Lausuntopyyntö Kunnallishallinnon rakenne -työryhmän selvityksestä sekä kuntauudistukseen liittyvistä muista uudistuksista

Transkriptio

1 Lausuntopyyntö Kunnallishallinnon rakenne työryhmän selvityksestä sekä kuntauudistukseen liittyvistä muista uudistuksista Vastaajan tiedot Aloitusaika Lopetusaika Tietoja vastaavasta kunnasta Tietoja vastaavasta kunnasta Valitse 0 20 Akaa 0 5 Alajärvi 0 9 Alavieska 0 10 Alavus 0 16 Asikkala 0 18 Askola 0 19 Aura 0 46 Enonkoski 0 47 Enontekiö Enontekis 0 49 Espoo Esbo 0 50 Eura 0 51 Eurajoki Euraåminne 0 52 Evijärvi 0 61 Forssa 0 69 Haapajärvi 0 71 Haapavesi 0 72 Hailuoto Karlö 0 74 Halsua 0 75 Hamina Fredrikshamn 0 77 Hankasalmi 0 78 Hanko Hangö 0 79 Harjavalta 0 81 Hartola 0 82 Hattula 0 84 Haukipudas 0 86 Hausjärvi Heinola 0 90 Heinävesi 0 91 Helsinki Helsingfors 0 97 Hirvensalmi 0 98 Hollola 0 99 Honkajoki Huittinen Humppila Hyrynsalmi Hyvinkää Hyvinge 0

2 283 Hämeenkoski Hämeenkyrö Tavastkyro Hämeenlinna Tavastehus Ii Iisalmi Idensalmi Iitti Ikaalinen Ikalis Ilmajoki Ilomantsi Ilomants Imatra Inari Enare Inkoo Ingå Isojoki Storå Isokyrö Storkyro Jalasjärvi Janakkala Joensuu Jokioinen Jockis Joroinen Jorois Joutsa Juankoski Juuka Juupajoki Juva Jyväskylä Jämijärvi Jämsä Järvenpää Träskända Kaarina S:t Karins Kaavi Kajaani Kajana Kalajoki Kangasala Kangasniemi Kankaanpää Kannonkoski Kannus Karijoki Bötom Karjalohja Karislojo Karkkila Högfors Karstula Karvia Kaskinen Kaskö Kauhajoki Kauhava Kauniainen Grankulla Kaustinen Kaustby Keitele Kemi Kemijärvi Keminmaa 0

3 322 Kemiönsaari Kimitoön Kempele Kerava Kervo Kerimäki Kesälahti Keuruu Kihniö Kiikoinen Kiiminki Kinnula Kirkkonummi Kyrkslätt Kitee Kittilä Kiuruvesi Kivijärvi Kokemäki Kumo Kokkola Karleby Kolari Konnevesi Kontiolahti Korsnäs Koski Tl Kotka Kouvola Kristiinankaupunki Kristinestad Kruunupyy Kronoby Kuhmo Kuhmoinen Kuopio Kuortane Kurikka Kustavi Gustavs Kuusamo Kyyjärvi Kärkölä Kärsämäki Köyliö Kjulo Lahti Lahtis Laihia Laihela Laitila Lapinjärvi Lappträsk Lapinlahti Lappajärvi Lappeenranta Villmanstrand Lapua Lappo Laukaa Lavia Lemi Lempäälä Leppävirta Lestijärvi 0

4 422 Lieksa Lieto Lundo Liminka Limingo Liperi Lohja Lojo Loimaa Loppi Loviisa Lovisa Luhanka Lumijoki Luoto Larsmo Luumäki Luvia Maalahti Malax Maaninka Marttila Masku Merijärvi Merikarvia Sastmola Miehikkälä Mikkeli S:t Michel Muhos Multia Muonio Mustasaari Korsholm Muurame Mynämäki Myrskylä Mörskom Mäntsälä MänttäVilppula Mäntyharju Naantali Nådendal Nakkila Nastola Nilsiä Nivala Nokia Nousiainen Nousis NummiPusula Nurmes Nurmijärvi Närpiö Närpes Orimattila Oripää Orivesi Oulainen Oulu Uleåborg Oulunsalo Outokumpu Padasjoki Paimio Pemar 0

5 445 Paltamo Parainen Parikkala Parkano Pedersören kunta Pedersöre Pelkosenniemi Pello Perho Pertunmaa Petäjävesi Pieksämäki Pielavesi Pietarsaari Jakobstad Pihtipudas Pirkkala Birkala Polvijärvi Pomarkku Påmark Pori Björneborg Pornainen Borgnäs Porvoo Borgå Posio Pudasjärvi Pukkila Punkaharju Punkalaidun Puolanka Puumala Pyhtää Pyttis Pyhäjoki Pyhäjärvi Pyhäntä Pyhäranta Pälkäne Pöytyä Raahe Brahestad Raasepori Raseborg Raisio Reso Rantasalmi Ranua Rauma Raumo Rautalampi Rautavaara Rautjärvi Reisjärvi Riihimäki Ristiina Ristijärvi Rovaniemi Ruokolahti Ruovesi Rusko 0

6 707 Rääkkylä Saarijärvi Salla Salo Sastamala Sauvo Sagu Savitaipale Savonlinna Nyslott Savukoski Seinäjoki Sievi Siikainen Siikajoki Siikalatva Siilinjärvi Simo Sipoo Sibbo Siuntio Sjundeå Sodankylä Soini Somero Sonkajärvi Sotkamo Sulkava Suomenniemi Suomussalmi Suonenjoki Sysmä Säkylä Taipalsaari Taivalkoski Taivassalo Tövsala Tammela Tampere Tammerfors Tarvasjoki Tervo Tervola Teuva Östermark Tohmajärvi Toholampi Toivakka Tornio Torneå Turku Åbo Tuusniemi Tuusula Tusby Tyrnävä Töysä Ulvila Ulvsby Urjala Utajärvi Utsjoki 0

7 892 Uurainen Uusikaarlepyy Nykarleby Uusikaupunki Nystad Vaala Vaasa Vasa Valkeakoski Valtimo 0 92 Vantaa Vanda Varkaus Vehmaa Vesanto Vesilahti Veteli Vetil Vieremä Vihanti Vihti Vichtis Viitasaari Vimpeli Virolahti Virrat Virdois Vähäkyrö Lillkyro Vöyri Vörå YliIi Ylitornio Övertorneå Ylivieska Ylöjärvi Ypäjä Ähtäri Etseri Äänekoski 0

8 2. Maakunta 0 1 Valitse Uusimaa Nyland VarsinaisSuomi Egentliga Finland Satakunta KantaHäme Egentliga Tavastland Pirkanmaa Birkaland PäijätHäme Päijänne Tavastland Kymenlaakso Kymmenedalen EteläKarjala Södra Karelen EteläSavo Södra Savolax PohjoisSavo Norra Savolax PohjoisKarjala Norra Karelen KeskiSuomi Mellersta Finland EteläPohjanmaa Södra Österbotten Österbotten Pohjanmaa KeskiPohjanmaa Mellersta Österbotten PohjoisPohjanmaa Norra Österbotten Kainuu Kajanaland Lappi Lappland

9 3. Kuntanne yhteyshenkilön tiedot Titteli Kunnanjohtaja Nimi Tenho Hotarinen Sähköposti Puhelin Kyselylomakkeen täyttäjän tiedot Titteli Palvelusihteeri Nimi Silja Kolari Sähköposti silja.kolari Puhelin Miten arvioitte tarvetta uudistaa kunta ja palvelurakennetta ja mitkä ovat kuntien näkökulmasta tärkeimmät syyt uudistuksen toteuttamiseen? Julkisen talouden kestävyysvaje on ilmeinen ja sitä on kavennettava yhteistyössä valtion ja kuntien toimenpitein. Erityisen tärkeää olisi ollut käydä keskustelu valtion ja kuntien tehtävien vastuujaosta ja kuntien tulevista vastuista. Nyt kuntia uudistetaan ikään kuin tehtäväjako olisi entinen. Kunta ja palvelurakenneuudistusta ollaan viemässä myös liiaksi rakennepainotteisena. Tärkeämpi kokonaisuus eli palveluprosessien uudistaminen tulee jälkijunassa. Ei ole laisinkaan varmuutta siitä, että uusissa vahvoissa peruskunnissa olisi osaamista ja tahtoa uudistaa palvelutuotantoa muuten kuin keskittämällä ja palvelupisteitä vähentämällä. Uudistusta tehtäessä olisi täytynyt olla rinnan tiedossa myös mm. vaalipiirijako, valtion viranomaisten palveluverkosto ja maakuntajako. Kaikkein tärkeintä olisi tietää jo nyt sosiaali ja terveydenhuollon tulevat rakenteet, joihin kuntajaon tulisi istua. Valtion paikallispalveluiden verkostoa uusitaan samaan aikaan viranomaiskohtaisesti ilman mitään koordinaatiota toisiinsa tai kunnan palveluihin. Yhteispalvelupisteiden aikaansaaminen on jätetty kuntien harteille. Sinänsä tarve kunta ja palvelurakenteiden uudistamiseen on kiistaton. Tärkeimmät syyt kuntien kannalta ovat erityisesti KeskiSavossa ja EteläSavon maakunnassa negatiivinen väestökehitys ja väestörakenteen vinoutuminen ja tätä seuraava raskas huoltosuhde. Näin vanhusväestön kasvaminen ja hoitotarpeen lisääntyminen johtavat kasvavaan taloudelliseen ahdinkoon. Myös toiminnallisten kokonaisuuksien aikaansaaminen on välttämätöntä ihmisten arjen helpottamiseksi.

10 6. 1. Miten arvioitte kuntanne osalta työryhmän kuntarakennetarkastelussa käyttämiä tarkastelunäkökulmia ja kriteereitä: Väestökehityksen ja väestörakenteen osalta? Väestöllisesti Joroisten kunnalla on eteläsavolaisittain suhteellisen hyvä tilanne ja KeskiSavossa kestävin. Kunta menettää väestöään, mutta alue huomioiden maltillisesti. Vanhusväestöä on vertailukuntiin nähden vähemmän ja lapsia taas enemmän (yli 50). Huoltosuhde on alle 100. Mediaaniikä on alle 50. On kuitenkin huomattava, että huoltosuhde tulee heikkenemään ja aiheuttaa jatkossa taloudellisia paineita mm. veroasteeseen. Taloustarkastelunäkökulmien osalta? Kunnan taloustilanne on heikkenemässä, vaikka kunnalla onkin hieman liikkumavaraa mm. veroasteen suhteen. Paine veroastetta kohtaan on kasvanut suhteellisen nopeasti ja kunta on joutunut ottamaan kiihtyvään tahtiin mm. lyhytaikaista velkaa, kun esim. vuosi sitten kassavarat riittivät menojen katteeksi. Veroaste on nyt 19,50 ja paine sitä kohtaan on n. 0,5 % tasapainoisen talouden saavuttamiseksi. Tasapainoinen talous edellyttäisi myös palvelutasotarkastelua. Kunnan veroaste on ollut aina alle valtakunnallisen keskiarvon. Taseessa on ollut kumulatiivista ylijäämää n. 2,8 M (n. 530 /as.). Se tulee kuitenkin laskemaan v alijäämäisen talouden takia n eurolla. Veroastetta nostamalla ja palveluita karsimalla kunnalla olisi mahdollisuus säilyttää ylijäämänsä tulevaisuudessa. Suhteellinen velkaantuneisuus on nyt n. 38 %, mutta se on kasvamaan päin. Siihen vaikuttavat mm. elinkeinopoliittiset investoinnit, joita on tehtävä työpaikkojen luomiseksi, verotulopohjan säilyttämiseksi ja huoltosuhteen pitämiseksi siedettävänä. Joroinen ei ole vahvasti valtionosuusriippuvainen kunta. Sen valtionosuudet ovat seudullisesti ja maakunnallisesti alhaisella tasolla (25,5 %) ja kunnan onkin täytynyt taistella verotulopohjansa säilyttämiseksi. Harkinnanvaraista valtionosuutta kunta ei ole hakenut 2000 luvulla. Yhdyskuntarakennetarkastelun osalta? Yhdyskuntarakenteen eheyttämiseksi Joroisten ja Varkauden tulisi lisätä yleiskaavatasoista maankäytön suunnittelua. Työssäkäynnin, saavutettavuuden ja asioinnin osalta? Joroinen kuuluu hyvin selvästi Varkauden työssäkäynti ja asiointialueeseen sekä erityiskauppaalueeseen. Kunnan työpaikkaomavaraisuus on varsin pieni ja pendelöinti Varkauteen on suuri; yli 30 %. Peruspalvelujen järjestämis ja tuotantoedellytyksien osalta? Peruspalvelujen järjestämis ja tuotantoedellytykset heikkenevät kunnassa tulopohjan heikentyessä. Mikäli kunta jatkaa itsenäisenä, kunnassa joudutaan miettimään palvelurakenteen uudistamista. Kyseessä olisivat varsin suuret palvelutasomuutokset, joita ei toisaalta voisi tehdä ilman yhteistyötä esim. Varkauden kanssa. Näitä ovat terveyspalveluissa esim. vastaanottotoiminta ja sivistyspalveluissa esim. lukio, yläaste ja kouluverkko ym.. Elinkeinotoimen kehittämisen osalta? Elinkeinojen kehittämiseen pienessä kunnassa on varsin vähän voimavaroja ja liikkumavaraa. Parasta aikaa kunta miettii varsin laajoja investointeja työpaikkojen lisäämiseksi. Näillä on suora yhteys kunnan suhteelliseen velkaantuneisuuteen, joka uhkaa Joroisissa kasvaa liian suureksi. Toiminnallisen kokonaisuuden ja kokonaisarvioinnin osalta? Pääsääntöisesti kuntarakennetarkastelussa esitetyt arviot ja näkemykset ovat Joroisten kunnan osalta perusteltuja ja oikeita.

11 7. 2. Vastaako työryhmän tarkastelunäkökulmien analyysi käsitystänne kuntanne tilanteesta? Kyllä Ei Yhteensä Keskiarvo Väestökehityksen ja väestörakenteen osalta? Taloustarkastelunäkökulmien osalta? Yhdyskuntarakennetarkastelun osalta? Työssäkäynnin, saavutettavuuden ja asioinnin osalta? Peruspalvelujen järjestämis ja tuotantoedellytyksien osalta? Elinkeinotoimen kehittämisen osalta? Toiminnallisen kokonaisuuden ja kokonaisarvioinnin osalta? Yhteensä Mikäli vastasitte edellisen kysymyksen vaihtoehtoihin EI, niin mikä on oma analyysinne tilanteesta? Ei vastauksia Mitä edellä todettuja ja mahdollisia muita tarkastelunäkökulmia ja kriteerejä kuntanne näkemyksen mukaan tulisi soveltaa tarkasteltaessa kuntaliitoksen tarvetta kuntanne ja alueenne osalta? Joroisten kunnan osalta tarvetta kuntajakoselvitykseen tulee pohtia kaikkien esitettyjen tarkastelunäkökohtien perusteella. Kaikki näkökulmat puoltavat kuntajakoselvitykseen osallistumista. KeskiSavon osalta kysymys tulee olemaan siitä, voidaanko muodostaa riittävän laaja kuntien välinen keskustelupohja. Pieksämäen kaupungin ja Heinäveden kunnan sekä ainakin osan Leppävirrasta kunnasta tulisi olla Varkauden kaupungin ja Joroisten kunnan mukana kuntajakoselvityksessä. Muutoin alueelle ei synny elinvoimaista ja kilpailukykyistä vahvaa kuntaa, joka voisi tuottaa esim. riittävässä määrin sosiaali ja terveydenhuollon palveluita. KeskiSavon kannalta on ratkaisevan tärkeää, että Pieksämäki ja Varkaus voivat tehdä riittävän syvän työnjaon perustasoisissa erikoissairaanhoidon palveluissa, jotta niitä voidaan alueella säilyttää. Muussa tapauksessa ko. palvelut karkaavat Mikkeliin ja Kuopioon ja se tulee näkymään kasvavina talouspaineina KeskiSavossa Olisiko kuntanne valmis selvittämään yhdessä muiden kuntien kanssa kuntaliitoksen toteuttamista työryhmän esittämän erityisen kuntajakoselvityksen sijasta? 0 1 Kyllä Ei

12 11. Mikä olisi se alue, jolla kuntanne näkemyksen mukaan voitaisiin sitä selvittää? Alue olisi sama kuin kunnallishallinnon rakennetyöryhmän esitys Olisiko kuntanne valmis osallistumaan työryhmän esittämään ministeriön käynnistämään ja kustantamaan erityiseen kuntajakoselvitykseen? 0 1 Kyllä Ei 13. Mikä olisi se alue, jolla kuntanne näkemyksen mukaan voitaisiin toteuttaa työryhmän esittämä erityinen kuntajakoselvitys? Alue olisi sama kuin kunnallishallinnon rakennetyöryhmän esitys Katsooko kuntanne, että osaliitokset olisivat alueellanne tarpeellisia? 0 1 Kyllä Ei

13 15. Millä alueella ja millä tavoin osaliitokset olisivat alueellanne tarpeellisia? Ainakin Leppävirran kunnan eteläinen osa olisi syytä olla KeskiSavon kuntajakoselvityksessä mukana Työryhmä on esittänyt raporttinsa selvitysosassa (selvityksen osa I) kuntauudistuksen toteuttamistapoja. Mikä on kuntanne näkemys näistä toteuttamistavoista? Kuntien itse käynnistämä selvitys Ministeriön käynnistämä kuntajakoselvitys Joroisten kunnan mielestä kannattavaa. Kuntaliitosten taloudellinen tukeminen Joroisten kunnan mielestä kannattavaa. Valtionosuusjärjestelmän muuttaminen uudistuksiin kannustavaksi Joroisten kunnan mielestä kannattavaa. Uudistuksen ohjaaminen muutoin kuntien rahoitusjärjestelmän muutoksilla (esim. veropohja) Uudistuksen toteuttaminen palvelujen järjestämistä koskevien kriteerien perusteella Uudistuksen toteuttaminen velvoittavalla lainsäädännöllä Muu, mikä? Myös kuntien rahoitusjärjestelmien uusiminen; esim. yksinkertainen ja ennustettava valtionosuusjärjestelmä ja veropohja (yhteisövero valtiolle ja kunnille ennustettava osuus valtionosuuksien osana) olisi mielestämme kannattavaa Mistä ajankohdasta lukien kuntaliitokset voitaisiin toteuttaa alueellanne? 0 1 vuoden 2013 alusta lukien vuoden 2014 alusta lukien vuoden 2015 alusta lukien vuoden 2016 alusta lukien vuoden 2017 alusta lukien

14 Perustelunne aikataululle On nähtävä ensin kaikki kokonaisuudet ja osatekijät: rakennelaki sosiaali ja terveydenhuollon järjestäminen kuntalain uudistus valtionosuuslainsäädäntö, jonka jälkeen kunnassa voidaan arvioida tilanne ja valmistautua neuvotteluihin Millaiset valtion muutostuen keinot voisivat edistää uudistuksen toteuttamista omassa kunnassanne ja alueellanne? Kuntajakoselvitysten vastuunotto sekä jatkoprosessien edistäminen Jos haluatte esittää esitettyjen kysymyksien ohella omia vaihtoehtoisia näkemyksiänne työryhmän selvitykseen, lisätkää se alla olevaan tilaan. Ei vastauksia Mitkä ovat kuntanne näkemyksen mukaan kuntalain tärkeimmät uudistustarpeet? Ei vastauksia Miten kuntanne näkemyksen mukaan lähidemokratiaa voitaisiin vahvistaa uudistamalla kuntalain osallistumis ja vaikuttamismahdollisuuksia koskevia säännöksiä? Ei vastauksia Mitkä ovat kuntanne näkemyksen mukaan kuntien rahoitus ja valtionosuusjärjestelmän tärkeimmät uudistustarpeet? Valtionosuuslainsäädännön yksinkertaistaminen ja ennakoitavuus. Yhteisöveron siirtäminen valtiolle ja kunnille ennustettava osuus valtionosuuksien mukana Mitä seikkoja tulisi ottaa huomioon seuraavia asioita arvioitaessa: Kuntien tehtävien mahdollinen vähentäminen Kuntien tehtäviä tulee vähentää ja subjektiivisia oikeuksia samoin. Ihmisten vastuuta omasta elämästä pitää edistää myös lainsäädännöllisin keinoin. Valtion ja kuntien tehtävänjako Olisi harkittava joidenkin laajaa väestöpohjaa edellyttävien tehtävien siirtäminen valtiolle: vaativa erikoissairaanhoito sosiaalihuoltovastuuta (esim. kehitysvammaisten laitoshoito, huostaanotto, toimeentulotuki jne.) II asteen opetus (ammatillinen) palo ja pelastustoimi, sairaankuljetus Määriteltäessä uusien kuntien tehtäviä Pääasia on, että kuntien tehtävät ovat tiedossa ennen kuin rakennelaki ja muu edellä mainittu lainsäädäntö vahvistetaan ja että kunnille taataan myös oikeudenmukainen ja riittävä rahoitus valtion puolelta.

15 Jos haluatte esittää esitettyjen kysymyksien lisäksi kuntauudistukseen liittyen muuta, lisätkää se alla olevaan tilaan. Ei vastauksia.