KIRKONPORTTI. Historia tulvii väkeä ja vilskettä. avoinna sinullekin. Koppaset tapaa kirkon ovilla. Leipää jaetaan Lempäälässä

Transkriptio

1 KIRKONPORTTI avoinna sinullekin 1. Lempäälän seurakuntalehti 2. 5/ Historia tulvii väkeä ja vilskettä Leipää jaetaan Lempäälässä Koppaset tapaa kirkon ovilla Sivu 2 Sivu 3 Paula ja Ulrika ovat Supergirlzejä Sivu 6 Sivu 8

2 2 Nro Kirkonportti Kirkonportti Nro Menneen kautta kohti huomista Lempäälän seurakunnan historia on pitkä ja kiehtova. Sen vaiheista ei ole kirjoitettu mitään kokoavaa teosta. Lempäälän yleistä historiaa ja lempääläistä elämää käsittelevistä tutkimuksista on toki löydettävissä tietoa seurakunnan synnystä ja täällä vaikuttaneista työntekijöistä ja seurakunnallisesta elämästäkin. Tarve seurakunnan historiikille on siis ollut ilmeinen. Jo vuosia aihe on ollut esillä keskusteluissa, mutta varsinainen päätös historiikin kirjoittamisesta tehtiin syksyllä Työ päätettiin antaa paljon lempääläistä historiaa tutkineelle Ritva Mäkelälle. Juuri valmistunut teos julkaistaan 1. adventtisunnuntaina. Jokapäiväinen leipä ei ole Lempäälässä kaikille itsestäänselvyys. Seurakunta on jakanut lahjoituksena saatuja leipiä Lempoisten seurakuntatalon diakoniatoimistosta kaksi kertaa viikossa, ja hakijoita on riittänyt. Olin sairaana kaksi viikkoa, ja näiden kahden viikon tuen saaminen Kelasta kestää kauan. Kun kuukauden tuesta jäi kaksi viikkoa saamatta, rahat eivät riittäneet vuokranmaksuun. Onneksi sain anopilta pienen lainan, sanoo Lea Honkala. Lea Honkala on hakenut leipää muutaman kerran eli silloin, kun on todella tarvinnut apua. Katto on oltava pään päällä, eli vuokra on maksettava ensin ja vasta sen jälkeen mietittävä, minkä verran rahaa riittää ruokaan. Nyt ei riittänyt. Seurakunta on voinut jakaa leipiä alkukesästä saakka. Kesällä leipiä syötiin Puistolinnan keittopäivinä ja annettiin lounaan jälkeen loput tarvitseville mukaan. Alkusyksystä saakka leipää on jaettu joka tiistai ja torstai kello diakonian päivystyksessä kävijöille. Moni on kommentoinut, että leipä on niin kovin kallista ja nyt voi käyttää säästyneet rahat muuhun ruokaan, kertoo diakonissa Henriikka Tarri. Olemme pystyneet antamaan yleensä useita leipiä, joten niistä on riittänyt myös pakastimeen, toteaa diakoni Irene Kettunen. Lahjoituksista iloittu joulunakin Seurakunta sai lahjoituksena monta laatikollista joululimppuja ja muita leipiä viime joulun alla. Niistä iloittiin diakoniatyön yhteisellä jouluaterialla eli Tuomasjoulussa. Kirja ei käsittele seurakuntamme koko historiaa, vaan se keskittyy kuvaamaan seurakunnan elämää 1950-luvulta alkaen tähän päivään asti. Se ei myöskään ole tieteellinen historiantutkimus, vaan värikäs kuvaus seurakunnan elämästä erään pitkäaikaisen seurakunnan työntekijän, Helli Vilppaan, Hymyn, elämäntyön lävitse siivilöitynä. Hellin lähes 40 vuotta kestänyt ura Lempäälän seurakunnan tyttötyöntekijänä on ainutlaatuinen ja värikäs. Siksi Hellin työn ja muun elämän kuvaukset kulkevatkin punaisena lankana läpi koko teoksen. Tämä tuo historian kuvaukseen henkilökohtaisen lämmön ja ihmisen kasvot. Voimakkaasti muuttuvan maailman keskellä lempääläinenkin elämä on sykkinyt tämän muutoksen mukana. Kuuden vuosikymmenen kuvausta Lempäälän seurakunnan historiasta leimaa jatkuva muutos ja seurakunnan voimakas pyrkimys jatkuvasti uudistaa toimintaansa ympäröivän elämän tarpeita palvelevaksi. Lapset ja perheet ovat olleet seurakunnallisen työn kohteena jo varhain, kuten teoksen lehdiltä voimme lukea. Seurakunnallinen elämä ja toiminta on ollut näiden vuosikymmenien ajan hyvin monipuolista ja luovaa. Uusia toimintamuotoja on syntynyt kovalla Jouluateria nautitaan tänäkin vuonna Tervajärven leirikeskuksessa. Sinne voi ilmoittautua mukaan ottamalla yhteyttä Henriikka Tarriin puhelinnumeroon Seurakunnan diakoniatyöntekijät päivystävät joulun ajan pyhäpäiviä lukuun ottamatta. Joulun ja uudenvuoden välipäivien tiistaina ja torstaina diakoniatoimisto on avoinna päivystysaikaan. Ihanaa pystyä auttamaan Leivät on saatu lahjoituksena Kuljun K-Supermarketista. Aiempi kauppias Marko Laaksonen aloitti perinteen, jota jatkaa nyt uusi kauppias Kristiina Kanervo. Tosi ihanaa, että pystyn auttamaan antamalla ruokaa. Lahjoituksen kohde on tärkeä: tiedän vähävaraisten tilanteen. Kristiina Kanervo on aiemmin työskennellyt kauppiaana Peltolammilla, jossa myös teki diakoniayhteistyötä. Yksi hyvä ystäväni tekee diakoniatyötä Sastamalassa ja sain häneltä Helinin Matin yhteystiedot Tampereelle. Lempäälässä pyrin lahjoittamaan enemmän. Samalla kun diakoniatyöntekijä hakee täältä leivät, voin antaa mukaan myös vaikkapa hieman rikki menneitä kahvipaketteja tai muuta vastaavaa, joita ei voida enää myydä. Selvitän myös, kuinka tuoretavaran lahjoitus onnistuu. vauhdilla ja työn suunnittelua ja toteutusta leimaa työntekijöiden rakkaus seurakuntatyötä kohtaan. Seurakunnan hengellisessä elämässä ovat selvästi olleet läsnä luovuus ja ilo. Rakkaus seurakunnan perustehtävää, evankeliumin julistamista, kohtaan näkyy monipuolisen toiminnan toteuttamisessa. Tämä perusasenne näkyy selvästi myös tämän päivän työssä. Seurakunnan väkimäärän jatkuva kasvaminen on luonut pohjan ja edellytykset laajentuvalle toiminnalle sekä antanut mahdollisuuden moninkertaistaa seurakunnan työntekijöiden lukumäärä kuuden vuosikymmenen aikana. On suurta, että olemme saaneet nyt seurakuntamme elämän kuutta viimeistä vuosikymmentä kuvaavan teoksen. Uskon, että se tuottaa suurta iloa monelle. Historian tunteminen auttaa meitä ymmärtämään tätä päivää paremmin ja suunnistamaan huomiseen oikealla tavalla. Tämä värikäs ja Leipää jaetaan Lempäälässäkin Suihkulähteestä tuli Toivon lähde Ristimäen hautausmaan suihkulähde on saanut nimekseen Toivon lähde. Seurakunnan kirkkoneuvosto päätti nimestä kokouksessaan marraskuun alussa. Kokonaisuuteen kuuluu ylempi ja alempi vesiallas, joita yhdistää kapea soliseva puro pienine putouksineen. Altaista kohoaa kaksi kivistä pallopatsasta, joita liikkuva vesi hyväilee. Alueen on suunnitellut Ristimäessä työskentelevä puutarhuri Päivi Ruutiainen. Toivon lähteen nimeen liittyvät ne toivon ajatukset, joita kappelissa siunaustilaisuudessa istuvan omaisen mieleen toivottavasti herää suihkulähteen nähdessään. monipuolinen kuvaus on myös todiste siitä, että Kaikkivaltias Jumala on ollut seurakunnan vaiheissa todellisesti läsnä ja siunannut seurakuntaamme monilla hienoilla tavoilla! Me tämän päivän ihmiset teemme paraikaa uutta historiaa tulevien polvien kirjattavaksi. Osa teoistamme muistetaan, osa painuu unholaan ja joutaakin sinne. Pienetkin askeleet ja teot ovat Jumalan maailmassa kuitenkin tärkeitä, vaikkei niistä kirjoitetakaan kirjoja. Seurakunta elää vahvasti tässä ajassa mukana ja käy kirkkovuodessa kohti adventtia ja joulun juhlaan valmistautumista. Olkoon Pyhä Jumala vahvasti läsnä myös seurakuntamme huomisessa, kun käännämme uuden lehden historiamme sivuilla. Mikko Oikarinen kirkkoherra Lea Honkala on hakenut diakoniavastaanotolta leipää muutamia kertoja, kun on tarvinnut ruoka-apua. Tällä kertaa leipiä antaa diakoni Irene Kettunen. Seurakunta sai muutamia hyviä nimiehdotuksia seurakuntalaisilta edellisen Kirkonporttilehden jutun jälkeen. Kirkkoneuvosto päätyi valinnassaan Toivon lähteeseen, koska piti sitä sopivan lyhyenä ja ytimekkäänä nimenä. Talviaikaan suihkulähde ei ole toiminnassa. Seurakunnan vuosikymmenet ovat täpötäynnä IHMISIÄ JA TOIMINTAA Lempäälän seurakunnan historiikki on täynnä ihmisiä ja toimintaa. Rakennuksia ja vuosilukujakin historiikista löytyy, mutta ne ovat vain tiloja, jotka seurakuntalaiset täyttävät toiminnallaan. Ymmärsin vasta historiikkia tehdessäni, kuinka kivaa ja monipuolista seurakunnan toiminta on. Kun kaikki on koottu yksien kansien sisään, näkee vuosikymmeniä jatkuneen aktiivisuuden, kehuu historiikin tekijä Ritva Mäkelä. Lempäälä on kuulunut eturivin seurakuntiin sotien jälkiajoilta saakka. Voiko missään muussa seurakunnassa olla näin aktiivisia ihmisiä? Kirjan nimeksi valittiin Ajasta aikaan varjellut Lempäälän seurakunnassa Tapahtumista ja henkilöistä ennen 1950-lukuakin kerrotaan. Ritva Mäkelä on koonnut historiikin useista haastatteluista ja arkistotiedoista. Leikekirjapinot ovat nököttäneet hänen pöydillään koko tämän vuoden. Kirjan helmi on valokuvat kaikista seurakunnan pyhäkouluista vuodelta Niitä oli 27. Suuret ikäluokat kävivät vielä silloin pyhäkoulua: joistakin kuvista on vaikea erottaa opettajaa vanhimmista pyhäkoululaisista. Paljastuksiakin luvassa Historiikki sisältää myös asioita, joita ei ole aiemmin uskallettu paljastaa seurakuntalaisille. Eero Lappi kertoo ennen 1980-luvun suurta peruskorjausta tapahtuneesta vahingosta, joka koski monille tärkeiksi tulleita Atran alttaritauluja. Nykyisin tauluja voi ihailla parvilla. Kiireessä yksi rakennusteline pääsi kaatumaan, ja se teki pahan palkeenkielen toiseen alttaritauluun. Hain kotoa paperiliittimiä ja vähän lankaa, joilla jotenkuten sain sen kohdan kursittua siedettävän näköiseksi. --- Alttaritaulun korjasi ja puhdisti sitten tamperelainen taiteilija Kalle Lehtomäki, ja rakennusyhtiön vakuutus korjasi sen. Mutta sen jälkeen piti restauroida toinenkin taulu. Ajan kuluminen näkyy kirjassa hyvin. Osa diakonia- ja lähetyspiireistä on lakannut itsestään, kun kävijät ovat vanhentuneet. Tietyt asiat kuitenkin jatkuvat: esimerkiksi Lastusten lähetyspiiri on kokoontunut yli 60 vuotta, päiväkerhotyö on ollut vuosikymmeniä seurakunnan suurin toimintamuoto ja eri-ikäisten leiripaikat täyttyvät joka vuosi nopeasti heti ilmoittautumisajan jälkeen. Kanttori Jukka Hovilan tultua töihin 1970-luvun alussa seurakunnassa alkoi toimia useita kuoroja. Kiirettä piti, sillä periaatteena oli, että mieluummin seurakunnan tilaisuus peruutettiin kuin pidettiin ilman kanttoria. Musiikkityö jatkuu vahvana kahden kanttorin ja sijaisten voimin. Seurakunnassa toimii nykyisin 11 kuoroa, ja lähes jokaisessa messussa esiintyy jokin kuoroista. Yhteistyötä ympäri kuntaa Historiikissa kerrotaan seurakunnan tekemästä yhteistyöstä muun muassa partion, Rauhanyhdistyksen, Helluntaiseurakunnan ja Luontaiskylpylän kanssa. Myös koulujen ja kunnan kanssa tehtävä yhteistyö on ollut vilkasta. Eläkkeellä oleva kirkkoherra Heikki Miettinen korosti seurakunnan osallistumista kaikkiin kunnan kulttuuritapahtumiin, Mäkelä sanoo. Etsivä työ on vuosikymmenet kuulunut Lempäälän seurakunnan työsarkaan eri tavoin. Esimerkiksi 1950-luvulla yritettiin luoda yhteyttä työväestöön. Päihde- ja parisuhdetyö alkoivat 80-luvulla. Työttömille järjestettiin toimintaa ja velkaneuvontaa annettiin yhdessä kunnan kanssa 90-luvulla, Ritva Mäkelä luettelee. Seurakunnan historiikki julkaistaan 1. adventtisunnuntaina 27. marraskuuta heti messun jälkeen alkavassa juhlassa seurakuntatalossa. Ajasta aikaan varjellut Lempäälän seurakunnassa , 230 sivua, kovakantinen, hinta 30 euroa, myynnissä adventin jälkeen mm. kirkkoherranvirastossa ja kahvila Olkkarissa. Eri vuosikymmenten väkeä etusivulla 1. Diakonissa Anni Hynninen tuli Lempäälän seurakuntaan töihin vuonna Työmatkansa hän taittoi yleensä polkupyörällä ja välillä yöpyikin sairaiden luona auttamassa. 2. Pyhän Birgitan kirkko oli peruskorjauksen takia poissa käytöstä vuosina Kirkon korjaustyöt työllistivät enimmillään henkeä. Hymyn vuosista kutoutuu punainen lanka Kirjan punaisena lankana kulkee nuorisotyönohjaaja Helli Vilppaan kertomus 60 vuodesta Lempäälän seurakunnassa, ensin työntekijänä ja sitten vapaaehtoisena. Alkutaival Lempäälässä sisälsi monia muuttoja ja lähes uudisraivaajan työtä. Ensimmäisen vuoden asuin opettaja Helmi Äyränteen yläkerrassa. Sen jälkeen muutin Jutilan mummujen pihapirttiin, joka sijaitsi nykyisen pyöräliikkeen yläpuolella. Kun olin alkujaan tullut Lempäälään yhden kapsäkin kanssa, nyt nuoret jo kantoivat tavarani hetekan päällä 3. Helli Vilpas ja Ilona Korte vauhdissa. 4. Toivo Hannula toimi Lempäälän seurakunnan kirkkoherrana yli 30 vuoden ajan ja kappalainen Oiva Perkiö työskenteli seurakunnan palveluksessa tasan 20 vuotta. Hannula jäi eläkkeelle ja Perkiö lähti Helsinkiin töihin 1950-luvun lopussa. Kuvassa Toivo Hannula (toinen vas.) ja Thyra Hannula (vas.) sekä Oiva ja Eeva Perkiö. uuteen kotiin. Se huone sijaitsi saunan ja liiterin välissä, ja samassa rakennuksessa oli aikaisemmin ollut myös kanatarha. Huone oli ollut joku varastotila, ja se oli niin kylmä, että talvella valehtelematta nukuin hattu päässä ja tumput kädessä. Helli Vilpas eli Hymy veti paljon pitkiä, jopa kymmenen päivän leirejä. Pirjo Esko kertoo kirjassa: Hymy on jäänyt mieleeni partion ja koko seurakunnan lapsi- ja nuorisotyön sieluna ja erityisesti tekijänä. Aikuisena olen miettinyt, miten hän jaksoi vetää viikon leirin metsässä, tehdä ruoat, paistaa munkit nuotiolla koko porukalle, järjestää ohjelmaa ja olla kaiken lisäksi hyvällä tuulella. Hymy oli todellinen monitoiminainen, ja lisäksi hän oli meille tytöille esimerkki monella tavalla. Kaiken työn keskellä Hymyllä oli kyky kohdata lapsi ja nuori henkilökohtaisesti, sanoa hyvä, kannustava sana, olla turvallinen aikuinen. Helli Vilpas hämmästyi itsekin historiikin tietoja koottaessa. Nyt vuosikymmeniä myöhemmin huomaan, kuinka rikasta työni oikein 5. Lempäälässä vaikutti 1960-luvulla herätys, joka sai mukaansa erityisesti nuoria. Kitarakuoro oli merkittävä osa Lempäälän herätystä. Edessä Matti Holmi, jonka takana Eeva Haavisto (vas.), Lea Lemetti ja Fanni Mattila, heidän takanaan Kerttu Venäläinen (vas.), Mirja Maijala, Saima Kaitakorpi ja Aune Holmi sekä takimmaisina Perttu Kosunen (vas.), Jaakko Immonen ja Toivo Holmi. Tietokirjailija Ritva Mäkelä kokosi seurakunnan historiikin innokkaiden muistelijoiden ja arkistomateriaalin avulla. Historiikki julkaistaan ensimmäisenä adventtina heti jumalanpalveluksen jälkeen. oli. Tein työtäni alkuvuosikymmeninä lasten ja nuorten parissa ja lisäksi kiersin pappien mukana joka kylällä tapaamassa kaikenikäisiä seurakuntalaisia. Pääsimme kokoontumaan kodeissa, sillä eihän seurakunnalla ollut omia tiloja. Eläkeikäisenäkin Helli on halunnut olla mukana seurakunnan toiminnassa. Kaikki rakentuu vuorovaikutukselle. Voimme rohkaista toinen toisiamme tekemään työtä seurakunnan hyväksi. Helli Vilpas tunnetaan Hymynä. Hän on viettänyt seurakunnan siipien suojassa 60 vuotta. 6. Sääksjärven seurakuntakeskuksen päiväkerholapsia 1980-luvun alussa. Kerhoa vetivät Maija Laitila (oik.) ja Leila Suikkanen. 7. Kuljun Majakan tilat siunattiin käyttöön vuonna Eturivissä vas. pastori Henri Karvinen (vas.), diakoni Anne Mäkinen, pastori Ensio Partanen, kirkkoherra Mikko Oikarinen ja piispa Juha Pihkala.

3 4 Nro Kirkonportti Kirkonportti Nro Toimintaa ja tapahtumia talvella Toimintaa ja tapahtumia talvella Messut Joulukirkkojen ja Kauneimpien joululaulujen tiedot löydät aukeaman alaosasta. Messu Lempäälän Pyhän Birgitan kirkossa sunnuntaisin klo 10. Messu Sääksjärven seurakuntakeskuksessa sunnuntaisin klo 16. Messun aikana pienten lasten pyhäkoulu ja ala-asteikäisten raamattuklubi. Lapset ja perhe Perhekerhot kokoontuvat klo 10 12: Tiistaisin Kuljun Majakassa, syyskausi päättyy Keskiviikkoisin Hakkarin yrittäjätalon nuorisotilassa jo klo , päättyy Torstaisin Sääksjärven srk-keskuksessa, viim. kerran poikkeuksellisesti pe Perjantaisin Lempoisten srk-talossa, joulujuhla srk-salissa Nurmen rukoushuoneella, päättyy Säijän monitoimitalossa, päättyy Päivä- ja perhekerhot alkavat vuodenvaihteen jälkeen viikolla 2. Yksihuoltajien ilta to klo Kuljun Majakassa. Jalat joulukuntoon, pipareiden tuoksua ja glögin makua. MLL:n enkelikirkko klo 18 Lempäälän kirkossa. Niiden lasten, jotka haluavat pukeutua enkeleiksi, olisi hyvä olla paikalla puolta tuntia aikaisemmin. Vauvakirkko la 7.1. klo 11 Kuljun Majakassa, lisätietoja erillisilmoituksesta. Pyhäkoulu Lempoisten srk-talon alakerrassa messun aikana su klo 10. Sääksjärven srk-keskuksessa messun aikana su klo 16, varhaisnuorille raamattuklubi. Säijän monitoimitalossa joka toinen su klo 14 (parittomat viikot). Varhaisnuoret Kevätkauden kerhot alkavat viikolla 3. Maanantaisin klo kokkikerho luokkalaisille pojille ja tytöille Lempoisten srk-talossa klo 18 isä poikaparkki isille ja pojille Tervajärven leirikeskuksessa. (Huom! Päivä muuttunut.) Tiistaisin klo tanssi liikuntakerho luokkalaisille tytöille Lempoisten koulussa Keskiviikkoisin klo kokkikerho luokkalaisille pojille ja tytöille Sääksjärven srk-keskuksessa Torstaisin klo tanssi liikuntakerho luokkalaisille tytöille Moision liikuntahallissa klo mediakerho luokkalaisille pojille Lempoisten koulussa klo kokkikerho pojille ja tytöille Kuljun Majakassa parilliset viikot luokkalaisille parittomat viikot luokkalaisille Sunnuntaisin klo 16 raamattuklubi kouluikäisille tytöille ja pojille messun yhteydessä Sääksjärven seurakuntakeskuksessa (ei perhemessuissa) Kysele vapaita kerhopaikkoja Heliltä p tai Teemulta p Nuoret Sähly tiistaisin Kuljun liikuntahallissa klo Raamis keskiviikkoisin Hopella klo 18 (päättyy viikolla 50 ja jatkuu tammikuussa viikolla 3). Nuorten saunailta torstaisin klo 18 Terviksellä: ja Ilmainen kyyditys lähtee Hopelta klo Rukousilta torstaisin klo Hopella: , ja sekä ja 2.2. Rukousillasta on mahdollisuus lähteä raamattuopetukseen. Nuortenillat perjantaisin Hopella klo 18.30: , ja sekä ja Huoltoasema lauantaisin klo Kuljun Majakassa: ja K17 lauantaisin klo 19 Sääksin seuriksella: ja ISKO1-leiri, Tervis Supergirlz-leiri, Tervis 7.1. Uusi Alku 2012 Isoskoulutus ISKO1 ISKO-leiri Koulutus jatkuu ISKO2 Nuisku-koulutus. Loput syksyn tapaamiset ovat seuraavina perjantaina klo : (Hope) ja (Majakka). Koulutus jatkuu ISKO3 ISOISO-koulutus. Syksyn jäljellä olevat koulutukset lauantaina klo 17 Sääksillä: Koulutus jatkuu ISKO4 Riparivetäjäkoulutus. Järjestetään tarvittaessa. Nuoret aikuiset Majakka-ilta Hengähdä hetkeksi klo 17 Kuljun Majakassa. Ilta hiljentymiselle, levolle ja rukoukselle. Iltapala nyyttärimeiningillä. Lastenhoito ja pyhäkoulu järjestetty Itsenäisyyspäivän juhla hyvän musiikin, teatterin ja illallisen merkeissä. Kuljun Majakassa klo 17 mukana mm. lé Draamaryhmä, Minna ja Jussi Pyysalo, Stina ja Jussi Haikka, Matti Vehviläinen. Illalliskortti 10. Lapsille oma ohjelma ja lasten ménu 5. Illalliskortteja voi ostaa Kahvila Olkkarista saakka. Sääksimessu joka sunnuntai klo 16 Sääksjärven seurakuntakeskuksessa. Hyvää musaa ja Jumalan sanaa rennossa ilmapiirissä. Jumalanpalvelus, jonne kehtaa kutsua kaveritkin! Messun aikana koululaisille raamattuklubi ja lapsille pyhäkoulu. Pietari & Kalat -kuoro Noin 30-henkinen kuoro, joka laulaa äänissä gospeliin painottuvaa ohjelmistoa. Mukavaa menoa rennossa seurassa ja tietenkin oma bändi. Harjoitukset Kuljun Majakassa torstaisin klo Lastenhoito on järjestetty. Lisätietoja Terhi-Tuulia Keräseltä, p Sähly Mukavaa pelailua yhdessä nuorten kanssa kerran viikossa tiistaisin klo Kuljun koulussa. Gospellattarilauantai Kuljun Majakassa la klo Lisätietoa erillisilmoituksesta tältä sivulta. Ompeluseurat Suunnilleen kerran kuussa yleensä Olkkarissa, joskus arkena, toisinaan viikonloppuna. Tehdään milloin mitäkin. Yksi kuitenkin pysyy: hyvässä Hengessä lähetyksen hyväksi. Lisätietoja Kallion Sarilta, p Kahvila Olkkari Lähetystyön hyväksi toimiva kahvila sijaitsee vastapäätä Lempäälän kirkkoa. Paljon mukavia vapaaehtoishommia. Raamattupiiri Kodeissa kokoontuu raamattupiirejä ja uusia perustetaan tarvittaessa. Lisätietoja: Matti Vehviläiseltä, p , matti.vehvilainen(at)evl.fi Parisuhde Parisuhteen palikat -sarja klo Kuljun Majakassa teemana sanat ja riidat. Ilmoittautuminen klo 12 mennessä kirkkoherranvirasto. lempaala(at)evl.fi tai Ilmainen lastenhoito järjestetty. Aikuiset Raamattuopetus Lempoisten srk-talossa , 1.12., ja klo Toivon Torstait Sääksjärven srk-keskuksessa 24.11, ja klo Rukouskoulu Sääksjärven srk-keskuksessa 11.1 alk. 10 krt / Seppo Lappalainen Aamukahvi Sanan äärellä Sääksjärven srkkeskuksessa saakka ja jälleen alkaen perjantaisin klo 10 Sanan ja rukouksen illat Sääksjärven srk-keskuksessa klo 18 Viestiveljet klo 18 Liisa Pura Joulumarkkinat klo Sääksjärven srk-keskuksessa. Myynnissä myös vohveleita ja hernekeittoa omiin astioihin. Yhteyspäivät Kaikkien tunnustusten ja liikkeiden yhteinen rukoushetki Lempäälän kirkossa klo 18. Miehet A-Men-illat Tervajärvellä ja klo 18 A-Men-puurot Olkkarissa ja klo 7 Naiset Naistenillat Kuljun Majakassa maanantaisin klo Rohkeasti kristittynä Afrikka opettaa, lähetystyöntekijä Marja Hankela 9.1. Tavallisen naisen ylistys, Asta Lehtimäki Lähetys Lempoisten lähetyspiiri parittomien viikkojen ti klo 14 Puistolinnassa, Himminpolku 13. (22.11., 17.1., 31.1.) Lastusten lähetyspiiri joka kuukauden 3. ke klo 18, paikka tarkemmin kirkollisissa ilmoituksissa. Pohjois-Lempäälän lähetyspiiri parittomien viikkojen ti klo 18 Kuljun Majakassa (22.11., , 17.1., 31.1.) Nuorten aikuisten ompeluseurat kokoontuu n. kerran kuukaudessa, lisätietoja Sari Kalliolta, p Rukouksen majatalo Olkkarissa joka toinen ti klo (parilliset viikot). Tule ja tuo omat rukousaiheesi meillä on rukouksia kuuleva Jumala. (29.11., , , 10.1., 24.1.) Ystäväkahvila Olkkarissa joka toinen ke klo (30.11., , 11.1., 25.1.). Tutustu uusiin ihmisiin leppoisasti kahvikupin ääressä! Kaikille avoin kahvila ilman ikärajaa. Emäntänä Irene Kettunen. Kahvila Olkkari (Tampereentie 4) avoinna ma pe klo ja la klo Pistäydy kahville, pikkuostoksille, juttelemaan tai vain muuten olemaan Kahvila toimii vapaaehtoisvoimin, varaa myyntivuorosi suoraan kahvilasta p tai lähetyssihteeriltä p tai raili.paul(at)evl.fi. Vapaaehtoistehtäviä tarjolla myös lähetysleipureiden ja olkkari-talkkarien riveissä. Lisätietoja Leena Pyöräniemeltä p ja Jouko Rautkiveltä p Monikulttuurinen kahvila kunnan Perheverstaalla (Tampereentie 2) ma klo (21.11., 5.12., ) tai ma klo (28.11., ) Pe klo 12 lähetysmyyjäiset Lempoisten srk-talossa. Ma klo kahvila Olkkarin 3-vuotissynttärit ja avointen ovien päivä. Kakkukahvit, arvontaa. Su klo 14 Olkkarin vapaaehtoisten joulukahvit Olkkarissa. Ma Lähetysmyyjäiset Lastusten rukoushuoneella klo 18 ja Kauneimmat joululaulut klo 19. Diakonia Diakoniatyöntekijän päivystys tiistaisin ja torstaisin klo Lempoisten srk-talon diakoniatoimistossa sekä kuukauden viimeinen torstai klo 9 11 Sääksjärven srkkeskuksessa. Ideaparkin Ideakappelissa seurakunnan työntekijä paikalla keskiviikkoisin klo Rukoushetki klo Keva parittoman viikon torstaisin klo 15 Lempoisten srk-talossa , ja Puistolinnan aamukahvit joka kuukauden viimeinen tiistai klo 9 10, Himminpolku 13, ja Välittämisen rinki maanantaisin klo 14 Sääksjärven srk-keskuksessa ja 9.1. Puistolinnan joulu maanantaina klo Kahvia ja pipareita, joululauluja ja -tunnelmaa. Tuomasjoulu diakonian yhteinen jouluateria torstaina klo Tervajärvellä. Lisätietoja kaikilta diakoniatyöntekijöiltä. Ilmoittautumiset Henriikka Tarrille mennessä p Hengellisyys voimavarana -piiri Kunnarissa maanantaisin klo (syksyn viimeinen) sekä jälleen 9.1. alkaen. Säijän diakoniapiiri monitoimitalossa tiistaisin klo Aino Vesamäki (syksyn viimeinen) sekä ja Eläkeikäisten päiväpiirit Kuljun Kulkuset joka toinen torstai, aina parittomalla viikolla klo Kuljun Majakassa (Kuljun koulurakennuksen kyljessä). Syyskausi loppuu piirin joulujuhlaan ja kausi alkaa taas Sääksjärven Säkenet joka toinen keskiviikko, aina parillisella viikolla klo Sääksjärven srk-keskuksessa. Syyskausi loppuu piirin joulujuhlaan ja kausi alkaa taas Lempoisten päiväpiiri joka toinen torstai, aina parillisella viikolla klo Lempoisten srk-talossa. Syyskausi loppuu piirin joulujuhlaan ja kausi alkaa taas Tiedustelut Tom Haavisto p PA U Lempäälä Patu-toiminnasta tarkempia tietoja Johanna Kylmälahdelta p Musiikki Su klo 18 Adventtivesper Lempäälän kirkossa. Pyhän Birgitan Laulajat ja Hymnus (kirkkokuoro 90 v), johtaa Kaisa Naukkarinen. Vapaa pääsy. Ke klo 19 Arja Korisevan joulukonsertti Lempäälän kirkossa. Ohjelma 10. To klo 19 Camena-kuoron joulukonsertti Lempäälän kirkossa. Sibeliuksen syntymäpäivän ja Suomalaisen musiikin päivän kunniaksi. Ohjelma 10. Vapaa pääsy. Pe klo 19 Kuorojen Joululaulajaiset Lempäälän kirkossa. Kolehti Inkerin kirkon kanttorikoulutukseen. Vapaa pääsy. Löydä tie perille: Hakkarin yrittäjätalo, Kaakisentie 1 Himminkoto, Himminpolku 6 Hope, Kaakisentie 1 Kahvila Olkkari, Tampereentie 4 Kuljun seurakuntatalo Majakka, Tampereentie 262 (koulun rakennus) Lastusten rukoushuone, Lastustentie Leiripappila eli Vanha Pappila, Rovastintie 3 Lempoisten srk-talo, Kirkkopolku 1 Lempäälän kirkko = Lempäälän Pyhän Birgitan kirkko, Kirkkopolku 1 Nurmen rukoushuone, Nurkkilantie Puistolinna, Himminpolku 13 Ristimäen siunauskappeli, Sotavallantie 86 Säijän monitoimitalo, Säijän Yhdystie Sääksjärven seurakuntakeskus ja kirkko, Pitkäahteentie 12 Tervajärven leirikeskus, Ketkantie 247 Seurakunnan työntekijöiden sähköpostiosoitteet ovat muotoa etunimi.sukunimi(at)evl.fi. JOULUKIRKOT aatto klo 12 aattohartaus: perheiden jouluhartaus Sääksjärven seurakuntakeskuksessa aatto klo 12 aattohartaus Ehtookodossa aatto klo 14 aattohartaus Ristimäen siunauskappelissa aatto klo 16 perheiden aattohartaus Lempäälän kirkossa aatto klo aattohartaus Lempäälän kirkossa aatto klo 22 jouluyön messu Lempäälän kirkossa joulupäivä klo 7 jouluaamun jumalanpalvelus Lempäälän kirkossa joulupäivä klo 9 jouluaamun jumalanpalvelus Sääksjärven seurakuntakeskuksessa tapaninpäivä klo 10 messu Lempäälän kirkossa Kahvila Olkkari AUKI ma pe klo la klo Poikkea kahville, juttelemaan tai muuten vain olemaan Olkkarista löydät myös kauniit käsityöt ja joululahjat. Tuotto lähetystyön hyväksi. Tervetuloa! Kahvila Olkkari sijaitsee keskellä kylää kirkkoa vastapäätä, os. Tampereentie 4, p Olkkari toimii vapaaehtoisvoimin varaa oma vuorosi lähetyssihteeri Raili Paulilta p tai raili.paul(at)evl.fi. Itsenäisyyspäivän Juhla Hyvän musiikin, teatterin ja illallisen merkeissä Kuljun Majakassa klo 17. Mukana mm. lé Draamaryhmä, Minna ja Jussi Pyysalo, Stina ja Jussi Haikka, Matti Vehviläinen. Illalliskortti 10. Lapsille oma ohjelma ja lasten ménu 5. Illalliskortteja voi ostaa Kahvila Olkkarista saakka. JOULU- MARKKINAT klo Sääksjärven srk-keskuksessa. Myynnissä myös vohveleita ja hernekeittoa omiin astioihin. GOSPELLATTARI- LAUANTAI Kuljun Majakassa la klo Tavallisen naisen ylistys! ~ Ohjelmassa kaksi tiukkaa tanssituntia, hartaus ja rukouspalvelua. ~ Tule sellaisena kuin olet nauttimaan ihanasta musiikista ja tanssista. Ennakko-osaamista ei tarvita, vaan intoa heittäytyä tanssin pyörteisiin. ~ Hinta kaksi GL-lippua tai 15 euroa käteisellä. Lippuja saa paikan päältä. ~ Lisätietoja: Heli Orre Kauneimmat Joululaulut ma klo 14 Olkkari (Klaarat-kuoro mukana) to Kivala-kodin kirkko klo 18 (Pietari & Kalat -kuoro mukana) la Säijän monitoimitalo klo 15 la Nurmen rukoushuone klo 17 su Lempäälän kirkko klo 16 (erityisesti lapsiperheille) su Lempäälän kirkko klo 18 ma Mummon kammari klo ma Kuljun Majakka klo 18 ma Lastusten rukoushuone klo 19 ke Tervajärven leirikeskus klo 18 (A-Men-miestenilta) ke Mattilan koulu klo 18 su Sääksjärven srk-keskus klo 16 su Ideapark klo 18 TERVETULOA VAUVAKIRKKOON vanhemmat, sisarukset, isovanhemmat ja kummit KULJUN MAJAKKAAN (Tampereentie 262) LAUANTAINA KLO 11. Pääosassa on itse vauva, ihan pieni tai kohta 1-vuotias. Vauvakirkko on lyhyt ja toimii lapsen ehdoilla. Siellä lauletaan, leikitään ja körötellään. Vauvalle voisitte ottaa mukaan helistimen ja sisarille pehmolelun. Kirkon jälkeen on tarjolla ilmainen keittolounas koko perheelle. Tervetuloa Tuomasjouluun eli diakonian yhteiselle jouluaterialle torstaina klo Tervajärvellä. Lisätietoja kaikilta diakoniatyöntekijöiltä. Ilmoittautumiset Henriikka Tarrille mennessä p

4 6 Nro Kirkonportti Kirkonportti Nro Koppaset palvelevat messuemäntänä ja -isäntänä Minna ja Kari Koppanen on nähty jo muutaman kerran Pyhän Birgitan kirkon ovilla tervehtimässä seurakuntalaisia ennen jumalanpalvelusta. Koppaset ovat myös astuneet kirkkokansan eteen toivottamaan väen tervetulleeksi. Koemme messuemännän ja -isännän työt palvelutehtävinä, joihin on matala kynnys, kertovat Minna ja Kari. Voimme osallistua messuun levollisin mielin omien asioidemme kanssa ja sen rinnalla olemme pikkuisen esillä. Molemmat onnistuvat samalla kertaa, Minna jatkaa. Yksi Koppasten neljästä lapsesta on aloittanut rippikoulumerkintöjen keräämisen ja vanhemmat ovat jo ajatelleet asiaa myös rippikoululaisten kannalta. Nuorten on hyvä nähdä, että kristityt ovat ihan tavallisia ihmisiä. Kirkkokansaa voivat palvella myös seurakuntalaiset, eivät vain papit ja muut työntekijät. Meidän yhteinen juttumme Messuemäntä ja -isäntä ovat vastassa seurakuntalaisia kahdella ulko-ovella, hymyilevät, katsovat silmiin, kättelevät ja sanovat tervetuloa. Tuttujen kanssa tulee vaihdettua muutama sana. Tervehtiminen ei ole teennäistä, vaan mukavaa, vaikka tulija olisikin itselle tuttu ihminen. Ihmiset ihan sulavat, Minna Koppanen kuvailee. Vaivautuneita ilmeistä ei ole tullut vastaan. Ovella kohtaaminen pikemminkin korostaa sitä, että tämä on meidän yhteinen juttumme, olemme yhtä perhettä, Kari lisää. Minna ja Kari ovat myös itse ilahtuneet tavatessaan muita messuemäntiä ja -isäntiä. Haluaisimme uusia ihmisiä mukaan toimintaan. Tehtävää tai esimerkiksi tervetulotoivotuksen sanomista ei tarvitse jännittää. Toivotuksen laatimisen ohjeena voisi olla: lyhyestä virsi kaunis tai vähemmän on enemmän, Koppaset rohkaisevat. Seurakuntalaisen kasvojen näkeminen edessä on tärkeämpää kuin se, millä tavoin puhuu. Seurakuntamme messut ovat ihmisläheisiä: messuemäntä ja -isäntä voivat käyttää puheessaan myös huumoria. Kun Kari ei päässyt kerran mukaan ja olin edessä yksin, sanoin, että kyllä tällä emännällä isäntäkin on, vaikka on tänään jäänyt pois, Minna muistelee. Messussa saa töpätä Lempäälän kirkon messu-uudistus alkoi vuosi sitten adventtina juuri emännän ja isännän mukaantulolla jumalanpalveluksiin. Kun koko messu-uudistus on viety loppuun ensi vuoden puolella, kirkkoon saadaan messun kulusta kertovat päivitetyt opasvihkoset. Sitä ennenkään uuden messuvieraan ei tarvitse jännittää. Joskus joku messussa kävijä voi miettiä vaikkapa sitä, pitääkö jossakin kohdassa istua vai seistä vai miten pitää toimia ehtoolliselle mennessään, Koppaset tietävät. Messussa on ihan turvallista olla ja töpätäkin saa. Jos osa väestä Joulun odotusta Kauppoihin ilmestyivät jo lokakuun puolessa välissä joulukarkit ja suklaakalenterit. Monien lasten joulun odotus varmasti alkoi niiden näkemisestä. Itsekin olen pikku hiljaa alkanut miettiä joulua; mitä joululahjoja tekisin ja kenelle, milloin ehtisin askarrella joulukortteja, mitä tänä jouluna leipoisin jne. Jouluihini liittyy pääosin vain hyviä muistoja, joten joulua on mukava suunnitella, valmistella ja odottaa. Ehkä sinäkin koet samoin. Valitettavasti kaikilla ei ole sama tilanne. Jotkut odottavat joulua kauhulla syystä jos toisesta; miten osaan viettää joulun yksin kun rakkaani on poissa, miten selviän siitä, että vanhemmat ovat koko viikon humalassa, miten saisin muutamalla eurolla loihdittua edes hieman joulua pöytään? Joku ei odota joulua mitenkään, eikä halua edes juhlistaa sitä, koska se tuntuu turhalta tai ahdistavalta juhlalta. Hyvin ymmärrettävää. Miksipä sitä ikäviä asioita odottaisikaan. Kristillisen joulun ydin on Jeesus-lapsi, jonka MATALA KYNNYS KIRKKOKANSAN ETEEN Minna ja Kari Koppanen ovat messuemäntänä ja -isäntänä huomanneet, että moni kirkossa kävijä yllättyy ja ilahtuu kirkon ovella saamastaan pienestä huomiosta. jää istumaan muiden seisoessa, pappi voi oikaista asian nopeasti, eikä messun pyhyys katoa mihinkään. Kokouksia, kuoroja ja sielunhoitoa Kuokkalassa asuvat Minna ja Kari Koppanen osallistuvat muuhunkin seurakunnan toimintaan vastuunkantajina. Kari on aikuistyön toimintaa suunnittelevaan pajan ja kirkkoneuvoston jäsen. Minna puolestaan laulaa satunnaisesti eri kuoroissa sekä kuuluu Kuljun Majakan naisteniltoja suunnittelevaan tiimiin. Naisteniltojen ohjelmassa on aina esirukous ja keskustelua. Opiskelen päivätyöni ohessa sielunhoitoterapeutiksi Vivamossa. Teen sielunhoitotyötä yhtenä tai kahtena iltapäivänä viikossa, Minna sanoo. Perhe pitää Lempäälän kirkkoa kotikirkkonaan, mutta osallistuu silloin tällöin myös Sääksjärven messuihin. syntymää muistelemme. Vaikka joulumme ulkoisesti olisi millainen tahansa, odotimmepa sitä innolla tai emme ollenkaan, voi joulun lapsi tehdä joulustamme todellisen joulun. Todellinen joulu on mielestäni siinä, että joulun lapsi saa valloittaa sydämemme, saamme kokea olevamme rakastettuja sellaisina kuin olemme. Ilouutinen siitä, että maailmaan on syntynyt Vapahtaja, joka voi meistä jokaisen pelastaa, voi antaa elämällemme mielekkyyden. Vaikka tunnelmaan, tapaamisiin tai traditioihin liittyvät asiat eivät jouluna täyttäisikään odotuksiamme, Jeesukseen voimme silti turvata. Hän ei petä meitä. Jeesus sen sijaan odottaa meistä jokaista suurella innolla luokseen ja toivoo että viettäisimme paljon aikaa hänen kanssaan. Hän haluaa antaa elämäämme hyviä asioita ja olla vierellämme, kun vastaan tulee haasteita. Voi olla, että olet elämässäsi niin moneen kertaan ja syvästi pettynyt, että et uskalla odottaa edes Jeesukselta mitään hyvää. Tai ajattelet ehkä, että et ansaitse mitään hyvää. Omassakin elämässäni on ollut hetkiä, jolloin en ole pystynyt uskomaan, että Raamatun hienot lupaukset koskisivat myös minua, että minuakin rakastetaan ja kannetaan. Jeesus on kuitenkin kärsivällisesti tehnyt työtään vakuuttaakseen minut siitä, että en ole poikkeustapaus, vaan saan yhtälailla omistaa kaikki lupaukset itselleni. Kun Jumalan rakkaus, joka Jeesuksen ristinkuolemassa näytti syvyytensä, saa valloittaa sydäntäsi, voit yhtyä seuraaviin joululaulun sanoihin ja viettää joulua myös kesähelteillä. Voit joulun elää joka päivä vaan, ja parhaat vuotes tulet tuntemaan, jos vain Joulun Lapsi saa, sydämessäs asustaa, niin silloin joulu luonas aina on. Heli Orre nuorisotyönohjaaja Emännän ja isännän tehtävät - tervehtivät tulijoita takaovella ja jakavat virsikirjoja ja käsiohjelmia - muistuttavat lapsiperheitä lapsille tarkoitetuista kirkkopusseista ja seurakuntatalossa järjestettävästä pyhäkoulusta - toivottavat kaikki tervetulleeksi messuun ja esit televät messussa palvelevat henkilöt, kuorot jne. - kertovat messun päätteeksi infoasioista ja kutsuvat kirkkokahveille - tehtävästä kiinnostuneiden kannattaa ottaa yhteyttä aikuistyön kappalaiseen Ensio Partaseen, puh tai ensio.partanen(at)evl.fi Neljä eri evankeliumia Aikaisemmin tapahtunutta: Messu on seurakunnan tärkein viikoittainen tapahtuma. Se on verrattavissa moniin juhliin tai vaikkapa kyläilyyn, jossa tavataan toisia, vaihdetaan kuulumisia ja nautitaan pöydän antimista. Lisämausteensa messuun tuo juhlien pääesiintyjä. Päivän pitsaa ja muita erikoisuuksia Ravintoloissa tapaa olla päivittäin annoksia myös listan ulkopuolelta. Niitä kutsutaan yksinkertaisesti päivän pihvi tai päivän pitsa ilman, että ne liittyvät sinänsä meneillään olevaan päivään mitenkään erikoisesti. Messussa puolestaan lauletaan päivän virsi, joka todella on sen päivän erikoisuus: se on virsistä se, mikä sanoiltaan liittyy kaikkein lähimmin kyseisen pyhän evankeliumitekstiin. Uutisankkurin palkka? Kreikan kielestä löytyy sana, joka ihan alun perin on merkinnyt uutisankkurin, siis uutisten tuojan, palkkaa. Kovathan ne ansiot ovat. Asiaa tarkistaakseen ei tarvitse tarttua edes antiikin ajan Minä uskon Jumalanpalveluksissa lausutaan yhdessä saarnan jälkeen uskontunnustus. Vaihtoehtoja on tällöin kaksi. Virsikirjan takaa löytyvät sanat niin Apostoliseen uskontunnustukseen kuin Nikean uskontunnustukseenkin. Uskontunnustuksesta käytetään myös latinankielistä sanaa credo, mikä tarkoittaa minä uskon. Näillä sanoilla alkaa meille tunnetumpi Apostolinen uskontunnustus. Uskontunnustus on kokooma uskon lausumia, joissa esitetään tiivistettynä kristillisen uskon pääkohdat. Nämä asiat, jotka uskomme ja tunnustamme, ovat siis yhteisiä kaikille kristityille. Uskontunnustukset muotoutuivat kirkon Päätoimittaja: Mikko Oikarinen Toimittaja:, tuuli.oinonen(at)evl. fi, puh Kuvat:, Merja Ojala, Marita Miettinen, Raili Paul, seurakunnan ja sisältävät Jeesuksen äänitallenteet verotustietoihin. Riittää, että suomentaa kyseisen sanan. Eu-angelion, siis evankeliumi, merkitsee suomeksi hyvä sanoma. Mikäli vain kuluttamisen ja rahan läpikotaisin kyllästämä sydämemme sen tajuaa, niin voisiko parempaa palkkaa kuvitellakaan kuin sanoma Jeesuksesta? Jeesuksen äänitallenne löytynyt! varhaisina vuosisatoina tarpeesta luoda sopiva kristillisen uskon tiivistelmä. Kristityksi kastettu ihminen tunnusti julkisesti uskonsa juuri yhteisesti sovitun uskontunnustuksen mukaan. Yhä edelleen lausuessamme uskontunnustuksen me julkisesti tunnustamme olevamme kristittyjä ja sitoutuvamme uskoomme ja sen mukaiseen elämään. Apostolinen uskontunnustus on lännen kristityille todennäköisesti tutuin uskontunnustuksen muotoilu. Se jakautuu kolmeen pääosaan, jotka käsittelevät Jumalaa, Jeesusta Kristusta ja Pyhää Henkeä. Osa Apostolisen uskontunnustuksen sisällöstä liittyy kirkkoon, viimeiseen tuomioon ja ylösnousemukseen. 5/2011 seurakuntalaisten arkistot, piirroskuva Harri Vaalio. Ulkoasu: Marika Kaunonen / Lempäälän-Vesilahden Sanomat Tässä vaiheessa messua onkin aika tuoda eteemme pääesiintyjä. Elvisfanit kuuntelevat Elviksen musiikkia ja vierailevat legendan haudalla Gracelandissa. Meillä Jeesus-faneilla ei sen sijaan ole syytä vierailla Jeesuksen haudalla muuten kuin korkeintaan toteamassa, ettei hän siellä kovin montaa vuorokautta viihtynyt. Eikä meillä ole hänen musiikkiaankaan. Sen sijaan meillä on hänet ja hänen sanansa. Meillä on itse asiassa hänen äänitallenteensa! Jeesuksen oppilaat ja aikalaiset kokosivat neljä eri evankeliumia aikansa parhailla tallennusvälineillä. Kameroita tai mikrofoneja ei vielä ollut keksitty, mutta muisti pelasi ja kynä sauhusi. Niinpä meillä on evankeliumeissa tallennettuna se, mitä Jeesus sanoi ja teki. Raamattu lienee maailman vanhin äänikirja, sillä juutalaiset jo aikoinaan lukivat järjestelmällisesti ääneen Vanhan testamentin osia synagogissaan. Jeesuksenkin kerrotaan vierailleen, lukeneen ja opettaneen niissä. Meillä kristityillä puolestaan on nyt mahdollisuus kuulla messussa oman Mestarimme ääni erityisesti evankeliumitekstin kautta. Seli seli Nikean uskontunnustus oikeammin Nikaian-Konstantinopolin uskontunnustus on edellistä pidempi versio ja se sisältää enemmän Kristuksen persoonaa sekä Pyhän Hengen työtä koskevaa aineistoa. Vastauksena Kristuksen jumaluuteen liittyneisiin kiistoihin Nikean uskontunnustus korostaa voimakkaasti Kristuksen jumaluutta, ykseyttä Jumalan kanssa. Uskontunnustus voidaan myös laulaa. Katso, miten komeat sanat ovatkaan virressä 171! Leena Sorsa KIRKKOHERRANVIRASTO JA TALOUSTOIMISTO avoinna ma pe klo 9 12, ma, ke ja to klo 13 15, lisäksi ti klo Päivystävä pappi tavattavissa virastossa ma, ti, to ja pe klo 9 12 sekä ti klo Ke klo Kun pääesiintyjä eli Jeesus on sanonut sanansa, on selittelyjen vuoro. Selittämistä varten seurakunnassa toimii erityinen ammattiselittelijä, josta myös nimitystä pappi käytetään. Pappien lukuisista tehtävistä juuri kootut selitykset eli saarnaaminen on se, mikä usein mielletään papin ydinosaamiseksi. Kuulija varmasti osaa muodostaa omat ajatuksensa päivän teksteistä, mutta saarna tarjoaa lisää näkökulmia aiheeseen. Saarna on puhetta Jumalasta, mutta vielä enemmän. Ajatellaan, että saarnaaja, joka on rukoillen ja Jumalalta apua pyytäen puheensa valmistanut, on itse asiassa antanut itsensä Jumalan käyttöön. Tunnustuksia päivystys kahvila Olkkarissa (Tampereentie 4). Kirkkoherranvirasto, p ja taloustoimisto, p Juhlassa yleisö vastaa esiintyjälle suosionosoituksilla. Jos taas olet kylässä jonkun luona, on tapana vaihtaa kuulumisia. Kun ystäväsi on kertonut omat kuulumisensa, sinä yleensä äännähdyksillä, ilmeillä ja sanoilla ilmaiset kuuntelevasi ja uskovasi häntä. Maailman vanhimmassa juhlassa, messussa, tapahtuu sama suhteessa Jumalaan. Raamatun ja saarnan kautta Jumala kertoo omat kuulumisensa meille. Hyvin luonnollista on, että me jotenkin ilmaisemme kuuntelevamme ja uskovamme häntä. Uskontunnustus on kuin suosionosoitukset saarnan jälkeen. Se on kuin vastauksemme Jumalan kuulumisiin: Kyllä. Uskon sen, mitä sanot. Ensi numerossa on aika sinun ja minun kertoa kuulumisemme. Henri Karvinen Messupappi Henri Karvinen on jo ylittänyt puolivälin 10-osaisessa sarjassa, jossa hän valottaa messun kulkua etukäteisvalmisteluista päätösmusiikkiin asti. Sarja jatkuu Kirkonportin seuraavissa numeroissa. Pysy kuulolla! osa 1: Valmistautuminen messuun osa 2: Messun johdanto-osa osa 3: Rippi ja synninpäästö osa 4: Päivän psalmista päivän rukoukseen osa 5: Raamatun tekstit osa 6: EVAKELIUMI, SAARNA JA USKONTUNNUSTUS osa 7: Esirukous osa 8: Ehtoollisliturgia osa 9: Ehtoollinen osa 10: Herran siunaus ja paluu arkeen INFO

5 8 Nro Kirkonportti SEURAKUNNAN SUPERTYTÖT leipovat, lypsävät ja lakkaavat kynsiä Yhdellä seurakunnan uusimmista ryhmistä on koukuttava nimi Supergirlz. Tämä vuotiaiden Supertyttöjen ryhmä retkeilee laavulle, leipoo kirkkokahveille, lypsää, lakkaa kynsiä ja samalla juttelee. Tekemisen lomassa tulee pohdittua tulevaisuutta. Moni meistä tuntenut toisensa jo entuudestaan, mutta olemme tutustuneet paremmin tämän syksyn aikana, sanoo Ulrika Walter. Olemme jutelleet paljon tulevaisuuden suunnitelmista. Se, mitä aikoo tehdä kymmenen vuoden päästä, kertoo ihmisestä enemmän kuin se, mitä hän on vaikkapa syönyt lounaaksi, lisää Paula Leppäkoski. Paulan lähitulevaisuuteen kuuluu lukion käymisen lisäksi toive lähetystyöhön perehtymisestä. Hän on juuri lähettänyt hakupaperit lähetysaktioon Ukrainaan. Jos toive toteutuu, evankelioimismatkalla vierähtäisi viikko ensi kesänä. Tytöille oma tila ja paikka Tyttöjen ryhmää vetää nuorisotyönohjaaja Tiina Koskinen. Hän ei päätä päivien teemaa etukäteen itse, vaan haluaa luoda tytöille tilan ja paikan, jossa voi unohtaa ulkopuoliset roolit. Emme tuo ikäviä asioita pöytään ja ala märehtiä niitä. Toiminnan keskellä voi sitten jutella, Tiina toteaa. Tässä ryhmässä olen jo tajunnut monia juttuja, mutta en ole vielä jakanut niitä. Tiedän, että Tiina Koskinen, Paula Leppäkoski ja Ulrika Walter toivottavat uudet tytöt mukaan Supergirlzeihin joko mukaan joulutunnelmaan tai sitten vasta kevään puolella. tyttöjen kesken tulee puhuttua arkojakin asioita, Ulrika kertoo. Tytöt ovat miettineet itse, mitä haluaisivat ryhmässä tehdä. Moni asia on jo toteutettu, mutta lypsyvuoro Ahlmanin koulussa peruuntui. Tämä toteutetaan vielä, Tiina vakuuttaa. Tyttöjen ryhmä jatkaa toimintaansa Koskisen Tiinan vetämänä. Hän jatkaa työtään alkuvuodesta lähtien seurakunnan poikatyönohjaajana, mutta pystyy vetämään uuden työnsä rinnalla edelleen tyttöjen ryhmää. Supergirlzien jälkeen Sääksimessuun Paula Leppäkoski ja Ulrika Walter ovat osallistuneet seurakunnan toimintaan isosina omien rippileiriensä jälkeen. Ulrika on ollut riparilla ainakin neljä kertaa ja monta poika- ja tyttöleirien isosen pestiäkin on jo takana. Paula on ollut ripari-isosena kahtena vuonna. Molemmat ovat tyytyväisiä sunnuntai-iltapäivien tyttöjen ryhmän kokoontumisaikaan ja -paikkaan. Tapaamme sunnuntai-iltapäivisin juuri ennen Sääksjärven messua, joten samalla tulee lähdettyä kahteen juttuun peräkkäin, Hauralassa asuva Ulrika sanoo. Seurakunnan nuorisotyöllä on aika tasapuoliset kokoontumispaikat eri puolilla kuntaa asuville: Sääksi, Kuljun Majakka ja Hope Hakkarissa, Paula muistuttaa. Seuraavaksi Paula, Ulrika ja Tiina suuntaavat muiden ryhmäläisten kanssa Tervajärvellä pidettävälle tyttöjen leirille. Joulukuussa he käyvät Lempäälän kirkossa vähintään Kauneimmissa joululauluissa ja joulunpyhinä. Lisätietoa kahden viikon välein kokoontuvasta ryhmästä saa Tiina Koskiselta, tiina.koskinen(at) evl.fi tai numerosta Seurakunnan tilaisuuksia voi katsoa pian netistä Lempäälän seurakunnan tilaisuuksia kuvataan omilla internetsivuilla katsottaviksi. Ensimmäinen kuvattava tilaisuus oli Sääksjärven messu 6. marraskuuta, joka nähdään lähiaikoina seurakunnan nettisivuilla. Lisää messuja ja muita tilaisuuksia kuvataan ensi vuoden puolella. Kuvaukset hoidetaan pääasiassa vapaaehtoisvoimin. Kuvatut tilaisuudet ovat seurakunnan käyntikortti ja tyydyttävät hengellistä tarvetta. Hyvän saarnan voi kuunnella myös netiststä. Jumalanpalvelusten kuunteleminen radiosta ja näkeminen televisiosta tai netistä ei ole vähentänyt suomalaisten kirkossa käymisen aktiivisuutta, mutta näin on kuitenkin tapahtunut Yhdysvalloissa. Seurakunnan internetsivut löytyvät osoitteesta Pyhäkoulusta lapsen oma kirkkohetki Muistatko lapsuuden pyhäkoulun, niiden virret, kynttiläntuoksun ja kirkonkellojen soiton? Kiehtovat raamatunkertomukset, enkelikuvat ja lasten ikiomat tarrataulut? Sukupolvet vaihtuvat, mutta lapselle tärkeä pyhän kokemus voi edelleen siirtyä eteenpäin pyhäkoulussa. Lempäälän seurakunnassa näitä lasten kirkkohetkiä järjestetään kolmessa eri paikassa. Lapset voi jättää Lempoisten seurakuntatalon alakerrassa kokoontuvaan lasten kirkkohetkeen sunnuntain messun aikana kello 10. Myös Sääksjärvellä pidetään viikoittain pyhäkoulu messun aikana klo 16. Pyhäkouluun kutsutaan pieniä kirkkovieraita myös Säijän monitoimitalolle, jossa ovet ovat avoinna kuukauden parillisina sunnuntaina klo 14. Kokeneita konkareita Sanni Polakovski (7), Olli Toivonen (11) ja Oona Toivonen (8), ovat nuoresta iästään huolimatta pyhäkoulunkävijöinä kokeneita konkareita. Viime keväänä tehty pitkän aikavälin ynnäys näytti Sannille 80 käyntikertaa, Oonalle 51 ja Ollillekin komeat 50 pyhäkoulukertaa. Saavutusta juhlistettiin pienin kirjapalkinnoin Lempoisten pyhäkoulun päättäjäisissä viime toukokuussa. Ilon jakoi myös mummo Inkeri Toivonen, josta on tullut lastenlastensa kyytimiehenä melkein yhtä ahkera pyhäkoululainen itsestäänkin. Anna lapselle mahdollisuus pyhän kokemiseen. Lisätietoa pyhäkouluista ja pyhäkoulunopettajien paikoista Raili Paulilta, tai raili.paul(at) evl.fi Joululaulajaisissa nähdään myös keppihevosia Kuvassa ovat pitkäaikaiset pyhäkoulukonkarit Olli Toivonen ja Oona Toivonen (palkintokirjat kädessä) ja keskellä mummo Inkeri Toivonen. Pyhäkoulussa Lempoisissa mukana oli myös Milana Lappalainen (edessä oik.) Seurakuntalainen Markus Perko kuvasi Sääksjärven messua marraskuun alussa. Joulutunnelmaan pääsee vuorenvarmasti 16. joulukuuta kello 19 Lempäälän kirkossa lempääläisten kuorojen yhteisissä joululaulajaisissa. Kirkossa nähdään muun muassa keppihevosten jouluinen kouluratsastusesitys. Seurakunnan kaikkien kuorojen lisäksi mukana ovat Lempäälän mieskuoro ja helluntaiseurakunnan Sing Gloria. Kuorojen joululaulajaisia on järjestetty Lempäälän seurakunnassa jo 15 vuoden ajan. Tilaisuudessa on aina suuren juhlan tuntu, kun on paljon kuoroja paikalla. Lopuksi kuorot ja yleisö laulavat kaikki yhdessä seisoen Maa on niin kaunis, kertoo kanttori Kaisa Naukkarinen. Joululaulajaisiin on vapaa pääsy. Tilaisuudessa kerätään kolehti johonkin yhteiseen hyvään tarkoitukseen. Tänä vuonna kohteena on Inkerin kirkon kanttorikoulutus Kelton teologisessa instituutissa.