimi@metla.fi Venäjä, Suomi ja metsä teollisuuden markkinanäkymät Jari Viitanen ja Riitta Hänninen etunimi.sukunimi@metla.fi Metsäsektorin liiketoimintamahdollisuudet Venäjällä, Joensuu 26.1.211 Esityksen sisältö Suomen

Lisätiedot

Metsäsektori Suomessa

Metsäsektori Suomessa Metsäsektori Suomessa Metsävarat ja niiden kehitys Metsien omistus ja sen kehitys Metsien käyttöä ohjaavat tekijät Metsätalous ja metsäteollisuus Metsäohjelmat Metsävarat Metsätalousmaata 26 milj. ha,

Lisätiedot

TIIVISTELMÄ METSÄKESKUS SUOMEN KAAKKOIS-SUOMEN ALUEYKSIKÖN TOIMIALUEEN METSÄSERTIFIOINNIN MÄÄRÄAIKAISARVIOINNIN RAPORTISTA VUODELTA 2013

TIIVISTELMÄ METSÄKESKUS SUOMEN KAAKKOIS-SUOMEN ALUEYKSIKÖN TOIMIALUEEN METSÄSERTIFIOINNIN MÄÄRÄAIKAISARVIOINNIN RAPORTISTA VUODELTA 2013 TIIVISTELMÄ METSÄKESKUS SUOMEN KAAKKOIS-SUOMEN ALUEYKSIKÖN TOIMIALUEEN METSÄSERTIFIOINNIN MÄÄRÄAIKAISARVIOINNIN RAPORTISTA VUODELTA 2013 1. Yleistä Arviointistandardi: PEFC FI 1001:2009, PEFC FI 1002:2009

Lisätiedot

Metsäpalveluyrittämisen edellytysten kehittäminen

Metsäpalveluyrittämisen edellytysten kehittäminen Ryhmähanke Metsäpalveluyrittämisen edellytysten kehittäminen Kysely metsäpalveluyritysten toiminnasta Jouko Örn Jarmo Hämäläinen Arto Kariniemi Juha Rajamäki Metsätehon raportti 59 14.8.1998 Metsäpalveluyrittämisen

Lisätiedot

Uusiutuvan energian yrityskeskus hankkeen toiminta Oulunkaarella

Uusiutuvan energian yrityskeskus hankkeen toiminta Oulunkaarella Uusiutuvan energian yrityskeskus hankkeen toiminta Oulunkaarella Hankkeen perustietoja Toteuttamisaika: 1.1.2008-30.6.2011 Rahoitus: Pohjois-Pohjanmaan liitto (EAKR) 70%, Oulunkaaren seutukunnan kunnat

Lisätiedot

Metsäsijoittaminen. Jyrki Ketola 22.1.2012 Tallinna

Metsäsijoittaminen. Jyrki Ketola 22.1.2012 Tallinna Metsäsijoittaminen Jyrki Ketola 22.1.2012 Tallinna Sijoituksen turvallisuus Etelä-Suomessa metsikön kiertoaika on keskimäärin noin 90 vuotta. Sinä aikana on: valuutta vaihtunut kahdesti kolme sotaa hyperinflaatioineen

Lisätiedot

Puukauppa alueittain 2013

Puukauppa alueittain 2013 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 11/2014 Puukauppa alueittain 2013 1.4.2014 Martti Aarne Vuoden 2013 reaalinen kantohintataso 2 prosenttia edellisvuotta korkeampi

Lisätiedot

Metsäteollisuus vahvassa nousussa Martti Asunta, hallituksen pj, Metsä Group

Metsäteollisuus vahvassa nousussa Martti Asunta, hallituksen pj, Metsä Group Metsäteollisuus vahvassa nousussa Martti Asunta, hallituksen pj, Aiheena tänään Metsäteollisuus vahvassa nousussa Metsäteollisuuden investoinnit ja vaikutukset Äänekosken biotuotetehdas 2 Suomen metsäteollisuus

Lisätiedot

Parempaa tuottoa entistä useammin ja pienemmillä kuluilla

Parempaa tuottoa entistä useammin ja pienemmillä kuluilla ANNA METSÄLLESI UUSI MAHDOLLISUUS! Parempaa tuottoa entistä useammin ja pienemmillä kuluilla Seuraavien sivujen esimerkkimetsien suunnittelut ja hakkuut on toteutettu Arvometsän toimesta. Taloudellinen

Lisätiedot