METSO-yhteistutkimushankkeiden ( ) yhteenveto

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "METSO-yhteistutkimushankkeiden (2009 2012) yhteenveto"

Transkriptio

1 METSO-yhteistutkimushankkeiden ( ) yhteenveto Saija Sirkiä Maa- ja metsätalousministeriön yhteistutkimusvaroista rahoitetut METSO-tutkimushankkeet tuottivat uutta tietoa METSO-ohjelman toteuttamisen tueksi talousmetsien osalta. Vuonna 2009 valituista hankkeista yksi päättyi vuonna 2011 ja loput neljä hanketta vuoden 2012 lopussa. Hankkeet olivat: 1. Häiriödynamiikka talousmetsien käsittelyssä (Helsingin yliopisto) Energiapuun korjuun vaikutukset lahottaja- ja sienijuurisienten runsauteen ja monimuotoisuuteen 5 ja 10 vuotta korjuun jälkeen (Jyväskylän yliopisto) Metsien monimuotoisuuden kustannustehokas suojelu aluetasolla (Jyväskylän yliopisto) Metsien ekosysteemipalveluiden yhteensovittaminen yhteistoimintaverkostoissa (Pellervon taloudellinen tutkimuslaitos) Oppivat verkostot metsien monimuotoisuuden hoidossa (Tampereen yliopisto) Tiivistelmä hankkeiden tuloksista Häiriödynamiikka talousmetsien käsittelyssä -hankkeen tulosten mukaan pienialaiset tai osittaiset häiriöt näyttävät olevan voimakkaita, laaja-alaisia häiriöitä tärkeämpi boreaalisen luonnonmetsän rakennetta ja ekologiaa muokkaava voima. Tällaisen dynamiikan seurauksena metsä on rakenteellisesti monimuotoinen ja sille on tyypillistä jatkuva joskin eriasteinen peitteellisyys. Tutkimuksen toinen osa-alue osoitti, että eri-ikäisen metsän kasvatus saattaa pitää tasaikäistä metsää paremmin yllä varttuneen metsän rakenteita ja lajistoa, ainakin lyhyellä aikajänteellä tarkasteltuna. Eri-ikäisen metsän kasvatus voi taloudelliselta tulokseltaan olla verrannollinen tasaikäisen metsän kasvatukseen. Häiriödynamiikkamallin soveltaminen Suomen oloihin on mahdollista ja suhteellisen helposti sopeutettavissa metsätalouden toimintaan. Puunkorjuun logistiikka, mallin alueellinen soveltaminen ja alueelliset suunnittelumenetelmät etenkin yksityismetsien osalta vaativat vielä kehittämistä. Energiapuun korjuun vaikutukset -hankkeessa havaittiin, että jo viisi vuotta hakkuutähteiden keräämisen ja kantojen noston jälkeen sekä kääpä- että lahottajahelttasienten taksonimäärä (käävillä myös yksilömäärä) oli verrokkihakkuualoihin verrattuna alentunut. Energiapuun korjuu vaikuttaa pääsääntöisesti negatiivisesti metsien lahottajasienilajistoon verrattuna perinteiseen avohakkuuseen. Tästä huolimatta lajikohtaisia eroja on, ja jotkut lajit voivat hyötyä energiapuun korjuusta. Laajamittainen energiapuun korjuu kuitenkin pääosin heikentäisi lahottajasienipopulaatioiden tilaa. Tutkimuksen mukaan energiapuun korjuun monimuotoisuusvaikutuksia ei tunneta vielä riittävän hyvin, jotta voitaisiin sanoa nykyisten korjuusuositusten olevan kestävällä pohjalla. Metsien monimuotoisuuden kustannustehokas suojelu aluetasolla -hankkeen tulosten mukaan kustannustehokas suojelu edellyttää erimittaisten monimuotoisuuden turvaamiseen tähtäävien sopimusten samanaikaista käyttöä. Intensiivisesti hoidettuihin metsiin on kannattavampaa soveltaa pelkästään lyhyitä sopimuksia, kun taas lähtötilanteessa ekologisesti laadukkaisiin, harventamattomiin metsiin kannattaa pyrkiä tekemään sekä pysyviä että lyhyempiä monimuotoisuuden turvaamissopimuksia. Tutkimuksen toisen osa-alueen tulokset osoittivat, että lajien elinympäristöjen määrän merkittävä lisääminen on mahdollista melko alhaisin kustannuksin, mutta elinympäristöjen määrän maksimoiminen puolestaan on hyvin kallista. Valtaosalle lajeista, ja aivan erityisesti lahopuusta riippuvaisille lajeille, saatiin kohtuullisen pienin kustannuksin lisättyä elinympäristöjä luopumalla harvennuksista osalla metsiköistä. Tulokset kannustavat lisäämään sekä suojelu- että metsänkäsittelytapojen monipuolisuutta. 1

2 Metsien ekosysteemipalvelujen yhteensovittaminen -hankkeen tulosten mukaan metsänomistajat tunnistavat metsiensä tuottamia hyötyjä laajasti, vaikka ekosysteemipalvelukäsite onkin suhteellisen vieras. Puuntuotannon lisäksi marjastus, sienestys, energiapuu, virkistyskäyttö ja metsäkulttuurin siirtäminen tuleville sukupolville nousevat esiin tunnistettuina hyötyinä. Ekosysteemipalveluiden kaupallistaminen on toistaiseksi vähäistä suomalaisissa yksityismetsissä. Tyypillisin järjestetty toiminta on metsästys. Noin puolet metsänomistajista on kiinnostunut ekosysteemipalveluiden laajemmasta tuotannosta, ja saman verran metsänomistajia on halukas edistämään ekosysteemipalveluiden tuotantoa yhteistyössä muiden metsänomistajien kanssa. Ekosysteemipalveluiden kaupallisen tuotannon edellytykseksi enemmistö asettaa riittävän rahallisen korvauksen sekä mahdollisuuden kieltää toiminta tarvittaessa. Varsin moni metsänomistaja ei ollut lainkaan tietoinen siitä, järjestetäänkö heidän metsissään jonkinlaista toimintaa. Yhteistoiminnan sekä kaupallistamisen edistäminen ja kehittäminen edellyttäisivät siten, että nämä metsänomistajat saataisiin kiinnostumaan paremmin omista metsistään. Oppivat verkostot -hankkeen tavoitteena oli toimintatutkimuksen avulla aktivoida metsänomistajia ja muita toimijoita yhteistoimintaverkostojen jäseninä. Hankkeen järjestämät dialogiset työpajat koettiin verkostoissa hyödyllisiksi, ja ne ovat merkittävästi tukeneet verkostojen yhteistoiminnan kehittämistä. Kokoontuminen työpajoihin ja verkoston teemojen työstäminen yhdessä auttoi toimijoita tutustumaan toisiinsa ja ennen kaikkea toistensa toimintatapoihin. Konkreettinen työtehtävistä sopiminen oli työpajojen ansiosta helppoa alusta alkaen. Dialogisen otteen avulla verkostot saivat aikaan tehokkaasti tuloksia verkostoprojektin tiukkojen aikarajojen puitteissa. Verkoston avoimuus uusia toimijoita, kritiikkiä ja erilaisia tietämisen tapoja ja informaatiota kohtaan edisti verkoston yhteistoimintaa. Kokonaisuutena tutkimuksen liittäminen osaksi käytännönläheistä yhteistoimintaverkostoa nähtiin erittäin toimivana yhdistelmänä sekä tutkimuksen että verkostojen toiminnan kehittämisen kannalta. Tulosten hyödyntäminen METSO-ohjelman kehittämisessä Häiriödynamiikka talousmetsien käsittelyssä -hankkeen tulosten mukaan häiriödynamiikkamalli voisi merkittävästi parantaa metsätalouden ekologista kestävyyttä palauttamalla metsiin niiden luontaisia rakenteita ja sitä kautta edesauttamalla luontaisen eliölajiston säilymistä myös talouskäytössä olevissa metsissä. Mallin soveltaminen Suomen oloissa edellyttää eri-ikäisen metsän kasvatuksen huomattavaa lisäämistä. Uudistuvan metsälain myötä mahdollisuudet eri-ikäisen metsän kasvatukseen paranevat. Tämä tarjoaa ainutlaatuisen mahdollisuuden vertailla tasa- ja eri-ikäisen metsän kasvatuksen ekologisia, taloudellisia ja sosiaalisia vaikutuksia entistä syvällisemmin. METSO-ohjelman kannalta merkityksellistä olisi myös taata metsänomistajille monipuolista neuvontaa ja metsäsuunnittelupalveluita heidän omat tavoitteensa huomioiden. Monimuotoisuuden turvaamismenetelmien yhdistäminen osaksi normaalia metsänkäsittelyä vaatii edelleen kaikkien METSO-toimijoiden tasavertaista yhteistyötä. Metsänomistajien kiinnostus eri-ikäisen metsän kasvatukseen tarjoaa tilaisuuksia myös METSOn keinojen markkinointiin. Energiapuun korjuun vaikutukset -hankkeen tulokset haastavat ministeriöt ja metsäalan toimijat arvioimaan ja kehittämään nykyisiä energiapuun korjuusuosituksia niin, että monimuotoisuusvaikutukset otetaan paremmin huomioon. Lahopuun merkitys on metsien monimuotoisuudelle kiistattoman tärkeä, ja erilaiset lahopuuta lisäävät ennallistamistoimet ja toisaalta sitä vähentävät toimet tulisi pystyä sovittamaan järkevällä tavalla yhteen. Aihealue kaipaa edelleen lisätutkimusta. METSO-ohjelman laajapohjaisen yhteistyön kautta voidaan toteuttaa mm. aiheeseen liittyvää tutkimus-, koulutus- ja tiedotustoimintaa. Metsien monimuotoisuuden kustannustehokas suojelu aluetasolla -hankkeen tulosten mukaan metsänomistajien vapaaehtoisuuteen perustuvassa, sopimuspohjaisessa suojelussa tarvitaan erilaisia sopimusmuotoja, jos vapaaehtoinen suojelu halutaan tehdä mahdollisimman kustannustehokkaasti. METSOn monipuolista keinovalikoimaa kannattaa siis pitää yllä, ja kaikkien keinojen rahoitus olisi 2

3 turvattava, jotta metsänomistajien aito valinnanvapaus säilyy. Tulokset myös kannustavat lisäämään metsänkäsittelytapojen monipuolisuutta sekä taloudellisen kannattavuuden että biodiversiteetin takia. Lajien tarvitsemien elinympäristöjen lisääminen maisematasolla voi onnistua kohtuullisen pienin taloudellisin kustannuksin, jos toimenpiteiden markkinointi ja kohdistaminen toteutetaan huolellisen maisematason suunnittelun kautta. Alueellisella tasolla tapahtuvaan suunnitteluun ja metsänomistajien yhteistoimintaan on siis tarvetta myös kustannustehokkuuden näkökulmasta. Yksi vähän markkinoitu, kustannustehokas tapa lisätä lajien elinympäristöjä on luopua harvennuksista osassa metsistä. Harventamattomuus tuottaa elinympäristöjä toisaalta sellaisille lahopuusta riippuvaisille lajeille, jotka voivat hyödyntää pieniläpimittaista puuta, ja toisaalta tiheitä metsiä vaativille/suosiville lajeille kuten pyy ja kuukkeli. Menetelmän hyödyntämismahdollisuuksista tulisi keskustella mahdollisimman laajan, metsä- ja ympäristöalan toimijajoukon kanssa. Metsien ekosysteemipalvelujen yhteensovittaminen -hankkeen tuloksia voivat hyödyntää metsänhoitoyhdistykset ja Metsäkeskus luonnonhoidon neuvonnan kehittämisessä, Metsähallitus vastaavanlaisten yhteistyöhankkeiden kehittämisessä ja Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio luonnonhoitohankkeiden kehittämisessä sekä tähän liittyvässä koulutustoiminnassa. METSOohjelman toimenpiteiden osalta tutkimus tukee etenkin siihen osallistuneita yhteistoimintaverkostoja, joille on lähetetty omaa aluettaan koskevat yhteenvetoraportit tuloksista. Verkostohankkeet ovat luonteva tapa edistää ekosysteemipalvelujen yhteistuotantoa ja kaupallistamista yksityisten maanomistajien metsissä. Tutkimus on tuottanut pohja-aineistoa uusille verkostohankkeille ja muille ekosysteemipalveluita tutkiville ja niiden huomiointia edistäville hankkeille. Tärkeää olisi mm. selvittää tarkemmin maailmalla käytössä olevien tuotteistamismallien, esimerkiksi luontoarvopankkien, käyttökelpoisuutta Suomessa. Oppivat verkostot -tutkimuksen tuloksia voidaan hyödyntää verkostotoimenpiteen kehittämisessä ja tulevissa verkostohauissa. Tulosten mukaan asetelma metsänomistajista toimenpiteiden kohteina ja metsäammattilaisista toimenpiteiden päättäjinä ja tekijöinä tuntuu olevan erittäin vahva sekä ammattilaisten että metsänomistajien parissa. Aito metsänomistajalähtöisyys vaatisi tämän asetelman purkautumista. Olisikin tärkeää, että esimerkiksi yhteistoimintaverkostohaut ja hankkeiden pyörittäminen olisi mahdollista myös metsänomistajaryhmittymille, ei vain suurille organisaatioille. Näin metsänomistajalähtöisyys voisi toteutua ja METSO ulottua myös ruohonjuuritasolle. Tutkimuksessa havaittiin myös, että yhteistoimintaverkostojen projektiluontoisuus ei mahdollista METSOn kaikkien potentiaalien käyttämistä ja täyttymistä. Pidempi rahoituskausi tai mahdollisuus jatkorahoitukseen olisi tärkeää METSOn toteutumisen ja tavoitteiden täyttymisen kannalta. Oppivat verkostot -tutkimushankkeen mukaan yhteistoimintaverkostoilla on potentiaalia tulla toimiviksi yksityismetsien suojelun keinoksi, kunhan yhteistoimintaverkostoja on nykyistä helpompi muodostaa ja pitää yllä (byrokratian vähentäminen), ne ovat avoimia sekä uusien toimijoiden että tiedonvälityksen suhteen ja yhteistoimintaverkostojen rahoituskausille on mahdollista saada jatkoa. Lisätietoja METSO-yhteistutkimushankkeista: METSO-yhteistutkimus Projektipäällikkö Saija Sirkiä, Suomen ympäristökeskus, puh Liitteet: Tutkimushankkeiden loppuraporttien tiivistelmät. 3

4 Liite 1 - Loppuraportointi Häiriödynamiikkamalli talousmetsien käsittelyssä: nykyinen tietämys ja soveltaminen Suomen oloihin Natural disturbance model in forest management: current knowledge and applicability to Finnish conditions Vastuuorganisaatio Helsingin yliopisto, Metsäekologian laitos / Timo Kuuluvainen PL Helsingin yliopisto Kesto (Loppuraportti ) Tiivistelmä TAVOITTEET Tutkimuksen tavoitteena oli (1) koota yhteen ja analysoida häiriödynamiikkamallista ja siihen liittyvästä metsien luontaisen häiriödynamiikan ja metsänhoitomenetelmien tutkimuksesta kertynyt tutkimustieto sekä (2) arvioida mallin soveltamisen edellytyksiä ja mahdollisuuksia Suomessa. Tutkimuksen voi katsoa luovan taustaa ja liittyvän vuonna 2009 käynnistettyyn pitkäkestoiseen käytännön metsänhoidon kehitys- ja tutkimushankkeeseen Metsien luontaiseen häiriödynamiikkaan perustuvat metsänkäsittelymallit, jossa aloitteen tekijänä on Metsähallitus ja koordinaattorina Metla (http://www.metla.fi/hanke/3524/). TULOKSET Osatutkimus I: Tutkimuskirjallisuuteen perustuva yhteenveto luonnonmetsien rakenteesta ja dynamiikasta boreaalisen Fennoskandian alueella Tutkimuskirjallisuuteen perustuvan katsauksen mukaan voimakkaisiin kaikki puut tappaviin häiriöihin liittyvä tasaikäisen metsän kehitys on luonnonmetsien tutkimuksissa dokumentoitu vain harvoin. Tämä viittaa siihen, että pienialaiset tai osittaiset häiriöt ovat voimakkaita laaja-alaisia häiriöitä tärkeämpi luonnonmetsän rakennetta ja ekologiaa muokkaava voima. Tällaisen dynamiikan seurauksena kehittyvä metsä on rakenteellisesti monimuotoinen ja sille on tyypillistä jatkuva joskin eriasteinen peitteellisyys. Tämä johtopäätös metsän luontaisesta rakenteesta on tärkeä kun mietitään, miten metsätalouden harjoittamisen ohella voidaan soveltaa ekosysteemilähestymistapaa ja säilyttää ekosysteemin keskeiset luontaiset ominaisuudet ja monimuotoisuus. Luonnonmetsien rakenteesta ja dynamiikasta kertynyt tutkimustieto viittaa siihen, että avohakkuukäytännön rinnalla olisi syytä ottaa käyttöön hakkuutapoja, jotka paremmin vastaavat metsän luontaista rakennetta ja dynamiikkaa. Osatutkimus II: Eri-ikäisen ja tasaikäisen metsän kasvatuksen ekologisia ja taloudellisia vaikutuksia vertailevan tutkimuksen yhteenveto Yleisen käsityksen mukaan eri-ikäisen metsän kasvatuksen esteenä on menetelmän huono taloudellinen kannattavuus. Analysoidut tutkimukset eivät kuitenkaan suoraviivaisesti tukeneet tällaista johtopäätöstä ja useiden viimeaikaisten, menetelmiltään kehittyneimpien tutkimusten mukaan puustoltaan eri-ikäisen metsän kasvatus voi olla taloudelliselta tulokseltaan täysin vertailukelpoinen tasaikäisen metsän kasvatuksen kanssa. Ekologisiin vaikutuksiin keskittyneet tutkimukset osoittivat että eri-ikäisen metsän kasvatus pitää tasaikäistä metsää paremmin yllä

5 varttuneen metsän rakenteita ja lajistoa, ainakin lyhyellä aikajänteellä. Nämä tulokset ovat merkityksellisiä kun ajatellaan eri-ikäisen metsän kasvatuksen mahdollisuuksia tuottaa ja ylläpitää luonnonmetsille tyypillistä pienipiirteistä ja jatkuvapeitteistä metsädynamiikkaa osana häiriödynamiikkamallin soveltamista. Vaikka eri-ikäisen ja tasaikäisen metsän kasvatusta käsittelevä vertaileva tutkimus on lisääntynyt viime vuosina, tunnetaan näiden kahden metsänkasvatusmenetelmän taloudelliset, ekologiset ja etenkin sosiaaliset vaikutukset edelleen varsin puutteellisesti. Osatutkimus III: Häiriödynamiikkamallia ja sen soveltamista koskeva teoria ja tutkimustiedon yhteenveto koko boreaalisella metsävyöhykkeellä Metsän luontaisia häiriöitä emuloivia hakkuutapoja, lyhyemmin häiriödynamiikkamallia, on ehdotettu kokonaisvaltaisena ratkaisuna ekologisesti kestävän metsätalouden harjoittamiselle. Tässä osatutkimuksessa tarkasteltiin häiriödynamiikkamalliin liittyviä teorioita ja toteutukseen ehdotettuja strategioita. Häiriödynamiikkamallin soveltamisen strategisina malleina käsiteltiin (a) käytäväavainbiotooppi-mallia, (b) ASIO-mallia ja (c) monikohortti-mallia. Läpikäydyissä ekologisia vaikutuksia käsittelevissä tutkimuksissa (27 tutkimusta) häiriödynamiikkamallin soveltamisen vaikutukset eliölajistoon havaittiin yleisesti ottaen positiivisiksi, kun vertailukohtana oli perinteinen tasaikäisen metsän kasvatus. Monissa tutkimuksissa tarkasteltiin lintulajistoa, joka yleisesti havaittiin hyötyvän häiriödynamiikkamallin soveltamisesta. Häiriödynamiikkamallin soveltamisen sosiaalisista vaikutuksia ei juuri ole tutkittu. TULOSTEN ARVIOINTI Kaikkiaan kertyneen tutkimustiedon valossa näyttää todennäköiseltä, että häiriödynamiikkamalli voisi merkittävästi parantaa metsätalouden ekologista kestävyyttä palauttamalla metsiin niiden luontaisia rakenteita ja sitä kautta edesauttamalla luontaisen eliölajiston säilymistä myös talouskäytössä olevissa metsissä. Käytännössä tämä edellyttää entistä monipuolisempien hakkuutapojen käyttöä ja eri-ikäisen metsän kasvattamista huomattavan suurella osalla metsäpinta-alaa. Useiden viimeaikaisten, menetelmiltään edistyneimpien tutkimusten mukaan puustoltaan eri-ikäisen metsän kasvatus voi olla taloudelliselta tulokseltaan täysin vertailukelpoinen tasaikäisen metsän kasvatuksen kanssa. Olemassa olevat tutkimukset antavat selviä viitteitä siitä että ekologisten ja taloudellisten tavoitteiden yhteensovittaminen on mahdollista. On kuitenkin selvää että eri-ikäisen metsän kasvatuksen menetelmät vaativat edelleen kehitystyötä, jotta ne palvelisivat parhaiten eri tavoiteyhdistelmiä. Häiriödynamiikkamallin soveltamisen sosiaalisista vaikutuksista on olemassa vain vähän tutkimustietoa. Vaikutukset puun tarjontaan ja työllisyyteen riippuvat ratkaisevasti paikallisesta ja globaalista toimintaympäristöstä. Esimerkiksi poronhoitoalueella häiriödynamiikkamalli voisi tarjota mahdollisuuksia ylläpitää tärkeitä talvilaitumia metsätalousalueilla. Metsien virkistyskäyttöarvoon häiriödynamiikkamallilla voidaan olettaa olevan positiivinen vaikutus, kun vertailukohtana on tasaikäisen metsän kasvatus. JULKAISUT Kuuluvainen, T. & Aakala, T Natural forest dynamics in boreal Fennoscandia: a review and classification. Silva Fennica 45(5): Kuuluvainen, T., Tahvonen, O. & Aakala, T Even-aged and uneven-aged forest management in boreal Fennoscandia: a review. Ambio 41(7): Kuuluvainen, T. & Grenfell, R Natural disturbance emulation in boreal forest ecosystem management theories, strategies and a comparison with conventional even-aged management. Canadian Journal of Forest Research 42(7):

6 Liite 1 - Loppuraportointi Energiapuun korjuun vaikutukset lahottaja- ja sienijuurisienten runsauteen ja monimuotoisuuteen 5 ja 10 vuotta korjuun jälkeen Vastuuorganisaatio Jyväskylän yliopisto, Bio- ja ympäristötieteiden laitos / Janne Kotiaho PL Jyväskylän yliopisto Kesto (Loppuraportti ) Rahoitus Kokonaiskustannukset euroa (+ Nessling alinna) MMM:ltä saatu kokonaisrahoitus euroa Tutkimuslaitoksen oma rahoitus euroa Nesslingin säätiö ( ) Hankkeen tutkijat Prof Janne S. Kotiaho, Jyväskylän yliopisto FT Tero Toivanen, Jyväskylän yliopisto FT Panu Halme, Jyväskylän yliopisto FM Sini Eräjää, Jyväskylän yliopisto FM Anni Markkanen, Jyväskylän yliopisto TAVOITTEET Tämän tutkimushankkeen tarkoitus oli tuottaa arvio energiapuun korjuun vaikutuksista lahottajasienten sekä sienijuurisienten runsauteen ja monimuotoisuuteen hakkuualoilla 5 ja 10 vuotta energiapuun korjuun jälkeen. Hyödynsimme tutkimuksissa koeasetelmaa jonka perustimme vuonna 2006 hakkuualoille joilta energiapuu oli korjattu heti 2000-luvun alussa jolloin toiminta Suomessa aloitettiin (Eräjää et al. 2010). Koealojen hakeminen ensimmäisten toimenpidekohteiden joukosta tähtäsi siihen, että saamme mahdollisimman nopeasti todennettua tietoa energiapuun korjuun vaikutuksista. Tutkimuksen ensisijainen tavoite oli määrittää ja analysoida vuonna 2006 kerätty sieniaineisto. Tutkimuksen toinen tavoite oli toistaa inventointi vuonna TULOKSET Tutkimusmenetelmät ja aineisto Perustimme vuonna 2006 yhteistyössä UPM-Kymmenen kanssa Keski-Suomeen toistetun tutkimusasetelman, jonka avulla selvitimme hakkuutähteiden keräämisen ja kantojen noston vaikutuksia aloille jäävän lahopuun määrään ja rakenteeseen (Eräjää et al. 2010). Asetelmaan kuuluu yhteensä 20 vuonna 2001 tai 2002 päätehakattua mustikkatyypin (MT) metsikköä. Energiapuu on korjattu kymmeneltä hakkuualalta, ja näitä verrataan kymmeneen hakkualaan, joilta energiapuuta ei ole korjattu. Aineistona tutkimuksessa on edellä mainituilta koealoilta kerätty lahopuuaineisto sekä sienilajisto. Kaikkiaan vuoden 2006 inventoinnit tuottivat 177 eri sienitaksonia ja yksilöä. Suurin osa sienistä on määritetty lajilleen mutta pieni osa hyvin huonosti tunnetuista lajeista on jätetty lajia korkeammalle tasolle ja sen vuoksi puhumme taksonista lajin sijaan. Hakkuutähteen keruualoilta löysimme 128 taksonia ja perinteisiltä hakkuualoilta 150 taxonia (Toivanen et al. 2012).

7 Energiapuun korjuun vaikutukset lahottaja- ja sienijuurisienten runsauteen ja monimuotoisuuteen 5 ja 10 vuotta korjuun jälkeen Jo 5 vuotta korjuusta tulokset olivat varsin selkeät (Toivanen et al. 2012). Kokonaistaksonimäärä, kääpien yksilö- ja lajimäärä sekä lahottajahelttasienten taksonimäärä kärsivät energiapuun korjuusta. Tästä yleisestä trendistä huolimatta yksittäisten lajien vasteet energiapuun korjuuseen vaihtelivat niin, että toiset hyötyivät ja toiset kärsivät toimenpiteestä. Suurin osa lajiston taantumisesta energiapuun korjuun seurauksena johtuu lahottajasienille tärkeän resurssin lahopuun vähenemisestä. On ilmeistä, että energiapuun korjuulla on negatiivinen vaikutus lajistoon joka voi suhteellisen hyvin perinteisillä hakkuualoilla. Syksyllä 2011 toteutimme uusintainventoinnin kaikilla kohteilla ja maastokausi onnistui erittäin hyvin, vaikka kestikin arvioitua pidempään. Vuosi 2011 oli poikkeuksellisen hyvä sienivuosi ja aineistoa kertyi odotuksia huomattavasti suurempi määrä. Kaiken kaikkiaan sieniä havaittiin noin yksilöä. Jo maastokauden loputtua oli selvää että tällaista määrää aineistoa ei kyetä määrittämään budjettiin varatun 4 kuukauden työpanoksella. Olemme kuitenkin saaneet hankituksi osarahoituksen aineiston jatkokäsittelyyn Nesslingin säätiöstä. Suuren aineistomäärän vuoksi priorisoimme vuonna 2012 aineistosta helpoimman lajiryhmän käävät jotta saamme hankkeen aikana analysoitua tuloksia. Analyysit ovat juuri valmistuneet eikä niitä ole vielä julkaistu. Oheisessa kuvassa on yhdistettynä hankkeen tulokset kääpien osalta jotka esiintyvät eri lahopuutyypeistä kannoilla ja oksilla. Kuvasta on havaittavissa, että 5 vuotta energiapuun korjuusta (vuosi 2006) kääpien lajimäärä oli energiapuun korjuualoilla matalampi kuin perinteisillä hakkuualoilla kantojen mutta ei oksien osalta. 10 vuotta korjuusta (vuosi 2011) korjuualojen kääpälajimäärä oli sekä kannoilla että oksilla perinteisiä hakkuualoja matalampi. TULOSTEN ARVIOINTI Yhteiskunnallinen merkitys Tuloksista voidaan tehdä seuraavat johtopäätökset. Energiapuun korjuu vaikuttaa pääsääntöisesti negatiivisesti metsien lahottajasienilajistoon verrattuna perinteiseen avohakkuuseen. Tästä huolimatta lajikohtaisia eroja on, ja jotkut lajit voivat hyötyä energiapuun korjuusta. Kun energiapuun korjuun lisäämistä nykyisestä pinta-alasta paljon laajamittaisemmaksi toiminnaksi tavoitellaan, on tulosten perusteella aivan selvää, että tämä toiminta samalla heikentää lahottajasienilajiston populaatioiden tilaa. Jos pohdimme erilaisia metsien talouskäyttöön (energiapuunkorjuu) sekä suojeluun tähtääviä toimenpiteitä (lahopuun lisäys ennallistamalla) kokonaisuutena vaikuttaa siltä, että toisaalta ohjaamme tukea ja resursseja lahopuun

8 vähentämiseen ja toisaalta sen lisäämiseen. Kestävän kehityksen kannalta nämä toimet voivat siis toimia toisiaan vastaan. Hankkeellamme on ollut myös konkreettista vaikutusta: edellisiä hallitusneuvotteluita varten tutkimusryhmältämme pyydettiin asiantuntijalausuntoa, jonka viesti näkyy selvästi nykyisessä hallitusohjelmassa. Lausunnossamme korostimme erityisesti sitä, että energiapuun korjuun monimuotoisuusvaikutuksia ei tunneta niin hyvin, että voitaisiin sanoa nykyisten korjuusuositusten olevan kestävällä pohjalla. Tieteellinen merkitys Lahopuuta koskevaan artikkeliimme, jossa havaitsimme perinteisillä hakkuualoilla olevan moninkertaisia määriä lahopuuta aiempiin arvioihin verrattuna (Eräjää et al. 2010), on viitattu jo yli 20 kertaa. Myös sieniä koskevaan, alkuvuodesta 2012 ilmestyneeseen artikkeliimme (Toivanen et al. 2012) on viitattu jo neljä kertaa. Metsätieteelliselle tutkimuskirjallisuudelle mainitut viittausluvut ovat poikeuksellisen korkeita lukuja; valtaosaan metsätieteellisistä artikkeleista viitataan vain kerran-kaksi vuodessa, jos sitäkään. JULKAISUT JA TIEDOTTAMINEN Julkaisut Toivanen, T., Markkanen, A., Kotiaho, J. S. and Halme, P The effect of forest fuel harvesting on the fungal diversity of clear-cuts. - Biomass and Bioenergy 39: Eräjää, S., Halme, P., Kotiaho, J. S. Markkanen, A. and Toivanen, T The volume and composition of dead wood on traditional and forest fuel harvested clear-cuts. - Silva Fennica 44: Halme, P., Markkanen, A. and Kotiaho, J. S. Kantojen nostolla on haitallisia vaikutuksia luonnon monimuotoisuudelle. Helsingin Sanomat Esitelmät joissa hankkeen tuloksia on käsitelty Ekologisen tiedon käyttö metsien suojelussa, Eduskunnan pikkuparlamentti Kotiaho ym. Ennallistamisen ekologiset vaikutukset. Metsähallituksen luontopalvelut, Tikkurila Kotiaho ym. Ennallistamisen ekologiset vaikutukset Suomen Ympäristökeskuksen Luonnonsuojelubiologian päivät Kotiaho ym. Monimuotoisuustutkimusta Jyväskylän yliopistossa. Suomen Ympäristökeskuksen Luonnonsuojelubiologian päivät Halme ym. Energiapuunkorjuu ja sienten monimuotoisuus.

9 Suomen alueellisten metsäkeskusten metsäohjelmavastaavien neuvottelupäivät syyskuussa Kotiaho ym. Energiapuun korjuun vaikutukset lahottaja- ja sienijuurisienten runsauteen ja monimuotoisuuteen 5 ja 10 vuotta korjuun jälkeen. European Congress in Conservation Biology (ECCB2012) konferenssi , Glasgow, Skotlanti: Kotiaho ym. Conceptual unification of restoration and management. METSO II -seminaari Kotiaho ym. Energiapuun korjuun vaikutukset lahottaja- ja sienijuurisienten runsauteen ja monimuotoisuuteen 5 ja 10 vuotta korjuun jälkeen. Lisäksi useampia esityksiä tutkimuksen etenemisestä hankkeen ohjausryhmän kokouksissa.

10 Liite 1 - Loppuraportointi Metsien monimuotoisuuden kustannustehokas suojelu aluetasolla Cost-efficient protection of biodiversity at regional scale Vastuuorganisaatio Jyväskylän yliopisto, Bio- ja ympäristötieteiden laitos / Mikko Mönkkönen PL Jyväskylän yliopisto Kesto (Loppuraportti ) Rahoitus Kokonaiskustannukset euroa MMM:ltä saatu kokonaisrahoitus euroa Tutkimuslaitoksen oma rahoitus euroa Muista julkisista lähteistä saatu rahoitus euroa Muu rahoitus euroa (Koneen säätiö) Avainsanat Tiivistelmä TAVOITTEET Tutkimushankkeemme päätavoite oli arvioida, miten talousmetsien erilaisia luonnonhoitotoimia voidaan yhdistellä kustannustehokkaasti ja kuinka lajien elinympäristövaatimukset vaikuttavat pitkällä aikavälillä taloudellisesti ja ekologisesti kestäviin toimintaohjelmiin. Tavoite pilkottiin kahteen alatavoitteeseen, joista ensimmäisessä tutkimme metsäomistajien kanssa tehtyjen suojelusopimusten optimaalista pituutta. Tutkimuksen toisen vaiheen tavoitteena oli tuottaa tietoa optimaalisista yhdistelmistä metsäkuvioiden käsittelyvaihtoehtoja, jotka tuottaisivat yhtäaikaisesti puuntuotannon ja monimuotoisuuden kannalta hyväksyttäviä ratkaisuja maisematasolla. Monimuotoisuusmittarina käytetään lajille sopivien elinympäristöjen määrää. Lisätavoitteenamme oli tutkia uudistusalojen energiapuun korjuun vaikutusta luonnonhoitotoimiin. Tämä osatutkimus jäi toteuttamatta, koska tarvittava MOTTI:n energiapuun laskentamenetelmä oli vasta kehitteillä, eikä sitä saatu lisättyä meille valmistettuun MOTTIversioon. Tämä tutkimus pyritään viemään loppuun täydentävällä rahoituksella. TULOKSET Suojelusopimusten optimaalinen pituus Määräaikaiset suojelusopimukset ovat laajalti maailmalla käytetty menetelmä, jolla pyritään sosiaalisesti hyväksyttävään ja kustannustehokkaaseen monimuotoisuuden suojeluun yksityisomistuksessa olevilla alueilla. Tutkimme METSO-ohjelman puitteissa käytettyjen eripituisten suojelusopimusten kannattavuutta perustuen kehittämäämme optimointimalliin taloudellisesta ja ekologisesta näkökulmasta kohteena kuusilahopuusta riippuvaiset uhanalaiset lajit. Tulosten mukaan kustannustehokas suojelu edellyttää erimittaisten suojelusopimusten samanaikaista käyttöä mutta näiden sopimusten suhteellinen osuus vaihtelee huomattavasti tavoitteen ja metsien lähtötilanteen mukaan (Juutinen ym. 2012). Mitä korkeammalle yhteiskunta asettaa monimuotoisuustavoitteet, sitä enemmän pysyviä/hyvin pitkiä suojelusopimuksia kannattaa tehdä. Intensiivisesti hoidettuihin metsiin on kannattavampaa soveltaa pelkästään lyhyitä sopimuksia, kun taas lähtötilanteessa ekologisesti laadukkaisiin, harventamattomiin metsiin kannattaa pyrkiä tekemään sekä pitkiä/pysyviä että lyhyempiä suojelusopimuksia.

11 Lyhyillä sopimuksilla saavutetaan hyötyjä erityisesti lajeille, jotka pystyvät hyödyntämään tuoretta lahopuuta, kun taas pidemmät sopimukset ovat kannattavampia pitkälle lahonnutta puuta vaativien lajien turvaamiseksi. Metsänkäsittelytapojen optimaalinen yhdistelmä puuntuotannon ja monimuotoisuuden näkökulmasta Kestävän kehityksen näkökulmasta oleellinen kysymys on kokonaisten maisema-alueiden kyky samanaikaisesti tuottaa taloudellisesti tärkeitä hyödykkeitä ja ylläpitää monimuotoisuutta, joka on ekosysteemien toiminnan edellytys. Taloudellisten ja ekologisten arvojen yhtäaikainen tuottaminen on monitavoitteinen haaste maankäytön suunnittelulle, koska eri tavoitteiden välillä on ristiriitoja. Näiden ristiriitojen paljastaminen ja ratkaiseminen on myös METSO-ohjelman keskeisiä tavoitteita. Tutkimusalueenamme oli ha laajuinen keskisuomalainen metsämaisema, jonka jokaista metsikköä kasvatettiin MOTTI-simulaattorilla 50 vuotta nykyhetkestä eteenpäin 7 eri käsittelyvaihtoehdolla. Käsittelyvaihtoehdot vaihtelivat hyvän metsänhoidon suositusten mukaisesta aina metsiköiden suojeluun. Mukana oli myös jatkettujen kaksi kiertoaikojen vaihtoehtoa, jotka jäljittelee määräaikaisia suojelusopimuksia, kaksi vaihtoehtoa, joissa metsien harvennushakkuista luovutaan, sekä säästöpuun lisäysvaihtoehto. Etsimme monitavoiteoptimoinnin työkaluja hyväksi käyttäen sellaisia yhdistelmiä eri kuvioiden käsittelyjä, jotka tuottavat mahdollisimman suuren taloudellisen hyödyn ja monimuotoisuuden määrän. Monimuotoisuusmittarina käytettiin lajille sopivien elinympäristöjen määrää. Lajien elinympäristövaatimuksia kuvataan elinympäristön sopivuusindeksillä, joka on muodostettu viidelle lintulajille (2 tikkalajia, metso, pyy ja pyrstötiainen), liito-oravalle sekä yli sadan uhanalaisen, lahopuusta riippuvaisen lajin ryhmälle. Tulosten mukaan monimuotoisuus- ja taloudellisten tavoitteiden välillä on ristiriita, joka on laji(ryhmä)kohtainen. Tutkituista lajeista suurin ristiriita havaittiin lahopuusta riippuvaisten lajien elinympäristöjen määrän ja taloudellisten arvojen välillä, ja pienin metsolla. Ristiriita kaikkien lajien kohdalla oli kuitenkin epälineaarinen, mikä tarkoittaa, että elinympäristöjen määrän merkittävä lisääminen on mahdollista melko alhaisin kustannuksin mutta elinympäristöjen määrän maksimoiminen puolestaan on hyvin kallista. Alentamalla hakkuista saatavaa tulotavoitetta 5 % voitiin saada keskimäärin lähes 60 %:n lisäys elinympäristöjen määrässä. Tämä kuitenkin edellyttää maisematason suunnittelua. Mikään yksittäinen käsittelytapa ei ollut optimaalinen kummankaan tavoitteen, taloudellisten arvojen ja elinympäristöjen määrän näkökulmasta vaan paras tulos oli aina yhdistelmä erilaisia vaihtoehtoja. Esimerkiksi jos ensisijaisesti tavoitellaan mahdollisimman korkeaa taloudellista tulosta ja tällä rajoitteella toissijaisesti mahdollisimman suurta lajien elinympäristöjen määrää, optimaalisessa ratkaisussa 60 % kuvioista käsitellään suositusten mukaan, noin 30 %:lla luovutaan harvennuksista ja 10 %:lla lisätään säästöpuiden määrää. Verrattuna tilanteeseen, missä kaikkia kuvioita käsitellään suositusten mukaisesti, tämä optimaalinen yhdistelmä tuotti 5 % enemmän hakkuutuloja ja jopa 270 % enemmän (siis lähes nelinkertaisen määrän) lajien elinympäristöjä. Suositusten mukaisen käsittelyn systemaattiseen, kattavaan soveltamiseen siis sisältyy huomattava taloudellinen ja ekologinen politiikkakustannus. Kustannustehokkain tapa lisätä lajien elinympäristöjä oli erilainen eri lajeille. Suositusten mukainen käsittely on huonoin yksittäinen käsittelytapa monimuotoisuuden kannalta. Kohteiden asettaminen kokonaan metsätalouden ulkopuolelle oli paras yksittäinen vaihtoehto kaikille muille lajeille paitsi pyylle ja metsolle, joille paras oli säästöpuiden lisääminen ja 30 vuodella jatkettu kierto. Käsittelyvaihtoehtojen yhdistelmät, jotka lisäävät lajien elinympäristöjä mahdollisimman kustannustehokkaasti myös vaihtelivat lajista toiseen. Yleistettävä tulos oli, että valtaosalle

Ekosysteemipalveluiden merkitys ja arvo. Matleena Kniivilä, metsäekonomisti, MMT matleena.kniivila@ptt.fi

Ekosysteemipalveluiden merkitys ja arvo. Matleena Kniivilä, metsäekonomisti, MMT matleena.kniivila@ptt.fi Ekosysteemipalveluiden merkitys ja arvo Matleena Kniivilä, metsäekonomisti, MMT matleena.kniivila@ptt.fi Esityksen sisältö 1) Mitä metsien ekosysteemipalvelut ovat? 2) Mikä ekosysteemipalveluiden arvo

Lisätiedot

METSO-keinojen tunnettuus ja hyväksyntä. Metsänomistaja 2010 tutkimusseminaari 20.11.2009 Terhi Koskela Metsäntutkimuslaitos

METSO-keinojen tunnettuus ja hyväksyntä. Metsänomistaja 2010 tutkimusseminaari 20.11.2009 Terhi Koskela Metsäntutkimuslaitos METSO-keinojen tunnettuus ja hyväksyntä Metsänomistaja 2010 tutkimusseminaari 20.11.2009 Terhi Koskela Metsäntutkimuslaitos Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute

Lisätiedot

Metsien monimuotoisuuden turvaamisen keinot ja yhteiskunnalliset vaikutukset (2005-2010)

Metsien monimuotoisuuden turvaamisen keinot ja yhteiskunnalliset vaikutukset (2005-2010) Metsien monimuotoisuuden turvaamisen keinot ja yhteiskunnalliset vaikutukset (2005-2010) Tutkimusohjelman esittely Ohjelmajohtaja: MMT Riitta Hänninen riitta.hanninen@metla.fi Metsien monimuotoisuuden

Lisätiedot

Metsiin perustuvat ekosysteemipalvelut. Paula Horne

Metsiin perustuvat ekosysteemipalvelut. Paula Horne Metsiin perustuvat ekosysteemipalvelut Paula Horne Päättäjien metsäakatemia 12.9.2012 Mitä ekosysteemipalvelut ovat? Tulvasäätely Eroosion esto Ekosysteemin prosessit Hiilensidonta Virkistys Maisema Ainespuu

Lisätiedot

Ekosysteemipalvelut mitä ne ovat ja voiko niitä kaupallistaa? Emmi Haltia

Ekosysteemipalvelut mitä ne ovat ja voiko niitä kaupallistaa? Emmi Haltia Ekosysteemipalvelut mitä ne ovat ja voiko niitä kaupallistaa? Emmi Haltia Kokkola 15.11.2011 Mitä ekosysteemipalvelut ovat? Tulvasäätely Eroosion esto Ekosysteemin prosessit Hiilensidonta Virkistys Maisema

Lisätiedot

METSO-ohjelma 2008 2025:

METSO-ohjelma 2008 2025: METSO-ohjelma 2008 2025: vapaaehtoisen suojelun onnistumiset ja haasteet Kimmo Syrjänen 1, Saija Kuusela 1, Susanna Anttila 1, Mirja Rantala 2 ja Terhi Koskela 2 1 Suomen ympäristökeskus ja 2 Metsäntutkimuslaitos

Lisätiedot

Häiriödynamiikkamalli talousmetsien käsittelyssä - Nykyinen tietämys ja

Häiriödynamiikkamalli talousmetsien käsittelyssä - Nykyinen tietämys ja Häiriödynamiikkamalli talousmetsien käsittelyssä - Nykyinen tietämys ja soveltaminen Suomen oloihin Tutkimuksen yhteenvetoraportti 17.1.2012 Timo Kuuluvainen, metsätieteiden laitos, Helsingin yliopisto

Lisätiedot

Eri-ikäisrakenteiset metsät ja monimuotoisuus

Eri-ikäisrakenteiset metsät ja monimuotoisuus Eri-ikäisrakenteiset metsät ja monimuotoisuus Juha Siitonen Metsäntutkimuslaitos, Vantaa 9.4.2010 1 Alustuksen sisältö Metsikön rakenteen vaihtoehdot jatkuvassa kasvatuksessa ja metsikkötaloudessa Eri-ikäisrakenteiset

Lisätiedot

Maa- ja metsätalousministeriön kommenttipuheenvuoro. Metsäneuvos Marja Hilska-Aaltonen MMM/LVO/MBY 8.5.2014

Maa- ja metsätalousministeriön kommenttipuheenvuoro. Metsäneuvos Marja Hilska-Aaltonen MMM/LVO/MBY 8.5.2014 Maa- ja metsätalousministeriön kommenttipuheenvuoro Metsäneuvos Marja Hilska-Aaltonen MMM/LVO/MBY 8.5.2014 1 Metsälain muutoksen taustaa Vuoden alusta voimaan tullut metsälain muutos mahdollistaa metsänomistajien

Lisätiedot

ERI-IKÄISRAKENTEISESSA METSÄN- HOIDOSSA METSÄALA ON KOKO AJAN PEITTEINEN EIKÄ AVOHAKKUITA SUORITETA.

ERI-IKÄISRAKENTEISESSA METSÄN- HOIDOSSA METSÄALA ON KOKO AJAN PEITTEINEN EIKÄ AVOHAKKUITA SUORITETA. Puheenvuoroja Ympäristötiedon foorumin tilaisuudesta 1/2014 Eri-ikäisrakenteinen metsänhoito antaa mahdollisuuden yhdistää monipuolisia tavoitteita tutkimustietoa aiheesta tarvitaan ennen kuin menetelmä

Lisätiedot

Metsien suojelun nykytila ja haasteet Suomessa

Metsien suojelun nykytila ja haasteet Suomessa Metsien suojelun nykytila ja haasteet Suomessa Kehityspäällikkö, Yritysyhteistyö Kati Malmelin Metsäasiantuntija Panu Kunttu WWF/Päivi Rosqvist Metsäluonnon monimuotoisuus Metsäluonnon monimuotoisuudella

Lisätiedot

PTT:n viimeaikaisia ekosysteemipalveluhankkeita. Matleena Kniivilä 27.4.2015. matleena.kniivila@ptt.fi

PTT:n viimeaikaisia ekosysteemipalveluhankkeita. Matleena Kniivilä 27.4.2015. matleena.kniivila@ptt.fi PTT:n viimeaikaisia ekosysteemipalveluhankkeita Matleena Kniivilä 27.4.2015 matleena.kniivila@ptt.fi PTT:ssa äskettäin päättyneitä hankkeita Yksityisten maa- ja metsätalousinvestointien ja maankäytön muutosten

Lisätiedot

Miten ja mihin suuntaan yhteiskunta ohjaa metsien käyttöä? Eeva Primmer

Miten ja mihin suuntaan yhteiskunta ohjaa metsien käyttöä? Eeva Primmer Miten ja mihin suuntaan yhteiskunta ohjaa metsien käyttöä? Eeva Primmer Metsäluonnon suojelu ja käyttö miten metsää riittää kaikille? Ympäristöakatemian kutsuseminaari 4-5.9.2012 Miten ja mihin suuntaan

Lisätiedot

Kansalaisten käsitykset, odotukset ja mielipiteet metsäenergiasta Etelä-Pohjanmaan metsäkeskusalueella

Kansalaisten käsitykset, odotukset ja mielipiteet metsäenergiasta Etelä-Pohjanmaan metsäkeskusalueella Kansalaisten käsitykset, odotukset ja mielipiteet metsäenergiasta Etelä-Pohjanmaan metsäkeskusalueella KEHITTYVÄ METSÄENERGIA -HANKE Laukka Pasi, Laurila Jussi & Tasanen Tapani www.kehittyvametsaenergia.fi

Lisätiedot

Metsäsuunnittelu. Annika Kangas 2.10.2012. Maatalous-metsätieteellinen tiedekunta Metsätieteiden laitos

Metsäsuunnittelu. Annika Kangas 2.10.2012. Maatalous-metsätieteellinen tiedekunta Metsätieteiden laitos Metsäsuunnittelu Annika Kangas 2.10.2012 Maatalous-metsätieteellinen tiedekunta Metsätieteiden laitos Mitä metsäsuunnittelu on? Esitetään metsänomistajille vaihtoehtoisia tapoja käyttää ja käsitellä metsiään

Lisätiedot

Valtion rooli suomalaisessa metsäpolitiikassa

Valtion rooli suomalaisessa metsäpolitiikassa Valtion rooli suomalaisessa metsäpolitiikassa 19.10.2011 Marja Kokkonen maa- ja metsätalousministeriö, metsäosasto Esityksen sisältö 1. Taustaa 2. Metsäpolitiikan välineet 3. Metsäpolitiikan haasteet 4.

Lisätiedot

Metsänkäsittelyn vaikutukset Suomen metsien marja- ja sienisatoihin

Metsänkäsittelyn vaikutukset Suomen metsien marja- ja sienisatoihin Metsänkäsittelyn vaikutukset Suomen metsien marja- ja sienisatoihin Mikko Kurttila, Jari Miina & Kauko Salo Luonnontuotteista terveyttä? - haasteet ja mahdollisuudet Ekosysteemipalvelut ja ihmisen terveys

Lisätiedot

Luontaista häiriödynamiikkaa mukailevat metsänkäsittelymallit: Tutkimussuunnitelman pääkohtia

Luontaista häiriödynamiikkaa mukailevat metsänkäsittelymallit: Tutkimussuunnitelman pääkohtia Luontaista häiriödynamiikkaa mukailevat metsänkäsittelymallit: Tutkimussuunnitelman pääkohtia Juho Pennanen Metsien luontaista häiriödynamiikkaa mukailevat metsänkäsittelymallit -seminaari, Metla,, 4.5.2007

Lisätiedot

Metsätalous ja ekosysteemipalvelut - käytännön esimerkkejä

Metsätalous ja ekosysteemipalvelut - käytännön esimerkkejä Metsätalous ja ekosysteemipalvelut - käytännön esimerkkejä Ekosysteemipalvelut seminaari Metsäteollisuus ry 10.5.2011 Erkki Hallman ESITYKSEN JÄSENTELY 1. Taustaa ekosysteemipalveluista 2. Ekosysteemipalvelut

Lisätiedot

MONTA-YHTEISTUTKIMUS

MONTA-YHTEISTUTKIMUS MONTA-YHTEISTUTKIMUS Talousmetsän uudistamisen taloudelliset ja ekologiset vaikutukset Markus Monta-kokeiden Strandström perusteella Metsäteho iltapäiväseminaari 26.9.2007 Markus Strandström Metsäteho

Lisätiedot

Metsien monimuotoisuuden turvaamisen keinot ja yhteiskunnalliset vaikutukset (2005-2010)

Metsien monimuotoisuuden turvaamisen keinot ja yhteiskunnalliset vaikutukset (2005-2010) Metsien monimuotoisuuden turvaamisen keinot ja yhteiskunnalliset vaikutukset (2005-2010) Tutkimusohjelman tulosten esittely Ohjelmajohtaja: MMT Riitta Hänninen riitta.hanninen@metla.fi Metsätieteen päivä

Lisätiedot

Aineisto ja inventoinnit

Aineisto ja inventoinnit Pienialaisen täsmäpolton pitkäaikaisvaikutukset kääpälajiston monimuotoisuuteen Reijo Penttilä¹, Juha Siitonen¹, Kaisa Junninen², Pekka Punttila³ ¹ Metsäntutkimuslaitos, ² Metsähallitus, ³ Suomen ympäristökeskus

Lisätiedot

METSO-OHJELMA. elinympäristöt. Valinta kriteerit TOTEUTTAA. Ympäristöministeriö & maa- ja metsätalousministeriö

METSO-OHJELMA. elinympäristöt. Valinta kriteerit TOTEUTTAA. Ympäristöministeriö & maa- ja metsätalousministeriö METSO-OHJELMA elinympäristöt pienvedet lehdot lahop.kangasmetsät puustoiset suot metsäluhdat kalliot, louhikot puustoiset perinneymp. Valinta kriteerit TOTEUTTAA Ely-keskus metsäkeskus -pysyvä suojelu

Lisätiedot

Luonnonarvo- ja virkistysarvokaupan eroista Arto Naskali METLA/Ro

Luonnonarvo- ja virkistysarvokaupan eroista Arto Naskali METLA/Ro Luonnonarvo- ja virkistysarvokaupan eroista Arto Naskali METLA/Ro Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi Leg osahanke Yksityissektorin toiminta ja

Lisätiedot

Supporting the contribution of higher education institutions to regional development: Case Jyväskylä region

Supporting the contribution of higher education institutions to regional development: Case Jyväskylä region KESKIMAA 90 VUOTTA Supporting the contribution of higher education institutions to regional development: Case Jyväskylä region OECD/IMHE 2006 ESITYKSEN RAKENNE 1. Hankkeen tarkoitus ja toteutus 2. OECD:n

Lisätiedot

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä kansallinen metsäohjelma 2015 Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä Hyvinvointia metsistä Metsät ja niiden kestävä käyttö ovat Suomen biotalouden kasvun perusta. Metsät ovat Suomen merkittävin

Lisätiedot

Uudet toimintamallit metsänhoidossa

Uudet toimintamallit metsänhoidossa Uudet toimintamallit metsänhoidossa Pasi Puttonen Sisältö Metsänhoidon tulevaisuuden perusta Metsänhoidon sisältö muuttuu Uudet metsänhoidon menetelmät Yhteenveto 1 Metsänhoidon tulevaisuuden suunnittelun

Lisätiedot

Luonnonsuojelu on ilmastonsuojelua

Luonnonsuojelu on ilmastonsuojelua Luonnonsuojelu on ilmastonsuojelua MATTI SNELLMAN Suomessa erityisesti metsät ja suot varastoivat suuria määriä hiiltä. Luonnon omista hiilivarastoista huolehtimalla suojelemme sekä luonnon monimuotoisuutta

Lisätiedot

Metsien luontaiseen häiriödynamiikkaan perustuvat käsittelymallit (DISTDYN): lajistonseuranta ja tutkimusmahdollisuudet

Metsien luontaiseen häiriödynamiikkaan perustuvat käsittelymallit (DISTDYN): lajistonseuranta ja tutkimusmahdollisuudet Metsien luontaiseen häiriödynamiikkaan perustuvat käsittelymallit (DISTDYN): lajistonseuranta ja tutkimusmahdollisuudet Matti Koivula, Juha Siitonen & Sauli Valkonen Metsäntutkimuslaitos, Vantaa Monimuotoisuustutkimuksen

Lisätiedot

Metsäluonnon monimuotoisuuden suojelun tasot Päättäjien 34. Metsäakatemia Maastojakso 22.-24.5.2013 Etelä-Karjala

Metsäluonnon monimuotoisuuden suojelun tasot Päättäjien 34. Metsäakatemia Maastojakso 22.-24.5.2013 Etelä-Karjala Metsäluonnon monimuotoisuuden suojelun tasot Päättäjien 34. Metsäakatemia Maastojakso 22.-24.5.2013 Etelä-Karjala Kaakkois-Suomen ELY-keskus, Ylitarkastaja Tuula Tanska, Päättäjien 34. Metsäakatemia 2013

Lisätiedot

AMO ihanneprosessi. Annika Kangas Jukka Tikkanen Rovaniemi 2.-3.9. Metsävarojen käytön laitos, Oulun AMK

AMO ihanneprosessi. Annika Kangas Jukka Tikkanen Rovaniemi 2.-3.9. Metsävarojen käytön laitos, Oulun AMK AMO ihanneprosessi Annika Kangas Jukka Tikkanen Rovaniemi 2.-3.9. Metsävarojen käytön laitos, Oulun AMK Palaute ja informaatio Sidosryhmien ja kansalaisten osallistaminen KMO, maakuntakaava Mela-laskelmat,

Lisätiedot

METSO:n jäljillä. Tupuna Kovanen Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus

METSO:n jäljillä. Tupuna Kovanen Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus METSO:n jäljillä Tupuna Kovanen Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus METSO II Metso I 2003-2007 Vapaaehtoinen suojelu katsottiin tehokkaaksi ja yhteiskunnallisesti hyväksyttäväksi keinoksi edistää metsiensuojelua

Lisätiedot

METSO metsänomistajan valinta Suomen luonnon hyväksi

METSO metsänomistajan valinta Suomen luonnon hyväksi METSO metsänomistajan valinta Suomen luonnon hyväksi METSO turvaa monimuotoisuutta Lähtökohtana vapaaehtoisuus METSO-ohjelma on antanut metsälle uuden merkityksen. Metsien monimuotoisuutta turvaavan METSO-ohjelman

Lisätiedot

Kestävän kehityksen kaupunkilaboratoriota rakentamassa

Kestävän kehityksen kaupunkilaboratoriota rakentamassa Kestävän kehityksen kaupunkilaboratoriota rakentamassa YLIOPETTAJA EEVA AARREVAARA 1 Kestävän ympäristön kaupunkilaboratorio hanke Hankkeen kesto 01/2012 06/2014 EAKR-rahoitus Tavoite: tutkimuksellisena

Lisätiedot

MOTTI metsäsuunnittelussa ja siihen liittyvässä tutkimuksessa

MOTTI metsäsuunnittelussa ja siihen liittyvässä tutkimuksessa MOTTI metsäsuunnittelussa ja siihen liittyvässä tutkimuksessa Jari Hynynen Metla, Vantaan toimintayksikkö SIMO-seminaari 2.11.2007 / Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research

Lisätiedot

Metsätalouden ympäristötuki ja luonnonhoitohankkeet. Puustoisten perinneympäristöjen hoidon kehittäminen seminaari 4.9.

Metsätalouden ympäristötuki ja luonnonhoitohankkeet. Puustoisten perinneympäristöjen hoidon kehittäminen seminaari 4.9. Metsätalouden ympäristötuki ja luonnonhoitohankkeet Puustoisten perinneympäristöjen hoidon kehittäminen seminaari 4.9.2012 Janne Uitamo 1 Mihin ympäristötukea voi saada ja millä ehdoilla? Käytettävissä

Lisätiedot

Puumarkkinat ja niiden kehittäminen. asiantuntija Anssi Kainulainen 22.5.2013

Puumarkkinat ja niiden kehittäminen. asiantuntija Anssi Kainulainen 22.5.2013 Puumarkkinat ja niiden kehittäminen asiantuntija Anssi Kainulainen 22.5.2013 Markkinat ja puut kasvavat eri puolilla maapalloa viennin arvo muodostuu matkalla Lähde: Metsäntutkimuslaitos Metsävaramme mahdollistavat

Lisätiedot

Suomen metsiin perustuva hyvinvointi 2015: Tulevaisuuskatsaus. Lauri Hetemäki

Suomen metsiin perustuva hyvinvointi 2015: Tulevaisuuskatsaus. Lauri Hetemäki Suomen metsiin perustuva hyvinvointi 2015: Tulevaisuuskatsaus Lauri Hetemäki Muuttuva yhteiskunta ja metsäsektori seminaari 2.3.2006, Tieteiden Talo, Helsinki Sisältö 1. Tausta 2. Lähestymistapa 3. Metsien

Lisätiedot

Elinympäristöjen tilan edistäminen turvaa luontoa, ekosysteemipalveluja ja elinkeinoja

Elinympäristöjen tilan edistäminen turvaa luontoa, ekosysteemipalveluja ja elinkeinoja Puheenvuoroja Ympäristötiedon foorumin tilaisuudesta 4/2015 Elinympäristöjen tilan edistäminen turvaa luontoa, ekosysteemipalveluja ja elinkeinoja Elinympäristöjen tilan edistämisellä eli ennallistamisella,

Lisätiedot

Selvitys yhteiskunnallisten vaikuttajien näkemyksistä energia-alan toimintaympäristön kehityksestä - Tiivistelmä tutkimuksen tuloksista

Selvitys yhteiskunnallisten vaikuttajien näkemyksistä energia-alan toimintaympäristön kehityksestä - Tiivistelmä tutkimuksen tuloksista Selvitys yhteiskunnallisten vaikuttajien näkemyksistä energia-alan toimintaympäristön kehityksestä - Tiivistelmä tutkimuksen tuloksista Tutkimuksen tarkoitus ja tutkimusasetelma Pohjolan Voima teetti alkuvuoden

Lisätiedot

Säästä yli hehtaarin metsikkö!

Säästä yli hehtaarin metsikkö! Säästä yli hehtaarin metsikkö! Ensiapuohjelma vanhaa puustoa ja tasaista kosteaa pienilmastoa tarvitseville lajeille talousmetsissä Anna-Liisa Ylisirniö Arktinen keskus Lapin yliopisto Suomessa metsätalous

Lisätiedot

Kvantitatiivisen ja kvalitatiivisen tutkimusotteen yhdistäminen

Kvantitatiivisen ja kvalitatiivisen tutkimusotteen yhdistäminen Kvantitatiivisen ja kvalitatiivisen tutkimusotteen yhdistäminen Terhi Koskela, Hanna Kumela, Paula Horne ja Harri Hänninen, Metla Eeva Primmer, SYKE FORBID -hanke TUK- ja Ympäristö ja oikeus -tutkimusohjelmien

Lisätiedot

Teema 3: Ajankohtaista akateemikoille

Teema 3: Ajankohtaista akateemikoille Teema 3: Ajankohtaista akateemikoille 1. Suomen metsät ja niiden omistus 2. Metsät muutakin kuin puuta Tavoite: Antaa kuva Suomen metsien omistuksesta ja metsien muusta kuin puuntuotannollisesta merkityksestä

Lisätiedot

Paula Horne. Ekosysteemipalvelut ja niiden tuotteistaminen. Metsien ekosysteemipalvelut ja niiden kaupallinen merkitys

Paula Horne. Ekosysteemipalvelut ja niiden tuotteistaminen. Metsien ekosysteemipalvelut ja niiden kaupallinen merkitys Ekosysteemipalvelut ja niiden tuotteistaminen Metsien ekosysteemipalvelut ja niiden kaupallinen merkitys Metsäekosysteemipalveluista elinkeinoiksi hankkeen loppuseminaari 6.11.2014 Paula Horne Pellervon

Lisätiedot

Ekologinen päätösanalyysi ja Zonation: mitä ne ovat? Atte Moilanen Helsingin yliopisto

Ekologinen päätösanalyysi ja Zonation: mitä ne ovat? Atte Moilanen Helsingin yliopisto Ekologinen päätösanalyysi ja Zonation: mitä ne ovat? Atte Moilanen Helsingin yliopisto 1 Ekologinen päätösanalyysi 1 Ekologinen päätösanalyysi Ekologisen tiedon systemaattista käyttöä päätöksenteon apuna

Lisätiedot

Suomen luonnonsuojeluliitto, pj

Suomen luonnonsuojeluliitto, pj Metsät: Monimuotoisuus ja ilmasto Risto Sulkava, FT Suomen luonnonsuojeluliitto, pj Tampere e 17.3.2011 1. Monimuotoisuudesta numeroin 73 metsäluontotyypistä 70 % on arviotu uhanalaisiksi. Etelä- Suomessa

Lisätiedot

Metsälain uudet tuulet kaupunkimetsissä. Metsä- ja Viherpäivät Kuopio 2014 Ylitarkastaja Matti Mäkelä MMM Luonnonvaraosasto 11.6.

Metsälain uudet tuulet kaupunkimetsissä. Metsä- ja Viherpäivät Kuopio 2014 Ylitarkastaja Matti Mäkelä MMM Luonnonvaraosasto 11.6. Metsälain uudet tuulet kaupunkimetsissä Metsä- ja Viherpäivät Kuopio 2014 Ylitarkastaja Matti Mäkelä MMM Luonnonvaraosasto 11.6.2014 1 Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalan toiminta-ajatus Turvaamme

Lisätiedot

HoivaRekry uusi pelinavaus Palmeniassa vv.2008-2010. Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia

HoivaRekry uusi pelinavaus Palmeniassa vv.2008-2010. Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia HoivaRekry uusi pelinavaus Palmeniassa vv.2008-2010 Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia Haaste HoivaRekry -hankkeessa Työn tuottavuuden parantaminen uudella toimintamallilla Henkilöstöresurssien uusi

Lisätiedot

ELITE: Elinympäristöjen tilan edistäminen Suomessa

ELITE: Elinympäristöjen tilan edistäminen Suomessa ELITE: Elinympäristöjen tilan edistäminen Suomessa Janne S. Kotiaho ELITE -seminaari 24.3.2015, Tieteiden talo, Helsinki ELITE -työryhmän toimeksianto 10.2.2014 YM asetti työryhmän ennallistamisen kansallisen

Lisätiedot

Metsänomistajien näkemyksiä metsien monimuotoisuuden vapaaehtoisesta turvaamisesta metsäsuunnittelun avulla

Metsänomistajien näkemyksiä metsien monimuotoisuuden vapaaehtoisesta turvaamisesta metsäsuunnittelun avulla Metsänomistajien näkemyksiä metsien monimuotoisuuden vapaaehtoisesta turvaamisesta metsäsuunnittelun avulla Metsätieteen päivä Sari Pynnönen, Teppo Hujala, Riikka Paloniemi 12.11.2014 Muuttunut toimintaympäristö

Lisätiedot

ERI-IKÄISRAKENTEISEN METSÄN KASVATUKSEN TALOUS

ERI-IKÄISRAKENTEISEN METSÄN KASVATUKSEN TALOUS Suomen Metsätieteellinen Seura Eri-ikäisrakenteiset metsät metsätaloudessa -seminaari Säätytalo, 8.4.2010 ERI-IKÄISRAKENTEISEN METSÄN KASVATUKSEN TALOUS Kari Hyytiäinen Sisältö 1. Johdanto 2. Metsän nykyarvo

Lisätiedot

Metsävaratietojärjestelmän ja metsäsuunnittelun tutkimus- ja kehittämisohjelma (MSU, 2007-2010)

Metsävaratietojärjestelmän ja metsäsuunnittelun tutkimus- ja kehittämisohjelma (MSU, 2007-2010) Metsävaratietojärjestelmän ja metsäsuunnittelun tutkimus- ja kehittämisohjelma (MSU, 2007-2010) Tuula Nuutinen Metsäntutkimuslaitos Metsätehon seminaari 8.5.2007 Metsävaratietojärjestelmien tulevaisuus

Lisätiedot

Inno-Vointi. Johtamisella innovaatioita ja hyvinvointia Vantaan kaupungin varhaiskasvatuksessa. Inno-Vointi 3.10.2012

Inno-Vointi. Johtamisella innovaatioita ja hyvinvointia Vantaan kaupungin varhaiskasvatuksessa. Inno-Vointi 3.10.2012 Johtamisella innovaatioita ja hyvinvointia Vantaan kaupungin varhaiskasvatuksessa 1 -tutkimushanke: Hyviä käytäntöjä innovaatiojohtamiseen julkisella palvelusektorilla Miten palveluja voidaan kehittää

Lisätiedot

Metsähakkeen käyttömäärät ja potentiaali sekä Kiinteän bioenergian edistämishanke Varsinais- Suomessa hankkeen tuloksia

Metsähakkeen käyttömäärät ja potentiaali sekä Kiinteän bioenergian edistämishanke Varsinais- Suomessa hankkeen tuloksia Metsähakkeen käyttömäärät ja potentiaali sekä Kiinteän bioenergian edistämishanke Varsinais- Suomessa hankkeen tuloksia Lähienergia Varsinais-Suomessa, Lieto 26.11.2013 Jussi Somerpalo Suomen metsäkeskus,

Lisätiedot

Puuntuotantomahdollisuudet Suomessa. Jari Hynynen & Anssi Ahtikoski Metsäntutkimuslaitos

Puuntuotantomahdollisuudet Suomessa. Jari Hynynen & Anssi Ahtikoski Metsäntutkimuslaitos Puuntuotantomahdollisuudet Suomessa Jari Hynynen & Anssi Ahtikoski Metsäntutkimuslaitos Taustaa Puulla ja biomassalla korvataan uusiutumattomia raaka-aineita Kilpailu maankäyttötavoista kovenee voidaanko

Lisätiedot

KUNTAMETSIEN SUUNNITTELUN TIEKARTTA. Toimintasuunnitelma 2006-2007. Jouni Pykäläinen jouni.pykalainen@metla.fi p. 010 211 3178, 050 391 3178

KUNTAMETSIEN SUUNNITTELUN TIEKARTTA. Toimintasuunnitelma 2006-2007. Jouni Pykäläinen jouni.pykalainen@metla.fi p. 010 211 3178, 050 391 3178 KUNTAMETSIEN SUUNNITTELUN TIEKARTTA Toimintasuunnitelma 2006-2007 Jouni Pykäläinen jouni.pykalainen@metla.fi p. 010 211 3178, 050 391 3178 Hankkeen tausta Kunnat omistavat n. 400 000 ha metsää Kuntametsissä

Lisätiedot

Monipuolistuvat metsienkäsittelymenetelmät

Monipuolistuvat metsienkäsittelymenetelmät Monipuolistuvat metsienkäsittelymenetelmät Päättäjien 35. Metsäakatemian maastokohde Luumäellä 25.9.2013 Toiminnanjohtaja Jarmo Haimila Tasaikäisen eli jaksollisen metsän kasvatus Eri-ikäisrakenteinen

Lisätiedot

Ympäristötuki ja luonnonhoitohankkeet. Kemera-koulutus

Ympäristötuki ja luonnonhoitohankkeet. Kemera-koulutus Ympäristötuki ja luonnonhoitohankkeet Kemera-koulutus Kemeran ympäristötuki Ympäristötukea voidaan myöntää, kun metsän hoito tai käyttötoimenpiteissä otetaan monimuotoisuus huomioon metsälaissa säädettyä

Lisätiedot

SUOMEN LUONNON TILA VUONNA 2010

SUOMEN LUONNON TILA VUONNA 2010 SUOMEN LUONNON TILA VUONNA 2010 Heikki Toivonen & Ari Pekka Auvinen Suomen ympäristökeskus SUOMEN LUONNON TILA 2010 SEMINAARI, SÄÄTYTALO 19.2.2010, HELSINKI INDIKAATTORIEN KEHITTÄMISEN TAUSTALLA Kansainväliset

Lisätiedot

Suomen riistakeskuksen luonnonhoito- ja suojelustrategia 2014

Suomen riistakeskuksen luonnonhoito- ja suojelustrategia 2014 Suomen riistakeskuksen luonnonhoito- ja suojelustrategia 2014 Lähtökohdat ja tausta elinympäristöjen pirstoutuminen ja laadun heikkeneminen uhkaavat: yhteiskunnalle arvokkaita ekosysteemipalveluja luonnon

Lisätiedot

Monimuotoisuuden suojelu

Monimuotoisuuden suojelu Monimuotoisuuden suojelu Metson keinoin i Ylitarkastaja Leena Lehtomaa, Lounais-Suomen ELY-keskus METSO Metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma 2008-2016 1 Esityksen sisältö METSO turvaa monimuotoisuutta

Lisätiedot

Metsien ja niihin liittyvän yritystoiminnan merkitys Suomessa 2000-luvulla

Metsien ja niihin liittyvän yritystoiminnan merkitys Suomessa 2000-luvulla Metsien ja niihin liittyvän yritystoiminnan merkitys Suomessa 2000-luvulla Metsien käytön tulevaisuus Suomessa ohjausryhmän kokous Salon Suomusjärvellä 12.5.2009 Katja Lähtinen, Varttunut tutkija Metla,

Lisätiedot

1 Historiaa 2 Hyödyt 3 Käytäntö 4 Tutkimus 5 Yhteenvetoa ja haasteita

1 Historiaa 2 Hyödyt 3 Käytäntö 4 Tutkimus 5 Yhteenvetoa ja haasteita Ekosysteemilähestymistapa ekosysteemipalvelujen turvaajana Metsätieteen päivä 26.10.2011 Sessio 1. Ekosysteemipalvelut: mitä hyötyä uudesta käsitteestä? Marjatta Hytönen Metla marjatta.hytonen@metla.fi

Lisätiedot

Luova monimuotoinen oppiminen uudistuvassa Suomessa (LUMOUS-ohjelma)

Luova monimuotoinen oppiminen uudistuvassa Suomessa (LUMOUS-ohjelma) Tietoyhteiskuntaneuvosto Luova monimuotoinen oppiminen uudistuvassa Suomessa (LUMOUS-ohjelma) Eero Silvennoinen Koulutus, tutkimus ja tuotekehitys jaoston puheenjohtaja Teknologiajohtaja, Tekes Tavoitteena

Lisätiedot

KEHITTYVÄ METSÄENERGIA

KEHITTYVÄ METSÄENERGIA KEHITTYVÄ METSÄENERGIA KEHITTYVÄ METSÄENERGIA 2008-2010 RAHOITUS Hanke kuuluu EU-rahoitteeseen Manner-Suomen maaseutuohjelmaan TAUSTA Suomi on sitoutunut osaltaan toteuttamaan EU:n ilmasto ja energiapolitiikkaa

Lisätiedot

Parempaa tuottoa entistä useammin ja pienemmillä kuluilla

Parempaa tuottoa entistä useammin ja pienemmillä kuluilla ANNA METSÄLLESI UUSI MAHDOLLISUUS! Parempaa tuottoa entistä useammin ja pienemmillä kuluilla Seuraavien sivujen esimerkkimetsien suunnittelut ja hakkuut on toteutettu Arvometsän toimesta. Taloudellinen

Lisätiedot

coherence of the Natura 2000 network in

coherence of the Natura 2000 network in Increasing the ecological connections and coherence of the Natura 2000 network in South west Lapland NATNET EU Life+ hanke 2012 2016 Ari Nikula, Janne Miettinen, Vesa Nivala & Esa Huhta Metla Pohjois Suomen

Lisätiedot

Alueelliset erityispiirteet ja metsiensuojelun nykytilanne

Alueelliset erityispiirteet ja metsiensuojelun nykytilanne Alueelliset erityispiirteet ja metsiensuojelun nykytilanne Metso-seminaari Ke 11.3. 29 Seinäjoki ESA Koskenniemi Länsi-Suomen ympäristökeskus 1 Luonnonvaran uusarviointi Luonnonvaroja ei ole vaan niitä

Lisätiedot

Ympäristönhoidon yhteistyöprojekteja. Viljelijät ja WWF

Ympäristönhoidon yhteistyöprojekteja. Viljelijät ja WWF Ympäristönhoidon yhteistyöprojekteja Viljelijät ja WWF WWF Suomi, Elina Erkkilä 13.06.2012 Maanviljelyn tärkeys luonnolle ja meille ihmisille - Historia ja perinnekulttuuri - Maalaismaisemat, lapsuuden

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 94. Tekninen lautakunta 14.10.2015 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 94. Tekninen lautakunta 14.10.2015 Sivu 1 / 1 Tekninen lautakunta 14.10.2015 Sivu 1 / 1 309/10.03.01/2015 94 Teknisen lautakunnan lausunto Pohjois-Espoon luonnon- ja maisemanhoitosuunnitelmasta vuosille 2015-2025 Valmistelijat / lisätiedot: Sini Miettinen,

Lisätiedot

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Sidosryhmätyöpaja 4.9.2013 Koulutuspäällikkö Matti Tuusa 10.9.2013 1 Kyselyn tuloksia 10.9.2013 2 Taustatiedot Kysely lähetettiin 18 henkilölle, joista

Lisätiedot

Energiapuun rooli metsänkasvatusketjun tuotoksessa ja tuotossa

Energiapuun rooli metsänkasvatusketjun tuotoksessa ja tuotossa Energiapuun rooli metsänkasvatusketjun tuotoksessa ja tuotossa Soili Kojola, Metla Kannattavan metsänkäsittelyn menetelmät seminaari ja retkeily 13.-14.6.2013 Lahti Työryhmä: Soili Kojola Risto Ojansuu

Lisätiedot

Suojelusta kunnostukseen: julkisen ja yksityisen sektorin uudet roolit

Suojelusta kunnostukseen: julkisen ja yksityisen sektorin uudet roolit Suojelusta kunnostukseen: julkisen ja yksityisen sektorin uudet roolit Eeva Primmer Suomen ympäristökeskus Vesistökunnostuspäivä 30.10.2014 Hallinnon vesistökunnostuspäivät Miksi hallinto on olemassa?

Lisätiedot

Energiapuun korjuun taloudellisuus nuorissa kasvatusmetsissä

Energiapuun korjuun taloudellisuus nuorissa kasvatusmetsissä Energiapuun korjuun taloudellisuus nuorissa kasvatusmetsissä Kehittyvä metsäenergiaseminaari Anssi Ahtikoski, Metsäntutkimuslaitos Seinäjoki 18.11.2009 Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish

Lisätiedot

Muuttuneet metsälait ja uudistuva metsänhoito

Muuttuneet metsälait ja uudistuva metsänhoito Muuttuneet metsälait ja uudistuva metsänhoito Seinäjoki 10.4.2014 johtava esittelijä Pekka Hovila Metsätalouden ohjauskeinot NORMIOHJAUS TALOUDELLINEN OHJAUS INFORMAATIO- OHJAUS Metsälaki Metsätuholaki

Lisätiedot

KMO 2015 Väliarviointi. Metsäneuvosto 12.3.2013

KMO 2015 Väliarviointi. Metsäneuvosto 12.3.2013 KMO 2015 Väliarviointi Metsäneuvosto 12.3.2013 Väliarvioinnin tavoitteet Tavoitteet: Tarkastella tarvetta muuttaa KMO 2015:n painotuksia toimintaympäristön muutosten vuoksi, ohjelman toimenpiteiden vaikuttavuutta

Lisätiedot

Raha puhuu, mistä saadaan arvot virkistyshyödyille?

Raha puhuu, mistä saadaan arvot virkistyshyödyille? Raha puhuu, mistä saadaan arvot virkistyshyödyille? Artti Juutinen Metsästä hyvinvointia tutkimusohjelman loppuseminaari 25.3.2014 Suomen luontokeskus Haltia Taloudelliset tarkastelut Paikallis-, alue-

Lisätiedot

Yhteenveto KMO:n Biotaloustyöpajasta 5.5.2011. Katja Matveinen-Huju Metsäneuvoston sihteeristö 10.6.2011

Yhteenveto KMO:n Biotaloustyöpajasta 5.5.2011. Katja Matveinen-Huju Metsäneuvoston sihteeristö 10.6.2011 Yhteenveto KMO:n Biotaloustyöpajasta 5.5.2011 Katja Matveinen-Huju Metsäneuvoston sihteeristö 10.6.2011 Yleistä työpajasta KMO:n Biotaloustyöpaja pidettiin 5.5.2011 Hotel Arthurissa Osallistujia oli 46

Lisätiedot

TUTKIMUSTULOKSIA JA MIELIPITEITÄ METSÄNHOIDON VAIHTOEHDOISTA. Timo Pukkala

TUTKIMUSTULOKSIA JA MIELIPITEITÄ METSÄNHOIDON VAIHTOEHDOISTA. Timo Pukkala TUTKIMUSTULOKSIA JA MIELIPITEITÄ METSÄNHOIDON VAIHTOEHDOISTA Timo Pukkala Sisältö Jaksollinen jatkuva Tasaikäisen metsän jatkuva kasvatus Alikasvos Metsän uudistaminen Metsänhoidon tukeminen Säännöllisen

Lisätiedot

Elinympäristöjen tilan edistäminen, uudet biotalousinvestoinnit ja metsien kestävä käyttö

Elinympäristöjen tilan edistäminen, uudet biotalousinvestoinnit ja metsien kestävä käyttö Elinympäristöjen tilan edistäminen, uudet biotalousinvestoinnit ja metsien kestävä käyttö Janne S. Kotiaho ELITE työryhmän puheenjohtaja, ympäristöministeriö Ekologian professori, Jyväskylän yliopisto

Lisätiedot

Vaikuttavuusarvio Ryskettä Metsiin Pirkanmaalla -hankkeesta

Vaikuttavuusarvio Ryskettä Metsiin Pirkanmaalla -hankkeesta Vaikuttavuusarvio Ryskettä Metsiin Pirkanmaalla -hankkeesta Vaikuttavuusarvion Laatija: metsätalousinsinööriopiskelija Tommi Kivimäki Hankkeen toteutusaika: 1.6.2008 31.5.2013. Toiminta-alue: Pirkanmaan

Lisätiedot

PEFC FI -kriteereiden uudistustyön tavoitteet ja sisältö. PEFC Suomi Suomen Metsäsertifiointi ry Auvo Kaivola 8.5.2013

PEFC FI -kriteereiden uudistustyön tavoitteet ja sisältö. PEFC Suomi Suomen Metsäsertifiointi ry Auvo Kaivola 8.5.2013 PEFC FI -kriteereiden uudistustyön tavoitteet ja sisältö PEFC Suomi Suomen Metsäsertifiointi ry Auvo Kaivola 8.5.2013 1 Sisältö: Mikä PEFC on ja mitä PEFCmetsäsertifiointi on Tavoitteet kriteerien uudistustyölle

Lisätiedot

Pohjois-Pohjanmaan metsäohjelma 2016-2020

Pohjois-Pohjanmaan metsäohjelma 2016-2020 Pohjois-Pohjanmaan metsäohjelma 2016-2020 9.11.2015 Pohjois-Pohjanmaan maakuntahallituksen kokous Eeva-Liisa Repo Elinkeinopäällikkö, Pohjois-Pohjanmaa Alueelliset metsäohjelmat Alueelliset metsäohjelmat

Lisätiedot

Ajatuksia Pohjanmaan luonnonsuojelualueverkon kehittämisestä. BPAN Workshop Limingan luontokeskus 21.5.2014 Päivi Virnes, Pohjanmaan luontopalvelut

Ajatuksia Pohjanmaan luonnonsuojelualueverkon kehittämisestä. BPAN Workshop Limingan luontokeskus 21.5.2014 Päivi Virnes, Pohjanmaan luontopalvelut Ajatuksia Pohjanmaan luonnonsuojelualueverkon kehittämisestä BPAN Workshop Limingan luontokeskus 21.5.2014 Päivi Virnes, Pohjanmaan luontopalvelut Pohjanmaan luontopalvelut Suojelualueita POLP:n alueella

Lisätiedot

Käytännön haasteita ja esimerkkejä

Käytännön haasteita ja esimerkkejä Käytännön haasteita ja esimerkkejä Zonation-koulutus SYKE, Muuttohaukka 29.1.2014 Ninni Mikkonen, projektikoordinaattori Käytännön haasteita 1. Palkat Analyysien suunnittelu ja toteutus Raha Tilat, koneet

Lisätiedot

Johdanto aiheeseen: Ekosysteemipalveluiden arvottaminen Suomessa

Johdanto aiheeseen: Ekosysteemipalveluiden arvottaminen Suomessa Johdanto aiheeseen: Ekosysteemipalveluiden arvottaminen Suomessa EDUSKUNNAN YMPÄRISTÖVALIOKUNTA 4.11. 2014 Eija Pouta 4.11.2014 Tähän kiva kuva MTT Agrifood Research Finland 4.11.2014 2 Mikä ekosysteemipalvelu?

Lisätiedot

Kehittämisen omistajuus

Kehittämisen omistajuus Kehittämisen omistajuus Kuntaliitto 18.4.2013 Tuottava ja hallittu kehittämistoiminta kunnissa hanke (KUNTAKEHTO) Pasi-Heikki Rannisto Kehityspäällikkö, HT Tampereen Palveluinnovaatiokeskus (TamSI) Kehittämistyön

Lisätiedot

Kestävän metsätalouden. toteutuskeinona. KEMERAn keinoin Matti Seppälä Etelä-Pohjanmaan metsäkeskus

Kestävän metsätalouden. toteutuskeinona. KEMERAn keinoin Matti Seppälä Etelä-Pohjanmaan metsäkeskus Kestävän metsätalouden rahoituslaki (KEMERA) METSOn toteutuskeinona METSOn toteuttaminen KEMERAn keinoin Matti Seppälä Etelä-Pohjanmaan metsäkeskus 1 KEMERA METSO -toimintaohjelmassa KEMERA kohdentaminen

Lisätiedot

Suo-metsämosaiikit. Suomen luonnonsuojeluliitto, pj. Esityksen kaikki kartat ja ilmakuvat: Maanmittauslaitos, kansalaisen karttapaikka

Suo-metsämosaiikit. Suomen luonnonsuojeluliitto, pj. Esityksen kaikki kartat ja ilmakuvat: Maanmittauslaitos, kansalaisen karttapaikka Suo-metsämosaiikit Risto Sulkava, FT Suomen luonnonsuojeluliitto, pj Esityksen kaikki kartat ja ilmakuvat: Maanmittauslaitos, kansalaisen karttapaikka Suomi on täynnä erilaisia mosaiikkeja tyypillisesti

Lisätiedot

Luonto- ja maisemapalvelut teemaryhmälle Oulussa 30.5.2012. Raili Hokajärvi, projektipäällikkö MoTaSu-hanke

Luonto- ja maisemapalvelut teemaryhmälle Oulussa 30.5.2012. Raili Hokajärvi, projektipäällikkö MoTaSu-hanke Havaintoja korvausvaatimuksista ja halukkuudesta korvata maisemanhoidon kustannuksia maanomistajille Rukan matkailualueella ja hinnan / kustannuksen laskentaa Luonto- ja maisemapalvelut teemaryhmälle Oulussa

Lisätiedot

Eeva Furman Suomen ympäristökeskus SYKE Päättäjien metsäakatemia 2011

Eeva Furman Suomen ympäristökeskus SYKE Päättäjien metsäakatemia 2011 Ekosysteemipalvelut hyvinvoinnin perustana Eeva Furman Suomen ympäristökeskus SYKE Päättäjien metsäakatemia 2011 Eeva Furman, SYKE Ihmistoiminnan ja ekosysteemien yhteydet ovat monimutkaisia Ihmisen toiminta

Lisätiedot

Kilpailuneutraliteetin vaatimukset? Valtion metsätalouden erityistehtävät Suomessa. MMT Kii Korhonen

Kilpailuneutraliteetin vaatimukset? Valtion metsätalouden erityistehtävät Suomessa. MMT Kii Korhonen Kilpailuneutraliteetin vaatimukset? Valtion metsätalouden erityistehtävät Suomessa MMT Kii Korhonen Kokonaishyötyä valtion mailta monikäyttömetsätaloudella Metsähallituksen metsätalous hoitaa valtion monikäyttömetsiä

Lisätiedot

UPM METSÄENERGIA Puhdasta ja edullista energiaa nyt ja tulevaisuudessa

UPM METSÄENERGIA Puhdasta ja edullista energiaa nyt ja tulevaisuudessa UPM METSÄENERGIA Puhdasta ja edullista energiaa nyt ja tulevaisuudessa METSÄSSÄ KASVAA BIO- POLTTOAINETTA Metsäenergia on uusiutuvaa Energiapuu on puuta, jota käytetään energiantuotantoon voimalaitoksissa

Lisätiedot

Kannattaako metsän uudistamiseen ja taimikonhoitoon panostaa?

Kannattaako metsän uudistamiseen ja taimikonhoitoon panostaa? Kannattaako metsän uudistamiseen ja taimikonhoitoon panostaa? Saija Huuskonen Metla Kannattavan metsänkäsittelyn menetelmät seminaari ja retkeily 13.-14.6.2013 Lahti Metsikön kasvatusketju: Puuston kehitystä

Lisätiedot

Sisävesi LIFE IP -diat 16.2.2015

Sisävesi LIFE IP -diat 16.2.2015 Sisävesi LIFE IP -diat 16.2.2015 SISÄVESI LIFE IP SISÄVESI LIFE IP Metsähallituksen koordinoima valtakunnallinen EUrahoitteinen hanke, jonka tavoitteena on parantaa Suomen sisävesien tilaa ja sovittaa

Lisätiedot

Mitä vesienhoidon välittäjäorganisaatiolta vaaditaan?

Mitä vesienhoidon välittäjäorganisaatiolta vaaditaan? Mitä vesienhoidon välittäjäorganisaatiolta vaaditaan? Lappajärvi 19.11. 2014 Laura Liuska / VYYHTI-hanke Välittäjäorganisaatio: mikä ja miksi? Vesienhoidossa vapaaehtoisen paikallisen kunnostustoiminnan

Lisätiedot

METSOKOHTEET NURMEKSEN SEURAKUNTA

METSOKOHTEET NURMEKSEN SEURAKUNTA METSOKOHTEET NURMEKSEN SEURAKUNTA Nurmeksen seurakunta on suojellut Metsien suojeluohjelman (METSO) mukaisesti Ympäristöministeriön päätöksellä yksityiseksi luonnonsuojelualueiksi tässä oppaassa lyhyesti

Lisätiedot

Metsätuholakiesitys ja monimuotoisuus

Metsätuholakiesitys ja monimuotoisuus Metsätuholakiesitys ja monimuotoisuus Sini Eräjää, 24.1.2013 Lain tarkoitus (1 ) Tämän lain tarkoituksena on metsien hyvän terveydentilan ylläpitäminen ja metsätuhojen torjuminen. (Työryhmämuistio 2012)

Lisätiedot

Tehokkuutta taimikonhoitoon

Tehokkuutta taimikonhoitoon Tehokkuutta on TAIMIKONHOITOKOULUTUS Timo Saksa, METLA Metsänuudistamisen laatu Etelä-Suomi Pienten taimikoiden tila kohentunut - muutokset muokkausmenetelmissä - muokkauksen laatu - viljelymateriaalin

Lisätiedot

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma (2008) 2012 2015 Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Ohjelman tavoitteena on uudistaa sosiaali- ja terveyspalveluita innovaatiotoiminnan

Lisätiedot