Ihmiset toiminnan takana - Henkilöstötilinpäätös 2012

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Ihmiset toiminnan takana - Henkilöstötilinpäätös 2012"

Transkriptio

1 2013 Ihmiset toiminnan takana - Henkilöstötilinpäätös 2012 PeoDno/2013/152

2 1 / 31 Sisällys 1. REHTORIN KATSAUS VUOTEEN VUODEN ETAPIT - MIKÄ NÄKYI JA KUULUI HENKILÖSTÖVOIMAVARAT KOULUTUS JA KEHITTYMINEN TULO- JA LÄHTÖVAIHTUVUUS MATKUSTAMINEN TYÖTERVEYSHUOLTO JA TYÖTURVALLISUUS TYÖHYVINVOINTI ILON AIHEITA TYÖN ULKOPUOLELTA Taulukko 1. Koko- ja osa-aikainen henkilöstö ( )... 5 Taulukko 2. Henkilöstön ikärakenne ( )... 8 Taulukko 3. Henkilöstön koulutustasoindeksi Taulukko 4. Henkilöstön lähtövaihtuvuus ja muu poistuma Taulukko 5. Henkilöstön tulovaihtuvuus Taulukko 6. Sairaustapausten kesto Taulukko 7. Sairauspäivät/henkilötyövuosi Taulukko 8. Työterveyspalvelujen käyttö ja kustannukset Taulukko 9. Tapaturmista aiheutuneet sairauspäivät Kaavio 1. Henkilötyövuosien kehitys... 6 Kaavio 2. Henkilöstön määrä sukupuolittain... 6 Kaavio 3. Vakinaisen ja määräaikaisen henkilöstön määrä Kaavio 4. Henkilöstön ikärakenne ( )... 8 Kaavio 5. Henkilöstön koulutusrakenne ( ) Kaavio 6. Matkakustannusten kehitys Kaavio 7. Matkakulujen kehitys Pelastusopistolla ja Kriisinhallintakeskuksessa Kaavio 8. Työterveyspalveluiden kustannukset Kannen kuva: Henkilökunnan perhepikkujoulupirskeissä palkittiin juhlan teeman mukainen paras asu. Tietohallintopäällikkö Antti Rissasen koko perhe oli panostanut pukeutumiseen.

3 2 / Rehtorin katsaus vuoteen 2012 JOKAISEN LUVUN TAKANA ON IHMINEN Vuosittain laadittavassa henkilöstötilinpäätöksessä kootaan yhteen ja analysoidaan tietoja mm. henkilöstömäärästä, henkilöstön osaamisesta ja poissaoloista. Perinteisesti sanallisen esityksen tueksi ja lisäksi on koottu erilaisia taulukoita ja graafisia esityksiä. Tavoitteena on ollut paitsi kuvata asioita ja niiden kehittymistä vuosien myötä, myös tuoda esille selityksiä ja perusteluja luvuille. Mutta mitä kaikkea onkaan lukujen takana? Pelastusopisto ei ole muusta yhteiskunnasta irrallinen saareke, vaan maailman tuulet tuntuvat meilläkin. Olemme eläneet historiallisia aikoja mm. taloustilanteen näkökulmasta, raha on tiukemmalla kuin se on ollut koskaan. Emme voi enää tehdä asioita, kuten parhaaksi näemme ja hyvä tulee tai mitä haluamme kaikkien eniten tehdä, vaan kaikkia toimintoja on jouduttu ja joudutaan tarkastelemaan toisin tavoin. Tämä on herättänyt suoranaista ahdistusta työntekijöissä, jotka tuntevat kunnianhimoa ja halua tehdä työnsä enemmän kuin paremmin. Luopumisen tuska on ollut käsin kosketeltava. Miten henkilöstötilinpäätöksen eri tunnusluvuissa näkyvät muutoksen aiheuttamat paineet? Osaammeko tulkita lukuja oikein? Mitä työnantaja voi tehdä auttaakseen ja kannustaakseen työntekijöitä jaksamaan muutoksessa? Olemmeko osanneet ottaa käyttöön oikeita työkaluja? Jokainen reagoi työelämän muutoksiin omalla tavallaan, luonnollisesti myös muu elämäntilanne vaikuttaa. Suuret muutokset saattavat heijastua lisääntyneinä poissaoloina. On kuitenkin muistettava, että pitkäaikaisten poissaolojen takana on vakavia sairauksia, joiden ennaltaehkäisy on mahdotonta, niin työntekijän kuin työnantajan toimenpitein. Flunssat ja norovirukset tulevat ja menevät kestettyään aikansa, mutta miten pitkäaikainen sairaus vaikuttaa? Entä, jos ei olekaan enää paluuta työelämään? Siirtyminen niin sanotusti normisti eläkkeelle on suuri muutos ihmiselle, saatikka jos muutos tulee ennen aikojaan ja yllättäin. Yksi tapa vastata uusiin haasteisiin on koulutus. Henkilökuntamme koulutustasoa on leimannut hyvä kehitys, olemme saavuttaneet jo selvästi keskimääräistä korkeamman tason kuin valtiolla. Pelkästään rahan voima ei kehitystä selitä, vaan taustalla on henkilöstön oma halu kehittyä. Kouluttautuminen tarkoittaa myös omalta mukavuusalueelta poistumista, omien rajojen etsimistä ja laajentamista, senkin tunnustamista, että ei ehkä tiedäkään ja osaa kaikkea. Siinä varmaan osa sitä selitystä. Entä ne, jotka eivät halua kouluttautua, pitää yllä ja kehittää osaamistaan? Subjektiivinen havaintoni on, että kouluttautumisintokin kasaantuu. Miksi? Eikö enää jaksa, eikö ole mitään motivaation herättäjää, koetaanko, että tässä se ura oli? Taloustilanteen kiristyminen valitettavasti on heijastunut myös kouluttautumismahdollisuuksiin, koulutukseen osallistumista joudutaan harkitsemaan entistä tarkemmin. Uskallan kuitenkin väittää, että edelleen Pelastusopisto panostaa henkilöstökoulutukseen keskimäärin enemmän kuin muualla valtion leivissä. Luvut eivät ole pelkkiä numeroita. Jokaisen luvun takana on ihminen - oman elämähistoriansa, kokemustensa ja näkemystensä kanssa. Haasteellista ja myös antoisaa on, että yhteisössämme on erilaisia ihmisiä ja erilaista osaamista. Mervi Parviainen rehtori

4 3 / Vuoden etapit - mikä näkyi ja kuului Henkilökunta oli järjestämässä tai osallistui useisiin seuraavista vuoden kohokohdista: Tammikuu Pelastusopisto 20 vuotta - juhlavuoden avauskahvit Helmikuu Maaliskuu Huhtikuu Ykköspäivä kutsutilaisuus Pelastusopiston 1. kurssin alumneille Arki sujui mallikkaasti Juhlavuoden konsertti Helsingin Palokunnan Soittokunta Juhlaseminaari 13.4., kunniavieraina mm. valtiosihteeri Marjo Anttoora ja pelastusylijohtaja Pentti Partanen Henkilöstölehden nro 1/2012 ilmestyi Laurin lautanen -kisa 24.4., opiskelijoiden ja henkilökunnan mittelöt Toukokuu Nou Hätä 10.5.; valtakunnallinen 8-luokkalaisten turvallisuustaitokisa Pelastusopiston kampuksella ja harjoitusalueella (järjestäjänä SPEK) Kieku otettiin käyttöön Kampuksen remontti käynnistyi Valmistujaistilaisuus Kesäkuu CMC ja Iso-Britannian Suomen suurlähetystö järjestivät Creating Peace - the Difference People Make -seminaarin Kevätlukukauden valmistujaistilaisuus alkoi perinteisesti lipunnostolla aamulla. Kuvassa rehtori Mervi Parviainen sekä koulutusjohtaja Pekka Rantala, taustalla rivissä opiskelijat sekä henkilökunta. Päätösjuhlan perinteisiin kuuluu yhteinen lipunnosto.

5 4 / 31 Heinäkuu Sateisesta kesästä huolimatta, kesälomat pyörivät Elokuu Opetuksen kehittämisvko käynnisti syksyn, vko 31 Alkusammutus- ja hätäensiapukoulutusta henkilökunnalle Toimintailtapäivä 29.8., henkilökunta ja opiskelijat ulkoilivat vanhusten kanssa Syyskuu Avoimet ovet la 22.9., jopa nelisentuhatta kävijää kampuksella ja harjoitusalueella Turvallisuusalan messut (Tre ja Lahti), joissa Pelastusopisto näytteilleasettajana Lokakuu Henkilöstölehden nro 2/2012 ilmestyi Marraskuu Ohjattu kuntopiiri henkilökunnalle käynnistyi Joulukuu Perhejuhla 1.12., metsän väki kokoontui jouluisiin pirskeisiin Studia-messut Hki, Pelastusopisto näytteilleasettajana Valmistujaistilaisuus Pelastajat lausuivat ensimmäistä kertaa juhlallisen Pelastajan valan Keskusteluun syventyneinä 88-vuotias Sunnen kodin asukas Eila Hartikainen ja Pelastusopiston rehtori Mervi Parviainen. Toimintailtapäivässä ulkoiltiin yhdessä vanhusten kanssa. Päivään osallistuivat Pelastusopiston oppilaat ja henkilökunta. Vanhuksia oli mukana 15 kohteesta, yhteensä yli 300 vanhusta. Tapahtuma järjestettiin yhteistyössä Kuopion kaupungin vanhus- ja vammaispalveluiden kanssa.

6 5 / Henkilöstövoimavarat HENKILÖSTÖMÄÄRÄ JA HENKILÖTYÖVUODET Tutkimusjohtaja Esa Kokki jäi virkavapaalle helmikuussa. Tutkimusjohtaja Esa Kokki vietti virkavapaan Fimeassa, lääketaloustieteilijän viransijaisena. Työpaikkoja vertaillessa, esim. uuden työntekijän perehdytyksessä voisimme Pelastusopistolla paremmin tuoda esille, mitä on olla valtion virkamies, kertoo Esa. Suhtautumiseni työhön on muuttunut. Enää en ajattele, että työ on tärkein. Pelastusopiston henkilöstömäärä oli , joista Pelastusopistossa 110 ja Kriisinhallintakeskuksessa 28. Henkilöstötyövuosia toteutui 134, joista Pelastusopistossa 104 ja Kriisinhallintakeskuksessa 30,5. Korkeakouluharjoittelijoita oli tarkasteluhetkellä 10 ja henkilötyövuosia kertyi heidän osaltaan 3. Taulukko 1. Koko- ja osa-aikainen henkilöstö ( ) Vuosi Kokoaikainen henkilökunta Osa-aikainen henkilökunta Muu Muu Opetus henkilöstö %- Yht. muutos %- osuus Opetus henkilöstö %- Yht. muutos %- osuus Kaikki yht ,51 97, ,00 2, ,79 96, ,33 3, ,94 97, ,00 2, ,00 94, ,00 5, ,68 94, ,50 5, ,05 97, ,86 2,88 139

7 6 / 31 Kaavio 1. Henkilötyövuosien kehitys Pelastusopisto on miesvaltainen organisaatio. Varsinkin pelastustoiminnan opetuksessa vaaditaan vahvaa pelastustoimen osaamista, joka käytännössä tarkoittaa pelastusalan tutkinnon suorittamista ja käytännön kokemusta pelastusalan tehtävistä. Tällä hetkellä pelastusalan tutkinnon suorittaneista valtaosa on miehiä. Kaavio 2. Henkilöstön määrä sukupuolittain

8 7 / 31 Pelastusopiston henkilöstöstä palkallisella virkavapaalla oli yhteensä 17 henkilöä, joista 4 opintovapaalla, 6 toisessa työtehtävässä Pelastusopiston ulkopuolella ja 7 kriisinhallintatehtävissä tai niitä vastaavissa. Kaikkia näitä tehtäviä ei täytetty sijaisuuksilla kokoaikaisesti. Projekteissa tai tutkimustehtävissä oli kaikkiaan 20 henkilöä. Korkeakouluharjoittelijoita laskenta-ajankohtana oli 4. Kaavio 3. Vakinaisen ja määräaikaisen henkilöstön määrä

9 8 / 31 HENKILÖSTÖN IKÄRAKENNE Pelastusopiston henkilöstön keski-ikä oli 45 vuotta, joka on alle valtion keskiarvon (47,5). Pelastusopiston henkilöstöstä 32% on vuotiaita. Pelastusopisto pystyi rekrytoimaan 2012 aikana tasaisesti eri ikäryhmissä olevia henkilöitä myös niihin yksiköihin, joissa on tärkeää huomioida ikäryhmätasapaino henkilöstösuunnittelun näkökulmasta. Taulukko 2. Henkilöstön ikärakenne ( ) Vakituinen henkilöstö Määräaikainen henkilöstö Kaikki yht. %- Muu Muu Muu jakauma Ikä (v) Opetus henkilöstö Yht. Opetus henkilöstö Yht. Opetus henkilöstö ikä- Yht. luokittain ,00 % ,99 % ,50 % ,37 % ,14 % ,00 % Yht ,00 % Kaavio 4. Henkilöstön ikärakenne ( )

10 9 / 31 Kuvassa Pelastusopiston henkilökunnan ikähaitaria vanhimmasta nuorimpaan. - Molemmat hymyssä suin, toinen toisia arvostaen ja kunnioittaen. Kirjastonhoitaja Helena Ignatius ja Kriisinhallintakeskuksen koulutussuunnittelija Mikko Keltanen. Pelastusopistolle on tärkeää, että organisaatio pystyy tukemaan eri ikäisiä ja eri sukupuolta olevia työntekijöitä yhdenvertaisesti heidän eri työ- ja elämäntilanteissaan. Tähän liittyy mm. pyrkimys työn ja perhe-elämän yhteensovittamiseen mahdollisuuksien mukaan, perhearvojen kunnioittaminen mm. isyysvapaiden kautta sekä yleinen yhdenvertaisuutta korostava johtamisperiaate.

11 10 / 31 PALVELUSVUODET JA KUNNIAMERKIT Vuoden 2012 aikana palkittiin myös kunniamerkein ja palvelusvuosilahjoin niitä pelastusopistolaisia, jotka ovat omalla työllään saavuttaneet arvostusta Pelastusopiston ja sidosryhmien silmissä. Joukossa oli mm. henkilöitä, jotka ovat osoittaneet erityistä aktiivisuutta ja määrätietoisuutta onnettomuuksien ennaltaehkäisyn vaativassa valistustehtävässä, jotka ovat kehittäneet ratkaisevasti pelastustoimen johtamisen ja hätäkeskuspäivystäjien opetusta ja jotka ovat arjen innovaatioilla kehittäneet omaa työtään ja sitä kautta parantaneet Pelastusopiston tuottavuutta. Palvelusvuosijuhlan kahvitilaisuudessa oli mielenkiintoista kuulla Pelastusopiston alkumetreistä 20 vuoden takaa; olihan palkittujen joukossa kaksi henkilöä, jotka viettivät 20-vuotisjuhlaa yhdessä Pelastusopiston kanssa. Kevätlukukauden päätösjuhlissa jaettiin kunniamerkkejä. Kuvassa rehtori Mervi Parviainen onnittelemassa kunniamerkein palkittuja. Vasemmalta Sirpa Manunen (Suomen Valkoisen Ruusun I luokan mitali) sekä Ilkka Kaarakainen ja Ari Kivari (Suomen Leijonan ansioristit). Vuonna 2012 juhlittiin myös Ari Kivarin 50- vuotispäiviä. Joulukuun valmistujaisissa palkittiin jälleen henkilökuntaa. Pelastusopiston valmistujaistilaisuudessa palkittiin Pelastusopistolla pitkään työskennelleitä. Vasemmalta vanhempi opettaja Timo Puhakka (10v), opettaja Kari Koivistoinen (20v), vanhempi opettaja Tapio Neuvonen (Suomen Leijonan ansioristi) sekä vanhempi opettaja Juha- Pekka Iso-Ilomäki (20v).

12 11 / Koulutus ja kehittyminen Kysyvä ei tieltä eksy, oppia ikä kaikki, vierivä kivi ei sammaloidu, oppineilla ihmisillä on rikkautensa aina mukana maailmassa on lukuisa joukko sananlaskuja, jotka kannustavat ihmistä elinikäiseen oppimiseen. Osaamisen kehittäminen, oppimaan oppiminen ja ennen kaikkea kyky ja asenne hyödyntää oppimaansa oikealla tavalla ovat tärkeitä asioita meille kaikille. Pelastusopistossa on jälleen vuoden 2012 aikana opittu paljon suorittamalla erilaisia tutkintoja, olemalla työkierrossa ja täydennyskoulutuksessa sekä osallistumalla erilaisiin projekteihin. Petteri Lintuselle työn ohessa opiskelu on tuttua. Palopäällystön insinööritutkinnon (Amk) jälkeen vuorossa olivat pedagogiset opinnot. Opettaja Petteri Lintunen opiskeli työn ohessa ammattiopettajan pedagogiset opinnot. Pelastusopistolla on myönteinen ja kannustava suhtautuminen opintoihin. Pystyin käyttämään opintoihin tuntiresursseissa itsensä kehittämiseen varattua aikaa. Päivätyön vuoksi opiskelua riitti runsaasti iltoihin ja viikonlopuille, muistelee Petteri. Kaija Pekkarisella opiskelu ja työssäkäynti ovat aina kulkeneet rinta rinnan. Hallintosuunnittelija Kaija Pekkarinen on opiskellut lähes koko työssäoloaikansa. Parhaillaan opinnot ovat kesken Itä-Suomen yliopiston kauppatieteellisessä tiedekunnassa. Kandi on tehty, valmistuminen vuonna 2013, sanoo Kaija. Opiskelu työn ohella on tarkoittanut ajanhallintaa, omien voimavarojen tunnistamista ja ajoittaista stressiä. Pääasiassa kuitenkin onnistumisen iloa ja uuden oppimista.

13 12 / 31 Pertti Miettisen tarina on hieno esimerkki siitä, kuinka työntekijän oma aktiivisuus ja motivaatio voivat rikastuttaa omaa elämää ja tuoda uusia urapolkuja. Luottamusmies ja opettaja Pertti Miettinen on malliesimerkki rohkeudesta lähteä oppimaan uutta. Opettaja Pertti Miettinen: Olin työskennellyt Palo-opistossa Espoossa kaksi ja puoli vuotta palomiehen/pelastaja perustaitojen opetuksessa ennen siirtymistä Kuopioon. Kuopiossa minulle ilmoitettiin, että SAMPEL-opetus (nykyinen pelastustoiminta) tarvitsee Otaniemessä pelastajan perustaitojen opetuksesta kokemusta omaavia opettajia. Näin alkoi työni pääsääntöisesti pelastajien perustaitojen parissa, vaihdellen kalusto-, sammutus- ja liikenneonnettomuuksista pelastamisen opetuksen välillä. Muutokset terveydentilassa ja ikääntyminen johtivat siihen, että en voinut enää tehdä niitä kaikkia tehtäviä, joihin aiemmin kykenin. Aloin miettiä vaihtoehtoisia tehtäviä. Vaihtoehdoiksi mielessäni nousivat hätäkeskuspäivystäjä- tai onnettomuuksien ehkäisyn koulutus. Molemmat vaihtoehdot vaativat luonnollisesti kouluttautumista. Pelastusopisto tarjoaa tähän oivat mahdollisuudet. Pelastustoimintaopetukseen tuntui istuvan parhaiten onnettomuuksien ehkäisyn opetukseen liittyvä koulutus: palotarkastajan peruskurssi, maatilojen palotarkastuskurssi ja VSS-tarkastajan kurssi. Kävin nuo kaikki. Tämän lisäksi Pelastusopisto antoi hyvän mahdollisuuden palotarkastuksen käytännön harjoitteluun Pohjois-Savon Pelastuslaitoksella, tehtäväkierron myötä. Päällystöopetusyksikkö ja erityisesti onnettomuuksien ehkäisyn tiimi otti minut vastaan avoimesti, mutta haasteista ei ollut pulaa; aloitin ja heti aluksi oli päällystöopetusyksikön koulutuspäivät Tuusjärvellä. Koulutuspäivät osoittivat millainen henki ja henkilöstö yksikössä on ja millainen henkilö on yksikön päällikkönä. Nuo päivät osuivat todella hyvään saumaan. Tuolloin minulle kerrottiin ne opetustehtävät ja -alueet, joihin minun tulee perehtyä. Muutos- ja oppimisprosessissa erityisen hyvää on ollut onnettomuuksien ehkäisyn tiimin pyyteetön apu; olkoon kyse mistä tahansa opetusalueesta, apu ja asiantuntemus löytyvät viereltä. Yksikön päällikkö on kannustanut ja antanut vapaat kädet tiimin sisäiseen kouluttautumiseen. Uuden oppiminen on, varsinkin tässä iässä, haasteellista ja paljon työtä vaativaa. Kaksi lukukautta on mielestäni ehdoton minimiaika, jotta pystyy uuden oppimisen viemään sille tasolle, että kyseisen asian pystyy opettamaan toisille ihmisille. Parasta on se, että huomaa työn vaihtelevuuden mahdollisuudet: Parhaillaan rakennan opetuksen ohessa simulaatiota maatilan palotarkastukseen. Valmistuttuaan se lisätään osaksi jo olemassa olevia simulaatioita. Tämäkin työ on hyvä esimerkki siitä, kuinka uudet asiat vaativat aikaa ja syvällistä perehtymistä aiheeseen. Suosittelen lämpimästi tehtävien vaihtamista kaikille. Vaihtelu virkistää!

14 13 / 31 Työn ohessa opiskelevilla ei ole vapaa-ajan ongelmia. Henkilöstösihteeri Erja Vesterinen aloitti syksyllä liiketalouden tradenomiopinnot Savonia ammattikorkeakoulussa. Tahti on melkoinen, sillä oppimäärä on sama kuin päiväopiskelijoilla. Vapaaajan ongelmia ei ole seuraavaan 2-3 vuoteen. Mutta opiskelu on todella mielenkiintoista ja antoisaa, kertoo Erja. Pelastusopisto haluaa tukea vahvasti henkilöstön osaamisen kehittymistä. Koko henkilöstölle on haluttu antaa mahdollisuus kehittyä oman työn ohella mm. antamalla palkallisia työpäiviä tutkintoon johtavaan koulutukseen. Itseisarvona ei kuitenkaan pidetä sitä, että panostetaan ainoastaan tutkintoihin, vaan kehittyminen nähdään kokonaisvaltaisena prosessina, jota voi toteuttaa hyvin monella eri tapaa. Pelastusopisto tarvitsee myös niitä ammattiosaajia, joilla ei välttämättä ole ylempää korkeakoulututkintoa, mutta sitäkin enemmän vahvaa käytännön ja pedagogista osaamista. Opetusyksiköiden päälliköiden kanssa laadittiin henkilöstösuunnitelma, jossa huomioitiin 2018 mennessä teoreettisen eläkeiän saavuttavat opettajat ja heidän kriittinen osaaminen sekä laadittiin toimenpide-/seuraajasuunnitelmat. Lisäksi kerättiin tietoa niistä osaamisvaatimuksista, joita opettajilta vaaditaan eri yksiköissä toimimiselle. Tätä tietoa voidaan hyödyntää tulevaisuudessa kehityskeskusteluissa opettajien ura- ja kehittymissuunnittelussa. Opettajista 72 % on suorittanut pedagogiset opinnot. Opettajien työaikasuunnitelmassa on varattu vuosittain 100 tuntia itsensä kehittämiselle, ajan voi kohdentaa esimerkiksi opettajien pedagogisten opintojen suorittamiseen tai muuhun kouluttautumiseen/kehittymiseen. Lisäksi opetusyksiköissä panostettiin siihen, että opettajat käyttävät osan kehittämiseen varatuista tunneista muiden yksiköiden/opettajien opetukseen tutustumiseen. Lisäksi Pohjois-Savon pelastuslaitoksen kanssa tehtiin sopimus ensihoito- ja pelastustoimen opettajien mahdollisuudesta osallistua soveltuvin osin pelastuslaitoksen toimintaan. Pelastusopiston koulutuspanostus oli 5,5 työpäivää/henkilötyövuosi, joka oli valtion keskiarvoa enemmän (3,7 työpäivää/henkilötyövuosi). Koulutukseen ja kehittämiseen käytettiin 968 /henkilötyövuosi.

15 14 / 31 Pelastusopiston koulutustasoindeksi on jatkanut edelleen hiljaista nousua, ja tasoa voidaan pitää jo tällä hetkellä hyvänä; indeksi oli 5,53 (valtion koulutustasoindeksi 5,1). Taulukko 3. Henkilöstön koulutustasoindeksi Vuosi Koulutustasoindeksi 5,39 5,45 5,46 5,45 5,46 5,53 Koulutustasoindeksi, opetushenkilöstö 5,42 5,44 5,47 5,49 5,44 5,38 Koulutustasoindeksi, muu henkilöstö 5,35 5,47 5,45 5,37 5,48 5,71 Koulutusasteen koulutustasoindeksit: Perusaste 1,5 Keskiaste 3,5 Alin korkea-aste 5 Alempi korkeakouluaste 6 Ylempi korkeakouluaste 7 Tutkijakoulutus 8 Kaavio 5. Henkilöstön koulutusrakenne ( )

16 15 / 31 Viikolla 31 järjestettiin koko henkilöstön kehittämisviikot. Päivien aikana käytiin läpi mm. osallistavaa strategiaprosessia ja opetukseen liittyviä ajankohtaisia teemoja. Lisäksi yksiköillä oli mahdollisuus hyödyntää viikkoa omien käytännön- ja kehittämisasioiden läpikäymiseen. Yksiköt jatkoivat syksyn aikana strategiatyötä, johon kytkeytyi myös tuloskorttien laatiminen strategisille tavoitteille. Strategiatyö saatettiin loppuun joulukuussa Henkilöstökoulutusta järjestettiin myös alkusammutuksessa ja hätäensiavussa. Suuri ponnistus oli myös Kieku-järjestelmäkoulutus keväällä Pelastusopistossa uudistettiin tiedonhallintasuunnitelma ja otettiin käyttöön sähköinen asiakirjahallinnon järjestelmä Asdo. Hallintoassistentti Sirkku Jänis- Korhonen kiersi loppuvuonna 2012 lähes kaikki Pelastusopiston yksiköt ja koulutti henkilöstöä asiakirjahallinnon saloihin "arjen kielellä". Koulutus sai erittäin hyvää palautetta useasta yksiköstä. Sammutuspeitteen avulla harjoiteltiin palon tukahduttamista. Syksyllä järjestettiin henkilökunnalle talon sisäisenä koulutuksena alkusammutus- ja hätäensiapukoulutusta. Koulutuksiin osallistuminen on vapaaehtoista, mutta suotavaa vähintään kolmen vuoden välein (ei koske Pelastusopiston tutkinnon suorittaneita).

17 16 / Tulo- ja lähtövaihtuvuus Organisaation kehittymisen ja uudistumisen kannalta on tärkeää, että organisaatiossa on sopivassa suhteessa kokemusta ja historiatietoa sekä uusi ajatuksia ja tuulahduksia. Vuoden 2012 aikana vietettiin yhdet eläkekahvit, kun kalustonhuoltajana pitkään työskennellyt Matti Laakso saateltiin laulun siivittämänä nauttimaan vapaista hetkistä ja lastenlapsista. Laakson Matin eläkekahveja juotiin kesäkuussa. Meidän Matti, kaiken korjaa! Näin lauloi hallintopäällikkö Pia Viklund Laakson Matin läksiäisissä, Puuha Peten säveltä mukaillen. Matti ehti olla tekniikan yksikössä kalustonhuoltajana Pelastusopiston perustamisesta, vuodesta 1992 asti. Sitä ennen Matti oli Valtion Väestönsuojelukoululla Lohjalla. Jonne Kanerva aloitti korkeakouluharjoittelijana marraskuussa. Jonne Kanervan harjoittelujaksoon hallinnon yksikössä kuuluivat tiedonhallintaan liittyvät tehtävät. Käytännön työ asiakirjahallinnon parissa on selventänyt käsityksiäni luennoill a opetetuista asioista ja työelämästä yleensä, kiittää Jonne. Jonne opiskelee Jyväskylän yliopistossa arkistotoimea ja historiaa. Vuoden aikana Pelastusopistossa toteutettiin kaikkiaan 26 rekrytointia, joissa oli keskimäärin 16 hakijaa yhtä paikkaa kohti, hakijamäärän vaihdellessa 1 hakijasta 56 hakijaan. Pelastusopistolle tuli uusia työntekijöitä sekä julkiselta että yksityiseltä puolelta. Tämä on Pelastusopiston kannalta erittäin

18 17 / 31 tärkeää, koska valtiontalouden tiukentuessa ja talousasioiden tullessa entistä lähemmäs kaikkien pelastusopistolaisten arkea on hienoa, että joukossamme on myös liike-elämän puolelta tulleita. Hieno signaali on myös se, että Pelastusopiston työntekijöitä ja Pelastusopistossa hankittua työkokemusta arvostetaan myös muissa organisaatioissa. Tämä näkyy mm. muutamien pelastusopistolaisten valinnassa merkittäviin tehtäviin Pelastusopiston ulkopuolelle. Tiina Ehrnrooth tuli Kriisinhallintakeskukselle henkilöstöjohtajan sijaiseksi heinäkuussa. Kriisinhallintakeskuksen henkilöstöjohtaja Tiina Ehrnrooth tuli Kuopioon Brysselin ja Afganistanin kautta. Hän on toiminut myös mm. SanomaWSOY:n sekä Kotimaa-yhtiöt konsernien henkilöstöjohdon tehtävissä. Olen aloittanut uuden työni kiitollisin mielin. Minulla on paljon opittavaa ja kehitettävää suomalaisten operaatioihin lähettämisen näkökulmasta. Matti Hurula, vanhempi opettaja, päällystöopetus. Matti Hurula tuli taloon lokakuussa, päällystöopetuksen yksikköön. Aiemmin Matti on toiminut Pelastusopistossa tuntiopettajana. Yllättävän paljon perehtymistä ovat vaatineet opetukseen liittyvien järjestelmien käyttäminen (Asio, Petra, Moodle jne.), kertoo Matti kokemuksistaan.

19 18 / 31 Toni Alatalo tuli opettajaksi hätäkeskusopetuksen yksikköön elokuussa. Opettaja Toni Alatalo, millaiselta talo vaikutti uuden työntekijän silmin? Talossa on paljon erilaisia ja erilaisilla taustoilla olevia ihmisiä. Kaikilla ei välttämättä ole koskaan yhteisiä työtehtäviä. Jotakin yhteistä voisi olla enemmänkin, sanoo Toni. Perehdytysohjelma on muutoin hyvä, mutta varsinkin perehdytysvaiheen 2 "Yksiköiden perehdytys" -osiossa perehdyttäjien valmius vaihtelee paljon. Taulukko 4. Henkilöstön lähtövaihtuvuus ja muu poistuma 2012 Poistuman syy lkm % lkm % lkm % lkm % lkm % lkm % Vaihtuvuus (uusi työnantaja) ,50 2 1,79 2 1,98 4 3,57 8 7,14 5 4,46 Valtion sisällä ,94 1 0,99 1 0,99 2 1,98 2 1,98 1 0,99 Kunta ,92 0 0,00 0 0,00 2 1,98 2 1,98 2 1,98 Yksityinen sektori yms ,00 1 0,99 1 0,99 0 0,00 4 3,96 2 1,98 Eläkkeelle siirtyneet yht ,00 0 0,00 2 1,98 1 0,89 3 2,68 1 0,89 Vanhuuseläke 2.1 0,00 0 0,00 1 0,99 1 0,99 2 1,98 1 0,99 Työkyvyttömyyseläke 2.2 0,00 0 0,00 0 0,00 0 0,00 1 0,99 0 0,00 Yksilöllinen varhaiseläke 2.3 0,00 0 0,00 1 0,99 0 0,00 0 0,00 0 0,00 Muu eläke 2.4 0,00 0 0,00 0 0,00 0 0,00 0 0,00 0 0,00 Kuollut 3 0,00 0 0,00 1 0,99 0 0,00 0 0,00 0 0,00 Määräaikaikaisuus , , , , , ,71 Muu syy (ml. tuntematon) 5 0,00 0 0,00 0 0,00 0 0,00 0 0,00 0 0,00 Palkaton loma/virkavapaus 6 3 2,68 8 7, , , , ,39 Poistuma yht. ( ) 17 15, , , , , ,22 Luonnollinen poistuma (1+2+3) 14 12,50 2 1,54 5 3,85 5 3, ,64 6 4,35 Henkilökierrossa muualla 2 1,79 2 1,79 2 1,79 2 1,79 2 1,79 2 1,79 Henkilölukumäärä edellisen vuoden lopussa *) kohta 1; v alk. vakituinen henkilökunta

20 19 / 31 Taulukko 5. Henkilöstön tulovaihtuvuus 2012 Tulosyy lkm % lkm % lkm % lkm % lkm % lkm % Toinen työnantaja ,38 8 6,15 4 3,08 2 1,54 9 6, ,69 Valtion toinen virasto Kunta Yksityinen sektori yms Siirtynyt eläkkeeltä Palannut palkattomalta virkavapaalta tms ,08 0 0,00 8 6,15 7 5,38 2 1,54 3 2,31 Määräaikaisuus Työtön, opiskelija Tuntematon tulosyy 6 0,00 0 0,00 0 0,00 0 0,00 0 0,00 0 0,00 Tulo yht. ( ) 33 29,46 9 6, , , , ,94 Varsinainen tulovaihtuvuus ( ) 23 20,54 4 3, , , , ,14 Henkilökierrossa muualta 0 0,00 0 0,00 0 0,00 0 0,00 0 0,00 0 0,00 Henkilölukumäärä edellisen vuoden lopussa *) kohta 1; v alk. vain virkaan nimittämiset

21 20 / Matkustaminen Tanja Jaakkola on vastannut matka-asioista 2.4. alkaen. Tanja Jaakkola työskenteli aiemmin sovellusvastaavana Palkeiden palvelukeskuksessa Hämeenlinnassa. Pelastusopistolle Tanja päätyi, kun opiston edellinen taloussihteeri vaihtoi työpaikkaa. Pelastusopiston hallintopäällikkö oli nähnyt tietoni mol.fi -tietokannassa ja sain kutsun tulla tutustumaan. Sillä tiellä ollaan, iloitsee Tanja. Pelastusopistossa saavutettiin toisena vuonna peräkkäin merkittäviä säästöjä matkustuskuluissa. Yksi merkittävä syy on ollut panostus videoneuvottelutiloihin ja -laitteisiin sekä henkilöstön entistä suurempi aktiivisuus niiden käyttöön. Lisäksi yksiköiden päälliköt ja matka-asioista vastaava taloussihteeri ovat tehneet erinomaista työtä toisaalta entistä tarkemmalla matkustuspolitiikalla sekä puitesopimusten mukaisten matkustustapojen/majoitusten käytöllä. Koko henkilöstö on myös tiedostanut matkustamisen kustannusvaikutukset ja asenneilmapiiri on ollut suotuisa tarkalle matkustuspolitiikalle. Pelastusopiston osalta matkakulut laskivat 17 % ja Kriisinhallintakeskuksen osalta 11 %. Kaavio 6. Matkakustannusten kehitys

22 21 / 31 Kaavio 7. Matkakulujen kehitys Pelastusopistolla ja Kriisinhallintakeskuksessa Etäneuvottelutekniikka on alkanut yleistyä myös opetuksessa. Kokemukset ovat olleet hyviä erityisesti Pronto-järjestelmäkoulutuksessa. Järjestelmä hyödyttää parhaimmillaan sekä opettajaa että oppijoita ja matkakustannuksia säästyy molemmin puolin. Tutkimusyksikön suunnittelija Johannes Ketola käyttää etäneuvotteluyhteyttä omalta työpisteeltään käsin. Suunnittelija Johannes Ketola on etäneuvottelutekniikan tehokäyttäjä. Hänellä on pitkä kokemus paitsi etäneuvotteluista, myös etäkouluttamisesta. Johanneksen etäkoulutuksia on myös videoitu, ja videoiden linkit laitettu verkkosivuille jatkokäyttöä varten. Tieto liikkuu ja ihmiset kohtaavat, mutta ilman matkustamista, tiivistää Johannes etäneuvottelujen hyviä puolia.

23 22 / Työterveyshuolto ja työturvallisuus TYÖTERVEYSHUOLTO Pelastusopiston kannalta yksi keskeisimmistä strategisista yhteistyökumppaneista on Suomen Terveystalo, jonka kanssa työterveyshuolto on järjestetty. Vuonna 2012 työterveyshuollon kanssa käynnistettiin tehostettu perehdytysohjelma, jonka tarkoituksena oli varmistaa Pelastusopiston kanssa toimivien työterveyshuollon edustajien riittävän laaja osaaminen Pelastusopiston työolosuhteista ja erityispiirteistä. Pelastusopiston työterveyshuollon väkeä tutustumassa savusukellukseen. Työterveyshuollon tulee olla perehtynyt Pelastusopiston toimintaan ja henkilökunnan työtehtäviin. Kuvassa työterveyshoitaja Heini Huovinen ja työterveyslääkäri Juhana Aura, tutustumassa savusukellukseen harjoitusalueella. Pelastusopisto on panostanut jo usean vuoden ajan työergonomiaan, koska sillä nähdään olevan suuri ennaltaehkäisevä vaikutus tuki- ja liikuntaelinongelmiin. Näytön sopiva etäisyys työntekijästä on käsivarren mitta, opastaa työfysioterapeutti Tommi Pulkkinen. Suomen Terveystalon työfysioterapeutti Tommi Pulkkinen kutsutaan tarkistamaan työpisteiden säätöjä tarvittaessa. Tarkastusta suositellaan uusille työntekijöille sekä aina, kun työpiste muuttuu. Kun työpisteen säädöt ovat työntekijälle sopivat, on jatkossa muistettava tauottaa työtään. Jaloittelua ja venyttelyä pari kertaa tunnissa, sanoo Tommi.

24 23 / 31 Tavoitteena on ylläpitää hyvää työergonomiaa sekä toimistotyössä että harjoitusalueella. Harjoitusalueella tehtävän työn ergonomiaan perehdyttiin tekemällä harjoitusalueen ergonomiaselvitys. Työterveyshuollon kanssa tehtiin myös erillinen sopimus virkasuhteessa olevien fysioterapiasta. Yksi vuoden 2012 työterveyshuollon toimintasuunnitelmassa ollut kehittämiskohde oli pitkältä sairaslomalta paluun ohjeistuksen laatiminen. Jouko Gorskin töihin paluu pitkältä sairaslomalta valmisteltiin hyvissä ajoin työnantajan ja työterveyshuollon kanssa. Yliopettaja Jouko Gorskin töihinpaluuta pitkältä sairaslomalta valmisteltiin hallitusti. Verkostopalaverissa olivat Joukon lisäksi läsnä esimies ja työterveyslääkäri. Palaverissa käytiin läpi entistä ja tulevaa työnkuvaa ja sovittiin tarvittavista kevennyksistä. Kevennetyn työhön paluun mahdollisti osasairauspäivärahamenettely. Töihin paluu onnistui hyvin, vaikka aluksi väsymys oli tosi rankkaa, kertoo Jouko. Hyvällä työterveyshuollolla tai työnantajan toimenpiteilläkään ei voida ennaltaehkäistä kaikkia sairauksia. Vuoden 2012 aikana normaalia useampaa pelastusopistolaista kohtasi vakava sairaus, joka johti pitkään poissaoloon. Tämä johti myös siihen, että sairauspäivät/henkilötyövuosi nousivat ollen 9,43. Huolestuttavaa oli se, että yhden päivän sairauspoissaolot lisääntyivät huomattavasti; osasyynä voi olla se että työntekijät ilmoittivat aktiivisemmin lyhyen poissaolon Kiekuun, mutta se ei yksin selitä nousua. Tämän tiimoilta työnantaja ryhtyykin toimenpiteisiin vuoden 2013 aikana. Työterveyshuollon kautta raportoitujen sairauspoissaolojen sairauspoissaoloprosentti nousi hieman ollen 3,7 % (2011 3,5 %). Tuki- ja liikuntaelinsairauksista ja mielenterveyden ongelmista johtuneet sairauspoissaolot laskivat 8 %, mutta neurologisista, sydämen toiminnasta ja kasvainperäisistä ongelmista johtuneet poissaolot nousivat 29 %. Kaikista sairauspoissaoloista edellä mainittujen osuus oli 48 %, tuki- ja liikuntaelinongelmista johtuvien 28 % ja mielenterveyden häiriöistä johtuvien osuus 10 %. Vastaanottokäyntien yleisin syy olivat Tules-sairaudet (73 %) ja infektiot (18 %).

25 24 / 31 Taulukko 6. Sairaustapausten kesto Sairauden kesto (pv) lkm % lkm % lkm % lkm % lkm % lkm % , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , ,00 0 0,00 0 0,00 2 1,35 0 0,00 1 0, ,00 0 0,00 1 0,58 0 0,00 0 0,00 4 2,20 yli ,00 1 0,85 0 0,00 0 0,00 1 0,79 0 0,00 Yht Taulukko 7. Sairauspäivät/henkilötyövuosi Vuosi Henkilö- Henki- Poissaolo- Sairauspäiviä (työpäiviä) työ- löiden tapauksia Pv/ vuosia lkm lkm Pv/ Pv/ henkilö- Lkm tapaus henkilö työvuosi , ,55 4,95 5, , ,84 6,58 6, , ,67 6,93 7, , ,10 6,40 6, , ,65 6,17 6, , ,96 9,12 9,43 Työterveyshuollon kustannukset nousivat hieman. Tähän olivat syinä pääasiassa 2012 alkanut mahdollisuus käydä fysioterapiassa (+382%) sekä laboratoriokustannusten nousu (+220%) johtuen 2011 toteuttamatta jätettyjen biomonitorointien/määräaikaistarkastusten kiinnikuromisesta. Työterveyspsykologien kustannukset laskivat 25%. KELA toteutti myös työterveyshuollon tarkastuksen loppuvuonna Pelastusopiston ja Kriisinhallintakeskuksen asiantuntijoiden työterveyshuollon todettiin olevan asianmukaista ja tarkoituksenmukaista. Taulukko 8. Työterveyspalvelujen käyttö ja kustannukset Vuosi Käyntikerrat Kustannukset kpl/ / / kpl henkilötyövuosi käyntikerta henkilötyövuosi , , ,

26 25 / 31 Kaavio 8. Työterveyspalveluiden kustannukset Pelastusopiston vahva panostus työturvallisuuteen näkyy mm. siinä, ettei Pelastusopistolla ollut yhtään työtapaturmista johtuvaa sairauspoissaolopäivää. TYÖTURVALLISUUS Pelastusopistolla tehtiin yhteensä 19 vaaratilanneilmoitusta vuoden 2012 aikana. Tässä ovat mukana sekä opiskelijoiden että henkilökunnan tekemät ilmoitukset. Eniten vaaratilanteita sattui harjoitusalueella palotalossa (5 kpl) Pelastusopiston Hulkontien kiinteistössä (4 kpl) sekä Pelastusopiston ulkopuolella (3 kpl). Työtapaturmia henkilöstölle sattui yhteensä 6 kappaletta, joista puolet oli lieviä venähdyksiä. Tapaturmista ei kuitenkaan aiheutunut yhtään sairauspoissaolopäivää. Taulukko 9. Tapaturmista aiheutuneet sairauspäivät 2012 Vuosi Henkilö- Henki- Poissaolotyö- Tapaturmasta aiheutuneet sairauspäivät löiden tapauksia Pv/ vuosia lkm lkm Pv/ Pv/ henkilötyövuosi Yht. tapaus henkilö , ,00 0,00 0, , ,00 0,00 0, , ,00 0,00 0, , ,00 0,00 0, , ,20 19,00 0, , ,00 0,00 0,00

27 26 / Työhyvinvointi Pelastusopiston työhyvinvoinnin viitekehyksenä toimii näkemys, jonka mukaan työhyvinvointia halutaan edistää yksilön ja yhteisön näkökulmasta tarjoten vaihtoehtoja sekä fyysisen että henkisen työkyvyn edistämiseen sekä työn ja perheen "yhdistämiseen". Pelastusopisto panosti työkunnon ja työtyytyväisyyden ylläpitämiseen ja kehittämiseen 261 /henkilötyövuosi, joka on hieman vähemmän kuin valtiolla keskimäärin (valtio 308 /htv). Pelastusopiston luvussa ei kuitenkaan ole huomioitu opettajien työkunnon edistämiseen liittyvän työajan osuutta, koska sen laskeminen opettajien kokonaistyöajan puitteissa ei ole nykyisellä raportointijärjestelmässä mahdollista. Suurimman kuluerän työhyvinvointikustannuksissa muodostavat kulttuurisetelit, pikkujoulut, hieroja sekä työhyvinvoinnin edistämiseen käytetty työaika. Pelastusopisto haluaa tarjota henkilökunnan lapsille mahdollisuuden laadukkaaseen ja monipuoliseen työelämään tutustumisjaksoon (TET-jakso). Jaksoa varten on laadittu valmis pohja, jonka mukaan lapsilla/nuorilla on mahdollisuus tutustua monipuolisesti Pelastusopiston eri yksiköiden toimintoihin. Kyseisten yksiköiden vastuuhenkilöt ovat sitoutuneet esimerkillisellä tavalla opastamaan TET-jaksolaisia ja antamaan heille "oikeita töitä". Vuonna 2012 ilonamme ja apunamme oli neljä tettiläistä.

2. HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ JA HENKILÖTYÖVUODET 3 3. VAKITUINEN JA MÄÄRÄAIKAINEN HENKILÖSTÖ JA KESKI-IKÄ 6 4. HENKILÖSTÖN KOULUTUSRAKENNE 7

2. HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ JA HENKILÖTYÖVUODET 3 3. VAKITUINEN JA MÄÄRÄAIKAINEN HENKILÖSTÖ JA KESKI-IKÄ 6 4. HENKILÖSTÖN KOULUTUSRAKENNE 7 '.. 'o- P II.ASl'VSOPISl'O 1 Sisällys 1. KATSAUS VUOTEEN 2011 2 2. HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ JA HENKILÖTYÖVUODET 3 3. VAKITUINEN JA MÄÄRÄAIKAINEN HENKILÖSTÖ JA KESKI-IKÄ 6 4. HENKILÖSTÖN KOULUTUSRAKENNE 7 5. MATKAKUSTANNUKSET

Lisätiedot

Henkilöstökertomus 2014

Henkilöstökertomus 2014 Henkilöstökertomus 2014 Tilastointihetken henkilöstömäärät 2009-2014 Henkilöstömäärä 686 (703) Henkilötyövuosia yht. 639 (649) HENKILÖSTÖMÄÄRÄ 2009-2014 800 761 756 750 710 703 700 671 650 686 Opetushenkilöstö

Lisätiedot

HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ JA HENKILÖTYÖVUODET...

HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ JA HENKILÖTYÖVUODET... Henkilöstötilinpäätös 2009 1 KATSAUS VUOTEEN 2009... 2 1. HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ JA HENKILÖTYÖVUODET... 3 2. VAKITUINEN JA MÄÄRÄAIKAINEN HENKILÖSTÖ... 5 3. HENKILÖSTÖN IKÄRAKENNE... 6 4. HENKILÖSTÖKOULUTUS

Lisätiedot

HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2008

HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2008 TURVATEKNIIKAN KESKUS HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2008 Koonneet: Päivi Hakulinen Seppo Vaalavuo SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 4 2. Tehokas TUKES... 4 Henkilöstömäärä... 4 Keski-ikä... 5 Vaihtuvuus... 6 Työaika...

Lisätiedot

Henkilöstötilinpäätöksen tunnusluvut vuodelta 2004

Henkilöstötilinpäätöksen tunnusluvut vuodelta 2004 Henkilöstötilinpäätöksen tunnusluvut vuodelta 2004 Erja Laurila Organisaatio: ARKISTOLAITOS T1. Nykyiset henkilöstöpanokset euroa 2004 Henkilöstöpanokset vuonna 2004 Tunnusluku 2 Henkilöstön lukumäärä

Lisätiedot

Työhyvinvointi on osa johtamista Kuntaseminaari. 29.11.2011 Hannu Tulensalo

Työhyvinvointi on osa johtamista Kuntaseminaari. 29.11.2011 Hannu Tulensalo Työhyvinvointi on osa johtamista Kuntaseminaari 29.11.2011 Hannu Tulensalo henkilöstöjohtaja 1 ASUKKAIDEN MENESTYMINEN Tarvetta vastaavat palvelut Asukkaiden omatoimisuus Vuorovaikutus TALOUS HALLINNASSA

Lisätiedot

liite HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2014

liite HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2014 liite HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2014 1 SISÄLLYSLUETTELO 1.1 Johdanto... 1 1.2 Henkilöstön määrä... 1 1.2.1 Koko- ja osa-aikaisen henkilöstön määrä... 1 1.2.2 Vakinaisen ja määräaikaisen henkilöstön määrä...

Lisätiedot

Yhteensä Minimi Alakvartiili Q1

Yhteensä Minimi Alakvartiili Q1 : HENKILÖSTÖRESURSSIT Henkilöstömäärä Henkilöstön lukumäärä vuoden 246 78767 4,0 41,8 82,0 256,0 12938,0 78767 Henkilöstön lukumäärän %-muutos edellisen vuoden lopusta 2,5-3,0-100,0-6,8-1,9 2,4 370,8-3,0

Lisätiedot

Yhteensä Minimi Alakvartiili Q1

Yhteensä Minimi Alakvartiili Q1 : HENKILÖSTÖRESURSSIT Henkilöstömäärä Henkilöstön lukumäärä vuoden 240 81210 4,0 39,0 82,0 227,0 13364,0 81210 Henkilöstön lukumäärän %-muutos edellisen vuoden lopusta 2,6-1,9-64,2-4,4-0,7 2,4 150,0-1,9

Lisätiedot

Yhteensä Minimi Alakvartiili Q1

Yhteensä Minimi Alakvartiili Q1 : Taso 3 2940300 Arkistolaitos : HENKILÖSTÖRESURSSIT Henkilöstömäärä Henkilöstön lukumäärä vuoden 318 86383 3,0 29,0 64,0 224,0 5536,0 86383 Henkilöstön lukumäärän %-muutos edellisen vuoden lopusta -29,1-100,0-3,4

Lisätiedot

HENKILÖSTÖRAPORTTI 2011

HENKILÖSTÖRAPORTTI 2011 HENKILÖSTÖRAPORTTI 2011 2 Sisällys 1 Toimintavuosi 2011... 3 2 Tunnusluvut... 3 2.1 Henkilöstön määrä ja rakenne... 3 2.2 Henkilöstön ikä... 3 2.3 Palvelussuhteen pituus... 4 2.4 Vaihtuvuus... 4 2.5 Eläkeelle

Lisätiedot

HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2009

HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2009 TURVATEKNIIKAN KESKUS HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2009 Päivi Hakulinen Seppo Vaalavuo SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 4 2. Tehokas TUKES... 4 Henkilöstömäärä... 4 Keski-ikä... 5 Vaihtuvuus... 6 Työaika... 7

Lisätiedot

HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2010

HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2010 HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2010 Päivi Hakulinen SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 4 2. Tehokas TUKES... 4 Henkilöstö... 4 Keski-ikä... 5 Vaihtuvuus... 6 Työaika... 6 3. Osaava ja oppiva TUKES... 7 Osaaminen ja

Lisätiedot

KANSAINVÄLINEN TYÖTURVALLISUUSPÄIVÄ 28.4.2014

KANSAINVÄLINEN TYÖTURVALLISUUSPÄIVÄ 28.4.2014 KANSAINVÄLINEN TYÖTURVALLISUUSPÄIVÄ 28.4.2014 Henkilöstöjohtaja Riitta Hallberg Puh. 044-4598946, riitta.hallberg@saarikka.fi Perustietoja Saarikasta: - Tuottaa sosiaali- ja terveyspalveluja - 5 kunnan

Lisätiedot

AKTIIVISEN AIKAISEN PUUTTUMISEN MALLI - VÄLINPITÄMÄTTÖMYYDESTÄ VÄLITTÄMISEEN KÄYTÄNNÖSSÄ-

AKTIIVISEN AIKAISEN PUUTTUMISEN MALLI - VÄLINPITÄMÄTTÖMYYDESTÄ VÄLITTÄMISEEN KÄYTÄNNÖSSÄ- AKTIIVISEN AIKAISEN PUUTTUMISEN MALLI - VÄLINPITÄMÄTTÖMYYDESTÄ VÄLITTÄMISEEN KÄYTÄNNÖSSÄ- Jaakko Joensuu henkilöstöpäällikkö Kempele on voimakkaasti kasvava 15 100 asukkaan nuorekas kunta. Kempele on huipputeknologiaa,

Lisätiedot

TURVATEKNIIKAN KESKUS

TURVATEKNIIKAN KESKUS TURVATEKNIIKAN KESKUS Helsinki.3. HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS VUODELTA 3. YLEISTÄ Henkilöstömäärä Turvatekniikan keskuksen henkilöstömäärä vuoden 3 lopussa oli henkilöä (vuonna henkilöä). Henkilötyövuosia kertyi

Lisätiedot

Johdatko työhyvinvointia vai jahtaatko tulosta?

Johdatko työhyvinvointia vai jahtaatko tulosta? Johdatko työhyvinvointia vai jahtaatko tulosta? Mitä työhyvinvointi tuottaa? Jari Honkanen Vastaava työterveyslääkäri Mehiläinen Kuopio 1 9.10.2014 TYHY tapahtuma Työhyvinvoinnin merkitys liiketoiminnan

Lisätiedot

Tohtoreiden uraseurannan tulokset. Urapalvelut

Tohtoreiden uraseurannan tulokset. Urapalvelut Tohtoreiden uraseurannan tulokset Urapalvelut Aarresaaren uraseuranta Aarresaari-verkosto on suomalaisten yliopistojen ura- ja rekrytointipalveluiden yhteistyöverkosto, johon kuuluu 12 yliopistoa Aarresaari

Lisätiedot

Kotimainen kirjallisuus

Kotimainen kirjallisuus Kotimainen kirjallisuus Kysely lähetettiin 80 kotimaisen kirjallisuuden alumnille, joista 27 vastasi. Vastausprosentti oli 34 %. Vastaajista 89 % on naisia. Vastaajien keski-ikä on 35 vuotta. Opintojen

Lisätiedot

Vuokratyöntekijätutkimus 2014

Vuokratyöntekijätutkimus 2014 Vuokratyöntekijätutkimus 2014 Reilusti kohti tulevaisuuden työelämää seminaari 7.10.2014 Vastaajia 5552 Pekka Harjunkoski Tutkimuksen tausta Kuudes valtakunnallinen vuokratyöntekijätutkimus Tiedonkeruu

Lisätiedot

Logistiikka-alojen palkkakysely 2013 Huolinta

Logistiikka-alojen palkkakysely 2013 Huolinta Logistiikka-alojen palkkakysely 2013 Sukupuoli 10 8 79% 6 4 2 21% nainen mies Ikä 18 vuotta tai alle 19-26 3% 27-36 37-46 47-56 25% 28% 29% 57-62 16% 63 vuotta tai yli 2 4 6 8 10 Asuinpaikkakuntasi postinumeroalue

Lisätiedot

Hannu Issakainen 14.2.2011. HAKU- hankkeen tunnusluvuista

Hannu Issakainen 14.2.2011. HAKU- hankkeen tunnusluvuista Hannu Issakainen 14.2.2011 HAKU- hankkeen tunnusluvuista Henkilötyöpäivä ja -vuosi Htp= henkilötyöpäivä = täyden työajan kalenteripäivä Htv = henkilötyövuosi = 365 (366) htp Htt = henkilötyötunti (sopimatta)

Lisätiedot

SALON SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN HENKILÖSTÖSUUNNITELMA 2013

SALON SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN HENKILÖSTÖSUUNNITELMA 2013 SALON SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN HENKILÖSTÖSUUNNITELMA 2013 Valmistelija: Henkilöstöpäällikkö Hyväksyjä: Kuntayhtymän johtaja Hall 20.11.2012 Valt 28.11.2012 Voimaantulo 1.1.2013 1 1. Strategiset tavoitteet

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8. Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto

Lisätiedot

VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE

VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE - KYSELYN TOTEUTUS - KÄSITYKSET AMK-TUTKINNOSTA JA KOULUTUKSESTA - AMK-TUTKINNON TUOTTAMA OSAAMINEN - TYÖLLISTYMISEEN

Lisätiedot

JOUTSASOPIMUS JA LOMAUTUKSET

JOUTSASOPIMUS JA LOMAUTUKSET JOUTSAN HENKILÖSTÖKERTOMUS VUODELTA 2015 SISÄLLYSLUETTELO JOUTSASOPIMUS JA LOMAUTUKSET 1 1. HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ JA JAKAUMA SEKTOREITTAIN. 2 2. IKÄ-JA SUKUPUOLIJAKAUMA.. 3 3. IKÄRAKENNE 4 4. PALVELUSSUHTEEN

Lisätiedot

Tulevaisuuden tuotteet ja tuotanto

Tulevaisuuden tuotteet ja tuotanto Ohjelmassa toteutetaan uusi kehitys- ja koulutuskonsepti, jossa kehitetään sekä yritysten liiketoimintaa että henkilöstön osaamista ja tutkintotasolta toiselle opiskelua. Ohjelman ytimen muodostaa pitkä

Lisätiedot

Sisällys 1 JOHDANTO...1 2 HENKILÖSTÖVAHVUUS JA RAKENNE...1 Vakinainen henkilöstö 31.12.2014...1 Vakinainen henkilöstö hallinnonaloittain 2014...

Sisällys 1 JOHDANTO...1 2 HENKILÖSTÖVAHVUUS JA RAKENNE...1 Vakinainen henkilöstö 31.12.2014...1 Vakinainen henkilöstö hallinnonaloittain 2014... HENKILÖSTÖRAPORTTI 2014 Sisällys 1 JOHDANTO...1 2 HENKILÖSTÖVAHVUUS JA RAKENNE...1 Vakinainen henkilöstö 31.12.2014...1 Vakinainen henkilöstö hallinnonaloittain 2014...1 Kunnan määräaikaiset työsuhteet

Lisätiedot

Porvoon kaupunki 2011 Henkilöstökysely QPS 34+

Porvoon kaupunki 2011 Henkilöstökysely QPS 34+ 1,2 1 0,8 0,6 0,4 0,2 0 1 Porvoon kaupunki 2011 Henkilöstökysely QPS 34+ Porvoo 2011 - Borgå 2011 N = 1273 Sukupuoli 100 % 90 % 80 % 81 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 18 % 10 % 0 % mies nainen Ikäryhmä

Lisätiedot

Työnantaja. Haluatko olla edelläkävijä? Haluatko panostaa henkilökuntasi hyvinvointiin ja tuottavuuteen?

Työnantaja. Haluatko olla edelläkävijä? Haluatko panostaa henkilökuntasi hyvinvointiin ja tuottavuuteen? Työnantaja Haluatko olla edelläkävijä? Haluatko panostaa henkilökuntasi hyvinvointiin ja tuottavuuteen? Jos vastasit kyllä, niin tule mukaan hankkeeseen, josta saat työkaluja toimivan henkilöstöpolitiikan

Lisätiedot

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti Lääketeollisuus ry:n toimeksiannosta tutkimuksen suomalaisten

Lisätiedot

HENKILÖSTÖKERTOMUS 2014

HENKILÖSTÖKERTOMUS 2014 HENKILÖSTÖKERTOMUS 2014 1 2 Sisältö 1. Johdanto 3 2. Henkilöstön määrä ja rakenne 31.12. 4 3. Johtaminen 5 4. Henkilöstön osaaminen ja ammattitaito 6 5. Työhyvinvoinnin edistäminen 6 6. Henkilöstökustannukset

Lisätiedot

Mitä lisäarvoa työterveyspalveluista on asiakkaan työkyvylle? Työeläkepäivä 2012 Tiina Pohjonen työterveysjohtaja tiina.pohjonen@hel.

Mitä lisäarvoa työterveyspalveluista on asiakkaan työkyvylle? Työeläkepäivä 2012 Tiina Pohjonen työterveysjohtaja tiina.pohjonen@hel. Mitä lisäarvoa työterveyspalveluista on asiakkaan työkyvylle? Työeläkepäivä 2012 työterveysjohtaja tiina.pohjonen@hel.fi 2 3 4 Työterveydestä on tullut sairaanhoitoa 5 Työkykynäkymä suuri työkykyriski

Lisätiedot

Uudista ja uudistu 2009 Henkilöstöjohtamisen uudistamisen välttämättömyys - case Jyväskylän kaupunki - 23.9.2009

Uudista ja uudistu 2009 Henkilöstöjohtamisen uudistamisen välttämättömyys - case Jyväskylän kaupunki - 23.9.2009 Uudista ja uudistu 2009 Henkilöstöjohtamisen uudistamisen välttämättömyys - case Jyväskylän kaupunki - 23.9.2009 Pertti Malkki (FT, YTM) Henkilöstöjohtaja Sisältö Ajatuksia kuntien tuottavuuskehityksestä

Lisätiedot

Logistiikka-alojen palkkakysely 2013 Kuljetus

Logistiikka-alojen palkkakysely 2013 Kuljetus Logistiikka-alojen palkkakysely 2013 Sukupuoli 10 8 6 65 % 35 % 2 nainen mies Ikä 18 vuotta tai alle 19-26 4 % 27-36 37-46 47-56 57-62 22 % 27 % 29 % 17 % 63 vuotta tai yli 1 % 2 6 8 10 Asuinpaikkakuntasi

Lisätiedot

Ihmiset toiminnan takana - Henkilöstötilinpäätös 2013

Ihmiset toiminnan takana - Henkilöstötilinpäätös 2013 2014 Ihmiset toiminnan takana - Henkilöstötilinpäätös 2013 PeoDno/2014/173 1 / 31 Sisällys 1. REHTORIN KATSAUS VUOTEEN 2013... 2 1.1. VUODEN ETAPIT - MIKÄ NÄKYI JA KUULUI... 3 2. HENKILÖSTÖVOIMAVARAT...

Lisätiedot

Fysioterapia työterveyshuollossa

Fysioterapia työterveyshuollossa Fysioterapia työterveyshuollossa Opintokokonaisuus 1,5 op Marika Pilvilä Terveystieteen maisteri opiskelija, työfysioterapeutti Ajankohtaista fysioterapiassa: fysioterapia työterveyshuollossa Oppimistavoitteet:

Lisätiedot

Eläkeikä edessä Työelämästä eläkkeelle -löytyykö hyviä käytäntöjä? Jyrki Komulainen Ohjemajohtaja Kunnossa kaiken ikää -ohjelma

Eläkeikä edessä Työelämästä eläkkeelle -löytyykö hyviä käytäntöjä? Jyrki Komulainen Ohjemajohtaja Kunnossa kaiken ikää -ohjelma Eläkeikä edessä Työelämästä eläkkeelle -löytyykö hyviä käytäntöjä? Jyrki Komulainen Ohjemajohtaja Kunnossa kaiken ikää -ohjelma TOIMINTAKYKYÄ TYÖELÄMÄÄN - KKI-toimet ja työelämä - KKI-hankkeet TYÖELÄMÄ

Lisätiedot

29.9.2011 FINLANDIA-TALO. henkilöstöjohtaja

29.9.2011 FINLANDIA-TALO. henkilöstöjohtaja UUDISTA JA UUDISTU 2011 28. FINLANDIA-TALO Hannu Tulensalo henkilöstöjohtaja Työhyvinvoinnilla tuottavuutta vai tuottavuudella työhyvinvointia? Työhyvinvoinnin taloudellinen merkitys Helsingissä 2010 Työhyvinvointityössä

Lisätiedot

POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU AIKUISKOULUTUS

POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU AIKUISKOULUTUS AIKUISKOULUTUS OPISKELIJAPALAUTEKYSELYIDEN TULOKSET 2009 Tyytyväisyysindeksi on saatu laskemalla täysin ja osittain vastausten prosenttiosuudet yhteen. Jos tyytyväisyysindeksi on alle 50 %, se on merkitty

Lisätiedot

Oppimisvaikeudet pohjoismaisilla työpaikoilla kyselyn tuloksia

Oppimisvaikeudet pohjoismaisilla työpaikoilla kyselyn tuloksia Oppimisvaikeudet pohjoismaisilla työpaikoilla kyselyn tuloksia Tutkija Jouni Puumalainen 20.01.2015 27.1.2015 1 Selvityksen toteuttaminen - Sähköinen kysely - Neljässä maassa: Suomi, Norja, Ruotsi, Islanti

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely - Työhyvinvointi_Perusturva_lautakunta

Työhyvinvointikysely - Työhyvinvointi_Perusturva_lautakunta Työhyvinvointikysely - Työhyvinvointi_Perusturva_lautakunta 1. Sukupuoli 0% 25% 50% 75% 100% mies 6,8% nainen 93,2% 2. Työ- ja virkasuhteesi muoto? 0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% 90% vakituinen 86,41%

Lisätiedot

Avoimien yliopistoopintojen

Avoimien yliopistoopintojen www.helsinki.fi/avoin Avoimien yliopistoopintojen kysyntä Koulutustarveselvitys pääkaupunkiseudulla 2011 Koulutustarveselvitys pääkaupunkiseudulla hankkeen lähtökohta ja tausta avointen yliopisto-opintojen

Lisätiedot

TURVATEKNIIKAN KESKUS HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2006

TURVATEKNIIKAN KESKUS HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2006 TURVATEKNIIKAN KESKUS HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2006 SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 4 2. Tehokas TUKES... 4 Henkilöstömäärä... 4 Keski-ikä... 5 Vaihtuvuus... 6 Työaika... 6 3. Osaava ja oppiva TUKES... Pätevyys

Lisätiedot

SAIRAUSLOMA. Sari Anetjärvi

SAIRAUSLOMA. Sari Anetjärvi SAIRAUSLOMA Sari Anetjärvi SAIRAUSLOMAN MYÖNTÄMINEN Sairaudesta johtuvan työkyvyttömyyden vuoksi on haettava sairauslomaa toimivaltaiselta työnantajan edustajalta. Esimies voi myöntää sairauslomaa ilman

Lisätiedot

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään 8.5.2014 MARJUKKA LAINE, TYÖTERVEYSLAITOS 0 Verkoston lähtökohta ja tehtävät Hallitusohjelma 2011: Perustetaan Työterveyslaitoksen

Lisätiedot

Sijoittumisen yhteisseuranta

Sijoittumisen yhteisseuranta Sijoittumisen yhteisseuranta Seuraavat korkeakoulut keräsivät vuonna 2009 yhteistyössä tietoa valmistuneistaan Jyväskylän yliopisto Lapin yliopisto Turun yliopisto Turun kauppakorkeakoulu Åbo Akademi Hämeen

Lisätiedot

Henkilöstökertomus löytyy kokonaisuudessaan: http://www.salpaus.fi/kuntayhtyman-henkilostokertomus/sivut/default.aspx Henkilöstömäärä Henkilöstömäärässä huomioidaan myös osa-aikaeläkkeellä, sairauslomalla,

Lisätiedot

ERI-IKÄISTEN JOHTAMINEN JA TYÖKAARITYÖKALU MITÄ UUTTA? Jarna Savolainen, TTK jarna.savolainen@ttk.fi P. 040 561 2022

ERI-IKÄISTEN JOHTAMINEN JA TYÖKAARITYÖKALU MITÄ UUTTA? Jarna Savolainen, TTK jarna.savolainen@ttk.fi P. 040 561 2022 ERI-IKÄISTEN JOHTAMINEN JA TYÖKAARITYÖKALU MITÄ UUTTA? Jarna Savolainen, TTK jarna.savolainen@ttk.fi P. 040 561 2022 Työpaja: Eri-ikäisten johtaminen ja työkaarityökalu mitä uutta? Työpajan tavoitteet:

Lisätiedot

HALLINTOYKSIKKÖ HALLINTOVIRASTON HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2004

HALLINTOYKSIKKÖ HALLINTOVIRASTON HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2004 HALLINTOYKSIKKÖ HALLINTOVIRASTON HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 004 KÄSITELTY PÄÄJOHTAJAPALAVERISSA 1.6.005 1 SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO... 1. HENKILÖSTÖPANOKSET...3 1.1 PALVELUSSUHTEIDEN MÄÄRÄ JA HENKILÖTYÖVUODET...3

Lisätiedot

Terveydenhoitajan tulevaisuuden osaaminen - uudet osaamisvaatimukset. Terveydenhoitajapäivät 31.1.2014, Jyväskylä Päivi Haarala

Terveydenhoitajan tulevaisuuden osaaminen - uudet osaamisvaatimukset. Terveydenhoitajapäivät 31.1.2014, Jyväskylä Päivi Haarala Terveydenhoitajan tulevaisuuden osaaminen - uudet osaamisvaatimukset Terveydenhoitajapäivät 31.1.2014, Jyväskylä Päivi Haarala Terveydenhoitajan osaaminen 31.1.2019 terveydenhoitajia koulutetaan tulevaisuuden

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Miksi työtapaturmia kannattaa ehkäistä ja vähentää myös kunta-alalla? Tuula Räsänen, tiimipäällikkö, Työhyvinvointi ja turvallisuus -tiimi Organisaatio Palvelemme asiakkaita ja kumppaneita

Lisätiedot

SOSIAALI-, TERVEYS- ja LIIKUNTA-ALAN KOULUTUS TYÖELÄMÄN ARVIOIJILLE. syksy 2015 ja kevät 2016

SOSIAALI-, TERVEYS- ja LIIKUNTA-ALAN KOULUTUS TYÖELÄMÄN ARVIOIJILLE. syksy 2015 ja kevät 2016 Hyvinvointi ja palveluala Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala Otavankatu 4 50100 MIKKELI SOSIAALI-, TERVEYS- ja LIIKUNTA-ALAN KOULUTUS TYÖELÄMÄN ARVIOIJILLE syksy 2015 ja kevät 2016 Työelämän edustajina,

Lisätiedot

Miten tukea työurien jatkamista työpaikoilla?

Miten tukea työurien jatkamista työpaikoilla? Miten tukea työurien jatkamista työpaikoilla? Mistä työhyvinvointi koostuu? Työhyvinvointiryhmä tämä ryhmä perustettiin 2009 ryhmään kuuluu 13 kaupungin työntekijää - edustus kaikilta toimialoilta, työterveyshuollosta,

Lisätiedot

SYYTTÄJÄLAITOKSEN HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2014

SYYTTÄJÄLAITOKSEN HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2014 SYYTTÄJÄLAITOKSEN HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2014 2 SISÄLLYSLUETTELO 1 Yleistä... 5 2 Keskeiset havainnot vuodesta 2014... 5 3 Henkilöstö... 9 3.1 Henkilöstön kokonaismäärä... 9 3.1.1 Kokonaismäärä syyttäjänvirastoissa...

Lisätiedot

Työterve yshuollon ennakoiva rooli: tukeeko työterveyshuolto tule - tule sairauksissa työkykyä vai

Työterve yshuollon ennakoiva rooli: tukeeko työterveyshuolto tule - tule sairauksissa työkykyä vai Työterveyshuollon y ennakoiva rooli: tukeeko työterveyshuolto tule -sairauksissa työkykyä vai työkyvyttömyyttä kehittämispäällikkö Ritva Teerimäki ritva.teerimaki@hel.fi Työterveyskeskus Edistää kaupungin

Lisätiedot

YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA. Työkyvyn edistämisen tuki. Heli Leino Ylilääkäri Työterveyshuollon erikoislääkäri

YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA. Työkyvyn edistämisen tuki. Heli Leino Ylilääkäri Työterveyshuollon erikoislääkäri YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA Työkyvyn edistämisen tuki Heli Leino Ylilääkäri Työterveyshuollon erikoislääkäri Suomalaisuus on arvokas asia! Meitä jokaista tarvitaan! Mitkä asiat vaikuttavat työkykyyn?

Lisätiedot

Työturvallisuus ja työhyvinvointi ajankohtaista sopimuspalokuntien kannalta

Työturvallisuus ja työhyvinvointi ajankohtaista sopimuspalokuntien kannalta Työturvallisuus ja työhyvinvointi ajankohtaista sopimuspalokuntien kannalta Isto Kujala Palopäällystöpäivät 21.3.2015, Tampere Suomen Sopimuspalokuntien Liitto ry Työturvallisuus pelastusalalla Työturvallisuuslaki

Lisätiedot

SECURITAS OY HENKILÖSTÖRAPORTTI 2002

SECURITAS OY HENKILÖSTÖRAPORTTI 2002 SECURITAS OY HENKILÖSTÖRAPORTTI 22 Vuonna 22 talouden kasvuvauhti hidastui hieman, mikä näkyi myös henkilöstömäärän kehityksessä. Koulutusrintamalla vuosi oli kuitenkin aktiivinen. Yhtäältä tämä johtui

Lisätiedot

Valtionhallinnon ylin johto numeroin kesäkuussa 2013

Valtionhallinnon ylin johto numeroin kesäkuussa 2013 Valtionhallinnon ylin johto numeroin kesäkuussa 2013 Valtion työmarkkinalaitos Veli-Matti Lehtonen Syyskuu 2013 2 Sisältö 1 Valtionhallinnon ylimmän johdon määrä ja rakenne... 3 2 Vanhuuseläköityminen

Lisätiedot

Palkkaa yliopisto-opiskelija! Harjoitteluopas työnantajalle. Lampila Satu, Jurvakainen Anne, Pesonen Johanna ja Liimatainen Jaana O.

Palkkaa yliopisto-opiskelija! Harjoitteluopas työnantajalle. Lampila Satu, Jurvakainen Anne, Pesonen Johanna ja Liimatainen Jaana O. Palkkaayliopisto-opiskelija! Harjoitteluopastyönantajalle LampilaSatu,JurvakainenAnne,PesonenJohannajaLiimatainenJaanaO. Oulunyliopisto Yliopisto-opintojentyöelämäintegraatio-hanke 2012 Sisällysluettelo

Lisätiedot

Henkilökuntaa rekrytoitaessa noudatetaan voimassa olevia sääntöjä ja määräyksiä pätevyysvaatimuksista ja kelpoisuusehdoista.

Henkilökuntaa rekrytoitaessa noudatetaan voimassa olevia sääntöjä ja määräyksiä pätevyysvaatimuksista ja kelpoisuusehdoista. ALAVIESKAN KUNNAN TASA-ARVOSUUNNITELMA 1. Tavoitteet Kunnanvaltuusto 26.9.2006 19 Tavoitteena on tasa-arvoinen, yhteistyökykyinen ja kehittyvä sekä hyvää tulosta tekevä työyhteisö, jossa tasa-arvo on osa

Lisätiedot

YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA

YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA 1 YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA Jari Korhonen Liikelaitoksen johtaja, työterveyshuollon erikoislääkäri Joensuun Työterveys Joensuu 26.4.2013 7.5.2013 Jari Korhonen, johtaja, Joensuun Työterveys 2 Mitä

Lisätiedot

Työhyvinvointi Kotkassa Jorma Haapanen

Työhyvinvointi Kotkassa Jorma Haapanen Työhyvinvointi Kotkassa Jorma Haapanen Kotkan kaupunki Perustettu vuonna 1879 Kotka, Karhula ja Kymi yhdistyivät 1977 Asukkaita noin 55.000 Kokonaispinta-ala 950km2, maata 271km2, merta 678km2 Rantaviivaa

Lisätiedot

SYYTTÄJÄLAITOKSEN HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2010

SYYTTÄJÄLAITOKSEN HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2010 SYYTTÄJÄLAITOKSEN HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2010 2 SISÄLLYSLUETTELO 1 Yleistä... 5 2 Keskeiset havainnot vuodesta 2010... 5 3 Henkilöstö... 9 3.1 Henkilöstön kokonaismäärä... 9 3.1.1 Kokonaismäärä syyttäjänvirastoissa...

Lisätiedot

7.5.2012/ LW, SK VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet

7.5.2012/ LW, SK VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet 7.5.2012/ LW, SK VARHAISEN TUEN MALLI Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet Terveyden ja työkyvyn säilyminen ovat yksi työelämän suurimpia haasteita. Työkyky voidaan kuvata ihmisen voimavarojen

Lisätiedot

TYÖHÖN PALUU PROJEKTIN ARVIOINNIN TULOKSIA

TYÖHÖN PALUU PROJEKTIN ARVIOINNIN TULOKSIA TYÖHÖN PALUU PROJEKTIN ARVIOINNIN TULOKSIA Jouni Puumalainen, Kuntoutusalan tutkimus- ja kehittämiskeskus Kuntoutuspäivät 12.-13.04. 2011, työryhmä 8 24.5.2011 1 Työhön paluu -projekti (RAY 2007-2011)

Lisätiedot

Opiskelijoiden kokemuksia moniammatillisesta terveysalan simulaatio-opetuksesta Kuopiossa

Opiskelijoiden kokemuksia moniammatillisesta terveysalan simulaatio-opetuksesta Kuopiossa Opiskelijoiden kokemuksia moniammatillisesta terveysalan simulaatio-opetuksesta Kuopiossa Terhi Saaranen, dosentti, yliopistonlehtori, TtT, Itä-Suomen yliopisto, hoitotieteen laitos Kirsimarja Metsävainio,

Lisätiedot

LIITE 2 HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2013

LIITE 2 HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2013 LIITE 2 HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2013 1 SISÄLLYSLUETTELO 1.1 Johdanto... 3 1.2 Henkilöstön määrä... 3 1.2.1 Koko- ja osa-aikaisen henkilöstön määrä... 3 1.2.2 Vakinaisen ja määräaikaisen henkilöstön määrä...

Lisätiedot

HUOMAUTUS LUKIJALLE: Tässä on esitelty kaikkien aineiden palaute. Kysymyksestä 1. ilmenee mitä aineita oppilas on kurssilla lukenut.

HUOMAUTUS LUKIJALLE: Tässä on esitelty kaikkien aineiden palaute. Kysymyksestä 1. ilmenee mitä aineita oppilas on kurssilla lukenut. Kurssipalaute HUOMAUTUS LUKIJALLE: Tässä on esitelty kaikkien aineiden palaute. Kysymyksestä 1. ilmenee mitä aineita oppilas on kurssilla lukenut. OPPILAS 1 Vastaa seuraaviin kysymyksiin asteikolla 1 5.

Lisätiedot

Jamit-hankkeen kokemuksia työluotsityöstä

Jamit-hankkeen kokemuksia työluotsityöstä Jamit-hankkeen kokemuksia työluotsityöstä Hanna Takamaa 18.9.2014 Case 1. Asiakas on vuoden kestävällä työ/opintovapaalla omasta työstään, joka on fyysisesti raskasta, terveydentilassa tules-oireita, lisäksi

Lisätiedot

TAMPEREEN YLIOPISTOSTA V. 2007 VALMISTUNEIDEN URASEURANTAKYSELYN TULOKSIA. Tampereen yliopiston ura- ja rekrytointipalvelut Kesäkuu 2013

TAMPEREEN YLIOPISTOSTA V. 2007 VALMISTUNEIDEN URASEURANTAKYSELYN TULOKSIA. Tampereen yliopiston ura- ja rekrytointipalvelut Kesäkuu 2013 TAMPEREEN YLIOPISTOSTA V. 7 VALMISTUNEIDEN URASEURANTAKYSELYN TULOKSIA Tampereen yliopiston ura- ja rekrytointipalvelut Kesäkuu 13 Kyselyn toteutus ja kohderyhmä Vuonna 12 uraseurantakysely toteutettiin

Lisätiedot

Kokonaisarviointi ja henkilökohtaisen peruspalkan määräytyminen (AVAINTES) case Kareliaammattikorkeakoulu

Kokonaisarviointi ja henkilökohtaisen peruspalkan määräytyminen (AVAINTES) case Kareliaammattikorkeakoulu Jaana Tolkki Jaana Tolkki on työskennellyt Karelia-ammattikorkeakoulun henkilöstöpäällikkönä kolme vuotta. Hän on työskennellyt samassa organisaatiossa myös lehtorina ja opetuksen kehittämispäällikkönä.

Lisätiedot

Kevään 2014 valmistumiskyselyn tulokset Loviisa. TRENDIT, N=68, vastausprosentti keskimäärin 62, 01.05.2010-31.05.2014 Ajankohta: 11.8.

Kevään 2014 valmistumiskyselyn tulokset Loviisa. TRENDIT, N=68, vastausprosentti keskimäärin 62, 01.05.2010-31.05.2014 Ajankohta: 11.8. Kevään 2014 valmistumiskyselyn tulokset Loviisa TRENDIT, N=68, vastausprosentti keskimäärin 62, 01.05.2010-31.05.2014 Ajankohta: 11.8.2014 10:31:45 2014 TULOKSET N=18, vastausprosentti keskimäärin 60,

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus2006

Aikuiskoulutustutkimus2006 2007 Aikuiskoulutustutkimus2006 Ennakkotietoja Helsinki 21.5.2007 Tietoja lainattaessa lähteenä mainittava Tilastokeskus. Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia

Lisätiedot

AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN. Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012

AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN. Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012 AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012 KESKEISET TULOKSET Henkilöt jäivät eläkkeelle ensisijaisesti, koska tunsivat tehneensä osuutensa työelämässä. Eläkkeelle jääneet

Lisätiedot

Työohjeita esimiehille ja työntekijöille. - korvaava työ - työterveysneuvottelu

Työohjeita esimiehille ja työntekijöille. - korvaava työ - työterveysneuvottelu Työohjeita esimiehille ja työntekijöille - korvaava työ - työterveysneuvottelu Mitä tarkoittaa korvaava työ Korvaavalla työllä tarkoitetaan sitä, että työntekijä on sairauden tai tapaturman vuoksi estynyt

Lisätiedot

4event yrityksenä. Perustamisvuosi 2001. Löydä energinen ja vireä elämä. Liikevaihto n. 1,5 milj. Vakituinen henkilöstö 14 henkilöä

4event yrityksenä. Perustamisvuosi 2001. Löydä energinen ja vireä elämä. Liikevaihto n. 1,5 milj. Vakituinen henkilöstö 14 henkilöä 4event yrityksenä Perustamisvuosi 2001 Löydä energinen ja vireä elämä Liikevaihto n. 1,5 milj. Vakituinen henkilöstö 14 henkilöä Osaajaverkostossa 140 henkilöä 1300 erillistä ohjelmaa / vuosi Valtakunnallisuus

Lisätiedot

11.02.2015/ Anna-Liisa Lämsä. Työnantajien näkemyksiä erityistä tukea tarvitsevien työllistämisestä

11.02.2015/ Anna-Liisa Lämsä. Työnantajien näkemyksiä erityistä tukea tarvitsevien työllistämisestä Työnantajien näkemyksiä erityistä tukea tarvitsevien työllistämisestä Työnantajakysely ja työnantajien haastattelut Vuoden 2014 alussa työnantajille tehty työnantajakysely 161 vastaajaa 51 työnantajan

Lisätiedot

Lisää tuottavuutta työkykyjohtamisella. Aamiaistilaisuus. 5.9.2014 Raahe. Tiina Kesti, palvelujohtaja Leena Keränen, kehittämispäällikkö

Lisää tuottavuutta työkykyjohtamisella. Aamiaistilaisuus. 5.9.2014 Raahe. Tiina Kesti, palvelujohtaja Leena Keränen, kehittämispäällikkö Lisää tuottavuutta työkykyjohtamisella Aamiaistilaisuus 5.9.2014 Raahe Tiina Kesti, palvelujohtaja Leena Keränen, kehittämispäällikkö Lisää tuottavuutta työkykyjohtamisella Raahe 5.9.2014 klo 8.00 9.00

Lisätiedot

Varaslähtö työaikasuunnitteluun: rehtoreiden työaikakokeilun esimerkkinä Tampere

Varaslähtö työaikasuunnitteluun: rehtoreiden työaikakokeilun esimerkkinä Tampere Varaslähtö työaikasuunnitteluun: rehtoreiden työaikakokeilun esimerkkinä Tampere Opetusalan johtamisen foorumi 5.6.2014 Päivi Laukkanen Aluejohtaja Työaikakokeilu lukuvuonna 2013 2014 Mukana perusopetuksen

Lisätiedot

KIVUNHOIDON AMMATILLISET ERIKOISTUMISOPINNOT (30 op) 15.1.2014 joulukuu 2014

KIVUNHOIDON AMMATILLISET ERIKOISTUMISOPINNOT (30 op) 15.1.2014 joulukuu 2014 KIVUNHOIDON AMMATILLISET ERIKOISTUMISOPINNOT (30 op) 15.1.2014 joulukuu 2014 Aikuis- ja täydennyskoulutuspalvelut Linnankatu 6, PL 51, 87101 KAJAANI www.aikopa.fi KIVUNHOIDON AMMATILLISET ERIKOISTUMISOPINNOT

Lisätiedot

Henkilöstösuunnitelma

Henkilöstösuunnitelma Henkilöstösuunnitelma Päiväys 30.8.2013 Työyksikkö Tulosyksikkö Toimiala Espoo Logistiikka -liikelaitos Palveluliiketoimi Yksikön perustehtävä Espoo Logistiikka -liikelaitos toimii liiketaloudellisin periaattein

Lisätiedot

Yrittäjyys ja liiketoimintaosaaminen Tradenomi (Ylempi AMK) Master of Business Administration

Yrittäjyys ja liiketoimintaosaaminen Tradenomi (Ylempi AMK) Master of Business Administration Tradenomi (Ylempi AMK) Master of Business Administration Koulutusohjelman tuottama tutkinto Tradenomi (Ylempi AMK) on ylempi korkeakoulututkinto, joka tuottaa saman pätevyyden julkisen sektorin virkaan

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. 8.2.2013 Terveydenhoitajapäivät/KPMartimo. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. 8.2.2013 Terveydenhoitajapäivät/KPMartimo. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työ ja liikuntaelinvaivat Terveydenhoitajapäivät 8.2.2013 Kari-Pekka Martimo LT, teemajohtaja Esityksen sisältö Ovatko liikuntaelinvaivat ongelma? Yleistä liikuntaelinvaivoista ja niiden

Lisätiedot

Työn opinnollistamisen levittäminen, prosessin kehittäminen ja henkilöstön valmentaminen ammattikorkeakoulussa Case Laurea-ammattikorkeakoulu

Työn opinnollistamisen levittäminen, prosessin kehittäminen ja henkilöstön valmentaminen ammattikorkeakoulussa Case Laurea-ammattikorkeakoulu Työn opinnollistamisen levittäminen, prosessin kehittäminen ja henkilöstön valmentaminen ammattikorkeakoulussa Case Laurea-ammattikorkeakoulu Johanna Lahti Pauliina Nurkka www.laurea.fi Työn opinnollistaminen

Lisätiedot

HARJOITTELUOHJE OPISKELIJALLE

HARJOITTELUOHJE OPISKELIJALLE Opettajan pedagogiset opinnot yliopisto-opettajille Pilottikoulutus 2011-2013, Oulun yliopisto, kasvatustieteiden tiedekunta Harjoittelu (laaja-alainen opettaja) 7 op HARJOITTELUOHJE OPISKELIJALLE Harjoittelusta

Lisätiedot

Henkilöstösuunnitelma

Henkilöstösuunnitelma Henkilöstösuunnitelma Päiväys 26.8.2014 Toimiala Tulosyksikkö Työyksikkö Palveluliiketoimi Espoo Henkilöstöpalvelut - liikelaitos 1. Yksikön perustehtävä, palvelut ja asiakasryhmät Espoo Henkilöstöpalvelut

Lisätiedot

Kysely etäomaishoitajille kyselyn tuloksia

Kysely etäomaishoitajille kyselyn tuloksia Kysely etäomaishoitajille kyselyn tuloksia 1. Sukupuoli Mies 4 12% Nainen 29 88% 2. Ikäsi 18-40 8 24% 41-65 24 73% yli 65 1 3% 3. Oletko Opiskelija 1 3% Kokopäivätyössä 21 64% Osapäivätyössä 2 6% Työtön

Lisätiedot

Työhyvinvointi ja johtaminen

Työhyvinvointi ja johtaminen Työhyvinvointi ja johtaminen Minna Kohmo, Henki-Tapiola 30.11.2011 23.11.2011 1 Tämä on Tapiola Noin 3 000 tapiolalaista palvelee noin 960 000 kuluttaja-asiakasta 63 000 yrittäjää 60 000 maa- ja metsätalousasiakasta

Lisätiedot

Työhyvinvoinnin yhteistyökumppanuus Savonlinnan kaupunki

Työhyvinvoinnin yhteistyökumppanuus Savonlinnan kaupunki Työhyvinvoinnin yhteistyökumppanuus Savonlinnan kaupunki Työstä terveyttä ja elinvoimaa! -seminaari 23.4.2015 Kruunupuisto Henkilöstösihteeri Susanna Laine Sisältö Strategia Henkilöstö Työhyvinvointiohjelma

Lisätiedot

OHJAUKSEN PALAUTE- JA ARVIOINTI- JÄRJESTELMÄ. Yläkoulu

OHJAUKSEN PALAUTE- JA ARVIOINTI- JÄRJESTELMÄ. Yläkoulu 1 OHJAUKSEN PALAUTE- JA ARVIOINTI- JÄRJESTELMÄ Yläkoulu 2 OPINTOJEN OHJAUKSEN ARVIOINTI- JA PALAUTEJÄRJESTELMÄ SIDOSRYHMÄ- PALAUTE OPISKELIJA- PALAUTE OPPILAAN OHJAUKSEN POLKU HENKILÖSTÖ- PALAUTE MÄÄRÄLLISET

Lisätiedot

Varhaisen välittämisen

Varhaisen välittämisen Varhaisen välittämisen malli käytännössä Etelä-Savon sairaanhoitopiiri Sirpa Parantala Henkilöstökoordinaattori SP Mikkelin keskussairaala Moision sairaala Sairaansijat ja hoitopaikat Sairaansijat yhteensä

Lisätiedot

ONNETTOMUUKSIEN EHKÄISYN OSAAMISEN KEHITTÄMINEN PELASTUSOPISTOLLA 2025

ONNETTOMUUKSIEN EHKÄISYN OSAAMISEN KEHITTÄMINEN PELASTUSOPISTOLLA 2025 ONNETTOMUUKSIEN EHKÄISYN OSAAMISEN KEHITTÄMINEN PELASTUSOPISTOLLA 2025 Opinnäytetyön tutkimussuunnitelma YAMK / Teknologiaosaamisen johtaminen Karelia-Ammattikorkeakoulu Jani Jämsä TUTKIMUSONGELMAT: -

Lisätiedot

TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN OPETUSKÄYTÖN OSAAMINEN (1-6 lk.) OSAAMISEN KEHITTÄMISTARVEKARTOITUS

TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN OPETUSKÄYTÖN OSAAMINEN (1-6 lk.) OSAAMISEN KEHITTÄMISTARVEKARTOITUS 1/4 Koulu: Yhteisön osaamisen kehittäminen Tämä kysely on työyhteisön työkalu osaamisen kehittämistarpeiden yksilöimiseen työyhteisön tasolla ja kouluttautumisen yhteisölliseen suunnitteluun. Valtakunnallisen

Lisätiedot

Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto

Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto NUORTEN KOULUTUKSEN VALMISTUVIEN OPISKELIJOIDEN PALAUTE KEVÄT 2015 Vastausprosentti: 79,9 % Työ, työnhaku ja työllistyminen 1. Mikä seuraavista vaihtoehdoista kuvaa

Lisätiedot

Ammattiosaajan työkykypassi

Ammattiosaajan työkykypassi Ammattiosaajan työkykypassi Mikä on ammattiosaajan työkykypassi? Työkykypassi koostuu viidestä eri osa-alueesta, jotka ovat: Toiminta- ja työkykyä edistävä liikunta Terveysosaaminen Ammatin työkykyvalmiudet

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2011 Oulun yliopisto / Muut yliopistot

Työhyvinvointikysely 2011 Oulun yliopisto / Muut yliopistot Työhyvinvointikysely 2011 n yliopisto / Muut yliopistot Hyvinvointikysely Taustatiedot - Sukupuoli: Yksittäisiä vastaajia: 1215 100% 80% 60% 55% 60% 40% 45% 40% 20% 0% Nainen (KA: 1.452, Hajonta: 1.117)

Lisätiedot

ONNETTOMUUKSIEN EHKÄISYN OSAAMISEN KEHITTÄMINEN PELASTUSOPISTOLLA 2025

ONNETTOMUUKSIEN EHKÄISYN OSAAMISEN KEHITTÄMINEN PELASTUSOPISTOLLA 2025 ONNETTOMUUKSIEN EHKÄISYN OSAAMISEN KEHITTÄMINEN PELASTUSOPISTOLLA 2025 Pelastusopiston ja Karelia-Amk:n hanke & YAMK-opinnäytetyö YAMK / Teknologiaosaamisen johtaminen Karelia-Ammattikorkeakoulu Jani Jämsä

Lisätiedot