Miten tämä tuottaisi? Tutkija Markku Saarinen on ollut mukana selvittämässä kituliaasti kasvavien ojitusalueiden talouskäyttöä.

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Miten tämä tuottaisi? Tutkija Markku Saarinen on ollut mukana selvittämässä kituliaasti kasvavien ojitusalueiden talouskäyttöä."

Transkriptio

1 METSÄALAN AJANKOHTAISLEHTI TORSTAINA 20. MARRASKUUTA 2014 NRO 22 PERUSTETTU 1933 Miten tämä tuottaisi? Sivut Uutinen: Korjuuvauriot lisääntyneet sivut 2 3 Puukauppa: Suuret haalivat lisää kuitua sivu 12 Metsänhoito: Vähennä tuulituhojen riskiä sivut Kokeiltua: Kombikannun päivitys sivu 20 Mikko Riikilä Tutkija Markku Saarinen on ollut mukana selvittämässä kituliaasti kasvavien ojitusalueiden talouskäyttöä.

2 2 20. MARRASKUUTA 2014 NRO 22 A J A S S A LYHYET Syyskuussa uusi hakkuuennätys Puuta korjattiin syyskuussa teollisuuden tarpeisiin 5,3 miljoonaa kuutiota. Metsäntutkimuslaitoksen mukaan se on enemmän kuin koskaan aiemmin syyskuussa, edellinen ennätys on puukaupan huippuvuodelta Viime vuoden syyskuulta määrä nousi 10 prosenttia. Tammi-syyskuussa puuta on hakattu runsaat 40 miljoonaa kuutiota, mikä on hieman enemmän kuin viime vuonna vastaavalla jaksolla. Hakkuiden lisääminen vaatii lisää tekijöitä Nykyinen metsäkonekanta riittää hyvin metsäteollisuuden ennakoimien lisähakkuiden hoitamiseen, Koneyrittäjien liitto arvioi. Mutta vaikka koneita on riittävästi, niin osaavaa työvoimaa tarvitaan lisää. Tärkeätä olisi myös kehittää toimintatapoja ja työn tehokkuutta. Puumarkkinoiden toimivuutta pitäisi parantaa luomalla aito ja toimiva sähköinen puumarkkinapaikka, liitto ehdottaa. UPM sulkee paperikoneita Metsäyhtiö UPM käynnistää uuden säästöohjelman, jonka osana suunnitellaan neljän paperikoneen sulkemista. Koneita on tarkoitus sulkea Suomessa, Ranskassa ja Isossa-Britanniassa, yhteensä kapasiteettia vähennetään tonnia. Suomessa yhtiö aikoo sulkea SC-paperikoneen Jämsänkoskella sekä päällystettyä aikakauslehtipaperia valmistavan paperikoneen Kaukaan tehtaalla. Sulkeminen ei yhtiön mukaan vaikuta merkittävästi UPM:n puun käyttöön Suomessa. Sahaus vauhditti Metsä Groupia Metsä Group paransi tulostaan alkuvuonna. Tammi-syyskuun liiketulos ilman kertaeriä nousi 300 miljoonaan euroon, mikä on reilut 40 miljoonaa euroa enemmän kuin vuotta aiemmin. Liikevaihto pysyi edellisvuoden tasolla eli 3,7 miljardissa eurossa. Tulos parani niin kartongin, pehmopapereiden kuin puutuotteiden valmistuksessa Sahatavaran tuotantoa saatetaan silti rajoittaa loppuvuodesta. Karhusaalis kutistui Lokakuun lopussa päättyneen karhunmetsästyskauden saalismäärä jäi 117 karhuun. Suomen riistakeskuksesta kerrotaan. Se on kahdeksan karhua vähemmän kuin viime syksynä. Eniten karhuja kaadettiin poronhoitoalueella, 44 kappaletta ja vakiintuneen karhukannan hoitoalueella Itä-Suomessa, 49 kontiota. Metsäneuvoja Kari Turunen (oikealla) suoritti viime viikolla maastotarkastuksen Korpilahdella, mukanaan metsänomistaja Jarmo Pietilä. Korjuujälki sai yleisarvosanan hyvä. Korjuuvaurioissa suuret alue-erot Energiapuun korjuuvauriot ovat jatkaneet kasvuaan. Petrattavaa löytyy etenkin Lounais-Suomesta, Pohjois-Savosta ja Lapista. TIIA PUUKILA, teksti SAMI KARPPINEN, kuva Energiapuun korjuuvauriot lisääntyivät jälleen. Suomen metsäkeskuksen mukaan energiapuun korjuuvaurioita oli lokakuun loppuun mennessä puoli prosenttiyksikköä viimevuotista enemmän. Tarkastettujen kohteiden runko- ja juuristovauriot kasvoivat runsaasta neljästä prosentista liki viiteen prosenttiin. Vaurio-osuutta synkentävät muutamat huonosti korjatut kohteet. Todella huonoja kohteita on al- Energiapuun puustovauriot % Rannikko Lounais Suomi Häme Uusimaa Kaakkois Suomi Pirkanmaa Etelä Savo Etelä- ja Keski-Pohjanmaa Koko Suomi Keski Suomi Pohjois Savo Pohjois Karjala Kainuu Pohjois Pohjanmaa Lappi Lähde: Suomen metsäkeskus

3 20. MARRASKUUTA 2014 NRO 22 AJASSA 3 le viisi prosenttia tarkastetuista, mutta ne nostavat vaurioprosenttia. Valtaosa energiapuun korjuusta on tehty mallikkaasti, kertoo rahoitus- ja tarkastuspalveluiden päällikkö Aki Hostikka Metsäkeskuksesta. Lähes kolmasosalla energiapuukohteista ei ollut puustovaurioita ollenkaan. Pahimmilla paikoilla puolestaan liki neljäkymmentä prosenttia jäävästä puustosta oli vaurioitunut. Suurin osa vaurioista oli runkovaurioita. Mikäli puu on vahingoittunut rinnankorkeuden alapuolelta yhteensä 12 neliösentin alalta tai koko rungon alueelta yhteensä yli 30 neliösentin alueelta, puu luetaan vaurioituneeksi. Sertifiointi näkyy tuloksissa Metsäkeskus jakaa arvioinneissaan korjuukohteet hyviin, huomautettaviin ja virheellisiin korjuuvaurioiden, ajourien sekä jäävän puuston pohjapinta-alan mukaan. Hyvien kohteiden osuus näyttäisi kasvaneen viime vuoteen verrattuna 41 prosentista 44 prosenttiin. Syynä kasvuun on metsäsertifiointikriteerien muutos. Hyvän kohteen vaatimukset täyttyvät nyt helpommin, sillä hyväksyttävien korjuuvaurioiden määrää nostettiin tänä vuonna neljästä prosentista viiteen. Vaikka hyviä kohteita on tullut lisää, taso energiapuun korjuussa on todellisuudessa sama kuin viime vuonna, Hostikka arvioi. Aloittelijoita energialeimikoihin Vuosien tarkastuksissa suurimmat ajourapainaumat energiapuun korjuussa keskittyivät Rannikolle, Lounais-Suomeen sekä Etelä-, Keski- ja Pohjois-Pohjanmaalle. Roudattomat talvet ja turvemaiden suuri osuus lisäävät väistämättä maastopainaumia. Yllättävää sen sijaan oli puustovaurioiden keskivertoa suurempi osuus Lounais-Suomessa, Pohjois-Savossa ja Lapissa. Yksittäistä syytä alueellisiin eroihin on vaikea löytää, mutta jonkinlainen aavistus Metsäkeskuksen alueyksiköillä on. Energiapuukohteet ovat vaikeita korjata ja soisi, että siellä olisi kokenut kuski tekemässä. Pahimmilla kohteilla, joita eteen on tullut, tilanne tuntuu kuitenkin olleen päinvastainen, kertoo johtava esittelijä Jarkko Partanen Pohjois-Savon alueyksiköstä. Paikoin näyttäisi, että kuljettajat joutuvat aloittelemaan uraansa hankalilla energiapuusavotoilla. Välillä hommiin on laitettu vääränlainen kone väärään aikaan. Kohteet saattavat olla myös umpeen kasvaneita pöpelikköjä, joissa näkyvyys koneen hytistä on olematon. Pahimmilla kohteillani voi syyttää maanomistajaakin. Moitteeton työjälki olisi edellyttänyt raivausta pohjalle, toteaa metsäneuvoja Jyrki Vuorenmaa Metsäkeskuksen Lounais-Suomen alueyksiköstä. Imatra vaihtaa kaasun puuhun Ratkaisun perusteena oli ennen kaikkea hinta, mutta myös kotimaisuus ja ympäristöystävällisyys. MIKKO HÄYRYNEN IMATRAN kaupunki vaihtaa maakaasulämmityksen puuhun. Kaupunkiin rakennetaan parhaillaan kolmea biolämpökeskusta, jotka on määrä ottaa käyttöön vuoden 2016 alussa. Investoinnin arvo on siirtojohtoineen 24 miljoonaa euroa. Laitokset käyttävät rankahaketta, metsätähdehaketta ja teollisuuden sivutuotteena tulevaa kuorta sekä jonkin verran myös turvetta. Keskimääräisenä vuotena käyttömäärä on yli kiintokuutiometriä. HINTAERO METSÄENERGIAN HYVÄKSI ON VENYNYT HUOMATTAVAKSI JUSSI COLLIN POHJOIS-SAVOSSA on mustakoroa löytynyt nuorista kuusikoista ainakin 60 hehtaarin alalta. Suomen metsäkeskus ja Metsäntutkimuslaitos kartoittavat nyt tuhojen laajuutta koko maassa, maanomistajia pyydetään ilmoittamaan mustakorohavainnostaan metsäkeskukseen tai Metsäntutkimuslaitokseen. Toistaiseksi saatujen ilmoitusten perusteella tuhoja on esiintynyt lähinnä 5 15-vuotiaissa kuusikoissa. Pääasiassa kyse on ollut pellonmetsityskohteita. Mustakoron tunnistaa kuoren päällä olevasta tummasta pihkoittuneesta kaarnasta ja tyypillisesti runsaasta pihkavuodosta. Runko on koron kohdalta usein litistynyt, myös ranganvaihtoa voi esiintyä. Vakavimmissa mustakorotuhoissa latvaosa kuolee, jolloin 3 5 vuoden kasvu kuivuu. Puun alimmat oksat säilyvät kuitenkin hengissä. FAKTA Imatran kaupunki omistaa sataprosenttisesti laitoksia pyörittävän Imatran Lämpö Oy:n. Yhtiö on tehnyt sopimukset polttoaineen toimittamisesta Stora Enson, Metsäliiton, Vapon ja Karjalan Mänty Oy:n kanssa. Imatran Lämpö ei osta polttoainetta suoraan yksityisiltä metsänomistajilta. Karjalan Mänty on Etelä-Karjalan metsänhoitoyhdistyksen perustama puukauppayhtiö, joka aloittaa metsäenergian ostot vuoden alussa. Maakaasun käyttö supistunut Imatran Lämmön toimitusjohtaja Vesa-Pekka Vainikan mukaan hinta oli suurin syy miksi maakaasu vaihdettiin puuperäiseen energiaan, mutta myös kotimaisuus, uusiutuvuus ja huoltovarmuus vaikuttivat. Hintaero metsäenergian hyväksi on venynyt huomattavaksi, koska maakaasun energiavero on moninkertaistunut tällä vuosikymmenellä ja metsäenergiaa tuetaan. Maakaasun käyttö on tällä vuosikymmenellä supistunut kolmanneksella. Maakaasu on vaihdettu puupohjaiseen energiaan jo aiemmin Lappeenrannassa, Järvenpäässä, Porvoossa, Orimattilassa ja Kouvolassa. Siirtymistä suunnitellaan Ruokolahdella ja Luumäellä. Imatran investointi ei olennaisesti lisää alueen metsäenergian korjuumääriä, mutta lyhentää kuljetusmatkoja. Kaakkois-Suomessa on runsaat metsäenergiareservit, koska metsäteollisuusmaakuntaan tuodaan raakapuuta. Sivutuotteena tulevaa kuorta on kertynyt enemmän kuin alueen voimaloissa on pystytty polttamaan. Ilmoita havaintosi mustakorosta Mustakoro» Aiheuttajana pidetään Neonectria fuckeliana -sientä.» Sieni tuhoaa puun solukkoa ja aiheuttaa epämuodostumia runkoon.» Tartunnan saaneissa puissa on usein myös hyönteisten aiheuttamia vikoja. Mustakoron tunnistaa kuoren päällä olevasta tummasta pihkoittuneesta kaarnasta ja runsaasta pihkavuodosta. Mikko Riikilä TÄSSÄ NUMEROSSA AJASSA Halon halkaisu ei kauan kestä Elina Rahkola on halonhakkuun naisten suomenmestari. Sivu 5 Nykymeno hirvittää pohjoisen miestä Mikko Sarajärven mielestä lakiuudistukset vievät lisää valtaa etelään. Sivu 6 Metsätiedosta tuli ilmaista Sivu 7 Luonnonvarakeskus sai jo johtajan Sivu 8 METSÄSTÄ Äänekoskelta Äänekoskelle Metsäliiton alku- ja nykyajalla on yksi yhteinen tekijä. Sivut Metsäveteraani ei poimintahakkaa Sivut Kontrahti kohteli kaltoin myyjää Sivu 22 Monimuotoisuuden mallitilat haussa Sivu 23 PILKKEITÄ Neulasanalyysi ei yksin riitä Sivu 24 Hammastunturissa sielu virkistyy Sivu 25 Poro savustuu hillitysti kodassa Sivut Puu Beatlesin puutarhasta Sivu 30 Ari Nakari

4 4 AJASSA 20. MARRASKUUTA 2014 NRO 22 METSALEHTI.FI PÄÄKIRJOITUS VERKKOKESKUSTELU Eletään vuoden 2014 loppua. Valtatie 9:llä Tohmajärvi Joensuu-välillä tapahtuu näin syksyisin useita hirvikolareita viikossa. Johtuu osin siitä, kun hirviä hätyytellään, mutta niitä ei kuitenkaan saada lahdattua hengiltä. Rööriroope Puukauppasyksy on edennyt kelirikkoaikoihin. Nyt parhaan kantohinnan saamiseksi leimikon tulisi olla kovan maan leimikko, mäntyvaltainen ja avo- tai siemenpuuasentoon hakkuu. Metsä-Masa Kuusen tarve tulee loppumaan tai vähenee merkittävästi. Eikö painopistettä pitäisi muuttaa? vuoden kuluttua ei kuusikuitua saa minnekään tai polttoon, jos enää saa puutakaan polttaa. Abietis Koivu on kiva ja kaunis puu ja sillä on varmasti kysyntää, mutta kun se ei tuota tukkia. Pete Metsään.fi on hyvä alku Viime maanantaista alkaen internetissä on voinut ilmaiseksi käydä katsomassa oman metsän tietoja Metsään.fi-palvelusta. Suunnitelmissa on, että vuoden loppuun kestävän kokeilujakson jälkeen palvelu muuttuisi kokonaan ilmaiseksi. Metsänomistajilta perittävän 60 euron vuosimaksun sijaan kulut korvattaisiin valtion budjettivaroista. Metsäkeskuksen johtokunta on tehnyt vasta esityksen asiasta maaja metsätalousministeriölle, mutta on hyvin todennäköistä, että järjestely toteutuu. Päätös liittyy ministeriössä juuri valmistelussa olevaan metsäkeskuksen maksuperusteasetukseen ensi vuodelle. NÄKÖKULMA Uutinen on hyvä niin metsänomistajille kuin koko metsätaloudelle. Valtiolle koituvat lisäkustannukset ovat helposti saatavissa takaisin toiminnan tehostumisena. Metsään.fi on kiinnostanut metsänomistajia, mutta maksullisella palvelulla on vasta noin käyttäjää. Sen sijaan paljon useampi on antanut suostumuksensa luovuttaa metsävaratietojaan palvelujen tarjoajille. Lupa on jo yli tilalta. Ilmaisuus toivottavasti vauhdittaa Metsään.fi-palvelun kehittymistä alan yhteiseksi metsätietokeskukseksi, joka hankkeen alkuperäinen idea on ollut. Sen kautta metsänomistaja voi pyytää tarjouksia taimikonhoitokohteesta, tehdä metsänkäyttöilmoituksen tai hakea kemeratukea. Metsävaratieto antaa hyvän pohjan kehittää myös sähköistä puukauppaa ja seuraavan sukupolven metsävaratietojärjestelmää. Visiot tulevasta ovat huikeita. Vuoden alussa käynnistyi laaja metsän Big Data -tutkimushanke, jolla pyritään kohti täsmämetsätaloutta. Toteutuessaan se säästäisi huomattavasti kustannuksia. Esimerkiksi, ehkä jo pian hakkuukone kerää harvennusleimikolla jäljelle jäävästä puustosta ja maaperästä tietoa, jonka perusteella saadaan selville päätehakkuun ajankohta, silloinen puun laatu ja sopiva uudistamismenetelmä. Metsään.fi-palvelu on hyvä esimerkki uuden tekniikan tarjoamista mahdollisuuksista, mutta metsävaratiedon sisältöä ja ajantasaisuutta voidaan parantaa vielä paljon. ELIISA KALLIONIEMI päätoimittaja metsalehti.fi SITAATTI Tarkimmin taimikoitaan hoitavilla metsäfirmojen metsäosastoilla on havupuustot vähemmän koivuvaltaisia, yksityisillä koivua on huomattavasti enemmän. Kuusessa ollaan Jossakin aina välillä näkee väitettävän Suomessa olevan liian yksipuolinen metsänviljelykulttuuri ja paljon monometsiköitä. Ei pidä paikkansa. Suurin osa Suomen metsistä, pois lukien yhtiöiden metsät, kehittyvät sekametsiksi, vaikka metsät istutetaan. Raivuri Tehtaat saman puun juurella PUUNKÄYTTÖ lisääntyy, vaikka paperikoneita pysäytetään. Näin lupailevat lähivuosien investoinnit sellu- ja kartonkitehtaille. Miljoonilla kuutioilla lisääntyvä puuntarve tarkoittaa sitä, että tehtaiden puunhankintapiirit menevät entistä useammin päällekkäin. Saman kuitupuun juurella riittää ostajia. LUKIJAKUVA Koska kartellit eivät ole sallittuja, kysynnän selvän lisääntymisen pitäisi nostaa puun hintaa. Hyöty metsäyhtiöiden menestyksestä kuuluu muillekin kuin osakkeenomistajille. Kun tehtaat maksavat hyvää hintaa kuitupuusta, se houkuttelee metsänomistajia hoitamaan rästissä olevia harvennushakkuita. Ajatus tulevasta harvennuskaupasta kannustaa myös muihin metsänhoitotöihin ajallaan. Tämä takaa jatkuvan kuitupuuvirran tehtaille paremmin kuin yksikään pöydän alitse tehty sopimus. VALTTERI SKYTTÄ Mikrokuidussa meillä on uskomattomia ideoita, joita emme ole vielä sanoneet julki. Ja nanosellun sisällä on vaikka mitä! UPM:n toimitusjohtaja Jussi Pesonen Tekniikka & Talous -lehden haastattelussa. GALLUP Oletko käyttänyt Metsään.fi-palvelua? Kyllä 56% EI 44% vastaajia 176 Supikoira raivuun tiellä Ei väistänyt vaikka sahasin ihan vieressä. Haki vain parempaa asentoa. Olisiko ollut sairas vai miksi ei häipynyt? Ammatti Raivooja Uusi kysymys: Onko metsälläsi myrskytuhovakuutus? Osallistu kyselyyn osoitteessa Lukijoiden kuvat osoitteessa metsalehti.fi/metsalehti/ Lukijoiden-kuvat. Voit myös lähettää kuvasi sähköpostilla osoitteeseen Julkaistuista kuvista maksamme 50 euroa. Päätoimittaja: Eliisa Kallioniemi p Toimitussihteeri: Eero Sala p AD: Anna Back p Toimituksen sihteeri: Päivi Laipio p Asiakaspalvelu: p Postiosoite: Pohjoinen Rautatiekatu 21 B, Helsinki Julkaisija: Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio Sähköposti:

5 20. MARRASKUUTA 2014 NRO 22 AJASSA 5 AJANKOHTAINEN Kahden minuutin urakka Halonhakkuun Suomen mestari halkoo pöllit klapeiksi moottorisahalla, ellei muu auta. LIINA KJELLBERG, teksti KIMMO BRANDT, kuva HALONHAKKUU KÄY HYVÄSTÄ TREENISTÄ. poikki ja halkolaatikkoon. Siinä on Puuta halonhakkuun suomenmestaruuskisan voittajan Elina Rahkolan menestyksen salaisuus. Naisten sarjan voittanut Rahkola uusi viime vuoden voittonsa Metsämessuilla Helsingissä järjestetyssä finaalissa ajalla 2:07,72. Fiskarsin ja Suomen metsäkeskuksen järjestämään kilpailuun osallistui kahdeksan eri puolilla Suomea järjestettyjen alkukarsintojen voittajaa. Tavoitteena kisassa on halkoa mahdollisimman nopeasti neljä koivupölliä kuuteen osaan ja heittää klapit halkolaatikkoon. Nopein voittaa. Rahkola oli mukana finaalis- sa kolmatta kertaa. Kai se on se kilpailuhenkisyys. Ensimmäisessä finaalissa jäin vajaat puoli sekunta voittajasta. Se jäi vähän kaivelemaan, hän kertoo. Moottorisaha mieluisampi Kilpailuhenkisyyttä on Rahkolan perheessä enemmänkin. Halonhakkuun miesten sarjassa kilpaili Rahkolan aviomies. Itse Elina Rahkola pitää kuitenkin enemmän raivaus- ja moottorisahan kanssa työskentelystä kuin kirveen varressa olemisesta. Klapeja hän hakkaa sen verran, että tietää, miten kirvestä käytetään. Perheen Yli-Ullavalla Keski-Pohjanmaalla sijaitseva kotitalo lämpenee hakkeella ja oman metsän puilla, mutta klapit tehdään pääosin klapikoneella. Kesällä hakkaan metsästä kaatamiani puita kirveellä klapeiksi. Sen verran, että pysyy tuntuma, Rahkola sanoo. Kilpaillessaan Rahkola luot- Elina Rahkola halkoi neljä koivupölliä kuuteen osaan reilussa kahdessa minuutissa halonhakkuun suomenmestaruuskisojen finaalissa Helsingin Messukeskuksessa. taa tekniikkaan, jossa pölli halkaistaan ensin kahtia irrottamatta puolikkaita toisistaan. Puolikkaat halotaan kolmeen osaan niin, että pölli lopulta hajoaa kerralla kuudeksi klapiksi. Kisaamaan Rahkola toivoo lisää naisia. Halonhakkuu käy hyvästä treenistä. Sitä ei tarvitse pelätä, että kirves löisi jalkaan tai polveen, hän sanoo. Saako Suomen mestari kaikki pöllit klapeiksi? Kyllä. Se minkä aloittaa pitää myös saada päätökseen. Jos ei muuten niin moottorisahalla, Rahkola vastaa. FAKTA Halonhakkuun Suomen mestarit Naiset 2014 Elina Rahkola (Yli-Ullava) 2:07,72 (4 pölliä) 2013 Elina Rahkola (Yli-Ullava) 3:08,44 (6 pölliä) 2012 Satu Koskela (Vesanka) 3:36,82 (6 pölliä) 2011 Arja Kainulainen (Iisalmi) 6:03,49 (8 pölliä) 2010 ei erillistä naisten sarjaa Miehet 2014 Matti Bask (Kokkola) 2:11,09 (6 pölliä) 2013 Antti Ticklen (Ylämylly) 1:53,63 (6 pölliä) 2012 Antti Ticklen (Ylämylly) 1:53,97 (6 pölliä) 2011 Antti Ticklen (Ylämylly) 2:41,69 (8 pölliä) 2010 Antti Ticklen (Ylämylly) 3:08,00 (8 pölliä) KOLUMNI Asiakas on aina lähdössä Taisi olla Helsingin Sanomien entinen päätoimittaja Reetta Meriläinen, joka järkeili taannoin kolumnissaan, että asiakaslähtöisyys on saavuttanut huippunsa silloin, kun kaikki asiakkaat ovat lähteneet. Asiakaslähtöisyydestä on tullut iskusana, jota solutetaan kielenkäyttöömme juhlapuheissa ja kehittämisseminaareissa. Maan tavaksi näyttää tulleen syyllistää metsäsektoria asiakaslähtöisyyden puutteesta. Arvostelijoiden mielestä auringonlaskun alalla on junnattu tuotantokeskeisesti ikivanhojen tuotteiden ja takapajuisten toimintatapojen kulttuurissa, jota yksikään uusi ajatus ei läpäise kirveelläkään. Mahtaako tuo arvostelu olla ihan aiheellista? Eikö metsäteollisuus ole puskenut paperia, sellua ja sahatavaraa maa- ilmalle nimenomaan asiakkaiden tarpeita kuunnellen? Lypsävää lehmää ei kannata tappaa. Metsäteollisuustuotteiden ominaisuuksia on toki ajan saatossa justeerattu maidontuotannon rasvaprosentin lailla markkinoiden toiveiden mukaan. Sitä paitsi kannattaa huomata, että itse asiassa metsäteollisuusyhtiöt voivat edelleen kohtuullisen hyvin. Jälkiviisautta harjoittaen voidaan sanoa, että ne ovat olleet muodikasta Sitran lanseeraamaa ilmaisua käyttäen ketterämpiä kuin esimerkiksi Nokia. Metsänomistajan näkökulmasta, kokonaisuutena katsoen, perinteisestä puuntuotannosta tulee yhä leijonanosa metsätalouden rahavirrasta. Vaikka yksittäisille metsänomistajille voi toki löytyä ansaintamahdollisuuksia monista muistakin puroista, kaikki muu on ainakin euroina tarkastellen vielä marginaalista. Tuotantokeskeistä tai ei, mutta kun meillä Suomessa nyt sattuu olemaan tämä mittava metsäresurssi, niin minkäpä takia me emme sitten ajattelisi sen hyödyntämistä resurssiviisaasti? Resurssiviisaudella viitataan kykyyn käyttää luonnonvaroja, raaka-aineita, energiaa, tavaroita, palveluja, tilaa ja aikaa ynnä muita sellaisia harkitusti, mutta kuitenkin hyvinvointiamme edistävällä tavalla. Se tarkoittaa suurin piirtein samaa kuin maalaisjärki. Voi se olla sukua nuukuudellekin. Aivovoimistelua kannattaa jatkaa. Pääkysymyksenä metsiemme tulevaa käyttöä pohdittaessa on luonnollisesti se, miten me hyötyisimme tästä suunnattomasta voimavarastamme kaikkein fiksuimmin. Asiakaslähtöisyys ajaa tuotekehittäjän helposti ojaan. Tuttu tarina kertoo, että jos Henry Ford olisi kuunnellut pelkästään asiakkaiden toiveita, hän olisi T-Fordin sijasta jalostanut nopeampia hevosia ja kenties kehittänyt hevoskärryn, jossa on aikaisempaa pehmoisempi jousitus. Herra Ford meni kuitenkin syvemmälle asiakkaan sielunelämään ja perimmäisiin tarpeisiin. Tuloksena oli liikkumisen motorisointi. Metsäsektori on alkanut oppia ajattelemaan Fordin tavoin ja katsomaan paperirullien, sellupaalien ja kakkosnelosten tuolle puolen. Yhdessä asiakkaiden kanssa etsien sieltä löytyvät ne tikapuut, joita kiiveten metsäsektori voi kohota kokonaan uudelle kehityksen oksalle. PENTTI HYTTINEN Kirjoittaja on Pohjois-Karjalan maakuntajohtaja.

6 12 AJASSA 20. MARRASKUUTA 2014 NRO mottia lisää kuitua Lähivuosien hakkuulisäys Suomessa tehdasinvestointien toteutuessa: Kuitupuu 6 milj. kuutiota (pääasiassa havukuitupuuta) Tukkipuu 3 milj. kuutiota Energiapuu 1 milj. kuutiota Yhteensä noin 10 milj. kuutiota vuodessa Stora Enso Varkaus + 1,1 milj. kuutiota Metsä Group Äänekoski +4,1 milj. kuutiota SUUNNITELTU HANKE Metsä Group Äänekoski +4,1 miljoonaa kuutiota Tuleva puuntarve yhteensä: 6,5 miljoonaa kuutiota havu- ja lehtikuitua Tehdasinvestoinnin aika ja hinta: arvio syksy 2017, 1,1 miljardia euroa Tuotanto: 1,3 miljoonaa tonnia sellua ja mahdollisesti muita biotuotteita Joensuu Varkaus Jyväskylä PÄÄTETYT HANKKEET Stora Enso Varkaus + 1,1 miljoonaa kuutiota Tuleva puuntarve yhteensä: 1,4 miljoonaa kuutiota havukuitua Tehdasinvestoinnin aika ja hinta: Syksy 2015, 110 miljoonaa euroa Tuotanto uudistuksen jälkeen: noin tonnia aaltopahvin raaka-ainetta ja tonnia ruskeaa valkaisematonta sellua Vapautuu kuutiota koivua yhtiön muille tehtaille. Tampere Lappeenranta Kuusankoski UPM Kymi + 1 miljoona kuutiota Tuleva puuntarve yhteensä: noin 3 miljoonaa kuutiota havu- ja lehtikuitua Tehdasinvestoinnin aika ja hinta: Elokuu 2015, 160 miljoonaa euroa Tuotanto uudistuksen jälkeen: tonnia valkaistua havu- ja koivusellua, tonnia hienopaperia Kalso UPM Kymi + 1 miljoona kuutiota 40 km HELSINKI Lähde: UPM, Stora Enso ja Metsä Group Tehtaiden puunhankinnan ydinalueet laajimmillaan. PU UKAUPPA Investoinnit pönkittävät kuitupuun kysyntää Suuret metsäyhtiöt haalivat lähivuosina lisää kuitupuuta. Äänekosken jättitehdas muuttaisi puuvirtoja koko Suomessa. VALTTERI SKYTTÄ M etsäteollisuus luottaa siihen, että metsänomistajat hakkaavat lähivuosina metsiään ajallaan. Suomen kolme suurta metsäyhtiötä tarvitsevat kuusi miljoonaa kuutiota lisää kuitupuuta täyttääkseen uusien tehdasinvestointien puuntarpeen. Jos kaikki suunnitelmat toteutuvat, kuitupuun kestävän käytön raja lähestyy Suomen metsissä. Ensimmäisenä suurista investoinneista valmistuu UPM:n Kymin tehtaan laajennus Kuusankoskella. Tehtaan on määrä tuottaa tonnia enemmän sellua ensi vuoden elokuusta lähtien. Tehdasinvestoinnin vaikutukset alkavat näkyä alueen puunhankinnassa hienokseltaan jo tänä talvena. Puukaupan val- miutta ollaan nostamassa, sanoo UPM Metsän aluejohtaja Esa Korhonen. Puuvirrat siirtyvät Kymin sellutehdas käyttää niin havu- kuin koivukuitua, joita molempia hankitaan jatkossa lisää kotimaasta. Koivun osalta Venäjän tuontipuulla on oma roolinsa, mutta suomalaistenkin koivikoiden kasvattaminen kannattaa paremmin uudistuksen myötä. Korhosen mukaan UPM:n kasvava kuitupuuntarve näkyy etenkin harvennushakkuissa. Suomessa jää metsänhoidollisia harvennushakkuita hoitamatta vuosittain. Kymin uudistus lisää metsänomistajien mahdollisuutta toteuttaa harvennushakkuut ajallaan, Esa Korhonen sanoo. Toisena merkittävien uudistusten listalla on Stora Enson Varkauden tehdas, jonka pitäisi pyöriä uudessa muodossaan vuoden 2015 loppupuolella. Tehtaan uudistus vain havupuuta käyttäväksi laitokseksi muuttaa ennen kaikkea puuvirtoja Stora Enson omien tehtaiden kesken, sanoo Stora Enso Metsän Itä-Suomen aluejohtaja Riku Koskinen. Koivu vaihtuu havukuituun, joten havupuuta ohjautuu Varkauteen. Aiemmin Varkauteen mennyttä koivua menee muille tehtaille, kuten Uimaharjuun, Imatralle ja Heinolaan. Kotimaisen havukuitupuun käyttö lisääntyy Varkaudessa 1,1 miljoonaa kuutiota vuodessa. Äänekoskesta päätös ensi keväänä Koskisen mukaan Stora Enso ostaa Itä-Suomen koivua niin kuin ennenkin, puu vain ohjautuu eri paikkoihin. Stora Enson käyttämän tuontikoivun tarvetta Varkauden uudistus sen sijaan vähentää. Kaiken kaikkiaan yhtiön puunhankinta kääntyy Itä-Suo- messa havupuupainotteiseksi. Uudistus alkaa näkyä puukaupassa ensi syksynä. Kokonaisuus selviää tulevan vuoden aikana. Puuta pitäisi löytyä, kun saadaan kaikki palaset loksahtamaan kohdilleen., Koskinen sanoo. Metsä Groupin on määrä päättää Äänekoskelle suunnitellun biotuotetehtaan toteutuksesta ensi keväänä. Metsä Groupin metsäjohtajan Juha Mäntylän mukaan uusi tehdas tulee toteutuessaan vaikuttamaan yhtiön puunhankintaan kaikkialla Suomessa ja myös Itämeren alueella. Esimerkiksi Oulun alueen puut menevät nyt Kemin sellutehtaalle. Sitä puuta alkaisi kääntyä etelään Äänekoskelle. Lapista tarvittaisiin puolestaan lisää korvaavaa havukuitua Kemiin, Mäntylä kertoo. Rekka pihaan joka neljäs minuutti Mäntylän mukaan Äänekosken uudelle tehtaalle saapuisi tämän hetken suunnitelmien mukaan 3 4 täysmittaista puutavarajunaa päivässä. Täysiä tukkirekkoja tehtaan pihaan ajaisi neljän minuutin välein. Äänekoskesta koillisen suuntaan on ehkä eniten vapaita puuvaroja tällä hetkellä. Vuoden päästä investointipäätöksestä alamme miettiä puunostopäätöksiä käytännössä. Mäntylän mukaan Metsä Groupin vahvuus puunhankinnassa on se, että Metsäliitto Osuuskunnan kautta konsernilla on paljon sopimusperusteisia puunmyyjiä. Tällaisten metsänomistajien arvo on suuri. Isot, puuta käyttävät investoinnit edellyttävät varmaa pohjaa. Meillä on metsänomistajia, jotka ovat sitoutuneet siihen, että puuta tulee tasaisesti markkinoille. Pyrimme myös siihen, että saamme lisää sopimusperusteisia myyjiä. Mäntylä sanoo, että kuitupuun lisääntyvä kysyntä voi tietysti vaikuttaa puunhintaan. Kun kysyntä lisääntyy, se yleensä tukee hintakehitystä. Tämä tunnetaan ja tunnustetaan.

7 20. MARRASKUUTA 2014 NRO 22 AJASSA 13 Ostajat odottelevat VALTTERI SKYTTÄ Kantohintojen kehitys Euroa m PUUTA on ostettu tänä syksynä selvästi vähemmän kuin vuosi sitten. Loka marraskuussa ei ole päästy lähellekään vuodentakaisia ostomääriä. Viime viikolla puuta ostettiin Metsäntutkimuslaitoksen tilastojen mukaan kuutiota, mikä on yli kuutiota vähemmän kuin samaan aikaan vuosi sitten. Samanlaisia lukemia ovat tarjonneet myös aiemmat viikot. Kauppa on käynyt nihkeästi esimerkiksi Häme-Uusimaan ja Keski-Suomen alueilla. Alkuvuonna puuta ostettiin vielä kovalla tahdilla, joten ostajilla tuntuu olevan varaa seurailla markkinoiden liikkeitä loppuvuodesta. Metsäyhtiöiden tulevat tehdasinvestoinnit eivät vielä näy kuitupuukaupassa, sillä yleisen kysynnän vaisuus on laskenut hienoisesti myös kuitupuun hintoja. Kuusikuitu on ollut tänä syksynä keskimäärin puoli euroa halvempaa, mänty- ja koivukuitu ovat menettäneet hintaansa maltillisemmin. Mäntytukin hinta on jatkanut tasaisella uralla. Kuusitukin hinta osoittaa puolestaan edelleen hiukan alenevaan suuntaan. Sen sijaan koivutukin hinta on säilynyt vahvistuneella tasolla. Mäntytukki Kuusitukki Koivutukki Raakapuun hintatilastot, viikkojen keskiarvo KOKO MAA Kantohinnat 54,74 54,27 42,18 15,38 16,61 15,48 22,84 23,71 Uudistushakkuu 56,41 55,25 43,65 17,19 17,98 17,38 25,04 24,53 Harvennushakkuu 47,82 47,51 38,51 14,14 14,78 14,27 19,81 20,49 Ensiharvennus 45,76 44,70 32,64 14,00 13,93 13,35 21,27 Hankintahinnat 57,11 55,92 47,19 28,14 29,86 29,73 34,17 ETELÄ-SUOMI Kantohinnat 54,91 54,78 40,09 15,21 17,04 15,19 22,59 22,53 Uudistushakkuu 56,67 55,73 40,99 16,43 18,38 16,77 23,58 Harvennushakkuu 48,88 49,09 37,92 14,23 15,16 14,60 Ensiharvennus 46,04 45,51 14,43 14,87 13,61 22,59 Hankintahinnat 60,69 57,76 45,53 28,62 31,54 29,19 KESKI-SUOMI Kantohinnat 56,17 54,81 41,98 15,46 16,89 15,24 22,05 23,45 Uudistushakkuu 58,16 55,91 44,03 17,54 18,49 17,55 24,36 Harvennushakkuu 48,59 47,78 37,73 14,55 14,94 14,13 Ensiharvennus 47,21 45,08 14,55 14,33 13,69 21,93 Hankintahinnat 58,27 56,31 45,80 29,86 30,29 30, Kuusikuitu Mäntykuitu Koivukuitu SAVO-KARJALA Kantohinnat 53,71 52,82 41,33 14,25 15,20 15,19 21,51 22,47 Uudistushakkuu 55,48 53,81 43,19 16,54 16,63 17,18 23,32 Harvennushakkuu 46,55 45,81 37,22 13,78 14,13 14,72 Ensiharvennus 42,66 43,45 11,86 10,38 12,14 Hankintahinnat 53,57 52,69 44,95 27,02 26,73 29,17 Viikko-ostojen määrä Miljoonaa m3 1, viikot 1 46, 2014 KYMI-SAVO laskussa MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI 1,2 Kantohinnat 56,48 54,86 44,25 15,60 16,75 15,32 21,35 22,76 Uudistushakkuu 57,82 55,79 45,69 17,24 18,26 17,62 23,17 0,9 0,6 Harvennushakkuu 49,23 47,82 40,04 15,00 15,16 14,74 21,02 Ensiharvennus 45,17 43,84 13,49 13,57 12,49 Hankintahinnat 57,08 56,10 50,20 28,85 29,54 30,92 0,3 0 vko Ostomäärät viikolla 46 metsäkeskuksittain Lappi ETELÄ-POHJANMAA Kantohinnat 55,35 54,90 16,20 17,34 16,46 23,64 24,89 Uudistushakkuu 57,08 55,64 18,00 17,96 17,78 25,91 26,06 Harvennushakkuu 48,50 45,61 15,04 14,97 14,54 20,67 Ensiharvennus 46,83 14,72 14,97 22,02 Hankintahinnat 55,00 53,84 28,43 28,35 29,62 Metsäkeskus Määrä m 3 Koko maa Etelärannikko Pohjanmaa Lounais-Suomi Häme-Uusimaa Kaakkois-Suomi Pirkanmaa Etelä-Savo Etelä-Pohjanmaa Keski-Suomi Pohjois-Savo Pohjois-Karjala Kainuu Pohjois-Pohjanmaa Lappi Etelä- Pohjanmaa Keski- Suomi Etelä- Suomi Kainuu- Pohjanmaa Savo- Karjala Kymi- Savo Metsäntutkimuslaitoksen hintatilaston tiedot tulevat Metsäteollisuus ry:ltä ja kattavat noin 83 prosenttia yksityismetsistä ostetusta puusta. Itsenäisten sahojen ja eräiden pienten ostajien kaupat eivät ole mukana. Tilastossa on eritelty leimikkotyypit, ja mukana on myös tukki- ja kuitupuun väliin sijoittuva pikkutukki. Ostojen vähäisyyden vuoksi hintatiedoissa voi olla puutteita. Hinnat eivät sisällä arvonlisäveroa. KAINUU-POHJANMAA Kantohinnat 52,04 50,85 15,62 16,19 16,04 22,99 24,56 Uudistushakkuu 53,52 51,91 17,52 17,01 17,54 25,20 25,14 Harvennushakkuu 45,83 42,56 13,06 13,09 12,41 18,66 Ensiharvennus 45,23 14,23 13,84 20,58 Hankintahinnat 55,24 54,15 27,43 29,55 LAPPI Kantohinnat 46,76 45,46 15,38 14,77 15,11 22,22 Uudistushakkuu 47,82 46,11 17,11 16,10 16,97 24,49 Harvennushakkuu 44,12 12,33 12,78 11,82 20,36 Ensiharvennus 43,04 14,32 14,07 Hankintahinnat 54,32 28,36 29,37 29,75

Metsäteollisuus on syyskuun alusta lähtien ostanut yksityismetsien puuta

Metsäteollisuus on syyskuun alusta lähtien ostanut yksityismetsien puuta Puun ostot ja hinnat marraskuu 2000 Toimittaja: Martti Aarne 14.12.2000 558 Puukaupassa 16 prosentin kasvu Metsäteollisuus on syyskuun alusta lähtien ostanut yksityismetsien puuta reilun miljoonan kuutiometrin

Lisätiedot

Puukauppa, toukokuu 2008

Puukauppa, toukokuu 2008 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE Puukauppa, toukokuu 2008 23/2008 13.6.2008 Mika Mustonen Puukauppa piristyi toukokuussa Puukauppa piristyi hieman toukokuussa,

Lisätiedot

Puukauppa kävi syyskuussa erittäin vilkkaana. Metsäteollisuuden viikoittaiset ostomäärät olivat 1,1 1,8 miljoonaa kuutiometriä.

Puukauppa kävi syyskuussa erittäin vilkkaana. Metsäteollisuuden viikoittaiset ostomäärät olivat 1,1 1,8 miljoonaa kuutiometriä. Puun ostot ja hinnat syyskuu 1997 Toimittajat: Eero Mikkola Kaarina Linna 22.10.1997 410 Metsäteollisuus osti syyskuussa lähes 6 miljoonaa kuutiometriä puuta Puukauppa kävi syyskuussa erittäin vilkkaana.

Lisätiedot

Hakkuumäärien ja pystykauppahintojen

Hakkuumäärien ja pystykauppahintojen A JI JE = I J JEA @ JA A JI JK J E K I = EJ I A JI JE = I J E A JEA J F = L A K F K D! ' B= N " Bruttokantorahatulot metsäkeskuksittain 2003 Toimittaja: Esa Uotila 18.6.2004 729 Kantorahatulot lähes 1,8

Lisätiedot

Puukauppa, toukokuu 2009

Puukauppa, toukokuu 2009 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 23/2009 Puukauppa, toukokuu 2009 8.6.2009 Martti Aarne Toukokuun puukauppa 0,35 miljoonaa kuutiometriä Puukaupan hiljaiselo jatkui

Lisätiedot

METSÄTILASTOTIEDOTE 36/2014

METSÄTILASTOTIEDOTE 36/2014 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 36/2014 Puukauppa, heinäkuu 2014 21.8.2014 Martti Aarne Heinäkuun puukauppa 1,5 miljoonaa kuutiometriä Mänty- ja kuusitukin reaaliset

Lisätiedot

Puukauppa, tammikuu 2011

Puukauppa, tammikuu 2011 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 7/2011 Puukauppa, tammikuu 2011 11.2.2011 Martti Aarne Tammikuun puukauppa 1,0 miljoonaa kuutiometriä Teollisuus osti tammikuussa

Lisätiedot

Metsätalouden näkymät

Metsätalouden näkymät Metsätalouden näkymät Pääkaupunkiseudun Metsäpäivä 3.9.2016 Metsäjohtaja Juha Mäntylä Metsäteollisuus ja puun käyttö Metsäteollisuus pitää Suomen elinvoimaisena 4 Metsäteollisuus on elintärkeää yli 50

Lisätiedot

Puukauppa, joulukuu 2013

Puukauppa, joulukuu 2013 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 3/2014 Puukauppa, joulukuu 2013 20.1.2014 Aarre Peltola Puukauppaa käytiin vuonna 2013 viidenneksen enemmän kuin vuotta aiemmin

Lisätiedot

Puukauppa metsäkeskuksittain 2011

Puukauppa metsäkeskuksittain 2011 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 7/2012 Puukauppa metsäkeskuksittain 2011 14.2.2012 Martti Aarne Pekka Ollonqvist Vuoden 2011 reaalinen kantohintataso 5 prosenttia

Lisätiedot

ostomäärät ovat olleet keskimäärin 2,7 miljoonaa kuutiometriä.

ostomäärät ovat olleet keskimäärin 2,7 miljoonaa kuutiometriä. Puun ostot ja hinnat maaliskuu 1999 Toimittajat: Martti Aarne Kaarina Linna 6.5.1999 480 Maaliskuun puukauppa 1,8 miljoonaa kuutiometriä Metsäteollisuuden ja puun myyjien erilaiset näkemykset puun tulevasta

Lisätiedot

Puukauppa, kesäkuu 2010

Puukauppa, kesäkuu 2010 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 31/2010 Puukauppa, kesäkuu 2010 14.7.2010 Aarre Peltola Puukauppa vauhdissa kesäkuussa Vaisun alkuvuoden jälkeen puukauppa ampaisi

Lisätiedot

Puukauppa, helmikuu 2009

Puukauppa, helmikuu 2009 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 9/2009 Puukauppa, helmikuu 2009 13.3.2009 Martti.Aarne Helmikuun puukauppa putosi 0,5 miljoonaan kuutiometriin Teollisuuden puun

Lisätiedot

Puukauppa, marraskuu 2012

Puukauppa, marraskuu 2012 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 49/2012 Puukauppa, marraskuu 2012 14.12.2012 Yrjö Sevola Marraskuun puukauppa 2,5 miljoonaa kuutiometriä Yksityismetsien puukauppa

Lisätiedot

Vahva korkeasuhdanne jatkui puumarkkinoilla. miljoonaa kuutiometriä yksityismetsistä

Vahva korkeasuhdanne jatkui puumarkkinoilla. miljoonaa kuutiometriä yksityismetsistä Puun ostot ja hinnat joulukuu 2000 Toimittaja: Martti Aarne 19.1.2001 561 Yksityismetsien puukaupassa 12 prosentin kasvu Vahva korkeasuhdanne jatkui puumarkkinoilla vuonna 2000. Metsäteollisuuden puun

Lisätiedot

Puun ostot ja hinnat huhtikuu Kantohintojen nousu pysähtyi huhtikuussa. Päivitetyt tiedot metsätilaston taskujulkaisusta.

Puun ostot ja hinnat huhtikuu Kantohintojen nousu pysähtyi huhtikuussa. Päivitetyt tiedot metsätilaston taskujulkaisusta. Puun ostot ja hinnat huhtikuu 2000 Toimittajat: Martti Aarne Kaarina Linna 24.5.2000 529 Kantohintojen nousu pysähtyi huhtikuussa Puukaupan tahti on hiljenemässä kesää kohti mentäessä. Huhtikuussa metsäteollisuus

Lisätiedot

Puukauppoja tehtiin vuoden alkuneljänneksellä

Puukauppoja tehtiin vuoden alkuneljänneksellä A JI JE = I J JEA @ JA Puukauppa maaliskuu 2003 A JI JK J E K I = EJ I A JI JE = I J E A JEA J F = L A K F K D! ' B= N " Toimittaja: Martti Aarne 23.4.2003 669 Puukauppa hieman viimevuotista vilkkaampaa

Lisätiedot

Puukauppa, heinäkuu 2009

Puukauppa, heinäkuu 2009 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 33/2009 Puukauppa, heinäkuu 2009 11.8.2009 Mika Mustonen Puukauppa vähäistä heinäkuussa Metsäteollisuus osti heinäkuussa 0,4 miljoonaa

Lisätiedot

maaliskuun ostomäärät ovat olleet keskimäärin 2,7 miljoonaa kuutiometriä.

maaliskuun ostomäärät ovat olleet keskimäärin 2,7 miljoonaa kuutiometriä. Puun ostot ja hinnat maaliskuu 1998 Toimittajat: Eero Mikkola Kaarina Linna 20.4.1998 431 Maaliskuun puukauppa 1,5 miljoonaa kuutiometriä Yrityskohtaisten puukauppasopimusten odottelu näkyi maaliskuun

Lisätiedot

tämän vuoden raakapuun hintaodotuksista hidasti kevään puukauppaa. pysty- ja hankintakaupoilla

tämän vuoden raakapuun hintaodotuksista hidasti kevään puukauppaa. pysty- ja hankintakaupoilla Puun ostot ja hinnat toukokuu 1998 Toimittajat: Eero Mikkola Irma Kulju 17.6.1998 437 Puukaupan verkkainen tahti jatkui toukokuussa Yksityismetsien puukauppa kävi verkkaisesti kevään aikana, vaikka tukkipuun

Lisätiedot

Kantohintojen aleneminen edellisvuodesta. Reaalisesti pudotusta oli 4 prosenttia. nousivat ainoastaan Ahvenanmaalla

Kantohintojen aleneminen edellisvuodesta. Reaalisesti pudotusta oli 4 prosenttia. nousivat ainoastaan Ahvenanmaalla A JI JE = I J JEA @ JA A JI JK J E K I = EJ I A JI JE = I J E A JEA J F = L A K F K D! ' B= N " Bruttokantorahatulot metsäkeskuksittain 2004 Toimittaja: Esa Uotila 31.5. 2005 775 Kantohintojen lasku pudotti

Lisätiedot

Tätä et halua metsällesi. Kaarnakuoriaisen torjunnan aika on nyt. Sivut 14 15 ja 25

Tätä et halua metsällesi. Kaarnakuoriaisen torjunnan aika on nyt. Sivut 14 15 ja 25 METSÄALAN AJANKOHTAISLEHTI TORSTAINA 5. KESÄKUUTA 214 Nro 11 WWW.METSALEHTI.FI Kaarnakuoriaisen torjunnan aika on nyt. Sivut 14 15 ja 25 Ajankohtaista: Kasvumallit ajan tasalle sivu 3 Puukauppa: Kuusitukkikauppa

Lisätiedot

Venäjän n raakapuun vienti Pohjois-Eurooppaan

Venäjän n raakapuun vienti Pohjois-Eurooppaan Venäjän n raakapuun vienti Pohjois-Eurooppaan Muuttuva Venäjä -metsäseminaari Joensuu 7.5.21 Jari Viitanen Metla Sisällys Raakapuun vienti Venäjältä 1992 28 Venäläisen raakapuun viennin globaali jakautuminen

Lisätiedot

PUUN OSTAJIEN NÄKEMYS. Puuta lisää metsistä -seminaari 15.4.2016 Tomi Salo, metsäjohtaja

PUUN OSTAJIEN NÄKEMYS. Puuta lisää metsistä -seminaari 15.4.2016 Tomi Salo, metsäjohtaja PUUN OSTAJIEN NÄKEMYS Puuta lisää metsistä -seminaari 15.4.2016 Tomi Salo, metsäjohtaja TEOLLISUUS KÄYTTI PUUTA 63,9 MILJOONAA KUUTIOTA VUONNA 2014 Raakapuun lisäksi teollisuus käytti sivutuotteena syntyvää

Lisätiedot

Kantohinnat kääntyivät laskuun vuonna 2003, joskin vuoden loppupuolella

Kantohinnat kääntyivät laskuun vuonna 2003, joskin vuoden loppupuolella A JI JE = I J JEA @ JA A JI JK J E K I = EJ I A JI JE = I J E A JEA J F = L A K F K D! ' B= N " Puun hinnat metsäkeskuksittain vuosi 2003 Toimittajat: Martti Aarne Pekka Ollonqvist 2.2.2004 708 Reaalinen

Lisätiedot

Biotuotetehtaan mahdollistama puunhankinnan lisäys ja sen haasteet Olli Laitinen, Metsä Group

Biotuotetehtaan mahdollistama puunhankinnan lisäys ja sen haasteet Olli Laitinen, Metsä Group Biotuotetehtaan mahdollistama puunhankinnan lisäys ja sen haasteet Olli Laitinen, 1 Aiheena tänään Metsäteollisuus vahvassa nousussa Äänekosken biotuotetehdas Investointien vaikutukset puunhankintaan 2

Lisätiedot

Energiapuun korjuun laatu vaihtelee liian paljon

Energiapuun korjuun laatu vaihtelee liian paljon Tiedote 1 (6) Energiapuun korjuun laatu vaihtelee liian paljon Reilulla neljänneksellä vuoden 2013 tarkastuskohteista energiapuun korjuussa oli nollatoleranssi ei lainkaan puustovauriota. Toisessa ääripäässä

Lisätiedot

Vuonna 1997 hankittiin tukkipuuta 25 miljoonaa kuutiometriä. Tästä 41 prosenttia eli 10 miljoonaa kuutiometriä kuljetettiin jalostettavaksi

Vuonna 1997 hankittiin tukkipuuta 25 miljoonaa kuutiometriä. Tästä 41 prosenttia eli 10 miljoonaa kuutiometriä kuljetettiin jalostettavaksi Markkinapuun kulku 1997 Toimittajat: Aarre Peltola Sinikka Västilä 20.7.2000 538 Puuta virtaa Savosta Vuonna 1997 hankittiin tukkipuuta 25 miljoonaa kuutiometriä. Tästä 41 prosenttia eli 10 miljoonaa kuutiometriä

Lisätiedot

Puukauppa heinäkuu Puukauppa lähes pysähdyksissä heinäkuussa

Puukauppa heinäkuu Puukauppa lähes pysähdyksissä heinäkuussa A JI JE = I J JEA @ JA Puukauppa heinäkuu 2005 A JI JK J E K I = EJ I A JI JE = I J E A JEA J F = L A K F K D! ' B= N " Toimittaja: Martti Aarne 17.8.2005 785 Puukauppa lähes pysähdyksissä heinäkuussa

Lisätiedot

markkinatilanteen takia kuusitukin asema bruttokantorahojen tuottajana vahvistui entisestään ja oli 40 prosenttia.

markkinatilanteen takia kuusitukin asema bruttokantorahojen tuottajana vahvistui entisestään ja oli 40 prosenttia. A JI JE = I J JEA @ JA A JI JK J E K I = EJ I A JI JE = I J E A JEA J F = L A K F K D! ' B= N " Bruttokantorahatulot metsäkeskuksittain 2005 Toimittaja: Esa Uotila 12.4.2006 816 Bruttokantorahatulot 1,6

Lisätiedot

2,8 miljoonaa kuutiometriä. Puukaupan reipas tahti on jatkunut helmikuussa: viikoilla 6 7 puuta kertyi yhteensä 1,5 miljoonaa kuutiometriä.

2,8 miljoonaa kuutiometriä. Puukaupan reipas tahti on jatkunut helmikuussa: viikoilla 6 7 puuta kertyi yhteensä 1,5 miljoonaa kuutiometriä. Puun ostot ja hinnat tammikuu 2001 Toimittaja: Martti Aarne 20.2.2001 564 Ennätysvilkas tammikuu puukaupassa Vuosi on puumarkkinoilla alkanut erittäin vilkkaasti. Tammikuun 2001 puun ostomäärä yksityismetsistä

Lisätiedot

Valtakunnan metsien 10. inventointiin perustuvat hakkuumahdollisuusarviot Keski-Suomen metsäkeskuksen alueella

Valtakunnan metsien 10. inventointiin perustuvat hakkuumahdollisuusarviot Keski-Suomen metsäkeskuksen alueella Valtakunnan metsien 10. inventointiin perustuvat hakkuumahdollisuusarviot Keski-Suomen metsäkeskuksen alueella Tietolähde: Metla VMI10 / MELA-ryhmä / 15.6.2007 Olli Salminen Nuutinen, T., Hirvelä, H.,

Lisätiedot

Puunkorjuu ja kaukokuljetus vuonna Markus Strandström

Puunkorjuu ja kaukokuljetus vuonna Markus Strandström Puunkorjuu ja kaukokuljetus vuonna 212 Markus Strandström Tilastoinnin tavoite ja julkaisut Tilasto seuraa kotimaisen raakapuun korjuun ja kaukokuljetuksen määriä ja kustannuksia puutavaralajeittain sekä

Lisätiedot

Korjuutilasto Arto Kariniemi. Tuloskalvosarja. Tuloskalvosarja Puunkorjuun tilastot 1. Metsäteho Oy

Korjuutilasto Arto Kariniemi. Tuloskalvosarja. Tuloskalvosarja Puunkorjuun tilastot 1. Metsäteho Oy Korjuutilasto 25 Arto Kariniemi Puunkorjuun tilastot 1 Tilastoinnin tavoite ja julkaisut Korjuutilasto seuraa kotimaisen raakapuun korjuun määriä ja kustannuksia puutavaralajeittain sekä korjuumenetelmien

Lisätiedot

KAAKKOIS-SUOMEN METSÄTEOLLISUUS JA PUUHUOLTO TARVITSEVAT TOIMIVAA LIIKENNEINFRAA

KAAKKOIS-SUOMEN METSÄTEOLLISUUS JA PUUHUOLTO TARVITSEVAT TOIMIVAA LIIKENNEINFRAA KAAKKOIS-SUOMEN METSÄTEOLLISUUS JA PUUHUOLTO TARVITSEVAT TOIMIVAA LIIKENNEINFRAA KYMENLAAKSO LIIKENTEEN YDINVERKKOJEN KESKIÖSSÄ tilaisuus 26.3.2015 Esa Korhonen Aluejohtaja, Itä-Suomi UPM, Puunhankinta

Lisätiedot

kuutiometriä, joka ylittää viime vuoden vastaavan jakson ostomäärän viidellä prosentilla. Puun hintojen lasku pysähtyi alkuvuodesta

kuutiometriä, joka ylittää viime vuoden vastaavan jakson ostomäärän viidellä prosentilla. Puun hintojen lasku pysähtyi alkuvuodesta A JI JE = I J JEA @ JA Puukauppa maaliskuu 2004 A JI JK J E K I = EJ I A JI JE = I J E A JEA J F = L A K F K D! ' B= N " Toimittaja: Mika Mustonen 16.4.2004 717 Kuitupuun hinnat ennätyksellisen alhaalla

Lisätiedot

Metsä Group Jyväskylän hankintapiiri 01.03.2016. 23.6.2016 Esityksen nimi

Metsä Group Jyväskylän hankintapiiri 01.03.2016. 23.6.2016 Esityksen nimi Metsä Group Jyväskylän hankintapiiri 01.03.2016 2 23.6.2016 Esityksen nimi Äänekosken biotuotetehdashanke Piiripäällikkö Matti Rossi, Metsä Group Metsä- ja viherpäivät, Jyväskylä, 7.-8.6.2016 Avainluvut

Lisätiedot

metsäteollisuuden tuotantolaitokset Tuotannon supistuminen johtui työkiistan aikaisista seisokeista toisella neljänneksellä.

metsäteollisuuden tuotantolaitokset Tuotannon supistuminen johtui työkiistan aikaisista seisokeista toisella neljänneksellä. Metsäteollisuuden tuotanto Tuotanto Suomessa tammi-syyskuussa 25 Paperia ja Puuta Tuotanto normaalitasolla kolmannella neljänneksellä Kuluvan vuoden heinä-syyskuussa metsäteollisuuden tuotantolaitokset

Lisätiedot

PUUKAUPPA JKL yo Metsäkurssi 2014 syksy Petri Kilpinen, Metsäkeskus

PUUKAUPPA JKL yo Metsäkurssi 2014 syksy Petri Kilpinen, Metsäkeskus PUUKAUPPA JKL yo Metsäkurssi 2014 syksy Petri Kilpinen, Metsäkeskus yleistä puukaupasta puukaupan eri muodot puutavaran hintaan vaikuttavat tekijät; laatu, leimikkotekijät puukaupan kulku, yleiset ehdot

Lisätiedot

Teollisuuteen, ja vähäisessä määrin vientiin, menevän markkinapuun hakkuut olivat toukokuussa 3,3 miljoonaa

Teollisuuteen, ja vähäisessä määrin vientiin, menevän markkinapuun hakkuut olivat toukokuussa 3,3 miljoonaa A JI JE = I J JEA @ JA A JI JK J E K I = EJ I A JI JE = I J E A JEA J F = L A K F K D! ' B= N " Markkinahakkuut ja metsätalouden työvoima toukokuu 2004 Toimittaja: Yrjö Sevola 30.6.2004 730 Toukokuun hakkuut

Lisätiedot

Teollisuuteen, ja vähäisessä määrin vientiin, menevän markkinapuun hakkuut olivat lokakuussa 5,0 miljoonaa

Teollisuuteen, ja vähäisessä määrin vientiin, menevän markkinapuun hakkuut olivat lokakuussa 5,0 miljoonaa A JI JE = I J JEA @ JA A JI JK J E K I = EJ I A JI JE = I J E A JEA J F = L A K F K D! ' B= N " Markkinahakkuut ja metsätalouden työvoima Lokakuu 2004 Toimittaja: Yrjö Sevola 1.12.2004 748 Lokakuun hakkuut

Lisätiedot

Energiapuukorjuukohteiden tarkastustulokset ja Hyvän metsänhoidon suositusten näkökulma. Mikko Korhonen Pohjois-Karjalan metsäkeskus

Energiapuukorjuukohteiden tarkastustulokset ja Hyvän metsänhoidon suositusten näkökulma. Mikko Korhonen Pohjois-Karjalan metsäkeskus Energiapuukorjuukohteiden tarkastustulokset ja Hyvän metsänhoidon suositusten näkökulma Mikko Korhonen Pohjois-Karjalan metsäkeskus Mitä on korjuujälki? Metsikön puuston ja maaperän tila puunkorjuun jälkeen.

Lisätiedot

Markkinapuun hakkuut ja työvoima Marraskuu Marraskuun hakkuut 6 miljoonaa kuutiometriä

Markkinapuun hakkuut ja työvoima Marraskuu Marraskuun hakkuut 6 miljoonaa kuutiometriä A JI JE = I J JEA @ JA A JI JK J E K I = EJ I A JI JE = I J E A JEA J F = L A K F K D! ' B= N " Markkinapuun hakkuut ja työvoima Marraskuu 2005 Toimittaja: Yrjö Sevola 21.12.2005 800 Marraskuun hakkuut

Lisätiedot

Tukkipuun hakkuut olivat 2,4 ja kuitupuun 2,6 miljoonaa kuutiometriä. Edellisvuoden joulukuuhun verrattuna

Tukkipuun hakkuut olivat 2,4 ja kuitupuun 2,6 miljoonaa kuutiometriä. Edellisvuoden joulukuuhun verrattuna A JI JE = I J JEA @ JA A JI JK J E K I = EJ I A JI JE = I J E A JEA J F = L A K F K D! ' B= N " Markkinapuun hakkuut ja työvoima Joulukuu 2004 Toimittaja: Yrjö Sevola 27.1.2005 755 Joulukuun hakkuut 5

Lisätiedot

Puuhuolto/puun hankinta - Case Stora Enso. Yritysvastuujohtaja Pekka Kallio-Mannila

Puuhuolto/puun hankinta - Case Stora Enso. Yritysvastuujohtaja Pekka Kallio-Mannila Puuhuolto/puun hankinta - Case Stora Enso Yritysvastuujohtaja Pekka Kallio-Mannila Stora Enso Stora Enso on pakkaus-, biomateriaali-, puutuote- ja paperiteollisuuden maailmanlaajuinen edelläkävijä Maailmanlaajuisesti

Lisätiedot

Energiapuun korjuusuositusten päivittämisen tarve ja käytännön prosessi. Metsäenergiafoorumi Olli Äijälä, Tapio

Energiapuun korjuusuositusten päivittämisen tarve ja käytännön prosessi. Metsäenergiafoorumi Olli Äijälä, Tapio Energiapuun korjuusuositusten päivittämisen tarve ja käytännön prosessi Metsäenergiafoorumi 9.12.2009 Olli Äijälä, Tapio Energiapuu metsänhoitosuosituksissa Historia: Energiapuun korjuuopas julkaistiin

Lisätiedot

Reaalinen kantohintaso oli viime vuonna 3,3 prosenttia alempi kuin vuonna 2000. Nimellisesti kantohinnat

Reaalinen kantohintaso oli viime vuonna 3,3 prosenttia alempi kuin vuonna 2000. Nimellisesti kantohinnat Puun hinnat metsäkeskuksittain vuosi 2001 Toimittajat: Pekka Ollonqvist Martti Aarne 6.2.2002 610 Reaalinen kantohintataso laski 3,3 prosenttia vuonna 2001 Reaalinen kantohintaso oli viime vuonna 3,3 prosenttia

Lisätiedot

Markkinapuun hakkuut ja työvoima Syyskuu Syyskuun hakkuut 5 miljoonaa kuutiometriä

Markkinapuun hakkuut ja työvoima Syyskuu Syyskuun hakkuut 5 miljoonaa kuutiometriä A JI JE = I J JEA @ JA A JI JK J E K I = EJ I A JI JE = I J E A JEA J F = L A K F K D! ' B= N " Markkinapuun hakkuut ja työvoima Syyskuu 2007 Toimittaja: Yrjö Sevola 30.10.2007 888 Syyskuun hakkuut miljoonaa

Lisätiedot

Motit liikkeelle. Etelä- ja Keski-Pohjanmaan metsänomistajille osaamista yrittäjämäiseen metsätalouteen

Motit liikkeelle. Etelä- ja Keski-Pohjanmaan metsänomistajille osaamista yrittäjämäiseen metsätalouteen Motit liikkeelle Etelä- ja Keski-Pohjanmaan metsänomistajille osaamista yrittäjämäiseen metsätalouteen Puukauppa ja hakkuut Suomen puuvaranto Suomen metsien puuvaranto on viimeisimmän Valtakunnan metsien

Lisätiedot

Keski-Suomen metsäbiotalous

Keski-Suomen metsäbiotalous Keski-Suomen metsäbiotalous metsäbiotaloudella suuri merkitys aluetaloudelle Metsäbiotalouden osuus maakunnan kokonaistuotoksesta on 14 %, arvonlisäyksestä 10 % ja työllisyydestä 6 %. Merkitys on selvästi

Lisätiedot

METSÄTILASTOTIEDOTE 31/2014

METSÄTILASTOTIEDOTE 31/2014 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 31/2014 Puun energiakäyttö 2013 8.7.2014 Jukka Torvelainen Esa Ylitalo Paul Nouro Metsähaketta käytettiin 8,7 miljoonaa kuutiometriä

Lisätiedot

Markkinahakkuut ja metsätalouden työvoima helmikuu Helmikuun hakkuut 5 miljoonaa kuutiometriä

Markkinahakkuut ja metsätalouden työvoima helmikuu Helmikuun hakkuut 5 miljoonaa kuutiometriä A JI JE = I J JEA @ JA A JI JK J E K I = EJ I A JI JE = I J E A JEA J F = L A K F K D! ' B= N " Markkinahakkuut ja metsätalouden työvoima helmikuu 2004 Toimittaja: Yrjö Sevola 25.3.2004 716 Helmikuun hakkuut

Lisätiedot

Puunkorjuu ja kaukokuljetus vuonna Metsätehon tuloskalvosarja 4a/2016 Markus Strandström Metsäteho Oy

Puunkorjuu ja kaukokuljetus vuonna Metsätehon tuloskalvosarja 4a/2016 Markus Strandström Metsäteho Oy Puunkorjuu ja kaukokuljetus vuonna 215 Metsätehon tuloskalvosarja 4a/216 Markus Strandström Metsäteho Oy Tietoa tilastosta Tilasto seuraa kotimaisen raakapuun korjuun ja kaukokuljetuksen määriä ja kustannuksia

Lisätiedot

Puunkorjuun kustannukset ja olosuhteet sekä puutavaran kaukokuljetuksen kustannukset ja puutavaralajeittaiset. vuonna 1996.

Puunkorjuun kustannukset ja olosuhteet sekä puutavaran kaukokuljetuksen kustannukset ja puutavaralajeittaiset. vuonna 1996. Puunkorjuun kustannukset ja olosuhteet sekä puutavaran kaukokuljetuksen kustannukset ja puutavaralajeittaiset kuljetusmatkat vuonna 1996 Jouko Örn Metsätehon raportti 32 8.12.1997 Osakkaiden yhteishanke

Lisätiedot

CROSS CLUSTER 2030 Metsä- ja energiateollisuuden Skenaariot Jaakko Jokinen, Pöyry Management Consulting Oy 8.10.2014

CROSS CLUSTER 2030 Metsä- ja energiateollisuuden Skenaariot Jaakko Jokinen, Pöyry Management Consulting Oy 8.10.2014 CROSS CLUSTER 23 Metsä- ja energiateollisuuden Skenaariot Jaakko Jokinen, Pöyry Management Consulting Oy 8.1.214 MIHIN UUSIA BIOTUOTTEITA TARVITAAN? ÖLJYTUOTTEIDEN NETTOTUONTI Öljyn hinnan nopea nousu

Lisätiedot

Syksyn puukauppa jatkuu edellisvuosia tuntuvasti hiljaisempaan tahtiin. Syyskuussa metsäteollisuus osti puuta 2,1 miljoonaa kuutiometriä,

Syksyn puukauppa jatkuu edellisvuosia tuntuvasti hiljaisempaan tahtiin. Syyskuussa metsäteollisuus osti puuta 2,1 miljoonaa kuutiometriä, Puun ostot ja hinnat syyskuu 2001 Toimittaja: Martti Aarne 19.10.2001 598 Syyskuun puukaupassa 50 prosentin lasku edellisvuodesta Syksyn puukauppa jatkuu edellisvuosia tuntuvasti hiljaisempaan tahtiin.

Lisätiedot

Markkinapuun hakkuut ja työvoima Marraskuu Marraskuun hakkuut 5 miljoonaa kuutiometriä

Markkinapuun hakkuut ja työvoima Marraskuu Marraskuun hakkuut 5 miljoonaa kuutiometriä A JI JE = I J JEA @ JA A JI JK J E K I = EJ I A JI JE = I J E A JEA J F = L A K F K D! ' B= N " Markkinapuun hakkuut ja työvoima Marraskuu 2006 Toimittaja: Yrjö Sevola 3.1.2007 848 Marraskuun hakkuut 5

Lisätiedot

Venäjän tullipolitiikan vaikutus Suomen ja Venäjän väliseen metsäsektorin kauppaan

Venäjän tullipolitiikan vaikutus Suomen ja Venäjän väliseen metsäsektorin kauppaan Venäjän tullipolitiikan vaikutus Suomen ja Venäjän väliseen metsäsektorin kauppaan Lasse Jutila (esitettävä materiaali pohjautuu valmisteilla olevaan tutkimusraporttiin, jota ovat olleet laatimassa esittäjän

Lisätiedot

Markkinapuun hakkuut ja työvoima, huhtikuu 2011

Markkinapuun hakkuut ja työvoima, huhtikuu 2011 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE ja työvoima, huhtikuu 11 3/11 9..11 Elina Mäki-Simola Huhtikuun hakkuut,7 miljoonaa kuutiometriä Hakkuut jatkuivat vilkkaina huhtikuussa.

Lisätiedot

METSÄ GROUP Liikevaihto 5,0 mrd. euroa Henkilöstö 9 600

METSÄ GROUP Liikevaihto 5,0 mrd. euroa Henkilöstö 9 600 Avainluvut 2015 METSÄ GROUP Liikevaihto 5,0 mrd. euroa Henkilöstö 9 600 METSÄLIITTO OSUUSKUNTA Konsernin emoyritys Omistajina 116 000 suomalaista metsänomistajaa METSÄ FOREST Puunhankinta ja metsäpalvelut

Lisätiedot

Toiveena tasainen puuhuolto Heikki Pajuoja Metsäteho Oy

Toiveena tasainen puuhuolto Heikki Pajuoja Metsäteho Oy Toiveena tasainen puuhuolto Heikki Pajuoja Metsäteho Oy 1 Puun kulku metsästä tehtaalle Suomessa 2009 (milj.m 3 ) Puustopääoman kasvu 40 milj. m 3 Tuontipuu ja hake 7 31+6 Puuston kasvu Kokonaispoistuma

Lisätiedot

Teollisuuspuun hakkuut ja työvoima, heinäkuu 2014

Teollisuuspuun hakkuut ja työvoima, heinäkuu 2014 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE Teollisuuspuun hakkuut ja työvoima, heinäkuu 214 37/214 3.9.214 Elina Mäki-Simola Heinäkuun hakkuut 2,4 miljoonaa kuutiometriä

Lisätiedot

Metsätalous kotitalouksien tulonmuodostuksessa. Ritva Toivonen 10/2008

Metsätalous kotitalouksien tulonmuodostuksessa. Ritva Toivonen 10/2008 Metsätalous kotitalouksien tulonmuodostuksessa Ritva Toivonen 10/2008 1 SISÄLTÖ Metsät ja metsien omistus Suomessa Yksityismetsänomistajakunta - muutoksessa Lähestymistapoja metsien merkitykseen tulonlähteenä

Lisätiedot

Pohjois-Savon metsäbiotalous

Pohjois-Savon metsäbiotalous n metsäbiotalous ssa metsäbiotaloudella on merkittävä aluetaloudellinen rooli Metsäbiotalous muodostaa 40 % maakunnan biotalouden tuotoksesta. Biotaloudessa tärkein sektori on elintarviketeollisuus. Metsäbiotalouden

Lisätiedot

Metsäteollisuuden ulkomaankauppa, helmikuu 2014

Metsäteollisuuden ulkomaankauppa, helmikuu 2014 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE Metsäteollisuuden ulkomaankauppa, helmikuu 2014 18/2014 15.5.2014 Aarre Peltola Venäläisen puun osuus tuonnista kasvussa Suomeen

Lisätiedot

Korjuujäljen seuranta energiapuun korjuun laadun mittarina. Mikko Korhonen Suomen metsäkeskus 23.5.2014

Korjuujäljen seuranta energiapuun korjuun laadun mittarina. Mikko Korhonen Suomen metsäkeskus 23.5.2014 Korjuujäljen seuranta energiapuun korjuun laadun mittarina Mikko Korhonen Suomen metsäkeskus 23.5.2014 Mitä on korjuujälki? Metsikön puuston ja maaperän tila puunkorjuun jälkeen. 2 23.5.2014 3 Korjuujäljen

Lisätiedot

kuutiometriin, mikä vastaa noin 37 miljoonaa kuutiometriä yksityismetsistä

kuutiometriin, mikä vastaa noin 37 miljoonaa kuutiometriä yksityismetsistä Puun ostot ja hinnat joulukuu 2001 Toimittaja: Martti Aarne 16.1.2002 608 Vuoden 2001 puukauppa jäi 30 miljoonaan kuutiometriin Vuosi 2001 oli puumarkkinoilla hiljainen, vaikka marraskuun myrskyt lisäsivätkin

Lisätiedot

METSÄTILASTOTIEDOTE 51/2014

METSÄTILASTOTIEDOTE 51/2014 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 51/214 Energiapuun kauppa, heinäsyyskuu 214 12.12.214 Jukka Torvelainen Energiapuuksi ostetun karsitun rangan osuus ja hinta nousivat

Lisätiedot

Markkinapuun hakkuut ja työvoima, lokakuu 2008

Markkinapuun hakkuut ja työvoima, lokakuu 2008 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE Markkinapuun hakkuut ja työvoima, lokakuu 28 43/28 2.12.28 Elina Mäki-Simola Lokakuun hakkuut, miljoonaa kuutiometriä Puukaupan

Lisätiedot

Puun ostot ja hinnat lokakuu 2001. Puukauppa piristymässä 22.11..2001 601

Puun ostot ja hinnat lokakuu 2001. Puukauppa piristymässä 22.11..2001 601 Puun ostot ja hinnat lokakuu 2001 Toimittaja: Martti Aarne 22.11..2001 601 Puukauppa piristymässä Puukauppa on marraskuussa hieman vilkastunut alkusyksyn puumääriin verrattuna. Viikolla 46 teollisuus osti

Lisätiedot

Metsäteollisuuden ulkomaankauppa, lokakuu 2012

Metsäteollisuuden ulkomaankauppa, lokakuu 2012 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE Metsäteollisuuden ulkomaankauppa, lokakuu 2012 3/2013 18.1.2013 Aarre Peltola Puun tuonti nousussa lokakuussa Puun kuukausittainen

Lisätiedot

Keski- ja Itä-Euroopan metsätietopalvelu

Keski- ja Itä-Euroopan metsätietopalvelu METSÄVARAT Metsänomistus v. 7 1 Puulajien osuus puuston tilavuudesta v. Yksityistämisen alla oleva maa 1 % Lepät 1 % Haapa 3 % Muut puulajit 5 % Yksityinen 35 % Valtio 9 % Rauduskoivu 18 % Mänty 1 % Kuusi

Lisätiedot

METSÄTEOLLISUUDEN AINESPUUN KÄYTÖN SKENAARIOT

METSÄTEOLLISUUDEN AINESPUUN KÄYTÖN SKENAARIOT METSÄTEOLLISUUDEN AINESPUUN KÄYTÖN SKENAARIOT Metsäbiomassa ja metsäteollisuus-asiantuntijaseminaari Pöyry Management Consulting Oy/ Sami Pastila METSÄTEOLLISUUDEN PUUNKÄYTTÖ YLI 70 MILJ. KUUTIOTA Kotimaiset

Lisätiedot

MAAILMAN MODERNEIN BIOTUOTETEHDAS

MAAILMAN MODERNEIN BIOTUOTETEHDAS MAAILMAN MODERNEIN BIOTUOTETEHDAS OSSI PUROMÄKI METSÄ FIBRE, 1 on kannattava ja kilpailukykyinen metsäteollisuuskonserni 2 Metsä Fibre lyhyesti METSÄ FIBRE Maailman johtavia havuselluntuottajia ja suuri

Lisätiedot

Valtakunnan metsien 10. inventointiin perustuvat hakkuumahdollisuusarviot Pirkanmaan metsäkeskuksen alueella

Valtakunnan metsien 10. inventointiin perustuvat hakkuumahdollisuusarviot Pirkanmaan metsäkeskuksen alueella Valtakunnan metsien 10. inventointiin perustuvat hakkuumahdollisuusarviot Pirkanmaan metsäkeskuksen alueella Tietolähde: Metla VMI10 / MELA-ryhmä / 15.6.2007 Tuula Nuutinen Nuutinen, T., Hirvelä, H., Salminen,

Lisätiedot

Metsäteollisuuden ulkomaankauppa, helmikuu 2011

Metsäteollisuuden ulkomaankauppa, helmikuu 2011 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE Metsäteollisuuden ulkomaankauppa, helmikuu 2011 17/2011 6.5.2011 Aarre Peltola Metsäteollisuustuotteiden viennin arvo jatkoi kasvuaan

Lisätiedot

Yksityismetsien alueellinen käyttöaste

Yksityismetsien alueellinen käyttöaste Yksityismetsien alueellinen käyttöaste Panu Pingoud, Jarmo Hämäläinen & Heikki Pajuoja, Metsäteho Oy Heimo Karppinen, Helsingin yliopisto Harri Hänninen, Metsäntutkimuslaitos 13/2010 Tutkimuksen tavoite

Lisätiedot

Alueelliset innovaatiot ja kokeilut -varojen alueellinen jako 2016 Ennakoitu rakennemuutos, euroa Kasvusopimukset, euroa Yhteensä, euroa Uudenmaan liitto 317 000 1 466 000 1 783 000 Hämeen liitto 183 000

Lisätiedot

Puun hinnat metsäkeskuksittain 2009

Puun hinnat metsäkeskuksittain 2009 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 17/2010 Puun hinnat metsäkeskuksittain 2009 5.5.2010 Yrjö Sevola Pekka Ollonqvist Reaalinen kantohintataso laski 14 prosenttia

Lisätiedot

Suomen Sahat Sidosryhmäpäivä 09. Markkinakatsaus Helsinki

Suomen Sahat Sidosryhmäpäivä 09. Markkinakatsaus Helsinki Suomen Sahat Sidosryhmäpäivä 09 Markkinakatsaus 24.11.2009 Helsinki Sahateollisuus on metsäteollisuuden selkäranka Järeän puun hankinta käynnistää kaiken keskeisen toiminnan metsissämme Saha- ja vaneriteollisuus

Lisätiedot

Puukauppa alueittain 2013

Puukauppa alueittain 2013 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 11/2014 Puukauppa alueittain 2013 1.4.2014 Martti Aarne Vuoden 2013 reaalinen kantohintataso 2 prosenttia edellisvuotta korkeampi

Lisätiedot

Kilpailutetut julkiset hankinnat 2015 Keski-Pohjanmaa. Hankinta-asiamies Jorma Saariketo

Kilpailutetut julkiset hankinnat 2015 Keski-Pohjanmaa. Hankinta-asiamies Jorma Saariketo Kilpailutetut julkiset hankinnat 2015 Keski-Pohjanmaa Hankinta-asiamies Jorma Saariketo Kilpailutetut hankinnat 2015 koko maa Ajanmukaiset menettelytavat ja välineet lisäävät mahdollisuuksia ja edistävät

Lisätiedot

Etelä-Karjalan metsäbiotalous

Etelä-Karjalan metsäbiotalous Etelä-Karjalan metsäbiotalous Etelä-Karjalassa metsäbiotalouden merkitys maakunnan taloudessa on Suomen suurin Metsäbiotalous muodostaa pääosan maakunnan koko biotaloudesta. Esimerkiksi tuotoksesta sen

Lisätiedot

Kansallinen metsästrategia 2025 ja metsänjalostus

Kansallinen metsästrategia 2025 ja metsänjalostus Kansallinen metsästrategia 2025 ja metsänjalostus Sanna Paanukoski maa- ja metsätalousministeriö 21.11.2016 1 Kansallinen metsästrategia 2025 Strategia listaa metsäalan tärkeimmät tavoitteet vuoteen 2025

Lisätiedot

Yksityismetsätalouden merkitys puumarkkinoilla

Yksityismetsätalouden merkitys puumarkkinoilla Päättäjien Metsäakatemia 14.9.2011 Majvik, Kirkkonummi Yksityismetsätalouden merkitys puumarkkinoilla Jussi Leppänen Metsäntutkimuslaitos, Vantaa jussi.leppanen@metla.fi Yksityismetsien merkitys 100 %

Lisätiedot

VMI9 ja VMI10 maastotyövuodet

VMI9 ja VMI10 maastotyövuodet VMI ja VMI maastotyövuodet VMI: alueittain VMI: koko maa vuosittain Puuston kokonaistilavuus kaikki puulajit VMI: milj. m³ VMI: 8 milj. m³ Muutos: +8 milj. m³ (+%) 8 Lappi VMI VMI Lehtipuut Kuusi Mänty

Lisätiedot

Kantokäsittely juurikääpää vastaan tärkeää kesäharvennuksissa

Kantokäsittely juurikääpää vastaan tärkeää kesäharvennuksissa 1 (6) Kantokäsittely juurikääpää vastaan tärkeää kesäharvennuksissa Kuusen parhailla kasvupaikoilla Etelä-Suomessa juurikääpä aiheuttaa noin 8 prosenttia kuusen tyvilahosta. Männiköissä juurikääpä aiheuttaa

Lisätiedot

Markkinapuun hakkuut ja työvoima, elokuu 2011

Markkinapuun hakkuut ja työvoima, elokuu 2011 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE ja työvoima, elokuu 211 38/211 4.1.211 Elina Mäki-Simola Elokuun hakkuut 5, miljoonaa kuutiometriä Hakkuut jatkuivat elokuussa

Lisätiedot

Yksityismetsätalouden rooli puumarkkinoilla Suomessa

Yksityismetsätalouden rooli puumarkkinoilla Suomessa Yksityismetsätalouden rooli puumarkkinoilla Suomessa Harri Hänninen Suomalais venäläinen Päättäjien Metsäfoorumi 7.6.2011, Majvik, Kirkkonummi Yksityismetsien merkitys Metsämaa, tilavuus ja kasvu ovat

Lisätiedot

Metsäsektorin avaintilastoja 2016

Metsäsektorin avaintilastoja 2016 18.10.2016 Metsäsektorin avaintilastoja 2016 Luonnonvarakeskus / Tilastopalvelut Yhteystiedot: Jari Viitanen, puh. 029 532 3033, sähköposti: jari.viitanen@luke.fi (vuoden 2016 ennusteet) Martti Aarne,

Lisätiedot

Puun hinnat metsäkeskuksittain 2010

Puun hinnat metsäkeskuksittain 2010 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 6/2011 Puun hinnat metsäkeskuksittain 2010 4.2.2011 Yrjö Sevola Pekka Ollonqvist Reaalinen kantohintataso nousi 8,5 prosenttia

Lisätiedot

Äänekosken biotuotetehdas

Äänekosken biotuotetehdas Äänekosken biotuotetehdas Metsä Groupin avainluvut 2014 METSÄ GROUP Liikevaihto 5,0 mrd. euroa Henkilöstö 10 500 METSÄLIITTO OSUUSKUNTA Konsernin emoyritys Omistajina 122 000 suomalaista metsänomistajaa

Lisätiedot

Metsä Board Vahvaa kasvua korkealaatuisissa pakkauskartongeissa

Metsä Board Vahvaa kasvua korkealaatuisissa pakkauskartongeissa Metsä Board Vahvaa kasvua korkealaatuisissa pakkauskartongeissa Katri Sundström Sijoittajasuhdejohtaja Pörssi-ilta, Turku 16.11.2016 METSÄ GROUP Liikevaihto EUR 5.0 mrd. euroa Henkilöstö 9 600 METSÄLIITTO

Lisätiedot

Metsäteollisuuden ulkomaankauppa, kesäkuu 2010

Metsäteollisuuden ulkomaankauppa, kesäkuu 2010 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE Metsäteollisuuden ulkomaankauppa, kesäkuu 2010 37/2010 8.9.2010 Aarre Peltola Puun tuonti on lisääntynyt tasaisesti Puun tuonti

Lisätiedot

Korjuujäljen tarkastukset Harvennushakkuut ja energiapuuhakkuut

Korjuujäljen tarkastukset Harvennushakkuut ja energiapuuhakkuut Korjuujäljen tarkastukset Harvennushakkuut ja energiapuuhakkuut 211 2 Sisällys 1. YLEISTÄ KORJUUJÄLJEN TARKASTUKSISTA 3 2. TULOKSET HARVENNUSHAKKUIDEN KORJUUJÄLJESTÄ 3 2.1 Tarkastetut kohteet 3 2.2 Puustovauriot

Lisätiedot

Hieskoivikoiden avo- ja harvennushakkuun tuottavuus joukkokäsittelymenetelmällä

Hieskoivikoiden avo- ja harvennushakkuun tuottavuus joukkokäsittelymenetelmällä Hieskoivikoiden avo- ja harvennushakkuun tuottavuus joukkokäsittelymenetelmällä Juha Laitila, Pentti Niemistö & Kari Väätäinen Metsäntutkimuslaitos 28.1.2014 Hieskoivuvarat* VMI:n mukaan Suomen metsissä

Lisätiedot

Riittääkö bioraaka-ainetta. Timo Partanen

Riittääkö bioraaka-ainetta. Timo Partanen 19.4.2012 Riittääkö bioraaka-ainetta 1 Päästötavoitteet CO 2 -vapaa sähkön ja lämmön tuottaja 4/18/2012 2 Näkökulma kestävään energiantuotantoon Haave: Kunpa ihmiskunta osaisi elää luonnonvarojen koroilla

Lisätiedot

Puunkorjuu- ja puutavaran kaukokuljetustilasto vuonna 2006

Puunkorjuu- ja puutavaran kaukokuljetustilasto vuonna 2006 Puunkorjuu- ja puutavaran kaukokuljetustilasto vuonna 26 Arto Kariniemi Arto Kariniemi 1 Tilastoinnin tavoite ja julkaisut Tilasto seuraa kotimaisen raakapuun korjuun ja kaukokuljetuksen määriä ja kustannuksia

Lisätiedot

Tulevaisuuden puupolttoainemarkkinat

Tulevaisuuden puupolttoainemarkkinat Tulevaisuuden puupolttoainemarkkinat Martti Flyktman, VTT martti.flyktman@vtt.fi Puh. 040 546 0937 10.10.2013 Martti Flyktman 1 Sisältö Suomen energian kokonaiskulutus Suomen puupolttoaineiden käyttö ja

Lisätiedot

Metsäbiotalous. Suomessa ja maakunnissa. Helsinki, Panu Kallio, Tapio Oy Jouko Lehtoviita, Tapio Oy

Metsäbiotalous. Suomessa ja maakunnissa. Helsinki, Panu Kallio, Tapio Oy Jouko Lehtoviita, Tapio Oy Metsäbiotalous Suomessa ja maakunnissa Panu Kallio, Jouko Lehtoviita, Helsinki, Esityksen sisältö Metsäbiotalous Suomessa Maakuntien metsäbiotalous Metsäbiotalouden osuus maakuntien biotaloudesta Esimerkki

Lisätiedot