Organisaatioiden välinen tiedon rakentaminen eturistiriidassa - fasilitoidun työpajan vuorovaikutuksen tarkastelua

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Organisaatioiden välinen tiedon rakentaminen eturistiriidassa - fasilitoidun työpajan vuorovaikutuksen tarkastelua"

Transkriptio

1 Koneenrakennustekn ikan laitos, Tuotantotalouden laitos Organisaatioiden välinen tiedon rakentaminen eturistiriidassa - fasilitoidun työpajan vuorovaikutuksen tarkastelua AnteroHirvensalo DOCTORAL DISSERTATIONS

2

3 Aalto University publication series Aalto DOCTORAL University DISSERTATIONS45/2015 publication series DOCTORAL DISSERTATIONS45/2015 Organisaatioiden välinen tiedon Organisaatioiden rakentaminen eturistiriidassa välinen tiedon - rakentaminen fasilitoidun työpajan eturistiriidassa vuorovaikutuksen fasilitoidun ta r k a s telu työpajan a vuorovaikutuksen ta telu Antero Hirvensalo Antero Hirvensalo Tekn ikan tohtorin tutkinnon suoritamiseksi laaditu väitöskirja, jo Tekn esitetä ikan ä n Aa tohtorin lto-yliopiston tutkinnon sin öör suoritamiseksi itieteiden ja laaditu per u stieteiden väitöskirja, jo esitetä korkeakoulujen ä n Aa lto-yliopiston luva la julkisesti in sin öör itieteiden tarkastetavaksi ja per u luentosalissa stieteiden TU2 toukokuun korkeakoulujen 9. päivänä luva la 2015 julkisesti klo tarkastetavaksi 12. luentosalissa TU2 toukokuun 9. päivänä 2015 klo 12. Aalto-yliopisto Aalto-yliopisto Insinööritieteiden ö ö korkeakoulu lu In Koneenrakennustekniikan sin ö ö ritieteiden korkeakou ikan laitos, laitos, lu koneenrakennustekniikka ikka Koneenrakennustekn Tu Perustieteiden otan totalou den korkeakoulu laitos, ikan teolisu laitos, u stalou koneenrakennustekn s ikka Tuotantotalouden totalou laitos, laitos, teollisuustalous teolisu u stalou s

4 Vastu u professorit Pr ofessor i Ka levi Ekm a n Pr ofessor i Ka r i Ta n ska n en Ohjaajat Professori Rita Smeds TkT Pa u li Alin Esitarkastajat Professori Kristina Kumpulainen, Helsingin yliopisto Associa te Pr ofessor Sa ku Ma n ter e, McGil Un iver sity, Ca n a da Vastavä itä jä t Professori Göte Nyman, Helsingin yliopisto Associa te Pr ofessor Sa ku Ma n ter e, McGil Un iver sity, Ca n a da Aalto University publication series DOCTORAL DISSERTATIONS45/2015 Antero Hirvensalo ISB N (pa in etu ) ISBN (pdf) ISSN-L ISSN (pa in etu ) ISSN (pdf) htp://u r n.fi/urn:isb N: Kuvat:Lina Hongel, Antero Hirvensalo Un igr a fia Oy Helsin ki2015 Julkaisutilaukset: tuta-library(at)aalto.fi

5 Abstract Aalto Un iversity, P.O. B ox 11000, FI Aalto Au thor A n ter o Hi r v en s a lo Nameofthedoctoraldissertation Inter-organizationalknowledgecreation during conflictof interest-a study of interaction in a facilitated workshop Pu blisher School of Engineering, School of Science Un it Department of Engineering Design and Production, Department of Industrial Engineering and Management SeriesA a lto Un i v er s i ty p u b li ca DOCTORALDISSERTATIONS ti on s er i es 45/2 015 Field of research Engineering Design, IndustrialEngineering Manuscript submited5 Decem b er Date of the defence 9 May 2015 Permission to publish granted (date) 5 March2015 Lan gu agefinnish Monograph Article dissertation (summary + original articles) Abstract The d i s s er ta ti on ex a m i n es the f a ci li ta ted i n ter a cti on p r oces s of k n ow or g a n i za ti on a l b ou n d a r i es d u r i n g con fl i ct of i n ter es t. The d i s s er ta ti on r ela ted p hen om en a : k n owled g e cr ea ti n g i n ter a cti on b etween the m em b er s of or g a n i za ti on s, a n d the a cti v i ty of a f a ci li ta tor i n g u i d i n g s u ch i cr ea te n ew theor eti ca l k n owled g e i n the a r ea of or g a n i za ti on a l k n owled g e n eed to ex a m i n e the p oli ti ca l p r oces s on the m i cr o lev el of i n ter a cti on ob j ecti v e i s a ls o to cr ea te n ew theor eti ca l k n owled g e i n the a r ea of f cr ea ti on. Thecontextof thedissertation is a facilitated workshop aimed atdeveloping twofirms joint s a les p r oces s towa r d s a j oi n t cu s tom er. Di f f er en t i n ter es ts b etween th con fl i cts i n the i n ter a cti on b etween the em p loy ees of the fi r m s a n d to th k owled g e cr ea ti on. I a p p ly con v er s a ti on a n a ly ti c r es ea r ch m ethod s a n d th thi s s i tu a ti on f r om the v i ewp oi n t of v er b a l i n ter a cti on. I d r a w con cl of i n ter a cti on a n d the fi r m 's i n ter es ts r ela te to ea ch other, a n d how t r es u lt of the i n ter a cti on. Fu r ther, I d r a w con clu s i on s of the p oli ti ca l cr ea ti on a n d the a cti v i ty of the f a ci li ta tor i n g u i d i n g the p r oces s. As a result, Iprovidean empirica ly grounded description of theevents observed in the p oli ti ca l p r oces s. Thes e ev en ts a r e (1) ex p li ca ti on of the i n ter es ts, (2 stancechange, (4)warranting of interests and (5)transition from thepoliticalprocess towards k n owled g e cr ea ti on. The f a ci li ta tor i n fl u en ces d i r ectly the ex p li ca ti on of f a ci li ta tor i n fl u en ces cha n g e i n the em p loy ees ' v i ewp oi n ts b y g u i d i n g p oli ti ca l p r oces s, thu s i n fl u en ci n g i n d i r ectly the tr a n s i ti on towa r d k n The r es u lts con tr i b u te to the s tu d y of or g a n i za ti on a l k n owled g e cr ea ti o or g a n i za ti on a l i n ter es ts m a n i f es t them s elv es thr ou g h i n ter a cti on a l s tr u c i d en ti f y i n g the ev en ts of a p oli ti ca l p r oces s, d u r i n g whi ch con fl i cti b a r r i er s to a n d s ti m u la te k n owled g e cr ea ti on. The r es u lts con tr i b u te to b y d es cr i b i n g how a f a ci li ta tor ca n i n fl u en ce the p oli ti ca l p r oces s. Fa organizations tomanagetheir differences in a constructivemanner.in this way conflicting i n ter es ts ca n b e u ti li zed a s g r ou n d s f or a cceler a ti n g i n ter -or g a n i za ti KeywordsIn ter -or g a n i za ti on a l cola b or a ti on, k n owled g e cr ea ti on, f a ci li ta ti ISB N (prin ted) ISB N (pdf) ISSN-L ISSN (prin ted) ISSN (pdf) Location of publisher Hels i n k i Location of printing Hels i n k iyear2 015 Pages160 u rn htp ://u r n.fi /UR N :IS B N :

6

7 Tivistelm Tivistelm ä Aalto-yliopisto, PL 11000, Aalto Aalto-yliopisto, PL 11000, Aalto Tekijä Tekijä ter Hi en lo A n ter o Hi r v en s a lo Väitöskirjan nimi Organisaatioiden Väitöskirjan nimi välinen tiedon rakentaminen eturistiriidassa fasilitoidun Organisaatioiden työpajan välinen vuorovaikutuksen tiedon rakentaminen tarkastelua eturistiriidassa - fasilitoidun työpajan vuorovaikutuksen tarkastelua Ju lkaisijainsinööritieteiden korkeakoulu Ju lkaisijainsinööritieteiden korkeakoulu, Perustieteiden korkeakoulu Yksikkö Yksikkö Koneenrakennustekniikan laitos, Tuotantotalouden laitos SarjaA lto Un er ty li ca DOCTORALDISSERTATIONS ti on er es 45/2 015 SarjaA a lto Un i v er s i ty p u b li ca DOCTORALDISSERTATIONS ti on s er i es 45/2 015 Tu tkim salakon een en tek teoli ta lou Tu tkim u salakon een r a k en n u s tek n i i k k a, teoli s u u s ta lou s Kä sikirjoitu ksen pvm Vä itö spä ivä Kä sikirjoitu ksen pvm Vä itö spä ivä Ju lkaisu lu van yö tä ispä 05 ivä KieliSuomi Ju lkaisu lu van m yö n tä m ispä 05 ivä KieliSuomi Monografia Yhdistelmäväitöskirja (yhteenveto-osa erilisartikkelit) Monografia Yhdistelmäväitöskirja (yhteenveto-osa + erilisartikkelit) Tivistelm Tivistelm ä Tutkimukseni kohteena on organisaatioiden välinen tiedon rakentaminen fasilitoidussa vuorovaikutuksessa Tutkimukseni kohteena eturistiriidan on organisaatioiden aikana.tutkimuksessani välinen tiedon yhdistyy rakentaminen kaksi toisiinsa fasilitoidussa sidoksissa olevaa vuorovaikutuksessa ilmiötä:eri organisaatioiden eturistiriidan aikana.tutkimuksessani edustajien välinen tietoa yhdistyy rakentava kaksi vuorovaikutus toisiinsa sidoksissa eturistiriidan olevaa ilmiötä:eri vaiku organisaatioiden taessa, sekä fasilitoijan edustajien toiminta välinen vuorovaikutuksen tietoa rakentava vuorovaikutus ohjauksessa. Tavoi eturistiriidan teena on vaiku tuotaa taessa, uu ta sekä tietoa fasilitoijan organisaatioiden toiminta tiedon vuorovaikutuksen rakentamisen ohjauksessa. tutkimukseen, jossa on Tavoi havai teena tu tarvemikrotason on tuotaa uu ta tietoa vuorovaikutuksen organisaatioiden tarkempaan tiedon rakentamisen tutkimukseen.sama tutkimukseen, la jossa ta on havai oi teen tu tarvemikrotason on tu ota vuorovaikutuksen ta ti etoa tarkempaan li toi tutkimukseen.sama tu la es ta ti ed on ta Tutkimuksen v oi teen a kontekstina on tu ota a on fasilitoitu u u ta ti kehi etoa tämistyöpaja, f a s i li toi jossa n n kaksi i n v yritystä a i k u tu kehi k s es tää ta ti ed on r yhteistä Tutkimuksen myyntiprosessia kontekstina yhteiseleasiakkaa on fasilitoitu kehi le.yrityksi tämistyöpaja, lä on jossa erilaisetliiketoiminna kaksi yritystä kehi lisetedut, tää yhteistä mikä johtaa myyntiprosessia eturistiriitoihin yhteiseleasiakkaa työpajan ryhmässä le.yrityksi tapahtuvassa lä on erilaisetliiketoiminna vuorovaikutuksessa, eli lisetedut, tiedon mikä en johtaa ta eturistiriitoihin en oli ti työpajan een ryhmässä os es tapahtuvassa ov ela vuorovaikutuksessa, es telu eli tiedon ly ti tä r teor a k en eeti ta m i s en lä p htö oli i ohti ti s een or p r ov os es s i tu i n. en S ov ta ela n telu k es k u s telu Teen n a n a ly y telm ti s tä m e teor vuorovaikutuksen eeti s i a lä rakenteetja htö k ohti yritysten a v u or edutovatyhteydessä ov a i k u tu k s en ta toisiinsa, r k a s telu eli u miten n. Teen yritysten p ä edut ä telm i ä s i vuorovaikutuksen or ov tu rakenteetja en tu lok yritysten en edutovatyhteydessä lm en ev t, toisiinsa, la eli en miten ti ed yritysten on edut en ta en v on u or ov a i k u tu k s en tu lok s en a i lm en ev ä t, j a m i la i n en ti ed on r a k en ta m i s en on Tuloksena. on kuvaus tiedon rakentamisen polii tisen prosessin sisältämistä tapahtumista. Nämä Tuloksena ovat(1)etujen on kuvaus julkitulo, tiedon rakentamisen (2)eturistiriita, polii (3)näkökulman tisen prosessin muutos, sisältämistä (4)oikeutus tapahtumista. oma le Nämä edu leja ovat(1)etujen (5)siirtyminen julkitulo, tiedon (2)eturistiriita, rakentamiseen.fasilitoija (3)näkökulman vaiku muutos, taa vuorovaikutuksessa (4)oikeutus oma le edu suoraan leja etujen (5)siirtyminen julkituloon.fasilitoija tiedon rakentamiseen.fasilitoija vaiku taa polii tisen vaiku prosessissa taa vuorovaikutuksessa tapahtuviin suoraan näkökulmien etujen muutoksiin julkituloon.fasilitoija ohjaama la polii vaiku tisen taa polii prosessin tisen kertautumista, prosessissa tapahtuviin ja vaiku taa näkökulmien väli lisesti siirtymiseen muutoksiin tiedon ohjaama rakentamiseen. la polii tisen prosessin kertautumista, ja vaiku taa väli Tulokset lisesti siirtymiseen tuovat uu tiedon ta rakentamiseen. tietoa tiedon rakentamisen tutkimuksele tuoma la nä organisaatioiden Tulokset tuovat uu liiketoiminna ta tietoa tiedon liset rakentamisen edut tulevat tutkimuksele julki vuorovaikutuksen tuoma la nä organisaatioiden mi laisista tapahtumista polii liiketoiminna tinen prosessi koostuu.tutkimukseni liset edut tulevat laajentaa julki fasilitoinnin vuorovaikutuksen mi tutkimusta laisista tapahtumista selvi tämä lä, polii miten tinen fasilitoija prosessi voi koostuu.tutkimukseni vaiku taa tiedon rakentamisen laajentaa polii fasilitoinnin tiseen tutkimusta prosessiin.fasilitoinnin selvi tämä lä, avu miten la organisaatiotvoivatkäsitelä fasilitoija voi vaiku taa tiedon polii rakentamisen tista prosessia polii rakentava tiseen la prosessiin.fasilitoinnin tava la.tä lä tavoin eturistiriitaa avu la organisaatiotvoivatkäsitelä voidaan myös hyödyntää organisaatioiden polii tista prosessia välistä rakentava la tava innovaatiota la.tä lä edistävänä tavoin eturistiriitaa tekijänä. voidaan myös hyödyntää organisaatioiden välistä innovaatiota edistävänä tekijänä. Avain san atorganisaatioiden yhteistyö, tiedon rakentaminen, fasilitointi, vuorovaikutus Avain san atorganisaatioiden yhteistyö, tiedon rakentaminen, fasilitointi, vuorovaikutus ISB (pain etu ) ISB (pdf) ISB N (pain etu ) ISB N (pdf) ISSN-L ISSN (pain etu ) ISSN (pdf) ISSN-L ISSN (pain etu ) ISSN (pdf) Ju lkaisu paikkahels Pain opaikkahels Vu osi2 015 Ju lkaisu paikkahels i n k i Pain opaikkahels i n k i Vu osi2 015 Sivu rä160 rn htp ://u.fi /UR :IS : Sivu m ä ä rä160 u rn htp ://u r n.fi /UR N :IS B N :

8

9 KIITOKSET Tutkimukseni matka on ollut vaiherikas, ja samoin on sen aiheena oleva tiedon rakentaminen ja fasilitointi monimuotoinen. Matkani on johtanut tuotekehityksen ja organisaatiotutkimuksen kautta yksilöiden välisen vuorovaikutuksen tutkimukseen. Uusi maasto on muodostunut minulle läheiseksi, ja olen löytänyt tieteellisen kiinnostukseni kohteen niistä perusteista, joiden varassa ihmiset vuorovaikutuksessa toimivat ja tietoa yhdessä rakentavat. Olen työskennellyt väitöstutkimukseni aikana Aalto-yliopiston tuotantotalouden laitoksen SimLab -tutkimusyksikössä. Väitöskirjani on mahdollistunut siksi, että sen tutkijat ja henkilöstö ovat tehneet uusia uria avaavaa työtä organisaatioverkostojen prosessien tutkimuksen ja osallistavan kehittämisen alueella. Olen itse ollut osa tätä yhteisöä, ja väitöskirjani on osaltaan tämän yhteisön tuotos. Työni motivaattorina alusta asti on ollut SimLabin johtaja Riitta Smeds. Kiitos sinulle, sisareni Riitta siitä, että olet tehnyt tämän matkan mahdolliseksi! Pyysit minut aikanaan tutkimushankkeiden vetäjäksi ja fasilitoijaksi, mihin työhön tutkimukseni nyt perustuu. Olet myös toiminut väitöstyöni ohjaajana ja antanut tukea sen monissa eri vaiheissa. Toinen ohjaajani Pauli Alin, suuri kiitos sinulle vertaansa vailla olevasta ohjauksesta, jolla olet kannustanut ja pusertanut minua kohti selkeää itsenäistä tieteellistä ajattelua. Tieteellisen esitysmuodon vertauskuvana ollut martinilasi kohoaa nyt sinulle! Väitöskirjani esitarkastajina ovat toimineet Kristiina Kumpulainen ja Saku Mantere. Kiitos teille kannustavasta palautteestanne, jonka ansiosta työni selkeytyi ja kehittyi edelleen. Palautteenne on myös arvokasta työn kehittämisessä kohti kansainvälisiä julkaisuja. Vaikka julkaisutoiminta tästä eteenpäin jatkuu myös englanniksi, on ollut hienoa tehdä yhteistyötä suomen kielellä kanssanne, ja edistää siten suomenkielistä tutkimusta osana oman kulttuurimme perustaa. Kiitos pitkäaikaiselle vastuuprofessorilleni Kalevi Ekmanille tuesta väittelyprosessin läpiviemisessä. Minulle on ollut suuri ilo tehdä väitöstyö sinun valvonnassasi. Kiitän myös Kari Tanskasta toimimisesta toisena vastuuprofessorina tässä Aallon insinööritieteiden ja perustieteiden korkeakoulujen yhteistyönä tehdyssä tutkinnossani, sekä Matti Vartiaista työni aikana saamastani tuesta. Kiitos myös Tuuli Mattelmäelle ja ARTS:in muotoilun tutkijoille hyvästä yhteistyöstä kanssanne! Työni tärkeänä lähtökohtana ovat olleet Helsingin yliopiston käyttäytymistieteen tutkijoiden yhteiset aineistosessiot, jotka antoivat minulle alkusysäyksen vuorovaikutuksen tutkimuksen soveltamiselle organisaatiotutkimukseen. Kiitos Liisa Tainiolle ja sessioiden osallistujille i

10 yhteistyöstä yli tutkimusrajojen. Samoin kiitos Tuula Tykkyläiselle johdatuksesta keskustelunanalyysin kirjallisuuden pariin! Esimieheni SimLabissa on ollut Miia Jaatinen, jonka kanssa käydyt keskustelut ovat helpottaneet suuresti työni etenemistä. Kiitos sinulle Miia hyvistä juttutuokioista ja ideoinnista kanssasi! Tutkijakollegani Liina Hongell ja Laura Kohonen-Aho, kiitos yhteisistä pöhinäkeskusteluista ja ohjauksesta, sekä taiteen ja kuvallisuuden tuomisesta mukaan luovaan ajatteluun. Kiitos teille siitä inspiraatiosta ja ilosta, jonka ansioista tutkimuksen tekeminen oli kivaa eikä kuivaa, ja myös tutkijakämppiksen pelastamisesta syväanalyysin pohjalta! Kiitos myös kaikille muille tutkijatovereilleni, jotka olen kohdannut matkani varrella. Te olette olleet uskomattomia osaajia ja persoonia joiden kanssa on ollut hienoa työskennellä. Juha, Jan, Kisse, Pekka, Mona, Kimmo, Olli ja kaikki muut, te olitte mahtava alkuvaiheen tiimi. Päivi Haholle lämmin kiitos opastuksesta fasilitoinnin pariin, sekä toimimisesta Sim- Labin perustavana voimana. Erityiset kiitokset Juho Seppäselle, Kaisa Hänniselle ja Otto Söderlundille, jotka olette tehneet tämän tutkimuksen osaltanne mahdolliseksi. Soile, Marika, Anna, Rita, Anne, Teemu, Sara, Otso, Harri, Olivier, Raija ja kaikki muut SimLabin ja tuotantotalouden työtoverit, on ollut mahtavaa tehdä työtä kanssanne! Lisäksi suuri kiitos tutkimuksessa mukana olleille yritysten edustajille. Avoin yhteistyö teidän kanssanne on mahdollistanut pääsyn ainutlaatuiseen tutkimusaineistoon. Väitöstyöni tekeminen on mahdollistunut Tekesin rahoituksen turvin. Kiitän Tekesiä ja ISIS -hankkeen ohjausryhmän jäseniä osoittamastanne tuesta ja kiinnostuksesta työtäni kohtaan. Kiitos myös Aalto Service Factorylle työni taloudellisesta tukemisesta. Vanhempani ovat olleet mukana tutkimukseni matkalla sen tärkeinä taustavaikuttajina. Kiitos äitini Kaarina kaikesta tuestasi tämän työn tekemisessä! Ja vaikka isäni Erkki et ole enää jakamassa tätä hetkeä kanssani, olet mukana sydämessäni. Lopuksi haluan kiittää ihanaa perhettäni, joka on tehnyt väitöstyöni mahdolliseksi ja pitänyt minut tämän työni eri vaiheissa ihmisenä eheänä ja antanut työlleni merkityksen. Odotus on ollut pitkä, mutta tätä kirjoittaessani tunnen, että työ lopulta kantaa runsaan hedelmän. Vaimoni Satu, poikani Pietari, Herman ja Oliver, tämä väitöskirja on omistettu rakkaudella teille! Ja Lunalle rapsutukset! Espoossa maaliskuulla 2015 Veikko Antero Hirvensalo ii

11 SISÄLTÖ 1 Johdanto Tutkimusmotivaatio ja -ongelma Tutkittava ilmiö Organisaatioiden välinen yhteistyö ja ristiriidat Organisaatioiden yhteistyön fasilitointi Tutkimusmenetelmän valinta ja kontribuutio Kirjallisuus Organisaatioiden välinen tiedon rakentaminen Vuorovaikutus ja tiedon rakentaminen Fasilitoijan rooli tiedon rakentamisessa Institutionaalinen vuorovaikutus Toimintajakso Erimielisyyden ilmeneminen Yhteenveto Tutkimuskysymykset Tutkimusmenetelmä Teorian muodostamisen periaatteet Keskustelunanalyysi Analyyttinen käsittelytapa Tutkimusaineisto Aineiston valinta Konteksti Kehittämistyöpaja Myyntiprojektit Aineiston käsittely Työpajan tarjoama tutkimusaineisto Litterointi

12 5.3.3 Jaksojen valinta Toimintajaksojen analyysi Jakso Vuoro vuorolta tarkastelu Yhteenveto Jakso Vuoro vuorolta tarkastelu Yhteenveto Jakso Vuoro vuorolta tarkastelu Yhteenveto Jakso Vuoro vuorolta tarkastelu Yhteenveto Jakso Vuoro vuorolta tarkastelu Yhteenveto Jakso Vuoro vuorolta tarkastelu Yhteenveto Jakso Vuoro vuorolta tarkastelu Yhteenveto Jaksojen kokonaisuuden tarkastelu Poliittisen prosessin tapahtumien hahmottaminen Etujen julkitulo Eturistiriita Näkökulman muutos Oikeutus Tiedon rakentaminen

13 7.2 Fasilitoinnin vaikutus poliittisessa prosessissa Etujen julkituominen Poliittisen prosessin ohjaaminen Pohdinta Tulokset Teoreettinen kontribuutio Tiedon rakentamisen tutkimus Fasilitoinnin tutkimus Institutionaalisen vuorovaikutuksen tutkimus Käytännön kontribuutio Tutkimuksen arviointi Jatkotutkimuksen tarve Lähdeluettelo Liitteet

14 LUETTELO TAULUKOISTA Taulukko 1. Valintojen mahdollisuus vuorovaikutuksen edetessä Taulukko 2. Vuorovaikutuksen vieruspareja Taulukko 3. Työpajan osallistujat Taulukko 4. Tutkimuksessa käytetty aineisto Taulukko 5. Työpajan videotallenteen päävaiheet Taulukko 6. Myyntiprojekteja koskevan vuorovaikutuksen luokittelua Taulukko 7. Toimintajaksojen rakenne ja poliittisen prosessin tapahtumat Taulukko 8. Kertautumisen aikana ilmenevä vuorojen muuttuminen LUETTELO KUVISTA Kuva 1. Vuorovaikutuksen periaatemalli Kuva 2. Kirjallisuuteen perustuva poliittisen prosessin teoriamalli Kuva 3. Teoreettisen päättelyn periaate Toulminia soveltaen Kuva 4. Fasilitoidun vuorovaikutuksen toimintajakso Kuva 5. Vuorovaikutuksen kuvaustapa Kuva 6. Fasilitoijan toiminta aloitevuoron aikana Kuva 7. Osallistujien sijoittuminen työpajassa Kuva 8. Yritysten välisessä vuorovaikutuksessa esiintyvät sidosryhmät Kuva 9. Vuorovaikutuksen kuva jaksossa Kuva 10. Vuorovaikutuksen kuva jaksossa Kuva 11. Vuorovaikutuksen kuva jaksossa Kuva 12. Vuorovaikutuksen kuva jaksossa Kuva 13. Vuorovaikutuksen kuva jaksossa Kuva 14. Vuorovaikutuksen kuva jaksossa Kuva 15. Vuorovaikutuksen kuva jaksossa Kuva 16. Tiedon rakentamisen poliittisen prosessin malli Kuva 17. Eturistiriidan ilmeneminen kiistelynä jaksossa Kuva 18. Eturistiriidan ilmeneminen tasapainoiluna jaksossa Kuva 19. Eturistiriidan ilmeneminen perusteluna jaksossa Kuva 20. Fasilitoijan aloite tuo julki edun oikeutuksen jaksossa Kuva 21. Siirtyminen etujen neuvottelusta tiedon rakentamiseen jaksossa Kuva 22. Siirtyminen tiedon rakentamiseen jaksossa Kuva 23. Siirtyminen tiedon rakentamiseen jaksossa Kuva 24. Fasilitoijan aloitteen vaikutus edun julkituloon jaksossa Kuva 25. Fasilitoijan aloitteen vaikutus edun julkituloon jaksossa

15 Kuva 26. Etujen julkitulon välttäminen jaksossa Kuva 27. Aloitteen jatkaminen jaksossa Kuva 28. Fasilitoijan aloitteen mahdollistama etujen julkitulo vuorovaikutuksessa. 128 Kuva 29. Kontekstia luova ja hyödyntävä aloite

16 1 Johdanto 1.1 Tutkimusmotivaatio ja -ongelma Organisaatiotutkimuksen tietoperustaisen näkemyksen mukaan tieto on organisaation tärkein strateginen voimavara (Grant 1996). Organisaation tehtävänä on tämän näkemyksen mukaan mahdollistaa tiedon tehokas jakaminen ja siirtäminen yksilöiden ja ryhmien välillä (Kogut & Zander 1992) ja toimia yksilöiden asiantuntijatietoa integroivana instituutiona (Grant 1996). Monimutkaisessa liiketoimintaympäristössä, jossa tietopohja laajenee ja asiantuntemus on hajautunutta, uusi tieto syntyy yksittäisen organisaation sijasta pikemminkin yhteistyössä organisaatioiden muodostamassa oppimisverkostossa (Powell ym. 1996). Verkostossa organisaatiot pyrkivät hyödyntämään niiden erilaista tietoa, osaamista ja resursseja, joita yhdistämällä pyritään luomaan innovatiivisia ratkaisuja, joita organisaatiot eivät pystyisi yksin saavuttamaan (Hardy ym. 2005, Dodgson 1993). Organisaatioiden muodostama verkosto sisältää myös tietoa siitä, miten verkostoa koordinoidaan, jolloin verkoston koordinointia koskeva tieto itsessään luo arvoa verkoston jäsenille (Kogut 2000). Organisaatiorajoja ylittävät tietoprosessit ovat tärkeä tekijä verkoston innovatiivisuudelle (Dyer & Singh 1998) ja siten merkittäviä organisaatioiden kilpailukyvylle. Organisaatioiden välisiä tietoprosesseja on tutkittu valtaosin makrotasolla eli organisaatiotasolla ja verkostotasolla, mutta tutkijat ovat kuitenkin yhä enemmän yhtä mieltä siitä, että makrotason tietoprosessien ilmiöt perustuvat mikrotasolla eli yksilö- ja ryhmätasolla vaikuttaviin oppimisprosesseihin (Lewin ym. 2010). Mikrotasolla organisaatioiden tietoprosesseista on kuitenkin vähän tutkimusta (Salk & Simonin 2011) emmekä tiedä vielä riittävästi, miten uuden tiedon luominen organisaatioissa tapahtuu (Tsoukas 2009). Tapahtumien suora havainnointi on tarpeen, jotta voimme todella ymmärtää, miksi ja miten tapahtumat ajallisesti etenevät organisaatioissa (Mintzberg 1979). Olennainen kysymys on siten, millaisia organisaatioiden väliset mikrotason tietoprosessit ovat, kun yhteistyötä innovatiivisten ratkaisujen saavuttamiseksi tehdään? Konstruktivistisen tietokäsityksen mukaan tieto on yksilön tai yhteisön itsensä rakentamaa. Todellisuus ja tieto on yksilöiden välisessä vuorovaikutuksessa tuotettu sosiaalinen konstruktio (Berger & Luckmann 1966). Tästä lähtökohdasta organisaatioiden tieto näyttäytyy inhimillisenä toimintana ja käytäntöinä (Orlikowski 2002, Brown & Duguid 2001). Vuorovaikutusta pidetään tärkeänä mekanismina, jonka avulla käsit- 6

17 teellinen muutos ja sen seurauksena uuden tiedon rakentaminen tapahtuu Tsoukas (2009). Tällä tavoin organisaatioiden välisten tietoprosessien tarkastelu sosiaalisena vuorovaikutuksena avaa pääsyn tiedon rakentamisen empiiriselle tutkimukselle mikrotasolla. Erotukseksi datasta ja informaatiosta, sosiaalisesti rakentunut inhimillinen tieto on ennen kaikkea tulosta ihmisen suorittamasta arvioinnista tietyssä kontekstissa (Bell 1999). Organisaatioiden välisessä liiketoiminnallisessa kontekstissa tietoa arvioivat eri organisaatioiden edustajat omista liiketoiminnan eduistaan käsin, jolloin toisistaan eroavat edut estävät yhteistä tiedon rakentamista (Carlile 2004) ja aiheuttavat ristiriitoja (Kolb & Putnam 1992). Eturistiriidan johdosta organisaatioiden välinen tiedon rakentaminen vaatii etuja koskevaa neuvottelua ja myönnytysten tekemistä toimijoiden välillä. Silloin tiedon rakentaminen on luonteeltaan poliittinen prosessi, jossa etuja neuvotellaan ja määritellään uudelleen toimijoiden kesken (Carlile 2004). Eri organisaatioiden osallistujista koostuvan ryhmän tietoa rakentavan prosessin hallinta on vaativa tehtävä ja se edellyttää tämän prosessin johtamista (Nielsen 2012). Tältä kannalta on erityisen kiinnostavaa tutkia, miten fasilitointi auttaa yhteistä tiedon rakentamista. Fasilitoijan toiminnan nähdään liittyvän osallistamisen ja vuorovaikutuksen taitoihin: näitä ovat kyky erilaisten mielipiteiden ja kokemusten huomioimiseen, ryhmän ristiriitatilanteiden hallinnan taidot ja kyky ryhmän luovuuden herättämiseen (Schuman 2005). Fasilitoija voi saada ryhmän jäsenet tunnistamaan ja arvioimaan taustalla olevia perusoletuksia, ja hän voi hallita ryhmän poikkeuksellista käyttäytymistä sekä ristiriidan purkautumista (emt.). Empiiristä tutkimusta fasilitoijan ohjaavan toiminnan merkityksestä organisaatioiden edustajien väliselle tiedon rakentamiselle on tehty aiemmin lähinnä siitä näkökulmasta, miten fasilitoija käyttää mallinnusta, esineellistä ympäristöä ja artefakteja vuorovaikutuksen ohjaamisessa (Franco & Montibeller 2010, Cooren ym. 2006, Nielsen 2012). Sen sijaan tutkimusta fasilitoijan ohjaavasta toiminnasta organisaatioiden etujen vaikuttaessa tiedon rakentamiseen on toistaiseksi tehty vähän. Edellä olevan perusteella organisaatioiden välisellä tiedon rakentamisella on tärkeä merkitys niiden kyvylle tuottaa uutta tietoa, mutta emme kuitenkaan tiedä riittävästi, miten tietoa organisaatioiden edustajien välillä mikrotasolla käytännössä rakennetaan. Lisäksi organisaatioiden väliseen tiedon rakentamiseen vaikuttavat organisaatioiden edut, jolloin tiedon rakentaminen on luonteeltaan poliittinen prosessi. Tällaisen prosessin hallinta edellyttää prosessin johtamista siten, että etujen estävä vaikutus tiedon rakentamiseen voidaan hallita. Tästä muodostuu tutkimukseni keskeinen ongelma eli tarve selvittää tarkemmin, millaista organisaatioiden edustajien välinen tietoa rakenta- 7

18 va vuorovaikutus on etujen vaikuttaessa, ja toiseksi, miten fasilitoijan ohjaava toiminta voi auttaa edistämään tiedon rakentamista tällaisessa tilanteessa. 1.2 Tutkittava ilmiö Tutkimukseni kohteena on organisaatioiden välinen tiedon rakentaminen organisaatioiden edustajien välisessä vuorovaikutuksessa. Tarkastelen tiedon rakentamista fasilitoidussa työpajassa, jossa fasilitoija toimii vuorovaikutuksen ohjaajana. Tutkimuksessani yhdistyy siten kaksi toisiinsa sidoksissa olevaa ilmiötä: vuorovaikutuksessa tapahtuva eri organisaatioiden edustajien välinen tiedon rakentaminen, sekä fasilitoijan toiminta tällaisen vuorovaikutuksen ohjauksessa. Tutkimukseni lähtökohtana on organisaatioissa tapahtuvan tiedon rakentamisen 1 tutkimus, jonka mukaan uuden tiedon rakentaminen on prosessi, joka tapahtuu organisaation edustajien välisessä vuorovaikutuksessa (Tsoukas 2009). Tiedon rakentaminen vuorovaikutuksessa on prosessi joka koostuu puheenvuorojen vuorottelusta ja etenee refleksiivisesti osallistujien kesken (Weick 1979). Tiedon rakentaminen on vuorovaikutuksen osallistujien yhteinen, emergentti saavutus, jossa puhujat ymmärtävät oman aikaisemman lausumansa toisen puhujan vastauksen valossa (Gergen ym. 2004,12-13). Lähden siitä olettamuksesta, että organisaatioiden yhdessä rakentama tieto rakentuu organisaatioiden jo olemassa olevan tiedon varaan, ja että olemassa oleva tieto on paljolti käytäntöön sitoutunutta taustatietoa (Tsoukas 2009, 943). Organisaation edustajat ovat tietoisia taustatiedostaan, mutta se sitoutuu kulloiseenkin toimintaan ja on siten suurelta osin luonteeltaan artikuloimatonta, hiljaista tietoa (Polanyi 1962). Tarkastelen tiedon rakentamista siitä näkökulmasta, miten taustatieto saadaan uudelleen artikuloitua, jotta se saadaan esille ja merkitykselliseksi käsillä olevaan tehtävään nähden (Håkanson 2007), ja siten yhteisen tiedon rakentamisen lähtökohdaksi. Kun kyseessä on tiedon rakentaminen eri organisaatioiden etujen vaikuttaessa, tiedon rakentamisessa kohdataan poliittinen prosessi (Carlile 2004, 555), jossa organisaatioiden erilaiset edut tulevat esiin. Erilaiset edut aiheuttavat ristiriitoja, jotka estävät yhteistä tiedon rakentamista. Tarkastelen erityisesti liiketoiminnallisten etujen merkitystä tietoa rakentavassa vuorovaikutuksessa, sekä sitä, miten etuja koskeva tieto itsessään rakentuu vuorovaikutuksessa. 1 Käsite tiedon rakentaminen on lähekkäinen organisaatiotutkimuksessa yleisesti käytetylle käsitteelle tiedon luominen. Koska tutkimukseni tietoteoreettisena lähtökohtana on näkemys tiedosta yksilöiden välisessä vuorovaikutuksessa tuotettuna sosiaalisena konstruktiona, niin käytän tässä tutkimuksessa johdonmukaisesti käsitettä tiedon rakentaminen. 8

19 Esitän tutkimuksessani oletuksen, että organisaatioiden toimintaan sitoutuneeseen taustatietoon kuuluu myös niiden liiketoiminnallisia etuja koskeva tieto. Tämä tieto voi olla osittain artikuloituakin, mutta kun tarkastellaan yritysten välistä yhteistyötä, niin oletukseni on, että organisaatioiden rajapintojen eri puolella oleva etuja koskeva tieto on kunkin osapuolen toimintaan sitoutunutta taustatietoa. Fasilitoijan mukanaolo vuorovaikutuksessa tuo tarkasteluun fasilitoijan toiminnasta aiheutuvat erityiset piirteet. Nämä piirteet johtuvat siitä, että fasilitoijalle on annettu erityinen tehtävä vuorovaikutuksen ohjaajana. Fasilitoidun vuorovaikutuksen tärkeänä tehtävänä on saada yksilöllinen tieto osaksi yhteisöllistä tiedon rakentamista (Nielsen 2012). Tutkimukseni kohteena olevassa vuorovaikutuksessa fasilitoija toimii kysymysten esittäjänä reflektoivassa vuorovaikutuksessa, jossa käydään keskustellen läpi yritysten yhdessä toteuttamaa projektia. Fasilitoijalla on vuorovaikutuksessa aktiivinen rooli, ja fasilitointi vaikuttaa merkittävällä tavalla vuorovaikutuksen etenemiseen. Tutkimukseni kontekstina on organisaatioiden välinen fasilitoitu kehittämistyöpaja, jossa fasilitoija ja organisaatioiden edustajat tulevat yhteen ja organisaatioiden edustajien välinen yhteinen tiedon rakentaminen toteutuu. Kehittämistyöpaja on osa laajempaa kehitysinterventiota jonka tavoitteena on organisaatioiden välinen liiketoimintaprosessin kehittäminen (Smeds 1997). Kehittämistyöpaja muodostaa hetkellisesti tilanteen, jossa organisaatioiden välinen tiivis tietoa rakentava vuorovaikutus mahdollistuu yksilöiden välillä. Nonaka ja Konno kutsuvat tällaista jaettua tilaa ba:ksi, jossa sosiaaliset suhteet sekä yksilöllinen ja yhteinen tieto voivat kehkeytyä kokemuksen reflektoinnin avulla (Nonaka & Konno 1998, 40). Analyyttisen tarkastelun taso määrittyy sosiaalipsykologiasta sekä organisaatiotutkimuksesta käsin. Sosiaalipsykologiassa analyysitasot jaotellaan seuraavasti (Doise 1982): yksilön sisäinen taso, yksilöiden välinen taso, asemien tai ryhmien välinen taso sekä ideologinen tai kulttuurin/yhteiskunnan taso. Organisaatiotutkimuksen tasot ovat yksilötaso, ryhmätaso, organisaatiotaso ja verkostotaso (Vera ym. 2011). Tutkimukseni tarkastelee yksilöiden välistä vuorovaikutusta heidän toimiessaan omien organisaatioryhmiensä edustajina, jolloin analyyttisenä tasona on yksilöiden välinen taso heidän toimiessaan edustamiensa ryhmien jäseninä. Sovellan tietoa rakentavan, fasilitoidun vuorovaikutuksen tutkimukseen keskustelunanalyyttistä tutkimusmenetelmää, jonka avulla tarkastelen niitä rakenteita, joiden varassa vuorovaikutus toimii (Heritage 1996 [1984]). Institutionaalisen vuorovaikutuksen näkökulmasta vuorovaikutus on keskeinen väline, jonka avulla eri alojen ammattilaiset suorittavat työtehtäviään (Drew & Heritage 1992, 3). Fasilitoitu vuorovai- 9

20 kutus on tässä mielessä institutionaalista vuorovaikutusta, jossa fasilitoija toimii vuorovaikutuksen ohjaamisen ammattilaisena. Rajaudun tutkimuksessani tarkastelemaan tiedon rakentamista vuorovaikutuksessa kehittämistyöpajan tilanteessa. Laajempi aikaulottuvuus, kuten esimerkiksi tiedon rakentamisen vaikutukset organisaatioiden liiketoimintaan työpajan jälkeen, jää tarkastelun ulkopuolelle. 1.3 Organisaatioiden välinen yhteistyö ja ristiriidat Organisaatioiden välinen yhteistyö on lähtöisin niiden tarpeesta hyödyntää ympäröivän verkoston erilaisia resursseja (Gulati 1999). Syinä siihen että organisaatiot lähtevät yhteistyöhön ja muodostavat keskenään alliansseja voivat olla esimerkiksi tuotekehitys, markkinoille pääsy, kustannustehokkuus, kyvykkyyksien edullinen hankinta, jakelukanavat, asiakastiedon hankkiminen tai riskien hallinta. (Callahan & MacKenzie 1999, Hagedoorn 1993). Yhteistyöllä organisaatiot pyrkivät hyödyntämään niiden erilaista tietoa, osaamista ja resursseja, joita yhdistämällä pyritään luomaan innovatiivisia ratkaisuja, joita organisaatiot eivät pystyisi yksin saavuttamaan (Hardy ym. 2005, 58, Dodgson 1993, 79). Yhteistyöllä on myös haittapuolensa kuten kontrollin menetys, prosessien ja kulttuurien yhteensovittamisen vaikeus sekä viestinnän ongelmat (Callahan & MacKenzie 1999, 365). Organisaatioverkostossa yhteistyö ei perustu markkinoiden tai hierarkian hallintamekanismeihin vaan se on niiden välille sijoittuva organisoitumisen muoto (Powell 1990). Yhteistyön rakenteet muotoutuvat emergentisti toimialan lähtökohdista käsin (Kogut 2000). Tämän lisäksi organisaation oppimisen näkökulmasta nähdään että oppimisen kohde muuttuu jatkuvasti, eikä yhtä oikeaa hallintamekanismia voida valita. Sen sijaan yhteistyön tehtävien ja sen rakenteiden tulee sopeutua toisiinsa ja muuttua jatkuvasti (Sobrero & Schrader 1998). Yhteistyön voidaan katsoa riippuvan ennen kaikkea yhteistyöhön osallistuvien välisistä suhteista, jotka ovat jatkuvasti neuvottelujen kohteena, ja jotka kehittyvät ja uusiutuvat yhteistyön kestäessä (Hardy ym. 2005, 59). Sosiaaliset ja yksilölliset tekijät osana organisaatioiden yhteistyön näkökulmaa muodostavat oman tutkimuskohteensa. (Osborn & Hagedoorn 1997, Sobrero & Schrader 1998). Vaikeutena tässä tutkimuksessa on, että yksilöiden jäsenyyttä yhteistyössä on vaikea määritellä samoin käsittein kuin heidän ollessaan jäseninä yhdessä tietyssä organisaatiossa (Osborn & Hagedoorn 1997, 272). Tyypillistä yhteistyössä onkin juuri se, että yhteistyö sisältää monitahoisia vuorovaikutussuhteita ihmisten välillä heidän 10

21 toimiessaan samalla sekä yhteistyön jäseninä että eri organisaatioiden edustajina (Hardy ym. 2005, 59). Käytäntöyhteisöjä koskeva kirjallisuus (Brown & Duguid 2001, Wenger 1998) korostaa sitä että työntekijät, jotka osallistuvat samanlaisiin käytäntöihin, muodostavat yhteisöjä, joilla on keskenään jaettuja merkityksiä. Tämä merkitsee, että yhteistyön kannalta ei ole riittävää tarkastella työntekijöiden osallisuutta yhteistyöhön eri organisaatioiden edustajina, vaan merkityksellistä on myös heidän toimimisensa erilaisten käytäntöyhteisöjen jäseninä. Yhteistyössä työntekijä on siis samalla sekä tietyn organisaation edustaja, että tietyn käytäntöyhteisön jäsen. Hardy ym. (2005) määrittelevät organisaatioiden välinen tuloksellisen yhteistyön sellaisena, että se hyödyntää osallistujien erilaisuutta ja tuottaa sitä kautta yhteisöllisiä ja innovatiivisia ratkaisuja, mutta myös tasapainottaa sidosryhmien erilaiset edut (emt., 58). Tämä tarkoittaa sitä, että yhteistyön sujumisen ja innovaatioiden synnyttämisen lisäksi yhteistyöhön osallistuvien organisaatioiden tai niiden osien erilaisten etujen pitää tulla samalla huomioiduiksi. Tämä on kuitenkin ongelmallista, koska osapuolten edut voivat olla myös vastakkaisia, mikä on yksi syy osapuolten välisiin ristiriitoihin (Jehn 1997, 530). Organisaatioteoriassa ristiriidan (engl. conflict) 2 tutkimuksessa erottuu toisistaan kaksi erilaista suuntautumistapaa. Kyky hallita ristiriitoja nähdään toisaalta tekijänä joka mahdollistaa organisaatioiden tehokkaamman toiminnan, mutta toisaalta vastakkainen näkökulma näkee ristiriidalla olevan organisaatioita hajottava vaikutus esimerkiksi kulttuurisista eroista johtuen (Kolb & Putnam 1992, 314). Organisaatioiden toiminnan tehostumisen näkökulmasta ristiriitojen tehokas johtaminen, joka voi merkitä samalla ristiriitojen edistämistä ja ehkäisemistä, johtaa organisaatioiden yhteiseen kehittymiseen ja siihen liittyvään integroitumiseen (emt.). Tällä on erityistä merkitystä myös silloin, kun organisaatiot osallistuvat rajoja ylittävään tiedon rakentamiseen. Organisaatiorakenteet ovat toisaalta keinoja ristiriitojen hallitsemiseksi, mutta organisaatiorakenteet ovat myös samalla ristiriitojen aiheuttajia. Monimutkaisissa organisaatioissa, joissa erilaistuneilla osilla on toisistaan eroavia tavoitteita ja sääntöjä, osien välinen ristiriita näyttää olevan välttämätön osa organisaation toimintaa. (Lawrence & Lorsch 1967, 42). Kyky käsitellä ristiriitoja rakentavasti vaikuttaa siihen, miten hyvin organisaation osat pystyvät toimimaan yhteistyössä ja koko organisaation kannalta tehokkaana kokonaisuutena. Ristiriitojen käsittelyn muodoista sellainen, jossa eri 2 Koska tutkimukseni perustana oleva kirjallisuus on osin englanninkielistä ja siinä käytetään tiettyjä vakiintuneita käsitteitä, jotkin käsitteet on esitetty selvyyden vuoksi myös englanniksi. 11

22 ryhmät kohtaavat yhdessä ristiriidat ja ongelmia ratkotaan, on tehokas integroiva keino organisaatiossa (emt.). Ristiriidat voivat ilmentyä erityyppisinä. Näitä ovat asiaristiriidat, suhderistiriidat ja menettelytapoja koskevat ristiriidat (Jehn ym. 2008). Ne voivat siten liittyä käsiteltäviin asioihin, ryhmän jäsenten välisiin henkilökohtaisiin suhteisiin tai prosesseihin joiden mukaan tehtävät etenevät. Ryhmät hyödyntävät jäsentensä kykyjä ja tietoa paremmin asioihin kohdistuvassa ristiriidassa, ja asioihin kohdistuvat ristiriidat ovat jopa välttämättömiä innovaatiolle, koska ne stimuloivat keskustelua ideoista, jotka auttavat ryhmiä suoriutumaan paremmin tehtävistään (Jehn 1997, 532). Ristiriidan tutkimus organisaatioissa hahmottaa kolme erilaista ristiriidan johtamismallia: rakenteellinen, menettelytapoihin perustuva ja tilannekohtainen malli (Kolb & Putnam 1992, 313). Rakenteellinen malli liittyy olettamukseen, että organisaation muodolliset rakenteet kuten hierarkia, työnjako ja tehtävien ja toimintojen eriyttäminen ovat keinoja hallita ristiriitoja. Menettelytapoihin perustuva malli tarkastelee ristiriitaa työnantajien ja työntekijöiden välisinä työsuhteeseen liittyvinä kiistoina. Siinä lähtökohtana on, että ristiriidat ja tyytymättömyys voidaan käsitellä luomalla sääntöjä ja menettelytapoja joiden avulla määritellään, miten eri osapuolten tulee toimia, sekä miten ristiriitatilanteet kanavoidaan. Tilannekohtaiset selitysmallit tarkastelevat ristiriitoja niissä erityisissä tilanteissa, joissa kiistat organisaation jäsenten välillä tulevat esiin. Näiden mallien pyrkimyksenä on auttaa kyseisessä tilanteessa toimivaa johtajaa selvittämään ristiriidan syitä ja valitsemaan sopiva keino ristiriidan selvittämiseen. Joskus voi olla tarpeen edistää ristiriitaa ja rohkaista organisaation jäseniä sen käsittelyyn, koska sillä voi olla sosiaalisen systeemin toimintaa tehostava vaikutus. (Kolb & Putnam 1992, 313) Se millaiseksi ristiriitatilanne muotoutuu, riippuu siitä, millaisen suhtautumisen muodon osapuolet valitsevat. Tämä on riippuvaista siitä, millä tavalla osapuolet tilannetta tulkitsevat ja miten he sen käsitteellistävät (Thomas 1992, 267). Sellainen suhtautumistapa, jossa ristiriidat kohdataan ja ongelmia ratkaistaan yhdessä eri ryhmien välillä, edistää niiden välistä yhteistyötä ja organisaation toimintaa. (Lawrence & Lorsch 1967). Ristiriitatilanteissa ihmiset voivat neuvotella heidän välillään olevista eroista, sen sijaan että he pakottisivat toisia omiin mielipiteisiinsä, antaisivat periksi tai vetoaisivat auktoriteetteihin (Rubin 1983). Ristiriidat voivat siten olla hyödyllisiä tiedon rakentamisen kannalta ja ne voivat toimia innovaatioiden lähteenä, jos ne hallitaan esimerkiksi neuvottelujen, rakenteellisen sopeutumisen tai interventioiden avulla (Kolb & Putnam 1992). 12

23 Käytännön tilanteissa kuten esimerkiksi työntekijöiden tapaamisissa ristiriitojen käsittelyn yleisimmät muodot ovat ristiriitojen välttäminen, ristiriitoihin sopeutuminen, niiden sietäminen tai liittoutuminen. Ristiriitojen välttäminen selittyy pyrkimyksenä välttää kasvojen menetystä (Brown & Levinson 1987). Ristiriitoja pyritään myös välttämään, koska osapuolet ajattelevat, etteivät he voi muuttaa järjestelmää (Kolb & Putnam 1992, 319). Ristiriidoilla on myös havaittu olevan kielteinen vaikutus ryhmän työskentelyn tehokkuuteen, kun kysymyksessä on suhderistiriita tai menettelytapoja koskeva ristiriita (Jehn 1997). Edellisen perusteella ristiriita voidaan käsitteellistää ilmiönä, joka voi edistää tai estää yhteistyötä. Ristiriita voi olla toisaalta hyödyllinen yhteistyölle, koska se stimuloi vuorovaikutusta (Jehn 1997, 532), mutta toisaalta ristiriita voi estää yhteistyötä silloin, kun ristiriitaa vältetään silloin, kun sen käsitteleminen olisi tarpeen. Ristiriidan yksi keskeinen syy löytyy eri organisaatioiden ja niiden erilaistuneiden osien ja ryhmien toisistaan eroavista tavoitteista ja eduista (Thomas 1992, 267) (Lawrence & Lorsch 1967, 42, Kolb & Putnam 1992, 312). Organisaatioiden välisessä yhteistyössä erilaisten etujen ja eturistiriitojen hallinta on siten yhteistyön onnistumisen kannalta keskeisessä asemassa. Kolb ja Putnam määrittelevät ristiriidan siten, että siinä vallitsee todellisia tai koettuja eroavaisuuksia, jotka ilmenevät tietyssä organisaatiokontekstissa, ja jotka herättävät tunteita seurauksenaan (Kolb & Putnam 1992, 312). Määrittelen eturistiriidan omassa tutkimuksessani Kolbia ja Putnamia (1992) mukaillen siten, että organisaatioiden eturistiriidassa niiden edustajilla on todellisia tai koettuja erimielisyyksiä toistensa etuja koskien, jotka he tuovat esiin käsityksissään ja käyttäytymisessään. Tarkastelen organisaatioiden välistä tiedon rakentamista fasilitoidussa työpajassa, jossa fasilitoija toimii vuorovaikutuksen ohjaajana eturistiriidan ilmetessä. Tutkimani ilmiön toinen puoli on siten myös se, miten fasilitoija toiminnallaan vaikuttaa tiedon rakentamiseen, ja miten fasilitointi voi edistää organisaatioiden yhteistä kehittämistä eturistiriidan vallitessa. 1.4 Organisaatioiden yhteistyön fasilitointi Fasilitointi organisaatioiden kehittämisen kontekstissa perustuu sellaiseen oletukseen, että kaikessa organisaatioiden kehittämisessä ja ongelmanratkaisussa on osallisena ihmisten välinen vuorovaikutus ja prosessit, ja että sosiaalisten prosessien ymmärtäminen ja kyky niiden parantamiseen on perustana kaikelle organisaatioiden kehittämiselle (Schein, 1988, 12). Fasilitoinnin vaikutus organisaatioiden välisen yhteistyön 13

24 kehittämiseen perustuu tämän ajattelutavan mukaan ihmisten välisten sosiaalisten prosessien diagnosointiin ja parantamiseen. Fasilitoijan toiminnan kannalta tärkeää on ryhmän jäsenten osallistaminen vuorovaikutuksen prosessiin, eikä hänellä tulisi olla omaa etuaan ajettavana kehitettäviin ratkaisuihin nähden (Schuman 1996). Fasilitoinnin kannalta on siten oleellista se tapa, jolla fasilitoija käyttää omaa asiantuntemustaan prosessin ohjauksessa. Scheinin mukaan hänellä voi olla omia ideoita tai mahdollisia ratkaisuja, mutta lopputulos on parempi, jos hän ohjaa ryhmää tai asiakkaana olevaa tahoa luomaan itse omat ratkaisunsa (Schein 1978, 339). Huxham ja Cropper (1994) esittävät että fasilitoijan toiminnan hyödyllisyys suhteessa asiakkaaseen voidaan hahmottaa käsitteellisen mallin avulla jossa on kolme osatekijää: prosessi (P, engl. process), sisältö (C, engl. content), ja fasilitoijan asiantuntijatiedon käyttäminen (S, engl. injection of substantial expertise). Näistä osatekijöistä prosessilla (P) tarkoitetaan ryhmän vuorovaikutuksen ja keskustelun sosiaalisia prosesseja, joita fasilitoija ohjaa. Sisällöllä (C) tarkoitetaan ongelman monitahoisen sisällön hahmottamista ja hallintaa. Prosessin ja sisällön kesken on vahva yhteys, ja niiden välisessä yhteydessä mallien käytöllä on tärkeä rooli. (Huxham & Cropper 1994, Huxham 1996). Sisällöllä on siten suuri merkitys fasilitoijan ohjaavan toiminnan lähtökohtana (Nielsen 2012). Asiantuntijatiedon (S) käyttö liittyy pääasiassa konsultoivaan toimintaan ja sillä tarkoitetaan toimialakohtaista erityistä tietoa, mutta sillä voi olla myös tärkeä rooli fasilitoinnissa. Asiantuntijatietoa voidaan käyttää esimerkiksi uskottavuuden ja luotettavuuden osoittamiseen siten, että fasilitoija osoittaa ymmärtävänsä mistä on kyse organisaation toimintaan liittyen, tai hän voi sen perusteella esittää tilannetta selventäviä kysymyksiä (Huxham & Cropper 1994, 4-5). Fasilitoija voi käyttää omaa asiantuntijatietoaan myös siihen, että hän voi haastaa osallistujien oletuksia käsillä olevasta tilanteesta (Huxham 1996, 144). Asiantuntijatiedon arvo fasilitoinnissa on siis siinä, miten sen avulla voidaan vaikuttaa rakentavasti osallistujien omaan ajatteluprosessiin, ja auttaa osallistujia tuomaan esiin ja tutkimaan heistä lähtöisin olevia ideoita. Prosessiin ja sisältöön keskittyvä fasilitoija voi joutua vastakkaiseen asetelmaan työpajan osallistujien kanssa esimerkiksi silloin, kun hän keskeyttää osallistujan puolustautuvan käyttäytymisen ja kiinnittää huomiota siihen että jotakin asiaan väistellään (Heron, 1999, 185). Vastakkainasettelun taustalla ovat Heronin mukaan sellaiset asiat joiden kohtaaminen on vaikeaa ja joita siksi vastustetaan ja väistellään. Heron mainitsee useita syitä jotka voivat muodostua esteeksi ryhmän oppimiselle. Yksi syy on, että 14

25 osallistujat tuovat mukanaan omat rajoittavat arvonsa ja norminsa omista kulttuureistaan (Heron 1999, 179). Tämä on merkittävä lähtökohta organisaatioiden yhteistyön fasilitoinnille (Barry 1997). Fasilitoijan tiedollista roolia voidaan tarkastella myös toimintatutkimuksen lähtökohdasta tarkastelemalla tutkijan asemaa kehitysinterventiossa. Cassell ja Johnson (2006) esittävät, että tutkijalla voi olla erilainen lähtökohta sen mukaan, miten toimintatutkimus suhtautuu interventioon ja sen tuloksiin. Positivistisessa lähtökohdassa korostuu tutkijan rooli asiantuntijana ja ratkaisujen tuottajana, jolloin toimintatutkimus on jotakin jota tehdään organisaatioiden jäsenille (Cassell & Johnson 2006, 795). Tällöin organisaatioiden edustajien osallisuus on pääasiassa helpottaa muutoksen käyttöönottoa organisaatiossa (Schein 1995). Osallistava interventio taas toimii siitä lähtökohdasta, että toimintatukimusta tehdään ihmisten kanssa (Cassell & Johnson 2006, 795) ja todellisuuden kielellistä rakentumista voidaan tuoda tietoisesti tarkasteluun ja muuttaa (Linstead 1993). Osallistavassa lähtökohdassa korostuu tutkijan asema osallistajana ja mahdollistajana, sekä osallistujien ajattelun tuominen reflektioon ja vakiintuneen ajattelun kyseenalaistaminen. Fasilitoinnin merkitys organisaatioiden välisen yhteistyön kehittämiselle on tästä lähtökohdasta katsoen se, että fasilitointi luo mahdollisuuden sellaiselle keskustelulle, jossa eri organisaatioiden jäsenet voivat ymmärtää paremmin niitä perusteita, joiden varaan he rakentavat käsityksen itsestään ja organisaatioistaan (Barry 1997). 1.5 Tutkimusmenetelmän valinta ja kontribuutio Tutkimukseni kohteena on organisaatioiden välinen tiedon rakentaminen fasilitoidussa vuorovaikutuksessa eturistiriidan aikana, ja tavoitteeni on laajentaa siitä olemassa olevaa teoriaa. Tutkimukseen, jossa olemassa olevaa teoriaa halutaan laajentaa ja täydentää siinä olevia puutteita, soveltuu laadullinen tutkimusmenetelmä (Vaughn 1992). Sovellan siksi tutkimukseeni keskustelunanalyyttistä tutkimusmenetelmää, joka on aineistolähtöinen, laadullinen tukimusmenetelmä sosiaalisen vuorovaikutuksen tutkimukseen. Keskustelunanalyysi on paitsi tutkimusmenetelmä, se sisältää myös teoreettisen tietopohjan prosessina etenevien sosiaalisten vuorovaikutusilmiöiden tarkasteluun. Keskustelunanalyysi perustuu olettamukseen, että ihmisten välinen vuorovaikutus on rakenteellisesti järjestynyttä toimintaa (Heritage 1996 [1984] ), jonka osallistujat vuoroissaan tuottavat ja tulkitsevat. Tutkimuksen keskiössä ovat siten vuorovaikutuksen rakenteet, joiden mukaan vuorovaikutus jäsentyy. Peräkkäisten tekojen muodostamat 15

26 jaksottaiset rakenteet ovat merkittävin vuorovaikutuksen muoto, ja niiden varaan lähes kaikki kohteellinen sosiaalinen vuorovaikutus rakentuu (Schegloff 2007). Näiden rakenteiden avulla ihmiset toimivat yhdessä ja ymmärtävät toisiaan. Tutkimukseni tuottaa uutta tietoa organisaatioissa tapahtuvan tiedon rakentamisen tutkimukseen, jossa on havaittu tarve mikrotason vuorovaikutuksen tarkempaan tutkimukseen (Tsoukas, 2009). Tutkimukseni tuo tähän tarpeeseen uutta tieteellistä tietoa siitä, millaista organisaatioiden edustajien välinen tietoa rakentava vuorovaikutus on eturistiriidan aikana. Tämä tapahtuu soveltamalla keskustelunanalyyttistä tutkimusmenetelmää ja sen teoreettista tietopohjaa abduktiivisen teorian muodostuksen (Niiniluoto 1999) lähtökohtana. Keskustelunanalyyttisessä tutkimuksessa on tutkittu laajalti institutionaalista vuorovaikutusta, jolla ymmärretään erilaisten ammatillisten tilanteiden suorittamiselle tyypillistä vuorovaikutusta. Näitä ovat esimerkiksi television haastattelutilanteet (Heritage & Greatbatch 1991) tai luokkahuoneen oppimistilanteet (Kovalainen & Kumpulainen 2007). Tutkimukseni tuo lisää tietoa institutionaalisen vuorovaikutuksen tutkimusalueeseen siitä, millaista fasilitoitu vuorovaikutus on organisaatioiden välisen tiedon rakentamisen kontekstissa. Tutkimukseni tuo lisää tietoa fasilitoinnin tutkimukseen, jossa on toistaiseksi vähän empiiristä tutkimusta tiedon rakentamisen fasilitoinnista eturistiriidassa. Tuloksena on uutta tietoa fasilitoijan ohjaavasta toiminnasta tällaisessa vuorovaikutuksessa. 16

KESKUSTELUNANALYYSI. Anssi Peräkylä Kvalitatiiviset menetelmät 04.11.2009

KESKUSTELUNANALYYSI. Anssi Peräkylä Kvalitatiiviset menetelmät 04.11.2009 KESKUSTELUNANALYYSI Anssi Peräkylä Kvalitatiiviset menetelmät 04.11.2009 Esitelmän rakenne KESKUSTELUNANALYYTTINEN TAPA LUKEA VUOROVAIKUTUSTA ESIMERKKI: KUNINGAS ROLLO KESKUSTELUNANALYYSIN PERUSOLETTAMUKSET

Lisätiedot

TIETOINEN HAVAINTO, TIETOINEN HAVAINNOINTI JA TULKINTA SEKÄ HAVAINNOLLISTAMINEN

TIETOINEN HAVAINTO, TIETOINEN HAVAINNOINTI JA TULKINTA SEKÄ HAVAINNOLLISTAMINEN TIETOINEN HAVAINTO, TIETOINEN HAVAINNOINTI JA TULKINTA SEKÄ HAVAINNOLLISTAMINEN Hanna Vilkka Mikä on havainto? - merkki (sana, lause, ajatus, ominaisuus, toiminta, teko, suhde) + sen merkitys (huom. myös

Lisätiedot

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson 1 Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson Arvoisa ohjausryhmän puheenjohtaja rehtori Lauri Lantto, hyvä työseminaarin puheenjohtaja suomen

Lisätiedot

"Emme voi ratkaista ongelmia ajattelemalla samalla tavalla kuin silloin, kun loimme ne. Albert Einstein

Emme voi ratkaista ongelmia ajattelemalla samalla tavalla kuin silloin, kun loimme ne. Albert Einstein "Emme voi ratkaista ongelmia ajattelemalla samalla tavalla kuin silloin, kun loimme ne. Albert Einstein Maarit Kairala Sosiaalityön e- osaamisen maisterikoulutus Lapin yliopisto/ Oulu 18.4.2013 Lähtökohtiani:

Lisätiedot

TOIMINTATUTKIMUS toimintakäytäntöjen tutkimuksessa ja kehittämisessä

TOIMINTATUTKIMUS toimintakäytäntöjen tutkimuksessa ja kehittämisessä Metodifestivaali 20.8.2015 Tampereen yliopistossa Toimintatutkimus-sessio TOIMINTATUTKIMUS toimintakäytäntöjen tutkimuksessa ja kehittämisessä Jyrki Jyrkämä Professori (emeritus) Sosiologia, sosiaaligerontologia

Lisätiedot

Verkostossa toimiminen ja yhteinen oppiminen

Verkostossa toimiminen ja yhteinen oppiminen Verkostossa toimiminen ja yhteinen oppiminen Työpaikkojen hyvinvointiverkosto 12.12.2013 Timo Järvensivu, KTT, tutkija Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kommentoi alustusta viestiseinällä Verkostoissa

Lisätiedot

Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset

Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset Fasilitointi: Kati Korhonen-Yrjänheikki, TEK; Dokumentointi työpajassa: Ida Mielityinen, TEK; Fläppien dokumentointi tulosraporttia varten:

Lisätiedot

Sosiaalialan AMK -verkosto

Sosiaalialan AMK -verkosto 1 Sosiaalialan AMK -verkosto Sosiaalialan ammattikorkeakouluverkosto 15.4.2010 Esitys sosionomi (AMK) tutkinnon kompetensseista Tämä esitys sisältää a) ehdotuksen sosiaalialan koulutusohjelmassa suoritetun

Lisätiedot

Tiimityö Sinulla on yhteisö, käytä sitä!

Tiimityö Sinulla on yhteisö, käytä sitä! Tiimityö Sinulla on yhteisö, käytä sitä! Reetta Kekkonen Tiimin prosessit Oppiva työprosessi YHTEISÖLLISET PROSESSIT Taidot + valmiudet Reetta Kekkonen Rakenne Foorumit TIIMI / HENKILÖSTÖ VUOROVAIKUTUS

Lisätiedot

SOSIAALITYÖN TUKEMASSA SOSIAALITYÖTÄ. Rovaniemi 13.04.2010 4.5.2010 AN 1

SOSIAALITYÖN TUKEMASSA SOSIAALITYÖTÄ. Rovaniemi 13.04.2010 4.5.2010 AN 1 SOSIAALITYÖN PROSESSIKUVAUKSET TUKEMASSA SOSIAALITYÖTÄ Rovaniemi 13.04.2010 Asta Niskala 4.5.2010 AN 1 Sosiaalityön määritelmä Sosiaalityö kohdistuu ihmisten ja heidän sosiaalisessa ympäristössään olevien

Lisätiedot

Vaikeat tilanteet esimiestyössä

Vaikeat tilanteet esimiestyössä Vaikeat tilanteet esimiestyössä Workshop esimiehille ja tiiminvetäjille 1.-3.10.2014 Suomen Yhteisöakatemia Oy Saarijärventie 5 B 14, Taitoniekantie 8 D 35 40200 Jyväskylä 40740 Jyväskylä www.sya.fi www.sya.fi

Lisätiedot

Autenttisuutta arviointiin

Autenttisuutta arviointiin Autenttisuutta arviointiin Laadun arvioinnin toteutuminen YAMKkoulutusohjelmissa Päivi Huotari, Salla Sipari & Liisa Vanhanen-Nuutinen Raportointi: vahvuudet, kehittämisalueet ja hyvät käytänteet Arviointikriteeristön

Lisätiedot

i lc 12. Ö/ LS K KY: n opiskelijakysely 2014 (toukokuu) 1. O pintojen ohjaus 4,0 3,8 4,0 1 ( 5 ) L i e d o n a mma t ti - ja aiku isopisto

i lc 12. Ö/ LS K KY: n opiskelijakysely 2014 (toukokuu) 1. O pintojen ohjaus 4,0 3,8 4,0 1 ( 5 ) L i e d o n a mma t ti - ja aiku isopisto i lc 12. Ö/ 1 ( 5 ) LS K KY: n opiskelijakysely 2014 (toukokuu) 1. O pintojen ohjaus 1=Täysi n en mi eltä. 2=Jokseenki n er i m ieltä, 3= En osaa sanoa 4= Jokseenki n sa m a a mieltä, 5= Täysin sa ma a

Lisätiedot

Asiantuntijajää eläkkeele asiantuntijuusei!

Asiantuntijajää eläkkeele asiantuntijuusei! Tuotantotalouden laitos Tanja Kuronen-Ma tila etal. Asiantuntija jää eläkkeele asiantuntijuusei! Aalto-yliopisto Asiantuntijajää eläkkeele asiantuntijuusei! Opastiedon jaosaamisen säilytämiseksi TanjaKuronen-Matila,EerikkiMäki,EilaJärvenpää

Lisätiedot

ATLAS-kartan esittely - Peli palveluiden yhteiskehittämisen menetelmistä Päivi Pöyry-Lassila, Aalto-yliopisto

ATLAS-kartan esittely - Peli palveluiden yhteiskehittämisen menetelmistä Päivi Pöyry-Lassila, Aalto-yliopisto ATLAS-kartan esittely - Peli palveluiden yhteiskehittämisen menetelmistä Päivi Pöyry-Lassila, Aalto-yliopisto Serve Research Brunch 24.10.2013 Esityksen sisältö ATLAS-hanke lyhyesti ATLAS-kartan kehittäminen:

Lisätiedot

Professori Esa Saarinen & Prof. Raimo P. Hämäläinen Systeeminalyysin laboratorio

Professori Esa Saarinen & Prof. Raimo P. Hämäläinen Systeeminalyysin laboratorio Professori Esa Saarinen & Systeemiäly Prof. Raimo P. Hämäläinen Systeeminalyysin laboratorio Systeemitieteet Systeemi- ja operaatiotutkimus Paremmaksi tekemisen tiede Ongelmanratkaisua monimutkaisissa

Lisätiedot

Itseorganisoituvat hermoverkot: Viitekehys mielen ja kielen, aivokuoren ja käsitteiden tarkasteluun

Itseorganisoituvat hermoverkot: Viitekehys mielen ja kielen, aivokuoren ja käsitteiden tarkasteluun Itseorganisoituvat hermoverkot: Viitekehys mielen ja kielen, aivokuoren ja käsitteiden tarkasteluun Timo Honkela Kognitiivisten järjestelmien tutkimusryhmä Adaptiivisen informatiikan tutkimuskeskus Tietojenkäsittelytieteen

Lisätiedot

Tutkiva Oppiminen Lasse Lipponen

Tutkiva Oppiminen Lasse Lipponen Tutkiva Oppiminen Lasse Lipponen Miksi Tutkivaa oppimista? Kasvatuspsykologian Dosentti Soveltavan kasvatustieteenlaitos Helsingin yliopisto Tarjolla olevan tietomäärän valtava kasvu Muutoksen nopeutuminen

Lisätiedot

Oppivat tuotantokonseptit uusi näkökulma tuotantokonseptien ja välineiden kehittämiseen yrityksissä

Oppivat tuotantokonseptit uusi näkökulma tuotantokonseptien ja välineiden kehittämiseen yrityksissä Oppivat tuotantokonseptit uusi näkökulma tuotantokonseptien ja välineiden kehittämiseen yrityksissä Tuotanto, konseptit, oppiminen yritystoiminnan kehittämisen uudet näkökulmat 25.5.2011 Aalto-yliopiston

Lisätiedot

TOIMIVAN NÄYTÖN JA TYÖSSÄ OPPIMISEN ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN

TOIMIVAN NÄYTÖN JA TYÖSSÄ OPPIMISEN ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN TOIMIVAN NÄYTÖN JA TYÖSSÄ OPPIMISEN ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN Uudistuva korkeakoulujen aikuiskoulutus oppisopimustyyppinen täydennyskoulutus ja erityispätevyydet Opetusministeriö 8.10.2009 Petri Haltia

Lisätiedot

Hiljaisen tietämyksen johtaminen

Hiljaisen tietämyksen johtaminen Hiljaisen tietämyksen johtaminen Uudista ja uudistu 2009 Hiljainen tietämys on osa osaamista Hiljainen ja näkyvä tieto Hiljainen tieto Tiedämme enemmän kuin kykenemme ilmaisemaan *) kokemusperäistä, alitajuista

Lisätiedot

JOHTAJUUDEN LAADUN ARVIOINTI

JOHTAJUUDEN LAADUN ARVIOINTI JOHTAJUUDEN LAADUN ARVIOINTI Copyright Mentorit Oy, 2006. www.mentorit.fi Mittarin käyttöoikeus vain tunnukset lunastaneella. Osittainenkin kopiointi tai muokkaus vain tekijän luvalla. Kyselyn perustana

Lisätiedot

Osaamisen kehittäminen kuntaalan siirtymissä. Workshop Suuret siirtymät konferenssissa 12.9.2014 Terttu Pakarinen, kehittämispäällikkö, KT

Osaamisen kehittäminen kuntaalan siirtymissä. Workshop Suuret siirtymät konferenssissa 12.9.2014 Terttu Pakarinen, kehittämispäällikkö, KT Osaamisen kehittäminen kuntaalan siirtymissä Workshop Suuret siirtymät konferenssissa 12.9.2014 Terttu Pakarinen, kehittämispäällikkö, KT Workshopin tarkoitus Työpajan tarkoituksena on käsitellä osaamista

Lisätiedot

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Helsingin Yrittäjien seminaari 1.3.2011 Kumppanuus Yritysmyönteistä yhteistyötä mikko.martikainen@tem.fi Mikko Martikainen

Lisätiedot

- Innovaatio-osaajat yritysyhteistyössä

- Innovaatio-osaajat yritysyhteistyössä - Innovaatio-osaajat yritysyhteistyössä MITÄ? Innobrokerit ovat innovaatiotoiminnan edistäjiä, toteuttajia ja välittäjiä. heidän tehtävänsä on: ottaa vastaan, jäsentää ja jakaa uutta tietoa sen erimuodoissa

Lisätiedot

TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU

TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU Sosiaalialan AMK-osaamisen kompetenssit 2010 Sosiaalialan eettinen on sisäistänyt sosiaalialan arvot ja ammattieettiset periaatteet ja sitoutuu toimimaan niiden mukaisesti

Lisätiedot

Vanajaveden Rotaryklubi. Viikkoesitelmä 2.4.2009 Maria Elina Taipale PEDAGOGINEN JOHTAJUUS

Vanajaveden Rotaryklubi. Viikkoesitelmä 2.4.2009 Maria Elina Taipale PEDAGOGINEN JOHTAJUUS Vanajaveden Rotaryklubi Viikkoesitelmä 2.4.2009 Maria Elina Taipale PEDAGOGINEN JOHTAJUUS Organisaatio, systeemi, verkostot Yksilöiden ja tiimin kasvumahdollisuudet, oppiminen Tiimin tehtäväalue, toiminnan

Lisätiedot

Liisat Ihmemaassa. Diskurssianalyyttinen tutkimus neuleblogeista käytäntöyhteisönä

Liisat Ihmemaassa. Diskurssianalyyttinen tutkimus neuleblogeista käytäntöyhteisönä LiisatIhmemaassa Diskurssianalyyttinentutkimusneuleblogeistakäytäntöyhteisönä Progradu tutkielma Tampereenyliopisto Kasvatustieteenlaitos Kevät2009 MaaritHolm 79855 Tampereenyliopisto Kasvatustieteenlaitos

Lisätiedot

Yhteiskuntafilosofia. - alueet ja päämäärät. Olli Loukola / käytännöllisen filosofian laitos / HY

Yhteiskuntafilosofia. - alueet ja päämäärät. Olli Loukola / käytännöllisen filosofian laitos / HY Yhteiskuntafilosofia - alueet ja päämäärät Olli Loukola / käytännöllisen filosofian laitos / HY 1 Yhteiskunnan tutkimuksen ja ajattelun alueet (A) yhteiskuntatiede (political science') (B) yhteiskuntafilosofia

Lisätiedot

Verkostomaisen toiminnan pääperiaatteet, edellytykset ja parhaat käytännöt. Timo Järvensivu, KTT Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu

Verkostomaisen toiminnan pääperiaatteet, edellytykset ja parhaat käytännöt. Timo Järvensivu, KTT Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Verkostomaisen toiminnan pääperiaatteet, edellytykset ja parhaat käytännöt Timo Järvensivu, KTT Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kaksi näkökulmaa verkoston määrittelyyn 1. Abstrakti määritelmä: verkosto

Lisätiedot

VAPAUS OPPIA JA SIVISTYSOSAAMISEN HYÖDYT. Esa Poikela KSL:n 50-vuotisjuhlaseminaari Kirjantalo 28.10.2014 Helsinki

VAPAUS OPPIA JA SIVISTYSOSAAMISEN HYÖDYT. Esa Poikela KSL:n 50-vuotisjuhlaseminaari Kirjantalo 28.10.2014 Helsinki VAPAUS OPPIA JA SIVISTYSOSAAMISEN HYÖDYT Esa Poikela KSL:n 50-vuotisjuhlaseminaari Kirjantalo 28.10.2014 Helsinki OMA OPPIMINEN JA KSL - palveluksessa 1981 1984 - koulutussuunnittelija, lyhytkursseista

Lisätiedot

Verkostot kehittämistyössä

Verkostot kehittämistyössä Verkostot kehittämistyössä Lääkkeiden käytön järkeistämisen verkosto, työpaja 27.9.2012 Timo Järvensivu, KTT, tutkimuspäällikkö Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kaksi näkökulmaa verkoston määrittelyyn

Lisätiedot

1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään

1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään Satakieli-teesit 1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään Lapsuus on arvokas ja merkityksellinen aika ihmisen elämässä se on arvojen ja persoonallisuuden muotoutumisen aikaa. Jokaisella lapsella on oikeus

Lisätiedot

Portfolio maahanmuuttajanuorten ohjauksen työvälineenä. Emma Nylund

Portfolio maahanmuuttajanuorten ohjauksen työvälineenä. Emma Nylund Portfolio maahanmuuttajanuorten ohjauksen työvälineenä Emma Nylund Ratkaiseva lähtökohta portfoliota tehtäessä: onko kyseessä TUOTOS vai VÄLINE? Portfolion käyttö on alkuaan lähtöisin taiteen, arkkitehtuurin

Lisätiedot

Yhteisöllisyyden toteuttaminen verkko-opetuksessa

Yhteisöllisyyden toteuttaminen verkko-opetuksessa Liiketoiminta kehittyy kehity sinäkin. Yhteisöllisyyden toteuttaminen verkko-opetuksessa Tieturi Oy / Arja Sipola HTC Santa Maria, Tammasaarenkatu 5, 00180 Helsinki, Finland www.tieturi.fi (09) 431 551

Lisätiedot

Työskentely väkivaltaa käyttäneen isän kanssa

Työskentely väkivaltaa käyttäneen isän kanssa Työskentely väkivaltaa käyttäneen isän kanssa Työskentelyn tavoite Turvallisuustyö isän käsittää tässä neljän eri aihealuetta: riskien arviointi, riskien hallinta, vastuu ja yhteistyö Tunteiden tunnistaminen

Lisätiedot

Ylemmän AMK-tutkinnon suorittaneiden osaaminen FUAS-ammattikorkeakouluissa. Teemu Rantanen 7.3.2012

Ylemmän AMK-tutkinnon suorittaneiden osaaminen FUAS-ammattikorkeakouluissa. Teemu Rantanen 7.3.2012 Ylemmän AMK-tutkinnon suorittaneiden osaaminen FUAS-ammattikorkeakouluissa Teemu Rantanen 7.3.2012 Taustaa YAMK-tutkinto edelleen kohtuullisen uusi ja paikoin heikosti tunnettu > Tarvitaan myös tutkimustietoa

Lisätiedot

Strategisen tutkimuksen rahoitusväline Suomen Akatemian yhteydessä SUOMEN AKATEMIA

Strategisen tutkimuksen rahoitusväline Suomen Akatemian yhteydessä SUOMEN AKATEMIA Strategisen tutkimuksen rahoitusväline Suomen Akatemian yhteydessä 1 Strateginen tutkimus Tässä yhteydessä tarkoitetaan tarvelähtöistä tutkimusta tarpeen määrittelee valtioneuvosto tutkimuksessa haetaan

Lisätiedot

Tieteiden välinen kommunikaatio oikeus- ja yhteiskuntatieteiden välillä

Tieteiden välinen kommunikaatio oikeus- ja yhteiskuntatieteiden välillä Tieteiden välinen kommunikaatio oikeus- ja yhteiskuntatieteiden välillä Kaisa Raitio Yhteiskuntapolitiikan laitos Joensuun yliopisto Monitieteisen ympäristötutkimuksen metodit 12.-13.10.2006 SYKE Esityksen

Lisätiedot

Opettajankoulutus digitaalisella aikakaudella. Kristiina Kumpulainen professori, Helsingin yliopisto Opettajankoulutus verkossa seminaari 04.04.

Opettajankoulutus digitaalisella aikakaudella. Kristiina Kumpulainen professori, Helsingin yliopisto Opettajankoulutus verkossa seminaari 04.04. Opettajankoulutus digitaalisella aikakaudella Kristiina Kumpulainen professori, Helsingin yliopisto Opettajankoulutus verkossa seminaari 04.04.2008 Opettajan ammattitaidon kehittymisen tukeminen tietoyhteiskunnassa

Lisätiedot

Työelämäharjoittelu sosionomi (AMK) tutkinnossa

Työelämäharjoittelu sosionomi (AMK) tutkinnossa Työelämäharjoittelu sosionomi (AMK) tutkinnossa Metropolia ammattikorkeakoulun sosiaalialan koulutusohjelma Mervi Nyman Koulutusohjelman toteutuksen lähtökohdat Koulutusohjelman opetussuunnitelma perustuu

Lisätiedot

Aidosti asiakaslähtöinen kunta? Tekijän ja tutkijan havaintoja

Aidosti asiakaslähtöinen kunta? Tekijän ja tutkijan havaintoja Aidosti asiakaslähtöinen kunta? Tekijän ja tutkijan havaintoja Keva 1.4.2014 ----------------------------------- Kari Hakari Tilaajajohtaja, HT Tampereen kaupunki Uusi julkinen hallinta hallinnonuudistusten

Lisätiedot

Tuula Nyman, päiväkodin johtaja, Kartanonrannan oppimiskeskus, Kirkkonummi. Päivi Järvinen, esiopettaja, Saunalahden koulu, Espoo

Tuula Nyman, päiväkodin johtaja, Kartanonrannan oppimiskeskus, Kirkkonummi. Päivi Järvinen, esiopettaja, Saunalahden koulu, Espoo Tuula Nyman, päiväkodin johtaja, Kartanonrannan oppimiskeskus, Kirkkonummi Päivi Järvinen, esiopettaja, Saunalahden koulu, Espoo 1 Edistää lapsen kasvu-, kehitys ja oppimisedellytyksiä Vahvistaa lapsen

Lisätiedot

Osallistava ja työelämäläheinen pedagogiikka opintoihin kiinnittäjänä. Antero Stenlund TAMK ammatillinen opettajakorkeakoulu

Osallistava ja työelämäläheinen pedagogiikka opintoihin kiinnittäjänä. Antero Stenlund TAMK ammatillinen opettajakorkeakoulu Osallistava ja työelämäläheinen pedagogiikka opintoihin kiinnittäjänä Antero Stenlund TAMK ammatillinen opettajakorkeakoulu Koulutuksen dilemma Korkeakouluissa aloittaneista vain n. 60 % valmistuu Rakenteita

Lisätiedot

Vaikeavammaisen asiakkaan kanssa työskentely

Vaikeavammaisen asiakkaan kanssa työskentely Vaikeavammaisen asiakkaan kanssa työskentely Lähtökohtia Tavoitteena asiakkaan osallisuuden lisääminen. Asiakkaan kokemusmaailmaa tulee rikastuttaa tarjoamalla riittävästi elämyksiä ja kokemuksia. Konkreettisten

Lisätiedot

Infra-alan innovaatiojärjestelmän. kehittäminen

Infra-alan innovaatiojärjestelmän. kehittäminen Infra-alan innovaatiojärjestelmän kehittäminen Infra-alan innovaatiojärjestelmä Hankkeen organisointi ja aikataulu hankkeen avainhenkilöt DI Lauri Merikallio (Tieliikelaitos) KTM Mari-Anna Vallas (Tieliikelaitos)

Lisätiedot

Osallisuus, osallistuminen ja yhteisöllisyys: hankkeita, projekteja vai arkista elämää?

Osallisuus, osallistuminen ja yhteisöllisyys: hankkeita, projekteja vai arkista elämää? Lasten marginalisoitumisen ehkäisy paikkalähtöisen osallistumisen keinoin (SA134949) Lasten ja nuorten marginalisaatioriskin hallinta varhaisen tunnistamisen avulla (SA264436) OSATUTKIMUS II: Lasten ja

Lisätiedot

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 1. Johdanto Seuran ensimmäinen strategia on laadittu viisivuotiskaudelle 2013-2017. Sen laatimiseen ovat osallistuneet seuran hallitus sekä

Lisätiedot

Osaamisen strateginen johtaminen on noussut esille eri tutkimuksissa 1990- luvulla

Osaamisen strateginen johtaminen on noussut esille eri tutkimuksissa 1990- luvulla Osaamisen strateginen johtaminen on noussut esille eri tutkimuksissa 1990- luvulla Käsitteellisesti osaamisen johtaminen määritellään organisaation strategiaan perustuvaksi osaamisen kehittämiseksi, joka

Lisätiedot

Liiketalouden perustutkinto, merkonomi 2015. YRITYKSESSÄ TOIMIMINEN YRTO 15 osp

Liiketalouden perustutkinto, merkonomi 2015. YRITYKSESSÄ TOIMIMINEN YRTO 15 osp Liiketalouden perustutkinto, merkonomi 2015 YRITYKSESSÄ TOIMIMINEN YRTO 15 osp Määräyksen diaarinumero 59/011/2014 Yrityksessä toimiminen, 15 osp (vain ammatillisessa peruskoulutuksessa) Ammattitaitovaatimukset

Lisätiedot

ASIAKASLÄHTÖISIÄ MENETELMIÄ JULKISTEN PALVELUIDEN KEHITTÄMISEEN

ASIAKASLÄHTÖISIÄ MENETELMIÄ JULKISTEN PALVELUIDEN KEHITTÄMISEEN ASIAKASLÄHTÖISIÄ MENETELMIÄ JULKISTEN PALVELUIDEN KEHITTÄMISEEN Keskiviikkona 15.9. klo 10 11 Uudistajan tarina tietoiskun muodossa kerrotaan Rauman Wiktio Personoitava kokonaisratkaisu hoiva-asumiseen

Lisätiedot

KOULUN JA OPETTAJAN SUHDE KOTIIN

KOULUN JA OPETTAJAN SUHDE KOTIIN KOULUN JA OPETTAJAN SUHDE KOTIIN OPETTAJUUS MUUTOKSESSA opetustoimen Luosto Classic 13.11.2010 Tuija Metso Kodin ja koulun yhteistyö Arvostavaa vuoropuhelua: toisen osapuolen kuulemista ja arvostamista,

Lisätiedot

Mikä ihmeen Global Mindedness?

Mikä ihmeen Global Mindedness? Ulkomaanjakson vaikutukset opiskelijan asenteisiin ja erilaisen kohtaamiseen Global Mindedness kyselyn alustavia tuloksia Irma Garam, CIMO LdV kesäpäivät 4.6.2 Jun- 14 Mikä ihmeen Global Mindedness? Kysely,

Lisätiedot

YMPÄRISTÖOPPI. Marita Kontoniemi Jyväskylän normaalikoulu marita.kontoniemi@norssi.jyu.fi

YMPÄRISTÖOPPI. Marita Kontoniemi Jyväskylän normaalikoulu marita.kontoniemi@norssi.jyu.fi YMPÄRISTÖOPPI Marita Kontoniemi Jyväskylän normaalikoulu marita.kontoniemi@norssi.jyu.fi OPPIAINEEN TEHTÄVÄ Rakentaa perusta ympäristö- ja luonnontietoaineiden eri tiedonalojen osaamiselle Tukea oppilaan

Lisätiedot

OSAAMISEN KEHITTÄMISEN UUDET ULOTTUVUUDET. Esa Poikela 15.5.2013 ETAPPI 13 Lapin aikuiskoulutusfoorumi

OSAAMISEN KEHITTÄMISEN UUDET ULOTTUVUUDET. Esa Poikela 15.5.2013 ETAPPI 13 Lapin aikuiskoulutusfoorumi OSAAMISEN KEHITTÄMISEN UUDET ULOTTUVUUDET Esa Poikela 15.5.2013 ETAPPI 13 aikuiskoulutusfoorumi Osaamisen kehittämisen uudet ulottuvuudet A Oppimisen ja osaamisen tuottaminen Maailman hypoteesit Osaamisen

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työterveyslaitos www.ttl.fi Ihmisten innostava johtaminen Jalmari Heikkonen, johtava asiantuntija 3.6.2014 Jalmari Heikkonen Työterveyslaitos www.ttl.fi Oikeudenmukaisuus Jaon oikeudenmukaisuus

Lisätiedot

Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus

Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus Korkeakoulujen KOTA -seminaari 20.8.2013 Erikoissuunnittelija, KT Hannele Seppälä, Korkeakoulujen arviointineuvosto Korkeakoulujen yhteiskunnallisen ja alueellisen

Lisätiedot

Palveluprosessien kehittäminen

Palveluprosessien kehittäminen Palveluprosessien kehittäminen Katriina Valminen Innovation Management Institute (IMI) BIT Tutkimuskeskus 18.3.2010 Sisält ltö 1. Prosessilähtöinen palvelumääritelmä 2. Palveluprosesseista 3. Palveluprosessien

Lisätiedot

Tutkiva toiminta luovan ja esittävän kulttuurin kehittämishaasteena. Pirkko Anttila 2006

Tutkiva toiminta luovan ja esittävän kulttuurin kehittämishaasteena. Pirkko Anttila 2006 Tutkiva toiminta luovan ja esittävän kulttuurin kehittämishaasteena Pirkko Anttila 2006 Tutkimus vs. tutkiva toiminta? Research = careful search Sana recercher (ransk.) jaettuna osiinsa on: re = intensiivisesti,

Lisätiedot

TKI-toiminnan kirjastopalvelut. Hanna Lahtinen, Amk-kirjastopäivät, 14.6.2016, Jyväskylä

TKI-toiminnan kirjastopalvelut. Hanna Lahtinen, Amk-kirjastopäivät, 14.6.2016, Jyväskylä TKI-toiminnan kirjastopalvelut Hanna Lahtinen, Amk-kirjastopäivät, 14.6.2016, Jyväskylä Sisältö 1. Esityksen taustaa 2. Tietoasiantuntijat hankkeissa 3. Ammatilliset käytäntöyhteisöt vs Innovatiiviset

Lisätiedot

Verkostoissa toimiminen: verkostotyön perusteita ja käytäntöä. Timo Järvensivu KTT, tutkimuspäällikkö Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu

Verkostoissa toimiminen: verkostotyön perusteita ja käytäntöä. Timo Järvensivu KTT, tutkimuspäällikkö Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Verkostoissa toimiminen: verkostotyön perusteita ja käytäntöä Timo Järvensivu KTT, tutkimuspäällikkö Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Nuori Suomi 13.3.2012 Verkosto voidaan määritellä ainakin kahdella

Lisätiedot

Työnohjaus, coaching, fasilitointi ja mentorointi monimuotoisen työyhteisön kehittämisessä

Työnohjaus, coaching, fasilitointi ja mentorointi monimuotoisen työyhteisön kehittämisessä Copyright Helsingin yliopisto, Koulutus- Tervetuloa! Työnohjaus, coaching, fasilitointi ja mentorointi monimuotoisen työyhteisön kehittämisessä Uudista ja uudistu -messut 25.9.2013 Marianne Terkki-Mallat,

Lisätiedot

Kulttuuriperintö huomenna Elämystalouden arvokohde vai osallisuus tulevaisuuden rakentamisessa?

Kulttuuriperintö huomenna Elämystalouden arvokohde vai osallisuus tulevaisuuden rakentamisessa? Kulttuuriperintö huomenna Elämystalouden arvokohde vai osallisuus tulevaisuuden rakentamisessa? Professori Katriina Siivonen, Helsingin yliopisto Elävä perinne! Avaus aineettoman kulttuuriperinnön vaalimiseen

Lisätiedot

Tiimityö jaettua vai jakamatonta vastuuta? Vaasa 11.6.2015

Tiimityö jaettua vai jakamatonta vastuuta? Vaasa 11.6.2015 Tiimityö jaettua vai jakamatonta vastuuta? Vaasa 11.6.2015 Petteri Mikkola Koko päivä pedagogiikkaa Lapsen itsetunnon ja minäkuvan vahvistaminen Lapsen sosiaalinen asema on aina aikuisten vastuulla Yhteinen

Lisätiedot

Avustustoiminta. Vapaaehtoistoiminnan. tarkentavia ohjeita hakijoille

Avustustoiminta. Vapaaehtoistoiminnan. tarkentavia ohjeita hakijoille Avustustoiminta Vapaaehtoistoiminnan avustamisen periaatteet tarkentavia ohjeita hakijoille sisällysluettelo Taustaa...3 Vapaaehtoistoiminnan avustamisesta...3 Esimerkkejä linjausten mukaisista vapaaehtoistoiminnan

Lisätiedot

Muutoksen arkkitehtuuri! "

Muutoksen arkkitehtuuri! Muutoksen arkkitehtuuri! Organisaatioiden kehittäminen ja muutos 2015! Haaga-Helia 17.3.2011 Ari Tikka! Ari Tikka Kaikki mallit ovat vääriä, jotkut ovat hyödyllisiä.! - (GPE Box, matemaatikko)! DI 1986,

Lisätiedot

Opetussuunnitelmasta oppimisprosessiin

Opetussuunnitelmasta oppimisprosessiin Opetussuunnitelmasta oppimisprosessiin Johdanto Opetussuunnitelman avaamiseen antavat hyviä, perusteltuja ja selkeitä ohjeita Pasi Silander ja Hanne Koli teoksessaan Verkko-opetuksen työkalupakki oppimisaihioista

Lisätiedot

Työpaja Osaamisen kehittäminen vertaisverkostossa

Työpaja Osaamisen kehittäminen vertaisverkostossa Työpaja Osaamisen kehittäminen vertaisverkostossa Technopolis Tampere 20.11.2012 Työpajan tuotokset sivuilla 4-9 Osaamisen kehittäminen vertaisverkostossa Miten yritys parhaiten rakentaa ja kehittää: Markkinaketteryyttä

Lisätiedot

Kohtaamiset nuoren vahvuuksiksi ja voimavaroiksi

Kohtaamiset nuoren vahvuuksiksi ja voimavaroiksi Kohtaamiset nuoren vahvuuksiksi ja voimavaroiksi Valtakunnalliset lastensuojelupäivät 30.9.2014 Hämeenlinna Pixabay Minna Rytkönen TtT, TH, tutkija, Itä-Suomen yliopisto, hoitotieteen laitos minna.rytkonen@uef.fi

Lisätiedot

Tietokoneohjelmien käyttö laadullisen aineiston analyysin apuna

Tietokoneohjelmien käyttö laadullisen aineiston analyysin apuna Tietokoneohjelmien käyttö laadullisen aineiston analyysin apuna Laadullinen, verbaalinen, tulkinnallinen aineisto kootaan esimerkiksi haastattelemalla, videoimalla, ääneenpuhumalla nauhalle, yms. keinoin.

Lisätiedot

Henkinen työsuojelu hyvinvointia rakennetaan yhdessä

Henkinen työsuojelu hyvinvointia rakennetaan yhdessä Henkinen työsuojelu hyvinvointia rakennetaan yhdessä Yliopistojen työsuojelupäivät 2006 Tulevaisuuden turvallisuutta - NYT Koulutuspäällikkö, työpsykologi Tiina Saarelma-Thiel tiina.saarelma-thiel@ttl.fi

Lisätiedot

KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014. Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus

KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014. Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014 Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus Opettajuuden tulevaisuuden taitoja Sisältö- ja pedagoginen tietous: aineenhallinta, monipuoliset opetusmenetelmät

Lisätiedot

Workshop: Verkostot ja niiden merkitys sihteerin/assistentin työssä. 8.2.2010 Paasitorni

Workshop: Verkostot ja niiden merkitys sihteerin/assistentin työssä. 8.2.2010 Paasitorni Workshop: Verkostot ja niiden merkitys sihteerin/assistentin työssä 8.2.2010 Paasitorni Verkostot sihteerin ja assistentin työssä ammatilliset yhdistykset kollegat muissa yrityksissä henkilökohtaiset kontaktit

Lisätiedot

Kohti lapsen ja nuoren toiminnallista osallistumista

Kohti lapsen ja nuoren toiminnallista osallistumista 9 Alkusanat Kohti lapsen ja nuoren toiminnallista osallistumista Tukea tarvitsevaa lapsi tai nuori voidaan nähdä haasteellisena kasvuja toimintaympäristössään. Tukea tarvitseva yksilö voi itse puolestaan

Lisätiedot

Aalto-yliopisto: kolmen yliopiston yhdistymisen lähteet, voimat ja haasteet

Aalto-yliopisto: kolmen yliopiston yhdistymisen lähteet, voimat ja haasteet Opetusministeriö 2.11.2009 Tutkimushanke Aalto-yliopisto: kolmen yliopiston yhdistymisen lähteet, voimat ja haasteet Aalto-yliopisto: kolmen yliopiston yhdistymisen lähteet, voimat ja haasteet Tutkijatiimi

Lisätiedot

ENG-A3030 Syventävä harjoittelu ENG-A3031 Syventävä harjoittelu ulkomailla. Vinkkejä harjoitteluun Ti 21.4.2015 klo 12:15 K323

ENG-A3030 Syventävä harjoittelu ENG-A3031 Syventävä harjoittelu ulkomailla. Vinkkejä harjoitteluun Ti 21.4.2015 klo 12:15 K323 ENG-A3030 Syventävä harjoittelu ENG-A3031 Syventävä harjoittelu ulkomailla Vinkkejä harjoitteluun Ti 21.4.2015 klo 12:15 K323 L. K. 14.4.2015 Muistilista harjoitteluun Ennen harjoittelun alkamista: Työsopimus

Lisätiedot

Cynefin viitekehys eri toimintaympäristöt

Cynefin viitekehys eri toimintaympäristöt 1 Cynefin viitekehys eri toimintaympäristöt Cynefin on Dave Snowdenin 1999 kehittämä viitekehys sopivan johtamisstrategian valitsemiseen erilaisissa ympäristöissä Cynefin 2 Helpottaa johtajia lähestymistavoissa,

Lisätiedot

KASVATETTAVAN OSALLISTAMINEN JA KASVUN ARVIOINTI

KASVATETTAVAN OSALLISTAMINEN JA KASVUN ARVIOINTI KASVATETTAVAN OSALLISTAMINEN JA KASVUN ARVIOINTI VTT/ Sosiologi Hanna Vilkka Opetusmenetelmät ja opetuksen arviointi -seminaari/ Turun kesäyliopisto 11.12.2010 RAKENTEISTA TOIMIJAAN Oma kasvu merkityksissä,

Lisätiedot

Laadullinen tutkimus. KTT Riku Oksman

Laadullinen tutkimus. KTT Riku Oksman Laadullinen tutkimus KTT Riku Oksman Kurssin tavoitteet oppia ymmärtämään laadullisen tutkimuksen yleisluonnetta oppia soveltamaan keskeisimpiä laadullisia aineiston hankinnan ja analysoinnin menetelmiä

Lisätiedot

Kuvataide. Vuosiluokat 7-9

Kuvataide. Vuosiluokat 7-9 Kuvataide Vuosiluokat 7-9 Kuvataiteen tehtävänä on kulttuurisesti moniaistisen todellisuuden tutkiminen ja tulkitseminen. Kuvataide tukee eri oppiaineiden tiedon kehittymistä eheäksi käsitykseksi maailmasta.

Lisätiedot

Kuluttajien arvoa luovat käytänteet

Kuluttajien arvoa luovat käytänteet Kuluttajien arvoa luovat käytänteet Case Reino & Aino Elina Leppälä (FM) Tampereen Yliopisto Yhtymäkohdat markkinoinnin ja kuluttajatutkimuksen teoriaan Kuluttajat kanssaluojina => arvo on kuluttajan määrittelemää

Lisätiedot

1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset

1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset 1. Ohjaustyylit on hyvä tunnistaa itselleen ominaiset tavat ohjata opiskelijoita. on hyvä osata joustavasti muuttaa ohjaustyyliään erilaisiin tilanteisiin ja erilaisille opiskelijoille sopivaksi. Seuraavaksi

Lisätiedot

Akateeminen johtaminen. Helena Ahonen

Akateeminen johtaminen. Helena Ahonen Akateeminen johtaminen Helena Ahonen Akateemisen johtamisen työpaja 3 20.8. Ammattirooli ja persoona 27.8. Systeemiajattelu ja johtaminen 3.9. Johtaja rajan vartijana 10.9. Minä johtajana Ammattirooli

Lisätiedot

Insinöörien ja arkkitehtien koulutus uudistuu Aaltoyliopistossa

Insinöörien ja arkkitehtien koulutus uudistuu Aaltoyliopistossa Insinöörien ja arkkitehtien koulutus uudistuu Aaltoyliopistossa RET_RIL 22.5.2012 Insinööritieteiden korkeakoulu Rakennustekniikan laitos Juha Paavola Rakentamisen haasteet Aaltoyliopistossa Insinöörien

Lisätiedot

Hätäkeskuslaitoksen ja Lohjan kaupungin välisen määräaikaisen vuokrasopimuksen päättäminen

Hätäkeskuslaitoksen ja Lohjan kaupungin välisen määräaikaisen vuokrasopimuksen päättäminen Kaupunginhallitus 139 31.03.2014 Kaupunginhallitus 271 16.06.2014 Kaupunginhallitus 511 15.12.2014 Hätäkeskuslaitoksen ja Lohjan kaupungin välisen määräaikaisen vuokrasopimuksen päättäminen 877/10.03.02/2013

Lisätiedot

Leikki interventiona. Aikuisen kannustava puuttuminen vuorovaikutustaitojen harjaannuttamisessa. Eira Suhonen 6.6.06

Leikki interventiona. Aikuisen kannustava puuttuminen vuorovaikutustaitojen harjaannuttamisessa. Eira Suhonen 6.6.06 Leikki interventiona Aikuisen kannustava puuttuminen vuorovaikutustaitojen harjaannuttamisessa Eira Suhonen 6.6.06 Erityispedagogiikka Käyttäytymistieteellinen tiedekunta Interventio laaja-alainen systemaattinen

Lisätiedot

Tilaaja-tuottaja-toimintatapa kokemuksia ja vaikutuksia

Tilaaja-tuottaja-toimintatapa kokemuksia ja vaikutuksia Tilaaja-tuottaja-toimintatapa kokemuksia ja vaikutuksia Kuntamarkkinat 10.9.2009 Tutkimusprofessori Pekka Huuhtanen Työterveyslaitos KUNTAORGANISAATIOT MUUTOKSESSA Tilaaja-tuottajatoimintatapojen käyttöönotto

Lisätiedot

Puolueettomuus. Autettavan Toiminnan ehdoilla toimiminen ilo

Puolueettomuus. Autettavan Toiminnan ehdoilla toimiminen ilo Puolueettomuus Vapaaehtoistoiminnassa toimitaan tasapuolisesti kaikkien edun mukaisesti. Vapaaehtoinen ei asetu kenenkään puolelle vaan pyrkii toimimaan yhteistyössä eri osapuolten kanssa. Mahdollisissa

Lisätiedot

Arkistot ja kouluopetus

Arkistot ja kouluopetus Arkistot ja kouluopetus Arkistopedagoginen seminaari 4.5.2015 Heljä Järnefelt Erityisasiantuntija Opetushallitus Koulun toimintakulttuuri on kokonaisuus, jonka osia ovat Lait, asetukset, opetussuunnitelman

Lisätiedot

Tohtoriohjelman käytänteet vanhaa, uutta, lainattua ja itse keksittyä. OHA-forum 30.9.2015 Oulun yliopistossa Suunnittelija Sirje Liukko

Tohtoriohjelman käytänteet vanhaa, uutta, lainattua ja itse keksittyä. OHA-forum 30.9.2015 Oulun yliopistossa Suunnittelija Sirje Liukko Tohtoriohjelman käytänteet vanhaa, uutta, lainattua ja itse keksittyä OHA-forum 30.9.2015 Oulun yliopistossa Suunnittelija Sirje Liukko Aalto-yliopisto Kemian tekniikan korkeakoulu - Tohtoriohjelmalla

Lisätiedot

Tutkimus tutuksi! Eläkkeelle siirtyminen asiantuntijatyössä: (ELSA) Kati Ovaska: Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma. Ravintola Pääposti 13.4.

Tutkimus tutuksi! Eläkkeelle siirtyminen asiantuntijatyössä: (ELSA) Kati Ovaska: Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma. Ravintola Pääposti 13.4. Tutkimus tutuksi! Eläkkeelle siirtyminen asiantuntijatyössä: kokemuksen ja osaamisen säilyttämisen käytännöt (ELSA) Eerikki Mäki & Tanja Kuronen Mattila: Aalto yliopisto Kati Ovaska: Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö

Lisätiedot

YHTEISTYÖSTÄ LISÄVOIMAA YHDISTYKSILLE -MITEN PÄÄSTÄ ALKUUN?

YHTEISTYÖSTÄ LISÄVOIMAA YHDISTYKSILLE -MITEN PÄÄSTÄ ALKUUN? Kehittämistehtävä (AMK) Hoitotyö Terveydenhoitotyö 3.12.2012 Elina Kapilo ja Raija Savolainen YHTEISTYÖSTÄ LISÄVOIMAA YHDISTYKSILLE -MITEN PÄÄSTÄ ALKUUN? -Artikkeli julkaistavaksi Sytyn Sanomissa keväällä

Lisätiedot

Dialogisen johtamisen tutkimusohjelma 2012-2014

Dialogisen johtamisen tutkimusohjelma 2012-2014 Dinno Dialogisen johtamisen tutkimusohjelma 2012-2014 JOHTAMISKORKEAKOULU Kehittämis- ja työnohjauspalvelut Seija Strömberg TNJ Leading Partners www.dinno.fi www.dinno.fi Dinnon monitieteinen teoreettinen

Lisätiedot

Miten julkinen hallinto ja Tampereen kaupungin organisaatio on muuttunut ja muuttumassa?

Miten julkinen hallinto ja Tampereen kaupungin organisaatio on muuttunut ja muuttumassa? Miten julkinen hallinto ja Tampereen kaupungin organisaatio on muuttunut ja muuttumassa? Valtuustoseminaari 23.3.2015 ----------------------------------- Kari Hakari johtaja, HT Tampereen kaupunki, tilaajaryhmä

Lisätiedot

MYÖNTEINEN TUNNISTAMINEN näkökulma lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämiseen

MYÖNTEINEN TUNNISTAMINEN näkökulma lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämiseen MYÖNTEINEN TUNNISTAMINEN näkökulma lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämiseen Välittämisen koodi RoadShow 10.3.2015 Seinäjoki Elina Stenvall, tutkija Tilan ja poliittisen toimijuuden tutkimusryhmä (SPARG)

Lisätiedot

Käsitys oppimisesta koulun käytännöissä

Käsitys oppimisesta koulun käytännöissä Käsitys oppimisesta koulun käytännöissä Oppimiskäsityksen kuvaus Helsinki 6.3.2015 1 Oppimiskäsitys perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa Perusteissa kuvataan oppimiskäsitys, jonka pohjalta opetussuunnitelman

Lisätiedot

Opettaja pedagogisena johtajana

Opettaja pedagogisena johtajana Eeva Hujala Tampereen yliopisto Opettaja pedagogisena johtajana Potkua pedagogiikkaan Turussa 29.4.2014 Wanha wirsi Pohjanmaalta Asioiden paljous usein näköalat peittää anna silloin rohkeus syrjään kaikki

Lisätiedot

Sormitietokoneet alkuopetuksessa pintaselailua vai syvällistä oppimista?

Sormitietokoneet alkuopetuksessa pintaselailua vai syvällistä oppimista? Sormitietokoneet alkuopetuksessa pintaselailua vai syvällistä oppimista? ITK2012 Call for papers vaihe Sari Muhonen, luokanopettaja, Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu Ari Myllyviita, hankekoordinaattori,

Lisätiedot

Oppijakeskeisen mielekkään oppimisen seitsemän ominaisuutta

Oppijakeskeisen mielekkään oppimisen seitsemän ominaisuutta Oppijakeskeisen mielekkään oppimisen seitsemän ominaisuutta professori David. H. Jonassenin (PennState Un.), (1995) esittämät universaalit elinikäisen oppimisen ominaisuudet : lisäyksenä ( ETÄKAMU-hanke

Lisätiedot