METSO-yhteistutkimushankkeiden ( ) yhteenveto

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "METSO-yhteistutkimushankkeiden (2009 2012) yhteenveto"

Transkriptio

1 METSO-yhteistutkimushankkeiden ( ) yhteenveto Saija Sirkiä Maa- ja metsätalousministeriön yhteistutkimusvaroista rahoitetut METSO-tutkimushankkeet tuottivat uutta tietoa METSO-ohjelman toteuttamisen tueksi talousmetsien osalta. Vuonna 2009 valituista hankkeista yksi päättyi vuonna 2011 ja loput neljä hanketta vuoden 2012 lopussa. Hankkeet olivat: 1. Häiriödynamiikka talousmetsien käsittelyssä (Helsingin yliopisto) Energiapuun korjuun vaikutukset lahottaja- ja sienijuurisienten runsauteen ja monimuotoisuuteen 5 ja 10 vuotta korjuun jälkeen (Jyväskylän yliopisto) Metsien monimuotoisuuden kustannustehokas suojelu aluetasolla (Jyväskylän yliopisto) Metsien ekosysteemipalveluiden yhteensovittaminen yhteistoimintaverkostoissa (Pellervon taloudellinen tutkimuslaitos) Oppivat verkostot metsien monimuotoisuuden hoidossa (Tampereen yliopisto) Tiivistelmä hankkeiden tuloksista Häiriödynamiikka talousmetsien käsittelyssä -hankkeen tulosten mukaan pienialaiset tai osittaiset häiriöt näyttävät olevan voimakkaita, laaja-alaisia häiriöitä tärkeämpi boreaalisen luonnonmetsän rakennetta ja ekologiaa muokkaava voima. Tällaisen dynamiikan seurauksena metsä on rakenteellisesti monimuotoinen ja sille on tyypillistä jatkuva joskin eriasteinen peitteellisyys. Tutkimuksen toinen osa-alue osoitti, että eri-ikäisen metsän kasvatus saattaa pitää tasaikäistä metsää paremmin yllä varttuneen metsän rakenteita ja lajistoa, ainakin lyhyellä aikajänteellä tarkasteltuna. Eri-ikäisen metsän kasvatus voi taloudelliselta tulokseltaan olla verrannollinen tasaikäisen metsän kasvatukseen. Häiriödynamiikkamallin soveltaminen Suomen oloihin on mahdollista ja suhteellisen helposti sopeutettavissa metsätalouden toimintaan. Puunkorjuun logistiikka, mallin alueellinen soveltaminen ja alueelliset suunnittelumenetelmät etenkin yksityismetsien osalta vaativat vielä kehittämistä. Energiapuun korjuun vaikutukset -hankkeessa havaittiin, että jo viisi vuotta hakkuutähteiden keräämisen ja kantojen noston jälkeen sekä kääpä- että lahottajahelttasienten taksonimäärä (käävillä myös yksilömäärä) oli verrokkihakkuualoihin verrattuna alentunut. Energiapuun korjuu vaikuttaa pääsääntöisesti negatiivisesti metsien lahottajasienilajistoon verrattuna perinteiseen avohakkuuseen. Tästä huolimatta lajikohtaisia eroja on, ja jotkut lajit voivat hyötyä energiapuun korjuusta. Laajamittainen energiapuun korjuu kuitenkin pääosin heikentäisi lahottajasienipopulaatioiden tilaa. Tutkimuksen mukaan energiapuun korjuun monimuotoisuusvaikutuksia ei tunneta vielä riittävän hyvin, jotta voitaisiin sanoa nykyisten korjuusuositusten olevan kestävällä pohjalla. Metsien monimuotoisuuden kustannustehokas suojelu aluetasolla -hankkeen tulosten mukaan kustannustehokas suojelu edellyttää erimittaisten monimuotoisuuden turvaamiseen tähtäävien sopimusten samanaikaista käyttöä. Intensiivisesti hoidettuihin metsiin on kannattavampaa soveltaa pelkästään lyhyitä sopimuksia, kun taas lähtötilanteessa ekologisesti laadukkaisiin, harventamattomiin metsiin kannattaa pyrkiä tekemään sekä pysyviä että lyhyempiä monimuotoisuuden turvaamissopimuksia. Tutkimuksen toisen osa-alueen tulokset osoittivat, että lajien elinympäristöjen määrän merkittävä lisääminen on mahdollista melko alhaisin kustannuksin, mutta elinympäristöjen määrän maksimoiminen puolestaan on hyvin kallista. Valtaosalle lajeista, ja aivan erityisesti lahopuusta riippuvaisille lajeille, saatiin kohtuullisen pienin kustannuksin lisättyä elinympäristöjä luopumalla harvennuksista osalla metsiköistä. Tulokset kannustavat lisäämään sekä suojelu- että metsänkäsittelytapojen monipuolisuutta. 1

2 Metsien ekosysteemipalvelujen yhteensovittaminen -hankkeen tulosten mukaan metsänomistajat tunnistavat metsiensä tuottamia hyötyjä laajasti, vaikka ekosysteemipalvelukäsite onkin suhteellisen vieras. Puuntuotannon lisäksi marjastus, sienestys, energiapuu, virkistyskäyttö ja metsäkulttuurin siirtäminen tuleville sukupolville nousevat esiin tunnistettuina hyötyinä. Ekosysteemipalveluiden kaupallistaminen on toistaiseksi vähäistä suomalaisissa yksityismetsissä. Tyypillisin järjestetty toiminta on metsästys. Noin puolet metsänomistajista on kiinnostunut ekosysteemipalveluiden laajemmasta tuotannosta, ja saman verran metsänomistajia on halukas edistämään ekosysteemipalveluiden tuotantoa yhteistyössä muiden metsänomistajien kanssa. Ekosysteemipalveluiden kaupallisen tuotannon edellytykseksi enemmistö asettaa riittävän rahallisen korvauksen sekä mahdollisuuden kieltää toiminta tarvittaessa. Varsin moni metsänomistaja ei ollut lainkaan tietoinen siitä, järjestetäänkö heidän metsissään jonkinlaista toimintaa. Yhteistoiminnan sekä kaupallistamisen edistäminen ja kehittäminen edellyttäisivät siten, että nämä metsänomistajat saataisiin kiinnostumaan paremmin omista metsistään. Oppivat verkostot -hankkeen tavoitteena oli toimintatutkimuksen avulla aktivoida metsänomistajia ja muita toimijoita yhteistoimintaverkostojen jäseninä. Hankkeen järjestämät dialogiset työpajat koettiin verkostoissa hyödyllisiksi, ja ne ovat merkittävästi tukeneet verkostojen yhteistoiminnan kehittämistä. Kokoontuminen työpajoihin ja verkoston teemojen työstäminen yhdessä auttoi toimijoita tutustumaan toisiinsa ja ennen kaikkea toistensa toimintatapoihin. Konkreettinen työtehtävistä sopiminen oli työpajojen ansiosta helppoa alusta alkaen. Dialogisen otteen avulla verkostot saivat aikaan tehokkaasti tuloksia verkostoprojektin tiukkojen aikarajojen puitteissa. Verkoston avoimuus uusia toimijoita, kritiikkiä ja erilaisia tietämisen tapoja ja informaatiota kohtaan edisti verkoston yhteistoimintaa. Kokonaisuutena tutkimuksen liittäminen osaksi käytännönläheistä yhteistoimintaverkostoa nähtiin erittäin toimivana yhdistelmänä sekä tutkimuksen että verkostojen toiminnan kehittämisen kannalta. Tulosten hyödyntäminen METSO-ohjelman kehittämisessä Häiriödynamiikka talousmetsien käsittelyssä -hankkeen tulosten mukaan häiriödynamiikkamalli voisi merkittävästi parantaa metsätalouden ekologista kestävyyttä palauttamalla metsiin niiden luontaisia rakenteita ja sitä kautta edesauttamalla luontaisen eliölajiston säilymistä myös talouskäytössä olevissa metsissä. Mallin soveltaminen Suomen oloissa edellyttää eri-ikäisen metsän kasvatuksen huomattavaa lisäämistä. Uudistuvan metsälain myötä mahdollisuudet eri-ikäisen metsän kasvatukseen paranevat. Tämä tarjoaa ainutlaatuisen mahdollisuuden vertailla tasa- ja eri-ikäisen metsän kasvatuksen ekologisia, taloudellisia ja sosiaalisia vaikutuksia entistä syvällisemmin. METSO-ohjelman kannalta merkityksellistä olisi myös taata metsänomistajille monipuolista neuvontaa ja metsäsuunnittelupalveluita heidän omat tavoitteensa huomioiden. Monimuotoisuuden turvaamismenetelmien yhdistäminen osaksi normaalia metsänkäsittelyä vaatii edelleen kaikkien METSO-toimijoiden tasavertaista yhteistyötä. Metsänomistajien kiinnostus eri-ikäisen metsän kasvatukseen tarjoaa tilaisuuksia myös METSOn keinojen markkinointiin. Energiapuun korjuun vaikutukset -hankkeen tulokset haastavat ministeriöt ja metsäalan toimijat arvioimaan ja kehittämään nykyisiä energiapuun korjuusuosituksia niin, että monimuotoisuusvaikutukset otetaan paremmin huomioon. Lahopuun merkitys on metsien monimuotoisuudelle kiistattoman tärkeä, ja erilaiset lahopuuta lisäävät ennallistamistoimet ja toisaalta sitä vähentävät toimet tulisi pystyä sovittamaan järkevällä tavalla yhteen. Aihealue kaipaa edelleen lisätutkimusta. METSO-ohjelman laajapohjaisen yhteistyön kautta voidaan toteuttaa mm. aiheeseen liittyvää tutkimus-, koulutus- ja tiedotustoimintaa. Metsien monimuotoisuuden kustannustehokas suojelu aluetasolla -hankkeen tulosten mukaan metsänomistajien vapaaehtoisuuteen perustuvassa, sopimuspohjaisessa suojelussa tarvitaan erilaisia sopimusmuotoja, jos vapaaehtoinen suojelu halutaan tehdä mahdollisimman kustannustehokkaasti. METSOn monipuolista keinovalikoimaa kannattaa siis pitää yllä, ja kaikkien keinojen rahoitus olisi 2

3 turvattava, jotta metsänomistajien aito valinnanvapaus säilyy. Tulokset myös kannustavat lisäämään metsänkäsittelytapojen monipuolisuutta sekä taloudellisen kannattavuuden että biodiversiteetin takia. Lajien tarvitsemien elinympäristöjen lisääminen maisematasolla voi onnistua kohtuullisen pienin taloudellisin kustannuksin, jos toimenpiteiden markkinointi ja kohdistaminen toteutetaan huolellisen maisematason suunnittelun kautta. Alueellisella tasolla tapahtuvaan suunnitteluun ja metsänomistajien yhteistoimintaan on siis tarvetta myös kustannustehokkuuden näkökulmasta. Yksi vähän markkinoitu, kustannustehokas tapa lisätä lajien elinympäristöjä on luopua harvennuksista osassa metsistä. Harventamattomuus tuottaa elinympäristöjä toisaalta sellaisille lahopuusta riippuvaisille lajeille, jotka voivat hyödyntää pieniläpimittaista puuta, ja toisaalta tiheitä metsiä vaativille/suosiville lajeille kuten pyy ja kuukkeli. Menetelmän hyödyntämismahdollisuuksista tulisi keskustella mahdollisimman laajan, metsä- ja ympäristöalan toimijajoukon kanssa. Metsien ekosysteemipalvelujen yhteensovittaminen -hankkeen tuloksia voivat hyödyntää metsänhoitoyhdistykset ja Metsäkeskus luonnonhoidon neuvonnan kehittämisessä, Metsähallitus vastaavanlaisten yhteistyöhankkeiden kehittämisessä ja Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio luonnonhoitohankkeiden kehittämisessä sekä tähän liittyvässä koulutustoiminnassa. METSOohjelman toimenpiteiden osalta tutkimus tukee etenkin siihen osallistuneita yhteistoimintaverkostoja, joille on lähetetty omaa aluettaan koskevat yhteenvetoraportit tuloksista. Verkostohankkeet ovat luonteva tapa edistää ekosysteemipalvelujen yhteistuotantoa ja kaupallistamista yksityisten maanomistajien metsissä. Tutkimus on tuottanut pohja-aineistoa uusille verkostohankkeille ja muille ekosysteemipalveluita tutkiville ja niiden huomiointia edistäville hankkeille. Tärkeää olisi mm. selvittää tarkemmin maailmalla käytössä olevien tuotteistamismallien, esimerkiksi luontoarvopankkien, käyttökelpoisuutta Suomessa. Oppivat verkostot -tutkimuksen tuloksia voidaan hyödyntää verkostotoimenpiteen kehittämisessä ja tulevissa verkostohauissa. Tulosten mukaan asetelma metsänomistajista toimenpiteiden kohteina ja metsäammattilaisista toimenpiteiden päättäjinä ja tekijöinä tuntuu olevan erittäin vahva sekä ammattilaisten että metsänomistajien parissa. Aito metsänomistajalähtöisyys vaatisi tämän asetelman purkautumista. Olisikin tärkeää, että esimerkiksi yhteistoimintaverkostohaut ja hankkeiden pyörittäminen olisi mahdollista myös metsänomistajaryhmittymille, ei vain suurille organisaatioille. Näin metsänomistajalähtöisyys voisi toteutua ja METSO ulottua myös ruohonjuuritasolle. Tutkimuksessa havaittiin myös, että yhteistoimintaverkostojen projektiluontoisuus ei mahdollista METSOn kaikkien potentiaalien käyttämistä ja täyttymistä. Pidempi rahoituskausi tai mahdollisuus jatkorahoitukseen olisi tärkeää METSOn toteutumisen ja tavoitteiden täyttymisen kannalta. Oppivat verkostot -tutkimushankkeen mukaan yhteistoimintaverkostoilla on potentiaalia tulla toimiviksi yksityismetsien suojelun keinoksi, kunhan yhteistoimintaverkostoja on nykyistä helpompi muodostaa ja pitää yllä (byrokratian vähentäminen), ne ovat avoimia sekä uusien toimijoiden että tiedonvälityksen suhteen ja yhteistoimintaverkostojen rahoituskausille on mahdollista saada jatkoa. Lisätietoja METSO-yhteistutkimushankkeista: METSO-yhteistutkimus Projektipäällikkö Saija Sirkiä, Suomen ympäristökeskus, puh Liitteet: Tutkimushankkeiden loppuraporttien tiivistelmät. 3

4 Liite 1 - Loppuraportointi Häiriödynamiikkamalli talousmetsien käsittelyssä: nykyinen tietämys ja soveltaminen Suomen oloihin Natural disturbance model in forest management: current knowledge and applicability to Finnish conditions Vastuuorganisaatio Helsingin yliopisto, Metsäekologian laitos / Timo Kuuluvainen PL Helsingin yliopisto Kesto (Loppuraportti ) Tiivistelmä TAVOITTEET Tutkimuksen tavoitteena oli (1) koota yhteen ja analysoida häiriödynamiikkamallista ja siihen liittyvästä metsien luontaisen häiriödynamiikan ja metsänhoitomenetelmien tutkimuksesta kertynyt tutkimustieto sekä (2) arvioida mallin soveltamisen edellytyksiä ja mahdollisuuksia Suomessa. Tutkimuksen voi katsoa luovan taustaa ja liittyvän vuonna 2009 käynnistettyyn pitkäkestoiseen käytännön metsänhoidon kehitys- ja tutkimushankkeeseen Metsien luontaiseen häiriödynamiikkaan perustuvat metsänkäsittelymallit, jossa aloitteen tekijänä on Metsähallitus ja koordinaattorina Metla (http://www.metla.fi/hanke/3524/). TULOKSET Osatutkimus I: Tutkimuskirjallisuuteen perustuva yhteenveto luonnonmetsien rakenteesta ja dynamiikasta boreaalisen Fennoskandian alueella Tutkimuskirjallisuuteen perustuvan katsauksen mukaan voimakkaisiin kaikki puut tappaviin häiriöihin liittyvä tasaikäisen metsän kehitys on luonnonmetsien tutkimuksissa dokumentoitu vain harvoin. Tämä viittaa siihen, että pienialaiset tai osittaiset häiriöt ovat voimakkaita laaja-alaisia häiriöitä tärkeämpi luonnonmetsän rakennetta ja ekologiaa muokkaava voima. Tällaisen dynamiikan seurauksena kehittyvä metsä on rakenteellisesti monimuotoinen ja sille on tyypillistä jatkuva joskin eriasteinen peitteellisyys. Tämä johtopäätös metsän luontaisesta rakenteesta on tärkeä kun mietitään, miten metsätalouden harjoittamisen ohella voidaan soveltaa ekosysteemilähestymistapaa ja säilyttää ekosysteemin keskeiset luontaiset ominaisuudet ja monimuotoisuus. Luonnonmetsien rakenteesta ja dynamiikasta kertynyt tutkimustieto viittaa siihen, että avohakkuukäytännön rinnalla olisi syytä ottaa käyttöön hakkuutapoja, jotka paremmin vastaavat metsän luontaista rakennetta ja dynamiikkaa. Osatutkimus II: Eri-ikäisen ja tasaikäisen metsän kasvatuksen ekologisia ja taloudellisia vaikutuksia vertailevan tutkimuksen yhteenveto Yleisen käsityksen mukaan eri-ikäisen metsän kasvatuksen esteenä on menetelmän huono taloudellinen kannattavuus. Analysoidut tutkimukset eivät kuitenkaan suoraviivaisesti tukeneet tällaista johtopäätöstä ja useiden viimeaikaisten, menetelmiltään kehittyneimpien tutkimusten mukaan puustoltaan eri-ikäisen metsän kasvatus voi olla taloudelliselta tulokseltaan täysin vertailukelpoinen tasaikäisen metsän kasvatuksen kanssa. Ekologisiin vaikutuksiin keskittyneet tutkimukset osoittivat että eri-ikäisen metsän kasvatus pitää tasaikäistä metsää paremmin yllä

5 varttuneen metsän rakenteita ja lajistoa, ainakin lyhyellä aikajänteellä. Nämä tulokset ovat merkityksellisiä kun ajatellaan eri-ikäisen metsän kasvatuksen mahdollisuuksia tuottaa ja ylläpitää luonnonmetsille tyypillistä pienipiirteistä ja jatkuvapeitteistä metsädynamiikkaa osana häiriödynamiikkamallin soveltamista. Vaikka eri-ikäisen ja tasaikäisen metsän kasvatusta käsittelevä vertaileva tutkimus on lisääntynyt viime vuosina, tunnetaan näiden kahden metsänkasvatusmenetelmän taloudelliset, ekologiset ja etenkin sosiaaliset vaikutukset edelleen varsin puutteellisesti. Osatutkimus III: Häiriödynamiikkamallia ja sen soveltamista koskeva teoria ja tutkimustiedon yhteenveto koko boreaalisella metsävyöhykkeellä Metsän luontaisia häiriöitä emuloivia hakkuutapoja, lyhyemmin häiriödynamiikkamallia, on ehdotettu kokonaisvaltaisena ratkaisuna ekologisesti kestävän metsätalouden harjoittamiselle. Tässä osatutkimuksessa tarkasteltiin häiriödynamiikkamalliin liittyviä teorioita ja toteutukseen ehdotettuja strategioita. Häiriödynamiikkamallin soveltamisen strategisina malleina käsiteltiin (a) käytäväavainbiotooppi-mallia, (b) ASIO-mallia ja (c) monikohortti-mallia. Läpikäydyissä ekologisia vaikutuksia käsittelevissä tutkimuksissa (27 tutkimusta) häiriödynamiikkamallin soveltamisen vaikutukset eliölajistoon havaittiin yleisesti ottaen positiivisiksi, kun vertailukohtana oli perinteinen tasaikäisen metsän kasvatus. Monissa tutkimuksissa tarkasteltiin lintulajistoa, joka yleisesti havaittiin hyötyvän häiriödynamiikkamallin soveltamisesta. Häiriödynamiikkamallin soveltamisen sosiaalisista vaikutuksia ei juuri ole tutkittu. TULOSTEN ARVIOINTI Kaikkiaan kertyneen tutkimustiedon valossa näyttää todennäköiseltä, että häiriödynamiikkamalli voisi merkittävästi parantaa metsätalouden ekologista kestävyyttä palauttamalla metsiin niiden luontaisia rakenteita ja sitä kautta edesauttamalla luontaisen eliölajiston säilymistä myös talouskäytössä olevissa metsissä. Käytännössä tämä edellyttää entistä monipuolisempien hakkuutapojen käyttöä ja eri-ikäisen metsän kasvattamista huomattavan suurella osalla metsäpinta-alaa. Useiden viimeaikaisten, menetelmiltään edistyneimpien tutkimusten mukaan puustoltaan eri-ikäisen metsän kasvatus voi olla taloudelliselta tulokseltaan täysin vertailukelpoinen tasaikäisen metsän kasvatuksen kanssa. Olemassa olevat tutkimukset antavat selviä viitteitä siitä että ekologisten ja taloudellisten tavoitteiden yhteensovittaminen on mahdollista. On kuitenkin selvää että eri-ikäisen metsän kasvatuksen menetelmät vaativat edelleen kehitystyötä, jotta ne palvelisivat parhaiten eri tavoiteyhdistelmiä. Häiriödynamiikkamallin soveltamisen sosiaalisista vaikutuksista on olemassa vain vähän tutkimustietoa. Vaikutukset puun tarjontaan ja työllisyyteen riippuvat ratkaisevasti paikallisesta ja globaalista toimintaympäristöstä. Esimerkiksi poronhoitoalueella häiriödynamiikkamalli voisi tarjota mahdollisuuksia ylläpitää tärkeitä talvilaitumia metsätalousalueilla. Metsien virkistyskäyttöarvoon häiriödynamiikkamallilla voidaan olettaa olevan positiivinen vaikutus, kun vertailukohtana on tasaikäisen metsän kasvatus. JULKAISUT Kuuluvainen, T. & Aakala, T Natural forest dynamics in boreal Fennoscandia: a review and classification. Silva Fennica 45(5): Kuuluvainen, T., Tahvonen, O. & Aakala, T Even-aged and uneven-aged forest management in boreal Fennoscandia: a review. Ambio 41(7): Kuuluvainen, T. & Grenfell, R Natural disturbance emulation in boreal forest ecosystem management theories, strategies and a comparison with conventional even-aged management. Canadian Journal of Forest Research 42(7):

6 Liite 1 - Loppuraportointi Energiapuun korjuun vaikutukset lahottaja- ja sienijuurisienten runsauteen ja monimuotoisuuteen 5 ja 10 vuotta korjuun jälkeen Vastuuorganisaatio Jyväskylän yliopisto, Bio- ja ympäristötieteiden laitos / Janne Kotiaho PL Jyväskylän yliopisto Kesto (Loppuraportti ) Rahoitus Kokonaiskustannukset euroa (+ Nessling alinna) MMM:ltä saatu kokonaisrahoitus euroa Tutkimuslaitoksen oma rahoitus euroa Nesslingin säätiö ( ) Hankkeen tutkijat Prof Janne S. Kotiaho, Jyväskylän yliopisto FT Tero Toivanen, Jyväskylän yliopisto FT Panu Halme, Jyväskylän yliopisto FM Sini Eräjää, Jyväskylän yliopisto FM Anni Markkanen, Jyväskylän yliopisto TAVOITTEET Tämän tutkimushankkeen tarkoitus oli tuottaa arvio energiapuun korjuun vaikutuksista lahottajasienten sekä sienijuurisienten runsauteen ja monimuotoisuuteen hakkuualoilla 5 ja 10 vuotta energiapuun korjuun jälkeen. Hyödynsimme tutkimuksissa koeasetelmaa jonka perustimme vuonna 2006 hakkuualoille joilta energiapuu oli korjattu heti 2000-luvun alussa jolloin toiminta Suomessa aloitettiin (Eräjää et al. 2010). Koealojen hakeminen ensimmäisten toimenpidekohteiden joukosta tähtäsi siihen, että saamme mahdollisimman nopeasti todennettua tietoa energiapuun korjuun vaikutuksista. Tutkimuksen ensisijainen tavoite oli määrittää ja analysoida vuonna 2006 kerätty sieniaineisto. Tutkimuksen toinen tavoite oli toistaa inventointi vuonna TULOKSET Tutkimusmenetelmät ja aineisto Perustimme vuonna 2006 yhteistyössä UPM-Kymmenen kanssa Keski-Suomeen toistetun tutkimusasetelman, jonka avulla selvitimme hakkuutähteiden keräämisen ja kantojen noston vaikutuksia aloille jäävän lahopuun määrään ja rakenteeseen (Eräjää et al. 2010). Asetelmaan kuuluu yhteensä 20 vuonna 2001 tai 2002 päätehakattua mustikkatyypin (MT) metsikköä. Energiapuu on korjattu kymmeneltä hakkuualalta, ja näitä verrataan kymmeneen hakkualaan, joilta energiapuuta ei ole korjattu. Aineistona tutkimuksessa on edellä mainituilta koealoilta kerätty lahopuuaineisto sekä sienilajisto. Kaikkiaan vuoden 2006 inventoinnit tuottivat 177 eri sienitaksonia ja yksilöä. Suurin osa sienistä on määritetty lajilleen mutta pieni osa hyvin huonosti tunnetuista lajeista on jätetty lajia korkeammalle tasolle ja sen vuoksi puhumme taksonista lajin sijaan. Hakkuutähteen keruualoilta löysimme 128 taksonia ja perinteisiltä hakkuualoilta 150 taxonia (Toivanen et al. 2012).

7 Energiapuun korjuun vaikutukset lahottaja- ja sienijuurisienten runsauteen ja monimuotoisuuteen 5 ja 10 vuotta korjuun jälkeen Jo 5 vuotta korjuusta tulokset olivat varsin selkeät (Toivanen et al. 2012). Kokonaistaksonimäärä, kääpien yksilö- ja lajimäärä sekä lahottajahelttasienten taksonimäärä kärsivät energiapuun korjuusta. Tästä yleisestä trendistä huolimatta yksittäisten lajien vasteet energiapuun korjuuseen vaihtelivat niin, että toiset hyötyivät ja toiset kärsivät toimenpiteestä. Suurin osa lajiston taantumisesta energiapuun korjuun seurauksena johtuu lahottajasienille tärkeän resurssin lahopuun vähenemisestä. On ilmeistä, että energiapuun korjuulla on negatiivinen vaikutus lajistoon joka voi suhteellisen hyvin perinteisillä hakkuualoilla. Syksyllä 2011 toteutimme uusintainventoinnin kaikilla kohteilla ja maastokausi onnistui erittäin hyvin, vaikka kestikin arvioitua pidempään. Vuosi 2011 oli poikkeuksellisen hyvä sienivuosi ja aineistoa kertyi odotuksia huomattavasti suurempi määrä. Kaiken kaikkiaan sieniä havaittiin noin yksilöä. Jo maastokauden loputtua oli selvää että tällaista määrää aineistoa ei kyetä määrittämään budjettiin varatun 4 kuukauden työpanoksella. Olemme kuitenkin saaneet hankituksi osarahoituksen aineiston jatkokäsittelyyn Nesslingin säätiöstä. Suuren aineistomäärän vuoksi priorisoimme vuonna 2012 aineistosta helpoimman lajiryhmän käävät jotta saamme hankkeen aikana analysoitua tuloksia. Analyysit ovat juuri valmistuneet eikä niitä ole vielä julkaistu. Oheisessa kuvassa on yhdistettynä hankkeen tulokset kääpien osalta jotka esiintyvät eri lahopuutyypeistä kannoilla ja oksilla. Kuvasta on havaittavissa, että 5 vuotta energiapuun korjuusta (vuosi 2006) kääpien lajimäärä oli energiapuun korjuualoilla matalampi kuin perinteisillä hakkuualoilla kantojen mutta ei oksien osalta. 10 vuotta korjuusta (vuosi 2011) korjuualojen kääpälajimäärä oli sekä kannoilla että oksilla perinteisiä hakkuualoja matalampi. TULOSTEN ARVIOINTI Yhteiskunnallinen merkitys Tuloksista voidaan tehdä seuraavat johtopäätökset. Energiapuun korjuu vaikuttaa pääsääntöisesti negatiivisesti metsien lahottajasienilajistoon verrattuna perinteiseen avohakkuuseen. Tästä huolimatta lajikohtaisia eroja on, ja jotkut lajit voivat hyötyä energiapuun korjuusta. Kun energiapuun korjuun lisäämistä nykyisestä pinta-alasta paljon laajamittaisemmaksi toiminnaksi tavoitellaan, on tulosten perusteella aivan selvää, että tämä toiminta samalla heikentää lahottajasienilajiston populaatioiden tilaa. Jos pohdimme erilaisia metsien talouskäyttöön (energiapuunkorjuu) sekä suojeluun tähtääviä toimenpiteitä (lahopuun lisäys ennallistamalla) kokonaisuutena vaikuttaa siltä, että toisaalta ohjaamme tukea ja resursseja lahopuun

8 vähentämiseen ja toisaalta sen lisäämiseen. Kestävän kehityksen kannalta nämä toimet voivat siis toimia toisiaan vastaan. Hankkeellamme on ollut myös konkreettista vaikutusta: edellisiä hallitusneuvotteluita varten tutkimusryhmältämme pyydettiin asiantuntijalausuntoa, jonka viesti näkyy selvästi nykyisessä hallitusohjelmassa. Lausunnossamme korostimme erityisesti sitä, että energiapuun korjuun monimuotoisuusvaikutuksia ei tunneta niin hyvin, että voitaisiin sanoa nykyisten korjuusuositusten olevan kestävällä pohjalla. Tieteellinen merkitys Lahopuuta koskevaan artikkeliimme, jossa havaitsimme perinteisillä hakkuualoilla olevan moninkertaisia määriä lahopuuta aiempiin arvioihin verrattuna (Eräjää et al. 2010), on viitattu jo yli 20 kertaa. Myös sieniä koskevaan, alkuvuodesta 2012 ilmestyneeseen artikkeliimme (Toivanen et al. 2012) on viitattu jo neljä kertaa. Metsätieteelliselle tutkimuskirjallisuudelle mainitut viittausluvut ovat poikeuksellisen korkeita lukuja; valtaosaan metsätieteellisistä artikkeleista viitataan vain kerran-kaksi vuodessa, jos sitäkään. JULKAISUT JA TIEDOTTAMINEN Julkaisut Toivanen, T., Markkanen, A., Kotiaho, J. S. and Halme, P The effect of forest fuel harvesting on the fungal diversity of clear-cuts. - Biomass and Bioenergy 39: Eräjää, S., Halme, P., Kotiaho, J. S. Markkanen, A. and Toivanen, T The volume and composition of dead wood on traditional and forest fuel harvested clear-cuts. - Silva Fennica 44: Halme, P., Markkanen, A. and Kotiaho, J. S. Kantojen nostolla on haitallisia vaikutuksia luonnon monimuotoisuudelle. Helsingin Sanomat Esitelmät joissa hankkeen tuloksia on käsitelty Ekologisen tiedon käyttö metsien suojelussa, Eduskunnan pikkuparlamentti Kotiaho ym. Ennallistamisen ekologiset vaikutukset. Metsähallituksen luontopalvelut, Tikkurila Kotiaho ym. Ennallistamisen ekologiset vaikutukset Suomen Ympäristökeskuksen Luonnonsuojelubiologian päivät Kotiaho ym. Monimuotoisuustutkimusta Jyväskylän yliopistossa. Suomen Ympäristökeskuksen Luonnonsuojelubiologian päivät Halme ym. Energiapuunkorjuu ja sienten monimuotoisuus.

9 Suomen alueellisten metsäkeskusten metsäohjelmavastaavien neuvottelupäivät syyskuussa Kotiaho ym. Energiapuun korjuun vaikutukset lahottaja- ja sienijuurisienten runsauteen ja monimuotoisuuteen 5 ja 10 vuotta korjuun jälkeen. European Congress in Conservation Biology (ECCB2012) konferenssi , Glasgow, Skotlanti: Kotiaho ym. Conceptual unification of restoration and management. METSO II -seminaari Kotiaho ym. Energiapuun korjuun vaikutukset lahottaja- ja sienijuurisienten runsauteen ja monimuotoisuuteen 5 ja 10 vuotta korjuun jälkeen. Lisäksi useampia esityksiä tutkimuksen etenemisestä hankkeen ohjausryhmän kokouksissa.

10 Liite 1 - Loppuraportointi Metsien monimuotoisuuden kustannustehokas suojelu aluetasolla Cost-efficient protection of biodiversity at regional scale Vastuuorganisaatio Jyväskylän yliopisto, Bio- ja ympäristötieteiden laitos / Mikko Mönkkönen PL Jyväskylän yliopisto Kesto (Loppuraportti ) Rahoitus Kokonaiskustannukset euroa MMM:ltä saatu kokonaisrahoitus euroa Tutkimuslaitoksen oma rahoitus euroa Muista julkisista lähteistä saatu rahoitus euroa Muu rahoitus euroa (Koneen säätiö) Avainsanat Tiivistelmä TAVOITTEET Tutkimushankkeemme päätavoite oli arvioida, miten talousmetsien erilaisia luonnonhoitotoimia voidaan yhdistellä kustannustehokkaasti ja kuinka lajien elinympäristövaatimukset vaikuttavat pitkällä aikavälillä taloudellisesti ja ekologisesti kestäviin toimintaohjelmiin. Tavoite pilkottiin kahteen alatavoitteeseen, joista ensimmäisessä tutkimme metsäomistajien kanssa tehtyjen suojelusopimusten optimaalista pituutta. Tutkimuksen toisen vaiheen tavoitteena oli tuottaa tietoa optimaalisista yhdistelmistä metsäkuvioiden käsittelyvaihtoehtoja, jotka tuottaisivat yhtäaikaisesti puuntuotannon ja monimuotoisuuden kannalta hyväksyttäviä ratkaisuja maisematasolla. Monimuotoisuusmittarina käytetään lajille sopivien elinympäristöjen määrää. Lisätavoitteenamme oli tutkia uudistusalojen energiapuun korjuun vaikutusta luonnonhoitotoimiin. Tämä osatutkimus jäi toteuttamatta, koska tarvittava MOTTI:n energiapuun laskentamenetelmä oli vasta kehitteillä, eikä sitä saatu lisättyä meille valmistettuun MOTTIversioon. Tämä tutkimus pyritään viemään loppuun täydentävällä rahoituksella. TULOKSET Suojelusopimusten optimaalinen pituus Määräaikaiset suojelusopimukset ovat laajalti maailmalla käytetty menetelmä, jolla pyritään sosiaalisesti hyväksyttävään ja kustannustehokkaaseen monimuotoisuuden suojeluun yksityisomistuksessa olevilla alueilla. Tutkimme METSO-ohjelman puitteissa käytettyjen eripituisten suojelusopimusten kannattavuutta perustuen kehittämäämme optimointimalliin taloudellisesta ja ekologisesta näkökulmasta kohteena kuusilahopuusta riippuvaiset uhanalaiset lajit. Tulosten mukaan kustannustehokas suojelu edellyttää erimittaisten suojelusopimusten samanaikaista käyttöä mutta näiden sopimusten suhteellinen osuus vaihtelee huomattavasti tavoitteen ja metsien lähtötilanteen mukaan (Juutinen ym. 2012). Mitä korkeammalle yhteiskunta asettaa monimuotoisuustavoitteet, sitä enemmän pysyviä/hyvin pitkiä suojelusopimuksia kannattaa tehdä. Intensiivisesti hoidettuihin metsiin on kannattavampaa soveltaa pelkästään lyhyitä sopimuksia, kun taas lähtötilanteessa ekologisesti laadukkaisiin, harventamattomiin metsiin kannattaa pyrkiä tekemään sekä pitkiä/pysyviä että lyhyempiä suojelusopimuksia.

11 Lyhyillä sopimuksilla saavutetaan hyötyjä erityisesti lajeille, jotka pystyvät hyödyntämään tuoretta lahopuuta, kun taas pidemmät sopimukset ovat kannattavampia pitkälle lahonnutta puuta vaativien lajien turvaamiseksi. Metsänkäsittelytapojen optimaalinen yhdistelmä puuntuotannon ja monimuotoisuuden näkökulmasta Kestävän kehityksen näkökulmasta oleellinen kysymys on kokonaisten maisema-alueiden kyky samanaikaisesti tuottaa taloudellisesti tärkeitä hyödykkeitä ja ylläpitää monimuotoisuutta, joka on ekosysteemien toiminnan edellytys. Taloudellisten ja ekologisten arvojen yhtäaikainen tuottaminen on monitavoitteinen haaste maankäytön suunnittelulle, koska eri tavoitteiden välillä on ristiriitoja. Näiden ristiriitojen paljastaminen ja ratkaiseminen on myös METSO-ohjelman keskeisiä tavoitteita. Tutkimusalueenamme oli ha laajuinen keskisuomalainen metsämaisema, jonka jokaista metsikköä kasvatettiin MOTTI-simulaattorilla 50 vuotta nykyhetkestä eteenpäin 7 eri käsittelyvaihtoehdolla. Käsittelyvaihtoehdot vaihtelivat hyvän metsänhoidon suositusten mukaisesta aina metsiköiden suojeluun. Mukana oli myös jatkettujen kaksi kiertoaikojen vaihtoehtoa, jotka jäljittelee määräaikaisia suojelusopimuksia, kaksi vaihtoehtoa, joissa metsien harvennushakkuista luovutaan, sekä säästöpuun lisäysvaihtoehto. Etsimme monitavoiteoptimoinnin työkaluja hyväksi käyttäen sellaisia yhdistelmiä eri kuvioiden käsittelyjä, jotka tuottavat mahdollisimman suuren taloudellisen hyödyn ja monimuotoisuuden määrän. Monimuotoisuusmittarina käytettiin lajille sopivien elinympäristöjen määrää. Lajien elinympäristövaatimuksia kuvataan elinympäristön sopivuusindeksillä, joka on muodostettu viidelle lintulajille (2 tikkalajia, metso, pyy ja pyrstötiainen), liito-oravalle sekä yli sadan uhanalaisen, lahopuusta riippuvaisen lajin ryhmälle. Tulosten mukaan monimuotoisuus- ja taloudellisten tavoitteiden välillä on ristiriita, joka on laji(ryhmä)kohtainen. Tutkituista lajeista suurin ristiriita havaittiin lahopuusta riippuvaisten lajien elinympäristöjen määrän ja taloudellisten arvojen välillä, ja pienin metsolla. Ristiriita kaikkien lajien kohdalla oli kuitenkin epälineaarinen, mikä tarkoittaa, että elinympäristöjen määrän merkittävä lisääminen on mahdollista melko alhaisin kustannuksin mutta elinympäristöjen määrän maksimoiminen puolestaan on hyvin kallista. Alentamalla hakkuista saatavaa tulotavoitetta 5 % voitiin saada keskimäärin lähes 60 %:n lisäys elinympäristöjen määrässä. Tämä kuitenkin edellyttää maisematason suunnittelua. Mikään yksittäinen käsittelytapa ei ollut optimaalinen kummankaan tavoitteen, taloudellisten arvojen ja elinympäristöjen määrän näkökulmasta vaan paras tulos oli aina yhdistelmä erilaisia vaihtoehtoja. Esimerkiksi jos ensisijaisesti tavoitellaan mahdollisimman korkeaa taloudellista tulosta ja tällä rajoitteella toissijaisesti mahdollisimman suurta lajien elinympäristöjen määrää, optimaalisessa ratkaisussa 60 % kuvioista käsitellään suositusten mukaan, noin 30 %:lla luovutaan harvennuksista ja 10 %:lla lisätään säästöpuiden määrää. Verrattuna tilanteeseen, missä kaikkia kuvioita käsitellään suositusten mukaisesti, tämä optimaalinen yhdistelmä tuotti 5 % enemmän hakkuutuloja ja jopa 270 % enemmän (siis lähes nelinkertaisen määrän) lajien elinympäristöjä. Suositusten mukaisen käsittelyn systemaattiseen, kattavaan soveltamiseen siis sisältyy huomattava taloudellinen ja ekologinen politiikkakustannus. Kustannustehokkain tapa lisätä lajien elinympäristöjä oli erilainen eri lajeille. Suositusten mukainen käsittely on huonoin yksittäinen käsittelytapa monimuotoisuuden kannalta. Kohteiden asettaminen kokonaan metsätalouden ulkopuolelle oli paras yksittäinen vaihtoehto kaikille muille lajeille paitsi pyylle ja metsolle, joille paras oli säästöpuiden lisääminen ja 30 vuodella jatkettu kierto. Käsittelyvaihtoehtojen yhdistelmät, jotka lisäävät lajien elinympäristöjä mahdollisimman kustannustehokkaasti myös vaihtelivat lajista toiseen. Yleistettävä tulos oli, että valtaosalle

Määräaikaisen suojelusopimuksen optimaalinen pituus

Määräaikaisen suojelusopimuksen optimaalinen pituus 1 Määräaikaisen suojelusopimuksen optimaalinen pituus Monimuotoisuustutkimuksen seminaari, Metla Vantaa 22.3.2012 2 Tutkijaryhmä Artti Juutinen (Metla, OY, Metsähallitus) Pasi Reunanen (JY) Mikko Mönkkönen

Lisätiedot

Metsien monimuotoisuuden turvaamisen keinot ja yhteiskunnalliset vaikutukset (2005-2010)

Metsien monimuotoisuuden turvaamisen keinot ja yhteiskunnalliset vaikutukset (2005-2010) Metsien monimuotoisuuden turvaamisen keinot ja yhteiskunnalliset vaikutukset (2005-2010) Tutkimusohjelman esittely Ohjelmajohtaja: MMT Riitta Hänninen riitta.hanninen@metla.fi Metsien monimuotoisuuden

Lisätiedot

Miten metsänomistajan päätöksenteon tuella voidaan edistää metsien monimuotoisuuden turvaamista? Mikko Kurttila

Miten metsänomistajan päätöksenteon tuella voidaan edistää metsien monimuotoisuuden turvaamista? Mikko Kurttila Miten metsänomistajan päätöksenteon tuella voidaan edistää metsien monimuotoisuuden turvaamista? Mikko Kurttila "Metsien monimuotoisuuden turvaamisen keinot ja yhteiskunnalliset vaikutukset"- tutkimusohjelman

Lisätiedot

Lajistoseurannat. Juha Siitonen. Metsäntutkimuslaitos, Vantaan toimintayksikkö

Lajistoseurannat. Juha Siitonen. Metsäntutkimuslaitos, Vantaan toimintayksikkö Lajistoseurannat Juha Siitonen Metsäntutkimuslaitos, Vantaan toimintayksikkö Lajistoseurannan tavoitteet? Metsänkäsittelymallien aluetason vaikutukset lajistoon? lyhyellä tähtäimellä sillä, että käsittelyjä

Lisätiedot

Metsien suojelu konflikteista yhteistyöhön Päättäjien metsäakatemia

Metsien suojelu konflikteista yhteistyöhön Päättäjien metsäakatemia Metsien suojelu konflikteista yhteistyöhön Päättäjien metsäakatemia 15.9.2010 Paula Horne tutkimusjohtaja Paradigman muutos tavoitteissa 2000-luvulla painopiste on siirtynyt perinteisestä metsien suojelusta

Lisätiedot

METSO:n jäljillä. Päättäjien Metsäakatemia Tupuna Kovanen, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus luonnonsuojeluyksikkö

METSO:n jäljillä. Päättäjien Metsäakatemia Tupuna Kovanen, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus luonnonsuojeluyksikkö METSO:n jäljillä Päättäjien Metsäakatemia 29.9.2011 Tupuna Kovanen, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus luonnonsuojeluyksikkö 3.10.2011 1 METSO II Metso I 2003-2007 Vapaaehtoinen suojelu katsottiin tehokkaaksi

Lisätiedot

Metsänomistajien asenteet monimuotoisuuden säilyttämiseen ja metsien käyttöön. Mikko Kurttila

Metsänomistajien asenteet monimuotoisuuden säilyttämiseen ja metsien käyttöön. Mikko Kurttila Metsänomistajien asenteet monimuotoisuuden säilyttämiseen ja metsien käyttöön Mikko Kurttila Metsätieteen päivä 2010 Luonnon monimuotoisuus ja metsien kestävä käyttö Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet

Lisätiedot

Ekosysteemilähestymistapa?

Ekosysteemilähestymistapa? Ekosysteemilähestymistapa? Metlan monimuotoisuustutkimuksen seminaari 22.3.2012 Marjatta Hytönen Metla 1 Taustaa 2 Metla ja MMM 3 SYKE ja YM 4 Metsähallitus 5 Tapio 6 Yhteenvetoa 7 Näkymiä 1 Taustaa YK:n

Lisätiedot

Ojitettujen soiden ennallistaminen

Ojitettujen soiden ennallistaminen Ojitettujen soiden ennallistaminen Soiden maankäytön tulevaisuus -seminaari 2014 Matti Seppälä, johtava luonnonhoidon asiantuntija Suomen metsäkeskus 18.12.2014 Suomen metsäkeskus 2 Ojitettujen soiden

Lisätiedot

Luontoarvopankkien hyödyt ja haitat sekä soveltuvuus Suomeen. Matleena Kniivilä, Anna-Kaisa Kosenius, Paula Horne.

Luontoarvopankkien hyödyt ja haitat sekä soveltuvuus Suomeen. Matleena Kniivilä, Anna-Kaisa Kosenius, Paula Horne. Luontoarvopankkien hyödyt ja haitat sekä soveltuvuus Suomeen Matleena Kniivilä, Anna-Kaisa Kosenius, Paula Horne Hankkeen taustaa Tavoitteena arvioida luontoarvopankkimekanismin (habitat banking) ja yleisemmin

Lisätiedot

Uudet metsänhoidon suositukset

Uudet metsänhoidon suositukset Uudet metsänhoidon suositukset Ajankohtaista metsätaloudesta 25.1.2014 Olli Äijälä Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio Metsäalan asiantuntemus käytössäsi Tarjoamme vastuullisia ja kannattavia ratkaisuja

Lisätiedot

Metsänhoitosuositukset

Metsänhoitosuositukset Metsänhoitosuositukset Silta tutkimuksen ja käytännön metsätalouden välillä Ari Keskimölö metsänhoidon asiantuntija Suomen metsäkeskus Mitä metsänhoitosuositukset ovat Kokoelma hyviä toimintamalleja metsänhoitoon

Lisätiedot

Luontaista häiriödynamiikkaa mukailevat metsänkäsittelymallit: Tutkimussuunnitelman pääkohtia

Luontaista häiriödynamiikkaa mukailevat metsänkäsittelymallit: Tutkimussuunnitelman pääkohtia Luontaista häiriödynamiikkaa mukailevat metsänkäsittelymallit: Tutkimussuunnitelman pääkohtia Juho Pennanen Metsien luontaista häiriödynamiikkaa mukailevat metsänkäsittelymallit -seminaari, Metla,, 4.5.2007

Lisätiedot

Monipuolistuvat metsienkäsittelymenetelmät. Päättäjien 34. Metsäakatemian maastojakso Olli Äijälä

Monipuolistuvat metsienkäsittelymenetelmät. Päättäjien 34. Metsäakatemian maastojakso Olli Äijälä Monipuolistuvat metsienkäsittelymenetelmät Päättäjien 34. Metsäakatemian maastojakso 22-24.5.2013 Olli Äijälä Tasaikäisen eli jaksollisen metsän kasvatus 2 Eri-ikäisrakenteinen metsän kasvatus eli jatkuvakasvatus

Lisätiedot

Tutkimuksen merkitys Ylä-Lapin metsärauhan saavuttamisessa

Tutkimuksen merkitys Ylä-Lapin metsärauhan saavuttamisessa Tutkimuksen merkitys Ylä-Lapin metsärauhan saavuttamisessa Liisa Saarenmaa MMM 11.12.2014 16.12.2014 1 Tausta MMM tilasi Metlalta Ylä-Lapin metsien kestävä käyttötutkimushankkeen vuonna 2003. Hanke käynnistyi

Lisätiedot

PTT:n viimeaikaisia ekosysteemipalveluhankkeita. Matleena Kniivilä 27.4.2015. matleena.kniivila@ptt.fi

PTT:n viimeaikaisia ekosysteemipalveluhankkeita. Matleena Kniivilä 27.4.2015. matleena.kniivila@ptt.fi PTT:n viimeaikaisia ekosysteemipalveluhankkeita Matleena Kniivilä 27.4.2015 matleena.kniivila@ptt.fi PTT:ssa äskettäin päättyneitä hankkeita Yksityisten maa- ja metsätalousinvestointien ja maankäytön muutosten

Lisätiedot

Ekosysteemipalvelut viisaasti hyötyjä metsäluonnosta

Ekosysteemipalvelut viisaasti hyötyjä metsäluonnosta Ekosysteemipalvelut viisaasti hyötyjä metsäluonnosta Eeva Primmer Suomen ympäristökeskus Metsäpäivät 2014 Metsien yhteiskunnallinen tase Metsät ja me Metsät ja me Tuttu monimutkainen ekosysteemi Lukuisia

Lisätiedot

Metsien uhanalaiset: kehityssuuntia, toimenpiteitä ja haasteita

Metsien uhanalaiset: kehityssuuntia, toimenpiteitä ja haasteita Metsien uhanalaiset: kehityssuuntia, toimenpiteitä ja haasteita Juha Siitonen Metsäntutkimuslaitos, Vantaan toimipaikka Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute

Lisätiedot

EKOSYSTEEMIPALVELUT OTSIKOISSA

EKOSYSTEEMIPALVELUT OTSIKOISSA Ekosysteemipalveluiden näkökulma ohjaa valtion metsien hoitoa ja hyödyntämistä Metsätieteen päivä 26.10.2011 Niklas Björkqvist EKOSYSTEEMIPALVELUT OTSIKOISSA Ekosysteemipalvelut tulevaisuutemme turva Ekosysteemipalvelut

Lisätiedot

Metsänhoidon suositukset, kokemukset ja käyttöönotto. Metsälaki uudistui muuttuuko metsien käyttö -seminaari

Metsänhoidon suositukset, kokemukset ja käyttöönotto. Metsälaki uudistui muuttuuko metsien käyttö -seminaari Metsänhoidon suositukset, kokemukset ja käyttöönotto Metsälaki uudistui muuttuuko metsien käyttö -seminaari 22.10.2014 Olli Äijälä Uudistuneet metsänhoidon suositukset Kokoelma hyviä toimintamalleja metsänhoitoon

Lisätiedot

Luonnonarvo- ja virkistysarvokaupan eroista Arto Naskali METLA/Ro

Luonnonarvo- ja virkistysarvokaupan eroista Arto Naskali METLA/Ro Luonnonarvo- ja virkistysarvokaupan eroista Arto Naskali METLA/Ro Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi Leg osahanke Yksityissektorin toiminta ja

Lisätiedot

Metsien monimuotoisuuden turvaamisen keinot ja yhteiskunnalliset vaikutukset (2005-2010)

Metsien monimuotoisuuden turvaamisen keinot ja yhteiskunnalliset vaikutukset (2005-2010) Metsien monimuotoisuuden turvaamisen keinot ja yhteiskunnalliset vaikutukset (2005-2010) Tutkimusohjelman tulosten esittely Ohjelmajohtaja: MMT Riitta Hänninen riitta.hanninen@metla.fi Metsätieteen päivä

Lisätiedot

Riittääkö biomassaa tulevaisuudessa. Kalle Eerikäinen & Jari Hynynen Metsäntutkimuslaitos

Riittääkö biomassaa tulevaisuudessa. Kalle Eerikäinen & Jari Hynynen Metsäntutkimuslaitos Riittääkö biomassaa tulevaisuudessa Kalle Eerikäinen & Jari Hynynen Metsäntutkimuslaitos Metsävarat ja metsien käsittely nyt Puuston tilavuus metsä- ja kitumaalla 1920-luvulta lähtien Puuston kasvu ja

Lisätiedot

Metsätalous ja ekosysteemipalvelut - käytännön esimerkkejä

Metsätalous ja ekosysteemipalvelut - käytännön esimerkkejä Metsätalous ja ekosysteemipalvelut - käytännön esimerkkejä Ekosysteemipalvelut seminaari Metsäteollisuus ry 10.5.2011 Erkki Hallman ESITYKSEN JÄSENTELY 1. Taustaa ekosysteemipalveluista 2. Ekosysteemipalvelut

Lisätiedot

Metsätuhojen torjunta monimuotoisuutta tukien. Sini Eräjää, Metsätuholakityöpaja,

Metsätuhojen torjunta monimuotoisuutta tukien. Sini Eräjää, Metsätuholakityöpaja, Metsätuhojen torjunta monimuotoisuutta tukien Sini Eräjää, Metsätuholakityöpaja,14.11.2011 Metsälaki 1 Tämän lain tarkoituksena on edistää metsien taloudellisesti, ekologisesti ja sosiaalisesti kestävää

Lisätiedot

Irja Löfström Nella Mikkola Metsäntutkimuslaitos

Irja Löfström Nella Mikkola Metsäntutkimuslaitos KUNTAMETSO -KYSELYN TULOKSIA Irja Löfström Nella Mikkola Metsäntutkimuslaitos Kaikkiin METSO kuntiin kysely, jossa kartoitettiin: 1. Metsien monimuotoisuuden turvaamista kuntien virkistys- ja ulkoilumetsissä

Lisätiedot

Metsätalouden ympäristötuki ja luonnonhoitohankkeet. Puustoisten perinneympäristöjen hoidon kehittäminen seminaari 4.9.

Metsätalouden ympäristötuki ja luonnonhoitohankkeet. Puustoisten perinneympäristöjen hoidon kehittäminen seminaari 4.9. Metsätalouden ympäristötuki ja luonnonhoitohankkeet Puustoisten perinneympäristöjen hoidon kehittäminen seminaari 4.9.2012 Janne Uitamo 1 Mihin ympäristötukea voi saada ja millä ehdoilla? Käytettävissä

Lisätiedot

Metsien monimuotoisuutta turvataan monin keinoin

Metsien monimuotoisuutta turvataan monin keinoin Metsien monimuotoisuutta turvataan monin keinoin Markus Nissinen ympäristöasiantuntija MTK metsälinja Monimetsä-hankkeen työpaja, Ellivuori 8.6..2016 Investointeja ja puuta riittää Metsätalouden on oltava

Lisätiedot

Auditointiryhmän asettaminen

Auditointiryhmän asettaminen Auditointiryhmän asettaminen Metsäneuvoston kokouksessa 22.8.2006 päätettiin perustaa metsäohjelman seurantaan auditointiryhmä. Auditointiryhmään kutsuttiin seuraavat henkilöt Kaupunginjohtaja Timo Louna,

Lisätiedot

METSO:n jäljillä. Tupuna Kovanen Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus

METSO:n jäljillä. Tupuna Kovanen Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus METSO:n jäljillä Tupuna Kovanen Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus METSO II Metso I 2003-2007 Vapaaehtoinen suojelu katsottiin tehokkaaksi ja yhteiskunnallisesti hyväksyttäväksi keinoksi edistää metsiensuojelua

Lisätiedot

Luontoarvopankkien hyödyt ja haitat sekä soveltuvuus Suomeen

Luontoarvopankkien hyödyt ja haitat sekä soveltuvuus Suomeen Luontoarvopankkien hyödyt ja haitat sekä soveltuvuus Suomeen Matleena Kniivilä, Anna-Kaisa Kosenius, Paula Horne Tämän hankkeen taustaa Selvityksen tavoitteena arvioida luontoarvopankkimekanimismin (habitat

Lisätiedot

Sosiokulttuuristen vaikutusten arviointi ja seuranta METSOyhteistoimintaverkostoissa

Sosiokulttuuristen vaikutusten arviointi ja seuranta METSOyhteistoimintaverkostoissa Sosiokulttuuristen vaikutusten arviointi ja seuranta METSOyhteistoimintaverkostoissa Mirja Rantala, Teppo Hujala ja Mikko Kurttila Metlan monimuotoisuustutkimuksen seminaari 22.3.2012 Vantaa Sisällys 1.

Lisätiedot

Ympäristönhoidon yhteistyöprojekteja. Viljelijät ja WWF

Ympäristönhoidon yhteistyöprojekteja. Viljelijät ja WWF Ympäristönhoidon yhteistyöprojekteja Viljelijät ja WWF WWF Suomi, Elina Erkkilä 13.06.2012 Maanviljelyn tärkeys luonnolle ja meille ihmisille - Historia ja perinnekulttuuri - Maalaismaisemat, lapsuuden

Lisätiedot

Metsävaratietojärjestelmän ja metsäsuunnittelun tutkimus- ja kehittämisohjelma (MSU, 2007-2010)

Metsävaratietojärjestelmän ja metsäsuunnittelun tutkimus- ja kehittämisohjelma (MSU, 2007-2010) Metsävaratietojärjestelmän ja metsäsuunnittelun tutkimus- ja kehittämisohjelma (MSU, 2007-2010) Tuula Nuutinen Metsäntutkimuslaitos Metsätehon seminaari 8.5.2007 Metsävaratietojärjestelmien tulevaisuus

Lisätiedot

Mitä vesienhoidon välittäjäorganisaatiolta vaaditaan?

Mitä vesienhoidon välittäjäorganisaatiolta vaaditaan? Mitä vesienhoidon välittäjäorganisaatiolta vaaditaan? Lappajärvi 19.11. 2014 Laura Liuska / VYYHTI-hanke Välittäjäorganisaatio: mikä ja miksi? Vesienhoidossa vapaaehtoisen paikallisen kunnostustoiminnan

Lisätiedot

Monimetsä -hanke työsuunnitelma Timo Vesanto

Monimetsä -hanke työsuunnitelma Timo Vesanto Monimetsä -hanke työsuunnitelma 2017 Timo Vesanto Kehittämiskokeilut Kehittämiskokeilujen tehtävänä on varmistaa, että niihin valitut, selvitystyössä esille nousseet keinot ovat laajassa mittakaavassa

Lisätiedot

Mitä pitäisi tehdä metsänkasvatuskelvottomille ojitetuille soille? Miia Parviainen, Metsäntutkimuslaitos Turvepäivä

Mitä pitäisi tehdä metsänkasvatuskelvottomille ojitetuille soille? Miia Parviainen, Metsäntutkimuslaitos Turvepäivä Mitä pitäisi tehdä metsänkasvatuskelvottomille ojitetuille soille? Miia Parviainen, Metsäntutkimuslaitos Turvepäivä 27.10.2014 Hankkeen tausta Yli puolet soista ojitettu Lähes viidennes (noin 0.8 miljoonaa

Lisätiedot

Metsäammattilaisten suhtautuminen erirakenteiskasvatukseen. Zhuo Cheng & Sauli Valkonen Metsäntutkimuslaitos

Metsäammattilaisten suhtautuminen erirakenteiskasvatukseen. Zhuo Cheng & Sauli Valkonen Metsäntutkimuslaitos Metsäammattilaisten suhtautuminen erirakenteiskasvatukseen Zhuo Cheng & Sauli Valkonen Metsäntutkimuslaitos Tutkimus eri-ikäiskasvatuksen seminaarisarjan osallistujat 8/19 tilaisuudesta, 771/985 osallistujasta

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 94. Tekninen lautakunta 14.10.2015 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 94. Tekninen lautakunta 14.10.2015 Sivu 1 / 1 Tekninen lautakunta 14.10.2015 Sivu 1 / 1 309/10.03.01/2015 94 Teknisen lautakunnan lausunto Pohjois-Espoon luonnon- ja maisemanhoitosuunnitelmasta vuosille 2015-2025 Valmistelijat / lisätiedot: Sini Miettinen,

Lisätiedot

Metsäluonnon suojelu. Metsäakatemia Paloma Hannonen

Metsäluonnon suojelu. Metsäakatemia Paloma Hannonen Metsäluonnon suojelu Metsäakatemia 11.5.2016 Paloma Hannonen paloma.hannonen@sll.fi 050 5323 219 Suomen sitoumukset Pysäytetään luonnon monimuotoisuuden köyhtyminen vuoteen 2020 mennessä. YK:n Biologista

Lisätiedot

Valtakunnan metsien 10. inventointiin perustuvat hakkuumahdollisuusarviot Keski-Suomen metsäkeskuksen alueella

Valtakunnan metsien 10. inventointiin perustuvat hakkuumahdollisuusarviot Keski-Suomen metsäkeskuksen alueella Valtakunnan metsien 10. inventointiin perustuvat hakkuumahdollisuusarviot Keski-Suomen metsäkeskuksen alueella Tietolähde: Metla VMI10 / MELA-ryhmä / 15.6.2007 Olli Salminen Nuutinen, T., Hirvelä, H.,

Lisätiedot

EKOLOGISET YHTEYDET ALUEELLISEN YMPÄRISTÖHALLINNON

EKOLOGISET YHTEYDET ALUEELLISEN YMPÄRISTÖHALLINNON EKOLOGISET YHTEYDET ALUEELLISEN YMPÄRISTÖHALLINNON TARPEET JA ROOLI 27.3.2013 SYKE Noora Raasakka ELINYMPÄRISTÖJEN PIRSTALOITUMINEN SUURIN UHKA EKOLOGISISTEN YHTEYKSIEN SÄILYMISELLE Alueiden käytön ja

Lisätiedot

Bioenergia, Bioenergia, lisääntyvät hakkuut ja monimuotoisuus monimuotoisuus

Bioenergia, Bioenergia, lisääntyvät hakkuut ja monimuotoisuus monimuotoisuus Bioenergia, Bioenergia, lisääntyvät lisääntyvät hakkuut ja hakkuut ja monimuotoisuus monimuotoisuus 30.11.2016 Suojeluasiantuntija Paloma Hannonen 30.11.2016 paloma.hannonen@sll.fi 050 5323 219 Suojeluasiantuntija

Lisätiedot

Metsäbiotalous 2020 Päättäjien Metsäakatemia Majvik,

Metsäbiotalous 2020 Päättäjien Metsäakatemia Majvik, Metsäbiotalous 2020 Päättäjien Metsäakatemia Majvik, 7.5.2014 Hannu Raitio Projektinjohtaja, Prof. Metsäbiotalous suunnaton mahdollisuus Globaalit toimintaympäristöä muuttavat megatrendit pakottavat meidät

Lisätiedot

Puuntuotantomahdollisuudet Suomessa. Jari Hynynen & Anssi Ahtikoski Metsäntutkimuslaitos

Puuntuotantomahdollisuudet Suomessa. Jari Hynynen & Anssi Ahtikoski Metsäntutkimuslaitos Puuntuotantomahdollisuudet Suomessa Jari Hynynen & Anssi Ahtikoski Metsäntutkimuslaitos Taustaa Puulla ja biomassalla korvataan uusiutumattomia raaka-aineita Kilpailu maankäyttötavoista kovenee voidaanko

Lisätiedot

Metsänomistajien näkemyksiä metsien monimuotoisuuden vapaaehtoisesta turvaamisesta metsäsuunnittelun avulla

Metsänomistajien näkemyksiä metsien monimuotoisuuden vapaaehtoisesta turvaamisesta metsäsuunnittelun avulla Metsänomistajien näkemyksiä metsien monimuotoisuuden vapaaehtoisesta turvaamisesta metsäsuunnittelun avulla Metsätieteen päivä Sari Pynnönen, Teppo Hujala, Riikka Paloniemi 12.11.2014 Muuttunut toimintaympäristö

Lisätiedot

Verkostoanalyysi yritysten verkostoitumista tukevien EAKRhankkeiden arvioinnin menetelmänä. Tamás Lahdelma ja Seppo Laakso

Verkostoanalyysi yritysten verkostoitumista tukevien EAKRhankkeiden arvioinnin menetelmänä. Tamás Lahdelma ja Seppo Laakso Verkostoanalyysi yritysten verkostoitumista tukevien EAKRhankkeiden arvioinnin menetelmänä Tamás Lahdelma ja Seppo Laakso Euroopan aluekehitysrahasto-ohjelmien arviointi alueellisten osaamisympäristöjen

Lisätiedot

PURO Puuraaka-aineen määrän ja laadun optimointi metsänkasvatuksessa ja teollisuuden prosesseissa

PURO Puuraaka-aineen määrän ja laadun optimointi metsänkasvatuksessa ja teollisuuden prosesseissa PURO Puuraaka-aineen määrän ja laadun optimointi metsänkasvatuksessa ja teollisuuden prosesseissa Annikki Mäkelä, HY Tausta Kilpailu kiristynyt - miten saada metsätalous kannattavammaksi perinteisillä

Lisätiedot

Valtakunnan metsien 10. inventointiin perustuvat hakkuumahdollisuusarviot Pirkanmaan metsäkeskuksen alueella

Valtakunnan metsien 10. inventointiin perustuvat hakkuumahdollisuusarviot Pirkanmaan metsäkeskuksen alueella Valtakunnan metsien 10. inventointiin perustuvat hakkuumahdollisuusarviot Pirkanmaan metsäkeskuksen alueella Tietolähde: Metla VMI10 / MELA-ryhmä / 15.6.2007 Tuula Nuutinen Nuutinen, T., Hirvelä, H., Salminen,

Lisätiedot

Metsäneuvos Marja Kokkonen Maa- ja metsätalousministeriö

Metsäneuvos Marja Kokkonen Maa- ja metsätalousministeriö KMO 2015:n muutosesitys Metsäneuvos Marja Kokkonen Maa- ja metsätalousministeriö 5.5.2010 1 KANSALLINEN METSÄOHJELMA 2015 Strateginen toimenpideohjelma - linjaa Suomen metsäpolitiikkaa - valtioneuvoston

Lisätiedot

NÄYTÖN ARVIOINTI: SYSTEMAATTINEN KIRJALLISUUSKATSAUS JA META-ANALYYSI. EHL Starck Susanna & EHL Palo Katri Vaasan kaupunki 22.9.

NÄYTÖN ARVIOINTI: SYSTEMAATTINEN KIRJALLISUUSKATSAUS JA META-ANALYYSI. EHL Starck Susanna & EHL Palo Katri Vaasan kaupunki 22.9. NÄYTÖN ARVIOINTI: SYSTEMAATTINEN KIRJALLISUUSKATSAUS JA META-ANALYYSI EHL Starck Susanna & EHL Palo Katri Vaasan kaupunki 22.9.2016 Näytön arvioinnista Monissa yksittäisissä tieteellisissä tutkimuksissa

Lisätiedot

Kansallinen metsäohjelma 2015 Suomen metsäpolitiikan perustana. Jari Koskinen, maa- ja metsätalousministeri Kestävän kehityksen toimikunta

Kansallinen metsäohjelma 2015 Suomen metsäpolitiikan perustana. Jari Koskinen, maa- ja metsätalousministeri Kestävän kehityksen toimikunta Kansallinen metsäohjelma 2015 Suomen metsäpolitiikan perustana Jari Koskinen, maa- ja metsätalousministeri Kestävän kehityksen toimikunta 30.11.2011 Metsät ovat tärkeitä Suomen kansantaloudelle Metsiä

Lisätiedot

MESTA työkalu suunnitelmavaihtoehtojen monikriteeriseen vertailuun ja parhaan vaihtoehdon etsintään

MESTA työkalu suunnitelmavaihtoehtojen monikriteeriseen vertailuun ja parhaan vaihtoehdon etsintään MESTA työkalu suunnitelmavaihtoehtojen monikriteeriseen vertailuun ja parhaan vaihtoehdon etsintään Metsäsuunnittelu verkossa ja verkostoissa seminaari, Tikkurila 23.4.2008 MMM Teppo Hujala Metla Joensuu

Lisätiedot

POROT. Porotalouden paikkatietokanta ja sen hyödyntäminen maankäytön suunnittelussa. Kari Oinonen, SYKE,

POROT. Porotalouden paikkatietokanta ja sen hyödyntäminen maankäytön suunnittelussa. Kari Oinonen, SYKE, POROT Porotalouden paikkatietokanta ja sen hyödyntäminen maankäytön suunnittelussa Kari Oinonen, SYKE, 14.05.2012 Lähtökohtia hankkeelle Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet (VAT) edellyttävät poronhoitotarpeiden

Lisätiedot

E.O. WILSON. Miksi metsien suojelu on ajankohtaisempaa kuin koskaan? Ilkka Hanski Helsingin yliopisto

E.O. WILSON. Miksi metsien suojelu on ajankohtaisempaa kuin koskaan? Ilkka Hanski Helsingin yliopisto Miksi metsien suojelu on ajankohtaisempaa kuin koskaan? Ilkka Hanski Helsingin yliopisto E.O. WILSON Rate of extinctions Global threats to biodiversity percentage of species going extinct in 100 years

Lisätiedot

Metsäsuunnittelusta metsän suunnitteluun puuntuotannon rinnakkaistavoitteiden turvaaminen. Puukauppaa yksityismetsänomistajien kanssa vuosittain

Metsäsuunnittelusta metsän suunnitteluun puuntuotannon rinnakkaistavoitteiden turvaaminen. Puukauppaa yksityismetsänomistajien kanssa vuosittain Metsäsuunnittelusta metsän suunnitteluun puuntuotannon rinnakkaistavoitteiden turvaaminen Metsätieteen päivä 17.11.2015 Sami Oksa Päällikkö, ympäristö ja kestävä kehitys UPM ja metsä 50M Tainta istutetaan

Lisätiedot

Käytännön haasteita ja esimerkkejä

Käytännön haasteita ja esimerkkejä Käytännön haasteita ja esimerkkejä Zonation-koulutus SYKE, Muuttohaukka 29.1.2014 Ninni Mikkonen, projektikoordinaattori Käytännön haasteita 1. Palkat Analyysien suunnittelu ja toteutus Raha Tilat, koneet

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Rahoitusta muutoksentekijöille Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelmalle on asetettu kolme päätavoitetta,

Lisätiedot

Pohjois-Pohjanmaan metsäohjelma 2016-2020

Pohjois-Pohjanmaan metsäohjelma 2016-2020 Pohjois-Pohjanmaan metsäohjelma 2016-2020 9.11.2015 Pohjois-Pohjanmaan maakuntahallituksen kokous Eeva-Liisa Repo Elinkeinopäällikkö, Pohjois-Pohjanmaa Alueelliset metsäohjelmat Alueelliset metsäohjelmat

Lisätiedot

Raha puhuu, mistä saadaan arvot virkistyshyödyille?

Raha puhuu, mistä saadaan arvot virkistyshyödyille? Raha puhuu, mistä saadaan arvot virkistyshyödyille? Artti Juutinen Metsästä hyvinvointia tutkimusohjelman loppuseminaari 25.3.2014 Suomen luontokeskus Haltia Taloudelliset tarkastelut Paikallis-, alue-

Lisätiedot

Työtä ja toimeentuloa luonnonhoitotöistä Siikainen 1.10.2015 Matti Seppälä Vaikuttavuutta METSO Luonnonhoitoon -hanke

Työtä ja toimeentuloa luonnonhoitotöistä Siikainen 1.10.2015 Matti Seppälä Vaikuttavuutta METSO Luonnonhoitoon -hanke Luonnonhoitohankkeiden toimintamalli ja hankehaku Työtä ja toimeentuloa luonnonhoitotöistä Siikainen 1.10.2015 Matti Seppälä Vaikuttavuutta METSO Luonnonhoitoon -hanke Oikeudellinen tausta KemeraLaki (34/2015)

Lisätiedot

Puun riittävyys ja metsäpolitiikka

Puun riittävyys ja metsäpolitiikka Puun riittävyys ja metsäpolitiikka Puuta lisää metsistä -Seminaari Helsinki 15.4.2016 Metsäneuvos Marja Kokkonen MMM/LVO 17.4.2016 1 Puuston kasvu ja poistuma 17.4.2016 2 Puuston kasvun ja poistuman suhde

Lisätiedot

METSO Metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma Harjunsinisiipi/Antti Below

METSO Metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma Harjunsinisiipi/Antti Below METSO Metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma 2008-2016 Harjunsinisiipi/Antti Below 1 METSO turvaa monimuotoisuutta Suojelemalla tai hoitamalla arvokkaita metsiä suojellaan myös niissä eläviä harvinaisia

Lisätiedot

Zonation Työkalu suojelusuunnitteluun

Zonation Työkalu suojelusuunnitteluun Zonation Työkalu suojelusuunnitteluun ja -resurssien kohdentamiseen Zonation-koulutus Suomen ympäristökeskus 29..204 Hei! Joona Lehtomäki Helsingin yliopisto / SYKE Väitöskirja: Quantitative methods for

Lisätiedot

Luonnonvarakeskus sektoritutkimuslaitosten tulevaisuus

Luonnonvarakeskus sektoritutkimuslaitosten tulevaisuus Luonnonvarakeskus sektoritutkimuslaitosten tulevaisuus Hannu Raitio Riistapäivät 2013 Lahti 23.1.2013 Tutkimuslaitosuudistuksen taustaa Tutkimus- ja kehittämistoiminnan yhteiskunnallinen merkitys on kaikkialla

Lisätiedot

Biodiversiteetti Luonnon monimuotoisuus Naturens mångfald Biodiversity

Biodiversiteetti Luonnon monimuotoisuus Naturens mångfald Biodiversity Biodiversiteetti Luonnon monimuotoisuus Naturens mångfald Biodiversity Esa Koskenniemi, Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus/ ELY-centralen i Södra Österbotten 19.4.2012 1 Miksi tästä nyt puhutaan. Biodiversiteettistrategian

Lisätiedot

Suomen luonnonsuojeluliitto, pj

Suomen luonnonsuojeluliitto, pj Metsät: Monimuotoisuus ja ilmasto Risto Sulkava, FT Suomen luonnonsuojeluliitto, pj Tampere e 17.3.2011 1. Monimuotoisuudesta numeroin 73 metsäluontotyypistä 70 % on arviotu uhanalaisiksi. Etelä- Suomessa

Lisätiedot

hyödyntäminen ilmastonmuutoksen t seurannassa

hyödyntäminen ilmastonmuutoksen t seurannassa Selkämeren kansallispuisto i ja sen hyödyntäminen ilmastonmuutoksen t seurannassa Mikael Nordström Puh. 0400-445234, sähköposti: mikael.nordstrom@metsa.fi t 25.5.2011 Rauma Mikä on Metsähallitus? Metsähallituksen

Lisätiedot

Ekoinformatiikka. Linkki geoinformatiikkaan - monet analyysit pohjaavat paikkatietoon: Geoinformatiikka = missä?

Ekoinformatiikka. Linkki geoinformatiikkaan - monet analyysit pohjaavat paikkatietoon: Geoinformatiikka = missä? Paikkatietoa käyttävä ekologinen päätösanalyysi: menetelmiä ja sovelluksia Ekoinformatiikka Ekologisen tiedon käyttöä laskennallisessa analyysissä ja päätöksenteon tukena Ekologiaan pohjaava luonnonsuojelun

Lisätiedot

FiSERN 1. Tutkija Harri Kostilainen, Diak Vanhempi tutkija Jari Karjalainen, Aalto yliopiston kauppakorkeakoulu, PYK

FiSERN 1. Tutkija Harri Kostilainen, Diak Vanhempi tutkija Jari Karjalainen, Aalto yliopiston kauppakorkeakoulu, PYK Näkökulmia sosiaalisten yritysten kilpailuedusta alustavia tuloksia FiSERN 1. Tutkija Harri Kostilainen, Diak Vanhempi tutkija Jari Karjalainen, Aalto yliopiston kauppakorkeakoulu, PYK Lähtökohdat Miten

Lisätiedot

Zonation - arvokkaiden elinympäristöjen tunnistamisesta

Zonation - arvokkaiden elinympäristöjen tunnistamisesta Zonation - arvokkaiden elinympäristöjen tunnistamisesta Riistapäivät - 22.1.2012 Atte Moilanen Helsingin yliopisto Biotieteiden laitos Ekoinformatiikka Ekologisen tiedon käyttöä laskennallisessa analyysissä

Lisätiedot

INARIJÄRVEN KALATALOUDEN KEHITTÄMISEN MONITAVOITEARVIOINTI (SYKE & RKTL) (ja taloustutkimus, Oulun yliopisto) Tilannekatsaus

INARIJÄRVEN KALATALOUDEN KEHITTÄMISEN MONITAVOITEARVIOINTI (SYKE & RKTL) (ja taloustutkimus, Oulun yliopisto) Tilannekatsaus INARIJÄRVEN KALATALOUDEN KEHITTÄMISEN MONITAVOITEARVIOINTI (SYKE & RKTL) (ja taloustutkimus, Oulun yliopisto) Tilannekatsaus Inarijärven säännöstelyn seurantaryhmä 18.9.2014 Mika Marttunen & Anne-Mari

Lisätiedot

ARVIOINTISUUNNITELMA

ARVIOINTISUUNNITELMA 1 VERKOTTAJA 2013 2016 -projekti - Päihde- ja mielenterveystyön kokemusta, vertaisuutta ja ammattiapua ARVIOINTISUUNNITELMA 2 SISÄLLYS 1 Johdanto 3 2 Hankkeen kuvaus ja päämäärä 3 3 Hankkeen tavoitteet

Lisätiedot

Kannattaako metsän uudistamiseen ja taimikonhoitoon panostaa?

Kannattaako metsän uudistamiseen ja taimikonhoitoon panostaa? Kannattaako metsän uudistamiseen ja taimikonhoitoon panostaa? Saija Huuskonen Metla Kannattavan metsänkäsittelyn menetelmät seminaari ja retkeily 13.-14.6.2013 Lahti Metsikön kasvatusketju: Puuston kehitystä

Lisätiedot

Kansallisen metsäohjelman linjaukset. Joensuu Marja Kokkonen

Kansallisen metsäohjelman linjaukset. Joensuu Marja Kokkonen Kansallisen metsäohjelman linjaukset Joensuu 28.4.2009 Marja Kokkonen 1 MIKSI KANSALLINEN METSÄOHJELMA 2015? Toimintaympäristön muutos: Tuotannon ja talouden globalisaatio Venäjän puutullit ja markkinat

Lisätiedot

YM:n T&K toiminnan yhteiskunnallinen vaikuttavuus, sektoritutkimuksen uudet järjestelyt ja asiantuntijapaneelit

YM:n T&K toiminnan yhteiskunnallinen vaikuttavuus, sektoritutkimuksen uudet järjestelyt ja asiantuntijapaneelit YM:n T&K toiminnan yhteiskunnallinen vaikuttavuus, sektoritutkimuksen uudet järjestelyt ja asiantuntijapaneelit Tutkimusjohtaja 8.5.2014 Laura Höijer 2 Esitelmän rakenne 1. Yleistä YM:n T&K toiminnasta

Lisätiedot

Uuden alueellisen metsäohjelman painopisteet

Uuden alueellisen metsäohjelman painopisteet Innovaatioseminaari Kokkola 15.11.2011 Uuden alueellisen metsäohjelman painopisteet Jorma Vierula Etelä-Pohjanmaan metsäkeskus 1 Etelä- ja Keski-Pohjanmaan alueellinen metsäohjelma 2012-2015 2 Linjaukset

Lisätiedot

Suojelusta kunnostukseen: julkisen ja yksityisen sektorin uudet roolit

Suojelusta kunnostukseen: julkisen ja yksityisen sektorin uudet roolit Suojelusta kunnostukseen: julkisen ja yksityisen sektorin uudet roolit Eeva Primmer Suomen ympäristökeskus Vesistökunnostuspäivä 30.10.2014 Hallinnon vesistökunnostuspäivät Miksi hallinto on olemassa?

Lisätiedot

Etelä-Suomen metsien monimuotoisuusohjelma Metso. Mikko Kuusinen Ympäristöministeriö

Etelä-Suomen metsien monimuotoisuusohjelma Metso. Mikko Kuusinen Ympäristöministeriö Etelä-Suomen metsien monimuotoisuusohjelma Metso Mikko Kuusinen Ympäristöministeriö Etelä-Suomen metsien suojelutoimikunta (Metso) Valtioneuvoston v. 2000 asettama laajapohjainen toimikunta Etelä-Suomen,

Lisätiedot

Kainuun metsäohjelma

Kainuun metsäohjelma Kainuun metsäohjelma 2016-2020 Tuomo Mikkonen elinkeinopäällikkö Kainuu metsäohjelmavastaava Kainuun metsäneuvoston sihteeri Kainuun metsäohjelma Metsäneuvoston työkalu Ohjelman valmistelu on tehty yhteistyössä

Lisätiedot

VIENNISTÄ VUOROPUHELUUN, VAIKUTTEISTA VERKOSTOIHIN

VIENNISTÄ VUOROPUHELUUN, VAIKUTTEISTA VERKOSTOIHIN VIENNISTÄ VUOROPUHELUUN, VAIKUTTEISTA VERKOSTOIHIN Selvitys suomalaisen nykytaiteen kansainvälistymisestä Sari Karttunen ja Jutta Virolainen, Kulttuuripoliittisen tutkimuksen edistämissäätiö (Cupore) Art

Lisätiedot

Sähköinen asiointi ja palvelut Miten tästä eteenpäin?

Sähköinen asiointi ja palvelut Miten tästä eteenpäin? Sähköinen asiointi ja palvelut Miten tästä eteenpäin? Kauko Hartikainen, Kuntaliitto Terveyskeskusten johdon neuvottelupäivät 10.2.2012 Tavoiteltavat toteutukset Realistisia ja konkreettisia Hyötyjä jo

Lisätiedot

Myöhäisten omaksujien houkuttelu vapaaehtoiseen suojeluun

Myöhäisten omaksujien houkuttelu vapaaehtoiseen suojeluun Myöhäisten omaksujien houkuttelu vapaaehtoiseen suojeluun Katri Korhonen, UEF/Metla Mikko Kurttila, Teppo Hujala Metlan monimuotoisuustutkimuksen seminaari 22.3.2012 Vantaa Tavoite METSO-ohjelma = vapaaehtoinen

Lisätiedot

Metsien kestävä käyttö Suomessa laskennan vai äänestyksen tulos?

Metsien kestävä käyttö Suomessa laskennan vai äänestyksen tulos? Metsien kestävä käyttö Suomessa laskennan vai äänestyksen tulos? Riittävätkö tiedot metsien kestävän käytön määrittämiseen? Metsätieteen päivä 2015, Taksaattoriklubi Tuula Packalen, Luonnonvarakeskus 1

Lisätiedot

METSO-ohjelma

METSO-ohjelma METSO-ohjelma 2008-2025 METSOn toteutus, etenkin kunnissa - tilannekatsaus 2016 Luonnonsuojelun ajankohtaispäivä 19.12.2016 Varsinais-Suomen ELY-keskus Turku Kimmo Syrjänen, projektipäällikkö, Suomen ympäristökeskus

Lisätiedot

MAASEUTUVERKOSTON STRATEGIAN PÄIVITYS KAISA LÄHTEENMÄKI-SMITH ELINA AURI NET EFFECT OY

MAASEUTUVERKOSTON STRATEGIAN PÄIVITYS KAISA LÄHTEENMÄKI-SMITH ELINA AURI NET EFFECT OY MAASEUTUVERKOSTON STRATEGIAN PÄIVITYS KAISA LÄHTEENMÄKI-SMITH ELINA AURI NET EFFECT OY 26.5.2010 Lähetetty 24.4.2010 N= 830 Vastauksia 216 Vastausprosentti 26 % Vastaajat edustavat lähes kaikkia verkostotoimijoita

Lisätiedot

Lajiston palautuminen ennallistamisen jälkeen: lahopuun määrän ja ympäröivän maiseman vaikutukset

Lajiston palautuminen ennallistamisen jälkeen: lahopuun määrän ja ympäröivän maiseman vaikutukset Lajiston palautuminen ennallistamisen jälkeen: lahopuun määrän ja ympäröivän maiseman vaikutukset Reijo Penttilä 1,2, Raimo Virkkala 1, Juha Siitonen 2, Pekka Punttila 1, Heikki Kotiranta 1, Raimo Heikkilä

Lisätiedot

Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen lausunto Fennovoima Oy:n ydinvoimalaitoshankkeen ympäristövaikutusten arviointiselostuksesta 4.12.

Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen lausunto Fennovoima Oy:n ydinvoimalaitoshankkeen ympäristövaikutusten arviointiselostuksesta 4.12. Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen lausunto Fennovoima Oy:n ydinvoimalaitoshankkeen ympäristövaikutusten arviointiselostuksesta 4.12.2008 Yleistä arviointiselostus on laaja sekä esitystavaltaan hyvä

Lisätiedot

Huvista vai hyödystä mistä on metsänarvioimistieteen tutkimus tehty

Huvista vai hyödystä mistä on metsänarvioimistieteen tutkimus tehty Huvista vai hyödystä mistä on metsänarvioimistieteen tutkimus tehty Annika Kangas 19.10.2016 Käyttölisenssi: CC BY 4.0 1 Teppo Tutkija (Metsävara) tiedon arvo Informaatio tarkoittaa epävarmuuden vähenemistä

Lisätiedot

SIMO tutkimuskäytössä. SIMO seminaari 23. maaliskuuta 2011 Antti Mäkinen Simosol Oy

SIMO tutkimuskäytössä. SIMO seminaari 23. maaliskuuta 2011 Antti Mäkinen Simosol Oy SIMO tutkimuskäytössä SIMO seminaari 23. maaliskuuta 2011 Antti Mäkinen Simosol Oy Alkuvaiheet SIMOn juuret Helsingin Yliopiston metsävarojen käytön laitoksella mahdollistivat ohjelmiston luontevan soveltamisen

Lisätiedot

Perinnebiotooppien ekosysteemipalvelut ja tukea niiden päivitysinventoinnille. Janne Heliölä, SYKE MATO-seminaari, Säätytalo 15.2.

Perinnebiotooppien ekosysteemipalvelut ja tukea niiden päivitysinventoinnille. Janne Heliölä, SYKE MATO-seminaari, Säätytalo 15.2. Perinnebiotooppien ekosysteemipalvelut ja tukea niiden päivitysinventoinnille Janne Heliölä, SYKE MATO-seminaari, Säätytalo 15.2.2017 Perinnebiotoopit ovat arvokas osa maaseutuamme Perinteisen laidunnuksen

Lisätiedot

Riistakonsernin tutkimusstrategia. Hyväksytty

Riistakonsernin tutkimusstrategia. Hyväksytty Riistakonsernin tutkimusstrategia Hyväksytty 3.5.2013 MMM:n tutkimus- ja kehittämisstrategia 2012-2017 Tutkimuksen ja kehittämistoiminnan perustehtävä (toiminta-ajatus) Tuotamme ennakoivasti tietoa, osaamista

Lisätiedot

SATAKUNNAN LUONTOMATKAILUOHJELMA

SATAKUNNAN LUONTOMATKAILUOHJELMA SATAKUNNALLE OMA SATAKUNNAN LUONTOMATKAILUOHJELMA LUONTOMATKAILUOHJELMA Luontomatkailun mahdollisuudet Satakunnassa -tilaisuus Sanna-Mari Renfors, 31.3.2016 Hanna-Maria Marttila Ohjelman laadinnasta Laadinta

Lisätiedot

Kannattavuus tasaikäis- ja eriikäismetsätaloudessa

Kannattavuus tasaikäis- ja eriikäismetsätaloudessa Kannattavuus tasaikäis- ja eriikäismetsätaloudessa Paula Horne ja Jyri Hietala Pellervon taloustutkimus PTT Metsäpäivät 2015 5.11.2015 Metsänomistajien tyytyväisyys hakkuu- ja hoitotapoihin Uudessa metsälaissa

Lisätiedot

Näkökulmia vaikutusten arvioinneista. Kajaani Eila Linnanmäki ja Tuulia Rotko

Näkökulmia vaikutusten arvioinneista. Kajaani Eila Linnanmäki ja Tuulia Rotko Näkökulmia vaikutusten arvioinneista Kajaani 12.11.2010 Eila Linnanmäki ja Tuulia Rotko 1 Mikä vaikutusten arviointi? Näyttöön perustuva vaikuttavuuden ja vaikutusten arviointi alkoi kehittyä 1990-luvulta

Lisätiedot

Luonnonvarojen käytön vähentäminen sekä priorisointi - mitä strategiat sanovat? Alina Pathan, Jussi Nikula, Sanna Ahvenharju Gaia Consulting Oy

Luonnonvarojen käytön vähentäminen sekä priorisointi - mitä strategiat sanovat? Alina Pathan, Jussi Nikula, Sanna Ahvenharju Gaia Consulting Oy Luonnonvarojen käytön vähentäminen sekä priorisointi - mitä strategiat sanovat? Alina Pathan, Jussi Nikula, Sanna Ahvenharju Gaia Consulting Oy Tarkastellut strategiat Kansainvälisiä ja kansallisia luonnonvarojen

Lisätiedot

Itä-Suomen liikennestrategia. Itä-Suomen elinkeinoelämän ja asukkaiden tarpeita palveleva uuden sukupolven liikennejärjestelmä

Itä-Suomen liikennestrategia. Itä-Suomen elinkeinoelämän ja asukkaiden tarpeita palveleva uuden sukupolven liikennejärjestelmä Itä-Suomen liikennestrategia Itä-Suomen elinkeinoelämän ja asukkaiden tarpeita palveleva uuden sukupolven liikennejärjestelmä strategian laadintaprosessi, sisältö ja toteutuksen suuntaviivoja Lähtökohtana

Lisätiedot

Minne menet suomalainen metsätalous. uudistuneen metsäpolitiikan haasteet. Toimitusjohtaja Juha Ojala TTS Työtehoseura

Minne menet suomalainen metsätalous. uudistuneen metsäpolitiikan haasteet. Toimitusjohtaja Juha Ojala TTS Työtehoseura Minne menet suomalainen metsätalous uudistuneen metsäpolitiikan haasteet Toimitusjohtaja Juha Ojala TTS Työtehoseura 29.10.2015 1 Suomi elää edelleen vahvasti myös metsästä: Metsäsektorin osuus kaikkien

Lisätiedot

Valtion luonnonsuojelu Östersundomissa. Östersundomin yleiskaava ja kaupunkiekologia, Helsinki Laituri, , Antti Below

Valtion luonnonsuojelu Östersundomissa. Östersundomin yleiskaava ja kaupunkiekologia, Helsinki Laituri, , Antti Below Valtion luonnonsuojelu Östersundomissa Östersundomin yleiskaava ja kaupunkiekologia, Helsinki Laituri, 31.5.2011, Antti Below Taustaa Matti Vanhasen II hallituksen ohjelma (19.4.2007): Selvitetään mahdollisuudet

Lisätiedot

Ekologinen kompensaatio ja liito-oravan suotuisa suojelun taso. Espoo Nina Nygren, Tampereen yliopisto

Ekologinen kompensaatio ja liito-oravan suotuisa suojelun taso. Espoo Nina Nygren, Tampereen yliopisto Ekologinen kompensaatio ja liito-oravan suotuisa suojelun taso Espoo 11.4.2013 Nina Nygren, Tampereen yliopisto Luontodirektiivin tavoitteet Tavoite: edistää luonnon monimuotoisuuden säilymistä suojelemalla

Lisätiedot