Globe Hope parantaa maailmaa vaatteilla

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Globe Hope parantaa maailmaa vaatteilla"

Transkriptio

1 TURUN KAUPPAKORKEAKOULUN TIEDOTUSLEHTI 2 /2007 Globe Hope parantaa maailmaa vaatteilla Kansanedustaja Anne-Mari Virolainen: Turussa erinomaiset lähtökohdat innovatiiviselle yliopistolle

2 P ÄÄKIRJOITUS S ISÄLTÖ 2 /2007 Turun kauppakorkeakoulun tiedotuslehti Yhdessä toimien saamme lisää voimia Keväällä 2006 opetusministeriö pyysi yliopistoja esittämään elokuun loppuun mennessä rakenteelliseen kehittämiseen liittyviä hanke-esityksiä. Turun yliopisto ja Turun kauppakorkeakoulu laativat suunnitelman yhteisen yliopistokonsortion muodostamisesta. Esitetyistä suunnitelmista ministeriö nimesi kolme niin sanottua valtakunnallista kärkihanketta, jotka ovat metropoliseudun huippuyliopistohanke, Turun konsortiohanke sekä Itä-Suomen liittoyliopistohanke. Turun konsortion päämääränä on kahden menestyvän yliopiston toimintaedellytysten vahvistaminen. Strategisena tavoitteena on muodostaa molempien yliopistojen profiilien mukaiseen työnjakoon perustuva kansainvälisesti tunnettu tutkimuksen ja korkeakoulutuksen keskittymä, jonka vahvuuksina ovat korkeatasoinen tieteellinen tutkimus, liiketoimintaosaaminen sekä tutkimusideoiden hyödyntäminen ja kaupallistaminen. Konsortio ylläpitää ja edistää samalla koko maan ja alueen hyvinvointia, talouskasvua, monipuolisia opiskelumahdollisuuksia ja kulttuurielämää. Lähtökohtana on, että turkulaisten yliopistojen ja tutkimuslaitosten muodostama tiedeyhteisö on pääkaupunkiseudun rinnalla toinen kansainvälisesti tunnettu huippututkimuksen ja vetovoimaisen yliopistokoulutuksen alue Suomessa. Kehittämisen tavoitteena on luoda Turun yliopiston ja Turun kauppakorkeakoulun yhteistyön ja keskinäisen työnjaon avulla tie- depohjaltaan entistä vahvempi tutkimuskeskittymä. Turun yliopiston vahvaa ja monipuolista perustutkimusta vahvistetaan kauppakorkeakoulun liiketoimintaosaamisella. Yhteistyötä lisätään nykyisten vahvuuksien alueella ja etsitään tieteiden välimaastosta uusia monitieteellisiä tutkimusalueita. Opetustarjontaa monipuolistetaan, opiskelijoiden liikkuvuutta lisätään ja koulutuksen kansainvälisyyttä vahvennetaan. Tutkimuksen ja koulutuksen kehittämisessä toimitaan yhteistyössä Åbo Akademin kanssa. Konsortion avulla on mahdollista turvata mukana olevien yliopistojen kilpailukyky sekä hyvä taloudellinen ja toiminnallinen kehitys tilanteessa, jossa yliopistojen välinen kilpailu kiristyy. Yhdessä toimien voidaan yhdistää suuruuden antama voima pienuuden joustavuuteen. Lähtökohtana on sekä konsortiossa että suunnitteilla olevassa uudenlaisessa yliopistossa yksikköjen hyvin laaja taloudellinen ja toiminnallinen vapaus, mutta myös vastuu omasta toiminnastaan. Esimerkiksi Turun kauppakorkeakoulun nimi, profiili ja yritysläheinen toimintamalli säilyvät nykyisellään, mutta toimintaedellytykset paranevat. Tapio Reponen Rehtori Turun kauppakorkeakoulu Keijo Virtanen Rehtori Turun yliopisto Pääkirjoitus Yhdessä toimien saamme lisää voimia... 2 Henkilöt Seija Lukkala: Globe Hope parantaa maailmaa vaatteilla... 4 Anne-Mari Virolainen: Turussa erinomaiset lähtökohdat innovatiiviselle yliopistolle... 8 Birgitta Sandberg: Tuotekehityksen asiakaslähtöisyys luo pohjan menestykselle...12 Neoxen Systems Oy:n toimitusjohtaja Kari Tervo kiihdytyskaistalla...14 Artikkelit Innovatiivista vuorovaikutusta... 7 Opiskelijaryhmästä välittyy tekemisen ilo...10 Enemmän aikaa lapselle...16 Vuorovaikutus synnyttää uutta...20 Liiketoimintaosaamista innostavasti...24 Tietotekninen silta 12 Innovaatioyritysten on osallistuttava aktiivisesti tuotteidensa markkinointiin. Birgitta Sandbergin mukaan Exelin kävelysauvat on esimerkki onnistuneesta tuotelanseerauksesta. Julkaisija: Turun kauppakorkeakoulu Rehtorinpellonkatu Turku Päätoimittaja: Tuija Alihaanperä p. (02) Toimitusneuvosto: Tapio Reponen, TuKKK Pasi Malinen, TuKKK Leila Hurmerinta-Peltomäki, TuKKK Jussi Matikainen, TuKKK Jaana Villisi, TuKKK Tuija Alihaanperä, TuKKK Mikko Grönman, Jokiranta Oy Leena Hulsi, Jokiranta Oy Taitto: Tuuli Holopainen Viestintätoimisto Jokiranta Oy Kannen kuvat: Esko Keski-Oja kauppakorkeakoulun ja yliopiston välille...24 Tanssii Merkuriuksen kanssa...30 Palstat Vieraskynä...19 Julkaisuja...22 Lyhyesti...25 Valmistuneita...25 Väitöksiä...28 Tapahtumia Luovuus on tekemistä, ja innovaatiot syntyvät, kun eri alojen osaajat ja näkemykset törmäävät. Painatus: Esa Print Oy Painosmäärä: 4000 kpl ISSN Tilaukset, osoitteenmuutokset ja palautteet: p. (02) / Jaana Villisi Tapio Reponen Keijo Virtanen 2 3

3 GLOBE HOPE parantaa maailmaa vaatteilla Nummelassa toimiva yritys nimeltä Globe Hope on osoittanut, että maailmanparantamisesta voi tehdä tuloksellista liiketoimintaa. Kierrätysmateriaalista trendivaatteita valmistavan yrityksen toiminta on eettistä, esteettistä, ekologista ja kannattavaa. Teksti: Leena Hulsi Kuvat: Esko Keski-Oja Vaatesuunnittelija Seija Lukkala kyllästyi kuusi vuotta sitten loputtomaan materiamäärän kasvattamiseen ja ryhtyi analysoimaan omaa rooliaan kuluttamisen oravanpyörässä. Opiskelin Taideteollisen korkeakoulun täydennyskoulutuksessa havahtuessani siihen tosiasiaan, että olen tahtomattani mukana kulutusrumbassa omaa ammattia harjoittaessani. Tuolloin aloin tosissani miettiä tapaa, jolla voisin harjoittaa omaa osaamistani mahdollisimman hyvällä omallatunnolla, Seija Lukkala kertaa yrityksensä syntyvaiheita. Jonkin ajan pohtimisen jälkeen Lukkalalle valkeni, että materiaalivirrat voidaan ottaa uudelleen käyttöön, jos kierrätysmateriaalista tehdään trendikkäitä design-vaatteita. Kierrätettävälle materiaalille tarjoutuu mahdollisuus toiseen elämään, jos siitä suunnitellaan vastustamattomia ja mielenkiintoisia lopputuotteita. Vaatteiden pitää olla oivaltavia, hauskoja, leikkisiä, trendikkäitä ja korkealaatuisia. Tuotteista on tehtävä haluttuja ainakin siinä tapauksessa, että tekeminen halutaan muuttaa liiketoiminnaksi, Lukkala huomauttaa. Naton makuupusseista valmistuu käsilaukkuja naisille. Ideasta yritykseksi Vuonna 2003 Lukkalan ideasta kehkeytyi Globe Hope -niminen yritys, jonka synnytykseen kului aikaa noin vuosi ja kolme kuukautta. Yrityksen käynnistämisen teki haasteelliseksi se, että vastaavanlaista toimintaa ei löytynyt muualta. Ei ollut mitään valmista formaattia, jota olisi voinut lähteä toteuttamaan. Kokeneena yrittäjänä en tahtonut uskoa todeksi, kun Arabus-yrityshautomossa sanottiin, että uuden liiketoiminnan käynnistämiseen kuluu aikaa keskimäärin vuodesta kahteen, parikymmentä vuotta vaatetusalan yrittäjänä toiminut Lukkala sanoo. Kaikki piti selvittää ja kokeilla itse. Perusteellinen esityö kesti yllättävän kauan, mutta se oli hedelmällistä. Siinä vaiheessa kun yritys vihdoin perustettiin, tiesi tarkalleen, mitä ryhtyy tekemään, Lukkala lisää. Ennen varsinaisen yritystoiminnan käynnistymistä Lukkala kumppaneineen tutki tarkoin markkinoita, selvitti materiaalien hankintamahdollisuuksia, kartoitti jälleenmyyjiä ja otti selvää kuluttajien reaktioista. Liiketoimintasuunnitelman lisäksi laadimme rahoitus- ja kannattavuuslaskelmat. Tekesiltä saimme esiselvitysrahaa, joka oli tarkoitettu ideamalliston luomiseen ja tuotannossa tarvittavan tekniikan kehittämiseen. Oleellista oli myös selvittää, onko kierrätysmateriaaleista valmistettavien vaatteiden teollinen tuotanto ylipäätään kannattavaa, Lukkala kertoo. Ensimmäinen ideamallisto valmistui noin kahdeksan kuukauden kuluttua liikeidean syntymisestä. Lähdimme malliston kanssa Vatevan messuille ja herätimme kuluttajissa positiivista hämmennystä ja kollegojen keskuudessa ihmetystä. Kaiken kaikkiaan messut menivät hyvin, sillä löysimme tuotteillemme heti japanilaisen maahantuojan. Lehdistötiedotteet poikivat runsaasti myönteistä julkisuutta, ja siitä tämä kaikki sitten lähti. Kevätmallisto armeijan lumipuvuista Globe Hope löysi toiminnalleen sopivat tilat yrityshautomosta, Lukkalan kotiseudulta Nummelasta. Yritys koetaan onneksi niin kiinnostavaksi, että olemme saaneet tänne hyviä tekijöitä, vaikka Helsingistä onkin huomattavasti pidempi matka Nummelaan kuin täältä Otamme materiaalivirrat uudelleen käyttöön tekemällä kierrätysmateriaalista trendikkäitä design-vaatteita. Tuotteista on tehtävä haluttuja, jos tekeminen halutaan muuttaa liiketoiminnaksi, Globe Hopen toimitusjohtaja Seija Lukkala sanoo. Helsinkiin, Lukkala naurahtaa. Nummelaan on keskitetty tuotteiden suunnittelu, mallituotanto ja markkinointi, varsinainen sarjatuotanto on ulkoistettu yhdeksälle alihankkijalle. Raaka-aineet tuotantoon saadaan pääasiassa armeijoilta ja sairaaloista. Lisäksi hyödynnetään vaateteollisuuden ylijäämiä sekä jonkin verran kotitalouksien kierrätystuotteita. Huolellisesti suunniteltuja trendituotteita on valmistettu muun muassa Ruotsin armeijan hylkäämistä univormuista, laskuvarjoista, Naton vanhoista makuupusseista, leikkaussalien liinavaatteista ja niin edelleen. Ensi keväänä tuomme markkinoille armeijan lumipuvuista valmistetun malliston. Jokaisen tuotteen takana on yksilöllinen tarina, minkä vuoksi ne ovat käyttäjilleen arvokkaampia kuin metritavarasta valmistetut, Lukkala uskoo. Lukkalan mukaan yrityksen tuotteille asetetut laatuvaatimukset ovat tiukemmat kuin tavanomaisessa vaateteollisuudessa. Tuotteen täytyy olla jopa parempi kuin uudesta materiaalista valmistetun. Laatuvaatimukset materiaalien suhteen ovat meillä kovat, koska vaatteemme joutuvat ostajan silmissä paljon tarkempaan syyniin kuin tavalliset tuotteet. Ja tämä on pelkästään hyvä asia. Kuluttajilla on liian usein asenne, jonka mukaan edullinen tavara saa olla huonoa, koska ensi kuussa voidaan ostaa tilalle uusi. Näin annetaan valtaa huonoudelle, mikä on ympäristön ja kestävän kehityksen kannalta mieletöntä. Pitäisi päinvastoin kuluttaa vähemmän ja parempaa, jotta tarve uuden ostamiseen vähenee. Kuluttajat yhä ympäristötietoisempia Toisaalta otsikoissa näkyvät uhkakuvat ilmastonmuutoksen seurauksista ovat herättäneet ihmiset tarkistamaan omia kulutustottumuksiaan, mikä näkyy myös Globe Hopen tuotteiden kysynnässä. 4 5

4 Globe Hopen jokaisella vaatemallistolla on teema, jolla pureudutaan pintaa syvemmälle yhteiskunnallisiin aiheisiin. Osa tämän kesän vesimalliston tuotosta suunnataan tansanialaiselle kaivoprojektille. Neljä vuotta sitten tehdyn kuluttajatutkimuksen mukaan tuotteemme kiinnosti eniten yliopisto-opiskelijoita ja tiedostavia nuoria aikuisia. Nyt olisi mielenkiintoista tehdä sama tutkimus uudestaan. Asiakaskuntamme on kasvanut, mutta uskon sen samalla myös laajentuneen, Lukkala arvioi. Lukkalan mukaan yhä useampi haluaa ottaa valinnoillaan kantaa ympäristön puolesta, mutta harvempi haluaa luopua tyylistään tai mieltymyksestään kauniisiin vaatteisiin. Eikä pidäkään luopua, esteettisyys on ihmisille tärkeää. Me pyrimme valmistamaan tuotteita, joiden kohdalla edellä mainittua ristiriitaa ei synny. Vaatteidemme on lunastettava paikkansa normaaleilla argumenteilla, ympäristöystävällisyys ei yksin riitä. Ekologisuus vaikuttaa yhä enenevässä määrin ostopäätökseen, jos valittavana on kaksi muuten vastaavanlaista tuotetta, mutta ainoa ostokriteeri se on harvalle. Ekologisuuden ja eettisyyden merkitys kasvaa myös yrityksissä, joissa ekologisuudesta on tullut kilpailuvaltti. Viime vuosikymmenellä ympäristöystävälliset arvot kirjattiin mappiin ja mapit siirrettiin hyllyyn pölyttymään. Nyt ne on haettu esille ja ryhdytty miettimään, miten arvot voitaisiin käytännössä toteuttaa. Kierrätysmateriaalista valmistetut liikelahjat käyvät nyt hyvin kaupaksi. Niiden välityksellä yritys rakentaa vihreää imagoa uskottavammin kuin pelkillä selityksillä. Globe Hopen tuotteet ovat herättäneet kiinnostusta myös muualla maailmassa. Tuotannosta noin 35 prosenttia menee vientiin, lähinnä Japaniin ja Keski-Eurooppaan. Olemme olleet mukana EU:n Gateway to Japan -ohjelmassa, joka auttoi muun muassa markkinoinnissa ja verkostojen luomisessa. Tänään saimme tietää, että amerikkalainen vaateketju ottaa myyntiin tuotteitamme, joten päänavaus on tehty nyt myös Yhdysvaltojen markkinoille, Lukkala iloitsee. Vaatteiden alla ylevät aatteet Paperilla voi näyttää pahalta, mutta meillä on ideologia ja todellinen halu parantaa maailmaa. Se on oikeastaan koko liiketoiminnan lähtökohta. Emme tee pelkästään ekologisia vaatteita, vaan haluamme myös osallistua yhteiskunnalliseen keskusteluun ja olla mukana vaikuttamassa. Me emme heristä sormea, vaan haluamme herättää ihmiset ajattelemaan hauskalla tavalla, Lukkala sanoo. Globe Hopen jokaisella mallistolla on teema, jolla pureudutaan pintaa syvemmälle erilaisiin aihepiireihin. Viime talven mallisto kiinnitti kuluttajien huomiota lähiruokaan, ruuan puhtauteen, ruuan tekemiseen ja yhdessä olemiseen. Vaatemallistoa esittelevässä Globe Hope Cook Book esitteessä vaatteet ja viestit yhdistyivät tyylikkäästi ja hauskasti toisiinsa. Tämän kesän malliston teemana on puhdas vesi. Osa vesimalliston tuotosta suunnataan tansanialaiselle kaivoprojektille. Lukkalan mukaan ihmisillä on nyt valmius tiedostavaan kuluttamiseen, joten heille pitäisi tarjota siihen myös mahdollisuus. Ratkaisuksi hän ehdottaa kestävän kehityksen kauppakeskus -konseptia. Pilottihanketta on suunniteltu Helsinkiin jo jonkin aikaa. Projekti etenee, mutta lopullisia päätöksiä odotellaan yhä. Kauppakeskuksesta kuluttajat löytäisivät kaiken tarvitsemansa eettisesti ja ekologisesti tuotettuna. Ei ihmisillä ole aikaa juosta etsimässä tavaroita paikasta toiseen, joten keskittäminen olisi kaikin puolin järkevää. Kaiken kuluttamisen ei tarvitse olla materiaa, joten kauppakeskus voisi tarjota kaupunkilaisille myös hyvinvointipalveluita, kulttuuria ja yhteisiä oleskelutiloja, Lukkala visioi. Innovatiivista vuorovaikutusta Avokonttoreilla ja lasiarkkitehtuurilla halutaan edistää ihmisten välistä kanssakäymistä, luovuutta, innovatiivisuutta ja oppimista. Teksti: Tuija Alihaanperä Kuva: Robert Seger Yritysten toimitiloja ja artefakteja tutkineen, Turun kauppakorkeakoulussa työskentelevän yliassistentti Anni Paalumäen mielestä avokonttorien suunnittelussa ei useinkaan ole sovitettu yhteen työtiloja ja ihmisten työtä. Varsin usein lähdetään siitä, että ihmisten ja töiden pitää mukautua tilaan eikä päinvastoin. Suunnittelussa ei silloin huomioida, mitä toimitilassa työskentelevät ihmiset tekevät työssään. Mutta juuri sen tulisi mielestäni olla suunnittelun lähtökohtana, Paalumäki toteaa. Paalumäen omana lähtökohtana vuonna 2004 julkaistussa väitöskirjassa Keltaisella johdetut. Artefaktit, johtaminen ja organisaation kulttuurinen identiteetti oli, että ihminen ja työympäristö ovat vuorovaikutuksessa keskenään. Ihminen muokkaa mielellään työtilaansa omannäköisekseen. Mutta fyysiset puitteet eivät ole vain kulissi vaan ne, kuten ympärillä olevat materiaalit ja esineet, osallistuvat konkreettisesti työn tekemiseen. Paalumäen tutkimus oli tapauskuvaus SOL Palvelut Oy:stä. Näkyä saa muttei kuulua Innovatiivisuuden lisäämiseksi uusiin toimistorakennuksiin pyritään rakentamaan paikkoja kohtaamisille, purkamaan esteitä reviirien syntymiselle ja tekemään tila esteettisesti mielenkiintoiseksi ja virikkeelliseksi. Tilasuunnittelussa pyritään myös häivyttämään tauko- ja työtilojen välistä eroa, jotta esteet työn ja ei-työn välillä poistuisivat. Innovatiivisuutta tavoiteltaessa ihmisille pitäisi tarjota mahdollisuus parhaaseen mahdolliseen suoritukseen heidän omilla ehdoillaan. Siksi myös työympäristön pitäisi olla sellainen, että siihen voidaan päästä, Paalumäki sanoo. Kyselytutkimuksen mukaan monet ih- Anni Paalumäki miset arvostavat sitä, että näkymä omalta työpisteeltä on avoin ja esteetön. Muiden ihmisten näkeminen koetaan innostavana, mutta kuulemista sen sijaan ei. Tärkeänä pidettiin myös työn jatkuvuutta: työpaperit pitää voida jättää paikoilleen pöydälle ja jatkaa työtä seuraavana päivänä siitä, mihin se jäi edellisenä päivänä. Parhaassa tapauksessa työntekijät pääsevät mukaan uuden toimitilan suunnitteluun. Yhteistyön on oltava todellista. Vaarana nimittäin on, että yhdessä ideoinnin lopputuloksia ei käytetäkään hyväksi. Pahimmassa tapauksessa on jo alun perin päätetty, millainen toimitila tehdään, ja työntekijöitä osallistutetaan prosessiin ikään kuin silmänlumeeksi. Se on turhauttavaa, Paalumäki korostaa. Haasteita esimiehille Avokonttori asettaa haasteita myös johtamiselle. Esimies esimerkkinä, niin hyvässä kuin pahassa, korostuu. Jos esimies on sinut roolissaan, avokonttori tarjoaa hyvän mahdollisuuden toteuttaa esimiestehtävää ja jopa tukee johtamista. Yhtenä johtamisen haasteena Paalumäki näkee myös innovatiivisen työympäristön rakentamisen. Aistimme tottuvat varsin helposti huonoonkin työtilaan ja alamme pitää sitä tavanomaisena tai arkipäiväisenä. Haasteena on rakentaa sellaisia innovatiivisia ympäristöjä, joita ihmiset alkavat pitää normaalina. Sitä kautta ihmiset tottuvat ehkä myös avokonttoreihin ja pitävät niitä kotoisina. Ehkä jossain vaiheessa tulevaisuudessa avokonttorikin tuntuu normaalilta tavalta tehdä työtä. Olisi mielenkiintoista tutkia, mitä odotuksia nykynuorilla on tulevaisuuden työtiloista, Anni Paalumäki toteaa. 6 7

5 Turussa erinomaiset lähtökohdat Positiivista pörinää TIP on tapa tehdä yhdessä töitä. Kaikilla toimijoilla on yhteinen tahtotila viedä turinnovatiiviselle yliopistolle Hihat heilumaan on Anne-Mari Virolaisen motto. Nyt Virolaisen hihat heiluvat eduskunnassa, jossa tuore kansanedustaja pitää kynsin ja hampain Varsinais-Suomen puolia. Työnteon kannattavuus ja yritysten hyvät toimintaedellytykset ovat työn tärkeimmät otsikot. Lähellä ovat myös korkeakoulupolitiikka sekä yritysten ja tutkimuksen yhteistyö. Teksti: Mikko Grönman Kuvat: Esko Keski-Oja Anne-Mari Virolainen valmistui kauppatieteiden maisteriksi Turun kauppakorkeakoulusta vuonna Sen jälkeen hän on toiminut markkinoinnin ja viestinnän asiantuntija- ja johtotehtävissä, muun muassa Telian ja Soneran palveluksessa. Kansanedustajaksi hän lähti ICT-Turun markkinointipäällikön tehtävästä. Turku Science Park ja ICT-Turku ovat mielestäni onnistuneet suhteellisen hyvin siinä tehtävässä, mitä varten ne on aikanaan luotu eli yritystoiminnan ja tutkimuksen verkottamisessa. Yliopistot ja ammattikorkeakoulu tekevät Varsinais-Suomessa aitoa yhteistyötä, joka hyödyntää molempia osapuolia. Lähtökohdat entistäkin paremmalle yhteistyölle ovat Turun alueella erinomaiset, kansanedustaja (Kok.) Anne-Mari Virolainen alustaa. Hyvät lähtökohdat tarkoittavat käytännössä sitä, että rakenteet, ihmiset ja toiminnat ovat jo olemassa, kun puhutaan yliopiston ja yritysmaailman yhteisestä suunnasta. Virolainen on ollut Turku Science Parkin edustajana rakentamassa Tippiä eli Turku Innovation Platformia (TIP) jo kauan ennen keskusteluja yliopistojen ja korkeakoulun konsortiosta. TIP onkin tavallaan turkulainen versio innovaatioyliopistosta, kevyt ja edullinen yhteistoimintaverkosto, jonka painopisteenä on innovaatioiden luominen ja kehittäminen eikä pelkästään teknologian kaupallistaminen. Tavoitteena on, että Varsinais-Suomen alueen tutkimuksesta syntyisi maailmanluokan yritystoimintaa ja kasvuyrityksiä. kulaista osaamista eteenpäin. Yliopistoista on mukana erinomaisia ihmisiä, joilla on hyvät kansainväliset verkostot ja aito halu tehdä yhteistyötä. Yrittäjyys ja yritykset ovat merkittävässä asemassa tässä kuviossa, joten lähtökohdat innovatiiviselle yliopistolle ovat erinomaiset. Virolainen sanoo havainneensa viimeisten parin vuoden aikana huomattavasti enemmän pörinää asian ympärillä. Uusi tapa ajatella ja innovaatiot ovat Suomen kilpailukyvyn kannalta aivan oleellisia asioita. Erilaisten, osaavien ihmisten yhteen saattaminen ja vääränlaisen keskinäisen kilpailun unohtaminen ovat väylä luovaan ajatteluun ja uusiin asioihin. Eritaustaisten osaajien yhteentörmäyksessä Turku voi hyötyä myös pienuudesta. Turussa yliopisto ja kauppakorkeakoulu muodostavat varsin kompaktin alueen, jonka kävelee vähän korkeammissakin koroissa, Virolainen hymyilee. Työnteko kannattavaksi Virolainen on jo kotikasvatuksessa sisäistänyt umpiluterilaisen käsityksen työn merkityksestä. Työ on tärkeää, ja kaiken työn pitää Virolaisen mukaan olla kannattavaa. Kannattavuudella en tarkoita pelkästään rahallista arvoa. Uusi hallitusohjelmakin lähtee siitä, että niin sanottuja kannustinloukkuja puretaan. Haluan olla edistämässä ajatusta, jonka mukaan jokainen suomalainen kokisi työn tekemisen arvokkaaksi ja haluaisi tehdä töitä. Kansanedustajana Virolainen ajaa oman maakuntansa etujen mukaisesti myös yrittäjän asemaa. Tulevaisuus, kasvu ja työpaikat ovat Suomessa pk-yritysten varassa. Näille yrityksille pitää taata mahdollisimman hyvät edellytykset toimia sekä Suomessa että maailmalla. Yrittäjyys ja suomalainen omistajuus ovat asioita, joiden eteen tulen tekemään paljon työtä. Virolainen on työskennellyt Suomen perheyritysten liitossa. Hänellä on käytännön avaama näkökulma siihen, mitä suomalainen omistajuus tarkoittaa. Kyllä yrittäjät kokevat ja kantavat vastuunsa työntekijöistä. Tuotannon siirtämiset ja irtisanomiset koskevat usein suuria, kansainvälisiä yksiköitä, mutta suomalaisomisteiset perheyritykset tekevät päätöksiä myös Positiivista pörinää ja liikehdintää, sellaista aitoa yhdessä tekemisen meininkiä, mikä lupaa hyvää. Uusi tapa ajatella ja innovaatiot ovat Suomen kilpailukyvyn kannalta aivan oleellisia asioita. muun kuin taloudellisen tuloksen pohjalta. Ne kokevat suurta vastuuta työntekijöistään. Äärest suora Virolainen on edennyt hihat heiluen politiikan saralla. Kunnallisvaalit vuonna 2004 osoittivat, että äärest suora ja kova työ tuottavat tulosta: kunnallisvaalien ääniharava istui suoraan valtuuston puheenjohtajaksi. Eduskuntavaaleissa ensikertalainen keräsi lähes ääntä, mikä oli kovassa kilpailussa yllättävän kova suoritus ääntä lähdettiin tavoittelemaan. Tällaista menestystä en osannut odottaa. Vaalityö oli kokonaisuudessaan valtava urak- ka. Sen jälkeen olin neljä päivää hengittämättä, ja sitten alkoi eduskuntatyö. Lähtö oli niin sanotusti lentävä. Ensimmäisen kuukauden ajan, ja vielä pitkään tästä eteenpäinkin, aikani on kulunut varsinaisen työni lisäksi myös erilaisten kurssien, koulutusten ja perehtymisen parissa. Paljon on vielä opittavaa ja omaksuttavaa, mutta myös tahtoa ja mielenkiintoa riittää. Tähänastiset kokemukset ovat olleet pelkästään positiivisia. Presidentti Tarja Halosen tarjoama iltapala Mäntyniemessä, eduskunnan 100-vuotisjuhla sekä uusi asunto Ullanlinnassa ovat osaltaan pitäneet tuoreen kansanedustajan mielenkiintoa yllä. Tärkeämpää kuitenkin on ollut valiokuntatyö, ja Virolainen tekee sitä juuri niissä foorumeissa joihin halusikin. Virolainen kuuluu varsinaisena jäsenenä liikenne- ja viestintävaliokuntaan ja tulevaisuusvaliokuntaan sekä varajäsenenä talousja ympäristövaliokuntiin. Viestintään liittyvä digitalisoituminen herättää suuria tunteita ja keskusteluja. Tulevaisuusvaliokunnassa puolestaan tehdään työtä, jossa arvioidaan tulevaisuuden kehitystekijöitä ja -malleja sekä teknologiakehityksen yhteiskunnallisia vaikutuksia. Ensimmäisen puheensa eduskunnan täysistunnossa Virolainen piti Pohjoismaiden neuvoston toiminnasta ja tulevaisuuden näkymistä. Virolainen on Pohjoismaiden neuvoston Suomen valtuuskunnan jäsen. Tein ensimmäisen ulkomaanmatkani kansanedustajana Kööpenhaminassa pidettyyn Pohjoismaiden neuvoston puheenjohtajiston ja valiokuntien kokoukseen. Keskustelunaiheet keskittyivät Itämeren tilan parantamiseen, rajaesteiden poistamiseen ja lähialueyhteistyön lisäämiseen, Venäjä mukaan lukien. Hyvät ja suorat yhteydet Turun akateemiseen maailmaan ovat kansanedustajalle arvokkaita. Kanava kauppakorkeakoulun yhteiskunnalliseen vaikuttavuuteen on suora. Minulla on tietoa tiedosta eli tiedän, keneen kannattaa ottaa yhteyttä missäkin kysymyksessä. Turussa yliopisto ja kauppakorkeakoulu muodostavat varsin kompaktin alueen, jonka kävelee vähän korkeammissakin koroissa, Virolainen sanoo. 8 9

6 Yrityskehityslaboratorion pilottivaihe takana Opiskelijaryhmästä välittyy tekemisen ilo Tarvitaan tutkija ja tutkijan tekemä keksintö. Otetaan mukaan joukko motivoituneita liiketaloustieteiden opiskelijoita. Tuloksena tutkija saa kunnollisen liiketoimintasuunnitelman ja opiskelijat mittaamattoman arvokasta kokemusta. Teksti: Jussi Matikainen Kuva: Robert Seger Aluksi olimme neljä isoa kysymysmerkkiä. Istuimme, kuuntelimme ja yritimme näyttää fiksuilta, opiskelija Miia Grenman hymyilee. Hän muistelee alkuvuotta, jolloin yrityskehityslaboratorion pilottikurssi käynnistyi. Tuolloin Turun yliopiston tutkija Harri Härmä esitteli neljälle Turun kauppakorkeakoulun opiskelijalle keksintönsä, bioanalyyttisen mittausmenetelmän epäpuhtauksien havaitsemiseen ympäristössä ja teollisissa prosesseissa. Vähitellen opiskelijat pääsivät jyvälle keksinnöstä ja aloittivat kevään mittaisen projektinsa, liiketoimintasuunnitelman laatimisen. Markkinointia pääaineenaan opiskelevan Grenmanin lisäksi ryhmään kuuluvat kansainvälistä liiketoimintaa opiskelevat Mika Laiho ja Elias Tammela sekä laskentatoimen pääaineopiskelija Tomi Keskinen. Kukin opiskelijoista on opintojensa syventävässä vaiheessa. Sopivan hullu idea Opiskelijaryhmästä aistii nopeasti, että ryhmän sisäinen kemia toimii erinomaisesti. Yksi jatkaa puhetta siitä, mihin toinen jää. Työtunteja ei ole laskettu, kun liiketoimintasuunnitelmaa on kevään mittaan työstetty. Konsepti on mielestäni hurja. Otetaan yliopistolta tutkija ja laitetaan kauppatieteiden opiskelijat työstämään hänen ideaansa. Se vaatii tutkijalta ennakkoluulottomuutta, Mika Laiho muistuttaa. Tutkija Harri Härmä saa ryhmältä kiitos- Huippujoukkue. Elias Tammela, Mika Laiho, Miia Grenman ja Tomi Keskinen. ta siitä, kuinka hyvin kaikki on toiminut. Harrilla oli realistiset peruslähtökohdat. Hän on ollut hyvin sitoutunut projektiin, opiskelijat sanovat. Kokonaisuus hahmottuu Opiskelijoiden monipuolinen osaaminen on ollut ryhmän valtti. On yllättävää, kuinka paljon pääaine vaikuttaa osaamisalueisiin. Vaikka meistä jokainen valmistuu kauppatieteiden maisteriksi, on meillä selkeästi omat erikoisosaamisalueemme, Miia Grenman pohtii. Hyvää liiketoimintasuunnitelmaa on mahdoton tehdä palasissa. Jokaista tekstiä onkin työstetty porukalla paremmaksi ja opiskelijaryhmä on tavannut viikoittain. Kurssi on auttanut opiskelijoita oman opintouran hahmottamisessa kokonaisuudeksi, jossa jokaisella käydyllä kurssilla on tarkoituksensa. Myös liiketoiminnan kokonaisuus on avautunut uudella tavalla. Liiketoiminnan kaikkien puolten näkeminen samassa projektissa on ollut antoisaa. Kurssin myötä on nähnyt, kuinka bisneksessä kaikki vaikuttaa kaikkeen, Tomi Keskinen tiivistää. Näin opiskelun loppuvaiheessa jo tiedämme todella paljon. Halu päästä soveltamaan asioita käytäntöön on kova. Siinä mielessä kurssi on ollut erinomainen mahdollisuus, Elias Tammela jatkaa. Matka jatkuu? Kurssin sivujuonteena Härmän ja opiskelijoiden muodostama joukkue on kevään mittaan osallistunut Venture Cup -liiketoimintasuunnitelmakilpailun kakkos- ja kolmosvaiheeseen. Asiantuntijat ovat arvioineet yrityskehityslaboratoriossa kirjoitetun liiketoimintasuunnitelman erinomaiseksi. Venture Cupin toisessa vaiheessa se sai alueellisen kunniamaininnan ja kolmannessa vaiheessa pääsi valtakunnan kymmenen parhaan työn joukkoon. Ryhmä osallistuu myös saksalaiseen Science 4 You -liiketoimintasuunnitelmakilpailuun. Kurssille lähtiessäni minuun vetosi siihen liittynyt epävarmuus. Ei yhtään voinut tietää, mihin kaikki johtaisi, Mika Laiho sanoo. Käsikirjoitus on yhä avoin: kurssi on ohi, mutta opiskelijoiden ja Härmän yhteistyö jatkuu. Pilottivaiheen kokemusten perusteella keväällä 2008 täydellä höyryllä käynnistyvältä yrityskehityslaboratoriolta voi odottaa todella paljon. Vauhtia kaupallistamisprosessin alkuvaiheeseen Yrityskehityslaboratorio on Turun kauppakorkeakoulun, Turun yliopiston ja Turku Science Parkin yhteisprojekti, jota koordinoi Turun kauppakorkeakoulun Yritystoiminnan tutkimus- ja koulutuskeskus. Laboratorion pilottiprojektista ovat vastanneet Vesa Hautala ja Markus Orava. Yksi projektin kimmokkeista oli keväällä 2006 julkaistu selvitys Turun innovaatioympäristöstä. Alkupään kaupallistamisprosessi paikallistettiin ongelmakohdaksi, jota vauhdittamaan yrityskehityslaboratorion ideoimme, Hautala ja Orava kertovat. Laboratoriossa Turun kauppakorkeakoulun resurssit linkitetään paikalliseen innovaatioinfrastruktuuriin niin, että lupaavat keksinnöt jalostuvat liiketoimintasuunnitelmiksi. Pilottiprojektissa mentorina toiminut Markus Orava väitteli Turun kauppakorkeakoulusta vuonna Tätä nykyä hän työskentelee markkinatiedon hankinta- ja analyysipalveluita tuottavan yrityksen toimitusjohtajana. Toimeksiantomme ovat spesifejä. Tutkimme vaikkapa tietyn tuotteen menestymismahdollisuuksia tietyllä tarkasti rajatulla markkina-alueella, Orava kertoo. Päästäkseen sinne saakka innovaation on kuljettava pitkä matka. Ihan ensimmäiseksi tarvitaan kunnollinen liiketoimintasuunnitelma. Juuri siinä yrityskehityslaboratorio tulee apuun, Hautala sanoo. Toimiva konsepti Vesa Hautala ja Markus Orava ovat silminnähden tyytyväisiä kuluneeseen kevääseen. Heidän kehittämänsä konsepti on osoittautunut toimivaksi. Keväällä 2008 mukaan olisi tarkoitus saada kuudesta kymmeneen ryhmää. Mukaan tarvitaan tutkijoita keksintöineen, liiketaloustieteiden opiskelijoita sekä lisäksi ulkopuolisia asiantuntijoita mentoreiksi ja konsulttiavuksi. Hautala ja Orava uskovat, että Turusta löytyy tarvittava asiantuntijaryhmä. Kiinnostus laboratoriota kohtaan on ollut jo nyt suurta. Yrityskehityslaboratoriokonseptissa on huomioitu Turun strategiset vahvuudet. Bioja ict-alat ovat laboratorion tärkeimmät tukijalat. Pidämme kuitenkin silmämme avoinna. Mikään ei estä, että mukana olisi vaikkapa palvelutarjontaan tai kulttuuritoimintaan liittyviä keksintöjä. Lähtökohtaisesti emme sulje hyviä ideoita pois toimialan perusteella, Orava vakuuttaa

7 Tuotekehityksen asiakaslähtöisyys luo pohjan menestykselle Tutkijan näkökulmasta keksinnöstä tulee innovaatio vasta sitten, kun se saavuttaa kaupallista menestystä. Edellytykset kaupalliselle menestykselle luodaan Birgitta Sandbergin mukaan useimmiten jo tuotekehityksen alkumetreillä kartoittamalla asiakkaiden tarpeet mahdollisimman laajasti. Teksti: Leena Hulsi Kuvat: Esko Keski-Oja Asiakaslähtöisyys on yritystoiminnan punainen lanka, josta on syytä pitää kiinni tuotekehityksen alkumetreiltä alkaen. Asiakkaiden huomioon ottaminen on tärkeää myös silloin, kun kyseessä on niin sanottu radikaali innovaatio eli tuote tai palvelu, joka on markkinoilla uusi tai poikkeaa suuresti jo olemassa olevista hyödykkeistä. Ajatus voi kuulostaa oudolta, koska radikaalia innovaatiota kehittävällä yrityksellä ei ole välttämättä tarkkaa kuvaa siitä, millaisille markkinoille sen kehittämä tuote lopulta päätyy. Lisäksi potentiaalisten asiakkaiden kuuleminen saattaa olla hankalaa, koska heidän on vaikeaa ilmaista ajatuksiaan tuotteesta, josta heillä ei ole kokemusta tai jota he eivät tiedä edes tarvitsevansa, sanoo Turun kauppakorkeakoulun ma. professori Birgitta Sandberg. Asiakaslähtöisyyden keskeinen rooli radikaalien innovaatioiden kehittämisessä nousi kuitenkin vahvasti esille Sandbergin toissa vuonna julkaistussa väitöskirjassa. Tutkimuksessaan Sandberg selvitti, miten radikaaleja innovaatioita kehittäneet yritykset ottivat huomioon potentiaalisten asiakkaidensa tarpeet ja miten tarpeisiin pyrittiin vaikuttamaan. Väitöskirjassa tutkittiin viiden suomalaisen innovaation kehitysprosessia. Tutkimuksessa olivat mukana Exelin kävelysauvat, Suunnon rannetietokone, Marioffi n vesisumusammutusjärjestelmä, Finnzymesin termostabiili DNA-polymeraasi ja Suomen Postin ekirje. Tutkimuksessa mukana olleita yrityksiä yhdisti se, että jokainen niistä oli kehittänyt tuotteen, jota markkinoilla ei aikaisemmin ollut. Lisäksi tuote oli onnistuttu tuomaan markkinoille menestyksekkäästi. Yritykset osasivat tunnistaa asiakkaidensa tulevat tarpeet ja onnistuivat luomaan tuotteilleen markkinat. Yritykset ottivat asiakasnäkökulman huomioon innovaation koko kehitysprosessin ajan. Markkinoiden kehitystä analysoitiin systemaattisesti ja asiakkaiden tarpeita pyrittiin ennakoimaan myös pitkällä tähtäimellä. Aktiivisuudellaan yritykset onnistuivat luomaan sillan innovaation ja markkinoiden välille, Sandberg kertoo. Exel sai ihmiset liikkumaan Sandbergin mukaan menestyvä yritys tunnistaa asiakkaidensa tulevat tarpeet, vaikka Hyödykkeiden on oltava hyviä, mutta se ei vielä yksin riitä. Keksinnöt on osattava myös kaupallistaa, Birgitta Sandberg sanoo. Exelin kehittämät kävelysauvat ovat esimerkki siitä, miten markkinat voidaan luoda hyvinkin erikoiselle tuotteelle. asiakas itse ei osaisi sanoa niitä vielä ääneen. Radikaaleja innovaatioita kehittävien yritysten on osallistuttava aktiivisesti markkinoiden luomiseen, sillä lanseerausvaiheessa asiakkaat on opetettava tarvitsemaan uutta tuotetta. Exelin kehittämiä kävelysauvoja hän pitää erinomaisena esimerkkinä siitä, miten markkinat voidaan luoda hyvinkin erikoiselle tuotteelle. Kävelysauvoja tuskin kukaan osasi etukäteen kaivata. Tuotteelle onnistuttiin kuitenkin luomaan markkinat, kun ihmiset saatiin tiedostamaan, että heillä on tarve liikkua. Tietoisuuden herättämisessä onnistuttiin hyödyntämään myös yhteiskunnallista keskustelua liikunnan merkityksestä terveydelle. Innovatiivisuutta vaaditaan usein myös lanseeraustoimenpiteiltä. Esimerkiksi kävelysauvojen lanseeraus perinteisen jakelukanavan eli urheilutarvikemyyjien kautta ei onnistunut, koska nämä eivät uskoneet tuotteeseen riittävästi. Sen sijaan mittava yhteistyö Suomen Ladun kanssa sai suuret joukot kokeilemaan sauvakävelyä tuloksellisesti. Kiinnostus tuotteeseen kasvoi, kun ihmiset kokivat omakohtaisesti sauvakävelyn positiiviset vaikutukset hyvinvointiinsa. Tuote miellettiin niin omituiseksi, että se herätti kiinnostusta myös mediassa ja sai osakseen runsaasti julkisuutta. Tuotteen ympärille syntyi uusi laji, joka on kaikkien ulottuvilla. Innovaatioiden lanseerausvaiheen ongelmana on Sandbergin mukaan usein puutteellinen rahoitus, mikä on yleistä varsinkin bioalalla. Rahoitus loppuu usein kesken, eli tuotteen kaupallistamiseen ei tahdo enää löytyä varoja. Markkinoiden luominen on kuitenkin kallista, mikä pitäisi osata ottaa huomioon. Hyvin toteutettu lanseerausvaihe on olennainen osa onnistunutta innovaatioprosessia. Innovaatiotutkimuksella pitkät perinteet Turun kauppakorkeakoulun markkinoinnin laitoksella innovaatioita on tutkittu jo pitkään. Tutkimuksella on täällä pitkät perinteet, ja työn alla on nytkin kymmenkunta väitöskirjaa. Tämä antaa vankan pohjan myös opetukselle, Sandberg sanoo. Tutkimustiedon välittämiseksi eteenpäin käynnistimme Global Innovation Management -maisteriohjelman viime syksynä. Koulutukseen valitaan vuosittain noin 20 opiskelijaa. Kaksivuotinen koulutusohjelma on englanninkielinen, ja sen tavoitteena on perehdyttää opiskelijat kansainvälistyvien yritysten innovaatioprosesseihin. Osa kursseista on avoinna myös muille opiskelijoille. Koulutusohjelma on saanut hyvän vastaanoton ja herättänyt kiinnostusta myös ulkomailla, missä Suomi mielletään korkeanteknologian maaksi. Viime lukuvuonna maisteriohjelmaan osallistui 20 ulkomaalaista opiskelijaa. Opetuksen laatuun on ollut tyytyväinen muun muassa ranskalainen vaihto-opiskelija, Romain Pierlot, joka osallistui koulutusohjelman peruskurssille viime syksynä. Työskentelen tällä hetkellä ranskalaisessa mainostoimistossa ja olen mukana suunnittelemassa mainontaa lääketeollisuuden yrityksille. Innovaatio-opetukseen osallistuminen on parantanut valmiuksiani ymmärtää teknologiayritysten markkinointiin liittyviä erityispiirteitä, Pierlot kiittää

8 Ohjelmistosuunnittelijat Florin Toda (vas.) ja Matias Korppi-Tommola. Tekes tasoittaa tietä ideasta liiketoimintaan Teksti: Mikko Grönman Kuva: Esko Keski-Oja Neoxen Systems Oy:n toimitusjohtaja Kari Tervo Kiihdytyskaistalla Neoxen on ottamassa askelta, jonka liian moni suomalaisyritys jättää väliin: kiihdytyskaistalla kansainväliseksi tekijäksi on Neoxenin valitsema tie. Yritys on alusta asti pitänyt markkina-alueenaan koko maailmaa. Teksti: Mikko Grönman Kuvat: Esko Keski-Oja Neoxen Systems perustuu innovaatioon, johon uskovat muutkin kuin omistajayrittäjä. Neoxen on osaltaan padonnut tiedon tulvan ja luonut informaation hallintaan käyttäjän näkökulmasta suunnitellun softan. Kaksi asiaa on alusta asti ollut meille täysin selvä: markkinat ovat koko maailma ja menestykseen tarvitaan partnereita, Neoxen Systems Oy:n toimitusjohtaja Esa Tervo sanoo. Neoxen Systems Oy on vuonna 2002 Turku Science Parkin yrityshautomossa perustettu 17 työntekijän yritys. Hautomoaika oli kaikin tavoin erittäin tärkeä vaihe. Tavallaan ICT-Turku leipoi tämän homman kasaan, sillä oli tarvittavat kontaktit sekä mahdollisuudet virittää verkostot muun muassa akateemiseen maailmaan. Toinen tärkeä taho on ollut Tekes, jonka kautta aukesi väylä sekä kansainvälisen partnerin hakuun että tuotekehityksen rahoitukseen. Lisäksi yrityksen johtoryhmällä on 80 vuoden kumulatiivinen kokemus kansainvälisestä ohjelmistoyrityksestä, Tervo listaa taustoja. Neoxen sai pari vuotta sitten partnerin, ranskalaisen SofTeam-tietotekniikkayrityksen. Esa Tervo vannoo Eurooppalaisen Innovaatiokeskusverkoston (IRC) nimeen. Ilman IRC:tä etsiskelisimme varmaan vieläkin partneria. IRC on ennakkoluuloton ja kattava tapa hakea kumppania, mutta kentällä valitettavan huonosti tunnettu. Microsoftin kultapartneri Ulkopuolisen rahoittajan ja Tekesin kautta järjestyi puolestaan rahoitus, ja hanke sai EUREKA-leiman. EUREKA-hanke alkoi vuonna 2004 ja päättyi elokuussa Työn tuloksena kehittyi ohjelma, jolla hallitaan ohjelmistotuotannon elinkaarta. Neoxen on Microsoftin niin sanottu kultapartneri. Teimme varmasti Suomen ennätyksen nousemalla suoraan korkeimmalle Markkinat ovat koko maailma ja menestykseen tarvitaan partnereita, Neoxen Systems Oy:n toimitusjohtaja Esa Tervo sanoo. Microsoft Gold Certified Partner -tasolle. Neoxenilla on oikeus käyttää tuotteissaan Designed for Microsoft Windows XP -logoa. Yhteistyö yliopiston kanssa Neoxen on tehnyt tuottoisaa yhteistyötä myös yliopiston kanssa. Yritys on hyötynyt tutkimuksen tuloksista ja Turun yliopistolle Neoxen on antanut pohjan useammille tieteellisille artikkeleille sekä väitöstutkimukselle. Informaatioteknologian laitokselta ohjelmistotekniikan yliassistentti Antero Järveä kiehtoi ohjelmistoprosessien mallinnustyön käytännönläheisyys. Häntä kiehtoi ja motivoi myös osaamisen kärjen rakentaminen. Järven ja Neoxenin kaltaisten törmäämisten merkitys on äärettömän suuri, Tervo kertoo. Tulevien suomalaisten menestystarinoiden kannalta olisi Tervon mukaan oleellista, että hautomovaiheen jälkeenkin olisi tukea tarjolla. Meillä on käytössä aivan erinomainen järjestelmä aloittavien yritysten kohdalla. Mutta kun pitäisi ottaa se seuraava askel ja kasvaa, niin siihen kiihdytykseen ei tukirakenteita ole olemassa. Tämä vaihe on mielestäni kaikkein kriittisin, mutta tätä välivaihdetta ei tueta, vaikka kansallisena tavoitteena on tuottaa menestysyhtiöitä. Pikkurahalla ei kuuhun asti mennä, Tervo tiivistää. Tekesin eli teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskuksen asiakkaana on vuosittain noin yritystä ja 50 yliopistoa, korkeakoulua ja tutkimuslaitosta. Rahoituksen painopiste on perinteisesti ollut teknologian kehittämisessä, mutta Tekesin kurssia reivataan myös uusille reiteille. Turun kauppakorkeakoulun kasvatti Pekka Suomela arvioi työkseen innovaatioiden ja yritysten mahdollisuuksia. Innovaatioista pitäisi puskea kannattavaa liiketoimintaa, ja puskijaksi tarvitaan rahaa. Karrikoiden sanottuna tyypillinen esimerkki Suomesta on muutaman miehen yritys, joka kehittää tuotteensa täydelliseksi. Ja kun ostavien asiakkaiden jonoa ei autotallin oven taakse synny, tuotetta kehitetään entisestään. Tällaista toimintaa ei ole tietenkään järkevää rahoittaa, sanoo Tekesin teknologiaasiantuntija Pekka Suomela. Tutkimus- ja tuotekehitys ovat ensiarvoisen tärkeitä, kun yrityspohjaa rakennetaan. Mutta pelkkä tuotekehitys ei tee innovaatioista menestyvää liiketoimintaa, kuten Suomelan kärjistetty, mutta todellinen esimerkki kertoo. Tekes tutkiikin tarkasti hakemukset ja sparraa aloittavia yrityksiä. Arvioiden pohjalta kehityskelpoiset saavat rahoitusta toimintaansa. Yrityksen ei ole kuitenkaan syytä tarttua kaikkiin tarjottuihin naruihin. Eli julkisen rahoituksen saatavuus ei saa olla yritystoimintaa ensisijaisesti ohjaava tekijä, Suomela huomauttaa. Suomela tietää saman kuin moni muukin: yrityksen kasvu ja kansainvälinen menestys pohjaavat myös moneen muuhun osa-alueeseen kuin tutkimukseen ja tuotekehitykseen. Ymmärrys tästä on toki olemassa. Teknologian kehittäminen on tärkeää ja edelleen Tekes-rahoituksen ytimessä, mutta painopistettä siirretään selvästi liiketoimintaosaamisen kehittämiseen. Tekes on pääsääntöisesti projektirahoittaja, mutta liiketoiminnan kokonaisvaltainen tarkastelu tuo ainakin nuorten yritysten kohdalla mukaan myös yrityskohtaisen rahoituksen elementtejä. Kehitys näkyy myös Tekesin teknologiaohjelmissa siten, että perinteisten teknologia- ja toimialalähtöisten ohjelmien rinnalle on jo tullut muun muassa palveluihin ja liiketoiminnan kehitykseen keskittyvät ohjelmat. Toimialasta riippumatta innovaatioiden kehittämiseen on siis julkista rahaa jaossa. Myynnin ja markkinoinnin toteutukseen Tekes-rahaa ei ole haettavissa. Se olisi jo EU-lainsäädännönkin vastaista ja vääristäisi kilpailua. Oleellista kuitenkin on, että yrityksen asiat on kokonaisvaltaisesti suunniteltu ja liiketoimintasuunnitelmat hyvin tehty. Markkinoinnin ja kansainvälisen kasvun suunnitteluun Tekes siis voi osallistua, tekemisen rahoitus vaatii mukaan muita rahoittajia kuten pääomasijoittajat, bisnesenkelit, Finnvera, pankit, jakelupartnerit. Kansainväliseen kasvuun tähtäävä toiminta saattaa sisältää projekteja, esimerkiksi tuotteiden jatkokehitys ja liiketoimintaosaamisen jonkin osa-alueen vahvistaminen, joita Tekes voi rahoittaa. Turkulainen Neoxen Systems Oy on yksi Tekesin rahoittamista yrityksistä. Neoxen kokosi noin miljoonan euron rahoituspaketin toimintansa kehittämiseen. Tekesin osuus ensimmäisestä rahoituskierroksesta oli pyöreästi puolet. Kun projektiin saatiin mukaan toinen ulkopuolinen rahoittaja, paketti saatiin kuntoon ja yrityksestä saatiin tavallaan kaksi samansuuntaista arviota. Neoxen on poikkeuksellisen hyvä esimerkki nuoresta teknologiayrityksestä, sillä yrityksen taustalta löytyy sekä vahvaa toimialakokemusta että liiketoimintaosaamista; lisäksi avainhenkilöt olivat työstäneet ideaa todella pitkään ja monipuolisesti ennen yritystoiminnan käynnistämistä, Pekka Suomela sanoo. Pekka Suomela

9 Enemmän aikaa lapselle Salon kaupunki on ollut aktiivinen toimija Varpe-hankkeessa, jossa turkulaiset yliopistot ja varsinaissuomalaiset kunnat ovat yhteistyössä kartoittaneet tietojärjestelmien käytön mahdollisuuksia varhaiskasvatuksessa. Teksti: Jussi Matikainen Kuvat: Robert Seger Tietokone ei ole ensimmäinen asia, joka päiväkodista tulee mieleen. Eikä sitä Varpe-hankkeen myötä olla korkeimmalle jalustalle nostamassakaan. Salolaisessa Palometsän päiväkodissa työskentelevä lastentarhanopettaja Pia Kytösaho osaa kuitenkin nopeasti konkretisoida, miksi kehittyneitä tietojärjestelmiä tarvitaan myös päiväkotimaailmassa. Vuorohoitopäiväkodissamme on 140 lasta, hoito- ja kasvatushenkilökunnan määrä on 26. Esimerkiksi kesälomalistat tuodaan ryhmittäin päiväkodin johtajalle, joka laskee käsin, että kesän jokaisena päivänä paikalla on riittävästi henkilökuntaa. Kun lasten loma-ajat muuttuvat, pyörähtää paletti uudestaan liikkeelle. Kytösaho tietää paitsi ongelman, myös ratkaisun. Tarvittaisiin tietotekniikkasovellus, joka yhdistäisi lasten hoitoajat ja henkilökunnan työvuorolistat samaan ohjelmaan. Näin tieto olisi jatkuvasti ajan tasalla. Ja mikä parasta, henkilökunta voisi käyttää vapautuneen ajan lasten kanssa. Ei siis ihme, että Salossa innostuttiin, kun kuultiin Varpe-hankkeesta. Lähdimme mukaan jo suunnitteluvaiheessa. Vuoden mittaisessa hankkeessa ovat olleet mukana Salo, Lieto, Turku ja Uusikaupunki sekä tutkijoita Turun kolmesta yliopistosta, Salon kaupungin varhaiskasvatuksen johtaja, hankkeen ohjausryhmän puheenjohtaja Vesa Kulmala kertoo. Kuntien tarpeet etusijalle Hankkeen myötä on kartoitettu, miten tietojärjestelmiä voitaisiin hyödyntää varhaiskasvatuksessa. Kartoitusvaiheessa varhaiskasvattajat ja tutkijat istuivat yhteisissä työpajoissa. Tarpeet nousivat kunnilta itseltään. Kuntatyöntekijät tarjosivat tiedon, jota yliopistotutkijat sitten prosessoivat. Kulmala ja Kytösaho pitävät konseptia hyvänä. Kytösahon mukaan tietojärjestelmätieteilijöiden hankkeeseen tuoma tekninen osaaminen on ollut hyvin tärkeää. Kun samoja asioita miettii oman porukan kesken, jäävät tekniset kysymykset aina vastausta vaille, Kytösaho pohtii. Myös kasvatustieteilijöiden mukanaolo hankkeessa on koettu tärkeäksi. Järjestelmien tekninen päivittäminen ei yksin riitä, vaan rinnalle tarvitaan uusinta kasvatustieteellistä osaamista, Vesa Kulmala muistuttaa. Pidämme tärkeänä, että vanhemmat saavat meihin yhteyden mahdollisimman helposti. Tutkija tulkin roolissa Linda ja Leevi kestitsevät Pia Kytösahoa ja Vesa Kulmalaa Palometsän päiväkodissa. Varpe-hanketta koordinoi Turun kauppakorkeakoulun tietojärjestelmätieteen oppiaine, josta hankkeeseen on osallistunut seitsemän tutkijaa. Olemme toimineet hankkeessa tulkkeina tekniikan ja käyttäjien välillä, tutkija Timo Kestilä kiteyttää. Hankkeeseen on osallistunut tutkijoita myös Turun yliopistosta ja Åbo Akademilta. Tietojärjestelmätieteilijät ovat saaneet hank- keen myötä yhteistyökumppaneikseen kasvatustieteilijät. Kestilä on tyytyväinen tapaan, jolla yhteinen kieli eri aloja edustavien tutkijoiden välille löytyi. Hankkeen myötä kasvatustieteilijät ovat saaneet uusinta tietoa tietojärjestelmien tuomista mahdollisuuksista. Varpe-hankkeessa on onnistuttu yhdistämään yliopistojen kolmas tehtävä ja vahva tieteellinen panos. Hanke tuottaa tieteellisiä julkaisuja sekä tietojärjestelmätieteen että kasvatustieteen alalta. Myös opinnäytteitä on tekeillä, Kestilä kertoo. Hankkeen kaksivuotisen jatkovaiheen tavoitteena on luoda varhaiskasvatuksen tietojärjestelmien alalle vahva alueellinen osaamisklusteri. Tutkija uskoo, että hankkeesta saadut kokemukset kiinnostavat myös kansainvälisesti

10 Yhteistyössä maakuntaa kehittämässä Vauhtia tiedonkulkuun Sähköinen viestintä yleistyy päiväkodeissa jatkuvasti. Pidämme tärkeänä, että vanhemmat saavat meihin yhteyden mahdollisimman helposti. Sähköpostitse esimerkiksi tieto lapsen hoitoaikojen muutoksesta käy kätevästi, Pia Kytösaho sanoo. Suurin osa vanhemmista haluaa myös päiväkodista lähtevät tiedotteet jo nyt sähköisessä muodossa. Vanhempien ennakkoluulottomuus sopii Salolle hyvin, sillä kaupungissa panostetaan vahvasti sähköisen asioinnin kehittämiseen. Varhaiskasvatuksen tietojärjestelmien kehittäminen istuukin erinomaisesti kaupungin strategiaan. Tietotekniikalla on myös vastustajansa. Toiset pelkäävät tietotokoneen tulevan inhimillisten kontaktien väliin. Vesa Kulmala ja Pia Kytösaho ovat kuitenkin vakuuttuneita, että tietotekniikka on mahdollisuus, ei uhka. Toki uudet järjestelmät vaativat aluksi totuttelua ja se vie aikaa. Lopulta ne kuitenkin vapauttavat aikaa ydintehtävällemme, Vesa Kulmala sanoo. Opetuspelit tekevät tuloaan Tällä hetkellä varhaiskasvatuksen tietotekniikkahankkeet keskittyvät erityisesti tiedottamisen ja raportoinnin tehostamiseen. Jatkossa tietotekniikka saattaa tulla nykyistä voimakkaammin myös pedagogiseksi apuvälineeksi. Varhaiskasvatuspuolella opetuspelejä on toistaiseksi vähän. Ala tulee jälkijunassa esimerkiksi kouluihin verrattuna. Uskomme kuitenkin, että käyttökelpoisten pelien määrä lisääntyy, haastateltavat sanovat. Varpe-hankkeen ensimmäinen vaihe on päättynyt, mutta kaksivuotinen jatkohanke käynnistyy heti perään. Ykkösvaihe kului kartoitus- ja selvitystyöhön, kakkosvaihe johtanee jo konkreettisiin sovelluksiin. Ensimmäisessä vaiheessa kuntien yhteistyö ei vielä ollut kovin tiivistä. Yksi jatkohankkeelle asettamistamme tavoitteista on, että vuoropuhelu mukana olevien kuntien välillä vilkastuu, Kulmala kaavailee. Turun kauppakorkeakoulun Porin yksikkö on vahvistanut Satakunnan hyvinvointialan koulutusorganisaatioiden ja työelämän välistä yhteistyötä. Vuoropuhelu hyvinvointialan eri sektoreiden välillä aktivoitui Hyvinvointialan liiketoimintaosaamisen kehittämisverkosto -hankkeen myötä. Hankkeessa keskityttiin hyvinvointialan markkinoiden nykytilan kuvaamiseen ja vaihtoehtoisten toteuttamismallien etsintään. Mukana laaja verkosto Hankkeen tavoitteeksi asetettiin hyvinvointialan liiketoimintaosaamista tukevan kehittämisverkoston perustaminen Satakuntaliiton ESR-rahoituksella. Turun kauppakorkeakoulun vahva hyvinvointialan liiketoimintaan liittyvä tutkimus on toiminut kehittämisen perustana. Alueen toimijoista koottu verkosto on ollut mukana hyvinvointialan liiketoimintaosaamista tukevan koulutuksen kehittämisessä, täydennyskoulutuksessa ja alan ajankohtaisia muutostarpeita käsittelevien seminaarien järjestämisessä. Verkoston perustan on muodostanut Turun kauppakorkeakoulun Porin yksikön yhteistyö Tampereen yliopiston Porin yksikön, Satakunnan ammattikorkeakoulun ja Diakonia-ammattikorkeakoulu Lännen Porin toimipaikan kanssa. Hyvinvointialan työelämän asiantuntijoina verkostossa ovat olleet kuntien sosiaali- ja terveystoimen henkilöstö, yrittäjät sekä järjestöjen ja yhdistysten edustajat. Seminaareja kohderyhmien lähtökohdista Hankkeen puitteissa järjestettiin seminaareja, joissa verkoston toimijoilla oli merkittävä rooli jo suunnitteluvaiheessa. Seminaareja painotettiin eri kohderyhmät huomioiden. Ensimmäisessä seminaarissa esiteltiin kunnan palvelujen ulkoistamista ja yksityistämistä Suomessa ja Ruotsissa. Toisessa seminaarissa tarkasteltiin kouluttajien ja yritysten yhteistyömahdollisuuksia. Hyvinvointialan yritykset ja alueen eri koulutusorganisaatiot olivat mukana seminaarin yhteydessä järjestetyllä markkinatorilla. Käytäntö koettiin hyväksi, ja seuraavassa seminaarissa yritysten ja koulutusorganisaatioiden lisäksi myös kuntatoimijat ja kolmas sektori olivat esillä. Lähes kaksisataa henkeä osallistui hyvinvointialan sektorien välistä yhteistyötä ja asiakkaan näkökulmaa tässä palveluviidakossa pohtivaan seminaariin. Hanke päättyy, yhteistyö jatkuu Hankkeen aikana verkosto kasvoi ja kehittyi tavoittaen laajan kuulijakunnan. Tietoisuus hyvinvointipalvelujen nykytilasta sekä tulevaisuuden muutoksista ja tarpeista on vahvistunut alueella. Satakunnan kehittymisen edellytykseksi koettu yhteistyö ei lopu hankkeen päättyessä, vaan jatkuu Porin yksikössä syksyllä 2006 alkaneen Hyvinvointialan liiketoimintaosaamisen maisteriohjelman osana. Verkoston luominen on ollut projektitutkijalle näköalapaikka alueen hyvinvointialan kehittymiseen. Verkoston tarpeet ja verkostossa solmitut kontaktit luovat uusia mielenkiintoisia tutkimusaiheita. Hyvinvointialan liiketoimintaosaamisen kehittyessä maakunnassa vahvistuu samalla Turun kauppakorkeakoulun asiantuntijuus ja asema edelleen kehittyvässä toimialan verkostossa. Eevaleena Isoviita Projektitutkija VIERASKYNÄ Yliopistot keksintöjen ja muiden innovaatioiden luojina ja kehittäjinä Yliopistot toimivat innovaatioverkoston alkupäässä. Ne luovat uusia keksintöjä ja ideoita ja osallistuvat niiden varhaiseen kehittämiseen innovaatioiksi. Yliopistot pyrkivät löytämään keinoja kehittää lupaavimpien hankkeiden jalostusastetta ja parantamaan niiden kaupallistumisen todennäköisyyttä. Yliopistoilla ei ole tarkoitusta kerätä itselleen merkittävää keksintöjen patenttisalkkua. Tavoitteena sen sijaan on, että keksinnöt siirtyisivät tehokkaasti asianmukaista korvausta vastaan joko olemassa olevien tai uusien yritysten omistukseen. Tämän vuoden alusta astui voimaan Laki oikeudesta korkeakouluissa tehtäviin keksintöihin (369/2006). Siinä säädetään ensimmäistä kertaa tarkemmin, kuinka yliopistoissa tehtävien patentoitavien keksintöjen kanssa tulee menetellä. Lain mukaan keksijöiden tulee jättää keksintöilmoitus yliopistolle kaikista keksinnöistä. Uusi laki koskee yliopistojen koko henkilökuntaa, kun aikaisemmin tekninen ja hallintohenkilöstö olivat Työsuhdekeksintölain piirissä. Sopimustutkimuksessa syntyneiden keksintöjen omistus kuuluu yliopistolle ja niin sanotun avoimen tutkimuksen eli virkatyönä tehtyjen keksintöjen omistus keksijöille. Omistusoikeuden osalta nykyiseen käytäntöön ei siten tule muutosta. Laki asettaa yliopistoille entistä selvemmin velvollisuuden suojata ja hyödyntää tutkimuksessa syntyneitä keksintöjä. Valitettavasti Opetusministeriö ei ole kuitenkaan osoittanut yliopistoille lisäresursseja näiden velvoitteiden hoitoon kuten muissa maissa on tehty. Nykyään tilaustutkimusten ja muiden sopimustutkimusten teknologiansiirrossa toteutuu keskeisesti niin sanotun avoimen innovaation malli. Sen mukaan yritysten tulisi ostaa tai lisensioida tarvitsemaansa luovaa kapasiteettia oman yrityksen ulkopuolelta pystyäkseen kehittymään optimaalisella tavalla. Viime aikoina on ollut kasvavassa määrin esillä radikaalimpia innovaatiomalleja, joissa omistusoikeudesta tutkimustiedon hyödyntämiseen on luovuttu ja tietoja jaetaan usein melko löysien yhteisöjen sisällä. Esimerkiksi ohjelmistokehityksessä tunnetaan täysin avoin tai vaihtelevilla lisensseillä mahdollistettu open source -malli. Perinteinen tieteellinen julkaiseminen ilman hyödynnettävien keksintöjen suojausta on toinen, tosin passiivinen, esimerkki. Yliopistojen ja tutkijoiden tulisi harkita tarkoin voivatko ne ja kannattaako niiden mennä mukaan osittain tai kokonaan suljettuihin tiedonvaihdon yhteisöihin varsinkin Mauno Kangasaho sellaisiin, joihin kuuluu taloudellisilta voimavaroiltaan kovin eriarvoisia partnereita. Näennäisestä tasa-arvoisuudestaan huolimatta yhteisöstä hyötyvät lähinnä sen suuret, tyypillisesti globaalisti toimivat jäsenet. Ne pystyvät taloudellisten ja muiden resurssiensa luomalla vipuvarrella poimimaan ideavirrasta tuottavimmat ja tuomaan niiden pohjalta kehitetyt tuotteet nopeimmin markkinoille. Yliopistojen aloitteesta on käynnissä Opetusministeriön osittain rahoittama suomalaisten yliopistojen innovaatiopalvelujen kehittämisprojekti. Tavoitteena on luoda yhtenäinen kansallinen malli ja vahvistaa yliopistojen välistä yhteistyötä tutkimustulosten hyödyntämisessä. Turkulaisilla yliopistoilla on jo pitkään ollut yhteistyötä muun muassa yhteisen innovaatioasiamiestoiminnan kautta. Turun yliopiston ja Turun kauppakorkeakoulun konsortio tulee kohottamaan liiketoimintaosaamista Turun yliopiston puolella erityisesti opetuksen kautta ja parantamaan edellytyksiä monitieteellisen tutkimustoimintaan ja innovaatioiden yhteiseen kehittämiseen. Mauno Kangasaho Innovaatioasiamies, FL Turkulaiset yliopistot / Keksintösäätiö 18 19

11 Vuorovaikutus synnyttää uutta Luovuus on tekemistä, ja innovaatiot syntyvät, kun eri alojen osaajat ja näkemykset törmäävät. Turun kauppakorkeakoulun professori Markku Wileniuksen ja kuvataiteilija Osmo Rauhalan törmäyksestä syntyi kirja. Teksti: Mikko Grönman Kuvat: Roni Lehti ja Esko Keski-Oja Markku Wilenius on Turun kauppakorkeakoulun Tulevaisuuden tutkimuskeskuksen professori ja ihmiskunnan tulevaisuutta pohtivan kansainvälisen Rooman klubin jäsen. Osmo Rauhala puolestaan on Suomen kansainvälisesti tunnetuimpia kuvataiteilijoita. Taiteilija on hankkinut korkeakoulututkinnon taiteessa ja filosofiassa New Yorkista sekä Ateneumista, mutta ensimmäinen tutkinto valmistui Turun kauppakorkeakoulussa. Wileniuksen ja Rauhalan vuorovaikutus on synnyttänyt uutta ajattelua. Luovaan talouteen -kirja on tuon vuorovaikutuksen kansissa oleva tulos. Puutarhuri ja viljelijä Monet kirjan ajatuksista ovat lähteneet liikkeelle keskusteluista Osmo Rauhalan kanssa. Meitä molempia kiinnostaa luonnon metaforinen ulottuvuus, mutta myös suora vuorovaikutus luonnon kanssa. Osmo viljelee maata, ja minä olen taustaltani puutarhuri, Wilenius kertoo. Rauhala käyttää taiteessaan luontoa metaforana ja ilmentää ihmisen kehitystä osana suurempaa kokonaisuutta, evoluutiota. Rauhala ei tee sitä osoittelevasti, vaan katsojalle tarjotaan eväät kokea ja tulkita. Wilenius käyttää luontoa metaforana työskennellessään yritysmaailman kanssa. Wilenius ja Rauhala soveltavat luonnon järjestelmää in- Osmo Rauhala himilliseen maailmaan. Miten puu toimii, mikä on latvan suhde juuristoon, aivan samalla tavalla asiat soveltuvat yrityksen organisaatioon eli miten se hengittää ja on vuorovaikutuksessa ympäristöönsä. Perusymmärrys näistä suhteista täytyy olla, sillä jonkin toiminnon ylikorostaminen johtaa huonoihin asioihin, Wilenius sanoo. Kulttuuriosaaminen tärkeää Kansainvälisen kilpailukyvyn uudet haasteet vaativat innovaatioita, luovuutta ja yrittäjyyttä. Kulttuuriosaaminen oikein ymmärrettynä on vastaus haasteisiin. Wileniuksen mukaan innovatiivisuus selittää ratkaisevalla tavalla kansakunnan menestystä. Vanhat raiteet eivät enää vedä. Metsä- ja metalliteollisuuden suuryritykset tai ICT-klusteri eivät enää kasvavassa määrin työllistä. Tarvitaan uusia, yhteiskunnan tarpeita palvelevia tuotteita ja palveluita. Niitä syntyy, kun sekoitetaan perinteisiä jakoja eri osaamisten välillä. Bisnes- ja kulttuuriosaajien yhteentörmäyttämisestä voi syntyä jotain uutta. Rauhalan monipuolinen yhteistyö Nokian kanssa on tästä hyvä esimerkki, Wilenius selvittää. Luovuus on tekemistä Tieto luovuudesta ei piile kirjoissa. Wilenius korostaa, että luovuus on tekemistä. Ihminen on intentionaalinen olento. Se vasta tekee ihmisen, että toiminnalla on tavoitteet. Luovuutta ei voi ymmärtää, ellei tajua, että ihminen ylipäänsä etenee tietyllä tavalla suhteessa yhteiskuntaan, perheeseen ja ympäristöönsä. Wileniuksen mukaan kommunikaatio ja viestintä ovat avainasemassa kun luodaan uutta, innovaatioita. Parhaat ideat syntyvät, kun ollaan tekemisissä erityyppisten näkemysten kanssa. Suomalaista yliopistopolitiikkaa on johdettu kohti yhteistyötä ja suurempia, kansainvälisiä yksiköitä. Wilenius näkee, että Turussa pohja on hyvä ja konsortiolle tilaus. Yliopistoyksikköjen yhteensaattaminen on ideana loistava. Sekoitetaan perinteisiä jakoja ja luodaan kiinnostavia opintokokonaisuuksia, jotka palvelevat aidosti sitä tarvetta, joka yhteiskunnassa on. Konsortio Turun yliopiston sekä kauppakorkeakoulun välillä on erittäin hyvä ja suorastaan välttämätön asia. Wileniuksen mielestä innovaatioympäristön rakentamisessa eri tahot voivat toimia kätilönä, mutta synnyttää sitä ei voi. Turussa on mainiot edellytykset luoda ympäristö, joka mahdollistaa kansainvälisesti eri osaajien viihtymisen ja törmäyttämisen. Culture as Innovation Eri alojen osaajat törmäsivät fyysisesti kesäkuun alussa, kun Tulevaisuuden tutkimuskeskus järjesti Turun kauppakorkeakoulussa Culture as Innovation the Search for Creative Power in Economies and Societies -konferenssin. Sen aiheena olivat kulttuurin, luovien toimialojen, innovaatioiden, talouden ja yritystoiminnan välisen vuorovaikutuksen ja tulevaisuuden haasteiden selvittäminen. Konferenssin pääpuhujina olivat professori Justin O Connor (University of Leeds), tutkimusjohtajat Alex Soojung-Kim Pang (Institute for the Future) ja Pekka Ylä-Anttila (ETLA), professori Markku Wilenius (Tulevaisuuden tutkimuskeskus), päällikkö Hannele Koivunen (OPM, taide- ja kulttuuriperintöyksikkö), toimitusjohtaja Laura Lares (Kalevala Koru), muotoilutuottaja Kari Korkman (Luovi Productions) ja taiteilija Mari Rantanen. Uuden luomisessa kommunikaatio ja viestintä ovat avainasemassa, sanoo professori Markku Wilenius. Innovaatiot parantavat sosiaalista, teknologista tai taloudellista suorituskykyä

12 J ULKAISUJA Ennakoiva turvallisuustyö tehdään muualla kuin perinteisissä turvallisuusorganisaatioissa Länsi-Suomen poliisin lääninjohto ja Tulevaisuuden tutkimuskeskus käynnistivät vuonna 2003 ennakointihankkeen, jonka tavoitteena oli kartoittaa turvallisuusympäristön tilaa ja luoda poliisille ennakointijärjestelmä turvallisuustyön apuvälineeksi. Hanke sai nimekseen Tulevaisuus ja Turvallisuus: Poliisin toimintaympäristö muutoksessa (POLTU). Hankkeen alkuvaiheen kyselyissä ja seminaareissa tulevaisuuden turvallisuusympäristöä hahmoteltiin keskittymällä kansalaisten ja poliisin arkipäivässä ilmenevään turvattomuuteen. Tulevaisuutta tarkasteltiin mahdollisten uhkakuvien kautta. Hyvin nopeasti kuitenkin todettiin, että vain turvattomuuden oireisiin keskittyminen johtaa sellaiseen tulevaisuuteen, jossa reagoidaan jo tapahtuneeseen pahaan eli vaikka poliisi tai muu turvallisuusviranomainen olisikin paikalla, yhteiskunnan kannalta laajemmin ollaan korjaavissa toimenpiteissä myöhässä. Niinpä tarkastelu suuntautuikin pikku hiljaa turvattomuuden syihin. Etenkin syrjäytymiseen liittyvien syiden ja rakenteiden tunnistettiin olevan merkittäviä turvallisuuteen vaikuttavia tekijöitä suomalaisessa yhteiskunnassa. Osana hallituksen tietoyhteiskuntaohjelman toteuttamista laadittiin vuonna 2006 kansallinen tietoyhteiskuntastrategia vuosille Strategiassa on määritelty kansallinen visio ja tahtotila sille, millaisen tietoyhteiskunnan haluamme Suomesta luoda. Strategiassa kuvataan lisäksi suomalaisen tietoyhteiskunnan nykytilaa sekä kansallisen ja kansainvälisen toimintaympäristön muutoksia. Strategia sisältää Matti Vanhasen toiselle hallituskaudelle ulottuvan konkreettisen toimeenpano-ohjelman sekä useita toimenpide-esityksiä mahdollisine vastuutahoineen. Tulevaisuuden tutkimuskeskus vastasi yhdessä Talent Partners Oy:n kanssa uuden tietoyhteiskuntastrategian taustatutkimuksesta. Tulevaisuuden tutkimuskeskuksessa strategiatyön toteutti neljähenkinen asiantuntijatiimi, johon kuuluivat projektijohtaja Olli Hietanen, tutkimusjohtaja Jari Kaivo-oja, tutkija Ville Lauttamäki ja projektipäällikkö Timo Nurmi. Tulevaisuuden tutkimuskeskuksen julkaisema Kansallinen tietoyhteiskuntastrategia Syrjäytymisteeman osalta tehtiin pian sama havainto kuin turvattomuusteeman kohdalla: tarkasteltaessa vain syrjäytymistä ollaan taas myöhässä. Syrjäytymisestä kertovia seikkoja tarkastelemalla voidaan kyllä ennakoida tulevaisuuden turvallisuusuhkia, mutta jos halutaan proaktiivisesti ennakoida turvallisuuden kehitystä, tulee jotakin tehdä jo ennen kuin kansalainen on syrjäytynyt. POLTU-hankkeen lopputulos voidaan tiivistää näkemykseen, että proaktiivisen turvallisuuden ennakoinnin tavoitteena on edistää ihmisten onnellisuutta. Jotta turvallisuuden tilaa kyetään ennakoimaan ja turvallisuuden tilan suotuisaan kehitykseen tehokkaasti vaikuttamaan, tarvitaan yli sektorirajojen tapahtuvaa yhteistyötä ja ennaltaehkäisevää toimintaa niin perinteisiltä turvallisuusalan viranomaisilta kuin esimerkiksi sosiaali-, terveys- ja koulutusalalta. Ville Lauttamäki (toim.): Uhkien ennakointia ja hyvinvoinnin kehittämistä. Raportti vuosien aikana toteutetun Tulevaisuus ja turvallisuus: Poliisin toimintaympäristö muutoksessa (POLTU) -hankkeen kulusta ja tuloksista. Länsi-Suomen lääninhallituksen julkaisusarja 3/2006. ISBN: Suomen uuden kansallisen tietoyhteiskuntastrategian taustat -loppuraportti tulevaisuusverstaista kuvaa tulevaisuusprosessia, jossa laaja joukko suomalaisia asiantuntijoita keskusteli Suomen tulevaisuudesta ja erityisesti Suomen tietoyhteiskuntastrategian taustoista. Työhön sen eri vaiheissa osallistui yhteensä noin 400 valtionhallinnon, kuntasektorin, korkeakoulujen, elinkeinoelämän ja järjestöjen asiantuntijaa. Raportin tarkoituksena on: 1. dokumentoida tietoyhteiskunnan kehitykseen liittyviä asiantuntijakeskusteluja 2. tuoda esille erilaisia vaihtoehtoisia, Suomea koskevia tulevaisuudenkuvia ja visioita sekä 3. esittää joukko Suomen tulevaisuutta koskevia strategisesti mielenkiintoisia skenaarioita, jotka ovat nykyisen tietoyhteiskuntastrategian taustalla. Raportti sopii kaikille strategisesta johtamisesta ja tulevaisuudentutkimuksesta kiinnostuneille asiantuntijoille. Se on myös aito historiallinen dokumentti siitä, mitä Suomessa ajateltiin tietoyhteiskunnan tulevaisuudesta vuonna Samalla raportti Uusi julkaisu pohtii hyvinvointia tietoyhteiskunnassa Turun kauppakorkeakoulussa järjestettiin keväällä 2006 kansainvälinen Well-being in the Information Society -seminaari (WIS 2006), jonka toteuttivat yhteistyössä Itämeren alueen Terveet Kaupungit ry (WHO Healthy Cities Network) sekä Turun kauppakorkeakoulun Tietojärjestelmätiede (Johtamisen laitos) ja Tulevaisuuden tutkimuskeskus. Seminaarin tavoitteena oli eurooppalaisen yhteistyön kehittäminen hyvinvointi- ja terveysvaikutusten ennakoinnissa ja arvioinnissa. Kaksipäiväisessä seminaarissa esitettiin kaikkiaan 23 esitelmää. Esiintyjiä ja yleisöä oli Suomen lisäksi myös Sveitsistä, Virosta, Pohjois-Irlannista ja Iso-Britanniasta. Turun kauppakorkeakoulun sarjassa julkaistussa Well-being in the Information Society -kirjassa esitellään seminaarin tuloksia. Kirja sisältää kymmenen lyhyttä esitelmää seminaarissa käsitellyistä aiheista. Kirja jakaantuu temaattisesti kolmeen osaan: 1) Lapset, arki ja hyvinvointi, 2) Hyvinvoinnin alueelliset mallit ja rakenteet sekä 3) Kulttuuri ja hyvinvointi. Seminaari ja kirja poikivat myös jatkoa vuonna 2007, sillä Itämeren alueen Terveet Kaupungit ry ja Turun kauppakorkeakoulun Tietojärjestelmätiede ovat jo sopineet, että WIS-seminaarista tulee pysyvä työkalu toimijoiden yhteistyön ylläpitämiseksi ja kehittämiseksi. Tulevaisuuden tutkimuskeskus on puolestaan käynnistämässä Sveitsiläisen EMPA-tutkimuslaitoksen (Swiss Federal Laboratories for Materials Testing and Research) kanssa hyvinvointi- ja terveysvaikutusten ennakointiin ja arviointiin liittyviä yhteistyöhankkeita, joihin kutsutaan mukaan WHO:n Terveet Kaupungit verkoston toimijoita. Hietanen, Olli (toim.): Well-being in the Information Society. Turun kauppakorkeakoulun julkaisuja. Sarja C-2:2006. ISBN-13: kuvaa tulevaisuudentutkimusmenetelmien käytännön soveltamista Suomen tietoyhteiskuntastrategian arvioinnin ja laadinnan yhteydessä. Tässä mielessä raportti sopii myös opinto- ja koulutusmateriaaliksi ennakointitutkimuksen osalta. Hietanen Olli, Kaivo-oja Jari, Lauttamäki Ville ja Nurmi Timo: Suomen kansallinen tietoyhteiskuntastrategia. Loppuraportti Tulevaisuusverstaista. Tulevaisuuden tutkimuskeskus Tutujulkaisuja 6/2006. ISBN Tätä kysymystä pohdittiin sosiaali- ja terveysministeriön Tulevaisuuden tutkimuskeskukselta tilaamassa tulevaisuushankkeessa. Hanke toteutettiin pääosin vuoden 2005 aikana yhdessä sosiaali- ja terveysministeriön työvoiman ja koulutuksen ennakoinnin yhteistyöryhmän kanssa. Väestön vanhenemisen myötä palvelutarpeet useimmilla sosiaali- ja terveydenhuollon alueilla tulevat kasvamaan samalla kun myös sosiaali- ja terveydenhuollon henkilökunta ikääntyy. Eläkepoistuma alalla on lähivuosina nopeaa ja jatkuu korkeana seuraavat 15 vuotta. Nämä kaksi trendiä yhdessä muodostavat melkoisen haasteen sosiaali- ja terveyspalvelujen määrällisen ja laadullisen tason säilyttämiselle tulevaisuudessa. Hankkeen aikana kuullut sosiaali- ja terveysalan asiantuntijat näkivät tulevaisuudessa yhtäältä haasteita ja toisaalta lupauksia paremmasta. Uusiksi kansansairauksiksi sydän- ja verisuonitautien rinnalle ovat tulevaisuudessa nousseet diabetes ja erilaiset tuki- ja liikuntaelinsairaudet. Myös erilaisten syöpäsairauksien määrät ovat lisääntyneet. Toisaalta tulevaisuuden vanhukset ovat nykyistä pa- Tulevaisuuden painopinnat ja materiaalit Tulevaisuuden painopinnat ja materiaalit -tutkimuksen tavoitteena oli tulevaisuustyöskentelyn kautta hahmottaa toimenpidesuosituksia Turku Science Parkin materiaalit liiketoiminta-alueen ja Varsinais-Suomen Materiaalikeskuksen toiminnan kehittämiseksi. Kehittämistoimenpiteiden suunnittelun alustaksi tuotettiin tulevaisuusprosessin avulla kuusi tulevaisuuskuvaa, joiden kautta avattiin erilaisia kehityskulkuja viestinnässä, pakkaamisessa, painamisessa, metsäklusterissa ja uusissa materiaaleissa. Tulevaisuuskuvien pohjalta syntyi kuusi toimenpidesuositusta materiaaleihin liittyvän liike- ja T&K-toiminnan kehittämiseksi Turku Science Parkissa ja Varsinais-Suomen Materiaalikeskuksessa Perinteinen metsäklusteri käsite, joka syntyi 1990-luvun alussa läpikäy nyt merkittävää muutosta klusterin raja-alueiden siirtymisen seurauksena. Käynnissä on prosessi, jossa vanhat perinteisten klusterien rajapinnat sumenevat, kun vanhat ja uudet palaset kiinnittyvät uusiin arvoketjuihin. Tutkimuksessa hahmotettujen toimintaympäristön muutostrendien mukaan paperi- ja selluteollisuus esimerkiksi käy markkinasotaa usealla eri rintamalla: sähköinen viestintä työntää perinteistä painamista ja samalla metsäkluste- J ULKAISUJA Millaiselta näyttää sosiaali- ja terveysala Suomessa lähitulevaisuudessa? rempikuntoisia ja yleisemminkin kohonnut terveystietoisuus vähentää suhteellisesti sydänja verisuonitautien määrää, samoin tieto- ja viestintäteknologian kehittyminen vähentää jonkin verran ihmistyön tarvetta nykyisestä. Tehtävien uudelleenmäärittelyllä voidaan saada toimintaa tehokkaammaksi. Esimerkiksi joitakin nyt lääkärien hoitamia rutiinitehtäviä tullaan tulevaisuudessa siirtämään sairaanhoitajien hoidettavaksi. Olosuhteet tulevat tulevaisuudessa olemaan erilaisia maan eri osissa. Väki keskittyy kaupunkiseuduille syrjäseutujen hiljentyessä. Tämä heijastuu myös sosiaali- ja terveysalan toimipaikkojen määrän kehityksessä. Kaupungeissa koko sosiaali- ja terveysalojen työtehtävien kirjo on läsnä ja kaikkien alojen erikoisosaajia tarvitaan. Oman uuden haasteensa tuo syventyneen polarisoitumiskehityksen myötä syntynyt syrjäytyneiden joukko, joka ei osaa hakeutua sosiaali- ja terveysalan palveluihin. Syrjäseuduilla sosiaali- ja terveysalan palveluita tarjotaan tulevaisuudessa alan moniosaajien toimesta, joilla on perustiedot molempien alojen toiminnasta. Erikoistuneempaa hoitoa tarvitsevat hoidetaan suuremmissa ria pois viestinnän markkinoilta, painaminen erkanee kustantamisesta, kilpailu puuraaka-aineesta kasvaa ja lopulta kilpailu siitä kenen ja mikä on metsän arvokkain käyttötarkoitus. Tutkimuksessa metsäklusterin, painamisen ja viestinnän parhaiten toisiinsa yhdistäväksi alaksi arvioitiin pak kausteollisuus. Kun pakkauksiin lisätään tieto- ja viestintä- tai/ja bioteknologiaa niin pakkaaminen tukee entistä paremmin myös logistiikkaa. Globalisaation ja e-kaupan vuoksi lo gistiikan merkitys on kasvusuunnassa, joten pakkausteollisuus tullee myös ensim mäisten joukossa (metsäklusterista) liittämään materiaaleihin ja tuotteisiin älyn, esimerkiksi painetun elektroniikan ja sensorit. Uusien tuotteiden ja palvelukonseptien kehittäminen tulee edellyttämään monitieteellisen tutkimuksen yhdistämistä monipuoliseen sovelluskehitykseen. Varsi nais-suomen alueella on ainutlaatuinen mahdollisuus yhdistää alan tutkimus, ke hittynyt paperinpäällystys- ja painotekninen koelaitostoiminta sekä tavoitehakui nen vahva teollinen yhteistyö perustaksi uusien innovaatioiden synnyttämiselle. Marko Ahvenainen, Olli Hietanen ja Heikki Huhtanen: Tulevaisuuden painopinnat ja materiaalit. Tulevaisuuden tutkimuskeskus Tutu-julkaisuja 1/2007. ISBN keskuksissa tai joidenkin harvinaisten tautien ja hoitokuluiltaan kalliimpien tautien osalta muiden Pohjoismaiden kanssa yhdessä tuotettuna palveluna ulkomailla. Henkilökunnan saatavuuteen liittyvien haasteiden ratkaisuksi asiantuntijat kokivat, että alan houkuttelevuutta on parannettava. Parhaina keinoina tähän nähtiin palkkauksen parantaminen ja johtamisen kehittäminen. Alan koulutuksessa täydennyskoulutuksen merkitys kasvaa ja opetussisällöissä johtaminen ja sosiaali- ja terveysalan moniosaajuus tulevat nykyistä tärkeämmiksi osiksi opetusohjelmaa. Koska opiskelijat mielellään jäävät alueelle, jossa ovat koulunsa käyneet, tulee koulutuspaikkojen- ja alojen mitoituksessa huomioida nykyistä paremmin paikalliset tarpeet siten, että kunkin koulutuspaikan koulutusmäärät vastaavat sen alueen tarpeita, jossa koulu on. Ville Lauttamäki, Olli Hietanen: Sosiaali- ja terveysalan työvoima- ja koulutustarpeet Loppuraportti sosiaali- ja terveydenhuollon ennakointihankkeesta. Tulevaisuuden tutkimuskeskus Tutu-julkaisuja 4/2006. ISBN: X. Kasvuyrittäjyyttä kaivataan Global Entrepreneurship Monitor (GEM) -tutkimuksessa kartoitettiin yritteliäisyyttä 42 maassa. Tutkimuksen mukaan suomalaisten yritteliäisyys on keskitasoa, Suomi tuli tutkimuksessa sijalle 20. Suomessa on väkilukuun suhteutettuna yllättävän paljon yrittäjiä. Kokonaisyrittäjyyden osuus aikuisväestöstä on Pohjoismaiden toiseksi korkein ja Euroopan kuudenneksi korkein. Yrittäjien kasvuhakuisuus on kuitenkin Suomessa pohjoismaisittain pientä. Uusia yrittäjiä ja erityisesti kasvuyrityksiä kaivattaisiinkin kipeästi lisää. Uusien yritysten innovatiivisuutta tulisi lisätä. Aloittavilla yrityksillä on vähän tuotteita ja palveluja, jotka ovat täysin uusia kaikille asiakkaille. Tutkimuksen mukaan erityisesti nopeaan kasvuun tähtäävää yrittäjyyskulttuuria sekä yksilöiden yrittäjyys- ja liiketoimintaosaamista on vahvistettava. Tommi Pukkinen, Pekka Stenholm, Jarna Heinonen, Anne Kovalainen, Erkko Autio: Global Entrepreneurship Monitor Executive Report, Finland. Turun kauppakorkeakoulun Yritystoiminnan tutkimus- ja koulutuskeskuksen julkaisuja, B 1 / ISBN

13 L YHYESTI Liiketoimintaosaamista innostavasti Valmistuneita RealGame-yrityssimulaatiopeli on todentuntuinen tapa hahmottaa yritystoiminnan kokonaisuus. Erikoistutkija Timo Laineman väitöskirjatyön osana syntyneellä simulaatiopelillä on valmennettu yritysten henkilöstöä vuodesta 2001 alkaen. Teksti: Leena-Maija Sintonen Kuva: Kirsi Kostia RealGame kuvaa yrityksen todellista toimintaympäristöä liiketoimintaprosesseina. Se opettaa valmennettavia keskittymään liiketoiminnan kokonaistavoitteeseen toimintokohtaisen ajattelun sijasta. RealGamessa tilanteet elävät ja aika luo painetta. Pelaajat ohjaavat ryhmänä yrityksen erillisiä toimintoja. He näkevät omien päätöstensä vaikutukset reaaliajassa, mikä erottaa RealGamen perinteisistä yrityspeleistä. Oppijat saavat itse aktiivisen roolin tehdessään päätöksiä, ja heille hahmottuu, miten eri toiminnot riippuvat toisistaan. Useat valmennukseen osallistuneet ovat kertoneet hämmästyneensä miten nopeasti valmennuspäivä on kulunut. Innostus ja luova ilmapiiri syntyy ihmisten heittäytymisestä mukaan valmennukseen. Hyvä ryhmähenki siivittää myös hyviin oppimiskokemuksiin, Lainema kertoo. Kokeneellekin riittää opittavaa Turun kauppakorkeakoulussa simulaatiopeliä ovat pelanneet emba-johtamiskoulutusohjelman opiskelijat. Valmennusyhteistyötä tehdään myös suomalaisten teollisuusyritysten kanssa. Laineman mukaan opittavaa riittää työelämän konkareillekin. Simulaatiopeli on malliesimerkki siitä, miten korkeakoulun tutkimuksessa syntynyttä innovaatiota hyödynnetään yritys- ja tutkimusyhteistyössä. RealGame on tällä hetkellä osana kahdessa tutkimusprojektissa: Tekesin rahoittamassa, kolmen korkeakoulun yhteisessä VerMeet-tutkimusprojektissa sekä viiden pohjoismaisen kauppakorkeakoulun Nordic Leadership Development -ohjelmassa. Simulaatiopeli mahdollistaa keskittymisen valittuun teemaan, joka emba-opinnoissa on ollut toimitusketjun hallinta. Keskeinen osa oppimista on valmennusteeman nivominen teoreettiseen tietoon. Meillä simulaatiopelaamista käytetään Pelimuotoinen oppiminen on temmannut mukaansa emba-opiskelijat Juha Kirstilän ja Rami Lahden. Valmentaja Timo Lainema seuraa oppimista taustalta. emba-opintojen lisäksi muussakin johdon kehittämisessä, sanoo TSE exen koulutuspäällikkö Kirsi Kostia. TSE exe on Turun kauppakorkeakoulun yksikkö, joka on erikoistunut johdon, esimiesten ja asiantuntijoiden kehittämiseen. Tietotekninen silta kauppakorkeakoulun ja yliopiston välille Ihmiset ovat jo pitkään liikkuneet joustavasti Turun kauppakorkeakoulun ja Turun yliopiston välillä. Nyt myös organisaatioiden välinen käyttäjätunnistus on ottanut askeleen eteenpäin. Teksti: Leena-Maija Sintonen Turun kauppakorkeakoulussa käyttöön otettava uusi tietojärjestelmä mahdollistaa sen, että ihmiset voivat kirjautua oman korkeakoulun käyttäjätunnuksella muiden yliopistojen ja korkeakoulujen palveluihin. Käyttäjätunnistusta aletaan hyödyntää Turun kauppakorkeakoulussa ensi syksynä. Silloin otetaan käyttöön Turun yliopiston verkko-oppimisympäristö Moodle. Kirjautuessaan yliopiston oppimisympäristöön opiskelija itse asiassa kirjautuukin kauppakorkean palvelimelle. Se taas välittää opiskelijan tiedot yliopistolle, järjestelmän koonnut TuKKK:n opiskelija Nils-Erik Sirén kiteyttää toiminta-ajatuksen. Uudistus tuo tehokkuutta, koska kauppakorkeakoulu ja yliopisto eivät enää ylläpidä kahta toisiaan vastaavaa järjestelmää. Sirénin mukaan myös turvallisuus lisääntyy, kun käyttäjät voivat käyttää entistä monimutkaisempia, vaikeasti murrettavia salasanoja. Tulevaisuudessa käyttäjätunnistus helpottaa muun muassa joustavan opinto-oikeuden hakemista muista yliopistoista. Turun kauppakorkeakoulu palkkasi käyttäjätunnistusjärjestelmän tekijäksi oman opiskelijansa. Työkalukseen Sirén sai Shibboleth-tekniikan, jonka vapaasti muokattavista osista hän kokosi Turun kauppakorkeakoulun tarpeisiin sopivan järjestelmän reilussa kuukaudessa. Yhden ihmisen irrottaminen kokonaan tähän projektiin kannatti. Hienoa, että löysimme osaamista oman talon sisältä, iloitsee Turun kauppakorkeakoulun tietohallintojohtaja Teemu Seesto. embaksi valmistuneita Jouni Suoranta, Global Go-To-Market Manager, Nokia Enterprise Solutions Mikko Leppälä, Manager/Area and Property Management, Teollisuuden Voima Oy Kauppatieteiden tohtorin tutkinnot Jaakkola Elina Tähkäpää Jamo Kauppatieteiden lisensiaatin tutkinto Järvinen Jyri Kauppatieteiden maisterin tutkinnot Aarnio Eeva Aho Sanna Maria Ahokas Niina Alhonsalo Elina Cherepenina Olga Dong Lili Eklund Peetu Eppert Kristian Forsström Tuija Gustafsson Elina Hallanoro Mikko Halonen Mikko Hemminki Tuire Hiltunen Tero Huuskonen Mari Hyssälä Pirkka Hämäläinen Antti Jonkka Jarmo Jortikka Elina Junttila Henna Kaartemo Valtteri Kaitosalmi Kaisa Kankare Elina Karjanlahti Kristiina Kiuru Liisa Kolehmainen Hanna Kolehmainen Laura Kramsu Nina Kuusisto Suvi Kuusisto Tero Laakso Marianna Laakso Päivi Lahtinen Merja Laine Mikko Lappalainen Olli Lehtinen Markus Leväjärvi Mari Luoma Annika Luoto Lotta Läikkö Juha Mononen Mikko Mäki Riikka Mäkilä Katri Määttänen Heidi-Maria Nevalainen Heli Nguyen Elina Ojala Emilia Oksa Mari Papunen Annastiina Pernaa Tuire Pessala Mari Pihlava Jarno Pykäläinen Piia Pynnönen Antti Rantala Virva Remes Maija Roikonen Antti Salli Kaisa Salminen Elina Salminen Laura Sarpila Outi Simell Barbara Siro Juhani Soini Juha Sormunen Maija Annukka Taipaleenmäki Laura Tanhua Inkeri Tanhuanpää Laura Tarkiainen Petra Teerimaa Kristiina Vahala Minna Vahtera Timo Varis Katri Virtanen Tomi Voutilainen Maria Vuorimaa Suvi Väisänen Ville Yli-Rasku Ulla Örnberg Jarno Kauppatieteiden kandidaatin tutkinnot Ahokas Niina Haavisto Miikka Halonen Mikko Heikinheimo Tapio Heikkinen Sini Hovikorpi Auli Huuskonen Mari Junttari Harri Keskitalo Katja Korhonen Anne-Maria Lehtimäki Aku-Ville Lehtonen Pasi Läikkö Juha Mäki Riikka Niittoaho Katariina Penttilä Tomi Poskiparta Tero Rajala Pentti Taulu Jussi Tielinen Mikko Tuovila Pilvi PORIN YKSIKKÖ Kauppatieteiden maisterin tutkinnot Elo Marja Kottari Juha Lindroos Hanna Lähde Marika Mähönen Mika Nevanranta Tuomas Paasonen Ruslan Tähtinen Satu Vuorinen Leena Kauppatieteiden kandidaatin tutkinto Kivekäs Iina Hakijamäärä kasvoi selvästi Turun kauppakorkeakouluun tuli kauppatieteellisen alan yhteisvalinnassa hakemusta. Yhteisvalinnassa voi hakea enintään kolmeen yliopistoon. Ensisijaisesti Turun kauppakorkeakouluun pyrki 921 hakijaa. Ensisijaisten hakijoiden määrä kasvoi yli sadalla ja hakemusten kokonaismäärä lähes kahdella sadalla. Hakijoiden määrä nousi selvästi myös Turun kauppakorkeakoulun Porin yksikössä. Lähes kaikissa muissa kauppatieteellisen alan yliopistoyksiköissä hakijamäärät laskivat tai pysyivät viime vuoden tasolla. Turun kauppakorkeakoulun vetovoima olikin hakijoiden keskuudessa selvässä nousussa, opintoasiainpäällikkö Veronika Ståhlberg iloitsee. Kauppatieteellisen alan yhteisvalinnassa on tänä vuonna ensi kertaa myös todistusvalinta. Uudet ylioppilaat voivat saada opiskelupaikan suoraan todistuksen perusteella. Hakijoista kymmenen prosenttia valitaan ylioppilastutkintotodistuksen arvosanojen perusteella. Nimitys KTT Juha Laurila on nimitetty liiketaloustiede, johtamisen ja organisoinnin professorin virkaan alkaen. Ph.D. Saara Taalas on nimitetty viestintäliiketoiminnan professorin ma. virkasuhteeseen FM Helinä Suomäki on nimitetty englannin kielen lehtoriksi alkaen. KTT Olli-Pekka Hilmola on nimitetty logistiikan dosentiksi erityisalanaan toimitusketjujohtaminen

14 L YHYESTI L YHYESTI Belgian suurlähettiläs vierailulla Belgian suurlähettiläs Guido Courtois vaimoineen vieraili Turun kauppakorkeakoulussa Rehtori Tapio Reponen, vararehtori Markus Granlund ja professori Antti Paasio esittelivät suurlähettiläälle Turun kauppakorkeakoulun toimintaa. Suurlähettiläs Courtois oli Turussa kaksipäiväisellä vierailulla, jota isännöi kunniakonsuli Antti Wihanto. Guido Courtois aloitti Belgian Suomen suurlähettiläänä tammikuussa Kenialaiset seminaarimatkalla Turussa Turun kauppakorkeakoulu on kehittänyt koulutuskonseptin, jonka avulla viedään turkulaista liiketoimintaosaamista kehitysmaihin. Konseptin pilottihanke toi huhtikuussa Turkuun yliopisto-opettajista, tutkijoista, muista asiantuntijoista ja yrittäjistä koostuneen kenialaisryhmän. Seminaarimatkansa aikana kenialaiset perehtyivät Turun kauppakorkeakoulun ja Turun yliopiston asiantuntijoiden johdolla avoimen lähdekoodin ohjelmistojen hyödyntämiseen liiketoiminnassa. Lisäksi turkulaiset ohjelmistoyritykset kertoivat käytännön kokemuksiaan aiheesta. Organisaatioiden johdon toiminta on Afrikassa usein läpinäkymätöntä eikä johdolla ole käytettävissään päätöksentekoa tukevia järjestelmiä ja raportteja. Vuoden gradu taloussosiologian alalta Hanna Ylätalon taloussosiologian opinnäytetyö Erilaisuutta ilman eriarvoisuutta? Kulttuurin kuluttamisen tavat ja niiden yhteys sosiaaliseen taustaan matkailussa palkittiin Turun kauppakorkeakoulun vuoden 2006 parhaana pro graduna. Palkintoperustelujen mukaan Ylätalon pro gradu edustaa itsenäistä tutkimuksellista otetta kuitenkaan menettämättä työn käytännönläheisyyttä. Työn kysymyksenasettelu on selkeä ja ajankohtainen. Hanna Ylätalo päätyi tutkimustulokseen, jonka mukaan matkatyyppi, matkan kesto ja matkaseura selittävät matkailijoiden kulttuurin kuluttamista voimakkaammin kuin sosiaalinen tausta. Mielenkiintoinen tutkimustulos osoittaa vanhentuneiksi stereotypiat, jotka on muodostettu sosiaalisen taustan määrittelemän kulttuurin kuluttamisen pohjalta. Palkitun tutkielman ohjasivat erikoistutkija, dosentti Terhi-Anna Wilska ja tutkijatohtori Jani Erola. Liiketoimintaosaamista tarvitaan etenkin kehitysmaiden organisaatioiden kehittämisessä. Tässä mallissa suomalaiset yliopistot tuottavat koulutusta suoraan kenialaisille. Näin kohdemaan asiantuntijat saavat ilman välikäsiä täsmäapua ongelmiinsa sekä työkaluja paikalliseen koulutus- ja kehittämistyöhön, toteavat Turun kauppakorkeakoulun professorit Pasi Malinen ja Jussi Puhakainen. Kielten opiskelu kannattaa Turun kauppakorkeakoulun opiskelijoilla on erinomaiset mahdollisuudet kielten opiskeluun ja liike-elämässä keskeisten viestintätaitojen harjaannuttamiseen. Kielten laitoksella kevään päättäväksi perinteeksi on muodostunut motivoituneiden opiskelijoiden palkitseminen Suomen kieltenopettajien liiton Pro lingua -mitalilla. Tänä vuonna mitalin saivat Olga Cherepenina (venäjä), Tapio Heikinheimo (suomen kieli ja viestintä), Leena Kuntonen (englanti), Ringa Masalin (englanti), Riikka Mäki (ruotsi), Kirsi Nieminen (saksa), Krista Palin (ranska) ja Matti Varis (espanja). Palkittuja yhdistää luja motivaatio kielten opiskeluun ja uteliaisuus uusiin kulttuureihin tutustumiseen. Opetustilanteissa opiskelijat ovat aktiivisella ja rohkealla asenteellaan helpottaneet opettajien työtä ja edesauttaneet muun ryhmän oppimista. Talousjulkaisu tavoittaa jo tuhansia Baltic Rim Economies (BRE) -julkaisu on vuodesta 2004 lähtien tarjonnut uusinta tietoa Baltian maiden ja Puolan talouskehityksestä. Tämän vuoden alusta Pan-Eurooppa Instituutti on laajentanut seurantaa Pietariin sekä Kaliningradin ja Leningradin alueille. Laajennus on kasvattanut levikkiä, joka ylittää jo Joka toinen kuukausi ilmestyvä BRE koostuu asiantuntijaartikkeleista ja maakohtaisista ajankohtaiskatsauksista. Lisäksi raportti tiivistää alueiden merkittävimmät talousuutiset. Baltian maiden ja Puolan taloudessa on meneillään voimakkaan kasvun vaihe, ja erot vanhoihin EU-maihin kapenevat. Näiden alueiden kehitykseen liittyy paljon mielenkiintoisia kysymyksiä. Myös Itämeren asiat ovat vahvasti esillä julkaisussa. Julkaisun artikkelit käsittelevät monipuolisesti eri aihealueita, kuten ympäristöä, yhteistyötä, energiaa ja koulutusta. Asiantuntija-artikkelien kirjoittajina ovat olleet muun muassa komissaari Danuta Hübner, Venäjän talousministeri German Gref ja Elinkeinoelämän Keskusliiton Antti Herlin. BRE:n voi tilata ilmaiseksi rekisteröitymällä osoitteessa Polkupyörä henkilökunnan käyttöön Vuosi 2007 on valtakunnallinen pyöräilyvuosi. Turun kauppakorkeakoulu on mukana kampanjavuodessa hankkimalla henkilökunnan käyttöön Onni-polkupyörän. Onnin ensimmäinen käyttäjä oli tutkija Veijo Pönni Yritystoiminnan tutkimus- ja koulutuskeskuksesta. Houkutteleva tie Turkuun Turun kauppakorkeakoulu, Turun yliopisto, Åbo Akademi ja Turun ammattikorkeakoulu ovat lanseeranneet näyttävän nettikampanjan Turun markkinoimiseksi opiskelupaikkana. Myös Turun kaupunki, Turun Ylioppilaskyläsäätiö ja Turun Sanomat ovat hankkeessa mukana. Internet on opiskelutiedon lähteenä vertaansa vailla. Kampanjan ideana onkin keskittää kaikki tieto opiskelusta Turussa yhden osoitteen taakse. Palvelusta on haluttu rakentaa kiinnostava ja helppo tie Turkuun. Sen avulla turkulainen korkeakoulutarjonta saadaan entistä paremmin esille

15 V ÄITÖS V ÄITÖS KTM Elina Jaakkolan väitöskirjatutkimus Problem Solving within Professional Services. A Study of Physicians Prescribing Decisions (Ongelmanratkaisu asiantuntijapalveluissa. Tutkimus lääkäreiden lääkemääräyspäätöksistä) tarkastettiin Turun kauppakorkeakoulussa perjantaina Vastaväittäjänä toimi professori Angus Laing (University of Glasgow) ja kustoksena professori Aino Halinen-Kaila. Tutkimus kuuluu liiketaloustiede, markkinoinnin alaan. Elina Jaakkola on syntynyt vuonna 1975 Turussa. Hän on kirjoittanut ylioppilaaksi vuonna 1994 oululaisesta Toppilan lukiosta ja valmistunut vuonna 1999 kauppatieteiden maisteriksi Turun kauppakorkeakoulusta. Jaakkola työskentelee konsulttina Invenire Market Intelligence Oy:ssä. Vuosina hän toimi projektitutkijana Turun kauppakorkeakoulun Innomarketyksikössä ja vuosina väitöskirjatutkijana Turun kauppakorkeakoulussa ja FINNMARKissa. KTM Reetta Raitoharjun väitöskirjatutkimus Information technology acceptance in the Finnish social and healthcare sector. Exploring the effects of cultural factors (Tietotekniikan hyväksyminen sosiaali- ja terveydenhuoltosektorilla Suomessa. Kulttuuristen tekijöiden vaikutusten tarkastelua) tarkastettiin Turun kauppakorkeakoulussa Vastaväittäjänä toimi professori Pirkko Nykänen (Tampereen yliopisto) ja kustoksena professori Reima Suomi. Reetta Raitoharju on syntynyt vuonna 1980 Rauman maalaiskunnassa. Hän on kirjoittanut ylioppilaaksi Harjavallan lukiosta vuonna Raitoharju on valmistunut kauppatieteiden maisteriksi Turun kauppakorkeakoulusta vuonna 2003 ja työskennellyt vuodesta 2004 lähtien Turku Centre for Computer Sciencen (TUCS) tutkijakoulutettavana. Tällä hetkellä hän työskentelee projektipäällikkönä Turun kauppakorkeakoulun tietojärjestelmätieteen oppiaineessa. Potilaiden vaikutus lääkemääräyspäätöksiin suuri Elina Jaakkola Reetta Raitoharju Henkilöstön moninaisuus huomioitava sosiaali- ja terveysalan tietotekniikkahankkeissa Tutkimuksen mukaan potilaiden vaikutus lääkemääräyspäätökseen on usein suuri. Potilaan antama tieto oireistaan ja terveydentilastaan vaikuttaa merkittävästi lääkärin ratkaisuihin. Lääkärin on sovitettava ammatillinen näkemyksensä yhteen potilaiden erilaisista lääkkeistä muodostamien ennakkokäsitysten kanssa. Lääkäreiden käsityksen mukaan potilaiden kyky ja halu osallistua hoitopäätöksiin vaihtelee. Potilaiden osallistuminen on yleistä etenkin sellaisten sairauksien kohdalla, jotka ovat olleet paljon esillä tiedotusvälineissä tai mainonnassa. Hoitomyöntyvyyttä tukeakseen lääkärit pyrkivät usein määräämään potilaiden toiveiden mukaisia lääkkeitä, mikäli sille ei ole lääketieteellistä estettä. Väitöskirjaan on haastateltu kolmessa haastattelututkimuksessa yli 90 lääkäriä viidessä maassa. Suurin osa haastatteluista on tehty Yhdysvalloissa, Iso-Britanniassa ja Suomessa. Haastattelututkimuksissa selvitettiin lääkäreiden näkemyksiä lääkemääräyspäätöksiin vaikuttavista tekijöistä. Lisäksi tehtiin systemaattinen kartoitus lääketieteen alalla julkaistuista tutkimuksista, jotka tarkastelevat lääkäreiden lääkemääräyspäätöksiin vaikuttavia tekijöitä. Erityisaseman yhteiskunnassa saavuttaneisiin professioihin liitetyt ominaisuudet au- tonomia ja altruismi ovat tutkimuksen mukaan ristiriidassa lääkäreiden arkitodellisuuden kanssa. Käytännön työssään lääkärit toimivat potilaiden, työnantajaorganisaation, lääketehtaiden sekä viranomaisten toiveiden ja määräysten ristipaineessa. Myös lääkäreiden henkilökohtaiset edut ja työskentelyolosuhteet vaikuttavat ongelmanratkaisuun. Vaikutusta on myös kollegoiden kokemuksilla ja mielipiteillä. Tutkimuksessa havaittiin, että eri maissa lääkärit pitävät eri kriteereitä tärkeinä lääkkeiden valinnassa. Esimerkiksi Iso-Britanniassa lääkärit kertovat lääkkeen hinnan tärkeäksi päätökseen vaikuttavaksi tekijäksi klinikoiden budjettipaineiden vuoksi. Sen sijaan Suomessa, jossa lääkkeet maksaa potilas, lääkärit harvoin korostavat hinnan vaikutusta päätöksiin. Lääkäreiden halu toteuttaa potilaiden toiveita näyttää riippuvan myös kilpailutilanteesta: asiakastyytyväisyys on tärkeämpää yksityispraktiikoille kuin potilasjonojen kanssa painiskeleville julkisen terveydenhuollon yksiköille. Tutkimus antaa lääkealan toimijoille kokonaiskuvan lääkemääräyspäätösten monitahoisuudesta. Se osoittaa, että potilaiden vaikutus voi olla suuri myös reseptilääkkeiden valinnassa. Terveyspalvelujen kuluttajista on tulossa yhä tiedostavampia ja halukkaampia osallistumaan terveyteensä liittyviin päätöksiin. Neuvottelukyky potilaan kanssa onkin keskeinen osa lääkärin ammattitaitoa. Väitöskirjatutkimuksen keskiössä ovat palveluntarjoajan lääkärien näkemykset ja kokemukset. Aiempi palvelututkimus on keskittynyt kuvaamaan palvelujen tuottamista yleisellä tasolla, jolloin tietointensiivisten asiantuntijapalveluiden erityispiirteitä ei ole huomioitu. Palveluja on myös perinteisesti tutkittu asiakkaan, ei niiden tuottajan, näkökulmasta. Elina Jaakkola Julkaisutiedot Jaakkola, Elina: Problem Solving within Professional Services. A Study of Physicians Prescribing Decisions. Turun kauppakorkeakoulun julkaisuja. Sarja A-2:2007. ISBN: (nid.), (pdf ) / ISSN: (nid.), (pdf ) Väitöskirja on luettavissa osoitteessa: Väitöskirjatutkimuksessa selvitetään, mitkä tekijät vaikuttavat tietotekniikan hyväksymiseen sosiaali- ja terveydenhuoltosektorilla. Tutkimus auttaa kohdentamaan tietotekniikan käyttöönottoon liittyviä koulutus- ja tukipalveluita nykyistä tehokkaammin. Sosiaali- ja terveydenhuoltoalalla tietotekniikan lisääntyvän käytön on koettu tuovan merkittäviä etuja. Etuja ovat esimerkiksi tiedonkulun tehostuminen, parantuneet tulokset ja hoitovirheiden väheneminen. Eduista huolimatta tietotekniikan hyödyntäminen on sosiaali- ja terveysalalla lähes kaikkia muita sektoreita jäljessä. Tutkimuksessa tarkastellaan tekijöitä, jotka vaikuttavat tietotekniikan hyväksymiseen sosiaali- ja terveydenhuoltosektorilla. Kyselytutkimuksen aineistonkeruu toteutettiin yhteistyössä Työterveyslaitoksen kanssa. Kyselyyn vastasi kaikkiaan sosiaali- ja terveydenhuoltoalan työntekijää Suomessa. Tutkimukseen vastanneista 85 % ilmoitti käyttävänsä työssään tietotekniikkaa. Silti vain noin kolmannes koki tietotekniikan käytön helpoksi. Yli 50-vuotiaista työntekijöistä jopa yli neljännes koki tietotekniikan käytön työssään vaikeaksi. Vaikeuksista huolimatta suurin osa vastaajista piti tietotekniikkaa työnsä kannalta hyödyllisenä. Käytön hyödyllisyys oman työn kannalta on tutkimuksen mukaan tärkein käytön määrään vaikuttava tekijä. Tietotekniikan käytön koettu helppous vaikuttaa tietotekniikan hyväksymiseen vain välillisesti. Perustelut tietotekniikan hyödyntämiselle on selvitettävä työntekijöille koko organisaation näkökulmasta. Vaikka työntekijä ei kokisi tietyn tietoteknisen sovelluksen käyttöä omassa työssään erityisen hyödylliseksi, saattaa se helpottaa jonkun toisen työtä merkittävästi. Tietotekninen koulutus on positiivisten asenteiden muodostumisen kannalta hyvin tärkeää. Myös riittävät käyttötukipalvelut vaikuttavat tietotekniikan hyväksymiseen. Tutkimustulosten mukaan sairaanhoitajat hyötyvät tietoteknisten tukipalveluiden järjestämisestä enemmän kuin esimerkiksi toimistotyöntekijät ja lääkärit. Ammattiryhmäkohtaisten erojen lisäksi vaikutusta on työntekijöiden hierarkkisella asemalla, koulutustaustalla ja iällä. Nuoremmat työntekijät näyttävät tulosten mukaan hyötyvän enemmän koulutus ja tukipalveluista. Tämä voi osaltaan johtua siitä, että koulutus- ja tukipalvelut on suunnattu henkilöille, joilla on jo perustietämystä tietotekniikan käytöstä. Vanhemmilla työntekijöillä näin ei välttämättä ole. Esimiesasemassa olevat sekä korkeammin koulutetut työntekijät suhtautuvat tietotekniikkaan positiivisemmin kuin muut työntekijät. Tutkimus osoittaa, ettei tietotekniikkaa käyttöönotettaessa voida soveltaa samaa strategiaa koko organisaatioon. Koulutus- ja tukipalveluiden räätälöiminen eri kohderyhmille on hyvin tärkeää. Reetta Raitoharju Julkaisutiedot Raitoharju, Reetta: Information technology acceptance in the Finnish social and healthcare sector. Exploring the effects of cultural factors. Turun kauppakorkeakoulun julkaisuja. Sarja A-4:2007. ISBN: (nid.), (pdf) / ISSN: (nid.), (pdf) Väitöskirja on luettavissa osoitteessa:

16 T APAHTUMAKALENTERI Turku Kauppatieteen päivät Lisätietoja: puh. (02) Turku Korkeakoulun 58. lukuvuoden avajaiset Turku Talousfoorum 2007 Pääpuhujana toimitusjohtaja Sakari Tamminen, Rautaruukki Oyj. Lisätietoja: Turku 21. Merkuriuksen Karnevaalit Lisätietoja: Tanssii Merkuriuksen kanssa Merkuriuksen Karnevaaleissa juhlitaan kaupan jumalaa jo 21. kerran. Syksyn karnevaaleissa hehkuu glamour. Lokakuun 13. päivänä Turun Holiday Club Caribian kristallikruunujen alla juhlitaan Merkuriusta glamour-tunnelmissa. Illan pääesiintyjänä loistaa itsekin juhlavuottaan viettävä Paula Koivuniemi orkestereineen, juhlavieraita tanssittaa yleisön toivomuksesta upea Ladies First Big Band ja illan juontavat MTV 3:stä tutut uutisankkurit Ripsa Koskinen-Papunen ja Tomi Einonen. Ohjelmassa ovat myös perinteiseen tapaan arpajaiset houkuttelevine palkintoineen ja taidehuutokauppa. Caribia on luvannut loihtia juhlaan sopivan upean menun ja yöruokaakin on jälleen luvassa. Illalliskortin hinta on 150 euroa ja siihen sisältyy koko il- aika: lauantai klo paikka: Holiday Club Caribia, Turku illalliskortti: 150 euroa Lisätiedot ja ilmoittautuminen: ta eli alkucocktail, juhlaillallinen viineineen, kahvi ja avec sekä konsertti, muu ohjelma ja yöruoka. Järjestelyissä kokemusta ja taitoa Jo kuudetta kertaa juhlajärjestelyjen vetovastuussa oleva Heidi Tuominen on valinnut rinnalleen kahdeksan eri alojen osaajaa. Suurin osa on ollut mukana useampia kertoja, muun muassa koordinoinnista vastaava Mirja Junkola ja jo ensimmäisistä karvevaaleista asti mukana ollut Leena Virtanen. Oman tärkeän panoksensa järjestelytoimikunnassa ovat antaneet seuran puheenjohtaja Sirpa Uusitalo ja toiminnanjohtaja Kaisa Leiwo, kauppakorkeakoulun hallintojohtaja Tuula Lind ja tutkija Kirsi Lainema kuten myös Aamusetin Heidi Pelkonen ja MPS:n Seija Raesola. Karnevaalien järjestelyt aloitettiin jo viime vuoden puolella ja varsinainen markkinointi konkreettisemmin helmi-maaliskuussa. Merkuriuksen Karnevaalit Vaikka juhlaillan peruskaava on säilynytkin perinteisenä, joka kerta halutaan mukaan jotain uutta ja yllätyksellistä. Järjestäjien tavoitteena on saada sali täyteen eli 900 juhlijaa. Tuo tavoite tuntuukin täyttyvän, sillä toukokuun lopulla pöydistä oli varattu jo 80 prosenttia. Kannattaa siis toimia ripeästi varmistaakseen mukaanpääsynsä syksyn puhutuimpaan tapahtumaan! Yhdyssiteenä elinkeinoelämään Vuonna 1970 perustettu Turun Kauppakorkeakouluseura ry toimii yhdyssiteenä elinkeinoelämän ja korkeakoulun välillä. Toiminnalla tehdään tunnetuksi Turun kauppakorkeakoulua, tuetaan tieteen tekemistä ja avustetaan korkeakoulun väitöskirjarahastoa, nuorten opiskelijoiden kansainvälisiä opintoja ja korkeakoulun henkilöstön ammatillista jatkokoulutusta. Seuran varainhankinnan tärkeimmäksi lähteeksi on vuosien saatossa muodostunut Merkuriuksen Karnevaalit. Tuo keväällä 1971 ensimmäisen kerran ennakkoluulottomin ideoin korkeakoulurakennuksen tiloissa toteutettu juhla on nykyisin yksi Suomen vanhimpia ja tunnetuimpia seurapiiritapahtumia. Nimensä se on saanut antiikin Rooman kaupankäynnin jumalan mukaan. Nykyisin kahden vuoden välein talkoovoimin järjestetty Merkuriuksen Karnevaalit on hyväntekeväisyysjuhla, jonka tuotto luovutetaan kokonaisuudessaan Turun kauppakorkeakoululle ja sen opiskelijoille. Vuosien varrella on väitöskirjarahastoon ohjatuilla tuotoilla tuettu jo yli 130 väittelijää Turku Vastuullinen liiketoiminta käytäntö, tutkimus ja kehitys -seminaari Turku Responsible Business Network ja Vastuullisen liiketoiminnan keskus (CeReB) järjestävät seminaarin Turun kauppakorkeakoululla. Lisätietoja: Pori Käyttäjäinnovaatio-workshop Käyttäjälähtöisten innovaatioiden hyödyntämismahdollisuuksia liiketoiminnassa. Lisätietoja: Turku Alumni 07 -tapahtuma Lisätietoja: ehtori Tapio Reponen 60 vuotta Merkkipäivän vastaanotto torstaina 2.8. klo Turun kauppakorkeakoulussa. Onnitteluaikavaraukset p. (02) (Mahdolliset muistamiset: Turun kauppakorkeakoulun tukisäätiö, Nordea / Tapio Reponen 60 v.) p

17 YHTEYSTIEDOT TURUN KAUPPAKORKEAKOULU Rehtorinpellonkatu 3, Turku p. (02) f. (02) PORIN YKSIKKÖ Pohjoisranta 11 A, PL 170, Pori p. (02) f. (02) YRITYSTOIMINNAN TUTKIMUS- JA KOULUTUSKESKUS Rehtorinpellonkatu 3, Turku p. (02) f. (02) TULEVAISUUDEN TUTKIMUSKESKUS Rehtorinpellonkatu 3, Turku Korkeavuorenkatu 25 A 2, Helsinki Hämeenkatu 7 D, Tampere p. (02) f. (02)

Projektien rahoitus.

Projektien rahoitus. Projektien rahoitus Mika.Lautanala@tekes.fi Miten mukaan?? Aiheita Rakennuksen elinkaarenaikainen tiedonhallinta Organisaatioiden välinen tiedonhallinta -IFC Kansainvälisyys Yhteys ohjelmapäällikköön Arto

Lisätiedot

Rakennamme menestystä - onnistumme yhdessä

Rakennamme menestystä - onnistumme yhdessä Rakennamme menestystä - onnistumme yhdessä Turun kauppakamarin strategia 18.11.2016, Minna Arve Varsinais-Suomi 2030 Paras paikka menestyä. Paras paikka onnistua. Paikka olla onnellinen. MENESTYS ONNISTUMINEN

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006

ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006 ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006 PROF. MARKKU VIRTANEN HELSINGIN KAUPPAKORKEAKOULU PIENYRITYSKESKUS 5.10.2005 Markku Virtanen LT-OSAAMISEN VERKOSTON MAKROHANKKEEN KUVAUS Makrohankkeen

Lisätiedot

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO Alla oleva kaavio kuvastaa tehdyn testin tuloksia eri osa-alueilla. Kaavion alla on arviot tilanteestasi koskien henkilökohtaisia ominaisuuksiasi, kokemusta ja osaamista, markkinoita

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010

Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Teknologiateollisuus ry Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Tutkimuksella selvitettiin syyskuussa 2010 Teknologiateollisuuden

Lisätiedot

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja Leikkiä oppia liikkua harjoitella syödä nukkua terapia koulu päiväkoti kerho ryhmä haluta inhota tykätä jaksaa ei jaksa Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa,

Lisätiedot

Miten lisää arvoa kalalle yhteenveto syksyn 2016 työpajasta

Miten lisää arvoa kalalle yhteenveto syksyn 2016 työpajasta Miten lisää arvoa kalalle yhteenveto syksyn 2016 työpajasta Miten lisää arvoa? Kuinka saada lisää arvoa kalalle ja kalan kasvattajalle? Osallistujat ohjattiin ideoimaan keinoja kalan ja kalankasvattajien

Lisätiedot

Yrityksen tiimin täydentäminen kokeneella neuvonantajalla. Innovation Scout -seminaari Tapani Nevanpää,

Yrityksen tiimin täydentäminen kokeneella neuvonantajalla. Innovation Scout -seminaari Tapani Nevanpää, Yrityksen tiimin täydentäminen kokeneella neuvonantajalla Innovation Scout -seminaari Tapani Nevanpää, 8.6.2016 Neuvonantaja osaksi yrityksen tiimiä Yrityksen tiimi = operatiivinen tiimi + hallitus + neuvonantajat

Lisätiedot

Tekes palveluksessasi. Hyvistä ideoista kannattavaa liiketoimintaa

Tekes palveluksessasi. Hyvistä ideoista kannattavaa liiketoimintaa Tekes palveluksessasi Hyvistä ideoista kannattavaa liiketoimintaa Tekes teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus Tekes on innovaatiotoiminnan asiantuntija, jonka tavoitteena on edistää yritysten

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Rahoitusta muutoksentekijöille Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelmalle on asetettu kolme päätavoitetta,

Lisätiedot

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto Suomi nousuun Aineeton tuotanto Maailman talous on muutoksessa. Digitalisoituminen vie suomalaiset yritykset globaalin kilpailun piiriin. Suomen on pärjättävä tässä kilpailussa, jotta hyvinvointimme on

Lisätiedot

JA TUOTEVÄYLÄ PALVELU

JA TUOTEVÄYLÄ PALVELU KEKSINTÖSÄÄTIÖ JA TUOTEVÄYLÄ PALVELU 18.1.2011 / Avainklubi Pekka Rantala, Kusti Alasalmi Riitta Ahola, Timo Kilpinen, Antti Niemi, Pauliina Sievänen Maailma tarvitsee keksintöäsi Keksijätutkintoa sjä

Lisätiedot

Löydämme tiet huomiseen

Löydämme tiet huomiseen Saimaan amk 1(5) Saimaan ammattikorkeakoulun strategia 2016-2020 Löydämme tiet huomiseen Osakeyhtiön hallitus hyväksynyt 9.2.2016 Saimaan amk 2(5) Saimaan ammattikorkeakoulun visio 2025 Vuonna 2025 Saimaan

Lisätiedot

Innovaatioammattikorkeakoulun. lähtökohdat. Sinimaaria Ranki

Innovaatioammattikorkeakoulun. lähtökohdat. Sinimaaria Ranki Innovaatioammattikorkeakoulun strategiset lähtökohdat Sinimaaria Ranki 2.9.2008 1 Taustalla vaikuttavat talouden muutosvoimat Informaatiokumous Ennuste: puolet maailmankaupasta immateriaalikauppaa Tuotanto

Lisätiedot

Rauhala. on maakunnan paras maatila! Kannattavin Tehokkain Haluttu ja mukava työpaikka. Hyvää elämää ihmisille ja eläimille

Rauhala. on maakunnan paras maatila! Kannattavin Tehokkain Haluttu ja mukava työpaikka. Hyvää elämää ihmisille ja eläimille Rauhala on maakunnan paras maatila! Kannattavin Tehokkain Haluttu ja mukava työpaikka Hyvää elämää ihmisille ja eläimille Yrityksen perustiedot Omistajat: Ismo ja Miika Takkunen Ismo vastaa tilanjohtaminen

Lisätiedot

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011 Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu Hankkeen tavoitteet Pitkän aikavälin laadullisen ennakoinnin verkostohanke Teemallisesti hanke kohdistuu hyvinvointi-

Lisätiedot

LADEC OY. Taiteilijan ja luovan alan toimijan toimeentulomallit Yrittäjänä toimiminen

LADEC OY. Taiteilijan ja luovan alan toimijan toimeentulomallit Yrittäjänä toimiminen LADEC OY Taiteilijan ja luovan alan toimijan toimeentulomallit 18.11.2015 Yrittäjänä toimiminen Luovien alojen yrittäjyys erilaistako? On luotava tuote tai palvelu, jonka asiakas haluaa ostaa (Luovien

Lisätiedot

INNOVAATIOEKOSYSTEEMIT ELINKEINOELÄMÄN JA TUTKIMUKSEN YHTEISTYÖN VAHVISTAJINA

INNOVAATIOEKOSYSTEEMIT ELINKEINOELÄMÄN JA TUTKIMUKSEN YHTEISTYÖN VAHVISTAJINA INNOVAATIOEKOSYSTEEMIT ELINKEINOELÄMÄN JA TUTKIMUKSEN YHTEISTYÖN VAHVISTAJINA KOKONAISHANKKEEN KOLME PÄÄTEHTÄVÄÄ Osakokonaisuuden yksi tavoitteena oli selvittää, miten korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten

Lisätiedot

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto 2016-2020 Iholiiton Kevätpäivät 19.3.2016 Tampere Ajattelulle annettava aikaa - strategia ei synny sattumalta, vaan riittävän vuorovaikutuksen tuloksena Miten

Lisätiedot

Kärkihankerahoituksen informaatiotilaisuus Suomen Akatemia ja Tekes

Kärkihankerahoituksen informaatiotilaisuus Suomen Akatemia ja Tekes Kärkihankerahoituksen informaatiotilaisuus Suomen Akatemia ja Tekes Ilona Lundström Johtaja, verkostoyritykset ja tutkimus, Tekes Riitta Maijala Johtaja, temaattinen tutkimusrahoitus, Suomen Akatemia 1

Lisätiedot

Globaali vastuu Jyväskylän yliopistossa. Anna Grönlund

Globaali vastuu Jyväskylän yliopistossa. Anna Grönlund Globaali vastuu Jyväskylän yliopistossa 12.5.2014 Pitkät perinteet Kohti toimenpideohjelmaa Ohjelman sisältö, toteutus ja seuranta Pitkät perinteet kehitysyhteistyössä Ensimmäiset kehitysyhteistyöhankkeet

Lisätiedot

FUAS-virtuaalikampus rakenteilla

FUAS-virtuaalikampus rakenteilla Leena Vainio, FUAS Virtuaalikampus työryhmän puheenjohtaja Antti Kauppi, FUAS liittouman projektijohtaja FUAS-virtuaalikampus rakenteilla FUAS Virtuaalikampus muodostaa vuonna 2015 yhteisen oppimisympäristön

Lisätiedot

Saimaan ammattikorkeakoulu Tutkimuspäällikkö Henri Karppinen

Saimaan ammattikorkeakoulu Tutkimuspäällikkö Henri Karppinen Saimaan ammattikorkeakoulu 10.5.2016 Tutkimuspäällikkö Henri Karppinen Tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminta - Julkisen tutkimuksen Tekes-hankkeet - Tutkimuksesta uutta tietoa ja liiketoimintaa (Tekes)

Lisätiedot

VAIKUTTAVAA TUTKIMUSTA kokeiluehdotuksia vaikuttavuuden ja kaupallistamisen edistämiseksi

VAIKUTTAVAA TUTKIMUSTA kokeiluehdotuksia vaikuttavuuden ja kaupallistamisen edistämiseksi VAIKUTTAVAA TUTKIMUSTA kokeiluehdotuksia vaikuttavuuden ja kaupallistamisen edistämiseksi Tutkimusprofessori emeritus, johtaja Antti Hautamäki itutka-hanke Yliopistojen tutkimuksen vaikuttavuus Suomen

Lisätiedot

Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla?

Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen 12.3.2013 Digitaalisuus palvelujen ja tuotannon uudistajana Perustelut Organisaatioiden kokonaisvaltainen uudistaminen prosesseja

Lisätiedot

Liiketoimintaa, tuottavuutta ja työniloa Liideri-ohjelma Hyvinvoinnista bisnestä -teemaklinikka

Liiketoimintaa, tuottavuutta ja työniloa Liideri-ohjelma Hyvinvoinnista bisnestä -teemaklinikka Liiketoimintaa, tuottavuutta ja työniloa Liideri-ohjelma 2012 2018 Hyvinvoinnista bisnestä -teemaklinikka Tähtää korkealle Rahoitamme yrityksiä, joilla on halu ja kyky kasvaa. Intoa ja osaamista Loistava

Lisätiedot

Työn mielekkyyden johtaminen

Työn mielekkyyden johtaminen Kati Järvinen Työn mielekkyyden johtaminen Käytännön opas Talentum Helsinki 2014 Copyright 2014 Talentum Media Oy ja Kati Järvinen Kustantaja: Talentum Media Oy Kansi: Ea Söderberg Taitto: Maria Mitrunen

Lisätiedot

Projektipäällikkö Olli Vesterinen

Projektipäällikkö Olli Vesterinen Projektipäällikkö Olli Vesterinen OSAAMISEN JA KOULUTUKSEN KÄRKIHANKE 1 Uusi peruskoulu -ohjelma on osa Uudet oppimisympäristöt ja digitaaliset materiaalit peruskouluihin -kärkihanketta Uudet opetussuunnitelman

Lisätiedot

Kauppakamari yritysten tulevaisuuden tukijana

Kauppakamari yritysten tulevaisuuden tukijana YRITYKSISTÄ ELINVOIMAA 16.5. Pohjois-Karjalan Maakuntaliitto Kauppakamari yritysten tulevaisuuden tukijana Anne Vänskä, toimitusjohtaja, Pohjois-Karjalan kauppakamari Kauppakamari julkisesta rahoituksesta

Lisätiedot

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita!

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Vuoden 2013 aikana 359 Turun yliopiston opiskelijaa suoritti yliopiston rahallisesti tukeman harjoittelun. Sekä harjoittelun suorittaneilta opiskelijoilta

Lisätiedot

VTT:n strategian ja toiminnallinen arviointi Johtoryhmän jäsenen kommentteja

VTT:n strategian ja toiminnallinen arviointi Johtoryhmän jäsenen kommentteja VTT:n strategian ja toiminnallinen arviointi Johtoryhmän jäsenen kommentteja Lauri Oksanen Head of Research 27.9.2010 Nämä kommentit ovat henkilökohtaisia eivätkä välttämättä edusta Nokia Siemens Networksin

Lisätiedot

Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa. Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö

Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa. Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö Sivu 1 17.11.2015 Kansainvälinen Leader-yhteistyö ohjelmakaudella 2007-2013 Missä onnistuttiin?

Lisätiedot

Vetovoimaa kone- ja tuotantotekniikan ammatilliselle koulutukselle - VETOVOIMAKELLO

Vetovoimaa kone- ja tuotantotekniikan ammatilliselle koulutukselle - VETOVOIMAKELLO Vetovoimaa kone- ja tuotantotekniikan ammatilliselle koulutukselle - VETOVOIMAKELLO 2 Miksi teknologia! Miksi kone- ja tuotantotekniikka! 3 Teknologiateollisuus mahdollisuuksien maailma Teknologia työllistää

Lisätiedot

Toimintalinja 2: Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen (EAKR)

Toimintalinja 2: Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen (EAKR) Toimintalinja 2: Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen (EAKR) Yleistä Osaamiskeskittymien ja kaupunkien merkitys korostuu Harvaan asutun alueen kilpailukyvyn kehittämisessä hyödynnetään

Lisätiedot

Asiakkaiden osallistaminen on innovaation paras lanseeraus. Laura Forsman FFF, Turun Yliopisto

Asiakkaiden osallistaminen on innovaation paras lanseeraus. Laura Forsman FFF, Turun Yliopisto Asiakkaiden osallistaminen on innovaation paras lanseeraus Laura Forsman FFF, Turun Yliopisto Tuotteita käyttävistä ihmisistä on tullut parempia mainoksia, kuin perinteisistä medioista Miksi näin on? 3

Lisätiedot

Anna-kaisa Ikonen Fiksu kaupunki ihmisen ehdoilla sujuvasti teknologioita hyödyntäen Ympäristöministeriö, pyöreän pöydän keskustelu 24.9.

Anna-kaisa Ikonen Fiksu kaupunki ihmisen ehdoilla sujuvasti teknologioita hyödyntäen Ympäristöministeriö, pyöreän pöydän keskustelu 24.9. Anna-kaisa Ikonen Fiksu kaupunki ihmisen ehdoilla sujuvasti teknologioita hyödyntäen Ympäristöministeriö, pyöreän pöydän keskustelu 24.9.2013 Tampere on kansallinen koordinaattori INKA-ohjelmaan kuuluvassa

Lisätiedot

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, 10.12.2013 Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri 1 Johtamisverkosto selvittää, kokoaa, kehittää ja jakaa johtamisen ja esimiestyön hyviä käytäntöjä

Lisätiedot

OULUTECH OY YRITYSHAUTOMO 1(14) KYSYMYKSIÄ LIIKETOIMINTASUUNNITELMAN TEKIJÄLLE. Yritys: Tekijä:

OULUTECH OY YRITYSHAUTOMO 1(14) KYSYMYKSIÄ LIIKETOIMINTASUUNNITELMAN TEKIJÄLLE. Yritys: Tekijä: OULUTECH OY YRITYSHAUTOMO 1(14) KYSYMYKSIÄ LIIKETOIMINTASUUNNITELMAN TEKIJÄLLE Yritys: Tekijä: Päiväys: MARKKINAT Rahoittajille tulee osoittaa, että yrityksen tuotteella tai palvelulla on todellinen liiketoimintamahdollisuus.

Lisätiedot

Julkisen tutkimuksen rahoituksen tulevaisuus

Julkisen tutkimuksen rahoituksen tulevaisuus Julkisen tutkimuksen rahoituksen tulevaisuus Esa Panula-Ontto 27.8.2010 DM 694324 Julkisen tutkimusrahoituksen asiakkaat asiakas =Tutkimusorganisaatio Yliopistouudistus ei vaikuta yliopistojen asemaan

Lisätiedot

Oppilaitos yritysyhteistyön onnistumisen edellytykset

Oppilaitos yritysyhteistyön onnistumisen edellytykset Oppilaitos yritysyhteistyön onnistumisen edellytykset 10 käytännön ohjetta Matti Väänänen Yrityslähtöinen TKI toiminnan malli Opettajat Opiskelijat Harjoittelijat Opettajat Asiakaslähtöiset projektitt

Lisätiedot

Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen

Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen 16.4.2013 Tekniikka&Talous 5.4.2013 ManufacturingNet 4/17/201 Tekes uudistamassa digitaalista liiketoimintaa Käynnissä olevia ohjelmia:

Lisätiedot

Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA

Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA 2012 2016 Suomen ammatillisen koulutuksen kulttuuri- ja urheiluliitto, SAKU ry Lähtökohdat ennen: liikunnan kilpailutoimintaa ja kulttuurikisat

Lisätiedot

STRATEGIA Hallituksen vahvistama esitys syysliittokokoukselle

STRATEGIA Hallituksen vahvistama esitys syysliittokokoukselle STRATEGIA 2016-2018 Hallituksen vahvistama esitys syysliittokokoukselle 19.11.2015 1 STRATEGISET TAVOITTEET 2016-2018 VISIO 2020 MISSIO ARVOT RIL on arvostetuin rakennetun ympäristön ammattilaisten verkosto.

Lisätiedot

Markku Lindqvist D-tulostuksen seminaari

Markku Lindqvist D-tulostuksen seminaari Markku Lindqvist 040 190 2554 markku.lindqvist@cursor.fi 3D-tulostuksen seminaari 13.1.2016 2 Uusi itsenäisesti toimiva ja taloudellisesti kannattava 3D-palvelujen tuotanto- ja yritysympäristö Vastaa 3D-alan

Lisätiedot

Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille

Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille Serve Tekesin ohjelma 2006 2013 Serve luotsaa suomalaista palveluosaamista kansainvälisessä kärjessä Palveluliiketoiminnan kehittäminen vahvistaa yritysten

Lisätiedot

Anna-Kaisa Ikonen Työllisyysfoorumin avauspuhe: Tampereella 5.6.2015. Arvoisa seminaariväki, Tervetuloa tämän vuoden työllisyysfoorumiin!

Anna-Kaisa Ikonen Työllisyysfoorumin avauspuhe: Tampereella 5.6.2015. Arvoisa seminaariväki, Tervetuloa tämän vuoden työllisyysfoorumiin! Anna-Kaisa Ikonen Työllisyysfoorumin avauspuhe: Tampereella 5.6.2015 Arvoisa seminaariväki, Tervetuloa tämän vuoden työllisyysfoorumiin! Hienoa nähdä täällä näin paljon osanottajia. Päivän teemana on Kuohuntaa

Lisätiedot

L U PA TE HDÄ FIKS UM M IN

L U PA TE HDÄ FIKS UM M IN Joustavasti ja avoimesti uuteen toimintakulttuuriin L U PA TE HDÄ FIKS UM M IN Marika Tammeaid Kehityspäällikkö, Valtion henkilöstöjohtamisen tuki, Valtiokonttori #Työ2.0 Klassikot uudessa valossa Kohti

Lisätiedot

YLIOPISTOT JA KORKEAKOULUT OVAT MURROKSESSA

YLIOPISTOT JA KORKEAKOULUT OVAT MURROKSESSA #TAMPERE3 Mitä ny? YLIOPISTOT JA KORKEAKOULUT OVAT MURROKSESSA INTERNET VIE KOULUILTA MONOPOLIN KANSAINVÄ LISYYS ON MUST KOE JA TEE- AIDOT YMPRISTÖT RAJAT YLITTÄVÄ TUTKIMUS PÄTEVYYDET TUOVAT TUTKINNON

Lisätiedot

Kurssitusten tarve kipuaa

Kurssitusten tarve kipuaa Kurssitusten tarve kipuaa 9.11.2000 08:02 Muinoin tietotekniikkakurssilla opeteltiin ohjelmat läpikotaisin. Nyt niistä opetellaan vain työssä tarvittavat toiminnot. Niissäkin on työntekijälle tekemistä,

Lisätiedot

Koukkuniemi 2020- hanke. Palvelujärjestelmän uudistaminen osana Koukkuniemen vanhainkotialueen ja palveluiden kehittämistä

Koukkuniemi 2020- hanke. Palvelujärjestelmän uudistaminen osana Koukkuniemen vanhainkotialueen ja palveluiden kehittämistä Koukkuniemi 2020- hanke Palvelujärjestelmän uudistaminen osana Koukkuniemen vanhainkotialueen ja palveluiden kehittämistä Hankkeen tavoitteet 1. Yhteiskunnallisen yrityksen perustaminen vanhustenhuollon

Lisätiedot

Tulevat haasteet ja tarpeet T&K&I- näkökulmasta. Tuomas Lehtinen 11.9.2013

Tulevat haasteet ja tarpeet T&K&I- näkökulmasta. Tuomas Lehtinen 11.9.2013 Tulevat haasteet ja tarpeet T&K&I- näkökulmasta Tuomas Lehtinen 11.9.2013 Sisältönäkökulma Tutkimus Yritysten tuotekehitys Innovatiiviset julkiset hankinnat Kansainväliset T&K&I- alustat DM Luonnonvarat

Lisätiedot

Ennen kaikki oli paremmin?

Ennen kaikki oli paremmin? Ennen kaikki oli paremmin? tekniikan koulutus opiskelijanäkökulmasta ja TUPA-opiskelijakyselyn tulokset 2007 Ennen kaikki oli paremmin - miehet olivat rautaa - laivat puuta - presidentit olivat Kekkosia

Lisätiedot

Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen

Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen 22.5.2013 Tunnustusta päättyneen ohjelman projekteille Yritysprojektien ja tutkimusprojektien loppuraporttiin on kerätty ohjelman

Lisätiedot

Olli Vesterinen, projektipäällikkö, OKM

Olli Vesterinen, projektipäällikkö, OKM Olli Vesterinen, projektipäällikkö, OKM 31.10.2016 OSAAMISEN JA KOULUTUKSEN KÄRKIHANKE 1 Uusi peruskoulu -ohjelma on osa Uudet oppimisympäristöt ja digitaaliset materiaalit peruskouluihin -kärkihanketta

Lisätiedot

Teknotarinoita. Seitsemän totuutta teknologiateollisuudesta. Lisää löytyy osoitteesta

Teknotarinoita. Seitsemän totuutta teknologiateollisuudesta. Lisää löytyy osoitteesta Teknotarinoita Seitsemän totuutta teknologiateollisuudesta. Lisää löytyy osoitteesta www.visiolehti.fi 1 Hyvinvointia Suomelle Teknologiateollisuus on Suomen tärkein vientiala. Teknologiayritykset toimivat

Lisätiedot

Painopiste 1: Huipputason koulutuksen ja osaamisen vahvistaminen

Painopiste 1: Huipputason koulutuksen ja osaamisen vahvistaminen 1 METROPOLI VISIO Pääkaupunkiseutu on kehittyvä tieteen, taiteen, luovuuden ja oppimiskyvyn sekä hyvien palvelujen voimaan perustuva maailmanluokan liiketoiminta- ja innovaatiokeskus, jonka menestys koituu

Lisätiedot

AALTO PK-JOKO 79. Uuden sukupolven johtamisvalmennus

AALTO PK-JOKO 79. Uuden sukupolven johtamisvalmennus AALTO PK-JOKO 79 Uuden sukupolven johtamisvalmennus Kenelle PK-JOKO soveltuu? Pienten ja keskisuurten yritysten toimitusjohtajille nykyisille ja tuleville avainhenkilöille tulosyksiköiden johdolle Joilla

Lisätiedot

Keski-Suomen kasvuohjelma

Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen maakuntaohjelma 2011-2014 Hannu Korhonen Keski-Suomen liitto Lähtökohdat Tavoitteena selkeä ja helppokäyttöinen ohjelma toteuttajille konkreettinen! Taustalla maakuntasuunnitelman

Lisätiedot

Satakunnan maakunnallinen yrittäjyyskasvatuksen strategia

Satakunnan maakunnallinen yrittäjyyskasvatuksen strategia Satakunnan maakunnallinen yrittäjyyskasvatuksen strategia 2010-2015 Satakunnan YES-keskus Projektipäällikkö Jenni Rajahalme Miksi maakunnallinen strategia? - OKM:n linjaukset 2009 herättivät kysymyksen:

Lisätiedot

Teknisen Kaupan koulutuskokonaisuus myynnin ja huollon henkilöstölle: Menesty ratkaisumyynnillä.

Teknisen Kaupan koulutuskokonaisuus myynnin ja huollon henkilöstölle: Menesty ratkaisumyynnillä. Teknisen Kaupan koulutuskokonaisuus myynnin ja huollon henkilöstölle: Menesty ratkaisumyynnillä. Edunvalvonta Toimintaympäristön seuranta Osaamisen ja kilpailukyvyn kehittäminen Ratkaisumyynti: mahdollisuuksia

Lisätiedot

TRIO-ohjelman keskeiset tulokset. Ohjelman päätösseminaari Helsinki Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö

TRIO-ohjelman keskeiset tulokset. Ohjelman päätösseminaari Helsinki Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö TRIO-ohjelman keskeiset tulokset Ohjelman päätösseminaari Helsinki 2.12.2009 Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö TRIO-ohjelma 2004 2009 TRIO on ollut Suomen suurin toimialakohtainen kehitysohjelma teknologiateollisuuden

Lisätiedot

Tulevaisuuden osaaminen. Ennakointikyselyn alustavia tuloksia

Tulevaisuuden osaaminen. Ennakointikyselyn alustavia tuloksia Tulevaisuuden osaaminen Ennakointikyselyn alustavia tuloksia 19.3.2010 Teemat Tulevaisuuden taidot ja osaaminen Tulevaisuuden osaamisen vahvistaminen koulutusjärjestelmässä Tieto- ja viestintätekniikan

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulujen strateginen johtaminen case Metropolia Ammattikorkeakoulu. Riitta Konkola

Ammattikorkeakoulujen strateginen johtaminen case Metropolia Ammattikorkeakoulu. Riitta Konkola Ammattikorkeakoulujen strateginen johtaminen case Metropolia Ammattikorkeakoulu Riitta Konkola 26.4.2016 Metropolia lyhyesti Monialainen ammattikorkeakoulu Osakeyhtiö; omistajat Helsinki, Espoo, Vantaa,

Lisätiedot

Tutkinto: Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto Tutkintonimike: Tradenomi (ylempi AMK), Master of Business Administration

Tutkinto: Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto Tutkintonimike: Tradenomi (ylempi AMK), Master of Business Administration 1 of 5 8.6.2010 12:39 Tutkinto: Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto Tutkintonimike: Tradenomi (ylempi AMK), Master of Business Administration Yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen koulutusohjelma

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN HYVINVOINTISTRATEGIA 2020

KESKI-SUOMEN HYVINVOINTISTRATEGIA 2020 20.1.2012 Hannu Korhonen KESKI-SUOMEN HYVINVOINTISTRATEGIA 2020 1 Maakuntaohjelma linjaa valintoja 1 VISIONA YKSILÖLÄHTÖINEN, YHTEISÖLLINEN JA ELÄMÄNMAKUINEN KESKI-SUOMI Hyvinvointi on keskeinen kilpailukykytekijä

Lisätiedot

Market Expander & QUUM analyysi

Market Expander & QUUM analyysi Market Expander & QUUM analyysi KANSAINVÄLISTYMISEN KEHITYSTASOT Integroitua kansainvälistä liiketoimintaa Resurssien sitoutuminen, tuotteen sopeuttaminen, kulut, KV liiketoiminnan osaaminen Systemaattista

Lisätiedot

1. Ohjausta koskeva julkinen päätöksenteko

1. Ohjausta koskeva julkinen päätöksenteko Kysymykset 1. 1. Ohjausta koskeva julkinen päätöksenteko OHJAUKSEN TOIMINTAPOLITIIKKA ALUEELLISELLA TASOLLA Alueellisesti tulisi määritellä tahot, joita tarvitaan alueellisten ohjauksen palvelujärjestelyjen

Lisätiedot

Uusien toimintatapojen painopisteet

Uusien toimintatapojen painopisteet Miksi muutos? Tavoitteena kokonaisvaltaisempi ohjausrooli organisaation ja henkilöstön kehittämiseen ja työhyvinvointiin koko UH:ssa Valtavirtaistetaan 70-20-10 ajattelu- ja toimintatapa koko organisaatioon.

Lisätiedot

Wood Valley Suomen puulaakso. Aki Saarinen

Wood Valley Suomen puulaakso. Aki Saarinen Wood Valley Suomen puulaakso M. Sc. Paper Tech. (1991) MBA (2007) 1989-1997 Kymmene / UPM-Kymmene 1997-2011 Valmet / Metso Paper / Metso 2011- Humap Oy Sisältö Lähtö;lanne Näkemyksen avartaminen Wood Valley

Lisätiedot

Yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen koulutusohjelma

Yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen koulutusohjelma Yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen koulutusohjelma Tutkinto: Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto Tutkintonimike: Tradenomi (ylempi AMK), Master of Business Administration Yrittäjyyden ja

Lisätiedot

Viestinnällä lisäarvoa & tehokkuutta! Työyhteisöviestinnästä kriisi- ja muutosviestintään. Strategisesta vuoropuhelusta henkilöbrändäykseen.

Viestinnällä lisäarvoa & tehokkuutta! Työyhteisöviestinnästä kriisi- ja muutosviestintään. Strategisesta vuoropuhelusta henkilöbrändäykseen. Viestinnällä lisäarvoa & tehokkuutta! Työyhteisöviestinnästä kriisi- ja muutosviestintään. Strategisesta vuoropuhelusta henkilöbrändäykseen. Tutkittua tietoa & punnittuja näkemyksiä. Osallistu, innostu

Lisätiedot

Kaivosvesiverkosto. Sulfator Oy. Kaisa Turunen

Kaivosvesiverkosto. Sulfator Oy. Kaisa Turunen Kaivosvesiverkosto Sulfator Oy Kaivosvesiverkosto, tarve Kaivosvedet ovat laaja kokonaisuus, joiden hallintaan liittyvä osaaminen ja tieto on hajautunutta Kaivokset ja kaivosprojektit joutuvat etsimään

Lisätiedot

ICT- Go Global. Pk-yritysten kansainvälistymisen valmennusohjelma / SKa

ICT- Go Global. Pk-yritysten kansainvälistymisen valmennusohjelma / SKa ICT- Go Global Pk-yritysten kansainvälistymisen valmennusohjelma 2011 24.2.2011 / SKa Finpro oikea partneri kansainväliseen menestykseen Finpro on kansallinen konsulttiorganisaatio, joka nopeuttaa suomalaisten

Lisätiedot

HENKILÖSTÖTUTKIMUKSEN TULOSTEN JALOSTAMINEN Henkilöstöjohtaja Kirsi Matero, Lassila & Tikanoja Oyj Back-to-Basics, Katajanokka 7.5.

HENKILÖSTÖTUTKIMUKSEN TULOSTEN JALOSTAMINEN Henkilöstöjohtaja Kirsi Matero, Lassila & Tikanoja Oyj Back-to-Basics, Katajanokka 7.5. HENKILÖSTÖTUTKIMUKSEN TULOSTEN JALOSTAMINEN Henkilöstöjohtaja Kirsi Matero, Lassila & Tikanoja Oyj Back-to-Basics, Katajanokka 7.5.2014 Lassila & Tikanoja Oyj 1 TÄNÄÄN KÄYMME LÄPI 1. Taustaa henkilöstökyselylle

Lisätiedot

Digijohtajaksi! Digijohtaminen ja työhyvinvointi pk-yrityksissä

Digijohtajaksi! Digijohtaminen ja työhyvinvointi pk-yrityksissä Digijohtajaksi! Digijohtaminen ja työhyvinvointi pk-yrityksissä 14.3.2016-13.3.2019 Toimintalinja: 3. Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus Erityistavoite: 7.1. Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin parantaminen

Lisätiedot

Keitä Salon osaamiskeskittymä

Keitä Salon osaamiskeskittymä Keitä Salon osaamiskeskittymä palvelee? Teollisuusfoorum Katse tulevaisuuteen 14.2.2017 Mika Mannervesi 1 Älykkään teknologian Salo Kuvitus: Janne Harju / Napa Illustrations Salon osaamiskeskittymä pähkinäkuoressa

Lisätiedot

Tuoteväylästä tukea keksinnön kehittämiseen. Oma Yritys14 -tietoisku 18.03.2014 Pekka Rantala

Tuoteväylästä tukea keksinnön kehittämiseen. Oma Yritys14 -tietoisku 18.03.2014 Pekka Rantala Tuoteväylästä tukea keksinnön kehittämiseen Oma Yritys14 -tietoisku 18.03.2014 Pekka Rantala TUOTEVÄYLÄ Oletko tehnyt hyvän keksinnön? TUOTEVÄYLÄ-PALVELU Käynnistyi v. 2010 Keksintösäätiön valtakunnallisena

Lisätiedot

Oma Yritys-Suomi. Tuija Marnela, Pirkanmaan TE-toimisto 8.6.2016

Oma Yritys-Suomi. Tuija Marnela, Pirkanmaan TE-toimisto 8.6.2016 Oma Yritys-Suomi Tuija Marnela, Pirkanmaan TE-toimisto 8.6.2016 Oma Yritys-Suomi -työtila Käyttäjien profiilitietojen (toimiala, paikkakunta, kiinnostuksen kohteet) mukaan rakentuva sähköinen työtila,

Lisätiedot

Oma Yritys-Suomi - Entrepreneur Test

Oma Yritys-Suomi - Entrepreneur Test suomi svenska (https://oma.yrityssuomi.fi:443/entrepreneur-test? p_p_id=82&p_p_lifecycle=1&p_p_state=normal&p_p_mode=view&p_p_col_id=column- 1&p_p_col_count=1&_82_struts_action=%2Flanguage%2Fview&_82_redirect=%2Fentrepreneur-test&_82_languageId=sv_SE)

Lisätiedot

KA2 Yhteistyöhankkeet

KA2 Yhteistyöhankkeet KA2 Yhteistyöhankkeet Projekti-idean määrittely ja rajaus KA2 ammatilliselle koulutukselle Hanketyöpaja osa I Ydinidean merkitys Hyvä ydinidea kiteyttää hankkeen tavoitteet, kohderyhmät, tulokset ja odotetut

Lisätiedot

Reflektoiva oppiminen harjoittelussa Insinööritieteiden korkeakoulu

Reflektoiva oppiminen harjoittelussa Insinööritieteiden korkeakoulu Reflektoiva oppiminen harjoittelussa 17.9.2015 Insinööritieteiden korkeakoulu Psykologi, uraohjaaja Seija Leppänen Reflektointiprosessi aloittaa oppimisen 1. Orientoituminen ja suunnittelu: millainen tehtävä

Lisätiedot

Eeran emergenssimalli: Verkostomalli ja yhteistyöalusta suomalaisten cleantech-yritysten kansainvälistymiselle

Eeran emergenssimalli: Verkostomalli ja yhteistyöalusta suomalaisten cleantech-yritysten kansainvälistymiselle Eeran emergenssimalli: Verkostomalli ja yhteistyöalusta suomalaisten cleantech-yritysten kansainvälistymiselle 2013 Eera kehittää alustaa suomalaisen cleantech-osaamisen verkostoimiseksi ja viemiseksi

Lisätiedot

Harjoittelijoiden palaute yliopiston tukemasta harjoittelusta 2012

Harjoittelijoiden palaute yliopiston tukemasta harjoittelusta 2012 Harjoittelijoiden palaute yliopiston tukemasta harjoittelusta 2012 Urapalvelut/ Susan Blomberg Yliopisto tukee opiskelijoidensa työharjoittelua myöntämällä harjoittelutukea tutkintoon sisällytettävään

Lisätiedot

1 Hakuaika Haku aukeaa ja päättyy

1 Hakuaika Haku aukeaa ja päättyy Tekesin Innovation Scout rahoitus julkisille tutkimusorganisaatioille kansainvälisen innovaatio-osaamisen kehittämiseksi korkeakouluissa ja tutkimusorganisaatioissa (ent. KINO) 1 Hakuaika Haku aukeaa 15.8.2016

Lisätiedot

Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op

Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op 0 Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op LAUREA-AMMATTIKORKEAKOULU Ammattikorkeakoulujen erikoistumiskoulutus 1 Erikoistumiskoulutus on uusi koulutusmuoto

Lisätiedot

6Aika: Kestävän kaupunkikehittämisen ESR-haku Infotilaisuus 13.2, Helsinki

6Aika: Kestävän kaupunkikehittämisen ESR-haku Infotilaisuus 13.2, Helsinki 6Aika: Kestävän kaupunkikehittämisen ESR-haku 15.2.-12.4.17 Infotilaisuus 13.2, Helsinki Ohjelma 6Aika-strategian esittely ja kuutoskaupunkien odotukset ESRpilottihankkeille Asko Räsänen, Vantaan kaupunki

Lisätiedot

Vastata päihdetyön koulutuksen kehittämisen tarpeeseen osana päihdepalveluiden laadun kehittämistä Koulutuksen tavoitteena on päihdeasiantuntemuksen t

Vastata päihdetyön koulutuksen kehittämisen tarpeeseen osana päihdepalveluiden laadun kehittämistä Koulutuksen tavoitteena on päihdeasiantuntemuksen t Oulun- ja Lapin yliopistot Oulun seudun-, Kemi-Tornion- ja Rovaniemen ammattikorkeakoulut yhteistyö korkeakoulujen yhteisten Päihdetyön opintojen toteuttamiseksi alkanut vuoden 2008 alussa Rahoitus ESR,

Lisätiedot

Nordplus- ja Erasmus+ -ohjelmat. Hilma Ruokolainen Nuoriso- ja kulttuuriyksikkö

Nordplus- ja Erasmus+ -ohjelmat. Hilma Ruokolainen Nuoriso- ja kulttuuriyksikkö Nordplus- ja Erasmus+ -ohjelmat Hilma Ruokolainen Nuoriso- ja kulttuuriyksikkö Nordplus (2012 2016) vahvistaa Pohjoismaiden välistä koulutusyhteistyötä tukea koulutuksen innovatiivisten tuotteiden, prosessien

Lisätiedot

Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op

Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op 0 Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op TAMK EDU Ammattikorkeakoulujen erikoistumiskoulutus 1 Erikoistumiskoulutus on uusi koulutusmuoto tutkintoon johtavan

Lisätiedot

Työelämä kaikille - yhteiskuntatakuu näkyväksi -seminaari Uudenlaista kasvuyrittäjyyttä ja ajattelua Katja Noponen, Katja Noponen Oy Espoo

Työelämä kaikille - yhteiskuntatakuu näkyväksi -seminaari Uudenlaista kasvuyrittäjyyttä ja ajattelua Katja Noponen, Katja Noponen Oy Espoo Työelämä kaikille - yhteiskuntatakuu näkyväksi -seminaari 31.8.2012 Uudenlaista kasvuyrittäjyyttä ja ajattelua Katja Noponen, Katja Noponen Oy Espoo 31.8.2012 KATJA NOPONEN OY 2011 Tulevaisuuspolku-palveluiden

Lisätiedot

Ajatuksia tohtorin koulutuksesta. Timo Kekkonen

Ajatuksia tohtorin koulutuksesta. Timo Kekkonen Ajatuksia tohtorin koulutuksesta Timo Kekkonen Esityksen sisältö 1. Mitä opimme tutkimuksesta? 2. Mitä osaamista yritykset tarvitsevat? 3. Mitä pitäisi tehdä? 2 HS, Kuukausiliite 1/08 Mitä tutkimuksesta

Lisätiedot

Kysely sosiaalityö pääaineena vuosina valmistuneille

Kysely sosiaalityö pääaineena vuosina valmistuneille Kysely sosiaalityö pääaineena vuosina 2005-2007 valmistuneille TAUSTATIEDOT 1) Sukupuoli nmlkj mies nmlkj nainen 2) Opintojen aloitusvuosi 3) Valmistumisvuosi 4) Millä perusteella valitsit opiskelupaikkasi?

Lisätiedot

SATAKUNNAN LUONTOMATKAILUOHJELMA

SATAKUNNAN LUONTOMATKAILUOHJELMA SATAKUNNALLE OMA SATAKUNNAN LUONTOMATKAILUOHJELMA LUONTOMATKAILUOHJELMA Luontomatkailun mahdollisuudet Satakunnassa -tilaisuus Sanna-Mari Renfors, 31.3.2016 Hanna-Maria Marttila Ohjelman laadinnasta Laadinta

Lisätiedot

suunnittelussa Tiedotustilaisuus 3.9.2014 Uudenmaan TE-toimisto, Leppävaara

suunnittelussa Tiedotustilaisuus 3.9.2014 Uudenmaan TE-toimisto, Leppävaara 3D-tulostaminen ja palvelut suunnittelussa Tiedotustilaisuus 3.9.2014 Uudenmaan TE-toimisto, Leppävaara Koulutusten toteuttajat Tilaaja: Uudenmaan ELY-keskus Valvoja: Uudenmaan TE-toimisto Koulutuksen

Lisätiedot

Keksijän muistilista auttaa sinua jäsentämään keksintöäsi ja muistuttaa asioista, joita on hyvä selvittää.

Keksijän muistilista auttaa sinua jäsentämään keksintöäsi ja muistuttaa asioista, joita on hyvä selvittää. Keksijän muistilista auttaa sinua jäsentämään keksintöäsi ja muistuttaa asioista, joita on hyvä selvittää. Oletko tehnyt uuden keksinnön ja mietit, miten tehdä keksinnöstäsi liiketoimintaa? Miten keksintöäsi

Lisätiedot

Ylläksen markkinointi uudistuu - suunnattu osakeanti

Ylläksen markkinointi uudistuu - suunnattu osakeanti Ylläksen markkinointi uudistuu - suunnattu osakeanti 27.1. 29.4.2016 Tule osakkaaksi Ylläksen Markkinointi Oy:hyn - mukana olosi on tärkeää. mm. Kolarin kunta on jatkossa vahvasti mukana. Yhteismarkkinoinnista

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma 2017

Toimintasuunnitelma 2017 Toimintasuunnitelma 2017 Arvot ja Teema 2017 Uudistuva Pori Rohkea Pori Rohkea Yrittäjä Kiinnostavat uudet ajatukset ja kokeilut tarjoavat mahdollisuuksia monipuolistaa yritysten liiketoimintaa, rakentaa

Lisätiedot

TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ

TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ Mikkelin ammattikorkeakoulu (MAMK) tarjoaa korkeinta ammatillista koulutusta, harjoittaa soveltavaa työelämän ja julkisen sektorin kilpailukykyä edistävää tutkimus-,

Lisätiedot

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana Helka Pirinen Esimies muutoksen johtajana Talentum Helsinki 2014 Copyright 2014 Talentum Media Oy ja Helka Pirinen Kansi: Ea Söderberg, Hapate Design Sisuksen ulkoasu: Sami Piskonen, Suunnittelutoimisto

Lisätiedot

Videointerventioiden eettistä pohdintaa. Jukka Mäkelä Lastenpsykiatri, lasten psykoterapian, Theraplay-terapian ja MIMvuorovaikutusvideoinnin

Videointerventioiden eettistä pohdintaa. Jukka Mäkelä Lastenpsykiatri, lasten psykoterapian, Theraplay-terapian ja MIMvuorovaikutusvideoinnin Videointerventioiden eettistä pohdintaa Jukka Mäkelä Lastenpsykiatri, lasten psykoterapian, Theraplay-terapian ja MIMvuorovaikutusvideoinnin kouluttaja Eettiset lähtökohdat Ensimmäinen eettinen periaate:

Lisätiedot