20 suurimman kaupungin tuottavuusohjelma

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "20 suurimman kaupungin tuottavuusohjelma"

Transkriptio

1 20 suurimman kaupungin tuottavuusohjelma Kärkihanke 2: Yhteinen ICT- ja sähköisen asioinnin kehittäminen Loppuraportti Matti Franck Valtiovarainministeriö, HKO, KuntaIT Heikki Talkkari Valtiovarainministeriö, HKO, KuntaIT Pekka Kantola Sitra, Kuntaohjelma, KPK ICT

2 Sisällysluettelo Sisällysluettelo Kärkihankkeen sisältö Työryhmän työskentely Kärkihanke 2, tulokset Kaupunkien yhteinen tietohallintomalli Konkreettiset suositukset ja ehdotukset 20 suurimman kaupungin tuottavuustoimenpiteiksi IT- toimintamallien yhtenäistämiseen liittyen Kaupunkien IT- toimintaympäristön nykytilan haasteet Ehdotus kaupunkien ja niiden yhteistyörakenteisiin liittyvien muiden kuntatoimijoiden (esim. sairaanhoitopiirit) IT- toimintamallien ja tietohallinnon järjestämistavan yhtenäistämiseksi Kaupunkien IT- toimintamallien yhtenäistämistarve ja IT- kyvykkyyksien kehittämistarve vaikuttavat osaltaan koko julkisen hallinnon IT- toimintaympäristön muutokseen Kaupunkien IT- toimintamallien yhtenäistämisen vaatii myös yhteisen ITpalveluiden kehittämisen ja järjestämisen uuden tavan ja prosessit Sähköiset palvelut Asiakaspalvelutoiminnan kehittäminen tuottavuuden välineenä Yhteenveto... 15

3 1. Kärkihankkeen sisältö 20 suurimman kaupungin tuottavuusohjelmasta pidetyssä työkokous valittiin kärkihankkeeseen 2 vetovastuullisiksi KuntaIT ja Sitra. KuntaIT-hankkeita on toteutettu vuodesta 2006 alkaen ja nyt kunnille on tarjolla erilaisia palveluita ja ratkaisuja noin 10 erilaiseen palvelukokonaisuuteen. Kaikki ratkaisut ja palvelut tähtäävät kuntien tuottavuuden parantamiseen. Sähköisen asioinnin ja demokratian vauhdittamisohjelmassa (SADe-ohjelma) tuotettavia palvelukokonaisuuksia on tällä hetkellä nimetty seitsemälle palvelualueelle, joiden tehtävänä on sähköistää kaikki merkittävät palvelut vuoteen 2013 mennessä. Sitran kuntaohjelmassa perustetut Kuntien ICT palvelukeskus Oy (KPK ICT) ja Kuntien talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskus Oy tähtäävät niin ikään kuntien tuottavuuden ja palvelutoiminnan tehostamiseen kokoamalla maankattavat osaamisverkostot. Kärkihankkeessa 2 tukeudutaan tällä hetkellä kuntasektorilla vahvasti käynnissä oleviin kehittämishankkeisiin ja niissä syntyviin tuotoksiin. Lisäksi työpajoissa ideoidaan mahdollisia uusia tuottavuuteen nopealla aikataululla vaikuttavia yhteisiä, uusia kehityskohteita. Tehtävänä on lisätä 20 suurimman kaupungin päättäjien keskuudessa näistä hankkeista syntyvien ratkaisujen ja palveluiden ymmärrystä ja hyötyjä oman kaupungin palvelutuotantoon. Edelleen tehtävänä on edistää ja tukea ratkaisujen ja palveluiden käyttöönottoa kaupungeissa, jotta niillä saavutetaan ne kustannushyödyt, jotka on laskettu ratkaisujen tuovan. 2. Työryhmän työskentely Kärkihanke 2:ssa tehty työ on perustunut kaupunkien laajaan yhteistyöhön. Vetovastuussa ovat Sitra ja valtiovarainministeriön KuntaIT-yksikkö, joiden vastuulla on järjestää työpajoja, koota raportit sekä tuoda työn pohjaksi yhteistyössä, eri projekteissa jo tehty työ. Ensimmäinen yhteinen työpaja järjestettiin Helsingissä. Työpajan aluksi pidetyissä alustuksissa esiteltiin työryhmätyöskentelyn pohjaksi 20 suurimman kaupungin tuottavuusohjelma, kärkihanke 2:n tavoitteet, julkisen hallinnon hyvä tietohallintotapa sekä linjauksia julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuurin hallinnasta. Työryhmissä pohdittiin kuntien uutta ICT-toimintamallia, osaamisverkostoja sekä kuntien asiakaspalvelun kehittämistä. Toinen yhteinen työpaja järjestettiin Helsingissä Työpajaan oli mahdollista osallistua myös etäyhteydellä. Työryhmätyöskentelyssä keskityttiin kahteen kärkihankkeelle valittuun kehityskohteeseen: kuntien uuteen ICT-toimintamalliin sekä asiakaspalvelun (ASPA) kehittämiseen. Työpajojen työn pohjaksi esiteltiin tulossa olevat tietohallintolaki, julkisen hallinnon it-palvelukeskus ja KPK ICT Oy. Lisäksi käytiin läpi KuntaIT:n ASPA-projektin tulokset ja tilanne. 1

4 3. Kärkihanke 2, tulokset 3.1. Kaupunkien yhteinen tietohallintomalli Konkreettiset suositukset ja ehdotukset 20 suurimman kaupungin tuottavuustoimenpiteiksi IT- toimintamallien yhtenäistämiseen liittyen Vakiinnutetaan, hyödynnetään ja edelleen kehitetään yhteinen IT- toimintamalli suunnittelemalla ja toteuttamalla kaupunkien tietohallintojen järjestämisen muutospolku ja toimenpiteet. Konkreettiset toimenpide-ehdotukset ovat: 1. kuvataan kaupunkien IT- toimintamallin yhteinen tavoitetila, josta ehdotus on esitetty tässä dokumentissa 2. luodaan kaupunkikohtaiset muutospolut, johtuen kaupunkien eri elinkaaren vaiheista 3. käyttöönotetaan IT-toimintamalli omaa toimintaa kehittämällä ja/tai osallistumalla kansalliseen osaamisverkostoon KPK ICT Oy ja JIP- toimijoiden avulla 4. määritellään koko julkisen hallinnon yhteinen IT- toiminta- ja hallintamalli, mihin kaupunkien toimintamallit kiinteänä osana integroidaan Kaupunkien IT- toimintaympäristön nykytilan haasteet Lähitulevaisuuden makroekonomiset toimintaympäristön muutokset, kuten väestön ikääntyminen ja eläköityminen, pienenevä työssäkäyvien ihmisten määrä sekä lisääntyvät vaatimukset vaikuttavuuden ja tuottavuuden kasvattamiselle sekä kuntien IT-toiminnan kehittämiselle pakottavat julkisen hallinnon toimijoiden kehittämään palvelujaan, toimintaansa ja sitä tukevaa IT:tä. Kasvava ja moniulotteisempi palvelutarve ja kaupunkien kilpailukyvyn varmistaminen ovat lähitulevaisuuden merkittäviä haasteita. Kuntien on kyettävä lisäämään palveluiden vaikuttavuutta sekä omaa tuottavuuttaan kuntalaisiin, alueelliseen toimintaympäristöönsä sekä yhteiskuntaan päin. Rakennemuutos kuntakentän tuottavuuden ja kuntalaisten kokeman palvelunlaadun parantamiseksi edellyttää nykyistä nopeampaa, laadukkaampaa, yhtenäisempää ja läpinäkyvämpää asiakaspalvelua, palveluprosessien automatisointia, itsepalveluun perustuvien ratkaisujen kehittämistä sekä joustavampia IT-palveluita. Kunnilla on käytössään runsaasti erilaisia järjestelmiä, sovelluksia ja tekniikoita, jotka ovat osittain vanhentuneet tai vanhentumassa. Järjestelmien suuri määrä aiheuttaa sen, että samaa tietoa joudutaan hakemaan ja päivittämään useasta eri järjestelmästä. Toimialakohtaisuus heijastuu ratkaisujen siilomaisuutena, koska kunnat ja toimialat ovat itsenäisiä päätöksentekijöitä IT-ratkaisujensa suhteen. Siten historian saatossa on laadittu paljon osaoptimoituja, päällekkäisiä ja pitkälle räätälöityjä IT-ratkaisuja. Kuntien itsenäisen aseman sekä kuntakonsernien monimuotoisien rakenteiden vuoksi kuntatoimijoilla on hyvin erilaisia tarpeita, jolloin yhden yhtenäisen toimintamallin 2

5 periaate mielletään usein haasteelliseksi toteuttaa. Tämän vuoksi kuntien IT- toiminnassa ja sen kehittämisessä onkin useita erilaisia käytäntöjä. Toiminnan kehittämisen resurssien niukkuuden vuoksi usein toteutetaan vain pakolliset asiat ja monet teknologian mahdollistamat hyödyt jäävät saavuttamatta. Kuntien IT- toiminnan tulevaisuuden haasteina ovat IT- alueen osaamisen varmistaminen ja kyky hyödyntää IT- ratkaisuja siten, että kunnat voisivat tulevaisuudessa keskittyä entistä enemmän ydintoimintoihin ja kuntalaisten palveluiden tuottamiseen. Tahtotilatasolla useat kunnat ovat valmiit luopumaan itse tekemisestä IT- palveluiden osalta. Suomessa ei kuntien, eikä edes suurimpien kaupunkien, IT- toimintamalleja ja kokonaisarkkitehtuureja ole aiemmin yhtenäistetty ja mallit ovat kunta- ja kaupunkikohtaisia. 20 suurimman kaupungin kärkihanke 2:n toiseksi painopistealueeksi onkin tästä syytä otettu yhteisen IT- toimintamallin kehittäminen ja käyttöönotto. Tavoitteena on määritellä yhteinen IT-toimintamalli, joka soveltuu kaupunkien käyttöön. Malli ei kuitenkaan ole pelkästään yksittäisen kaupungin IT-toimintojen tehostamiseen tähtäävä uusi toimintamalli vaan samalla luodaan kaupunkien yhteinen, valtakunnallinen IT- toimintamalli, jonka avulla kaupungit yhdessä ohjaavat omalta osaltaan valtakunnallista IT- toimintaa. Kaupunkien yhteinen IT-toimintamalli sovitetaan valtakunnalliseen JulkIT-toimintamalliin. IT- toimintamalliin liittyvää valmistelutyötä on tehty KuntaIT kehityshankkeissa, tuottavuusohjelman kehitystyössä sekä Sitran KPK ICT hankkeessa. Tässä dokumentissa esitetty IT- toimintamalli pohjautuu eps kaupungeissa (Oulu, Rovaniemi, Kuusamo), Turussa ja Espoossa laadittuihin malleihin. Tavoitteena on myös jatkossa hyödyntää kaupunkien parhaita käytäntöjä. KuntaIT:n kehitystyön johtopäätöksenä tähän työhön ehdotetaan otettavaksi uusia elementtejä seuraavan listan mukaisesti: IT strategisen johtamisen tukena; tietohallinto (CIO) tuottavuustyön mahdollistajana o KuntaIT:n kuntien tietohallintomallin kehittäminen o JulkIT:n yhteinen kehittämissalkun ja projektinhallintamallit o KA-malli (Kokonaisarkkitehtuurimalli) IT- tuotantomallit o markkinat, in-house yhtiöt, liikelaitokset, oma tuotanto o Julk-IT-ratkaisuiden operatiivisesta tuotannosta ja hallinnoinnista vastaava organisaatio JIP o Kuntien ICT palvelukeskus -hanke (KPK ICT) 3

6 Ehdotus kaupunkien ja niiden yhteistyörakenteisiin liittyvien muiden kuntatoimijoiden (esim. sairaanhoitopiirit) IT- toimintamallien ja tietohallinnon järjestämistavan yhtenäistämiseksi Tavoitetilassa kaupungit ovat yhtenäistäneet tietohallinnon toimintamallinsa. Yhtenäisen IT-toimintamallin tavoitteena on nykyistä ketterämpi toimintapa: johdonmukainen ja yhtenäinen IT- strategia ja ohjaus, selkeät toimijoiden väliset roolit ja vastuut sekä nopea ja tehokas resurssien hyödyntäminen. IT- toimintamallin hyödyntämisen etuja ovat: määrämuotoinen, toimintalähtöisesti ja yhtenäisesti johdettu toimintamalli, joka tukee toimialojen ja tietohallinnon yhteistyön kehittämistä sekä vaikuttavuuden ja tuottavuuden kasvattamista IT- vastuiden selkeneminen o tietohallinto vs. IT-palvelutuotanto o IT- palveluiden järjestäminen, tuottaminen, ylläpito ja kehittäminen kehittämisvoimavarojen vaikuttavampi ja tehokkaampi kohdentaminen IT- toiminnon ja -palvelutuotannon tehokkaampi johtaminen ja hallinta merkittävät mittakaavaedut sekä työkalut kaupungin oman toiminnan kehittämiseen hyödyntämällä kansallista osaamisverkostoa, asiantuntijoita ja yhteisiä IT- palveluita Tavoitetilassa toimintamalli on organisoitu tilaaja-tuottajamalliin, missä IT-tuotantoon, - ylläpitoon ja -tukeen liittyvät kyvykkyydet ja resurssit ovat selkeästi eriytetty tietohallinnosta. Tavoitetilassa kaupunkien tietohallinto-osaaminen kohdistuu nykyistä voimakkaammin strategisen tason suunnitteluun ja tilaajaosaamiseen. Tavoitetilassa tietohallinnon ydintehtäviä ovat toiminnan kehittäminen sekä IT- palvelutarpeen ja kehityksen hallinta. Tietohallinto kantaa vastuun IT- palveluiden järjestämisestä ja toimii hankinnan ammattilaisena, joka arvioi, priorisoi, kilpailuttaa ja tekee tilauksia sekä valvoo tilausten ja sopimusten noudattamista. Siten tietohallinto toimii asiakkaana tietotekniikan palvelutuottajille. Vastaavasti tietotekniikan palvelutuottaja päättää yhteistyössä asiakkaan kanssa, miten sovitut palvelut tuotetaan sekä vastaa sopimusten mukaisesti palvelun laadusta asiakkaille ja omasta palveluiden tuotantoprosessista. 4

7 Tietohallinnon muutos Hajautunut tietohallinto Keskitetty tietohallinnon ohjaus Tilaaja-tuottajamalli yhden luukun periaate Toimiala Toimiala Oma tuotanto Toimiala Toimiala Toimiala Toimiala Toimiala Toimiala Toimiala IT - yksikkö IT - yksikkö IT - yksikkö IT - yksikkö IT - yksikkö IT - yksikkö Toimiala-alaan liittyvä vahva IT- ymmärrys Tietohallinto Tietohallinto Oma tuotanto Palvelun järjestäjä Toimittaja Toimittaja Toimittaja Toimittaja Toimittaja Toimittaja Toimittaja Toimittaja Toimittaja Joissain kunnissa tietohallinto ei ole vielä järjestäytynyttä Tietohallinto on sijoittunut/kehittynyt hajanaisesti toimialojen sisään ja vastuunjako, toimittajien hallinta on sekanaista Varsinainen ICT strateginen suunnittelu on heikkoa Yleisesti kuntatoimijoiden tietohallinto tai ainakin sen ohjaus on keskitetty erillisen tietohallinto-osaston alle ICT strateginen ohjaus, tavoitteet ja budjetti tulee keskitetyltä tietohallinnolta Osissa kunnista toimialoilla voi olla omia toimialakohtaisia tietohallintoresursseja Osaaminen on vahvasti keskittynyt toimialoille Toimittajien hallinta tapahtuu keskitetysti Etenkin suurien kaupunkien tietohallinto on keskitetty erillisen tietohallinto-osaston alle Myös tietohallinnon asiantuntemus on keskitettyä ja toimialoilla on tietohallinnon edustajat omien tietohallinto yksiköiden sijasta Toimittajien hallinta tapahtuu keskitetysti ja palveluiden tuotantoa ollaan siirtämässä yhä voimakkaammin kaupallisille palvelutuottajille Kuva 1.1 Tietohallinnon muutospolku Kaupungit ovat hyvin eri tilanteissa ja jokaisen elinkaari yllä esitetyssä muutospolussa on erilainen. Kaupunkien halu ja kyky muutoksen läpiviemiselle myös poikkeaa toisistaan ja siksi on tärkeää, että määritellään yhteinen tavoitetila, jota kohden kehitystyötä kaikkien toimesta johdetaan. Yhteisen tavoitetilan määrittämisen jälkeen jokainen kaupunki luo itselleen selkeän näkemyksen omasta tilastaan ja määrittelee oman muutospolun ja suunnitelman tavoitetilan saavuttamiseksi. Tietohallinnon ja IT- tuotannon järjestämistavan yhtenäistäminen voi tapahtua vaihtoehtoisesti kaupungin itsensä toteuttamana tai hyödyntäen alueellisia ja kansallisia osaamisverkostoja ja toimijoita. Vaihtoehto 1: oman toiminnan kehittämisen malli Tietohallinnon ja IT- tuotannon yhteinen järjestäminen vaatii kaupungin tietohallintoon liittyvän oikean osaamisen tunnistamista ja siten kriittisen osaamisen varmista tulevaisuudessa, kun osaavista henkilöistä käydään entistä kovempaa kilpailua. Tavoitetilassa kaupungin tietohallinto-osaaminen kohdistuu nykyistä voimakkaammin strategisen tason suunnitteluun ja tilaajaosaamiseen, kuten alla esitetty kuva osoittaa. 5

8 Tietohallinnon kyvykkyydet Nykytilassa Tietohallinnon muutos Tavoitetilassa 20% 15% 10% 5% Strategia Arkkitehtuurit ja infrastruktuurin kehittäminen Palvelutoiminnan kehittämisen tukeminen ICT-palvelujenostaminen Yhdistää tietohallinnon organisaation strategiaan, muutoksiin ja tarpeisiin Hallinnoi kehittämishankkeita, jotka auttavat organisaatiota kehittämään palvelutoimintaansa ja tuloksiaan Vastaa hankinnasta ja hallinnoi toimittajakenttää Strategia Kumppanuuden hallinta 10% Kaupungin tuloksellisen palvelutoiminnan kehittäminen 50% ICT-infrastruktuurin ylläpito ja tuki Hallinnoi tietohallinnon järjestelmiä ja budjetteja 90% = Kaupungin oma tietohallintokyvykkyys = Palvelutarjoajan kaupungille mahdollistama tietohallintokyvykkyys Kuva 1.2 Tietohallinnon tavoitetilan rooli ja painopisteet Tavoitetilan IT-kyvykkyyskartta ja IT- palveluiden yhtenäinen järjestämistapakuvaus edustaa matriisimallia, jossa toimitaan tiimeissä: osaaminen on joustavasti käytettävissä strategisten painopisteiden mukaan siellä missä sitä tarvitaan ja se tuottaa parhaan tuloksen. Osaaminen ei ole sidottu mihinkään yksittäiseen hallinnolliseen organisaatioon. Nykyinen osaaminen ei häviä vaan tällä toimintamallilla sitä voidaan vahvistaa entisestään. Ratkaisuhallinnasta vastaavat yhteistyökumppanit huolehtivat kilpailukykykyisistä ratkaisuista toimialoille ja välittävät toimialojen tarpeet nykyisten ja uusien ITpalveluiden ylläpitämiseen ja kehittämiseen. Ratkaisuhallinnan tehtävät on ryhmitelty palvelukokonaisuuksittain, mikä tällä hetkellä vastaa hyvin pitkälle sektorijakoa mutta perustuu ennen kaikkea substanssiosaamisen hallintaan. Ehdotetussa mallissa toimialojen rooli kaupungin peruspalvelujen tuottajina ja IT:n rooli toimialoja tukevien IT- palvelujen tuottajana on matriisiajattelun pohjalta selkeää. 6

9 Alla on esitetty näkemys tiehallintoon ja IT- tuotantoon liittyvistä tavoitetilan kyvykkyyksistä ja IT- palveluiden järjestämistavasta. Kaupungin strategia ja johtaminen Strateginen ICT-suunnittelu ja ICT-johtaminen Tietohallinnon toimialaosaaminen Tietohallinnon asiantuntijuus Arvio tarvittavasta asiantuntijatuesta eri toimialojen osalta Toimialat Sosiaali- ja terveys, esim. kasvu ja kehityksen tuki sairauden tutkimus ja hoito arjen tuki Opetus- ja kulttuuri Asumis- ja ympäristö Hallinto Ratkaisujen hallinta*c Tietohallinnon johtaminen** Tietoturva Arkkitehtuurit Hankinnat ja toimittajahallinta Projektihallinta ja menetelmät Prosessikehitys Arvio tarvittavasta asiantuntijatuesta tietohallinnon eri kyvykkyyksien osalta IT- Palvelutuotanto * Kattaa vuosikellon mukainen palvelu- ja kehityssuunnittelun sekä palveluiden seurannan ja tuen. ** Tietohallinnon operatiivinen johtaminen kunnan johdon / kunnan toimialajohdon palvelutoiminnan tavoitteiden saavuttamisen tukemiseksi. Kuva 1.3 Tietohallinnon ja IT-tuotannon kyvykkyydet ja ehdotus tavoitetilan IT-palvelujen järjestämistavasta Vaihtoehto 2: yhteistyömalli Tavoitetilan kuntatoimialan ydintoimintoihin ja tietohallinnon erikoistumiseen perustuvaa osaamista on haasteellista järjestää kaupunkikohtaisten sisäisten organisaatioiden palveluna. Osana ehdotettua laajempaa vaikuttavuutta ja tuottavuutta tavoittelevaa tavoitetilamallia, kaupunki verkostoituu mahdollisen alueellisen yhteistyönsä lisäksi kansallisella tasolla muiden alueiden kanssa KPK ICT:n osaamisverkostossa (linkki: elukeskus.htm). Kaupungit hyödyntävät JIPin ja KPK ICT:n asiantuntijoita sekä kansallista osaamisverkostoa palvelutoiminnan kehittämiseen, palveluiden järjestämiseen ja toimittajahallintaan. Kaupungit saavat käyttöönsä kansallisessa osaamisverkostossa kehitettäviä yhteisiä ratkaisuja ja toimintamalleja sekä toimivat itse kehittäjinä ja kehityksen ohjaajina valituilla osaamisalueilla. Yhteistyömallin avulla hyödynnetään osaamista ja kehitysinvestointeja kansallisessa mittakaavassa, kaupunkien ei tarvitse kehittää niukoilla voimavaroilla päällekkäisiä ITratkaisuja ja palveluita vaan erikoistumisten kautta haetaan alueellista kilpailukykyä sekä valtakunnallista vaikuttavuutta ja tuottavuutta. Mallin avulla varmistetaan myös kaupungille kansallisesti yhtenäiseen IT-arkkitehtuuriin perustuvia IT- ratkaisuja ja palveluita sekä mahdollistetaan laaja-alaisen IT- markkinoiden ja viimeisen teknologioiden hyödyntämisen. Mallissa olennaista on yhteistyön tekeminen ja 7

10 vuorovaikutus kaupungin johdon, toimialaosaajien, kansallisessa kehittämisvastuussa olevien IT-kehittäjien sekä yhteistyökumppaneiden välillä. Alla on esitetty näkemys tiehallintoon ja IT- tuotantoon liittyvistä tavoitetilan kyvykkyyksistä ja IT- palveluiden järjestämistavasta hyödyntäen kansallista osaamisverkostoa IT- palveluiden järjestämisessä. Strateginen ICT-suunnittelu ja ICT-johtaminen Tietohallinnon toimialaosaaminen ja ratkaisut Tietohallinnon asiantuntijuus Tietohallinto Sosiaali- ja terveyspalvelut Opetus- ja kulttuuripalvelut Asumis- ja ympäristöpalvelut Hallintopalvelut Sähköisen asioinnin ratkaisut Ratkaisuhallinta Tietohallinnon johtaminen Tietoturva Arkkitehtuurit Hankinnat ja toimittajahallinta Projektihallinta ja menetelmät Prosessikehitys JHS ICT-tuotanto Kunnallinen ICT-tuottaja ICTtuottajayksikkö ICTtuottajayksikkö ICTtuottajayksikkö Kaupallinen ICT-tuottaja Kaupallinen ICT-tuottaja Kaupallinen ICT-tuottaja = Kuntatoimija tuottaa asiantuntijuuden itsenäisesti = KPK ICT tukee kuntatoimijaa asiantuntijuuden tuottamisessa = KPK ICT tuottaa asiantuntijuuden palveluna kuntatoimijalle = JIP tukee asiantuntijuuden tuottamisessa KPK ICT:tä Kuva 1.4 Tietohallinnon ja IT-tuotannon kyvykkyydet ja ehdotus tavoitetilan IT-palvelujen järjestämistavasta Kaupunki voi järjestää tavoitetilassa IT-palvelutuotantonsa eri tavoin. Suurin osa kaupungeista hyödyntää nykytilassa omaa tai paikallisesti yhtiöitettyä IT-tuotantoorganisaatiota erityisesti IT-infrastruktuuripalveluissa. Pienempi osa kaupungeista hankkii kaikki IT-palvelut markkinaehtoisesti kaupallisilta toimijoilta. Tavoitetilassa ITtuotannossa voidaan lisätä alueellista yhteistyötä ja yhtenäistää toimintoja suurempiin kokonaisuuksiin sekä hyödyntää IT- markkinoita tehokkaammin ja laadukkaammin. Alla listatut skenaariot kuvaavat uusia vaihtoehtoja IT-palvelutuotannon järjestämiseen. 8

11 ICT-palvelutuotannon järjestämisen vaihtoehtoja Nykytila Hybridi Yhdestä luukusta Kuntatoimija Kuntatoimija Kuntatoimija Oma tuotanto Oma tuotanto Palvelun järjestäjä Palvelun järjestäjä Kaupalliset palveluntuottajat Palvelutuotanto oman ICTtuotanto-organisaation sekä kaupallisten palvelutuottajien toimesta Kaupalliset palveluntuottajat Oman ICT-tuotannonrinnalla Palvelun järjestäjä järjestää palveluita kuntatoimijalle Kaupalliset palveluntuottajat Palvelun järjestäjä järjestää kuntatoimijan koko ICTpalvelutuotannon yhden rajapinnan periaatteella Kuva 1.5 Kaupungin IT- palvelutuotannon järjestämisen vaihtoehdot tavoitetilassa Kaupunkien IT- toimintamallien yhtenäistämistarve ja ITkyvykkyyksien kehittämistarve vaikuttavat osaltaan koko julkisen hallinnon IT- toimintaympäristön muutokseen Julkisen hallinnon IT- toimintaympäristö ja sen toimijat on muutoksen edessä, mihin osaltaan vaikuttaa myös kaupunkien IT-toimintamallien yhtenäistämistarve ja ITkyvykkyyksien kehittämistarve. Tavoitteena on julkisen hallinnon vaikuttavuuden ja tuottavuuden kasvattaminen hyödyntämällä ydintoimintaa tukevaa tietoa ja tietojärjestelmiä. Kansallinen IT- ohjaus jakautuu entisestään vahvemmin strategisen ja operatiivisen tason ohjaukseen ja toimijoihin. Ehdotuksen mukaisesti strategisen tason IT- ohjauksesta vastaavat JulkIT ml. VM:n KuntaIT ja ValtIT. Strateginen tason toimijoiden tehtäväkokonaisuudet sisältävät mm. seuraavat prosessit ja asiakokonaisuudet: Strateginen IT- ohjaus Talouden ja resurssien ohjauksesta kansallisista standardeista, suosituksista ja kokonaisarkkitehtuurista IT- palveluiden ja toiminnan ohjauksesta Operatiivisen IT- toimijoiden joukon muodostavat valmisteluvaiheessa oleva Julkisen hallinnon IT- palvelukeskus (JIP), syyskuussa 2010 perustettu KPK ICT (ml. Kuntaliitto omistajana) sekä Valtiohallinnon IT- palvelukeskus VIP (Valtiokonttori). Toimijoiden työnjaossa lähtökohtana on, että perustettava JIP tuottaa järjestää, kehittää ja hallinnoi JulkIT:n ohjauksen sekä julkisen hallinnon IT strategian mukaisia yhteisiä palveluita valtiohallinnon ja kuntasektorin toimijoille, KPK ICT järjestää ja kehittää palveluita kuntasektorin asiakkaille sekä VIP toimii nykyroolissaan tuottaen palveluja valtiohallinnon toimijoille. Tiivistyvällä JulkIT koordinaatiolla, -ohjauksella ja - yhteistyöllä huolehditaan siitä, että päällekkäisyyksiä ei synny ja roolit pysyvät selkeinä. 9

12 Julkisen hallinnon IT- toimintaympäristö sekä sen strategisten ja operatiivisten toimijoiden väliset suhteet ja roolijaot on kuvattu alla. VM/JULKIT toimii julkishallinnon korkeimpana ITtoiminnan koordinoijana sekä ohjaajana. Linjaa lakiesitysten, suositusten ja ohjausmallin kautta valtion ja kuntien IT toimintaa. Omistaa isot kansalliset hankekokonaisuudet (SADe). VALTIT vastaa valtionhallinnon IT-toiminnan johtamisesta ja koordinoinnista. ValtIT vastaa omistajana yhteisten IT-palveluiden kehittämisestä sekä tuotannon ohjaamisesta ja laadusta. KUNTAIT edistää kuntasektorin palvelutoiminnan ja IT:n yhteensovittamista sekä vahvistaa ITtoiminnan kokonaishallintaa JIP edistää julkisen hallinnon tietohallinnon sekä tietovarantojen ja niiden käytön tehokasta ja tuottavaa kehittämistä tarjoaa julkisen hallinnon asiakaspalvelun, tietohallinnon sekä tietovarantojen käytön ja yhteentoimivuudenedellyttämiä yhtenäisiä tieto- ja viestintäteknisiä ratkaisuja ja palveluja valtakunnallisesti VIP järjestää ja kehittää JulkIT:n ohjauksen sekä julkishallinnon IT strategian mukaisia palveluita valtiohallinnon toimijoille KPK ICT OY järjestää ICT- asiantuntija, - sovellus- ja infrastruktuuripalveluita asiakasomistajilleen sekä kehittää ja järjestää omistajilleen strategia- ja toimintalähtöistä tarpeista johdettuja ICT - palveluita IT-HALLINTAMALLI JULKISHALLINNON STRATEGINEN IT-OHJAUS VALTIT IT-PALVELUIDEN JÄRJESTÄMINEN JA ELINKAAREN AIKAINEN KEHITTÄMINEN VIP VM / JULKIT STRATEGINEN IT-OHJAUS JIP KPK ICT OY IT PALVELUIDEN JÄRJESTÄMINEN IT PALVELUIDEN KEHITTÄMINEN KUNTAIT TALOUDEN JA RESURSSIEN OHJAUS STANDARDIT, SUOSITUKSET JA ARKKITEHTUURI IT-PALVELUIDEN JA -TOIMINNAN OHJAUS JA SEURANTA STRATEGINEN IT-OHJAUS Laatii yhtenäisen julkishallinnon IT-strategian ja sen toteutussuunnitelman sekä siirtää vastuun yksittäisen ohjelman tai palvelun kehittämisestä vastuulliselle toimijalle Suunnittelee, priorisoi ja valitsee kehittämisohjelmat ja kehitettävät IT-palvelut sekä nimeää niiden omistajat ja ohjausryhmät Tekee päätökset palvelujen päättämisestä Valmistelee lainsäädäntömuutokset TALOUDEN JA RESURSSIEN OHJAUS Vahvistaa taloudelliset toimintaedellytykset, rahoituksen sekä varmistaa taloudellisten raamien noudattamisen Varmistaa toimijoiden roolit, vastuunjaon sekä resursoinnin ja osaamisen riittävyyden STANDARDIT, SUOSITUKSET JA ARKKITEHTUURI Varmistaa valtionhallinnon ja kuntasektorin yhtenäisten standardien, suositusten ja kokonaisarkkitehtuurin noudattamisen IT-PALVELUIDEN JA TOIMINNAN OHJAUS JA SEURANTA Ohjaa julkishallinnon yhteisen ja läpinäkyvän kehitys- ja palvelusalkun sekä johdon raportoinnista saatavan tiedon pohjalta IT-PALVELUIDEN JÄRJESTÄMINEN Palveluiden järjestämisen johtaminen sisältäen mm. asiakkuuden-, toimittajien-, palvelutasojen- ja riskien hallinnan Palveluiden hallinta sisältäen mm. tapahtuma-, ongelma- ja muutoksenhallinta Palveluiden ylläpito, niiden jatkuva kehittäminen sekä palvelun alasajo IT-PALVELUIDEN KEHITTÄMINEN Määrittely, suunnittelu, toteutus, testaus, käyttöönoton hallinta, levityksen ja muutoksenhallinnan tuki sekä hankinta Kuva 1.6 Julkisen hallinnon ICT-toimintaympäristö ja -toimijat Kaupunkien IT- toimintamallien yhtenäistämisen vaatii myös yhteisen IT-palveluiden kehittämisen ja järjestämisen uuden tavan ja prosessit Operatiivisten IT- palveluiden järjestämisestä ja tuottamisesta vastuussa olevien toimijoiden (esim. JIP ja KPK ICT) prosessikartta kuvaa organisaation tavoitetilan tarkemman tason toimintamallin. Prosessikartta luo yhden kokonaisvaltaisen näkymän IT-palveluiden kehittämisen ja järjestämisen tavoitetilasta. Prosessikarttaa käytetään johtamisen, ohjauksen, päätöksenteon ja suunnittelun välineenä. Prosessikartta määrittää kuinka JIPin ja KPK ICT:n oma organisaatio toimii sekä auttaa ymmärtämään miten vastuut jakautuvat ja yksilön tehtävät linkittyvät kokonaisuuteen. Sen avulla estetään myös päällekkäiset toiminnot organisaatiossa ja yli organisaatiorajojen. Prosessikartta huomioi palvelukeskusten toimijaketjun ja järjestelmäkirjon. Prosessikarttaa ja toimintatapoja ei päästä rakentamaan tyhjästä, koska mukana on paljon erilaisia toimijoita (järjestelmätoimittajia), joilla on jo vakiintuneita prosesseja käytössään (mm. tukimallit, pienkehitys jne.). Prosessikarttaan voidaan linjata ne asiat, jotka palvelukeskuksissa tehdään yhteisen mallin mukaan ja vastaavasti ne kokonaisuudet, joissa voidaan nojautua toimijakohtaisiin prosesseihin. Myös palvelu/järjestelmäkirjo vaikuttaa olennaisesti prosessikarttaan, koska esimerkiksi erityyppiset palvelut vaativat prosessikartalta erilaisia painopisteitä. 10

13 Seuraavassa kuvassa on esitetty ehdotus JIPin ja KPK ICT:n tavoitetilan prosessikartaksi. Kuva 1.7. JIPin ja KPK ICT:n tavoitetilan prosessikartta Prosessikartta jakautuu ylätasolla palveluiden kehittämisen ja palveluiden järjestämisen toimintoihin. Palveluiden kehittämisen avulla vastataan uusiin palvelutarpeisiin kehittämällä ja parantamalla asiakkaille toimitettavia palveluita ja omaa toimintaa. Palveluiden järjestäminen keskittyy toimittamaan kehitettyjä palveluja asiakkaille sovituin palvelutasoin ja -ehdoin sekä pitämään oman organisaation pyörät pyörimässä. Nämä ylätason toiminnot jakautuvat edelleen prosesseiksi ja aliprosesseiksi. Prosessikartan kuvauksessa on hyödynnetty yleisesti omaksuttuja kansainvälisiä viitekehyksiä (COBIT ja ITIL) sekä Julkisen hallinnon tietohallinnon neuvottelukunnan suositusta prosessien kuvaamisesta. COBIT-viitekehys (Control Objectives for IT and related Technology) on avoimen standardin kansainvälisesti omaksuttu ICT-palvelujohtamisen kontrollimalli. COBIT on valvonnan viitekehys, joka perustuu kokoelmaan yleisiä ICT-prosesseja liiketoimintajohtajien, ICT-toimittajien ja auditoijien ymmärtämässä muodossa. COBITin lähestymistapa on liiketoimintakeskeinen, prosessiorientoitunut, kontrollipohjainen ja mittausta suosiva. ITIL-viitekehys (Information Technology Infrastructure Library) on globaalisti tunnustettu ja vapaasti käytettävissä oleva prosessikehys, jota on käytetty ja kehitetty yli 20 vuotta. ITIL on ICT-palveluiden tuottamisen ja johtamisen viitekehys, jota voidaan soveltaa organisaation tarpeiden mukaan. ITIL soveltuu kaikenkokoisten yritysten ICTprosessikehykseksi. Pääpaino on ICT-palveluiden johtamisessa prosessien avulla. ITILrakenne ja ydin koostuvat viidestä alueesta, jotka sisältävät palveluiden koko elinkaaren palvelustrategian luomisesta niiden suunnitteluun, käyttöönottoon, tuottamiseen ja jatkuvaan kehittämiseen. 11

14 JHS 152 Prosessien kuvaaminen - KPK ICT:n prosessikartan kuvauksessa on hyödynnetty Julkisen hallinnon tietohallinnon neuvottelukunnan (JUHTA) julkaisemaa suositusta numero 152 prosessien kuvaamisesta. Kyseisen suosituksen tarkoitus on yhdenmukaistaa ja selkeyttää julkisen hallinnon prosessien kuvaamista. Suositus on tarkoitettu kaikille julkisen sektorin toimijoille, jotka työssään kuvaavat prosesseja Sähköiset palvelut Asiakaspalvelutoiminnan kehittäminen tuottavuuden välineenä 20 suurimman kaupungin tuottavuusohjelman kärkihankkeessa 2 Yhteinen ICT- ja sähköisen asioinnin kehittäminen kohteeksi valittiin asiakaspalvelun kehittäminen (ASPA-toimintamalli). ASPA-toimintamalli ja asiakaspalvelun uudelleen järjestäminen palvelutuotannon läpileikkaavana toimintana on noussut vahvasti esille mm. KuntaITjalkautusohjelman yhteydessä. Lähes jokainen maakuntakeskus on ilmaissut kiinnostuksensa ja tarpeensa kehittää nykyistä hallintokunta- ja toimialakohtaista asiakaspalvelua kohden keskitetymmin johdettua sekä monikanavaista asiakaspalvelua. Asiakaspalvelutoiminnan kehittäminen KuntaIT:n rahoittamana on käynnistetty Oulun koordinoimassa ASPA-projektissa, jonka tavoitteena on ollut keskittää ns. ensimmäisen tason asiakaspalvelu (rutiininomaiset asiakaspalvelutehtävät) yhteen asiakaspalvelupisteeseen monikanavaisesti. Kuntalainen asiakkaana voi saada tarvitsemansa palvelut haluamansa kanavan välityksellä, joko paikan päällä asioimalla, sähköisesti kuntalaisportaalin välityksellä tai puhelinpalveluna contact centerin välittämänä. Kysymyksessä on iso toimintamallin kehittämis- ja muutosprosessi, joka vaatii vahvan omistajuuden ja johtajuuden hankkeen läpiviennille. Asiakaspalvelutoiminnan kehittämisen edellytyksenä on, että ylin johto tunnistaa strategisella tasolla asiakasnäkökulman tärkeyden ja toisaalta uusien asiakaspalvelumallien mahdollistamat tuottavuushyödyt. Erityisesti toimialajohdon näkökulmasta katsottuna nykyisessä hallintokunta- ja toimialakohtaisessa palvelumallissa on helppo pitäytyä, koska tällöin ei tarvitse arvioida uudelleen palveluiden tuottamisen prosesseja, arvioida toimialojen läpileikkaavien prosessien tehokkuutta tai miettiä resurssien uudelleenorganisointia ja optimointia toimialojen sekä keskitetyn asiakaspalvelun välillä. Asiakaspalvelun kehittämisprojekti on jo käynnistetty jalkautusohjelman puitteissa seuraavissa kaupungeissa, joissa on päätökset asiakaspalvelun kehittämisestä ja projektin käynnistämisestä: Lappeenranta, Porvoo, Kouvola, Kajaani, Vaasa ja Jyväskylä. Vahvaa kiinnostusta on osoitettu myös Kuopiosta, Torniosta, Tampereelta ja Turusta, nämä kaupungit valmistelevat vielä sisäisiä linjauksia asiakaspalvelun kehittämisestä. Seuraavassa kuviossa on kuvattu vuoden 2010 syksyn tukitoimintoja ASPA toimintamallia käyttöönottaville kaupungeille. 12

15 Työpaja: 2. Työpaja: 3. Työpaja: Kunnan lähtökohdat, asiakaspalvelun nykytilan selvittämisen aloittaminen, esiselvityssuunnitelma Kuntakohtaiset työpajat (1kpl), joissa tuetaan kunnan selvitystyötä Nykytilan läpikäynti Palvelukartan laatimisen aloittaminen Asiakasstrategian luonnos Kunnan palvelukartta ja ASPA:n palvelupotentiaali, asiakasstrategian läpikäynti, kustannus/hyötyanalyysin syötteet. Kuntakohtaiset työpajat, (1 kpl), joissa tuetaan kunnan selvitystyötä Kustannus/hyötyanalyysin tietojen tarkentaminen Projektisuunnitelman luonnos Kustannus/hyötyanalyysit ja alustavat päätösperusteet Tarkennetaan kunnan lähtökohdat, reunaehdot ja olemassa olevat linjaukset Tarkennetaan nykytilan asiakaspalvelutoiminnasta Laaditaan palvelukartan kunnan palveluiden nykytilasta 13 Jalkautusohjelman budjetin ja aikataulun puitteissa on mahdollista toteuttaa nyt liikkeelle lähteneille kaupungeille (6 kpl) esiselvityksen ja asiakkuussuunnitelman asiakaspalvelun kehittämisestä kaupunkikohtaisesti. Kaupunkikohtaiset ASPA-kehittämisen jatkoprojektit eivät enää toteudu jalkautusohjelman aikataulun ja budjetin puitteissa. Tarkoituksena on vuoden 2010 syksyn aikana hakea JUHTA:lta jatkorahoitusta ASPA-toimintamallin laajentamiseen siten että KuntaIT voi kohdentaa resursseja nyt käynnistyspäätöksen tehneiden kaupunkien käyttöönottoprojektien tukemiseen ja uusien liikkeelle lähtevien kaupunkien päätöksenteon tukemiseen. Toimintamallin tukeminen lähtee liikkeelle asiakkuusstrategian ja esiselvityksen laadinnalla. Hankkeessa tuetaan kuntia laatimaan ASPA-toimintamallia tukeva asiakasstrategia sekä laatimalla tähän pohjautuva kustannus/hyöty-analyysi ASPA - toimintamallin käynnistämisestä sekä alustava projektisuunnitelma ASPA:n käyttöönotolle. Asiakasstrategian tavoitteena on tehostaa kunnan palvelutarjontaa sekä sen vaikuttavuutta keskittämällä asiakaspalvelutehtäviä ASPA-konseptin mukaisesti. Asiakasstrategia hakee vaikuttavuutta tuomalla suuruuden etuja kunnan asiakaspalveluita keskittämällä sekä poistamalla rakenteellista tehottomuutta, tekemällä toimintaa ohjaavia valintoja sekä tehostamalla palvelutuotantoa korvaamalla palveluita tai niiden osia sähköisillä palvelukanavilla ja työkaluilla. Toimintamallin laajentaminen etenee kuntakohtaisella ASPA-toimintamallin suunnittelulla, jossa kartoitetaan keskitettävät palvelut, määritellään asiakaspalvelun toimintamallit ja toimintaprosessit sekä prosessirajapinnat ASPA:n ulkopuolisiin prosesseihin, ja suunnitellaan hallintomalli ja organisaatiorakenne. Lisäksi allokoidaan rekrytoitavat henkilöt sekä suunnitellaan henkilöstön koulutusohjelma. Seuraavassa vaiheessa käynnistetään muutosvalmennukset muuhun organisaatioon, avainhenkilöiden rekrytoinnit ja koulutukset. Toiminnan käynnistämisen edellytyksenä on riittävän laaja palveluvalikoima käynnistysvaiheessa, toimivat prosessit ja osaava henkilöstö sekä uusien palveluiden tuominen ASPA:aan vaiheittain. 13

16 ASPA-toimintamallia voidaan kuvata alla olevan matriisin avulla, jossa erilliset komponentit toetuttavat niille märiteltyä tehtävää. Matriisiin on ryhmitelty asiakkaat, palvelut ja toiminta sekä näitä ohjaavat ohjaus, hallinta ja toteutus komponentit. ASPA toimintamallia käyttöönotettaessa on suunniteltava jokaisen komponentin rooli ja tehtävä uudessa asiakaspalvelun kokonaisuudessa. Asiakaspalvelutoiminnan kehittämisen tueksi on valmistunut runsaasti materiaali, jota on koottu Asiakaspalvelukeskuksen verkkopalveluun jossa voi tutustua toimintamalliin ja hyödyntää aineistoa kehittämistyössä. Verkkopalvelussa on kuvattu mm. Asiakaspalvelukeskuksen yleinen viitekehys ja asiakaspalvelun periaatteet. Verkkopalvelu tarjoaa mahdollisuuden tarkastella toimintamalli useasta eri näkökulmasta: millaisten palveluja Asiakaspalvelukeskus voi tarjota. erilaisia rooleja, joita Asiakaspalvelukeskuksen toiminnassa tarvitaan Asiakaspalvelukeskuksen toiminta eri prosessien kautta millaisista komponenteista Asiakaspalvelukeskuksen toiminta koostuu ja mitä osia Asiakaspalvelukeskuksen tietojärjestelmät sisältävät 14

17 4. Yhteenveto 20 suurimman kaupungin tuottavuusohjelman kärkihanke 2:n vetovastuu on ollut Valtiovarainministeriön hallinnon kehittämisosastossa KuntaIT:llä sekä Sitran Kuntaohjelmalla. Kärkihankkeen työryhmätyössä ja työpajoissa ovat olleet mukana seuraavat kaupungit: Espoo, Hämeenlinna, Jyväskylä, Kouvola, Kuopio, Lahti, Lappeenranta, Mikkeli, Rovaniemi, Salo, Seinäjoki, Tampere, Turku, Vaasa ja Vantaa. Työryhmän työlle alunperin määritelty otsikko (yhteinen ICT- ja sähköisen asioinnin kehittämistyö) oli varsin laaja ja siksi työryhmässä sovittiin seuraavista periaatteista: työssä pyritään mahdollisimman paljon hyödyntämään jo meneillään olevaa kehitystyötä otsikon alueelta työ fokusoidaan tuottavuuden kannalta tärkeimmiksi määritellyille alueille Fokusalueiksi valittiin kaupunkien yhteisen tietohallintomallin kehittäminen sekä sähköisten palvelujen puolelta laaja kokonaan uuden asiakaspalvelumallin kehittäminen. Näitä kahta aluetta työstettiin yhteisissä työpajoissa ja lisäksi käytettiin hyväksi KuntaIT:ssä, SADe-ohjelmassa sekä Sitran Kuntaohjelmassa tehtävää työtä. Kummallekin alueelle on nyt tarjolla kaupungeille ja kunnille toimintamallit, joiden merkitys tavoiteltaessa tuottavuuden nousua on suuri. Kunnat voivat hyödyntää malleja itsenäisesti. Lisäksi sekä Valtiovarainministeriössä (KuntaIT, SADe-ohjelma) että kuntien omistamassa KPK ICT Oy:ssä on jo aloitettu näiden mallien laajan käyttöönoton tukeminen. 15

KuntaIT Mikä muuttuu kunnan tietotekniikassa? Terveydenhuollon Atk-päivät Mikkeli Heikki Lunnas

KuntaIT Mikä muuttuu kunnan tietotekniikassa? Terveydenhuollon Atk-päivät Mikkeli Heikki Lunnas KuntaIT Mikä muuttuu kunnan tietotekniikassa? Terveydenhuollon Atk-päivät Mikkeli 29.5.2006 Heikki Lunnas KuntaTIMEn keihäänkärjet 1. Julkisen hallinnon tietohallinnon ohjausmekanismien kehittäminen 2.

Lisätiedot

Kuntasektorin kokonaisarkkitehtuuri

Kuntasektorin kokonaisarkkitehtuuri Kuntasektorin kokonaisarkkitehtuuri Tilannekatsaus Kurttu 18.4.2013 Miksi kokonaisarkkitehtuuri? Julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuurilla tavoitellaan» Yhteentoimivuutta, tietojärjestelmissä, niiden

Lisätiedot

Maakuntien talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskus

Maakuntien talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskus Maakuntien talous ja henkilöstöhallinnon palvelukeskus 1 25.1.2017 Mikko Salmenoja Mitä on hyvä oivaltaa? Kunkin maakunnan oma taloushallinto ja HR on keskeinen toiminnallinen kokonaisuus, joille yhteinen

Lisätiedot

Kuntasektorin kokonaisarkkitehtuuri

Kuntasektorin kokonaisarkkitehtuuri Kuntasektorin kokonaisarkkitehtuuri Tilannekatsaus Kurttu 2.10.2012 Miksi kokonaisarkkitehtuuri? Julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuurilla tavoitellaan» Yhteentoimivuutta, tietojärjestelmissä, niiden

Lisätiedot

Kieku ohjausmalli ja elinkaaren hallinta. Tomi Hytönen Valtiovarainministeriö Henkilöstö- ja hallintopolitiikkaosasto

Kieku ohjausmalli ja elinkaaren hallinta. Tomi Hytönen Valtiovarainministeriö Henkilöstö- ja hallintopolitiikkaosasto Kieku ohjausmalli ja elinkaaren hallinta Tomi Hytönen Valtiovarainministeriö Henkilöstö- ja hallintopolitiikkaosasto Työryhmä VM asetti työryhmän tekemään esityksen Kieku-järjestelmän elinkaaren hallinnasta

Lisätiedot

TIETOHALLINTOLAKI (LUONNOS) Korkeakoulujen IT-päivät Erityisasiantuntija Olli-Pekka Rissanen

TIETOHALLINTOLAKI (LUONNOS) Korkeakoulujen IT-päivät Erityisasiantuntija Olli-Pekka Rissanen TIETOHALLINTOLAKI (LUONNOS) 13.10.2010 Korkeakoulujen IT-päivät Erityisasiantuntija Olli-Pekka Rissanen Keskeisenä tavoitteena Toteuttaa eduskunnan 7.12.2009 tekemä päätös, että hallituksen tulisi valmistella

Lisätiedot

TAPAS - puheenvuoro - TAPAS-päätösseminaari Tommi Oikarinen, VM / JulkICT

TAPAS - puheenvuoro - TAPAS-päätösseminaari Tommi Oikarinen, VM / JulkICT TAPAS - puheenvuoro - TAPAS-päätösseminaari 28.10.2011 Tommi Oikarinen, VM / JulkICT Projektin ensisijaisena tavoitteena on yhteisesti suunnitella ja arvioida alueellisen ja paikallisen tason tietojärjestelmäarkkitehtuurin

Lisätiedot

Avoimuus ja julkisen hallinnon tietohallinto. Yhteentoimivuutta avoimesti -seminaari Tommi Oikarinen, VM / JulkICT

Avoimuus ja julkisen hallinnon tietohallinto. Yhteentoimivuutta avoimesti -seminaari Tommi Oikarinen, VM / JulkICT Avoimuus ja julkisen hallinnon tietohallinto Yhteentoimivuutta avoimesti -seminaari 2.12.2011 Tommi Oikarinen, VM / JulkICT Yhteentoimivuus ja avoimuus Seminaarin aihe pakottaa määrittämään termit yhteentoimivuus

Lisätiedot

VAKAVA Valtakunnallinen kokonaisarkkitehtuurin suunnittelun ja kuvaamisen tukiprojekti

VAKAVA Valtakunnallinen kokonaisarkkitehtuurin suunnittelun ja kuvaamisen tukiprojekti VAKAVA Valtakunnallinen kokonaisarkkitehtuurin suunnittelun ja kuvaamisen tukiprojekti Karri Vainio, erityisasiantuntija, Kuntaliitto JUHTA 11.6.2014 sosiaali- ja terveydenhuollossa toiminnalliset tarpeet

Lisätiedot

JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 2. Liiketoimintamallit ja kyvykkyydet KA-suunnittelussa

JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 2. Liiketoimintamallit ja kyvykkyydet KA-suunnittelussa JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 2. Liiketoimintamallit ja kyvykkyydet KA-suunnittelussa Versio: Luonnos palautekierrosta varten Julkaistu: Voimassaoloaika: toistaiseksi

Lisätiedot

Sähköinen asiointi ja palvelut Miten tästä eteenpäin?

Sähköinen asiointi ja palvelut Miten tästä eteenpäin? Sähköinen asiointi ja palvelut Miten tästä eteenpäin? Kauko Hartikainen, Kuntaliitto Terveyskeskusten johdon neuvottelupäivät 10.2.2012 Tavoiteltavat toteutukset Realistisia ja konkreettisia Hyötyjä jo

Lisätiedot

Kuntien ICT-muutostukiohjelma. Kunta- ja palvelurakennemuutostuen ICT-tukiohjelman uudelleen asettaminen

Kuntien ICT-muutostukiohjelma. Kunta- ja palvelurakennemuutostuen ICT-tukiohjelman uudelleen asettaminen Kuntien ICT-muutostukiohjelma Kunta- ja palvelurakennemuutostuen ICT-tukiohjelman uudelleen asettaminen Ossi Korhonen 11.12.2014 ICT-muutostukiprojekteissa nyt mukana yhteensä 135 kuntaa ICT-muutostuki

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon tiedonhallinnan alueellista kehittämistä ohjaava viitearkkitehtuuri Kuntajohtajakokous

Sosiaali- ja terveydenhuollon tiedonhallinnan alueellista kehittämistä ohjaava viitearkkitehtuuri Kuntajohtajakokous Sosiaali- ja terveydenhuollon tiedonhallinnan alueellista kehittämistä ohjaava viitearkkitehtuuri Kuntajohtajakokous 12.6.2015 Pasi Oksanen 1 Tavoite ja lähtökohdat Tavoitteena aikaansaada Varsinais-Suomen

Lisätiedot

JHS-järjestelmä. Tommi Karttaavi

JHS-järjestelmä. Tommi Karttaavi JHS-järjestelmä Tommi Karttaavi 25.4.2007 JHS-järjestelmä JHS-suosituksia (julkisen hallinnon suositus) on laadittu vuodesta 1992 lähtien, jolloin JHS-järjestelmä korvasi VHS-järjestelmän Voimassa olevia

Lisätiedot

Kieku-hanke osana valtion talousja henkilöstöhallinnon uudistamista. Tomi Hytönen Valtiovarainministeriö

Kieku-hanke osana valtion talousja henkilöstöhallinnon uudistamista. Tomi Hytönen Valtiovarainministeriö Kieku-hanke osana valtion talousja henkilöstöhallinnon uudistamista Tomi Hytönen Valtiovarainministeriö Kieku numeroina Yhteinen Kieku-tietojärjestelmä korvaa vanhat (yli 100 kpl) talousja henkilöstöhallinnon

Lisätiedot

20 suurimman kaupungin tuottavuusohjelma

20 suurimman kaupungin tuottavuusohjelma 20 suurimman kaupungin tuottavuusohjelma Palveluprosessien ja -innovaatioiden kehittäminen Kärkihankkeet 4 ja 11 Tuottavuusohjelman kärkihankkeiden tulokset miten tästä eteenpäin? 17.11.2010 Tapio Soini,

Lisätiedot

Uusi ratkaisumalli kuntakentän ICT-haasteisiin

Uusi ratkaisumalli kuntakentän ICT-haasteisiin 1 Uusi ratkaisumalli kuntakentän ICT-haasteisiin Vaatimukset kuntien palveluille kasvavat Kunnat kohtaavat lähivuosina merkittäviä haasteita, joiden ratkaisemiseksi tarvitaan uusia keinoja työn tuottavuuden

Lisätiedot

JHS-järjestelmä ja avoimet teknologiat. Tommi Karttaavi

JHS-järjestelmä ja avoimet teknologiat. Tommi Karttaavi JHS-järjestelmä ja avoimet teknologiat Tommi Karttaavi 13.5.2008 JHS-järjestelmä (historiaa) Valtioneuvoston päätös valtionhallinnon sisäisistä standardeista 7.9.1977 Valtiovarainministeriö vahvisti valtionhallinnon

Lisätiedot

JUHTA:n kokonaisarkkitehtuurijaoston asettaminen

JUHTA:n kokonaisarkkitehtuurijaoston asettaminen JUHTA:n kokonaisarkkitehtuurijaoston asettaminen JUHTA 28.2.2013 neuvotteleva virkamies Jukka Uusitalo Organisaation kokonaissuunnitelma = kokonaisarkkitehtuuri Organisaatio X Visio, strategia, toiminnan

Lisätiedot

Valtori tänään ja huomenna Valtorin strategia. Valtorin asiakaspäivä 30.10.2014 Toimitusjohtaja Kari Pessi

Valtori tänään ja huomenna Valtorin strategia. Valtorin asiakaspäivä 30.10.2014 Toimitusjohtaja Kari Pessi Valtori tänään ja huomenna Valtorin strategia Valtorin asiakaspäivä 30.10.2014 Toimitusjohtaja Kari Pessi MUUTOS = MAHDOLLISUUS JA HAASTE On etuoikeus olla toteuttamassa muutosta ja ottaa haaste vastaan.

Lisätiedot

Näkökulmia hallitusohjelmaan, digitalisaatioon ja toimintamme kehittämiseen - Mitä tulisi tehdä ja mitä teemme yhdessä, mikä on TIETOKEKOn ja

Näkökulmia hallitusohjelmaan, digitalisaatioon ja toimintamme kehittämiseen - Mitä tulisi tehdä ja mitä teemme yhdessä, mikä on TIETOKEKOn ja Näkökulmia hallitusohjelmaan, digitalisaatioon ja toimintamme kehittämiseen - Mitä tulisi tehdä ja mitä teemme yhdessä, mikä on TIETOKEKOn ja JUHTAn roolit? Seminaari 09.06.2015 Sirpa Alitalo & Markku

Lisätiedot

Mitä talous- ja henkilöstöhallintostrategiat 2020 edellyttävät asiantuntijoiden osaamiselta? asiantuntijan ammattiroolin muutos

Mitä talous- ja henkilöstöhallintostrategiat 2020 edellyttävät asiantuntijoiden osaamiselta? asiantuntijan ammattiroolin muutos Mitä talous- ja henkilöstöhallintostrategiat 2020 edellyttävät asiantuntijoiden osaamiselta? asiantuntijan ammattiroolin muutos Kieku käyttäjäfoorumi 6.5.2015 Maileena Tervaportti ja Mari Näätsaari Taustaa

Lisätiedot

Asiakaspalvelun uusi toimintamalli autetaan asiakasta digitaalisten palveluiden käytössä (AUTA)

Asiakaspalvelun uusi toimintamalli autetaan asiakasta digitaalisten palveluiden käytössä (AUTA) Muistio 3.5.2016 1 (5) Liite 1 Asiakaspalvelun uusi toimintamalli autetaan asiakasta digitaalisten palveluiden käytössä (AUTA) 1 Tausta ja tavoite Pääministeri Juha Sipilän hallitusohjelmaan on kirjattu

Lisätiedot

Kokonaisarkkitehtuuri julkisessa hallinnossa. ICT muutostukiseminaari neuvotteleva virkamies Jari Kallela

Kokonaisarkkitehtuuri julkisessa hallinnossa. ICT muutostukiseminaari neuvotteleva virkamies Jari Kallela Kokonaisarkkitehtuuri julkisessa hallinnossa ICT muutostukiseminaari 8.10.2014 neuvotteleva virkamies Jari Kallela Sisältö Miksi kokonaisarkkitehtuuria tarvitaan julkisessa hallinnossa? Mitä tuloksia kokonaisarkkitehtuurista

Lisätiedot

Julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuurijaoston työsuunnitelma 2014

Julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuurijaoston työsuunnitelma 2014 Suunnitelma Valtiovarainministeriö/Julkisen hallinnon ICT - toiminto/vaatimukset ja suositukset JHKA-sihteeristö 22.1.2014 Julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuurijaoston työsuunnitelma 2014 Julkisen hallinnon

Lisätiedot

Valtion taloushallinnon kokonaisarkkitehtuurin tavoitetila

Valtion taloushallinnon kokonaisarkkitehtuurin tavoitetila Valtion taloushallinnon kokonaisarkkitehtuurin tavoitetila Valtion taloushallintopäivä 18.11.2015 Olli Ahonen Valtiokonttori Sisällys Johdanto Visio ja tavoitteet 1. Toiminta-arkkitehtuuri - Palvelut -

Lisätiedot

Alueiden ja kuntien yhteistyö sosiaali- ja terveydenhuollon tiedonhallinnassa, tilanne

Alueiden ja kuntien yhteistyö sosiaali- ja terveydenhuollon tiedonhallinnassa, tilanne www.kunnat.net/akusti Alueiden ja kuntien yhteistyö sosiaali- ja terveydenhuollon tiedonhallinnassa, tilanne Sairaanhoitopiirien ja sosiaali- ja terveysjohdon tapaaminen Kuntatalo 5.5.2015 Minna Saario

Lisätiedot

JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 4. Soveltamisohje perustason kuvauksien tuottamiseen

JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 4. Soveltamisohje perustason kuvauksien tuottamiseen JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 4. Soveltamisohje perustason kuvauksien tuottamiseen Versio: Luonnos palautekierrosta varten Julkaistu: Voimassaoloaika: toistaiseksi Sisällys

Lisätiedot

KUNTA- JA PALVELURAKENNEMUUTOSTEN ICT-TUKIOHJELMA. Tilannekatsaus JUHTA, Tommi Oikarinen

KUNTA- JA PALVELURAKENNEMUUTOSTEN ICT-TUKIOHJELMA. Tilannekatsaus JUHTA, Tommi Oikarinen KUNTA- JA PALVELURAKENNEMUUTOSTEN ICT-TUKIOHJELMA Tilannekatsaus JUHTA, 11.6.2013 Tommi Oikarinen Kuntauudistuksen muutostukiohjelma Hallituksen 5.6.2012 linjausten mukaisesti kunnille käynnistetään kuntauudistukseen

Lisätiedot

Kuntasektorin asianhallinnan viitearkkitehtuuri 1.0. Kuntamarkkinat Tuula Seppo, erityisasiantuntija

Kuntasektorin asianhallinnan viitearkkitehtuuri 1.0. Kuntamarkkinat Tuula Seppo, erityisasiantuntija Kuntasektorin asianhallinnan viitearkkitehtuuri 1.0 Kuntamarkkinat 14.9.2016 Tuula Seppo, erityisasiantuntija Kuntasektorin asianhallinnan viitearkkitehtuuri 1.0 Hallinnon toimintatapojen digitalisointi

Lisätiedot

Yhtenäisempi henkilöstöhallinto, tehokkaat toimintatavat. Valtion henkilöstöjohtamisen iso kuva 2020

Yhtenäisempi henkilöstöhallinto, tehokkaat toimintatavat. Valtion henkilöstöjohtamisen iso kuva 2020 Yhtenäisempi henkilöstöhallinto, tehokkaat toimintatavat Valtion henkilöstöjohtamisen iso kuva 2020 Miksi tämä työ tehtiin? Henkilöstöhallinto on osa henkilöstöjohtamisen kokonaisuutta. Valtion henkilöstöjohtamisessa

Lisätiedot

JHS-jaoston toiminta ja tavoitteet. JUHTA:n syysseminaari Kuntatalolla

JHS-jaoston toiminta ja tavoitteet. JUHTA:n syysseminaari Kuntatalolla JHS-jaoston toiminta ja tavoitteet JUHTA:n syysseminaari Kuntatalolla 19.9.2013 Toiminnan tavoitteiden ja painopisteiden määrittely Keinot JHS Tavoite Mitä ja minkälaisia suosituksia tavoitteiden toteutumisen

Lisätiedot

Kuntien Palvelukeskus hanke Tietohallinnon ja johdon ajankohtaisfoorumi 19.8 Helsinki, Sokos Hotel Presidentti, Eteläinen Rautatiekatu 4 Ilkka

Kuntien Palvelukeskus hanke Tietohallinnon ja johdon ajankohtaisfoorumi 19.8 Helsinki, Sokos Hotel Presidentti, Eteläinen Rautatiekatu 4 Ilkka Kuntien Palvelukeskus hanke Tietohallinnon ja johdon ajankohtaisfoorumi 19.8 Helsinki, Sokos Hotel Presidentti, Eteläinen Rautatiekatu 4 Ilkka Pirskanen, SITRAn Kuntaohjelma ilkka.pirskanen@bearingpointconsulting.com,

Lisätiedot

Tietojärjestelmät muutoksessa: Alueiden ja kuntien sote - kokonaisarkkitehtuurityö

Tietojärjestelmät muutoksessa: Alueiden ja kuntien sote - kokonaisarkkitehtuurityö Tietojärjestelmät muutoksessa: Alueiden ja kuntien sote - kokonaisarkkitehtuurityö Kuntamarkkinat 11.9.2014 Juha Rannanheimo Ratkaisupäällikkö, sosiaali- ja terveydenhuollon ratkaisut + Kuntaliiton toimeksiannosta

Lisätiedot

Sähköisen asioinnin kehittäminen julkisessa hallinnossa SADe- ohjelma. Valtio Expo 2009 Helsinki Ylijohtaja Silja Hiironniemi

Sähköisen asioinnin kehittäminen julkisessa hallinnossa SADe- ohjelma. Valtio Expo 2009 Helsinki Ylijohtaja Silja Hiironniemi Sähköisen asioinnin kehittäminen julkisessa hallinnossa SADe- ohjelma Valtio Expo 2009 Helsinki 7.5.2009 Ylijohtaja Silja Hiironniemi Taustaa Hallitusohjelman mukaisesti julkisen hallinnon toimintaa, palvelurakenteita,

Lisätiedot

Tuottavuusohjelman työsuunnitelman sisältö

Tuottavuusohjelman työsuunnitelman sisältö Tuottavuusohjelman työsuunnitelman sisältö 1 20 suurimman kaupungin tuottavuusohjelmat Hallitus linjasi politiikkariihessään 24.2.2009, että 20 suurinta kuntaa laatii palveluidensa kehittämiseksi tuottavuusohjelmat.

Lisätiedot

Kansallinen palveluarkkitehtuuri Tilannekatsaus JUHTA O-P Rissanen

Kansallinen palveluarkkitehtuuri Tilannekatsaus JUHTA O-P Rissanen Kansallinen palveluarkkitehtuuri Tilannekatsaus JUHTA 5.2.2013 O-P Rissanen 5.2.2014 Mistä palveluarkkitehtuuri koostuu? Talpol päätöksestä 19.11.2013 kansallinen palveluväylä (tiedonvälityskerros) kansallinen

Lisätiedot

Koulutuksen tietojärjestelmien kehittäminen JY:ssä. IT-palvelut Markku Närhi

Koulutuksen tietojärjestelmien kehittäminen JY:ssä. IT-palvelut Markku Närhi Koulutuksen tietojärjestelmien kehittäminen JY:ssä IT-palvelut Markku Närhi Koulutuksen tietojärjestelmien kehittäminen - taustaa Modernit verkkopalvelut ovat osa korkeakoulujen opiskelun ja opetuksen

Lisätiedot

PoSoTe hanke II vaihe. Valmistelutehtävät Valmistelun linjaukset ja periaatteet Valmistelutyön organisointi Aikataulu

PoSoTe hanke II vaihe. Valmistelutehtävät Valmistelun linjaukset ja periaatteet Valmistelutyön organisointi Aikataulu PoSoTe hanke II vaihe Valmistelutehtävät Valmistelun linjaukset ja periaatteet Valmistelutyön organisointi Aikataulu Valmistelua ohjaava rakenne Maakuntauudistuksen valmistelu / PoSoTe Maakuntavaltuusto

Lisätiedot

Tieran kuntayhteiset ratkaisut ja yhteistyö muutoksen mahdollistajana. Copyright Kuntien Tiera Oy 0

Tieran kuntayhteiset ratkaisut ja yhteistyö muutoksen mahdollistajana. Copyright Kuntien Tiera Oy 0 Tieran kuntayhteiset ratkaisut ja yhteistyö muutoksen mahdollistajana Copyright Kuntien Tiera Oy 0 Tiera lyhyesti Tiera on kuntatoimijoiden omistama osakeyhtiö, joka järjestää palveluita omistajilleen

Lisätiedot

Arkkitehtuurityö kunnassa

Arkkitehtuurityö kunnassa Arkkitehtuurityö kunnassa Varkauden kaupungin kokonaisarkkitehtuuri Petri Kapanen Varkauden kaupunki, Maankäyttö 1 Tietohallintolaki Kokonaisarkkitehtuurin kuvausmenetelmien ja kansallisesti yhteisiksi

Lisätiedot

SOTE-UUDISTUKSEN ETENEMINEN JA VAIKUTUKSET ICT- YHTEISTYÖHÖN

SOTE-UUDISTUKSEN ETENEMINEN JA VAIKUTUKSET ICT- YHTEISTYÖHÖN SOTE-UUDISTUKSEN ETENEMINEN JA VAIKUTUKSET ICT- YHTEISTYÖHÖN POHJOIS-SUOMEN TILANNEKATSAUS JUHA KORPELAINEN HALLINTOYLILÄÄKRI, PPSHP TIETOHALLINTOYHTEISTYÖN OHJAUS- RYHMÄ 20.2.2015 1. Pohjois-Suomessa

Lisätiedot

VAKAVA Valtakunnallinen kokonaisarkkitehtuurin suunnittelun ja kuvaamisen tukiprojekti

VAKAVA Valtakunnallinen kokonaisarkkitehtuurin suunnittelun ja kuvaamisen tukiprojekti VAKAVA Valtakunnallinen kokonaisarkkitehtuurin suunnittelun ja kuvaamisen tukiprojekti Karri Vainio, erityisasiantuntija, Kuntaliitto Kansallisen projektin projektipäällikkö 18.4.2013 sosiaali- ja terveydenhuollossa

Lisätiedot

Työpaja 3: Kohdealueyhteistyö ja toimialarajat ylittävät kehittämiskohteet

Työpaja 3: Kohdealueyhteistyö ja toimialarajat ylittävät kehittämiskohteet Työpaja 3: Kohdealueyhteistyö ja toimialarajat ylittävät kehittämiskohteet Lähtötilanne Kuntien rooli kohde-alueille liittyvien palveluiden järjestäjinä ja tuottajina vaihtelee huomattavasti Kaikkia kohde-alueeseen

Lisätiedot

Vastausten ja tulosten luotettavuus. 241 vastausta noin 10 %:n vastausprosentti tyypillinen

Vastausten ja tulosten luotettavuus. 241 vastausta noin 10 %:n vastausprosentti tyypillinen Vastausten ja tulosten luotettavuus Vastaukset 241 vastausta noin 10 %:n vastausprosentti tyypillinen Kansainväliset IT:n hallinnan hyvät käytännöt. Luotettavuusnäkökohdat Kokemukset ja soveltamisesimerkit

Lisätiedot

JHS-järjestelmä ja standardit. Pekka Niemi JHS-projektipäällikkö Valtiovarainministeriö, KuntaIT-yksikkö

JHS-järjestelmä ja standardit. Pekka Niemi JHS-projektipäällikkö Valtiovarainministeriö, KuntaIT-yksikkö JHS-järjestelmä ja standardit Pekka Niemi JHS-projektipäällikkö Valtiovarainministeriö, KuntaIT-yksikkö 9.6.2010 1 JHS-järjestelmän historiaa Valtioneuvosto päätti valtionhallinnon sisäisistä standardeista

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisen kokonaisarkkitehtuurityön käynnistäminen

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisen kokonaisarkkitehtuurityön käynnistäminen Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisen kokonaisarkkitehtuurityön käynnistäminen 4.12.2012 Kokonaisarkkitehtuuri hyvinvointipalveluissa seminaari Riitta Häkkinen, erikoissuunnittelija THL / OPER Esityksen

Lisätiedot

Kokonaisarkkitehtuuri julkisessa hallinnossa 2016

Kokonaisarkkitehtuuri julkisessa hallinnossa 2016 Kokonaisarkkitehtuuri julkisessa hallinnossa 2016 14.12.2016 Jari Kallela JUHTA JulkICT Sisältö Yhteentoimivuuden haaste Kokonaisarkkitehtuurikyvykkyyden edistyminen Uudistuva sisältö Tietohallintolaki

Lisätiedot

Miten suunnittelu- ja kehitystyötä toteutetaan arkkitehtuurilähtöisesti

Miten suunnittelu- ja kehitystyötä toteutetaan arkkitehtuurilähtöisesti Ohjelmapolku: Otsikko: Strategiasta johtamalla toteutukseen KA-työ mahdollistajana strategioiden toteutukseen Miten suunnittelu- ja kehitystyötä toteutetaan arkkitehtuurilähtöisesti Miten korkeakoulun

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 15 päivänä kesäkuuta 2011. 634/2011 Laki. julkisen hallinnon tietohallinnon ohjauksesta

Julkaistu Helsingissä 15 päivänä kesäkuuta 2011. 634/2011 Laki. julkisen hallinnon tietohallinnon ohjauksesta SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 15 päivänä kesäkuuta 2011 634/2011 Laki julkisen hallinnon tietohallinnon ohjauksesta Annettu Helsingissä 10 päivänä kesäkuuta 2011 Eduskunnan päätöksen mukaisesti

Lisätiedot

Valtakunnallista kehitystyötä missä mennään SADe-ohjelma?

Valtakunnallista kehitystyötä missä mennään SADe-ohjelma? Valtakunnallista kehitystyötä missä mennään SADe-ohjelma? Sähköiset palvelut tulevaisuuden haltuunotto, Rovaniemi 5.6.2013 Ohjelmakoordinaattori Ira Alanko Näkökulmia SADe-ohjelmaan Kuinka toimii valtakunnallinen

Lisätiedot

Kansallis-alueellisen kokonaisarkkitehtuurin kehittäminen, alueellisen kehittämisen tukeminen? 28.10.2011 Sinikka Ripatti

Kansallis-alueellisen kokonaisarkkitehtuurin kehittäminen, alueellisen kehittämisen tukeminen? 28.10.2011 Sinikka Ripatti Kansallis-alueellisen kokonaisarkkitehtuurin kehittäminen, alueellisen kehittämisen tukeminen? 28.10.2011 Sinikka Ripatti Sisältö Tarve kuntien ja alueiden väliseen yhteistoimintaan tiedonhallinnan kehittämisessä

Lisätiedot

Tietoturvapolitiikka

Tietoturvapolitiikka Valtiokonttori Ohje 1 (6) Tietoturvapolitiikka Valtion IT -palvelukeskus Valtiokonttori Ohje 2 (6) Sisällysluettelo 1 Johdanto... 3 2 Tietoturvallisuuden kattavuus ja rajaus Valtion IT-palvelukeskuksessa...

Lisätiedot

Arkkitehtuurinäkökulma

Arkkitehtuurinäkökulma Sähköisen arkistoinnin haasteet Arkkitehtuurinäkökulma JHS-seminaari 14.11.2006, Satakuntatalo Aki Siponen Valtiovarainministeriö Valtion IT-toiminnan johtamisyksikkö Sähköisen arkistoinnin haasteet Arkkitehtuurinäkökulma

Lisätiedot

Sitran esitys kuntien ICT- ja talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskusten perustamiseksi/aiesopimukset

Sitran esitys kuntien ICT- ja talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskusten perustamiseksi/aiesopimukset Johtotiimi 101 15.10.2009 Seutuhallitus 173 06.11.2009 Yhtymähallitus 76 12.05.2010 Yhtymähallitus 98 02.06.2010 Sitran esitys kuntien ICT- ja talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskusten perustamiseksi/aiesopimukset

Lisätiedot

SADe-ohjelma tilanne ja eteneminen

SADe-ohjelma tilanne ja eteneminen SADe-ohjelma tilanne ja eteneminen 20 suurimman kunnan tuottavuusohjelmakeskustelutilaisuus 3.9.2009 Ylijohtaja Silja Hiironniemi Taustaa Hallitusohjelman mukaisesti julkisen hallinnon toimintaa, palvelurakenteita,

Lisätiedot

Tuloksellisuutta tekemässä Tietopolitiikka, ICT ja TORI

Tuloksellisuutta tekemässä Tietopolitiikka, ICT ja TORI Tuloksellisuutta tekemässä Tietopolitiikka, ICT ja TORI JulkICT-toiminto, strateginen ohjaus Neuvotteleva virkamies, yksikön päällikkö Riku Jylhänkangas VATU 29.5.2013 Tuloksellisuutta tekemässä Tehokkaat

Lisätiedot

Terveydenhuollon alueellisen ja paikallisen kokonaisarkkitehtuurin hallintamallin suunnitteluprojekti 4/11 11/

Terveydenhuollon alueellisen ja paikallisen kokonaisarkkitehtuurin hallintamallin suunnitteluprojekti 4/11 11/ Terveydenhuollon alueellisen ja paikallisen kokonaisarkkitehtuurin hallintamallin suunnitteluprojekti 4/11 11/11 28.10.2011 Karri Vainio Sisältö Arkkitehtuurinhallinnan tavoitteet Rajaukset Lähtötilanne

Lisätiedot

Avoimen lähdekoodin ohjelmistot julkisessa hallinnossa

Avoimen lähdekoodin ohjelmistot julkisessa hallinnossa Avoimen lähdekoodin ohjelmistot julkisessa hallinnossa Ohjelmistotuotteen hallinta ja hallinnointi 22.4.2015 Mikael Vakkari, neuvotteleva virkamies. VM Strategisten linjausten perusteemat Avoimuus Hallinto,

Lisätiedot

Viitearkkitehtuurin suunnitteluprosessi. Ohje. v.0.7

Viitearkkitehtuurin suunnitteluprosessi. Ohje. v.0.7 Viitearkkitehtuurin suunnitteluprosessi Ohje v.0.7 Viitearkkitehtuurin suunnitteluprosessi XX.XX.201X 2 (13) Sisällys 1. Johdanto... 3 2. Viitearkkitehtuurin suunnitteluprosessin vaiheet... 3 2.1. Vaihe

Lisätiedot

Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 2013 2015. Tampereen kaupunki

Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 2013 2015. Tampereen kaupunki Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 2013 2015 Tampereen kaupunki 28.3.2013 TAMPERE Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 1 PAIKKATIETO JA PAIKKATIETOINFRASTRUKTUURI KÄSITTEENÄ Paikkatiedolla tarkoitetaan

Lisätiedot

JUHTA kokous JHS 179 v 2.0 esittely VM

JUHTA kokous JHS 179 v 2.0 esittely VM JUHTA kokous JHS 179 v 2.0 esittely VM 27.01.2017 Hannu Ojala Kokonaisarkkitehtuuri JHS 179 uudistuu JHS 179 v2.0 on huomattavasti kattavampi kokonaisuus kuin edeltävä JHS 179 v1.0. Se tarjoaa päästä-päähän

Lisätiedot

Korkeakoululaitoksen tietohallinnon kehittäminen & julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuuri

Korkeakoululaitoksen tietohallinnon kehittäminen & julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuuri Korkeakoululaitoksen tietohallinnon kehittäminen & julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuuri 30.10.2012 Ilmari Hyvönen Korkeakoulu- ja tiedepolitiikan osasto Aiheita Tietohallintolaki ja julkisen hallinnon

Lisätiedot

Sote-rakenneuudistus Jukka Mattila lääkintöneuvos STM

Sote-rakenneuudistus Jukka Mattila lääkintöneuvos STM Sote-rakenneuudistus 2013 Jukka Mattila lääkintöneuvos STM Järjestämisvastuussa olevalle taholle kuuluu omalta osaltaan vastuu väestön hyvinvoinnista ja terveydestä Tähän sisältyy vastuu väestön hyvinvoinnin

Lisätiedot

Julkisen hallinnon ICT-linjauksien vaikutukset kuntien ICT-muutoksessa

Julkisen hallinnon ICT-linjauksien vaikutukset kuntien ICT-muutoksessa Julkisen hallinnon ICT-linjauksien vaikutukset kuntien ICT-muutoksessa ICT-johtaja Anna-Maija Karjalainen Kuntien ICT-palvelut rakenneuudistuksessa 26.2.2015 Neljä kansallista strategiaa Asiakkuusstrategia

Lisätiedot

TIEDONHALLINNAN KEHITTÄMINEN KANSALLISESTI OYS ERVA ALUEELLA SAIRAANHOITOPIIREISSÄ SIRPA HAKAMAA & MERJA HAAPAKORVA-KALLIO

TIEDONHALLINNAN KEHITTÄMINEN KANSALLISESTI OYS ERVA ALUEELLA SAIRAANHOITOPIIREISSÄ SIRPA HAKAMAA & MERJA HAAPAKORVA-KALLIO TIEDONHALLINNAN KEHITTÄMINEN KANSALLISESTI OYS ERVA ALUEELLA SAIRAANHOITOPIIREISSÄ SIRPA HAKAMAA & MERJA HAAPAKORVA-KALLIO Rahoittaa Kaste-hankkeen kautta STM säätää lakeja ja ohjaa kansallisella tasolla

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriön näkökulma sote-muutokseen ja tietohallintoyhteistyöhön

Sosiaali- ja terveysministeriön näkökulma sote-muutokseen ja tietohallintoyhteistyöhön Sosiaali- ja terveysministeriön näkökulma sote-muutokseen ja tietohallintoyhteistyöhön Terveydenhuollon atk-päivät 12.-13.5.2015 Maritta Korhonen Kehittämispäällikkö Esityksen sisältö Sote-uudistuksen

Lisätiedot

ODA = Omahoito ja digitaaliset arvopalvelut

ODA = Omahoito ja digitaaliset arvopalvelut ODA = Omahoito ja digitaaliset arvopalvelut Shp:en ja Sote-johdon tapaaminen 5.5.2015 Tuula Heinänen Uudet Omahoitopalvelut 2 Mitä uutta? Korvaa nyt käytössä olevia yksittäisiä kuntakohtaisia ratkaisuja

Lisätiedot

Tietohallintolaki ja yhteinen arkkitehtuuri. Paikkatiedon viitearkkitehtuurityön työpaja Tommi Oikarinen, VM, JulkICT

Tietohallintolaki ja yhteinen arkkitehtuuri. Paikkatiedon viitearkkitehtuurityön työpaja Tommi Oikarinen, VM, JulkICT Tietohallintolaki ja yhteinen arkkitehtuuri Paikkatiedon viitearkkitehtuurityön työpaja 25.11.2011 Tommi Oikarinen, VM, JulkICT Laki julkisen hallinnon tietohallinnon ohjauksesta Tavoite: tehostaa julkisen

Lisätiedot

Kuntasektorin yhteineset viitearkkitehtuurit Tiedon- ja asianhallinta Johtamisjärjestelmä

Kuntasektorin yhteineset viitearkkitehtuurit Tiedon- ja asianhallinta Johtamisjärjestelmä Kuntasektorin yhteineset viitearkkitehtuurit Tiedon- ja asianhallinta Johtamisjärjestelmä Kurttu-seminaari 2013 18.4.2013 Helsinki Heini Holopainen, Sari Valli Sisältö Tiedon- ja asianhallinnan viitearkkitehtuuri

Lisätiedot

LARK alkutilannekartoitus

LARK alkutilannekartoitus 1 LARK alkutilannekartoitus 1 Toimintojen tarkastelu kokonaisuutena Suunnittelu Koulutuksen järjestäjällä on dokumentoitu toimintajärjestelmä, jonka avulla se suunnittelee ja ohjaa toimintaansa kokonaisvaltaisesti

Lisätiedot

Eduskunnan hallintovaliokunnan kannanotto tietohallintolain vaikutuksiin. JUHTA Sami Kivivasara

Eduskunnan hallintovaliokunnan kannanotto tietohallintolain vaikutuksiin. JUHTA Sami Kivivasara Eduskunnan hallintovaliokunnan kannanotto tietohallintolain vaikutuksiin JUHTA 14.4.2015 Sami Kivivasara VM:n Selvitys tietohallintolain toimeenpanosta Hyväksyessään tietohallintolain eduskunta edellytti

Lisätiedot

Asiakkaan valinnanvapaus laajenee alkaen

Asiakkaan valinnanvapaus laajenee alkaen Asiakkaan valinnanvapaus laajenee 1.1.2019 alkaen Uudet maakunnat alkavat vastata sosiaali ja terveyspalvelujen järjestämisestä alueensa asukkaille 1.1.2019. Asiakas voi valita palvelun julkisen, yksityisen

Lisätiedot

Liikeidea. Etunimi Sukunimi

Liikeidea. Etunimi Sukunimi Liikeidea Funidata Oy on perustettu maaliskuussa 2016 Tampereen yliopiston, Jyväskylän yliopiston, Aalto-yliopiston ja Helsingin yliopiston yhteisen Opintohallinnon tietojärjestelmän modernisointi OTM-hankkeen

Lisätiedot

Kommenttipuheenvuoro: AMK-sektorin näkökulma

Kommenttipuheenvuoro: AMK-sektorin näkökulma Kommenttipuheenvuoro: AMK-sektorin näkökulma Turo Kilpeläinen Toimitusjohtaja/rehtori Kajaanin Ammattikorkeakoulu Oy turo.kilpelainen@kamk.fi 044 7101 600 1 Yhdessä ja/vai erikseen ICT:n eri osa-alueilla

Lisätiedot

MITÄ TIETOHALLINTOLAKI TUO TULLESSAAN? Mikael Kiviniemi Julkisen hallinnon ICT-toiminto

MITÄ TIETOHALLINTOLAKI TUO TULLESSAAN? Mikael Kiviniemi Julkisen hallinnon ICT-toiminto MITÄ TIETOHALLINTOLAKI TUO TULLESSAAN? Mikael Kiviniemi Julkisen hallinnon ICT-toiminto 3.5.2011 Laki julkisen hallinnon tietohallinnon ohjauksesta Lain tavoitteena on luoda toimivalta ja ohjausmalli,

Lisätiedot

Sosiaalialan tiedonhallinta

Sosiaalialan tiedonhallinta Sosiaalialan tiedonhallinta Mitä Tikesos-hankkeen jälkeen? KASTE Itä- ja Keski-Suomen alueellinen johtoryhmä 21.12.2011 Antero Lehmuskoski Itä-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Tieto on hallussa Milloin

Lisätiedot

Kuntien talous- ja toimintatietojen, tilastoinnin ja tietohuollon kehittämisohjelma (Kuntatieto ohjelma) Jani Heikkinen valtiovarainministeriö

Kuntien talous- ja toimintatietojen, tilastoinnin ja tietohuollon kehittämisohjelma (Kuntatieto ohjelma) Jani Heikkinen valtiovarainministeriö Kuntien talous- ja toimintatietojen, tilastoinnin ja tietohuollon kehittämisohjelma (Kuntatieto ohjelma) valtiovarainministeriö Kuntatieto-ohjelman kehittämistyön kohde Kansalaiset Yritykset Johtaminen

Lisätiedot

Kuntien Kansalliseen palveluarkkitehtuuriin liittyminen. Kunta-KaPA

Kuntien Kansalliseen palveluarkkitehtuuriin liittyminen. Kunta-KaPA Kuntien Kansalliseen palveluarkkitehtuuriin liittyminen Kunta-KaPA JUHTA 14.10.2015 Kunta-KaPA Kuntaliittoon on perustettu projektitoimisto, jonka tehtävänä on tukea ja edesauttaa Kansallisen Palveluarkkitehtuurin

Lisätiedot

JHS- seminaari Uudet suositukset ICT- palvelujen kehittämiseen

JHS- seminaari Uudet suositukset ICT- palvelujen kehittämiseen JHS- seminaari Uudet suositukset ICT- palvelujen kehittämiseen Miten toiminnan tehokkuutta/hankinnan hyötyjä voidaan mitata Oulun kaupunki/tietohallinto Kaisa Kekkonen 24.11.2009 Kustannus-hyötyanalyysi

Lisätiedot

JHS 134 ja 142 päivittäminen sekä JHS 138 kumoaminen

JHS 134 ja 142 päivittäminen sekä JHS 138 kumoaminen JHS 134 ja 142 päivittäminen sekä JHS 138 kumoaminen 1(8) Sisällysluettelo 1. Hankkeen lähtökohdat... 3 1.1 Hankkeen perustamisen tausta... 3 1.2 Hankkeen tavoitteet... 3 1.3 Hankkeen sidosryhmät... 3

Lisätiedot

Jyväskylän seudun kuntien ICT muutostuen toteutusprojekti. Toteutussuunnitelma

Jyväskylän seudun kuntien ICT muutostuen toteutusprojekti. Toteutussuunnitelma 7.1.2014 Liite 1 Jyväskylän seudun kuntien ICT muutostuen toteutusprojekti Toteutussuunnitelma Versio 0.2 7.1.2014 Jyväskylän seudun kunnat Valtiovarainministeriö 2 (16) Sisällys Sisällys... 2 Dokumentin

Lisätiedot

PSSHP Tietohallintostrategia

PSSHP Tietohallintostrategia PSSHP Tietohallintostrategia 2013-2018 v. 1.1 27.6.2014 1 Tietohallinnon visio 2018 Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin (KYS ERVA) alueella on käytössä edistykselliset potilaiden ja henkilöstön tarpeista

Lisätiedot

Valmistelevan työryhmän ehdotus ja 3.6. käydyt keskustelut. Pekka Linna,

Valmistelevan työryhmän ehdotus ja 3.6. käydyt keskustelut. Pekka Linna, Valmistelevan työryhmän ehdotus ja 3.6. käydyt keskustelut Pekka Linna, 2.9.2014 Yhteistyöryhmän perustaminen Opintohallinnon ja tietohallinnon verkostot päättivät 3.6.2014 perustaa yhteistyöryhmän tukemaan

Lisätiedot

Kieku-hanke päättyy. Mitä saimme aikaan?

Kieku-hanke päättyy. Mitä saimme aikaan? Kieku-hanke päättyy. Mitä saimme aikaan? Tavoitteet Kieku-hankkeen tavoitteena: Kieku-ratkaisun tavoitteena: toteuttaa Kieku-ratkaisu (prosessit ja järjestelmä) parantaa valtion talous- ja henkilöstöhallinnon

Lisätiedot

Digitalisaatio sote- ja maakuntauudistuksessa

Digitalisaatio sote- ja maakuntauudistuksessa Digitalisaatio sote- ja maakuntauudistuksessa Varsinais-Suomen kuntapäivä 17.3.2016 Minna Saario Projektipäällikkö, AKUSTI-foorumi Aineisto: www.kunnat.net/maakuntatilaisuudet Muutoksen lähtökohtia Miten

Lisätiedot

Julkisen hallinnon ICT strategia Valmistelun tilannekatsaus

Julkisen hallinnon ICT strategia Valmistelun tilannekatsaus Julkisen hallinnon ICT strategia 2012 2020 Valmistelun tilannekatsaus 20.9.2012 Tavoite: konkreettinen ja innostava sekä toteuttamiskelpoinen julkisen hallinnon ICT strategia Perusta: Haasteet: Hallitusohjelma

Lisätiedot

JULKISEN HALLINNON SÄHKÖISEN ASIOINNIN VIITEARKKITEHTUURI. Kuntaliitto Hannu Ojala Neuvotteleva virkamies/julkict

JULKISEN HALLINNON SÄHKÖISEN ASIOINNIN VIITEARKKITEHTUURI. Kuntaliitto Hannu Ojala Neuvotteleva virkamies/julkict JULKISEN HALLINNON SÄHKÖISEN ASIOINNIN VIITEARKKITEHTUURI Kuntaliitto 02.10.2012 Hannu Ojala Neuvotteleva virkamies/julkict Lähtökohdat Laaditaan kokonaisarkkitehtuuri tietylle sektorille, joka menee läpi

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä koskevan lainsäädännön peruslinjauksia

Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä koskevan lainsäädännön peruslinjauksia Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä koskevan lainsäädännön peruslinjauksia Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki Rovaniemi 4.10.2011 Lainsäädännön uudistamisen tilanne Terveydenhuoltolaki (1326/2010)

Lisätiedot

Suunnitelma Itä-Uudenmaan sote-palvelutuotannon käynnistämiseksi

Suunnitelma Itä-Uudenmaan sote-palvelutuotannon käynnistämiseksi Suunnitelma Itä-Uudenmaan sote-palvelutuotannon käynnistämiseksi Itä-Uudenmaan sote-palvelutuotannon valmistelu Itä-Uudenmaan valmistelutyö tehdään osana koko Uudenmaan sote-alueen ja valtakunnallisen

Lisätiedot

Tavoitteena integraatio yhteiset asiakkuudet ja palveluiden yhteensovittaminen muutoksen ytimessä

Tavoitteena integraatio yhteiset asiakkuudet ja palveluiden yhteensovittaminen muutoksen ytimessä Tavoitteena integraatio yhteiset asiakkuudet ja palveluiden yhteensovittaminen muutoksen ytimessä FinDRG-verkostohankkeen kick-off-tilaisuus 7.9.2016 Johtaja, sosiaali ja terveys Sote- ja maakuntauudistus

Lisätiedot

Maakuntien ja kuntien kansallinen ja alueellinen yhteistyö. Maakuntien Sote ICT muutos isokuva. Selvityshenkilö Pekka Kantola 24.5.

Maakuntien ja kuntien kansallinen ja alueellinen yhteistyö. Maakuntien Sote ICT muutos isokuva. Selvityshenkilö Pekka Kantola 24.5. Maakuntien ja kuntien kansallinen ja alueellinen yhteistyö Maakuntien Sote ICT muutos isokuva Selvityshenkilö Pekka Kantola 24.5.2016 Kansallinen AKUSTI -foorumi STM THL VM KELA www.kunnat.net/akusti Pohjois-Suomi

Lisätiedot

Tietohallinnon monet kasvot hallinnon näkökulma

Tietohallinnon monet kasvot hallinnon näkökulma Tietohallinnon monet kasvot hallinnon näkökulma Informaatiohallinnon päivä 2010 Antti Syväjärvi Hallintotieteen professori, erityisesti tietohallinto Sisältö Tietohallinnosta Kokonaisarkkitehtuurista Tieto

Lisätiedot

Digitoinnin laadun ja taloudellisuuden puolesta!

Digitoinnin laadun ja taloudellisuuden puolesta! Digitoinnin laadun ja taloudellisuuden puolesta! Digiwiki seminaari 13.12.2011 21.11.2011 Elina Anttila museo 2015 Museo 2015 Museoiden yhteishanke, vetäjänä Museovirasto yhteistyössä Valtion taidemuseon

Lisätiedot

Valtion IT-palvelukeskuksen (VIP) hyödyt valtiokonsernille. Valtio Expo 7.5.2009 Anna-Maija Karjalainen

Valtion IT-palvelukeskuksen (VIP) hyödyt valtiokonsernille. Valtio Expo 7.5.2009 Anna-Maija Karjalainen Valtion IT-palvelukeskuksen (VIP) hyödyt valtiokonsernille Valtio Expo 7.5.2009 Anna-Maija Karjalainen Sisältö > VIP:n toimintamalli > Hyödyt > Tilanne tänään Anna-Maija Karjalainen 1992-1996 Tietohallintopäällikkö

Lisätiedot

JHS 179 ICT-palvelujen kehittäminen: Kokonaisarkkitehtuurin kehittäminen Liite 1 Strategian kuvaaminen strategiakartan avulla

JHS 179 ICT-palvelujen kehittäminen: Kokonaisarkkitehtuurin kehittäminen Liite 1 Strategian kuvaaminen strategiakartan avulla JHS 179 ICT-palvelujen kehittäminen: Kokonaisarkkitehtuurin kehittäminen Liite 1 Strategian kuvaaminen strategiakartan avulla Versio: 0.2. 14.4.2015 keskustelutilaisuusversio Julkaistu: Voimassaoloaika:

Lisätiedot

Koukkuniemi 2020- hanke. Palvelujärjestelmän uudistaminen osana Koukkuniemen vanhainkotialueen ja palveluiden kehittämistä

Koukkuniemi 2020- hanke. Palvelujärjestelmän uudistaminen osana Koukkuniemen vanhainkotialueen ja palveluiden kehittämistä Koukkuniemi 2020- hanke Palvelujärjestelmän uudistaminen osana Koukkuniemen vanhainkotialueen ja palveluiden kehittämistä Hankkeen tavoitteet 1. Yhteiskunnallisen yrityksen perustaminen vanhustenhuollon

Lisätiedot

QL Excellence -käsikirja

QL Excellence -käsikirja QL Excellence -käsikirja QL Laatutoiminta Oy:n laadunhallinta 2010 Sisällysluettelo: QL Excellence -käsikirja...3 Yleiskuvaus... 3 Laatupolitiikka...3 Laatukäsikirja...3 Laadunhallintajärjestelmän kuvaus...

Lisätiedot

Ajatuksia sote-integraatiosta Yhtymäjohtaja Juha Heino

Ajatuksia sote-integraatiosta Yhtymäjohtaja Juha Heino Ajatuksia sote-integraatiosta Yhtymäjohtaja Juha Heino 24.11.2015 Väittämiä Organisaation strategia on pragmaattinen kuvaus tulevien vuosien keskeisistä linjauksista Sote-integraatio tuottaa nopeasti konkreettisia

Lisätiedot