HANKO-HYVINKÄÄ-RADAN SÄHKÖISTÄMISEN AIKAISTAMISEN KEINOT

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "HANKO-HYVINKÄÄ-RADAN SÄHKÖISTÄMISEN AIKAISTAMISEN KEINOT"

Transkriptio

1 HANKO-HYVINKÄÄ-RADAN SÄHKÖISTÄMISEN AIKAISTAMISEN KEINOT tehdyn selvityksen Loppuraportti Länsi-Uudenmaan kauppakamari Riihimäki-Hyvinkää alueen kauppakamari RealCase Oy: Marja Kallio, Tuulia Saarnio

2 Sisällysluettelo 1 Tausta Hangon rata Suomen rataverkossa Selvityksen lähtötilanne RHK A14/2008 selvitys Selvityksen toteutus Nykytilanne ja hieman historiaa Hangon satama Tavaraliikenne Henkilöliikenne Rataa koskeva päätöksenteko Liikenne- ja viestintäministeriö Ratahallintokeskus Radasta hyötyvät tahot Kunnat ja kaupungit Satamat Raideoperaattori, VR Kuljetuspalveluja käyttävät yritykset Mahdolliset uudet radankäyttäjät Yhteenveto rataa käyttävistä yrityksistä Tulevaisuus Liikenteen kehittyminen Satamien tulevaisuus Venäjän liikenteen kehittyminen Ympäristöä koskevat muutokset Miten sähköistys vaikuttaa radan käyttöön Hyöty-kustannus analyysi Hankkeen kustannusarvio Investoinnin arvo Radan kunnossapitokustannukset Tavaraliikenteen hyötyjen arviointi Tavaraliikenteen kehitysarviot Tuottajan ylijäämän muutokset Liikennöintikustannussäästöt Henkilöliikenteen hyötyjen arviointi Henkilöliikenteen kehitysarviot Lipputulojen kasvu Kuluttajan ylijäämän muutokset Vaikutukset turvallisuuteen arvioidaan ulkoisten kustannusten muutoksina

3 5.5.1 Päästökustannussäästöt Onnettomuuskustannussäästöt Vaikutukset ympäristötekijöihin Yhteiskunnalliset vaikutukset HK-suhteen arviointi saatujen tietojen perusteella Radan sähköistämisen aikaistamisen keinot Lähtökohta Budjettirahoitus Aikaistettu budjettirahoitus Elinkaarimalli Jatkotoimenpide-ehdotus

4 1 Tausta Hanko-Hyvinkää-radan sähköistäminen on usean selvityshankkeen ja Uudenmaan kehittämissuunnitelmien kärkihankkeita. Valtionhallinnon päätöksissä rataosuuden sähköistäminen ei kuitenkaan ole saanut budjettivaroja. Tämän selvityksen tavoitteena on nostaa esiin tekijöitä, joilla perustellaan radan sähköistämisen kannattavuus. Samoin arvioidaan niitä rahoituksellisia keinoja, joilla on mahdollista aikaistaa radan sähköistämistä. Hangon ja Hyvinkään yhdessä muiden radanvarren kaupunkien sekä näiden alueiden elinkeinoelämän aktiivisuus halutaan osoittaa radan sähköistämistä koskevan päätöksen aikaansaamiseksi. Radan vaikutuspiirissä on useita toimijoita. Kaupungit ja kunnat Hanko, Raasepori, Lohja, Vihti, Hausjärvi, Loppi, Hyvinkää ja Riihimäki, satamat Hanko, Lappohja, Inkoo, Koverhar ja Kopparnäs sekä rataa logistiikassaan hyödyntävät yritykset. Tämä selvitys on tehty Länsi-Uudenmaan ja Riihimäki-Hyvinkää kauppakamarien toimeksiannosta ja aluekehittämisohjelman rahoituksella. Selvitystyön on tehnyt RealCase Oy. Hanke on toteutettu selvittämällä rakenne, jonka mukaan radan rakentaminen ja ylläpito Suomessa toteutetaan, haastattelemalla radan toimijatahoja sekä rataa käyttävien yritysten edustajia. Tämän tiedon pohjalta on arvioitu eri tekijöiden vaikutus päätöksenteon perustana olevaan hyöty-kustannuslukuun ja tehty esitys sähköistyshankkeen aikaistamiseksi. Ohjausryhmän jäseninä toimivat Jouko Mäkinen, Hanko, kaupunginjohtaja Paavo Lyytikäinen, Hanko, satamajohtaja Jorma Korhonen, Länsi-Uudenmaan Yrityskeskus Oy/ AKO Länsi-Uusimaa Annukka Lehtonen, Hyvinkään kaupunki, liiketoimintajohtaja Jussi Savela, Lohjan kaupunki, kaupunkisuunnittelujohtaja Rainer Johansson, VR Cargo, Karjaa Mikko Somerla, Sappi Finland Ltd, Kirkniemi, logistiikkapäällikkö Pekka Salonen, HRX Finland Oy, aluemyyntipäällikkö Torleif Söderlund, Länsi-Uudenmaan Kauppakamari, toimitusjohtaja Anne Wickström, Riihimäki-Hyvinkää alueen kauppakamari, toimitusjohtaja Hanke on toteutettu aikavälillä

5 2 Hangon rata Suomen rataverkossa Rataosa on luonnollisesti osa koko Suomen rataverkkoa, jota hallinnoi Ratahallintokeskus (RHK). Rataverkon pääasiallinen liikennöintipalveluja tarjoava operaattori on VR. Suomen rataverkosta on sähköistetty 3047 km eli 52%. Sähköisen liikenteen osuus on kasvanut tasaisesti ja on ollut 80 % vuonna (1) Rataosa liittyy päärataan Hyvinkäällä. Raaseporista ja Hangosta tuleva rataosa liittyy Karjaalla Turku-Helsinki rataan. Radan päätepiste sijaitsee Hangon satamassa. Rataosan pituus pääpistoraiteineen on 162 km. Radan käyttöön oleellisesti liittyvä kantavuus jakaantuu siten, että Hanko-Kirkniemi-väin kantavuus mahdollistaa 25 tn akselipainot Kirkniemi Hyvinkää akselipainojen ollessa pienemmät. Rataosalla on myös tarvetta parantaa liikenteenohjaus- sekä turvallisuusjärjestelmiä. Radalla on Hyvinkään ja Hangon välillä pääasiassa tavaraliikennettä. Rataa käytetään mm. Kirkniemen (Sappi Finland Ltd) ja Kemin metsäteollisuuden vientikuljetuksissa Hangon satamaan, teräksen kuljetuksissa Hämeenlinnasta ja Raahesta Lappohjaan sekä autojen kuljetuksissa Hangosta Venäjälle. Henkilöliikenteessä tehdään noin matkaa välillä Hanko ja Karjaa. Karjaan ja Hyvinkään välillä ei ole henkilöliikennettä. Rataosan tavaraliikenne hoidetaan dieselvetureilla Riihimäelle, Tampereelle tai Kouvolaan. Näillä ratapihoilla vaunut siirretään sähkövetureiden vedettäviksi. Henkilöliikenne hoidetaan dieselkäyttöisellä kiskobussikalustolla. Hanko-Hyvinkää-rata kuuluu TEN-rataverkkoon ja se on osa niin sanottua Pohjolan Kolmiota (8). Pohjolan kolmiossa Suomen tavoitteellinen aikataulu Hanko-Hyvinkääradan sähköistyksen toteuttamiseksi oli jo Ratahallintokeskus on laatinut vuonna 2005 tarveselvityksen ja hankearvioinnin rataverkon jatkokehityksestä. Matti Vanhasen II hallitus linjasi, että raideliikenteen edistämistä jatketaan tämän hallituskaudella. Tämän vuoksi Ratahallintokeskus päivitti jatkosähköistystä koskevan osion vuonna 2008 (Rataverkon jatkosähköistyksen hankearvioinnin pävitys, liite 1, A14/2008). Tätä aineistoa on käytetty laajasti pohjana tämän selvitystyön tekemisessä. Liikennepoliittisessa selonteossa Hanko-Hyvinkää radan sähköistyksen kannattavuus oli 0,8 vuonna Päivitetyssä selontekoon sisältyvässä laskelmassa (1) vuonna 2008 kannattavuusrajaksi oli saatu 1,0. Selonteossa on myös todettu pyrkimys edistää joustavien rahoitusmallien käyttöä. (4). 5

6 Kuitenkin valtion lisäbudjetin päätöksissä esimerkiksi Vaasa-Seinäjoki-rataosuuden sähköistykseen tehtiin puoltava päätös nimenomaan paikallisten kuntien ja yritysten aktiivisuuden vuoksi, vaikka Ratahallintokeskuksen selonteossa kannattavuusraja oli edelleen 0,3. Alla olevassa kuvassa on esitetty rataverkon sähköistystilanne Hanko- Hyvinkää-rata on ainoa merkittävä sähköistämätön rataosa Etelä-Suomessa. Kuva 1. Suomen rataverkon sähköistystilanne (24) 6

7 Espoo-Salo-oikoradan ympäristövaikutusten arviointi on valmistunut ( ). Radanpidon pitkän aikavälin suunnitelmassa, Rautatieliikenne 2030, varaudutaan maankäytön suunnittelussa uuteen Espoo-Salo-oikoradan linjaukseen, joskaan sen toteuttaminen ei ole ajankohtainen ennen vuotta 2030 (Ratahallintokeskus). Espoo-Salo oikoradan eri linjausvaihtoehdot on esitetty alla olevassa kuvassa. Kuva 2. Espoo-Salo-oikoradan linjausvaihtoehdot noudattelevat pitkälti entisen ns. ELSA-radan linjausvaihtoehtoja (Internet; Wikipedia) Espoo-Salo-oikoradan lisäksi suunniteltu Länsirata tukee Hanko-Hyvinkää-radan sähköistystä. Länsiradan maankäytön kehityskuvaselvitys välille Espoo-Kirkkonummi- Vihti-Lohja on valmistunut. Selvityksessä on tarkasteltu Länsiradan eli Espoo-Lohja - kaupunkiradan varren kehittämistä sekä maankäytön ja liikenteen yhteensovittamista. Kaupunkiradan toteutumisella olisi merkittävä vaikutus alueen asukasmäärän ja työpaikkojen kehityksen nopeuteen. Erityisesti Veikkolan ja Nummelan maankäytön kehityksen on arvioitu olevan selvästi voimakkaampaa, jos rata Espoosta Nummelan kautta Lohjalle toteutuu. Myös Espoon Histan kannalta rata on hyödyllinen. 2.1 Selvityksen lähtötilanne 2.2 RHK A14/2008 selvitys RHK A14/2008 selvityksessä on päivitetty kesäkuussa 2005 valmistunut liikennepoliittinen selonteko ja erityisesti rataverkon jatkosähköistyksen hankearvioinnin kannattavuuslaskelmat. 7

8 Tässä vuoden 2008 maaliskuussa ilmestyneessä selonteossa oltiin tilanteessa, jossa taloudellinen taantuma ei ollut vielä vaikuttanut kuljetuksiin. Rataosan Hanko-Hyvikää liikennemäärä perustui kasvuun mm kotimaan raakapuukuljetuksissa sekä Venäjän henkilöauto- ja konttikuljetuksissa. Selvitys osoitti, että toteutuneen liikenteen kasvun vuoksi radan sähköistyksen kannattavuutta osoittava HK-suhde oli tasan yksi. Laskelmassa ei oltu arvioitu liikenteen kasvupotentiaaleja eikä raskaan maantieliikenteen vähenemisen aiheuttamaa onnettomuuslukujen vähenemistä. Vertailtaessa eri rataosia RHK:n vuoden 2008 selvityksessä, paljastuu rataosien erilainen kohtelu. Selvityksessä Ylivieskan ja Iisalmen välisellä rataosalle oli arvioitu uutta, merkittää kuljetuspotentiaalia kuten Sotkamossa avattavan Talvivaaran kaivoksen kuljetukset sekä Siilinjärven ja Kokkolan sataman ja Kemira Growhown väliset pasutekuljetukset. (Pasute on rikkihappotuotannon sivutuote, ja sitä voidaan käyttää rautamalmin korvikkeena terästeollisuuden raaka-aineena). Rataosan käyttöä arvioitiin lisäävän vielä Vartiuksen raja-aseman ja Kokkolan sataman väliset kuljetukset. Näin rataosan kannattavuus näytti lukemaa 1,5. Hanko-Hyvinkää radan laskelmiin ei oltu sisällytetty merkittävää uutta kasvupotentiaalia, eikä maantieliikenteen turvallisuuden paranemista. Siitä huolimatta rataosan Hanko- Hyvinkää sähköistäminen oli selvityksessä perusteltavissa, vaikka hankkeen HK-suhde oli kannattavuusrajalla. Tämä perustui rataosan liikenteen pitkään noususuuntaiseen trendiin, jonka arveltiin jatkuvan. Talouden noususuhdanteen aikana liikenne Hangon sataman kautta kasvoi joka vuosi ja erityisesti autojen vienti Suomen kautta Venäjälle nousi Hangon satamalle merkittäväksi tuotteeksi. Autokuljetusten määrä kasvoi jopa niin suureksi, ettei kauttakulkuliikenteen lisääminen maanteillä enää ollut mahdollista ilman erityisjärjestelyjä. 2.3 Selvityksen toteutus Tämän hankkeen toteutuksessa pääroolissa olivat eri tahojen haastattelut ja heidän näkemyksensä Hanko-Hyvinkää-radan merkityksestä ja vaikutuksesta omaan toimintaansa. Lisäksi tavoitteena oli selvittää ja analysoida valtakunnan päätöksentekojärjestelmää vastaavissa hankkeissa ja mahdollisuuksia vaikuttaa näihin päätöksentekoprosesseihin. Hankkeen aikana haastatellut tahot on esitetty Liitteessä 1. 8

9 3 Nykytilanne ja hieman historiaa 3.1 Hangon satama Hangon satama on Suomen eteläisin satama ja se toimii tehokkaasti ja turvallisesti myös talvella ja ilman jäänsärkijöiden apua. Satama antaakin Hangon kaupungille vahvan elinkeinon. Hanko-Hyvinkää-junaradalla on puolestaan tärkeä merkitys Hangon satamalle, koska satamaan tulevista tuotteista n. 85 % tulee raideyhteyttä pitkin. Hangon sataman pääasiallinen vientituote on paperi ja pääasiallinen tuontituote autot. Sataman kautta tuodaan ja viedään tuotteita trailereissa ja konteissa (Nina Häggroth, Hangon satama). Oheisista taulukoista näkyy miten satamien kautta kulkevien tuotteiden määrät ovat vaihdelleet ja erityisesti romahtaneet vuoden 2009 aikana. Satamien tavaraliikenteen tuonnin ja viennin kokonaismäärää ei vuodelle 2009 ole vielä saatavissa, mutta taulukkoon on ennustettu, että vuoden 2009 määrät laskevat 30% vuoteen 2008 verrattuna. Satamien tavaraliikenteen tuonti ja vienti yhteensä (milj.tonnia), Suomen Satamaliitto Sköldvik Helsinki Kotka Kokkola Hamina Hanko Turku Inkoo Shipping arvio Taulukko 1. Satamien tavaraliikenne (tuonti ja vienti yhteensä) 9

10 Satamien kauttakulkuliikenteen tuonti ja vienti yhteensä (tuhatta tonnia), Suomen Satamaliitto Kotka Hamina Helsinki Kokkola Hanko Turku /2009 Taulukko 2. Satamien kauttakulkuliikenne Esimerkiksi Hangon sataman vuoden 2009 syyskuun autotuonti laski 77% vuoden 2008 syyskuuhun verrattuna (vuoden 2009 tammi-syyskuun aikan tuotiin autoa) ja paperivienti laski syyskuussa % vuoden takaiseen verrattuna. (6) Nykyisessä tilanteessa on paljon keskusteltu Suomen satamien tulevaisuudesta liittyen satamien keskinäiseen kilpailutilanteeseen Suomessa ja toisaalta kilpailuun Itämeren muita satamia vastaan; erityisesti Venäjän omia satamia Pietarissa ja Ust Lugassa. Näiden muiden satamien kilpailuun pystytään vastaamaan ainoastaan satamien tehokkaalla ja ammattitaitoisella toiminnalla sekä hyvillä, eri vaihtoehtoja tarjoavilla kuljetusyhteyksillä. Hangon satamassa oli myös juna-lautta liikennettä vuoteen 1997 saakka. Tuolloin Finnlines siirsi liikennöinnin Turkuun, josta se on sittemmin loppunut. 3.2 Tavaraliikenne Hanko-Hyvinkää-radan tärkeys korostuu tavaraliikenteen näkökulmasta. Karjaan ja Hangon välillä on sekä tavara- että henkilöjunaliikennettä ja Hyvinkään ja Karjaan välillä on vain tavaraliikennettä. Tämän hetkisessä taloudellisessa tilanteessa ennuste vuoden 2009 tavaraliikenteen määrälle on noin 1,7 milj.tonnia (Rainer Johansson, VR). 10

11 Rataosuus on alueen raskaan teollisuuden tärkein yhteys sisämaahan suuntautuville ja sieltä tuleville kuljetuksille. Hanko-Hyvinkää-rata palvelee sekä Ovakon tehdasta ja satamaa Koverharissa, että Ruukin tehdasta ja satamaa Lappohjassa. Lisäksi Sappin paperitehdas Kirkniemessä on radan merkittävä käyttäjä. Selvitystyötä aloitettaessa talouden pitkään jatkunut noususuhdanne kääntyi laskusuhdanteeksi ja tämä näkyi lähes välittömästi liikenteen hiljentymisenä. Autojen transitokuljetukset loppuivat melkein kokonaan ja rekkajonojen sijasta ongelmaksi muodostui vientiautojen jääminen satamiin seisomaan. Tavaraliikenteen kannalta Hanko-Hyvinkää-radalla on kotimaan kuljetusten lisäksi merkitys logistisena väylänä Hangosta Venäjälle. Venäjälle suuntautuvien kuljetusten siirtäminen raiteille on yksi logistiikkayritysten keskeisiä tavoitteita. Myös Venäjän viranomaiset ovat esittäneet poliittisena ja kaupallisena tavoitteenaan siirtää mahdollisimman paljon kuljetuksia raideliikenteeseen. Tavoitteista huolimatta autojen junakuljetuksia ei saatu kunnolla toimimaan noususuhdanteen aikana. Vain pienehkö osa kuljetuksista on onnistuttu viemään junakuljetuksina. Joidenkin haastateltujen mukaan ongelmat johtuivat Venäjän puolen terminaaliongelmista, mutta toisaalta väitettiin, että junavaunuja ei ole saatu riittävästi. Kuitenkin esimerkiksi Avelon Autologisticsissa Hangossa päästiin kesällä 2008 siihen tilanteeseen, että täysiä autojunia (n. 200 autoa/juna) lähetettiin Moskovaan (Orvokki Hammar, Avelon Autologistics). Junakuljetukset Moskovaan kuitenkin lakkasivat määrien pudotessa romahdusmaisesti. Kazakstaniin autot toimitetaan edelleen Hangosta junalla. Tämä pakottaa siihen, että esim. Hankoon tulevien junien sähköveturi vaihdetaan dieselveturiin joko Riihimäellä, Tampereella tai Kouvolassa. Nämä ratapihat ovat myös dieselvetureiden tankkauspaikkoja. VR on lisäksi keskittänyt dieselvetureiden kunnossapidon ja huollon Tampereelle. Vaihto dieselveturista sähköveturiin kuormittaa turhaan ruuhkaisia ratapihoja. Tämä koskee erityisesti Riihimäkeä, joka toimii tavaraliikenteen keskuksena. Sähköistämisen edullisuutta arvioitaessa on otettava huomioon myös se seikka, että nyt käytössä oleva dieselkalusto on vanhaa ja sen kunnossapito kallista. 3.3 Henkilöliikenne Karjaan ja Hangon välinen henkilöjunaliikenne hoidetaan kiskobusseilla. Tehtyjen junamatkojen määrä on pysynyt pitkään vakiona (n matkaa vuodessa). Sähkörata mahdollistaisi suoran henkilöjunayhteyden Hangosta Karjaan kautta Helsinkiin ja vyöhykkeen laajemmankin liittämisen osaksi pääkaupunkiseudun lähijunaliikennettä. 11

12 Myös henkilöliikenne olisi mahdollista Karjaalta Hyvinkään kautta pääradalle sekä liittyminen suunniteltuun Espoo-Salo-oikorataan. 3.4 Rataa koskeva päätöksenteko Liikenne- ja viestintäministeriö Valtioneuvoston liikennepoliittisessa selonteossa eduskunnalle liikenne- ja viestintäministeriö on esittänyt liikennepolitiikan linjat ja liikenneverkon kehittämis- ja rahoitusohjelman vuoteen Selonteko pitää sisällään vaalikauden väyläinvestointiohjelman sekä liikennejärjestelmän kokonaisuuden hallintaan perustuvan pitkäjänteisen liikenteen ja infrastruktuurin kehittämis- ja investointiohjelman. Samassa yhteydessä selvitetään budjettirahoitusta täydentävien rahoitusmallien käyttöönotto väyläinvestointeihin.(7) LVM on päättänyt, että vaalikaudella alkaviin liikenneinvestointeihin kuuluvat Rovaniemi-Kemijärvi- ja Seinäjoki-Vaasa-rataosien sähköistykset. Nämä molemmat hankkeet toteutetaan ns. aikaistamisrahoituksella, eli kaupungit rahoittavat hankkeiden aloituksen itse, ja valtio korvaa myöhemmistä budjettirahoista rakentamiskustannukset kaupungeille (ei kuitenkaan mahdollisia rakentamiseen otetun velan korkoja). Liikennepoliittisessa selonteossa on lisäksi mainittu hankkeita, jotka toteutettaisiin vuoden 2011 jälkeen. Näistä hankkeista on mainittu Hanko-Hyvinkää-radan sähköistys kohdassa Rataverkon jatkosähköistyksen muut kohteet. Hanko-Hyvinkää-radan sähköistys on nykyisen liikennepoliittisen selonteon tulevien hankkeiden joukossa. Tämänhetkisessä taloudellisessa tilanteessa on entistä vaikeampaa saada yksittäisiä hankkeita seuraavan hallituksen ohjelmaan. Hanko-Hyvinkää-radan rasitteena ovat lisäksi pääkaupunkiseudun muut väylähankkeet, joita on paljon ja jotka kilpailevat kehyskuntien hankkeiden kanssa valtion budjettirahasta. Uuden liikennepoliittisen selonteon valmistelua ollaan aloittamassa ja se esitellään eduskunnalle v alussa. Seuraava selonteko keskittyy todennäköisesti enemmän liikennejärjestelmä-kokonaisuuksiin uuden väyläviraston myötä. Ympäristötekijöiden ja älykkäiden järjestelmien vaikutus korostunee tulevaisuudessa. Tästä näkökulmasta katsottuna ratahankkeilla on hienoinen etu tiehankkeisiin nähden. (Mikael Nyberg, LVM ) Ratahallintokeskus Ratahallintokeskuksen tehtävänä on hallinnoida raidejärjestelmää sekä laatia selvitykset ja esitykset valtion budjettiin rakentamisen ja kunnossapidon tarpeista. RHK:n esitysten perusteella LVM ja kulloinenkin hallitus tekevät investointi- tai muut toteutuspäätökset. 12

13 Päätösten perusteeksi arvioidaan ns hyöty-kustannus-suhdeluku; hk-luku. Hk-suhde kuvaa hankkeen hyötyjä suhteessa investointikustannuksiin tai haittoihin. Hanke on yhteiskunnallisesti kannattava, jos hk-suhde on vähintään yksi. Ratahallintokeskus on aloittamassa uuden pts-raportin (valtion ratainvestointien pitkän tähtäimen suunnitelma) tekoa ja sen on määrä valmistua vuoden 2010 aikana (Timo Välke, RHK, ). Raportin on tarkoitus antaa suuntaviivat seuraavan hallituksen tekemille päätöksille. Ratahallintokeskus on teettänyt myös raportin Etelä-Suomen tavaraliikenteen kehittäminen (ESU) ja sen on määrä valmistua lokakuun 2009 loppuun mennessä. Ennakkotietona on saatu (Pekka Iikkanen, Ramboll Finland Oy), että raporttiehdotuksessa Hanko-Hyvinkää-radan sähköistys on nostettu 1. koriin, eli sitä pidetään sähköistyksen kärkihankkeena. Liikenne- ja viestintäministeriö on liikennepoliittisessa selonteossa päättänyt, että kaudella aloitetaan rataosuuden Kokkola-Ylivieska parannus käyttäen rahoituksessa PPP-mallia. Tämä on ensimmäinen ratahanke, johon elinkaarirahoitusmallia sovelletaan. Ratahallintokeskuksen on vuoden 2010 aikana määrä selvittää PPP-mallin maksumekanismit ja sopimussäännöt ratahankkeessa. 3.5 Radasta hyötyvät tahot Kunnat ja kaupungit Hanko-Hyvinkään radan sähköistyksen toteuttaminen tukee läntisen Uudenmaan kuntien pyrkimystä profiloitua osaksi metropolialuetta. Sähköistys edistää henkilöliikenteen kehittämistä ja mahdollistaa tulevaisuudessa mm. suorat yhteydet Hangosta ja Tammisaaresta pääkaupunkiseudulle ilman junanvaihtoa. Sähköistyksen mahdollistamalla uudella junatarjonnalla ja yhteyksien nopeutumisella on suotuisa vaikutus mm. uusien asukkaiden muuttohalukkuudelle pääkaupunkiseudulta. Tämä edistää radan varren yhdyskuntarakennetta ja varmistaa alueen elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä pitkällä aikavälillä. Monille Hanko-Hyvinkää radanvarren yrityksille rata on elintärkeä ja tätä kautta myös radanvarren kunnille. Sekä radanvarsiyritysten että seutukuntien kilpailukyky paranee logistiikkaedellytysten parantuessa ja liikenneyhteyksien nopeutuessa erityisesti pääkaupungin suuntaan. Sähköistyshankkeen voidaan katsoa merkittävästi lisäävän alueiden elinvoimaisuutta sekä elinkeinoelämän että yksittäisten ihmisten kannalta. Hyöty-kustannuslaskelmissa tätä ei ole kuitenkaan huomioitu. (vrt kpl 5) Radan vaikutuspiirissä ovat Riihimäki, Hausjärvi, Loppi, Hyvinkää, Vihti, Lohja, Raasepori (Pohja, Karjaa, Tammisaari) ja Hanko. Myös Uudenmaan liiton rahoittaman KEHÄ V hankkeen keskeinen tavoite on Hanko- Hyvinkää radan sähköistäminen. 13

14 3.5.2 Satamat Hangon kaupungin kehittymisen kannalta sataman merkitys on suuri, ja sähköistetty rataosuus puolestaan parantaa selkeästi Hangon sataman kilpailukykyä mahdollistamalla sujuvat ja keskeytymättömät junakuljetukset ilman veturinvaihtoja. Hangon asema suomalaisena kaupunkina on aina ollut erikoinen. Sijaintinsa, historiansa, eristäytyneisyytensä ja kauniin luontonsa ansiosta Hangon toiminnoissa on tänäkin päivänä löydettävissä monia erityispiirteitä. Vahvan elinkeinon Hangolle antaa kuitenkin Suomen eteläisin ja vuoden ympäri avoimena oleva satama. Hyvinkää rataosuuden pääradan yhtymäkohdassa on vahva ja kehittyvä kaupunki, jonka kasvu ja kehittyminen perustuvat omien vahvuuksien lisäksi metropolialueen vaikutukseen. Kaupungissa tai kaupungin lähiympäristössä toimii useita vahvoja globaalilla markkinoilla toimivia yrityksiä. Radan vaikutuspiirissä sijaitsevat myös Hausjärvi ja Loppi, jotka pystyvät hyötymään kehittyvästä rataosuudesta ja sen luomista yhteyksistä. Koska Riihimäki on pääradan yksi merkittävimmistä risteysasemista, vaikuttaa Hanko-Hyvinkää-rataosan sähköistäminen myönteisesti myös Riihimäen ratapihan toimintaan. Hangon sataman sijainti Suomen eteläkärjessä on ilmasto- ja Suomenlahden ympäristönäkökulmista edullinen. EU:n komission liikennepoliittiset tavoitteet edistävät meri- ja junaliikenteen kombinaation kehittämistä. Uudenmaan liiton, Uudenmaan tiepiirin ja Ratahallintokeskuksen teettämässä Länsi-Uudenmaan liikennejärjestelmäsuunnitelmassa Hangon radan sähköistys on yksi nimetyistä kärkihankkeista. Inkoon satama Inkoon satamalla ei ole lainkaan raideyhteyttä, mutta satama käsittelee raskaita tuotteita, joiden kuljetus junalla olisi järkevää. Inkoosta toimitetaan kivihiiltä ja kalkkikiveä Nordkalkin Tytyrin tehtaille. Tällä hetkellä Nordkalkilla ei myöskään ole Tytyrissä valmiuksia raidekuljetuksille, muuta niiden avaamista on harkittu. Myös esim. paperin täytettä kaoliinia toimitetaan Inkoon sataman kautta Sappin tehtaalle Kirkniemeen. Inkoon sataman kautta toimitetaan metalliromua ulkomaille. Nyt raskas romu joudutaan tuomaan kumipyöräkuljetuksina, kun raideyhteyttä ei ole. Inkoon sataman vahvuutena on kyky käsitellä bulkkituotteita ja pölyäviä tuotteita, joita kaikissa satamissa ei ole mahdollista käsitellä. Hangon satama Hangon satama on ainoa merkittävä satama, jolla ei ole sähköistettyä raideyhteyttä. Tämä asettaa Hangon eriarvoiseen asemaan muihin satamiin nähden. 14

15 Hangon satama on profiloitunut paperin viejänä ja autojen tuojana. Tämän lisäksi sataman kautta kulkee kontti- ja traileriliikennettä. Autojen transitokuljetuksissa Venäjälle Hangon satamalla on pitkäaikainen kokemus. Viennin peruskuorma muodostuu paperirullista, sillä valtaosa yksiköimättömästä viennistä on paperirullien STORO kuljetusta. Yksiköimätön tuonti koostuu taas pääosin autoista, noin autoa vuodessa. (2) Tavaraliikenne Hangon satamasta kulkee autokuljetuksina ja rautatiekuljetuksina. Junakuljetusten määrä on autokuljetuksia selkeästi pienempi. Vuonna 2008 Hangon ja Karjaan välisellä radalla tavarakuljetukset olivat 2,9 milj brt ja Karjaan ja Hyvinkään välillä 3,6 milj brt (1). Tehtyjen haastattelujen mukaan autovaunujen määrä on lisääntynyt 15% vuosina ja 12% vuosina (Johansson VR Cargo). Autojen tuonti on lisääntynyt 30 % vuosivauhdilla viiden viimeisen vuoden aikana (Lyytikäinen, Hangon Satama). Vuonna 2007 tuontiautojen kuljetusten määrä on kasvanut koko Suomen tasolla jo 44% (Kauppalehti , viestintä- ja liikenneministeri Anu Vehviläinen). Syksyllä 2008 näiden kuljetusten määrä oli niin suuri että, kauttakulkuliikenteen lisääminen maanteillä ei ollut enää mahdollista ilman erityisjärjestelyjä. Tämänhetkinen taloudellinen tilanne on vähentänyt kuitenkin tuontiliikennettä voimakkaasti. Odotettavissa on tilanteen tasapainottuminen pitkällä aikavälillä, jolloin kuljetusten sujuvuuden merkitys kasvaa taas voimakkaasti. Eräissä arvioissa on esitetty että Venäjän transitoliikenne kasvaa vielä voimakkaammin kuin mitä se on tehnyt muutaman aiemman vuoden aikana. Talouskriisin myötä Venäjälle menevien autojen määrä on pudonnut. Venäläiset autoliikkeet haluavat hoitaa varastoinnin Suomessa, mikä on johtanut siihen, että satamien varastoalueet ovat tällä hetkellä täynnä. Voidaan kuitenkin olettaa, että autojen tuonti jatkuu. Sähköistetyn rataosuuden tarve pidemmällä aikavälillä ei näin ollen poistu. Hangon sataman toimintaedellytysten turvaamiseksi on myös etsittävä uusia tuonti- ja vientituotteita autojen ja paperin lisäksi. Easmar Logisticsin Marko Mäkelän mukaan esim. paperi, öljy, sellu, vilja ja kalkki voisivat olla sellaisia tuotteita, joita viedään Venäjältä Hangon kautta maailmalle. Kopparnäsin satama Konecranesilla on oma satama Hangon Kopparnäsissä. Yritys on investoinut sekä satamaan, että tuotantolaitokseen. Satamassa voidaan lastata kahta laivaa yhtaikaa. Konecranes tekee raskaita satamanostureiden kokoonpanoa maailmanlaajuisille markkinoille. Yritys on kasvanut voimakkaasti ja näkee myös tulevaisuuden markkinat vahvasti kasvavina. 15

16 Kopparnäsin satamaan kulkee pistoraide, joka on poistettu käytöstä. Kasvaneen tuotannon ja sen vaatiman raskaan liikenteen vuoksi yrityksellä on kuitenkin vahva tahtotila rataosan uudelleen avaamiseen Raideoperaattori, VR VR on raideverkoston pääasiallinen käyttäjä. EU-lainsäädäntö mahdollistaa muidenkin operaattoreiden toimimisen rataosilla. Jonkin verran Venäjän liikenteeseen liittyen näin tapahtuukin, mutta toiminta ei ole laajentunut. VR kuljettaa 27 % Hangon sataman kaikista kuljetuksista. VR Yhtymässä on käynnissä mittava muutosohjelma toiminnan tehostamiseksi ja kilpailukyvyn parantamiseksi. Uudessa organisaatiossa uusi VR Logistiikka vastaa VR Cargon, Transpointin (kumipyöräliikenne), Transpoint Cargon ja Transport Internationalin toiminnoista. VR Cargo on metsä-, metalli ja kemianteollisuuden peruskuljettaja kotimaassa ja kansainvälisessä liikenteessä. Yli 60 % kuljetuksista on metsäteollisuuden raaka-aineiden ja tuotteiden kuljetuksia. Kokonaispalveluun kuuluvat myös autokuljetukset, niiden varastointi ja huolinta. Palveluverkosto kattaa koko Suomen sekä kansainväliset reitit. Suomessa kulkee arkipäivisin noin 450 tavarajunaa. VR Cargon vahvuutena on pitkäaikaiset suhteet Venäjän rautateihin. Kuljetuksista 38 % on Venäjän liikennettä. Henkilöliikenteen toiminnot on sijoitettu rinnakkaiseen divisioonaan. VR Cargo on kehittämässä auto-junakuljetuksia Venäjän markkinoita silmälläpitäen. 16

17 Kuva 3. Vr Cargon tunnuslukuja: 42 milj tonnia, lv 364 milj, henkilöstö 1850, vaunukalusto Alla olevasta taulukosta nähdään VR Cargon kuljetusmäärät vuosina Suuria vaihteluita vuosien välillä ei ole nähtävissä. (Ilkka Seppänen VR Cargo , Kymenlaakson Kauppakamarin logistiikkapäivä) 17

18 milj. tonnia VR Cargon kuljetukset (Ilkka Seppänen VR Cargo , Kymenlaakson kauppakamarin log.päivä) Läntinen Itäinen Transito Kotimaa ,7 milj. tonnia ,7 milj. tonnia ,6 milj. tonnia ,2 milj. tonnia ,9 milj. tonnia Taulukko 3. VR Cargon kuljetukset Kuljetuspalveluja käyttävät yritykset Hyvinkään - Riihimäen alueella toimii monia globaaleja yrityksiä, joille Hanko- Hyvinkää- rata on jo nyt tai olisi sähköistettynä merkittävä reitti kuljetuksille. Selvitystä tehtäessä haastateltiin sekä yrityksiä jotka ovat jo radankäyttäjiä, että yrityksiä, jotka eivät nyt käytä rataa, mutta joilla voisi tulevaisuudessa olla mahdollisuus käyttää raidekuljetuksia. Monille nyt rataa käyttävistä yrityksistä raidekuljetukset ovat elintärkeitä. Merkittävimmillä näistä yrityksistä on myös käytössään ns. asiakasjunamalli, eli juna on täysin räätälöity asiakkaalle. Tämä tarkoittaa, että sekä aikataulu että kalusto on sovitettu asiakkaan tarpeiden mukaan. Kuljetukset tapahtuvat junakuormittain. Liikenne on sovittua, säännöllistä ja kaluston määrä on ennalta määrättyä. Junakuljetusten etuna on myös se, että lastin saapuessa junalla tehtaalle kuormaa ei ole heti purettava. 18

19 Sähköistys vaikuttaa tavarakuljetuksiin siten, että ne voitaisiin hoitaa yhdellä vedolla lähtöpisteestä perille. Nyt vaihtamisesta aiheutuu viivästyksiä ja joskus jopa kuljetettavan tavaran vaurioitumista veturinvaihdon yhteydessä. Sappi Finland Ltd, Kirkniemi (Logistiikkapäällikkö Mikko Somerla) Sappi on yksi Hanko-Hyvinkää-radan suurista käyttäjistä. Lisäksi Hangon satama on ainakin toistaiseksi ollut pääsatama yrityksen tuotteille, jotka lähtevät Eurooppaan. Sappi käyttää toimituksissaan myös Vuosaaren satamaa, mutta myös nämä kuljetukset toimitetaan Hanko-Hyvinkää-rataa pitkin. Sappi arvostaa myös ympäristövaikutusten huomiointia hiilijalanjäljen laskemisen myötä. Sähköveturi on dieselveturia tehokkaampi ja ympäristöystävällisempi. (Mikko Somerla, Kankaan ja Kirkniemen tehtaiden logistiikkapäällikkö, ). Sappin kuljettamina (Kirkniemeen tulevat ja sieltä lähtevät määrät, sekä Kankaan tehtaalta Hankoon toimitettavat määrät) Hanko-Hyvinkää-radalla kulkee keskimäärin tonnia tavaraa normaalina toimintavuotena. Vuonna 2009 määrät ovat taantumasta johtuen olleet alhaisempia, mutta taloustilanteen kohentuessa päästäneen taas takaisin normaaleihin määriin. Muutaman seuraavan vuoden tähtäimellä Somerla ei usko, että määrät nousevat alla mainituista luvuista. Radan kantavuus on 25 t Kirkniemen tehtaalta Hankoon. Kantavuus on pienempi Kirkniemestä pohjoiseen. Tehdas käyttää rataa molempiin suuntiin. Kankaan tehtaan mahdollisella lopettamisella on Hanko-Hyvinkää rataosan kuljetusmääriin vähentävä vaikutus. ( tn). Rautaruukki Oyj, Lappohja (Tehdaspäällikkö Karl Råstedt) Ruukilla on kaksi satamaa: Lappohja ja Raahe. Lappohja on pieni, mutta syväys on suuri (9,5 m 10,2 m). Lappohja on Ruukin Hämeenlinnan tehtaan vientisatama (keloja ja arkkeja) länteen. Vielä vuosina vietiin Lappohjan tehtaalta tavaraa n tonnia vuodessa. Vuodesta 2000 vienti on kuitenkin tasaisesti supistunut ja tällä hetkellä määrät ovat tehtaalle n tonnia/vuodessa Hanko-Hyvinkää-rataa pitkin Lappohjaan. Lappohjaan tulee lisäksi rataa pitkin n tonnia vuodessa kuumavalssattua terästä Raahesta ja n tonnia kulkee Lappohjasta Raaheen. Kokonaismäärä Hanko-Hyvinkää-radalla on siis noin tonnia vuodessa. Kuten lähes kaikille isoille yrityksille, myös Ruukille ympäristöasiat ovat tärkeitä ja sen vuoksi päästöjen vähentäminen kuljetuksissa on tärkeää. Raahesta tulevat raidekuljetukset kulkisivat koko matkan yhdellä veturilla mikäli Hanko-Hyvinkää-rata ja pistoraide Lappohjaan olisivat sähköistetty. (Karl Råstedt, Ruukki Metals Lappohja, ) 19

20 Ovako Wire Oy Ab, Lappohja, Koverhar (Johtaja Eero Hettula ja kuljetuspäällikkö Tarja Lönnqvist) Ovakon Koverharin sataman kautta kulkee tuotteita, jotka joko tulevat Imatralta tai ne toimitetaan Imatralle. Ovako Koverhar toimittaa eteenpäin tuotteita, jotka tulevat Ovakon tehtaalta Boxholmista, Ruotsista käyttäen Hanko-Hyvinkää-junarataa. Ovakon ennuste kokonaismäärille Hanko-Hyvinkää-radalla on n tonnia/vuosi. Ovakon Eero Hettulan ja Tarja Lönnqvistin ( ) mukaan on ollut tilanteita, joissa Imatralta tulleen kuorman lasti on vaurioitunut, kun junan dieselveturi on vaihdettu sähköveturiin joko Riihimäellä tai Tampereella. Avelon Autologistics Oy, Orvokki Hammar, Raideliikennettä hyödyntäviin yrityksiin kuuluvat luonnollisesti huolintaliikkeet. Myös Hangon sataman yhteydessä on useita. Näistä haastateltiin Hangö Stevedoring, Hangon Vapaasatama, Asessor, Uuttera Oy ja Avelon Autologistics Oy. Mielipiteet raidekuljetusten mahdollisuuksista Venäjän liikenteessä vaihtelivat yrityskohtaisesti. Autokuljetusten järjestelyissä Avelon Autologistics Oy on selviytynyt parhaiten. Noususuhdanteen aikana autokuljetuksia siirrettiin raiteille. Kesällä 2008 täysiä junia kuljetettiin Moskovaan. Yrityksen kokemuksen mukaan täysien junien vienti Moskovaan on kannattavaa. Yhdessä junassa voidaan kuljettaa 200 autoa. tämä tarkoittaa autokuljetusauton poistumista liikenteestä. Ongelmat kuljetuksissa kohdistuivat lähinnä rataverkon käyttöön. Aikataulutus ja junanohjausjärjestelmät aiheuttivat sen, että junien sovittaminen muuhun liikenteeseen ei sujunut ongelmitta. Hanko-Hyvinkää rataosan ohjausjärjestelmän parantamistarve nousi näin esiin. Sähköistyksen suurin etu syntyi kustannustehokkuudesta. Asiakkaille toimitusajat ovat erittäin tärkeät ja junien aikataulutuksella aikataulujen pitävyys voitiin hoitaa. Lisäksi junat pääsevät esteettä rajan yli, koska tullaus voidaan hoitaa junan lähtöasemalla. Tullaus tehdään valmiiksi Hangossa ja juna menee suoraan Moskovaan tai Kazakstaniin. Autokuljetusautot joutuvat yleensä seisomaan jonkin aikaa rajalla paperien tarkastusta varten. Autojen kuljetus junalla on myös turvallisempaa lastin kannalta. Avelonille Venäjän autojen osuus kokonaisliikevaihdosta on suuri. VR hoitaa junan vedon Suomessa ja venäläiset yhteistyökumppanit Venäjällä. 20

21 Muita rataa käyttäviä yrityksiä Hanko-Hyvinkää-rataa käyttävät lisäksi joukko muita yrityksiä. Kuljetusmäärät ovat kuitenkin pienempiä Mahdolliset uudet radankäyttäjät Selvityksen tavoitteena oli löytää yrityksiä ja mahdollisia uusia radankäyttäjiä. Alueellisesti käytiin läpi useita yrityksiä, joiden mahdollista kiinnostusta selvitettiin. Alla on esitetty näistä muutamia merkittävimpiä. Romu Keinänen Oy, Espoo/Karjaa (toimitusjohtaja Jyri Keinänen) Romu Keinänen Oy on espoolainen metallinkierrätykseen erikoistunut yritys, joka on muutama vuosi sitten investoinut uuteen 4 milj. euroa maksaneeseen laitokseen Karjaalle. Karjaan laitoksella vastaanotetaan kaikkea metalliromua sekä romuajoneuvoja. Yritys toimii muutaman sadan metrin päässä Hanko-Hyvinkää-radalta ja on toivonut saavansa oman pistoraiteen junakuljetuksia varten. Mikäli yhteys Hanko-Hyvinkää-radalle olisi olemassa, voisivat ennustetut määrät tavaravirroista olla vuonna 2011 kokonaismateriaalivirtana tonnia vuodessa. Tämä määrä olisi n % Suomen romumarkkinoista. (Jyri Keinänen, ) Nordkalk, Lohja, Tytyri (tehdaspäällikkö Sanna Westerberg, kehityspäällikkö Sampsa Sysilä) Nordkalkin Tytyrin tehtaalla on ollut aikoinaan pistoraide ja raidetta pitkin on toimitettu lähinnä raaka-ainetta Varkauteen paperitehtaan prosesseihin. Sittemmin Nordkalk on keskittänyt paperiteollisuuden raaka-aineiden valmistuksen Lappeenrantaan. Myös Tytyrin tehtaalta junatoimitukset ovat loppuneet ja pistoraide tehtaan alueelta on purettu. Tehdasalueen vieressä kulkee kuitenkin edelleen rata. Yrityksen materiaalivirrat (tuleva ja lähtevä) ovat vuositasolla n tonnia ja tällä hetkellä kaikki kuljetetaan kumipyörillä. Nordkalk on aiemmin keskustellut 1-2 suurimman asiakkaansa kanssa mahdollisuuksista toimittaa tuotteet raidekuljetuksilla. Raidekuljetukset vaatisivat investointeja sekä Nordkalkilta että asiakkailta, eikä tämä ole vielä tullut ajankohtaiseksi. Mikäli investoinnit toteutettaisiin, voitaisiin raiteille siirtää noin tonnia vuodessa. Tämä edellyttäisi myös pneumalaite-kaluston hankkimista junavaunuihin raaka-aineen puhaltamiseksi asiakkaan siiloon. Junayhteys avaisi myös Nordkalkille mahdollisuudet Venäjän vientiin. Inkoon sataman kautta Tytyriin toimitetaan kivimurskaa useita rekkakuormia päivässä. Kivi on materiaalina varsin helppo siirtää raidekuljetuksina tehtäväksi. Jos Inkoon 21

22 satamalla olisi pistoraide (5 km:n rataosa), voitaisiin Inkoosta toimittaa raidekuljetuksina noin tonnia kiveä vuodessa Tytyriin. Konecranes, Hanko/Hyvinkää (logistiikkapäällikkö Jorma Kivistö) Konecranesilla on oma tuotantoyksikkö ja satama (Kopparnäs) Hangossa. Tuotantoyksikössä valmistetaan isoja satamanostureita. Hangon tehtaan tuotantoa on viime vuosina lisätty ja satamaan tehty investointeja rakentamalla toinen laituri, mikä mahdollistaa kahden laivan yhtäaikaisen lastauksen. Vientitoiminnan näkökulmasta sen sijainti on hyvä. Satamassa on mahdollista laivata tuotteet suoraan omasta tehtaasta. Hyvinkään yksiköstä toimitetaan sekä komponentteja Hangon tuotantoon, että valmiita tuotteita laivattavaksi. eli telejä tuodaan hankoon neljä kpl/nosturi. Yksittäisen telin paino on tonnia/ teli. Nostureita valmistetaan kpl/ vuosi. Rautatieyhteys lisäisi mahdollisuuksia käyttää rautatiekuljetuksia, koska telit kuormataan rekkoihin uudelleen Hangon ratapihalla loppukuljetusta varten. Tämä nostaa kustannuksia ja lisää riskiä. Kuva 4. Kopparnäsin satama, Hanko pohjoinen Hyvinkään tehtaalle on n. 1,5 km pistoraide joka yhdistää tehtaan Hanko-Hyvinkäärataan. Lisäksi Konecranesin Hangon tuotantolaitokselle ja satamalle on n. 3 km pitkä pistoraide, joka yhdistää sen Hanko-Hyvinkää-rataan. Tällä hetkellä Konecranes ei voi käyttää junakuljetuksia, koska Hangossa pistoraiteesta on purettu lyhyt osuus. Konecranesilla on vahva mielenkiinto rataosan kunnostamiseen. 22

23 Telien tuontikuljetukset yksinkertaistuisivat. Lisäksi Hyvinkäältä Hangon tehtaalle menevä liikenne helpottuisi ratayhteyden myötä sekä tietysti sähköistäminen vaikuttaisi myös tarjontaan. Käytännössä kuljetusmäärät riippuvat nosturitilausten määrästä. Olemme kuitenkin laajentaneet satamaamme investoimalla. Tämä tarkoittaa myös tehtaan tuotannon jatkumista. Kaikki Hangon logistiikan kehittäminen auttaa yrityksen kilpailukykyä uusien nosturiprojektien myymisessä asiakkaille itämeren alueelle. Kuva 5. Kopparnäsiin menevä pistoraide on katkaistu Hanko on siis yksi toimituskonsepti, ja tällä hetkellä ainoastaan itämeren alueelle. Yrityksen sisällä Hangon yksiköllä ei ole merkittävä osa kokonaisuutta, mutta toki on tärkeä osa tuotantoamme (muuten valmistamme nostureita Puolassa, Ukrainassa, Montenegrossa sekä Kiinassa (useita tehtaita). Tärkeää on siis kehittää Hangon tuotannon kilpailukykyä Suomalaisena yksikkönä. HelsinginTukkuMyynti, Hausjärvi (myynti, Janne Ikonen) HTM (Helsingin Tukkumyynti Oy) on vuonna 1981 perustettu, alun perin teräksen esikäsittelyyn ja tukkumyyntiin erikoistunut perheyritys. Pääsääntöisesti teräs tulee yrityksen Ryttylän tehtaalle Raahesta raidekuljetuksina. Jonkin verran terästä tulee myös ulkomailta esim. Loviisan sataman kautta. Raaka-aineostoissa on vuoden 2009 aikana tapahtunut muutoksia. Erään toimittajan tehdas Virossa suljettiin ja nyt HTM ostaa tuotteet saman yrityksen Saksan tehtaalta. Saksasta tulevat tuotteet voisivat tulla Hangon sataman kautta Hanko-Hyvinkää-rataosalla. Karkeasti arvioiden määrät kuitenkin pieniä (n. 5 t tonnia/vuosi). 23

24 3.5.6 Yhteenveto rataa käyttävistä yrityksistä Oheisessa taulukossa on esitetty kokonaismääränä tällä hetkellä keskiarvo radalla kuljetettavista määristä sekä mahdollinen lisäpotentiaali, kun rata sähköistetään. Radan pääkäyttäjiä tällä hetkellä ovat Sappi Fine Paper Europe, Kirkniemi ja Kankaan tehtaat, Ruukki, Ovako, M-Real, Metsäliitto ja StoraEnso. Avelon Logistics käyttävät raidekuljetuksia autoviennissä Venäjälle. Mahdollisia uusia radan käyttäjiä ovat haastattelujen mukaan Konecranes Hyvinkää, Nordkalk, Lohja, Romu Keinänen Oy, Karjaa. Kuljetusten kokonaismäärä vaihtelee tämänhetkisestä 1,7 miljtn/vuosi, hyvässä taloudellisessa tilanteessa olevaan 2,4 miljtn/ vuosi. Uusien mahdollisten kuljetusten sekä nykyisten käyttäjien potentiaali yhdessä voisivat nostaa kuljetusmäärät jopa kolmanneksella. 4 Tulevaisuus 4.1 Liikenteen kehittyminen Tällä hetkellä laadittuja kehittämislinjoja ovat pääradan kehittäminen liityntöineen. Näihin kehittämistoimenpiteisiin lukeutuu myös Riihimäen ratapihan ns. kolmioraiteen rakentaminen. Tämä mahdollistaa pohjoisesta tulevan liikenteen sujuvan kääntymisen itään ilman ratapihalla tapahtuvaa edestakaista ajoa. Uudenmaan Liiton tavoitteena on Hangon liittäminen kiinteästi metropolialueen liikennejärjestelmään. Se on keino pitää Hanko ja sitä ympäröivät kunnat elinvoimaisina ja mukana metropolialueen kasvussa Sähköistyksen myötä sekä ihmiset että tavarat pääsevät liikkumaan nopeasti ja tehokkaasti. 24

25 4.2 Satamien tulevaisuus Hangon sataman kautta kulkevan transitoliikenteen kilpailijoita Haminan ja Kotkan satamien lisäksi ovat Viron ja myös Venäjän omat satamat. Venäjän satamat vaativat panostamista, jota tänä päivänä voimallisesti tehdään. (Kimmo Särmäkari, WW- Logistics ). Venäjän omien satamien lisäksi myös Viron satamat ovat ottaneet osansa autojen kauttakulkuliikenteestä. Lokakuun lopussa ilmestyneen Baltic Port List 2008-selvityksen mukaan Itämeren suurimmat satamat ovat (edelleen) Primorsk ja Pietari Venäjällä sekä Göteborg. Näissä kolmessa satamassa käsitellään yli viidennes koko Itämeren alueen rahtiliikenteestä. Tallinnan satama on kymmenen suurimman Itämeren sataman joukossa ja esim. vuonna 2006 Tallinnan satama käsitteli kaksinkertaisen määrän tonneja Suomen Sköldvikin satamaan verrattuna. (19). Hangon satamalla on myös tulevaisuudessa asema yhtenä Suomen keskisuurista satamista. Hyvä eteläinen sijainti ja vuosien kokemus autojen tuonnista luovat edellytykset tulevaisuuden autojen transitoliikenteen satamana. 4.3 Venäjän liikenteen kehittyminen Laivojen jääminen Hangonniemelle ja kuljetusten jatkuminen eteenpäin jopa Venäjälle asti vähentää Suomenlahden saastumisen riskitekijöitä, helpottaa Venäjän viennin tullausta ja mahdollistaa yhtenäisen kuljetusmuodon käytön rajan yli menevissä pitkissä kuljetuksissa Venäjälle. On tunnettua, että rekkaliikenne Venäjälle ruuhkautuu raja-asemille johtavilla teillä kun liikennemäärät ovat suuret. Tämä on nostanut onnettomuuslukuja ja aiheuttanut muutenkin kohtuutonta haittaa raja-asemille vievien valtaväylien liikenteessä. Liikenneministeriön tietojen mukaan Venäjän tullilaitoksen hankkeen tavoitteena on siirtää Venäjällä liikkuvat konttikuljetukset maan omiin satamiin ja konttien jatkokuljetukset Venäjän rautateiden hoidettavaksi. Jos nämä suunnitelmat toteutuisivat kirjaimellisesti ja nopeasti, Suomen satamat ja koko muu logistinen palveluketju menettäisivät suuren osan kaksisuuntaisesta tavaravirrasta ja asiakkaista. Venäläiset yritykset ovat todenneet kuitenkin, että maantiekuljetukset Suomen ja Baltian maiden satamien kautta ovat edullisin vaihtoehto. Tänä päivänä vain murto-osa konteista kulkee rautateitse. Toimiva logistiikka vaatii investointeja infrastruktuuriin ja palveluihin, mutta on kuitenkin sanoin ilmaistu tavoitetila. (Kauppalehti. Pääkirjoitus ). Kilpailutilanne voisi olla toinen, toimivia rautatieyhteyksiä olisi jo tarjolla. Kuljetusten pullonkaulat ovat Venäjän satamissa. Pietarin konttisataman ensimmäinen vaihe on lähellä valmistumista. Sen rajallinen kapasiteetti ja nykyiset rautatieyhteydet eivät ole ainakaan vielä siirtäneet suuria tavaravirtoja Pietarin sataman kautta eteenpäin. Rakenteilla olevasta Ust-Lugan satamasta on rautatie Pietariin, mutta logistinen palveluketju satamasta rautateitse eteenpäin on vasta kehitteillä. Rautatiekuljetuksilla on 25

26 toinenkin pullonkaula. Tavaraliikenteen päävirta menee Moskovaan, jossa on vain yksi riittävän kokoinen rautateiden konttiterminaali. Sen sijaan maantiekuljetuksia palvelevia terminaaleja on juuri avattu ja useita on suunnitteilla Moskovassa ja Pietarissa. Venäjän tavaralogistiikassa on paljon kehitettävää ja se sisältää myös paljon liikenne- ja kauppapolitiikkaa. Kirjoituksessaan Aamuposti-lehdessä kansanedustaja Timo Heinonen ehdotti, että Rekkaparkin säästyneet rahat käytettäisiin Hanko-Hyvinkää-radan sähköistykseen. Hangon sataman toimijoilta selvitettiin mitä voidaan tehdä, jotta jatkossa autojen junakuljetukset Venäjälle ja muualle idän suuntaan saataisiin merkittävästi kasvamaan. Toimijat peräänkuuluttivat parempaa auto-junavaunujen saatavuutta. Koska VR ei vie omia vaunujaan rajan yli Venäjälle, ovat suomalaiset riippuvaisia venäläisten vaunujen saannista. Tämä on selvityksen mukaan aiheuttanut eniten ongelmia autojen junakuljetusten sujuvuudessa. Autojen junakuljetusten suuri etu on, että tullaus voidaan tehdä jo lähtöpaikassa. Kumipyöräkuljetusten ongelmana ovat raja-asemien pitkät jonotusajat. Ennen laskusuhdannetta Hangon sataman kautta kulki autoa vuodessa. Nyt määrät ovat laskeneet romahdusmaisesti, mutta on odotettavissa, että talouden noususuhdanteen alkaessa autojen vientikin elpyy ja silloin on oltava valmiina tehokkaat ja ennen kaikkea ympäristöystävälliset logistiikkaketjut Suomesta Venäjälle. Junaradan sähköistyksen myötä autot on entistä helpompi kuljettaa Hangosta eteenpäin, kun ylimääräinen veturinvaihto Riihimäellä, Tampereella tai Kouvolassa poistuu. On esitetty vahvoja olettamuksia siitä (Saku Sopanen, Easmar Logistics Oy), että lähitulevaisuudessa venäläiset tuovat Suomeen omat veturinsa. EU:n kilpailulainsäädännön myötä tämä on täysin mahdollista. Saku Sopanen tosin arveli, että venäläiset veturit tulevat vain esim. Kouvolaan saakka ja VR hoitaisi jatkossakin Suomen sisäisen liikenteen. Ilmastonmuutoksen torjumisen kannalta järkevää onkin rekkaparkin sijaan suunnitella toimivien ja tehokkaiden junakuljetusten lisäämistä Suomesta Venäjälle. Junayhteys Hangon kautta Venäjälle on tärkeä yhteys kuljetuksille ja kokonaan sähköistettynä nopea, tehokas, turvallinen ja ympäristöystävällinen. 4.4 Ympäristöä koskevat muutokset Euroopan unionin Itämeri-strategian tavoitteena on puhdas ja terve Itämeri sekä taloudellisesti vahva ja menestyvä alue. Tavoitteeseen pääsy edellyttää sitoutumista sekä määrätietoisia, tehokkaita ja kiireellisiä toimia kaikilta Itämeren rantavaltioilta, myös Venäjältä. Itämeren tila on hälyttävä. Rehevöityminen vaarantaa Itämeren terveyden ja kasvava meriliikenne lisää onnettomuuksien riskiä. Merikuljetusten ohjaaminen Hankoon ja sieltä edelleen raiteita pitkin Venäjälle noudattaa EU:n Itämeri-strategiaa ja vähentää merikuljetuksia Itämerellä. (10) 26

27 5 Miten sähköistys vaikuttaa radan käyttöön Kuten aikaisemmin on jo todettu, valtion liikennepoliittisessa selonteossa, joka pitää sisällään vaalikauden väyläinvestointiohjelman, Hanko-Hyvinkää-junaradan sähköistys on esitetty toteutettavaksi vuoden 2011 jälkeen. Jotta sähköistysinvestoinnille olisi mahdollista saada rahoitus seuraavan hallituksen budjetista, on kriittisen tärkeää pystyä osoittamaan potentiaalit radankäytölle. Potentiaaleilla tarkoitetaan tässä sekä tavaraliikenteen että henkilöliikenteen potentiaaleja. 5.1 Hyöty-kustannus analyysi Budjettirahoituksen suunnittelun pohjana käytetään Ratahallintokeskuksen toimesta tehtyjä selvityksiä. Selvityksissä lasketaan yhteiskuntataloudellisia tunnuslukuja, joiden perusteella hankkeet esitetään investoitaviksi. Päätöksentekoon vaikuttavat myös poliittiset ja kaupalliset tekijät, ja luonnollisesti myös valtiontalouden senhetkinen tilanne. Ratahallintokeskus on ohjeistanut hyöty-kustannusluvun laskentamallin, jotta tarkasteltavat hankkeet voitaisiin arvioida yhdenmukaisesti. Kullakin hankkeella on kuitenkin ominaispiirteensä, jotka huomioidaan myös laskelmissa. Investointien yhteiskuntataloudellista kannattavuutta arvioidaan hyötykustannusanalyysin avulla. Menetelmällä lasketaan hyöty-kustannus suhde (hk-suhde) hankkeen tuottamien hyötyjen, haittojen ja hankkeen investointikustannusten perusteella. Hyöty-kustannussuhde ilmaisee hyötyjen ja haittojen nettosumman nykyarvon ja investoinnin nykyarvon välisen suhteen seuraavasti: hk-suhde = (hyödyt kustannukset)/investointikustannus Jotta hanke olisi yhteiskuntataloudellisesti kannattava, hk-suhteen tulee olla vähintään yksi. Hanko-Hyvinkää-radan hyötykustannussuhdeluku on viimeisimpien päivitysten mukaan ollut 1,0 eli kannattavan rajalla. Tämän selvityksen laskelmat noudattavat RHK:n hkanalyysin laskentaperiaatteita. Sähköistyshankkeiden kannattavuuslaskelmissa käsitellään seuraavia radan sähköistyksen synnyttämiä kustannuksia ja hyötyjä: 1. Hankkeen investointikustannukset a. rakentaminen b. rakennusaikaiset korot 2. Väylän ylläpidon ja kunnossapidon kustannusmuutokset 27

28 a. radan kunnossapitokustannukset (sähköistyksen aiheuttamat lisäkustannukset) 3. Tuottajan ylijäämän muutos a. liikennöintikustannukset (liikenteenharjoittajan tuotantokustannusten muutos) b. lippu- ja rahtitulot 4. Kuluttajan ylijäämän muutos (henkilöliikenne) a. matkustajien lippukustannukset b. matkustajien aikakustannukset 5. Liikenteen ulkoisten kustannusten muutos a. onnettomuuskustannukset b. päästökustannukset (operoinnin + autoliikenteen päästöt) 6. Investoinnin jäännösarvo (tarkastellaan hyötynä) RHK:n ohjeen mukaan investointien aiheuttamat rahamääräiset vaikutukset lasketaan seuraavasti seuraavien oletusten mukaisesti: Laskenta-ajanjakso: Rakentamisaika: Laskentakorko: 30 vuotta 2 vuotta 5% 5.2 Hankkeen kustannusarvio Investoinnin arvo Sähköistämishanke RHK:n hankkeena sisältää Hyvinkää-Karjaa-Hanko-radan, Hangon satamaradan sekä Kirkniemen tuotantolaitoksen pistoraiteen ja Lappohjan stamaan johtavan raiteen sähköistyksen. Sähköistettävää raidetta on yhteensä 162 km. Hankkeen kustannusarvioksi on määritetty M (MAKU 150). Tämän selvityksen aikana kustannustasoja ei ole korjattu. Tarkoituksena on kuitenkin huomioida eri tekijöiden suuruusluokkakohtaiset arvot yhdenmukaisessa hintatasossa. Hankkeen kustannusarvio pitää sisällään sähköistysjärjestelmän rakentamisen ohella sähköistyksen vaatimat muutostyöt raideliikenteen ohjaus- ja turvalaitteisiin, raiteiden päällysrakenteeseen ja siltoihin. 28

Ahtausalan taloudellinen tilanne ja merkitys taloudelle. EK:n työmarkkinasektori

Ahtausalan taloudellinen tilanne ja merkitys taloudelle. EK:n työmarkkinasektori Ahtausalan taloudellinen tilanne ja merkitys taloudelle EK:n työmarkkinasektori Talouskriisi koettelee ahtausalaa Viennin ja tuonnin putoamisen vuoksi myös ahtausala on kärsinyt heikosta taloustilanteesta

Lisätiedot

Rautatiet liikennejärjestelmän runkokuljettaja

Rautatiet liikennejärjestelmän runkokuljettaja Rautatiet liikennejärjestelmän runkokuljettaja Tavaraliikenteessä 25%:n markkinaosuus Yhtenäiset 25 tonnin akselipainon reitit tärkeitä esim. tehtaalta satamaan (Jämsänkoski Rauma) Tavaraliikennemarkkina

Lisätiedot

Russian railways..today..in the future

Russian railways..today..in the future Russian railways.today..in the future Rautatiekuljetukset RZHD miljoona t. v.2010 Öljy ja öljytuotteita Kivihiili Rauta Kierrätysmetalli Rautamalmi Arvometallit Lannoitteet Kemialiset tuotteet Rakennusmateriaalit

Lisätiedot

Rautatiekuljetukset RZHD miljoona t. v.2010

Rautatiekuljetukset RZHD miljoona t. v.2010 Russian railways Rautatiekuljetukset RZHD miljoona t. v.2010 Öljy ja öljytuotteita Kivihiili Rauta Kierrätysmetalli Rautamalmi Arvometallit Lannoitteet Kemialiset tuotteet Rakennusmateriaalit Sementti

Lisätiedot

Rautatieliikenteen kehitysnäkymät liittyen Vuosaaren sataman avautumiseen. VR Osakeyhtiö, VR Cargo Matti Andersson 2008-04-17

Rautatieliikenteen kehitysnäkymät liittyen Vuosaaren sataman avautumiseen. VR Osakeyhtiö, VR Cargo Matti Andersson 2008-04-17 Rautatieliikenteen kehitysnäkymät liittyen Vuosaaren sataman avautumiseen VR Osakeyhtiö, VR Cargo Matti Andersson 2008-04-17 VR Cargo 2007 Kuljetukset 40,3 miljoonaa tonnia Liikevaihto 342,9 MEUR Markkinaosuus

Lisätiedot

Liikenneministeri Anu Vehviläinen. Helsingin asemakapasiteetin nopea kehittäminen on välttämätöntä

Liikenneministeri Anu Vehviläinen. Helsingin asemakapasiteetin nopea kehittäminen on välttämätöntä Liikenneministeri Helsingin asemakapasiteetin nopea kehittäminen on välttämätöntä Helsingin ratapihan liikenteellinen toimivuus on nousemassa junaliikenteen kasvun esteeksi. Eri selvityksissä tilanne on

Lisätiedot

Suomen kilpailukyky Venäjän transitokuljetuksissa. Pentti Ruutikainen 29.11.2007

Suomen kilpailukyky Venäjän transitokuljetuksissa. Pentti Ruutikainen 29.11.2007 Suomen kilpailukyky Venäjän transitokuljetuksissa Pentti Ruutikainen 29.11.2007 040107 0 Raportit 1. Suomen ja Venäjän välinen kuljetuslogistiikka Yrityshaastattelut - Suomen reitin ja vaihtoehtoisten

Lisätiedot

Suuntana Venäjä, nopeasti itään. VR-konsernin Venäjä-toiminnot

Suuntana Venäjä, nopeasti itään. VR-konsernin Venäjä-toiminnot Suuntana Venäjä, nopeasti itään VR-konsernin Venäjä-toiminnot 12.10.2010 VR-Yhtymä Oy Päivi Minkkinen VR-konserni - monipuolinen logistiikkayritys Liiketoimintasektorit Kuljetus- ja logistiikkapalvelut

Lisätiedot

Raakapuukuljetukset rataverkolla

Raakapuukuljetukset rataverkolla Raakapuukuljetukset rataverkolla Timo Välke Ratahallintokeskus 17.3.2009 17.3.2009 TV/M-LR 1 Esityksen sisältö Ennuste rataverkolla kuljetettavan raakapuun määrästä Rataverkon terminaali- ja kuormauspaikkaverkon

Lisätiedot

MAAKUNNAN TAHTOTILA KAKSOISRAIDE LUUMÄKI-IMATRA-VALTAKUNNANRAJA

MAAKUNNAN TAHTOTILA KAKSOISRAIDE LUUMÄKI-IMATRA-VALTAKUNNANRAJA MAAKUNNAN TAHTOTILA KAKSOISRAIDE LUUMÄKI-IMATRA-VALTAKUNNANRAJA Matti Viialainen 14.9.2015 9.9.2015 1 LUUMÄKI-IMATRA IMATRANKOSKI KAKSOISRAIDE ON KÄRKIHANKE Yhteysväli on priorisoitu ensimmäiseksi Kaakkois-Suomen

Lisätiedot

40. Ratahallintokeskus

40. Ratahallintokeskus 40. Ratahallintokeskus S e l v i t y s o s a : Radanpidon tavoitteena on edistää rautatieliikenteen toimintaedellytyksiä tehokkaana, turvallisena ja ympäristöystävällisenä liikennemuotona niin kotimaassa

Lisätiedot

Raideliikenteen rooli alueiden kehittämisessä. Otto Lehtipuu 19.2.2014

Raideliikenteen rooli alueiden kehittämisessä. Otto Lehtipuu 19.2.2014 Raideliikenteen rooli alueiden kehittämisessä Otto Lehtipuu 19.2.2014 Matkustajamäärät Lähteneet ja saapuneet asemittain Matkat 2013 Matkat 2012 Muutos % Kemi 169 251 168 820 0,3 % Kemijärvi 25 103 26

Lisätiedot

TRALIA Transitoliikenteen lisäarvopalvelut. Antti Posti Pentti Ruutikainen 21.04.2009

TRALIA Transitoliikenteen lisäarvopalvelut. Antti Posti Pentti Ruutikainen 21.04.2009 TRALIA Transitoliikenteen lisäarvopalvelut Antti Posti Pentti Ruutikainen 21.4.29 Päätutkimuskysymys Minkälaisia lisäarvopalveluja Suomen transitoliikenteessä on käytössä ja millaiset ovat lisäarvopalvelujen

Lisätiedot

Helsingin Satama. Vuosaari. Eteläsatama. Länsisatama. Helsingin kaupungin liikelaitos. Henkilömäärä 185. Liikevaihto 87 M

Helsingin Satama. Vuosaari. Eteläsatama. Länsisatama. Helsingin kaupungin liikelaitos. Henkilömäärä 185. Liikevaihto 87 M Helsingin kaupungin liikelaitos Henkilömäärä 185 Liikevaihto 87 M Helsingin Satama Kokonaisliikennemäärä (2011) 11,2 M tonnia Vuosaari Yksikköliikenne (2011) 10,2 M tonnia Markkinaosuus 25 % Suomen liikenteestä

Lisätiedot

Työryhmän esitys Suomen maaliikenteen runkoväyliksi

Työryhmän esitys Suomen maaliikenteen runkoväyliksi Työryhmän esitys Suomen maaliikenteen runkoväyliksi Taustaa LVM:n työryhmän raportti 38/2003 Valtakunnallisesti merkittävät liikenneverkot ja terminaalit. Lausuntokierros. 20.2.200 työryhmä määrittämään

Lisätiedot

Meriliikennevirrat Suomenlahdella 2007 & 2015. Jenni Kuronen

Meriliikennevirrat Suomenlahdella 2007 & 2015. Jenni Kuronen Meriliikennevirrat Suomenlahdella 2007 & 2015 Jenni Kuronen 0 Suomenlahden meriliikennevirrat WP1 Tavoitteet: Selvittää Suomenlahden meriliikennevirrat v. 2007 Tuottaa tulevaisuusskenaarioita Suomenlahden

Lisätiedot

Liikennepoliittisen selonteon keskeiset elementit

Liikennepoliittisen selonteon keskeiset elementit Liikennepoliittisen selonteon keskeiset elementit 9.10.2007 MAL seminaari, Siuntio Liikenneneuvos Petri Jalasto 1 Liikenne 2030 Liikennepolitiikan valinnat ovat osa Suomen hyvinvoinnin perustaa Ihmisten

Lisätiedot

VR Eurooppalainen kuljettaja

VR Eurooppalainen kuljettaja VR Eurooppalainen kuljettaja KYMENLAAKSO LIIKENTEEN YDINVERKKOJEN KESKIÖSSÄ -tilaisuus 26.3.2015 Rautatiet ulkomaankaupalle keskeinen logistiikkaväylä Rautateiden tavaravirrat 2013 Rautateiden volyymi

Lisätiedot

Rataverkon raakapuun terminaali- ja kuormauspaikkaverkon kehittäminen. Timo Välke 13.8.2012

Rataverkon raakapuun terminaali- ja kuormauspaikkaverkon kehittäminen. Timo Välke 13.8.2012 Rataverkon raakapuun terminaali- ja kuormauspaikkaverkon kehittäminen Timo Välke 13.8.2012 Yhteinen suunnitelma Metsäteollisuuden, metsähallituksen, rautatieyrityksen ja Liikenneviraston yhteistyönä pyritään

Lisätiedot

Pasila junaliikenteen solmukohtana Useita parannuksia suunnitteilla

Pasila junaliikenteen solmukohtana Useita parannuksia suunnitteilla Pasila junaliikenteen solmukohtana Useita parannuksia suunnitteilla Jarmo Nirhamo ja Heidi Mäenpää Liikennevirasto 12.5.2014 Sisältö Nykytilanne Ratahankkeet Pasilan alueella Läntinen lisäraide 2 Nykytilanne

Lisätiedot

VIENTI- /TUONTILOGISTIIKAN HAASTEET -SEMINAARI

VIENTI- /TUONTILOGISTIIKAN HAASTEET -SEMINAARI VIENTI- /TUONTILOGISTIIKAN HAASTEET -SEMINAARI Tampere 13.10.2011 Markku Mylly Toimitusjohtaja Suomen Satamaliitto ry. Esityksen sisältö. Suomen Satamaliitto ry. Satamaverkko Suomessa Merikuljetukset Suomen

Lisätiedot

Eteläisen Suomen liikennejärjestelmän ylläpidon ja kehittämisen haasteet

Eteläisen Suomen liikennejärjestelmän ylläpidon ja kehittämisen haasteet Eteläisen Suomen liikennejärjestelmän ylläpidon ja kehittämisen haasteet Liikennejohtaja Anne Herneoja Ratahallintokeskus 1 15.3.04/Anne Herneoja Ratahallintokeskus (RHK) on vuonna 1995 perustettu liikenne-

Lisätiedot

Logististen toimintojen kehittäminen Länsi-Uudellamaalla. Raportti, Syyskuu 2009

Logististen toimintojen kehittäminen Länsi-Uudellamaalla. Raportti, Syyskuu 2009 Logististen toimintojen kehittäminen Länsi-Uudellamaalla Raportti, Syyskuu 2009 Raportin sisältö 1. Länsi-Uudenmaan logistista asemaa koskevien taustaselvitysten tulokset 2. Ehdotus Länsi-Uudenmaan strategiaksi

Lisätiedot

VR Matkustajaliikenne Suomessa ja Venäjällä

VR Matkustajaliikenne Suomessa ja Venäjällä VR Matkustajaliikenne Suomessa ja Venäjällä Kouvolan rautatieseminaari 13.12.2011 Ari Vanhanen Matkustajaliikenne VR-Yhtymä Oy VR on kehittynyt yhtä matkaa Suomen kanssa 1857: Asetus Suomen ensimmäisen

Lisätiedot

Etelä Suomen näkökulmasta

Etelä Suomen näkökulmasta Aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva 2050 Aluerakenteen kh kehitys Etelä Suomen näkökulmasta Suunnittelujohtaja Ari Pietarinen 25.11.2013 Etelä Suomen aluerakenne 2030 Asuminen, ympäristö

Lisätiedot

Suomi ja Rail Baltica. Juhani Tervala, 4.12.2014

Suomi ja Rail Baltica. Juhani Tervala, 4.12.2014 Suomi ja Rail Baltica Juhani Tervala, 4.12.2014 pendelöintiä 2 Verkkojen Eurooppa-kokonaisuus Verkkojen Eurooppa -kokonaisuus koostuu kolmesta osasta: TEN-T (liikenne), TEN-EN (energia) sekä TEN-TELE (tietoliikenne).

Lisätiedot

Pohjois-Suomen liikennejärjestelmän kehittäminen toimiva liikennejärjestelmä alueellisen kilpailukyvyn edellytyksenä

Pohjois-Suomen liikennejärjestelmän kehittäminen toimiva liikennejärjestelmä alueellisen kilpailukyvyn edellytyksenä Pohjois-Suomen liikennejärjestelmän kehittäminen toimiva liikennejärjestelmä alueellisen kilpailukyvyn edellytyksenä 9.6.2009 Jussi Rämet Suunnittelupäällikkö Keski-Pohjanmaan liitto Sisältö Toimintaympäristön

Lisätiedot

Päärata junaliikenteen keskittymänä junaliikenteen palvelutaso. Ari Vanhanen VR Group / Matkustajaliikenne Päärata-seminaari, Järvenpää 20.9.

Päärata junaliikenteen keskittymänä junaliikenteen palvelutaso. Ari Vanhanen VR Group / Matkustajaliikenne Päärata-seminaari, Järvenpää 20.9. Päärata junaliikenteen keskittymänä junaliikenteen palvelutaso Ari Vanhanen VR Group / Matkustajaliikenne Päärata-seminaari, Järvenpää 20.9.2013 Pääradan merkitys Suomen rataverkolla Päärata on Suomen

Lisätiedot

Satamat ja liikenneverkko tänään - huomenna. Kymenlaakson kauppakamarin logistiikkapäivä 30.5.2011 pääjohtaja Juhani Tervala

Satamat ja liikenneverkko tänään - huomenna. Kymenlaakson kauppakamarin logistiikkapäivä 30.5.2011 pääjohtaja Juhani Tervala Satamat ja liikenneverkko tänään - huomenna Kymenlaakson kauppakamarin logistiikkapäivä 30.5.2011 pääjohtaja Juhani Tervala Laajasti vaikuttavaa yhteistyötä Liikennevirastossa työskentelee noin 700 asiantuntijaa

Lisätiedot

SUPERSATAMA LOGISTIIKKAKETJUSSA. Kymenlaakson kauppakamarin Logistiikkapäivä Kotka 30.5.2011 tj. Kimmo Naski HaminaKotka Satama Oy

SUPERSATAMA LOGISTIIKKAKETJUSSA. Kymenlaakson kauppakamarin Logistiikkapäivä Kotka 30.5.2011 tj. Kimmo Naski HaminaKotka Satama Oy SUPERSATAMA LOGISTIIKKAKETJUSSA Kymenlaakson kauppakamarin Logistiikkapäivä Kotka 30.5.2011 tj. Kimmo Naski HaminaKotka Satama Oy Port of HaminaKotka Suomen suurin SATAMA * HaminaKotka TARJOAMME: Erinomaisen

Lisätiedot

Rataverkon raakapuun terminaali- ja kuormauspaikkaverkon kehittäminen. Timo Välke 12.12.2014

Rataverkon raakapuun terminaali- ja kuormauspaikkaverkon kehittäminen. Timo Välke 12.12.2014 Rataverkon raakapuun terminaali- ja kuormauspaikkaverkon kehittäminen Timo Välke 12.12.2014 Yhteinen suunnitelma Metsäteollisuuden, metsähallituksen, rautatieyrityksen ja Liikenneviraston yhteistyönä pyritään

Lisätiedot

BOTNIAN KÄYTÄVÄ YHTEYS POHJOISEEN

BOTNIAN KÄYTÄVÄ YHTEYS POHJOISEEN BOTNIAN KÄYTÄVÄ YHTEYS POHJOISEEN Euroopan tulevaisuuden kilpailukyvyn ydintekijä on TEN-T liikenneverkkoon perustuva saavutettavuus. Botnian käytävä on osa TEN-T ydinverkkoa kulkee pohjois-etelä-suuntaisesti

Lisätiedot

OULUN SEUDUN LIIKENNE. 11.2.2015 Pasi Heikkilä

OULUN SEUDUN LIIKENNE. 11.2.2015 Pasi Heikkilä 11.2.2015 Pasi Heikkilä SISÄLTÖ Seudulliset kärkihankkeet Vt4, Vt8, satama ja ratapihat Oulun seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma Oulun seudun liikenteen johtoryhmä POHJOIS-POHJANMAAN LIIKENTEEN KÄRKIHANKKEET

Lisätiedot

Uudet tuulet rautateillä, dieselkäyttöinen vetokalusto. Teollisuuden polttonesteet 10.9.2015, Tampere Kimmo Rahkamo, toimitusjohtaja, Fennia Rail Oy

Uudet tuulet rautateillä, dieselkäyttöinen vetokalusto. Teollisuuden polttonesteet 10.9.2015, Tampere Kimmo Rahkamo, toimitusjohtaja, Fennia Rail Oy Uudet tuulet rautateillä, dieselkäyttöinen vetokalusto Teollisuuden polttonesteet 10.9.2015, Tampere Kimmo Rahkamo, toimitusjohtaja, Fennia Rail Oy Fennia Rail lyhyesti Ensimmäinen yksityinen kaupallinen

Lisätiedot

Rataverkon nykytila ja kehitysnäkymät

Rataverkon nykytila ja kehitysnäkymät Rataverkon nykytila ja kehitysnäkymät Anne Herneoja liikennejohtaja Puutavaran rautatiekuljetusten kehittäminen 17.4.2007 Metsäteho Oy 17.4.2007 Anne Herneoja 1 Ratahallintokeskus vastaa Suomen rataverkosta

Lisätiedot

KONTTILIIKENTEEN KEHITYNÄKYMÄT SUOMENLAHDELLA KYMENLAAKSON KAUPPAKAMARIN LOGISTIIKKAPÄIVÄ 21.5.2008 PROFESSORI JORMA TAINA TURUN KAUPPAKORKEAKOULU

KONTTILIIKENTEEN KEHITYNÄKYMÄT SUOMENLAHDELLA KYMENLAAKSON KAUPPAKAMARIN LOGISTIIKKAPÄIVÄ 21.5.2008 PROFESSORI JORMA TAINA TURUN KAUPPAKORKEAKOULU KONTTILIIKENTEEN KEHITYNÄKYMÄT SUOMENLAHDELLA KYMENLAAKSON KAUPPAKAMARIN LOGISTIIKKAPÄIVÄ 21.5.2008 PROFESSORI JORMA TAINA TURUN KAUPPAKORKEAKOULU PYRIN ANTAMAAN VAIN PIENEN PINTARAAPAISUN TÄLLÄ HETKELLÄ

Lisätiedot

Itäisen Suomen raideliikenteen kehittäminen Matti Viialainen Raideliikenneseminaari 13.12.2011 Kouvolassa

Itäisen Suomen raideliikenteen kehittäminen Matti Viialainen Raideliikenneseminaari 13.12.2011 Kouvolassa Itäisen Suomen raideliikenteen kehittäminen Matti Viialainen Raideliikenneseminaari 13.12.2011 Kouvolassa Sujuva arki tärkeä osa alueen kilpailukykyä Työ- ja asiointimatkojen helppous Joukkoliikenteen

Lisätiedot

Liite 1 Venäjän suuralueiden tuonti ja vienti. Venäjän suuralueiden tuonti 2003 (1 000 tonnia/v)

Liite 1 Venäjän suuralueiden tuonti ja vienti. Venäjän suuralueiden tuonti 2003 (1 000 tonnia/v) 87 LIITTEET Liite 1 n suuralueiden ja n suuralueiden 2003 (1 000 tonnia/v) 50 000 45 000 40 000 35 000 30 000 25 000 20 000 15 000 Kontitettu tavara Puutuotteet Kappaletavara Kuiva bulk Nestebulk 10 000

Lisätiedot

VR Transpoint Rautatielogistiikan kehitysnäkymiä. LuostoClassic Business Forum 7.8.2015

VR Transpoint Rautatielogistiikan kehitysnäkymiä. LuostoClassic Business Forum 7.8.2015 VR Transpoint Rautatielogistiikan kehitysnäkymiä LuostoClassic Business Forum 7.8.2015 Organisaatio Konsernipalelut Matkustajaliikenne Logistiikka Junaliikennöinti Corenet Oy 60 % 2 Monipuolinen palveluyritys

Lisätiedot

Miten liikennejärjestelmää tulisi kehittää

Miten liikennejärjestelmää tulisi kehittää Miten liikennejärjestelmää tulisi kehittää Yleinen liikennepolitiikka Liikennepolitiikan tulee olla pitkäjänteistä, yli vaalikauden ulottuvaa Suurista väylähankkeista päätökset pitää tehdä myös rahoituksen

Lisätiedot

LOGISTICS 2008. Kehä III:n ruuhkat pahenevat saadaanko sataman liikenneyhteydet toimimaan?

LOGISTICS 2008. Kehä III:n ruuhkat pahenevat saadaanko sataman liikenneyhteydet toimimaan? LOGISTICS 2008 Kehä III:n ruuhkat pahenevat saadaanko sataman liikenneyhteydet toimimaan? 17.4.2008 Kaupungininsinööri Urpo Vainio Vantaan kaupunki Kuntatekniikan keskus Helsingin tavarasataminen tonnivirrat

Lisätiedot

ELO-EGLO -seminaari 24.11.2005. Valtiosihteeri Perttu Puro

ELO-EGLO -seminaari 24.11.2005. Valtiosihteeri Perttu Puro ELO-EGLO -seminaari 24.11.2005 Valtiosihteeri Perttu Puro 1 Esityksen sisältö Toimenpideohjelma Suomen logistisen aseman vahvistamiseksi Ministeriön ajankohtaiset logistiikka-asiat Tulevaisuuteen valmistautuminen

Lisätiedot

Logistiikkaratkaisut Venäjällä nyt ja tulevaisuudessa. Passion Logistics Oy

Logistiikkaratkaisut Venäjällä nyt ja tulevaisuudessa. Passion Logistics Oy Logistiikkaratkaisut Venäjällä nyt ja tulevaisuudessa Passion Logistics Oy Passion Logistics Yhtiö on perustettu kesäkuussa 2012, kaikilla omistajilla on pitkä tausta logistiikka-alalta Yli 30 vuoden kokemus

Lisätiedot

Raideliikenteen näkymiä. Matkakeskus Turkuun - tulosseminaari 1.6.2016 Pekka Petäjäniemi

Raideliikenteen näkymiä. Matkakeskus Turkuun - tulosseminaari 1.6.2016 Pekka Petäjäniemi Raideliikenteen näkymiä Matkakeskus Turkuun - tulosseminaari 1.6.2016 Pekka Petäjäniemi Sitten aloitusseminaarin Liikenneverkon kehittäminen Liikenne- ja viestintäministeriö käynnistää valmistelun liikenneverkon

Lisätiedot

Hallitusohjelma 22.6.2011. Liikenneratkaisut talouden, yritystoiminnan ja ilmaston yhteinen nimittäjä

Hallitusohjelma 22.6.2011. Liikenneratkaisut talouden, yritystoiminnan ja ilmaston yhteinen nimittäjä Liikenneratkaisut talouden, yritystoiminnan ja ilmaston yhteinen nimittäjä Kuntien 6. ilmastokonferenssi, Tampere 3.5.2012 Yksikön päällikkö Silja Ruokola Hallitusohjelma 22.6.2011 Liikennepolitiikalla

Lisätiedot

Rautatieliikenne ja kilpailu. Kimmo Rahkamo 12.11.2015 Kemi

Rautatieliikenne ja kilpailu. Kimmo Rahkamo 12.11.2015 Kemi Rautatieliikenne ja kilpailu Kimmo Rahkamo 12.11.2015 Kemi Fennia Rail lyhyesti Ensimmäinen yksityinen kaupallinen rautatieoperaattori Suomen rataverkolla Perustettu 2009 (Proxion Train), nimi muutettu

Lisätiedot

Keskeiset ratahankkeet 2015-2025 Liikenteen taloudellinen toimintaympäristö

Keskeiset ratahankkeet 2015-2025 Liikenteen taloudellinen toimintaympäristö Keskeiset ratahankkeet 2015-2025 Liikenteen taloudellinen toimintaympäristö Perusväylänpidon rahoitus ei riitä pitämään liikenneväyliä kunnossa Rataverkon huono kunto haittaa päivittäistä liikennöintiä

Lisätiedot

Savonlinna Pieksämäkihenkilöjunaliikenteen

Savonlinna Pieksämäkihenkilöjunaliikenteen 1 Savonlinna Pieksämäkihenkilöjunaliikenteen käynnistäminen Kuvat: VR ja Savonlinnan kaupunki 2 Lähtökohdat Savonlinnan liikenteellinen asema on ongelmallinen Henkilöjunayhteydet etelään ja itään toimivat

Lisätiedot

9.9.2011. Eduskunta Liikenne- ja viestintävaliokunta Valtiovarainvaliokunnan liikennejaos ja verojaos HYVÄ TIE PAREMPI TALOUSKASVU JA TYÖLLISYYS

9.9.2011. Eduskunta Liikenne- ja viestintävaliokunta Valtiovarainvaliokunnan liikennejaos ja verojaos HYVÄ TIE PAREMPI TALOUSKASVU JA TYÖLLISYYS MOOTTORILIIKENTEEN KESKUSJÄRJESTÖ PL 50, Nuijamiestentie 7, 00401 Helsinki puh 020 7756 809 tai 040 570 9070 faksi 020 7756 819 sähköposti molike@taksiliitto.fi 9.9.2011 Eduskunta Liikenne- ja viestintävaliokunta

Lisätiedot

Liikenne- ja viestintäpoliittisen ministerityöryhmän rahoitusesitykset vuosiksi 2009 11

Liikenne- ja viestintäpoliittisen ministerityöryhmän rahoitusesitykset vuosiksi 2009 11 LVM/11.3.2008 Liikenne- ja viestintäpoliittisen ministerityöryhmän rahoitusesitykset vuosiksi 2009 11 Esko Ahon metsätyöryhmän tekemät perusväylänpitoa ja yksityisteiden avustuksia koskevat esitykset sisältyvät

Lisätiedot

Liikenne ja infrastruktuuri Pohjois - Suomessa

Liikenne ja infrastruktuuri Pohjois - Suomessa Liikenne ja infrastruktuuri Pohjois - Suomessa 27.2.2014 Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Martti Norrkniivilä Sisältö Pohjolan ja Suomen liikennekäytävät Kaivostoiminnan liikenteelliset

Lisätiedot

Ysiväylä (valtatie 9, E63) Turun, Hämeen, Keski-Suomen ja Savo-Karjalan tiepiirien näkökulmasta

Ysiväylä (valtatie 9, E63) Turun, Hämeen, Keski-Suomen ja Savo-Karjalan tiepiirien näkökulmasta 1 Ysiväylä kansallinen kehityskäytävä -seminaari Helsinki 23.3.2006 Ysiväylä (valtatie 9, E63) Turun, Hämeen, Keski-Suomen ja Savo-Karjalan tiepiirien näkökulmasta Tiejohtaja Mauri Pukkila Tiehallinto

Lisätiedot

Ratahankkeiden jälkiarviointi

Ratahankkeiden jälkiarviointi 3 2015 LIIKENNEVIRASTON SUUNNITELMIA PEKKA IIKKANEN TUOMO LAPP Ratahankkeiden jälkiarviointi POHJOIS-SUOMEN RATAVERKON SÄHKÖISTYS, SEINÄJOKI VAASASÄHKÖISTYS JA LAHTI VAINIKKALA PALVELUTASON PARANTAMINEN

Lisätiedot

Teollisuuden kilpailukyky ja liikenneyhteydet Meriliikennejohtaja Jyrki Ranki Metsä Group

Teollisuuden kilpailukyky ja liikenneyhteydet Meriliikennejohtaja Jyrki Ranki Metsä Group Teollisuuden kilpailukyky ja liikenneyhteydet Meriliikennejohtaja Jyrki Ranki Metsä Group Lapin Liikennepäivät 12.11.2015 Tehoa teollisuuden logistiikkaan Metsä Group ja logistiikka Metsä Groupissa Suomen

Lisätiedot

1. 2. 3. 4. 5. 6. LNG

1. 2. 3. 4. 5. 6. LNG 1. Meriskenaariot 2. Meriliikenteen strategia 3. Tieyhteydet 4. Rautatiet 5. Rikkidirektiivi 6. LNG 7. Merenkulun väylämaksut 8. Luotsaus 9. EU:n satamapolitiikka 10.Transito ja kansainvälinen kilpailukyky

Lisätiedot

A 14/2008 Rataverkon jatkosähköistyksen hankearvioinnin päivitys

A 14/2008 Rataverkon jatkosähköistyksen hankearvioinnin päivitys A 14/2008 Rataverkon jatkosähköistyksen hankearvioinnin päivitys Pekka Iikkanen Ratahallintokeskuksen julkaisuja A 14/2008 Rataverkon jatkosähköistyksen hankearvioinnin päivitys Pekka Iikkanen Helsinki

Lisätiedot

Pohjanmaan liikenteen suuntautuminen ja saavutettavuus

Pohjanmaan liikenteen suuntautuminen ja saavutettavuus Pohjanmaan liikenteen suuntautuminen ja saavutettavuus Juha Mäkinen SITO POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI 31.1.2012 POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040, SEMINAARI 31.1.2012

Lisätiedot

SATAMIEN KEHITYSNÄKYMÄT JA KILPAILUKYKY - GLOBAALISTI JA KANSALLISESTI -

SATAMIEN KEHITYSNÄKYMÄT JA KILPAILUKYKY - GLOBAALISTI JA KANSALLISESTI - SATAMIEN KEHITYSNÄKYMÄT JA KILPAILUKYKY - GLOBAALISTI JA KANSALLISESTI - Kymenlaakson kauppakamari / logistiikkapäivä 24.5.2010 Toimitusjohtaja Markku Mylly Suomen Satamaliitto Kurssi kohti tulevaa Mitä

Lisätiedot

Tampereen läntinen ratayhteys, uusi järjestelyratapiha, valtatien 3 Lempäälä - Pirkkala -oikaisu ja 2- kehän länsiosa sekä näihin liittyvä maankäyttö

Tampereen läntinen ratayhteys, uusi järjestelyratapiha, valtatien 3 Lempäälä - Pirkkala -oikaisu ja 2- kehän länsiosa sekä näihin liittyvä maankäyttö Tampereen läntinen ratayhteys, uusi järjestelyratapiha, valtatien 3 Lempäälä - Pirkkala -oikaisu ja 2- kehän länsiosa sekä näihin liittyvä maankäyttö Erika Helin 10.6.2014 Suunnittelun tavoitteet ja eteneminen

Lisätiedot

Länsi-Uudenmaan liikennejärjestelmäsuunnitelma. 3.10.2013 Riitta Murto-Laitinen Erkki Vähätörmä

Länsi-Uudenmaan liikennejärjestelmäsuunnitelma. 3.10.2013 Riitta Murto-Laitinen Erkki Vähätörmä Länsi-Uudenmaan liikennejärjestelmäsuunnitelma 3.10.2013 Riitta Murto-Laitinen Erkki Vähätörmä Mikä on liikennejärjestelmäsuunnitelma ja miksi sitä tehdään? Liikennejärjestelmä sisältää liikenteen kokonaisuuden,

Lisätiedot

Kuhmon kaupunki esittää edellä tarkoitetusta asiakirjaluonnoksesta lausuntonaan seuraavaa:

Kuhmon kaupunki esittää edellä tarkoitetusta asiakirjaluonnoksesta lausuntonaan seuraavaa: Kainuun maakunta -kuntayhtymä PL 400 87070 KAINUU Viite: Lausuntopyyntönne 20.11.2006 Asia: LAUSUNTO ITÄ-SUOMEN STRATEGISET LIIKENNEHANKKEET ASIAKIRJAN LUONNOKSESTA Kuhmon kaupunki esittää edellä tarkoitetusta

Lisätiedot

Kotka Sillamäe Kotka Rahtipotentiaalin selvitys. 29.4.2008 Kotka Loppuseminaari Tutkimuspäällikkö Markku Haikonen

Kotka Sillamäe Kotka Rahtipotentiaalin selvitys. 29.4.2008 Kotka Loppuseminaari Tutkimuspäällikkö Markku Haikonen Kotka Sillamäe Kotka Rahtipotentiaalin selvitys 29.4.2008 Kotka Loppuseminaari Tutkimuspäällikkö Markku Haikonen 1 Kotka Sillamäe Kotka Rahtipotentiaalin selvitys Tutkimusotos: suuret huolinta- ja kuljetusyritykset

Lisätiedot

Kuva 10-16-5. Ilmakuva poroerotusalueelta

Kuva 10-16-5. Ilmakuva poroerotusalueelta Kuva 10-16-5. Ilmakuva poroerotusalueelta 359 10.17 Rautateiden käytön nykytila Rautarikaste kuljetetaan Rautuvaaran alueelta rautateitse johonkin seuraavista satamavaihtoehdoista Kemi, Raahe tai Kokkola.

Lisätiedot

Suomi Venäjä liikenne

Suomi Venäjä liikenne Suomi Venäjä liikenne Logistiikkapäivä, Kotka Lassi Hilska 30.5.2011 Venäjän liikenne? Liikenteen määristä Yhteistyömuodoista ja vaikuttamistavoista Käytännön hankkeista 2 Kuorma-autoliikenne vilkkaimmilla

Lisätiedot

Henkilöliikenteen asemapaikkojen ja rata-alueiden kehittämistarpeet ylijohtaja Kari Ruohonen 14.5.2014

Henkilöliikenteen asemapaikkojen ja rata-alueiden kehittämistarpeet ylijohtaja Kari Ruohonen 14.5.2014 Henkilöliikenteen asemapaikkojen ja rata-alueiden kehittämistarpeet ylijohtaja Kari Ruohonen 14.5.2014 Kaupungit kasvaneet ja kehittyneet ratapihojen ympärille Asuminen ja muun maankäyttö sijaitsee ratapihojen

Lisätiedot

KESKIPOHJOLAN KULJETUSSELVITYS. NECL II hankkeen osaselvitys 3.4 Tiivistelmä tuloksista

KESKIPOHJOLAN KULJETUSSELVITYS. NECL II hankkeen osaselvitys 3.4 Tiivistelmä tuloksista KESKIPOHJOLAN KULJETUSSELVITYS NECL II hankkeen osaselvitys 3.4 Tiivistelmä tuloksista Kuljetusselvityksen tausta ja tavoitteet Osa EU:n Itämeri-ohjelmasta rahoitettua Midnordic Green Transport Corridor

Lisätiedot

Logistiikan merkitys liiketoiminnassa. Jari Voutilainen, Metsä Group

Logistiikan merkitys liiketoiminnassa. Jari Voutilainen, Metsä Group Logistiikan merkitys liiketoiminnassa Jari Voutilainen, Metsä Group Logistiikka ja liiketoiminta Logistiikalla on kaksi keskeistä roolia liiketoiminnassa Asiakastyytyväisyys Kustannuskilpailukyky Äänekosken

Lisätiedot

Rikkidirektiivi - metsäteollisuuden näkökulma. Logistics 13, Wanha Satama Outi Nietola, Metsäteollisuus ry

Rikkidirektiivi - metsäteollisuuden näkökulma. Logistics 13, Wanha Satama Outi Nietola, Metsäteollisuus ry Rikkidirektiivi - metsäteollisuuden näkökulma Logistics 13, Wanha Satama, Metsäteollisuus ry 2 Metsäteollisuus Suomessa Ala työllistää noin 56 000 henkilöä kotimaassa Sekä noin 60 000 työntekijää muissa

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN TAVARALIIKENNETUTKIMUS RASKAAT KULJETUKSET

ITÄ-SUOMEN TAVARALIIKENNETUTKIMUS RASKAAT KULJETUKSET ITÄ-SUOMEN TAVARALIIKENNETUTKIMUS RASKAAT KULJETUKSET Johtaja Paavo Karvinen Puutavaran rautatiekuljetusten kehittäminen 17.4.2007 Metsäteho Oy RLKK 1 RAUTATIELOGISTIIKAN KEHITTÄMISKESKUS. PIEKSÄMÄKI 2

Lisätiedot

Ulkomaankaupan kuljetukset 2014

Ulkomaankaupan kuljetukset 2014 Kauppa 2015 Handel Trade Ulkomaankaupan kuljetukset 2014 Kuvio 1. Vientikuljetukset kuljetusmuodon mukaan (milj. tonnia; osuus%) Maantiekuljetukset; 3,5; 8 % Muut kuljetukset; 0,3; 1 % Rautatiekuljetukset;

Lisätiedot

40. Ratahallintokeskus

40. Ratahallintokeskus 40. Ratahallintokeskus S e l v i t y s o s a : Radanpidon tavoitteena on edistää rautatieliikenteen toimintaedellytyksiä tehokkaana, turvallisena ja ympäristöystävällisenä osana kotimaista ja kansainvälistä

Lisätiedot

Elinvoimaa kehityskäytävistä - TEN-T verkon vaikutus alueen kilpailukykyyn. Juhani Tervala, Uudenmaan maakuntaparlamentti, 20.11.

Elinvoimaa kehityskäytävistä - TEN-T verkon vaikutus alueen kilpailukykyyn. Juhani Tervala, Uudenmaan maakuntaparlamentti, 20.11. Elinvoimaa kehityskäytävistä - TEN-T verkon vaikutus alueen kilpailukykyyn Juhani Tervala, Uudenmaan maakuntaparlamentti, 20.11.2014 EU:n TEN-T politiikan tavoite nyt sisämarkkinoiden moitteeton toiminta

Lisätiedot

Suomen ja Venäjän välisten liikennevirtojen kehitys

Suomen ja Venäjän välisten liikennevirtojen kehitys TEKNOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS VTT OY Suomen ja Venäjän välinen liikenne 2020 ja 2030 Ennuste talouden ja liikenteen kehityksestä Suomen ja Venäjän välisten liikennevirtojen kehitys Kymenlaakso liikenteen

Lisätiedot

Pohjanmaan liikenteen suuntautuminen ja saavutettavuus

Pohjanmaan liikenteen suuntautuminen ja saavutettavuus 1 Pohjanmaan liikenteen suuntautuminen ja saavutettavuus Juha Mäkinen SITO POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI 31.1.2012 2 POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040, SEMINAARI

Lisätiedot

Metsäteollisuuden huoltovarmuus

Metsäteollisuuden huoltovarmuus Huoltovarmuuden turvaaminen poikkeustilanteissa -seminaari, Helsinki Metsäteollisuuden huoltovarmuus Harri Rumpunen 2 Metsäteollisuus Suomessa Suomen metsäteollisuus 2009 Tuoteryhmät Tuotanto (2008) Vienti

Lisätiedot

Venäjän ja Suomen välinen liikenne 2020 ja 2030. Tapani Särkkä, SITO Oy

Venäjän ja Suomen välinen liikenne 2020 ja 2030. Tapani Särkkä, SITO Oy Venäjän ja Suomen välinen liikenne 2020 ja 2030 Tapani Särkkä, SITO Oy KOUVOLA 29.01.2013 2 Tekijät Tilaaja Suomen liikenne- ja viestintäministeriö Rahoitus Suomen ulkoministeriö Tekijäkonsortio: - VTT

Lisätiedot

Ratahanke Seinäjoki-Oulu

Ratahanke Seinäjoki-Oulu Ratahanke Seinäjoki-Oulu Mediatilaisuus 20.6.2016 20.6.2016 Ratahanke Seinäjoki-Oulu Mediatilaisuus 24.8.2015 Ohjelma: 11:00 Ratahankkeen yleisinfo, Tommi Rosenvall (Liikennevirasto) Kempele: Kempeleen

Lisätiedot

Suomi - saari Euroopan sisämeren rannalla

Suomi - saari Euroopan sisämeren rannalla Suomi - saari Euroopan sisämeren rannalla Tekniikan päivät 16.1.2008 klo 9 Dipoli, Espoo professori Ulla Tapaninen Turun yliopisto / Merenkulkualan koulutus- ja tutkimuskeskus Merikotka tutkimuskeskus

Lisätiedot

Logistiikan kilpailukyky - uudet asiat ja niiden hintalaput

Logistiikan kilpailukyky - uudet asiat ja niiden hintalaput Logistiikan kilpailukyky - uudet asiat ja niiden hintalaput Vienti- ja tuontilogistiikan haasteet seminaari, Tampereen Messu- ja urheilukeskus, 13.10.2011, Metsäteollisuus ry 2 Metsäteollisuusko auringonlaskun

Lisätiedot

Merenkulun merkitys Suomen taloudelle ja kilpailukyvylle. Logistics 2013

Merenkulun merkitys Suomen taloudelle ja kilpailukyvylle. Logistics 2013 Merenkulun merkitys Suomen taloudelle ja kilpailukyvylle Logistics 2013 Suomen ulkomaankauppa alueittain 2012, %-osuudet Tavaravienti, 56,8 mrd euroa Tavaratuonti, 59,2 mrd euroa Yhdysvallat 6.3 % Muu

Lisätiedot

Ulkomaankaupan kuljetukset 2011

Ulkomaankaupan kuljetukset 2011 Kauppa 2012 Handel Trade Ulkomaankaupan kuljetukset 2011 Kuvio 1. Vientikuljetukset kuljetusmuodon mukaan (miljoonaa tonnia) Maantiekuljetukset; 3,7; 8,2 % Muut kuljetukset; 0,2; 0,6 % Rautatiekuljetukset;

Lisätiedot

Suomen logistinen kilpailukyky

Suomen logistinen kilpailukyky 1 Suomen logistinen kilpailukyky -Liikennepoliittisen selonteon selvitysmiesryhmä* ja Logistiikkaselvitys 2012 Väylät & Liikenne 2012 Erikoistutkija Tomi Solakivi 30.8.2012 *Jyrki Paavola (pj.), Antti

Lisätiedot

Kotkan meripäivät Itämeren aallot 16.7.2009

Kotkan meripäivät Itämeren aallot 16.7.2009 Kotkan meripäivät Itämeren aallot 16.7. Energiahankkeiden vaikutus Itämeren turvallisuustilanteeseen Dosentti, erikoistutkija Alpo Juntunen MpKK, strategian, Helsinki 0 Suomenlahti ja Itämeri ovat olleet

Lisätiedot

Uusiutuvan energian tulevaisuus Kanta-Hämeessä

Uusiutuvan energian tulevaisuus Kanta-Hämeessä Uusiutuvan energian tulevaisuus Kanta-Hämeessä Kestävän energian päivä III Kanta-Häme Metsäenergianäkökulma Janne Teeriaho, Hattulan kunta Häme ohjelma, strateginen maakuntaohjelma 2014+: Häme ohjelma

Lisätiedot

Suomi English Русский

Suomi English Русский Suomi English Русский Nurmiselle kuljetettavan tuotteen koko tai määränpään kaukaisuus eivät ole ongelma. Kaikki logistiikka-alan palvelut yhdeltä tiskiltä Nurminen Logistics tarjoaa asiakkailleen kaikki

Lisätiedot

Päijät-Hämeen lähijunaliikenteen edellytykset -esiselvitys

Päijät-Hämeen lähijunaliikenteen edellytykset -esiselvitys Päijät-Hämeen lähijunaliikenteen edellytykset -esiselvitys Niko Setälä, 6.9.2013 Ympäristösi parhaat tekijät 2 Selvityksen sisältö Liikenteellinen tarkastelu Mahdolliset liikennöintimallit ja kapasiteettitarpeet

Lisätiedot

Helsingin Satama Suomen ulkomaankaupan pääsatama

Helsingin Satama Suomen ulkomaankaupan pääsatama Helsingin Satama Suomen ulkomaankaupan pääsatama 2013 Tavaraliikenne 10,5 milj. tonnia Kappaletavara 9,6 milj. tonnia markkinaosuus 25 % (määrä) markkinaosuus 40 % (arvo) Matkustajaliikenne Linjaliikenne

Lisätiedot

Liikenteen tavoitteet

Liikenteen tavoitteet HLJ 2015 -liikennejärjestelmäsuunnitelmaluonnos Sini Puntanen 1 Liikenteen tavoitteet Saavutettavuus sujuvuus Matka- ja kuljetusketjut ovat sujuvia ja luotettavia lähelle ja kauas. Joukkoliikenteen kilpailukyky

Lisätiedot

Pääluokka 31 LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖN HALLINNONALA

Pääluokka 31 LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖN HALLINNONALA Pääluokka 31 LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖN HALLINNONALA 01. Liikenne- ja viestintäministeriö 21. Liikenne- ja viestintäministeriön toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään lisäystä

Lisätiedot

Joko nyt alkaa suuryksiköiden uusi aika Suomen rautateillä?

Joko nyt alkaa suuryksiköiden uusi aika Suomen rautateillä? Joko nyt alkaa suuryksiköiden uusi aika Suomen rautateillä? Tommi Mäkelä Tampereen teknillinen yliopisto RATA2010 Jyväskylä 26.1.2010 2 Esityksen kysymykset 1. Miksi tämä aihe? 2. Maailma vie, Suomi vikisee?

Lisätiedot

Suomen logistiikan näköalat

Suomen logistiikan näköalat BESTUFS II Tavaraliikenne kaupungeissa 22.8.2007 Suomen logistiikan näköalat Jari Gröhn, yli-insinööri Liikennepolitiikan osasto 1 Logistiikka hallitusohjelmassa! Osallistutaan EU:n logistiikkapolitiikan

Lisätiedot

Satamien tavaraliikenneselvitys

Satamien tavaraliikenneselvitys Teuvo Leskinen ja Miikka Niinikoski Satamien tavaraliikenneselvitys Tiehallinnon sisäisiä julkaisuja 1/2009 Teuvo Leskinen ja Miikka Niinikoski Satamien tavaraliikenneselvitys Tiehallinnon sisäisiä julkaisuja

Lisätiedot

Liikenneväylät kuluttavat

Liikenneväylät kuluttavat Liikenneväylät kuluttavat Suuri osa liikenteen aiheuttamasta luonnonvarojen kulutuksesta johtuu liikenneväylistä ja muusta infrastruktuurista. Tie- ja rautatieliikenteessä teiden ja ratojen rakentamisen

Lisätiedot

Ajatuksia pohjoisesta kasvuvyöhykkeestä

Ajatuksia pohjoisesta kasvuvyöhykkeestä Ajatuksia pohjoisesta kasvuvyöhykkeestä Helsingin kilpailukyky Helsinki is placed second overall in the Top 25 European cities of fdi s European City of the Future 2014/15 rankings. Helsinki on maailman

Lisätiedot

Lappeenranta Itä ja länsi kohtaavat

Lappeenranta Itä ja länsi kohtaavat Lappeenranta strategia Lappeenranta Itä ja länsi kohtaavat Lappeenrannan kaupungin Kansainvälistymis- ja Venäjä 2015-16 Eloisassa, puhtaassa ja turvallisessa Lappeenrannassa on kaikenikäisten hyvä elää.

Lisätiedot

Tiestö ja kulkeminen harvan asutuksen alueen tieverkon rooli kuljetusjärjestelmässä

Tiestö ja kulkeminen harvan asutuksen alueen tieverkon rooli kuljetusjärjestelmässä Tiestö ja kulkeminen harvan asutuksen alueen tieverkon rooli kuljetusjärjestelmässä 27.5.2013 Timo Mäkikyrö 29.5.2013 1 Sisältö POP ELY Tieluokituksesta, mikä on vähäliikenteinen tie Vähäliikenteisten

Lisätiedot

6.5.2013. Liiketulokseen sisältyy omaisuuden myyntivoittoja 7,0 (6,8) miljoonaa euroa.

6.5.2013. Liiketulokseen sisältyy omaisuuden myyntivoittoja 7,0 (6,8) miljoonaa euroa. 6.5.2013 VR-KONSERNIN OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 31.3.2013 VR-konsernin liikevaihto oli ensimmäisellä vuosineljänneksellä 310,4 (331,7) miljoonaa euroa. Vertailukelpoinen liikevaihto kasvoi 4,6 prosenttia. Raportoitu

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 24/2015 1 (5) Kaupunkisuunnittelulautakunta Lsp/2 27.10.2015

Helsingin kaupunki Esityslista 24/2015 1 (5) Kaupunkisuunnittelulautakunta Lsp/2 27.10.2015 Helsingin kaupunki Esityslista 24/2015 1 (5) 2 Länsisataman liikenneyhteyksien vaihtoehtoiset ratkaisut (a-asia) HEL 2014-002250 T 08 00 00 Hankenro 0923_18 Päätösehdotus Tiivistelmä Esittelijän perustelut

Lisätiedot

Lentoradan lisätarkastelut KUUMA-kuntien alueella

Lentoradan lisätarkastelut KUUMA-kuntien alueella Lentoradan lisätarkastelut KUUMA-kuntien alueella 15.2.2011 TIMO HUHTINEN Taustaa: Lentoaseman kaukoliikennerata, Ratayhteysselvitys, Liikennevirasto 2010 30 km:n tunnelirata Ilmalasta Keravan pohjoispuolelle

Lisätiedot

BOTNIA ARC LIIKENNESEMINAARI 19.2.2014. Liikenneväylien merkitys Suomen elinkeinoelämälle

BOTNIA ARC LIIKENNESEMINAARI 19.2.2014. Liikenneväylien merkitys Suomen elinkeinoelämälle BOTNIA ARC LIIKENNESEMINAARI 19.2.2014 Liikenneväylien merkitys Suomen elinkeinoelämälle Ylijohtaja Matti Räinä Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Valtionhallinnon muutokset koskien

Lisätiedot