Ihmiset toiminnan takana - Henkilöstötilinpäätös 2012

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Ihmiset toiminnan takana - Henkilöstötilinpäätös 2012"

Transkriptio

1 2013 Ihmiset toiminnan takana - Henkilöstötilinpäätös 2012 PeoDno/2013/152

2 1 / 31 Sisällys 1. REHTORIN KATSAUS VUOTEEN VUODEN ETAPIT - MIKÄ NÄKYI JA KUULUI HENKILÖSTÖVOIMAVARAT KOULUTUS JA KEHITTYMINEN TULO- JA LÄHTÖVAIHTUVUUS MATKUSTAMINEN TYÖTERVEYSHUOLTO JA TYÖTURVALLISUUS TYÖHYVINVOINTI ILON AIHEITA TYÖN ULKOPUOLELTA Taulukko 1. Koko- ja osa-aikainen henkilöstö ( )... 5 Taulukko 2. Henkilöstön ikärakenne ( )... 8 Taulukko 3. Henkilöstön koulutustasoindeksi Taulukko 4. Henkilöstön lähtövaihtuvuus ja muu poistuma Taulukko 5. Henkilöstön tulovaihtuvuus Taulukko 6. Sairaustapausten kesto Taulukko 7. Sairauspäivät/henkilötyövuosi Taulukko 8. Työterveyspalvelujen käyttö ja kustannukset Taulukko 9. Tapaturmista aiheutuneet sairauspäivät Kaavio 1. Henkilötyövuosien kehitys... 6 Kaavio 2. Henkilöstön määrä sukupuolittain... 6 Kaavio 3. Vakinaisen ja määräaikaisen henkilöstön määrä Kaavio 4. Henkilöstön ikärakenne ( )... 8 Kaavio 5. Henkilöstön koulutusrakenne ( ) Kaavio 6. Matkakustannusten kehitys Kaavio 7. Matkakulujen kehitys Pelastusopistolla ja Kriisinhallintakeskuksessa Kaavio 8. Työterveyspalveluiden kustannukset Kannen kuva: Henkilökunnan perhepikkujoulupirskeissä palkittiin juhlan teeman mukainen paras asu. Tietohallintopäällikkö Antti Rissasen koko perhe oli panostanut pukeutumiseen.

3 2 / Rehtorin katsaus vuoteen 2012 JOKAISEN LUVUN TAKANA ON IHMINEN Vuosittain laadittavassa henkilöstötilinpäätöksessä kootaan yhteen ja analysoidaan tietoja mm. henkilöstömäärästä, henkilöstön osaamisesta ja poissaoloista. Perinteisesti sanallisen esityksen tueksi ja lisäksi on koottu erilaisia taulukoita ja graafisia esityksiä. Tavoitteena on ollut paitsi kuvata asioita ja niiden kehittymistä vuosien myötä, myös tuoda esille selityksiä ja perusteluja luvuille. Mutta mitä kaikkea onkaan lukujen takana? Pelastusopisto ei ole muusta yhteiskunnasta irrallinen saareke, vaan maailman tuulet tuntuvat meilläkin. Olemme eläneet historiallisia aikoja mm. taloustilanteen näkökulmasta, raha on tiukemmalla kuin se on ollut koskaan. Emme voi enää tehdä asioita, kuten parhaaksi näemme ja hyvä tulee tai mitä haluamme kaikkien eniten tehdä, vaan kaikkia toimintoja on jouduttu ja joudutaan tarkastelemaan toisin tavoin. Tämä on herättänyt suoranaista ahdistusta työntekijöissä, jotka tuntevat kunnianhimoa ja halua tehdä työnsä enemmän kuin paremmin. Luopumisen tuska on ollut käsin kosketeltava. Miten henkilöstötilinpäätöksen eri tunnusluvuissa näkyvät muutoksen aiheuttamat paineet? Osaammeko tulkita lukuja oikein? Mitä työnantaja voi tehdä auttaakseen ja kannustaakseen työntekijöitä jaksamaan muutoksessa? Olemmeko osanneet ottaa käyttöön oikeita työkaluja? Jokainen reagoi työelämän muutoksiin omalla tavallaan, luonnollisesti myös muu elämäntilanne vaikuttaa. Suuret muutokset saattavat heijastua lisääntyneinä poissaoloina. On kuitenkin muistettava, että pitkäaikaisten poissaolojen takana on vakavia sairauksia, joiden ennaltaehkäisy on mahdotonta, niin työntekijän kuin työnantajan toimenpitein. Flunssat ja norovirukset tulevat ja menevät kestettyään aikansa, mutta miten pitkäaikainen sairaus vaikuttaa? Entä, jos ei olekaan enää paluuta työelämään? Siirtyminen niin sanotusti normisti eläkkeelle on suuri muutos ihmiselle, saatikka jos muutos tulee ennen aikojaan ja yllättäin. Yksi tapa vastata uusiin haasteisiin on koulutus. Henkilökuntamme koulutustasoa on leimannut hyvä kehitys, olemme saavuttaneet jo selvästi keskimääräistä korkeamman tason kuin valtiolla. Pelkästään rahan voima ei kehitystä selitä, vaan taustalla on henkilöstön oma halu kehittyä. Kouluttautuminen tarkoittaa myös omalta mukavuusalueelta poistumista, omien rajojen etsimistä ja laajentamista, senkin tunnustamista, että ei ehkä tiedäkään ja osaa kaikkea. Siinä varmaan osa sitä selitystä. Entä ne, jotka eivät halua kouluttautua, pitää yllä ja kehittää osaamistaan? Subjektiivinen havaintoni on, että kouluttautumisintokin kasaantuu. Miksi? Eikö enää jaksa, eikö ole mitään motivaation herättäjää, koetaanko, että tässä se ura oli? Taloustilanteen kiristyminen valitettavasti on heijastunut myös kouluttautumismahdollisuuksiin, koulutukseen osallistumista joudutaan harkitsemaan entistä tarkemmin. Uskallan kuitenkin väittää, että edelleen Pelastusopisto panostaa henkilöstökoulutukseen keskimäärin enemmän kuin muualla valtion leivissä. Luvut eivät ole pelkkiä numeroita. Jokaisen luvun takana on ihminen - oman elämähistoriansa, kokemustensa ja näkemystensä kanssa. Haasteellista ja myös antoisaa on, että yhteisössämme on erilaisia ihmisiä ja erilaista osaamista. Mervi Parviainen rehtori

4 3 / Vuoden etapit - mikä näkyi ja kuului Henkilökunta oli järjestämässä tai osallistui useisiin seuraavista vuoden kohokohdista: Tammikuu Pelastusopisto 20 vuotta - juhlavuoden avauskahvit Helmikuu Maaliskuu Huhtikuu Ykköspäivä kutsutilaisuus Pelastusopiston 1. kurssin alumneille Arki sujui mallikkaasti Juhlavuoden konsertti Helsingin Palokunnan Soittokunta Juhlaseminaari 13.4., kunniavieraina mm. valtiosihteeri Marjo Anttoora ja pelastusylijohtaja Pentti Partanen Henkilöstölehden nro 1/2012 ilmestyi Laurin lautanen -kisa 24.4., opiskelijoiden ja henkilökunnan mittelöt Toukokuu Nou Hätä 10.5.; valtakunnallinen 8-luokkalaisten turvallisuustaitokisa Pelastusopiston kampuksella ja harjoitusalueella (järjestäjänä SPEK) Kieku otettiin käyttöön Kampuksen remontti käynnistyi Valmistujaistilaisuus Kesäkuu CMC ja Iso-Britannian Suomen suurlähetystö järjestivät Creating Peace - the Difference People Make -seminaarin Kevätlukukauden valmistujaistilaisuus alkoi perinteisesti lipunnostolla aamulla. Kuvassa rehtori Mervi Parviainen sekä koulutusjohtaja Pekka Rantala, taustalla rivissä opiskelijat sekä henkilökunta. Päätösjuhlan perinteisiin kuuluu yhteinen lipunnosto.

5 4 / 31 Heinäkuu Sateisesta kesästä huolimatta, kesälomat pyörivät Elokuu Opetuksen kehittämisvko käynnisti syksyn, vko 31 Alkusammutus- ja hätäensiapukoulutusta henkilökunnalle Toimintailtapäivä 29.8., henkilökunta ja opiskelijat ulkoilivat vanhusten kanssa Syyskuu Avoimet ovet la 22.9., jopa nelisentuhatta kävijää kampuksella ja harjoitusalueella Turvallisuusalan messut (Tre ja Lahti), joissa Pelastusopisto näytteilleasettajana Lokakuu Henkilöstölehden nro 2/2012 ilmestyi Marraskuu Ohjattu kuntopiiri henkilökunnalle käynnistyi Joulukuu Perhejuhla 1.12., metsän väki kokoontui jouluisiin pirskeisiin Studia-messut Hki, Pelastusopisto näytteilleasettajana Valmistujaistilaisuus Pelastajat lausuivat ensimmäistä kertaa juhlallisen Pelastajan valan Keskusteluun syventyneinä 88-vuotias Sunnen kodin asukas Eila Hartikainen ja Pelastusopiston rehtori Mervi Parviainen. Toimintailtapäivässä ulkoiltiin yhdessä vanhusten kanssa. Päivään osallistuivat Pelastusopiston oppilaat ja henkilökunta. Vanhuksia oli mukana 15 kohteesta, yhteensä yli 300 vanhusta. Tapahtuma järjestettiin yhteistyössä Kuopion kaupungin vanhus- ja vammaispalveluiden kanssa.

6 5 / Henkilöstövoimavarat HENKILÖSTÖMÄÄRÄ JA HENKILÖTYÖVUODET Tutkimusjohtaja Esa Kokki jäi virkavapaalle helmikuussa. Tutkimusjohtaja Esa Kokki vietti virkavapaan Fimeassa, lääketaloustieteilijän viransijaisena. Työpaikkoja vertaillessa, esim. uuden työntekijän perehdytyksessä voisimme Pelastusopistolla paremmin tuoda esille, mitä on olla valtion virkamies, kertoo Esa. Suhtautumiseni työhön on muuttunut. Enää en ajattele, että työ on tärkein. Pelastusopiston henkilöstömäärä oli , joista Pelastusopistossa 110 ja Kriisinhallintakeskuksessa 28. Henkilöstötyövuosia toteutui 134, joista Pelastusopistossa 104 ja Kriisinhallintakeskuksessa 30,5. Korkeakouluharjoittelijoita oli tarkasteluhetkellä 10 ja henkilötyövuosia kertyi heidän osaltaan 3. Taulukko 1. Koko- ja osa-aikainen henkilöstö ( ) Vuosi Kokoaikainen henkilökunta Osa-aikainen henkilökunta Muu Muu Opetus henkilöstö %- Yht. muutos %- osuus Opetus henkilöstö %- Yht. muutos %- osuus Kaikki yht ,51 97, ,00 2, ,79 96, ,33 3, ,94 97, ,00 2, ,00 94, ,00 5, ,68 94, ,50 5, ,05 97, ,86 2,88 139

7 6 / 31 Kaavio 1. Henkilötyövuosien kehitys Pelastusopisto on miesvaltainen organisaatio. Varsinkin pelastustoiminnan opetuksessa vaaditaan vahvaa pelastustoimen osaamista, joka käytännössä tarkoittaa pelastusalan tutkinnon suorittamista ja käytännön kokemusta pelastusalan tehtävistä. Tällä hetkellä pelastusalan tutkinnon suorittaneista valtaosa on miehiä. Kaavio 2. Henkilöstön määrä sukupuolittain

8 7 / 31 Pelastusopiston henkilöstöstä palkallisella virkavapaalla oli yhteensä 17 henkilöä, joista 4 opintovapaalla, 6 toisessa työtehtävässä Pelastusopiston ulkopuolella ja 7 kriisinhallintatehtävissä tai niitä vastaavissa. Kaikkia näitä tehtäviä ei täytetty sijaisuuksilla kokoaikaisesti. Projekteissa tai tutkimustehtävissä oli kaikkiaan 20 henkilöä. Korkeakouluharjoittelijoita laskenta-ajankohtana oli 4. Kaavio 3. Vakinaisen ja määräaikaisen henkilöstön määrä

9 8 / 31 HENKILÖSTÖN IKÄRAKENNE Pelastusopiston henkilöstön keski-ikä oli 45 vuotta, joka on alle valtion keskiarvon (47,5). Pelastusopiston henkilöstöstä 32% on vuotiaita. Pelastusopisto pystyi rekrytoimaan 2012 aikana tasaisesti eri ikäryhmissä olevia henkilöitä myös niihin yksiköihin, joissa on tärkeää huomioida ikäryhmätasapaino henkilöstösuunnittelun näkökulmasta. Taulukko 2. Henkilöstön ikärakenne ( ) Vakituinen henkilöstö Määräaikainen henkilöstö Kaikki yht. %- Muu Muu Muu jakauma Ikä (v) Opetus henkilöstö Yht. Opetus henkilöstö Yht. Opetus henkilöstö ikä- Yht. luokittain ,00 % ,99 % ,50 % ,37 % ,14 % ,00 % Yht ,00 % Kaavio 4. Henkilöstön ikärakenne ( )

10 9 / 31 Kuvassa Pelastusopiston henkilökunnan ikähaitaria vanhimmasta nuorimpaan. - Molemmat hymyssä suin, toinen toisia arvostaen ja kunnioittaen. Kirjastonhoitaja Helena Ignatius ja Kriisinhallintakeskuksen koulutussuunnittelija Mikko Keltanen. Pelastusopistolle on tärkeää, että organisaatio pystyy tukemaan eri ikäisiä ja eri sukupuolta olevia työntekijöitä yhdenvertaisesti heidän eri työ- ja elämäntilanteissaan. Tähän liittyy mm. pyrkimys työn ja perhe-elämän yhteensovittamiseen mahdollisuuksien mukaan, perhearvojen kunnioittaminen mm. isyysvapaiden kautta sekä yleinen yhdenvertaisuutta korostava johtamisperiaate.

11 10 / 31 PALVELUSVUODET JA KUNNIAMERKIT Vuoden 2012 aikana palkittiin myös kunniamerkein ja palvelusvuosilahjoin niitä pelastusopistolaisia, jotka ovat omalla työllään saavuttaneet arvostusta Pelastusopiston ja sidosryhmien silmissä. Joukossa oli mm. henkilöitä, jotka ovat osoittaneet erityistä aktiivisuutta ja määrätietoisuutta onnettomuuksien ennaltaehkäisyn vaativassa valistustehtävässä, jotka ovat kehittäneet ratkaisevasti pelastustoimen johtamisen ja hätäkeskuspäivystäjien opetusta ja jotka ovat arjen innovaatioilla kehittäneet omaa työtään ja sitä kautta parantaneet Pelastusopiston tuottavuutta. Palvelusvuosijuhlan kahvitilaisuudessa oli mielenkiintoista kuulla Pelastusopiston alkumetreistä 20 vuoden takaa; olihan palkittujen joukossa kaksi henkilöä, jotka viettivät 20-vuotisjuhlaa yhdessä Pelastusopiston kanssa. Kevätlukukauden päätösjuhlissa jaettiin kunniamerkkejä. Kuvassa rehtori Mervi Parviainen onnittelemassa kunniamerkein palkittuja. Vasemmalta Sirpa Manunen (Suomen Valkoisen Ruusun I luokan mitali) sekä Ilkka Kaarakainen ja Ari Kivari (Suomen Leijonan ansioristit). Vuonna 2012 juhlittiin myös Ari Kivarin 50- vuotispäiviä. Joulukuun valmistujaisissa palkittiin jälleen henkilökuntaa. Pelastusopiston valmistujaistilaisuudessa palkittiin Pelastusopistolla pitkään työskennelleitä. Vasemmalta vanhempi opettaja Timo Puhakka (10v), opettaja Kari Koivistoinen (20v), vanhempi opettaja Tapio Neuvonen (Suomen Leijonan ansioristi) sekä vanhempi opettaja Juha- Pekka Iso-Ilomäki (20v).

12 11 / Koulutus ja kehittyminen Kysyvä ei tieltä eksy, oppia ikä kaikki, vierivä kivi ei sammaloidu, oppineilla ihmisillä on rikkautensa aina mukana maailmassa on lukuisa joukko sananlaskuja, jotka kannustavat ihmistä elinikäiseen oppimiseen. Osaamisen kehittäminen, oppimaan oppiminen ja ennen kaikkea kyky ja asenne hyödyntää oppimaansa oikealla tavalla ovat tärkeitä asioita meille kaikille. Pelastusopistossa on jälleen vuoden 2012 aikana opittu paljon suorittamalla erilaisia tutkintoja, olemalla työkierrossa ja täydennyskoulutuksessa sekä osallistumalla erilaisiin projekteihin. Petteri Lintuselle työn ohessa opiskelu on tuttua. Palopäällystön insinööritutkinnon (Amk) jälkeen vuorossa olivat pedagogiset opinnot. Opettaja Petteri Lintunen opiskeli työn ohessa ammattiopettajan pedagogiset opinnot. Pelastusopistolla on myönteinen ja kannustava suhtautuminen opintoihin. Pystyin käyttämään opintoihin tuntiresursseissa itsensä kehittämiseen varattua aikaa. Päivätyön vuoksi opiskelua riitti runsaasti iltoihin ja viikonlopuille, muistelee Petteri. Kaija Pekkarisella opiskelu ja työssäkäynti ovat aina kulkeneet rinta rinnan. Hallintosuunnittelija Kaija Pekkarinen on opiskellut lähes koko työssäoloaikansa. Parhaillaan opinnot ovat kesken Itä-Suomen yliopiston kauppatieteellisessä tiedekunnassa. Kandi on tehty, valmistuminen vuonna 2013, sanoo Kaija. Opiskelu työn ohella on tarkoittanut ajanhallintaa, omien voimavarojen tunnistamista ja ajoittaista stressiä. Pääasiassa kuitenkin onnistumisen iloa ja uuden oppimista.

13 12 / 31 Pertti Miettisen tarina on hieno esimerkki siitä, kuinka työntekijän oma aktiivisuus ja motivaatio voivat rikastuttaa omaa elämää ja tuoda uusia urapolkuja. Luottamusmies ja opettaja Pertti Miettinen on malliesimerkki rohkeudesta lähteä oppimaan uutta. Opettaja Pertti Miettinen: Olin työskennellyt Palo-opistossa Espoossa kaksi ja puoli vuotta palomiehen/pelastaja perustaitojen opetuksessa ennen siirtymistä Kuopioon. Kuopiossa minulle ilmoitettiin, että SAMPEL-opetus (nykyinen pelastustoiminta) tarvitsee Otaniemessä pelastajan perustaitojen opetuksesta kokemusta omaavia opettajia. Näin alkoi työni pääsääntöisesti pelastajien perustaitojen parissa, vaihdellen kalusto-, sammutus- ja liikenneonnettomuuksista pelastamisen opetuksen välillä. Muutokset terveydentilassa ja ikääntyminen johtivat siihen, että en voinut enää tehdä niitä kaikkia tehtäviä, joihin aiemmin kykenin. Aloin miettiä vaihtoehtoisia tehtäviä. Vaihtoehdoiksi mielessäni nousivat hätäkeskuspäivystäjä- tai onnettomuuksien ehkäisyn koulutus. Molemmat vaihtoehdot vaativat luonnollisesti kouluttautumista. Pelastusopisto tarjoaa tähän oivat mahdollisuudet. Pelastustoimintaopetukseen tuntui istuvan parhaiten onnettomuuksien ehkäisyn opetukseen liittyvä koulutus: palotarkastajan peruskurssi, maatilojen palotarkastuskurssi ja VSS-tarkastajan kurssi. Kävin nuo kaikki. Tämän lisäksi Pelastusopisto antoi hyvän mahdollisuuden palotarkastuksen käytännön harjoitteluun Pohjois-Savon Pelastuslaitoksella, tehtäväkierron myötä. Päällystöopetusyksikkö ja erityisesti onnettomuuksien ehkäisyn tiimi otti minut vastaan avoimesti, mutta haasteista ei ollut pulaa; aloitin ja heti aluksi oli päällystöopetusyksikön koulutuspäivät Tuusjärvellä. Koulutuspäivät osoittivat millainen henki ja henkilöstö yksikössä on ja millainen henkilö on yksikön päällikkönä. Nuo päivät osuivat todella hyvään saumaan. Tuolloin minulle kerrottiin ne opetustehtävät ja -alueet, joihin minun tulee perehtyä. Muutos- ja oppimisprosessissa erityisen hyvää on ollut onnettomuuksien ehkäisyn tiimin pyyteetön apu; olkoon kyse mistä tahansa opetusalueesta, apu ja asiantuntemus löytyvät viereltä. Yksikön päällikkö on kannustanut ja antanut vapaat kädet tiimin sisäiseen kouluttautumiseen. Uuden oppiminen on, varsinkin tässä iässä, haasteellista ja paljon työtä vaativaa. Kaksi lukukautta on mielestäni ehdoton minimiaika, jotta pystyy uuden oppimisen viemään sille tasolle, että kyseisen asian pystyy opettamaan toisille ihmisille. Parasta on se, että huomaa työn vaihtelevuuden mahdollisuudet: Parhaillaan rakennan opetuksen ohessa simulaatiota maatilan palotarkastukseen. Valmistuttuaan se lisätään osaksi jo olemassa olevia simulaatioita. Tämäkin työ on hyvä esimerkki siitä, kuinka uudet asiat vaativat aikaa ja syvällistä perehtymistä aiheeseen. Suosittelen lämpimästi tehtävien vaihtamista kaikille. Vaihtelu virkistää!

14 13 / 31 Työn ohessa opiskelevilla ei ole vapaa-ajan ongelmia. Henkilöstösihteeri Erja Vesterinen aloitti syksyllä liiketalouden tradenomiopinnot Savonia ammattikorkeakoulussa. Tahti on melkoinen, sillä oppimäärä on sama kuin päiväopiskelijoilla. Vapaaajan ongelmia ei ole seuraavaan 2-3 vuoteen. Mutta opiskelu on todella mielenkiintoista ja antoisaa, kertoo Erja. Pelastusopisto haluaa tukea vahvasti henkilöstön osaamisen kehittymistä. Koko henkilöstölle on haluttu antaa mahdollisuus kehittyä oman työn ohella mm. antamalla palkallisia työpäiviä tutkintoon johtavaan koulutukseen. Itseisarvona ei kuitenkaan pidetä sitä, että panostetaan ainoastaan tutkintoihin, vaan kehittyminen nähdään kokonaisvaltaisena prosessina, jota voi toteuttaa hyvin monella eri tapaa. Pelastusopisto tarvitsee myös niitä ammattiosaajia, joilla ei välttämättä ole ylempää korkeakoulututkintoa, mutta sitäkin enemmän vahvaa käytännön ja pedagogista osaamista. Opetusyksiköiden päälliköiden kanssa laadittiin henkilöstösuunnitelma, jossa huomioitiin 2018 mennessä teoreettisen eläkeiän saavuttavat opettajat ja heidän kriittinen osaaminen sekä laadittiin toimenpide-/seuraajasuunnitelmat. Lisäksi kerättiin tietoa niistä osaamisvaatimuksista, joita opettajilta vaaditaan eri yksiköissä toimimiselle. Tätä tietoa voidaan hyödyntää tulevaisuudessa kehityskeskusteluissa opettajien ura- ja kehittymissuunnittelussa. Opettajista 72 % on suorittanut pedagogiset opinnot. Opettajien työaikasuunnitelmassa on varattu vuosittain 100 tuntia itsensä kehittämiselle, ajan voi kohdentaa esimerkiksi opettajien pedagogisten opintojen suorittamiseen tai muuhun kouluttautumiseen/kehittymiseen. Lisäksi opetusyksiköissä panostettiin siihen, että opettajat käyttävät osan kehittämiseen varatuista tunneista muiden yksiköiden/opettajien opetukseen tutustumiseen. Lisäksi Pohjois-Savon pelastuslaitoksen kanssa tehtiin sopimus ensihoito- ja pelastustoimen opettajien mahdollisuudesta osallistua soveltuvin osin pelastuslaitoksen toimintaan. Pelastusopiston koulutuspanostus oli 5,5 työpäivää/henkilötyövuosi, joka oli valtion keskiarvoa enemmän (3,7 työpäivää/henkilötyövuosi). Koulutukseen ja kehittämiseen käytettiin 968 /henkilötyövuosi.

15 14 / 31 Pelastusopiston koulutustasoindeksi on jatkanut edelleen hiljaista nousua, ja tasoa voidaan pitää jo tällä hetkellä hyvänä; indeksi oli 5,53 (valtion koulutustasoindeksi 5,1). Taulukko 3. Henkilöstön koulutustasoindeksi Vuosi Koulutustasoindeksi 5,39 5,45 5,46 5,45 5,46 5,53 Koulutustasoindeksi, opetushenkilöstö 5,42 5,44 5,47 5,49 5,44 5,38 Koulutustasoindeksi, muu henkilöstö 5,35 5,47 5,45 5,37 5,48 5,71 Koulutusasteen koulutustasoindeksit: Perusaste 1,5 Keskiaste 3,5 Alin korkea-aste 5 Alempi korkeakouluaste 6 Ylempi korkeakouluaste 7 Tutkijakoulutus 8 Kaavio 5. Henkilöstön koulutusrakenne ( )

16 15 / 31 Viikolla 31 järjestettiin koko henkilöstön kehittämisviikot. Päivien aikana käytiin läpi mm. osallistavaa strategiaprosessia ja opetukseen liittyviä ajankohtaisia teemoja. Lisäksi yksiköillä oli mahdollisuus hyödyntää viikkoa omien käytännön- ja kehittämisasioiden läpikäymiseen. Yksiköt jatkoivat syksyn aikana strategiatyötä, johon kytkeytyi myös tuloskorttien laatiminen strategisille tavoitteille. Strategiatyö saatettiin loppuun joulukuussa Henkilöstökoulutusta järjestettiin myös alkusammutuksessa ja hätäensiavussa. Suuri ponnistus oli myös Kieku-järjestelmäkoulutus keväällä Pelastusopistossa uudistettiin tiedonhallintasuunnitelma ja otettiin käyttöön sähköinen asiakirjahallinnon järjestelmä Asdo. Hallintoassistentti Sirkku Jänis- Korhonen kiersi loppuvuonna 2012 lähes kaikki Pelastusopiston yksiköt ja koulutti henkilöstöä asiakirjahallinnon saloihin "arjen kielellä". Koulutus sai erittäin hyvää palautetta useasta yksiköstä. Sammutuspeitteen avulla harjoiteltiin palon tukahduttamista. Syksyllä järjestettiin henkilökunnalle talon sisäisenä koulutuksena alkusammutus- ja hätäensiapukoulutusta. Koulutuksiin osallistuminen on vapaaehtoista, mutta suotavaa vähintään kolmen vuoden välein (ei koske Pelastusopiston tutkinnon suorittaneita).

17 16 / Tulo- ja lähtövaihtuvuus Organisaation kehittymisen ja uudistumisen kannalta on tärkeää, että organisaatiossa on sopivassa suhteessa kokemusta ja historiatietoa sekä uusi ajatuksia ja tuulahduksia. Vuoden 2012 aikana vietettiin yhdet eläkekahvit, kun kalustonhuoltajana pitkään työskennellyt Matti Laakso saateltiin laulun siivittämänä nauttimaan vapaista hetkistä ja lastenlapsista. Laakson Matin eläkekahveja juotiin kesäkuussa. Meidän Matti, kaiken korjaa! Näin lauloi hallintopäällikkö Pia Viklund Laakson Matin läksiäisissä, Puuha Peten säveltä mukaillen. Matti ehti olla tekniikan yksikössä kalustonhuoltajana Pelastusopiston perustamisesta, vuodesta 1992 asti. Sitä ennen Matti oli Valtion Väestönsuojelukoululla Lohjalla. Jonne Kanerva aloitti korkeakouluharjoittelijana marraskuussa. Jonne Kanervan harjoittelujaksoon hallinnon yksikössä kuuluivat tiedonhallintaan liittyvät tehtävät. Käytännön työ asiakirjahallinnon parissa on selventänyt käsityksiäni luennoill a opetetuista asioista ja työelämästä yleensä, kiittää Jonne. Jonne opiskelee Jyväskylän yliopistossa arkistotoimea ja historiaa. Vuoden aikana Pelastusopistossa toteutettiin kaikkiaan 26 rekrytointia, joissa oli keskimäärin 16 hakijaa yhtä paikkaa kohti, hakijamäärän vaihdellessa 1 hakijasta 56 hakijaan. Pelastusopistolle tuli uusia työntekijöitä sekä julkiselta että yksityiseltä puolelta. Tämä on Pelastusopiston kannalta erittäin

18 17 / 31 tärkeää, koska valtiontalouden tiukentuessa ja talousasioiden tullessa entistä lähemmäs kaikkien pelastusopistolaisten arkea on hienoa, että joukossamme on myös liike-elämän puolelta tulleita. Hieno signaali on myös se, että Pelastusopiston työntekijöitä ja Pelastusopistossa hankittua työkokemusta arvostetaan myös muissa organisaatioissa. Tämä näkyy mm. muutamien pelastusopistolaisten valinnassa merkittäviin tehtäviin Pelastusopiston ulkopuolelle. Tiina Ehrnrooth tuli Kriisinhallintakeskukselle henkilöstöjohtajan sijaiseksi heinäkuussa. Kriisinhallintakeskuksen henkilöstöjohtaja Tiina Ehrnrooth tuli Kuopioon Brysselin ja Afganistanin kautta. Hän on toiminut myös mm. SanomaWSOY:n sekä Kotimaa-yhtiöt konsernien henkilöstöjohdon tehtävissä. Olen aloittanut uuden työni kiitollisin mielin. Minulla on paljon opittavaa ja kehitettävää suomalaisten operaatioihin lähettämisen näkökulmasta. Matti Hurula, vanhempi opettaja, päällystöopetus. Matti Hurula tuli taloon lokakuussa, päällystöopetuksen yksikköön. Aiemmin Matti on toiminut Pelastusopistossa tuntiopettajana. Yllättävän paljon perehtymistä ovat vaatineet opetukseen liittyvien järjestelmien käyttäminen (Asio, Petra, Moodle jne.), kertoo Matti kokemuksistaan.

19 18 / 31 Toni Alatalo tuli opettajaksi hätäkeskusopetuksen yksikköön elokuussa. Opettaja Toni Alatalo, millaiselta talo vaikutti uuden työntekijän silmin? Talossa on paljon erilaisia ja erilaisilla taustoilla olevia ihmisiä. Kaikilla ei välttämättä ole koskaan yhteisiä työtehtäviä. Jotakin yhteistä voisi olla enemmänkin, sanoo Toni. Perehdytysohjelma on muutoin hyvä, mutta varsinkin perehdytysvaiheen 2 "Yksiköiden perehdytys" -osiossa perehdyttäjien valmius vaihtelee paljon. Taulukko 4. Henkilöstön lähtövaihtuvuus ja muu poistuma 2012 Poistuman syy lkm % lkm % lkm % lkm % lkm % lkm % Vaihtuvuus (uusi työnantaja) ,50 2 1,79 2 1,98 4 3,57 8 7,14 5 4,46 Valtion sisällä ,94 1 0,99 1 0,99 2 1,98 2 1,98 1 0,99 Kunta ,92 0 0,00 0 0,00 2 1,98 2 1,98 2 1,98 Yksityinen sektori yms ,00 1 0,99 1 0,99 0 0,00 4 3,96 2 1,98 Eläkkeelle siirtyneet yht ,00 0 0,00 2 1,98 1 0,89 3 2,68 1 0,89 Vanhuuseläke 2.1 0,00 0 0,00 1 0,99 1 0,99 2 1,98 1 0,99 Työkyvyttömyyseläke 2.2 0,00 0 0,00 0 0,00 0 0,00 1 0,99 0 0,00 Yksilöllinen varhaiseläke 2.3 0,00 0 0,00 1 0,99 0 0,00 0 0,00 0 0,00 Muu eläke 2.4 0,00 0 0,00 0 0,00 0 0,00 0 0,00 0 0,00 Kuollut 3 0,00 0 0,00 1 0,99 0 0,00 0 0,00 0 0,00 Määräaikaikaisuus , , , , , ,71 Muu syy (ml. tuntematon) 5 0,00 0 0,00 0 0,00 0 0,00 0 0,00 0 0,00 Palkaton loma/virkavapaus 6 3 2,68 8 7, , , , ,39 Poistuma yht. ( ) 17 15, , , , , ,22 Luonnollinen poistuma (1+2+3) 14 12,50 2 1,54 5 3,85 5 3, ,64 6 4,35 Henkilökierrossa muualla 2 1,79 2 1,79 2 1,79 2 1,79 2 1,79 2 1,79 Henkilölukumäärä edellisen vuoden lopussa *) kohta 1; v alk. vakituinen henkilökunta

20 19 / 31 Taulukko 5. Henkilöstön tulovaihtuvuus 2012 Tulosyy lkm % lkm % lkm % lkm % lkm % lkm % Toinen työnantaja ,38 8 6,15 4 3,08 2 1,54 9 6, ,69 Valtion toinen virasto Kunta Yksityinen sektori yms Siirtynyt eläkkeeltä Palannut palkattomalta virkavapaalta tms ,08 0 0,00 8 6,15 7 5,38 2 1,54 3 2,31 Määräaikaisuus Työtön, opiskelija Tuntematon tulosyy 6 0,00 0 0,00 0 0,00 0 0,00 0 0,00 0 0,00 Tulo yht. ( ) 33 29,46 9 6, , , , ,94 Varsinainen tulovaihtuvuus ( ) 23 20,54 4 3, , , , ,14 Henkilökierrossa muualta 0 0,00 0 0,00 0 0,00 0 0,00 0 0,00 0 0,00 Henkilölukumäärä edellisen vuoden lopussa *) kohta 1; v alk. vain virkaan nimittämiset

21 20 / Matkustaminen Tanja Jaakkola on vastannut matka-asioista 2.4. alkaen. Tanja Jaakkola työskenteli aiemmin sovellusvastaavana Palkeiden palvelukeskuksessa Hämeenlinnassa. Pelastusopistolle Tanja päätyi, kun opiston edellinen taloussihteeri vaihtoi työpaikkaa. Pelastusopiston hallintopäällikkö oli nähnyt tietoni mol.fi -tietokannassa ja sain kutsun tulla tutustumaan. Sillä tiellä ollaan, iloitsee Tanja. Pelastusopistossa saavutettiin toisena vuonna peräkkäin merkittäviä säästöjä matkustuskuluissa. Yksi merkittävä syy on ollut panostus videoneuvottelutiloihin ja -laitteisiin sekä henkilöstön entistä suurempi aktiivisuus niiden käyttöön. Lisäksi yksiköiden päälliköt ja matka-asioista vastaava taloussihteeri ovat tehneet erinomaista työtä toisaalta entistä tarkemmalla matkustuspolitiikalla sekä puitesopimusten mukaisten matkustustapojen/majoitusten käytöllä. Koko henkilöstö on myös tiedostanut matkustamisen kustannusvaikutukset ja asenneilmapiiri on ollut suotuisa tarkalle matkustuspolitiikalle. Pelastusopiston osalta matkakulut laskivat 17 % ja Kriisinhallintakeskuksen osalta 11 %. Kaavio 6. Matkakustannusten kehitys

22 21 / 31 Kaavio 7. Matkakulujen kehitys Pelastusopistolla ja Kriisinhallintakeskuksessa Etäneuvottelutekniikka on alkanut yleistyä myös opetuksessa. Kokemukset ovat olleet hyviä erityisesti Pronto-järjestelmäkoulutuksessa. Järjestelmä hyödyttää parhaimmillaan sekä opettajaa että oppijoita ja matkakustannuksia säästyy molemmin puolin. Tutkimusyksikön suunnittelija Johannes Ketola käyttää etäneuvotteluyhteyttä omalta työpisteeltään käsin. Suunnittelija Johannes Ketola on etäneuvottelutekniikan tehokäyttäjä. Hänellä on pitkä kokemus paitsi etäneuvotteluista, myös etäkouluttamisesta. Johanneksen etäkoulutuksia on myös videoitu, ja videoiden linkit laitettu verkkosivuille jatkokäyttöä varten. Tieto liikkuu ja ihmiset kohtaavat, mutta ilman matkustamista, tiivistää Johannes etäneuvottelujen hyviä puolia.

23 22 / Työterveyshuolto ja työturvallisuus TYÖTERVEYSHUOLTO Pelastusopiston kannalta yksi keskeisimmistä strategisista yhteistyökumppaneista on Suomen Terveystalo, jonka kanssa työterveyshuolto on järjestetty. Vuonna 2012 työterveyshuollon kanssa käynnistettiin tehostettu perehdytysohjelma, jonka tarkoituksena oli varmistaa Pelastusopiston kanssa toimivien työterveyshuollon edustajien riittävän laaja osaaminen Pelastusopiston työolosuhteista ja erityispiirteistä. Pelastusopiston työterveyshuollon väkeä tutustumassa savusukellukseen. Työterveyshuollon tulee olla perehtynyt Pelastusopiston toimintaan ja henkilökunnan työtehtäviin. Kuvassa työterveyshoitaja Heini Huovinen ja työterveyslääkäri Juhana Aura, tutustumassa savusukellukseen harjoitusalueella. Pelastusopisto on panostanut jo usean vuoden ajan työergonomiaan, koska sillä nähdään olevan suuri ennaltaehkäisevä vaikutus tuki- ja liikuntaelinongelmiin. Näytön sopiva etäisyys työntekijästä on käsivarren mitta, opastaa työfysioterapeutti Tommi Pulkkinen. Suomen Terveystalon työfysioterapeutti Tommi Pulkkinen kutsutaan tarkistamaan työpisteiden säätöjä tarvittaessa. Tarkastusta suositellaan uusille työntekijöille sekä aina, kun työpiste muuttuu. Kun työpisteen säädöt ovat työntekijälle sopivat, on jatkossa muistettava tauottaa työtään. Jaloittelua ja venyttelyä pari kertaa tunnissa, sanoo Tommi.

24 23 / 31 Tavoitteena on ylläpitää hyvää työergonomiaa sekä toimistotyössä että harjoitusalueella. Harjoitusalueella tehtävän työn ergonomiaan perehdyttiin tekemällä harjoitusalueen ergonomiaselvitys. Työterveyshuollon kanssa tehtiin myös erillinen sopimus virkasuhteessa olevien fysioterapiasta. Yksi vuoden 2012 työterveyshuollon toimintasuunnitelmassa ollut kehittämiskohde oli pitkältä sairaslomalta paluun ohjeistuksen laatiminen. Jouko Gorskin töihin paluu pitkältä sairaslomalta valmisteltiin hyvissä ajoin työnantajan ja työterveyshuollon kanssa. Yliopettaja Jouko Gorskin töihinpaluuta pitkältä sairaslomalta valmisteltiin hallitusti. Verkostopalaverissa olivat Joukon lisäksi läsnä esimies ja työterveyslääkäri. Palaverissa käytiin läpi entistä ja tulevaa työnkuvaa ja sovittiin tarvittavista kevennyksistä. Kevennetyn työhön paluun mahdollisti osasairauspäivärahamenettely. Töihin paluu onnistui hyvin, vaikka aluksi väsymys oli tosi rankkaa, kertoo Jouko. Hyvällä työterveyshuollolla tai työnantajan toimenpiteilläkään ei voida ennaltaehkäistä kaikkia sairauksia. Vuoden 2012 aikana normaalia useampaa pelastusopistolaista kohtasi vakava sairaus, joka johti pitkään poissaoloon. Tämä johti myös siihen, että sairauspäivät/henkilötyövuosi nousivat ollen 9,43. Huolestuttavaa oli se, että yhden päivän sairauspoissaolot lisääntyivät huomattavasti; osasyynä voi olla se että työntekijät ilmoittivat aktiivisemmin lyhyen poissaolon Kiekuun, mutta se ei yksin selitä nousua. Tämän tiimoilta työnantaja ryhtyykin toimenpiteisiin vuoden 2013 aikana. Työterveyshuollon kautta raportoitujen sairauspoissaolojen sairauspoissaoloprosentti nousi hieman ollen 3,7 % (2011 3,5 %). Tuki- ja liikuntaelinsairauksista ja mielenterveyden ongelmista johtuneet sairauspoissaolot laskivat 8 %, mutta neurologisista, sydämen toiminnasta ja kasvainperäisistä ongelmista johtuneet poissaolot nousivat 29 %. Kaikista sairauspoissaoloista edellä mainittujen osuus oli 48 %, tuki- ja liikuntaelinongelmista johtuvien 28 % ja mielenterveyden häiriöistä johtuvien osuus 10 %. Vastaanottokäyntien yleisin syy olivat Tules-sairaudet (73 %) ja infektiot (18 %).

25 24 / 31 Taulukko 6. Sairaustapausten kesto Sairauden kesto (pv) lkm % lkm % lkm % lkm % lkm % lkm % , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , ,00 0 0,00 0 0,00 2 1,35 0 0,00 1 0, ,00 0 0,00 1 0,58 0 0,00 0 0,00 4 2,20 yli ,00 1 0,85 0 0,00 0 0,00 1 0,79 0 0,00 Yht Taulukko 7. Sairauspäivät/henkilötyövuosi Vuosi Henkilö- Henki- Poissaolo- Sairauspäiviä (työpäiviä) työ- löiden tapauksia Pv/ vuosia lkm lkm Pv/ Pv/ henkilö- Lkm tapaus henkilö työvuosi , ,55 4,95 5, , ,84 6,58 6, , ,67 6,93 7, , ,10 6,40 6, , ,65 6,17 6, , ,96 9,12 9,43 Työterveyshuollon kustannukset nousivat hieman. Tähän olivat syinä pääasiassa 2012 alkanut mahdollisuus käydä fysioterapiassa (+382%) sekä laboratoriokustannusten nousu (+220%) johtuen 2011 toteuttamatta jätettyjen biomonitorointien/määräaikaistarkastusten kiinnikuromisesta. Työterveyspsykologien kustannukset laskivat 25%. KELA toteutti myös työterveyshuollon tarkastuksen loppuvuonna Pelastusopiston ja Kriisinhallintakeskuksen asiantuntijoiden työterveyshuollon todettiin olevan asianmukaista ja tarkoituksenmukaista. Taulukko 8. Työterveyspalvelujen käyttö ja kustannukset Vuosi Käyntikerrat Kustannukset kpl/ / / kpl henkilötyövuosi käyntikerta henkilötyövuosi , , ,

26 25 / 31 Kaavio 8. Työterveyspalveluiden kustannukset Pelastusopiston vahva panostus työturvallisuuteen näkyy mm. siinä, ettei Pelastusopistolla ollut yhtään työtapaturmista johtuvaa sairauspoissaolopäivää. TYÖTURVALLISUUS Pelastusopistolla tehtiin yhteensä 19 vaaratilanneilmoitusta vuoden 2012 aikana. Tässä ovat mukana sekä opiskelijoiden että henkilökunnan tekemät ilmoitukset. Eniten vaaratilanteita sattui harjoitusalueella palotalossa (5 kpl) Pelastusopiston Hulkontien kiinteistössä (4 kpl) sekä Pelastusopiston ulkopuolella (3 kpl). Työtapaturmia henkilöstölle sattui yhteensä 6 kappaletta, joista puolet oli lieviä venähdyksiä. Tapaturmista ei kuitenkaan aiheutunut yhtään sairauspoissaolopäivää. Taulukko 9. Tapaturmista aiheutuneet sairauspäivät 2012 Vuosi Henkilö- Henki- Poissaolotyö- Tapaturmasta aiheutuneet sairauspäivät löiden tapauksia Pv/ vuosia lkm lkm Pv/ Pv/ henkilötyövuosi Yht. tapaus henkilö , ,00 0,00 0, , ,00 0,00 0, , ,00 0,00 0, , ,00 0,00 0, , ,20 19,00 0, , ,00 0,00 0,00

27 26 / Työhyvinvointi Pelastusopiston työhyvinvoinnin viitekehyksenä toimii näkemys, jonka mukaan työhyvinvointia halutaan edistää yksilön ja yhteisön näkökulmasta tarjoten vaihtoehtoja sekä fyysisen että henkisen työkyvyn edistämiseen sekä työn ja perheen "yhdistämiseen". Pelastusopisto panosti työkunnon ja työtyytyväisyyden ylläpitämiseen ja kehittämiseen 261 /henkilötyövuosi, joka on hieman vähemmän kuin valtiolla keskimäärin (valtio 308 /htv). Pelastusopiston luvussa ei kuitenkaan ole huomioitu opettajien työkunnon edistämiseen liittyvän työajan osuutta, koska sen laskeminen opettajien kokonaistyöajan puitteissa ei ole nykyisellä raportointijärjestelmässä mahdollista. Suurimman kuluerän työhyvinvointikustannuksissa muodostavat kulttuurisetelit, pikkujoulut, hieroja sekä työhyvinvoinnin edistämiseen käytetty työaika. Pelastusopisto haluaa tarjota henkilökunnan lapsille mahdollisuuden laadukkaaseen ja monipuoliseen työelämään tutustumisjaksoon (TET-jakso). Jaksoa varten on laadittu valmis pohja, jonka mukaan lapsilla/nuorilla on mahdollisuus tutustua monipuolisesti Pelastusopiston eri yksiköiden toimintoihin. Kyseisten yksiköiden vastuuhenkilöt ovat sitoutuneet esimerkillisellä tavalla opastamaan TET-jaksolaisia ja antamaan heille "oikeita töitä". Vuonna 2012 ilonamme ja apunamme oli neljä tettiläistä.

2. HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ JA HENKILÖTYÖVUODET 3 3. VAKITUINEN JA MÄÄRÄAIKAINEN HENKILÖSTÖ JA KESKI-IKÄ 6 4. HENKILÖSTÖN KOULUTUSRAKENNE 7

2. HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ JA HENKILÖTYÖVUODET 3 3. VAKITUINEN JA MÄÄRÄAIKAINEN HENKILÖSTÖ JA KESKI-IKÄ 6 4. HENKILÖSTÖN KOULUTUSRAKENNE 7 '.. 'o- P II.ASl'VSOPISl'O 1 Sisällys 1. KATSAUS VUOTEEN 2011 2 2. HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ JA HENKILÖTYÖVUODET 3 3. VAKITUINEN JA MÄÄRÄAIKAINEN HENKILÖSTÖ JA KESKI-IKÄ 6 4. HENKILÖSTÖN KOULUTUSRAKENNE 7 5. MATKAKUSTANNUKSET

Lisätiedot

Henkilöstökertomus 2014

Henkilöstökertomus 2014 Henkilöstökertomus 2014 Tilastointihetken henkilöstömäärät 2009-2014 Henkilöstömäärä 686 (703) Henkilötyövuosia yht. 639 (649) HENKILÖSTÖMÄÄRÄ 2009-2014 800 761 756 750 710 703 700 671 650 686 Opetushenkilöstö

Lisätiedot

Dnro 57/8.4.2/

Dnro 57/8.4.2/ Henkilöstötilinpäätös 2008 1 1. KATSAUS VUOTEEN 2008...2 2. HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ JA HENKILÖTYÖVUODET...3 3. VAKITUINEN JA MÄÄRÄAIKAINEN HENKILÖSTÖ...6 4. HENKILÖSTÖN IKÄRAKENNE...8 5. HENKILÖSTÖN KOULUTUSRAKENNE...10

Lisätiedot

HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ JA HENKILÖTYÖVUODET...

HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ JA HENKILÖTYÖVUODET... Henkilöstötilinpäätös 2009 1 KATSAUS VUOTEEN 2009... 2 1. HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ JA HENKILÖTYÖVUODET... 3 2. VAKITUINEN JA MÄÄRÄAIKAINEN HENKILÖSTÖ... 5 3. HENKILÖSTÖN IKÄRAKENNE... 6 4. HENKILÖSTÖKOULUTUS

Lisätiedot

Henkilöstötilinpäätöksen tunnusluvut vuodelta 2004

Henkilöstötilinpäätöksen tunnusluvut vuodelta 2004 Henkilöstötilinpäätöksen tunnusluvut vuodelta 2004 Erja Laurila Organisaatio: ARKISTOLAITOS T1. Nykyiset henkilöstöpanokset euroa 2004 Henkilöstöpanokset vuonna 2004 Tunnusluku 2 Henkilöstön lukumäärä

Lisätiedot

HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2008

HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2008 TURVATEKNIIKAN KESKUS HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2008 Koonneet: Päivi Hakulinen Seppo Vaalavuo SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 4 2. Tehokas TUKES... 4 Henkilöstömäärä... 4 Keski-ikä... 5 Vaihtuvuus... 6 Työaika...

Lisätiedot

Henkilöstön uudistuminen ja työkyky Strateginen päämäärä Kehittää henkilöstön osaamista ja luoda vetovoimainen työnantajakuva Tavoite

Henkilöstön uudistuminen ja työkyky Strateginen päämäärä Kehittää henkilöstön osaamista ja luoda vetovoimainen työnantajakuva Tavoite Näkökulma Henkilöstön uudistuminen ja työkyky Strateginen päämäärä Kehittää henkilöstön osaamista ja luoda vetovoimainen työnantajakuva Tavoite 2012-2014 Toimenpiteet 2012 Tavoitetaso 2012 Toteutuma 31.12.2012

Lisätiedot

Siilinjärven kunnan HENKILÖSTÖKERTOMUS vuodelta 2015

Siilinjärven kunnan HENKILÖSTÖKERTOMUS vuodelta 2015 Siilinjärven kunnan HENKILÖSTÖKERTOMUS vuodelta 2015 Henkilöstön määrä palvelualueittain 31.12.2015 Palvelualue vakinaiset määräaikaiset määräaikaisista työllistettyjä yhteensä v. 2015 Konserni- ja maankäyttöpalvelut

Lisätiedot

Työhyvinvointi on osa johtamista Kuntaseminaari. 29.11.2011 Hannu Tulensalo

Työhyvinvointi on osa johtamista Kuntaseminaari. 29.11.2011 Hannu Tulensalo Työhyvinvointi on osa johtamista Kuntaseminaari 29.11.2011 Hannu Tulensalo henkilöstöjohtaja 1 ASUKKAIDEN MENESTYMINEN Tarvetta vastaavat palvelut Asukkaiden omatoimisuus Vuorovaikutus TALOUS HALLINNASSA

Lisätiedot

HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2015

HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2015 HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2015 1 SISÄLLYSLUETTELO 1.1 Johdanto... 1 1.2 Henkilöstön määrä... 1 1.2.1 Koko- ja osa-aikaisen henkilöstön määrä... 1 1.2.2 Vakinaisen ja määräaikaisen henkilöstön määrä... 2 1.2.3

Lisätiedot

liite HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2014

liite HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2014 liite HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2014 1 SISÄLLYSLUETTELO 1.1 Johdanto... 1 1.2 Henkilöstön määrä... 1 1.2.1 Koko- ja osa-aikaisen henkilöstön määrä... 1 1.2.2 Vakinaisen ja määräaikaisen henkilöstön määrä...

Lisätiedot

Yhteensä Minimi Alakvartiili Q1

Yhteensä Minimi Alakvartiili Q1 : HENKILÖSTÖRESURSSIT Henkilöstömäärä Henkilöstön lukumäärä vuoden 240 72984 4,0 44,8 92,0 245,5 11937,0 72984 Henkilöstön lukumäärän %-muutos edellisen vuoden lopusta 2,1-0,9-100,0-5,7-2,1 1,3 66,2-0,9

Lisätiedot

Yhteensä Minimi Alakvartiili Q1

Yhteensä Minimi Alakvartiili Q1 : HENKILÖSTÖRESURSSIT Henkilöstömäärä Henkilöstön lukumäärä vuoden 235 73676 4,0 40,0 77,0 240,0 12048,0 73676 Henkilöstön lukumäärän %-muutos edellisen vuoden lopusta -4,5-6,5-100,0-8,7-2,8 1,2 114,7-6,5

Lisätiedot

Yhteensä Minimi Alakvartiili Q1

Yhteensä Minimi Alakvartiili Q1 : HENKILÖSTÖRESURSSIT Henkilöstömäärä Henkilöstön lukumäärä vuoden 246 78767 4,0 41,8 82,0 256,0 12938,0 78767 Henkilöstön lukumäärän %-muutos edellisen vuoden lopusta 2,5-3,0-100,0-6,8-1,9 2,4 370,8-3,0

Lisätiedot

Yhteensä Minimi Alakvartiili Q1

Yhteensä Minimi Alakvartiili Q1 : HENKILÖSTÖRESURSSIT Henkilöstömäärä Henkilöstön lukumäärä vuoden 240 81210 4,0 39,0 82,0 227,0 13364,0 81210 Henkilöstön lukumäärän %-muutos edellisen vuoden lopusta 2,6-1,9-64,2-4,4-0,7 2,4 150,0-1,9

Lisätiedot

Yhteensä Minimi Alakvartiili Q1

Yhteensä Minimi Alakvartiili Q1 : Taso 3 2940300 Arkistolaitos : HENKILÖSTÖRESURSSIT Henkilöstömäärä Henkilöstön lukumäärä vuoden 318 86383 3,0 29,0 64,0 224,0 5536,0 86383 Henkilöstön lukumäärän %-muutos edellisen vuoden lopusta -29,1-100,0-3,4

Lisätiedot

Yhteensä Minimi Alakvartiili Q1

Yhteensä Minimi Alakvartiili Q1 Taso 3 HENKILÖSTÖRESURSSIT Henkilöstömäärä Henkilöstön lukumäärä 237 123219 1,0 8,0 33,5 108,0 7390,0 123219 Henkilöstön lukumäärän %-muutos edellisen vuoden lopusta Henkilötyövuosien määrä vuoden aikana

Lisätiedot

Yhteensä Minimi Alakvartiili Q1

Yhteensä Minimi Alakvartiili Q1 Taso 3 HENKILÖSTÖRESURSSIT Henkilöstömäärä Henkilöstön lukumäärä 252 122200 1,0 14,0 43,0 118,3 7819,0 122200 Henkilöstön lukumäärän %-muutos edellisen vuoden lopusta -0,8-100,0-4,1 0,0 4,5 528,6-0,8 Henkilötyövuosien

Lisätiedot

-4,8-2,2-0,9 Henkilötyövuosien määrä vuoden aikana 18,3 804, ,0 Henkilötyövuosien määrän %-muutos edellisestä vuodesta

-4,8-2,2-0,9 Henkilötyövuosien määrä vuoden aikana 18,3 804, ,0 Henkilötyövuosien määrän %-muutos edellisestä vuodesta Henkilöstötilinpäätöksen tunnusluvut viraston sisällä2016 Tarkastelujoukko: 621011 VarastokirjastoViraston org. rakenne Virastotyyppi: 47 Kulttuuripalvelut Virasto VirastotyyppiYksikköValtio HENKILÖSTÖRESURSSIT

Lisätiedot

Henkilöstötilinpäätöksen tunnusluvut viraston sisällä 2015 Tarkastelujoukko: Varastokirjasto Viraston org. rakenne

Henkilöstötilinpäätöksen tunnusluvut viraston sisällä 2015 Tarkastelujoukko: Varastokirjasto Viraston org. rakenne HENKILÖSTÖRESURSSIT Henkilöstömäärä Henkilöstön lukumäärä 21 807 73676 Henkilöstön lukumäärän %-muutos edellisen vuoden lopusta -16,0 3,2-6,5 Henkilötyövuosien määrä vuoden 22,7 806,0 73132,0 Henkilötyövuosien

Lisätiedot

JOUTSAN HENKILÖSTÖKERTOMUS VUODELTA 2013

JOUTSAN HENKILÖSTÖKERTOMUS VUODELTA 2013 JOUTSAN HENKILÖSTÖKERTOMUS VUODELTA 2013 SISÄLLYSLUETTELO 1. HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ JA JAKAUMA SEKTOREITTAIN. 1 2. IKÄ-JA SUKUPUOLIJAKAUMA.. 2 3. IKÄRAKENNE 3 4. PALVELUSSUHTEEN KESTO 3 5. HENKILÖSTÖMENOT 4

Lisätiedot

Yhteensä Minimi Alakvartiili Q1

Yhteensä Minimi Alakvartiili Q1 Taso 3 HENKILÖSTÖRESURSSIT Henkilöstömäärä Henkilöstön lukumäärä 286 120931 2,0 26,0 58,0 137,3 7825,0 120931 Henkilöstön lukumäärän %-muutos edellisen vuoden lopusta 13,5-1,0-100,0-4,8 0,0 3,8 383,3-1,0

Lisätiedot

Ammattina avustaminen

Ammattina avustaminen Ammattina avustaminen Henkilökohtaisen avustajan työ työelämän tutkimuksen näkökulmasta Milja Mäkinen, YTK Henkilökohtainen avustaja Tampereen yliopiston Porin yksikkö Ammattina avustaminen 2010 - tutkimus

Lisätiedot

AKTIIVISEN AIKAISEN PUUTTUMISEN MALLI - VÄLINPITÄMÄTTÖMYYDESTÄ VÄLITTÄMISEEN KÄYTÄNNÖSSÄ-

AKTIIVISEN AIKAISEN PUUTTUMISEN MALLI - VÄLINPITÄMÄTTÖMYYDESTÄ VÄLITTÄMISEEN KÄYTÄNNÖSSÄ- AKTIIVISEN AIKAISEN PUUTTUMISEN MALLI - VÄLINPITÄMÄTTÖMYYDESTÄ VÄLITTÄMISEEN KÄYTÄNNÖSSÄ- Jaakko Joensuu henkilöstöpäällikkö Kempele on voimakkaasti kasvava 15 100 asukkaan nuorekas kunta. Kempele on huipputeknologiaa,

Lisätiedot

HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2010

HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2010 HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2010 Päivi Hakulinen SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 4 2. Tehokas TUKES... 4 Henkilöstö... 4 Keski-ikä... 5 Vaihtuvuus... 6 Työaika... 6 3. Osaava ja oppiva TUKES... 7 Osaaminen ja

Lisätiedot

0,0 4,5 4,8 0,0 5,0 Muiden esimiesasemassa olevien henkilöiden %-osuus henkilöstöstä vuoden lopussa

0,0 4,5 4,8 0,0 5,0 Muiden esimiesasemassa olevien henkilöiden %-osuus henkilöstöstä vuoden lopussa Henkilöstötilinpäätöksen tunnusluvut 2008-2012 Tarkastelujoukko: Virasto 621011 Varastokirjasto Vaihtuvuustiedot on tilapäisesti poistettu raportilta. 2008 2009 2010 2011 2012 HENKILÖSTÖRESURSSIT Henkilöstömäärä

Lisätiedot

HENKILÖSTÖRAPORTTI 2011

HENKILÖSTÖRAPORTTI 2011 HENKILÖSTÖRAPORTTI 2011 2 Sisällys 1 Toimintavuosi 2011... 3 2 Tunnusluvut... 3 2.1 Henkilöstön määrä ja rakenne... 3 2.2 Henkilöstön ikä... 3 2.3 Palvelussuhteen pituus... 4 2.4 Vaihtuvuus... 4 2.5 Eläkeelle

Lisätiedot

LUOTTAMUSHENKILÖ- KOULUTUS

LUOTTAMUSHENKILÖ- KOULUTUS LUOTTAMUSHENKILÖ- KOULUTUS Henkilöstö palvelutuotannon voimavarana 31.8.2017 Raija Ranta, henkilöstöjohtaja-sosiaali-ja terveysjohtaja HENKILÖSTÖ / RAKENNE HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ 31.12.2016 Vakinaiset 3 177

Lisätiedot

Kotimainen kirjallisuus

Kotimainen kirjallisuus Kotimainen kirjallisuus Kysely lähetettiin 80 kotimaisen kirjallisuuden alumnille, joista 27 vastasi. Vastausprosentti oli 34 %. Vastaajista 89 % on naisia. Vastaajien keski-ikä on 35 vuotta. Opintojen

Lisätiedot

KANSAINVÄLINEN TYÖTURVALLISUUSPÄIVÄ 28.4.2014

KANSAINVÄLINEN TYÖTURVALLISUUSPÄIVÄ 28.4.2014 KANSAINVÄLINEN TYÖTURVALLISUUSPÄIVÄ 28.4.2014 Henkilöstöjohtaja Riitta Hallberg Puh. 044-4598946, riitta.hallberg@saarikka.fi Perustietoja Saarikasta: - Tuottaa sosiaali- ja terveyspalveluja - 5 kunnan

Lisätiedot

HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2009

HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2009 TURVATEKNIIKAN KESKUS HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2009 Päivi Hakulinen Seppo Vaalavuo SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 4 2. Tehokas TUKES... 4 Henkilöstömäärä... 4 Keski-ikä... 5 Vaihtuvuus... 6 Työaika... 7

Lisätiedot

Yhteensä Minimi Alakvartiili Q1

Yhteensä Minimi Alakvartiili Q1 : Hallinnonala 24 Ulkoasiainministeriö (hala) HENKILÖSTÖRESURSSIT Henkilöstömäärä Henkilöstön lukumäärä vuoden 1549 1549 561,0 667,8 774,5 881,3 988,0 78767 Henkilöstön lukumäärän %-muutos edellisen vuoden

Lisätiedot

TURVATEKNIIKAN KESKUS

TURVATEKNIIKAN KESKUS TURVATEKNIIKAN KESKUS Helsinki.3. HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS VUODELTA 3. YLEISTÄ Henkilöstömäärä Turvatekniikan keskuksen henkilöstömäärä vuoden 3 lopussa oli henkilöä (vuonna henkilöä). Henkilötyövuosia kertyi

Lisätiedot

Johdatko työhyvinvointia vai jahtaatko tulosta?

Johdatko työhyvinvointia vai jahtaatko tulosta? Johdatko työhyvinvointia vai jahtaatko tulosta? Mitä työhyvinvointi tuottaa? Jari Honkanen Vastaava työterveyslääkäri Mehiläinen Kuopio 1 9.10.2014 TYHY tapahtuma Työhyvinvoinnin merkitys liiketoiminnan

Lisätiedot

Oppimisvaikeudet pohjoismaisilla työpaikoilla kyselyn tuloksia

Oppimisvaikeudet pohjoismaisilla työpaikoilla kyselyn tuloksia Oppimisvaikeudet pohjoismaisilla työpaikoilla kyselyn tuloksia Tutkija Jouni Puumalainen 20.01.2015 27.1.2015 1 Selvityksen toteuttaminen - Sähköinen kysely - Neljässä maassa: Suomi, Norja, Ruotsi, Islanti

Lisätiedot

Khall Kvalt JUUAN KUNNAN HENKILÖSTÖRAPORTTI VUODELTA 2015

Khall Kvalt JUUAN KUNNAN HENKILÖSTÖRAPORTTI VUODELTA 2015 Khall Kvalt JUUAN KUNNAN HENKILÖSTÖRAPORTTI VUODELTA 2015 Sisällysluettelo 1.Vakinainen henkilöstö palvelualueittain 2. Vakinaisen henkilöstön ikärakenne 3. Eläkeiän saavuttavat vuosina 2016-2025 4. Henkilöstömenot

Lisätiedot

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Yhtymävaltuuston perehdytysseminaari Sairaanhoitopiirin henkilöstöresurssit. Timo Tammilehto Henkilöstöjohtaja

Yhtymävaltuuston perehdytysseminaari Sairaanhoitopiirin henkilöstöresurssit. Timo Tammilehto Henkilöstöjohtaja Yhtymävaltuuston perehdytysseminaari 16.8.2017 Sairaanhoitopiirin henkilöstöresurssit Timo Tammilehto Henkilöstöjohtaja Sairaanhoitopiirin virkojen ja toimien määrän kehitys vuosina 2011 2016 2011 2012

Lisätiedot

Hannu Issakainen 14.2.2011. HAKU- hankkeen tunnusluvuista

Hannu Issakainen 14.2.2011. HAKU- hankkeen tunnusluvuista Hannu Issakainen 14.2.2011 HAKU- hankkeen tunnusluvuista Henkilötyöpäivä ja -vuosi Htp= henkilötyöpäivä = täyden työajan kalenteripäivä Htv = henkilötyövuosi = 365 (366) htp Htt = henkilötyötunti (sopimatta)

Lisätiedot

4,2-23,6-3,0 Henkilötyövuosien määrä vuoden aikana 24,4 801, ,6 Henkilötyövuosien määrän %-muutos edellisestä vuodesta

4,2-23,6-3,0 Henkilötyövuosien määrä vuoden aikana 24,4 801, ,6 Henkilötyövuosien määrän %-muutos edellisestä vuodesta Henkilöstötilinpäätöksen tunnusluvut viraston sisällä 2014 Tarkastelujoukko: 621011 Varastokirjasto Viraston org. rakenne Virastotyyppi: 47 Kulttuuripalvelut Vaihtuvuustiedot on tilapäisesti poistettu

Lisätiedot

RANUAN KUNNAN HENKILÖSTÖN TYÖHYVINVOINTIKYSELYN TULOKSET. Yhteenveto vuosilta 2011, 2014 ja 2015 toteutetuista kyselyistä

RANUAN KUNNAN HENKILÖSTÖN TYÖHYVINVOINTIKYSELYN TULOKSET. Yhteenveto vuosilta 2011, 2014 ja 2015 toteutetuista kyselyistä RANUAN KUNNAN HENKILÖSTÖN TYÖHYVINVOINTIKYSELYN TULOKSET Yhteenveto vuosilta, ja toteutetuista kyselyistä Yleistä kyselystä Ranuan työhyvinvointikyselyssä kartoitettiin kunnan palveluksessa olevien työntekijöiden

Lisätiedot

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Avoimien yliopistoopintojen

Avoimien yliopistoopintojen www.helsinki.fi/avoin Avoimien yliopistoopintojen kysyntä Koulutustarveselvitys pääkaupunkiseudulla 2011 Koulutustarveselvitys pääkaupunkiseudulla hankkeen lähtökohta ja tausta avointen yliopisto-opintojen

Lisätiedot

HENKILÖSTÖKERTOMUS 2016

HENKILÖSTÖKERTOMUS 2016 HENKILÖSTÖKERTOMUS 2016 0 1 Sisältö 1. Johdanto 2 2. Henkilöstön määrä ja rakenne 31.12. 3 3. Johtaminen 4 4. Henkilöstön osaaminen ja ammattitaito 5 5. Työhyvinvoinnin edistäminen 5 6. Henkilöstökustannukset

Lisätiedot

Vuokratyöntekijätutkimus 2014

Vuokratyöntekijätutkimus 2014 Vuokratyöntekijätutkimus 2014 Reilusti kohti tulevaisuuden työelämää seminaari 7.10.2014 Vastaajia 5552 Pekka Harjunkoski Tutkimuksen tausta Kuudes valtakunnallinen vuokratyöntekijätutkimus Tiedonkeruu

Lisätiedot

Porvoon kaupunki 2011 Henkilöstökysely QPS 34+

Porvoon kaupunki 2011 Henkilöstökysely QPS 34+ 1,2 1 0,8 0,6 0,4 0,2 0 1 Porvoon kaupunki 2011 Henkilöstökysely QPS 34+ Porvoo 2011 - Borgå 2011 N = 1273 Sukupuoli 100 % 90 % 80 % 81 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 18 % 10 % 0 % mies nainen Ikäryhmä

Lisätiedot

Logistiikka-alojen palkkakysely 2013 Huolinta

Logistiikka-alojen palkkakysely 2013 Huolinta Logistiikka-alojen palkkakysely 2013 Sukupuoli 10 8 79% 6 4 2 21% nainen mies Ikä 18 vuotta tai alle 19-26 3% 27-36 37-46 47-56 25% 28% 29% 57-62 16% 63 vuotta tai yli 2 4 6 8 10 Asuinpaikkakuntasi postinumeroalue

Lisätiedot

Työelämään sijoittuminen

Työelämään sijoittuminen Työelämään sijoittuminen Käyttäytymistieteellisessä tiedekunnassa vuonna 2009 lastentarhanopettajan tutkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 2012. Materiaalin tuottanut Helsingin

Lisätiedot

Työnantaja. Haluatko olla edelläkävijä? Haluatko panostaa henkilökuntasi hyvinvointiin ja tuottavuuteen?

Työnantaja. Haluatko olla edelläkävijä? Haluatko panostaa henkilökuntasi hyvinvointiin ja tuottavuuteen? Työnantaja Haluatko olla edelläkävijä? Haluatko panostaa henkilökuntasi hyvinvointiin ja tuottavuuteen? Jos vastasit kyllä, niin tule mukaan hankkeeseen, josta saat työkaluja toimivan henkilöstöpolitiikan

Lisätiedot

Tulevaisuuden tuotteet ja tuotanto

Tulevaisuuden tuotteet ja tuotanto Ohjelmassa toteutetaan uusi kehitys- ja koulutuskonsepti, jossa kehitetään sekä yritysten liiketoimintaa että henkilöstön osaamista ja tutkintotasolta toiselle opiskelua. Ohjelman ytimen muodostaa pitkä

Lisätiedot

VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE

VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE - KYSELYN TOTEUTUS - KÄSITYKSET AMK-TUTKINNOSTA JA KOULUTUKSESTA - AMK-TUTKINNON TUOTTAMA OSAAMINEN - TYÖLLISTYMISEEN

Lisätiedot

Valtionhallinnon ylin johto numeroin kesäkuussa 2013

Valtionhallinnon ylin johto numeroin kesäkuussa 2013 Valtionhallinnon ylin johto numeroin kesäkuussa 2013 Valtion työmarkkinalaitos Veli-Matti Lehtonen Syyskuu 2013 2 Sisältö 1 Valtionhallinnon ylimmän johdon määrä ja rakenne... 3 2 Vanhuuseläköityminen

Lisätiedot

SALON SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN HENKILÖSTÖSUUNNITELMA 2013

SALON SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN HENKILÖSTÖSUUNNITELMA 2013 SALON SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN HENKILÖSTÖSUUNNITELMA 2013 Valmistelija: Henkilöstöpäällikkö Hyväksyjä: Kuntayhtymän johtaja Hall 20.11.2012 Valt 28.11.2012 Voimaantulo 1.1.2013 1 1. Strategiset tavoitteet

Lisätiedot

POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU AIKUISKOULUTUS

POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU AIKUISKOULUTUS AIKUISKOULUTUS OPISKELIJAPALAUTEKYSELYIDEN TULOKSET 2009 Tyytyväisyysindeksi on saatu laskemalla täysin ja osittain vastausten prosenttiosuudet yhteen. Jos tyytyväisyysindeksi on alle 50 %, se on merkitty

Lisätiedot

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään 8.5.2014 MARJUKKA LAINE, TYÖTERVEYSLAITOS 0 Verkoston lähtökohta ja tehtävät Hallitusohjelma 2011: Perustetaan Työterveyslaitoksen

Lisätiedot

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti Lääketeollisuus ry:n toimeksiannosta tutkimuksen suomalaisten

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely - Työhyvinvointi_Perusturva_lautakunta

Työhyvinvointikysely - Työhyvinvointi_Perusturva_lautakunta Työhyvinvointikysely - Työhyvinvointi_Perusturva_lautakunta 1. Sukupuoli 0% 25% 50% 75% 100% mies 6,8% nainen 93,2% 2. Työ- ja virkasuhteesi muoto? 0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% 90% vakituinen 86,41%

Lisätiedot

Khall Kvalt JUUAN KUNNAN HENKILÖSTÖRAPORTTI VUODELTA 2016

Khall Kvalt JUUAN KUNNAN HENKILÖSTÖRAPORTTI VUODELTA 2016 Khall Kvalt JUUAN KUNNAN HENKILÖSTÖRAPORTTI VUODELTA 2016 Sisällysluettelo 1.Vakinainen henkilöstö palvelualueittain 2. Vakinaisen henkilöstön ikärakenne 3. Henkilöstömenot vuosina 2014-2016 4. Henkilöstön

Lisätiedot

Mitä lisäarvoa työterveyspalveluista on asiakkaan työkyvylle? Työeläkepäivä 2012 Tiina Pohjonen työterveysjohtaja tiina.pohjonen@hel.

Mitä lisäarvoa työterveyspalveluista on asiakkaan työkyvylle? Työeläkepäivä 2012 Tiina Pohjonen työterveysjohtaja tiina.pohjonen@hel. Mitä lisäarvoa työterveyspalveluista on asiakkaan työkyvylle? Työeläkepäivä 2012 työterveysjohtaja tiina.pohjonen@hel.fi 2 3 4 Työterveydestä on tullut sairaanhoitoa 5 Työkykynäkymä suuri työkykyriski

Lisätiedot

Henkilöstösäästöt Raportti 10/2016 ja hankintojen seuranta 7/ 2016

Henkilöstösäästöt Raportti 10/2016 ja hankintojen seuranta 7/ 2016 Kaupunginhallitus 3.10.2016 Liite 2 363 Henkilöstösäästöt Raportti 10/2016 ja hankintojen seuranta 7/ 2016 Kh 3.10.2016 Raportti lokakuussa 2016 Eläkkeelle jää vuonna 2016 (tammi-joulukuu) 81 työntekijää

Lisätiedot

JOUTSASOPIMUS JA LOMAUTUKSET

JOUTSASOPIMUS JA LOMAUTUKSET JOUTSAN HENKILÖSTÖKERTOMUS VUODELTA 2015 SISÄLLYSLUETTELO JOUTSASOPIMUS JA LOMAUTUKSET 1 1. HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ JA JAKAUMA SEKTOREITTAIN. 2 2. IKÄ-JA SUKUPUOLIJAKAUMA.. 3 3. IKÄRAKENNE 4 4. PALVELUSSUHTEEN

Lisätiedot

Työkaari kantaa. - teknologiateollisuuden tulevaisuushanke. KOME-seminaari 2017 Juha Pesola, Teollisuusliitto ry Kirsi Mäkelä, Teknologiateollisuus ry

Työkaari kantaa. - teknologiateollisuuden tulevaisuushanke. KOME-seminaari 2017 Juha Pesola, Teollisuusliitto ry Kirsi Mäkelä, Teknologiateollisuus ry Työkaari kantaa - teknologiateollisuuden tulevaisuushanke KOME-seminaari 2017 Juha Pesola, Teollisuusliitto ry Kirsi Mäkelä, Teknologiateollisuus ry www.työkaari.fi #Työkaarikantaa facebook.com/tyokaarikantaa/

Lisätiedot

SOSIAALI-, TERVEYS- ja LIIKUNTA-ALAN KOULUTUS TYÖELÄMÄN ARVIOIJILLE. syksy 2015 ja kevät 2016

SOSIAALI-, TERVEYS- ja LIIKUNTA-ALAN KOULUTUS TYÖELÄMÄN ARVIOIJILLE. syksy 2015 ja kevät 2016 Hyvinvointi ja palveluala Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala Otavankatu 4 50100 MIKKELI SOSIAALI-, TERVEYS- ja LIIKUNTA-ALAN KOULUTUS TYÖELÄMÄN ARVIOIJILLE syksy 2015 ja kevät 2016 Työelämän edustajina,

Lisätiedot

KYSELYN TULOKSIA OSITTAISESTA VANHUUSELÄKKEESTÄ

KYSELYN TULOKSIA OSITTAISESTA VANHUUSELÄKKEESTÄ KYSELYN TULOKSIA OSITTAISESTA VANHUUSELÄKKEESTÄ 18.5.217 SELVITIMME SYITÄ, MIKSI OSITTAINEN VANHUUSELÄKE ON SUOSITTU Osittainen vanhuuseläke on ollut suosittu eläkelaji ja saimme neljännesvuodessa enemmän

Lisätiedot

Työelämään sijoittuminen

Työelämään sijoittuminen Työelämään sijoittuminen Valtiotieteellisestä tiedekunnassa vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 2012. Materiaalin tuottanut Helsingin

Lisätiedot

Tohtoreiden uraseurannan tulokset. Urapalvelut

Tohtoreiden uraseurannan tulokset. Urapalvelut Tohtoreiden uraseurannan tulokset Urapalvelut Aarresaaren uraseuranta Aarresaari-verkosto on suomalaisten yliopistojen ura- ja rekrytointipalveluiden yhteistyöverkosto, johon kuuluu 12 yliopistoa Aarresaari

Lisätiedot

Työelämään sijoittuminen

Työelämään sijoittuminen Työelämään sijoittuminen Farmasian tiedekunnassa vuonna 2009 farmaseutin tutkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 valmistuneiden kyselyyn 2012. Materiaalin tuottanut Helsingin

Lisätiedot

SAIRAUSLOMA. Sari Anetjärvi

SAIRAUSLOMA. Sari Anetjärvi SAIRAUSLOMA Sari Anetjärvi SAIRAUSLOMAN MYÖNTÄMINEN Sairaudesta johtuvan työkyvyttömyyden vuoksi on haettava sairauslomaa toimivaltaiselta työnantajan edustajalta. Esimies voi myöntää sairauslomaa ilman

Lisätiedot

Logistiikka-alojen palkkakysely 2013 Kuljetus

Logistiikka-alojen palkkakysely 2013 Kuljetus Logistiikka-alojen palkkakysely 2013 Sukupuoli 10 8 6 65 % 35 % 2 nainen mies Ikä 18 vuotta tai alle 19-26 4 % 27-36 37-46 47-56 57-62 22 % 27 % 29 % 17 % 63 vuotta tai yli 1 % 2 6 8 10 Asuinpaikkakuntasi

Lisätiedot

Palkkaa yliopisto-opiskelija! Harjoitteluopas työnantajalle. Lampila Satu, Jurvakainen Anne, Pesonen Johanna ja Liimatainen Jaana O.

Palkkaa yliopisto-opiskelija! Harjoitteluopas työnantajalle. Lampila Satu, Jurvakainen Anne, Pesonen Johanna ja Liimatainen Jaana O. Palkkaayliopisto-opiskelija! Harjoitteluopastyönantajalle LampilaSatu,JurvakainenAnne,PesonenJohannajaLiimatainenJaanaO. Oulunyliopisto Yliopisto-opintojentyöelämäintegraatio-hanke 2012 Sisällysluettelo

Lisätiedot

Työelämään sijoittuminen

Työelämään sijoittuminen Työelämään sijoittuminen Helsingin yliopistossa vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon, farmaseutin ja lastentarhanopettajan tutkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 2012.

Lisätiedot

TURVATEKNIIKAN KESKUS HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2006

TURVATEKNIIKAN KESKUS HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2006 TURVATEKNIIKAN KESKUS HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2006 SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 4 2. Tehokas TUKES... 4 Henkilöstömäärä... 4 Keski-ikä... 5 Vaihtuvuus... 6 Työaika... 6 3. Osaava ja oppiva TUKES... Pätevyys

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Miksi työtapaturmia kannattaa ehkäistä ja vähentää myös kunta-alalla? Tuula Räsänen, tiimipäällikkö, Työhyvinvointi ja turvallisuus -tiimi Organisaatio Palvelemme asiakkaita ja kumppaneita

Lisätiedot

Työelämään sijoittuminen

Työelämään sijoittuminen Työelämään sijoittuminen Farmasian tiedekunnassa vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 valmistuneiden kyselyyn 2012. Materiaalin tuottanut

Lisätiedot

Työelämään sijoittuminen

Työelämään sijoittuminen Työelämään sijoittuminen Käyttäytymistieteellisessä tiedekunnassa vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 2012. Materiaalin tuottanut Helsingin

Lisätiedot

Työelämään sijoittuminen

Työelämään sijoittuminen Työelämään sijoittuminen Maatalous-metsätieteellisessä tiedekunnassa vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 valmistuneiden kyselyyn 2012.

Lisätiedot

Uudista ja uudistu 2009 Henkilöstöjohtamisen uudistamisen välttämättömyys - case Jyväskylän kaupunki - 23.9.2009

Uudista ja uudistu 2009 Henkilöstöjohtamisen uudistamisen välttämättömyys - case Jyväskylän kaupunki - 23.9.2009 Uudista ja uudistu 2009 Henkilöstöjohtamisen uudistamisen välttämättömyys - case Jyväskylän kaupunki - 23.9.2009 Pertti Malkki (FT, YTM) Henkilöstöjohtaja Sisältö Ajatuksia kuntien tuottavuuskehityksestä

Lisätiedot

HALLINTOYKSIKKÖ HALLINTOVIRASTON HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2004

HALLINTOYKSIKKÖ HALLINTOVIRASTON HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2004 HALLINTOYKSIKKÖ HALLINTOVIRASTON HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 004 KÄSITELTY PÄÄJOHTAJAPALAVERISSA 1.6.005 1 SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO... 1. HENKILÖSTÖPANOKSET...3 1.1 PALVELUSSUHTEIDEN MÄÄRÄ JA HENKILÖTYÖVUODET...3

Lisätiedot

Sisällys 1 JOHDANTO...1 2 HENKILÖSTÖVAHVUUS JA RAKENNE...1 Vakinainen henkilöstö 31.12.2014...1 Vakinainen henkilöstö hallinnonaloittain 2014...

Sisällys 1 JOHDANTO...1 2 HENKILÖSTÖVAHVUUS JA RAKENNE...1 Vakinainen henkilöstö 31.12.2014...1 Vakinainen henkilöstö hallinnonaloittain 2014... HENKILÖSTÖRAPORTTI 2014 Sisällys 1 JOHDANTO...1 2 HENKILÖSTÖVAHVUUS JA RAKENNE...1 Vakinainen henkilöstö 31.12.2014...1 Vakinainen henkilöstö hallinnonaloittain 2014...1 Kunnan määräaikaiset työsuhteet

Lisätiedot

AMIS-tutkimuksen tuloksia nivelvaiheiden näkökulmasta

AMIS-tutkimuksen tuloksia nivelvaiheiden näkökulmasta AMIS-tutkimuksen tuloksia nivelvaiheiden näkökulmasta M/S Mariella 4.5.2017 Suomen Opiskelija-Allianssi - OSKU ry Maiju Korhonen #AMIS2016 Mikä on AMIS-tutkimus? Miten aineistonkeruu toteutettiin? Mitkä

Lisätiedot

Haetaan läsnl. snä olevaa aikuisuutta. Sunniva Drake 2009

Haetaan läsnl. snä olevaa aikuisuutta. Sunniva Drake 2009 Haetaan läsnl snä olevaa aikuisuutta Sunniva Drake 2009 Haetaan läsnä olevaa aikuista isoon kirjastoon osaamista lisää: maahanmuuttajien palveluihin, nuorten kanssa toimeen tulemiseen, verkkomaailman kohtaamisiin,

Lisätiedot

Tekniikan alan yliopistoopiskelijoiden työssäkäynti 2014

Tekniikan alan yliopistoopiskelijoiden työssäkäynti 2014 Tekniikan alan yliopistoopiskelijoiden työssäkäynti 2014 Esittäjän nimi 24.11.2014 1 Sisältö: Keskeisiä tuloksia Aineiston kuvailu Taustatiedot (Sp, ikä, yliopisto, tutkinnot, vuosikurssi, opintopisteet)

Lisätiedot

Työelämään sijoittuminen

Työelämään sijoittuminen Työelämään sijoittuminen Teologisessa tiedekunnassa vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 valmistuneiden kyselyyn 2012. Materiaalin tuottanut

Lisätiedot

Fysioterapia työterveyshuollossa

Fysioterapia työterveyshuollossa Fysioterapia työterveyshuollossa Opintokokonaisuus 1,5 op Marika Pilvilä Terveystieteen maisteri opiskelija, työfysioterapeutti Ajankohtaista fysioterapiassa: fysioterapia työterveyshuollossa Oppimistavoitteet:

Lisätiedot

Miten tukea työurien jatkamista työpaikoilla?

Miten tukea työurien jatkamista työpaikoilla? Miten tukea työurien jatkamista työpaikoilla? Mistä työhyvinvointi koostuu? Työhyvinvointiryhmä tämä ryhmä perustettiin 2009 ryhmään kuuluu 13 kaupungin työntekijää - edustus kaikilta toimialoilta, työterveyshuollosta,

Lisätiedot

Simulaatiopedagogiikka ammatillisen asiantuntijuuden kehittämisen välineenä sote-alan koulutuksessa

Simulaatiopedagogiikka ammatillisen asiantuntijuuden kehittämisen välineenä sote-alan koulutuksessa Simulaatiopedagogiikka ammatillisen asiantuntijuuden kehittämisen välineenä sote-alan koulutuksessa TAITO2017 Osaamisen ydintä etsimässä. Taitokeskus, Tampere 25.- 26.4.2017 Piia Silvennoinen & Outi Ahonen

Lisätiedot

TYÖHÖN PALUU PROJEKTIN ARVIOINNIN TULOKSIA

TYÖHÖN PALUU PROJEKTIN ARVIOINNIN TULOKSIA TYÖHÖN PALUU PROJEKTIN ARVIOINNIN TULOKSIA Jouni Puumalainen, Kuntoutusalan tutkimus- ja kehittämiskeskus Kuntoutuspäivät 12.-13.04. 2011, työryhmä 8 24.5.2011 1 Työhön paluu -projekti (RAY 2007-2011)

Lisätiedot

Työelämään sijoittuminen

Työelämään sijoittuminen Työelämään sijoittuminen Eläinlääketieteellisessä tiedekunnassa vuonna 29 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 214 ja vertailu vuonna 27 valmistuneiden kyselyyn 212. Materiaalin

Lisätiedot

HENKILÖSTÖKERTOMUS 2014

HENKILÖSTÖKERTOMUS 2014 HENKILÖSTÖKERTOMUS 2014 1 2 Sisältö 1. Johdanto 3 2. Henkilöstön määrä ja rakenne 31.12. 4 3. Johtaminen 5 4. Henkilöstön osaaminen ja ammattitaito 6 5. Työhyvinvoinnin edistäminen 6 6. Henkilöstökustannukset

Lisätiedot

HUOMAUTUS LUKIJALLE: Tässä on esitelty kaikkien aineiden palaute. Kysymyksestä 1. ilmenee mitä aineita oppilas on kurssilla lukenut.

HUOMAUTUS LUKIJALLE: Tässä on esitelty kaikkien aineiden palaute. Kysymyksestä 1. ilmenee mitä aineita oppilas on kurssilla lukenut. Kurssipalaute HUOMAUTUS LUKIJALLE: Tässä on esitelty kaikkien aineiden palaute. Kysymyksestä 1. ilmenee mitä aineita oppilas on kurssilla lukenut. OPPILAS 1 Vastaa seuraaviin kysymyksiin asteikolla 1 5.

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8. Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto

Lisätiedot

ERI-IKÄISTEN JOHTAMINEN JA TYÖKAARITYÖKALU MITÄ UUTTA? Jarna Savolainen, TTK jarna.savolainen@ttk.fi P. 040 561 2022

ERI-IKÄISTEN JOHTAMINEN JA TYÖKAARITYÖKALU MITÄ UUTTA? Jarna Savolainen, TTK jarna.savolainen@ttk.fi P. 040 561 2022 ERI-IKÄISTEN JOHTAMINEN JA TYÖKAARITYÖKALU MITÄ UUTTA? Jarna Savolainen, TTK jarna.savolainen@ttk.fi P. 040 561 2022 Työpaja: Eri-ikäisten johtaminen ja työkaarityökalu mitä uutta? Työpajan tavoitteet:

Lisätiedot

Henkilöstövoimavarojen. arviointi 2015 ASIKKALAN KUNTA. Henkilöstötilinpäätös

Henkilöstövoimavarojen. arviointi 2015 ASIKKALAN KUNTA. Henkilöstötilinpäätös ASIKKALAN KUNTA Henkilöstövoimavarojen arviointi Henkilöstötilinpäätös Yhteistyötoimikunta 21.3.2016 Kunnanhallitus 29.3.2016 JOHDANTO Kuntatyönantajan on tunnettava henkilöstövoimavarat, joilla palvelut

Lisätiedot

Terveydenhoitajan tulevaisuuden osaaminen - uudet osaamisvaatimukset. Terveydenhoitajapäivät 31.1.2014, Jyväskylä Päivi Haarala

Terveydenhoitajan tulevaisuuden osaaminen - uudet osaamisvaatimukset. Terveydenhoitajapäivät 31.1.2014, Jyväskylä Päivi Haarala Terveydenhoitajan tulevaisuuden osaaminen - uudet osaamisvaatimukset Terveydenhoitajapäivät 31.1.2014, Jyväskylä Päivi Haarala Terveydenhoitajan osaaminen 31.1.2019 terveydenhoitajia koulutetaan tulevaisuuden

Lisätiedot

YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA. Työkyvyn edistämisen tuki. Heli Leino Ylilääkäri Työterveyshuollon erikoislääkäri

YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA. Työkyvyn edistämisen tuki. Heli Leino Ylilääkäri Työterveyshuollon erikoislääkäri YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA Työkyvyn edistämisen tuki Heli Leino Ylilääkäri Työterveyshuollon erikoislääkäri Suomalaisuus on arvokas asia! Meitä jokaista tarvitaan! Mitkä asiat vaikuttavat työkykyyn?

Lisätiedot

YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA

YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA 1 YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA Jari Korhonen Liikelaitoksen johtaja, työterveyshuollon erikoislääkäri Joensuun Työterveys Joensuu 26.4.2013 7.5.2013 Jari Korhonen, johtaja, Joensuun Työterveys 2 Mitä

Lisätiedot

VARASTOKIRJASTO HTP:N TUNNUSLUVUT NYKYISET HENKILÖSTÖPANOKSET

VARASTOKIRJASTO HTP:N TUNNUSLUVUT NYKYISET HENKILÖSTÖPANOKSET VARASTOKIRJASTO HTP:N TUNNUSLUVUT 1998-2005 1.NYKYISET HENKILÖSTÖPANOKSET 2003 2004 2005 HENKILÖSTÖPANOKSET Henkilöstön lukumäärä vuoden lopussa 25 24 23 Henkilöstön lukumäärän %-muutos ed. vuoden lopusta

Lisätiedot

SECURITAS OY HENKILÖSTÖRAPORTTI 2002

SECURITAS OY HENKILÖSTÖRAPORTTI 2002 SECURITAS OY HENKILÖSTÖRAPORTTI 22 Vuonna 22 talouden kasvuvauhti hidastui hieman, mikä näkyi myös henkilöstömäärän kehityksessä. Koulutusrintamalla vuosi oli kuitenkin aktiivinen. Yhtäältä tämä johtui

Lisätiedot

Työelämään sijoittuminen

Työelämään sijoittuminen Työelämään sijoittuminen Oikeustieteellisessä tiedekunnassa vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 valmistuneiden kyselyyn 2012. Materiaalin

Lisätiedot