Laivaseminaari Viking Mariella

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Laivaseminaari 16 17.2. 2009 Viking Mariella"

Transkriptio

1 Geologijaosto Laivaseminaari Viking Mariella Kaivoksen perustaminen: Etsinnästä jälkihoitoon mitä se vaatii Abstraktit V. Juhani Ojala, Mari Lahti, Eero Heikkinen (toim.) JULKAISIJA: VUORIMIESYHDISTYS BERGSMANNAFÖRENINGEN ry Sarja B, Nro B89, Espoo 2009 ISBN

2 2

3 3 Vuorimiesyhdistys, Geologijaoston Laivaseminaari 2009 Viking Mariella, "Kaivoksen perustaminen: Etsinnästä jälkihoitoon mitä se vaatii" Ohjelma Maanantai Ilmoittautuminen 13:00 alkaen Marina Congress Center, Nautica kabinetti (tarjolla kahvit ja sämpylä) 13:30 Aloitus. Puheenjohtaja: Juhani Ojala Sessio 13:40 16:00 Rahoitus, Lainsäädäntö, ympäristövaikutukset, YVA ja maankäytön suunnittelu. Puheenjohtaja: Mikko Tontti 13:40 14:10 Rahoitus Saila Miettinen Lähde (Talvivaaran Kaivososakeyhtiö Oyj) 14:10 14:40 Lainsäädäntö Meeri Myllykangas (Roschier) Tauko 14:40 15:00 15:00 15:30 Ympäristövaikutukset Marja Liisa Räisänen (GTK) 15:30 16:00 YVA ja maankäytön suunnittelu Pekka Tuomela (Pöyry Environment Oy) Tauko 16:00 16:20 Sessio 16:20 17:30 Etsintä ja löytö. Puheenjohtaja Aimo Hattula 16:20 16:50 Projektigenerointi V. Juhani Ojala (Store Norske Spitsbergen Grubekompani AS), Vesa Nykänen (GTK) 16:50 17:10 Malminetsintä ja malmiesiintymien paikantaminen Erkki Vanhanen (Areva Resources Finland Oy) 17:10 17:30 Malmimallien merkitys Silver Swanin Ni malmin löytymisessä Jarmo Vesanto (Vulcan Resources Ltd, Kylylahti Copper Oy) Siirtyminen laivaan, Vikingin terminaali Katajanokalla

4 4 18:00 19:30 Posteriesitykset laivan auditoriossa, Jyrki Parkkinen Timo Viitanen Eero Heikkinen Laiva lähtee 19:30 ja hytit saa käyttöön vasta laivan lähtiessä. Illallinen 20:00 alkaen, Buffet Tiistai Sessio 9:00 10:30 Malmiarvio, rikastustutkimukset ja kannattavuuslaskelmat. Puheenjohtaja Timo Mäki 9:00 9:30 Malmiarvio Pekka Loven (Outotec) 9:30 10:00 Kannattavuuslaskelmat Pekka Loven (Outotec) 10:00 10:30 Rikastustutkimukset Kauko Ingerttilä (GTK) Tauko 10:30 11:00 Sessio 11:00 12:00 Sidosryhmätoiminta ja edunvalvonta. Puheenjohtaja: Juhani Ojala 11:00 11:30 Sidosryhmätoiminta malminetsinnässä (geoantropologisia kokemuksia kentältä) Toni Eerola (GeoLanguage Oy) 11:30 12:00 Näkökulmia edunvalvontaan Antti Peronius (Lapin Kullankaivajain Liitto r.y.) Lounas 12:00 13:30

5 5 Sessio 13:30 14:30 YVA ja luvitus. Puheenjohtaja: Juhani Ojala 13:30 14:00 Talvivaaran projektin luvitus Heikki Kovalainen (Talvivaaran Kaivososakeyhtiö Oyj) 14:00 14:30 Kaivoksen ympäristölupa Jari Hietala (Lapin Vesitutkimus Oy) Tauko 14:30 15:00 Sessio 15:00 16:00 Rakentaminen ja operointi Puheenjohtaja: Jussi Aarnisalo 15:00 15:20 Pyhäsalmen Cu Zn S kaivos Timo Mäki (Inmet Mining/ Pyhäsalmi Mine Oy) 15:20 15:40 Talvivaara rakennusprojektina Jukka Pitkäjärvi (Talvivaaran Kaivososakeyhtiö Oyj) 15:40 16:00 Kittilän Au kaivos Jyrki Korteniemi (Agnico Eagle Mines Ltd) Tauko 16:00 16:30 Sessio 16:30 17:30 Open Forum Puheenjohtaja: Olli Sarapää Uudet geokemialliset menetelmät malminetsinnässä Pertti Sarala (GTK) A New method for drill core geochemical analysis on site using the Scanmobile laboratory. Timo Viitanen (Mine On Line Service Oy) Akustinen kuvantaminen kairanrei issä Karla Tiensuu (Suomen Malmi Oy) Onko propaganda tiedettä? Uraaninetsintää vastustavien aktivisti "tutkimusten" tarkastelua Toni Eerola (GeoLanguage Oy) Muut viimeistään seminaarin aikana pyydetyt puheenvuorot ja esitykset 17:30 18:30 Paneelikeskustelu ja lopetus. Puheenjohtaja: Juhani Ojala Illallinen 20:00

6 6

7 7 Keskiviikko Laiva saapuu Helsinkiin 09:45 Vuorimiesyhdistys, Geologijaoston Laivaseminaari 2009 Viking Mariella, "Kaivoksen perustaminen: Etsinnästä jälkihoitoon mitä se vaatii" Osallistujat: 1 Aimo Hattula Astrock 2 Antti Peronius Lapin Kullankaivajain liitto ry 3 Eero Heikkinen Pöyry Environment 4 Erkki Vanhanen Areva Resources Finland 5 Esko Koistinen GTK 6 Esko Korkiakoski GTK 7 Gerhard Hakkarainen Nordkalk 8 Hannu Makkonen Finn-Nickel 9 Heikki Kovalainen Talvivaaran kaivososakeyhtiö 10 Iitamaria Kivioja Helsingin yliopisto 11 Ilkka Nykänen Stone Pole Oy 12 Ilkka Tuokko Mondo Minerals 13 Jaakko Liikanen Endomines 14 Jari Hietala Lapin Vesitutkimus 15 Jari Järvenpää Sandvik 16 Jarmo Vesanto Vulcan Resources 17 V. Juhani Ojala Store Norske Spitsbergen Grubekompani AS 18 Jukka Pitkäjärvi Talvivaaran kaivososakeyhtiö 19 Julkunen Arto Astrock 20 Jussi Aarnisalo 21 Jyrki Korteniemi Agnico Eagle 22 Jyrki Parkkinen 23 Kari Kojonen GTK 24 Karla Tiensuu Suomen Malmi 25 Katja Sahala Pyhäsalmi Mine 26 Kauko Ingerttilä GTK 27 Kirsti Loukola-Ruskeeniemi GTK 28 Mari Lahti Posiva 29 Mari Tuusjärvi GTK 30 Maria Kivi TEM 31 Marja-Liisa Räisänen GTK 32 Markku Hytönen GTK 33 Markus Ekberg Finn-Nickel 34 Matti Talikka Dragon Mining 35 Meeri Myllykangas Roschier 36 Mika Kemppainen Morenia 37 Mikko Numminen Pyhäsalmi Mine 38 Mikko Tontti GTK 39 Neea Airio Helsingin yliopisto 40 Niiranen Tero GTK 41 Olavi Holmijoki GTK 42 Olavi Paatsola KTY 43 Olli-Pekka Isomäki Finn-Nickel 44 Pasi Heino Finn-Nickel

8 8 Vuorimiesyhdistys, Geologijaoston Laivaseminaari 2009 Viking Mariella, "Kaivoksen perustaminen: Etsinnästä jälkihoitoon mitä se vaatii" Osallistujat: 45 Pekka Loven Outotec 46 Pekka Suomela TEM 47 Pekka Särkkä TKK 48 Pekka Tuomela Pöyry Environment 49 Pertti Sarala GTK 50 Pirjo Savolainen TEM 51 Riikka Aaltonen TEM 52 Saila Miettinen-Lähde Talvivaaran kaivososakeyhtiö 53 Saku Vuori GTK 54 Sandberg Esa Endomines 55 Sanna Mustonen Posiva 56 Sarapää Olli GTK 57 Tauno Paalumäki Nordkalk 58 Timo Ahtola GTK 59 Timo Lindborg Endomines 60 Timo Mäki Pyhäsalmi Mine 61 Timo Viitanen Mine On-Line Service 62 Toni Eerola GeoLanguage 63 Tua Welin Nordkalk 64 Vesa Nykänen GTK 65 Vesa-Jussi Penttilä Finn-Nickel

9 9 Sessio 13:40 16:00 Rahoitus, Lainsäädäntö, ympäristövaikutukset, YVA ja maankäytön suunnittelu. Puheenjohtaja: Mikko Tontti 13:40 14:10 Rahoitus Saila Miettinen Lähde (Talvivaaran Kaivososakeyhtiö Oyj) 14:10 14:40 Lainsäädäntö Meeri Myllykangas (Roschier) Tauko 14:40 15:00 15:00 15:30 Ympäristövaikutukset Marja Liisa Räisänen (GTK) 15:30 16:00 YVA ja maankäytön suunnittelu Pekka Tuomela (Pöyry Environment Oy) Tauko 16:00 16:20

10 10

11 11 13:40 14:10 Rahoitus Saila Miettinen Lähde Talvivaaran Kaivososakeyhtiö

12 12

13 13 Vuorimiesyhdistyksen laivaseminaari /Meeri Myllykangas 1. YLEISTÄ KAIVOSLAISTA Nykyinen kaivoslaki on tullut voimaan vuonna Tämän jälkeen lakiin on tehty useita osittaisuudistuksia esimerkiksi Euroopan talousalueeseen ja Euroopan Unioniin liittymisen johdosta. Kaivoslain tarkoituksena on ollut edistää kaivoskivennäisten hyödyntämistä. Kaivoslain voimaantulon jälkeen tietoisuus ihmisen toimien aiheuttamista ympäristövaikutuksista on kasvanut merkittävästi ja ympäristöoikeus on kehittynyt harppauksin. Tämä on johtanut vaatimukseen kaivoslain uudistamisesta. Uudistustarpeeseen on vaikuttanut myös esimerkiksi uuden perustuslain säätäminen vuonna 2000 (perusoikeusuudistus toteutettiin jo vuonna 1995) sekä hallintomenettelyyn sovellettavan hallintolain voimaantulo vuonna Kokonaisuudistuksen valmistelu Kaivoslain kokonaisuudistus on ollut valmisteltavana vuodesta 1999 lähtien. Uudistuksen valmistelu on sisältänyt useita eri vaiheita. Esimerkiksi kesällä 2006 kaivosasioista tuolloin vastannut ministeriö, kauppa- ja teollisuusministeriö, päätti uusista ohjeista kaivoshankkeiden valtausvaiheessa sovellettavaa menettelyä koskien. Syksyllä 2008 kaivoslakiuudistusta valmistellut työryhmä antoi runsaasti keskustelua herättäneen esityksensä uudeksi kaivoslainsäädännöksi (tästä lisää jäljempänä). Uuden kaivoslain on tarkoitus tulla voimaan viimeistään vuoden 2011 alusta. 2. VOIMASSA OLEVAN KAIVOSLAIN MUKAISET OIKEUDET JA ME- NETTELY YLEISESTI Kaivoslain mukaiset oikeudet myöntää nykyisin työ- ja elinkeinoministeriö. Ennen vuoden 2008 alkua tehtävä kuului kauppa- ja teollisuusministeriölle. Voimassa olevassa kaivoslaissa kaivoskivennäisten hyödyntämiseen ja kaivoksen perustamiseen tähtäävä järjestelmä on kolmiportainen: etsintätyö, valtaus ja kaivospiiri. Kaivoslaki mahdollistaa edellä mainitut toiminnot paitsi omalla, myös toisen omistamalla maalla. 2.1 Etsintätyö Etsintätyöhön luetaan kaivoslain mukaan kaivoskivennäisten löytämiseksi tarpeellisiksi katsottavien geologisten havaintojen ja mittauksien sekä vähäisen näytteenoton suorittaminen. Nämä toimenpiteet ovat verrattain keveitä, eikä niistä aiheudu merkittäviä ympäristövaikutuksia. Etsintätyö on sallittua ilman viranomaisen myöntämää lupaa myös toisen omistamalla maalla. Laissa on kuitenkin asetettu tiettyjä rajoituksia paikoille, joissa etsintätyötä saa suorittaa ilman viranomaisen lupaa tai maanomistajan tai nautintaoikeuden suostumusta; esimerkiksi valtausalueella, pellolla, hautausmaalla ja asuinrakennuksen yhteydessä olevalla pihalla etsintätyö on kielletty. 2.2 Valtaus Valtausvaiheessa suoritettaville tutkimustoimenpiteille edellytetään viranomaisen myöntämää lupaa, valtauskirjaa, joka antaa haltijalleen valtausoikeuden. Ennen valtauksen hakemista voi- W/905255/v1

14 2 14 daan hakea varaus enintään 9 neliökilometrin suuruiseen alueeseen. Varaus on voimassa enintään yhden vuoden. Valtausoikeuden myöntämistä harkittaessa sovelletaan oikeusharkintaa: mikäli valtaushakemus täyttää kaivoslaissa säädetyt edellytykset, viranomaisen on annettava hakijalle valtauskirja hakemuksessa tarkoitettuun alueeseen tai siihen alueen osaan, johon ei ole valtauksen estettä. Pääsäännön mukaan valtausoikeuden nojalla ei saa hyödyntää löydettyjä kaivoskivennäisiä, vaan oikeus ulottuu ainoastaan laissa määriteltyyn tutkimustyöhön. Myönnetystä valtauksesta tulee suorittaa tiettyjä korvauksia maanomistajalle sekä valtiolle. Valtausalueelle on laissa säädetty enimmäismitat, joiden mukaan valtausalue saa olla enintään yhden neliökilometrin suuruinen. Valtausoikeus myönnetään määräajaksi, joka voi olla yhdestä viiteen vuotta. Valtausoikeuden kestosta päättämiseen ei sovelleta oikeusharkintaa, vaan ministeriö voi hakemukseen perustuvan harkintansa mukaan päättää tarpeellisesta ajasta. Lisäksi valtausaikaa voidaan jatkaa niin tarpeelliseksi katsottaessa vielä enintään kolme vuotta. Kuten etsintätyön suorittamisellekin, myös valtausoikeuden myöntämiselle on laissa säädetty tietyt esteet. Valtausta ei saa suorittaa esimerkiksi, jos alue sijaitsee 50 metriä lähempänä rakennusta, jota käytetään tai aiotaan käyttää asuntona tai ilman erityistä syytä asemakaavan tai oikeusvaikutteisen yleiskaavan alueella, jos kunta vastustaa sitä alueiden käyttöön liittyvästä pätevästä syystä. On huomattava, että maanomistajan suostumuksella kaivoslaki mahdollistaa kaivoskivennäisten hyödyntämisen valtausoikeuden nojalla. Samoin poikkeuksena on kullanhuuhdonta valtion mailla, jolloin huuhdotun kullan hyödyntäminen on sallittua valtausoikeuden nojalla. 2.3 Kaivospiiri Yllä mainitusta huolimatta oikeus kaivoskivennäisten hyödyntämiseen edellyttää kuitenkin pääsääntöisesti kaivospiirin määräämistä. Jos valtaaja osoittaa, että valtausalueella on kaivoskivennäisiä niin runsaasti ja siinä muodossa, että esiintymää todennäköisesti voidaan käyttää hyväksi, hänellä on kaivoslain mukaan oikeus saada määrätyksi alue kaivostyön suorittamista varten. Tämän määräyksen johdosta muodostettavaa aluetta kutsutaan kaivospiiriksi, jolla kaivostyötä saa suorittaa kaivosoikeuden nojalla. Kaivospiiri muodostetaan kaivospiiritoimitukseksi kutsutussa kiinteistötoimituksessa. Kaivospiiri määrätään sen suuruiseksi, kuin esiintymän laatu ja laajuus edellyttävät. Kaivospiirillä on ryhdyttävä kaivostyöhön tiettyjen määräaikojen puitteissa uhalla, että kaivospiiri voidaan muuten julistaa menetetyksi. Työhön on ryhdyttävä kaivoskirjassa määrättävän vähintään viiden ja enintään kymmenen vuoden pituisen määräajan kuluessa. Mikäli näin ei ole tehty, ministeriön on määrättävä kaivospiirin haltija ryhtymään kahden vuoden sisällä kaivostyöhön. Yleisen edun vaatiessa ja kaivoskivennäisreservien tarpeen tai muiden erityisten syiden johdosta ministeriö voi kuitenkin pyynnöstä myöntää pidennettyä aikaa kaivostyöhön ryhtymistä varten enintään viisi vuotta kerrallaan. Kaivospiirin haltijan tulee suorittaa kaivospiirin sekä sieltä nostettujen kaivoskivennäisten johdosta tiettyjä korvauksia maanomistajalle sekä valtiolle. W/905255/v1

15 TULEVA KAIVOSLAIN KOKONAISUUDISTUS 3.1 Eräitä keskeisiä kohtia syksyn 2008 kaivoslakiesityksestä erityisesti toiminnanharjoittajan näkökulmasta Kaivoslaki perustuisi esityksen mukaan edelleen valtausjärjestelmään. Lupaharkinta perustuisi kuitenkin kokonaisvaltaiseen tarkasteluun, joka mahdollistetaan esityksen useissa kohdissa. Tämä olisi merkittävä muutos nykyiseen järjestelmään, joka perustuu edellä esitetyn mukaisesti keskeisiltä osiltaan oikeusharkintaan ja valtauksen/kaivostoiminnan esteisiin. Esitykseen on otettu useita subjektiivisia käsitteitä, joiden käsillä ollessa kaivoslupaa ei saisi myöntää. Kaivoslupaa ei esityksen mukaan saisi myöntää, jos toiminnasta aiheutuu huomattavaa haittaa yleiselle tai yksityiselle edulle tai kaivostoiminnasta aiheutuisi vaaraa yleiselle terveydelle, merkittäviä haitallisia ympäristövaikutuksia tai se heikentäisi merkittävästi paikkakunnan asutusja elinkeino-oloja. Mikäli nämä ehdotukset jäävät säädettävään lakiin, viranomaisen tulee kiinnittää erityishuomiota siihen, että kaikkia osapuolia kohdellaan kussakin tapauksessa samanlaisin perustein. Erityisesti toiminnanharjoittajan oikeudet voivat vaarantua, kun laki antaa kaivoslupaa myönnettäessä mahdollisuuden harkintaan tapauskohtaisesti määräytyvien kriteerien perusteella. Esityksen mukaan kaivostoiminnan alkuvaiheeseen otettaisiin käyttöön aikaisempien etsintätyön ja valtauksen sijaan uusi tehtäväjako sisältäen 1) yleisen näytteenotto-oikeuden, 2) etsintätyön ja 3) valtausluvan nojalla harjoitettavan tutkimustyön. Esityksen mukaan uutta olisi se, että etsintätyötä koskeva säännös oikeuttaisi nykyistä laajempaan malminetsintään, minkä myötä alkuvaiheen malminetsintää varten ei tarvitsisi hakea valtausta niin aikaisessa vaiheessa kuin nykyisessä järjestelmässä. Etsintätyöstä ei kuitenkaan saisi aiheutua vahinkoa eikä tarpeetonta haittaa tai häiriötä. Rajaamalla näin säännöksen soveltamisalan ulkopuolelle kaikki sellainen toiminta, josta voi aiheutua minkäänlaista vahinkoa uhkana on, että tosiasiallisesti toiminta, johon etsintätyötä koskevaa säännöstä sovelletaan, rajautuu hyvinkin marginaaliseksi. Vastapainona yllä mainitulle laajennetulle malminetsintäoikeudelle esityksessä kuitenkin säädetään, että kiinteistön omistajalla ja haltijalla olisi kielto-oikeus etsintätyöhön kiinteistöllään. Kielto-oikeutta ei lakiesityksen mukaan myöskään tarvitsisi perustella. Erityisesti toiminnanharjoittajan näkökulmasta tämä saattaa olla epäkohta. Valtausoikeuden kestoa pidennettäisiin esityksen mukaan nykyisestä yhteensä kahdeksan vuoden enimmäispituudesta enintään viiteentoista vuoteen. Tämä muutos on perusteltu ja toiminnanharjoittajan kannalta suotuisa ottaen huomioon sen, että tutkimustoimien suorittaminen ja mm. esiintymän taloudellisuuden laskeminen vaatii aikaa. Liian lyhyt valtausluvan kesto voisi johtaa puutteellisesti valmisteltuihin ja ennenaikaisesti jätettynä myös tarpeettomiin kaivoslupahakemuksiin. Esityksen mukaan kaivosviranomaiselle (joksi työryhmä esittää Turvatekniikan keskusta) jää runsaasti päätöksenteko-, harkinta- ja valvontavaltaa sekä niihin liittyviä tehtäviä. Eri asianosaisten oikeusturvan takaamiseksi kaivosviranomaisessa on kiinnitettävä huomiota siihen, että se pystyy antamaan päätöksensä hyvän hallintotavan mukaisesti kohtuullisessa ajassa. Sama koskee myös asioita, jotka uuden esityksen mukaan ratkaistaan valtioneuvostossa ja joissa työja elinkeinoministeriö ohjaa ja valvoo kaivosviranomaista asian valmistelussa. W/905255/v1

16 Esimerkkejä muista uudessa kaivoslaissa järjestettäväksi tulevista seikoista Yllämainittujen asiakokonaisuuksien lisäksi uudessa kaivoslaissa järjestettäväksi tulevia keskeisiä asioita ovat mm. seuraavat näkökohdat: Maanomistajalle/valtiolle suoritettavien korvausten suuruus sekä maanomistajan, muiden asianosaisten sekä niiden, joilla varsinaista asianosaisasemaa ei ole, asema yleisesti. Uraani ja muut radioaktiiviset mineraalit; järjestetäänkö niiden tutkiminen ja hyödyntäminen edelleen kaivoslaissa. Kaivoslain suhteen järjestäminen muihin lakeihin - esimerkiksi hallintolakiin sekä luonnon- ja ympäristönsuojelulakiin - nähden; missä vaiheessa kaivoslain mukaista prosessia muita kaivostoiminnassa tarvittavat luvat tarvitaan ja menettelyt aloitetaan, esimerkiksi ympäristövaikutusten arviointi ja ympäristölupa. Eri lakien välinen keskinäinen selkeys on huomioitava ja päällekkäisten menettelyjen määrä minimoitava. Kaivoshankkeiden eri vaiheissa järjestettävät kuulemismenettelyt; menettelyjen päällekkäisyyksien poistaminen/minimointi. 3.3 Uudistuksen merkitys ja ennakoitavissa olevia vaikutuksia Lainsäätäjän on tehtävä uutta kaivoslakia säädettäessä punninta paitsi esimerkiksi yllä esitetyistä näkökohdista erikseen, myös laajemmin siitä, halutaanko ja missä muodossa kaivostoiminta säilyttää maassamme. Toiminnanharjoittajien asema tulee muuttumaan ja todennäköisesti heikentymään lakiuudistuksen johdosta, kun taas ympäristönsuojelunäkökohtia sekä muiden intressitahojen asemaa ja oikeuksia tultaneen korostamaan ja parantamaan. Muutoksista johtuen kansainväliset toimijat joutunevat harkitsemaan uudelleen halukkuuttaan investoida Suomessa sijaitseviin projekteihin. W/905255/v1

17 17 15:00 15:30 Ympäristövaikutukset Marja Liisa Räisänen GTK

18 18

19 19 VMY:n laivaseminaari Kaivoksen perustaminen: Etsinnästä jälkihoitoon- mitä se vaatii YVA ja maankäytön suunnittelu Ympäristögeologi, Pekka Tuomela, Pöyry Environment Oy YVA-menettely Ympäristövaikutusten arvioinnin tarpeellisuudesta kaivannaisteollisuuden hankkeissa säädetään YVA-laissa (458/2006) ja asetuksessa (713/2006). Kaivoksille, joiden tuotantomäärä ylittää t/a tai avolouhoksen pinta-ala on yli 25 ha, tulee lain mukaan suorittaa YVA-lain mukainen ympäristövaikutusten arviointi. Uraanin louhinta, rikastus ja käsittely vaativat YVA-menettelyn toiminnan suuruusluokasta riippumatta, ei kuitenkaan koelouhintaan, -rikastukseen tai muuhun vastaavaan verrattavan toiminnan osalta. Niiden hankkeiden osalta, jotka alittavat em. kynnysarvot saattaa tulla kyseeseen ns. harkinnanvarainen YVA (713/ ). YVA-menettelyn tavoitteena on varmistaa, että ympäristövaikutukset selvitetään riittävällä tarkkuudella hankkeissa, joilla saattaa olla merkittäviä ympäristövaikutuksia. Lisäksi tavoitteena on edistää ympäristövaikutusten arviointia, ja vaikutusten huomioimista hanketta koskevassa suunnittelussa ja päätöksenteossa. Tavoitteena on myös lisätä kansalaisten tiedonsaantia ja mahdollisuuksia osallistua ja vaikuttaa hankkeen suunnitteluun. Tärkeää on tiedostaa, että YVAmenettelyssä ei tehdä hanketta koskevia päätöksiä vaan tuotetaan tietoa päätöksenteon tueksi sekä myöhemmän ympäristölupahakemuksen pohjaksi. Hanketta koskevat luvat myönnetään ympäristölupamenettelyn sekä muiden lupamenettelyiden kautta. YVA-menettely jakautuu useaan vaiheeseen, jotka ovat: 1) YVA-ohjelman laadinta, 2) sidosryhmien sekä viranomaisen lausunnot ohjelmasta, 3) tutkimusvaihe, 4) YVA-selostuksen laadinta sekä 5) sidosryhmien ja viranomaisen lausunnot selostuksesta. Yhteysviranomaisena toimii pääsääntöisesti alueellinen ympäristökeskus. YVA-ohjelmassa kuvataan hankkeen toteuttamisvaihtoehdot ja oleva perustieto hankealueesta ja sen ympäristöstä. Lisäksi kuvataan ympäristövaikutusten arvioinnin keinot, menetelmät ja vaadittavat tutkimukset. Viranomaisen lausunnon pohjalta arviointimenettelyä tarkennetaan ja muokataan tai laajennetaan tarpeen mukaan. Menettelyn aikana tehdään vaadittavat tutkimukset ja selvitykset. YVA-menettelyn tärkeä elementti on sosiaalisten vaikutusten arviointi, johon liittyen pyritään osallistamaan ja informoimaan hankealueen väestöä ja muita asianosaisia mahdollisimman laajasti. YVA-menettelyn aikana pidetään yleisölle avoimia tiedotus- ja keskustelutilaisuuksia. Hankkeen laajuudesta riippuen voidaan myös perustaa erilaisia pienryhmiä sekä seuranta ja/tai ohjausryhmät, jotka seuraavat prosessin etenemistä ja toimivat eri sidosryhmien sekä toiminnanharjoittajan ja viranomaisten välisinä keskustelufoorumeina. Hankitun tutkimustiedon sekä hankkeen toteutustiedon pohjalta laaditaan ympäristövaikutusten arviointi keskeisten vaikutusreittien osalta eri hankevaihtoehdoissa. Arvioinnin lopputuloksena esitetään vaihtoehtojen vertailu, jossa eritellään kunkin hankevaihtoehdon myönteiset, kielteiset ja neutraalit vaikutukset. Vaikutusarviointi ja keskeiset tutkimustulokset raportoidaan ympäristövaikustusten arviointiselostuksessa, josta hankitaan lausunnot vastaavasti kuin YVA-ohjelmasta. Valmis YVAselostus ja yhteysviranomaisen lausunto liitetään hankkeen ympäristölupahakemusdokumentteihin.

20 20 2 Maankäytön suunnittelu Alueiden käyttöä ja rakentamista säännellään maankäyttö- ja rakennuslaissa (132/1999 muutoksineen) sekä asetuksessa (859/1999), jotka astuivat voimaan Maankäytön suunnittelujärjestelmään kuuluvat valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet sekä eri asteiset kaavat: maakuntakaavat, yleiskaavat ja asemakaavat. Rakennusluvat myönnetään oikeusvaikutteisen yleis- (ranta-alueet erikseen osoitettaessa) tai asemakaavan tai suunnittelutarveratkaisun perusteella. Kaavan oikeusvaikutteisuudella ymmärretään sitä, että rakentaminen ei voi poiketa oikeusvaikutteisessa kaavassa esitetystä ja toisaalta ylemmän asteinen kaava ohjaa alempiasteisen kaavan valmistelua. Kaavahierarkian mukaisesti ylemmän tason kaava ohjaa alemman tason kaavan valmistelua. Kaavat valmistellaan vuorovaikutuksessa niiden kanssa, joiden oloihin tai etuihin ne vaikuttavat. Suunnitellut osallistumistilaisuudet sekä perustiedot kaavahankkeesta esitetään osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa. Osallistua voi monella tavalla, esimerkiksi ottamalla yhteyttä kaavoittajaan, osallistumalla tiedotus- ja keskustelutilaisuuksiin tai esittämällä mielipide kaavasta sen ollessa nähtävillä. Kaavaprosessin kulku tiivistettynä on seuraava: - Laaditaan osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) ja kuulutetaan kaavan vireilletulosta - Luonnos- eli valmisteluvaihe, kootaan selvitysmateriaali ja kaavaluonnos asetetaan nähtäville - Ehdotusvaihe, saadun palautteen ja lausuntojen perusteella muokataan kaavaluonnos ja asetetaan se uudestaan nähtäville - Hyväksymisvaihe MRL:n mukaisesti Viranomaisneuvottelut pidetään kaavan valmisteluvaiheessa ja ehdotuksen valmistumisen jälkeen. Kaavoja varten joudutaan suunnittelun pohjaksi laatimaan useita erilaisia selvityksiä, jotka osin vastaavat mahdollisen YVA-prosessin (tai ympäristölupahakemuksen) selvitystarpeita. Uusien kaivoshankkeiden yhteydessä joudutaan useimmiten päivittämään olemassa olevia kaavoja tai laatimaan kokonaan uusia. Kaavoitus ja YVA-prosessi kulkevat usein aikataulullisestikin samanaikaisesti, joten prosessien välinen koordinointi on tärkeää. Koordinoinnin avulla voidaan esim. molempiin prosesseihin soveltuvia selvityksiä hyödyntää ristiin, mikä saattaa säästää merkittävästi sekä aikaa, että kustannuksia. Kaavoja voidaan samanaikaisesti laatia useitakin, esim. yleis- ja asemakaavoja. Hankkeen kannalta keskeistä on, että huomioidaan kaavoituksen vaatima aikajänne ja aloitetaan kaavoitusprosessi(t) riittävän varhaisessa vaiheessa. Keskeinen ero YVA-prosessiin verrattuna on se, että kaavoitus on juridinen prosessi, jolloin kaava saavuttaa lainvoiman, ellei siitä valiteta tai valitukset hylätään.

21 21 Maanantai Sessio 16:20 17:30 Etsintä ja löytö. Puheenjohtaja Aimo Hattula 16:20 16:50 Projektigenerointi V. Juhani Ojala (Store Norske Spitsbergen Grubekompani AS), Vesa Nykänen (GTK) 16:50 17:10 Malminetsintä ja malmiesiintymien paikantaminen Erkki Vanhanen (Areva Resources Finland Oy) 17:10 17:30 Malmimallien merkitys Silver Swanin Ni malmin löytymisessä Jarmo Vesanto (Vulcan Resources Ltd, Kylylahti Copper Oy)

22 22

23 23 PROJEKTIGENEROINTI V. Juhani Ojala 1 ja Vesa Nykänen 2 1) Store Norske Gull AS, Lukkarinkatu 23, Rovaniemi, 2) Geologian tutkimuskeskus, P.L. 77, Rovaniemi, Projektigenerointi käsitetään yleisesti malminetsinnän vaiheeksi, jossa päätetään etsintäalueesta. Malmietsintä kokonaisuudessaan on laajempi kokonaisuus ja koostuu yleisesti ottaen kolmesta päävaiheesta: päätetään etsittävä metalli, esiintymätyypit sekä laatu ja kokokriteerit, kehitetään malmietsintämalli ja sen perusteella valitaan alueet (=projektigenerointi), ja sovelletaan malminetsintämalliin sopivia etsintämenetelmiä valituille otollisiksi katsotuille alueille. Malminetsinnän ehkäpä tärkein vaihe on juuri projektigenerointi; millään menetelmillä ei löydetä malmia, jos sitä ei etsintäalueella ole. Projektigenerointi etenee vaiheittain ja eri mittakaavoissa. Etsittävän malmityyppien laatu ja kokokriteerit muunnetaan geologisiksi, maantieteellisiksi ja geopoliittisiksi muuttujiksi. Seuraavaksi kehitetään käsitteellinen ja empiirinen malminetsintämalli, jonka perusteella hankitaan malminetsintämallin johtopäätöksiin eri mittakaavoissa tarvittava tietoaineisto. Edettäessä globaalista paikallisempaan mittakaavaan seuraavassa mittakaavassa tarvittavan aineiston määrä ja resoluutio kasvaa. Aluksi voi riittää hyvin vähäiset tiedot kuten alueen ikä, jos vaikka etsitään kultamalmeja Arkeeisilta vihreäkivivyöhykkeiltä, joista 2.7 Ga ikäiset tiedetään otollisimmiksi. Lopulta päädytään tilanteeseen, jossa tarkasteltavassa mittakaavassa on tehtävä uusia geofysiikan mittauksia, geokemiallista näytteenottoa ja kairausta, eli pyritään suoraan malmin aiheuttaman vasteen tunnistamiseen. Samalla kustannukset nousevat korostaen, että projektigenerointiprosessin alkupäässä tehdyt päätökset ovat kustannusten kannalta merkittävimmät. Geologisia, geofysikaalisia ja geokemiallisia karttoja käytetään malminetsinnän apuna etsinnän kohdistamisessa otollisille alueille ja mittakaavan tarkentuessa malmiesiintymien suorassa paikallistamisessa. Tietokoneavusteiset paikkatietojärjestelmät mahdollistavat suurten tietoaineistojen nopean ja tarkan analysoinnin erilaisilla matemaattisilla menetelmillä. Kartta-aineistoista voidaan laskea vaikka tunnettujen malmiaiheiden spatiaalinen korrelaatio johonkin kartan piirteeseen, kuten etäisyyteen siirroksista, assosiaatiosta johonkin kivilajiin, geofysiikan tai geokemian anomalioihin. Paikkatietoanalyysi voidaan jakaa kokeelliseen ja käsitteelliseen lähestymistapaan. Käsitteellinen lähestymistapa perustuu asiantuntijoiden tietojen matemaattiseen mallintamiseen tehtäessä malminetsintää alueilla, joilta ei tunneta etsittävän malmityypin esiintymiä. Kokeellisessa lähestymistavassa käytetään tilastollisia menetelmiä, jotka edellyttävät tunnettujen esiintymien käyttöä analyysissä käytettävän mallin opetukseen. Lähestymistavoissa on myös kysymys valitusta malminetsinnän periaatteesta: isoja esiintymiä löytyy sieltä mistä niitä on ennenkin löydetty, mutta ensimmäisinä alueelle menneet, tai uuden malminetsintämallin keksineet, ovat jo löytäneet todella suuret esiintymät. Käsitteellistä lähestymistapaa käytettiin rautaoksidi-kupari-kultamalmipotentiaalin (IOCG) arviointiin Suomessa. Saatavilla olevista aineistoista asiantuntijat valitsivat esiintymätyypille ominaisten piirteiden perusteella niitä parhaiten kuvaavat parametrit: läheisyys kratonin (Karjalan kratoni) reunaan, leikkaavien siirrosten tiheys, läheisyys graniitteihin (joiden Cr, Ni, Ti ja Ba, K, La, Li, P, Th, U ovat rikastuneet), kiisuja indikoivien Cu, Co ja Fe pitoisuudet moreenissa, hematiittiviitteet, aeromagneettiset ja radiometriset anomaliat. Keski-Lapin vihreäkivivyöhykkeen 34 tunnettua esiintymää käytettiin opetuspisteinä määrittämään mallinnusparametrit. Aineistoina mallinnuksessa oli 1: geologista kartta, paleojännityskenttämalli, aerogeofysikaaliset mittaukset, painovoiman horisontaaligradientti ja moreenigeokemia. Tuloksia arvioitiin tilastollisin menetelmin ja käytännössä tekemällä malminetsintää otollisilla kohdealueilla.

24 24

25 25 Erkki Vanhanen Areva Resources Finland Oy Aleksanterinkatu Helsinki Vuorimiesyhdistyksen laivaseminaari Viking Mariella MALMINETSINTÄ JA MALMIESIINTYMIEN PAIKANTAMINEN Ihminen on tehnyt malminetsintää lähes koko ihmiskunnan olemassaolon ajan, sillä ihmisten selviytyminen ja lisääntyminen on ollut ja tulee edelleen olemaan mitä suurimmassa määrin kiinni kivikunnasta saatavista hyödykkeistä. Käsittelen tässä esityksessäni ammattimaista malminetsintää ollenkaan vähättelemättä harrastelijoiden osuutta malmiesiintymien paikantamisessa. Harrastelijoilta voi saada arvokkaita vinkkejä esiintymien olemassaolosta. Kuitenkin varsinainen etsintätyö ja hyödynnettävän malmiesiintymän paikantaminen ja tutkiminen vaatii niin paljon resursseja, että se harvoin onnistuu harrastepohjalta. Menestyksekkään malminetsinnän lähtökohtana on tutkittavan kallioperän kehityksen hahmottaminen ja ymmärtäminen sekä ymmärrys siitä, minkä tyyppisiä malmeja missäkin kallioperän kehityksen vaiheessa on mahdollisesti voinut syntyä. Tästä johtuen jotkut alueet ovat potentiaalisempia tietyn tyyppisten malmien syntyyn kuin toiset. Samoin jotkut malmit esiintyvät vain tietyissä kivilajeissa ja syntyvät vain tietyissä geologisissa prosesseissa. Tällaisia ovat esimerkiksi kerrosintruusioihin liittyvät malmiesiintymät. Jotkut malmiesiintymät taas syntyvät useiden peräkkäisten vaiheiden kautta, jolloin malmimineraaleja ja metalleja on parhaassa tapauksessa monen eri vaiheen kautta jatkuvasti rikastettu. Vaikeutena tällaisten ns. hydrotermisten malmien paikantamisessa on, että selvät malminmuodostusprosessit ovat kallioperässä havaittavissa, mutta jokin vaihe kehityksessä on saattanut hajottaa koko prosessin ja varsinainen malmiesiintymä on voinut jäädä syntymättä. Malminetsintä olisikin paljon helpompaa, jos tiedettäisiin edes se, että malmiesiintymiä on varmasti syntynyt tietylle alueelle. Silloin niiden paikantamiseen voitaisiin keskittyä huomattavasti tehokkaammin. Suomen kallioperä tunnetaan pääpiirteissään jo verraten hyvin. Sen on todettu olevan hyvin malmipotentiaalinen useiden metallien ja teollisuusmineraalien suhteen. Kallioperää ei kuitenkaan vielä tunneta niin tarkkaan, että tehokas malmiesiintymien paikantaminen onnistuisi suoraan tämänhetkisten tietojen perusteella. Siksi tarvitaan edelleen tarkkaa kallioperä ja malmigeologista kartoitusta ja kallioperäkehityksen ja rakenteiden sekä erilaisten muuttumisprosessien havainnointia, ymmärtämistä ja mallintamista. Suurin osa Suomen kallioperästä ja sen malmiesiintymistä on lisäksi erilaisten irtomaiden ja vesistöjen peittämiä. Sen vuoksi malmiesiintymien paikantamisessa tarvitaan erilaisia välillisiä menetelmiä. Tärkeimpiä näistä ovat erilaiset geofysikaaliset menetelmät, moreeni ja kallioperägeokemia sekä maaperägeologia. Kosovon ohella Suomi on ainutlaatuinen maa: koko sen maapinta ala on katettu geofysikaalisin matalalentomittauksin, jotka Geologian tutkimuskeskus on tehnyt metrin korkeudesta metrin linjavälein. Matalalentomittauksilla on kartoitettu kallioperän sähkönjohtavuutta, magneettisia ominaisuuksia sekä radioaktiivisuutta. Tämä on loistava aineisto. Monesti sen avulla saadaan suoria viitteitä malmiesiintymien olemassaolosta, esimerkkinä ns. sulfidiset malmit. Matalalentomittaustulokset eivät aina suoraan osoita malmiesiintymän paikkaa, mutta niiden avulla saadaan tietoa kallioperän rakenteista, kivilajien jatkuvuudesta yms. myös peitteisiltä alueilta. Tällä tavalla malmien todennäköisiä

26 26 esiintymäalueita voidaan hahmottaa myös peitteiden alta. Yksityiskohtaisen tiedon saamiseksi matalalentomittaustuloksia joudutaan kuitenkin usein täydentämään geofysikaalisilla maanpintamittauksilla ja/tai tarkennetuilla matalalentomittauksilla. Tarkennettuja matalalentomittauksia voidaan tehdä joko lentokoneella tai helikopterilla. Niissäkin mitataan maa ja kallioperän sähköisiä ominaisuuksia, magneettisuutta ja radioaktiivisuutta. Maanpintamittaukset mahdollistavat lentomittauksia monipuolisemmat mittaukset etenkin sähköisissä mittauksissa. Seismisiä ja tarkkoja painovoimamittauksia voidaan tehdä ainoastaan maan pinnalta, vaikkakin lentokoneesta ja helikopterista tehtävät painovoimamittaukset ovat kehittyneet viime aikoina varsin paljon. Moreenista voi usein löytyä hyviä malmilohkareita, jotka antavat viitteitä malmiesiintymien olemassaolosta. Maaperägeologisilla tutkimuksilla kartoitetaan moreenin kulkeutumismatkaa ja alkuperää. Samanlaisia viitteitä voidaan saada moreeni ja kalliogeokemian avulla, sillä malmiesiintymän olemassaolo voi heijastua tausta arvoja korkeampina metallipitoisuuksina moreenin hienoainekseen sekä ympäröiviin kivilajeihin. Aina ei tarkastella pelkästään haettavan metallin jakaumia ja pitoisuuksia, vaan käytetään apuna myös ns. pathfindereita eli sellaisia alkuaineita, jotka tyypillisesti rikastuvat tietynlaisiin esiintymiin ja esiintyvät yhdessä tiettyjen metallien kanssa. Itse pathfinderin pitoisuus malmiesiintymässä voi olla liian alhainen hyödynnettäväksi tai se ei ole lainkaan hyödynnettävä alkuaine, mutta se voi näkyä selvästi havaittavina pitoisuuksina, vaikka etsittävä metalli näkyisi huonosti tai ei ollenkaan. Yksi tyypillisistä pathfindereista on telluuri, jota käytetään avuksi kultaesiintymien paikantamisessa. Radiometristen menetelmien käyttö malminetsinnässä on ollut vähäistä viime vuosiin asti, koska uraaninetsintä on ollut vähäistä. Ne sopivat kuitenkin varsin hyvin monien muidenkin kuin uraaniesiintymien paikannukseen, sillä luonnon radioaktiivisuuden mittauslaitteet ovat hyvin herkkiä. Usein tärkeitä eivät ole luonnossa yleisimmin esiintyvien radioaktiivisten alkuaineiden (U, K ja Th) absoluuttiset säteilyarvot vaan niiden keskinäiset suhteet. Näiden avulla voidaan kartoittaa todennäköisiä malminmuodostusprosesseja. Nämä laitteet ovat myös oivallisia ja monesti nopeita ja edullisia työkaluja, kun paikannetaan malmiesiintymän sijaintipaikkaa kallio ja maaperägeologisin tutkimuksin. Malminetsinnässä ja malmiesiintymien paikantamisessa kertyy paljon numeerista paikkatietoa. Sitä jalostetaan ja tulkitaan tehokkaiden tietokoneiden, erilaisten tiedonkäsittely ja GIS työkaluohjelmien avulla parantamaan malmigeologista ymmärrystä. Voidaan laatia erilaisia ennustettavuuskarttoja malmien esiintymäalueista. Kartat tarkentuvat koko ajan tiedon lisääntyessä ja kun iterointikierroksia käydään läpi. Ongelmana on se, että ennusteet ovat korkeintaan yhtä hyviä kuin niiden tekemiseen käytetyt lähtötiedot: uusien, kokonaan uutta tyyppiä olevien malmiesiintymäalueiden ennustaminen ei välttämättä näillä menetelmillä aina onnistu. Olivatpa etsinnässä käytetyt menetelmät mitkä tahansa, malmiesiintymän lopullinen paikantaminen tapahtuu aina maastossa. Joskus harvoin paikannus voi tapahtua suoraan kalliopaljastumista. Monesti esiintymä saadaan kaivettua esille kaivinkoneella, joka on verraten edullinen tutkimusväline. Kaivinkoneella tehdyillä kaivannoilla voidaan täydentää myös syväkairauksia. Kairauksia tarvitaan kuitenkin aina: malmiesiintymä paikannetaan ja arvioidaan lopullisesti niiden avulla. Syväkairaukset ja kairasydämistä tehtävät kemialliset analyysit ja mittaukset yhdistettynä kairanreikäluotauksiin ovat ratkaisevassa asemassa kun päätetään, kannattaako jonkin esiintymän tutkimuksia jatkaa eli voisiko esiintymä olla taloudellisesti hyödynnettävissä.

27 27 Malmimallien merkitys Silver Swanin nikkelimalmin löytymisessä Jarmo Vesanto Silver Swanin massiivinen ja erittäin rikas, 14 % Ni in-situ, nikkelimalmi muodostaa keskeisen osan Länsi-Australiassa, n. 50 km Kalgoorliesta koilliseen sijaitsevan Black Swanin kaivoksen nikkelituotannosta. Kaivosalueen muut merkittävät esiintymät ovat Cygnetin ja Black Swanin pirotemalmit. Silver Swan ja Cygnet löytyivät toukokuussa 1995 maanalaisen tuotannon alkaessa ainoastaan kaksi vuotta tämän jälkeen. Black Swanin pirotemalmi löytyi puolestaan jo 1970 luvun alussa, mutta avolouhos aloitti tuotantonsa vasta vuonna Silver Swanin löytymisen takana on heinäkuussa 1992 toimintansa aloittanut Outokummun ja MPI:n (Mining Project Investors) muodostama Base Metals Joint Venture, missä MPI toimi projektimanagerina toteuttaen vuosien aikana laajan ja yksityiskohtaisen komatiittisiin nikkelimalmeihin liittyvän projektigeneraation. Kohteina olivat arkeiset vihreäkivivyöhykkeet ja niihin liittyvät komatiittijaksot Länsi- Australian Eastern Goldfields -alueella luvuilla yleisesti hyväksytyn malmimallin mukaan Länsi-Australian ultramafisiin kiviin liittyvät nikkelimalmit oli luokiteltu kahteen pääluokkaan, intrusiivisiin duniitteihin liittyvät suuret, mutta alhaisen nikkelipitoisuuden omaavat pirotemalmit ja toisaalta vulkaanisiin peridotiitteihin liittyvät pienehköt, mutta rikkaat massiiviset nikkelimalmit. Ensimmäisen tyypin malliesimerkkejä olivat mm. Mt Keith ja Black Swanin pirotteinen mineralisaatio, kun taas Kambaldan malmit edustivat jälkimmäistä malmityyppiä. Johtuen näiden kahden malmityypin isäntäkivien erilaisiksi tulkituista syntytavoista katsottiin, että kyseiset malmityypit eivät voi esiintyä yhdessä. MPI:n projektigeneraation pohjana oli CSIRO:n 1980 luvun lopulla esittämä vulkanologinen malli, minkä mukaan sekä pirotteiset että massiiviset nikkelimineralisaatiot olivat syntyneet saman komatiittisen vulkaanisen toiminnan tuloksena. Aiemmin intrusiivisiksi duniiteiksi tulkitut ultramafiitit ja niiden keskiosiin liittyvät pirotteiset nikkelimineralisaatiot edustivat vulkanismin tuloksena syntyneitä suuria oliviinikumulaatteja lähellä komatiittisen laavan purkausaluetta. Massiiviset nikkelimalmit puolestaan liittyivät saman vulkaanisen tapahtuman distaaliosiin, missä massiiviset nikkelisulfidit olivat konsentroituneet pienehköjen laavakanavien pohjaosiin. MPI:n suorittaman projektigeneraation tuloksena voitiin osoittaa, että Black Swanin komatiittijakson ultramafiitit olivat syntyneet komatiittisen vulkanismin tuloksena eivätkä edustaneet intrusiivisia duniitteja kuten aiemmin oli esitetty ja näin ollen jaksoa voitiin pitää hyvin prospektiivisenä myös Kambalda tyyppisten massiivisten nikkelimalmien suhteen. Tämän päätelmän ja Black Swanin tunnetun pirotemineralisaation johdosta koko jakso luokiteltiin ensisijaiseksi kohdealueeksi sekä massiivisia että pirotteisia nikkelimalmeja ajatellen. Australian Anglo American oli suorittanut Black Swanin alueella nikkelimalminetsintää vuosina Työn tuloksena löytyi voimakkaaseen geokemialliseen nikkelikuparianomaliaan liittyvä maanpintaan puhkeava pirotteinen mineralisaatio, joka opittiin tuntemaan Black Swanin ultramafiitin keskiosiin liittyvänä pirotteisena

28 28 nikkelimineralisaationa. Esiintymän koko, n. 3.5 Mt, ja pitoisuus, 0.85 % Ni, olivat kuitenkin liian alhaisia kaivostoimintaa ajatellen. Saman kairausvaiheen aikana tutkittiin myös pirote-esiintymän luoteispuolelle sijoittuvaa heikompaa geokemiallista anomaliaa kairaamalla reikä BSD-12B. Kyseinen reikä lävisti 17.9 metrin vahvuisen voimakkaasti hapettuneen pirotevyöhykkeen, jossa nikkelipitoisuus oli 2.18 %. Lävistys oli noin 150 metrin vertikaalisyvyydellä. Tämän jälkeen kairattiin vielä yksi reikä, BDS-13, leikkaukseen, joka sijaitsi 100 metriä BSD-12B:n luoteispuolella. Kyseinen reikä osoittautui lähes tyhjäksi ja jäi Anglon viimeiseksi reiäksi Black Swanin alueella. MPI:n yksityiskohtaisen kohdetarkastelun tuloksena huomattiin, että BSD-12B:n nikkeliindikaatio sijaitsee huomattavasti lähempänä ultramafisen yksikön pohjakontaktia kuin Anglon tutkima pirote-esiintymä. Havainnosta tehtiin tulkinta, minkä mukaan BSD-12B:n mineralisaatio voisi edustaa indikaatiota Kambalda tyyppisen massiivisen nikkelimalmin esiintymisestä komatiittisen laavan pohjakontaktissa, eikä täten edustaisi laavakanavan keskiosiin muodostunutta pirotemineralisaatiota kuten jo tunnettu Black Swanin pirotemineralisaatio. MPI:n saatua päätökseen alueen mineraalioikeuksiin liittyvät kaupalliset neuvottelut sen aikaisten kaivos- ja etsintäoikeuksien haltijoiden kanssa, aloitettiin tutkimustyöt helmikuussa 1995 suorittamalla magneettinen lentomittaus 50 metrin linjavälillä. Ultramafiittien voimakkaan talkkiutumisen ja karbonaattiutumisen johdosta magneettisen mittaustuloksen hyödyntäminen osoittautui kuitenkin varsin rajoitetuksi. Samaan aikaan suoritettiin myös sähkömagneettinen TEM mittaus 200 metrin linjavälillä yhden mittauslinjan kulkiessa BSD-12:n yli. Mittaustulos ei kuitenkaan tuonut uutta tietoa BSD- 12B:n nikkeli-indikaation merkittävyydestä. Toukokuun alussa 1995 käynnistynyt kairausohjelma BSD-12B kohteen selvittämiseksi käsitti alun perin viisi reikää, yhteensä noin 1,500 metriä. Reiät oli suunniteltu kairattaviksi 50 metrin linjavälillä siten, että ensimmäinen reikä, BSD-14, sijoittui suoraan BSD-12B:n alapuolelle seuraavan kairausleikkauksen ollessa tästä 50 metriä luoteeseen, jolloin se puolittaisi Anglon käyttämän 100 metrin profiilivälin. BSD-14 lävisti talkki-karbonaattikiveen liittyvän pirotteisen pyriitti-milleriitti mineralisaation, 53 % Ni, hieman yli 200 metrin vertikaalisyvyydellä. Myöhemmin kyseinen mineralisaatio opittiin tuntemaan Cygnet nimisenä malmiona. BSD-15 kairattiin seuraavaan leikkaukseen 50 metriä BSD-14:stä luoteeseen. Reikä lävisti komatiittiyksikön pohjakontaktiin liittyvän massiivisen magneettikiisu-pentlandiittimalmin noin 200 metrin vertikaalisyvyydellä, 2.45 % Ni ja 0.90 % Cu. Silver Swan oli löytynyt ja myöhemmin voitiin todeta, että BSD-15 oli onnekkaasti lävistänyt pintaan puhkeamattoman malmin aivan sen yläosasta. BSD-16 kairattiin samaan leikkaukseen edellisen reiän kanssa, jolloin se lävisti noin 100 metriä BSD-15:n alapuolella metrin vahvuisen massiivisen nikkelisulfidimineralisaation pitoisuuden ollessa 14.4 % Ni. Tämä tulos vahvisti merkittävän uuden nikkelimalmin löytymisen ja käynnisti intensiivisen suunnatulla kairauksella toteutetun tutkimusohjelman malmin koon ja pitoisuuden määrittämiseksi. Vuoden 1995 lopun malmiarvio Silver Swanin massiivisesta malmista metrin vertikaalisyvyydeltä, 440,000 % Ni, oli pohjana kaivoksen rakentamispäätökselle. Kaivos saavutti tuotantovalmiuden noin kahden vuoden kuluttua malmin löytymisestä ja ensimmäinen rikaste-erä laivattiin Harjavaltaan kesäkuun alussa 1997.

29 29 Tiistai Sessio 9:00 10:30 Malmiarvio, rikastustutkimukset ja kannattavuuslaskelmat. Puheenjohtaja Timo Mäki 9:00 9:30 Malmiarvio Pekka Loven (Outotec) 9:30 10:00 Kannattavuuslaskelmat Pekka Loven (Outotec) 10:00 10:30 Rikastustutkimukset Kauko Ingerttilä (GTK)

30 30

31 31 Laivaseminaari 2009 Mineral Resource and Ore Reserve Pekka Lovén, Markku Meriläinen Pörssinoteeratuilta malminetsintä ja kaivosyhtiöiltä on viimeisten parin vuosikymmenen aikana alettu vaatia etenkin englantia puhuvissa maissa julkisia, standardien mukaisia raportteja malminetsintä tuloksista, mineraalivarannoista ja malmivaroista. Julkistamistarpeet ovat lähteneet etenkin pörssien, investoijien ja rahoittajien tarpeista saada mahdollisimman oikeaa tietoa myös kaivos- ja malminetsintäyhtiöistä mahdollisina listautujina ja sijoituskohteina. Standardeja ja koodeja on kehitelty kullakin markkina-alueella omina erillisinä hankkeina, mutta selkeänä päämääränä on kuitenkin ollut kaikkialla pyrkimys saada aikaan yhteinen maailman laajuinen standardi. Nykyisellään nämä standardit ja koodit alkavat olla lähes identtisiä ja jotkut pienet alueellisesta lainsäädännöstä johtuvat eroavuudet eivät ole enää merkittäviä. Australasian JORC Code ja Canadian National Instrument ovat olleet tiennäyttäjinä säännösten kehittelyssä. Katto-organisaationa on JORC:ille ollut AusIMM (Australian Institute of Mining & metallurgy) ja NI43-101:lle CIM (Canadian Institute of Mining). Molemmat organisaatiot ovat alkaneet hyväksyä viime vuosien aikana myös ulkopuolisia ammatillisia organisaatioita ns. Recognised Overseas Professional Organisation (ROPO s) JORC:issa ja Professional Association NI ssä. Näillä organisaatioilla ja instituutioilla täytyy olla samanlaiset ammatilliset standardit, eettiset säännöt kuin AusIMM:llä ja CIM:illä lisäksi vaaditaan valvontaa koodien käytössä ja mahdollisuutta rankaista huonosti käyttäytyviä jäseniä. Suomalainen Finnish Association of Extractive Resources Industry (FAERI) ja ruotsalainen Swedish Association of Mines and Metal Producers (SveMin) noudattavat ohjeistuksessaan lähinnä NI säännöstöä. Suurin ero on siinä, että OMX ryhmässä (Tukholma, Helsinki, Tallinna, Riika ja Vilna) ei vaadita teknisten raporttien virallista julkistamista ja arkistoimista, mikä NI43-101säädösten mukaan on pakollista Kanadassa (www.sedar.com). Alla olevassa kuvassa malmivarojen estimointi prosessi on kuvattu graafisesti. Prosessi on luonteeltaan iteratiivinen aina malminetsinnästä ja datan keruusta geologisten mallien luomisen kautta mineraalivarannon estimointiin ja edelleen teknistaloudellisten tekijöiden kautta lopulliseen malmiarvioon sekä lopulta mahdolliseen kaivostoimintaan. Koko prosessin ajan tarvitaan monista eri ammattikunnista taitavia ja kokeneita henkilöitä omalla osaamisalueellaan, jotka pystyvät kommunikoimaan hyvin ei ainoastaan koko oman tiimin kanssa vaan myös nykyään yhä tärkeämpien projektin ulkopuolisten tahojen kanssa. Erityisen tärkeää on, että jo projektin alkuvaiheessa saadaan mukaan kaivos ja metallurgista osaamista.

32 32 Activity Input Geology Mining Engineering Metallurgy Marketing Environmental Financial Legal, Social& Government Iterations of Technical, Financial and Risk Assessments good communication and common sense (The Modifying Factor`) Statistical Exploration Geological Analysis & Data Interpretation Mineral Collection & Resource Database Modelling Estimation for Modelling Classification & reporting Modifying Factors Mining Metallurgical Economic Marketing Legal, Environmental Social & Government Risk and Sensitivity Ore Reserve Estimation Cassification & Reporting Grade Control Production & Reconciliation Monitoring the Resource & reserve Modified from: Mineral Resource and Ore Reserve Estimation, The AusIMM guide to Good Practice, Monograph23 Alla olevassa kuvassa on esitetty JORC koodin mukainen tonnien ja pitoisuuksien estimointi kaavio, jossa mineraalivarat on luokiteltu geologisen varmuuden mukaisesti ja malmivarat teknisen ja taloudellisen tarkastelun perusteella. Mineraalivarantoarviot perustuvat pääasiassa geotieteelliseen informaatioon ja alustavaan käsitykseen louhinnasta ja rikastettavuudesta. Mineraalivarannot luokitellaan kasvavan geologisen varmuuden mukaisesti Mahdollinen (Inferred), Todennäköinen (Indicated) ja Todettu (Measured) varmuusluokkiin. Malmivarat jaotellaan kasvavan varmuuden mukaan Todettu (Proved) ja Todennäköiset (Probable) varmuusluokkiin. Malmivaroja voidaan muodostaa vain Indicated ja Measured luokkien mineraalivarannoista ja malmivaroja on vain se osa mineraalivarannosta, joka teknisen ja taloudellisen tarkastelun perusteella voidaan taloudellisesti hyödyntää. Joissakin tapauksissa Measured luokan varannosta voidaan joutua muodostamaan vain Probable luokitukseen kuuluvia malmivaroja, jos jokin teknisen ja/tai taloudellisen tarkastelun osa tekijä ei ole riittävällä varmuudella tunnettu. Malmivaroista voidaan osa tai jopa kaikki varannot palauttaa takaisin mineraalivarannoksi, jos joku merkittävä luokitukseen kuuluva osatekijä muuttuu pysyväisluontoisesti heikommaksi.

33 33 Increasing level of geological knowledge and confidence Geological and grade continuity is ASSUMED Geological and grade continuity is CONFIRMED Exploration Target Exploration Results Mineral Resources Inferred INDICATED MEASURED NI43-101: At Least Prefeasibility Study JORC : Conceptual Study and Competent Person(s) Decision Consideration of mining, metallurgical, economic, marketing, legal, environment, sosial, governmental factors Mineral (Ore) Reserve PROBABLE PROVED (The Modifying Factor`) Modified from: Mineral Resource and Ore Reserve Estimation, The AusIMM guide to Good Practice, Monograph23 JORC Code asettaa minimi vaatimukset, suositukset ja ohjeistuksen malminetsintätulosten, mineraalivarannon ja malmivarojen julkaisemiselle koskien pörssiyhtiöitä. Koodi ei ole jyrkästi määräilevä tai pakottava tiettyihin menetelmiin, se ei esimerkiksi puutu estimointien tarkkuuksiin. Pääperiaatteena on, että materiaalin käsittely on kauttaaltaan läpinäkyvää ja avointa, materiaali on määrältään ja laadultaan riittävää ja sisältää kaiken relevantin tiedon mitään salaamatta, ja lopuksi vielä sen, että työn ovat suorittaneet pätevät ammattilaiset. Nykyään JORC Code vaatii, että kaikki julkaistu informaatio täytyy olla niin sanotun Competent Person hyväksymää. Vaikka koodien (JORC ja NI43-101) sanoma on aivan selkeä ja sinällään varsin helposti noudatettavissa, sitä aivan yleisesi vääristellään, muunnellaan ja tarkoituksellisesti myös rikotaan. Erittäin epämääräistä on etenkin täällä pohjoismaissa monien malminetsintä ja kaivosyhtiöitten noudattama varantojen ja varojen julkistuskäytäntö julkisissa lehdistötiedotteissa ja omissa vuosikertomuksissaan, vaikka väittävät olevansa jonkun JORC:in tai NI mukaisia. Jos satunnaisesti valitaan esim. joku suomalainen lehdistötiedote, on paljon suurempi todennäköisyys löytää koodeja rikkovaa käytäntöä kuin niitä tarkasti noudattavaa. Tällä alueella näyttäisi FAERI:lla ja SveMin:llä riittävän työsarkkaa tiedotteiden saamisessa koodien mukaisiksi. Varsinkin JORC Code on varsin salliva malminetsintä kohteitten potentiaalin esiintuomisessa, kunhan se tehdään vain koodin määrittelemien ohjeistusten mukaisesti ja koodin peruskäsitteitä vääristelemättä. Tyypillisimpiä koodien vastaisia virheitä malminetsintäyhtiöitten tiedotteissa ovat: Raportoidaan in situ arvoja. Ilman minkäänlaista arviota hyödynnettävyydestä ilmoitetaan metalli tonneja, unsseja ja jopa rahallisia arvoja. Malminetsintä tuloksista puuttuu maininta, että tulokset ovat vielä konseptuaalisia ja tarvitsevat lisätutkimuksia eikä niitä saa ilmoittaa mineraalivaranto tai malmivara koodeja käyttäen.

34 34 Ilmoitetaan erillisiä korkeita pitoisuuksia ilman, että myös muu relevantti tieto tuodaan julki. Ilmoitetaan historiallisia tuloksia koodien mukaisilla termeillä ilman, että niitä on päivitetty koodien mukaisiksi. Tyypillisimpiä virheitä ilmoitettaessa mineraalivarantoa ja malmivaroja: Inferred Resource raportoitu yhdessä Indicated ja Measured luokituksen kanssa. Mineraalivaranto on ilmoitettu yhdessä malmivarojen kanssa. Tieto siitä ovatko mineraalivarannot inclusive tai additional malmivarojen suhteen. Ilmoitetaan malmivarat NI mukaisina ilman, että ainakin Pre Feasibility Study (PFS) on tehty. Metallisisältöä tai kulta unssien määrää ei tässä yhteydessä saa käyttää. Ilmoitetaan vain tonnit ja tarvittavat pitoisuudet ja nekin vain todella merkitseviin lukuihin pyöristettynä. Competent person (Qualified person) lausunto puuttuu.

35 [DOCUMENT TYPE] [Version][Security class] 35 [Project name] Pekka Lovén (4) VMY Laivaseminaari 2009 Kannattavuuslaskelmat Kannattavan kaivostoiminnan perusedellytys on, että on olemassa mineraaliesiintymä, jonka sijainti suhteessa olemassa olevaan infrastruktuuriin mahdollistaa sen hyödyntämisen, syntyvillä tuotteilla on riittävät markkinat ja esiintymän määrä ja laatu ovat riittävät jotta hyödyntämisestä saatavat tulot kattavat syntyvät käyttökustannukset sekä takaavat vaadittavan tuoton esiintymän hyödyntämiseen sijoitetulle pääomalle. Malmiesiintymän kannattavuusarvioinnissa on kyse investointipäätöksestä. Näin ollen kannattavuutta lasketaan investointilaskentamenetelmillä. Kannattavuuden laskemiseksi on yksinkertaisesti selvitettävä syntyvät tulot ja aiheutuvat menot, jolloin näiden erotus ilmaisee ns. absoluuttisen kannattavuuden (esim. kassavirta). Kaivostoiminnan käynnistämiseen johtava prosessi mineralisaation löytymisestä kaivospäätökseen koostuu yleensä vaiheittain etenevästä sarjasta eriasteisia kannattavuusselvityksiä. Vaiheen positiivinen tulos johtaa seuraavaan vaiheeseen siirtymiseen. Tuloksen ollessa kielteinen on vaihtoehtona joko lopettaa selvitykset tai palata aiempaan vaiheeseen, esimerkiksi malminetsintään. Kannattavuusselvitysprosessin edetessä jokainen seuraava vaihe perustuu lisääntyneeseen tietoon ja ymmärrykseen esiintymän hyödyntämisestä, se vaatii enemmän aikaa ja rahaa kuin edeltävä vaihe ja se lisää arvioiden tarkkuutta sekä vähentää riskiä. Eri asteiset selvitykset mineralisaation löydöstä kaivospäätökseen vievät yleensä viidestä kymmeneen vuoteen ja maksavat useita miljoonia euroja. Yleisesti käytetyt nimitykset eri vaiheille ovat: - Alustava arviointi ( Conceptual Study), - Kannattavuuden esiselvitys (Pre Feasibility Study), - Kannattavuustarkastelu (Feasibility Study) - Pankkikelpoinen kannattavuustarkastelu (Bankable Feasibility Study) Kaivossuunnittelun perimmäinen tarkoitus on maksimoida esiintymästä saatava taloudellinen tulos eli maksimoida kassavirran nykyarvo ( Net Present Value ). Tämä tarkoittaa sitä, että kaivossuunnitteluprosessi on luonteeltaan iteratiivinen. Joka Outotec Oyj Riihitontuntie 7 C, PO Box 86 FI Espoo, Finland Tel , Fax Domicile Espoo, Finland Business ID , VAT FI

36 [DOCUMENT TYPE] [Version][Security class] 36 [Project name] Pekka Lovén (4) vaiheessa on monta eri muuttujaa optimoitava samanaikaisesti parhaan tuloksen saamiseksi. Yksi tärkeimmistä tekijöistä, joka vaikuttaa kaivosprojektin taloudellisen tuloksen optimointiin, on kapasiteetti. Jotta optimikapasiteetti voidaan määrittää, täytyy olla tiedossa: - malmimäärä ja pitoisuudet, - cutoff-arvon vaikutus edellisiin, - kustannukset, - kustannusten kapasiteettiriippuvuus, - tuotannon arvo. Muita tekijöitä, jotka vaikuttavat kapasiteetinvalintaan ovat: - tuotteiden markkinatilanne - paikalliset olosuhteet; työvoima, vesi, energia - esiintymän muoto ja kalliomekaaniset olosuhteet; kaivosta on voitava laajentaa kapasiteetin edellyttämällä nopeudella. Nyrkkisääntönä kaivoksen kapasiteetin määrityksessä voidaan käyttää ns. Taylorin kaavaa: 5 x (malmivarat) 0.75 / (työpäivät vuodessa) Mineralisoitunut kiven pitoisuus (arvo) ylittää cutoff-arvon ja se on määritelmän mukaan malmia jos sen louhinta ja jatkokäsittely kasvattaa projektin tai toimivan kaivoksen tulevan kassavirran nykyarvoa (NPV). Cutoff-arvo voidaan ilmaista metallipitoisuudella tai metalliekvivalentilla monimetalliesiintymissä. Suositeltavin tapa usean arvoaineen esiintymissä on ilmaista cutoff-arvo rahamääräisellä yksiköllä per materiaali tonni (NSR, Net Smelter Return). Malmitonnin arvo kaivokselle riippuu siinä olevien metallien pitoisuuksien lisäksi metallien maailmanmarkkinahinnoista sekä jatkojalostuksen kustannuksista. Jatkojalostuslaitokset kuten sulatot hinnoittelevat palvelunsa eli sulatus- ja jalostuspalkkionsa osittain metallien hintojen osittain rikasteiden saatavuuden mukaan. Rikasteiden käsittelysopimuksiin liittyy yleensä hintalauseke, jossa sulatuspalkkio sidotaan johonkin perushintaan. Jos metallin hinta kuitenkin muuttuu jaetaan hyöty sulaton ja kaivoksen kesken sovitulla tavalla (price participation). Rikasteiden saatavuus vaikuttaa sulatus- ja jalostuspalkkioihin siten, että kun rikasteita on paljon saatavilla nousevat palkkiot ja kun vallitsee niukkuuden aika kilpailevat sulatot rikasteista sulatusja jalostuspalkkioita laskemalla.

37 [DOCUMENT TYPE] [Version][Security class] 37 [Project name] Pekka Lovén (4) Kaivoksen investointi- ja käyttökustannukset riippuvat suuresti esiintymän luonteesta, valitusta kapasiteetista kuten myös vallitsevista kalliomekaanisista olosuhteista. Kaivoksen investointikustannukset muodostuvat lähinnä kaivoksen avaamiskustannuksista, kalusto- ja laitehankinnoista sekä kaivoksen sisäisen ja ulkoisen infrastruktuurin rakentamisesta. Myös tuotannonaikaiset koneiden ja laitteiden korvaamisesta aiheutuvat kulut kirjataan investoinneiksi. Käyttökustannukset voidaan jakaa työvoimakustannuksiin, tarvikkeisiin ja muihin käyttökustannuksiin. Työvoimakustannukset muodostavat noin 45% - 55% kokonaiskustannuksista ja tarvikkeet noin 30% 35% loput ovat muita, esimerkiksi ulkopuolisia ostopalveluja. Kaivosprojektin kannattavuuden arviointiprosessi käsittää lähinnä kassavirta-analyysin (Discounted Cash Flow analysis) siihen liittyvine herkkyystarkasteluineen. Vuotuisten kassavirtojen laskemiseksi tarvitaan tiedot tuotannosta syntyvistä tuloista, tuotantokustannuksista, investointikustannuksista ja mahdollisista käyttöpääoman muutoksista. Kassavirran nykyarvon laskemiseksi tarvitaan lisäksi laskentakorko eli rahan aika-arvo jolla tulevat kassavirrat muutetaan nykypäivää vastaavaan arvoon. Käytettävä laskentakorko on yleensä yhtiön strateginen päätös ja se voi olla esimerkiksi yrityksen keskimääräinen pääoman hinta (WACC) lisättynä tietynsuuruisella riskimarginaalilla. Tyypillisesti laskentakorot ovat länsimaissa luokkaa 6% - 15%. Seuraavassa on esitetty yksinkertaistettu esimerkki kaivosprojektin kassavirtaanalyysistä ylläesitetyn nikkeli-kupari malmin valossa.

38 [DOCUMENT TYPE] [Version][Security class] 38 [Project name] Pekka Lovén (4) Kaivosprojektin kassavirta-analyysi.

39 39 Tiistai :00 10:30 Rikastustutkimukset Kauko Ingerttilä GTK

40 40

41 41 Tiistai Sessio 11:00 12:00 Sidosryhmätoiminta ja edunvalvonta. Puheenjohtaja: Juhani Ojala 11:00 11:30 Sidosryhmätoiminta malminetsinnässä (geoantropologisia kokemuksia kentältä) Toni Eerola (GeoLanguage Oy) 11:30 12:00 Näkökulmia edunvalvontaan Antti Peronius (Lapin Kullankaivajain Liitto r.y.) Lounas 12:00 13:30

42 42

43 43 Sidosryhmätoiminta malminetsinnässä (geo-antropologisia kokemuksia kentältä) Toni Eerola, Geolanguage Oy, Tammihaantie 2 A 10, Espoo, The times they are a-changin Bob Dylan Johdanto Kaivosala on ollut viime vuosina noususuhdanteessa maailmantalouden ja etenkin Kiinan kasvun vuoksi. Se synnytti kaivosbuumin, jonka seurauksena Suomessa toimii lukuisia ulkomaisia kaivosyhtiöitä. Uraaninetsintä on täällä aiheuttanut vastarintaa (ks. Litmanen 2008), heijastuen myös muuhun kaivostoimintaan ja geologiseen tutkimukseen (Eerola 2008a). Kaivoslaki halutaan uusia pikaisesti, jotta se vaikeuttaisi tai jopa estäisi kaivostoiminnan maassamme. Syitä vastustukseen ovat mm. kasvaneet ympäristötietoisuus ja yksityisomaisuuden merkitys sekä ihmisten heikko tietämys geologista, kaivostoiminnasta ja sen tarpeellisuudesta (Eerola 2008a). Tutkimuslupien myöntäminen on myös pitkittynyt ja vaikeutunut. Alan toimintaympäristö on näin nopeasti muuttunut. Lisäksi taantuman myötä alalla vallinnut euforia vaihtui epätoivoon. Tässä kontekstissa henkilökohtaiset kontaktit ja tiedon levittäminen voivat saada merkittävän roolin. Kirjoittaja tarkastelee paikallistason sidosryhmätoiminnan merkitystä malminetsinnässä omien kokemustensa näkökulmasta. Samalla seurataan kaivosteollisuuden suhtautumista asiaan maailmalla. Sidosryhmätoiminta malminetsinnässä Sidosryhmiä malminetsinnässä ovat paikalliset maanomistajat, -yrittäjät, asukkaat, - kunnanhallinnot ja valtuustot sekä muut päättäjät, viranomaiset, media, kaivosyhtiöt, geoyhteisö sekä ympäristöjärjestöt. Varsinkin paikallisten yhteisöjen ja ympäristöjärjestöjen merkitys on viime aikoina korostunut. Kontaktien solmiminen, verkostoituminen ja tiivis yhteydenpito eri sidosryhmiin eli sidosryhmätoiminta, on näin tullut ajankohtaiseksi myös malminetsinnässä. Sidosryhmätoiminta on tässä tapauksessa varsinkin paikallisiin yhteisöihin vaikuttamista, huoltamalla kaivosyhtiön imagoa ja parantamalla alan julkisuuskuvaa. Se kuuluu yritysten kestävän kehityksen- ja yhteiskuntavastuullisuuden piiriin, jotka ovat tärkeitä toiminnan yhteiskunnallisen hyväksyttävyyden (social license to operate - SLO) kannalta (MMSD 2002, Moon ja Whateley 2006, Nelsen ja Scoble 2006, Shepard 2008). Maailmalla on siihen erikoistuneita konsulttiyrityksiä ja toimintaa suosittelevat jopa kansainväliset ympäristöjärjestöt (ks. Oxfam 2007). Paikalliset yhteisöt huomioonottava lähestymistapa kaivostoiminnassa on kuitenkin suhteellisen uutta eikä alan suhtautuminen siihen ole ristiriidatonta (Nelsen ja Scoble 2006, Shepard 2008), mutta se on monen kaivosyrityksen normaalia toimintaa sekä teollisuus- että kehitysmaissa (Moon ja Whateley 2006, Oxfam 2007). Maailma on muuttunut ja malminetsintä- ja kaivoshankkeet rinnastetaan monesti nimby-konflikteihin, etenkin uraaniin liittyen (Litmanen 2008). Avoimuuden ja tiedonvälityksen merkitys korostuvat näin kaivostoiminnassakin (Eerola 1996, 2008a, MMSD 2002, Nelsen ja Scoble 2006, Moon ja Whateley 2006, MEM 2007, Crossin 2008, Fisker 2008, Karasti 2008, Peltonen ja Litmanen 2008, Shepard 2008). Heräämisiä ja kakkureseptin kehittäminen: kiväärinpiipuista kontakteihin Seuraavaksi tarkastellaan miten kirjoittaja päätyi käyttämään sidosryhmätoimintaa uraaninetsinnässä Suomessa. I) 1980-luvulla olin Brasiliassa maastotöissä eri puolilla maata. Jokamiehenoikeutta ei tunneta. Opin maanomistajien kanssa toimeentulemisen merkityksen. Geologit voitiin sekoittaa mm. maattomiin maatyöläisiin (Eerola 1993, 2001a). Onkin parempi kysellä työskentelylupia, kuin katsella kiväärinpiippuihin. Latinalaisen Amerikan ihmisoikeustilanne, monikansallisten

44 44 kaivosyhtiöiden toiminta, alkuperäiskansojen asema sekä Amazonian kullankaivuu ja metsätuhot järkyttivät. Toimin kansalaisjärjestöissä. II) 1990-luvulla seurasin kaivosalan tapahtumia maailmalla GTKn kansainvälisessä yksikössä ja 1990 vaihteessa ala heräsi vastustukseen perustamalla International Council of Mining and the Environmentin. Vastustus kasvoi 1990-luvun aikana ja siihen reagoitiin (ks. Eerola 1996 ja sen viitteet). Ensioireita mahdollisesta vastustuksesta oli havaittavissa myös Suomessa (Paavilainen 1994, Sairio 1994, Eerola 1996). Geotieteistä tiedottamisella on asian kanssa paljon tekemistä ja sille oli suurta tarvetta (Eerola 1996): se nähtiin haasteena varsinkin ulkomaisten toimijoiden tullessa maahan. Toimin tuolloin myös kansalaisaktivistina. III) Vuosina olin Hyvinkää-Mäntsälä malmiprojektissa Helsingin yliopiston geologian laitoksella. Maastotöiden alussa otimme kontaktia maanomistajiin (ks. Eerola 2001b). Se hälvensi epä- ja ennakkoluuloja ja saimme hyvät suhteet paikallisiin. Samaan aikaan Naturainventoinnit olivat käynnissä. Niihin suhtauduttiin kielteisesti. Maanomistajille kerrottiin, mitä teimme ja miksi. Geologiselle tutkimukselle ei ollut esteitä. Havaintoja voitiin tehdä jopa asukkaiden pihoissa (ks. Eerola 2001b). Vuonna 1999 yhdeksän maailman suurinta kaivosyhtiötä perustivat Global Mining Initiativen (GMI), jonka tarkoituksena on mm. parantaa kaivosalan imagoa ja vastata vastustukseen sidosryhmät huomioonottaen (ks. ICMM 2008). IV) Vuonna 2001 muutin takaisin Brasiliaan väitöskirja-alueelleni. Luennoin yliopistoissa geologiaa maantieteen opiskelijoille v ja toimin GTKn Mosambikin kartoitusprojektissa. Sekä väitöskirjani- että Mosambikin maastotöissä paikalliset kontaktit ja hyvät suhteet olivat tärkeitä. International Council of Mining and Metals (ICMM) perustettiin v Se julkisti MMSD (2002) selvitykseen perustuvan Toronton julkilausuman (ICMM 2002) GMIn kokouksessa v Sen sidosryhmätoiminnan ohjekirja (Community Development Kit) julkaistiin vuonna V) Vuonna 2006 selvitin Savosta Pohjanmaalle kulkevien uraaniesiintymien tutkimuspotentiaalia kanadalaiselle Cooper Mineralsille. Uraaninetsinnän ollessa kyseessä, jatkoin hyväksi koettua menetelmää ottamalla yhteyttä maanomistajiin heti tunnusteluvaiheessa (ks. Eerola 2008b). Vuonna 2007 aloitin Namura Finland Oyn malminetsinnänjohtajana. Yhtiöllä oli lukuisia varauksia ympäri maata ja nyt yhdeksän valtaushakemusta. Tutustuessani alueisiin kävin maanomistajien, paikallislehtien, kunnanjohtajien, hallintojen ja -valtuustojen luona esittelemässä aikomuksiamme. Olin myös yhteydessä uraaninetsintää vastustavaan liikkeeseen ja osallistuin sen tilaisuuksiin ja keskusteluun. Mediaa vietiin maastoon. Paikallisia yrittäjiä ja työvoimaa suosittiin. Näitä toimenpiteitä on myös suositeltu kirjallisuudessa (Eerolan 2008a viitteet). Tässä avoimessa ja pehmeässä strategiassa yhtiön yksimielinen tuki, ehdoton sitoutuminen ja toimiva kommunikaatio ovat ensisijaisia. Viime vuosina tälläinen toiminta on lisääntynyt maailmalla (Moon ja Whateley 2006). Toimintamalli Sidosryhmätoiminta kannattaa aloittaa jo kohdealueen tunnusteluvaiheessa (ks. Moon ja Whateley 2006), mieluummin ennen varauksen-, mutta viimeistään ennen valtauksen hakemista (MEM 2007). Tutustuessa alueeseen, kannattaa käydä alueen maanomistajien luona ja uhrata siihen ainakin ensimmäinen päivä. Paikalliset asukkaat arvostavat sitä, että heille kerrotaan henkilökohtaisesti ja rehellisesti siitä, mitä geologi tekee ja miksi ja mitä heidän maillaan halutaan tehdä. Samalla voidaan kertoa alueen geologian erityispiirteistä ja -malmipotentiaalista. Kaikkien maanomistajien luona ei tarvitse käydä, eikä kaikkia tavoitakaan. Puskaradio välittää tiedon muille. Yhteystiedot on hyvä jättää myöhempiä tiedusteluja varten. Samalla otetaan yhteyttä paikallislehteen ja kunnanjohtajaan ja varataan ajat haastattelua ja tapaamisia varten. Kunnanhallinnolle ja valtuustolle pidetään esitys alueen malmipotentiaalista ja yhtiön tutkimusaikeista. Paikallislehden

45 45 toimittajan voi viedä maastoon. On hyvä ottaa jo selville paikalliset yritykset malminetsintätoimia varten. Kannattaa yrittää myös tapaamista mahdollisten vastustajien kanssa. Kunnioitus, diplomaattisuus, kärsivällisyys, ystävällisyys ja kohteliaisuus ovat hyvä muistaa kaikissa tapaamisissa. Vastustajien kanssa on hyvä päästä puheväleihin ja pitää heihin aktiivisesti yhteyttä. Näillä toimilla kirjoittaja onnistui muuttamaan edustamansa yrityksen imagoa myönteisempään suuntaan ja neutralisoimaan mahdollista vastustusta tietyillä paikkakunnilla. Tiedottamisen ja kontaktien merkitys Uraanikohu syntyi tiedon ja tiedotuksen puutteesta (Eerola 2008a, Karasti 2008). Tietämättömyys aiheuttaa pelkoja, joita voidaan manipuloida (ks. Sarpo 2008). Uraaninetsintäyhtiöt tekivät virheen, kun eivät jo alkuvaiheessa tiedottaneet aikeistaan paikallisille (Eerola 2008a, Karasti 2008). Vastustukseen ei oltu varauduttu. Se yllätti geoalan ja TEMin. Tosin ihmetyttää, etteivät muualla tähän tottuneet ulkomaiset kaivosyhtiöt sitä ennakoineet ja toimineet sen mukaisesti. Asiaa on yritetty korjata jälkikäteen, joskin se nimby-kiistoissa on silloin yleensä myöhäistä (Peltonen ja Litmanen 2008). MEMin (2007) mukaan tiedottamisen pitää tapahtua jo ennen varausten hakemista, eikä reagoiden vastustukseen. Kokemuksistani on muodostunut toimintamalli, jota voidaan soveltaa maastotöihin. Sitä voidaan pitää myös edunvalvontana (ks. Peronius 2008), PRnä ja markkinointina. Se hälventää pelkoja ja ennakkoluuloja. Malminetsinnälle pitää saada kasvot - avoimuutta suositellaan (Eerola 1996, 2001b, 2008a, b, Fisker 2008). Se ei tosin aina toimi, kuten Kuopion Puutosmäellä (ks. Eerola 2008b) missä syntyi vastarintaa. Tiiviimpi yhteydenpito ja yleisötilaisuuden järjestäminen ennen valtaushakemuksen jättämistä ja sen jälkeen olisivat olleet paikallaan. Lopuksi Geologit ja kaivosyhtiöt eivät ole muiden yläpuolella. Hladin (1999) mukaan valitettavasti ymmärrämme yhteiskuntaa yhtä vähän kuin mitä sillä on tietoa geologiasta. Emme kuitenkaan voi sivuuttaa paikallisia tai käyttäytyä heitä kohtaan miten haluamme. Yhteisöjä pitää kunnioittaa ottamalla ne huomioon (ICMM 2002, Eerola 2008a, Fisker 2008). Kaivoslain uudistuksessa kuntien ja maanomistajien oikeuksia halutaankin lisätä. Tällä saattaa olla pitkäkantoisia seurauksia kaivosteollisuudelle, jos samaan aikaan ei järjestetä laajaa tiedotuskampanjaa toiminnan tarpeellisuudesta ja siitä, mitä malminetsintä on, miten sitä tehdään ja miksi, kaikki sidosryhmät huomioon ottaen. Tälläiseen suhdetoimintaan on panostettava kriisistä huolimatta (Crossin 2008). Siihen eivät yksittäisten geologien tai yritysten resurssit riitä, vaan tarvitaan yhteistä strategiaa. Se koskee koko geoalaa. Kyse on sen imagosta. Sen on sopeuduttava uuteen toimintaympäristöönsä uudella asenteella. Tähän olisi syytä myös panostaa geologien koulutuksessa ja/tai palkata siihen erikoistuneita ammatilaisia. Sidosryhmätoiminnan pitää seurata kaivostoimintaa aina malminetsinnästä kaivoksen jälkihoitoon saakka (Moon ja Whateley 2006, Shepard 2008). Kokemukseni ja niistä kummunneet ideat ovat yhtenä ehdotuksena kaivosalan geologien toimintamalliksi malminetsinnän alkuvaiheessa. Tätä tukee alan nykykirjallisuus ja kaivosyhtiöiden toiminta maailmalla. Ilman yhteiskunnallista hyväksyntää, monet kaivosyhtiöiden hankkeet voivat epäonnistua (Nelsen ja Scoble 2006, MEM 2007, Shepard 2008). Kaivostoiminnan vastaisuus on rantautunut Suomeen melko myöhään. Se oli kuitenkin vain ajan kysymys. Uraanikohu toimi katalysaattorina. Taantuma, tutkimuslupien saamisen vaikeutuminen, kaivostoiminnan vastaisuus ja kaivoslain uudistus asettavat kaivosteollisuuden lähitulevaisuudelle mielenkiintoisia haasteita. Sidoryhmätoiminnalla saatta olla tässä merkittävä rooli. Viitteet Crossin, T A vision of risk in turbulent times. Mining Environmental Magazine 12/2008, 21.

46 Eerola, T Geologian popularisoinnin ongelmista kehitysmaissa: esimerkkinä Brasilia. Geologi, 45 (8): Eerola, T Kaivostoiminta ja geotieteistä tiedottaminen. Geologi, 48 (9): Eerola, T. 2001a Geologina etelä-brasilian rannikkosademetsissä. Kivi, 01/2001: Eerola, T. 2001b Paikalliset asukkaat geologisten kohteiden suojelijoina ja hoitajina Mäntsälässä. Terra 113 (2): Eerola, T. 2008a. Uranium exploration, non-governamental organizations, and local communities. The origin, anatomy, and consequences of a new challenge in Finland. Estonian Journal of Earth Sciences 57: Eerola, T. 2008b. Uraania Iraniin?! Malminetsintää Keski-Suomessa ja Pohjanmaalla. Kivi 1/2008, Fisker, S Respect and transparency will prevent a repeat of past mistakes. E&MJ 5/2008, 2. Hlad, B Geoconservation and environmental education. Teoksessa Gisotti, G. & Zarlenga, F. (eds.) The II International Symposium on the Conservation of Our Geological Heritage. Memorie Decrittiva Della Carta Geologica D Italia, LIV, pp ICMM ICMM Toronto Declaration. 89TorontoDeclaration15May02[1].pdf. ICMM Our history. Karasti, O Uraania Kuusamon Kouvervaarasta? Tutkimus uraanin etsinnästä paikallisten asukkaiden ja työ- ja elinkeinoministerön virkamiesten näkökulmista. Julkaisematon pro-gradu työ. Yhdyskuntatieteiden laitos, Tampereen yliopisto, 90 s. liitteet. Litmanen, T Uraanikaivoksien vastustaminen. Paikallistason nimbyilyä vai transnationaalia liikehdintää geopolitiikkaan ja globalisoituneen talouden muutoksiin? Teoksessa Koponen, T., Peltonen, L. & Litmanen, T., (toim.) Ei meidän pihallemme! Paikalliset kiistat tilasta. Gaudeamus, Helsinki, s MEM Industry survey: looking to Mining Environmental Management, 12/2007, MMSD Breaking new ground: Mines and Minerals Sustainable Development project. Earthscan, London. (http://www.iied.org/mmsd/finalreport/index.html) Moon, C.J. & Whateley, M.K.G Reconnaissance exploration. In Moon, C.J., Whateley, M.K.G., & Evans, A. (eds.). Introduction to mineral exploration 2 nd ed. Blackwell Publishing, Hong Kong, pp Nelsen, H. ja Scoble, M Social license to operate: an industry survey. CIM Conference and Exhibition May 14-17, 2006, Vancouver, Canada, pp Oxfam Oxfam America s oil, gas, and mining program. Paavilainen, M Kaivosyhtiöiden aikeet Lapissa herättävät epävarmuutta. Ympäristö 694, Peltonen, L. ja Litmanen, T Nimby-kiistojen ratkaisumallit. Sijoituspäätösten sanelusta kohti vuorovaikutteista suunnittelua. Teoksessa Kopomaa, T., Peltonen, L. Litmanen, T. (toim.) Ei meidän pihallemme! Paikalliset kiistat tilasta. Helsinki, Gaudeamus, Peronius, A Mineraali ei ole keksi, eikä maapallo kakku lyhyt johdatus kaivosteollisuuden kannattavuusasioihin ja kielikuvilla kampittamiseen. Prospäkkäri 1/2008, Sairio, J Luonnonsuojelulain ja kaivoslain suhde hiertää. Ympäristö 694, Sarpo, M Kehystäminen Uraaniton.org-kansalaisliikkeen mobilisaatiossa. Ympäristönsuojelutieteen pro-gradu-työ. Bio- ja ympäristötieteen laitos, Helsingin yliopisto, 83 s. + liitteet. Shepard, R.B Gaining a social license to mine. Mining.com Magazine 4/2008 (http://viewer.zmagscan/showing,php?mid=drddw#/page 20) 46

47 47 Tämä on kirjoituksen luonnos ver Anti Peronius/ , , , Näkökulmia edunvalvontaan: Tausta: Olen ollut mukana kehittämässä Lapin Kullankaivajain Liitto Ry:n (LKL) toimintaa ja organisoimassa sen edunvalvontaa. Muutamassa vuodessa pieni vapaaehtoistyöhön perustuva organisaatio on pystynyt rakentamaan neuvotteluyhteyksiä virkamiehiin (Inarin kunta, TEM, Ympäristökeskus, Ympäristölupavirasto, Ympäristöministeriö), pystynyt parantamaan imagoaan, kolminkertaistamaan jäsenmääränsä ja ennen kaikkea saamaan joitakin helpotuksia toimintaympäristöön. Olin ensimmäistä kertaa Vuorimiespäivillä 2008 ja olin hämmästynyt siitä itsetyytyväisyyden tilasta, mikä siellä vallitsi (geologien piirissä tilanne on vielä huonompi). Ala on käynyt pohjamudissa ja on sieltä lupaavasti nousemassa. Muutama huono päätös (kaivoslaki, jäteainesdirektiivin soveltaminen jne.) voi kuitenkin katkaista nousun. LKL totesi muutama vuosi sitten, että kullankaivun tulevaisuus ja viime kädessä koko olemassaolo ei ole riippuvainen ensisijaisesti geologisesta osaamisesta, kaivutekniikasta, tuotteiden markkinointi tai arvonnousumekanismien hallinnasta tai edes ympäristökysymyksien hoitamisesta, vaan yksinomaan onnistumisesta edunvalvonnassa. Mielestäni kaivannaisteollisuus on samassa tilanteessa. En pyri arvostelemaan tällä esitykselläni ketään tai mitään. Pyrin ainoastaan herättämään keskustelua keinoista ja tavoitteista ja käynnistämään pontevampaa toimintaa. En myöskään ehdota, että kullankaivajien toimintatapoja kopioitaisiin, vaan toivon, että ne olisivat mallina siitä tavasta, miten on ennakkoluulottomasti haettu uusia organisaatiorakenteita ja toimintamuotoja. Edunvalvonta pitää organisoida Onnistunut edunvalvonta on jatkuvaa toimintaa. Kenenkään yksittäinen toimijan suurenkaan - voimavarat tai kiinnostus ei kestä pitkään, siksi toiminnan jatkuvuuden turvaamiseksi tulee olla organisaatio. Toiminnan päämääränä on turvata elinkeinon tulevaisuus ja alan osaamisen säilyminen. Perinteinen edunvalvonnan organisointi ei ehkä ole paras ratkaisu mallia tulisi ottaa esim. ympäristöjärjestöiltä, sillä vaikka niiden tavoitteita ei jakaisikaan, on pakko myöntää, että ne ovat omien tavoitteidensa ajamisessa tehokkaita. Ei haittaa, vaikka näennäisiä edunvalvontaorganisaatioita on useita, kunhan niiden keskinäistä toimintaa koordinoidaan, sillä kun tavoitteet ovat yhteisiä, niin mitään ristiriitoja ei tarvitse syntyä. Julkisessa toiminnassa olisi useampia näennäisesti toisistaan riippumattomia vaikuttajaorganisaatioita, ihan niin kuin esimerkiksi vihreilläkin on.

48 48 Ristiriidaton yhteen hiileen puhaltaminen toteutuu parhaiten, jos yhdistysten avainpaikat ovat luottohenkilöiden hallinnassa. Vapaaehtoistyö on parhaimmillaan tehokasta, mutta sen organisointi on vaikeaa. On vaikea pitää omaa ja toisten motivaatiota yllä ja on vaikea itsekin sietää toimintatapoja, joita ei ammattimaisessa organisaatiossa ole. Yhteiskunnan eri tasot ja aikaperspektiivi Edunvalvontatoiminnan eri tasot ja vaikuttavuuden aikaperspektiivit täytyy hahmottaa ja arvottaa. Tämän perusteella vasta voi päättää sen, kuinka paljon mihinkin resursseja kulutetaan Paikallistasoon vaikuttaminen tuntuu aluksi vähäpätöiseltä toiminnalta. Paikallinen tuki on kuitenkin uskottavuuden vuoksi erityisen tärkeää. Sitä kautta syntyy olemassaolon oikeutus ja uskottavuus. Tärkeitä kontakteja ovat kunnan vaikuttajat ja hallinto, yrittäjäjärjestöt, ympäristökerhot, koulut ja paikallislehdet. Huomattava osa toimintaa ohjaavista hallintokäytännöistä muovautuu aluetasolla. Tärkeitä ovat: läänin- ja maakunnan vaikuttajapersoonat, muut edunvalvontaorganisaatiot, ympäristöhallinto sekä maakuntalehdet. Valtakunnantaso on tietysti tärkein, mutta jos alemmat tasot eivät ole kunnossa, Helsingissä voi olla vaikeaa uskottavasti toimia. Kanssapelureina tällä tasolla ovat ministeriöt, eduskunta, keskusvirastot, puoluekoneistot sekä kansallinen media. Suomessa globaalitasoa on perinteisesti käytetty kotimaan politiikan ohjailuun. Mekanismi on se, että syötetään omaa näkemystä kuvaavaa tietoa maailmalle ja saadaan sieltä eritasoista ohjausta, ohjaukseksi tulkittavaa viestiä tai paheksuntaa. Vaikka tätä menetelmää on käytetty jo 1800-luvulla, niin se toimii ilmeisen tehokkaasti edelleen. Aikaperspektiiveistä tämä hetki tuntuu aluksi tärkeimmältä yleensähän kysymyksessä on jonkin tasoinen kriisi. Sellaisessa tilanteessa on reagoitava heti. Kysymyksessä ei ole kuitenkaan asian tärkeys, vaan sen kiireellisyys. Asioiden valmisteluun vaikuttamalla on mahdollisuus edetä tämä parin vuoden aikaperspektiivillä tapahtuva vaikuttaminen tulossa oleviin uudistuksiin on hyvin tärkeää. Tosi pitkän tähtäimen vaikuttaminen on vaikeinta. Yleistä ilmapiiriä on vaikea vastustaa. Työn vaikutuksia ei tunnu tulevan eikä työ siksi motivoi. Tätä työtä ovat esimerkiksi käynnit oppilaitoksissa, nuorten kerhoissa ja muu yleinen imagon rakentaminen. - Pitkäntähtäimen imagonhoitona kullankaivajilla on ollut erämaakonsertteja kullankaivajille pitäneiden muusikkojen matkakustannusten maksu on hoidettu kaikessa hiljaisuudessa. Ko. tilaisuuksista paikallislehdet ovat kirjoittaneet hyvin positiivisesti.

49 49 Positiointi ja kehystäminen argumentoinnin alkeet Teknis-luonnontieteellisen taustan omaavalle nämä ovat ihmeellisiä asioita: Ajattelu perustuukin siihen, että todellisuutta sinänsä ei ole, on vain näkökulmia todellisuuteen. Mitkään näkemykset sinänsä eivät ole neutraaleja, vaan ne ovat olemassa ainoastaan suhteessa toisiin näkemyksiin. Kysymys ei ole todesta tai valheesta, vaan painotusten muuttamisesta. Meidän on vaikea ymmärtää sitä, että pitäytyminen luonnontieteellisissä faktoissa ei riitä, kun yhteiskunnassa toimitaan ja tehdään päätöksiä. Esimerkkinä positioinnista voisi olla se, että kaivannaisalalla olisi oma äärisiipi. Jokin näennäisesti riippumaton yhdistys voisi esiintyä julkisesti hyvinkin ja vastata vastapuolen äärilaidan argumentointiin ja kohutiedotukseen samoilla likaisilla keinoilla, kuin mitä ne käyttävät. Silloin meidän nykyisen kaltainen asia-argumentointi näyttäisi ulospäin hyvin maltilliselta. Kehystämispuolella on paljon käyttämättömiä mahdollisuuksia mm. ihmisten hyvään elämään kotiseudullaan liittyen. Tiedottaminen ja positiivinen julkisuuskuva Huomattava osa edunvalvontatyöstä on erilaista toimimista mediassa. Jos asiasta syntyy julkista debattia, niin siihen on osallistuttava. Tämä julkinen keskustelu ei tähtää toisen osapuolen vakuuttamiseen, vaan se on esiintymistä ja vaikuttamista suureen yleisöön ja päättäjiin. Ei riitä, että pääsee sanomaan, täytyy myös osata sanoa. Vastapuolen argumentteihin ja ajattelutapaan tulee perehtyä etukäteen, jos julkisissa tilanteissa aikoo menestyä. Oman argumentoinnin tulee olla monitasoista esimerkiksi pelkkä työllisyys- ja talousnäkökulma ei riitä. Tiedotustoiminta ei kuitenkaan saa olla pelkästään reaktiivista kriisitiedottamista, vaan aloite täytyy ottaa omiin käsiin. - tätä LKL:sa osaamme vasta aivan vähän. Olemme saaneet joitakin tiedotusvoittoja yksittäisissä asioissa, kuten kultakisoihin, kultaseminaariimme ja joihinkin hippulöytöihin liittyen. Hyökkäyksiin pitää reagoida, eikä puolustella tekemättömyyttä ylenkatseella. - Vastapuolen argumentteja ei saa vähätellä sen perusteella, että ne ovat vääriä, vaan ne tulee ottaa vakavasti, koska ne kuulostavat hyviltä. uskonnosta ei kannata väitellä näkemykset tai antaa tilanteen rauhoittua näkemykset ovat usein vain oman saamattomuuden perustelua. Yksittäinen toimija tiedottaa tietysti omista asioistaan. Positiiviset uutiset voidaan kuitenkin ajoittaa ja koordinoida toisiin uutisiin niin, että niiden vaikutus on suurin mahdollinen. Negatiivisissa tilanteissa edunvalvonta tukee yrityksiä ja tulee mukaan myös negatiiviseen julkisuuteen - samoin aina, kun kullankaivuuseen liittyviä asioita on tullut muuta kautta julkisuuteen, niin olemme ottaneet itse yhteyttä tiedotusvälineisiin ja aina (Lapissa) oma näkökulma on mennyt läpi yhteydenoton pitää kuitenkin tapahtua ihan heti.

50 50 Pitkäjänteinen mediakontaktien rakentaminen ja ylläpito ei ole vaikeaa, mutta se on vaivalloista. Edunvalvonnan tulisi luoda laaja toimittajaverkosto (valtakunnan media, maakuntataso ja paikallislehdet), joka tietäisi, mistä tätä asiaa tukevaa tietoa saisi ja ottaisi itse yhteyttä aina, kun tähän asiaan liittyen jutun juurta tulisi. Sillä että ennestään tunnetaan, alennetaan kontaktin ottamiskynnystä. Todennäköisesti huomattava osa kontakteista on meilläkin jo olemassa, mutta ne eivät ole yhteisessä tiedossa ja tehokkaassa käytössä. - meillä LKL:ssa suhtaudutaan aina toimittajien yhteydenottoihin erittäin suostuvasti lähtökohtaisesti kaikkeen suostutaan ja liitto maksaa, jos tulee kuluja. Jos toimittajat haluavat tulla ja tehdä jutun, niin he sen joka tapauksessa tekevät parempi, että ovat meikäläisten vieraana kuin jonkin muun. Yleensä pari yhteistä päivää erämaassa ovat olleet erittäin hedelmällisiä puolin ja toisin. Suhteessa toimittajiin pitää olla hyvin rehellinen ja hyväksyä se, että toimittajilla on myös henkilökohtaisia poliittisia näkemyksiä, joista usein juontaa juurensa mm. kaivosvastaisuus. Kontakteja ja luottamusta tarvitaan erityisesti kriiseissä, mutta silloin niitä on liian myöhäistä hankkia. - jäsenistömme kautta on tullut paljon mediakontakteja. Kun esim. joku paikallislehti haluaa tehdä lehtijutun paikkakuntalaisen kullankaivuharrastuksesta, niin tämän LKL:n jäsenen pitäisi osata kertoa, mistä saa jutun taustoittamiseen faktoja aina kun sitten tällainen toimittaja soittaa liittoon, niin apua pitää antaa ja siihen yhteyteen upottaa omaa viestiä. Sisäinen tiedotus on tärkeää tiedon jakamisväylä. Lisäksi sillä rakennetaan yhteisöllisyyttä. Omien tilaisuuksien ei tarvitse olla arvovapaita, vaan oma kanta pitää uskaltaa julkisesti kertoa. Omalle porukalle pitää antaa aineksia argumentointiin oman alan puolesta. Jäsenlehdet ja koulutustilaisuudet pitää valjastaa tätä varten. Vaikuttaminen lakeihin, soveltamisohjeisiin, hallintokäytäntöihin ja muihin ihmeellisyyksiin Vaikuttaminen poliittisiin prosesseihin on vaikeaa. Sitä varten tarvitaan laaja poliittinen kontaktiverkko, jonka kautta saadaan tietoa ja jolle tietoa jaetaan. Lisäksi tarvitaan poliittisten prosessien aktiivista seurantaa ja poliittisten prosessien ymmärrystä. Kun halutaan vaikuttaa johonkin lakiin tai hallintokäytäntöön, tulisi alustaa asiaa julkisuuskampanjoilla ja kontaktien taustoittamisella. ongelmallista on osata koordinoida tätä tiedotusta vaikuttamiseen. Keväällä 2007 saimme Lapin Kansaan ympäristölupia sivuavan puffin läpi n. kuukautta ennen kuin neuvottelimme ympäristölupa-asiasta Lapin Ympäristökeskuksen kanssa. On mahdotonta tietää jälkikäteen, oliko asialla vaikutusta vai ei. Poliitikkoihin kontaktit kannattaa avata heidän taustaryhmiensä kautta -LKL:n kokemuksen kautta näin saadut kontaktit toimivat hyvin. Tuttavan toive menee yllättävän hyvin lävitse verrattuna lobbausorganisaation esittämään asiaan.

51 51 Kaivoslakiin vaikuttaminen on mahdollista vielä ainakin kaksi vuotta. Eri vaiheissa vaikutusmahdollisuudet ovat erilaisia, mutta pääsääntöisesti väheneviä. Tällaisessa pitkäkestoisessa toiminnassa ajoitusten suunnittelu ja toimien koordinointi on erityisen tärkeää. Lain soveltaminen on yhtä tärkeää kuin itse laki. Kun yksittäinen toimija törmää hallintokäytäntöihin, lähtökohtaisesti usein suostutaan vaatimuksiin. Suostuminen voi ensin yksittäisessä tapauksessa olla pieni juttu, mutta kun ne jatkossa vakiintuvat ja kumuloituvat, niistä tulee suuri yhteinen riesa. Etukäteen vaikuttaminen on tehokkainta. On päästävä mukaan hallintokäytännöistä käytävään keskusteluun eli erilaisiin virkamiestyöryhmiin. Tätä varten tulee olla ympäristöhallinnon piirissä laaja kontaktiverkko ja luottamus. Vaatimusten laillisuusväitteet tulee tutkia ja tehdä vertailua muiden EU-maiden soveltamiskäytäntöihin. Yksittäisiä toimijoita tuetaan prosessien aikana neuvonnalla ja julkisella tuella. Epätyydyttävät päätökset riitautetaan. - Esimerkkinä tällaisesta pikkutapauksesta keväältä 2008: XXXX yritti rinnastaa ilman lupaa valtaukselle talvehtimaan jätetyn asuntovaunun luvattomaan kämppään. Valtaaja olisi selvinnyt asiasta 180 euron rikesakolla ja purkukehotuksella (joka siis asuntovaunun ollessa kyseessä ei ole iso ongelma). LKL tuki valtaajaa viemään asian käräjäoikeuteen, jossa todettiin, että kyseessä ei ole kämppä. Eli yksittäistapauksessa kuluja tuli enemmän kuin olisi tullut suostumalla kansliapäätökseen, mutta yleisesti kullankaivajien kannalta asia meni paremmin. Mitä on opittu vai onko opittu mitään Parinkymmenen vuoden aikana kullankaivajien kollektiiviseen tajuntaan on tarttunut joitakin perusperiaatteita: 1. Sellainen käsitys, että kun nyt myönnytään tiettyihin rajoituksiin, niin muut saavat rauhassa toimia, on väärä. Pitemmän päälle lupaukset aina petetään. Jossakin on aina oltava jonkin tasoinen konflikti, jotta muut saavat toimia rauhassa; ja näiden muiden pitää ymmärtää tämä ja tukea tätä etulinjassa olevaa. 2. Viranomaisten sanomisten/määräysten laillisuusperuste pitää aina tarkistaa 3. Toiminnan (tiedottaminen, käytäntöihin vaikuttaminen tms.) pitää olla proaktiivista pitää reagoida ennen kuin ongelmat alkavat 4. Riitaa ei saa haastaa, mutta toisaalta konflikteja ei saa pelätäkään 5. Välit ja yhteydet täytyy pitää kunnossa, vaikka välillä konflikteja syntyykin. Sillä tämä Elämä on kuitenkin pitkän matkan juoksu.

52 52

53 53 Tiistai Sessio 13:30 14:30 YVA ja luvitus. Puheenjohtaja: Juhani Ojala 13:30 14:00 Talvivaaran projektin luvitus Heikki Kovalainen (Talvivaaran Kaivososakeyhtiö Oyj) 14:00 14:30 Kaivoksen ympäristölupa Jari Hietala (Lapin Vesitutkimus Oy)

54 54

55 55 13:30 14:00 Talvivaaran projektin luvitus Heikki Kovalainen Talvivaaran Kaivososakeyhtiö

56 56

57 57 Jari Hietala, Lapin Vesitutkimus Oy Kaivoksen ympäristölupa Ympäristöluvan perusajatus yksinkertaisimmillaan Kuvataan paikka, toiminta, jätteet, päästöt ja vaikutukset Jätetään hakemus ympäristölupavirastoon ja odotellaan päätöstä Luvitettava toiminto Kaivos ja rikastamo Kaivos, ei rikastamoa Lupamääräysten muutos Käsittelyajat lupavirastossa kk kk 3-12 kk Tyypilliset ympäristölupapäätöstä viivyttävät tekijät Toiminnasta ei riittäviä tietoja luvituksen kannalta malmi tunnetaan, jätteitä ei Suomessa epätavallisen prosessin käyttöönotto erityiskysymyksistä ei riittäviä tietoja: CN, As, U, joku muu Suunnitelmien muuttuminen myöhäisessä vaiheessa prosessimuutokset: muuttavat jätteen laatua ja päästöjä lay-out-muutokset tuotantomäärien muutokset: muuttavat päästöjä Suunnitelmien useat muutokset ympäristölupaviranomainen hämmentyy Ympäristölupaviranomaisen, konsultin tai toimijan resurssivaje Hakemuksen laajuuden keskitien valinta: Kriittisiltä osin epätäydellinen hakemus kuuluttaminen viipyy Ei-kriittisten tietojen odottelu hakemukseen käsittelyn alku viipyy Muitakin toiminnan aloittamista viivyttäviä tekijöitä: Kaavoitus: yleiskaavoitus 1-2 vuotta, asemakaavoitus 0,5-1 vuotta Kaivospiiritoimitus Erityiskysymykset: Natura2000 LAPIN VESITUTKIMUS OY

58 58

59 59 Tiistai Sessio 15:00 16:00 Rakentaminen ja operointi Puheenjohtaja: Jussi Aarnisalo 15:00 15:20 Pyhäsalmen Cu Zn S kaivos Timo Mäki (Inmet Mining/ Pyhäsalmi Mine Oy) 15:20 15:40 Talvivaara rakennusprojektina Jukka Pitkäjärvi (Talvivaaran Kaivososakeyhtiö Oyj) 15:40 16:00 Kittilän Au kaivos Jyrki Korteniemi (Agnico Eagle Mines Ltd)

60 60

61 VMY laivaseminaari, abstrakti 1 (3) 61 Pyhäsalmi Mine Oy Timo Mäki C:\LOCAL_DATA\2008_VMY\Laivaseminaari_A bstraktit\18 Mäki_VMY laivaseminaari PMO draft.doc VMY:n laivaseminaari "Kaivoksen perustaminen: Etsinnästä jälkihoitoon - mitä se vaatii" Rakentaminen ja operointi Abstrakti Pyhäsalmi Cu-Zn-S kaivos Päägeologi Timo Mäki Pyhäsalmen malmi löytyi Maaliskuun lopulla 1959 oli koossa jo 17 miljoonaa tonnia malmia, joka riitti kaivoksen rakentamispäätöksen pohjaksi. Tuotanto alkoi eli vain kolme ja puoli vuotta malmin löytymisestä. Ei varmasti onnistuisi tänä päivänä. Tuotanto alkoi avolouhoksesta ja siirtyi vähitellen maan alle siten, että vuonna 1976 koko tuotanto tuli maan alta. Kaivosta syvennettiin jatkuvasti. Lähes alusta alkaen malmin nosto tapahtui kuilunostona. Vuonna 1970 saavutettiin +500-taso ja uusi tuotantolinja sekä ns. Ollinkuilu +400 ja +660-tasojen välille valmistui vuonna Tämän tason alapuolelta malmin nosto tehtiin dumppereilla aina vuoteen 2001 asti. Uuden, ns. syvänmalmin varaan rakennettiin kokonaan uusi nostolaitos, joka ulottuu pinnalta tasolle. Kaivosgeologian haasteet ja työmenetelmät ovat muuttuneet ja kehittyneet tuotannon myötä. Koko 50-vuotisen historian voi jakaa Pyhäsalmella, ja varmasti myös monessa muussa kaivoksessa, kolmeen osaan. Ensimmäisessä löydön jälkeisessä vaiheessa pitää oppia tuntemaan malmi, sen rajat, pitoisuudet ja muut ominaisuudet. Seuraavaksi geologia pitää saada osaksi prosessia, jossa malmimineraaleista pyritään saamaan irti mahdollisimman hyvä tuotto. Geologia on osa prosessia, ja geologien asiakkaana ovat toisaalta kaivoksen suunnittelijat ja louhijat ja toisaalta rikasteiden tekijät ja myyjät. On opittava puhumaan oikeaa kieltä ja antamaan sellaista informaatiota, jota jatkoprosessi kaipaa. Kolmanneksi, kun koko prosessi on hallussa ja toimii, huomataan, että malmi alkaa loppua. Vaaditaan lisää malmia ja alkaa satsaus malminetsintään. Tämä vaihe pitäisi huomioida mahdollisimman varhain. Uuden rakentaminen ottaa aikansa ja jos sattuu huono taloudellinen tilanne, voi olla, ettei siihen päästä lainkaan. Pyhäsalmella on eletty kaksi edellä kerrotun kaltaista kaivosgeologian laajaa kierrosta, ellei huomioida satelliittikaivoksia, joilla on ollut erittäin suuri merkitys koko kaivoksen kehittymiselle. Malmin löydyttyä 1958 alkoi intensiivinen tutkimisvaihe. Kairattiin viidellä koneella, rajat alkoivat hahmottua ja pitoisuudet selvitä. Uusi malmi on aina uusi haaste geologille ja niin tässäkin tapauksessa. Mineralogiset tutkimukset ja rikastuskokeet tehtiin kairasydämistä. Ylimmät reiät porautuivat malmiin yleensä n. 20 m kalliopinnasta. Kun tuotanto alkoi ja ensimmäiset malmit saatiin rikastamolle, ei prosessi toiminutkaan niin kuin oli suunniteltu. Malmin pintaosa oli hapettunut ja Cu-sulfaattien takia sinkkivälkkeen rikastus ei onnistunut. Jatkuva hapettumisvyöhykkeen

62 VMY laivaseminaari, abstrakti 2 (3) 62 Pyhäsalmi Mine Oy Timo Mäki C:\LOCAL_DATA\2008_VMY\Laivaseminaari_A bstraktit\18 Mäki_VMY laivaseminaari PMO draft.doc kartoitus vaati geologeilta täysin uusia konsteja, ja mm. vuonna 1963 tehtiin yli 2000 pintahiettä hapettumisasteen selvittämiseksi. Syvemmälle mentäessä hapettuminen väheni. Tuotannon siirryttyä maan alle alkoivat uudet haasteet. Kalliomekaaniset olosuhteet muodostuivat vaikeiksi. Heikot, kiillerikkaat sivukivet yhdessä korkean vaakapaineen kanssa aiheuttivat korkean raakkulaimennuksen. Koska Pyhäsalmen malmi on pitoisuuksiltaan ehkä huonoin ns. massiivisista sulfidimalmeista, joita on otettu tuotantoon, raakkulaimennuksella oli erittäin suuri merkitys kaivoksen kannattavuuteen. Koko 1980-luku käytiin taistelua laadun parantamiseksi. Alettiin puhua malmin nettoarvosta pitoisuuksien sijaan. Tapa puhua enempi malmin arvosta kuin pitoisuuksista meni läpi ja sitä kautta jokaisen mahdollisuudet vaikuttaa kaivoksen tulokseen selkenivät. Geologit tai raakkupoliisit olivat tässä avainasemassa. Heikon taloudellisen tuloksen myötä oli koko prosessia parannettava. Näytteenottoa oli tehostettava; ei pelkkää määrää vaan myös laatua. Louhosten koko piti optimoida olosuhteiden mukaan. Tukeminen täytyi suunnitella ja tehdä paremmin. Tuotantogeologiaan keskittyminen toisaalta vaikutti siihen, ettei kovinkaan paljon geologien aikaa jäänyt malminetsintään tai sitä palvelevaan tutkimukseen. Vasta ehkä 1980-luvun loppupuolella saatiin kaivos periaatteessa valmiiksi, ja tuotanto alkoi sujua normaalisti. Geologien työ oli osa prosessia. Ja sitten alkoi näkyä pussin pohja ja malmin loppuminen häämöttää. Mullikkorämeen satelliittimalmin tuoman lisätuloksen myötä alkoi kaivosgeologian kolmas vaihe: uuden etsintä. Syvyysjatkeita oli tutkittu koko ajan tuotannon lomassa, mutta varsinainen syvämalmin etsintäprojekti alkoi kesällä Joulukuussa 1996 löytyi Pyhäsalmen syvämalmi, joka sitten osoittautui kooltaan hieman suuremmaksi kuin koko aiempi, ylempi malmi. Uusi malmi aloitti uuden kierron. Syvämalmin varaan rakennettiin uusi kaivos. Koko tuotantoprosessi lukuun ottamatta rikastamoa uusittiin. Myös isäntä vaihtui; omistajaksi tuli kanadalainen Inmet Mining Corporation vuonna Vaikka malmi olikin vanhan malmin jatketta, erojakin oli.. Malmimineraalit olivat karkeampia ja pitoisuuksien jakautuminen selkeämpää kuin ylempänä Haasteet tulivat lähinnä kalliomekaniikan puolelta. Sivukivet olivat kovia vulkaniitteja ja tämän oletettiin aiheuttavan kovissa paineissa ongelmia. Geologiset tutkimukset painottuivat kalliomekaniikkaan. Pyhäsalmen syvästä malmista on nyt louhittu n. 10 miljoonaa tonnia, ja tutkimusten pitämät tiedot ovat pitäneet hyvin paikkansa. Kalliomekaniikka on ollut haasteellista ja se on vaikuttanut myös siihen, että geologiseen organisaatioon on tullut lisänä mikroseismiset mittaukset ja kalliomekaaninen mallintaminen. Haasteena on, miten ennustaa suuria kallioräiskeitä tai ennakoida kivien myötäämisen kautta syntyviä sortumia. Tiukka yhteistyö suunnittelun kanssa on ehdoton edellytys onnistuvalle tuotannolle. Malmin jakaantuminen selkeämmin sinkki- ja kuparimalmeihin vaatii hyvää suunnittelua. Keskimääräinen malmi tuottaa parhaimman tuloksen. Pyhäsalmen kaivos on osana kansainvälistä pörssinoteerattua kaivosyhtiötä ja se on tuonut mukanaan erilaiset standardit koskien mineraalivarojen ja -varantojen raportointia. Aluksi raportit tuottivat runsaasti työtä ja päänvaivaa, mutta alkavat nykyään sujua melko rutiinilla. Toisaalta uusi omistaja ymmärtää malminetsinnän merkityksen, ja uusi malminetsintävaihe aloitettiin lähes heti omistajan vaihdoksen myötä. Kaivosalueen sterilointikairaus aloitettiin vuonna 2004

63 VMY laivaseminaari, abstrakti 3 (3) 63 Pyhäsalmi Mine Oy Timo Mäki C:\LOCAL_DATA\2008_VMY\Laivaseminaari_A bstraktit\18 Mäki_VMY laivaseminaari PMO draft.doc hankkimalla maan alle uusi kairakone, joka pystyy tekemään yli 1000 m pitkiä kairareikiä. Projekti jatkuu edelleen sekä maan alla että maan päällä. Lisäksi malminetsintää tehdään kaivoksen ympäristössä ja myös muualla Suomessa. Malmin lähes viisikymmentä vuotta kestäneen louhinnan myötä myös kaivoksen tuottaman rikastushiekan määrä on kasvanut ja sen myötä myös ympäristölliset haasteet. Kaivoksen organisaatioon on lisätty oma osasto vastaamaan työsuojelusta ja ympäristöstä ja tähän organisaatioon on palkattu ympäristögeologi. Viisikymmentä vuotta kestäneen historiansa aikana Pyhäsalmen kaivos on käynyt läpi kaksi kaivoskiertoa. Kullakin vaiheella on ollut omat haasteensa. Kaivosgeologian kannalta eri vaiheet vaativat monipuolista osaamista ja taitoa. Pitää osata olla osa prosessia ja ymmärtää asiakkaiden tarpeet. Melkein kaikki kaivoksessa perustuu malmin ja sen sivukivien tuntemiseen.

64 64

65 65 Talvivaara rakennusprojektina Talvivaara projektina Kaivosalueen pinta-ala 61 km 2 Rakennettavien maa-alueiden pinta-ala 20 km 2 Kaivoksen sisäisiä tieyhteyksiä 25 km Alueellisia putkilinjoja 100 km Bioliuotuksen kastelu- ja keräysputkistoja km Liuoskiertojen pumppausmäärä m 3 /h:ssa Rakennuksia m 3 Infrastruktuuri Olemassa oleva tieverkosto kaivostyömaalle asti Kaivoksen uusi 7 km pitkä tulotie rakennettu kevään 2007 aikana 43 km 110 kv:n voimalinjaa otettu käyttöön km rautatietä valmistuu 07/ Ympäristölupa myönnetty; maarakennustöiden aloitus Pintamaiden poiston aloitus Kaivostoiminta alkaa Bioliuotus alkaa Metallien tuotanto alkaa Aloitettu aikataulussa 7

66 66 Infrastruktuuri VUOLIJOKI - TALVIVAARA 110 KV VOIMALINJA pituus 43 km, kustannusarvio 5 M linjan rakennustyöt käynnistyneet helmikuussa 2007 urakoitsija Eltel Networks valmistui joulukuussa 2007 TIEYHTEYDET Kaivoksen uusi 7 km:n tulotie rakennettu keväällä 2007 Seututien 870 kunnostus, n. 12 km toteutetaan yhteistyössä Tiehallinnon kanssa toteutusaikataulu YHDYSTIEN 8714 SIIRTO JA KUNNOSTUS, N. 10 KM toteutetaan yhteistyössä Tiehallinnon kanssa suunnittelija Destia Tieliikelaitos rakennustyöt käynnistyivät 2007 valmistuu 2008 loppuun mennessä Tiehankkeiden kustannusarvio yhteensä 10,5 M MURTOMÄKI TALVIVAARA RAUTATIE pituus 26 km, kustannusarvio 40 M suunnittelija VR Rata Oy linjan rakennustyöt alkavat keväällä 2008 valmistuu kesällä 2009

67 67 Toimittajat, urakoitsijat: Projektinjohtopalvelut Destia Maarakentaminen Suunnittelu Destia Maarakentaminen Pöyry Environment Oy Vesi- ja ympäristösuunnittelu SwecoPic Oy Tehdas-, sähkö- ja automaatiosuunnittelu Arkkitehtitoimisto Innovarch Oy Arkkitehtuuri Arkkitehtitoimisto Virkkunen & Co Arkkitehtuuri Insinööritoimisto Pöysälä & Sandberg Rakennesuunnittelu Savon rakennetekniikka SRT Oy Rakennesuunnittelu Insinööritoimisto Granlund Oy LVI-suunnittelu ProjectusTeam Oy LVI-suunnittelu Mekaaniset laitteet ja laitteistot Grundfos Oy Pumpputoimitus Outotec Oy Reaktorit Outotec Oy Sakeuttimet Larox Oy Suodattimet Sulmu Oy LM-säiliöt Valmiera-Andren LM-säiliöt Paakkola Conveyors Hihnakuljettimia Sandvik Murskauslaitteistot FAM Liuotuskasojen teko- ja purkulaitteistot Maarakentaminen Destia Liuotusalueen pohjarakentaminen Kaitos Oy Tiivisterakenteet E. Hartikainen Oy Tehdasalueen pohjarakentaminen Tallqvist Oy Sivukivien läjitysalue Karjalan Louhinta ja Lujitustyö Oy Kipsialtaan rakentaminen Työmaan infra Ramirent Työmaatilat Vuokatin urheiluopisto Ruokailupalvelut Havator Oy Nostopalvelut Rakentaminen RPK Rakennus ja peltirakenne Palvelurakennuksia Työyhteenliittymä Malmi Betonirakenneurakka 1 Normek Oy Teräsrakenneurakka 1 Maarakennus Jaara Oy Alueurakka YBT Oy Betonielementit Ruukki Oyj Seinämateriaalit Forssan Betoni Oy Betonimassa KWH Pipe Oy Putkistorakentaminen YIT Pumppaamourakka

68 68 Rahoitus RAHOITUSHISTORIA 2004: - Tekes ja TE-keskus lainat ja avustukset, yhteensä n. 1,6 MEUR 2005: - 7 MEUR rahoituskierros 2006: - 33 MEUR rahoituskierros 2007: - Listautumisanti Lontoon pörssin päälistalla, 302 MEUR - Vieraan pääoman ehtoinen projektirahoitus 320 MUSD (n.236 MEUR) - Valtion päätös osallistua hankkeen vaatiman infrastruktuurin rakentamiskustannuksiin, 53,5 MEUR Talvivaaran kaivoksen vaatima rahoitus kokonaisuudessaan koossa. AVAINLUKUJA - Alkuinvestointi n. 450 MEUR - Toiminta-aika n. 25 vuotta Vuosittainen tuotanto: Nikkeli tonnia Sinkki tonnia Kupari tonnia Koboltti tonnia Liikevaihto pitkän aikavälin hintaennustein n. 310 MEUR

69 69 15:40 16:00 Kittilän Au kaivos Jyrki Korteniemi Agnico Eagle Mines

70 70

71 71 Tiistai Sessio 16:30 17:30 Open Forum Puheenjohtaja: Olli Sarapää Uudet geokemialliset menetelmät malminetsinnässä Pertti Sarala (GTK) A New method for drill core geochemical analysis on site using the Scanmobile laboratory. Timo Viitanen (Mine On Line Service Oy) Akustinen kuvantaminen kairanrei issä Karla Tiensuu (Suomen Malmi Oy) Onko propaganda tiedettä? Uraaninetsintää vastustavien aktivisti "tutkimusten" tarkastelua Toni Eerola (GeoLanguage Oy) Muut viimeistään seminaarin aikana pyydetyt puheenvuorot ja esitykset Tiistai :30 18:30 Paneelikeskustelu ja lopetus. Puheenjohtaja: Juhani Ojala

72 72

73 73 Uudet geokemialliset menetelmät malminetsinnässä Pertti Sarala Erikoistutkija, FT Geologian tutkimuskeskus, PL 77, Rovaniemi, Geokemiallisten menetelmien käytöllä on usean vuosikymmenen perinne malminetsinnässä. Moreenin käyttö näyteaineksena on ollut sen kulmakivi ja johtanut lukuisten malmiesiintymien löytämiseen. Erityisesti ja 1980-luvuilla kemiallisten analyysimenetelmien kehitys oli voimakasta ja näytteenotto vilkasta. Laajojen näytteenottokampanjojen avulla näyteverkko ulottui kattamaan koko Suomen ja nopeiden sekä luotettavien analyysimenetelmien ansiosta geokemiallinen kartoitus saatiin toteutettua. Viimeisen vuosikymmenen aikana perinteisen moreenigeokemiallisen näytteenoton ja tutkimuksen käyttö on kuitenkin vähentynyt malminetsinnässä, vaikka viitteet kohteiden malmipotentiaalisuuteen tulee edelleen useinmiten maaperästä. Yhtenä syynä perinteisen moreenigeokemian käytön vähenemiseen on näytteenoton ja analyysien suuret kustannukset. Jotta maaperän antamaa viitetietoa voidaan hyödyntää ja tutkimusta viedä eteenpäin, näytteenottoa ja uusien geokemiallisten menetelmien soveltamista on tarpeen kehittää. Yksi 2000-luvun merkittävimmistä kehittämisen kohteista on ollut heikkouuttomenetelmät ja siihen liittyvä näytteenotto. Tunnetuin näistä lienee patentoitu MMI- eli Mobile Metal Ion -menetelmä, jossa hyvin laimealla happoliuoksella saadaan maaperän pintaosan mineraalirakeiden pinnalle löyhästi kiinnittyneet ionit irrotettua ja niiden alkuainepitoisuudet määritettyä. Menetelmää on tutkittu paljon mm. Pohjois- Amerikassa ja Australiassa, missä sillä on saatu hyviä tuloksia hyvinkin paksujen maapeitteiden alueilla. Menetelmän etuina on 1) näytteenoton helppous, sillä näytteet otetaan maapeitteen pintaosasta (kuva 1), 2) materiaaliriippumattomuus, koska näyteaines Kuva 1. MMI-näytteenottoa tunturissa. Näytteenotto on ympäristöystävällistä, sillä näytteet otetaan pienistä lapiolla kaivetuista kuopista lähes jälkiä jättämättä.

74 2 74 voi olla mineraalimaata tai turvetta, 3) suoran indikaation saaminen alla olevasta kallioperästä, koska analysoitavat ionit ovat peräisin siitä, 4) tulosten tulkinta, koska tarkastellaan suhteellisia pitoisuuksia ja 5) näytteenkäsittelyn ja analysoinnin edullisuus verrattuna perinteiseen moreenigeokemiaan. Menetelmän käytettävyyttä lisää olennaisesti analyysimenetelmien tarkkuuden kehittyminen, sillä määrityksissä on päästy luotettavasti hyvin alhaisiin määritysrajoihin pieninäkin pitoisuuksina esiintyvien alkuaineiden kohdalla. Salassa pidetyn MMI-menetelmän rinnalle on kehitetty myös muita vastaavia menetelmiä, joissa alkuainevalikoimat ovat laajoja soveltuen hyvin monentyyppiseen malminetsintään. Tällaisia menetelmiä ovat esim. erilaiset laimeat happouutot, entsyymiuutto ja soil gas-analyysi. Syanidointi on perinteinen menetelmä malmin kullanerottamisprosessissa. Syanidointianalyysiä on voinut jo jonkin aikaa hyödyntää myös kullanetsinnässä sekä moreenille, rapakallioainekselle kuin kivi- tai kallionäytteillekin. Kokemukset Keski- Lapin alueen kullanetsintätutkimuksista ovat osoittaneet menetelmän käyttökelpoiseksi silloin, kun tutkimukset ovat kohdentuneet lähelle esiintymää tai mineralisoitunutta vyöhykettä kallioperässä. Rutiinietsinnässä menetelmän käyttöä vaikeuttaa kohtalaisen korkea määritysraja (100 ppb), jota harvoin ylitetään esim. moreeninäytteissä. Sen sijaan rapakallionäytteille menetelmä on soveltuvampi. Menetelmän etuna on suuri näytekoko (0,5 kg), mikä nostaa tuloksen luotettavuutta merkittävästi normaali geokemian analyyseihin verrattuna. Vastaavasti rajoittavia tekijöitä ovat näytteiden grafiitti- ja/tai suuri savipitoisuus, mitkä laskevat analyysin luotettavuutta. Esim. alle 2 mm:n fraktioon seulottuna moreeni- rapakallionäytteistä tehdyt syanidointianalyysit ovat vertailukelpoisia perinteiseen - ja edelleen erittäin hyvin malminetsintään soveltuvaan - raskasmineraalitutkimukseen nähden. Viimeaikoina on myös XRF-analyysi kehittynyt malminetsinnän kannalta käytettävämpään ja edullisempaan suuntaan. Sen on mahdollistanut laitteistojen kehittyminen helposti liikutettaviksi ja siten soveltuviksi kenttätyöskentelyyn kuitenkin säilyttäen riittävä määritystaso. Ns. on-line XRF-skannaus on näistä sovelluksista yksi käyttökelpoinen menetelmä, jossa voidaan kohtalaisen suuria sekä moreeni- ja rapakallioettä kairasydännäytemääriä mitata siirrettävällä skannausyksiköllä nopeasti vaikka suoraan maastossa. Näytteet eivät vaadi juurikaan käsittelyä, koska näytteet sijoitetaan mittausta varten kairasydänlaatikoihin ilman esikäsittelyä (kuva 2). Näytteet on helposti kuljetettavissa, varastoitavissa ja uudelleen analysoitavissa. Toinen vielä käyttäjäystävällisempi menetelmä on XRF-käsiskanneri, joka voidaan ottaa mukaan maastoon. Näiden laitteiden tekniikka on kehittynyt viime vuosina pitkälle ja tulokset ovat hyvin monien alkuaineiden osalta vertailukelpoisia perinteisiin geokemian analyyseihin. Vaikka laboratoriopitoisuuksiin ei päästäisikään, niin suhteellisena ja kuitenkin luotettavana menetelmänä liikutettavat XRF-analysaattorit ovat muiden mentelmien ohella hyvä apuväline malminetsinnässä. Tutkimukset ja testaukset uusien geokemiallisten menetelmien soveltamisesta malminetsitään ja mineraalisten raaka-ainevarojen kartoittamiseen ovat antaneet positiivisia tuloksia. Menetelmät ovat toimivia jäätiköityneillä, moreenin peittämillä alueilla ja niillä voidaan saavuttaa tuntuvaa taloudellista hyötyä alhaisemmilla analyysikuluilla. Kustannuksia laskee myös tarkempaan geokemian analyysiin menevien

75 3 75 näytemäärien pieneneminen. Erityisesti mobiilien, maastokelpoisten laitteiden kehittymisellä rutiinikäyttöön saavutetaan tulevaisuudessa merkittävää hyötyä. Kuva 2. Kairasydänlaatikoihin puukapuloilla erotettuja moreeninäytteitä valmiina XRF-skannaukseen. Laatikoissa näytteet on helposti mitattavissa ja säilytettävissä mahdollisia muita tutkimustarpeita varten.

76 76

77 Geology Section Cruising Seminar Viking Mariella A New method for drill core geochemical analysis on site using the Scanmobile laboratory Timo Viitanen Mine On-Line Service Oy, Luoteisrinne 4 A, Espoo Exploration procedures are usually slow and time consuming. Drill core handling, shipping and laboratory analysis takes a long time. The cores have to be logged based on visual information, shared into two parts, shipped often to other location where sample crushing, grinding, splitting and geochemical laboratory analysis takes place. This laboratory analysis cycle takes often several months. It is on the critical path of the project. This causes delays to the final report and may prolong the the project or start of the mine. A good starting window may be lost for years. Mine On-Line Service has developed a new mobile geochemical laboratory service; Scanmobile service, for on-site XRF (X-Ray Fluorescence) elemental analysis. (Picture 1). Picture 1. Scanmobile The Scanmobile analyses cores in the box typically before they are logged. The analysis report is available on next day via internet by RemoLog browser. The RemoLog report includes elemental contents of the drill core as function of the borehole length in graphic form and in excel database. Also accurate core box photos and close up photos are included. (Picture 2.)

78 Geology Section Cruising Seminar Viking Mariella Picture 2. RemoLog reporting tool browser The Scanmobile s standard analysis principle is XRF. The detected elements normally range from Al to Pb, but lighter and heavier elements can also be detected. The Laser based LIF (Laser Induced Fluorescence) and LIBS (Laser Induced Breakdown Spectroscopy) can also be provided for special cases. The LIF signals come from the molecule structure, causing a luminance effect. The LIF method detects minerals and rocks. The LIBS method detects the light and actually nearly all elements by vaporizing molecules, triggering a signal from the atoms. The measuring spots and basic principles are presented in the Picture 3.

79 Geology Section Cruising Seminar Viking Mariella Picture 3. The measuring methods The analyzer has been calibrated for each application with known samples. The accuracy, analyzer performance and repeatability are calculated during the calibration procedure for each element. During the measurements the normal laboratory procedures are followed up. The Scanmobile has been working on the field since December Some examples of the applications have been: gold with marker elements, calcium carbonates and oxides and low grade nickel, silver, gold, copper and zinc and apatite ores. In addition to drill cores the Scanmobile has been working on projects analyzing, drill cuttings, rock and till samples. The Scanmobile service gives new possibilities for speeding up exploration projects. The geologist can get more certainty for logging when the element information is available visually and with the normal routines of mineral identification. The RemoLog browser further enables the company specialist help the logging geologist to solve any problems by

PALTAMONN {;UNTA. Hakija: Mondo Minerals B.V. Kaivospiiri: Mieslahti (3030)

PALTAMONN {;UNTA. Hakija: Mondo Minerals B.V. Kaivospiiri: Mieslahti (3030) Lausuntopyyntö 1(2) Turvallisuus- ja kemikaalivirasto KaivNro 4.1.2013 3030 Paltamon kunta Vaarankyläntie 7 88300 Paltamo PALTAMONN {;UNTA LAUSUNTOPYYNTÖ KAIVOSPIIRIHAKEMUKSESTA Hakija: Mondo Minerals

Lisätiedot

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KITTILÄSSÄ VALTAUSALUEELLA VUOMANMUKKA 1, KAIV.REK N:O 3605/1 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA VUOSINA 1983-84 sekä 1988

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KITTILÄSSÄ VALTAUSALUEELLA VUOMANMUKKA 1, KAIV.REK N:O 3605/1 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA VUOSINA 1983-84 sekä 1988 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/2741/-89/1/60 Kittilä Vuomanmukka Kari Pääkkönen 26.9.1989 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KITTILÄSSÄ VALTAUSALUEELLA VUOMANMUKKA 1, KAIV.REK N:O 3605/1 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA

Lisätiedot

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KUUSAMON KUNNASSA VALTAUSALUEELLA OLLINSUO 1, KAIV.REK. N:O 3693 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KUUSAMON KUNNASSA VALTAUSALUEELLA OLLINSUO 1, KAIV.REK. N:O 3693 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/4522/-89/1/10 Kuusamo Ollinsuo Heikki Pankka 17.8.1989 1 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KUUSAMON KUNNASSA VALTAUSALUEELLA OLLINSUO 1, KAIV.REK. N:O 3693 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA

Lisätiedot

4.1.2013 SAAPUNUT. Mondo Minerals B.V. Kaivospiiri: Pitkäperä (886)

4.1.2013 SAAPUNUT. Mondo Minerals B.V. Kaivospiiri: Pitkäperä (886) U h E s lausuntopyyntö 1 (2) Turvallisuus- ja kemikaalivirasto Paltamon kunta Vaarankyläntie 7 88300 Paltamo 4.1.2013 611 /2 SAAPUNUT 09. 01. 2013 PALTAMON KUNTA KaivNro 886 LAUSUNTOPYYNTÖ KAIVOSPIIRIHAKEMUKSESTA

Lisätiedot

On maamme köyhä ja siksi jää (kirjoitti Runeberg), miksi siis edes etsiä malmeja täältä? Kullan esiintymisestä meillä ja maailmalla

On maamme köyhä ja siksi jää (kirjoitti Runeberg), miksi siis edes etsiä malmeja täältä? Kullan esiintymisestä meillä ja maailmalla On maamme köyhä ja siksi jää (kirjoitti Runeberg), miksi siis edes etsiä malmeja täältä? Kullan esiintymisestä meillä ja maailmalla Tutkimusmenetelmistä GTK:n roolista ja tutkimuksista Lapissa Mikä on

Lisätiedot

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KITTILÄN KUNNASSA VALTAUSALUEILLA KUOLAJÄRVI 1, 2 JA 3, KAIVOSREKISTERI NROT 3082/1, 3331/1 ja 2 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KITTILÄN KUNNASSA VALTAUSALUEILLA KUOLAJÄRVI 1, 2 JA 3, KAIVOSREKISTERI NROT 3082/1, 3331/1 ja 2 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M06/3712/-85/1/10 Kittilä Tepsa Antero Karvinen 29.11.1985 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KITTILÄN KUNNASSA VALTAUSALUEILLA KUOLAJÄRVI 1, 2 JA 3, KAIVOSREKISTERI NROT 3082/1, 3331/1 ja 2

Lisätiedot

Polar Mining Oy/Outokumpu 1 kpl

Polar Mining Oy/Outokumpu 1 kpl Tutkimustyöselostus 1 (5) Jarmo Lahtinen 25.1.2008 Jakelu Kauppa- ja teollisuusministeriö 2 kpl Polar Mining Oy/Outokumpu 1 kpl Tutkimustyöselostus Kuhmon Hautalehdon valtausalueella Hautalehto 3 (kaiv.

Lisätiedot

KUULUTUS. Kuulutus 1 (1) Lupatunnus: 18.12.2013 ML2011:0020

KUULUTUS. Kuulutus 1 (1) Lupatunnus: 18.12.2013 ML2011:0020 Kuulutus 18.12.2013 1 (1) Lupatunnus ML2011:0020 KUULUTUS Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) kuuluttaa kaivoslain (10.6.2011/621) 40 :n nojalla Malminetsintälupahakemuksen Hakija: Lupatunnus: Alueen

Lisätiedot

Kaivosasioiden ajankohtaiskatsaus

Kaivosasioiden ajankohtaiskatsaus Kaivosseminaari 6.6.2013, Levi Kaivosasioiden ajankohtaiskatsaus Kaivosyli- insinööri Terho Liikamaa 14.5.2013 1 ww.tukes.fi/kaivosasiat/ Tukesin kaivosrekisterin kar5apalvelu (=mineraalioikeuksien kar5a)

Lisätiedot

PYHÄJÄRVEN KAUPUNKI KAAVOITUSKATSAUS 2014. viistokuva: MOVA kuvaaja Jari Kokkonen

PYHÄJÄRVEN KAUPUNKI KAAVOITUSKATSAUS 2014. viistokuva: MOVA kuvaaja Jari Kokkonen PYHÄJÄRVEN KAUPUNKI KAAVOITUSKATSAUS 2014 viistokuva: MOVA kuvaaja Jari Kokkonen Pyhäjärven kaupunginvaltuusto hyväksynyt..2014 KAAVOITUSKATSAUS 2014 1.5.2014 Maankäyttö- ja rakennuslain 7 :n mukaisesti

Lisätiedot

Ylitarkastaja Jukka Timperi Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

Ylitarkastaja Jukka Timperi Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Ylitarkastaja Jukka Timperi Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 28.11.2013 1 Maankäyttö- ja rakennuslaki (MRL) Laki ympäristövaikutusten

Lisätiedot

SOTKAMO SILVER MAHDOLLISUUS INVESTOIDA JA OLLA MUKANA KEHITTÄMÄSSÄ SUOMALAISTA KAIVOSALAA 11.6.2014 1

SOTKAMO SILVER MAHDOLLISUUS INVESTOIDA JA OLLA MUKANA KEHITTÄMÄSSÄ SUOMALAISTA KAIVOSALAA 11.6.2014 1 SOTKAMO SILVER MAHDOLLISUUS INVESTOIDA JA OLLA MUKANA KEHITTÄMÄSSÄ SUOMALAISTA KAIVOSALAA 11.6.2014 1 SUOMI ON HYVÄ KAIVOSMAA Suomi on edelleen rankattuna korkealle houkuttelevana kaivosmaana Ala työllistää

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 4/2015

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 4/2015 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 4/2015 TYÖNUMERO: E27370 SIIKAJOEN KUNTA RUUKIN ASEMANSEUDUN ASEMAKAAVAMUUTOS YH KORTTELIN 20 AJONEUVOLIITTYMÄÄ VARTEN SWECO YMPÄRISTÖ OY OULU JOHDANTO Maankäyttö-

Lisätiedot

HUMPPILA-URJALAN TUULIVOIMAPUISTO OSAYLEISKAAVA

HUMPPILA-URJALAN TUULIVOIMAPUISTO OSAYLEISKAAVA HUMPPILA-URJALAN TUULIVOIMAPUISTO OSAYLEISKAAVA MIKSI TUULIVOIMAKAAVA? Tuulivoimalaitos tarvitsee rakennusluvan, jonka myöntämisen edellytyksenä on ensisijaisesti voimassa oleva oikeusvaikutteinen maankäytön

Lisätiedot

Päätös. Varausalueen sijainti: Parikkala Varauksen nimi: Parikkala 1. Varausilmoitukselle on annettu lupatunnus VA2012:0197.

Päätös. Varausalueen sijainti: Parikkala Varauksen nimi: Parikkala 1. Varausilmoitukselle on annettu lupatunnus VA2012:0197. Päätös Annettu julkipanon jälkeen 12.8.2013 1 (5) Lupatunnus FinnAust Mining Southern Oy PL 147 00121 Helsinki VARAUSPÄÄTÖS Turvallisuus- ja kemikaalivirastoon (Tukes) on saapunut 31.12.2012 kaivoslain

Lisätiedot

X3.Oli. 2014. Kuulemiskirje 1 (2) KaivNro 3.1.2014 9440

X3.Oli. 2014. Kuulemiskirje 1 (2) KaivNro 3.1.2014 9440 Kuulemiskirje 1 (2) Turvallisuus- ja kemikaalivirasto KaivNro 3.1.2014 9440 X3.Oli. 2014 ILMOITUS KUULEMISESTA Vireillä oleva asia Ilmoitamme, että työ-ja elinkeinoministeriöön on tullut kaivoslain (503/1965)

Lisätiedot

Tutkimustyöselostus Kuhmo Siivikkovaara (8055/3), Niemenkylä (8055/4)

Tutkimustyöselostus Kuhmo Siivikkovaara (8055/3), Niemenkylä (8055/4) 15.10.2014 ALTONA MINING LTD/KUHMO METALS OY Kuhmo Siivikkovaara (8055/3), Niemenkylä (8055/4) Sanna Juurela KUHMO METALS OY (Y-tunnus 1925450-2) Kaivostie 9, FIN-83700 Polvijärvi, FINLAND Tel. +358 10

Lisätiedot

Päätös. Varausalueen sijainti: Halsua, Kannus, Kaustinen, Kokkola, Perho, Toholampi, Veteli Varauksen nimi:

Päätös. Varausalueen sijainti: Halsua, Kannus, Kaustinen, Kokkola, Perho, Toholampi, Veteli Varauksen nimi: Päätös Annettu julkipanon jälkeen 23.9.2013 1 (5) Lupatunnus Pyhäsalmi Mine Oy PL 51 86801 Pyhäsalmi VARAUSPÄÄTÖS Turvallisuus- ja kemikaalivirastoon (Tukes) on saapunut 10.12.2012 kaivoslain (621/2011)

Lisätiedot

Polar Mining Oy/Outokumpu 1 kpl

Polar Mining Oy/Outokumpu 1 kpl Tutkimustyöselostus 1 (5) Jakelu Kauppa- ja teollisuusministeriö 2 kpl Polar Mining Oy/Outokumpu 1 kpl Tutkimustyöselostus Suomussalmen Sääskeläissuon Likosuon alueella valtauksilla Sääskeläissuo 1 2 (kaiv.

Lisätiedot

Sotkamo Silver ja pörssi

Sotkamo Silver ja pörssi Sotkamo Silver ja pörssi Tkt Timo Lindborg www.silver.fi ARVON LUONTI METALLISISÄLLÖN NÄENNÄINEN "in situ" ARVO Timo Lindborg Hukka Arvonnousu malmitutkimuksessa Arvonnousu lohinnassa Arvonnousu rikastuksessa

Lisätiedot

Hakemus malminetsintälupaa varten

Hakemus malminetsintälupaa varten Hakemus malminetsintälupaa varten TUKES/Kaivosasiat 15.12.2011 PL66 Ilomantsi 00521 HELSINKI Endomines Oy hakee kaivoslain 621/2011 mukaista malminetsintälupaa Ilomantsin Sivakkovaarassa karttalehdellä

Lisätiedot

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS JOROISTEN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA TUOHI- LAHTI 1, KAIV.REK.NRO 4183/1, SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS JOROISTEN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA TUOHI- LAHTI 1, KAIV.REK.NRO 4183/1, SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M06/3232/-93/1/10 - Joroinen Tuohilahti Olavi Kontoniemi 30.11.1993 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS JOROISTEN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA TUOHI- LAHTI 1, KAIV.REK.NRO 4183/1, SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA

Lisätiedot

Sotkamo Silver ja hopeakaivoshanke

Sotkamo Silver ja hopeakaivoshanke Sotkamo Silver ja hopeakaivoshanke Tkt Timo Lindborg www.silver.fi ARVON LUONTI METALLISISÄLLÖN NÄENNÄINEN "in situ" ARVO Timo Lindborg Hukka Arvonnousu malmitutkimuksessa Arvonnousu lohinnassa Arvonnousu

Lisätiedot

SAVONLINNAN KAUPUNKI TURTIANNIEMEN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS SELOSTUS, LUONNOS

SAVONLINNAN KAUPUNKI TURTIANNIEMEN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS SELOSTUS, LUONNOS 1 SAVONLINNAN KAUPUNKI TURTIANNIEMEN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS SELOSTUS, LUONNOS TURTIANNIEMEN RANTA-ASEMAKAAVAN OSITTAINEN KUMOAMINEN OSALLE TILASTA 740-577-2-3 Arkkitehtitoimisto Keijo Tolppa 12.6.2015

Lisätiedot

Kesärannan ranta-asemakaava / kaavaehdotuksen hyväksyminen

Kesärannan ranta-asemakaava / kaavaehdotuksen hyväksyminen Kunnanhallituksen 61 02.10.2014 Kunnanhallituksen 82 04.12.2014 Kunnanhallituksen 23 20.05.2015 Kunnanhallitus 119 09.06.2015 Kunnanvaltuusto 36 17.06.2015 Kesärannan ranta-asemakaava / kaavaehdotuksen

Lisätiedot

2 tutkittu alue n. 3 km

2 tutkittu alue n. 3 km Outokumpu Oy Malminetsintä Radiometrinen haravointi Korsnäs Heikki Wennervirta 10.1 e-14e201962 Työn tarkoitus Työstä sovittiin käyntini yhteydessa Korsnäsin kaivoksella 17.10,-19,10.1961 liitteenä olevan

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 10/2014 1 (1) Kaupunkirakennelautakunta 143 25.06.2014. 143 Asianro 3804/10.03.00.01/2014

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 10/2014 1 (1) Kaupunkirakennelautakunta 143 25.06.2014. 143 Asianro 3804/10.03.00.01/2014 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 10/2014 1 (1) 143 Asianro 3804/10.03.00.01/2014 Poikkeaminen (LTK) / Lamperila, 419-3-117 (Suovunniementie 131) Suunnittelujohtaja Tapio Räsänen Kaupunkiympäristön suunnittelupalvelut

Lisätiedot

Jarmo Lahtinen 30.4.2001 Julkinen. OKME/Outokumpu 1 kpl

Jarmo Lahtinen 30.4.2001 Julkinen. OKME/Outokumpu 1 kpl 1 (7) Jakelu Kauppa- ja teollisuusministeriö 2 kpl OKME/Outokumpu 1 kpl Tutkimustyöselostus Koveron arkeeisella vihreäkivivyöhykkeellä valtauksilla Mönni 1 5, Kovero 1 2 ja Kuusilampi vuosina 1998 1999

Lisätiedot

SAPPEEN RANTA-ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

SAPPEEN RANTA-ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma FCG Finnish Consulting Group Oy Jouko ja Minna Poukkanen SAPPEEN RANTA-ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN Osallistumis- ja arviointisuunnitelma FCG Finnish Consulting Group Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Lisätiedot

SIMO Simojoen yleiskaavan muutos Tila Harjusranta RN:o 14:58 (Lohiranta Oy) Tila Vehkaperä RN:o 48:4 (Simon kunnan tila Hannilassa) Tila RN:o 50:3

SIMO Simojoen yleiskaavan muutos Tila Harjusranta RN:o 14:58 (Lohiranta Oy) Tila Vehkaperä RN:o 48:4 (Simon kunnan tila Hannilassa) Tila RN:o 50:3 SIMO Simojoen yleiskaavan muutos Tila Harjusranta RN:o 14:58 (Lohiranta Oy) Tila Vehkaperä RN:o 48:4 (Simon kunnan tila Hannilassa) Tila RN:o 50:3 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) SIMON KUNTA

Lisätiedot

Uraanihankkeet, kaivoslain uudistus ja kansalaisten mahdollisuudet

Uraanihankkeet, kaivoslain uudistus ja kansalaisten mahdollisuudet Uraanihankkeet, kaivoslain uudistus ja kansalaisten mahdollisuudet Luonnonsuojelusihteeri Tapani Veistola Suomen luonnonsuojeluliitto Kuhmon uraani-ilta 4.9.2008 Kajaanin uraani-ilta 5.9.2008 Esityksen

Lisätiedot

KAIVOSTOIMINTA JA ALUEIDEN KÄYTÖN SUUNNITTELU HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ

KAIVOSTOIMINTA JA ALUEIDEN KÄYTÖN SUUNNITTELU HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ 1 KAIVOSTOIMINTA JA ALUEIDEN KÄYTÖN SUUNNITTELU HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ Leena Soudunsaari ja Helka-Liisa Hentilä ARKKITEHTUURIN OSASTO / yhdyskuntasuunnittelu / WP1: ALUEIDEN KÄYTÖN SUUNNITTELUPROSESSIEN JA KÄYTÄNTÖJEN

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 24.9.2014

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 24.9.2014 3547 PEURANTIE asemakaavamuutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Tämä asiakirja on osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS), joka on kunnan esitys yhteistyöstä osallisille. Se määrittelee asemakaavan

Lisätiedot

Päätös. Varausalueen sijainti: Oulu Varauksen nimi: Kultaselkä 2. Varausilmoitukselle on annettu lupatunnus VA2012:0194.

Päätös. Varausalueen sijainti: Oulu Varauksen nimi: Kultaselkä 2. Varausilmoitukselle on annettu lupatunnus VA2012:0194. Päätös Annettu julkipanon jälkeen 23.9.2013 1 (5) Lupatunnus Kiimingin Sora Oy Rouskutie 1 90650 Oulu VARAUSPÄÄTÖS Turvallisuus- ja kemikaalivirastoon (Tukes) on saapunut 18.12.2012 kaivoslain (621/2011)

Lisätiedot

ÖSTERSUNDOMIN MAA-AINES-YVA

ÖSTERSUNDOMIN MAA-AINES-YVA ÖSTERSUNDOMIN MAA-AINES-YVA Ympäristövaikutusten arviointiohjelma Yleisötilaisuus 8.9.2015 Leena Eerola Uudenmaan ELY-keskus Uudenmaan ELY-keskus. Leena Eerola 8.9.2015 1 Hankkeen toimijat Hankkeesta vastaava:

Lisätiedot

YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIOHJELMA. Ohjausryhmä 4.4.2011

YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIOHJELMA. Ohjausryhmä 4.4.2011 KUUSAMON KULTAKAIVOSHANKE YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIOHJELMA Ohjausryhmä 4.4.2011 YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTI Ympäristövaikutusten arvioinnin (YVA) tarkoituksena on varmistaa, että ympäristövaikutukset

Lisätiedot

HANNUKAISEN KAIVOSHANKE ympäristövaikutusten arviointiselostus

HANNUKAISEN KAIVOSHANKE ympäristövaikutusten arviointiselostus HANNUKAISEN KAIVOSHANKE ympäristövaikutusten arviointiselostus Kuva Mikko Jokinen Hankkeesta vastaava Northland Mines Oy YVA-konsultti Ramboll Finland Oy Northland Mines Oy HANNUKAISEN KAIVOSHANKE ympäristövaikutusten

Lisätiedot

TAMPEREEN KAUPUNKI, MAANALAINEN PYSÄKÖINTILAITOS, KUNKUN PARKKI-HANKE YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIMENETTELY, OHJELMAVAIHE

TAMPEREEN KAUPUNKI, MAANALAINEN PYSÄKÖINTILAITOS, KUNKUN PARKKI-HANKE YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIMENETTELY, OHJELMAVAIHE Pirkanmaan ELY-keskus / Leena Ivalo TAMPEREEN KAUPUNKI, MAANALAINEN PYSÄKÖINTILAITOS, KUNKUN PARKKI-HANKE YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIMENETTELY, OHJELMAVAIHE Pantin talo, 3.10.2013 klo 17.30-20 Leena

Lisätiedot

Hannukaisen kaivoshankkeen ympäristövaikutusten arviointi

Hannukaisen kaivoshankkeen ympäristövaikutusten arviointi Hannukaisen kaivoshankkeen ympäristövaikutusten arviointi Katri Seppänen Northland Mines Oy - Ympäristöinsinööri 1/31/2013 1 Sisältö 1. Northland Resources S.A. 2. Hannukaisen kaivosprojekti 3. Ympäristöluvituksen

Lisätiedot

Kaivos naapurissa - hyödyt ja haitat. Tuomo Tormulainen, Rönkönvaara 23.7.2014

Kaivos naapurissa - hyödyt ja haitat. Tuomo Tormulainen, Rönkönvaara 23.7.2014 Kaivos naapurissa - hyödyt ja haitat Tuomo Tormulainen, Rönkönvaara 23.7.2014 Kaivostoiminnan ohjaus Suomen mineraalistrategia (EU:n mineraalistrategia) Kaivoslaki Muu ympäristölainsäädäntö Kaivosoikeudet

Lisätiedot

Asemakaavan ja asemakaavamuutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Asemakaavan ja asemakaavamuutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelma LOIMAAN KAUPUNKI Asemakaavan ja asemakaavamuutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelma 17.09.2013 Nahinlahden alue (Myllykylä) 1( 5) Kaava-alueen sijainti Ilmakuva kaava-alueesta. Mikä osallistumis-

Lisätiedot

Luontainen arseeni ja kiviainestuotanto Pirkanmaalla ja Hämeessä

Luontainen arseeni ja kiviainestuotanto Pirkanmaalla ja Hämeessä Luontainen arseeni ja kiviainestuotanto Pirkanmaalla ja Hämeessä ohjeistusta kiviainesten kestävään käyttöön Asrocks-hanke v. 2011-2014. LIFE10ENV/FI/000062 ASROCKS. With the contribution of the LIFE financial

Lisätiedot

LAPUAN KAUPUNKI 11. KOSKIKYLÄN KAUPUNGINOSA

LAPUAN KAUPUNKI 11. KOSKIKYLÄN KAUPUNGINOSA LAPUAN KAUPUNKI 11. KOSKIKYLÄN KAUPUNGINOSA ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS HUHTALANTIE VÄLI KOULUKATU-TILHENTIE OAS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 5.10.2015 5.10.2015 Lapuan kaupunki Maankäyttö-

Lisätiedot

Kaivosviranomainen, uusi laki, keskeiset muutokset

Kaivosviranomainen, uusi laki, keskeiset muutokset 20.1.2012 Turvallisuus- Kultaristeily ja kemikaalivirasto 2012 (Tukes) Terho Liikamaa 17.1.2012 Kaivosviranomainen, uusi laki, keskeiset muutokset Terho Liikamaa kaivosyli-insinööri 2 KÄYTÄNNÖN TYÖTÄ YHTEISKUNNAN

Lisätiedot

Asemakaavan muutos (2310) Koivikontie 41

Asemakaavan muutos (2310) Koivikontie 41 (OAS) (MRL 63 ) 1(5) Maankäyttöpalvelut 24.2.2015, päivitetty 27.5.2015 Asemakaavan muutos (2310) Koivikontie 41 Aloite Asemakaavan muutoksen laadintaan on ryhdytty yksityisen maanomistajan aloitteesta.

Lisätiedot

Kaivosmanifesti. Tuomo Tormulainen, Helsinki 26.4.2014

Kaivosmanifesti. Tuomo Tormulainen, Helsinki 26.4.2014 Kaivosmanifesti Tuomo Tormulainen, Helsinki 26.4.2014 Lähtökohtia Suomen värimineraalien omistusoikeus on selvitettävä Mineraalistrategia uusiksi Oleellinen kysymys? Millainen kaivostoiminta on mahdollista

Lisätiedot

Asia on tullut vireille 3.3.2009 työ- ja elinkeinoministeriöön jätetyllä hakemuksella.

Asia on tullut vireille 3.3.2009 työ- ja elinkeinoministeriöön jätetyllä hakemuksella. PÄÄTÖS KAIVOSPIIRIN MÄÄRÄÄMINEN Nimi Taivalhopea Hakija Sotkamo Silver Oy Sotkamo Yhteystiedot: Kiilakiventie 1 90250 OULU Lisätietoja antaa: Jouko Jylänki, puh. 08-557 8034 tai 044-559 3501 Hakemuksen

Lisätiedot

HOPEAA KAINUUN KORVESTA

HOPEAA KAINUUN KORVESTA SILVER RESOURCES OY HOPEAA KAINUUN KORVESTA VMY:n syysekskursio Sotkamoon 20-21.9.2007 17.9.2007 / JJ Perustettu v. 2006, kotipaikka Sotkamo Suomalainen kaivos- ja malminetsintäyhtiö Yhtiön tavoitteena

Lisätiedot

Tilaisuuden avaus ja YVA-menettelyn esittely. Hankkeen ja hankkeesta vastaavan esittely

Tilaisuuden avaus ja YVA-menettelyn esittely. Hankkeen ja hankkeesta vastaavan esittely Balticconnector maakaasuputki Ympäristövaikutusten arviointi (YVA) yleisötilaisuus Inkoossa 27.5.2015 Tilaisuuden avaus ja YVA-menettelyn esittely Leena Eerola, Uudenmaan ELY-keskus Hankkeen ja hankkeesta

Lisätiedot

YLIVIESKAN ALPUMINKANKAAN OSAYLEISKAAVA

YLIVIESKAN ALPUMINKANKAAN OSAYLEISKAAVA S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A YLIVIESKAN KAUPUNKI YLIVIESKAN ALPUMINKANKAAN OSAYLEISKAAVA FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 7.1.2015 P22715 Ehdotusvaiheen palaute ja kaavan laatijan vastine 1 (39)

Lisätiedot

Lepänkorvan silta kaavan muutos kaava nro 488 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTI- SUUNNITELMA 30.9.2015

Lepänkorvan silta kaavan muutos kaava nro 488 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTI- SUUNNITELMA 30.9.2015 30.9.2015 Lepänkorvan silta kaavan muutos kaava nro 488 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTI- SUUNNITELMA V a l k e a k o s k e n k a u p u n k i K a u p u n k i s u u n n i t t e l u S ä ä k s m ä e n t i e 2 3

Lisätiedot

Kullaan Levanpellon alueella vuosina 1997-1999 suoritetut kultatutkimukset.

Kullaan Levanpellon alueella vuosina 1997-1999 suoritetut kultatutkimukset. GEOLOGIAN TUTKIMCJSKESKUS Tekij at Rosenberg Petri KUVAILULEHTI Päivämäärä 13.1.2000 Raportin laji Ml 911 14312000/ 711 0 tutkimusraportti 1 Raportin nimi Toimeksiantaja Geologian tutkimuskeskus Kullaan

Lisätiedot

Kuusamon kultakaivoshanke. Dragon Mining Oy Lokakuu 2012

Kuusamon kultakaivoshanke. Dragon Mining Oy Lokakuu 2012 Kuusamon kultakaivoshanke Dragon Mining Oy Lokakuu 2012 Dragon Mining Oy Dragon Mining Oy on Suomessa toimiva, Dragon Mining Ltd n omistama tytäryhtiö. Yhtiö hankki omistukseensa vuonna 2003 Outokummun

Lisätiedot

Pännäisten asemakaavan muutos korttelissa 3. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Kaavakoodi: 599401201402

Pännäisten asemakaavan muutos korttelissa 3. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Kaavakoodi: 599401201402 Pännäisten asemakaavan muutos korttelissa 3 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Kaavakoodi: 599401201402 2 Sisällysluettelo: 1. SUUNNITTELUALUE... 3 2. LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET... 4 3. SUUNNITTELUTILANNE...

Lisätiedot

Kosstone project Vuolukivi Kainuussa ja raja-alueen Karjalassa Tutkimustulosten arviointi

Kosstone project Vuolukivi Kainuussa ja raja-alueen Karjalassa Tutkimustulosten arviointi TEHDYT TUTKIMUKSET / GTK Neljä maastotutkimusretkeä 24-25.05.04 Tutustuminen tutkimusalueeseen 10-11.06.04 Ensimmäisen maastokartoituksen ja geofysiikan mittausten tulosten arviointi. Suunnittelua seuraavaa

Lisätiedot

VALTAUSOIKEUTTA KOSKEVASSA PÄÄTÖKSESSÄ OLEVAN KIRJOITUSVIRHEEN KORJAAMINEN

VALTAUSOIKEUTTA KOSKEVASSA PÄÄTÖKSESSÄ OLEVAN KIRJOITUSVIRHEEN KORJAAMINEN Päätös 24.10.2014 1 (11) KaivNro FinnAust Mining Southern Oy c/o FinnAust Mining Management PL 147 00121 HELSINKI VALTAUSOIKEUTTA KOSKEVASSA PÄÄTÖKSESSÄ OLEVAN KIRJOITUSVIRHEEN KORJAAMINEN Alkuperäinen

Lisätiedot

VESILAHDEN KUNTA LAUKON RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS

VESILAHDEN KUNTA LAUKON RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS VESILAHDEN KUNTA LAUKON RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELIT 1RA, 2RA, 3RA, 4RA, 7RA, 8RA ja 12RA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 9.4.2015 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA JA SEN TARKOITUS Osallistumis-

Lisätiedot

ASEMAKAAVA MERENLÄHEISELLE ASUTUKSELLE TACKSAMVIKEN ILLÄ ORAVAISISSA

ASEMAKAAVA MERENLÄHEISELLE ASUTUKSELLE TACKSAMVIKEN ILLÄ ORAVAISISSA VÖYRIN KUNTA VÖYRIN KUNTA ASEMAKAAVA MERENLÄHEISELLE ASUTUKSELLE TACKSAMVIKEN ILLÄ ORAVAISISSA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Mustasaaressa 23.10.2012 Kaavoitusalue Asemakaava-alue sijaitsee Oravaisten

Lisätiedot

Kaivokset kaavoissa: strategisen yleiskaavan ja Ruka-Kuusamo matkailualueen osayleiskaavan suhteesta

Kaivokset kaavoissa: strategisen yleiskaavan ja Ruka-Kuusamo matkailualueen osayleiskaavan suhteesta Kaivokset kaavoissa: strategisen yleiskaavan ja Ruka-Kuusamo matkailualueen osayleiskaavan suhteesta Ismo Pölönen, dos. Itä-Suomen yliopisto Kuusamon strategisen yleiskaavan kommenttiseminaari, 18.8.2015,

Lisätiedot

LAPUAN KAUPUNKI 8. LIUHTARIN KAUPUNGINOSA ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS KORTTELI 849 OAS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 18.3.

LAPUAN KAUPUNKI 8. LIUHTARIN KAUPUNGINOSA ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS KORTTELI 849 OAS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 18.3. LAPUAN KAUPUNKI 8. LIUHTARIN KAUPUNGINOSA ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS KORTTELI 849 OAS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 18.3.2014 18.3.2014 Lapuan kaupunki Maankäyttö- ja kiinteistöosasto Poutuntie

Lisätiedot

KROMITIE, ASEMAKAAVAMUUTOS

KROMITIE, ASEMAKAAVAMUUTOS TORNION KAUPUNKI Tekniset palvelut Kaavoitus ja mittaus 26.1.2016 1(7) KROMITIE, ASEMAKAAVAMUUTOS 26.1.2016 Kuva 1: Kaavamuutosalueen sijainti ilmakuvassa TORNION KAUPUNKI Tekniset palvelut Kaavoitus ja

Lisätiedot

Martti Korhonen: kehittämiseen (Kuusamo 24.2.2012)

Martti Korhonen: kehittämiseen (Kuusamo 24.2.2012) Martti Korhonen: Ympäristönäkökulma äkök kaivostoiminnan kehittämiseen (Kuusamo 24.2.2012) Suomen tärkeimmät kaivokset Kaivosinvestoinnit 2008-2011 > 1,3 Mrd Tulevat investoinnit 2012-2017 > 3 Mrd Kaivostoiminnan

Lisätiedot

Sotkamo Silver ja hopeakaivoshanke. Timo Lindborg, Toimitusjohtaja, Sotkamo Silver Oy

Sotkamo Silver ja hopeakaivoshanke. Timo Lindborg, Toimitusjohtaja, Sotkamo Silver Oy Sotkamo Silver ja hopeakaivoshanke Timo Lindborg, Toimitusjohtaja, Sotkamo Silver Oy ARVON LUONTI Timo Lindborg METALLISISÄLLÖN NÄENNÄINEN "in situ" ARVO Hukka Arvonnousu malmitutkimuksessa Arvonnousu

Lisätiedot

Kaivostoiminnan kehittäminen ja ympäristö

Kaivostoiminnan kehittäminen ja ympäristö Kaivostoiminnan kehittäminen ja ympäristö Pohjois-Suomessa Risto Pietilä Geologian tutkimuskeskus GTK:n toiminta-alueet ja profiilit GTK on alueellinen toimija, jolla on vahva yhteys alueiden suunnitteluun

Lisätiedot

Sosiaalisten vaikutusten arviointi kehittämisehdotuksia

Sosiaalisten vaikutusten arviointi kehittämisehdotuksia Sosiaalisten vaikutusten arviointi kehittämisehdotuksia Sosiologian yliopistonlehtori Leena Suopajärvi, YTK, Lapin yliopisto DILACOMI-tutkimushankkeen loppuseminaari 27.9.2013, Rovaniemi Puheenvuoron rakenne

Lisätiedot

Petri Rosenberg 17.3.2000

Petri Rosenberg 17.3.2000 RAPORTTITIEDOSTO N:O 4405 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Etelä-Suomen aluetoimisto Kallioperä ja raaka-aineet M19/2123/2000/ 2 /10 LEMPÄÄLÄ Kalliojärvi Petri Rosenberg 17.3.2000 KULTATUTKIMUKSET LEMPÄÄLÄN KALLIOJÄRVEN

Lisätiedot

OUTOKUMMUN KUPARIPROJEKTI Polvijärven Kylylahden kaivos & Kaavin Luikonlahden rikastamo

OUTOKUMMUN KUPARIPROJEKTI Polvijärven Kylylahden kaivos & Kaavin Luikonlahden rikastamo OUTOKUMMUN KUPARIPROJEKTI Polvijärven Kylylahden kaivos & Kaavin Luikonlahden rikastamo Jarmo Vesanto Altona Mining Limited 15.06.2011 Altona Mining Limited Altona Mining Limited (Perth WA) Syntyi Vulcan

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA PITKÄSAAREN RANTA-ASEMAKAAVA NRO 0414

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA PITKÄSAAREN RANTA-ASEMAKAAVA NRO 0414 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA PITKÄSAAREN RANTA-ASEMAKAAVA NRO 0414 KOTKAN KAUPUNKI Kaupunkisuunnittelu Vireille tulo 29.05.2015 TEHTÄVÄ Ranta-asemakaava OSOITE Pitkäsaari, Kaarniemi (417), Kotka

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA PITKÄSAAREN RANTA-ASEMAKAAVA NRO 0414

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA PITKÄSAAREN RANTA-ASEMAKAAVA NRO 0414 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA PITKÄSAAREN RANTA-ASEMAKAAVA NRO 0414 KOTKAN KAUPUNKI Kaupunkisuunnittelu Vireille tulo 29.05.2015 TEHTÄVÄ Ranta-asemakaava OSOITE Pitkäsaari, Kaarniemi (417), Kotka

Lisätiedot

VOIMAMYLLY OY HUMPPILAN URJALAN TUULIVOIMAPUISTO HANKE YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIMENETTELY, OHJELMAVAIHE

VOIMAMYLLY OY HUMPPILAN URJALAN TUULIVOIMAPUISTO HANKE YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIMENETTELY, OHJELMAVAIHE VOIMAMYLLY OY HUMPPILAN URJALAN TUULIVOIMAPUISTO HANKE YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIMENETTELY, OHJELMAVAIHE Tourunkulman kyläyhdistyksen talo, 30.8.2012 klo 18-21 Leena Ivalo Pirkanmaan elinkeino-, liikenne-

Lisätiedot

HEINÄVEDEN KUNTA HEINÄVEDEN JÄRVIALUEIDEN RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS. Kaavaselostus 14.4.2015. Kaavan vireille tulo: Kunnanhallitus 15.9.

HEINÄVEDEN KUNTA HEINÄVEDEN JÄRVIALUEIDEN RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS. Kaavaselostus 14.4.2015. Kaavan vireille tulo: Kunnanhallitus 15.9. HEINÄVEDEN KUNTA HEINÄVEDEN JÄRVIALUEIDEN RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS Kaavaselostus 14.4.2015 Kaavan vireille tulo: Kunnanhallitus 15.9.2014 162 Kaavan hyväksyminen: Kunnanhallitus Kunnanvaltuusto 1. Sisällysluettelo

Lisätiedot

Kestävä kaivannaisteollisuus 23.1.2014 Toimitusjohtaja Jukka Pitkäjärvi

Kestävä kaivannaisteollisuus 23.1.2014 Toimitusjohtaja Jukka Pitkäjärvi Kestävä kaivannaisteollisuus 23.1.2014 Toimitusjohtaja Jukka Pitkäjärvi KAIVOSTOIMINTA SUOMESSA TÄNÄÄN Kaivostoiminnalla Suomessa on pitkät perinteet sekä kokemusta ja osaamista Parainen > 100 v, Pyhäsalmi

Lisätiedot

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 30.08.2010/päivitetty 13.12.2010 16WWE0693 Joutsa UPM-Kymmene Oyj Joutsa 2 SISÄLTÖ: MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA? 3 MISSÄ JA MITÄ ON SUUNNITTEILLA? 3 MITKÄ OVAT SUUNNITTELUN TAVOITTEET?

Lisätiedot

Päätös. Varausalueen sijainti: Hämeenkyrö, Nokia ja Ylöjärvi. Varausilmoitukselle on annettu lupatunnus VA2014:0016.

Päätös. Varausalueen sijainti: Hämeenkyrö, Nokia ja Ylöjärvi. Varausilmoitukselle on annettu lupatunnus VA2014:0016. Päätös Annettu julkipanon jälkeen 26.3.2014 1 (5) Lupatunnus Sotkamo Silver Oy Kiilakiventie 1 90250 Oulu VARAUSPÄÄTÖS Turvallisuus- ja kemikaalivirastoon (Tukes) on saapunut 3.3.2014 kaivoslain (621/2011)

Lisätiedot

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 19.5.2015

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 19.5.2015 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 19.5.2015 VETELIN KUNTA Harmaakiven asemakaavan muutos ja laajennus OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Maankäyttö-ja rakennuslain 63 :n mukaan tulee kaavoitustyöhön

Lisätiedot

Konho, UPM-Kymmene Oyj ranta-asemakaava, kaava nro 483 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS)

Konho, UPM-Kymmene Oyj ranta-asemakaava, kaava nro 483 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Konho, UPM-Kymmene Oyj ranta-asemakaava, kaava nro 483 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa esitetään suunnittelualueen sijainti sekä aluetta koskevat lähtö-

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA MYNÄMÄEN KUNTA 1.1 KATTELUKSEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS TYÖNUMERO: E27437 PÄIVÄYS: 8.1. 2015, TARK. 4.9. 2015 Sweco Ympäristö Oy MYNÄMÄEN KUNTA Katteluksen

Lisätiedot

AATILAN RANTA-ASEMAKAAVA

AATILAN RANTA-ASEMAKAAVA PÄLKÄNEEN KUNTA AATILAN RANTA-ASEMAKAAVA KOSKEE OSAA KIINTEISTÖSTÄ AATILA 635-421-12-32/2 JA KIINTEISTÖÄ RANTALÄHDE 635-421-12-35 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 09.09.2014 OSALLISTUMIS-JA ARVIOINTI-

Lisätiedot

KAUNISPÄÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS; VANHASELKÄ, KORTTELIT 153, 154 JA 255

KAUNISPÄÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS; VANHASELKÄ, KORTTELIT 153, 154 JA 255 KAUNISPÄÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS; VANHASELKÄ, KORTTELIT 153, 154 JA 255 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) Inarin kunta Tekninen osasto Pekka Junttila kaavoitusinsinööri 18.2.2015 Yleistä osallistumis-

Lisätiedot

KAIVOSVIRANOMAISEN AJANKOHTAISKATSAUS

KAIVOSVIRANOMAISEN AJANKOHTAISKATSAUS KAIVOSSEMINAARI 2014, 4-6.6.2014 OULU KAIVOSVIRANOMAISEN AJANKOHTAISKATSAUS Ossi Leinonen ylitarkastaja 2.6.2014 1 TOIMINTAYMPÄRISTÖ VUONNA 2014 MALMINETSINTÄ KAIRAUS VUONNA 2012 : 366 km KAIRAUS VUONNA

Lisätiedot

Uudenmaan liitto. Riitta Murto-Laitinen Aluesuunnittelusta vastaava johtaja. Uudenmaan liitto Nylands förbund

Uudenmaan liitto. Riitta Murto-Laitinen Aluesuunnittelusta vastaava johtaja. Uudenmaan liitto Nylands förbund 1 Uudenmaan liitto Riitta Murto-Laitinen Aluesuunnittelusta vastaava johtaja Ampumaradat ja kaavoitusprosessi CASE-metropolialue Ampumaratojen tulevaisuus seminaari, 5.3.2010 Johtaja Riitta Murto-Laitinen,

Lisätiedot

Tuulivoimahankkeen luvitus Suomessa. STY / Hankekehittäjävaliokunta

Tuulivoimahankkeen luvitus Suomessa. STY / Hankekehittäjävaliokunta Tuulivoimahankkeen luvitus Suomessa STY / Hankekehittäjävaliokunta Tuulipuiston luvittaminen PROSESSI 1: + YLEISKAAVA Tuulivoimaloita 10 tai yli PROSESSI 2: YLEISKAAVA Tuulivoimaloita 9 tai alle Suunnittelutarveratkaisu:

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 11.9.2012 tark. 15.10.2013

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 11.9.2012 tark. 15.10.2013 OAS 1 (6) 15.10.2013 Kirkonkylän asemakaavan muutos TUUSNIEMEN KUNTA KIRKONKYLÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS, KULAJOEN ALUE OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 11.9.2012 tark. 15.10.2013 MIKÄ ON OSALLISTUMIS

Lisätiedot

LEMIN KUNTA ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN REMUSENTIEN ALUEELLA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUNNITELMA

LEMIN KUNTA ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN REMUSENTIEN ALUEELLA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUNNITELMA LEMIN KUNTA ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN REMUSENTIEN ALUEELLA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUNNITELMA 4.4.2016 LEMIN KUNTA Osallistumis- ja arviointisuunnitelma I SISÄLLYSLUETTELO 1 YLEISTÄ... 1 2 SUUNNITTELUALUEEN

Lisätiedot

HE 12/2000 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

HE 12/2000 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 2/2000 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle valtion erityisrahoitusyhtiön luotto- ja takaustoiminnasta annetun lain ja 8 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi

Lisätiedot

Asuinrakennuksen ja autosuoja/varaston rakentaminen. Koko tila/määräala

Asuinrakennuksen ja autosuoja/varaston rakentaminen. Koko tila/määräala 31, YMP 10.5.2012 17:30 Suunnittelutarvepäätös kiinteistölle 535-404-8-124 Asia Hakija Asuinrakennuksen ja autosuoja/varaston rakentaminen. Nietula Matti ja Anita Poutakuja 3 B 2 37470 Vesilahti Rakennuspaikka

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA JOUTSAN KIRKONSEUDUN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELISSA 321 Kaavamuutos koskee osittain korttelin 321, tonttia nro 1 (AM). OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Maankäyttö- ja rakennuslain 63 :n mukaan, kaavaa

Lisätiedot

KAIRAUSPÄIVÄT 2012 Sopiva kairausmenetelmä oikeaan paikkaan

KAIRAUSPÄIVÄT 2012 Sopiva kairausmenetelmä oikeaan paikkaan KAIRAUSPÄIVÄT 2012 Sopiva kairausmenetelmä oikeaan paikkaan FinnMateria 2012 messujen aattona 20.11.2012 Jyväskylän Paviljonki messu- ja kongressikeskus VMY:n geologijaosto OHJELMA 08:30 09:00 Ilmottautuminen,

Lisätiedot

Pohjois-Karjala Geopark esiselvityksen tuloksia. 17.6.2013 Joensuu Kaisa-Maria Remes

Pohjois-Karjala Geopark esiselvityksen tuloksia. 17.6.2013 Joensuu Kaisa-Maria Remes Pohjois-Karjala Geopark esiselvityksen tuloksia 17.6.2013 Joensuu Kaisa-Maria Remes 1 POHJOIS-KARJALA Geologisia vahvuuksia: Aluetta ei vielä rajattu, useita mahdollisia kohteita; Arkeeinen/ proterotsooinen

Lisätiedot

PÄÄTÖS ILMOITUKSEN JOHDOSTA. Annettu julkipanon jälkeen 27.9.2012. Päätös ympäristönsuojelulain 60 :n mukaisesta meluilmoituksesta

PÄÄTÖS ILMOITUKSEN JOHDOSTA. Annettu julkipanon jälkeen 27.9.2012. Päätös ympäristönsuojelulain 60 :n mukaisesta meluilmoituksesta Lappi PÄÄTÖS ILMOITUKSEN JOHDOSTA Annettu julkipanon jälkeen 27.9.2012 LAPELY/152/07.00/2012 07.00.03 10/2012 ASIA Päätös ympäristönsuojelulain 60 :n mukaisesta meluilmoituksesta ILMOITUKSEN TEKIJÄ AA

Lisätiedot

Akm 217: ASEMAKADUN JA NIITTYKADUN ASEMAKAAVAN MUUTOS

Akm 217: ASEMAKADUN JA NIITTYKADUN ASEMAKAAVAN MUUTOS Akm 217: ASEMAKADUN JA NIITTYKADUN ASEMAKAAVAN MUUTOS Raahen kaupungin 16.kaupunginosan korttelin 64 tontteja 32, 39, 40, 41, 42 ja 43 sekä korttelin 62 tontteja 38 ja 52 koskeva asemakaavan muutos. OSALLISTUMIS-

Lisätiedot

Asemakaavan muutos (2304) Visatie 16-18

Asemakaavan muutos (2304) Visatie 16-18 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1(7) Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) (MRL 63 ) Maankäyttöpalvelut 11.12.2014, päivitetty 1.6.2015 Asemakaavan muutos (2304) Visatie 16-18 Aloite Asemakaavan

Lisätiedot

Kaivosteknillinen ryhmä Paavo Eerola

Kaivosteknillinen ryhmä Paavo Eerola Kaivosteknillinen ryhmä Paavo Eerola A P A J A L A H D E N K U L T A E S I I N T Y M A N K A N N A T T A V U U S T A R K A S T E L U JAKELU KM-ryhmä: Tanila/OKHI, Pihko/OK, Erkkila/OK~ OKME: Rouhunkoski,

Lisätiedot

- Hyvän suunnittelun avulla voidaan lisäksi vaalia maaseutuympäristön vetovoimatekijöitä: maisemaa, luontoa ja perinteistä rakentamistapaa.

- Hyvän suunnittelun avulla voidaan lisäksi vaalia maaseutuympäristön vetovoimatekijöitä: maisemaa, luontoa ja perinteistä rakentamistapaa. Lapin 25. kylätoimintapäivät 12. 13.10.2013 Levi, Hotelli Hullu Poro - Rakentamalla jo olemassa oleviin kyliin ja niiden yhteyteen helpotetaan palvelujen ja teknisten järjestelmien tehokasta ja edullista

Lisätiedot

ETELÄINEN RANTATIE ASEMAKAAVAN MUUTOS. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

ETELÄINEN RANTATIE ASEMAKAAVAN MUUTOS. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma ETELÄINEN RANTATIE OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ETELÄINEN RANTATIE ASEMAKAAVAN MUUTOS Osallistumis- ja arviointisuunnitelma OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa

Lisätiedot

KIVINIEMI KIVINIEMEN PUISTON OSA, ASEMAKAAVAN MUUTOS

KIVINIEMI KIVINIEMEN PUISTON OSA, ASEMAKAAVAN MUUTOS Liite / Ymp.ltk 16.12.2014 / KIVINIEMI KIVINIEMEN PUISTON OSA, ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 16.12.2014 IKAALISTEN KAUPUNKI Kaavoitus- ja mittaustoimi 2014 1. SUUNNITTELUALUE

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Harju-Härkälä 2:n asemakaava 1(1) Kohde ja suunnittelualue Kaavoitettava alue sijaitsee Someron Harjun kaupunginosassa Paimionjoen ja Härkäläntien eteläpuolella noin 1 kilometri keskustasta etelään. Alueen

Lisätiedot

KAAVJAOS 10 Kaavoitusjaosto 18.1.2012 Valmistelija: kaavoitusarkkitehti Johanna Horelli johanna.horelli (at) sipoo.fi

KAAVJAOS 10 Kaavoitusjaosto 18.1.2012 Valmistelija: kaavoitusarkkitehti Johanna Horelli johanna.horelli (at) sipoo.fi Valtuusto 9 07.04.2014 9 S 23 Söderkullan asemakaavan eteläosan kumoaminen, ehdotus 324/10.02.03/2013 KAAVJAOS 10 Kaavoitusjaosto 18.1.2012 Valmistelija: kaavoitusarkkitehti Johanna Horelli johanna.horelli

Lisätiedot