SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA"

Transkriptio

1 SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA TM VOIMA OY ALAVIESKAN KYTÖLÄN TUULIVOIMAPUISTO FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P20159

2 2 (31) Kytölän tuulivoimapuisto FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO HANKEALUE JA HANKKEEN KUVAUS YMPÄRISTÖN YLEISKUVAUS Maa- ja kallioperä sekä topografia Pinta- ja pohjavedet Pintavedet Pohjavesialueet Natura-alueet, luonnonsuojelualueet ja suojeluohjelmien alueet LUONTOSELVITYS Aineisto ja menetelmät Kasvillisuus- ja luontotyyppiselvitykset Linnusto ja muu eläimistö Kasvillisuus ja luontotyypit Kasvillisuusalue Hankealueen kasvillisuus ja luontotyypit Rakentamisalueiden luontoarvot Linnusto ja muu eläimistö Linnusto Lepakot Muu eläimistö Arvokkaat luontokohteet ja lajisto Arvokkaat luontokohteet Uhanalainen ja arvokas lajisto Hankkeen vaikutukset alueen luontoarvoille Vaikutukset kasvillisuuteen ja luontotyyppeihin Vaikutukset linnustoon ja muuhun eläimistöön Vaikutukset Natura-alueisiin ja muihin suojelualueisiin LÄHTEET LIITTEET: Liite 1. Arvokkaat luontokohteet Liite 2. Kartta metson soidinalueista (SALASSAPIDETTÄVÄ!) Paikkatietoaineistot: Pohjakartat Maanmittauslaitos 4/2013 Suojelualuerajaukset OIVA Ympäristö- ja paikkatietopalvelu asiantuntijoille 4/2013 Kuvat FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy, Minna Tuomala.

3 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kytölän tuulivoimapuisto 3 (31) 1 JOHDANTO TM Voima Oy suunnittelee Alavieskan kunnan Kytölän alueelle enintään yhdeksästä tuulivoimalasta muodostuvaa tuulivoimapuistoa. Tämän luontoselvityksen tavoitteena on tuoda esille suunnitellun tuulivoimapuistoalueen ja sen lähiympäristön luonnonolosuhteiden nykytila ja arvioida suunnitellun tuulivoimapuiston mahdollisia vaikutuksia alueen luontoarvoihin ja lajistoon. Tässä selvityksessä on esitetty lyhyesti myös hankkeen kuvaus sekä hankealueen ympäristön yleispiirteet ja lähimmät suojelualueet. Luontoselvityksen ovat laatineet FM biologit Ville Suorsa ja Minna Tuomala FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy:n Oulun aluetoimistosta. 2 HANKEALUE JA HANKKEEN KUVAUS Suunnittelualue sijaitsee Pohjois-Pohjanmaalla noin 10 kilometrin etäisyydellä Alavieskan kunnan keskustasta Kalajoen rajan tuntumassa. Tuulivoimapuistohanke kattaa tuulivoimalaitokset perustuksineen, niitä yhdistävät maakaapelit sekä tiestön. Suunnitellut tuulivoimalat tulevat olemaan enimmäiskorkeudeltaan enintään 210 metriä korkeita ja tornirakenteeltaan teräslieriö- tai hybriditorneja. Tuulivoimapuistoalueelle rakennetaan sähköasema, jossa tuulivoimapuiston tuottama sähkö liitetään 110 kv voimansiirtoverkkoon. Tuulivoimaloiden sähköntuotanto liitetään maakaapelina Finngrid Oy:n omistamaan 110 kv:n voimajohtoon hankealueen koillispuolella ja Tuulivoimapuiston sisäinen sähköverkko toteutetaan kv maakaapeliverkkona. Suunnittelualue on pääosin metsätalouskäytössä ja alueella on kattava metsäautotieverkosto. Suunnittelualueen pinta-ala on noin 450 ha ja alueet ovat yksityisten maanomistajien omistuksessa. Suunnittelualueen itäpuolelle sijoittuvan Taluskyläntien ja eteläpuolelle sijoittuvan Kytöläntien lisäksi hankealueella on kattava metsäautotieverkosto. Suunnittelualueelle sijoittuu Markun metsätie ja eteläpuolelle Kytöläntie. Kuva 1. Hankealueen sijainti.

4 4 (31) Kytölän tuulivoimapuisto FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kuva 2. Hankkeen alustava voimalasijoittelu, huoltotiestö ja sähkönsiirto. 3 YMPÄRISTÖN YLEISKUVAUS 3.1 Maa- ja kallioperä sekä topografia Alavieskan alue sijaitsee Keski-Pohjanmaan kiilleliuskealueella. Alueen kallioperä koostuu syväkiviin kuuluvista kvartsi- ja granodioriiteistä, gabrosta sekä dioriitistä. Hankealueen maalaji on silttimoreenia, joka on peittää kallioperän muotoja vaihtelevan paksuisena kerroksena. Hankealueelle sijoittuu useita pieniä kalliopaljastumia. Alueen pinnanmuodot muodostuvat rikkonaisen moreenimaaston ja näiden välisten suoaltaiden mosaiikista. Alueelle sijoittuu yksi laajempi suoallas, Vääräneva. Kokonaisuutena alue on suhteellisen alavaa ja korkeimmat kallioalueet sijoittuvat noin 45 50m mpy. Alueen länsiosiin sijoittuu avosuoalue sekä peltoja ja hieman etäämmälle itäpuolelle Taluskylän laajat peltoaukeat. 3.2 Pinta- ja pohjavedet Pintavedet Kytölän hankealue sijaitsee Oulujoen Iijoen vesienhoitoalueella (VHA 3). Hankealue sijoittuu eteläosistaan Pyhäjoen päävesistöalueella (54) Pyhäjoen alaosan (54.01) alueelle ja edelleen Talusojan (54.019) valuma-alueelle. Hankealueen pohjoisosat ovat Perämeren rannikkoalueen (84) päävesistöaluetta, missä sijoittuvat Yppärinjoen (84.079) valuma-alueelle. Hankealueelle tai sen lähialueelle ei sijoitu luonnontilaisia pienvesiä. Alueen turvemaat ovat pääosin tehokkaasti ojitettuja ja ihmisen luomaa ojaverkostoa sijoittuu alueelle runsaasti. Hankealueelle sijoittuu yksi laajempi luonnontilaisen kaltainen suoalue.

5 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kytölän tuulivoimapuisto 5 (31) Pohjavesialueet Hankealuetta lähin luokiteltu pohjavesialue sijoittuu noin 1,5 km etäisyydelle hankealueen kaakkoispuolella. Mäenmaan ( ) vedenhankintaa varten tärkeän pohjavesialueen (luokka I) pinta-ala on 0,85 km 2 ja antoisuus 50 m 3 /d. 3.3 Natura-alueet, luonnonsuojelualueet ja suojeluohjelmien alueet Hankealueella tai sen välittömässä läheisyydessä ei sijaitse Natura-alueita, luonnonsuojelualueita tai suojeluohjelmien alueita. Hankealuetta lähin Natura-alue Ryökönkangas (FI ) sijoittuu Posanperän ja Havistonperän alueella noin 7 km etäisyydelle hankealueen itäpuolella. Ryökönkankaalla sijaitsee myös vanhojen metsien suojelualue (VMA110082). Ryökönkangas on sisällytetty Suomen Natura 2000 ohjelmaan luontodirektiivin mukaisena SCI-alueena (SCI = Sites of Community Interest). Seuraavaksi lähin suojelualue tai suojeluohjelmien alue on Kaakkurinnevan (SSO110331) soidensuojeluohjelman alue, joka sijoittuu noin 3,6 km etäisyydelle hankealueen luoteispuolella. Kuva 3. Hankealueen ympäristöön sijoittuvat luokitellut pohjavesialueet, Naturaalueet, luonnonsuojelualueet ja suojeluohjelmien alueet (Oiva Ympäristö- ja paikkatietokanta).

6 6 (31) Kytölän tuulivoimapuisto FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 4 LUONTOSELVITYS 4.1 Aineisto ja menetelmät Hankealueen luonnonolojen selvittämisen tavoitteena on turvata luonnon monimuotoisuuden kannalta arvokkaat alueet sekä alueella mahdollisesti esiintyvä arvokas lajisto. Luontoselvityksessä on kuvailtu alueen luonnon yleispiirteet ja paikannettu hankealueen luonnon kannalta arvokkaat kohteet, jotka ovat joko lainsäädännöllä määriteltyjä tai muutoin alueellisesti edustavia kohteita, arvokkaita luontotyyppejä tai uhanalaisen, EU:n luonto- ja/tai lintudirektiiveissä mainitun tai muutoin merkittävän kasvilajiston kasvupaikkoja tai eläinlajiston elinympäristöjä. Hankealueelle tai sen lähiympäristöön mahdollisesti sijoittuvat arvokkaat luontokohteet ja arvokkaan lajiston esiintymät on esitetty kartoilla, kuvailtu pääpiirteissään sekä arvotettu valtakunnallisesti ja alueellisesti. Luontoselvityksen maastoinventoinneissa on tavanomaisen talousmetsän osalta inventoitu erityisesti hankkeen myötä muuttuvan maankäytön alueet kuten voimaloiden rakennuspaikat ja huoltoteiden alueet sekä voimaloiden varapaikat. Muut talousmetsäalueet on inventoitu yleispiirteisemmin Kasvillisuus- ja luontotyyppiselvitykset Hankealueen kasvillisuutta ja luontotyyppejä on inventoitu yhden maastotyöpäivän ajan Inventoinneissa tarkasteltiin suunnitelman mukaisten voimalapaikkojen ja tielinjausten lisäksi koko hankealueelta metsälain erityisen tärkeitä elinympäristöjä, luontotyyppien uhanalaisuusluokituksen (Raunio ym. 2008) mukaisia arvokkaita luontotyyppejä sekä mahdollisia arvokkaan lajiston kasvupaikkoja. Kuva 4. Alueelle sijoittuu yksi maa-ainesten otossa syntynyt pieni ja matala lampi.

7 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kytölän tuulivoimapuisto 7 (31) Luontoinventoinnin taustatietoina on käytetty maastokarttoja, ilmakuvia ja ympäristöhallinnon avoimien tietokantojen aineistoja. Maastotöiden tueksi selvitettiin hankealueelta ja sen lähistöltä tiedossa oleva uhanalaisten lajien paikkatietoaineisto ympäristöhallinnon uhanalaisrekisteristä (tiedonanto, Hertta Eliölajit -tietokanta, Pohjois- Pohjanmaan ELY -keskus 2/2013). Lisäksi tiedusteltiin alueelle mahdollisesti sijoittuvat metsätalouden ympäristötukikohteet (tiedonanto, Pohjois-Pohjanmaan Metsäkeskus, 2/2013). Hankealueelle ei sijoitu metsätalouden ympäristötukikohteita. Kasvillisuus- ja luontotyyppiselvitykset on laatinut FM biologi Minna Tuomala FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy:stä Linnusto ja muu eläimistö Linnustoselvitys Kytölän suunnitellun tuulivoimapuiston pesimälinnustoa selvitettiin yleisesti käytössä olevia ja pesimälinnustoinventointeihin tarkoitettuja laskentamenetelmiä (kartoituslaskenta ja pistelaskenta) soveltamalla (mm. Koskimies & Väisänen 1988). Hankealueen pesimälinnustoa selvitettiin suunniteltujen voimalapaikkojen alueella toteutettujen pistelaskentojen avulla sekä kiertelemällä kartoituslaskentana kartta- ja ilmakuvatarkastelun perusteella ennalta valittuja kohteita, joissa suojelullisesti arvokkaita lajeja arvioitiin esiintyvän. Jokaisella voimalapaikalla toteutetut pistelaskennat toistettiin kolmeen kertaan, minkä lisäksi hankealue pyrittiin kiertämään mahdollisimman kattavasti läpi kartoituslaskennan ohessa. Pesimälinnuston pistelaskennat toteutettiin välisenä aikana. Lisäksi hankealueella toteutettiin yleispiirteinen metson soidinpaikkojen inventointi , jonka aikana pyrittiin löytämään alueelle mahdollisesti sijoittuvat merkittävät metson soidinalueet, jotka tulisi huomioida alueen maankäytössä. Pesimälinnustoselvitysten lisäksi täydentävää tietoa linnustosta saatiin myös muiden hankealueella toteutettujen luontoselvitysten yhteydessä. Taulukko 1. Todennetut metson soidinpaikat arvotettiin seuraavalla luokituksella (M. Tuomala / FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy). I: Todettu, toimiva soidinpaikka, joka sisältää maastossa selkeästi erottuvan soidinkeskuksen. Alue voidaan tulkita havaintojen perusteella yli viiden kukon soitimeksi. Soidinaikaisia havaintoja useista yksilöistä sekä ympäristössä runsaasti hakomispuita, jätöksiä, siivenvetojälkiä ja/tai höyheniä. Alueella viitteitä tai näköhavaintoja koppeloista. II: Todettu, toimiva soidinpaikka, joka sisältää selkeästi hahmotettavan soidinkeskuksen. Soidinaikaisia havaintoja 1 4 kukosta sekä selkeitä merkkejä ympäristössä: runsaasti hakomispuita, jätöksiä, siivenvetojälkiä ja/tai höyheniä. Mahdollisesti myös viitteitä tai näköhavaintoja koppeloista. III: Ympäristön perusteella mahdollinen soidinpaikka. Alue on ilmoitettu aiempien havaintojen perusteella soidinpaikaksi, tarkistuksessa ei havaintoja lajista ja selkeää soidinkeskusta ei hahmoteta. Ympäristössä hakomispuita ja jätöksiä. Lähialueella havaittu yksittäisiä lintuja päiväreviireillä. IV: Ympäristön perusteella tuhoutunut soidinpaikka. Aiemmin tiedossa ollut soidinkeskus, joka nykyisin metsätalouden vahvasti muuttama. Lähimaastosta ei hahmotettavissa selkeää uutta soidinpaikkaa. Ei havaintoja metsoista tai yksittäisiä havaintoja kauempana päiväreviireillä. Linnustoselvitysten aikana keskityttiin erityisesti selvittämään suojelullisesti arvokkaiden lajien kuten Suomen Punaisen kirjan uhanalaisten ja silmälläpidettävien lajien (Rassi ym. 2010), EU:n lintudirektiivin liitteen I lajien (79/409/ETY), Suomen luonnonsuojelulailla ( /1096) ja luonnonsuojeluasetuksella ( /160) uhanalaisiksi tai erityistä suojelua vaativiksi säädettyjen lajien esiintyminen alueella, mutta myös kaikkien muiden lajien esiintyminen kirjattiin ylös. Linnustoselvitysten yhteydessä kiinnitettiin erityistä huomiota myös mahdollisiin petolintujen pesäpaikkoihin, metson soidinalueisiin sekä muihin linnustollisesti arvokkaisiin kohteisiin. Laskennat suoritettiin hyvissä havainnointiolosuhteissa ja ne ajoitettiin pääasiassa aikaiseen aamuun, noin 4 6 tuntia auringon nousun jälkeiseen aikaan. Laskentojen aikana havaitut linnut kirjattiin ylös vihkoon ja maastokartoille, ja tulokset tulkittiin toimistotyönä ko. laskentamenetelmästä annettujen ohjeiden (mm. Koskimies & Väisänen 1988) mukaisesti. Kaikille havaituille lintulajeille tulkittiin pesimävarmuusindeksi lintuatlaskartoituksessa käytetyn ohjeistuksen mukaisesti (ks.

8 8 (31) Kytölän tuulivoimapuisto FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Valkama ym. 2011). Havaintojen tulkinta tehtiin ns. minimiperiaatteella, jolloin yksikin sopivassa elinympäristössä tehty pesintään viittaava havainto riitti siihen, että laji tulkittiin alueella pesiväksi. Kytölän tuulivoimapuiston hankealueen itä- ja koillispuolelle sijoittuvalla peltoaukealla suoritettiin kevätmuutontarkkailua välisenä aikana. Muutontarkkailua suoritettiin yhteensä kymmenenä päivänä noin 70 tuntia. Muutontarkkailun havainnointipaikat sijoittuivat Tolosperälle ja Jylkkään, joista käsin Kytölän hankealueen kautta muuttava linnusto oli kohtuudella havaittavissa. Muutontarkkailun tarkoituksena oli selvittää tuulivoiman törmäysvaikutuksille alttiiksi tiedettyjen lintulajien yksilömääriä, niiden käyttämiä lentoreittejä ja lentokorkeuksia Kytölän suunnitellun tuulivoimapuiston alueella sekä sen läheisyydessä. Hankealueen kautta kulkevaa muuttolinnustoa arvioitiin myös suhteuttamalla Kytölän alue lintujen muuton yleiskuvaan Kalajoen rannikkoalueella sekä laajemmin Kalajokilaakson alueella, ja hankealueen länsipuolella aiemmin suoritettuihin tuulivoiman YVA-menettelyjen yhteydessä toteutettuihin muutontarkkailuihin. Tässä selvityksessä käytettiin seuraavia aineistoja ja tietolähteitä maastoselvitysten pohjatiedoiksi sekä selvitysten täydentämiseksi: Maanmittauslaitoksen kartta- ja ilmakuva-aineistot (lintujen elinympäristöt) Ympäristöhallinnon OIVA ympäristö- ja paikkatietokanta asiantuntijoille (ympäristön suojelualueet) BirdLife Suomen ja SYKE:n paikkatietoaineistot (ympäristön IBA- ja FINIBA- kohteet) Metsähallituksen petolinturekisteri (ympäristön erityisesti suojeltavien petolintujen pesäpaikat, aineistopyyntö) Luonnontieteellisen keskusmuseon Sääksirekisteri (ympäristön sääksen pesäpaikat, aineistopyyntö) Luonnontieteellisen keskusmuseon Rengastustoimisto (ympäristön suojelullisesti arvokkaiden lajien pesäpaikka- ja rengastustiedot, aineistopyyntö) Valtakunnallinen lintuatlastietokanta (pesimälajiston yleispiirteet) Keski-Pohjanmaan lintupaikkaopas (lähialueen lintupaikkojen yleistietoja) Kalajoen Mustilankankaan, Jokelan ja Tohkojan tuulivoimapuistojen YVA-selostukset (muuttolinnuston yleispiirteet Kalajokilaaksossa) Linnustoselvitysten raportoinnista on vastannut FM biologi Ville Suorsa FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy:n Oulun toimistolta. Linnuston maastoselvityksiä ovat suorittaneet Ville Suorsa, FM biologi Minna Tuomala sekä linnustoasiantuntija Eino Mikkonen FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy:stä. Muu eläimistö ja suojelullisesti arvokkaat lajit Tiedot alueen eläimistöstä perustuvat pääosin yleistietoon erityisesti nisäkkäidemme levinneisyydestä ja elinympäristövaatimuksista. Hankealueella ja sen läheisyydessä esiintyvää eläimistöä ja eri lajien elinympäristöinä potentiaalisia alueita huomioitiin myös hankkeen yhteydessä suoritettujen luonto- ja linnustoselvitysten yhteydessä. Hankealueella toteutettiin yleispiirteinen liito-oravainventointi metson soidinpaikkainventoinnin yhteydessä alkukeväästä, minkä lisäksi lajin elinympäristöjä huomioitiin myös muiden luontoselvitysten yhteydessä. Kartta- ja ilmakuvatarkastelun perusteella todetut lajin potentiaaliset elinympäristöt inventoitiin papanakartoitusmenetelmää soveltaen, minkä lisäksi arvioitiin alueen soveltuvuutta lajin elinympäristönä. Lepakkoselvitys Kytölän suunnitellun tuulivoimapuiston hankealueella toteutettiin kesän 2013 aikana yleispiirteinen lepakoiden ruokailualueiden kartoitus. Kartoitus tehtiin ns. aktiivikartoitusmenetelmää hyödyntäen, missä hankealueen lepakoille potentiaaliset kohteet kierrettiin kattavasti läpi detektorilla (Echo Meter EM3+) kuunnellen. Lepakkoselvitykset kohdennettiin erityisesti sellaisille alueille, joiden maankäyttö tulee muuttumaan hankkeen toteutuessa sekä kartta- ja ilmakuvatarkastelun perusteella arvioiduille lepakoille potentiaalisille alueille. Lepakkoselvitykset suoritettiin suurimmaksi osaksi kävellen hankealueella, ja autokartoitusmenetelmää hyödyntäen alueen ulkopuolella. Hankealueen ulkopuolella suoritettu autokartoitus antoi arvokasta tietoa lepakoiden esiintymisestä ja runsaudesta alueellisesti, koska tiedot lepakoiden esiintymisestä Kalajokilaakson alueella ovat edelleen hyvin vähäisiä.

9 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kytölän tuulivoimapuisto 9 (31) Hankealueen lepakkoselvitykset toteutettiin 8.6. ja , jolloin hankealue kierrettiin kattavasti läpi kahden yön aikana. Kartoitusöinä säätila ja olosuhteet olivat ajankohtaan nähden suotuisia ja lepakoiden kartoitukseen otollisia. Lepakoille sopivien lisääntymis- ja levähdyspaikkojen (mm. kolopuut, kallionhalkeamat ja vanhat rakennukset) sekä ruokailualueiden esiintymiseen on kiinnitetty huomiota myös muiden hankealueella suoritettujen luontoselvitysten ohessa. Lepakkoselvitysten yhteydessä mahdollisesti todetut lepakoiden käyttämät alueet arvotettiin seuraavien, nykyään yleisesti käytössä olevien, periaatteiden mukaisesti. Luokitusperusteena on käytetty alueella esiintyvää lajistoa ja lepakoiden määrä (Siivonen 2004). Luokitusperusteet ovat: Luokka I: Luokka II: Luokka III: Lepakoiden lisääntymis tai levähdyspaikka. Alueen hävittäminen tai heikentäminen on Suomen luonnonsuojelulaissa kielletty (LSL 49 ). Lepakoiden tärkeä ruokailualue tai siirtymäreitti. Maankäytössä on huomioitava alueen arvo lepakoille (EUROBATS 1999). Muu lepakoiden käyttämä alue. Maankäytössä on mahdollisuuksien mukaan huomioitava alueen arvo lepakoille. Lepakot käyttävät eri aikoina vuodesta eri alueita ruokailuun, mistä johtuen lepakkoselvitykset tulisi toistaa useamman kerran kesän aikana. Nyt toteutettu lepakkoselvitys muodostuu kahdesta keskikesälle ajoittuvasta kartoituskäynnistä, joiden arvioidaan antavan hyvän yleiskuvan lepakoiden esiintymisestä alueellisesti sekä lepakoille mahdollisesti arvokkaista kohteista. Syksymmällä lepakot jakaantuvat tasaisemmin ja laajemmalle alueelle lisääntymis- ja levähdyspaikkojen ympäristöön. Toteutettujen selvitysten perusteella alueen lepakkotiheys on niin alhainen, että kartoituskertojen lisääminen ei todennäköisesti olisi muuttanut tuloksia merkittävästi. Lepakkoselvitykset on suorittanut FM biologi Ville Suorsa FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy:stä. 4.2 Kasvillisuus ja luontotyypit Kasvillisuusalue Hankealue sijoittuu kasvillisuusvyöhykkeiden aluejaossa keskiboreaaliseen Pohjanmaan Kainuun alueen länsiosaan, missä kohtaavat pohjoisen ja eteläisen Suomen kasvillisuustyypit ja lajisto. Soiden osalta Kalajokilaakson alue kuuluu vaihettumisvyöhykkeeseen, missä suot kuuluvat Pohjanmaan aapasoiden alaryhmään Suomenselän aapasuot ja osaksi Pohjanmaan vietto- ja rahkakeitaisiin (Vasander 1998) Hankealueen kasvillisuus ja luontotyypit Metsät Kytölän hankealueen kivennäismaan metsät ovat melko nuoria ja mäntyvaltaisia, pääosin kasvupaikkatyypiltään variksenmarja-puolukkatyypin (EVT) kuivahkoja kankaita. Hankealueesta vähäisempi osuus on kivennäismaakankaita ja niistä suurin osuus sijoittuu alueen pohjoisosaan Siljakallion alueelle sekä eteläosaan Neljänneksenkallion ja Kytökankaan alueille. Neljänneksenkallion itäpuolelle sijoittuu tuoreita päätehakkuualoja. Laajimmat nuoret taimikot ovat Yrjänänkallioiden ja Neljänneksenkallioiden alueilla. Hankealueen metsäalasta suuri osuus on alun perin rämeisiä turvekangasmuuttumia, joilla kasvaa nykyisin kohtalaisesti mäntyä. Rämevarpujen suuri osuus leimaa metsien kenttäkerrosta ja sekapuuna esiintyy usein hieskoivua.

10 10 (31) Kytölän tuulivoimapuisto FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kuva 5. Sekapuustoista ja nuorehkoa kangasmetsää alueen luonteisosassa. Suot Hankealueen pinta-alasta suurin osuus on turvemaapohjaisia muuttumia, joilla metsänkasvua on pyritty ojituksin lisäämään. Hankealueen soista Vääräneva on ainoa laajempi ja luonnontilaisen kaltaisena edustavampi suoluontokohde. Vääränevaa on laiteiltaan ojitettu ja sen pohjoisosat ovat nykyisin peltona. Vääränevan laiteilla esiintyy pallosararämeenojikkoa sekä isovarpurämemuuttumia. Yrjänännevan alueella esiintyy laajimmin puolukkaturvekankaita, joiden joukossa eriasteisten rämemuuttumien osuus vaihtelee mosaiikkimaisesti. Hankealueella ei esiinny ojittamatonta ja puustoltaan edustavaa korpea. Alueen vähäiset korpimuuttumat ovat sekapuustoisia, nuoria ja valoisuuden vuoksi heinäisiä ja osaltaan jo turvekankaita. Runsaat ojitukset ja puuston käsittely ovat koko hankealueella merkittävästi muuttaneet rämeisten suotyyppien luonnontilaa. Vähäisten korpimuuttumien tai rämeisten kasvatusmetsien alueilla ei ollut kasvillisuuden perusteella havaittavissa erityistä rehevyyttä, vaan alueella on luonnontilassaankin ollut varsin karuja suoluontotyyppejä. Kulttuuriympäristöt Hankealueelle ei sijoitu asuttuja kulttuuriympäristöjä, eikä entisiä hakamaita tai metsälaitumia havaittu. Hankealueen koillis- ja kaakkoisosiin sijoittuu laajempia viljelykäytössä olevia peltoalueita. Kunnarinperkkiön ja Asunnevan pelloilla on useita latoja ja metsäisiä saarekkeita. Vääränevan pohjoisosaan sijoittuu kapea peltolohko. Inventoinneissa ei havaittu merkittävämpää kulttuuriperäistä lajistoa, vaan lajisto on tavanomaista ja hyvin yleistä pientareiden ja viljelyalueiden lajistoa.

11 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kytölän tuulivoimapuisto 11 (31) Kuva 6. Vääränevan pohjoispuolelle sijoittuu turvemaapohjalle raivattua peltoa Rakentamisalueiden luontoarvot Tuulivoimaloiden rakennuspaikat ja huoltotiestö Tuulivoimaloiden suunnitellut rakennuspaikat, niille johtava huoltotiestö ja maakaapelointi sijoittuvat hyvin tavanomaisen talousmetsän alueelle. Voimalat 1-5 sijoittuvat rämemuuttumien tai turvekankaiden alueelle. Voimalat 6 ja 7 sijoittuvat kuivahkon kankaan nuoriin mäntyvaltaisiin kasvatusmetsiin. Maastossa tarkasteltiin myös suunnitelman mukaiset varavoimaloiden paikat, jotka sijoittuvat tavanomaisiin talousmetsiin, osin tuoreille päätehakkuualoille. Hankealueen huoltotiestö sijoittuu pääosin kunnostettavien entisten metsäautoteiden ja talviteiden pohjille. Uutta tielinjastoa rakennetaan hyvin vähän ja se sijoittuu Neljänneksenkallion kaakkoispuolella tuoreen päätehakkuun laiteeseen.

12 12 (31) Kytölän tuulivoimapuisto FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kuva 7. Yksi voimalan rakennuspaikoista sijoittuu Yrjänänkallion nuoren taimikon alueelle 4.3 Linnusto ja muu eläimistö Linnusto Pesimälinnusto Pesimälinnusto Valtakunnallisessa Lintuatlashankkeessa selvitettiin koko Suomen pesimälinnuston levinneisyyttä 10 x 10 km suuruisilla atlasruuduilla vuosina Kytölän hankealue sijoittuu Kalajoen Mehtäkylän (713:336, selvitysaste erinomainen) atlasruutuun, missä havaittiin atlaksen aikana yhteensä 99 lajia, joista 91 lajia arvioitiin alueella varmasti tai todennäköisesti pesiväksi (Valkama ym. 2011). Alueen pesivän maalinnuston keskitiheydeksi on arvioitu noin paria/km 2. Kesän 2013 pesimälinnustoselvitysten yhteydessä Kytölän hankealueella havaittiin yhteensä 65 lintulajia, joista 42 lajia arvioitiin alueella varmasti tai todennäköisesti pesiväksi (Taulukko 3). Pistelaskentojen perusteella alueen selkeästi yleisimmät lajit olivat metsien yleislajeiksi luokiteltavat peippo ja pajulintu (Taulukko 2). Muita yleisiä lajeja olivat mm. metsäkirvinen, laulurastas, pikkukäpylintu, punarinta, vihervarpunen ja talitiainen. Hankealueen ja sen lähiympäristön pesimälajisto on toteutettujen selvitysten perusteella melko monipuolinen, vaikkakin lajisto käsittää enimmäkseen alueellisesti tavanomaisia havupuuvaltaisten metsätalousalueiden peruslajeja (Taulukko 2). Huomattava osa hankealueen pinta-alasta on nuoren ikäluokan metsiä, hakkuualuetta ja ojitettua turvemaata. Hankealueella ja sen välittömässä läheisyydessä on myös Vääränevan avoimempi suoalue sekä useampia viljelysalueita.

13 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kytölän tuulivoimapuisto 13 (31) Taulukko 2. Pistelaskentojen perusteella hankealueen kymmenen runsainta pesimälajia. Dominanssi = lajin yksilöiden osuus hankealueen koko lintuyhteisöstä Laji Dominanssi Peippo (Fringilla coelebs) 21,7 % Pajulintu (Phylloscopus trochilus) 20,9 % Metsäkirvinen (Anthus trivialis) 7,7 % Laulurastas (Turdus philomelos) 4,7 % Pikkukäpylintu (Loxia curvirostra) 4,2 % Kuovi (Numenius arquata) 3,5 % Punarinta (Erithacus rubecula) 2,7 % Vihervarpunen (Carduelis spinus) 2,7 % Kurki (Grus grus) 2,2 % Talitiainen (Parus major) 2,0 % Rengastustoimiston ja Sääksirekisterin tiedonantojen (Juha Honkala, kirjall. ilm.) sekä Metsähallituksen petolinturekisterin (Tuomo Ollila, kirjall. ilm.) hankealueen läheisyydessä ei sijaitse suurten tai keskisuurten petolintujen tai uhanalaisten lintulajien tiedossa olevia pesäpaikkoja. Edellä mainittujen tietolähteiden osalta on huomattava, että erityisesti Sääksirekisterin ja Rengastustoimiston tiedot petolintujen pesäpaikoista ovat todennäköisesti vajavaisia ja niiden kattavuus riippuu voimakkaasti paikallisten petolinturengastajien aktiivisuudesta. Petolinnuista hankealueen läheisyyteen sijoittuu sekä kanahaukan että varpushaukan, sinisuohaukan ja tuulihaukan reviirit, mutta niiden pesäpaikat eivät todennäköisesti sijoitu hankealueelle. Hankealueen pohjoispuolelle, Tammelanperälle, sijoittuu myös hiirihaukan reviiri. Lisäksi hankealueen länsiosaan sijoittuvan Vääränevan alueella ja hankealueen itäpuolelle sijoittuvalla Tolosperällä havaittiin saalisteleva suopöllö. Kytölän hankealueen pohjoisosan kallioilla havaittiin pieni kaksiosainen metson soidinalue. Molemmat kohteet lienevät yhteydessä toisiinsa, vaikka niiden välissä on tuore hakkuualue. Kohde luokiteltiin soidinalueluokkaan II, koska kyseessä on todennäköisesti alle viiden kukon soidin. Ensimmäisellä käyntikerralla alueella havaittiin kaksi metsokukkoa ja toisella käyntikerralla yksi soiva metsokukko, mutta jälkien perusteella lintuja on todennäköisesti useampiakin. Rajattu soidinalue sijoittuu hieman reilun 100 metrin etäisyydelle lähimmästä tuulivoimalan rakennuspaikasta, ja voimalan sekä soidinalueen väliin jää metsäinen suojavyöhyke. Rajatut metson soidinalueet on toimitettu erillisellä liitekartalla viranomaisten tietoon. Teeriä hankealueella havaittiin Kytökankaalla sekä Kunnarinperkkiön pellolla, ja lisäksi havaittiin teeripoikue hankealueen eteläosassa. Suurempia teeren soidinalueita sijoittuu ääntelyn perusteella Vääränevan suolle sekä sen eteläpuoleiselle pellolle, mutta soivia teeriä havaittiin myös Kunnarinperkkiön pellolla ja Vääränevan pohjoispuoleisella pellolla. Pyitä havaittiin hankealueen pohjoisrajalla Ränkynsaaren alueella sekä Kytökankaalla. Kytölän hankealueelle sijoittuu peltoalueita Asunnevalla sekä Kunnarinperkkiön alueella, joissa pesii kahlaajista töyhtöhyyppiä ja kuoveja. Vääränevan avoimella suoalueella hankealueen länsiosassa pesii mm. taivaanvuohia, liroja ja valkovikloja. Vääränevalla sekä paikoin hankealueen pellonlaiteissa pesii myös useampi pari kurkia. Vääränevalla sekä peltoalueilla pesivät avomaan varpuslinnuista myös mm. niittykirvinen, keltavästäräkki, kiuru ja pensastasku. Kunnarinperkkiön pellon reunalla pesi onnistuneesti myös avoimilla alueilla sekä viljelysalueiden ja hakkuiden reunamilla viihtyvä pikkulepinkäinen. Tikkalinnuista hankealueella pesivät todennäköisesti käpytikka ja palokärki, jonka reviiri sijoittui Paskakinttaan eteläpuolelle. Pohjantikan syönnösjälkiä havaittiin Neljänneksenkallion lounaispuoleisessa kuusikossa. Käenpiian reviirejä hankealueelle sijoittui kaksi: Yrjänänkallioille sekä Neljänneksenkallion itäpuolelle, missä varmistettiin myös lajin pesintä. Hankealueen harvoissa kuusivaltaisemmissa metsissä havaittiin laulavia tiltaltteja, hippiäisiä, töyhtötiaisia sekä pikkukäpylintuja.

14 14 (31) Kytölän tuulivoimapuisto FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Taulukko 3. Kytölän hankealueen pesimälinnustoinventoinneissa havaitut lajit. Alueella varmasti tai todennäköisesti pesivät linnut on lihavoitu. Laji Laji Laulujoutsen (Cygnus cygnus) Tavi (Anas crecca) Pyy (Tetrastes bonasia) Teeri (Tetrao tetrix) Metso (Tetrao urogallus) Sinisuohaukka (Circus cyaneus) Kanahaukka (Accipiter gentilis) Varpushaukka (Accipiter nisus) Hiirihaukka (Buteo buteo) Tuulihaukka (Falco tinnunculus) Kurki (Grus grus) Töyhtöhyyppä (Vanellus vanellus) Taivaanvuohi (Gallinago gallinago) Kuovi (Numenius arquata) Metsäviklo (Tringa ochropus) Valkoviklo (Tringa nebularia) Liro (Tringa glareola) Naurulokki (Larus ridibundus) Sepelkyyhky (Columba palumbus) Käki (Cuculus canorus) Suopöllö (Asio flammeus) Tervapääsky (Apus apus) Käenpiika (Jynx torquilla) Palokärki (Dryocopus martius) Käpytikka (Dendrocopos major) Pohjantikka (Picoides tridactylus) Kiuru (Alauda arvensis) Törmäpääsky (Riparia riparia) Metsäkirvinen (Anthus trivialis) Niittykirvinen (Anthus pratensis) Keltavästäräkki (Motacilla flava) Västäräkki (Motacilla alba) Tilhi (Bombycilla garrulus) Rautiainen (Prunella modularis) Punarinta (Erithacus rubecula) Leppälintu (Phoenicurus phoenicurus) Pensastasku (Saxicola rubetra) Mustarastas (Turdus merula) Räkättirastas (Turdus pilaris) Laulurastas (Turdus philomelos) Punakylkirastas (Turdus iliacus) Kulorastas (Turdus viscivorus) Hernekerttu (Sylvia curruca) Lehtokerttu (Sylvia borin) Tiltaltti (Phylloscopus collybita) Pajulintu (Phylloscopus trochilus) Hippiäinen (Regulus regulus) Harmaasieppo (Muscicapa striata) Kirjosieppo (Ficedula hypoleuca) Hömötiainen (Parus montanus) Töyhtötiainen (Parus cristatus) Sinitiainen (Parus caeruleus) Talitiainen (Parus major) Pikkulepinkäinen (Lanius collurio) Närhi (Garrulus glandarius) Varis (Corvus corone) Korppi (Corvus corax) Peippo (Fringilla coelebs) Vihervarpunen (Carduelis spinus) Urpiainen (Carduelis flammea) Pikkukäpylintu (Loxia curvirostra) Isokäpylintu (Loxia pytyopsittacus) Punatulkku (Pyrrhula pyrrhula) Keltasirkku (Emberiza citrinella) Pajusirkku (Emberiza schoeniclus) Muuttolinnusto Selvät maanpinnanmuodot, kuten meren sekä suurten järvien rannikko ja suuret jokilaaksot muodostavat muuttolinnuille tärkeitä muuton suuntaajia eli ns. johtolinjoja, joita linnut seuraavat muutollaan. Pohjois-Pohjanmaan eteläosan sisämaa-alueella ei ole merkittäviä lintujen muuttoa ohjaavia johtolinjoja tai tiedossa olevia merkittäviä lintujen muuttoreittejä. Kytölän hankealue sijoittuu kuitenkin melko lähelle Kalajoen rannikkoaluetta, missä kulkee kansainvälisesti merkittävä lintujen muuttoreitti, jota pitkin muuttaa vuosittain satoja tuhansia lintuja niiden pohjoisille pesimäalueilleen.

15 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kytölän tuulivoimapuisto 15 (31) Kalajoella joutsenen ja hanhien muuttoreittien painopiste sijoittuu yli 10 kilometrin etäisyydelle hankealueen länsi- ja luoteispuolella, mutta muuttoa kulkee kuitenkin laajemmalla rintamalla, koska Pitkäsenkylän merkittävä muutonaikainen levähdysalue sijoittuu noin 8 kilometrin etäisyydelle hankealueen länsipuolella. Kurjen ja esimerkiksi petolintujen muutto kulkee tuulensuunnasta riippuen leveämmällä rintamalla, ja se sijoittuu yleensä myös joutsenia ja hanhia kauemmaksi sisämaahan. Merkittävimpien muuttoreittien ulkopuolella lintujen muutto on yleensä selkeästi vähäisempää ja hajanaisempaa. Kytölän hankealueen läheisyydessä ei ole tehty aiempia muuttolinnustoselvityksiä, joten lintujen muuton tarkemmasta luonteesta alueella ei ollut tietoa. Lähimmät muuttolinnustoselvitykset on tehty Kalajoen alueella Jokelan, Tohkojan ja Mustilankankaan tuulivoimapuistojen YVA-menettelyjen yhteydessä. Aiemmin tiedossa olleen ja em. tuulivoimapuistojen linnustoselvityksissäkin todetun, Kalajoen kautta kulkevan merkittävän muuttoreitin, leveydestä sisämaahan ja Kytölän hankealueen suuntaan ei ollut täyttä varmuutta. Aiempien havaintojen perusteella Kalajoen rannikkoalueella kulkevan merkittävimmän kevätmuuttoreitin leveys on noin 10 kilometriä, ja se sijoittuu Kytölän hankealueen länsipuolelle. Tuulen suunta ja voimakkuus vaikuttaa kuitenkin lähes kaikkien alueen kautta muuttavien lajien muuttoreitteihin ja lentokorkeuksiin, ja tuulen suunta määrää esimerkiksi sen mistä lintujen muuttovirta kulloinkin kulkee. Kovalla vastatuulella tai muuten huonoissa muutto-olosuhteissa merkittävästi suurempi osa linnuista laskee muuttokorkeuttaan törmäyskorkeudelle tai sen alapuolelle. Riittävän huonon sään aikana monet linnut keskeyttävät muuttonsa kokonaan. Lepäily- ja ruokailualueiden läheisyydessä lintujen lentokorkeudet ovat keskimäärin alhaisempia kuin muualla niiden muuttomatkan varrella. Kytölän tuulivoimahankkeen muutontarkkailun aikana kirjattiin ylös lähes 6000 muuttavaa lintua, joista yli puolet oli tuulivoiman riskilajeiksi luokiteltavia joutsenia, hanhia ja kurkia sekä petolintuja (taulukko 4). Muuttavia laulujoutsenia havaittiin 147, hanhia yhteensä 1442 (valtaosin metsähanhia) ja kurkia Joutsenista ja hanhista merkittävä osa muutti törmäyskorkeudella, mutta kurkimuutosta yli 75 % kulki törmäyskorkeuden yläpuolella. Kaikista havaituista hanhista ja joutsenista vain noin 10 % muutti Kytölän hankealueen läheisyydessä, valtaosan muuttaessa koilliseen yli viiden kilometrin etäisyydellä hankealueen luoteis- ja pohjoispuolella (kuva 8). Kytölän hankealueen kohdalla joutsenten ja hanhien muutto oli vähäistä ja hajanaista, suuntautuen luoteen ja koillisen välisiin ilmansuuntiin, eikä alueelta ollut tunnistettavissa selkeitä muuttoreittejä. Kurkimuuttoa kulki selvästi joutsen- ja hanhimuuttoa leveämmällä rintamalla ja enemmässä määrin myös Kytölän hankealueen läheisyydessä. Parhaimpina muuttopäivinä kurkimuuton painopiste sijoittui kuitenkin useamman kilometrin etäisyydelle hankealueen luoteis- ja pohjoispuolelle. Kytölän tuulivoimahankkeen muutontarkkailun aikana kirjattiin lähes sata muuttavaa petolintua neljästätoista lajista (taulukko 4). Alueen kautta kulkeva petolintumuutto oli kuitenkin melko hajanaista suuntautuen hankealueen itäpuolelle sijoittuvia peltoalueita pitkin luoteeseen ja koilliseen sekä metsäalueiden yllä eri suuntiin. Merkittävä osa havaitusta petolintumuutosta kulkee törmäyskorkeudella, mutta muuttoa kulkee runsaasti myös törmäyskorkeuden yläpuolella. Runsaimpia havaittuja petolintuja olivat piekana, varpushaukka, tuulihaukka ja sinisuohaukka (taulukko 4). Kytölän muutontarkkailun aikana havaittiin runsaasti myös kahlaajia sekä mm. sepelkyyhkyjä ja varpuslintuja (taulukko 4). Muutontarkkailun yhteydessä havaittiin noin 330 töyhtöhyyppää, joista valtaosa muutti peltoalueita seuraillen Tolosperällä koilliseen ja Jylkässä luoteeseen sekä Mehtäkylässä metsän yläpuolella koilliseen. Kuovimuutto kulki vähemmän maastonmuodoista välittämättä metsän yllä koilliseen. Sepelkyyhkyjen muutto kulki pääosin selvästi hankealueen pohjoispuolella koilliseen. Kytölän hankealueella tai sen läheisyydessä ei sijaitse merkittäviä muuttolintujen lepäily- tai ruokailualueita. Alueen merkittävimmät muuttolintujen lepäilyalueet sijoittuvat Kalajoen Pitkäsenkylän peltoalueelle sekä Pyhäjoen Välimaanperän ja Yppärin alueille.

16 16 (31) Kytölän tuulivoimapuisto FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kuva 8. Kytölän hankealueen läheisyydessä havaittu lintujenn kevätmuutto. Nuolen paksuus kuvaa muuton suhteellista voimakkuutta. Taulukko 4. Kytölän tuulivoimapuiston kevätmuutontarkkailun aikana havaitut lin- ja nut. Lentokorkeusluokat: I = törmäyskorkeuden alapuolella, törmäyskorkeudella törmäyskorkeuden yläpuolella. Laji Laulujoutsen (Cygnus cygnus) Metsähanhi (Anser fabalis) Lyhytnokkahanhi (Anser brachyrhynchus) Merihanhi (Anser anser) Harmaahanhilaji (Anser sp.) Isokoskelo (Mergus merganser) Mehiläishaukka (Pernis apivorus) ) Merikotka (Haliaeetus albicilla) Ruskosuohaukka (Circus aeruginosus) Sinisuohaukka (Circus cyaneus) Arosuohaukka (Circus macrourus) Suohaukkalaji (Circus sp.) Kanahaukka (Accipiter gentilis) Varpushaukka (Accipiter nisus) Hiirihaukka (Buteo buteo) Piekana (Buteo lagopus) Hiirihaukkalaji (Buteo sp.) Sääksi (Pandion haliaetus) Tuulihaukka (Falco tinnunculus) Ampuhaukka (Falco columbarius) Nuolihaukka (Falco subbuteo) Muuttohaukka (Falco peregrinus) Kurki (Grus grus) Kapustarinta (Pluvialis apricaria) ) I 59,3 % 30,1 % 23,1 % 40,0 % 10,1 % 100,0 % 45,5 % 100,0 % 66,7 % 28,6 % 44,4 % 100,0 % 100,0 % 100,0 % 100,0 % 1,4 % 55,6 % II 40,7 % 57,8 % 38,5 % 60,0 % 68,5 % 100,0 % 83,3 % 54,5 % 50,0 % 33,3 % 42,9 % 44,4 % 33,3 % 33,3 % 22,8 % 44,4 % III 12,2 % 38,5 % 21,4 % 100,0 % 16,7 % 50,0 % 28,6 % 11,1 % 66,7 % 66,7 % 100,0 % 75,8 % Yhteensä jatkuu

17 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kytölän tuulivoimapuisto 17 (31) Laji I II III Yhteensä Töyhtöhyyppä (Vanellus vanellus) 79,0 % 21,0 % 334 Taivaanvuohi (Gallinago gallinago) 8,3 % 91,7 % 14 Pikkukuovi (Numenius phaeopus) 100,0 % 2 Kuovi (Numenius arquata) 11,7 % 84,2 % 4,2 % 120 Metsäviklo (Tringa ochropus) 57,1 % 42,9 % 9 Naurulokki (Larus ridibundus) 110 Kalalokki (Larus canus) 60 Selkälokki (Larus fuscus) 3 Harmaalokki (Larus argentatus) 88 Merilokki (Larus marinus) 1 Uuttukyyhky (Columba oenas) 60,0 % 40,0 % 5 Sepelkyyhky (Columba palumbus) 24,0 % 57,7 % 18,3 % 421 Kiuru (Alauda arvensis) 19 Niittykirvinen (Anthus pratensis) 25 Västäräkki (Motacilla alba) 33 Räkättirastas (Turdus pilaris) 48 Kulorastas (Turdus viscivorus) 3 Rastaslaji (Turdus sp.) 216 Närhi (Garrulus glandarius) 3 Korppi (Corvus corax) 5 Kottarainen (Sturnus vulgaris) 167 Peippo (Fringilla coelebs) 200 Peippolaji (Fringilla sp.) 14 Lapinsirkku (Calcarius lapponicus) 21 Pajusirkku (Emberiza schoeniclus) 2 Pikkulintu 600 Yhteensä Lepakot Yleistä lepakoista Lepakoiden suojelu Kaikki Suomessa tavatut lepakot ovat luonnonsuojelulain (LSL 38 ) nojalla rauhoitettuja. Kaikki maamme lepakot kuuluvat myös EU:n luontodirektiivin liitteen IV (a) lajeihin, joiden luonnossa selvästi havaittavien lisääntymis- ja levähdyspaikkojen hävittäminen ja heikentäminen on Suomen luonnonsuojelulain (LSL 49 ) perusteella kielletty. Suomi liittyi vuonna 1999 Euroopan lepakoidensuojelusopimukseen (EUROBATS), joka velvoittaa osapuolimaita huolehtimaan lepakoiden suojelusta lainsäädännön kautta sekä tutkimusta ja kartoituksia lisäämällä. EUROBATS-sopimuksen mukaan osapuolimaiden tulee myös pyrkiä säästämään lepakoille tärkeitä ruokailualueita sekä siirtymä- ja muuttoreittejä. Lepakoiden elintavat ja esiintyminen Suomessa on tavattu kaikkiaan 13 lepakkolajia. Kaikki maassamme tavatut lajit ovat hyönteissyöjiä, ja useat lajit ovat harvinaisia tai esiintymiseltään epäsäännöllisiä. Suomessa havaituista lepakoista pohjanlepakko on selkeästi yleisin ja laajimmalle levinnyt laji. Myös viiksisiippaa/isoviiksisiippaa voidaan arvioida esiintyvän säännöllisesti Kalajokilaakson alueella. Vesisiipan esiintyminen Kalajokilaakson korkeudella on mahdollista etenkin sopivien elinympäristöjen läheisyydessä. Maassamme esiintyvien

18 18 (31) Kytölän tuulivoimapuisto FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY lepakoiden elintapojen ja levinneisyyden tuntemus on kuitenkin edelleen puutteellista. Pohjanlepakko esiintyy usein asutuksen läheisyydessä, sopivan suojaisilla pienipiirteisillä metsäalueilla, mutta myös pihapiireissä ja puistoissa, missä on riittävästi puustoa. Lajin on todettu viihtyvän erilaisten elinympäristöjen reuna-alueilla, kuten peltojen, kalliokkojen ja hakkuiden reuna-alueella sekä teiden yllä, ja välttelevän suurempien ja tiheiden metsien sisäosia. Myös suuria ja avoimia alueita pohjanlepakko yleensä välttää. Pohjanlepakko saalistaa lentäviä hyönteisiä noin 5 15 metrin korkeudessa ja pääasiassa erilaisten aukkopaikkojen kuten tien, pellon, hakkuun, kalliokon tai vesistön laiteilla ja pihapiireissä. Sen päiväpiilopaikat sijaitsevat esim. vanhoissa rakennuksissa, puiden koloissa sekä muissa erilaisissa onkaloissa. Pohjanlepakot voivat lentää pitkiäkin matkoja ruokailemaan. Isoviiksisiippa ja viiksisiippa ruokailevat yleensä peitteisemmässä ympäristössä, ja matalammalla, tyypillisesti havupuuvaltaisissa metsissä. Vesisiippa ruokailee erilaisten vesistöjen äärellä kuten lammikoiden, jokien koskipaikkojen ja kanavien yllä. Lepakoilla naaraat muodostavat lisääntymisyhdyskuntia, missä ne synnyttävät poikasensa (luonnonsuojelulain turvaama lisääntymis- ja levähdyspaikka). Koiraat päivehtivät kesällä yksin tai korkeintaan pienissä ryhmissä. Soveltuvien ruokailupaikkojen esiintyminen ja säilyminen lisääntymisyhdyskuntien läheisyydessä on tärkeää lajien suojelun kannalta. Lepakot ruokailevat erilaisissa ympäristöissä pesimäkauden eri vaiheissa, ja loppukesällä ne levittäytyvät ruokailemaan laajemmalle alueelle ja kauemmas pesimäyhdyskunnista. Suomessa talvehtivat lepakot viettävät talvensa horroksessa (esim. kellareissa ja luolissa), mutta osa lepakkokannasta muuttaa talvehtimaan etelämmäksi. Vaikutusmekanismit Elinympäristöjen muutosten lisäksi tuulivoimapuistot aiheuttavat lepakoille riskin törmätä tuulivoimalan pyöriviin lapoihin. Törmäysvaikutuksista ei ole vielä olemassa kotimaista tutkimustietoa, mutta vaikutuksia lepakoihin on arvioitu ulkomailla tehtyjen tutkimusten perusteella. Maa- ja metsätalousalueilla törmäyskuolleisuusluvut ovat hyvin samankaltaisia koko Pohjois-Euroopassa, joten on perusteltua soveltaa mm. Saksassa tehtyjen tutkimusten tuloksia myös suomalaisiin vaikutusten arviointeihin (Rydell ym. 2012). Lepakoiden riski törmätä tuulivoimaloihin on suurimmillaan muuttavilla lepakoilla, joiden on havaittu muuttavan niin korkealla, että niillä on ylipäänsä mahdollisuus törmätä tuulivoimalan lapoihin tai menehtyä lapojen pyörimisliikkeen aiheuttamaan ilmanpainemuutokseen (ns. barotrauma). Myös alueella lisääntyvien yksilöiden tiedetään joissain tapauksissa saalistavan tuulivoimaloiden lapojen pyörimiskorkeudella (Rydell ym. 2012), mutta yleensä lepakot saalistavat ja liikkuvat huomattavasti tätä matalammalla (< 30 metriä). Lepakoiden muuttoreitit keskittyvät yleensä hyvin voimakkaasti rannikoiden läheisyyteen, ja muutto on hyvin vähäistä jo 500 metrin etäisyydellä rantaviivasta. Suomessa lepakoiden muutto on todennäköisesti voimakkainta eteläisellä ja läntisellä rannikkoalueella, koska pohjoisessa harvan lepakkokannan alueella muuttavia lepakoita on todennäköisesti huomattavasti vähemmän. Kalajoen rannikkoalueella aiemmissa selvityksissä havaittu lepakkomuutto on ollut hyvin vähäistä, eikä lepakoita arvioida muuttavan merkittäviä määriä Kalajokilaakson sisämaa-alueella. Hankealueen lepakoiden nykytila Hankealueen kattavien lepakkoselvitysten aikana tehtiin yhteensä neljä havaintoa pohjanlepakoista (kuva 9). Kesäkuun alun kartoituskierroksella havaittiin yksi pohjanlepakko ruokailemassa metsäautotien yllä Neljänneksenkallion pohjoisreunalla. Lisäksi kesäkuussa havaittiin yksi maantien yllä ruokaillut pohjanlepakko Tolosperän asutuksen tuntumassa hankealueen koillispuolella. Heinäkuun alun kartoituskierroksella havaittiin kaksi metsäautotien yllä ruokaillutta pohjanlepakkoa hankealueella: Ristikurun lounaispuolella sekä Ränkyn peltoalueen eteläpuolella. Selvitysten aikana ei havaittu muita lepakkolajeja. Lepakoita ei havaittu tuulivoimaloiden suunnitelluilla rakennuspaikoilla, jotka sijoittuvat etupäässä lepakoille huonosti soveltuviin elinympäristöihin (nuoret ja tiheät metsäkuviot, taimikot ja hakkuu-aukeat). Puustoltaan nuoret metsäkuviot ovat useimmi-

19 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kytölän tuulivoimapuisto 19 (31) ten lepakoille liian tiheitä saalistusympäristöjä, eikä niissä useinkaan ole lepakoille soveltuvia päiväpiilopaikkoja kuten esimerkiksi kolopuita. Hankealueelta tai tuulivoimaloiden rakennuspaikoilta ei löydetty lepakoiden merkittäviä ruokailupaikkoja, päiväpiilopaikkoja tai talvehtimispaikoiksi soveltuvia kohteita. Hankealueella ja sen lähiympäristössä sijaitsee muutamia maa- ja metsätalousrakennuksia ja mm. puupinoja, joissa voi päivehtiä lähinnä yksittäisiä pohjanlepakoita. Hankealueen ympäristöön sijoittuu useita vanhoja rakennuksia ja pihapiirejä, joissa voi olla lepakoiden potentiaalisia lisääntymis- ja levähdyspaikkoja, vaikka niiden läheisyydessä ei havaittukaan suurempia lepakkotihentymiä nyt toteutetun yleispiirteisen autokartoituksen aikana. Kytölän tuulivoimapuistohankkeen yhteydessä toteutetun lepakkoselvityksen perusteella hankealueella ei sijaitse lepakoiden lisääntymis- ja levähdyspaikkoja tai tärkeitä ruokailualueita. Havaittujen lepakoiden vähäisen määrän ja havaintojen alueellisen jakaantumisen sekä elinympäristöjen ominaispiirteiden (mm. metsätyyppi, puuston ikä, kolopuuston esiintyminen, vanhat rakennukset) perusteella hankealueelta ei tunnistettu lepakoille tärkeitä alueita. Kuva 9. Lepakkoselvitysten aikana tehdyt lepakkohavainnot sekä kartoitettu alue Muu eläimistö Hankealueella tavattava nisäkäslajisto on tyypillistä metsätalousvaltaisen havumetsävyöhykkeen lajistoa, joka koostuu etupäässä alueellisesti yleisistä ja tavanomaisista lajeista. Alueen yleisimpiä nisäkkäitä ovat hirvi, metsäjänis, orava ja kettu sekä useat eri piennisäkäslajit. Hirvieläimistä alueella tavataan myös metsäkaurista. 4.4 Arvokkaat luontokohteet ja lajisto Arvokkaat luontokohteet Arvokkaiksi luontokohteiksi luetaan kohteet joiden olemassaolo merkittävästi lisää tarkasteltavan alueen luontoarvoja. Merkittävimmät tällaiset ympäristötyypit on lueteltu luonnonsuojelulaissa (LSL 29 ), ja niiden olemassaolo on lailla turvattu sen jälkeen kun alueellinen ELY-keskus on tehnyt niistä rajauspäätöksen ja saattanut sen maanomistajan tiedoksi. Metsälaki (MetsäL 10 ) määrittelee metsätaloustoimissa huomioitavia erityisen tärkeitä elinympäristöjä, jotka ilmentävät luonnon monimuo-

20 20 (31) Kytölän tuulivoimapuisto FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY toisuutta ja ne on hyvä huomioida myös muussa maankäytön suunnittelussa. Uudistetussa vesilaissa on luonnontilaisten pienvesien muuttamiskielto (2 luku 11 ja 3 luku 2 ). Hankealueen luontoselvityksissä on pyritty huomioimaan edellisten lisäksi myös em. lakien mainitsemattomat muut metsäluonnon arvokkaat elinympäristöt (Meriluoto & Soininen 1998), joita ovat esimerkiksi vanhat havu- ja sekapuumetsiköt, vanhat lehtimetsiköt, paisterinteet, supat, ruohoiset suot, metsäniityt ja hakamaat. Suomen ensimmäinen luontotyyppien uhanalaisuusarviointi valmistui vuonna 2008 (Raunio ym. 2008). Arvioinnissa luontotyyppien uhanalaisuutta on tarkasteltu yleisesti koko maassa sekä erikseen Pohjois-Suomessa ja Etelä-Suomessa. Saarenkylä Vieskanjärven hankealue sijoittuu Keskiboreaaliselle kasvillisuusvyöhykkeelle, joka luetaan luontotyyppien uhanalaisuuden aluejaossa Etelä-Suomeen. Uhanalaisia luontotyyppejä ei ole lakisääteisesti turvattu, mutta ne ovat yleensä hyvä indikaattori arvokkaista luontokohteista. Usein uhanalaiseksi luokiteltu luontotyyppi on huomioitu arvokkaaksi myös muutoin, esimerkiksi luonnonsuojelulaissa tai metsälaissa. Luontotyyppejä suojellaan tai huomioidaan muutoin maankäytössä luonnon monimuotoisuuden turvaamiseksi ja lajien elinympäristöjen säilyttämiseksi. Arvokkaalla luontotyypillä esiintyy usein myös arvokasta eliölajistoa. Arvokkaiden luontotyyppien lisäksi maankäytön suunnittelussa huomioitavia kohteita ovat uhanalaisten, ja varsinkin erityisesti suojeltavien eliölajien (LSL 46 ja 47 ) esiintymät, sekä EU:n luontodirektiivin liitteen IV (a) tarkoittaminen eläinlajien lisääntymis- ja levähdysalueet (LSL 49 ). Kansallisten lakien mukaiset kohteet hankealueella Kytölän hankealueella ei ole luonnonsuojelulain 29 :n mukaisia arvokkaita luontotyyppejä eikä vesilain 2 luvun 11 :n mukaisia luonnontilaisia pienvesiä. Metsälain mukaisia erityisen tärkeitä elinympäristöjä hankealueella ovat kitu- ja joutomaan ympäristöinä niukkapuustoiset suot ja kallioalueet. Muut arvokkaat ympäristöt hankealueella Arvokkaiden luontokohteiden rajauksessa metsälain mukaisten kohteiden lisäksi hankealueella on eräitä pienialaisia kallioalueita, jotka eivät edustavuudeltaan täytä metsälain määritelmän kriteereitä. Nämä paikallisesti luonnon monimuotoisuutta lisäävät kitumaan kallioaluee, mm. Kytökankaan kalliot, jätettiin kuitenkin puuston nuoren iän ja kallioalueen ajourien vuoksi rajaamatta luotokohteiksi. Luontokohteiden kuvaukset Kokonaisuutena hankealue on varsin voimakkaasti käsitelty, alueen metsät ovat metsätalouskäytössä ja miltei kaikki alueen rämeistä ja korvista on ojitettu. Hankealueen arvokkaiksi poimitut luontokohteet ovat ympäristöstään erottuvia, luonnontilaisia tai luonnontilaisen kaltaisia kohteita. Hankealueen arvokkaat luontokohteet on nimetty niiden sijainnin mukaan karttanimillä sekä numeroitu, jotta niiden paikantaminen kartalla on helpompaa. Arvokkaat luontokohteet on rajattu hankkeen kaavarajauksen mukaisesti, vaikka ne jatkuvat usein myös kaavoitettavan alueen ulkopuolelle, etenkin suoluontokohteiden osalta. Luontokohteet on esitetty liitekartassa 1.

Linnustoselvitys 2015 Kuhmon Lentiiran Niskanselkä

Linnustoselvitys 2015 Kuhmon Lentiiran Niskanselkä 1 Linnustoselvitys 2015 Kuhmon Lentiiran Niskanselkä Ari Parviainen 2 Sisällys Johdanto 3 Tulokset 4 Eteläranta 4 Niskanselän etelärannalla havaitut lajit ja arvioidut parimäärät/reviirit 5 Etelärannalla

Lisätiedot

Kontiolahden Kontioniemen kaava-alueen lintuselvitys. Ari Parviainen

Kontiolahden Kontioniemen kaava-alueen lintuselvitys. Ari Parviainen Kontiolahden Kontioniemen kaava-alueen lintuselvitys 2015 Ari Parviainen 2 Sisällys Johdanto 3 Tulokset 4 1. Ampumahiihtostadionin eteläpuoliset alueet 5 2. Junaradan itäpuoli 7 3. Ampumahiihtostadionin

Lisätiedot

SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA

SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA TM VOIMA OY ALAVIESKAN KYTÖLÄN TUULIVOIMAPUISTO FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P20159 2 (31) Kytölän tuulivoimapuisto FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO...

Lisätiedot

YLIVIESKAN PAJUKOSKEN TUULIVOIMAPUISTO. Luontoselvityksen täydennys muuttuneille voimalapaikoille ja maakaapelireitille LIITE 3 TM VOIMA OY

YLIVIESKAN PAJUKOSKEN TUULIVOIMAPUISTO. Luontoselvityksen täydennys muuttuneille voimalapaikoille ja maakaapelireitille LIITE 3 TM VOIMA OY S U U N N IT T E L U JA T E K N IIK K A TM VOIMA OY YLIVIESKAN PAJUKOSKEN TUULIVOIMAPUISTO Luontoselvityksen täydennys muuttuneille voimalapaikoille ja maakaapelireitille LIITE 3 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA

Lisätiedot

ORIMATTILAN ISOVUOREN PESIMÄLINNUSTOSELVITYS

ORIMATTILAN ISOVUOREN PESIMÄLINNUSTOSELVITYS ORIMATTILAN ISOVUOREN PESIMÄLINNUSTOSELVITYS Ympäristökonsultointi Jynx Oy, 2014 Koppelo tiellä. Metso kuuluu Isovuoren pesimälinnustoon. Kuva: Ari Kuusela Tappikatu 2 A 6 20660 LITTOINEN hannuklemola@gmail.com

Lisätiedot

EPV BIOTURVE OY HALKONEVAN (ILMAJOKI) LUONTOSELVITYSTEN TÄYDENNYKSET

EPV BIOTURVE OY HALKONEVAN (ILMAJOKI) LUONTOSELVITYSTEN TÄYDENNYKSET EPV BIOTURVE OY HALKONEVAN (ILMAJOKI) LUONTOSELVITYSTEN TÄYDENNYKSET Ahma ympäristö Oy Ilmajoki 2014 1 1 JOHDANTO Ilmajoella sijaitsevan Halkonevan luontoselvitysten täydennykset liittyvät EPV Bioturve

Lisätiedot

Kontiolahden Lehmon kaava-alueen linnustoselvitys 2010

Kontiolahden Lehmon kaava-alueen linnustoselvitys 2010 Kontiolahden Lehmon kaava-alueen linnustoselvitys 2010 Ari Parviainen Johdanto Selvitysalue sijaitsee Pohjois-Karjalassa Joensuun kaupungin kyljessä sen pohjoispuolella (Kartta 1). Tämä linnustoselvitys

Lisätiedot

Tampereen Vuoreksen Virolaisen-Koukkujärven alueen linnustoselvitys

Tampereen Vuoreksen Virolaisen-Koukkujärven alueen linnustoselvitys Tampereen Vuoreksen Virolaisen-Koukkujärven alueen linnustoselvitys Tampereen kaupunki, Kaupunkiympäristön kehittäminen Pirkanmaan Lintutieteellinen Yhdistys ry. Pekka Rintamäki 2008 2 Sisällysluettelo

Lisätiedot

Vapo Oy Pyhännän Pienen Hangasnevan linnustoselvitys 9M607155 31.12.2007

Vapo Oy Pyhännän Pienen Hangasnevan linnustoselvitys 9M607155 31.12.2007 Vapo Oy Pyhännän Pienen Hangasnevan linnustoselvitys 9M607155 31.12.2007 1 Sisältö 1 JOHDANTO 2 2 LASKENTAMENETELMÄ 2 2.1 Linjalaskenta 2 3 TULOKSET 3 4 YHTEENVETO 4 5 VIITTEET 5 Liitteet Liite 1 Liite

Lisätiedot

Teppo Häyhä Nina Hagner-Wahlsten Sirkka-Liisa Helminen Rauno Yrjölä Tmi Teppo Häyhä

Teppo Häyhä Nina Hagner-Wahlsten Sirkka-Liisa Helminen Rauno Yrjölä Tmi Teppo Häyhä HONGISTON ASEMAKAAVA- ALUEEN MAISEMA- JA LUONTOSELVITYS 2007 Teppo Häyhä Nina Hagner-Wahlsten Sirkka-Liisa Helminen Rauno Yrjölä Tmi Teppo Häyhä SISÄLLYSLUETTELO 1. MAISEMASELVITYS...3 1.1. Tutkimusmenetelmä...3

Lisätiedot

Tohmajärven Kannusjärven ranta-asemakaavan linnustoselvitys 2011. Ari Parviainen

Tohmajärven Kannusjärven ranta-asemakaavan linnustoselvitys 2011. Ari Parviainen Tohmajärven Kannusjärven ranta-asemakaavan linnustoselvitys 2011 Ari Parviainen 2 Sisällys Johdanto 3 Tulokset 4 Polvijärvi 4 Liippilammit Pitkälampi 5 Tammalammit 5 Mässänlammit 5 Kannusjärvi 7 Kokkoselkä

Lisätiedot

SIEVIN PUUTIKANKANKAAN TUULIVOIMAPUISTO

SIEVIN PUUTIKANKANKAAN TUULIVOIMAPUISTO LIITE 2 SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA TM VOIMA OY SIEVIN PUUTIKANKANKAAN TUULIVOIMAPUISTO Luonto- ja linnustoselvitykset Erillisraportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P24712 2 (27) Sievin Puutikankankaan

Lisätiedot

LINNUSTOSELVITYS 16X170594 07.01.2014. VAPO OY Korvanevan lisäalueiden pesimälinnustoselvitys, Jalasjärvi

LINNUSTOSELVITYS 16X170594 07.01.2014. VAPO OY Korvanevan lisäalueiden pesimälinnustoselvitys, Jalasjärvi LINNUSTOSELVITYS 16X170594 07.01.2014 VAPO OY Korvanevan lisäalueiden pesimälinnustoselvitys, Jalasjärvi Sisältö 1 JOHDANTO JA MENETELMÄT 1 2 TULOKSET 2 2.1 Yleiskuvaus 2 2.2 Suojelullisesti huomionarvoiset

Lisätiedot

Päivämäärä 22.8.2012 EPV TUULIVOIMA OY PASKOONHARJUN LINNUSTOSELVITYS

Päivämäärä 22.8.2012 EPV TUULIVOIMA OY PASKOONHARJUN LINNUSTOSELVITYS Päivämäärä 22.8.2012 EPV TUULIVOIMA OY PASKOONHARJUN LINNUSTOSELVITYS TÄYDENNYKSET KESÄ 2012 EPV TUULIVOIMA OY PASKOONHARJUN LINNUSTOSELVITYS TÄYDENNYKSET KESÄ 2012 Päivämäärä 22/8/2012 Laatija Hyväksyjä

Lisätiedot

ALAVIESKAN SAARENKYLÄ- VIESKANJÄRVEN TUULIVOIMAPUISTO

ALAVIESKAN SAARENKYLÄ- VIESKANJÄRVEN TUULIVOIMAPUISTO S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A TM VOIMA OY ALAVIESKAN SAARENKYLÄ- VIESKANJÄRVEN TUULIVOIMAPUISTO FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P20159 2 (37) Saarenkylä Vieskanjärven tuulivoimapuisto FCG SUUNNITTELU

Lisätiedot

SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA

SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA TM VOIMA OY YLIVIESKAN TUOMIPERÄN TUULIVOIMAPUISTO FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P21192 2 (30) Tuomiperän tuulivoimapuisto FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY SISÄLLYSLUETTELO 1

Lisätiedot

ENDOMINES OY:N KARJALAN KULTALINJAN KAIVOSHANKKEIDEN LINNUSTOSELVITYS. TOIMI ympäristöalan asiantuntija

ENDOMINES OY:N KARJALAN KULTALINJAN KAIVOSHANKKEIDEN LINNUSTOSELVITYS. TOIMI ympäristöalan asiantuntija ENDOMINES OY:N KARJALAN KULTALINJAN KAIVOSHANKKEIDEN LINNUSTOSELVITYS ympäristöalan asiantuntija HEINÄKUU 2012 Sisällys 1. Johdanto... 1 2. Selvitysalue ja menetelmät... 1 3. Tulokset... 2 3.1 Kuittila...

Lisätiedot

HUITTISTEN KIIMASSUON TUULIPUISTOHANKKEEN PESIMÄLINNUSTOKARTOITUS 2014

HUITTISTEN KIIMASSUON TUULIPUISTOHANKKEEN PESIMÄLINNUSTOKARTOITUS 2014 HUITTISTEN KIIMASSUON TUULIPUISTOHANKKEEN PESIMÄLINNUSTOKARTOITUS 2014 FT Thomas Lilley Yhteenveto Selvitysalueen pesimälinnusto selvitettiin kahden käynnin kiertokartoitusmenetelmällä. Erityishuomion

Lisätiedot

KYPÄRÄMÄEN KÖHNIÖN PESIMÄLINNUSTO 2009

KYPÄRÄMÄEN KÖHNIÖN PESIMÄLINNUSTO 2009 KYPÄRÄMÄEN KÖHNIÖN PESIMÄLINNUSTO 2009 Pia Högmander ja Harri Högmander Keski-Suomen Lintutieteellinen Yhdistys ry. 2010 Kypärämäen-Köhniön asukasyhdistys tilasi Keski-Suomen Lintutieteelliseltä Yhdistykseltä

Lisätiedot

TYÖNUMERO: E27559 JALASJÄRVEN RUSTARIN TUULIPUISTOHANKE METSÄHALLITUS 24.8.2015 SWECO YMPÄRISTÖ OY OULU

TYÖNUMERO: E27559 JALASJÄRVEN RUSTARIN TUULIPUISTOHANKE METSÄHALLITUS 24.8.2015 SWECO YMPÄRISTÖ OY OULU TYÖNUMERO: E27559 JALASJÄRVEN RUSTARIN TUULIPUISTOHANKE METSÄHALLITUS SWECO YMPÄRISTÖ OY OULU Sisältö 1 JOHDANTO... 2 2 LEPAKOT JA TUULIVOIMA... 3 3 AINEISTO JA MENETELMÄT... 3 4 TULOKSET... 4 5 YHTEENVETO

Lisätiedot

HAAPAJÄRVEN SAUVIINMÄEN TUULIVOIMAPUISTO

HAAPAJÄRVEN SAUVIINMÄEN TUULIVOIMAPUISTO S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A INFINERGIES FINLAND OY HAAPAJÄRVEN SAUVIINMÄEN TUULIVOIMAPUISTO Luonto- ja linnustoselvitys FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P21514 2 (31) Sauviinmäen tuulivoimapuisto

Lisätiedot

PYHÄJOEN MÄKIKANKAAN TUULIPUISTO LAAJENNUSALUEEN LIITO-ORAVA- JA PESIMÄLINNUSTOSELVITYS

PYHÄJOEN MÄKIKANKAAN TUULIPUISTO LAAJENNUSALUEEN LIITO-ORAVA- JA PESIMÄLINNUSTOSELVITYS PYHÄJOEN MÄKIKANKAAN TUULIPUISTO LAAJENNUSALUEEN LIITO-ORAVA- JA PESIMÄLINNUSTOSELVITYS Marko Vauhkonen 8.9.2011 PYHÄJOEN MÄKIKANKAAN TUULIPUISTO LAAJENNUSALUEEN LIITO-ORAVA- JA PESIMÄLINNUSTO- SELVITYS

Lisätiedot

TUULIWATTI OY VAALAN NAULAKANKAAN TUULIVOIMAPUISTO. Luonto- ja linnustoselvitys FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 22.2.

TUULIWATTI OY VAALAN NAULAKANKAAN TUULIVOIMAPUISTO. Luonto- ja linnustoselvitys FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 22.2. TUULIWATTI OY VAALAN NAULAKANKAAN TUULIVOIMAPUISTO FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P26596P001 2 (35) Vaalan Naulakankaan tuulivoimapuisto FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO...

Lisätiedot

Juupajärven linnustoselvitys, touko- kesäkuu 2008

Juupajärven linnustoselvitys, touko- kesäkuu 2008 Juupajärven linnustoselvitys, touko- kesäkuu 2008 Mika Yli-Petäys, Seinäjoen seudun terveysyhtymä, Ympäristöosasto Jarmo Kujala, Siltala-Juupakylä kyläyhdistys ry. Mikko Alhainen, Länsi-Suomen ympäristökeskus,

Lisätiedot

PÖYRY FINLAND OY HUSO PÖYLÄN TUULIVOIMA- PUISTON OSAYLEISKAAVA- ALUEEN PESIMÄLINNUSTO- SELVITYS 2012 AHLMAN

PÖYRY FINLAND OY HUSO PÖYLÄN TUULIVOIMA- PUISTON OSAYLEISKAAVA- ALUEEN PESIMÄLINNUSTO- SELVITYS 2012 AHLMAN PÖYRY FINLAND OY HUSO PÖYLÄN TUULIVOIMA- PUISTON OSAYLEISKAAVA- ALUEEN PESIMÄLINNUSTO- SELVITYS 2012 AHLMAN Konsultointi & suunnittelu sisällysluettelo Selvitysalueen yleiskuvaus... 5 Työstä vastaavat

Lisätiedot

Kortesjärven tuulivoimapuiston luontotyyppiselvitys

Kortesjärven tuulivoimapuiston luontotyyppiselvitys Liite 5 SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA KAUHAVAN KAUPUNKI FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 4.2.2015 P24345P002 1 (11) Tuomo Pihlaja 4.2.2015 Sisällysluettelo 1 Johdanto... 1 2 Selvitysalue... 1 3 Menetelmät...

Lisätiedot

Tuuliwatti Oy. Simon tuulivoimalat Onkalo ja Putaankangas. Luontoselvitys 09.08.2010. FM biologi Minna Tuomala

Tuuliwatti Oy. Simon tuulivoimalat Onkalo ja Putaankangas. Luontoselvitys 09.08.2010. FM biologi Minna Tuomala Tuuliwatti Oy Simon tuulivoimalat Onkalo ja Putaankangas Luontoselvitys 09.08.2010 FM biologi Minna Tuomala Putaankankaan tuulivoimalat 1 3 2 Putaankankaan tuulivoimalat Tuulivoimala 1 Avohakkuuala, jonka

Lisätiedot

Pohjois-Pohjanmaan ampumarataselvitys; kooste ehdotettujen uusien ratapaikkojen luontoinventoinneista

Pohjois-Pohjanmaan ampumarataselvitys; kooste ehdotettujen uusien ratapaikkojen luontoinventoinneista LIITE 4 Pohjois-Pohjanmaan ampumarataselvitys; kooste ehdotettujen uusien ratapaikkojen luontoinventoinneista Pohjois-Pohjanmaan liitto, Tuomas Kallio Kalajoki, n:o 66 Luonnonympäristön yleiskuvaus Selvitysalue

Lisätiedot

Sisällysluettelo. Selvitysalueen yleiskuvaus. Selvitysalueen luontokohteet. Selvitysalueen suojelullisesti merkittävä linnusto ja eläimistö

Sisällysluettelo. Selvitysalueen yleiskuvaus. Selvitysalueen luontokohteet. Selvitysalueen suojelullisesti merkittävä linnusto ja eläimistö Ilmajoen kunta Kaavoitustoimi 1.4.2016 Sisällysluettelo Selvitysalueen yleiskuvaus Sijainti 4 Topografia 4 Kallioperä 5 Maaperä 5 Maanpeite 6 Pohjavesialueet 6 Selvitysalueen luontokohteet Metsälain mukaiset

Lisätiedot

LUONTOSELVITYS TYÖNUMERO: E27125.10 KITTILÄN KUNTA LUONTOSELVITYS: KIRKONKYLÄN TEOLLISUUSALUEEN ASEMAKAAVA 1.9.2014. SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu

LUONTOSELVITYS TYÖNUMERO: E27125.10 KITTILÄN KUNTA LUONTOSELVITYS: KIRKONKYLÄN TEOLLISUUSALUEEN ASEMAKAAVA 1.9.2014. SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu TYÖNUMERO: E27125.10 KITTILÄN KUNTA : KIRKONKYLÄN TEOLLISUUSALUEEN ASEMAKAAVA SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu Sisältö 1 JOHDANTO... 1 2 KASVILLISUUDEN YLEISKUVAUS... 2 3 LINNUSTO JA MUU ELÄIMISTÖ... 3 4 ARVOKKAAT

Lisätiedot

Tampereen ja Kangasalan Ojalan-Lamminrahkan alueen linnustoselvitys 2008

Tampereen ja Kangasalan Ojalan-Lamminrahkan alueen linnustoselvitys 2008 Tampereen ja Kangasalan Ojalan-Lamminrahkan alueen linnustoselvitys 2008 Tampereen kaupunki, Kaupunkiympäristön kehittäminen. Kangasalan kunta. Pirkanmaan Lintutieteellinen Yhdistys ry. Pekka Rintamäki

Lisätiedot

LOIMAAN ALASTARON TUULIPUISTOHANKKEEN PESIMÄLINNUSTOKARTOITUS 2014

LOIMAAN ALASTARON TUULIPUISTOHANKKEEN PESIMÄLINNUSTOKARTOITUS 2014 LOIMAAN ALASTARON TUULIPUISTOHANKKEEN PESIMÄLINNUSTOKARTOITUS 2014 FT Thomas Lilley Yhteenveto Selvitysalueen pesimälinnusto selvitettiin kahden käynnin kiertokartoitusmenetelmällä. Erityishuomion kohteena

Lisätiedot

SIEVIN JAKOSTENKALLIOT TUULIVOIMAHANKE

SIEVIN JAKOSTENKALLIOT TUULIVOIMAHANKE SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA INFINERGIES FINLAND OY SIEVIN JAKOSTENKALLIOT TUULIVOIMAHANKE Ympäristöselvitys FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P19521P001 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Sievin Jakostenkalliot

Lisätiedot

NIVALAN HIRSISTÖNKANGAS TUULIVOIMAHANKE

NIVALAN HIRSISTÖNKANGAS TUULIVOIMAHANKE SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA INFINERGIES FINLAND OY NIVALAN HIRSISTÖNKANGAS TUULIVOIMAHANKE Ympäristöselvitys FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P19521P001 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Nivalan Hirsistönkangas

Lisätiedot

Päivä Lintulaji Merkki Havaintopaikka Järjestysnumero

Päivä Lintulaji Merkki Havaintopaikka Järjestysnumero LINTUHAVAINNOT 1999 ALKAEN 1999 Päivä Lintulaji Merkki Havaintopaikka Järjestysnumero 30.3. Varis Salon keskusta 1 5.4. Käpytikka Halikonlahti/Salo 2 5.4. Peippo Halikonlahti/Salo 3 5.4. Fasaani Halikonlahti/Salo

Lisätiedot

SAARIJÄRVEN RAHKOLA LINNUSTON SYYSMUU- TON SEURANTA

SAARIJÄRVEN RAHKOLA LINNUSTON SYYSMUU- TON SEURANTA Vastaanottaja Ilmatar Windpower Oyj Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 2.12.2013 SAARIJÄRVEN RAHKOLA LINNUSTON SYYSMUU- TON SEURANTA SAARIJÄRVEN RAHKOLA LINNUSTON SYYSMUUTON SEURANTA Päivämäärä 02/12/2013

Lisätiedot

Linnustoselvitys Kemijärven Ailangantunturilla, WPD Finlandin tuulivoimapuisto YVA 24.3.2012 Olli-Pekka Karlin

Linnustoselvitys Kemijärven Ailangantunturilla, WPD Finlandin tuulivoimapuisto YVA 24.3.2012 Olli-Pekka Karlin Linnustoselvitys Kemijärven Ailangantunturilla, WPD Finlandin tuulivoimapuisto YVA..0 Olli-Pekka Karlin Sisällysluettelo. Johdanto, ja selvitettävän alueen yleiskuvaus. Työssä käytetyt menetelmät. Pesimälinnusto

Lisätiedot

TORNION KITKIÄISVAARAN TUULIVOIMAPUISTO

TORNION KITKIÄISVAARAN TUULIVOIMAPUISTO SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA TUULIWATTI OY TORNION KITKIÄISVAARAN TUULIVOIMAPUISTO LINNUSTON KEVÄTMUUTTOSELVITYS FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P17736P001 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Linnuston kevätmuuttoselvitys

Lisätiedot

LAPUAN JOUTTIKALLION TUULIVOIMAHANKE

LAPUAN JOUTTIKALLION TUULIVOIMAHANKE S U U N N IT T E L U JA T EK N IIK K A INNOPOWER OY LAPUAN JOUTTIKALLION TUULIVOIMAHANKE TUULIVOIMASELVITYS täydentävät ympäristöselvitykset FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 22.10.2012, rev 20.5.2013 YMPÄRISTÖSELVITYS

Lisätiedot

Vihdin kunta. Mäyräojanlaakson Rajakallion luontoselvitys (Nummelan eteläosien osayleiskaava 1B - luontoselvityksen kohteen 7 uudelleenarviointi)

Vihdin kunta. Mäyräojanlaakson Rajakallion luontoselvitys (Nummelan eteläosien osayleiskaava 1B - luontoselvityksen kohteen 7 uudelleenarviointi) Vihdin kunta Mäyräojanlaakson Rajakallion luontoselvitys (Nummelan eteläosien osayleiskaava 1B - luontoselvityksen kohteen 7 uudelleenarviointi) Luontotieto Keiron Oy 5.8.2009 5.8.2009 Kohteen 7 uudelleenarviointi

Lisätiedot

SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA

SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA TM VOIMA OY NIVALAN KUKONAHON TUULIVOIMAPUISTO FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P20737 2 (31) Kukonahon tuulivoimapuisto FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO...

Lisätiedot

VÄLIKANGAS-RISTINIITYN TUULIVOIMAPUISTO

VÄLIKANGAS-RISTINIITYN TUULIVOIMAPUISTO INFINERGIES FINLAND OY VÄLIKANGAS-RISTINIITYN TUULIVOIMAPUISTO Luonto- ja linnustoselvitykset Erillisraportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P23690 2 (42) Välikangas Ristiniityn tuulivoimapuisto FCG SUUNNITTELU

Lisätiedot

KASVILLISUUDEN YLEISKUVAUS...

KASVILLISUUDEN YLEISKUVAUS... TYÖNUMERO: E27125.00 KITTILÄN KUNTA ASEMAKAAVAN MUUTOS YLÄ-KITTILÄN NIITTY SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu Sisältö 1 JOHDANTO... 1 2 KASVILLISUUDEN YLEISKUVAUS... 2 3 LINNUSTO JA MUU ELÄIMISTÖ... 3 4 ARVOKKAAT

Lisätiedot

YMPÄRISTÖNSUUNNITTELU OY PORIN YYTERIN LOMAKYLÄN ASEMAKAAVA-ALUEEN LINNUSTO- JA LIITO- ORAVASELVITYS 2011 AHLMAN

YMPÄRISTÖNSUUNNITTELU OY PORIN YYTERIN LOMAKYLÄN ASEMAKAAVA-ALUEEN LINNUSTO- JA LIITO- ORAVASELVITYS 2011 AHLMAN YMPÄRISTÖNSUUNNITTELU OY PORIN YYTERIN LOMAKYLÄN ASEMAKAAVA-ALUEEN LINNUSTO- JA LIITO- ORAVASELVITYS 2011 AHLMAN Konsultointi & suunnittelu SISÄLLYSLUETTELO Johdanto... 3 Tutkimusalue... 4 Tutkimusmenetelmät...

Lisätiedot

VT 13 RASKAAN LIIKENTEEN ODOTUSKAISTAN RAKENTAMINEN VÄLILLE MUSTOLA METSÄKANSOLA, LAPPEENRANTA. Luontoselvitys. Pekka Routasuo

VT 13 RASKAAN LIIKENTEEN ODOTUSKAISTAN RAKENTAMINEN VÄLILLE MUSTOLA METSÄKANSOLA, LAPPEENRANTA. Luontoselvitys. Pekka Routasuo VT 13 RASKAAN LIIKENTEEN ODOTUSKAISTAN RAKENTAMINEN VÄLILLE MUSTOLA METSÄKANSOLA, LAPPEENRANTA Luontoselvitys Pekka Routasuo 7.9.2009 Vt 13 raskaan liikenteen odotuskaistan rakentaminen välille Mustola

Lisätiedot

TYÖNUMERO: E27559 JALASJÄRVEN RUSTARIN TUULIPUISTOHANKE METSÄHALLITUS 24.8.2015 SWECO YMPÄRISTÖ OY OULU

TYÖNUMERO: E27559 JALASJÄRVEN RUSTARIN TUULIPUISTOHANKE METSÄHALLITUS 24.8.2015 SWECO YMPÄRISTÖ OY OULU TYÖNUMERO: E27559 JALASJÄRVEN RUSTARIN TUULIPUISTOHANKE METSÄHALLITUS SWECO YMPÄRISTÖ OY OULU Sisältö 1 JOHDANTO... 2 2 AINEISTO JA MENETELMÄT... 3 3 MAA- JA KALLIOPERÄ SEKÄ VESISTÖT... 3 4 KASVILLISUUS...

Lisätiedot

YIT Rakennus Oy. Kyyjärven Peuralinnan tuulivoimapuiston lintujen kevätmuuttoselvitys 2014 AHLMAN GROUP OY

YIT Rakennus Oy. Kyyjärven Peuralinnan tuulivoimapuiston lintujen kevätmuuttoselvitys 2014 AHLMAN GROUP OY YIT Rakennus Oy Kyyjärven Peuralinnan tuulivoimapuiston lintujen kevätmuuttoselvitys 2014 AHLMAN GROUP OY Raportteja 8/2014 sisällysluettelo Johdanto... 3 Raportista... 4 Selvitysalueen yleiskuvaus...

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN 3. VAIHEMAAKUNTAKAAVA. Natura-arvioinnin tarveharkinta 22.8.2011

KESKI-SUOMEN 3. VAIHEMAAKUNTAKAAVA. Natura-arvioinnin tarveharkinta 22.8.2011 KESKI-SUOMEN 3. VAIHEMAAKUNTAKAAVA Natura-arvioinnin tarveharkinta 22.8.2011 1. JOHDANTO Suomen Natura 2000 verkosto on osa Euroopan unionin alueen kattavaa luonnonsuojeluverkostoa. Verkostoon kuuluu alueita,

Lisätiedot

ÄHTÄRIN SAPPION TUULIVOIMAHAN KE PETOLINTUJEN PESÄPAI KKASE LVITYS

ÄHTÄRIN SAPPION TUULIVOIMAHAN KE PETOLINTUJEN PESÄPAI KKASE LVITYS Vastaanottaja Pohjanmaan Tuuli Oy Asiakijatyyppi Ra portti Päivämäärä 24.1.2015 0 ÄHTÄRIN SAPPION TUULIVOIMAHAN KE PETOLINTUJEN PESÄPAI KKASE LVITYS c RAM B&L ÄHTÄRIN SAPPION TUULIVOIMAHANKE PETOLINTUJEN

Lisätiedot

LOIMAAN ALASTARON TUULIPUISTOHANKKEEN LINTUJEN KEVÄTMUUTTOSELVITYS 2014

LOIMAAN ALASTARON TUULIPUISTOHANKKEEN LINTUJEN KEVÄTMUUTTOSELVITYS 2014 LOIMAAN ALASTARON TUULIPUISTOHANKKEEN LINTUJEN KEVÄTMUUTTOSELVITYS 2014 FT Thomas Lilley Yhteenveto Muutontarkkailu toteutettiin Alastaron tuulipuistohankkeen alueella kolmena aamuna huhtikuun aikana.

Lisätiedot

LOUHUN JA MÖKSYN TUULIVOIMAPUISTOT PESIMÄLINNUSTOSELVITYS

LOUHUN JA MÖKSYN TUULIVOIMAPUISTOT PESIMÄLINNUSTOSELVITYS Vastaanottaja Ilmatar Windpower Oyj Asiakirjatyyppi Pesimälinnustoselvitys Päivämäärä 24.1.2014 Viite 1510005246 LOUHUN JA MÖKSYN TUULIVOIMAPUISTOT PESIMÄLINNUSTOSELVITYS TUULIVOIMAPUISTOJEN PESIMÄLINNUSTOSELVITYS

Lisätiedot

Vastaanottaja Keliber Oy. Asiakirjatyyppi Linnustoselvitys. Päivämäärä 1.12.2014 KELIBER OY KESKI-POHJANMAAN LITIUMPROVINSSIN PESIMÄ-

Vastaanottaja Keliber Oy. Asiakirjatyyppi Linnustoselvitys. Päivämäärä 1.12.2014 KELIBER OY KESKI-POHJANMAAN LITIUMPROVINSSIN PESIMÄ- Vastaanottaja Keliber Oy Asiakirjatyyppi Linnustoselvitys Päivämäärä 1.12.2014 KELIBER OY KESKI-POHJANMAAN LITIUMPROVINSSIN PESIMÄ- LINNUSTOSELVITYKSET 2014 KELIBER OY KESKI-POHJANMAAN LITIUMPROVINSSIN

Lisätiedot

MERIKARVIAN TUULIVOIMAHANKKEEN LINNUSTOSELVITYKSEN TÖRMÄYSMALLINNUS

MERIKARVIAN TUULIVOIMAHANKKEEN LINNUSTOSELVITYKSEN TÖRMÄYSMALLINNUS Lausunto Pöyry Finland Oy Tutkijantie 2 PL 20 90571 Oulu www.poyry.fi Päiväys 2.10.2012 Viite 16USP0084 Sivu 1 (3) Yhteyshlö Aappo Luukkonen Puh. 010 3331544 aappo.luukkonen@poyry.com MERIKARVIAN TUULIVOIMAHANKKEEN

Lisätiedot

Kaukjärven luontoselvitys 22.9.2008. Kaukjärven teollisuusalueen asemakaava Luontoselvitys

Kaukjärven luontoselvitys 22.9.2008. Kaukjärven teollisuusalueen asemakaava Luontoselvitys Kaukjärven luontoselvitys Kaukjärven teollisuusalueen asemakaava Luontoselvitys Tammelan kunta Kaukjärven luontoselvitys 2 KAUKJÄRVEN TEOLLISUUSALUEEN ASEMAKAAVA 1 LUONTOSELVITYS 1 1. JOHDANTO 3 2. LÄHTÖTIEDOT

Lisätiedot

Juuan Ruokosten kaava-alueen linnustoselvitys 2013. Ari Parviainen

Juuan Ruokosten kaava-alueen linnustoselvitys 2013. Ari Parviainen Juuan Ruokosten kaava-alueen linnustoselvitys 2013 Ari Parviainen 2 Sisällys Johdanto 3 Tulokset 4 1. Suo-Valkeinen 2.Liimonlampi 3. Kaijat 4 4. Kuokkalammit 5. Keskimmäinen Louhilampi 6. Valkealampi 5

Lisätiedot

225. Suhansuo-Kivisuo (Ilomantsi)

225. Suhansuo-Kivisuo (Ilomantsi) Kansallisomaisuus turvaan valtion omistamia suojelunarvoisia metsä- ja suoalueita WWF Suomi, Luonto-Liitto, Suomen luonnonsuojeluliitto, Greenpeace ja BirdLife Suomi 2012 wwf.fi/metsat 225. Suhansuo-Kivisuo

Lisätiedot

LIITE 3 HAVAITUT LINTULAJIT

LIITE 3 HAVAITUT LINTULAJIT LIITE 3 HAVAITUT LINTULAJIT Laji Tieteellinen nimi Ruokokerttunen Acrocephalus schoenobaenus Kalalokki Larus canus Rantasipi Actitis hypoleuca Selkälokki Larus fuscus Sinisorsa Anas platyrhynchos Naurulokki

Lisätiedot

EURAJOEN KUNTA. Luontoselvitys. Työ: 26016. Turku, 02.05.2013

EURAJOEN KUNTA. Luontoselvitys. Työ: 26016. Turku, 02.05.2013 EURAJOEN KUNTA Hirveläntien Peräpellontien alueen asemakaava ja asemakaavan muutos Luontoselvitys Työ: 26016 Turku, 02.05.2013 AIRIX Ympäristö Oy PL 669 20701 TURKU Puhelin 010 241 4400 www.fmcgroup.fi

Lisätiedot

RAPORTTI 16USP0041 7.10.2011. JYVÄSKYLÄ Hyppyriäisenahon ranta-asemakaava. Luontoselvitys

RAPORTTI 16USP0041 7.10.2011. JYVÄSKYLÄ Hyppyriäisenahon ranta-asemakaava. Luontoselvitys RAPORTTI 7.10.2011 JYVÄSKYLÄ Hyppyriäisenahon ranta-asemakaava Luontoselvitys Sisältö 1 1 JOHDANTO 1 2 ALUEEN SIJAINTI JA YLEISPIIRTEET 1 3 MENETELMÄT 1 3.1 Lähtötiedot 1 3.2 Maastokartoitukset 2 4 LUONNONYMPÄRISTÖN

Lisätiedot

Pohjavesien suoja-alueet eivät ulotu voimaloiden vaikutusalueille kuin yhdellä, Tervahaminan alueella.

Pohjavesien suoja-alueet eivät ulotu voimaloiden vaikutusalueille kuin yhdellä, Tervahaminan alueella. 4.5 Vaikutukset luonnonympäristöön 4.5.1 Yleistä Suunnitteilla olevien 14 tuulivoima-alueen linnustoselvityksen on laatinut Lakeuden luontokartoitus v. 2015. Osalla selvitysaluetta on tehty linnuston muutonseurantaa

Lisätiedot

UPM TUULIVOIMA OY KONTTISUON PESIMÄLINNUSTOSELVITYS

UPM TUULIVOIMA OY KONTTISUON PESIMÄLINNUSTOSELVITYS Vastaanottaja UPM Tuulivoima Oy Asiakirjatyyppi Pesimälinnustoselvitys Päivämäärä 6.8.203 Viite 50005268-002 UPM TUULIVOIMA OY KONTTISUON PESIMÄLINNUSTOSELVITYS UPM TUULIVOIMA OY KONTTISUON PESIMÄLINNUSTOSELVITYS

Lisätiedot

Ulppaanmäen tuulivoimapuiston luontoselvitykset: metson ja teeren soidinselvitys

Ulppaanmäen tuulivoimapuiston luontoselvitykset: metson ja teeren soidinselvitys SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA GREENWATT OY JA VIITASAAREN KAUPUNKI tuulivoimapuiston luontoselvitykset: metson ja teeren FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P20221 1 (8) Tuomo Pihlaja Sisällysluettelo 1 Johdanto...

Lisätiedot

Hattelmalanjärven pesimälinnusto 2003

Hattelmalanjärven pesimälinnusto 2003 Hattelmalanjärven pesimälinnusto 2003 Rauno Yrjölä Hämeenlinnan seudullisen ympäristötoimen monisteita 8 2007 Hämeenlinnan seudullinen ympäristötoimi ja NAPA-projekti Kannen kuva: Laulujoutsenia (Cygnus

Lisätiedot

GOLD FIELDS ARCTIC PLATINUM OY Suhangon kaivoshankkeen laajennus TÄYDENTÄVÄ LINNUSTOSELVITYS 2012. Suhangon täydentävä linnustoselvitys

GOLD FIELDS ARCTIC PLATINUM OY Suhangon kaivoshankkeen laajennus TÄYDENTÄVÄ LINNUSTOSELVITYS 2012. Suhangon täydentävä linnustoselvitys TÄYDENTÄVÄ LINNUSTOSELVITYS 2012 16UEC0227 30.11.2012 GOLD FIELDS ARCTIC PLATINUM OY Suhangon kaivoshankkeen laajennus Suhangon täydentävä linnustoselvitys Gold Field Arctic Platinum Oy Suhangon täydentävä

Lisätiedot

Porin Jakkuvärkin tuulivoimapuiston lintujen törmäysmallinnus 2014 AHLMAN GROUP OY

Porin Jakkuvärkin tuulivoimapuiston lintujen törmäysmallinnus 2014 AHLMAN GROUP OY Porin Jakkuvärkin tuulivoimapuiston lintujen törmäysmallinnus 2014 AHLMAN GROUP OY Raportteja 18/2014 sisällysluettelo Johdanto... 3 Työstä vastaavat henkilöt... 3 Tutkimusmenetelmät... 4 Epävarmuustekijät...

Lisätiedot

LUONTOSELVITYS TYÖNUMERO: E27852 SOMERO RUUNALAN YRITYSALUEEN ASEMAKAAVAN LUONTOSELVITYS 25.6.2015 SWECO YMPÄRISTÖ OY TURKU

LUONTOSELVITYS TYÖNUMERO: E27852 SOMERO RUUNALAN YRITYSALUEEN ASEMAKAAVAN LUONTOSELVITYS 25.6.2015 SWECO YMPÄRISTÖ OY TURKU TYÖNUMERO: E27852 SOMERO RUUNALAN YRITYSALUEEN ASEMAKAAVAN SWECO YMPÄRISTÖ OY TURKU Muutoslista VALMIS LUONNOS MUUTOS PÄIVÄYS HYVÄKSYNYT TARKASTANUT LAATINUT HUOMAUTUS Sisältö 1 JOHDANTO... 1 2 TUTKIMUSALUEEN

Lisätiedot

HUITTISTEN KIIMASSUON TUULIPUISTOHANKKEEN LINTUJEN KEVÄTMUUTTOSELVITYS 2014

HUITTISTEN KIIMASSUON TUULIPUISTOHANKKEEN LINTUJEN KEVÄTMUUTTOSELVITYS 2014 HUITTISTEN KIIMASSUON TUULIPUISTOHANKKEEN LINTUJEN KEVÄTMUUTTOSELVITYS 2014 FT Thomas Lilley Yhteenveto Muutontarkkailu toteutettiin Kiimassuon tuulipuistohankkeen alueella kolmena aamuna huhtikuun aikana.

Lisätiedot

Tekijät Hannu Klemola Ari Kuusela

Tekijät Hannu Klemola Ari Kuusela Sisällys Tekijät Johdanto ja menetelmät.. Rajamäenkylän muuttolintujen tarkkailu keväällä 2014 ja syksyllä 2014. Kevätmuutto 2014 Syysmuutto 2014 10 Rajamäenkylän hankealueen linnusto Tiira-aineistossa.

Lisätiedot

Savonlinnan Matarmäen luontoselvitys 2013

Savonlinnan Matarmäen luontoselvitys 2013 Maanmittauspalvelu Puttonen Savonlinnan Matarmäen luontoselvitys 2013 Petri Parkko 31.5.2013 1. Taustoja Savonlinnan Matarmäelle (kartta 1) on suunniteltu kallion louhintaa, jonka suunnittelua varten tarvittiin

Lisätiedot

LINNUSTOSELVITYSTEN JA VAIKUTUSTEN ARVIOINNIN LIITTEET

LINNUSTOSELVITYSTEN JA VAIKUTUSTEN ARVIOINNIN LIITTEET 1 Mäkikankaan tuulipuisto LINNUSTOSELVITYSTEN JA VAIKUTUSTEN ARVIOINNIN LIITTEET Kirjallisuuskatsaus tuulivoiman linnustovaikutuksista julkaistuun kirjallisuuteen Törmäysriski ja kuolleisuus Tuulivoimalan

Lisätiedot

Sweco Ympäristö Oy. Jalasjärven Rustarin tuulivoimapuiston lintujen kevätmuuttoselvitys 2015 AHLMAN GROUP OY

Sweco Ympäristö Oy. Jalasjärven Rustarin tuulivoimapuiston lintujen kevätmuuttoselvitys 2015 AHLMAN GROUP OY Sweco Ympäristö Oy Jalasjärven Rustarin tuulivoimapuiston lintujen kevätmuuttoselvitys 2015 AHLMAN GROUP OY Raportteja 27/2015 sisällysluettelo Johdanto... 3 Raportista... 4 Selvitysalueen yleiskuvaus...

Lisätiedot

SAARENKYLÄ-VIESKANJÄRVEN TUULIVOI- MAPUISTON OSAYLEISKAAVA

SAARENKYLÄ-VIESKANJÄRVEN TUULIVOI- MAPUISTON OSAYLEISKAAVA S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A ALAVIESKAN KUNTA SAARENKYLÄ-VIESKANJÄRVEN TUULIVOI- MAPUISTON OSAYLEISKAAVA KAAVASELOSTUS FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY KAAVASELOSTUS 1 Sisällysluettelo 1 JOHDANTO...

Lisätiedot

Hollolan Miekkiön-Luhdantaustan alueen kanalintuselvitys, täydennetty versio 4.10.2015

Hollolan Miekkiön-Luhdantaustan alueen kanalintuselvitys, täydennetty versio 4.10.2015 Liite 1. Hollolan Miekkiön-Luhdantaustan alueen kanalintuselvitys, täydennetty versio 4.10.2015 1. Tuulivoiman vaikutukset kanalintuihin 1.1. Rakentamisen aikaiset vaikutukset Tuulivoimarakentaminen voi

Lisätiedot

YLIVIESKAN HIRVINEVAN TUULIVOIMAPUISTO

YLIVIESKAN HIRVINEVAN TUULIVOIMAPUISTO SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA TM VOIMA OY YLIVIESKAN HIRVINEVAN TUULIVOIMAPUISTO FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P23614 2 (33) Ylivieskan Hirvinevan tuulivoimapuisto FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY SISÄLLYSLUETTELO

Lisätiedot

S U U N N IT T E L U JA T E K N IIK K A OX2 MERKKIKALLION TUULIVOIMAPUISTO

S U U N N IT T E L U JA T E K N IIK K A OX2 MERKKIKALLION TUULIVOIMAPUISTO S U U N N IT T E L U JA T E K N IIK K A OX2 MERKKIKALLION TUULIVOIMAPUISTO KEHRÄÄJÄSELVITYS 2015 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P18892P002 Tiina Mäkelä Sisällysluettelo 1 Johdanto... 1 2 Tuulivoimapuiston

Lisätiedot

TYÖNUMERO: E27888 ALPUANHARJUN ULKOILUREITTISUUNNITELMA RAAHE 14.9.2015. SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu

TYÖNUMERO: E27888 ALPUANHARJUN ULKOILUREITTISUUNNITELMA RAAHE 14.9.2015. SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu TYÖNUMERO: E27888 ALPUANHARJUN ULKOILUREITTISUUNNITELMA RAAHE SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu Sisältö 1 JOHDANTO... 2 2 MENELMÄT... 2 3 MAAPERÄ... 3 4 VESISTÖT JA POHJAVEDET... 4 5 KASVILLISUUDEN YLEISKUVAUS...

Lisätiedot

VARSINAIS-SUOMEN ELY-KESKUS MERIKARVIAN KORVENNEVAN LINNUSTOSELVITYS 2012 AHLMAN

VARSINAIS-SUOMEN ELY-KESKUS MERIKARVIAN KORVENNEVAN LINNUSTOSELVITYS 2012 AHLMAN VARSINAIS-SUOMEN ELY-KESKUS MERIKARVIAN KORVENNEVAN LINNUSTOSELVITYS 2012 AHLMAN Konsultointi & suunnittelu sisällysluettelo Johdanto... 3 Laskentamenetelmä... 4 Tulokset... 4 Linnuston yleiskuvaus...

Lisätiedot

SABA WIND OY PORIN JAKKUVÄRKIN TUULIVOIMAPUISTON PESIMÄLINNUSTO- JA LIITO-ORAVASELVITYS 2012 AHLMAN

SABA WIND OY PORIN JAKKUVÄRKIN TUULIVOIMAPUISTON PESIMÄLINNUSTO- JA LIITO-ORAVASELVITYS 2012 AHLMAN SABA WIND OY PORIN JAKKUVÄRKIN TUULIVOIMAPUISTON PESIMÄLINNUSTO- JA LIITO-ORAVASELVITYS 2012 AHLMAN Konsultointi & suunnittelu SISÄLLYSLUETTELO Selvitysalueen yleiskuvaus... 4 Työstä vastaavat henkilöt...

Lisätiedot

TUULIPUISTON LUONTOSELVITYKSEN TÄYDENNYS SAUVO STENINGEN VARSINAIS-SUOMEN LUONTO- JA YMPÄRISTÖPALVELUT

TUULIPUISTON LUONTOSELVITYKSEN TÄYDENNYS SAUVO STENINGEN VARSINAIS-SUOMEN LUONTO- JA YMPÄRISTÖPALVELUT TUULIPUISTON LUONTOSELVITYKSEN TÄYDENNYS SAUVO STENINGEN VARSINAIS-SUOMEN LUONTO- JA YMPÄRISTÖPALVELUT 2013 SISÄLLYS 1. Johdanto 2. Uusi rakennuspaikka 3. Rakennuspaikan kuvaus 4. Lepakot 5. Johtopäätökset

Lisätiedot

Kollaja-hankkeen linnustoselvitys Ympäristövaikutusten arviointi

Kollaja-hankkeen linnustoselvitys Ympäristövaikutusten arviointi LUONTO-OSUUSKUNTA AAPA Kollaja-hankkeen linnustoselvitys Ympäristövaikutusten arviointi Juha Repo 29.9.2008 2 1. JOHDANTO... 1 2. AINEISTO JA MENETELMÄT... 1 2.1. ALLAS-ALUE... 1 2.1.1. Soiden lintulaskennat...

Lisätiedot

Tampereella, 28.6.2009 www.biologitoimisto.fi

Tampereella, 28.6.2009 www.biologitoimisto.fi Pirkkalan Komperinmäen linnustoselvitys 2009 Sisällys 1. Johdanto... 2 2. Alueet ja menetelmät... 2 3. Tulokset... 3 4. Yhteenveto ja johtopäätökset... 5 Lähteet... 6 Liite I: Komperinmäen ja lähiympäristön

Lisätiedot

MUTKALAMMIN TUULIVOIMA- PUISTO PESIMÄLINNUSTOSELVITYS

MUTKALAMMIN TUULIVOIMA- PUISTO PESIMÄLINNUSTOSELVITYS Vastaanottaja Prokon Wind Energy Finland Oy Asiakirjatyyppi Selvitysraportti Päivämäärä 13.5.2015 MUTKALAMMIN TUULIVOIMA- PUISTO PESIMÄLINNUSTOSELVITYS MUTKALAMMIN TUULIVOIMAPUISTO PESIMÄLINNUSTOSELVITYS

Lisätiedot

Nurmijärven Myllykosken linnustoselvitys 2015

Nurmijärven Myllykosken linnustoselvitys 2015 APUS RY:N RAPORTTEJA 2 2015 Nurmijärven Myllykosken linnustoselvitys 2015 Juha Honkala Seppo Niiranen Keski- ja Pohjois-Uudenmaan lintuharrastajat Apus ry. KESKI- JA POHJOIS-UUDENMAAN LINTUHARRASTAJAT

Lisätiedot

Vastaanottaja Suomen Hyötytuuli Oy. Asiakirjatyyppi Luontoselvitys. Päivämäärä 1.10.2013 SUOMEN HYÖTYTUULI OY PESOLAN PESIMÄLINNUSTOSELVITYS

Vastaanottaja Suomen Hyötytuuli Oy. Asiakirjatyyppi Luontoselvitys. Päivämäärä 1.10.2013 SUOMEN HYÖTYTUULI OY PESOLAN PESIMÄLINNUSTOSELVITYS Vastaanottaja Suomen Hyötytuuli Oy Asiakirjatyyppi Luontoselvitys Päivämäärä 1.10.2013 SUOMEN HYÖTYTUULI OY PESOLAN PESIMÄLINNUSTOSELVITYS SUOMEN HYÖTYTUULI OY PESOLAN PESIMÄLINNUSTOSELVITYS Päivämäärä

Lisätiedot

Pyhäjärven Murtomäen tuulipuistoalueen pesimälinnusto 15.5.- 25.6.2014

Pyhäjärven Murtomäen tuulipuistoalueen pesimälinnusto 15.5.- 25.6.2014 Pyhäjärven Murtomäen tuulipuistoalueen pesimälinnusto 15.5.- 25.6.2014 Vesa Hyyryläinen/PaltamoPandion Kartoituksen tavoitteena oli toteuttaa Pyhäjärven Murtomäen tuulivoimahankkeen YVA -menettelyn luontoselvitykseen

Lisätiedot

Hyrynsalmi, Iso Tuomivaara

Hyrynsalmi, Iso Tuomivaara Hyrynsalmi, Iso Tuomivaara Kunta Hyrynsalmi Kunnan osa alue Kytömäki, Väisälä Alueen sijainti Alue sijaitsee noin 15 km:n etäisyydellä kuntakeskuksesta luoteeseen Ukkohallan matkailukeskuksen pohjoispuolella.

Lisätiedot

SALLAN PORTIN TUULIVOIMAPUISTO

SALLAN PORTIN TUULIVOIMAPUISTO SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA PUHURI OY SALLAN PORTIN TUULIVOIMAPUISTO Luonto- ja linnustoselvitykset Erillisraportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P26672P001 2 (41) Portin tuulivoimapuisto FCG SUUNNITTELU

Lisätiedot

KALAJOKI PESIMÄLINNUSTOSELVITYS KALAJOEN HIEKKASÄRKKIEN ALUEELLA 2012 - KESKUSKARIN RANTA JA KESÄRANTA

KALAJOKI PESIMÄLINNUSTOSELVITYS KALAJOEN HIEKKASÄRKKIEN ALUEELLA 2012 - KESKUSKARIN RANTA JA KESÄRANTA Tilaaja Kalajoki Asiakirjatyyppi Linnustoselvitys Päivämäärä 15.1.2013 Viite 82143508 KALAJOKI PESIMÄLINNUSTOSELVITYS KALAJOEN HIEKKASÄRKKIEN ALUEELLA 2012 - KESKUSKARIN RANTA JA KESÄRANTA KALAJOKI PESIMÄLINNUSTOSELVITYS

Lisätiedot

KEVÄTLAAKSON ASEMAKAAVAN LUONTOSELVITYS Osa-alueet 478-483

KEVÄTLAAKSON ASEMAKAAVAN LUONTOSELVITYS Osa-alueet 478-483 KEVÄTLAAKSON ASEMAKAAVAN LUONTOSELVITYS Osa-alueet 478-483 Porvoon kaupunki Kaupunkisuunnittelu Huhtikuu 2014 asemakaavan luontoselvitys Osa-alueet 478-483 Lotta Raunio Sisällys 1. Johdanto 1 2. Sijainti

Lisätiedot

LUONTOSELVITYS TYÖNUMERO: E27636.10 MYNÄMÄEN KUNTA MYNÄMÄEN KATTELUKSEN ASEMAKAAVAN LUONTOSELVITYS 30.3.2015 SWECO YMPÄRISTÖ OY TURKU

LUONTOSELVITYS TYÖNUMERO: E27636.10 MYNÄMÄEN KUNTA MYNÄMÄEN KATTELUKSEN ASEMAKAAVAN LUONTOSELVITYS 30.3.2015 SWECO YMPÄRISTÖ OY TURKU TYÖNUMERO: E27636.10 MYNÄMÄEN KUNTA MYNÄMÄEN KATTELUKSEN ASEMAKAAVAN SWECO YMPÄRISTÖ OY TURKU Sisältö 1 JOHDANTO... 2 2 TUTKIMUSALUEEN SIJAINTI JA YLEISKUVA... 2 3 TUTKIMUSMENETELMÄT... 3 4 LUONTOTYYPIT

Lisätiedot

KANGASTUULEN TUULIVOIMAPUISTON VOIMALAPAIKKAKOHTAISET LUONTOSELVITYKSET

KANGASTUULEN TUULIVOIMAPUISTON VOIMALAPAIKKAKOHTAISET LUONTOSELVITYKSET Päivämäärä 6..5 KANGASTUULI OY/ELEMENT POWER KANGASTUULEN TUULIVOIMAPUISTON VOIMALAPAIKKAKOHTAISET LUONTOSELVITYKSET Päivämäärä 6..5 Laatija Tarkastaja Pekka Majuri, Antje Neumann, Niina Onttonen Erika

Lisätiedot

SAARENKYLÄ-VIESKANJÄRVEN TUULIVOI- MAPUISTON OSAYLEISKAAVA

SAARENKYLÄ-VIESKANJÄRVEN TUULIVOI- MAPUISTON OSAYLEISKAAVA S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A ALAVIESKAN KUNTA SAARENKYLÄ-VIESKANJÄRVEN TUULIVOI- MAPUISTON OSAYLEISKAAVA KAAVASELOSTUS / EHDO FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY KAAVASELOSTUS / EHDO 1 Sisällysluettelo

Lisätiedot

EPV Bioturve Oy KOIRAINNEVAN (LAPUA) LUONTOSELVITYKSET KESÄLLÄ 2013

EPV Bioturve Oy KOIRAINNEVAN (LAPUA) LUONTOSELVITYKSET KESÄLLÄ 2013 EPV Bioturve Oy KOIRAINNEVAN (LAPUA) LUONTOSELVITYKSET KESÄLLÄ 2013 Ahma Ympäristö Oy Ilmajoki 2014 2 1 JOHDANTO Lapualla sijaitsevan Koirainnevan luontoselvitysten täydennykset liittyvät EPV Bioturve

Lisätiedot

Tuulivoimahanke Soidinmäki

Tuulivoimahanke Soidinmäki Tuulivoimahanke Soidinmäki 2013-12-12 Natura 2000 arvioinnin tarveharkinta; Kulhanvuoren alue (FI0900112, SCI ja SPA) Kulhanvuoren Natura 2000-alueen Natura-arvioinnin tarvearviointi Tilaajaa: Konsultti:

Lisätiedot

UPM-KYMMENE Rantakaava-alueen luontoselvitys, Ruokojärvi ja Suuri-Läänä

UPM-KYMMENE Rantakaava-alueen luontoselvitys, Ruokojärvi ja Suuri-Läänä RAPORTTI 16USP0037 8.11.2011 UPM-KYMMENE Rantakaava-alueen luontoselvitys, Ruokojärvi ja Suuri-Läänä Pieksämäki 1 Sisältö 1 JOHDANTO 1 2 ALUEEN YLEISKUVAUS 2 2.1 Luonnon yleiskuvaus 2 2.2 Suojelualueet

Lisätiedot

Karijoen Kakkorin ja Perkiön tuulivoimakohteiden linnustoselvitys 2013

Karijoen Kakkorin ja Perkiön tuulivoimakohteiden linnustoselvitys 2013 Karijoen Kakkorin ja Perkiön tuulivoimakohteiden linnustoselvitys 2013 Taikapolku 8/2013 Ismo Nousiainen 1. Johdanto O2 Vindkompaniet AB suunnittelee Karijoen kuntaan kahta tuulivoimahanketta. Yhdeksän

Lisätiedot

LÄNSI-TOHOLAMMIN TUULIVOIMAPUISTON LINNUSTOSELVITYS

LÄNSI-TOHOLAMMIN TUULIVOIMAPUISTON LINNUSTOSELVITYS LÄNSI-TOHOLAMMIN TUULIVOIMAPUISTON LINNUSTOSELVITYS Vastaanottaja wpd Finland Oy LÄNSI-TOHOLAMMIN TUULIPUISTO LINNUSTOSELVITYS Asiakirjatyyppi Linnustoselvitys Päivämäärä 14.2.2015 Tarkastus 16.2.2015

Lisätiedot

Kattiharjun tuulivoimapuiston liito-oravaselvitys

Kattiharjun tuulivoimapuiston liito-oravaselvitys SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA PROKON WIND ENERGY FINLAND OY Kattiharjun tuulivoimapuiston liito-oravaselvitys FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 20.8.2014 P21463P003 Liito-oravaselvitys 1 (23) Tuomo Pihlaja 20.8.2014

Lisätiedot

Koiramäen tuulivoimapuiston luontoselvitykset: metson ja teeren soidinselvitys

Koiramäen tuulivoimapuiston luontoselvitykset: metson ja teeren soidinselvitys S U U N N IT T E L U JA T E K N IIK K A GREENWATT OY JA KARSTULAN KUNTA Koiramäen tuulivoimapuiston luontoselvitykset: metson ja teeren soidinselvitys FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P20221 Koiramäen soidinselvitys

Lisätiedot