Lehti MS-taudin parissa eläville

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Lehti MS-taudin parissa eläville"

Transkriptio

1 2 /2012 Lehti MS-taudin parissa eläville Arki pyörii lapsiperheessä Marko Björs kannustaa ratsaille Musiikki, Metallica ja MS

2 4 16 tässä lehdessä Arki kantaa!... 4 Marko Björs rohkaisee hevosen selkään Motivoituneita potilaita, monipuolista hoitoa Musiikki soi, työ joustaa, MS seuraa mukana Kenelle kertoa MS-diagnoosista? ennakoivat lausunnot Tässä Bayerin Primo-lehden numerossa saattaa olla ennakoivia lausuntoja, jotka perustuvat Bayerkonsernin tai Bayer-toimialan johdon tämänhetkisiin oletuksiin ja ennusteisiin. erilaiset odotettavissa olevat tai odottamattomat riskit ja epävarmuustekijät saattavat muuttaa yrityksen todellisia tuloksia, taloudellista tilannetta, kehitystä ja suoritusta näistä ennusteista. Joistakin tällaisista tekijöistä kerrotaan Bayerin tiedotteissa, jotka löytyvät Bayerin verkkosivustolta osoitteesta www. bayer.com. Yritys ei ole velvollinen päivittämään tai korjaamaan näitä ennakoivia lausuntoja uusien tietojen tai olosuhteiden vuoksi.

3 Kuvassa mielimaisemani lokakuun auringossa, mutta se näyttää hyvältä myös marraskuun pimeydessä. Pysähtymishetkiä Arki lapsiperheessä, kiireinen työ tai opiskelu syö voimavaroja ja jaksamista. Mennään päivästä toiseen vain seuraavat tekemiset mielessä ja elämästä tulee suorittamista. Vaikka haaveena on ollut perheen perustaminen ja lasten saaminen tai unelmien työura tai on päässyt opiskelemaan haluamaansa alaa, saattaa niistä arjen pyörityksessä kadota ilo. Jokainen meistä tarvitsee pysähtymistä, yksityisiä hetkiä, jolloin aikaa on vain itselle ja omien ajatusten miettimiseen. Pysähtyessä ajatukset pääsevät irti arjen asioista uudenlaiselle tasolle. Kun saa ja antaa luvan itselleen ajatella ihan muuta kuin sitä mitä ruokaa laitetaan tänään tai päivän työlistaa, jaksaa miettiä niitä myöhemmin ihan erilaisella innolla, nauttien niistä. Mitä nämä pysähtymishetket sitten ovat? Tässä lehdessä Tuuli-Maria Haula kertoo juoksevansa metsässä, Jussi Lehtisen hetket täyttää musiikki ja Marko Björs kannustaa hevosen selkään pysähtymään ja kuntoutumaan. Hyvärisen perheessä taas aikaa on saatu työjärjestelyillä ja kiireisimpään aikaan läheisten avun turvin. Joskus onkin hyvä, että joku läheinen pysäyttää sinut järjestämällä aikaa ja erilaisen hetken. Pysähtyminen on aivojen akkujen latausta. Sen jälkeen niiden kapasiteettiin tulee erilaisia tasoja ja äsken ärsyttäneissä asioissa näkee ihan erilaisia puolia. Hymyilyttää enemmän. Ajan lisäksi pysähtymiseen auttaa erilaiset aistimukset: toisille musiikki ja toisille tuoksut. Monille on tärkeää fyysinen rasitus, jotta voi tuntea liikunnan jälkeen tulevan hyvän olon. Minulle on tärkeää myös mielimaisema. Paikka on lähellä ja sinne on helppo mennä ja saa samalla liikuntaa ja toisinaan myös mukavaa seuraa. Vietä pysähtymishetki Primon parissa! Anja-Leena Toivonen päätoimittaja

4 primo

5 Arki kantaa! Raumalaisessa Hyvärisen perheessä on tänä syksynä eletty jännittävää aikaa, kun perheen kaksospojat Roope ja Veeti ovat aloittaneet koulun. Heidän äidillään Susannalla, 34, diagnosoitiin MS vuonna 2006, kun pojat olivat puolen vuoden ikäisiä. TeksTi briiffi OY valokuvat Jaanis KerKis primo

6 primo Äidin mukaan pojat ovat koulunkäynnistä vielä vähän ulapalla, mutta sisäänajo uusiin kuvioihin on hyvässä vauhdissa.

7 Arkiaamuna Hyvärisillä riittää hulinaa. Perheen isä Petteri lähtee jo ennen muiden heräämistä töihin Turkuun. Hiukan myöhemmin Susanna laittaa pojille aamupalan ja huolehtii heidät koulumatkalle. Tästä on 1,7 kilometriä kouluun. Pojat kulkevat sen linja-autolla, koska matka on sen verran vaarallinen, Susanna Hyvärinen toteaa. Uudet koulurutiinit ovat vaatineet totuttelua, mutta sujuneet hyvin. Äidin mukaan pojat ovat koulunkäynnistä vielä vähän ulapalla, mutta sisäänajo uusiin kuvioihin on hyvässä vauhdissa. Hän on Roopen ja Veetin koulunaloituksen takia ensi kesään asti osittaisella hoitovapaalla työstään raumalaisessa kirjapainossa. Petteri Hyvärisen kaksi etätyöpäivää viikossa helpottavat myös perheen arkirumbaa. Yhteisiä puuhia ja harrastuksia Koulun jälkeen pojat menevät kolme kertaa viikossa iltapäiväkerhoon, josta Susanna heidät hakee. Sitten syödään, tehdään läksyt ja touhutaan vähän perheen kesken. Ilta on lapsiperheessä aika lyhyt, hän selostaa. Pojilla on harrastuksia kolme kertaa viikossa, partio, jalkapallo ja jääkiekko. Illat menevät heitä kuskatessa. Viikonloput sujuvat perheessä rauhallisesti, ilman jatkuvaa ohjelmaa. Aika kuluu kotihommissa, mitä ei viikolla jaksa tai pysty tekemään. Kesäisin Roopen ja Veetin suosikkipuuhaa on uiminen, uimaranta on puolen kilometrin päässä kodista. Perheen yhteisenä harrastuksena on kahden kesän ajan ollut myös purjehtiminen omalla veneellä. Olemme tehneet päivän reissuja yhdessä poikien kanssa, mies on tehnyt pidempiäkin matkoja, Susanna kertoo. Äidin sairaus ei ole vielä kummemmin mietityttänyt seitsemänvuotiaita kaksosia. primo

8 Olen sanonut lapsille, että minulla on sellainen tauti, että olen välillä vähän väsynyt, mutta se ei ole mitään vakavaa. Sen jälkeen he ovat jatkaneet leikkejään. Pojat on vielä sen verran pieniä, etteivät ole osanneet kysellä asiasta. Sitten kun kyselevät, niin kerrotaan. salamaoireet ja -diagnoosi Susanna Hyvärisellä diagnosoitiin MS-tauti 28-vuotiaana keväällä Kaikki tapahtui salamavauhtia: diagnoosi tuli neljän päivän kuluttua ensioireista. Diagnoosi tuli ihan puskista. Sain rajut oireet, molemmat jalat ja toinen käsi halvaantuivat. Pystyin kävelemään jalkoja laahaamalla. Vointini koheni nopeasti, joten arki jatkui lähes samanlaisena. Tuolloin elettiin pääsiäistä ja Susanna Hyvärinen lähetettiin TYKS iin Turkuun päivystävälle neurologille. Tämä totesi, että kaikki merkit viittaavat MS-tautiin ja että Hyvärinen voi jäädä Turkuun, tai palata kotiin, odottaa seuraavaa arkipäivää ja mennä sitten Porissa sairaalaan. Koska pojat olivat aivan pieniä vauvoja, hän valitsi jälkimmäisen. Se oli sumuista aikaa. Diagnoosi oli aika shokki. Minulla ei ollut mitään tietoa taudista, pyörätuoli oli ainoa minkä tiesin. Kukaan läheisistä ei ole sairastanut MS-tautia. Tieto karttui pikkuhiljaa. Onneksi ei MShoitajakaan läväyttänyt kaikkea tietoa kerralla, kun sitä oli niin sekaisin siinä kohtaa. Uudessa tilanteessa aviomies Petteri ja perheen läheiset ottivat ohjat käsiinsä. Mies oli hetken pois töistä, järjesti kaupungilta meille hoitajan, äitini otti vapaata töistä ja anoppi tuli auttamaan, Susanna Hyvärinen kertaa. Pahimmassa vaiheessa Susannan äiti tuli joka aamu Huittisista Raumalle perheen avuksi. Arki löysi uusiin uomiinsa kuitenkin nopeasti. Susanna aloitti lääkityksen saman vuoden kesällä, kun hänelle tuli toinen pahenemisvaihe. Siitä saakka rutiineihin on kuulunut pistäminen. Vointini koheni nopeasti, joten arki jatkui lähes samanlaisena. Sain paljon apua läheisiltä ja mies oli isona tukena. Tällä hetkellä hän voi hyvin. Puutumisia tulee, väsymys on välillä lamaannuttava, mutta menee ohi, kun ei rasita itseään. Tasapaino saattaa välillä vähän heitellä, mutta yleisesti ottaen vointini on hyvä. Omakotitalon rakentajat Hyväriset asuvat Rauman Unajassa, itse rakentamassaan omakotitalossa. Rakennustöihin he ryhtyivät vuonna 2007 ja perhe on asunut uudessa kodissa vuodesta Valmiiksi talo ei tule varmaankaan koskaan, aina löytyy laitettavaa. Ei se valmis vielä ole, mutta asumiskunnossa. Listoja puuttuu, terassi puuttuu, Susanna Hyvärinen listaa. Ehdottomasti eniten voimia arkeen tuovat hänen mukaansa Roope ja Veeti, heidän kasvamisensa ja kehittymisensä seuraaminen. Poikien elämänilo ja lapsenmielisyys tuottavat roppakaupalla iloa päivittäin. Susanna rohkaisee muitakin MSpotilaita seuraamaan unelmiaan ja perustamaan perheen, jos siltä tuntuu: Ei kannata jäädä tämän taudin valtaan, elämästä täytyy saada nauttia ja toteuttaa omia unelmiaan. Totta kai kannattaa mennä elämässä eteenpäin! hän kannustaa ja jatkaa: Arki kantaa. Pojista saa paljon virtaa ja huumori auttaa jaksamaan, Susanna Hyvärinen summaa primo E niin kuin Ekaluokkalaisten opinnot ovat edenneet e-kirjaimeen.

9 Hyväriset asuvat itse rakentamassaan omakotitalossa, joten arkiaskareita riittää. Isä ja pojat musisoimassa yhdessä. Yhdessä puuhailu on perheelle tärkeää.

10 Marko Björs: Hevonen on hyvä kaveri ja hevosihmiset ovat hyviä kavereita Junioreiden ja nuorten ratsastajien maajoukkuevalmentaja rohkaisee MS-potilaita hevosen selkään. Teksti briiffi OY valokuvat Juuso Paloniemi primo

11 primo

12 primo Jos yhtään kiinnostaa, kannattaa mennä tutustumaan ja katsomaan. Ratsastus voi tuoda niin henkisesti kuin fyysisestikin ihan uutta elämänlaatua! moninkertainen ratsastusmitalisti ja valmentaja Marko Björs hehkuttaa ja jatkaa: Hevosen selässä ei pysty ajattelemaan mitään muuta kuin sitä hetkeä, joten se on oikeaa arjen ja huolien katkaisua, saati sitten että Marko Björs sai kipinän vammaisratsastukseen 1990-luvulla. sen avulla pystyy kuntoutumaan. Hevoset ja hevosihmiset ovat Björsin mukaan myös hyviä kavereita, joten kaupanpäälliseksi voi saada myös joukon uusia ystäviä. Terapiaratsastusta vai vammaisratsastusta? Terapiaratsastus on kuntoutusta, joka toteutetaan ratsastusterapeutin ohjauksessa, yhdessä koulutetun hevosen kanssa. Terapeuttinen ratsastus kehittää monipuolisesti motoriikkaa. Hevosen kävellessä ratsastajaan välittyy lukuisia symmetrisiä liikeimpulsseja ja hevosen liike vaikuttaa ihmiseen tasapaino-, tunto- ja liikeaistijärjestelmien kautta. Hevonen on laumaeläin, pyrkii kontaktiin ja on yhteistyöhaluinen. Vammaisratsastus puolestaan on harrastus: ratsastusta harrastetaan ottaen ratsastajan sairaus tai vamma huomioon. Tallilla on voitu kiinnittää erityistä huomiota esteettömyyteen ja esimerkiksi rakennettu liikkumista helpottavia ramppeja. Hevonen ei syrji, eikä hevonen tajua jos ihmisellä on esimerkiksi liikuntarajoite. Hevonen on hyvin terapeuttinen eläin, Marko Björs kertoo. Turvallisuus ennen kaikkea Björs sai kipinän vammaisratsastukseen 1990-luvun loppupuolella. Olin Hyvinkäällä ratsastuskeskuksessa valmennuspäällikkönä, kun minulta kysyttiin, voinko ottaa valmennukseeni vammaisratsastusryhmän. Siitä alkoi Marko Björsin tie valmen tajana vammaisratsastuksen parissa. Sen huippuhetkiä on ollut muun muassa Marita Tevalin Sydneyn olympialaisista tuoma Suomen kaikkien aikojen ensimmäinen paralympiamitali kouluratsastuksessa. Björs toimii vammaisratsastuksen parissa erilaisissa tehtävissä. Hänellä on myös henkilökohtaisia oppilaita, joilla on erilaisia liikuntarajoitteita. Vaikka ratsastuksen aloittamisessa on Björsin mukaan matala kynnys, suinpäin ei pidä ratsaille hypätä. Kun kokeilee ratsastusta, henkilökunnan täytyy olla asiansa osaavia, hevosen

13 olla turvallinen ja talliolosuhteiden turvalliset. Ensimmäinen ratsastuskerta on niin jännittävä, etenkin jos on liikuntarajoitteita tai vastaavia, että olosuhteiden täytyy olla kunnossa. Hevonen vaistoaa heti jos ihminen pelkää. monipuolista toimintaa ruskeasuon talleilla Tällä hetkellä Marko Björsin ajan vie valmentaminen, tallitoiminnan pyörittäminen ja hevosten kouluttaminen. Hänellä on valmennustalli Helsingin Ruskeasuon historiallisella tallialueella. Tallit tarkennettiin jo 1940-luvulla olympialaisia varten, mutta koska sota siirsi Helsingin olympialaisia, ne pääsivät olympiakäyttöön vuonna Nykyään talleilla toimii Marko Björsin valmennustallin lisäksi kaksi ratsastuskoulua, Helsingin ratsupoliisin talli ja Kyra Kyrklundin perustama kilpatalli. Valmennan junioreita ja nuoria ratsastajia, olen Suomen Ratsastajainliiton maajoukkuevalmentaja. Tavoitteenamme on saada nuorista uusia edustusratsukoita maailmalle. Marko Björsillä käy vammaisratsastajia viikoittain treeneissä. Terapiaratsastustoiminnan kehittäminen Ruskeasuolla on puolestaan työn alla. Terapiaratsastuksesta kiinnostuneita Björs kehottaa puhumaan oman kuntouttajan kuten fysioterapeutin kanssa. Ratsastuksesta harrastuksena taas kannattaa kysellä lähitalleilta ja Suomen Ratsastajainliitosta. Kynnys on aika pieni lähteä mukaan, kun vain uskaltaa ja ottaa selvää. Harvemmin kukaan tulee ovelle taluttamaan hevosen, hän kannustaa. Lue Lisää: Ratsastusterapia on kokonaisvaltai sta kuntoutusta Tiina Järvinen Ratsastusterapialla pyritään vähentämään muun muassa MS-kuntoutujan spastisuutta, lonkkanivelten ja selän jännitystiloja ja kipuja. Terapeuttisen ratsastuksen on todettu parantavan MS-potilaiden kävelyä, vartalon hallintaa, tasapainoa ja mielialaa. Ratsastusterapeutti Tiina Järvinen Hevonkeitaan tallilta Askaisista korostaa hevosen kanssa työskentelyn kokonaisvaltaista vaikutusta. Hän on nähnyt, kuinka kuntoutujan itsetunto kasvaa terapian myötä. Tulee uskallusta lähteä tekemään haasteellisiakin asioita, monille tulee hevosen kanssa liikkuessa vapauden tunne. Vaatii uskallusta antautua kannettavaksi ja työskennellä ison eläimen kanssa. Ratsastusterapia lisää motorista itsetuntoa, kun huomaa hallitsevansa kehonsa liikkuvan hevosen selässä. Terapiassa ei ole tavoitteena itsenäinen ratsastaminen, vaan oman kehon hallinta. MS-kuntoutujalla voidaan harjoittaa esimerkiksi jalan heilahdusvaihetta, jos kävelyssä on vaikeutta. Hevosen tuottama symmetrinen liike ja rytmi aktivoivat kuntoutujan omia lihaksia ja ratsastusterapeutti voi käsillään fasilitoida liikettä. Myös hevosen hoitotoimia voidaan käyttää hyödyksi, kuten harjaamista pystyasennon harjoituksena. Tiina Järvinen suosittelee ratsastusterapiaa siinä vaiheessa, kun kävelykyky on vielä hyvä. Useimmiten kuntoutujat tulevat terapiaan kuitenkin silloin, kun he ovat Kelan kuntoutuksen piirissä ja käyttävät jo liikkumisen apuvälinettä. Oman kuntoutuksen suunnittelussa kannattaa olla itse aktiivinen. Ratsastusterapian aloittaminen jo aiemmin on mahdollista omakustanteisena. Jos haluaa varhaista kuntoutusta itselleen, kannattaa kysellä paikallisista talleista ja yhdistyksistä, onko heillä erityisryhmille ratsastusta. Lisäksi voi tietysti kysellä suoraan ratsastusterapeuteilta, Järvinen vinkkaa.

14 Motivoituneita potilaita, monipuolista hoitoa Satakunnan keskussairaalassa Porissa työskentelevä neurologi Tuuli-Maria Haula kannustaa potilaitaan liikkumaan ja näyttää itse esimerkkiä. TeksTi briiffi OY valokuva Jaanis KerKis T uuli-maria Haula lähti aikanaan kymmenisen vuotta sitten erikoistumaan neurologiaan aiheen mielenkiintoisuuden takia ja siksi, että neurologina on mahdollista luoda pitkäaikaisia potilassuhteita. Aivojen ja hermoston toiminta on mielenkiintoista. Tykkään siitä, että on pitkäaikaisia potilassuhteita, jotka kestävät vuodesta toiseen, eikä työ ole vain sitä, että aina tulee uusia potilaita, joita ei koskaan tapaa uudelleen. Tietenkin taudit ovat ikäviä, mutta diagnoosista huolimatta hyvässä potilassuhteessa on mukava tavata. Kun tuntee ihmisen, on helpompi hoitaa, Haula kertoo. Hoitoratkaisut tehdään yhteisymmärryksessä Haula on työskennellyt Satakunnan keskussairaalassa hieman yli viisi vuotta ja on poliklinikan neurologeista nuorin. Sinä aikana kun olen ollut neurologialla töissä, hoito ei ole juurikaan muuttunut. Mutta aikanaan kyllä lääkkeiden markkinoille tulo muutti hoitoa, aikaisemminhan ei ollut mitään lääkkeitä MS-tautiin. Diagnoosin saaminen on Haulan mukaan aina potilaalle jonkinasteinen järkytys, mutta sen taso vaihtelee. Osa on osannut epäillä MS-tautia oireiden perusteella ja he ovat huojentuneita, kun saavat oireille nimen. Monella on kauhukuva pyörätuoliin joutumisesta ja huoli tulevaisuudesta. Ensimmäisiä kysymyksiä MS-diagnoosin jälkeen on, onko tähän lääkettä. Tuuli-Maria Haulan mukaan MS-potilailla on korkea hoitomotivaatio. Harvassa ovat ne, jotka eivät halua aloittaa lääkitystä. Uusimpien tutkimustulosten mukaan on myös olemassa pitkäaikaista näyttöä yli kahdenkymmenen vuoden ajalta lääkehoidon positiivisista vaikutuksista elinikään. Haula korostaa, että potilaalle annetaan materiaalia, aikaa miettiä ja ratkaisut tehdään yhteisymmärryksessä. Lisäksi tarkistan, että potilas syö monipuolisesti ja suosittelen D-vitamiinia. Äidit, muistakaa liikunta! Tuuli-Maria Haula korostaa monipuolisen liikunnan merkitystä MS-taudin hoidossa. En anna varsinaisia liikuntareseptejä, mutta motivoin kovasti omaehtoiseen liikuntaan. Sopivaa liikuntamuotoa aletaan haarukoida potilaan aiempien harrastusten pohjalta. Jos vanha laji ei enää esimerkiksi tasapainovaikeuksien takia sovi, pyritään löytämään uusi. Keskustelemme vähän siitä, mitä potilas on ennen tottunut harrastamaan. Tärkeintä on että potilas harrastaisi liikuntaa, ja että se olisi monipuolista. Haula näyttää itse esimerkkiä: innokas liikkuja juoksee, golfaa ja käy jumpassa. Työpäivän jälkeen saatan mennä suoraan metsään juoksemaan tunniksi, siinä saa ajatukset irti töistä. Perheessä on kaksi lasta, iältään 8 ja 6 vuotta. Liikunnasta on tullut koko perheen yhteinen juttu. Lähin golfkenttä sijaitsee kymmenen minuutin ajomatkan päässä kodista ja viime kesänä harrastuksesta innostuivat myös lapset. Kahden lapsen äitinä Haula tietää, miten tärkeää on, että äiti jaksaa ja pysyy kunnossa. Kun olen itsekin ollut pienten lasten äiti, muistutan nuoria äitejä siitä, että isän täytyy antaa aikaa, että nainen pääsee liikkumaan primo

15 Työpäivän jälkeen saatan mennä suoraan metsään juoksemaan tunniksi, siinä saa ajatukset irti töistä.

16 Musiikki soi, työ joustaa, MS seuraa mukana Jos Metallica esiintyy Euroopassa, yleisössä on hyvin todennäköisesti myös haminalainen Jussi Lehtinen vaimonsa kanssa. Mukana jo 1990-luvulta lähtien on matkannut myös MS-tauti. TeksTi briiffi OY valokuvat JuSSi LehTiSen OMa albumi Musiikki ja Jussi Lehtinen, 45, ovat olleet erottamattomat siitä lähtien, kun Lehtinen 5-vuotiaana aloitti lauluharrastuksen. Opiskeluaikoinaan Jyväskylässä Lehtinen oli laulamassa Seminaarinmäen Mieslaulajien eli Semmareiden alkukokoonpanossa ja takana on musisointia monissa eri orkestereissa ja bändeissä. Aktiivisen trumpetinsoiton Lehtinen on joutunut jättämään vähemmälle sen fyysisen raskauden takia. Laulu sen sijaan kulkee tänä syksynä Lehtinen elvytti kuoroharrastuksensa ja aloitti laulamisen Kaakon kamarikuorossa tenorien riveissä. Anu-vaimonsa kanssa hän on myös ahkera konserttivieras. Erityisesti pidämme oopperasta ja metallimusiikista. Olen sitä mieltä, että mikä tahansa hyvin esitetty musiikki on kuulemisen arvoista, Lehtinen sanoo painokkaasti. Kansallisoopperassa käymme useita kertoja vuodessa ja Metallican perässä olemme kiertäneet pitkin Eurooppaa useiden vuosien ajan. Lehtisten kaksi samojedinkoiraakin on nimetty Metallican mukaan. Robi on saanut nimensä basisti Rob Trujillolta ja Lasse rumpali Lars Ulrichilta. Viimeksi olimme kuulemassa Metallicaa toukokuussa Pariisiissa Stade de Francella. Metallicahan oli myös Suomessa kesäkuussa Kalasatamassa. Siellä olisi pitänyt seistä monta tuntia, enkä yksinkertaisesti pysty siihen. Tämän vuoksi etsimme sellaisia keikkapaikkoja, joissa varmasti on istumapaikat saatavilla. Tuhatpiikkijuhlat Jussi Lehtisen arkeen on kuulunut pistäminen jo kuudentoista vuoden ajan: Minulla aloitettiin lääkitys heti kun sitä oli saatavilla, Kymenlaaksossa ensimmäisten potilaiden joukossa vuoden 1996 kesällä. Kun kotkalainen neurologi kertoi uudesta lääkkeestä, Lehtinen oli heti valmis kokeilemaan sitä, sillä MS oireili tuolloin voimakkaasti. Jos esimerkiksi lähdin koirien kanssa lenkille, sovin vaimon kanssa, mihin suuntaan lähden ja jos minua ei puoleen tuntiin näy takaisin, hän tulee autolla perään. Lehtinen pitää pistämisestä tarkkaa kirjaa, jotta voi kierrättää pistospaikkoja. Haastattelupäivänä oli vuorossa pistos numero Kun tuhat pistosta tuli vuonna 2001 täyteen, pariskunta järjesti ystävilleen tuhatpiikkijuhlat. Juhlat olivat teeman mukaiset tarjoiluja myöten, esimerkiksi sinappi tarjoiltiin ruiskuista. Kun ainoa tieto sairaudesta oli MS-DOS Jussi Lehtinen sai MS-diagnoosin vuonna Sitä edelsi vuosia kestäneet oudot oireet, joten diagnoosi oli helpotus. Näköhermon tulehdus vuonna 1987 oli ensimmäinen. Tulehduksia seurasi vielä lisää, samoin epämääräisiä muita oireita, kramppeja ja tuntopuutoksia luvun alussa primo

17 Kotkassa ei ollut magneettikuvauslaitetta, joten diagnoosi vaati lukuisia tutkimuksia. Sairastuttuani etsin käsiini kaiken tiedon MS-taudista, minkä sain. Silloinen tietosanakirja ei edes tuntenut hakusanaa MS-tauti. Ainoa sana mikä löytyi, oli MS-DOS! Jussi Lehtinen muistelee. Tuolloin Lehtiset olivat juuri rakentamassa kaksikerroksista omakotitaloa maalle. Pelkona oli, ettei Jussi voisi kohta enää kävellä portaita, joten he levensivät kulkuväyliä ja portaikosta tehtiin sellainen, että siihen voisi kiinnittää porrashissin. Pelkäsin fysiikan ja varsinkin jalkojen pettävän ja menettäväni liikuntakyvyn. Se ei ole toteutunut. Pystyn edelleen liikkumaan MSpotilaaksi hyvin, hän kertoo. Lehtisen sairastuessa ei ollut tiedossa, että MS voi vaikuttaa myös kognitiiviseen puoleen. Jussi Lehtiselle MS-tauti aiheuttaakin ennen kaikkea kognitiivisia harmeja, kuten muisti- ja keskittymisongelmia. Myös väsymys ja tasapainohäiriöt vaivaavat. Esimerkiksi juhlat, joissa on paljon väkeä ja pitää väkijoukon keskellä seurustella ihmisten kanssa, ovat hyvin rankkoja, joten en mielelläni mene enää sellaisiin tilaisuuksiin. Hyvä työpaikka joustaa tarpeen mukaan Jussi Lehtinen on osa-aikaisella työkyvyttömyyseläkkeellä työstään luokanopettajana Husulan koulussa Haminassa. Työssä jaksamista on auttanut hyvä työyhteisö, joka on joustanut tarvittaessa: Lehtinen ei opeta enää fyysisiä aineita kuten liikuntaa, vaan teoria-aineita. Mielelläni yritän roikkua töissä niin kauan kuin mahdollista, jotta elämänrytmi ja kontaktit säilyisivät. Lehtinen miettii ja iloitsee myös siitä, että pystyy yhä tekemään tavallisia arkiaskareita. Perheen kahdella nelijalkaisella on myös tassunsa pelissä: Ehdot- Kaksi samojedinkoiraa tuovat iloa Anu ja Jussi Lehtisen arkeen. Iltalenkki koirien kanssa kuuluu arjen tärkeisiin rutiineihin. tomasti eniten saan virtaa iloisista koiristamme! Päivittäiseen arkeen kuuluu lenkkeily ja leikkiminen koirien kanssa. Yksi päivän tärkeistä hetkistä koittaa iltaisin, pieni iltalenkki koirien kanssa: Iltalenkin teen ihan joka ilta, vaikka vain lyhyen, jos jalat eivät oikein pitkää jaksa, Lehtinen toteaa. primo

18 Hoitaja vastaa valokuva Jaanis KerKis Palstalla MS-hoitaja vastaa potilaita askarruttaviin kysymyksiin Kenelle kannattaa kertoa ms-diagnoosista? MS-hoitaja Tiina elo Satakunnan keskussairaalasta Porista: MS-diagnoosin saadessaan ihminen itse tietää, kenelle diagnoosistaan haluaa kertoa. Sairastunut on usein nuori, perheellinen ja hänellä on pieniä lapsia. Jokainen vanhempi tuntee lapsensa ja tietää, milloin kertoa sairaudesta lapsen ikätason mukaisesti. Pikkulapselle voi sanoa, että olen väsynyt, ja se riittää. Pientä lasta saattaa pelottaa pistokset, joten kannattaa kertoa, että ne ovat hoitoa ja tarkoitettu auttamaan. Teini-ikäinen vaistoaa jo asioita, osaa itsekin etsiä tietoa sairaudesta ja saattaa myös ottaa vanhemman roolin, kantaa huolta ja murhetta tilanteesta. Teini-ikäiselle äidin tai isän sairauden mukanaan tuoma ulkoinen muutos saattaa myös olla kova paikka, kehtaako enää tuoda kavereita kylään. Keskustelu auttaa ja kavereidenkin kanssa voi keskustella. On hyvä tuoda esiin perusfaktat, se että MS-tauti ei tartu ja siihen on olemassa lääkehoitoja. Läheisille voi antaa myös luettavaksi MS-taudista kertovaa materiaalia, lisää tietoa löytyy myös netistä. Työnantajalle sairaudesta kannattaa kertoa silloin, kun sairaus asettaa työn tekemiselle ehtoja. Kun sairaus etenee ja työhön tarvitsee helpotusta, on työntekijän etu kertoa työnantajalle. MS-potilaalla on oikeus saada apua ja pienillä toimilla voidaan auttaa. On kaikkien etu, että nuoret MS-potilaat pysyvät työelämässä primo

19 Anna palautetta Primosta Kerro meille, mitä mieltä olet Primon jutuista. Kaikkien mennessä palautetta antaneiden kesken arvotaan 3 kpl Marimekon pehmeitä pyyhesettejä. Samalla kupongilla voit myös tilata Primon maksutta itsellesi! Suurkiitos palautteista, joita saimme viime lehdestä! Primosta sanottiin mm. seuraavaa: Lapin luonnossa otetut kuvat ovat upeimpia, mitä olen missään lehdessä nähnyt. Hyvä olisi ehkä kertoa myös jotain ikäviäkin seikkoja, joiden kanssa pitää selviytyä. Ei MS-potilaan elämä ole pelkkää päivänpaistetta! :) Ihanan positiivinen kokonaisuus. Jatkakaa samaan malliin saa virtaa moni sairas. Antaa toivoa. Aiheita tuleviin lehtiin: Miten yhdistää perhe, lapset, työ, sairauden hoito? Seija kirjoitti tuskan pois -artikkeli sai paljon kiitosta: liikuttava, koskettava, omakohtainen, oppisipa käsittelemään vaikeita asioita tuolla tavalla. QR-kooDi QR-koodi on kaksiulotteinen viivakoodi, jota käytetään matkapuhelimilla ja kämmentietokoneilla kuten ipadilla. QR on lyhenne sanoista Quick Response. QR-koodit ovat hyvin suosittuja maailmalla mm. Japanissa, josta se on lähtöisin, mutta niiden käyttö lisääntyy myös Suomessa. QR-koodin voi lukea matkapuhelimille kehitetyillä ilmaisilla sovelluksilla, jotka käyttävät matkapuhelimen kameraa koodin skannaamiseen. Monissa matkapuhelimissa on koodinlukuohjelma jo valmiina. Toimitus: bayer Oy ja briiffi Oy Graafinen suunnittelu: briiffi Oy Paino: newprint Oy Julkaisija: bayer Oy espoo 2 /2012 Lehti MS-taudin parissa eläville Arvonta- ja tilauskuponki Millä arvosanoilla kuvailisit Primon juttuja? Osallistun arvontaan Tilaan maksuttoman Primon itselleni 5 = Erittäin hyvä, 4 = Melko hyvä, 3 = En osaa sanoa, 2 = Melko huono, 1 = Huono Arki kantaa! Nimi Marko Björs rohkaisee hevosen selkään / Ratsastusterapia Motivoituneita potilaita, monipuolista hoitoa Katuosoite Musiikki soi, työ joustaa, MS seuraa mukana Kenelle kertoa MS-diagnoosista? Postinumero ja -paikka Yleisarvosana Primosta 2/2012 Omat terveiseni Primon toimitukselle: Kaikkien mennessä palautetta antaneiden kesken arvotaan 3 kpl Marimekon pyyhesettejä.

20 Kattava tietopaketti diagnoosin saaneille ja vastauksia kysymyksiin, jotka usein mietityttävät. Mikä MS-tauti on? Miksi juuri minä? Miten MS-tauti etenee? Miten MS-tautia hoidetaan? Lue vinkkejä ja käytännön ohjeita helpottamaan jokapäiväistä elämää. MS-forumissa voit vaihtaa ajatuksia toisten MS-tautia sairastavien kanssa. Sivustolta löydät myös kaikki Primo-lehdet sähköisinä ja paljon muuta. Bayerin Medinfo palvelee älä jää kysymystesi kanssa yksin Bayerin Medinfo auttaa sinua kaikissa Bayerin tuotteisiin liittyvissä kysymyksissä. Soita Tai lähetä sähköpostia: Soita arkipäivisin kello 9 15, muina aikoina voit jättää soitto pyynnön vastaajaan. Puheluusi vastataan Bayerin lääketieteelliseltä osastolta Espoosta. Primo maksaa postimaksun 2 /2012 Lehti MS-taudin parissa eläville BAYER OY tunnus info: espoo vastauslähetys L.FI

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Petri Kallio Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Asiantuntijaryhmän jäsen Petra Tiihonen Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Henkilökohtainen avustajatoiminta Syyskuu 2014

Lisätiedot

Liikuntalupaus. 2. Olla aktiivisesti mukana lapsemme liikunnassa. 3. Lisätä koko perheen yhteisiä liikuntahetkiä.

Liikuntalupaus. 2. Olla aktiivisesti mukana lapsemme liikunnassa. 3. Lisätä koko perheen yhteisiä liikuntahetkiä. Liikuntalupaus 1. Omassa pihassa, pyörätiellä, metsässä ja missä vielä meidän perhe liikkuu, polskuttelee, kiikkuu. 2. Olla aktiivisesti mukana lapsemme liikunnassa. 3. Lisätä koko perheen yhteisiä liikuntahetkiä.

Lisätiedot

Lehti ms-taudin pariss a eläville

Lehti ms-taudin pariss a eläville 1 /2012 Lehti ms-taudin pariss a eläville Hoitoa ja huolenpitoa Lapissa Maailma ei kaatunutkaan MS-päivä on kevään huipennus 4 14 13 tässä lehdessä Hoitoa ja huolenpitoa Lapissa... 4 Seija kirjoitti tuskan

Lisätiedot

Saa mitä haluat -valmennus

Saa mitä haluat -valmennus Saa mitä haluat -valmennus Valmennuksen jälkeen Huom! Katso ensin harjoituksiin liittyvä video ja tee sitten vasta tämän materiaalin tehtävät. Varaa tähän aikaa itsellesi vähintään puoli tuntia. Suosittelen

Lisätiedot

RATSASTUSTERAPIA - mitä se on?

RATSASTUSTERAPIA - mitä se on? RATSASTUSTERAPIA - mitä se on? Ratsastusterapia on kokonaisvaltaista kuntoutusta, jossa kuntoutuja, hevonen ja ratsastusterapeutti yhdessä tekevät töitä yksilöllisesti asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi.

Lisätiedot

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti Lääketeollisuus ry:n toimeksiannosta tutkimuksen suomalaisten

Lisätiedot

Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa?

Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Materiaali hoitosuhdekeskusteluihin Selkomukautus Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Opas on tehty Arjen mieli -hankkeessa,

Lisätiedot

lehtipajaan! Opettajan aineisto

lehtipajaan! Opettajan aineisto Tervetuloa lehtipajaan! Opettajan aineisto Opettajalle Ennen kuin ryhdyt lehtipajaan lue myös oppilaan aineisto Lehtipaja on tarkoitettu tt 3.-6.-luokkalaisille l ill Voit käyttää aineistoa myös 1.-2.-luokkalaisille,

Lisätiedot

Mobiilit luontorastit

Mobiilit luontorastit Mobiilit luontorastit Kesto: Riippuu reitin pituudesta Kenelle: yläkoulu Missä: ulkona Milloin: kevät ja syksy Tarvikkeet: älypuhelin / tablettitietokone (muistiinpanovälineet) Eräpassin osio: Luonnossa

Lisätiedot

IKÄIHMISTEN KUNTOUTTAMINEN KOTIHOIDOSSA. Kotka 29.9.2015 Anni Pentti

IKÄIHMISTEN KUNTOUTTAMINEN KOTIHOIDOSSA. Kotka 29.9.2015 Anni Pentti IKÄIHMISTEN KUNTOUTTAMINEN KOTIHOIDOSSA Kotka 29.9.2015 Anni Pentti Ikäihmisten kuntoutus = Geriatrinen kuntoutus Laaja-alaista, kokonaisvaltaista kuntoutusta Ymmärretään ihmisen normaali ikääntyminen

Lisätiedot

VEIJOLLA ON LASTENREUMA

VEIJOLLA ON LASTENREUMA VEIJOLLA ON LASTENREUMA T ässä on Veijo ja hänen äitinsä. Veijo on 4-vuotias, tavallinen poika. Veijo sairastaa lastenreumaa. Lastenreuma tarkoittaa sitä, että nivelet ovat kipeät ja tulehtuneet. Nivelet

Lisätiedot

Klikkaa itsellesi virtuaalinen isyyspakkaus!

Klikkaa itsellesi virtuaalinen isyyspakkaus! Klikkaa itsellesi virtuaalinen isyyspakkaus! Onneksi olkoon odottava isä! Missä olit kun kuulit että sinusta tulee isä? Mitä toiveita / odotuksia / haaveita / pelkoja sinulla on lapseen liittyen? Millainen

Lisätiedot

Hemodialyysihoitoon tulevalle

Hemodialyysihoitoon tulevalle Hemodialyysihoitoon tulevalle Potilasohje Olet aloittamassa hemodialyysihoidon eli keinomunuaishoidon. Tästä ohjeesta saat lisää tietoa hoidosta. Satakunnan sairaanhoitopiiri Dialyysi Päivitys 01/2016

Lisätiedot

VARHAINEN PUUTTUMINEN

VARHAINEN PUUTTUMINEN VARHAINEN PUUTTUMINEN www.tasapainoa.fi MITÄ VARHAINEN PUUTTUMINEN ON? Varhaisella puuttumisella tarkoitetaan yksinkertaisesti sitä, että autetaan kaveria tai ystävää jo silloin kun mitään vakavaa ei vielä

Lisätiedot

Depression tuloksekas vuorovaikutuksellinen hoito ja ongelmien ennaltaehkäisy työterveyshuollossa Mehiläisen toimintamalli

Depression tuloksekas vuorovaikutuksellinen hoito ja ongelmien ennaltaehkäisy työterveyshuollossa Mehiläisen toimintamalli Depression tuloksekas vuorovaikutuksellinen hoito ja ongelmien ennaltaehkäisy työterveyshuollossa Mehiläisen toimintamalli Aku Kopakkala johtava psykologi Masennus on sairaus, joka tappaa aivosoluja -

Lisätiedot

ULKOKUNTOLAITEOPAS IKÄÄNTYNEILLE

ULKOKUNTOLAITEOPAS IKÄÄNTYNEILLE ULKOKUNTOLAITEOPAS IKÄÄNTYNEILLE LIHASVOIMA Lihaksen suurin mahdollinen kyky tuottaa voimaa laskee 50 ikävuoden jälkeen noin 1,5 % vuosittain. Edistettäessä aktiivista ja energistä ikääntymistä lihasvoiman

Lisätiedot

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minun elämäni Mari Vehmanen, Laura Vesa Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minulla on kehitysvamma Meitä kehitysvammaisia suomalaisia on iso joukko. Meidän on tavanomaista vaikeampi oppia ja ymmärtää asioita,

Lisätiedot

Mobiilit luontorastit

Mobiilit luontorastit Mobiilit luontorastit Kesto: Riippuu reitin pituudesta Kenelle: alakoulu Missä: ulkona Milloin: kevät ja syksy Tarvikkeet: älypuhelin / tablettitietokone (muistiinpanovälineet) Eräpassin osio: jokamiehen

Lisätiedot

Kun isä jää kotiin. Teksti: Liisi Jukka Kuvat: Iida Vainionpää

Kun isä jää kotiin. Teksti: Liisi Jukka Kuvat: Iida Vainionpää Teksti: Liisi Jukka Kuvat: Iida Vainionpää Kun isä jää kotiin Mikko Ratia, 32, istuu rennosti olohuoneen tuolilla, samalla kun hänen tyttärensä Kerttu seisoo tuolista tukea ottaen samaisessa huoneessa.

Lisätiedot

Sanomalehti syntyy vuorovaikutuksesta

Sanomalehti syntyy vuorovaikutuksesta Sanomalehti syntyy vuorovaikutuksesta 1. Sähköpostilla 2. Puhelimella suoraan päätoimittajaan, toimitussihteeriin tai toimittajaan (numerot lehden viimeisellä aukeamalla) 3. Kirjeellä/kortilla 4. Facebookisssa,

Lisätiedot

Ratsastus on tärkeä suomalaisten liikuttaja! Kisa-areenoilla, harrastuksena ja katsomoissa!

Ratsastus on tärkeä suomalaisten liikuttaja! Kisa-areenoilla, harrastuksena ja katsomoissa! Ratsastus on tärkeä suomalaisten liikuttaja! Kisa-areenoilla, harrastuksena ja katsomoissa! 1 Ratsastus on hieno harrastus Ratsastus on luonnonläheinen ja tasa-arvoinen laji. Ratsastus on monipuolinen

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

...talking to me? 2011 KURSSI-info 10-15 -vuotiaille nuorille. Invalidiliiton Lahden kuntoutuskeskus

...talking to me? 2011 KURSSI-info 10-15 -vuotiaille nuorille. Invalidiliiton Lahden kuntoutuskeskus ...talking to me? 2011 KURSSI-info 10-15 -vuotiaille nuorille Invalidiliiton Lahden kuntoutuskeskus zoomaa lahteen Nuoruudessa tunne-elämä, fyysiset ominaisuudet ja persoonallisuus kehittyvät ja muuttuvat.

Lisätiedot

Mobiilit luontorastit

Mobiilit luontorastit Mobiilit luontorastit Kesto: Riippuu reitin pituudesta Kenelle: lukio Missä: ulkona Milloin: kevät ja syksy Tarvikkeet: älypuhelin / tablet -tietokone (muistiinpanovälineet) Eräpassin osio: Luonnossa liikkuminen

Lisätiedot

JOHDATUS RATSASTUSTERAPIAAN

JOHDATUS RATSASTUSTERAPIAAN JOHDATUS RATSASTUSTERAPIAAN Anne Rautio-Honkavaara HIPPOTHERAPY Hippos = hevonen Therapy = terapia, hoito Ratsastusterapia on yksilöllistä, suunnitelmallista ja tavoitteellista kuntoutusta. Ratsastusterapeutin

Lisätiedot

3. Miksi rottaa kutsuttiin Ronkeliksi? 4. Mitä rotta söi maanantaisin? 5. Mitä rotta söi tiistaisin? 6. Mitä rotta söi keskiviikkoisin?

3. Miksi rottaa kutsuttiin Ronkeliksi? 4. Mitä rotta söi maanantaisin? 5. Mitä rotta söi tiistaisin? 6. Mitä rotta söi keskiviikkoisin? Rotta Ronkeli Eräällä rotalla oli kummallinen nimi. Rottaa kutsuttiin Ronkeliksi. Ronkeli oli saanut nimensä ruokatavoistaan. Se halusi syödä vain hedelmiä. Maanantaisin rotta söi banaaneja. Tiistaisin

Lisätiedot

AAMUNAVAUKSEN TEEMA: LIIKUNTA RAVINTO LEPO MUU, MIKÄ? AIHE: KESTO: VIIKON HAASTE (huomioi valitsemanne teema): AAMUNAVAUKSEEN TARVITTAVAT VÄLINEET:

AAMUNAVAUKSEN TEEMA: LIIKUNTA RAVINTO LEPO MUU, MIKÄ? AIHE: KESTO: VIIKON HAASTE (huomioi valitsemanne teema): AAMUNAVAUKSEEN TARVITTAVAT VÄLINEET: AAMUNAVAUKSEN TEEMA: LIIKUNTA RAVINTO LEPO MUU, MIKÄ? AIHE: KESTO: VIIKON HAASTE (huomioi valitsemanne teema): AAMUNAVAUKSEEN TARVITTAVAT VÄLINEET: Hyvää huomenta kaikille! Tänään puhutaan kouluruokailusta.

Lisätiedot

Muurahaisia pöksyissä ja päässä.

Muurahaisia pöksyissä ja päässä. Lasten Muurahaisia pöksyissä ja päässä. Vaikka adhd ei välttämättä näkyisikään päällepäin, niin usein se kyllä tuntuu koko kehossa. Adhd voi aiheuttaa sen, että on vaikea istua paikoillaan, kuunnella tai

Lisätiedot

Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA AJATUS Tarjoamme lapsille niin kodinomaista elämää kuin se on mahdollista laitoksessa.säännöllisen päivärytmin avulla luomme lapsille turvallisuutta.

Lisätiedot

Lapsuus ja nuoruus. jatkuu. sairastumisen. jälkeenkin! Perhepsykoterapeutti,esh Outi Abrahamsson

Lapsuus ja nuoruus. jatkuu. sairastumisen. jälkeenkin! Perhepsykoterapeutti,esh Outi Abrahamsson Lapsuus ja nuoruus jatkuu sairastumisen Perhepsykoterapeutti,esh Outi Abrahamsson jälkeenkin! Vanhempana emme voi suojata kaikilta vastoinkäymisiltä, mutta voimme tukea heitä eri kehitysvaiheissa löytämään

Lisätiedot

Apua, tukea ja toimintaa

Apua, tukea ja toimintaa Soita meille numeroon 050 4440 199 tai lähetä sähköpostia osoitteeseen asiakaspalvelu@mereo.fi. Tavataan ja keskustellaan yhdessä tilanteestasi. Teemme sinulle henkilökohtaisen, hyvin vointiasi tukevan

Lisätiedot

Optimimalli. Viitasaari 06.03.14

Optimimalli. Viitasaari 06.03.14 Optimimalli Viitasaari 06.03.14 TYÖRYHMÄ 1 PREVENTIO / X Seniorikeskus / pysäkki X Vertaisryhmät - päivärytmi TYÖIKÄISET SAIRASTUNEET: työn jatkajan harkinta, omat ryhmät / vertaistuki X Erityisesti yksin

Lisätiedot

Terveisiä Poutapilvestä! Kesä sujui Imatralla oikein mukavasti. Sää oli vaihteleva koko Suomessa ja niin meilläkin. Välillä satoi ja välillä paistoi.

Terveisiä Poutapilvestä! Kesä sujui Imatralla oikein mukavasti. Sää oli vaihteleva koko Suomessa ja niin meilläkin. Välillä satoi ja välillä paistoi. 2007 Terveisiä Poutapilvestä! Kesä sujui Imatralla oikein mukavasti. Sää oli vaihteleva koko Suomessa ja niin meilläkin. Välillä satoi ja välillä paistoi. Nyt on hyvä muistella mennyttä kesää ja sen tapahtumia.

Lisätiedot

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 3-5 v.

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 3-5 v. LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 3-5 v. Lapsen omakuva (piirustus tai valokuva) Nimeni: Syntymäaikani: Päivähoitopaikka: alkoi: päättyi: MINÄ OLEN TÄLLAINEN 1 Sivu täytetään yhdessä lapsen kanssa kotona

Lisätiedot

Tallilehti Kavionkopse nro. 1

Tallilehti Kavionkopse nro. 1 Tallilehti Kavionkopse nro. 1 Sisällys: A osa Tallin säännöt. B osa Haluatko hoitajaksi? Kuvia tallin hevosista. C osa Hevosaiheisia tehtäviä ja kysymyksiä (hoitajille ja henkilökunnan jäsenille). D osa

Lisätiedot

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole.

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole. 1 Unelma-asiakas Ohjeet tehtävän tekemiseen 1. Ota ja varaa itsellesi omaa aikaa. Mene esimerkiksi kahvilaan yksin istumaan, ota mukaasi nämä tehtävät, muistivihko ja kynä tai kannettava tietokone. Varaa

Lisätiedot

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3 AJAN ILMAISUT AJAN ILMAISUT 1. PÄIVÄ, VIIKONPÄIVÄ 2. VUOROKAUDENAIKA 3. VIIKKO 4. KUUKAUSI 5. VUOSI 6. VUOSIKYMMEN, VUOSISATA, VUOSITUHAT 7. VUODENAIKA 8. JUHLAPÄIVÄT MILLOIN? 1. 2. 3. 4. maanantai, tiistai,

Lisätiedot

Otos 1. Otoksen sisältö:

Otos 1. Otoksen sisältö: Tekijät: Hanne Cojoc, Projektipäällikkö, Hyvinvointiteknologia Taneli Kaalikoski, Projektityöntekijä, Apuvälinetekniikka Laura Kosonen, Projektityöntekijä, Vanhustyö Eija Tapionlinna, Kontaktivastaava,

Lisätiedot

POTILAAN OPAS. EYLEA likitaitteisuuden aiheuttaman suonikalvon uudissuonittumisen hoidossa

POTILAAN OPAS. EYLEA likitaitteisuuden aiheuttaman suonikalvon uudissuonittumisen hoidossa POTILAAN OPAS EYLEA likitaitteisuuden aiheuttaman suonikalvon uudissuonittumisen hoidossa EYLEA Potilaan opas Lääkäri on määrännyt sinulle EYLEA -hoidon, koska sinulla on todettu likitaitteisuuden aiheuttama

Lisätiedot

Tähän alle/taakse voi listata huomioita aiheesta Leikki ja vapaa aika.

Tähän alle/taakse voi listata huomioita aiheesta Leikki ja vapaa aika. Leikki ja vapaa-aika Lähes aina 1. Yhteisössäni minulla on paikkoja leikkiin, peleihin ja urheiluun. 2. Löydän helposti yhteisöstäni kavereita, joiden kanssa voin leikkiä. 3. Minulla on riittävästi aikaa

Lisätiedot

Tunne ja asiakasymmärrys voimavarana palvelunkehi4ämisessä. Satu Mie8nen, taiteen tohtori, taideteollisen muotoilun professori, Lapin yliopisto

Tunne ja asiakasymmärrys voimavarana palvelunkehi4ämisessä. Satu Mie8nen, taiteen tohtori, taideteollisen muotoilun professori, Lapin yliopisto Tunne ja asiakasymmärrys voimavarana palvelunkehi4ämisessä Satu Mie8nen, taiteen tohtori, taideteollisen muotoilun professori, Lapin yliopisto Työpajan tavoite Tunnistetaan palvelukokemukseen lii4yvien

Lisätiedot

Unelmoitu Suomessa. 17. tammikuuta 14

Unelmoitu Suomessa. 17. tammikuuta 14 Unelmoitu Suomessa Sisällys ä ä ä ö ö ö ö ö ö ä ö ö ä 2 1 Perustiedot ö ä ä ä ä ö ä ä ä ä ä ä ä ö ä ää ö ä ä ä ä ö ä öö ö ä ä ä ö ä ä ö ä ää ä ä ä ö ä ä ä ä ä ä ö ä ä ää ö ä ä ä ää ö ä ä ö ä ä ö ä ä ä

Lisätiedot

Irtisanomissuoja ei sovi seurakuntarakenneuudistukseen?

Irtisanomissuoja ei sovi seurakuntarakenneuudistukseen? UUTISKIRJE 2/2014 26.2.2014 Irtisanomissuoja ei sovi seurakuntarakenneuudistukseen? Seurakuntarakenteen uudistuksessa on meneillään lausuntokierros. Lausuntopyyntö on tullut neuvottelujärjestö JUKOlle,

Lisätiedot

Mobiilit luontorastit lukiolaisille

Mobiilit luontorastit lukiolaisille Mobiilit luontorastit lukiolaisille Kesto: riippuu reitin pituudesta Kenelle: lukio Missä: ulkona Milloin: kevät ja syksy Tarvikkeet: älypuhelin/tablet-tietokone (muistiinpanovälineet) Eräpassin osio:

Lisätiedot

Kahvila Elsie. Sipoon palveluasumisen tukiyhdistys ry.

Kahvila Elsie. Sipoon palveluasumisen tukiyhdistys ry. Kahvila Elsie Sipoon palveluasumisen tukiyhdistys ry. Hyvät sipoolaiset, Olet saanut käteesi aivan uuden esitteen, joka kertoo Palvelutalo Elsieen perustettavasta kahvilasta. Tämä kahvila avautuu maanantaina

Lisätiedot

VAnkasti verkossa! VAnkasti verkossa! VAnkasti verkossa! VAnkasti verkossa!

VAnkasti verkossa! VAnkasti verkossa! VAnkasti verkossa! VAnkasti verkossa! Löydät Internetistä kotibilekuvia, joissa esiinnyt. Mitä ajattelet kuvista? 1) SIISTII! 2) EVVK 3) En pidä siitä, että kuviani laitetaan nettiin ilman lupaani Internetiin laitettua kuvaa tai aineistoa

Lisätiedot

Nuorten aikuisten kuntoutusohjausprojekti v.2006-2008

Nuorten aikuisten kuntoutusohjausprojekti v.2006-2008 Nuorten aikuisten kuntoutusohjausprojekti v.2006-2008 EPSHP/aikuispsykiatria TUKE 1242 Projektityöntekijänä Tiina Leppinen Psyk. sh., NLP-Master, Kuntoutuksen ohjaaja amk Hankkeen taustaa Nuorten aikuisten

Lisätiedot

MAAHANMUUTTOVIRASTON TURVAPAIKKAPUHUTTELU ERF

MAAHANMUUTTOVIRASTON TURVAPAIKKAPUHUTTELU ERF MAAHANMUUTTOVIRASTON TURVAPAIKKAPUHUTTELU ERF Tämä esite on Edustajana turvapaikkamenettelyssä -julkaisun kuvaliite. Pakolaisneuvonta ry Kuvat: Teemu Kuusimurto Taitto ja paino: AT-Julkaisutoimisto Oy,

Lisätiedot

Kelan järjestämä kuntoutus ja lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit

Kelan järjestämä kuntoutus ja lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit Kelan järjestämä kuntoutus ja lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit Asiantuntija- ja keskustelutilaisuus narkolepsialasten vanhemmille ja aikuispotilaille 4.2.2011 Kehittämispäällikkö Tuula Ahlgren,

Lisätiedot

Perheen tukeminen pitkän sairaalahoidon aikana - hoitajan näkökulmia. Hannele Haapala, TYKS, Keskola

Perheen tukeminen pitkän sairaalahoidon aikana - hoitajan näkökulmia. Hannele Haapala, TYKS, Keskola Perheen tukeminen pitkän sairaalahoidon aikana - hoitajan näkökulmia Hannele Haapala, TYKS, Keskola Separaation vähentäminen Hoitojaksot keskolassa saattavat kestää kuusikin kuukautta. Keskosvauva kotiutuu

Lisätiedot

Perustiedot - Kaikki -

Perustiedot - Kaikki - KMO 9 12-vuotiaille RTF Report - luotu 01.04.2015 14:54 Nimi Vastaaja Vastaamassa Vastanneet Käpylä 9 12-vuotiaat 87 44 31 Yhteensä 87 44 31 Perustiedot 1. Ikäni on (44) (EOS: 0) Ikäni on 2. Olen ollut

Lisätiedot

Lapsi tarvitsee ympärilleen luotettavia, sanansa pitäviä ja vastuunsa kantavia aikuisia. Silloin lapsi saa olla lapsi. Tämä vahvistaa lapsen uskoa

Lapsi tarvitsee ympärilleen luotettavia, sanansa pitäviä ja vastuunsa kantavia aikuisia. Silloin lapsi saa olla lapsi. Tämä vahvistaa lapsen uskoa Luottamus SISÄLTÖ Perusluottamus syntyy Vastavuoroinen kiintymyssuhde Pieni on suurta Lapsi luottaa luonnostaan Lapsen luottamuksen peruspilarit arjessa Lapsen itseluottamus vahvistuu Luottamuksen huoneentaulu

Lisätiedot

TOIMINTA OSASTOILLA ENNEN TURO-PROJEKTIA

TOIMINTA OSASTOILLA ENNEN TURO-PROJEKTIA TURO-PROJEKTI TOIMINTA OSASTOILLA ENNEN TURO-PROJEKTIA Potilaita hoidettiin enemmän/ pidempään vuoteessa. Tehtiin enemmän potilaan puolesta asioita. Apuvälineitä oli jonkin verran, mutta Niitä ei osattu

Lisätiedot

Arjen juhlaa MADEKOSKEN JA HEIKKILÄNKANKAAN KOULUILLA 2014

Arjen juhlaa MADEKOSKEN JA HEIKKILÄNKANKAAN KOULUILLA 2014 Arjen juhlaa MADEKOSKEN JA HEIKKILÄNKANKAAN KOULUILLA 2014 Arjen ilot Koulun jälkeen rättipoikki, kotiin laahustin tien poikki. Ajattelin: voisin mennä nukkumaan, ihan vain hetkeksi torkkumaan. Sitten

Lisätiedot

Työssäoppimassa Tanskassa

Työssäoppimassa Tanskassa Työssäoppimassa Tanskassa Taustatietoja kohteesta: Herning- kaupunki sijaitsee Tanskassa Keski- Jyllannissa. Herningissä asukkaita on noin. 45 890. Soglimt koostuu yhteensä 50 hoitopaikasta. Soglimtissa

Lisätiedot

Kaija Jokinen - Kaupantäti

Kaija Jokinen - Kaupantäti Kaija maitokaapissa täyttämässä hyllyjä. Kaija Jokinen - Kaupantäti Kun menet kauppaan, ajatteletko sitä mitä piti ostaa ja mahdollisesti sitä mitä unohdit kirjoittaa kauppalistaan? Tuskin kellekään tulee

Lisätiedot

TERVEISET TÄÄLTÄ IMATRAN POUTAPILVEN PALVELUKODISTA

TERVEISET TÄÄLTÄ IMATRAN POUTAPILVEN PALVELUKODISTA TERVEISET TÄÄLTÄ IMATRAN POUTAPILVEN PALVELUKODISTA KERROMME KULUNEEN VUODEN KUULUMISISTA JA VIIME VUODEN MIELEENPAINUVISTA TAPAHTUMISTA Talvella oli paljon pakkasta ja lunta. Paljon vaatteita päälle ja

Lisätiedot

Liitekuviot. Tietoteknologian käyttö ja käyttämättömyyden syyt 75 89-vuotiailla Kooste kyselytutkimuksesta. www.ikateknologia.fi

Liitekuviot. Tietoteknologian käyttö ja käyttämättömyyden syyt 75 89-vuotiailla Kooste kyselytutkimuksesta. www.ikateknologia.fi www.ikateknologia.fi Liitekuviot Tietoteknologian käyttö ja käyttämättömyyden syyt 9-vuotiailla Kooste kyselytutkimuksesta Nordlund, Marika; Stenberg, Lea; Lempola, Hanna-Mari. KÄKÄTE-projekti (Käyttäjälle

Lisätiedot

Vuoden 2016 kurssit. Meillä jälleen! MS-tauti

Vuoden 2016 kurssit. Meillä jälleen! MS-tauti Vuoden 2016 kurssit MS-tauti Parkinsonin tauti Avh Epilepsia Omaishoitajat Primaarinen ataksia ALS Lihassairaus ja/tai dystrofia Myastenia gravis (MG) CP-oireyhtymä Kehitysvammat ja -häiriöt sekä monivammat

Lisätiedot

Aakkoset Aa Ii Uu Ss Nn Ee Oo Ll Rr Mm Tt Ää Pp Kk Jj Vv Hh Yy Öö Dd Gg Bb Ff Cc Ww Xx Zz Qq Åå Numerot 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 Kuka on...? (adjektiivit) 1. 2. 3. 4. 5. 6. 7. 8. Kenellä on...? (omistaminen)

Lisätiedot

Fyysinen kunto. Terveystieto. Anne Partala

Fyysinen kunto. Terveystieto. Anne Partala Fyysinen kunto Terveystieto Anne Partala Miksi liikuntaa? Keho voi hyvin Aivot voivat hyvin Mieliala pysyy hyvänä Keho ja mieli tasapainottuu Liikunta tuo tyydytystä Yksi hyvinvoinnin peruspilari Ihminen

Lisätiedot

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Lapsen nimi: LASTEN OIKEUKSIEN JULISTUS Lapsella on oikeus Erityiseen suojeluun ja hoivaan Riittävään osuuteen yhteiskunnan voimavaroista Osallistua ikänsä ja kehitystasonsa

Lisätiedot

MILLAINEN VÄKI TÄÄLLÄ TÄNÄÄN PAIKALLA?

MILLAINEN VÄKI TÄÄLLÄ TÄNÄÄN PAIKALLA? MIKÄ NUORTA AUTTAA? MILLAINEN VÄKI TÄÄLLÄ TÄNÄÄN PAIKALLA? KUN ITSE OLIN NUORI? KUINKA MONI KÄYNYT ITSE TERAPIASSA TAI SAANUT APUA? Innostunut, olen mukana kaikessa ikä Teen työni hyvin, ei muuta Oven

Lisätiedot

KUN LAPSI SAIRASTUU SYÖPÄÄN MITEN VOIT AUTTAA?

KUN LAPSI SAIRASTUU SYÖPÄÄN MITEN VOIT AUTTAA? KUN LAPSI SAIRASTUU SYÖPÄÄN MITEN VOIT AUTTAA? (nimi) (sairaus ja sairastumisajankohta) (arvio hoidon kestosta) MITÄ SAIRASTUMINEN MUUTTAA ARJESSA? Kun lapsi sairastuu syöpään, koko perheen arki muuttuu

Lisätiedot

nopea hidas iloinen surullinen hauska vakava rauhallinen reipas kovaääninen hiljainen raju herkkä salaperäiset selkeät

nopea hidas iloinen surullinen hauska vakava rauhallinen reipas kovaääninen hiljainen raju herkkä salaperäiset selkeät nopea hidas iloinen surullinen hauska vakava rauhallinen reipas kovaääninen hiljainen raju herkkä salaperäiset sanat selkeät sanat CC Kirsi Alastalo 2016 Kuvat: Papunetin kuvapankki, www.papunet.net, Sclera

Lisätiedot

Terveisiä Imatralta Poutapilvestä!

Terveisiä Imatralta Poutapilvestä! Terveisiä Imatralta Poutapilvestä! Nyt on jo kevät. Halusimme kertoa, kuinka kulunut talvi meillä sujui. Sää on ollut vaihteleva koko talven. Tällä hetkellä meidän pihalla on aika paljon lunta. Sää oli

Lisätiedot

SEURA. Mihin Sinettiseurassa kiinnitetään huomiota? RYHMÄ YKSILÖ YHTEISÖLLISYYS HARJOITTELEMINEN YKSILÖLLISYYS KILPAILEMINEN OHJAAMINEN VIESTINTÄ

SEURA. Mihin Sinettiseurassa kiinnitetään huomiota? RYHMÄ YKSILÖ YHTEISÖLLISYYS HARJOITTELEMINEN YKSILÖLLISYYS KILPAILEMINEN OHJAAMINEN VIESTINTÄ Mihin Sinettiseurassa kiinnitetään huomiota? SEURA YHTEISÖLLISYYS JA YKSILÖLLISYYS RYHMÄ YKSILÖ HARJOITTELEMINEN JA KILPAILEMINEN Omien motiivien mukaista kasvua ja kehitystä tukevaa toimintaa VIESTINTÄ

Lisätiedot

Matias magneettitutkimuksessa. Digitaalinen kuvakirja magneettikuvaukseen tulevalle lapselle ja vanhemmille

Matias magneettitutkimuksessa. Digitaalinen kuvakirja magneettikuvaukseen tulevalle lapselle ja vanhemmille Matias magneettitutkimuksessa Digitaalinen kuvakirja magneettikuvaukseen tulevalle lapselle ja vanhemmille 1 Moi! Minä olen Matias ja harrastan jääkiekkoa. Kaaduin harjoituksissa ja loukkasin polveni.

Lisätiedot

PIENI HEVOSTAITO-OPAS SUOMEN RATSASTAJAINLIITTO RY 3

PIENI HEVOSTAITO-OPAS SUOMEN RATSASTAJAINLIITTO RY 3 PIENI HEVOSTAITO-OPAS SUOMEN RATSASTAJAINLIITTO RY 3 TÄMÄN HEVOSTAITO-OPPAAN OMISTAA TALLI Hevoset asuvat tallissa. Jokaisella hevosella on tallissa oma karsinansa. Hevoset ovat päivisin ulkona tarhassa.

Lisätiedot

Lapsellanne synt. on varattu aika neuvolan

Lapsellanne synt. on varattu aika neuvolan Janakkala- Hattulan perusterveydenhuollon yhteistoiminta-alue Janakkalan neuvola Lapsi 4 vuotta Arvoisat vanhemmat Lapsellanne synt. on varattu aika neuvolan terveydenhoitajalle / 201 klo. Käynti on osa

Lisätiedot

Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset

Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset Riikka Niemi, projektipäällikkö ja Pauliina Hytönen, projektityöntekijä, Jyväskylän ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

Kuka on arvokas? Liite: EE2015_kuka on arvokas_tulosteet.pdf tulosta oppilaiden lomakkeet tehtäviin 1 ja 2.

Kuka on arvokas? Liite: EE2015_kuka on arvokas_tulosteet.pdf tulosta oppilaiden lomakkeet tehtäviin 1 ja 2. Kuka on arvokas? Jotta voisimme ymmärtää muiden arvon, on meidän ymmärrettävä myös oma arvomme. Jos ei pidä itseään arvokkaana on vaikea myös oppia arvostamaan muita ihmisiä, lähellä tai kaukana olevia.

Lisätiedot

METADON KORVAUSHOITOLÄÄKKEENÄ

METADON KORVAUSHOITOLÄÄKKEENÄ Oulun kaupungin päihdeklinikka Kiviharjuntie 5 90230 Oulu METADON KORVAUSHOITOLÄÄKKEENÄ Oulun seudun ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma Niskasaari Anne Näppä Marja Olet vapaa, jos elät niin kuin

Lisätiedot

Liikunta lasten ja nuorten terveyden edistäjänä

Liikunta lasten ja nuorten terveyden edistäjänä Liikunta lasten ja nuorten terveyden edistäjänä V Valtakunnallinen kansanterveyspäivä 15.1.2009 Helsinki Tuija Tammelin Erikoistutkija, FT, LitM Työterveyslaitos, Oulu Lasten ja nuorten fyysinen aktiivisuus,

Lisätiedot

Ilonan ja Haban aamu Pariskunnalle tulee Aamulehti, mutta kumpikaan ei lue sitä aamulla: ei ehdi, eikä jaksa edes lähteä hakemaan lehteä kauempana sijaitsevasta postilaatikosta. Haba lukee Aamulehden aina

Lisätiedot

Toiminnan arviointikysely lasten vanhemmille - Espoon Suunta

Toiminnan arviointikysely lasten vanhemmille - Espoon Suunta Toiminnan arviointikysely lasten vanhemmille - Espoon Suunta 1. Joukkue / ryhmä, jossa lapsi on mukana - egroupjr - Villihiiret - Karttaketut (aloittelijat) - Karttaketut - Karttaketut aloittelevat - Karttaketut

Lisätiedot

Mikä tekee sinut onnelliseksi?

Mikä tekee sinut onnelliseksi? Mikä tekee sinut onnelliseksi? Minut tekee onnelliseksi terveys! Minut tekee onnelliseksi sen oivaltaminen, että KIIRE on keksitty juttu eikä annettu, muuttumaton elämän muoto. Minut tekee onnelliseksi

Lisätiedot

Ikääntyneiden fysioterapia päivittäisten toimintojen tukena

Ikääntyneiden fysioterapia päivittäisten toimintojen tukena Ikääntyneiden fysioterapia päivittäisten toimintojen tukena 26.3.2010 Ft Sari Ollila Suomen Oy Vanhuksen toimintakykyyn vaikuttavia asioita Sairaudet Vammat Yksilölliset ominaisuudet Elämäntavat Ympäristö

Lisätiedot

Liikunnan merkitys työkykyyn ja arjen jaksamiseen

Liikunnan merkitys työkykyyn ja arjen jaksamiseen Liikunnan merkitys työkykyyn ja arjen jaksamiseen tauoton liikkumaton tupakkapitoinen kahvipitoinen runsasrasvainen alkoholipitoinen heikkouninen? Miten sinä voit? Onko elämäsi Mitä siitä voi olla seurauksena

Lisätiedot

Luku 3 Lapsuus rakastuminen urheiluun valmiuksia menestymiseen

Luku 3 Lapsuus rakastuminen urheiluun valmiuksia menestymiseen 61 Valmennuksen osa-alueet Asia tarinasta Taito/ tekniikka Taktiikka/ pelikäsitys Fyysiset valmiudet Henkiset valmiudet omassa toiminnassasi Vahvuutesi Kehittämiskohteesi Miten kehität valitsemiasi asioita?

Lisätiedot

Positiivisten asioiden korostaminen. Hilla Levo, dosentti, KNK-erikoislääkäri

Positiivisten asioiden korostaminen. Hilla Levo, dosentti, KNK-erikoislääkäri Positiivisten asioiden korostaminen Hilla Levo, dosentti, KNK-erikoislääkäri Krooninen sairaus - Pitkäaikainen sairaus = muuttunut terveydentila, mikä ei korjaannu yksinkertaisella kirurgisella toimenpiteellä

Lisätiedot

TILAISUUS TEKEE TAITURIN LIIKKUMAAN

TILAISUUS TEKEE TAITURIN LIIKKUMAAN TILAISUUS TEKEE TAITURIN LIIKKUMAAN HOUKUTTELEVA YMPÄRISTÖ PÄIVÄKODIN ARJESSA Lotta Kivelä (lto) Lansantien päiväkoti, Espoo Kirsi Huotari (lh) Veräjäpellon esiopetus, Espoo LIIKUNTA ON LAPSELLE OMINAINEN

Lisätiedot

KILPAURHEILUN JA HARRASTETOIMINAN STRATEGIA Laji: Vammaisratsastus

KILPAURHEILUN JA HARRASTETOIMINAN STRATEGIA Laji: Vammaisratsastus KILPAURHEILUN JA HARRASTETOIMINAN STRATEGIA Laji: Vammaisratsastus TOIMENPITEET TAVOITTEIDEN SAAVUTTAMISEKSI Loistava kilpailu- ja harrastustarjonta Vammaisratsastus on merkittävä suomalainen urheilulaji,

Lisätiedot

Reumaliiton tavoitteena on saada reumasairaille oikea hoito oikeaan aikaan ja oikeassa paikassa tarkoituksenmukaisella tavalla.

Reumaliiton tavoitteena on saada reumasairaille oikea hoito oikeaan aikaan ja oikeassa paikassa tarkoituksenmukaisella tavalla. 19.3.2015 Reumaliiton tavoitteena on saada reumasairaille oikea hoito oikeaan aikaan ja oikeassa paikassa tarkoituksenmukaisella tavalla. LIITON TOIMINTA-AJATUS KITEYTETTIIN 14.9.2015 REUMALIITON JA

Lisätiedot

Erotu joukosta. Miksi seurojen on oltava aktiivisia tiedottajia. Arja Vartia

Erotu joukosta. Miksi seurojen on oltava aktiivisia tiedottajia. Arja Vartia Erotu joukosta Miksi seurojen on oltava aktiivisia tiedottajia Arja Vartia Toimitusten resurssit Urheilutoimituksissa on yleensä viikonloppuisin vain muutama toimittaja Medioiden kustannuspaineet ovat

Lisätiedot

Hyvinvoinnin puolesta. Toiminnan suojelija: Tasavallan presidentti Sauli Niinistö

Hyvinvoinnin puolesta. Toiminnan suojelija: Tasavallan presidentti Sauli Niinistö Hyvinvoinnin puolesta Toiminnan suojelija: Tasavallan presidentti Sauli Niinistö Johtava lasten liikuttaja Missio Edistää lasten sekä nuorten terveyttä ja sosiaalista hyvinvointia liikunnan avulla Yli

Lisätiedot

Haastateltavan nimi: Ajankohta: Tehtävä: Valmistaudu haastatteluun ja varmista, että sinulla on selkeä näkemys/vastaus seuraaviin kysymyksiin?

Haastateltavan nimi: Ajankohta: Tehtävä: Valmistaudu haastatteluun ja varmista, että sinulla on selkeä näkemys/vastaus seuraaviin kysymyksiin? TYÖPAIKKAHAASTATTELU Voit käyttää tätä työpaikkahaastattelun käsikirjoitusta apuna haastattelutilanteessa. Tulosta käsikirjoitus ja tee omia merkintöjä ennen haastattelua, sen kuluessa ja haastattelun

Lisätiedot

MINUN HYVÄ OLONI OSA II: OMAN HYVINVOINNIN POHTIMINEN

MINUN HYVÄ OLONI OSA II: OMAN HYVINVOINNIN POHTIMINEN MINUN HYVÄ OLONI OSA II: OMAN HYVINVOINNIN POHTIMINEN Tähän vihkoon on koottu kysymyksiä, jotka auttavat sinua miettimään omaa vointiasi. Vihkon kysymykset auttavat sinua myös miettimään, millaista apua

Lisätiedot

Ajatukset - avain onnellisuuteen?

Ajatukset - avain onnellisuuteen? Ajatukset - avain onnellisuuteen? Minna Immonen / Suomen CP-liiton syyspäivät 26.10.2013, Kajaani Mistä hyvinvointi syntyy? Fyysinen hyvinvointi Henkinen hyvinvointi ja henkisyys Emotionaalinen hyvinvointi

Lisätiedot

Täytyy-lause. Minun täytyy lukea kirja.

Täytyy-lause. Minun täytyy lukea kirja. Täytyy-lause Minun täytyy lukea kirja. Kenen? (-N) TÄYTYY / EI TARVITSE perusmuoto missä? mistä? mihin? milloin? miten? millä? Minun täytyy olla luokassa. Pojan täytyy tulla kotiin aikaisin. Heidän täytyy

Lisätiedot

Muistiliiton juhlavuosi välittää ja vaikuttaa. Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja

Muistiliiton juhlavuosi välittää ja vaikuttaa. Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Muistiliiton juhlavuosi välittää ja vaikuttaa Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Välittämisen viestin vieminen Välittämisen asenteen edistäminen yhteiskunnassa

Lisätiedot

Nuoren hyvä tuleminen sijaishuoltoon 30.9.2015 Lahti. Johanna Barkman Osallisuuden taidot ja valmiudet

Nuoren hyvä tuleminen sijaishuoltoon 30.9.2015 Lahti. Johanna Barkman Osallisuuden taidot ja valmiudet Nuoren hyvä tuleminen sijaishuoltoon 30.9.2015 Lahti Johanna Barkman Osallisuuden taidot ja valmiudet JÄHMETYN JÄÄDYN Mihin olemme menossa? Miten tähän on tultu? OLET TÄSSÄ. Kalle Hamm, 2008 Mitä nyt tapahtuu?

Lisätiedot

pyöräile keinu kiipeile kokeile innostu hallitse!

pyöräile keinu kiipeile kokeile innostu hallitse! pyöräile keinu kiipeile kokeile innostu hallitse! LUKIJALLE Varhaislapsuus on kallisarvoista oppimisen ja kehityksen aikaa. Lapsi oppii leikkimällä, liikkumalla, peuhaamalla, tutkimalla ja kokeilemalla.

Lisätiedot

Rakastatko minua tänäänkin?

Rakastatko minua tänäänkin? Rakastatko minua tänäänkin? Aivoverenkiertohäiriöt ja seksuaalisuus Aivoverenkiertohäiriöt ja seksuaalisuus Lukijalle 3 Aivoverenkiertohäiriöt 4 Seksuaalisuuden monet ulottuvuudet 5 Aivoverenkiertohäiriön

Lisätiedot

VERBI + TOINEN VERBI = VERBIKETJU

VERBI + TOINEN VERBI = VERBIKETJU VERBI + TOINEN VERBI = VERBIKETJU 1. Apuverbi vaatii seuraavan verbin määrämuotoon. Lisää verbi luettelosta ja taivuta se oikeaan muotoon. Voimme Me haluamme Uskallatteko te? Gurli-täti ei tahdo Et kai

Lisätiedot

Työntekijänä 24h taloudessa: Mobiilipäiväkirjatutkimus päivittäisestä hyvinvoinnista ja terveydestä

Työntekijänä 24h taloudessa: Mobiilipäiväkirjatutkimus päivittäisestä hyvinvoinnista ja terveydestä Työntekijänä 24h taloudessa: Mobiilipäiväkirjatutkimus päivittäisestä hyvinvoinnista ja terveydestä Anna Rönkä JY, Sanna Sihvonen JAMK, Mari Punna JAMK, Ulla Teppo JAMK & Kaisa Aunola JY Näkökulmamme epätyypilliseen

Lisätiedot

Luonto nuorten hyvinvoinnin ja aktivoimisen välineenä esimerkkinä Polku-hanke

Luonto nuorten hyvinvoinnin ja aktivoimisen välineenä esimerkkinä Polku-hanke Luonto nuorten hyvinvoinnin ja aktivoimisen välineenä esimerkkinä Polku-hanke FT, tutkijatohtori Riikka Puhakka Helsingin yliopisto, Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia Tausta Luonto lisää hyvinvointia

Lisätiedot

Asiakasarvoa kyllä! - mutta mitä se käytännössä tarkoittaa? Minna-Maarit Jaskari, Vaasan yliopisto

Asiakasarvoa kyllä! - mutta mitä se käytännössä tarkoittaa? Minna-Maarit Jaskari, Vaasan yliopisto Asiakasarvoa kyllä! - mutta mitä se käytännössä tarkoittaa? Minna-Maarit Jaskari, Vaasan yliopisto Asiakasarvon ymmärtää aina omalta kohdaltaan - Miksi käytän joitain tuotteita? - Tai miksi olen käyttämättä

Lisätiedot

Keskity jo harjoituksissa - keskity peleissäkin - panosta onnistumisiin. Porin Ässät C-1 22.10.2014. Markku Gardin

Keskity jo harjoituksissa - keskity peleissäkin - panosta onnistumisiin. Porin Ässät C-1 22.10.2014. Markku Gardin Keskity jo harjoituksissa - keskity peleissäkin - panosta onnistumisiin Porin Ässät C-1 22.10.2014 Markku Gardin Mentaaliharjoittelun perusta (hyvä tietää) Aivot ohjaavat - hermojärjestelmät, hormonit

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. 8.2.2013 Terveydenhoitajapäivät/KPMartimo. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. 8.2.2013 Terveydenhoitajapäivät/KPMartimo. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työ ja liikuntaelinvaivat Terveydenhoitajapäivät 8.2.2013 Kari-Pekka Martimo LT, teemajohtaja Esityksen sisältö Ovatko liikuntaelinvaivat ongelma? Yleistä liikuntaelinvaivoista ja niiden

Lisätiedot