Ihmiset toiminnan takana - Henkilöstötilinpäätös 2012

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Ihmiset toiminnan takana - Henkilöstötilinpäätös 2012"

Transkriptio

1 2013 Ihmiset toiminnan takana - Henkilöstötilinpäätös 2012 PeoDno/2013/152

2 1 / 31 Sisällys 1. REHTORIN KATSAUS VUOTEEN VUODEN ETAPIT - MIKÄ NÄKYI JA KUULUI HENKILÖSTÖVOIMAVARAT KOULUTUS JA KEHITTYMINEN TULO- JA LÄHTÖVAIHTUVUUS MATKUSTAMINEN TYÖTERVEYSHUOLTO JA TYÖTURVALLISUUS TYÖHYVINVOINTI ILON AIHEITA TYÖN ULKOPUOLELTA Taulukko 1. Koko- ja osa-aikainen henkilöstö ( )... 5 Taulukko 2. Henkilöstön ikärakenne ( )... 8 Taulukko 3. Henkilöstön koulutustasoindeksi Taulukko 4. Henkilöstön lähtövaihtuvuus ja muu poistuma Taulukko 5. Henkilöstön tulovaihtuvuus Taulukko 6. Sairaustapausten kesto Taulukko 7. Sairauspäivät/henkilötyövuosi Taulukko 8. Työterveyspalvelujen käyttö ja kustannukset Taulukko 9. Tapaturmista aiheutuneet sairauspäivät Kaavio 1. Henkilötyövuosien kehitys... 6 Kaavio 2. Henkilöstön määrä sukupuolittain... 6 Kaavio 3. Vakinaisen ja määräaikaisen henkilöstön määrä Kaavio 4. Henkilöstön ikärakenne ( )... 8 Kaavio 5. Henkilöstön koulutusrakenne ( ) Kaavio 6. Matkakustannusten kehitys Kaavio 7. Matkakulujen kehitys Pelastusopistolla ja Kriisinhallintakeskuksessa Kaavio 8. Työterveyspalveluiden kustannukset Kannen kuva: Henkilökunnan perhepikkujoulupirskeissä palkittiin juhlan teeman mukainen paras asu. Tietohallintopäällikkö Antti Rissasen koko perhe oli panostanut pukeutumiseen.

3 2 / Rehtorin katsaus vuoteen 2012 JOKAISEN LUVUN TAKANA ON IHMINEN Vuosittain laadittavassa henkilöstötilinpäätöksessä kootaan yhteen ja analysoidaan tietoja mm. henkilöstömäärästä, henkilöstön osaamisesta ja poissaoloista. Perinteisesti sanallisen esityksen tueksi ja lisäksi on koottu erilaisia taulukoita ja graafisia esityksiä. Tavoitteena on ollut paitsi kuvata asioita ja niiden kehittymistä vuosien myötä, myös tuoda esille selityksiä ja perusteluja luvuille. Mutta mitä kaikkea onkaan lukujen takana? Pelastusopisto ei ole muusta yhteiskunnasta irrallinen saareke, vaan maailman tuulet tuntuvat meilläkin. Olemme eläneet historiallisia aikoja mm. taloustilanteen näkökulmasta, raha on tiukemmalla kuin se on ollut koskaan. Emme voi enää tehdä asioita, kuten parhaaksi näemme ja hyvä tulee tai mitä haluamme kaikkien eniten tehdä, vaan kaikkia toimintoja on jouduttu ja joudutaan tarkastelemaan toisin tavoin. Tämä on herättänyt suoranaista ahdistusta työntekijöissä, jotka tuntevat kunnianhimoa ja halua tehdä työnsä enemmän kuin paremmin. Luopumisen tuska on ollut käsin kosketeltava. Miten henkilöstötilinpäätöksen eri tunnusluvuissa näkyvät muutoksen aiheuttamat paineet? Osaammeko tulkita lukuja oikein? Mitä työnantaja voi tehdä auttaakseen ja kannustaakseen työntekijöitä jaksamaan muutoksessa? Olemmeko osanneet ottaa käyttöön oikeita työkaluja? Jokainen reagoi työelämän muutoksiin omalla tavallaan, luonnollisesti myös muu elämäntilanne vaikuttaa. Suuret muutokset saattavat heijastua lisääntyneinä poissaoloina. On kuitenkin muistettava, että pitkäaikaisten poissaolojen takana on vakavia sairauksia, joiden ennaltaehkäisy on mahdotonta, niin työntekijän kuin työnantajan toimenpitein. Flunssat ja norovirukset tulevat ja menevät kestettyään aikansa, mutta miten pitkäaikainen sairaus vaikuttaa? Entä, jos ei olekaan enää paluuta työelämään? Siirtyminen niin sanotusti normisti eläkkeelle on suuri muutos ihmiselle, saatikka jos muutos tulee ennen aikojaan ja yllättäin. Yksi tapa vastata uusiin haasteisiin on koulutus. Henkilökuntamme koulutustasoa on leimannut hyvä kehitys, olemme saavuttaneet jo selvästi keskimääräistä korkeamman tason kuin valtiolla. Pelkästään rahan voima ei kehitystä selitä, vaan taustalla on henkilöstön oma halu kehittyä. Kouluttautuminen tarkoittaa myös omalta mukavuusalueelta poistumista, omien rajojen etsimistä ja laajentamista, senkin tunnustamista, että ei ehkä tiedäkään ja osaa kaikkea. Siinä varmaan osa sitä selitystä. Entä ne, jotka eivät halua kouluttautua, pitää yllä ja kehittää osaamistaan? Subjektiivinen havaintoni on, että kouluttautumisintokin kasaantuu. Miksi? Eikö enää jaksa, eikö ole mitään motivaation herättäjää, koetaanko, että tässä se ura oli? Taloustilanteen kiristyminen valitettavasti on heijastunut myös kouluttautumismahdollisuuksiin, koulutukseen osallistumista joudutaan harkitsemaan entistä tarkemmin. Uskallan kuitenkin väittää, että edelleen Pelastusopisto panostaa henkilöstökoulutukseen keskimäärin enemmän kuin muualla valtion leivissä. Luvut eivät ole pelkkiä numeroita. Jokaisen luvun takana on ihminen - oman elämähistoriansa, kokemustensa ja näkemystensä kanssa. Haasteellista ja myös antoisaa on, että yhteisössämme on erilaisia ihmisiä ja erilaista osaamista. Mervi Parviainen rehtori

4 3 / Vuoden etapit - mikä näkyi ja kuului Henkilökunta oli järjestämässä tai osallistui useisiin seuraavista vuoden kohokohdista: Tammikuu Pelastusopisto 20 vuotta - juhlavuoden avauskahvit Helmikuu Maaliskuu Huhtikuu Ykköspäivä kutsutilaisuus Pelastusopiston 1. kurssin alumneille Arki sujui mallikkaasti Juhlavuoden konsertti Helsingin Palokunnan Soittokunta Juhlaseminaari 13.4., kunniavieraina mm. valtiosihteeri Marjo Anttoora ja pelastusylijohtaja Pentti Partanen Henkilöstölehden nro 1/2012 ilmestyi Laurin lautanen -kisa 24.4., opiskelijoiden ja henkilökunnan mittelöt Toukokuu Nou Hätä 10.5.; valtakunnallinen 8-luokkalaisten turvallisuustaitokisa Pelastusopiston kampuksella ja harjoitusalueella (järjestäjänä SPEK) Kieku otettiin käyttöön Kampuksen remontti käynnistyi Valmistujaistilaisuus Kesäkuu CMC ja Iso-Britannian Suomen suurlähetystö järjestivät Creating Peace - the Difference People Make -seminaarin Kevätlukukauden valmistujaistilaisuus alkoi perinteisesti lipunnostolla aamulla. Kuvassa rehtori Mervi Parviainen sekä koulutusjohtaja Pekka Rantala, taustalla rivissä opiskelijat sekä henkilökunta. Päätösjuhlan perinteisiin kuuluu yhteinen lipunnosto.

5 4 / 31 Heinäkuu Sateisesta kesästä huolimatta, kesälomat pyörivät Elokuu Opetuksen kehittämisvko käynnisti syksyn, vko 31 Alkusammutus- ja hätäensiapukoulutusta henkilökunnalle Toimintailtapäivä 29.8., henkilökunta ja opiskelijat ulkoilivat vanhusten kanssa Syyskuu Avoimet ovet la 22.9., jopa nelisentuhatta kävijää kampuksella ja harjoitusalueella Turvallisuusalan messut (Tre ja Lahti), joissa Pelastusopisto näytteilleasettajana Lokakuu Henkilöstölehden nro 2/2012 ilmestyi Marraskuu Ohjattu kuntopiiri henkilökunnalle käynnistyi Joulukuu Perhejuhla 1.12., metsän väki kokoontui jouluisiin pirskeisiin Studia-messut Hki, Pelastusopisto näytteilleasettajana Valmistujaistilaisuus Pelastajat lausuivat ensimmäistä kertaa juhlallisen Pelastajan valan Keskusteluun syventyneinä 88-vuotias Sunnen kodin asukas Eila Hartikainen ja Pelastusopiston rehtori Mervi Parviainen. Toimintailtapäivässä ulkoiltiin yhdessä vanhusten kanssa. Päivään osallistuivat Pelastusopiston oppilaat ja henkilökunta. Vanhuksia oli mukana 15 kohteesta, yhteensä yli 300 vanhusta. Tapahtuma järjestettiin yhteistyössä Kuopion kaupungin vanhus- ja vammaispalveluiden kanssa.

6 5 / Henkilöstövoimavarat HENKILÖSTÖMÄÄRÄ JA HENKILÖTYÖVUODET Tutkimusjohtaja Esa Kokki jäi virkavapaalle helmikuussa. Tutkimusjohtaja Esa Kokki vietti virkavapaan Fimeassa, lääketaloustieteilijän viransijaisena. Työpaikkoja vertaillessa, esim. uuden työntekijän perehdytyksessä voisimme Pelastusopistolla paremmin tuoda esille, mitä on olla valtion virkamies, kertoo Esa. Suhtautumiseni työhön on muuttunut. Enää en ajattele, että työ on tärkein. Pelastusopiston henkilöstömäärä oli , joista Pelastusopistossa 110 ja Kriisinhallintakeskuksessa 28. Henkilöstötyövuosia toteutui 134, joista Pelastusopistossa 104 ja Kriisinhallintakeskuksessa 30,5. Korkeakouluharjoittelijoita oli tarkasteluhetkellä 10 ja henkilötyövuosia kertyi heidän osaltaan 3. Taulukko 1. Koko- ja osa-aikainen henkilöstö ( ) Vuosi Kokoaikainen henkilökunta Osa-aikainen henkilökunta Muu Muu Opetus henkilöstö %- Yht. muutos %- osuus Opetus henkilöstö %- Yht. muutos %- osuus Kaikki yht ,51 97, ,00 2, ,79 96, ,33 3, ,94 97, ,00 2, ,00 94, ,00 5, ,68 94, ,50 5, ,05 97, ,86 2,88 139

7 6 / 31 Kaavio 1. Henkilötyövuosien kehitys Pelastusopisto on miesvaltainen organisaatio. Varsinkin pelastustoiminnan opetuksessa vaaditaan vahvaa pelastustoimen osaamista, joka käytännössä tarkoittaa pelastusalan tutkinnon suorittamista ja käytännön kokemusta pelastusalan tehtävistä. Tällä hetkellä pelastusalan tutkinnon suorittaneista valtaosa on miehiä. Kaavio 2. Henkilöstön määrä sukupuolittain

8 7 / 31 Pelastusopiston henkilöstöstä palkallisella virkavapaalla oli yhteensä 17 henkilöä, joista 4 opintovapaalla, 6 toisessa työtehtävässä Pelastusopiston ulkopuolella ja 7 kriisinhallintatehtävissä tai niitä vastaavissa. Kaikkia näitä tehtäviä ei täytetty sijaisuuksilla kokoaikaisesti. Projekteissa tai tutkimustehtävissä oli kaikkiaan 20 henkilöä. Korkeakouluharjoittelijoita laskenta-ajankohtana oli 4. Kaavio 3. Vakinaisen ja määräaikaisen henkilöstön määrä

9 8 / 31 HENKILÖSTÖN IKÄRAKENNE Pelastusopiston henkilöstön keski-ikä oli 45 vuotta, joka on alle valtion keskiarvon (47,5). Pelastusopiston henkilöstöstä 32% on vuotiaita. Pelastusopisto pystyi rekrytoimaan 2012 aikana tasaisesti eri ikäryhmissä olevia henkilöitä myös niihin yksiköihin, joissa on tärkeää huomioida ikäryhmätasapaino henkilöstösuunnittelun näkökulmasta. Taulukko 2. Henkilöstön ikärakenne ( ) Vakituinen henkilöstö Määräaikainen henkilöstö Kaikki yht. %- Muu Muu Muu jakauma Ikä (v) Opetus henkilöstö Yht. Opetus henkilöstö Yht. Opetus henkilöstö ikä- Yht. luokittain ,00 % ,99 % ,50 % ,37 % ,14 % ,00 % Yht ,00 % Kaavio 4. Henkilöstön ikärakenne ( )

10 9 / 31 Kuvassa Pelastusopiston henkilökunnan ikähaitaria vanhimmasta nuorimpaan. - Molemmat hymyssä suin, toinen toisia arvostaen ja kunnioittaen. Kirjastonhoitaja Helena Ignatius ja Kriisinhallintakeskuksen koulutussuunnittelija Mikko Keltanen. Pelastusopistolle on tärkeää, että organisaatio pystyy tukemaan eri ikäisiä ja eri sukupuolta olevia työntekijöitä yhdenvertaisesti heidän eri työ- ja elämäntilanteissaan. Tähän liittyy mm. pyrkimys työn ja perhe-elämän yhteensovittamiseen mahdollisuuksien mukaan, perhearvojen kunnioittaminen mm. isyysvapaiden kautta sekä yleinen yhdenvertaisuutta korostava johtamisperiaate.

11 10 / 31 PALVELUSVUODET JA KUNNIAMERKIT Vuoden 2012 aikana palkittiin myös kunniamerkein ja palvelusvuosilahjoin niitä pelastusopistolaisia, jotka ovat omalla työllään saavuttaneet arvostusta Pelastusopiston ja sidosryhmien silmissä. Joukossa oli mm. henkilöitä, jotka ovat osoittaneet erityistä aktiivisuutta ja määrätietoisuutta onnettomuuksien ennaltaehkäisyn vaativassa valistustehtävässä, jotka ovat kehittäneet ratkaisevasti pelastustoimen johtamisen ja hätäkeskuspäivystäjien opetusta ja jotka ovat arjen innovaatioilla kehittäneet omaa työtään ja sitä kautta parantaneet Pelastusopiston tuottavuutta. Palvelusvuosijuhlan kahvitilaisuudessa oli mielenkiintoista kuulla Pelastusopiston alkumetreistä 20 vuoden takaa; olihan palkittujen joukossa kaksi henkilöä, jotka viettivät 20-vuotisjuhlaa yhdessä Pelastusopiston kanssa. Kevätlukukauden päätösjuhlissa jaettiin kunniamerkkejä. Kuvassa rehtori Mervi Parviainen onnittelemassa kunniamerkein palkittuja. Vasemmalta Sirpa Manunen (Suomen Valkoisen Ruusun I luokan mitali) sekä Ilkka Kaarakainen ja Ari Kivari (Suomen Leijonan ansioristit). Vuonna 2012 juhlittiin myös Ari Kivarin 50- vuotispäiviä. Joulukuun valmistujaisissa palkittiin jälleen henkilökuntaa. Pelastusopiston valmistujaistilaisuudessa palkittiin Pelastusopistolla pitkään työskennelleitä. Vasemmalta vanhempi opettaja Timo Puhakka (10v), opettaja Kari Koivistoinen (20v), vanhempi opettaja Tapio Neuvonen (Suomen Leijonan ansioristi) sekä vanhempi opettaja Juha- Pekka Iso-Ilomäki (20v).

12 11 / Koulutus ja kehittyminen Kysyvä ei tieltä eksy, oppia ikä kaikki, vierivä kivi ei sammaloidu, oppineilla ihmisillä on rikkautensa aina mukana maailmassa on lukuisa joukko sananlaskuja, jotka kannustavat ihmistä elinikäiseen oppimiseen. Osaamisen kehittäminen, oppimaan oppiminen ja ennen kaikkea kyky ja asenne hyödyntää oppimaansa oikealla tavalla ovat tärkeitä asioita meille kaikille. Pelastusopistossa on jälleen vuoden 2012 aikana opittu paljon suorittamalla erilaisia tutkintoja, olemalla työkierrossa ja täydennyskoulutuksessa sekä osallistumalla erilaisiin projekteihin. Petteri Lintuselle työn ohessa opiskelu on tuttua. Palopäällystön insinööritutkinnon (Amk) jälkeen vuorossa olivat pedagogiset opinnot. Opettaja Petteri Lintunen opiskeli työn ohessa ammattiopettajan pedagogiset opinnot. Pelastusopistolla on myönteinen ja kannustava suhtautuminen opintoihin. Pystyin käyttämään opintoihin tuntiresursseissa itsensä kehittämiseen varattua aikaa. Päivätyön vuoksi opiskelua riitti runsaasti iltoihin ja viikonlopuille, muistelee Petteri. Kaija Pekkarisella opiskelu ja työssäkäynti ovat aina kulkeneet rinta rinnan. Hallintosuunnittelija Kaija Pekkarinen on opiskellut lähes koko työssäoloaikansa. Parhaillaan opinnot ovat kesken Itä-Suomen yliopiston kauppatieteellisessä tiedekunnassa. Kandi on tehty, valmistuminen vuonna 2013, sanoo Kaija. Opiskelu työn ohella on tarkoittanut ajanhallintaa, omien voimavarojen tunnistamista ja ajoittaista stressiä. Pääasiassa kuitenkin onnistumisen iloa ja uuden oppimista.

13 12 / 31 Pertti Miettisen tarina on hieno esimerkki siitä, kuinka työntekijän oma aktiivisuus ja motivaatio voivat rikastuttaa omaa elämää ja tuoda uusia urapolkuja. Luottamusmies ja opettaja Pertti Miettinen on malliesimerkki rohkeudesta lähteä oppimaan uutta. Opettaja Pertti Miettinen: Olin työskennellyt Palo-opistossa Espoossa kaksi ja puoli vuotta palomiehen/pelastaja perustaitojen opetuksessa ennen siirtymistä Kuopioon. Kuopiossa minulle ilmoitettiin, että SAMPEL-opetus (nykyinen pelastustoiminta) tarvitsee Otaniemessä pelastajan perustaitojen opetuksesta kokemusta omaavia opettajia. Näin alkoi työni pääsääntöisesti pelastajien perustaitojen parissa, vaihdellen kalusto-, sammutus- ja liikenneonnettomuuksista pelastamisen opetuksen välillä. Muutokset terveydentilassa ja ikääntyminen johtivat siihen, että en voinut enää tehdä niitä kaikkia tehtäviä, joihin aiemmin kykenin. Aloin miettiä vaihtoehtoisia tehtäviä. Vaihtoehdoiksi mielessäni nousivat hätäkeskuspäivystäjä- tai onnettomuuksien ehkäisyn koulutus. Molemmat vaihtoehdot vaativat luonnollisesti kouluttautumista. Pelastusopisto tarjoaa tähän oivat mahdollisuudet. Pelastustoimintaopetukseen tuntui istuvan parhaiten onnettomuuksien ehkäisyn opetukseen liittyvä koulutus: palotarkastajan peruskurssi, maatilojen palotarkastuskurssi ja VSS-tarkastajan kurssi. Kävin nuo kaikki. Tämän lisäksi Pelastusopisto antoi hyvän mahdollisuuden palotarkastuksen käytännön harjoitteluun Pohjois-Savon Pelastuslaitoksella, tehtäväkierron myötä. Päällystöopetusyksikkö ja erityisesti onnettomuuksien ehkäisyn tiimi otti minut vastaan avoimesti, mutta haasteista ei ollut pulaa; aloitin ja heti aluksi oli päällystöopetusyksikön koulutuspäivät Tuusjärvellä. Koulutuspäivät osoittivat millainen henki ja henkilöstö yksikössä on ja millainen henkilö on yksikön päällikkönä. Nuo päivät osuivat todella hyvään saumaan. Tuolloin minulle kerrottiin ne opetustehtävät ja -alueet, joihin minun tulee perehtyä. Muutos- ja oppimisprosessissa erityisen hyvää on ollut onnettomuuksien ehkäisyn tiimin pyyteetön apu; olkoon kyse mistä tahansa opetusalueesta, apu ja asiantuntemus löytyvät viereltä. Yksikön päällikkö on kannustanut ja antanut vapaat kädet tiimin sisäiseen kouluttautumiseen. Uuden oppiminen on, varsinkin tässä iässä, haasteellista ja paljon työtä vaativaa. Kaksi lukukautta on mielestäni ehdoton minimiaika, jotta pystyy uuden oppimisen viemään sille tasolle, että kyseisen asian pystyy opettamaan toisille ihmisille. Parasta on se, että huomaa työn vaihtelevuuden mahdollisuudet: Parhaillaan rakennan opetuksen ohessa simulaatiota maatilan palotarkastukseen. Valmistuttuaan se lisätään osaksi jo olemassa olevia simulaatioita. Tämäkin työ on hyvä esimerkki siitä, kuinka uudet asiat vaativat aikaa ja syvällistä perehtymistä aiheeseen. Suosittelen lämpimästi tehtävien vaihtamista kaikille. Vaihtelu virkistää!

14 13 / 31 Työn ohessa opiskelevilla ei ole vapaa-ajan ongelmia. Henkilöstösihteeri Erja Vesterinen aloitti syksyllä liiketalouden tradenomiopinnot Savonia ammattikorkeakoulussa. Tahti on melkoinen, sillä oppimäärä on sama kuin päiväopiskelijoilla. Vapaaajan ongelmia ei ole seuraavaan 2-3 vuoteen. Mutta opiskelu on todella mielenkiintoista ja antoisaa, kertoo Erja. Pelastusopisto haluaa tukea vahvasti henkilöstön osaamisen kehittymistä. Koko henkilöstölle on haluttu antaa mahdollisuus kehittyä oman työn ohella mm. antamalla palkallisia työpäiviä tutkintoon johtavaan koulutukseen. Itseisarvona ei kuitenkaan pidetä sitä, että panostetaan ainoastaan tutkintoihin, vaan kehittyminen nähdään kokonaisvaltaisena prosessina, jota voi toteuttaa hyvin monella eri tapaa. Pelastusopisto tarvitsee myös niitä ammattiosaajia, joilla ei välttämättä ole ylempää korkeakoulututkintoa, mutta sitäkin enemmän vahvaa käytännön ja pedagogista osaamista. Opetusyksiköiden päälliköiden kanssa laadittiin henkilöstösuunnitelma, jossa huomioitiin 2018 mennessä teoreettisen eläkeiän saavuttavat opettajat ja heidän kriittinen osaaminen sekä laadittiin toimenpide-/seuraajasuunnitelmat. Lisäksi kerättiin tietoa niistä osaamisvaatimuksista, joita opettajilta vaaditaan eri yksiköissä toimimiselle. Tätä tietoa voidaan hyödyntää tulevaisuudessa kehityskeskusteluissa opettajien ura- ja kehittymissuunnittelussa. Opettajista 72 % on suorittanut pedagogiset opinnot. Opettajien työaikasuunnitelmassa on varattu vuosittain 100 tuntia itsensä kehittämiselle, ajan voi kohdentaa esimerkiksi opettajien pedagogisten opintojen suorittamiseen tai muuhun kouluttautumiseen/kehittymiseen. Lisäksi opetusyksiköissä panostettiin siihen, että opettajat käyttävät osan kehittämiseen varatuista tunneista muiden yksiköiden/opettajien opetukseen tutustumiseen. Lisäksi Pohjois-Savon pelastuslaitoksen kanssa tehtiin sopimus ensihoito- ja pelastustoimen opettajien mahdollisuudesta osallistua soveltuvin osin pelastuslaitoksen toimintaan. Pelastusopiston koulutuspanostus oli 5,5 työpäivää/henkilötyövuosi, joka oli valtion keskiarvoa enemmän (3,7 työpäivää/henkilötyövuosi). Koulutukseen ja kehittämiseen käytettiin 968 /henkilötyövuosi.

15 14 / 31 Pelastusopiston koulutustasoindeksi on jatkanut edelleen hiljaista nousua, ja tasoa voidaan pitää jo tällä hetkellä hyvänä; indeksi oli 5,53 (valtion koulutustasoindeksi 5,1). Taulukko 3. Henkilöstön koulutustasoindeksi Vuosi Koulutustasoindeksi 5,39 5,45 5,46 5,45 5,46 5,53 Koulutustasoindeksi, opetushenkilöstö 5,42 5,44 5,47 5,49 5,44 5,38 Koulutustasoindeksi, muu henkilöstö 5,35 5,47 5,45 5,37 5,48 5,71 Koulutusasteen koulutustasoindeksit: Perusaste 1,5 Keskiaste 3,5 Alin korkea-aste 5 Alempi korkeakouluaste 6 Ylempi korkeakouluaste 7 Tutkijakoulutus 8 Kaavio 5. Henkilöstön koulutusrakenne ( )

16 15 / 31 Viikolla 31 järjestettiin koko henkilöstön kehittämisviikot. Päivien aikana käytiin läpi mm. osallistavaa strategiaprosessia ja opetukseen liittyviä ajankohtaisia teemoja. Lisäksi yksiköillä oli mahdollisuus hyödyntää viikkoa omien käytännön- ja kehittämisasioiden läpikäymiseen. Yksiköt jatkoivat syksyn aikana strategiatyötä, johon kytkeytyi myös tuloskorttien laatiminen strategisille tavoitteille. Strategiatyö saatettiin loppuun joulukuussa Henkilöstökoulutusta järjestettiin myös alkusammutuksessa ja hätäensiavussa. Suuri ponnistus oli myös Kieku-järjestelmäkoulutus keväällä Pelastusopistossa uudistettiin tiedonhallintasuunnitelma ja otettiin käyttöön sähköinen asiakirjahallinnon järjestelmä Asdo. Hallintoassistentti Sirkku Jänis- Korhonen kiersi loppuvuonna 2012 lähes kaikki Pelastusopiston yksiköt ja koulutti henkilöstöä asiakirjahallinnon saloihin "arjen kielellä". Koulutus sai erittäin hyvää palautetta useasta yksiköstä. Sammutuspeitteen avulla harjoiteltiin palon tukahduttamista. Syksyllä järjestettiin henkilökunnalle talon sisäisenä koulutuksena alkusammutus- ja hätäensiapukoulutusta. Koulutuksiin osallistuminen on vapaaehtoista, mutta suotavaa vähintään kolmen vuoden välein (ei koske Pelastusopiston tutkinnon suorittaneita).

17 16 / Tulo- ja lähtövaihtuvuus Organisaation kehittymisen ja uudistumisen kannalta on tärkeää, että organisaatiossa on sopivassa suhteessa kokemusta ja historiatietoa sekä uusi ajatuksia ja tuulahduksia. Vuoden 2012 aikana vietettiin yhdet eläkekahvit, kun kalustonhuoltajana pitkään työskennellyt Matti Laakso saateltiin laulun siivittämänä nauttimaan vapaista hetkistä ja lastenlapsista. Laakson Matin eläkekahveja juotiin kesäkuussa. Meidän Matti, kaiken korjaa! Näin lauloi hallintopäällikkö Pia Viklund Laakson Matin läksiäisissä, Puuha Peten säveltä mukaillen. Matti ehti olla tekniikan yksikössä kalustonhuoltajana Pelastusopiston perustamisesta, vuodesta 1992 asti. Sitä ennen Matti oli Valtion Väestönsuojelukoululla Lohjalla. Jonne Kanerva aloitti korkeakouluharjoittelijana marraskuussa. Jonne Kanervan harjoittelujaksoon hallinnon yksikössä kuuluivat tiedonhallintaan liittyvät tehtävät. Käytännön työ asiakirjahallinnon parissa on selventänyt käsityksiäni luennoill a opetetuista asioista ja työelämästä yleensä, kiittää Jonne. Jonne opiskelee Jyväskylän yliopistossa arkistotoimea ja historiaa. Vuoden aikana Pelastusopistossa toteutettiin kaikkiaan 26 rekrytointia, joissa oli keskimäärin 16 hakijaa yhtä paikkaa kohti, hakijamäärän vaihdellessa 1 hakijasta 56 hakijaan. Pelastusopistolle tuli uusia työntekijöitä sekä julkiselta että yksityiseltä puolelta. Tämä on Pelastusopiston kannalta erittäin

18 17 / 31 tärkeää, koska valtiontalouden tiukentuessa ja talousasioiden tullessa entistä lähemmäs kaikkien pelastusopistolaisten arkea on hienoa, että joukossamme on myös liike-elämän puolelta tulleita. Hieno signaali on myös se, että Pelastusopiston työntekijöitä ja Pelastusopistossa hankittua työkokemusta arvostetaan myös muissa organisaatioissa. Tämä näkyy mm. muutamien pelastusopistolaisten valinnassa merkittäviin tehtäviin Pelastusopiston ulkopuolelle. Tiina Ehrnrooth tuli Kriisinhallintakeskukselle henkilöstöjohtajan sijaiseksi heinäkuussa. Kriisinhallintakeskuksen henkilöstöjohtaja Tiina Ehrnrooth tuli Kuopioon Brysselin ja Afganistanin kautta. Hän on toiminut myös mm. SanomaWSOY:n sekä Kotimaa-yhtiöt konsernien henkilöstöjohdon tehtävissä. Olen aloittanut uuden työni kiitollisin mielin. Minulla on paljon opittavaa ja kehitettävää suomalaisten operaatioihin lähettämisen näkökulmasta. Matti Hurula, vanhempi opettaja, päällystöopetus. Matti Hurula tuli taloon lokakuussa, päällystöopetuksen yksikköön. Aiemmin Matti on toiminut Pelastusopistossa tuntiopettajana. Yllättävän paljon perehtymistä ovat vaatineet opetukseen liittyvien järjestelmien käyttäminen (Asio, Petra, Moodle jne.), kertoo Matti kokemuksistaan.

19 18 / 31 Toni Alatalo tuli opettajaksi hätäkeskusopetuksen yksikköön elokuussa. Opettaja Toni Alatalo, millaiselta talo vaikutti uuden työntekijän silmin? Talossa on paljon erilaisia ja erilaisilla taustoilla olevia ihmisiä. Kaikilla ei välttämättä ole koskaan yhteisiä työtehtäviä. Jotakin yhteistä voisi olla enemmänkin, sanoo Toni. Perehdytysohjelma on muutoin hyvä, mutta varsinkin perehdytysvaiheen 2 "Yksiköiden perehdytys" -osiossa perehdyttäjien valmius vaihtelee paljon. Taulukko 4. Henkilöstön lähtövaihtuvuus ja muu poistuma 2012 Poistuman syy lkm % lkm % lkm % lkm % lkm % lkm % Vaihtuvuus (uusi työnantaja) ,50 2 1,79 2 1,98 4 3,57 8 7,14 5 4,46 Valtion sisällä ,94 1 0,99 1 0,99 2 1,98 2 1,98 1 0,99 Kunta ,92 0 0,00 0 0,00 2 1,98 2 1,98 2 1,98 Yksityinen sektori yms ,00 1 0,99 1 0,99 0 0,00 4 3,96 2 1,98 Eläkkeelle siirtyneet yht ,00 0 0,00 2 1,98 1 0,89 3 2,68 1 0,89 Vanhuuseläke 2.1 0,00 0 0,00 1 0,99 1 0,99 2 1,98 1 0,99 Työkyvyttömyyseläke 2.2 0,00 0 0,00 0 0,00 0 0,00 1 0,99 0 0,00 Yksilöllinen varhaiseläke 2.3 0,00 0 0,00 1 0,99 0 0,00 0 0,00 0 0,00 Muu eläke 2.4 0,00 0 0,00 0 0,00 0 0,00 0 0,00 0 0,00 Kuollut 3 0,00 0 0,00 1 0,99 0 0,00 0 0,00 0 0,00 Määräaikaikaisuus , , , , , ,71 Muu syy (ml. tuntematon) 5 0,00 0 0,00 0 0,00 0 0,00 0 0,00 0 0,00 Palkaton loma/virkavapaus 6 3 2,68 8 7, , , , ,39 Poistuma yht. ( ) 17 15, , , , , ,22 Luonnollinen poistuma (1+2+3) 14 12,50 2 1,54 5 3,85 5 3, ,64 6 4,35 Henkilökierrossa muualla 2 1,79 2 1,79 2 1,79 2 1,79 2 1,79 2 1,79 Henkilölukumäärä edellisen vuoden lopussa *) kohta 1; v alk. vakituinen henkilökunta

20 19 / 31 Taulukko 5. Henkilöstön tulovaihtuvuus 2012 Tulosyy lkm % lkm % lkm % lkm % lkm % lkm % Toinen työnantaja ,38 8 6,15 4 3,08 2 1,54 9 6, ,69 Valtion toinen virasto Kunta Yksityinen sektori yms Siirtynyt eläkkeeltä Palannut palkattomalta virkavapaalta tms ,08 0 0,00 8 6,15 7 5,38 2 1,54 3 2,31 Määräaikaisuus Työtön, opiskelija Tuntematon tulosyy 6 0,00 0 0,00 0 0,00 0 0,00 0 0,00 0 0,00 Tulo yht. ( ) 33 29,46 9 6, , , , ,94 Varsinainen tulovaihtuvuus ( ) 23 20,54 4 3, , , , ,14 Henkilökierrossa muualta 0 0,00 0 0,00 0 0,00 0 0,00 0 0,00 0 0,00 Henkilölukumäärä edellisen vuoden lopussa *) kohta 1; v alk. vain virkaan nimittämiset

21 20 / Matkustaminen Tanja Jaakkola on vastannut matka-asioista 2.4. alkaen. Tanja Jaakkola työskenteli aiemmin sovellusvastaavana Palkeiden palvelukeskuksessa Hämeenlinnassa. Pelastusopistolle Tanja päätyi, kun opiston edellinen taloussihteeri vaihtoi työpaikkaa. Pelastusopiston hallintopäällikkö oli nähnyt tietoni mol.fi -tietokannassa ja sain kutsun tulla tutustumaan. Sillä tiellä ollaan, iloitsee Tanja. Pelastusopistossa saavutettiin toisena vuonna peräkkäin merkittäviä säästöjä matkustuskuluissa. Yksi merkittävä syy on ollut panostus videoneuvottelutiloihin ja -laitteisiin sekä henkilöstön entistä suurempi aktiivisuus niiden käyttöön. Lisäksi yksiköiden päälliköt ja matka-asioista vastaava taloussihteeri ovat tehneet erinomaista työtä toisaalta entistä tarkemmalla matkustuspolitiikalla sekä puitesopimusten mukaisten matkustustapojen/majoitusten käytöllä. Koko henkilöstö on myös tiedostanut matkustamisen kustannusvaikutukset ja asenneilmapiiri on ollut suotuisa tarkalle matkustuspolitiikalle. Pelastusopiston osalta matkakulut laskivat 17 % ja Kriisinhallintakeskuksen osalta 11 %. Kaavio 6. Matkakustannusten kehitys

22 21 / 31 Kaavio 7. Matkakulujen kehitys Pelastusopistolla ja Kriisinhallintakeskuksessa Etäneuvottelutekniikka on alkanut yleistyä myös opetuksessa. Kokemukset ovat olleet hyviä erityisesti Pronto-järjestelmäkoulutuksessa. Järjestelmä hyödyttää parhaimmillaan sekä opettajaa että oppijoita ja matkakustannuksia säästyy molemmin puolin. Tutkimusyksikön suunnittelija Johannes Ketola käyttää etäneuvotteluyhteyttä omalta työpisteeltään käsin. Suunnittelija Johannes Ketola on etäneuvottelutekniikan tehokäyttäjä. Hänellä on pitkä kokemus paitsi etäneuvotteluista, myös etäkouluttamisesta. Johanneksen etäkoulutuksia on myös videoitu, ja videoiden linkit laitettu verkkosivuille jatkokäyttöä varten. Tieto liikkuu ja ihmiset kohtaavat, mutta ilman matkustamista, tiivistää Johannes etäneuvottelujen hyviä puolia.

23 22 / Työterveyshuolto ja työturvallisuus TYÖTERVEYSHUOLTO Pelastusopiston kannalta yksi keskeisimmistä strategisista yhteistyökumppaneista on Suomen Terveystalo, jonka kanssa työterveyshuolto on järjestetty. Vuonna 2012 työterveyshuollon kanssa käynnistettiin tehostettu perehdytysohjelma, jonka tarkoituksena oli varmistaa Pelastusopiston kanssa toimivien työterveyshuollon edustajien riittävän laaja osaaminen Pelastusopiston työolosuhteista ja erityispiirteistä. Pelastusopiston työterveyshuollon väkeä tutustumassa savusukellukseen. Työterveyshuollon tulee olla perehtynyt Pelastusopiston toimintaan ja henkilökunnan työtehtäviin. Kuvassa työterveyshoitaja Heini Huovinen ja työterveyslääkäri Juhana Aura, tutustumassa savusukellukseen harjoitusalueella. Pelastusopisto on panostanut jo usean vuoden ajan työergonomiaan, koska sillä nähdään olevan suuri ennaltaehkäisevä vaikutus tuki- ja liikuntaelinongelmiin. Näytön sopiva etäisyys työntekijästä on käsivarren mitta, opastaa työfysioterapeutti Tommi Pulkkinen. Suomen Terveystalon työfysioterapeutti Tommi Pulkkinen kutsutaan tarkistamaan työpisteiden säätöjä tarvittaessa. Tarkastusta suositellaan uusille työntekijöille sekä aina, kun työpiste muuttuu. Kun työpisteen säädöt ovat työntekijälle sopivat, on jatkossa muistettava tauottaa työtään. Jaloittelua ja venyttelyä pari kertaa tunnissa, sanoo Tommi.

24 23 / 31 Tavoitteena on ylläpitää hyvää työergonomiaa sekä toimistotyössä että harjoitusalueella. Harjoitusalueella tehtävän työn ergonomiaan perehdyttiin tekemällä harjoitusalueen ergonomiaselvitys. Työterveyshuollon kanssa tehtiin myös erillinen sopimus virkasuhteessa olevien fysioterapiasta. Yksi vuoden 2012 työterveyshuollon toimintasuunnitelmassa ollut kehittämiskohde oli pitkältä sairaslomalta paluun ohjeistuksen laatiminen. Jouko Gorskin töihin paluu pitkältä sairaslomalta valmisteltiin hyvissä ajoin työnantajan ja työterveyshuollon kanssa. Yliopettaja Jouko Gorskin töihinpaluuta pitkältä sairaslomalta valmisteltiin hallitusti. Verkostopalaverissa olivat Joukon lisäksi läsnä esimies ja työterveyslääkäri. Palaverissa käytiin läpi entistä ja tulevaa työnkuvaa ja sovittiin tarvittavista kevennyksistä. Kevennetyn työhön paluun mahdollisti osasairauspäivärahamenettely. Töihin paluu onnistui hyvin, vaikka aluksi väsymys oli tosi rankkaa, kertoo Jouko. Hyvällä työterveyshuollolla tai työnantajan toimenpiteilläkään ei voida ennaltaehkäistä kaikkia sairauksia. Vuoden 2012 aikana normaalia useampaa pelastusopistolaista kohtasi vakava sairaus, joka johti pitkään poissaoloon. Tämä johti myös siihen, että sairauspäivät/henkilötyövuosi nousivat ollen 9,43. Huolestuttavaa oli se, että yhden päivän sairauspoissaolot lisääntyivät huomattavasti; osasyynä voi olla se että työntekijät ilmoittivat aktiivisemmin lyhyen poissaolon Kiekuun, mutta se ei yksin selitä nousua. Tämän tiimoilta työnantaja ryhtyykin toimenpiteisiin vuoden 2013 aikana. Työterveyshuollon kautta raportoitujen sairauspoissaolojen sairauspoissaoloprosentti nousi hieman ollen 3,7 % (2011 3,5 %). Tuki- ja liikuntaelinsairauksista ja mielenterveyden ongelmista johtuneet sairauspoissaolot laskivat 8 %, mutta neurologisista, sydämen toiminnasta ja kasvainperäisistä ongelmista johtuneet poissaolot nousivat 29 %. Kaikista sairauspoissaoloista edellä mainittujen osuus oli 48 %, tuki- ja liikuntaelinongelmista johtuvien 28 % ja mielenterveyden häiriöistä johtuvien osuus 10 %. Vastaanottokäyntien yleisin syy olivat Tules-sairaudet (73 %) ja infektiot (18 %).

25 24 / 31 Taulukko 6. Sairaustapausten kesto Sairauden kesto (pv) lkm % lkm % lkm % lkm % lkm % lkm % , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , ,00 0 0,00 0 0,00 2 1,35 0 0,00 1 0, ,00 0 0,00 1 0,58 0 0,00 0 0,00 4 2,20 yli ,00 1 0,85 0 0,00 0 0,00 1 0,79 0 0,00 Yht Taulukko 7. Sairauspäivät/henkilötyövuosi Vuosi Henkilö- Henki- Poissaolo- Sairauspäiviä (työpäiviä) työ- löiden tapauksia Pv/ vuosia lkm lkm Pv/ Pv/ henkilö- Lkm tapaus henkilö työvuosi , ,55 4,95 5, , ,84 6,58 6, , ,67 6,93 7, , ,10 6,40 6, , ,65 6,17 6, , ,96 9,12 9,43 Työterveyshuollon kustannukset nousivat hieman. Tähän olivat syinä pääasiassa 2012 alkanut mahdollisuus käydä fysioterapiassa (+382%) sekä laboratoriokustannusten nousu (+220%) johtuen 2011 toteuttamatta jätettyjen biomonitorointien/määräaikaistarkastusten kiinnikuromisesta. Työterveyspsykologien kustannukset laskivat 25%. KELA toteutti myös työterveyshuollon tarkastuksen loppuvuonna Pelastusopiston ja Kriisinhallintakeskuksen asiantuntijoiden työterveyshuollon todettiin olevan asianmukaista ja tarkoituksenmukaista. Taulukko 8. Työterveyspalvelujen käyttö ja kustannukset Vuosi Käyntikerrat Kustannukset kpl/ / / kpl henkilötyövuosi käyntikerta henkilötyövuosi , , ,

26 25 / 31 Kaavio 8. Työterveyspalveluiden kustannukset Pelastusopiston vahva panostus työturvallisuuteen näkyy mm. siinä, ettei Pelastusopistolla ollut yhtään työtapaturmista johtuvaa sairauspoissaolopäivää. TYÖTURVALLISUUS Pelastusopistolla tehtiin yhteensä 19 vaaratilanneilmoitusta vuoden 2012 aikana. Tässä ovat mukana sekä opiskelijoiden että henkilökunnan tekemät ilmoitukset. Eniten vaaratilanteita sattui harjoitusalueella palotalossa (5 kpl) Pelastusopiston Hulkontien kiinteistössä (4 kpl) sekä Pelastusopiston ulkopuolella (3 kpl). Työtapaturmia henkilöstölle sattui yhteensä 6 kappaletta, joista puolet oli lieviä venähdyksiä. Tapaturmista ei kuitenkaan aiheutunut yhtään sairauspoissaolopäivää. Taulukko 9. Tapaturmista aiheutuneet sairauspäivät 2012 Vuosi Henkilö- Henki- Poissaolotyö- Tapaturmasta aiheutuneet sairauspäivät löiden tapauksia Pv/ vuosia lkm lkm Pv/ Pv/ henkilötyövuosi Yht. tapaus henkilö , ,00 0,00 0, , ,00 0,00 0, , ,00 0,00 0, , ,00 0,00 0, , ,20 19,00 0, , ,00 0,00 0,00

27 26 / Työhyvinvointi Pelastusopiston työhyvinvoinnin viitekehyksenä toimii näkemys, jonka mukaan työhyvinvointia halutaan edistää yksilön ja yhteisön näkökulmasta tarjoten vaihtoehtoja sekä fyysisen että henkisen työkyvyn edistämiseen sekä työn ja perheen "yhdistämiseen". Pelastusopisto panosti työkunnon ja työtyytyväisyyden ylläpitämiseen ja kehittämiseen 261 /henkilötyövuosi, joka on hieman vähemmän kuin valtiolla keskimäärin (valtio 308 /htv). Pelastusopiston luvussa ei kuitenkaan ole huomioitu opettajien työkunnon edistämiseen liittyvän työajan osuutta, koska sen laskeminen opettajien kokonaistyöajan puitteissa ei ole nykyisellä raportointijärjestelmässä mahdollista. Suurimman kuluerän työhyvinvointikustannuksissa muodostavat kulttuurisetelit, pikkujoulut, hieroja sekä työhyvinvoinnin edistämiseen käytetty työaika. Pelastusopisto haluaa tarjota henkilökunnan lapsille mahdollisuuden laadukkaaseen ja monipuoliseen työelämään tutustumisjaksoon (TET-jakso). Jaksoa varten on laadittu valmis pohja, jonka mukaan lapsilla/nuorilla on mahdollisuus tutustua monipuolisesti Pelastusopiston eri yksiköiden toimintoihin. Kyseisten yksiköiden vastuuhenkilöt ovat sitoutuneet esimerkillisellä tavalla opastamaan TET-jaksolaisia ja antamaan heille "oikeita töitä". Vuonna 2012 ilonamme ja apunamme oli neljä tettiläistä.

Dnro 57/8.4.2/

Dnro 57/8.4.2/ Henkilöstötilinpäätös 2008 1 1. KATSAUS VUOTEEN 2008...2 2. HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ JA HENKILÖTYÖVUODET...3 3. VAKITUINEN JA MÄÄRÄAIKAINEN HENKILÖSTÖ...6 4. HENKILÖSTÖN IKÄRAKENNE...8 5. HENKILÖSTÖN KOULUTUSRAKENNE...10

Lisätiedot

Ammattina avustaminen

Ammattina avustaminen Ammattina avustaminen Henkilökohtaisen avustajan työ työelämän tutkimuksen näkökulmasta Milja Mäkinen, YTK Henkilökohtainen avustaja Tampereen yliopiston Porin yksikkö Ammattina avustaminen 2010 - tutkimus

Lisätiedot

HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2015

HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2015 HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2015 1 SISÄLLYSLUETTELO 1.1 Johdanto... 1 1.2 Henkilöstön määrä... 1 1.2.1 Koko- ja osa-aikaisen henkilöstön määrä... 1 1.2.2 Vakinaisen ja määräaikaisen henkilöstön määrä... 2 1.2.3

Lisätiedot

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

JOUTSAN HENKILÖSTÖKERTOMUS VUODELTA 2013

JOUTSAN HENKILÖSTÖKERTOMUS VUODELTA 2013 JOUTSAN HENKILÖSTÖKERTOMUS VUODELTA 2013 SISÄLLYSLUETTELO 1. HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ JA JAKAUMA SEKTOREITTAIN. 1 2. IKÄ-JA SUKUPUOLIJAKAUMA.. 2 3. IKÄRAKENNE 3 4. PALVELUSSUHTEEN KESTO 3 5. HENKILÖSTÖMENOT 4

Lisätiedot

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Työelämään sijoittuminen

Työelämään sijoittuminen Työelämään sijoittuminen Käyttäytymistieteellisessä tiedekunnassa vuonna 2009 lastentarhanopettajan tutkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 2012. Materiaalin tuottanut Helsingin

Lisätiedot

HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2009

HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2009 TURVATEKNIIKAN KESKUS HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2009 Päivi Hakulinen Seppo Vaalavuo SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 4 2. Tehokas TUKES... 4 Henkilöstömäärä... 4 Keski-ikä... 5 Vaihtuvuus... 6 Työaika... 7

Lisätiedot

Yhteensä Minimi Alakvartiili Q1

Yhteensä Minimi Alakvartiili Q1 Taso 3 HENKILÖSTÖRESURSSIT Henkilöstömäärä Henkilöstön lukumäärä 237 123219 1,0 8,0 33,5 108,0 7390,0 123219 Henkilöstön lukumäärän %-muutos edellisen vuoden lopusta Henkilötyövuosien määrä vuoden aikana

Lisätiedot

Yhteensä Minimi Alakvartiili Q1

Yhteensä Minimi Alakvartiili Q1 Taso 3 HENKILÖSTÖRESURSSIT Henkilöstömäärä Henkilöstön lukumäärä 252 122200 1,0 14,0 43,0 118,3 7819,0 122200 Henkilöstön lukumäärän %-muutos edellisen vuoden lopusta -0,8-100,0-4,1 0,0 4,5 528,6-0,8 Henkilötyövuosien

Lisätiedot

Henkilöstötilinpäätöksen tunnusluvut viraston sisällä 2015 Tarkastelujoukko: Varastokirjasto Viraston org. rakenne

Henkilöstötilinpäätöksen tunnusluvut viraston sisällä 2015 Tarkastelujoukko: Varastokirjasto Viraston org. rakenne HENKILÖSTÖRESURSSIT Henkilöstömäärä Henkilöstön lukumäärä 21 807 73676 Henkilöstön lukumäärän %-muutos edellisen vuoden lopusta -16,0 3,2-6,5 Henkilötyövuosien määrä vuoden 22,7 806,0 73132,0 Henkilötyövuosien

Lisätiedot

Khall Kvalt JUUAN KUNNAN HENKILÖSTÖRAPORTTI VUODELTA 2015

Khall Kvalt JUUAN KUNNAN HENKILÖSTÖRAPORTTI VUODELTA 2015 Khall Kvalt JUUAN KUNNAN HENKILÖSTÖRAPORTTI VUODELTA 2015 Sisällysluettelo 1.Vakinainen henkilöstö palvelualueittain 2. Vakinaisen henkilöstön ikärakenne 3. Eläkeiän saavuttavat vuosina 2016-2025 4. Henkilöstömenot

Lisätiedot

Yhteensä Minimi Alakvartiili Q1

Yhteensä Minimi Alakvartiili Q1 Taso 3 HENKILÖSTÖRESURSSIT Henkilöstömäärä Henkilöstön lukumäärä 286 120931 2,0 26,0 58,0 137,3 7825,0 120931 Henkilöstön lukumäärän %-muutos edellisen vuoden lopusta 13,5-1,0-100,0-4,8 0,0 3,8 383,3-1,0

Lisätiedot

Työelämään sijoittuminen

Työelämään sijoittuminen Työelämään sijoittuminen Valtiotieteellisestä tiedekunnassa vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 2012. Materiaalin tuottanut Helsingin

Lisätiedot

Työelämään sijoittuminen

Työelämään sijoittuminen Työelämään sijoittuminen Farmasian tiedekunnassa vuonna 2009 farmaseutin tutkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 valmistuneiden kyselyyn 2012. Materiaalin tuottanut Helsingin

Lisätiedot

0,0 4,5 4,8 0,0 5,0 Muiden esimiesasemassa olevien henkilöiden %-osuus henkilöstöstä vuoden lopussa

0,0 4,5 4,8 0,0 5,0 Muiden esimiesasemassa olevien henkilöiden %-osuus henkilöstöstä vuoden lopussa Henkilöstötilinpäätöksen tunnusluvut 2008-2012 Tarkastelujoukko: Virasto 621011 Varastokirjasto Vaihtuvuustiedot on tilapäisesti poistettu raportilta. 2008 2009 2010 2011 2012 HENKILÖSTÖRESURSSIT Henkilöstömäärä

Lisätiedot

RANUAN KUNNAN HENKILÖSTÖN TYÖHYVINVOINTIKYSELYN TULOKSET. Yhteenveto vuosilta 2011, 2014 ja 2015 toteutetuista kyselyistä

RANUAN KUNNAN HENKILÖSTÖN TYÖHYVINVOINTIKYSELYN TULOKSET. Yhteenveto vuosilta 2011, 2014 ja 2015 toteutetuista kyselyistä RANUAN KUNNAN HENKILÖSTÖN TYÖHYVINVOINTIKYSELYN TULOKSET Yhteenveto vuosilta, ja toteutetuista kyselyistä Yleistä kyselystä Ranuan työhyvinvointikyselyssä kartoitettiin kunnan palveluksessa olevien työntekijöiden

Lisätiedot

Työelämään sijoittuminen

Työelämään sijoittuminen Työelämään sijoittuminen Helsingin yliopistossa vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon, farmaseutin ja lastentarhanopettajan tutkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 2012.

Lisätiedot

Työelämään sijoittuminen

Työelämään sijoittuminen Työelämään sijoittuminen Teologisessa tiedekunnassa vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 valmistuneiden kyselyyn 2012. Materiaalin tuottanut

Lisätiedot

Henkilöstösäästöt Raportti 10/2016 ja hankintojen seuranta 7/ 2016

Henkilöstösäästöt Raportti 10/2016 ja hankintojen seuranta 7/ 2016 Kaupunginhallitus 3.10.2016 Liite 2 363 Henkilöstösäästöt Raportti 10/2016 ja hankintojen seuranta 7/ 2016 Kh 3.10.2016 Raportti lokakuussa 2016 Eläkkeelle jää vuonna 2016 (tammi-joulukuu) 81 työntekijää

Lisätiedot

Työelämään sijoittuminen

Työelämään sijoittuminen Työelämään sijoittuminen Oikeustieteellisessä tiedekunnassa vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 valmistuneiden kyselyyn 2012. Materiaalin

Lisätiedot

Yhteensä Minimi Alakvartiili Q1

Yhteensä Minimi Alakvartiili Q1 : Hallinnonala 24 Ulkoasiainministeriö (hala) HENKILÖSTÖRESURSSIT Henkilöstömäärä Henkilöstön lukumäärä vuoden 1549 1549 561,0 667,8 774,5 881,3 988,0 78767 Henkilöstön lukumäärän %-muutos edellisen vuoden

Lisätiedot

HENKILÖSTÖKERTOMUS 2016

HENKILÖSTÖKERTOMUS 2016 HENKILÖSTÖKERTOMUS 2016 0 1 Sisältö 1. Johdanto 2 2. Henkilöstön määrä ja rakenne 31.12. 3 3. Johtaminen 4 4. Henkilöstön osaaminen ja ammattitaito 5 5. Työhyvinvoinnin edistäminen 5 6. Henkilöstökustannukset

Lisätiedot

JOUTSASOPIMUS JA LOMAUTUKSET

JOUTSASOPIMUS JA LOMAUTUKSET JOUTSAN HENKILÖSTÖKERTOMUS VUODELTA 2015 SISÄLLYSLUETTELO JOUTSASOPIMUS JA LOMAUTUKSET 1 1. HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ JA JAKAUMA SEKTOREITTAIN. 2 2. IKÄ-JA SUKUPUOLIJAKAUMA.. 3 3. IKÄRAKENNE 4 4. PALVELUSSUHTEEN

Lisätiedot

Valtionhallinnon ylin johto numeroin kesäkuussa 2013

Valtionhallinnon ylin johto numeroin kesäkuussa 2013 Valtionhallinnon ylin johto numeroin kesäkuussa 2013 Valtion työmarkkinalaitos Veli-Matti Lehtonen Syyskuu 2013 2 Sisältö 1 Valtionhallinnon ylimmän johdon määrä ja rakenne... 3 2 Vanhuuseläköityminen

Lisätiedot

Työelämään sijoittuminen

Työelämään sijoittuminen Työelämään sijoittuminen Bio- ja ympäristötieteellisessä tiedekunnassa vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 2012. Materiaalin tuottanut

Lisätiedot

4,2-23,6-3,0 Henkilötyövuosien määrä vuoden aikana 24,4 801, ,6 Henkilötyövuosien määrän %-muutos edellisestä vuodesta

4,2-23,6-3,0 Henkilötyövuosien määrä vuoden aikana 24,4 801, ,6 Henkilötyövuosien määrän %-muutos edellisestä vuodesta Henkilöstötilinpäätöksen tunnusluvut viraston sisällä 2014 Tarkastelujoukko: 621011 Varastokirjasto Viraston org. rakenne Virastotyyppi: 47 Kulttuuripalvelut Vaihtuvuustiedot on tilapäisesti poistettu

Lisätiedot

Sisällys 1 JOHDANTO...1 2 HENKILÖSTÖVAHVUUS JA RAKENNE...1 Vakinainen henkilöstö 31.12.2014...1 Vakinainen henkilöstö hallinnonaloittain 2014...

Sisällys 1 JOHDANTO...1 2 HENKILÖSTÖVAHVUUS JA RAKENNE...1 Vakinainen henkilöstö 31.12.2014...1 Vakinainen henkilöstö hallinnonaloittain 2014... HENKILÖSTÖRAPORTTI 2014 Sisällys 1 JOHDANTO...1 2 HENKILÖSTÖVAHVUUS JA RAKENNE...1 Vakinainen henkilöstö 31.12.2014...1 Vakinainen henkilöstö hallinnonaloittain 2014...1 Kunnan määräaikaiset työsuhteet

Lisätiedot

OAJ:n Työolobarometrin tuloksia

OAJ:n Työolobarometrin tuloksia OAJ:n Työolobarometrin tuloksia 31.1.2014 OAJ:n Työolobarometrin perustiedot Kysely toteutettiin loka-marraskuussa 2013 Kyselyn vastaajia 1347 Opetusalan ammattijärjestön ja Finlands Svenska Lärarförbundin

Lisätiedot

Tekniikan alan yliopistoopiskelijoiden työssäkäynti 2014

Tekniikan alan yliopistoopiskelijoiden työssäkäynti 2014 Tekniikan alan yliopistoopiskelijoiden työssäkäynti 2014 Esittäjän nimi 24.11.2014 1 Sisältö: Keskeisiä tuloksia Aineiston kuvailu Taustatiedot (Sp, ikä, yliopisto, tutkinnot, vuosikurssi, opintopisteet)

Lisätiedot

Fysioterapia työterveyshuollossa

Fysioterapia työterveyshuollossa Fysioterapia työterveyshuollossa Opintokokonaisuus 1,5 op Marika Pilvilä Terveystieteen maisteri opiskelija, työfysioterapeutti Ajankohtaista fysioterapiassa: fysioterapia työterveyshuollossa Oppimistavoitteet:

Lisätiedot

Kevään 2014 valmistumiskyselyn tulokset Loviisa. TRENDIT, N=68, vastausprosentti keskimäärin 62, 01.05.2010-31.05.2014 Ajankohta: 11.8.

Kevään 2014 valmistumiskyselyn tulokset Loviisa. TRENDIT, N=68, vastausprosentti keskimäärin 62, 01.05.2010-31.05.2014 Ajankohta: 11.8. Kevään 2014 valmistumiskyselyn tulokset Loviisa TRENDIT, N=68, vastausprosentti keskimäärin 62, 01.05.2010-31.05.2014 Ajankohta: 11.8.2014 10:31:45 2014 TULOKSET N=18, vastausprosentti keskimäärin 60,

Lisätiedot

Tampereen yliopistosta vuonna 2009 valmistuneiden uraseurannan tuloksia. Tampereen yliopisto Työelämäpalvelut Tammikuu 2015

Tampereen yliopistosta vuonna 2009 valmistuneiden uraseurannan tuloksia. Tampereen yliopisto Työelämäpalvelut Tammikuu 2015 Tampereen yliopistosta vuonna 29 valmistuneiden uraseurannan tuloksia Tampereen yliopisto Työelämäpalvelut Tammikuu 21 Kyselyn toteutus ja kohderyhmä Vuonna 214 uraseurantakysely toteutettiin vuonna 29

Lisätiedot

Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu

Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu Oheinen lomake on Hyvän johtamisen kriteereihin perustuva Arvioinnin tueksi työkalu. Voit arvioida sen avulla johtamista omassa organisaatiossasi/työpaikassasi.

Lisätiedot

Työelämään sijoittuminen

Työelämään sijoittuminen Työelämään sijoittuminen Bio- ja ympäristötieteellisestä tiedekunnassa vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 valmistuneiden kyselyyn 2012.

Lisätiedot

Jaksamiskysely S-ryhmä 10/2016 Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt

Jaksamiskysely S-ryhmä 10/2016 Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Jaksamiskysely S-ryhmä 10/2016 Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Vastaus%: 54 Havaintoja A (omat esimiehet ja johto): 5/9 hakee tukea omasta esimiehestään, kun tarve siihen on. Reilu

Lisätiedot

Jaksamiskysely 10/2016 (netti) Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt

Jaksamiskysely 10/2016 (netti) Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Jaksamiskysely 10/2016 (netti) Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Vastaus%: 60 Havaintoja A (omat esimiehet ja johto): Reilu 3/7 hakee tukea omasta esimiehestään, kun tarve siihen on.

Lisätiedot

MITEN VOIT JOHTAJA? Miten voit johtaja? tutkimusraportti. Elon ja LähiTapiolan teettämä, johtajan työhyvinvointia tarkasteleva tutkimus Elokuu 2015

MITEN VOIT JOHTAJA? Miten voit johtaja? tutkimusraportti. Elon ja LähiTapiolan teettämä, johtajan työhyvinvointia tarkasteleva tutkimus Elokuu 2015 MITEN VOIT JOHTAJA? Miten voit johtaja? tutkimusraportti Elon ja LähiTapiolan teettämä, johtajan työhyvinvointia tarkasteleva tutkimus Elokuu 2015 AIHE KOETTIIN KIINNOSTAVAKSI YLI TUHAT VASTAAJAA 1008

Lisätiedot

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, 10.12.2013 Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri 1 Johtamisverkosto selvittää, kokoaa, kehittää ja jakaa johtamisen ja esimiestyön hyviä käytäntöjä

Lisätiedot

Sijoittumisseuranta 2013 Vuonna 2012 maisteriksi valmistuneiden tilanne ja mielipiteet vuoden 2013 lopulla

Sijoittumisseuranta 2013 Vuonna 2012 maisteriksi valmistuneiden tilanne ja mielipiteet vuoden 2013 lopulla Sijoittumisseuranta 13 Vuonna 12 maisteriksi valmistuneiden tilanne ja mielipiteet vuoden 13 lopulla Jyväskylän yliopisto - koko aineisto (kyselyn vastausprosentti 4 %) Jari Penttilä Jyväskylän yliopisto/työelämäpalvelut

Lisätiedot

Eväitä opintojen sujumiseen, opintojen suunnittelu ja esteettömyys opiskelussa. Opintopsykologi Katri Ruth

Eväitä opintojen sujumiseen, opintojen suunnittelu ja esteettömyys opiskelussa. Opintopsykologi Katri Ruth Johdatus akateemisiin opintoihin 2011 Eväitä opintojen sujumiseen, opintojen suunnittelu ja esteettömyys opiskelussa. Opintopsykologi Katri Ruth Tervetuloa opiskelijaksi! Opintopsykologi Katri Ruth MIKÄ

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Työhyvinvointikysely 2014 Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 Yleistä Työhyvinvointikyselyyn 2014 vastasi 629 työntekijää (579 vuonna 2013) Vastausprosentti oli 48,7 % (vuonna

Lisätiedot

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta Kysely vuoden 2011 aikana AMKtutkinnon Jyväskylän ammattikorkeakoulusta suorittaneille Kyselyn toteutus ja vastaajat Vuoden 2011 aikana JAMKissa suoritettiin

Lisätiedot

Henkilöstövoimavarojen. arviointi 2015 ASIKKALAN KUNTA. Henkilöstötilinpäätös

Henkilöstövoimavarojen. arviointi 2015 ASIKKALAN KUNTA. Henkilöstötilinpäätös ASIKKALAN KUNTA Henkilöstövoimavarojen arviointi Henkilöstötilinpäätös Yhteistyötoimikunta 21.3.2016 Kunnanhallitus 29.3.2016 JOHDANTO Kuntatyönantajan on tunnettava henkilöstövoimavarat, joilla palvelut

Lisätiedot

Westenergy Oy Ab. Edelläkävijä energiatehokkuudessa. Energiatie Koivulahti

Westenergy Oy Ab. Edelläkävijä energiatehokkuudessa. Energiatie Koivulahti Edelläkävijä energiatehokkuudessa Omistaa ja ylläpitää jätteenpolttolaitosta Mustasaaressa. Viiden kunnallisen jätehuoltoyhtiön omistama. Toiminta-alue n. 50 kuntaa, joissa noin 400 000 asukasta. Yhteistyökumppani

Lisätiedot

KIVUNHOIDON AMMATILLISET ERIKOISTUMISOPINNOT (30 op) 15.1.2014 joulukuu 2014

KIVUNHOIDON AMMATILLISET ERIKOISTUMISOPINNOT (30 op) 15.1.2014 joulukuu 2014 KIVUNHOIDON AMMATILLISET ERIKOISTUMISOPINNOT (30 op) 15.1.2014 joulukuu 2014 Aikuis- ja täydennyskoulutuspalvelut Linnankatu 6, PL 51, 87101 KAJAANI www.aikopa.fi KIVUNHOIDON AMMATILLISET ERIKOISTUMISOPINNOT

Lisätiedot

Ylemmän AMK-tutkinnon suorittaneiden osaaminen FUAS-ammattikorkeakouluissa. Teemu Rantanen 7.3.2012

Ylemmän AMK-tutkinnon suorittaneiden osaaminen FUAS-ammattikorkeakouluissa. Teemu Rantanen 7.3.2012 Ylemmän AMK-tutkinnon suorittaneiden osaaminen FUAS-ammattikorkeakouluissa Teemu Rantanen 7.3.2012 Taustaa YAMK-tutkinto edelleen kohtuullisen uusi ja paikoin heikosti tunnettu > Tarvitaan myös tutkimustietoa

Lisätiedot

Henkilöstökertomus löytyy kokonaisuudessaan: http://www.salpaus.fi/kuntayhtyman-henkilostokertomus/sivut/default.aspx Henkilöstömäärä Henkilöstömäärässä huomioidaan myös osa-aikaeläkkeellä, sairauslomalla,

Lisätiedot

HARJOITTELUOHJE OPISKELIJALLE

HARJOITTELUOHJE OPISKELIJALLE Opettajan pedagogiset opinnot yliopisto-opettajille Pilottikoulutus 2011-2013, Oulun yliopisto, kasvatustieteiden tiedekunta Harjoittelu (laaja-alainen opettaja) 7 op HARJOITTELUOHJE OPISKELIJALLE Harjoittelusta

Lisätiedot

Avoimien yliopistoopintojen

Avoimien yliopistoopintojen Avoimien yliopistoopintojen kysyntä Koulutustarveselvitys pääkaupunkiseudulla 2011 www.helsinki.fi/avoin Koulutustarveselvitys pääkaupunkiseudulla hankkeen lähtökohta ja tausta avointen yliopisto-opintojen

Lisätiedot

Moniammatillinen tiimityön valmennus, Mikkelin ammattikorkeakoulun oppimisympäristössä

Moniammatillinen tiimityön valmennus, Mikkelin ammattikorkeakoulun oppimisympäristössä Moniammatillinen tiimityön valmennus, Mikkelin ammattikorkeakoulun oppimisympäristössä Etelä-Savon RAMPE osahankkeessa toteutettiin moniammatillisen tiimityön valmennusta simulaatio oppimisympäristössä

Lisätiedot

Numeeriset arviot. Opintojaksolla vallinnut ilmapiiri loi hyvät puitteet oppimiselle. Saavutin opintojaksolle määritellyt osaamistavoitteet

Numeeriset arviot. Opintojaksolla vallinnut ilmapiiri loi hyvät puitteet oppimiselle. Saavutin opintojaksolle määritellyt osaamistavoitteet Tämä asiakirja sisältää opiskelijoiden antaman palautteen opettajan Metropoliassa vuoteen 2014 mennessä opettamista kursseista. Palautteet on kerätty Metropolian anonyymin sähköisen palautejärjestelmän

Lisätiedot

Nuorisotakuun seuranta Hämeen ELY-keskuksessa elokuu Lähde: TEM/Työnvälitystilastot Päivitetty /Teimola Sari

Nuorisotakuun seuranta Hämeen ELY-keskuksessa elokuu Lähde: TEM/Työnvälitystilastot Päivitetty /Teimola Sari Nuorisotakuun seuranta Hämeen ELY-keskuksessa elokuu Päivitetty 20.09./Teimola Sari Seurantaan liittyvä käsitteistö Virta yli 3 kk työttömyyteen % = Kuukauden aikana 3 kuukauden työttömyysrajan ylittäneiden

Lisätiedot

JOPO VUOSIKELLO

JOPO VUOSIKELLO Marraskuu -Suunnitelmat jatkoopiskelupaikoista -Opintovierailut/tutustumiset - 2.leirikoulu Lokakuu -1.työpaikkaopiskelu -syysloma Oppimissuunnitelman laadinta (huoltaja mukana), -TAVOITTEET! Syyskuu -Ensimmäisten

Lisätiedot

Kysely 1.vuoden opiskelijoille 2016

Kysely 1.vuoden opiskelijoille 2016 Kysely 1.vuoden opiskelijoille 2016 1. Mistä sait tietoa Helsingin Konservatorion ammatillisesta koulutuksesta? 2. Miksi hait Helsingin Konservatorion ammatilliseen koulutukseen? (tärkeimmät syyt) Vastaajien

Lisätiedot

Futurex. Helmikuu 2011 Tuire Palonen

Futurex. Helmikuu 2011 Tuire Palonen Futurex Helmikuu 2011 Tuire Palonen Missio! Korkea-asteen täydennyskoulutuksen tehtävänä on yhdessä työympäristöjen oman toiminnan kanssa pitää huolta siitä että koulutus, tutkimus ja työelämässä hankittu

Lisätiedot

Nuorisotakuun seuranta Hämeen ELY-keskuksessa helmikuu Lähde: TEM/Työnvälitystilastot Päivitetty /Sari Teimola

Nuorisotakuun seuranta Hämeen ELY-keskuksessa helmikuu Lähde: TEM/Työnvälitystilastot Päivitetty /Sari Teimola Nuorisotakuun seuranta Hämeen ELY-keskuksessa helmikuu Päivitetty 22.03./Sari Teimola Seurantaan liittyvä käsitteistö Virta yli 3 kk työttömyyteen % = Kuukauden aikana 3 kuukauden työttömyysrajan ylittäneiden

Lisätiedot

VARASTOKIRJASTO HTP:N TUNNUSLUVUT NYKYISET HENKILÖSTÖPANOKSET

VARASTOKIRJASTO HTP:N TUNNUSLUVUT NYKYISET HENKILÖSTÖPANOKSET VARASTOKIRJASTO HTP:N TUNNUSLUVUT 1998-2005 1.NYKYISET HENKILÖSTÖPANOKSET 2003 2004 2005 HENKILÖSTÖPANOKSET Henkilöstön lukumäärä vuoden lopussa 25 24 23 Henkilöstön lukumäärän %-muutos ed. vuoden lopusta

Lisätiedot

Valtionhallinnon ylin johto numeroin huhtikuussa 2016

Valtionhallinnon ylin johto numeroin huhtikuussa 2016 Valtionhallinnon ylin johto numeroin huhtikuussa 2016 Valtion ylimmän johdon määrä ja rakenne Valtion työmarkkinalaitos Seija Korhonen Kesäkuu 2016 2 1 Valtionhallinnon ylimmän johdon määrä ja rakenne

Lisätiedot

Nuorisotakuun seuranta Hämeen ELY-keskuksessa marraskuu Lähde: TEM/Työnvälitystilastot Päivitetty /Sari Teimola

Nuorisotakuun seuranta Hämeen ELY-keskuksessa marraskuu Lähde: TEM/Työnvälitystilastot Päivitetty /Sari Teimola Nuorisotakuun seuranta Hämeen ELY-keskuksessa marraskuu Päivitetty 22.12./Sari Teimola Seurantaan liittyvä käsitteistö Virta yli 3 kk työttömyyteen % = Kuukauden aikana 3 kuukauden työttömyysrajan ylittäneiden

Lisätiedot

Työntekijän työkyvyn tukeminen Aktiivinen tuki

Työntekijän työkyvyn tukeminen Aktiivinen tuki Varhainen tukeminen osa esimiestyötä asiantuntijapalvelut Tehostettu tuki kun työpaikan eivät riitä 1. Työntekijän ongelman tunnistaminen 2. Esimies ottaa asian puheeksi 3. Työpaikan 4. Työterveyshuollon

Lisätiedot

Yliopistojen työhyvinvointikysely Biologian laitos. Vastaajia 47

Yliopistojen työhyvinvointikysely Biologian laitos. Vastaajia 47 Yliopistojen työhyvinvointikysely 0 Biologian laitos Vastaajia 7 Hyvinvointikysely Taustatiedot - Sukupuoli: Yksittäisiä vastaajia: LuTK 06, Biologian laitos 9 00% 80% 60% % 6% 0% 0% % 0% 0% Nainen Mies

Lisätiedot

SYYTTÄJÄLAITOKSEN HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2010

SYYTTÄJÄLAITOKSEN HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2010 SYYTTÄJÄLAITOKSEN HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2010 2 SISÄLLYSLUETTELO 1 Yleistä... 5 2 Keskeiset havainnot vuodesta 2010... 5 3 Henkilöstö... 9 3.1 Henkilöstön kokonaismäärä... 9 3.1.1 Kokonaismäärä syyttäjänvirastoissa...

Lisätiedot

Yksilötutka-työhyvinvointikysely

Yksilötutka-työhyvinvointikysely Yksilötutka-työhyvinvointikysely Yksilötutka-työhyvinvointikyselyllä kartoitetaan, mikä on vastaajan oma arvio työhyvinvointinsa tilasta tällä hetkellä. Vastaaminen on vapaaehtoista ja tapahtuu anonyymisti.

Lisätiedot

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita!

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Vuoden 2013 aikana 359 Turun yliopiston opiskelijaa suoritti yliopiston rahallisesti tukeman harjoittelun. Sekä harjoittelun suorittaneilta opiskelijoilta

Lisätiedot

TYÖTERVEYSHUOLLON TUKI KUORMITUKSEN HALLINNASSA

TYÖTERVEYSHUOLLON TUKI KUORMITUKSEN HALLINNASSA TYÖTERVEYSHUOLLON TUKI KUORMITUKSEN HALLINNASSA Minna Pihlajamäki työterveyshuollon erikoislääkäri vastaava työterveyslääkäri Terveystalo Seinäjoki Työterveys Kuormituksen hallinta ja toimintakyvyn ylläpito

Lisätiedot

Nuorisotakuun seuranta Hämeen ELY-keskuksessa joulukuu Lähde: TEM/Työnvälitystilastot Päivitetty /Sari Teimola

Nuorisotakuun seuranta Hämeen ELY-keskuksessa joulukuu Lähde: TEM/Työnvälitystilastot Päivitetty /Sari Teimola Nuorisotakuun seuranta Hämeen ELY-keskuksessa joulukuu Päivitetty 27.01.2016/Sari Teimola Seurantaan liittyvä käsitteistö Virta yli 3 kk työttömyyteen % = Kuukauden aikana 3 kuukauden työttömyysrajan ylittäneiden

Lisätiedot

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta Kysely vuoden 2012 aikana AMKtutkinnon Jyväskylän ammattikorkeakoulusta suorittaneille Kyselyn toteutus ja vastaajat Vuoden 2012 aikana JAMKissa suoritettiin

Lisätiedot

Työvoiman ja opiskelijoiden liikkuvuutta Itä-Suomen ja Karjalan Tasavallan välillä edistävä Petroskoin neuvontapiste.

Työvoiman ja opiskelijoiden liikkuvuutta Itä-Suomen ja Karjalan Tasavallan välillä edistävä Petroskoin neuvontapiste. Työvoiman ja opiskelijoiden liikkuvuutta Itä-Suomen ja Karjalan Tasavallan välillä edistävä Petroskoin neuvontapiste Joensuu, 2013 Historia 3.9.2009 Seminaari Sortavalassa projektin perustamisesta, jonka

Lisätiedot

Strategisen työhyvinvoinnin kehittämishanke

Strategisen työhyvinvoinnin kehittämishanke Strategisen työhyvinvoinnin kehittämishanke 2011-2014 Kaiku-hankkeiden teemapäivä / Hotelli Seurahuone Marianne Turja 4/6/2014 KEHITTÄMISHANKKEEN PÄÄKOHDAT Tavoitteena kokonaisvaltainen hyvinvointijohtaminen,

Lisätiedot

HENKILÖSTÖRAPORTTI 2012

HENKILÖSTÖRAPORTTI 2012 HENKILÖSTÖRAPORTTI 2012 2 Sisällys 1 Toimintavuosi 2012... 3 2 Tunnusluvut... 3 2.1 Henkilöstön määrä ja rakenne... 3 2.2 Henkilöstön ikä... 3 2.3 Palvelussuhteen pituus... 4 2.4 Vaihtuvuus... 4 2.5 Eläkeelle

Lisätiedot

Aiemmin hankitun tunnistaminen ja tunnustaminen (AHOT) UEF:ssa

Aiemmin hankitun tunnistaminen ja tunnustaminen (AHOT) UEF:ssa Aiemmin hankitun tunnistaminen ja tunnustaminen (AHOT) UEF:ssa Kansallinen Bologna-seurantaseminaari Simo. Juvaste ( joensuu.fi ) Sisältö Itä-Suomen Yliopisto (UEF) 2010 AHOT JoY:ssä ja KY:ssä Käynnistämisvaiheet

Lisätiedot

HYVÄN KASVUN STRATEGIA

HYVÄN KASVUN STRATEGIA HYVÄN KASVUN STRATEGIA 2010-2014 Lasten ja nuorten yhteisöllinen kasvu ARVIOINTI 2013 Toteutus Toteutettiin Wilman kyselytoiminnolla toukokuun 2013 aikana Vastauksia: Varhaiskasvatuksen huoltajat 120 kpl

Lisätiedot

ARVIOIJIIN LIITTYVÄT ASIAT. Nina Harjulehto

ARVIOIJIIN LIITTYVÄT ASIAT. Nina Harjulehto ARVIOIJIIN LIITTYVÄT ASIAT Nina Harjulehto 1 ARVIOINTI TAPAHTUU VUOROVAIKUTUSTILANTEENA, JOHON VAIKUTTAA MONET ASIAT 2 TUTKINNON SUORITTAJA Kaikenikäisiä (yli 18v.), kaiken kokoisia ja kaikennäköisiä kaikenlaisissa

Lisätiedot

Osaamisen johtaminen on merkittävä julkishallinnon johtajien osaamisen sisältöalue.

Osaamisen johtaminen on merkittävä julkishallinnon johtajien osaamisen sisältöalue. Osaamisen strateginen johtaminen on noussut esille eri tutkimuksissa 1990- luvulla Osaamisen johtaminen on merkittävä julkishallinnon johtajien osaamisen sisältöalue. 1 1. Koulutus- ja kehittämistoiminta

Lisätiedot

Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta v valmistuneiden tilanne syksyllä 2011

Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta v valmistuneiden tilanne syksyllä 2011 Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta v. 2006 valmistuneiden tilanne syksyllä 2011 K a s v a t u s t i e t e i d e n t i e d e k u n t a Saatteeksi Tässä annetut tiedot valmistuneiden työllistymisestä

Lisätiedot

Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen

Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen Ammattiosaaminen 2025 visio, AMKEn tulevaisuusvaliokunta Visio voi toteutua, jos 1. ammatillinen koulutus

Lisätiedot

Työelämäosaamisen tila ja kehittämistarpeet Etelä-Pohjanmaan pk-yrityksissä

Työelämäosaamisen tila ja kehittämistarpeet Etelä-Pohjanmaan pk-yrityksissä Työelämäosaamisen tila ja kehittämistarpeet Etelä-Pohjanmaan pk-yrityksissä Laura Bordi, FM, tutkija, suunnittelija Marja-Liisa Manka, FT, professori, tutkimusjohtaja Tampereen yliopisto Johtamiskorkeakoulu

Lisätiedot

VASTAAJAN TAUSTATIEDOT Ympyröi sopivin vaihtoehto tai kirjoita vastauksesi sille varattuun tilaan. 1. Sukupuoleni on 1 nainen 2 mies

VASTAAJAN TAUSTATIEDOT Ympyröi sopivin vaihtoehto tai kirjoita vastauksesi sille varattuun tilaan. 1. Sukupuoleni on 1 nainen 2 mies 1 Kysely koostuu neljästä osiosta: -taustatiedoista -perustehtävään ja työn organisointiin liittyviin kysymyksiin -työn rikastamisen tavoitteisiin liittyviin kysymyksiin -työn rikastamisen keinoihin liittyviin

Lisätiedot

Äijä-vatu välittämisen välineenä. Työkykyä lisää!

Äijä-vatu välittämisen välineenä. Työkykyä lisää! Äijä-vatu välittämisen välineenä Peter Andersen, Stara /Helsingin kaupunki Työkykyä lisää! Valtiokonttori 11.09.2014 11.9.2014 peter.andersen@hel.fi p. 040 334 1699 Varhaisen tuen kehitystyön vaiheita

Lisätiedot

Perusopetuksen laatukriteerityö Jyväskylässä. Perusopetuksen laatukriteerityö-seminaari Jyväskylä 9.5.2011 Tarja Tuomainen

Perusopetuksen laatukriteerityö Jyväskylässä. Perusopetuksen laatukriteerityö-seminaari Jyväskylä 9.5.2011 Tarja Tuomainen Perusopetuksen laatukriteerityö Jyväskylässä Perusopetuksen laatukriteerityö-seminaari Jyväskylä 9.5.2011 Tarja Tuomainen Perusopetuksen tulosalueen taustatietoja Perustehtävä: perusopetuslain mukaisen

Lisätiedot

Intensiivikurssi uusille opiskelijoille

Intensiivikurssi uusille opiskelijoille Insinöörikoulutuksen ja tietojenkäsittelyn tärkeät päivät 2013 2014 heinäkuu elokuu 26 29 syyskuuta Elokuu 2013 27 30 28 31 elokuu 291 302 313 syyskuu 14 25 36 47 58 69 10 7 11 8 12 9 10 13 11 14 12 15

Lisätiedot

Työnantajan yhteystiedot VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet

Työnantajan yhteystiedot VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet Työnantajan yhteystiedot VARHAISEN TUEN MALLI Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet Terveyden ja työkyvyn säilyminen ovat yksi työelämän suurimpia haasteita. Työkyky voidaan kuvata ihmisen voimavarojen

Lisätiedot

Kemi-Tornion ammattikorkeakoulun

Kemi-Tornion ammattikorkeakoulun Kemi-Tornion ammattikorkeakoulun Tasa-arvosuunnitelma Ammattikorkeakoulun hallitus hyväksynyt 1.2. 7a Tavoitteena tasa-arvoinen Kemi-Tornion ammattikorkeakoulu Tasa-arvolaki velvoittaa oppilaitoksia tekemään

Lisätiedot

Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2.

Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2. Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2.2017 Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti STTK:n toimeksiannosta

Lisätiedot

ONNETTOMUUKSIEN EHKÄISYN OSAAMISEN KEHITTÄMINEN PELASTUSOPISTOLLA 2025

ONNETTOMUUKSIEN EHKÄISYN OSAAMISEN KEHITTÄMINEN PELASTUSOPISTOLLA 2025 ONNETTOMUUKSIEN EHKÄISYN OSAAMISEN KEHITTÄMINEN PELASTUSOPISTOLLA 2025 Opinnäytetyön tutkimussuunnitelma YAMK / Teknologiaosaamisen johtaminen Karelia-Ammattikorkeakoulu Jani Jämsä TUTKIMUSONGELMAT: -

Lisätiedot

Yliopistojen työhyvinvointikysely 2011 Biologian laitos tukihenkilöstö. Vastaajia 21

Yliopistojen työhyvinvointikysely 2011 Biologian laitos tukihenkilöstö. Vastaajia 21 Yliopistojen työhyvinvointikysely 0 Biologian laitos tukihenkilöstö Vastaajia Hyvinvointikysely Taustatiedot - Sukupuoli: Yksittäisiä vastaajia: 0 8 6 8% 6% % 8% Nainen Mies Biologian laitos, Muu henkilökunta,

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen YAMK-koulutuksen toteutuksen arviointi Hannele Laaksonen

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen YAMK-koulutuksen toteutuksen arviointi Hannele Laaksonen Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen YAMK-koulutuksen toteutuksen arviointi Hannele Laaksonen TIIVISTELMÄ Sosiaali- ja terveysalan johtamisen YAMK-koulutus alkoi Tampereen ammattikorkeakoulussa

Lisätiedot

Työelämää ja opintoja iltapäivä Tampere Palaute puhuu seuranta aineistojen hyödyntäminen laitoksilla Leena Ahrio Reeta Eloranta

Työelämää ja opintoja iltapäivä Tampere Palaute puhuu seuranta aineistojen hyödyntäminen laitoksilla Leena Ahrio Reeta Eloranta Työelämää ja opintoja iltapäivä Tampere 28.8.2007 Palaute puhuu seuranta aineistojen hyödyntäminen laitoksilla Leena Ahrio Reeta Eloranta Tavoitteena on luoda kuva opiskelijoilta ja valmistuneilta kerätystä

Lisätiedot

Nuorisotakuun seuranta Hämeen ELY-keskuksessa heinäkuu Lähde: TEM/Työnvälitystilastot Päivitetty /Sari Teimola

Nuorisotakuun seuranta Hämeen ELY-keskuksessa heinäkuu Lähde: TEM/Työnvälitystilastot Päivitetty /Sari Teimola Nuorisotakuun seuranta Hämeen ELY-keskuksessa heinäkuu Päivitetty 25.08./Sari Teimola Seurantaan liittyvä käsitteistö Virta yli 3 kk työttömyyteen % = Kuukauden aikana 3 kuukauden työttömyysrajan ylittäneiden

Lisätiedot

KAMU - Kaveriohjausta maahanmuuttajille

KAMU - Kaveriohjausta maahanmuuttajille KAMU - Kaveriohjausta maahanmuuttajille Vapaaehtoistoiminnan harjoittelu - oppimisen arviointilomake sosionomiopiskelijoille Lomake täytetään vapaaehtoistoiminnan harjoittelun (4. Harjoittelu) lopuksi

Lisätiedot

Sijoittumiskyselyn kooste: suomen kieli

Sijoittumiskyselyn kooste: suomen kieli Sijoittumiskyselyn kooste: suomen kieli Vastausprosentti oppiaineen osalta 37 % Naisia 88 % vastaajista Vastaajien ikä keskimäärin 33 vuotta Opintojen kesto vuosissa keskimäärin 8 vuotta Vastanneissa eniten

Lisätiedot

Sporttimerkonomi - koulutus -

Sporttimerkonomi - koulutus - Tuntuuko sinusta, että tarvitset lisää osaamista tulevaisuuden haasteisiin infotilaisuus 20.5.2013 klo 17-19 Sporttimerkonomi - koulutus - Koulutusohjelma tähtää liiketalouden perustutkinnon, merkonomi,

Lisätiedot

Teknologiatellisuuden työkaarimalli

Teknologiatellisuuden työkaarimalli Toimenpiteillä kohti pidempiä työuria Teknologiatellisuuden työkaarimalli Parempi työ seminaari 7.4.2014 Metallityöväen Liitto 1 Teknologiateollisuuden työehtosopimus 2011-2013 Ikääntyneet työntekijät

Lisätiedot

ESIMERKKI ARVIOINNIN TYÖKALUSTA LUKUVUODELLE, JOKA SISÄLTÄÄ 5 JAKSOA.

ESIMERKKI ARVIOINNIN TYÖKALUSTA LUKUVUODELLE, JOKA SISÄLTÄÄ 5 JAKSOA. ESIMERKKI ARVIOINNIN TYÖKALUSTA LUKUVUODELLE, JOKA SISÄLTÄÄ 5 JAKSOA. Aloituspalaveri x.8.xxxx Käydään läpi opettajille muokatut tehtävä- ja tulostoimenkuvat. Keskustelu työelämälähtöisistä oppimisympäristöistä

Lisätiedot

IIN KUNTA HENKILÖSTÖRAPORTTI

IIN KUNTA HENKILÖSTÖRAPORTTI IIN KUNTA HENKILÖSTÖRAPORTTI 2015 Kunnanhallitus 16.5.2016 2 HENKILÖSTÖRAPORTTI SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 3 2. Henkilöstön määrä ja rakenne... 3 2.1. Henkilöstömäärän kehitys ja palvelusuhteen luonne......

Lisätiedot

Opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetun asetuksen muuttaminen

Opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetun asetuksen muuttaminen Lausunto 1 (5) Opetus- ja kulttuuriministeriö kirjaamo@minedu.fi Lausuntopyyntö OKM/83/010/2014 Opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetun asetuksen muuttaminen Koulutuksella hankitun tutkinnon

Lisätiedot

Koulutuksen järjestäjän paikallinen kehittämissuunnitelma vuosille Hyväksytty sivistyslautakunnassa

Koulutuksen järjestäjän paikallinen kehittämissuunnitelma vuosille Hyväksytty sivistyslautakunnassa Koulutuksen järjestäjän paikallinen kehittämissuunnitelma vuosille 2015-2020 Hyväksytty sivistyslautakunnassa 23.9.2015 Kaarinan strategia Visio Maailma muuttuu Kaarina toimii! Toiminta-ajatus Järjestämme

Lisätiedot

OPETUSHALLITUKSEN TILANNEKATSAUKSET JA ANALYYSIT AJANKOHTAISISTA KOULUTUSPOLIITTISISTA AIHEISTA

OPETUSHALLITUKSEN TILANNEKATSAUKSET JA ANALYYSIT AJANKOHTAISISTA KOULUTUSPOLIITTISISTA AIHEISTA OPETUSHALLITUKSEN TILANNEKATSAUKSET JA ANALYYSIT AJANKOHTAISISTA KOULUTUSPOLIITTISISTA AIHEISTA Kari Nyyssölä Koulutustutkimusfoorumin kokous 18.5.2011 Opetushallituksen tutkimusstrategia 2010 2015 Lähtökohdat:

Lisätiedot