RAKENNUSSELVITYS JA KUNTOARVIO

Transkriptio

1 Liite 5 VIRTALA RAKENNUSSELVITYS JA KUNTOARVIO YLIVIESKAN KAUPUNKI Kaupunginarkkitehti Risto Suikkari Rakennuspäällikkö Unto Koskinen

2 VIRTALA RAKENNUSSELVITYS JA KUNTOARVIO Ylivieskan kaupunki, Maankäyttöyksikkö 2013 Kansikuva: Virtala kuvattuna pohjoisesta Hakalahdenkadun suunnasta. R. Suikkari

3 SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO 1. RAKENNUSSELVITYS Kiinteistön muodostuminen Rakennushistoria 2. KUNTOARVIO 2.1 YHTEENVETO Rakennustekniikka LVI-tekniikka Sähkötekniikka Välittömästi korjausta vaativat toimenpiteet Lisätutkimustarve PTS-suunnitelma 2.2 KOHTEEN TIEDOT JA HAVAINNOT NYKYTILASTA Kuntoarvion laatijat ja yhteystiedot Perustiedot kartoitettavasta kiinteistöstä Käytettävissä olleet asiakirjat Huoltotoimen ja kiinteistön käytön arviointi Sisäolosuhteisiin liittyvät havainnot Turvallisuuteen ja ympäristöriskeihin liittyvät havainnot Kosteusvaurioihin liittyvät havainnot Asbesti ja muut haitta-aineet Kulutuslukemat 2.3 RAKENNUSTEKNIIKAN KUNTOARVIO D6 Viherrakenteet D7 Päällysrakenteet D8 Aluevarusteet D9 Ulkopuoliset rakenteet E5 Putkirakenteet ja johdot F1 Perustukset F2 Rakennuksen runko F3 Julkisivut F4 Yläpohjarakenteet F5 Täydentävät sisäosat F6 Sisäpuoliset pintarakenteet 2.4 LVI-JÄRJESTELMIEN KUNTOARVIO G1 Lämmitysjärjestelmät G2 Vesi- ja viemärijärjestelmät G3 Ilmastointijärjestelmät G4 Kylmätekniset järjestelmät G5 Paineilma- ja kaasuverkostot G7 Palontorjuntajärjestelmät 2.5 SÄHKÖTEKNISTEN JÄRJESTELMIEN KUNTOARVIO H1 Aluesähköistys H2 Kytkinlaitokset ja jakokeskukset ym. H3 Johtotiet H4 Johdot ja niiden varusteet H5 Valaisimet H6 Lämmittimet, kojeet ja laitteet H7 Erityisjärjestelmät J1 Puhelinjärjestelmät J2 Antennijärjestelmät J3 Äänentoisto- ja merkinantojärjestelmät J4 Kiinteistön atk-järjestelmät J6 Rakennusautomaatiojärjestelmät 3

4 JOHDANTO Tämä Virtalan rakennusselvitys ja kuntoarvio liittyy tekeillä olevaan Kassisen alueen asemakaavaan. Selvityksen kohteena oleva rakennus on suurehko 1½-kerroksinen (ullakkohuoneet) harjakattoinen hirsirunkoinen rakennus, joka sijaitsee näkyvällä paikalla Ylivieskan keskustassa Kalajoen rannalla vastapäätä vanhaa kirkkoa. Kuva 1. Virtalan asemapiirros. 1:

5 Rakennus sijaitsee tasaisella paikalla joen ja keskustaan pohjoisesta johtavan Hakalahdenkadun välissä. Voimassaoleva asemakaava ei säilytä rakennusta. Valmisteluvaiheessa olevassa Kassisen alueen asemakaavassa rakennus on esitetty purettavaksi. Kuva 2. Vasemmalla ote voimassaolevasta asemakaavasta, jossa alue on varattu liikerakentamiseen. Oikealla on ote uudesta Kassisen alueen asemakaavaluonnoksesta. Mittakaava n. 1:4000. RAKENNUSSELVITYS Kiinteistön muodostuminen Nykyisin Ylivieskan kaupungin omistama Virtalan tila (0,4906 ha) on rekisteröity Tuberkuloosin Vastustamisyhdistys ry:lle. Kiinteistötietojärjestelmän ja arkistotietojen mukaan Virtalan tila (1:69) on tuolloin lohkottu tilasta (1:20), joka oli muodostettu Valtion rautateiden omistamista maista. [1], [3] Rakennushistoria Rakennuksen ovat rakentaneet Eino Hintsala, Theodor Nisula, Edvald Hakspik ja Frans Similä vuonna Siinä on alkujaan toiminut tuberkuloosihuoltotoimisto ja lääkärin asunto. [2] 5

6 Rakennus on hirsirunkoinen. Julkisivut on verhottu pystylomalaudoilla. Joen puolella on alkujaan ollut avokuisti [5]. Rakennuksessa on tiilikatto, joka on rakennettu pärekaton päälle myöhemmin (mahdollisesti 1955). Pärekatto on edelleen aluskatteena tiilikatteen alla. Perustus on betonia ja rakennuksen toisessa päässä on kellarikerros. Muilla osin rakennuksessa on rossipohja. Rakennuksen alkuperäisiä piirustuksia ei ole löytynyt. Nykyinen keltaiseksi maalattu pystylomalaudoitus on ollut jo ennen vuoden 1955 remonttia [5]. Rakennus peruskorjattiin vuonna 1955 Tuberkuloosihuoltoliiton toimesta. Muutossuunnittelun teki arkkitehti Uki Heikkinen Oulusta. Joen puolella ollut avokuisti purettiin ja rakennusta jatkettiin hieman toisesta päädystä. Ulko-ovet uusittiin paneloiduiksi oviksi. Vanha ulkoverhous ja ikkunat säilytettiin ja rakennuksen jatkos tehtiin entisenkaltaisena.[4] Osa muutossuunnitelmista on tallella. Katto oli suunnitelmissa esitetty huopakatteiseksi, mutta ilmeisesti tällöin vanha pärekatto sai tiilipäällisen. Sisätilat kokivat vuoden 1955 remontissa suuren muutoksen. Rakennuksen lämmitysjärjestelmä uusittiin ja kellariin asennettiin Elveka -lämpökattila. Osa sisäseinistä ja hormiryhmistä, uunit ja ullakon portaat purettiin. Peiliovet vaihdettiin laakaoviksi.[5] Vanhat koristeelliset listoitukset (ovi-, ikkuna-, lattia- ja kattolistat) korvattiin 50-luvulle tyypillisillä ohuemmilla pyöristetyillä listoilla. Sisätiloissa on edelleen nähtävissä 1950-luvun ilme luvulla rakennus on ollut asuinkäytössä ja myöhemmin siihen muutti Kasvatusneuvola, joka toimi talossa vuoteen 1982 asti.[2] Ylivieskan kaupungin omistukseen rakennus tuli [3]. Rakennus peruskorjattiin 1972 ja siinä aloitti toimintansa päiväkoti. Kokonaan päiväkodiksi rakennus muuttui 1982, jolloin siihen tehtiin lämpökorjaus ja tiloja sisustettiin päiväkodille sopiviksi. [2] Tuolloin ikkunoihin asennettiin sisäpintaan kolmas lasi erillisessä puitteessa. Rakennus toimi päiväkotina vuoteen 2005 asti, jonka jälkeen rakennus jäi vajaakäytölle. Rakennus on toiminut bändiharjoitustilana ja ollut ajoittain teatteriväen käytössä. Toisessa päässä toimii edelleen kuntosali. Talon nimi on kansankielessä ollut tubitoimisto. Imagosyistä päiväkodin nimenä on yleistynyt Virtalan päiväkoti.[2] Rakennuksen ulkoasua ei ole muutettu vuoden 1955 remontin jälkeen. Sisällä ei ole alkuperäisyyttä paljoa säilynyt. Neljä alkuperäistä peiliovea on säilynyt (tuulikaapin sisäovi, pienen varaston ovi, ullakkohuoneen ovi ja portaikosta ullakolle johtava ovi). Vanhoja ovi-, ikkuna- ja lattialistoja on säilynyt toisessa ullakkohuoneessa. Ullakkotilan veistetyistä sekä sahaparruista tehty katon tukirakenne ja altapäin näkyvä sahattujen ruodelautojen päälle tehty pärekatto ovat edelleen nähtävissä ullakolla. Tontilla rakennuksen joenpuolella sijaitsi saunarakennus, joka oli rakennettu vuoden 1955 jälkeen. Huonokuntoinen saunarakennus purettiin Kohde sisältyi alueen asemakaavoituksen tueksi laadittuun Rahkorannan alueen rakennusinventointiin Tuolloin rakennuksen kunnon arvioitiin olevan kohtalainen.[7] 6

7 Kuva 3. Arkkitehtitoimisto Uki Heikkisen Virtalan korjausta varten tekemiä piirroksia vuodelta Mittakaava 1:200. Kuva 4. Sisänäkymä Virtalasta tänään. 7

8 Kuva 5. Julkisivu etelään jokirantaan päin. Kuva 6. Julkisivu pohjoiseen Hakalahdenkadulle. 8

9 Kuva 7. Pääty länteen. Kuva 8. Pääty itään, Valtakadun suuntaan. 9

10 Kuva 9. Virtalan nykytilanteen mukainen pohjapiirros 1:

11 KUNTOARVIO Koska rakennus on pitkään ollut palvelukäytössä, kuntoarvio ja raportti laadittiin Ympäristöministeriön julkaisun Liike- ja palvelurakennusten kuntoarvio (1998) ohjeita noudattaen. Kiinteistökierroksen yhteydessä tarkastettiin kaikki kiinteistön tilat sekä haastateltiin rakennuksesta vastannutta laitosmiestä. Kuntoarvion havainnot tehtiin aistinvaraisesti. Kunnossapidon toimenpiteet on arvioitu nykytilanteen säilymisen pohjalta. 2.1 YHTEENVETO Rakennustekniikka Rakennus on ikäisekseen kohtalaisessa kunnossa. Turvallisuuteen vaikuttavia rakenneteknisiä seikkoja ei havaittu. Rakennuksen toiminnallisuutta on vaikea arvioida koska rakennus on ollut pitkään vajaakäytössä. Huonejako on vuonna 2005 toimintansa lopettaneen päiväkodin jäljiltä. Yleisvaikutelma on sokkeloinen. Tilat olivat epäsiistit. Rakennuksen länsipäädyssä bändiharjoitustilana toimivan entisen päiväkodin lepohuoneen katossa oli jälkiä vanhoista vesivalumista. Tilan yläpuolella sijaitsee paisunta-astia, joka on vuotanut kaksi vuotta sitten. Katolla oli pari kattotiiltä pois paikoiltaan, toinen räystäällä, toinen savupiipun juuressa. Ullakolla ei kuitenkaan näkynyt valumajälkiä, ja aluskatteena toiminut pärekatto vaikutti kuivalta. Ullakolla näkyvissä olevat kattorakenteet vaikuttivat hyväkuntoisilta ja kuivilta. Betonisokkelissa on joitakin halkeamia. Ne eivät kuitenkaan ole hirsirakennukselle kriittisiä vaan lähinnä kosmeettisia. Sokkelin ryömintätilan tuuletusluukut oli tukittu mineraalivillalla. Alapohjaan ilmeisesti 1980-luvulla tehty lisälämmöneristys on ainakin paikoin irronnut kiinnityksistään ja roikkuu ryömintätilan katosta. Ikkunoiden sisäpuitteet ovat kunnossa ja lasit ovat ehjät. Ulkopuitteissa on alareunoissa vaurioita. Puu on halkeillut ja haurastunut. Kellaritilan lattiassa oli suoranaisia vesilammikoita ja seinissä oli jälkiä vesivalumista ja kosteudesta. Julkisivumaali kuoriutuu voimakkaasti. Alla näkyy vanhempi maalikerros. Julkisivulaudat ovat paikoin lahonneet alapäästään vuonna 1955 rakennetulla osalla LVI-tekniikka Päiväkotitoimintaa oltiin lopettamassa jo 1990-luvulla, koska tilat koettiin tekniikaltaan vanhanaikaisiksi [2]. Rakennuksen lämmitys tapahtuu kaukolämmöllä ja vesikeskuslämmityksellä. Rakennus on vajaakäytöstä huolimatta pidetty lämpimänä. Rakennus on liitetty kaupungin vesi- ja jätevesiviemäriverkostoon. Vesijohdot on uusittu kuparijohdoiksi (1970-luvun peruskorjaus?). Kupariset vesijohdot ovat tyydyttävässä kunnossa. Osa viemäriputkista on vanhoja valurautaputkia, jotka ovat uusimisen tarpeessa. 11

12 Runkovesijohdot ovat enimmäkseen kupariputkea. Jätevesiviemärit ovat huonetiloissa näkyviltä osiltaan hyvässä tai tyydyttävässä kunnossa. Talvisin on huoltomiehen mukaan tapahtunut viemärien jäätymisiä ja niitä on jouduttu sulattelemaan. Päiväkotitoiminnan jäljiltä olevat vesi- ja viemärikalusteet ovat LVI-teknisesti tyydyttävässä kunnossa. Kalusteissa on pieniä puutteita esim. WC-pytyn nuppeja puuttuu yms. Rakennuksessa on koneellinen ilmastointi, joka nykyisessä käytössä toimii tyydyttävästi Sähkötekniikka Rakennuksen sähkötekniikka on peräisin 1970-luvun peruskorjauksen ajoilta. Sähkölaitteiden kunto on tyydyttävä Välittömästi korjausta vaativat toimenpiteet - Vesikaton irronneet kattotiilet tulee korjata. - Bändiharjoitustilan kattovuodon syy tulee selvittää ja korjata. - Ryömintätilan tuuletuksesta (varsinkin kesäaikaan) tulee huolehtia. - Alapohjan roikkuva lämmöneristys tulee korjata. - Kosteuden pääseminen kellaritilaan tulee katkaista. Kellarin ja alapohjan vesieristykset sekä lattiakaivojen toimiminen tulee tarkistaa ja korjata (esim. patolevyt seinään) Lisätutkimustarve Rakennuksen hirsirungon kunto ja korjaustarve tulisi selvittää PTS-suunnitelma Rakennukselle ei ole laadittu erityistä kunnossapidon pitkän tähtäimen suunnitelmaa. 2.2 KOHTEEN TIEDOT JA HAVAINNOT NYKYTILASTA Kuntoarvion laatijat ja yhteystiedot Rakennuksen kuntoarvio perustuu silmämääräiseen sisä- ja ulkotilojen tarkasteluun, jonka suorittivat rakennuspäällikkö Unto Koskinen ja kaupunginarkkitehti Risto Suikkari Ylivieskan kaupungilta. Teknisiä tietoja sekä tietoja havaituista vaurioista saatiin Ylivieskan kaupungin laitosmies Kyösti Vauhkalalta. Kohteessa käytiin 16.8., sekä Yhteystiedot: Kaupunginarkkitehti Risto Suikkari, puh , risto.suikkari@ylivieska.fi Rakennuspäällikkö Unto Koskinen, puh , unto.koskinen@ylivieska.fi Perustiedot kartoitettavasta kiinteistöstä Kiinteistön nimi: Virtala, rek.nro Kiinteistön osoite: Hakalahdenkatu 15 B, Ylivieska Alkuperäinen käyttötarkoitus: tuberkuloosihuoltotoimista ja lääkärin asunto 12

13 Viimeisin pääkäyttötarkoitus: päiväkoti Nykyinen käyttö: rakennus on vajaakäytössä. Siinä toimii bändiharjoitustila sekä kesäteatteri ajoittain. Toisessa päässä on kuntosali Valmistumisajankohta: 1919 Tehdyt muutokset: , sisätiloja muutettu ja rakennusta laajennettu toisesta päästä , peruskorjaus päiväkodiksi , lämpökorjaus, lisälämmöneristäminen Kerrosluku: 1½ (ullakkohuoneet päädyissä, välissä kylmä ullakko) Määrätiedot: - kerrosala 335 kem2 - tilavuus 1450 m3 - ulkomitat: 10 x 29 m Sijainti: Ylivieskan keskustassa, tasaisella maalla Kalajoen rannalla vastapäätä vanhaa kirkkoa Käytettävissä olleet asiakirjat Käytössä oli asemapiirustus sekä arkkitehtitoimisto Jorma Palorannan Virtalan päiväkodista vuonna 2000 laatimat vanhojen kuvien pohjalta digitoidut piirustukset (pohjat ja julkisivut). Käytössä oli myös osa arkkitehti Uki Heikkisen vuonna 1955 laatimista muutossuunnitelmista rakennustapaselostuksineen. Tarkastuksen yhteydessä pohjapiirustuksia tarkennettiin nykytilanteen mukaiseksi Huoltotoimen ja kiinteistön käytön arviointi Päiväkotitoiminnan loppumisen jälkeen huoltotoimenpiteet ovat olleet normaalia kesä- ja talvikunnossapitoa. Rakennus on pidetty lämpimänä. Rakennuksen hoito sekä sisältä, että ulkoa on puutteellista. Sisätilat ovat epäsiistit ja sotkuiset. Rakennuksen yleisvaikutelma on ränsistynyt. Rakennuksen tekniikka on vanhentunutta ja vaatisi uusimista. Kiinteistö ei sovellu nykyvaatimusten mukaiseen päiväkotikäyttöön. Asuin- tai muuhun käyttöön soveltaminen on haasteellista. Parhaiten kiinteistö soveltuisi yhteisöllisen harrastustoiminnan käyttöön, jossa se osittain on viime vuosina ollutkin Sisäolosuhteisiin liittyvät havainnot Rakennus on ollut pitkään tyhjillään. Päiväkotitoiminnan loppumiseen vuonna 2005 vaikutti työntekijöiden kokemukset puutteellisesta ilmanvaihdosta. Rakennus on pitkään ollut vajaakäytössä mutta lämpö on pidetty päällä ja ilmastointi on ollut kytkettynä päälle puoliteholla. Tarkastuskäynneillä tuntui rakennuksessa lievä tunkkainen haju, joka saattaa johtua käyttämättömyydestä. Sisätilat ovat epäsiistissä kunnossa Turvallisuuteen ja ympäristöriskeihin liittyvät havainnot Turvallisuuteen liittyviä rakenteellisia tekijöitä ei havaittu. 13

14 2.2.7 Kosteusvaurioihin liittyvät havainnot Kuntoarvion yhteydessä tehtiin aistinvaraisia kosteusteknisiin seikkoihin liittyviä havaintoja. Bändiharjoitustilana toimivan entisen päiväkodin lepohuoneen katossa oli jälkiä vesivalumista (kuva 10). Huoltomiehen mukaan päällä ollut vesipaisunta-astia oli pettänyt kaksi vuotta sitten. Kuva 10. Valumajälkiä bändiharjoitustilan katossa. Kellaritilassa oli selvä, kurkkuun käyvä kostean tunkkainen haju ja märkiä kosteuden aiheuttamia läikkiä lattiassa ja laastin hilseilyä seinien alaosassa Kuvat 11, 12 ja 15). Kuva 11. Kosteuden vaurioittamaa länsipäädyn seinäpintaa kellarissa. 14

15 Kuva 12. Pannuhuoneen nurkka kellarissa Asbesti ja muut haitta-aineet Tarkastuskäynneillä ei löytynyt havaintoja asbestieristeistä Kulutuslukemat Kulutuslukemat on ilmoitettu kiinteistön vuosittaisena kokonaiskulutuksena. Rakennus on vuodesta 2005 lähtien ollut vajaakäytössä. Sähkö: : n kwh : n kwh 2012: n kwh 2013: n kwh Lämpö: : n. 75 Mwh/v : n. 60 Mwh/v 2012: n. 80 Mwh/v 2013: n. 65 Mwh/v Vesi: : n. 400 m : n. 50 m3 2012: n. 25 m3 2013: n. 66 m3 Kulutusmäärissä näkyy selvästi sähkön ja veden osalta päiväkotitoiminnan loppuminen vuoden 2005 alussa. Lämmön osalta muutos ei ole niin suuri, koska rakennus on pidetty lämpimänä vajaakäyttöisenäkin. 15

16 2.3 RAKENNUSTEKNIIKAN KUNTOARVIO D6 Viherrakenteet Piha on, jokeen viettävää pengertä lukuun ottamatta, tasainen, epätasaisesti ruohottunut nurmikenttä. Rakennukselle johtaa Hakalahdenkadulta sorapintainen ajotie, joka laajenee pieneksi kentäksi rakennuksen edustalla. Sorapinnan ja nurmikon raja on epämääräinen ruohikko on vallannut sorakenttää. Tontilla on pari puuta Hakalahdentien puoleisella aukealla etupihalla, sekä harva metsikkö joenrannan puolella. Piha rajautuu länsisivultaan siististi leikattuun pensasaitaan. Sillan puoleista itäsivua reunustaa rajanaapurina olevien pientalojen pihakasvillisuus tonttien rajalla. Sillan puoleisessa päädyssä puusto on lähellä rakennuksen päätyä, ja sisääntulosivulla pensaita kasvaa aivan kiinni rakennuksen seinustassa, mitkä lisää rakennuksen julkisivujen kosteusrasitusta näillä osin (ks. kuvat 6 ja 8). Rakennuksessa on vesikourut ja syöksytorvet rakennuksen neljässä nurkassa. Syöksytorvien alapäästä puuttuu osa loiskekouruista. Sisääntulojulkisivun puolella maa on tasaista tai viettää jopa kohti sokkelia. Joen puolella maa viettää jokea kohti. Toimenpide-ehdotuksia: - liian lähellä rakennusta olevat pensaat ja puut tulisi poistaa - maanpintaa muotoillaan rakennuksesta poispäin viettäväksi etenkin kellarin puoleisessa päädyssä. - sadevedet tulisi johtaa kauemmas rakennuksen seinustalta loiskekouruilla tai sadevesiviemäröinnillä D7 Päällysrakenteet Piha-alueelle johtava tie ja paikoituskenttä ovat sorapintaisia. Muu osa pihasta on ruohikkoa. Sateella sorapihan epätasaisuuksiin lammikoituu vettä. D8 Aluevarusteet Tontilla on useita pihavalaisimia. Muita erityisiä aluevarusteita ei ole. Ajotietä käyttävät myös kolme rajanaapurina olevaa omakotitaloa. Pihatien varressa on liikennemerkki ilmaisemassa ajokieltoa ok-tonteille. D9 Ulkopuoliset rakenteet Kiinteistöllä ei ole varsinaisia ulkopuolisia rakenteita. E5 Putkirakenteet ja johdot Rakennusta ei ole varustettu salaojalla. F1 Perustukset Vanhimman osan perustuksissa on joitakin halkeamia, jotka yleensä alkavat alapohjan tuuletusluukun pielestä. Halkeamia, jotka aiheutuisivat perustusrakenteiden merkittävästä painumisesta, ei havaittu. 16

17 Kuva 13. Hiushalkeamia sokkelissa. F11/F12.1 Anturat ja sokkelit Erään lähteen mukaan vuonna 1919 rakennetun osan perustukset ovat porakiveä [2]. Päällisin puolin tarkasteltaessa sokkeli kuitenkin näyttää betoniselta. Jos ne ovat porakiveä, ovat ne myöhemmissä korjauksissa päällystetty betonimassalla. Sokkelissa on tuuletusluukut, joista useimmat olivat tukitut sullotulla mineraalivillatupolla. F12 Perusmuurit 1955 rakennetussa päätylaajennuksessa ja kellariosassa perusmuuri on säästöbetonia, jonka sisäpintaan kiinnitettiin Toja-levy [5]. Säästöbetonilla tarkoitetaan raudoittamatonta betonia, jossa on käytetty tavanomaiseen verrattuna enemmän kiviainesta suhteessa sementin määrään, sekä valumassan joukkoon on saatettu laittaa isoja kiviä. Kellarin osalla seinissä on merkkejä kosteuden kulkeutumisesta ulkoa sisäänpäin (kuvat 11 ja 12). Vuoden 1955 työselosteessa ei ole mainintaa vedeneristyksestä. F13 Alapohjat Rakennuksessa on suurimmalta osin puurunkoinen rossipohja (1919 rakennettu osa), jonka lämmöneristystä on lisätty vuoden 1982 lämpökorjauksen yhteydessä. Tuuletusluukut on tukittu sullomalla niihin mineraalivillaa. Alapohjan lisälämmöneristys on paikoittain irronnut alapohjasta ja roikkuu (kuva 14). Lämmöneristettä kannatteleva huokoinen kuitulevy on kostunut, taipuillut ja irronnut kiinnityksistään. 17

18 Kuva 14. Kurkistus sokkelin tuuletusluukusta. Alapohjan lisälämmöneristeet roikkuvat. Kellarin osalla alapohja on maanvarainen betonilaatta. Vuoden 1955 työselosteessa ei ole mainintaa vedeneristyksestä. Leikkauspiirustuksessa kellarin lattiaksi on piirretty maanvarainen laatta sekä ohuempi pintalaatta. Ajan käytännön mukaisesti laattojen väliin todennäköisesti tehtiin bitumisively. Tarkastuskäynneillä lattialla oli merkkejä kosteudesta sekä suoranaisia lammikoita. Laitosmiehen mukaan kellarin lattialle nousee vesi keväisin Kuva 15. Märkää kellarin lattiaa portaiden juurella. Toimenpide-ehdotuksia: 18

19 - kellarin osalla seinustat tulisi kaivaa auki ja varustaa salaojilla sekä patolevyillä. Sadevesi tulisi ohjata poispäin seinustalta maanpintaa muotoilemalla sekä loiskekourujen tai sadevesiviemärijärjestelmän avulla - alapohjan ryömintätilassa roikkuvien eristeiden kunto tulisi tarkistaa ja ne tulisi kiinnittää alustaansa - ryömintätilan tuuletusluukut tulisi pitää kesäisin avoinna. Niihin pitäisi kiinnittää verkot pieneläinten pääsyn estämiseksi F2 Rakennuksen runko Rakennus on suurimmalta osaltaan hirsirunkoinen (1919 rakennettu osa). Osa väliseinistä on myös massiivihirttä remontin ja laajennuksen yhteydessä rakennetussa laajennusosassa on molemmin puolin laudoitettu tolpparunko 2 x 5. Väliseinät ovat molemmin puolin laudoitettuja 2 x 4 tolpparunkoisia seiniä remontin kellariosan päälle rakennettu välipohja on leikkauspiirustuksen mukaan teräsbetoninen alalaattasysteemi, jonka päällä on täyte ja korokkeet sekä lankkulattia. Kattokannattajat on tehty veistetyistä parruista sekä tukirakenteet sahaparruista. Rakennuksen runko ei ole näkyvissä kuin ullakolla. Rungon kuntoa ei ole tutkittu. Kuva 16. Katon tukirakennetta ullakolla. F23 Portaat Portaat on rakennettu vuoden 1955 remontin yhteydessä, jolloin vanhat portaat purettiin. Puurakenteisten portaiden kunto on tyydyttävä. Päädyn ullakkohuoneeseen ja ullakolle johtava porras on puurakenteinen (rakennettu 1955). Porraskaide on teräksinen maalattu pinnakaide. Kellariin johtava porras on teräsbetonista. 19

20 F3 Julkisivut F31 Ulkoseinät Rakennus on verhottu pystysuuntaisella 25 mm paksulla lomalaudoituksella. Julkisivumaali kuoriutuu paikoin voimakkaasti, erityisesti vuonna 1955 laajennetun päädyn osalla. Kuoriutuvan maalin alla näkyy vanhempi maalikerros. Vuoden 1955 rakennustapaohjeen mukaan julkisivut piti kahdesti öljymaalilla. Kuoriutuva maali vaikuttaa kuitenkin lateksilta, joka irtoaa laajoina ohuina paloina. Kuva 17. Vaakaleikkaus ulkoseinästä. Piirros R. Suikkari rakennetun jatkososan seinärakenne on rakennustapaohjeen mukaan [5] seuraavanlainen: - ulkoverhous - vinolaudoitus - oksamassa - 2 x 5 runko ja täyte (sahanpuru tai kutterilastu?) - oksamassa - ¾ raakalaudoitus - Kipsonit -levy Julkisivulaudat ovat paikoin lahonneet alapäästään erityisesti vuonna 1955 rakennetulla osalla (kuva 18). Kuva 18. Vaurioitunutta julkisivuverhouksen alaosaa. 20

21 Vuoden 1982 lämpökorjauksen yhteydessä on ulkoseiniä lisälämmöneristetty sisäpuolelta ja levytetty. Toimenpide-ehdotuksia: - julkisivuverhous tulisi korjata vaurioituneilta osiltaan. Samalla tulisi tarkistaa rakennuksen rungon kunto. - vanha maali tulisi poistaa ja rakennus tulisi maalata uudelleen. F4 Yläpohjarakenteet F41 Yläpohja Rakennuksessa on tiilikatto, jonka alla on vanha, 1919 rakennetun osan pärekatto aluskatteena. Päreet sahalautaruoteineen ovat altapäin näkyvissä lämmöneristämättömässä ullakkotilassa (kuva 19). Kattotuolit ovat n. 100 x 130 mm. veistettyä parrua. Kattotuolien kaksi harjansuuntaista tukikehikkoa ovat 120 x 120 mm sahaparrua. Kuva 19. Vanha pärekatto aluskatteena on nähtävissä ullakkotilassa. Ullakkotila näkyvine kattorakenteineen vaikutti kuivalta. Ulkoapäin tarkasteltaessa näkyi, että pari kattotiiltä oli irronnut pois paikoiltaan piipun juuressa ja räystäällä, mutta pahoja vuotojälkiä ei silti ollut näkyvissä. Pärekatto on toiminut aluskatteena. 21

22 Kuva 20. Irronneita kattotiiliä rakennuksen räystäällä. Vuoden 1982 lämpökorjauksen yhteydessä on yläpohjaan lisätty lämmöneristystä (ks. kuva 16). Toimenpide-ehdotuksia: - irronneet kattotiilet tulee laittaa paikoilleen - yläpohjan lämmöneristeiden tiiveys tulisi tarkistaa F43 Yläpohjavarusteet Katolle johtaa teräksinen talotikas, jonka viereltä johtaa harjalle lapetikas tärkeimmän hormipiipun luo. Kattosiltaa ja lumiesteitä ei ole. F5 Täydentävät sisäosat F51 Väliovet Väliovet ovat enimmäkseen laakaovia vuoden 1955 remontin jäljiltä. Neljä alkuperäistä peiliovea on säilynyt: päädyn eteisen sisäovi sekä kapea varaston ovi alakerrassa, kylmän ullakkohuoneen ovi sekä kylmän ullakkotilan ja portaikon välinen ovi yläkerrassa. Peiliovet ovat hyvässä kunnossa. Kaikki ovet ovat maalauksen tarpeessa. 22

23 Kuva 21. Alkuperäinen peiliovi on säilynyt ullakon ovena. F52 Kevyet väliseinät Rakennuksen väliseinät ovat enimmäkseen rankarunkoisia molemmin puolin laudoitettuja seiniä. Osa väliseinistä on alkuperäisiä hirsirunkoisia väliseiniä. Seinät on enimmäkseen levytetty maalatuilla kartonkipintaisilla 12 mm kipsilevyillä avosaumoin (v remontin Kipsonit?). F57 Hormit, kanavat, tulisijat Vanhat tulisijat ja osa hormeista on purettu. Hormit ovat rakennuksen ilmastoinnin käytössä. F6 Sisäpuoliset pintarakenteet Rakennusten ulkoseinien sisäpintana sekä sisäseinien pintana on enimmäkseen maalattu kartonkipintainen 12 mm kipsilevy avosaumoin. Sisäkaton pintana on 95 mm leveä ponttilauta (STV). Käytävä- ja salitiloissa katon pintaan on kiinnitetty listoin akustiikkalevy avosaumoin. Päiväkodin käytössä olleen keittiön, porrashuoneen sekä ullakkohuoneen seinien pintamateriaalina on maalattu pinkopahvi. 23

24 Lattiamateriaalina rakennuksen tiloissa on enimmäkseen muovimatto hitsatuin saumoin. Joissakin huoneissa on linoleum-matto, jonka alla on alushuopa (vuoden 1955 remontti). Ullakkohuoneiden lattiana on lankkulattia. Portaikon lattia ja askelmat ovat höylättyä ponttilautaa. Kellarin lattiat ovat betonipinnalla. Ovi- ikkuna-, lattia- ja kattolistat ovat enimmäkseen 1950-luvulle tyypillisiä ohuita pyöritettyjä profiililistoja. Toisessa ullakkohuoneessa on säilynyt muutama alkuperäinen koristeellinen ovi-, ikkuna-, lattia- ja kattolista. Toisen pesuhuoneen seinissä on kaakelilaatta kahden metrin korkeuteen. Pienissä WC-tiloissa on lavuaarin taustalaatoitus. Kuva 22. Näkymä kuntosalina toimivan rakennuksen itäpäädyn WC -tiloista. Lavuaarit ovat poikkeuksellisen matalalla, entisestä päiväkotikäytöstä periytyen. 2.4 LVI-JÄRJESTELMIEN KUNTOARVIO G1 Lämmitysjärjestelmät Rakennuksessa on kaukolämpö ja veskikiertopatterit. G11 Lämmöntuotanto Rakennus on kytketty kaukolämpöverkkoon. Jakokeskus sijaitsee kellarissa entisessä pannuhuoneessa. Jakokeskus on tyyppiä LPM-12, käyttöönottovuosi on Käyttövesisäädin on tyyppiä Landis & Gyr RCE S. G12 Lämmönjakelu Lämmitysverkoston putket ovat teräsputkia. Putkien vaakavedot kulkevat rossipohjassa. Putkien kuntoa ei pystytty arvioimaan. G13 Lämmönluovutus Patterit ovat teräslevypattereita. Pattereiden kunto on silmämääräisesti tarkasteltuna tyydyttävä. 24

25 Patterit on varustettu termostaattiventtiileillä, jotka ovat vielä toimintakuntoisia. G14 Lämmitysjärjestelmän putkien eristykset Vesipatterien putket kulkevat paljaana huonetiloissa. Rossipohjassa ne kulkevat lämmöneristeessä. Eristeiden kunnosta ei ole tietoa. Toimenpide-ehdotuksia: - lämmitysverkoston putkien kunto tulisi tarkastaa (syöpymät, tukkeumat) - osa WC -kalusteista tulisi uusia, riippuen rakennuksen käyttötarkoituksesta G2 Vesi- ja viemärijärjestelmät Kiinteistö on liitetty kunnan vesi- ja jätevesiviemäriverkostoon. Lämminvesi tuotetaan kaukolämmön vaihtimen kautta. G22 Vesijohtoverkosto Rakennuksen tonttivesijohto on uusittu muovinen johto. Vesijohdot ovat kupariputkea. Vesimittari sijaitsee kellarissa. G23 Jätevesien käsittely Kaikki jätevedet johdetaan kunnalliseen viemäriverkostoon. G24 Viemäriverkostot Jätevesiviemäriputket ovat osin muoviputkea, osin vanhoja valurautaputkia. Kaivot ovat muovia. Laitosmiehen mukaan viemärien jäätymistä on tapahtunut talvisin ja niitä on jouduttu sulattelemaan. Tuuletusviemärit on johdettu katolle. G25 Vesi- ja viemärikalusteet Allashanat ovat pääosin yksiotehanoja ja suihkuhanat termostaattisekoittajia. WC-kalusteet ovat posliinisia kalusteita. Kunto on päällisin puolin tyydyttävä. G26 Vesi- ja viemäriputkien eristykset Viemäriputkia ei ole eristetty. Viemäreitä on jäätynyt talvisaikaan. Käyttövesiputkien vaakavedot kulkevat katon rajassa ja ne on eristetty muovipintaisella mineraalivillaeristeputkella (ks. kuva 4). Pystyvedot huonetiloissa ovat eristämättä. 25

26 Kuva 23. Valurautainen viemäriputki kellarissa. Toimenpide-ehdotuksia: - osa viemäriputkista on vanhoja valurautaputkia, jotka tulee uusia. - alapohjan eristys tulisi tarkistaa viemärikaivojen osalta. G3 Ilmastointijärjestelmät Rakennus on varustettu kolmella huippuimurilla. Huippuimurit on varustettu käsiohjauksella. Tehokkain huippuimuri sijaitsee keittiössä, joka ei ole tällä hetkellä keittiökäytössä. Korvausilma rakennukseen tulee seinäventtiileistä. Päiväkotitoimintaa oltiin lopettamassa jo 1990-luvulla, koska tilat koettiin tekniikaltaan vanhanaikaisiksi.[2] Päiväkotitoiminnan loppumiseen 2004/2005 vaikutti henkilökunnan aistimat sisäilmaongelmat ja ilmanvaihdon kokeminen riittämättömäksi. G33 Kanavistot Ilmanvaihtokanavat ovat sinkittyjä peltisiä kierresaumaputkia, joilla poistoilma on johdettu kahden vanhaan tiilihormin ja yhden ullakolla eristetyn peltihormin kautta katolla sijaitseville huippuimureille. G34 Pääte-elimet Tulo- ja poistoilmaelimet ovat tehdasvalmisteisia säädettäviä venttiileitä. Toimenpide-ehdotukset: - ilmastointikanat tulisi puhdistaa G4 Kylmätekniset järjestelmät 26

27 Kellarissa on Huurre -kylmiö, joka on poistettu käytöstä. G5 Paineilma- ja kaasuverkostot Rakennuksessa ei ole paineilma- ja kaasuverkostoja G7 Palontorjuntajärjestelmät G71 Alkusammutuskalusto Kiinteistössä on 2 kpl käsisammuttimia, joiden huolto ja tarkistus tehdään kahden vuoden välein. 2.5 SÄHKÖTEKNISTEN JÄRJESTELMIEN KUNTOARVIO Kiinteistö on kaupungin omistuksessa oleva entinen päiväkoti. Rakennuksen sähkönsyöttö tulee ilmakaapelina Herrfors Oy:n verkosta. Ryhmäkeskus on tulppavarokekeskus. Laitteet ovat tyydyttävässä kunnossa. H1 Aluesähköistys Pihavalaistuksena on muutama pylväsvalaisin ja sisäänkäyntien yhteydessä on seinävalaisin. Ulkovalaistus on iltaisin kytketty liiketunnistimeen. Kiinteistössä ei ole sähkösulatuksia, saattolämmityksiä eikä rännilämmityksiä. H2 Kytkinlaitokset ja jakokeskukset ym. Rakennuksen sähkönsyöttö tulee ilmakaapelina Herrfors Oy:n verkosta. Pääkeskus sijaitsee rakennuksen toisessa päässä toimivan kuntosalin tiloissa. Pääkeskuksen kunto on tyydyttävä. H3 Johtotiet Vesijohtojen vaakavedot on ripustettu katon rajaan katosta roikkuvin teräskiinnikkein. Seinien läpiviennit on paikoin tiivistetty elastisella massalla, paikoin ei. Palo-osastointeja ei rakennuksessa ole. H4 Johdot ja niiden varusteet Liittymisjohto tulee ilmakaapelina sähköpääkeskukseen. Sähköjohdot ovat enimmäkseen muovitettuja, uusittuja johtoja. Ullakolla on vanhoja alkuperäisiä tervanauhalla ympäri käärittyjä sähköjohtoja. Kytkimet ja pistorasiat ovat maadoitettuja ja enimmäkseen muovipintaisia. Jonkin verran on bakeliittisia jakorasioita 1950-luvulta. Ullakolla on vielä vanhempia kytkimiä ja jakorasioita. H5 Valaisimet Sisävalaistus on toteutettu sekä hehkulamppuvalaisimilla että loisteputkivalaisimilla (yleensä käytävä- ja salitilat). 27

28 H6 Lämmittimet, kojeet ja laitteet Rakennuksessa ei ole lämmitys- ja sulanapitojärjestelmiä. H7 Erityisjärjestelmät Rakennuksessa on turvavalaistujärjestelmä. J1 Puhelinjärjestelmät Rakennus on kytketty puhelinverkkoon. J2 Antennijärjestelmät Rakennuksessa on TV-antenni. J3 Äänentoisto- ja merkinantojärjestelmät Rakennuksessa ei ole äänentoistojärjestelmää. J4 Kiinteistön atk-järjestelmät Rakennuksessa ei ole erityisiä atk -järjestelmiä. J6 Rakennusautomaatiojärjestelmät Rakennuksessa ei ole automaatiojärjestelmiä. LÄHTEET [1] Kiinteistötietojärjestelmä, tuloste [2] Kotiseutumme Alavieska-Kalajoki-Ylivieska , Oy Arkmedia Ab, Vaasa [3] Ylivieskan kaupunki, vanha tilakortisto. [4] Ylivieskan kaupunki, Tilapalveluyksikön arkisto. [5] Ylivieskan kaupunki, Virtalan päiväkoti, rakennusvalvonnan arkisto. [6] Ylivieskan keskustan osayleiskaava, Arvokkaat alueet I, FCG, [7] Rahkorannan alueen rakennusinventointi Ylivieskan kaupunki, kaupunginarkkitehti Pekka Taskinen. Valokuvat ja piirrokset nykytilanteesta: R. Suikkari. 28