Vanhempien ja lasten toimijuuteen konduktiivisessa kasvatuksessa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Vanhempien ja lasten toimijuuteen konduktiivisessa kasvatuksessa"

Transkriptio

1 LECTIO PRAECURSORIA Sanna Uotinen Vanhempien ja lasten toimijuuteen konduktiivisessa kasvatuksessa Lapsi kehittyy vuorovaikutuksessa ympäristönsä kanssa ja päivittäiset tilan teet kotona, päivähoidossa ja koulussa ovat tärkeitä oppimisen ja kehittymisen paikkoja (Gallimore ym 1989, Määttä 1999). Tutkimukseni taustalla olevat ekokulttuurinen ja sosiokulttuurinen teoria painottavat, että olennaista lapsen kehitykselle ovat arjen toimintaympäristöt, joihin sisältyy aikuisen ja lapsen vä listä vuorovaikutusta. Kehitys ja oppiminen ovat vuorovaikutuksellinen tapah tuma, johon oppijat itse aktiivisesti osallistuvat. Myös liikuntavammaisen lap sen kehityksen kannalta olennaista on perheen jokapäiväinen elämä. Keskeistä on rakentaa arki toimivaksi ja luoda lapsen luonnolliseen kasvuympäristöön toimintatilanteita, jotka mahdollistavat lapsen osallisuuden. Vaikka niin sa notun kuntouttavan arjen merkitystä korostetaan, on myös todettu, että sen sisältöä ei ole riittävästi mietitty tai määritelty (Sipari 2008). Perheiden kannalta olennaista on ymmärtää, miten järjestää kehittävä hyvä arkiympäristö ja miten toimia lapsen kanssa siinä. Nykyisin kuntoutus määritellään ihmisen ja ympäristön muutosprosessiksi, jossa tavoitteena on toimintakyvyn, itsenäisen selviytymisen ja hyvinvoinnin edistäminen (Kuntoutusselonteko 2002, 3). Kuntoutuja ymmärretään aktiivi sena ja hänen omaa kokemustaan ja osallistumistaan korostetaan (Järvikoski & Härkäpää 2004). Lapsen kuntoutusta tulisi tarkastella koko perheen näkö kulmasta, sillä lapsi on aina osa perhettään ja menestykselliseen kuntoutukseen tarvitaan vanhempien sitoutumista ja osallistumista (von Wendt, Kokkonen & Kalland 2001). Koivikko ja Sipari (2006) toteavat, että lasten kuntoutuksessa on tärkeää tukea yksilöllistä kehitystä mahdollisimman hyvin ja antaa lapselle tilaisuuksia käyttää ja harjoittaa taitojaan. Lastenneurologian professori Len nart von Wendt totesi marraskuussa (2008) Jyväskylässä ilmestyvässä Keski suomalaisessa, että jos aiemmin lapsen kuntoutus on siivutettu terapioiden mukaan, niin tänä päivänä lähdetään lapsen todellisista tarpeista ja pyritään perheen ja asiantuntijoiden kanssa yhdessä asettamiin realistisiin tavoitteisiin. Kuntoutus

2 Samassa yhteydessä hän totesi, että profes sori Paula Määttä on ollut näiden asioiden suhteen edellä kävijä. Määtän mukaan en sisijaista on edetä perheen määrittelemien ongelmien kautta. Kasvatus ja kuntoutus ovat tutkimukseni kannalta keskeisiä käsitteitä. Käsitteiden si sällöissä on paljon yhtäläisyyksiä ja kiinne kohtia, kuten Sipari (2008) väitöskirjassaan on todennut. Toisaalta on ymmärrettävä, että ne ovat lähtöisin erilaisista traditioista ymmärtää lapsen tarpeita ja ohjausta (Ko vanen 2004). Tänä päivänä tavoitellaan kasvatuksen ja kuntoutuksen käytänteiden ja periaat teiden tiivistä vuoropuhelua, jota voidaan pitää lapsen kokonaiskehityksen tu kemisen edellytyksenä. Konduktiivisessa kasvatuksessa on py ritty yhdistämään kasvatuksen ja kuntou tuksen, opetuksellisen ja lääkinnällisen tieto-taidon lähtökohdat. Konduktiivinen kasvatus (conductive education) on unkari laisen lääkärin ja kasvatustieteilijän András Petőn ( ) 1900-luvun puolivälissä kehittämä kokonaisvaltainen ohjaus- ja op pimismalli liikuntavammaisille lapsille ja aikuisille. Lähtökohtana on yksilön oma ak tiivisuus. Pető piti motorista häiriötä ensisi jassa oppimisvaikeutena ja hänen mukaansa motoristen häiriöiden tuomiin vaikeuksiin voitiin vaikuttaa oikeanlaisen ohjauksen ja oppimisen avulla. Konduktiivisen kasvatuksen tavoitteena on kehittää lapsen koko persoonaa eli siinä tuetaan kokonaisesti lapsen oppimista ja itsenäistä toimintaa. Keskeisiä periaatteita ovat toiminnan tapahtuminen ryhmässä, fasilitointi, koulutuksen saaneiden, niin sanottujen konduktoreiden, toimiminen ohjaajina, toiminnan muodostuminen teh täväsarjoista, rytmisen puheen käyttö ja fyysisen ympäristö. Vanhempien toiminta ja osallisuus lapsensa ohjauksessa on myös keskeistä. (Sutton 1986, ) Näihin lähtökohtiin Pető toi keskei sen käsiteparin: dysfunktio ja ortofunktio. Onnistumisten kokemusten puute ja tur hautuminen vaikuttavat kykyyn omaksua uusia asioita, mikä luo dysfunktiota. Ta voitteena on ortofunktio, jolla tarkoitetaan kykyä toimia yhteisön jäsenenä ja suoriutua tehtävistä, jotka vaihtelevat iän ja kulttuu rin mukaan. Keskeistä on itsenäinen ongel manratkaisukyky, jonka kautta yksilö pystyy ratkaisemaan eteen tulevia haasteita esimer kiksi liikkumisessaan. (Hári & Ákos 1988.) Käsitteestä conductive education käyte tään Suomessa vaihtelevasti eri ilmauksia kuten konduktiivinen kasvatus tai opetus, petö-menetelmä, konduktiivinen peda gogiikka ja ohjaava kasvatus. Kuvaavaa ja ytimekästä nimikettä on käännöksenä eng lanninkielisestä termistä ollut vaikea luoda. Termin pitäisi kattaa menetelmän keskeisen idean oppimisesta ja ohjaamisesta. Koko conductive education -nimen on sanottu saaneen alkunsa konduktori-nimityksestä. Konduktoria on verrattu orkesterinjohta jaan, joka ohjaa ja säätelee ryhmän toimin taa, mutta on selvillä myös jokaisen ryh mäläisen yksilöllisistä ominaisuuksista. Itse olen päätynyt käyttämään termiä konduktii vinen kasvatus. Olen osittain halunnut pitäy tyä englanninkielisessä käsitteessä. Termi ei kuitenkaan asiaa tuntemattomille kerro juuri mitään, joten valintaa voi myös kritisoida. Sopivampaa termiä en kuitenkaan löytänyt tai keksinyt. Olennaista varmasti olisi, että 40 Kuntoutus

3 käypä käsite löytyy ja vakiintuu kaikkien yh teiseen käyttöön. Konduktiivista kasvatusta koskevissa tutkimuksissa on päädytty johtopäätökseen, että sitä ei voida pitää sen tehokkaampana kuin muitakaan interventioita, joskaan ei myöskään tehottomampana (Darrah ym 2004, Ludwig, Leggett ja Harstall 2000, Pe dersen 2000). Toisaalta on huomioitavaa, että jos konduktiivista kasvatusta arvioi daan vain lapsen motorisen suoriutumisen suhteen, kadotetaan jotain olennaista. Kyse on kuitenkin lapsen kokonaisohjauksesta ja oppimisesta. Ruotsalainen tutkija Lind onkin todennut, että kun tavoitteena on kehittää koko persoonaa, on sen arviointi myös vaikeampaa kuin joidenkin tiettyjen toimintojen mittaaminen. Tutkimukset, joissa on selvitetty vanhempien kokemuk sia konduktiivisesta kasvatuksesta antavat hyvin positiivisen kuvan. On tuotu esille, että tutkimuksissa tulisi ymmärtää lapsen elämän kokonaisuus ja huomioida erityises ti vanhempien ja lasten näkökulmat. Myös tarkempi pohdinta siitä, miten periaatteet siirretään lapsen arkipäivään, olisi tarpeen. Oma tutkimukseni paikantuu konduktiivista kasvatusta koskeviin vanhempien tutkimuk siin ja pyrkii vastaamaan näitä edellä mai nittuja tarpeita. Tarkastelin tutkimuksessani perheitä, liikuntavammaisia lapsia ja heidän vanhempiaan, jotka olivat osallistuneet noin kuukauden mittaiselle konduktiivisen kas vatuksen kurssille. Tutkimukseni tarkoi tuksena oli tavoittaa perheiden näkökulma konduktiivisen kasvatuksen merkityksestä heidän arkielämässään. Kurssille osallistu minen ei ollut perheille normaali kuntoutus palveluihin kuuluva osa, vaan valtaosa per heistä kustansi kurssin itse tai oli hakenut avustuksia siitä koituvin taloudellisiin ku luihin. Pohdin tutkimuksessani neljää pää kysymystä. Ensimmäinen kysymys selvitti vanhempien kokemuksia lapsensa kuntou tuksen järjestämisestä kokonaisuutena ja siihen liittyvistä haasteista tänä päivänä. Tarkastelin myös niitä tekijöitä, jotka oli vat vaikuttaneet perheiden osallistumiseen konduktiivisen kasvatuksen kurssille. Toi nen tutkimuskysymys pureutui kondukti ivisen kasvatuksen merkitykseen vanhem pien oman toiminnan kannalta. Tarkastelin vanhempien ohjausta ja oppimista kurssilla. Kolmannessa kysymyksessä selvitin kon duktiivisen kasvatuksen merkitystä lapsen toimintaan. Pohdin merkitystä pääosin vanhempien arvioimana ja osittain myös videoaineistoon pohjautuvana. Lopuksi vastasin siihen, miten lapsen toimijuutta tuettiin ja ohjattiin lapsen arjessa kurssin jälkeen ja millainen merkitys konduktiivi sella kasvatuksella oli perheen arkitoimin taan. Tutkimuksessa oli mukana 27 kurssil le osallistunutta perhettä. Aineisto kerättiin ryhmähaastattelemalla lasten vanhempia kurssin aikana ja videoimalla kurssitilantei ta sekä haastattelemalla osaa vanhemmista heidän kotonaan muutama vuosi kurssin jälkeen. Perheiden kokemukset lapsen kuntou tuksesta vaihtelivat. Niistä löytyi paljon sa mankaltaisuutta ja yhteneviä kokemuksia, mutta lähtökohdiltaan perheiden yleinen asenne lapsen kuntoutusta kohtaan vaihteli tyytyväisyydestä tyytymättömyyteen. Koke muksissa nousi esille haasteita, jotka olivat toimineet osalle myös innoittajina konduk Kuntoutus

4 tiivisen kasvatuksen kurssille osallistumi seen. Jaottelin vanhempien kertomuksista esille tulleet kriittiset näkökulmat kolmeen pääteemaan: 1) käytäntöjä ohjaava lapsiku va, 2) kuntoutuksen ympäristö ja 3) osalli suus kuntoutuksessa. Käytäntöjä ohjaavalla lapsikuvalla tarkoitan sitä, että vanhemmat epäilivät ammattilaisilla olevan yksipuoli nen kuva heidän lapsestaan. Tämän näke myksen uskottiin ohjaavan ammattilaisten toimintaa lapsen kanssa, joka nähtiin usein varovaisena ja maltillisena tai jopa pessimis tisenä. Toinen teema oli kuntoutuksen ympäristö. Lapsen kuntoutusympäristö vaikut ti siihen, mitä lapsen kanssa tehtiin ja keitä kuntoutuksessa oli läsnä. Lapsen kuntoutus näyttäytyi tässä tutkimuksessa lähinnä tera piapalveluina. Niihin kohdistui paljon odo tuksia, mutta niissä nähtiin myös ongelmia. Toteutus irrotti lapsen usein hänen arkiym päristöstään. Toteutuspaikalla näytti olevan merkitystä myös vanhempien tietoon. Kun toimittiin lapsen kotona, oli vanhempi myös mukana ja yhteydenpito terapeuttiin tiivis tä. Sen sijaan, kun vanhemmat eivät olleet mukana, väheni myös tieto siitä, mitä lapsen kanssa tehtiin ja tavoiteltiin. Kolmas teema oli osallisuus kuntoutuksessa, jonka vanhem mat nostivat tärkeäksi sekä lapsilla että itsel lään. Lapselta toivottiin omaa aktiivisuutta ja innostuneisuutta kuntoutukseen. Kuitenkin todettiin, että nykyinen järjestelmä ei ole täysin kyennyt tukemaan sitä. Vallitsevien palveluiden kohteena näytti olevan pää asiassa lapsi. Tarvetta oli myös vanhempia huomioiviin palveluihin. Millaisena perheet kokivat noin kuu kauden mittaisen konduktiivisen kasvatuk sen kurssin? Vanhemman ja lapsen tiivis yhdessä olo kurssilla näytti olevan merki tyksellistä molemmille osapuolille. Yleisesti voidaan sanoa, että sekä lasten että vanhem pien kokemus konduktiivisesta kasvatukses ta näyttäytyi positiivisena, joskin vaativana. Vanhemmat olivat kurssilla lasten ohel la selkeä ohjauksen kohde. Vanhempi toi mi lapsen avustajana kurssilla ja konduk tori ohjasi vanhempia puheellaan, omalla avustamisen mallillaan sekä kädestä pitäen ohjauksellaan. Ohjaus näytti tavoittavan vanhemmat hyvin, sillä kurssin kautta van hemmat kokivat saaneensa tietoa lapsen vammasta ja kehityksestä sekä konkreettisia toimintamalleja, miten tukea lasta omalla toiminnallaan. Myös vanhempien oma käsi tys lapsen taidoista ja selviytymisestä kasvoi. Kurssilla toteutunut tekemällä oppiminen näyttäisi olevan tärkeää vanhempien oppi miselle ja heidän tarpeittensa kohtaamiselle. Ruotsalainen tutkija Lind (2000) on arvellut, että vanhempien on helpompi ottaa kon duktiivisessa kasvatuksessa korostuva lap sen kasvattajan ja oppimisen ohjaajan rooli kuin terapioiden ja hoitojen antajan rooli. Vanhemmat voivat nähdä itsensä pätevänä ohjaajana, mutta eivät pätevänä terapeuttina (Lind 2000). Vanhemmat korostivat, että se, miten lasta ohjattiin, vaikutti voimakkaasti lap sen saamiin kokemuksiin. Ohjaus näyttäy tyi kannustavana, vaativana, yksilöllisesti ja tavoitteellisesti suunniteltuna. Vanhem pien ensivaikutelma ohjauksesta oli, että se oli rankkaa lapselle. Konduktori vaati lapsilta usein enemmän kuin mihin lapsi tai vanhempi oli tottunut. Lapset kuitenkin selviytyivät ja saivat tärkeitä onnistumisen kokemuksia omasta osaamisestaan, mikä 42 Kuntoutus

5 näytti ruokkivan lasten motivaatiota omaan yrittämiseen. Se, että kurssilla toimittiin lapsiryhmäs sä, oli keskeinen vanhempien arvostama ominaisuus. Myös aiemmissa tutkimuksissa vanhemmat ovat korostaneet vertaisryhmän merkityksen ja lasten välille syntyvän vuo rovaikutuksen tärkeyttä. Konduktiivinen ryhmä innosti ja motivoi lasta. Jo sillä, että lapsiryhmä oli läsnä ja lapset voivat seurata toisiaan, näytti olevan vaikutusta. Ryhmän käyttö lasten kuntoutuksessa ei ollut kenen kään tutkimukseen osallistuvan lapsen arki päivää. Se, että toimittiin nimenomaan lii kuntavammaisten lasten ryhmässä, koettiin tärkeänä, ja ryhmään näytti muodostuvan yhteenkuuluvuuden tunnetta. Ryhmän merkitys ei näkynyt vain yk silöllisten kuntoutuksellisten tavoitteiden saavuttamisessa vaan harjoitusta saatiin myös ryhmässä keskittymisestä, toisten auttamisesta ja rohkaistumisesta itse toimi maan ryhmässä. Toisaalta oli nähtävissä, et tä kuntoutukselliset tavoitteet menivät usein sosiaalisen vuorovaikutuksen edistämisen edelle. Mahdollisuuksia edistää tehokkaam min lasten välistä kanssakäymistä tällaisella kurssilla olisi varmasti enemmänkin. Vanhemmat pohtivat jo kurssin aika na paljon sitä, mitä tapahtuu kurssin jäl keen oman perheen arjessa. Konduktiivisen kasvatuksen käytännönläheisyyden kautta vanhemmille vahvistui heidän oman toi mintansa merkitys ja mahdollisuudet lap sen tukemiseen. Se, millaisen merkityksen konduktiivinen kasvatus lopulta perheen ar jessa sai sekä millaisia toimintatapoja arkeen otettiin, olivat jokaisen perheen valintojen, kompromissien ja mieltymysten mukaisia. Perheiden arkielämän keskeiseksi tavoit teeksi näytti muodostuneen lapsen toimi juuden vahvistaminen. Koulu- ja päiväko tiympäristöt nähtiin tärkeinä ja myös niiltä toivottiin lapsen toimijuutta mahdollistavia työskentely tapoja. Vaikka vanhempien ym märrys mahdollisuuksistaan tukea lapsen kehitystä arkipäivän toimintojen yhteydessä oli ennen kaikkea vanhemmuutta vahvista vaa, toi se joillekin myös riittämättömyyden ja syyllisyyden tunnetta. Perheen arjen jär jestymistä määritti paljolti aika ja sen riit tävyys tai riittämättömyys. Ajan merkitys näkyi myös kouluympäristössä, ja ratkaisu ja, joita tehtiin lapsen toiminnan suhteen, perusteltiin usein ajan riittämättömyydellä. Perheiden kannalta konduktiivinen kurssi näyttäytyi merkityksellisenä. Itse kurssiaika oli tärkeä. Vaikka kurssiohjelma oli aikuisjohtoista, se oli myös innostava ja motivoiva. Ohjelma oli etukäteen suunnitel tu tavoitteellinen kokonaisuus, jota aikuinen selkeästi johti. Toisaalta suunnittelussa oli tarkasti huomioitu jokaisen lapsen yksilöl linen kehityksen taso ja tavoitteet, jotka taas pohjautuivat lapsen havainnointiin. Kaikki toiminta suhteutettiin tarkasti tähän. Myön teiseen kurssikokemukseen vaikutti vahvasti myös vertaisperheiden tapaaminen. Kurssin anti näkyi osittain myös koto na. Kotiarjessa ei tehty erillisiä harjoituksia, mutta vanhempien ja lasten vuorovaikutuk seen ja toimintatapoihin omaksuttiin uusia tapoja. Konduktiivisen kasvatuksen perus lähtökohtana ei ole kuntoutus vaan yksilön oppiminen, joka on aina vuorovaikutusta ympäristön kanssa. Siinä pyritään selkeästi vahvistamaan ihmisen kykyä oppia käyttä mään hyödyksi omia voimavarojaan, jotta Kuntoutus

6 hän pystyy toimimaan osana yhteisöään. Keskeistä eivät kuitenkaan ole vain yksilön muutokset, vaan olennaista ovat fyysisen ja sosiaalisen ympäristöjen muutokset. Tämän tutkimuksen perheiden tarpeisiin konduktii visen kasvatuksen kurssi näytti antavan jo tain olennaista. Missä määrin, millä tavoin ja millaisin sovelluksin konduktiivinen kas vatus voisi tulla osaksi suomalaisten perhei den erityiskasvatuksen palveluja, ansaitsisi varmasti pohdintaa. KT Sanna Uotinen työskentelee Jyväskylän yliopiston avoimessa yliopistossa erityispedagogiikan opettajana. Lähteet Darrah J, Watkins B, Chen L & Bonin C (2004) Conductive education intervention for children with cerebral palsy: an AACPDM evidence report. Dev Med Child Neurol 46, Gallimore R, Weisner T S, Kaufman S Z & Bernheimer L P (1989) The social construction of ecocultural niches: family accomodation of developmentally delayed children. Am J Ment Retard 94 (3), Hári, M. & Ákos, K Conductive Education. London: Routledge. Järvikoski A & Härkäpää K (2004) Kuntoutuksen perusteet. Helsinki, WSOY. Koivikko M & Sipari S (2006) Lapsen ja nuoren hyvä kuntoutus. Vajaaliikkeisten Kunto ry. Kovanen P (2004) Oppiminen ja asiantuntijuus varhaiskasvatuksessa. Varhaisen oppimaan ohjaamisen suunnitelma erityistä tukea tarvitsevien lasten ohjauksessa. Jyväskylä Studies in Education, Psychology and Social Research 256. Kuntoutusselonteko Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle. Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2002: 6. Lind L (2000) Parents views of efficiency of conductive education in Sweden. European Journal of Special Needs Education 15 (1), Ludwig S, Legget P & Harstall C (2000) Conductive education for children with cerebral palsy. Alberta heritage Founadation for Medical Research. HTA 22. ahfmr.ab.ca/hta/hta-publications/reports/ cond_edu.pdf, luettu Määttä P (1999) Perhe asiantuntijana. Erityiskasvatuksen ja kuntoutuksen käytännöt. Jyväskylä, Atena. Pedersen A V (2000) Conductive education a critical appraisal. Advances in Physiotherapy 2, Sipari S (2008) Kuntouttava arki lapsen tueksi. Kasvatuksen ja kuntoutuksen yhteistoiminnan rakentuminen asiantuntijoiden keskusteluissa. Jyväskylä Studies in Education, Psychology and Social Research 342. Sutton A (1986) Part one: Developments in Hungary. Teoksessa Cottam P J & Sutton A (toim.) Conductive education. A system for overcoming motor disorder. Croom Helm, London, Von Wendt L, Kokkonen J & Kalland M (2001) Lasten ja nuorten kuntoutus. Lastenneurologinen kuntoutus. Teoksessa T Kallanranta, P Rissanen & I Vilkkumaa (toim.) Kuntoutus. Helsinki, Duodecim, Kuntoutus

Erityispedagogiikka päiväkodissa 6.3.2015. Lastentarhanopettajaliitto Keski-Suomen lastentarhanopettajat ry Puheenjohtaja Sanna Satosaari

Erityispedagogiikka päiväkodissa 6.3.2015. Lastentarhanopettajaliitto Keski-Suomen lastentarhanopettajat ry Puheenjohtaja Sanna Satosaari Erityispedagogiikka päiväkodissa 6.3.2015 Lastentarhanopettajaliitto Keski-Suomen lastentarhanopettajat ry Puheenjohtaja Sanna Satosaari Varhaiskasvatus tukee lapsen kokonaisvaltaista hyvinvointia sekä

Lisätiedot

SISÄLLYS KUVIOT 1 Kouluttajan ammattipätevyys Ammattipersoonallisuus Ammattietiikka Itsetietoisuus Sotilaskouluttajan ammattipätevyys Menetelmätietoisuus Joustava osaaminen Taitotieto Päämäärätietoisuus

Lisätiedot

Miten GAS toimii kuntoutuksen suunnittelussa Kymenlaakson keskussairaalassa

Miten GAS toimii kuntoutuksen suunnittelussa Kymenlaakson keskussairaalassa Miten GAS toimii kuntoutuksen suunnittelussa Kymenlaakson keskussairaalassa liikunta- ja vaikeavammaisten lasten kuntoutuksen suunnittelussa lastenneurologisella osastolla vuodesta 2010 vanhemmat ja lapsi

Lisätiedot

Pienten lasten kerho Tiukuset

Pienten lasten kerho Tiukuset Pienten lasten kerho Tiukuset Kerhotoiminnan varhaiskasvatussuunnitelma 2014 2015 Oi, kaikki tiukuset helähtäkää, maailman aikuiset herättäkää! On lapsilla ikävä leikkimään, he kaipaavat syliä hyvää. (Inkeri

Lisätiedot

LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ

LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ 1 LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ n nimi: Ryhmä: Työssäoppimisen vastaava opettaja: 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN

Lisätiedot

Kehitysvammaisten lasten puheen ja kielen kuntoutus

Kehitysvammaisten lasten puheen ja kielen kuntoutus Kehitysvammaisten lasten puheen ja kielen kuntoutus Jaana Salminen, johtava puheterapeu3 Helsingin kaupunki, Kehitysvammapoliklinikka jaana.salminen@hel.fi 1 Kehitysvammaisten lasten puheen ja kielen kuntoutus

Lisätiedot

ERITYISPEDAGOGIIKAN PERUSTEET II-OSA

ERITYISPEDAGOGIIKAN PERUSTEET II-OSA ERITYISPEDAGOGIIKAN PERUSTEET II-OSA pe 28.10 - nauhoite d Pekka Matilainen ERITYISPEDAGOGIIKAN PERUSTEET II-osan aihepiirit Erityiskasvatus varhaislapsuudessa Erityisopetus perusopetuksessa Erityiskasvatus

Lisätiedot

KUNTOUTUKSEN SUUNNITTELU - KENEN ÄÄNI KUULUU?

KUNTOUTUKSEN SUUNNITTELU - KENEN ÄÄNI KUULUU? KUNTOUTUKSEN SUUNNITTELU - KENEN ÄÄNI KUULUU? Arja Korrensalo fysioterapeutti, kuntoutusohjaaja, YAMK -opiskelija Pirkko Leppävuori fysioterapeutti, YAMK -opiskelija Esitys pohjautuu YAMK opintoihin kuuluvaan

Lisätiedot

Vajaaliikkeisten Kunto- Bot för Rörelsehindrade ry VLK. www.vlkunto.fi

Vajaaliikkeisten Kunto- Bot för Rörelsehindrade ry VLK. www.vlkunto.fi Vajaaliikkeisten Kunto- Bot för Rörelsehindrade ry VLK www.vlkunto.fi Eeva Seppälä projektipäällikkö 29.10.2008 VLK ry Perustettu vuonna 1953 Arkkiatri Arvo Ylppö ja hänen vaimonsa Lea Ylppö olivat mukana

Lisätiedot

päätöksellä 20.11.1989 ja tuli kansainvälisesti voimaan 2.9.1990 Maailman laajimmin ratifioitu ihmisoikeussopimus -193

päätöksellä 20.11.1989 ja tuli kansainvälisesti voimaan 2.9.1990 Maailman laajimmin ratifioitu ihmisoikeussopimus -193 Lapsen osallisuus varhaiskasvatuksessa Taustaa ja teoriaa Lapsella on oikeus, kasvattajalla vastuu 20.4.2010 2010 Sylvia Tast YK:n sopimus velvoittaa Hyväksyttiin YK:n yleiskokouksen yksimielisellä päätöksellä

Lisätiedot

Perhelähtöinen yhteistyö puhetta vai käytäntöjä?

Perhelähtöinen yhteistyö puhetta vai käytäntöjä? Perhelähtöinen yhteistyö puhetta vai käytäntöjä? Paula Määttä III Avoin varhaiskasvatusseminaari 9.-10.10.2012 Imatran Kylpylä 1 VARHAISVUODET JA ERITYISKASVATUS VARHE-TUTKIMUSRYHMÄ 1990-2010 1. Miten

Lisätiedot

parasta aikaa päiväkodissa

parasta aikaa päiväkodissa parasta aikaa päiväkodissa Lastentarhanopettajaliitto 2006 varhaiskasvatuksen laadun ydin on vuorovaikutuksessa lapsen kehitystä ja oppimista edistävät lapsen kiinnostus, uteliaisuus ja virittäytyneisyys

Lisätiedot

Kukkapellon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Kukkapellon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Kukkapellon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA AJATUS Kukkapellon päiväkoti sijaitsee Tampereen eteläisellä alueella kauniin Arboretumin puutarhan välittömässä läheisyydessä. Päiväkoti on perustettu

Lisätiedot

Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA-AJATUS Peltolammin päiväkodissa vaalitaan myönteistä ja kannustavaa ilmapiiriä, jossa lapsen on turvallista kasvaa ja kehittyä yhdessä vertaisryhmän

Lisätiedot

KANNUSTAVA KOMMUNIKOINTI LAPSEN ITSETUNNON VAHVISTAJANA. PÄIJÄT-HÄMEEN VARHAISKASVATTAJA tapahtuma 19.5.2015 Piia Roos (Janniina Elo)

KANNUSTAVA KOMMUNIKOINTI LAPSEN ITSETUNNON VAHVISTAJANA. PÄIJÄT-HÄMEEN VARHAISKASVATTAJA tapahtuma 19.5.2015 Piia Roos (Janniina Elo) KANNUSTAVA KOMMUNIKOINTI LAPSEN ITSETUNNON VAHVISTAJANA PÄIJÄT-HÄMEEN VARHAISKASVATTAJA tapahtuma 19.5.2015 Piia Roos (Janniina Elo) KANNUSTAVA KOMMUNIKOINTI? Puhumista Lapsen ja aikuisen välillä ITSETUNTO?

Lisätiedot

KASVATUS, OPETUS JA KUNTOUTUS ELÄMÄNLAADUN KEHITTÄJINÄ

KASVATUS, OPETUS JA KUNTOUTUS ELÄMÄNLAADUN KEHITTÄJINÄ KASVATUS, OPETUS JA KUNTOUTUS ELÄMÄNLAADUN KEHITTÄJINÄ Kukka-Maaria Vänskä (@riihimaki.fi) OPETUKSEN TAVOITTEENA UUDEN ASIAN TAI TAIDON OPPIMINEN TERAPIAN TAVOITTEENA KEHITYKSEN TUKEMINEN UUSIEN TAITOJEN

Lisätiedot

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Hyvää Ikää Kaikille seminaari Seinäjoella 18.9.2014 Marjut Mäki-Torkko Vammaispalvelujen johtaja, KM Mitä ajattelet ja sanot minusta Sitä luulet minusta Sinä olet

Lisätiedot

LAPSEN JA NUOREN HYVÄN KUNTOUTUKSEN TOTEUTUMINEN PALVELUVERKOSTOSSA ELI HYVÄ KUNTOUTUS PROJEKTI 2007-2011

LAPSEN JA NUOREN HYVÄN KUNTOUTUKSEN TOTEUTUMINEN PALVELUVERKOSTOSSA ELI HYVÄ KUNTOUTUS PROJEKTI 2007-2011 Projektit vievät lasten kuntoutusta eteenpäin 4.9.2009 TOI - päivät Suomen Toimintaterapeuttiliiton koulutuspäivät: TOI on pätevä 3. - 4.9.2009 Paasitorni, Helsinki LAPSEN JA NUOREN HYVÄN KUNTOUTUKSEN

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

TYÖVALTAINEN OPPIMINEN / TOP-Laaja

TYÖVALTAINEN OPPIMINEN / TOP-Laaja TYÖVALTAINEN OPPIMINEN / TOP-Laaja tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus 10ov Oikeaa työssäoppimista 4ov Teoriaopiskelua työelämässä 6 ov 1. Työprosessin hallinta tarvitseville lapsille

Lisätiedot

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen Minna Rantanen, Kela Läntinen vakuutuspiiri TYKS 17.5.2016 Saajat Vaikeavammaisten lääkinnällisen kuntoutuksen / vaativan lääkinnällisen

Lisätiedot

1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään

1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään Satakieli-teesit 1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään Lapsuus on arvokas ja merkityksellinen aika ihmisen elämässä se on arvojen ja persoonallisuuden muotoutumisen aikaa. Jokaisella lapsella on oikeus

Lisätiedot

Osaaminen osana työkykyä. Moniosaaja -valmennus I

Osaaminen osana työkykyä. Moniosaaja -valmennus I Osaaminen osana työkykyä Moniosaaja -valmennus I varhaiskuntoutusta työntekijän työelämäosaamisen ja pientyöpaikan tueksi Kuntoutuspäivät 12.4.2011 Elina Sipponen 1 Työelämäosaamista tukevan valmennuksen

Lisätiedot

Anne-Mari Hartikainen Liisa Kemppainen Mari Toivanen

Anne-Mari Hartikainen Liisa Kemppainen Mari Toivanen Anne-Mari Hartikainen Liisa Kemppainen Mari Toivanen Selvittää lasten perheiden ja terapeuttien välistä yhteistyötä ja arjen voimavaroja Tuleeko perhe kuulluksi ja huomioidaanko vanhempien mielipiteitä

Lisätiedot

4.1.1 Kasvun tukeminen ja ohjaus

4.1.1 Kasvun tukeminen ja ohjaus 1 4.1.1 Kasvun tukeminen ja ohjaus Ammattitaitovaatimukset Opiskelija tai tutkinnon suorittaja osaa kunnioittaa asiakkaan arvoja ja kulttuuritaustaa tunnistaa eri-ikäisten ja taustaltaan erilaisten asiakkaiden

Lisätiedot

Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma LAPSIVASU

Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma LAPSIVASU Lapsen hyvä arki hankeen III Ajankohtaisfoorumi Posio 14.4.2011 Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma LAPSIVASU Paula Loukkola KM, jatko-opiskelija Varhaiskasvatus VARHAISKASVATUSSUUNNITELMATYÖN LÄHTÖKOHTIA

Lisätiedot

SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA AMMATTITAIDON ARVIOINTI TUTKINNON OSA: TUTKINNON OSAN SUORITTAJA: RYHMÄTUNNUS / RYHMÄN OHJAAJA:

SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA AMMATTITAIDON ARVIOINTI TUTKINNON OSA: TUTKINNON OSAN SUORITTAJA: RYHMÄTUNNUS / RYHMÄN OHJAAJA: SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA AMMATTITAIDON ARVIOINTI TUTKINNON OSA: TUTKINNON OSAN SUORITTAJA: RYHMÄTUNNUS / RYHMÄN OHJAAJA: TUTKINTOTILAISUUDEN AJANKOHTA: TUTKINTOTILAISUUDEN PAIKKA:

Lisätiedot

SIILIN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUS- SUUNNITELMA

SIILIN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUS- SUUNNITELMA SIILIN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUS- SUUNNITELMA SISÄLLYS 1. Siilin päiväkoti 2. Päiväkodin tärkeät asiat 3. Lapsilähtöisyys 4. Varhaiskasvatuksen suunnittelu 5. Varhaiskasvatuksen toteuttaminen 6. Erityinen

Lisätiedot

LIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan

LIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan LIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan 1. Motoriset taidot Kehon hahmotus Kehon hallinta Kokonaismotoriikka Silmän ja jalan liikkeen koordinaatio Hienomotoriikka Silmän ja käden

Lisätiedot

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 1. Johdanto Seuran ensimmäinen strategia on laadittu viisivuotiskaudelle 2013-2017. Sen laatimiseen ovat osallistuneet seuran hallitus sekä

Lisätiedot

Lähellä perhettä Varhaiskasvatuksen perheohjaus Liperissä. Liperin kunta

Lähellä perhettä Varhaiskasvatuksen perheohjaus Liperissä. Liperin kunta Lähellä perhettä Varhaiskasvatuksen perheohjaus Liperissä Liperin kunta Asukasluku: asukkaita 12 286 (tammikuu 2012) Taajamat: Liperi, Viinijärvi, Ylämylly Lapsia päivähoidossa yht. n. 600 lasta Päiväkodit:

Lisätiedot

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus Outi Ståhlberg outi.stahlberg@mtkl.fi 050 3759 199 Laura Barck laura.barck@mtkl.fi 050 4007 605 Mielenterveyden keskusliitto, kuntoutus ja sopeutumisvalmennus

Lisätiedot

Miksi kuntoutusta pitää suunnitella?

Miksi kuntoutusta pitää suunnitella? Perusterveydenhuollon kuntoutussuunnitelman perusteet ja kuntoutussuunnitelmaopas Koulutuspäivä 17.9.2010 Miksi kuntoutusta pitää suunnitella? Miia Palo Ylilääkäri, avovastaanottotoiminta, Rovaniemen kaupunki

Lisätiedot

LAATUSUOSITUKSET TYÖLLISTYMISEN JA OSALLISUUDEN TUEN PALVELUIHIN. Kehitysvammaisille ihmisille tarjottavan palvelun lähtökohtana tulee olla, että

LAATUSUOSITUKSET TYÖLLISTYMISEN JA OSALLISUUDEN TUEN PALVELUIHIN. Kehitysvammaisille ihmisille tarjottavan palvelun lähtökohtana tulee olla, että Suomen malli 2 LAATUSUOSITUKSET TYÖLLISTYMISEN JA OSALLISUUDEN TUEN PALVELUIHIN (entinen työ- ja päivätoiminta) Kehitysvammaisille ihmisille tarjottavan palvelun lähtökohtana tulee olla, että he voivat

Lisätiedot

LAPUAN KAUPUNKI PÄIVÄHOITO

LAPUAN KAUPUNKI PÄIVÄHOITO LAPUAN KAUPUNKI PÄIVÄHOITO LAPUAN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMAN SISÄLLYSLUETTELO 1. Yleistietoa varhaiskasvatussuunnitelmasta 2. Taustaa varhaiskasvatussuunnitelmalle 2.1 Varhaiskasvatuksen sisältöä ohjaavat

Lisätiedot

LAPSEN ARKI ARVOON! Paula Määttä Studia Generalia luento 13.3.2013. Jyväskylän pääkirjasto, Minnansali

LAPSEN ARKI ARVOON! Paula Määttä Studia Generalia luento 13.3.2013. Jyväskylän pääkirjasto, Minnansali LAPSEN ARKI ARVOON! Paula Määttä Studia Generalia luento 13.3.2013 Jyväskylän pääkirjasto, Minnansali VARHAISVUODET JA ERITYISKASVATUS- VARHE-TUTKIMUSRYHMÄ 1990-2010 Miten erityistä tukea tarvitsevien

Lisätiedot

OPAS OHJAAJALLE ohjaajana toimiminen

OPAS OHJAAJALLE ohjaajana toimiminen OPAS OHJAAJALLE ohjaajana toimiminen 2 JOHDANTO Tämä opas on tarkoitettu työpaikkaohjaajille, jotka ohjaavat opiskelijoita työelämässä. Opas sisältää tietoa ohjaajana toimimisesta. Oppaassa käsitellään

Lisätiedot

LAPSEN JA NUOREN HYVÄ KUNTOUTUS Verkostokokous 6.9.2010. Seinäjoen osahanke Jaana Ahola

LAPSEN JA NUOREN HYVÄ KUNTOUTUS Verkostokokous 6.9.2010. Seinäjoen osahanke Jaana Ahola LAPSEN JA NUOREN HYVÄ KUNTOUTUS Verkostokokous 6.9.2010 Seinäjoen osahanke Jaana Ahola Hankkeen toteuttajat Hanke toteutetaan yhteistyössä Seinäjoen kaupungin, Seinäjoen Vajaaliikkeisten Kunto ry:n asiantuntijatoimikunnan

Lisätiedot

LAPSEN OSALLISUUS JA SUOJELU SOSIAALITYÖNÄ

LAPSEN OSALLISUUS JA SUOJELU SOSIAALITYÖNÄ Lapsuus tässä ja nyt. Valtakunnalliset Lastensuojelupäivät 7.-8.10.08 Jyväskylässä Alaseminaari Lasten osallisuus ja toimijuus tutkimuksen näkökulmasta LAPSEN OSALLISUUS JA SUOJELU SOSIAALITYÖNÄ Tiina

Lisätiedot

Leikin ja leikillisten oppimisympäristöjen kehittäminen pääkaupunkiseudun varhaiskasvatuksessa

Leikin ja leikillisten oppimisympäristöjen kehittäminen pääkaupunkiseudun varhaiskasvatuksessa Leikin ja leikillisten oppimisympäristöjen kehittäminen pääkaupunkiseudun varhaiskasvatuksessa VKK-Metro Pääkaupunkiseudun kehittämis- ja koulutusyhteistyö 2014-2016 Helsingin kaupungin aineistopankki

Lisätiedot

MUSTASAAREN PERHEPÄIVÄHOIDON VARHAISKASVATUKSEN TOIMINTA-AJATUS

MUSTASAAREN PERHEPÄIVÄHOIDON VARHAISKASVATUKSEN TOIMINTA-AJATUS MUSTASAAREN PERHEPÄIVÄHOIDON VARHAISKASVATUKSEN TOIMINTA-AJATUS Tarjotaan lapsille perhepäivähoitoa kodinomaisessa ja turvallisessa ympäristössä. Laadukkaan hoidon ja kasvatuksen tavoitteena on onnellinen

Lisätiedot

KAIKKI MUKAAN! Lasten osallisuus päiväkodissa

KAIKKI MUKAAN! Lasten osallisuus päiväkodissa KAIKKI MUKAAN! Lasten osallisuus päiväkodissa Aiheita Osallistumisen alkuun Onnistumisen avaimia Osallistumisen hyötyjä ja haasteita Osallisuuden käsitteitä Lasten osallisuus päiväkodissa Keskiössä yhteisössä

Lisätiedot

LAUSUNTO VALTIONEUVOSTON LAPSI- JA NUORISOPOLITIIKAN KEHITTÄMISOHJELMASTA VUOSILLE 2012 2015

LAUSUNTO VALTIONEUVOSTON LAPSI- JA NUORISOPOLITIIKAN KEHITTÄMISOHJELMASTA VUOSILLE 2012 2015 1 (5) 17.10.2011 Opetus- ja kulttuuriministeriölle LAUSUNTO VALTIONEUVOSTON LAPSI- JA NUORISOPOLITIIKAN KEHITTÄMISOHJELMASTA VUOSILLE 2012 2015 Suomen Vanhempainliitto esittää kunnioittavasti pyydettynä

Lisätiedot

Uusi ohjausosaaminen ja oma ohjaustyö osana kokonaisuutta - HOPS ja kehityskeskustelut

Uusi ohjausosaaminen ja oma ohjaustyö osana kokonaisuutta - HOPS ja kehityskeskustelut Uusi ohjausosaaminen ja oma ohjaustyö osana kokonaisuutta - HOPS ja kehityskeskustelut TÄNÄÄN 2.10. Henna/Irma Yhteisestä prosessista Missä kehyksessä opetuutori ohjaa? Mikä merkitys HOPS/kehityskeskusteluilla

Lisätiedot

Tyypin 2 diabeetikon hoito ja kuntoutus. Vuokko Kallioniemi sisätautien erikoislääkäri diabeteksen hoidon ja kuntoutuksen erityispätevyys

Tyypin 2 diabeetikon hoito ja kuntoutus. Vuokko Kallioniemi sisätautien erikoislääkäri diabeteksen hoidon ja kuntoutuksen erityispätevyys Tyypin 2 diabeetikon hoito ja kuntoutus Vuokko Kallioniemi sisätautien erikoislääkäri diabeteksen hoidon ja kuntoutuksen erityispätevyys Mitä on kuntoutus ja kuntoutuminen? Kuntoutuminen on ihmisen tai

Lisätiedot

Lapsiperheiden kotipalveluiden myöntämisperusteet ja asiakasmaksut 1.1.2016 alkaen

Lapsiperheiden kotipalveluiden myöntämisperusteet ja asiakasmaksut 1.1.2016 alkaen Hallitus 267 16.12.2015 Lapsiperheiden kotipalveluiden myöntämisperusteet ja asiakasmaksut 1.1.2016 alkaen H 267 (Valmistelija: perhepalvelujohtaja Matti Heikkinen ja vastuualuepäällikkö Tarja Rossinen)

Lisätiedot

TUKIPAJA. vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen

TUKIPAJA. vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen TUKIPAJA Räätälöityä apua erityistarpeisiin Tukea vaativaan vanhemmuuteen vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen Tukipaja on toiminut vuodesta 2008,

Lisätiedot

KAIKKI MUKAAN! Oppilaiden osallisuus koulussa

KAIKKI MUKAAN! Oppilaiden osallisuus koulussa KAIKKI MUKAAN! Oppilaiden osallisuus koulussa Aiheet Osallistumisen alkuun Onnistumisen avaimia Toiminnan arviointi Osallistumisen hyötyjä ja haasteita Osallisuuden käsitteitä Oppilaiden osallisuus koulussa

Lisätiedot

CASE LASTEN JA NUORTEN ERITYISOHJAAJAN AMMATTITUTKINTO. Oulun Aikuiskoulutuskeskus Oy Paula Helakari ja Marja Keväjärvi 10.2.2015

CASE LASTEN JA NUORTEN ERITYISOHJAAJAN AMMATTITUTKINTO. Oulun Aikuiskoulutuskeskus Oy Paula Helakari ja Marja Keväjärvi 10.2.2015 CASE LASTEN JA NUORTEN ERITYISOHJAAJAN AMMATTITUTKINTO Oulun Aikuiskoulutuskeskus Oy Paula Helakari ja Marja Keväjärvi 10.2.2015 KOULUTTAJAN MERKITYS Tiedän omaavani taidot, joita ohjaamiseen tarvitaan

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8. Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto

Lisätiedot

Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku

Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku Milla Ryynänen, projektipäällikkö, Työelämän päämies projekti, Savon Vammaisasuntosäätiö 17.11.2015 TYÖELÄMÄN

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyspalvelut nuorten syrjäytymisen ehkäisyn tukena. Elina Palola, STM

Sosiaali- ja terveyspalvelut nuorten syrjäytymisen ehkäisyn tukena. Elina Palola, STM Sosiaali- ja terveyspalvelut nuorten syrjäytymisen ehkäisyn tukena Elina Palola, STM Syrjäytymisen ehkäisy aloitetaan usein liian myöhään Raskaita lastensuojelutoimia joudutaan tekemään aivan liikaa: ongelmiin

Lisätiedot

Arviointi ja palaute käytännössä

Arviointi ja palaute käytännössä Arviointi ja palaute käytännössä Merja Ellilä Arvioinnista Oppimista ohjaavan arvioinnin merkitys ohjattavan oppimisen tukemista ja suuntaamista tietojen, taitojen ja asenteiden arvioimista ohjattavan

Lisätiedot

Kelan järjestämä kuntoutus ja lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit

Kelan järjestämä kuntoutus ja lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit Kelan järjestämä kuntoutus ja lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit Asiantuntija- ja keskustelutilaisuus narkolepsialasten vanhemmille ja aikuispotilaille 4.2.2011 Kehittämispäällikkö Tuula Ahlgren,

Lisätiedot

ARVOKAS ELÄMÄ lastensuojelu ja perhehoito vammaisten lasten kehityksen tukena

ARVOKAS ELÄMÄ lastensuojelu ja perhehoito vammaisten lasten kehityksen tukena ARVOKAS ELÄMÄ lastensuojelu ja perhehoito vammaisten lasten kehityksen tukena TOIMINTAA JA TAPAHTUMIA kevät 2013 Hyvä lukija Olemme koonneet tähän vihkoseen kevään 2013 toimintaa. Kevään aikana mm. hankkeen

Lisätiedot

MIELEN HYVINVOINNIN TUKEMINEN JA EHKÄISEVÄ PÄIHDETYÖ NUORISOALALLA - RAJAPINNOILLA. 24.9.2014 Ehkäisevän työn päivät, Lahti

MIELEN HYVINVOINNIN TUKEMINEN JA EHKÄISEVÄ PÄIHDETYÖ NUORISOALALLA - RAJAPINNOILLA. 24.9.2014 Ehkäisevän työn päivät, Lahti MIELEN HYVINVOINNIN TUKEMINEN JA EHKÄISEVÄ PÄIHDETYÖ NUORISOALALLA - RAJAPINNOILLA 24.9.2014 Ehkäisevän työn päivät, Lahti Preventiimi pähkinänkuoressa OKM:n rahoittama, Humakin hallinnoima, yksi valtakunnallisista

Lisätiedot

Tuula Nyman, päiväkodin johtaja, Kartanonrannan oppimiskeskus, Kirkkonummi. Päivi Järvinen, esiopettaja, Saunalahden koulu, Espoo

Tuula Nyman, päiväkodin johtaja, Kartanonrannan oppimiskeskus, Kirkkonummi. Päivi Järvinen, esiopettaja, Saunalahden koulu, Espoo Tuula Nyman, päiväkodin johtaja, Kartanonrannan oppimiskeskus, Kirkkonummi Päivi Järvinen, esiopettaja, Saunalahden koulu, Espoo 1 Edistää lapsen kasvu-, kehitys ja oppimisedellytyksiä Vahvistaa lapsen

Lisätiedot

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus - vaikeavammaisten lääkinnällinen kuntoutus muuttuu Uusi laki tulee voimaan 1.1.2016

Lisätiedot

Sanna Uotinen. Vanhempien ja lasten toimijuuteen konduktiivisessa kasvatuksessa

Sanna Uotinen. Vanhempien ja lasten toimijuuteen konduktiivisessa kasvatuksessa JYVÄSKYLÄ STUDIES IN EDUCATION, PSYCHOLOGY AND SOCIAL RESEARCH 351 Sanna Uotinen Vanhempien ja lasten toimijuuteen konduktiivisessa kasvatuksessa JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO JYVÄSKYLÄ STUDIES IN EDUCATION, PSYCHOLOGY

Lisätiedot

SEURAN SINETTIKRITEERIEN ARVIOINTI TYÖSTÖPOHJA SEURAN KÄYTTÖÖN

SEURAN SINETTIKRITEERIEN ARVIOINTI TYÖSTÖPOHJA SEURAN KÄYTTÖÖN SEURAN SINETTIKRITEERIEN ARVIOINTI TYÖSTÖPOHJA SEURAN KÄYTTÖÖN Ohessa osa-alueittain alueittain taulukot, joihin on jo täytetty riittävän tason kuvaus kaikista osa-alueista. Taulukon perässä ovat kysymykset,

Lisätiedot

TEHTÄVÄNKUVAUS 1/5 I TAUSTATIEDOT. Lastentarhanopettaja II YLEISKUVAUS TEHTÄVÄSTÄ

TEHTÄVÄNKUVAUS 1/5 I TAUSTATIEDOT. Lastentarhanopettaja II YLEISKUVAUS TEHTÄVÄSTÄ TEHTÄVÄNKUVAUS 1/5 I TAUSTATIEDOT Tehtävän nimike Lastentarhanopettaja Henkilön nimi Koulutus Työpaikka Fyysisen työympäristön kuvaus II YLEISKUVAUS TEHTÄVÄSTÄ Tehtävän tarkoitus Lastentarhanopettajalla

Lisätiedot

Miten laadin perheen ja lapsen tavoitteet?

Miten laadin perheen ja lapsen tavoitteet? Miten laadin perheen ja lapsen tavoitteet? Pohjautuu artikkeliin: Tavoitteenasettelu perhekuntoutuksessa (Saarinen, Röntynen, Lyytinen) Mari Saarinen, PsL, neuropsykologian erikoispsykologi (VET) MLL:n

Lisätiedot

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus.

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. Ympäristö a. Tässä jaksossa ympäristö rakennetaan pedagogiikkaa tukevien periaatteiden mukaisesti ja

Lisätiedot

J.J. Jedulainen 20.11.2012 1

J.J. Jedulainen 20.11.2012 1 1 MOOD- VALMENNUS Ohjauksen apuvälineenä Susanna Hjulberg LÄHDE: Koskinen, K. & Hautaluoma, M. (toim.) Valmennuksessa erilainen oppija. Välineitä työ- ja yksilövalmennukseen. Valtakunnallinen työpajayhdistys

Lisätiedot

Teknologiasta kuntoutuksen kiitorata

Teknologiasta kuntoutuksen kiitorata Tutkimusosasto Teknologiasta kuntoutuksen kiitorata Anna-Liisa Salminen, PhD, dosentti, johtava tutkija 17.9.2015 Tutkimusosasto Apuväline Teknologia kuntoutuksessa Ympäristönhallintalaitteiden ohjaamisen,

Lisätiedot

CY -luokitus ja sen mahdollisuuksia. 15.11.2007 Helena Launiainen

CY -luokitus ja sen mahdollisuuksia. 15.11.2007 Helena Launiainen ICF-CY CY -luokitus ja sen mahdollisuuksia 15.11.2007 Helena Launiainen International Classification of Functioning, Disability and Health for Children and Youth Tarkastelussa Lasten ja nuorten ICF luokituksen

Lisätiedot

Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset

Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset Fasilitointi: Kati Korhonen-Yrjänheikki, TEK; Dokumentointi työpajassa: Ida Mielityinen, TEK; Fläppien dokumentointi tulosraporttia varten:

Lisätiedot

Kuntoutus Paltamon työllisyyskokeilussa

Kuntoutus Paltamon työllisyyskokeilussa Kuntoutus Paltamon työllisyyskokeilussa Riitta-Liisa Kokko & Peppi Saikku 26.11.2013 Kuntoutus Paltamon työllisyyskokeilussa / Riitta-Liisa Kokko & Peppi Saikku 1 Tutkimuksen näkökulma Työikäisten kuntoutuksella

Lisätiedot

METSOLAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

METSOLAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA METSOLAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2011 1 Sisällysluettelo Metsolan päiväkoti......3 Toiminta-ajatus...4 Lapsikäsitys...4 Arvopohja...4 Toiminnan toteuttaminen..5 Ohjattu toiminta.6 Erityinen

Lisätiedot

Janakkalan varhaiskasvatuksen liikuntasuunnitelma

Janakkalan varhaiskasvatuksen liikuntasuunnitelma Janakkalan varhaiskasvatuksen liikuntasuunnitelma Johanna Jalli-Huhtala, päiväkodin johtaja Teemu Heikkilä, lastentarhanopettaja, liikunnanohjaaja, kouluttaja 24.04.2014, Tampere, UKK-instituutti Aika

Lisätiedot

Leikki interventiona. Aikuisen kannustava puuttuminen vuorovaikutustaitojen harjaannuttamisessa. Eira Suhonen 6.6.06

Leikki interventiona. Aikuisen kannustava puuttuminen vuorovaikutustaitojen harjaannuttamisessa. Eira Suhonen 6.6.06 Leikki interventiona Aikuisen kannustava puuttuminen vuorovaikutustaitojen harjaannuttamisessa Eira Suhonen 6.6.06 Erityispedagogiikka Käyttäytymistieteellinen tiedekunta Interventio laaja-alainen systemaattinen

Lisätiedot

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen 26.10.2015 Pitkänimen sairaala, Psykoterapiapaja. Elina Kinnunen, asiantuntijalääkäri, Kela - vaikeavammaisten lääkinnällinen kuntoutus

Lisätiedot

ERITYISVARHAISKASVATUKSEN ASIAKASKYSELY 2015

ERITYISVARHAISKASVATUKSEN ASIAKASKYSELY 2015 VARHAISKASVATUSPALVELUT ERITYISVARHAISKASVATUKSEN ASIAKASKYSELY 2015 Kyselyjä lähetettiin 68, vastauksia palautui 27, vastausprosentti 39,7 Asteikko: 5 = erittäin hyvin, 4 = hyvin, 3 = ei hyvin eikä huonosti,

Lisätiedot

OPS 2016 Keskustelupohja vanhempainiltoihin VESILAHDEN KOULUTOIMI

OPS 2016 Keskustelupohja vanhempainiltoihin VESILAHDEN KOULUTOIMI OPS 2016 Keskustelupohja vanhempainiltoihin VESILAHDEN KOULUTOIMI Valtioneuvoston vuonna 2012 antaman asetuksen pohjalta käynnistynyt koulun opetussuunnitelman uudistamistyö jatkuu. 15.4.-15.5.2014 on

Lisätiedot

Ounasrinteen päiväkoti Kasvua ja oppimista arjessa pienryhmätoiminnan

Ounasrinteen päiväkoti Kasvua ja oppimista arjessa pienryhmätoiminnan Ounasrinteen päiväkoti Kasvua ja oppimista arjessa pienryhmätoiminnan keinoin Mitä ajattelet ja sanot minusta, sitä luulet minusta; sinä olet sellainen minulle miten minut näet. Usko kuitenkin, että mitä

Lisätiedot

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson 1 Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson Arvoisa ohjausryhmän puheenjohtaja rehtori Lauri Lantto, hyvä työseminaarin puheenjohtaja suomen

Lisätiedot

OPETTAJAN TYÖ MUUTOKSESSA. Olli Luukkainen Puheenjohtaja Opetusalan Ammattijärjestö OAJ olli.luukkainen@oaj.fi

OPETTAJAN TYÖ MUUTOKSESSA. Olli Luukkainen Puheenjohtaja Opetusalan Ammattijärjestö OAJ olli.luukkainen@oaj.fi OPETTAJAN TYÖ MUUTOKSESSA Olli Luukkainen Puheenjohtaja Opetusalan Ammattijärjestö OAJ olli.luukkainen@oaj.fi 1 TULEVAISUUDEN OSAAMINEN Koulutuksen tehtävä on luoda tulevaisuuden valmiuksia ~ Ei riitä,

Lisätiedot

ASIAKASOHJAUS PALVELUOHJAUSPROSESSIN ERI VAIHEET TYÖMENETELMÄT VERKOSTOT JA YHTEISTYÖ

ASIAKASOHJAUS PALVELUOHJAUSPROSESSIN ERI VAIHEET TYÖMENETELMÄT VERKOSTOT JA YHTEISTYÖ ASIAKASOHJAUS PROSESSI PALVELUOHJAUSPROSESSIN ERI VAIHEET TYÖMENETELMÄT VERKOSTOT JA YHTEISTYÖ 16.4.2014 PALVELUOHJAUS - MITÄ, KENELLE, MITEN? 16.4.2014 2 Palveluohjaus perustuu Asiakkaan ja hänen palveluohjaajansa

Lisätiedot

Terapiaryhmä aikuisille afasiakuntoutujille

Terapiaryhmä aikuisille afasiakuntoutujille K E V Ä T / S Y K S Y 2 0 1 1 Terapiaryhmä aikuisille afasiakuntoutujille Uusi Terapiamuoto! Helmikuussa ja elokuussa 2011 on alkamassa Kelan kuntoutujille suunnattu monimuototerapiaryhmä. Ryhmän ohjaajina

Lisätiedot

Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA AJATUS Tarjoamme lapsille niin kodinomaista elämää kuin se on mahdollista laitoksessa.säännöllisen päivärytmin avulla luomme lapsille turvallisuutta.

Lisätiedot

IKÄIHMISTEN KUNTOUTTAMINEN KOTIHOIDOSSA. Kotka 29.9.2015 Anni Pentti

IKÄIHMISTEN KUNTOUTTAMINEN KOTIHOIDOSSA. Kotka 29.9.2015 Anni Pentti IKÄIHMISTEN KUNTOUTTAMINEN KOTIHOIDOSSA Kotka 29.9.2015 Anni Pentti Ikäihmisten kuntoutus = Geriatrinen kuntoutus Laaja-alaista, kokonaisvaltaista kuntoutusta Ymmärretään ihmisen normaali ikääntyminen

Lisätiedot

LUPA LIIKKUA, hyvinvoinnin johtaminen

LUPA LIIKKUA, hyvinvoinnin johtaminen LUPA LIIKKUA, hyvinvoinnin johtaminen TYHY-TAVOITTEET 2012-2017 Mukava arki ja hyvä työilmapiiri Työyhteisön osaamisen johtaminen Liikunnan lisäämiseen toimintayksikössä Työhyvinvoinnin varmistaminen Henkilökunnan

Lisätiedot

OPPILAITOS- NUORISOTYÖ LÄPÄISYN TEHOSTAJANA

OPPILAITOS- NUORISOTYÖ LÄPÄISYN TEHOSTAJANA OPPILAITOS- NUORISOTYÖ LÄPÄISYN TEHOSTAJANA HISTORIA Idea lähtenyt kehittymään Pirkon erityisopettajan Sanna-Mari Jalavan opinnäytetyöstä Toisen asteen yhteys Ammatillisen koulutuksen ja nuorisotyön yhteiset

Lisätiedot

Lastenhoitaja vastaa omalta osaltaan lapsen ja lapsiryhmän hoidosta, kasvatuksesta ja opetuksesta lapsen ikätason mukaan yhdessä perheiden kanssa.

Lastenhoitaja vastaa omalta osaltaan lapsen ja lapsiryhmän hoidosta, kasvatuksesta ja opetuksesta lapsen ikätason mukaan yhdessä perheiden kanssa. TEHTÄVÄNKUVAUS 1/5 I TAUSTATIEDOT Tehtävän nimike Lastenhoitaja Henkilön nimi Koulutus Työpaikka Fyysisen työympäristön kuvaus II YLEISKUVAUS TEHTÄVÄSTÄ Tehtävän tarkoitus Lastenhoitaja vastaa omalta osaltaan

Lisätiedot

INFO. Varautuminen1.1.2016 voimaantulevaan. lääkinnällisen kuntoutuksen lainmuutokseen

INFO. Varautuminen1.1.2016 voimaantulevaan. lääkinnällisen kuntoutuksen lainmuutokseen INFO Varautuminen1.1.2016 voimaantulevaan vaikeavammaisten lääkinnällisen kuntoutuksen lainmuutokseen Kehittämispäällikkö Juhani Rinne Lakimies Lyyti Harju Pääsuunnittelija Riikka Peltonen Asiantuntijalääkäri

Lisätiedot

AMIn ihmisen mittainen tavoite lievittää mielenterveyden häiriöitä ja parantaa ja tukea arjen elämänhallintaa

AMIn ihmisen mittainen tavoite lievittää mielenterveyden häiriöitä ja parantaa ja tukea arjen elämänhallintaa AMIn ihmisen mittainen tavoite lievittää mielenterveyden häiriöitä ja parantaa ja tukea arjen elämänhallintaa Helena Pesola 12.2.2015 1 Kuntoutuspalvelujen muotoilu lähtee asiakkaiden tarpeista Kela on

Lisätiedot

Dokumenttia hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/

Dokumenttia hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/ FSD2605 CP-VAMMAISTEN AIKUISTEN ELÄMÄNHALLINTA 2008-2010 FSD2605 WELL-BEING OF ADULTS WITH CEREBRAL PALSY 2008-2010 Tämä dokumentti on osa yllä mainittua Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua

Lisätiedot

Käytännössä toimintakyvyllä tarkoitetaan henkilön suoriutumista jossakin toimintaympäristössä:

Käytännössä toimintakyvyllä tarkoitetaan henkilön suoriutumista jossakin toimintaympäristössä: Joensuu 2.12.2014 Käytännössä toimintakyvyllä tarkoitetaan henkilön suoriutumista jossakin toimintaympäristössä: Työssä Kotona Harrastuksissa Liikkumisessa (esim. eri liikennevälineet) Ym. WHO on kehittänyt

Lisätiedot

VANHUSTYÖN HARJOITTELUN KEHITTÄMINEN Helmikuu 2007 Yhteenveto kyselystä 02/2007 Anita Sipilä 17.2.2008

VANHUSTYÖN HARJOITTELUN KEHITTÄMINEN Helmikuu 2007 Yhteenveto kyselystä 02/2007 Anita Sipilä 17.2.2008 1 KYSELY VANHUSTYÖN HARJOITTELUN KEHITTÄMINEN Helmikuu 2007 Yhteenveto kyselystä 02/2007 Anita Sipilä 17.2.2008 KYSELYN 2/2007 YHTEENVETO Kyselyn kohdejoukko Kysely kohdistettiin II-asteen vanhustyön opettajille

Lisätiedot

SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA 79/ 011/ 2014 AMMATTITAIDON ARVIOINTI TUTKINNON OSAN SUORITTAJA: RYHMÄTUNNUS / RYHMÄN OHJAAJA:

SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA 79/ 011/ 2014 AMMATTITAIDON ARVIOINTI TUTKINNON OSAN SUORITTAJA: RYHMÄTUNNUS / RYHMÄN OHJAAJA: Turun Aikuiskoulutuskeskus Kärsämäentie 11, 20360 Turku 0207 129 200 www.turunakk.fi SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA 79/ 011/ 2014 AMMATTITAIDON ARVIOINTI TUTKINNON OSA: KASVUN TUKEMINEN

Lisätiedot

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa monipuolisesti, asiakaslähtöisesti ja voimavaralähtöisesti

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa monipuolisesti, asiakaslähtöisesti ja voimavaralähtöisesti Kuntoutumisen tukeminen Sivu 1(10) Arvioinnin kohde Arviointikriteerit 1. Työprosessin Suunnitelmallinen työskentely Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot Tutkinnon suorittaja: tunnistaa

Lisätiedot

KANNUSTAVA VUOROVAIKUTUS TUKEA VANHEMMUUTEEN 28.2.2014

KANNUSTAVA VUOROVAIKUTUS TUKEA VANHEMMUUTEEN 28.2.2014 KANNUSTAVA VUOROVAIKUTUS TUKEA VANHEMMUUTEEN 28.2.2014 Kannustavan vuorovaikutuksen / ICDP:n ohjelma International Child Development Programme Ohjelman kehittäneet Norjassa prof. Karsten Hundeide ja prof.

Lisätiedot

Haastavat nuoret haastavat meidät toimimaan. Jokainen edistysaskel on monta kertaa suurempi, kuin miltä se aluksi näyttää (Kauppila 2003).

Haastavat nuoret haastavat meidät toimimaan. Jokainen edistysaskel on monta kertaa suurempi, kuin miltä se aluksi näyttää (Kauppila 2003). ERILAISET OPPIJAT Haastavat nuoret haastavat meidät toimimaan Jokainen edistysaskel on monta kertaa suurempi, kuin miltä se aluksi näyttää (Kauppila 2003). Perustana aito kohtaaminen Nuoren tulee kokea

Lisätiedot

VAASAN SEUDUN SOSIAALIALAN OPETUS- JA TUTKIMUSKLINIKKA

VAASAN SEUDUN SOSIAALIALAN OPETUS- JA TUTKIMUSKLINIKKA VAASAN SEUDUN SOSIAALIALAN OPETUS- JA TUTKIMUSKLINIKKA Harjoittelujaksot Vaasan ammattikorkeakoulun sosiaalialan koulutusohjelmassa lukuvuonna 2014 2015 Kompetenssit koulutuksen eri vaiheissa Harjoittelut

Lisätiedot

Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta. Eveliina Pöyhönen

Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta. Eveliina Pöyhönen Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta Eveliina Pöyhönen Uusi sosiaalihuoltolaki Lain tarkoitus: Edistää ja ylläpitää hyvinvointia sekä sosiaalista turvallisuutta Vähentää eriarvoisuutta ja edistää osallisuutta

Lisätiedot

Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa

Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa Ohjeet opiskelijalle Opiskelija harjoittelee omassa opetustyössään ammatillisessa koulutuksessa. Opetusharjoittelussa keskeisenä tavoitteena

Lisätiedot

Ajattelu ja oppimaan oppiminen (L1)

Ajattelu ja oppimaan oppiminen (L1) Ajattelu ja oppimaan oppiminen (L1) Mitä on oppimaan oppiminen? Kirjoita 3-5 sanaa, jotka sinulle tulevat mieleen käsitteestä. Vertailkaa sanoja ryhmässä. Montako samaa sanaa esiintyy? 1 Oppimaan oppiminen

Lisätiedot

työseminaari 10.6.2010 Alice Pekkala Kartanonväkikoti

työseminaari 10.6.2010 Alice Pekkala Kartanonväkikoti Terveydenhuoltoalan l siirtoergonomian i asiantuntija ij ja työseminaari 10.6.2010 Kannattavaa kumppanuuttakuntouttavallakuntouttavalla työotteella Alice Pekkala Kartanonväkikoti Kartanonväki kodit kdit

Lisätiedot

Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma

Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma SISÄLLYS 1 Ohjauksen järjestämisen rakenteet, sisällöt, tavoitteet ja toimintatavat... 4 1.1 Vuosiluokat 1-2... 4 1.1.1 Tavoitteet... 4 1.1.2 Sisällöt

Lisätiedot