Vanhempien ja lasten toimijuuteen konduktiivisessa kasvatuksessa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Vanhempien ja lasten toimijuuteen konduktiivisessa kasvatuksessa"

Transkriptio

1 LECTIO PRAECURSORIA Sanna Uotinen Vanhempien ja lasten toimijuuteen konduktiivisessa kasvatuksessa Lapsi kehittyy vuorovaikutuksessa ympäristönsä kanssa ja päivittäiset tilan teet kotona, päivähoidossa ja koulussa ovat tärkeitä oppimisen ja kehittymisen paikkoja (Gallimore ym 1989, Määttä 1999). Tutkimukseni taustalla olevat ekokulttuurinen ja sosiokulttuurinen teoria painottavat, että olennaista lapsen kehitykselle ovat arjen toimintaympäristöt, joihin sisältyy aikuisen ja lapsen vä listä vuorovaikutusta. Kehitys ja oppiminen ovat vuorovaikutuksellinen tapah tuma, johon oppijat itse aktiivisesti osallistuvat. Myös liikuntavammaisen lap sen kehityksen kannalta olennaista on perheen jokapäiväinen elämä. Keskeistä on rakentaa arki toimivaksi ja luoda lapsen luonnolliseen kasvuympäristöön toimintatilanteita, jotka mahdollistavat lapsen osallisuuden. Vaikka niin sa notun kuntouttavan arjen merkitystä korostetaan, on myös todettu, että sen sisältöä ei ole riittävästi mietitty tai määritelty (Sipari 2008). Perheiden kannalta olennaista on ymmärtää, miten järjestää kehittävä hyvä arkiympäristö ja miten toimia lapsen kanssa siinä. Nykyisin kuntoutus määritellään ihmisen ja ympäristön muutosprosessiksi, jossa tavoitteena on toimintakyvyn, itsenäisen selviytymisen ja hyvinvoinnin edistäminen (Kuntoutusselonteko 2002, 3). Kuntoutuja ymmärretään aktiivi sena ja hänen omaa kokemustaan ja osallistumistaan korostetaan (Järvikoski & Härkäpää 2004). Lapsen kuntoutusta tulisi tarkastella koko perheen näkö kulmasta, sillä lapsi on aina osa perhettään ja menestykselliseen kuntoutukseen tarvitaan vanhempien sitoutumista ja osallistumista (von Wendt, Kokkonen & Kalland 2001). Koivikko ja Sipari (2006) toteavat, että lasten kuntoutuksessa on tärkeää tukea yksilöllistä kehitystä mahdollisimman hyvin ja antaa lapselle tilaisuuksia käyttää ja harjoittaa taitojaan. Lastenneurologian professori Len nart von Wendt totesi marraskuussa (2008) Jyväskylässä ilmestyvässä Keski suomalaisessa, että jos aiemmin lapsen kuntoutus on siivutettu terapioiden mukaan, niin tänä päivänä lähdetään lapsen todellisista tarpeista ja pyritään perheen ja asiantuntijoiden kanssa yhdessä asettamiin realistisiin tavoitteisiin. Kuntoutus

2 Samassa yhteydessä hän totesi, että profes sori Paula Määttä on ollut näiden asioiden suhteen edellä kävijä. Määtän mukaan en sisijaista on edetä perheen määrittelemien ongelmien kautta. Kasvatus ja kuntoutus ovat tutkimukseni kannalta keskeisiä käsitteitä. Käsitteiden si sällöissä on paljon yhtäläisyyksiä ja kiinne kohtia, kuten Sipari (2008) väitöskirjassaan on todennut. Toisaalta on ymmärrettävä, että ne ovat lähtöisin erilaisista traditioista ymmärtää lapsen tarpeita ja ohjausta (Ko vanen 2004). Tänä päivänä tavoitellaan kasvatuksen ja kuntoutuksen käytänteiden ja periaat teiden tiivistä vuoropuhelua, jota voidaan pitää lapsen kokonaiskehityksen tu kemisen edellytyksenä. Konduktiivisessa kasvatuksessa on py ritty yhdistämään kasvatuksen ja kuntou tuksen, opetuksellisen ja lääkinnällisen tieto-taidon lähtökohdat. Konduktiivinen kasvatus (conductive education) on unkari laisen lääkärin ja kasvatustieteilijän András Petőn ( ) 1900-luvun puolivälissä kehittämä kokonaisvaltainen ohjaus- ja op pimismalli liikuntavammaisille lapsille ja aikuisille. Lähtökohtana on yksilön oma ak tiivisuus. Pető piti motorista häiriötä ensisi jassa oppimisvaikeutena ja hänen mukaansa motoristen häiriöiden tuomiin vaikeuksiin voitiin vaikuttaa oikeanlaisen ohjauksen ja oppimisen avulla. Konduktiivisen kasvatuksen tavoitteena on kehittää lapsen koko persoonaa eli siinä tuetaan kokonaisesti lapsen oppimista ja itsenäistä toimintaa. Keskeisiä periaatteita ovat toiminnan tapahtuminen ryhmässä, fasilitointi, koulutuksen saaneiden, niin sanottujen konduktoreiden, toimiminen ohjaajina, toiminnan muodostuminen teh täväsarjoista, rytmisen puheen käyttö ja fyysisen ympäristö. Vanhempien toiminta ja osallisuus lapsensa ohjauksessa on myös keskeistä. (Sutton 1986, ) Näihin lähtökohtiin Pető toi keskei sen käsiteparin: dysfunktio ja ortofunktio. Onnistumisten kokemusten puute ja tur hautuminen vaikuttavat kykyyn omaksua uusia asioita, mikä luo dysfunktiota. Ta voitteena on ortofunktio, jolla tarkoitetaan kykyä toimia yhteisön jäsenenä ja suoriutua tehtävistä, jotka vaihtelevat iän ja kulttuu rin mukaan. Keskeistä on itsenäinen ongel manratkaisukyky, jonka kautta yksilö pystyy ratkaisemaan eteen tulevia haasteita esimer kiksi liikkumisessaan. (Hári & Ákos 1988.) Käsitteestä conductive education käyte tään Suomessa vaihtelevasti eri ilmauksia kuten konduktiivinen kasvatus tai opetus, petö-menetelmä, konduktiivinen peda gogiikka ja ohjaava kasvatus. Kuvaavaa ja ytimekästä nimikettä on käännöksenä eng lanninkielisestä termistä ollut vaikea luoda. Termin pitäisi kattaa menetelmän keskeisen idean oppimisesta ja ohjaamisesta. Koko conductive education -nimen on sanottu saaneen alkunsa konduktori-nimityksestä. Konduktoria on verrattu orkesterinjohta jaan, joka ohjaa ja säätelee ryhmän toimin taa, mutta on selvillä myös jokaisen ryh mäläisen yksilöllisistä ominaisuuksista. Itse olen päätynyt käyttämään termiä konduktii vinen kasvatus. Olen osittain halunnut pitäy tyä englanninkielisessä käsitteessä. Termi ei kuitenkaan asiaa tuntemattomille kerro juuri mitään, joten valintaa voi myös kritisoida. Sopivampaa termiä en kuitenkaan löytänyt tai keksinyt. Olennaista varmasti olisi, että 40 Kuntoutus

3 käypä käsite löytyy ja vakiintuu kaikkien yh teiseen käyttöön. Konduktiivista kasvatusta koskevissa tutkimuksissa on päädytty johtopäätökseen, että sitä ei voida pitää sen tehokkaampana kuin muitakaan interventioita, joskaan ei myöskään tehottomampana (Darrah ym 2004, Ludwig, Leggett ja Harstall 2000, Pe dersen 2000). Toisaalta on huomioitavaa, että jos konduktiivista kasvatusta arvioi daan vain lapsen motorisen suoriutumisen suhteen, kadotetaan jotain olennaista. Kyse on kuitenkin lapsen kokonaisohjauksesta ja oppimisesta. Ruotsalainen tutkija Lind onkin todennut, että kun tavoitteena on kehittää koko persoonaa, on sen arviointi myös vaikeampaa kuin joidenkin tiettyjen toimintojen mittaaminen. Tutkimukset, joissa on selvitetty vanhempien kokemuk sia konduktiivisesta kasvatuksesta antavat hyvin positiivisen kuvan. On tuotu esille, että tutkimuksissa tulisi ymmärtää lapsen elämän kokonaisuus ja huomioida erityises ti vanhempien ja lasten näkökulmat. Myös tarkempi pohdinta siitä, miten periaatteet siirretään lapsen arkipäivään, olisi tarpeen. Oma tutkimukseni paikantuu konduktiivista kasvatusta koskeviin vanhempien tutkimuk siin ja pyrkii vastaamaan näitä edellä mai nittuja tarpeita. Tarkastelin tutkimuksessani perheitä, liikuntavammaisia lapsia ja heidän vanhempiaan, jotka olivat osallistuneet noin kuukauden mittaiselle konduktiivisen kas vatuksen kurssille. Tutkimukseni tarkoi tuksena oli tavoittaa perheiden näkökulma konduktiivisen kasvatuksen merkityksestä heidän arkielämässään. Kurssille osallistu minen ei ollut perheille normaali kuntoutus palveluihin kuuluva osa, vaan valtaosa per heistä kustansi kurssin itse tai oli hakenut avustuksia siitä koituvin taloudellisiin ku luihin. Pohdin tutkimuksessani neljää pää kysymystä. Ensimmäinen kysymys selvitti vanhempien kokemuksia lapsensa kuntou tuksen järjestämisestä kokonaisuutena ja siihen liittyvistä haasteista tänä päivänä. Tarkastelin myös niitä tekijöitä, jotka oli vat vaikuttaneet perheiden osallistumiseen konduktiivisen kasvatuksen kurssille. Toi nen tutkimuskysymys pureutui kondukti ivisen kasvatuksen merkitykseen vanhem pien oman toiminnan kannalta. Tarkastelin vanhempien ohjausta ja oppimista kurssilla. Kolmannessa kysymyksessä selvitin kon duktiivisen kasvatuksen merkitystä lapsen toimintaan. Pohdin merkitystä pääosin vanhempien arvioimana ja osittain myös videoaineistoon pohjautuvana. Lopuksi vastasin siihen, miten lapsen toimijuutta tuettiin ja ohjattiin lapsen arjessa kurssin jälkeen ja millainen merkitys konduktiivi sella kasvatuksella oli perheen arkitoimin taan. Tutkimuksessa oli mukana 27 kurssil le osallistunutta perhettä. Aineisto kerättiin ryhmähaastattelemalla lasten vanhempia kurssin aikana ja videoimalla kurssitilantei ta sekä haastattelemalla osaa vanhemmista heidän kotonaan muutama vuosi kurssin jälkeen. Perheiden kokemukset lapsen kuntou tuksesta vaihtelivat. Niistä löytyi paljon sa mankaltaisuutta ja yhteneviä kokemuksia, mutta lähtökohdiltaan perheiden yleinen asenne lapsen kuntoutusta kohtaan vaihteli tyytyväisyydestä tyytymättömyyteen. Koke muksissa nousi esille haasteita, jotka olivat toimineet osalle myös innoittajina konduk Kuntoutus

4 tiivisen kasvatuksen kurssille osallistumi seen. Jaottelin vanhempien kertomuksista esille tulleet kriittiset näkökulmat kolmeen pääteemaan: 1) käytäntöjä ohjaava lapsiku va, 2) kuntoutuksen ympäristö ja 3) osalli suus kuntoutuksessa. Käytäntöjä ohjaavalla lapsikuvalla tarkoitan sitä, että vanhemmat epäilivät ammattilaisilla olevan yksipuoli nen kuva heidän lapsestaan. Tämän näke myksen uskottiin ohjaavan ammattilaisten toimintaa lapsen kanssa, joka nähtiin usein varovaisena ja maltillisena tai jopa pessimis tisenä. Toinen teema oli kuntoutuksen ympäristö. Lapsen kuntoutusympäristö vaikut ti siihen, mitä lapsen kanssa tehtiin ja keitä kuntoutuksessa oli läsnä. Lapsen kuntoutus näyttäytyi tässä tutkimuksessa lähinnä tera piapalveluina. Niihin kohdistui paljon odo tuksia, mutta niissä nähtiin myös ongelmia. Toteutus irrotti lapsen usein hänen arkiym päristöstään. Toteutuspaikalla näytti olevan merkitystä myös vanhempien tietoon. Kun toimittiin lapsen kotona, oli vanhempi myös mukana ja yhteydenpito terapeuttiin tiivis tä. Sen sijaan, kun vanhemmat eivät olleet mukana, väheni myös tieto siitä, mitä lapsen kanssa tehtiin ja tavoiteltiin. Kolmas teema oli osallisuus kuntoutuksessa, jonka vanhem mat nostivat tärkeäksi sekä lapsilla että itsel lään. Lapselta toivottiin omaa aktiivisuutta ja innostuneisuutta kuntoutukseen. Kuitenkin todettiin, että nykyinen järjestelmä ei ole täysin kyennyt tukemaan sitä. Vallitsevien palveluiden kohteena näytti olevan pää asiassa lapsi. Tarvetta oli myös vanhempia huomioiviin palveluihin. Millaisena perheet kokivat noin kuu kauden mittaisen konduktiivisen kasvatuk sen kurssin? Vanhemman ja lapsen tiivis yhdessä olo kurssilla näytti olevan merki tyksellistä molemmille osapuolille. Yleisesti voidaan sanoa, että sekä lasten että vanhem pien kokemus konduktiivisesta kasvatukses ta näyttäytyi positiivisena, joskin vaativana. Vanhemmat olivat kurssilla lasten ohel la selkeä ohjauksen kohde. Vanhempi toi mi lapsen avustajana kurssilla ja konduk tori ohjasi vanhempia puheellaan, omalla avustamisen mallillaan sekä kädestä pitäen ohjauksellaan. Ohjaus näytti tavoittavan vanhemmat hyvin, sillä kurssin kautta van hemmat kokivat saaneensa tietoa lapsen vammasta ja kehityksestä sekä konkreettisia toimintamalleja, miten tukea lasta omalla toiminnallaan. Myös vanhempien oma käsi tys lapsen taidoista ja selviytymisestä kasvoi. Kurssilla toteutunut tekemällä oppiminen näyttäisi olevan tärkeää vanhempien oppi miselle ja heidän tarpeittensa kohtaamiselle. Ruotsalainen tutkija Lind (2000) on arvellut, että vanhempien on helpompi ottaa kon duktiivisessa kasvatuksessa korostuva lap sen kasvattajan ja oppimisen ohjaajan rooli kuin terapioiden ja hoitojen antajan rooli. Vanhemmat voivat nähdä itsensä pätevänä ohjaajana, mutta eivät pätevänä terapeuttina (Lind 2000). Vanhemmat korostivat, että se, miten lasta ohjattiin, vaikutti voimakkaasti lap sen saamiin kokemuksiin. Ohjaus näyttäy tyi kannustavana, vaativana, yksilöllisesti ja tavoitteellisesti suunniteltuna. Vanhem pien ensivaikutelma ohjauksesta oli, että se oli rankkaa lapselle. Konduktori vaati lapsilta usein enemmän kuin mihin lapsi tai vanhempi oli tottunut. Lapset kuitenkin selviytyivät ja saivat tärkeitä onnistumisen kokemuksia omasta osaamisestaan, mikä 42 Kuntoutus

5 näytti ruokkivan lasten motivaatiota omaan yrittämiseen. Se, että kurssilla toimittiin lapsiryhmäs sä, oli keskeinen vanhempien arvostama ominaisuus. Myös aiemmissa tutkimuksissa vanhemmat ovat korostaneet vertaisryhmän merkityksen ja lasten välille syntyvän vuo rovaikutuksen tärkeyttä. Konduktiivinen ryhmä innosti ja motivoi lasta. Jo sillä, että lapsiryhmä oli läsnä ja lapset voivat seurata toisiaan, näytti olevan vaikutusta. Ryhmän käyttö lasten kuntoutuksessa ei ollut kenen kään tutkimukseen osallistuvan lapsen arki päivää. Se, että toimittiin nimenomaan lii kuntavammaisten lasten ryhmässä, koettiin tärkeänä, ja ryhmään näytti muodostuvan yhteenkuuluvuuden tunnetta. Ryhmän merkitys ei näkynyt vain yk silöllisten kuntoutuksellisten tavoitteiden saavuttamisessa vaan harjoitusta saatiin myös ryhmässä keskittymisestä, toisten auttamisesta ja rohkaistumisesta itse toimi maan ryhmässä. Toisaalta oli nähtävissä, et tä kuntoutukselliset tavoitteet menivät usein sosiaalisen vuorovaikutuksen edistämisen edelle. Mahdollisuuksia edistää tehokkaam min lasten välistä kanssakäymistä tällaisella kurssilla olisi varmasti enemmänkin. Vanhemmat pohtivat jo kurssin aika na paljon sitä, mitä tapahtuu kurssin jäl keen oman perheen arjessa. Konduktiivisen kasvatuksen käytännönläheisyyden kautta vanhemmille vahvistui heidän oman toi mintansa merkitys ja mahdollisuudet lap sen tukemiseen. Se, millaisen merkityksen konduktiivinen kasvatus lopulta perheen ar jessa sai sekä millaisia toimintatapoja arkeen otettiin, olivat jokaisen perheen valintojen, kompromissien ja mieltymysten mukaisia. Perheiden arkielämän keskeiseksi tavoit teeksi näytti muodostuneen lapsen toimi juuden vahvistaminen. Koulu- ja päiväko tiympäristöt nähtiin tärkeinä ja myös niiltä toivottiin lapsen toimijuutta mahdollistavia työskentely tapoja. Vaikka vanhempien ym märrys mahdollisuuksistaan tukea lapsen kehitystä arkipäivän toimintojen yhteydessä oli ennen kaikkea vanhemmuutta vahvista vaa, toi se joillekin myös riittämättömyyden ja syyllisyyden tunnetta. Perheen arjen jär jestymistä määritti paljolti aika ja sen riit tävyys tai riittämättömyys. Ajan merkitys näkyi myös kouluympäristössä, ja ratkaisu ja, joita tehtiin lapsen toiminnan suhteen, perusteltiin usein ajan riittämättömyydellä. Perheiden kannalta konduktiivinen kurssi näyttäytyi merkityksellisenä. Itse kurssiaika oli tärkeä. Vaikka kurssiohjelma oli aikuisjohtoista, se oli myös innostava ja motivoiva. Ohjelma oli etukäteen suunnitel tu tavoitteellinen kokonaisuus, jota aikuinen selkeästi johti. Toisaalta suunnittelussa oli tarkasti huomioitu jokaisen lapsen yksilöl linen kehityksen taso ja tavoitteet, jotka taas pohjautuivat lapsen havainnointiin. Kaikki toiminta suhteutettiin tarkasti tähän. Myön teiseen kurssikokemukseen vaikutti vahvasti myös vertaisperheiden tapaaminen. Kurssin anti näkyi osittain myös koto na. Kotiarjessa ei tehty erillisiä harjoituksia, mutta vanhempien ja lasten vuorovaikutuk seen ja toimintatapoihin omaksuttiin uusia tapoja. Konduktiivisen kasvatuksen perus lähtökohtana ei ole kuntoutus vaan yksilön oppiminen, joka on aina vuorovaikutusta ympäristön kanssa. Siinä pyritään selkeästi vahvistamaan ihmisen kykyä oppia käyttä mään hyödyksi omia voimavarojaan, jotta Kuntoutus

6 hän pystyy toimimaan osana yhteisöään. Keskeistä eivät kuitenkaan ole vain yksilön muutokset, vaan olennaista ovat fyysisen ja sosiaalisen ympäristöjen muutokset. Tämän tutkimuksen perheiden tarpeisiin konduktii visen kasvatuksen kurssi näytti antavan jo tain olennaista. Missä määrin, millä tavoin ja millaisin sovelluksin konduktiivinen kas vatus voisi tulla osaksi suomalaisten perhei den erityiskasvatuksen palveluja, ansaitsisi varmasti pohdintaa. KT Sanna Uotinen työskentelee Jyväskylän yliopiston avoimessa yliopistossa erityispedagogiikan opettajana. Lähteet Darrah J, Watkins B, Chen L & Bonin C (2004) Conductive education intervention for children with cerebral palsy: an AACPDM evidence report. Dev Med Child Neurol 46, Gallimore R, Weisner T S, Kaufman S Z & Bernheimer L P (1989) The social construction of ecocultural niches: family accomodation of developmentally delayed children. Am J Ment Retard 94 (3), Hári, M. & Ákos, K Conductive Education. London: Routledge. Järvikoski A & Härkäpää K (2004) Kuntoutuksen perusteet. Helsinki, WSOY. Koivikko M & Sipari S (2006) Lapsen ja nuoren hyvä kuntoutus. Vajaaliikkeisten Kunto ry. Kovanen P (2004) Oppiminen ja asiantuntijuus varhaiskasvatuksessa. Varhaisen oppimaan ohjaamisen suunnitelma erityistä tukea tarvitsevien lasten ohjauksessa. Jyväskylä Studies in Education, Psychology and Social Research 256. Kuntoutusselonteko Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle. Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2002: 6. Lind L (2000) Parents views of efficiency of conductive education in Sweden. European Journal of Special Needs Education 15 (1), Ludwig S, Legget P & Harstall C (2000) Conductive education for children with cerebral palsy. Alberta heritage Founadation for Medical Research. HTA 22. ahfmr.ab.ca/hta/hta-publications/reports/ cond_edu.pdf, luettu Määttä P (1999) Perhe asiantuntijana. Erityiskasvatuksen ja kuntoutuksen käytännöt. Jyväskylä, Atena. Pedersen A V (2000) Conductive education a critical appraisal. Advances in Physiotherapy 2, Sipari S (2008) Kuntouttava arki lapsen tueksi. Kasvatuksen ja kuntoutuksen yhteistoiminnan rakentuminen asiantuntijoiden keskusteluissa. Jyväskylä Studies in Education, Psychology and Social Research 342. Sutton A (1986) Part one: Developments in Hungary. Teoksessa Cottam P J & Sutton A (toim.) Conductive education. A system for overcoming motor disorder. Croom Helm, London, Von Wendt L, Kokkonen J & Kalland M (2001) Lasten ja nuorten kuntoutus. Lastenneurologinen kuntoutus. Teoksessa T Kallanranta, P Rissanen & I Vilkkumaa (toim.) Kuntoutus. Helsinki, Duodecim, Kuntoutus

Lapsen arki arvoon! Salla Sipari

Lapsen arki arvoon! Salla Sipari Lapsen arki arvoon! Salla Sipari 13.3.2013 Tulokulmia dialogiin Lapsen oppiminen Kasvatusta ja kuntoutusta yhdessä Kuntouttava arki arki kuntouttavaksi Kehittäjäkumppanuus 13.3.2013 Salla Sipari 2 Miksi

Lisätiedot

Erityispedagogiikka päiväkodissa 6.3.2015. Lastentarhanopettajaliitto Keski-Suomen lastentarhanopettajat ry Puheenjohtaja Sanna Satosaari

Erityispedagogiikka päiväkodissa 6.3.2015. Lastentarhanopettajaliitto Keski-Suomen lastentarhanopettajat ry Puheenjohtaja Sanna Satosaari Erityispedagogiikka päiväkodissa 6.3.2015 Lastentarhanopettajaliitto Keski-Suomen lastentarhanopettajat ry Puheenjohtaja Sanna Satosaari Varhaiskasvatus tukee lapsen kokonaisvaltaista hyvinvointia sekä

Lisätiedot

SISÄLLYS KUVIOT 1 Kouluttajan ammattipätevyys Ammattipersoonallisuus Ammattietiikka Itsetietoisuus Sotilaskouluttajan ammattipätevyys Menetelmätietoisuus Joustava osaaminen Taitotieto Päämäärätietoisuus

Lisätiedot

KUNTOUTUKSEN SUUNNITTELU - KENEN ÄÄNI KUULUU?

KUNTOUTUKSEN SUUNNITTELU - KENEN ÄÄNI KUULUU? KUNTOUTUKSEN SUUNNITTELU - KENEN ÄÄNI KUULUU? Arja Korrensalo fysioterapeutti, kuntoutusohjaaja, YAMK -opiskelija Pirkko Leppävuori fysioterapeutti, YAMK -opiskelija Esitys pohjautuu YAMK opintoihin kuuluvaan

Lisätiedot

Kehitysvammaisten lasten puheen ja kielen kuntoutus

Kehitysvammaisten lasten puheen ja kielen kuntoutus Kehitysvammaisten lasten puheen ja kielen kuntoutus Jaana Salminen, johtava puheterapeu3 Helsingin kaupunki, Kehitysvammapoliklinikka jaana.salminen@hel.fi 1 Kehitysvammaisten lasten puheen ja kielen kuntoutus

Lisätiedot

Miten GAS toimii kuntoutuksen suunnittelussa Kymenlaakson keskussairaalassa

Miten GAS toimii kuntoutuksen suunnittelussa Kymenlaakson keskussairaalassa Miten GAS toimii kuntoutuksen suunnittelussa Kymenlaakson keskussairaalassa liikunta- ja vaikeavammaisten lasten kuntoutuksen suunnittelussa lastenneurologisella osastolla vuodesta 2010 vanhemmat ja lapsi

Lisätiedot

ERITYISPEDAGOGIIKAN PERUSTEET II-OSA

ERITYISPEDAGOGIIKAN PERUSTEET II-OSA ERITYISPEDAGOGIIKAN PERUSTEET II-OSA pe 28.10 - nauhoite d Pekka Matilainen ERITYISPEDAGOGIIKAN PERUSTEET II-osan aihepiirit Erityiskasvatus varhaislapsuudessa Erityisopetus perusopetuksessa Erityiskasvatus

Lisätiedot

Pienten lasten kerho Tiukuset

Pienten lasten kerho Tiukuset Pienten lasten kerho Tiukuset Kerhotoiminnan varhaiskasvatussuunnitelma 2014 2015 Oi, kaikki tiukuset helähtäkää, maailman aikuiset herättäkää! On lapsilla ikävä leikkimään, he kaipaavat syliä hyvää. (Inkeri

Lisätiedot

LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ

LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ 1 LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ n nimi: Ryhmä: Työssäoppimisen vastaava opettaja: 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN

Lisätiedot

Vajaaliikkeisten Kunto- Bot för Rörelsehindrade ry VLK. www.vlkunto.fi

Vajaaliikkeisten Kunto- Bot för Rörelsehindrade ry VLK. www.vlkunto.fi Vajaaliikkeisten Kunto- Bot för Rörelsehindrade ry VLK www.vlkunto.fi Eeva Seppälä projektipäällikkö 29.10.2008 VLK ry Perustettu vuonna 1953 Arkkiatri Arvo Ylppö ja hänen vaimonsa Lea Ylppö olivat mukana

Lisätiedot

Perhelähtöinen yhteistyö puhetta vai käytäntöjä?

Perhelähtöinen yhteistyö puhetta vai käytäntöjä? Perhelähtöinen yhteistyö puhetta vai käytäntöjä? Paula Määttä III Avoin varhaiskasvatusseminaari 9.-10.10.2012 Imatran Kylpylä 1 VARHAISVUODET JA ERITYISKASVATUS VARHE-TUTKIMUSRYHMÄ 1990-2010 1. Miten

Lisätiedot

Kukkapellon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Kukkapellon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Kukkapellon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA AJATUS Kukkapellon päiväkoti sijaitsee Tampereen eteläisellä alueella kauniin Arboretumin puutarhan välittömässä läheisyydessä. Päiväkoti on perustettu

Lisätiedot

Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA-AJATUS Peltolammin päiväkodissa vaalitaan myönteistä ja kannustavaa ilmapiiriä, jossa lapsen on turvallista kasvaa ja kehittyä yhdessä vertaisryhmän

Lisätiedot

päätöksellä 20.11.1989 ja tuli kansainvälisesti voimaan 2.9.1990 Maailman laajimmin ratifioitu ihmisoikeussopimus -193

päätöksellä 20.11.1989 ja tuli kansainvälisesti voimaan 2.9.1990 Maailman laajimmin ratifioitu ihmisoikeussopimus -193 Lapsen osallisuus varhaiskasvatuksessa Taustaa ja teoriaa Lapsella on oikeus, kasvattajalla vastuu 20.4.2010 2010 Sylvia Tast YK:n sopimus velvoittaa Hyväksyttiin YK:n yleiskokouksen yksimielisellä päätöksellä

Lisätiedot

LAPSEN JA NUOREN HYVÄN KUNTOUTUKSEN TOTEUTUMINEN PALVELUVERKOSTOSSA ELI HYVÄ KUNTOUTUS PROJEKTI 2007-2011

LAPSEN JA NUOREN HYVÄN KUNTOUTUKSEN TOTEUTUMINEN PALVELUVERKOSTOSSA ELI HYVÄ KUNTOUTUS PROJEKTI 2007-2011 Projektit vievät lasten kuntoutusta eteenpäin 4.9.2009 TOI - päivät Suomen Toimintaterapeuttiliiton koulutuspäivät: TOI on pätevä 3. - 4.9.2009 Paasitorni, Helsinki LAPSEN JA NUOREN HYVÄN KUNTOUTUKSEN

Lisätiedot

parasta aikaa päiväkodissa

parasta aikaa päiväkodissa parasta aikaa päiväkodissa Lastentarhanopettajaliitto 2006 varhaiskasvatuksen laadun ydin on vuorovaikutuksessa lapsen kehitystä ja oppimista edistävät lapsen kiinnostus, uteliaisuus ja virittäytyneisyys

Lisätiedot

KANNUSTAVA KOMMUNIKOINTI LAPSEN ITSETUNNON VAHVISTAJANA. PÄIJÄT-HÄMEEN VARHAISKASVATTAJA tapahtuma 19.5.2015 Piia Roos (Janniina Elo)

KANNUSTAVA KOMMUNIKOINTI LAPSEN ITSETUNNON VAHVISTAJANA. PÄIJÄT-HÄMEEN VARHAISKASVATTAJA tapahtuma 19.5.2015 Piia Roos (Janniina Elo) KANNUSTAVA KOMMUNIKOINTI LAPSEN ITSETUNNON VAHVISTAJANA PÄIJÄT-HÄMEEN VARHAISKASVATTAJA tapahtuma 19.5.2015 Piia Roos (Janniina Elo) KANNUSTAVA KOMMUNIKOINTI? Puhumista Lapsen ja aikuisen välillä ITSETUNTO?

Lisätiedot

LAPSEN JA NUOREN HYVÄ KUNTOUTUS Verkostokokous 6.9.2010. Seinäjoen osahanke Jaana Ahola

LAPSEN JA NUOREN HYVÄ KUNTOUTUS Verkostokokous 6.9.2010. Seinäjoen osahanke Jaana Ahola LAPSEN JA NUOREN HYVÄ KUNTOUTUS Verkostokokous 6.9.2010 Seinäjoen osahanke Jaana Ahola Hankkeen toteuttajat Hanke toteutetaan yhteistyössä Seinäjoen kaupungin, Seinäjoen Vajaaliikkeisten Kunto ry:n asiantuntijatoimikunnan

Lisätiedot

OHJAAJUUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE

OHJAAJUUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE TUTKINNONSUORITTAJAN NIMI: OHJAAJUUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE ARVIOINNIN KOHTEET ARVIOINTIKRITEERIT 1. Työprosessin hallinta Oman työn tavoitteellinen suunnittelu ja toteuttaminen sosiaalisista

Lisätiedot

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen Minna Rantanen, Kela Läntinen vakuutuspiiri TYKS 17.5.2016 Saajat Vaikeavammaisten lääkinnällisen kuntoutuksen / vaativan lääkinnällisen

Lisätiedot

Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma LAPSIVASU

Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma LAPSIVASU Lapsen hyvä arki hankeen III Ajankohtaisfoorumi Posio 14.4.2011 Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma LAPSIVASU Paula Loukkola KM, jatko-opiskelija Varhaiskasvatus VARHAISKASVATUSSUUNNITELMATYÖN LÄHTÖKOHTIA

Lisätiedot

KASVATUS, OPETUS JA KUNTOUTUS ELÄMÄNLAADUN KEHITTÄJINÄ

KASVATUS, OPETUS JA KUNTOUTUS ELÄMÄNLAADUN KEHITTÄJINÄ KASVATUS, OPETUS JA KUNTOUTUS ELÄMÄNLAADUN KEHITTÄJINÄ Kukka-Maaria Vänskä (@riihimaki.fi) OPETUKSEN TAVOITTEENA UUDEN ASIAN TAI TAIDON OPPIMINEN TERAPIAN TAVOITTEENA KEHITYKSEN TUKEMINEN UUSIEN TAITOJEN

Lisätiedot

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten Kasvun tukeminen ja ohjaus Sivu 1(13) Arvioinnin kohde Arviointikriteerit 1. Työprosessin hallinta Suunnitelmallinen työskentely Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot Tutkinnon suorittaja:

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Hyvää Ikää Kaikille seminaari Seinäjoella 18.9.2014 Marjut Mäki-Torkko Vammaispalvelujen johtaja, KM Mitä ajattelet ja sanot minusta Sitä luulet minusta Sinä olet

Lisätiedot

1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään

1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään Satakieli-teesit 1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään Lapsuus on arvokas ja merkityksellinen aika ihmisen elämässä se on arvojen ja persoonallisuuden muotoutumisen aikaa. Jokaisella lapsella on oikeus

Lisätiedot

SIILIN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUS- SUUNNITELMA

SIILIN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUS- SUUNNITELMA SIILIN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUS- SUUNNITELMA SISÄLLYS 1. Siilin päiväkoti 2. Päiväkodin tärkeät asiat 3. Lapsilähtöisyys 4. Varhaiskasvatuksen suunnittelu 5. Varhaiskasvatuksen toteuttaminen 6. Erityinen

Lisätiedot

Lähellä perhettä Varhaiskasvatuksen perheohjaus Liperissä. Liperin kunta

Lähellä perhettä Varhaiskasvatuksen perheohjaus Liperissä. Liperin kunta Lähellä perhettä Varhaiskasvatuksen perheohjaus Liperissä Liperin kunta Asukasluku: asukkaita 12 286 (tammikuu 2012) Taajamat: Liperi, Viinijärvi, Ylämylly Lapsia päivähoidossa yht. n. 600 lasta Päiväkodit:

Lisätiedot

TYÖVALTAINEN OPPIMINEN / TOP-Laaja

TYÖVALTAINEN OPPIMINEN / TOP-Laaja TYÖVALTAINEN OPPIMINEN / TOP-Laaja tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus 10ov Oikeaa työssäoppimista 4ov Teoriaopiskelua työelämässä 6 ov 1. Työprosessin hallinta tarvitseville lapsille

Lisätiedot

LAPSEN ARKI ARVOON! Paula Määttä Studia Generalia luento 13.3.2013. Jyväskylän pääkirjasto, Minnansali

LAPSEN ARKI ARVOON! Paula Määttä Studia Generalia luento 13.3.2013. Jyväskylän pääkirjasto, Minnansali LAPSEN ARKI ARVOON! Paula Määttä Studia Generalia luento 13.3.2013 Jyväskylän pääkirjasto, Minnansali VARHAISVUODET JA ERITYISKASVATUS- VARHE-TUTKIMUSRYHMÄ 1990-2010 Miten erityistä tukea tarvitsevien

Lisätiedot

4.1.1 Kasvun tukeminen ja ohjaus

4.1.1 Kasvun tukeminen ja ohjaus 1 4.1.1 Kasvun tukeminen ja ohjaus Ammattitaitovaatimukset Opiskelija tai tutkinnon suorittaja osaa kunnioittaa asiakkaan arvoja ja kulttuuritaustaa tunnistaa eri-ikäisten ja taustaltaan erilaisten asiakkaiden

Lisätiedot

TUKIPAJA. vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen

TUKIPAJA. vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen TUKIPAJA Räätälöityä apua erityistarpeisiin Tukea vaativaan vanhemmuuteen vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen Tukipaja on toiminut vuodesta 2008,

Lisätiedot

YHDESSÄ LAPSEN PARHAAKSI

YHDESSÄ LAPSEN PARHAAKSI YHDESSÄ LAPSEN PARHAAKSI Paula Loukkola Oulun yliopisto Varhaiskasvatus Yhdessä lapsen parhaaksi - seminaari 3.2.2011 Haapajärvi PUHEENVUORON SUUNTAVIIVOJA varhaiskasvattajien ja vanhempien välinen yhteistyö

Lisätiedot

LAATUSUOSITUKSET TYÖLLISTYMISEN JA OSALLISUUDEN TUEN PALVELUIHIN. Kehitysvammaisille ihmisille tarjottavan palvelun lähtökohtana tulee olla, että

LAATUSUOSITUKSET TYÖLLISTYMISEN JA OSALLISUUDEN TUEN PALVELUIHIN. Kehitysvammaisille ihmisille tarjottavan palvelun lähtökohtana tulee olla, että Suomen malli 2 LAATUSUOSITUKSET TYÖLLISTYMISEN JA OSALLISUUDEN TUEN PALVELUIHIN (entinen työ- ja päivätoiminta) Kehitysvammaisille ihmisille tarjottavan palvelun lähtökohtana tulee olla, että he voivat

Lisätiedot

LAPSEN OSALLISUUS JA SUOJELU SOSIAALITYÖNÄ

LAPSEN OSALLISUUS JA SUOJELU SOSIAALITYÖNÄ Lapsuus tässä ja nyt. Valtakunnalliset Lastensuojelupäivät 7.-8.10.08 Jyväskylässä Alaseminaari Lasten osallisuus ja toimijuus tutkimuksen näkökulmasta LAPSEN OSALLISUUS JA SUOJELU SOSIAALITYÖNÄ Tiina

Lisätiedot

Varhaiskasvatuksen tulevaisuus

Varhaiskasvatuksen tulevaisuus Varhaiskasvatuksen tulevaisuus Kulttuurinen moninaisuus ja palvelut Työelämän muutokset ja palvelut Rahalliset tuet, palvelut Kenen tuottamat palvelut (julkinen, yksityinen) Lasten, vanhempien ja ammattilaisten

Lisätiedot

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus SEURAKUNTAOPISTO LAPSI-JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuuden

Lisätiedot

Varhainen tukihyvinvoinnin. lapselle

Varhainen tukihyvinvoinnin. lapselle Tiedosta hyvinvointia Varhaisen tuen tutkimus ja kehittäminen 1 Varhainen tukihyvinvoinnin edellytys lapselle KT, erikoistutkija Liisa Heinämäki Stakes Liisa Heinämäki Tiedosta hyvinvointia Varhaisen tuen

Lisätiedot

Osaaminen osana työkykyä. Moniosaaja -valmennus I

Osaaminen osana työkykyä. Moniosaaja -valmennus I Osaaminen osana työkykyä Moniosaaja -valmennus I varhaiskuntoutusta työntekijän työelämäosaamisen ja pientyöpaikan tueksi Kuntoutuspäivät 12.4.2011 Elina Sipponen 1 Työelämäosaamista tukevan valmennuksen

Lisätiedot

LAUSUNTO VALTIONEUVOSTON LAPSI- JA NUORISOPOLITIIKAN KEHITTÄMISOHJELMASTA VUOSILLE 2012 2015

LAUSUNTO VALTIONEUVOSTON LAPSI- JA NUORISOPOLITIIKAN KEHITTÄMISOHJELMASTA VUOSILLE 2012 2015 1 (5) 17.10.2011 Opetus- ja kulttuuriministeriölle LAUSUNTO VALTIONEUVOSTON LAPSI- JA NUORISOPOLITIIKAN KEHITTÄMISOHJELMASTA VUOSILLE 2012 2015 Suomen Vanhempainliitto esittää kunnioittavasti pyydettynä

Lisätiedot

Uusi lainsäädäntö tuo uusia mahdollisuuksia

Uusi lainsäädäntö tuo uusia mahdollisuuksia Uusi lainsäädäntö tuo uusia mahdollisuuksia Sirkka Sivula ja Sanna Ahola 17.5.2017 Sanna Ahola 1 Sosiaalinen kuntoutus sosiaalihuoltolaissa Sosiaalisella kuntoutuksella tarkoitetaan sosiaalityön ja sosiaaliohjauksen

Lisätiedot

Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta. Uudistuva esiopetus Helsinki Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen

Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta. Uudistuva esiopetus Helsinki Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta Uudistuva esiopetus Helsinki 4.12.2014 Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen Uudistus luo mahdollisuuksia Pohtia omaa opettajuutta Pohtia

Lisätiedot

Esiopetuksen. valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma

Esiopetuksen. valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma Esiopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Nurmijärven kunta Varhaiskasvatuspalvelut Sivistyslautakunta x.1.2016 x www.nurmijarvi.fi Sisältö 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat

Lisätiedot

SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA AMMATTITAIDON ARVIOINTI TUTKINNON OSA: TUTKINNON OSAN SUORITTAJA: RYHMÄTUNNUS / RYHMÄN OHJAAJA:

SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA AMMATTITAIDON ARVIOINTI TUTKINNON OSA: TUTKINNON OSAN SUORITTAJA: RYHMÄTUNNUS / RYHMÄN OHJAAJA: SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA AMMATTITAIDON ARVIOINTI TUTKINNON OSA: TUTKINNON OSAN SUORITTAJA: RYHMÄTUNNUS / RYHMÄN OHJAAJA: TUTKINTOTILAISUUDEN AJANKOHTA: TUTKINTOTILAISUUDEN PAIKKA:

Lisätiedot

Anne-Mari Hartikainen Liisa Kemppainen Mari Toivanen

Anne-Mari Hartikainen Liisa Kemppainen Mari Toivanen Anne-Mari Hartikainen Liisa Kemppainen Mari Toivanen Selvittää lasten perheiden ja terapeuttien välistä yhteistyötä ja arjen voimavaroja Tuleeko perhe kuulluksi ja huomioidaanko vanhempien mielipiteitä

Lisätiedot

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 1. Johdanto Seuran ensimmäinen strategia on laadittu viisivuotiskaudelle 2013-2017. Sen laatimiseen ovat osallistuneet seuran hallitus sekä

Lisätiedot

Kelan järjestämä kuntoutus ja lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit

Kelan järjestämä kuntoutus ja lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit Kelan järjestämä kuntoutus ja lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit Asiantuntija- ja keskustelutilaisuus narkolepsialasten vanhemmille ja aikuispotilaille 4.2.2011 Kehittämispäällikkö Tuula Ahlgren,

Lisätiedot

Totontien palvelukoti ja Jaakopin tukikodit

Totontien palvelukoti ja Jaakopin tukikodit Totontien palvelukoti ja Jaakopin tukikodit Attendo yrityksenä Attendo Oy on suomalainen sosiaali- ja terveyspalvelualan yritys. Olemme edelläkävijä asumispalveluiden tuottamisessa ikäihmisille, vammaisille,

Lisätiedot

ALUEELLINEN ASIAKASRAATI VÄINÖLÄN PÄIVÄKOTI

ALUEELLINEN ASIAKASRAATI VÄINÖLÄN PÄIVÄKOTI ALUEELLINEN ASIAKASRAATI VÄINÖLÄN PÄIVÄKOTI 12.12.2016 VARHAISKASVATUSSUUNNITELMAN PERUSTEET Varhaiskasvatuksen tehtävä on vahvistaa lasten hyvinvointiin ja turvallisuuteen liittyviä taitoja sekä ohjata

Lisätiedot

Kuntoutusjärjestelmän kokonaisuudistus

Kuntoutusjärjestelmän kokonaisuudistus Kuntoutusjärjestelmän kokonaisuudistus SARI M I ET T I NEN PÄÄSIHTEER I, KUNTOUTUKSEN UUDISTA M I SKOMITEA Työn lähtökohdat /komitean asettamispäätös * Kuntoutusjärjestelmä on hajanainen ja kuntoutuksen

Lisätiedot

ARVOKAS ELÄMÄ lastensuojelu ja perhehoito vammaisten lasten kehityksen tukena

ARVOKAS ELÄMÄ lastensuojelu ja perhehoito vammaisten lasten kehityksen tukena ARVOKAS ELÄMÄ lastensuojelu ja perhehoito vammaisten lasten kehityksen tukena TOIMINTAA JA TAPAHTUMIA kevät 2013 Hyvä lukija Olemme koonneet tähän vihkoseen kevään 2013 toimintaa. Kevään aikana mm. hankkeen

Lisätiedot

LIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan

LIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan LIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan 1. Motoriset taidot Kehon hahmotus Kehon hallinta Kokonaismotoriikka Silmän ja jalan liikkeen koordinaatio Hienomotoriikka Silmän ja käden

Lisätiedot

Miksi kuntoutusta pitää suunnitella?

Miksi kuntoutusta pitää suunnitella? Perusterveydenhuollon kuntoutussuunnitelman perusteet ja kuntoutussuunnitelmaopas Koulutuspäivä 17.9.2010 Miksi kuntoutusta pitää suunnitella? Miia Palo Ylilääkäri, avovastaanottotoiminta, Rovaniemen kaupunki

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyspalvelut nuorten syrjäytymisen ehkäisyn tukena. Elina Palola, STM

Sosiaali- ja terveyspalvelut nuorten syrjäytymisen ehkäisyn tukena. Elina Palola, STM Sosiaali- ja terveyspalvelut nuorten syrjäytymisen ehkäisyn tukena Elina Palola, STM Syrjäytymisen ehkäisy aloitetaan usein liian myöhään Raskaita lastensuojelutoimia joudutaan tekemään aivan liikaa: ongelmiin

Lisätiedot

Miten laadin perheen ja lapsen tavoitteet?

Miten laadin perheen ja lapsen tavoitteet? Miten laadin perheen ja lapsen tavoitteet? Pohjautuu artikkeliin: Tavoitteenasettelu perhekuntoutuksessa (Saarinen, Röntynen, Lyytinen) Mari Saarinen, PsL, neuropsykologian erikoispsykologi (VET) MLL:n

Lisätiedot

VASUtyö Salossa Anna-Kaisa Törrönen ja Saana Kallioniemi.

VASUtyö Salossa Anna-Kaisa Törrönen ja Saana Kallioniemi. VASUtyö Salossa 2017 Anna-Kaisa Törrönen ja Saana Kallioniemi Mitä olemme jo tehneet Kentän näkökulma: vanhojen lomakkeiden läpikäynti, mitä hyvää, mitä kehitettävää? Selkeys, prosessinomaisuus, pedagogisuus

Lisätiedot

Hakeminen. Päivähoitoyksikössä toteutetaan yhteisesti suunniteltua/laadittua toimintakäytäntöä uusien asiakkaiden vastaanottamisessa.

Hakeminen. Päivähoitoyksikössä toteutetaan yhteisesti suunniteltua/laadittua toimintakäytäntöä uusien asiakkaiden vastaanottamisessa. Päivähoidon laatukriteerit Hakeminen Päivähoitoyksikössä toteutetaan yhteisesti suunniteltua/laadittua toimintakäytäntöä uusien asiakkaiden vastaanottamisessa. Henkilökunta tuntee päivähoitoyksikkönsä

Lisätiedot

OPAS OHJAAJALLE ohjaajana toimiminen

OPAS OHJAAJALLE ohjaajana toimiminen OPAS OHJAAJALLE ohjaajana toimiminen 2 JOHDANTO Tämä opas on tarkoitettu työpaikkaohjaajille, jotka ohjaavat opiskelijoita työelämässä. Opas sisältää tietoa ohjaajana toimimisesta. Oppaassa käsitellään

Lisätiedot

Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi

Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi Opiskelijan ohjaus Opiskelijan ohjaus Työpaikkaohjaaja (arviointikriteerit OPH 2012): varmistaa yhdessä koulutuksen tai tutkinnon järjestäjän edustajan ja

Lisätiedot

Teknologiasta kuntoutuksen kiitorata

Teknologiasta kuntoutuksen kiitorata Tutkimusosasto Teknologiasta kuntoutuksen kiitorata Anna-Liisa Salminen, PhD, dosentti, johtava tutkija 17.9.2015 Tutkimusosasto Apuväline Teknologia kuntoutuksessa Ympäristönhallintalaitteiden ohjaamisen,

Lisätiedot

KAIKKI MUKAAN! Lasten osallisuus päiväkodissa

KAIKKI MUKAAN! Lasten osallisuus päiväkodissa KAIKKI MUKAAN! Lasten osallisuus päiväkodissa Aiheita Osallistumisen alkuun Onnistumisen avaimia Osallistumisen hyötyjä ja haasteita Osallisuuden käsitteitä Lasten osallisuus päiväkodissa Keskiössä yhteisössä

Lisätiedot

Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi

Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi Opiskelijan ohjaus Oulun TOPPI Opiskelijan ohjaus Työpaikkaohjaaja (arviointikriteerit OPH 2012): varmistaa yhdessä koulutuksen tai tutkinnon järjestäjän edustajan

Lisätiedot

Työ- ja toimintakyvyn arviointimallin kehittäminen

Työ- ja toimintakyvyn arviointimallin kehittäminen Party-hankkeen väliseminaari Salo Työ- ja toimintakyvyn arviointimallin kehittäminen Fasilitoinnin menetelmin 2015-2017 PARTY Rauma Työkykykoordinaattori Mitä fasilitointi on? - Ryhmäprosessiohjausta ->

Lisätiedot

TUNNE-ETSIVÄT. Tunne-etsivät -peli

TUNNE-ETSIVÄT. Tunne-etsivät -peli TUNNE-ETSIVÄT Digitaalinen oppimisympäristö 5-12 vuotiaiden lasten sosioemotionaalisten taitojen tukemiseen Sari Lipponen KM, yliopistonopettaja Väitöstutkimus (JYU) sari.s.lipponen@jyu.fi Tunne-etsivät

Lisätiedot

OPS2016 painottaa toimintakulttuurin muutosta

OPS2016 painottaa toimintakulttuurin muutosta OPS2016 painottaa toimintakulttuurin muutosta, projektitutkija 2.11.2016 OPS2016 Muovaa käsitystä oppimisesta Oppimisen ilo Oppijan aktiivinen rooli, ongelmanratkaisutaidot Monipuoliset oppimisympäristöt

Lisätiedot

Vuorohoito varhaiskasvatuksessa lasten opetuksen, kasvun ja kehityksen sekä vanhemmuuden tukijana OHOI-seminaari Jyväskylä Marja-Liisa

Vuorohoito varhaiskasvatuksessa lasten opetuksen, kasvun ja kehityksen sekä vanhemmuuden tukijana OHOI-seminaari Jyväskylä Marja-Liisa Vuorohoito varhaiskasvatuksessa lasten opetuksen, kasvun ja kehityksen sekä vanhemmuuden tukijana OHOI-seminaari 21.9.2016 Jyväskylä Marja-Liisa Keski-Rauska, KT ylitarkastaja (varhaiskasvatus) Länsi-

Lisätiedot

KAIKKI MUKAAN! Oppilaiden osallisuus koulussa

KAIKKI MUKAAN! Oppilaiden osallisuus koulussa KAIKKI MUKAAN! Oppilaiden osallisuus koulussa Aiheet Osallistumisen alkuun Onnistumisen avaimia Toiminnan arviointi Osallistumisen hyötyjä ja haasteita Osallisuuden käsitteitä Oppilaiden osallisuus koulussa

Lisätiedot

Opetussuunnitelmat. uudistuvat Tarja Ruohonen

Opetussuunnitelmat. uudistuvat Tarja Ruohonen Opetussuunnitelmat uudistuvat 2016 Tarja Ruohonen OPS-uudistuksen tavoitteita: Kasvun ja oppimisen jatkumon vahvistaminen Rakennetaan olemassaoleville vahvuuksille Määritellään kasvatustyötä ja toimintakulttuurin

Lisätiedot

LAPUAN KAUPUNKI PÄIVÄHOITO

LAPUAN KAUPUNKI PÄIVÄHOITO LAPUAN KAUPUNKI PÄIVÄHOITO LAPUAN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMAN SISÄLLYSLUETTELO 1. Yleistietoa varhaiskasvatussuunnitelmasta 2. Taustaa varhaiskasvatussuunnitelmalle 2.1 Varhaiskasvatuksen sisältöä ohjaavat

Lisätiedot

Tyypin 2 diabeetikon hoito ja kuntoutus. Vuokko Kallioniemi sisätautien erikoislääkäri diabeteksen hoidon ja kuntoutuksen erityispätevyys

Tyypin 2 diabeetikon hoito ja kuntoutus. Vuokko Kallioniemi sisätautien erikoislääkäri diabeteksen hoidon ja kuntoutuksen erityispätevyys Tyypin 2 diabeetikon hoito ja kuntoutus Vuokko Kallioniemi sisätautien erikoislääkäri diabeteksen hoidon ja kuntoutuksen erityispätevyys Mitä on kuntoutus ja kuntoutuminen? Kuntoutuminen on ihmisen tai

Lisätiedot

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus - vaikeavammaisten lääkinnällinen kuntoutus muuttuu Uusi laki tulee voimaan 1.1.2016

Lisätiedot

Sanna Uotinen. Vanhempien ja lasten toimijuuteen konduktiivisessa kasvatuksessa

Sanna Uotinen. Vanhempien ja lasten toimijuuteen konduktiivisessa kasvatuksessa JYVÄSKYLÄ STUDIES IN EDUCATION, PSYCHOLOGY AND SOCIAL RESEARCH 351 Sanna Uotinen Vanhempien ja lasten toimijuuteen konduktiivisessa kasvatuksessa JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO JYVÄSKYLÄ STUDIES IN EDUCATION, PSYCHOLOGY

Lisätiedot

Lapsiperheiden kotipalveluiden myöntämisperusteet ja asiakasmaksut 1.1.2016 alkaen

Lapsiperheiden kotipalveluiden myöntämisperusteet ja asiakasmaksut 1.1.2016 alkaen Hallitus 267 16.12.2015 Lapsiperheiden kotipalveluiden myöntämisperusteet ja asiakasmaksut 1.1.2016 alkaen H 267 (Valmistelija: perhepalvelujohtaja Matti Heikkinen ja vastuualuepäällikkö Tarja Rossinen)

Lisätiedot

Leikin ja leikillisten oppimisympäristöjen kehittäminen pääkaupunkiseudun varhaiskasvatuksessa

Leikin ja leikillisten oppimisympäristöjen kehittäminen pääkaupunkiseudun varhaiskasvatuksessa Leikin ja leikillisten oppimisympäristöjen kehittäminen pääkaupunkiseudun varhaiskasvatuksessa VKK-Metro Pääkaupunkiseudun kehittämis- ja koulutusyhteistyö 2014-2016 Helsingin kaupungin aineistopankki

Lisätiedot

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 1 Lapsen nimi: Pvm: Keskusteluun osallistujat: LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA Lapsen vasun tekeminen perustuu varhaiskasvatuslakiin. Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma (Lapsen vasu) on varhaiskasvatuksen

Lisätiedot

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen 26.10.2015 Pitkänimen sairaala, Psykoterapiapaja. Elina Kinnunen, asiantuntijalääkäri, Kela - vaikeavammaisten lääkinnällinen kuntoutus

Lisätiedot

Linnainmaan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Linnainmaan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Linnainmaan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA-AJATUS Linnainmaan päiväkodissa teemme työtä yhdessä isolla ja innostuneella joukolla lapsenne parhaaksi. Moniammatillisissa tiimeissä jokainen

Lisätiedot

Kommunikaatio-ohjaus osaksi puhevammaisen ihmisen arkea. Eija Roisko Kehitysvammaliitto/Tikoteekki

Kommunikaatio-ohjaus osaksi puhevammaisen ihmisen arkea. Eija Roisko Kehitysvammaliitto/Tikoteekki Kommunikaatio-ohjaus osaksi puhevammaisen ihmisen arkea Eija Roisko Kehitysvammaliitto/Tikoteekki 12.5.2017 Kommunikoinnin palvelut nyt Kommunikoinnin peruskartoitus Terveydenhuolto Puheterapia -palvelut

Lisätiedot

Pispalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Pispalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Pispalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Päiväkotimme sijaitsee Pispalan harjulla vanhassa puutalossa. Talo pihapiireineen tarjoaa kauniin ja kodinomaisen toimintaympäristön lapsille. Päiväkodissamme

Lisätiedot

Ounasrinteen päiväkoti Kasvua ja oppimista arjessa pienryhmätoiminnan

Ounasrinteen päiväkoti Kasvua ja oppimista arjessa pienryhmätoiminnan Ounasrinteen päiväkoti Kasvua ja oppimista arjessa pienryhmätoiminnan keinoin Mitä ajattelet ja sanot minusta, sitä luulet minusta; sinä olet sellainen minulle miten minut näet. Usko kuitenkin, että mitä

Lisätiedot

OPETTAJAN TYÖ MUUTOKSESSA. Olli Luukkainen Puheenjohtaja Opetusalan Ammattijärjestö OAJ olli.luukkainen@oaj.fi

OPETTAJAN TYÖ MUUTOKSESSA. Olli Luukkainen Puheenjohtaja Opetusalan Ammattijärjestö OAJ olli.luukkainen@oaj.fi OPETTAJAN TYÖ MUUTOKSESSA Olli Luukkainen Puheenjohtaja Opetusalan Ammattijärjestö OAJ olli.luukkainen@oaj.fi 1 TULEVAISUUDEN OSAAMINEN Koulutuksen tehtävä on luoda tulevaisuuden valmiuksia ~ Ei riitä,

Lisätiedot

Etusijalla oppiminen ideoita lukion pedagogiseen kehittämiseen

Etusijalla oppiminen ideoita lukion pedagogiseen kehittämiseen Etusijalla oppiminen ideoita lukion pedagogiseen kehittämiseen Lukiopäivät 11.-12.11.2015 Eija Kauppinen, Kimmo Koskinen, Anu Halvari & Leo Pahkin Perusteiden oppimiskäsitys (1) Oppiminen on seurausta

Lisätiedot

Arviointi ja palaute käytännössä

Arviointi ja palaute käytännössä Arviointi ja palaute käytännössä Merja Ellilä Arvioinnista Oppimista ohjaavan arvioinnin merkitys ohjattavan oppimisen tukemista ja suuntaamista tietojen, taitojen ja asenteiden arvioimista ohjattavan

Lisätiedot

NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN

NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN 1(5) NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN Ammattitaitovaatimukset : tunnistaa sosiaalista vahvistamista tarvitsevan nuoren ja/tai hallitsee varhaisen tukemisen ja kohtaamisen menetelmiä pystyy toimimaan moniammatillisessa

Lisätiedot

Kolmen teeman kokonaisuus omien ja kaverien vahvuuksien tunnistamiseen ja hyödyntämiseen.

Kolmen teeman kokonaisuus omien ja kaverien vahvuuksien tunnistamiseen ja hyödyntämiseen. Esiopetus ja 1.-3.lk Kolmen teeman kokonaisuus omien ja kaverien vahvuuksien tunnistamiseen ja hyödyntämiseen. Tutustu verkkosivuihin nuoriyrittajyys.fi Tutustu ohjelmavideoon nuoriyrittajyys.fi/ohjelmat/mina-sina-me

Lisätiedot

LÄHIHOITAJATUTKINTO / VALMISTAVA KOULUTUS

LÄHIHOITAJATUTKINTO / VALMISTAVA KOULUTUS LÄHIHOITAJATUTKINTO / VALMISTAVA KOULUTUS Lasten ja nuorten mielenterveyden edistäminen TYÖSSÄOPPIMISEN OHJAUS JA ARVIOINTI Opiskelija Opiskeluryhmä Työssäoppimisen ajankohta Työssäoppimispaikka Työpaikkaohjaaja

Lisätiedot

Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja kuntouttava tt opetus ja ohjaus ammatillisessa koulutuksessa opetussuunnitelman perusteet

Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja kuntouttava tt opetus ja ohjaus ammatillisessa koulutuksessa opetussuunnitelman perusteet Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja kuntouttava tt opetus ja ohjaus ammatillisessa koulutuksessa opetussuunnitelman perusteet t OPH:n infotilaisuus 23.11.2009 Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja

Lisätiedot

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus Outi Ståhlberg outi.stahlberg@mtkl.fi 050 3759 199 Laura Barck laura.barck@mtkl.fi 050 4007 605 Mielenterveyden keskusliitto, kuntoutus ja sopeutumisvalmennus

Lisätiedot

SEURAN SINETTIKRITEERIEN ARVIOINTI TYÖSTÖPOHJA SEURAN KÄYTTÖÖN

SEURAN SINETTIKRITEERIEN ARVIOINTI TYÖSTÖPOHJA SEURAN KÄYTTÖÖN SEURAN SINETTIKRITEERIEN ARVIOINTI TYÖSTÖPOHJA SEURAN KÄYTTÖÖN Ohessa osa-alueittain alueittain taulukot, joihin on jo täytetty riittävän tason kuvaus kaikista osa-alueista. Taulukon perässä ovat kysymykset,

Lisätiedot

METSOLAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

METSOLAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA METSOLAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2011 1 Sisällysluettelo Metsolan päiväkoti......3 Toiminta-ajatus...4 Lapsikäsitys...4 Arvopohja...4 Toiminnan toteuttaminen..5 Ohjattu toiminta.6 Erityinen

Lisätiedot

Vasu 2017 suhde hyvinvointiin ja liikkumisen edistämiseen

Vasu 2017 suhde hyvinvointiin ja liikkumisen edistämiseen Vasu 2017 suhde hyvinvointiin ja liikkumisen edistämiseen Ylitarkastaja Anu Liljeström Opetus- ja kulttuuritoimi -vastuualue, Itä-Suomen aluehallintovirasto Anu Liljeström, ISAVI OKT-vastuualue 5.10.2016

Lisätiedot

KUUSAMON KAUPUNGIN PÄIVÄKOTIEN LASTENTAR- HANOPETTAJIEN AMMATILLISEN KASVUN KOKE- MUKSIA KASVATUSKUMPPANUUSKOULUTUKSESTA

KUUSAMON KAUPUNGIN PÄIVÄKOTIEN LASTENTAR- HANOPETTAJIEN AMMATILLISEN KASVUN KOKE- MUKSIA KASVATUSKUMPPANUUSKOULUTUKSESTA KUUSAMON KAUPUNGIN PÄIVÄKOTIEN LASTENTAR- HANOPETTAJIEN AMMATILLISEN KASVUN KOKE- MUKSIA KASVATUSKUMPPANUUSKOULUTUKSESTA Jonna Kylli Terhi Manninen Oulun seudun ammattikorkeakoulu Tutkimuksen taustoja

Lisätiedot

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus.

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. Ympäristö a. Tässä jaksossa ympäristö rakennetaan pedagogiikkaa tukevien periaatteiden mukaisesti ja

Lisätiedot

TEHTÄVÄNKUVAUS 1/5 I TAUSTATIEDOT. Lastentarhanopettaja II YLEISKUVAUS TEHTÄVÄSTÄ

TEHTÄVÄNKUVAUS 1/5 I TAUSTATIEDOT. Lastentarhanopettaja II YLEISKUVAUS TEHTÄVÄSTÄ TEHTÄVÄNKUVAUS 1/5 I TAUSTATIEDOT Tehtävän nimike Lastentarhanopettaja Henkilön nimi Koulutus Työpaikka Fyysisen työympäristön kuvaus II YLEISKUVAUS TEHTÄVÄSTÄ Tehtävän tarkoitus Lastentarhanopettajalla

Lisätiedot

Anitta Mikkola Kuntoutuksen kehittäjätyöntekijä SenioriKaste hanke, POSKE

Anitta Mikkola Kuntoutuksen kehittäjätyöntekijä SenioriKaste hanke, POSKE Anitta Mikkola Kuntoutuksen kehittäjätyöntekijä SenioriKaste hanke, POSKE 7.5.2015 Kotihoidon toimintakykyä edistävällä työotteella hidastetaan vanhusten riippuvuutta ja siirtymistä laitoshoitoon Yhteiskehittely:

Lisätiedot

Kuntouttavaa asumispalvelua

Kuntouttavaa asumispalvelua Kuntouttavaa asumispalvelua Attendo yrityksenä Attendo Oy on suomalainen sosiaali- ja terveyspalvelualan yritys. Olemme edelläkävijä asumispalveluiden tuottamisessa ikäihmisille, vammaisille, kehitysvammaisille

Lisätiedot

VARHAISKASVATUS SUUNNITELMA

VARHAISKASVATUS SUUNNITELMA PÄIVÄKOTI MAJAKKA VARHAISKASVATUS SUUNNITELMA Majakan päiväkoti on pieni kodinomainen päiväkoti Nurmijärven kirkonkylässä, Punamullantie 12. Päiväkodissamme on kaksi ryhmää: Simpukat ja Meritähdet. Henkilökunta:

Lisätiedot

Koulutusmateriaali haastaviin kasvatuskumppanuus kohtaamisiin

Koulutusmateriaali haastaviin kasvatuskumppanuus kohtaamisiin Koulutusmateriaali haastaviin kasvatuskumppanuus kohtaamisiin Korostetaan yhteisöllisiä ja yhteiskunnallisia näkökohtia kasvatuksessa ja ihmisen kehityksessä Painopiste yksilön kiinnittymisessä yhteiskuntaan

Lisätiedot

CASE LASTEN JA NUORTEN ERITYISOHJAAJAN AMMATTITUTKINTO. Oulun Aikuiskoulutuskeskus Oy Paula Helakari ja Marja Keväjärvi 10.2.2015

CASE LASTEN JA NUORTEN ERITYISOHJAAJAN AMMATTITUTKINTO. Oulun Aikuiskoulutuskeskus Oy Paula Helakari ja Marja Keväjärvi 10.2.2015 CASE LASTEN JA NUORTEN ERITYISOHJAAJAN AMMATTITUTKINTO Oulun Aikuiskoulutuskeskus Oy Paula Helakari ja Marja Keväjärvi 10.2.2015 KOULUTTAJAN MERKITYS Tiedän omaavani taidot, joita ohjaamiseen tarvitaan

Lisätiedot

Päiväkoti Saarenhelmi

Päiväkoti Saarenhelmi Päiväkoti Saarenhelmi varhaiskasvatussuunnitelma Päiväkoti Saarenhelmi Päiväkoti Saarenhelmi sijaitsee Saarenkylässä kauniilla paikalla Kemijoen rannalla. Läheiset puistot ja talvella jää tarjoavat mahdollisuuden

Lisätiedot