HIEKKALAHDEN ALUELÄMMITYKSEN SELVITYSTYÖ, vaihe II

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "HIEKKALAHDEN ALUELÄMMITYKSEN SELVITYSTYÖ, vaihe II"

Transkriptio

1 HIEKKALAHDEN ALUELÄMMITYKSEN SELVITYSTYÖ, vaihe II Anssi Kokkonen AvainEnergia Oy Patteristontie Ylämylly Puh Y-tunnus:

2 Sisällys 1 Taustaa ja työn tavoitteet Lämmön tuotannon liiketoimintamallit ja sopimusmenettelyt Hiekkalahden teollisuusalue Liiketoimintamallit aluelämpölaitokselle Kunnan lämpölaitos ja huoltopalvelun ulkoistaminen Aluelämmön tuotannon yhtiöittäminen Aluelämmön tuotannon ulkoistaminen Puupolttoaineiden saatavuus ja hintataso Hake Puupelletit Pellettilämpö taloyhtiöille Kannattavuuslaskelmien lähtötiedot Laskelmien tulokset... 8 Liitteet 2

3 1 Taustaa ja työn tavoitteet Selvitys on tehty Metsätalouden kehittämiskeskus Tapion tilauksesta ja se on osa EU:n BSR ohjelman Bioenergy Promotion hanketta. Selvitystyön ensimmäisestä osasta vastasi Järvi- Suomen Energiasuunnittelu Oy ja siitä on tehty erillinen raportti. Tämä raportti koskee selvityksen toista vaihetta, jonka toteutusaika oli Työn toteutusta ja tavoitteita tarkennettiin aloituspalaverin yhteydessä, jolloin tehtiin myös kohdekatselmointi. Lisätarkennuksia selvitystyön toiseen vaiheeseen tehtiin, kun käytiin läpi ensimmäisen vaiheen päätuloksia Selvitystyön toisen vaiheen päätavoitteiksi muotoutuivat siten: - selvitystyön ensimmäisen vaiheen tulosten perusteella potentiaaliset liiketoimintamallit o Hiekkalahden teollisuusalueen lämpöenergian tuotannolle o nykyiselle aluelämmön tuotannolle mahdollisine laajennuksineen - tarvittavat sopimusmenettelyt eri liiketoimintamalleissa - hake- ja puupellettipolttoaineen saatavuuden ja hintatason selvitys Valtimolla - As Oy Teeriluhti, As Oy Einolanrinne ja As Oy Jussilanpiha: pellettilämmön tuotannon eri vaihtoehdot ja kannattavuuslaskelmat 2 Lämmön tuotannon liiketoimintamallit ja sopimusmenettelyt 2.1 Hiekkalahden teollisuusalue Selvitystyön ensimmäisessä vaiheessa on määritetty lämmön tuotannon kannattavuuslukuja Hiekkalahden teollisuusalueen nykytilanteen perusteella, kun polttoaineeksi on oletettu hake. Vaihtoehtoina ovat olleet 1) teollisuusalueen oma lämpölaitos ja aluelämpöverkko nykyisellä lämmön kulutuksella, 2) teollisuusalueen oma lämpölaitos ja aluelämpöverkko, jos Valtimo Components Oy jää lämpöverkon ulkopuolelle. Kannattavuuslukujen valossa lämmön tuotanto teollisuusalueella omalla hakelämpölaitoksella ei ole liiketaloudellisesti järkevää. Alueella toimivilla yrityksillä ei keskustelujen perusteella ole myöskään kiinnostusta erityisesti panostaa lämmön tuotannon muutoksiin, lukuun ottamatta Valtimo Components Oy:tä. Teollisuusalueen osalta erillisenä lämpöverkkoalueena ei ole siten tässä vaiheessa syytä tarkastella liiketoimintamalleja hakelämmön tuotannossa. Selvitystyön ensimmäisessä vaiheessa on arvioitu myös sitä, millä lämpöenergian käyttömäärällä teollisuusalueen oma lämpölaitos ja lämpöverkko olisi taloudellisesti kannattava. Lämmön tarpeen tulisi olla noin kaksinkertainen nykyiseen verrattuna. Alueen lämpöverkon rakentaminen edellyttää suunnitelmissa olevaa merkittävää lämmön tarpeen kasvua teollisuusalueella. Tällöin alueen liittäminen yhdyskanaalilla olemassa olevaan aluelämpöverkkoon (Yhdysjohto V2) voi olla myös perusteltua ja kyseeseen tulevat silloin oheiset aluelämmön tuotantoa koskevat liiketoiminnan mallit. 3

4 2.1 Liiketoimintamallit aluelämpölaitokselle Valtimon nykyinen aluelämmön tuotanto perustuu hakkeeseen ja kevyeen polttoöljyyn selvityksen ensimmäisessä vaiheessa kuvatulla tavalla. Lämpölaitos lämmönjakoverkkoineen on kunnan omistama ja kunta myös vastaa laitoksen käytöstä ja myy lämpöä aluelämpöasiakkaille. Laitoksen hakepolttoaineen toimittajana on Karjalan Metsä ja Energia Oy. Teollisuusalueen liittäminen nykyisen aluelämpöverkon piiriin on tarkasteltu yhtenä vaihtoehtona, joka lisäisi laitoksen lämpökuormaa (Yhdysjohto V2). Selvityksen ensimmäisessä vaiheessa on myös esitetty toimenpidevaihtoehto, jolla nykyistä kevytöljyn käyttöä erityisesti kesäaikana saataisiin olennaisesti vähennettyä. Vaihtoehdossa aluelämpöverkkoon liitettäisiin uusi n. 0,5 MW kpa- laitos, jolla voitaisiin korvata kesäaikainen öljyn käyttö kokonaisuudessaan. Lämmön tuotannolle on vaihtoehtoisia toteutustapoja, joita joudutaan aina tapauskohtaisesti arvioimaan eri lähtökohdista. Ohessa on Valtimon aluelämmön tuotannon osalta potentiaaliset toteutustavat sekä niihin kytkeytyvät liiketoimintamallit. Kunkin liiketoimintamallin osalta on arvioitu siihen liittyvät sopimusmenettelyt. Tässä yhteydessä ei ole arvioitu nykyistä toimintamallia Kunnan lämpölaitos ja huoltopalvelun ulkoistaminen Laitoksen kokonaisvaltainen huoltopalvelu siirretään ulkopuoliselle yritykselle. Kokonaisvaltainen huoltopalvelu sisältää kaiken laitoksen käytössä vaadittavan huolto- ja ylläpitotoiminnan, mukaan lukien hakkeen toimitukset. Lämpölaitoksen ja lämmönjakoverkon omistus säilyvät Valtimon kunnalla nykytilanteen mukaisesti. Omistajana kunnalla säilyy myös vastuu tarvittavista korjaus- ja muista investoinneista. Huoltopalvelun hinnoittelussa voidaan käyttää esim. tuotettuun lämpöenergian määrään perustuvaa hinnoittelua ( /MWh), jossa on mukana polttoaineen ja huoltotyön kustannukset. Tarvittavien laiteosien hankinnasta huoltopalveluyritys laskuttaa kuntaa sopimuksen mukaan. Sopimukset - Kunta kilpailuttaa aluelämpölaitoksen kokonaisvaltaisen huoltopalvelun ja solmii sopimuksen valitun toimijan kanssa määräajaksi. Nykyisen hakepolttoaineen toimitussopimuksen kesto ja sisältö määrittää osaltaan uuden sopimuksen toteutusajankohtaa. - Tarjouspyynnön sisällöllä on mahdollisuus vaikuttaa siihen, mikä tulee olemaan mm. käytettävän hakepolttoaineen alkuperä (harvennuspuuta, suomalaista vai venäläistä, jne.). - Kunnan suhde lämmön loppuasiakkaisiin säilyy ennallaan Aluelämmön tuotannon yhtiöittäminen 4 Aluelämmön tuotanto, jakelu ja myynti siirretään toimintamallissa perustettavalle kunnalliselle lämpöyhtiölle. Laitoksen huoltohenkilöstö siirtyy uuden yhtiön palkkalistalle, muutoin esim. hallintopalvelut kokonaisuudessaan (ml. toimitusjohtaja) hoidetaan ostopalveluna. Toimintamallissa lämmön tuotannon kannattavuuden seuranta on selkeää.

5 Sopimukset - Nykyiset lämpöasiakkaat siirtyvät automaattisesti uuden lämpöyhtiön asiakkaiksi. - Hakepolttoaineen toimitukset jatkuvat ennallaan sopimuksen siirrolla, ellei nykyisessä sopimuksessa muuta ole sovittu. - Lämpöyhtiö voi jatkossa tehdä sopimuksen kokonaisvaltaisesta aluelämpölaitoksen huoltopalvelusta tai pelkästä polttoainetoimituksesta Aluelämmön tuotannon ulkoistaminen Ulkopuolinen taho ostaa sekä aluelämpölaitoksen että nykyisen lämmönjakoverkon (tyypillisesti sama yritys ostaa molemmat). Yritys huolehtii lämpölaitoksen mahdollisista investoinneista, huollosta ja ylläpidosta polttoaineineen kokonaisvaltaisesti. Yrityksellä voi olla useitakin alihankkijoita, jotka hoitavat esim. polttoainetoimitukset tai huoltotehtävät. Lämmön myynti loppuasiakkaille siirtyy uudelle yritykselle ja kunnan vastuu aluelämmön tuotannosta lakkaa myyntisopimuksen ehtojen mukaisesti. Aluelämmön tuotannon ulkoistamisen toinen vaihtoehto on se, että kunta pitää edelleen omistuksessaan lämmön jakeluverkoston ja siten lämmön myynnin loppuasiakkaille. Tällöin kunnalla säilyy myös vastuu lämpöverkoston ylläpidosta ja mm. korjauksista. Yrityksen lämpöverkon haltijalle myymän lämmön hinta jaetaan yleensä perusmaksuun ( /kk) sekä kulutukseen perustuvaan energiamaksuun ( /MWh). Perusmaksulla katetaan ja tasataan laitoksesta aiheutuvia pääomakustannuksia. Lämpöverkon haltija myy edelleen lämpöä loppuasiakkaille. Verkon haltija sisällyttää perimäänsä lämmön myyntihintaan ja perusmaksuun lämmönjakoverkoston ylläpidosta ja hävikistä aiheutuvat kustannukset sekä asetetun lämmön myynnin tuottotavoitteen. Sopimukset - Kunta myy tarjousten perusteella nykyisen aluelämpölaitoksen ulkopuoliselle taholle, mutta pitää lämmönjakoverkon itsellään. Nykyisen hakepolttoaineen toimitussopimuksen kesto ja sisältö määrittää osaltaan myynnin mahdollista ajankohtaa. Kunta solmii määräaikaisen sopimuksen lämmön toimituksesta verkkoon uuden lämmön tuottajan kanssa. - Tarjousten ja lopullisen sopimuksen ehdoilla on mahdollisuus vaikuttaa siihen, mikä tulee olemaan mm. käytettävän hakepolttoaineen alkuperä (harvennuspuuta, suomalaista vai venäläistä, jne.). - Kunnan suhde lämmön loppuasiakkaisiin säilyy toimintamallissa ennallaan. - Kunta myy tarjousten perusteella koko aluelämmön tuotannon lämmönjakoverkkoineen ulkopuoliselle taholle. Lämpösopimukset loppuasiakkaiden kanssa yleensä siirtyvät automaattisesti kunnalta uudelle lämmön toimittajalle, mikäli asiakas hyväksyy siirron. - Em. tapauksessa kunnan toiminta lämmön tuotannossa lakkaa. 5

6 3 Puupolttoaineiden saatavuus ja hintataso 3.1 Hake Valtimon kunnan nykyisellä aluelämpölaitoksella käytetään polttohaketta keskimäärin n irto-m 3 /vuosi (n m 3 /v) ja lämpöenergiaa tuotetaan keskimäärin n MWh/vuosi. Laitoksella tarvittavan hakepolttoaineen toimittaa Karjalan Metsä ja Energia Oy. Hakkeen raaka-aine kerätään tällä hetkellä pääasiassa Valtimon kunnan alueella sijaitsevilta leimikoilta. Alueella toimivia ja haketta toimittavia muita yrityksiä ovat mm. Vapo Oy ja Anaika Oy. Vapo Oy pystyy tarjoamaan ko. määrän haketta noin yhden vuoden varoajalla. Hakkeen alkuperä on Suomesta ja Venäjältä. Anaika Oy pystyy tarjoamaan lähinnä Venäjältä tuotettu haketta sekä oman mekaanisen puunjalostuksen sivutuotteena syntyvää kuivaa polttomursketta. Mursketta syntyy useita tuhansia kuutiometrejä vuosittain ja sitä on tarjolla nopeallakin aikataululla. Tilastokeskuksen Energian hinnat lämmön tuotannossa- tilastossa kesäkuussa 2013 metsähakkeen valtakunnallinen hintataso oli 20,60 /MWh (alv 0 %). Haketoimittajille tehtyjen kyselyjen perusteella hakkeen hintataso Valtimolla laitokselle toimitettuna on n. 22 /MWh (alv 0 %) eli n. 17,6 /i-m Puupelletit Puupellettejä on saatavilla irtotavarana toimitettuna suoraan asiakkaan varastoon. Pellettien irtotoimitus vastaa pitkälti polttoöljyn toimitusta ja pienin yksittäinen toimituserä on yleensä n. 4 tonnia. Suurin kertatoimitus on n. 37 tonnia, mikä vastaa tilavuutena n. 57 m 3 pellettejä. Vapo Oy on tällä hetkellä ainoa yritys, joka toimittaa pellettejä kaikkialla Suomessa. Useilta alueilta löytyy lisäksi paikallisia yrityksiä, jotka tarjoavat pellettejä joko suursäkki- tai irtotoimituksina. Markkinoilla on laajalti saatavilla sekä suomalaista että venäläistä puupellettiä ja mm. Pohjois-Karjalan alueelle on vireillä yrityssuunnitelmia uusista pellettitoimittajista. Valtimolla pellettejä tarjoavat irtotoimituksina ainakin Vapo Oy sekä M- Pelletti Oy Kuhmosta, joka myös tuottaa pellettinsä itse. Pellettien hintataso riippuu toimituserän suuruudesta, joten varaston tilavuus kannattaa suunnitella lämmityskohteisiin huolella. Hintaan vaikuttaa luonnollisesti myös vuosittain tarvittava kokonaismäärä. Kotimaisen puupelletin hinta asiakkaalle toimitettuna Valtimolla vaihtelee välillä /tn eli n /MWh (alv 0 %), kun vuosikäyttö on korkeintaan n. 150 tn. 4 Pellettilämpö taloyhtiöille 6 Taloyhtiöille voidaan tuottaa lämpö kiinteistö- tai kiinteistöryhmäkohtaisella pellettilämpökeskuksella. Tällöin lämpökeskus pyritään sijoittamaan mahdollisimman keskeisesti ja lähelle olemassa olevaa lämpöteknistä tilaa, jolloin minimoidaan liitoskanaalin pituus ja lämpöhäviö. Pellettilämpötekniikka on joissakin tapauksissa mahdollista sijoittaa myös olemassa oleviin tiloihin, jolloin tilaratkaisun käyttömahdollisuus vaatii kuitenkin huolellisen ennakkoarvioinnin. Erillinen lämpökeskus on suositeltavin vaihtoehto. Olemassa oleva

7 7 öljylaitteisto voidaan tällöin aina haluttaessa jättää käyttöön vara- ja huippulämpökuorman tuottajaksi. Puupelletti on jalostettua polttoainetta, jossa ei ole mukana mitään epäpuhtauksia. Pellettien polttotekniikkaa on kehitetty myös pienkohteiden tarpeisiin niin, että laitteiden hyötysuhde on erittäin korkea ja huoltotarve vähäistä ja hyvin ennakoitavissa. Puupolttoaineet, kuten puupelletit ja hake, luokitellaan hiilidioksidineutraaleiksi ja ne eivät siten lisää poltettaessa ilmakehän hiilidioksidipitoisuutta. Poltossa syntyvä hiilidioksidi sitoutuu takaisin kasvavaan puustoon. Taloyhtiöistä As Oy Teeriluhti Oy:llä on käytännössä mahdollisuus joko tehdä oma investointi laitteistoon tai pyytää tarjousta lämmön toimituksesta avaimet käteen- periaatteella ulkopuoliselta lämpöyrittäjältä. Muiden taloyhtiöiden lämmön kulutusmäärät ovat niin pienet, ettei ulkopuolista lämmön tarjoajaa todennäköisesti ole saatavilla ja ainoa vaihtoehto on oma laiteinvestointi. Jokaisen kohteen osalta on kuitenkin mahdollisuus ostaa pellettilämpökeskuksen huoltopalvelu esimerkiksi paikalliselta yrittäjältä. Mikäli lämpö ostetaan ulkopuoliselta lämpöyrittäjältä, ei taloyhtiön itse tarvitse tehdä investointia ja lämmön tuotannon vastuu siirtyy kokonaisuudessaan lämmön toimittajalle (vrt. aluelämpö). Lämmön toimittaja yleensä myös huolehtii tarvittavista valmistelutöistä (perustukset, ym.). Myös lämmön hinnoitteluperiaatteet vastaavat pitkälti aluelämmön hinnoittelua (liittymismaksu perusmaksu energiamaksu). Merkittävin ero on sopimuksen kesto, joka kiinteistökohtaisessa lämpösopimuksessa on tyypillisesti vähintään 10 vuotta. 4.1 Kannattavuuslaskelmien lähtötiedot Pellettilämmön tuotantokustannukset taloyhtiöiden As Oy Teeriluhti, As Oy Einolanrinne ja As Oy Jussilanpiha osalta on esitetty liitteissä 1-3. Laskelmien pohjana on käytetty selvitystyön ensimmäisen vaiheen tulosten lisäksi oheisia kaikille laskelmille yhteisiä lähtötietoja ja oletusarvoja. Pellettien hinta 190 /tn Kevytöljyn hinta 0,90 /ltr Laiteinvestoinnin maksuaika 15 v Korkotaso 5 % Pellettilämpökeskuksen huolto- ja käyttökulut 6,00 /MWh Hallintokulut 0,80 /MWh Vakuutukset 0,10 % investoinnista Sähkön hinta 0,12 /kwh Lämpökeskuksen (pelletti ja kpö) omasähkön osuus 10 kwh/mwh Pellettilämpökeskus on oletettu sijoitettavan erillisenä konttirakennuksena n. 20 metrin etäisyydelle nykyisestä lämpöteknisestä tilasta. Lämmön siirron aiheuttamat pienehköt hävikkikustannukset on huomioitu kustannuksissa. Tulosten osalta on tehty herkkyysanalyysiä, jossa 1) investointiin oletetaan saatavan 10 % tuki, tai 2) puupellettien hinta on 10 %

8 korkeampi. Taloyhtiöiden yhteiselle lämpökeskukselle ja lämpöverkolle tehty laskelma on liitteessä 4. Lämpöverkon pituus on vaihtoehdon V2 (selvityksen I vaihe) mukaisesti 472 m. Investoinnin takaisinmaksuajan arvioinnissa on laskettu taloyhtiöiden nykytilanteen kustannukset yhteensä. 4.2 Laskelmien tulokset Ohessa on yhteenveto lämpötuotannon hintatasosta omalla laitteistolla tuotettuna. Kaikki hinnat ovat ilman arvonlisäveroa, ellei muuta ole mainittu. Taulukko 1. As Oy Teeriluhti (Liite 1). Pellettilämpö perus investointituki 10 % pellettihinta + 10 % Investointi Lämpö /MWh Lämpöinvestoinnin takaisinmaksuaika v ,9 5, ,0 4,5 93,8 5,6 Öljylämpö 115,1 Taulukko 2. As Oy Einolanrinne (Liite 2). Pellettilämpö perus investointituki 10 % pellettihinta + 10 % Investointi Lämpö /MWh Lämpöinvestoinnin takaisinmaksuaika v ,3 5, ,9 5,0 100,3 6,3 Öljylämpö 119,3 Taulukko 3. As Oy Jussilanpiha (Liite 3). Pellettilämpö perus investointituki 10 % pellettihinta + 10 % Investointi Lämpö /MWh Lämpöinvestoinnin takaisinmaksuaika v ,1 6, ,9 5,6 118,2 6,6 Sähkölämpö 144,9 8

9 Taulukko 4. As Oy Yhteinen lämpökeskus ja lämpöverkko (Liite 4). Pellettilämpö perus investointituki 10 % pellettihinta + 10 % Nykyinen lämpö keskimäärin Investointi Lämpö /MWh Lämpöinvestoinnin takaisinmaksuaika v ,8 7, ,0 6,4 111,3 8, ,4 Lämmön hinnan kehitys Ohessa on kuvattu lämmön hinnan esimerkkikehitys puupelleteillä ja kevytöljyllä tulevien 15 vuoden aikana kohteessa As Oy Teeriluhti. Oletuksena hintojen vuotuiselle nousulle on käytetty seuraavia: - pelletit 2 % - kevytöljy 5 % - sähkö 2 % - käyttökulut 2 % Kuva 1. Lämmön hinnan kehitys vuosina kohteessa As Oy Teeriluhti. 250,00 Lämmön hinnan kehitys 200,00 /MWh 150,00 100,00 pellettilämpö öljylämpö 50,00 0,00 9

UUDEN LÄMMITYSKOHTEEN LIITTÄMINEN. Urpo Hassinen 30.3.2012

UUDEN LÄMMITYSKOHTEEN LIITTÄMINEN. Urpo Hassinen 30.3.2012 UUDEN LÄMMITYSKOHTEEN LIITTÄMINEN Urpo Hassinen 30.3.2012 1 LÄHTÖTIETOJEN KARTOITUS hankkeen suunnittelu ammattiavulla kartoitetaan potentiaaliset rakennukset ja kohteiden lähtötiedot: - tarvittavan lämpöverkon

Lisätiedot

Tiedonvälityshanke. Urpo Hassinen 6.10.2009

Tiedonvälityshanke. Urpo Hassinen 6.10.2009 Tiedonvälityshanke Urpo Hassinen 6.10.2009 Puhdasta, uusiutuvaa lähienergiaa ÖLJYSTÄ HAKELÄMPÖÖN Osuuskunnan perustava kokous 15.9.1999, perustajajäseniä 12, jäseniä tällä hetkellä 51 Hoidettavana vuonna

Lisätiedot

Selvityksen tausta ja toteutus (1/2)

Selvityksen tausta ja toteutus (1/2) Lämpöyrittäjyyden alue- ja kansantaloudellinen tarkastelu Yhteenveto 2014 Selvityksen tausta ja toteutus (1/2) Energiaratkaisujen kannattavuutta arvioidaan perinteisesti laskelmilla, joilla määritetään

Lisätiedot

Taksan määräytymisen perusteet

Taksan määräytymisen perusteet Kunnanhallitus 25 24.02.2004 Kunnanhallitus 30 16.03.2004 ALUELÄMPÖLAITOKSEN TAKSA 16/03/031/2004 419/53/2002 KH 25 Kj:n ehdotus: Päätös: Kunnanhallitukselle jaetaan aluelämpölaitoksen taksan määräytymisperusteet

Lisätiedot

AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET KAUKOLÄMMÖN YHTEYDESSÄ SUOMESSA

AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET KAUKOLÄMMÖN YHTEYDESSÄ SUOMESSA AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET KAUKOLÄMMÖN YHTEYDESSÄ SUOMESSA KAUKOLÄMPÖPÄIVÄT 28-29.8.2013 KUOPIO PERTTU LAHTINEN AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET SUOMESSA SELVITYS (10/2012-05/2013)

Lisätiedot

Öljystä pellettiin: kiinteistökohtainen ja aluelämpö sekä alle 1 MW CHP

Öljystä pellettiin: kiinteistökohtainen ja aluelämpö sekä alle 1 MW CHP Öljystä pellettiin: kiinteistökohtainen ja aluelämpö sekä alle 1 MW CHP Uudis Alue Saneeraus PELLETTIALAN YDINVIESTI Pelletillä voidaan lämmittää koteja 7 TWh Suomessa vuonna 2020 Suomen pellettitase,

Lisätiedot

Tietoja pienistä lämpölaitoksista

Tietoja pienistä lämpölaitoksista Yhdyskunta, tekniikka ja ympäristö Tietoja pienistä lämpölaitoksista vuodelta 2011 Tietoja pienistä lämpölaitoksista vuodelta 2011 1 Sisältö 1 Taustaa 3 2 Muuntokertoimet 4 3 Lämpölaitosten yhteystietoja

Lisätiedot

Yhdyskunta, tekniikka ja ympäristö 3.10.2007. Tietoja pienistä lämpölaitoksista vuodelta 2006

Yhdyskunta, tekniikka ja ympäristö 3.10.2007. Tietoja pienistä lämpölaitoksista vuodelta 2006 Yhdyskunta, tekniikka ja ympäristö 3.0.2007 Tietoja pienistä lämpölaitoksista vuodelta 2006 LÄMPÖLAITOSKYSELY 6/83/2007 Yhdyskunta, tekniikka ja ympäristö K. Luoma 3.0.2007 (2) LÄMPÖLAITOSTIEDOT VUODELTA

Lisätiedot

Alue & Yhdyskunta. Tietoja pienistä lämpölaitoksista vuodelta 2012

Alue & Yhdyskunta. Tietoja pienistä lämpölaitoksista vuodelta 2012 Alue & Yhdyskunta Tietoja pienistä lämpölaitoksista vuodelta 2012 Helsinki 2013 Sisältö 1 Taustaa... 2 2 Muuntokertoimet... 3 3 Lämpölaitosten yhteystietoja... 4 4 Lämmön tuotanto, hankinta ja myynti...

Lisätiedot

Puhdasta, uusiutuvaa lähienergiaa

Puhdasta, uusiutuvaa lähienergiaa Puhdasta, uusiutuvaa lähienergiaa ORGANISAATIO OSUUSKUNTAKOKOUS HALLITUS Hallituksen puheenjohtaja Teuvo Hirvonen RAAKA-AINEHANKINTA Metsäpäällikkö Tuomo Turunen HENKILÖSTÖ- JA TALOUSHALLINTO Hallintopäällikkö

Lisätiedot

Energiantuotantoinvestointien taustaraportti (Luonnosversio 25.01.2011) Arvioita hake-, pelletti- ja olkilämmityksestä.

Energiantuotantoinvestointien taustaraportti (Luonnosversio 25.01.2011) Arvioita hake-, pelletti- ja olkilämmityksestä. 8.2.211 Energiantuotantoinvestointien taustaraportti (Luonnosversio 25.1.211) Arvioita hake-, pelletti- ja olkilämmityksestä Seppo Tuomi TTS Yleistä raportista Selvityksen tavoite, käyttötarkoitus ja kohderyhmä

Lisätiedot

Lämpöyrittäjyys Toiminnan ja kannattavuuden tarkastelua

Lämpöyrittäjyys Toiminnan ja kannattavuuden tarkastelua Lämpöyrittäjyys Toiminnan ja kannattavuuden tarkastelua Lämpöyrittäjyyden perusteet to 2.2.2012, Nurmes Lasse Okkonen FT, tuntiopettaja biotalouskoordinaattori Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu, Biotalouden

Lisätiedot

Etelä-Savon Energian polttoainevalintojen aluetaloudelliset vaikutukset. Juha Vanhanen, Maija Aho, Aki Pesola ja Ida Rönnlund 2.3.

Etelä-Savon Energian polttoainevalintojen aluetaloudelliset vaikutukset. Juha Vanhanen, Maija Aho, Aki Pesola ja Ida Rönnlund 2.3. Etelä-Savon Energian polttoainevalintojen aluetaloudelliset vaikutukset Juha Vanhanen, Maija Aho, Aki Pesola ja Ida Rönnlund 2.3.2015 1 Sisältö 1. Johdanto 2. Tarkasteltavat vaihtoehdot, vaikutukset ja

Lisätiedot

Puhdasta, uusiutuvaa lähienergiaa

Puhdasta, uusiutuvaa lähienergiaa Puhdasta, uusiutuvaa lähienergiaa UUSIUTUVAN ENERGIAN KÄYTTÖ 2005 JA TAVOITTEET 2020 64 80 % 20 28,5 38 8,5 Eurooppa Suomi Pohjois-Karjala 2005 2020 SUOMEN UUSIUTUVAN ENERGIAN LISÄYSTAVOITE PRIMÄÄRIENERGIANA

Lisätiedot

EnergiaRäätäli Suunnittelustartti:

EnergiaRäätäli Suunnittelustartti: EnergiaRäätäli Suunnittelustartti: Taustaselvitys puukaasun ja aurinkoenergian tuotannon kannattavuudesta 10.10.2013 1 Lähtökohta Tässä raportissa käydään lävitse puukaasulaitoksen ja aurinkoenergian (sähkön

Lisätiedot

ORIMATTILAN KAUPUNKI

ORIMATTILAN KAUPUNKI ORIMATTILAN KAUPUNKI Miltä näyttää uusiutuvan energian tulevaisuus Päijät-Hämeessä? Case Orimattila Sisältö Orimattilan kaupunki - Energiastrategia Orimattilan Lämpö Oy Yhtiötietoja Kaukolämpö Viljamaan

Lisätiedot

TUOTTAVA HAJAUTETTU LÄHIENERGIA HANKE (EnergiaPlus)

TUOTTAVA HAJAUTETTU LÄHIENERGIA HANKE (EnergiaPlus) TUOTTAVA HAJAUTETTU LÄHIENERGIA HANKE (EnergiaPlus) Uusiutuvan energian käytön lisääminen Oulunkaaren kuntayhtymän jäsenkunnissa Pekka Pääkkönen Iin Micropolis Oy Tausta EU:n ja Suomen ilmasto- ja energiastrategiat

Lisätiedot

PienCHP-laitosten. tuotantokustannukset ja kannattavuus. TkT Lasse Koskelainen Teknologiajohtaja Ekogen Oy. www.ekogen.fi

PienCHP-laitosten. tuotantokustannukset ja kannattavuus. TkT Lasse Koskelainen Teknologiajohtaja Ekogen Oy. www.ekogen.fi PienCHP-laitosten tuotantokustannukset ja kannattavuus TkT Lasse Koskelainen Teknologiajohtaja Ekogen Oy www.ekogen.fi Teemafoorumi: Pien-CHP laitokset Joensuu 28.11.2012 PienCHPn kannattavuuden edellytykset

Lisätiedot

Öljyalan Palvelukeskus Oy Laskelma lämmityksen päästöistä. Loppuraportti 60K30031.02-Q210-001D 27.9.2010

Öljyalan Palvelukeskus Oy Laskelma lämmityksen päästöistä. Loppuraportti 60K30031.02-Q210-001D 27.9.2010 Öljyalan Palvelukeskus Oy Laskelma lämmityksen päästöistä Loppuraportti 60K30031.02-Q210-001D 27.9.2010 Tausta Tämän selvityksen laskelmilla oli tavoitteena arvioida viimeisimpiä energian kulutustietoja

Lisätiedot

BioForest-yhtymä HANKE

BioForest-yhtymä HANKE HANKE Kokonaisen bioenergiaketjun yritysten perustaminen: alkaa pellettien tuotannosta ja päättyy uusiutuvista energialähteistä tuotetun lämmön myyntiin Bio Forest-yhtymä Venäjän federaation energiatalouden

Lisätiedot

BIOENERGIAN HYÖDYNTÄMINEN LÄMMITYKSESSÄ. Lämmitystekniikkapäivät 2015. Petteri Korpioja. Start presentation

BIOENERGIAN HYÖDYNTÄMINEN LÄMMITYKSESSÄ. Lämmitystekniikkapäivät 2015. Petteri Korpioja. Start presentation BIOENERGIAN HYÖDYNTÄMINEN LÄMMITYKSESSÄ Lämmitystekniikkapäivät 2015 Petteri Korpioja Start presentation Bioenergia lämmöntuotannossa tyypillisimmät lämmöntuotantomuodot ja - teknologiat Pientalot Puukattilat

Lisätiedot

Kaukolämpötoiminta Siikalatvan kunnassa sisältää seuraavaa:

Kaukolämpötoiminta Siikalatvan kunnassa sisältää seuraavaa: Kunnanhallitus 236 08.12.2014 Kunnanhallitus 253 22.12.2014 Kunnanhallitus 18 12.01.2015 Kunnanvaltuusto 10 26.01.2015 KUNNAN KAUKOLÄMPÖTOIMINNAN YHTIÖITTÄMINEN Kunnanhallitus 08.12.2014 236 Kuntalain

Lisätiedot

Case: Suhmuran maamiesseuran viljankuivaamo. Juha Kilpeläinen Karelia AMK Oy

Case: Suhmuran maamiesseuran viljankuivaamo. Juha Kilpeläinen Karelia AMK Oy Case: Suhmuran maamiesseuran viljankuivaamo Juha Kilpeläinen Karelia AMK Oy Esimerkkikuivuri - Yhteisomistuksessa oleva kuivuri, osakkaita noin 10 - Vuosittainen kuivattava viljamäärä n. 500 tn - Antti-alipainekuivurikoneisto,

Lisätiedot

Kaukolämmön piirissä on tällä hetkellä n. 70 kiinteistöä ja vuoden 2014 arvioitu kulutus on n. 8.000 MWh. Kaukolämpöverkoston pituus on noin 6,9 km.

Kaukolämmön piirissä on tällä hetkellä n. 70 kiinteistöä ja vuoden 2014 arvioitu kulutus on n. 8.000 MWh. Kaukolämpöverkoston pituus on noin 6,9 km. 1(5) KINNULAN KUNTA TARJOUSPYYNTÖ Tekninen toimisto PL 1 01.04.2014 43900 KINNULA KIINTEÄN POLTTOAINEEN TOIMITTAMINEN Kinnulan kunta pyytää tarjousta kiinteän polttoaineen (hake) toimittamisesta Kinnulan

Lisätiedot

BB 24/ 7 Businesta Bioenergiasta. Biometalli-hankkeen palvelut bioenergia-alan yrityksille sekä kiinteistöomistajille

BB 24/ 7 Businesta Bioenergiasta. Biometalli-hankkeen palvelut bioenergia-alan yrityksille sekä kiinteistöomistajille BB 24/ 7 Businesta Bioenergiasta Biometalli-hankkeen palvelut bioenergia-alan yrityksille sekä kiinteistöomistajille Tilanne Suomessa Lämmitys ja rakennuskanta puolet rakennuksista on kaukolämpöalueen

Lisätiedot

Pelletillä ilmastomestarillista lähienergiaa

Pelletillä ilmastomestarillista lähienergiaa Pelletillä ilmastomestarillista lähienergiaa Mynämäki, 30.9.2010 Pelletti on lähienergiaa! Pelletin raaka-aineet suomalaisesta metsäteollisuudesta ja suomalaisten metsistä Poltto-aineiden ja laitteiden

Lisätiedot

KAUKOLÄMPÖTOIMINNAN YHTIÖITTÄMINEN (Suunnitelma 2.12.2014 )

KAUKOLÄMPÖTOIMINNAN YHTIÖITTÄMINEN (Suunnitelma 2.12.2014 ) KAUKOLÄMPÖTOIMINNAN YHTIÖITTÄMINEN (Suunnitelma 2.12.2014 ) Kuntalaki vaatii, että kunta yhtiöittää sellaisen liiketoimintansa, joka toimii markkinoilla kilpailu-tilanteessa. Tällaista toimintaa Siikalatvan

Lisätiedot

Lämpöilta taloyhtiöille. Tarmo. 30.9. 2013 Wivi Lönn Sali. Lämmitysjärjestelmien ja energiaremonttien taloustarkastelut

Lämpöilta taloyhtiöille. Tarmo. 30.9. 2013 Wivi Lönn Sali. Lämmitysjärjestelmien ja energiaremonttien taloustarkastelut Lämpöilta taloyhtiöille Tarmo 30.9. 2013 Wivi Lönn Sali Lämmitysjärjestelmien ja energiaremonttien taloustarkastelut Juhani Heljo Tampereen teknillinen yliopisto Talon koon (energiankulutuksen määrän)

Lisätiedot

HAJAUTETTUA ENERGIANTUOTANTOA

HAJAUTETTUA ENERGIANTUOTANTOA HAJAUTETTUA ENERGIANTUOTANTOA METSÄPÄIVÄ OULU 1.4.2009 1 Toteutamme polttohaketoimituksia leimikon suunnittelusta aina haketoimituksiin voimalaitoksen siiloon. Sekä suunnittelemme ja rakennamme polttohakkeella

Lisätiedot

Lähilämpöä Teiskossa. 27.9.2011 Juha Hiitelä Metsäkeskus Pirkanmaa

Lähilämpöä Teiskossa. 27.9.2011 Juha Hiitelä Metsäkeskus Pirkanmaa Lähilämpöä Teiskossa 27.9.2011 Juha Hiitelä Metsäkeskus Pirkanmaa Puulämpöä Pirkanmaalle Pirkanmaan metsäkeskus hallinnoi Hankeaika 1.12.2007 30.11.2012 Keskeisin tavoite on lisätä puun käyttöä maatilojen

Lisätiedot

Suur-Savon Sähkö Oy. Suur-Savon Sähkö -konserni Perttu Rinta 182,3 M 274 hlöä. Lämpöpalvelu Heikki Tirkkonen 24,8 M 29 hlöä

Suur-Savon Sähkö Oy. Suur-Savon Sähkö -konserni Perttu Rinta 182,3 M 274 hlöä. Lämpöpalvelu Heikki Tirkkonen 24,8 M 29 hlöä Suur-Savon Sähkö Oy Suur-Savon Sähkö -konserni Perttu Rinta 182,3 M 274 hlöä Sähköpalvelu Marketta Kiilo 98,5 M 37 hlöä Lämpöpalvelu Heikki Tirkkonen 24,8 M 29 hlöä Järvi-Suomen Energia Oy Arto Pajunen

Lisätiedot

Metsästä energiaa Puupolttoaineet ja metsäenergia

Metsästä energiaa Puupolttoaineet ja metsäenergia Metsästä energiaa Puupolttoaineet ja metsäenergia Kestävän kehityksen kuntatilaisuus 8.4.2014 Loppi Sivu 1 2014 Metsästä energiaa Olli-Pekka Koisti Metsäalan asiantuntijatalo, jonka tehtävänä on: edistää

Lisätiedot

Uusiutuvan energian kuntakatselmus Sisältö ja toteutus. Uusiutuvan energian kuntakatselmoijien koulutustilaisuus 16.4.2013 Kirsi Sivonen, Motiva Oy

Uusiutuvan energian kuntakatselmus Sisältö ja toteutus. Uusiutuvan energian kuntakatselmoijien koulutustilaisuus 16.4.2013 Kirsi Sivonen, Motiva Oy Uusiutuvan energian kuntakatselmus Sisältö ja toteutus Uusiutuvan energian kuntakatselmoijien koulutustilaisuus Tavoite ja sisältö Tavoite Tunnetaan malliraportin rakenne Sisältö Kuntakatselmuksen sisältö

Lisätiedot

Liit tymismaksu tariffin määrit tely. Kuluttaja maksaa kaukolämpöverkostoon liittyessään liittymismaksun, jonka suuruus määrätään seuraavasti:

Liit tymismaksu tariffin määrit tely. Kuluttaja maksaa kaukolämpöverkostoon liittyessään liittymismaksun, jonka suuruus määrätään seuraavasti: EURAJOEN KUNNAN KAUKOLÄMMÖN HINNOITTELU Teknltk 46 Eurajoen kunnanvaltuusto on 13.04.2004 :ssä 16 määrännyt kauko lämmön liittymismaksutaksasta ja :ssä 17 määrännyt kaukolämpömaksusta. Em. maksujen päivittäminen

Lisätiedot

Uusiutuvan energian yrityskeskus hankkeen toiminta Oulunkaarella

Uusiutuvan energian yrityskeskus hankkeen toiminta Oulunkaarella Uusiutuvan energian yrityskeskus hankkeen toiminta Oulunkaarella Hankkeen perustietoja Toteuttamisaika: 1.1.2008-30.6.2011 Rahoitus: Pohjois-Pohjanmaan liitto (EAKR) 70%, Oulunkaaren seutukunnan kunnat

Lisätiedot

HIEKKALAHDEN ALUELÄMMITYKSEN SELVITYSTYÖ

HIEKKALAHDEN ALUELÄMMITYKSEN SELVITYSTYÖ HIEKKALAHDEN ALUELÄMMITYKSEN SELVITYSTYÖ Yhteenveto 4 1. Hiekkalahden aluelämpö 6 1.1 Tehon- ja lämmitysenergian tarve 6 1.2 Tunnusluvut 6 1.3 Kiinteistöt 6 1.4 Valtekin halli, L1 7 1.5 Liuhan halli, L2

Lisätiedot

VIERUMÄELLÄ KIPINÖI 1 24.11.2009

VIERUMÄELLÄ KIPINÖI 1 24.11.2009 VIERUMÄELLÄ KIPINÖI 1 24.11.2009 A. SAHA PUUPOLTTOAINEIDEN TOIMITTAJANA 24.11.2009 2 Lähtökohdat puun energiakäytön lisäämiselle ovat hyvät Kansainvälinen energiapoliikka ja EU päästötavoitteet luovat

Lisätiedot

Turun Seudun Energiantuotanto Oy Naantalin uusi voimalaitos. Astrum keskus, Salo 2.12.2014

Turun Seudun Energiantuotanto Oy Naantalin uusi voimalaitos. Astrum keskus, Salo 2.12.2014 Turun Seudun Energiantuotanto Oy Naantalin uusi voimalaitos Astrum keskus, Salo 2.12.2014 Turun Seudun Energiantuotanto Oy Turun Seudun Energiantuotanto Oy TSME Oy Neste Oil 49,5 % Fortum Power & Heat

Lisätiedot

Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan energialiiketoiminnan mahdollisuudet

Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan energialiiketoiminnan mahdollisuudet Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan energialiiketoiminnan mahdollisuudet Satu Helynen ja Martti Flyktman, VTT Antti Asikainen ja Juha Laitila, Metla Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan

Lisätiedot

Metsäenergian saatavuus, käytön kannattavuus ja työllisyysvaikutukset, Case Mustavaara

Metsäenergian saatavuus, käytön kannattavuus ja työllisyysvaikutukset, Case Mustavaara Metsäenergian saatavuus, käytön kannattavuus ja työllisyysvaikutukset, Case Mustavaara TIE-hankkeen päätösseminaari Taivalkoski 27.3.2013 Matti Virkkunen, VTT 2 Sisältö Metsähakkeen saatavuus Mustavaaran

Lisätiedot

Alueet & yhdyskunnat. Tietoja pienistä lämpölaitoksista vuodelta 2014

Alueet & yhdyskunnat. Tietoja pienistä lämpölaitoksista vuodelta 2014 Alueet & yhdyskunnat Tietoja pienistä lämpölaitoksista vuodelta 2014 Helsinki 2015 1 Tietoja pienistä lämpölaitoksista vuodelta 2014 Sisältö 1 Taustaa... 3 2 Lämpölaitosten yhteystietoja... 4 3 Lämmön

Lisätiedot

KUIVAN LAATUHAKKEEN 11.11.2013

KUIVAN LAATUHAKKEEN 11.11.2013 KUIVAN LAATUHAKKEEN MARKKINAT 11.11.2013 KUIVA LAATUHAKE Kuiva laatuhake tehdään metsähakkeesta, joka kuivataan hyödyntämällä Oulussa olevien suurten teollisuuslaitosten hukkalämpöjä ja varastoidaan erillisessä

Lisätiedot

Pellettialan liiketoimintamahdollisuudet; 12.10.2011 Oulu / OAMK Anssi Kokkonen

Pellettialan liiketoimintamahdollisuudet; 12.10.2011 Oulu / OAMK Anssi Kokkonen Pellettialan liiketoimintamahdollisuudet; 12.10.2011 Oulu / OAMK Anssi Kokkonen Tästä se alkoi... Vöyrin puupellettitehdas aloitti tuotantonsa 1998, ensimmäisenä Suomessa Vuosituotanto n. 20 000 tonnia,

Lisätiedot

25.4.2012 Juha Hiitelä Metsäkeskus. Uusiutuvat energiaratkaisut ja lämpöyrittäjyys, puuenergian riittävyys Pirkanmaalla

25.4.2012 Juha Hiitelä Metsäkeskus. Uusiutuvat energiaratkaisut ja lämpöyrittäjyys, puuenergian riittävyys Pirkanmaalla 25.4.2012 Juha Hiitelä Metsäkeskus Uusiutuvat energiaratkaisut ja lämpöyrittäjyys, puuenergian riittävyys Pirkanmaalla Pirkanmaan puuenergiaselvitys 2011 Puuenergia Pirkanmaalla Maakunnan energiapuuvarat

Lisätiedot

RASTIKANKAAN YRITYSALUEEN ENERGIARATKAISUT

RASTIKANKAAN YRITYSALUEEN ENERGIARATKAISUT RASTIKANKAAN YRITYSALUEEN ENERGIARATKAISUT 2014 Antti Rusanen Lahden Seudun Kehitys LADEC Oy Hämeen uusiutuvan energian tulevaisuus -hanke SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 3 2 RASTIKANKAAN YRITYSALUEEN ENERGIANKULUTUS...

Lisätiedot

Liikenteen biopolttoaineet

Liikenteen biopolttoaineet Liikenteen biopolttoaineet Ilpo Mattila Energia-asiamies MTK 1.2.2012 Pohjois-Karjalan amk,joensuu 1 MTK:n energiastrategian tavoitteet 2020 Uusiutuvan energian osuus on 38 % energian loppukäytöstä 2020

Lisätiedot

Turku Energia LIITTYMISHINNASTON SOVELTAMISOHJE 1.1.2013. Tässä soveltamisohjeessa tarkennetaan liittymishinnastossa esitettyjä liittymismenettelyjä.

Turku Energia LIITTYMISHINNASTON SOVELTAMISOHJE 1.1.2013. Tässä soveltamisohjeessa tarkennetaan liittymishinnastossa esitettyjä liittymismenettelyjä. LIITTYMISHINNASTON SOVELTAMISOHJE 1.1.2013 Tässä soveltamisohjeessa tarkennetaan liittymishinnastossa esitettyjä liittymismenettelyjä. LIITTYMISJOHTO PIENJÄNNITELIITTYMISSÄ Yleistä Liittymismaksulla katetaan

Lisätiedot

Keisari Pelletti Oy. Kiinteän polttoaineen lämmitysratkaisut Lämpöpalvelut. Syyskuu 2012. laadulla on tekijänsä

Keisari Pelletti Oy. Kiinteän polttoaineen lämmitysratkaisut Lämpöpalvelut. Syyskuu 2012. laadulla on tekijänsä Kiinteän polttoaineen lämmitysratkaisut Lämpöpalvelut Syyskuu 2012 Pellettilämpö-yrittäjyys Puuperäiset polttolaitokset tarvitsevat huoltoa Asiakkaita ei kiinnosta laitosten ylläpito vaan vaivattomuus

Lisätiedot

Lämpöyrittäjyyden alue- ja kansantaloudellinen tarkastelu

Lämpöyrittäjyyden alue- ja kansantaloudellinen tarkastelu Lämpöyrittäjyyden alue- ja kansantaloudellinen tarkastelu Tulokset 214 Sisältö 1. Selvityksen tausta ja toteutus 2. Tapausesimerkkien kuvaus 3. Tulokset 4. Yhteenveto ja tulosten tarkastelu Liite 1: Arviointiin

Lisätiedot

aimo.palovaara@lakkapaa.com

aimo.palovaara@lakkapaa.com BIOENERGIAA TILOILLE JA TALOILLE Torniossa 24.5.2012 Aimo Palovaara aimo.palovaara@lakkapaa.com 050-3890 819 24.5.2012 1 Energiapuu: 1. hakkuutähde => HAKETTA 2. kokopuu => HAKETTA 3. ranka => HAKETTA,

Lisätiedot

Maatilatason biokaasulaitoksen toteutusselvitys. BioG Biokaasun tuotannon liiketoimintamallien kehittäminen Pohjois-Pohjanmaalla -hanke

Maatilatason biokaasulaitoksen toteutusselvitys. BioG Biokaasun tuotannon liiketoimintamallien kehittäminen Pohjois-Pohjanmaalla -hanke 1 Maatilatason biokaasulaitoksen toteutusselvitys BioG Biokaasun tuotannon liiketoimintamallien kehittäminen Pohjois-Pohjanmaalla -hanke 2 Toteutusselvityksen tavoite Selvityksen tavoitteena on esimerkkitilan

Lisätiedot

Ratkaisuja: auringosta ja rahasta. Jouni Juntunen Tutkijatohtori

Ratkaisuja: auringosta ja rahasta. Jouni Juntunen Tutkijatohtori Ratkaisuja: auringosta ja rahasta Jouni Juntunen Tutkijatohtori 1. Aurinkoteknologiasta 1. Teknologia Perusratkaisut Aurinkosähkö Aurinkolämpö 3 1. Teknologia Esteettisempi ratkaisu 16.2.2016 4 2. Rahasta

Lisätiedot

Alueet & yhdyskunnat. Tietoja pienistä lämpölaitoksista vuodelta 2015

Alueet & yhdyskunnat. Tietoja pienistä lämpölaitoksista vuodelta 2015 Alueet & yhdyskunnat Tietoja pienistä lämpölaitoksista vuodelta 2015 Helsinki 2016 Tietoja pienistä lämpölaitoksista vuodelta 2015 Sisältö 1 Taustaa...3 2 Muuntokertoimet...4 3 Kyselyyn vastanneiden lämpölaitosten

Lisätiedot

Pelletöinti ja pelletin uudet raaka-aineet 9.2.2010 Valtimo

Pelletöinti ja pelletin uudet raaka-aineet 9.2.2010 Valtimo Pelletöinti ja pelletin uudet raaka-aineet 9.2.2010 Valtimo Lasse Okkonen Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu Lasse.Okkonen@pkamk.fi Tuotantoprosessi - Raaka-aineet: höylänlastu, sahanpuru, hiontapöly

Lisätiedot

Rakennuksien lämmitysjärjestelmät Kontiolahti 9.5.2009

Rakennuksien lämmitysjärjestelmät Kontiolahti 9.5.2009 Rakennuksien lämmitysjärjestelmät Kontiolahti 9.5.2009 Simo Paukkunen Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu liikelaitos Biotalouden keskus simo.paukkunen@pkamk.fi, 050 9131786 Lämmitysvalinnan lähtökohtia

Lisätiedot

Kiinteistöjen lämmitystapamuutosselvitykset

Kiinteistöjen lämmitystapamuutosselvitykset Kiinteistöjen lämmitystapamuutosselvitykset -yhteenveto Etelä-Kymenlaakson Uusiutuvan energian kuntakatselmus - projekti 12/2014 Koonneet: Hannu Sarvelainen Erja Tuliniemi Johdanto Selvitystyöt lämmitystapamuutoksista

Lisätiedot

Dnro 1455/10.03.02/2015 S O P I M U S SÄHKÖENERGIAN TOIMITTAMISESTA. 1. Osapuolet. 1.1. Toimittaja. Salo Energia c/o Areva Group Oy.

Dnro 1455/10.03.02/2015 S O P I M U S SÄHKÖENERGIAN TOIMITTAMISESTA. 1. Osapuolet. 1.1. Toimittaja. Salo Energia c/o Areva Group Oy. S O P I M U S SÄHKÖENERGIAN TOIMITTAMISESTA 1. Osapuolet 1.1. Toimittaja Salo Energia c/o Areva Group Oy Satamakatu 20 24100 SALO Yhteyshenkilö: Esa Areva, hallituksen jäsen 1.2. Asiakas Salon kaupunki

Lisätiedot

Esimerkki projektin parhaista käytännöistä: Kainuun bioenergiaohjelma

Esimerkki projektin parhaista käytännöistä: Kainuun bioenergiaohjelma Esimerkki projektin parhaista käytännöistä: Kainuun bioenergiaohjelma Johtaja Jorma Tolonen Metsäkeskus Kainuu Projektipäällikkö Cemis-Oulu Sivu 1 9.12.2011 Esityksen sisältö Kainuun bioenergiaohjelma

Lisätiedot

Puuhiilen tuotanto Suomessa mahdollisuudet ja haasteet

Puuhiilen tuotanto Suomessa mahdollisuudet ja haasteet Puuhiilen tuotanto Suomessa mahdollisuudet ja haasteet BalBic, Bioenergian ja teollisen puuhiilen tuotannon kehittäminen aloitusseminaari 9.2.2012 Malmitalo Matti Virkkunen, Martti Flyktman ja Jyrki Raitila,

Lisätiedot

METSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS 1.10.2013

METSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS 1.10.2013 METSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS LAUHDESÄHKÖN MERKITYS SÄHKÖMARKKINOILLA Lauhdesähkö on sähkön erillissähköntuotantoa (vrt. sähkön ja lämmön yhteistuotanto) Polttoaineilla (puu,

Lisätiedot

Alueellinen uusiomateriaalien edistämishanke, UUMA2 TURKU

Alueellinen uusiomateriaalien edistämishanke, UUMA2 TURKU Tehtävänä on huolehtia Turun alueen perusenergian tuotannosta taloudellisesti ja tehokkaasti monipuolisella tuotantokapasiteetilla. TSE:n omistavat Fortum (49,5%), Turku Energia (39,5%), Raision kaupunki

Lisätiedot

Metsäenergian mahdollisuuudet Hake, pelletti, pilke

Metsäenergian mahdollisuuudet Hake, pelletti, pilke Metsäenergian mahdollisuuudet Hake, pelletti, pilke Kestävän kehityksen kylätilaisuus Janakkala Virala 23.10.2014 Sivu 1 2014 Miksi puuta energiaksi? Mitä energiapuu on? Puuenergia kotitalouksissa Sivu

Lisätiedot

PORVOON ENERGIA LUONNOLLINEN VALINTA. Mikko Ruotsalainen

PORVOON ENERGIA LUONNOLLINEN VALINTA. Mikko Ruotsalainen PORVOON ENERGIA LUONNOLLINEN VALINTA Skaftkärr Skaftkärr hankkeen tavoitteena on rakentaa Porvooseen uusi energiatehokas 400 hehtaarin suuruinen, vähintään 6000 asukkaan asuinalue. Skaftkärr Koko projekti

Lisätiedot

Matti Kivelä KESKI-EUROOPAN EUROOPAN BIOENERGIA MALLIEN TOTEUTTAMINEN SYSMÄSSÄ

Matti Kivelä KESKI-EUROOPAN EUROOPAN BIOENERGIA MALLIEN TOTEUTTAMINEN SYSMÄSSÄ Matti Kivelä KESKI-EUROOPAN EUROOPAN BIOENERGIA MALLIEN TOTEUTTAMINEN SYSMÄSSÄ TYÖN LÄHTÖKOHDAT Yksi isysmä ähankkeen tulevaisuusryhmän kiinnostus energiakysymyksiin. Oma mielenkiinto. Voisiko ik Saksasta

Lisätiedot

Bionergia - ympäristön ja kustannusten säästö samanaikaisesti. Asko Ojaniemi

Bionergia - ympäristön ja kustannusten säästö samanaikaisesti. Asko Ojaniemi Bionergia - ympäristön ja kustannusten säästö samanaikaisesti Asko Ojaniemi 1 28.10.2014 AO Keski-Suomen energiatase 2012 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto 28.10.2014

Lisätiedot

PARGAS FJÄRRVÄRME AB - LÄMPÖTARIFFI 1.1.2014 PARAISTEN KAUKOLÄMPÖ OY Rantatie 28 21600 PARAINEN 1(5)

PARGAS FJÄRRVÄRME AB - LÄMPÖTARIFFI 1.1.2014 PARAISTEN KAUKOLÄMPÖ OY Rantatie 28 21600 PARAINEN 1(5) 21600 PARAINEN 1(5) YLEISTÄ Paraisten Kaukolämpö Oy:n hinnoittelu perustuu kolmeen tariffipohjaiseen maksuun: Liittymismaksu Perusmaksu Energiamaksu on kertaluonteinen maksu, jonka asiakas maksaa liittyessään

Lisätiedot

Omakustannushintainen mankalatoimintamalli. lisää kilpailua sähköntuotannossa

Omakustannushintainen mankalatoimintamalli. lisää kilpailua sähköntuotannossa Omakustannushintainen mankalatoimintamalli lisää kilpailua sähköntuotannossa Mankalatoimintamalli lisää kilpailua sähkömarkkinoilla Omakustannushintainen mankalatoimintamalli tuo mittakaava- ja tehokkuusetuja

Lisätiedot

Kotien energia. Kotien energia Vesivarastot Norja

Kotien energia. Kotien energia Vesivarastot Norja Esitelmä : Pekka Agge Toimitusjohtaja Aura Energia Oy Tel 02-2350 915 / Mob041 504 7711 Aura Energia Oy Perustettu 2008 toiminta alkanut 2011 alussa. Nyt laajentunut energiakonsultoinnista energiajärjestelmien

Lisätiedot

Biokaasun tuotanto ja liiketoimintamallit

Biokaasun tuotanto ja liiketoimintamallit Biokaasun tuotanto ja liiketoimintamallit BioG Haapavesi 8.12. 2010 Ritva Imppola ja Pekka Kokkonen Maaseudun käyttämätön voimavara Biokaasu on luonnossakin muodostuva kaasu, joka sisältää pääasiassa -

Lisätiedot

Biokaasulaitoksen sijoituspaikaksi Mänttä

Biokaasulaitoksen sijoituspaikaksi Mänttä Biokaasulaitoksen sijoituspaikaksi Mänttä Watrec Oy Energia- ja ympäristöklusterin kehittämishankkeen loppuseminaari Hotelli Keurusselkä 13.2.2014 Watrec Oy - suomalainen cleantech kasvuja vientiyritys

Lisätiedot

Pk -bioenergian toimialaraportin julkistaminen. Toimialapäällikkö Markku Alm Bioenergiapäivät 23.11.2010 Helsinki

Pk -bioenergian toimialaraportin julkistaminen. Toimialapäällikkö Markku Alm Bioenergiapäivät 23.11.2010 Helsinki Pk -bioenergian toimialaraportin julkistaminen Toimialapäällikkö Markku Alm Bioenergiapäivät 23.11.2010 Helsinki Bioenergian toimialaa ei ole virallisesti luokiteltu tilastokeskuksen TOL 2002 tai TOL 2008

Lisätiedot

BB 24/7 Businesta Bioenergiasta. Biometalli-hankkeen palvelut kiinteistön omistajille

BB 24/7 Businesta Bioenergiasta. Biometalli-hankkeen palvelut kiinteistön omistajille BB 24/7 Businesta Bioenergiasta Biometalli-hankkeen palvelut kiinteistön omistajille Tilanne Suomessa Lämmitys ja rakennuskanta puolet rakennuksista on kaukolämpöalueen ulkopuolella 2,8 miljoonaa suomalaista

Lisätiedot

LÄMPÖYRITTÄJÄPÄIVÄ. 09.20 Avaus ja pienpuun energiatuki Urpo Hassinen Biomas-hanke

LÄMPÖYRITTÄJÄPÄIVÄ. 09.20 Avaus ja pienpuun energiatuki Urpo Hassinen Biomas-hanke LÄMPÖYRITTÄJÄPÄIVÄ 09.00 Kahvitarjoilu 09.20 Avaus ja pienpuun energiatuki Urpo Hassinen Biomas-hanke 09.45 Hakeraaka-aineen hankintanäkymät ja Ilkka Hämäläinen energiapuumarkkinat Keski-Karjalassa Biowatti

Lisätiedot

HSY - katsaus. Isännöitsijäseminaari 13.11.2014. Raimo Inkinen, toimitusjohtaja

HSY - katsaus. Isännöitsijäseminaari 13.11.2014. Raimo Inkinen, toimitusjohtaja HSY - katsaus Isännöitsijäseminaari 13.11.2014 Raimo Inkinen, toimitusjohtaja 13.11.2014 HSY:n strategia 2020 Visio 2020 : Vastuulliset, tehokkaat ja kehittyvät vesihuolto-, jätehuolto- ja seututietopalvelut

Lisätiedot

Biomassan saatavuus, korjuu ja käyttö casetarkastelujen

Biomassan saatavuus, korjuu ja käyttö casetarkastelujen GLOBAL FOREST ENERGY RESOURCES, SUSTAINABLE BIOMASS SUPPLY AND MARKETS FOR BIOENERGY TECHNOLOGY - Gloener Biomassan saatavuus, korjuu ja käyttö casetarkastelujen valossa Arvo Leinonen Seminaari 6.3.2009

Lisätiedot

Kivihiilen rooli huoltovarmuudessa

Kivihiilen rooli huoltovarmuudessa Kivihiilen rooli huoltovarmuudessa Hiilitieto ry:n seminaari 11.2.2009 M Jauhiainen HVK PowerPoint template A4 11.2.2009 1 Kivihiilen käyttö milj. t Lähde Tilastokeskus HVK PowerPoint template A4 11.2.2009

Lisätiedot

ÖLJYSTÄ VAPAAKSI BIOENERGIA ÖLJYLÄMMITYKSEN VAIHTOEHTONA 14.4.2011 1

ÖLJYSTÄ VAPAAKSI BIOENERGIA ÖLJYLÄMMITYKSEN VAIHTOEHTONA 14.4.2011 1 ÖLJYSTÄ VAPAAKSI BIOENERGIA ÖLJYLÄMMITYKSEN VAIHTOEHTONA 14.4.2011 1 ENERGIAN KÄYTTÖ KESKI-SUOMESSA Tyypillisen asuinkiinteistön energiankäyttö 100 vrk ei tarvita lämmitystä lämpimän käyttöveden lisäksi

Lisätiedot

edistämiskeinoista Finbion kevätpäivä 22.4.2009

edistämiskeinoista Finbion kevätpäivä 22.4.2009 Syöttötariffeista ja muista edistämiskeinoista Petteri Kuuva Finbion kevätpäivä 22.4.2009 EU:n asettamat raamit ilmasto- ja energiapolitiikalle Eurooppa-neuvoston päätös Kasvihuonekaasupäästötavoitteet:

Lisätiedot

Fossiilisten polttoaineiden ja sähkön hinnat laskivat toisella vuosineljänneksellä

Fossiilisten polttoaineiden ja sähkön hinnat laskivat toisella vuosineljänneksellä Energia 2014 Energian hinnat 2014, 2. neljännes Fossiilisten polttoaineiden ja sähkön hinnat laskivat toisella vuosineljänneksellä Kivihiilen ja maakaasun hinnat lämmöntuotannossa laskivat toisella vuosineljänneksellä

Lisätiedot

Metsäenergian käyttö ja metsäenergiatase Etelä-Pohjanmaan metsäkeskusalueella

Metsäenergian käyttö ja metsäenergiatase Etelä-Pohjanmaan metsäkeskusalueella Metsäenergian käyttö ja metsäenergiatase Etelä-Pohjanmaan metsäkeskusalueella Kehittyvä metsäenergia seminaari 16.12.2010, Lapua Tiina Sauvula-Seppälä Työn tavoite Metsähakkeen käyttömäärä Etelä-Pohjanmaan

Lisätiedot

Keski-Suomen Energiapäivä 28.1.2010 Agora. Henrik Karlsson

Keski-Suomen Energiapäivä 28.1.2010 Agora. Henrik Karlsson Keski-Suomen Energiapäivä 28.1.2010 Agora Henrik Karlsson Ariterm Group Ariterm on suomalais-ruotsalainen lämmitysalan yritys jolla on tuotantoa Saarijärvellä Suomessa ja Kalmarissa Ruotsissa. Aritermin

Lisätiedot

Kotimainen kokonaistoimitus sahateollisuuden tarpeisiin. Jussi Räty, MW Power Suomen Sahat Bioenergiaseminaari 2009

Kotimainen kokonaistoimitus sahateollisuuden tarpeisiin. Jussi Räty, MW Power Suomen Sahat Bioenergiaseminaari 2009 Kotimainen kokonaistoimitus sahateollisuuden tarpeisiin Jussi Räty, MW Power Suomen Sahat Bioenergiaseminaari 2009 Tämä on MW Power Metson ja Wärtsilän omistama yhteisyritys, omistussuhde Metso 60% ja

Lisätiedot

Biohiilen käyttömahdollisuudet

Biohiilen käyttömahdollisuudet Biohiilen käyttömahdollisuudet BalBiC-aloitusseminaari 9.2.2012 Kiira Happonen Helsingin Energia Esityksen sisältö Biohiilen valmistusprosessi ja ominaisuudet Miksi biohiili kiinnostaa energiayhtiöitä

Lisätiedot

Hajautettua uusiutuvan energian tuotantoa kaupunkialueella. RESCA-päätösseminaari, Elina Seppänen 18.3.2014

Hajautettua uusiutuvan energian tuotantoa kaupunkialueella. RESCA-päätösseminaari, Elina Seppänen 18.3.2014 Hajautettua uusiutuvan energian tuotantoa kaupunkialueella RESCA-päätösseminaari, Elina Seppänen 18.3.2014 TAMPERE EDISTÄÄ UUSIUTUVAA ENERGIAA Keväällä 2011: Uusiutuvan energian kohteita kaupungissa hyvin

Lisätiedot

LÄMMITYSKOHTEEN SUUNNITTELU

LÄMMITYSKOHTEEN SUUNNITTELU LÄMMITYSKOHTEEN SUUNNITTELU Veli-Pekka Kauppinen Bioenergianeuvoja Suomen metsäkeskus Keski-Suomi Iisalmi 2014 Kuva ja teksti : Energiateollisuus ry 1 Kiinteistön energian tuotannon suunnittelu Selvitä:

Lisätiedot

UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUS SISÄLTÖ JA TOTEUTUS. Kirsi Sivonen 12.12.2011

UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUS SISÄLTÖ JA TOTEUTUS. Kirsi Sivonen 12.12.2011 UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUS SISÄLTÖ JA TOTEUTUS Kirsi Sivonen 12.12.2011 UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUS Motivan katselmusmalli Katselmoijalla oltava Motivan koulutus Katselmoitava kohde voi

Lisätiedot

Puuenergian tukijärjestelmät Ilpo Mattila MTK Keuruu 31.5.2012

Puuenergian tukijärjestelmät Ilpo Mattila MTK Keuruu 31.5.2012 Puuenergian tukijärjestelmät Ilpo Mattila MTK Keuruu 1 31.5.2012 Ilpo Mattila Maaseudun bioenergialähteet ENERGIALÄHDE TUOTE KÄYTTÖKOHTEITA METSÄ Oksat, latvat, kannot, rangat PELTO Ruokohelpi, olki Energiavilja

Lisätiedot

LÄMPÖYRITTÄJYYDESTÄ LISÄANSIOITA

LÄMPÖYRITTÄJYYDESTÄ LISÄANSIOITA LÄMPÖYRITTÄJYYDESTÄ LISÄANSIOITA Urpo Hassinen Biomas-hanke Kesälahti 2.11.2012 1 UUSIUTUVAN ENERGIAN KÄYTTÖ 2005 JA TAVOITTEET 2020 64 80 % 20 28,5 38 8,5 Eurooppa Suomi Pohjois-Karjala 2005 2020 2 1

Lisätiedot

BIOENERGIAHANKE 3.11.2011

BIOENERGIAHANKE 3.11.2011 FOREST POWER BIOENERGIAHANKE 3.11.2011 Toholammin Energia Oy Projektipäällikkö Juhani Asiainen TOHOLAMPI TÄNÄÄN Asukasluku: k 3 480 (1.1.2011) 1 Verotus: 20,00 Työttömyys: 49 4,9 % Palvelut: Hyvät peruspalvelut

Lisätiedot

Kuivamädätys - kokeet ja kannattavuus

Kuivamädätys - kokeet ja kannattavuus Kuivamädätys - kokeet ja kannattavuus FM Johanna Kalmari-Harju Kokeet 190 pv ja 90 pv panoskokeet tiloilla käytettävissä olevista massoista. Massat Massojen suhteet N1 Munintakananlanta + heinä 3:1 N2

Lisätiedot

Kotkan Energia Uusiutuvan energian ohjelma

Kotkan Energia Uusiutuvan energian ohjelma Kotkan Energia Uusiutuvan energian ohjelma Niina Heiskanen Avainluvut lyhyesti Kotkan Energia 2013 Kotkan kaupungin kokonaan omistama osakeyhtiö Liikevaihto 43,2 milj. (45,9) Liikevoitto 4,9 milj. (4,2)

Lisätiedot

VOIMALAITOSYKSIKÖN KÄYTTÖVALMIUDEN YLLÄPITOA, KÄYTTÖÄ JA SILLÄ TUOTETUN SÄHKÖN KÄSITTELYÄ KOSKEVA SÄÄNNÖSTÖ

VOIMALAITOSYKSIKÖN KÄYTTÖVALMIUDEN YLLÄPITOA, KÄYTTÖÄ JA SILLÄ TUOTETUN SÄHKÖN KÄSITTELYÄ KOSKEVA SÄÄNNÖSTÖ ENERGIAMARKKINAVIRASTO ENERGIMARKNADSVERKET Liite TEHORESERVIN KÄYTTÖSOPIMUKSEN LIITE 2 VOIMALAITOSYKSIKÖN KÄYTTÖVALMIUDEN YLLÄPITOA, KÄYTTÖÄ JA SILLÄ TUOTETUN SÄHKÖN KÄSITTELYÄ KOSKEVA SÄÄNNÖSTÖ Energiamarkkinavirasto

Lisätiedot

Rauman uusiutuvan energian kuntakatselmus

Rauman uusiutuvan energian kuntakatselmus Rauman uusiutuvan energian kuntakatselmus Tiivistelmä (alustava) Rejlers Oy KUNTAKATSELMUKSEN PÄÄKOHDAT 1) Selvitetään nykyinen energiantuotanto ja -käyttö 2) Arvioidaan uusiutuvan energian tekninen potentiaali

Lisätiedot

Tiedoksi lautakunnalle Savukosken lämpölaitoksen energiamaksun korottaminen Talousarvion toteutuminen tammi-lokakuu 2015 Muut asiat

Tiedoksi lautakunnalle Savukosken lämpölaitoksen energiamaksun korottaminen Talousarvion toteutuminen tammi-lokakuu 2015 Muut asiat SAVUKOSKEN KUNTA ASIALISTA Tekninen lautakunta KOKOUSTIEDOT Aika Tiistai 24.11.2015 klo 18.00 19.30 Paikka Savukosken kunnanvirasto KÄSITELTÄVÄT ASIAT :t 27 28 29 30 Tiedoksi lautakunnalle Savukosken lämpölaitoksen

Lisätiedot

VAPO PELLETTI. Vapo-puupelletti edullista lämpöä helposti

VAPO PELLETTI. Vapo-puupelletti edullista lämpöä helposti VAPO PELLETTI Vapo-puupelletti edullista lämpöä helposti Nosta mukavuutta, laske lämmön hintaa! Puulla lämmittäminen on huomattavan edullista ja nyt pelletin ansiosta myös tosi helppoa. Vapo-puupelletit

Lisätiedot

Aurinkoenergiahankkeiden rahoittaminen mitä SolarCity on opettanut?

Aurinkoenergiahankkeiden rahoittaminen mitä SolarCity on opettanut? Aurinkoenergiahankkeiden rahoittaminen mitä SolarCity on opettanut? FinSolar seminaari: Aurinkoenergian kotimarkkinat kasvuun 13.11.2014 Juha Ollikainen / GreenStream Network Oyj GreenStream lyhyesti Energiatehokkuushankkeiden

Lisätiedot

LÄMPÖYRITTÄJÄ 2014 KILPAILUN KYSYMYSLOMAKE

LÄMPÖYRITTÄJÄ 2014 KILPAILUN KYSYMYSLOMAKE LÄMPÖYRITTÄJÄ 2014 KILPAILUN KYSYMYSLOMAKE Lämpöyrittäjä-tulokas kilpailusarja (enintään 2 vuotta lämpöyrittäjänä toimineet) 1. Yrityksen perustiedot Lämpöyrittäjien nimet, yrityksen tai osuuskunnan nimi:

Lisätiedot

Tuulivoimarakentamisen mahdollisuudet Vaasan seudulla Vindkraftsbyggandets möjligheter i Vasaregionen

Tuulivoimarakentamisen mahdollisuudet Vaasan seudulla Vindkraftsbyggandets möjligheter i Vasaregionen Tuulivoimarakentamisen mahdollisuudet Vaasan seudulla Vindkraftsbyggandets möjligheter i Vasaregionen EPV Energia Oy 5.3.2010 1 Tausta EPV Energia Oy on 60-vuotias monipuolisen kotimaisen energiantuotannon

Lisätiedot

Vähennä energian kulutusta ja kasvata satoa kasvihuoneviljelyssä

Vähennä energian kulutusta ja kasvata satoa kasvihuoneviljelyssä Avoinkirje kasvihuoneviljelijöille Aiheena energia- ja tuotantotehokkuus. Vähennä energian kulutusta ja kasvata satoa kasvihuoneviljelyssä Kasvihuoneen kokonaisenergian kulutusta on mahdollista pienentää

Lisätiedot