Pesäpuun lehti 1/2013. Läheissuhteet lapsen tukena -teemanumero

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Pesäpuun lehti 1/2013. Läheissuhteet lapsen tukena -teemanumero"

Transkriptio

1 Pesäpuun lehti 1/2013 Läheissuhteet lapsen tukena -teemanumero

2 Pesäpuun lehti 1/ Toiminnanjohtajalta / Raili Bäck-Kiianmaa 4... Läheiset osallisiksi lastensuojelussa / Pia Lahtinen 6... Perhehoitoon sijoitettujen lasten haastatteluista kehittämisehdotuksia lastensuojelun sijaishuoltoon / Kati Hämäläinen 9... Huolehtiiko mun vanhemmat sit enää musta? - kokemuksia lasten sijaissisaruusvalmennusryhmistä / Sari-Anne Paaso Sijaissisarena lasten ryhmässä / Jenni Närhi Ihan iholla -ryhmäohjaajien kokemuksia sijaisvanhempien kasvuryhmämallista / Anna Liukko Annetaan lasten ja nuorten kertoa itse! Pohjoismaiden lasten ja nuorten näkemyksiä varhaisesta tuesta / Christine Välivaara Sijoitetun lapsen hyvinvointi ja tuen tarpeet esi- ja alkuopetuksessa / Christine Välivaara SISUKAS-tiimi esittäytyy IFCO, Sofia, Bulgaria, / Helena Inkinen ja Sami Isoniemi Tunnelmia Linnan juhlista / Pipsa Vario Hyvä lastensuojelu syntyy arvostuksesta / Sari-Anne Paaso Tulevaa koulutusta Julkaisija Pesäpuu ry Ilmarisenkatu 17 A, Jyväskylä puh. (014) Iso Roobertinkatu 1 A 16, Helsinki Päätoimittaja Raili Bäck-Kiianmaa, pesapuu.fi Taitto ja ulkoasu Piritta Schulz, Painopaikka Kopijyvä, Jyväskylä 2 Pesäpuun lehti 1/2013

3 Voisiko sen tehdä toisin? PRIDE-ohjelman toi mukanaan paitsi sijaisvanhempien ennakkovalmennuksen myös kolme perustavanlaatuista uutta lähestymistapaa lastensuojeluun: keskiössä on aina lapsi, työntekijät ja arviointiprosessissa mukana oleviat vanhemmat tekevät yhteisen arvioinnin ja lähestymistapa perustuu vahvuuksiin etsimiseen. Tänään vahvuuksien arviointi on jo arkipäivää sosiaalityössä, mutta lähes 20 vuotta sitten sosiaalityössä keskityttiin enemmän asiakkaiden ongelmien ja heikkouksien kuin vahvuuksien etsimiseen. Muutos nykyiseen ei tapahtunut yhdessä yössä. PRIDE-ohjelman myötä on Pesäpuun kehittämistyössä noussut keskeiseksi yhteisen arvioinnin periaate. Se loi maaperää asiakkaiden ja viimein kokemusasiantuntijoiden ottamiselle mukaan kehittämistyöhön. Kokemusasiantuntijat ovat aukaisseet silmämme ja itse ainakin olen viimeisen viiden vuoden aikana oppinut monista asioista enemmän kuin koko pitkän työurani aikana. Kokemusasiantuntijoiden tuomaa tietoa emme edes olisi voineet opiskella missään. Pesäpuussa olemmekin aukaisemassa ovia entistä enemmän kokemusasiantuntijoille. Selviytyjät ja sijaissisaret ovat tehneet pioneerityötä, seuraavana ovat tulossa nuoremmat lapset omalla kiertueellaan ja lastensuojeluasiakkaiden läheiset Lähemmäs-projektissa. Minulla on vahva usko siihen, että kuuntelemalla kokemusasiantuntijoita saamme oikeanlaista tietoa siitä, miten lastensuojelu vaikuttaa ja mitä voisi tehdä toisin. Toisin tekeminen ei ole vain rahoista ja resursseista kiinni, vaikka ne keskeisiä ovatkin. Olemme vuosien aikana nähneet, miten osa työntekijöistä on sitkeällä työllä muuttanut työotettaan lapsilähtöisemmäksi, enemmän Toiminnanjohtajalta Raili Bäck-Kiianmaa asiakkaita osallistavaksi, vuorovaikutteisemmaksi jne. Resurssit eivät välttämättä ole lisääntyneet, mutta työntekijöiden oma innostus ja vilpitön halu kehittää työtään vastaamaan asiakkaiden tarpeisiini, on vienyt eteenpäin. Resurssipulan ja kiireen taaksekin voi halutessaan piiloutua! Tiesinkö, mutta en tehnyt mitään. Tätä pohti Anna-Stina Nykänen pääkirjoituksessaan Helsingin Sanomissa helmikuussa Se kirjoitus kosketti.me teemme joka päivä kymmeniä päätöksiä, mutta mikä ohjaa päätöksentekoamme oikeudenmukaisuus, eettiset periaatteemme vaiko raha, kilpailu, helpoimman vaihtoehdon valinta? Onko meillä selkärankaa tehdä sellaisia päätöksiä, joiden takana oikeasti voimme seistä? Tätä meidän jokaisen kannattaa aika ajoin kysyä itseltämme. Kuljemme kohti valoa! Aurinkoisia kevätpäiviä! Teksti: Raili Bäck-Kiianmaa toiminnanjohtaja, Pesäpuu ry Kuva: Lahja Kallinen Pesäpuun lehti 1/2013 3

4 Läheiset osallisiksi lastensuojelussa Pesäpuussa on käynnistynyt vuoden 2013 alussa uusi, nelivuotinen Lähemmäsprojekti (läheisten osallisuuden vahvistaminen lastensuojelussa), jota rahoittaa Raha-automaattiyhdistys (RAY). Tavoitteena on edistää lasten ja heidän läheistensä osallisuutta kaikissa lastensuojelutyön vaiheissa. Lähemmäs-projektin lähtökohtia Läheiset ovat lapselle merkityksellisiä, olipa lapsi lastensuojelun asiakkaana tai ei. He ovat lapselle tärkeitä myös silloin, kun yhteydenpitoa syystä tai toisesta on rajoitettu. Lapselle tärkeitä ihmisiä läheisiä tulisi kartoittaa kaikissa lastensuojelun vaiheissa. Pelkkä kartoittaminen ei kuitenkaan riitä; tarvitaan aitoja osallisuutta vahvistavia pysähtymisen paikkoja pitkin matkaa. Huoltajilla ei aina ole häpeän, syyllisyyden, rikkoutuneiden ihmissuhteiden tai muiden syiden vuoksi halua tai kykyä ottaa tukea vastaan läheisiltä, esimerkiksi omilta vanhemmilta. Lapsen isovanhemmilla tai muilla sukulaisilla saattaisi kuitenkin usein olla vakiintuneiden sosiaalisten ja taloudellisten olosuhteiden, motivaation tai hyvän fyysisen kunnon vuoksi paljonkin erilaisia mahdollisuuksia tukea lasta ja hänen vanhempiaan. LÄHEMMÄS-PROJEKTI PÄHKINÄNKUORESSA Läheisten osallistamisen malleja pilotoidaan viidellä alueella Projektiin on sitoutunut mukaan useita erilaisia alueita ja kuntia: Rovaniemen kaupunki, Tampereen kaupunki, Pohjois-Savon lastensuojelun kehittämisyksikkö, Satakunnan lastensuojelun kehittämisyksikkö ja Varsinais-Suomen sijaishuoltoyksikkö. Pilottialueilla asuu yhteensä yli miljoona asukasta, joista lastensuojelun avohuollon asiakkaina oli vuonna 2010 noin alle 18-vuotiasta lasta. Samaan aikaan pilottialueilla oli noin 2500 alle 21-vuotiasta kodin ulkopuolelle sijoitettua lasta tai nuorta. Keskeisessä roolissa ovat myös kokemusasiantuntijat ja järjestöt Lähemmäs-projektin keskeisenä yhteistyökumppanina ja -kehittäjänä on sijoitettujen ja huostaan otettujen lasten vanhem- Lähemmäs-projektissa halutaan vahvistaa lapsilähtöistä läheisverkoston kartoittamista ja läheisten osallisuutta kaikissa lastensuojelun vaiheissa. Tavoitteina on 1) lapsen ja hänen läheistensä osallisuuden vahvistaminen lastensuojelun eri vaiheissa, 2) lapsen läheisverkoston voimavarojen systemaattinen kartoittaminen ja hyödyntäminen jo lastensuojelutyön alkaessa sekä 3) läheisverkoston tukimahdollisuuksien selvittäminen ja hyödyntäminen ennen sijoitusta esimerkiksi huoltajuusjärjestelyin tai sijoituksena läheisverkostoon. 4 Pesäpuun lehti 1/2013

5 pien ja omaisten vertaistukiyhdistys Sukupuu ry. Ilman Sukupuun kokemustietoa projektin tavoitteita ei ole mahdollista saavuttaa. Tarvitaan ammatillista ja tutkittua tietoa, mutta sen rinnalla myös rikasta kokemustietoa siitä, millaisia käytännön tilanteet voivat parhaimmillaan ja pahimmillaan olla. Kokemustieto ei yksin vielä riitä, ellemme yhdistä ja jäsennä näitä tiedonlajeja sellaiseen muotoon, että niillä voidaan vaikuttaa lastensuojelukäytäntöihin ja lastensuojelun asiakkaina olevien lasten elämään. Tärkeitä tiedontuottajia lastensuojelussa ovat lapset ja nuoret itse. Pesäpuussa on kokoontunut viiden vuoden ajan Selviytyjättiimi, jonka näkemykset läheisten merkityksestä eri elämänvaiheissa ovat korvaamattomia. Keväällä 2013 käynnistyvä sijaishuollossa olevien pienten lasten kiertue tulee myös olemaan tärkeä keino läheisten osallistamisen käytäntöjen kehittämiseen. Projektin yhteistyökumppaneita ovat myös muut järjestöt ja niissä tehtävä mittava kehittämis- ja kansalaistoiminta; Suomen Kasvatus- ja perheneuvontaliitto ry:n VOIKUKKIAprojekti, Pelastakaa Lapset ry ja Perhehoitoliitto ry. Projektin keskeiset toimintatavat Projektin tärkeimpiä toimintatapoja ovat tiedontuotanto, olemassa olevien läheisten osallistamisen mallien kokoaminen, jäsentäminen ja kehittäminen sekä lastensuojelukäytäntöjen kehittäminen pilottialueiden työpajojen avulla ja yhteiskunnallinen vaikuttamis- ja tiedotustyö. Vaikuttamistyötä kohdennetaan monelle tasolle: lastensuojelun asiakkaina olevien lasten läheisille, lastensuojelun työntekijöille ja päätöksentekijöille. Projektin resurssit Projekti toteutetaan RAY:n rahoituksella sekä Pesäpuun monivuotisen kehittämistyön tuella ja sen hallinnoimana. Projektiin on palkattu projektipäällikkö Jyväskylään ja erityisasiantuntija Helsinkiin. Lisäksi projektiin palkataan osaaikainen projektiassistentti vuonna Toiveena on saada projektin tiedontuotannon tueksi myös kokemusasiantuntija vuonna Projektin käynnistyy virallisesti syksyllä 2013 pidettävässä aloitusseminaarissa. Kokemuksia ja kehittämistarpeita läheisten osallistamisesta voi kuulla jo pidettävillä Lastensuojelun Keskusliiton kesäpäivillä Porissa. Projektista saa lisätietoja osoitteesta fi -> Projektit -> Lähemmäs. Teksti: Pia Lahtinen kehittämispäällikkö Pesäpuu ry Kuvat: Suvi Jaatinen ja Pia Lahtinen Pesäpuun lehti 1/2013 5

6 Perhehoitoon sijoitettujen lasten haastatteluista kehittämisehdotuksia lastensuojelun sijaishuoltoon Artikkeli perustuu YTT Kati Hämäläisen väitöskirjatutkimukseen Perhehoitoon sijoitettujen lasten antamat merkitykset kodilleen ja perhesuhteilleen. Väestöliitto: Väestöntutkimuslaitoksen julkaisusarja D56/2012. Väitöskirjatutkimusta varten on haastateltu vuotiasta perhehoidossa elävää lasta. Haastattelun lisäksi lapset täyttivät verkostokarttana toimineen omenapuun sekä päiväkirjaa yhden viikon ajalta. Tutkimukseni antaa äänen nimenomaan lastensuojelun asiakkaina oleville lapsille, jotka elävät sijaisperheissä. Tuon tässä artikkelissa esiin tutkimukseni muutamia keskeisiä tuloksia lastensuojelun sijaishuollon kehittämisen näkökulmasta. Menneisyyden sävyttämä sijaiskoti Kati Hämäläinen Haastatteluissa puhuttiin kodista niin paikkana ja tilana kuin turvattomuuden ja turvallisuuden teemojen kautta. Lisäksi sukulaissijaiskoti oli keskustelun aiheena. Lapsista viisi oli sijoitettu sukulaisperheisiin. Tutkimuksen mukaan lapset olivat sidoksissa entiseen kotiinsa ja sen asuinympäristöön. Sidoksellisuus entiseen oli vahvaa sekä lasten niissä toistuvien vierailujen vuoksi että tunteiden ja muistojen kautta. Myös entisestä kodista mukana tuodut esineet pitivät yllä lasten sidosta entiseen. Esineet kantoivat mukanaan lasten mennyttä elämää. Sukulaissijaiskoti oli hyvin lähellä lasten menneisyyttä myönteisessä, mutta myös hieman ristiriitaisessa valossa. Toisaalta sopeutuminen sukulaissijaiskotiin oli helpompaa, mutta kokemus jatkuvuudesta ei ollut kuitenkaan varmaa. Turvattomuus liittyi niin entiseen kotiin kuin sijaiskotiin. Turvallisuus oli lasten mukaan huolenpitoa ja pysyvyyttä sijaiskodissa, vaikka sijaiskodissa he myös kokivat erilaisuuden tunnetta. Jotkut lapsista kertoivat avoimesti turvattomuuden kokemuksistaan entisessä kodissa. Keskeistä on, että lapset toivoivat paluuta takaisin elämäänsä ennen huostaanottoa sekä sijoitusta. Se olis aika kivaa, että pääsisin kotiin ihan loppuiäksi (Inkeri 10v) Että pääsisin äitin luo ja se huolehtis meistä (Elias 9v.) Että äiti olis elossa, iskä olis raitis ja me voitais asua siellä kotona (Venla 11v.) Omasta kodista pois lähteminen oli ollut vaikeaa lapsille, vaikka he saattoivat ymmärtää huostaanottonsa 6 Pesäpuun lehti 1/2013

7 ja sijoituksensa syyn. Kaikilla lapsilla yhtä lasta lukuun ottamatta oli käsitys huostaanottonsa syystä. Yksi lapsi sanoi, ettei tiedä syytä. Useimmat käsittivät huostaanoton syyksi vanhempien päihdeongelman. Osalla lapsilla oli myös epämääräisiä käsityksiä kuten yksi lapsi ajatteli isän muuttamisen ulkomaille johtaneen hänen huostaanottoonsa. Kodista toiseen siirtyminen oli lapsille suuri elämänmuutos. Haastateltavieni sijaiskotien haaste oli, että ne olivat lasten menneisyyden sävyttämiä, vaikka myös uusia myönteisiä mahdollisuuksia sisältäviä. Lapset kertoivat saaneensa sijaiskodissa ympärilleen uusia lapsia: joko samassa sijaisperheessä asuvia lapsia tai sijaiskodin ympäristöstä uusia kavereita, jotka olivat heille tärkeitä. Sijaiskodin asuinympäristö ja esimerkiksi lemmikit olivat positiivisia ja samalla uusia asioita lapsille. Sijaiskoti kotina tarjosi lapsille paljon myönteisiä kokemuksia, mutta lasten kaipuu entiseen säilyi. Verisiteiden merkityksellisyys Lapsille verisiteet olivat merkityksellisiä perhesuhteita kuten seuraavat haastattelusitaatit osoittavat. Toinen on vaan sijaisperhe. (Inkeri) Se on vähän niinku että ei, ne vaan huolehtii musta, ne on vaan sijaisiskä ja sijaisäiti. (Matti) Lapsilla oli kuitenkin myönteisiä sijaisperhesuhteita, vaikka verisiteet olivat tärkeämpiä. Sijaisperhesuhteet jäivät ikään kuin verisiteiden varjoon. Etenkin suhteet biologisiin äiteihin ja sisaruksiin olivat tärkeitä. Haastateltavieni tilanteessa lastensuojelun sijaishuolto piti vahvasti yllä lasten suhdetta biologiseen äitiinsä. Muita perhesuhteita ei tuettu näin vahvasti. Biologisten äitien merkitys säilyi myös äidin kuoleman jälkeen. Haastateltavani toivoivat lisää yhteydenpitoa muualla asuviin sisaruksiinsa. Monilla yhteys biologisiin sisaruksiin oli katkennut täysin tai yhteydenpito oli erittäin vähäistä. No, on se aika ikävää, ku ei nää omaa sisarustaan. (Lapsi 11v.) Turvallisiin, tärkeisiin ja läheisiin sisaruussuhteisiin keskittyminen olisi tärkeää, ehkä jopa tärkeämpää kuin turvattomuutta sisältäviin vanhempisuhteisiin. Lapset, jotka olivat päässeet samaan sijaisperheeseen sisarustensa kanssa, eivät kokeneet huostaanoton ja sijoituksen tuomaa elämänmuutosta yhtä suurena kuin lapset, jotka olivat joutuneet erilleen. Myös niin sanotut kadonneet perheenjäsenet saattoivat olla lapsille tärkeitä. Monien lasten elämässä biologiset isät eivät olleet mukana lasten elämässä, kuitenkin lapsi saattoi laittaa isän verkostokarttaan ja kokea hänet tärkeäksi perheenjäseneksi. Sijaisperhesuhteiden sijaisluonne tuli vahvasti esiin tutkimuksessa, sillä sijaisperhesuhteet eivät muodostuneet koskaan ensisijaisiksi perhesuhteiksi lapsille. Sijaisperhesuhteissa merkitykselliset suhteet sijaisäiteihin korostuivat. Sijaisisät eivät saaneet yhtä merkittävää roolia lasten puheissa eivätkä verkostokartoissa. Sukulaissijoitukset Yhteydenpito biologiseen perheeseen näytti sujuvan muita paremmin sukulaisille sijoitetuilla lapsilla, ja sisarukset oli sijoitettuina samaan sijaisperheeseen varmemmin sukulaissijoituksissa. Elämänmuutoksena ei sukulaisille sijoittaminen haastateltavieni puheissa ollut niin suuri Pesäpuun lehti 1/2013 7

8 kuin vierassijoituksissa. K: Niin, niillä (toisilla sijoitetuilla) sama juttu? M: Mut eihän ne koskaan menny sukulaisille. K: Niin, jotkut menee vieraisiin perheisiin, miltä susta ois tuntunu, jos et ois tullu sukulaisille? M: No en mä ainakaan uskaltais puhua niille samalla lailla ku näille. Toisaalta lasten oli helpompi sopeutua elämään tuttujen sukulaissuhteiden keskellä, jotka olivat lasten verisiteitä, mutta toisaalta yhteys biologiseen perheeseen säilyi vielä vahvemmin, ja lapset toivoivat paluuta biologisen perheensä luokse. Sukulaisperheeseen sijoitus oli kuitenkin kaiken kaikkiaan myönteinen kokemus lapsille. Tutkimuksen mukaan sukulaissijaissuhteet tarjoavat kuitenkin mahdollisuuden pysyvämpiin ja jatkuvampiin perhesuhteisiin kuin vierassijoitus. Myös sukulaissijaissuhteiden myönteisyys korostui, sillä ne eivät koskaan olleet etäisiä suhteita. Sukulaissijaissuhteissa lapset pystyivät luomaan läheisempiä suhteita sijaisperheen jäseniin kuin vierassijoituksissa. Kodin ja perhesuhteiden avoin tulevaisuus Lasten antamat merkitykset kodille ja perhesuhteille antoivat paljon tietoa lasten näkökulmasta perhehoitoon. Haastattelemani perhehoitoon sijoitetut lapset eivät kokeneet heillä olevan pysyvää kotia ja heidän tulevaisuutensa kodin suhteen oli avoin. Pysyvyyden ja jatkuvuuden tunne myöskään perhesuhteiden osalta ei ole lasten haastattelujen perusteella juurikaan mahdollista näille lapsille. Lapset merkityksellistävät eri perhesuhteitaan eri tavoin, ja tämä pitäisi huomioida myös sijaishuollossa entistä paremmin. Kadonnut ja lapselle samalla tärkeä perheenjäsen voidaan unohtaa, ja tukea enemmän niitä suhteita, jotka ovat aikuisten näkökulmasta lapsille tärkeitä. Lasten antamat merkitykset sisarussuhteilleen on huomion arvoinen asia lastensuojelun sijaishuollossa. Lisäksi lasten myönteiset kokemukset sukulaissijoituksista antavat ajattelemisen aihetta. Teksti: YTT Kati Hämäläinen Kuva: Tarja Vänskä-Kauhanen Tiesitkö, että KUKAAN EI PÄRJÄÄ YKSIN? Se on myös totta perhehoidon kehittämisessä. Pesäpuu onkin julkaissut samannimisen oppaan, jossa avataan PRIDE-ohjelmaan sisältyvät 14-vaihetta perhehoidon keittämiseksi. Kirjan keskeinen viesti on, että kehittämisen lähtökohtana tulee olla sijoitetun lapsen tarpeet, ja lapsilähtöisyys sekä kaikkien toimijoiden hyvä yhteistyö. KUKAAN EI PÄRJÄÄ YKSIN (toim. Bäck-Kiianmaa, Männikkö, Pynnönen), hinta 25. Saatavana Pesäpuun verkkokaupasta (www.pesapuu.fi) 8 Pesäpuun lehti 1/2013

9 Huolehtiiko mun vanhemmat sit enää musta? -kokemuksia lasten sijaissisaruusvalmennusryhmistä Sijoitetulla lapsella tulisi olla oikeus päästä hyvin valmennettuun perheeseen. Usein tämä toteutuukin vanhempien osalta, kun he käyvät PRIDE-valmennuksen ja saavat sen aikana rauhassa arvioida sijaisvanhemmaksi ryhtymistään. Mutta entä perheen omat lapset? Tähän saakka lapsille ei ole ollut omaa valmennusta ja lasten valmistautuminen on ollut pääosin sen varassa mitä vanhemmat ovat lasten kanssa etukäteen keskustelleet. Ylipäätään sijaissisarten näkökulma on vasta nyt nousemassa selkeämmin esiin, kun pohditaan sijaisperheen tukemista ja jaksamista. Koskettaahan sijaisvanhemmuus koko perhettä. Tutkimustenkin mukaan perheen lasten valmistautumisella ja sopeutumisella on tärkeä vaikutus sijoituksen onnistumiseen. Syksyn aikana pilotoimme ensimmäisiä perheen biologisten lasten omia valmennustapaamisia. Törmäsin epäileviin pohdintoihin siitä, voiko lapsia valmentaa etukäteen, kun asia ei vielä ole konkretisoitunut. Kokemus on hälventänyt itsellenikin tuttuja pelkoja, sillä tuntui tärkeältä antaa lapsille mahdollisuus pohtia asiaa yhdessä toisten samassa tilanteessa olevien lasten kanssa. Sijaisperheeksi ryhtymisessä on kysymys isosta muutoksesta lasten arjessa. Kokemukset sijaissisaruusvalmennuksista ovat olleet innostavia ja rohkaisevia. Tapaamissa on yhdessä lasten kanssa pohdittu teemaan liittyviä kysymyksiä. Lasten viisaat pohdinnat hämmästyttivät ja ihan pienetkin esittivät niin huikeita pohdintoja, että jäin sanattomaksi. Konkreettisimmat kysymykset koskivat tietysti lapsen omaa elämää kuten tuleeko sijoitetusta lapsesta leikkikaveri, koskeeko se leluihin ja millainen lapsi sieltä mahtaa olla tulossa? He pohtivat myös sijoitetun lapsen taustaa: millaistakohan sillä on ollut omassa kodissa? Osasivat he myös miettiä sijoitetun lapsen biologisia vanhempiakin: millaisia ne vanhemmat on? Ovatkohan ne sen vanhemmat ystävällisiä? Ajatukseen sijaissisaruudesta liittyi myös monenlaisia tunteita. Uuden leikkikaverin saaminen voi olla iloinen asia, mutta samalla myös hämmentävää. Asiaa ajatellessa voi tulla myös kiukkuiseksi ja vihaiseksikin. Ryhmässä korostettiin, että kaikenlaisten tunteiden tunteminen on hyväksyttävää. Kaikissa ryhmissä tärkeimmäksi teemaksi nousi lasten huoli siitä, että huolehtivatko heidän vanhempansa enää jatkossa heistä. Se onkin tärkeä viesti kaikille sijaisvanhemmille ja sijaisvanhemmuutta harkitseville. Lapset kaipaavat omien vanhempien huomiota ja varmuutta siitä, että saavat jatkossakin aikaa, huomiota ja rakkautta. Teksti: Sari-Anne Paaso kehittämispäällikkö Pesäpuu ry Pesäpuun lehti 1/2013 9

10 Sijaissisarena lasten ryhmässä Olen muutaman kerran aiemmin ollut mukana PRIDE-paneelissa, jossa jaetaan kokemuksia sijaisperheiden elämästä perheille, jotka harkitsevat ryhtymistä sijaisvanhemmiksi. Mukana on ollut sijaisvanhempia ja minä sijaissiskona. Tätä kautta minulta kysyttiinkin, että olisinko kiinnostunut osallistumaan näiden perheiden omille lapsille tarkoitettuun ryhmään sijaissiskon roolissa, yhdessä sosiaalityöntekijän kanssa. Innostuin ajatuksesta, koska aiemmin tällaisia ei ole järjestetty ja mielestäni on tärkeää käydä asiaa läpi myös lapsen kanssa. Koskettaahan asia koko perhettä. Aluksi minua hieman jännitti, että miten lapset suhtautuvat meihin ja käsiteltävään asiaan. Yllätyin kuitenkin hyvin iloisesti, koska lapset olivat miettineet selvästi asiaa, lähtivät mielellään leikkeihin sekä aiheisiin mukaan ja heillä oli häkellyttävän hyviä oivalluksia ja mietteitä aiheesta. Ryhmässä suurimmaksi osaksi avustin leikeissä ja muistiinpanojen tekemisessä. Luulen kuitenkin, että mukana oloni ryhmässä oli hyvä juttu, koska näin lapsilla oli mahdollisuus kysyä sijaissisaruudesta, sijaissisaruksista ja kokemuksista, siitä millaista on elää sijaisperheessä. Kokemus oli kaikin puolin todella hyvä. Sijaislapsen perheeseen tulo koskettaa kaikkia perheen jäseniä ja vaikka asiasta puhuttaisiinkin kotona, niin mielestäni aihetta on tärkeä käsitellä myös perheen ulkopuolella. Itse olisin sitä kaivannut aikoinaan enemmän. Aina kaikkea ei esimimerkiksi kehtaa kysyä omilta vanhemmilta. Ja jos lasten ryhmä järjestetään samaan aikaan kuin vanhempien, niin lapsesta tuntuu ehkä enemmän siltä, ettei ole vain aikuisten asia. Itse toivon, että ryhmiä saadaan jatkossa lisää! Teksti: Jenni Närhi Pesäpuu ry on tuottanut uutta materiaalia sijaisvanhemmuutta harkitsevien perheiden omille lapsille ja nuorille. Sijaissisaruusoppaat on kehitetty yhteistyössä nuorten kokemusasiantuntijoiden ja ammattilaisten kanssa. Lapsille suunnatun materiaalin lisäksi on ohjaajan opas, josta saa käytännön vinkkejä lasten oman valmennusryhmän ohjaamiseen. Lisäksi järjestetään koulutusta lasten sijaissisaruusryhmien ohjaamiseen. Yksi tavoitteemme on, että tulevaisuudessa aikuisten PRIDE-valmennuksen rinnalla olisi aina myös lasten omat valmennustapaamiset. Seuraava Sijaissisarten ryhmänohjaajien koulutuspäivä on Jyväskylässä Lisätietoa: ja Sari-Anne Paaso, 10 Pesäpuun lehti 1/2013

11 Ihan iholla -ryhmäohjaajien kokemuksia sijaisvanhempien kasvuryhmämallista Joulukuussa esitin opinnäytetyöni Ja siihen rankan arjen pyöritykseen moni uupuukin turhaan Ihan Iholla -ryhmäohjaajien kokemuksia sijaisvanhempien kasvuryhmämallista. Valitsin aiheen omasta kiinnostuksestani sijoitettuja lapsia ja sijaisvanhemmuutta kohtaan. Ajatellen tammikuun 2012 alussa voimaan astunutta lakia lastensuojelun perhehoidon ensisijaisuudesta sijaishuollon hoitomuotona, lastensuojelun perhehoito onkin hyvin ajankohtainen aihe. (Hakkarainen, Kuukkanen & Piispanen 2012, 4.) Lain voimaan astuminen tulee suurella todennäköisyydellä merkitsemään perhehoidon ja sen myötä sijaisvanhempien tarpeen kasvamista, jolloin sijaisvanhemmille tarjottavalla tuella ja koulutuksella tulee olemaan myös entistä suurempi merkitys muun muassa sijoitusten katkeamisten ennaltaehkäisyssä. Pesäpuu ry toimi opinnäytetyöni toimeksiantajana ja ohjaajanani oli kehittämispäällikkö Christine Välivaara. Työni tarkoituksena oli tutkia Pesäpuu ry:n vuosina luoman sijais- ja adoptiovanhemmille tarkoitetun Ihan iholla -kasvuryhmän ohjaajien kokemuksia ryhmämallista. Tutkimuskysymyksiäni olivat 1) Millaisena kasvuryhmäohjaajat ovat kokeneet Ihan Iholla -kasvuryhmien ohjaamisen, 2) Millaisena kasvuryhmäohjaajat näkevät Ihan Iholla -kasvuryhmämallin ja sen menetelmät sekä periaatteet ja 3) Millaisena kasvuryhmäohjaajat ovat kokeneet saamansa tuen ryhmien ohjaukseen. Tavoitteenani oli, että kasvuryhmäohjaajilta saamani palautteet ryhmämallista ja siihen saadusta koulutuksesta voisivat olla tukena Pesäpuun kehittämistyössä. Työn aihetta rajatakseni keskityin sijoitettuihin lapsiin ja sijaisvanhemmuuteen ja tutkimuksen toteutin sijaisvanhempien kasvuryhmiä ohjanneille ohjaajille. En käsitellyt työssä adoptiovanhemmuutta, vaikka sekin olisi ollut mielenkiintoinen ja tärkeä aihe. Toteutin työn sähköisenä kyselynä, joka lähetettiin 28 kasvuryhmäohjaajalle. Vastauksia sain 10, joista yhden jouduin jättämään aiheen rajauksen vuoksi tutkimuksen ulkopuolelle. Näin ollen vastausprosentti oli pieni, mikä on huomioitava tutkimuksen luotettavuutta arvioitaessa. Yhteensä vastaajat olivat ohjanneet 12 kasvuryhmää. Vastausten perusteella ohjaajat kokivat kasvuryhmämallin hyvänä ja sijaisvanhemmille sopivana mallina. Erityisesti vastauksissa korostui selkeä struktuuri ja käytännönläheisyys. Ohjaaminen koettiin antoisana, vaikkakin haasteellisena tehtävänä. Ohjaamiseen saadun koulutuksen koettiin kuitenkin tukevan ohjaajana toimimista, työnohjauksen koettiin myös tukevan työskentelyä, mutta vastaajista kaikki eivät nähneet työnohjausta välttämättömäksi. Ihan Iholla -kasvuryhmäohjaajien vastauksissa nousi Pesäpuun lehti 1/

12 myös kehityksen kohteita kasvuryhmämalliin liittyen. Vastauksissa esitettiin mm. yksinkertaisempaa lähetysmistapaa terapeuttiseen vanhemmuuteen. Useampi vastaaja koki myös ryhmämallin aikataulutuksen tiukaksi. Muita vastauksissa nousseita kehittämiskohteita olivat kasvuryhmämallin markkinointi- ja vaikuttamismahdollisuuksien lisääminen, uusien keinojen ja tapojen kehittäminen sijaisvanhempien käyttöön sekä ryhmien hinnoittelu ja ryhmänohjaajien saaman korvauksen suuruus työn vaativuutta vastaavaksi. Johtopäätöksinä voidaan todeta, että Pesäpuu on luonut ohjaajien näkökulmasta käytännönläheisen ja toimivan kasvuryhmämallin, jonka keskeisimpiä kehittämiskohteita on tällä hetkellä markkinointi- ja vaikuttamismahdollisuuksien lisääminen. Mielenkiintoisia jatkotutkimusaiheita olisi kasvuryhmään osallistuneiden sijais-, mutta myös adoptiovanhempien kokemukset sekä osallistujien ja ohjaajien välisten kokemusten yhteys. Kiitos Pesäpuu ry:lle, ohjaajalleni Christine Välivaaralle ja kaikille kyselyyn vastanneille kasvuryhmäohjaajille avustanne opinnäytetyöhöni, joka tullaan julkaisemaan myös Jyväskylän Ammattikorkeakoulun kirjaston Internetsivuilla kevään 2013 aikana. Teksti: Anna Liukko Kuva: Christine Välivaara Pesäpuu ry Lähteet: Hakkarainen, P., Kuukkanen, M. & Piispanen, H Parasta perhehoitoa. Perhehoidon tietopaketti. Perhehoitoliitto ry. Kaskela, M. & Välivaara, C Ihan iholla Opas sijaisvanhempien kasvuryhmien ohjaajille. Pesäpuu ry. Uusi koulutus Voimaannuttavaan lastensuojelun muutostyöhön Yksi Pesäpuun uusista koulutuksista on Voimaannuttava muutostyö lastensuojelussa koulutus, jossa etsitään yhdessä eväitä voimaannuttavaan ja tavoitteelliseen lastensuojelutyöhön. Koulutus on syntynyt työntekijöiden tarpeesta saada konkreettista tukea muutostyöhön lastensuojelussa. Lastensuojelun alkuvaiheessa lasten kanssa työskennellään ja työ on jo melko jäsentynyttä. Alkuvaiheen jälkeen työskentelyn suunnitelmallisuus ja lapsilähtöisyys koetaan kuitenkin haasteelliseksi. Koulutuksessa pohditaan muun muassa, miten lastensuojelutarpeen selvityksen yhteenvetoa voitaisiin hyödyntää paremmin jatkotyöskentelyssä, mten asetetaan muutostyön tavoitteita yhdessä lapsen ja vanhempien kanssa, millaisia ovat lapsilähtöinen asiakassuunnitelma ja neuvottelu ja voiko dokumentointi olla lapsilähtöistä. Koulutuksen yhtenä tavoitteena on lapsinäkökulman ja lapsen osallisuuden vahvistaminen lastensuojelun sosiaalityön muutostyössä. Osallisuuden kokemus vahvistaa sekä lapsen että vanhempien selviytymistä. Myös työntekijät tarvitsevat voimaantumista ja työniloa. On helpompi löytää perille, kun tietää mihin on menossa! 12 Pesäpuun lehti 1/2013

13 Annetaan lasten ja nuorten kertoa itse! Pohjoismaiden lasten ja nuorten näkemyksiä varhaisesta tuesta Pesäpuun SISUKAS- projekti oli mukana Pohjoismaiden neuvoston kaksivuotisessa Syrjäytymisvaarassa olevien perheiden varhainen tuki (Tidiga insatser) projektissa, lasten osallisuus- osahankkeessa. Hankkeen tulokset esiteltiin ammattilaisille ja päättäjille Tukholmassa Sijoitettuja nuoria pohjoismaista osallistui keväällä 2012 toiminnallisiin työpajoihin, joissa käsiteltiin heidän kokemuksiaan ja näkemyksiään lapsiperheisiin kohdistuvasta varhaisesta tuesta. Koulun rooli lapsen tukijana nousi merkitsevästi esiin. Työpajatyöskentelystä tuotettiin DVD sekä menetelmäkirja, jossa esitellään lasten- ja nuorten kokemusten kuulemiseen kehitettyä innostavaa menetelmää sekä nuorten ehdotuksia hyvistä tavoista tukea lasta ja perhettä. Materiaalin avulla pääsee helposti alkuun omien nuorten kehittäjä- tai fokusryhmien kanssa työskentelyssä. Tuloksia esitellään myös Suomessa: Varhainen puuttuminen perhe- ja lapsityössä -seminaari klo Helsingissä. Ohjelma ja ilmoittautuminen: www. nordicwelfare.org/projekt/ Tidigainsatser/Seminaari- Helsinki / Seminaari on maksuton. Alustukset pidetään skandinaavisilla kielillä ja simultaanitulkataan suomeksi. Maksuttoman Unga gör skilnad! -raportin tilaukset: org/publikationer/. (DVDelokuva löytyy suomeksi tekstitettynä raportin takakannesta.) Suomenkielisen version, Nuorilla on väliä!, tulostusversio sivulla: tidigainsatser. Kuvat ja teksti: Christine Välivaara projektipäällikkö Pesäpuu ry Sijoitettujen nuorten edustajat kaikista pohjoismaista kertomassa näkemyksiään 300:lle pohjoismaiselle päättäjälle, kehittäjälle ja toimijalle Tukholmassa. Nuoret laittoivat osallistujat kokemaan, miltä lapsesta tuntuu peitellä perheen vaikeuksia ja elää huolen keskellä. Se on kuin istuisi ilmapallon päällä varoen puhkaisemasta sitä. Kuulluksi ja autetuksi tuleminen on nuorten mukaan yhtä vapauttavaa kuin ilmapallosta purkautuva ilma, kun sen päälle voi istahtaa rennosti. Pesäpuun lehti 1/

14 Sijoitetun lapsen hyvinvointi ja tuen tarpeet esi- ja alkuopetuksessa Emma ja Elias-ohjelmassa mukana oleva viisivuotinen SISUKAS- projekti paneutuu sijoitetun lapsen koulupolun tukemiseen jo varhaisessa vaiheessa. Tavoitteena on edistää lapsen myönteistä asennetta oppimiseen ja koulunkäyntiin. Traumataustaiselle lapselle koulupolku voi muodostua kiviseksi, jos alisuoriutuvan oppimispotentiaalia ei hyödynnetä tai tuen tarpeita ei huomata. Oikea-aikainen tuki lisää tutkitusti lapsen selviytymiskykyä. Sijoitetulla lapsella on oikeus tukeen SISUKAS kohdentaa tukea esi- ja alakouluikäisille perheisiin sijoitetuille lapsille. Samalla kehitetään monitoimijaista yhteistyötä, vahvistetaan osaamista sekä tehdään vaikuttamistyötä sijoitetun lapsen oikeuksien edistämiseksi. Syksyllä 2012 Keski- Suomessa koottiin seitsemän sosiaalityöntekijän asiakkaista 21 sijoitettua lasta (13 tyttöä ja 8 poikaa, 6 10v.) mukaan SISUKAS - interventioon. Mukana on 10 koulua ja 7 esikoulua. Lasten sijoitus perheisiin oli jatkunut yli 2 vuotta. Lapset valikoituivat hankkeeseen vapaaehtoisuuden perusteella ja syntymä- sekä sijaisvanhempien suostumuksella. Tutkimusluvat hankittiin myös kunnista. Lapset käyvät esikoulua/ koulua tavallisessa yleisopetuksessa. Lapset eivät siis ole valikoituneet mukaan projektiin haastavuutensa vuoksi vaan siksi, että edustavat kohdejoukkoa. Fokusryhmissä kuultua Valmisteluvuonna 2012 verkotuttiin sekä kerättiin kokemustietoa sijoitetuilta nuorilta, sijaisvanhemmilta, opettajilta, sosiaalityöntekijöiltä ja oppilashuollon henkilöstöltä sekä kehittäjiltä fokusryhmissä. Samalla tehtiin tarveanalyysiä siitä, mitkä asiat sijoitetun lapsen esi- ja alkuopetuksessa vaativat kehittämistä. Sosiaalityöntekijät pitivät kouluyhteistyötä pääasiassa sijaisvanhempien tehtävänä. Sijaisvanhemmat kuitenkin kokivat, että kouluyhteistyö ja sijoitetun lapsen kokemusmaailman sekä lastensuojelutietouden välittäminen, jäi liiaksi sijaisperheen vastuulle. Opettajat puolestaan toivat esiin, ettei heillä ollut riittävästi tietoa lastensuojelusta ja sijoitettujen lasten erityiskysymyksistä. Oppilaiden aggressiivisuus ja käytöshäiriöt huolettivat. Oppilashuollossa sijoitetut lapset eivät näkyneet alakoulussa erityisryhmänä. Lapsen tarvitsemia tukitoimien ja tutkimusten käynnistyminen vaihteli asuinpaikan mu- 14 Pesäpuun lehti 1/2013

15 kaan. Sijoitetut nuoret painottivat lapsen osallisuutta ja mukanaoloa, kun häntä koskevia asioita käsitellään koulussa. Toisaalta muistutettiin toiveesta saada olla tavallinen lapsi luokassa. Ongelmina esiin nousivat leimaaminen, kiusaaminen ja ymmärtämättömyys. Jotkut toivat esiin myös sen, että opettajat pelkäävät heitä. Opettajan toivottiin olevan kuunteleva, luotettava, aito ihminen, joka kohtaa oppilaan ihmisenä. Benchmarking Ruotsin SkolFam -hankkeeseen Vuoden aikana koottiin kumppaneista asiantunteva ohjausryhmä. Projektissa paneuduttiin kirjallisuuteen, kartoitusmenetelmiin ja verkotuttiin muihin kouluhankkeisiin Suomessa. Lisäksi osallistuttiin SkolFam -verkoston kahteen tapaamiseen. Skol- Fam on Ruotsissa laajasti käytössä oleva, sijoitetun lapsen kartoitus- ja tukimalli. Tukholman yliopiston professori Bo Vinnerljung, kutsuttiin pääpuhujaksi SI- SUKAS pärjää aina -aloitusseminaariin kertomaan SkolFamin tuloksista. Päivässä kuultiin myös muita sijaishuollon, opetuksen ja oppilashuollon asiantuntijoita ja päättäjiä. Seminaari kokosi monitoimijaisen innostuneen kuulijajoukon. Lapsen tuen tarpeen kartoitukset käynnistyivät tammikuussa 2013 Tammikuussa SISUKAStiimiin liittyneet sosiaalityöntekijä, psykologi ja erityisopettaja käynnistivät sosiaalityöntekijöiden, sijaisperheiden ja opettajien tapaamiset Keski-Suomen alueella. Lasten psykologiset ja pedagogiset kartoitukset sekä luokkahavainnointi jatkuvat kevään ajan. SISUKAS-mallin tavoitteena on monitoimijaisen tiedon yhdistäminen lapsen hyvinvoinnin, vahvuuksien ja tuen tarpeiden kartoittamiseksi: psykologi (kyvyt, tunne-elämä, hyvinvointi), erityisopettaja (lukeminen, kirjoittaminen, matematiikan taidot), sosiaalityöntekijä ja hänen kauttaan biologiset vanhemmat (elämänhistoria), sijaisvanhemmat (lapsitietoisuus, arki) sekä opettaja (koulunkäynti). Kartoituksissa tehdään myös luokkahavainnointia. Lapsilähtöisessä kartoituksessa noudatetaan hienotunteisuutta, lapsia tavataan tarvittaessa kotona ja he saavat itse valita, haluavatko olla anonyymejä, kun tiimiläiset vierailevat luokassa. Lapset antavat jatkuvaa palautetta tarravihkotyöskentelyn kautta ja heitä kootaan ajoin myös fokusryhmiksi. Kartoituksen palautetta käydään läpi perheiden, koulun ja sosiaalityön kanssa sekä sovitaan kaksivuotisesta seurannasta ja tuesta lapselle. Lapsen oppimisympäristö pyritään järjestämään hänen tarpeitaan vastaavaksi aikuisten välistä yhteistyötä tiivistämällä. Tarjoamalla tarvittaessa konsultaatiota lasten tilanteen usintakartoitus tehdään keväällä Tuki saattaa joidenkin lasten kohdalla tarkoittaa tehostettua tukea lukemisessa tai matematiikassa, tai tukea itsetunnon vahvistamisessa, sosiaalisissa suhteissa ja tunteiden hallintataidoissa. Lapsen Pesäpuun lehti 1/

16 vahvuuksia tehdään näkyväksi ja alisuoriutumiseen puututaan. Tietoisuuden lisääntyminen esim. siitä, että lapsi tarvitsee tutkitusti tukea sanavarastonsa laajentamisessa ja käsitteiden ymmärtämisessä, voi ehkäistä lasta ajautumasta konflikteihin. Kun löytyy keinoja auttaa lasta, lapsen toiveikkuus ja lisääntyy ja selviytyvyys vahvistuu. Kokemukset naapurimaasta ovat olleet rohkaisevia. Teksti: Christine Välivaara projektipäällikkö Pesäpuu ry Kuvat: RAY:n kuvapankki Lue lisää: SISUKAS-tiimi esittäytyy Sari-Maarika Mäntymaa, Maire Saksola, Riikka Huusko ja Christine Välivaara. Olen Maire Saksola ja toimin Sisukas-projektissa konsultoivana erityisopettajana. Koulutukseltani olen nuorisotyöntekijä ja erityisopettaja. Minulla on takanani pitkä kokemus laaja-alaisen erityisopettajan työstä Jyvässeudun eri alakouluilta. Tehtäväni Sisukas-projektissa on kartoittaa projektissa mukana olevien lasten valmiuksia lukemisen, kirjoittamisen ja matematiikan taidoissa, sekä olla omalta osaltani suunnittelemassa kullekin oppilaalle tarvittavat tukitoimet ja ohjata ja tukea niiden toteutumisessa. Moniammatillisen tiimin jäsenenä osallistun myös työskentelyn mallintamiseen sekä projektissa työstettävien oppaiden ja koulutuksen suunnitteluun. Olemme luomassa maaperää sille, että sijoitetun lapsen erityistarpeet tultaisiin jatkossa huomioimaan luonnollisena osana koulun tukitoimia. Luotan yhteistyön ja moniammatillisuuden voimaan. Odotan, että Sisukasprojektin myötä löydämme pysyviä ja toimivia, koulun arkeen soveltuvia käytänteitä, joilla voidaan auttaa sijoitettuja lapsia löytämään omat voimavaransa ja mahdollisuutensa. 16 Pesäpuun lehti 1/2013

17 Olen Sari-Maarika Mäntymaa, psykologi ja psykoterapeutti. Aloitin työt Sisukas-projektissa tammikuussa. Työkokemukseni olen kerryttänyt erikoissairaanhoidossa lastenpsykiatrialla sekä perheneuvolamaailmassa. Sisukkaassa tapaan lapsia, sijaisvanhempia sekä esikoulujen ja koulun henkilökuntaa yhdessä työparini Maire Saksolan kanssa. Teen lasten kanssa yksilöllisesti oppimiseen liittyviä psykologisia tutkimuksia, joiden tarkoituksena on nostaa esiin lapsen vahvuuksia ja taitoja sekä tarkentaa mahdollisia oppimiseen liittyviä pulmakohtia. Lapsen kokonaishyvinvointi on keskiössä työskentelyssämme. Yhdessä lapsen ja hänen ympärillään olevien aikuisten sekä Sisukas-tiimin kanssa etsimme jokaiselle lapselle ja hänen yksilölliselle tilanteelleen tarvittavia tuen muotoja. Koulunkäynnin ja opiskelun on todettu olevan eräs tärkeimmistä sijoitettua lasta ja hänen kehitystänsä suojaavista tekijöistä. Sisukkaan on tarkoitus tukea lapsia yksilöllisesti ja rakentaa tarvittaessa lapsen ympärille aikuisten tiivis verkosto koulupolun vahvistamiseksi. Samalla myös työstämme yleisempää mallia sijoitettujen lasten koulunkäynnin tueksi. Olen Riikka Huusko ja työskentelen tämän kevään Sisukas-projektissa kehittäjäsosiaalityöntekijänä. Pesäpuussa olen ollut kehittämispäällikkönä keväästä Sosiaalityöntekijän näkökulmastani katsottuna Sijoitettu lapsi koulussa - teemaan liittyy paljon mahdollisuuksia, mutta myös haasteita. Sijoitettujen lasten vahvuuksien ja voimavarojen esiin nostaminen on mielestäni tärkeää, koska lasten elämässä on ollut paljon menetyksiä. Ennaltaehkäisemällä ongelmien syntyä on mahdollista estää oppimisesta innostuksen ja mielenkiinnon katoaminen. Lapsen koulumenestykseen vaikuttavat vahvasti myös syntymävanhemmat, muut läheiset, elämänkokemukset ja tulevaisuuteen luottaminen. Miten lapsen lähellä olevat aikuiset voisivat tukea parhaalla mahdollisella tavalla sijoitetun lapsen hyvinvointia, jotta hän voisi uskoa tulevaan eikä kantaa huolta, epätietoisuutta, ristiriitoja tai surua omasta menneisyydestään ja läheisistään? Miten sijoitettu lapsi saisi asuinkunnasta riippumatta tarvitsemansa tuen myös koulunkäyntiin? Koulun ja lastensuojelun välille toivon lisää tietoa ja avoimuutta, jotta yhteistyö lapsen asioissa olisi aidosti mahdollista. Kaikilla sijoitetuilla lapsilla tulisi olla mahdollisuus saada tarvitsemaansa tukea, jotta keskittyminen koulutyöhön olisi mahdollista. Sijaisperheen, koulun ja lastensuojelun yhteistyössä tulisi tiivistää, tiedonkulkua parantaa, vahvistaa aikuisten osaamista ja lasten osallisuutta sekä parantaa tuen saatavuutta. (Fokusryhmissä kuultua) Teksti: Maire Saksola, Sari-Maarika Mäntymaa ja Riikka Huusko Pesäpuu ry Kuva: Piritta Schulz Pesäpuu ry Pesäpuun lehti 1/

18 IFCO, Sofia, Bulgaria, Kansainvälisen Perhehoidon järjestö, IFCO, järjesti vuosittaisen perhehoidon konferenssin viime vuonna Bulgariassa, Sofiassa. Edellisvuoden tapaan Selviytyjät lähtivät kertomaan toiminnastaan ja ylläpitämään sekä luomaan uusia kansain välisiä yhteistyösuhteita. Kansainvälisen yhteistyökumppanimme, Power4Youthin, kautta saimme mahdollisuuden myös osallistua ennen varsinaista konferenssia järjestettävään Fasilitaattori-koulutukseen, johon osallistui nuoria ympäri Eurooppaa. Reissuun lähtivät mukaan Selviytyjät ryhmästä Sami, Helena ja Suvi. Samilla ja Helenalla oli jo ennestään kokemusta kansainvälisestä yhteistyöstä eri tapahtumissa, kuten Kanadan IFCOsta vuodelta 2011 ja erilaisista seminaareista ja koulutuksista ympäri Eurooppaa. Suvi lähti mukaan ensimmäistä kertaa haistelemaan kansainvälisen lastensuojelun tuulia. Selviytyjättiimin osallistuminen kansainväliseen toimintaan on siis muotoutunut yhdeksi vakiintuneeksi kehittämistoiminnan osa-alueeksi. Selviytyjät-ryhmän opit, oivallukset ja teesit toimivat myös kansainvälisillä kentillä. Työkaluja fasilitaatiokoulutuksesta IFCO-reissu alkoi fasilitaatio-koulutuksella, joka järjestettiin paikallisen tanssistudion tiloissa. Power4Youth-verkoston aktiivit olivat hakeneet ja saaneet IFCO:n konferenssin ympärille rahoituksen Youth in Action - EU:n nuorisotoimintaohjelman kautta, joka mahdollisti seitsemän maan nuorille lastensuojelun kehittäjille mahdollisuuden osallistua IFCO-konferenssiin ja sitä edeltäneeseen neljän päivän ohjaajakoulutukseen. Koulutuksen taustalla oli ajatus edistää nuorten aktiivista osallistumista, voimaantumista ja yhteenkuuluvuuden tunnetta tarjoamalla mahdollisuuksia kanssakäymiseen ja kommunikoimiseen muiden nuorten, erilaisten organisaatioiden ja yhteiskunnallisten vaikuttajien välillä. Lisäksi tavoitteena oli tukea nuoria toimimaan vertaistoiminnassa paikallisella ja eurooppalaisella tasolla. Fasilitointi tarkoittaa erilaisten ryhmäprosessien suunnittelua ja toteuttamista ja keskittyy rikastavan ja rakentavan yhteistyön edellytysten luomiseen. Fasilittaattorin tehtävänä on edistää ryhmää pääsemään tavoitteisiinsa erilaisten menetelmien ja työkalujen avulla, mutta ei ota kantaa tuotettuun sisältöön. Koulutus piti sisällään erilaisia harjoitteita, joita tehtiin ryhmässä ja sen jälkeen aina analysoitiin, mitä hyötyjä harjoituksesta oli ja minkälaisiin tarkoituksiin kyseisiä harjoituksia voisi käyttää. Muutaman päivän aikana, jolloin koulutus pidettiin, käytiin läpi valtava määrä erilaisia harjoitteita, ja ehkä juuri sen vuoksi ryhmäytyminen tapahtui ryhmän sisällä erittäin hyvin ja muodostimme toisiimme erittäin läheiset suhteet. Harjoitukset myös auttoivat luomaan luottamusta ryhmän sisällä ja edesauttoivat sisäistä kommunikointia mahdollisista kielimuureista huolimatta. Koimme kaikki koulutuksen hyödylliseksi Selviytyjien tulevaisuuden kannalta, sillä se tarjosi 18 Pesäpuun lehti 1/2013

19 monia erilaisia työkaluja tavoitteeseemme olla tukemassa uusien kehittäjäryhmien syntymistä ympäri Suomea. Osa työskentelytavoista oli meille tuttuja järjestämistämme Nuorten Foorumeista, mutta osa oli kokonaan meille uusia menetelmiä. Lisäksi koulutus auttoi meitä tehostamaan kommunikaatiota, niin suomeksi kuin englanniksikin. Koulutuksen jälkeen olimmekin yhtä mieltä siitä, että kommunikaatiossa ei ole kyse sanoista vaan yhteisestä halusta jakaa asioita toisten ihmisien kanssa. Yhteisen kielen puuttuessa käyttöön otettiin eleet, ilmeet ja jopa Google Translator. Opitut menetelmät käytäntöön Kun kolmen päivän koulutus oli ohi, saimme tehtäväksemme valmistella ja toteuttaa IFCOn nuorten ohjelman, johon osallistui noin 60 nuorta ympäri maailmaa. Mukana oli myös Suomesta Sinut ry.n nuoria ja lisäksi ainakin Eurochidlin sekä erilaisten kansallisten organisaatioiden kautta IFCO:on saapuneita lapsia ja nuoria. Seuraavat kolme päivää vietimmekin tiiviisti uusien porukkaan liittyneiden nuorien kanssa tarjoten heille oppimiamme menetelmiä erilaisten aihepiirien käsittelyyn. Kuten fasilitaatio-koulutus, myöskin varsinainen IFCOn nuorten ohjelma sisälsi pitkiä, työntäyteisiä, mutta antavia päiviä, joiden aikana opimme vähän muiden maiden lastensuojelusta. Lisäksi Helena ja Sami pitivät työpajan aikuisille Lapsiasiavaltuutetun ja muiden yhteistyökumppaneiden kanssa vuonna 2011 pidetyn Uskomme Sinuun Usko Sinäkin -lastensuojelunkiertueen toteuttamisesta. Työpaja keräsi salin täyteen innostuneita kuuntelijoita ympäri Eurooppaa. Aihe kiinnosti osallistujia niin paljon, että kysymykset luennoitsijoille ja mukana olleelle mentori Johanna Barkmanille jatkuivat vielä työpajan jälkeenkin. Tapahtumana fasilitaattorikoulutus ja konferenssi olivat erittäin onnistuneita. Kansainvälinen yhteistyö on tuonut laajempaa perspektiiviä ryhmän jäsenten kehittämistyöhön. Omat toimivat työskentelykäytäntömme on otettu innostuneesti vastaan ja yhteistyöverkostomme on kasvanut jokaisen tapahtuman myötä. Kansainväliset kontaktit ovat myös toistuvien kohtaamisten myötä muuttuneet vertaistuen yhdeksi osa-alueeksi ja kestäviksi ystävyyssuhteiksi. Teksti: Helena Inkinen ja Sami Isoniemi Pesäpuun lehti 1/

20 Tunnelmia Linnan juhlista Pesäpuu ry:n projektityöntekijä Pipsa Vario tulee yhdessä kihlattunsa Mikko Honkamäen kanssa muistamaan viime itsenäisyyspäivän hyvin pitkään. He juhlistivat sitä Tasavallan presidentin itsenäisyyspäivän vastaanotolla. Kun kutsu Linnan juhliin kolahti postiluukusta marraskuun 7. päivänä, se tuli kutsutuille itselleen täytenä yllätyksenä. Pesäpuun toimistolla kutsusta oli saatu vihiä jo edellisviikolla presidentin kansliasta tulleen puhelun kautta, mutta salaisuus oli pidetty visusti salassa. Kutsu oli ennen kaikkea arvonanto nuorten kokemusasiantuntijuudelle sekä sijoitetuille lapsille ja nuorille ja aikuisille heidän rinnallaan. Oli etuoikeus saada edustaa kaikkia sijoitettuja nuoria tällä tavoin. Kutsun taustalla oli Tasavallan presidentti Sauli Niinistön vierailu Selviytyjät -tiimin yhteistyössä Helsingin kaupungin Nuoret kehittäjät -ryhmän, Lastensuojelun Keskusliiton ja Pääkaupunkiseudun sosiaalialan osaamiskeskus Soccan kanssa järjestämässä Nuorten Foorumissa. Foorumi järjestettiin Valtakunnallisten lastensuojelupäivien yhteydessä Helsingissä lokakuussa Arjen sankareiden juhlaa Tunnelma itsenäisyyspäivän vastaanotolla oli juhlava. Jännittävin osuus oli oman kättelyvuoron odottaminen, mutta tämän jälkeen ilta jatkui hyvin rennoissa tunnelmissa. Jännittää ei enää tarvinnut. Vuoden teema, Suomalaisia tekoja ja työtä, näkyi hyvin Pipsa Vario projektityöntekijä, Pesäpuu ry ja Mikko Honkamäki. 20 Pesäpuun lehti 1/2013

21 juhlassa, sillä kutsuttujen joukossa oli paljon ihan tavallisia arjen sankareita. Illan aikana keskusteluissa tuli myös useasti esiin Presidentti Niinistön syrjäytymisen ehkäisemiseksi tekemä arvokas työ. Juhlien atmosfääri oli vapautunut ja vain parani illan vanhetessa. Oli mukava nauttia Suomen parhaista juhlista maailman parhaassa seurassa ja vieläpä ensitapaamisemme nelivuotispäivän kunniaksi, Honkamäki toteaa hymyillen ja jatkaa: Presidentti Niinistön asenteessa on esimerkkiä jokaiselle suomalaiselle. En olisi vielä joitain vuosia sitten voinut uskoa, että eräänä itsenäisyyspäivänä saisin astella presidentinlinnan punaista mattoa pitkin ja nimenomaan taustani ansiosta. Mutta, kuten yksi Selviytyjien motoista kuuluu: Menneisyyden ei tarvitse määrätä tulevaisuutta. Toivon, että tämä viesti on saanut välittyä televisiokuvan kautta ja rohkaista myös muita lapsia ja nuoria kohti unelmiaan taustastaan riippumatta. Pesäpuu ry on tehnyt vuosia työtä lapsilähtöisen lastensuojelun puolesta. Olen ollut kokemusasiatuntij a- na Pesäpuu ry:n Selviytyjättiimissä sen perustamisesta lähtien ja toimin nykyisin Pesäpuussa Osallisuuden taidot ja valmiudet lapset ja nuoret resurssina lastensuojelun sijaishuollossa -hankkeen projektityöntekijänä. Hanketta rahoittaa RAY. Teksti: Pipsa Vario projektityöntekijä Pesäpuu ry Kuva: Atte Sievälä Hyvä lastensuojelu syntyy arvostuksesta Emeritaprofessori Sirkka- Liisa Kivelä listasi Helsingin Sanomiin (HS ) hyvän vanhusten hoidon perusteet. Kivelän mainitsemat kriteerit sopivat mukailtuna mainiosti myös laadukkaaseen lastensuojeluun. 1) Lastensuojelun henkilöstö arvostaa lapsia. Työntekijät arvostavat lapsen ja nuoren ajatuksia, puheita ja käytöstä. Työntekijöiden on oltava tasapainossa oman lapsuutensa kanssa. 2) Lastensuojeluun osallistuvilla on lapsuuteen ja lastensuojeluun liittyvää osaamista ja erityistietoa. Koulutuksella on tässä suuri merkitys. 3) Lapsia ja nuoria tuetaan ymmärtämään elämänsä merkitys ja arvo. Jokainen lapsi on yksilö, joten työntekijöiden on tunnettava asiakkaana olevan lapsen aiempaa elämää. 4) Kaikki lapsen auttamiseen osallistuvat toimivat hyvässä yhteistyössä keskenään sekä lapsen ja hänen läheistensä kanssa. Tämä edellyttää hyvää johtamista sekä lapsen ja jokaisen lapsen auttamiseen osallistuvan arvostamista. On uskallettava tuoda esiin epäkohtia ja ratkaistava ne. 5) Hyvän lastensuojelun suurimpia esteitä on, että arvostamme liikaa rahaa ja nopeutta. Aikuisten pitäisi ymmärtää paremmin, mitä on olla lapsi ja nuori. Aikuisten pitäisi myös arvostaa heitä. Hyvä lastensuojelu ei onnistu, jos työntekijöillä on liikaa töitä, heitä johdetaan huonosti tai lasta ja heidän läheisiään mitätöidään. Teksti: Sari-Anne Paaso kehittämispäällikkö Pesäpuu ry Pesäpuun lehti 1/

22 Arvoisa asiakkaamme, poikkea iltapäiväksi Pesäpuu ry:n välinekahvilaan! (Pesäpuun Helsingin toimisto, Iso Roobertinkatu 1 A 16) Pesäpuu ry:n Väline Caféon koulutustarjontamme tuorein herkku. Tarjoamme laadukasta koulutusta iltapäivään maistuvan kahvin kera. Tule rakentamaan oma välinetarjottimesi. Tarjolla on vanhoja hyväksi havaittuja keitoksia ja uusia eväitä. Voit seurata omaa reseptiäsi, lisätä siihen uusia aineksia ja muokata niitä juuri sinulle sopiviksi. Jokaisen iltapäivän yllätyksenä Wild card! MENUVAIHTOEHDOT: klo TULE, TULE HYVÄ KAKKU. Teemana pienten lasten kanssa työskentely. Ainekset: Kissanpäivät, Elämäni puu, Minun päiväni, Tunnepyörä ja satukirjat klo KOHTAAMISIA KAIKILLA MAUSTEILLA Teemana lapsen kohtaaminen ja siihen liittyvät tunteet. Ainekset: Nallekortit, Vahvuuskortit, Elämän tärkeät asiat ja Valovoimapeli klo RESEPTEJÄ SELVIYTYMISEEN Teemana nuorten kanssa työskentely. Ainekset: Tunne tyypit, verkostokartta, Selviytymiseni merkit ja Ärsyttää-lomake klo HERKULLISET ELÄMÄNTARINAT Teemana elämäntarinatyöskentely. Ainekset: Mun stoori, Minun kirjani ja elämänjanan rakentaminen valokuvatyöskentelyn avulla. Iltapäivän hinta 60, Pesäpuun jäsenille 50 (ALV 0 %, alvl 4 ) sisältäen iltapäiväkahvin ja materiaalipaketin. Kahvilassa 10 asiakaspaikkaa, jotka varataan ilmoittautumisjärjestyksessä. Paikkavaraukset viimeistään viikkoa ennen kahvilaan saapumista, Lisätiedot: fi tai Tervetuloa! Kahvilakiertue jatkuu syksyllä Jyväskylässä! Kuka minusta huolehtii! Koulutus huostaanoton ja sijaishuollon tarpeen arviointiin (6 pv) Kuka minusta huolehtii? pilottikoulutukset Jyväskylässä ja Helsingissä on tarkoitettu lastensuojelun sosiaalityöntekijöille ja muille lastensuojelun ammattilaisille, jotka työssään arvioivat huostaanoton ja sen lakkaamisen sekä sijaishuollon tarpeen edellytyksiä. Koulutuksen tavoitteina on vahvistaa lapsen näkökulman huomioimista sekä lapsen ja hänen läheistensä osallisuutta arvioinnissa, antaa osallistujille valmiuksia yhteiseen arviointiin lapsen, vanhempien ja sijaishuoltopaikan kanssa, tarjota systemaattinen malli ja välineitä lapsen tarpeiden ja edun mukaiseen yhteiseen arviointiin sekä lisätä suunnitelmallisuutta ja kehittää dokumentointia lastensuojelussa. Pilottikoulutukset järjestetään Jyväskylässä , ja sekä Helsingissä , ja Kuusipäiväisen pilottikoulutuksen hinta on 600 /osallistuja (ALV 0 %, alvl 4 ). Lisätietoja ja ilmoittautuminen: ja kehittämispäällikkö Jaana Pynnönen, Pesäpuun lehti 1/2013

Nuoren hyvä tuleminen sijaishuoltoon 30.9.2015 Lahti. Johanna Barkman Osallisuuden taidot ja valmiudet

Nuoren hyvä tuleminen sijaishuoltoon 30.9.2015 Lahti. Johanna Barkman Osallisuuden taidot ja valmiudet Nuoren hyvä tuleminen sijaishuoltoon 30.9.2015 Lahti Johanna Barkman Osallisuuden taidot ja valmiudet JÄHMETYN JÄÄDYN Mihin olemme menossa? Miten tähän on tultu? OLET TÄSSÄ. Kalle Hamm, 2008 Mitä nyt tapahtuu?

Lisätiedot

Pesäpuu ry. lastensuojelun erityisosaamisen keskus

Pesäpuu ry. lastensuojelun erityisosaamisen keskus Pesäpuu ry lastensuojelun erityisosaamisen keskus Ilmarisenkatu 17 A 40100 Jyväskylä Iso Roobertinkatu 1 A 16 5 00120 Helsinki toimisto@pesapuu.fi www.pesapuu.fi Läheisten osallisuuden vahvistaminen lastensuojelussa

Lisätiedot

SISUKAS 2012-2016 - PROJEKTI

SISUKAS 2012-2016 - PROJEKTI Christine Välivaara SIJOITETTU LAPSI KOULUSSA SISUKAS 2012-2016 - PROJEKTI SISUKAS-projektin päämäärät, toimenpiteet ja tulokset Tavoitteena parantaa perheisiin sijoitettujen, 7-11-v. lasten koulumenestystä

Lisätiedot

KEHITTÄMISPROJEKTIT. SISUKAS- projekti 2012 2016. SISUKAS-projektin visio ja päätavoite. Projektin henkilöstö

KEHITTÄMISPROJEKTIT. SISUKAS- projekti 2012 2016. SISUKAS-projektin visio ja päätavoite. Projektin henkilöstö SISUKAS-PROJEKTIN TOIMINTASUUNNITELMA 2016 KEHITTÄMISPROJEKTIT Pääosa Pesäpuun kehittämistyöstä tapahtuu RAY:n rahoittamissa kehittämisprojekteissa. Projekteissa tapahtuva kehittämistyö ja Pesäpuun perustyö

Lisätiedot

Keinu. Uusi toimintamalli osaksi lastensuojelun perhehoidon tukea

Keinu. Uusi toimintamalli osaksi lastensuojelun perhehoidon tukea Keinu Uusi toimintamalli osaksi lastensuojelun perhehoidon tukea Keinu tukee lasta ja vahvistaa perheiden yhteistyötä Perhehoidosta tuli lastensuojelun sijaishuollon ensisijainen hoitomuoto vuoden 2012

Lisätiedot

IHMEET TAPAHTUVAT ARJESSA

IHMEET TAPAHTUVAT ARJESSA IHMEET TAPAHTUVAT ARJESSA - tukea sijoitetun koulupolulle Työpaja 12.11.2014 klo 13-14.30 VI Valtakunnalliset perhehoidon päivät Marssijärjestys Viisasten kerho - speed dating SISUKAS mallin esittely Tapauskuvauksia

Lisätiedot

SISUKAS VERKOSTOYHTEISTYÖ. prosessit ja vastuualueet SISUKAS-PROJEKTI 2015

SISUKAS VERKOSTOYHTEISTYÖ. prosessit ja vastuualueet SISUKAS-PROJEKTI 2015 SISUKAS VERKOSTOYHTEISTYÖ prosessit ja vastuualueet 2015 SISUKAS-PROJEKTI 2015 Lukijalle Sijoitettujen lasten elämään liittyy usein monia menetyksiä, muutoksia, vaihtuvia aikuisia ja kehityksen riskejä.

Lisätiedot

Sisällys LUKIJALLE... 11. PERHEHOITO ENNEN JA NYT... 15 Jari Ketola Hoidon historiaa...15

Sisällys LUKIJALLE... 11. PERHEHOITO ENNEN JA NYT... 15 Jari Ketola Hoidon historiaa...15 Sisällys LUKIJALLE... 11 PERHEHOITO ENNEN JA NYT... 15 Jari Ketola Hoidon historiaa...15 Elätehoito, ruotuhoito ja vaivaistalot... 15 Perhehoito ja lastenkodit... 16 Perhehoitajalaki... 17 Perhehoito nykyisin...

Lisätiedot

Tukea huostaanotettujen lasten vanhemmille

Tukea huostaanotettujen lasten vanhemmille Tukea huostaanotettujen lasten vanhemmille VOIKUKKIA-verkostohanke Suomen Kasvatus- ja perheneuvontaliitto Sininauhaliitto 8.1.2014 VOIKUKKIA- verkostohanke 2012-2015 Suomen Kasvatus- ja perheneuvontaliiton

Lisätiedot

Sinulle, joka olet kiinnostunut sijais- tai adoptiovanhemmuudesta

Sinulle, joka olet kiinnostunut sijais- tai adoptiovanhemmuudesta Sinulle, joka olet kiinnostunut sijais- tai adoptiovanhemmuudesta Toivomme, että PRIDE-valmennuksen ensimmäinen tapaaminen vastasi odotuksiasi ja rohkaistuit jatkamaan pohdintojasi. PRIDE-kotitehtävien

Lisätiedot

Sijoitetun lapsen ja hänen perheensä tukeminen ja jälleenyhdistäminen - SOS-Lapsikylä ry:n kehittämishanke

Sijoitetun lapsen ja hänen perheensä tukeminen ja jälleenyhdistäminen - SOS-Lapsikylä ry:n kehittämishanke Sijoitetun lapsen ja hänen perheensä tukeminen ja jälleenyhdistäminen - SOS-Lapsikylä ry:n kehittämishanke SOS-LAPSIKYLÄ RY Vuonna 1962 perustettu SOS-Lapsikylä ry on osa maailmanlaajuista SOS Children

Lisätiedot

LAPSI NÄKYVÄKSI PERHETYÖSSÄ. Perhetyöntekijät Aune Paloranta Viitasaarelta ja Otto Myllynen Jyväskylästä

LAPSI NÄKYVÄKSI PERHETYÖSSÄ. Perhetyöntekijät Aune Paloranta Viitasaarelta ja Otto Myllynen Jyväskylästä LAPSI NÄKYVÄKSI PERHETYÖSSÄ Perhetyöntekijät Aune Paloranta Viitasaarelta ja Otto Myllynen Jyväskylästä Miksi me puhumme täät äällä? Aune, 53 Oma pieni perhe, 1 lapsi Suuri syntymäperhe, 13 lasta Vanhainkodin

Lisätiedot

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ VOIKUKKIA 2015 PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ Hei hyvä vanhempi! Kiitos osallistumisestasi vanhempien VOIKUKKIA-vertaistukiryhmään. Haluaisimme tietää millaisia tunnelmia ja ajatuksia vertaistukiryhmäkokemus

Lisätiedot

Raportti myönnetystä apurahasta. YTT Kati Kallinen

Raportti myönnetystä apurahasta. YTT Kati Kallinen Raportti myönnetystä apurahasta YTT Kati Kallinen Sain teiltä myönteisen apurahapäätöksen keväällä 2014. Jäin pois työstäni avoimen yliopiston opettajana ja siirryin kokopäiväiseksi apurahatutkijaksi Jyväskylän

Lisätiedot

Lastensuojelun avohuollon laatukäsikirja

Lastensuojelun avohuollon laatukäsikirja Lastensuojelun avohuollon laatukäsikirja Laatuperiaatteita Lapsen huolenpidosta ja kasvatuksesta ovat vastuussa lapsen vanhemmat ja muut huoltajat. Tähän tehtävään heillä on oikeus saada apua ja tukea

Lisätiedot

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ VOIKUKKIA 2014 PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ Hei hyvä vanhempi! Kiitos osallistumisestasi vanhempien VOIKUKKIA-vertaistukiryhmään. Haluaisimme tietää millaisia tunnelmia ja ajatuksia vertaistukiryhmäkokemus

Lisätiedot

Koulukuraattorit ja koulupsykologit perusopetuksessa. Sivistystoimi

Koulukuraattorit ja koulupsykologit perusopetuksessa. Sivistystoimi Koulukuraattorit ja koulupsykologit perusopetuksessa Sivistystoimi Sisällysluettelo Oppilashuolto lapsen koulunkäyntiä tukemassa... 3 Koulukuraattoreiden ja koulupsykologien tarjoama tuki... 4 Koulukuraattori...

Lisätiedot

Perhehoito hoivaa, huolenpitoa ja erityistä tukea. Kehittämispäällikkö Maria Kuukkanen, Perhehoitoliitto ry

Perhehoito hoivaa, huolenpitoa ja erityistä tukea. Kehittämispäällikkö Maria Kuukkanen, Perhehoitoliitto ry Perhehoito hoivaa, huolenpitoa ja erityistä tukea Kehittämispäällikkö Maria Kuukkanen, Perhehoitoliitto ry Mitä perhehoito on? Perhehoitolaki 1.4.2015 Ympäri- tai osavuorokautisen hoivan ja muun huolenpidon

Lisätiedot

Lapset palveluiden kehittäjiksi! Pääkaupunkiseudun lastensuojelupäivät 29.9.2011

Lapset palveluiden kehittäjiksi! Pääkaupunkiseudun lastensuojelupäivät 29.9.2011 Lapset palveluiden kehittäjiksi! Maria Kaisa Aula Pääkaupunkiseudun lastensuojelupäivät 29.9.2011 1 YK-sopimuksen yleiset periaatteet Lapsia tulee kohdella yhdenvertaisesti eli lapsen oikeudet kuuluvat

Lisätiedot

Lisäksi vastaajat saivat antaa vapaamuotoisesti muutos- ja kehitysehdotuksia ja muuta palautetta SOS-lapsikylille ja SOS-Lapsikylän nuorisokodille.

Lisäksi vastaajat saivat antaa vapaamuotoisesti muutos- ja kehitysehdotuksia ja muuta palautetta SOS-lapsikylille ja SOS-Lapsikylän nuorisokodille. 27.3.2014 YHTEENVETO ASIAKASPALAUTTEESTA SOS-Lapsikyliin ja nuorisokotiin sijoitettujen läheiset 1. Kyselyn taustaa Kirjallinen palautekysely SOS-lapsikyliin ja SOS-Lapsikylän nuorisokotiin sijoitettujen

Lisätiedot

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Hyvää Ikää Kaikille seminaari Seinäjoella 18.9.2014 Marjut Mäki-Torkko Vammaispalvelujen johtaja, KM Mitä ajattelet ja sanot minusta Sitä luulet minusta Sinä olet

Lisätiedot

Luottamus sytyttää - oletko valmis?

Luottamus sytyttää - oletko valmis? 16.03.2016 Jyväskylä PESÄPUU RY Toivo syntyy tekemisestä, pienistä teoista, hiljaisten äänten kuulemisesta, teoista, jotka jättävät toivon jälkiä. Toivo on tie unelmien toteutumiseen. Luottamus sytyttää

Lisätiedot

SELVIYTYMISTARINOITA Pesäpuu ry:n Selviytyjät tiimi Suvi Koski

SELVIYTYMISTARINOITA Pesäpuu ry:n Selviytyjät tiimi Suvi Koski SELVIYTYMISTARINOITA Pesäpuu ry:n Selviytyjät tiimi Suvi Koski SELVIYTYJÄT LASTENSUOJELUN KEHITTÄJÄTIIMI..on perustettu vuonna 2008. Tiimiin kuuluu 16-26-vuotiaita nuoria miehiä ja naisia, joilla on monipuolisia

Lisätiedot

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Varsinais-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus VASSO MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Mies Suomessa, Suomi miehessä-luentosarja Helsinki 26.11.2008 MERJA

Lisätiedot

OSALLISUUTTA OHJAUKSEN KEINOIN - projekti. Kati Ojala Lahden ammattikorkeakoulu

OSALLISUUTTA OHJAUKSEN KEINOIN - projekti. Kati Ojala Lahden ammattikorkeakoulu OSALLISUUTTA OHJAUKSEN KEINOIN - projekti Kati Ojala Lahden ammattikorkeakoulu Miten ehkäisevää työtä kehitetään osana koulutusta? 4 Ammattikorkeakoulujen tehtävät harjoittaa työelämää ja aluekehitystä

Lisätiedot

Sustainability in Tourism -osahanke

Sustainability in Tourism -osahanke 25.3.2013 Päivi Lappalainen Matkailun ja elämystuotannon osaamiskeskus Osaprojektin tavoitteet Osaprojektin tavoitteena oli työpajojen ja tilaisuuksien kautta koota yritysten näkemyksiä ja tarvetta vastuullisen

Lisätiedot

Aiheena alle 18-vuotiaiden lasten huostassapidon lopettaminen Sosiaalityön ammattikäytäntötutkimusta, lastensuojelututkimusta, lapsuustutkimusta

Aiheena alle 18-vuotiaiden lasten huostassapidon lopettaminen Sosiaalityön ammattikäytäntötutkimusta, lastensuojelututkimusta, lapsuustutkimusta Miia Pitkänen Aiheena alle 18-vuotiaiden lasten huostassapidon lopettaminen Sosiaalityön ammattikäytäntötutkimusta, lastensuojelututkimusta, lapsuustutkimusta Tavoitteena kuvata ja analysoida ammatillisen

Lisätiedot

Investointi sijaisvanhempaanparas

Investointi sijaisvanhempaanparas Investointi sijaisvanhempaanparas sijoitus Sijaisvanhemman hyvinvointi hyvän sijoituksen perustuksena Sijaishuollon päivät Lahti 29.9. 2015/Virpi Vaattovaara Oikea investointi sijaisvanhempaan tuottaa:

Lisätiedot

Voikukkia -seminaari 23.5.2012. Tiina Teivonen 6.6.2012 1

Voikukkia -seminaari 23.5.2012. Tiina Teivonen 6.6.2012 1 Voikukkia -seminaari 23.5.2012 Tiina Teivonen 6.6.2012 1 Voiko toive onnistuneesta kotiutumisesta toteutua? Jos uskomme korjaamiseen ja parantumiseen, oppimiseen ja kehittymiseen, meidän on edelleen uskallettava

Lisätiedot

Uskomme sinuun usko sinäkin

Uskomme sinuun usko sinäkin Uskomme sinuun usko sinäkin Tietoa ja tsemppausta sijoituksen alkuvaiheeseen Selviytyjät-tiimi Johanna Barkman Pesäpuu ry Lastensuojelun erityisosaamisen keskus Ilmarisenkatu 17 A 40100 Jyväskylä 014 3322

Lisätiedot

PRIDE-kotitehtävä VIIDES TAPAAMINEN. Lapsen oikeus perhesuhteisiin PRIDE-KOTITEHTÄVÄT. Kotitehtävä 5 / Sivu 1

PRIDE-kotitehtävä VIIDES TAPAAMINEN. Lapsen oikeus perhesuhteisiin PRIDE-KOTITEHTÄVÄT. Kotitehtävä 5 / Sivu 1 Kotitehtävä 5 / Sivu 1 Nimi: PRIDE-kotitehtävä VIIDES TAPAAMINEN Lapsen oikeus perhesuhteisiin Perhe ja perhesuhteiden ylläpitäminen ovat tärkeitä mm. lapsen itsetunnon, identiteetin ja kulttuurisen yhteenkuuluvuuden

Lisätiedot

Haastattelun suorittaja (1.kerta) Päivä Haastattelun suorittaja (2.kerta) Päivä

Haastattelun suorittaja (1.kerta) Päivä Haastattelun suorittaja (2.kerta) Päivä TULOHAASTATTELU Nimi Nuoren nro Haastattelun suorittaja (1.kerta) Päivä Haastattelun suorittaja (2.kerta) Päivä Tulohaastattelun tarkoituksena on nuoren mielipiteiden kuuleminen ja nuoren tilanteen laajempi

Lisätiedot

VERKOSTOT KOHTAAVAT PERHEET VOIMAANTUVAT. Perhehoidonpäivät 12.-13.11.2014 Jyväskylä Pirkko Porrassalmi Milla Nuorala

VERKOSTOT KOHTAAVAT PERHEET VOIMAANTUVAT. Perhehoidonpäivät 12.-13.11.2014 Jyväskylä Pirkko Porrassalmi Milla Nuorala VERKOSTOT KOHTAAVAT PERHEET VOIMAANTUVAT Perhehoidonpäivät 12.-13.11.2014 Jyväskylä Pirkko Porrassalmi Milla Nuorala PePPi pähkinänkuoressa Osa Emma ja Elias ohjelmaa RAY 2012-2016 Vapaaehtoiset voimavarana

Lisätiedot

näkökulmaa Ajatuksia dokumentoinnin Sosiaalityön ja Esimerkkinä lastensuojelua koskeva

näkökulmaa Ajatuksia dokumentoinnin Sosiaalityön ja Esimerkkinä lastensuojelua koskeva Sosiaalityön dokumentointi hallinto- oikeuden näkökulmasta Anna-Kaisa Marski & Kaisa Post & Ulla-Maija Rantalaiho 144 14.4. 2011 Esityksen idea kaksi näkökulmaa Ajatuksia dokumentoinnin kehittämisestä

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO YHTEENVETO 5.9.2013 VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 17 vastaanottokeskuksessa loppukeväällä 2013. Vastaajia

Lisätiedot

Emma & Elias -avustusohjelma. Järjestöjen lasten suojelun maajoukkue

Emma & Elias -avustusohjelma. Järjestöjen lasten suojelun maajoukkue Emma & Elias -avustusohjelma Järjestöjen lasten suojelun maajoukkue Yksi ohjelma, monta tarkoitusta Järjestöjen tekemään hyvää työtä esiin Ray:n aseman tukeminen Tulosten ja vaikutusten vahvistaminen Lapsen

Lisätiedot

Kokemuksia vanhempien tukemisesta lapsen sijoituksen aikana, VOIKUKKIA 2002-2015

Kokemuksia vanhempien tukemisesta lapsen sijoituksen aikana, VOIKUKKIA 2002-2015 Kokemuksia vanhempien tukemisesta lapsen sijoituksen aikana, VOIKUKKIA 2002-2015 Sijaishuollon päivät 30.9.2015 Lahti Iina Järvi Virpi Kujala ja Irja Ojala VOIKUKKIA-vertaistukiryhmä Vanhemmille, joiden

Lisätiedot

Kohtele minua samanarvoisesti, älä korosta erityisyyttäni

Kohtele minua samanarvoisesti, älä korosta erityisyyttäni Valtakunnalliset lastensuojelupäivät 2012 4.10.2012 Finlandia-talo Johanna Barkman & Pipsa Vario Pesäpuu ry Kohtele minua samanarvoisesti, älä korosta erityisyyttäni Selviytyjät lastensuojelun kehittäjäryhmä..on

Lisätiedot

Ryhmätoiminnan menetelmäopas Aikuissosiaalityön päivä 21.5.2013. Minna Latonen Hilla-Maaria Sipilä

Ryhmätoiminnan menetelmäopas Aikuissosiaalityön päivä 21.5.2013. Minna Latonen Hilla-Maaria Sipilä Ryhmätoiminnan menetelmäopas Aikuissosiaalityön päivä 21.5.2013 Minna Latonen Hilla-Maaria Sipilä Nuorten Kipinä -kehittämisryhmä Tausta Hankkeiden (Ester, Koppi, sähköinen asiointi) yhteiset tavoitteet

Lisätiedot

Enemmän otetta. toimintaa perheille, joissa vanhemmalla on erityinen tuen tarve. Enemmän otetta -toiminta

Enemmän otetta. toimintaa perheille, joissa vanhemmalla on erityinen tuen tarve. Enemmän otetta -toiminta Enemmän otetta toimintaa perheille, joissa vanhemmalla on erityinen tuen tarve Enemmän otetta -toiminta Enemmän otetta - toimintaa järjestetään perheille, joissa vanhemmalla on erityinen tuen tarve. Toiminnan

Lisätiedot

Perhehoito: Perhehoito on tärkeä osa lastensuojelua.

Perhehoito: Perhehoito on tärkeä osa lastensuojelua. 20.11.2013 1 Perhehoito: Perhehoito tarkoittaa lapsen hoidon, kasvatuksen ja muun ympärivuorokautisen huolenpidon järjestämistä sosiaalilautakunnan tehtävään hyväksymässä sopivassa perheessä. Perhehoito

Lisätiedot

Alakoulun LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 21.4.2016

Alakoulun LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 21.4.2016 Alakoulun LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 21.4.2016 Tytti Solantaus 2016 1 I LAPSET PUHEEKSI KESKUSTELUUN VALMISTAUTUMINEN 1. Lapset puheeksi keskustelun tarkoitus Lapset puheeksi keskustelun pyrkimyksenä on

Lisätiedot

Vanhemmat ja perheet toiminnassa mukana. Vanhempien Akatemia Riitta Alatalo 16.4.2013

Vanhemmat ja perheet toiminnassa mukana. Vanhempien Akatemia Riitta Alatalo 16.4.2013 Vanhemmat ja perheet toiminnassa mukana Vanhempien Akatemia Riitta Alatalo 16.4.2013 Vanhempien Akatemia toimivia kasvatuskäytäntöjä vanhemmuuden tueksi Toteuttaja Nuorten Ystävät ry RAY:n tuella Vuosille

Lisätiedot

Sisällys. Osa 1 Mitä pahan olon taustalla voi olla? Anna-Liisa Lämsä. Anna-Liisa Lämsä. Anna-Liisa Lämsä. Anna-Liisa Lämsä

Sisällys. Osa 1 Mitä pahan olon taustalla voi olla? Anna-Liisa Lämsä. Anna-Liisa Lämsä. Anna-Liisa Lämsä. Anna-Liisa Lämsä Sisällys Alkusanat... 11 Tarina epätoivosta: Jannen lapsuus ja nuoruus... 15 Osa 1 Mitä pahan olon taustalla voi olla? Yhteiskunnan muutos ja elämän riskit... 21 Perhe-elämän muutokset... 21 Koulutus-

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

Esityksemme sisältö ja tarkoitus:

Esityksemme sisältö ja tarkoitus: Esityksemme sisältö ja tarkoitus: Lyhyt esittely Vantaan Nuorten turvatalon sekä Vantaan kaupungin Viertolan vastaanottokodin toiminnasta. Osoittaa, että ennakoivaan, ennaltaehkäisevään lastensuojelutyöhön

Lisätiedot

x Työ jatkuu vielä Kaste II Toteutunut osittain - työ jatkuu Kaste II

x Työ jatkuu vielä Kaste II Toteutunut osittain - työ jatkuu Kaste II Painopistealueittain teksti hankehakemuksesta KONKREETTISET TOIMENPITEET Etelä-Savo Keski-Suomi Ehkäisevän työn kehittäminen Sijaishuollon kehittäminen 1. ei toteudu 2. toteutunut 3. toteutunut hyvin 1.

Lisätiedot

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Lapsen nimi: LASTEN OIKEUKSIEN JULISTUS Lapsella on oikeus Erityiseen suojeluun ja hoivaan Riittävään osuuteen yhteiskunnan voimavaroista Osallistua ikänsä ja kehitystasonsa

Lisätiedot

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

Sisällys LUKIJALLE... 11

Sisällys LUKIJALLE... 11 Sisällys LUKIJALLE... 11 TARINANI LASTENSUOJELUN ASIAKKAANA, SOSIAALIALAN AMMATTILAISENA JA ÄITINÄ... 15 Jenni Korhonen Onnistunutta lastensuojelua... 15 Miten minusta tuli minä?... 15 Lapsuuteni... 17

Lisätiedot

YOYO-hankkeen väliarviointiseminaari 30.11.2011 Opinto-ohjaajat Laura Juuti ja Kaija Kumpukallio Itäkeskuksen lukio

YOYO-hankkeen väliarviointiseminaari 30.11.2011 Opinto-ohjaajat Laura Juuti ja Kaija Kumpukallio Itäkeskuksen lukio Pienryhmäohjauksen mahdollisuuksia lukiossa - kokemuksia Itäkeskuksen lukiosta YOYO-hankkeen väliarviointiseminaari 30.11.2011 Opinto-ohjaajat Laura Juuti ja Kaija Kumpukallio Itäkeskuksen lukio Lukion

Lisätiedot

Koulukuraattoripäivät 20.9.2013 Kehrä II Asiakasosallisuus monitoimijaisessa yhteistyössä Riikka Pyykönen

Koulukuraattoripäivät 20.9.2013 Kehrä II Asiakasosallisuus monitoimijaisessa yhteistyössä Riikka Pyykönen Koulukuraattoripäivät 20.9.2013 Kehrä II Asiakasosallisuus monitoimijaisessa yhteistyössä Riikka Pyykönen 1 Esityksen rakenne Taustaa: tavoitteet Nuorten ja vanhempien ajatuksia ja palvelukokemuksia Kehittämisen

Lisätiedot

SIVISTYSLAUTAKUNTAAN NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET 2015

SIVISTYSLAUTAKUNTAAN NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET 2015 Sivistyslautakunta 27.8.2015 Osavuosikatsaus II SIVISTYSLAUTAKUNTAAN NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET 2015 Hallinto- ja talouspalvelut PÄÄLINJAUS/ TOT. LINJAUS TOIMENPIDE SITOVA TAVOITE MITTARI/ MITTA- RIN TAVOITE

Lisätiedot

Alakoulun opettajan ja vanhemman LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 16.12.2015

Alakoulun opettajan ja vanhemman LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 16.12.2015 Alakoulun opettajan ja vanhemman LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 16.12.2015 Tytti Solantaus 2014 1 LAPSET PUHEEKSI KESKUSTELU 1. Esittely, tutustuminen, menetelmän tarkoituksen ja keskustelun kulun selvittäminen

Lisätiedot

TAIKURI VERTAISRYHMÄT

TAIKURI VERTAISRYHMÄT TAIKURI VERTAISRYHMÄT C LAPSILLE JOIDEN VANHEMMAT OVAT ERONNEET Erofoorumi 3.11.15 Tina Hav erinen Suom en Kasv atus- ja perheneuvontaliitto Kenelle ja miksi? Alakouluikäisille kahden kodin lapsille joiden

Lisätiedot

SISULLA SIITÄ SELVIÄÄ?

SISULLA SIITÄ SELVIÄÄ? Christine Välivaara, Pesäpuu ry SISUKAS 2012-2016 - PROJEKTI SISULLA SIITÄ SELVIÄÄ? - TUKIMALLI SIJOITETUN LAPSEN KOULUNKÄYNTIIN WWW.PESAPUU.FI SISUKAS 2012-16 pähkinänkuoressa SISUKAS projekti kehittää

Lisätiedot

aikuinen kysyy ja kyl lapsikin sit kertoo. Lapsen osallisuuden vahvistaminen arjessa ja heitä koskevassa päätöksenteossa

aikuinen kysyy ja kyl lapsikin sit kertoo. Lapsen osallisuuden vahvistaminen arjessa ja heitä koskevassa päätöksenteossa aikuinen kysyy ja kyl lapsikin sit kertoo. Lapsen osallisuuden vahvistaminen arjessa ja heitä koskevassa päätöksenteossa Lapsen osallisuus työryhmä SOS-lapsikyläyhdistys SOS-Lapsikylän tehtävä Perustehtävä

Lisätiedot

Kuvastin ASIAKASPEILI

Kuvastin ASIAKASPEILI Kuvastin ASIAKASPEILI Kuvastin menetelmänä Kohteena asiakastyön sisällölliset kysymykset ja työn reunaehdot Menetelmä on kehitetty työntekijän tueksi Vahvistaa yksilöllisen asiantuntijuuden kehittymistä

Lisätiedot

KOHTAAMINEN. Kotimaisen adoption kehittämishanke 2010-2013

KOHTAAMINEN. Kotimaisen adoption kehittämishanke 2010-2013 KOHTAAMINEN Kotimaisen adoption kehittämishanke 2010-2013 KOHTAAMINEN hankkeen lähtöajatus Pysyvyyden turvaaminen ja oikeus perheeseen pitkäaikaista sijaishuoltoa tarvitsevalle lapselle LOS 20 artikla

Lisätiedot

Esikoulunopettajan ja huoltajan välinen

Esikoulunopettajan ja huoltajan välinen Esikoulunopettajan ja huoltajan välinen LAPSET PUHEEKSI keskustelu Muokattu työversio 19.8.2015 LAPSET PUHEEKSI KESKUSTELU 1. Esittely, tutustuminen, menetelmän tarkoituksen ja keskustelun kulun selvittäminen

Lisätiedot

Yläkoulun opettajan ja vanhemman LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA Aikuisten välinen keskustelu Lyhennetty työversio 12.11.2014

Yläkoulun opettajan ja vanhemman LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA Aikuisten välinen keskustelu Lyhennetty työversio 12.11.2014 Yläkoulun opettajan ja vanhemman LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA Aikuisten välinen keskustelu Lyhennetty työversio 12.11.2014 Tytti Solantaus 2014 1 LAPSET PUHEEKSI KESKUSTELU 1. Esittely, tutustuminen, menetelmän

Lisätiedot

Suomen lasten ja nuorten säätiö Myrsky-hanke projektipäällikkö Riikka Åstrand. Valtakunnalliset sjaishuollon päivät Tampere 2.10.

Suomen lasten ja nuorten säätiö Myrsky-hanke projektipäällikkö Riikka Åstrand. Valtakunnalliset sjaishuollon päivät Tampere 2.10. Suomen lasten ja nuorten säätiö Myrsky-hanke projektipäällikkö Riikka Åstrand Valtakunnalliset sjaishuollon päivät Tampere 2.10.2013 MYRSKY-HANKE mahdollistaa nuorille suunnattuja, nuorten omia voimavaroja

Lisätiedot

Huostaanoton jälkeenkin vanhemmuus VOI KUKKIA. VOIKUKKIA-verkostohanke

Huostaanoton jälkeenkin vanhemmuus VOI KUKKIA. VOIKUKKIA-verkostohanke Huostaanoton jälkeenkin vanhemmuus VOI KUKKIA VOIKUKKIA-verkostohanke TAUSTAA JA TARPEITA Vuoden 2008 lastensuojelutilaston mukaan lastensuojelun asiakasmäärät ovat edelleen kasvaneet eri puolilla Suomea.

Lisätiedot

Huostaanotettujen lasten ja nuorten ajatuksia ja kokemuksia sukulaissijaisperheessä elämisestä

Huostaanotettujen lasten ja nuorten ajatuksia ja kokemuksia sukulaissijaisperheessä elämisestä Huostaanotettujen lasten ja nuorten ajatuksia ja kokemuksia sukulaissijaisperheessä elämisestä Sukulaissijaisperhehoito osana lastensuojelun sijaishuoltojärjestelmää Suomessa suhtautuminen sukulaissijoituksiin

Lisätiedot

Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset

Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset Riikka Niemi, projektipäällikkö ja Pauliina Hytönen, projektityöntekijä, Jyväskylän ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

POIJUPUISTON LASTENSUOJELUPALVELUT

POIJUPUISTON LASTENSUOJELUPALVELUT POIJUPUISTON LASTENSUOJELUPALVELUT POIJUPUISTON LASTENSUOJELUPALVELUT VASTAANOTTOKOTI TEHOSTETTU PERHETYÖ KOTIUTUS- JA TUKITYÖRYHMÄ 2 POIJUPUISTON VASTAANOTTOKOTI Espoolaisten 13-18 -vuotiaiden nuorten

Lisätiedot

Lastensuojelun valtakunnalliset linjaukset ja laatusuositukset Laatupäivät Tampere 10.2.2009. 9.2.2009 Hanna Heinonen 1

Lastensuojelun valtakunnalliset linjaukset ja laatusuositukset Laatupäivät Tampere 10.2.2009. 9.2.2009 Hanna Heinonen 1 Lastensuojelun valtakunnalliset linjaukset ja laatusuositukset Laatupäivät Tampere 10.2.2009 9.2.2009 Hanna Heinonen 1 Lastensuojelun kansalliset linjaukset Kansallisten linjausten tavoitteena on ohjata

Lisätiedot

PRIDE-valmennuksen arviointi

PRIDE-valmennuksen arviointi PRIDE-valmennuksen arviointi «Hyvä valmistautuminen sijaisvanhemmuuteen Tone Nordby seniorrådgiver Barne-, ungdoms- og familiedirektoratet Norja Side 1 Presentasjon Helsinki, mai 2015 Tausta Norja osti

Lisätiedot

Lasten ja nuorten osallisuus. Osallisuusteemaverkoston startti 7.9.2011, Turku Mikko Oranen

Lasten ja nuorten osallisuus. Osallisuusteemaverkoston startti 7.9.2011, Turku Mikko Oranen Lasten ja nuorten osallisuus Osallisuusteemaverkoston startti 7.9.2011, Turku Mikko Oranen Semmonen pikkunen huoli tutkimus lastensuojelun arviointikeskusteluista (1996) Lasten? Kaste / Turku 2011 Mitä

Lisätiedot

Murkkufoorumi - Vertaisryhmät nuorten vanhemmille. Johanna Syrjänen, Varsinais-Suomen Lastensuojelujärjestöt ry 19.2.2014 1

Murkkufoorumi - Vertaisryhmät nuorten vanhemmille. Johanna Syrjänen, Varsinais-Suomen Lastensuojelujärjestöt ry 19.2.2014 1 Murkkufoorumi - Vertaisryhmät nuorten vanhemmille 19.2.2014 1 Linkki-toiminta Varsinais-Suomen Lastensuojelujärjestöt ry:n Murkkuneuvola hanke (RAY-rahoitus 2011-2015) Tavoitteet: 1. 12-18 vuotiaiden lasten

Lisätiedot

Yhteistä kehittämistä

Yhteistä kehittämistä Tule mukaan yhteisen oppimisen ja tutkimisen hetkiin! 1 Tavoitteet i i 1. Tehdä näkyväksi, jakaa ja kehittää aikuissosiaalityön osaamista ja asiakastyön taitoja (kohtaaminen, tilannearviotyö, dokumentointi,

Lisätiedot

PRIDE-KOTITEHTÄVÄT. Seuraavat kysymykset auttavat sinua tunnistamaan omia kokemuksiasi ja tiedostamaan niiden vaikutuksia.

PRIDE-KOTITEHTÄVÄT. Seuraavat kysymykset auttavat sinua tunnistamaan omia kokemuksiasi ja tiedostamaan niiden vaikutuksia. Kotitehtävä 4 / Sivu 1 Nimi: PRIDE-kotitehtävä NELJÄS TAPAAMINEN Lapselle mahdollisuus selviytyä menetyksistä PRIDE-valmennuksen neljännessä tapaamisessa puhuimme siitä, miten vaikeat kokemukset voivat

Lisätiedot

Ylä-Pirkanmaan lastensuojelun kehittämishanke

Ylä-Pirkanmaan lastensuojelun kehittämishanke 2(6) Sisällys Aloite perhetyöhön... 3 Aloitusvaihe... 3 n suunnitelman tekeminen... 4 n työskentelyvaihe... 4 n työskentelyn arviointi... 5 n päättäminen... 5 3(6) Aloite perhetyöhön Asiakkuus lastensuojelun

Lisätiedot

TAKAISIN KOTIIN HUOSTASSAPIDON LOPETTAMINEN

TAKAISIN KOTIIN HUOSTASSAPIDON LOPETTAMINEN TAKAISIN KOTIIN HUOSTASSAPIDON LOPETTAMINEN Työpaja 9, Pääkaupunkiseudun Lastensuojelupäivät 16. 17.9.2009 Tanja Vanttaja 0800270 Metropolia ammattikorkeakoulu Sofianlehdonkatu 5 Sosiaaliala Sosionomiopiskelijat

Lisätiedot

Väkivaltatyön kokonaisuus Jokaisella on oikeus väkivallattomaan elämään. Edunvalvonta ja vaikuttamistyö

Väkivaltatyön kokonaisuus Jokaisella on oikeus väkivallattomaan elämään. Edunvalvonta ja vaikuttamistyö Turvakotityö: Kriisityö Avotyö: Kriisityö ja selviytymisen tukeminen Väkivaltatyön kokonaisuus Jokaisella on oikeus väkivallattomaan elämään Verkko- ja puhelinauttaminen Etsivä ja jalkautuva väkivaltatyö

Lisätiedot

CASE LASTEN JA NUORTEN ERITYISOHJAAJAN AMMATTITUTKINTO. Oulun Aikuiskoulutuskeskus Oy Paula Helakari ja Marja Keväjärvi 10.2.2015

CASE LASTEN JA NUORTEN ERITYISOHJAAJAN AMMATTITUTKINTO. Oulun Aikuiskoulutuskeskus Oy Paula Helakari ja Marja Keväjärvi 10.2.2015 CASE LASTEN JA NUORTEN ERITYISOHJAAJAN AMMATTITUTKINTO Oulun Aikuiskoulutuskeskus Oy Paula Helakari ja Marja Keväjärvi 10.2.2015 KOULUTTAJAN MERKITYS Tiedän omaavani taidot, joita ohjaamiseen tarvitaan

Lisätiedot

Hyvää perhehoitoa. perhehoitajien ja kuntaedustajien työtapaaminen

Hyvää perhehoitoa. perhehoitajien ja kuntaedustajien työtapaaminen Hyvää perhehoitoa perhehoitajien ja kuntaedustajien työtapaaminen Laukaa, Peurunka 17.9.2013 Paula Korkalainen Kyselyyn 2013 vastasi yht. 25 perhehoitajaa * Vammaisia tai muita erityisen tuen tarpeessa

Lisätiedot

Elämyksi kehittämisseminaari

Elämyksi kehittämisseminaari Elämyksi myksiä sisält ltävä kehittämisseminaari Könkäällä 31.3.2008 Anne Korva Merja Saukkoriipi EVÄIT ITÄ ELÄMÄÄ ÄÄN N RYHMÄT Ylitorniolla ja Pellossa pidetty: pienten lasten vanhemmille eri työntekij

Lisätiedot

Nuorten osallisuuden toteutuminen Vailla huoltajaa Suomessa olevien turvapaikanhakijalasten edustajien koulutushankkeessa

Nuorten osallisuuden toteutuminen Vailla huoltajaa Suomessa olevien turvapaikanhakijalasten edustajien koulutushankkeessa Nuorten osallisuuden toteutuminen Vailla huoltajaa Suomessa olevien turvapaikanhakijalasten edustajien koulutushankkeessa Kokemusasiantuntija Anita Sinanbegovic ja VTM, suunnittelija Kia Lundqvist, Turun

Lisätiedot

Perusopetuksen yleiset valtakunnalliset tavoitteet ovat seuraavat:

Perusopetuksen yleiset valtakunnalliset tavoitteet ovat seuraavat: Maailma muuttuu - miten koulun pitäisi muuttua? Minkälaista osaamista lapset/ nuoret tarvitsevat tulevaisuudessa? Valtioneuvosto on päättänyt perusopetuksen valtakunnalliset tavoitteet ja tuntijaon. Niiden

Lisätiedot

Kuka tekee arjen valinnat? Hyvää ikää kaikille seminaari Seinäjoki 18.9.2014 autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa

Kuka tekee arjen valinnat? Hyvää ikää kaikille seminaari Seinäjoki 18.9.2014 autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa Kuka tekee arjen valinnat? Hyvää ikää kaikille seminaari Seinäjoki 18.9.2014 autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa Erityistarpeita vai ihan vaan perusjuttuja? Usein puhutaan autismin kirjon ihmisten kohdalla,

Lisätiedot

Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset

Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset Fasilitointi: Kati Korhonen-Yrjänheikki, TEK; Dokumentointi työpajassa: Ida Mielityinen, TEK; Fläppien dokumentointi tulosraporttia varten:

Lisätiedot

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka on kuuden lapsi- ja perhejärjestön (Ensi- ja turvakotien liitto, Lastensuojelun Keskusliitto, Mannerheimin Lastensuojeluliitto,

Lisätiedot

TUKIPAJA. vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen

TUKIPAJA. vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen TUKIPAJA Räätälöityä apua erityistarpeisiin Tukea vaativaan vanhemmuuteen vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen Tukipaja on toiminut vuodesta 2008,

Lisätiedot

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaamisen arviointi Osaamisen arvioinnin tavoitteena oli LEVEL5:n avulla tunnistaa osaamisen taso, oppiminen

Lisätiedot

Omaistyön perustehtävä

Omaistyön perustehtävä Omaistyön perustehtävä Valtakunnallinen omaistyö Hyvinvoiva omainen Alueellinen omaistyö Olen onnellinen, että tulin käyneeksi Prospect-kurssin! Se oli minulle erittäin voimauttava kokemus. Tänään olen

Lisätiedot

Raahen kaupunki 30.3.2015 LAPSI PUHEEKSI- VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA - VANHEMPIEN LOMAKE

Raahen kaupunki 30.3.2015 LAPSI PUHEEKSI- VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA - VANHEMPIEN LOMAKE Raahen kaupunki 30.3.2015 Varhaiskasvatuspalvelut LAPSI PUHEEKSI- VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA - VANHEMPIEN LOMAKE Lapsen nimi Syntymäaika / 20 Hoitopaikka Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma (vasu) on huoltajien

Lisätiedot

Oppilaitosnuorisotyö Tredussa nuoren tukeminen opintojen rinnalla. TPY:n symposium 27.5.2014

Oppilaitosnuorisotyö Tredussa nuoren tukeminen opintojen rinnalla. TPY:n symposium 27.5.2014 Oppilaitosnuorisotyö Tredussa nuoren tukeminen opintojen rinnalla TPY:n symposium 27.5.2014 OIVA - Ohjauksen interventioilla vaikuttavuutta läpäisyn tehostamiseen 1.9.2013-31.12.2014 OIVA on osa Opetushallituksen

Lisätiedot

ASIAKASKYSELY VANHEMMILLE

ASIAKASKYSELY VANHEMMILLE As ASIAKASKYSELY VANHEMMILLE Oulun kaupungin lastensuojelupalvelut on mukana Pohjois-Suomen Lasten kaste hankkeessa. Lastensuojelun kehittämisen kohteena ovat lasten ja perheiden osallisuuden vahvistaminen,

Lisätiedot

VANHEMMAN ALKOHOLINKÄYTÖSTÄ KÄRSIVÄN LAPSEN TUKEMINEN

VANHEMMAN ALKOHOLINKÄYTÖSTÄ KÄRSIVÄN LAPSEN TUKEMINEN VANHEMMAN ALKOHOLINKÄYTÖSTÄ KÄRSIVÄN LAPSEN TUKEMINEN PÄIHDEPÄIVÄT 11.10.2011 TAMPERE Annikka Taitto 1 A-KLINIKKASAATIÖ LAPSI JA VANHEMPIEN ALKOHOLINKÄYTTÖ OPAS VARHAISKASVATUKSEN TYÖNTEKIJÖILLE Maritta

Lisätiedot

EROKUMPPANIT. Nalleperhe Karhulan tarina

EROKUMPPANIT. Nalleperhe Karhulan tarina EROKUMPPANIT Nalleperhe Karhulan tarina Avuksi vanhempien eron käsittelyyn lapsen kanssa Ulla Sauvola 1 ALKUSANAT Tämä kirja on tarkoitettu avuksi silloin, kun vanhemmat eroavat ja asiasta halutaan keskustella

Lisätiedot

Ykkösklubi on 14 17-vuotiaille tyypin 1 diabetesta sairastaville nuorille suunnattua ryhmätoimintaa.

Ykkösklubi on 14 17-vuotiaille tyypin 1 diabetesta sairastaville nuorille suunnattua ryhmätoimintaa. Ykkösklubi 2015 Ykkösklubi Ykkösklubi on 14 17-vuotiaille tyypin 1 diabetesta sairastaville nuorille suunnattua ryhmätoimintaa. Ryhmiä ohjaavat koulutetut kummit. Ykkösklubitoiminta on yhteistyötä terveydenhuollon,

Lisätiedot

Erityispedagogiikka päiväkodissa 6.3.2015. Lastentarhanopettajaliitto Keski-Suomen lastentarhanopettajat ry Puheenjohtaja Sanna Satosaari

Erityispedagogiikka päiväkodissa 6.3.2015. Lastentarhanopettajaliitto Keski-Suomen lastentarhanopettajat ry Puheenjohtaja Sanna Satosaari Erityispedagogiikka päiväkodissa 6.3.2015 Lastentarhanopettajaliitto Keski-Suomen lastentarhanopettajat ry Puheenjohtaja Sanna Satosaari Varhaiskasvatus tukee lapsen kokonaisvaltaista hyvinvointia sekä

Lisätiedot

Lapsi tarvitsee läheisiään

Lapsi tarvitsee läheisiään Lähemmäs-projekti, Pesäpuu ry Lapsi tarvitsee läheisiään LÄHEMMÄS-projektin toimintakertomus 2014 Lähemmäs 2 LÄHEMMÄS-projektin toimintakertomus 2014 Pesäpuu ry:n Lähemmäs-projekti (Läheisten osallisuuden

Lisätiedot

Tuetun päätöksenteon hyviä käytäntöjä ja tuloksia. Maarit Mykkänen ja Virpi Puikkonen Sujuvat palvelut täysivaltainen elämä seminaari 29.10.

Tuetun päätöksenteon hyviä käytäntöjä ja tuloksia. Maarit Mykkänen ja Virpi Puikkonen Sujuvat palvelut täysivaltainen elämä seminaari 29.10. Tuetun päätöksenteon hyviä käytäntöjä ja tuloksia Maarit Mykkänen ja Virpi Puikkonen Sujuvat palvelut täysivaltainen elämä seminaari 29.10.2014 Tuetusti päätöksentekoon- projekti Projektin toiminta-aika:

Lisätiedot

Ajankohtaisia asioita omannäköinen elämä kehitysvammaisille ihmisille

Ajankohtaisia asioita omannäköinen elämä kehitysvammaisille ihmisille Päivän ohjelma 8.30 Ilmoittautuminen ja aamukahvit 9.00 Virittäytyminen päivään Tervetuloa Ajankohtaisia asioita omannäköinen elämä kehitysvammaisille ihmisille 9.45 Muuttajanpolku kohti omannäköistä kotia

Lisätiedot

Map-tiedote. Minun asumisen polkuni -projektin lopputuotteet

Map-tiedote. Minun asumisen polkuni -projektin lopputuotteet Map-tiedote Minun asumisen polkuni -projektin lopputuotteet Mitä tämä vihko sisältää? 1. Map Minun asumisen polkuni -toimintamalli 5 2. Map-selkokuvat 7 3. Suunnittelen omaa elämääni 9 4. Asuntotoiveeni

Lisätiedot

PK 22.8.2014. Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014

PK 22.8.2014. Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014 Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014 Kyselyn taustaa - Toiveet ja tarpeet yhteistyön tiivistämiseen ja yhteiseen toimintamalliin

Lisätiedot