Lehti MS-taudin parissa eläville

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Lehti MS-taudin parissa eläville"

Transkriptio

1 2 /2012 Lehti MS-taudin parissa eläville Arki pyörii lapsiperheessä Marko Björs kannustaa ratsaille Musiikki, Metallica ja MS

2 4 16 tässä lehdessä Arki kantaa!... 4 Marko Björs rohkaisee hevosen selkään Motivoituneita potilaita, monipuolista hoitoa Musiikki soi, työ joustaa, MS seuraa mukana Kenelle kertoa MS-diagnoosista? ennakoivat lausunnot Tässä Bayerin Primo-lehden numerossa saattaa olla ennakoivia lausuntoja, jotka perustuvat Bayerkonsernin tai Bayer-toimialan johdon tämänhetkisiin oletuksiin ja ennusteisiin. erilaiset odotettavissa olevat tai odottamattomat riskit ja epävarmuustekijät saattavat muuttaa yrityksen todellisia tuloksia, taloudellista tilannetta, kehitystä ja suoritusta näistä ennusteista. Joistakin tällaisista tekijöistä kerrotaan Bayerin tiedotteissa, jotka löytyvät Bayerin verkkosivustolta osoitteesta www. bayer.com. Yritys ei ole velvollinen päivittämään tai korjaamaan näitä ennakoivia lausuntoja uusien tietojen tai olosuhteiden vuoksi.

3 Kuvassa mielimaisemani lokakuun auringossa, mutta se näyttää hyvältä myös marraskuun pimeydessä. Pysähtymishetkiä Arki lapsiperheessä, kiireinen työ tai opiskelu syö voimavaroja ja jaksamista. Mennään päivästä toiseen vain seuraavat tekemiset mielessä ja elämästä tulee suorittamista. Vaikka haaveena on ollut perheen perustaminen ja lasten saaminen tai unelmien työura tai on päässyt opiskelemaan haluamaansa alaa, saattaa niistä arjen pyörityksessä kadota ilo. Jokainen meistä tarvitsee pysähtymistä, yksityisiä hetkiä, jolloin aikaa on vain itselle ja omien ajatusten miettimiseen. Pysähtyessä ajatukset pääsevät irti arjen asioista uudenlaiselle tasolle. Kun saa ja antaa luvan itselleen ajatella ihan muuta kuin sitä mitä ruokaa laitetaan tänään tai päivän työlistaa, jaksaa miettiä niitä myöhemmin ihan erilaisella innolla, nauttien niistä. Mitä nämä pysähtymishetket sitten ovat? Tässä lehdessä Tuuli-Maria Haula kertoo juoksevansa metsässä, Jussi Lehtisen hetket täyttää musiikki ja Marko Björs kannustaa hevosen selkään pysähtymään ja kuntoutumaan. Hyvärisen perheessä taas aikaa on saatu työjärjestelyillä ja kiireisimpään aikaan läheisten avun turvin. Joskus onkin hyvä, että joku läheinen pysäyttää sinut järjestämällä aikaa ja erilaisen hetken. Pysähtyminen on aivojen akkujen latausta. Sen jälkeen niiden kapasiteettiin tulee erilaisia tasoja ja äsken ärsyttäneissä asioissa näkee ihan erilaisia puolia. Hymyilyttää enemmän. Ajan lisäksi pysähtymiseen auttaa erilaiset aistimukset: toisille musiikki ja toisille tuoksut. Monille on tärkeää fyysinen rasitus, jotta voi tuntea liikunnan jälkeen tulevan hyvän olon. Minulle on tärkeää myös mielimaisema. Paikka on lähellä ja sinne on helppo mennä ja saa samalla liikuntaa ja toisinaan myös mukavaa seuraa. Vietä pysähtymishetki Primon parissa! Anja-Leena Toivonen päätoimittaja

4 primo

5 Arki kantaa! Raumalaisessa Hyvärisen perheessä on tänä syksynä eletty jännittävää aikaa, kun perheen kaksospojat Roope ja Veeti ovat aloittaneet koulun. Heidän äidillään Susannalla, 34, diagnosoitiin MS vuonna 2006, kun pojat olivat puolen vuoden ikäisiä. TeksTi briiffi OY valokuvat Jaanis KerKis primo

6 primo Äidin mukaan pojat ovat koulunkäynnistä vielä vähän ulapalla, mutta sisäänajo uusiin kuvioihin on hyvässä vauhdissa.

7 Arkiaamuna Hyvärisillä riittää hulinaa. Perheen isä Petteri lähtee jo ennen muiden heräämistä töihin Turkuun. Hiukan myöhemmin Susanna laittaa pojille aamupalan ja huolehtii heidät koulumatkalle. Tästä on 1,7 kilometriä kouluun. Pojat kulkevat sen linja-autolla, koska matka on sen verran vaarallinen, Susanna Hyvärinen toteaa. Uudet koulurutiinit ovat vaatineet totuttelua, mutta sujuneet hyvin. Äidin mukaan pojat ovat koulunkäynnistä vielä vähän ulapalla, mutta sisäänajo uusiin kuvioihin on hyvässä vauhdissa. Hän on Roopen ja Veetin koulunaloituksen takia ensi kesään asti osittaisella hoitovapaalla työstään raumalaisessa kirjapainossa. Petteri Hyvärisen kaksi etätyöpäivää viikossa helpottavat myös perheen arkirumbaa. Yhteisiä puuhia ja harrastuksia Koulun jälkeen pojat menevät kolme kertaa viikossa iltapäiväkerhoon, josta Susanna heidät hakee. Sitten syödään, tehdään läksyt ja touhutaan vähän perheen kesken. Ilta on lapsiperheessä aika lyhyt, hän selostaa. Pojilla on harrastuksia kolme kertaa viikossa, partio, jalkapallo ja jääkiekko. Illat menevät heitä kuskatessa. Viikonloput sujuvat perheessä rauhallisesti, ilman jatkuvaa ohjelmaa. Aika kuluu kotihommissa, mitä ei viikolla jaksa tai pysty tekemään. Kesäisin Roopen ja Veetin suosikkipuuhaa on uiminen, uimaranta on puolen kilometrin päässä kodista. Perheen yhteisenä harrastuksena on kahden kesän ajan ollut myös purjehtiminen omalla veneellä. Olemme tehneet päivän reissuja yhdessä poikien kanssa, mies on tehnyt pidempiäkin matkoja, Susanna kertoo. Äidin sairaus ei ole vielä kummemmin mietityttänyt seitsemänvuotiaita kaksosia. primo

8 Olen sanonut lapsille, että minulla on sellainen tauti, että olen välillä vähän väsynyt, mutta se ei ole mitään vakavaa. Sen jälkeen he ovat jatkaneet leikkejään. Pojat on vielä sen verran pieniä, etteivät ole osanneet kysellä asiasta. Sitten kun kyselevät, niin kerrotaan. salamaoireet ja -diagnoosi Susanna Hyvärisellä diagnosoitiin MS-tauti 28-vuotiaana keväällä Kaikki tapahtui salamavauhtia: diagnoosi tuli neljän päivän kuluttua ensioireista. Diagnoosi tuli ihan puskista. Sain rajut oireet, molemmat jalat ja toinen käsi halvaantuivat. Pystyin kävelemään jalkoja laahaamalla. Vointini koheni nopeasti, joten arki jatkui lähes samanlaisena. Tuolloin elettiin pääsiäistä ja Susanna Hyvärinen lähetettiin TYKS iin Turkuun päivystävälle neurologille. Tämä totesi, että kaikki merkit viittaavat MS-tautiin ja että Hyvärinen voi jäädä Turkuun, tai palata kotiin, odottaa seuraavaa arkipäivää ja mennä sitten Porissa sairaalaan. Koska pojat olivat aivan pieniä vauvoja, hän valitsi jälkimmäisen. Se oli sumuista aikaa. Diagnoosi oli aika shokki. Minulla ei ollut mitään tietoa taudista, pyörätuoli oli ainoa minkä tiesin. Kukaan läheisistä ei ole sairastanut MS-tautia. Tieto karttui pikkuhiljaa. Onneksi ei MShoitajakaan läväyttänyt kaikkea tietoa kerralla, kun sitä oli niin sekaisin siinä kohtaa. Uudessa tilanteessa aviomies Petteri ja perheen läheiset ottivat ohjat käsiinsä. Mies oli hetken pois töistä, järjesti kaupungilta meille hoitajan, äitini otti vapaata töistä ja anoppi tuli auttamaan, Susanna Hyvärinen kertaa. Pahimmassa vaiheessa Susannan äiti tuli joka aamu Huittisista Raumalle perheen avuksi. Arki löysi uusiin uomiinsa kuitenkin nopeasti. Susanna aloitti lääkityksen saman vuoden kesällä, kun hänelle tuli toinen pahenemisvaihe. Siitä saakka rutiineihin on kuulunut pistäminen. Vointini koheni nopeasti, joten arki jatkui lähes samanlaisena. Sain paljon apua läheisiltä ja mies oli isona tukena. Tällä hetkellä hän voi hyvin. Puutumisia tulee, väsymys on välillä lamaannuttava, mutta menee ohi, kun ei rasita itseään. Tasapaino saattaa välillä vähän heitellä, mutta yleisesti ottaen vointini on hyvä. Omakotitalon rakentajat Hyväriset asuvat Rauman Unajassa, itse rakentamassaan omakotitalossa. Rakennustöihin he ryhtyivät vuonna 2007 ja perhe on asunut uudessa kodissa vuodesta Valmiiksi talo ei tule varmaankaan koskaan, aina löytyy laitettavaa. Ei se valmis vielä ole, mutta asumiskunnossa. Listoja puuttuu, terassi puuttuu, Susanna Hyvärinen listaa. Ehdottomasti eniten voimia arkeen tuovat hänen mukaansa Roope ja Veeti, heidän kasvamisensa ja kehittymisensä seuraaminen. Poikien elämänilo ja lapsenmielisyys tuottavat roppakaupalla iloa päivittäin. Susanna rohkaisee muitakin MSpotilaita seuraamaan unelmiaan ja perustamaan perheen, jos siltä tuntuu: Ei kannata jäädä tämän taudin valtaan, elämästä täytyy saada nauttia ja toteuttaa omia unelmiaan. Totta kai kannattaa mennä elämässä eteenpäin! hän kannustaa ja jatkaa: Arki kantaa. Pojista saa paljon virtaa ja huumori auttaa jaksamaan, Susanna Hyvärinen summaa primo E niin kuin Ekaluokkalaisten opinnot ovat edenneet e-kirjaimeen.

9 Hyväriset asuvat itse rakentamassaan omakotitalossa, joten arkiaskareita riittää. Isä ja pojat musisoimassa yhdessä. Yhdessä puuhailu on perheelle tärkeää.

10 Marko Björs: Hevonen on hyvä kaveri ja hevosihmiset ovat hyviä kavereita Junioreiden ja nuorten ratsastajien maajoukkuevalmentaja rohkaisee MS-potilaita hevosen selkään. Teksti briiffi OY valokuvat Juuso Paloniemi primo

11 primo

12 primo Jos yhtään kiinnostaa, kannattaa mennä tutustumaan ja katsomaan. Ratsastus voi tuoda niin henkisesti kuin fyysisestikin ihan uutta elämänlaatua! moninkertainen ratsastusmitalisti ja valmentaja Marko Björs hehkuttaa ja jatkaa: Hevosen selässä ei pysty ajattelemaan mitään muuta kuin sitä hetkeä, joten se on oikeaa arjen ja huolien katkaisua, saati sitten että Marko Björs sai kipinän vammaisratsastukseen 1990-luvulla. sen avulla pystyy kuntoutumaan. Hevoset ja hevosihmiset ovat Björsin mukaan myös hyviä kavereita, joten kaupanpäälliseksi voi saada myös joukon uusia ystäviä. Terapiaratsastusta vai vammaisratsastusta? Terapiaratsastus on kuntoutusta, joka toteutetaan ratsastusterapeutin ohjauksessa, yhdessä koulutetun hevosen kanssa. Terapeuttinen ratsastus kehittää monipuolisesti motoriikkaa. Hevosen kävellessä ratsastajaan välittyy lukuisia symmetrisiä liikeimpulsseja ja hevosen liike vaikuttaa ihmiseen tasapaino-, tunto- ja liikeaistijärjestelmien kautta. Hevonen on laumaeläin, pyrkii kontaktiin ja on yhteistyöhaluinen. Vammaisratsastus puolestaan on harrastus: ratsastusta harrastetaan ottaen ratsastajan sairaus tai vamma huomioon. Tallilla on voitu kiinnittää erityistä huomiota esteettömyyteen ja esimerkiksi rakennettu liikkumista helpottavia ramppeja. Hevonen ei syrji, eikä hevonen tajua jos ihmisellä on esimerkiksi liikuntarajoite. Hevonen on hyvin terapeuttinen eläin, Marko Björs kertoo. Turvallisuus ennen kaikkea Björs sai kipinän vammaisratsastukseen 1990-luvun loppupuolella. Olin Hyvinkäällä ratsastuskeskuksessa valmennuspäällikkönä, kun minulta kysyttiin, voinko ottaa valmennukseeni vammaisratsastusryhmän. Siitä alkoi Marko Björsin tie valmen tajana vammaisratsastuksen parissa. Sen huippuhetkiä on ollut muun muassa Marita Tevalin Sydneyn olympialaisista tuoma Suomen kaikkien aikojen ensimmäinen paralympiamitali kouluratsastuksessa. Björs toimii vammaisratsastuksen parissa erilaisissa tehtävissä. Hänellä on myös henkilökohtaisia oppilaita, joilla on erilaisia liikuntarajoitteita. Vaikka ratsastuksen aloittamisessa on Björsin mukaan matala kynnys, suinpäin ei pidä ratsaille hypätä. Kun kokeilee ratsastusta, henkilökunnan täytyy olla asiansa osaavia, hevosen

13 olla turvallinen ja talliolosuhteiden turvalliset. Ensimmäinen ratsastuskerta on niin jännittävä, etenkin jos on liikuntarajoitteita tai vastaavia, että olosuhteiden täytyy olla kunnossa. Hevonen vaistoaa heti jos ihminen pelkää. monipuolista toimintaa ruskeasuon talleilla Tällä hetkellä Marko Björsin ajan vie valmentaminen, tallitoiminnan pyörittäminen ja hevosten kouluttaminen. Hänellä on valmennustalli Helsingin Ruskeasuon historiallisella tallialueella. Tallit tarkennettiin jo 1940-luvulla olympialaisia varten, mutta koska sota siirsi Helsingin olympialaisia, ne pääsivät olympiakäyttöön vuonna Nykyään talleilla toimii Marko Björsin valmennustallin lisäksi kaksi ratsastuskoulua, Helsingin ratsupoliisin talli ja Kyra Kyrklundin perustama kilpatalli. Valmennan junioreita ja nuoria ratsastajia, olen Suomen Ratsastajainliiton maajoukkuevalmentaja. Tavoitteenamme on saada nuorista uusia edustusratsukoita maailmalle. Marko Björsillä käy vammaisratsastajia viikoittain treeneissä. Terapiaratsastustoiminnan kehittäminen Ruskeasuolla on puolestaan työn alla. Terapiaratsastuksesta kiinnostuneita Björs kehottaa puhumaan oman kuntouttajan kuten fysioterapeutin kanssa. Ratsastuksesta harrastuksena taas kannattaa kysellä lähitalleilta ja Suomen Ratsastajainliitosta. Kynnys on aika pieni lähteä mukaan, kun vain uskaltaa ja ottaa selvää. Harvemmin kukaan tulee ovelle taluttamaan hevosen, hän kannustaa. Lue Lisää: Ratsastusterapia on kokonaisvaltai sta kuntoutusta Tiina Järvinen Ratsastusterapialla pyritään vähentämään muun muassa MS-kuntoutujan spastisuutta, lonkkanivelten ja selän jännitystiloja ja kipuja. Terapeuttisen ratsastuksen on todettu parantavan MS-potilaiden kävelyä, vartalon hallintaa, tasapainoa ja mielialaa. Ratsastusterapeutti Tiina Järvinen Hevonkeitaan tallilta Askaisista korostaa hevosen kanssa työskentelyn kokonaisvaltaista vaikutusta. Hän on nähnyt, kuinka kuntoutujan itsetunto kasvaa terapian myötä. Tulee uskallusta lähteä tekemään haasteellisiakin asioita, monille tulee hevosen kanssa liikkuessa vapauden tunne. Vaatii uskallusta antautua kannettavaksi ja työskennellä ison eläimen kanssa. Ratsastusterapia lisää motorista itsetuntoa, kun huomaa hallitsevansa kehonsa liikkuvan hevosen selässä. Terapiassa ei ole tavoitteena itsenäinen ratsastaminen, vaan oman kehon hallinta. MS-kuntoutujalla voidaan harjoittaa esimerkiksi jalan heilahdusvaihetta, jos kävelyssä on vaikeutta. Hevosen tuottama symmetrinen liike ja rytmi aktivoivat kuntoutujan omia lihaksia ja ratsastusterapeutti voi käsillään fasilitoida liikettä. Myös hevosen hoitotoimia voidaan käyttää hyödyksi, kuten harjaamista pystyasennon harjoituksena. Tiina Järvinen suosittelee ratsastusterapiaa siinä vaiheessa, kun kävelykyky on vielä hyvä. Useimmiten kuntoutujat tulevat terapiaan kuitenkin silloin, kun he ovat Kelan kuntoutuksen piirissä ja käyttävät jo liikkumisen apuvälinettä. Oman kuntoutuksen suunnittelussa kannattaa olla itse aktiivinen. Ratsastusterapian aloittaminen jo aiemmin on mahdollista omakustanteisena. Jos haluaa varhaista kuntoutusta itselleen, kannattaa kysellä paikallisista talleista ja yhdistyksistä, onko heillä erityisryhmille ratsastusta. Lisäksi voi tietysti kysellä suoraan ratsastusterapeuteilta, Järvinen vinkkaa.

14 Motivoituneita potilaita, monipuolista hoitoa Satakunnan keskussairaalassa Porissa työskentelevä neurologi Tuuli-Maria Haula kannustaa potilaitaan liikkumaan ja näyttää itse esimerkkiä. TeksTi briiffi OY valokuva Jaanis KerKis T uuli-maria Haula lähti aikanaan kymmenisen vuotta sitten erikoistumaan neurologiaan aiheen mielenkiintoisuuden takia ja siksi, että neurologina on mahdollista luoda pitkäaikaisia potilassuhteita. Aivojen ja hermoston toiminta on mielenkiintoista. Tykkään siitä, että on pitkäaikaisia potilassuhteita, jotka kestävät vuodesta toiseen, eikä työ ole vain sitä, että aina tulee uusia potilaita, joita ei koskaan tapaa uudelleen. Tietenkin taudit ovat ikäviä, mutta diagnoosista huolimatta hyvässä potilassuhteessa on mukava tavata. Kun tuntee ihmisen, on helpompi hoitaa, Haula kertoo. Hoitoratkaisut tehdään yhteisymmärryksessä Haula on työskennellyt Satakunnan keskussairaalassa hieman yli viisi vuotta ja on poliklinikan neurologeista nuorin. Sinä aikana kun olen ollut neurologialla töissä, hoito ei ole juurikaan muuttunut. Mutta aikanaan kyllä lääkkeiden markkinoille tulo muutti hoitoa, aikaisemminhan ei ollut mitään lääkkeitä MS-tautiin. Diagnoosin saaminen on Haulan mukaan aina potilaalle jonkinasteinen järkytys, mutta sen taso vaihtelee. Osa on osannut epäillä MS-tautia oireiden perusteella ja he ovat huojentuneita, kun saavat oireille nimen. Monella on kauhukuva pyörätuoliin joutumisesta ja huoli tulevaisuudesta. Ensimmäisiä kysymyksiä MS-diagnoosin jälkeen on, onko tähän lääkettä. Tuuli-Maria Haulan mukaan MS-potilailla on korkea hoitomotivaatio. Harvassa ovat ne, jotka eivät halua aloittaa lääkitystä. Uusimpien tutkimustulosten mukaan on myös olemassa pitkäaikaista näyttöä yli kahdenkymmenen vuoden ajalta lääkehoidon positiivisista vaikutuksista elinikään. Haula korostaa, että potilaalle annetaan materiaalia, aikaa miettiä ja ratkaisut tehdään yhteisymmärryksessä. Lisäksi tarkistan, että potilas syö monipuolisesti ja suosittelen D-vitamiinia. Äidit, muistakaa liikunta! Tuuli-Maria Haula korostaa monipuolisen liikunnan merkitystä MS-taudin hoidossa. En anna varsinaisia liikuntareseptejä, mutta motivoin kovasti omaehtoiseen liikuntaan. Sopivaa liikuntamuotoa aletaan haarukoida potilaan aiempien harrastusten pohjalta. Jos vanha laji ei enää esimerkiksi tasapainovaikeuksien takia sovi, pyritään löytämään uusi. Keskustelemme vähän siitä, mitä potilas on ennen tottunut harrastamaan. Tärkeintä on että potilas harrastaisi liikuntaa, ja että se olisi monipuolista. Haula näyttää itse esimerkkiä: innokas liikkuja juoksee, golfaa ja käy jumpassa. Työpäivän jälkeen saatan mennä suoraan metsään juoksemaan tunniksi, siinä saa ajatukset irti töistä. Perheessä on kaksi lasta, iältään 8 ja 6 vuotta. Liikunnasta on tullut koko perheen yhteinen juttu. Lähin golfkenttä sijaitsee kymmenen minuutin ajomatkan päässä kodista ja viime kesänä harrastuksesta innostuivat myös lapset. Kahden lapsen äitinä Haula tietää, miten tärkeää on, että äiti jaksaa ja pysyy kunnossa. Kun olen itsekin ollut pienten lasten äiti, muistutan nuoria äitejä siitä, että isän täytyy antaa aikaa, että nainen pääsee liikkumaan primo

15 Työpäivän jälkeen saatan mennä suoraan metsään juoksemaan tunniksi, siinä saa ajatukset irti töistä.

16 Musiikki soi, työ joustaa, MS seuraa mukana Jos Metallica esiintyy Euroopassa, yleisössä on hyvin todennäköisesti myös haminalainen Jussi Lehtinen vaimonsa kanssa. Mukana jo 1990-luvulta lähtien on matkannut myös MS-tauti. TeksTi briiffi OY valokuvat JuSSi LehTiSen OMa albumi Musiikki ja Jussi Lehtinen, 45, ovat olleet erottamattomat siitä lähtien, kun Lehtinen 5-vuotiaana aloitti lauluharrastuksen. Opiskeluaikoinaan Jyväskylässä Lehtinen oli laulamassa Seminaarinmäen Mieslaulajien eli Semmareiden alkukokoonpanossa ja takana on musisointia monissa eri orkestereissa ja bändeissä. Aktiivisen trumpetinsoiton Lehtinen on joutunut jättämään vähemmälle sen fyysisen raskauden takia. Laulu sen sijaan kulkee tänä syksynä Lehtinen elvytti kuoroharrastuksensa ja aloitti laulamisen Kaakon kamarikuorossa tenorien riveissä. Anu-vaimonsa kanssa hän on myös ahkera konserttivieras. Erityisesti pidämme oopperasta ja metallimusiikista. Olen sitä mieltä, että mikä tahansa hyvin esitetty musiikki on kuulemisen arvoista, Lehtinen sanoo painokkaasti. Kansallisoopperassa käymme useita kertoja vuodessa ja Metallican perässä olemme kiertäneet pitkin Eurooppaa useiden vuosien ajan. Lehtisten kaksi samojedinkoiraakin on nimetty Metallican mukaan. Robi on saanut nimensä basisti Rob Trujillolta ja Lasse rumpali Lars Ulrichilta. Viimeksi olimme kuulemassa Metallicaa toukokuussa Pariisiissa Stade de Francella. Metallicahan oli myös Suomessa kesäkuussa Kalasatamassa. Siellä olisi pitänyt seistä monta tuntia, enkä yksinkertaisesti pysty siihen. Tämän vuoksi etsimme sellaisia keikkapaikkoja, joissa varmasti on istumapaikat saatavilla. Tuhatpiikkijuhlat Jussi Lehtisen arkeen on kuulunut pistäminen jo kuudentoista vuoden ajan: Minulla aloitettiin lääkitys heti kun sitä oli saatavilla, Kymenlaaksossa ensimmäisten potilaiden joukossa vuoden 1996 kesällä. Kun kotkalainen neurologi kertoi uudesta lääkkeestä, Lehtinen oli heti valmis kokeilemaan sitä, sillä MS oireili tuolloin voimakkaasti. Jos esimerkiksi lähdin koirien kanssa lenkille, sovin vaimon kanssa, mihin suuntaan lähden ja jos minua ei puoleen tuntiin näy takaisin, hän tulee autolla perään. Lehtinen pitää pistämisestä tarkkaa kirjaa, jotta voi kierrättää pistospaikkoja. Haastattelupäivänä oli vuorossa pistos numero Kun tuhat pistosta tuli vuonna 2001 täyteen, pariskunta järjesti ystävilleen tuhatpiikkijuhlat. Juhlat olivat teeman mukaiset tarjoiluja myöten, esimerkiksi sinappi tarjoiltiin ruiskuista. Kun ainoa tieto sairaudesta oli MS-DOS Jussi Lehtinen sai MS-diagnoosin vuonna Sitä edelsi vuosia kestäneet oudot oireet, joten diagnoosi oli helpotus. Näköhermon tulehdus vuonna 1987 oli ensimmäinen. Tulehduksia seurasi vielä lisää, samoin epämääräisiä muita oireita, kramppeja ja tuntopuutoksia luvun alussa primo

17 Kotkassa ei ollut magneettikuvauslaitetta, joten diagnoosi vaati lukuisia tutkimuksia. Sairastuttuani etsin käsiini kaiken tiedon MS-taudista, minkä sain. Silloinen tietosanakirja ei edes tuntenut hakusanaa MS-tauti. Ainoa sana mikä löytyi, oli MS-DOS! Jussi Lehtinen muistelee. Tuolloin Lehtiset olivat juuri rakentamassa kaksikerroksista omakotitaloa maalle. Pelkona oli, ettei Jussi voisi kohta enää kävellä portaita, joten he levensivät kulkuväyliä ja portaikosta tehtiin sellainen, että siihen voisi kiinnittää porrashissin. Pelkäsin fysiikan ja varsinkin jalkojen pettävän ja menettäväni liikuntakyvyn. Se ei ole toteutunut. Pystyn edelleen liikkumaan MSpotilaaksi hyvin, hän kertoo. Lehtisen sairastuessa ei ollut tiedossa, että MS voi vaikuttaa myös kognitiiviseen puoleen. Jussi Lehtiselle MS-tauti aiheuttaakin ennen kaikkea kognitiivisia harmeja, kuten muisti- ja keskittymisongelmia. Myös väsymys ja tasapainohäiriöt vaivaavat. Esimerkiksi juhlat, joissa on paljon väkeä ja pitää väkijoukon keskellä seurustella ihmisten kanssa, ovat hyvin rankkoja, joten en mielelläni mene enää sellaisiin tilaisuuksiin. Hyvä työpaikka joustaa tarpeen mukaan Jussi Lehtinen on osa-aikaisella työkyvyttömyyseläkkeellä työstään luokanopettajana Husulan koulussa Haminassa. Työssä jaksamista on auttanut hyvä työyhteisö, joka on joustanut tarvittaessa: Lehtinen ei opeta enää fyysisiä aineita kuten liikuntaa, vaan teoria-aineita. Mielelläni yritän roikkua töissä niin kauan kuin mahdollista, jotta elämänrytmi ja kontaktit säilyisivät. Lehtinen miettii ja iloitsee myös siitä, että pystyy yhä tekemään tavallisia arkiaskareita. Perheen kahdella nelijalkaisella on myös tassunsa pelissä: Ehdot- Kaksi samojedinkoiraa tuovat iloa Anu ja Jussi Lehtisen arkeen. Iltalenkki koirien kanssa kuuluu arjen tärkeisiin rutiineihin. tomasti eniten saan virtaa iloisista koiristamme! Päivittäiseen arkeen kuuluu lenkkeily ja leikkiminen koirien kanssa. Yksi päivän tärkeistä hetkistä koittaa iltaisin, pieni iltalenkki koirien kanssa: Iltalenkin teen ihan joka ilta, vaikka vain lyhyen, jos jalat eivät oikein pitkää jaksa, Lehtinen toteaa. primo

18 Hoitaja vastaa valokuva Jaanis KerKis Palstalla MS-hoitaja vastaa potilaita askarruttaviin kysymyksiin Kenelle kannattaa kertoa ms-diagnoosista? MS-hoitaja Tiina elo Satakunnan keskussairaalasta Porista: MS-diagnoosin saadessaan ihminen itse tietää, kenelle diagnoosistaan haluaa kertoa. Sairastunut on usein nuori, perheellinen ja hänellä on pieniä lapsia. Jokainen vanhempi tuntee lapsensa ja tietää, milloin kertoa sairaudesta lapsen ikätason mukaisesti. Pikkulapselle voi sanoa, että olen väsynyt, ja se riittää. Pientä lasta saattaa pelottaa pistokset, joten kannattaa kertoa, että ne ovat hoitoa ja tarkoitettu auttamaan. Teini-ikäinen vaistoaa jo asioita, osaa itsekin etsiä tietoa sairaudesta ja saattaa myös ottaa vanhemman roolin, kantaa huolta ja murhetta tilanteesta. Teini-ikäiselle äidin tai isän sairauden mukanaan tuoma ulkoinen muutos saattaa myös olla kova paikka, kehtaako enää tuoda kavereita kylään. Keskustelu auttaa ja kavereidenkin kanssa voi keskustella. On hyvä tuoda esiin perusfaktat, se että MS-tauti ei tartu ja siihen on olemassa lääkehoitoja. Läheisille voi antaa myös luettavaksi MS-taudista kertovaa materiaalia, lisää tietoa löytyy myös netistä. Työnantajalle sairaudesta kannattaa kertoa silloin, kun sairaus asettaa työn tekemiselle ehtoja. Kun sairaus etenee ja työhön tarvitsee helpotusta, on työntekijän etu kertoa työnantajalle. MS-potilaalla on oikeus saada apua ja pienillä toimilla voidaan auttaa. On kaikkien etu, että nuoret MS-potilaat pysyvät työelämässä primo

19 Anna palautetta Primosta Kerro meille, mitä mieltä olet Primon jutuista. Kaikkien mennessä palautetta antaneiden kesken arvotaan 3 kpl Marimekon pehmeitä pyyhesettejä. Samalla kupongilla voit myös tilata Primon maksutta itsellesi! Suurkiitos palautteista, joita saimme viime lehdestä! Primosta sanottiin mm. seuraavaa: Lapin luonnossa otetut kuvat ovat upeimpia, mitä olen missään lehdessä nähnyt. Hyvä olisi ehkä kertoa myös jotain ikäviäkin seikkoja, joiden kanssa pitää selviytyä. Ei MS-potilaan elämä ole pelkkää päivänpaistetta! :) Ihanan positiivinen kokonaisuus. Jatkakaa samaan malliin saa virtaa moni sairas. Antaa toivoa. Aiheita tuleviin lehtiin: Miten yhdistää perhe, lapset, työ, sairauden hoito? Seija kirjoitti tuskan pois -artikkeli sai paljon kiitosta: liikuttava, koskettava, omakohtainen, oppisipa käsittelemään vaikeita asioita tuolla tavalla. QR-kooDi QR-koodi on kaksiulotteinen viivakoodi, jota käytetään matkapuhelimilla ja kämmentietokoneilla kuten ipadilla. QR on lyhenne sanoista Quick Response. QR-koodit ovat hyvin suosittuja maailmalla mm. Japanissa, josta se on lähtöisin, mutta niiden käyttö lisääntyy myös Suomessa. QR-koodin voi lukea matkapuhelimille kehitetyillä ilmaisilla sovelluksilla, jotka käyttävät matkapuhelimen kameraa koodin skannaamiseen. Monissa matkapuhelimissa on koodinlukuohjelma jo valmiina. Toimitus: bayer Oy ja briiffi Oy Graafinen suunnittelu: briiffi Oy Paino: newprint Oy Julkaisija: bayer Oy espoo 2 /2012 Lehti MS-taudin parissa eläville Arvonta- ja tilauskuponki Millä arvosanoilla kuvailisit Primon juttuja? Osallistun arvontaan Tilaan maksuttoman Primon itselleni 5 = Erittäin hyvä, 4 = Melko hyvä, 3 = En osaa sanoa, 2 = Melko huono, 1 = Huono Arki kantaa! Nimi Marko Björs rohkaisee hevosen selkään / Ratsastusterapia Motivoituneita potilaita, monipuolista hoitoa Katuosoite Musiikki soi, työ joustaa, MS seuraa mukana Kenelle kertoa MS-diagnoosista? Postinumero ja -paikka Yleisarvosana Primosta 2/2012 Omat terveiseni Primon toimitukselle: Kaikkien mennessä palautetta antaneiden kesken arvotaan 3 kpl Marimekon pyyhesettejä.

20 Kattava tietopaketti diagnoosin saaneille ja vastauksia kysymyksiin, jotka usein mietityttävät. Mikä MS-tauti on? Miksi juuri minä? Miten MS-tauti etenee? Miten MS-tautia hoidetaan? Lue vinkkejä ja käytännön ohjeita helpottamaan jokapäiväistä elämää. MS-forumissa voit vaihtaa ajatuksia toisten MS-tautia sairastavien kanssa. Sivustolta löydät myös kaikki Primo-lehdet sähköisinä ja paljon muuta. Bayerin Medinfo palvelee älä jää kysymystesi kanssa yksin Bayerin Medinfo auttaa sinua kaikissa Bayerin tuotteisiin liittyvissä kysymyksissä. Soita Tai lähetä sähköpostia: Soita arkipäivisin kello 9 15, muina aikoina voit jättää soitto pyynnön vastaajaan. Puheluusi vastataan Bayerin lääketieteelliseltä osastolta Espoosta. Primo maksaa postimaksun 2 /2012 Lehti MS-taudin parissa eläville BAYER OY tunnus info: espoo vastauslähetys L.FI

Saa mitä haluat -valmennus

Saa mitä haluat -valmennus Saa mitä haluat -valmennus Valmennuksen jälkeen Huom! Katso ensin harjoituksiin liittyvä video ja tee sitten vasta tämän materiaalin tehtävät. Varaa tähän aikaa itsellesi vähintään puoli tuntia. Suosittelen

Lisätiedot

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Petri Kallio Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Asiantuntijaryhmän jäsen Petra Tiihonen Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Henkilökohtainen avustajatoiminta Syyskuu 2014

Lisätiedot

Liikuntalupaus. 2. Olla aktiivisesti mukana lapsemme liikunnassa. 3. Lisätä koko perheen yhteisiä liikuntahetkiä.

Liikuntalupaus. 2. Olla aktiivisesti mukana lapsemme liikunnassa. 3. Lisätä koko perheen yhteisiä liikuntahetkiä. Liikuntalupaus 1. Omassa pihassa, pyörätiellä, metsässä ja missä vielä meidän perhe liikkuu, polskuttelee, kiikkuu. 2. Olla aktiivisesti mukana lapsemme liikunnassa. 3. Lisätä koko perheen yhteisiä liikuntahetkiä.

Lisätiedot

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi JUTTUTUOKIO Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi Opettajan ja oppilaan välinen suhde on oppimisen ja opettamisen perusta. Hyvin toimiva vuorovaikutussuhde kannustaa,

Lisätiedot

Kun isä jää kotiin. Teksti: Liisi Jukka Kuvat: Iida Vainionpää

Kun isä jää kotiin. Teksti: Liisi Jukka Kuvat: Iida Vainionpää Teksti: Liisi Jukka Kuvat: Iida Vainionpää Kun isä jää kotiin Mikko Ratia, 32, istuu rennosti olohuoneen tuolilla, samalla kun hänen tyttärensä Kerttu seisoo tuolista tukea ottaen samaisessa huoneessa.

Lisätiedot

Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa?

Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Materiaali hoitosuhdekeskusteluihin Selkomukautus Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Opas on tehty Arjen mieli -hankkeessa,

Lisätiedot

Tehtävät. ravintoon liittyvät tehtävät 1 4. Opiskelijaelämä ja ruokailu. Oma ruokarytmini. Minkä haluaisin olevan toisin? Oletko tunnesyöjä?

Tehtävät. ravintoon liittyvät tehtävät 1 4. Opiskelijaelämä ja ruokailu. Oma ruokarytmini. Minkä haluaisin olevan toisin? Oletko tunnesyöjä? Tehtävät 1 ravintoon liittyvät tehtävät 1 4 Opiskelijaelämä ja ruokailu Pohdi, miten ruokailusi on muuttunut opintojen aloittamisen jälkeen. 2 Oma ruokarytmini Millainen on oma ruokarytmisi? Oletko huomannut

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

VARHAINEN PUUTTUMINEN

VARHAINEN PUUTTUMINEN VARHAINEN PUUTTUMINEN www.tasapainoa.fi MITÄ VARHAINEN PUUTTUMINEN ON? Varhaisella puuttumisella tarkoitetaan yksinkertaisesti sitä, että autetaan kaveria tai ystävää jo silloin kun mitään vakavaa ei vielä

Lisätiedot

Tervetuloa. ratsastamaan!

Tervetuloa. ratsastamaan! Tervetuloa ratsastamaan! Miksi ratsastus? Hevoset ovat ihania. Siihen kiteytyy, miksi 170 000 suomalaista ratsastaa. Ratsastus tarjoaa lukemattomia mahdollisuuksia harrastaa monin eri tavoin. Hevosen kanssa

Lisätiedot

Hemodialyysihoitoon tulevalle

Hemodialyysihoitoon tulevalle Hemodialyysihoitoon tulevalle Potilasohje Olet aloittamassa hemodialyysihoidon eli keinomunuaishoidon. Tästä ohjeesta saat lisää tietoa hoidosta. Satakunnan sairaanhoitopiiri Dialyysi Päivitys 01/2016

Lisätiedot

veta www.jagvillveta.se Nuori ja suojatut henkilötiedot

veta www.jagvillveta.se Nuori ja suojatut henkilötiedot Jag vill veta www.jagvillveta.se Nuori ja suojatut henkilötiedot Tämä esite on tarkoitettu nuorille, joilla on suojatut henkilötiedot. Sen ovat laatineet yhdessä Rikosuhriviranomainen (Brottsoffermyndigheten)

Lisätiedot

Lehti ms-taudin pariss a eläville

Lehti ms-taudin pariss a eläville 1 /2012 Lehti ms-taudin pariss a eläville Hoitoa ja huolenpitoa Lapissa Maailma ei kaatunutkaan MS-päivä on kevään huipennus 4 14 13 tässä lehdessä Hoitoa ja huolenpitoa Lapissa... 4 Seija kirjoitti tuskan

Lisätiedot

Klikkaa itsellesi virtuaalinen isyyspakkaus!

Klikkaa itsellesi virtuaalinen isyyspakkaus! Klikkaa itsellesi virtuaalinen isyyspakkaus! Onneksi olkoon odottava isä! Missä olit kun kuulit että sinusta tulee isä? Mitä toiveita / odotuksia / haaveita / pelkoja sinulla on lapseen liittyen? Millainen

Lisätiedot

RAY TUKEE BAROMETRIN KYSELYLOMAKE Rauman MTY Friski Tuult ry

RAY TUKEE BAROMETRIN KYSELYLOMAKE Rauman MTY Friski Tuult ry Tässä kyselyssä järjestötoiminta = Rauman Friski Tuult ry:n toiminta Kyselyitä lähetettiin marraskuussa yhdistyksen jäsenkirjeen mukana kappaletta. Kyselyn vastausprosentti oli, % JÄRJESTÖTOIMINTAAN OSALLISTUMINEN

Lisätiedot

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti Lääketeollisuus ry:n toimeksiannosta tutkimuksen suomalaisten

Lisätiedot

NIMENI ON: Kerro, millaisista asioista pidät? Minusta on mukavaa, kun: Jos olisin väri, olisin: Tulen iloiseksi siitä, kun:

NIMENI ON: Kerro, millaisista asioista pidät? Minusta on mukavaa, kun: Jos olisin väri, olisin: Tulen iloiseksi siitä, kun: Lapsen oma KIRJA Lapsen oma kirja Työkirja on tarkoitettu lapsen ja työntekijän yhteiseksi työvälineeksi. Lapselle kerrotaan, että hän saa piirtää ja kirjoittaa kirjaan asioita, joita hän haluaa jakaa

Lisätiedot

3. Miksi rottaa kutsuttiin Ronkeliksi? 4. Mitä rotta söi maanantaisin? 5. Mitä rotta söi tiistaisin? 6. Mitä rotta söi keskiviikkoisin?

3. Miksi rottaa kutsuttiin Ronkeliksi? 4. Mitä rotta söi maanantaisin? 5. Mitä rotta söi tiistaisin? 6. Mitä rotta söi keskiviikkoisin? Rotta Ronkeli Eräällä rotalla oli kummallinen nimi. Rottaa kutsuttiin Ronkeliksi. Ronkeli oli saanut nimensä ruokatavoistaan. Se halusi syödä vain hedelmiä. Maanantaisin rotta söi banaaneja. Tiistaisin

Lisätiedot

Mobiilit luontorastit

Mobiilit luontorastit Mobiilit luontorastit Kesto: Riippuu reitin pituudesta Kenelle: yläkoulu Missä: ulkona Milloin: kevät ja syksy Tarvikkeet: älypuhelin / tablettitietokone (muistiinpanovälineet) Eräpassin osio: Luonnossa

Lisätiedot

Toiminnan arviointikysely lasten vanhemmille - Ilves

Toiminnan arviointikysely lasten vanhemmille - Ilves Toiminnan arviointikysely lasten vanhemmille Ilves 1. Joukkue / ryhmä, jossa lapsi on mukana 0 1 2 3 4 5 6 7 8 Ringettekoulu F E D C B 2. Vastaaja isä 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19

Lisätiedot

VEIJOLLA ON LASTENREUMA

VEIJOLLA ON LASTENREUMA VEIJOLLA ON LASTENREUMA T ässä on Veijo ja hänen äitinsä. Veijo on 4-vuotias, tavallinen poika. Veijo sairastaa lastenreumaa. Lastenreuma tarkoittaa sitä, että nivelet ovat kipeät ja tulehtuneet. Nivelet

Lisätiedot

MAAHANMUUTTOVIRASTON TURVAPAIKKAPUHUTTELU ERF

MAAHANMUUTTOVIRASTON TURVAPAIKKAPUHUTTELU ERF MAAHANMUUTTOVIRASTON TURVAPAIKKAPUHUTTELU ERF Tämä esite on Edustajana turvapaikkamenettelyssä -julkaisun kuvaliite. Pakolaisneuvonta ry Kuvat: Teemu Kuusimurto Taitto ja paino: AT-Julkaisutoimisto Oy,

Lisätiedot

Kuka on arvokas? Liite: EE2015_kuka on arvokas_tulosteet.pdf tulosta oppilaiden lomakkeet tehtäviin 1 ja 2.

Kuka on arvokas? Liite: EE2015_kuka on arvokas_tulosteet.pdf tulosta oppilaiden lomakkeet tehtäviin 1 ja 2. Kuka on arvokas? Jotta voisimme ymmärtää muiden arvon, on meidän ymmärrettävä myös oma arvomme. Jos ei pidä itseään arvokkaana on vaikea myös oppia arvostamaan muita ihmisiä, lähellä tai kaukana olevia.

Lisätiedot

Depression tuloksekas vuorovaikutuksellinen hoito ja ongelmien ennaltaehkäisy työterveyshuollossa Mehiläisen toimintamalli

Depression tuloksekas vuorovaikutuksellinen hoito ja ongelmien ennaltaehkäisy työterveyshuollossa Mehiläisen toimintamalli Depression tuloksekas vuorovaikutuksellinen hoito ja ongelmien ennaltaehkäisy työterveyshuollossa Mehiläisen toimintamalli Aku Kopakkala johtava psykologi Masennus on sairaus, joka tappaa aivosoluja -

Lisätiedot

lehtipajaan! Opettajan aineisto

lehtipajaan! Opettajan aineisto Tervetuloa lehtipajaan! Opettajan aineisto Opettajalle Ennen kuin ryhdyt lehtipajaan lue myös oppilaan aineisto Lehtipaja on tarkoitettu tt 3.-6.-luokkalaisille l ill Voit käyttää aineistoa myös 1.-2.-luokkalaisille,

Lisätiedot

RATSASTUSTERAPIA - mitä se on?

RATSASTUSTERAPIA - mitä se on? RATSASTUSTERAPIA - mitä se on? Ratsastusterapia on kokonaisvaltaista kuntoutusta, jossa kuntoutuja, hevonen ja ratsastusterapeutti yhdessä tekevät töitä yksilöllisesti asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi.

Lisätiedot

Lapsi tarvitsee ympärilleen luotettavia, sanansa pitäviä ja vastuunsa kantavia aikuisia. Silloin lapsi saa olla lapsi. Tämä vahvistaa lapsen uskoa

Lapsi tarvitsee ympärilleen luotettavia, sanansa pitäviä ja vastuunsa kantavia aikuisia. Silloin lapsi saa olla lapsi. Tämä vahvistaa lapsen uskoa Luottamus SISÄLTÖ Perusluottamus syntyy Vastavuoroinen kiintymyssuhde Pieni on suurta Lapsi luottaa luonnostaan Lapsen luottamuksen peruspilarit arjessa Lapsen itseluottamus vahvistuu Luottamuksen huoneentaulu

Lisätiedot

MILLAINEN VÄKI TÄÄLLÄ TÄNÄÄN PAIKALLA?

MILLAINEN VÄKI TÄÄLLÄ TÄNÄÄN PAIKALLA? MIKÄ NUORTA AUTTAA? MILLAINEN VÄKI TÄÄLLÄ TÄNÄÄN PAIKALLA? KUN ITSE OLIN NUORI? KUINKA MONI KÄYNYT ITSE TERAPIASSA TAI SAANUT APUA? Innostunut, olen mukana kaikessa ikä Teen työni hyvin, ei muuta Oven

Lisätiedot

Mobiilit luontorastit

Mobiilit luontorastit Mobiilit luontorastit Kesto: Riippuu reitin pituudesta Kenelle: lukio Missä: ulkona Milloin: kevät ja syksy Tarvikkeet: älypuhelin / tablet -tietokone (muistiinpanovälineet) Eräpassin osio: Luonnossa liikkuminen

Lisätiedot

o l l a käydä 13.1. Samir kertoo:

o l l a käydä 13.1. Samir kertoo: 13. kappale (kolmastoista kappale) SAMI RI N KOULUVII KKO 13.1. Samir kertoo: Kävin eilen Mohamedin luona. Hän oli taas sairas. Hänellä oli flunssa. Minä kerroin Mohamedille, että myös minulla on pää kipeä.

Lisätiedot

Löydätkö tien. taivaaseen?

Löydätkö tien. taivaaseen? Löydätkö tien taivaaseen? OLETKO KOSKAAN EKSYNYT? LÄHDITKÖ KULKEMAAN VÄÄRÄÄ TIETÄ? Jos olet väärällä tiellä, et voi löytää perille. Jumala kertoo Raamatussa, miten löydät tien taivaaseen. Jumala on luonut

Lisätiedot

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3 AJAN ILMAISUT AJAN ILMAISUT 1. PÄIVÄ, VIIKONPÄIVÄ 2. VUOROKAUDENAIKA 3. VIIKKO 4. KUUKAUSI 5. VUOSI 6. VUOSIKYMMEN, VUOSISATA, VUOSITUHAT 7. VUODENAIKA 8. JUHLAPÄIVÄT MILLOIN? 1. 2. 3. 4. maanantai, tiistai,

Lisätiedot

Rakastatko minua tänäänkin?

Rakastatko minua tänäänkin? Rakastatko minua tänäänkin? Aivoverenkiertohäiriöt ja seksuaalisuus Aivoverenkiertohäiriöt ja seksuaalisuus Lukijalle 3 Aivoverenkiertohäiriöt 4 Seksuaalisuuden monet ulottuvuudet 5 Aivoverenkiertohäiriön

Lisätiedot

9.1. Mikä sinulla on?

9.1. Mikä sinulla on? 9.kappale (yhdeksäs kappale) 9.1. Mikä sinulla on? Minulla on yskä. Minulla on nuha. Minulla on kuumetta. Minulla on kurkku kipeä. Minulla on vesirokko. Minulla on flunssa. Minulla on vatsa kipeä. Minulla

Lisätiedot

ULKOKUNTOLAITEOPAS IKÄÄNTYNEILLE

ULKOKUNTOLAITEOPAS IKÄÄNTYNEILLE ULKOKUNTOLAITEOPAS IKÄÄNTYNEILLE LIHASVOIMA Lihaksen suurin mahdollinen kyky tuottaa voimaa laskee 50 ikävuoden jälkeen noin 1,5 % vuosittain. Edistettäessä aktiivista ja energistä ikääntymistä lihasvoiman

Lisätiedot

Toiminnan arviointikysely lasten vanhemmille - Espoon Suunta

Toiminnan arviointikysely lasten vanhemmille - Espoon Suunta Toiminnan arviointikysely lasten vanhemmille - Espoon Suunta 1. Joukkue / ryhmä, jossa lapsi on mukana - egroupjr - Villihiiret - Karttaketut (aloittelijat) - Karttaketut - Karttaketut aloittelevat - Karttaketut

Lisätiedot

Tervetuloa! Mä asun D-rapussa. Mun asunto on sellainen poikamiesboksi.

Tervetuloa! Mä asun D-rapussa. Mun asunto on sellainen poikamiesboksi. Juhan naapuri Juha tulee töistä kotiin puoli kahdelta. Pihalla on tumma mies pienen tytön kanssa. Tyttö leikkii hiekkalaatikolla. Mies istuu penkillä ja lukee sanomalehteä. Terve! Moi! Sä oot varmaan uusi

Lisätiedot

TERVEISET TÄÄLTÄ IMATRAN POUTAPILVEN PALVELUKODISTA

TERVEISET TÄÄLTÄ IMATRAN POUTAPILVEN PALVELUKODISTA TERVEISET TÄÄLTÄ IMATRAN POUTAPILVEN PALVELUKODISTA KERROMME KULUNEEN VUODEN KUULUMISISTA JA VIIME VUODEN MIELEENPAINUVISTA TAPAHTUMISTA Talvella oli paljon pakkasta ja lunta. Paljon vaatteita päälle ja

Lisätiedot

LUKIOLAINEN - HUOLEHDITHAN JAKSAMISESTASI JA MIELESI HYVINVOINNISTA

LUKIOLAINEN - HUOLEHDITHAN JAKSAMISESTASI JA MIELESI HYVINVOINNISTA LUKIOLAINEN - HUOLEHDITHAN JAKSAMISESTASI JA MIELESI HYVINVOINNISTA Lisa Salonen MIELEN HYVINVOINTI Mielen hyvinvointi tarkoittaa hyvää mielenterveyttä. Omat kokemuksemme vaikuttavat sen muovautumiseen.

Lisätiedot

IKÄIHMISTEN KUNTOUTTAMINEN KOTIHOIDOSSA. Kotka 29.9.2015 Anni Pentti

IKÄIHMISTEN KUNTOUTTAMINEN KOTIHOIDOSSA. Kotka 29.9.2015 Anni Pentti IKÄIHMISTEN KUNTOUTTAMINEN KOTIHOIDOSSA Kotka 29.9.2015 Anni Pentti Ikäihmisten kuntoutus = Geriatrinen kuntoutus Laaja-alaista, kokonaisvaltaista kuntoutusta Ymmärretään ihmisen normaali ikääntyminen

Lisätiedot

Sanomalehti syntyy vuorovaikutuksesta

Sanomalehti syntyy vuorovaikutuksesta Sanomalehti syntyy vuorovaikutuksesta 1. Sähköpostilla 2. Puhelimella suoraan päätoimittajaan, toimitussihteeriin tai toimittajaan (numerot lehden viimeisellä aukeamalla) 3. Kirjeellä/kortilla 4. Facebookisssa,

Lisätiedot

Tähän alle/taakse voi listata huomioita aiheesta Leikki ja vapaa aika.

Tähän alle/taakse voi listata huomioita aiheesta Leikki ja vapaa aika. Leikki ja vapaa-aika Lähes aina 1. Yhteisössäni minulla on paikkoja leikkiin, peleihin ja urheiluun. 2. Löydän helposti yhteisöstäni kavereita, joiden kanssa voin leikkiä. 3. Minulla on riittävästi aikaa

Lisätiedot

12. kappale (kahdestoista kappale) FERESHTE MUUTTAA

12. kappale (kahdestoista kappale) FERESHTE MUUTTAA 12. kappale (kahdestoista kappale) FERESHTE MUUTTAA 12.1. Liian pieni asunto Fereshten perheessä on äiti ja neljä lasta. Heidän koti on Hervannassa. Koti on liian pieni. Asunnossa on vain kaksi huonetta,

Lisätiedot

Preesens, imperfekti ja perfekti

Preesens, imperfekti ja perfekti Preesens, imperfekti ja perfekti ennen nyt Neljä vuotta sitten olin töissä tehtaassa. Nyt minä olen lähihoitaja. r Olen työskennellyt sairaalassa jo kaksi vuotta. J Joo, kävin toissapäivänä. Sinun tukka

Lisätiedot

MINÄ JA DIABETEKSENI. Opas tyypin 1 diabetesta sairastavalle ala-asteikäiselle

MINÄ JA DIABETEKSENI. Opas tyypin 1 diabetesta sairastavalle ala-asteikäiselle MINÄ JA DIABETEKSENI Opas tyypin 1 diabetesta sairastavalle ala-asteikäiselle Tämän oppaan tarkoituksena on lisätä ala- asteikäisen tietoa tyypin 1 diabeteksesta. Toteutettu opinnäytetyönä yhteistyössä

Lisätiedot

Mobiilit luontorastit lukiolaisille

Mobiilit luontorastit lukiolaisille Mobiilit luontorastit lukiolaisille Kesto: riippuu reitin pituudesta Kenelle: lukio Missä: ulkona Milloin: kevät ja syksy Tarvikkeet: älypuhelin/tablet-tietokone (muistiinpanovälineet) Eräpassin osio:

Lisätiedot

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole.

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole. 1 Unelma-asiakas Ohjeet tehtävän tekemiseen 1. Ota ja varaa itsellesi omaa aikaa. Mene esimerkiksi kahvilaan yksin istumaan, ota mukaasi nämä tehtävät, muistivihko ja kynä tai kannettava tietokone. Varaa

Lisätiedot

SUOKI TOIMINTA PASSI

SUOKI TOIMINTA PASSI I K O SU M I TO A T IN A P I SS nimi: Näitä taitoja, joita harjoittelet tässä passissa, sinä tarvitset: A Työharjoittelussa B Vapaa-aikana C Koulussa Nämä taidot kehittyvät, kun teet tehtävät huolellisesti:

Lisätiedot

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 3-5 v.

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 3-5 v. LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 3-5 v. Lapsen omakuva (piirustus tai valokuva) Nimeni: Syntymäaikani: Päivähoitopaikka: alkoi: päättyi: MINÄ OLEN TÄLLAINEN 1 Sivu täytetään yhdessä lapsen kanssa kotona

Lisätiedot

AAMUNAVAUKSEN TEEMA: LIIKUNTA RAVINTO LEPO MUU, MIKÄ? AIHE: KESTO: VIIKON HAASTE (huomioi valitsemanne teema): AAMUNAVAUKSEEN TARVITTAVAT VÄLINEET:

AAMUNAVAUKSEN TEEMA: LIIKUNTA RAVINTO LEPO MUU, MIKÄ? AIHE: KESTO: VIIKON HAASTE (huomioi valitsemanne teema): AAMUNAVAUKSEEN TARVITTAVAT VÄLINEET: AAMUNAVAUKSEN TEEMA: LIIKUNTA RAVINTO LEPO MUU, MIKÄ? AIHE: KESTO: VIIKON HAASTE (huomioi valitsemanne teema): AAMUNAVAUKSEEN TARVITTAVAT VÄLINEET: Hyvää huomenta kaikille! Tänään puhutaan kouluruokailusta.

Lisätiedot

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

Arjen juhlaa MADEKOSKEN JA HEIKKILÄNKANKAAN KOULUILLA 2014

Arjen juhlaa MADEKOSKEN JA HEIKKILÄNKANKAAN KOULUILLA 2014 Arjen juhlaa MADEKOSKEN JA HEIKKILÄNKANKAAN KOULUILLA 2014 Arjen ilot Koulun jälkeen rättipoikki, kotiin laahustin tien poikki. Ajattelin: voisin mennä nukkumaan, ihan vain hetkeksi torkkumaan. Sitten

Lisätiedot

Tallilehti Kavionkopse nro. 1

Tallilehti Kavionkopse nro. 1 Tallilehti Kavionkopse nro. 1 Sisällys: A osa Tallin säännöt. B osa Haluatko hoitajaksi? Kuvia tallin hevosista. C osa Hevosaiheisia tehtäviä ja kysymyksiä (hoitajille ja henkilökunnan jäsenille). D osa

Lisätiedot

Mobiilit luontorastit

Mobiilit luontorastit Mobiilit luontorastit Kesto: Riippuu reitin pituudesta Kenelle: alakoulu Missä: ulkona Milloin: kevät ja syksy Tarvikkeet: älypuhelin / tablettitietokone (muistiinpanovälineet) Eräpassin osio: jokamiehen

Lisätiedot

Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset

Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset Riikka Niemi, projektipäällikkö ja Pauliina Hytönen, projektityöntekijä, Jyväskylän ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

Ratsastus on tärkeä suomalaisten liikuttaja! Kisa-areenoilla, harrastuksena ja katsomoissa!

Ratsastus on tärkeä suomalaisten liikuttaja! Kisa-areenoilla, harrastuksena ja katsomoissa! Ratsastus on tärkeä suomalaisten liikuttaja! Kisa-areenoilla, harrastuksena ja katsomoissa! 1 Ratsastus on hieno harrastus Ratsastus on luonnonläheinen ja tasa-arvoinen laji. Ratsastus on monipuolinen

Lisätiedot

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minun elämäni Mari Vehmanen, Laura Vesa Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minulla on kehitysvamma Meitä kehitysvammaisia suomalaisia on iso joukko. Meidän on tavanomaista vaikeampi oppia ja ymmärtää asioita,

Lisätiedot

TILAISUUS TEKEE TAITURIN LIIKKUMAAN

TILAISUUS TEKEE TAITURIN LIIKKUMAAN TILAISUUS TEKEE TAITURIN LIIKKUMAAN HOUKUTTELEVA YMPÄRISTÖ PÄIVÄKODIN ARJESSA Lotta Kivelä (lto) Lansantien päiväkoti, Espoo Kirsi Huotari (lh) Veräjäpellon esiopetus, Espoo LIIKUNTA ON LAPSELLE OMINAINEN

Lisätiedot

Apua, tukea ja toimintaa

Apua, tukea ja toimintaa Soita meille numeroon 050 4440 199 tai lähetä sähköpostia osoitteeseen asiakaspalvelu@mereo.fi. Tavataan ja keskustellaan yhdessä tilanteestasi. Teemme sinulle henkilökohtaisen, hyvin vointiasi tukevan

Lisätiedot

Ajatukset - avain onnellisuuteen?

Ajatukset - avain onnellisuuteen? Ajatukset - avain onnellisuuteen? Minna Immonen / Suomen CP-liiton syyspäivät 26.10.2013, Kajaani Mistä hyvinvointi syntyy? Fyysinen hyvinvointi Henkinen hyvinvointi ja henkisyys Emotionaalinen hyvinvointi

Lisätiedot

Lapsuus ja nuoruus. jatkuu. sairastumisen. jälkeenkin! Perhepsykoterapeutti,esh Outi Abrahamsson

Lapsuus ja nuoruus. jatkuu. sairastumisen. jälkeenkin! Perhepsykoterapeutti,esh Outi Abrahamsson Lapsuus ja nuoruus jatkuu sairastumisen Perhepsykoterapeutti,esh Outi Abrahamsson jälkeenkin! Vanhempana emme voi suojata kaikilta vastoinkäymisiltä, mutta voimme tukea heitä eri kehitysvaiheissa löytämään

Lisätiedot

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja Leikkiä oppia liikkua harjoitella syödä nukkua terapia koulu päiväkoti kerho ryhmä haluta inhota tykätä jaksaa ei jaksa Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa,

Lisätiedot

Kaija Jokinen - Kaupantäti

Kaija Jokinen - Kaupantäti Kaija maitokaapissa täyttämässä hyllyjä. Kaija Jokinen - Kaupantäti Kun menet kauppaan, ajatteletko sitä mitä piti ostaa ja mahdollisesti sitä mitä unohdit kirjoittaa kauppalistaan? Tuskin kellekään tulee

Lisätiedot

SEURA. Mihin Sinettiseurassa kiinnitetään huomiota? RYHMÄ YKSILÖ YHTEISÖLLISYYS HARJOITTELEMINEN YKSILÖLLISYYS KILPAILEMINEN OHJAAMINEN VIESTINTÄ

SEURA. Mihin Sinettiseurassa kiinnitetään huomiota? RYHMÄ YKSILÖ YHTEISÖLLISYYS HARJOITTELEMINEN YKSILÖLLISYYS KILPAILEMINEN OHJAAMINEN VIESTINTÄ Mihin Sinettiseurassa kiinnitetään huomiota? SEURA YHTEISÖLLISYYS JA YKSILÖLLISYYS RYHMÄ YKSILÖ HARJOITTELEMINEN JA KILPAILEMINEN Omien motiivien mukaista kasvua ja kehitystä tukevaa toimintaa VIESTINTÄ

Lisätiedot

Perustiedot - Kaikki -

Perustiedot - Kaikki - KMO 9 12-vuotiaille RTF Report - luotu 01.04.2015 14:54 Nimi Vastaaja Vastaamassa Vastanneet Käpylä 9 12-vuotiaat 87 44 31 Yhteensä 87 44 31 Perustiedot 1. Ikäni on (44) (EOS: 0) Ikäni on 2. Olen ollut

Lisätiedot

Hän oli myös koulullamme muutaman sunnuntain ohjeistamassa meitä. Pyynnöstämme hän myös naksautti niskamme

Hän oli myös koulullamme muutaman sunnuntain ohjeistamassa meitä. Pyynnöstämme hän myös naksautti niskamme Kiinaraportti Sain kuulla lähdöstäni Kiinaan 3 viikkoa ennen matkan alkua ja siinä ajassa en ehtinyt edes alkaa jännittää koko matkaa. Meitä oli reissussa 4 muuta opiskelijaa lisäkseni. Shanghaihin saavuttua

Lisätiedot

Vanhemman/huoltajan kyselylomake 1.

Vanhemman/huoltajan kyselylomake 1. Liite 8 Vanhemman/huoltajan kyselylomake 1. VN1 Hyvä kuntoutujan vanhempi/huoltaja, Tämä kyselylomake on osa tutkimusta narkolepsiaa sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskursseista, jollaiseen

Lisätiedot

Terveisiä Imatralta Poutapilvestä!

Terveisiä Imatralta Poutapilvestä! Terveisiä Imatralta Poutapilvestä! Nyt on jo kevät. Halusimme kertoa, kuinka kulunut talvi meillä sujui. Sää on ollut vaihteleva koko talven. Tällä hetkellä meidän pihalla on aika paljon lunta. Sää oli

Lisätiedot

Toimintakyvyn edistäminen osana kotihoidon perustehtävää. Anna Viipuri

Toimintakyvyn edistäminen osana kotihoidon perustehtävää. Anna Viipuri Toimintakyvyn edistäminen osana kotihoidon perustehtävää Anna Viipuri 30.9.2014 Toimintakyky Ihminen on kokonaisuus, toimintakyvyn tukeminen on kokonaisvaltaista. Se on haastavaa, mikä edellyttää hoitajalta

Lisätiedot

LUKIOLAINEN - HUOLEHDITHAN JAKSAMISESTASI JA MIELESI HYVINVOINNISTA

LUKIOLAINEN - HUOLEHDITHAN JAKSAMISESTASI JA MIELESI HYVINVOINNISTA LUKIOLAINEN - HUOLEHDITHAN JAKSAMISESTASI JA MIELESI HYVINVOINNISTA Lisa Salonen MIELEN HYVINVOINTI Mielen hyvinvointi tarkoittaa hyvää mielenterveyttä. Omat kokemuksemme vaikuttavat sen muovautumiseen.

Lisätiedot

MINUN HYVÄ OLONI OSA II: OMAN HYVINVOINNIN POHTIMINEN

MINUN HYVÄ OLONI OSA II: OMAN HYVINVOINNIN POHTIMINEN MINUN HYVÄ OLONI OSA II: OMAN HYVINVOINNIN POHTIMINEN Tähän vihkoon on koottu kysymyksiä, jotka auttavat sinua miettimään omaa vointiasi. Vihkon kysymykset auttavat sinua myös miettimään, millaista apua

Lisätiedot

Perustunteita. Ihmisellä on paljon erilaisia tunteita. Osa niistä on perustunteita.

Perustunteita. Ihmisellä on paljon erilaisia tunteita. Osa niistä on perustunteita. Perustunteita Ihmisellä on paljon erilaisia tunteita. Osa niistä on perustunteita. Perustunteita ovat: ilo, suru, pelko, viha, inho ja häpeä. Niitä on kaikilla ihmisillä. Ilo Ilon tunne on hyvä tunne.

Lisätiedot

Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA AJATUS Tarjoamme lapsille niin kodinomaista elämää kuin se on mahdollista laitoksessa.säännöllisen päivärytmin avulla luomme lapsille turvallisuutta.

Lisätiedot

HAIKEUS ROHKEUS ONNI YLPEYS RAKKAUS VÄLINPITÄMÄTTÖ- MYYS VIHA PELKO IHASTUS RAUHALLISUUS ILO VÄSYMYS INHO RIEMU TOIVO PETTYMYS KAIPAUS PIRTEYS

HAIKEUS ROHKEUS ONNI YLPEYS RAKKAUS VÄLINPITÄMÄTTÖ- MYYS VIHA PELKO IHASTUS RAUHALLISUUS ILO VÄSYMYS INHO RIEMU TOIVO PETTYMYS KAIPAUS PIRTEYS TYYTYVÄISYYS AHDISTUS SURU IHASTUS LUOTTAMUS EPÄLUULO ILO KAIPAUS VÄLINPITÄMÄTTÖ- MYYS PIRTEYS ONNI TOIVO JÄNNITYS RIEMU TUSKA EPÄTOIVO MIELIALAPÄIVÄKIRJA YLPEYS VIHA RAUHALLISUUS PELKO ROHKEUS VÄSYMYS

Lisätiedot

2011 KURSSI-info 16-24v. nuorille

2011 KURSSI-info 16-24v. nuorille ...talking to You! 2011 KURSSI-info 16-24v. nuorille Invalidiliiton Lahden kuntoutuskeskus Kuntoutusta 16-24 vuotiaille nuorille siistii olla kimpassa Nuoruudessa tunne-elämä, fyysiset ominaisuudet ja

Lisätiedot

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Lapsen nimi: LASTEN OIKEUKSIEN JULISTUS Lapsella on oikeus Erityiseen suojeluun ja hoivaan Riittävään osuuteen yhteiskunnan voimavaroista Osallistua ikänsä ja kehitystasonsa

Lisätiedot

Merisuo & Storm Monenlaista luettavaa 2. Sisältö

Merisuo & Storm Monenlaista luettavaa 2. Sisältö Merisuo & Storm 2 Sisältö Opettajalle.................................... 3 Leijona ja hiiri (kansansatua mukaellen).............. 5 Kyyhkynen ja muurahainen (La Fontainea mukaellen).. 8 Korppi ja muurahainen

Lisätiedot

Mikä tekee sinut onnelliseksi?

Mikä tekee sinut onnelliseksi? Mikä tekee sinut onnelliseksi? Minut tekee onnelliseksi terveys! Minut tekee onnelliseksi sen oivaltaminen, että KIIRE on keksitty juttu eikä annettu, muuttumaton elämän muoto. Minut tekee onnelliseksi

Lisätiedot

Arvojen tunnistaminen

Arvojen tunnistaminen Arvojen tunnistaminen Viikko 2 Arvojen tunnistamisen neljä ilmansuuntaa ovat työ, ihmissuhteet, vapaa-aika, terveys. Näiden isojen otsakkeiden alle alat jäsentää tarkentavia huomioita. Arvoja ei voi tunnistaa

Lisätiedot

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Mieletön mahdollisuus Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Tukea lapsille ja nuorille, joiden vanhempi on sairastunut psyykkisesti Mieletön Mahdollisuus -projektin

Lisätiedot

Aamu- ja iltapäivätoiminnan kysely

Aamu- ja iltapäivätoiminnan kysely Aamu- ja iltapäivätoiminnan kysely Ryhmän ehdot: : Ehdot: Vastausvaihtoehdot: (Kysymys: Missä aamu- ja iltapäivätoiminnan ryhmässä lapsenne on mukana) : Ehdot: Vastausvaihtoehdot: (Kysymys: Missä aamu-

Lisätiedot

SEURAN SINETTIKRITEERIEN ARVIOINTI TYÖSTÖPOHJA SEURAN KÄYTTÖÖN

SEURAN SINETTIKRITEERIEN ARVIOINTI TYÖSTÖPOHJA SEURAN KÄYTTÖÖN SEURAN SINETTIKRITEERIEN ARVIOINTI TYÖSTÖPOHJA SEURAN KÄYTTÖÖN Ohessa osa-alueittain alueittain taulukot, joihin on jo täytetty riittävän tason kuvaus kaikista osa-alueista. Taulukon perässä ovat kysymykset,

Lisätiedot

Optimimalli. Viitasaari 06.03.14

Optimimalli. Viitasaari 06.03.14 Optimimalli Viitasaari 06.03.14 TYÖRYHMÄ 1 PREVENTIO / X Seniorikeskus / pysäkki X Vertaisryhmät - päivärytmi TYÖIKÄISET SAIRASTUNEET: työn jatkajan harkinta, omat ryhmät / vertaistuki X Erityisesti yksin

Lisätiedot

Työssäoppimassa Tanskassa

Työssäoppimassa Tanskassa Työssäoppimassa Tanskassa Taustatietoja kohteesta: Herning- kaupunki sijaitsee Tanskassa Keski- Jyllannissa. Herningissä asukkaita on noin. 45 890. Soglimt koostuu yhteensä 50 hoitopaikasta. Soglimtissa

Lisätiedot

Lapsellanne synt. on varattu aika neuvolan

Lapsellanne synt. on varattu aika neuvolan Janakkala- Hattulan perusterveydenhuollon yhteistoiminta-alue Janakkalan neuvola Lapsi 4 vuotta Arvoisat vanhemmat Lapsellanne synt. on varattu aika neuvolan terveydenhoitajalle / 201 klo. Käynti on osa

Lisätiedot

Terveisiä Poutapilvestä! Kesä sujui Imatralla oikein mukavasti. Sää oli vaihteleva koko Suomessa ja niin meilläkin. Välillä satoi ja välillä paistoi.

Terveisiä Poutapilvestä! Kesä sujui Imatralla oikein mukavasti. Sää oli vaihteleva koko Suomessa ja niin meilläkin. Välillä satoi ja välillä paistoi. 2007 Terveisiä Poutapilvestä! Kesä sujui Imatralla oikein mukavasti. Sää oli vaihteleva koko Suomessa ja niin meilläkin. Välillä satoi ja välillä paistoi. Nyt on hyvä muistella mennyttä kesää ja sen tapahtumia.

Lisätiedot

VERBI + TOINEN VERBI = VERBIKETJU

VERBI + TOINEN VERBI = VERBIKETJU VERBI + TOINEN VERBI = VERBIKETJU 1. Apuverbi vaatii seuraavan verbin määrämuotoon. Lisää verbi luettelosta ja taivuta se oikeaan muotoon. Voimme Me haluamme Uskallatteko te? Gurli-täti ei tahdo Et kai

Lisätiedot

LAPSEN HAASTATTELULOMAKE (alle 10-vuotiaalle)

LAPSEN HAASTATTELULOMAKE (alle 10-vuotiaalle) LAPSEN HAASTATTELULOMAKE (alle 10-vuotiaalle) Lapsi Haastattelija Päivä ja paikka 1 LAPSI JA HÄNEN PERHEENSÄ Vanhempasi ovat varmaankin kertoneet Sinulle syyn siihen, miksi olen halunnut tavata Sinua.

Lisätiedot

Sinut ry:n lehti Testaa tietosi Sinuista. Nuoren kertomus: Sijoitustausta on ollut minulle voimavara

Sinut ry:n lehti Testaa tietosi Sinuista. Nuoren kertomus: Sijoitustausta on ollut minulle voimavara Sinut ry:n lehti 2014 Testaa tietosi Sinuista Nuoren kertomus: Sijoitustausta on ollut minulle voimavara Mikä tää on? Hyppysissäsi oleva lehti on sijaisperheiden nuorille suunnattu Sinutlehti. Suomen Sijaiskotinuorten

Lisätiedot

Nuoren hyvä tuleminen sijaishuoltoon 30.9.2015 Lahti. Johanna Barkman Osallisuuden taidot ja valmiudet

Nuoren hyvä tuleminen sijaishuoltoon 30.9.2015 Lahti. Johanna Barkman Osallisuuden taidot ja valmiudet Nuoren hyvä tuleminen sijaishuoltoon 30.9.2015 Lahti Johanna Barkman Osallisuuden taidot ja valmiudet JÄHMETYN JÄÄDYN Mihin olemme menossa? Miten tähän on tultu? OLET TÄSSÄ. Kalle Hamm, 2008 Mitä nyt tapahtuu?

Lisätiedot

Unelmoitu Suomessa. 17. tammikuuta 14

Unelmoitu Suomessa. 17. tammikuuta 14 Unelmoitu Suomessa Sisällys ä ä ä ö ö ö ö ö ö ä ö ö ä 2 1 Perustiedot ö ä ä ä ä ö ä ä ä ä ä ä ä ö ä ää ö ä ä ä ä ö ä öö ö ä ä ä ö ä ä ö ä ää ä ä ä ö ä ä ä ä ä ä ö ä ä ää ö ä ä ä ää ö ä ä ö ä ä ö ä ä ä

Lisätiedot

EROKUMPPANIT. Nalleperhe Karhulan tarina

EROKUMPPANIT. Nalleperhe Karhulan tarina EROKUMPPANIT Nalleperhe Karhulan tarina Avuksi vanhempien eron käsittelyyn lapsen kanssa Ulla Sauvola 1 ALKUSANAT Tämä kirja on tarkoitettu avuksi silloin, kun vanhemmat eroavat ja asiasta halutaan keskustella

Lisätiedot

Tehtävät. tunteisiin liittyvät tehtävät 1 8. Tunteet kehossani. ilo viha jännitys häpeä ahdistus onnellisuus

Tehtävät. tunteisiin liittyvät tehtävät 1 8. Tunteet kehossani. ilo viha jännitys häpeä ahdistus onnellisuus Tehtävät tunteisiin liittyvät tehtävät 1 8 1 Tunteet kehossani Kirjoita tai piirrä, missä seuraavassa listatut tunteet tuntuvat kehossasi ilo viha jännitys häpeä ahdistus onnellisuus Mukailtu lähde: mielenterveystalo.fi

Lisätiedot

Kahvila Elsie. Sipoon palveluasumisen tukiyhdistys ry.

Kahvila Elsie. Sipoon palveluasumisen tukiyhdistys ry. Kahvila Elsie Sipoon palveluasumisen tukiyhdistys ry. Hyvät sipoolaiset, Olet saanut käteesi aivan uuden esitteen, joka kertoo Palvelutalo Elsieen perustettavasta kahvilasta. Tämä kahvila avautuu maanantaina

Lisätiedot

Liite 1 b 42) Kenen kanssa puhuminen auttaa, jos sinulla on vaikeuksia koulunkäynnissä? 1 Puhuminen auttaa harvoin

Liite 1 b 42) Kenen kanssa puhuminen auttaa, jos sinulla on vaikeuksia koulunkäynnissä? 1 Puhuminen auttaa harvoin Liite 1 b 42) Kenen kanssa puhuminen auttaa, jos sinulla on vaikeuksia koulunkäynnissä? 1 Puhuminen auttaa 2 3 4 5 Puhuminen auttaa Äidin kanssa Isän kanssa Äitipuolen kanssa Isäpuolen kanssa Isovanhempien

Lisätiedot

Liite 3 LA1. Sopeutumisvalmennuskurssille osallistuvan koulunsa aloittavan tai alakoulussa olevan lapsen kyselylomake 1.

Liite 3 LA1. Sopeutumisvalmennuskurssille osallistuvan koulunsa aloittavan tai alakoulussa olevan lapsen kyselylomake 1. Liite 3 LA1 Sopeutumisvalmennuskurssille osallistuvan koulunsa aloittavan tai alakoulussa olevan lapsen kyselylomake 1. Hyvä kurssilainen! Osallistut narkolepsiaa sairastavien lasten sopeutumisvalmennuskurssille.

Lisätiedot

...talking to me? 2011 KURSSI-info 10-15 -vuotiaille nuorille. Invalidiliiton Lahden kuntoutuskeskus

...talking to me? 2011 KURSSI-info 10-15 -vuotiaille nuorille. Invalidiliiton Lahden kuntoutuskeskus ...talking to me? 2011 KURSSI-info 10-15 -vuotiaille nuorille Invalidiliiton Lahden kuntoutuskeskus zoomaa lahteen Nuoruudessa tunne-elämä, fyysiset ominaisuudet ja persoonallisuus kehittyvät ja muuttuvat.

Lisätiedot

JOHDATUS RATSASTUSTERAPIAAN

JOHDATUS RATSASTUSTERAPIAAN JOHDATUS RATSASTUSTERAPIAAN Anne Rautio-Honkavaara HIPPOTHERAPY Hippos = hevonen Therapy = terapia, hoito Ratsastusterapia on yksilöllistä, suunnitelmallista ja tavoitteellista kuntoutusta. Ratsastusterapeutin

Lisätiedot

Matias magneettitutkimuksessa. Digitaalinen kuvakirja magneettikuvaukseen tulevalle lapselle ja vanhemmille

Matias magneettitutkimuksessa. Digitaalinen kuvakirja magneettikuvaukseen tulevalle lapselle ja vanhemmille Matias magneettitutkimuksessa Digitaalinen kuvakirja magneettikuvaukseen tulevalle lapselle ja vanhemmille 1 Moi! Minä olen Matias ja harrastan jääkiekkoa. Kaaduin harjoituksissa ja loukkasin polveni.

Lisätiedot

Pitääkö murtunut jalkani leikata? Mitä röntgenkuvissa näkyy? Mitä laboratoriokokeet osoittavat? Pitääkö minun olla syömättä ennen laboratoriokokeita?

Pitääkö murtunut jalkani leikata? Mitä röntgenkuvissa näkyy? Mitä laboratoriokokeet osoittavat? Pitääkö minun olla syömättä ennen laboratoriokokeita? '' Pitääkö murtunut jalkani leikata? Mitä röntgenkuvissa näkyy? Mitä laboratoriokokeet osoittavat? Pitääkö minun olla syömättä ennen laboratoriokokeita? Kuinka kauan kipsiä pidetään jalassa? Saako kipeälle

Lisätiedot