Vesa Laurikainen. Käyttötarkoituksen muutos huoltoasemasta kokoontumistilaksi
|
|
- Asta Lattu
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Vesa Laurikainen Käyttötarkoituksen muutos huoltoasemasta kokoontumistilaksi Opinnäytetyöt, Rakennusterveys 2016
2 VESA LAURIKAINEN Käyttötarkoituksen muutos huoltoasemasta kokoontumistilaksi Opinnäytetyöt Koulutus- ja kehittämispalvelu Aducate Itä-Suomen yliopisto Kuopio 2016 Aihealue: Rakennusterveys
3 Itä-Suomen yliopisto, Koulutus- ja kehittämispalvelu Aducate
4 TIIVISTELMÄ: Kuopiolainen yksityinen seurakunta on vuokralla alunperin huoltoasemaksi rakennetussa kiinteistössä. Seurakunta on kiinnostunut kiinteistön ostamisesta. Tässä opinnäytetyössä painoarvo oli ilmanvaihdossa. Mahdollisia riskirakenteita selvitettiin piirustusten ja omien havaintojen perusteella. Kiinteistössä tutkittiin ilmanvaihdon kunto ja miten se soveltuu uudelle käyttötarkoitukselle. Ilmanvaihtojärjestelmän puhtautta arvioitiin ja ilmamäärät mitattiin. AVAINSANAT: Ilmanvaihto, riskirakenne ABSTRACT: Kuopio private rented church was built originally a gas station on the property. The Church is interested in the purchase of real estate. In this thesis the importance of ventilation. Possible risk structures studied on the basis of the drawings and their own observations. The property was investigated ventilation condition and how it applies to a new indication. Cleanliness of the ventilation system was evaluated and the air were measured. KEYWORDS: Ventilation, risk structure
5 Esipuhe Kun ilmanvaihtojärjestelmän huolto laiminlyödään ja huonetilojen käyttötarkoitusta tai seinien paikkoja muutetaan, se voi aiheuttaa ongelmia ilmanvaihdon riittävyydelle. Opinnäytetyössä selvitetään käyttötarkoituksen muutoksen tuomia mahdollisia muutostarpeita sekä kuntoa ilmanvaihdon osalta. Mahdollisia riskirakenteita käsitellään myös, mutta ne jää omiksi pohdinnoiksi, koska rakenteita ei ollut lupa avata. Haluan kiittää Kuopion Tukikohta-seurakuntaa, jolta sain aiheen opinnäytetyöhöni. Lisäksi iso kiitos ohjaajalleni Vesa Asikaiselle. Kuopiossa Vesa Laurikainen
6 Sisällysluettelo 1 JOHDANTO KIRJALLISUUSKATSAUS ILMANVAIHTO ILMANVAIHTOJÄRJESTELMÄT Painovoimainen ilmanvaihto Koneellinen poistoilmanvaihto Tulo- ja poistoilmanvaihto ILMANVAIHTOJÄRJESTELMÄN HUOLTO Ilmanvaihtokanavien puhtauden arviointi Ilmanvaihtokanavien puhdistus Ilmanvaihtoventtiilien puhdistus Ilmansuodattimien huolto RISKIRAKENNE TEKNINEN KÄYTTÖIKÄ AINEISTOT JA MENETELMÄT TULOKSET ILMANVAIHTOJÄRJESTELMÄ ILMAMÄÄRIEN MITTAUSTULOKSET RISKIRAKENTEET SOKKELIHALKAISU JA VALESOKKELI TIILI-VILLA-TIILI -SEINÄRAKENNE TULOSTEN TARKASTELTU JOHTOPÄÄTÖKSET Lähdeluettelo
7 KUVALUETTELO Kuva 1 Kuva 2 Kuva 3 Kuva 4 Kuva 5 Kuva 6 Kuva 7 Kuva 8 Kuva 9 Kuva 10 Kuva 11 Kuva 12 Kuva 13 Pohjapiirros Tuloilmakone Tuloilmansuodatin Poistoilmansuodatin Tuloilmakanava Poistoilmakanava Tuloilmakanavan puhdistusluukku Ilmanvaihtokanavisto Paine-eromittaustulos Vuotokohta vesikatteessa Sokkelin kosteusvaurio Valesokkeli ja sokkelihalkaisu Tiili-villa-tiili -seinärakenne TAULUKOT Taulukot 1 Selvityksessä käytetyt Suomen rakentamismääräyskokoelma D ohjearvot tuloilmamäärille. Taulukko 2 Selvityksessä käytetyt Suomen rakentamismääräyskokoelma D ohjearvot poistoilmamäärille. Taulukko 3 Taulukko 4 Taulukko 5 Taulukko 6 Taulukko 7 Taulukko 8 Palvelualue1:n tuloilmakone 1:n tilavuusilmavirrat päätelaitteittain. Palvelualue 1:n poistoilmakone 1:n tilavuusvirrat päätelaitteittain. Palvelualue 1:n poistoilmakone 2:n tilavuusilmavirrat päätelaitteittain. Palvelualue 2:n tuloimakone 1:n tilavuusilmavirrat päätelaitteittain. Palvelualue 2:n poistoilmakone 2:n tilavuusilmavirrat päätelaitteittain. Tilakohtaisten ilmamäärien vertailu Suomen rakentamismääräyskokoelman D ohjearvoihin iv-koneen 1. TK 1 palvelualueella.
8 Taulukko 9 Taulukko 10 Taulukko 11 Tilakohtaisten ilmamäärien vertailu Suomen rakentamismääräyskokoelman D ohjearvoihin iv-koneen 1. PK 1 palvelualueella. Tilakohtaisten ilmamäärien vertailu Suomen rakentamismääräyskokoelman D ohjearvoihin iv-koneen 1. PK 2 palvelualueella. Tilakohtaisten ilmamäärien vertailu Suomen rakentamismääräyskokoelman D ohjearvoihin iv-koneen 2. TK 1 palvelualueella. Taulukko 12 Tilakohtaisten ilmamäärien vertailu Suomen rakentamismääräyskokoelman D ohjearvoihin iv-koneen 2. PK 1 palvelualueella.
9 1 Johdanto Kuopiolainen Tukikohta-seurakunta on vuokralla 1987 huoltoasemaksi rakennetussa kiinteistössä. Rakennuksen pinta-ala on 611m 2 ja tilavuus 2510 m 3. Seurakunta on kiinnostunut kiinteistön ostamisesta, koska tilat ovat heidän toiminnalleen sopivat. Heitä askarruttaa ilmanvaihdon kunto ja onko huoltoasemalle alunperin suunniteltu ilmanvaihto sopiva heidän toimintaansa. Samalla tarkastellaan rakennuksen mahdollisia riskirakenteita, lähinnä piirustusten perusteella. Rakenteita ei kiinteistön omistaja anna tässä yhteydessä avata. Opinnäytetyön tavoitteena on selvittää ilmanvaihdon kunto sen sopivuus uudelle käyttötarkoitukselle, kartoittaa mahdolliset riskirakenteet piirustusten ja havaintojen perusteella, rakenteita rikkomatta. Tarkoituksena on, että seurakunnalle syntyisi selkeä käsitys riskirakenteista ja ilmanvaihtojärjestelmän kunnosta sekä sopivuudesta heidän toimintaansa tämän opinnäytetyön myötä. 7
10 2 Kirjallisuuskatsaus 2.1 ILMANVAIHTO Ilmanvaihtojärjestelmä on suunniteltava ja rakennettava rakennuksen suunnitellun käyttötarkoituksen ja käytön perusteella siten, että se luo omalta osaltaan edellytykset tavanomaisissa sääolosuhteissa ja käyttötilanteissa terveelliselle, turvalliselle ja viihtyisälle sisäilmastolle (Suomen rakentamismääräyskokoelma D2 2012) Suomen rakentamismääräyskokoelmassa D2 on muun muassa ohjeistettu tilojen ilmamääristä (taulukoissa 1-2). Taulukko 1. Selvityksessä käytetyt Suomen rakentamismääräyskokoelma D ohjearvot tuloilmamäärille. TILA / HUONE OHJEARVO Eteistilat 2 (l/s) m 2 Kokoontumistilat 4 (l/s) m 2 Sosiaalitilat 5 (l/s) m 2 Toimistot 1,5 (l/s) m 2 Neuvottelutilat 4 (l/s) m 2 1) Opetustilat 3 (l/s) m 2 Kokoussalit/ 5 (l/s) m 2 kahviot 1) Tilan ilmanvaihto on oltava ohjattavissa tarpeen mukaan 8
11 Taulukko 2. Selvityksessä käytetyt Suomen rakentamismääräyskokoelma D ohjearvot poistoilmamäärille. TILA / HUONE OHJEARVO Varastot 0,35 (l/s) m 2 Kopiointihuoneet 4 (l/s) m 2 Puhelintilat 2 (l/s) m 2 Sosiaalitilat 4 (l/s) m 2 Siivouskomerot 4 (l/s) m 2 WC:t 30 (l/s) m 2 Ilmanvaihdon tehtävänä on tuoda rakennukseen puhdasta ilmaa hengitettäväksi ja poistaa epäpuhtauksia sekä liiallista kosteutta ilmasta. Oikein mitoitettu ilmanvaihto pitää hiilidioksidin ja vesihöyryn pitoisuudet sellaisella tasolla, ettei niistä ole haittaa ihmisille eikä rakennukselle. Ilmanvaihto perustuu paine-eroihin. Ilman kulkusuunta on suuremmasta paineesta pienempään. Paine-eron saadaan aikaan joko puhaltimilla tai lämpötilan ja tuulen yhteisvaikutuksesta (Sisäilmayhdistys 2015). Painovoimainen ilmanvaihto perustuu lämpötilan ja tuulen aiheuttaman paine-eroon. Koneellisessa poistoilmanvaihdossa sekä koneellisessa tulo- ja poistoilmanvaihdossa paine-ero tehdään puhaltimien avulla. Nykyisin ei enää asenneta painovoimaisia ilmanvaihtojärjestelmiä uusiin asuinrakennuksiin ja sellaisiin rakennuksiin jossa vakituisesti työskennellään tai oleskellaan. Painovoimaisella ilmanvaihdolla on epätodennäköistä saavuttaa nykyiset energiatehokkuusvaatimukset ja sisäilmastotavoitteet. Ulkoilmaolosuhteista riippuen tuloilmaa voidaan jäähdyttää sekä kuivattaa niin ettei sisäilman suhteellinen kosteus nousisi liian korkeaksi. Tuloilmaa voidaan tietyissä tapauksissa myös kostuttaa. Tällöin kyseessä on ilmastointijärjestelmä. (Sandberg 2014) 9
12 2.2 ILMANVAIHTOJÄRJESTELMÄT Ilmanvaihtojärjestelmän tulee oikein käytettynä, huollettuna ja kunnossapidettynä kestää suunnitellun käyttöikänsä. Ilmanvaihtojärjestelmää pitää pystyä ohjata ja valvoa. (Suomen rakentamismääräyskokoelma D2 2012). Kohteesta riippuen ilmanvaihtojärjestelmä on vakioilmavirralla toimiva tai tarpeen/käytön mukaan ohjattu Painovoimainen ilmanvaihto Tässä ilmanvaihtojärjestelmässä ilman siirtyminen tiloista ulos perustuu nimensä mukaisesti painovoimaan. Sisä- ja ulkoilman lämpötilaero, tuulen vaikutus ja ilmareitin korkeus synnyttää paine-eron. Ilma liikkuu suuremmasta paineesta pienempään. Yleensä keittiö, pesuhuone, sauna, wc ja pukuhuone on varustettu poistoilmaventtiilillä. Poistoilma johdetaan hormia tai kanavaa pitkin vesikatolle. Jokaisella huoneella on oma hormi tai kanava. Heikkoutena tässä järjestelmässä on korvausilman tuleminen epätiiviin rakennuksen vaipan läpi. Korvausilmareittejä ovat kaikki ilmavuotokohdat rakennuksessa. Alapohja voi toimia myös korvausilmareittinä. Painovoimainen ilmanvaihto toimii talvella hyvin. Tämä johtuu siitä, että kylmän ilman tiheys on suurempi kuin lämpimän, joten paine-ero on talvella suurempi kuin kesällä. Kesällä järjestelmä voi toimia päinvastoin, koska paine-ero sisä- ja ulkotilan välillä on hyvin pieni tai jopa negatiivinen. Tuulen vaikutus, järjestelmän tointaan on merkittävä. Energiankulutus on suurempaa koneelliseen tulo- ja poistoilmanvaihtojärjestelmään verrattuna, koska poistoilman lämpöenergiaa ei saada kierrätettyä takaisin tuloilmaan. Makuu- ja olohuonetilan ilmanvaihto on ikkunatuuletuksen ja ilmavuotojen varassa. Korvausilmaventtiileillä voidaan vaikuttaa näiden tilojen ilmareitteihin. Se vaatii käyttäjältä aktiivisuutta, jotta viihtyvyys olisi mahdollisimman hyvä. Korvausilmaventtiilit aiheuttaa vetoa kylmällä säällä. (Sandberg 2014) 10
13 2.2.2 Koneellinen poistoilmanvaihto Tässä järjestelmässä, kuten painovoimaisessa ilmanvaihtojärjestelmässä on keittiö, pesuhuone, sauna, wc ja pukuhuone yleensä varustettu poistoilmaventtiileillä. Poistoilma johdetaan yhteiskanavaa pitkin vesikatolle huippuimurille. Imuria ohjataan tarpeen mukaan. Yleensä ohjaus tapahtuu liesikuvulta, jonka imutehoa voidaan lisätä muiden poistokohteiden ilmavirran samalla pienennyttyä. Koska poistoilmaventtiilit ovat ns. yhteiskanavaventtiileitä, ovat tilojen poistoilmavirrat säädettävissä oikeiksi. Huippuimurilla imetään poistoilman avulla rakennukseen alipaine, jonka avulla korvausilma tulee sisään rakennukseen. Ilmanvaihtuvuus on varmempaa ja tasaisempaa myös kesällä, verrattuna painovoimaiseen ilmanvaihtojärjestelmään. Korvausilma kulkee helpoimmista reiteistä rakenteiden läpi kaikkine epäpuhtauksineen. Erilaisia korvausilmareittejä on makuuhuoneisiin, olohuoneeseen ja keittiöön. Talvella lämmittämätön korvausilma aiheuttaa vedon tunteen. Vedon pienentämiseksi on olemassa erilaisia ratkaisuja esim. talvella korvausilma voidaan johtaa ikkunanväliin, jossa ilma lämpenee hieman. Oviraot on tärkeässä merkityksessä, jotta ilma pääsee kulkemaan tiloihin joissa on poistoilmaventtiilit. Poistoilman lämpöenergiaa ei tässäkään ilmanvaihtojärjestelmässä saada hyödynnettyä. (Sandberg 2014) Tulo- ja poistoilmanvaihto Koneellisessa tulo- ja poistoilmanvaihdossa ulkoilma imetään tuloilmapuhaltimen avulla omaa kanavaa pitkin ilmanvaihtokoneelle suodattimien läpi. Ulkoilma otetaan yleensä ulkoseinältä räystään alta. Ilmanvaihtokoneessa ulkoilma kulkee lämmöntalteenoton (LTO) läpi, jolloin ulkoilmaan siirtyy poistoilmasta lämpöenergiaa. Lämmön talteenottolaitteena on ristivirtaussiirrin, pyörivä kiekkosiirrin tai vastavirtasiirrin. Ristivirtaussiirtimen hyötysuhde on selvästi näitä kahta huonompi. Tuloilma jaetaan huoneisiin omaa kanavistoa pitkin tuloilmalaitteen läpi, joka on tilan käyttöön soveltuva. Poistoilma imetään poistoilmalaitteen kautta poistoilmakanavaan poistoilmapuhaltimen 11
14 avulla. Poistoilma kulkee suodattimen läpi ilmanvaihtokoneeseen ja edelleen lämmöntalteenoton läpi luovuttaen lämpöenergiaa LTO:n avulla tuloilmaan. Tästä poistoilma jatkaa jäteilmakanavaan pitkin vesikatolle. Tulo- ja poistoilmanvaihtojärjestelmän ilmamäärät saadaan säädettyä tarkasti tilan käyttötarkoituksen mukaan. Järjestelmä säädetään siten, että kokonaispoistoilmavirta on n. 5-10% tuloilmavirtaa suurempi rakennuksen tiiviydestä riippuen. Järjestelmää on nykyisin helppo säätää käytön mukaan. Tämä onkin erityisen tärkeää siksi, koska nykyisin talot rakennetaan erityisen tiiviiksi. Jotta sisäilman kosteus pääsisi höyrysulun läpi rakenteisiin aiheuttamaan vaurioita, on rakennuksen oltava hieman alipaineinen. (Sandberg 2014) Ilmanvaihdon lämmöntalteenotto on energiankulutusta vähentävä järjestelmä: sillä siirretään lämpöä poistoilmasta takaisin tuloilmaan. Ilmanvaihdon talteenottolaitteet (LTO-laitteet) pyrkivät vähentämään ilmanvaihdosta aiheutuvaa lämpöhäviötä. 2.3 ILMANVAIHTOJÄRJESTELMÄN HUOLTO Ilmanvaihtojärjestelmää pitää huoltaa, jotta se toimisi suunnitellusti koko sen elinkaaren. Huoltotoimenpiteitä ovat suodattimien, päätelaitteiden ja kanaviston puhdistukset Ilmanvaihtokanavien puhtauden arviointi Kanavien puhtautta arvioidaan visuaalisesti. Kanaviston pölykertymä arvioidaan tarkastuspisteistä. Tarkastuspisteitä on oltava siten, että niistä voidaan laskea keskiarvo pölykertymälle koko kanaviston pituudelle. Tarkastuspisteiden pölykertymää verrataan sormipyyhkäisyn avulla visuaaliseen puhtausasteikkoon ja siitä saadaan pölykertymän määrä g/m 2. Mittaus voidaan suorittaan myös suodatinkeräysmenetelmällä, jos visuaalisesti pölykertymää ei voi arvioida. Suodatinkeräysmenetelmällä tietynkokoiselta 12
15 alueelta imetään pumpun avulla pölykertymä suodattimeen. Pölykertymä tutkitaan laboratoriossa. (LVI rakennustieto 2016) Ilmanvaihtokanavien puhdistus Ilmanvaihtokanaviston tulee olla helposti puhdistettavissa. Kanavistoon on asennettu tätä varten puhdistusluukkuja. Luukkuja on säätö- ja palopeltien yhteydessä, kanavien kulmissa jotka on >45, vaakasuorissa kanavissa 10 m välein, pystykanavien ylä- ja alapäissä sekä T-haaroissa. Puhdistus tehdään harjausmenetelmällä. (Sandberg 2014) Ilmanvaihtokanaviston puhdistaminen on suositeltavaa teettää ammattilaisella 5-10 vuoden välein. Ilmanvaihto on säädettävä puhdistuksen jälkeen suunniteltuihin säätöarvoihin ja siitä on tehtävä tarkastuspöytäkirja. (Hengitysliitto 2015) Ilmanvaihtoventtiilien puhdistus Ilmanvaihtoventtiilit on suositeltavaa puhdistaa, kun niihin on kertynyt näkyvää likaa. Venttiilit irrotetaan, jonka jälkeen ne voidaan pyyhkiä tai pestä. Irrotuksen yhteydessä tulee varoa muuttamasta venttiilin lautasen asentoa, jotta venttiilin säätö ei muuttuisi. (Hengitysliitto 2015) Ilmansuodattimien huolto Ilmansuodattimia käytetään koneellisessa tulo- ja poistoilmanvaihtojärjestelmässä ja joissakin tapauksissa koneellisessa poistoilmanvaihtojärjestelmissä korvausilma-aukoissa. Karkeasuodattimet suositellaan vaihdettavaksi n. 6 kk välein ja hienosuodatin n.12 kk välein tai aina kun ne ovat silminnähden likaantuneet. Tuloilma suodatin voi kelistä 13
16 johtuen myös lumeentua ja kastua. Kastunut suodatin pitää aina vaihtaa. Hyvä vaihtoaika suodattimille on keväisin ja syksyisin. Suodattimiin kertynyt lika haittaa ilmanvaihtoa. 2.4 RISKIRAKENNE Kosteustekninen riskirakenne on rakenneosa, joka vaurioituu helposti joko veden vuotamisen, kapillaarisen veden kulkeutumisen, vesihöyryn liikkeen tai muun kosteuden vaikutuksesta. (Pirinen 2006). 2.5 TEKNINEN KÄYTTÖIKÄ Käyttöikä tarkoittaa käyttöönoton jälkeistä aikaa, jona rakenteen tai rakennusosan kaikki toimivuusvaatimukset täyttyvät, kun kohdetta hoidetaan, huolletaan ja kunnossapidetään suunnitelmallisesti ja ohjeiden mukaan. (Suomen rakentamismääräyskokoelma A ) 3 Aineistot ja menetelmät Kiinteistön ilmanvaihtojärjestelmästä kartoitettiin järjestelmään mahdollisesti tehdyt muutokset alkuperäisiä LVI-piirustuksia apuna käyttäen. Järjestelmän kuntoa tutkittiin aistinvaraisesti ja mittauksia tekemällä. Puhtautta arvioitiin sormipyyhkäisymenetelmän avulla ja tulosta verrattiin visuaaliseen puhtausasteikkoon. (LVI rakennustieto 2016) Mahdollisia riskirakenteita selvitettiin omien havaintojen ja rakennuspiirustusten avulla. Rakennuksesta vuonna 2012 tehty kuntokartoitusraportti sekä 2013 kaupungin terveystarkastajan tarkastuspöytäkirja olivat apuna. Riskirakennehavainnot ovat tässä 14
17 opinnäytetyössä lähinnä omia pohdintoja, koska mahdollisten riskirakenteiden kuntoa ei pysty ilman rakenneavauksia tai materiaalinäytteitä todentamaan. Ilmanvaihtojärjestelmästä mitattiin ilmamäärät jokaisesta päätelaitteesta tai kanavasta, jos päätelaitteesta mittaus ei ollut mahdollinen. Paine-eroa mitattiin lyhyt mittausjakso sisä- ja ulkopuolen välillä. Varsinaista käyttäjäkyselyä ei tehty. Muutamalta käyttäjältä on kysytty sisäilman laadusta mittauksien ohessa. 4 Tulokset Rakennuksessa on kaksi erillistä tulo- ja poistoilmanvaihtokonetta sekä kohdepoisto keittiössä omalla imurilla. Alkuperäisessä käytössä tuloilmakone 1 (TK 1) ja poistoilmakone 1 (PK 1) palvelivat ruokailu-, kahvio-, baari-, myynti-, keittiö-, toimisto-, tavaran vastaanotto- ja sosiaalitiloja. Tuloilmakone 2 (TK 2) ja poistoilmakone 2 (PK 2) palvelualueeseen kuuluivat huoltohalli, pesuhalli, varastotila ja huoltohallin wc-tila. Käyttötarkoituksen muutoksen myötä TK 1 ja PK 1:n palvelualueen huoneet on muuttuneet seuraavasti: ruokailu- ja kahvilatilasta on tullut kokoustila, baarista ja myyntitilasta on tullut eteistila, jossa on vaatenaulakot, keittiöstä on tullut opetustila, toimisto on pysynyt samana. TK 2 ja PK 2:n palvelualueiden tilojen käyttötarkoitus on muuttunut seuraavasti. Huoltohallista on tullut kokoustila/kahvio sekä eteistila. Varasto on muuttunut luokka 1:ksi ja pesuhalli luokka 2:ksi (kuva 1). 15
18 Kuva 1. Pohjapiirros. Tulo- ja poistoilmakoneet ovat alkuperäiskunnossa, samoin kanavisto ja päätelaitteet. Järjestelmään tehdyt muutokset ovat keittiöstä puretut kohdepoistohuuvat ja huoltohallista purettu pakokaasuputkisto, joka oli liitetty poistoilmakone 2:n jäteilmakanavaan. Ilmanvaihtojärjestelmän puhtautta arvioitiin silmämääräisesti (LVI rakennustieto Oy 2016). Ilmanvaihtokoneissa ja kanavissa on myös runsaasti pölyä ja epäpuhtauksia (kuva 2 ja kuvat 5-7). Ilmanvaihtokoneiden suodattimet on luokan G4-karkeasuodattimia. Kaikkien ilmanvaihtokoneiden suodattimissa on 5-8mm likakerros (kuvat 3 ja 4). 16
19 Kuva 2. Tuloilmakone. Kuva 3. Tuloilmansuodatin. 17
20 Kuva 4. Poistoilmansuodatin 18
21 Kuva 5. Tuloilmakanava. Kuva 6. Poistoilmakanava. 19
22 Kuva 7. Tuloilmakanavan puhdistusluukku. Tulo- ja poistoilmakone 1:n konehuone sijaitsee wc-tilojen päällä ullakolla. Konehuoneen pintamateriaali on kovapintaista mineraalivillaeristettä, jota tukee kanaverkko. Käynti konehuoneeseen on katossa olevasta luukusta. TK 2 ja PK 2 on sijoitettu luokka 1:n katon rajaan. Mahdollisia riskirakenne kohtia ovat vesikate, vesikaton läpiviennit, valesokkelirakenne ja hallisiiven tiili-villa-tiili -seinärakenne. 20
23 4.1 ILMANVAIHTOJÄRJESTELMÄ Tulo- ja poistoilmanvaihtokoneet on Fläkt Suomen Puhallintehdas Oy:n valmistamat, valmistusvuosi (Nykyisin Fläkt Woods Oy ja kuuluu kansainväliseen Fläkt Woods Groupiin). Järjestelmässä on lämmöntalteenotto (LTO). Tuloilmaa lämmitetään vesikiertoisella patterilla. Koneiden toiminta-aikoja ja tehoja ohjataan viikkokellolla. Teho alueet ovat 0, ½, ja 1/1. Tulo- ja poistoilman suodatustaso on luokan G4-karkeasuodatin. TK1 tuloilma otetaan vesikatolta, TK2 tuloilma otetaan ulkoseinästä räystään alta. PK1 ja PK2 jäteilma johdetaan vesikatolle. Kanavisto on kierresaumakanavaa kooltaan mm. (kuva 8) Kuva 8. Ilmanvaihtokanavisto 4.2 ILMAMÄÄRIEN MITTAUSTULOKSET Kaikista päätelaitteista mitattiin paine-ero ( Δpm ) sekä tarkistettiin päätelaitteen k arvo. Tästä laskettiin tilavuusilmavirta ( qv=k x Δpm ). Mittaus suoritettiin TSI DP-CALL 8710 Mikromanometrillä. Ilmamäärien mittaustulokset ovat taulukoissa
24 Taulukko 3. Palvelualue 1:n tuloilmakone 1:n tilavuusilmavirrat päätelaitteittain. 1. TK 1 TILA / HUONE TULO A k ARVO PÄÄTELAITE TILAVUUSVIRTA Eteistila 8,8 Pa 32,4 TKA 250 n:o 1 96,1 l/s 2,9 Pa 32,4 TKA 250 n:o 2 55,2 l/s Kokoontumistila 4,02 Pa 32,4 TKA 250 n:o 3 65,0 l/s 4,88 Pa 32,4 TKA 250 n:o 4 71,6 l/s 2,5 Pa 32,4 TKA 250 n:o 5 51,2 l/s 2,04 Pa 32,4 TKA 250 n:o 6 46,3 l/s Sos. tila M 0,96 m/s TS HVC 200 x ,2 l/s Sos. Tila N 0,8 m/s TS HVC 200 x ,0 l/s Toimisto 7,1 Pa 9 2,43 URH 100 6,5 l/s Neuvottelu 6,94 Pa -6 1,18 URH 100 3,1 l/s Opetustila 0,27 Pa 63,25 LVA 315 n:o 1 32,9 l/s 2,48 Pa 63,25 LVA 315 n:o 2 99,6 l/s 2,35 Pa 63,25 LVA 315 n:o 3 97,0 l/s Taulukko 4. Palvelualue 1:n poistoilmakone 1:n tilavuusvirrat päätelaitteittain. 1. PK 1 TILA / HUONE POISTO A k ARVO PÄÄTELAITE TILAVUUSVIRTA Eteistila -1,21 m/s -1,11 m/s -1,38 m/s TSD 800 x 200 n:o 1 TSD 800 x 200 n:o 2 TSD 800 x 200 n:o 3 193,6 l/s 177,6 l/s 220,8 l/s Toimisto -31,3 Pa -12 0,76 URH 100 4,3 l/s Kopiohuone -31,2 Pa -15 0,52 URH 100 2,9 l/s Puhelin tila -18,6 Pa -3 1,22 URH 100 5,3 l/s Varasto -14,4 Pa -15 0,52 URH 100 2,0 l/s Opetustila -0,69 m/s TSD 800 x ,7 l/s 22
25 Taulukko 5. Palvelualue 1:n poistoilmakone 2:n tilavuusilmavirrat päätelaitteittain. 1. PK 2 TILA / HUONE POISTO A k ARVO PÄÄTELAITE TILAVUUSVIRTA WC M -25,8 Pa 3 2,27 URH ,5 l/s WC N -29,9 Pa 5 2,45 URH ,4 l/s 1) Neuvottelu (-3,62 m/s) Päätelaite puuttuu, kanava ,4 l/s Siivouskomero -18,2 Pa -3 1,22 URH 100 5,2 l/s Sos. Tila M suihku -18,9 Pa 0 1,53 URH 125 6,7 l/s Sos. Tila M WC -17,5 Pa 0 1,53 URH 125 6,4 l/s Sos. Tila N WC -16,4 Pa -5 1,35 URH 125 5,5 l/s Sos. Tila N suihku 16,6 Pa -10 1,22 URH 125 5,0 l/s 1) Virtaus mitattu avoimen kanavan otsapinnasta. Taulukko 6. Palvelualue 2:n tuloimakone 1:n tilavuusilmavirrat päätelaitteittain. 2. TK 1 TILA / HUONE TULO A k ARVO PÄÄTELAITE TILAVUUSVIRTA Kokoussali / kahvio 0,14 m/s Kierresaumakanava 250 mm 6,9 l/s 0,21 m/s Kierresaumakanava 250 mm 10,3 l/s Luokka 1 0,18 m/s Kierresaumakanava 125 mm 2,2 l/s Luokka 2 0,18 m/s 200 mm suutinputki 5,5 l/s Taulukko 7. Palvelualue 2:n poistoilmakone 2:n tilavuusilmavirrat päätelaitteittain. 2. PK 1 TILA / HUONE POISTO A k ARVO PÄÄTELAITE TILAVUUSVIRTA Kokoussali / kahvio -0,83m/s TSD 1000 x ,0 l/s -7,08 Pa 15 5,3 URH ,1 l/s WC -9,76 Pa 3 1,9 URH 100 5,9 l/s Luokka 1-17,3 Pa 10 3 URH ,5 l/s Luokka 2-0,55 m/s Kierresaumakanava 200 mm 17,3 l/s 23
26 Palvelualueella 1 ja 2 tuloilman määrä oli yhteensä 684,5 l/s ja poistoilman määrä oli yhteensä 986,9 l/s. Palvelualueet 1 ja 2 yhdistettynä rakennuksessa on poistoa 30,6% enemmän. Palvelualueella 1 tuloilman määrä oli 659,5 l/s ja poistoilman määrä 771,1 l/s ( PK1 689,1 l/s ja PK2 82,0 l/s ). Palvelualueella 1 poistoa oli 14,5% enemmän. Palvelualueella 2 tuloilman määrä oli 24,9 l/s ja poistoilman määrä 215,8 l/s. Palvelualueella 2 poistoa oli 88,5% enemmän. Taulukoissa 8-12 on vertailtu tilakohtaisia ilmamääriä Suomen rakentamismääräyskokoelman D ohjearvoihin. Taulukko 8. Tilakohtaisten ilmamäärien vertailu Suomen rakentamismääräyskokoelman D ohjearvoihin iv-koneen 1. TK 1 palvelualueella. 1. TK 1 TILA / HUONE OHJEARVO TOTEUTUMA KOKONAIS OHJEARVON VIITTAUS TILAVUUSVIRTA Eteistila 2 (l/s) m 2 3,3 (l/s) m 2 151,3 l/s Aula. Taulukko 4. Ravintolat ja hotellit Kokoontumistila 4 (l/s) m 2 1,7 (l/s) m 2 234,1 l/s Kokoustila. Taulukko 4.Ravintolat ja hotellit Sos.tila M 5 (l/s) m 2 1,4 (l/s) m 2 19,2 l/s Pukuhuone. Taulukko 11. Muiden kuin asuntojen hygieniatilat sekä muut tilat Sos.tila N 5 (l/s) m 2 1,2 (l/s) m 2 16 l/s Pukuhuone. Taulukko 11. Muiden kuin asuntojen hygieniatilat sekä muut tilat Toimisto 1,5 (l/s) m 2 0,4 (l/s) m 2 6,5 l/s Toimisto ja vastaavat tilat. Taulukko 2. Toimistorakennukset Neuvottelu 4 (l/s) m 2 0,2 (l/s) m 2 3,1 l/s Toimisto ja vastaavat tilat. Taulukko 2. Toimistorakennukset 1) Opetustila 3 (l/s) m 2 8,5 (l/s) m 2 229,5 l/s Opetustilat. Taulukko 3. 1) Tilan ilmanvaihto on oltava ohjattavissa tarpeen mukaan Oppilaitokset 24
27 Taulukko 9. Tilakohtaisten ilmamäärien vertailu Suomen rakentamismääräyskokoelman D ohjearvoihin iv-koneen 1. PK 1 palvelualueella. 1. PK 1 TILA / HUONE OHJEARVO TOTEUTUMA KOKONAIS OHJEARVON VIITTAUS TILAVUUSVIRTA Varasto 0,35 (l/s) m 2 0,6 (l/s) m 2 2,0 l/s Arkisto, varasto. Taulukko 2. Toimistorakennukset Kopiointihuone 4 (l/s) m 2 0,8 (l/s) m 2 2,9 l/s Toimisto ja vastaavat tilat. Taulukko 2. Toimistorakennukset Puhelintila 2 (l/s) m 2 5,3 (l/s) m 2 229,5 l/s Asiakastila. Taulukko 2. Toimistorakennukset Taulukko 10. Tilakohtaisten ilmamäärien vertailu Suomen rakentamismääräyskokoelman D ohjearvoihin iv-koneen 1. PK 2 palvelualueella. 1. PK 2 TILA / HUONE OHJEARVO TOTEUTUMA KOKONAIS OHJEARVON VIITTAUS TILAVUUSVIRTA Sos.tila M 4 (l/s) m 2 1,0 (l/s) m 2 13,1 l/s Pukuhuone. Taulukko 11. Muiden kuin asuntojen hygieniatilat sekä muut tilat Sos.tila N 4 (l/s) m 2 0,8 (l/s) m 2 10,5 l/s Pukuhuone. Taulukko 11. Muiden kuin asuntojen hygieniatilat sekä muut tilat Siivouskomero 4 (l/s) m 2 2,4 (l/s) m 2 5,2 l/s Pukuhuone. Taulukko 11. Muiden kuin asuntojen hygieniatilat sekä muut tilat Wc miehet 30 (l/s) m 2 2,2 (l/s) m 2 11,2 l/s Wc:t. Taulukko 11. Muiden kuin asuntojen hygieniatilat sekä muut tilat Wc naiset 30 (l/s) m 2 1,5 (l/s) m 2 13,4 l/s Wc:t. Taulukko 11. Muiden kuin asuntojen hygieniatilat sekä muut tilat 25
28 Taulukko 11. Tilakohtaisten ilmamäärien vertailu Suomen rakentamismääräyskokoelman D ohjearvoihin iv-koneen 2. TK 1 palvelualueella. 2. TK 1 TILA / HUONE OHJEARVO TOTEUTUMA KOKONAIS OHJEARVON VIITTAUS TILAVUUSVIRTA Kokoussali / kahvio 5 (l/s) m 2 0,2 (l/s) m 2 17,2 l/s Kahvio, taukotila. Taulukko 2. Toimistorakennukset 1) Luokka 1 3(l/s) m 2 0,1 (l/s) m 2 2,2 l/s Opetustilat. Taulukko 3. Oppilaitokset 1) Luokka 2 3 (l/s) m 2 0,2 (l/s) m 2 5,5 l/s Opetustilat. Taulukko 3. Oppilaitokset 1) Tilan ilmanvaihto on oltava ohjattavissa tarpeen mukaan Taulukko 12. Tilakohtaisten ilmamäärien vertailu Suomen rakentamismääräyskokoelman D ohjearvoihin iv-koneen 2. PK 1 palvelualueella. 2. PK 1 TILA / HUONE OHJEARVO TOTEUTUMA KOKONAIS OHJEARVON VIITTAUS TILAVUUSVIRTA Wc 30(l/s) m 2 5,4 (l/s) m 2 5,9 l/s Wc:t. Taulukko 11. Muiden kuin asuntojen hygieniatilat sekä muut tilat Rakennuksen paine-eroa ulkoilmaan nähden mitattiin vuorokauden ajan (kuva 9) palvelualueella 1 kokoustilasta. Hallisiipeen (palvelualue 2) johtavan oven ollessa kiinni. 26
29 TUKIKOHTA: Paine-ero ,0 0, : : : : : : : :36-1,0-2,0-3,0-4,0-5,0-6,0-7,0-8,0-9,0 Kuva 9. Paine-eromittauksen tulos sisä- ja ulkopuolen välillä palvelualue 1:n alueella. 4.3 RISKIRAKENTEET Riskirakenteet voidaan jakaa kahteen ryhmään: jo käyttöiän saavuttaneet materiaalit ja rakenteet sekä sen hetkisestä rakentamistavasta aiheuttavat riskirakenteet. Käyttöikänsä saavuttaneita riskirakenteita rakennuksesta löytyi seuraavasti: Vesikate on alkuperäinen bitumihuopakate. Bitumihuopa on ikänsä myötä menettänyt elastisuutensa. Kate on kovettunut ja haurastunut, tämän vuoksi voimakkaat lämpötilaerot ja jään liike vaurioittaa katetta helposti. Katossa on useita sisäjiirejä, joihin on tullut halkeamia (kuva 10). Läpivientejä on myös useita ja muutamassa läpiviennissä on havaittavissa vesivuotoa. 27
30 Kuva 10. Vuotokohta vesikatteessa. (T:mi Timo Kauppinen 2012) Sadevesijärjestelmä on myös alkuperäinen. Vesirännit on olleet pitkään pudistamatta ja paikoin pahasti ruosteiset. Syöksytorvet puuttuivat kokonaan. Salaojat on alkuperäiset ns. peltosalaojaputkea, halkaisijaltaan 80 mm. Tarkastuskaivoja ei ole, joten salaojan kuntoa ja toimivuutta ei voi varmistaa. 28
31 Kuva 11. Sokkelin kosteusvaurio. (T:mi Timo Kauppinen 2012) Sen hetkisestä rakennustavasta johtuvia riskirakenteita on havaittavissa seuraavasti: Sokkelihalkaisu ja valesokkelirakenne (kuva 12). Alaohjauspuun yläpinta on lattialaatan alapinnan tasolla. Sokkelista puuttuva vedeneristys lisää kosteusrasitusta sokkelihalkaisuun ja alaohjauspuuhun. Hallisiiven seinässä on tiili-villa-tiili rakenne (kuva 13). 4.4 SOKKELIHALKAISU JA VALESOKKELI Sokkelihalkaisussa ulkokuori on teräsbetonia ja sisäkuori voi olla myös teräsbetonia tai muurattu tiilestä. Välissä on lämmöneriste, joka on aikakaudesta riippuen korkkia, sementtipuukuitulevyä, villaa tai solumuovia. Lämmöneristeeseen tulee helposti 29
32 mikrobivaurioita sen kastuessa. Lämmöneristeen kastumista aiheuttaa maasta kapillaarisesti nouseva kosteus, kondenssina ulkokuoren sisäpintaan tiivistymällä, kosteuden siirryttyä diffuusiona ja ulkoa tuleva kosteusrasitus. Solumuovi ei ole herkkä mikrobivaurioille, mutta kastuttuaan lämmöneristyskyky huononee. Sokkelissa sisäkuoren valumuottilaudoitus on voitu jättää paikoilleen. Lämmöneristeessä ja mahdollisessa muottilaudoituksessa olevien mikrobikasvusto aiheuttaa sisäilmaongelman, jos vuotoilman mukana sisätilaan kulkeutuu mikrobeja, niiden aineenvaihduntatuotteita tai hajuja. Kuva 12. Valesokkeli ja sokkelihalkaisu. 30
33 Valesokkelirakenteessa lattiapinta on maanpinnan tasolla tai hyvin lähellä sitä. Alaohjauspuu on lattiapinnan alapuolella (kuva 12). Mikrobivaurio kohdistuu alaohjauspuuhun ja sen alla mahdollisesti olevaan eristeeseen. Kastumismekanismi on sama kuin sokkelihalkaisussa. Mikrobivaurioitunut alaohjauspuu ja eriste aiheuttaa sisäilmaongelman, jos vuotoilman mukana sisätilaan kulkeutuu mikrobeja, niiden aineenvaihduntatuotteita tai hajuja. (Peltola ym. 2008) 4.5 TIILI-VILLA-TIILI -SEINÄRAKENNE Tiili-villa-tiili on tuulettumaton ulkoseinärakenne (kuva 13). Rakenne kastuu pääasiassa kahdesta syystä: pitkäkestoisesta viisto sateesta, jota tuuli painaa seinää vasten sekä seinän sisään vuotavista ikkuna- ja räystäspellityksistä. Lämmöneriste kastuessaan seinän sisällä mikrobivaurioituu ja aiheuttaa sisäilmaongelman, jos vuotoilman mukana sisätilaan kulkeutuu mikrobeja, niiden aineenvaihduntatuotteita tai hajuja. (Peltola ym. 2008) 31
34 Kuva 13. Tiili-villa-tiili -seinärakenne. 5 Tulosten tarkastelu Ilmanvaihtojärjestelmän likaisuus viittaa siihen, että huolto on laiminlyöty hyvin pitkällä ajalla. Ainoastaan päätelaitteet on puhdistettu aika-ajoin. Kanavistossa on yli 3g/m 2 pölykertymää (kuvat 5-7). Ilmanvaihtojärjestelmä poistaa rakennuksesta epäpuhtauksia ja tuo sisälle raitista ilmaa. Ilmanvaihtojärjestelmän huollon laiminlyönti aiheuttaa sisäilman laadun huononemista. 32
35 Palvelualue 1 (1.TK ja 1.PK 1,2) Palvelualueella mitatut ilmamäärät on hyvin lähellä alkuperäisiä suunnitteluarvoja, jotka on suunniteltu alkuperäiseen käyttötarkoitukseen. 1.PK 2 toimii likaisten tilojen poistokoneena. Tämän poistoilmakoneen palvelualueella ilmamäärät vastasivat lähelle alkuperäisesti suunniteltuja arvoja. Päätelaite puuttui neuvottelutilasta, joka on alkuperäisesti toiminut tavaran vastaanotto tilana. Palvelualueella 1 poistoa on 14,5%, eli tila on lievästi alipaineinen. Kaikista päätelaitteista on säädön lukitukset auki. Päätelaitetta puhdistettaessa on vaarana säädön muuttuminen, mikä voi selittää pienet erot ilmamäärissä mitatun ja suunnitellun välillä. Esimerkiksi kokoontumistilassa mitattu ilmamäärä oli yhteensä 1,7 (l/s/)m 2 (taulukko 8), kun rakennusmääräyskokoelman D mukaan ilmamäärän tulisi olla 4,0 (l/s)/m 2. Palvelualue 2 (2.TK 1 ja 2.PK 1) Palvelualue on alun perin toiminut huoltohalli, pesuhalli ja varastotoiminnassa. Käyttötarkoitus on muuttunut nykyiseen kokoussali/kahvio ja kahteen luokkahuonetoimintaan. Ilmanvaihtoon ei ole tehty tämän suhteen muutoksia. Ainoastaan pakokaasuimuriputkisto on poistettu, se oli liitetty jäteilmakanavaan. Liitoskohta on jätetty tulppaamatta ja jäteilmaa pääsee kulkeutumaan takaisin kokoussaliin/kahvioon. Ilmanvaihtokoneet sijaitsivat korkealla hallin katossa. Huollon kannalta sijoitus on huono. Mittaushetkellä tuloilmakoneessa olevan häiriön vuoksi automatiikka on ajanut pellin kiinni. Poistoilmakone toimi normaalisti. Tästä syystä poistoa on 88,5 % enemmän. Tila on erittäin alipaineinen. Esimerkiksi taulukko 4, kokoussali / kahvio. Käyttäjän mukaan tuloilmakone on ollut häiriötilassa pitkän aikaa. Koska korvausilma tulee rakenteiden läpi, tuo se mukanaan epäpuhtauksia. Tämä huonontaa sisäilmanlaatua ja voi aiheuttaa vaurioita rakenteille. Suuri alipaineisuus voi selittää myös Kuopion kaupungin terveystarkastajan lausunnossa olevan maininnan kokoussalissa havaitun öljyn hajun. Esimerkiksi luokkassa 1 mitattu ilmamäärä oli yhteensä 0,1 (l/s/)m 2 (taulukko 9), kun rakennusmääräyskokoelman D mukaan ilmamäärän tulisi olla 3,0 (l/s)/m 2. 33
36 Palvelualueilla 1 ja 2 ilmamäärien suunnitteluarvot eivät vastaa D2 Suomen rakentamismääräyskokoelman arvoja nykyiselle käyttötarkoitukselle. (Taulukot 8-12) Molempien palvelualueiden ilmanvaihtokoneiden käynnissä oloajat on ohjelmoitu viikkokellolla. Kellolle on ohjelmoitu ilmanvaihtokoneiden käyntiajoiksi klo tehoalue 1/1 jokaiselle päivälle. Likaistentilojen poistokone 1.PK 2 ei ohjata kellolla vaan poistokone on käynnissä kokoajan. Palvelualueella 2 on myös wc. Se kuuluu 2.PK 1 alaisuuteen, joten tästä wc-tilasta ei ole poistoa kuin kellolla ajastettuna aikana. Paine-eromittaus sisä- ja ulkoilman välillä suoritettiin palvelualueella 1 kokoustilassa hallisiipeen johtavan oven ollessa kiinni. Mittaus oli vajaan vuorokauden pituinen. Tila oli 3 pa alipaineinen, mikä on sopiva alipaine. 6 Johtopäätökset Opinnäytetyön tarkoituksen oli selvittää ilmanvaihtojärjestelmän kunto, miten se soveltuu uudelle käyttötarkoitukselle ja mahdollisten riskirakenteiden pohdinta. Ilmanvaihtojärjestelmä on alkuperäinen ja huonosti huollettu. Huollon kannalta molempien palvelualueiden koneet on huonosti sijoitettu. 1.TK 1 ja 1.PK 1 on sijoitettu wc tilojen päälle rakennettuun konehuoneeseen. Tila on riittävän suuri, mutta sinne on hankala kulkea laipiossa olevan pienen luukun kautta. Hallisiiven ilmanvaihtokoneiden huolto on myös hankalaa niiden sijoituksen vuoksi. Ennen kuin koneita pääsee huoltamaan, vaatii se telineiden rakentamisen koneiden alle. Ilmanvaihtokoneet, kanavisto ja päätelaitteet on hyväkuntoiset. Kanavisto ja ilmanvaihtokoneet vaatii puhdistamisen ja suodattimien vaihdon välittömästi. 34
37 Kanaviston puhdistus jatkossa vähintään 10 vuoden välein ja suodattimien G4 luokan karkeasuodatin puolen vuoden välein. Hieno suodatin luokka F7 vaihto n. vuoden välein. Koneiden suodatusta on parannettava luokkaan F7, koska kiinteistö sijaitsee taajamassa vilkkaan kadun varrella. Ilmanvaihtojärjestelmä vaatii uudelleen säädön, jotta ilmamäärät saadaan vastaamaan D2 Suomen rakentamismääräyskokoelman arvoja. Ilmanvaihtokoneiden käyntiajat on säädettävä kiinteistön käyttöaikoja vastaaviksi. Ilmanvaihtojärjestelmässä riittää kapasiteettia ja soveltuu hyvin uudelle käyttötarkoitukselle edellä mainittujen huolto- ja säätötoimenpiteiden jälkeen. Ilmanvaihtojärjestelmän energiatehokkuutta voi parantaa asentamalla koneisiin taajuusmuuttajat. Taajuusmuuttajilla voidaan säätää koneiden pyörimisnopeutta portaattomasti ilmanvaihtotarpeen mukaan. Koska rakenteita ei ollut lupa avata, puhutaan tässä mahdollisista riskirakenteista. Rakennus on rakennettu vuonna Piirustusten perusteella on löytynyt muutamia rakenteita, jotka nykytietämyksen mukaan ovat riskirakenteita. Rakennuksessa on rakenteita, jotka yksikseen ovat riskirakenteita. Talossa on myös eri riskirakenteiden yhdistelmiä, jotka pahentavat toistensa kosteuden kestävyyttä. Rakennus on sijoitettu siten, että kahdella sivulla on penkereet lähellä ja pintavesien ohjaus on olematon rakennuksesta poispäin. Maanpinnan tulee viettää rakennuksesta poispäin 15cm 3m matkalla. Suuren kosteusriskin kohde on alaohjauspuu, joka on lattialaatan alapuolella. Kosteusrasitusta lisää vedeneristämätön sokkeli. Sokkelirakenne on ajankohtaan nähden tyypillinen sokkelihalkaisu, rakenne on ulkokuori - eriste sisäkuori. Piirustusten perusteella sokkelihalkaisu on tehty kovalla eristeellä, joka kestää kosteusrasituksen paremmin eikä ole niin altis mikrobikasvustolle. Sokkelihalkaisussa eristetilaan kertyy helposti kosteutta, joka siirtyy kapillaarisesti ylöspäin alaohjauspuuhun. 35
38 Ulkovuorena on tiilimuuraus, josta puuttuu tuuletusraot. Muurauksen ja tuulensuojan välissä oleva 20 mm ilmarako täyttyy käytännössä laastipurseista. Puuttuvat tuuletusraot ja ilmaraon täyttävät laastipurseet estävät seinärakenteen tuulettumisen ja kuivumisen. Hallisiiven seinät ovat tiili villa tiili -rakenteisia. Eriste on herkkä vaurioitumaan kosteuden myötä. Tällainen rakenteen vaurio on hankala ja kallis korjata. Salaojat on piirustuksiin merkitty, mutta tarkistuskaivot puuttuvat. Salaojien olemassaoloa tai toimintaa ei pysty varmistamaan. Puuttuvat tai toimimattomat salaojat aiheuttavat perustuksille kosteusrasitusta, jota on havaittavissa sokkelissa rapautumisena (kuva 11). Teknisen käyttöiän saavuttanut bitumihuopakate on hauras. Katossa sisäjiireissä on halkeamia bitumihuopakatteessa (kuva 9), samoin läpivientien juurissa. Vuotava kate aiheuttaa kattorakenteisiin lahovaurioita ja kastellessaan yläpohjan eristeen syntyy siihen mikrobivaurioita. Höyrysulun liitoksista ja reikien kohdista tuleva vuotoilma tuo sisälle vauriokohdasta mikrobeja, jotka huonontavat sisäilman laatua. Huoltamaton sadevesijärjestelmä aiheuttaa perustuksille turhaa kosteusrasitusta. Rännit tulee puhdistaa syksyisin ja keväisin sekä tarpeen mukaan, jotta vesi pääsee vapaasti virtaamaa halutusti ränniä pitkin. Katolta tulevat sade- sulamisvedet tulee ohjata rännikaivoihin tai muilla ohjaimilla pois rakennuksesta. Käyttäjän harkitessa kiinteistön ostoa on kuntotutkimuksen teettäminen välttämätön ennen ostopäätöksen tekoa. 36
39 Lähdeluettelo Asikainen, V. (toim), Peltola, S (toim) Sisäilmaongelmaisten koulurakennusten korjaaminen. Vammalan kirjapaino Oy, Vammala Hengitysliitto Ilmanvaihtojärjestelmät. Luettu Hengitysliitto Ilmanvaihtojärjestelmän huolto. Luettu Kauppinen, K Kuntokartoitusraportti. T:mi Timo Kauppinen, Kuopio LVI Ilmanvaihtojärjestelmän puhtauden tarkastus. Ilmanvaihdon parannus- ja korjausratkaisut. Rakennustieto Oy Pirinen, J Pientalojen mikrobivauriot; lähtökohtana asukkaiden terveyshaitat. Hengitysliiton julkaisuja 19/2006. Hengitysliitto Heli ry. Tampere Sandberg, E Sisäilmasto ja ilmanvaihtojärjestelmät, ilmastointitekniikka osa 1. Tammerprint Sisäilmayhdistys Ilmanvaihto. Luettu
40 Suomen rakentamismääräyskokoelma A Rakennusten käyttö- ja huolto-ohje, määräykset ja ohjeet Ympäristöministeriö, Asunto- ja rakennusosasto. Suomen rakentamismääräyskokoelma D Rakennusten sisäilmasto ja ilmanvaihto, määräykset ja ohjeet Ympäristöministeriö, Rakennetun ympäristön osasto. 38
41 Opinnäytetyöt, Rakennusterveys 2016
Ilmanvaihdon tarkastus
Karhuvuorentie 1, 48300 Kotka Tarkastuspäivä 23.5.2016 Sivu 2 / 7 1. ESIPUHE Tämä ilmanvaihdon tarkastusraportti on tehty Raksystems Insinööritoimisto Oy:n toimesta kiinteistössä tehdyn tarkastuksen perusteella.
LisätiedotIV-SELVITYS PÄHKINÄNSÄRKIJÄN PÄIVÄKOTI PÄHKINÄTIE 2, 01710 VANTAA
10.7.2012 IV-SELVITYS PÄHKINÄNSÄRKIJÄN PÄIVÄKOTI PÄHKINÄTIE 2, 01710 VANTAA DELETE TUTKIMUS OY, HELSINKI Mikko Mäkinen p. 040 584 46 88 mikko.makinen@delete.fi SISÄLTÖ 1 YLEISTÄ... 3 1.1 TILAAJA... 3 1.2
LisätiedotIV-SELVITYS KORSON PÄIVÄKOTI MERIKOTKANTIE 8, 01450 VANTAA
14.9.2012 IV-SELVITYS KORSON PÄIVÄKOTI MERIKOTKANTIE 8, 01450 VANTAA DELETE TUTKIMUS OY, HELSINKI Mikko Mäkinen p. 040 584 46 88 mikko.makinen@delete.fi SISÄLTÖ 1 YLEISTÄ... 3 1.1 TILAAJA... 3 1.2 KOHDETIEDOT...
LisätiedotIlmanvaihtojärjestelmän korjaus ja muutokset 28.10.2013. Jarmo Kuitunen Suomen LVI liitto, SuLVI ry
Ilmanvaihtojärjestelmän korjaus ja muutokset 28.10.2013 Jarmo Kuitunen Suomen LVI liitto, SuLVI ry ASUINRAKENNUSTEN ILMANVAIHTO Hyvältä ilmanvaihtojärjestelmältä voidaan vaatia seuraavia ominaisuuksia:
LisätiedotOjoisten lastentalo Sisäilma- ja kosteustekniset selvitykset
Ojoisten lastentalo Sisäilma- ja kosteustekniset selvitykset Sanna Pohjola Hanna Kuitunen 1 Lähtökohta ja selvitysten tavoite Ojoisten lastentalon vanha osa valmistunut 1970-luvulla (liikuntasali, keittiö,
Lisätiedotwww.asb.fi 29.5.2008 IV-kuntotutkimus Orvokkitien koulu, ruokalarakennus Orvokkitie 15 01300 VANTAA
www.asb.fi 29.5.2008 IV-kuntotutkimus Orvokkitien koulu, ruokalarakennus Orvokkitie 15 01300 VANTAA www.asb.fi Helsinki email: posti@asb.fi Tampere email: asb-yhtiot@asb.fi PÄÄKONTTORI: Konalankuja 4,
LisätiedotILMANVAIHDON TOIMINNAN TUTKIMINEN
1 (5) Vantaankosken peruskoulu Isontammentie 15 00000 Vantaa 14.8.2014 Aihe ILMANVAIHDON TOIMINNAN TUTKIMINEN Aika 18.6 14.8. Mittarit Lähtökohta TSI Calc 9555p monitoimimittari Alnor Balometri AirFloW
LisätiedotToimiva ilmanvaihtojärjestelmä 7.4.2014
Energiaekspertin jatkokurssi Toimiva ilmanvaihtojärjestelmä 7.4.2014 Jarmo Kuitunen 1. ILMANVAIHTOJÄRJESTELMÄT 1.1 Painovoimainen ilmanvaihto 1.2 Koneellinen poistoilmanvaihto 1.3 Koneellinen tulo-/poistoilmanvaihto
LisätiedotHAVUKOSKEN KOULU TARHAKUJA 2, 01360 VANTAA
30.6.2012 ILMANVAIHDON KUNTOTUTKIMUS OIREILUTILOISSA HAVUKOSKEN KOULU TARHAKUJA 2, 01360 VANTAA DELETE TUTKIMUS OY, HELSINKI Mikko Mäkinen p. 040 584 46 88 mikko.makinen@delete.fi SISÄLTÖ 1 YLEISTÄ...
LisätiedotILMANVAIHTOTEKNINEN KUNTOARVIO
ILMANVAIHTOTEKNINEN KUNTOARVIO Metsolan koulu Allintie 9 48220 Kotka Tarkastus pvm 15.9.2011 ILMANVAIHTOTEKNINEN KUNTOARVIO 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. YLEISTÄ... 3 1.1. KOHTEEN TIEDOT... 3 1.2. KUNTOARVION
Lisätiedotwww.asb.fi 14.10.2008 IV-kuntotutkimus Leppäkorven puukoulu Korpikontiontie 5 01450 VANTAA
www.asb.fi 14.10.2008 IV-kuntotutkimus Leppäkorven puukoulu Korpikontiontie 5 01450 VANTAA ASB-YHTIÖT www.asb.fi Helsinki email: posti@asb.fi Tampere email: asb-yhtiot@asb.fi PÄÄKONTTORI: Konalankuja 4,
LisätiedotIV-kuntotutkimus. Itä-Hakkilan päiväkoti, keskitalo 01.02.2012. Keskustie 1 01260 Vantaa
01.02.2012 IV-kuntotutkimus Itä-Hakkilan päiväkoti, keskitalo Keskustie 1 01260 Vantaa HELSINKI: posti@asb.fi keskus: 0207 311 140, faksi: 0207 311 145 0207 311 140, faksi: 0207 311 145 www.asb.fi TAMPERE:
LisätiedotEnergiataloudellinen uudisrakennus tai lyhyt takaisinmaksuaika yhdistämällä energiasaneeraus Julkisen rakennuksen remonttiin
Energiataloudellinen uudisrakennus tai lyhyt takaisinmaksuaika yhdistämällä energiasaneeraus Julkisen rakennuksen remonttiin Timo Luukkainen 2009-05-04 Ympäristön ja energian säästö yhdistetään parantuneeseen
LisätiedotYLEISILMANVAIHDON JAKSOTTAISEN KÄYTÖN VAIKUTUKSET RAKENNUSTEN PAINE-EROIHIN JA SISÄILMAN LAATUUN
YLEISILMANVAIHDON JAKSOTTAISEN KÄYTÖN VAIKUTUKSET RAKENNUSTEN PAINE-EROIHIN JA SISÄILMAN LAATUUN Vesa Asikainen (Envimetria Oy) Pertti Pasanen (Itä-Suomen yliopisto, ympäristötieteen laitos) Helmi Kokotti
Lisätiedotwww.asb.fi 01.09.2008 IV-kuntotutkimus Ristipuron päiväkoti, vanha osa ja lisärakennus Laaksotie 1 01390 VANTAA
www.asb.fi 01.09.2008 IV-kuntotutkimus Ristipuron päiväkoti, vanha osa ja lisärakennus Laaksotie 1 01390 VANTAA www.asb.fi Helsinki email: posti@asb.fi Tampere email: asb-yhtiot@asb.fi PÄÄKONTTORI: Konalankuja
LisätiedotTerveen talon ilmanvaihto
Terveen talon ilmanvaihto DI. Terveellisen ja viihtyisän sisäympäristön haasteet asunnoissa Lämpöolosuhteet talvella vetää, kesällä on kuuma Ilman laatu riittämätön ilmanvaihto yli puolessa asunnoista
LisätiedotMISTÄ SE HOME TALOIHIN TULEE?
MISTÄ SE HOME TALOIHIN TULEE? KOSTEUSVAURIOT JA MUUT SISÄILMAONGELMAT Juhani Pirinen 15.10.2014 Hieman kosteusvaurioista Kosteuden lähteet SADE, LUMI PUUTTEELLINEN TUULETUS VESIKATTEEN ALLA TIIVISTYMINEN
LisätiedotPERUSKORJAUSSELVITYKSIÄ, ILMANVAIHDON SELVITYSTYÖ
4.6.2013 1(4) Pelimannin ala-aste ja päiväkoti Pelimannintie 16 Helsinki PERUSKORJAUSSELVITYKSIÄ, ILMANVAIHDON SELVITYSTYÖ 1. TEHTÄVÄ Tarkoituksena oli selvittää ilmanvaihtolaitteiden mahdolliset mineraalivillalähteet
LisätiedotIV-kuntotutkimus. Kulomäen koulu Maauuninpolku Vantaa TAMPERE:
09.03.2012 IV-kuntotutkimus Kulomäen koulu Maauuninpolku 3 01450 Vantaa HELSINKI: posti@asb.fi keskus: 0207 311 140, faksi: 0207 31 11 145 www.asb.fi TAMPERE: asb-yhtiot@asb b.fi keskus: 0207 311 160,
LisätiedotKERROSTALOILMANVAIHTO 2019
KERROSTALOILMANVAIHTO 2019 VALLOX OY Loimaa Kokonaispinta-ala 13 400 m² Automaattiset levytyökeskukset 3 kpl Särmäysautomaatti CNC-ohjatut särmäyspuristimet Kaksi automaattista jauhemaalauslinjaa Loppukokoonpanolinjat
LisätiedotIV-kuntotutkimus. Matarin päiväkoti. Ajomiehenkuja 9 01400 VANTAA
IV-Special Oy 13.12.2011 IV-kuntotutkimus Matarin päiväkoti Ajomiehenkuja 9 01400 VANTAA HELSINKI: posti@asb.fi keskus: 0207 311 140, faksi: 0207 311 145 www.asb.fi TAMPERE: asb-yhtiot@asb.fi keskus: 0207
LisätiedotPihkoon koulu. Kosteus- ja sisäilmatekninen kuntotutkimus ISS Proko Oy Peter Mandelin
Pihkoon koulu Kosteus- ja sisäilmatekninen kuntotutkimus 7.12.2017 ISS Proko Oy Peter Mandelin Tutkitut rakennukset Uusi Koulu Vanha koulu Uusi koulu Vanha koulu 2 Tehdyt tutkimukset: Rakenneavauksia:
LisätiedotVanhan kiinteistön ilmanvaihdon ongelmakohdat Ilmanvaihdon tavoite asunnoissa Ilmanvaihdon toiminta vanhoissa asuinkerrostaloissa Ongelmat
Vanhan kiinteistön ilmanvaihdon ongelmakohdat Ilmanvaihdon tavoite asunnoissa Ilmanvaihdon toiminta vanhoissa asuinkerrostaloissa Ongelmat TARMOn ilmanvaihtoilta taloyhtiölle 28.10.2013 Päälähde: Käytännön
LisätiedotOy IV-Special Ab 03.03.2011. IV-kuntotutkimus. Kiirunatien päiväkoti. Kiirunatie 3 01450 VANTAA
Oy IV-Special Ab 03.03.2011 IV-kuntotutkimus Kiirunatien päiväkoti Kiirunatie 3 01450 VANTAA www.asb.fi Helsinki email: posti@asb.fi Tampere email: asb-yhtiot@asb.fi PÄÄKONTTORI: Konalankuja 4, 00390 Helsinki
LisätiedotIV-kuntotutkimus. Näätäpuiston päiväkoti 12.1.2012. Siilitie 26 01480 Vantaa. HELSINKI: posti@asb.fi keskus: 0207 311 140, faksi: 0207 311 145
12.1.2012 IV-kuntotutkimus Näätäpuiston päiväkoti Siilitie 26 01480 Vantaa HELSINKI: posti@asb.fi keskus: 0207 311 140, faksi: 0207 311 145 0207 311 140, faksi: 0207 311 145 www.asb.fi TAMPERE: asb-yhtiot@asb.fi
Lisätiedotwww.asb.fi 09.02.2011 IV-kuntotutkimus Lintukallion päiväkoti Lintukallionkuja 9B 01620 VANTAA
www.asb.fi 09.02.2011 IV-kuntotutkimus Lintukallion päiväkoti Lintukallionkuja 9B 01620 VANTAA www.asb.fi Helsinki email: posti@asb.fi Tampere email: asb-yhtiot@asb.fi PÄÄKONTTORI: Konalankuja 4, 00390
LisätiedotRakennuksen työntekijöillä on esiintynyt oireita, joiden on epäilty liittyvän sisäilman laatuun. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää rakennuksen
Rakennuksen työntekijöillä on esiintynyt oireita, joiden on epäilty liittyvän sisäilman laatuun. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää rakennuksen olemassa olevat rakenteet, niiden kunto sekä muita sisäilman
LisätiedotPERUSKORJAUSSELVITYKSIÄ, ILMANVAIHDON SELVITYSTYÖ
Pelimannin ala-aste ja päiväkoti ILMANVAIHDONSELVITYSTYÖ 4.6.2013 1(4) Pelimannin ala-aste ja päiväkoti Pelimannintie 16 Helsinki PERUSKORJAUSSELVITYKSIÄ, ILMANVAIHDON SELVITYSTYÖ 1. TEHTÄVÄ Tarkoituksena
LisätiedotNäytesivut. 3.2 Toimisto- ja liiketilojen. Ilmastointijärjestelmät 57
3.2 Toimisto- ja liiketilojen ilmastointijärjestelmät Toimisto- ja liiketilojen tärkeimpiä ilmastointijärjestelmiä ovat 30 yksivyöhykejärjestelmä (I) monivyöhykejärjestelmä (I) jälkilämmitysjärjestelmä
LisätiedotIV-kuntotutkimus. Jokiuoman päiväkoti 23.3.2012. Vihertie 16 01710 Vantaa. HELSINKI: posti@asb.fi keskus: 0207 311 140, faksi: 0207 311 145
23.3.2012 IV-kuntotutkimus Jokiuoman päiväkoti Vihertie 16 01710 Vantaa HELSINKI: posti@asb.fi keskus: 0207 311 140, faksi: 0207 311 145 0207 311 140, faksi: 0207 311 145 www.asb.fi TAMPERE: asb-yhtiot@asb.fi
LisätiedotIlmanvaihdon viat ja puutteet
[presentation title] via >Insert >Header & Footer Ilmanvaihdon viat ja puutteet Sisäilmaongelmien merkittävin aiheuttaja? Kiwa Inspecta Kaisa Wallenius Johtava asiantuntija Tietopäivä Roadshow Oulu 18.10.2017
LisätiedotIV-kuntotutkimus. Rekolanmäen päiväkoti. Hansinkatu VANTAA
IV-Special Oy 19.12.2011 IV-kuntotutkimus Rekolanmäen päiväkoti Hansinkatu 4 01480 VANTAA HELSINKI: posti@asb.fi keskus: 0207 311 140, faksi: 0207 311 145 www.asb.fi TAMPERE: asb-yhtiot@asb.fi keskus:
LisätiedotIlmanvaihto kerrostalo /rivitalo
Ilmanvaihto kerrostalo /rivitalo Millaista on hyvä sisäilma? Rakennus on suunniteltava ja rakennettava kokonaisuutena siten, että oleskeluvyöhykkeellä saavutetaan kaikissa tavanomaisissa sääoloissa ja
LisätiedotKONEELLISEN POISTOILMANVAIHDON MITOITTAMINEN JA ILMAVIRTOJEN MITTAAMINEN
KONEELLISEN POISTOILMANVAIHDON MITOITTAMINEN JA ILMAVIRTOJEN MITTAAMINEN Koneellinen poistoilmanvaihto mitoitetaan poistoilmavirtojen avulla. Poistoilmavirrat mitoitetaan niin, että: poistopisteiden, kuten
LisätiedotLUENTO 7 SISÄILMA JA SEN LAATU, PAINESUHTEET, ILMANVAIHDOSTA
LUENTO 7 SISÄILMA JA SEN LAATU, PAINESUHTEET, ILMANVAIHDOSTA RAKENNUSFYSIIKAN PERUSTEET 453535P, 2 op Esa Säkkinen, arkkitehti esa.sakkinen@oulu.fi Jaakko Vänttilä, diplomi-insinööri, arkkitehti jaakko.vanttila@oulu.fi
LisätiedotHB Sisäilmatutkimus Oy 6.3.2012 1 Hämeentie 105 A 00550 Helsinki p. 09-394 852 f. 09-3948 5721 Tutkimusraportti
HB Sisäilmatutkimus Oy 6.3.2012 1 Hämeentie 105 A 00550 Helsinki p. 09-394 852 f. 09-3948 5721 Tutkimusraportti Mikrobi-ilmanäytteet Elinympäristössämme esiintyy mikrobeja, joiden määrä vaihtelee kosteus-
LisätiedotIV-kuntotutkimus. Metsikköpolun päiväkoti 30.3.2012. Kukinkuja 14 01620 Vantaa. HELSINKI: posti@asb.fi keskus: 0207 311 140, faksi: 0207 311 145
30.3.2012 IV-kuntotutkimus Metsikköpolun päiväkoti Kukinkuja 14 01620 Vantaa HELSINKI: posti@asb.fi keskus: 0207 311 140, faksi: 0207 311 145 0207 311 140, faksi: 0207 311 145 www.asb.fi TAMPERE: asb-yhtiot@asb.fi
LisätiedotIlmanvaihdon oikean käytön varmistaminen Helsingin kaupungin kiinteistöissä. Sari Hildén, rakennetun omaisuuden hallintapäällikkö
Ilmanvaihdon oikean käytön varmistaminen Helsingin kaupungin kiinteistöissä Sari Hildén, rakennetun omaisuuden hallintapäällikkö Helsingin toimintaprosessi Ensin kartoitamme Helsingin kaupungin omistuksessa
LisätiedotILMANVAIHTOJÄRJESTELMÄN PUHTAUSTARKASTUS ITÄ-HAKKILAN KOULU Koulutie 8, Vantaa
14.7.2014 ILMANVAIHTOJÄRJESTELMÄN PUHTAUSTARKASTUS ITÄ-HAKKILAN KOULU Koulutie 8, 01260 Vantaa DELETE TUTKIMUS OY, HELSINKI Mikko Mäkinen p. 040 584 46 88 mikko.makinen@delete.fi Delete Tutkimus Oy Hämeentie
LisätiedotIlmanvaihto kerros- ja rivitalossa. Ilari Rautanen
Ilmanvaihto kerros- ja rivitalossa Ilari Rautanen Millaista on hyvä sisäilma? Rakennus on suunniteltava ja rakennettava kokonaisuutena siten, että oleskeluvyöhykkeellä saavutetaan kaikissa tavanomaisissa
LisätiedotPaine-eron mittaus- ja säätöohje
Paine-eron mittaus- ja säätöohje Marko Björkroth, Lari Eskola, A-Insinöörit Suunnittelu Oy Risto Kosonen, Aalto Yliopisto Juha Vinha, Tampereen yliopisto Paine-eron mittausohje Ympäristöministeriön toimeksianto
LisätiedotILMANVAIHDON MERKITYS JA YLLÄPITO. Janne Louho RTA-1
ILMANVAIHDON MERKITYS JA YLLÄPITO Janne Louho RTA-1 ILMANVAIHDON MERKITYS Hyvä sisäilman laatu Ilmanvaihdon tarkoituksena on ylläpitää sisätiloissa hyvä ilmanlaatu eli pitää ilma happipitoisena, epäpuhtauspitoisuuksiltaan
LisätiedotSisällys. Työselostus
Työselostus 1 (5) Työselostus Sisällys Työselostus... 1 1. Tilaaja... 1 2. Kohde... 1 3. Yleiset ohjeet... 2 3.1 Urakan laajuus... 2 3.2 Rakennuskohtaiset tiedot... 2 3.3 Ilmanvaihtopiirustukset... 2 4.
Lisätiedot2 Ilmastointijärjestelmän hoidon ja huollon organisointi 45
Sisällys Alkusanat 5 1 Ilmastoinnin perustiedot 13 1.1 Johdanto 13 1.2 Viihtyvyystekijät 13 1.2.1 Perinteiset viihtyvyystekijät 14 1.2.2 Ulkoilman määrä sisätiloissa 14 1.2.3 Ilman epäpuhtaudet 15 1.2.4
LisätiedotJukka Korhonen Tervontie 4 72210 TERVO. Kiinteistön huoltajat, Pekka Ruotsalainen, Jussi Timonen ja Jouni Tissari
MittaVaT Oy MUISTIO 1/6 KOHDE TILAAJA TUTKIJA Tervon kunta Opettaja asuntola Tervon kunta Jukka Korhonen Tervontie 4 72210 TERVO MittaVaT Oy Jouni Tissari ja Jussi Timonen P. 040-7606243 AIKA 26.2.2014
LisätiedotIlmanvaihdon tarkastus
PJS IV- ja SISÄILMATUTKIMUS OY Päivämaantie 5 24280 SALO Petri Sorola MUISTIO 1 (8) Korson terveysasema Naalipolku 6 b 01450 VANTAA 10.8.2011 Ilmanvaihdon tarkastus Aika 12.7-10.8.2010 Lähtökohta Ennakkotiedot
LisätiedotSyrjäyttävällä ilmanjaolla toteutetun ilmastointikoneen käyttö luokkatiloissa. Jesse Kantola Instakon Oy / Vahanen-yhtiöt 13.3.
Syrjäyttävällä ilmanjaolla toteutetun ilmastointikoneen käyttö luokkatiloissa Jesse Kantola Instakon Oy / Vahanen-yhtiöt 13.3.2013 Tutkimusongelma Vanhoihin koulurakennuksiin IVsaneerauksen tekeminen voi
LisätiedotJYVÄSKYLÄN YLIOPISTO, AMBIOTICA-RAKENNUS RAKENNUSTEKNINEN JA SISÄILMA- OLOSUHTEIDEN TUTKIMUS TIEDOTUSTILAISUUS
JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO, AMBIOTICA-RAKENNUS RAKENNUSTEKNINEN JA SISÄILMA- OLOSUHTEIDEN TUTKIMUS TIEDOTUSTILAISUUS 19.8.2014 RAKENNUKSEN PERUSTIEDOT pinta-ala noin 11 784 br-m 2, kerrosala noin 12 103 ke rakennus
LisätiedotKERROKSELLISEN TIILIULKOSEINÄRAKENTEEN KUNTOTUTKIMUKSET, KORJAUSTARPEEN ARVIOINTI JA VAIKUTUKSET SISÄILMAAN
KERROKSELLISEN TIILIULKOSEINÄRAKENTEEN KUNTOTUTKIMUKSET, KORJAUSTARPEEN ARVIOINTI JA VAIKUTUKSET SISÄILMAAN Ronja Saarinen Vahanen Rakennusfysiikka Oy TAUSTATIETO Helsingin kaupungin diplomityöhanke, Vahanen
LisätiedotSami Isoniemi, Sweco Asiantuntijapalvelut Oy
TUTKIMUSSELOSTUS 22500365-012 Pekka Koskimies Porvoon kaupunki Tekniikankaari 1, 06100 Porvoo Pekka.Koskimies@porvoo.fi Paine-ero seuranta Kohde: Aleksanterinkatu 25, 06100 Porvoo Aika: 6.-13.3.2017 mittaus
LisätiedotLÄMPÖKAMERAKUVAUSRAPORTTI PAPPILANMÄEN KOULU PUISTOTIE PADASJOKI
Vastaanottaja: Seppo Rantanen Padasjoen kunta Työnumero: 051321701374 LÄMPÖKAMERAKUVAUSRAPORTTI PAPPILANMÄEN KOULU PUISTOTIE 8 17500 PADASJOKI Kai Kylliäinen 1. KOHTEEN YLEISTIEDOT... 3 1.1 Kohde... 3
LisätiedotPohjakuva ja rakenteet. Seinä- ja alapohjarakenteiden toteutustavat tarkistettiin rakenneavauksin
VANHAINKOTIKÄYTÖSSÄ OLLEEN RAKENNUKSEN RAKENNE - JA SISÄILMASTOTUTKIMUS Lähtötiedot Kohde on rakennettu 1980-luvulla Rakennus on ollut koko historiansa ajan vanhainkotikäytössä Tiloissa tehty pintasaneerauksia
LisätiedotHornhattulan päiväkoti Porvoo
Hornhattulan päiväkoti Porvoo IVA kuntotutkimus ja käyttövesiputkiston vuotoselvitys Tommi Paasivirta tommi.paasivirta@wspgroup.fi 0207 864 483 WSP Finland Oy Pohjakuva Hornhattulan päiväkoti 2 Talotekniikka
LisätiedotSisäilmaongelmaisen rakennuksen kuntotutkimus Saarijärven keskuskoulu. RTA2-loppuseminaari Asko Karvonen
Sisäilmaongelmaisen rakennuksen kuntotutkimus Saarijärven keskuskoulu RTA2-loppuseminaari 8.6.2017 Saarijärven Keskuskoulu Lähtötiedot Kohde on valmistunut vuonna 1966. Kerrosala 4 334 m2. Laajamittainen
LisätiedotRakennuksen painesuhteiden ja rakenneliittymien tiiveyden merkitys sisäilman laatuun
Rakennuksen painesuhteiden ja rakenneliittymien tiiveyden merkitys sisäilman laatuun Sisäilma-asiantuntija Saija Korpi WWW.AINS.FI Syvennytään ensin hiukan mikrobiologiaan Lähtökohta: Tavanomaisia mikrobimääriä
LisätiedotIV-kuntotutkimus VARIA, Tennistie Tennistie 1, VANTAA
www.asb.fi 10.7.2008 IV-kuntotutkimus VARIA, Tennistie Tennistie 1, 01370 VANTAA www.asb.fi Helsinki email: posti@asb.fi Tampere email: asb-yhtiot@asb.fi PÄÄKONTTORI: Konalankuja 4, 00390 Helsinki TAMPERE:
LisätiedotHyvinvointikeskus Kunila
Hyvinvointikeskus Kunila Jari Harju RTA 2 27.4.2017 Johdanto Tutkimuskohde on 1953 rakennettu tiilirunkoinen rakennus Laajennettu 1993 Korjattu vuosina 1993, 1998, 2003 ja 2008 Kuntoarvio 2011 Laaja peruskorjaus
LisätiedotLämmöntalteenotto ekologisesti ja tehokkaasti
Hallitun ilmanvaihdon merkitys Lämmöntalteenotto ekologisesti ja tehokkaasti on ekologinen tapa ottaa ikkunan kautta poistuva hukkalämpö talteen ja hyödyntää auringon lämpövaikutus. Ominaisuudet: Tuloilmaikkuna
LisätiedotTOIMIIKO ILMANVAIHTO?
Ilmanvaihdon kartoituksia ja tutkimuksia taloyhtiöille ja yksityisille yli 25 vuoden kokemuksella TOIMIIKO ILMANVAIHTO? Kuvassa ilmanvaihdon toimintaperiaate. Puhdasta ja raikasta ilmaa otetaan asuntoon
LisätiedotSuomen Sisäilmaston Mittauspalvelu Oy
1 Kuvat 1, 2. Tutkimuskohteena on ollut koulurakennus, jossa sijaitsee kolme eri-ikäistä osaa. Osat on rakennettu vuosina 1926 ja 1955 sekä 2000-luvun alussa Tutkitut tilat sijaitsevat vuosina 1926 ja
LisätiedotILMAMÄÄRIEN MITTAUSPÖYTÄKIRJA
Mittauspöytäkirja Työ nro: 120354 sivu 1 ( 8 ) Työmaa: Pähkinänsärkijän päiväkoti Osoite: Pähkinätie 2, Vantaa ILMAMÄÄRIEN MITTAUSPÖYTÄKIRJA Järjestelmän tunnus: TK-1, TK-2, PK-1.1, PK-1.2, PK-1.3, PF-1,
LisätiedotTarkastettu omakotitalo
Tarkastettu omakotitalo Asuinrakennuksen ja varastorakennuksen väli on pieni, jonka vuoksi varasto on tehty julkisivujen osalta kivirakenteisena (paloturvallisuus) Asuinrakennuksen parvekkeen pilareiden
LisätiedotMerkkiainetutkimus. Hakunilan koulu Hiirakkotie Vantaa
Merkkiainetutkimus Hiirakkotie 9 01200 Vantaa 2 Rakenteiden ilmatiiveyden tarkastus merkkiainekaasun avulla 1. Kohdetiedot Jouni Räsänen, Vantaan kaupunki, Vantaa Hiirakkotie 9 01200 Vantaa 2. Tutkijat
LisätiedotTalotekniset ratkaisut sisäilman laadun hallinnan keinona. Markku Hyvärinen Vahanen Rakennusfysiikka Oy
Talotekniset ratkaisut sisäilman laadun hallinnan keinona Markku Hyvärinen Vahanen Rakennusfysiikka Oy Talotekniikka Talotekniikka tuottaa kiinteistöissä ja tiloissa tapahtuville toiminnoille hallitut
LisätiedotTAMPEREEN KAUPUNKI Rakennuksen talotekniset tarkastukset 2014 TAMPEREEN TILAKESKUS LIIKELAITOS KIINTEISTÖTEKNIIKKA 18.12.2014
RAKENNUS TARKASTUS PÄIVÄMÄÄRÄ TARKASTUKSEN TEKIJÄT Rakennuksen tarkastus on kesken Käyttäjähavainnot Tarkasteltavat tilat ja epäkohdat TARKASTELTAVAT TILAT LÄHTÖTILANNE EPÄKOHTA 1/5 Tarkasteltavat tilat
LisätiedotIlmanvaihdon riittävyys koulussa. Harri Varis
Ilmanvaihdon riittävyys koulussa Harri Varis Johdanto Ympäristöterveydenhuollossa on keskusteltu ilmanvaihdon riittävyydestä kouluissa Vaikutukset ilmanvaihtoon, kun ilmanvaihto on pois päältä yö- ja viikonloppuaikaan
LisätiedotEnergiatehokkuusvaatimusten kiristämisen vaikutus rakennusterveyteen. Rakennusneuvos Teppo Lehtinen Ympäristöministeriö Eduskunta
Energiatehokkuusvaatimusten kiristämisen vaikutus rakennusterveyteen Rakennusneuvos Teppo Lehtinen Ympäristöministeriö Eduskunta 19.10.2016 Valmisteilla olevat säädökset HE maankäyttö- ja rakennuslain
LisätiedotOy IV-Special Ab 25.03.2011. IV-kuntotutkimus. Kimokujan koulu. Kimokuja 5 01200 VANTAA
Oy IV-Special Ab 25.03.2011 IV-kuntotutkimus Kimokujan koulu Kimokuja 5 01200 VANTAA www.asb.fi Helsinki email: posti@asb.fi Tampere email: asb-yhtiot@asb.fi PÄÄKONTTORI: Konalankuja 4, 00390 Helsinki
LisätiedotPainovoimainen ilmanvaihto Pohjantikankuja 4:n kerrostaloissa. Oulussa Leino Kuuluvainen (DI), LK Energiaratkaisut Oy
Painovoimainen ilmanvaihto Pohjantikankuja 4:n kerrostaloissa Oulussa 31.8.2018 Leino Kuuluvainen (DI), LK Energiaratkaisut Oy SUUNNITTELUKOHDE Kiinteistö Oy Oulun Tarve /Pohjantikankuja 4 2 kerrostaloa
LisätiedotCase Haukkavuoren koulu
Case Haukkavuoren koulu 26.4.2018 Antti Ahola RI, RTA (VTT-C-20929-26-15) Oy Insinööri Studio Haukkavuoren koulu Oppilaita noin 350 Rakennusvuosi 1961 Neljä kerrosta ja kylmä ullakko kerrosala 7206 m2
LisätiedotGESTERBYN SUOMENKIELINEN KOULU. Sisäilma- ja kuntotutkimus
GESTERBYN SUOMENKIELINEN KOULU Sisäilma- ja kuntotutkimus Tiedotustilaisuus 5.3.2018 Olavi Vaittinen, rakennusterveysasiantuntija Inspector Sec Oy (ISEC) TUTKIMUKSEN TOTEUTUS Koulurakennus ja liikuntasalirakennus:
LisätiedotKosteus- ja mikrobivauriot koulurakennuksissa TTY:n suorittamien kosteusteknisten kuntotutkimusten perusteella
Kosteus- ja mikrobivauriot koulurakennuksissa TTY:n suorittamien kosteusteknisten kuntotutkimusten perusteella Sisäilmastoseminaari 2014 Petri Annila, Jommi Suonketo ja Matti Pentti Esityksen sisältö Tutkimusaineiston
LisätiedotENERGIANSÄÄSTÖTOIMIEN VAIKUTUS SISÄILMAAN
ENERGIANSÄÄSTÖTOIMIEN VAIKUTUS SISÄILMAAN Artti Elonen, insinööri Tampereen Tilakeskus, huoltopäällikkö LAIT, ASETUKSET Rakennus on suunniteltava ja rakennettava siten, etteivät ilman liike, lämpösäteily
LisätiedotTuloilmalämmitin. Tuloilmalämmitin 1000. Vallox. Vallox. Ohje. Tuloilmalämmitin. Tuloilmalämmitin 1000. Malli. Ohje. Voimassa alkaen.
Ohje Malli Tyyppi : 2352 : 2353 Ohje 1.09.629 FIN Voimassa alkaen 1.7.2015 Päivitetty 1.7.2015... 2... 5 TUOIMAÄMMITIN VAOX TUOIMAÄMMITIN Poistoilmajärjestelmän aiheuttaman alipaineen vaikutuksesta ulkoa
LisätiedotKORPILAHDEN YHTENÄISKOULU
KORPILAHDEN YHTENÄISKOULU SISÄOLOSUHDEMITTAUKSET 2.2 116 / KORPILAHDEN YHTENÄISKOULU, SISÄOLOSUHDEMITTAUKSET Mittaus toteutettiin 2.2 116 välisenä aikana. Mittaukset toteutettiin Are Oy:n langattomalla
LisätiedotULKOSEINÄ VÄLISEINÄ Teräs, alapohjassa Sokkelin päällä Lattiapinnan päällä
PÄIVÄMÄÄRÄ TYÖNUMERO TYÖN SUORITTAJA PUHELIN 29.07.13 7809 Joensuu Henri 0458814141 TILAAJA Euran kunta Sorkkistentie 10 27511 Eura Rantanen Markus 044 4224882 TYÖKOHDE Euran kunta Kotivainiontie 3 27400
LisätiedotPÄIVÄMÄÄRÄ TYÖNUMERO TYÖN SUORITTAJA PUHELIN TYÖKOHDE. Välikarintie 62 29100 Luvia
PÄIVÄMÄÄRÄ TYÖNUMERO TYÖN SUORITTAJA PUHELIN 13.11.15 10185 Markku Viljanen 050 9186694 TILAAJA Satakunnan Ulosottovirasto PL44 28101 Pori sari.merivalli@oikeus.fi TYÖKOHDE Välikarintie 62 29100 Luvia
LisätiedotSISÄILMAN LAATU. Mika Korpi
SISÄILMAN LAATU Mika Korpi 2.11.2016 Sisäilman määritelmä Sisäilma on sisätiloissa hengitettävä ilma, jossa ilman perusosien lisäksi saattaa olla eri lähteistä peräisin olevia kaasumaisia ja hiukkasmaisia
LisätiedotSäästöjen kannalta parhaat energiatehokkuustoimenpiteet. Julkisten kiinteistöjen energiatehokkuuden parantaminen -hanke 2017
Säästöjen kannalta parhaat energiatehokkuustoimenpiteet kunnissa Julkisten kiinteistöjen energiatehokkuuden parantaminen -hanke 2017 SISÄLTÖ 1. Kuntien säästöt 2008-2015 (energiatehokkuussopimukset) 2.
LisätiedotTOTEUTUSKUVAUS EEMONTTI - REMONTISTA
TOTEUTUSKUVAUS EEMONTTI - REMONTISTA Kohdekiinteistö 2: 70-luvun omakotitalo Kiinteistön lähtötilanne ennen remonttia EEMontti kohdekiinteistö 2 on vuonna 1974 rakennettu yksikerroksinen, 139 m², omakotitalokiinteistö,
LisätiedotILMANVAIHTOJÄRJESTELMÄN KUNTOTUTKIMUS
KOIVUKYLÄN KOULU ILMANVAIHTOJÄRJESTELMÄN KUNTOTUTKIMUS Helsingissä 21.10.2004 TEKMANNI SERVICE OY, Asiantuntijapalvelut SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO... 3 1 TUTKIMUSKOHTEEN YLEISTIEDOT... 4 1.1 Kiinteistön
LisätiedotIlmanvaihdon toimivuuden selvitys
16.1.2008 Korjattu versio. 18.1.2008 Ilmanvaihdon toimivuuden selvitys Vantaan kaupungintalo Asematie 7 01300 VANTAA ASB-YHTIÖT, Oy IV-Special Ab, Helsinki Ilmanvaihdon toimivuusselvitys / Vantaan Kaupungintalo
LisätiedotIlmanvaihdon suunnittelu tasapainoon ja käyttöajan ulkopuolinen ilmanvaihto SuLVI suunnittelijaseminaari Vikke Niskanen / Granlund Oy
Ilmanvaihdon suunnittelu tasapainoon ja käyttöajan ulkopuolinen ilmanvaihto SuLVI suunnittelijaseminaari 13.2.2019 Vikke Niskanen / Granlund Oy Mikä mies? Vikke Niskanen DI, Aalto-yliopisto 2013 Erilaisia
LisätiedotVÄLIRAPORTTI MEDIALUKION HALLINTOSIIVEN SISÄILMAONGELMIEN SELVITYS
HELSINGIN KAUPUNKI RAPORTTI RAKENNUSVIRASTO HKR-Rakennuttaja Marianna Tuomainen 1 (9) 26.6.2012 MEDIALUKIO Moisionkatu 3 00730 HELSINKI VÄLIRAPORTTI MEDIALUKION HALLINTOSIIVEN SISÄILMAONGELMIEN SELVITYS
LisätiedotTUTKIMUSRAPORTTI ILMANVAIHTOTEKNINEN KUNTOTUTKIMUS ILMARILA KORKEAKOULUNKATU 6, HÄMEENLINNA
TUTKIMUSRAPORTTI 6.11.2015 ILMANVAIHTOTEKNINEN KUNTOTUTKIMUS ILMARILA KORKEAKOULUNKATU 6, HÄMEENLINNA 70295.07 Yhteenveto ja toimenpide-ehdotukset Koulurakennus Ilmarila on rakennettu vuonna 1971-72. Rakennus
LisätiedotTEOLLISUUSRAKENNUSTEN TOIMISTOTILOJEN ILMAN LAATU (INDOOR AIR QUALITY IN OFFICES ADJACENT TO INDUSTRIAL HALLS)
TEOLLISUUSRAKENNUSTEN TOIMISTOTILOJEN ILMAN LAATU (INDOOR AIR QUALITY IN OFFICES ADJACENT TO INDUSTRIAL HALLS) Liisa KUJANPÄÄ 1, Sirpa RAUTIALA 1, Helmi KOKOTTI 2, and Marjut REIMAN 1,* 1 Finnish Institute
LisätiedotKoulu- ja päiväkotirakennusten tyypilliset sisäilmalöydökset, CASE
Koulu- ja päiväkotirakennusten tyypilliset sisäilmalöydökset, CASE Kimmo Lähdesmäki, DI, RTA Dimen Group Taustaa; CASE-kohteet Esitykseen on valittu omasta tutkimusaineistosta 1970-80 luvulla rakennetuista
LisätiedotITÄ-HAKKILAN KOULU ILMANVAIHTOJÄRJESTELMÄN KUNTOTUTKIMUS
ITÄ-HAKKILAN KOULU ILMANVAIHTOJÄRJESTELMÄN KUNTOTUTKIMUS Tutkimuksen ajankohta: vko 41-45 / 2006 Raportin päiväys: 22.11.2006 Tilaajan yhteyshenkilö: Vantaan Kaupunki Per Andersson, 040 5939212 Kuntotutkimuksen
LisätiedotRakennusten painesuhteiden merkitys, mittaaminen ja hallinta. Lari Eskola Marko Björkroth
Rakennusten painesuhteiden merkitys, mittaaminen ja hallinta Lari Eskola Marko Björkroth 21.5.2019 Rakennusten paine-erojen merkitys Energiatehokkuus Ilmasto Rakennusten tiiviys Ilmanvaihto Radon Rakenteet
LisätiedotAir-In. Ratkaisuja hallitun ilmanvaihdon saavuttamiseksi. Lämmöntalteenotto ekologisesti ja tehokkaasti
Air-In Kehitämme, valmistamme ja myymme Air-In raitisilma venttiileitä ja äänenvaimentimia vaativiin tarpeisiin. Ratkaisuja hallitun ilmanvaihdon saavuttamiseksi Lämmöntalteenotto ekologisesti ja tehokkaasti
LisätiedotD2 asuntojen ilmanvaihdon mitoitus ja säätö
D2 asuntojen ilmanvaihdon mitoitus ja säätö Marko Björkroth WWW.AINS.FI D2 mitoitusilmavirtojen muutostarpeet Kerrostalohuoneistojen ilmanvaihtokertoimet ja kokonaisilmavirrat nousevat korkeiksi tilakoht.
LisätiedotLAUSUNTO Hämeenlinnan lyseon lukio Hämeenlinnan kaupunki
LAUSUNTO Hämeenlinnan lyseon lukio Hämeenlinnan kaupunki FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Päivämäärä 12.3.2018 Projektinumero P34705 1 LAUSUNTO Tämä lausunto koskee Hämeenlinnan lyseon lukiota. on tehty
Lisätiedotmiten käyttäjä voi vaikuttaa sisäilman laatuun
miten käyttäjä voi vaikuttaa sisäilman laatuun Kai Ryynänen Esityksen sisältöä Mikä ohjaa hyvää sisäilman laatua Mitä käyttäjä voi tehdä sisäilman laadun parantamiseksi yhteenveto 3 D2 Rakennusten sisäilmasto
LisätiedotLIITE 1. Rakennuslupapiirustukset
LIITE 1. Rakennuslupapiirustukset LIITE 2. Lämpökameran mittauspisteet Lämpökameran mittauspisteet, 1-kerros Lämpökameran mittauspisteet, 2-kerros Lämpökameran mittauspisteet, kellari LIITE 3. Lämpökamerakuvat
LisätiedotIlmanvaihdon mittausraportti
Ilmanvaihdon mittausraportti Mittausvälineistö : AirFlow siipipyöräanemometri Swemaman 80 manometri Ilmanvaihdon mittausraportti Mittauksen tilaaja : Urho Urakoitsija Kohde : Ostoskeskus, liikehuoneisto,
LisätiedotVantaan Tilakeskus, Hankepalvelut, Rakennuttaminen Mikko Krohn
Vantaan Tilakeskus, Hankepalvelut, Rakennuttaminen 22.06.2009 Mikko Krohn 09 839 22377 Tässä tietoa Kivimäen koulun hiukkasmittauksista. Lämpötilat ja ilmamäärät opetustilassa n:o 149 Tarkastuskäynnin
LisätiedotKoivumankkaan päiväkoti Kohdenumero 3067 Koivukeppi 2, Espoo
1(24) ESPOON KAUPUNKI Tilapalvelut-liikelaitos Kunnossapitopalvelut Tarkastusryhmä 9.4.2019 Koivumankkaan päiväkoti Kohdenumero 3067 Koivukeppi 2, 02130 Espoo SISÄILMATARKASTUS 1.0 Tarkastuskohde Tarkastuskohde
LisätiedotLinjasuunnittelu Oy
Linjasuunnittelu Oy www.linjasuunnittelu.fi Linjasuunnittelu Oy Kumpulantie 1 B 5. krs 005 Helsinki puh. 09-41 366 700 fax. 09-41 366 741 Y-tunnus 01912-0 Alv-rek. Kaupparek. 214.607 Nooa:440521-224632
LisätiedotYleistä VÄLIRAPORTTI 13 I
VÄLIRAPORTTI 13 I.8.17 VELCO APT-ALAPOHJAN TUULETUSLAITTEISTON VAIKUTUS ALAPOHJAN KOSTEUSTEKNISEEN TOIMIVUUTEEN, ILPOISTEN KOULU, TURKU (LÄMPÖTILAT JA SUHT. KOSTEUDET SEKÄ PAINESUHTEET JA ILMAVIRRAT) Yleistä
LisätiedotKäyttäjän tiedot. Nimi. Katuosoite Hämeenkatu 1 A 1 Postiosoite Sähköposti. Puhelinnumero 000 1234123
04.05.205 /6 Kohteen tiedot Nimi MALLITALO 930 luvun esimerkki Katuosoite Hämeenkatu Postiosoite 00000, Kotikunta Rakennuskunta/maakunta Helsinki, Uusimaa Käyttäjän tiedot Nimi Erkki Esimerkki Katuosoite
Lisätiedot