TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA VUODEN 2017 TALOUSARVIO

Transkriptio

1 Helsingin seurakuntayhtymä Helsingfors kyrkliga samfällighet TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA VUODEN 2017 TALOUSARVIO VERKSAMHETS- OCH EKONOMIPLAN BUDGET ÅR 2017 Yhteinen kirkkovaltuusto Gemensamma kyrkofullmäktige

2 Sisällys YLEISPERUSTELUT JOHDANTO LÄHTÖKOHDAT EHDOTUKSEN KESKEISIMMÄT KOHDAT TALOUSARVION SITOVUUSTASO KÄYTTÖTALOUSOSA...15 KÄYTTÖTALOUDEN VERTAILU PÄÄLUOKITTAIN SEURAKUNTIEN KEHYKSET YHTEENVETO TALOUSARVIOSTA YKSIKÖITTÄIN YHTEINEN HALLINTO LUOTTAMUSELIMET SISÄINEN TARKASTUS YLEISHALLINTO, TALOUS- JA HENKILÖSTÖPALVELUT LAKI- JA ASIANHALLINTAPALVELUT TIETOHALLINTOPALVELUT SEURAKUNNALLINEN TOIMINTA Seurakunnat yhteensä HAAGAN SEURAKUNTA HERTTONIEMEN SEURAKUNTA KALLION SEURAKUNTA KANNELMÄEN SEURAKUNTA LAUTTASAAREN SEURAKUNTA MALMIN SEURAKUNTA MEILAHDEN SEURAKUNTA MIKAELIN SEURAKUNTA MUNKKINIEMEN SEURAKUNTA OULUNKYLÄN SEURAKUNTA PAAVALIN SEURAKUNTA PAKILAN SEURAKUNTA PITÄJÄNMÄEN SEURAKUNTA ROIHUVUOREN SEURAKUNTA TUOMIOKIRKKOSEURAKUNTA TÖÖLÖN SEURAKUNTA VARTIOKYLÄN SEURAKUNTA VUOSAAREN SEURAKUNTA JOHANNES FÖRSAMLING MATTEUS FÖRSAMLING PETRUS FÖRSAMLING DIAKONIAPROJEKTIT YHTEISET SEURAKUNNALLISET TEHTÄVÄT YHTEINEN SEURAKUNTATYÖ LEHTISAAREN TOIMINTAKESKUS VIESTINTÄ AVUSTUKSET, VARAUKSET JA MUU YHTEINEN TOIMINTA YMPÄRISTÖ- JA HAUTAUSTOIMI KIINTEISTÖTOIMI TULOSLASKELMAOSA ULKOINEN TULOSLASKELMA ULKOINEN JA SISÄINEN TULOSLASKELMA INVESTOINTIOSA RAHOITUSOSA RAHOITUSLASKELMA TALOUSARVIO JA TALOUSSUUNNITELMA HAUTAINHOITORAHASTO HENKILÖSTÖSTÄ ON LAADITTU ERILLINEN HENKILÖKUNTALIITE. 1

3 2

4 HELSINGIN SEURAKUNTAYHTYMÄ YLEISPERUSTELUT 1. Johdanto 2. Lähtökohdat Helsingin seurakuntayhtymän toiminta-ajatus Helsingin seurakuntayhtymän tavoitteet- ja erityishaasteet Yleinen taloudellinen tilanne ja kehitysnäkymät Seurakuntasektorin taloudellinen tilanne Helsingin seurakuntayhtymän talouden näkymät Jäsenmääräarvio 3. Ehdotuksen keskeisimmät osat Käyttötalousosa Tuloslaskelmaosa Keskusrahastomaksut Investoinnit sekä sijoitustoiminta Rahoitusosa 4. Talousarvion sitovuustaso 3

5 TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA YLEISPERUSTELUT 1. Johdanto Seurakuntayhtymän vuoden 2017 talousarvio ja vuosien toiminta- ja taloussuunnitelma ovat rakenteeltaan pysyneet ennallaan. Talousarviossa on käyttötalous-, tuloslaskelma-, investointi- ja rahoitusosa. Talousarvion käyttötalousosassa asetetaan toiminnalliset tavoitteet ja myönnetään määrärahat niiden toteuttamiseksi. Toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutumista arvioidaan tilinpäätöksessä. Käyttötalousosa sisältää seurakunnallisen toiminnan, yhteisten seurakunnallisten tehtävien, yhteisen hallinnon, kiinteistötoimen sekä hautaustoimen toiminnalliset tavoitteet sekä määrärahat. Tuloslaskelmaosassa on käyttötalouden tuottojen ja kulujen lisäksi arviot verotuksesta, rahoituseristä, käyttöomaisuuden poistoista sekä varausten ja rahastojen muutoksista. Tuloslaskelmaosa osoittaa, kuinka vuotuiset tuotot riittävät toiminnan kulujen kattamiseen, rahoituskuluihin sekä käyttöomaisuuden poistoihin. Investointiosassa on erittely suunnittelukaudelle ajoittuvista investointihankkeista. Rahoitusosassa esitetään, kuinka tulorahoitus riittää investointeihin ja lainanlyhennyksiin sekä suunnitelma rahoitustarpeen kattamiseksi. 2. Lähtökohdat Helsingin seurakuntayhtymän toiminta-ajatus Helsingin seurakuntayhtymä on osa evankelis-luterilaista kirkkoa Kirkko Helsingissä. Kirkko Helsingissä ihmistä varten, uskon, rakkauden ja ympäristön puolesta. Suunnittelukauden erityishaasteet ja painopisteet Suunnittelukauden erityishaasteena on sopeuttaa talous vastaamaan tuloja. Tämä merkitsee noin 15 prosentin säästöä. Tällainen ei voi toteutua ilman henkilöstö- ja kiinteistövähennyksiä. Valtuusto on kuitenkin linjannut, ettei säästöjä tehdä vain supistamalla tiloja ja henkilökuntaa, vaan pyritään kehittämään kirkon toimintakulttuuria Helsingissä niin, että kirkon elämä vastaa aiempaa paremmin nykyajan ja tulevaisuuden tarpeita pienemmistä voimavaroista huolimatta. Haaste ei ole vain taloudellinen, se on ennen muuta toimintatavan haaste. Samalla se on kuitenkin myös mahdollisuus löytää uudenlaisia muotoja ja tapoja, joilla kirkko palvelee seurakuntien jäseniä ja muita helsinkiläisiä heidän iloissaan ja murheissaan, juhlassaan ja arjessaan. Suunnat, joihin kirkon toimintakulttuuria Helsingissä halutaan viedä, ovat: 1) Toimintaa ohjaa helsinkiläisten tarve Tämä merkitsee muun muassa sitä, että a. jumalanpalvelus- ja hartauselämää viedään sekä muodoiltaan että toteuttamisajankohdiltaan sellaiseen suuntaan, että urbaanin ihmisen on helppo löytää itselleen sopiva tapa harjoittaa hartautta, hoitaa suhdettaan Jumalaan ja pohtia elämänkatsomuksellisia kysymyksiä b. yhteydenpitoa kaikkiin seurakunnan jäseniin toteutetaan kattavasti, ei palvella vain kirkollisesti aktiivista joukkoa c. helpotetaan seurakuntalaisten mahdollisuutta löytää ja saada niitä palveluita, joita kirkolla on hänelle tarjottavana. Seurakuntien satunnaisten vastaanottoaikojen sijaan luodaan seurakuntalaisia tasa-laatuisesti palveleva järjestelmä d. käytetään entistä määrätietoisemmin tutkimustietoa siitä, mitkä seurakuntalaisten todelliset toiveet ja tarpeet ovat 2) Etsitään hädänalaisimmat, mennään sinne, minne muut eivät mene Tämä merkitsee muun muassa sitä, että a. organisoidaan auttamistyö tarvelähtöisesti. Kannetaan vastuuta kansainvälisesti, niin että autetaan myös niitä, joilla on asiat huonommin kuin suomalaisilla. Etsitään katvealueita ja niitä, joita yhteiskunnan murros on syrjäyttänyt. Karsitaan auttamistyöstä päällekkäisyyksiä. Tehdään suunnitelma työttömien tukemiseksi. 4

6 b. luodaan helsinkiläinen malli, jossa aineellinen tuki voidaan toimittaa avuntarvitsijoille heidän arvokkuuttaan tukien c. etsitään kumppaneita muun muassa kansalaisjärjestöistä, yrityksistä ja julkisista toimijoista, jotta avustustyö olisi mahdollisimman tehokasta ja kattavaa 3) Ollaan ja tehdään enemmän yhdessä Tämä merkitsee muun muassa sitä, että a. seurakuntalaisten halulle ja kyvylle kantaa vastuuta seurakunnan elämästä ja toiminnasta annetaan enemmän tilaa b. lisätään uskontojen, kulttuurien ja monimuotoisen uskonnollisuuden välistä vuoropuhelua c. lisätään seurakuntien, seurakuntien ja yhteisten työmuotojen, pääkaupunkiseudun seurakuntayhtymien sekä seurakuntien ja kirkollisten järjestöjen välistä yhteistyötä 4) Reagoidaan rohkeasti ja ripeasti Tämä merkitsee muun muassa sitä, että a. ollaan entistä aktiivisemmin mukana sosiaalisessa mediassa b. luodaan edellytykset nopealle toiminnalle, jota tarvitaan nopeasti muuttuvissa tilanteissa c. vahvistetaan seurakuntien viestintää toisaalta lisäämällä sen ammattimaisuutta, toisaalta hyödyntämällä seurakuntalaisten taitoja sen toteuttamisessa 5) Varustetaan työntekijöitä kehittyvään toimintakulttuuriin Tämä merkitsee muun muassa sitä, että a. kohdennetaan työvoima tarkoituksenmukaisesti ja varmistetaan työhyvinvointi b. kehitetään toiminnan tarpeista lähtevää osaamista ja johtamista 6) Käytetään tiloja monipuolisesti Tämä merkitsee muun muassa sitä, että a. sopeutetaan seurakuntien tilankäyttö voimavarojen ja kehittyvän toimintakulttuurin mukaiseksi b. päätetään Seurakuntien talon yksiköiden työtiloista ja talon tulevaisuudesta c. arvioidaan leirikeskusten ja yhteisten työmuotojen tilat d. käytetään lainarahoitusta kohtuuhintaisten asuntojen rakentamiseksi Helsinkiin Keskeiset tavoitteet vuodelle 2017 Jumalanpalvelus- ja hartauselämä Jumalanpalveluksiin, musiikkitilaisuuksiin, kirkollisiin toimituksiin ja muihin hartauselämän muotoihin haetaan osallistujamäärän kasvua. Joidenkin juhlapyhien, kuten pääsiäisen, mikkelinpäivän, pyhäinpäivän ja joulun sekä tapahtumien, kuten Suvivirren sunnuntain ja kouluun menevien siunaamisten merkitystä korostetaan yhteisillä toimintalinjauksilla ja tehostetulla viestinnällä. Monimuotoista hartauselämää kehitetään jalkauttamalla sitä erilaisiin paikallisiin tapahtumiin ja uusiin ympäristöihin. Pääkaupunkiseudun viestintäyhteistyössä tavoitellaan uudenlaisen hengellisen sisällön tuomista ihmisten arkipäivän keskelle. Kirkon musiikkijuhlista tehdään kaupunkilaisia laajasti koskettava ja heidän hengellistä elämäänsä tukeva tapahtuma. Vapaaehtoistoiminnan kehittäminen ja vastuunkannon laajentaminen Talouden kiristymisestä huolimatta kirkolla on Suomessa ja erityisesti Helsingissä runsaasti voimavaroja. Seurakunnilla on paljon työntekijöitä ja hyvässä kunnossa olevia toimitiloja. Näillä voimavaroilla saadaan aikaan paljon hyvää työtä. Monet kokevat kuitenkin seurakunnan toiminnan liian työntekijäpainotteiseksi, minkä vuoksi seurakuntalaiset jäävät pikemminkin työn kohteiksi kuin itse toimiviksi yhteisön jäseniksi. Vapaaehtoistoiminnan järjestelmällisen mallin luomista jatketaan. Vapaaehtoistyo.fi verkkopalvelua käytetään johdonmukaisesti kaikissa seurakunnissa. Vastuun kantamista seurakunnan elämästä ja toiminnasta laajennetaan entistä enemmän työntekijäkunnan lisäksi seurakunnan jäsenille. Jokainen kristitty kantaa vastuuta arkielämässään omasta työstään, lähi-ihmisistään ja ympäristöstään. Myös seurakunnan toiminnassa on annettava tilaa ihmisten ideoille ja vastuunkannolle erilaisissa vapaaehtoisuuteen perustuvissa tehtävissä. 5

7 Diakonia ja lähetys Diakonista apua annetaan siellä, mihin muu apu ei ylety. Sen rinnalla ollaan vaikuttamassa yhteiskunnan ajatteluun ja rakenteisiin siten, että tilapäisen avun tarvitsijoita olisi vähemmän. Kriisirahaston toimintaa jatketaan. Aletaan soveltaa Kotimaanavun järjestelmää, jolla ihmiset voivat suunnata antamaansa apua tarkoin tiedettyyn kohteeseen. Useissa seurakunnissa jatketaan diakoniatyön projekteja talousarvioon varatuilla erityismäärärahoilla. Samalla kehitetään mallia, jossa diakonian tarve seurakuntien alueilla vaikuttaisi siihen suunnattaviin voimavaroihin, jolloin erillisiin projekteihin perustuvasta diakoniatyön tukemisen mallista voidaan luopua. Lähetystyölle ja kirkon ulkomaanavulle osoitetaan yhä talousarvioon merkitystä verotulosta lähes neljä prosenttia. Jäsenkehitys Kirkon toiminnan ja sen julkisen kuvan kehittäminen sellaiseksi, että yhä useampi haluaa liittyä kirkon jäseneksi ja yhä harvempi haluaa siitä erota, on pysyvä tavoite myös vuonna Yleinen taloudellinen tilanne ja kehitysnäkymät Valtiovarainministeriön taloudellisen ennusteen mukaan Suomen talous kasvaa kuluvana vuonna 1,1 % edelliseen vuoteen verrattuna. Seuraavien kahden vuoden aikana kasvu jää yhden prosentin tuntumaan ja koko ennusteperiodilla kumulatiivinen kasvu jää vain noin kolmeen prosenttiin. Huolimatta hienoisesta talouden piristymisestä Suomen taloustilanne pysyy lähivuosien ajan heikkona. Ennusteen mukaan BKT tulee olemaan vielä 2018 noin 3 % pienempi kuin vuonna 2008 ja teollisuustuotannon taso jäisi samana vuonna 2018 hieman yli viidenneksen alemmalle tasolla kuin kymmenen vuotta sitten. Maailmantalouden ja -kaupan kasvunäkymät ovat heikentyneet viimeaikoina. Maailmankaupan kasvu jää tänä vuonna vain 2 prosenttiin ollen prosenttiyksikön alhaisempaa kuin maailmantalouden kasvu. Vuonna 2016 Suomen BKT:n ennustetaan kasvavan 1,1 %. Kuluvana vuonna tavaroiden ja palvelujen vienti kasvaa 1,0 % ja vastaavasti tuonti kasvaa 2,0 %. Kysyntäeristä yksityinen kulutus kasvaa 1,2 prosenttia. Yksityiset investoinnit ovat kääntyneet nousuun ja niiden ennakoidaan kasvavan 4,3 prosenttia kuluvana vuonna. Työllisten määrä arvioidaan kasvavan vuosittain keskimäärin 0,4 % ja työttömyysasteen ennustetaan olevan ,0 % ja ,8 %:a. Erityisen huolestuttavaa on edelleen pitkäaikais- ja rakennetyöttömien korkea määrä. Ansiotaso nousee ennusteperiodin aikana hitaasti. Kuluvana vuonna ansiotasoindeksi nousee 1,2 % ja seuraavina kahtena vuotena ansiotason ennustetaan nousevan keskimäärin 1,0 %. Vuoden 2017 talouskasvuksi ennustetaan 0,9 %. Kotimainen kysyntä on talouskasvun taustalla, sillä nettoviennin vaikutus jää edelleen negatiiviseksi. Kuluttajahintojen nousu kiihtyy, mutta pysyy maltillisena ollen reilun prosentin vuoden 2018 lopulla. Ennustejakson aikana Suomen talous kasvaa hiukan potentiaalista tuotantoa nopeammin, joten negatiivinen tuotantokuilu supistuu. Suomen julkinen talous pysyy alijäämäisenä vuosikymmenen loppuun saakka. Vaikka julkiseen talouteen on eri hallitusten toimesta kohdentunut mittavia sopeutustoimia, ei alijäämä ole supistunut merkittävästi. Jotta julkinen talous selviäisi ikääntymisen aiheuttamista menopaineista tulevina vuosikymmeninä ilman lisätoimia, tulisi julkisyhteisöjen rahoitusjäämän olla n. 2 % ylijäämäinen suhteessa BKT:hen ensi vuosikymmenen. Julkisyhteisöjen velka kohosi viime vuonna 131 mrd. euroon, mikä on yli kaksinkertainen luku verrattuna vuoden 2008 lopun velkatasoon. Samalla julkisen velan suhde BKT:hen ylitti EU:n perussopimuksen mukaisen 60 prosentin viitearvon. Julkisyhteisöjen arvioidaan olevan sen verran alijäämäisiä myös lähivuosina, että julkinen velka on kasvamassa jatkossakin, joskin velkasuhde on tasaantumassa keskipitkällä aikavälillä. Koko kirkon taloudellinen tilanne Talouden kehitys on ollut alavireistä jo vuodesta 2009 alkaen. Kirkollisveron tilityksissä seurakuntiin (vuoden 2015 rahan arvoon muutettuna) saavutettiin vuonna 2009 huippu, josta vuoteen 2015 mennessä on tultu alas noin neljä prosenttia. Vuoden 2015 tilinpäätöksen tunnusluvut osoittavat, että seurakuntien taloudellinen tila parani jonkin verran. Kulukuri on ollut hyvää jo pitkään ja varsinkin henkilöstömenoissa on kyetty säästämään. Vuonna

8 seurakunnille tilitettiin verotuloja (kirkollisverot ja osuus yhteisöverosta) kaikkien aikojen suurin euromäärä. Sekä kirkollisveron että yhteisöveron määrät ylittivät arvion. Vuodeksi 2016 ennustettiin kirkollisverotulojen alenevan noin kaksi prosenttia ja ennuste saattaakin toteutua, sillä marraskuun maksuunpanotilityksestä on tulossa suurempi kuin vuonna Kirkollisveron määrään vaikuttavat talouden yleisen kehityksen lisäksi veroperustemuutokset, kirkollisveroprosentin suuruus ja seurakunnan jäsenten ansiotulojen määrä. Veroperusteiden muutokset ja talouden vaisu tila heikentävät kirkollisverotilityksiä. Maan hallitus on esittänyt muutoksia muun muassa ansiotulojen verotukseen. Verokevennys ehdotetaan toteutettavaksi korottamalla työtulo-, tulonhankkimis-, perus- ja eläkevähennyksiä. Nämä kaikki vaikuttavat kirkollisveroon. Kirkollisverokertymää pienentävät myös palkansaajien työeläkemaksujen kasvu, joka lisää verovähennyksiä, ja julkisen sektorin lomarahojen leikkaus, joka alentaa ansiotuloja. Näiden muutosten vaikutus seurakuntatalouksien yhteenlaskettuun kirkollisveroon on noin 44 miljoonaa euroa. Tämän perusteella vuodeksi 2017 kirkollisvero alenisi noin viisi prosenttia vuoden 2015 ja noin kolme prosenttia vuoden 2016 kirkollisverotilityksistä. Laki valtion rahoituksesta evankelis-luterilaiselle kirkolle eräisiin yhteiskunnallisiin tehtäviin tuli voimaan vuoden 2016 alussa ja samalla luovuttiin seurakuntien yhteisövero-osuudesta. Lain mukaan seurakunnille lailla annettuja yhteiskunnallisia tehtäviä korvataan valtion talousarviosta maksettavalla rahoituksella. Korvattavia tehtäviä ovat hautaustoimi, väestökirjanpitotehtävät sekä kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden rakennusten ja irtaimiston ylläpito. Kirkon keskusrahastolle maksettavan valtion korvauksen suuruus on 114,5 miljoonaa euroa vuonna Seurakuntien jäsenmäärän aleneminen on jonkin verran taittunut. Kirkosta eroamisia on vuoden 2016 elokuun loppuun mennessä ollut saman verran kuin viime vuosina keskimäärin. Talouden odotetaan hieman piristyvän jo kuluvana vuonna ja 2017 oltaisiin noin prosentin kasvussa. Kasvunäkymät ovat kuitenkin ohuet. Seurakuntatalouksille merkityksellistä on jäsenistön määrän kehitys. Jäsenistön määrän huippu oli vuonna Viidessätoista vuodessa jäsenmäärä on alentunut reilulla kahdeksalla prosentilla. Helsingin seurakuntayhtymän talouden näkymät Vuoden 2015 tulos oli ylijäämäinen. Verotulot olivat edellisvuotta korkeammat. Kirkollisveron tuotto kasvoi 0,8 M kun vastaavasti yhteisöveron tuotto kasvoi 2,4 M. Vuosikate ja tulos muodostuivat selvästi talousarviota paremmalle tasolle poikkeuksellisesta sijoitus- ja rahoitustuottojen määrästä. Käyttötalouden toimintakate oli 4,2 M talousarviossa esitettyä parempi. Tähän talousarviota parempaan tasoon vaikutti henkilöstökulujen suunniteltua pienempi kustannustoteutuma. Vuoden 2016 osalta käyttötalouden nettotulos muodostunee pääosin talousarvion mukaiseksi. Verotulojen ennakoidaan toteutuvan talousarvion mukaisina. Kokonaisuudessaan seurakuntayhtymän talouden tulevaisuuden näkymät sisältävät haasteita. Verotulot ovat heikon taloudellisen kehityksen vuoksi jääneet tasoltaan jälkeen menojen kehityksestä. Vuodelle 2017 määrärahoja on suunnitelmassa pienennetty 5 % ja vuodelle 2018 muutos on -7 %. Ansiotason vähäinen kasvu, muutokset veroperusteissa ja työttömyystaso leikkaavat kirkollisveron perustana olevia ansiotuloja. Myös jäsenkehityksen vuoksi seurakuntayhtymän kirkollisverojen kasvun odotetaan jäävän hitaaksi. Seurakuntien saama osuus yhteisöveron tuotosta poistui 2016 alussa. Sen sijaan kirkko saa valtion rahoitusta eräisiin yhteiskunnallisiin tehtäviin, joita ovat hautaustoimi, väestökirjanpito ja kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden rakennusten ja irtaimiston ylläpito. Keskusrahastomaksu pysyy 7,5 %:ssa ja eläkerahastomaksu 4 %:ssa kirkollisverotuloista. Suunnittelukaudelle ajoittuu laaja investointiohjelma yhteensä 62,7 milj. euroa. Investoinneista tehtävä kulujen siirto käyttötalouteen rasittaa suunnittelukauden vuosikatetta. Vuotuinen tulorahoitus ei riitä suunnittelukaudella investointisuunnitelman rahoittamiseen, vaan siihen tarvitaan rahavarojen sijoituksia ja kiinteistösijoitusten myyntejä. Investointiohjelman rahoittamiseksi on kiinteistösijoituksia tarkoitus myydä suunnittelukaudella 15 milj. eurolla ja arvioidaan mahdollista vieraan pääoman rahoitusta investointien rahoittamiseksi. Mikäli tulorahoitus, sijoitusten realisoinnit ja lainoitus eivät toteudu suunnitellulla tavalla, arvioidaan investointiohjelmaa ja mahdollisesti investointeja siirretään seuraaville suunnittelukausille. Suunnittelukaudella on varauduttu investointien rahoittamiseen vieraalla pääomalla. Toimintamenojen kasvattamiseen ei suunnittelukaudella ole edellytyksiä. Vuoden 2017 talousarvio on sitova sekä talouden että toiminnan osalta. Vuosien toiminta- ja 7

9 taloussuunnitelmat eivät ole sitovia ja niitä tarkastellaan uudelleen ao. vuosien talousarviokehyksen antamisen yhteydessä. Seurakuntayhtymän taloussuunnittelun pitkän aikavälin tavoitteet: Talouden tehtävänä on vastata siitä, että Helsingin seurakuntayhtymällä on toiminta-ajatuksen toteuttamisen edellyttämät resurssit kuten henkilöstö, toimintamäärärahat, toimitilat ja seurakuntayhtymän tuottamat palvelut. Perustana talouden tehtävän toteuttamiselle on tasapainossa oleva talous. Tavoitteeseen pääsemiseksi: kirkollisveroprosentti pidetään nykyisellä tasolla kustannuksia sopeutetaan saadaksemme vuosikatteen määrä sellaiseksi, jolla voidaan hoitaa investoinnit ja lainojen lyhennykset henkilöstön määrä mitoitetaan toimintaan sopivaksi investoinnit priorisoidaan, mitoitetaan ja ajoitetaan taloudelliset toteuttamisedellytykset huomioon ottaen; peruskorjauksia varten varataan vuosittain 3 milj. määräraha käyttötalouteen toimintatilojen määrää ( m2) vähennetään aikaisempia suunnitelmia nopeammin erillisen ohjelman mukaisesti omistajapolitiikka hoidetaan hyvin - omaisuudelle saadaan riittävä tuotto Taantuman ja toimintaympäristön muutoksen seurauksena on käyttötalouden tasapainottaminen suunnittelukaudella välttämätöntä. Seurakunnissa ja seurakuntayhtymän yksiköissä joudutaan kiinnittämään erityistä huomiota henkilöstösuunnitteluun. Talouden näkymät edellyttävät, että Helsingin seurakuntayhtymän henkilöstömäärää vähennetään hallitusti tulevina vuosina. Vähennys toteutetaan ensisijaisesti luonnollisen poistuman kautta. Käyttötalouden tasapainottamisen aikana investoinnit mitoitetaan niin, että käyttötalouteen siirron tavoitetasosta tarvittaessa tingitään. Kiinteistöinvestointien määrää joudutaan myös arvioimaan mm. sijoitusten allokaatiotasapainon ylläpitämiseksi. Talousarviokehystä annettaessa keväällä 2017 tilannetta arvioidaan uudelleen koko seuraavan suunnittelukauden osalta. Verotulot Vuonna 2016 seurakuntayhtymän kirkollisverotilitykset ovat pienentyneet syyskuun loppuun mennessä 0,2%:a. Kirkollisveron määrään vaikuttavat talouden yleisen kehityksen lisäksi veroperustemuutokset, kirkollisveroprosentin suurus ja seurakunnan jäsenten ansiotulojen määrä. Veroperusteiden muutokset ja talouden vaisu tila heikentävät kirkollisverotilityksiä. Maan hallitus on esittänyt muutoksia muun muassa ansiotulojen verotukseen. Verokevennys ehdotetaan toteutettavaksi korottamalla työtulo-, tulonhankkimis-, perus- ja eläkevähennyksiä. Nämä kaikki vaikuttavat kirkollisveroon. Kirkollisverokertymää pienentävät myös palkansaajien työeläkemaksujen kasvu, joka lisää verovähennyksiä, ja julkisen sektorin lomarahojen leikkaus, joka alentaa ansiotuloja. Näiden muutosten vaikutus seurakuntatalouksien yhteenlaskettuun kirkollisveroon on noin 44 miljoonaa euroa. Tämän perusteella vuodeksi 2017 kirkollisvero alenisi noin viisi prosenttia vuoden 2015 ja noin kolme prosenttia vuoden 2016 kirkollisverotilityksistä. Seurakuntien jäsenmäärän aleneminen on jonkin verran taittunut. 8

10 Seuraavassa on ennuste verotilitysten määrästä suunnittelukaudella. (milj. euroa) TP 2015 TA 2016 TA 2017 Arvio 2018 Arvio 2019 Kirkollisvero 79,5 75,2 76,6 75,3 74,2 Yhteisöveroosuus Valtionrahoitus 21,0 2,5 12,1 12,1 12,1 12,1 Yhteensä 100,5 89,8 88,7 87,4 86,3 Muutos- % -4,1 % -10,6 % -1,2% -1,5% -1,3% Verotuloarvioiden lähtökohtana on veroprosentin säilyminen 1 %:na. Jäsenmääräarvio Helsingin seurakuntien jäsenmäärä ja ennuste vuosille (tilanne 1.1.) on seuraava (1): vuosi jäsenmäärä Helsingin kaupungin toteutunut väkiluku (asukasmäärä) ja ennustettu kehitys on seuraava (2): vuosi väkiluku (1) Vuosien toteutuneet luvut julkaistu Helsingin seurakuntien jäsenmäärää käsittelevissä vuositilastoissa (Keskusrekisteri, tilastotyöryhmä). (2) Vuosien kaupungin väkiluvun ennustelukujen lähteenä Helsingin kaupungin Tietokeskuksen julkaisun Helsingin ja Helsingin seudun väestöennuste Ennuste alueittain (Toim. Laakso, Seppo & Vuori, Pekka, 2016). Ennusteet perusvaihtoehdon mukaisesti. 9

11 3. Ehdotuksen keskeisimmät kohdat Käyttötalousosa Tuloslaskelmaosa Talousarvion käyttötalousosassa asetetaan toiminnalliset tavoitteet ja myönnetään määrärahat niiden toteuttamiseksi. Käyttötalousosa sisältää yhteisen hallinnon, seurakunnallisen toiminnan, yhteisten seurakunnallisten tehtävien, kiinteistötoimen sekä ympäristö- ja hautaustoimen toiminnalliset tavoitteet sekä niiden toteuttamiseen varatut määrärahat. Talousarviossa vuodelle 2017 on määrärahojen lähtökohtana vuoden 2016 kehys vähennettynä 5 %:lla. Vuoden 2017 talousarvion käyttötalousosassa on peruskorjausmenojen 3 milj. euron siirto investoinneista käyttötalouteen, samoin suunnitteluvuosien 2017 ja 2018 kohdalla. Seurakunnallisen toiminnan määräraha on jaettu yhteisen kirkkovaltuuston vahvistaman jakoperusteen mukaan. Uudessa jakoperusteessa tasan jaettavasta osuudesta on luovuttu ja toisena muutoksena alueella asuvien määrä otetaan määrärahojen jaossa huomioon. Jakoperiaatteet ovat seuraavat: 1) Ruotsinkielisten seurakuntien osuus kehyksen mukaisesta seurakunnallisen toiminnan palkka- ja toimintamäärärahasta on niiden väkilukusuhde siten laskettuna, että jäsenmäärän osuus on 70 % ja alueella asuvien 30 % eli 6,7 % (2015). Lisäksi ruotsinkielisten seurakuntien vähemmistötuki on 2,1 % -yksikköä; kokonaisosuudeksi tulee yhteensä 8,7 % (2015). Ruotsinkieliset seurakunnat jakavat määrärahaosuuden itse. 2) Suomenkielisten seurakuntien osuus jaetaan seurakuntien kesken väkiluvun suhteessa siten, että jäsenmäärän osuus on 70 % ja alueella asuvien 30 %. Jäsenmäärä lasketaan siten, että vuotiaitten seurakunnan jäsenten määrää korotetaan 30 prosentilla (perustana tilanne ) 3) Kiinteistöjen vuokrajärjestelmässä jumalanpalvelustilojen vuokramääräraha on vuokran suuruinen, muiden tilojen vuokramääräraha jaetaan palkka- ja toimintamäärärahan suhteessa. Lisäksi seurakunnat voivat saada diakonisia haasteita varten erillistä projektimäärärahaa ja Tuomiokirkkoseurakunta saa yhteiseen, koko kaupunkia palvelevaan seurakuntatyöhön 2,1 %:a suomenkielisten seurakuntien määrärahan kokonaismäärästä. Määrärahan jaon muutos tulee voimaan siirtymäkauden aikana. Määrärahan enimmäisvähennys on edellisen vuoden määrärahaan verrattuna vuonna ,5 % samoin kuin vuonna Vuosina enimmäisvähennys on -3 % ja vuonna 2017 määräraha alenee jakopäätöksen mukaiseksi. Määrärahan korotus on edelliseen vuoteen verrattuna enintään 3 %. Määrärahan muutosta laskettaessa otetaan määrärahaa lisäävästi/vähentävästi huomioon määrärahojen tasoon tehdyt korotukset/vähennykset. Talousarvio ylittää kehyksen mukaisen toimintakatteen 2,6 milj. euroa. Seurakuntien ja Yhteisen seurakuntatyön säästöjen käyttöä sisältyy talousarvioon n. 0,5 milj. euroa. Säästöjä oli tilinpäätöksessä ,7 milj. euroa. Vuoden 2016 suunniteltu säästöjen käyttö on 0,8 milj. euroa. Toimintakulujen ja tuottojen erotus eli toimintakate oli vuoden 2015 tilinpäätöksessä -88,0 milj. euroa. Vuoden 2016 talousarviossa toimintakate on 86,4 milj. euroa. Vuoden 2017 talousarvioehdotuksen mukaan toimintakate on -83,8 milj. euroa. Suunnittelukauden aikana toimintamenojen määrä päätetään vuosittain talousarviokehyksen antamisen yhteydessä. Suunnittelukaudelle kehyslaskelmissa esitetty toimintakate ei sisällä mahdollista säästöjen käyttöä. Tuloslaskelmaosassa on käyttötalouden tuottojen ja kulujen lisäksi arviot verotuksesta, rahoituseristä, käyttöomaisuuden poistoista sekä varausten ja rahastojen muutoksista. Tuloslaskelmaosa osoittaa, kuinka vuotuiset tuotot riittävät toiminnan kulujen kattamiseen, rahoituskuluihin sekä käyttöomaisuuden poistoihin. Tuloslaskelmaosassa rahoitustuottojen ja -kulujen jälkeen muodostuu vuosikate, joka on keskeinen talouden tunnusluku. Vuosikatteen tulisi vähintäänkin riittää käyttöomaisuuden poistoihin. Vuoden 2015 tilinpäätöksessä vuosikatteen määrä oli 22,2 milj. euroa. Vuoden 2016 talousarviossa vuosikatteen määrä on 2,6 milj. euroa. Seurakuntayhtymän vuosikate on vuoden 10

12 Keskusrahastomaksu 2017 talousarvioehdotuksen mukaan 1,6 milj. euroa. Vuosikate ei riittää käyttöomaisuuden poistoihin, joiden määräksi on arvioitu 7,0 milj. euroa. Tilikauden tulos on -5,4 milj. euroa ja alijäämä 4,8 milj. euroa. Suunnitelmassa vuosikate on vuodelle ,4 milj. euroa ja vuodelle ,3 milj. euroa. Vuosikate ei riitä vuosina kattamaan käyttöomaisuuden poistoja. Suunnitelman sisältämä vuosikatteen kertymä edellyttää, että verotulot ja sijoitustoiminnan tuotot kehittyvät arvioidulla tavalla ja että toimintamenojen määrä laskee. Tulojen kehitykseen sisältyy riskejä. Jäsenmäärän väheneminen vaikuttaa heikentävästi kirkollisverotulojen kehitykseen. Veropohjaan vaikuttavat myös mahdollinen verotuksen keventäminen sekä työikäisen väestön väheneminen. Sijoitustoiminnan tuottoihin tuo epävarmuutta osakekurssien ja korkotasojen muutokset. Kiinteistösijoituksiin liittyy epävarmuus realisoitavien kiinteistöjen hintatasosta, rakennuskustannusten kehityksestä sekä korkotason muutosten vaikutuksesta seurakuntayhtymän vastuulla olevien konserniyhtiöiden lainojen kustannuksiin. Talousarviossa vuodelle 2017 on Keskusrahastomaksun määräksi arvioitu 9,1 milj. euroa (vuonna ,2 milj. euroa). Keskusrahastomaksu määräytyy viimeisen vahvistetun verotuksen mukaisena siten, että se on vuonna ,5 % laskennallisesta kirkollisverotulosta (vuonna ,5 %). Vuoden 2013 alusta seurakunnille tuli kirkollisverotulojen perusteella kannettava eläkerahastomaksu, jonka on arvioitu olevan vuodelle ,1 milj. euroa. Maksu on 4 % kirkollisverosta (v ,0 %). Investoinnit sekä sijoitustoiminta Sijoitustoiminta Seurakuntayhtymän sijoitusten allokointi toteutetaan yhteisen kirkkoneuvoston hyväksymän sijoitustoiminnan ohjeen mukaan. Ohjeen mukaan rahavarojen sijoituksista riskillisiä voi olla % ja pääomaturvattuja %. Sijoitustoiminnassa käytetään eettisesti korkeatasoisia varainhoitajia. Sijoituksissa noudatetaan positiivisen arvottamisen vaihtoehtoa. Sijoitustoiminnan ohje päivitetään suunnittelukaudella, tässä yhteydessä otetaan huomioon myös Kirkkohallituksen laatimat vastuullisen sijoittamisen periaatteet. Seurakuntayhtymän salkut on seulonut ISS-Ethix AB. Seulonta on osoittanut, että salkut täyttävät vastuullisen sijoittamisen kriteerit. Yhteisen kirkkoneuvoston valitsema asiantuntijaelimenä toimiva sijoitusneuvottelukunta on keskeisessä asemassa seurakuntayhtymän sijoitustoiminnan sekä yksittäisten sijoitusratkaisujen suunnittelussa. Seurakuntayhtymän päävarainhoitajana on Deutsche Bank 10/2016 asti ja Credit Suisse 10/2016 alkaen. Kiinteistösijoituksia hoitaa kiinteistötoimisto. Seurakuntayhtymän sijoituksista oli rahavarojen sijoituksia 140,8 milj. euroa, joista pääomaturvattuja oli 53,2 %. Salkun riskitaso on hallittu riittävällä hajauttamisella ja pääomaturvatuilla sijoituksilla. Pääoman säilyttävät sijoitukset ovat pääosin kilpailutettuja, seurakuntayhtymää varten räätälöityjä tuotteita. Suoraan osakemarkkinoille on sijoitettu vain 2 % koko salkun arvosta. Strukturoidut sijoitukset, joissa tyypillisesti on % suoja osakemarkkinoiden laskua vastaan ovat varovaisuusperusteisesti mukana pääomariskillisissä sijoituksissa. 11

13 Investoinnit Helsingin seurakuntayhtymässä investointeja suunnitellaan pitkän tähtäimen visiota silmällä pitäen 10 vuoden tähtäimellä. Tästä PTS-suunnittelusta nostetaan kuluvan vuoden ja kahden sitä seuraavan vuoden TTS-kauden investointiohjelma. Yksittäiset investoinnit on perusteltu ja esitetty omassa osassaan. Seurakuntarakenteessa aiempina vuosina toteutetut muutokset ja toimintakulttuurin muutosprosessi tähtäävät merkittävään toiminnan tehostamiseen. Tämä merkitsee huomattavaa tilatehokkuuden kasvua tulevina vuosina, mutta välittömänä seurauksena lyhyen tähtäimen tilamuutoskustannukset kasvavat erityisesti jäljelle jäävässä kiinteistökannassa. Seurakuntayhtymän kiinteistösijoitusmahdollisuuksia hyödynnetään aktiivisesti mm. maaomaisuutta kaavoittamalla ja tonttivarallisuutta rakentamalla, sekä realisoimalla tarpeettomaksi jäävää kiinteistökantaa. Maanvuokraustoiminnalla pyritään saamaan seurakuntayhtymälle pysyväisluonteisia tulolähteitä verotulojen rinnalle. Kiinteistöomaisuuden aktiivista hyödyntämistä tehostetaan entisestään. Toimintatilat ja muut investoinnit Kiinteistösijoitustoiminta Seurakuntien ja seurakuntayhtymän tarvitsemien tilojen korjaus- ja muutostarve yhdessä muiden investointien kanssa johtaa siihen, että näitä investointeja olisi tehtävä taloussuunnitelmakaudella yhteensä noin miljoonalla eurolla vuosittain. Näistä talousarviovuoden 2017 osuus on noin 24,7 miljoonaa euroa, josta peruskorjausinvestoinnit 3 miljoonaa euroa siirretään käyttötalouden puolelle. Vuosille 2018 ja 2019 esitetyt investointimäärärahavaraukset ovat tässä vaiheessa vielä karkeita arvioita yksikkötasolla, mutta niiden kokonaistasoa voidaan pitää hyvin suuntaa antavina ko. vuosien kokonaisinvestointitarvetta suunniteltaessa. Kiinteistösijoitusten arvo määritetään vuosittain. Kiinteistösijoitukset koostuvat seurakuntayhtymän omistamista asunnoista, liike- ja toimistotiloista sekä kaavoitetusta maaomaisuudesta. Vanhan asunto- ja asuintalokannan suhteen on tehty myynti- ja erilaisia elinkaaritoimenpideselvityksiä. Mahdollisista uusista hankkeista on tehty kannattavuusselvityksiä, riskiarvioita sekä rahoituslaskelmia. 12

14 Jätkäsaaressa on päätetty aloittaa uuden vuokratalon ja seurakuntatilan yhdistelmän rakentaminen ja kaupunki on myynyt seurakuntayhtymälle tontin tätä käyttötarkoitusta varten. Hankkeessa järjestettiin tontin luovutusehtojen mukaisesti arkkitehtuurikilpailu keväällä 2014 ja yksityiskohtainen rakennussuunnittelu vuonna 2015 ja 2016 kevään aikana. Urakat on kilpailutettu ja rakennustyömaa on käynnistynyt elokuussa Talousarviovuonna 2017 on tarkoitus toteuttaa koko rakennushanke ja saattaa se loppuun vielä vuoden aikana niin, että uudet asukkaat voisivat muuttaa taloon vuoden 2018 alusta. Nykyisen kiinteistösijoituskannan edellyttämät investoinnit vuonna 2017 ovat yhteensä n. 5,8 miljoonaa euroa ja TTS-kaudella yhteensä n. 14,3 miljoonaa euroa. Nämä investoinnit liittyvät vanhan rakennuskannan peruskorjausmenoihin, maankäyttömaksuihin ja maanhankintaan. Kiinteistösijoitussalkun sisältöä pyritään jatkuvasti muokkaamaan siten, että vanhemmasta ja paljon peruskorjausvastuuta sisältävästä kiinteistökannasta pyritään realisoimaan kiinteistökohteita siten, että vuonna 2017 niistä kertyisi yhteensä noin 2,0 miljoonan euron myyntivoitot ja TTS-kaudella yhteensä 6 miljoonan euron myyntivoitot. Rahoitusosa Rahoitusosassa esitetään vuotuisen tulorahoituksen riittävyys investointeihin ja lainanlyhennyksiin sekä suunnitelma rahoitustarpeen kattamiseksi. Suunnittelukaudelle ajoittuu sekä vanhan kiinteistökannan laaja korjaustoiminta että vanhan huonokuntoisen kiinteistöomaisuuden realisointeja. Nämä arvioidut käyttöomaisuuden myyntitulot on otettu huomioon tuloslaskelmaosan rahoitustuottoina. Siltä osin kuin kyseessä on hankintamenon palautuminen, myyntitulo on otettu huomioon sijoitusinvestointien vähennyksenä. Tilinpäätöksessä 2015 likvidien kassavarojen (rahoitusomaisuusarvopaperit sekä rahat ja pankkisaamiset) määrä oli kirjanpitoarvoin 144,9 milj. euroa. Suunnittelukaudelle ajoittuu talousarvion ja taloussuunnitelman mukaan investointeja 71,7 milj. euroa. Tästä rahoitetaan taloussuunnitelman mukaan 9 milj. euroa käyttötalouden puolella ja muilta osin investointien rahoittaminen tapahtuu vieraan pääoman lisäämisellä, jota talousarviossa on 50 milj. euroa vuodelle 2017 ja kuluvalle vuodelle 50 milj. euroa tai myymällä sijoitusomaisuutta 71,7 milj. eurolla, josta kiinteistösijoitusmyynneillä 15 milj. euroa sekä muiden sijoitusten myynnillä 56,7 milj. eurolla. Vieraan pääoman lisäyksellä varaudutaan myös suunnittelukaudella mahdollisten kiinteistösijoitusten kasvattamiseen. Mikäli vieraan pääoman lisäystä (2016 budjetoitua ja 2017 esitettyä) ei toteuteta, arvioidaan kassavarojen vähenevän 85,4 milj. euroon suunnittelukaudella

15 4. Talousarvion sitovuustaso Taloussäännön 4 :n mukaan yhteinen kirkkovaltuusto päättää talousarvion määrärahojen sitovuustasoista. Sitovuustason mukaista nettomäärärahaa eli toimintakatetta ei saa ylittää. Helsingin seurakuntayhtymän hallintoelimet ja viranhaltijat vastaavat niille määrätyn sitovuustason mukaan yhteiselle kirkkoneuvostolle, että määrärahoja käytetään talousarvion mukaisesti. Talousarvion sitovuustasot vuonna 2017: Käyttötalous 110 Yhteinen hallinto Vaalit Yhteinen kirkkovaltuusto Yhteinen kirkkoneuvosto Sisäinen tarkastus 103 Hallinto-osasto Käyttövarat kustannuspaikoittain Johtoryhmän käyttövarat Varaukset toiminnan yhteisiin menoihin kustannuspaikoittain Yhtymän eläkkeet Toiminnan vakuutukset Luottamushenkilöseminaari 200 Seurakunnallinen toiminta Jokainen seurakunta osaltaan 250 Diakoniaprojektit 251 Lisämääräraha 300 Yhteiset seurakunnalliset tehtävät 301 Yhteinen seurakuntatyö 305 Lehtisaaren nuorisokoti 307 Viestintä 391 Diakoniset avustusvarat 392 Käyttövarat kustannuspaikoittain 393 Varaukset toiminnan yhteisiin menoihin kustannuspaikoittain 394 Lähetys ja Kirkon Ulkomaanapu järjestöittäin 395 Yleisavustukset kustannuspaikoittain 396 Avustukset vieraskieliseen työhön kustannuspaikoittain 400 Ympäristö ja hautaustoimi 500 Kiinteistötoimi Kiinteistötoimi sisältää investoinneista käyttötalouteen tehtävän siirron, jolla on osaston sisällä oma sitovuustaso. Kiinteistötoimi sisältää myös tilapankkiin tehdyt siirrot. Tilapankilla on osaston sisällä oma sitovuustaso. Investoinnit Investointien sitovuustaso on kukin suunnitelmassa merkitty investointihanke. Tietohallinnon investointihankkeiden sitovuustasona on ylin osastotaso. Tuloslaskelmaosa Tuloslaskelmaosan toimintakate on sitova. 14

16 HELSINGIN SEURAKUNTAYHTYMÄ KÄYTTÖTALOUSOSA Käyttötalouden vertailu 110 Yhteinen hallinto 200 Seurakunnallinen toiminta 300 Yhteiset seurakunnalliset tehtävät 400 Ympäristö- ja hautaustoimi 500 Kiinteistötoimi 15

17 Käyttötalouden vertailu pääluokittain TUOTOT KULUT NETTO 110 Yhteinen hallinto Ulkoiset Sisäiset Yhteensä Seurakunnallinen toiminta Ulkoiset Sisäiset ) Yhteensä Yhteiset seurakunnalliset tehtävät Ulkoiset Sisäiset Yhteensä Ympäristö- ja hautaustoimi Ulkoiset Sisäiset Yhteensä Kiinteistötoimi Ulkoiset Sisäiset Yhteensä Kiinteistötoimi Tilapankki Ulkoiset Sisäiset Yhteensä YHTEENSÄ Ulkoiset Sisäiset Yhteensä ) Seurakunnallisen toiminnan sisäiset tuotot ja menot sisältävät euron lisämäärärahan. 16

18 HELSINGIN SEURAKUNTAYHTYMÄ KEHYSLASKELMAT Seurakuntien kehykset Määrärahat yhteensä ja vertailu ed. vuoteen 17

19 SEURAKUNTIEN PALKKA- JA TOIMINTAMÄÄRÄRAHA 2017 Jäsenet Asuvat 0-18v Kehys 2016 Kehys 2017 Muutos Muutos% Eur/jäsen Lisä MR 2017 MR Yhteensä 2017 Haagan seurakunta ,1 % 93, Herttoniemen seurakunta ,4 % 98, Kallion seurakunta ,6 % 97, Kannelmäen seurakunta ,6 % 97, Lauttasaaren seurakunta ,5 % 91, Malmin seurakunta ,5 % 96, Meilahden seurakunta ,9 % 95, Mikaelin seurakunta ,2 % 100, Munkkiniemen seurakunta ,7 % 91, Oulunkylän seurakunta ,1 % 95, Paavalin seurakunta ,7 % 99, Pakilan seurakunta ,8 % 91, Pitäjänmäen seurakunta ,4 % 95, Roihuvuoren seurakunta ,3 % 94, Tuomiokirkkoseurakunta ,2 % 117, Töölön seurakunta ,8 % 92, Vartiokylän seurakunta ,8 % 97, Vuosaaren seurakunta ,0 % 98, Johannes församling ,7 % 124, Matteus församling ,9 % 121, Petrus församling ,3 % 123, Diakoniaprojektit ,6 % Lisämääräraha Yhteensä ,2 % 103,

20 SEURAKUNTIEN TILAMÄÄRÄRAHAT 2017 Jäsenet Alueella asuvat 0-18v Kehys 2016 Kehys 2017 Kirkkosalit Tilaraha yht Haagan seurakunta Herttoniemen seurakunta Kallion seurakunta Kannelmäen seurakunta Lauttasaaren seurakunta Malmin seurakunta Meilahden seurakunta Mikaelin seurakunta Munkkiniemen seurakunta Oulunkylän seurakunta Paavalin seurakunta Pakilan seurakunta Pitäjänmäen seurakunta Roihuvuoren seurakunta Tuomiokirkkoseurakunta Töölön seurakunta Vartiokylän seurakunta Vuosaaren seurakunta Johannes församling Matteus församling Petrus församling Yhteensä

21 SEURAKUNTIEN MÄÄRÄRAHAT YHTEENSÄ JA VERTAILU ED.VUOTEEN Toimintaraha Toimintaraha Lisä MR MR Yhteensä Muutos ed. Tilaraha Tilaraha Muutos ed. Muutos vuodesta vuodesta yhteensä Haagan seurakunta Herttoniemen seurakunta Kallion seurakunta Kannelmäen seurakunta Lauttasaaren seurakunta Malmin seurakunta Meilahden seurakunta Mikaelin seurakunta Munkkiniemen seurakunta Oulunkylän seurakunta Paavalin seurakunta Pakilan seurakunta Pitäjänmäen seurakunta Roihuvuoren seurakunta Tuomiokirkkoseurakunta Töölön seurakunta Vartiokylän seurakunta Vuosaaren seurakunta Johannes församling Matteus församling Petrus församling Diakoniaprojektit Lisämääräraha Yhteensä

22 Yhteenveto talousarviosta yksiköittäin Yksikkö TA 2016 KEHYS 2017 TAE 2017 SÄÄSTÖ+/- % Yhteinen hallinto 101 Luottamuselimet % 102 Sisäinen Tarkastus % 103 Hallinto-osasto % 110 Yhteinen hallinto % Seurakunnallinen toiminta 201 Haagan seurakunta % 202 Herttoniemen seurakunta % 203 Kallion seurakunta % 204 Kannelmäen seurakunta % 205 Lauttasaaren seurakunta % 206 Malmin seurakunta % 217 Meilahden seurakunta % 218 Mikaelin seurakunta % 219 Munkkiniemen seurakunta % 220 Oulunkylän seurakunta % 221 Paavalin seurakunta % 222 Pakilan seurakunta % 223 Pitäjänmäen seurakunta % 224 Roihuvuoren seurakunta % 226 Tuomiokirkkoseurakunta % 233 Töölön seurakunta % 234 Vartiokylän seurakunta % 235 Vuosaaren seurakunta % 236 Johannes församling % 237 Matteus församling % 238 Petrus församling % 250 Diakoniaprojektit % 251 Lisämääräraha % 200 Seurakunnallinen toiminta % Yhteiset seurakunnalliset tehtävät 301 Yhteinen seurakuntatyö % 390 Muu yhteinen seurakunnallinen toiminta % 329 Lehtisaaren nuorisokoti % 307 Viestintä % 300 Yhteiset seurakunnalliset tehtävät % 400 Ympäristö- ja hautaustoimi % 500 Kiinteistötoimi % Yhteensä % 21

23 HELSINGIN SEURAKUNTAYHTYMÄ 110 YHTEINEN HALLINTO 101 Luottamuselimet 102 Sisäinen tarkastus 103 Hallinto-osasto 131 Yleishallinto 132 Talouspalvelut 133 Henkilöstöpalvelut 137 Hankintapalvelut 105 Laki- ja asianhallintapalvelut 106 Tietohallintopalvelut 22

24 110 Yhteinen hallinto ACT TA TA TILILAJIKOHTAINEN ARVIO TP 2015 TA 2016 TAE TOIMINTATUOTOT KORVAUKSET MYYNTITUOTOT MAKSUTUOTOT VUOKRATUOTOT KOLEHDIT, KERÄYKSET JA LAHJOITUK TUET JA AVUSTUKSET MUUT TUOTOT TOIMINTAKULUT HENKILÖSTÖKULUT Palkat ja palkkiot Henkilösivukulut Henkilöstökulujen oikaisuerät PALVELUJEN OSTOT VUOKRAT AINEET, TARVIKKEET JA TAVARAT ANNETUT AVUSTUKSET MUUT TOIMINTAKULUT TOIMINTAKATE Kehys yhteensä Kehyksen ylitys/alitus TTS 2017 TTS TOIMINTAKATE Tomintakatteet TP 2015 TA 2016 TAE 2017 OS-% 101 Luottamuselimet ,3 % 102 Sisäinen Tarkastus ,1 % 103 Hallinto-osasto ,5 % 104 Keskusrekisteripalvelut ,0 % 105 Laki- ja asianhallintapalvelu ,0 % Yhteensä ,0 % Keskusrekisteri (sis. Tietohallinto) sekä Lakiasiat ja asianhallintapalvelut ovat siirtyneet vuoden 2016 talousarviossa Hallinto-osastoon. 23

25 LUOTTAMUSELIMET 101 Luottamuselimet ACT TA TA TILILAJIKOHTAINEN ARVIO TP 2015 TA 2016 TAE TOIMINTAKULUT HENKILÖSTÖKULUT Palkat ja palkkiot Henkilösivukulut Henkilöstökulujen oikaisuerät PALVELUJEN OSTOT VUOKRAT AINEET, TARVIKKEET JA TAVARAT ANNETUT AVUSTUKSET MUUT TOIMINTAKULUT TOIMINTAKATE Kehys yhteensä Kehyksen ylitys/alitus 225 TTS 2017 TTS TOIMINTAKATE Tomintakatteet TP 2015 TA 2016 TAE 2017 OS-% ##### Vaalit ,0 % ##### Yhteinen kirkkovaltuusto ,4 % ##### Yhteinen kirkkoneuvosto ,6 % Yhteensä ,0 % 24

26 SISÄINEN TARKASTUS TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA SEURAKUNNAN/TOIMINTAYKSIKÖN TOIMINTA-AJATUS Sisäinen tarkastus palvelee Helsingin seurakuntayhtymän johtoa arvioimalla ja kehittämällä seurakuntien ja yhtymän eri työyksiköiden sisäistä valvontaa ja riskien hallintaa sekä tekemällä ehdotuksia toimintojen tuloksellisuuden parantamiseksi. Sisäinen tarkastus toimii yhteisen kirkkoneuvoston alaisuudessa. Yhteinen kirkkoneuvosto perusti vuonna 2015 tarkastustoimikunnan, joka toimii Helsingin seurakuntayhtymä konsernin sisäisen valvonnan toimivuuden varmentajana. Toimikunnan tehtävänä on edistää sisäisen valvonnan, konsernivalvonnan ja riskienhallinnan asianmukaista järjestämistä, riittävyyttä ja tehokkuutta. Sisäinen tarkastus avustaa tilintarkastajia hyvän tilintarkastustavan mukaisen tilintarkastuksen suorittamisessa. SUUNNITTELUKAUDEN ERITYISHAASTEET JA PAINOPISTEET Riittävän sisäisen valvonnan varmistamiseksi panostetaan johtavien viranhaltijoiden yksiköiden rajapinnat ylittävien prosessien varmistuksiin ja valvontaympäristön kehittämiseen. Valvontaympäristöllä ymmärretään asianmukaisten varmistusten ohella esimiesten ja henkilöstön asennoitumista sisäisen valvonnan ylläpitoon ja kehittämiseen. Tarkastusten yhteydessä pyritään aina tunnistamaan toiminnan taloudellisuutta parantavia kehityskohteita. Sisäisen tarkastuksen työpanosta suunnataan seurakuntien ja yhtymän keskeisiin kehityshankkeisiin, joissa sisäisen tarkastuksen edustajat toimivat sisäisen valvonnan ja riskien hallinnan asiantuntijoina. Espoon srkyhtymän kanssa on sovittu pysyvästä yhteistyöstä sisäisen tarkastuksen järjestämisessä siten, että Espoon srkyhtymälle tuotetaan sisäistä tarkastusta erikseen sovittavalla tavalla htp/vuosi. KESKEISET TAVOITTEET VUODELLE 2017 Sisäisen valvonnan ja riskien hallinnan taso kattavat ja oleellisuuden näkökulmasta tehokkaasti kohdennetut tarkastukset; yhteinen kirkkoneuvosto hyväksyy sisäisen tarkastuksen yksityiskohtaisen työsuunnitelman vuodelle 2017 sisäisen valvontajärjestelmän tehokas arviointi ja kehittäminen analysoimalla riskien kannalta keskeisiä ja erityisesti seurakuntayhtymän yksiköiden rajat ylittäviä työprosesseja kehitysehdotusten tuottaminen ja osallistuminen asiantuntijana kehitysprojekteihin hyvä tarkastusmenetelmien ja työvälineiden hallinta tarkastustyön painopisteiksi vuonna 2017 esitetään 1. edellisten suunnittelukausien sisäisen valvonnan kehityshankkeiden tulosten varmistaminen, 2.toimintakultturin muutoshankkeiden toteutuksen sisäinen valvonta, 3. seurakuntien piispantarkastuksia edeltävien tarkastusten jatkaminen, 4. yhteisen seurakuntatyön sisäisen valvonnan prosessit/kuvaukset, 5. konsernihallinto, 6. Espoon seurakuntayhtymän kanssa solmitun sopimuksen mukaiset tarkastukset Espoossa ja Helsingissä. Toiminnan taloudellisuuden kehittäminen tarkastuksissa pyritään tunnistamaan mahdollisuuksia toiminnan taloudellisuuden kehittämiseksi havainnot ja kehitysehdotukset raportoidaan vastuullisille esimiehille ja yhteiselle kirkkoneuvostolle Tilintarkastajien avustaminen ja yhteistyö tilintarkastajien kanssa sisäisen tarkastuksen tarkastussuunnitelmat sovitetaan yhteen Helsingin seurakuntayhtymän tilintarkastusyhteisön tarkastussuunnitelmien kanssa sisäinen tarkastus avustaa tilintarkastajia tilinpäätöksen ja Helsingin seurakuntayhtymän konserniyhteisöjen tilintarkastuksessa. Yhteistyön sujuvuus seurakuntien ja seurakuntayhtymän johdon ja muun henkilöstön kanssa tarkastusten tavoitteiden informointi ja perustelu sisäisen tarkastusten eettisten standardien noudattaminen; objektiivisuus ja luottamuksellisuus palautekeskustelut tarkastuksen havainnoista ja tarkastuksen suorittamisesta henkilökunnan ohjaus ja opastus sisäisen valvonnan toteuttamisessa ja kehittämisessä itsearviointi ja aktiivinen palautteen pyytäminen HENKILÖSTÖ- JA TILASUUNNITELMA Sisäisessä tarkastuksessa on sisäisen tarkastuksen päällikön virka ja työsopimussuhteinen sisäisen tarkastajan tehtävä. Osa suunnitelman mukaisista tarkastuksista tuotetaan ostopalveluna. Henkilöstön kehittämisessä painotetaan sisäisen tarkastuksen ammatillista osaamista ja työmenetelmien hallintaa sekä seurakuntatyön tuntemista. TALOUSARVION ERITYISPERUSTELUT Käynnistyvä yhteistyö Espoon seurakuntayhtymän kanssa saattaa suunnittelukaudella johtaa tarpeeseen varmistaa henkilöstöresurssien riittävyys/käytettävyys. Vuodelle 2017 ajoittuu sisäisen tarkastuksen päällikön rekrytointi. 25