Globe Hope parantaa maailmaa vaatteilla

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Globe Hope parantaa maailmaa vaatteilla"

Transkriptio

1 TURUN KAUPPAKORKEAKOULUN TIEDOTUSLEHTI 2 /2007 Globe Hope parantaa maailmaa vaatteilla Kansanedustaja Anne-Mari Virolainen: Turussa erinomaiset lähtökohdat innovatiiviselle yliopistolle

2 P ÄÄKIRJOITUS S ISÄLTÖ 2 /2007 Turun kauppakorkeakoulun tiedotuslehti Yhdessä toimien saamme lisää voimia Keväällä 2006 opetusministeriö pyysi yliopistoja esittämään elokuun loppuun mennessä rakenteelliseen kehittämiseen liittyviä hanke-esityksiä. Turun yliopisto ja Turun kauppakorkeakoulu laativat suunnitelman yhteisen yliopistokonsortion muodostamisesta. Esitetyistä suunnitelmista ministeriö nimesi kolme niin sanottua valtakunnallista kärkihanketta, jotka ovat metropoliseudun huippuyliopistohanke, Turun konsortiohanke sekä Itä-Suomen liittoyliopistohanke. Turun konsortion päämääränä on kahden menestyvän yliopiston toimintaedellytysten vahvistaminen. Strategisena tavoitteena on muodostaa molempien yliopistojen profiilien mukaiseen työnjakoon perustuva kansainvälisesti tunnettu tutkimuksen ja korkeakoulutuksen keskittymä, jonka vahvuuksina ovat korkeatasoinen tieteellinen tutkimus, liiketoimintaosaaminen sekä tutkimusideoiden hyödyntäminen ja kaupallistaminen. Konsortio ylläpitää ja edistää samalla koko maan ja alueen hyvinvointia, talouskasvua, monipuolisia opiskelumahdollisuuksia ja kulttuurielämää. Lähtökohtana on, että turkulaisten yliopistojen ja tutkimuslaitosten muodostama tiedeyhteisö on pääkaupunkiseudun rinnalla toinen kansainvälisesti tunnettu huippututkimuksen ja vetovoimaisen yliopistokoulutuksen alue Suomessa. Kehittämisen tavoitteena on luoda Turun yliopiston ja Turun kauppakorkeakoulun yhteistyön ja keskinäisen työnjaon avulla tie- depohjaltaan entistä vahvempi tutkimuskeskittymä. Turun yliopiston vahvaa ja monipuolista perustutkimusta vahvistetaan kauppakorkeakoulun liiketoimintaosaamisella. Yhteistyötä lisätään nykyisten vahvuuksien alueella ja etsitään tieteiden välimaastosta uusia monitieteellisiä tutkimusalueita. Opetustarjontaa monipuolistetaan, opiskelijoiden liikkuvuutta lisätään ja koulutuksen kansainvälisyyttä vahvennetaan. Tutkimuksen ja koulutuksen kehittämisessä toimitaan yhteistyössä Åbo Akademin kanssa. Konsortion avulla on mahdollista turvata mukana olevien yliopistojen kilpailukyky sekä hyvä taloudellinen ja toiminnallinen kehitys tilanteessa, jossa yliopistojen välinen kilpailu kiristyy. Yhdessä toimien voidaan yhdistää suuruuden antama voima pienuuden joustavuuteen. Lähtökohtana on sekä konsortiossa että suunnitteilla olevassa uudenlaisessa yliopistossa yksikköjen hyvin laaja taloudellinen ja toiminnallinen vapaus, mutta myös vastuu omasta toiminnastaan. Esimerkiksi Turun kauppakorkeakoulun nimi, profiili ja yritysläheinen toimintamalli säilyvät nykyisellään, mutta toimintaedellytykset paranevat. Tapio Reponen Rehtori Turun kauppakorkeakoulu Keijo Virtanen Rehtori Turun yliopisto Pääkirjoitus Yhdessä toimien saamme lisää voimia... 2 Henkilöt Seija Lukkala: Globe Hope parantaa maailmaa vaatteilla... 4 Anne-Mari Virolainen: Turussa erinomaiset lähtökohdat innovatiiviselle yliopistolle... 8 Birgitta Sandberg: Tuotekehityksen asiakaslähtöisyys luo pohjan menestykselle...12 Neoxen Systems Oy:n toimitusjohtaja Kari Tervo kiihdytyskaistalla...14 Artikkelit Innovatiivista vuorovaikutusta... 7 Opiskelijaryhmästä välittyy tekemisen ilo...10 Enemmän aikaa lapselle...16 Vuorovaikutus synnyttää uutta...20 Liiketoimintaosaamista innostavasti...24 Tietotekninen silta 12 Innovaatioyritysten on osallistuttava aktiivisesti tuotteidensa markkinointiin. Birgitta Sandbergin mukaan Exelin kävelysauvat on esimerkki onnistuneesta tuotelanseerauksesta. Julkaisija: Turun kauppakorkeakoulu Rehtorinpellonkatu Turku Päätoimittaja: Tuija Alihaanperä p. (02) Toimitusneuvosto: Tapio Reponen, TuKKK Pasi Malinen, TuKKK Leila Hurmerinta-Peltomäki, TuKKK Jussi Matikainen, TuKKK Jaana Villisi, TuKKK Tuija Alihaanperä, TuKKK Mikko Grönman, Jokiranta Oy Leena Hulsi, Jokiranta Oy Taitto: Tuuli Holopainen Viestintätoimisto Jokiranta Oy Kannen kuvat: Esko Keski-Oja kauppakorkeakoulun ja yliopiston välille...24 Tanssii Merkuriuksen kanssa...30 Palstat Vieraskynä...19 Julkaisuja...22 Lyhyesti...25 Valmistuneita...25 Väitöksiä...28 Tapahtumia Luovuus on tekemistä, ja innovaatiot syntyvät, kun eri alojen osaajat ja näkemykset törmäävät. Painatus: Esa Print Oy Painosmäärä: 4000 kpl ISSN Tilaukset, osoitteenmuutokset ja palautteet: p. (02) / Jaana Villisi Tapio Reponen Keijo Virtanen 2 3

3 GLOBE HOPE parantaa maailmaa vaatteilla Nummelassa toimiva yritys nimeltä Globe Hope on osoittanut, että maailmanparantamisesta voi tehdä tuloksellista liiketoimintaa. Kierrätysmateriaalista trendivaatteita valmistavan yrityksen toiminta on eettistä, esteettistä, ekologista ja kannattavaa. Teksti: Leena Hulsi Kuvat: Esko Keski-Oja Vaatesuunnittelija Seija Lukkala kyllästyi kuusi vuotta sitten loputtomaan materiamäärän kasvattamiseen ja ryhtyi analysoimaan omaa rooliaan kuluttamisen oravanpyörässä. Opiskelin Taideteollisen korkeakoulun täydennyskoulutuksessa havahtuessani siihen tosiasiaan, että olen tahtomattani mukana kulutusrumbassa omaa ammattia harjoittaessani. Tuolloin aloin tosissani miettiä tapaa, jolla voisin harjoittaa omaa osaamistani mahdollisimman hyvällä omallatunnolla, Seija Lukkala kertaa yrityksensä syntyvaiheita. Jonkin ajan pohtimisen jälkeen Lukkalalle valkeni, että materiaalivirrat voidaan ottaa uudelleen käyttöön, jos kierrätysmateriaalista tehdään trendikkäitä design-vaatteita. Kierrätettävälle materiaalille tarjoutuu mahdollisuus toiseen elämään, jos siitä suunnitellaan vastustamattomia ja mielenkiintoisia lopputuotteita. Vaatteiden pitää olla oivaltavia, hauskoja, leikkisiä, trendikkäitä ja korkealaatuisia. Tuotteista on tehtävä haluttuja ainakin siinä tapauksessa, että tekeminen halutaan muuttaa liiketoiminnaksi, Lukkala huomauttaa. Naton makuupusseista valmistuu käsilaukkuja naisille. Ideasta yritykseksi Vuonna 2003 Lukkalan ideasta kehkeytyi Globe Hope -niminen yritys, jonka synnytykseen kului aikaa noin vuosi ja kolme kuukautta. Yrityksen käynnistämisen teki haasteelliseksi se, että vastaavanlaista toimintaa ei löytynyt muualta. Ei ollut mitään valmista formaattia, jota olisi voinut lähteä toteuttamaan. Kokeneena yrittäjänä en tahtonut uskoa todeksi, kun Arabus-yrityshautomossa sanottiin, että uuden liiketoiminnan käynnistämiseen kuluu aikaa keskimäärin vuodesta kahteen, parikymmentä vuotta vaatetusalan yrittäjänä toiminut Lukkala sanoo. Kaikki piti selvittää ja kokeilla itse. Perusteellinen esityö kesti yllättävän kauan, mutta se oli hedelmällistä. Siinä vaiheessa kun yritys vihdoin perustettiin, tiesi tarkalleen, mitä ryhtyy tekemään, Lukkala lisää. Ennen varsinaisen yritystoiminnan käynnistymistä Lukkala kumppaneineen tutki tarkoin markkinoita, selvitti materiaalien hankintamahdollisuuksia, kartoitti jälleenmyyjiä ja otti selvää kuluttajien reaktioista. Liiketoimintasuunnitelman lisäksi laadimme rahoitus- ja kannattavuuslaskelmat. Tekesiltä saimme esiselvitysrahaa, joka oli tarkoitettu ideamalliston luomiseen ja tuotannossa tarvittavan tekniikan kehittämiseen. Oleellista oli myös selvittää, onko kierrätysmateriaaleista valmistettavien vaatteiden teollinen tuotanto ylipäätään kannattavaa, Lukkala kertoo. Ensimmäinen ideamallisto valmistui noin kahdeksan kuukauden kuluttua liikeidean syntymisestä. Lähdimme malliston kanssa Vatevan messuille ja herätimme kuluttajissa positiivista hämmennystä ja kollegojen keskuudessa ihmetystä. Kaiken kaikkiaan messut menivät hyvin, sillä löysimme tuotteillemme heti japanilaisen maahantuojan. Lehdistötiedotteet poikivat runsaasti myönteistä julkisuutta, ja siitä tämä kaikki sitten lähti. Kevätmallisto armeijan lumipuvuista Globe Hope löysi toiminnalleen sopivat tilat yrityshautomosta, Lukkalan kotiseudulta Nummelasta. Yritys koetaan onneksi niin kiinnostavaksi, että olemme saaneet tänne hyviä tekijöitä, vaikka Helsingistä onkin huomattavasti pidempi matka Nummelaan kuin täältä Otamme materiaalivirrat uudelleen käyttöön tekemällä kierrätysmateriaalista trendikkäitä design-vaatteita. Tuotteista on tehtävä haluttuja, jos tekeminen halutaan muuttaa liiketoiminnaksi, Globe Hopen toimitusjohtaja Seija Lukkala sanoo. Helsinkiin, Lukkala naurahtaa. Nummelaan on keskitetty tuotteiden suunnittelu, mallituotanto ja markkinointi, varsinainen sarjatuotanto on ulkoistettu yhdeksälle alihankkijalle. Raaka-aineet tuotantoon saadaan pääasiassa armeijoilta ja sairaaloista. Lisäksi hyödynnetään vaateteollisuuden ylijäämiä sekä jonkin verran kotitalouksien kierrätystuotteita. Huolellisesti suunniteltuja trendituotteita on valmistettu muun muassa Ruotsin armeijan hylkäämistä univormuista, laskuvarjoista, Naton vanhoista makuupusseista, leikkaussalien liinavaatteista ja niin edelleen. Ensi keväänä tuomme markkinoille armeijan lumipuvuista valmistetun malliston. Jokaisen tuotteen takana on yksilöllinen tarina, minkä vuoksi ne ovat käyttäjilleen arvokkaampia kuin metritavarasta valmistetut, Lukkala uskoo. Lukkalan mukaan yrityksen tuotteille asetetut laatuvaatimukset ovat tiukemmat kuin tavanomaisessa vaateteollisuudessa. Tuotteen täytyy olla jopa parempi kuin uudesta materiaalista valmistetun. Laatuvaatimukset materiaalien suhteen ovat meillä kovat, koska vaatteemme joutuvat ostajan silmissä paljon tarkempaan syyniin kuin tavalliset tuotteet. Ja tämä on pelkästään hyvä asia. Kuluttajilla on liian usein asenne, jonka mukaan edullinen tavara saa olla huonoa, koska ensi kuussa voidaan ostaa tilalle uusi. Näin annetaan valtaa huonoudelle, mikä on ympäristön ja kestävän kehityksen kannalta mieletöntä. Pitäisi päinvastoin kuluttaa vähemmän ja parempaa, jotta tarve uuden ostamiseen vähenee. Kuluttajat yhä ympäristötietoisempia Toisaalta otsikoissa näkyvät uhkakuvat ilmastonmuutoksen seurauksista ovat herättäneet ihmiset tarkistamaan omia kulutustottumuksiaan, mikä näkyy myös Globe Hopen tuotteiden kysynnässä. 4 5

4 Globe Hopen jokaisella vaatemallistolla on teema, jolla pureudutaan pintaa syvemmälle yhteiskunnallisiin aiheisiin. Osa tämän kesän vesimalliston tuotosta suunnataan tansanialaiselle kaivoprojektille. Neljä vuotta sitten tehdyn kuluttajatutkimuksen mukaan tuotteemme kiinnosti eniten yliopisto-opiskelijoita ja tiedostavia nuoria aikuisia. Nyt olisi mielenkiintoista tehdä sama tutkimus uudestaan. Asiakaskuntamme on kasvanut, mutta uskon sen samalla myös laajentuneen, Lukkala arvioi. Lukkalan mukaan yhä useampi haluaa ottaa valinnoillaan kantaa ympäristön puolesta, mutta harvempi haluaa luopua tyylistään tai mieltymyksestään kauniisiin vaatteisiin. Eikä pidäkään luopua, esteettisyys on ihmisille tärkeää. Me pyrimme valmistamaan tuotteita, joiden kohdalla edellä mainittua ristiriitaa ei synny. Vaatteidemme on lunastettava paikkansa normaaleilla argumenteilla, ympäristöystävällisyys ei yksin riitä. Ekologisuus vaikuttaa yhä enenevässä määrin ostopäätökseen, jos valittavana on kaksi muuten vastaavanlaista tuotetta, mutta ainoa ostokriteeri se on harvalle. Ekologisuuden ja eettisyyden merkitys kasvaa myös yrityksissä, joissa ekologisuudesta on tullut kilpailuvaltti. Viime vuosikymmenellä ympäristöystävälliset arvot kirjattiin mappiin ja mapit siirrettiin hyllyyn pölyttymään. Nyt ne on haettu esille ja ryhdytty miettimään, miten arvot voitaisiin käytännössä toteuttaa. Kierrätysmateriaalista valmistetut liikelahjat käyvät nyt hyvin kaupaksi. Niiden välityksellä yritys rakentaa vihreää imagoa uskottavammin kuin pelkillä selityksillä. Globe Hopen tuotteet ovat herättäneet kiinnostusta myös muualla maailmassa. Tuotannosta noin 35 prosenttia menee vientiin, lähinnä Japaniin ja Keski-Eurooppaan. Olemme olleet mukana EU:n Gateway to Japan -ohjelmassa, joka auttoi muun muassa markkinoinnissa ja verkostojen luomisessa. Tänään saimme tietää, että amerikkalainen vaateketju ottaa myyntiin tuotteitamme, joten päänavaus on tehty nyt myös Yhdysvaltojen markkinoille, Lukkala iloitsee. Vaatteiden alla ylevät aatteet Paperilla voi näyttää pahalta, mutta meillä on ideologia ja todellinen halu parantaa maailmaa. Se on oikeastaan koko liiketoiminnan lähtökohta. Emme tee pelkästään ekologisia vaatteita, vaan haluamme myös osallistua yhteiskunnalliseen keskusteluun ja olla mukana vaikuttamassa. Me emme heristä sormea, vaan haluamme herättää ihmiset ajattelemaan hauskalla tavalla, Lukkala sanoo. Globe Hopen jokaisella mallistolla on teema, jolla pureudutaan pintaa syvemmälle erilaisiin aihepiireihin. Viime talven mallisto kiinnitti kuluttajien huomiota lähiruokaan, ruuan puhtauteen, ruuan tekemiseen ja yhdessä olemiseen. Vaatemallistoa esittelevässä Globe Hope Cook Book esitteessä vaatteet ja viestit yhdistyivät tyylikkäästi ja hauskasti toisiinsa. Tämän kesän malliston teemana on puhdas vesi. Osa vesimalliston tuotosta suunnataan tansanialaiselle kaivoprojektille. Lukkalan mukaan ihmisillä on nyt valmius tiedostavaan kuluttamiseen, joten heille pitäisi tarjota siihen myös mahdollisuus. Ratkaisuksi hän ehdottaa kestävän kehityksen kauppakeskus -konseptia. Pilottihanketta on suunniteltu Helsinkiin jo jonkin aikaa. Projekti etenee, mutta lopullisia päätöksiä odotellaan yhä. Kauppakeskuksesta kuluttajat löytäisivät kaiken tarvitsemansa eettisesti ja ekologisesti tuotettuna. Ei ihmisillä ole aikaa juosta etsimässä tavaroita paikasta toiseen, joten keskittäminen olisi kaikin puolin järkevää. Kaiken kuluttamisen ei tarvitse olla materiaa, joten kauppakeskus voisi tarjota kaupunkilaisille myös hyvinvointipalveluita, kulttuuria ja yhteisiä oleskelutiloja, Lukkala visioi. Innovatiivista vuorovaikutusta Avokonttoreilla ja lasiarkkitehtuurilla halutaan edistää ihmisten välistä kanssakäymistä, luovuutta, innovatiivisuutta ja oppimista. Teksti: Tuija Alihaanperä Kuva: Robert Seger Yritysten toimitiloja ja artefakteja tutkineen, Turun kauppakorkeakoulussa työskentelevän yliassistentti Anni Paalumäen mielestä avokonttorien suunnittelussa ei useinkaan ole sovitettu yhteen työtiloja ja ihmisten työtä. Varsin usein lähdetään siitä, että ihmisten ja töiden pitää mukautua tilaan eikä päinvastoin. Suunnittelussa ei silloin huomioida, mitä toimitilassa työskentelevät ihmiset tekevät työssään. Mutta juuri sen tulisi mielestäni olla suunnittelun lähtökohtana, Paalumäki toteaa. Paalumäen omana lähtökohtana vuonna 2004 julkaistussa väitöskirjassa Keltaisella johdetut. Artefaktit, johtaminen ja organisaation kulttuurinen identiteetti oli, että ihminen ja työympäristö ovat vuorovaikutuksessa keskenään. Ihminen muokkaa mielellään työtilaansa omannäköisekseen. Mutta fyysiset puitteet eivät ole vain kulissi vaan ne, kuten ympärillä olevat materiaalit ja esineet, osallistuvat konkreettisesti työn tekemiseen. Paalumäen tutkimus oli tapauskuvaus SOL Palvelut Oy:stä. Näkyä saa muttei kuulua Innovatiivisuuden lisäämiseksi uusiin toimistorakennuksiin pyritään rakentamaan paikkoja kohtaamisille, purkamaan esteitä reviirien syntymiselle ja tekemään tila esteettisesti mielenkiintoiseksi ja virikkeelliseksi. Tilasuunnittelussa pyritään myös häivyttämään tauko- ja työtilojen välistä eroa, jotta esteet työn ja ei-työn välillä poistuisivat. Innovatiivisuutta tavoiteltaessa ihmisille pitäisi tarjota mahdollisuus parhaaseen mahdolliseen suoritukseen heidän omilla ehdoillaan. Siksi myös työympäristön pitäisi olla sellainen, että siihen voidaan päästä, Paalumäki sanoo. Kyselytutkimuksen mukaan monet ih- Anni Paalumäki miset arvostavat sitä, että näkymä omalta työpisteeltä on avoin ja esteetön. Muiden ihmisten näkeminen koetaan innostavana, mutta kuulemista sen sijaan ei. Tärkeänä pidettiin myös työn jatkuvuutta: työpaperit pitää voida jättää paikoilleen pöydälle ja jatkaa työtä seuraavana päivänä siitä, mihin se jäi edellisenä päivänä. Parhaassa tapauksessa työntekijät pääsevät mukaan uuden toimitilan suunnitteluun. Yhteistyön on oltava todellista. Vaarana nimittäin on, että yhdessä ideoinnin lopputuloksia ei käytetäkään hyväksi. Pahimmassa tapauksessa on jo alun perin päätetty, millainen toimitila tehdään, ja työntekijöitä osallistutetaan prosessiin ikään kuin silmänlumeeksi. Se on turhauttavaa, Paalumäki korostaa. Haasteita esimiehille Avokonttori asettaa haasteita myös johtamiselle. Esimies esimerkkinä, niin hyvässä kuin pahassa, korostuu. Jos esimies on sinut roolissaan, avokonttori tarjoaa hyvän mahdollisuuden toteuttaa esimiestehtävää ja jopa tukee johtamista. Yhtenä johtamisen haasteena Paalumäki näkee myös innovatiivisen työympäristön rakentamisen. Aistimme tottuvat varsin helposti huonoonkin työtilaan ja alamme pitää sitä tavanomaisena tai arkipäiväisenä. Haasteena on rakentaa sellaisia innovatiivisia ympäristöjä, joita ihmiset alkavat pitää normaalina. Sitä kautta ihmiset tottuvat ehkä myös avokonttoreihin ja pitävät niitä kotoisina. Ehkä jossain vaiheessa tulevaisuudessa avokonttorikin tuntuu normaalilta tavalta tehdä työtä. Olisi mielenkiintoista tutkia, mitä odotuksia nykynuorilla on tulevaisuuden työtiloista, Anni Paalumäki toteaa. 6 7

5 Turussa erinomaiset lähtökohdat Positiivista pörinää TIP on tapa tehdä yhdessä töitä. Kaikilla toimijoilla on yhteinen tahtotila viedä turinnovatiiviselle yliopistolle Hihat heilumaan on Anne-Mari Virolaisen motto. Nyt Virolaisen hihat heiluvat eduskunnassa, jossa tuore kansanedustaja pitää kynsin ja hampain Varsinais-Suomen puolia. Työnteon kannattavuus ja yritysten hyvät toimintaedellytykset ovat työn tärkeimmät otsikot. Lähellä ovat myös korkeakoulupolitiikka sekä yritysten ja tutkimuksen yhteistyö. Teksti: Mikko Grönman Kuvat: Esko Keski-Oja Anne-Mari Virolainen valmistui kauppatieteiden maisteriksi Turun kauppakorkeakoulusta vuonna Sen jälkeen hän on toiminut markkinoinnin ja viestinnän asiantuntija- ja johtotehtävissä, muun muassa Telian ja Soneran palveluksessa. Kansanedustajaksi hän lähti ICT-Turun markkinointipäällikön tehtävästä. Turku Science Park ja ICT-Turku ovat mielestäni onnistuneet suhteellisen hyvin siinä tehtävässä, mitä varten ne on aikanaan luotu eli yritystoiminnan ja tutkimuksen verkottamisessa. Yliopistot ja ammattikorkeakoulu tekevät Varsinais-Suomessa aitoa yhteistyötä, joka hyödyntää molempia osapuolia. Lähtökohdat entistäkin paremmalle yhteistyölle ovat Turun alueella erinomaiset, kansanedustaja (Kok.) Anne-Mari Virolainen alustaa. Hyvät lähtökohdat tarkoittavat käytännössä sitä, että rakenteet, ihmiset ja toiminnat ovat jo olemassa, kun puhutaan yliopiston ja yritysmaailman yhteisestä suunnasta. Virolainen on ollut Turku Science Parkin edustajana rakentamassa Tippiä eli Turku Innovation Platformia (TIP) jo kauan ennen keskusteluja yliopistojen ja korkeakoulun konsortiosta. TIP onkin tavallaan turkulainen versio innovaatioyliopistosta, kevyt ja edullinen yhteistoimintaverkosto, jonka painopisteenä on innovaatioiden luominen ja kehittäminen eikä pelkästään teknologian kaupallistaminen. Tavoitteena on, että Varsinais-Suomen alueen tutkimuksesta syntyisi maailmanluokan yritystoimintaa ja kasvuyrityksiä. kulaista osaamista eteenpäin. Yliopistoista on mukana erinomaisia ihmisiä, joilla on hyvät kansainväliset verkostot ja aito halu tehdä yhteistyötä. Yrittäjyys ja yritykset ovat merkittävässä asemassa tässä kuviossa, joten lähtökohdat innovatiiviselle yliopistolle ovat erinomaiset. Virolainen sanoo havainneensa viimeisten parin vuoden aikana huomattavasti enemmän pörinää asian ympärillä. Uusi tapa ajatella ja innovaatiot ovat Suomen kilpailukyvyn kannalta aivan oleellisia asioita. Erilaisten, osaavien ihmisten yhteen saattaminen ja vääränlaisen keskinäisen kilpailun unohtaminen ovat väylä luovaan ajatteluun ja uusiin asioihin. Eritaustaisten osaajien yhteentörmäyksessä Turku voi hyötyä myös pienuudesta. Turussa yliopisto ja kauppakorkeakoulu muodostavat varsin kompaktin alueen, jonka kävelee vähän korkeammissakin koroissa, Virolainen hymyilee. Työnteko kannattavaksi Virolainen on jo kotikasvatuksessa sisäistänyt umpiluterilaisen käsityksen työn merkityksestä. Työ on tärkeää, ja kaiken työn pitää Virolaisen mukaan olla kannattavaa. Kannattavuudella en tarkoita pelkästään rahallista arvoa. Uusi hallitusohjelmakin lähtee siitä, että niin sanottuja kannustinloukkuja puretaan. Haluan olla edistämässä ajatusta, jonka mukaan jokainen suomalainen kokisi työn tekemisen arvokkaaksi ja haluaisi tehdä töitä. Kansanedustajana Virolainen ajaa oman maakuntansa etujen mukaisesti myös yrittäjän asemaa. Tulevaisuus, kasvu ja työpaikat ovat Suomessa pk-yritysten varassa. Näille yrityksille pitää taata mahdollisimman hyvät edellytykset toimia sekä Suomessa että maailmalla. Yrittäjyys ja suomalainen omistajuus ovat asioita, joiden eteen tulen tekemään paljon työtä. Virolainen on työskennellyt Suomen perheyritysten liitossa. Hänellä on käytännön avaama näkökulma siihen, mitä suomalainen omistajuus tarkoittaa. Kyllä yrittäjät kokevat ja kantavat vastuunsa työntekijöistä. Tuotannon siirtämiset ja irtisanomiset koskevat usein suuria, kansainvälisiä yksiköitä, mutta suomalaisomisteiset perheyritykset tekevät päätöksiä myös Positiivista pörinää ja liikehdintää, sellaista aitoa yhdessä tekemisen meininkiä, mikä lupaa hyvää. Uusi tapa ajatella ja innovaatiot ovat Suomen kilpailukyvyn kannalta aivan oleellisia asioita. muun kuin taloudellisen tuloksen pohjalta. Ne kokevat suurta vastuuta työntekijöistään. Äärest suora Virolainen on edennyt hihat heiluen politiikan saralla. Kunnallisvaalit vuonna 2004 osoittivat, että äärest suora ja kova työ tuottavat tulosta: kunnallisvaalien ääniharava istui suoraan valtuuston puheenjohtajaksi. Eduskuntavaaleissa ensikertalainen keräsi lähes ääntä, mikä oli kovassa kilpailussa yllättävän kova suoritus ääntä lähdettiin tavoittelemaan. Tällaista menestystä en osannut odottaa. Vaalityö oli kokonaisuudessaan valtava urak- ka. Sen jälkeen olin neljä päivää hengittämättä, ja sitten alkoi eduskuntatyö. Lähtö oli niin sanotusti lentävä. Ensimmäisen kuukauden ajan, ja vielä pitkään tästä eteenpäinkin, aikani on kulunut varsinaisen työni lisäksi myös erilaisten kurssien, koulutusten ja perehtymisen parissa. Paljon on vielä opittavaa ja omaksuttavaa, mutta myös tahtoa ja mielenkiintoa riittää. Tähänastiset kokemukset ovat olleet pelkästään positiivisia. Presidentti Tarja Halosen tarjoama iltapala Mäntyniemessä, eduskunnan 100-vuotisjuhla sekä uusi asunto Ullanlinnassa ovat osaltaan pitäneet tuoreen kansanedustajan mielenkiintoa yllä. Tärkeämpää kuitenkin on ollut valiokuntatyö, ja Virolainen tekee sitä juuri niissä foorumeissa joihin halusikin. Virolainen kuuluu varsinaisena jäsenenä liikenne- ja viestintävaliokuntaan ja tulevaisuusvaliokuntaan sekä varajäsenenä talousja ympäristövaliokuntiin. Viestintään liittyvä digitalisoituminen herättää suuria tunteita ja keskusteluja. Tulevaisuusvaliokunnassa puolestaan tehdään työtä, jossa arvioidaan tulevaisuuden kehitystekijöitä ja -malleja sekä teknologiakehityksen yhteiskunnallisia vaikutuksia. Ensimmäisen puheensa eduskunnan täysistunnossa Virolainen piti Pohjoismaiden neuvoston toiminnasta ja tulevaisuuden näkymistä. Virolainen on Pohjoismaiden neuvoston Suomen valtuuskunnan jäsen. Tein ensimmäisen ulkomaanmatkani kansanedustajana Kööpenhaminassa pidettyyn Pohjoismaiden neuvoston puheenjohtajiston ja valiokuntien kokoukseen. Keskustelunaiheet keskittyivät Itämeren tilan parantamiseen, rajaesteiden poistamiseen ja lähialueyhteistyön lisäämiseen, Venäjä mukaan lukien. Hyvät ja suorat yhteydet Turun akateemiseen maailmaan ovat kansanedustajalle arvokkaita. Kanava kauppakorkeakoulun yhteiskunnalliseen vaikuttavuuteen on suora. Minulla on tietoa tiedosta eli tiedän, keneen kannattaa ottaa yhteyttä missäkin kysymyksessä. Turussa yliopisto ja kauppakorkeakoulu muodostavat varsin kompaktin alueen, jonka kävelee vähän korkeammissakin koroissa, Virolainen sanoo. 8 9

6 Yrityskehityslaboratorion pilottivaihe takana Opiskelijaryhmästä välittyy tekemisen ilo Tarvitaan tutkija ja tutkijan tekemä keksintö. Otetaan mukaan joukko motivoituneita liiketaloustieteiden opiskelijoita. Tuloksena tutkija saa kunnollisen liiketoimintasuunnitelman ja opiskelijat mittaamattoman arvokasta kokemusta. Teksti: Jussi Matikainen Kuva: Robert Seger Aluksi olimme neljä isoa kysymysmerkkiä. Istuimme, kuuntelimme ja yritimme näyttää fiksuilta, opiskelija Miia Grenman hymyilee. Hän muistelee alkuvuotta, jolloin yrityskehityslaboratorion pilottikurssi käynnistyi. Tuolloin Turun yliopiston tutkija Harri Härmä esitteli neljälle Turun kauppakorkeakoulun opiskelijalle keksintönsä, bioanalyyttisen mittausmenetelmän epäpuhtauksien havaitsemiseen ympäristössä ja teollisissa prosesseissa. Vähitellen opiskelijat pääsivät jyvälle keksinnöstä ja aloittivat kevään mittaisen projektinsa, liiketoimintasuunnitelman laatimisen. Markkinointia pääaineenaan opiskelevan Grenmanin lisäksi ryhmään kuuluvat kansainvälistä liiketoimintaa opiskelevat Mika Laiho ja Elias Tammela sekä laskentatoimen pääaineopiskelija Tomi Keskinen. Kukin opiskelijoista on opintojensa syventävässä vaiheessa. Sopivan hullu idea Opiskelijaryhmästä aistii nopeasti, että ryhmän sisäinen kemia toimii erinomaisesti. Yksi jatkaa puhetta siitä, mihin toinen jää. Työtunteja ei ole laskettu, kun liiketoimintasuunnitelmaa on kevään mittaan työstetty. Konsepti on mielestäni hurja. Otetaan yliopistolta tutkija ja laitetaan kauppatieteiden opiskelijat työstämään hänen ideaansa. Se vaatii tutkijalta ennakkoluulottomuutta, Mika Laiho muistuttaa. Tutkija Harri Härmä saa ryhmältä kiitos- Huippujoukkue. Elias Tammela, Mika Laiho, Miia Grenman ja Tomi Keskinen. ta siitä, kuinka hyvin kaikki on toiminut. Harrilla oli realistiset peruslähtökohdat. Hän on ollut hyvin sitoutunut projektiin, opiskelijat sanovat. Kokonaisuus hahmottuu Opiskelijoiden monipuolinen osaaminen on ollut ryhmän valtti. On yllättävää, kuinka paljon pääaine vaikuttaa osaamisalueisiin. Vaikka meistä jokainen valmistuu kauppatieteiden maisteriksi, on meillä selkeästi omat erikoisosaamisalueemme, Miia Grenman pohtii. Hyvää liiketoimintasuunnitelmaa on mahdoton tehdä palasissa. Jokaista tekstiä onkin työstetty porukalla paremmaksi ja opiskelijaryhmä on tavannut viikoittain. Kurssi on auttanut opiskelijoita oman opintouran hahmottamisessa kokonaisuudeksi, jossa jokaisella käydyllä kurssilla on tarkoituksensa. Myös liiketoiminnan kokonaisuus on avautunut uudella tavalla. Liiketoiminnan kaikkien puolten näkeminen samassa projektissa on ollut antoisaa. Kurssin myötä on nähnyt, kuinka bisneksessä kaikki vaikuttaa kaikkeen, Tomi Keskinen tiivistää. Näin opiskelun loppuvaiheessa jo tiedämme todella paljon. Halu päästä soveltamaan asioita käytäntöön on kova. Siinä mielessä kurssi on ollut erinomainen mahdollisuus, Elias Tammela jatkaa. Matka jatkuu? Kurssin sivujuonteena Härmän ja opiskelijoiden muodostama joukkue on kevään mittaan osallistunut Venture Cup -liiketoimintasuunnitelmakilpailun kakkos- ja kolmosvaiheeseen. Asiantuntijat ovat arvioineet yrityskehityslaboratoriossa kirjoitetun liiketoimintasuunnitelman erinomaiseksi. Venture Cupin toisessa vaiheessa se sai alueellisen kunniamaininnan ja kolmannessa vaiheessa pääsi valtakunnan kymmenen parhaan työn joukkoon. Ryhmä osallistuu myös saksalaiseen Science 4 You -liiketoimintasuunnitelmakilpailuun. Kurssille lähtiessäni minuun vetosi siihen liittynyt epävarmuus. Ei yhtään voinut tietää, mihin kaikki johtaisi, Mika Laiho sanoo. Käsikirjoitus on yhä avoin: kurssi on ohi, mutta opiskelijoiden ja Härmän yhteistyö jatkuu. Pilottivaiheen kokemusten perusteella keväällä 2008 täydellä höyryllä käynnistyvältä yrityskehityslaboratoriolta voi odottaa todella paljon. Vauhtia kaupallistamisprosessin alkuvaiheeseen Yrityskehityslaboratorio on Turun kauppakorkeakoulun, Turun yliopiston ja Turku Science Parkin yhteisprojekti, jota koordinoi Turun kauppakorkeakoulun Yritystoiminnan tutkimus- ja koulutuskeskus. Laboratorion pilottiprojektista ovat vastanneet Vesa Hautala ja Markus Orava. Yksi projektin kimmokkeista oli keväällä 2006 julkaistu selvitys Turun innovaatioympäristöstä. Alkupään kaupallistamisprosessi paikallistettiin ongelmakohdaksi, jota vauhdittamaan yrityskehityslaboratorion ideoimme, Hautala ja Orava kertovat. Laboratoriossa Turun kauppakorkeakoulun resurssit linkitetään paikalliseen innovaatioinfrastruktuuriin niin, että lupaavat keksinnöt jalostuvat liiketoimintasuunnitelmiksi. Pilottiprojektissa mentorina toiminut Markus Orava väitteli Turun kauppakorkeakoulusta vuonna Tätä nykyä hän työskentelee markkinatiedon hankinta- ja analyysipalveluita tuottavan yrityksen toimitusjohtajana. Toimeksiantomme ovat spesifejä. Tutkimme vaikkapa tietyn tuotteen menestymismahdollisuuksia tietyllä tarkasti rajatulla markkina-alueella, Orava kertoo. Päästäkseen sinne saakka innovaation on kuljettava pitkä matka. Ihan ensimmäiseksi tarvitaan kunnollinen liiketoimintasuunnitelma. Juuri siinä yrityskehityslaboratorio tulee apuun, Hautala sanoo. Toimiva konsepti Vesa Hautala ja Markus Orava ovat silminnähden tyytyväisiä kuluneeseen kevääseen. Heidän kehittämänsä konsepti on osoittautunut toimivaksi. Keväällä 2008 mukaan olisi tarkoitus saada kuudesta kymmeneen ryhmää. Mukaan tarvitaan tutkijoita keksintöineen, liiketaloustieteiden opiskelijoita sekä lisäksi ulkopuolisia asiantuntijoita mentoreiksi ja konsulttiavuksi. Hautala ja Orava uskovat, että Turusta löytyy tarvittava asiantuntijaryhmä. Kiinnostus laboratoriota kohtaan on ollut jo nyt suurta. Yrityskehityslaboratoriokonseptissa on huomioitu Turun strategiset vahvuudet. Bioja ict-alat ovat laboratorion tärkeimmät tukijalat. Pidämme kuitenkin silmämme avoinna. Mikään ei estä, että mukana olisi vaikkapa palvelutarjontaan tai kulttuuritoimintaan liittyviä keksintöjä. Lähtökohtaisesti emme sulje hyviä ideoita pois toimialan perusteella, Orava vakuuttaa

7 Tuotekehityksen asiakaslähtöisyys luo pohjan menestykselle Tutkijan näkökulmasta keksinnöstä tulee innovaatio vasta sitten, kun se saavuttaa kaupallista menestystä. Edellytykset kaupalliselle menestykselle luodaan Birgitta Sandbergin mukaan useimmiten jo tuotekehityksen alkumetreillä kartoittamalla asiakkaiden tarpeet mahdollisimman laajasti. Teksti: Leena Hulsi Kuvat: Esko Keski-Oja Asiakaslähtöisyys on yritystoiminnan punainen lanka, josta on syytä pitää kiinni tuotekehityksen alkumetreiltä alkaen. Asiakkaiden huomioon ottaminen on tärkeää myös silloin, kun kyseessä on niin sanottu radikaali innovaatio eli tuote tai palvelu, joka on markkinoilla uusi tai poikkeaa suuresti jo olemassa olevista hyödykkeistä. Ajatus voi kuulostaa oudolta, koska radikaalia innovaatiota kehittävällä yrityksellä ei ole välttämättä tarkkaa kuvaa siitä, millaisille markkinoille sen kehittämä tuote lopulta päätyy. Lisäksi potentiaalisten asiakkaiden kuuleminen saattaa olla hankalaa, koska heidän on vaikeaa ilmaista ajatuksiaan tuotteesta, josta heillä ei ole kokemusta tai jota he eivät tiedä edes tarvitsevansa, sanoo Turun kauppakorkeakoulun ma. professori Birgitta Sandberg. Asiakaslähtöisyyden keskeinen rooli radikaalien innovaatioiden kehittämisessä nousi kuitenkin vahvasti esille Sandbergin toissa vuonna julkaistussa väitöskirjassa. Tutkimuksessaan Sandberg selvitti, miten radikaaleja innovaatioita kehittäneet yritykset ottivat huomioon potentiaalisten asiakkaidensa tarpeet ja miten tarpeisiin pyrittiin vaikuttamaan. Väitöskirjassa tutkittiin viiden suomalaisen innovaation kehitysprosessia. Tutkimuksessa olivat mukana Exelin kävelysauvat, Suunnon rannetietokone, Marioffi n vesisumusammutusjärjestelmä, Finnzymesin termostabiili DNA-polymeraasi ja Suomen Postin ekirje. Tutkimuksessa mukana olleita yrityksiä yhdisti se, että jokainen niistä oli kehittänyt tuotteen, jota markkinoilla ei aikaisemmin ollut. Lisäksi tuote oli onnistuttu tuomaan markkinoille menestyksekkäästi. Yritykset osasivat tunnistaa asiakkaidensa tulevat tarpeet ja onnistuivat luomaan tuotteilleen markkinat. Yritykset ottivat asiakasnäkökulman huomioon innovaation koko kehitysprosessin ajan. Markkinoiden kehitystä analysoitiin systemaattisesti ja asiakkaiden tarpeita pyrittiin ennakoimaan myös pitkällä tähtäimellä. Aktiivisuudellaan yritykset onnistuivat luomaan sillan innovaation ja markkinoiden välille, Sandberg kertoo. Exel sai ihmiset liikkumaan Sandbergin mukaan menestyvä yritys tunnistaa asiakkaidensa tulevat tarpeet, vaikka Hyödykkeiden on oltava hyviä, mutta se ei vielä yksin riitä. Keksinnöt on osattava myös kaupallistaa, Birgitta Sandberg sanoo. Exelin kehittämät kävelysauvat ovat esimerkki siitä, miten markkinat voidaan luoda hyvinkin erikoiselle tuotteelle. asiakas itse ei osaisi sanoa niitä vielä ääneen. Radikaaleja innovaatioita kehittävien yritysten on osallistuttava aktiivisesti markkinoiden luomiseen, sillä lanseerausvaiheessa asiakkaat on opetettava tarvitsemaan uutta tuotetta. Exelin kehittämiä kävelysauvoja hän pitää erinomaisena esimerkkinä siitä, miten markkinat voidaan luoda hyvinkin erikoiselle tuotteelle. Kävelysauvoja tuskin kukaan osasi etukäteen kaivata. Tuotteelle onnistuttiin kuitenkin luomaan markkinat, kun ihmiset saatiin tiedostamaan, että heillä on tarve liikkua. Tietoisuuden herättämisessä onnistuttiin hyödyntämään myös yhteiskunnallista keskustelua liikunnan merkityksestä terveydelle. Innovatiivisuutta vaaditaan usein myös lanseeraustoimenpiteiltä. Esimerkiksi kävelysauvojen lanseeraus perinteisen jakelukanavan eli urheilutarvikemyyjien kautta ei onnistunut, koska nämä eivät uskoneet tuotteeseen riittävästi. Sen sijaan mittava yhteistyö Suomen Ladun kanssa sai suuret joukot kokeilemaan sauvakävelyä tuloksellisesti. Kiinnostus tuotteeseen kasvoi, kun ihmiset kokivat omakohtaisesti sauvakävelyn positiiviset vaikutukset hyvinvointiinsa. Tuote miellettiin niin omituiseksi, että se herätti kiinnostusta myös mediassa ja sai osakseen runsaasti julkisuutta. Tuotteen ympärille syntyi uusi laji, joka on kaikkien ulottuvilla. Innovaatioiden lanseerausvaiheen ongelmana on Sandbergin mukaan usein puutteellinen rahoitus, mikä on yleistä varsinkin bioalalla. Rahoitus loppuu usein kesken, eli tuotteen kaupallistamiseen ei tahdo enää löytyä varoja. Markkinoiden luominen on kuitenkin kallista, mikä pitäisi osata ottaa huomioon. Hyvin toteutettu lanseerausvaihe on olennainen osa onnistunutta innovaatioprosessia. Innovaatiotutkimuksella pitkät perinteet Turun kauppakorkeakoulun markkinoinnin laitoksella innovaatioita on tutkittu jo pitkään. Tutkimuksella on täällä pitkät perinteet, ja työn alla on nytkin kymmenkunta väitöskirjaa. Tämä antaa vankan pohjan myös opetukselle, Sandberg sanoo. Tutkimustiedon välittämiseksi eteenpäin käynnistimme Global Innovation Management -maisteriohjelman viime syksynä. Koulutukseen valitaan vuosittain noin 20 opiskelijaa. Kaksivuotinen koulutusohjelma on englanninkielinen, ja sen tavoitteena on perehdyttää opiskelijat kansainvälistyvien yritysten innovaatioprosesseihin. Osa kursseista on avoinna myös muille opiskelijoille. Koulutusohjelma on saanut hyvän vastaanoton ja herättänyt kiinnostusta myös ulkomailla, missä Suomi mielletään korkeanteknologian maaksi. Viime lukuvuonna maisteriohjelmaan osallistui 20 ulkomaalaista opiskelijaa. Opetuksen laatuun on ollut tyytyväinen muun muassa ranskalainen vaihto-opiskelija, Romain Pierlot, joka osallistui koulutusohjelman peruskurssille viime syksynä. Työskentelen tällä hetkellä ranskalaisessa mainostoimistossa ja olen mukana suunnittelemassa mainontaa lääketeollisuuden yrityksille. Innovaatio-opetukseen osallistuminen on parantanut valmiuksiani ymmärtää teknologiayritysten markkinointiin liittyviä erityispiirteitä, Pierlot kiittää

8 Ohjelmistosuunnittelijat Florin Toda (vas.) ja Matias Korppi-Tommola. Tekes tasoittaa tietä ideasta liiketoimintaan Teksti: Mikko Grönman Kuva: Esko Keski-Oja Neoxen Systems Oy:n toimitusjohtaja Kari Tervo Kiihdytyskaistalla Neoxen on ottamassa askelta, jonka liian moni suomalaisyritys jättää väliin: kiihdytyskaistalla kansainväliseksi tekijäksi on Neoxenin valitsema tie. Yritys on alusta asti pitänyt markkina-alueenaan koko maailmaa. Teksti: Mikko Grönman Kuvat: Esko Keski-Oja Neoxen Systems perustuu innovaatioon, johon uskovat muutkin kuin omistajayrittäjä. Neoxen on osaltaan padonnut tiedon tulvan ja luonut informaation hallintaan käyttäjän näkökulmasta suunnitellun softan. Kaksi asiaa on alusta asti ollut meille täysin selvä: markkinat ovat koko maailma ja menestykseen tarvitaan partnereita, Neoxen Systems Oy:n toimitusjohtaja Esa Tervo sanoo. Neoxen Systems Oy on vuonna 2002 Turku Science Parkin yrityshautomossa perustettu 17 työntekijän yritys. Hautomoaika oli kaikin tavoin erittäin tärkeä vaihe. Tavallaan ICT-Turku leipoi tämän homman kasaan, sillä oli tarvittavat kontaktit sekä mahdollisuudet virittää verkostot muun muassa akateemiseen maailmaan. Toinen tärkeä taho on ollut Tekes, jonka kautta aukesi väylä sekä kansainvälisen partnerin hakuun että tuotekehityksen rahoitukseen. Lisäksi yrityksen johtoryhmällä on 80 vuoden kumulatiivinen kokemus kansainvälisestä ohjelmistoyrityksestä, Tervo listaa taustoja. Neoxen sai pari vuotta sitten partnerin, ranskalaisen SofTeam-tietotekniikkayrityksen. Esa Tervo vannoo Eurooppalaisen Innovaatiokeskusverkoston (IRC) nimeen. Ilman IRC:tä etsiskelisimme varmaan vieläkin partneria. IRC on ennakkoluuloton ja kattava tapa hakea kumppania, mutta kentällä valitettavan huonosti tunnettu. Microsoftin kultapartneri Ulkopuolisen rahoittajan ja Tekesin kautta järjestyi puolestaan rahoitus, ja hanke sai EUREKA-leiman. EUREKA-hanke alkoi vuonna 2004 ja päättyi elokuussa Työn tuloksena kehittyi ohjelma, jolla hallitaan ohjelmistotuotannon elinkaarta. Neoxen on Microsoftin niin sanottu kultapartneri. Teimme varmasti Suomen ennätyksen nousemalla suoraan korkeimmalle Markkinat ovat koko maailma ja menestykseen tarvitaan partnereita, Neoxen Systems Oy:n toimitusjohtaja Esa Tervo sanoo. Microsoft Gold Certified Partner -tasolle. Neoxenilla on oikeus käyttää tuotteissaan Designed for Microsoft Windows XP -logoa. Yhteistyö yliopiston kanssa Neoxen on tehnyt tuottoisaa yhteistyötä myös yliopiston kanssa. Yritys on hyötynyt tutkimuksen tuloksista ja Turun yliopistolle Neoxen on antanut pohjan useammille tieteellisille artikkeleille sekä väitöstutkimukselle. Informaatioteknologian laitokselta ohjelmistotekniikan yliassistentti Antero Järveä kiehtoi ohjelmistoprosessien mallinnustyön käytännönläheisyys. Häntä kiehtoi ja motivoi myös osaamisen kärjen rakentaminen. Järven ja Neoxenin kaltaisten törmäämisten merkitys on äärettömän suuri, Tervo kertoo. Tulevien suomalaisten menestystarinoiden kannalta olisi Tervon mukaan oleellista, että hautomovaiheen jälkeenkin olisi tukea tarjolla. Meillä on käytössä aivan erinomainen järjestelmä aloittavien yritysten kohdalla. Mutta kun pitäisi ottaa se seuraava askel ja kasvaa, niin siihen kiihdytykseen ei tukirakenteita ole olemassa. Tämä vaihe on mielestäni kaikkein kriittisin, mutta tätä välivaihdetta ei tueta, vaikka kansallisena tavoitteena on tuottaa menestysyhtiöitä. Pikkurahalla ei kuuhun asti mennä, Tervo tiivistää. Tekesin eli teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskuksen asiakkaana on vuosittain noin yritystä ja 50 yliopistoa, korkeakoulua ja tutkimuslaitosta. Rahoituksen painopiste on perinteisesti ollut teknologian kehittämisessä, mutta Tekesin kurssia reivataan myös uusille reiteille. Turun kauppakorkeakoulun kasvatti Pekka Suomela arvioi työkseen innovaatioiden ja yritysten mahdollisuuksia. Innovaatioista pitäisi puskea kannattavaa liiketoimintaa, ja puskijaksi tarvitaan rahaa. Karrikoiden sanottuna tyypillinen esimerkki Suomesta on muutaman miehen yritys, joka kehittää tuotteensa täydelliseksi. Ja kun ostavien asiakkaiden jonoa ei autotallin oven taakse synny, tuotetta kehitetään entisestään. Tällaista toimintaa ei ole tietenkään järkevää rahoittaa, sanoo Tekesin teknologiaasiantuntija Pekka Suomela. Tutkimus- ja tuotekehitys ovat ensiarvoisen tärkeitä, kun yrityspohjaa rakennetaan. Mutta pelkkä tuotekehitys ei tee innovaatioista menestyvää liiketoimintaa, kuten Suomelan kärjistetty, mutta todellinen esimerkki kertoo. Tekes tutkiikin tarkasti hakemukset ja sparraa aloittavia yrityksiä. Arvioiden pohjalta kehityskelpoiset saavat rahoitusta toimintaansa. Yrityksen ei ole kuitenkaan syytä tarttua kaikkiin tarjottuihin naruihin. Eli julkisen rahoituksen saatavuus ei saa olla yritystoimintaa ensisijaisesti ohjaava tekijä, Suomela huomauttaa. Suomela tietää saman kuin moni muukin: yrityksen kasvu ja kansainvälinen menestys pohjaavat myös moneen muuhun osa-alueeseen kuin tutkimukseen ja tuotekehitykseen. Ymmärrys tästä on toki olemassa. Teknologian kehittäminen on tärkeää ja edelleen Tekes-rahoituksen ytimessä, mutta painopistettä siirretään selvästi liiketoimintaosaamisen kehittämiseen. Tekes on pääsääntöisesti projektirahoittaja, mutta liiketoiminnan kokonaisvaltainen tarkastelu tuo ainakin nuorten yritysten kohdalla mukaan myös yrityskohtaisen rahoituksen elementtejä. Kehitys näkyy myös Tekesin teknologiaohjelmissa siten, että perinteisten teknologia- ja toimialalähtöisten ohjelmien rinnalle on jo tullut muun muassa palveluihin ja liiketoiminnan kehitykseen keskittyvät ohjelmat. Toimialasta riippumatta innovaatioiden kehittämiseen on siis julkista rahaa jaossa. Myynnin ja markkinoinnin toteutukseen Tekes-rahaa ei ole haettavissa. Se olisi jo EU-lainsäädännönkin vastaista ja vääristäisi kilpailua. Oleellista kuitenkin on, että yrityksen asiat on kokonaisvaltaisesti suunniteltu ja liiketoimintasuunnitelmat hyvin tehty. Markkinoinnin ja kansainvälisen kasvun suunnitteluun Tekes siis voi osallistua, tekemisen rahoitus vaatii mukaan muita rahoittajia kuten pääomasijoittajat, bisnesenkelit, Finnvera, pankit, jakelupartnerit. Kansainväliseen kasvuun tähtäävä toiminta saattaa sisältää projekteja, esimerkiksi tuotteiden jatkokehitys ja liiketoimintaosaamisen jonkin osa-alueen vahvistaminen, joita Tekes voi rahoittaa. Turkulainen Neoxen Systems Oy on yksi Tekesin rahoittamista yrityksistä. Neoxen kokosi noin miljoonan euron rahoituspaketin toimintansa kehittämiseen. Tekesin osuus ensimmäisestä rahoituskierroksesta oli pyöreästi puolet. Kun projektiin saatiin mukaan toinen ulkopuolinen rahoittaja, paketti saatiin kuntoon ja yrityksestä saatiin tavallaan kaksi samansuuntaista arviota. Neoxen on poikkeuksellisen hyvä esimerkki nuoresta teknologiayrityksestä, sillä yrityksen taustalta löytyy sekä vahvaa toimialakokemusta että liiketoimintaosaamista; lisäksi avainhenkilöt olivat työstäneet ideaa todella pitkään ja monipuolisesti ennen yritystoiminnan käynnistämistä, Pekka Suomela sanoo. Pekka Suomela

9 Enemmän aikaa lapselle Salon kaupunki on ollut aktiivinen toimija Varpe-hankkeessa, jossa turkulaiset yliopistot ja varsinaissuomalaiset kunnat ovat yhteistyössä kartoittaneet tietojärjestelmien käytön mahdollisuuksia varhaiskasvatuksessa. Teksti: Jussi Matikainen Kuvat: Robert Seger Tietokone ei ole ensimmäinen asia, joka päiväkodista tulee mieleen. Eikä sitä Varpe-hankkeen myötä olla korkeimmalle jalustalle nostamassakaan. Salolaisessa Palometsän päiväkodissa työskentelevä lastentarhanopettaja Pia Kytösaho osaa kuitenkin nopeasti konkretisoida, miksi kehittyneitä tietojärjestelmiä tarvitaan myös päiväkotimaailmassa. Vuorohoitopäiväkodissamme on 140 lasta, hoito- ja kasvatushenkilökunnan määrä on 26. Esimerkiksi kesälomalistat tuodaan ryhmittäin päiväkodin johtajalle, joka laskee käsin, että kesän jokaisena päivänä paikalla on riittävästi henkilökuntaa. Kun lasten loma-ajat muuttuvat, pyörähtää paletti uudestaan liikkeelle. Kytösaho tietää paitsi ongelman, myös ratkaisun. Tarvittaisiin tietotekniikkasovellus, joka yhdistäisi lasten hoitoajat ja henkilökunnan työvuorolistat samaan ohjelmaan. Näin tieto olisi jatkuvasti ajan tasalla. Ja mikä parasta, henkilökunta voisi käyttää vapautuneen ajan lasten kanssa. Ei siis ihme, että Salossa innostuttiin, kun kuultiin Varpe-hankkeesta. Lähdimme mukaan jo suunnitteluvaiheessa. Vuoden mittaisessa hankkeessa ovat olleet mukana Salo, Lieto, Turku ja Uusikaupunki sekä tutkijoita Turun kolmesta yliopistosta, Salon kaupungin varhaiskasvatuksen johtaja, hankkeen ohjausryhmän puheenjohtaja Vesa Kulmala kertoo. Kuntien tarpeet etusijalle Hankkeen myötä on kartoitettu, miten tietojärjestelmiä voitaisiin hyödyntää varhaiskasvatuksessa. Kartoitusvaiheessa varhaiskasvattajat ja tutkijat istuivat yhteisissä työpajoissa. Tarpeet nousivat kunnilta itseltään. Kuntatyöntekijät tarjosivat tiedon, jota yliopistotutkijat sitten prosessoivat. Kulmala ja Kytösaho pitävät konseptia hyvänä. Kytösahon mukaan tietojärjestelmätieteilijöiden hankkeeseen tuoma tekninen osaaminen on ollut hyvin tärkeää. Kun samoja asioita miettii oman porukan kesken, jäävät tekniset kysymykset aina vastausta vaille, Kytösaho pohtii. Myös kasvatustieteilijöiden mukanaolo hankkeessa on koettu tärkeäksi. Järjestelmien tekninen päivittäminen ei yksin riitä, vaan rinnalle tarvitaan uusinta kasvatustieteellistä osaamista, Vesa Kulmala muistuttaa. Pidämme tärkeänä, että vanhemmat saavat meihin yhteyden mahdollisimman helposti. Tutkija tulkin roolissa Linda ja Leevi kestitsevät Pia Kytösahoa ja Vesa Kulmalaa Palometsän päiväkodissa. Varpe-hanketta koordinoi Turun kauppakorkeakoulun tietojärjestelmätieteen oppiaine, josta hankkeeseen on osallistunut seitsemän tutkijaa. Olemme toimineet hankkeessa tulkkeina tekniikan ja käyttäjien välillä, tutkija Timo Kestilä kiteyttää. Hankkeeseen on osallistunut tutkijoita myös Turun yliopistosta ja Åbo Akademilta. Tietojärjestelmätieteilijät ovat saaneet hank- keen myötä yhteistyökumppaneikseen kasvatustieteilijät. Kestilä on tyytyväinen tapaan, jolla yhteinen kieli eri aloja edustavien tutkijoiden välille löytyi. Hankkeen myötä kasvatustieteilijät ovat saaneet uusinta tietoa tietojärjestelmien tuomista mahdollisuuksista. Varpe-hankkeessa on onnistuttu yhdistämään yliopistojen kolmas tehtävä ja vahva tieteellinen panos. Hanke tuottaa tieteellisiä julkaisuja sekä tietojärjestelmätieteen että kasvatustieteen alalta. Myös opinnäytteitä on tekeillä, Kestilä kertoo. Hankkeen kaksivuotisen jatkovaiheen tavoitteena on luoda varhaiskasvatuksen tietojärjestelmien alalle vahva alueellinen osaamisklusteri. Tutkija uskoo, että hankkeesta saadut kokemukset kiinnostavat myös kansainvälisesti

10 Yhteistyössä maakuntaa kehittämässä Vauhtia tiedonkulkuun Sähköinen viestintä yleistyy päiväkodeissa jatkuvasti. Pidämme tärkeänä, että vanhemmat saavat meihin yhteyden mahdollisimman helposti. Sähköpostitse esimerkiksi tieto lapsen hoitoaikojen muutoksesta käy kätevästi, Pia Kytösaho sanoo. Suurin osa vanhemmista haluaa myös päiväkodista lähtevät tiedotteet jo nyt sähköisessä muodossa. Vanhempien ennakkoluulottomuus sopii Salolle hyvin, sillä kaupungissa panostetaan vahvasti sähköisen asioinnin kehittämiseen. Varhaiskasvatuksen tietojärjestelmien kehittäminen istuukin erinomaisesti kaupungin strategiaan. Tietotekniikalla on myös vastustajansa. Toiset pelkäävät tietotokoneen tulevan inhimillisten kontaktien väliin. Vesa Kulmala ja Pia Kytösaho ovat kuitenkin vakuuttuneita, että tietotekniikka on mahdollisuus, ei uhka. Toki uudet järjestelmät vaativat aluksi totuttelua ja se vie aikaa. Lopulta ne kuitenkin vapauttavat aikaa ydintehtävällemme, Vesa Kulmala sanoo. Opetuspelit tekevät tuloaan Tällä hetkellä varhaiskasvatuksen tietotekniikkahankkeet keskittyvät erityisesti tiedottamisen ja raportoinnin tehostamiseen. Jatkossa tietotekniikka saattaa tulla nykyistä voimakkaammin myös pedagogiseksi apuvälineeksi. Varhaiskasvatuspuolella opetuspelejä on toistaiseksi vähän. Ala tulee jälkijunassa esimerkiksi kouluihin verrattuna. Uskomme kuitenkin, että käyttökelpoisten pelien määrä lisääntyy, haastateltavat sanovat. Varpe-hankkeen ensimmäinen vaihe on päättynyt, mutta kaksivuotinen jatkohanke käynnistyy heti perään. Ykkösvaihe kului kartoitus- ja selvitystyöhön, kakkosvaihe johtanee jo konkreettisiin sovelluksiin. Ensimmäisessä vaiheessa kuntien yhteistyö ei vielä ollut kovin tiivistä. Yksi jatkohankkeelle asettamistamme tavoitteista on, että vuoropuhelu mukana olevien kuntien välillä vilkastuu, Kulmala kaavailee. Turun kauppakorkeakoulun Porin yksikkö on vahvistanut Satakunnan hyvinvointialan koulutusorganisaatioiden ja työelämän välistä yhteistyötä. Vuoropuhelu hyvinvointialan eri sektoreiden välillä aktivoitui Hyvinvointialan liiketoimintaosaamisen kehittämisverkosto -hankkeen myötä. Hankkeessa keskityttiin hyvinvointialan markkinoiden nykytilan kuvaamiseen ja vaihtoehtoisten toteuttamismallien etsintään. Mukana laaja verkosto Hankkeen tavoitteeksi asetettiin hyvinvointialan liiketoimintaosaamista tukevan kehittämisverkoston perustaminen Satakuntaliiton ESR-rahoituksella. Turun kauppakorkeakoulun vahva hyvinvointialan liiketoimintaan liittyvä tutkimus on toiminut kehittämisen perustana. Alueen toimijoista koottu verkosto on ollut mukana hyvinvointialan liiketoimintaosaamista tukevan koulutuksen kehittämisessä, täydennyskoulutuksessa ja alan ajankohtaisia muutostarpeita käsittelevien seminaarien järjestämisessä. Verkoston perustan on muodostanut Turun kauppakorkeakoulun Porin yksikön yhteistyö Tampereen yliopiston Porin yksikön, Satakunnan ammattikorkeakoulun ja Diakonia-ammattikorkeakoulu Lännen Porin toimipaikan kanssa. Hyvinvointialan työelämän asiantuntijoina verkostossa ovat olleet kuntien sosiaali- ja terveystoimen henkilöstö, yrittäjät sekä järjestöjen ja yhdistysten edustajat. Seminaareja kohderyhmien lähtökohdista Hankkeen puitteissa järjestettiin seminaareja, joissa verkoston toimijoilla oli merkittävä rooli jo suunnitteluvaiheessa. Seminaareja painotettiin eri kohderyhmät huomioiden. Ensimmäisessä seminaarissa esiteltiin kunnan palvelujen ulkoistamista ja yksityistämistä Suomessa ja Ruotsissa. Toisessa seminaarissa tarkasteltiin kouluttajien ja yritysten yhteistyömahdollisuuksia. Hyvinvointialan yritykset ja alueen eri koulutusorganisaatiot olivat mukana seminaarin yhteydessä järjestetyllä markkinatorilla. Käytäntö koettiin hyväksi, ja seuraavassa seminaarissa yritysten ja koulutusorganisaatioiden lisäksi myös kuntatoimijat ja kolmas sektori olivat esillä. Lähes kaksisataa henkeä osallistui hyvinvointialan sektorien välistä yhteistyötä ja asiakkaan näkökulmaa tässä palveluviidakossa pohtivaan seminaariin. Hanke päättyy, yhteistyö jatkuu Hankkeen aikana verkosto kasvoi ja kehittyi tavoittaen laajan kuulijakunnan. Tietoisuus hyvinvointipalvelujen nykytilasta sekä tulevaisuuden muutoksista ja tarpeista on vahvistunut alueella. Satakunnan kehittymisen edellytykseksi koettu yhteistyö ei lopu hankkeen päättyessä, vaan jatkuu Porin yksikössä syksyllä 2006 alkaneen Hyvinvointialan liiketoimintaosaamisen maisteriohjelman osana. Verkoston luominen on ollut projektitutkijalle näköalapaikka alueen hyvinvointialan kehittymiseen. Verkoston tarpeet ja verkostossa solmitut kontaktit luovat uusia mielenkiintoisia tutkimusaiheita. Hyvinvointialan liiketoimintaosaamisen kehittyessä maakunnassa vahvistuu samalla Turun kauppakorkeakoulun asiantuntijuus ja asema edelleen kehittyvässä toimialan verkostossa. Eevaleena Isoviita Projektitutkija VIERASKYNÄ Yliopistot keksintöjen ja muiden innovaatioiden luojina ja kehittäjinä Yliopistot toimivat innovaatioverkoston alkupäässä. Ne luovat uusia keksintöjä ja ideoita ja osallistuvat niiden varhaiseen kehittämiseen innovaatioiksi. Yliopistot pyrkivät löytämään keinoja kehittää lupaavimpien hankkeiden jalostusastetta ja parantamaan niiden kaupallistumisen todennäköisyyttä. Yliopistoilla ei ole tarkoitusta kerätä itselleen merkittävää keksintöjen patenttisalkkua. Tavoitteena sen sijaan on, että keksinnöt siirtyisivät tehokkaasti asianmukaista korvausta vastaan joko olemassa olevien tai uusien yritysten omistukseen. Tämän vuoden alusta astui voimaan Laki oikeudesta korkeakouluissa tehtäviin keksintöihin (369/2006). Siinä säädetään ensimmäistä kertaa tarkemmin, kuinka yliopistoissa tehtävien patentoitavien keksintöjen kanssa tulee menetellä. Lain mukaan keksijöiden tulee jättää keksintöilmoitus yliopistolle kaikista keksinnöistä. Uusi laki koskee yliopistojen koko henkilökuntaa, kun aikaisemmin tekninen ja hallintohenkilöstö olivat Työsuhdekeksintölain piirissä. Sopimustutkimuksessa syntyneiden keksintöjen omistus kuuluu yliopistolle ja niin sanotun avoimen tutkimuksen eli virkatyönä tehtyjen keksintöjen omistus keksijöille. Omistusoikeuden osalta nykyiseen käytäntöön ei siten tule muutosta. Laki asettaa yliopistoille entistä selvemmin velvollisuuden suojata ja hyödyntää tutkimuksessa syntyneitä keksintöjä. Valitettavasti Opetusministeriö ei ole kuitenkaan osoittanut yliopistoille lisäresursseja näiden velvoitteiden hoitoon kuten muissa maissa on tehty. Nykyään tilaustutkimusten ja muiden sopimustutkimusten teknologiansiirrossa toteutuu keskeisesti niin sanotun avoimen innovaation malli. Sen mukaan yritysten tulisi ostaa tai lisensioida tarvitsemaansa luovaa kapasiteettia oman yrityksen ulkopuolelta pystyäkseen kehittymään optimaalisella tavalla. Viime aikoina on ollut kasvavassa määrin esillä radikaalimpia innovaatiomalleja, joissa omistusoikeudesta tutkimustiedon hyödyntämiseen on luovuttu ja tietoja jaetaan usein melko löysien yhteisöjen sisällä. Esimerkiksi ohjelmistokehityksessä tunnetaan täysin avoin tai vaihtelevilla lisensseillä mahdollistettu open source -malli. Perinteinen tieteellinen julkaiseminen ilman hyödynnettävien keksintöjen suojausta on toinen, tosin passiivinen, esimerkki. Yliopistojen ja tutkijoiden tulisi harkita tarkoin voivatko ne ja kannattaako niiden mennä mukaan osittain tai kokonaan suljettuihin tiedonvaihdon yhteisöihin varsinkin Mauno Kangasaho sellaisiin, joihin kuuluu taloudellisilta voimavaroiltaan kovin eriarvoisia partnereita. Näennäisestä tasa-arvoisuudestaan huolimatta yhteisöstä hyötyvät lähinnä sen suuret, tyypillisesti globaalisti toimivat jäsenet. Ne pystyvät taloudellisten ja muiden resurssiensa luomalla vipuvarrella poimimaan ideavirrasta tuottavimmat ja tuomaan niiden pohjalta kehitetyt tuotteet nopeimmin markkinoille. Yliopistojen aloitteesta on käynnissä Opetusministeriön osittain rahoittama suomalaisten yliopistojen innovaatiopalvelujen kehittämisprojekti. Tavoitteena on luoda yhtenäinen kansallinen malli ja vahvistaa yliopistojen välistä yhteistyötä tutkimustulosten hyödyntämisessä. Turkulaisilla yliopistoilla on jo pitkään ollut yhteistyötä muun muassa yhteisen innovaatioasiamiestoiminnan kautta. Turun yliopiston ja Turun kauppakorkeakoulun konsortio tulee kohottamaan liiketoimintaosaamista Turun yliopiston puolella erityisesti opetuksen kautta ja parantamaan edellytyksiä monitieteellisen tutkimustoimintaan ja innovaatioiden yhteiseen kehittämiseen. Mauno Kangasaho Innovaatioasiamies, FL Turkulaiset yliopistot / Keksintösäätiö 18 19

11 Vuorovaikutus synnyttää uutta Luovuus on tekemistä, ja innovaatiot syntyvät, kun eri alojen osaajat ja näkemykset törmäävät. Turun kauppakorkeakoulun professori Markku Wileniuksen ja kuvataiteilija Osmo Rauhalan törmäyksestä syntyi kirja. Teksti: Mikko Grönman Kuvat: Roni Lehti ja Esko Keski-Oja Markku Wilenius on Turun kauppakorkeakoulun Tulevaisuuden tutkimuskeskuksen professori ja ihmiskunnan tulevaisuutta pohtivan kansainvälisen Rooman klubin jäsen. Osmo Rauhala puolestaan on Suomen kansainvälisesti tunnetuimpia kuvataiteilijoita. Taiteilija on hankkinut korkeakoulututkinnon taiteessa ja filosofiassa New Yorkista sekä Ateneumista, mutta ensimmäinen tutkinto valmistui Turun kauppakorkeakoulussa. Wileniuksen ja Rauhalan vuorovaikutus on synnyttänyt uutta ajattelua. Luovaan talouteen -kirja on tuon vuorovaikutuksen kansissa oleva tulos. Puutarhuri ja viljelijä Monet kirjan ajatuksista ovat lähteneet liikkeelle keskusteluista Osmo Rauhalan kanssa. Meitä molempia kiinnostaa luonnon metaforinen ulottuvuus, mutta myös suora vuorovaikutus luonnon kanssa. Osmo viljelee maata, ja minä olen taustaltani puutarhuri, Wilenius kertoo. Rauhala käyttää taiteessaan luontoa metaforana ja ilmentää ihmisen kehitystä osana suurempaa kokonaisuutta, evoluutiota. Rauhala ei tee sitä osoittelevasti, vaan katsojalle tarjotaan eväät kokea ja tulkita. Wilenius käyttää luontoa metaforana työskennellessään yritysmaailman kanssa. Wilenius ja Rauhala soveltavat luonnon järjestelmää in- Osmo Rauhala himilliseen maailmaan. Miten puu toimii, mikä on latvan suhde juuristoon, aivan samalla tavalla asiat soveltuvat yrityksen organisaatioon eli miten se hengittää ja on vuorovaikutuksessa ympäristöönsä. Perusymmärrys näistä suhteista täytyy olla, sillä jonkin toiminnon ylikorostaminen johtaa huonoihin asioihin, Wilenius sanoo. Kulttuuriosaaminen tärkeää Kansainvälisen kilpailukyvyn uudet haasteet vaativat innovaatioita, luovuutta ja yrittäjyyttä. Kulttuuriosaaminen oikein ymmärrettynä on vastaus haasteisiin. Wileniuksen mukaan innovatiivisuus selittää ratkaisevalla tavalla kansakunnan menestystä. Vanhat raiteet eivät enää vedä. Metsä- ja metalliteollisuuden suuryritykset tai ICT-klusteri eivät enää kasvavassa määrin työllistä. Tarvitaan uusia, yhteiskunnan tarpeita palvelevia tuotteita ja palveluita. Niitä syntyy, kun sekoitetaan perinteisiä jakoja eri osaamisten välillä. Bisnes- ja kulttuuriosaajien yhteentörmäyttämisestä voi syntyä jotain uutta. Rauhalan monipuolinen yhteistyö Nokian kanssa on tästä hyvä esimerkki, Wilenius selvittää. Luovuus on tekemistä Tieto luovuudesta ei piile kirjoissa. Wilenius korostaa, että luovuus on tekemistä. Ihminen on intentionaalinen olento. Se vasta tekee ihmisen, että toiminnalla on tavoitteet. Luovuutta ei voi ymmärtää, ellei tajua, että ihminen ylipäänsä etenee tietyllä tavalla suhteessa yhteiskuntaan, perheeseen ja ympäristöönsä. Wileniuksen mukaan kommunikaatio ja viestintä ovat avainasemassa kun luodaan uutta, innovaatioita. Parhaat ideat syntyvät, kun ollaan tekemisissä erityyppisten näkemysten kanssa. Suomalaista yliopistopolitiikkaa on johdettu kohti yhteistyötä ja suurempia, kansainvälisiä yksiköitä. Wilenius näkee, että Turussa pohja on hyvä ja konsortiolle tilaus. Yliopistoyksikköjen yhteensaattaminen on ideana loistava. Sekoitetaan perinteisiä jakoja ja luodaan kiinnostavia opintokokonaisuuksia, jotka palvelevat aidosti sitä tarvetta, joka yhteiskunnassa on. Konsortio Turun yliopiston sekä kauppakorkeakoulun välillä on erittäin hyvä ja suorastaan välttämätön asia. Wileniuksen mielestä innovaatioympäristön rakentamisessa eri tahot voivat toimia kätilönä, mutta synnyttää sitä ei voi. Turussa on mainiot edellytykset luoda ympäristö, joka mahdollistaa kansainvälisesti eri osaajien viihtymisen ja törmäyttämisen. Culture as Innovation Eri alojen osaajat törmäsivät fyysisesti kesäkuun alussa, kun Tulevaisuuden tutkimuskeskus järjesti Turun kauppakorkeakoulussa Culture as Innovation the Search for Creative Power in Economies and Societies -konferenssin. Sen aiheena olivat kulttuurin, luovien toimialojen, innovaatioiden, talouden ja yritystoiminnan välisen vuorovaikutuksen ja tulevaisuuden haasteiden selvittäminen. Konferenssin pääpuhujina olivat professori Justin O Connor (University of Leeds), tutkimusjohtajat Alex Soojung-Kim Pang (Institute for the Future) ja Pekka Ylä-Anttila (ETLA), professori Markku Wilenius (Tulevaisuuden tutkimuskeskus), päällikkö Hannele Koivunen (OPM, taide- ja kulttuuriperintöyksikkö), toimitusjohtaja Laura Lares (Kalevala Koru), muotoilutuottaja Kari Korkman (Luovi Productions) ja taiteilija Mari Rantanen. Uuden luomisessa kommunikaatio ja viestintä ovat avainasemassa, sanoo professori Markku Wilenius. Innovaatiot parantavat sosiaalista, teknologista tai taloudellista suorituskykyä

12 J ULKAISUJA Ennakoiva turvallisuustyö tehdään muualla kuin perinteisissä turvallisuusorganisaatioissa Länsi-Suomen poliisin lääninjohto ja Tulevaisuuden tutkimuskeskus käynnistivät vuonna 2003 ennakointihankkeen, jonka tavoitteena oli kartoittaa turvallisuusympäristön tilaa ja luoda poliisille ennakointijärjestelmä turvallisuustyön apuvälineeksi. Hanke sai nimekseen Tulevaisuus ja Turvallisuus: Poliisin toimintaympäristö muutoksessa (POLTU). Hankkeen alkuvaiheen kyselyissä ja seminaareissa tulevaisuuden turvallisuusympäristöä hahmoteltiin keskittymällä kansalaisten ja poliisin arkipäivässä ilmenevään turvattomuuteen. Tulevaisuutta tarkasteltiin mahdollisten uhkakuvien kautta. Hyvin nopeasti kuitenkin todettiin, että vain turvattomuuden oireisiin keskittyminen johtaa sellaiseen tulevaisuuteen, jossa reagoidaan jo tapahtuneeseen pahaan eli vaikka poliisi tai muu turvallisuusviranomainen olisikin paikalla, yhteiskunnan kannalta laajemmin ollaan korjaavissa toimenpiteissä myöhässä. Niinpä tarkastelu suuntautuikin pikku hiljaa turvattomuuden syihin. Etenkin syrjäytymiseen liittyvien syiden ja rakenteiden tunnistettiin olevan merkittäviä turvallisuuteen vaikuttavia tekijöitä suomalaisessa yhteiskunnassa. Osana hallituksen tietoyhteiskuntaohjelman toteuttamista laadittiin vuonna 2006 kansallinen tietoyhteiskuntastrategia vuosille Strategiassa on määritelty kansallinen visio ja tahtotila sille, millaisen tietoyhteiskunnan haluamme Suomesta luoda. Strategiassa kuvataan lisäksi suomalaisen tietoyhteiskunnan nykytilaa sekä kansallisen ja kansainvälisen toimintaympäristön muutoksia. Strategia sisältää Matti Vanhasen toiselle hallituskaudelle ulottuvan konkreettisen toimeenpano-ohjelman sekä useita toimenpide-esityksiä mahdollisine vastuutahoineen. Tulevaisuuden tutkimuskeskus vastasi yhdessä Talent Partners Oy:n kanssa uuden tietoyhteiskuntastrategian taustatutkimuksesta. Tulevaisuuden tutkimuskeskuksessa strategiatyön toteutti neljähenkinen asiantuntijatiimi, johon kuuluivat projektijohtaja Olli Hietanen, tutkimusjohtaja Jari Kaivo-oja, tutkija Ville Lauttamäki ja projektipäällikkö Timo Nurmi. Tulevaisuuden tutkimuskeskuksen julkaisema Kansallinen tietoyhteiskuntastrategia Syrjäytymisteeman osalta tehtiin pian sama havainto kuin turvattomuusteeman kohdalla: tarkasteltaessa vain syrjäytymistä ollaan taas myöhässä. Syrjäytymisestä kertovia seikkoja tarkastelemalla voidaan kyllä ennakoida tulevaisuuden turvallisuusuhkia, mutta jos halutaan proaktiivisesti ennakoida turvallisuuden kehitystä, tulee jotakin tehdä jo ennen kuin kansalainen on syrjäytynyt. POLTU-hankkeen lopputulos voidaan tiivistää näkemykseen, että proaktiivisen turvallisuuden ennakoinnin tavoitteena on edistää ihmisten onnellisuutta. Jotta turvallisuuden tilaa kyetään ennakoimaan ja turvallisuuden tilan suotuisaan kehitykseen tehokkaasti vaikuttamaan, tarvitaan yli sektorirajojen tapahtuvaa yhteistyötä ja ennaltaehkäisevää toimintaa niin perinteisiltä turvallisuusalan viranomaisilta kuin esimerkiksi sosiaali-, terveys- ja koulutusalalta. Ville Lauttamäki (toim.): Uhkien ennakointia ja hyvinvoinnin kehittämistä. Raportti vuosien aikana toteutetun Tulevaisuus ja turvallisuus: Poliisin toimintaympäristö muutoksessa (POLTU) -hankkeen kulusta ja tuloksista. Länsi-Suomen lääninhallituksen julkaisusarja 3/2006. ISBN: Suomen uuden kansallisen tietoyhteiskuntastrategian taustat -loppuraportti tulevaisuusverstaista kuvaa tulevaisuusprosessia, jossa laaja joukko suomalaisia asiantuntijoita keskusteli Suomen tulevaisuudesta ja erityisesti Suomen tietoyhteiskuntastrategian taustoista. Työhön sen eri vaiheissa osallistui yhteensä noin 400 valtionhallinnon, kuntasektorin, korkeakoulujen, elinkeinoelämän ja järjestöjen asiantuntijaa. Raportin tarkoituksena on: 1. dokumentoida tietoyhteiskunnan kehitykseen liittyviä asiantuntijakeskusteluja 2. tuoda esille erilaisia vaihtoehtoisia, Suomea koskevia tulevaisuudenkuvia ja visioita sekä 3. esittää joukko Suomen tulevaisuutta koskevia strategisesti mielenkiintoisia skenaarioita, jotka ovat nykyisen tietoyhteiskuntastrategian taustalla. Raportti sopii kaikille strategisesta johtamisesta ja tulevaisuudentutkimuksesta kiinnostuneille asiantuntijoille. Se on myös aito historiallinen dokumentti siitä, mitä Suomessa ajateltiin tietoyhteiskunnan tulevaisuudesta vuonna Samalla raportti Uusi julkaisu pohtii hyvinvointia tietoyhteiskunnassa Turun kauppakorkeakoulussa järjestettiin keväällä 2006 kansainvälinen Well-being in the Information Society -seminaari (WIS 2006), jonka toteuttivat yhteistyössä Itämeren alueen Terveet Kaupungit ry (WHO Healthy Cities Network) sekä Turun kauppakorkeakoulun Tietojärjestelmätiede (Johtamisen laitos) ja Tulevaisuuden tutkimuskeskus. Seminaarin tavoitteena oli eurooppalaisen yhteistyön kehittäminen hyvinvointi- ja terveysvaikutusten ennakoinnissa ja arvioinnissa. Kaksipäiväisessä seminaarissa esitettiin kaikkiaan 23 esitelmää. Esiintyjiä ja yleisöä oli Suomen lisäksi myös Sveitsistä, Virosta, Pohjois-Irlannista ja Iso-Britanniasta. Turun kauppakorkeakoulun sarjassa julkaistussa Well-being in the Information Society -kirjassa esitellään seminaarin tuloksia. Kirja sisältää kymmenen lyhyttä esitelmää seminaarissa käsitellyistä aiheista. Kirja jakaantuu temaattisesti kolmeen osaan: 1) Lapset, arki ja hyvinvointi, 2) Hyvinvoinnin alueelliset mallit ja rakenteet sekä 3) Kulttuuri ja hyvinvointi. Seminaari ja kirja poikivat myös jatkoa vuonna 2007, sillä Itämeren alueen Terveet Kaupungit ry ja Turun kauppakorkeakoulun Tietojärjestelmätiede ovat jo sopineet, että WIS-seminaarista tulee pysyvä työkalu toimijoiden yhteistyön ylläpitämiseksi ja kehittämiseksi. Tulevaisuuden tutkimuskeskus on puolestaan käynnistämässä Sveitsiläisen EMPA-tutkimuslaitoksen (Swiss Federal Laboratories for Materials Testing and Research) kanssa hyvinvointi- ja terveysvaikutusten ennakointiin ja arviointiin liittyviä yhteistyöhankkeita, joihin kutsutaan mukaan WHO:n Terveet Kaupungit verkoston toimijoita. Hietanen, Olli (toim.): Well-being in the Information Society. Turun kauppakorkeakoulun julkaisuja. Sarja C-2:2006. ISBN-13: kuvaa tulevaisuudentutkimusmenetelmien käytännön soveltamista Suomen tietoyhteiskuntastrategian arvioinnin ja laadinnan yhteydessä. Tässä mielessä raportti sopii myös opinto- ja koulutusmateriaaliksi ennakointitutkimuksen osalta. Hietanen Olli, Kaivo-oja Jari, Lauttamäki Ville ja Nurmi Timo: Suomen kansallinen tietoyhteiskuntastrategia. Loppuraportti Tulevaisuusverstaista. Tulevaisuuden tutkimuskeskus Tutujulkaisuja 6/2006. ISBN Tätä kysymystä pohdittiin sosiaali- ja terveysministeriön Tulevaisuuden tutkimuskeskukselta tilaamassa tulevaisuushankkeessa. Hanke toteutettiin pääosin vuoden 2005 aikana yhdessä sosiaali- ja terveysministeriön työvoiman ja koulutuksen ennakoinnin yhteistyöryhmän kanssa. Väestön vanhenemisen myötä palvelutarpeet useimmilla sosiaali- ja terveydenhuollon alueilla tulevat kasvamaan samalla kun myös sosiaali- ja terveydenhuollon henkilökunta ikääntyy. Eläkepoistuma alalla on lähivuosina nopeaa ja jatkuu korkeana seuraavat 15 vuotta. Nämä kaksi trendiä yhdessä muodostavat melkoisen haasteen sosiaali- ja terveyspalvelujen määrällisen ja laadullisen tason säilyttämiselle tulevaisuudessa. Hankkeen aikana kuullut sosiaali- ja terveysalan asiantuntijat näkivät tulevaisuudessa yhtäältä haasteita ja toisaalta lupauksia paremmasta. Uusiksi kansansairauksiksi sydän- ja verisuonitautien rinnalle ovat tulevaisuudessa nousseet diabetes ja erilaiset tuki- ja liikuntaelinsairaudet. Myös erilaisten syöpäsairauksien määrät ovat lisääntyneet. Toisaalta tulevaisuuden vanhukset ovat nykyistä pa- Tulevaisuuden painopinnat ja materiaalit Tulevaisuuden painopinnat ja materiaalit -tutkimuksen tavoitteena oli tulevaisuustyöskentelyn kautta hahmottaa toimenpidesuosituksia Turku Science Parkin materiaalit liiketoiminta-alueen ja Varsinais-Suomen Materiaalikeskuksen toiminnan kehittämiseksi. Kehittämistoimenpiteiden suunnittelun alustaksi tuotettiin tulevaisuusprosessin avulla kuusi tulevaisuuskuvaa, joiden kautta avattiin erilaisia kehityskulkuja viestinnässä, pakkaamisessa, painamisessa, metsäklusterissa ja uusissa materiaaleissa. Tulevaisuuskuvien pohjalta syntyi kuusi toimenpidesuositusta materiaaleihin liittyvän liike- ja T&K-toiminnan kehittämiseksi Turku Science Parkissa ja Varsinais-Suomen Materiaalikeskuksessa Perinteinen metsäklusteri käsite, joka syntyi 1990-luvun alussa läpikäy nyt merkittävää muutosta klusterin raja-alueiden siirtymisen seurauksena. Käynnissä on prosessi, jossa vanhat perinteisten klusterien rajapinnat sumenevat, kun vanhat ja uudet palaset kiinnittyvät uusiin arvoketjuihin. Tutkimuksessa hahmotettujen toimintaympäristön muutostrendien mukaan paperi- ja selluteollisuus esimerkiksi käy markkinasotaa usealla eri rintamalla: sähköinen viestintä työntää perinteistä painamista ja samalla metsäkluste- J ULKAISUJA Millaiselta näyttää sosiaali- ja terveysala Suomessa lähitulevaisuudessa? rempikuntoisia ja yleisemminkin kohonnut terveystietoisuus vähentää suhteellisesti sydänja verisuonitautien määrää, samoin tieto- ja viestintäteknologian kehittyminen vähentää jonkin verran ihmistyön tarvetta nykyisestä. Tehtävien uudelleenmäärittelyllä voidaan saada toimintaa tehokkaammaksi. Esimerkiksi joitakin nyt lääkärien hoitamia rutiinitehtäviä tullaan tulevaisuudessa siirtämään sairaanhoitajien hoidettavaksi. Olosuhteet tulevat tulevaisuudessa olemaan erilaisia maan eri osissa. Väki keskittyy kaupunkiseuduille syrjäseutujen hiljentyessä. Tämä heijastuu myös sosiaali- ja terveysalan toimipaikkojen määrän kehityksessä. Kaupungeissa koko sosiaali- ja terveysalojen työtehtävien kirjo on läsnä ja kaikkien alojen erikoisosaajia tarvitaan. Oman uuden haasteensa tuo syventyneen polarisoitumiskehityksen myötä syntynyt syrjäytyneiden joukko, joka ei osaa hakeutua sosiaali- ja terveysalan palveluihin. Syrjäseuduilla sosiaali- ja terveysalan palveluita tarjotaan tulevaisuudessa alan moniosaajien toimesta, joilla on perustiedot molempien alojen toiminnasta. Erikoistuneempaa hoitoa tarvitsevat hoidetaan suuremmissa ria pois viestinnän markkinoilta, painaminen erkanee kustantamisesta, kilpailu puuraaka-aineesta kasvaa ja lopulta kilpailu siitä kenen ja mikä on metsän arvokkain käyttötarkoitus. Tutkimuksessa metsäklusterin, painamisen ja viestinnän parhaiten toisiinsa yhdistäväksi alaksi arvioitiin pak kausteollisuus. Kun pakkauksiin lisätään tieto- ja viestintä- tai/ja bioteknologiaa niin pakkaaminen tukee entistä paremmin myös logistiikkaa. Globalisaation ja e-kaupan vuoksi lo gistiikan merkitys on kasvusuunnassa, joten pakkausteollisuus tullee myös ensim mäisten joukossa (metsäklusterista) liittämään materiaaleihin ja tuotteisiin älyn, esimerkiksi painetun elektroniikan ja sensorit. Uusien tuotteiden ja palvelukonseptien kehittäminen tulee edellyttämään monitieteellisen tutkimuksen yhdistämistä monipuoliseen sovelluskehitykseen. Varsi nais-suomen alueella on ainutlaatuinen mahdollisuus yhdistää alan tutkimus, ke hittynyt paperinpäällystys- ja painotekninen koelaitostoiminta sekä tavoitehakui nen vahva teollinen yhteistyö perustaksi uusien innovaatioiden synnyttämiselle. Marko Ahvenainen, Olli Hietanen ja Heikki Huhtanen: Tulevaisuuden painopinnat ja materiaalit. Tulevaisuuden tutkimuskeskus Tutu-julkaisuja 1/2007. ISBN keskuksissa tai joidenkin harvinaisten tautien ja hoitokuluiltaan kalliimpien tautien osalta muiden Pohjoismaiden kanssa yhdessä tuotettuna palveluna ulkomailla. Henkilökunnan saatavuuteen liittyvien haasteiden ratkaisuksi asiantuntijat kokivat, että alan houkuttelevuutta on parannettava. Parhaina keinoina tähän nähtiin palkkauksen parantaminen ja johtamisen kehittäminen. Alan koulutuksessa täydennyskoulutuksen merkitys kasvaa ja opetussisällöissä johtaminen ja sosiaali- ja terveysalan moniosaajuus tulevat nykyistä tärkeämmiksi osiksi opetusohjelmaa. Koska opiskelijat mielellään jäävät alueelle, jossa ovat koulunsa käyneet, tulee koulutuspaikkojen- ja alojen mitoituksessa huomioida nykyistä paremmin paikalliset tarpeet siten, että kunkin koulutuspaikan koulutusmäärät vastaavat sen alueen tarpeita, jossa koulu on. Ville Lauttamäki, Olli Hietanen: Sosiaali- ja terveysalan työvoima- ja koulutustarpeet Loppuraportti sosiaali- ja terveydenhuollon ennakointihankkeesta. Tulevaisuuden tutkimuskeskus Tutu-julkaisuja 4/2006. ISBN: X. Kasvuyrittäjyyttä kaivataan Global Entrepreneurship Monitor (GEM) -tutkimuksessa kartoitettiin yritteliäisyyttä 42 maassa. Tutkimuksen mukaan suomalaisten yritteliäisyys on keskitasoa, Suomi tuli tutkimuksessa sijalle 20. Suomessa on väkilukuun suhteutettuna yllättävän paljon yrittäjiä. Kokonaisyrittäjyyden osuus aikuisväestöstä on Pohjoismaiden toiseksi korkein ja Euroopan kuudenneksi korkein. Yrittäjien kasvuhakuisuus on kuitenkin Suomessa pohjoismaisittain pientä. Uusia yrittäjiä ja erityisesti kasvuyrityksiä kaivattaisiinkin kipeästi lisää. Uusien yritysten innovatiivisuutta tulisi lisätä. Aloittavilla yrityksillä on vähän tuotteita ja palveluja, jotka ovat täysin uusia kaikille asiakkaille. Tutkimuksen mukaan erityisesti nopeaan kasvuun tähtäävää yrittäjyyskulttuuria sekä yksilöiden yrittäjyys- ja liiketoimintaosaamista on vahvistettava. Tommi Pukkinen, Pekka Stenholm, Jarna Heinonen, Anne Kovalainen, Erkko Autio: Global Entrepreneurship Monitor Executive Report, Finland. Turun kauppakorkeakoulun Yritystoiminnan tutkimus- ja koulutuskeskuksen julkaisuja, B 1 / ISBN

13 L YHYESTI Liiketoimintaosaamista innostavasti Valmistuneita RealGame-yrityssimulaatiopeli on todentuntuinen tapa hahmottaa yritystoiminnan kokonaisuus. Erikoistutkija Timo Laineman väitöskirjatyön osana syntyneellä simulaatiopelillä on valmennettu yritysten henkilöstöä vuodesta 2001 alkaen. Teksti: Leena-Maija Sintonen Kuva: Kirsi Kostia RealGame kuvaa yrityksen todellista toimintaympäristöä liiketoimintaprosesseina. Se opettaa valmennettavia keskittymään liiketoiminnan kokonaistavoitteeseen toimintokohtaisen ajattelun sijasta. RealGamessa tilanteet elävät ja aika luo painetta. Pelaajat ohjaavat ryhmänä yrityksen erillisiä toimintoja. He näkevät omien päätöstensä vaikutukset reaaliajassa, mikä erottaa RealGamen perinteisistä yrityspeleistä. Oppijat saavat itse aktiivisen roolin tehdessään päätöksiä, ja heille hahmottuu, miten eri toiminnot riippuvat toisistaan. Useat valmennukseen osallistuneet ovat kertoneet hämmästyneensä miten nopeasti valmennuspäivä on kulunut. Innostus ja luova ilmapiiri syntyy ihmisten heittäytymisestä mukaan valmennukseen. Hyvä ryhmähenki siivittää myös hyviin oppimiskokemuksiin, Lainema kertoo. Kokeneellekin riittää opittavaa Turun kauppakorkeakoulussa simulaatiopeliä ovat pelanneet emba-johtamiskoulutusohjelman opiskelijat. Valmennusyhteistyötä tehdään myös suomalaisten teollisuusyritysten kanssa. Laineman mukaan opittavaa riittää työelämän konkareillekin. Simulaatiopeli on malliesimerkki siitä, miten korkeakoulun tutkimuksessa syntynyttä innovaatiota hyödynnetään yritys- ja tutkimusyhteistyössä. RealGame on tällä hetkellä osana kahdessa tutkimusprojektissa: Tekesin rahoittamassa, kolmen korkeakoulun yhteisessä VerMeet-tutkimusprojektissa sekä viiden pohjoismaisen kauppakorkeakoulun Nordic Leadership Development -ohjelmassa. Simulaatiopeli mahdollistaa keskittymisen valittuun teemaan, joka emba-opinnoissa on ollut toimitusketjun hallinta. Keskeinen osa oppimista on valmennusteeman nivominen teoreettiseen tietoon. Meillä simulaatiopelaamista käytetään Pelimuotoinen oppiminen on temmannut mukaansa emba-opiskelijat Juha Kirstilän ja Rami Lahden. Valmentaja Timo Lainema seuraa oppimista taustalta. emba-opintojen lisäksi muussakin johdon kehittämisessä, sanoo TSE exen koulutuspäällikkö Kirsi Kostia. TSE exe on Turun kauppakorkeakoulun yksikkö, joka on erikoistunut johdon, esimiesten ja asiantuntijoiden kehittämiseen. Tietotekninen silta kauppakorkeakoulun ja yliopiston välille Ihmiset ovat jo pitkään liikkuneet joustavasti Turun kauppakorkeakoulun ja Turun yliopiston välillä. Nyt myös organisaatioiden välinen käyttäjätunnistus on ottanut askeleen eteenpäin. Teksti: Leena-Maija Sintonen Turun kauppakorkeakoulussa käyttöön otettava uusi tietojärjestelmä mahdollistaa sen, että ihmiset voivat kirjautua oman korkeakoulun käyttäjätunnuksella muiden yliopistojen ja korkeakoulujen palveluihin. Käyttäjätunnistusta aletaan hyödyntää Turun kauppakorkeakoulussa ensi syksynä. Silloin otetaan käyttöön Turun yliopiston verkko-oppimisympäristö Moodle. Kirjautuessaan yliopiston oppimisympäristöön opiskelija itse asiassa kirjautuukin kauppakorkean palvelimelle. Se taas välittää opiskelijan tiedot yliopistolle, järjestelmän koonnut TuKKK:n opiskelija Nils-Erik Sirén kiteyttää toiminta-ajatuksen. Uudistus tuo tehokkuutta, koska kauppakorkeakoulu ja yliopisto eivät enää ylläpidä kahta toisiaan vastaavaa järjestelmää. Sirénin mukaan myös turvallisuus lisääntyy, kun käyttäjät voivat käyttää entistä monimutkaisempia, vaikeasti murrettavia salasanoja. Tulevaisuudessa käyttäjätunnistus helpottaa muun muassa joustavan opinto-oikeuden hakemista muista yliopistoista. Turun kauppakorkeakoulu palkkasi käyttäjätunnistusjärjestelmän tekijäksi oman opiskelijansa. Työkalukseen Sirén sai Shibboleth-tekniikan, jonka vapaasti muokattavista osista hän kokosi Turun kauppakorkeakoulun tarpeisiin sopivan järjestelmän reilussa kuukaudessa. Yhden ihmisen irrottaminen kokonaan tähän projektiin kannatti. Hienoa, että löysimme osaamista oman talon sisältä, iloitsee Turun kauppakorkeakoulun tietohallintojohtaja Teemu Seesto. embaksi valmistuneita Jouni Suoranta, Global Go-To-Market Manager, Nokia Enterprise Solutions Mikko Leppälä, Manager/Area and Property Management, Teollisuuden Voima Oy Kauppatieteiden tohtorin tutkinnot Jaakkola Elina Tähkäpää Jamo Kauppatieteiden lisensiaatin tutkinto Järvinen Jyri Kauppatieteiden maisterin tutkinnot Aarnio Eeva Aho Sanna Maria Ahokas Niina Alhonsalo Elina Cherepenina Olga Dong Lili Eklund Peetu Eppert Kristian Forsström Tuija Gustafsson Elina Hallanoro Mikko Halonen Mikko Hemminki Tuire Hiltunen Tero Huuskonen Mari Hyssälä Pirkka Hämäläinen Antti Jonkka Jarmo Jortikka Elina Junttila Henna Kaartemo Valtteri Kaitosalmi Kaisa Kankare Elina Karjanlahti Kristiina Kiuru Liisa Kolehmainen Hanna Kolehmainen Laura Kramsu Nina Kuusisto Suvi Kuusisto Tero Laakso Marianna Laakso Päivi Lahtinen Merja Laine Mikko Lappalainen Olli Lehtinen Markus Leväjärvi Mari Luoma Annika Luoto Lotta Läikkö Juha Mononen Mikko Mäki Riikka Mäkilä Katri Määttänen Heidi-Maria Nevalainen Heli Nguyen Elina Ojala Emilia Oksa Mari Papunen Annastiina Pernaa Tuire Pessala Mari Pihlava Jarno Pykäläinen Piia Pynnönen Antti Rantala Virva Remes Maija Roikonen Antti Salli Kaisa Salminen Elina Salminen Laura Sarpila Outi Simell Barbara Siro Juhani Soini Juha Sormunen Maija Annukka Taipaleenmäki Laura Tanhua Inkeri Tanhuanpää Laura Tarkiainen Petra Teerimaa Kristiina Vahala Minna Vahtera Timo Varis Katri Virtanen Tomi Voutilainen Maria Vuorimaa Suvi Väisänen Ville Yli-Rasku Ulla Örnberg Jarno Kauppatieteiden kandidaatin tutkinnot Ahokas Niina Haavisto Miikka Halonen Mikko Heikinheimo Tapio Heikkinen Sini Hovikorpi Auli Huuskonen Mari Junttari Harri Keskitalo Katja Korhonen Anne-Maria Lehtimäki Aku-Ville Lehtonen Pasi Läikkö Juha Mäki Riikka Niittoaho Katariina Penttilä Tomi Poskiparta Tero Rajala Pentti Taulu Jussi Tielinen Mikko Tuovila Pilvi PORIN YKSIKKÖ Kauppatieteiden maisterin tutkinnot Elo Marja Kottari Juha Lindroos Hanna Lähde Marika Mähönen Mika Nevanranta Tuomas Paasonen Ruslan Tähtinen Satu Vuorinen Leena Kauppatieteiden kandidaatin tutkinto Kivekäs Iina Hakijamäärä kasvoi selvästi Turun kauppakorkeakouluun tuli kauppatieteellisen alan yhteisvalinnassa hakemusta. Yhteisvalinnassa voi hakea enintään kolmeen yliopistoon. Ensisijaisesti Turun kauppakorkeakouluun pyrki 921 hakijaa. Ensisijaisten hakijoiden määrä kasvoi yli sadalla ja hakemusten kokonaismäärä lähes kahdella sadalla. Hakijoiden määrä nousi selvästi myös Turun kauppakorkeakoulun Porin yksikössä. Lähes kaikissa muissa kauppatieteellisen alan yliopistoyksiköissä hakijamäärät laskivat tai pysyivät viime vuoden tasolla. Turun kauppakorkeakoulun vetovoima olikin hakijoiden keskuudessa selvässä nousussa, opintoasiainpäällikkö Veronika Ståhlberg iloitsee. Kauppatieteellisen alan yhteisvalinnassa on tänä vuonna ensi kertaa myös todistusvalinta. Uudet ylioppilaat voivat saada opiskelupaikan suoraan todistuksen perusteella. Hakijoista kymmenen prosenttia valitaan ylioppilastutkintotodistuksen arvosanojen perusteella. Nimitys KTT Juha Laurila on nimitetty liiketaloustiede, johtamisen ja organisoinnin professorin virkaan alkaen. Ph.D. Saara Taalas on nimitetty viestintäliiketoiminnan professorin ma. virkasuhteeseen FM Helinä Suomäki on nimitetty englannin kielen lehtoriksi alkaen. KTT Olli-Pekka Hilmola on nimitetty logistiikan dosentiksi erityisalanaan toimitusketjujohtaminen

14 L YHYESTI L YHYESTI Belgian suurlähettiläs vierailulla Belgian suurlähettiläs Guido Courtois vaimoineen vieraili Turun kauppakorkeakoulussa Rehtori Tapio Reponen, vararehtori Markus Granlund ja professori Antti Paasio esittelivät suurlähettiläälle Turun kauppakorkeakoulun toimintaa. Suurlähettiläs Courtois oli Turussa kaksipäiväisellä vierailulla, jota isännöi kunniakonsuli Antti Wihanto. Guido Courtois aloitti Belgian Suomen suurlähettiläänä tammikuussa Kenialaiset seminaarimatkalla Turussa Turun kauppakorkeakoulu on kehittänyt koulutuskonseptin, jonka avulla viedään turkulaista liiketoimintaosaamista kehitysmaihin. Konseptin pilottihanke toi huhtikuussa Turkuun yliopisto-opettajista, tutkijoista, muista asiantuntijoista ja yrittäjistä koostuneen kenialaisryhmän. Seminaarimatkansa aikana kenialaiset perehtyivät Turun kauppakorkeakoulun ja Turun yliopiston asiantuntijoiden johdolla avoimen lähdekoodin ohjelmistojen hyödyntämiseen liiketoiminnassa. Lisäksi turkulaiset ohjelmistoyritykset kertoivat käytännön kokemuksiaan aiheesta. Organisaatioiden johdon toiminta on Afrikassa usein läpinäkymätöntä eikä johdolla ole käytettävissään päätöksentekoa tukevia järjestelmiä ja raportteja. Vuoden gradu taloussosiologian alalta Hanna Ylätalon taloussosiologian opinnäytetyö Erilaisuutta ilman eriarvoisuutta? Kulttuurin kuluttamisen tavat ja niiden yhteys sosiaaliseen taustaan matkailussa palkittiin Turun kauppakorkeakoulun vuoden 2006 parhaana pro graduna. Palkintoperustelujen mukaan Ylätalon pro gradu edustaa itsenäistä tutkimuksellista otetta kuitenkaan menettämättä työn käytännönläheisyyttä. Työn kysymyksenasettelu on selkeä ja ajankohtainen. Hanna Ylätalo päätyi tutkimustulokseen, jonka mukaan matkatyyppi, matkan kesto ja matkaseura selittävät matkailijoiden kulttuurin kuluttamista voimakkaammin kuin sosiaalinen tausta. Mielenkiintoinen tutkimustulos osoittaa vanhentuneiksi stereotypiat, jotka on muodostettu sosiaalisen taustan määrittelemän kulttuurin kuluttamisen pohjalta. Palkitun tutkielman ohjasivat erikoistutkija, dosentti Terhi-Anna Wilska ja tutkijatohtori Jani Erola. Liiketoimintaosaamista tarvitaan etenkin kehitysmaiden organisaatioiden kehittämisessä. Tässä mallissa suomalaiset yliopistot tuottavat koulutusta suoraan kenialaisille. Näin kohdemaan asiantuntijat saavat ilman välikäsiä täsmäapua ongelmiinsa sekä työkaluja paikalliseen koulutus- ja kehittämistyöhön, toteavat Turun kauppakorkeakoulun professorit Pasi Malinen ja Jussi Puhakainen. Kielten opiskelu kannattaa Turun kauppakorkeakoulun opiskelijoilla on erinomaiset mahdollisuudet kielten opiskeluun ja liike-elämässä keskeisten viestintätaitojen harjaannuttamiseen. Kielten laitoksella kevään päättäväksi perinteeksi on muodostunut motivoituneiden opiskelijoiden palkitseminen Suomen kieltenopettajien liiton Pro lingua -mitalilla. Tänä vuonna mitalin saivat Olga Cherepenina (venäjä), Tapio Heikinheimo (suomen kieli ja viestintä), Leena Kuntonen (englanti), Ringa Masalin (englanti), Riikka Mäki (ruotsi), Kirsi Nieminen (saksa), Krista Palin (ranska) ja Matti Varis (espanja). Palkittuja yhdistää luja motivaatio kielten opiskeluun ja uteliaisuus uusiin kulttuureihin tutustumiseen. Opetustilanteissa opiskelijat ovat aktiivisella ja rohkealla asenteellaan helpottaneet opettajien työtä ja edesauttaneet muun ryhmän oppimista. Talousjulkaisu tavoittaa jo tuhansia Baltic Rim Economies (BRE) -julkaisu on vuodesta 2004 lähtien tarjonnut uusinta tietoa Baltian maiden ja Puolan talouskehityksestä. Tämän vuoden alusta Pan-Eurooppa Instituutti on laajentanut seurantaa Pietariin sekä Kaliningradin ja Leningradin alueille. Laajennus on kasvattanut levikkiä, joka ylittää jo Joka toinen kuukausi ilmestyvä BRE koostuu asiantuntijaartikkeleista ja maakohtaisista ajankohtaiskatsauksista. Lisäksi raportti tiivistää alueiden merkittävimmät talousuutiset. Baltian maiden ja Puolan taloudessa on meneillään voimakkaan kasvun vaihe, ja erot vanhoihin EU-maihin kapenevat. Näiden alueiden kehitykseen liittyy paljon mielenkiintoisia kysymyksiä. Myös Itämeren asiat ovat vahvasti esillä julkaisussa. Julkaisun artikkelit käsittelevät monipuolisesti eri aihealueita, kuten ympäristöä, yhteistyötä, energiaa ja koulutusta. Asiantuntija-artikkelien kirjoittajina ovat olleet muun muassa komissaari Danuta Hübner, Venäjän talousministeri German Gref ja Elinkeinoelämän Keskusliiton Antti Herlin. BRE:n voi tilata ilmaiseksi rekisteröitymällä osoitteessa Polkupyörä henkilökunnan käyttöön Vuosi 2007 on valtakunnallinen pyöräilyvuosi. Turun kauppakorkeakoulu on mukana kampanjavuodessa hankkimalla henkilökunnan käyttöön Onni-polkupyörän. Onnin ensimmäinen käyttäjä oli tutkija Veijo Pönni Yritystoiminnan tutkimus- ja koulutuskeskuksesta. Houkutteleva tie Turkuun Turun kauppakorkeakoulu, Turun yliopisto, Åbo Akademi ja Turun ammattikorkeakoulu ovat lanseeranneet näyttävän nettikampanjan Turun markkinoimiseksi opiskelupaikkana. Myös Turun kaupunki, Turun Ylioppilaskyläsäätiö ja Turun Sanomat ovat hankkeessa mukana. Internet on opiskelutiedon lähteenä vertaansa vailla. Kampanjan ideana onkin keskittää kaikki tieto opiskelusta Turussa yhden osoitteen taakse. Palvelusta on haluttu rakentaa kiinnostava ja helppo tie Turkuun. Sen avulla turkulainen korkeakoulutarjonta saadaan entistä paremmin esille

15 V ÄITÖS V ÄITÖS KTM Elina Jaakkolan väitöskirjatutkimus Problem Solving within Professional Services. A Study of Physicians Prescribing Decisions (Ongelmanratkaisu asiantuntijapalveluissa. Tutkimus lääkäreiden lääkemääräyspäätöksistä) tarkastettiin Turun kauppakorkeakoulussa perjantaina Vastaväittäjänä toimi professori Angus Laing (University of Glasgow) ja kustoksena professori Aino Halinen-Kaila. Tutkimus kuuluu liiketaloustiede, markkinoinnin alaan. Elina Jaakkola on syntynyt vuonna 1975 Turussa. Hän on kirjoittanut ylioppilaaksi vuonna 1994 oululaisesta Toppilan lukiosta ja valmistunut vuonna 1999 kauppatieteiden maisteriksi Turun kauppakorkeakoulusta. Jaakkola työskentelee konsulttina Invenire Market Intelligence Oy:ssä. Vuosina hän toimi projektitutkijana Turun kauppakorkeakoulun Innomarketyksikössä ja vuosina väitöskirjatutkijana Turun kauppakorkeakoulussa ja FINNMARKissa. KTM Reetta Raitoharjun väitöskirjatutkimus Information technology acceptance in the Finnish social and healthcare sector. Exploring the effects of cultural factors (Tietotekniikan hyväksyminen sosiaali- ja terveydenhuoltosektorilla Suomessa. Kulttuuristen tekijöiden vaikutusten tarkastelua) tarkastettiin Turun kauppakorkeakoulussa Vastaväittäjänä toimi professori Pirkko Nykänen (Tampereen yliopisto) ja kustoksena professori Reima Suomi. Reetta Raitoharju on syntynyt vuonna 1980 Rauman maalaiskunnassa. Hän on kirjoittanut ylioppilaaksi Harjavallan lukiosta vuonna Raitoharju on valmistunut kauppatieteiden maisteriksi Turun kauppakorkeakoulusta vuonna 2003 ja työskennellyt vuodesta 2004 lähtien Turku Centre for Computer Sciencen (TUCS) tutkijakoulutettavana. Tällä hetkellä hän työskentelee projektipäällikkönä Turun kauppakorkeakoulun tietojärjestelmätieteen oppiaineessa. Potilaiden vaikutus lääkemääräyspäätöksiin suuri Elina Jaakkola Reetta Raitoharju Henkilöstön moninaisuus huomioitava sosiaali- ja terveysalan tietotekniikkahankkeissa Tutkimuksen mukaan potilaiden vaikutus lääkemääräyspäätökseen on usein suuri. Potilaan antama tieto oireistaan ja terveydentilastaan vaikuttaa merkittävästi lääkärin ratkaisuihin. Lääkärin on sovitettava ammatillinen näkemyksensä yhteen potilaiden erilaisista lääkkeistä muodostamien ennakkokäsitysten kanssa. Lääkäreiden käsityksen mukaan potilaiden kyky ja halu osallistua hoitopäätöksiin vaihtelee. Potilaiden osallistuminen on yleistä etenkin sellaisten sairauksien kohdalla, jotka ovat olleet paljon esillä tiedotusvälineissä tai mainonnassa. Hoitomyöntyvyyttä tukeakseen lääkärit pyrkivät usein määräämään potilaiden toiveiden mukaisia lääkkeitä, mikäli sille ei ole lääketieteellistä estettä. Väitöskirjaan on haastateltu kolmessa haastattelututkimuksessa yli 90 lääkäriä viidessä maassa. Suurin osa haastatteluista on tehty Yhdysvalloissa, Iso-Britanniassa ja Suomessa. Haastattelututkimuksissa selvitettiin lääkäreiden näkemyksiä lääkemääräyspäätöksiin vaikuttavista tekijöistä. Lisäksi tehtiin systemaattinen kartoitus lääketieteen alalla julkaistuista tutkimuksista, jotka tarkastelevat lääkäreiden lääkemääräyspäätöksiin vaikuttavia tekijöitä. Erityisaseman yhteiskunnassa saavuttaneisiin professioihin liitetyt ominaisuudet au- tonomia ja altruismi ovat tutkimuksen mukaan ristiriidassa lääkäreiden arkitodellisuuden kanssa. Käytännön työssään lääkärit toimivat potilaiden, työnantajaorganisaation, lääketehtaiden sekä viranomaisten toiveiden ja määräysten ristipaineessa. Myös lääkäreiden henkilökohtaiset edut ja työskentelyolosuhteet vaikuttavat ongelmanratkaisuun. Vaikutusta on myös kollegoiden kokemuksilla ja mielipiteillä. Tutkimuksessa havaittiin, että eri maissa lääkärit pitävät eri kriteereitä tärkeinä lääkkeiden valinnassa. Esimerkiksi Iso-Britanniassa lääkärit kertovat lääkkeen hinnan tärkeäksi päätökseen vaikuttavaksi tekijäksi klinikoiden budjettipaineiden vuoksi. Sen sijaan Suomessa, jossa lääkkeet maksaa potilas, lääkärit harvoin korostavat hinnan vaikutusta päätöksiin. Lääkäreiden halu toteuttaa potilaiden toiveita näyttää riippuvan myös kilpailutilanteesta: asiakastyytyväisyys on tärkeämpää yksityispraktiikoille kuin potilasjonojen kanssa painiskeleville julkisen terveydenhuollon yksiköille. Tutkimus antaa lääkealan toimijoille kokonaiskuvan lääkemääräyspäätösten monitahoisuudesta. Se osoittaa, että potilaiden vaikutus voi olla suuri myös reseptilääkkeiden valinnassa. Terveyspalvelujen kuluttajista on tulossa yhä tiedostavampia ja halukkaampia osallistumaan terveyteensä liittyviin päätöksiin. Neuvottelukyky potilaan kanssa onkin keskeinen osa lääkärin ammattitaitoa. Väitöskirjatutkimuksen keskiössä ovat palveluntarjoajan lääkärien näkemykset ja kokemukset. Aiempi palvelututkimus on keskittynyt kuvaamaan palvelujen tuottamista yleisellä tasolla, jolloin tietointensiivisten asiantuntijapalveluiden erityispiirteitä ei ole huomioitu. Palveluja on myös perinteisesti tutkittu asiakkaan, ei niiden tuottajan, näkökulmasta. Elina Jaakkola Julkaisutiedot Jaakkola, Elina: Problem Solving within Professional Services. A Study of Physicians Prescribing Decisions. Turun kauppakorkeakoulun julkaisuja. Sarja A-2:2007. ISBN: (nid.), (pdf ) / ISSN: (nid.), (pdf ) Väitöskirja on luettavissa osoitteessa: Väitöskirjatutkimuksessa selvitetään, mitkä tekijät vaikuttavat tietotekniikan hyväksymiseen sosiaali- ja terveydenhuoltosektorilla. Tutkimus auttaa kohdentamaan tietotekniikan käyttöönottoon liittyviä koulutus- ja tukipalveluita nykyistä tehokkaammin. Sosiaali- ja terveydenhuoltoalalla tietotekniikan lisääntyvän käytön on koettu tuovan merkittäviä etuja. Etuja ovat esimerkiksi tiedonkulun tehostuminen, parantuneet tulokset ja hoitovirheiden väheneminen. Eduista huolimatta tietotekniikan hyödyntäminen on sosiaali- ja terveysalalla lähes kaikkia muita sektoreita jäljessä. Tutkimuksessa tarkastellaan tekijöitä, jotka vaikuttavat tietotekniikan hyväksymiseen sosiaali- ja terveydenhuoltosektorilla. Kyselytutkimuksen aineistonkeruu toteutettiin yhteistyössä Työterveyslaitoksen kanssa. Kyselyyn vastasi kaikkiaan sosiaali- ja terveydenhuoltoalan työntekijää Suomessa. Tutkimukseen vastanneista 85 % ilmoitti käyttävänsä työssään tietotekniikkaa. Silti vain noin kolmannes koki tietotekniikan käytön helpoksi. Yli 50-vuotiaista työntekijöistä jopa yli neljännes koki tietotekniikan käytön työssään vaikeaksi. Vaikeuksista huolimatta suurin osa vastaajista piti tietotekniikkaa työnsä kannalta hyödyllisenä. Käytön hyödyllisyys oman työn kannalta on tutkimuksen mukaan tärkein käytön määrään vaikuttava tekijä. Tietotekniikan käytön koettu helppous vaikuttaa tietotekniikan hyväksymiseen vain välillisesti. Perustelut tietotekniikan hyödyntämiselle on selvitettävä työntekijöille koko organisaation näkökulmasta. Vaikka työntekijä ei kokisi tietyn tietoteknisen sovelluksen käyttöä omassa työssään erityisen hyödylliseksi, saattaa se helpottaa jonkun toisen työtä merkittävästi. Tietotekninen koulutus on positiivisten asenteiden muodostumisen kannalta hyvin tärkeää. Myös riittävät käyttötukipalvelut vaikuttavat tietotekniikan hyväksymiseen. Tutkimustulosten mukaan sairaanhoitajat hyötyvät tietoteknisten tukipalveluiden järjestämisestä enemmän kuin esimerkiksi toimistotyöntekijät ja lääkärit. Ammattiryhmäkohtaisten erojen lisäksi vaikutusta on työntekijöiden hierarkkisella asemalla, koulutustaustalla ja iällä. Nuoremmat työntekijät näyttävät tulosten mukaan hyötyvän enemmän koulutus ja tukipalveluista. Tämä voi osaltaan johtua siitä, että koulutus- ja tukipalvelut on suunnattu henkilöille, joilla on jo perustietämystä tietotekniikan käytöstä. Vanhemmilla työntekijöillä näin ei välttämättä ole. Esimiesasemassa olevat sekä korkeammin koulutetut työntekijät suhtautuvat tietotekniikkaan positiivisemmin kuin muut työntekijät. Tutkimus osoittaa, ettei tietotekniikkaa käyttöönotettaessa voida soveltaa samaa strategiaa koko organisaatioon. Koulutus- ja tukipalveluiden räätälöiminen eri kohderyhmille on hyvin tärkeää. Reetta Raitoharju Julkaisutiedot Raitoharju, Reetta: Information technology acceptance in the Finnish social and healthcare sector. Exploring the effects of cultural factors. Turun kauppakorkeakoulun julkaisuja. Sarja A-4:2007. ISBN: (nid.), (pdf) / ISSN: (nid.), (pdf) Väitöskirja on luettavissa osoitteessa:

16 T APAHTUMAKALENTERI Turku Kauppatieteen päivät Lisätietoja: puh. (02) Turku Korkeakoulun 58. lukuvuoden avajaiset Turku Talousfoorum 2007 Pääpuhujana toimitusjohtaja Sakari Tamminen, Rautaruukki Oyj. Lisätietoja: Turku 21. Merkuriuksen Karnevaalit Lisätietoja: Tanssii Merkuriuksen kanssa Merkuriuksen Karnevaaleissa juhlitaan kaupan jumalaa jo 21. kerran. Syksyn karnevaaleissa hehkuu glamour. Lokakuun 13. päivänä Turun Holiday Club Caribian kristallikruunujen alla juhlitaan Merkuriusta glamour-tunnelmissa. Illan pääesiintyjänä loistaa itsekin juhlavuottaan viettävä Paula Koivuniemi orkestereineen, juhlavieraita tanssittaa yleisön toivomuksesta upea Ladies First Big Band ja illan juontavat MTV 3:stä tutut uutisankkurit Ripsa Koskinen-Papunen ja Tomi Einonen. Ohjelmassa ovat myös perinteiseen tapaan arpajaiset houkuttelevine palkintoineen ja taidehuutokauppa. Caribia on luvannut loihtia juhlaan sopivan upean menun ja yöruokaakin on jälleen luvassa. Illalliskortin hinta on 150 euroa ja siihen sisältyy koko il- aika: lauantai klo paikka: Holiday Club Caribia, Turku illalliskortti: 150 euroa Lisätiedot ja ilmoittautuminen: ta eli alkucocktail, juhlaillallinen viineineen, kahvi ja avec sekä konsertti, muu ohjelma ja yöruoka. Järjestelyissä kokemusta ja taitoa Jo kuudetta kertaa juhlajärjestelyjen vetovastuussa oleva Heidi Tuominen on valinnut rinnalleen kahdeksan eri alojen osaajaa. Suurin osa on ollut mukana useampia kertoja, muun muassa koordinoinnista vastaava Mirja Junkola ja jo ensimmäisistä karvevaaleista asti mukana ollut Leena Virtanen. Oman tärkeän panoksensa järjestelytoimikunnassa ovat antaneet seuran puheenjohtaja Sirpa Uusitalo ja toiminnanjohtaja Kaisa Leiwo, kauppakorkeakoulun hallintojohtaja Tuula Lind ja tutkija Kirsi Lainema kuten myös Aamusetin Heidi Pelkonen ja MPS:n Seija Raesola. Karnevaalien järjestelyt aloitettiin jo viime vuoden puolella ja varsinainen markkinointi konkreettisemmin helmi-maaliskuussa. Merkuriuksen Karnevaalit Vaikka juhlaillan peruskaava on säilynytkin perinteisenä, joka kerta halutaan mukaan jotain uutta ja yllätyksellistä. Järjestäjien tavoitteena on saada sali täyteen eli 900 juhlijaa. Tuo tavoite tuntuukin täyttyvän, sillä toukokuun lopulla pöydistä oli varattu jo 80 prosenttia. Kannattaa siis toimia ripeästi varmistaakseen mukaanpääsynsä syksyn puhutuimpaan tapahtumaan! Yhdyssiteenä elinkeinoelämään Vuonna 1970 perustettu Turun Kauppakorkeakouluseura ry toimii yhdyssiteenä elinkeinoelämän ja korkeakoulun välillä. Toiminnalla tehdään tunnetuksi Turun kauppakorkeakoulua, tuetaan tieteen tekemistä ja avustetaan korkeakoulun väitöskirjarahastoa, nuorten opiskelijoiden kansainvälisiä opintoja ja korkeakoulun henkilöstön ammatillista jatkokoulutusta. Seuran varainhankinnan tärkeimmäksi lähteeksi on vuosien saatossa muodostunut Merkuriuksen Karnevaalit. Tuo keväällä 1971 ensimmäisen kerran ennakkoluulottomin ideoin korkeakoulurakennuksen tiloissa toteutettu juhla on nykyisin yksi Suomen vanhimpia ja tunnetuimpia seurapiiritapahtumia. Nimensä se on saanut antiikin Rooman kaupankäynnin jumalan mukaan. Nykyisin kahden vuoden välein talkoovoimin järjestetty Merkuriuksen Karnevaalit on hyväntekeväisyysjuhla, jonka tuotto luovutetaan kokonaisuudessaan Turun kauppakorkeakoululle ja sen opiskelijoille. Vuosien varrella on väitöskirjarahastoon ohjatuilla tuotoilla tuettu jo yli 130 väittelijää Turku Vastuullinen liiketoiminta käytäntö, tutkimus ja kehitys -seminaari Turku Responsible Business Network ja Vastuullisen liiketoiminnan keskus (CeReB) järjestävät seminaarin Turun kauppakorkeakoululla. Lisätietoja: Pori Käyttäjäinnovaatio-workshop Käyttäjälähtöisten innovaatioiden hyödyntämismahdollisuuksia liiketoiminnassa. Lisätietoja: Turku Alumni 07 -tapahtuma Lisätietoja: ehtori Tapio Reponen 60 vuotta Merkkipäivän vastaanotto torstaina 2.8. klo Turun kauppakorkeakoulussa. Onnitteluaikavaraukset p. (02) (Mahdolliset muistamiset: Turun kauppakorkeakoulun tukisäätiö, Nordea / Tapio Reponen 60 v.) p

17 YHTEYSTIEDOT TURUN KAUPPAKORKEAKOULU Rehtorinpellonkatu 3, Turku p. (02) f. (02) PORIN YKSIKKÖ Pohjoisranta 11 A, PL 170, Pori p. (02) f. (02) YRITYSTOIMINNAN TUTKIMUS- JA KOULUTUSKESKUS Rehtorinpellonkatu 3, Turku p. (02) f. (02) TULEVAISUUDEN TUTKIMUSKESKUS Rehtorinpellonkatu 3, Turku Korkeavuorenkatu 25 A 2, Helsinki Hämeenkatu 7 D, Tampere p. (02) f. (02)

Onko sinun ideasi seuraava menestystarina? Pyydä asiantuntija-arvio alueesi Tuoteväylä-tiimistä

Onko sinun ideasi seuraava menestystarina? Pyydä asiantuntija-arvio alueesi Tuoteväylä-tiimistä Onko sinun ideasi seuraava menestystarina? Pyydä asiantuntija-arvio alueesi Tuoteväylä-tiimistä Tuo ideasi Tuoteväylän asiantuntijoiden arvioitavaksi Onko sinulla uusi innovatiivinen idea, josta voisi

Lisätiedot

Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa

Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa 2 Osaamiskeskusohjelma (OSKE) luo edellytyksiä uutta luovalle, liiketaloudellisesti kannattavalle yhteistyölle, jossa korkeatasoinen tutkimus yhdistyy teknologia-,

Lisätiedot

Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista Sapuska. Mitä ohjelman jälkeen?

Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista Sapuska. Mitä ohjelman jälkeen? Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista Sapuska Mitä ohjelman jälkeen? Tekesin ohjelma 2009 2012 Sapuska loppuu, elämä jatkuu! Tekesin Sapuska-ohjelmasta on muodostunut koko elintarvikealan tuntema

Lisätiedot

Luova monimuotoinen oppiminen uudistuvassa Suomessa (LUMOUS-ohjelma)

Luova monimuotoinen oppiminen uudistuvassa Suomessa (LUMOUS-ohjelma) Tietoyhteiskuntaneuvosto Luova monimuotoinen oppiminen uudistuvassa Suomessa (LUMOUS-ohjelma) Eero Silvennoinen Koulutus, tutkimus ja tuotekehitys jaoston puheenjohtaja Teknologiajohtaja, Tekes Tavoitteena

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta

Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta Ammattikorkeakoulu on kansainvälisesti arvostettu, autonominen ja vastuullinen: osaajien kouluttaja alueellisen kilpailukyvyn rakentaja

Lisätiedot

Hyvät eväät ETEENPÄIN

Hyvät eväät ETEENPÄIN Hyvät eväät ETEENPÄIN YRITYKSILLE SIIVET Yritysten kehittämispalvelut kaikissa ELY-keskuksissa UUSI PALVELUKOKONAISUUS pk-yrityksille Olipa yrityksesi minkä tahansa haasteen tai muutoksen edessä, saat

Lisätiedot

Tekes, kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta. Johtaja Riikka Heikinheimo

Tekes, kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta. Johtaja Riikka Heikinheimo Tekes, kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta Johtaja Riikka Heikinheimo Kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta Rahoittamme edelläkävijöiden tutkimus-, kehitys- ja innovaatioprojekteja Kestävä talouskasvu

Lisätiedot

Green Growth - Tie kestävään talouteen

Green Growth - Tie kestävään talouteen Green Growth - Tie kestävään talouteen 2011-2015 Ohjelman päällikkö Tuomo Suortti 7.6.2011, HTC Ruoholahti Ohjelman kesto: 2011 2015 Ohjelman laajuus: 79 miljoonaa euroa Lisätietoja: www.tekes.fi/ohjelmat/kestavatalous

Lisätiedot

YRITTÄJYYSINFO torstai 17.10. Auvo Turpeinen

YRITTÄJYYSINFO torstai 17.10. Auvo Turpeinen YRITTÄJYYSINFO torstai 17.10 Auvo Turpeinen Uusyrityskeskus toiminta: Elinkeinoelämän perustama yhteistoimintajärjestö 31 alueellista yhdistystä, yli 80 neuvontapistettä Suomessa vuodesta -89 saakka Jäseninä

Lisätiedot

Learning Café työskentelyn tulokset

Learning Café työskentelyn tulokset Learning Café työskentelyn tulokset Ryhmä 1: Miten Venäjä-näkökulmaa saadaan suomalaisten korkeakoulujen koulutusohjelmiin? Opiskelijat Venäjälle jo opintojen alkuvaiheessa, toimisi kimmokkeena pidemmille

Lisätiedot

ODINE Open data Incubator for Europe

ODINE Open data Incubator for Europe ODINE Open data Incubator for Europe Rahoitus tarkoitettu eurooppalaisille pk-yrityksille, tavoitteena luoda avoimesta datasta liiketoimintaa jopa 100 000 rahoitustuki / yritys asiantuntija-apua bisnesmentoreilta

Lisätiedot

Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen tutkimus- ja kehitystoimintaan

Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen tutkimus- ja kehitystoimintaan Tekes lyhyesti Mitä Tekes tekee? Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen tutkimus- ja kehitystoimintaan Tekes hyväksyy korkeampia riskejä kuin yksityiset rahoittajat rahoittaa

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Start-up -firman pitkä taivallus julkaistuun PC-peliin

Start-up -firman pitkä taivallus julkaistuun PC-peliin Start-up -firman pitkä taivallus julkaistuun PC-peliin CEO Mariina Hallikainen Colossal Order Oy 16.09.2011 Pelinkehityksen vierailuluentosarja Turun yliopisto Puhujan taustaa... Mariina Hallikainen Pelifirma

Lisätiedot

Kehittämisen tavoitteet, painopisteet ja arviointikriteerit Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) hankkeissa. Hakuinfo 12.6.

Kehittämisen tavoitteet, painopisteet ja arviointikriteerit Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) hankkeissa. Hakuinfo 12.6. Kehittämisen tavoitteet, painopisteet ja arviointikriteerit Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) hankkeissa Hakuinfo Hilkka Laine Hankkeilla tuetaan Keski-Suomen strategian toteutumista Etusijalla ovat

Lisätiedot

Tekesin Green Growth -ohjelman rahoitus ja palvelut yrityksille

Tekesin Green Growth -ohjelman rahoitus ja palvelut yrityksille Tekesin Green Growth -ohjelman rahoitus ja palvelut yrityksille Tuomo Suortti 25.10.2011 DM Esityksen runko Vihreän kasvun palikat ja ohjelman tavoitteet Ohjelman kohderyhmät Sparrauskysymyksiä: Mistä

Lisätiedot

Tekesin rahoitus yrityksille

Tekesin rahoitus yrityksille DM xx-2013 How to do business with drones? 26.8.2015 Tekesin rahoitus yrityksille Sampsa Nissinen Palvelujohtaja, Nuoret teollisuustuoteyritykset Tekes Yrityksille joilla on Halu ja kyky kasvaa Intoa ja

Lisätiedot

Sosiaalisen median käyttö autokaupassa. Autoalan Keskusliitto ry 3/2012 Yhdessä Aalto Yliopisto, Helsingin kauppakorkeakoulu opiskelijatiimi

Sosiaalisen median käyttö autokaupassa. Autoalan Keskusliitto ry 3/2012 Yhdessä Aalto Yliopisto, Helsingin kauppakorkeakoulu opiskelijatiimi Sosiaalisen median käyttö autokaupassa Autoalan Keskusliitto ry 3/1 Yhdessä Aalto Yliopisto, Helsingin kauppakorkeakoulu opiskelijatiimi Sosiaalinen media suomessa Kaikista suomalaisista yli % on rekisteröitynyt

Lisätiedot

Tekes innovaatiorahoittajana. Johtaja Reijo Kangas Tekes 7.4.2014

Tekes innovaatiorahoittajana. Johtaja Reijo Kangas Tekes 7.4.2014 Tekes innovaatiorahoittajana Johtaja Reijo Kangas Tekes 7.4.2014 Rahoitamme sellaisten innovaatioiden kehittämistä, jotka tähtäävät kasvun ja uuden liiketoiminnan luomiseen Yritysten kehitysprojektit Tutkimusorganisaatioiden

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006

ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006 ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006 PROF. MARKKU VIRTANEN HELSINGIN KAUPPAKORKEAKOULU PIENYRITYSKESKUS 5.10.2005 Markku Virtanen LT-OSAAMISEN VERKOSTON MAKROHANKKEEN KUVAUS Makrohankkeen

Lisätiedot

Onko sinulla hyvinvointialan yritys tai oletko suunnittelemas sa yrityksen perustamista? Kiinnostaako liiketoiminnan vastuul li suus?

Onko sinulla hyvinvointialan yritys tai oletko suunnittelemas sa yrityksen perustamista? Kiinnostaako liiketoiminnan vastuul li suus? Lykky Onko sinulla hyvinvointialan yritys tai oletko suunnittelemas sa yrityksen perustamista? Kiinnostaako liiketoiminnan vastuul li suus? Oulun seudun ammattikorkeakoulun (Oamk) Sosiaali- ja terveysalan

Lisätiedot

Matkailutuotteet ostettaviksi Sessions-työpaja

Matkailutuotteet ostettaviksi Sessions-työpaja Sami Köykkä Matkailutuotteet ostettaviksi Sessions-työpaja 26.2.2014 Agenda 10:00 Aloitus 10:20 Kertaus 10:45 Vieraileva puhuja 11:30 Lounas 12:15 Ratkaisun suunnittelu 13:20 Toteutussuunnitelma 13:50

Lisätiedot

KEKSI, KEHITÄ, KAUPALLISTA. Oma Yritys 2013, Helsinki 19.03.2013 Antti Salminen innovaatioasiantuntija, Uudenmaan ELY-keskus

KEKSI, KEHITÄ, KAUPALLISTA. Oma Yritys 2013, Helsinki 19.03.2013 Antti Salminen innovaatioasiantuntija, Uudenmaan ELY-keskus KEKSI, KEHITÄ, KAUPALLISTA Oma Yritys 2013, Helsinki 19.03.2013 Antti Salminen innovaatioasiantuntija, Uudenmaan ELY-keskus KEKSINTÖSÄÄTIÖ Perustettu v. 1971 Asiakkaina yksityishenkilöt ja alkavat yritykset

Lisätiedot

TUOTEKEHITYKSELLÄ HUNAJAN KULUTUS KASVUUN. Vuokko Tuononen 24.11.2007

TUOTEKEHITYKSELLÄ HUNAJAN KULUTUS KASVUUN. Vuokko Tuononen 24.11.2007 TUOTEKEHITYKSELLÄ HUNAJAN KULUTUS KASVUUN Vuokko Tuononen 24.11.2007 Tuotekehitys "Tuotekehitys on toimintaa, jonka tarkoituksena on etsiä, synnyttää, valita ja kehittää yritykselle uusia tuotteita sekä

Lisätiedot

ELY:n rahoitusmahdollisuudet tuotekehitykseen. 25.9.2015 Outi Kaihola

ELY:n rahoitusmahdollisuudet tuotekehitykseen. 25.9.2015 Outi Kaihola ELY:n rahoitusmahdollisuudet tuotekehitykseen 25.9.2015 Maataloustuotteiden ja elintarvikkeiden jalostus, markkinoille saattaminen ja kehittäminen Maaseuturahastossa Lopputuote maataloustuote (jalostuksen

Lisätiedot

Fiksumpia hankintoja Tekes kehittämisen rahoittajana

Fiksumpia hankintoja Tekes kehittämisen rahoittajana Fiksumpia hankintoja Tekes kehittämisen rahoittajana Tom Warras, Tekes Kuntainfran kehittäminen Kansallissali 26.9.2011 Fiksumpia hankintoja Rohkeutta ja riskinottoa julkisiin hankintoihin Tom Warras,

Lisätiedot

HYVINVOINTIALAN YKSITYINEN PALVELUJÄRJESTELMÄ SATAKUNNASSA

HYVINVOINTIALAN YKSITYINEN PALVELUJÄRJESTELMÄ SATAKUNNASSA HYVINVOINTIALAN YKSITYINEN PALVELUJÄRJESTELMÄ SATAKUNNASSA Sosiaali- ja terveyspalvelualan toimijoiden liiketoimintaosaamisen tutkimus- ja kehittämistarpeita kartoittava selvitys Tutkija Eevaleena Mattila

Lisätiedot

SUOMALAISEN HIRSITALON VIENTIVERKOSTO JAPANIIN EKOMUOTO

SUOMALAISEN HIRSITALON VIENTIVERKOSTO JAPANIIN EKOMUOTO SUOMALAISEN HIRSITALON VIENTIVERKOSTO JAPANIIN EKOMUOTO VERKOSTON VETURINA KUUSAMO HIRSITALOT CANNUS TUNTEE JAPANIN JA SEN RAKENNUSALAN ERITTÄIN KUSTANNUSTEHOKAS TAPA VIENTIIN SYNERGIAA JA KOON EKONOMIAA

Lisätiedot

Wood Valley Suomen puulaakso. Aki Saarinen 23.11.2011

Wood Valley Suomen puulaakso. Aki Saarinen 23.11.2011 Wood Valley Suomen puulaakso M. Sc. Paper Tech. (1991) MBA (2007) 1989-1997 Kymmene / UPM-Kymmene 1997-2011 Valmet / Metso Paper / Metso 2011- Humap Oy Sisältö sivu 2 Sisältö sivu 3 Esityksen tarkoitus

Lisätiedot

Palvelumuotoilu ja muotoiluajattelu bisneksessä

Palvelumuotoilu ja muotoiluajattelu bisneksessä Palvelumuotoilu ja muotoiluajattelu bisneksessä Hanna-Riina Vuontisjärvi Projektipäällikkö/ Palvelumuotoilija Lapin yliopisto, Taiteiden Tiedekunta hanna-riina.vuontisjarvi@ulapland.fi Mitä palvelumuotoilija

Lisätiedot

Tekes kannustaa virtuaalisiin työkaluihin

Tekes kannustaa virtuaalisiin työkaluihin Tekes kannustaa virtuaalisiin työkaluihin Kari Penttinen 12.3.2013 Katsaus päättyneeseen ohjelmaan, jossa tavoitteina oli eri toimialoilla: Kilpailukyvyn parantaminen samanaikaisesti ICT:tä hyödyntämällä

Lisätiedot

Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta

Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta 1 : Yksityiset toimijat yrittäjien tärkein voimavara Kysely toteutettiin yhteistyössä Suomen Yrittäjien

Lisätiedot

VARSINAIS-SUOMEN LOGISTIIKKA 2030

VARSINAIS-SUOMEN LOGISTIIKKA 2030 VARSINAIS-SUOMEN LOGISTIIKKA 2030 Ello -verstas 4.5.2011 Turku TY kauppakorkeakoulu Alueelliset tulevaisuuspajat sekä prosessi Ellohankkeessa Webropol-kysely 1: Kuljetuskäytävän hahmottelu, muutostekijät

Lisätiedot

Liikeidea, liiketoimintasuunnitelma. Yritystoiminta 3 op Timo Pihlajamäki / Jamk / 2008

Liikeidea, liiketoimintasuunnitelma. Yritystoiminta 3 op Timo Pihlajamäki / Jamk / 2008 Liikeidea, liiketoimintasuunnitelma Yritystoiminta 3 op Timo Pihlajamäki / Jamk / 2008 Perustamisprosessi Liikeidea Liiketoiminnan suunnittelu Yrityksen perustaminen Kasvu / kuihtuminen Tuottava liiketoiminta

Lisätiedot

Kärkihankerahoituksen informaatiotilaisuus Suomen Akatemia ja Tekes

Kärkihankerahoituksen informaatiotilaisuus Suomen Akatemia ja Tekes Kärkihankerahoituksen informaatiotilaisuus Suomen Akatemia ja Tekes Ilona Lundström Johtaja, verkostoyritykset ja tutkimus, Tekes Riitta Maijala Johtaja, temaattinen tutkimusrahoitus, Suomen Akatemia 1

Lisätiedot

Vapaaehtoiskysely - HelsinkiMissio. Tampereen teknillinen yliopisto Tiedonhallinnan ja logistiikan laitos/mittaritiimi Harri Laihonen, FT

Vapaaehtoiskysely - HelsinkiMissio. Tampereen teknillinen yliopisto Tiedonhallinnan ja logistiikan laitos/mittaritiimi Harri Laihonen, FT Vapaaehtoiskysely - HelsinkiMissio Tampereen teknillinen yliopisto Tiedonhallinnan ja logistiikan laitos/mittaritiimi Harri Laihonen, FT Esityksen sisältö 1. Aineeton pääoma 2. Miksi vapaaehtoiskysely?

Lisätiedot

AV-Group Russia. Linkki tulokselliseen toimintaan Venäjän markkinoille

AV-Group Russia. Linkki tulokselliseen toimintaan Venäjän markkinoille AV-Group Russia Linkki tulokselliseen toimintaan Venäjän markkinoille AV-Group Russia tausta Asiantuntemus sekä tieto-taito Venäjän kaupasta ja markkinoista Halu auttaa ja tukea suomalaista liiketoimintaa

Lisätiedot

Big datan hyödyntäminen

Big datan hyödyntäminen Big datan hyödyntäminen LVM/FIIF-yhteistyö 1 0 /1 9 /1 4 Nykytilanne Useita olemassa olevia ohjelmia ja tahoja, josta yritykset ja tutkimuslaitokset voivat hakea rahoitusta Big Dataan ja teollisen internetin

Lisätiedot

Tekesin uudet ohjelmat Huippuostajat 2013-2016 Fiksu kaupunki 2013-2017. Tekes Ohjelmapäällikkö Sampsa Nissinen www.tekes.

Tekesin uudet ohjelmat Huippuostajat 2013-2016 Fiksu kaupunki 2013-2017. Tekes Ohjelmapäällikkö Sampsa Nissinen www.tekes. RESCA-hankkeen työpaja 23.9.2013 Pääposti Tekesin uudet ohjelmat Huippuostajat 2013-2016 Fiksu kaupunki 2013-2017 Tekes Ohjelmapäällikkö Sampsa Nissinen www.tekes.fi/huippuostajat Kasvua ja hyvinvointia

Lisätiedot

3. Arvot luovat perustan

3. Arvot luovat perustan 3. Arvot luovat perustan Filosofia, uskonto, psykologia Integraatio: opintojen ohjaus Tässä jaksossa n Omat arvot, yrityksen arvot n Visio vie tulevaisuuteen Osio 3/1 Filosofia Uskonto 3. Arvot luovat

Lisätiedot

Parasta eurooppalaista liiketoiminnan osaamista pk-yritysten tarpeisiin FAST LANE PROGRAM PK-KOULUTUSOHJELMA 2.

Parasta eurooppalaista liiketoiminnan osaamista pk-yritysten tarpeisiin FAST LANE PROGRAM PK-KOULUTUSOHJELMA 2. Parasta eurooppalaista liiketoiminnan osaamista pk-yritysten tarpeisiin FAST LANE PROGRAM PK-KOULUTUSOHJELMA 2. Strategia ja johtaminen kilpailijoita paremmaksi Pk-koulutusohjelma vastaa Teknologiateollisuuden

Lisätiedot

BUILT ENVIRONMENT INNOVATIONS RAKENNETTU YMPÄRISTÖ. Strategisen huippuosaamisen keskittymä (SHOK) www.rym.fi

BUILT ENVIRONMENT INNOVATIONS RAKENNETTU YMPÄRISTÖ. Strategisen huippuosaamisen keskittymä (SHOK) www.rym.fi BUILT ENVIRONMENT INNOVATIONS RAKENNETTU YMPÄRISTÖ Strategisen huippuosaamisen keskittymä (SHOK) www.rym.fi RAKENNETTU YMPÄRISTÖ LUO HYVINVOINTIA JA KILPAILUKYKYÄ Kuva: Vastavalo Rakennetulla ympäristöllä

Lisätiedot

TAITAJAMÄSTARE 2012 YRITTÄJYYS Semifinaalit Joensuu/ Helsinki / Seinäjoki/ Rovaniemi 18.1.2012

TAITAJAMÄSTARE 2012 YRITTÄJYYS Semifinaalit Joensuu/ Helsinki / Seinäjoki/ Rovaniemi 18.1.2012 TAITAJAMÄSTARE 2012 YRITTÄJYYS Semifinaalit Joensuu/ Helsinki / Seinäjoki/ Rovaniemi 18.1.2012 Päivämäärä Lajin vastuuhenkilöt: Tea Ruppa, lajivastaava, Jyväskylän ammattiopisto Semifinaalikoordinaattori:

Lisätiedot

kansainväliseen liiketoimintaan 16.8.2013 #1027684

kansainväliseen liiketoimintaan 16.8.2013 #1027684 Kasvuväylä Vauhtia kansainväliseen liiketoimintaan 16.8.2013 #1027684 Kasvuväylä Kotimarkkinoilta kansainväliseen kasvuun Kasvuun ja kansainvälistymiseen parhaiten sopivat julkiset palvelut ja rahoitus

Lisätiedot

Rahoitusseminaari / Posintra. 12.3.2014 Jani Tuominen, Finnvera Oyj

Rahoitusseminaari / Posintra. 12.3.2014 Jani Tuominen, Finnvera Oyj Rahoitusseminaari / Posintra 12.3.2014 Jani Tuominen, Finnvera Oyj Finnvera Oyj Suomen valtion omistama erityisrahoitusyhtiö Lainoja ja takauksia Vientitakuita Pääomasijoituksia Puitteet toiminnalle Lainsäädäntö

Lisätiedot

TEKNOLOGIAYRITTÄJYYSPÄIVÄT 2006-2009. Säännöllisesti Yrittäjiltä opiskelijoille Yrittäjiltä tutkijoille Yrittäjiltä yrittäjille Yhdistysten avulla

TEKNOLOGIAYRITTÄJYYSPÄIVÄT 2006-2009. Säännöllisesti Yrittäjiltä opiskelijoille Yrittäjiltä tutkijoille Yrittäjiltä yrittäjille Yhdistysten avulla TEKNOLOGIAYRITTÄJYYSPÄIVÄT 2006-2009 Säännöllisesti Yrittäjiltä opiskelijoille Yrittäjiltä tutkijoille Yrittäjiltä yrittäjille Yhdistysten avulla Lähtökohta (2005) Teknologiayritysten toimintaympäristö

Lisätiedot

Mitä on markkinointiviestintä?

Mitä on markkinointiviestintä? Mitä on markkinointiviestintä? Tiina Karppinen 17.3.2011 Markkinointiviestintä on yrityksen ulkoisiin sidosryhmiin kohdistuvaa viestintää, jonka tarkoituksena on välillisesti tai suoraan saada aikaan kysyntää

Lisätiedot

on yritystoiminnan keskeisistä liiketoimintapäätöksistä ensimmäinen. Sen varaan kaikki muut päätökset tehdään:

on yritystoiminnan keskeisistä liiketoimintapäätöksistä ensimmäinen. Sen varaan kaikki muut päätökset tehdään: Sisällysluettelo Esipuhe 2 1. Segmentointi nykymarkkinoinnissa 5 1.1. Segmentoinnin merkitys 6 1.2. Segmentoinnin toteutuksen ongelmat 8 1.3. Segmentin valintaan vaikuttavat tekijät 10 2. Segmentoinnin

Lisätiedot

Tohtoreiden uraseurannan tulokset. Urapalvelut

Tohtoreiden uraseurannan tulokset. Urapalvelut Tohtoreiden uraseurannan tulokset Urapalvelut Aarresaaren uraseuranta Aarresaari-verkosto on suomalaisten yliopistojen ura- ja rekrytointipalveluiden yhteistyöverkosto, johon kuuluu 12 yliopistoa Aarresaari

Lisätiedot

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto Suomi nousuun Aineeton tuotanto Maailman talous on muutoksessa. Digitalisoituminen vie suomalaiset yritykset globaalin kilpailun piiriin. Suomen on pärjättävä tässä kilpailussa, jotta hyvinvointimme on

Lisätiedot

Työpaja potkaisi koordinaatiohankkeen käyntiin

Työpaja potkaisi koordinaatiohankkeen käyntiin Työpaja potkaisi koordinaatiohankkeen käyntiin Luomun koordinaatiohanke käynnistyi 20.8.2015 Helsingissä järjestetyllä kick off -työpajalla, johon osallistui noin 40 henkilöä. Työpajan rahoitti Manner-Suomen

Lisätiedot

INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK

INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK Mikä on innovaatio innovaatiostrategia innovaatiopolitiikka???

Lisätiedot

ARENEN YRITTÄJYYSSUOSITUKSET

ARENEN YRITTÄJYYSSUOSITUKSET ARENEN YRITTÄJYYSSUOSITUKSET Yrittäjyyssuositukset Arenen verkkosivuilla Arene ry Suomen Yrittäjät Riikka Ahmaniemi (JAMK), Kari Ristimäki (SeAMK), Lauri Tuomi (HAAGA-HELIA), Mika Tuuliainen (Suomen Yrittäjät),

Lisätiedot

Yritysyhteenliittymän markkinointi

Yritysyhteenliittymän markkinointi Yritysyhteenliittymän markkinointi Hankintayksikön markkinakartoitus l. RFI Toimittajat voivat markkinoida tuotteitaan ja palveluitaan hankintayksikölle kuten muillekin potentiaalisille asiakkaille - aktiiviset

Lisätiedot

Innovatiiviset julkiset hankinnat - Turvallisuus Tekesin aamukahvitilaisuus 1.2. 2012

Innovatiiviset julkiset hankinnat - Turvallisuus Tekesin aamukahvitilaisuus 1.2. 2012 Innovatiiviset julkiset hankinnat - Turvallisuus Tekesin aamukahvitilaisuus 1.2. 2012 9.00 9.30 Aamukahvi ja sämpylä 9.30 9.45 Avaussanat, Mikko Utriainen, Tekes 9.45 10.15 Alustukset, Case: Tupaturva

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Julkiset hankinnat uudistamisen välineeksi Haluamme edistää uutta toimintakulttuuria, jossa palveluhankinnoissa

Lisätiedot

KEHITÄMME JA TUOTAMME INNOVATIIVISIA HENKILÖSTÖ- RATKAISUJA, JOTKA AUTTAVAT ASIAKKAITAMME SAAVUTTAMAAN TAVOITTEENSA.

KEHITÄMME JA TUOTAMME INNOVATIIVISIA HENKILÖSTÖ- RATKAISUJA, JOTKA AUTTAVAT ASIAKKAITAMME SAAVUTTAMAAN TAVOITTEENSA. KEHITÄMME JA TUOTAMME INNOVATIIVISIA HENKILÖSTÖ- RATKAISUJA, JOTKA AUTTAVAT ASIAKKAITAMME SAAVUTTAMAAN TAVOITTEENSA. 2 Talous, työelämä ja markkinat muuttuvat nopeammin kuin koskaan. Pääoma ja teknologia

Lisätiedot

Osaamisesta sosiaalista pääomaa rohkean johtamisen avulla

Osaamisesta sosiaalista pääomaa rohkean johtamisen avulla Osaamisesta sosiaalista pääomaa rohkean johtamisen avulla Kirjastonjohtajien neuvottelupäivät 1.-2. 10.2009 Joensuu Minna Isoaho, KTM Fountain Park Fellow Stratebility Oy Tausta näkemysten takana 1. Rohkea

Lisätiedot

JA TUOTEVÄYLÄ PALVELU

JA TUOTEVÄYLÄ PALVELU KEKSINTÖSÄÄTIÖ JA TUOTEVÄYLÄ PALVELU 18.1.2011 / Avainklubi Pekka Rantala, Kusti Alasalmi Riitta Ahola, Timo Kilpinen, Antti Niemi, Pauliina Sievänen Maailma tarvitsee keksintöäsi Keksijätutkintoa sjä

Lisätiedot

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011 Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu Hankkeen tavoitteet Pitkän aikavälin laadullisen ennakoinnin verkostohanke Teemallisesti hanke kohdistuu hyvinvointi-

Lisätiedot

FinnTec. Metalli- ja konepaja-alan suurtapahtuma. Messuvieraskyselyn yhteenveto

FinnTec. Metalli- ja konepaja-alan suurtapahtuma. Messuvieraskyselyn yhteenveto FinnTec Metalli- ja konepaja-alan suurtapahtuma Messuvieraskyselyn yhteenveto Metalli- ja konepajateollisuuden toimialakohtainen tutkimus FinnTec-messujen jälkeen toteutettiin toimialan arvostuksista ja

Lisätiedot

Viestintä- strategia

Viestintä- strategia Viestintästrategia Viestinnän tehtävä on auttaa yliopiston strategisten linjausten toteutumista tukemalla ja tekemällä näkyväksi tutkimusta, koulutusta, yhteiskunnallista vuorovaikutusta ja johtamista.

Lisätiedot

Yrityskaupan rahoitus. Asiakasvastuullinen johtaja Mikko Harju 01.11.2011

Yrityskaupan rahoitus. Asiakasvastuullinen johtaja Mikko Harju 01.11.2011 Yrityskaupan rahoitus Asiakasvastuullinen johtaja Mikko Harju 01.11.2011 Rahoituksen lähtökohdat Yrityksen rahoitusmuodot ovat oma pääoma, vieras pääoma ja tulorahoitus. Aloittavalla yrittäjällä on pääasiassa

Lisätiedot

Seuraavat väitteet koskevat keskijohtoa eli tiimien esimiehiä ja päälliköitä tai vastaavia.

Seuraavat väitteet koskevat keskijohtoa eli tiimien esimiehiä ja päälliköitä tai vastaavia. KESKIJOHDON OSAAMISTARPEET Vastaajan taustatiedot: Vastaaja on: Vastaajan vastuualue: 1. Tiimin esimies tai vastaava 2. Päällikkö tai vastaava 3. Johtaja 1. Johto ja taloushallinto 2. Tutkimus ja kehitys

Lisätiedot

Interreg Pohjoinen 2014-2020

Interreg Pohjoinen 2014-2020 Interreg Pohjoinen 2014-2020 Osa-alue Nord ja osa-alue Sápmi Toimintalinjat Ohjelmabudjetti = n. 76 MEUR! 8,6% 29,1% EU-varat n. 39 MEUR IR-varat n. 8 MEUR Vastinrahoitus n. 29 MEUR 29,1% 33,3% Tutkimus

Lisätiedot

Tekesin innovaatiorahoitus tutkimusorganisaatioille 2013. visioita, osaamista ja mahdollisuuksia tutkimuksen keinoin

Tekesin innovaatiorahoitus tutkimusorganisaatioille 2013. visioita, osaamista ja mahdollisuuksia tutkimuksen keinoin Tekesin innovaatiorahoitus tutkimusorganisaatioille 2013 visioita, osaamista ja mahdollisuuksia tutkimuksen keinoin Kaupallisesti tai yhteiskunnallisesti uudella tavalla hyödynnettävä tieto ja osaaminen

Lisätiedot

OPPORTUNITY INNOVATION PUBLICITY NOVEL PRODUCT POINT TECHNOLOGY. 070320 / HN Stratox Oy / POINT ver 1.1

OPPORTUNITY INNOVATION PUBLICITY NOVEL PRODUCT POINT TECHNOLOGY. 070320 / HN Stratox Oy / POINT ver 1.1 Tämä on hankekuvaus tai tarkemmin luonnos, jota jalostamme kevään 2007 aikana. Hanke käynnistyy ensi syksynä ja päättyy vuonna 2011 kun Turun kulttuuripääkaupunkihanke on toteutunut. Tervetuloa mukaan

Lisätiedot

KEKSI, KEHITÄ, KAUPALLISTA. 17.05.2013 Juha Elf, innovaatioasiantuntija, ELY-keskus Jani Jokitalo, innovaatioasiantuntija, ELY-keskus

KEKSI, KEHITÄ, KAUPALLISTA. 17.05.2013 Juha Elf, innovaatioasiantuntija, ELY-keskus Jani Jokitalo, innovaatioasiantuntija, ELY-keskus KEKSI, KEHITÄ, KAUPALLISTA 17.05.2013 Juha Elf, innovaatioasiantuntija, ELY-keskus Jani Jokitalo, innovaatioasiantuntija, ELY-keskus TUOTEVÄYLÄ Oletko tehnyt hyvän keksinnön? TUOTEVÄYLÄ-PALVELU Neuvomme

Lisätiedot

Kysymykset ja vastausvaihtoehdot

Kysymykset ja vastausvaihtoehdot KAARI-TYÖHYVINVOINTIKYSELY 1 (8) Kysymykset ja vastausvaihtoehdot JOHTAMINEN TYÖYKSIKÖSSÄ Tässä osiossa arvioit lähiesimiehesi työskentelyä. Myös esimiehet arvioivat omaa lähiesimiestään. en enkä Minun

Lisätiedot

Pienestä kiinni yrittäjän haasteet virtuaalimaailmassa

Pienestä kiinni yrittäjän haasteet virtuaalimaailmassa Pienestä kiinni yrittäjän haasteet virtuaalimaailmassa Etelä-Savon noin 6700 yrityksestä valtaosa on pieniä, muutaman henkilön yrityksiä. < 10 henkilön yrityksiä 95% Yksinyrittäjiä 44% (Etelä-Savon Yrittäjien

Lisätiedot

Vientiagentin kanssa maailmalle!

Vientiagentin kanssa maailmalle! Vientiagentin kanssa maailmalle! Vienti ei ole pelkästään sanana mutta myös konkreettisina toimina ollut yhtä ajankohtainen ja tärkeä kuin nyt. On erittäin hieno asia, että vientiä on alettu vahvasti tukea

Lisätiedot

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Helsingin Yrittäjien seminaari 1.3.2011 Kumppanuus Yritysmyönteistä yhteistyötä mikko.martikainen@tem.fi Mikko Martikainen

Lisätiedot

Liideri Liiketoimintaa, tuottavuutta ja työniloa Tekesin ohjelma 2012 2018

Liideri Liiketoimintaa, tuottavuutta ja työniloa Tekesin ohjelma 2012 2018 Liideri Liiketoimintaa, tuottavuutta ja työniloa Tekesin ohjelma 2012 2018 Nuppu Rouhiainen etunimi.sukunimi@tekes.fi Ohjelman tavoitteet Yritysten liiketoiminnan ja kilpailukyvyn uudistaminen: Ihmiset

Lisätiedot

Sosiaalinen media muuttaa maailman. Nyt! Heti! Nopeasti!

Sosiaalinen media muuttaa maailman. Nyt! Heti! Nopeasti! Sosiaalinen media muuttaa maailman Nyt! Heti! Nopeasti! Sara-Maria Forsberg Syyskuu 2014: 2 elokuvaa ja kansainvälinen levytys-sopimus Maaliskuu 2014: Kassaneiti Sosiaalinen Media YouTube Tuotetaan sisältöä

Lisätiedot

Vientikaupan ensiaskeleet 18.3.2014. Tea Laitimo 3/19/2014 www.kehy.fi

Vientikaupan ensiaskeleet 18.3.2014. Tea Laitimo 3/19/2014 www.kehy.fi Vientikaupan ensiaskeleet 18.3.2014 Tea Laitimo Imatran Seudun Kehitysyhtiö Oy Perustettu vuonna 1982, alansa pioneeri Osakkaana on yhteensä 33 yritystä ja yhteisöä Imatra, Rautjärvi, Ruokolahti Palvelua

Lisätiedot

Pasilan studiot. Median & luovien alojen keskus. Ilkka Rahkonen, Chief Partnership Officer, Operations, Yleisradio Oy

Pasilan studiot. Median & luovien alojen keskus. Ilkka Rahkonen, Chief Partnership Officer, Operations, Yleisradio Oy Pasilan studiot Median & luovien alojen keskus Ilkka Rahkonen, Chief Partnership Officer, Operations, Yleisradio Oy Suomalainen elokuvateollisuus hyötyy tästä ihan varmasti. Tässä kannattaa olla mukana

Lisätiedot

Tekesin innovaatiorahoitus

Tekesin innovaatiorahoitus Tekesin innovaatiorahoitus Kaupallisesti tai yhteiskunnallisesti uudella tavalla hyödynnettävä tieto ja osaaminen Innovatiiviset liiketoimintakonseptit Innovaatio? Tuoteinnovaatiot Palveluinnovaatiot Prosessi-

Lisätiedot

KAMPANJAKUVAUS Tähdellä (*) merkityt kohdat ovat pakollisia.

KAMPANJAKUVAUS Tähdellä (*) merkityt kohdat ovat pakollisia. KAMPANJAKUVAUS Tähdellä (*) merkityt kohdat ovat pakollisia. OSALLISTUJATIEDOT Kilpailutyön nimi* Mainostoimisto* Mainostava yritys / yhteisö* Mediatoimisto* Muut KILPAILULUOKKA* Vuoden paras lanseeraus

Lisätiedot

Lähipalvelut seminaari 6.9.2013

Lähipalvelut seminaari 6.9.2013 Lähipalvelut seminaari 6.9.2013 mikko.martikainen@tem.fi laura.janis@tem.fi Mikko Martikainen 1 Mihin TEM ajatus perustuu? Yksityisen ja julkisen sektorin kumppanuus Toimittajayhteistyö missä toimittajilla/palveluiden

Lisätiedot

AMMATTIMAINEN YHTEISTYÖ & ASIANTUNTIJUUS Tiedon ja ideoiden jakaminen 12.8.2009. 10.8.2009 Humap Oy, www.humap.com sivu 1

AMMATTIMAINEN YHTEISTYÖ & ASIANTUNTIJUUS Tiedon ja ideoiden jakaminen 12.8.2009. 10.8.2009 Humap Oy, www.humap.com sivu 1 AMMATTIMAINEN YHTEISTYÖ & ASIANTUNTIJUUS Tiedon ja ideoiden jakaminen 12.8.2009 10.8.2009 Humap Oy, www.humap.com sivu 1 TAVOITTEET 12.8.2009 TYÖSKENTELYLLE TEEMA Ammattimainen yhteistyö moniammatillisessa

Lisätiedot

risto.lustila@tekes.fi

risto.lustila@tekes.fi risto.lustila@tekes.fi MIKÄ ON TUOTEVÄYLÄ-PALVELU? Tuoteväylä-palvelu on Tekesin ohjaama valtakunnallinen asiantuntijapalvelu, joka auttaa alkavia ja mikroyrityksiä kehittämään kansainvälistä kasvupotentiaalia

Lisätiedot

Kuinka onnellisia suomalaiset ovat työssään? Human@Work 30/09/2014 1

Kuinka onnellisia suomalaiset ovat työssään? Human@Work 30/09/2014 1 Kuinka onnellisia suomalaiset ovat työssään? Human@Work 30/09/2014 1 Human@Work Human@Work auttaa asiakkaitaan rakentamaan innostavasta yrityskulttuurista kestävää kilpailuetua palveluliiketoimintaan.

Lisätiedot

Etelä-Suomen rataverkon kehittäminen, Helsinki Forssa Pori liikennekäytävän ratayhteyden esiselvitys

Etelä-Suomen rataverkon kehittäminen, Helsinki Forssa Pori liikennekäytävän ratayhteyden esiselvitys Toimitusjohtajan katsaus Etelä-Suomen rataverkon kehittäminen, Helsinki Forssa Pori liikennekäytävän ratayhteyden esiselvitys Forssan seudun kommentti 25.02.2010 Timo Lindvall Forssan Seudun Kehittämiskeskus

Lisätiedot

REKRYTOINTI- JA VUOKRAPALVELUT MUUTOKSEN JA KASVUN YTIMESSÄ. Tero Lausala, 24.9.2015

REKRYTOINTI- JA VUOKRAPALVELUT MUUTOKSEN JA KASVUN YTIMESSÄ. Tero Lausala, 24.9.2015 REKRYTOINTI- JA VUOKRAPALVELUT MUUTOKSEN JA KASVUN YTIMESSÄ Tero Lausala, 24.9.2015 TYÖN MUUTOS JA MURROS TYÖPAIKOISTA TYÖTEHTÄVIIN: MONIMUOTOISET TAVAT TEHDÄ TYÖTÄ TYÖN TARJONNAN JA KYSYNNÄN KOHTAANTO-ONGELMA

Lisätiedot

Viestiseinä ideoita vuorovaikutuksen lisäämiseen ja opetuksen monipuolistamiseen luennoilla

Viestiseinä ideoita vuorovaikutuksen lisäämiseen ja opetuksen monipuolistamiseen luennoilla Viestiseinä ideoita vuorovaikutuksen lisäämiseen ja opetuksen monipuolistamiseen luennoilla Anette Lundström & Emma Kostiainen, Agora Center, Jyväskylän yliopisto 1 Viestiseinä on virtuaalinen viestintäväline,

Lisätiedot

KiVi 2009 Live! Seminaari. Innovatiivisella tuotteella kansainvälisille markkinoille. Jukka-Pekka Karppinen, tekninen johtaja.

KiVi 2009 Live! Seminaari. Innovatiivisella tuotteella kansainvälisille markkinoille. Jukka-Pekka Karppinen, tekninen johtaja. KiVi 2009 Live! Seminaari 8.10.2009 Joensuu Innovatiivisella tuotteella kansainvälisille markkinoille Jukka-Pekka Karppinen, tekninen johtaja Flaxwood Oy YRITYS PÄHKINÄNKUORESSA Flaxwood Oy on perustettu

Lisätiedot

Tekesin palvelut kansainvälistyvälle yritykselle

Tekesin palvelut kansainvälistyvälle yritykselle Tekesin palvelut kansainvälistyvälle yritykselle KIVi Kajaani 29.11.2011 Mikko Kiiskinen Tekesin palveluja yrityksen kansainvälistymispolulla Rahoitus Tekesin T&K&I rahoitus kv. strategia (innovaatiopalveluiden

Lisätiedot

Kokkeja Kaukoidästä HOK-Elannon maukas filippiiniläisresepti. UUDISTA JA UUDISTU 29.9.2011 Satu Koivusaari

Kokkeja Kaukoidästä HOK-Elannon maukas filippiiniläisresepti. UUDISTA JA UUDISTU 29.9.2011 Satu Koivusaari Kokkeja Kaukoidästä HOK-Elannon maukas filippiiniläisresepti UUDISTA JA UUDISTU 29.9.2011 Satu Koivusaari HOK-Elanto lyhyesti Suomen suurin alueosuuskauppa, osa S-ryhmää Toimialueena pääkaupunkiseutu ja

Lisätiedot

MULTIPOLISPÄIVÄT 3.11.2005 Snowpolis, Vuokatti. Juhani Kärkkäinen Kehittämisjohtaja Kainuun maakunta -kuntayhtymä

MULTIPOLISPÄIVÄT 3.11.2005 Snowpolis, Vuokatti. Juhani Kärkkäinen Kehittämisjohtaja Kainuun maakunta -kuntayhtymä MULTIPOLISPÄIVÄT 3.11.2005 Snowpolis, Vuokatti Juhani Kärkkäinen Kehittämisjohtaja Kainuun maakunta -kuntayhtymä Alueellisen kilpailukyvyn arviointimalli (Ståhle, Sotarauta & Pöyhönen 2004:6) Kainuun maakuntasuunnitelma

Lisätiedot

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto 2016-2020 Iholiiton Kevätpäivät 19.3.2016 Tampere Ajattelulle annettava aikaa - strategia ei synny sattumalta, vaan riittävän vuorovaikutuksen tuloksena Miten

Lisätiedot

OPAS TUTORTUNTIEN PITÄMISEEN

OPAS TUTORTUNTIEN PITÄMISEEN OPAS TUTORTUNTIEN PITÄMISEEN Opiskelijakunta Lamko 2014 SISÄLTÖ JOHDANTO... 2 Tutortuntien suunnittelu... 2 Tutortuntien sisältö... 3 Jokaisella kerralla:... 3 Ensimmäiset tutortunnit... 3 Teemat... 3

Lisätiedot

Kokemuksia keksimisestä, yrittäjyydestä ja verkostoitumisen tärkeydestä. Aulis Kärkkäinen Technopolis Business Breakfast 22.8.2013

Kokemuksia keksimisestä, yrittäjyydestä ja verkostoitumisen tärkeydestä. Aulis Kärkkäinen Technopolis Business Breakfast 22.8.2013 Kokemuksia keksimisestä, yrittäjyydestä ja verkostoitumisen tärkeydestä Aulis Kärkkäinen Technopolis Business Breakfast 22.8.2013 Vastantekoa sarjatuotantona pakollinen työharjoittelujakso kesällä 1962

Lisätiedot

Kirsti Kärkkäinen Ideapoiju Oy 5.2.2009

Kirsti Kärkkäinen Ideapoiju Oy 5.2.2009 Kirsti Kärkkäinen Ideapoiju Oy 5.2.2009 Hankkeessa on lukuisia toimijoita: tutkimusorganisaatioita, rahoittajia ja välittäjäorganisaatioita, joiden roolit ja työn tulokset tulee saada sopivalla tavalla

Lisätiedot

Vauhtia Venäjänliiketoimintaan. Palvelut yrityksille

Vauhtia Venäjänliiketoimintaan. Palvelut yrityksille Vauhtia Venäjänliiketoimintaan Palvelut yrityksille Oikeita vastauksia oikeisiin kysymyksiin Suomalais-Venäläinen kauppakamari auttaa yrityksiä onnistumaan kaikissa Venäjän-liiketoiminnan elinkaaren vaiheissa.

Lisätiedot

Omistajuuden ja johtamisen yhteys

Omistajuuden ja johtamisen yhteys Omistajuuden ja johtamisen yhteys Mikko Haapanen Hallituksen pj, Boardman Oy Suunta 2011 seminaari 3.11.2011. Kymenlaakson kauppakamari, RUK Hamina Omistajien asialla - johdon tukena BOARDMAN- PARTNERIT

Lisätiedot

Mukana elämäsi suurimmissa päätöksissä

Mukana elämäsi suurimmissa päätöksissä VAIHDA MUKAVAMPAAN. Oikeanlainen koti kaikkiin elämäntilanteisiin Mukana elämäsi suurimmissa päätöksissä Sp-Koti on perustettu juuri sinua ja sinun asuntoasioitasi varten. Meidän arvomaailmamme lähtee

Lisätiedot

Fiksumpia hankintoja Julkisten hankintojen kehittämisen rahoitus esimerkkejä kuntakentältä

Fiksumpia hankintoja Julkisten hankintojen kehittämisen rahoitus esimerkkejä kuntakentältä Fiksumpia hankintoja Julkisten hankintojen kehittämisen rahoitus esimerkkejä kuntakentältä Ilona Lundström 27.10.2010 Julkinen hankinta Hankinnan määritelmä hankinta = hankintasopimus ja sitä edeltävä

Lisätiedot

Dream Team Hallituksen ja operatiivisen johdon kyvykkyys. MPS-Yhtiöt Vesa Schutskoff

Dream Team Hallituksen ja operatiivisen johdon kyvykkyys. MPS-Yhtiöt Vesa Schutskoff Dream Team Hallituksen ja operatiivisen johdon kyvykkyys MPS-Yhtiöt Vesa Schutskoff Tunnemme ihmisen Tunnistamme johtajuuden Mittaamme ja analysoimme Luomme arvokasta kasvua jokaiselle Digitaalisuus on

Lisätiedot

MARKO SAARINEN marko.saarinen@solita.fi 040 740 1711. Solita Oy esittäytyy 30.1.2014

MARKO SAARINEN marko.saarinen@solita.fi 040 740 1711. Solita Oy esittäytyy 30.1.2014 MARKO SAARINEN marko.saarinen@solita.fi 040 740 1711 Solita Oy esittäytyy 30.1.2014 Seuraavat 15 20 minuuttia Me Digitalisoituminen Elämys Matkaopas Matkailun neuvontapalvelut tulevaisuudessa Aloituspalaveri

Lisätiedot