Urajärvi. Inventointiraportti

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Urajärvi. Inventointiraportti"

Transkriptio

1 Urajärvi Inventointiraportti

2 Sisällys Esipuhe 3 Historia 4 Väestö 5 Kaavatilanne 6 Maanomistus 7 Palvelut ja yritykset 8 Palvelukartta 9 Palveluluettelo 10 Kunnan palvelut 12 Arvokkaat luontokohteet 13 Maisemakuva 16 Maisemakuvakartta 17 Rakennettu ympäristö 19 Kyläraitinin rakennusinventointikartta 20 Kyläraitin rakennusinventointi 21 Urajärven kartano 24 Inventointikartta 26

3 Esipuhe Lahden ammattikorkeakoulun Tekniikan laitoksen opiskelijat ovat tehneet kylä- ja maaseututaajamien suunnittelun opintojakson harjoitustyön lukuvuonna Urajärven kylälle Asikkalaan. Opiskelijat ovat sekä nuorisoasteen että aikuiskoulutuksen miljöösuunnittelun opiskelijoita, joista valmistuu AMK-insinöörejä. Opiskelijaryhmän koko on ollut yh-teensä lähes 30 opiskelijaa, joista 17 opiskelijaa on nuorisoasteen opiskelijoita. Opintojakson ohjaajina ovat toimineet yliopettaja Eeva Aarrevaara ja lehtori Riitta Kontiokari. Käsillä oleva raportti edustaa miljöösuunnittelun nuorisoasteen opiskelijoiden työskentelyn inventointivaihetta. Raportin on koonnut ja taittanut opiskelija Ossi Lukkaroinen. Opintojakso käynnistyi syksyllä 2006, ja päättyy kevätlukukaudella Harjoitustyön tavoitteena on ollut tutustua perusteellisesti kylän lähtökohtiin ja olosuhteisiin. Nuorisoasteen ryhmän työskentelyyn ei sisältynyt asukasmielipiteiden selvittämistä, jota aikuisryhmä joiltakin osin selvitti. Inventointivaiheessa opiskelijat liikkuivat useita kertoja kylällä tutustumassa kylän kulttuurimaisemaan, rakennuskantaan ja palveluihin. Harjoitustyön tuloksina opiskelijaryhmät ovat laatineet omat inventointiraportit sekä yleiskaavaluonnoksia kyläalueen maankäytön vaihtoehdoista. Suunnitelmaosuudessa on pyritty ensin tutkimaan ennakkoluulottomasti erilaisia kylän rakentamisvaihtoehtoja käyttäen erilaisia kasvuennusteita suunnittelun pohjana. Sen jälkeen ryhmät ovat arvioineet rakentamisvaihtoehtojen sopivuutta kylämaisemaan ja esittäneet lopputuloksena mielestään parhaimman maankäyttövaihtoehdon. Esitystapa on yleiskaavan mukainen. Suunnitelmavaihtoehtoja esitellään kyläläisille yleisötilaisuudessa helmikuussa Toivon, että kylän inventointiraportti sekä erilaiset maankäyttösuunnitelmavaihtoehdot palvelevat kylän kehittämistä ja toimivat keskustelun virittäjinä sekä työkaluina tulevassa osayleiskaavatyössä. Esitän parhaat kiitokset Urajärven kyläyhdistykselle, Asikkalan kunnan edustajille sekä kaikille kyläläisille, jotka ovat avustaneet meitä työskentelyprosessissa. Tämänkaltainen yhteistyö tukee ammattikorkeakoulun opetustehtäviä erinomaisesti. Lahdessa Eeva Aarrevaara Yliopettaja, miljöösuunnittelu

4 Historia Tekijä: Sari Peura Joistakin Asikkalan kylistä löytyy mainintoja jo 1300-luvun puolesta välistä mutta ensimmäinen maininta Urajärven kylästä on vuodelta Tämä maininta koskee talojen lukumäärää kylällä vuonna 1467, mikä oli tuolloin 17. Vaikka tämä ensimmäinen maininta Urajärven kylästä onkin vuodelta 1467, on kylä melko varmasti ollut asuttu jo ennen sitä. Vanha ryhmäkylä sijaitsi Kirilänmäellä, missä Urajärven asutuskeskittymä nykyisinkin sijaitsee. Kyläkeskusta halkoo vanha kylänraitti, joka on osa keskiaikaisperäistä ylistä Viipurintietä. Vanha raitti on kuitenkin jäänyt syrjään uuden tielinjauksen myötä. Tämä tielinjaus, Asikkala-Vierumäki tie, rakennettiin vuonna Urajärvelle muodostettiin useita uudistiloja sodan jälkeen aiheuttaen sen, että raitin rakennuskanta uusiutui melko voimakkaasti luvulla. Alkuperäisen ulkoasunsa säilyttäneitä rakennuksia raitin varrella on tänä päivänä jäljellä enää vähän. Alkuperäisellään on säilynyt Asikkalan vanhimpiin koulurakennuksiin kuuluva, tyhjillään oleva kansakoulu. Kauppana ja kievarina toiminut rakennus vuokrattiin kouluksi Nykyasunsa se sai vuoden 1897 laajennuksen ja peruskorjauksen myötä. Raitin länsiosassa sijaitseva 1950-luvulla rakennettu nuorisoseurantalo on myös säilyttänyt alkuperäisen ulkoasunsa. Raitin keskivaiheilla sijaitsevan koulun lisäksi raitin varrella on yhtenäisten pientalojen ja pihapiirien muodostama kokonaisuus 1930-luvulta. Mäen laella sijaitsee vuonna 1930 rakennettu meijeri, jossa toiminta lopetettiin luvulla Asikkalassa oli neljä kartanoa, joista yksi oli Urajärven kartano (kolme muuta olivat Viitoilan, Kurhilan ja Salon kartanot). Vuonna 1653 muodostettu Urajärven kartano kuului Heideman -suvulle Kartano lahjoitettiin Suomen muinaismuistoyhdistykselle (nykyinen Museovirasto) vuonna 1917 suvun viimeisen elossaolevan jäsenen Lilly von Heidemanin toimesta. Kartanomuseo oli lajissaan yksi Suomen ensimmäisistä kun se avattiin vuonna On lienee edes turha korostaa sitä seikkaa, että Urajärven kartano on ollut erittäin huomattava tekijä kylän ja sen asutuksen kehityksessä. Kartanon omistajasuvun, Heidemanien vielä eläessä kartanon moninaiset työt tarjosivat huomattavalle osalle kyläläisistä elannon, sekä monille torppareille maata viljeltäväksi. Kun Suomen muinaismuistoyhdistys otti kartanon lahjoituksena vastaan vuonna 1917, sen maat myytiin kyläläisille ja monet kartanon torppareista saivat lunastaa viljelemänsä maat. Kartano sijaitsee Urajärveen työntyvän niemekkeen kärjessä. Kartanon edustuspihaa rajaavat rungoltaan 1700-luvulta oleva itä-länsi -suunnassa sijaitseva päärakennus (toinen kerros 1812, sekä peruskorjaus 1909) ja luvulla rakennettu vanha päärakennus sekä 1700-luvulta oleva aittarivi. Pihapiirin ulkopuolella sijaitsevat talousrakennukset, kuten mm. suurikokoinen kivinavetta 1850-luvulta ja entinen meijeri sekä vaunu- ja liiterivaja ja väentupa. Navetassa sijaitsee Helsingin yliopiston kirjavarasto (kunnostettu 1963) ja meijeri toimii kesäkahvilana. Kartanon rakennusten geometristä jäsentelyä noudattava puutarha edustaa 1900-luvun alussa suosittua englantilaista maisemapuistoa ja se on kartanon omistajan Hugo von Heidemanin suunnittelema. Lähteet: Tulonen Annu, Asikkalan kulttuuriympäristöohjelma Blomstedt Yrjö, Asikkalan historia

5 Väestö Urajärven kylässä on vakituisia talouksia noin 150 ja arviolta noin 550 kesäasuntoa. Päijät-Hämeen kyläohjelman mukaan Urajärven väkiluku onlaskenut vuodesta 1990, jolloin asukkaita oli vielä 456, viidelläkymmenellä vuoteen 2000 (asukkaita tuolloin oli siis 406). Vuoteen 2002 asukasluku oli taas laskenut muutamalla (402 asukasta). Työpaikkojen määrä Päijät-Hämeen kyläohjelman mukaan oli laskenut vuoden työpaikasta 78:aan työpaikkaan vuoteen 2000 mennessä. Tällä hetkellä Väestörekisterikeskus tiedottaa Urajärven koulun vaalipiiriin kuuluvan yhteensä 392 ihmistä, joista miehiä on 209 ja naisia 183. Äänioikeutettuja (täysi-ikäisiä) heistä on yhteensä 324 (miehiä 177, naisia 147). Tämän tiedon mukaan voimme päätellä, että lapsia alueella on melko vähän. Vaikuttaa, että kylän ikärakenne on huonontuva, ellei alueelle saada houkuteltua lisää lapsiperheitä. Tukea päätelmälle antaa Päijätpuntarin nettisivut, jotka kertovat koko Asikkalassa oleva eniten vuotiaita ja yli 64-vuotiaiyakin jopa noin viidennes. Sivut kertovat myös, että vuonna 2005 syntyneiden enemmyys oli -41, eli koko Asikkalassa kuolleisuus on syntyvyyttä melko paljon suurempi. Urajärvellä onkin käynnistetty uusia savuja kylään - projekti, jonka tarkoituksena on houkutella uusia asukkaita alueelle. Mahdollisille uusille asukkaille Urajärveä mainostetaan hyvällä sijainnilla ja sitä markkinoidaan madaltamalla kynnystä konkreettiselle rakentamiselle. Tarkoituksena projektilla on selvittää rakentamiseen liittyvää lainsäädäntöä sekä tarvittavat viranomaisyhteydet ja luvat. Lisäksi luvataan selvittää eri rahoitus- ja rakennuttajavaihtoehtoja. Urajärvi oli myös mukana Kylä kelpaa hankkeessa yhdessä Asikkalan kunnan ja Kuhrilan sekä Kalkkisten kylien kanssa.kyseessä oli kyläasumisen messut. Tontteja on markkinoitu esitteinä ja netissä. Saamani tiedon mukaan tällä hetkellä tontteja on tarjolla 17, joista 5 on jo myyty (tonttipörssi, Urajärven kotisivut). Tyhjiä taloja ei ole myynnissä. Koko Asikkalan alueella viime vuonna päästiinkin nettomuutossa plussalle, kun aiempina vuosina (= 2004 ja 2003) tilastot ovat näyttäneet miinusta. Muuttovoittoa oli vähän yli 50 henkeä. Eli ponistelut uusien asukkaiden saamiseksi alkavat vähitellen tuottaa tulosta.urajärven kyläkokouksessa kävi myös ilmi, että suurin osa Urajärvelle lähivuosina muuttaneista on ollut lapsiperheitä. Tilastokeskuksen ennusteen mukaan Asikkalan ja sen myötä myös Urajärven väkiluku tulee nousemaan. Asikkalassa oli vuonna asukasta, josta luvun povataan nousevan tasaisesti vuoteen 2030, jolloin asukkaita Vuonna 2040 asukkaita odotetaan olevan Kyläläiset odottavat uuden oikoradan ja nelostien läheisyyden houkuttelevan lisäasutusta Urajärvelle. Tulevaisuus näyttää siis melko valoisalta. Tekijä: Johanna Ylinen

6 Kaavatilanne Tekijät: Maria Vanhala Pekka Seppänen Aleksi Pellikka Urajärven kunnan alueella on poikkeuksellinen tilanne, koska alueen ainoa voimassa oleva kaava on kylän keskustaa koskeva Asemakaava. Tosin Maakuntakaava on jo hyväksytty, mutta sen vahvistamista odotetaan yhä. Maakuntakaava voidaan kuitenkin jo käyttää varteenotettavana asiakirjana tarkastellessa Urajärven aluetta. Lisätietoa Maakuntakaavasta ja sen toteutusvaiheista Maakunta-kaavasta käy ilmi, että Urajärvi on suurelta osin tärkeää pohjavesialuetta ja siellä sijaitsee myös paljon kulttuurihistoriallisesti tärkeää aluetta. Lisäksi merkittävä seikka on Urajärven kuuluminen Natura 2000 ohjelman vesistöalueisiin. Urajärven kunnan alue on siis luonnonoloiltaan merkittävää ja monipuolista aluetta. Maakuntakaavan lisäksi, Urajärvellä rakentamista ohjaa Asikkalan kunnan laatimat määräykset. rakennusjärjestyksestä. Määräykset on hyväksytty kunnanvaltuustossa ja muutos Asiakirjan voimaantulopäivä , muutos voimaan Rakennusjärjestyksellä annetaan paikallisista oloista johtuvat suunnitelmallisen ja sopivan rakentamisen, kulttuuri- ja luonnonarvojen huomioon ottamisen sekä hyvän elinympäristön toteutumisen ja säilymisen kannalta tarpeelliset määräykset. Rakennusjärjestyksen tavoitteena on ohjata rakentamaan suunnitelmallisesti, omaleimaisesti ja ympäristöön sopivalla tavalla. Rakennusjärjestysmääräyksessä käsitellään seuraavia asioita: 1. Rakennusjärjestyksen soveltamisala 2. Kunnan rakennusvalvontaviranomainen 3. Rakennuksen sopeutuminen ympäristöön 4.Talousrakentamisen luvan-/ilmoituksenvaraisuus 5. Toimenpiteiden luvan-/ilmoituksenvaraisuus 6. Aidan rakentaminen ja kunnossapito 7. Rakennuspaikka 8. Rakentamisen määrä 9. Rakentaminen ranta-alueilla 10. Jätevesien käsittely 11. Rakennuspaikan jätehuolto 12. Ympäristön hoito ja valvonta 13. Poikkeusten myöntäminen 14. Asemakaava-alueita koskevia lisämääräyksiä ellei kaavasta muuta johdu 15. Voimaantulo

7 Maanomistus

8 Palvelut ja yritykset Tekijät: Marja Petäjä-Suvanto Saija Kaasinen Urajärven kylässä on paljon yksityisten ihmisten tarjoamia palveluita joten ulkopuolisia työntekijöitä työllistäviä yrityksiä ei ole paljon. Näistä yksityisistä pienpalveluista suuri osa sijoittuu Urajärven kylänraitin läheisyydestä kauemmaksi eivätkä ne ole kohdealueellamme. Urajärven kylässä toimii kyläkoulu, jossa on tällä hetkellä 19 oppilasta luokilla 1-2 ja 3-6. Koulu työllistää kahden opettajan lisäksi keittäjä-siistijän ja talonmiehen. Eniten työntekijöitä työllistävä yritys Urajärven kylässä on Urajärven Metalli Oy joka tarjoaa tällä hetkellä työtä 13 työntekijälle. Yritys on perustettu vuonna 1984 ja se tarjoaa palveluita lähinnä toisille yrityksille toimien alihankkijana, mutta se palvelee tarvittaessa myös yksityisiä ihmisiä. Asiakkaina ovat mm. vaneri- ja sahateollisuuden yritykset. Yksityisille asiakkailleen Urajärven Metalli Oy tarjoaa mm. metallirakenteiden valmistusta sekä levyn leikkausta ja särmäystä. Vuonna 1653 muodostetussa Urajärven kartanossa on toiminut museo vuodesta Museotoiminnan lisäksi siellä toimii kesäaikana matkailumaja, tilaussauna sekä museokahvila. Kartanon ympärillä on myös laaja englantilaistyylinen kartanopuisto jossa on useita romanttisia rakennelmia, kuten kreikkalaistyylinen näköalapaikka Valhalla sekä hautamonumentti. Puisto on Urajärven kylässä ainoita hoidettuja julkisia viheralueita ja kartano ympäristöineen on myös turistikohde, joka paremmin mainostettuna voisi houkutella enemmänkin turisteja Urajärvelle. Vuoteen 2003 saakka Urajärvellä toimi Kivistön Lähdevesi Oy, joka oli Suomen vanhin lähdevesitehdas. Nykyisin se kuuluu Finnish Water Group Oy:lle ja tuotemerkkeinä ovat Kivistön kirkas ja Aqua Salpaus. Suurimpia yksittäisiä asiakkaita yrityksellä ovat Finnair, VR, Stockmann ja Keskon myymälät. Kirjastoauto käy Urajärven kyläkoululla joka toinen viikko. Urajärvellä on käynyt vuoteen 2005 saakka viikoittain myös kauppa-auto, mutta nykyään kyseistä palvelua ei ole ja lähin kauppa on n. 9 kilometrin päässä. Urajärven kylän alue on tärkeää pohjavesialuetta, ja siksi alueelle on vaikeaa sijoittaa suuria palveluita, kuten teollisuutta. Tuleva rakentaminen alueella on siis todennäköisesti lähinnä asuinrakentamista. Urajärven kyläkoululla järjestetyssä kyläkokouksessa kävi ilmi, että suuri osa Urajärven työikäisistä asukkaista käy töissä kylän ulkopuolella. Yleiset kulkuyhteydet eivät juurikaan alueella toimi, ja suurin osa asukkaiden tarvimista palveluista on sijoittunut kuntakeskukseen. Näin ollen vanhemman väestön on vaikeaa asua kylällä, sillä heille palveluiden saavuttaminen ja niiden luo liikkuminen on hankalaa.

9 1:20000 Inventointi Palvelukartta Palvelut kartalla: 1. Urajärven kartanon museokahvila. 2. Ala-aste. 3. Urajärven Metalli oy. 4. Iso-Kuusela Sauli, kalastusretket. 5. Tuuli Eva, toimistopalveluja. 6. Viikilä Silja ja Ilpo, maitoa ja ternimaitoa. 7. Vilja Seppo, tyrnituotteita, linnunpönttöjä. 8. Varpa Altti, saha- ja höylätavaraa.

10 Palveluluettelo (Suluissa mahd. sijoittuminen kartalla) MYYTÄVÄNÄ Luomu-tila Hannu Simolin - hunajaa, purkitettuna - kauppoihin - kotiin pakastettavaksi (tilauksesta) - ruista ja tattaria jyvinä, jauhoina ja rouheena Santamäki Markku - perunat, juurekset Viikilä Silja ja Ilpo - maitoa ja ternimaitoa Vilja Seppo (7) - tyrnituotteita - tyrnimarjoja itsepoimien satoaikana - tattarijauhoja ja -ryyniä MUITA TUOTTEITA Kekki Riitta ja Kalervo - soralajikkeita - multaa toimitettuna Heikki Saarinen - koivu- ja sekaklapeja Murto Martti - halkoja ja klapeja Penkari Timo - halkoja ja klapeja Puhakka Veli-Matti - kesäkukkien taimia Simolin Hannu - halkoja (tuoreita ja kuivia) - koivu / sekaklapeja kuution pusseissa - luomuheinää hevosille Tornio Tarja ja Pekka - halkoja ja klapeja - lammastaloustuotteita - täplärapuja Varpa Altti (8) - saha- ja höylätavaraa, myös lujuusluokiteltuna - paneelia ja listoja -kyllästettyä puutavaraa Viikilä Silja ja Ilpo (6) - linkous ja hiekotus Vilja Seppo (7) - puunrungosta sorvattuja linnunpönttöjä PALVELUT Iso-Kuusela Sauli - kalastusretkiä - majoitus ryhmille Liljeroos Taisto - taksi- ja bussikuljetukset Tornio Matti - atk-neuvontaa Tuuli Eva (5) - alustavat kirjanpitotyöt - toimistopalvelua - palkanlaskentaa - kauppakirjat Asikkalan 4H -yhdistys - Kotipalvelua, dogsittereitä yms. nuorten tarjoamia palveluja - Kerhoja koululaisille kerran viikossa syyskuusta toukokuun puoliväliin Kansalaisopiston harrastuspiirejä - Urajärven koululla - Rutalahden entisellä koululla 10

11 Palveluluettelo TYÖSUORITUKSET Aaltonen Ilpo - kaivurityöt Aronen Martti - puiden kaatoa - puuntaimien istutus - laitureiden nosto Idänpirtti Arto -kaivinkonetyöt - maataloustraktorilla puutavaran metsäajoa - ym. alan työt Iivonen Risto - traktoritöitä (auraus yms.) - puiden ajo Kekki Riitta ja Kalervo - tie-, maa- ja pohjarakentamista - teiden lanausta ja hiekoitusta (kuorma-auto, pyörökuormaaja ja traktori) - kattojen korjaukset Siven Raimo - toimitetaan soraa ja täytemaata Tornio Tarja ja Pekka - lumenlinkousta Rutalahdessa - mökkitalkkaritoimintaa - puiden kaatoa tonteilta Varpa Altti - sirkkelisahausta ja höyläystä Viikilä Silja ja Ilpo - teiden linkousta ja hiekoitusta - puunkaatoa ja raivausta tonteilta VUOKRATTAVANA Ala-Kärsälä Seppo - lomamökkejä Iso-Kuusela Sauli - lomamökkejä - veneitä Tornio Tarja ja Pekka - vuokramökki 40 neliömetriä, 3-5 h viikkovuokraus, Ruotsalaisen rannalla Asikkalan 4H -yhdistys - viljelypalstoja Kommeri Heikki - rakennuskoneiden vuokraus Rutalahden Pienviljelijäyhdistys Lamminpää Sirpa - ruoka- ja kahviastioita Mirja Idänpirtti - Lystintöyryn tanssilavaa vuokrataan kesäaikana yksityistilaisuuksiin Urajärven Nuorisoseura ry - Seurantalo erilaisiin tilaisuuksiin 11

12 Kunnan palvelut Tekijä: Irina Niilola Asikkalan kunta tarjoaa monenlaisia palveluja. Niistä saa helposti tietoa hyvin toimivilta ja selkeiltä kunnan omilta internet-sivuilta. Esimerkiksi asumiseen ja rakentamiseen liittyvät palvelut, kuten erilaiset kaavakkeet ja tonttitarjonta, on helppo tarkistaa sieltä. Sivuilta löytyy myös tapahtumakalenteri, josta on helppo tarkistaa tulevat vapaa-ajan tapahtumat. Vääksyn kuntakeskuksessa on Asikkalan terveysasema, jonka lisäksi Urajärvellä toimii kotihoito, jonka toiminta keskittyy kotipalveluun ja kotisairaanhoitoon. Kotihoidolla pyritään tukemaan arjessaan apua tarvitsevien asukkaiden itsenäistä selviytymistä omassa kodissaan. Hammaslääkäripäivystys on vuorottain ympäri kuntaa sijaitsevissa hammashoitoloissa. Kunnassa toimii myös kunnaneläinlääkäri, joka on tavoitettavissa arkipäivisin toimistoaikaan. Ilta- ja viikonloppupäivystys on hoidettu kiertävänä vuorona Asikkalan, Padasjoen ja Kuhmoisten kunnaneläinlääkärien voimin. Autottomille, kuntakeskuksen ulkopuolella asuville asukkaille, on tarjolla asiointi- ja työmatkavuoroja. Niistä yksi ajaa Vääksyn ja Urajärven kylän väliä torstai aamupäivisin. Uudehko kirjasto sijaitsee Vääksyssä, ja on auki arkipäivisin, talvella myös lauantaisin. Osan viikosta aukioloaika on iltaan saakka, jolloin myös työssäkäyvät ehtivät sinne asioimaan. Kirjastossa järjestetään lainaustoiminnan lisäksi mm. näyttelyitä ja satutuokioita. Lisäksi kirjastoauto kiertää Asikkalan kylissä. Urajärven koululla se pysähtyy joka toinen perjantai aamupäivällä. Kunnan järjestämää päivähoitoa ei Urajärvellä ole, lähin ryhmäperhepäivähoitopaikka on Vesivehmaalla., ja päiväkodit sijaitsevat Vääksyssä. Yksityisiä päivähoitajia kylältä varmasti kuitenkin löytyy. Esiopetus annetaan päiväkodeissa. Urajärven kyläkoululla annetaan opetusta luokilla, jotka on jaettu kahteen ryhmään, luokkaan ja luokkaan. Opettajia on kaksi, ja oppilaita n. 20. Lisäksi koululla työskentelevät koulunkäyntiavustaja, keittäjä-siistijä ja talonmies. Kunnalla on myös kaksi erityisopettajaa, jotka kiertävät kouluilla antamassa erityisopetusta tukea tarvitseville oppilaille. Yläaste ja lukio ovat Vääksyssä. Toisen asteen koulutusta Asikkalan kunnassa antaa Päijät- Hämeen koulutuskonserniin kuuluva koulutuskeskus Salpaus. Vääksyssä sijaitsevassa toimipisteessä voi opiskella eläintenhoitajaksi, kalastuksenohjaajaksi, kalanjalostajaksi, maaseutu- ja luontoyrittäjäksi tai hevostenhoitajaksi. Alle 20-vuotiaille lapsille ja nuorille Asikkalan kunta tarjoaa musiikin perusopetusta Asikkalan musiikkikoulussa ja Päijät- Hämeen konservatoriossa. Kunta tukee taloudellisesti heidän opintojaan mainituissa oppilaitoksissa. Lisäksi kunnassa toimivassa Hollolan alueopistossa voi opiskella ja harrastaa opiskella useita taide- ja taitoaineita, kieliä, tietotekniikkaa ja liikuntaa. Lähteet: Asikkalan kunnan ja Urajärven kylän internet-sivut. 12

13 Arvokkaat luontokohteet Natura 2000 kohde: Urajärvi Urajärvi on kirkas, lähdepohjainen ja lievästi emäksinen (ph 7,2) järvi. Vedenlaadultaan Urajärvi on hyvin poikkeuksellinen, koska se on karu ja kirkas, vaikka vesi on emäksistä. Järven vesikasvillisuus on erittäin rikas (lähes 40 eri vesikasvilajia) ja lajistoon kuuluu sekä niukka- että runsasravinteisissa vesissä viihtyviä lajeja. Natura-alueeseen kuuluva kovan maan alue sijaitsee Urajärven kartanon puistossa. Alue on rantaan viettävässä rinteessä ja siellä kasvaa rehevää tervaleppäkorpea. Urajärvi on Natura-kohde ensisijaisesti siksi, että sen alueella kasvaa kolmea harvinaista kasvilajia; hentonäkinruohoa, notkeanäkinruohoa sekä korpihohtosammalta. Urajärvi on yksi harvoista hentonäkinruohon ja notkeanäkinruohon kasvupaikoista Suomessa. Löytöpaikkoja on useita ja ne sijaitsevat enimmillään 4 km etäisyydellä toisistaan, Mertalahden Santurinkärjen ja Urajärven kartanomuseon välillä. Urajärven kartanon alueella sijaitsevassa tervaleppäkorvessa kasvaa korpihohtosammalta, mikä on vielä hento- ja notkeanäkinruohojakin harvinaisempi kasvilaji maassamme. Suojelun toteutuskeinona Urajärvellä on vesialueella vesilaki ja ympäristönsuojelulaki, maa-alueella luonnonsuojelulaki. Urajärven tikkametsä Urajärven tikkametsä on yksityisomistuksessa oleva luonnonsuojelualue, joka sijaitsee Urajärven kyläkeskuksesta lounaaseen. Luonnonsuojelualue on 17 hehtaarin laajuinen ja se on uhanalaisen lintulajin, valkoselkätikan pesimäaluetta. Suojelualue sijaitsee kahden kiinteistön alueella, joiden kiinteistötunnukset ovat: sekä Hyrtiälänkangas Hyrtiälänkankaan harjujensuojeluohjelmasta Hyrtiälänkangas on valtakunnallisesti arvokas harju-alue ja se kuuluu valtakunnallisen harjujensuojeluohjelman piiriin. Hyrtiälänkangas on II Salpausselän delta, joka on syntynyt osittain muinaisen Itämeren tason yläpuolelle ja sen korkein kohta on noin 50 metriä ympäristöään ylempänä. Muodostuman poikki menee useita muinaisia vesiuomia ja alueen eteläreunalla on useita kookkaita raviineja (ts. virtaavan veden maaperään kuluttamia jyrkkäpiirteisiä uomia). Valtakunnallinen harjujensuojeluohjelma laadittiin, jotta saataisiin turvattua harjuluonnon monimuotoisuus maassamme. Suurin osa ohjelman harjualueista sijaitsee Etelä- Suomessa ja etenkin Salpausselkien alueella. Suojeluohjelma vaikuttaa suojeltuihin alueisiin käytännössä siten, että maa-ainesten ottotoimintaa rajoitetaan suojeluohjelma-alueilla sekä niiden välittömässä läheisyydessä, sekä ohjataan rakentamista sekä teiden ja voimajohtojen sijoittamista niin, että suojeltavien harjujen luonnontila ja maisemakuva eivät siitä heikkene. Tekijät: Hanna Ruotsalainen Sari Peura Johanna Ylinen 13

14 Arvokkaat luontokohteet Hyrtiälänkankaan pohjavesialueesta Geologian tutkimuskeskus on tehnyt Hämeen ympäristökeskuksen toimeksiannosta geologisen rakenneselvityksen Asikkalassa sijaitsevalla Hyrtilänkankaan II-luokan pohjavesialueella. Selvitys perustui painovoimamittauksiin, kairaus- ja havaintoputkitietoihin sekä maastohavaintoihin. Yleisesti tutkimuksessa todettiin Hyrtilänkankaan olevan enimmillään noin metriä paksu reunamuodostuma, jonka sijoittumista ja sisäisen rakenteen kehitystä on ohjannut kerrostumisalustan topografian vaihtelut sekä jäätikön sulamisvesireitit. Sen aines on suurimmaksi osaksi sandurdeltoille tyypillistä alaviistoon (lounaaseen) päin hienonevaa. Karkeinta aines on sandurkentän yläosissa, jossa se on kivistä soraa. Muodostuman koillisosassa on jäätikön reunaan syntynyt vaihtelevia kerrosyksiköitä, joista osa on moreenia ja heikosti lajittunutta ainesta. Pohjavesimuodostumana Hyrtilänkangas on kohomuotoinen, ympäristöönsä vettä luovuttava lajittunut reunamuodostuma. Pohjavedenpinta on reunamuodostuman keskiosissa yleensä 10-20m ympäröiviä alueita korkeammalla. Pohjavesivyöhykkeen paksuudesta todettiin, että paksuimmat pohjavedellä kyllästyneet irtomaakerrokset sijaitsevat Hyrtilänkankaan keskiosan ruhjevyöhykkeissä, joissa pohjavesivyöhykkeen paksuus on yleisesti 20-40m. Myös Soimakallion länsipuolisessa kalliopainanteessa esiintyy 20-30m varastokerrospaksuuksia. Soimakallion itäpuolisten kallion ruhjevyöhykkeiden kautta pohjavettä purkautuu pohjoiseen kohti Rutalahtea ja muodostuman eteläpuolisille soille. Keijumäen alueelta todennäköisin pohjavesien virtaussuunta on luoteeseen kohti Kiiskinlammia. Tutkimusalueella on kaksi vedenjakajana toimivaa kallioselännettä; Soimakallio-Kiiskinvuori ja Heinolan-Asikkalan kunnanraja. Tutkimuksissa tehtyjen mittausten perusteellla Soimakallion-Kiiskinvuoren kallioselänteessä on Keijumäen kohdalla painanne, missä kallionpinta laskee 5-10m alueella vallitsevan pohjavedenpinnan alapuolelle. Keijumäen itä- ja länsipuolella esiintyvien, heikosti vettä johtavien maalajien vuoksi alueen kautta on kuitenkin todennäköisesti korkeintaan heikko pohjaveden virtausyhteys. Tutkimuksissa saatiin selville, että Hyrtilänkankaan keskiosissa pohjavedenpinnan syvyys maanpinnasta on yleisesti 20-30m ja pohjoisreunalla jopa 35m. Sen sijaan kunnanrajan vedenjakaja-alueella ja reunamuodostuman ulkopuolella pohjavedenpinta on yleensä 10m syvyydessä. 14

15 Arvokkaat luontokohteet Muuta lajistoa alueella: Koukkusuokerosammal Laholimisammal Metsäkamppisammal Nuottaruoho Näkinpartaislaji Näädänsammal Siloparta-levä Soukkalehväsammal Tummalahnanruoho Vaalealahnanruoho Vemmelvaskisammal Äimäruoho Lähteet: Natura-kohde: =140765&lan=fi Harjujensuojeluohjelma: Komitean mietintö 1980; Valtakunnallinen harjujensuojeluohjelma, maa- ja metsätalousministeriön harjujensuojelutyöryhmä sekä fi/default.asp?contentid=182422&lan=fi Luonnonsuojelualue: puhelinkeskustelu Hämeen Ympäristökeskuksen suunnittelijan Jussi Mäkisen kanssa 15

16 Maisemakuva Tekijät: Laura Takala Hanne Huovinen Urajärven kylä on maisemaltaan arvokasta kylämiljöötä. Kylä rakentuu pääosin vanhan raitin varrelle muodostaen perinteisen raittikylän. Raitin molemmin puolin avautuvat laajat, paikoitellen kumpuilevat pellot asutuksen ja maatalousrakennusten sijoittuessa niiden laidoille. Pellot rajautuvat reunoiltaan eheisiin reunavyöhykkeisiin, joille on sijoittunut myös paljon asutusta. Raitilta ja pienemmiltä hiekkateiltä avautuu komeita näkymiä kiitettävästi, mutta Urajärven ohittavan tie 313:n varret ovat monin paikoin pahasti pusikoituneet. Näkymien avaaminen kylälle kohentaisi yleisilmettä ja nostaisi kylän esiin sen arvoon kuuluvasti. Myös Urajärven kartanon puiston mäellä sijaitsevan Valhallan näkyminen kylältä kesäisinkin mahdollistuisi hienovaraisilla raivaustöillä. Tällöin näkymät Valhallalta kylälle avautuisivat nykyistä komeampina ja kartanon alueen mieltäminen osaksi Urajärven kylää voimistuisi. Vierumäen suunnasta tultaessa kylän porttikohta on selkeä ja komea. Kylänraitin ja kartanon risteyksessä avautuvat hätkähdyttävän kauniit maaseutumaisemat peltoineen ja metsäsaarekkeineen. Asikkalasta päin tultaessa porttikohta on epämääräisempi ja kylään saapumisen huomaa vasta kun se on oikeastaan jo ohitettu. Ohitustien varren pusikoituminen on siihen yksi syy. Urajärven kylän keskeisin elementti on ehdottomasti peltojen, metsäsaarekkeiden ja rakennuksien lomassa kulkeva raitti. Raitilta avautuu näkymät maamerkin tapaiselle, kauniille kukkulalle, joka sijaitsee entistä kyläkauppaa vastapäätä. Kukkulalta päin katsottuna toisella puolella tietä sijaitsee pellon keskellä oleva metsittynyt suppakuoppa, joka kunnostettuna voisi olla hyvinkin miellyttävä ilmestys. Entisen kyläkaupan kohdalle on sijoittunut myös jätelajittelupiste, joka särähtää silmään muuten niin komeassa miljöössä. Urajärven kylän solmukohdiksi voidaan katsoa Kartanontien, Urajärvenraitin ja tie 313:n risteys, jonka läheisyydessä sijaitsee koulu, joka on kylän yksi tärkeimmistä kokooontumispaikoista sekä Kalliolantien ja Urajärvenraitin risteys, jonka luolta löytyy tiiviimpää ja yhtenäistä rakennuskantaa. Myös muu raitin varsi on luonteeltaan yhtenäistä, joskin paikoin hieman ränsistynyttä rakennuskantaa. 16

17 1:20000 Inventointi Maisemakuva kartta Harvennusta vaativa alue. Yhtenäinen rakennuskanta. Solmukohta. Maamerkki. Porttikohta. Tärkeä näkymä. Näköalapaikka. Maisemavaurio. Eheä reunavyöhyke. Merkittävä viljelymaisema. Urajärven kartano. Valhalla- näköalapaikka. 17

18 18 Inventointi Maisemakuva

19 Rakennettu ympäristö Urajärven vanhin asutus syntyi nauhamaisesti vanhan kylänraitin varrelle luvun lopulla rakennettu hirsirakenteinen kansakoulu on kylänraitin keskellä, ja vanhimmat rakennukset sijaitsevatkin kansakoulun läheisyydessä. Pääosin rakennuskanta kylänraitin varrella on vuosien 1920 ja 1960 välissä rakennettua. Uusi koulu kylänraitin itäpäässä on rakennettu luvulla. Tekijät: Essi Carlsson Lasse Olaste Sini Utriainen Laura Lindroos Vanhimmat alkuperäiset rakennukset ovat puurakenteisia ja lautaverhoiltuja, mutta useimpien julkisivut on uudistettu. Rakennusten katot ovat pääosin peltisiä harjakattoja. Osa rakennuksista on rapistuneita ja vaativat korjaustoimenpiteitä. Kylänraitin varrella sijaitsee kuitenkin myös yhtenäinen jälleenrakennuskaudella rakennettu tiivis kolmen talon kokonaisuus. Rakennusten liittyminen kylänraittiin on vaihtelevaa. Osa rakennuksista on lähes kiinni tiessä ja osaan rakennuksista kulkee pihatie. Kylänraitin varressa on useita pientaloja sekä maatiloja talousrakennuksineen. Talousrakennukset sijaitsevat pääosin talojen takana. Koulun vieressä on myös yksi luvulla rakennettu rivitalo. Muu tiiviimpi rakennuskanta Urajärvellä sijoittuu kylänraitin pohjoispuolelle sekä Tervalantielle. Uusin rakennuskanta sijaitsee Huhtarannantiellä. Loma-asutus sijoittuu Urajärven rannalle. 19

20 Kylänraitin rakennusinventointi 1:

21 Kylänraitin rakennusinventointi 1. Urajärven koulu Puuverhoiltu koulu ja asuntola on rakennettu 1960-luvulla. 2. Halme naapureineen Yhtenäinen rakennettu kokonaisuus. Tilat ovat jälleenrakennuskaudelta. 3. Kyläkauppa Rakennettu vuonna 1950, toimi alun perin työväentalona. 4. Kirilä Kantatila, joka oli aikoinaan valtion puustelli. Rakennukset sijaitsevat vanhassa ryhmäkylässä. Pihapiiristä löytyy 1700-luvun aitta. Nykyinen päärakennus on vuodelta Kirilässä on toiminut myös juustomeijeri v Iso-Kuusela Talon runko mahdollisesti 1700-luvulta, ulkoasu uudistettu

22 Kylänraitin rakennusinventointi 6. Sivenin kauppa Mansardikattoinen entinen kyläkauppa. Peltivuorauksen alla on rapattu julkisivu Omenatarha Rakennuksessa on ollut kauppahuone, joka on sittemmin purettu. Kapearunkoinen, lautaverhoiltu puurakennus (mahd luku, ulkoasu muuttunut). 8. Honnila Lautaverhoiltu päärakennus ja sementtitiilinen navetta.rakennettu 1800 luvun alussa. Peruskorjattu 1973.Runko hirttä. 9. Urajärven vanha kansakoulu 1800-luvun lopun talonpoikaiseen tyyliin rakennettu hirsitalo. (toiminut kouluna 1888 alkaen) 1897 laajennus ja peruskorjaus luvulla koulun siirtyessä uuteen rakennukseen, vanha koulu jäi ränsistymään ja on tälläkin hetkellä erittäin huonossa kunnossa. Rakennus on yksityisomistuksessa. Arkkitehtuurillisia piirteitä: kuusiruutuiset risti-ikkunat, suoraprofiilinen vesikate, kahden erillisen umpikuistien sijoittaminen pitkälle sivulle

TERVEISIÄ TARVAALASTA

TERVEISIÄ TARVAALASTA TERVEISIÄ TARVAALASTA TIESITKÖ, ETTÄ TARVAALA ON MAAKUNNALLISESTI ARVOKASTA MAISEMA- ALUETTA. TARVAALASSA ON MYÖS VALTAKUNNALLISESTI ARVOKASTA RAKENNUSPERINNETTÄ. NO NIIN, ASIAAN! eli hieman taustaa Sotilasvirkata-losta

Lisätiedot

Löytöretkiä Päijät-Hämeen kyliin. Urajärvi, Asikkala. Kyläkävely 11.8.2012

Löytöretkiä Päijät-Hämeen kyliin. Urajärvi, Asikkala. Kyläkävely 11.8.2012 KYLÄKÄVELYRAPORTTI 2012 Löytöretkiä Päijät-Hämeen kyliin Urajärvi, Asikkala Kyläkävely 11.8.2012 Auli hirvonen RIITTA kinnari Johdanto ProAgria Hämeen hallinnoima Löytöretkiä Päijät-Hämeen kyliin hanke

Lisätiedot

TUULIPUISTON LUONTOSELVITYKSEN TÄYDENNYS SAUVO STENINGEN VARSINAIS-SUOMEN LUONTO- JA YMPÄRISTÖPALVELUT

TUULIPUISTON LUONTOSELVITYKSEN TÄYDENNYS SAUVO STENINGEN VARSINAIS-SUOMEN LUONTO- JA YMPÄRISTÖPALVELUT TUULIPUISTON LUONTOSELVITYKSEN TÄYDENNYS SAUVO STENINGEN VARSINAIS-SUOMEN LUONTO- JA YMPÄRISTÖPALVELUT 2013 SISÄLLYS 1. Johdanto 2. Uusi rakennuspaikka 3. Rakennuspaikan kuvaus 4. Lepakot 5. Johtopäätökset

Lisätiedot

Kylämaiseman ja kulttuuriympäristön hoito. Auli Hirvonen Maisemasuunnittelija ProAgria Häme/ Maa- ja kotitalousnaiset

Kylämaiseman ja kulttuuriympäristön hoito. Auli Hirvonen Maisemasuunnittelija ProAgria Häme/ Maa- ja kotitalousnaiset Kylämaiseman ja kulttuuriympäristön hoito Auli Hirvonen Maisemasuunnittelija ProAgria Häme/ Maa- ja kotitalousnaiset Kulttuuriympäristö on ihmisen muokkaamaa luonnonympäristöä ja ihmisten jokapäiväinen

Lisätiedot

Puruveden kehitys ja erityispiirteet. Puruvesi-seminaari 6.8.2011 Heikki Simola Itä-Suomen yliopisto

Puruveden kehitys ja erityispiirteet. Puruvesi-seminaari 6.8.2011 Heikki Simola Itä-Suomen yliopisto Puruveden kehitys ja erityispiirteet Puruvesi-seminaari 6.8.2011 Heikki Simola Itä-Suomen yliopisto PURUVESI KARU JA KIRKASVETINEN SUURJÄRVI Sekä Puruvesi että Pyhäjärvi ovat kirkasvetisiä suurjärviä,

Lisätiedot

AK 471b Haikon kartanon ympäristö Selvitys 2 Selvitys rakennuskannasta ja rakennusaloista

AK 471b Haikon kartanon ympäristö Selvitys 2 Selvitys rakennuskannasta ja rakennusaloista AK 471b Haikon kartanon ympäristö Selvitys 2 Selvitys rakennuskannasta ja rakennusaloista 1. Asuintonttien rakennukset 1-519 135 k-m² (tieto citygisistä) 1964 Kuvat eteläisestä julkisivusta ja huoltotiestä,

Lisätiedot

kesämökki X X X 2X X X 7 nuorempia 4 1950-l 1+1 Jälleenrakennusajan omakotitalo X X 2 Käyttämätön 5 X X X X X X 6 lopussa torppa) ja liiveri

kesämökki X X X 2X X X 7 nuorempia 4 1950-l 1+1 Jälleenrakennusajan omakotitalo X X 2 Käyttämätön 5 X X X X X X 6 lopussa torppa) ja liiveri 1 VALTAALAN, ORISMALAN JA NAPUENKYLÄN VANHAN RAKENNUSKANNAN ARVOTUSLUONNOS v. 2002 RAKENNUSKANNAN ARVOTUS/ KAJ HÖGLUND, POHJANMAAN MUSEO JA TIINA LEHTISAARI, INVENTOIJA 29.05.2007 määrä 1 1953 1+1 Jälleenrakennusajan

Lisätiedot

Piipsjärvi, Pohjois-Pohjanmaan Vuoden Kylä 2011

Piipsjärvi, Pohjois-Pohjanmaan Vuoden Kylä 2011 Piipsjärvi, Pohjois-Pohjanmaan Vuoden Kylä 2011 Piipsjärvi sijaitsee Oulaisten kaupungin pohjoisosassa ja on kaupungin suurin kylä. Kylä on noin 800 oulaistelaisen kotikylä. Asutus on keskittynyt pääasiassa

Lisätiedot

5. Kurittula-Parikka-Jäppilänlahti

5. Kurittula-Parikka-Jäppilänlahti 5. Kurittula-Parikka-Jäppilänlahti Korkeakoskenhaaran ja Koivukoskenhaaran haarautumiskohdassa on laaja kulttuurikeskittymä vanhoilla kylätonteilla sijaitsevine kylineen ja vanhoine peltoineen. Joen niemekkeet

Lisätiedot

Onks tääl tämmöstäki ollu?

Onks tääl tämmöstäki ollu? Onks tääl tämmöstäki ollu? Liedon kulttuuriympäristön dokumentointihanke Nautelankosken museo Kulttuuriympäristö on ihmisen ja luonnon vuorovaikutuksesta syntynyt kokonaisuus Dokumentointihanke tallettaa

Lisätiedot

RAKENNUSTAPAOHJEET / HÄRKÖKIVI

RAKENNUSTAPAOHJEET / HÄRKÖKIVI RAKENNUSTAPAOHJEET / HÄRKÖKIVI YLEISTÄ Rakennusten sijoittelussa on pyritty mahdollisuuksien mukaan siihen, että rakennusmassat rajaisivat oleskelupihaa, jolloin naapurin asuinrakennuksesta ei olisi suoraa

Lisätiedot

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 13.10.2009

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 13.10.2009 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 13.10.2009 KAAVA-ALUEEN SIJAINTI Alue sijaitsee n. 1 km Turengin keskustan länsipuolella ja rajoittuu Pyhämäentiehen ja Sairaalantiehen. KAAVAMUUTOKSEN TARKOITUS Kunnanhallitus

Lisätiedot

vähintään 30 m. Rantaan ulottuvalle AO- alueelle voidaan rakentaa rantaan yksi kerrosalaltaan

vähintään 30 m. Rantaan ulottuvalle AO- alueelle voidaan rakentaa rantaan yksi kerrosalaltaan KARSTULA ITÄISTEN JA LÄNTISTEN VESISTÖJEN OIKEUSVAIKUTTEINEN RANTAOSAYLEISKAAVA MK :0000 MERKINTÖJEN SELITYKSET JA KAAVAMÄÄRÄYKSET : AM AO AO-3 RA MAATILOJEN TALOUSKESKUSTEN ALUE. Alueelle saa sijoittaa

Lisätiedot

PERUSTIETOJA KUNNASTA

PERUSTIETOJA KUNNASTA PERUSTIETOJA KUNNASTA Nimi Maaninka on saamenkieltä ja tarkoittaa siikaa. Suomenkielinen asutus on omaksunut nimen, vaikkakin alkuperäinen merkitys on unohtunut. Ensimmäistä kertaa nimi esiintyy jo 1500-luvun

Lisätiedot

Asemanseudun arvoalue=punainen rasteri. Punaiset renkaat viittaavat alueen kiinteistöinventoihin.

Asemanseudun arvoalue=punainen rasteri. Punaiset renkaat viittaavat alueen kiinteistöinventoihin. ARVOALUE: ASEMAN SEUTU Asemanseudun arvoalue=punainen rasteri. Punaiset renkaat viittaavat alueen kiinteistöinventoihin. Kuvaus Arvoalueeksi on rajattu aseman seudulta alue, johon kuuluu Vammalan rautatieaseman

Lisätiedot

Myös alueen kunnossapito tapahtuu yhdessä opiskelijoiden kanssa.

Myös alueen kunnossapito tapahtuu yhdessä opiskelijoiden kanssa. Näyttelykenttä Mustialaan Hämeen ammatti-instituutti Mustiala luonnonvara-alan opetusta Mustiala sijaitsee Tammelassa - Lounais-Hämeessä, hyvien yhteyksin varrella. Etäisyydet Mustialasta lähinnä oleviin

Lisätiedot

LIITE 1. Ote Päijät-Hämeen maakuntakaavasta. Lainvoimainen maakuntakaava 2006, Päijät-Hämeen liitto.

LIITE 1. Ote Päijät-Hämeen maakuntakaavasta. Lainvoimainen maakuntakaava 2006, Päijät-Hämeen liitto. LIITE 1. Ote Päijät-Hämeen maakuntakaavasta. Lainvoimainen maakuntakaava 2006, Päijät-Hämeen liitto.. LIITE 2. Sysmän kirkonseudun kulttuurimaisema. RKY aluerajaus, Museovirasto 2009. LIITE 3. Asukaskyselyn

Lisätiedot

KAAVASELOSTUS. Asemakaava Vierumäen Laviassuon ja Vuolenkoskentien väliselle alueelle

KAAVASELOSTUS. Asemakaava Vierumäen Laviassuon ja Vuolenkoskentien väliselle alueelle KAAVASELOSTUS Asemakaava Vierumäen Laviassuon ja Vuolenkoskentien väliselle alueelle LAHDEN AMMATTIKORKEAKOULU Tekniikan laitos Ympäristöteknologian koulutusohjelma Miljöösuunnittelun suuntautumisvaihtoehto

Lisätiedot

KUORTANE Kirkonseudun ranta-alueen muinaisjäännöskartoitus korttelissa 54 2005

KUORTANE Kirkonseudun ranta-alueen muinaisjäännöskartoitus korttelissa 54 2005 1 KUORTANE Kirkonseudun ranta-alueen muinaisjäännöskartoitus korttelissa 54 2005 Hannu Poutiainen, Hans-Peter Schulz, Timo Jussila Kustantaja: Kuortaneen kunta 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Kartoitustyö...

Lisätiedot

KIHINTÖYRÄÄN ASEMAKAAVA-ALUE

KIHINTÖYRÄÄN ASEMAKAAVA-ALUE KIHINTÖYRÄÄN ASEMAKAAVA-ALUE Rakentamistapaohje 14.02.2012 Kihintöyrään asemakaava-alue Yleistä Alueen luonne Rakennustapaohjeiden tarkoitus on ohjata rakentamista Kihintöyrään alueelle niin että syntyy

Lisätiedot

VT 13 RASKAAN LIIKENTEEN ODOTUSKAISTAN RAKENTAMINEN VÄLILLE MUSTOLA METSÄKANSOLA, LAPPEENRANTA. Luontoselvitys. Pekka Routasuo

VT 13 RASKAAN LIIKENTEEN ODOTUSKAISTAN RAKENTAMINEN VÄLILLE MUSTOLA METSÄKANSOLA, LAPPEENRANTA. Luontoselvitys. Pekka Routasuo VT 13 RASKAAN LIIKENTEEN ODOTUSKAISTAN RAKENTAMINEN VÄLILLE MUSTOLA METSÄKANSOLA, LAPPEENRANTA Luontoselvitys Pekka Routasuo 7.9.2009 Vt 13 raskaan liikenteen odotuskaistan rakentaminen välille Mustola

Lisätiedot

Miten uusiokäyttö voi lisätä kulttuurisia arvoja?

Miten uusiokäyttö voi lisätä kulttuurisia arvoja? Piirteitä keskisuomalaisen maaseudun vanhasta ja uudemmasta rakennuskulttuurista - Miten uusiokäyttö voi lisätä kulttuurisia arvoja? Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla, Jyväskylä 30.1.2014 Arkkitehti

Lisätiedot

Löytöretkiä Päijät-Hämeen kyliin. Kalhonkylä, Hartola. Kyläajelu 13.6.2013. Auli hirvonen

Löytöretkiä Päijät-Hämeen kyliin. Kalhonkylä, Hartola. Kyläajelu 13.6.2013. Auli hirvonen KYLÄKÄVELYRAPORTTI 2013 Löytöretkiä Päijät-Hämeen kyliin Kalhonkylä, Hartola Kyläajelu 13.6.2013 Auli hirvonen Kalhon kyläajelu toteutettiin 13.6.2013. Ajelulle oli ennakkoilmoittautuminen. Mukaan mahtui

Lisätiedot

PARAISTEN KAUPUNKI KIRJAISSUNDET RANTA-ASEMAKAAVA- MUUTOS

PARAISTEN KAUPUNKI KIRJAISSUNDET RANTA-ASEMAKAAVA- MUUTOS PARAISTEN KAUPUNKI KIRJAISSUNDET RANTA-ASEMAKAAVA- MUUTOS Maanmittari Oy Öhman 2014 RANTA-ASEMAKAAVASELOSTUS 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT Ranta-asemakaavaselostus koskee 2.1.2014 päivättyä ranta-asemakaavakarttaa.

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA OTE AJANTASA-ASEMAKAAVASTA (KAAVA-ALUEEN RAJAUS) JA ILMAKUVA 1 UUSIKYKÄ III A ASEMAKAAVAN MUUTOS Kohde Asemakaavamuutok-sen tarkoitus Kaavoitus tilanne Asemakaava ja asemakaavan muutos: Uusikylä III A:

Lisätiedot

3. VAIHEMAAKUNTAKAAVA / KESKI-SUOMEN TUULIVOIMAPUISTOT TAUSTATIEDOT

3. VAIHEMAAKUNTAKAAVA / KESKI-SUOMEN TUULIVOIMAPUISTOT TAUSTATIEDOT 1 3. VAIHEMAAKUNTAKAAVA / KESKI-SUOMEN TUULIVOIMAPUISTOT TAUSTATIEDOT Sisältö JOHDANTO... 2 HÄÄHINMÄKI, HANKASALMI/KONNEVESI... 3 KÄRKISTENSALMI, JYVÄSKYLÄ... 5 JÄMSÄNNIEMI, JÄMSÄ... 8 VEKKULA, JÄMSÄ...

Lisätiedot

LIITE 1 Porin kaupunki NOORMARKUN - TOUKARIN OSAYLEISKAAVA. Masiemaselvitys MAISEMAN PERUSRAKENNE. Laaksot. Välivyöhykkeet. Selänteet.

LIITE 1 Porin kaupunki NOORMARKUN - TOUKARIN OSAYLEISKAAVA. Masiemaselvitys MAISEMAN PERUSRAKENNE. Laaksot. Välivyöhykkeet. Selänteet. LIITE 1 Masiemaselvitys MAISEMAN PERUSRAKENNE Laaksot Välivyöhykkeet Selänteet Päävesiuoma Pohjavesialueen raja Rakennetut alueet 1:50 000 Riikka Ger LIITE 2A Pohjoisosa MAISEMAKUVA Tärkeä näkymä Maamerkki

Lisätiedot

Miljöö, rakennettu ympäristö sekä vanha rakennuskanta ja rakennetun ympäristön suojelukohteet

Miljöö, rakennettu ympäristö sekä vanha rakennuskanta ja rakennetun ympäristön suojelukohteet 1 Virttaan asemakaava Liite 2 Kyläalueen kuvaus Miljöö, rakennettu ympäristö sekä vanha rakennuskanta ja rakennetun ympäristön suojelukohteet Sr- ja/tai /s-merkityt kohteet ovat luokitukseltaan paikallisesti

Lisätiedot

LEMPÄÄLÄN ARVOKKAAT LUONTOKOHTEET. Harjut ja kalliot

LEMPÄÄLÄN ARVOKKAAT LUONTOKOHTEET. Harjut ja kalliot Harjut ja kalliot 52. Sotavallan harju Pinta-ala: Kylä: Omistaja: Status Metso soveltuvuus: 10,7 ha Sotavalta Yksityinen Arvokas harjualue, Pohjavesialue, Opetuskohde, Arvokas luontokohde Kyllä Merkittävä

Lisätiedot

LIITE 1 RAKENNUSINVENTOINTIKOHTEET

LIITE 1 RAKENNUSINVENTOINTIKOHTEET LIITE 1 RAKENNUSINVENTOINTIKOHTEET Page 1 of 2 kohderaportti Pohjois-Pohjanmaan liitto Hailuodon rakennusinventointi HAILUOTO KIRKONKYLÄ RUONALA Ruonalan porakivinavetta on komealla paikalla Rantatien

Lisätiedot

Rakennustapaohjeet. Päivitys 15.12.2015 NAAPURINVAARAN YLEISKAAVA

Rakennustapaohjeet. Päivitys 15.12.2015 NAAPURINVAARAN YLEISKAAVA NAAPURINVAARAN YLEISKAAVA Rakennustapaohjeet Statukset, jotka vaikuttavat rakentamiseen: Valtakunnallisesti arvokas maisema alue. Valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö. Seudullisesti

Lisätiedot

Asuinrakennuksen ja autosuoja/varaston rakentaminen. Koko tila/määräala

Asuinrakennuksen ja autosuoja/varaston rakentaminen. Koko tila/määräala 31, YMP 10.5.2012 17:30 Suunnittelutarvepäätös kiinteistölle 535-404-8-124 Asia Hakija Asuinrakennuksen ja autosuoja/varaston rakentaminen. Nietula Matti ja Anita Poutakuja 3 B 2 37470 Vesilahti Rakennuspaikka

Lisätiedot

IKAALISTEN KAUPUNKI, YMPÄRISTÖLAUTAKUNTA KESKEISEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS LUONNOSVAIHEEN KUULEMINEN. MIELIPITEET Ohessa mielipiteet tiivistettynä.

IKAALISTEN KAUPUNKI, YMPÄRISTÖLAUTAKUNTA KESKEISEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS LUONNOSVAIHEEN KUULEMINEN. MIELIPITEET Ohessa mielipiteet tiivistettynä. 1 IKAALISTEN KAUPUNKI, YMPÄRISTÖLAUTAKUNTA KESKEISEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS LUONNOSVAIHEEN KUULEMINEN MIELIPITEET Ohessa mielipiteet tiivistettynä. Mielipiteen antaja 1. Maria ja Juha Änkö, Tapio Änkö Kuolinpesä,

Lisätiedot

Turtosen alueen säilynyt rakennuskanta

Turtosen alueen säilynyt rakennuskanta Liite raporttiin Turtosen tilan inventointi Turtosen alueen säilynyt rakennuskanta Turtosen pihapiirissä on tällä hetkellä viisi rakennusta - päärakennus - aittarakennus - entinen sikala - kalustovaja

Lisätiedot

RAIVION ASEMAKAAVANMUUTOS

RAIVION ASEMAKAAVANMUUTOS VAMMALAN KAUPUNKI TEKNINEN LAUTAKUNTA G:\AKVAT\Raivio\OASL1.doc 1/5 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA RAIVION ASEMAKAAVANMUUTOS ALUEEN SIJAINTI Asemakaava koskee Raivion kaupunginosan vanhimman osan

Lisätiedot

PUDASJÄRVEN KAUPUNKI

PUDASJÄRVEN KAUPUNKI Liite 1 PUDASJÄRVEN KAUPUNKI KORPISEN KYLÄ Tila 5:22 Valola Jurakkajärven ranta-asemakaavan laatiminen Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1.9.2010 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMAAN PÄIVITETTY

Lisätiedot

Kemijärven kaupunki 1 (7)

Kemijärven kaupunki 1 (7) Kemijärven kaupunki 1 (7) Kemijärven kaupunki 2 (7) Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Osallistumis- ja arviointisuunnitelma asemakaavamuutoksesta Savukosken kunnan asemakaava-alueella koskien mm. vanhusten

Lisätiedot

VANHA PORVOONTIE 256, VANTAA RUSOKALLION POHJAVESISELVITYS

VANHA PORVOONTIE 256, VANTAA RUSOKALLION POHJAVESISELVITYS Tilaaja YIT Rakennus Oy Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 2.7.2014 Viite 1510013222 VANHA PORVOONTIE 256, VANTAA RUSOKALLION POHJAVESISELVITYS RUSOKALLION POHJAVESISELVITYS Päivämäärä 2.7.2014 Laatija

Lisätiedot

KANGASLAHTI MAISEMANHOITOSUUNNITELMA

KANGASLAHTI MAISEMANHOITOSUUNNITELMA KANGASLAHTI MAISEMANHOITOSUUNNITELMA Kehittämisyhdistys Kalakukko ry Varpu Mikola 2009 Sisältö Maisemanhoidon tavoitteet 3 Maisemanhoidon painopisteet 5 Maisemanhoitotoimenpiteet 6 Viljelymaisema 6 Avoimena

Lisätiedot

Alue sijaitsee n. 1 km kaupungin keskustasta itään. Osoite: Itsenäisyydenkatu 6 ja 8. Liite 1.

Alue sijaitsee n. 1 km kaupungin keskustasta itään. Osoite: Itsenäisyydenkatu 6 ja 8. Liite 1. XVII KAUPUNGINOSAN KORTTELIN 314 TONTTIEN 1 JA 2 ASEMAKAAVAN MUUTOS- EHDOTUS. KARTTA NO 6680. (ITSENÄISWDENKATU 6 JA 8 ) Asemakaavan muutoksen selostus, joka koskee 28. päivänä maaliskuuta 1988 päivättyä

Lisätiedot

RÖÖLÄN TAAJAMAOSAYLEISKAAVA LIITE 4

RÖÖLÄN TAAJAMAOSAYLEISKAAVA LIITE 4 RÖÖLÄN TAAJAMAOSAYLEISKAAVA LIITE 4 OHJEITA RAKENTAMISEEN JA MAISEMANHOITOON KYLÄALUEELLA Röölän taajamaosayleiskaavan alueella tulee noudattaa Rymättylän kunnan rakennusjärjestystä ellei osayleiskaavassa

Lisätiedot

N Ä K Y M Ä L I N J A T. Puutarha- ja puistoinventointi - Harvialan kartano - Näkymälinjat - Kesä 2007 - Sanni Aalto, 53755E

N Ä K Y M Ä L I N J A T. Puutarha- ja puistoinventointi - Harvialan kartano - Näkymälinjat - Kesä 2007 - Sanni Aalto, 53755E N Ä K Y M Ä L I N J A T Puutarha- ja puistoinventointi - Harvialan kartano - Näkymälinjat - Kesä 2007 - Sanni Aalto, 53755E Nykyiset näkymälinjat Nykyinen näkymälinja Näkymälinja tietä pitkin 21 3 16 2

Lisätiedot

Tontti ja talomarkkinointi

Tontti ja talomarkkinointi Asukas-, kotiseutu- ja kyläyhdistysten ja kaupungin johdon tapaaminen 15.1.2015 Tontti ja talomarkkinointi Kommenttipuheenvuoro Marja Tast Särkisalo Kaupungin alue Koko kaupunki Asukasluku : 54 260 Pinta-ala:

Lisätiedot

Häiriöitä aiheuttavat muutokset maisemassa Selvitys maisemahäiriöistä. Uudenmaan liitto 2014 Jaakonaho Mari Muhonen Matleena

Häiriöitä aiheuttavat muutokset maisemassa Selvitys maisemahäiriöistä. Uudenmaan liitto 2014 Jaakonaho Mari Muhonen Matleena Häiriöitä aiheuttavat muutokset maisemassa Selvitys maisemahäiriöistä Uudenmaan liitto 2014 Jaakonaho Mari Muhonen Matleena ESITYKSEN SISÄLTÖ JOHDANTO MAISEMAHÄIRIÖ? MAA-AINESTEN OTTO METSIEN HAKKUU RAKENTAMINEN

Lisätiedot

VANHA-KLAUKAN KAAVA-ALUEEN LUONTOSELVITYS

VANHA-KLAUKAN KAAVA-ALUEEN LUONTOSELVITYS VANHA-KLAUKAN KAAVA-ALUEEN LUONTOSELVITYS Ympäristösuunnittelu Enviro Oy 31.10.2012 VANHA-KLAUKAN KAAVA-ALUEEN LUONTOSELVITYS Sisällys 1 Johdanto... 3 2 Lähtötiedot ja menetelmät... 3 3 Kaava-alueen luonnonolot...

Lisätiedot

Hyökännummen koulun asemakaava ja asemkaavan muutos

Hyökännummen koulun asemakaava ja asemkaavan muutos 1(7) HYÖKÄNNUMMEN KOULUN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 7.9.2014 PROJ. NRO 244 Hyökännummen koulun asemakaava ja asemkaavan muutos OSOITE TAI MUU PAIKANNUS Sijainti

Lisätiedot

INVENTOINTIRAPORTTI. Järvenpää. Tervanokan historiallisen ajan kiinteiden muinaisjäännösten inventointi 13.6.2014

INVENTOINTIRAPORTTI. Järvenpää. Tervanokan historiallisen ajan kiinteiden muinaisjäännösten inventointi 13.6.2014 INVENTOINTIRAPORTTI Järvenpää Tervanokan historiallisen ajan kiinteiden muinaisjäännösten inventointi 13.6.2014 KULTTUURIYMPÄRISTÖN HOITO ARKEOLOGISET KENTTÄPALVELUT Vesa Laulumaa Tiivistelmä Tutkija Vesa

Lisätiedot

Kyläkyselyn tuloksia. Kyläsuunnittelija Sarita Humppi. www.salo.fi

Kyläkyselyn tuloksia. Kyläsuunnittelija Sarita Humppi. www.salo.fi Kyläkyselyn tuloksia Kyläsuunnittelija Sarita Humppi Vastaajat Vastaajia yhteensä 15. Miehiä kuusi ja naisia yhdeksän. Ikäjakauma: eniten 50 64-vuotiaita. Nuorin vastaaja 25-vuotias ja vanhin 88-vuotias

Lisätiedot

LÖYDÖN KARTANON RANTA-ASEMAKAAVA

LÖYDÖN KARTANON RANTA-ASEMAKAAVA LÖYDÖN KARTANON RANTA-ASEMAKAAVA Mikkelin kaupunki (491) Vitsiälän kylä (564) Heikintila 1:114 Loma-Löytö 1:133 (osa) Löytö 1:145 (osa) Kartanonranta 1:177 Kaavaluonnos 22.3.2013 1: 2000 MRL 63 ja 62 :

Lisätiedot

LAVIAN KARHIJÄRVEN RANTA-ASEMAKAAVA JA RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS. Kylän Haunia tila: Peltomäki 413-403-7-171 LUONNOSVAIHE 20.10.

LAVIAN KARHIJÄRVEN RANTA-ASEMAKAAVA JA RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS. Kylän Haunia tila: Peltomäki 413-403-7-171 LUONNOSVAIHE 20.10. LAVIAN KUNTA LAVIAN KARHIJÄRVEN RANTA-ASEMAKAAVA JA RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS Kylän Haunia tila: Peltomäki 413-403-7-171 LUONNOSVAIHE 20.10.2014 Ilmari Mattila Kaavoitus- ja Arkkitehtipalvelu Mattila Oy

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Tammelan kunta Hakkapeliitantie 2 31300 Tammela puh 03 41201

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Tammelan kunta Hakkapeliitantie 2 31300 Tammela puh 03 41201 Kydön asemakaavalaajennus ja -muutos, korttelit 738 ja 738B Aluerajaus kunnanhallituksen päätös ei mittakaavassa Kohde ja suunnittelualue Hakija / Suunnittelutehtävä ja tavoite Alue sijoittuu osin Tammelan

Lisätiedot

http://tkuwebmap/webmap/content/result.htm

http://tkuwebmap/webmap/content/result.htm Sivu 1/5 Määräysnumero Ulkoasu selitys 1.0 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET:@@ 1.04 1.040 Erillispientalojen korttelialue. Alueella saa rakentaa korkeintaan yhden asunnon erillispientaloja. Asuinrakennuksissa

Lisätiedot

TYÖNUMERO: E27888 ALPUANHARJUN ULKOILUREITTISUUNNITELMA RAAHE 14.9.2015. SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu

TYÖNUMERO: E27888 ALPUANHARJUN ULKOILUREITTISUUNNITELMA RAAHE 14.9.2015. SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu TYÖNUMERO: E27888 ALPUANHARJUN ULKOILUREITTISUUNNITELMA RAAHE SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu Sisältö 1 JOHDANTO... 2 2 MENELMÄT... 2 3 MAAPERÄ... 3 4 VESISTÖT JA POHJAVEDET... 4 5 KASVILLISUUDEN YLEISKUVAUS...

Lisätiedot

Löytöretkiä Päijät-Hämeen kyliin. Putula, Hämeenkoski. Kyläkävely 27.6.2012. Auli hirvonen

Löytöretkiä Päijät-Hämeen kyliin. Putula, Hämeenkoski. Kyläkävely 27.6.2012. Auli hirvonen KYLÄKÄVELYRAPORTTI 2012 Löytöretkiä Päijät-Hämeen kyliin Putula, Hämeenkoski Kyläkävely 27.6.2012 Auli hirvonen RIITTA kinnari Putulan kyläkävely tehtiin 27.6.2012. Mukana kävelyllä oli 21 henkilöä. Pieni

Lisätiedot

ARVOJEN TIIVISTELMÄ. Hiedanranta - kulttuurihistoriallisten aikakausien kerrostumat HIEDANRANNAN IDEAKILPAILU 2016

ARVOJEN TIIVISTELMÄ. Hiedanranta - kulttuurihistoriallisten aikakausien kerrostumat HIEDANRANNAN IDEAKILPAILU 2016 HIEDANRANNAN IDEAKILPAILU 2016 Hiedanranta - kulttuurihistoriallisten aikakausien kerrostumat ARVOJEN TIIVISTELMÄ Tampereen kaupunki, kaupunkiympäristön kehittäminen, 15.4.2016 Hiedanranta - keskeisimmät

Lisätiedot

0.9 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: 1.011 Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue. 1.02 Asuinpientalojen korttelialue.

0.9 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: 1.011 Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue. 1.02 Asuinpientalojen korttelialue. Määräysnumero Ulkoasu selitys 0.9 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: 1.011 Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue. 1.02 Asuinpientalojen korttelialue. 1.03 Rivitalojen ja muiden kytkettyjen asuinrakennusten

Lisätiedot

HAUKIPUTAAN KUNTA JOKIKYLÄN YLEISKAAVA MAISEMASELVITYS

HAUKIPUTAAN KUNTA JOKIKYLÄN YLEISKAAVA MAISEMASELVITYS HAUKIPUTAAN KUNTA JOKIKYLÄN YLEISKAAVA MAISEMASELVITYS 18.11.011 YLEISTÄ Kuva 1. Kaava-alue ilmakuvassa. Ilmakuvaan on yhdistetty maastomalli maaston korostamiseksi. Jokikylän yleiskaavan kaava-alue on

Lisätiedot

Mikäli haluatte alueelle lisärakentamista, minne uusi rakentaminen tulee suunnata?

Mikäli haluatte alueelle lisärakentamista, minne uusi rakentaminen tulee suunnata? Mikäli haluatte alueelle lisärakentamista, minne uusi rakentaminen tulee suunnata? TASAISESTI KOKO SUUNNITTELUALUEELLE NYKYISEEN ASUTUKSEEN TUKEUTUEN JA MAISEMAAN SOVELTUEN KYLÄKESKUSTAA PAINOTTAEN, MUUALLE

Lisätiedot

VARKAUS Konnasalon asemakaavoitettavan alueen muinaisjäännösinventointi 2006

VARKAUS Konnasalon asemakaavoitettavan alueen muinaisjäännösinventointi 2006 1 VARKAUS Konnasalon asemakaavoitettavan alueen muinaisjäännösinventointi 2006 Timo Jussila Kustantaja: Varkauden kaupunki 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Mastokarttaote... 3 Konnansalon muinaisjäännökset...

Lisätiedot

Kylien maankäytön suunnittelu ja kylähelmien kehittäminen. Case Jyväskylä

Kylien maankäytön suunnittelu ja kylähelmien kehittäminen. Case Jyväskylä Kylien maankäytön suunnittelu ja kylähelmien kehittäminen 3.9.2015 Iisalmi Case Jyväskylä Julia Virtanen Muuramen kunta Jyväskylä 2009 JYVÄSKYLÄ - Kaupunkikeskusta - 86 500 JKYLÄN MLK - Taajamia - 36 400

Lisätiedot

Kulttuuriympäristön maastokäynti

Kulttuuriympäristön maastokäynti FCG Finnish Consulting Group Oy Laukon kartano LAUKONSELÄN JA KARTANOALUEEN RANTA- ASEMAKAAVA Kulttuuriympäristön maastokäynti 303461-15872 26.10.2011 FCG Finnish Consulting Group Oy Kulttuuriympäristön

Lisätiedot

Alavus Härkösen alueelle suunnitellun uuden tielinjan muinaisjäännösinventointi 2009

Alavus Härkösen alueelle suunnitellun uuden tielinjan muinaisjäännösinventointi 2009 1 Alavus Härkösen alueelle suunnitellun uuden tielinjan muinaisjäännösinventointi 2009 Timo Jussila Hannu Poutiainen Kustantaja: Alavuden kaupunki 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Historiallinen

Lisätiedot

Ympäristölupahakemus Santahaminan ampumaradat

Ympäristölupahakemus Santahaminan ampumaradat Ympäristölupahakemus Santahaminan ampumaradat LIITE 6A1 TIEDOT TOIMINNAN SIJAINTIPAIKASTA, YMPÄRISTÖOLOSUHTEISTA, YMPÄRISTÖN LAADUSTA JA ASUTUKSESTA SEKÄ SELVITYS ALUEEN KAAVOITUSTILANTEESTA 1 SIJAINTIPAIKKA

Lisätiedot

Janakkalan kunta Turenki 5.9.2013

Janakkalan kunta Turenki 5.9.2013 1 KAAVA-ALUEEN SIJAINTI Alue sijaitsee n. 1 km Turengin keskustan länsipuolella ja rajoittuu Pyhämäentiehen ja Sairaalantiehen. KAAVAMUUTOKSEN TARKOITUS Valtuusto on 10.6.2013 60 hyväksynyt talouden tasapainottamisohjelman.

Lisätiedot

Avoin paikkatieto viljelijän avuksi

Avoin paikkatieto viljelijän avuksi Avoin paikkatieto viljelijän avuksi 9.10.2014 Hämeenlinna ProAgria Etelä-Suomi 10.10.2014 Päivän ohjelma 9.00 Kahvitarjoilu 9.30 Avaus Huomisen hämäläinen maatila- hankkeen ympäristöosion ja päivän aiheen

Lisätiedot

Tapanila-Seura ry:n kannanotto Tapanilan Kanervatien alueen kaavamuutosasiaan

Tapanila-Seura ry:n kannanotto Tapanilan Kanervatien alueen kaavamuutosasiaan Tapanila-Seura ry:n kannanotto Tapanilan Kanervatien alueen kaavamuutosasiaan Tapanila-Seura ry suhtautuu myönteisesti Kanervatien asemakaavaan aiottuihin muutoksiin. Muutokset parantavat kaavaa ja entisestään

Lisätiedot

Suunnittelualueen rakentumisen vaiheet on esitetty kartassa sivulla 15.

Suunnittelualueen rakentumisen vaiheet on esitetty kartassa sivulla 15. Huvila-aatetta tuki 1900-luvun alussa Keski-Euroopasta Suomeen levinnyt puutarha- ja esikaupunki-ideologia. Vuosisadan alussa suunnittelualueen maisema muuttui voimakkaasti venäläisten toimesta aloitetun

Lisätiedot

Lauttaniemen ranta-asemakaava ja. Ali-Marttilan ranta-asemakaavan muutos. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Lauttaniemen ranta-asemakaava ja. Ali-Marttilan ranta-asemakaavan muutos. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 ASIKKALAN KUNTA Lauttaniemen ranta-asemakaava ja Ali-Marttilan ranta-asemakaavan muutos 21.03.2014 Päivitetty 14.02.2015 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma OAS Lauttaniemi14022015.doc Osallistumis-

Lisätiedot

LIITE 10 b 1/5 ASIKKALAN KUNTA VESIVEHMAAN OSAYLEISKAAVA LUONNOSVAIHEEN KUULEMINEN

LIITE 10 b 1/5 ASIKKALAN KUNTA VESIVEHMAAN OSAYLEISKAAVA LUONNOSVAIHEEN KUULEMINEN LIITE 10 b 1/5 ASIKKALAN KUNTA VESIVEHMAAN OSAYLEISKAAVA LUONNOSVAIHEEN KUULEMINEN Asikkalan kunnan Vesivehmaan osayleiskaavan ehdotusvaiheen aineisto oli nähtävillä 27.6 17.8.2012 välisenä aikana. Seuraavassa

Lisätiedot

Suunnittelutarveratkaisuhakemus

Suunnittelutarveratkaisuhakemus ALUEARKKITEHDIN LAUSUNTO Suunnittelutarveratkaisuhakemus Diaarinumero: 493/605/2015 Hakija: Bäckman Tarja, Bäckman Anne-Mari Tila: Riihikartano Kiinteistötunnus: 859-401-84-35 Kylä: Tyrnävä Asia: Haetaan

Lisätiedot

Asemakaavan suojelumääräykset Villingissä ja suojelukohteet. Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto

Asemakaavan suojelumääräykset Villingissä ja suojelukohteet. Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto Asemakaavan suojelumääräykset Villingissä ja suojelukohteet Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto SUOJELUMÄÄRÄYKSEN PERUSTELUT - rakennustaiteellinen arvo - kulttuurihistoriallinen arvo - maisemakulttuurin

Lisätiedot

Luonnonmukainen ja helppohoitoinen mökkipiha

Luonnonmukainen ja helppohoitoinen mökkipiha Luonnonmukainen ja helppohoitoinen mökkipiha Vapaa-ajan asunnon pihapiiri kuntoon Messukeskus, Helsinki 2013 Marko Pesu Suunnittelu- ja rakentamisvaihe Helppohoitoisesta ja luonnonmukaisesta mökkipihasta

Lisätiedot

Sälinkään ja Soukkion osayleiskaavaehdotuksen kaavamerkinnät ja määräykset Mkl 2.6.2015

Sälinkään ja Soukkion osayleiskaavaehdotuksen kaavamerkinnät ja määräykset Mkl 2.6.2015 Sälinkään ja Soukkion osayleiskaavaehdotuksen kaavamerkinnät ja määräykset Mkl 2.6.2015 AT-1 AT-1 a Kyläalueet AT-1 a ja b Alue varataan asumiselle, asumiseen liittyvälle toiminnalle, palveluille, yritystoiminnalle

Lisätiedot

TYRNÄVÄN KUNTA Murron ja Ojakylän osayleiskaava Liite 7 MURTO-OJAKYLÄN MAISEMASELVITYS YHTEENVETO

TYRNÄVÄN KUNTA Murron ja Ojakylän osayleiskaava Liite 7 MURTO-OJAKYLÄN MAISEMASELVITYS YHTEENVETO TYRNÄVÄN KUNTA Murron ja Ojakylän osayleiskaava Liite 7 MURTO-OJAKYLÄN MAISEMASELVITYS YHTEENVETO LuA 96 / Maisemasuunnittelun koulutusohjelma Maisemasuunnittelun metodit Oulun ammattikorkeakoulu Luonnonvara-alan

Lisätiedot

REITTITARKASTELU - KESKUSTASTA ITÄÄN 1

REITTITARKASTELU - KESKUSTASTA ITÄÄN 1 REITTITARKASTELU - KESKUSTASTA ITÄÄN 1 KEVYEN LIIKENTEEN REITTITARKASTELUT KESKUSTASTA ITÄÄN - ESISELVITYS 1. Työn sisältö ja tarkoitus Keskustasta itään suuntautuva reitti kulkee Lapinniemestä Rauhaniementien

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63 ja 64 )

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63 ja 64 ) INKOON KUNTA BARÖSUNDIN OSAYLEISKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63 ja 64 ) Kaava-alue Kaava-alue käsittää Barösundin kyläkeskuksen ympäristöineen Orslandetin saaressa. Kaava-alue on rajattu

Lisätiedot

Kaupunkisuunnittelun keinot viherympäristön luomisessa

Kaupunkisuunnittelun keinot viherympäristön luomisessa KAUPUNGIN STRATEGIA YLEISKAAVA ARKKITEHTUURIPOLIITTINEN OHJELMA HULEVESIOHJELMA VIHERALUEOHJELMA ASEMAKAAVAT RAKENNUSTAPAOHJEET GREEN CITY OSALLISTAMINEN Kaupunkisuunnittelun keinot viherympäristön luomisessa

Lisätiedot

SUODENNIEMEN JYRMYSJÄRVEN ALUEEN UUSI ASEMA- KAAVA

SUODENNIEMEN JYRMYSJÄRVEN ALUEEN UUSI ASEMA- KAAVA SASTAMALAN KAUPUNKI TEKNINEN LAUTAKUNTA 1/6 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA SUODENNIEMEN JYRMYSJÄRVEN ALUEEN UUSI ASEMA- KAAVA ALUEEN SIJAINTI Uusi asemakaava koskee Sastamalan kaupungin Suodenniemen

Lisätiedot

Ilmajoki. Vihtakallio. 3 Lähtökohdat. Ahonkylä. Asemakaavan muutos ja laajennus 2013. 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista

Ilmajoki. Vihtakallio. 3 Lähtökohdat. Ahonkylä. Asemakaavan muutos ja laajennus 2013. 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista Ilmajoki Ahonkylä Vihtakallio Asemakaavan muutos ja laajennus 2013 3 Lähtökohdat 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista Suunnittelualue on rakentamatonta, luonnontilaista metsä- ja hakkuualuetta, joka

Lisätiedot

3.1 Rakennusten soveltuminen rakennettuun ympäristöön ja maisemaan L: Rakentamisessa on mahdollisuuksien mukaan säilytettävä rakennuspaikan

3.1 Rakennusten soveltuminen rakennettuun ympäristöön ja maisemaan L: Rakentamisessa on mahdollisuuksien mukaan säilytettävä rakennuspaikan Seuraavat muutokset tehty hyväksyttyyn ( 16.9.2014 91 Rakennus- ja ympäristölautakunta ) rakennusjärjestysluonnokseen 16.9.2014: L = hyväksytty luonnos 16.9.2014 E = hyväksytty ehdotus 24.3.2015 Sisällys

Lisätiedot

Yhdyskuntatekniikan lautakunta 78 10.12.2014

Yhdyskuntatekniikan lautakunta 78 10.12.2014 Yhdyskuntatekniikan lautakunta 78 10.12.2014 Sarvvikinportin (ent. Kurkiranta) asemakaava (hanke 34500), osallistumis- ja arviointisuunnitelman tarkistaminen ja hyväksyminen MRL 62 :n ja 63 :n mukaisesti

Lisätiedot

Juankosken rakennuskulttuurin inventointi 2011

Juankosken rakennuskulttuurin inventointi 2011 Juankosken rakennuskulttuurin inventointi 2011 Joulukuu 2011 Juha Rajahalme, rakennusarkkitehti AMK RakennusArkki RA Juankosken rakennuskulttuurin inventointi 2011 Inventoinnin tausta Juankosken keskustaajamassa

Lisätiedot

1800-luvun pitäjänkartat. Vuoden 2014 peruskartta

1800-luvun pitäjänkartat. Vuoden 2014 peruskartta 304 Maakirjakartat 1800-luvun pitäjänkartat Karttaa ei ole saatavilla 0 0,5 1 km 1950-luvun peruskartta Vuoden 2014 peruskartta 0 0,5 1 km 0 0,5 1 km 305 Virrat Kihniö Mänttä-Vilppula Parkano Ruovesi Ikaalinen

Lisätiedot

Vastineet koskien Taipalsaaren kirkonkylän asemakaavan muutosta tila Ahjo 831-417-5-137 (Kirkonkylän koulun tontin asemakaavan muutos)

Vastineet koskien Taipalsaaren kirkonkylän asemakaavan muutosta tila Ahjo 831-417-5-137 (Kirkonkylän koulun tontin asemakaavan muutos) Vastineet koskien Taipalsaaren kirkonkylän asemakaavan muutosta tila Ahjo 831-417-5-137 (Kirkonkylän koulun tontin asemakaavan muutos) Kaavaluonnoksesta saadut huomautukset ja niihin laaditut vastineet

Lisätiedot

MYRSKYLÄ SEPÄNMÄKI-PALOSTENMÄKI ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVARUNKO JA VAIHTOEHDOT. Päiväys 16.11.2015.

MYRSKYLÄ SEPÄNMÄKI-PALOSTENMÄKI ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVARUNKO JA VAIHTOEHDOT. Päiväys 16.11.2015. Kunnanhallitus 7.12.2015 154 LIITE 94 MYRSKYLÄ SEPÄNMÄKI-PALOSTENMÄKI ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVARUNKO JA VAIHTOEHDOT Päiväys 16.11.2015. Vireille tulosta ilmoitettu: KH:n päätös 22.6.2015 Luonnos nähtävänä

Lisätiedot

PUULAN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS, TILAT 2:43 HARJAKALLIO, 2:73 HÄÄHKIÄINEN, 2:42 KOKKOKALLIO

PUULAN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS, TILAT 2:43 HARJAKALLIO, 2:73 HÄÄHKIÄINEN, 2:42 KOKKOKALLIO HIRVENSALMEN KUNTA PUULAN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS, TILAT 2:43 HARJAKALLIO, 2:73 HÄÄHKIÄINEN, 2:42 KOKKOKALLIO Kaavaselostus 20.2.2012 Kaavan vireilletulo: Tekninen lautakunta 7.10.2011 39 Kaavan hyväksyminen:

Lisätiedot

KORTTELI 14, tontit 11 ja 12, ASEMAKAAVAN MUUTOS

KORTTELI 14, tontit 11 ja 12, ASEMAKAAVAN MUUTOS Sysmä, Suurikylä SISÄLLYS 1. SUUNNITTELUALUE 2. SUUNNITTELUN TAVOITTEET 3. SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT 3.0 Kaavoituspäätös 3.1 Maanomistus 3.2 Kaavatilanne 3.3 Rakennusjärjestys 3.4 Luonnon ja kulttuurihistorian

Lisätiedot

IIJOKIVARREN RANTAYLEISKAAVA

IIJOKIVARREN RANTAYLEISKAAVA IIJOKIVARREN RANTAYLEISKAAVA ELINKEINOT JA PALVELUT ASUMINEN JA LOMA-ASUMINEN LIIKENNE JA TEKNINEN HUOLTO VIRKISTYSALUEET JA REITIT ARVOKKAAT YMPÄRISTÖT ELINKEINOT JA PALVELUT ALKUTUOTANTO Maatalous >

Lisätiedot

IIJOKIVARREN RANTAYLEISKAAVA Rakentamisen mitoitus

IIJOKIVARREN RANTAYLEISKAAVA Rakentamisen mitoitus IIJOKIVARREN RANTAYLEISKAAVA Rakentamisen mitoitus MRL 72 mukaan rannoille ei saa rakentaa ilman asemakaavaa tai rakentamisen ohjaamiseen tarkoitettua yleiskaavaa. Silloin kun kaavaa ei ole, rakentamiseen

Lisätiedot

SAAREN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS

SAAREN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS SAAREN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS Rakentamistapaohjeet (4. alue) PAIMION KAUPUNKI TEKNINEN JA YMPÄRISTÖPALVELUT 2 1. YLEISTÄ - Rakennuttajia kehotetaan ottamaan yhteyttä rakennusvalvontaan jo tontin

Lisätiedot

Kuvia Kauniaisten keskusta-alueen muutoksesta 1900-luvun alusta vuoteen 2010. Muuttuva keskusta

Kuvia Kauniaisten keskusta-alueen muutoksesta 1900-luvun alusta vuoteen 2010. Muuttuva keskusta Kuvia Kauniaisten keskusta-alueen muutoksesta 1900-luvun alusta vuoteen 2010. Muuttuva keskusta GRANKULLA GRANKULLA KAUNIAINEN 1900-1910 (KAUNIAINEN) 1900-luvun alku - noin 1920-luvulle Thurmanin puistotie

Lisätiedot

KOHTEEN INVENTOINTIRAPORTTI Kiinteistö Oy Rauman Burger, Hesburger Hampurilaisravintola

KOHTEEN INVENTOINTIRAPORTTI Kiinteistö Oy Rauman Burger, Hesburger Hampurilaisravintola KOHTEEN INVENTOINTIRAPORTTI Kiinteistö Oy Rauman Burger, Hesburger Hampurilaisravintola Kunta: Rauma Kylä/kosa: (Tarvonsaari) Sijainti: Nortamonkatu 3, Tallikedonkatu 1, 26100 RAUMA Kohdetyyppi: liike-elämä

Lisätiedot

Ikaalinen Sarkkila, tien 13139 parannusalueen muinaisjäännösinventointi 2011

Ikaalinen Sarkkila, tien 13139 parannusalueen muinaisjäännösinventointi 2011 1 Ikaalinen Sarkkila, tien 13139 parannusalueen muinaisjäännösinventointi 2011 Timo Jussila Kustantaja: Ikaalisten kaupunki 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Yleiskartta... 4 Kuvia... 4 Muinaisjäännös...

Lisätiedot

Asikkalan kunta SARAN TONTIN JA NUOKUN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 16.10.2013

Asikkalan kunta SARAN TONTIN JA NUOKUN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 16.10.2013 Asikkalan kunta SARAN TONTIN JA NUOKUN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 16.10.2013 2 SISÄLLYS 1. Tehtävä... 3 2. Aloite... 3 3. Suunnittelualue... 3 4. Suunnittelun lähtökohdat

Lisätiedot

Nurmes Pitkämäen teollisuusalueen asemakaavan laajennusalueen muinaisjäännösinventointi 2013

Nurmes Pitkämäen teollisuusalueen asemakaavan laajennusalueen muinaisjäännösinventointi 2013 1 Nurmes Pitkämäen teollisuusalueen asemakaavan laajennusalueen muinaisjäännösinventointi 2013 Timo Jussila Timo Sepänmaa Tilaaja: Nurmeksen kaupunki 2 Sisältö Perustiedot... 2 Inventointi... 4 Rannansiirtyminen...

Lisätiedot

1800-luvun pitäjänkartat. Vuoden 2014 peruskartta

1800-luvun pitäjänkartat. Vuoden 2014 peruskartta 282 Maakirjakartat 1800-luvun pitäjänkartat Karttaa ei ole saatavilla 0 0,5 1 km 1950-luvun peruskartta Vuoden 2014 peruskartta 283 Virrat Kihniö Mänttä-Vilppula Parkano Ruovesi Ikaalinen Juupajoki Ylöjärvi

Lisätiedot

Jalasjärvelle. komiasti. Koti. www.jalasjarvi.fi. Lue tästä esitteestä lisää Jalasjärven kunnan monista tonttivaihtoehdoista sekä Mökkipörssistä!

Jalasjärvelle. komiasti. Koti. www.jalasjarvi.fi. Lue tästä esitteestä lisää Jalasjärven kunnan monista tonttivaihtoehdoista sekä Mökkipörssistä! www.jalasjarvi.fi Vuoden 2010 tilanne! Koti komiasti Jalasjärvelle Lue tästä esitteestä lisää Jalasjärven kunnan monista tonttivaihtoehdoista sekä Mökkipörssistä! www.karttatiimi.fi/jalasjarvi Jalasjärvi

Lisätiedot

RAUMAN SATAMAN LAAJENNUSALUEEN RAKENNUSINVENTOINTI Hanna Partanen syyskuu 2008 Maanpään asemakaava-alueen kohdelistaus

RAUMAN SATAMAN LAAJENNUSALUEEN RAKENNUSINVENTOINTI Hanna Partanen syyskuu 2008 Maanpään asemakaava-alueen kohdelistaus RAUMAN SATAMAN LAAJENNUSALUEEN RAKENNUSINVENTOINTI Hanna Partanen syyskuu 2008 Maanpään asemakaava-alueen kohdelistaus 11. Kesäranta 684-403-1-50 1 Tila on perustettu 1940-luvun puolivälissä kesänviettopaikaksi.

Lisätiedot