20 suurimman kaupungin tuottavuusohjelma

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "20 suurimman kaupungin tuottavuusohjelma"

Transkriptio

1 20 suurimman kaupungin tuottavuusohjelma Kärkihanke 2: Yhteinen ICT- ja sähköisen asioinnin kehittäminen Loppuraportti Matti Franck Valtiovarainministeriö, HKO, KuntaIT Heikki Talkkari Valtiovarainministeriö, HKO, KuntaIT Pekka Kantola Sitra, Kuntaohjelma, KPK ICT

2 Sisällysluettelo Sisällysluettelo Kärkihankkeen sisältö Työryhmän työskentely Kärkihanke 2, tulokset Kaupunkien yhteinen tietohallintomalli Konkreettiset suositukset ja ehdotukset 20 suurimman kaupungin tuottavuustoimenpiteiksi IT- toimintamallien yhtenäistämiseen liittyen Kaupunkien IT- toimintaympäristön nykytilan haasteet Ehdotus kaupunkien ja niiden yhteistyörakenteisiin liittyvien muiden kuntatoimijoiden (esim. sairaanhoitopiirit) IT- toimintamallien ja tietohallinnon järjestämistavan yhtenäistämiseksi Kaupunkien IT- toimintamallien yhtenäistämistarve ja IT- kyvykkyyksien kehittämistarve vaikuttavat osaltaan koko julkisen hallinnon IT- toimintaympäristön muutokseen Kaupunkien IT- toimintamallien yhtenäistämisen vaatii myös yhteisen ITpalveluiden kehittämisen ja järjestämisen uuden tavan ja prosessit Sähköiset palvelut Asiakaspalvelutoiminnan kehittäminen tuottavuuden välineenä Yhteenveto... 15

3 1. Kärkihankkeen sisältö 20 suurimman kaupungin tuottavuusohjelmasta pidetyssä työkokous valittiin kärkihankkeeseen 2 vetovastuullisiksi KuntaIT ja Sitra. KuntaIT-hankkeita on toteutettu vuodesta 2006 alkaen ja nyt kunnille on tarjolla erilaisia palveluita ja ratkaisuja noin 10 erilaiseen palvelukokonaisuuteen. Kaikki ratkaisut ja palvelut tähtäävät kuntien tuottavuuden parantamiseen. Sähköisen asioinnin ja demokratian vauhdittamisohjelmassa (SADe-ohjelma) tuotettavia palvelukokonaisuuksia on tällä hetkellä nimetty seitsemälle palvelualueelle, joiden tehtävänä on sähköistää kaikki merkittävät palvelut vuoteen 2013 mennessä. Sitran kuntaohjelmassa perustetut Kuntien ICT palvelukeskus Oy (KPK ICT) ja Kuntien talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskus Oy tähtäävät niin ikään kuntien tuottavuuden ja palvelutoiminnan tehostamiseen kokoamalla maankattavat osaamisverkostot. Kärkihankkeessa 2 tukeudutaan tällä hetkellä kuntasektorilla vahvasti käynnissä oleviin kehittämishankkeisiin ja niissä syntyviin tuotoksiin. Lisäksi työpajoissa ideoidaan mahdollisia uusia tuottavuuteen nopealla aikataululla vaikuttavia yhteisiä, uusia kehityskohteita. Tehtävänä on lisätä 20 suurimman kaupungin päättäjien keskuudessa näistä hankkeista syntyvien ratkaisujen ja palveluiden ymmärrystä ja hyötyjä oman kaupungin palvelutuotantoon. Edelleen tehtävänä on edistää ja tukea ratkaisujen ja palveluiden käyttöönottoa kaupungeissa, jotta niillä saavutetaan ne kustannushyödyt, jotka on laskettu ratkaisujen tuovan. 2. Työryhmän työskentely Kärkihanke 2:ssa tehty työ on perustunut kaupunkien laajaan yhteistyöhön. Vetovastuussa ovat Sitra ja valtiovarainministeriön KuntaIT-yksikkö, joiden vastuulla on järjestää työpajoja, koota raportit sekä tuoda työn pohjaksi yhteistyössä, eri projekteissa jo tehty työ. Ensimmäinen yhteinen työpaja järjestettiin Helsingissä. Työpajan aluksi pidetyissä alustuksissa esiteltiin työryhmätyöskentelyn pohjaksi 20 suurimman kaupungin tuottavuusohjelma, kärkihanke 2:n tavoitteet, julkisen hallinnon hyvä tietohallintotapa sekä linjauksia julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuurin hallinnasta. Työryhmissä pohdittiin kuntien uutta ICT-toimintamallia, osaamisverkostoja sekä kuntien asiakaspalvelun kehittämistä. Toinen yhteinen työpaja järjestettiin Helsingissä Työpajaan oli mahdollista osallistua myös etäyhteydellä. Työryhmätyöskentelyssä keskityttiin kahteen kärkihankkeelle valittuun kehityskohteeseen: kuntien uuteen ICT-toimintamalliin sekä asiakaspalvelun (ASPA) kehittämiseen. Työpajojen työn pohjaksi esiteltiin tulossa olevat tietohallintolaki, julkisen hallinnon it-palvelukeskus ja KPK ICT Oy. Lisäksi käytiin läpi KuntaIT:n ASPA-projektin tulokset ja tilanne. 1

4 3. Kärkihanke 2, tulokset 3.1. Kaupunkien yhteinen tietohallintomalli Konkreettiset suositukset ja ehdotukset 20 suurimman kaupungin tuottavuustoimenpiteiksi IT- toimintamallien yhtenäistämiseen liittyen Vakiinnutetaan, hyödynnetään ja edelleen kehitetään yhteinen IT- toimintamalli suunnittelemalla ja toteuttamalla kaupunkien tietohallintojen järjestämisen muutospolku ja toimenpiteet. Konkreettiset toimenpide-ehdotukset ovat: 1. kuvataan kaupunkien IT- toimintamallin yhteinen tavoitetila, josta ehdotus on esitetty tässä dokumentissa 2. luodaan kaupunkikohtaiset muutospolut, johtuen kaupunkien eri elinkaaren vaiheista 3. käyttöönotetaan IT-toimintamalli omaa toimintaa kehittämällä ja/tai osallistumalla kansalliseen osaamisverkostoon KPK ICT Oy ja JIP- toimijoiden avulla 4. määritellään koko julkisen hallinnon yhteinen IT- toiminta- ja hallintamalli, mihin kaupunkien toimintamallit kiinteänä osana integroidaan Kaupunkien IT- toimintaympäristön nykytilan haasteet Lähitulevaisuuden makroekonomiset toimintaympäristön muutokset, kuten väestön ikääntyminen ja eläköityminen, pienenevä työssäkäyvien ihmisten määrä sekä lisääntyvät vaatimukset vaikuttavuuden ja tuottavuuden kasvattamiselle sekä kuntien IT-toiminnan kehittämiselle pakottavat julkisen hallinnon toimijoiden kehittämään palvelujaan, toimintaansa ja sitä tukevaa IT:tä. Kasvava ja moniulotteisempi palvelutarve ja kaupunkien kilpailukyvyn varmistaminen ovat lähitulevaisuuden merkittäviä haasteita. Kuntien on kyettävä lisäämään palveluiden vaikuttavuutta sekä omaa tuottavuuttaan kuntalaisiin, alueelliseen toimintaympäristöönsä sekä yhteiskuntaan päin. Rakennemuutos kuntakentän tuottavuuden ja kuntalaisten kokeman palvelunlaadun parantamiseksi edellyttää nykyistä nopeampaa, laadukkaampaa, yhtenäisempää ja läpinäkyvämpää asiakaspalvelua, palveluprosessien automatisointia, itsepalveluun perustuvien ratkaisujen kehittämistä sekä joustavampia IT-palveluita. Kunnilla on käytössään runsaasti erilaisia järjestelmiä, sovelluksia ja tekniikoita, jotka ovat osittain vanhentuneet tai vanhentumassa. Järjestelmien suuri määrä aiheuttaa sen, että samaa tietoa joudutaan hakemaan ja päivittämään useasta eri järjestelmästä. Toimialakohtaisuus heijastuu ratkaisujen siilomaisuutena, koska kunnat ja toimialat ovat itsenäisiä päätöksentekijöitä IT-ratkaisujensa suhteen. Siten historian saatossa on laadittu paljon osaoptimoituja, päällekkäisiä ja pitkälle räätälöityjä IT-ratkaisuja. Kuntien itsenäisen aseman sekä kuntakonsernien monimuotoisien rakenteiden vuoksi kuntatoimijoilla on hyvin erilaisia tarpeita, jolloin yhden yhtenäisen toimintamallin 2

5 periaate mielletään usein haasteelliseksi toteuttaa. Tämän vuoksi kuntien IT- toiminnassa ja sen kehittämisessä onkin useita erilaisia käytäntöjä. Toiminnan kehittämisen resurssien niukkuuden vuoksi usein toteutetaan vain pakolliset asiat ja monet teknologian mahdollistamat hyödyt jäävät saavuttamatta. Kuntien IT- toiminnan tulevaisuuden haasteina ovat IT- alueen osaamisen varmistaminen ja kyky hyödyntää IT- ratkaisuja siten, että kunnat voisivat tulevaisuudessa keskittyä entistä enemmän ydintoimintoihin ja kuntalaisten palveluiden tuottamiseen. Tahtotilatasolla useat kunnat ovat valmiit luopumaan itse tekemisestä IT- palveluiden osalta. Suomessa ei kuntien, eikä edes suurimpien kaupunkien, IT- toimintamalleja ja kokonaisarkkitehtuureja ole aiemmin yhtenäistetty ja mallit ovat kunta- ja kaupunkikohtaisia. 20 suurimman kaupungin kärkihanke 2:n toiseksi painopistealueeksi onkin tästä syytä otettu yhteisen IT- toimintamallin kehittäminen ja käyttöönotto. Tavoitteena on määritellä yhteinen IT-toimintamalli, joka soveltuu kaupunkien käyttöön. Malli ei kuitenkaan ole pelkästään yksittäisen kaupungin IT-toimintojen tehostamiseen tähtäävä uusi toimintamalli vaan samalla luodaan kaupunkien yhteinen, valtakunnallinen IT- toimintamalli, jonka avulla kaupungit yhdessä ohjaavat omalta osaltaan valtakunnallista IT- toimintaa. Kaupunkien yhteinen IT-toimintamalli sovitetaan valtakunnalliseen JulkIT-toimintamalliin. IT- toimintamalliin liittyvää valmistelutyötä on tehty KuntaIT kehityshankkeissa, tuottavuusohjelman kehitystyössä sekä Sitran KPK ICT hankkeessa. Tässä dokumentissa esitetty IT- toimintamalli pohjautuu eps kaupungeissa (Oulu, Rovaniemi, Kuusamo), Turussa ja Espoossa laadittuihin malleihin. Tavoitteena on myös jatkossa hyödyntää kaupunkien parhaita käytäntöjä. KuntaIT:n kehitystyön johtopäätöksenä tähän työhön ehdotetaan otettavaksi uusia elementtejä seuraavan listan mukaisesti: IT strategisen johtamisen tukena; tietohallinto (CIO) tuottavuustyön mahdollistajana o KuntaIT:n kuntien tietohallintomallin kehittäminen o JulkIT:n yhteinen kehittämissalkun ja projektinhallintamallit o KA-malli (Kokonaisarkkitehtuurimalli) IT- tuotantomallit o markkinat, in-house yhtiöt, liikelaitokset, oma tuotanto o Julk-IT-ratkaisuiden operatiivisesta tuotannosta ja hallinnoinnista vastaava organisaatio JIP o Kuntien ICT palvelukeskus -hanke (KPK ICT) 3

6 Ehdotus kaupunkien ja niiden yhteistyörakenteisiin liittyvien muiden kuntatoimijoiden (esim. sairaanhoitopiirit) IT- toimintamallien ja tietohallinnon järjestämistavan yhtenäistämiseksi Tavoitetilassa kaupungit ovat yhtenäistäneet tietohallinnon toimintamallinsa. Yhtenäisen IT-toimintamallin tavoitteena on nykyistä ketterämpi toimintapa: johdonmukainen ja yhtenäinen IT- strategia ja ohjaus, selkeät toimijoiden väliset roolit ja vastuut sekä nopea ja tehokas resurssien hyödyntäminen. IT- toimintamallin hyödyntämisen etuja ovat: määrämuotoinen, toimintalähtöisesti ja yhtenäisesti johdettu toimintamalli, joka tukee toimialojen ja tietohallinnon yhteistyön kehittämistä sekä vaikuttavuuden ja tuottavuuden kasvattamista IT- vastuiden selkeneminen o tietohallinto vs. IT-palvelutuotanto o IT- palveluiden järjestäminen, tuottaminen, ylläpito ja kehittäminen kehittämisvoimavarojen vaikuttavampi ja tehokkaampi kohdentaminen IT- toiminnon ja -palvelutuotannon tehokkaampi johtaminen ja hallinta merkittävät mittakaavaedut sekä työkalut kaupungin oman toiminnan kehittämiseen hyödyntämällä kansallista osaamisverkostoa, asiantuntijoita ja yhteisiä IT- palveluita Tavoitetilassa toimintamalli on organisoitu tilaaja-tuottajamalliin, missä IT-tuotantoon, - ylläpitoon ja -tukeen liittyvät kyvykkyydet ja resurssit ovat selkeästi eriytetty tietohallinnosta. Tavoitetilassa kaupunkien tietohallinto-osaaminen kohdistuu nykyistä voimakkaammin strategisen tason suunnitteluun ja tilaajaosaamiseen. Tavoitetilassa tietohallinnon ydintehtäviä ovat toiminnan kehittäminen sekä IT- palvelutarpeen ja kehityksen hallinta. Tietohallinto kantaa vastuun IT- palveluiden järjestämisestä ja toimii hankinnan ammattilaisena, joka arvioi, priorisoi, kilpailuttaa ja tekee tilauksia sekä valvoo tilausten ja sopimusten noudattamista. Siten tietohallinto toimii asiakkaana tietotekniikan palvelutuottajille. Vastaavasti tietotekniikan palvelutuottaja päättää yhteistyössä asiakkaan kanssa, miten sovitut palvelut tuotetaan sekä vastaa sopimusten mukaisesti palvelun laadusta asiakkaille ja omasta palveluiden tuotantoprosessista. 4

7 Tietohallinnon muutos Hajautunut tietohallinto Keskitetty tietohallinnon ohjaus Tilaaja-tuottajamalli yhden luukun periaate Toimiala Toimiala Oma tuotanto Toimiala Toimiala Toimiala Toimiala Toimiala Toimiala Toimiala IT - yksikkö IT - yksikkö IT - yksikkö IT - yksikkö IT - yksikkö IT - yksikkö Toimiala-alaan liittyvä vahva IT- ymmärrys Tietohallinto Tietohallinto Oma tuotanto Palvelun järjestäjä Toimittaja Toimittaja Toimittaja Toimittaja Toimittaja Toimittaja Toimittaja Toimittaja Toimittaja Joissain kunnissa tietohallinto ei ole vielä järjestäytynyttä Tietohallinto on sijoittunut/kehittynyt hajanaisesti toimialojen sisään ja vastuunjako, toimittajien hallinta on sekanaista Varsinainen ICT strateginen suunnittelu on heikkoa Yleisesti kuntatoimijoiden tietohallinto tai ainakin sen ohjaus on keskitetty erillisen tietohallinto-osaston alle ICT strateginen ohjaus, tavoitteet ja budjetti tulee keskitetyltä tietohallinnolta Osissa kunnista toimialoilla voi olla omia toimialakohtaisia tietohallintoresursseja Osaaminen on vahvasti keskittynyt toimialoille Toimittajien hallinta tapahtuu keskitetysti Etenkin suurien kaupunkien tietohallinto on keskitetty erillisen tietohallinto-osaston alle Myös tietohallinnon asiantuntemus on keskitettyä ja toimialoilla on tietohallinnon edustajat omien tietohallinto yksiköiden sijasta Toimittajien hallinta tapahtuu keskitetysti ja palveluiden tuotantoa ollaan siirtämässä yhä voimakkaammin kaupallisille palvelutuottajille Kuva 1.1 Tietohallinnon muutospolku Kaupungit ovat hyvin eri tilanteissa ja jokaisen elinkaari yllä esitetyssä muutospolussa on erilainen. Kaupunkien halu ja kyky muutoksen läpiviemiselle myös poikkeaa toisistaan ja siksi on tärkeää, että määritellään yhteinen tavoitetila, jota kohden kehitystyötä kaikkien toimesta johdetaan. Yhteisen tavoitetilan määrittämisen jälkeen jokainen kaupunki luo itselleen selkeän näkemyksen omasta tilastaan ja määrittelee oman muutospolun ja suunnitelman tavoitetilan saavuttamiseksi. Tietohallinnon ja IT- tuotannon järjestämistavan yhtenäistäminen voi tapahtua vaihtoehtoisesti kaupungin itsensä toteuttamana tai hyödyntäen alueellisia ja kansallisia osaamisverkostoja ja toimijoita. Vaihtoehto 1: oman toiminnan kehittämisen malli Tietohallinnon ja IT- tuotannon yhteinen järjestäminen vaatii kaupungin tietohallintoon liittyvän oikean osaamisen tunnistamista ja siten kriittisen osaamisen varmista tulevaisuudessa, kun osaavista henkilöistä käydään entistä kovempaa kilpailua. Tavoitetilassa kaupungin tietohallinto-osaaminen kohdistuu nykyistä voimakkaammin strategisen tason suunnitteluun ja tilaajaosaamiseen, kuten alla esitetty kuva osoittaa. 5

8 Tietohallinnon kyvykkyydet Nykytilassa Tietohallinnon muutos Tavoitetilassa 20% 15% 10% 5% Strategia Arkkitehtuurit ja infrastruktuurin kehittäminen Palvelutoiminnan kehittämisen tukeminen ICT-palvelujenostaminen Yhdistää tietohallinnon organisaation strategiaan, muutoksiin ja tarpeisiin Hallinnoi kehittämishankkeita, jotka auttavat organisaatiota kehittämään palvelutoimintaansa ja tuloksiaan Vastaa hankinnasta ja hallinnoi toimittajakenttää Strategia Kumppanuuden hallinta 10% Kaupungin tuloksellisen palvelutoiminnan kehittäminen 50% ICT-infrastruktuurin ylläpito ja tuki Hallinnoi tietohallinnon järjestelmiä ja budjetteja 90% = Kaupungin oma tietohallintokyvykkyys = Palvelutarjoajan kaupungille mahdollistama tietohallintokyvykkyys Kuva 1.2 Tietohallinnon tavoitetilan rooli ja painopisteet Tavoitetilan IT-kyvykkyyskartta ja IT- palveluiden yhtenäinen järjestämistapakuvaus edustaa matriisimallia, jossa toimitaan tiimeissä: osaaminen on joustavasti käytettävissä strategisten painopisteiden mukaan siellä missä sitä tarvitaan ja se tuottaa parhaan tuloksen. Osaaminen ei ole sidottu mihinkään yksittäiseen hallinnolliseen organisaatioon. Nykyinen osaaminen ei häviä vaan tällä toimintamallilla sitä voidaan vahvistaa entisestään. Ratkaisuhallinnasta vastaavat yhteistyökumppanit huolehtivat kilpailukykykyisistä ratkaisuista toimialoille ja välittävät toimialojen tarpeet nykyisten ja uusien ITpalveluiden ylläpitämiseen ja kehittämiseen. Ratkaisuhallinnan tehtävät on ryhmitelty palvelukokonaisuuksittain, mikä tällä hetkellä vastaa hyvin pitkälle sektorijakoa mutta perustuu ennen kaikkea substanssiosaamisen hallintaan. Ehdotetussa mallissa toimialojen rooli kaupungin peruspalvelujen tuottajina ja IT:n rooli toimialoja tukevien IT- palvelujen tuottajana on matriisiajattelun pohjalta selkeää. 6

9 Alla on esitetty näkemys tiehallintoon ja IT- tuotantoon liittyvistä tavoitetilan kyvykkyyksistä ja IT- palveluiden järjestämistavasta. Kaupungin strategia ja johtaminen Strateginen ICT-suunnittelu ja ICT-johtaminen Tietohallinnon toimialaosaaminen Tietohallinnon asiantuntijuus Arvio tarvittavasta asiantuntijatuesta eri toimialojen osalta Toimialat Sosiaali- ja terveys, esim. kasvu ja kehityksen tuki sairauden tutkimus ja hoito arjen tuki Opetus- ja kulttuuri Asumis- ja ympäristö Hallinto Ratkaisujen hallinta*c Tietohallinnon johtaminen** Tietoturva Arkkitehtuurit Hankinnat ja toimittajahallinta Projektihallinta ja menetelmät Prosessikehitys Arvio tarvittavasta asiantuntijatuesta tietohallinnon eri kyvykkyyksien osalta IT- Palvelutuotanto * Kattaa vuosikellon mukainen palvelu- ja kehityssuunnittelun sekä palveluiden seurannan ja tuen. ** Tietohallinnon operatiivinen johtaminen kunnan johdon / kunnan toimialajohdon palvelutoiminnan tavoitteiden saavuttamisen tukemiseksi. Kuva 1.3 Tietohallinnon ja IT-tuotannon kyvykkyydet ja ehdotus tavoitetilan IT-palvelujen järjestämistavasta Vaihtoehto 2: yhteistyömalli Tavoitetilan kuntatoimialan ydintoimintoihin ja tietohallinnon erikoistumiseen perustuvaa osaamista on haasteellista järjestää kaupunkikohtaisten sisäisten organisaatioiden palveluna. Osana ehdotettua laajempaa vaikuttavuutta ja tuottavuutta tavoittelevaa tavoitetilamallia, kaupunki verkostoituu mahdollisen alueellisen yhteistyönsä lisäksi kansallisella tasolla muiden alueiden kanssa KPK ICT:n osaamisverkostossa (linkki: elukeskus.htm). Kaupungit hyödyntävät JIPin ja KPK ICT:n asiantuntijoita sekä kansallista osaamisverkostoa palvelutoiminnan kehittämiseen, palveluiden järjestämiseen ja toimittajahallintaan. Kaupungit saavat käyttöönsä kansallisessa osaamisverkostossa kehitettäviä yhteisiä ratkaisuja ja toimintamalleja sekä toimivat itse kehittäjinä ja kehityksen ohjaajina valituilla osaamisalueilla. Yhteistyömallin avulla hyödynnetään osaamista ja kehitysinvestointeja kansallisessa mittakaavassa, kaupunkien ei tarvitse kehittää niukoilla voimavaroilla päällekkäisiä ITratkaisuja ja palveluita vaan erikoistumisten kautta haetaan alueellista kilpailukykyä sekä valtakunnallista vaikuttavuutta ja tuottavuutta. Mallin avulla varmistetaan myös kaupungille kansallisesti yhtenäiseen IT-arkkitehtuuriin perustuvia IT- ratkaisuja ja palveluita sekä mahdollistetaan laaja-alaisen IT- markkinoiden ja viimeisen teknologioiden hyödyntämisen. Mallissa olennaista on yhteistyön tekeminen ja 7

10 vuorovaikutus kaupungin johdon, toimialaosaajien, kansallisessa kehittämisvastuussa olevien IT-kehittäjien sekä yhteistyökumppaneiden välillä. Alla on esitetty näkemys tiehallintoon ja IT- tuotantoon liittyvistä tavoitetilan kyvykkyyksistä ja IT- palveluiden järjestämistavasta hyödyntäen kansallista osaamisverkostoa IT- palveluiden järjestämisessä. Strateginen ICT-suunnittelu ja ICT-johtaminen Tietohallinnon toimialaosaaminen ja ratkaisut Tietohallinnon asiantuntijuus Tietohallinto Sosiaali- ja terveyspalvelut Opetus- ja kulttuuripalvelut Asumis- ja ympäristöpalvelut Hallintopalvelut Sähköisen asioinnin ratkaisut Ratkaisuhallinta Tietohallinnon johtaminen Tietoturva Arkkitehtuurit Hankinnat ja toimittajahallinta Projektihallinta ja menetelmät Prosessikehitys JHS ICT-tuotanto Kunnallinen ICT-tuottaja ICTtuottajayksikkö ICTtuottajayksikkö ICTtuottajayksikkö Kaupallinen ICT-tuottaja Kaupallinen ICT-tuottaja Kaupallinen ICT-tuottaja = Kuntatoimija tuottaa asiantuntijuuden itsenäisesti = KPK ICT tukee kuntatoimijaa asiantuntijuuden tuottamisessa = KPK ICT tuottaa asiantuntijuuden palveluna kuntatoimijalle = JIP tukee asiantuntijuuden tuottamisessa KPK ICT:tä Kuva 1.4 Tietohallinnon ja IT-tuotannon kyvykkyydet ja ehdotus tavoitetilan IT-palvelujen järjestämistavasta Kaupunki voi järjestää tavoitetilassa IT-palvelutuotantonsa eri tavoin. Suurin osa kaupungeista hyödyntää nykytilassa omaa tai paikallisesti yhtiöitettyä IT-tuotantoorganisaatiota erityisesti IT-infrastruktuuripalveluissa. Pienempi osa kaupungeista hankkii kaikki IT-palvelut markkinaehtoisesti kaupallisilta toimijoilta. Tavoitetilassa ITtuotannossa voidaan lisätä alueellista yhteistyötä ja yhtenäistää toimintoja suurempiin kokonaisuuksiin sekä hyödyntää IT- markkinoita tehokkaammin ja laadukkaammin. Alla listatut skenaariot kuvaavat uusia vaihtoehtoja IT-palvelutuotannon järjestämiseen. 8

11 ICT-palvelutuotannon järjestämisen vaihtoehtoja Nykytila Hybridi Yhdestä luukusta Kuntatoimija Kuntatoimija Kuntatoimija Oma tuotanto Oma tuotanto Palvelun järjestäjä Palvelun järjestäjä Kaupalliset palveluntuottajat Palvelutuotanto oman ICTtuotanto-organisaation sekä kaupallisten palvelutuottajien toimesta Kaupalliset palveluntuottajat Oman ICT-tuotannonrinnalla Palvelun järjestäjä järjestää palveluita kuntatoimijalle Kaupalliset palveluntuottajat Palvelun järjestäjä järjestää kuntatoimijan koko ICTpalvelutuotannon yhden rajapinnan periaatteella Kuva 1.5 Kaupungin IT- palvelutuotannon järjestämisen vaihtoehdot tavoitetilassa Kaupunkien IT- toimintamallien yhtenäistämistarve ja ITkyvykkyyksien kehittämistarve vaikuttavat osaltaan koko julkisen hallinnon IT- toimintaympäristön muutokseen Julkisen hallinnon IT- toimintaympäristö ja sen toimijat on muutoksen edessä, mihin osaltaan vaikuttaa myös kaupunkien IT-toimintamallien yhtenäistämistarve ja ITkyvykkyyksien kehittämistarve. Tavoitteena on julkisen hallinnon vaikuttavuuden ja tuottavuuden kasvattaminen hyödyntämällä ydintoimintaa tukevaa tietoa ja tietojärjestelmiä. Kansallinen IT- ohjaus jakautuu entisestään vahvemmin strategisen ja operatiivisen tason ohjaukseen ja toimijoihin. Ehdotuksen mukaisesti strategisen tason IT- ohjauksesta vastaavat JulkIT ml. VM:n KuntaIT ja ValtIT. Strateginen tason toimijoiden tehtäväkokonaisuudet sisältävät mm. seuraavat prosessit ja asiakokonaisuudet: Strateginen IT- ohjaus Talouden ja resurssien ohjauksesta kansallisista standardeista, suosituksista ja kokonaisarkkitehtuurista IT- palveluiden ja toiminnan ohjauksesta Operatiivisen IT- toimijoiden joukon muodostavat valmisteluvaiheessa oleva Julkisen hallinnon IT- palvelukeskus (JIP), syyskuussa 2010 perustettu KPK ICT (ml. Kuntaliitto omistajana) sekä Valtiohallinnon IT- palvelukeskus VIP (Valtiokonttori). Toimijoiden työnjaossa lähtökohtana on, että perustettava JIP tuottaa järjestää, kehittää ja hallinnoi JulkIT:n ohjauksen sekä julkisen hallinnon IT strategian mukaisia yhteisiä palveluita valtiohallinnon ja kuntasektorin toimijoille, KPK ICT järjestää ja kehittää palveluita kuntasektorin asiakkaille sekä VIP toimii nykyroolissaan tuottaen palveluja valtiohallinnon toimijoille. Tiivistyvällä JulkIT koordinaatiolla, -ohjauksella ja - yhteistyöllä huolehditaan siitä, että päällekkäisyyksiä ei synny ja roolit pysyvät selkeinä. 9

12 Julkisen hallinnon IT- toimintaympäristö sekä sen strategisten ja operatiivisten toimijoiden väliset suhteet ja roolijaot on kuvattu alla. VM/JULKIT toimii julkishallinnon korkeimpana ITtoiminnan koordinoijana sekä ohjaajana. Linjaa lakiesitysten, suositusten ja ohjausmallin kautta valtion ja kuntien IT toimintaa. Omistaa isot kansalliset hankekokonaisuudet (SADe). VALTIT vastaa valtionhallinnon IT-toiminnan johtamisesta ja koordinoinnista. ValtIT vastaa omistajana yhteisten IT-palveluiden kehittämisestä sekä tuotannon ohjaamisesta ja laadusta. KUNTAIT edistää kuntasektorin palvelutoiminnan ja IT:n yhteensovittamista sekä vahvistaa ITtoiminnan kokonaishallintaa JIP edistää julkisen hallinnon tietohallinnon sekä tietovarantojen ja niiden käytön tehokasta ja tuottavaa kehittämistä tarjoaa julkisen hallinnon asiakaspalvelun, tietohallinnon sekä tietovarantojen käytön ja yhteentoimivuudenedellyttämiä yhtenäisiä tieto- ja viestintäteknisiä ratkaisuja ja palveluja valtakunnallisesti VIP järjestää ja kehittää JulkIT:n ohjauksen sekä julkishallinnon IT strategian mukaisia palveluita valtiohallinnon toimijoille KPK ICT OY järjestää ICT- asiantuntija, - sovellus- ja infrastruktuuripalveluita asiakasomistajilleen sekä kehittää ja järjestää omistajilleen strategia- ja toimintalähtöistä tarpeista johdettuja ICT - palveluita IT-HALLINTAMALLI JULKISHALLINNON STRATEGINEN IT-OHJAUS VALTIT IT-PALVELUIDEN JÄRJESTÄMINEN JA ELINKAAREN AIKAINEN KEHITTÄMINEN VIP VM / JULKIT STRATEGINEN IT-OHJAUS JIP KPK ICT OY IT PALVELUIDEN JÄRJESTÄMINEN IT PALVELUIDEN KEHITTÄMINEN KUNTAIT TALOUDEN JA RESURSSIEN OHJAUS STANDARDIT, SUOSITUKSET JA ARKKITEHTUURI IT-PALVELUIDEN JA -TOIMINNAN OHJAUS JA SEURANTA STRATEGINEN IT-OHJAUS Laatii yhtenäisen julkishallinnon IT-strategian ja sen toteutussuunnitelman sekä siirtää vastuun yksittäisen ohjelman tai palvelun kehittämisestä vastuulliselle toimijalle Suunnittelee, priorisoi ja valitsee kehittämisohjelmat ja kehitettävät IT-palvelut sekä nimeää niiden omistajat ja ohjausryhmät Tekee päätökset palvelujen päättämisestä Valmistelee lainsäädäntömuutokset TALOUDEN JA RESURSSIEN OHJAUS Vahvistaa taloudelliset toimintaedellytykset, rahoituksen sekä varmistaa taloudellisten raamien noudattamisen Varmistaa toimijoiden roolit, vastuunjaon sekä resursoinnin ja osaamisen riittävyyden STANDARDIT, SUOSITUKSET JA ARKKITEHTUURI Varmistaa valtionhallinnon ja kuntasektorin yhtenäisten standardien, suositusten ja kokonaisarkkitehtuurin noudattamisen IT-PALVELUIDEN JA TOIMINNAN OHJAUS JA SEURANTA Ohjaa julkishallinnon yhteisen ja läpinäkyvän kehitys- ja palvelusalkun sekä johdon raportoinnista saatavan tiedon pohjalta IT-PALVELUIDEN JÄRJESTÄMINEN Palveluiden järjestämisen johtaminen sisältäen mm. asiakkuuden-, toimittajien-, palvelutasojen- ja riskien hallinnan Palveluiden hallinta sisältäen mm. tapahtuma-, ongelma- ja muutoksenhallinta Palveluiden ylläpito, niiden jatkuva kehittäminen sekä palvelun alasajo IT-PALVELUIDEN KEHITTÄMINEN Määrittely, suunnittelu, toteutus, testaus, käyttöönoton hallinta, levityksen ja muutoksenhallinnan tuki sekä hankinta Kuva 1.6 Julkisen hallinnon ICT-toimintaympäristö ja -toimijat Kaupunkien IT- toimintamallien yhtenäistämisen vaatii myös yhteisen IT-palveluiden kehittämisen ja järjestämisen uuden tavan ja prosessit Operatiivisten IT- palveluiden järjestämisestä ja tuottamisesta vastuussa olevien toimijoiden (esim. JIP ja KPK ICT) prosessikartta kuvaa organisaation tavoitetilan tarkemman tason toimintamallin. Prosessikartta luo yhden kokonaisvaltaisen näkymän IT-palveluiden kehittämisen ja järjestämisen tavoitetilasta. Prosessikarttaa käytetään johtamisen, ohjauksen, päätöksenteon ja suunnittelun välineenä. Prosessikartta määrittää kuinka JIPin ja KPK ICT:n oma organisaatio toimii sekä auttaa ymmärtämään miten vastuut jakautuvat ja yksilön tehtävät linkittyvät kokonaisuuteen. Sen avulla estetään myös päällekkäiset toiminnot organisaatiossa ja yli organisaatiorajojen. Prosessikartta huomioi palvelukeskusten toimijaketjun ja järjestelmäkirjon. Prosessikarttaa ja toimintatapoja ei päästä rakentamaan tyhjästä, koska mukana on paljon erilaisia toimijoita (järjestelmätoimittajia), joilla on jo vakiintuneita prosesseja käytössään (mm. tukimallit, pienkehitys jne.). Prosessikarttaan voidaan linjata ne asiat, jotka palvelukeskuksissa tehdään yhteisen mallin mukaan ja vastaavasti ne kokonaisuudet, joissa voidaan nojautua toimijakohtaisiin prosesseihin. Myös palvelu/järjestelmäkirjo vaikuttaa olennaisesti prosessikarttaan, koska esimerkiksi erityyppiset palvelut vaativat prosessikartalta erilaisia painopisteitä. 10

13 Seuraavassa kuvassa on esitetty ehdotus JIPin ja KPK ICT:n tavoitetilan prosessikartaksi. Kuva 1.7. JIPin ja KPK ICT:n tavoitetilan prosessikartta Prosessikartta jakautuu ylätasolla palveluiden kehittämisen ja palveluiden järjestämisen toimintoihin. Palveluiden kehittämisen avulla vastataan uusiin palvelutarpeisiin kehittämällä ja parantamalla asiakkaille toimitettavia palveluita ja omaa toimintaa. Palveluiden järjestäminen keskittyy toimittamaan kehitettyjä palveluja asiakkaille sovituin palvelutasoin ja -ehdoin sekä pitämään oman organisaation pyörät pyörimässä. Nämä ylätason toiminnot jakautuvat edelleen prosesseiksi ja aliprosesseiksi. Prosessikartan kuvauksessa on hyödynnetty yleisesti omaksuttuja kansainvälisiä viitekehyksiä (COBIT ja ITIL) sekä Julkisen hallinnon tietohallinnon neuvottelukunnan suositusta prosessien kuvaamisesta. COBIT-viitekehys (Control Objectives for IT and related Technology) on avoimen standardin kansainvälisesti omaksuttu ICT-palvelujohtamisen kontrollimalli. COBIT on valvonnan viitekehys, joka perustuu kokoelmaan yleisiä ICT-prosesseja liiketoimintajohtajien, ICT-toimittajien ja auditoijien ymmärtämässä muodossa. COBITin lähestymistapa on liiketoimintakeskeinen, prosessiorientoitunut, kontrollipohjainen ja mittausta suosiva. ITIL-viitekehys (Information Technology Infrastructure Library) on globaalisti tunnustettu ja vapaasti käytettävissä oleva prosessikehys, jota on käytetty ja kehitetty yli 20 vuotta. ITIL on ICT-palveluiden tuottamisen ja johtamisen viitekehys, jota voidaan soveltaa organisaation tarpeiden mukaan. ITIL soveltuu kaikenkokoisten yritysten ICTprosessikehykseksi. Pääpaino on ICT-palveluiden johtamisessa prosessien avulla. ITILrakenne ja ydin koostuvat viidestä alueesta, jotka sisältävät palveluiden koko elinkaaren palvelustrategian luomisesta niiden suunnitteluun, käyttöönottoon, tuottamiseen ja jatkuvaan kehittämiseen. 11

14 JHS 152 Prosessien kuvaaminen - KPK ICT:n prosessikartan kuvauksessa on hyödynnetty Julkisen hallinnon tietohallinnon neuvottelukunnan (JUHTA) julkaisemaa suositusta numero 152 prosessien kuvaamisesta. Kyseisen suosituksen tarkoitus on yhdenmukaistaa ja selkeyttää julkisen hallinnon prosessien kuvaamista. Suositus on tarkoitettu kaikille julkisen sektorin toimijoille, jotka työssään kuvaavat prosesseja Sähköiset palvelut Asiakaspalvelutoiminnan kehittäminen tuottavuuden välineenä 20 suurimman kaupungin tuottavuusohjelman kärkihankkeessa 2 Yhteinen ICT- ja sähköisen asioinnin kehittäminen kohteeksi valittiin asiakaspalvelun kehittäminen (ASPA-toimintamalli). ASPA-toimintamalli ja asiakaspalvelun uudelleen järjestäminen palvelutuotannon läpileikkaavana toimintana on noussut vahvasti esille mm. KuntaITjalkautusohjelman yhteydessä. Lähes jokainen maakuntakeskus on ilmaissut kiinnostuksensa ja tarpeensa kehittää nykyistä hallintokunta- ja toimialakohtaista asiakaspalvelua kohden keskitetymmin johdettua sekä monikanavaista asiakaspalvelua. Asiakaspalvelutoiminnan kehittäminen KuntaIT:n rahoittamana on käynnistetty Oulun koordinoimassa ASPA-projektissa, jonka tavoitteena on ollut keskittää ns. ensimmäisen tason asiakaspalvelu (rutiininomaiset asiakaspalvelutehtävät) yhteen asiakaspalvelupisteeseen monikanavaisesti. Kuntalainen asiakkaana voi saada tarvitsemansa palvelut haluamansa kanavan välityksellä, joko paikan päällä asioimalla, sähköisesti kuntalaisportaalin välityksellä tai puhelinpalveluna contact centerin välittämänä. Kysymyksessä on iso toimintamallin kehittämis- ja muutosprosessi, joka vaatii vahvan omistajuuden ja johtajuuden hankkeen läpiviennille. Asiakaspalvelutoiminnan kehittämisen edellytyksenä on, että ylin johto tunnistaa strategisella tasolla asiakasnäkökulman tärkeyden ja toisaalta uusien asiakaspalvelumallien mahdollistamat tuottavuushyödyt. Erityisesti toimialajohdon näkökulmasta katsottuna nykyisessä hallintokunta- ja toimialakohtaisessa palvelumallissa on helppo pitäytyä, koska tällöin ei tarvitse arvioida uudelleen palveluiden tuottamisen prosesseja, arvioida toimialojen läpileikkaavien prosessien tehokkuutta tai miettiä resurssien uudelleenorganisointia ja optimointia toimialojen sekä keskitetyn asiakaspalvelun välillä. Asiakaspalvelun kehittämisprojekti on jo käynnistetty jalkautusohjelman puitteissa seuraavissa kaupungeissa, joissa on päätökset asiakaspalvelun kehittämisestä ja projektin käynnistämisestä: Lappeenranta, Porvoo, Kouvola, Kajaani, Vaasa ja Jyväskylä. Vahvaa kiinnostusta on osoitettu myös Kuopiosta, Torniosta, Tampereelta ja Turusta, nämä kaupungit valmistelevat vielä sisäisiä linjauksia asiakaspalvelun kehittämisestä. Seuraavassa kuviossa on kuvattu vuoden 2010 syksyn tukitoimintoja ASPA toimintamallia käyttöönottaville kaupungeille. 12

15 Työpaja: 2. Työpaja: 3. Työpaja: Kunnan lähtökohdat, asiakaspalvelun nykytilan selvittämisen aloittaminen, esiselvityssuunnitelma Kuntakohtaiset työpajat (1kpl), joissa tuetaan kunnan selvitystyötä Nykytilan läpikäynti Palvelukartan laatimisen aloittaminen Asiakasstrategian luonnos Kunnan palvelukartta ja ASPA:n palvelupotentiaali, asiakasstrategian läpikäynti, kustannus/hyötyanalyysin syötteet. Kuntakohtaiset työpajat, (1 kpl), joissa tuetaan kunnan selvitystyötä Kustannus/hyötyanalyysin tietojen tarkentaminen Projektisuunnitelman luonnos Kustannus/hyötyanalyysit ja alustavat päätösperusteet Tarkennetaan kunnan lähtökohdat, reunaehdot ja olemassa olevat linjaukset Tarkennetaan nykytilan asiakaspalvelutoiminnasta Laaditaan palvelukartan kunnan palveluiden nykytilasta 13 Jalkautusohjelman budjetin ja aikataulun puitteissa on mahdollista toteuttaa nyt liikkeelle lähteneille kaupungeille (6 kpl) esiselvityksen ja asiakkuussuunnitelman asiakaspalvelun kehittämisestä kaupunkikohtaisesti. Kaupunkikohtaiset ASPA-kehittämisen jatkoprojektit eivät enää toteudu jalkautusohjelman aikataulun ja budjetin puitteissa. Tarkoituksena on vuoden 2010 syksyn aikana hakea JUHTA:lta jatkorahoitusta ASPA-toimintamallin laajentamiseen siten että KuntaIT voi kohdentaa resursseja nyt käynnistyspäätöksen tehneiden kaupunkien käyttöönottoprojektien tukemiseen ja uusien liikkeelle lähtevien kaupunkien päätöksenteon tukemiseen. Toimintamallin tukeminen lähtee liikkeelle asiakkuusstrategian ja esiselvityksen laadinnalla. Hankkeessa tuetaan kuntia laatimaan ASPA-toimintamallia tukeva asiakasstrategia sekä laatimalla tähän pohjautuva kustannus/hyöty-analyysi ASPA - toimintamallin käynnistämisestä sekä alustava projektisuunnitelma ASPA:n käyttöönotolle. Asiakasstrategian tavoitteena on tehostaa kunnan palvelutarjontaa sekä sen vaikuttavuutta keskittämällä asiakaspalvelutehtäviä ASPA-konseptin mukaisesti. Asiakasstrategia hakee vaikuttavuutta tuomalla suuruuden etuja kunnan asiakaspalveluita keskittämällä sekä poistamalla rakenteellista tehottomuutta, tekemällä toimintaa ohjaavia valintoja sekä tehostamalla palvelutuotantoa korvaamalla palveluita tai niiden osia sähköisillä palvelukanavilla ja työkaluilla. Toimintamallin laajentaminen etenee kuntakohtaisella ASPA-toimintamallin suunnittelulla, jossa kartoitetaan keskitettävät palvelut, määritellään asiakaspalvelun toimintamallit ja toimintaprosessit sekä prosessirajapinnat ASPA:n ulkopuolisiin prosesseihin, ja suunnitellaan hallintomalli ja organisaatiorakenne. Lisäksi allokoidaan rekrytoitavat henkilöt sekä suunnitellaan henkilöstön koulutusohjelma. Seuraavassa vaiheessa käynnistetään muutosvalmennukset muuhun organisaatioon, avainhenkilöiden rekrytoinnit ja koulutukset. Toiminnan käynnistämisen edellytyksenä on riittävän laaja palveluvalikoima käynnistysvaiheessa, toimivat prosessit ja osaava henkilöstö sekä uusien palveluiden tuominen ASPA:aan vaiheittain. 13

16 ASPA-toimintamallia voidaan kuvata alla olevan matriisin avulla, jossa erilliset komponentit toetuttavat niille märiteltyä tehtävää. Matriisiin on ryhmitelty asiakkaat, palvelut ja toiminta sekä näitä ohjaavat ohjaus, hallinta ja toteutus komponentit. ASPA toimintamallia käyttöönotettaessa on suunniteltava jokaisen komponentin rooli ja tehtävä uudessa asiakaspalvelun kokonaisuudessa. Asiakaspalvelutoiminnan kehittämisen tueksi on valmistunut runsaasti materiaali, jota on koottu Asiakaspalvelukeskuksen verkkopalveluun jossa voi tutustua toimintamalliin ja hyödyntää aineistoa kehittämistyössä. Verkkopalvelussa on kuvattu mm. Asiakaspalvelukeskuksen yleinen viitekehys ja asiakaspalvelun periaatteet. Verkkopalvelu tarjoaa mahdollisuuden tarkastella toimintamalli useasta eri näkökulmasta: millaisten palveluja Asiakaspalvelukeskus voi tarjota. erilaisia rooleja, joita Asiakaspalvelukeskuksen toiminnassa tarvitaan Asiakaspalvelukeskuksen toiminta eri prosessien kautta millaisista komponenteista Asiakaspalvelukeskuksen toiminta koostuu ja mitä osia Asiakaspalvelukeskuksen tietojärjestelmät sisältävät 14

17 4. Yhteenveto 20 suurimman kaupungin tuottavuusohjelman kärkihanke 2:n vetovastuu on ollut Valtiovarainministeriön hallinnon kehittämisosastossa KuntaIT:llä sekä Sitran Kuntaohjelmalla. Kärkihankkeen työryhmätyössä ja työpajoissa ovat olleet mukana seuraavat kaupungit: Espoo, Hämeenlinna, Jyväskylä, Kouvola, Kuopio, Lahti, Lappeenranta, Mikkeli, Rovaniemi, Salo, Seinäjoki, Tampere, Turku, Vaasa ja Vantaa. Työryhmän työlle alunperin määritelty otsikko (yhteinen ICT- ja sähköisen asioinnin kehittämistyö) oli varsin laaja ja siksi työryhmässä sovittiin seuraavista periaatteista: työssä pyritään mahdollisimman paljon hyödyntämään jo meneillään olevaa kehitystyötä otsikon alueelta työ fokusoidaan tuottavuuden kannalta tärkeimmiksi määritellyille alueille Fokusalueiksi valittiin kaupunkien yhteisen tietohallintomallin kehittäminen sekä sähköisten palvelujen puolelta laaja kokonaan uuden asiakaspalvelumallin kehittäminen. Näitä kahta aluetta työstettiin yhteisissä työpajoissa ja lisäksi käytettiin hyväksi KuntaIT:ssä, SADe-ohjelmassa sekä Sitran Kuntaohjelmassa tehtävää työtä. Kummallekin alueelle on nyt tarjolla kaupungeille ja kunnille toimintamallit, joiden merkitys tavoiteltaessa tuottavuuden nousua on suuri. Kunnat voivat hyödyntää malleja itsenäisesti. Lisäksi sekä Valtiovarainministeriössä (KuntaIT, SADe-ohjelma) että kuntien omistamassa KPK ICT Oy:ssä on jo aloitettu näiden mallien laajan käyttöönoton tukeminen. 15

20 suurimman kaupungin tuottavuusohjelma, kärkihanke 2 Yhteinen ICT- ja sähköisen asioinnin kehittäminen

20 suurimman kaupungin tuottavuusohjelma, kärkihanke 2 Yhteinen ICT- ja sähköisen asioinnin kehittäminen 20 suurimman kaupungin tuottavuusohjelma, kärkihanke 2 Yhteinen ICT- ja sähköisen asioinnin kehittäminen 17.11.2010 VM/HKO/KuntaIT Sitra/Kuntaohjelma Kärkihanke 2 vetovastuu on ollut Valtiovarainministeriön

Lisätiedot

Työpaja 3: ICT-tuen jatkovaihe tavoitetila ja kehittämiskohteet

Työpaja 3: ICT-tuen jatkovaihe tavoitetila ja kehittämiskohteet Työpaja 3: ICT-tuen jatkovaihe tavoitetila ja kehittämiskohteet Työpaja 3 : ICT tuen jatkovaihe tavoitetila ja kehittämiskohteet Ohjelma klo 13.30 15.15 Porin seudun ICT-ympäristön nykytilan tulosten esittely

Lisätiedot

KuntaIT Mikä muuttuu kunnan tietotekniikassa? Terveydenhuollon Atk-päivät Mikkeli Heikki Lunnas

KuntaIT Mikä muuttuu kunnan tietotekniikassa? Terveydenhuollon Atk-päivät Mikkeli Heikki Lunnas KuntaIT Mikä muuttuu kunnan tietotekniikassa? Terveydenhuollon Atk-päivät Mikkeli 29.5.2006 Heikki Lunnas KuntaTIMEn keihäänkärjet 1. Julkisen hallinnon tietohallinnon ohjausmekanismien kehittäminen 2.

Lisätiedot

Kuntien Tiera Oy. 13.12.2011 Kohti oppijan verkkopalveluita: Kuntien yhteisten toimintamallien ja parhaiden käytäntöjen kehittäminen Markku Rimpelä

Kuntien Tiera Oy. 13.12.2011 Kohti oppijan verkkopalveluita: Kuntien yhteisten toimintamallien ja parhaiden käytäntöjen kehittäminen Markku Rimpelä Kuntien Tiera Oy 13.12.2011 Kohti oppijan verkkopalveluita: Kuntien yhteisten toimintamallien ja parhaiden käytäntöjen kehittäminen Markku Rimpelä Syyskuussa 2010 perustetun Tieran omistajina on tällä

Lisätiedot

Kuntasektorin kokonaisarkkitehtuuri

Kuntasektorin kokonaisarkkitehtuuri Kuntasektorin kokonaisarkkitehtuuri Tilannekatsaus Kurttu 18.4.2013 Miksi kokonaisarkkitehtuuri? Julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuurilla tavoitellaan» Yhteentoimivuutta, tietojärjestelmissä, niiden

Lisätiedot

Maakuntien talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskus

Maakuntien talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskus Maakuntien talous ja henkilöstöhallinnon palvelukeskus 1 25.1.2017 Mikko Salmenoja Mitä on hyvä oivaltaa? Kunkin maakunnan oma taloushallinto ja HR on keskeinen toiminnallinen kokonaisuus, joille yhteinen

Lisätiedot

ICT muutos kunta- ja palvelurakennemuutoksessa. Selvitysvaiheen tehtävät

ICT muutos kunta- ja palvelurakennemuutoksessa. Selvitysvaiheen tehtävät ICT muutos kunta- ja palvelurakennemuutoksessa Selvitysvaiheen tehtävät Kunta- ja palvelurakennemuutos Selvitysvaiheen tehtävät 1.0. Selvitysvaiheen projektointi Suunnittelu 1.1. Nykytilan kuvaaminen 1.2.

Lisätiedot

Kuntasektorin kokonaisarkkitehtuuri

Kuntasektorin kokonaisarkkitehtuuri Kuntasektorin kokonaisarkkitehtuuri Tilannekatsaus Kurttu 2.10.2012 Miksi kokonaisarkkitehtuuri? Julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuurilla tavoitellaan» Yhteentoimivuutta, tietojärjestelmissä, niiden

Lisätiedot

TIETOHALLINTOLAKI (LUONNOS) Korkeakoulujen IT-päivät Erityisasiantuntija Olli-Pekka Rissanen

TIETOHALLINTOLAKI (LUONNOS) Korkeakoulujen IT-päivät Erityisasiantuntija Olli-Pekka Rissanen TIETOHALLINTOLAKI (LUONNOS) 13.10.2010 Korkeakoulujen IT-päivät Erityisasiantuntija Olli-Pekka Rissanen Keskeisenä tavoitteena Toteuttaa eduskunnan 7.12.2009 tekemä päätös, että hallituksen tulisi valmistella

Lisätiedot

Sähköinen asianhallinta Onko tietojen hallinta mukana

Sähköinen asianhallinta Onko tietojen hallinta mukana Sähköinen asianhallinta Onko tietojen hallinta mukana Asiakirjahallinnasta tietojen hallintaan, seminaari 4.10.2012/ Katariina Ryhänen, Kuntien Tiera Oy Sisältö: 1. Kuntien Tiera Oy:n yleisesittely 2.

Lisätiedot

Kieku ohjausmalli ja elinkaaren hallinta. Tomi Hytönen Valtiovarainministeriö Henkilöstö- ja hallintopolitiikkaosasto

Kieku ohjausmalli ja elinkaaren hallinta. Tomi Hytönen Valtiovarainministeriö Henkilöstö- ja hallintopolitiikkaosasto Kieku ohjausmalli ja elinkaaren hallinta Tomi Hytönen Valtiovarainministeriö Henkilöstö- ja hallintopolitiikkaosasto Työryhmä VM asetti työryhmän tekemään esityksen Kieku-järjestelmän elinkaaren hallinnasta

Lisätiedot

Avoimuus ja julkisen hallinnon tietohallinto. Yhteentoimivuutta avoimesti -seminaari Tommi Oikarinen, VM / JulkICT

Avoimuus ja julkisen hallinnon tietohallinto. Yhteentoimivuutta avoimesti -seminaari Tommi Oikarinen, VM / JulkICT Avoimuus ja julkisen hallinnon tietohallinto Yhteentoimivuutta avoimesti -seminaari 2.12.2011 Tommi Oikarinen, VM / JulkICT Yhteentoimivuus ja avoimuus Seminaarin aihe pakottaa määrittämään termit yhteentoimivuus

Lisätiedot

TAPAS - puheenvuoro - TAPAS-päätösseminaari Tommi Oikarinen, VM / JulkICT

TAPAS - puheenvuoro - TAPAS-päätösseminaari Tommi Oikarinen, VM / JulkICT TAPAS - puheenvuoro - TAPAS-päätösseminaari 28.10.2011 Tommi Oikarinen, VM / JulkICT Projektin ensisijaisena tavoitteena on yhteisesti suunnitella ja arvioida alueellisen ja paikallisen tason tietojärjestelmäarkkitehtuurin

Lisätiedot

< Projekti > ICT ympäristön yleiskuvaus 11.10.2013

< Projekti > ICT ympäristön yleiskuvaus 11.10.2013 < Projekti > ICT ympäristön yleiskuvaus 11.10.2013 ICT ympäristön yleiskuvaus Esityspohjien sisältö 1. ICT ympäristön yleiskuvauspohja: toimijat, henkilöstömäärät, budjetit 2. Tietohallinnon / ICT:n hallintomalli

Lisätiedot

Yhteentoimivuutta kokonaisarkkitehtuurilla

Yhteentoimivuutta kokonaisarkkitehtuurilla Yhteentoimivuutta kokonaisarkkitehtuurilla Terveydenhuollon atk-päivät 20.5.2014 Juha Rannanheimo Ratkaisupäällikkö, sosiaali- ja terveydenhuollon ratkaisut Esityksen sisältö Kehittämisvaatimukset sosiaali-

Lisätiedot

Palvelukeskusvalmistelun tilanne

Palvelukeskusvalmistelun tilanne Palvelukeskusvalmistelun tilanne Sähköisen tietohallinnon neuvottelukunta 23.2.2017 Urpo Karjalainen 1 13.12.2016 ICT palvelukeskus maakunnille 2 13.12.2016 Lähtökohdat ja tavoitteet Palvelukeskusten perustamisella

Lisätiedot

VAKAVA Valtakunnallinen kokonaisarkkitehtuurin suunnittelun ja kuvaamisen tukiprojekti

VAKAVA Valtakunnallinen kokonaisarkkitehtuurin suunnittelun ja kuvaamisen tukiprojekti VAKAVA Valtakunnallinen kokonaisarkkitehtuurin suunnittelun ja kuvaamisen tukiprojekti Karri Vainio, erityisasiantuntija, Kuntaliitto JUHTA 11.6.2014 sosiaali- ja terveydenhuollossa toiminnalliset tarpeet

Lisätiedot

Sähköinen asiointi ja palvelut Miten tästä eteenpäin?

Sähköinen asiointi ja palvelut Miten tästä eteenpäin? Sähköinen asiointi ja palvelut Miten tästä eteenpäin? Kauko Hartikainen, Kuntaliitto Terveyskeskusten johdon neuvottelupäivät 10.2.2012 Tavoiteltavat toteutukset Realistisia ja konkreettisia Hyötyjä jo

Lisätiedot

Kuntien ICT-muutostukiohjelma. Kunta- ja palvelurakennemuutostuen ICT-tukiohjelman uudelleen asettaminen

Kuntien ICT-muutostukiohjelma. Kunta- ja palvelurakennemuutostuen ICT-tukiohjelman uudelleen asettaminen Kuntien ICT-muutostukiohjelma Kunta- ja palvelurakennemuutostuen ICT-tukiohjelman uudelleen asettaminen Ossi Korhonen 11.12.2014 ICT-muutostukiprojekteissa nyt mukana yhteensä 135 kuntaa ICT-muutostuki

Lisätiedot

Valtion taloushallinnon kokonaisarkkitehtuuri

Valtion taloushallinnon kokonaisarkkitehtuuri Valtion taloushallinnon kokonaisarkkitehtuuri Kohti tavoitetilaa Valtio Expo 2015 Olli Ahonen Valtiokonttori Agenda Johdanto Kohti tavoitetilaa: 1. Valtion taloushallinnon ohjaus 2. Valtion talous- ja

Lisätiedot

JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 2. Liiketoimintamallit ja kyvykkyydet KA-suunnittelussa

JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 2. Liiketoimintamallit ja kyvykkyydet KA-suunnittelussa JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 2. Liiketoimintamallit ja kyvykkyydet KA-suunnittelussa Versio: Luonnos palautekierrosta varten Julkaistu: Voimassaoloaika: toistaiseksi

Lisätiedot

KEHTO kuntainfran kehittämisen haltuunotto

KEHTO kuntainfran kehittämisen haltuunotto KEHTO kuntainfran kehittämisen haltuunotto Toimintaympäristön muutokset Asiakkaiden ja julkisen vallan käyttäjien asettamat vaatimukset kasvavat. Urbanisoituminen muuttaa palvelutarpeita ja yhdyskuntarakennetta.

Lisätiedot

JHS-järjestelmä. Tommi Karttaavi

JHS-järjestelmä. Tommi Karttaavi JHS-järjestelmä Tommi Karttaavi 25.4.2007 JHS-järjestelmä JHS-suosituksia (julkisen hallinnon suositus) on laadittu vuodesta 1992 lähtien, jolloin JHS-järjestelmä korvasi VHS-järjestelmän Voimassa olevia

Lisätiedot

Suuret Hyödyt Suuri IT-palveluiden tehokkuus

Suuret Hyödyt Suuri IT-palveluiden tehokkuus Ratkaisukeskeiset Toimialojen kehittäjät ja IT-osaajat vertaiskehittämisen mallit OY - ja yhteistyössä it -yhteistyössä Suuret Hyödyt Suuri IT-palveluiden tehokkuus OPPIMISYMPÄRISTÖKEHITTÄJIEN JA IT OSAAJIEN

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon tiedonhallinnan alueellista kehittämistä ohjaava viitearkkitehtuuri Kuntajohtajakokous

Sosiaali- ja terveydenhuollon tiedonhallinnan alueellista kehittämistä ohjaava viitearkkitehtuuri Kuntajohtajakokous Sosiaali- ja terveydenhuollon tiedonhallinnan alueellista kehittämistä ohjaava viitearkkitehtuuri Kuntajohtajakokous 12.6.2015 Pasi Oksanen 1 Tavoite ja lähtökohdat Tavoitteena aikaansaada Varsinais-Suomen

Lisätiedot

JulkICTLab Eteneminen 2015. 4.3.2015 Mikael Vakkari, VM

JulkICTLab Eteneminen 2015. 4.3.2015 Mikael Vakkari, VM JulkICTLab Eteneminen 2015 4.3.2015 Mikael Vakkari, VM JulkICTLab lyhyesti Kokoaa yhteen julkisen hallinnon eri projektien kehittämistoimintaa Edistää palveluiden kehittämistä ja referenssitoteutusten

Lisätiedot

Kieku-hanke osana valtion talousja henkilöstöhallinnon uudistamista. Tomi Hytönen Valtiovarainministeriö

Kieku-hanke osana valtion talousja henkilöstöhallinnon uudistamista. Tomi Hytönen Valtiovarainministeriö Kieku-hanke osana valtion talousja henkilöstöhallinnon uudistamista Tomi Hytönen Valtiovarainministeriö Kieku numeroina Yhteinen Kieku-tietojärjestelmä korvaa vanhat (yli 100 kpl) talousja henkilöstöhallinnon

Lisätiedot

Uusi ratkaisumalli kuntakentän ICT-haasteisiin

Uusi ratkaisumalli kuntakentän ICT-haasteisiin 1 Uusi ratkaisumalli kuntakentän ICT-haasteisiin Vaatimukset kuntien palveluille kasvavat Kunnat kohtaavat lähivuosina merkittäviä haasteita, joiden ratkaisemiseksi tarvitaan uusia keinoja työn tuottavuuden

Lisätiedot

20 suurimman kaupungin tuottavuusohjelma

20 suurimman kaupungin tuottavuusohjelma 20 suurimman kaupungin tuottavuusohjelma Palveluprosessien ja -innovaatioiden kehittäminen Kärkihankkeet 4 ja 11 Tuottavuusohjelman kärkihankkeiden tulokset miten tästä eteenpäin? 17.11.2010 Tapio Soini,

Lisätiedot

Kuntien Palvelukeskus hanke Tietohallinnon ja johdon ajankohtaisfoorumi 19.8 Helsinki, Sokos Hotel Presidentti, Eteläinen Rautatiekatu 4 Ilkka

Kuntien Palvelukeskus hanke Tietohallinnon ja johdon ajankohtaisfoorumi 19.8 Helsinki, Sokos Hotel Presidentti, Eteläinen Rautatiekatu 4 Ilkka Kuntien Palvelukeskus hanke Tietohallinnon ja johdon ajankohtaisfoorumi 19.8 Helsinki, Sokos Hotel Presidentti, Eteläinen Rautatiekatu 4 Ilkka Pirskanen, SITRAn Kuntaohjelma ilkka.pirskanen@bearingpointconsulting.com,

Lisätiedot

Kuntien ICT tuki - suunnitelma - JUHTA Tommi Oikarinen

Kuntien ICT tuki - suunnitelma - JUHTA Tommi Oikarinen Kuntien ICT tuki - suunnitelma - JUHTA 14.4.2015 Tommi Oikarinen Suunnittelun lähtökohdat Sote-uudistuksessa tapahtuneet muutokset vaatineet muutoksia uudelleen suunnitteluun Uudelleen suunnitellut toimenpiteet

Lisätiedot

JHS-järjestelmä ja avoimet teknologiat. Tommi Karttaavi

JHS-järjestelmä ja avoimet teknologiat. Tommi Karttaavi JHS-järjestelmä ja avoimet teknologiat Tommi Karttaavi 13.5.2008 JHS-järjestelmä (historiaa) Valtioneuvoston päätös valtionhallinnon sisäisistä standardeista 7.9.1977 Valtiovarainministeriö vahvisti valtionhallinnon

Lisätiedot

Julkisen hallinnon asiakkuusstrategia. Rovaniemi 29.11.2012 Johanna Nurmi

Julkisen hallinnon asiakkuusstrategia. Rovaniemi 29.11.2012 Johanna Nurmi Julkisen hallinnon asiakkuusstrategia Rovaniemi 29.11.2012 Johanna Nurmi Miksi asiakkuusstrategia? Asiakkuusstrategian lähtökohtina ovat hallitusohjelmassa esitetyt linjaukset sekä Hallintopolitiikan suuntaviivat

Lisätiedot

Valtori tänään ja huomenna Valtorin strategia. Valtorin asiakaspäivä 30.10.2014 Toimitusjohtaja Kari Pessi

Valtori tänään ja huomenna Valtorin strategia. Valtorin asiakaspäivä 30.10.2014 Toimitusjohtaja Kari Pessi Valtori tänään ja huomenna Valtorin strategia Valtorin asiakaspäivä 30.10.2014 Toimitusjohtaja Kari Pessi MUUTOS = MAHDOLLISUUS JA HAASTE On etuoikeus olla toteuttamassa muutosta ja ottaa haaste vastaan.

Lisätiedot

JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 4. Soveltamisohje perustason kuvauksien tuottamiseen

JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 4. Soveltamisohje perustason kuvauksien tuottamiseen JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 4. Soveltamisohje perustason kuvauksien tuottamiseen Versio: Luonnos palautekierrosta varten Julkaistu: Voimassaoloaika: toistaiseksi Sisällys

Lisätiedot

Kokonaisarkkitehtuuri julkisessa hallinnossa. ICT muutostukiseminaari neuvotteleva virkamies Jari Kallela

Kokonaisarkkitehtuuri julkisessa hallinnossa. ICT muutostukiseminaari neuvotteleva virkamies Jari Kallela Kokonaisarkkitehtuuri julkisessa hallinnossa ICT muutostukiseminaari 8.10.2014 neuvotteleva virkamies Jari Kallela Sisältö Miksi kokonaisarkkitehtuuria tarvitaan julkisessa hallinnossa? Mitä tuloksia kokonaisarkkitehtuurista

Lisätiedot

Näkökulmia hallitusohjelmaan, digitalisaatioon ja toimintamme kehittämiseen - Mitä tulisi tehdä ja mitä teemme yhdessä, mikä on TIETOKEKOn ja

Näkökulmia hallitusohjelmaan, digitalisaatioon ja toimintamme kehittämiseen - Mitä tulisi tehdä ja mitä teemme yhdessä, mikä on TIETOKEKOn ja Näkökulmia hallitusohjelmaan, digitalisaatioon ja toimintamme kehittämiseen - Mitä tulisi tehdä ja mitä teemme yhdessä, mikä on TIETOKEKOn ja JUHTAn roolit? Seminaari 09.06.2015 Sirpa Alitalo & Markku

Lisätiedot

Kokemuksia kokonaisarkkitehtuurityöstä

Kokemuksia kokonaisarkkitehtuurityöstä Kokemuksia kokonaisarkkitehtuurityöstä Museo 2015 -hankkeen aloitusseminaari 23.11.2011 Kimmo Koivunen CSC Tieteen tietotekniikan keskus Oy CSC IT Center for Science Ltd. CSC pähkinänkuoressa Valtion

Lisätiedot

KUNTA- JA PALVELURAKENNEMUUTOSTEN ICT-TUKIOHJELMA. Tilannekatsaus JUHTA, Tommi Oikarinen

KUNTA- JA PALVELURAKENNEMUUTOSTEN ICT-TUKIOHJELMA. Tilannekatsaus JUHTA, Tommi Oikarinen KUNTA- JA PALVELURAKENNEMUUTOSTEN ICT-TUKIOHJELMA Tilannekatsaus JUHTA, 11.6.2013 Tommi Oikarinen Kuntauudistuksen muutostukiohjelma Hallituksen 5.6.2012 linjausten mukaisesti kunnille käynnistetään kuntauudistukseen

Lisätiedot

Mitä tapahtuu JulkICT-kentällä. ICT-johtaja Anna-Maija Karjalainen ICT-muutostukiseminaari

Mitä tapahtuu JulkICT-kentällä. ICT-johtaja Anna-Maija Karjalainen ICT-muutostukiseminaari Mitä tapahtuu JulkICT-kentällä ICT-johtaja Anna-Maija Karjalainen ICT-muutostukiseminaari 8.10.2014 Neljä kansallista strategiaa Asiakkuusstrategia Yhteistyössä palvelu pelaa Julkisen hallinnon ICT:n hyödyntämisstrategia

Lisätiedot

Alueiden ja kuntien yhteistyö sosiaali- ja terveydenhuollon tiedonhallinnassa, tilanne

Alueiden ja kuntien yhteistyö sosiaali- ja terveydenhuollon tiedonhallinnassa, tilanne www.kunnat.net/akusti Alueiden ja kuntien yhteistyö sosiaali- ja terveydenhuollon tiedonhallinnassa, tilanne Sairaanhoitopiirien ja sosiaali- ja terveysjohdon tapaaminen Kuntatalo 5.5.2015 Minna Saario

Lisätiedot

Kuntien ja Liikenneviraston hankintojen yhteinen kehittäminen kohti julkisten hankintojen yhteistä portaalia

Kuntien ja Liikenneviraston hankintojen yhteinen kehittäminen kohti julkisten hankintojen yhteistä portaalia Kuntien ja Liikenneviraston hankintojen yhteinen kehittäminen kohti julkisten hankintojen yhteistä portaalia Kirsi Rontu Infra-alasta tuottavampi yhteistyöllä 2 Kirsi Rontu 1 Julkiset hankkijat yhteistyöhön

Lisätiedot

Kokonaisarkkitehtuuri. Kankaanpään kaupunki

Kokonaisarkkitehtuuri. Kankaanpään kaupunki Kokonaisarkkitehtuuri Kankaanpään kaupunki Kokonaisarkkitehtuuri johtamisvälineenä Kankaanpään strategia 2015 Avoimmuus Edistävä johtajuus Luovuus Jatkuva kehittyminen Tehokkuus Vetovoimaisuus Kilpailukyky

Lisätiedot

JUHTA:n kokonaisarkkitehtuurijaoston asettaminen

JUHTA:n kokonaisarkkitehtuurijaoston asettaminen JUHTA:n kokonaisarkkitehtuurijaoston asettaminen JUHTA 28.2.2013 neuvotteleva virkamies Jukka Uusitalo Organisaation kokonaissuunnitelma = kokonaisarkkitehtuuri Organisaatio X Visio, strategia, toiminnan

Lisätiedot

Valtion taloushallinnon kokonaisarkkitehtuurin tavoitetila

Valtion taloushallinnon kokonaisarkkitehtuurin tavoitetila Valtion taloushallinnon kokonaisarkkitehtuurin tavoitetila Valtion taloushallintopäivä 18.11.2015 Olli Ahonen Valtiokonttori Sisällys Johdanto Visio ja tavoitteet 1. Toiminta-arkkitehtuuri - Palvelut -

Lisätiedot

Tietohuollon kehittäminen ja kansallinen ohjaus. Kuntien paikkatietoseminaari 8.2.2012 Tommi Oikarinen, VM / JulkICT

Tietohuollon kehittäminen ja kansallinen ohjaus. Kuntien paikkatietoseminaari 8.2.2012 Tommi Oikarinen, VM / JulkICT Tietohuollon kehittäminen ja kansallinen ohjaus Kuntien paikkatietoseminaari 8.2.2012 Tommi Oikarinen, VM / JulkICT Tietohuolto / Määritys Tietohuolto: Organisoitu toiminta, jolla yhteisö huolehtii tarvitsemansa

Lisätiedot

Tietohallintomallin soveltamisohje julkiselle hallinnolle. Säätytalo 10.9.2013

Tietohallintomallin soveltamisohje julkiselle hallinnolle. Säätytalo 10.9.2013 Tietohallintomallin soveltamisohje julkiselle hallinnolle Säätytalo 10.9.2013 Tiistai 10.9.2013, klo 12.00 14.00 Tilaisuuden ohjelma Säätytalo, Sali 15 (Snellmaninkatu 9, 00170 Helsinki) klo 12.00 12.15

Lisätiedot

Mitä talous- ja henkilöstöhallintostrategiat 2020 edellyttävät asiantuntijoiden osaamiselta? asiantuntijan ammattiroolin muutos

Mitä talous- ja henkilöstöhallintostrategiat 2020 edellyttävät asiantuntijoiden osaamiselta? asiantuntijan ammattiroolin muutos Mitä talous- ja henkilöstöhallintostrategiat 2020 edellyttävät asiantuntijoiden osaamiselta? asiantuntijan ammattiroolin muutos Kieku käyttäjäfoorumi 6.5.2015 Maileena Tervaportti ja Mari Näätsaari Taustaa

Lisätiedot

Valtion IT-palvelukeskuksen perustaminen: 69 päivää. Yliopistojen IT 2008- päivät 23.10.2008 / Lasse Skog

Valtion IT-palvelukeskuksen perustaminen: 69 päivää. Yliopistojen IT 2008- päivät 23.10.2008 / Lasse Skog Valtion IT-palvelukeskuksen perustaminen: 69 päivää Yliopistojen IT 2008- päivät 23.10.2008 / Lasse Skog Valtion IT- toiminnan volyymejä Valtion IT-toiminnan johtamisyksikkö 11/11/08 11/11/08 2 Tietohallintotyön

Lisätiedot

Julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuurijaoston työsuunnitelma 2014

Julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuurijaoston työsuunnitelma 2014 Suunnitelma Valtiovarainministeriö/Julkisen hallinnon ICT - toiminto/vaatimukset ja suositukset JHKA-sihteeristö 22.1.2014 Julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuurijaoston työsuunnitelma 2014 Julkisen hallinnon

Lisätiedot

JHS-jaoston toiminta ja tavoitteet. JUHTA:n syysseminaari Kuntatalolla

JHS-jaoston toiminta ja tavoitteet. JUHTA:n syysseminaari Kuntatalolla JHS-jaoston toiminta ja tavoitteet JUHTA:n syysseminaari Kuntatalolla 19.9.2013 Toiminnan tavoitteiden ja painopisteiden määrittely Keinot JHS Tavoite Mitä ja minkälaisia suosituksia tavoitteiden toteutumisen

Lisätiedot

Asiakaspalvelun uusi toimintamalli autetaan asiakasta digitaalisten palveluiden käytössä (AUTA)

Asiakaspalvelun uusi toimintamalli autetaan asiakasta digitaalisten palveluiden käytössä (AUTA) Muistio 3.5.2016 1 (5) Liite 1 Asiakaspalvelun uusi toimintamalli autetaan asiakasta digitaalisten palveluiden käytössä (AUTA) 1 Tausta ja tavoite Pääministeri Juha Sipilän hallitusohjelmaan on kirjattu

Lisätiedot

Sähköisen asioinnin kehittäminen julkisessa hallinnossa SADe- ohjelma. Valtio Expo 2009 Helsinki Ylijohtaja Silja Hiironniemi

Sähköisen asioinnin kehittäminen julkisessa hallinnossa SADe- ohjelma. Valtio Expo 2009 Helsinki Ylijohtaja Silja Hiironniemi Sähköisen asioinnin kehittäminen julkisessa hallinnossa SADe- ohjelma Valtio Expo 2009 Helsinki 7.5.2009 Ylijohtaja Silja Hiironniemi Taustaa Hallitusohjelman mukaisesti julkisen hallinnon toimintaa, palvelurakenteita,

Lisätiedot

ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008

ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008 ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008 Aluekeskusohjelman toteutus Aluekeskusohjelman kansallisesta koordinoinnista vastaa työ- ja elinkeinoministeriöministeriö

Lisätiedot

Valtion IT-palvelukeskuksen (VIP) palvelut. JulkIT 27.5.2009 Anna-Maija Karjalainen

Valtion IT-palvelukeskuksen (VIP) palvelut. JulkIT 27.5.2009 Anna-Maija Karjalainen Valtion IT-palvelukeskuksen (VIP) palvelut JulkIT 27.5.2009 Anna-Maija Karjalainen Sisältö > VIP:n toimintamalli > Tilanne tänään > Odotukset toimittajille Valtion IT-palvelukeskuksen toimintamalli VIP

Lisätiedot

Kuntasektorin asianhallinnan viitearkkitehtuuri 1.0. Kuntamarkkinat Tuula Seppo, erityisasiantuntija

Kuntasektorin asianhallinnan viitearkkitehtuuri 1.0. Kuntamarkkinat Tuula Seppo, erityisasiantuntija Kuntasektorin asianhallinnan viitearkkitehtuuri 1.0 Kuntamarkkinat 14.9.2016 Tuula Seppo, erityisasiantuntija Kuntasektorin asianhallinnan viitearkkitehtuuri 1.0 Hallinnon toimintatapojen digitalisointi

Lisätiedot

Palvelustrategia Helsingissä

Palvelustrategia Helsingissä Palvelustrategia Helsingissä Strategiapäällikkö Marko Karvinen Talous- ja suunnittelukeskus 13.9.2011 13.9.2011 Marko Karvinen 1 Strategiaohjelma 2009-2012 13.9.2011 Marko Karvinen 2 Helsingin kaupunkikonsernin

Lisätiedot

Ensisijaisesti sähköisesti tarjottavien palvelujen tiekartta

Ensisijaisesti sähköisesti tarjottavien palvelujen tiekartta Ensisijaisesti sähköisesti tarjottavien palvelujen tiekartta 2017-2021 23.3.2017 Digikuntakokeilun tukiryhmä Marjukka Saarijärvi Julkisen hallinnon ICT-osasto Digitalisaatio ja julkinen hallinto strateginen

Lisätiedot

HYVINVOINTI- PALVELUITA HELPOSTI

HYVINVOINTI- PALVELUITA HELPOSTI HYVINVOINTI- PALVELUITA HELPOSTI Hyvinvointipalveluita asiakkaan parhaaksi Hyvinvointipalvelujen järjestäminen on yksi yhteiskunnan tärkeimmistä tehtävistä ellei jopa kaikkein tärkein. Onnistuminen tässä

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon ITratkaisujen

Sosiaali- ja terveydenhuollon ITratkaisujen 26.1.2014 Joulukuussa 2013 toteutetun kyselyn tulokset Sosiaali- ja terveydenhuollon ITratkaisujen hyödyntämistä ja tietohallintoa koskeva kysely Tomi Dahlberg Karri Vainio Sisältö 1. Kysely, sen toteutus,

Lisätiedot

Tietojärjestelmät muutoksessa: Alueiden ja kuntien sote - kokonaisarkkitehtuurityö

Tietojärjestelmät muutoksessa: Alueiden ja kuntien sote - kokonaisarkkitehtuurityö Tietojärjestelmät muutoksessa: Alueiden ja kuntien sote - kokonaisarkkitehtuurityö Kuntamarkkinat 11.9.2014 Juha Rannanheimo Ratkaisupäällikkö, sosiaali- ja terveydenhuollon ratkaisut + Kuntaliiton toimeksiannosta

Lisätiedot

Tuottavuusohjelman työsuunnitelman sisältö

Tuottavuusohjelman työsuunnitelman sisältö Tuottavuusohjelman työsuunnitelman sisältö 1 20 suurimman kaupungin tuottavuusohjelmat Hallitus linjasi politiikkariihessään 24.2.2009, että 20 suurinta kuntaa laatii palveluidensa kehittämiseksi tuottavuusohjelmat.

Lisätiedot

Yhtenäisempi henkilöstöhallinto, tehokkaat toimintatavat. Valtion henkilöstöjohtamisen iso kuva 2020

Yhtenäisempi henkilöstöhallinto, tehokkaat toimintatavat. Valtion henkilöstöjohtamisen iso kuva 2020 Yhtenäisempi henkilöstöhallinto, tehokkaat toimintatavat Valtion henkilöstöjohtamisen iso kuva 2020 Miksi tämä työ tehtiin? Henkilöstöhallinto on osa henkilöstöjohtamisen kokonaisuutta. Valtion henkilöstöjohtamisessa

Lisätiedot

Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå ASIAKASPALVELUKESKUS ASIAKASPALVELUN KEHITTÄMINEN JA TEHOSTAMINEN

Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå ASIAKASPALVELUKESKUS ASIAKASPALVELUN KEHITTÄMINEN JA TEHOSTAMINEN Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå ASIAKASPALVELUKESKUS ASIAKASPALVELUN KEHITTÄMINEN JA TEHOSTAMINEN PORVOON KAUPUNGIN STRATEGIASTA: Otetaan käyttöön uusia korvaavia palveluja ja palveluiden tuotantotapoja.

Lisätiedot

Tieran kuntayhteiset ratkaisut ja yhteistyö muutoksen mahdollistajana. Copyright Kuntien Tiera Oy 0

Tieran kuntayhteiset ratkaisut ja yhteistyö muutoksen mahdollistajana. Copyright Kuntien Tiera Oy 0 Tieran kuntayhteiset ratkaisut ja yhteistyö muutoksen mahdollistajana Copyright Kuntien Tiera Oy 0 Tiera lyhyesti Tiera on kuntatoimijoiden omistama osakeyhtiö, joka järjestää palveluita omistajilleen

Lisätiedot

Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi

Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi VAHVAT VANHUSNEUVOSTO ääni kuuluviin ja osaaminen näkyväksi Tampere projektijohtaja Mari Patronen Tampereen hankkeet 1. Asiakas- ja palveluohjaus 2. Henkilökohtainen

Lisätiedot

Kansallinen palveluarkkitehtuuri Tilannekatsaus JUHTA O-P Rissanen

Kansallinen palveluarkkitehtuuri Tilannekatsaus JUHTA O-P Rissanen Kansallinen palveluarkkitehtuuri Tilannekatsaus JUHTA 5.2.2013 O-P Rissanen 5.2.2014 Mistä palveluarkkitehtuuri koostuu? Talpol päätöksestä 19.11.2013 kansallinen palveluväylä (tiedonvälityskerros) kansallinen

Lisätiedot

11.10.2013 Tekijän nimi

11.10.2013 Tekijän nimi 11.10.2013 Tekijän nimi Arkkitehtuuri kehittämisen välineenä Kokonaisarkkitehtuuri hallitun muutoksen avaimena Etelä-Savon maakuntaliitto 10.10.2013 Markku Nenonen Tutkijayliopettaja Mikkelin ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

Vastausten ja tulosten luotettavuus. 241 vastausta noin 10 %:n vastausprosentti tyypillinen

Vastausten ja tulosten luotettavuus. 241 vastausta noin 10 %:n vastausprosentti tyypillinen Vastausten ja tulosten luotettavuus Vastaukset 241 vastausta noin 10 %:n vastausprosentti tyypillinen Kansainväliset IT:n hallinnan hyvät käytännöt. Luotettavuusnäkökohdat Kokemukset ja soveltamisesimerkit

Lisätiedot

PIRKKALAN KUNTA. TOIMINTAMALLIEN JA PALVELUJÄRJESTELMIEN UUDISTAMINEN Strategiahanke-suunnitelma

PIRKKALAN KUNTA. TOIMINTAMALLIEN JA PALVELUJÄRJESTELMIEN UUDISTAMINEN Strategiahanke-suunnitelma PIRKKALAN KUNTA TOIMINTAMALLIEN JA PALVELUJÄRJESTELMIEN UUDISTAMINEN Strategiahanke-suunnitelma VALTUUSTON HYVÄKSYMÄ 20.2.2011 SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 3 2. Kuntastrategiaa toteuttava hanke... 4

Lisätiedot

VAKAVA Valtakunnallinen kokonaisarkkitehtuurin suunnittelun ja kuvaamisen tukiprojekti

VAKAVA Valtakunnallinen kokonaisarkkitehtuurin suunnittelun ja kuvaamisen tukiprojekti VAKAVA Valtakunnallinen kokonaisarkkitehtuurin suunnittelun ja kuvaamisen tukiprojekti Karri Vainio, erityisasiantuntija, Kuntaliitto Kansallisen projektin projektipäällikkö 18.4.2013 sosiaali- ja terveydenhuollossa

Lisätiedot

Digitaalinen hallinto - mitä puuttuu vai puuttuuko mitään?

Digitaalinen hallinto - mitä puuttuu vai puuttuuko mitään? Digitaalinen hallinto - mitä puuttuu vai puuttuuko mitään? Informaatio- ja tietoteknologiaoikeuden professori Tomi Voutilainen 1 Sähköinen hallinto Sähköiset palvelut ja tietojärjestelmät Palveluiden käyttäjät

Lisätiedot

Alueellisen kokonaisarkkitehtuurin suunnittelun ja kuvaamisen alueellinen tukiprojekti

Alueellisen kokonaisarkkitehtuurin suunnittelun ja kuvaamisen alueellinen tukiprojekti Alueellisen kokonaisarkkitehtuurin suunnittelun ja kuvaamisen alueellinen tukiprojekti Terveydenhuollon ATK-päivät 2013 Juha Salmi / Medbit Oy TAUSTAA Kaste2-ohjelma Kunta- ja palvelurakennemuutosten ICT

Lisätiedot

TMP Prioriteetti valmiusas 2 STM. 2 Espoo, 3 käyttöönotettav issa. 3 tuotannossa 1 STM,

TMP Prioriteetti valmiusas 2 STM. 2 Espoo, 3 käyttöönotettav issa. 3 tuotannossa 1 STM, Kansalaisen palvelut toimenpiteet 1=suunnittelu, 2= toteutus, 3=valmis, 0= ei aloitettu TMP Prioriteetti valmiusas te Omien hyvinvointi- ja terveystietojen hallinta-alusta - Omakantan laajennus - PHR 1

Lisätiedot

ICT-työryhmän tilannekatsaus

ICT-työryhmän tilannekatsaus ICT-työryhmän tilannekatsaus Maakuntauudistuksen ohjausryhmä 24.4.2017 Juhani Heikka Pääteemat 1. Esivalmistelun eteneminen 2. POP-IT hankkeen keskeisimpiä tuloksia 3. ICT-palvelujen järjestäminen 4. Rahoitusmahdollisuudet

Lisätiedot

ICT/SOTE Palvelukeskus Valmistelun tilanne ja näkymät

ICT/SOTE Palvelukeskus Valmistelun tilanne ja näkymät ICT/SOTE Palvelukeskus Valmistelun tilanne ja näkymät Sosiaali ja terveydenhuollon atkpäivät Urpo Karjalainen 1 Sisältö: Palvelukeskusvalmistelun lähtökohdat Valmistelun tilanne projektiryhmän ehdotus

Lisätiedot

Maakunnan tiedolla johtaminen ja tietoaltaan hyödyntäminen Jyrki Tirkkonen Liiketoimintapäällikkö, Tiedolla johtaminen ja informaation hallinta

Maakunnan tiedolla johtaminen ja tietoaltaan hyödyntäminen Jyrki Tirkkonen Liiketoimintapäällikkö, Tiedolla johtaminen ja informaation hallinta Maakunnan tiedolla johtaminen ja tietoaltaan hyödyntäminen Jyrki Tirkkonen Liiketoimintapäällikkö, Tiedolla johtaminen ja informaation hallinta Jari Uotila Johtava konsultti, Uudet liiketoiminnot Istekki

Lisätiedot

Palveluseteli- ja ostopalvelujärjestelmä Valtakunnallinen ratkaisu hyvinvointipalvelujen järjestämisen tueksi

Palveluseteli- ja ostopalvelujärjestelmä Valtakunnallinen ratkaisu hyvinvointipalvelujen järjestämisen tueksi Palveluseteli- ja ostopalvelujärjestelmä Valtakunnallinen ratkaisu hyvinvointipalvelujen järjestämisen tueksi Espoo Kouvola Oulu Tampere Turku Kuntien Tiera Oy Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 1 Hyvinvointipalvelujen

Lisätiedot

Työpaja 3: Kohdealueyhteistyö ja toimialarajat ylittävät kehittämiskohteet

Työpaja 3: Kohdealueyhteistyö ja toimialarajat ylittävät kehittämiskohteet Työpaja 3: Kohdealueyhteistyö ja toimialarajat ylittävät kehittämiskohteet Lähtötilanne Kuntien rooli kohde-alueille liittyvien palveluiden järjestäjinä ja tuottajina vaihtelee huomattavasti Kaikkia kohde-alueeseen

Lisätiedot

Arkkitehtuurityö kunnassa

Arkkitehtuurityö kunnassa Arkkitehtuurityö kunnassa Varkauden kaupungin kokonaisarkkitehtuuri Petri Kapanen Varkauden kaupunki, Maankäyttö 1 Tietohallintolaki Kokonaisarkkitehtuurin kuvausmenetelmien ja kansallisesti yhteisiksi

Lisätiedot

SOTE-UUDISTUKSEN ETENEMINEN JA VAIKUTUKSET ICT- YHTEISTYÖHÖN

SOTE-UUDISTUKSEN ETENEMINEN JA VAIKUTUKSET ICT- YHTEISTYÖHÖN SOTE-UUDISTUKSEN ETENEMINEN JA VAIKUTUKSET ICT- YHTEISTYÖHÖN POHJOIS-SUOMEN TILANNEKATSAUS JUHA KORPELAINEN HALLINTOYLILÄÄKRI, PPSHP TIETOHALLINTOYHTEISTYÖN OHJAUS- RYHMÄ 20.2.2015 1. Pohjois-Suomessa

Lisätiedot

Kehmet. Yleisesittely

Kehmet. Yleisesittely Kehmet Yleisesittely 1 1 2 3 4 5 KONSEPTI RAKENNE KETTERÄ KOKEILU JA TOTEUTUS PERINTEINEN TOTEUTUS TULEVAISUUS JA MAHDOLLISUUDET 22.6.2017 Ilkka Kautto 2 KEHMET KONSEPTI 22.6.2017 Ilkka Kautto 3 Sulautettu

Lisätiedot

Kansallis-alueellisen kokonaisarkkitehtuurin kehittäminen, alueellisen kehittämisen tukeminen? 28.10.2011 Sinikka Ripatti

Kansallis-alueellisen kokonaisarkkitehtuurin kehittäminen, alueellisen kehittämisen tukeminen? 28.10.2011 Sinikka Ripatti Kansallis-alueellisen kokonaisarkkitehtuurin kehittäminen, alueellisen kehittämisen tukeminen? 28.10.2011 Sinikka Ripatti Sisältö Tarve kuntien ja alueiden väliseen yhteistoimintaan tiedonhallinnan kehittämisessä

Lisätiedot

Koulutuksen tietojärjestelmien kehittäminen JY:ssä. IT-palvelut Markku Närhi

Koulutuksen tietojärjestelmien kehittäminen JY:ssä. IT-palvelut Markku Närhi Koulutuksen tietojärjestelmien kehittäminen JY:ssä IT-palvelut Markku Närhi Koulutuksen tietojärjestelmien kehittäminen - taustaa Modernit verkkopalvelut ovat osa korkeakoulujen opiskelun ja opetuksen

Lisätiedot

Arkkitehtuurinäkökulma

Arkkitehtuurinäkökulma Sähköisen arkistoinnin haasteet Arkkitehtuurinäkökulma JHS-seminaari 14.11.2006, Satakuntatalo Aki Siponen Valtiovarainministeriö Valtion IT-toiminnan johtamisyksikkö Sähköisen arkistoinnin haasteet Arkkitehtuurinäkökulma

Lisätiedot

OKM:n ja korkeakoulujen tietohallintoyhteistyön tilanne. Ylitarkastaja Ilmari Hyvönen 17.9.2014

OKM:n ja korkeakoulujen tietohallintoyhteistyön tilanne. Ylitarkastaja Ilmari Hyvönen 17.9.2014 OKM:n ja korkeakoulujen tietohallintoyhteistyön tilanne Ylitarkastaja Ilmari Hyvönen 17.9.2014 Aiheita RAKETTI hanke päättyi, työ jatkuu OKM:n CSC:ltä korkeakouluille ostamat palvelut Korkeakoulujen tietohallinnon

Lisätiedot

Kommenttipuheenvuoro Karri Vainio, Kuntaliitto

Kommenttipuheenvuoro Karri Vainio, Kuntaliitto Kommenttipuheenvuoro Karri Vainio, Kuntaliitto Kansainväliset IT:n hallinnan hyvät käytännöt. Kokemukset ja soveltamisesimerkit Suomessa, SFS seminaari 22.10.2014 26.9.2014 Jyväskylä Tietohallinto Saumattoman

Lisätiedot

KUOPION KAUPUNGIN PALVELUALUEUUDISTUS. Tsr/R.Tajakka

KUOPION KAUPUNGIN PALVELUALUEUUDISTUS. Tsr/R.Tajakka KUOPION KAUPUNGIN PALVELUALUEUUDISTUS Tsr/R.Tajakka 1 1) PALVELUALUEUUDISTUKSEN TAUSTAT JA TAVOITTEET 2 Mitkä ovat uudistuksen tavoitteet? Asiakkaan (ja yhteiskunnallisen vaikuttavuuden) näkökulman entistäkin

Lisätiedot

PoSoTe hanke II vaihe. Valmistelutehtävät Valmistelun linjaukset ja periaatteet Valmistelutyön organisointi Aikataulu

PoSoTe hanke II vaihe. Valmistelutehtävät Valmistelun linjaukset ja periaatteet Valmistelutyön organisointi Aikataulu PoSoTe hanke II vaihe Valmistelutehtävät Valmistelun linjaukset ja periaatteet Valmistelutyön organisointi Aikataulu Valmistelua ohjaava rakenne Maakuntauudistuksen valmistelu / PoSoTe Maakuntavaltuusto

Lisätiedot

1) Muistio 3.6.2004: PALVO I hankkeen toteuttaminen oikeusministeriössä, jonka liitteenä:

1) Muistio 3.6.2004: PALVO I hankkeen toteuttaminen oikeusministeriössä, jonka liitteenä: PÄÄTÖS 4.6.2004 dnro 4/011/2003 OM TALOUS- JA HENKILÖSTÖHALLINNON PALVELUKESKUSTA VALMISTELEVAN SUUNNITTELUHANKKEEN ASETTAMINEN Tausta ja tavoitteet Oikeusministeriö päätti asettaa hankkeen, jonka tehtävänä

Lisätiedot

Tukipalveluiden kehittämisohjelma. Terveys- ja talouspäivät 27.9.2013 Tekninen johtaja Pekka Erola

Tukipalveluiden kehittämisohjelma. Terveys- ja talouspäivät 27.9.2013 Tekninen johtaja Pekka Erola Tukipalveluiden kehittämisohjelma Terveys- ja talouspäivät 27.9.2013 Tekninen johtaja Pekka Erola Lähtötilanne Tukipalveluita kolmessa organisaation osassa 2 27.9.2013 Vaiheet Tukipalveluiden esiselvitys

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisen kokonaisarkkitehtuurityön käynnistäminen

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisen kokonaisarkkitehtuurityön käynnistäminen Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisen kokonaisarkkitehtuurityön käynnistäminen 4.12.2012 Kokonaisarkkitehtuuri hyvinvointipalveluissa seminaari Riitta Häkkinen, erikoissuunnittelija THL / OPER Esityksen

Lisätiedot

Kokonaisarkkitehtuuri julkisessa hallinnossa 2016

Kokonaisarkkitehtuuri julkisessa hallinnossa 2016 Kokonaisarkkitehtuuri julkisessa hallinnossa 2016 14.12.2016 Jari Kallela JUHTA JulkICT Sisältö Yhteentoimivuuden haaste Kokonaisarkkitehtuurikyvykkyyden edistyminen Uudistuva sisältö Tietohallintolaki

Lisätiedot

Palvelusetelihanke Kehitysjohtaja Tuomo Melin

Palvelusetelihanke Kehitysjohtaja Tuomo Melin Palvelusetelihanke Kehitysjohtaja Tuomo Melin Toimialat ja projektikokonaisuudet palvelusetelihankkeessa Palvelusetelihankkeessa on tällä hetkellä neljä toimialaa Hammashoito Terveyspalvelut Vanhuspalvelut

Lisätiedot

Yhteentoimivuuden kehittämisohjelma. Valtionhallinnon kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu hanke

Yhteentoimivuuden kehittämisohjelma. Valtionhallinnon kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu hanke Yhteentoimivuuden kehittämisohjelma Valtionhallinnon kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu hanke Helsingin yliopisto, pieni juhlasali 16.11.2006 Yhteentoimivuuden kehittämisohjelma Kehittämisohjelman tavoite

Lisätiedot

Tietohallinnon nykytilan analyysi. Analyysimenetelmä (sovitettu Tietohallintomallista) 9.10.2013

Tietohallinnon nykytilan analyysi. Analyysimenetelmä (sovitettu Tietohallintomallista) 9.10.2013 Tietohallinnon nykytilan analyysi Analyysimenetelmä (sovitettu Tietomallista) 9.10.2013 Haastattelurunko Kerättävät perustiedot Budjetti (edellisvuoden) Henkilöstökustannukset IT-ostot Muut Liite - Kypsyysanalyysin

Lisätiedot

JHS-järjestelmä ja standardit. Pekka Niemi JHS-projektipäällikkö Valtiovarainministeriö, KuntaIT-yksikkö

JHS-järjestelmä ja standardit. Pekka Niemi JHS-projektipäällikkö Valtiovarainministeriö, KuntaIT-yksikkö JHS-järjestelmä ja standardit Pekka Niemi JHS-projektipäällikkö Valtiovarainministeriö, KuntaIT-yksikkö 9.6.2010 1 JHS-järjestelmän historiaa Valtioneuvosto päätti valtionhallinnon sisäisistä standardeista

Lisätiedot

SADe-ohjelman terveiset

SADe-ohjelman terveiset SADe-ohjelman terveiset SADe-ohjelman sosiaali- ja terveysalan palvelukokonaisuuden kevätseminaari, Helsinki 23.4.2013 Ohjelmapäällikkö Marjukka Saarijärvi Raportointi ohjelman etenemisestä: hallituksen

Lisätiedot

Tunnustelukysymykset maakunnan talous- ja henkilöstöhallinnon järjestämisestä Kuopion kaupungille, Siilinjärven kunnalle ja Pohjois- Savon

Tunnustelukysymykset maakunnan talous- ja henkilöstöhallinnon järjestämisestä Kuopion kaupungille, Siilinjärven kunnalle ja Pohjois- Savon Tunnustelukysymykset maakunnan talous- ja henkilöstöhallinnon järjestämisestä Kuopion kaupungille, Siilinjärven kunnalle ja Pohjois- Savon sairaanhoitopiirille 7.4.2017. Lähtökohdat ja taustat Valtakunnallinen

Lisätiedot

SADe-ohjelma tilanne ja eteneminen

SADe-ohjelma tilanne ja eteneminen SADe-ohjelma tilanne ja eteneminen 20 suurimman kunnan tuottavuusohjelmakeskustelutilaisuus 3.9.2009 Ylijohtaja Silja Hiironniemi Taustaa Hallitusohjelman mukaisesti julkisen hallinnon toimintaa, palvelurakenteita,

Lisätiedot