KIINTEISTÖARVIOINTI 3/11

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "KIINTEISTÖARVIOINTI 3/11"

Transkriptio

1 KIINTEISTÖARVIOINTI 3/11 1 Suomen Kiinteistöarviointiyhdistys ry:n jäsenlehti

2 HALLITUS PUHEENJOHTAJA Kauko Viitanen Aalto-yliopisto HALLITUKSEN JÄSENET Arja Lehtonen Catella Property Oy Antti Orama Maanomistajien arviointikeskus Oy Hannu Ridell Newsec Valuation Oy Jyrki Halomo Newsec Valuation Oy Sakari Haulos Maanmittauslaitos Seppo Koponen Realia Management Oy HALLITUKSEN VARAJÄSENET Ari Laitala Aalto-yliopisto Markku Airaksinen Maanmittauslaitos Juhani Tuuttila Helsingin kaupunki Perttu Pyykkönen Pellervon taloustutkimus PTT Juhani Väänänen Maanmittauslaitos Simo Hannelius Metsäntutkimuslaitos SIHTEERI (JÄSENREKISTERI/LEHTI) Juhana Hiironen puh TALOUDENHOITAJA Raija Valonen puh TAITTO Anna Haggrén/Lystik LEHDEN ILMOITUSHINNAT 1 sivu 135 ½ sivu 85 ¼ sivu 50 LEHDEN AINEISTO Artikkelit lehteen pyydetään toimittamaan sähköpostilla sihteerille. PAINOPAIKKA Meripaino Oy 2

3 Sisällys KIINTEISTÖARVIOINTI 3/11 Hyvää alkavaa vuotta kaikille! 4 BVC 2011 houkutteli poimimaan rusinoita konferenssipullasta 8 Vastine Juhana Hiirosen kirjoitukseen 12 Ulkomaalaisten kiinteistökaupat Suomessa vuodesta 1993 lähtien 16 Arviointialan opinnäytetöiden tiivistelmiä 18 IVSC-uutisia 22 Tulevia tapahtumia 23 Kannen valokuva: Yksi kolmesta veljeksestä, Valkoinen. Riikan vanhin säilynyt asuinrakennus (1400-luvulta) on osa kolmen rakennuksen ryhmää, joiden talot ovat saaneet nimensä julkisivun värin mukaan. Huomio kiinnittyy pienennettyihin ikkunoihin ja kokonaan suljettuihin ikkuna-aukkoihin. Asia selittyy jossain vaiheessa käytössä olleella ikkunaverolla. Nimestään huolimatta ikkunaveron juuret eivät juonnu kiinteistöverotukseen vaan pikemminkin henkilöverotukseen. Aikana, jolloin tulo- ja varallisuusveroa ei voitu suorittaa veroilmoitusta vastaaviin tietoihin perustuen - vaikka rahatalouteen oli voittopuolisesti jo siirryttykin - tulkittiin ikkunalasien olemassaolo varallisuuden ilmentymäksi ja sopivaksi verotuksen perustaksi. Yksinkertaisimmassa muodossaan veroa kannettiin pelkästään ikkunoiden lukumäärään perustuen, mutta viimeisimmässä vaiheessa myös ikkunoiden pinta-ala näyttää tulleen huomioon otetuksi. Ari Laitala 3

4 HYVÄÄ ALKAVAA SYKSYÄ KAIKILLE! Jälleen kerran kesälomien jälkeen olemme palanneet töihin tilanteessa, jossa taloustilanne ja rahamarkkinoiden tilanne maailmalla kärsii suuresta epävarmuudesta. Kesän aikana erityisesti USA:n ja Euroopan taloustilannetta koskevat uutiset ovat huonontuneet, puheet vakavasta taantumasta tai lamasta lisääntyneet ja pelko euroalueen ajautumisesta finanssikriisiin on kasvanut. Elvyttävinä vastatoimina mm. USA:n keskuspankki on ilmoittanut pitävänsä ohjauskoron alhaisena seuraavat kaksi vuotta, Euroopan keskuspankki on aktivoinut jälleen kriisimaiden joukkolainojen osto-ohjelmansa ja euromaat yrittävät päästä sopuun kriisivaltioiden tukemisesta vakuuksien kanssa tai ilman. Riittävätkö suunnitellut toimenpiteet kriisin ehkäisemiseksi se jää nähtäväksi. Syksyllä 2008 KTI kirjoitti näin markkinakatsauksessaan Globaalien rahoitusmarkkinoiden myllerrys syksyn kuluessa on muuttanut nopeasti näkymiä myös kiinteistömarkkinoilla. ja keväällä 2009 Synkät talousnäkymät heikentävät kiinteistömarkkinoiden näkymiä kautta linjan.. Tämän jälkeen tilanne onkin ollut varovaisen optimistinen viimeiset pari vuotta. Onko valo tunnelin päässä todellinen, vaiko vastaantulevan pikajunan valot (Catella, syksy 2009), Kiinteistösijoitusmarkkinoiden ilmapiiri on kevään ja kesän aikana parantunut ja uskomme pahimman olevan takanapäin (Catella, syksy 2010) sekä keväällä 2011 Kiinteistösijoitusmarkkinoiden pysyvämpi piristyminen antaa edelleenkin odotuttaa itseään (KTI). Kiinteistökauppojen volyymi on markkinoiden positiivisuudesta huolimatta pysynyt alhaisella tasolla ja oli vuoden 2011 ensimmäisellä puoliskolla vain hieman yli 900 miljoonaa euroa. Osasyynä tähän on ollut myös core -kohteiden tarjonnan vähäisyys. Markkinoiden elpyminen onkin näkynyt lähinnä parhaiden kohteiden arvojen nousuna sekä kysytyimpien alueiden vuokratasojen maltillisena nousuna. Mitkä ovat sitten kiinteistömarkkinoiden odotukset syksyllä 2011? Alhainen korkotaso, osakemarkkinoiden heilahtelu ja odotukset inflaation noususta ovat jo lisänneet kiinnostusta inflaatiosuojattuihin kiinteistösijoituksiin. Volyymin nousua estää kuitenkin tarjonnan laatu sekä rahoituksen heikko saatavuus riskipitoisempiin kiinteistösijoituksiin. Pakkomyyntien mahdollisuus on jälleen lisääntynyt, mutta ne hoidetaan todennäköisesti laina-aikoja pidentämällä, tavanomaisina myyntitoimeksiantoina tai hiljaisuudessa off-market kauppoina, jolloin ne eivät aiheuta hintahäiriötä markkinoilla. Kilpailu yksittäisistä core -kohteista pitää näiden tuottovaatimukset alhaisina, mutta tuskin laskee niitä enempää. Toimistotilojen korkea vajaakäyttöaste puolestaan hillitsee vuokratasojen nousua ydinkeskustan ulkopuoli- 4

5 sissa, vanhemmissa kohteissa. Näyttäisi siltä, että talouden vaikeuksista huolimatta tunnelma kiinteistömarkkinoilla jatkuu entisellään eli varovaisen optimistisena, parempia aikoja odotellessa. Markkina on kuitenkin herkkä muutokselle, mikäli pankkikriisi syvenee entisestään. Kiinteistöarvioinnin sektorissa viime vuosien markkinatilanne on näkynyt kaupankäyntiin liittyvien arviointitarpeiden vähenemisenä. Toisaalta arvioinnin kysyntää on kasvattanut pankkien lisääntynyt arviointitarve sekä tilinpäätösarviointien vakiintuminen. Kysyntä on kasvanut erityisesti niissä sektoreissa, jotka hyödyntävät suppeampia ja edullisempia arviolausuntoja. Uutena ilmiönä on markkinoille tullut myös ohjelmisto, jonka avulla voi itse tehdä automaattisia arvioita. Onkin mielenkiintoista nähdä, miten tämä tulee vaikuttamaan esim. pankkien arviointitilauksiin. Näkemykseni mukaan kiinteistöarviointi kuitenkin on ja tulee olemaan yksi niistä harvoista toimialoista, jolle on kysyntää kaikissa suhdannevaiheissa. Arja Lehtonen Catella Property Oy 5

6 KUTSU ESITELMÄTILAISUUTEEN , Helsinki Arvoisa SKAY ry:n ja AKA ry:n jäsen, Suomen Kiinteistöarviointiyhdistys järjestää tiistaina 20. syyskuuta kello 16:30 alkaen Helsingissä esitelmätilaisuuden punaisesta kirjasta ja sen hyödyntämisestä käytännön arviointityössä. Punaisesta kirjasta ja sen hyödyntämisestä on paikalla kertomassa Realia Management Oy:n johtaja Seppo Koponen. Tilaisuus pidetään tuttuun tapaan Tieteiden talolla (Kirkkokatu 6, Helsinki) salissa 505. Tilaisuudessa jaetaan myös todistukset uusille auktorisoiduille kiinteistöarvioijille sekä stipendi vuoden 2010 parhaasta opinnäytetöistä. Tilaisuus on ilmainen, eikä siihen tarvitse erikseen ilmoittautua. Kahvitarjoilu! Tervetuloa! --SKAY:n hallitus-- 6

7 Catella on johtava neuvonantaja Suomen kiinteistömarkkinoilla. Viimeisen viiden vuoden aikana Catella on toiminut Suomessa neuvonantajana lähes 400 kiinteistökaupassa ja yritysjärjestelyssä, joiden yhteisarvo on ollut noin 3 miljardia euroa. Lisäksi Catella toimi arviointiasiantuntijana vuonna 2010 yli 7 miljardin euron arvoiselle kiinteistöomaisuudelle. Suomessa Catellan palveluksessa on 35 henkilöä kuudessa toimistossa. Catella on johtava neuvonantaja Euroopan kiinteistömarkkinoilla ja sen palveluksessa on 420 työntekijää. Catella toimii 16 Euroopan maassa. Haemme Helsingin yksikköömme ARVIOINTI- ASIANTUNTIJAA Toimit itsenäisesti ja aktiivisesti, mutta pystyt myös luontevaan ryhmätyöhön. Sinulla on tehtävään soveltuva korkeakoulututkinto ja mielellään myös auktorisointitutkinto (AKA / KHK). Pääkaupunkiseudun talousalueen ja kiinteistöalan tuntemus ovat eduksi. Arviointiasiantuntijana työhösi kuuluvat yksittäisten kiinteistöjen ja portfolioiden arviointi sekä erilaisten kiinteistöihin liittyvien analyysien teko. Onnistuminen tehtävässä edellyttää analyyttistä ja luovaa työskentelyä sekä hyviä vuorovaikutustaitoja ja englannin kielen taitoa. Alan markkinajohtajana tarjoamme mielenkiintoisen ja haasteellisen tehtävän, näköalapaikan alueelliseen ja valtakunnalliseen kiinteistösijoitus- ja yritysmaailmaan, mukavan työympäristön sekä kilpailukykyisen palkkauksen. Lisätietoja: johtaja Arja Lehtonen, puh , Lähetä vapaamuotoinen hakemuksesi ansioluetteloineen mennessä sähköpostitse osoitteeseen Laita viestiin viite Arviointiasiantuntija. 7

8 BVC 2011 houkutteli poimimaan rusinoita konferenssipullasta Vuotuinen Baltic Valuation Conference pidettiin tänä vuonna juhlahumuisessa Riikassa. Kaupungin keskustaan kerääntyneet valtavat ihmismassat eivät onneksi tungeksineet konferenssipaikkana toimineelle kaupungintalolle, vaan tyytyivät juhlistamaan kaupungin 810:ttä syntymäpäivää kaduilla ja lukuisissa avarissa puistoissa. Konferenssiyleisö yhtyi ilonpitoon työn merkeissä keskittyen kolmeen annettuun teeman: (1) massa-arviointi ja yksittäisten arvioijien yhteistyö, (2) arvioijien pätevyyden monenkeskinen tunnustaminen ja (3) erilaisten arviointistandardien soveltaminen rajan yli tapahtuvissa arvioinneissa. Jos olivat aiheet monenlaisia, oli myös esitysten kirjo sitä. Osa simultaanitulkkauksesta saikin soljua koko lailla rauhassa toisesta kuulokkeesta sisään ja toisesta takaisin. Parasta antia esittivät lopulta ennakko-odotusten mukaisesti seminaarin vakioesiintyjät Saksasta, Virosta ja Ruotsista. Seitsemäntoista esityksen mittainen istuntomaraton aloitettiin kuitenkin konferenssin ensimmäisen teeman mukaisilla esityksillä, jotka käsittelivät lähinnä Latvian ja Liettuan massa-arviointimenetelmiä kiinteistöverotukseen liittyen. Aihe on kaikesta päätellen yhä varsin akuutti useassakin Itä-Euroopan maassa, jossa kiinteistöverotus edelleen tuntuu hakevan sofistikoituneempia ja pysyvämpiä muotoja. Yleiseksi vaikutelmaksi jäi myös se, että tietojärjestelmien hyödyntämisessä tuntuu vielä riittävän työsarkaa. Esimerkiksi Liettuan tilanneselostusta kuunneltaessa kävi selväksi, että osa töistä tehdään edelleen käsin, A4 arkkeihin perustuvalla dokumentin hallinnalla, vaikka prosessia koko ajan uudistetaankin. Kiinteistöverotuksen työvoimavaltaisuus osaltaan selittänee myös sitä, miksi massa-arviointia pidetään niin tärkeänä sikäläisten arvioijien keskuudessa. Se tarjonnee runsaasti työmahdollisuuksia niin itse arviointiin kuin sen kehittämiseenkin liittyen. (GER) Saksalaisen Ina Viebrok-Hörmanin esitys tarjosi jälleen kerran taattua laatua. Ina kuuluu konferenssin vakioesiintyjiin ja onnistui tälläkin kertaa vangitsemaan konferenssiyleisön tarkan huomion. Ina kävi esityksessään läpi saksalaista massa-arviointia kiinteistöverotuksen taustalla ja nosti esille monia muitakin mielenkiintoisia näkökohtia. Itseäni jäi mietityttämään mm. sikäläinen perintöverotus, perinnöksi saatavien kiinteistöjen osalta. Kiinteistöt arvotetaan lähtökohtaisesti niiden verotusarvoon eikä sen kummempaa arviointia tässä yhteydessä suoriteta. Meillähän systeemi toimii käsittääkseni niin, että perunkirjoituksessa kiinteistö voidaan arvottaa koko lailla vapaasti. Yleisohjeena lienee arvottaminen käypään arvoon, mutta minkäänlaisia pätevyysvaatimuksia perunkirjoittajalle tai muotovaatimuksia arvioinnille ei ole. Tässä yhteydessä saattaa syntyä 8

9 tilanteita, joissa arvottaminen tapahtuu alle käyvän arvon. Verottaja saa kuitenkin lopulta omansa, jos kiinteä omaisuus jossain vaiheessa realisoidaan. Tällöin verotuksen lähtökohtana on myyntivoiton verottaminen, joka suurimmassa osassa tapauksista lienee korkeamman verokannan mukaista kuin perintöverotuksessa. Perunkirjoituksessa perinnönsaajien intressinä vaikuttaisi siis olevan kiinteän omaisuuden arvioiminen markkina-arvoon, mutta mahtaako näin useinkaan käydä. Ehkä joku aihepiiriä paremmin tunteva lukija voisi lisävalaista tätä ilmeistä problematiikkaa. (EST) Mr. Tambet Tiits Virosta esitteli tilannetta virolaisen kiinteistöarvioinnin näkökulmasta. Allekirjoittaneelle oli uutta tietoa se, että Virossa on käytössä omat kansalliset arviointistandardit EVS 875, jotka on tuotettu paikallisen standardoimiskeskuksen tuella. Nimestään huolimatta EVS ei viittaa tässä eurooppalaisiin arviointistandardeihin, European Valuation Standards, vaan standardi on yhteensopiva IVS:n kanssa. Paikallisen sovelluksen tuottamiselle IVS-standardista on varmasti omat hyvät syynsä, mutta työ vaatinee pieneltä ammattikunnalta vähintäänkin kohtuullisia ja jatkuvia ponnisteluja, IVS:n uudistuessa jatkuvasti; välillä pieninä ja välillä vähän isompinakin kokonaisuuksina. (SWE) P-O Skoog tarjoili casen toimitilapuolelta ja kaupallisesta kiinteistöarvioinnista. Skoogin esimerkki käsitteli tilannetta, jossa Vasakronan nimisen kiinteistösijoitusyhtiön kiinteistösalkku arvioitiin ensimmäistä kertaa kahden arviointifirman yhteistyönä. DTZ ja Forum Fastighetsekonomi muodostivat noin kymmenen hengen arviointitiimin, joka päätyi käyttämään DTZ:n kassavirtamallia. Itse arviointi tehtiin kahdessa osassa firmakohtaisilla tiimeillä, mutta näiden osa-arviointien valmistuttua kokoonnuttiin jälleen yhteiseen pöytään kokoamaan yhteistä arviointiraporttia, tekemään tarkistuksia ja vertailuja. Asiakas sai vielä mahdollisuuden tutustua arviointilausunnon luonnokseen ja kommentoida sitä ennen lopullisen version toimittamista. Kokemukset ovat Skoogin mukaan olleet hyvin myönteisiä, kaikin puolin. Arviointifirmat saivat mahdollisuuden oppia toisiltaan ja tehdä benchmarkkausta. Arviointilausunto voidaan perustaa nyt entistä laajempaan ja syvällisempään asiantuntemukseen, joten hyödyn lisääntyminen asiakkaalle on ilmeistä lopputuotteen parantuneena laatuna. Palvelua on myös pystytty tarjoamaan samalla kokonaishinnalla kuin aiemminkin, joten myös lopputuotteen arvoa on näin pystytty kasvattamaan. Jatkuu... 9

10 Skoog nosti lopuksi esille vielä asian, josta myös keväällä Suomessa vieraillut KTH:n professori Hans Lind ilmaisi huolensa. Alati kasvava osa kiinteistöjen kaupoista tapahtuu yhtiömuotoisina, jolloin kaupan kohteena ovat varsinaisesti esim. osakeyhtiön osakkeet. Varsinaista kiinteistön kauppaa ei kaupan yhteydessä siis tapahdu, vaan kiinteistö pysyy kaupassa samalla omistajalla, yhtiöllä. Koska kauppa ei näin kirjaudu esim. kiinteistöjen kauppahintarekisteriin, on seurauksena markkinoiden heikentynyt läpinäkyvyys. Skoogin arvion mukaan jopa 90 % toimitilapuolen transaktioista Ruotsissa tapahtuu yhtiömuotoisena. Tämä kehitys toisaalta vaikeuttaa käytännön arviointityötä, mutta saattaa toisaalta lisätä tarvetta korkeatasoiselle kiinteistöarvioinnille. Voiko menestyskonseptia kehittää? Tämänkertainen seminaari herätti pohdiskelutarpeen seminaarin kehittämismahdollisuuksista. Seminaari ja sen ad-hoc luonteinen toteutus on sinällään todistanut elinvoimaisuutensa. Tämä oli jo kahdeskymmenes seminaari (joskin kahdenlaista laskentatapaa näyttää olevan liikkeellä). Tällä kertaa osanottajia oli erityisen paljon, yhdeksisenkymmentä, mikä osaltaan selittynee hyvillä liikenneyhteyksillä useisiin naapurimaihin. Tarve tämäntyyppiselle konferenssille on hyvin selkeä ja pikemminkin kasvamaan kuin vähenemään päin. Nyt eräs keskustelua herättänyt seikka oli se, olisiko konferenssi pitänyt jakaa kahteen rinnakkaissessioon tai olisiko puhujien määrää pitänyt karsia jollain kriteeristöllä. Toinen itseäni mietityttämään jäänyt seikka liittyy tiedon jakamiseen. Pitäisikö isäntämaan julkaista seminaariesitykset myös netissä? Osanottajat saivat kyllä jälleen tuhdin A4-koosteen seminaarien esityksistä, mutta näille esityksille voisi olla laajempaakin kysyntää. Vaikka ppt-kalvoista ei sinällään paljoa irtoakaan, avaisi se kuitenkin ikkunan ajankohtaisiin teemoihin ja henkilöihin ja voisi lisätä vuorovaikutusta niin liiketoimintaa, tiedettä kuin julkisia palvelujakin edistäen. Nämä kehityskeskustelut ottanevat konkreettisempia muotoja viimeistään ensi vuonna Norjassa, konferenssikaupungin ollessa todennäköisesti Bergen. Ari Laitala. 10

11 KORJAUSVELKA JA SEN HUOMIOIMINEN KIINTEISTÖARVIOINNISSA TAMPERE Suomen Kiinteistöarviointiyhdistys ja Auktorisoidut Kiinteistöarvioijat järjestävät jäsenilleen tarkoitetun yhteisen koulutustilaisuuden Tampereella Hotelli Rosendahl issa Tilaisuus on koko päivän mittainen ja käsittelee erityisesti vanhan kerrostalokantamme korjausvelkakysymystä ja miten se tulisi huomioida tämän päivän arvioinnissa. Tilaisuuden esitykset ovat käytännönläheisiä ja monipuolisia asiantuntija-alustuksia aiheen eri näkökulmista. Varaa aika jo nyt kalenteriisi! Tarkempi ohjelma ja kutsu tilaisuuteen lähetetään kaikille jäsenille ohjelman valmistuttua. 11

12 Vastine Juhana Hiirosen kirjoitukseen Kiinteistöarviointilehden numerossa 2/11 SKAY:n hallituksen puheenjohtajan Kauko Viitasen ja Juhana Hiirosen kirjoituksissa oli jotain tuttua, mutta pääosa tekstistä vaikutti oudolta, joten tarkistin Hiiroselta asian ja hän kertoi kirjoituksensa kärjen kohdistuvan Vantaan käräjäoikeuden maaoikeuden antamaan tuomioon Dnro M10/ Tuomioistuimen jäsenen ei kirjoittamattomien säännösten mukaan kuulu julkisuudessa kommentoida tuomioita koskevaa kritiikkiä. Koska ilmeisesti tämän kirjoituksen ilmestyttyä, jos se ylipäätään julkaistaan, olen riisumassa tuomioistuimen jäsenen viittaa harteiltani ja pystyn keskittymään olemaan oma inhottava itseni ja selvittämään, mitä tapahtuikaan ennen alkuräjähdystä ja kuka piru painokaan sitä nappia, uskallan hieman valottaa asiaa. Sen lisäksi saattaa olla, että kukaan sellainen ei tätä lue, joka saattaisi närkästyä näin aikaisessa vaiheessa suoritettua kommentointia. (Yritän olla kommenteissani kuitenkin hyvin varovainen...) Viitanen muun muassa totesi, että käräjäoikeus ei ole hyväksynyt arviointiperusteita, joissa on noudatettu standardien ohjeistusta ja hän oli kovin huolissaan käräjäoikeuden tulkinnasta. Hiironen kirjoitti asiasta enemmän, mutta kirjoituksen helmenä on sama ajatus kuin Viitasella. Ratkaisuunsa tuomioistuin kuitenkin kirjasi, ettei kansainvälisen arviointistandardin ohjetta kauppa-arvomenetelmästä voitu soveltaa kyseiseen tapaukseen, minkä seurauksena lausuntoni arviointiperusteista hylättiin. On hieman vaikea ymmärtää, kumpi arviointiperusteista tapauksessa hylättiin: se, että määrittäminen koski markkina-arvoa vai se, että määrittämisessä käytettiin arviointistandardin mukaista kauppa-arvomenetelmää (Hiironen 2011, s. 10). Kirjoituksen lopussa oli tekstiä, jonka sisältö vaikutti minusta vielä oudommalta:...samainen tuomioistuin hylkäsi vain kahta viikkoa aikaisemmin antamassa päätöksessään arviokirjassa esitetyt (arvioitua korkeammalla hinnalla) arvohetken jälkeen tapahtuneet vertailukaupat sillä perusteella, että arvohetken jälkeen tapahtunut arvon muutos oli jätettävä huomioimatta. (Hiironen 2011, s. 11). Hiironen ilmoitti tämän tekstin koskevan annettua tuomiota Dnro M09/

13 Kummastakaan tuomiosta ei haettu valituslupaa korkeimmalta oikeudelta. Jutut olivat sillä tapaa samanlaiset, että kummassakin lunastustoimituksen ja myös oikeudenkäynnin kohdealue tai osa siitä oli siirtynyt haltuunoton jälkeen Helsingin kaupunkiin. Ensiksi mainitussa jutussa kukaan osapuoli ei esittänyt, että maan hinta olisi pitänyt arvioida Helsingin kaupungin siirtopäätöksen jälkeen maksamien kauppahintojen perusteella, mutta toisessa maanomistajan asiamies näin vaati ja Helsingin käyttämä hintataso on monta kertaa korkeampi kuin Sipoossa tai Vantaalla raakamaan hintataso. Koska tuomiot käsittävät kumpikin 16 sivua, referoin tekstistä olennaiseksi katsomani osat. Dnro M10/11188 Vantaa ja Helsinki (aiemmin Vantaa): Lunastustoimikunnan päätös rata-alueesta oli pääosin 2 euro/m2 ja maanomistajan vaatimus maaoikeudessa tältä osin 5 euro/m2. Hiironen esitti, että liitteeseen 1 on muunnettu kussakin kaupassa maksettu yksikköhinta vastaamaan tutkimuksen tulosten avulla puheena olevan kohteen ominaisuuksia ja arvohetkeä.... Rakentamiseen todennäköisesti tuleva alue on ollut 30 % kalliimpaa kuin epätodennäköisesti lähitulevaisuudessa rakentamiseen tuleva alue. Tutkimuksen liitteenä 1 on jokaisesta 38 kaupasta esitetty viimeisessä sarakkeessa tutkimuksen tulosten avulla arvioitavaa kohdetta vastaavaksi muunnettu yksikköhinta. Keskiarvo on 3,92 euro/m2. Maaoikeus toteaa, että jos (Hiirosen) arviolausunnon liitteestä 1 laskee niiden kohteiden, joissa kohde on tulossa rakentamiseen (12 kpl), muunnettujen hintojen keskiarvon, saadaan tulos 6,84 euro/ m2. Vastaavasti epätodennäköisesti rakentamiseen tulossa olevien kohteiden (26 kpl) osalta keskiarvo on 2,57 euro/m2. Jotta mainitun tutkimuksen muuntokertoimet olisivat oikean tasoisia, näiden keskiarvojen pitäisi todistaja Hiirosen kertoman mukaan olla samaa suuruusluokkaa. Maaoikeus katsoo, että mainitut kaksi keskiarvoa poikkeavat toisistaan niin paljon, että on syytä epäillä edellä mainitun todistajan ilmoittaman muuntokertoimen oikeellisuutta liitteessä 1 esitetyssä otoksessa näiden kahden eri ryhmän välillä, vaikka ottaisikin hänen mainitseman suuren keskihajonnan huomioon. Tätä johtopäätöstä tukee todistajan mainitseman tutkimuksen sivulla 41 ilmoitettu tulos, että Vantaalla todennäköisesti rakentamiseen tulevan A -raakamaan hinta on epätodennäköisesti rakentamiseen tulevan M -raakamaan hintaa 2,92 kertaa kalliimpi. (Hiironen ei kysyttäessä esittänyt syytä, miksi hän ei käyttänyt Vantaan raakamaan kauppojen muuntamisessa Vantaan kaupoista laskettua suhdelukua, vaan valtakunnallisten tulosten osoittamaa selvästi pienempää suhdelukua) Maaoikeus katsoo, että todistaja Hiirosen esittämää liitteessä 1 esitetyistä kaupoista laskettua tulosta nyt kyseessä olevalle kohteelle Jatkuu... 13

14 ei voi soveltaa, vaan luotettavamman tuloksen aineistosta saa, kun lasketaan keskiarvo vain niiden kohteiden kaupoista, joissa kohteen tuleminen rakentamiseen on epätodennäköistä, niin kuin todistajakin on katsonut lunastuksen kohteen olleen haltuunottohetkellä vuonna Johtopäätöstä, että lunastuksen kohde olisi ollut tulkittava vuonna 2003 epätodennäköisesti rakentamiseen tulevaksi alueeksi, tukevat myös yleiskaavojen ja maakuntakaavojen varaukset lunastuksen kohteen osalta....todistajan esittämä kansainvälisen arviointistandardin ohjetta olla käyttämättä arvohetken jälkeen tehtyjä kauppoja arvon määräämisessä, ei voi maaoikeuden mielestä soveltaa, varsinkaan tilanteessa, jossa arvohetkeen tai hieman sitä seuranneeseen aikaan ei ajoitu mikään arvon määräämiseen olennaisesti vaikuttavaa tapahtumaa. Ottamalla mukaan myös näitä arvohetken jälkeen tehtyjä kauppoja voidaan varmistaa hintataso ja hintojen kehityssuunta arvohetkellä. Toisaalta tällä todistajan esittämällä arviointiperiaatteella ei ole tässä juurikaan käytännön merkitystä, koska toimitusaineiston mukaan vuonna 2003 ja 2004 on tehty maaoikeuden käsityksen mukaan Vantaalla vain kolme edustavaksi katsottua odotusarvomaan kauppaa....maaoikeus arvioi, kun otetaan huomioon, että rata-alueeksi lunastetut alueet sekä rata-alueen viereiset alueet on varattu yleiskaavoissa ja maakuntakaavassa virkistysalueeksi, haltuunoton ajankohdan hintatason. Perusteena ovat edellä selostetut toimitusaineistossa esitetyt vuosina 2003 ja 2004 tehdyissä kaupoissa maksetut odotusarvomaan yksikköhinnat (lähinnä 2,47 ja 2,99 euro/m2) kahdesta edustavaksi katsotusta kaupasta sekä maaoikeuden tuomiossa M05/1749 määrätty yleiskaavassa muuhun kuin rakentamiseen varatun alueen hinta 3 euro/m2, toimituspöytäkirjassa esitetyt tonttien hinnat ja Maankäyttölehden artikkelin suhdeluvut niiden ja raakamaan hintojen välillä sekä todistajan lausunnossa liitteessä 1 esitetty luettelo vuosina tehdyistä kaupoista muunnetuista yksikköhinnoista sekä niistä laskettava keskiarvo 2,57 euro/ m2 epätodennäköisesti rakentamiseen tulevien raakamaiden hinnoista. Kerrotun vuoksi maaoikeus korottaa rautatiealueeksi omistusoikeuksin lunastettujen kuvioiden maapohjan hinnaksi 2,50 euro/m2. Tekstistä pitäisi ilmetä, miksi todistajana toimineen Juhana Hiirosen arvion lopputulosta ei hyväksytty, eikä syy kyllä ollut IVS:n standardin soveltaminen. DNRo M09/8676 Helsinki (aiemmin Sipoo) Kyseessä oli voimajohtolinjan lunastus, jossa korvausten määräämisen lähtökohtana oli maapohjan yksikköhinta. Lunastustoimikunnan päätös oli alueesta, joka oli siirtynyt Sipoon kunnasta Helsin- 14

15 gin kaupunkiin aivan Vantaan kaupungin rajan itäpuolella, Sipoon hintojen perusteella 1,5 euro/m2 ja vaatimus oli toimituksessa 6 euro/ m2. Maanomistajan perustelut korotukselle sekä tähän soveltuvat osat tuomiosta ovat referoituna alla. Toimituksen haltuunottohetkellä ( ) oli tiedossa, että alue tullaan liittämään Helsinkiin, jolloin alueen arvo rakennusmaana tulee nousemaan. Maaoikeuden istunnossa on lisäksi todettu, että aluetta olisi joka tapauksessa kehitetty hyväksytyn yleiskaavan puitteissa, jos alue olisi jäänyt Sipooseen. Nyt kohteenkorvaus on perustunut vertailukauppoihin, joiden kohteet ovat sijainneet yli 20 km:n päässä valittajien tilasta... Lunastetun omaisuuden arvoa kuvaavat Helsingin Gumbölen kylässä tehdyt kaupat tekemällä päätöksellä valittajien naapuritilasta 6,26 ha:n suuruisen määräalan yksikköhinnalla 18,7 euro/m2....maaoikeus katsoo, että maapohjakorvausta arvioitaessa on otettava huomioon, että lunastettavalle alueelle oli jo haltuunottohetkellä valmisteltu yleiskaavaluonnos, jossa nyt käsiteltävä alue oli varattu asuntorakentamiseen. Odotusarvomaiden kaupoissa yleiskaavaluonnos on myös käytännön tutkimusten mukaan vaikuttanut yksikköhintaan lähes samalla tavalla kuin jos alueella olisi oikeusvaikutteinen yleiskaava. Lisäksi maaoikeus toteaa, että Bastukärrin alueen kaupat koskevat teollisuus- ym. käyttöön tulevassa asemakaavassa varattuja alueita, joiden hintataso on alhaisempi kuin pientalotonttien hintataso, joten yksikköhintaa ei voi lunastustoimikunnan esittämällä tavalla perustaa näihin hintoihin. Edellä mainituilla perusteilla maaoikeus katsoo, että maapohjan yksikköhinta tulee korottaa hintaan 3 euro/m2 Koska haltuunottooikeuden saamisen jälkeen tapahtunut omaisuuden arvon muuttuminen on jätettävä huomioimatta, hintaan ei vaikuta valtioneuvoston tekemä päätös alueen siirtymisestä Helsingin kaupungille. En ymmärrä, mitä moitittavaa maaoikeuden tuomiossa tai ainakaan sen lopputuloksessa oli, niin kuin Hiironen vihjailevasti kirjoituksensa lopussa antaa ymmärtää, enkä tiedä, mistä arviokirjasta Hiironen kirjoittaa, koska sellaisia ei ollut käsillä. Mitä taas tulee IVS:n standardin ohjeeseen ottaa arvioinnissa huomioon vain arvohetkeä ennen tehdyt kaupat ja ottamatta arviointiaineistoon arvohetken jälkeen tapahtuneita kauppoja voisi todeta, että IVS:n mukainen menettely sopii tilanteeseen, jossa kauppoja tehdään päivittäin tai lähes päivittäin, niin kuin Nokian osakkeista tehdään. Sen sijaan, kun kiinteistökauppoja tehdään useassa tapauksessa vain muutama vuodessa tai vaikkapa yksi peräti viidessä vuodessa, on viisasta ottaa mukaan aineistoon sekä ennen että hieman jälkeen haltuunoton (arvohetken) tehtyjä kauppoja, jolloin pystytään varmistamaan hintakehitys juuri arviointihetken aikaan. Sen sijaan, Jatkuu... 15

16 Vastine Juhana Hiirosen kirjoitukseen jatkuu... jos tuon ajankohdan vaiheille ajoittuu jokin suuresti hintoihin vaikuttava seikka, on IVS:n ohjetta syytä noudattaa. Tällaisia erityistapauksia minulla on ollut mm. raakamaan lunastuksessa asemakaavan vahvistuminen lunastusalueelle, kuntaliitos niin kuin tässä oli tilanne ja eräät veromuutokset. Olen keskustellut sekä ennen jutun käsittelyä että sen jälkeen juuri tästä aiheesta usean SKAY:n jäsenen ja myös muutaman hallituksen jäsenen kanssa ja yhteydenotot ovat tapahtuneet joko minulta tai minulle päin. Kukaan ei ole ymmärtänyt Hiirosen juuri tähän tapaukseen esittämää tiukkaa linjaa. Jos joku haluaa tutustua oheisiin tuomioihin lähemmin, ne saa sähköpostin liitetiedostona allekirjoittaneelta (puh ) tai maaoikeuden sihteeriltä (puh ). Sampo Hatunen Maaoikeusinsinööri Vantaan käräjäoikeus Ulkomaalaisten kiinteistökaupat Suomessa vuodesta 1993 lähtien Vuoden 1957 Rooman sopimuksessa (Euroopan talousyhteisö ETY) esitettiin mm. neljä vapautta: tavaroiden, palvelujen, pääoman ja työvoiman vapaa liikkuvuus. Näin EU:n myötä kiinteistöjen myynti ulkomaalaisille avautui Suomessa Aluksi kiinteistö oli mahdollista ostaa lääninhallituksen luvalla. Lupa piti hankkia vapaa-ajan käyttöön tarkoitetuille, tai raja- ja suojaalueella oleville kiinteistöille. Laki velvoitti myös seuraamaan kiinteistöjen hintojen kohoamista. Uhkana oli, että Suomessa asuvien mahdollisuudet hankkia kiinteistöjä kyseiseltä alueelta heikkenevät. Myös luonnonsuojelu piti ottaa huomioon. Alkuaikoina ei pelätty venäläisten vaan saksalaisten intoa rannoille. Ostoryntäystä ei koskaan tullut. Ulkomaalaiset ostivat tasaiseen tahtiin kiinteistöä vuodessa. Ostajia oli neljänlaisia, venäläisiä, ruotsalaisia, keskieurooppalaisia ja loput satunnaisesti ympäri maapalloa. Venäläiset olivat selkeästi erottuva ryhmä aitoja ulkomaalaisia. Venäläiset ostivat aluksi sijoitustaloja itärajalta, he toivat ruplansa turvaan, kauppoja 16

17 tehtiin noin 100 vuodessa. Samaa sadan kaupan tahtia tekivät myös Ruotsin kansalaiset, ostajat olivat nimeltään Römppäisiä ja Kauppisia. Myös keskieurooppalaisilla ostajilla vaimon nimi oli yleensä suomalaista alkuperää. Usean vuoden seurannan jälkeen ei kaupanteossa huomattu mitään erikoista kasvua tai hintojen nousua. Vuonna 2000 rajoitukset poistettiin kokonaan. Viisi vuotta meni totuttua rataa. Sitten venäläisten raha alkoi liikkua vilkkaammin: 2010 kauppoja oli 410. Ostosten keskusalueella Savonlinna, Imatra, Ruokolahti on käynnistynyt myös venäläisten keskinäinen kiinteistökauppa, viime vuonna näitä oli noin 70. Tämän vuoden tammi-helmikuu ovat olleet vilkkaita, kauppoja on tapahtunut kolmisenkymmentä kuukaudessa. Mikäli nyt tapahtunut maailmantalouden romahdus korjaantuu nopeasti voi kaupanteko ylittää kuluvana vuonna 500 kiinteistökaupan rajan. Juhani Väänänen Maanmittauslaitos 2005: 121 kauppaa. 2006: 277 kauppaa. 2007: 619 kauppaa 2008: 780 kauppaa Talouskasvu oli huipussaan Rahaa venäläiset toivat lähes 100 miljoonaa euroa vuodessa. Se oli yli 80 % ulkomaalaisten Suomessa kiinteistökauppoihin käyttämästä rahamäärästä. Venäläisten ostamista kiinteistöistä 65 % sijaitsee Etelä-Savossa ja Etelä-Karjalassa. Viisi kuntaa, joissa venäläiset ovat ostaneet eniten maata 2000-luvulla, ovat: Ruokolahti (230 kiinteistökauppaa), Imatra (225 kiinteistökauppaa), Savonlinna (205 kiinteistökauppaa), Puumala (140 kiinteistökauppaa) ja Kerimäki (130 kiinteistökauppaa). Nämä kaupat ovat siis aitojen ns. ulkomaalaisten, sellaisten jotka eivät asu vakituisesti Suomessa, tekemiä. Pohjanmaa ja Keski-Pohjanmaa eivät ole kiinnostaneet venäläisiä, näistä löytyy tuskin yhtään kauppaa samalla ajanjaksolla. Yleiseltä huomiolta jäi syrjään Raahen Laivakankaan kulta-alueen kaupat, joissa ruotsalainen kaivosyhtiö on ostanut parissa vuodessa 70 kiinteistöä. Vuonna 2009 taloudellinen taantuma hiljensi ulkomaalaiskauppaa niin, että venäläiset tekivät tuolloin enää 400 kauppaa ja 17

18 Arviointialan opinnäytetöiden tiivistelmiä Tämän otsakkeen esitetään kiinteistöarviointialalta tehtyjä opinnäytetöitä. Opinnäytetöiden esittelemisellä levitetään tietoa uusista tutkimuksista, etteivät opinnäytteinä tehdyt tutkimukset jää vain tekijän ja työn tilaajan tietoisuuteen. Esiteltävät opinnäytetyöt ovat luettavissa kokonaisuudessaan Aalto-yliopiston kirjastossa. Koska töitä ei arkistoida sähköiseen muotoon, saa kiinnostavan tutkimuksen helpoiten käsiinsä lähestymällä suoraan työn tekijää. Opinnäytetöitä pyritään esittelemään kiinteistöarviointilehden jokaisessa numerossa, mikäli arviointialan opinnäytteitä on kuluvana ajanjaksona valmistunut. Koska lehden toimituksella ei ole saatavilla muita kuin Aaltoyliopiston opinnäytteitä, tulee muista opinahjoista töitään näytille haluavien toimittaa työt ja niiden tiivistelmät kannessa näkyvään osoitteeseen. Työn nimi: Taloudellisten transaktiopalveluiden nykyinen tila ja tulevaisuudennäkymät Suomen kiinteistömarkkinoilla Työn tekijä: Henrica Ginström Työn valvoja: Professori Seppo Junnila Työn ohjaaja: TkT Anna-Liisa Lindholm Tässä tutkimuksessa on tarkasteltu taloudellisia transaktiopalveluita Suomen kiinteistömarkkinoilla ja arvioitu miten hyvin nämä palvelut täyttävät markkinoiden tarpeet sekä miten näiden palveluiden ja markkinoiden odotetaan kehittyvän tulevaisuudessa. Koska kehittyneet kiinteistöpalvelumarkkinat ovat osoitus kypsästä markkinasta, tämä tutkimus on osaltaan tuonut esille näkemyksiä Suomen kiinteistömarkkinoiden maturiteetin tasosta. Tutkimusmenetelmänä tässä työssä on käytetty teema-haastatteluja. Haastateltavina oli kaiken kaikkiaan kymmenen suomalaista sijoittajaa ja neuvonantajaa eri kokemustaustalla. Tarkoituksena oli saada syvällinen ymmärrys Suomen transaktiopalvelumarkkinoista. Tutkimuksen tulokset osoittavat, että Suomen transaktiopalvelumarkkinat ovat kehittyneet laajalti ja ovat tänään monessa mielessä kansainvälisellä tasolla. Haastateltavien yleinen näkemys oli, että markkinat pystyvät tyydyttämään sekä ulkomaisten että kotimaisten sijoittajien vaatimukset ja että palveluiden laatu on hyvä. Markkinoiden läpinäkymättömyys, alhainen likviditeetti sekä ulkoisten palveluiden rajallinen käyttö nostettiin kuitenkin esille ongelmina. Näistä syistä johtuen Suomen kiinteistöpalvelumarkkinoita ei voida pitää täysin kypsinä, vaan ainoastaan melko kypsinä. 18

19 Tulevaisuuden suhteen haastateltavat eivät nähneet merkittävää painetta muutoksille eikä täysin uusia palveluita tai huomattavia kehityksiä nykyisissä palveluissa odotettu. Transaktiopalveluiden kysynnän arvioitiin tulevaisuudessa olevan riippuvainen pitkälti transaktiovolyymistä, koska se ryhmä sijoittajia, jotka tulevat käyttämään näitä palveluita myös tulevaisuudessa, tulee pysymään jokseenkin samana ja palveluiden merkittävyyden ei odoteta kasvavan ellei markkinoilla tapahdu fundamentaalisia muutoksia. Yleisesti ottaen Suomen kiinteistöpalvelumarkkinat vaikuttavat saavuttaneen pisteen, jossa niiden ei odoteta enää kypsyvän merkittävästi ellei markkinoiden toiminnassa tule suurempia muutoksia. Suomen transaktiopalvelumarkkinoiden kypsymättömyys verrattuna Euroopan kypsimpiin markkinoihin ei vaikuta liittyvän palveluiden yleiseen laatuun tai tarjontaan, vaan lähinnä Suomen kiinteistömarkkinoiden ominaispiirteisiin. Suomen transaktiopalvelumarkkinoiden odotetaan kuitenkin ajan myötä kehittyvän, kehitystahti tulee tosin olemaan huomattavasti maltillisempaa kuin aikaisemmin. Työn nimi: Kiinteistökehityshankkeiden kannattavuuslaskelmat ja kiinteistökehittäjien, kiinteistösijoittajien ja rahoittajien sijoitus- ja päätöksentekokriteerit Työn tekijä: Ville-Antti Hänninen Työn valvoja: Professori Kauko Viitanen Työn ohjaajat: DI Veli-Matti Kullas, TkT Barbara Havel Kannattavuus- ja toteutettavuuslaskelmat ovat tärkeä osa kiinteistökehityshankkeen arviointia. Kannattavuuslaskelmat ja niiden tulokset saattavat erota toisistaan riippuen siitä, ovatko ne kiinteistökehittäjän, sijoittajan tai rahoittajan laatimia. Usein tämä johtuu eri osapuolten sijoitus- ja päätöksentekokriteereiden eroavaisuuksista, mikä mahdollisesti johtaa erilaisiin kiinteistökehityshankkeiden kannattavuusodotuksiin. Tämän tutkimuksen kohdeyritys, SRV Yhtiöt Oyj, on tunnistanut tarpeen kannattavuuslaskelmien tarkentamiseksi arvioitaessa kiinteistökehityshankkeita, siten että ne ottavat huomioon kiinteistökehittäjien, sijoittajien ja rahoittajien sijoitus- ja päätöksentekokriteerit. Näin ollen tämän tutkimuksen tavoitteena on ymmärtää ja vertailla em. kolmen osapuolen sijoitus- ja päätöksentekokriteereitä kiinteistökehitysprojekteissa ja sisällyttää tämä tieto kehitettävään kannattavuuslaskentamalliin. Tämä tutkimus koostuu teoreettisesta kirjallisuuskatsauksesta sekä kohdeyrityksessä suoritetusta kokeellisesta osasta, missä hyödynnetään konstruktiivista tutkimusmetodologiaa. Tutkimuksessa kartoitettiin yleisimmät arviointimenetelmät sekä kiinteistökehittäjien, sijoittajien ja rahoittajien pääasialliset sijoitus- ja päätöksenteko- 19

20 kriteerit. Näiden pohjalta kehitettiin kannattavuuslaskentamalli kiinteistökehitysprojektien arviointia varten. Tulosten perusteella voidaan todeta, että eri osapuolten sijoitus- ja päätöksentekokriteereiden tyydyttämiseksi tulee kannattavuuslaskelmien perustua nykyarvomenetelmään sekä käyttää lukuisia erilaisia tunnuslukuja, joista tärkeimmät ovat IRR (sisäinen korko) ja NPV (nettonykyarvo). Lisäksi kannattavuuslaskelman arvoa kaikille osapuolille nostaa riskianalyysi, joka sisältää herkkyystarkasteluja, todennäköisyysjakaumia ja simulointeja. Tämän työn tulokset edesauttavat tutkimusalaa syventämällä ymmärrystä kiinteistökehitysprojektien arviointiprosesseista ja päätöksentekoperusteista, erityisesti em. kolmen osapuolen näkökulmasta. Tämä tutkimus hyödyttää kohdeyritystä kahdella tavalla. Kirjallisuudessa ja käytännössä esiintyvät arviointimenetelmät sekä sijoitus- ja päätöksentekokriteerit on tunnistettu ja ne on otettu huomioon kehitetyssä kannattavuuslaskentamallissa. Tätä mallia ollaan parhaillaan ottamassa laajamittaiseen käyttöön kohdeyrityksessä. Kehitetyn laskentamallin avulla voidaan tehokkaasti arvioida ja vertailla suurikin määrä potentiaalisia projekteja. Kohdeyritys voi näin ollen investoida kokonaisedullisesti parhaimpiin projekteihin, mikä todennäköisesti parantaa sen kilpailukykyä ja kannattavuutta pitkällä aikavälillä. Työn nimi: Valtion liikenneväylille muodostuvan rakennusoikeuden arvo rakentamiskäytössä Työn tekijä: Esa Pentikäinen Työn valvoja: Professori Seppo Junnila Työn ohjaaja: DI Antti Kari Tiivis ja tehokas kaupunkirakentaminen on useiden suurempien kaupunkien tavoite. Kaupunkien keskustojen tiivistyessä täydennysrakentamisen myötä, katseet kohdistuvat liikenneväyliin, jotka varaavat suuria maa-alueita kaupunkien keskustoista. Liikenneväylät myös erottavat kaupunginosia ja saavat aikaan merkittäviä melu- ja päästöhaittoja. Suomen valtio omistaa pääosin liikenneväylät lakisääteisesti. Valtion kiinteistönomistusta ohjataan valtion kiinteistöstrategialla, jonka päätavoitteena on varmistaa valtion kiinteistövarallisuuden hallinta ja hoito tehokkaalla, tuottavalla valtion kokonaisedun varmistavalla tavalla myös muuttuneissa ja muuttuvissa olosuhteissa. Liikenneväylien yhteyteen ja päälle rakentaminen tulee olemaan olennainen osa kaupunkirakenteen muutosta tulevaisuudessa. Tämän tutkimuksen päätavoite on osoittaa taloudellinen potentiaali, joka liikenneväylille rakentamisessa piilee. Tutkimuksessa käsitellään potentiaalisimpia alueita, joille lisärakentaminen olisi mahdollista. Alueiden mahdollisia rakennusoikeuksia ja rakennusoikeuden arvoja arvioidaan hankkeiden toteuttamiskelpoisuuden näkökulmasta. Tutkimukseen kuuluu tapaustutkimus jo vireillä olevista hankkeista sekä analyysi potentiaalisista hankkeista. Tutkimuksen empiirinen tieto kerättiin tapaustutkimuksen ja haastattelui- 20

21 den avulla. Haastattelut tehtiin Suomen neljän suurimman kaupungin kaavoituksesta ja kiinteistöasioita vastaavien henkilöiden kanssa. Haastatteluista kävi ilmi, että liikennealueiden yhteyteen rakentaminen tulee tulevaisuudessa vain lisääntymään. Tutkimuksessa esitettyjen arvioiden mukaan, on myös todennäköistä, että valtion olisi mahdollista saada merkittäviä myyntituloja liikennealueille kaavoitetusta rakennusoikeudesta. Esitetyt tapaukset sijaitsevat keskeisillä paikoilla kaupunkirakenteen kannalta ja näin ollen myös rakennusoikeuden arvo on korkea. Luvussa viisi esitettyjen neljän hankkeen yhteenlaskettu arvo on noin 320 miljoonaa euroa ja vastaavasti luvussa kuusi esitettyjen potentiaalisten alueiden arvo noin 325 miljoonaa euroa. Väyläalueille rakentaminen on kuitenkin teknisesti haastavaa. Alueiden rakennuskelpoiseksi tekemisen kustannukset voivat näin ollen muodostua niin korkeiksi, että hankkeita ei ole järkevä toteuttaa. Hankkeiden arvioidut kustannukset ovat luvun viisi hankkeissa yhteensä noin 448 miljoonaa euroa ja luvun kuusi hankkeissa yhteensä noin 195 miljoonaa euroa. Valtion toivotaan olevan aktiivisesti mukana kehittämässä liikennealueita osana kaupunkirakennetta. Valtion kiinteistövarallisuuden hyvä ja tehokas hoito tulee varmistaa myös tulevaisuudessa. Tutkimus todisti, että väyläalueiden toteuttaminen taloudellisesti kannattavasti on haastavaa. Työn nimi: Asemakaavan vanhentumisen vaikutus kiinteistöjen korvausarviointiin Työn tekijä: Jouni Virtanen Työn valvoja: Professori Arvo Vitikainen Työn ohjaaja: DI Sakari Haulos Tutkielmassa selvitettiin, kuinka maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) mukaisessa ajanmukaisuuden arvioinnissa todettava asemakaavan vanhentuminen tulisi huomioida lunastus- ja korvausarvioinnissa. Tulokset ovat pääosin sovellettavissa alkaen, jolloin arvioimisvelvoite laajenee koskemaan rakennuslain aikaisia detaljikaavoja. Tarkastelu perustui kirjallisuuden ja erityisesti oikeuskäytännön analysointiin. Vallitsevaa korvauskäytäntöä selvitettiin valikoidun toimitus- ja maaoikeusaineiston perusteella. Asemakaavojen ajanmukaistamisvelvoitteen tarkoituksena on estää ajan kulumisen johdosta epätarkoituksenmukaisiksi muuttuneiden suunnitelmien toteuttaminen, jolloin vanhentuneisuus voi ilmetä lähinnä merkittävältä osalta toteutumattomilla asemakaava-alueilla. Ajanmukaisuuden arvioinnissa on kysymys normaalista kaavoituksellisesta tarkoituksenmukaisuusharkinnasta, joka ei rajoitu ainoastaan asemakaavalle MRL:ssa asetettuihin sisältövaatimuksiin. Päätös asemakaavan vanhentuneisuudesta on rinnastettavissa päätökseen asemakaavan muuttamiseen ryhtymisestä ja tähän liittyvästä 21

22 Arviointialan opinnäytetöiden tiivistelmiä jatkuu... rakennuskiellosta. Myös MRL:n mukaiset asemakaavalliset lunastusoikeudet säilyvät vanhentumisesta riippumatta. Asemakaavan vanhentuminen ei synnytä uudentyyppisiä korvaustilanteita. Lunastusyrityksestä johtuvan vanhentumisen aiheuttamat taloudelliset menetykset on vakiintuneen käytännön mukaisesti korvattava. Muulloin korvaus perustuu kiinteistön käypään hintaan, jota alentavat vanhentumiseen johtaneet tekijät. Lainvoimaisesti vanhentuneen asemakaavan alueella korvaus ei voi enää perustua kaavan määräyksiin. MRL 60.2 :n mukaisen arvioinnin edellytykset ja arvioinnin todennäköinen lopputulos on ratkaistava arviointiprosessin yhteydessä. Arviointitilanteet vanhentuneina pidettävillä asemakaava-alueilla osoittautuivat melko harvinaisiksi. Vanhentuminen johtui niissä lähinnä ylimitoituksesta ja ilmenee kaavan osittaisena tai täydellisenä toteutumattomuutena. Täysin toteuttamiskelvottomiksi katsotut asemakaava-alueet on korvattu raakamaan hinnan mukaan. Osittain toteuttamiskelpoisilla alueilla asemakaavan mukaiseen käyttöön perustuvaa korvausta on alennettu harkinnanvaraisesti tai vastaavien kaava-alueiden toteutumisasteeseen perustuen. Menettelyn voi katsoa tavoittavan alueen markkina-arvon ja siten täyden korvauksen. Toteutumattomuuden arvovaikutuksia tulisi perusteellisemmin tutkia oikean hintasuhteen selvittämiseksi. IVSC-uutisia Suomenkielinen versio arviointistandardeista saatavilla Suomen Kiinteistöarviointiyhdistys on saanut päätökseen kansainvälisten arviointistandardien käännöstyön. Suomenkielisen painoksen kansainvälisistä arviointistandardeista voi tilata Kiinteistöalan Kustannus Oy:stä (http://web.kiinkust.fi/). Uudet arviointistandardit julkaistu IVSC on julkaissut uudet arviointistandardit, jotka astuvat voimaan vuoden 2012 alusta alkaen. Uudet arviointistandardit kattavat aiempaa laajemman arviointikentän rahoitusinstrumenttien arvioinnista aineettoman pääoman (brändi, patentit jne.) arviointiin. Uusilla arviointistandardeilla pyritään ensisijaisesti yhtenäistämään erityyppisissä arvioinneissa käytettäviä arviointimenetelmiä ja periaatteita sekä lisäämään arviointien läpinäkyvyyttä. 22 Kiinteistöarviointi 3/11

23 Tulevia tapahtumia Redbook ja sen hyödyntäminen käytännön arviointityössä Suomen Kiinteistöarviointiyhdistys ry:n ja Auktorisoidut kiinteistöarvioijatry:n jäsenille tarkoitettu esitelmätilaisuus. Tilaisuus pidetään Helsingissä Tieteiden talolla (Kirkkokatu 6, Helsinki) tiistaina 20. syyskuuta kello 16:30 18:00 välisenä aikana Asuinhuoneiston vuokrasopimukset ja vuokranmääritys Lue lisää Liikehuoneistojen vuokrasopimukset ja vuokranmääritys Lue lisää Kiinteistömessut, Lue lisää Kiinteistö 11 -suurtapahtuma on kiinteistö- ja isännöintialan ammattilaisten merkittävä kohtaamispaikka Helsingin Messukeskuksessa Tapahtuman aikana on useita koulutustilaisuuksia, joista Kiinko järjestää tapahtumassa neljä kiinnostavaa ja ajankohtaista seminaaria Kiinteistöjen sijoitus-, rahoitus-, kehitysja palveluliiketoiminnan Vuosiseminaari Lue lisää Korjausvelka ja sen huomioiminen kiinteistöarviossa Suomen Kiinteistöarviointiyhdistys ry:n ja Auktorisoidut kiinteistöarvioijat ry:n jäsenille tarkoitettu koulutustilaisuus. Tampere Maanmittaustieteiden päivät 2011 Maanmittaustieteiden päivillä on muun muassa keskustelua Suomessakin kenties muutamien vuosien päästä käyttöön otettavasta 3D-kiinteistöjärjestelmästä. Lisäksi päiville on kaavailtu myös arviointikuntaa kiinnostava osio kaupunkimaan, erityisesti raakamaan, arvioinnista. Merkitkää päivä ylös kalenteriinne! Kiinteistöarviointi 3/11 23

24 YHTEISÖJÄSENEMME Kiinteistöalan Koulutussäätiö Catella Property Oy Auktorisoidut Kiinteistöarvioijat ry. Maanomistajien Arviointikeskus Oy Fingrid Oyj Newsec Valuation Oy Realia Management Oy Suomen Toimitila-asiantuntijat Oy Laatumaa Jones Lang LaSalle Kaakon Notariaatti Oy LKV (A) Svenska Handelsbanken AB Seinäjoen Kotijoukkue Oy 24

Lausunto Technopolis Oyj:n sijoituskiinteistöjen arvonmäärityksestä 31.12.2010

Lausunto Technopolis Oyj:n sijoituskiinteistöjen arvonmäärityksestä 31.12.2010 Lausunto Technopolis Oyj:n sijoituskiinteistöjen arvonmäärityksestä 31.12.2010 Kaj Söderman Seppo Koponen Jukka Uusitalo 18.1.2011 Toimeksiannon määritys Toimeksianto Technopolis Oyj (Technopolis) ja Realia

Lisätiedot

ARVIOKIRJA. Raahe, 5. kaupunginosa, kortteli 20 Rakennusoikeuden arvo 30.6.2015

ARVIOKIRJA. Raahe, 5. kaupunginosa, kortteli 20 Rakennusoikeuden arvo 30.6.2015 1 (11) ARVIOKIRJA Raahe, 5. kaupunginosa, kortteli 20 Rakennusoikeuden arvo 30.6.2015 CATELLA PROPERTY OY, HELSINKI, Y-TUNNUS 2214835-6 2 (11) Oulu 30.6.2015 ARVIOKIRJA ARVION KOHDE ARVION TILAAJA Arvion

Lisätiedot

Lausunto Technopolis Oyj:n sijoituskiinteistöjen arvonmäärityksestä 31.12.2012

Lausunto Technopolis Oyj:n sijoituskiinteistöjen arvonmäärityksestä 31.12.2012 Lausunto Technopolis Oyj:n sijoituskiinteistöjen arvonmäärityksestä 31.12.2012 Jukka Uusitalo Antti Huotari Seppo Koponen 17.1.2013 An International Associate of Toimeksiannon määritys Toimeksianto Technopolis

Lisätiedot

Technopolis Oyj. Lausunto Technopolis Oyj:n sijoituskiinteistöjen arvonmäärityksestä 31.12.2013 Jukka Uusitalo Antti Huotari Seppo Koponen 28.1.

Technopolis Oyj. Lausunto Technopolis Oyj:n sijoituskiinteistöjen arvonmäärityksestä 31.12.2013 Jukka Uusitalo Antti Huotari Seppo Koponen 28.1. An International Associate of Technopolis Oyj Lausunto Technopolis Oyj:n sijoituskiinteistöjen arvonmäärityksestä 31.12.2013 Jukka Uusitalo Antti Huotari Seppo Koponen 28.1.2014 Muodosta pdf arko-työkalut

Lisätiedot

Technopolis Oyj. Lausunto Technopolis Oyj:n sijoituskiinteistöjen arvonmäärityksestä 31.12.2014 Jukka Uusitalo Antti Huotari Seppo Koponen 22.1.

Technopolis Oyj. Lausunto Technopolis Oyj:n sijoituskiinteistöjen arvonmäärityksestä 31.12.2014 Jukka Uusitalo Antti Huotari Seppo Koponen 22.1. An International Associate of Technopolis Oyj Lausunto Technopolis Oyj:n sijoituskiinteistöjen arvonmäärityksestä 31.12.2014 Jukka Uusitalo Antti Huotari Seppo Koponen 22.1.2015 Muodosta pdf arko-työkalut

Lisätiedot

HALLITUKSEN KOKOUS 1/2013

HALLITUKSEN KOKOUS 1/2013 HALLITUKSEN KOKOUS 1/2013 Aika: Torstai 27.2.2013 n. klo 17.00 Paikka: Gentti, Vaisalantie 8, Espoo Asialistan 5, kohta i käsiteltiin sähköpostikokouksessa 1.3-4.3.2013. Läsnä: Kauko Viitanen Puheenjohtaja

Lisätiedot

Kiinteistön edustalla oleva vesijättö voidaan liittää sen kohdalla olevaan kiinteistöön laissa säädetyin edellytyksin täyttä korvausta vastaan.

Kiinteistön edustalla oleva vesijättö voidaan liittää sen kohdalla olevaan kiinteistöön laissa säädetyin edellytyksin täyttä korvausta vastaan. Vesijätön lunastus Kari Tuppurainen kari.tuppurainen@maanmittauslaitos.fi 0400-719023 28.4.2015, Pohjois-Savon Kalatalouskeskus ry:n vuosikokous Hotelli Iso Valkeinen, Kuopio Kiinteistön edustalla oleva

Lisätiedot

KIINTEISTÖARVIOINTI 2/11

KIINTEISTÖARVIOINTI 2/11 KIINTEISTÖARVIOINTI 2/11 Suomen Kiinteistöarviointiyhdistys ry:n jäsenlehti 1 Sisällys KIINTEISTÖARVIOINTI 2/11 HALLITUS PUHEENJOHTAJA Kauko Viitanen Teknillinen Korkeakoulu HALLITUKSEN JÄSENET Arja Lehtonen

Lisätiedot

Markkinariskipreemio Suomen osakemarkkinoilla

Markkinariskipreemio Suomen osakemarkkinoilla Markkinariskipreemio Suomen osakemarkkinoilla Tutkimus Marraskuu 2005 *connectedthinking Sisällysluettelo Yhteenveto... 3 Yleistä... 3 Kyselytutkimuksen tulokset... 3 Markkinariskipreemio Suomen osakemarkkinoilla...

Lisätiedot

KIINTEISTÖARVIOINTI 1/13

KIINTEISTÖARVIOINTI 1/13 KIINTEISTÖARVIOINTI 1/13 Suomen Kiinteistöarviointiyhdistys ry:n jäsenlehti Kiinteistöarviointi 1/13 1 HALLITUS PUHEENJOHTAJA Kauko Viitanen Aalto-yliopisto HALLITUKSEN JÄSENET Arja Lehtonen Catella Property

Lisätiedot

Kiinteistöarviointi 3/15. Suomen Kiinteistöarviointiyhdistys ry:n jäsenlehti

Kiinteistöarviointi 3/15. Suomen Kiinteistöarviointiyhdistys ry:n jäsenlehti Kiinteistöarviointi 3/15 Suomen Kiinteistöarviointiyhdistys ry:n jäsenlehti HALLITUS PUHEENJOHTAJA Kauko Viitanen Aalto-yliopisto HALLITUKSEN JÄSENET Arja Lehtonen Catella Property Oy Antti Orama Maanomistajien

Lisätiedot

Lausunto Technopolis Oyj:n sijoituskiinteistöjen arvonmäärityksestä 31.12.2011

Lausunto Technopolis Oyj:n sijoituskiinteistöjen arvonmäärityksestä 31.12.2011 Lausunto Technopolis Oyj:n sijoituskiinteistöjen arvonmäärityksestä 31.12.2011 Jukka Uusitalo Antti Huotari Seppo Koponen Toimeksiannon määritys Toimeksianto Technopolis Oyj (Technopolis) ja Realia Management

Lisätiedot

KIINTEISTÖN KAUPPA JA OMISTAMINEN. Matti Kasso

KIINTEISTÖN KAUPPA JA OMISTAMINEN. Matti Kasso KIINTEISTÖN KAUPPA JA OMISTAMINEN TALENTUM Helsinki 2014 2., uudistettu painos Copyright 2014 Talentum Media Oy ja ISBN 978-952-14-2155-6 ISBN 978-952-14-2156-3 (sähkökirja) Taitto: NotePad Kansi: Lauri

Lisätiedot

Kiinteistöarviointi 2/05

Kiinteistöarviointi 2/05 Suomen Kiinteistöarviointiyhdistys ry:n jäsenlehti Suomen Kiinteistöarviointiyhdistyksen järjestämä esitelmätilaisuus tiistaina 24.5.2005 Tieteiden talolla. kts. sivu 8 HUOM! LEHTI SISÄLTÄÄ SKAY:N JÄSENILLE

Lisätiedot

TILINPÄÄTÖS 2014 27.2.2015

TILINPÄÄTÖS 2014 27.2.2015 TILINPÄÄTÖS 2014 27.2.2015 Suomen suurin markkinaehtoinen vuokranantaja Historiansa suurin liikevaihto. Investoinnit kasvussa. Liikevaihto 1.1. 31.12.2014 miljoonaa euroa (346,6) Tulos 1.1. 31.12.2014

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 7/2015 1 (6) Kiinteistölautakunta Vp/4 31.03.2015

Helsingin kaupunki Esityslista 7/2015 1 (6) Kiinteistölautakunta Vp/4 31.03.2015 Helsingin kaupunki Esityslista 7/2015 1 (6) 4 Kiinteistölautakunnan esitys kaupunginhallitukselle kiinteistönkaupan esisopimuksen tekemiseksi ja tonttien myymiseksi (Kaartinkaupunki, Kasarmitori, tontit

Lisätiedot

Tietoa hyödykeoptioista

Tietoa hyödykeoptioista Tietoa hyödykeoptioista Tämä esite sisältää tietoa Danske Bankin kautta tehtävistä hyödykeoptiosopimuksista. Hyödykkeet ovat jalostamattomia tuotteita tai puolijalosteita, joita tarvitaan lopputuotteiden

Lisätiedot

Maa-20.2334 Korvausarviointi

Maa-20.2334 Korvausarviointi Uusjaon hyötylaskelmien Raakamaan Halkominen arviointi uudistaminen Maa-20.2334 Korvausarviointi 1 The effect Uusjaon of financial hyötylaskelmien Raakamaan Halkominen crisis arviointi to uudistaminen

Lisätiedot

Kiinteistöarviointi 2/07

Kiinteistöarviointi 2/07 Suomen Kiinteistöarviointiyhdistys ry:n jäsenlehti Suomen Kiinteistöarviointiyhdistyksen kesäkuun esitelmätilaisuus torstaina 7.6.2007 Tieteiden talolla. Lisätietoa sivulla 7! Suomen Kiinteistöarviointiyhdistys

Lisätiedot

Kiinteistöyhtiöiden pörssiaamu 19.9.2012. Kari Inkinen, toimitusjohtaja

Kiinteistöyhtiöiden pörssiaamu 19.9.2012. Kari Inkinen, toimitusjohtaja Kiinteistöyhtiöiden pörssiaamu 19.9.2012 Kari Inkinen, toimitusjohtaja 1. Sponda lyhyesti 2 Spondan kiinteistösalkku Käypä arvo 1 % salkusta 2 Laskennallinen tuottovaatimus 3 Toimisto & liiketila Toimisto-

Lisätiedot

Technopolis Oyj. Lausunto Technopolis Oyj:n sijoituskiinteistöjen arvonmäärityksestä 31.12.2015 Jukka Uusitalo Antti Huotari Leena Aaltonen 20.1.

Technopolis Oyj. Lausunto Technopolis Oyj:n sijoituskiinteistöjen arvonmäärityksestä 31.12.2015 Jukka Uusitalo Antti Huotari Leena Aaltonen 20.1. An International Associate of Technopolis Oyj Lausunto Technopolis Oyj:n sijoituskiinteistöjen arvonmäärityksestä 31.12.2015 Jukka Uusitalo Antti Huotari Leena Aaltonen 20.1.2016 Muodosta pdf arko-työkalut

Lisätiedot

KEHITTÄMISKORVAUSTEN ARVIOINTI

KEHITTÄMISKORVAUSTEN ARVIOINTI KEHITTÄMISKORVAUSTEN ARVIOINTI KUNTIEN JA MAANMITTAUSLAITOKSEN KIINTEISTÖTEHTÄVIEN KOULUTUSPÄIVÄ 20.9.2011 Seppo Sadeharju Varsinais-Suomen maanmittaustoimisto 1 MAANMITTAUSLAITOS TIETOA MAASTA MIKÄ KEHITTÄMISKORVAUS,

Lisätiedot

1. Haltuunottokokous (14.3.2013)

1. Haltuunottokokous (14.3.2013) Maantietoimitus 2012-428465 Seinäjoen itäinen ohikulkutie VT19 1. Haltuunottokokous (14.3.2013) 2. Näyttökokous (Tietöiden valmistuttua) 3. Loppukokous Maantietoimitus. Asialista. 1. Tiedottaminen ja kokouksen

Lisätiedot

Kiinteistöarviointi 4/15. Suomen Kiinteistöarviointiyhdistys ry:n jäsenlehti

Kiinteistöarviointi 4/15. Suomen Kiinteistöarviointiyhdistys ry:n jäsenlehti Kiinteistöarviointi 4/15 Suomen Kiinteistöarviointiyhdistys ry:n jäsenlehti Sisällys KIINTEISTÖARVIOINTI 4/2015 HALLITUS PUHEENJOHTAJA Kauko Viitanen Aalto-yliopisto HALLITUKSEN JÄSENET Arja Lehtonen Catella

Lisätiedot

Kiinteän omaisuuden myynti/määräala kiinteistöstä Gröndal 753-421-12-1 sekä kiinteistö 753-421-878-4/Louhintahiekka Oy

Kiinteän omaisuuden myynti/määräala kiinteistöstä Gröndal 753-421-12-1 sekä kiinteistö 753-421-878-4/Louhintahiekka Oy Valtuusto 65 18.06.2012 Kiinteän omaisuuden myynti/määräala kiinteistöstä Gröndal 753-421-12-1 sekä kiinteistö 753-421-878-4/Louhintahiekka Oy 299/10.00.02/2012 KAAVJAOS 39 Kaavoitusjaosto 28.03.2012 Valmistelija:

Lisätiedot

Lunastustoimitukset. ProAgrian Vältä lakitupa sopimustietoa maatalousyrittäjille -koulutus 22.11.2011

Lunastustoimitukset. ProAgrian Vältä lakitupa sopimustietoa maatalousyrittäjille -koulutus 22.11.2011 Lunastustoimitukset ProAgrian Vältä lakitupa sopimustietoa maatalousyrittäjille -koulutus 22.11.2011 Arviointipäällikkö Mika Summala Pohjois-Karjalan maanmittaustoimisto 1 MAANMITTAUSLAITOS TIETOA MAASTA

Lisätiedot

Uudenmaan liitto. Riitta Murto-Laitinen Aluesuunnittelusta vastaava johtaja. Uudenmaan liitto Nylands förbund

Uudenmaan liitto. Riitta Murto-Laitinen Aluesuunnittelusta vastaava johtaja. Uudenmaan liitto Nylands förbund 1 Uudenmaan liitto Riitta Murto-Laitinen Aluesuunnittelusta vastaava johtaja Ampumaradat ja kaavoitusprosessi CASE-metropolialue Ampumaratojen tulevaisuus seminaari, 5.3.2010 Johtaja Riitta Murto-Laitinen,

Lisätiedot

Oletko Bull, Bear vai Chicken?

Oletko Bull, Bear vai Chicken? www.handelsbanken.fi/bullbear Handelsbankenin bull & Bear -sertifikaatit Oletko Bull, Bear vai Chicken? Bull Valmiina hyökkäykseen sarvet ojossa uskoen markkinan nousuun. Mikäli olet oikeassa, saat nousun

Lisätiedot

Ajankohtaisia oikeustapauksia siviiliasioissa

Ajankohtaisia oikeustapauksia siviiliasioissa Ajankohtaisia oikeustapauksia siviiliasioissa Kuntamarkkinat 1092015 lakimies, OTK, TkL Sampsa Matilainen KKO 2015:58 Kiinteistön kauppa Laatuvirhe Kaupan purkaminen Maakaari A oli vuonna 2011 tehdyllä

Lisätiedot

Aurinkoenergiajärjestelmien hintayhteenveto

Aurinkoenergiajärjestelmien hintayhteenveto Aurinkoenergiajärjestelmien hintayhteenveto v. 1.0 21.12.2014 Markku Tahkokorpi 1 JOHDANTO Finsolar-hankkeen osana on marras-joulukuussa 2014 selvitetty aurinkosähkö- ja aurinkolämpölaitteistojen toteutuneita

Lisätiedot

tonttiosasto TARJOUSTEN PERUSTEELLA MYYTÄVÄT PIENTALOTONTIT VANTAALTA 2006 Tiedustelut: suunnittelija Helena Vuolanto Puh.

tonttiosasto TARJOUSTEN PERUSTEELLA MYYTÄVÄT PIENTALOTONTIT VANTAALTA 2006 Tiedustelut: suunnittelija Helena Vuolanto Puh. tonttiosasto TARJOUSTEN PERUSTEELLA MYYTÄVÄT PIENTALOTONTIT VANTAALTA 2006 Tiedustelut: suunnittelija Helena Vuolanto Puh. 169 3955 Helsingin kaupungin kiinteistöviraston tonttiosasto Helsinki 14.2.2006

Lisätiedot

PARAISTEN KAUPUNKI KIRJAISSUNDET RANTA-ASEMAKAAVA- MUUTOS

PARAISTEN KAUPUNKI KIRJAISSUNDET RANTA-ASEMAKAAVA- MUUTOS PARAISTEN KAUPUNKI KIRJAISSUNDET RANTA-ASEMAKAAVA- MUUTOS Maanmittari Oy Öhman 2014 RANTA-ASEMAKAAVASELOSTUS 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT Ranta-asemakaavaselostus koskee 2.1.2014 päivättyä ranta-asemakaavakarttaa.

Lisätiedot

Lunastusmenettely. 1 Ilkka Alm

Lunastusmenettely. 1 Ilkka Alm Lunastusmenettely 1 Ilkka Alm 1 Lunastuslainsäädäntö 2 Lunastuslupa ja lunastustoimitus 3 Voimajohtoalueen lunastuskorvaukset 2 Ilkka Alm Laki kiinteän omaisuuden ja erityisten oikeuksien lunastuksesta

Lisätiedot

KAAVOITTAJAN VASTINEET RANTAYLEISKAAVAN MUUTOSLUONNOKSESTA SAARISJÄRVELLÄ ANNETTUIHIN LAUSUNTOIHIN

KAAVOITTAJAN VASTINEET RANTAYLEISKAAVAN MUUTOSLUONNOKSESTA SAARISJÄRVELLÄ ANNETTUIHIN LAUSUNTOIHIN KAAVOITTAJAN VASTINEET RANTAYLEISKAAVAN MUUTOSLUONNOKSESTA SAARISJÄRVELLÄ ANNETTUIHIN LAUSUNTOIHIN Kaakkois-Suomen Ely-keskus Haettu kaavamuutos on ristiriidassa rantojen säästämistä koskevan tavoitteen

Lisätiedot

ILMARISEN OSAVUOSITULOS Q3 / 2013. Lehdistötilaisuus 23.10.2013 Varatoimitusjohtaja Timo Ritakallio

ILMARISEN OSAVUOSITULOS Q3 / 2013. Lehdistötilaisuus 23.10.2013 Varatoimitusjohtaja Timo Ritakallio ILMARISEN OSAVUOSITULOS Q3 / 2013 Lehdistötilaisuus 23.10.2013 Varatoimitusjohtaja Timo Ritakallio 1 KESKEISIÄ HAVAINTOJA TAMMI- SYYSKUU 2013 Sijoitustuotto 6,5 prosenttia Pitkän aikavälin reaalituotto

Lisätiedot

Ajankohtaista rahoitusmarkkinoilta

Ajankohtaista rahoitusmarkkinoilta Erkki Liikanen Suomen Pankki Ajankohtaista rahoitusmarkkinoilta Kesäkuu 2015 Eduskunnan talousvaliokunta 30.6.2015 Julkinen 1 Sisällys Keveä rahapolitiikka tukee euroalueen talousnäkymiä EU:n tuomioistuimen

Lisätiedot

OSAKEKAUPPAKIRJA. Lappeenrannan kaupungin. Lappeenrannan Asuntopalvelu Oy:n. välillä. (jäljempänä Kauppakirja )

OSAKEKAUPPAKIRJA. Lappeenrannan kaupungin. Lappeenrannan Asuntopalvelu Oy:n. välillä. (jäljempänä Kauppakirja ) OSAKEKAUPPAKIRJA Lappeenrannan kaupungin ja Lappeenrannan Asuntopalvelu Oy:n välillä (jäljempänä Kauppakirja ) 1. Kaupan osapuolet 1.1 Lappeenrannan Asuntopalvelu Oy (y-tunnus 0433221-3), Valtakatu 44,

Lisätiedot

Asunto- ja kiinteistöosakkeen. kauppa ja omistaminen. Matti Kasso

Asunto- ja kiinteistöosakkeen. kauppa ja omistaminen. Matti Kasso Asunto- ja kiinteistöosakkeen kauppa ja omistaminen Matti Kasso TALENTUM Helsinki 2014 2., uudistettu painos Copyright 2014 Talentum Media Oy ja Matti Kasso ISBN 978-952-14-2157-0 ISBN 978-952-14-2158-7

Lisätiedot

Kaukolämpötoiminta Siikalatvan kunnassa sisältää seuraavaa:

Kaukolämpötoiminta Siikalatvan kunnassa sisältää seuraavaa: Kunnanhallitus 236 08.12.2014 Kunnanhallitus 253 22.12.2014 Kunnanhallitus 18 12.01.2015 Kunnanvaltuusto 10 26.01.2015 KUNNAN KAUKOLÄMPÖTOIMINNAN YHTIÖITTÄMINEN Kunnanhallitus 08.12.2014 236 Kuntalain

Lisätiedot

ILMARINEN TAMMI-KESÄKUU 2014. Lehdistötilaisuus 12.8.2014 / Toimitusjohtaja Harri Sailas

ILMARINEN TAMMI-KESÄKUU 2014. Lehdistötilaisuus 12.8.2014 / Toimitusjohtaja Harri Sailas ILMARINEN TAMMI-KESÄKUU 2014 Lehdistötilaisuus 12.8.2014 / Toimitusjohtaja Harri Sailas 1 1. VUOSIPUOLISKO VASTASI ODOTUKSIA Tammi kesäkuu 2014 Sijoitustuotto 3,4 % Osakesijoitusten tuotto 5,5 % Korkosijoitusten

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 181/2002 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi aravalain :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan omistusaravalainan siirtoa kunnalle koskevaa aravalain säännöstä

Lisätiedot

Tutkimuksen tilaaja: Collector Finland Oy. Suuri Yrittäjätutkimus

Tutkimuksen tilaaja: Collector Finland Oy. Suuri Yrittäjätutkimus Tutkimuksen tilaaja: Collector Finland Oy Suuri Yrittäjätutkimus Collector & Companies Yrittäjäfoorumi 2014 Tutkimus ja tulokset Collector teetti tutkimuksen suomalaisista ja ruotsalaisista pk-yrityksistä

Lisätiedot

Lausunto hallituksen esitysluonnoksesta maankäyttö- ja rakennuslain muuttamiseksi

Lausunto hallituksen esitysluonnoksesta maankäyttö- ja rakennuslain muuttamiseksi Tekninen lautakunta 258 06.08.2014 Lausunto hallituksen esitysluonnoksesta maankäyttö- ja rakennuslain muuttamiseksi 859/00.04.00/2014 TEKLA 258 Valmistelija/lisätiedot: kaupungingeodeetti Kari Hartikainen,

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 13/2015 1 (9) Kiinteistölautakunta Tila/12 25.06.2015

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 13/2015 1 (9) Kiinteistölautakunta Tila/12 25.06.2015 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 13/2015 1 (9) 304 Asiantuntijapalveluiden hankinta, puitejärjestely HEL 2015-004526 T 02 08 02 00 Päätös A1 A2 A3 päätti sulkea pois osa-alueen B kiinteistökaupan asiantuntijapalveluiden

Lisätiedot

Kiinteistöarviointi 4/07

Kiinteistöarviointi 4/07 Suomen Kiinteistöarviointiyhdistys ry:n jäsenlehti Syksyn esitelmätilaisuus torstaina 18.10.2007 vierailijana Aivar Tomson Virosta. IVS-koulutustilaisuus 29.11.2007. Lisätietoa sivuilla 6 ja 7. Suomen

Lisätiedot

Maapolitiikan pääperiaatteet. Kymppi-Moni työpaja 15.2.2012

Maapolitiikan pääperiaatteet. Kymppi-Moni työpaja 15.2.2012 Maapolitiikan pääperiaatteet Kymppi-Moni työpaja 15.2.2012 Maapoliittinen ohjelma Maapoliittinen ohjelma on asiakirja, jossa valtuusto määrittelee maapoliittiset tavoitteet ja periaatteet. Sipoon kunnan

Lisätiedot

Metsän arvostuskysymykset yhteismetsän laajentuessa liittymisten kautta. Arvokäsitteitä

Metsän arvostuskysymykset yhteismetsän laajentuessa liittymisten kautta. Arvokäsitteitä Metsän arvostuskysymykset yhteismetsän laajentuessa liittymisten kautta MML 3.5.2010 Eero Autere (MH) Raito Paananen Metsävaratietoasiantuntija (MMM, LKV) 5.5.2010 1 5.5.2010 2 Arvokäsitteitä Käyttöarvo

Lisätiedot

Kaavoitus ja paikkatietopalvelujen taksat

Kaavoitus ja paikkatietopalvelujen taksat 1 LEPPÄVIRRAN KUNTA Tekninen lautakunta 13.1.2015 7 Kaavoitus ja paikkatietopalvelujen taksat 1. Yleistä Kaavoitus- ja maankäytön palvelut ovat asemakaavojen ja asemakaavamuutosten laatiminen, maanomistajan

Lisätiedot

EKP:n Kriteerit liittymiselle

EKP:n Kriteerit liittymiselle EKP:n Kriteerit liittymiselle Lähentymiskriteerit Hintakehitys Julkisen talouden kehitys Valuuttakurssikehitys Pitkien korkojen kehitys Lähde: EKP:n kotisivut 1. Hintakehitys Euroopan unionin toiminnasta

Lisätiedot

jäljempänä tässä sopimuksessa Maanomistaja

jäljempänä tässä sopimuksessa Maanomistaja MAANKÄYTTÖSOPIMUS SOPIMUSOSAPUOLET Kokkolan kaupunki (Y-tunnus: 0179377-8) PL 43 67101 KOKKOLA jäljempänä tässä sopimuksessa Kaupunki sekä NSA-Yhtiöt Oy jäljempänä tässä sopimuksessa Maanomistaja ASEMAKAAVA-ALUE

Lisätiedot

MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA?

MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA? MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA? 2 maakuntakaavoitus on suunnittelua, jolla päätetään maakunnan tai useamman kunnan suuret maankäytön linjaukset. Kaava on kartta tulevaisuuteen Kaavoituksella ohjataan jokaisen arkeen

Lisätiedot

Juuan kunta. Arviokirja (AKA -arvio) Teollisuus- ja yritystontit 26 kpl Rivitalotontit. 5 kpl Paritalotontit

Juuan kunta. Arviokirja (AKA -arvio) Teollisuus- ja yritystontit 26 kpl Rivitalotontit. 5 kpl Paritalotontit An International Associate of Juuan kunta Arviokirja (AKA -arvio) Teollisuus- ja yritystontit 26 kpl Rivitalotontit 5 kpl Paritalotontit 2 kpl Asuinliiketontit 3 kpl Lisämaaksi tuleva tontti 1 kpl Juuan

Lisätiedot

KESKIPITKÄN AIKAVÄLIN TALOUSSUUNNITELMA 2014-2015

KESKIPITKÄN AIKAVÄLIN TALOUSSUUNNITELMA 2014-2015 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 26 27 28 29 30 31 32 33 34 35 36 37 38 39 40 YLEISTÄ Keskipitkän aikavälin taloussuunnitelma on laadittu vuosille 2014 2015, koska liittokokous

Lisätiedot

LAUSUNTO. Sponda Oyj:n sijoituskiinteistöjen käyvän arvon määrityksestä

LAUSUNTO. Sponda Oyj:n sijoituskiinteistöjen käyvän arvon määrityksestä LAUSUNTO Sponda Oyj:n sijoituskiinteistöjen käyvän arvon määrityksestä 30.09.2008 1 SPONDA OYJ:n SIJOITUSKIINTEISTÖJEN KÄYVÄN ARVON MÄÄRITYS MARKKINATILANNE Sponda Oyj arvioi itse sijoituskiinteistöjensä

Lisätiedot

Yrittäjän oppikoulu. Johdatusta yrityksen taloudellisen tilan ymmärtämiseen (osa 2) 23.10.2015. Niilo Rantala, Yläneen Tilikeskus Oy

Yrittäjän oppikoulu. Johdatusta yrityksen taloudellisen tilan ymmärtämiseen (osa 2) 23.10.2015. Niilo Rantala, Yläneen Tilikeskus Oy Yrittäjän oppikoulu Johdatusta yrityksen taloudellisen tilan ymmärtämiseen (osa 2) 23.10.2015 Niilo Rantala, Yläneen Tilikeskus Oy Sisältö Mitä on yrityksen taloudellinen tila? Tunnuslukujen perusteet

Lisätiedot

LAPPEENRANNAN LIIKETALO OY / ESIKAUPPAKIRJALUONNOS 1(5) PERUSTETTAVAN YHTIÖN LUKUUN

LAPPEENRANNAN LIIKETALO OY / ESIKAUPPAKIRJALUONNOS 1(5) PERUSTETTAVAN YHTIÖN LUKUUN LAPPEENRANNAN LIIKETALO OY / ESIKAUPPAKIRJALUONNOS 1(5) Osapuolet: 1. LAPPEENRANNAN KAUPUNKI, jota edustaa teknisen toimen kiinteistö- ja mittaustoimi, jäljempänä myös kaupunki PL 38, Villimiehenkatu 1,

Lisätiedot

Kiinteistöarviointi 2/06

Kiinteistöarviointi 2/06 Suomen Kiinteistöarviointiyhdistys ry:n jäsenlehti Suomen Kiinteistöarviointiyhdistyksen järjestämä esitelmätilaisuus maanantaina 5.6.2006 Tieteiden talolla. Lisätietoa sivulla 8. Kuva: Ian Britton LEHTI

Lisätiedot

PUULAN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS, TILA 10:136 KIVENKOLO

PUULAN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS, TILA 10:136 KIVENKOLO HIRVENSALMEN KUNTA PUULAN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS, TILA 10:136 KIVENKOLO Kaavaselostus 5.9.2012 Kaavan vireilletulo: Tekninen lautakunta 28.2.2012 31 Kaavan hyväksyminen: Tekninen lautakunta 18.9.2012

Lisätiedot

Sosiaali ja terveysministeriö, Finanssivalvonta ja tilintarkastajat valvovat säätiön toimintaa.

Sosiaali ja terveysministeriö, Finanssivalvonta ja tilintarkastajat valvovat säätiön toimintaa. 1 YLEISRADION ELÄKESÄÄTIÖN TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2015 Taustaa eläkesäätiöstä Sääntömuutokset Yleisradion eläkesäätiö on yhteiseläkesäätiö, joka vastaa Yleisradio Oy:n ja Yleisradion eläkesäätiön lakisääteisestä

Lisätiedot

Rautatiealueen laajennus, asemakaavan muutos

Rautatiealueen laajennus, asemakaavan muutos Rautatiealueen laajennus, asemakaavan muutos Työ nro 002247 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma, 13.10.2014 Arvoisa vastaanottaja, Tämä asiakirja on maankäyttö- ja rakennuslain mukainen osallistumis-

Lisätiedot

SATO OYJ Osavuosikatsaus 1-3/2015

SATO OYJ Osavuosikatsaus 1-3/2015 1 SATO OYJ Osavuosikatsaus 1-3/2015 Erkka Valkila Sisältö 2 1. SATO lyhyesti 2. Toimintaympäristö 3. Strategia 4. Osavuosikatsaus 1-3/2015 3 SATO lyhyesti SATO 4 johtava asuntosijoitusyhtiö arvonluonti

Lisätiedot

Talousjohtajabarometri II/2010

Talousjohtajabarometri II/2010 Talousjohtajabarometri II/2010 28.9.2010 Copyright, Gutta Oy Sisällysluettelo 1. Barometrin tausta 2. Barometrin yhteenveto 3. Barometrikatsaus aihealueittain Barometrin taustatiedot Talousjohtajabarometri

Lisätiedot

Sponda Oyj Pörssisäätiö 5.3.2013. Kari Inkinen toimitusjohtaja

Sponda Oyj Pörssisäätiö 5.3.2013. Kari Inkinen toimitusjohtaja Sponda Oyj Pörssisäätiö 5.3.2013 Kari Inkinen toimitusjohtaja Sponda lyhyesti 2 Spondan strategia Spondan strategisena tavoitteena on hakea kasvua ja kannattavuutta asiakaslähtöisellä toimintatavalla,

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ASEMAKAAVAN MUUTOS 1. KAUPUNGINOSAN KORTTELI 9

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ASEMAKAAVAN MUUTOS 1. KAUPUNGINOSAN KORTTELI 9 KOKKOLAN KAUPUNKI KARLEBY STAD OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ASEMAKAAVAN MUUTOS 1. KAUPUNGINOSAN KORTTELI 9 Kaavoituspalvelut 05.10.2011 ¹) Täydennetty 29.9.2015 PERUSTIEDOT ALOITE TAI ASEMAKAAVATYÖN

Lisätiedot

Velkakriisi ei ole ohi. Miten suojautua kriisin edessä?

Velkakriisi ei ole ohi. Miten suojautua kriisin edessä? Velkakriisi ei ole ohi. Miten suojautua kriisin edessä? Meelis Atonen TAVEX OY konsernin kultapuolen johtaja . Ranskan edellinen presidentti Nicolas Sarkozy on julistanut eurokriisin voitetuksi jo 2012

Lisätiedot

Tiehallinto Parainen - Nauvo yhteysvälin kannattavuus eri vaihtoehdoilla. Raportti 10.12.2008

Tiehallinto Parainen - Nauvo yhteysvälin kannattavuus eri vaihtoehdoilla. Raportti 10.12.2008 Tiehallinto Parainen - Nauvo yhteysvälin kannattavuus eri vaihtoehdoilla Raportti 10.12.2008 Sisällysluettelo 1.Johdanto 2.Yhteenveto 3.Tunnelivaihtoehdon kuvaus 4.Siltavaihtoehdon kuvaus 5.Lauttavaihtoehdon

Lisätiedot

SATO OYJ Osavuosikatsaus 1-3/2013

SATO OYJ Osavuosikatsaus 1-3/2013 1 SATO OYJ Osavuosikatsaus 1-3/2013 Erkka Valkila Toimintaympäristö 2 pienien vuokra-asuntojen kysyntä ylittää tarjonnan, varsinkin pääkaupunkiseudulla uusien vuokra-asuntojen rakentaminen ollut pitkään

Lisätiedot

Talouden suunta. Reaalitalous nousee nytkähdellen, korot pysyvät alhaalla 4.9.2013. Pasi Kuoppamäki Pääekonomisti

Talouden suunta. Reaalitalous nousee nytkähdellen, korot pysyvät alhaalla 4.9.2013. Pasi Kuoppamäki Pääekonomisti Talouden suunta Reaalitalous nousee nytkähdellen, korot pysyvät alhaalla 4.9.2013 Pasi Kuoppamäki Pääekonomisti Ostopäälliköiden odotukset Odotukset nousseet euroalueella 2 25-09-2013 3 Kuluttajien luottamus

Lisätiedot

YRITYKSEN ARVONMÄÄRITYS

YRITYKSEN ARVONMÄÄRITYS YRITYKSEN ARVONMÄÄRITYS ARVONMÄÄRITYSTILANTEITA 1. Luovutushinnan määrittäminen kauppa ulkopuolisen kanssa kauppa läheisten kanssa lahjan luonteiset kaupan lahjoitukset omien osakkeiden lunastus avioero-ositukset

Lisätiedot

1 Yhtiön toiminimi on Asunto Oy Lakeuden Helmi, Tyrnävä.

1 Yhtiön toiminimi on Asunto Oy Lakeuden Helmi, Tyrnävä. Sivu: 1(5) Kysytty 01-09-2014. Voimassa 28-08-2014 lähtien Asunto Oy Lakeuden Helmi, Tyrnävä Yhtiöjärjestys 1 Yhtiön toiminimi on Asunto Oy Lakeuden Helmi, Tyrnävä. 2 Yhtiön kotipaikka on Tyrnävä. 3 Yhtiön

Lisätiedot

Yrityskaupan rahoitukseen on tarjolla ratkaisuja. Hannu Puhakka

Yrityskaupan rahoitukseen on tarjolla ratkaisuja. Hannu Puhakka Yrityskaupan rahoitukseen on tarjolla ratkaisuja Hannu Puhakka 16.5.2016 2 [pvm] 3 [pvm] Pk-rahoituksen painopistealueet - yritysten yleisimmät muutostilanteet ja niihin liittyvät rahoitustarpeet Yrityksen

Lisätiedot

Talouden näkymät suhdanteissa ja rahoitusmarkkinoilla

Talouden näkymät suhdanteissa ja rahoitusmarkkinoilla Talouden näkymät suhdanteissa ja rahoitusmarkkinoilla Juhana Brotherus Ekonomisti 21.3.212 13 12 11 1 99 98 97 96 95 94 93 92 Yhdysvallat kasvoi loppuvuonna muiden kehittyneiden markkinoiden taantuessa

Lisätiedot

Yleiskatsaus. Jos et ole vielä uutiskirjeen tilaaja, klikkaa TÄSTÄ tai lähetä sähköpostia osoitteeseen listatut@sipnordic.fi

Yleiskatsaus. Jos et ole vielä uutiskirjeen tilaaja, klikkaa TÄSTÄ tai lähetä sähköpostia osoitteeseen listatut@sipnordic.fi v.26 Jos et ole vielä uutiskirjeen tilaaja, klikkaa TÄSTÄ tai lähetä sähköpostia osoitteeseen listatut@sipnordic.fi www.aktiiviporssikauppa.com Yleiskatsaus Kohde-etuus Suositus 1 viikko 1 kuukausi LONG-tuote

Lisätiedot

Kouvolan hovioikeuden tuomio NREP Finland Log 2 Oy:n ja Lappeenrannan kaupungin sekä Lappeenranta Free Zone Oy Ltd:n välisessä riita-asiassa

Kouvolan hovioikeuden tuomio NREP Finland Log 2 Oy:n ja Lappeenrannan kaupungin sekä Lappeenranta Free Zone Oy Ltd:n välisessä riita-asiassa Kaupunginhallituksen konsernijaosto 28 09.08.2013 Kouvolan hovioikeuden tuomio NREP Finland Log 2 Oy:n ja Lappeenrannan kaupungin sekä Lappeenranta Free Zone Oy Ltd:n välisessä riita-asiassa 530/090/2012

Lisätiedot

RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2014

RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2014 RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2014 Sisällysluettelo 1. Selvityksen yleistiedot... 3 1.1. Toimialat... 3 1.2. Taustatiedot... 4 2. Liikevaihto ja talousodotukset... 4 2.1. Liikevaihtoindeksit... 4

Lisätiedot

Sampo Oyj, 14.4.2011. Hallituksen puheenjohtaja

Sampo Oyj, 14.4.2011. Hallituksen puheenjohtaja Sampo Oyj, varsinainen yhtiökokous 2011 14.4.2011 Björn Wahlroos Hallituksen puheenjohtaja BKT USA, Euroalue ja Suomi %, vuosimuutos kvartaaleittain Suomi USA Euroalue Lähde: Reuters EcoWin Valtioiden

Lisätiedot

KOTITALOUKSIEN SÄÄSTÄMISTUTKIMUS 2006. Kotitalouksien säästämistutkimus 2006 1

KOTITALOUKSIEN SÄÄSTÄMISTUTKIMUS 2006. Kotitalouksien säästämistutkimus 2006 1 KOTITALOUKSIEN SÄÄSTÄMISTUTKIMUS 2006 Kotitalouksien säästämistutkimus 2006 1 Arvopaperien omistaminen 2006 ( suomalaisista talouksista) (kohderyhmä 18-69 vuotiaat yks.hlöt) (n=1002) Omistaa arvopapereita

Lisätiedot

Kiinteistöarviointi 3/12

Kiinteistöarviointi 3/12 Kiinteistöarviointi 3/12 Suomen Kiinteistöarviointiyhdistys ry:n jäsenlehti 1 HALLITUS PUHEENJOHTAJA Kauko Viitanen Aalto-yliopisto HALLITUKSEN JÄSENET Arja Lehtonen Catella Property Oy Antti Orama Maanomistajien

Lisätiedot

Osavuosikatsaus Q2/2013. Toimitusjohtaja Jani Nieminen

Osavuosikatsaus Q2/2013. Toimitusjohtaja Jani Nieminen Osavuosikatsaus Q2/2013 Toimitusjohtaja Jani Nieminen Suomen johtava asuntovuokrausyritys Vuonna 1969 perustettu VVO on Suomen johtava asuntovuokraukseen erikoistunut yritys. Liiketoiminta perustuu asuntojen

Lisätiedot

Elinkeino- ja kaupunkirakennetyöryhmä 16.3.2015:

Elinkeino- ja kaupunkirakennetyöryhmä 16.3.2015: Kaupunginhallitus 116 23.03.2015 Kaupungin ja Holiday Club Resorts Oy:n välisen yhteistoimintasopimuksen muuttaminen sekä Kiinteistö Oy Seniori-Saimaan yhtiöjärjestyksen ja osakassopimuksen muuttaminen

Lisätiedot

Länsi-Turunmaan Vuokratalot Oy:n esitys Korppoon aluekonttorin muuttamisesta vuokra-asunnoiksi

Länsi-Turunmaan Vuokratalot Oy:n esitys Korppoon aluekonttorin muuttamisesta vuokra-asunnoiksi Kaupunginhallitus 214 20.10.2014 Kaupunginhallitus 235 03.11.2014 Länsi-Turunmaan Vuokratalot Oy:n esitys Korppoon aluekonttorin muuttamisesta vuokra-asunnoiksi 1466/10.03.02/2014 Kaupunginhallitus 20.10.2014

Lisätiedot

Helsingin pörssin lupaavimmat osakkeet 2007

Helsingin pörssin lupaavimmat osakkeet 2007 AVAIMESI VAHVAAN VARAINHOITOON Helsingin pörssin lupaavimmat osakkeet 2007 Markus Salin Salkunhoitaja Elina Pankkiiriliike Oy www.elinavh.fi Elina Pankkiiriliike Oy Elina on sitoutumaton kotimainen varainhoitoyhtiö

Lisätiedot

HALLITUKSEN ESITYS KESKIPITKÄN AIKAVÄLIN TALOUSSUUNNITTEEKSI VUOSILLE 2013-2015

HALLITUKSEN ESITYS KESKIPITKÄN AIKAVÄLIN TALOUSSUUNNITTEEKSI VUOSILLE 2013-2015 Sivu 1 / 6 Liittokokous 18. 19.11.2011 Hotelli Rantasipi Sveitsi, Härkävehmaankatu 4, Hyvinkää 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 26 27 28 29 30 31 32 33 34 35 36 37 HALLITUKSEN

Lisätiedot

Maankäyttö- ja rakennuslain toimivuuden arviointi 2013

Maankäyttö- ja rakennuslain toimivuuden arviointi 2013 Maankäyttö- ja rakennuslain toimivuuden arviointi 2013 Maanmittauspäivät 20. 21.3.2013 Seinäjoki Lainsäädäntöneuvos Jyrki Hurmeranta Maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) toimivuutta on seurattu jatkuvasti

Lisätiedot

KIINTEISTÖARVIOINTI. Kohde: Yrittäjätalo Företagshuset, Näsby, Houtskari

KIINTEISTÖARVIOINTI. Kohde: Yrittäjätalo Företagshuset, Näsby, Houtskari KIINTEISTÖARVIOINTI Kohde: Yrittäjätalo Företagshuset, Näsby, Houtskari Laatinut Ralf Rehnberg 7.4.2014 1. Yleistä Toimeksiantaja Paraisten kaupunki / kaupungingeodeetti Susanna Lönnberg Arvioitsija Kiinteistöarviointitoimisto

Lisätiedot

Markkinakatsaus. Kesäkuu 2015

Markkinakatsaus. Kesäkuu 2015 Markkinakatsaus Kesäkuu 2015 Talouskehitys EK:n luottamusindikaattorit edelleen toukokuussa pitkäaikaisen keskiarvon alapuolella, rakentamisessa ja kaupan alalla kuitenkin merkkejä paremmasta Euroalueen

Lisätiedot

Lemminkäinen Oyj. Osavuosikatsaus 1-3/2011 Toimitusjohtaja Timo Kohtamäki

Lemminkäinen Oyj. Osavuosikatsaus 1-3/2011 Toimitusjohtaja Timo Kohtamäki Lemminkäinen Oyj Osavuosikatsaus 1-3/211 Toimitusjohtaja Timo Kohtamäki Keskeistä tammi-maaliskuun osavuosikatsauksessa Alkuvuoden tappio johtuu infratoiminnan kausiluonteisuuudesta. Työkausi on jo osin

Lisätiedot

Verkkolaskufoorumin ohjausryhmä

Verkkolaskufoorumin ohjausryhmä Verkkolaskufoorumin ohjausryhmä Aika 23.08.2010, kello 13:00 16:00 Paikka TIEKE, Salomonkatu 17 A, 10.krs Paikalla Poissa Vesa Kotilainen Pirjo Ilola Taru Rastas Martti From Kristiina Seppälä Michael Burman

Lisätiedot

Yleistä Asunto-, toimitila- ja rakennuttajaliitto RAKLI ry kiittää mahdollisuudesta lausua ehdotuksesta Valtion kiinteistöstrategiaksi.

Yleistä Asunto-, toimitila- ja rakennuttajaliitto RAKLI ry kiittää mahdollisuudesta lausua ehdotuksesta Valtion kiinteistöstrategiaksi. LAUSUNTO 1 (5) Valtiovarainministeriö Lausuntopyyntö 8.4.2010 EHDOTUS VALTION KIINTEISTÖSTRATEGIAKSI Lausunnon antajasta Asunto-, toimitila- ja rakennuttajaliitto RAKLI ry kokoaa yhteen kiinteistöjen ja

Lisätiedot

Syksyn 2007 sijoitusnäkymät Arvopaperilehti. 27.9.2007 Vesa Ollikainen

Syksyn 2007 sijoitusnäkymät Arvopaperilehti. 27.9.2007 Vesa Ollikainen Syksyn 2007 sijoitusnäkymät Arvopaperilehti 27.9.2007 Vesa Ollikainen Osakkeissa jälleen parhaat tuotot 124 120 Euroopan osakkeet 116 112 108 Maailman osakkeet 104 Euro-rahamarkkina 100 Euro-valtionobligaatiot

Lisätiedot

Keskustelutilaisuus Euroclear Finlandissa. Helsinki 10.6.2014. Kim Lindström

Keskustelutilaisuus Euroclear Finlandissa. Helsinki 10.6.2014. Kim Lindström OMISTAMISEN JULKISUUS SIJOITTAJAN NÄKÖKULMASTA Keskustelutilaisuus Euroclear Finlandissa Helsinki 10.6.2014 Kim Lindström Cardia Invest Oy Ab Puh. 09-596859 Mob. 050-3699695 kim.lindstrom@cardia.fi ALUSTAJAN

Lisätiedot

Onko velkakriisi todellakin loppunut? Meelis Atonen. konsernin kultapuolen johtaja

Onko velkakriisi todellakin loppunut? Meelis Atonen. konsernin kultapuolen johtaja Himmeneekö kullan kiilto? Onko velkakriisi todellakin loppunut? Meelis Atonen TAVEX OY konsernin kultapuolen johtaja Mikä on nykyinen maailmantalouden terveys? Lopulta taivaalta sataa euroja EKP on luvannut

Lisätiedot

Pankkikriisit ja niiden ehkäiseminen

Pankkikriisit ja niiden ehkäiseminen Pankkikriisit ja niiden ehkäiseminen Matti Estola Itä-Suomen yliopisto, Joensuun kampus Luento 8: Eurojärjestelmän perusteista ja euron kriisistä 1 1 Tämän luennon tekstit on poimittu lähteistä: http://www.ecb.int/home/html/index.en.html

Lisätiedot

Kvalitatiivinen analyysi. Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry

Kvalitatiivinen analyysi. Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry Laadullinen eli kvalitatiiivinen analyysi Yrityksen tutkimista ei-numeerisin perustein, esim. yrityksen johdon osaamisen, toimialan kilpailutilanteen

Lisätiedot

Poikkeamislupa osayleiskaavan osoittamasta maankäytöstä/eeva ja Paavo Runtti (MRL 137 ja 171-173 )

Poikkeamislupa osayleiskaavan osoittamasta maankäytöstä/eeva ja Paavo Runtti (MRL 137 ja 171-173 ) Kunnanhallitus 79 10.03.2014 Poikkeamislupa osayleiskaavan osoittamasta maankäytöstä/eeva ja Paavo Runtti (MRL 137 ja 171-173 ) 3390/11.111/2014 KHALL 79 Hakija Nimi Eeva ja Paavo Runtti Osoite Lodentie

Lisätiedot

ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS Kirkonkylä, k 2061 t 1

ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS Kirkonkylä, k 2061 t 1 Kaavatunnus 2-236 Asianumero 144/10.02.03/2014 ASRA.ltk: 8.4.2014 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS Kirkonkylä, k 2061 t 1 Asemakaavan muutos koskee korttelin 2061 tonttia 1. Asemakaavan muutoksella muodostuvat

Lisätiedot

Grant Thorntonin tuore Women in Business -tutkimus: Naisten määrä johtotehtävissä laskenut selvästi myös Suomessa

Grant Thorntonin tuore Women in Business -tutkimus: Naisten määrä johtotehtävissä laskenut selvästi myös Suomessa Lehdistötiedote 6.3.2015 Grant Thorntonin tuore Women in Business -tutkimus: Naisten määrä johtotehtävissä laskenut selvästi myös Suomessa Naisjohtajien määrässä on ollut havaittavissa hidasta laskua viimeisen

Lisätiedot

Johdon ennusteinformaation vaikutus yrityksen markkina-arvoon

Johdon ennusteinformaation vaikutus yrityksen markkina-arvoon Johdon ennusteinformaation vaikutus yrityksen markkina-arvoon - Analyytikon näkökulma Mikko Ervasti Analyytikko (Teknologia, Media & Telekommunikaatiolaitteet) Evli Pankki Oyj Puh: +358 9 4766 9314 Email:

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 370. Kaupunginhallitus 17.12.2012 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 370. Kaupunginhallitus 17.12.2012 Sivu 1 / 1 Kaupunginhallitus 7..0 Sivu / 7/0.0.0/0 Kaupunginhallituksen konsernijaosto 8 0..0 70 Active Life Village Oy:n osakkeiden luovutus Valmistelijat / lisätiedot: Laitala Pasi, puh. (09) 86 87 etunimi.sukunimi@espoo.fi

Lisätiedot

Stagflaatio venäläinen kirosana. Sanna Kurronen Maaliskuu 2014

Stagflaatio venäläinen kirosana. Sanna Kurronen Maaliskuu 2014 Stagflaatio venäläinen kirosana Sanna Kurronen Maaliskuu 2014 Putin ei välitä talouden alamäestä Ukrainan kriisi ajaa Venäjän talouden ahtaalle, mutta se ei Putinin menoa hidasta Venäjän talous on painumassa

Lisätiedot