Organisaatioiden välinen tiedon rakentaminen eturistiriidassa - fasilitoidun työpajan vuorovaikutuksen tarkastelua

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Organisaatioiden välinen tiedon rakentaminen eturistiriidassa - fasilitoidun työpajan vuorovaikutuksen tarkastelua"

Transkriptio

1 Koneenrakennustekn ikan laitos, Tuotantotalouden laitos Organisaatioiden välinen tiedon rakentaminen eturistiriidassa - fasilitoidun työpajan vuorovaikutuksen tarkastelua AnteroHirvensalo DOCTORAL DISSERTATIONS

2

3 Aalto University publication series Aalto DOCTORAL University DISSERTATIONS45/2015 publication series DOCTORAL DISSERTATIONS45/2015 Organisaatioiden välinen tiedon Organisaatioiden rakentaminen eturistiriidassa välinen tiedon - rakentaminen fasilitoidun työpajan eturistiriidassa vuorovaikutuksen fasilitoidun ta r k a s telu työpajan a vuorovaikutuksen ta telu Antero Hirvensalo Antero Hirvensalo Tekn ikan tohtorin tutkinnon suoritamiseksi laaditu väitöskirja, jo Tekn esitetä ikan ä n Aa tohtorin lto-yliopiston tutkinnon sin öör suoritamiseksi itieteiden ja laaditu per u stieteiden väitöskirja, jo esitetä korkeakoulujen ä n Aa lto-yliopiston luva la julkisesti in sin öör itieteiden tarkastetavaksi ja per u luentosalissa stieteiden TU2 toukokuun korkeakoulujen 9. päivänä luva la 2015 julkisesti klo tarkastetavaksi 12. luentosalissa TU2 toukokuun 9. päivänä 2015 klo 12. Aalto-yliopisto Aalto-yliopisto Insinööritieteiden ö ö korkeakoulu lu In Koneenrakennustekniikan sin ö ö ritieteiden korkeakou ikan laitos, laitos, lu koneenrakennustekniikka ikka Koneenrakennustekn Tu Perustieteiden otan totalou den korkeakoulu laitos, ikan teolisu laitos, u stalou koneenrakennustekn s ikka Tuotantotalouden totalou laitos, laitos, teollisuustalous teolisu u stalou s

4 Vastu u professorit Pr ofessor i Ka levi Ekm a n Pr ofessor i Ka r i Ta n ska n en Ohjaajat Professori Rita Smeds TkT Pa u li Alin Esitarkastajat Professori Kristina Kumpulainen, Helsingin yliopisto Associa te Pr ofessor Sa ku Ma n ter e, McGil Un iver sity, Ca n a da Vastavä itä jä t Professori Göte Nyman, Helsingin yliopisto Associa te Pr ofessor Sa ku Ma n ter e, McGil Un iver sity, Ca n a da Aalto University publication series DOCTORAL DISSERTATIONS45/2015 Antero Hirvensalo ISB N (pa in etu ) ISBN (pdf) ISSN-L ISSN (pa in etu ) ISSN (pdf) htp://u r n.fi/urn:isb N: Kuvat:Lina Hongel, Antero Hirvensalo Un igr a fia Oy Helsin ki2015 Julkaisutilaukset: tuta-library(at)aalto.fi

5 Abstract Aalto Un iversity, P.O. B ox 11000, FI Aalto Au thor A n ter o Hi r v en s a lo Nameofthedoctoraldissertation Inter-organizationalknowledgecreation during conflictof interest-a study of interaction in a facilitated workshop Pu blisher School of Engineering, School of Science Un it Department of Engineering Design and Production, Department of Industrial Engineering and Management SeriesA a lto Un i v er s i ty p u b li ca DOCTORALDISSERTATIONS ti on s er i es 45/2 015 Field of research Engineering Design, IndustrialEngineering Manuscript submited5 Decem b er Date of the defence 9 May 2015 Permission to publish granted (date) 5 March2015 Lan gu agefinnish Monograph Article dissertation (summary + original articles) Abstract The d i s s er ta ti on ex a m i n es the f a ci li ta ted i n ter a cti on p r oces s of k n ow or g a n i za ti on a l b ou n d a r i es d u r i n g con fl i ct of i n ter es t. The d i s s er ta ti on r ela ted p hen om en a : k n owled g e cr ea ti n g i n ter a cti on b etween the m em b er s of or g a n i za ti on s, a n d the a cti v i ty of a f a ci li ta tor i n g u i d i n g s u ch i cr ea te n ew theor eti ca l k n owled g e i n the a r ea of or g a n i za ti on a l k n owled g e n eed to ex a m i n e the p oli ti ca l p r oces s on the m i cr o lev el of i n ter a cti on ob j ecti v e i s a ls o to cr ea te n ew theor eti ca l k n owled g e i n the a r ea of f cr ea ti on. Thecontextof thedissertation is a facilitated workshop aimed atdeveloping twofirms joint s a les p r oces s towa r d s a j oi n t cu s tom er. Di f f er en t i n ter es ts b etween th con fl i cts i n the i n ter a cti on b etween the em p loy ees of the fi r m s a n d to th k owled g e cr ea ti on. I a p p ly con v er s a ti on a n a ly ti c r es ea r ch m ethod s a n d th thi s s i tu a ti on f r om the v i ewp oi n t of v er b a l i n ter a cti on. I d r a w con cl of i n ter a cti on a n d the fi r m 's i n ter es ts r ela te to ea ch other, a n d how t r es u lt of the i n ter a cti on. Fu r ther, I d r a w con clu s i on s of the p oli ti ca l cr ea ti on a n d the a cti v i ty of the f a ci li ta tor i n g u i d i n g the p r oces s. As a result, Iprovidean empirica ly grounded description of theevents observed in the p oli ti ca l p r oces s. Thes e ev en ts a r e (1) ex p li ca ti on of the i n ter es ts, (2 stancechange, (4)warranting of interests and (5)transition from thepoliticalprocess towards k n owled g e cr ea ti on. The f a ci li ta tor i n fl u en ces d i r ectly the ex p li ca ti on of f a ci li ta tor i n fl u en ces cha n g e i n the em p loy ees ' v i ewp oi n ts b y g u i d i n g p oli ti ca l p r oces s, thu s i n fl u en ci n g i n d i r ectly the tr a n s i ti on towa r d k n The r es u lts con tr i b u te to the s tu d y of or g a n i za ti on a l k n owled g e cr ea ti o or g a n i za ti on a l i n ter es ts m a n i f es t them s elv es thr ou g h i n ter a cti on a l s tr u c i d en ti f y i n g the ev en ts of a p oli ti ca l p r oces s, d u r i n g whi ch con fl i cti b a r r i er s to a n d s ti m u la te k n owled g e cr ea ti on. The r es u lts con tr i b u te to b y d es cr i b i n g how a f a ci li ta tor ca n i n fl u en ce the p oli ti ca l p r oces s. Fa organizations tomanagetheir differences in a constructivemanner.in this way conflicting i n ter es ts ca n b e u ti li zed a s g r ou n d s f or a cceler a ti n g i n ter -or g a n i za ti KeywordsIn ter -or g a n i za ti on a l cola b or a ti on, k n owled g e cr ea ti on, f a ci li ta ti ISB N (prin ted) ISB N (pdf) ISSN-L ISSN (prin ted) ISSN (pdf) Location of publisher Hels i n k i Location of printing Hels i n k iyear2 015 Pages160 u rn htp ://u r n.fi /UR N :IS B N :

6

7 Tivistelm Tivistelm ä Aalto-yliopisto, PL 11000, Aalto Aalto-yliopisto, PL 11000, Aalto Tekijä Tekijä ter Hi en lo A n ter o Hi r v en s a lo Väitöskirjan nimi Organisaatioiden Väitöskirjan nimi välinen tiedon rakentaminen eturistiriidassa fasilitoidun Organisaatioiden työpajan välinen vuorovaikutuksen tiedon rakentaminen tarkastelua eturistiriidassa - fasilitoidun työpajan vuorovaikutuksen tarkastelua Ju lkaisijainsinööritieteiden korkeakoulu Ju lkaisijainsinööritieteiden korkeakoulu, Perustieteiden korkeakoulu Yksikkö Yksikkö Koneenrakennustekniikan laitos, Tuotantotalouden laitos SarjaA lto Un er ty li ca DOCTORALDISSERTATIONS ti on er es 45/2 015 SarjaA a lto Un i v er s i ty p u b li ca DOCTORALDISSERTATIONS ti on s er i es 45/2 015 Tu tkim salakon een en tek teoli ta lou Tu tkim u salakon een r a k en n u s tek n i i k k a, teoli s u u s ta lou s Kä sikirjoitu ksen pvm Vä itö spä ivä Kä sikirjoitu ksen pvm Vä itö spä ivä Ju lkaisu lu van yö tä ispä 05 ivä KieliSuomi Ju lkaisu lu van m yö n tä m ispä 05 ivä KieliSuomi Monografia Yhdistelmäväitöskirja (yhteenveto-osa erilisartikkelit) Monografia Yhdistelmäväitöskirja (yhteenveto-osa + erilisartikkelit) Tivistelm Tivistelm ä Tutkimukseni kohteena on organisaatioiden välinen tiedon rakentaminen fasilitoidussa vuorovaikutuksessa Tutkimukseni kohteena eturistiriidan on organisaatioiden aikana.tutkimuksessani välinen tiedon yhdistyy rakentaminen kaksi toisiinsa fasilitoidussa sidoksissa olevaa vuorovaikutuksessa ilmiötä:eri organisaatioiden eturistiriidan aikana.tutkimuksessani edustajien välinen tietoa yhdistyy rakentava kaksi vuorovaikutus toisiinsa sidoksissa eturistiriidan olevaa ilmiötä:eri vaiku organisaatioiden taessa, sekä fasilitoijan edustajien toiminta välinen vuorovaikutuksen tietoa rakentava vuorovaikutus ohjauksessa. Tavoi eturistiriidan teena on vaiku tuotaa taessa, uu ta sekä tietoa fasilitoijan organisaatioiden toiminta tiedon vuorovaikutuksen rakentamisen ohjauksessa. tutkimukseen, jossa on Tavoi havai teena tu tarvemikrotason on tuotaa uu ta tietoa vuorovaikutuksen organisaatioiden tarkempaan tiedon rakentamisen tutkimukseen.sama tutkimukseen, la jossa ta on havai oi teen tu tarvemikrotason on tu ota vuorovaikutuksen ta ti etoa tarkempaan li toi tutkimukseen.sama tu la es ta ti ed on ta Tutkimuksen v oi teen a kontekstina on tu ota a on fasilitoitu u u ta ti kehi etoa tämistyöpaja, f a s i li toi jossa n n kaksi i n v yritystä a i k u tu kehi k s es tää ta ti ed on r yhteistä Tutkimuksen myyntiprosessia kontekstina yhteiseleasiakkaa on fasilitoitu kehi le.yrityksi tämistyöpaja, lä on jossa erilaisetliiketoiminna kaksi yritystä kehi lisetedut, tää yhteistä mikä johtaa myyntiprosessia eturistiriitoihin yhteiseleasiakkaa työpajan ryhmässä le.yrityksi tapahtuvassa lä on erilaisetliiketoiminna vuorovaikutuksessa, eli lisetedut, tiedon mikä en johtaa ta eturistiriitoihin en oli ti työpajan een ryhmässä os es tapahtuvassa ov ela vuorovaikutuksessa, es telu eli tiedon ly ti tä r teor a k en eeti ta m i s en lä p htö oli i ohti ti s een or p r ov os es s i tu i n. en S ov ta ela n telu k es k u s telu Teen n a n a ly y telm ti s tä m e teor vuorovaikutuksen eeti s i a lä rakenteetja htö k ohti yritysten a v u or edutovatyhteydessä ov a i k u tu k s en ta toisiinsa, r k a s telu eli u miten n. Teen yritysten p ä edut ä telm i ä s i vuorovaikutuksen or ov tu rakenteetja en tu lok yritysten en edutovatyhteydessä lm en ev t, toisiinsa, la eli en miten ti ed yritysten on edut en ta en v on u or ov a i k u tu k s en tu lok s en a i lm en ev ä t, j a m i la i n en ti ed on r a k en ta m i s en on Tuloksena. on kuvaus tiedon rakentamisen polii tisen prosessin sisältämistä tapahtumista. Nämä Tuloksena ovat(1)etujen on kuvaus julkitulo, tiedon rakentamisen (2)eturistiriita, polii (3)näkökulman tisen prosessin muutos, sisältämistä (4)oikeutus tapahtumista. oma le Nämä edu leja ovat(1)etujen (5)siirtyminen julkitulo, tiedon (2)eturistiriita, rakentamiseen.fasilitoija (3)näkökulman vaiku muutos, taa vuorovaikutuksessa (4)oikeutus oma le edu suoraan leja etujen (5)siirtyminen julkituloon.fasilitoija tiedon rakentamiseen.fasilitoija vaiku taa polii tisen vaiku prosessissa taa vuorovaikutuksessa tapahtuviin suoraan näkökulmien etujen muutoksiin julkituloon.fasilitoija ohjaama la polii vaiku tisen taa polii prosessin tisen kertautumista, prosessissa tapahtuviin ja vaiku taa näkökulmien väli lisesti siirtymiseen muutoksiin tiedon ohjaama rakentamiseen. la polii tisen prosessin kertautumista, ja vaiku taa väli Tulokset lisesti siirtymiseen tuovat uu tiedon ta rakentamiseen. tietoa tiedon rakentamisen tutkimuksele tuoma la nä organisaatioiden Tulokset tuovat uu liiketoiminna ta tietoa tiedon liset rakentamisen edut tulevat tutkimuksele julki vuorovaikutuksen tuoma la nä organisaatioiden mi laisista tapahtumista polii liiketoiminna tinen prosessi koostuu.tutkimukseni liset edut tulevat laajentaa julki fasilitoinnin vuorovaikutuksen mi tutkimusta laisista tapahtumista selvi tämä lä, polii miten tinen fasilitoija prosessi voi koostuu.tutkimukseni vaiku taa tiedon rakentamisen laajentaa polii fasilitoinnin tiseen tutkimusta prosessiin.fasilitoinnin selvi tämä lä, avu miten la organisaatiotvoivatkäsitelä fasilitoija voi vaiku taa tiedon polii rakentamisen tista prosessia polii rakentava tiseen la prosessiin.fasilitoinnin tava la.tä lä tavoin eturistiriitaa avu la organisaatiotvoivatkäsitelä voidaan myös hyödyntää organisaatioiden polii tista prosessia välistä rakentava la tava innovaatiota la.tä lä edistävänä tavoin eturistiriitaa tekijänä. voidaan myös hyödyntää organisaatioiden välistä innovaatiota edistävänä tekijänä. Avain san atorganisaatioiden yhteistyö, tiedon rakentaminen, fasilitointi, vuorovaikutus Avain san atorganisaatioiden yhteistyö, tiedon rakentaminen, fasilitointi, vuorovaikutus ISB (pain etu ) ISB (pdf) ISB N (pain etu ) ISB N (pdf) ISSN-L ISSN (pain etu ) ISSN (pdf) ISSN-L ISSN (pain etu ) ISSN (pdf) Ju lkaisu paikkahels Pain opaikkahels Vu osi2 015 Ju lkaisu paikkahels i n k i Pain opaikkahels i n k i Vu osi2 015 Sivu rä160 rn htp ://u.fi /UR :IS : Sivu m ä ä rä160 u rn htp ://u r n.fi /UR N :IS B N :

8

9 KIITOKSET Tutkimukseni matka on ollut vaiherikas, ja samoin on sen aiheena oleva tiedon rakentaminen ja fasilitointi monimuotoinen. Matkani on johtanut tuotekehityksen ja organisaatiotutkimuksen kautta yksilöiden välisen vuorovaikutuksen tutkimukseen. Uusi maasto on muodostunut minulle läheiseksi, ja olen löytänyt tieteellisen kiinnostukseni kohteen niistä perusteista, joiden varassa ihmiset vuorovaikutuksessa toimivat ja tietoa yhdessä rakentavat. Olen työskennellyt väitöstutkimukseni aikana Aalto-yliopiston tuotantotalouden laitoksen SimLab -tutkimusyksikössä. Väitöskirjani on mahdollistunut siksi, että sen tutkijat ja henkilöstö ovat tehneet uusia uria avaavaa työtä organisaatioverkostojen prosessien tutkimuksen ja osallistavan kehittämisen alueella. Olen itse ollut osa tätä yhteisöä, ja väitöskirjani on osaltaan tämän yhteisön tuotos. Työni motivaattorina alusta asti on ollut SimLabin johtaja Riitta Smeds. Kiitos sinulle, sisareni Riitta siitä, että olet tehnyt tämän matkan mahdolliseksi! Pyysit minut aikanaan tutkimushankkeiden vetäjäksi ja fasilitoijaksi, mihin työhön tutkimukseni nyt perustuu. Olet myös toiminut väitöstyöni ohjaajana ja antanut tukea sen monissa eri vaiheissa. Toinen ohjaajani Pauli Alin, suuri kiitos sinulle vertaansa vailla olevasta ohjauksesta, jolla olet kannustanut ja pusertanut minua kohti selkeää itsenäistä tieteellistä ajattelua. Tieteellisen esitysmuodon vertauskuvana ollut martinilasi kohoaa nyt sinulle! Väitöskirjani esitarkastajina ovat toimineet Kristiina Kumpulainen ja Saku Mantere. Kiitos teille kannustavasta palautteestanne, jonka ansiosta työni selkeytyi ja kehittyi edelleen. Palautteenne on myös arvokasta työn kehittämisessä kohti kansainvälisiä julkaisuja. Vaikka julkaisutoiminta tästä eteenpäin jatkuu myös englanniksi, on ollut hienoa tehdä yhteistyötä suomen kielellä kanssanne, ja edistää siten suomenkielistä tutkimusta osana oman kulttuurimme perustaa. Kiitos pitkäaikaiselle vastuuprofessorilleni Kalevi Ekmanille tuesta väittelyprosessin läpiviemisessä. Minulle on ollut suuri ilo tehdä väitöstyö sinun valvonnassasi. Kiitän myös Kari Tanskasta toimimisesta toisena vastuuprofessorina tässä Aallon insinööritieteiden ja perustieteiden korkeakoulujen yhteistyönä tehdyssä tutkinnossani, sekä Matti Vartiaista työni aikana saamastani tuesta. Kiitos myös Tuuli Mattelmäelle ja ARTS:in muotoilun tutkijoille hyvästä yhteistyöstä kanssanne! Työni tärkeänä lähtökohtana ovat olleet Helsingin yliopiston käyttäytymistieteen tutkijoiden yhteiset aineistosessiot, jotka antoivat minulle alkusysäyksen vuorovaikutuksen tutkimuksen soveltamiselle organisaatiotutkimukseen. Kiitos Liisa Tainiolle ja sessioiden osallistujille i

10 yhteistyöstä yli tutkimusrajojen. Samoin kiitos Tuula Tykkyläiselle johdatuksesta keskustelunanalyysin kirjallisuuden pariin! Esimieheni SimLabissa on ollut Miia Jaatinen, jonka kanssa käydyt keskustelut ovat helpottaneet suuresti työni etenemistä. Kiitos sinulle Miia hyvistä juttutuokioista ja ideoinnista kanssasi! Tutkijakollegani Liina Hongell ja Laura Kohonen-Aho, kiitos yhteisistä pöhinäkeskusteluista ja ohjauksesta, sekä taiteen ja kuvallisuuden tuomisesta mukaan luovaan ajatteluun. Kiitos teille siitä inspiraatiosta ja ilosta, jonka ansioista tutkimuksen tekeminen oli kivaa eikä kuivaa, ja myös tutkijakämppiksen pelastamisesta syväanalyysin pohjalta! Kiitos myös kaikille muille tutkijatovereilleni, jotka olen kohdannut matkani varrella. Te olette olleet uskomattomia osaajia ja persoonia joiden kanssa on ollut hienoa työskennellä. Juha, Jan, Kisse, Pekka, Mona, Kimmo, Olli ja kaikki muut, te olitte mahtava alkuvaiheen tiimi. Päivi Haholle lämmin kiitos opastuksesta fasilitoinnin pariin, sekä toimimisesta Sim- Labin perustavana voimana. Erityiset kiitokset Juho Seppäselle, Kaisa Hänniselle ja Otto Söderlundille, jotka olette tehneet tämän tutkimuksen osaltanne mahdolliseksi. Soile, Marika, Anna, Rita, Anne, Teemu, Sara, Otso, Harri, Olivier, Raija ja kaikki muut SimLabin ja tuotantotalouden työtoverit, on ollut mahtavaa tehdä työtä kanssanne! Lisäksi suuri kiitos tutkimuksessa mukana olleille yritysten edustajille. Avoin yhteistyö teidän kanssanne on mahdollistanut pääsyn ainutlaatuiseen tutkimusaineistoon. Väitöstyöni tekeminen on mahdollistunut Tekesin rahoituksen turvin. Kiitän Tekesiä ja ISIS -hankkeen ohjausryhmän jäseniä osoittamastanne tuesta ja kiinnostuksesta työtäni kohtaan. Kiitos myös Aalto Service Factorylle työni taloudellisesta tukemisesta. Vanhempani ovat olleet mukana tutkimukseni matkalla sen tärkeinä taustavaikuttajina. Kiitos äitini Kaarina kaikesta tuestasi tämän työn tekemisessä! Ja vaikka isäni Erkki et ole enää jakamassa tätä hetkeä kanssani, olet mukana sydämessäni. Lopuksi haluan kiittää ihanaa perhettäni, joka on tehnyt väitöstyöni mahdolliseksi ja pitänyt minut tämän työni eri vaiheissa ihmisenä eheänä ja antanut työlleni merkityksen. Odotus on ollut pitkä, mutta tätä kirjoittaessani tunnen, että työ lopulta kantaa runsaan hedelmän. Vaimoni Satu, poikani Pietari, Herman ja Oliver, tämä väitöskirja on omistettu rakkaudella teille! Ja Lunalle rapsutukset! Espoossa maaliskuulla 2015 Veikko Antero Hirvensalo ii

11 SISÄLTÖ 1 Johdanto Tutkimusmotivaatio ja -ongelma Tutkittava ilmiö Organisaatioiden välinen yhteistyö ja ristiriidat Organisaatioiden yhteistyön fasilitointi Tutkimusmenetelmän valinta ja kontribuutio Kirjallisuus Organisaatioiden välinen tiedon rakentaminen Vuorovaikutus ja tiedon rakentaminen Fasilitoijan rooli tiedon rakentamisessa Institutionaalinen vuorovaikutus Toimintajakso Erimielisyyden ilmeneminen Yhteenveto Tutkimuskysymykset Tutkimusmenetelmä Teorian muodostamisen periaatteet Keskustelunanalyysi Analyyttinen käsittelytapa Tutkimusaineisto Aineiston valinta Konteksti Kehittämistyöpaja Myyntiprojektit Aineiston käsittely Työpajan tarjoama tutkimusaineisto Litterointi

12 5.3.3 Jaksojen valinta Toimintajaksojen analyysi Jakso Vuoro vuorolta tarkastelu Yhteenveto Jakso Vuoro vuorolta tarkastelu Yhteenveto Jakso Vuoro vuorolta tarkastelu Yhteenveto Jakso Vuoro vuorolta tarkastelu Yhteenveto Jakso Vuoro vuorolta tarkastelu Yhteenveto Jakso Vuoro vuorolta tarkastelu Yhteenveto Jakso Vuoro vuorolta tarkastelu Yhteenveto Jaksojen kokonaisuuden tarkastelu Poliittisen prosessin tapahtumien hahmottaminen Etujen julkitulo Eturistiriita Näkökulman muutos Oikeutus Tiedon rakentaminen

13 7.2 Fasilitoinnin vaikutus poliittisessa prosessissa Etujen julkituominen Poliittisen prosessin ohjaaminen Pohdinta Tulokset Teoreettinen kontribuutio Tiedon rakentamisen tutkimus Fasilitoinnin tutkimus Institutionaalisen vuorovaikutuksen tutkimus Käytännön kontribuutio Tutkimuksen arviointi Jatkotutkimuksen tarve Lähdeluettelo Liitteet

14 LUETTELO TAULUKOISTA Taulukko 1. Valintojen mahdollisuus vuorovaikutuksen edetessä Taulukko 2. Vuorovaikutuksen vieruspareja Taulukko 3. Työpajan osallistujat Taulukko 4. Tutkimuksessa käytetty aineisto Taulukko 5. Työpajan videotallenteen päävaiheet Taulukko 6. Myyntiprojekteja koskevan vuorovaikutuksen luokittelua Taulukko 7. Toimintajaksojen rakenne ja poliittisen prosessin tapahtumat Taulukko 8. Kertautumisen aikana ilmenevä vuorojen muuttuminen LUETTELO KUVISTA Kuva 1. Vuorovaikutuksen periaatemalli Kuva 2. Kirjallisuuteen perustuva poliittisen prosessin teoriamalli Kuva 3. Teoreettisen päättelyn periaate Toulminia soveltaen Kuva 4. Fasilitoidun vuorovaikutuksen toimintajakso Kuva 5. Vuorovaikutuksen kuvaustapa Kuva 6. Fasilitoijan toiminta aloitevuoron aikana Kuva 7. Osallistujien sijoittuminen työpajassa Kuva 8. Yritysten välisessä vuorovaikutuksessa esiintyvät sidosryhmät Kuva 9. Vuorovaikutuksen kuva jaksossa Kuva 10. Vuorovaikutuksen kuva jaksossa Kuva 11. Vuorovaikutuksen kuva jaksossa Kuva 12. Vuorovaikutuksen kuva jaksossa Kuva 13. Vuorovaikutuksen kuva jaksossa Kuva 14. Vuorovaikutuksen kuva jaksossa Kuva 15. Vuorovaikutuksen kuva jaksossa Kuva 16. Tiedon rakentamisen poliittisen prosessin malli Kuva 17. Eturistiriidan ilmeneminen kiistelynä jaksossa Kuva 18. Eturistiriidan ilmeneminen tasapainoiluna jaksossa Kuva 19. Eturistiriidan ilmeneminen perusteluna jaksossa Kuva 20. Fasilitoijan aloite tuo julki edun oikeutuksen jaksossa Kuva 21. Siirtyminen etujen neuvottelusta tiedon rakentamiseen jaksossa Kuva 22. Siirtyminen tiedon rakentamiseen jaksossa Kuva 23. Siirtyminen tiedon rakentamiseen jaksossa Kuva 24. Fasilitoijan aloitteen vaikutus edun julkituloon jaksossa Kuva 25. Fasilitoijan aloitteen vaikutus edun julkituloon jaksossa

15 Kuva 26. Etujen julkitulon välttäminen jaksossa Kuva 27. Aloitteen jatkaminen jaksossa Kuva 28. Fasilitoijan aloitteen mahdollistama etujen julkitulo vuorovaikutuksessa. 128 Kuva 29. Kontekstia luova ja hyödyntävä aloite

16 1 Johdanto 1.1 Tutkimusmotivaatio ja -ongelma Organisaatiotutkimuksen tietoperustaisen näkemyksen mukaan tieto on organisaation tärkein strateginen voimavara (Grant 1996). Organisaation tehtävänä on tämän näkemyksen mukaan mahdollistaa tiedon tehokas jakaminen ja siirtäminen yksilöiden ja ryhmien välillä (Kogut & Zander 1992) ja toimia yksilöiden asiantuntijatietoa integroivana instituutiona (Grant 1996). Monimutkaisessa liiketoimintaympäristössä, jossa tietopohja laajenee ja asiantuntemus on hajautunutta, uusi tieto syntyy yksittäisen organisaation sijasta pikemminkin yhteistyössä organisaatioiden muodostamassa oppimisverkostossa (Powell ym. 1996). Verkostossa organisaatiot pyrkivät hyödyntämään niiden erilaista tietoa, osaamista ja resursseja, joita yhdistämällä pyritään luomaan innovatiivisia ratkaisuja, joita organisaatiot eivät pystyisi yksin saavuttamaan (Hardy ym. 2005, Dodgson 1993). Organisaatioiden muodostama verkosto sisältää myös tietoa siitä, miten verkostoa koordinoidaan, jolloin verkoston koordinointia koskeva tieto itsessään luo arvoa verkoston jäsenille (Kogut 2000). Organisaatiorajoja ylittävät tietoprosessit ovat tärkeä tekijä verkoston innovatiivisuudelle (Dyer & Singh 1998) ja siten merkittäviä organisaatioiden kilpailukyvylle. Organisaatioiden välisiä tietoprosesseja on tutkittu valtaosin makrotasolla eli organisaatiotasolla ja verkostotasolla, mutta tutkijat ovat kuitenkin yhä enemmän yhtä mieltä siitä, että makrotason tietoprosessien ilmiöt perustuvat mikrotasolla eli yksilö- ja ryhmätasolla vaikuttaviin oppimisprosesseihin (Lewin ym. 2010). Mikrotasolla organisaatioiden tietoprosesseista on kuitenkin vähän tutkimusta (Salk & Simonin 2011) emmekä tiedä vielä riittävästi, miten uuden tiedon luominen organisaatioissa tapahtuu (Tsoukas 2009). Tapahtumien suora havainnointi on tarpeen, jotta voimme todella ymmärtää, miksi ja miten tapahtumat ajallisesti etenevät organisaatioissa (Mintzberg 1979). Olennainen kysymys on siten, millaisia organisaatioiden väliset mikrotason tietoprosessit ovat, kun yhteistyötä innovatiivisten ratkaisujen saavuttamiseksi tehdään? Konstruktivistisen tietokäsityksen mukaan tieto on yksilön tai yhteisön itsensä rakentamaa. Todellisuus ja tieto on yksilöiden välisessä vuorovaikutuksessa tuotettu sosiaalinen konstruktio (Berger & Luckmann 1966). Tästä lähtökohdasta organisaatioiden tieto näyttäytyy inhimillisenä toimintana ja käytäntöinä (Orlikowski 2002, Brown & Duguid 2001). Vuorovaikutusta pidetään tärkeänä mekanismina, jonka avulla käsit- 6

17 teellinen muutos ja sen seurauksena uuden tiedon rakentaminen tapahtuu Tsoukas (2009). Tällä tavoin organisaatioiden välisten tietoprosessien tarkastelu sosiaalisena vuorovaikutuksena avaa pääsyn tiedon rakentamisen empiiriselle tutkimukselle mikrotasolla. Erotukseksi datasta ja informaatiosta, sosiaalisesti rakentunut inhimillinen tieto on ennen kaikkea tulosta ihmisen suorittamasta arvioinnista tietyssä kontekstissa (Bell 1999). Organisaatioiden välisessä liiketoiminnallisessa kontekstissa tietoa arvioivat eri organisaatioiden edustajat omista liiketoiminnan eduistaan käsin, jolloin toisistaan eroavat edut estävät yhteistä tiedon rakentamista (Carlile 2004) ja aiheuttavat ristiriitoja (Kolb & Putnam 1992). Eturistiriidan johdosta organisaatioiden välinen tiedon rakentaminen vaatii etuja koskevaa neuvottelua ja myönnytysten tekemistä toimijoiden välillä. Silloin tiedon rakentaminen on luonteeltaan poliittinen prosessi, jossa etuja neuvotellaan ja määritellään uudelleen toimijoiden kesken (Carlile 2004). Eri organisaatioiden osallistujista koostuvan ryhmän tietoa rakentavan prosessin hallinta on vaativa tehtävä ja se edellyttää tämän prosessin johtamista (Nielsen 2012). Tältä kannalta on erityisen kiinnostavaa tutkia, miten fasilitointi auttaa yhteistä tiedon rakentamista. Fasilitoijan toiminnan nähdään liittyvän osallistamisen ja vuorovaikutuksen taitoihin: näitä ovat kyky erilaisten mielipiteiden ja kokemusten huomioimiseen, ryhmän ristiriitatilanteiden hallinnan taidot ja kyky ryhmän luovuuden herättämiseen (Schuman 2005). Fasilitoija voi saada ryhmän jäsenet tunnistamaan ja arvioimaan taustalla olevia perusoletuksia, ja hän voi hallita ryhmän poikkeuksellista käyttäytymistä sekä ristiriidan purkautumista (emt.). Empiiristä tutkimusta fasilitoijan ohjaavan toiminnan merkityksestä organisaatioiden edustajien väliselle tiedon rakentamiselle on tehty aiemmin lähinnä siitä näkökulmasta, miten fasilitoija käyttää mallinnusta, esineellistä ympäristöä ja artefakteja vuorovaikutuksen ohjaamisessa (Franco & Montibeller 2010, Cooren ym. 2006, Nielsen 2012). Sen sijaan tutkimusta fasilitoijan ohjaavasta toiminnasta organisaatioiden etujen vaikuttaessa tiedon rakentamiseen on toistaiseksi tehty vähän. Edellä olevan perusteella organisaatioiden välisellä tiedon rakentamisella on tärkeä merkitys niiden kyvylle tuottaa uutta tietoa, mutta emme kuitenkaan tiedä riittävästi, miten tietoa organisaatioiden edustajien välillä mikrotasolla käytännössä rakennetaan. Lisäksi organisaatioiden väliseen tiedon rakentamiseen vaikuttavat organisaatioiden edut, jolloin tiedon rakentaminen on luonteeltaan poliittinen prosessi. Tällaisen prosessin hallinta edellyttää prosessin johtamista siten, että etujen estävä vaikutus tiedon rakentamiseen voidaan hallita. Tästä muodostuu tutkimukseni keskeinen ongelma eli tarve selvittää tarkemmin, millaista organisaatioiden edustajien välinen tietoa rakenta- 7

18 va vuorovaikutus on etujen vaikuttaessa, ja toiseksi, miten fasilitoijan ohjaava toiminta voi auttaa edistämään tiedon rakentamista tällaisessa tilanteessa. 1.2 Tutkittava ilmiö Tutkimukseni kohteena on organisaatioiden välinen tiedon rakentaminen organisaatioiden edustajien välisessä vuorovaikutuksessa. Tarkastelen tiedon rakentamista fasilitoidussa työpajassa, jossa fasilitoija toimii vuorovaikutuksen ohjaajana. Tutkimuksessani yhdistyy siten kaksi toisiinsa sidoksissa olevaa ilmiötä: vuorovaikutuksessa tapahtuva eri organisaatioiden edustajien välinen tiedon rakentaminen, sekä fasilitoijan toiminta tällaisen vuorovaikutuksen ohjauksessa. Tutkimukseni lähtökohtana on organisaatioissa tapahtuvan tiedon rakentamisen 1 tutkimus, jonka mukaan uuden tiedon rakentaminen on prosessi, joka tapahtuu organisaation edustajien välisessä vuorovaikutuksessa (Tsoukas 2009). Tiedon rakentaminen vuorovaikutuksessa on prosessi joka koostuu puheenvuorojen vuorottelusta ja etenee refleksiivisesti osallistujien kesken (Weick 1979). Tiedon rakentaminen on vuorovaikutuksen osallistujien yhteinen, emergentti saavutus, jossa puhujat ymmärtävät oman aikaisemman lausumansa toisen puhujan vastauksen valossa (Gergen ym. 2004,12-13). Lähden siitä olettamuksesta, että organisaatioiden yhdessä rakentama tieto rakentuu organisaatioiden jo olemassa olevan tiedon varaan, ja että olemassa oleva tieto on paljolti käytäntöön sitoutunutta taustatietoa (Tsoukas 2009, 943). Organisaation edustajat ovat tietoisia taustatiedostaan, mutta se sitoutuu kulloiseenkin toimintaan ja on siten suurelta osin luonteeltaan artikuloimatonta, hiljaista tietoa (Polanyi 1962). Tarkastelen tiedon rakentamista siitä näkökulmasta, miten taustatieto saadaan uudelleen artikuloitua, jotta se saadaan esille ja merkitykselliseksi käsillä olevaan tehtävään nähden (Håkanson 2007), ja siten yhteisen tiedon rakentamisen lähtökohdaksi. Kun kyseessä on tiedon rakentaminen eri organisaatioiden etujen vaikuttaessa, tiedon rakentamisessa kohdataan poliittinen prosessi (Carlile 2004, 555), jossa organisaatioiden erilaiset edut tulevat esiin. Erilaiset edut aiheuttavat ristiriitoja, jotka estävät yhteistä tiedon rakentamista. Tarkastelen erityisesti liiketoiminnallisten etujen merkitystä tietoa rakentavassa vuorovaikutuksessa, sekä sitä, miten etuja koskeva tieto itsessään rakentuu vuorovaikutuksessa. 1 Käsite tiedon rakentaminen on lähekkäinen organisaatiotutkimuksessa yleisesti käytetylle käsitteelle tiedon luominen. Koska tutkimukseni tietoteoreettisena lähtökohtana on näkemys tiedosta yksilöiden välisessä vuorovaikutuksessa tuotettuna sosiaalisena konstruktiona, niin käytän tässä tutkimuksessa johdonmukaisesti käsitettä tiedon rakentaminen. 8

19 Esitän tutkimuksessani oletuksen, että organisaatioiden toimintaan sitoutuneeseen taustatietoon kuuluu myös niiden liiketoiminnallisia etuja koskeva tieto. Tämä tieto voi olla osittain artikuloituakin, mutta kun tarkastellaan yritysten välistä yhteistyötä, niin oletukseni on, että organisaatioiden rajapintojen eri puolella oleva etuja koskeva tieto on kunkin osapuolen toimintaan sitoutunutta taustatietoa. Fasilitoijan mukanaolo vuorovaikutuksessa tuo tarkasteluun fasilitoijan toiminnasta aiheutuvat erityiset piirteet. Nämä piirteet johtuvat siitä, että fasilitoijalle on annettu erityinen tehtävä vuorovaikutuksen ohjaajana. Fasilitoidun vuorovaikutuksen tärkeänä tehtävänä on saada yksilöllinen tieto osaksi yhteisöllistä tiedon rakentamista (Nielsen 2012). Tutkimukseni kohteena olevassa vuorovaikutuksessa fasilitoija toimii kysymysten esittäjänä reflektoivassa vuorovaikutuksessa, jossa käydään keskustellen läpi yritysten yhdessä toteuttamaa projektia. Fasilitoijalla on vuorovaikutuksessa aktiivinen rooli, ja fasilitointi vaikuttaa merkittävällä tavalla vuorovaikutuksen etenemiseen. Tutkimukseni kontekstina on organisaatioiden välinen fasilitoitu kehittämistyöpaja, jossa fasilitoija ja organisaatioiden edustajat tulevat yhteen ja organisaatioiden edustajien välinen yhteinen tiedon rakentaminen toteutuu. Kehittämistyöpaja on osa laajempaa kehitysinterventiota jonka tavoitteena on organisaatioiden välinen liiketoimintaprosessin kehittäminen (Smeds 1997). Kehittämistyöpaja muodostaa hetkellisesti tilanteen, jossa organisaatioiden välinen tiivis tietoa rakentava vuorovaikutus mahdollistuu yksilöiden välillä. Nonaka ja Konno kutsuvat tällaista jaettua tilaa ba:ksi, jossa sosiaaliset suhteet sekä yksilöllinen ja yhteinen tieto voivat kehkeytyä kokemuksen reflektoinnin avulla (Nonaka & Konno 1998, 40). Analyyttisen tarkastelun taso määrittyy sosiaalipsykologiasta sekä organisaatiotutkimuksesta käsin. Sosiaalipsykologiassa analyysitasot jaotellaan seuraavasti (Doise 1982): yksilön sisäinen taso, yksilöiden välinen taso, asemien tai ryhmien välinen taso sekä ideologinen tai kulttuurin/yhteiskunnan taso. Organisaatiotutkimuksen tasot ovat yksilötaso, ryhmätaso, organisaatiotaso ja verkostotaso (Vera ym. 2011). Tutkimukseni tarkastelee yksilöiden välistä vuorovaikutusta heidän toimiessaan omien organisaatioryhmiensä edustajina, jolloin analyyttisenä tasona on yksilöiden välinen taso heidän toimiessaan edustamiensa ryhmien jäseninä. Sovellan tietoa rakentavan, fasilitoidun vuorovaikutuksen tutkimukseen keskustelunanalyyttistä tutkimusmenetelmää, jonka avulla tarkastelen niitä rakenteita, joiden varassa vuorovaikutus toimii (Heritage 1996 [1984]). Institutionaalisen vuorovaikutuksen näkökulmasta vuorovaikutus on keskeinen väline, jonka avulla eri alojen ammattilaiset suorittavat työtehtäviään (Drew & Heritage 1992, 3). Fasilitoitu vuorovai- 9

20 kutus on tässä mielessä institutionaalista vuorovaikutusta, jossa fasilitoija toimii vuorovaikutuksen ohjaamisen ammattilaisena. Rajaudun tutkimuksessani tarkastelemaan tiedon rakentamista vuorovaikutuksessa kehittämistyöpajan tilanteessa. Laajempi aikaulottuvuus, kuten esimerkiksi tiedon rakentamisen vaikutukset organisaatioiden liiketoimintaan työpajan jälkeen, jää tarkastelun ulkopuolelle. 1.3 Organisaatioiden välinen yhteistyö ja ristiriidat Organisaatioiden välinen yhteistyö on lähtöisin niiden tarpeesta hyödyntää ympäröivän verkoston erilaisia resursseja (Gulati 1999). Syinä siihen että organisaatiot lähtevät yhteistyöhön ja muodostavat keskenään alliansseja voivat olla esimerkiksi tuotekehitys, markkinoille pääsy, kustannustehokkuus, kyvykkyyksien edullinen hankinta, jakelukanavat, asiakastiedon hankkiminen tai riskien hallinta. (Callahan & MacKenzie 1999, Hagedoorn 1993). Yhteistyöllä organisaatiot pyrkivät hyödyntämään niiden erilaista tietoa, osaamista ja resursseja, joita yhdistämällä pyritään luomaan innovatiivisia ratkaisuja, joita organisaatiot eivät pystyisi yksin saavuttamaan (Hardy ym. 2005, 58, Dodgson 1993, 79). Yhteistyöllä on myös haittapuolensa kuten kontrollin menetys, prosessien ja kulttuurien yhteensovittamisen vaikeus sekä viestinnän ongelmat (Callahan & MacKenzie 1999, 365). Organisaatioverkostossa yhteistyö ei perustu markkinoiden tai hierarkian hallintamekanismeihin vaan se on niiden välille sijoittuva organisoitumisen muoto (Powell 1990). Yhteistyön rakenteet muotoutuvat emergentisti toimialan lähtökohdista käsin (Kogut 2000). Tämän lisäksi organisaation oppimisen näkökulmasta nähdään että oppimisen kohde muuttuu jatkuvasti, eikä yhtä oikeaa hallintamekanismia voida valita. Sen sijaan yhteistyön tehtävien ja sen rakenteiden tulee sopeutua toisiinsa ja muuttua jatkuvasti (Sobrero & Schrader 1998). Yhteistyön voidaan katsoa riippuvan ennen kaikkea yhteistyöhön osallistuvien välisistä suhteista, jotka ovat jatkuvasti neuvottelujen kohteena, ja jotka kehittyvät ja uusiutuvat yhteistyön kestäessä (Hardy ym. 2005, 59). Sosiaaliset ja yksilölliset tekijät osana organisaatioiden yhteistyön näkökulmaa muodostavat oman tutkimuskohteensa. (Osborn & Hagedoorn 1997, Sobrero & Schrader 1998). Vaikeutena tässä tutkimuksessa on, että yksilöiden jäsenyyttä yhteistyössä on vaikea määritellä samoin käsittein kuin heidän ollessaan jäseninä yhdessä tietyssä organisaatiossa (Osborn & Hagedoorn 1997, 272). Tyypillistä yhteistyössä onkin juuri se, että yhteistyö sisältää monitahoisia vuorovaikutussuhteita ihmisten välillä heidän 10

21 toimiessaan samalla sekä yhteistyön jäseninä että eri organisaatioiden edustajina (Hardy ym. 2005, 59). Käytäntöyhteisöjä koskeva kirjallisuus (Brown & Duguid 2001, Wenger 1998) korostaa sitä että työntekijät, jotka osallistuvat samanlaisiin käytäntöihin, muodostavat yhteisöjä, joilla on keskenään jaettuja merkityksiä. Tämä merkitsee, että yhteistyön kannalta ei ole riittävää tarkastella työntekijöiden osallisuutta yhteistyöhön eri organisaatioiden edustajina, vaan merkityksellistä on myös heidän toimimisensa erilaisten käytäntöyhteisöjen jäseninä. Yhteistyössä työntekijä on siis samalla sekä tietyn organisaation edustaja, että tietyn käytäntöyhteisön jäsen. Hardy ym. (2005) määrittelevät organisaatioiden välinen tuloksellisen yhteistyön sellaisena, että se hyödyntää osallistujien erilaisuutta ja tuottaa sitä kautta yhteisöllisiä ja innovatiivisia ratkaisuja, mutta myös tasapainottaa sidosryhmien erilaiset edut (emt., 58). Tämä tarkoittaa sitä, että yhteistyön sujumisen ja innovaatioiden synnyttämisen lisäksi yhteistyöhön osallistuvien organisaatioiden tai niiden osien erilaisten etujen pitää tulla samalla huomioiduiksi. Tämä on kuitenkin ongelmallista, koska osapuolten edut voivat olla myös vastakkaisia, mikä on yksi syy osapuolten välisiin ristiriitoihin (Jehn 1997, 530). Organisaatioteoriassa ristiriidan (engl. conflict) 2 tutkimuksessa erottuu toisistaan kaksi erilaista suuntautumistapaa. Kyky hallita ristiriitoja nähdään toisaalta tekijänä joka mahdollistaa organisaatioiden tehokkaamman toiminnan, mutta toisaalta vastakkainen näkökulma näkee ristiriidalla olevan organisaatioita hajottava vaikutus esimerkiksi kulttuurisista eroista johtuen (Kolb & Putnam 1992, 314). Organisaatioiden toiminnan tehostumisen näkökulmasta ristiriitojen tehokas johtaminen, joka voi merkitä samalla ristiriitojen edistämistä ja ehkäisemistä, johtaa organisaatioiden yhteiseen kehittymiseen ja siihen liittyvään integroitumiseen (emt.). Tällä on erityistä merkitystä myös silloin, kun organisaatiot osallistuvat rajoja ylittävään tiedon rakentamiseen. Organisaatiorakenteet ovat toisaalta keinoja ristiriitojen hallitsemiseksi, mutta organisaatiorakenteet ovat myös samalla ristiriitojen aiheuttajia. Monimutkaisissa organisaatioissa, joissa erilaistuneilla osilla on toisistaan eroavia tavoitteita ja sääntöjä, osien välinen ristiriita näyttää olevan välttämätön osa organisaation toimintaa. (Lawrence & Lorsch 1967, 42). Kyky käsitellä ristiriitoja rakentavasti vaikuttaa siihen, miten hyvin organisaation osat pystyvät toimimaan yhteistyössä ja koko organisaation kannalta tehokkaana kokonaisuutena. Ristiriitojen käsittelyn muodoista sellainen, jossa eri 2 Koska tutkimukseni perustana oleva kirjallisuus on osin englanninkielistä ja siinä käytetään tiettyjä vakiintuneita käsitteitä, jotkin käsitteet on esitetty selvyyden vuoksi myös englanniksi. 11

22 ryhmät kohtaavat yhdessä ristiriidat ja ongelmia ratkotaan, on tehokas integroiva keino organisaatiossa (emt.). Ristiriidat voivat ilmentyä erityyppisinä. Näitä ovat asiaristiriidat, suhderistiriidat ja menettelytapoja koskevat ristiriidat (Jehn ym. 2008). Ne voivat siten liittyä käsiteltäviin asioihin, ryhmän jäsenten välisiin henkilökohtaisiin suhteisiin tai prosesseihin joiden mukaan tehtävät etenevät. Ryhmät hyödyntävät jäsentensä kykyjä ja tietoa paremmin asioihin kohdistuvassa ristiriidassa, ja asioihin kohdistuvat ristiriidat ovat jopa välttämättömiä innovaatiolle, koska ne stimuloivat keskustelua ideoista, jotka auttavat ryhmiä suoriutumaan paremmin tehtävistään (Jehn 1997, 532). Ristiriidan tutkimus organisaatioissa hahmottaa kolme erilaista ristiriidan johtamismallia: rakenteellinen, menettelytapoihin perustuva ja tilannekohtainen malli (Kolb & Putnam 1992, 313). Rakenteellinen malli liittyy olettamukseen, että organisaation muodolliset rakenteet kuten hierarkia, työnjako ja tehtävien ja toimintojen eriyttäminen ovat keinoja hallita ristiriitoja. Menettelytapoihin perustuva malli tarkastelee ristiriitaa työnantajien ja työntekijöiden välisinä työsuhteeseen liittyvinä kiistoina. Siinä lähtökohtana on, että ristiriidat ja tyytymättömyys voidaan käsitellä luomalla sääntöjä ja menettelytapoja joiden avulla määritellään, miten eri osapuolten tulee toimia, sekä miten ristiriitatilanteet kanavoidaan. Tilannekohtaiset selitysmallit tarkastelevat ristiriitoja niissä erityisissä tilanteissa, joissa kiistat organisaation jäsenten välillä tulevat esiin. Näiden mallien pyrkimyksenä on auttaa kyseisessä tilanteessa toimivaa johtajaa selvittämään ristiriidan syitä ja valitsemaan sopiva keino ristiriidan selvittämiseen. Joskus voi olla tarpeen edistää ristiriitaa ja rohkaista organisaation jäseniä sen käsittelyyn, koska sillä voi olla sosiaalisen systeemin toimintaa tehostava vaikutus. (Kolb & Putnam 1992, 313) Se millaiseksi ristiriitatilanne muotoutuu, riippuu siitä, millaisen suhtautumisen muodon osapuolet valitsevat. Tämä on riippuvaista siitä, millä tavalla osapuolet tilannetta tulkitsevat ja miten he sen käsitteellistävät (Thomas 1992, 267). Sellainen suhtautumistapa, jossa ristiriidat kohdataan ja ongelmia ratkaistaan yhdessä eri ryhmien välillä, edistää niiden välistä yhteistyötä ja organisaation toimintaa. (Lawrence & Lorsch 1967). Ristiriitatilanteissa ihmiset voivat neuvotella heidän välillään olevista eroista, sen sijaan että he pakottisivat toisia omiin mielipiteisiinsä, antaisivat periksi tai vetoaisivat auktoriteetteihin (Rubin 1983). Ristiriidat voivat siten olla hyödyllisiä tiedon rakentamisen kannalta ja ne voivat toimia innovaatioiden lähteenä, jos ne hallitaan esimerkiksi neuvottelujen, rakenteellisen sopeutumisen tai interventioiden avulla (Kolb & Putnam 1992). 12

23 Käytännön tilanteissa kuten esimerkiksi työntekijöiden tapaamisissa ristiriitojen käsittelyn yleisimmät muodot ovat ristiriitojen välttäminen, ristiriitoihin sopeutuminen, niiden sietäminen tai liittoutuminen. Ristiriitojen välttäminen selittyy pyrkimyksenä välttää kasvojen menetystä (Brown & Levinson 1987). Ristiriitoja pyritään myös välttämään, koska osapuolet ajattelevat, etteivät he voi muuttaa järjestelmää (Kolb & Putnam 1992, 319). Ristiriidoilla on myös havaittu olevan kielteinen vaikutus ryhmän työskentelyn tehokkuuteen, kun kysymyksessä on suhderistiriita tai menettelytapoja koskeva ristiriita (Jehn 1997). Edellisen perusteella ristiriita voidaan käsitteellistää ilmiönä, joka voi edistää tai estää yhteistyötä. Ristiriita voi olla toisaalta hyödyllinen yhteistyölle, koska se stimuloi vuorovaikutusta (Jehn 1997, 532), mutta toisaalta ristiriita voi estää yhteistyötä silloin, kun ristiriitaa vältetään silloin, kun sen käsitteleminen olisi tarpeen. Ristiriidan yksi keskeinen syy löytyy eri organisaatioiden ja niiden erilaistuneiden osien ja ryhmien toisistaan eroavista tavoitteista ja eduista (Thomas 1992, 267) (Lawrence & Lorsch 1967, 42, Kolb & Putnam 1992, 312). Organisaatioiden välisessä yhteistyössä erilaisten etujen ja eturistiriitojen hallinta on siten yhteistyön onnistumisen kannalta keskeisessä asemassa. Kolb ja Putnam määrittelevät ristiriidan siten, että siinä vallitsee todellisia tai koettuja eroavaisuuksia, jotka ilmenevät tietyssä organisaatiokontekstissa, ja jotka herättävät tunteita seurauksenaan (Kolb & Putnam 1992, 312). Määrittelen eturistiriidan omassa tutkimuksessani Kolbia ja Putnamia (1992) mukaillen siten, että organisaatioiden eturistiriidassa niiden edustajilla on todellisia tai koettuja erimielisyyksiä toistensa etuja koskien, jotka he tuovat esiin käsityksissään ja käyttäytymisessään. Tarkastelen organisaatioiden välistä tiedon rakentamista fasilitoidussa työpajassa, jossa fasilitoija toimii vuorovaikutuksen ohjaajana eturistiriidan ilmetessä. Tutkimani ilmiön toinen puoli on siten myös se, miten fasilitoija toiminnallaan vaikuttaa tiedon rakentamiseen, ja miten fasilitointi voi edistää organisaatioiden yhteistä kehittämistä eturistiriidan vallitessa. 1.4 Organisaatioiden yhteistyön fasilitointi Fasilitointi organisaatioiden kehittämisen kontekstissa perustuu sellaiseen oletukseen, että kaikessa organisaatioiden kehittämisessä ja ongelmanratkaisussa on osallisena ihmisten välinen vuorovaikutus ja prosessit, ja että sosiaalisten prosessien ymmärtäminen ja kyky niiden parantamiseen on perustana kaikelle organisaatioiden kehittämiselle (Schein, 1988, 12). Fasilitoinnin vaikutus organisaatioiden välisen yhteistyön 13

24 kehittämiseen perustuu tämän ajattelutavan mukaan ihmisten välisten sosiaalisten prosessien diagnosointiin ja parantamiseen. Fasilitoijan toiminnan kannalta tärkeää on ryhmän jäsenten osallistaminen vuorovaikutuksen prosessiin, eikä hänellä tulisi olla omaa etuaan ajettavana kehitettäviin ratkaisuihin nähden (Schuman 1996). Fasilitoinnin kannalta on siten oleellista se tapa, jolla fasilitoija käyttää omaa asiantuntemustaan prosessin ohjauksessa. Scheinin mukaan hänellä voi olla omia ideoita tai mahdollisia ratkaisuja, mutta lopputulos on parempi, jos hän ohjaa ryhmää tai asiakkaana olevaa tahoa luomaan itse omat ratkaisunsa (Schein 1978, 339). Huxham ja Cropper (1994) esittävät että fasilitoijan toiminnan hyödyllisyys suhteessa asiakkaaseen voidaan hahmottaa käsitteellisen mallin avulla jossa on kolme osatekijää: prosessi (P, engl. process), sisältö (C, engl. content), ja fasilitoijan asiantuntijatiedon käyttäminen (S, engl. injection of substantial expertise). Näistä osatekijöistä prosessilla (P) tarkoitetaan ryhmän vuorovaikutuksen ja keskustelun sosiaalisia prosesseja, joita fasilitoija ohjaa. Sisällöllä (C) tarkoitetaan ongelman monitahoisen sisällön hahmottamista ja hallintaa. Prosessin ja sisällön kesken on vahva yhteys, ja niiden välisessä yhteydessä mallien käytöllä on tärkeä rooli. (Huxham & Cropper 1994, Huxham 1996). Sisällöllä on siten suuri merkitys fasilitoijan ohjaavan toiminnan lähtökohtana (Nielsen 2012). Asiantuntijatiedon (S) käyttö liittyy pääasiassa konsultoivaan toimintaan ja sillä tarkoitetaan toimialakohtaista erityistä tietoa, mutta sillä voi olla myös tärkeä rooli fasilitoinnissa. Asiantuntijatietoa voidaan käyttää esimerkiksi uskottavuuden ja luotettavuuden osoittamiseen siten, että fasilitoija osoittaa ymmärtävänsä mistä on kyse organisaation toimintaan liittyen, tai hän voi sen perusteella esittää tilannetta selventäviä kysymyksiä (Huxham & Cropper 1994, 4-5). Fasilitoija voi käyttää omaa asiantuntijatietoaan myös siihen, että hän voi haastaa osallistujien oletuksia käsillä olevasta tilanteesta (Huxham 1996, 144). Asiantuntijatiedon arvo fasilitoinnissa on siis siinä, miten sen avulla voidaan vaikuttaa rakentavasti osallistujien omaan ajatteluprosessiin, ja auttaa osallistujia tuomaan esiin ja tutkimaan heistä lähtöisin olevia ideoita. Prosessiin ja sisältöön keskittyvä fasilitoija voi joutua vastakkaiseen asetelmaan työpajan osallistujien kanssa esimerkiksi silloin, kun hän keskeyttää osallistujan puolustautuvan käyttäytymisen ja kiinnittää huomiota siihen että jotakin asiaan väistellään (Heron, 1999, 185). Vastakkainasettelun taustalla ovat Heronin mukaan sellaiset asiat joiden kohtaaminen on vaikeaa ja joita siksi vastustetaan ja väistellään. Heron mainitsee useita syitä jotka voivat muodostua esteeksi ryhmän oppimiselle. Yksi syy on, että 14

25 osallistujat tuovat mukanaan omat rajoittavat arvonsa ja norminsa omista kulttuureistaan (Heron 1999, 179). Tämä on merkittävä lähtökohta organisaatioiden yhteistyön fasilitoinnille (Barry 1997). Fasilitoijan tiedollista roolia voidaan tarkastella myös toimintatutkimuksen lähtökohdasta tarkastelemalla tutkijan asemaa kehitysinterventiossa. Cassell ja Johnson (2006) esittävät, että tutkijalla voi olla erilainen lähtökohta sen mukaan, miten toimintatutkimus suhtautuu interventioon ja sen tuloksiin. Positivistisessa lähtökohdassa korostuu tutkijan rooli asiantuntijana ja ratkaisujen tuottajana, jolloin toimintatutkimus on jotakin jota tehdään organisaatioiden jäsenille (Cassell & Johnson 2006, 795). Tällöin organisaatioiden edustajien osallisuus on pääasiassa helpottaa muutoksen käyttöönottoa organisaatiossa (Schein 1995). Osallistava interventio taas toimii siitä lähtökohdasta, että toimintatukimusta tehdään ihmisten kanssa (Cassell & Johnson 2006, 795) ja todellisuuden kielellistä rakentumista voidaan tuoda tietoisesti tarkasteluun ja muuttaa (Linstead 1993). Osallistavassa lähtökohdassa korostuu tutkijan asema osallistajana ja mahdollistajana, sekä osallistujien ajattelun tuominen reflektioon ja vakiintuneen ajattelun kyseenalaistaminen. Fasilitoinnin merkitys organisaatioiden välisen yhteistyön kehittämiselle on tästä lähtökohdasta katsoen se, että fasilitointi luo mahdollisuuden sellaiselle keskustelulle, jossa eri organisaatioiden jäsenet voivat ymmärtää paremmin niitä perusteita, joiden varaan he rakentavat käsityksen itsestään ja organisaatioistaan (Barry 1997). 1.5 Tutkimusmenetelmän valinta ja kontribuutio Tutkimukseni kohteena on organisaatioiden välinen tiedon rakentaminen fasilitoidussa vuorovaikutuksessa eturistiriidan aikana, ja tavoitteeni on laajentaa siitä olemassa olevaa teoriaa. Tutkimukseen, jossa olemassa olevaa teoriaa halutaan laajentaa ja täydentää siinä olevia puutteita, soveltuu laadullinen tutkimusmenetelmä (Vaughn 1992). Sovellan siksi tutkimukseeni keskustelunanalyyttistä tutkimusmenetelmää, joka on aineistolähtöinen, laadullinen tukimusmenetelmä sosiaalisen vuorovaikutuksen tutkimukseen. Keskustelunanalyysi on paitsi tutkimusmenetelmä, se sisältää myös teoreettisen tietopohjan prosessina etenevien sosiaalisten vuorovaikutusilmiöiden tarkasteluun. Keskustelunanalyysi perustuu olettamukseen, että ihmisten välinen vuorovaikutus on rakenteellisesti järjestynyttä toimintaa (Heritage 1996 [1984] ), jonka osallistujat vuoroissaan tuottavat ja tulkitsevat. Tutkimuksen keskiössä ovat siten vuorovaikutuksen rakenteet, joiden mukaan vuorovaikutus jäsentyy. Peräkkäisten tekojen muodostamat 15

26 jaksottaiset rakenteet ovat merkittävin vuorovaikutuksen muoto, ja niiden varaan lähes kaikki kohteellinen sosiaalinen vuorovaikutus rakentuu (Schegloff 2007). Näiden rakenteiden avulla ihmiset toimivat yhdessä ja ymmärtävät toisiaan. Tutkimukseni tuottaa uutta tietoa organisaatioissa tapahtuvan tiedon rakentamisen tutkimukseen, jossa on havaittu tarve mikrotason vuorovaikutuksen tarkempaan tutkimukseen (Tsoukas, 2009). Tutkimukseni tuo tähän tarpeeseen uutta tieteellistä tietoa siitä, millaista organisaatioiden edustajien välinen tietoa rakentava vuorovaikutus on eturistiriidan aikana. Tämä tapahtuu soveltamalla keskustelunanalyyttistä tutkimusmenetelmää ja sen teoreettista tietopohjaa abduktiivisen teorian muodostuksen (Niiniluoto 1999) lähtökohtana. Keskustelunanalyyttisessä tutkimuksessa on tutkittu laajalti institutionaalista vuorovaikutusta, jolla ymmärretään erilaisten ammatillisten tilanteiden suorittamiselle tyypillistä vuorovaikutusta. Näitä ovat esimerkiksi television haastattelutilanteet (Heritage & Greatbatch 1991) tai luokkahuoneen oppimistilanteet (Kovalainen & Kumpulainen 2007). Tutkimukseni tuo lisää tietoa institutionaalisen vuorovaikutuksen tutkimusalueeseen siitä, millaista fasilitoitu vuorovaikutus on organisaatioiden välisen tiedon rakentamisen kontekstissa. Tutkimukseni tuo lisää tietoa fasilitoinnin tutkimukseen, jossa on toistaiseksi vähän empiiristä tutkimusta tiedon rakentamisen fasilitoinnista eturistiriidassa. Tuloksena on uutta tietoa fasilitoijan ohjaavasta toiminnasta tällaisessa vuorovaikutuksessa. 16

Teoreettisen viitekehyksen rakentaminen

Teoreettisen viitekehyksen rakentaminen Teoreettisen viitekehyksen rakentaminen Eeva Willberg Pro seminaari ja kandidaatin opinnäytetyö 26.1.09 Tutkimuksen teoreettinen viitekehys Tarkoittaa tutkimusilmiöön keskeisesti liittyvän tutkimuksen

Lisätiedot

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson 1 Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson Arvoisa ohjausryhmän puheenjohtaja rehtori Lauri Lantto, hyvä työseminaarin puheenjohtaja suomen

Lisätiedot

Tutkintojen, oppimäärien ja muiden osaamiskokonaisuuksien sijoittuminen vaativuustasoille

Tutkintojen, oppimäärien ja muiden osaamiskokonaisuuksien sijoittuminen vaativuustasoille Tutkintojen, oppimäärien ja muiden osaamiskokonaisuuksien sijoittuminen vaativuustasoille Liite Kansallinen vaativuustaso / eurooppalaisen tutkintojen viitekehyksen taso Taso1 Tutkinnot, oppimäärät ja

Lisätiedot

MAPOLIS toisenlainen etnografia

MAPOLIS toisenlainen etnografia MAPOLIS toisenlainen etnografia MAPOLIS ELETYN MAAILMAN TUTKIMUSMENETELMÄ LÄHTÖKOHTIA Maailmassa oleminen on yksilöllistä elettynä tilana maailma on jokaiselle ihmiselle omanlaisensa Arkiset kokemukset,

Lisätiedot

OPStuki TYÖPAJA Rauma

OPStuki TYÖPAJA Rauma OPStuki TYÖPAJA 2. 29.1.2014 Rauma kouluttajat: Tuija Saarivirta Paula Äimälä Pohdintaan tarvitaan jokaisen aivot ja sydän IRMELI HALINEN OPStuki TYÖPAJA 2 Tulevaisuuden koulu Oppiminen ja opiskelu muutoksessa

Lisätiedot

Etusijalla oppiminen ideoita lukion pedagogiseen kehittämiseen

Etusijalla oppiminen ideoita lukion pedagogiseen kehittämiseen Etusijalla oppiminen ideoita lukion pedagogiseen kehittämiseen Lukiopäivät 11.-12.11.2015 Eija Kauppinen, Kimmo Koskinen, Anu Halvari & Leo Pahkin Perusteiden oppimiskäsitys (1) Oppiminen on seurausta

Lisätiedot

L U PA TE HDÄ FIKS UM M IN

L U PA TE HDÄ FIKS UM M IN Joustavasti ja avoimesti uuteen toimintakulttuuriin L U PA TE HDÄ FIKS UM M IN Marika Tammeaid Kehityspäällikkö, Valtion henkilöstöjohtamisen tuki, Valtiokonttori #Työ2.0 Klassikot uudessa valossa Kohti

Lisätiedot

Fenomenografia. Hypermedian jatko-opintoseminaari Päivi Mikkonen

Fenomenografia. Hypermedian jatko-opintoseminaari Päivi Mikkonen Fenomenografia Hypermedian jatko-opintoseminaari 12.12.2008 Päivi Mikkonen Mitä on fenomenografia? Historiaa Saksalainen filosofi Ulrich Sonnemann oli ensimmäinen joka käytti sanaa fenomenografia vuonna

Lisätiedot

Oulu Irmeli Halinen ja Eija Kauppinen OPETUSHALLITUS

Oulu Irmeli Halinen ja Eija Kauppinen OPETUSHALLITUS OPS2016 Laaja-alainen osaaminen, monialaiset oppimiskokonaisuudet, uudistuvat oppiaineet sekä vuosiluokkakohtaisten osuuksien valmistelu paikallisessa opetussuunnitelmassa Oulu 26.2.2015 Irmeli Halinen

Lisätiedot

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen 1 FYSIIKKA Fysiikan päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Merkitys, arvot ja asenteet T1 kannustaa ja innostaa oppilasta fysiikan opiskeluun T2 ohjata

Lisätiedot

Tulevaisuuden näkökulmia tietoyhteiskuntavalmiuksiin

Tulevaisuuden näkökulmia tietoyhteiskuntavalmiuksiin 1 Tulevaisuuden näkökulmia tietoyhteiskuntavalmiuksiin Päivi Häkkinen PERUSOPETUS 2020 Tietoyhteiskuntavalmiudet 18.3.2010, Opetushallitus, Helsinki 2 Millaista osaamista tulevaisuudessa tarvitaan ja halutaan

Lisätiedot

1. Oppimisen arviointi

1. Oppimisen arviointi 1. Oppimisen arviointi Koulu vaikuttaa merkittävästi siihen, millaisen käsityksen oppilaat muodostavat itsestään oppijana ja ihmisenä. Arviointi ohjaa ja kannustaa oppilasta opiskelussa sekä kehittää oppilaan

Lisätiedot

Kompleksisuus ja kuntien kehittäminen

Kompleksisuus ja kuntien kehittäminen Kompleksisuus ja kuntien kehittäminen Kuntatutkijoiden seminaari 25.5.2011, Lapin yliopisto, Rovaniemi Pasi-Heikki Rannisto, HT Tampereen yliopisto Haasteita johtamiselle ja johtamisteorioille Miksi ennustaminen

Lisätiedot

Miten ymmärrykset riskeistä ohjaavat strategiaa ja yrityksen menestymistä?

Miten ymmärrykset riskeistä ohjaavat strategiaa ja yrityksen menestymistä? Miten ymmärrykset riskeistä ohjaavat strategiaa ja yrityksen menestymistä? 26.11.2010 Pikka-Maaria Laine, Itä-Suomen yliopisto Susan Meriläinen, Lapin yliopisto Janne Tienari, Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu

Lisätiedot

AMMATILLISET TILAT YLIOPISTON JA KENTÄN YHTEISENÄ OPPIMISEN JA TUTKIMISEN KOHTEENA

AMMATILLISET TILAT YLIOPISTON JA KENTÄN YHTEISENÄ OPPIMISEN JA TUTKIMISEN KOHTEENA AMMATILLISET TILAT YLIOPISTON JA KENTÄN YHTEISENÄ OPPIMISEN JA TUTKIMISEN KOHTEENA Päivi Kupila ja Kirsti Karila Kohtaamisia varhaiskasvatuksessa, kumppanuuspäiväkotiverkoston kevätpäivä 14.5.2014 AMMATILLISET

Lisätiedot

Luento 9, , Verkostot ja yhteistyö Vastuuopettaja Miia Jaatinen, valtiot.tri, dosentti Kurssiassistentti Jenni Kaarne

Luento 9, , Verkostot ja yhteistyö Vastuuopettaja Miia Jaatinen, valtiot.tri, dosentti Kurssiassistentti Jenni Kaarne TU-C9280 Viestintä 1 Luento 9, 18.11.2016, Verkostot ja yhteistyö Vastuuopettaja Miia Jaatinen, valtiot.tri, dosentti Kurssiassistentti Jenni Kaarne Agenda Alustus Keskustelua Ryhmätyö: Aallon verkostoviestinnän

Lisätiedot

Asiantuntijajää eläkkeele asiantuntijuusei!

Asiantuntijajää eläkkeele asiantuntijuusei! Tuotantotalouden laitos Tanja Kuronen-Ma tila etal. Asiantuntija jää eläkkeele asiantuntijuusei! Aalto-yliopisto Asiantuntijajää eläkkeele asiantuntijuusei! Opastiedon jaosaamisen säilytämiseksi TanjaKuronen-Matila,EerikkiMäki,EilaJärvenpää

Lisätiedot

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen KEMIA Kemian päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Merkitys, arvot ja asenteet T1 kannustaa ja innostaa oppilasta kemian opiskeluun T2 ohjata ja

Lisätiedot

t P1 `UT. Kaupparek. nro Y-tunnus Hämeenlinnan. hallinto- oikeudelle. Muutoksenhakijat. 1( UiH S<

t P1 `UT. Kaupparek. nro Y-tunnus Hämeenlinnan. hallinto- oikeudelle. Muutoksenhakijat. 1( UiH S< 1(0 1 4 1 1 4 UiH 0 0 0 1 S< A S I A N A J O T O I M I S T O O S S I G U S T A F S S O N P L 2 9, Ra u h a n k a t u 2 0, 1 5 1 1 1 L a h t i P u h e l i n 0 3 / 7 8 1 8 9 6 0, G S M 0 5 0 0 / 8 4 0 5

Lisätiedot

Käytännön ideoita verkostotyöhön & toimintatutkimuksellinen ote verkostojen kehittämiseen. Timo Järvensivu, KTT Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu

Käytännön ideoita verkostotyöhön & toimintatutkimuksellinen ote verkostojen kehittämiseen. Timo Järvensivu, KTT Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Käytännön ideoita verkostotyöhön & toimintatutkimuksellinen ote verkostojen kehittämiseen Timo Järvensivu, KTT Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Toimintatutkimus? Toimintatutkimus on sosiaalinen prosessi,

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus Hämeen Ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus code name 1 2 3 sum YAKJA16XPROFILOIVA-1000 PROFILOIVA 45 YAKJA16XYKJ05-1000 Toimintaympäristön muutoksiin varautuminen

Lisätiedot

Kohtaavatko opettajan aikomukset käytännön työn?

Kohtaavatko opettajan aikomukset käytännön työn? Kohtaavatko opettajan aikomukset käytännön työn? Tanja Pynninen, KM Lapin yliopisto, Kasvatustieteiden tiedekunta tanja.pynninen@ulapland.fi A School for All Development of Inclusive Education -hanke Tutkimusryhmä:

Lisätiedot

Työpaja Osaamisen kehittäminen vertaisverkostossa

Työpaja Osaamisen kehittäminen vertaisverkostossa Työpaja Osaamisen kehittäminen vertaisverkostossa Technopolis Tampere 20.11.2012 Työpajan tuotokset sivuilla 4-9 Osaamisen kehittäminen vertaisverkostossa Miten yritys parhaiten rakentaa ja kehittää: Markkinaketteryyttä

Lisätiedot

Aikuisten TNO -toiminnan ennakointi. Päivi Holopainen Ennakointikoordinaattori, Lapin liitto

Aikuisten TNO -toiminnan ennakointi. Päivi Holopainen Ennakointikoordinaattori, Lapin liitto Aikuisten TNO -toiminnan ennakointi Päivi Holopainen Ennakointikoordinaattori, Lapin liitto 28.3.2014 Mitä on ennakointi? SUUNNITTELU ENNAKOINTI VERKOSTOI- TUMINEN TULEVAI- SUUDEN- TUTKIMUS Lähde: Euroopan

Lisätiedot

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA 5.2.2016 Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö 2 10.2.2016 Keskeinen lähtökohta työhyvinvoinnille yksilö yhteisöllisyyden rakentajana ja yhteisöllisyys yksilön tukena arvostava

Lisätiedot

Päivi Karttunen, TtT vararehtori Tampereen ammattikorkeakoulu 4/19/201 6

Päivi Karttunen, TtT vararehtori Tampereen ammattikorkeakoulu 4/19/201 6 Päivi Karttunen, TtT vararehtori Tampereen ammattikorkeakoulu 1 4/19/201 6 Mihin meitä korkeakoulusektorilla ja koulutuksessa yleisesti haastetaan? Hallituksen yksi strateginen painopiste: Osaaminen ja

Lisätiedot

LEIKKIKOONTI. Espoo, Helsinki ja Vantaa sekä ohjaajat

LEIKKIKOONTI. Espoo, Helsinki ja Vantaa sekä ohjaajat LEIKKIKOONTI Espoo, Helsinki ja Vantaa sekä ohjaajat 21.5.2014 ESITYKSEN JÄSENTELY 1. Leikin filosofisia lähtökohtia 2. Leikki ja oppiminen 3. Leikki ja didaktiikka 4. Leikki ja pedagogiikka 5. Leikin

Lisätiedot

TKI-toiminnan kirjastopalvelut. Hanna Lahtinen, Amk-kirjastopäivät, 14.6.2016, Jyväskylä

TKI-toiminnan kirjastopalvelut. Hanna Lahtinen, Amk-kirjastopäivät, 14.6.2016, Jyväskylä TKI-toiminnan kirjastopalvelut Hanna Lahtinen, Amk-kirjastopäivät, 14.6.2016, Jyväskylä Sisältö 1. Esityksen taustaa 2. Tietoasiantuntijat hankkeissa 3. Ammatilliset käytäntöyhteisöt vs Innovatiiviset

Lisätiedot

TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU

TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU Sosiaalialan AMK-osaamisen kompetenssit 2010 Sosiaalialan eettinen on sisäistänyt sosiaalialan arvot ja ammattieettiset periaatteet ja sitoutuu toimimaan niiden mukaisesti

Lisätiedot

Viestintä strategian mahdollistajana. Elisa Juholin

Viestintä strategian mahdollistajana. Elisa Juholin Viestintä strategian mahdollistajana Elisa Juholin 1.9.2016 Karu totuus Jopa yhdeksän kymmenestä strategian toimeenpanosta epäonnistuu Jopa yhdeksän ihmistä kymmenestä ei pysty konkreettisesti sanomaan,

Lisätiedot

OPS ja oppimiskäsitys. OPStuki2016 Työpaja 2 Tampere

OPS ja oppimiskäsitys. OPStuki2016 Työpaja 2 Tampere OPS ja oppimiskäsitys OPStuki2016 Työpaja 2 Tampere Esiopetus Perusopetus Oppiminen pohjautuu aikaisempaan osaamiseen ja kokemuksiin. Oppiminen on aikaisempiin =etoihin, taitoihin, tunteisiin ja kokemuksiin

Lisätiedot

OSAAMISEN KEHITTÄMISEN UUDET ULOTTUVUUDET. Esa Poikela 15.5.2013 ETAPPI 13 Lapin aikuiskoulutusfoorumi

OSAAMISEN KEHITTÄMISEN UUDET ULOTTUVUUDET. Esa Poikela 15.5.2013 ETAPPI 13 Lapin aikuiskoulutusfoorumi OSAAMISEN KEHITTÄMISEN UUDET ULOTTUVUUDET Esa Poikela 15.5.2013 ETAPPI 13 aikuiskoulutusfoorumi Osaamisen kehittämisen uudet ulottuvuudet A Oppimisen ja osaamisen tuottaminen Maailman hypoteesit Osaamisen

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus (YAKJAI15A3)

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus (YAKJAI15A3) Hämeen Ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus (YAKJAI15A3) code name 1 2 3 sum YAKJA15APROFILOIVA-1000 PROFILOIVA 90 YAKJA15AYKJ01-1000 Toimintaympäristön muutos

Lisätiedot

Torstai Mikkeli

Torstai Mikkeli Torstai 14.2.2013 Mikkeli OSUVA (2012 2014) - Osallistuva innovaatiotoiminta ja sen johtamista edistävät tekijät sosiaali- ja terveydenhuollossa. hanke tutkii minkälaisilla innovaatiojohtamisen toimintatavoilla

Lisätiedot

Orientointia opiskeluun ja osaamisen tunnistamista ensimmäisen vuoden harjoittelun osalta

Orientointia opiskeluun ja osaamisen tunnistamista ensimmäisen vuoden harjoittelun osalta TAMK, Sosionomikoulutus, 17ASO ENNAKKOTEHTÄVÄ 1 TAMMIKUU 2017 Orientointia opiskeluun ja osaamisen tunnistamista ensimmäisen vuoden harjoittelun osalta Tämän ennakkotehtävän tavoitteena on tehdä näkyväksi

Lisätiedot

Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta. Uudistuva esiopetus Helsinki Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen

Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta. Uudistuva esiopetus Helsinki Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta Uudistuva esiopetus Helsinki 4.12.2014 Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen Uudistus luo mahdollisuuksia Pohtia omaa opettajuutta Pohtia

Lisätiedot

Palkkatietämys Suomessa

Palkkatietämys Suomessa Palkkatietämys Suomessa Työsuojelurahaston Tutkimus tutuksi -tapaaminen 16.11.2012 Anu Hakonen & Johanna Maaniemi Aalto-yliopisto Tuotantotalouden laitos Tausta Nykyaikaisten i palkkaus- ja palkitsemisjärjestelmien

Lisätiedot

MIKÄ ON HAVAINTO? TIEDON SUBJEKTIIVINEN LÄHTÖKOHTA

MIKÄ ON HAVAINTO? TIEDON SUBJEKTIIVINEN LÄHTÖKOHTA HAVAINTO, DIALOGINEN KIRJOITTAMINEN Lähteet: Vilkka 2006, Tutki ja havainnoi. Helsinki: Tammi. Polanyi, 2002. Personal Knowledge. Towards a Postcritical Philosophy. London: Routledge. Merleau-Ponty 1945.

Lisätiedot

Toimivan verkoston rakentaminen ja verkoston toimintamallit. Mikä on verkosto? Mikä on verkosto? Miksi verkostot kiinnostavat?

Toimivan verkoston rakentaminen ja verkoston toimintamallit. Mikä on verkosto? Mikä on verkosto? Miksi verkostot kiinnostavat? Toimivan verkoston rakentaminen ja verkoston toimintamallit Lasse Lipponen Kasvatustieteen professori Opettajankoulutuslaitos, Helsingin yliopisto 27.1.2011 VOIMAA KANSAINVÄLISTYMISEEN VERKOSTOISTA Mikä

Lisätiedot

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, 10.12.2013 Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri 1 Johtamisverkosto selvittää, kokoaa, kehittää ja jakaa johtamisen ja esimiestyön hyviä käytäntöjä

Lisätiedot

DSII. Teollisuuden tohtorikoulu Doctoral School of Industry Innovations. Seppo Tikkanen Tampere University of Technology

DSII. Teollisuuden tohtorikoulu Doctoral School of Industry Innovations. Seppo Tikkanen Tampere University of Technology DSII Teollisuuden tohtorikoulu Doctoral School of Industry Innovations Seppo Tikkanen Tampere University of Technology DSII on TTY:n tohtorikoulu joka yhdistää teollisuuden tarpeet ja akateemisen tutkimuksen

Lisätiedot

Tutkiva toiminta luovan ja esittävän kulttuurin kehittämishaasteena. Pirkko Anttila 2006

Tutkiva toiminta luovan ja esittävän kulttuurin kehittämishaasteena. Pirkko Anttila 2006 Tutkiva toiminta luovan ja esittävän kulttuurin kehittämishaasteena Pirkko Anttila 2006 Tutkimus vs. tutkiva toiminta? Research = careful search Sana recercher (ransk.) jaettuna osiinsa on: re = intensiivisesti,

Lisätiedot

925 Design on paremman työelämän suunnittelutoimisto

925 Design on paremman työelämän suunnittelutoimisto 925 Design on paremman työelämän suunnittelutoimisto Hanke-esittely: Luovan yrityskulttuurin rakentaminen 925 DESIGN 7.3.2014 Yrityksestämme KESTÄVÄ KILPAILUKYKY VAATII ROHKEAA AJATTELUA, FIKSUJA TYÖNTEKEMISEN

Lisätiedot

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

TERVEISET OPETUSHALLITUKSESTA

TERVEISET OPETUSHALLITUKSESTA TERVEISET OPETUSHALLITUKSESTA Oppimisen ja osaamisen iloa Uudet opetussuunnitelmalinjaukset todeksi Irmeli Halinen Opetusneuvos Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPPIMINEN OPETUS JA OPISKELU PAIKALLISET

Lisätiedot

Osalliseksi omaan lähiyhteisöön Susanna Tero, Malike-toiminta

Osalliseksi omaan lähiyhteisöön Susanna Tero, Malike-toiminta Osalliseksi omaan lähiyhteisöön 1.12.2015 Susanna Tero, Malike-toiminta Kun YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia koskeva sopimus saatetaan Suomessa voimaan. Sopimus laajentaa esteettömyyden ja saavutettavuuden

Lisätiedot

SOSIAALISEN ONNELLISUUDEN POLITIIKKA. Juho Saari (VTT, MA Econ.) Professori, Kuopion Yliopisto Juho.saari@uku.fi. 22.4.2010 (c) Juho Saari 2009 1

SOSIAALISEN ONNELLISUUDEN POLITIIKKA. Juho Saari (VTT, MA Econ.) Professori, Kuopion Yliopisto Juho.saari@uku.fi. 22.4.2010 (c) Juho Saari 2009 1 SOSIAALISEN ONNELLISUUDEN POLITIIKKA Juho Saari (VTT, MA Econ.) Professori, Kuopion Yliopisto Juho.saari@uku.fi 1 Onnellisuus ja hyvinvointipolitiikka Pohjoismaisessa tutkimusperinteessä hyvinvointi on

Lisätiedot

K Ä Y T T Ö S U U N N I T E L M A Y H D Y S K U N T A L A U T A K U N T A

K Ä Y T T Ö S U U N N I T E L M A Y H D Y S K U N T A L A U T A K U N T A K Ä Y T T Ö S U U N N I T E L M A 2 0 1 7 Y H D Y S K U N T A L A U T A K U N T A Forssan kaupunki Talousarvio ja -suunnitelma 2017-2019 / T O I M I A L A P A L V E L U 50 YHDYSKUNTAPALVELUT 5 0 0 T E

Lisätiedot

Asiantuntijuuden osoittaminen erikoistumiskoulutuksissa

Asiantuntijuuden osoittaminen erikoistumiskoulutuksissa Asiantuntijuuden osoittaminen erikoistumiskoulutuksissa Tiina Anttila 16.2.2016 Esityksen sisältö 1. Asiantuntijuuden osoittaminen erikoistumiskoulutuksissa hankeen lyhyt esittely 2. Asiantuntijuus-käsitteestä

Lisätiedot

SOSIAALIPEDAGOGISIA KÄSITTEITÄ MAAHANMUUTTAJUUDEN JA MONIKULTTUURISUUDEN TARKASTELUUN

SOSIAALIPEDAGOGISIA KÄSITTEITÄ MAAHANMUUTTAJUUDEN JA MONIKULTTUURISUUDEN TARKASTELUUN SOSIAALIPEDAGOGISIA KÄSITTEITÄ MAAHANMUUTTAJUUDEN JA MONIKULTTUURISUUDEN TARKASTELUUN Sosiaalipedagogiikan kouluttajatapaaminen 2016 11.11.2016 Elina Nivala YTT, yliopistonlehtori Itä-Suomen yliopisto

Lisätiedot

Politiikka-asiakirjojen retoriikan ja diskurssien analyysi

Politiikka-asiakirjojen retoriikan ja diskurssien analyysi Politiikka-asiakirjojen retoriikan ja diskurssien analyysi Perustuu väitöskirjaan Sukupuoli ja syntyvyyden retoriikka Venäjällä ja Suomessa 1995 2010 Faculty of Social Sciences Näin se kirjoitetaan n Johdanto

Lisätiedot

Verkoston kehittäminen Oppivat tuotantokonseptit -oppaan avulla

Verkoston kehittäminen Oppivat tuotantokonseptit -oppaan avulla Verkoston kehittäminen Oppivat tuotantokonseptit -oppaan avulla Oppivat tuotantokonseptit välineitä verkoston kehittämiseen 17.4.2012 Aalto-yliopiston perustieteiden korkeakoulu Helsingin yliopisto Lappeenrannan

Lisätiedot

OPPIMINEN JA KOULUTUKSEN KEHITTÄMINEN. Hannu Soini Oulun yliopisto,kasvatustieteiden ja opettajankoulutuksen yksikkö 2002

OPPIMINEN JA KOULUTUKSEN KEHITTÄMINEN. Hannu Soini Oulun yliopisto,kasvatustieteiden ja opettajankoulutuksen yksikkö 2002 OPPIMINEN JA KOULUTUKSEN KEHITTÄMINEN Hannu Soini Oulun yliopisto,kasvatustieteiden ja opettajankoulutuksen yksikkö 2002 Luennon teemat Oppimista koskevien käsitysten muuttuminen Koulutuskulttuurin uudistaminen

Lisätiedot

Yhteisöllisen oppimisen ohjaaminen teknologiatuetuissa ympäristöissä

Yhteisöllisen oppimisen ohjaaminen teknologiatuetuissa ympäristöissä Yhteisöllisen oppimisen ohjaaminen teknologiatuetuissa ympäristöissä Tieto-ja viestintätekniikan opetuskäytön suunnittelu eri koulutusjärjestelmissä Essi Vuopala, yliopisto-opettaja Oppimisen ja koulutusteknologian

Lisätiedot

Miten julkinen hallinto ja Tampereen kaupungin organisaatio on muuttunut ja muuttumassa?

Miten julkinen hallinto ja Tampereen kaupungin organisaatio on muuttunut ja muuttumassa? Miten julkinen hallinto ja Tampereen kaupungin organisaatio on muuttunut ja muuttumassa? Valtuustoseminaari 23.3.2015 ----------------------------------- Kari Hakari johtaja, HT Tampereen kaupunki, tilaajaryhmä

Lisätiedot

Osallisuus, osallistuminen ja yhteisöllisyys: hankkeita, projekteja vai arkista elämää?

Osallisuus, osallistuminen ja yhteisöllisyys: hankkeita, projekteja vai arkista elämää? Lasten marginalisoitumisen ehkäisy paikkalähtöisen osallistumisen keinoin (SA134949) Lasten ja nuorten marginalisaatioriskin hallinta varhaisen tunnistamisen avulla (SA264436) OSATUTKIMUS II: Lasten ja

Lisätiedot

JOB SHOPPING. Toisen lähestymiskulman työelämään siirtymiselle tarjoaa job shopping käsite. Töiden shoppailu on teoria työmarkkinoilla liikkumisesta.

JOB SHOPPING. Toisen lähestymiskulman työelämään siirtymiselle tarjoaa job shopping käsite. Töiden shoppailu on teoria työmarkkinoilla liikkumisesta. JOB SHOPPING Toisen lähestymiskulman työelämään siirtymiselle tarjoaa job shopping käsite. Töiden shoppailu on teoria työmarkkinoilla liikkumisesta. Kyse on sopivan työpaikan etsimisestä, kun työntekijä

Lisätiedot

Englanninkielisten tutkintojen tarjonta suomalaisissa korkeakouluissa. Korkeakoulu- ja tiedepolitiikan sektoritutkimuksen tutkijatapaaminen 2008

Englanninkielisten tutkintojen tarjonta suomalaisissa korkeakouluissa. Korkeakoulu- ja tiedepolitiikan sektoritutkimuksen tutkijatapaaminen 2008 Englanninkielisten tutkintojen tarjonta suomalaisissa korkeakouluissa Korkeakoulu ja tiedepolitiikan sektoritutkimuksen tutkijatapaaminen 2008 Irma Garam, Hanna Boman CIMO CIMO tiedon tuottajana Kerätä,

Lisätiedot

arvioinnin kohde

arvioinnin kohde KEMIA 9-lk Merkitys, arvot ja asenteet T2 Oppilas tunnistaa omaa kemian osaamistaan, asettaa tavoitteita omalle työskentelylleen sekä työskentelee pitkäjänteisesti T3 Oppilas ymmärtää kemian osaamisen

Lisätiedot

Mikä ihmeen projektioppiminen?

Mikä ihmeen projektioppiminen? Koostanut: Elina Viro Mikä ihmeen projektioppiminen? Projektioppimisella tarkoitetaan oppilaslähtöistä opetusmenetelmää, jossa keskiössä on jokin projekti. Projektioppimisen kanssa läheisiä työskentelymuotoja

Lisätiedot

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Global Mindedness kysely. Muuttaako vaihto-opiskelu opiskelijan asenteita? Kv päivät Tampere May- 14

Global Mindedness kysely. Muuttaako vaihto-opiskelu opiskelijan asenteita? Kv päivät Tampere May- 14 Global Mindedness kysely Muuttaako vaihto-opiskelu opiskelijan asenteita? Kv päivät Tampere 13.5. May- 14 Mistä olikaan kyse? GM mittaa, kuinka vastaajat suhtautuvat erilaisen kohtaamiseen ja muuttuuko

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan johtamista opiskelevien käsityksiä eri sidosryhmien roolista palvelujen laadun parantamisessa

Sosiaali- ja terveysalan johtamista opiskelevien käsityksiä eri sidosryhmien roolista palvelujen laadun parantamisessa Sosiaali- ja terveysalan johtamista opiskelevien käsityksiä eri sidosryhmien roolista palvelujen laadun parantamisessa Päivi Huotari, yliopettaja, Lahden ammattikorkeakoulu 11.11.2014 Lahden tiedepäivä

Lisätiedot

Ohjaus ja monialainen yhteistyö

Ohjaus ja monialainen yhteistyö Ohjaus ja monialainen yhteistyö Raija Kerätär Työterveyshuollon erik.lääk, kuntoutuslääkäri, työnohjaaja STOry www.oorninki.fi Osallisuus - syrjäytyminen Sosiaalinen inkluusio, mukaan kuuluminen, osallisuus

Lisätiedot

Tietoasiantuntijoiden osaamisen kehittyminen, kontekstina hanketoiminta ja moniammatillinen yhteistyö

Tietoasiantuntijoiden osaamisen kehittyminen, kontekstina hanketoiminta ja moniammatillinen yhteistyö Tietoasiantuntijoiden osaamisen kehittyminen, kontekstina hanketoiminta ja moniammatillinen yhteistyö Informaatiotutkimuksen yhdistyksen seminaari 13.11.2015 Hanna Lahtinen Sisältö 1. Taustaa 2. Tutkimuksen

Lisätiedot

Käsitteistä. Reliabiliteetti, validiteetti ja yleistäminen. Reliabiliteetti. Reliabiliteetti ja validiteetti

Käsitteistä. Reliabiliteetti, validiteetti ja yleistäminen. Reliabiliteetti. Reliabiliteetti ja validiteetti Käsitteistä Reliabiliteetti, validiteetti ja yleistäminen KE 62 Ilpo Koskinen 28.11.05 empiirisessä tutkimuksessa puhutaan peruskurssien jälkeen harvoin "todesta" ja "väärästä" tiedosta (tai näiden modernimmista

Lisätiedot

YHTEISTYÖSTÄ INNOVATIIVISUUTTA!

YHTEISTYÖSTÄ INNOVATIIVISUUTTA! YHTEISTYÖSTÄ INNOVATIIVISUUTTA! Vuxenutbildning för Svenskfinland 22-23.3.2011 PhD REIJO SILTALA 2011 PUHEENVUORON RAKENNE 1. TÄRKEIMMÄT KÄSITTEET INNOVAATIOT INNOVATIIVISUUS 2. ESIMERKKITAPAUKSIA INNOVAATIOISTA

Lisätiedot

Yliopistojen työhyvinvointikysely 2011 Biologian laitos opetus- ja tutkimushenkilöstö. Vastaajia 27

Yliopistojen työhyvinvointikysely 2011 Biologian laitos opetus- ja tutkimushenkilöstö. Vastaajia 27 Yliopistojen työhyvinvointikysely 0 Biologian laitos opetus- ja tutkimushenkilöstö Vastaajia 7 Hyvinvointikysely Taustatiedot - Sukupuoli: Yksittäisiä vastaajia: 66 0 8 6 6% 9% % 9% Nainen Mies Biologian

Lisätiedot

Yliopistojen työhyvinvointikysely 2011 Biologian laitos tukihenkilöstö. Vastaajia 21

Yliopistojen työhyvinvointikysely 2011 Biologian laitos tukihenkilöstö. Vastaajia 21 Yliopistojen työhyvinvointikysely 0 Biologian laitos tukihenkilöstö Vastaajia Hyvinvointikysely Taustatiedot - Sukupuoli: Yksittäisiä vastaajia: 0 8 6 8% 6% % 8% Nainen Mies Biologian laitos, Muu henkilökunta,

Lisätiedot

HARJOITTELUN ENNAKKOTEHTÄVÄ

HARJOITTELUN ENNAKKOTEHTÄVÄ HARJOITTELUN ENNAKKOTEHTÄVÄ --Raporttisi perehtymisestä harjoittelupaikkaasi-- Voit myös kerätä muuta tietoa harjoittelupaikastasi! ENNAKKOTETEHTÄVÄ: 1. Perehtyminen harjoittelupaikkaan 2. Organisaatio,

Lisätiedot

Esimiestyö muutoksessa - oppimisverkosto

Esimiestyö muutoksessa - oppimisverkosto Esimiestyö Kevan Kaari-työpaja & Kunteko2020 14.4.2016 Helsinki, Paasitorni Oppimisverkosto Open space työskentelyn tulokset Kokemuksia verkostoista: olen ollut Hyödyllisissä verkostoissa Hyödyttömissä

Lisätiedot

Yleisten osien valmistelu

Yleisten osien valmistelu Taiteen perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet Yleisten osien valmistelu Alustavien luonnosten tarkastelua Taiteen perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen 15.4.2016 Opetushallitus

Lisätiedot

Aalto-yliopisto: kolmen yliopiston yhdistymisen lähteet, voimat ja haasteet

Aalto-yliopisto: kolmen yliopiston yhdistymisen lähteet, voimat ja haasteet Opetusministeriö 2.11.2009 Tutkimushanke Aalto-yliopisto: kolmen yliopiston yhdistymisen lähteet, voimat ja haasteet Aalto-yliopisto: kolmen yliopiston yhdistymisen lähteet, voimat ja haasteet Tutkijatiimi

Lisätiedot

Oppijakeskeisen mielekkään oppimisen seitsemän ominaisuutta

Oppijakeskeisen mielekkään oppimisen seitsemän ominaisuutta Oppijakeskeisen mielekkään oppimisen seitsemän ominaisuutta professori David. H. Jonassenin (PennState Un.), (1995) esittämät universaalit elinikäisen oppimisen ominaisuudet : lisäyksenä ( ETÄKAMU-hanke

Lisätiedot

Yhteenveto VASU2017 verkkokommentoinnin vastauksista. Opetushallitus

Yhteenveto VASU2017 verkkokommentoinnin vastauksista. Opetushallitus Yhteenveto VASU2017 verkkokommentoinnin vastauksista Opetushallitus Verkkokommentointi VASU2017 Opetushallituksen nettisivuilla oli kaikille kansalaisille avoin mahdollisuus osallistua perusteprosessiin

Lisätiedot

Verkostot ja strateginen kyvykkyys kilpailutekijänä

Verkostot ja strateginen kyvykkyys kilpailutekijänä Menestyksen eväät Kone- ja metallituoteteollisuus tuottavuusloikkaukseen yhteistyöllä Verkostot ja strateginen kyvykkyys kilpailutekijänä Liiketoimintasuhteen anatomia Jukka Vesalainen Vaasan yliopisto

Lisätiedot

Tilat ja opetussuunnitelmien perusteet

Tilat ja opetussuunnitelmien perusteet Tilat ja opetussuunnitelmien perusteet Eija Kauppinen 13.4.2016 Perusopetuksen oppimiskäsitys Oppilas on aktiivinen toimija ja oppii asettamaan tavoitteita, ratkaisemaan ongelmia ja toimimaan muiden kanssa.

Lisätiedot

Käsitys oppimisesta koulun käytännöissä

Käsitys oppimisesta koulun käytännöissä Käsitys oppimisesta koulun käytännöissä Oppimiskäsityksen kuvaus Helsinki 6.3.2015 1 Oppimiskäsitys perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa Perusteissa kuvataan oppimiskäsitys, jonka pohjalta opetussuunnitelman

Lisätiedot

PROFILES -hankkeeseen osallistuvien opettajien osaamisalueiden kartoittaminen

PROFILES -hankkeeseen osallistuvien opettajien osaamisalueiden kartoittaminen PROFILES -hankkeeseen osallistuvien opettajien osaamisalueiden kartoittaminen Ammatillisen kehittymisen prosessin aluksi hankkeeseen osallistuvat opettajat arvioivat omaa osaamistaan liittyen luonnontieteiden

Lisätiedot

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana Helka Pirinen Esimies muutoksen johtajana Talentum Helsinki 2014 Copyright 2014 Talentum Media Oy ja Helka Pirinen Kansi: Ea Söderberg, Hapate Design Sisuksen ulkoasu: Sami Piskonen, Suunnittelutoimisto

Lisätiedot

Paras työelämä luodaan yhdessä! - Riittääkö että työssä viihdytään?

Paras työelämä luodaan yhdessä! - Riittääkö että työssä viihdytään? Paras työelämä luodaan yhdessä! - Riittääkö että työssä viihdytään? Merja Fischer, TkT ja KTM Johtajana Nokia, ABB ja Wärtsilä (2003-2012) Partneri Valoma Oy www.valoma.fi (09/2012- >) ja tutkijana Aalto-

Lisätiedot

Oppivat verkostot ja liikkumavaran luominen yhdys- tai rajapinnoilla opiskeluhuollon palvelut uudistusten kentässä

Oppivat verkostot ja liikkumavaran luominen yhdys- tai rajapinnoilla opiskeluhuollon palvelut uudistusten kentässä Oppivat verkostot ja liikkumavaran luominen yhdys- tai rajapinnoilla opiskeluhuollon palvelut uudistusten kentässä Kunnallistieteen päivät Helsingissä 13.-14.10.2016 Kuntajohtamisen työryhmä (Tieteiden

Lisätiedot

Markus Kaakinen Tampereen yliopisto

Markus Kaakinen Tampereen yliopisto Markus Kaakinen Tampereen yliopisto 9.12.2010 1. Ympäristöekspertti-toiminta 2. Organisaatioiden tutkiminen ja kehittäminen 3. Teoreettiset lähtökohdat 4. Tutkimuskysymykset 5. Tapaustutkimus, tutkimusaineisto

Lisätiedot

TOISINAJATTELUA STRATEGISESTA

TOISINAJATTELUA STRATEGISESTA TOISINAJATTELUA STRATEGISESTA JOHTAMISESTA Saku Mantere, Eero Vaara, Hanken Kimmo Suominen, Perfecto Oy (Aalto/Tuotantotalous) 18.11.2011 STRATEGIA JA IHMISET Strategian eriskummallisuuksia 1. Strategia

Lisätiedot

Työelämävalmiudet: Oivallus-hankeken seminaari

Työelämävalmiudet: Oivallus-hankeken seminaari Työelämävalmiudet: Oivallus-hankeken seminaari Optek Opetusteknologia koulun arjessa Jari Lavonen, Professor of Physics and Chemistry Education, Head of the department Department of Teacher Education,

Lisätiedot

Sisäisen turvallisuuden ja Ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko

Sisäisen turvallisuuden ja Ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko Sisäisen turvallisuuden ja Ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko Jarno Limnéll Professori, kyberturvallisuus, Aalto-yliopisto Kyberturvallisuusjohtaja, Insta Group Oy. Dosentti, Tampereen Teknillinen

Lisätiedot

Seitsemännen vuosiluokan maantiedossa tutustutaan maapallon karttakuvaan, erityisesti Pohjois- ja Etelä-Amerikkaan.

Seitsemännen vuosiluokan maantiedossa tutustutaan maapallon karttakuvaan, erityisesti Pohjois- ja Etelä-Amerikkaan. 1 Ylöjärven opetussuunnitelma 2004 Maantieto Maantiedon opetuksessa tutkitaan maapalloa ja sen erilaisia alueita sekä alueellisia ilmiöitä. Opetuksen tulee kehittää oppilaiden maantieteellistä maailmankuvaa

Lisätiedot

ENG-A3030 Syventävä harjoittelu ENG-A3031 Syventävä harjoittelu ulkomailla. Vinkkejä harjoitteluun Ti 21.4.2015 klo 12:15 K323

ENG-A3030 Syventävä harjoittelu ENG-A3031 Syventävä harjoittelu ulkomailla. Vinkkejä harjoitteluun Ti 21.4.2015 klo 12:15 K323 ENG-A3030 Syventävä harjoittelu ENG-A3031 Syventävä harjoittelu ulkomailla Vinkkejä harjoitteluun Ti 21.4.2015 klo 12:15 K323 L. K. 14.4.2015 Muistilista harjoitteluun Ennen harjoittelun alkamista: Työsopimus

Lisätiedot

Uusi opetussuunnitelma oppiva yhteisö Etelä- Suomen aluehallintovirasto Karkkila. Ulla Rasimus PRO koulutus ja konsultointi

Uusi opetussuunnitelma oppiva yhteisö Etelä- Suomen aluehallintovirasto Karkkila. Ulla Rasimus PRO koulutus ja konsultointi Uusi opetussuunnitelma oppiva yhteisö Etelä- Suomen aluehallintovirasto 14.- 15.9.2015 Karkkila Ulla Rasimus PRO koulutus ja konsultointi Koulua ympäröivä maailma muuttuu Teknologia Ilmastonmuutos, luonto

Lisätiedot

Kuinka turvaat työllisyytesi?

Kuinka turvaat työllisyytesi? Kuinka turvaat työllisyytesi? Ida Mielityinen Akava Työurat ja osaaminen koetuksella 20.9.2016 Esimerkkejä tulevaisuuden ammateista ihmisten keinotekoisten kehonosien valmistajat nano-teknikot, geneettisten

Lisätiedot

Tutkimus tutuksi! Eläkkeelle siirtyminen asiantuntijatyössä: (ELSA) Kati Ovaska: Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma. Ravintola Pääposti 13.4.

Tutkimus tutuksi! Eläkkeelle siirtyminen asiantuntijatyössä: (ELSA) Kati Ovaska: Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma. Ravintola Pääposti 13.4. Tutkimus tutuksi! Eläkkeelle siirtyminen asiantuntijatyössä: kokemuksen ja osaamisen säilyttämisen käytännöt (ELSA) Eerikki Mäki & Tanja Kuronen Mattila: Aalto yliopisto Kati Ovaska: Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö

Lisätiedot

OPETUKSEN JA OPPIMISEN PERUSTEET: Oppimisen käsitteitä P3, osa 2 Hannele Niemi syksy 2015

OPETUKSEN JA OPPIMISEN PERUSTEET: Oppimisen käsitteitä P3, osa 2 Hannele Niemi syksy 2015 OPETUKSEN JA OPPIMISEN PERUSTEET: Oppimisen käsitteitä P3, osa 2 Hannele Niemi syksy 2015 Käyttäytymistieteellinen tiedekunta / Hannele Niemi 28.10.2015 1 Oppimisen käsitteen laajeneminen Oppiminen on

Lisätiedot

Uusi Sairaala-hanke on mittava muutosprosessi

Uusi Sairaala-hanke on mittava muutosprosessi Uusi Sairaala-hanke on mittava muutosprosessi M I K Ä O N TÄ R K E Ä Ä, KUN TO I M I N N A N M U U TO S V I E DÄ Ä N L Ä P I J O H TA M I S E N J A H E N K I LÖ S TÖ N O S A A M I S E N N Ä KÖ KU L M A

Lisätiedot

Tampereen yliopiston ylioppilaskunnan strategia

Tampereen yliopiston ylioppilaskunnan strategia Tampereen yliopiston ylioppilaskunnan strategia Johdanto Tampereen yliopiston ylioppilaskunta Tamyn toiminta päättyy 31.12.2017 kolmen tamperelaisen korkeakoulun yhdistymisen myötä. Tamy ja Tampereen teknillisen

Lisätiedot

Vieraantunut yksilö ja anominen yhteiskunta sosiaalisesta mediasta ratkaisu? Lehtori Matti Pesola Humanistinen ammattikorkeakoulu

Vieraantunut yksilö ja anominen yhteiskunta sosiaalisesta mediasta ratkaisu? Lehtori Matti Pesola Humanistinen ammattikorkeakoulu Vieraantunut yksilö ja anominen yhteiskunta sosiaalisesta mediasta ratkaisu? Lehtori Matti Pesola Humanistinen ammattikorkeakoulu Vieraantuminen ja anomia Sosiaalinen vieraantuminen (alienaatio), kuvaa

Lisätiedot

Hyvät t käytännöt t julkisiksi miksi ja miten?

Hyvät t käytännöt t julkisiksi miksi ja miten? Hyvät t käytännöt t julkisiksi miksi ja miten? Olemme kaikki kuulleet sanottavan, että virheistä opitaan ja kantapää on hyvä opettaja. Tekevälle tapahtuu virheitä ja niiden salliminen on välttämätöntä,

Lisätiedot

Elisse Heinimaa / Luentojen tekstit Tallinnassa ja Tartossa REGGIO EMILIA -PEDAGOGIIKAN PERIAATTEITA JA PERUSKÄSITTEITÄ

Elisse Heinimaa / Luentojen tekstit Tallinnassa ja Tartossa REGGIO EMILIA -PEDAGOGIIKAN PERIAATTEITA JA PERUSKÄSITTEITÄ 1 Elisse Heinimaa / Luentojen tekstit 3. - 4.5.2013 Tallinnassa ja Tartossa REGGIO EMILIA -PEDAGOGIIKAN PERIAATTEITA JA PERUSKÄSITTEITÄ REGGIO EMILIAN PÄIVÄKOTIEN KASVATUSAJATTELUN OMINAISPIIRTEITÄ: PÄIVÄKOTI

Lisätiedot

Yliopistojen työhyvinvointikysely Biologian laitos. Vastaajia 47

Yliopistojen työhyvinvointikysely Biologian laitos. Vastaajia 47 Yliopistojen työhyvinvointikysely 0 Biologian laitos Vastaajia 7 Hyvinvointikysely Taustatiedot - Sukupuoli: Yksittäisiä vastaajia: LuTK 06, Biologian laitos 9 00% 80% 60% % 6% 0% 0% % 0% 0% Nainen Mies

Lisätiedot

Reflektoiva oppiminen harjoittelussa Insinööritieteiden korkeakoulu

Reflektoiva oppiminen harjoittelussa Insinööritieteiden korkeakoulu Reflektoiva oppiminen harjoittelussa 17.9.2015 Insinööritieteiden korkeakoulu Psykologi, uraohjaaja Seija Leppänen Reflektointiprosessi aloittaa oppimisen 1. Orientoituminen ja suunnittelu: millainen tehtävä

Lisätiedot

Mitä taitoja tarvitaan tekstin ymmärtämisessä? -teorian kautta arkeen, A.Laaksonen

Mitä taitoja tarvitaan tekstin ymmärtämisessä? -teorian kautta arkeen, A.Laaksonen Mitä taitoja tarvitaan tekstin ymmärtämisessä? -teorian kautta arkeen, A.Laaksonen Lukemisen taitoja Tulisi kehittää kaikissa oppiaineissa Vastuu usein äidinkielen ja S2-opettajilla Usein ajatellaan, että

Lisätiedot