KAJAANIN AMMATTIKORKEAKOULUN JA LÄHISEUTUJEN AMMATTIKORKEAKOULUJEN YHTEISTYÖSELVITYS

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "KAJAANIN AMMATTIKORKEAKOULUN JA LÄHISEUTUJEN AMMATTIKORKEAKOULUJEN YHTEISTYÖSELVITYS"

Transkriptio

1 KAJAANIN AMMATTIKORKEAKOULUN JA LÄHISEUTUJEN AMMATTIKORKEAKOULUJEN YHTEISTYÖSELVITYS Loppuraportti Risto Hämäläinen 1

2 KAJAANIN AMMATTIKORKEAKOULUN YHTEISTYÖSELVITYS Kohteena lähiseutujen ammattikorkeakoulut 1. Selvityksen tausta, tavoite ja toteutus Kajaanin ammattikorkeakoulun tavoitesopimusneuvottelussa keväällä 2008 kirjattiin tavoite yhteistyöselvityksestä: Kajaanin ammattikorkeakoulu, Oulun seudun ammattikorkeakoulu ja muut lähiseutujen ammattikorkeakoulut sekä niiden ylläpitäjät selvittävät yhteistyössä opetusministeriön kanssa mahdollisuudet ammattikorkeakoulujen yhteistyön syventämiseen. Selvityksen kohteena olevat ammattikorkeakoulut: - Oulun seudun ammattikorkeakoulu - Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulu - Savonia-ammattikorkeakoulu - Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu - Rovaniemen ammattikorkeakoulu - Lisäksi selvitykseen otettiin mukaan syksyllä 2009 vielä Kemi-Tornion ammattikorkeakoulu Selvityksen laatii selvitysmiestyyppisesti Kajaanin kaupungin kansliapäällikkö Risto Hämäläinen. Selvityksen kustannuksista vastasi Kajaanin ammattikorkeakoulu opetusministeriön myöntämän rahoituksen turvin. Aikataulutavoitteena oli saada selvitys valmiiksi marraskuussa Selvitysaineisto kerättiin: a) ammattikorkeakoulujen johtoryhmätapaamisissa b) ammattikorkeakoulujen ylläpitäjien edustajien tapaamisissa/kyselyissä c) opetusministeriön kanssa käydyissä keskusteluissa d) kohdeammattikorkeakoulujen kirjallisista materiaaleista Selvitysaineisto on dokumentoitu muistioina, keskustelumuistioina tai vastaavina asiakirjoina joko ammattikorkeakoulun tai selvitysmiehen toimesta. 2. Opetusministeriön lähtökohdat ja rooli selvityksessä Opetusministeriö asetti selvityksen yhteyshenkilöksi korkeakouluneuvos Ari Saarisen, jonka kanssa selvitysmies kävi lähtökohtaneuvottelun Helsingissä. Selvityksen toimintamalli todettiin neuvottelussa hyväksi ja samalla sovittiin OPM:n informoimisesta selvityksen kulusta sekä OPM:n asiantuntemuksen käyttämisestä tarvittaessa. Lähtökohtaneuvottelussa esille tulleet keskeiset asiat: - OPM toivoo, että ammattikorkeakoulujen keskinäisellä työnjaolla ja erilaisilla rooleilla ja painotuksilla saataisiin aikaan vahvoja koulutusohjelmarakenteita. 2

3 - OPM on tässä yhteydessä tuonut esille myös ylläpitäjärakenteiden kehittymisen kautta syntyviä vahvoja yksiköitä, ja tavoite on edelleen korkeakouluverkon kokoaminen suuremmiksi kokonaisuuksiksi ja suurempiin yksiköihin. - OPM pitää kuitenkin hyvänä edistysaskeleena käytännön toiminnan kautta syntyvää työnjakoa ja yhteistyötä sekä koulutusohjelmien laajempaa aluevaikuttavuutta. Korkeakouluneuvos Saarinen tavattiin uudestaan Helsingissä rehtori Arto Karjalaisen kanssa, ja hänelle annettiin selvityksen etenemisestä ja loppuvaiheen askelluksesta tilannekatsaus. Ari Saarinen osallistui edelleen Vuokatissa pidettyyn Itä- ja Pohjois-Suomen ammattikorkeakoulujen yhteistyöseminaariin, jossa selvitys esiteltiin, ja esitti siellä ministeriön kannan selvitysmiehen esityksiin. 3. Johtoryhmätapaamiset Kajaanin ammattikorkeakoulun johtoryhmä tapasi selvityksen aikana kaikki lähiseutujen kohdeammattikorkeakoulujen johtoryhmät. Selvitysmies osallistui tapaamisiin kahta lukuun ottamatta. Tapaamiset pidettiin rehtorien johdolla ja niissä käytiin osa-alueittain läpi aiempi yhteistyö tuloksineen, mahdolliset uudet yhteistyöavaukset sekä sovittiin tarvittavista käytännön jatkotoimenpiteistä. Lisäksi perehdyttiin kunkin alueen rakenteellisen kehittämisen ratkaisuihin. Yhteistyön käytännön toteutustavat vaihtelevat, leimallista on kuitenkin joustavuus koulutuspaikkojen hyväksikäytössä alueiden koulutustarpeiden täyttämiseksi. Yhteistyömallit mahdollistavat mm. ylempien amk-tutkintojen toteuttamisen tarvelähtöisesti, ilman pysyvien rakenteiden luomista. T&K-toiminnassa yhteistyötä on runsaasti, mutta sen kehittämisessä on edelleen haasteita. EU-tukialueraja on suunnannut Kajaanin ammattikorkeakoulun hanketasoisen kehittämishankeyhteistyön enemmän Itä- Suomeen. Yhteisesti jaetaan kuitenkin se tavoitteellinen näkemys, että tutkimus- ja kehittämistoiminnassa kannattaisi etsiä ja luoda suurempia alueellisia kokonaisuuksia. Se mahdollistaisi ammattikorkeakoulujen tehokkaan hakeutumisen kilpaillun tutkimusrahoituksen piiriin myös kansainvälisellä tasolla. Uusista yhteistyöavauksista kannattaa nostaa esille Itä- ja Pohjois-Suomen ammattikorkeakoulujen sekä yliopistojen kesken syntynyt kaivannaisalan koulutus-, tutkimus- ja T&K-toiminnan verkosto. Sillä kyetään eri toimijoiden vahvuuksia hyödyntäen vastaamaan nopeasti kasvavan kaivosteollisuuden osaamistarpeisiin. Huomio: Johtoryhmätapaamisten perusteella voi arvioida, että yhteistyön kehittämiselle on hyvät edellytykset. Parhaat aluevaikutukset ovat syntyneet koulutusohjelmatasoisesta yhteistyöstä, jossa ammattikorkeakoulut tuovat ja vievät tutkintoon johtavaa koulutustaan toisille alueille. 3

4 4. Ammattikorkeakoulukohtaiset yhteistyökuvaukset Selvitysmies kokosi Vuokatin yhteistyöseminaariin selvityksen aikana dokumentoidusta aineistosta tiivistetyt koosteet/listaukset Kajaanin ammattikorkeakoulun toiminnallisesta yhteistyöstä lähiseutujen ammattikorkeakoulujen kanssa. Ne eivät ole täydellisiä, niiden tehtävänä on ainoastaan kuvata yhteistyön volyymeja ja rakennetta eri ammattikorkeakoulujen osalta. Joukossa on sekä toteutuneita että suunniteltuja hankkeita sekä yhteistyöideointia Keski-Pohjanmaan AMK Teknologiaosaamisen johtaminen (ylempi amk), yhteistyö koulutuksessa toimii, sisässä jo kuudes ryhmä, suunnitellaan englanninkielisen koulutusohjelman hakemista yhdessä Koulutuspalvelut: KPAMK kanssa on suunniteltu ja toteutetaan yhdessä perioperatiivisen hoitotyön ammatilliset erikoistumisopinnot (35 op) SOTELI, terveysalan johtaminen ja kehittäminen (ylempi amk), 2010 yhteistyötä pyritään käynnistämään yrittäjyysopinnoissa, yhteinen opinnäytetöihin liittyvä seminaari toteutui huhtikuussa 2009 ja seuraava suunniteltu keväälle 2010 Kaivannaispuoli etenee, ryhmä kokoontunut viimeksi Kokkolassa Matkailussa edelleen tavoitteena yhteisten englanninkielisten osioiden toteuttaminen Matkailun Pohjois-Suomen t&k-toiminnan koordinointi Alustavasti sovittu yhteistyöstä Aasian valintakokeiden järjestämisessä keväällä Oulun seudun AMK Kajaani toteuttaa matkailualan aikuiskoulutuksen syksyllä 2009 alkaen Oulussa; osa opettajista OAMK:sta ( erit. liiketoiminta, viestintä ja kielet) Keskustelu kliininen asiantuntijuus (ylempi amk) yhteistyöstä käynnistetty Ajoneuvotietojärjestelmiin liittyen yhteistyökeskustelu on käynnistetty energiatekniikan (BIO) tarveselvitys Kajaanissa, OAMK voisi kouluttaa, erikoistumisopinnot Kuusamon ja Koillismaan osaamisstrategian suunnittelu ja toteutus Kaivannaispuoli etenee Toteutunut röntgenhoitaja-koulutus Kajaanissa ASIO opiskelijahallintojärjestelmän yhteistyö (järjestelmän kehittäminen, sähköinen opinto-opas, e-hops, kv-vaihdon sähköinen hakuprosessi lähteville ja tuleville) on hyvin toimivaa ja jatkuvaa Kirjastoyhteistyö (Pohjanportti alueellinen yhteisportaali toteutunut) 4.3. Pohjois-Karjalan AMK Pelikehitys ja sähköisen liiketoiminnan yhteistyökeskustelu Kieltenopettajien ammatillinen kielikoulutus yhteistyöesitys tekeillä Rakennustekniikassa on yhteisiä moduleja, tulossa syksyllä 2010 jo 5:s yhteinen opintojakso, jossa kv. toteutus 4

5 Adobe Connect Pro yhteistyö Moodle ja WebCT yhteistyö virtuaaliopetuksessa Venäjäyhteistyön koordinointi -> yhteistyöhankkeita Karjalaan Kaivannaispuolen yhteistyön suunnittelu Fysioterapeutti-koulutus meneillään Kajaanissa työvoimapoliittisena koulutuksena Team East yhteistyö (virtuaaliset kansainvälisyyteen valmentavat ohjelmat opiskelijoille ja henkilöstölle Kirjastoyhteistyö (ELEF-Electronic Library of Eastern Finland toteutunut) 4.4. Savonia AMK Aikuiskoulutuksen lisäpaikkoja haettiin yhdessä kätilökoulutus => ei saatu Adobe Connect Pro yhteistyö Matkailun (ylempi amk) koulutusyhteistyö Liiketalouden ylempi amk -koulutus on keskustelussa Puurakentamiseen liittyen OPS benchmarkkaus Matkailussa on yhteiskoulutusjaksoja, toteutus yhdessä paikassa, kaksi x kolme op Opettajavaihtoa matkailun koulutuksessa Venäjä-yhteistyön koordinointi -> yhteistyöhankkeita Karjalaan Kaivannaispuolen yhteistyöverkosto Sosionomi (AMK) koulutus toteutui Kajaanissa Kätilökoulutus toteutui aikuiskoulutuksena (sairaanhoitaja tai terveydenhoitaja opinnot omaaville), voimakas tarve koulutuksen toteuttamiseksi Kajaanissa jälleen Kirjastoyhteistyö (ELEF-Electronic Library of Eastern Finland) 4.5. Rovaniemen AMK Matkailun (ylempi amk) koulutusyhteistyö Matkailun OPS benchmarkkaus tulossa Matkailun Pohjois-Suomen t&k-toiminnan koordinointi -> uusia yhteistyömahdollisuuksia kartoitetaan Matkailun hanketoiminta: tuotekehityshankeyhteistyö, sähköisen liiketoiminnan ja ennakoinnin hankeyhteistyö Kaivannaispuolen yhteistyön suunnittelu Kirjastoyhteistyö (Pohjanportti alueellinen yhteisportaali toteutunut 4.6. Kemi-Tornion AMK Kaivannaispuolen yhteistyön suunnittelu Vanhustyön ja sosiaalialan koulutusyhteistyö, KTAMK:n alan koulutukselle ja osaamiselle perustuen Kajaanin pelialan ja KTAMK:n kulttuurialan koulutusyhteistyö, esimerkiksi erikoistumisopinnoissa Sähkötekniikan koulutus otetaan työn alle Hankeyhteistyö: opinpaja on saanut aikaan hyviä käytänteitä 5

6 5. Toiminnallisen yhteistyön arviointia Ammattikorkeakoulupaikkakuntien pitkät välimatkat ( km) vaikuttavat siihen, että kullakin paikkakunnalla pyritään pitämään yllä alueen tarpeisiin riittävää koulutustarjontaa, kun valmistuneiden liikkuvuus on vähäistä. Tietoverkot mahdollistavat uudella tavalla järjestettävän opetuksen ja oppilaitokset kehittävät sitä voimakkaasti. Kajaanin ammattikorkeakoululla ja lähiseutujen ammattikorkeakouluilla on ollut hedelmällistä koulutusohjelmatasoista yhteistyötä sekä T&K-yhteistyötä. Yhteistyön määrä ja taso on toisten ammattikorkeakoulujen kanssa selvästi parempi kuin toisten kanssa. Keski-Pohjanmaan kanssa tehty yhteistyö tekniikan alan ylemmän amk-tutkinnon toteuttamisessa vaikuttaa onnistuneimmalta. Substanssilähtöiset koulutuksen, tutkimuksen ja T&K-toiminnan yhteistyöverkostot voivat olla ratkaisu uusiin koulutustarpeisiin, kuten esimerkiksi kaivannaisteollisuuden vahvan kasvun haasteisiin Itä- ja Pohjois- Suomen alueella vastaaminen osoittaa. Koulutusohjelmatasoisella yhteistyöllä ja joustavalla koulutuspaikkaresurssien käytöllä tutkintoon johtavan koulutuksen tuonnissa ja viennissä voidaan ratkaista monia tarvelähtöisiä, ei-pysyviä koulutustarpeita. Yhteenveto koulutusyhteistyöstä tilanteesta ja esille nousseista mahdollisuuksista: Oulu Koulutusohjelmataso, keskinäinen vaihto Restonomikoulutus aikuiskoulutuksena Oulussa Kätilökoulutus Kajaanissa Verkostotaso, monenkeskeinen Kaivannaisalan korkeakoulujen Itä- ja Pohjois-Suomen verkosto Muu koulutuksen kehittäminen Energiatekniikan tarvelähtöinen aikuiskoulutus Kajaanissa (UPM) Keski- Pohjanmaa SOTE-alan yhteiset ylemmät amk-tutkinnot: kliininen asiantuntij. Teknologiaosaamisen yhteinen ylempi amk-tutkinto Tekniikan alan yhteinen englanninkielinen ylempi amk-tutkinto SOTE-alan yhteiset ylemmät amk-tutkinnot Kaivannaisalan korkeakoulujen Itä- ja Pohjois-Suomen verkosto Perioperatiivisen hoitotyön amm. erikoistumisopinnot Verkko-opetuksen kehittäminen Matkailun alan yhteisten englanninkielisten opintojaksojen toteutus verkossa 6

7 Savonia Kätilökoulutus Kajaanissa aikuiskoulutuksen valta-kunn. lisäpaikoilla Yhteistyö matkailun ylemmässä amktutkinnossa, myös Rovaniemi Energiatekniikan koulutus Kajaanissa Pohjois- Karjala Rovaniemi Kemi-Tornio Kaivannaisalan korkeakoulujen Itä- ja Pohjois-Suomen verkosto Kaivannaisalan korkeakoulujen Itä- ja Pohjois-Suomen verkosto Yhteistyö matkailun ylemmässä amktutkinnossa, myös Savonia Rakennustekniikan yhteinen Venäjämoduli Vanhustyön ja sosiaalialan koulutusyhteistyö Lihavoitu: Toteutuksessa Tavallinen teksti: Suunnittelussa Kursivoitu: Kehitysidea 6. Suositukset toiminnallisesta yhteistyöstä Perustelut: - Kaikille alueille ei tuolla koskaan saamaan kaikkea tarvittavaa koulutusta, eikä se ole tarpeiden rajallisuuden, kuten opiskelijavolyymin takia perusteltuakaan. - Koulutusohjelmatasoisella yhteistyöllä ja joustavalla koulutuspaikkaresurssien käytöllä tutkintoon johtavan koulutuksen tuonnissa ja viennissä voidaan ratkaista monia tarvelähtöisiä, ei-pysyviä koulutustarpeita. - Ammattikorkeakouluilla on mahdollisuus omien resurssiensa joustavaan käyttöön omilla päätöksillään. - Tietoverkot mahdollistavat uudella tavalla järjestettävän opetuksen ja oppilaitokset kehittävät sitä voimakkaasti. - Avainhenkilöt tuntevat toisensa yllättävän hyvin eri yhteyksistä. Myös verkostotoiminta on kantapään kautta opittu, ja se alkaa muuttua toimivaksi ja tulokselliseksi osaksi perustyötä. Kaikkien ammattikorkeakoulujen johto näkee toiminnallisen yhteistyön lisäämisen tarpeelliseksi, on sitoutunut siihen, ja on valmis tukemaan yhteistyön käytännön toimenpiteitä. Suositus 1. PAINOALOJEN JA KOULUTUSOHJELMATASON KUMPPANUUS Kajaanin ammattikorkeakoulun on mahdollista määritellä painoalojen kautta, koulutusohjelmien tasolla itselleen kumppanit, joiden kanssa voidaan tehdä tiiviimpää yhteistyötä koulutuksen ja T&K:n kehittämisessä. 7

8 Tärkeimmät yhteistyökumppanit painoalojen näkökulmasta osaamisen tuottajina ovat: Ajoneuvotietojärjestelmät: Peliteknologia: Matkailu: Oulun seutu Pohjois-Karjala Rovaniemi Suositus 2. VERKOSTOTOIMINNAN LISÄÄMINEN JA TUKEMINEN Korkeakoulujen Itä- ja Pohjois-Suomen kaivannaisalan koulutuksen ja tutkimuksen verkosto näyttäisi osoittautuvan toimivaksi verkostoksi. Uuteen opetusteknologiaan yhdistettynä substanssilähtöiset koulutuksen, tutkimuksen ja T&K-toiminnan yhteistyöverkostot ovat toimiva ratkaisu uusiin osaamistarpeisiin. 7. Ylläpitäjätapaamiset Kajaanin ammattikorkeakoulu on Kajaanin kaupungin liikelaitos. Sen johtokunnan puheenjohtaja edusti ylläpitäjää ylläpitäjätapaamisissa. Myös selvitysmies toimi näissä tapaamisissa kaupunginjohtaja Erkki Vähämaan selvitystehtävästä tekemän päätöksen nojalla Kajaanin kaupungin edustajana selvitysmiesroolina ohella. Ylläpitäjätapaamiset toteutettiin Oulun seudun ja Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulujen kanssa. Niissä olivat mukana ylläpitäjätahoina toimivien kuntayhtymien yhtymähallitusten puheenjohtajat ja yhtymäjohtajat, sekä Oulun seudun osalta myös Oulun kaupungin edustaja. Itä-Suomen osalta ylläpitäjätapaaminen hoidettiin sähköpostikyselynä. Molemmat ammattikorkeakoulut vastasivat yhteisellä, Savoniaammattikorkeakoulun tekemällä vastauksella. LIITE 1: Kyselylomake Rovaniemen ammattikorkeakoululle lähetettiin sovitun mukaisesti vastaava ylläpitäjäkysely sähköpostina, mutta vastausta siihen ei saatu. Kemi-Tornion ammattikorkeakoulun osalta selvitysmies ei katsonut perustelluksi toteuttaa kyselyä, koska Kemi-Tornio ei ole ollut missään keskusteluissa tai suunnitelmissa esillä Kajaania koskevissa rakenteellisen kehittämisen ratkaisuissa. Ylläpitäjien osalta tapaamisissa ja kyselyissä käsiteltiin erityisesti rakenteellisen kehittämisen ratkaisuja, jotka ovat kullekin alueelle omaleimaisia. Myös käytännön yhteistyön kehittämistä ja tukea sille pohdittiin. 8

9 8. Ammattikorkeakoulukohtaiset ylläpitäjäkuvaukset 8.1. Kajaani Keski-Pohjanmaa: - Molemmilla alueilla on samantyyppinen ammattikorkeakoulupolitiikka, jossa kärkenä on riittävän laaja-alainen koulutustarjonta alueen osaamistarpeisiin sekä sitä täydentävä osaamisen tarvelähtöinen tuonti. - Keski-Pohjanmaallakin tullaan jatkossa panostamaan alueellisena rakenteellisen kehittämisen ratkaisuna ammattikorkeakoulun ja paikallisen yliopistoyksikön tiivistyvään konsortioyhteistyöhön (Botnia-selvitys). - OPM:n kanssa sovitun mukaisesti Keski-Pohjanmaa käy läpi myös työnjakoa, päällekkäisyyksiä ja yhteistyön lisäämistä Vaasan ja Seinäjoen ammattikorkeakoulujen kanssa. - Koulutusohjelmatason yhteistyö Kajaanin kanssa on toiminut erittäin hyvin, parhaiten tekniikan alan ylemmän amk-tutkinnon toteuttamisessa, ja sen tyyppistä toimintaa on jatkettava. - Pohjoissuomalainen koulutusohjelmatasoinen foorumitoiminta on kannatettava ratkaisu jatkoyhteistyön tukena. - Kaivannaisalan uusi verkosto on erittäin lupaava avaus ja avaa Kokkolankin osaamiselle väylän laajempaan asiakaskuntaan Kajaani Oulun seutu: - Oulun seudun koulutuskuntayhtymän näkökulmasta Kajaanin paikallinen korkeakoulukonsortioratkaisu on hyvä ja vastaa parhaiten alueellisen innovaatioympäristön tarpeisiin. - Yhteistyön tiivistäminen nähdään tarpeellisena, mutta ylläpitäjätason rakennejärjestelyjä ei tarvita. - Oulun seudun ammattikorkeakoulun strateginen valinta rakenteellisessa kehittämisessä on Triple Helix-yhteistyö Oulun yliopiston ja sektoritutkimuslaitosten kanssa. - Kajaanin ja Oulun seudun ammattikorkeakoulujen koulutusohjelmatason yhteistyö nähdään tärkeimpänä, mallina siinä erityisesti joustava toistensa toimiluvilla työskentely. - Aikuiskoulutuksen lisääntyvät tarpeet ja mahdollisuudet otetaan jatkoyhteistyössä enemmän huomioon. - Koulutusohjelmatason yhteistyötä tukemaan voitaisiin luoda pohjoissuomalainen foorumitoiminta. - Tutkimus- ja kehittämistoiminnassa kärkenä on oltava monenkeskinen, laajoihin kokonaisuuksiin ja kilpailtuun tutkimusrahoitukseen tähtäävä yhteistyö. - Kaivannaisalan uusi verkosto on erittäin lupaava avaus Kajaani Itä-Suomi (Savonia ja PKAMK): - Savonia-ammattikorkeakoulu jatkaa toimintaansa kolmella paikkakunnalla. Kuopiossa Savonia toimii monialaisimmin. Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu on keskittänyt toimintansa maakunnasta Joensuuhun. - Ammattikorkeakoulut ovat luomassa keskinäistä strategista kumppanuutta, jossa tarkastelu ulottuu aina koulutusohjelmatasoiseen työnjakoon. Mikkelin AMK:n kanssa ei ole käynnistetty vastaavaa keskustelua. - Molemmilla paikkakunnilla on tehty tiivistä yhteistyötä yliopistojen kanssa, parhaiten on edetty tilaratkaisuissa. 9

10 - Sijoittuminen fyysisesti lähekkäin on viety pidemmälle Kuopiossa, jossa ratkaisut mahdollistavat myös tukipalvelujen yhteistyön. - Savonian ja Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulun sekä Kajaanin ammattikorkeakoulun kesken ei ole perusteltua eikä tarpeellista tehdä ylläpitäjätason omistuksellisia rakennejärjestelyjä. - Monet koulutustarjonnat ja T&K-toiminnot ja projektit on varmasti järkevää toteuttaa sekä laajassa Itä-Suomi kontekstissa että useampien ammattikorkeakoulujen yhteistyönä. Tällöin lähtökohtana on, että korkeakoulujen osaamiset täydentävät toisiaan. - Tukipalvelujen osalta PKAMK ja Savonia tulevat ensisijaisesti tarkastelemaan keskinäistä järkeistämistä ja yhteistyömahdollisuuksia Itä- Suomen yliopiston kanssa. - Kajaanin korkeakoulukonsortion voi arvioida tukevan Kajaanin ja Kainuun osaamis- ja kehittymistarpeisiin vastaamista. Konsortion onnistuminen edellyttää näkemystä siitä, miten suuremman Oulun seudun intressit suhteutetaan Kainuun kehittämisen ja tulevaisuuden intresseihin. - Kajaanin ammattikorkeakoulu on onnistunut viime vuosien aikana kehittämään hyvin vetovoimaansa ja ammattikorkeakoulutus on Kajaanissa koottu hyvin sekä fyysisesti että toiminnallisesti Kajaani Lappi (Rovaniemen ja Kemi-Tornion AMK:t) Rovaniemen ammattikorkeakoulun ylläpitäjältä ei tullut vastausta selvitysmiehen sähköpostilla esittämiin kysymyksiin. Kemi-Tornion osalta kysymyksiä ei esitetty. Tässä selvitysmies esittää oman henkilökohtaisen arvionsa todennäköisistä Lapin vastauksista: - Lapissa ammattikorkeakoulut ja Lapin yliopisto ovat luomassa keskinäistä strategista kumppanuutta, jossa tarkastelu ulottuu aina koulutusohjelmatasoiseen työnjakoon. - Yhteistyörakenteen nimi on Lapin korkeakoulukonserni. - Lapin ja Kajaanin AMK:n kesken ei ole perusteltua eikä tarpeellista tehdä ylläpitäjätason omistuksellisia rakennejärjestelyjä. - Monet koulutustarjonnat ja T&K-toiminnot ja projektit on varmasti järkevää toteuttaa sekä laajassa Pohjois-Suomi kontekstissa että useampien ammattikorkeakoulujen yhteistyönä. Lähtökohtana oltava, että korkeakoulujen osaamiset täydentävät toisiaan. - Kaivannaisalan uusi verkosto on erittäin lupaava avaus. Vuokatin yhteistyöseminaarissa Rovaniemen ammattikorkeakoulun rehtori Pentti Tieranta vahvisti epävirallisesti yllä olevan arvion oikeansuuntaiseksi. 9. Rakenteellisen yhteistyön arviointia Ylläpitäjätahot eivät nähneet tarpeellisina omistusrakenteiden yhdistämisiä, mutta ovat valmiit tukemaan koulutusohjelmatasoisten yhteistyörakenteiden kehittymistä. Rakenteelliselle kehittämiselle on Pohjois-Suomen alueella muodostumassa laaja yhteinen perusta ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen paikallisista 10

11 yhteistyömalleista, jotka vaihtelevat sisällöiltään ja muodoiltaan paikkakunnittain alueen resurssipohjasta riippuen: - Lapin korkeakoulukonserni - Oulun Triple Helix - Kajaanin korkeakoulukonsortio - Keski-Pohjanmaan Botnia-malli Itä-Suomen (Joensuu, Kuopio) ammattikorkeakoulujen keskinäisen strategisen kumppanuuden kehitys näyttää johtavan niiden keskinäiseen tiiviiseen yhteistoimintaan, joka ei kuitenkaan sulje pois käytännön tason toiminnallista yhteistyötä muiden ammattikorkeakoulujen kanssa. Lapin yliopiston ja maakunnan ammattikorkeakoulujen ratkaisu rakenteelliseen kehittämiseen on Lapin korkeakoulukonserni. Sekin johtaa niiden tiiviiseen keskinäiseen yhteistoimintaan, mutta mahdollistaa edelleen Itä-Suomen tavoin käytännön tason toiminnallisen yhteistyön muiden ammattikorkeakoulujen kanssa. 10. Suositus rakenteellisesta yhteistyöstä PERUSTELUT - Kainuu, Keski-Pohjanmaa ja Pohjois-Pohjanmaa muodostavat jatkossa aluehallintouudistuksen mukaisen yhteistoiminta-alueen. Maakunnat ja kaupungit tulevat tiivistämään yhteistoimintaansa alueella. - Sama yhteistoiminta-alue tulee muodostamaan useissa eri palvelu- ja hallintorakenteissa käytettävän toiminta-alueen. - On perusteltua lisätä myös yhteistoiminta-alueen ammattikorkeakoulujen strategisen tason yhteistyötä, se on vastaus OPM:nkin tavoitteisiin. - Oulun seudun merkitys yhteistoiminta-alueen kehitykselle on suuri. Osaamisen kentällä tarvitaan näkemystä siitä, miten ison ja vetovoimaisen Oulun seudun intressit ja resurssit sekä kahden pienemmän maakuntakeskuksen intressit ja resurssit suhteutetaan alueen kehittämiseen ja tulevaisuuden haasteisiin. - Kajaanin AMK:n yhteistyösuhteet Ouluun eivät ole kovin laajat, mutta toisaalta yhteistoiminta-alueen toiseen ammattikorkeakouluun, Keski- Pohjanmaahan, on erittäin hyvät yhteistyösuhteet. - Yhteistoiminta-alueen maakuntakeskuksissa on muotoutumassa samankaltainen rakenne ammattikorkeakoulujen yhteistyösuhteessa yliopistoihin. Oulun yliopisto on jokaiselle YT-alueen ammattikorkeakoululle joko ensisijainen tai muuten keskeinen tiedekumppani. ROOLIT PAIKALLISESTI JA YHTEISTOIMINTA-ALUEELLA - Ammattikorkeakoulujen fokus on oman alueensa kehittäminen järjestämällä paikallista ja alueellista koulutusta ja tarjoamalla erityisesti PK-yrityksille suunnattuja kehittämispalveluja. - Ammattikorkeakoulupaikkakuntien välinen tutkinnon suorittaneiden liikkuvuus on vähäistä. Alueen koulutustarpeiden täyttäminen edellyttää jatkossakin riittävän monialaista koulutusta, joka on keskeinen tekijä ammattikorkeakoulujen alueellisessa vaikuttavuudessa. 11

12 - Oulun seutu on vetovoimainen keskus, ja OAMK:ssa on leimallisesti sellaisia koulutusohjelmia, joita ei ole muualla Pohjois-Suomessa. - Tarkoituksenmukaisesta työnjaosta kannattaa sopia, lähtien YT-alueen tarpeista sekä yhteistyöstä alueellisen toiminnan toteuttamisessa. - Ammattikorkeakoulujen yhteistyötä toisen asteen ammatillisen koulutuksen kanssa kannattaa edelleen lisätä, myös alueellisessa toiminnassa. - Samassa pyöreässä pöydässä kannattaa olla mukana myös yliopiston toiminta, koska sen linjauksilla on vaikutusta ammattikorkeakoulujen valintoihin, ja päinvastoin. Suositus 3. YHTEISTOIMINTA-ALUEEN STRATEGINEN YHTEISTYÖFOORUMI Selvitysmies esittää, että yhteistoiminta-alueelle luodaan sopimuksellisesti korkeakoulujen strateginen yhteistyöfoorumi. Foorumi on tässä yhteydessä yhteistyöelimen yleinen käsite, nimi tulee harkita ja sopia jatkovalmistelussa. - Foorumin tehtävät ja toimintatavat määritellään foorumin perustamissopimuksessa, joka voidaan nimetä esimerkiksi strategiseksi kumppanuussopimukseksi. - Sopimuksen malli kannattaa hakea jo tehdyistä vastaavista alueellisista ja paikallisista sopimuksista, kuten esimerkiksi Itä- Suomen ISAT-sopimuksesta. - Foorumilla on oltava vaikutusmahdollisuus mukana olevien korkeakoulujen strategiseen päätöksentekoon, kahvikerhoja ei tarvita. - Tehtävänä voivat olla mm. korkeakoulujen koulutusyhteistyön ja T&Kyhteistyön strategiset kysymykset, alueellinen toiminta, kansallisen koulutus- ja innovaatiopolitiikan linjaukset YT-alueella, tms. - Tehtävät ja teemat on oltava harvoja ja valikoituja, kaikkea korkeakoulukentän toimintaa ei foorumiin kannata tuoda. - Foorumin muodostavat rehtorit ja ylläpitäjien edustajat. - Oulun yliopisto pyydetään mukaan foorumiin jo perustamisvaiheessa. 11. Jatkotoimenpiteet ja niiden valmistelu joulukuu 2009 helmikuu Selvitysmiehen esitykset Itä- ja Pohjois-Suomen ammattikorkeakoulujen yhteistyöseminaarissa Vuokatissa Selvitysmies teki ehdotuksensa toiminnallisen ja rakenteellisen yhteistyön kehittämisestä Vuokatissa pidetyssä yhteistyöseminaarissa, jonne oli kutsuttu selvityksen kohteina olleiden lähiseutujen ammattikorkeakoulujen johtoryhmät ja ylläpitäjän edustajat sekä OPM:n selvityksen yhteyshenkilö, korkeakouluneuvos Ari Saarinen. Jatkotoimenpiteinä selvitysmies esitti suositusten jälkeen seuraavaa: - Korkeakoulujen johdon ja ylläpitäjien edustajien on pidettävä yhteinen tapaaminen korkeakoulujen strategisen yhteistyöfoorumin perustamisesta. 12

13 - Tapaamisessa tärkein käsiteltävä aihe on foorumin tehtävät ja vaikutusmahdollisuus kunkin korkeakoulun strategisen tason toimintaan ja päätöksentekoon. Ratkaisun ja yhteisymmärryksen löytyessä käynnistetään sopimusvalmistelu. - Kajaanin AMK:n on käynnistettävä painoalojen ja koulutusohjelmatason kumppanuuden yhteistyön valmistelu Oulun seudun, Pohjois- Karjalan ja Rovaniemen ammattikorkeakoulujen kanssa. - Epäonnistuneita verkostoja on Suomessa ollut useita korkeakoulujen kesken ja laajemminkin innovaatiotoimijoiden kesken. Selvitysmiehen mielenkiinnon kohteena, ja aikomuksena, oli hahmottaa selvityksen loppuvaiheessa onnistuneen verkostorakenteen keskeisimmät kriteerit. Esimerkkinä siinä olisi ollut selvitystehtävän aikana paljon kehuja saanut Itä- ja Pohjois-Suomen kaivannaisalan koulutuksen ja tutkimuksen verkosto. Selvitysmies esitti tätä tehtävää yhdeksi jatkotoimenpiteeksi Selvitysmiehen esitysten käsittely yhteistyöseminaarissa Paikalla olleet Oulun seudun ja Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulujen johdon edustajat (rehtori/vararehtori) ilmoittivat, että selvitysmiehen ehdotukset ovat oikeansuuntaisia, ja että yhteistoiminta-alueen korkeakoulujen kesken on perusteltua järjestää neuvottelu foorumin muodostamisesta. Kajaanin ammattikorkeakoulun osalta samalle kannalle asettuivat sekä paikalla ollut johtokunnan puheenjohtaja että rehtori. Opetusministeriön yhteyshenkilö totesi, että selvitysmiehen ehdotus rakenteellisen yhteistyön kehittämiseksi vaikuttaisi täyttävän OPM:n omissa lähtökohdissaan asettaman tavoitteen ammattikorkeakoulujen keskinäisen työnjaon ja roolien/painotusten selkiintymisestä. Foorumimalli voi toimia hyvänä edistysaskeleena kohti käytännön toiminnan ja luottamuspääoman kautta syntyvää työnjakoa ja yhteistyötä sekä koulutusohjelmien laajempaa aluevaikuttavuutta. Varauksen ministeriön edustaja esitti siihen, syntyykö foorumissa riittäviä toimenpiteitä kohti vahvoja koulutusohjelmarakenteita, ja johtaako se esimerkiksi siihen, että koulutusohjelmarakenteita tarkastellaan kokonaisuutena ja niiden päällekkäisyydet poistetaan. Foorumilla on oltava strategista päätöksentekokykyä ja otetta Foorumivalmistelun eteneminen ja OPM:n valmistelunäkemykset Kajaanin, Keski-Pohjanmaan ja Oulun seudun ammattikorkeakoulujen rehtorit sekä Oulun yliopiston rehtori tapasivat Oulussa Tapaamisessa oli käsittelyssä Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulun valmistelema Pohjois- Suomen aluehallintoalueella toimivien korkeakoulujen kumppanuussopimuksen luonnos. 13

14 Rehtoritapaamisen jälkeen Oulun seudun ammattikorkeakoulun johto ja sen ylläpitäjänä toimivan Oulun seudun koulutuskuntayhtymän johto ovat tavanneet mm. opetusministeriön johtoa, ja keskustelleet yhteistyörakenteiden kehittämisestä. Keskustelujen tuloksena OAMK on ilmoittanut, etteivät he tässä vaiheessa halua sitoutua hallinnollisesti kumppanuussopimukseen, eivätkä liittää sitä osaksi sopimusmateriaalejaan. Samalla kuitenkin OAMK ilmoitti, että he haluavat kehittää toiminnallista ja strategista yhteistyötä. Oulun yliopiston johto on myös tavannut opetusministeriön johtoa. Käytyjen keskustelujen perusteella Oulun yliopisto on myös ilmoittanut, että kumppanuussopimuksen jatkovalmistelu ei ole perusteltua. Yliopiston osalta yhteistyö ammattikorkeakoulujen kanssa tapahtuu bilateraalisesti ja on profiililtaan erilaista kunkin kanssa. Myös Kajaanin ammattikorkeakoulun johto on tavannut opetusministeriön johtoa rakenteellisen yhteistyön kehittämisten linjausten selventämiseksi. OPM kannustaa edelleen yhteistoiminta-alueen ammattikorkeakouluja viemään eteenpäin rakenteellista kehittämistä. Tavoitteena tulisi olla mm. yhteinen strategisen tason päätöksenteko ja koulutuksellisen yhteistyön suuremmat resurssikeskittymät. Uusien rakenteiden on myös tuettava aluevaikuttavuutta Kainuussa, muuten ne eivät ole perusteltuja Selvitysmiehen jatkovalmistelusuositus Oulun yliopisto on profiloitunut kansainväliseksi tiedeyliopistoksi, ja se tekee yhteistyötä ammattikorkeakoulujen kanssa paikallisesti eroavilla malleilla. Yliopiston mukanaolo yhteistoiminta-alueen ammattikorkeakoulujen rakenteellisen yhteistyön kehittämisessä ei ole tarpeellista. Oulun seudun koulutuskuntayhtymän hallitus on hyväksynyt rakenteellisen kehittämisen pohjaesityksen OAMK:n kevään 2010 sopimusneuvotteluihin opetusministeriön kanssa. Sen mukaan strateginen ja toiminnallinen yhteistyö, jopa mahdollinen hallinnollinen yhteen liittyminen Kajaanin sekä Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulujen kanssa selvitetään ottaen huomioon toimintaympäristön ja ylläpitäjien tahtotilat sekä OPM:n linjaukset. Oulun seudun ammattikorkeakoulun opetusministeriön kanssa käytyjen keskustelujen mukaisesti asettama selvitystavoite on hyvin samankaltainen selvitysmiehen esittämän rakenteellisen kehittämisen suosituksen kanssa. Myös OPM:n Kajaanin ammattikorkeakoululle esittämät näkemykset ovat samansuuntaiset. Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulun nykyisessä tavoitesopimuksessa on myös samansuuntainen yhteistoiminta-alueen korkeakoulujen yhteistyön tiivistämiseen tähtäävä tavoite. Edellytykset rakenteellisen yhteistyön kehittämiselle ovat olemassa. 14

15 Jatkovalmistelusuositus: Kajaanin ammattikorkeakoulu ja sen ylläpitäjä, Kajaanin kaupunki, jatkavat Pohjois-Suomen aluehallinnon yhteistoiminta-alueen ammattikorkeakoulujen strategisen ja toiminnallisen yhteistyörakenteen valmistelua Oulun seudun ja Keski- Pohjanmaan ammattikorkeakoulujen ja niiden ylläpitäjien kanssa. Tavoitteeksi on asetettava alueellista vaikuttavuutta parantavien koulutusyhteistyörakenteiden ja muiden toiminnallisten yhteistyörakenteiden syntyminen. Rakenteellisen yhteistyön toteuttaminen edellyttää strategisen tason päätöksenteon muotoutumista ja kykyä yhteiseen koulutustavoitteiden tarkasteluun pohjoissuomalaisessa toimintaympäristössä. Toimintamallien kehittämisessä hyvä benchmarkkaus-kohde on Itä-Suomen ammattikorkeakoulujen ISAT-yhteistyö, mutta kuitenkin sovellettuna yhteistoiminta-alueen erilaisiin lähtökohtiin ja mahdollisuuksiin. Ammattikorkeakoulujen ja niiden ylläpitäjien tulisi saavuttaa asiasta yhteisymmärrys ja yhtenäiset esitykset kevään 2010 OPM-tavoitesopimusneuvotteluihin mennessä. LOPUKSI Saatuaan selvityksensä loppuraportin hieman viivästyneenä valmiiksi selvitysmies esittää kiitoksensa tuesta ja hyvästä yhteistyöstä Kajaanin ammattikorkeakoulun johtokunnan puheenjohtajalle Esko Piipolle ja rehtori Arto Karjalaiselle sekä johtoryhmälle. Kiitokset kuuluvat myös lähiseutujen ammattikorkeakoulujen rehtoreille ja johtoryhmille vieraanvaraisuudesta ja avoimuudesta yhteisissä tilaisuuksissa sekä Teija Sieväselle onnistuneista järjestelyistä vierailujen ja seminaarin yhteydessä. Kiitos kuuluu myös opetusministeriön yhteyshenkilölle korkeakouluneuvos Ari Saariselle selkeistä korkeakoulupoliittisista linjanvedoista. 15

Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu. Vahvaa osaamista

Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu. Vahvaa osaamista Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu Vahvaa osaamista Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu pähkinänkuoressa Toiminta alkanut 1992 Vakinaistettu 1996 Opiskelijoita yli 4000 Henkilökuntaa yli 400 Koulutusaloja

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulujen rakenteellinen kehittäminen ja nuorten koulutustarjonnan suuntaaminen

Ammattikorkeakoulujen rakenteellinen kehittäminen ja nuorten koulutustarjonnan suuntaaminen Ammattikorkeakoulujen rakenteellinen kehittäminen ja nuorten koulutustarjonnan suuntaaminen Tampere 1.3.2007 Ylitarkastaja Tarmo Mykkänen OPETUSMINISTERIÖ OPETUSMINISTERIÖ/ Tarmo Mykkänen/ as /1.3.2007

Lisätiedot

ONKO OIKEA VASTAUS 18 VAI LAATU JA VAIKUTTAVUUS? Tavoitteena aito rakenteellinen kehittäminen ja alueellinen hyvinvointi

ONKO OIKEA VASTAUS 18 VAI LAATU JA VAIKUTTAVUUS? Tavoitteena aito rakenteellinen kehittäminen ja alueellinen hyvinvointi ONKO OIKEA VASTAUS 18 VAI LAATU JA VAIKUTTAVUUS? Tavoitteena aito rakenteellinen kehittäminen ja alueellinen hyvinvointi ARENE tiedotustilaisuus 23.4.2010 - Helsinki Vesa Saarikoski YHTÄÄLTÄ: RAKENTAKAA

Lisätiedot

KEVÄÄN 2007 TAVOITENEUVOTTELUT: Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot Koulutusohjelmat Hankerahoitus. Maija Innola OPETUSMINISTERIÖ

KEVÄÄN 2007 TAVOITENEUVOTTELUT: Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot Koulutusohjelmat Hankerahoitus. Maija Innola OPETUSMINISTERIÖ KEVÄÄN 2007 TAVOITENEUVOTTELUT: Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot Koulutusohjelmat Hankerahoitus Maija Innola OPETUSMINISTERIÖ Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot Mitoitus - Aloittajamäärä sisältyy aikuiskoulutuksen

Lisätiedot

KAJAANIN KORKEAKOULUKONSORTION STRATEGIARYHMÄ

KAJAANIN KORKEAKOULUKONSORTION STRATEGIARYHMÄ Kokouskutsu ja asialista, Pöytäkirja Kokous 4/2009 Aika: Perjantai 16.10.2009 klo 10.20 12.15 Paikka: Oulun yliopisto, kokoushuone HR 144 Läsnä: Rehtori Lauri Lajunen pj., rehtori Arto Karjalainen, johtaja

Lisätiedot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot 2015 Botniastrategia Kansainvälinen Nuorekas Vahva pedagoginen osaaminen Korkea teknologia Toiminnallinen yhteistyö Mikro- ja pk-yrittäjyys Vaikuttavuus Arvostettu aikuiskoulutus Tutkimus ja innovaatiot

Lisätiedot

SIVISTYSPOLIITTISEN MINISTERIRYHMÄN LINJAUKSET KOSKIEN AMMATTIKORKEAKOULUJEN KOULUTUSTARJONNAN VÄHENTÄMISTÄ VUODESTA 2013 ALKAEN

SIVISTYSPOLIITTISEN MINISTERIRYHMÄN LINJAUKSET KOSKIEN AMMATTIKORKEAKOULUJEN KOULUTUSTARJONNAN VÄHENTÄMISTÄ VUODESTA 2013 ALKAEN LIITE 3 29.9.2011 SIVISTYSPOLIITTISEN MINISTERIRYHMÄN LINJAUKSET KOSKIEN AMMATTIKORKEAKOULUJEN KOULUTUSTARJONNAN VÄHENTÄMISTÄ VUODESTA 2013 ALKAEN Taustaa Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa

Lisätiedot

Rakenteellinen kehittäminen ja koulutustarjonnan suuntaaminen

Rakenteellinen kehittäminen ja koulutustarjonnan suuntaaminen Rakenteellinen kehittäminen ja koulutustarjonnan suuntaaminen Ylitarkastaja Tarmo Mykkänen OPETUSMINISTERIÖN JA YLIOPISTOJEN JOHDON SEMINAARI JYVÄSKYLÄ 14. 15.11.2007 Rakenteellinen kehittäminen kevään

Lisätiedot

Lapin ammattikorkeakoulu Oy

Lapin ammattikorkeakoulu Oy Lapin ammattikorkeakoulu Oy EVOLUUTIOTA JA REVOLUUTIOTA! Rakennamme uutta ammattikorkeakoulua Lappiin Kemi-Tornion AMK & Rovaniemen AMK Muutoksen taustaa Kataisen hallitusohjelman lähtökohdat Aloituspaikkaleikkaukset

Lisätiedot

Oulun alueen ammatillisen koulutuksen kehittämissuunnitelma

Oulun alueen ammatillisen koulutuksen kehittämissuunnitelma Oulun alueen ammatillisen koulutuksen kehittämissuunnitelma 1 Sisällys 1. Oulun alueen ammatillisen koulutuksen alueellinen kehittämissuunnitelman keskeiset kohdat... 2 2. Oulun alueen kehittämissuunnitelman

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE ROVANIEMEN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE ROVANIEMEN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE ROVANIEMEN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 1. KORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Lapin alueella on suuri tarve

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 1. KORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Uusi Tampereen ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

Ikäosaaminen Karelia-ammattikorkeakoulussa. Aluetta palveleva, laadukas ja työelämäläheinen

Ikäosaaminen Karelia-ammattikorkeakoulussa. Aluetta palveleva, laadukas ja työelämäläheinen 2 Ikäosaaminen Karelia-ammattikorkeakoulussa Aluetta palveleva, laadukas ja työelämäläheinen 3 Karelia-ammattikorkeakoulu - Ylläpitäjänä Karelia Ammattikorkeakoulu Oy - Kampukset: Sirkkala, Tikkarinne,

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE KEMI-TORNION AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE KEMI-TORNION AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE KEMI-TORNION AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 1. KORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Lapin alueella on suuri

Lisätiedot

It-Peda - verkosto TieVie - Turku. Lauri.Saarinen

It-Peda - verkosto TieVie - Turku. Lauri.Saarinen It-Peda - verkosto 6.9.2002 TieVie - Turku Lauri.Saarinen Lauri.Saarinen@hkkk.fi Mikä IT-Peda? IT-Peda -verkosto on Suomen yliopistojen opetusteknologiayksikköjen (tai vastaavien) verkosto, joka on aloittanut

Lisätiedot

Mikä on tärkeää ammatillisen koulutuksen kehittämisessä? AmKesu-aluetilaisuuksien ryhmätöiden yhteenveto. (marraskuun 2015 tilaisuudet)

Mikä on tärkeää ammatillisen koulutuksen kehittämisessä? AmKesu-aluetilaisuuksien ryhmätöiden yhteenveto. (marraskuun 2015 tilaisuudet) Mikä on tärkeää ammatillisen koulutuksen kehittämisessä? AmKesu-aluetilaisuuksien ryhmätöiden yhteenveto (marraskuun 2015 tilaisuudet) Mikä on tärkeää toisen asteen ammatillisen koulutuksen kehittämisessä?

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulu ei ole raportoinut merkittävistä strategisista muutoksista.

Ammattikorkeakoulu ei ole raportoinut merkittävistä strategisista muutoksista. OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE JYVÄSKYLÄN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 1. KORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Ammattikorkeakoulu ei ole

Lisätiedot

HR-OSAAJAN ERIKOISTUMISOPINNOT (30 op)

HR-OSAAJAN ERIKOISTUMISOPINNOT (30 op) HR-OSAAJAN ERIKOISTUMISOPINNOT (30 op) Tammikuu Joulukuu 2015 Aikuis- ja täydennyskoulutuspalvelut Ketunpolku 3, PL 52, 87101 KAJAANI www.aikopa.fi HR-OSAAJAN ERIKOISTUMISOPINNOT (30 op) Tervetuloa päivittämään

Lisätiedot

O Osaava-ohjelma Programmet Kunnig

O Osaava-ohjelma Programmet Kunnig n taustaa Hallitusohjelman tavoite "Opettajan työn houkuttelevuutta parannetaan kehittämällä työolosuhteita. Koulutuksen järjestäjille säädetään velvoite huolehtia siitä, että henkilöstö saa säännöllisesti

Lisätiedot

Miten ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen yhteistyö tulisi lainsäädännössä ja rahoituksessa mahdollistaa?

Miten ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen yhteistyö tulisi lainsäädännössä ja rahoituksessa mahdollistaa? Miten ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen yhteistyö tulisi lainsäädännössä ja rahoituksessa mahdollistaa? Ammattikorkeakoulujen rakenne ja rahoitus -seminaari Helsinki 15.09.2010 Timo Luopajärvi Korkeakoulujen

Lisätiedot

HR-OSAAJAN ERIKOISTUMISOPINNOT (30 op)

HR-OSAAJAN ERIKOISTUMISOPINNOT (30 op) HR-OSAAJAN ERIKOISTUMISOPINNOT (30 op) Tammikuu 2014 Joulukuu 2014 Aikuis- ja täydennyskoulutuspalvelut Linnankatu 6, PL 51, 87101 KAJAANI www.aikopa.fi HR-OSAAJAN ERIKOISTUMISOPINNOT (30 op) Tervetuloa

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Arene ry 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Riitta Rissanen 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi Asema organisaatiossa

Lisätiedot

Lapin korkeakoulukonserni

Lapin korkeakoulukonserni Lapin korkeakoulukonserni Kv-hanketoiminnan kehittämispäivät 2012 Microsoft Office PowerPoint 2007.lnk Markku Tarvainen Kv toimintaohjelman pääteemat Aidosti kansainvälisen korkeakouluyhteisö Korkeakoulujen

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulun panostaminen kansainvälisessä yhteistyössä erityisesti kehittyvien maiden suuntaan tukee korkeakoulun profiilia.

Ammattikorkeakoulun panostaminen kansainvälisessä yhteistyössä erityisesti kehittyvien maiden suuntaan tukee korkeakoulun profiilia. OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE DIAKONIA AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 1. KORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Ammattikorkeakoulu ei ole raportoinut

Lisätiedot

Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu

Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu 4. METSÄENERGIAFOORUMI Eväitä energiseen tulevaisuuteen 23.11.2010 Katse tulevaan, Itä-Suomen ammattikorkeakoulujen ja Itä-Suomen yliopiston yhteistyö metsäbioenergiassa.

Lisätiedot

Kaivannais- ja energiateollisuuden TYKE-hanke Kai Ollila

Kaivannais- ja energiateollisuuden TYKE-hanke Kai Ollila Kaivannais- ja energiateollisuuden TYKE-hanke 2012 16.5.2013 Kai Ollila Mitä on TYKE-toiminta? Toiminnalla tarkoitetaan yrityksille ja julkisyhteisöille, erityisesti pienyrityksille tarjottavia osaamisen

Lisätiedot

Alueiden ja kuntien yhteistyö sosiaali- ja terveydenhuollon tiedonhallinnassa, tilanne

Alueiden ja kuntien yhteistyö sosiaali- ja terveydenhuollon tiedonhallinnassa, tilanne www.kunnat.net/akusti Alueiden ja kuntien yhteistyö sosiaali- ja terveydenhuollon tiedonhallinnassa, tilanne Sairaanhoitopiirien ja sosiaali- ja terveysjohdon tapaaminen Kuntatalo 5.5.2015 Minna Saario

Lisätiedot

Aluehallintouudistus. Tilannekatsaus joulukuu

Aluehallintouudistus. Tilannekatsaus joulukuu Aluehallintouudistus Tilannekatsaus joulukuu 2015 18.12.2015 1 Juha Sipilän hallitusohjelma Valtion aluehallinnon ja maakuntahallinnon yhteensovituksesta tehdään erikseen päätös, jolla yksinkertaistetaan

Lisätiedot

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011 Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu Hankkeen tavoitteet Pitkän aikavälin laadullisen ennakoinnin verkostohanke Teemallisesti hanke kohdistuu hyvinvointi-

Lisätiedot

AMKESU Ammatillisen koulutuksen järjestäjien alueellinen kehittämissuunnitelma Johtaja Pasi Kankare

AMKESU Ammatillisen koulutuksen järjestäjien alueellinen kehittämissuunnitelma Johtaja Pasi Kankare AMKESU Ammatillisen koulutuksen järjestäjien alueellinen kehittämissuunnitelma 20.8.2013 Johtaja Pasi Kankare Valmistelu Lähtökohtana yleissivistävälle koulutukselle kehitetty malli. AMKE ry / Johan Hahkala

Lisätiedot

KAJAANIN KORKEAKOULUKONSORTION STRATEGIARYHMÄ

KAJAANIN KORKEAKOULUKONSORTION STRATEGIARYHMÄ Pöytäkirja Kokous 3/2009 Aika: Torstai 10.9.2009 klo 9.10 10.45 Paikka: Kajaanin kaupungintalo, kokoushuone Brahe Läsnä: Rehtori Arto Karjalainen pj., rehtori Lauri Lajunen, johtaja Juhani Suortti, hallinto-

Lisätiedot

Kansainvälistyvä korkeakoulu - Kansallisen strategian valmistelun käynnistämisseminaari

Kansainvälistyvä korkeakoulu - Kansallisen strategian valmistelun käynnistämisseminaari Kansainvälistyvä korkeakoulu - Kansallisen strategian valmistelun käynnistämisseminaari AMMATTIKORKEAKOULUJEN NÄKEMYKSET 27.02.2008 - Helsinki Timo Luopajärvi Kehittämissuunnitelman taustat Kansainvälistyminen

Lisätiedot

Ammattiosaamisen kehittämisyhdistys AMKE ry

Ammattiosaamisen kehittämisyhdistys AMKE ry Johan Hahkala Ammattiosaamisen kehittämisyhdistys AMKE ry Jäsenet 1. Ami-säätiö 2. Axxell Utbildining Ab. 3. Espoon seudun koulutuskuntayhtymä Omnia 4. Etelä-Karjalan koulutuskuntayhtymä 5. Etelä-Savon

Lisätiedot

TUPA-projektin ohjausryhmä

TUPA-projektin ohjausryhmä TUPA-projekti Tuotantopainotteisen insinöörikoulutuksen laatu- ja kehittämishanke Opetusministeriön rahoittama 2.9.2002 31.12.2007 Vastuuyksikkö: Hämeen amk Projektipäällikkö: Juhani Keskitalo Projektisihteeri

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi. Erityisen monipuolista opiskelua

Ammattiopisto Luovi. Erityisen monipuolista opiskelua Ammattiopisto Luovi Ammattiopisto Luovi luvuin Suomen suurin ammatillinen erityisoppilaitos Osa Hengitysliittoa Toimii 25 paikkakunnalla Henkilöstö yli 860 asiantuntijaa Ammatillisessa peruskoulutuksessa

Lisätiedot

SOPIMUSNEUVOTTELUIHIN VALMISTAUTUMINEN. Opetusneuvos Ari Saarinen

SOPIMUSNEUVOTTELUIHIN VALMISTAUTUMINEN. Opetusneuvos Ari Saarinen SOPIMUSNEUVOTTELUIHIN VALMISTAUTUMINEN Opetusneuvos Ari Saarinen 20.11.2008 KORKEAKOULUJEN OHJAUS JA RAHOITUS 2010 Sopimuskausi rytmitetään eduskunta/hallituskausiin siten, että tavoitteet sovitaan nelivuotiskaudelle

Lisätiedot

KUKA JOHTAA KORKEAKOULUOPETUKSEN KEHITTÄMISTÄ? Johtaja Hannu Sirén Yliopisto-opetuksen johtamisen seminaari

KUKA JOHTAA KORKEAKOULUOPETUKSEN KEHITTÄMISTÄ? Johtaja Hannu Sirén Yliopisto-opetuksen johtamisen seminaari KUKA JOHTAA KORKEAKOULUOPETUKSEN KEHITTÄMISTÄ? Johtaja Hannu Sirén Yliopisto-opetuksen johtamisen seminaari 17.3.2009 KORKEAKOULUJEN STRATEGIATYÖ Korkeakoulut uudistavat strategiansa vuonna 2010 käytäviin

Lisätiedot

Sähköisen liiketoiminnan kehittäminen ja alueen innovaatioympäristön johtaminen

Sähköisen liiketoiminnan kehittäminen ja alueen innovaatioympäristön johtaminen Sähköisen liiketoiminnan kehittäminen ja alueen innovaatioympäristön johtaminen Petri Pietikäinen yliopettaja, Savonia-ammattikorkeakoulu petri.pietikainen@savonia-amk.fi 044-785 6609 1 Mitä pitäisi tehdä

Lisätiedot

Löydämme tiet huomiseen

Löydämme tiet huomiseen Saimaan amk 1(5) Saimaan ammattikorkeakoulun strategia 2016-2020 Löydämme tiet huomiseen Osakeyhtiön hallitus hyväksynyt 9.2.2016 Saimaan amk 2(5) Saimaan ammattikorkeakoulun visio 2025 Vuonna 2025 Saimaan

Lisätiedot

Kohti uutta menestystä!

Kohti uutta menestystä! Kohti uutta menestystä! -TOP School -hankkeen loppuseminaari Riitta Juusenaho hankejohtaja, KT TOP School -hanke Tampereen kaupunki TOP TOP School Kansainvälinen yhteistyöverkosto Kansallinen yhteistyöverkosto

Lisätiedot

Työnjaon kehittäminen Vaasan ja Seinäjoen ammattikorkeakoulujen kanssa on edennyt heikosti.

Työnjaon kehittäminen Vaasan ja Seinäjoen ammattikorkeakoulujen kanssa on edennyt heikosti. OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE KESKI-POHJANMAAN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 1. KORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulun

Lisätiedot

Avoimen yliopisto-opetuksen uudelleen organisointi yliopistoissa - strategiana maakunnallinen yhteistyö

Avoimen yliopisto-opetuksen uudelleen organisointi yliopistoissa - strategiana maakunnallinen yhteistyö Avoimen yliopisto-opetuksen uudelleen organisointi yliopistoissa - strategiana maakunnallinen yhteistyö Ari Konu kehitysjohtaja Lapin korkeakoulukonserni Avoimien yliopistojen neuvottelupäivät 29.-30.9.2010

Lisätiedot

Yhteistyöseminaari. Opetusalan täydennyskoulutuksen koordinointi Kainuussa Tuula Honkanen johtaja. Aikuis- ja täydennyskoulutuspalvelut

Yhteistyöseminaari. Opetusalan täydennyskoulutuksen koordinointi Kainuussa Tuula Honkanen johtaja. Aikuis- ja täydennyskoulutuspalvelut Yhteistyöseminaari Opetusalan täydennyskoulutuksen koordinointi Kainuussa 25.11.2010 Tuula Honkanen johtaja Kajaanin ammattikorkeakoulu ja Oulun yliopisto/ Kajaanin yliopistokeskus. Henkilöstöä 19 Budjetti

Lisätiedot

Osaamisen kehittäminen Kainuussa

Osaamisen kehittäminen Kainuussa Osaamisen kehittäminen Kainuussa Sokos Hotel Vuokatti ke 3.9.2008 Anssi Tuominen Koulutustoimialan johtaja Kainuun maakunta -kuntayhtymä Koulutustoimiala 2008 toisen asteen koulutus Opiskelijoita noin

Lisätiedot

OPISKELIJAT OSAAMISALOITTAIN, TUTKINTOON JOHTAVA KOULUTUS

OPISKELIJAT OSAAMISALOITTAIN, TUTKINTOON JOHTAVA KOULUTUS OPISKELIJAT 20.9.2012 OSAAMISALOITTAIN, TUTKINTOON JOHTAVA KOULUTUS 1. Normiaika Yhteensä 2. Normiaika + 1 vuosi Yhteensä 3. Yliaikaiset Yhteensä 4. Poissaolevat Yhteensä Kaikki yhteensä Riviotsikot Aikuiset

Lisätiedot

KOLME TAPAA SUUNNITELLA ASIAKASLÄHTÖISIÄ KOULUTUSPALVELUJA

KOLME TAPAA SUUNNITELLA ASIAKASLÄHTÖISIÄ KOULUTUSPALVELUJA KOLME TAPAA SUUNNITELLA ASIAKASLÄHTÖISIÄ KOULUTUSPALVELUJA Käyttäjiä ei kuunnella, oppilaitos suunnittelee ja toteuttaa palvelun. Suunnitellaan omista lähtökohdista tarjontaperusteisesti perustuen ennakointitietoon.

Lisätiedot

Taidot työhön hankkeen käynnistysseminaari Kommenttipuheenvuoro Ylitarkastaja Tarmo Mykkänen

Taidot työhön hankkeen käynnistysseminaari Kommenttipuheenvuoro Ylitarkastaja Tarmo Mykkänen Taidot työhön hankkeen käynnistysseminaari 18.8.2016 Kommenttipuheenvuoro Ylitarkastaja Tarmo Mykkänen 1 Opetushallituksen ennakoinnista Osaamistarpeiden valtakunnallinen ennakointi Työvoima- ja koulutustarpeiden

Lisätiedot

Ulkomaisten tutkinto-opiskelijoiden tavoite on saavutettu. Myös opiskelija- ja henkilökunnan kansainvälinen liikkuvuus kehittyi myönteisesti.

Ulkomaisten tutkinto-opiskelijoiden tavoite on saavutettu. Myös opiskelija- ja henkilökunnan kansainvälinen liikkuvuus kehittyi myönteisesti. OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE SATAKUNNAN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 1. KORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Strategiayhteistyö Turun

Lisätiedot

Kansainvälisyys korkeakoulujen ohjauksessa ja rahoituksessa Tomi Halonen

Kansainvälisyys korkeakoulujen ohjauksessa ja rahoituksessa Tomi Halonen Kansainvälisyys korkeakoulujen ohjauksessa ja rahoituksessa 7.3.2012 Tomi Halonen Ohjauksen kokonaisuus ja välineet Politiikkaohjaus Hallitusohjelma Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma Säädösohjaus

Lisätiedot

OULUN ETELÄISEN KORKEAKOULUKESKUS KANSAINVÄLISEN TOIMINNAN STRATEGISET LINJAUKSET

OULUN ETELÄISEN KORKEAKOULUKESKUS KANSAINVÄLISEN TOIMINNAN STRATEGISET LINJAUKSET OULUN ETELÄISEN KORKEAKOULUKESKUS KANSAINVÄLISEN TOIMINNAN STRATEGISET LINJAUKSET 2013 2020 Kansainvälinen Oulun Eteläinen Vuonna 2020 Alueen koulutus- ja tutkimusorganisaatiot muodostavat kansainvälisesti

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Tampereen yliopisto 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Timo Tiainen 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi Asema organisaatiossa

Lisätiedot

Martin-Laakso Päivi. Puustelli Markku. Pelli Raimo, vararehtori Rautaniemi Pirkko, toimialajohtaja (kohdasta 4 alkaen)

Martin-Laakso Päivi. Puustelli Markku. Pelli Raimo, vararehtori Rautaniemi Pirkko, toimialajohtaja (kohdasta 4 alkaen) PÖYTÄKIRJA 1/2006 1 (5) Hallitus 1.2.2006 HALLITUKSEN KOKOUS AIKA Tiistaina 24.1.2006 klo 13.10 14.55 Yhteinen seminaari klo 11.00 alkaen Kymenlaakson Ammattikorkeakoulu Oy:n hallituksen kanssa. Seminaarissa

Lisätiedot

Kansainvälisyys maakunnissa. Siru Korkala

Kansainvälisyys maakunnissa. Siru Korkala Kansainvälisyys maakunnissa Siru Korkala 26.11.2012 Mitä tutkittiin? Miten kansainvälinen aktiivisuus jakautuu alueellisesti? Miten kansainvälisyys on huomioitu maakuntasuunnitelmissa? Mitä kansainvälisyys

Lisätiedot

Opintohallinnon ja tietohallinnon yhteistyö. Valmistelevan työryhmän ehdotus. Pekka Linna,

Opintohallinnon ja tietohallinnon yhteistyö. Valmistelevan työryhmän ehdotus. Pekka Linna, Opintohallinnon ja tietohallinnon yhteistyö. Valmistelevan työryhmän ehdotus Pekka Linna, 3.6.2014 Yhteistyöryhmän perustaminen Perustetaan yhteistyöryhmä tukemaan opintohallinnon ja tietohallinnon vastuualueita

Lisätiedot

KJY:n verkostot 2010. 17.3.2010 Verkostojen puheenjohtajat

KJY:n verkostot 2010. 17.3.2010 Verkostojen puheenjohtajat KJY:n verkostot 2010 17.3.2010 Verkostojen puheenjohtajat Verkostot 2010 Hankeverkostot Pedagogisen johtamisen verkosto Tietohallintoverkosto Työssäoppimisen verkosto Yhteistyöverkostot Hyvinvointiverkosto

Lisätiedot

Ammatillisesti suuntautuneen aikuiskoulutuksen kokonaisuudistus

Ammatillisesti suuntautuneen aikuiskoulutuksen kokonaisuudistus Ammatillisesti suuntautuneen aikuiskoulutuksen kokonaisuudistus AKKU-johtoryhmän toimenpide-ehdotukset (toinen väliraportti) Opetusministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä 2009:11 AKKU (=ammatillisesti

Lisätiedot

Eturivin taitajia Strategia Etelä-Savon Koulutus Oy Etelä-Savon ammattiopisto

Eturivin taitajia Strategia Etelä-Savon Koulutus Oy Etelä-Savon ammattiopisto Eturivin taitajia Strategia 2015-2017 Etelä-Savon Koulutus Oy Etelä-Savon ammattiopisto Eturivin taitajia Opiskelijan parhaaksi Työelämän parhaaksi Laadukasta koulutusta, joustavasti ja uudistuen Osaava,

Lisätiedot

OPETUSMINISTERIÖN, TURUN KAUPUNGIN JA TURUN AMMATTIKORKEAKOULUN VÄLINEN SOPIMUS KAUDELLE 2010-2012

OPETUSMINISTERIÖN, TURUN KAUPUNGIN JA TURUN AMMATTIKORKEAKOULUN VÄLINEN SOPIMUS KAUDELLE 2010-2012 OPETUSMINISTERIÖ 18.12.2009 OPETUSMINISTERIÖN, TURUN KAUPUNGIN JA TURUN AMMATTIKORKEAKOULUN VÄLINEN SOPIMUS KAUDELLE 2010-2012 KORKEAKOULULAITOKSEN YHTEISET TAVOITTEET Yliopistot ja ammattikorkeakoulut

Lisätiedot

Sosionomi (AMK) osaaminen alan työkentillä -hanke

Sosionomi (AMK) osaaminen alan työkentillä -hanke Sosionomi (AMK) osaaminen alan työkentillä -hanke Hankkeen tavoitteet On määritellä sosiaalialan ammattikorkeakoulutuksen tuottama työmarkkinoiden tulevaisuuden tarpeita vastaava osaaminen. Projektissa

Lisätiedot

Toisen asteen koulutuksen ja vapaan sivistystyön rakenneuudistus. Rakenteellisen uudistuksen suuntaviivat

Toisen asteen koulutuksen ja vapaan sivistystyön rakenneuudistus. Rakenteellisen uudistuksen suuntaviivat Toisen asteen koulutuksen ja vapaan sivistystyön rakenneuudistus Rakenteellisen uudistuksen suuntaviivat Finlandia-talo 25.9.2014 Anita Lehikoinen Kansliapäällikkö Keskeiset rahoitus- ja rakenneuudistusta

Lisätiedot

Vaikuttavuutta alueella - onnistuneet auekehityscaset. Osaaminen ja innovaatiotoiminta Etelä-Pohjanmaalla. Rehtori Tapio Varmola

Vaikuttavuutta alueella - onnistuneet auekehityscaset. Osaaminen ja innovaatiotoiminta Etelä-Pohjanmaalla. Rehtori Tapio Varmola Vaikuttavuutta alueella - onnistuneet auekehityscaset Osaaminen ja innovaatiotoiminta Etelä-Pohjanmaalla Rehtori Tapio Varmola Taustaksi Millainen toiminta-alue on Etelä- Pohjanmaa? Koulutustaso Etelä-Pohjanmaalla

Lisätiedot

Keskusjärjestelmä 2.0

Keskusjärjestelmä 2.0 Keskusjärjestelmä 2.0 DI, VTM, YY-Optima Oy Fil. lis. Anna Saarlo, YY-Optima Oy HTT Ilari Karppi, Tampereen yliopisto HTL Ville Viljanen, Tampereen yliopisto DI, HTM Sakari Somerpalo, Linea Oy FM Jaana

Lisätiedot

Virtuaaliammattikorkeakoulu. strategia versio 1.1

Virtuaaliammattikorkeakoulu. strategia versio 1.1 Virtuaaliammattikorkeakoulu www.virtuaaliamk.fi www.amk.fi VirtuaaliAMK-toiminnan strategialinjaukset strategia versio 1.1 1 Visio Virtuaaliammattikorkeakoulu on Suomen ammattikorkeakoulujen muodostama

Lisätiedot

Lausuntopyyntökysely LUONNOS VASTAUKSEKSI. Ohjeet:

Lausuntopyyntökysely LUONNOS VASTAUKSEKSI. Ohjeet: Lausuntopyyntökysely LUONNOS VASTAUKSEKSI Ohjeet: Sähköisessä kyselylomakkeessa voi liikkua edestakaisin painamalla Edellinen- tai Seuraava - painikkeita. Kysely on mahdollista lähettää vastaamatta kaikkiin

Lisätiedot

Kuka kylää kehittää? Salon seudun malli kyläsuunnitteluun

Kuka kylää kehittää? Salon seudun malli kyläsuunnitteluun Kuka kylää kehittää? Salon seudun malli kyläsuunnitteluun Salon seudun suunnittelumalli yhdistää toiminnallisen kyläsuunnittelun ja maankäytön suunnittelun Toiminnallinen kyläsuunnitelma edustaa kyläläisten

Lisätiedot

Urheiluakatemiaopinnot osana korkeakoulujen yhteistä opintotarjontaa

Urheiluakatemiaopinnot osana korkeakoulujen yhteistä opintotarjontaa Urheiluakatemiaopinnot osana korkeakoulujen yhteistä opintotarjontaa Urheiluakatemia- ja oppilaitospäivät 11.5.2016 / Kuopio Anu Korhonen, Joensuun Urheiluakatemia Tuija Pasanen, Itä-Suomen yliopisto Mistä

Lisätiedot

Hämeen ammattikorkeakoulu HAMK. Pääväri - sininen. HAMK pähkinänkuoressa

Hämeen ammattikorkeakoulu HAMK. Pääväri - sininen. HAMK pähkinänkuoressa Hämeen ammattikorkeakoulu HAMK Pääväri - sininen HAMK pähkinänkuoressa 8.8.2016 Organisaatio Korkeakoulujohtaminen Yhtiökokous Hallitus Rehtori, Toimitusjohtaja Omistajat Hallinto Vararehtori Toimitusjohtajan

Lisätiedot

Aikuiskoulutuksen haasteet ja verkostoyhteistyö

Aikuiskoulutuksen haasteet ja verkostoyhteistyö Aikuiskoulutuksen haasteet ja verkostoyhteistyö Kaukametsä, Kouta-sali Kajaani ti 1.6.2010 Anssi Tuominen koulutustoimialan johtaja Kainuun maakunta -kuntayhtymä KAINUUN TOISEN ASTEEN KOULUTUKSEN KOULUTUS-

Lisätiedot

Luonnontieteellisen alan koulutuksen ja tutkimuksen rakenteellinen kehittäminen ja profilointi Matti Uusitupa, pj

Luonnontieteellisen alan koulutuksen ja tutkimuksen rakenteellinen kehittäminen ja profilointi Matti Uusitupa, pj Luonnontieteellisen alan koulutuksen ja tutkimuksen rakenteellinen kehittäminen ja profilointi 2014-2015 Matti Uusitupa, pj 1 Selvityksen lähtökohdat Yliopistojen yhteistyö, työnjako ja profilointi ovat

Lisätiedot

Maakunnallinen palliatiivisen hoidon täydennyskoulutusmalli. Satu Hyytiäinen Irja Väisänen 19.9.2014

Maakunnallinen palliatiivisen hoidon täydennyskoulutusmalli. Satu Hyytiäinen Irja Väisänen 19.9.2014 Maakunnallinen palliatiivisen hoidon täydennyskoulutusmalli Satu Hyytiäinen Irja Väisänen 19.9.2014 Tausta ja määritelmä TAUSTA: Terveydenhuollon henkilöstön ammattitaidon ylläpitämistä, kehittämistä ja

Lisätiedot

Verkostot työhyvinvoinnin tukena Jaana Lerssi-Uskelin (11.9.2014) Työterveyslaitos www.ttl.fi

Verkostot työhyvinvoinnin tukena Jaana Lerssi-Uskelin (11.9.2014) Työterveyslaitos www.ttl.fi Verkostot työhyvinvoinnin tukena Jaana Lerssi-Uskelin (11.9.2014) Työhyvinvointia edistäviä verkostoja 2014-2015 Työterveyslaitoksen koordinoimat verkostot Työpaikkojen työhyvinvointiverkosto TTL:n koordinoimat

Lisätiedot

YLIOPISTOKESKUSTEN KEHITTÄMINEN - SEMINAARI LAHDESSA

YLIOPISTOKESKUSTEN KEHITTÄMINEN - SEMINAARI LAHDESSA YLIOPISTOKESKUSTEN KEHITTÄMINEN - SEMINAARI LAHDESSA 23. - 24.9.2004 Kohti vahvempia korkeakoulujen aluevaikutuksia Ylijohtaja Arvo Jäppinen OPETUSMINISTERIÖ OPETUSMINISTERIÖ Koulutus- ja tiedepolitiikan

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN AMMATTIKORKEAKOULU

JYVÄSKYLÄN AMMATTIKORKEAKOULU Esityksen aihe JYVÄSKYLÄN AMMATTIKORKEAKOULU Mirja Immonen, koulutuspäällikkö 1 PERUSTIETOJA 2010 Opiskelijamäärä 8490, tutkinto opiskelijoita 6789 Suoritetut tutkinnot v. 2010 yhteensä 1634 Amk tutkintoja

Lisätiedot

Käyttöohjeet: Eteen- ja taaksepäin pääset nuolinäppäimillä. Poistuminen esc-näppäimellä.

Käyttöohjeet: Eteen- ja taaksepäin pääset nuolinäppäimillä. Poistuminen esc-näppäimellä. Käyttöohjeet: Eteen- ja taaksepäin pääset nuolinäppäimillä. Poistuminen esc-näppäimellä. Teknologia- ja innovaatiopuisto INNOMARE INNOMARE Tutkimus ja kehitys INNOMARE Koulutuspalvelut Visio 2008 Kymenlaakson

Lisätiedot

Globaali vastuu Jyväskylän yliopistossa. Anna Grönlund

Globaali vastuu Jyväskylän yliopistossa. Anna Grönlund Globaali vastuu Jyväskylän yliopistossa 12.5.2014 Pitkät perinteet Kohti toimenpideohjelmaa Ohjelman sisältö, toteutus ja seuranta Pitkät perinteet kehitysyhteistyössä Ensimmäiset kehitysyhteistyöhankkeet

Lisätiedot

Kehittämistoiminnan rakenteet muutoksessa?

Kehittämistoiminnan rakenteet muutoksessa? Kehittämistoiminnan rakenteet muutoksessa? Varhiksen alueellinen kehittäjäverkosto Poske 22.4.2008 Arja Honkakoski Esityksen sisältö 1 Miten kehittämistoiminnan rakenteet ja sisältö ovat muotoutuneet 2000

Lisätiedot

Toisen asteen ammatillinen koulutus - rahoitusjärjestelmän uudistaminen - opiskelijamäärät. Opetusministeri Kiurun tiedotustilaisuus 27.6.

Toisen asteen ammatillinen koulutus - rahoitusjärjestelmän uudistaminen - opiskelijamäärät. Opetusministeri Kiurun tiedotustilaisuus 27.6. Toisen asteen ammatillinen koulutus - rahoitusjärjestelmän uudistaminen - opiskelijamäärät Opetusministeri Kiurun tiedotustilaisuus 27.6.2013 Ammatillisen peruskoulutuksen opiskelijamäärien sopeuttaminen

Lisätiedot

AKYH Ammattikorkeakoulujen aikuisten yhteishaku HAKIJA- JA ALOITUSPAIKKATILASTO ( 30) Koko maa

AKYH Ammattikorkeakoulujen aikuisten yhteishaku HAKIJA- JA ALOITUSPAIKKATILASTO ( 30) Koko maa / S.. ( ) Centria ammattikorkeakoulu - Centria yrkeshögskola Centria ammattikorkeakoulu - Centria yrkeshögskola, Kokkola- Pietarsaaren yksikkö, Pietarsaari Sosiaalialan koulutusohjelma. sijaiset hakijat

Lisätiedot

Korkeakoulutuksen turvaaminen Lapissa

Korkeakoulutuksen turvaaminen Lapissa Korkeakoulutuksen turvaaminen Lapissa Lapin korkeakoulukonserni 22.9.2010 Markku Tarvainen LAPIN KORKEAKOULUKONSERNI MIKSI? Korkeakoulujen rakenteellinen kehittäminen vuosi 2020: enintään 15 yliopistoa

Lisätiedot

Urheiluakatemiaopinnot osana korkeakoulujen yhteistä opintotarjontaa case Itä-Suomi

Urheiluakatemiaopinnot osana korkeakoulujen yhteistä opintotarjontaa case Itä-Suomi Urheiluakatemiaopinnot osana korkeakoulujen yhteistä opintotarjontaa case Itä-Suomi Sisältö Miksi liikkeelle? Hyödyt Urheilijalle Oppilaitokselle Akatemialle Mitä onnistuminen edellyttää? Opintojaksot

Lisätiedot

Työelämän kehittämis- ja palvelutehtävä alueellamme

Työelämän kehittämis- ja palvelutehtävä alueellamme Työelämän kehittämis- ja palvelutehtävä alueellamme 2010-20112011 Paula Lohikoski Pohjois-Pohjanmaan Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus ETOK Osaaminen ja kulttuuri Paula Lohikoski 19.1.2012 1 OKM:n

Lisätiedot

Ympärivuotisen opiskelun edistäminen keskustelutilaisuus Johtaja Hannu Sirén

Ympärivuotisen opiskelun edistäminen keskustelutilaisuus Johtaja Hannu Sirén Ympärivuotisen opiskelun edistäminen keskustelutilaisuus 17.4.2015 Johtaja Hannu Sirén Mitä ympärivuotisen opiskelun edistämisellä tarkoitetaan? Korkeakoulupoliittisena tavoitteena ollut jo pitkään, että

Lisätiedot

Sopimuskausi Esitys Arene ry:n kesäkokouksessa

Sopimuskausi Esitys Arene ry:n kesäkokouksessa Sopimuskausi 2013-2014 Esitys Arene ry:n kesäkokouksessa 14.-15.6.2012 VirtuaaliAMK-verkosto Vuosina 2001-2012 kaikki Suomen AMK:t verkoston jäseniä, PoliisiAMKia lukuun ottamatta. Voimassa oleva VirtuaaliAMK-verkostosopimus

Lisätiedot

Erikoistumiskoulutusten kehittämisen väliseminaari Tervetuloa ja Arenen ajankohtaiskatsaus

Erikoistumiskoulutusten kehittämisen väliseminaari Tervetuloa ja Arenen ajankohtaiskatsaus Erikoistumiskoulutusten kehittämisen väliseminaari Tervetuloa ja Arenen ajankohtaiskatsaus Toiminnanjohtaja Riitta Rissanen, Arene ry 17.8.2016 Haaga-Helia ammattikorkeakoulu 26.8.2016 Ajankohtaista Ammattikorkeakoulujen

Lisätiedot

Valmistelevan työryhmän ehdotus ja 3.6. käydyt keskustelut. Pekka Linna,

Valmistelevan työryhmän ehdotus ja 3.6. käydyt keskustelut. Pekka Linna, Valmistelevan työryhmän ehdotus ja 3.6. käydyt keskustelut Pekka Linna, 2.9.2014 Yhteistyöryhmän perustaminen Opintohallinnon ja tietohallinnon verkostot päättivät 3.6.2014 perustaa yhteistyöryhmän tukemaan

Lisätiedot

Katse tulevaisuuteen. ASPA-pilotit puolenvälin krouvissa -seminaari Ylitarkastaja Jaana Salmi

Katse tulevaisuuteen. ASPA-pilotit puolenvälin krouvissa -seminaari Ylitarkastaja Jaana Salmi Katse tulevaisuuteen ASPA-pilotit puolenvälin krouvissa -seminaari 14.1. Ylitarkastaja Jaana Salmi Uusia toimijoita pilottipisteisiin Keskusteluja käyty tähän mennessä Tullin, Maanmittauslaitoksen, oikeusministeriön

Lisätiedot

Sähköalan koulutus. Ammattikorkeakoulut ja yliopistot. STUL Sähköurakoitsijapäivät 22.4.2010 Mitä ajattelee ja odottaa opiskeleva nuoriso

Sähköalan koulutus. Ammattikorkeakoulut ja yliopistot. STUL Sähköurakoitsijapäivät 22.4.2010 Mitä ajattelee ja odottaa opiskeleva nuoriso Sähköalan koulutus Ammattikorkeakoulut ja yliopistot STUL Sähköurakoitsijapäivät 22.4.2010 Mitä ajattelee ja odottaa opiskeleva nuoriso Pirkko Harsia Yliopettaja, sähköinen talotekniikka P Harsia 22.04.2010

Lisätiedot

Savoniaammattikorkeakoulu. alueellisena luonnonvara-alan kehittäjänä

Savoniaammattikorkeakoulu. alueellisena luonnonvara-alan kehittäjänä Savoniaammattikorkeakoulu alueellisena luonnonvara-alan kehittäjänä Kati Partanen, Lehtori (Maatilatalous) Maaseutuelinkeinojen koulutusohjelman vastuuopettaja Savonia-ammattikorkeakoulu Toimintaa vuodesta

Lisätiedot

Pitkospuilla jatkuvan oppimisen poluilla

Pitkospuilla jatkuvan oppimisen poluilla Pitkospuilla jatkuvan oppimisen poluilla Lapin aikuiskoulutusstrategia 2020 TIIVISTELMÄ Suomen huipulla Lapissa on laadukkaat ja joustavat jatkuvan oppimisen pitkospuut, jotka takaavat tulevaisuuden osaamisen,

Lisätiedot

Näkökulma itäsuomalaisten nuorten tilanteeseen

Näkökulma itäsuomalaisten nuorten tilanteeseen Näkökulma itäsuomalaisten nuorten tilanteeseen Jouko Laaksonen, Mikkelin ammattikorkeakoulu Iisalmi 5.5.2011 Raameja esitykselle: - haastava aihe; keskittyminen esityksessä erityisesti alueelle kiinnittymiseen,

Lisätiedot

Alueellisen laatuverkoston (LAMPPU-hanke) ensimmäinen tapaaminen 16.1.2012 Rovaniemellä

Alueellisen laatuverkoston (LAMPPU-hanke) ensimmäinen tapaaminen 16.1.2012 Rovaniemellä 1 MUISTIO 1 Alueellisen laatuverkoston () ensimmäinen tapaaminen 16.1.2012 Rovaniemellä Aika Maanantai 16.1.2012 klo 10:00 16:00 Paikka Lapin ammattiopisto Porokatu 35, Neuvotteluhuone 121 96400 ROVANIEMI

Lisätiedot

Arvoisa vastaanottaja,

Arvoisa vastaanottaja, Arvoisa vastaanottaja, Opetus- ja kulttuuriministeriö on päättänyt asettaa koulutustarpeiden ennakoinnin koordinointia ja valmistelua varten työryhmän 17.9.2014. Työryhmän tehtävänä on 1) Koordinoida koulutustarpeen

Lisätiedot

Yliopistokeskukset ja alueellinen vaikuttavuus

Yliopistokeskukset ja alueellinen vaikuttavuus Yliopistokeskukset ja alueellinen vaikuttavuus Professori Ilkka Virtanen Yliopistokeskusten arviointiryhmän jäsen Kokkolan yliopistokeskus Chydeniuksen lukuvuoden 2009-2010 avajaiset 17.9.2009 Yliopistokeskusten

Lisätiedot

Maakuntauudistuksen valmistelu Etelä-Savossa. Maakuntajohtaja Pentti Mäkinen

Maakuntauudistuksen valmistelu Etelä-Savossa. Maakuntajohtaja Pentti Mäkinen Maakuntauudistuksen valmistelu Etelä-Savossa Maakuntajohtaja Pentti Mäkinen 19.4.2016 Maakunnan tilanne Maakunnan kunnat ovat antaneet lausuntonsa hallituksen marraskuisiin linjauksiin helmikuussa 2016:

Lisätiedot

26.9.2011. Kainuun alueen koheesio- ja kilpailukykyohjelman ohjausryhmän kokous

26.9.2011. Kainuun alueen koheesio- ja kilpailukykyohjelman ohjausryhmän kokous Kainuun alueen koheesio- ja kilpailukykyohjelman ohjausryhmän kokous Aika pe 23.9.2011 klo 9.00 11.00 Paikka Kajaanin kaupungintalon kokoustila Brahe Läsnä kaupunginhallituksen puheenjohtaja Arto Okkonen,

Lisätiedot

Hoitotyön haasteet Kainuussa. Marjo Huovinen-Tervo Hallintoylihoitaja 6.9.2012

Hoitotyön haasteet Kainuussa. Marjo Huovinen-Tervo Hallintoylihoitaja 6.9.2012 Hoitotyön haasteet Kainuussa Marjo Huovinen-Tervo Hallintoylihoitaja 6.9.2012 Missä mennään sosiaali- ja terveydenhuollossa? valtakunnallinen kehitys Pohjois-Suomen erva-alue maakunnallinen / paikallinen

Lisätiedot

Terveydenhoitajakoulutuksen työpajan taustamateriaali

Terveydenhoitajakoulutuksen työpajan taustamateriaali Terveydenhoitajakoulutuksen työpajan taustamateriaali Koonti terveydenhoitaja (AMK) koulutuksen tilastoista ammattikorkeakouluittain Vuonna 2010 tutkinnon suorittaneista työlliset 2011 Vuonna 2010 tutkinnon

Lisätiedot

Työelämän kehittämis- ja palvelutehtävä. Asko Jaakkola Sivistystoimentarkastaja. Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 30.3.

Työelämän kehittämis- ja palvelutehtävä. Asko Jaakkola Sivistystoimentarkastaja. Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 30.3. Työelämän kehittämis- ja palvelutehtävä Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksessa Asko Jaakkola Sivistystoimentarkastaja Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 30.3.2010

Lisätiedot

Tuoteväylästä tukea keksinnön kehittämiseen. Oma Yritys14 -tietoisku 18.03.2014 Pekka Rantala

Tuoteväylästä tukea keksinnön kehittämiseen. Oma Yritys14 -tietoisku 18.03.2014 Pekka Rantala Tuoteväylästä tukea keksinnön kehittämiseen Oma Yritys14 -tietoisku 18.03.2014 Pekka Rantala TUOTEVÄYLÄ Oletko tehnyt hyvän keksinnön? TUOTEVÄYLÄ-PALVELU Käynnistyi v. 2010 Keksintösäätiön valtakunnallisena

Lisätiedot