Hidastamalla hyvinvointiin

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Hidastamalla hyvinvointiin"

Transkriptio

1

2 Hidastamalla hyvinvointiin Hidastamalla hyvinvointiin on marttojen teemakausi vuosina Hidastaminen tarjoaa mahdollisuuden ottaa aikaa olennaiseen ja nauttia itselle tärkeistä asioista. Se on vastavoima kiireelle ja pakonomaiselle suorittamiselle. Hidastaminen on elämänasenne. Se on sitä, että arjessa on itselle sopiva rytmi. Silloin on aikaa asioille, joista nauttii ja joita rakastaa - esimerkiksi marttailulle. Juuri arki tarjoaa ne hidastamisen keitaat, joissa jokainen voi levätä ja antaa ajatuksen lentää. On vain huomattava nämä hetket ja tuokiot ja annettava niille arvo. Valitse kiireen ja kuluttamisen sijaan elämä, jossa arjella on merkitystä. Kädessäsi on Hidastamalla hyvinvointiin -opintokerhon aineisto. Tutkiskele sitä rauhassa ja sovella elämääsi. Kaikki hyvä ja kestävä tarvitsee aikaa - raivaa sitä itsellesi. Pysähdy, ole oma itsesi, elä tänään. Marianne Heikkilä Marttaliiton toiminnanjohtaja kahden koululaisen liian kiireinen, hidastamista opetteleva äiti

3 Sisällys Hidastamalla hyvinvointiin on marttojen teemakausi vuosina Martat hidastavat marttailemalla eli keskittymällä mieluisaan tekemiseen. Tässä aineistossa käsitellään hidastamista kotitalousneuvonnan sisältöjen näkökulmasta. Materiaalista voi ottaa jonkin yksittäisen aiheen marttailtaan, tai koko aineiston vertaisopintoryhmän ohjelmaksi. Opintoteemat 1. Nauti arjesta 2. Ruokaa rauhassa (ruoka ja ravitsemus) 3. Luonnon oma aikataulu (kotipuutarha ja ympäristö) 4. Selviänkö vähemmällä: kodin paastokuuri (kodin talous ja kuluttaja-asiat) 5. Hidasta, kohtaa ja kuuntele (järjestötoiminta) 6. Keskity ja karsi (kansainvälinen toiminta) 7. Hyvä teko - parempi mieli 8. Teimme sen yhdessä Jokaisesta teemasta on aineistossa lyhyt alustus. Aiheista 1-6 voi pitää 1-2 ko-koontumiskertaa. Kohdassa 7 on tarkoitus tutustua johonkin uuteen ryhmään tai kohteeseen ja toteuttaa sen kanssa jokin tapahtuma. Tilaisuus suunnitellaan, valmistellaan ja toteutetaan yhdessä. Opintoteeman rakenne Kun aloitatte opiskelun vertaisopintoryhmässä, tutustukaa ensimmäisellä kerralla opintoteemoihin. Tehkää aikataulu ja suunnitelma opintokokoontumisista. Sopikaa ennen jokaista kokoontumista: minkä toimintaidean toteutatte seuraavalla opintokerralla miten valmistelette ennakkotehtävät miten jaatte vastuut (tila, opintomateriaali, ohjaaja ym.) mitä materiaalia kokoatte opintokansioon ja miten (ks. ohje kohdasta 8) Lisätietoja Voitte hankkia lisätietoa kirjoista ja internetistä, keskustella ja syventää tietoja eri aiheista. Pohtikaa jokaisen opintoteeman kohdalla, mitä hidastaminen käytännössä tarkoittaa.

4 Vierailut ja vierailijat Voitte sisällyttää opintokerhotapaamisiin vierailuja. Sopikaa niistä etukäteen ja valitkaa henkilö, joka hoitaa käytännön järjestelyt. Voitte myös pyytää vierailijoita opintokerhoonne alustamaan eri aiheista ja syventämään sisältöjä. Opiskelemme ryhmässä Yhdessä opiskelu on hauskaa ja antoisaa. Sen voi toteuttaa vaikka opintokerhossa. Opintokerhossa eli vertaisopintoryhmässä aikuiset opiskelevat omaehtoisesti ja tavoitteellisesti. Opintokerhon perustaminen on helppoa, ja aiheutuneisiin kuluihin saa OK-opintokeskukselta valtionapua. Näin päästään alkuun Ryhmä järjestäytyy: ryhmälle valitaan vetäjä, joka kutsuu ryhmän koolle ja on vastuu henkilö vetäjä huolehtii asioinnista OK-opintokeskuksen kanssa, mikäli ryhmä hakee vertaisopintoryhmätukea keskustelkaa miksi opiskelette Hidastamalla hyvinvointiin -opintokerhoa. Mitä toivotte saavanne opintokerholta? sopikaa kokoontumiskerroista ja työnjaosta tutustukaa opintomateriaaliin ja -teemoihin. Kun vertaisopintoryhmä täyttää tietyt vaatimukset, se voi hakea OK-opintokeskuksen tukea. Vertaisopintoryhmään tarvitaan: vähintään viisi 15 vuotta täyttänyttä jäsentä vähintään 10 oppituntia (á 45 min) kokoontuminen ainakin viitenä eri päivänä koko opiskelujakso yhden kalenterivuoden aikana nimetty opintokerho-ohjaaja ryhmälle. Tukeen oikeuttavat kulut: opintoaineistojen ja opetusvälineiden hankintakulut ohjaajan tai vierailevan asiantuntijan palkkiot ja matkakulut tilavuokrat muut opiskelusta aiheutuvat kulut. Lisätietoja ja lomakkeet osoitteesta

5

6 1. Nauti arjesta Jotta voisit nauttia arjesta ja hidastaa tahtia, pysähdy ja mieti, miten se käytännössä onnistuu. Yksi tapa päästä asiaan käsiksi on tutustua Hidastamalla hyvinvointiin -opintokokonaisuuteen. Ensimmäisessä opintoteemassa jokainen tutustuu omiin tavoitteisiinsa, unelmiinsa ja päämääriinsä. Ennakkotehtävä 1 Perehdy ennen ensimmäistä kokoontumiskertaa aihealueisiin ja pohdi, mitkä niistä ovat sinulle erityisen läheisiä. Olisiko niissä toteuttamisen arvoisia tavoitteita ja unelmia? Mihin haluaisit muutosta omassa elämässäsi? Ennakkotehtävä 2 Lue Marttailun viisi teesiä (kääntöpuolella kuvassa). Onko niistä suuntaviitoiksi omaan elämääsi? Mitä teesit voisivat tarkoittaa sinun elämässäsi? Toimintaideoita Ensimmäisessä opintokerhokokoontumisessa jokainen tekee oman aarrekarttansa. Aarrekarttamenetelmä: Aarrekartta on kuvakooste, jossa käytetään vaikka lehdistä leikattuja kuvia. Kartan tekijä valitsee kuvia, jotka puhuttelevat häntä itseään. Karttaa ei tarvitse selvittää tai tehdä muille. Kun kartat ovat valmiit, sovitaan jotkin päivämäärät esimerkiksi opintokerhon puoliväliin ja loppuun. Silloin jokainen voi tarkastella karttaansa ja miettiä, miten siinä kuvatut unelmat ovat toteutuneet: Mitä on tapahtunut? Mikä on mahdollisesti ollut unelman toteutumisen esteenä? Toteutanko toisten unelmia vai omiani? Olisiko syytä täsmentää päämääriäni tai muuttaa asenteitani? Näin teet oman aarrekartan 1. Varaa itsellesi tarpeeksi työskentelytilaa sekä kuvalehtiä, esitteitä, muistilappuja, kyniä, liimaa, sakset ja iso paperiarkki. Tee kartasta sen kokoinen, että voit kiinnittää sen näkyville kotona tai töissä. 2. Valitse kuvia, jotka kuvaavat unelmiasi. Kuvat voivat olla konkreettisia (uusi polkupyörä), viitteellisiä (kukat, järvi) tai abstrakteja (värit, muodot). Voit myös piirtää tai maalata karttaan ja kirjoittaa siihen sanoja. 3. Asettele kuvat karttaan itsellesi sopivalla tavalla, vaikka erilleen, lomittain, tai ryhmiin. Keskity niihin asioihin, jotka tällä hetkellä tuntuvat tärkeimmiltä. Samassa kartassa voit kuvata yhden tai muutamia unelmia. 4. Laita valmis aarrekartta paikkaan, josta näet sen päivittäin. Näin mielesi askartelee sen kysymyksen parissa, millaista elämä on sitten, kun unelma on totta. Kartta laittaa sinut myös tietoisesti pohtimaan sitä, mitä todella haluat. 5. Määrittele tarkistushetki. Kirjoita karttaan tärkeät päivämäärät: milloin kartta on tehty, milloin on välitarkastuksen aika ja milloin toivot unelmasi toteutuvan. 6. Jos mitään ei tunnu tapahtuvan, mieti, mistä se johtuu. Mikä estää muutoksia ja unelmien toteutumista? Mitä teen päästäkseni esteistä eroon? Mikä viidestä marttateesistä on sinulle merkittävin? Oliko aarrekartan tekeminen helppoa vai vaikeaa? Miksi? Miten haluaisit hidastaa? Miten se vaikuttaisi elämänlaatuusi?

7

8 2. Ruokaa rauhassa Kun puhutaan hidastamisesta ja ruoasta, tarkoitetaan usein ruoan valmistamista perusraaka-aineista, alusta asti itse. Ruoka tehdään ajatuksella: suunnitellaan ateriat etukäteen ja tehdään juuri sen verran, kuin tarvitaan. Ei hamstrata, ei valmisteta herkkuja varmuuden vuoksi. Tähteet käytetään seuraavana päivänä, eikä ruokaa juuri päädy roskiin. Hidastaja saattaa kasvattaa itse raaka-aineita tai kerätä niitä metsästä. Häntä kiinnostaa ruoan alkuperä ja hän valitsee mielellään eettisesti ja ympäristöystävällisesti tuotettuja elintarvikkeita ja lähiseudun tuotteita. Ota aikaa ruokailuun ja kunnioita säännöllisiä ruoka-aikoja. Nauti siitä ateriasta, mikä sinulla on edessäsi. Älä hotki, älä tankkaa. Näin huomaat, milloin tulet kylläiseksi. Herkuttele hitaasti ja voit paremmin. Kaunis kattaus, hyvä seura ja ajan kanssa nautittu ateria rentouttaa ja tuo hyvää oloa. Kutsu sukulaisia tai ystäviä silloin tällöin aterioimaan perheesi kanssa. Elvytä ruokaperinnettä ja muistele ruokia, joita söit lapsuudessasi. Löytyisikö jostakin reseptit niihin? Osaisiko joku opettaa sinulle perinteisten ruokien tekoa? Muista keskittyminen ruoka-aineiden valintaan ja ruoan valmistamiseen lisäävät syömisen nautintoa. rauhallinen ateria tarjoaa rentouttavan ja nautinnollisen hetken, joka alentaa stressiä. kun arvostat ruokaa, annat sille aikaa. Silloin syöminen ei ole sijaistoiminto tai lohduke, vaan tarjoaa hyvinvointia ja elämyksiä. rauhalliset, säännölliset ateriat ehkäisevät napostelua. kun syöt rauhassa ruoan tuoksun, maun, ulkonäön ja pöytäseuran merkitys kasvaa maku- ja hajuaisti harjaantuvat. Opit tunnistamaan raaka-aineiden ominaismaut ja tuoreuden aivoille jää aikaa aistia kylläisyyden tunne, joten kohtuullinen annos ruokaa riittää. Toimintaideoita 1. Lähiruoka. Tutustuminen oman paikkakunnan ja lähialueen ruokatuotantoon. Sopikaa opintoryhmän kanssa vierailu lähiruokatilalle tai -myymälään. Jos tälläista on hankala löytää, tutustukaa paikallisen kaupan lähiruokavalikoimaan. Lisätietoa: Onko lähiruokaa helppo löytää kaupoista, hallista tai torilta? Käytätkö lähiruokaa kotona ruoanvalmistuksessa? Mitkä asiat vaikuttavat ruoka-ainevalintoihin? 2. Lapsuuden ruoat. Muistellaan lapsuuden aikaisia ruokia ja valmistetaan niitä. Kertokaa toisillenne ruokamuistoja lapsuudesta. Mikä oli lempiruokasi, mitä inhosit; miksi? Millaista oli ruokailu arkena, entä juhlissa? Muistatko jonkin erityisen aterian? Kuka teki ruokaa? Jokainen miettii valmiiksi yhden ruokamuiston. Jokainen tuo opintokerralle ruoka-ohjeen, joka sopii hidastamisteemaan. Mitä ruokia ei enää valmisteta? Millaisia ruokia sinun lapsuudessasi tarjottiin arkena? Millaisia olivat lapsuuden juhlaruoat?

9

10 3. Luonnon oma aikataulu Puutarhanhoidossa hidastaminen on luontaisesti läsnä. Kasvit kasvavat oman rytminsä mukaan ja kasvukausi etenee luonnon omassa aikataulussa. Voimme vain vähän jouduttaa tai hidastaa kasvua erilaisilla hoitotoimenpiteillä ja viljelymenetelmillä. Hidas muutos onkin yksi selitys sille, miksi kasvun seuraaminen lumoaa monet. Ryhdy seuraamaan ympäristön kasvien kehitystä. Näet uusia asioita ja huomaat, kuinka mielesi rauhoittuu, kun pysähdyt hetkeksi. Toimintaideoita 1. Huonekasvien hoito Monet huonekasvit ovat pitkäikäisiä, kun niitä hoitaa säännöllisesti. Valitkaa jokainen itsellenne oma kasvi: sellainen, joka sinulla jo on, tai sellainen, jonka hankkimista olet ajatellut tai joka kiinnostaa sinua erityisesti. Tutustukaa kasvien ominaisuuksiin ja hoitoon. Esitelkää omat kasvinne kokoontumisessa toisillenne ja vaihtakaa kokemuksia. Kasvin voi tuoda mukanaan nähtäväksi. Jollakin on ehkä kasvi, jonka voi jakaa ja istuttaa uudelleen. Jokainen saa jakotaimen kotiinsa, ja opintokerhonne voi ottaa sen nimikkokasvikseen. Tutustukaa huonekasveille tarkoitettuihin kukkamultiin ja lannoitteisiin ja vertailkaa tuotteiden ominaisuuksia. Ota selvää millaisissa olosuhteissa kasvi kukoistaa. Kuinka paljon se tarvitsee valoa? Millainen kastelun ja lannoituksen tarve sillä on? Selvitä, milloin kasvi kukkii? Tarvitaanko kasvin hoidossa jotain erityistoimenpiteitä? Miten kasvia voi lisätä? Mitkä huonekasvit menestyvät vähässä valossa? Mikä on paras tapa lannoittaa huonekasveja? Mitkä kasvit kestävät kuivuutta? Mitä tuholaisia kasveissa esiintyy ja miten niistä pääsee eroon? 2. Kasvien lisäys siemenistä tai pistokkaista Valitkaa lisättävät kasvit ja lisäystapa vuodenajan mukaan. Kevättalvella ja keväällä kylvetään yksivuotisia koriste- ja hyötykasveja kesää varten. Monivuotisten kasvien siemenet voidaan kylvää keväällä tai syksyllä. Syksyllä kannattaa kylvää etenkin sellaisten lajien siemenet, jotka tarvitsevat kylmäkäsittelyn. Huonekasvien varsipistokkaat juurtuvat parhaiten keväällä. Puiden ja pensaiden pistokkaita otetaan joko ennen silmujen puhkeamista keväällä tai kesällä uudesta kasvusta. Monivuotisten kasvien lisääminen on mielenkiintoista ja taimikasvatus vie aikaa. Kiirehtiminen ja hoputtaminen eivät tepsi kasveihin. Niiden kanssa voit kokea, mitä hidastaminen on käytännössä. Valitse itsellesi kasvi, jonka lisäystapaan ja taimikasvatukseen perehdyt. Kokeile käytännössä kasvien lisäystä. Esittele seuraavalla opintokerralla oma kasvisi. Mitä huonekasveja on helppo lisätä pistokkaista? Mitä ovat varsi-, tyvi-, lehti-, ja juuripistokkaat? Mitä on siementen kylmäkäsittely? Miksi se tehdään? Miksi siemenet eivät aina idä?

11

12 4. Selviänkö vähemmällä: kodin paastokuuri Kulutus on monien tarpeiden tyydytystä, valintojen tekemistä, itsensä ilmaisua, elämyksiä ja kokemuksia. Käytämme ja omistamme paljon tavaroita, joita pidämme välttämättöminä. Loputtomat vaihtoehdot ja runsas tarjonta voivat hämärtää sitä, mikä on oikeasti tarpeellista. Voiko tavaramäärä jopa vähentää hyvinvointia ja tyytyväisyyttä? Kodin paastokuuri on sukua kodin kaaoksen kesyttämiselle. Kun käyt läpi kodin kaappeja ja tyhjennät ne turhasta, huomaat, mitä kaikkea omistat ja missä kunnossa tavarat ovat. Toimintaideoita tavaran haaste 100 tavaran haasteen taustalla on kaipuu kohtuullisuuteen. Haasteen aikana henkilökohtaiset tavarat karsitaan 100 tärkeimpään. Loput tavarat laitetaan kiertoon. Henkilökohtainen tavara tai tavarakokonaisuus on esine, joka ei ole yhteiskäytössä. Mieti, mitkä sinulle ovat 100 välttämättömintä tavaraa, joita ilman et voisi elää. Voitte yhdistää tehtävään tavaroiden vaihtotorin. Jokainen tuo tapaamiseen mukaansa muutaman tavaran, joita ei itse tarvitse. Mitä ajatuksia 100 tavaran haaste herättää? Mitkä olivat kunkin 100 tärkeintä tavaraa? Mitä merkitystä omistamiesi tavaroiden määrällä on hyvinvointiisi? vaatteen haaste Eikö kaapissa ole mitään päällepantavaa? Entäs jos joutuisit selviytymään 10 vaatteella? Nettisivuilla on esitetty kuuden vaatteen haaste. Haasteen voi ottaa vastaan tyyli- ja laatukysymyksenä, rahan tai ympäristön säästäminen mielessä tai elämän selkeyttämiseksi. Jokainen, joka lähtee mukaan, varmasti oppii jotain uutta itsestään. Nyt on marttojen vuoro testata, kuinka hyvin 10 vaatteella pärjää. Aloittakaa testi kuukautta ennen tapaamistanne ja katsokaa miten käy. Valitse korkeintaan 10 vaatetta, joita käytät kuukauden. 10 vaatteeseen ei lasketa alusvaatteita, päällystakkeja, sukkahousuja, huiveja, kenkiä, koruja, hattuja, hansikkaita jne. 10 vaatteen lisäksi saat käyttää erikseen myös urheiluvaatteita, yövaatteita ja juhlavaatteita, tarpeen mukaan ja harkiten. Jos sinulla on kaksi täysin samanlaista ja samanväristä vaatetta, ne voidaan laskea yhdeksi. Luo ja julkaise omat sääntösi, jos tämä määritelmä ei sovi sinulle. Miten haaste sujui. Mitkä vaatteet valitsit ja miksi? Kuinka selviydyit eri tilanteissa? Kerro esimerkkejä. Voit kuvata 10 vaatetta, jotka valitsit. Näytä ne muille jakaessanne kokemuksia ja oivalluksia.

13 JÄRJESTÖTOIM INTA JÄRJESTÖTOIM INT JÄRJESTÖTOIM I JÄRJESTÖT

14 5. Hidasta, kohtaa ja kuuntele Järjestötoiminta on täynnä organisointia. On kokouksia, talkoita, kahvituksia ja myyjäisiä. Etsitään tekijöitä, sovitaan vuoroista, kuljetetaan ja järjestetään. Tämä kaikki on mukavaa ja tarpeellista, ja näin yhdistys toteuttaa tehtäväänsä. Välillä on kuitenkin hyvä pysähtyä ja miettiä, onko kaikki se, mitä teemme tarpeen ja välttämätöntä. Voisimmeko yhdistyksessämme keskittyä ja miettiä, mitkä ovat toiminnan kannalta olennaiset ja tärkeimmät asiat. Joskus kannattaa pohtia, mikä on juuri meidän yhdistyksemme tarkoitus, ja edistääkö toimintamme sitä. Kaikkea ei ole tarpeen tehdä juuri tänä vuonna. Tavoitteita ja toimintaa voi jakaa monelle vuodelle. Toiminta tuottaa enemmän iloa, kun siihen on aikaa paneutua ja tehdä asiat kunnolla ja kiireettä sekä nähdä onnistunut lopputulos. Marttatoiminnan lähtökohta on, että jäsenet ovat mukana vapaaehtoisesti, harrastamassa itselleen mieluisia asioita. Mitä jos ottaisimme aikaa kohdata toisemme ja kuunnella toisiamme. Erilaisten kädentaitojen ääreen on helppo kokoontua. Siinä on samalla mahdollisuus rauhoittua ja kuunnella muita sekä kertoa itsestään. Toimintaideoita 1. Uusien jäsenten ilta Uudet jäsenet kokevat joskus jäävänsä syrjään yhdistyksen toiminnasta, elleivät he itse osaa olla aktiivisia ja osallistua. Järjestäkää yhdistyksessä uusien jäsenten ilta ja kutsukaa mukaan viime vuosina liittyneet jäsenet, jotka eivät ole olleet mukana yhdistyksen toiminnassa. Tilan varaaminen, kutsut, ilmoittautumiset ja tarjoilu. Sisältö (järjestön lyhyt historia, organisaatio, toiminta, jäsenen vaikutusmahdollisuudet, yhdistyksen toiminta) Miksi haluat olla martta? Miksi uusien jäsenten sitouttaminen on tärkeää? Mikä on Marttajärjestön tarkoitus sääntöjen mukaan? Mitä etuja jäsenillä on paikallisesti ja valtakunnallisesti? Miten jäsen voi vaikuttaa omassa järjestössään? 2. Parhaiden vinkkien käsityöilta Laitetaan ideat kiertoon ja järjestetään yhteinen ilta, jossa kukin jakaa parhaan vinkkinsä muille. Tee mallityö ja valmistaudu jakamaan vinkkisi muille. Varatkaa jokaiselle aikaa esittelyyn esim minuuttia. Mitä käsillä tekeminen merkitsee sinulle? Onnistunein tai epäonnistunein kokemukseni? Ovatko kädentaidot osa marttatoimintaa? Haluatko edistää kädentaitoja yhdistyksessäsi vetämällä käsityöiltoja? 3. Historiailta ja teemavuodet Katsotaan menneesseen ja tutustutaan järjestömme historiaan. Kun tuntee historian, tietää, mihin ollaan menossa. Sovitaan, kuinka laajasti historiaa käsitellään. Sovitaan aiheet, jotka kukin valmistelee (esim. järjestön perustaminen, keskeiset henkilöt, toiminta eri vuosikymmenillä, järjestöasut, kansainvälinen toiminta, järjestön saavutuksia, Emäntälehti ja Martat-lehti, teemavuodet..) Mistä marttajärjestön saavutuksista olet ylpeä? Miten martat ovat toimineet yhteiskunnallisina vaikuttajina? Miten alkuaikojen neuvonta poikkeaa tämän päivän neuvonnasta? Mitä kulloiseenkin aikaan sopivia teemavuosia on vietetty aikaisemmin?

15

16 6. Keskity ja karsi Martoilla on pitkään ollut yhteistyöhanke Länsi-Afrikassa, Burkina Fasossa. Sikäläiset kumppanimme ovat osoittaneet meille kiireen suhteellisuuden. Burkina Fasossa neuvontatilaisuus, ruokakurssi tai kokous alkaa vähitellen, sitten kun tilaisuuden puheenjohtajan mielestä riittävän moni on paikalla. Koko ajan ollaan valmiita ottamaan vastaan lisää väkeä. Tilaisuuden vetäjä tekee kiireettömästi tiivistelmiä useaan otteeseen tilaisuuden aikana, jotta nekin, jotka tulevat kauempaa tai myöhemmin paikalle, pääsevät mukaan asiasisältöön ja tunnelmaan. Myös poislähtö tilaisuudesta tapahtuu porrastetusti, koska ihmisillä on eripituiset kotimatkat, ja kotiin on turvallisuuden vuoksi ehdittävä ennen pimeää. Afrikkalaisessa neuvontatilaisuudessa on tavallista, että tilaisuudessa asiat käydään läpi neljällä tai viidellä kielellä; puhutaanhan pelkästään Burkina Fasossa 64 eri kieltä. Kaikille on itsestään selvää, että aikaa otetaan niin paljon kuin sitä tarvitaan. Meidänkin on mahdollista kokea kielten rikkautta, onhan meillä esimerkiksi ruotsinkielinen sisarjärjestö Marthaförbund. Marttayhdistykset tekevät yhteistyötä maahanmuuttajien kanssa, ja monen martan äidinkieli on jokin muu kuin suomi tai ruotsi. Voimme opetella arvostamaan toistemme äidinkieliä monikulttuurisessa tai monikielisessä marttaillassa. Toimintaideoita 1. Kiireetön ilta kahdella kielellä Lähtökohtana on asenne, että tässä tapaamisessa ei ole hoppu. On aikaa selittää kaikki asiat riittävän monella kielellä ja niin, että kaikki ymmärtävät. Jos aiheena on askartelu, ohjaaja järjestää työpajan, johon osallistujat liittyvät sitä mukaa kuin ehtivät paikalle. Jokainen läsnäolija ottaa henkilökohtaiseksi tehtäväkseen kommunikoida sellaisen henkilön kanssa, jonka äidinkieli on jokin muu kuin hänen omansa; tulkin välityksellä tai ilman. Valitkaa yhdessä illan teema. Se voi olla helppoa askartelua tai ruuan valmistusta tai nyyttikestit, joihin yhdistetään omien ruokien ja ruokamuistojen esittely. Tässä tehtävässä aihe ei ole tärkein, vaan se, että ilta toteutetaan omia aikakäsityksiä luovasti rikkoen. Valitkaa tekemistä vain sen verran, että rauhallinen tahti säilyy koko kokoontumisen ajan ja että kaikki ehtivät oppia sen, mitä on tarkoituskin. Kutsukaa mukaan lähiympäristöstänne ihmisiä, joiden äidinkieli on jokin muu kuin suomi. Kieli voi olla esimerkiksi viittomakieli, ruotsi, romanin kieli tai saame. Miettikää tilaisuuden jälkeen, miten ilta erosi tavallisesta kokoontumisesta. Mikä toimi, mikä ärsytti? Voiko illan rytmistä oppia jotakin? Onnistuiko tehtävien tasapuolinen jakaminen? Voisiko tällaisen yhteistyön ottaa osaksi marttatoimintaa? 2. Kuka maksaa ostoskorin laskun? Hankimme päivittäin elintarvikkeita ja muita kulutushyödykkeitä, joita valmistetaan eri puolilla maailmaa. Usein tuotteen reitti on kulkenut maanosasta toiseen, ennen kuin se on saavuttanut suomalaisen marketin. Tutustukaa Eettisen kaupan puolesta ry:n nettisivuihin Jakakaa jokaiselle osallistujalle artikkelikokoelmasta 1-2 artikkelia, jotka luette ennen kokoontumista. Jokainen osallistuja esittelee vuorollaan yhden ajatuksen, joka hänelle heräsi nettisivuista ja artikkeleista. Illan tarkoitus ei ole päätyä yhteen oikeaan vastaukseen, vaan käydä keskustelua siitä, mitä vastuullisuus tarkoittaa suomalaiselle kuluttajalle. Tuokaa esiin omia valintojanne, mielipiteitänne ja kokemuksianne. Onko kuluttaminen 2010-luvun keino vaikuttaa maailman menoon? Vieläkö uskomme, että äänestäminen kannattaa? Mitä muita yhteiskunnallisen vaikuttamisen ja maailmanparantamisen tapoja on olemassa? Onko syyllisyydentunne ja maailmantuska globaalien ongelmien edessä turhaa, vai normaali reaktio?

17 Hyvätekoparempimieli

18 7. Hyvä teko - parempi mieli Miten voisimme yhdistyksessämme tehdä hyvää yhdessä? Nyt tavoitteena on laittaa hyvä kiertämään, ja miettiä, olisiko se jatkossakin osa yhdistyksemme toimintaa. Ulkopuolinen apu on tervetullutta esimerkiksi päiväkodeissa, iltapäiväkerhoissa, kouluissa, palvelutaloissa ja vanhainkodeissa. Tapaamisissa voimme tuottaa iloa ja hyvää mieltä yhteisöömme ja ympärillemme. Vierailu on suunniteltava hyvin aikatauluista ja sisällöistä lähtien. Tiedustelkaa, onko vierailukohteellanne joitakin erityisiä toivomuksia. Vastuuhenkilö voi käydä paikalla etukäteen tutustumassa paikkaan ja sopimassa käytännön järjestelyistä. Varatkaa tarpeeksi aikaa suunnitteluun, sopikaa tehtävät ja vastuunjako ryhmässänne. Kunnioittaminen, kuunteleminen ja luottamus ovat yhteisten hyvien hetkien perusta. Toimintaideoita 1. Vierailu päiväkotiin tai kouluun Sopikaa ryhmässänne alustavasti, minkä ideasta tai teeman toteutatte Kysykää toiveita kohteesta, jonne haluatte mennä ja sopikaa ennakkokäynti, aikataulu ja sisältö. Tehkää kirjallinen suunnitelma ja varatkaa tarvittavat materiaalit. Toimintavinkkejä Leipominen, askartelu tai käsityö, taimien istutus, luontoretki 2. Vierailu palvelutaloon tai vanhainkotiin Toimintavinkkejä Ulkoileminen vanhusten kanssa, käsityö- tai askartelutuokio, leipominen, laulutuokio 3. Mukaan marttailtaan Pohtikaa yhdessä, kenet tai minkä ryhmän haluatte pyytää vieraaksi yhdistykseenne. Valitkaa aihe ja sisältö marttailtaan Sopikaa kutsuista, järjestelyistä ja vastuuhenkilöistä Miten tapahtuman suunnittelu ja toteutus sujui? Oliko valittu kohderyhmä sopiva? Miten vastuunjako onnistui? Millaista palautetta saitte? Haluaisitteko järjestää yhdessä vastaavanlaisia tapahtumia jatkossa?

19 8. Teimme sen yhdessä Tätä opintomateriaalia voi käyttää opintokerhon runkona. Opintokerhon laajuus on 2 opintopistettä. Opintokerhon voi sisällyttää esimerkiksi osaksi taitoavainsuoritusta. Opintokerhon päättyessä ryhmä kokoaa oman opintokansion, jossa kerrotaan yhteisestä opintosuorituksesta. Jokaisesta kokoontumiskerrasta liitetään mukaan jotakin havainnollista materiaalia. Tätä opintomateriaalia voi käyttää opintokansion välilehtinä. Opintokansio voi sisältää tärkeät sisällöt ja muistot opintokerhosta. Ryhmäläiset kokoavat kansion yhdessä. Siihen voi yhdistää tekstejä, kuvia ja piirroksia. Jokainen saa ikuistaa paperille tai pahville muistojaan, tunnelmiaan ja ajatuksiaan ryhmästä ja sen opintotaipaleesta. Itse suunniteltu ja koostettu kansio tai albumi on parhaimmillaan oikea taideteos. Ohjeita ja ideoita opintokansion kokoamiseen saat Martat-lehden jutusta Kaunista skräpäten (numero 8/2010, s.32-33). Juttu on myös jäsensivuilla osoitteessa:

Oma kansioni MUISTOJANI JA AJATUKSIANI ELÄMÄSTÄ. Porvoon Seudun Dementiayhdistys ry Muistiliiton jäsen

Oma kansioni MUISTOJANI JA AJATUKSIANI ELÄMÄSTÄ. Porvoon Seudun Dementiayhdistys ry Muistiliiton jäsen Oma kansioni MUISTOJANI JA AJATUKSIANI ELÄMÄSTÄ Porvoon Seudun Dementiayhdistys ry Muistiliiton jäsen Arjen asioita ja muistoja Oma kansioni -kirjaa voi käyttää apuna erilaisissa ryhmissä tai osallistujat

Lisätiedot

MARTTA- TOIMINTA. Kotitalousneuvonta Ruoka ja ravitsemus Kodin talous ja kuluttaja-asiat Kodinhoito Kotipuutarha ja ympäristö

MARTTA- TOIMINTA. Kotitalousneuvonta Ruoka ja ravitsemus Kodin talous ja kuluttaja-asiat Kodinhoito Kotipuutarha ja ympäristö SINUSTAKO MARTTA HISTORIA Marttajärjestö syntyi vuonna 1899. Suomessa elettiin tuolloin kansallisen heräämisen, naisasialiikkeen ja kansanvalistustyön aikaa. Lucina Hagmanin aloitteesta perustettu naisyhdistys

Lisätiedot

Elämän kartat -3. koulutustapaaminen-

Elämän kartat -3. koulutustapaaminen- Elämän kartat -3. koulutustapaaminen- Käydään läpi kotitehtävä Mieti lomakkeen avulla asioita jotka toimivat hyvin elämässäsi joihin toivoisit muutosta. Asioita, joita haluaisit muuttaa elämässäsi voidaan

Lisätiedot

115 vuotta. Uudenmaan Martat ry 85 vuotta. Anne Lempinen

115 vuotta. Uudenmaan Martat ry 85 vuotta. Anne Lempinen 115 vuotta Uudenmaan Martat ry 85 vuotta Anne Lempinen Uudenmaan Martat 85 vuotta Tuodaan juhlavuosi osaksi arkea Juhlavuotta tuodaan monin tavoin ja erilaisin tapahtumin esille tavoitteena on, että juhlavuosi

Lisätiedot

MaTänään otamme selvää, minkälaista sanomalehteä luemme.

MaTänään otamme selvää, minkälaista sanomalehteä luemme. MaTänään otamme selvää, minkälaista sanomalehteä luemme. Etsi lehdestä vastaukset seuraaviin kysymyksiin: a) Mikä on lehden nimi? b) Mikä on lehden ilmestymisnumero? c) Kuka on lehden päätoimittaja? d)

Lisätiedot

HELSINGIN YLIOPISTON KIRJASTON OPINTOPIIRIKORTIT

HELSINGIN YLIOPISTON KIRJASTON OPINTOPIIRIKORTIT HELSINGIN YLIOPISTON KIRJASTON OPINTOPIIRIKORTIT Tähän korttipakkaan on koottu apukeinoja opinto-piirityöskentelyä varten. Voitte noudattaa ohjeita järjestelmällisesti tai soveltaa niitä vapaasti haluamallanne

Lisätiedot

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole.

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole. 1 Unelma-asiakas Ohjeet tehtävän tekemiseen 1. Ota ja varaa itsellesi omaa aikaa. Mene esimerkiksi kahvilaan yksin istumaan, ota mukaasi nämä tehtävät, muistivihko ja kynä tai kannettava tietokone. Varaa

Lisätiedot

Lingon & Blåbär. pähkinänkuoressa

Lingon & Blåbär. pähkinänkuoressa Lingon & Blåbär pähkinänkuoressa Lingon & Blåbär pähkinänkuoressa Lingon & Blåbär (L&B) on tarjonnut ruotsalaista suunnittelua olevia laadukkaita vaatteita koko perheelle vuodesta 1996 lähtien. Tänä päivänä

Lisätiedot

lehtipajaan! Opettajan aineisto

lehtipajaan! Opettajan aineisto Tervetuloa lehtipajaan! Opettajan aineisto Opettajalle Ennen kuin ryhdyt lehtipajaan lue myös oppilaan aineisto Lehtipaja on tarkoitettu tt 3.-6.-luokkalaisille l ill Voit käyttää aineistoa myös 1.-2.-luokkalaisille,

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2015

TOIMINTASUUNNITELMA 2015 TOIMINTASUUNNITELMA 2015 Martoissa on arjen mahdollisuus Vuosikokous 26.4.2014 Tavoitteet 2015 Toiminnan tunnettuuden parantaminen sisältölähtöisesti Kestävän kehityksen edistäminen kotitalousneuvonnan

Lisätiedot

SELKOESITE. Autismi. Autismi- ja Aspergerliitto ry

SELKOESITE. Autismi. Autismi- ja Aspergerliitto ry SELKOESITE Autismi Autismi- ja Aspergerliitto ry 1 Mitä autismi on? Autismi on aivojen kehityksen häiriö. Autismi vaikuttaa aivojen eri alueilla. Autismiin voi olla useita syitä. Autistinen ihminen ei

Lisätiedot

Vertaisopintoryhmien ohjeet vuonna 2014

Vertaisopintoryhmien ohjeet vuonna 2014 2014 Vertaisopintoryhmien ohjeet vuonna 2014 Hyvä opintoryhmän yhteyshenkilö! Nämä ohjeet kertovat, miten toteutat taloudellista tukea saavan vertaisopintoryhmän OK-opintokeskuksen kanssa onnistuneesti.

Lisätiedot

Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen. Pekka Peura 28.01.2012

Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen. Pekka Peura 28.01.2012 Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen Pekka Peura 28.01.2012 MOTIVAATIOTA JA AKTIIVISUUTTA LISÄÄVÄN OPPIMISYMPÄRISTÖN ESITTELY (lisätietoja maot.fi)

Lisätiedot

OPAS TUTORTUNTIEN PITÄMISEEN

OPAS TUTORTUNTIEN PITÄMISEEN OPAS TUTORTUNTIEN PITÄMISEEN Opiskelijakunta Lamko 2014 SISÄLTÖ JOHDANTO... 2 Tutortuntien suunnittelu... 2 Tutortuntien sisältö... 3 Jokaisella kerralla:... 3 Ensimmäiset tutortunnit... 3 Teemat... 3

Lisätiedot

Sanomalehtiviikko. Sanomalehtiviikon 2014 tehtäväehdotuksia

Sanomalehtiviikko. Sanomalehtiviikon 2014 tehtäväehdotuksia Sanomalehtiviikko Sanomalehtiviikon 2014 tehtäväehdotuksia Esiopetukseen, 3. 7.2.2014 ala- ja yläkouluun sekä lukioon ja ammatilliseen oppilaitokseen Sanomalehtiviikko: esiopetus Vastatkaa vuoronperään

Lisätiedot

LAPSEN HAASTATTELULOMAKE (alle 10-vuotiaalle)

LAPSEN HAASTATTELULOMAKE (alle 10-vuotiaalle) LAPSEN HAASTATTELULOMAKE (alle 10-vuotiaalle) Lapsi Haastattelija Päivä ja paikka 1 LAPSI JA HÄNEN PERHEENSÄ Vanhempasi ovat varmaankin kertoneet Sinulle syyn siihen, miksi olen halunnut tavata Sinua.

Lisätiedot

Vapaaehtoistoiminta: Vire Koti Martinlähde ja Sinivuokko

Vapaaehtoistoiminta: Vire Koti Martinlähde ja Sinivuokko Vapaaehtoistoiminta: Vire Koti Martinlähde ja Sinivuokko Marjo Virkkunen palvelutalon johtaja Onnellinen elämä syntyy välittämisestä ja kuuntelemisesta. Yhdessä olemisesta ja tekemisestä Alkoi Vire Koti

Lisätiedot

Tervetuloa selkoryhmään!

Tervetuloa selkoryhmään! Tervetuloa selkoryhmään! SELKOESITE 1 Jutteletko mielelläsi erilaisista asioista? Haluatko saada tietoa maailman tapahtumista selkokielellä? Haluatko sanoa mielipiteesi, mutta et aina uskalla? Tuntuuko

Lisätiedot

Voit itse päättää millaisista tavaroista on kysymys (ruoka, matkamuisto, CD-levy, vaatteet).

Voit itse päättää millaisista tavaroista on kysymys (ruoka, matkamuisto, CD-levy, vaatteet). Kirjoittaminen KESKITASO Lyhyet viestit: 1. Ystäväsi on lähtenyt lomamatkalle ja pyytänyt sinua kastelemaan hänen poissa ollessaan kukat. Kun olet ystäväsi asunnossa, rikot siellä vahingossa jonkin esineen.

Lisätiedot

YRITTÄJYYSPROJEKTI HYVÄNTEKEVÄISYYSILTA

YRITTÄJYYSPROJEKTI HYVÄNTEKEVÄISYYSILTA YRITTÄJYYSPROJEKTI HYVÄNTEKEVÄISYYSILTA HANKEIDEA Hyväntekeväisyysilta, joka järjestetään jonkin paikallisen järjestön (esim. Lions clubin) kanssa Illan tuotto lahjoitetaan hyväntekeväisyyteen Illan aikana

Lisätiedot

Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA AJATUS Tarjoamme lapsille niin kodinomaista elämää kuin se on mahdollista laitoksessa.säännöllisen päivärytmin avulla luomme lapsille turvallisuutta.

Lisätiedot

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Petri Kallio Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Asiantuntijaryhmän jäsen Petra Tiihonen Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Henkilökohtainen avustajatoiminta Syyskuu 2014

Lisätiedot

C. Ennen kuin aloitatte suojuksen suunnittelun, miettikää ryhmänne. D. Valmis suojus arvioidaan seuraavasti (maksimissaan 50.

C. Ennen kuin aloitatte suojuksen suunnittelun, miettikää ryhmänne. D. Valmis suojus arvioidaan seuraavasti (maksimissaan 50. C. Ennen kuin aloitatte suojuksen suunnittelun, miettikää ryhmänne ajankäyttöä. Apuna voi käyttää seuraavaa aikataulua: Ideointi 15 minuuttia Suunnittelu 30 minuuttia Toteutus 30 minuuttia Tauko 5 minuuttia

Lisätiedot

Helsingissä Kustannusosakeyhtiö Otava

Helsingissä Kustannusosakeyhtiö Otava Helsingissä Kustannusosakeyhtiö Otava JAKSON❶TAVOITTEET 1. Tutustu jaksoon 1. Kotona, koulussa ja kaupungissa. Mikä aiheista kiinnostaa sinua eniten? 2. Merkitse rastilla tärkein tavoitteesi tässä jaksossa.

Lisätiedot

MINÄ MATKA LÖYTÄMINEN

MINÄ MATKA LÖYTÄMINEN www.flow.fi MINÄ MATKA LÖYTÄMINEN Joka tahtoo matkalle kohti uutta, hänen on lähdettävä. Miten matkalle voi lähteä? Omin jaloin, ottamalla ensimmäinen askel. Mitä sitten tapahtuu? Kyllä se selviää, askel

Lisätiedot

KOLIN ARVOISESTI. Nyt ja tulevaisuudessa

KOLIN ARVOISESTI. Nyt ja tulevaisuudessa KOLIN ARVOISESTI Nyt ja tulevaisuudessa Kolin arvo-ohjeet 2014 1 HUOLEHDI PARHAASTA LAADUSTA Asetamme riman entistäkin korkeammalle! YRITTÄJÄ Ota omat arvosi näkyväksi osaksi toimintaasi. Kerro ne nettisivuillasi

Lisätiedot

Kukkapellon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Kukkapellon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Kukkapellon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA AJATUS Kukkapellon päiväkoti sijaitsee Tampereen eteläisellä alueella kauniin Arboretumin puutarhan välittömässä läheisyydessä. Päiväkoti on perustettu

Lisätiedot

KOTIRUKKANEN työryhmä yhteistyön lisäämiseksi asumisyksiköissä

KOTIRUKKANEN työryhmä yhteistyön lisäämiseksi asumisyksiköissä KOTIRUKKANEN työryhmä yhteistyön lisäämiseksi asumisyksiköissä Mitä Kotirukkasella tavoitellaan? Kotirukkasen avulla tiivistetään yhteistyötä asumisyksikön työntekijöiden, asukkaiden ja läheisten välillä.

Lisätiedot

Tehtäväpaketti. Kysyttävää tehtävistä, kisan kulusta tai nettisivujen käyttämisestä? Ota yhteyttä os. reiluluokka@kuvalehdet.fi

Tehtäväpaketti. Kysyttävää tehtävistä, kisan kulusta tai nettisivujen käyttämisestä? Ota yhteyttä os. reiluluokka@kuvalehdet.fi Tehtäväpaketti Koululaisen Reilu luokka 2009 -kilpailu jakautuu neljään aihealueeseen: minä, kaverit, meidän luokka ja meidän koulu. Jokaiseen aihealueeseen liittyy tehtäviä, joista koostuu kisan aikana

Lisätiedot

Kohtaamisia ja kasvua arjessa koti, koulu ja paikallisyhdistykset kumppaneina hanke 2012-2014 Toimintamalli:

Kohtaamisia ja kasvua arjessa koti, koulu ja paikallisyhdistykset kumppaneina hanke 2012-2014 Toimintamalli: Toimintamalli: NUORTEN UNELMAPAJA Toteutus pienryhmässä Aikuisten kehittämä nuorisotoiminta ei välttämättä sellaisenaan kiinnosta nuoria. Älä siis tee turhaa työtä, vaan järjestä nuorille mahdollisuus

Lisätiedot

MINÄ MUUTAN. Muuttovalmennusopas vammaiselle muuttajalle

MINÄ MUUTAN. Muuttovalmennusopas vammaiselle muuttajalle MINÄ MUUTAN Muuttovalmennusopas vammaiselle muuttajalle Kirsi Timonen, projektityöntekijä Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2010-2012 MINÄ MUUTAN Olet suuren muutoksen edessä. Uuteen kotiin

Lisätiedot

Suunnittelen omaa elämääni

Suunnittelen omaa elämääni Suunnittelen omaa elämääni Mitä tämä vihko sisältää? 1. Mitä elämänsuunnittelu tarkoittaa? 5 2. Miten valmistaudun oman elämäni suunnitteluun? 7 3. Mitä asioita minun on otettava huomioon oman elämäni

Lisätiedot

1. TUTUSTUKAA YK:N UUSIIN KESTÄVÄN KEHITYKSEN TAVOITTEISIIN. 2. VALITKAA KARTALTA YKSI SUOMEN KEHITYSYHTEISTYÖN PITKÄAIKAINEN KUMPPANIMAA.

1. TUTUSTUKAA YK:N UUSIIN KESTÄVÄN KEHITYKSEN TAVOITTEISIIN. 2. VALITKAA KARTALTA YKSI SUOMEN KEHITYSYHTEISTYÖN PITKÄAIKAINEN KUMPPANIMAA. pari pari 1. TUTUSTUKAA YK:N UUSIIN KESTÄVÄN KEHITYKSEN TAVOITTEISIIN. POHTIKAA...miten niiden toteutuminen vaikuttaa Naomin/Dain elämään....mitä tapahtuu, jos tavoitteet eivät toteudukaan....miten tavoitteiden

Lisätiedot

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Hyvää Ikää Kaikille seminaari Seinäjoella 18.9.2014 Marjut Mäki-Torkko Vammaispalvelujen johtaja, KM Mitä ajattelet ja sanot minusta Sitä luulet minusta Sinä olet

Lisätiedot

Miten käynnistää vertaisryhmä? Neuvoja, vinkkejä ja toimintaohjeita vertaisryhmän perustamiseen aikuisille autismin kirjon henkilöille

Miten käynnistää vertaisryhmä? Neuvoja, vinkkejä ja toimintaohjeita vertaisryhmän perustamiseen aikuisille autismin kirjon henkilöille Miten käynnistää vertaisryhmä? Neuvoja, vinkkejä ja toimintaohjeita vertaisryhmän perustamiseen aikuisille autismin kirjon henkilöille Vertaistoiminnan tavoitteena on henkilökohtainen ja yhteiskunnallinen

Lisätiedot

21.5.2014 Copyright www.videomarkkinointi.info

21.5.2014 Copyright www.videomarkkinointi.info 1 Tervetuloa kolmannelle jaksolle! Tähän jaksoon sisältyy testi, miten käytät oman aikasi? Saat vinkkejä miten omat unelmat saadaan kirkkaaksi. Jotta voit ne toteuttaa Tarvitset suunnitelman ja työkalut.

Lisätiedot

Kehitysyhteistyön ABC

Kehitysyhteistyön ABC Kehitysyhteistyön ABC järjestöille Oletko kiinnostunut kansainvälisistä asioista? Vaikuttamisesta? Yhteiskunnallisista kysymyksistä? Oletko miettinyt, mikä on roolisi globaalissa maailmassa? Millainen

Lisätiedot

Lukioiden ilmiöt. Euroopan unioni 1. jakso. Kurssien suorittaminen ilmiöinä

Lukioiden ilmiöt. Euroopan unioni 1. jakso. Kurssien suorittaminen ilmiöinä Lukioiden ilmiöt Euroopan unioni 1. jakso Euroopan unioni on 28 jäsenvaltiosta ja lukuisista toimielimistä koostuva yhteisö, jonka toiminnassa riittää setvittävää niin poliittisille vaikuttajille, talouden

Lisätiedot

Onni on rajaton Sähköinen versio löytyy www.4v.fi/julkaisut Aiheet: Mitä onni on? Happy Planet Index BKT & onnellisuus Hyvän elämän osatekijät Mikä lisää onnellisuutta? Kestävä kulutus - rajat on Vastuulliset

Lisätiedot

TEATTERILLISET MENETELMÄT TYÖNOHJAUKSEN VÄLINEENÄ: Kokemuksia Sopimusvuori Ry:stä ja Tredea Oy:stä

TEATTERILLISET MENETELMÄT TYÖNOHJAUKSEN VÄLINEENÄ: Kokemuksia Sopimusvuori Ry:stä ja Tredea Oy:stä 1 TEATTERILLISET MENETELMÄT TYÖNOHJAUKSEN VÄLINEENÄ: Kokemuksia Sopimusvuori Ry:stä ja Tredea Oy:stä Teatteri-ilmaisun ohjaajat Riku Laakkonen & Arttu Haapalainen 2 SOPIMUSVUORI RY Sosiaalipsykiatrisia

Lisätiedot

LUKUDIPLOMIEN TEHTÄVÄT. Ideoita opettajille

LUKUDIPLOMIEN TEHTÄVÄT. Ideoita opettajille LUKUDIPLOMIEN TEHTÄVÄT Ideoita opettajille Päähenkilöön liittyvät tehtävät 1. Piirrä kuva kirjan päähenkilöstä. Kirjoita henkilöstä luonnekuvaus. 2. Tee ja kirjoita postikortti jollekin kirjan henkilölle.

Lisätiedot

3. Arvot luovat perustan

3. Arvot luovat perustan 3. Arvot luovat perustan Filosofia, uskonto, psykologia Integraatio: opintojen ohjaus Tässä jaksossa n Omat arvot, yrityksen arvot n Visio vie tulevaisuuteen Osio 3/1 Filosofia Uskonto 3. Arvot luovat

Lisätiedot

1 (13) LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA VASU LAPSEN NIMI SYNTYMÄAIKA

1 (13) LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA VASU LAPSEN NIMI SYNTYMÄAIKA 1 (13) LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA VASU LAPSEN NIMI SYNTYMÄAIKA 2 (13) TÄLLAINEN MINÄ OLEN (lapsi täyttää vanhempien kanssa) Parhaat kaverini... Tykkään... Hoitopaikassa kivaa on... Olen hyvä...

Lisätiedot

Tulevaisuusverstas. Toiminnallinen tehtävä

Tulevaisuusverstas. Toiminnallinen tehtävä Toiminnallinen tehtävä Tulevaisuusverstas Tulevaisuusverstaassa pohditaan omaa roolia ja toimintaa kestävän kehityksen edistämisessä. Lisäksi tavoitteena on oppia tulevaisuusajattelua: ymmärtää, että nykyiset

Lisätiedot

AINA KANNATTAA YRITTÄÄ

AINA KANNATTAA YRITTÄÄ AINA KANNATTAA YRITTÄÄ www.yrittajat.fi futureimagebank.com futureimagebank.com futureimagebank.com AINA KANNATTAA YRITTÄÄ ohjeita esityksen pitäjälle futureimagebank.com futureimagebank.com futureimagebank.com

Lisätiedot

Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA-AJATUS Peltolammin päiväkodissa vaalitaan myönteistä ja kannustavaa ilmapiiriä, jossa lapsen on turvallista kasvaa ja kehittyä yhdessä vertaisryhmän

Lisätiedot

Ruokakurssilla. Mirtosissa. Hyvää ruokahalua!

Ruokakurssilla. Mirtosissa. Hyvää ruokahalua! Ruokakurssilla Mirtosissa Hyvää ruokahalua! Kurssin lopuksi jamastettiin ryhmän valmistamien ruokien äärellä. Jannis piti huolen siitä, että kaikki maistui aidosti kreetalaiselta. 14 15 Kreetalainen ruoka

Lisätiedot

Ma Tänään tutustumme sanomalehteen ja sen eri osastoihin.

Ma Tänään tutustumme sanomalehteen ja sen eri osastoihin. Ma Tänään tutustumme sanomalehteen ja sen eri osastoihin. 3. 4. Mitä sanomalehteä luet? Etsi lehdestä seuraavat perustiedot: a) lehden nimi b) ilmestymisnumero c) irtonumeron hinta d) päätoimittaja e)

Lisätiedot

Perusopetuksen yleiset valtakunnalliset tavoitteet ovat seuraavat:

Perusopetuksen yleiset valtakunnalliset tavoitteet ovat seuraavat: Maailma muuttuu - miten koulun pitäisi muuttua? Minkälaista osaamista lapset/ nuoret tarvitsevat tulevaisuudessa? Valtioneuvosto on päättänyt perusopetuksen valtakunnalliset tavoitteet ja tuntijaon. Niiden

Lisätiedot

Lapsen kannustaminen arjessa ja haasteiden kääntäminen taidoiksi. Anne Kuusisto, varhaiskasvatuksen erityisopettaja, Suomen Sydänliitto ry

Lapsen kannustaminen arjessa ja haasteiden kääntäminen taidoiksi. Anne Kuusisto, varhaiskasvatuksen erityisopettaja, Suomen Sydänliitto ry Lapsen kannustaminen arjessa ja haasteiden kääntäminen taidoiksi Anne Kuusisto, varhaiskasvatuksen erityisopettaja, Suomen Sydänliitto ry Luennon sisältö Lapsen kannustaminen Erilaiset tavat kannustaa

Lisätiedot

Nuoren hyvä tuleminen sijaishuoltoon 30.9.2015 Lahti. Johanna Barkman Osallisuuden taidot ja valmiudet

Nuoren hyvä tuleminen sijaishuoltoon 30.9.2015 Lahti. Johanna Barkman Osallisuuden taidot ja valmiudet Nuoren hyvä tuleminen sijaishuoltoon 30.9.2015 Lahti Johanna Barkman Osallisuuden taidot ja valmiudet JÄHMETYN JÄÄDYN Mihin olemme menossa? Miten tähän on tultu? OLET TÄSSÄ. Kalle Hamm, 2008 Mitä nyt tapahtuu?

Lisätiedot

Mitkä asiat ovat sinulle vaikeita? Miten niitä voisi helpottaa? Kenet haluaisit tavata? Miten normaalista koulupäivästä tulisi paras koulupäivä ikinä?

Mitkä asiat ovat sinulle vaikeita? Miten niitä voisi helpottaa? Kenet haluaisit tavata? Miten normaalista koulupäivästä tulisi paras koulupäivä ikinä? Mitkä ammatit sinua kiinnostavat? Mitkä asiat ilahduttavat sinua? Mitkä asiat ovat sinulle vaikeita? Miten niitä voisi helpottaa? Kenet haluaisit tavata? Miten normaalista koulupäivästä tulisi paras koulupäivä

Lisätiedot

VAUVAPERHEEN VANHEMMAN HAASTATTELULOMAKE. Lapsi: Vanhempi: Haastattelija: Päivä ja paikka:

VAUVAPERHEEN VANHEMMAN HAASTATTELULOMAKE. Lapsi: Vanhempi: Haastattelija: Päivä ja paikka: VAUVAPERHEEN VANHEMMAN HAASTATTELULOMAKE Lapsi: Vanhempi: Haastattelija: Päivä ja paikka: 1 LAPSI VANHEMMAN SILMIN Kerro minulle lapsestasi. Millainen lapsesi on mielestäsi? Onko hän sellainen, joka osaa

Lisätiedot

Haastateltavan nimi: Ajankohta: Tehtävä: Valmistaudu haastatteluun ja varmista, että sinulla on selkeä näkemys/vastaus seuraaviin kysymyksiin?

Haastateltavan nimi: Ajankohta: Tehtävä: Valmistaudu haastatteluun ja varmista, että sinulla on selkeä näkemys/vastaus seuraaviin kysymyksiin? TYÖPAIKKAHAASTATTELU Voit käyttää tätä työpaikkahaastattelun käsikirjoitusta apuna haastattelutilanteessa. Tulosta käsikirjoitus ja tee omia merkintöjä ennen haastattelua, sen kuluessa ja haastattelun

Lisätiedot

Kieliohjelma Atalan koulussa

Kieliohjelma Atalan koulussa Kieliohjelma Atalan koulussa Vaihtoehto 1, A1-kieli englanti, B1- kieli ruotsi 6.luokalla 1 lk - 2 lk - 3 lk englanti 2h/vko 4 lk englanti 2h/vko 5 lk englanti 2-3h/vko 6 lk englanti 2-3h/vko, ruotsi 2h/vko

Lisätiedot

Yritystilaisuuksia, jotka järjestyvät helposti

Yritystilaisuuksia, jotka järjestyvät helposti Yritystilaisuudet Yritystilaisuuksia, jotka järjestyvät helposti ff Event on Konffan uusi, ainutlaatuinen tapahtumakonsepti. Kustannuksia säästävä f Event valmispaketti sopii yrityksen henkilöstö- ja asiakastilaisuuksiin.

Lisätiedot

Lapsen oikeus hoivaan, kasvatukseen ja turvallisiin rajoihin

Lapsen oikeus hoivaan, kasvatukseen ja turvallisiin rajoihin Kotitehtävä 6 / Sivu 1 Nimi: PRIDE-kotitehtävä KUUDES TAPAAMINEN Lapsen oikeus hoivaan, kasvatukseen ja turvallisiin rajoihin Lapsen kehitystä tukevat kasvatusmenetelmät ovat yksi sijais- ja adoptiovanhemmuuden

Lisätiedot

SUOKI TOIMINTA PASSI

SUOKI TOIMINTA PASSI I K O SU M I TO A T IN A P I SS nimi: Näitä taitoja, joita harjoittelet tässä passissa, sinä tarvitset: A Työharjoittelussa B Vapaa-aikana C Koulussa Nämä taidot kehittyvät, kun teet tehtävät huolellisesti:

Lisätiedot

Otetta opintoihin -ryhmämalli. Jaana O. Liimatainen. 28.9., 5.10 ja 12.10.2010. Historiaa

Otetta opintoihin -ryhmämalli. Jaana O. Liimatainen. 28.9., 5.10 ja 12.10.2010. Historiaa Otetta opintoihin -ryhmämalli Jaana O. Liimatainen 28.9., 5.10 ja 12.10.2010 Historiaa lähtöisin Lapin yliopistosta opintopsykologit Markku Gullsten ja Sirpaliisa Euramaa jälkimmäinen toi tullessaan Oulun

Lisätiedot

1 / 24. Kalvosarja vanhempainiltaan nuorten hyvinvointi ja ravitsemus

1 / 24. Kalvosarja vanhempainiltaan nuorten hyvinvointi ja ravitsemus 1 / 24 Kalvosarja vanhempainiltaan nuorten hyvinvointi ja ravitsemus Täydellisiähän emme ole, mutta pikkuisen paremmaksi on helppo tulla. Mieti nuoresi/perheesi viimeisintä viikkoa ja vastaa kuten asia

Lisätiedot

LUONNONVAROJEN SÄÄSTÄVÄINEN. Kiertokapula 2013

LUONNONVAROJEN SÄÄSTÄVÄINEN. Kiertokapula 2013 Nuukuusviikko 2013 LUONNONVAROJEN SÄÄSTÄVÄINEN KÄYTTÖ Nuukuusviikko vko 16 TEEMAVIIKKO, JOLLE ON TÄNÄ VUONNA VALITTU TEEMAKSI LUONNONVAROJEN SÄÄSTÄVÄINEN KÄYTTÖ NUUKUUSVIIKOLLA NOSTETAAN TÄRKEÄÄ KESTÄVÄN

Lisätiedot

Kolikon tie Koululaistehtävät

Kolikon tie Koululaistehtävät Kolikon tie Koululaistehtävät I Tehtävät ennen Heureka-vierailua Rahojen ja Suomen Rahapajan historia 1. Ota selvää missä ja milloin raha otettiin ensimmäisen kerran käyttöön. 2. Minkälaisia ensimmäiset

Lisätiedot

RANSKAN KIELI B2 RANSKAN KIELI B2 8 LUOKKA

RANSKAN KIELI B2 RANSKAN KIELI B2 8 LUOKKA RANSKAN KIELI B2 Opetuksen tavoitteena on totuttaa oppilas viestimään ranskan kielellä suppeasti konkreettisissa arkipäivän tilanteissa erityisesti suullisesti. Opetuksessa korostetaan oikeiden ääntämistottumusten

Lisätiedot

Syödään yhdessä tutkimustulokset

Syödään yhdessä tutkimustulokset Syödään yhdessä tutkimustulokset 6.6.206 KUVA Mitä mieltä olet seuraavista ruokaan ja ruokailuun liittyvistä väittämistä? (Vastaajat, jotka olivat joko täysin samaa mieltä tai jokseenkin samaa mieltä.)

Lisätiedot

Kokemusten Keinu. Huoltajalle. Ohjeita Kokemusten Keinun käyttöön

Kokemusten Keinu. Huoltajalle. Ohjeita Kokemusten Keinun käyttöön Liite 2 Ohjeita n käyttöön Huoltajalle 1. Varaa tarpeeksi kiireetöntä aikaa. 2. Valitse ympäristö, jossa sinä ja lapsesi pystytte keskittymään kysymyksiin. 3. Mukauta kysymysten sanamuodot omalle lapsellesi

Lisätiedot

Individuell serviceplanering

Individuell serviceplanering Palvelusuunnittelu perheen näkökulmasta Pia Jättömäki Miina Weckroth Jaatinen, vammaisperheiden monitoimikeskus ry 6.6.2013 Individuell serviceplanering ur familjens perspektiv Pia Jättömäki Miina Weckroth

Lisätiedot

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA/VASU

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA/VASU Honkajoen kunta Sivistystoimi Varhaiskasvatus KIS KIS KISSANPOIKA KISSA TANSSII JÄÄLLÄ SUKAT KENGÄT KAINALOSSA HIENO PAITA PÄÄLLÄ VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA/VASU 3-5 VUOTIAAT Lapsen nimi Syntymäaika Päivähoitopaikka

Lisätiedot

Kuvallinen viikkotiedote. Mitä se tarkoittaa?

Kuvallinen viikkotiedote. Mitä se tarkoittaa? Kuvallinen viikkotiedote Mitä se tarkoittaa? Taustaa Työskentelen Ammattiopisto Luovin Liperin yksikössä. Olen tehnyt työtä erityisopettajana ja kotitalousopettajana kehitysvammaisten nuorten ja aikuisten

Lisätiedot

7.4.8. KOTITALOUS VALINNAINEN LISÄKURSSI

7.4.8. KOTITALOUS VALINNAINEN LISÄKURSSI 7.4.8. KOTITALOUS VALINNAINEN LISÄKURSSI 351 TAVOITTEET oppii ymmärtämään hyvien tapojen ja tasa-arvon merkityksen yksilön ja perheen hyvinvoinnin kannalta pohtimaan kotitalouden arjen hallintaa ja sen

Lisätiedot

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minun elämäni Mari Vehmanen, Laura Vesa Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minulla on kehitysvamma Meitä kehitysvammaisia suomalaisia on iso joukko. Meidän on tavanomaista vaikeampi oppia ja ymmärtää asioita,

Lisätiedot

Tervetuloa ohjelmanpitäjäksi HyvinvointiTV :seen

Tervetuloa ohjelmanpitäjäksi HyvinvointiTV :seen Tervetuloa ohjelmanpitäjäksi HyvinvointiTV :seen HyvinvointiTV Diasarjan sisältö Mikä on HyvinvointiTV? Ohjelman suunnittelu ja otsikointi Ennen lähetystä huomioitavia seikkoja Ohjelman toteutus Lisävinkkejä

Lisätiedot

PIENESTÄ PITÄEN-HUOMISEN HYVÄKSI

PIENESTÄ PITÄEN-HUOMISEN HYVÄKSI PIENESTÄ PITÄEN-HUOMISEN HYVÄKSI UUDENVUODEN YMPÄRISTÖLUPAUS-KILPAILU KEVÄT 2010 PYYKÖSJÄRVEN PÄIVÄKOTI YMPÄRISTÖKERHO NEULASET PIENESTÄ PITÄEN-HUOMISEN HYVÄKSI Pyykösjärven päiväkoti on mukana kansainvälisessä

Lisätiedot

Vapaaehtoistoiminta voimavarana Pohjois-Karjalan järjestöpäivät 14. 15.11.2014. Marjahelena Salonen, kehitysjohtaja Marttaliitto ry

Vapaaehtoistoiminta voimavarana Pohjois-Karjalan järjestöpäivät 14. 15.11.2014. Marjahelena Salonen, kehitysjohtaja Marttaliitto ry Vapaaehtoistoiminta voimavarana Pohjois-Karjalan järjestöpäivät 14. 15.11.2014 Marjahelena Salonen, kehitysjohtaja Marttaliitto ry Hyvinvoinnin, yhteisöllisyyden ja taloudellisen hyödyn lisäksi vapaaehtoistoiminnalla

Lisätiedot

KÄYTÖSSÄOLEVAT DOKUMENTOINTI MENETELMÄT VALOKUVATAAN

KÄYTÖSSÄOLEVAT DOKUMENTOINTI MENETELMÄT VALOKUVATAAN KÄYTÖSSÄOLEVAT DOKUMENTOINTI MENETELMÄT VALOKUVATAAN Kuvataan lasten toimintaa Kamerat tutuiksi kaikille taideprojektissa Muissa päivän tilanteissa kuvattu connected day Annantalo-projektissa henkilökunta

Lisätiedot

ARKI SUJUVAKSI -TOIMINTA

ARKI SUJUVAKSI -TOIMINTA ARKI SUJUVAKSI -TOIMINTA Päivi Känsälä, koordinaattori Valtakunnalliset työpajapäivät Lappeenranta 27.4.2016 Jäsenet 46 600 Yhdistykset 1 151 Toimintaryhmät 68 Marttapiirit 15 Marttaliitto Paikallinen

Lisätiedot

Tasapainoilua arjessa lapsen ylipaino. Anne Kuusisto, varhaiskasvatuksen erityisopettaja, Suomen Sydänliitto ry

Tasapainoilua arjessa lapsen ylipaino. Anne Kuusisto, varhaiskasvatuksen erityisopettaja, Suomen Sydänliitto ry Tasapainoilua arjessa lapsen ylipaino. Anne Kuusisto, varhaiskasvatuksen erityisopettaja, Suomen Sydänliitto ry Luennon sisältö Mistä lähteä liikkeelle, jos oman lapsen paino huolestuttaa? Miten lapsen

Lisätiedot

Ennakointi apuna hyvinvointiyrityksen toiminnassa 11.12.2013

Ennakointi apuna hyvinvointiyrityksen toiminnassa 11.12.2013 Ennakointi apuna hyvinvointiyrityksen toiminnassa 11.12.2013 Tavoitteet ja sisältö Osallistujat tutustuvat käytännönläheiseen ennakoinnin työkaluun (tulevaisuuskartta) ja työstävät sen avulla yrityksensä

Lisätiedot

Myönteisen muistelun kortit. Suomen Mielenterveysseura

Myönteisen muistelun kortit. Suomen Mielenterveysseura Myönteisen muistelun kortit Muistelulla voidaan vahvistaa ja lisätä ikäihmisten mielen hyvinvointia. Myönteisen muistelun korteilla vahvistetaan hyvää oloa tarinoimalla mukavista muistoista, selviytymistaidoista,

Lisätiedot

Tässä keskitymme palveluiden kehittämiseen ja niistä viestimiseen jotta osaaminen olisi nähtävissä tuotteena. Aluksi jako neljään.

Tässä keskitymme palveluiden kehittämiseen ja niistä viestimiseen jotta osaaminen olisi nähtävissä tuotteena. Aluksi jako neljään. 28.12.2007 HN Palvelun tuotteistaminen, palvelutuote Miksi on oltava tuote? Jotta olisi jotain myytävää! Voiko osaaminen olla tuote? Tässä keskitymme palveluiden kehittämiseen ja niistä viestimiseen jotta

Lisätiedot

Adoptiomaatapaamisen järjestäminen

Adoptiomaatapaamisen järjestäminen Adoptiomaatapaamisen järjestäminen 2016 Aina tulee yllätyksiä. Hyvällä suunnittelulla turvaa paljon, reagointikyvyllä ja hyvillä hermoilla pelastaa kaiken. Tekijä: Julia Kurki 2 Vapaaehtoistyö tapahtuman

Lisätiedot

Neuvokas perhe. Ideoita lapsiperheen arkeen: Syöminen, liikkuminen ja ruutuaika

Neuvokas perhe. Ideoita lapsiperheen arkeen: Syöminen, liikkuminen ja ruutuaika Neuvokas perhe Ideoita lapsiperheen arkeen: Syöminen, liikkuminen ja ruutuaika Sisältö: Ruoka ja syöminen lapsiperheessä. Liikkuminen lapsiperheessä. Ruutuaika ja sen mukanaan tuomat haasteet. Lapset opettelevat

Lisätiedot

Janakkalan varhaiskasvatuksen liikuntasuunnitelma

Janakkalan varhaiskasvatuksen liikuntasuunnitelma Janakkalan varhaiskasvatuksen liikuntasuunnitelma Johanna Jalli-Huhtala, päiväkodin johtaja Teemu Heikkilä, lastentarhanopettaja, liikunnanohjaaja, kouluttaja 24.04.2014, Tampere, UKK-instituutti Aika

Lisätiedot

Ma Tänään rapistelemme ja mittailemme sanomalehteä.

Ma Tänään rapistelemme ja mittailemme sanomalehteä. Ma Tänään rapistelemme ja mittailemme sanomalehteä. 3. Kuinka monta sivua tämän päivän lehdessä on? 2. Kumpaan suuntaan sanomalehti repeää paremmin, alhaalta ylös vai sivulta sivulle? Laita rasti oikean

Lisätiedot

Vapaaehtoistyön johtaminen ja sitouttaminen rekrytoinnin ja sitouttamisen hyvät käytännöt

Vapaaehtoistyön johtaminen ja sitouttaminen rekrytoinnin ja sitouttamisen hyvät käytännöt IDEAKAHVILA: Vapaaehtoistyön johtaminen ja sitouttaminen rekrytoinnin ja sitouttamisen hyvät käytännöt Rekrytointi Henkilökohtainen kontakti/kutsu Pakottaminen/suostuttelu Järjestöjen välinen yhteistyö

Lisätiedot

Arvioin palvelusuunnitelmani tekemistä

Arvioin palvelusuunnitelmani tekemistä Arvioin palvelusuunnitelmani tekemistä Mitä tämä vihko sisältää? 1. Kuka minä olen? 4 2. Miten aloitimme palvelusuunnitelman tekemisen? 5 3. Miten suunnittelin palvelujani ennen palvelusuunnitelmakokousta?

Lisätiedot

ELÄVÄ VEISTOS -TAIDEPAJA OPETTAJAN OPAS

ELÄVÄ VEISTOS -TAIDEPAJA OPETTAJAN OPAS ELÄVÄ VEISTOS -TAIDEPAJA OPETTAJAN OPAS Elävä veistos -taidepaja Elävä veistos -taidepajan teemoina ovat ihmiskeho, liike ja roolit. Työskentelymuodot ovat leikillisiä ja pajan sisältö suhteutetaan lasten

Lisätiedot

SISÄLTÖ. Huolenpito on rakkautta Tehdään kotitöitä Vastuuseen kasvaminen Tehtäis jotain yhdessä Mitä meidän perhe tekee?

SISÄLTÖ. Huolenpito on rakkautta Tehdään kotitöitä Vastuuseen kasvaminen Tehtäis jotain yhdessä Mitä meidän perhe tekee? Teot SISÄLTÖ Huolenpito on rakkautta Tehdään kotitöitä Vastuuseen kasvaminen Tehtäis jotain yhdessä Mitä meidän perhe tekee? Lapsen taidot Tärkeitä kysymyksiä Yhteinen aika Tutkittua tietoa Teot ovat valintoja

Lisätiedot

Toiminnantilastointi 13.12.2013

Toiminnantilastointi 13.12.2013 Toiminnantilastointi 13.12.2013 Toiminnan tilastointi 2014 Katja Kolehmainen Pohjois-Karjalan Martat ry yhdistyskoulutukset, tammikuu 2014 Toiminnan tilastointi Vuoden 2014 alusta käytössä sähköinen tilastointi.

Lisätiedot

ONNE NUIT. Unelmahuone

ONNE NUIT. Unelmahuone ONNE NUIT Unelmahuone Lempisisustuskauppa Teinin huone uusiksi Unelmien huone Chilli huone VS sivistynyt huone Sisustusvinkit Millainen huone sopii sinulle? Horoskoopit unelmien huone Ida Hyrylä Neljä

Lisätiedot

TOIMINTAKALENTERI ALKUVUODELLE 2016 Jyväskylän KaupunkiMartat ry. "Asenne ratkaisee, taidot tulevat bonuksena"

TOIMINTAKALENTERI ALKUVUODELLE 2016 Jyväskylän KaupunkiMartat ry. Asenne ratkaisee, taidot tulevat bonuksena TOIMINTAKALENTERI ALKUVUODELLE 2016 Jyväskylän KaupunkiMartat ry "Asenne ratkaisee, taidot tulevat bonuksena" Nuorekas Jyväskylän KaupunkiMartat ry on perustettu vuonna 2003. Jäsenistömme koostuu eri ikäisistä

Lisätiedot

TOIMINTA PEVA PASSI. nimi:

TOIMINTA PEVA PASSI. nimi: PEVA TOIMINTA nimi: PASSI Näitä taitoja, joita harjoittelet tässä passissa, sinä tarvitset: A Työharjoittelussa B Vapaa-aikana C Koulussa Nämä taidot kehittyvät, kun teet tehtävät huolellisesti: 1. Opiskelutaidot

Lisätiedot

EKOLOGISUUS. Ovatko lukiolaiset ekologisia?

EKOLOGISUUS. Ovatko lukiolaiset ekologisia? EKOLOGISUUS Ovatko lukiolaiset ekologisia? Mitä on ekologisuus? Ekologisuus on yleisesti melko hankala määritellä, sillä se on niin laaja käsite Yksinkertaisimmillaan ekologisuudella kuitenkin tarkoitetaan

Lisätiedot

Yhdessä oleminen ja kohtaaminen turvallisuutta luovana tekijänä turvallisuutta luovana Marttaliitto tekijänä ry

Yhdessä oleminen ja kohtaaminen turvallisuutta luovana tekijänä turvallisuutta luovana Marttaliitto tekijänä ry Yhdessä oleminen ja kohtaaminen turvallisuutta luovana tekijänä Yhdessä oleminen Pirkko Elomaa-Vahteristo ja kohtaaminen 21.10.2010 turvallisuutta luovana Marttaliitto tekijänä ry Pirkko Elomaa-Vahteristo

Lisätiedot

Auditointiajot, Vaasa 28.-29.10.2014

Auditointiajot, Vaasa 28.-29.10.2014 Auditointiajot, Vaasa 28.-29.10.2014 Auditointiverkoston haastattelut Haluttiin selvittää mallin nykyistä käyttöä ja kehittämistarpeita panostaminen oikeisiin kehittämiskohteisiin Haastattelut touko-elokuussa

Lisätiedot

Miten keskustella yhdessä arviointituloksista? Tämä ohjeistus on tarkoitettu Sykettätyöhön.fi-palvelun käyttäjille.

Miten keskustella yhdessä arviointituloksista? Tämä ohjeistus on tarkoitettu Sykettätyöhön.fi-palvelun käyttäjille. Miten keskustella yhdessä arviointituloksista? Tämä ohjeistus on tarkoitettu Sykettätyöhön.fi-palvelun käyttäjille. Sykettätyöhön.fi-palvelu työpaikan kehittämisen apuna Sykettätyöhön.fi-palvelu tukee

Lisätiedot

Mitä on ruokakulttuuri. - kuluttajan silmin?

Mitä on ruokakulttuuri. - kuluttajan silmin? itä on ruokakulttuuri - kuluttajan silmin? toiminnanjohtaja Tiina Lampisjärvi Finfood Suomen Ruokatieto ry Kulttuurin Kaukametsä -seminaari Onko ruoka kulttuuria? 7. 8.9.008 istä tuntee vahvan ruokakulttuurin?

Lisätiedot

Just duunit. Kevät 2015

Just duunit. Kevät 2015 Just duunit Kevät 2015 Just duunit Mitä tehdään? Perustetaan yritys. Miten tehdään? Keksitään yritysidea. Perustetaan yritys. Laaditaan kirjallinen yrityssuunnitelma. Toteutetaan! Just duunit: Tavoite

Lisätiedot

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA JYRÄNGÖN VARHAISKASVATUSALUE 12.6.2015

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA JYRÄNGÖN VARHAISKASVATUSALUE 12.6.2015 VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA JYRÄNGÖN VARHAISKASVATUSALUE 12.6.2015 SISÄLLYSLUETTELO 1. Toimintaympäristö 2. Toiminta-ajatus ja arvot 3. Tavoitteet 4. Oppimisympäristö 5. Toiminnan perusta 6. Toiminta lapsen

Lisätiedot

7.3.9. KOTITALOUS VALINNAISAINE

7.3.9. KOTITALOUS VALINNAISAINE 7.3.9. KOTITALOUS VALINNAISAINE 320 TAVOITTEET oppii ymmärtämään hyvien tapojen ja tasa-arvon merkityksen yksilön ja perheen hyvinvoinnin kannalta pohtimaan kotitalouksien arjen hallintaa ja sen yhteyksiä

Lisätiedot