KAJAANIN AMMATTIKORKEAKOULUN JA LÄHISEUTUJEN AMMATTIKORKEAKOULUJEN YHTEISTYÖSELVITYS

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "KAJAANIN AMMATTIKORKEAKOULUN JA LÄHISEUTUJEN AMMATTIKORKEAKOULUJEN YHTEISTYÖSELVITYS"

Transkriptio

1 KAJAANIN AMMATTIKORKEAKOULUN JA LÄHISEUTUJEN AMMATTIKORKEAKOULUJEN YHTEISTYÖSELVITYS Loppuraportti Risto Hämäläinen 1

2 KAJAANIN AMMATTIKORKEAKOULUN YHTEISTYÖSELVITYS Kohteena lähiseutujen ammattikorkeakoulut 1. Selvityksen tausta, tavoite ja toteutus Kajaanin ammattikorkeakoulun tavoitesopimusneuvottelussa keväällä 2008 kirjattiin tavoite yhteistyöselvityksestä: Kajaanin ammattikorkeakoulu, Oulun seudun ammattikorkeakoulu ja muut lähiseutujen ammattikorkeakoulut sekä niiden ylläpitäjät selvittävät yhteistyössä opetusministeriön kanssa mahdollisuudet ammattikorkeakoulujen yhteistyön syventämiseen. Selvityksen kohteena olevat ammattikorkeakoulut: - Oulun seudun ammattikorkeakoulu - Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulu - Savonia-ammattikorkeakoulu - Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu - Rovaniemen ammattikorkeakoulu - Lisäksi selvitykseen otettiin mukaan syksyllä 2009 vielä Kemi-Tornion ammattikorkeakoulu Selvityksen laatii selvitysmiestyyppisesti Kajaanin kaupungin kansliapäällikkö Risto Hämäläinen. Selvityksen kustannuksista vastasi Kajaanin ammattikorkeakoulu opetusministeriön myöntämän rahoituksen turvin. Aikataulutavoitteena oli saada selvitys valmiiksi marraskuussa Selvitysaineisto kerättiin: a) ammattikorkeakoulujen johtoryhmätapaamisissa b) ammattikorkeakoulujen ylläpitäjien edustajien tapaamisissa/kyselyissä c) opetusministeriön kanssa käydyissä keskusteluissa d) kohdeammattikorkeakoulujen kirjallisista materiaaleista Selvitysaineisto on dokumentoitu muistioina, keskustelumuistioina tai vastaavina asiakirjoina joko ammattikorkeakoulun tai selvitysmiehen toimesta. 2. Opetusministeriön lähtökohdat ja rooli selvityksessä Opetusministeriö asetti selvityksen yhteyshenkilöksi korkeakouluneuvos Ari Saarisen, jonka kanssa selvitysmies kävi lähtökohtaneuvottelun Helsingissä. Selvityksen toimintamalli todettiin neuvottelussa hyväksi ja samalla sovittiin OPM:n informoimisesta selvityksen kulusta sekä OPM:n asiantuntemuksen käyttämisestä tarvittaessa. Lähtökohtaneuvottelussa esille tulleet keskeiset asiat: - OPM toivoo, että ammattikorkeakoulujen keskinäisellä työnjaolla ja erilaisilla rooleilla ja painotuksilla saataisiin aikaan vahvoja koulutusohjelmarakenteita. 2

3 - OPM on tässä yhteydessä tuonut esille myös ylläpitäjärakenteiden kehittymisen kautta syntyviä vahvoja yksiköitä, ja tavoite on edelleen korkeakouluverkon kokoaminen suuremmiksi kokonaisuuksiksi ja suurempiin yksiköihin. - OPM pitää kuitenkin hyvänä edistysaskeleena käytännön toiminnan kautta syntyvää työnjakoa ja yhteistyötä sekä koulutusohjelmien laajempaa aluevaikuttavuutta. Korkeakouluneuvos Saarinen tavattiin uudestaan Helsingissä rehtori Arto Karjalaisen kanssa, ja hänelle annettiin selvityksen etenemisestä ja loppuvaiheen askelluksesta tilannekatsaus. Ari Saarinen osallistui edelleen Vuokatissa pidettyyn Itä- ja Pohjois-Suomen ammattikorkeakoulujen yhteistyöseminaariin, jossa selvitys esiteltiin, ja esitti siellä ministeriön kannan selvitysmiehen esityksiin. 3. Johtoryhmätapaamiset Kajaanin ammattikorkeakoulun johtoryhmä tapasi selvityksen aikana kaikki lähiseutujen kohdeammattikorkeakoulujen johtoryhmät. Selvitysmies osallistui tapaamisiin kahta lukuun ottamatta. Tapaamiset pidettiin rehtorien johdolla ja niissä käytiin osa-alueittain läpi aiempi yhteistyö tuloksineen, mahdolliset uudet yhteistyöavaukset sekä sovittiin tarvittavista käytännön jatkotoimenpiteistä. Lisäksi perehdyttiin kunkin alueen rakenteellisen kehittämisen ratkaisuihin. Yhteistyön käytännön toteutustavat vaihtelevat, leimallista on kuitenkin joustavuus koulutuspaikkojen hyväksikäytössä alueiden koulutustarpeiden täyttämiseksi. Yhteistyömallit mahdollistavat mm. ylempien amk-tutkintojen toteuttamisen tarvelähtöisesti, ilman pysyvien rakenteiden luomista. T&K-toiminnassa yhteistyötä on runsaasti, mutta sen kehittämisessä on edelleen haasteita. EU-tukialueraja on suunnannut Kajaanin ammattikorkeakoulun hanketasoisen kehittämishankeyhteistyön enemmän Itä- Suomeen. Yhteisesti jaetaan kuitenkin se tavoitteellinen näkemys, että tutkimus- ja kehittämistoiminnassa kannattaisi etsiä ja luoda suurempia alueellisia kokonaisuuksia. Se mahdollistaisi ammattikorkeakoulujen tehokkaan hakeutumisen kilpaillun tutkimusrahoituksen piiriin myös kansainvälisellä tasolla. Uusista yhteistyöavauksista kannattaa nostaa esille Itä- ja Pohjois-Suomen ammattikorkeakoulujen sekä yliopistojen kesken syntynyt kaivannaisalan koulutus-, tutkimus- ja T&K-toiminnan verkosto. Sillä kyetään eri toimijoiden vahvuuksia hyödyntäen vastaamaan nopeasti kasvavan kaivosteollisuuden osaamistarpeisiin. Huomio: Johtoryhmätapaamisten perusteella voi arvioida, että yhteistyön kehittämiselle on hyvät edellytykset. Parhaat aluevaikutukset ovat syntyneet koulutusohjelmatasoisesta yhteistyöstä, jossa ammattikorkeakoulut tuovat ja vievät tutkintoon johtavaa koulutustaan toisille alueille. 3

4 4. Ammattikorkeakoulukohtaiset yhteistyökuvaukset Selvitysmies kokosi Vuokatin yhteistyöseminaariin selvityksen aikana dokumentoidusta aineistosta tiivistetyt koosteet/listaukset Kajaanin ammattikorkeakoulun toiminnallisesta yhteistyöstä lähiseutujen ammattikorkeakoulujen kanssa. Ne eivät ole täydellisiä, niiden tehtävänä on ainoastaan kuvata yhteistyön volyymeja ja rakennetta eri ammattikorkeakoulujen osalta. Joukossa on sekä toteutuneita että suunniteltuja hankkeita sekä yhteistyöideointia Keski-Pohjanmaan AMK Teknologiaosaamisen johtaminen (ylempi amk), yhteistyö koulutuksessa toimii, sisässä jo kuudes ryhmä, suunnitellaan englanninkielisen koulutusohjelman hakemista yhdessä Koulutuspalvelut: KPAMK kanssa on suunniteltu ja toteutetaan yhdessä perioperatiivisen hoitotyön ammatilliset erikoistumisopinnot (35 op) SOTELI, terveysalan johtaminen ja kehittäminen (ylempi amk), 2010 yhteistyötä pyritään käynnistämään yrittäjyysopinnoissa, yhteinen opinnäytetöihin liittyvä seminaari toteutui huhtikuussa 2009 ja seuraava suunniteltu keväälle 2010 Kaivannaispuoli etenee, ryhmä kokoontunut viimeksi Kokkolassa Matkailussa edelleen tavoitteena yhteisten englanninkielisten osioiden toteuttaminen Matkailun Pohjois-Suomen t&k-toiminnan koordinointi Alustavasti sovittu yhteistyöstä Aasian valintakokeiden järjestämisessä keväällä Oulun seudun AMK Kajaani toteuttaa matkailualan aikuiskoulutuksen syksyllä 2009 alkaen Oulussa; osa opettajista OAMK:sta ( erit. liiketoiminta, viestintä ja kielet) Keskustelu kliininen asiantuntijuus (ylempi amk) yhteistyöstä käynnistetty Ajoneuvotietojärjestelmiin liittyen yhteistyökeskustelu on käynnistetty energiatekniikan (BIO) tarveselvitys Kajaanissa, OAMK voisi kouluttaa, erikoistumisopinnot Kuusamon ja Koillismaan osaamisstrategian suunnittelu ja toteutus Kaivannaispuoli etenee Toteutunut röntgenhoitaja-koulutus Kajaanissa ASIO opiskelijahallintojärjestelmän yhteistyö (järjestelmän kehittäminen, sähköinen opinto-opas, e-hops, kv-vaihdon sähköinen hakuprosessi lähteville ja tuleville) on hyvin toimivaa ja jatkuvaa Kirjastoyhteistyö (Pohjanportti alueellinen yhteisportaali toteutunut) 4.3. Pohjois-Karjalan AMK Pelikehitys ja sähköisen liiketoiminnan yhteistyökeskustelu Kieltenopettajien ammatillinen kielikoulutus yhteistyöesitys tekeillä Rakennustekniikassa on yhteisiä moduleja, tulossa syksyllä 2010 jo 5:s yhteinen opintojakso, jossa kv. toteutus 4

5 Adobe Connect Pro yhteistyö Moodle ja WebCT yhteistyö virtuaaliopetuksessa Venäjäyhteistyön koordinointi -> yhteistyöhankkeita Karjalaan Kaivannaispuolen yhteistyön suunnittelu Fysioterapeutti-koulutus meneillään Kajaanissa työvoimapoliittisena koulutuksena Team East yhteistyö (virtuaaliset kansainvälisyyteen valmentavat ohjelmat opiskelijoille ja henkilöstölle Kirjastoyhteistyö (ELEF-Electronic Library of Eastern Finland toteutunut) 4.4. Savonia AMK Aikuiskoulutuksen lisäpaikkoja haettiin yhdessä kätilökoulutus => ei saatu Adobe Connect Pro yhteistyö Matkailun (ylempi amk) koulutusyhteistyö Liiketalouden ylempi amk -koulutus on keskustelussa Puurakentamiseen liittyen OPS benchmarkkaus Matkailussa on yhteiskoulutusjaksoja, toteutus yhdessä paikassa, kaksi x kolme op Opettajavaihtoa matkailun koulutuksessa Venäjä-yhteistyön koordinointi -> yhteistyöhankkeita Karjalaan Kaivannaispuolen yhteistyöverkosto Sosionomi (AMK) koulutus toteutui Kajaanissa Kätilökoulutus toteutui aikuiskoulutuksena (sairaanhoitaja tai terveydenhoitaja opinnot omaaville), voimakas tarve koulutuksen toteuttamiseksi Kajaanissa jälleen Kirjastoyhteistyö (ELEF-Electronic Library of Eastern Finland) 4.5. Rovaniemen AMK Matkailun (ylempi amk) koulutusyhteistyö Matkailun OPS benchmarkkaus tulossa Matkailun Pohjois-Suomen t&k-toiminnan koordinointi -> uusia yhteistyömahdollisuuksia kartoitetaan Matkailun hanketoiminta: tuotekehityshankeyhteistyö, sähköisen liiketoiminnan ja ennakoinnin hankeyhteistyö Kaivannaispuolen yhteistyön suunnittelu Kirjastoyhteistyö (Pohjanportti alueellinen yhteisportaali toteutunut 4.6. Kemi-Tornion AMK Kaivannaispuolen yhteistyön suunnittelu Vanhustyön ja sosiaalialan koulutusyhteistyö, KTAMK:n alan koulutukselle ja osaamiselle perustuen Kajaanin pelialan ja KTAMK:n kulttuurialan koulutusyhteistyö, esimerkiksi erikoistumisopinnoissa Sähkötekniikan koulutus otetaan työn alle Hankeyhteistyö: opinpaja on saanut aikaan hyviä käytänteitä 5

6 5. Toiminnallisen yhteistyön arviointia Ammattikorkeakoulupaikkakuntien pitkät välimatkat ( km) vaikuttavat siihen, että kullakin paikkakunnalla pyritään pitämään yllä alueen tarpeisiin riittävää koulutustarjontaa, kun valmistuneiden liikkuvuus on vähäistä. Tietoverkot mahdollistavat uudella tavalla järjestettävän opetuksen ja oppilaitokset kehittävät sitä voimakkaasti. Kajaanin ammattikorkeakoululla ja lähiseutujen ammattikorkeakouluilla on ollut hedelmällistä koulutusohjelmatasoista yhteistyötä sekä T&K-yhteistyötä. Yhteistyön määrä ja taso on toisten ammattikorkeakoulujen kanssa selvästi parempi kuin toisten kanssa. Keski-Pohjanmaan kanssa tehty yhteistyö tekniikan alan ylemmän amk-tutkinnon toteuttamisessa vaikuttaa onnistuneimmalta. Substanssilähtöiset koulutuksen, tutkimuksen ja T&K-toiminnan yhteistyöverkostot voivat olla ratkaisu uusiin koulutustarpeisiin, kuten esimerkiksi kaivannaisteollisuuden vahvan kasvun haasteisiin Itä- ja Pohjois- Suomen alueella vastaaminen osoittaa. Koulutusohjelmatasoisella yhteistyöllä ja joustavalla koulutuspaikkaresurssien käytöllä tutkintoon johtavan koulutuksen tuonnissa ja viennissä voidaan ratkaista monia tarvelähtöisiä, ei-pysyviä koulutustarpeita. Yhteenveto koulutusyhteistyöstä tilanteesta ja esille nousseista mahdollisuuksista: Oulu Koulutusohjelmataso, keskinäinen vaihto Restonomikoulutus aikuiskoulutuksena Oulussa Kätilökoulutus Kajaanissa Verkostotaso, monenkeskeinen Kaivannaisalan korkeakoulujen Itä- ja Pohjois-Suomen verkosto Muu koulutuksen kehittäminen Energiatekniikan tarvelähtöinen aikuiskoulutus Kajaanissa (UPM) Keski- Pohjanmaa SOTE-alan yhteiset ylemmät amk-tutkinnot: kliininen asiantuntij. Teknologiaosaamisen yhteinen ylempi amk-tutkinto Tekniikan alan yhteinen englanninkielinen ylempi amk-tutkinto SOTE-alan yhteiset ylemmät amk-tutkinnot Kaivannaisalan korkeakoulujen Itä- ja Pohjois-Suomen verkosto Perioperatiivisen hoitotyön amm. erikoistumisopinnot Verkko-opetuksen kehittäminen Matkailun alan yhteisten englanninkielisten opintojaksojen toteutus verkossa 6

7 Savonia Kätilökoulutus Kajaanissa aikuiskoulutuksen valta-kunn. lisäpaikoilla Yhteistyö matkailun ylemmässä amktutkinnossa, myös Rovaniemi Energiatekniikan koulutus Kajaanissa Pohjois- Karjala Rovaniemi Kemi-Tornio Kaivannaisalan korkeakoulujen Itä- ja Pohjois-Suomen verkosto Kaivannaisalan korkeakoulujen Itä- ja Pohjois-Suomen verkosto Yhteistyö matkailun ylemmässä amktutkinnossa, myös Savonia Rakennustekniikan yhteinen Venäjämoduli Vanhustyön ja sosiaalialan koulutusyhteistyö Lihavoitu: Toteutuksessa Tavallinen teksti: Suunnittelussa Kursivoitu: Kehitysidea 6. Suositukset toiminnallisesta yhteistyöstä Perustelut: - Kaikille alueille ei tuolla koskaan saamaan kaikkea tarvittavaa koulutusta, eikä se ole tarpeiden rajallisuuden, kuten opiskelijavolyymin takia perusteltuakaan. - Koulutusohjelmatasoisella yhteistyöllä ja joustavalla koulutuspaikkaresurssien käytöllä tutkintoon johtavan koulutuksen tuonnissa ja viennissä voidaan ratkaista monia tarvelähtöisiä, ei-pysyviä koulutustarpeita. - Ammattikorkeakouluilla on mahdollisuus omien resurssiensa joustavaan käyttöön omilla päätöksillään. - Tietoverkot mahdollistavat uudella tavalla järjestettävän opetuksen ja oppilaitokset kehittävät sitä voimakkaasti. - Avainhenkilöt tuntevat toisensa yllättävän hyvin eri yhteyksistä. Myös verkostotoiminta on kantapään kautta opittu, ja se alkaa muuttua toimivaksi ja tulokselliseksi osaksi perustyötä. Kaikkien ammattikorkeakoulujen johto näkee toiminnallisen yhteistyön lisäämisen tarpeelliseksi, on sitoutunut siihen, ja on valmis tukemaan yhteistyön käytännön toimenpiteitä. Suositus 1. PAINOALOJEN JA KOULUTUSOHJELMATASON KUMPPANUUS Kajaanin ammattikorkeakoulun on mahdollista määritellä painoalojen kautta, koulutusohjelmien tasolla itselleen kumppanit, joiden kanssa voidaan tehdä tiiviimpää yhteistyötä koulutuksen ja T&K:n kehittämisessä. 7

8 Tärkeimmät yhteistyökumppanit painoalojen näkökulmasta osaamisen tuottajina ovat: Ajoneuvotietojärjestelmät: Peliteknologia: Matkailu: Oulun seutu Pohjois-Karjala Rovaniemi Suositus 2. VERKOSTOTOIMINNAN LISÄÄMINEN JA TUKEMINEN Korkeakoulujen Itä- ja Pohjois-Suomen kaivannaisalan koulutuksen ja tutkimuksen verkosto näyttäisi osoittautuvan toimivaksi verkostoksi. Uuteen opetusteknologiaan yhdistettynä substanssilähtöiset koulutuksen, tutkimuksen ja T&K-toiminnan yhteistyöverkostot ovat toimiva ratkaisu uusiin osaamistarpeisiin. 7. Ylläpitäjätapaamiset Kajaanin ammattikorkeakoulu on Kajaanin kaupungin liikelaitos. Sen johtokunnan puheenjohtaja edusti ylläpitäjää ylläpitäjätapaamisissa. Myös selvitysmies toimi näissä tapaamisissa kaupunginjohtaja Erkki Vähämaan selvitystehtävästä tekemän päätöksen nojalla Kajaanin kaupungin edustajana selvitysmiesroolina ohella. Ylläpitäjätapaamiset toteutettiin Oulun seudun ja Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulujen kanssa. Niissä olivat mukana ylläpitäjätahoina toimivien kuntayhtymien yhtymähallitusten puheenjohtajat ja yhtymäjohtajat, sekä Oulun seudun osalta myös Oulun kaupungin edustaja. Itä-Suomen osalta ylläpitäjätapaaminen hoidettiin sähköpostikyselynä. Molemmat ammattikorkeakoulut vastasivat yhteisellä, Savoniaammattikorkeakoulun tekemällä vastauksella. LIITE 1: Kyselylomake Rovaniemen ammattikorkeakoululle lähetettiin sovitun mukaisesti vastaava ylläpitäjäkysely sähköpostina, mutta vastausta siihen ei saatu. Kemi-Tornion ammattikorkeakoulun osalta selvitysmies ei katsonut perustelluksi toteuttaa kyselyä, koska Kemi-Tornio ei ole ollut missään keskusteluissa tai suunnitelmissa esillä Kajaania koskevissa rakenteellisen kehittämisen ratkaisuissa. Ylläpitäjien osalta tapaamisissa ja kyselyissä käsiteltiin erityisesti rakenteellisen kehittämisen ratkaisuja, jotka ovat kullekin alueelle omaleimaisia. Myös käytännön yhteistyön kehittämistä ja tukea sille pohdittiin. 8

9 8. Ammattikorkeakoulukohtaiset ylläpitäjäkuvaukset 8.1. Kajaani Keski-Pohjanmaa: - Molemmilla alueilla on samantyyppinen ammattikorkeakoulupolitiikka, jossa kärkenä on riittävän laaja-alainen koulutustarjonta alueen osaamistarpeisiin sekä sitä täydentävä osaamisen tarvelähtöinen tuonti. - Keski-Pohjanmaallakin tullaan jatkossa panostamaan alueellisena rakenteellisen kehittämisen ratkaisuna ammattikorkeakoulun ja paikallisen yliopistoyksikön tiivistyvään konsortioyhteistyöhön (Botnia-selvitys). - OPM:n kanssa sovitun mukaisesti Keski-Pohjanmaa käy läpi myös työnjakoa, päällekkäisyyksiä ja yhteistyön lisäämistä Vaasan ja Seinäjoen ammattikorkeakoulujen kanssa. - Koulutusohjelmatason yhteistyö Kajaanin kanssa on toiminut erittäin hyvin, parhaiten tekniikan alan ylemmän amk-tutkinnon toteuttamisessa, ja sen tyyppistä toimintaa on jatkettava. - Pohjoissuomalainen koulutusohjelmatasoinen foorumitoiminta on kannatettava ratkaisu jatkoyhteistyön tukena. - Kaivannaisalan uusi verkosto on erittäin lupaava avaus ja avaa Kokkolankin osaamiselle väylän laajempaan asiakaskuntaan Kajaani Oulun seutu: - Oulun seudun koulutuskuntayhtymän näkökulmasta Kajaanin paikallinen korkeakoulukonsortioratkaisu on hyvä ja vastaa parhaiten alueellisen innovaatioympäristön tarpeisiin. - Yhteistyön tiivistäminen nähdään tarpeellisena, mutta ylläpitäjätason rakennejärjestelyjä ei tarvita. - Oulun seudun ammattikorkeakoulun strateginen valinta rakenteellisessa kehittämisessä on Triple Helix-yhteistyö Oulun yliopiston ja sektoritutkimuslaitosten kanssa. - Kajaanin ja Oulun seudun ammattikorkeakoulujen koulutusohjelmatason yhteistyö nähdään tärkeimpänä, mallina siinä erityisesti joustava toistensa toimiluvilla työskentely. - Aikuiskoulutuksen lisääntyvät tarpeet ja mahdollisuudet otetaan jatkoyhteistyössä enemmän huomioon. - Koulutusohjelmatason yhteistyötä tukemaan voitaisiin luoda pohjoissuomalainen foorumitoiminta. - Tutkimus- ja kehittämistoiminnassa kärkenä on oltava monenkeskinen, laajoihin kokonaisuuksiin ja kilpailtuun tutkimusrahoitukseen tähtäävä yhteistyö. - Kaivannaisalan uusi verkosto on erittäin lupaava avaus Kajaani Itä-Suomi (Savonia ja PKAMK): - Savonia-ammattikorkeakoulu jatkaa toimintaansa kolmella paikkakunnalla. Kuopiossa Savonia toimii monialaisimmin. Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu on keskittänyt toimintansa maakunnasta Joensuuhun. - Ammattikorkeakoulut ovat luomassa keskinäistä strategista kumppanuutta, jossa tarkastelu ulottuu aina koulutusohjelmatasoiseen työnjakoon. Mikkelin AMK:n kanssa ei ole käynnistetty vastaavaa keskustelua. - Molemmilla paikkakunnilla on tehty tiivistä yhteistyötä yliopistojen kanssa, parhaiten on edetty tilaratkaisuissa. 9

10 - Sijoittuminen fyysisesti lähekkäin on viety pidemmälle Kuopiossa, jossa ratkaisut mahdollistavat myös tukipalvelujen yhteistyön. - Savonian ja Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulun sekä Kajaanin ammattikorkeakoulun kesken ei ole perusteltua eikä tarpeellista tehdä ylläpitäjätason omistuksellisia rakennejärjestelyjä. - Monet koulutustarjonnat ja T&K-toiminnot ja projektit on varmasti järkevää toteuttaa sekä laajassa Itä-Suomi kontekstissa että useampien ammattikorkeakoulujen yhteistyönä. Tällöin lähtökohtana on, että korkeakoulujen osaamiset täydentävät toisiaan. - Tukipalvelujen osalta PKAMK ja Savonia tulevat ensisijaisesti tarkastelemaan keskinäistä järkeistämistä ja yhteistyömahdollisuuksia Itä- Suomen yliopiston kanssa. - Kajaanin korkeakoulukonsortion voi arvioida tukevan Kajaanin ja Kainuun osaamis- ja kehittymistarpeisiin vastaamista. Konsortion onnistuminen edellyttää näkemystä siitä, miten suuremman Oulun seudun intressit suhteutetaan Kainuun kehittämisen ja tulevaisuuden intresseihin. - Kajaanin ammattikorkeakoulu on onnistunut viime vuosien aikana kehittämään hyvin vetovoimaansa ja ammattikorkeakoulutus on Kajaanissa koottu hyvin sekä fyysisesti että toiminnallisesti Kajaani Lappi (Rovaniemen ja Kemi-Tornion AMK:t) Rovaniemen ammattikorkeakoulun ylläpitäjältä ei tullut vastausta selvitysmiehen sähköpostilla esittämiin kysymyksiin. Kemi-Tornion osalta kysymyksiä ei esitetty. Tässä selvitysmies esittää oman henkilökohtaisen arvionsa todennäköisistä Lapin vastauksista: - Lapissa ammattikorkeakoulut ja Lapin yliopisto ovat luomassa keskinäistä strategista kumppanuutta, jossa tarkastelu ulottuu aina koulutusohjelmatasoiseen työnjakoon. - Yhteistyörakenteen nimi on Lapin korkeakoulukonserni. - Lapin ja Kajaanin AMK:n kesken ei ole perusteltua eikä tarpeellista tehdä ylläpitäjätason omistuksellisia rakennejärjestelyjä. - Monet koulutustarjonnat ja T&K-toiminnot ja projektit on varmasti järkevää toteuttaa sekä laajassa Pohjois-Suomi kontekstissa että useampien ammattikorkeakoulujen yhteistyönä. Lähtökohtana oltava, että korkeakoulujen osaamiset täydentävät toisiaan. - Kaivannaisalan uusi verkosto on erittäin lupaava avaus. Vuokatin yhteistyöseminaarissa Rovaniemen ammattikorkeakoulun rehtori Pentti Tieranta vahvisti epävirallisesti yllä olevan arvion oikeansuuntaiseksi. 9. Rakenteellisen yhteistyön arviointia Ylläpitäjätahot eivät nähneet tarpeellisina omistusrakenteiden yhdistämisiä, mutta ovat valmiit tukemaan koulutusohjelmatasoisten yhteistyörakenteiden kehittymistä. Rakenteelliselle kehittämiselle on Pohjois-Suomen alueella muodostumassa laaja yhteinen perusta ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen paikallisista 10

11 yhteistyömalleista, jotka vaihtelevat sisällöiltään ja muodoiltaan paikkakunnittain alueen resurssipohjasta riippuen: - Lapin korkeakoulukonserni - Oulun Triple Helix - Kajaanin korkeakoulukonsortio - Keski-Pohjanmaan Botnia-malli Itä-Suomen (Joensuu, Kuopio) ammattikorkeakoulujen keskinäisen strategisen kumppanuuden kehitys näyttää johtavan niiden keskinäiseen tiiviiseen yhteistoimintaan, joka ei kuitenkaan sulje pois käytännön tason toiminnallista yhteistyötä muiden ammattikorkeakoulujen kanssa. Lapin yliopiston ja maakunnan ammattikorkeakoulujen ratkaisu rakenteelliseen kehittämiseen on Lapin korkeakoulukonserni. Sekin johtaa niiden tiiviiseen keskinäiseen yhteistoimintaan, mutta mahdollistaa edelleen Itä-Suomen tavoin käytännön tason toiminnallisen yhteistyön muiden ammattikorkeakoulujen kanssa. 10. Suositus rakenteellisesta yhteistyöstä PERUSTELUT - Kainuu, Keski-Pohjanmaa ja Pohjois-Pohjanmaa muodostavat jatkossa aluehallintouudistuksen mukaisen yhteistoiminta-alueen. Maakunnat ja kaupungit tulevat tiivistämään yhteistoimintaansa alueella. - Sama yhteistoiminta-alue tulee muodostamaan useissa eri palvelu- ja hallintorakenteissa käytettävän toiminta-alueen. - On perusteltua lisätä myös yhteistoiminta-alueen ammattikorkeakoulujen strategisen tason yhteistyötä, se on vastaus OPM:nkin tavoitteisiin. - Oulun seudun merkitys yhteistoiminta-alueen kehitykselle on suuri. Osaamisen kentällä tarvitaan näkemystä siitä, miten ison ja vetovoimaisen Oulun seudun intressit ja resurssit sekä kahden pienemmän maakuntakeskuksen intressit ja resurssit suhteutetaan alueen kehittämiseen ja tulevaisuuden haasteisiin. - Kajaanin AMK:n yhteistyösuhteet Ouluun eivät ole kovin laajat, mutta toisaalta yhteistoiminta-alueen toiseen ammattikorkeakouluun, Keski- Pohjanmaahan, on erittäin hyvät yhteistyösuhteet. - Yhteistoiminta-alueen maakuntakeskuksissa on muotoutumassa samankaltainen rakenne ammattikorkeakoulujen yhteistyösuhteessa yliopistoihin. Oulun yliopisto on jokaiselle YT-alueen ammattikorkeakoululle joko ensisijainen tai muuten keskeinen tiedekumppani. ROOLIT PAIKALLISESTI JA YHTEISTOIMINTA-ALUEELLA - Ammattikorkeakoulujen fokus on oman alueensa kehittäminen järjestämällä paikallista ja alueellista koulutusta ja tarjoamalla erityisesti PK-yrityksille suunnattuja kehittämispalveluja. - Ammattikorkeakoulupaikkakuntien välinen tutkinnon suorittaneiden liikkuvuus on vähäistä. Alueen koulutustarpeiden täyttäminen edellyttää jatkossakin riittävän monialaista koulutusta, joka on keskeinen tekijä ammattikorkeakoulujen alueellisessa vaikuttavuudessa. 11

12 - Oulun seutu on vetovoimainen keskus, ja OAMK:ssa on leimallisesti sellaisia koulutusohjelmia, joita ei ole muualla Pohjois-Suomessa. - Tarkoituksenmukaisesta työnjaosta kannattaa sopia, lähtien YT-alueen tarpeista sekä yhteistyöstä alueellisen toiminnan toteuttamisessa. - Ammattikorkeakoulujen yhteistyötä toisen asteen ammatillisen koulutuksen kanssa kannattaa edelleen lisätä, myös alueellisessa toiminnassa. - Samassa pyöreässä pöydässä kannattaa olla mukana myös yliopiston toiminta, koska sen linjauksilla on vaikutusta ammattikorkeakoulujen valintoihin, ja päinvastoin. Suositus 3. YHTEISTOIMINTA-ALUEEN STRATEGINEN YHTEISTYÖFOORUMI Selvitysmies esittää, että yhteistoiminta-alueelle luodaan sopimuksellisesti korkeakoulujen strateginen yhteistyöfoorumi. Foorumi on tässä yhteydessä yhteistyöelimen yleinen käsite, nimi tulee harkita ja sopia jatkovalmistelussa. - Foorumin tehtävät ja toimintatavat määritellään foorumin perustamissopimuksessa, joka voidaan nimetä esimerkiksi strategiseksi kumppanuussopimukseksi. - Sopimuksen malli kannattaa hakea jo tehdyistä vastaavista alueellisista ja paikallisista sopimuksista, kuten esimerkiksi Itä- Suomen ISAT-sopimuksesta. - Foorumilla on oltava vaikutusmahdollisuus mukana olevien korkeakoulujen strategiseen päätöksentekoon, kahvikerhoja ei tarvita. - Tehtävänä voivat olla mm. korkeakoulujen koulutusyhteistyön ja T&Kyhteistyön strategiset kysymykset, alueellinen toiminta, kansallisen koulutus- ja innovaatiopolitiikan linjaukset YT-alueella, tms. - Tehtävät ja teemat on oltava harvoja ja valikoituja, kaikkea korkeakoulukentän toimintaa ei foorumiin kannata tuoda. - Foorumin muodostavat rehtorit ja ylläpitäjien edustajat. - Oulun yliopisto pyydetään mukaan foorumiin jo perustamisvaiheessa. 11. Jatkotoimenpiteet ja niiden valmistelu joulukuu 2009 helmikuu Selvitysmiehen esitykset Itä- ja Pohjois-Suomen ammattikorkeakoulujen yhteistyöseminaarissa Vuokatissa Selvitysmies teki ehdotuksensa toiminnallisen ja rakenteellisen yhteistyön kehittämisestä Vuokatissa pidetyssä yhteistyöseminaarissa, jonne oli kutsuttu selvityksen kohteina olleiden lähiseutujen ammattikorkeakoulujen johtoryhmät ja ylläpitäjän edustajat sekä OPM:n selvityksen yhteyshenkilö, korkeakouluneuvos Ari Saarinen. Jatkotoimenpiteinä selvitysmies esitti suositusten jälkeen seuraavaa: - Korkeakoulujen johdon ja ylläpitäjien edustajien on pidettävä yhteinen tapaaminen korkeakoulujen strategisen yhteistyöfoorumin perustamisesta. 12

13 - Tapaamisessa tärkein käsiteltävä aihe on foorumin tehtävät ja vaikutusmahdollisuus kunkin korkeakoulun strategisen tason toimintaan ja päätöksentekoon. Ratkaisun ja yhteisymmärryksen löytyessä käynnistetään sopimusvalmistelu. - Kajaanin AMK:n on käynnistettävä painoalojen ja koulutusohjelmatason kumppanuuden yhteistyön valmistelu Oulun seudun, Pohjois- Karjalan ja Rovaniemen ammattikorkeakoulujen kanssa. - Epäonnistuneita verkostoja on Suomessa ollut useita korkeakoulujen kesken ja laajemminkin innovaatiotoimijoiden kesken. Selvitysmiehen mielenkiinnon kohteena, ja aikomuksena, oli hahmottaa selvityksen loppuvaiheessa onnistuneen verkostorakenteen keskeisimmät kriteerit. Esimerkkinä siinä olisi ollut selvitystehtävän aikana paljon kehuja saanut Itä- ja Pohjois-Suomen kaivannaisalan koulutuksen ja tutkimuksen verkosto. Selvitysmies esitti tätä tehtävää yhdeksi jatkotoimenpiteeksi Selvitysmiehen esitysten käsittely yhteistyöseminaarissa Paikalla olleet Oulun seudun ja Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulujen johdon edustajat (rehtori/vararehtori) ilmoittivat, että selvitysmiehen ehdotukset ovat oikeansuuntaisia, ja että yhteistoiminta-alueen korkeakoulujen kesken on perusteltua järjestää neuvottelu foorumin muodostamisesta. Kajaanin ammattikorkeakoulun osalta samalle kannalle asettuivat sekä paikalla ollut johtokunnan puheenjohtaja että rehtori. Opetusministeriön yhteyshenkilö totesi, että selvitysmiehen ehdotus rakenteellisen yhteistyön kehittämiseksi vaikuttaisi täyttävän OPM:n omissa lähtökohdissaan asettaman tavoitteen ammattikorkeakoulujen keskinäisen työnjaon ja roolien/painotusten selkiintymisestä. Foorumimalli voi toimia hyvänä edistysaskeleena kohti käytännön toiminnan ja luottamuspääoman kautta syntyvää työnjakoa ja yhteistyötä sekä koulutusohjelmien laajempaa aluevaikuttavuutta. Varauksen ministeriön edustaja esitti siihen, syntyykö foorumissa riittäviä toimenpiteitä kohti vahvoja koulutusohjelmarakenteita, ja johtaako se esimerkiksi siihen, että koulutusohjelmarakenteita tarkastellaan kokonaisuutena ja niiden päällekkäisyydet poistetaan. Foorumilla on oltava strategista päätöksentekokykyä ja otetta Foorumivalmistelun eteneminen ja OPM:n valmistelunäkemykset Kajaanin, Keski-Pohjanmaan ja Oulun seudun ammattikorkeakoulujen rehtorit sekä Oulun yliopiston rehtori tapasivat Oulussa Tapaamisessa oli käsittelyssä Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulun valmistelema Pohjois- Suomen aluehallintoalueella toimivien korkeakoulujen kumppanuussopimuksen luonnos. 13

14 Rehtoritapaamisen jälkeen Oulun seudun ammattikorkeakoulun johto ja sen ylläpitäjänä toimivan Oulun seudun koulutuskuntayhtymän johto ovat tavanneet mm. opetusministeriön johtoa, ja keskustelleet yhteistyörakenteiden kehittämisestä. Keskustelujen tuloksena OAMK on ilmoittanut, etteivät he tässä vaiheessa halua sitoutua hallinnollisesti kumppanuussopimukseen, eivätkä liittää sitä osaksi sopimusmateriaalejaan. Samalla kuitenkin OAMK ilmoitti, että he haluavat kehittää toiminnallista ja strategista yhteistyötä. Oulun yliopiston johto on myös tavannut opetusministeriön johtoa. Käytyjen keskustelujen perusteella Oulun yliopisto on myös ilmoittanut, että kumppanuussopimuksen jatkovalmistelu ei ole perusteltua. Yliopiston osalta yhteistyö ammattikorkeakoulujen kanssa tapahtuu bilateraalisesti ja on profiililtaan erilaista kunkin kanssa. Myös Kajaanin ammattikorkeakoulun johto on tavannut opetusministeriön johtoa rakenteellisen yhteistyön kehittämisten linjausten selventämiseksi. OPM kannustaa edelleen yhteistoiminta-alueen ammattikorkeakouluja viemään eteenpäin rakenteellista kehittämistä. Tavoitteena tulisi olla mm. yhteinen strategisen tason päätöksenteko ja koulutuksellisen yhteistyön suuremmat resurssikeskittymät. Uusien rakenteiden on myös tuettava aluevaikuttavuutta Kainuussa, muuten ne eivät ole perusteltuja Selvitysmiehen jatkovalmistelusuositus Oulun yliopisto on profiloitunut kansainväliseksi tiedeyliopistoksi, ja se tekee yhteistyötä ammattikorkeakoulujen kanssa paikallisesti eroavilla malleilla. Yliopiston mukanaolo yhteistoiminta-alueen ammattikorkeakoulujen rakenteellisen yhteistyön kehittämisessä ei ole tarpeellista. Oulun seudun koulutuskuntayhtymän hallitus on hyväksynyt rakenteellisen kehittämisen pohjaesityksen OAMK:n kevään 2010 sopimusneuvotteluihin opetusministeriön kanssa. Sen mukaan strateginen ja toiminnallinen yhteistyö, jopa mahdollinen hallinnollinen yhteen liittyminen Kajaanin sekä Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulujen kanssa selvitetään ottaen huomioon toimintaympäristön ja ylläpitäjien tahtotilat sekä OPM:n linjaukset. Oulun seudun ammattikorkeakoulun opetusministeriön kanssa käytyjen keskustelujen mukaisesti asettama selvitystavoite on hyvin samankaltainen selvitysmiehen esittämän rakenteellisen kehittämisen suosituksen kanssa. Myös OPM:n Kajaanin ammattikorkeakoululle esittämät näkemykset ovat samansuuntaiset. Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulun nykyisessä tavoitesopimuksessa on myös samansuuntainen yhteistoiminta-alueen korkeakoulujen yhteistyön tiivistämiseen tähtäävä tavoite. Edellytykset rakenteellisen yhteistyön kehittämiselle ovat olemassa. 14

15 Jatkovalmistelusuositus: Kajaanin ammattikorkeakoulu ja sen ylläpitäjä, Kajaanin kaupunki, jatkavat Pohjois-Suomen aluehallinnon yhteistoiminta-alueen ammattikorkeakoulujen strategisen ja toiminnallisen yhteistyörakenteen valmistelua Oulun seudun ja Keski- Pohjanmaan ammattikorkeakoulujen ja niiden ylläpitäjien kanssa. Tavoitteeksi on asetettava alueellista vaikuttavuutta parantavien koulutusyhteistyörakenteiden ja muiden toiminnallisten yhteistyörakenteiden syntyminen. Rakenteellisen yhteistyön toteuttaminen edellyttää strategisen tason päätöksenteon muotoutumista ja kykyä yhteiseen koulutustavoitteiden tarkasteluun pohjoissuomalaisessa toimintaympäristössä. Toimintamallien kehittämisessä hyvä benchmarkkaus-kohde on Itä-Suomen ammattikorkeakoulujen ISAT-yhteistyö, mutta kuitenkin sovellettuna yhteistoiminta-alueen erilaisiin lähtökohtiin ja mahdollisuuksiin. Ammattikorkeakoulujen ja niiden ylläpitäjien tulisi saavuttaa asiasta yhteisymmärrys ja yhtenäiset esitykset kevään 2010 OPM-tavoitesopimusneuvotteluihin mennessä. LOPUKSI Saatuaan selvityksensä loppuraportin hieman viivästyneenä valmiiksi selvitysmies esittää kiitoksensa tuesta ja hyvästä yhteistyöstä Kajaanin ammattikorkeakoulun johtokunnan puheenjohtajalle Esko Piipolle ja rehtori Arto Karjalaiselle sekä johtoryhmälle. Kiitokset kuuluvat myös lähiseutujen ammattikorkeakoulujen rehtoreille ja johtoryhmille vieraanvaraisuudesta ja avoimuudesta yhteisissä tilaisuuksissa sekä Teija Sieväselle onnistuneista järjestelyistä vierailujen ja seminaarin yhteydessä. Kiitos kuuluu myös opetusministeriön yhteyshenkilölle korkeakouluneuvos Ari Saariselle selkeistä korkeakoulupoliittisista linjanvedoista. 15

ISAT-kumppanuus R EHTORI VELI-MATTI TOLPPI SAVONIA-AMMATTIKORKEAKOULU

ISAT-kumppanuus R EHTORI VELI-MATTI TOLPPI SAVONIA-AMMATTIKORKEAKOULU ISAT-kumppanuus R EHTORI VELI-MATTI TOLPPI SAVONIA-AMMATTIKORKEAKOULU 1 Kilpailukykyä ja hyvinvointia Itä-Suomeen ISAT on Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulun ja Savonia-ammattikorkeakoulun muodostama

Lisätiedot

Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu. Vahvaa osaamista

Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu. Vahvaa osaamista Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu Vahvaa osaamista Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu pähkinänkuoressa Toiminta alkanut 1992 Vakinaistettu 1996 Opiskelijoita yli 4000 Henkilökuntaa yli 400 Koulutusaloja

Lisätiedot

EDELLÄKÄVIJÖIDEN KUMPPANUUS JYVÄSKYLÄN JA TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULUJEN KONSORTIO

EDELLÄKÄVIJÖIDEN KUMPPANUUS JYVÄSKYLÄN JA TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULUJEN KONSORTIO EDELLÄKÄVIJÖIDEN KUMPPANUUS JYVÄSKYLÄN JA TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULUJEN KONSORTIO JYVÄSKYLÄN JA TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULUJEN KONSORTIO Ammattikorkeakoulut perustivat konsortion 14.11.2007. Konsortio

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulut yhteistyötä tiivistämässä ja enemmänkin

Ammattikorkeakoulut yhteistyötä tiivistämässä ja enemmänkin Ammattikorkeakoulut yhteistyötä tiivistämässä ja enemmänkin Päivi Karttunen vararehtori 16.6.2009 Päivi Karttunen 1 Korkeakoulujen rakenteellinen kehittäminen (1) OPM 2008: Rakenteellisen kehittämisen

Lisätiedot

Ammattikorkeakoululaki: tavoitteiden asettaminen

Ammattikorkeakoululaki: tavoitteiden asettaminen Ammattikorkeakoululaki: tavoitteiden asettaminen koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma toiminnalle asetettavat keskeiset tavoitteet ja valtakunnalliset kehittämishankkeet osa tutkintotavoitteisesta

Lisätiedot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot 2015 Botniastrategia Kansainvälinen Nuorekas Vahva pedagoginen osaaminen Korkea teknologia Toiminnallinen yhteistyö Mikro- ja pk-yrittäjyys Vaikuttavuus Arvostettu aikuiskoulutus Tutkimus ja innovaatiot

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE LAHDEN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE LAHDEN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE LAHDEN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 1. KORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Koulutustarjonnan vähentyessä

Lisätiedot

ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008

ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008 ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008 Aluekeskusohjelman toteutus Aluekeskusohjelman kansallisesta koordinoinnista vastaa työ- ja elinkeinoministeriöministeriö

Lisätiedot

Oulun alueen ammatillisen koulutuksen kehittämissuunnitelma

Oulun alueen ammatillisen koulutuksen kehittämissuunnitelma Oulun alueen ammatillisen koulutuksen kehittämissuunnitelma 1 Sisällys 1. Oulun alueen ammatillisen koulutuksen alueellinen kehittämissuunnitelman keskeiset kohdat... 2 2. Oulun alueen kehittämissuunnitelman

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE HÄMEEN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE HÄMEEN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE HÄMEEN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 1. KORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Koulutustarjonnan vähentyessä

Lisätiedot

ALVA - Oulun Eteläisen ALUEEN VAPAAEHTOISTOIMINNAN KEHITTÄMINEN JA KOORDINOINTI

ALVA - Oulun Eteläisen ALUEEN VAPAAEHTOISTOIMINNAN KEHITTÄMINEN JA KOORDINOINTI ALVA - Oulun Eteläisen ALUEEN VAPAAEHTOISTOIMINNAN KEHITTÄMINEN JA KOORDINOINTI ALVA yhteistyöryhmä ALVA hanke alueelliset ja valtakunnalliset verkostot riitta.prittinen-maarala@rko.fi puh. 050 4691 946

Lisätiedot

TYÖELÄMÄN KEHITTÄMIS- JA PALVELUTEHTÄVÄ 14.3.2014 Pekka Keränen

TYÖELÄMÄN KEHITTÄMIS- JA PALVELUTEHTÄVÄ 14.3.2014 Pekka Keränen TYÖELÄMÄN KEHITTÄMIS- JA PALVELUTEHTÄVÄ 14.3.2014 Pekka Keränen Työelämän kehittämis- ja palvelutehtävä OSAO:ssa Kehittämis- ja palvelutehtävä liittyy aluestrategioihin (Pohjois- Pohjanmaan), järjestäjän

Lisätiedot

Rakenteellinen kehittäminen ja koulutustarjonnan suuntaaminen

Rakenteellinen kehittäminen ja koulutustarjonnan suuntaaminen Rakenteellinen kehittäminen ja koulutustarjonnan suuntaaminen Ylitarkastaja Tarmo Mykkänen OPETUSMINISTERIÖN JA YLIOPISTOJEN JOHDON SEMINAARI JYVÄSKYLÄ 14. 15.11.2007 Rakenteellinen kehittäminen kevään

Lisätiedot

Lapin ammattikorkeakoulu Oy

Lapin ammattikorkeakoulu Oy Lapin ammattikorkeakoulu Oy EVOLUUTIOTA JA REVOLUUTIOTA! Rakennamme uutta ammattikorkeakoulua Lappiin Kemi-Tornion AMK & Rovaniemen AMK Muutoksen taustaa Kataisen hallitusohjelman lähtökohdat Aloituspaikkaleikkaukset

Lisätiedot

Kaksoistutkintotyöpaja 14.8.2014. Hannu Sirén

Kaksoistutkintotyöpaja 14.8.2014. Hannu Sirén Kaksoistutkintotyöpaja 14.8.2014 Hannu Sirén Koulutusalakohtainen dialogi 2014- OKM käynnistänyt korkeakoulujen kanssa eri aloilla dialogeja 2014. Ammattikorkeakoulu-uudistukseen kytkeytyvän toimilupakierroksen

Lisätiedot

Terveydenhoitajakoulutuksen. työpaja 20.5.2014. Hannu Sirén

Terveydenhoitajakoulutuksen. työpaja 20.5.2014. Hannu Sirén Terveydenhoitajakoulutuksen työpaja 20.5.2014 Hannu Sirén Dialogin käynnistäminen Toimilupakierroksen aikana kävi ilmi, että sosiaali-, terveys- ja kuntoutusalan koulutus jatkuu valtakunnallisesti jatkossakin

Lisätiedot

SIVISTYSPOLIITTISEN MINISTERIRYHMÄN LINJAUKSET KOSKIEN AMMATTIKORKEAKOULUJEN KOULUTUSTARJONNAN VÄHENTÄMISTÄ VUODESTA 2013 ALKAEN

SIVISTYSPOLIITTISEN MINISTERIRYHMÄN LINJAUKSET KOSKIEN AMMATTIKORKEAKOULUJEN KOULUTUSTARJONNAN VÄHENTÄMISTÄ VUODESTA 2013 ALKAEN LIITE 3 29.9.2011 SIVISTYSPOLIITTISEN MINISTERIRYHMÄN LINJAUKSET KOSKIEN AMMATTIKORKEAKOULUJEN KOULUTUSTARJONNAN VÄHENTÄMISTÄ VUODESTA 2013 ALKAEN Taustaa Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa

Lisätiedot

Tietoaineistoseminaari Rethinking 11.3.2013

Tietoaineistoseminaari Rethinking 11.3.2013 Tietoaineistoseminaari Rethinking 11.3.2013 Ammattikorkeakoulut myllerryksessä - näkökulmia kirjastolaisten arkeen Case TAMK Taina Peltonen Ammattikorkeakoulut Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalla

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE ROVANIEMEN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE ROVANIEMEN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE ROVANIEMEN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 1. KORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Lapin alueella on suuri tarve

Lisätiedot

Laurea-ammattikorkeakoulu vuonna 2020

Laurea-ammattikorkeakoulu vuonna 2020 LAUREA-AMMATTIKORKEAKOULU V I S I O 2 0 2 0 Metropolialueen hyvinvoinnin ja kilpailukyvyn kansainvälinen kehittäjä 30.1.2014 Jouni Koski www.laurea.fi Laurea-ammattikorkeakoulu vuonna 2020 Metropolialueen

Lisätiedot

O Osaava-ohjelma Programmet Kunnig

O Osaava-ohjelma Programmet Kunnig n taustaa Hallitusohjelman tavoite "Opettajan työn houkuttelevuutta parannetaan kehittämällä työolosuhteita. Koulutuksen järjestäjille säädetään velvoite huolehtia siitä, että henkilöstö saa säännöllisesti

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulutuksessa tulevaisuus. Johtaja Anita Lehikoinen Educa-messut, Helsinki 28.1.2012

Ammattikorkeakoulutuksessa tulevaisuus. Johtaja Anita Lehikoinen Educa-messut, Helsinki 28.1.2012 Ammattikorkeakoulutuksessa tulevaisuus Johtaja Anita Lehikoinen Educa-messut, Helsinki 28.1.2012 SUOMALAINEN KORKEAKOULULAITOS 2020 Suomalainen korkeakoululaitos on vuonna 2020 laadukkaampi, vaikuttavampi,

Lisätiedot

Ikäosaaminen Karelia-ammattikorkeakoulussa. Aluetta palveleva, laadukas ja työelämäläheinen

Ikäosaaminen Karelia-ammattikorkeakoulussa. Aluetta palveleva, laadukas ja työelämäläheinen 2 Ikäosaaminen Karelia-ammattikorkeakoulussa Aluetta palveleva, laadukas ja työelämäläheinen 3 Karelia-ammattikorkeakoulu - Ylläpitäjänä Karelia Ammattikorkeakoulu Oy - Kampukset: Sirkkala, Tikkarinne,

Lisätiedot

Kone- ja metallialan työnjohtokoulutuskokeilu:

Kone- ja metallialan työnjohtokoulutuskokeilu: Kone- ja metallialan työnjohtokoulutuskokeilu: AMK-yhteistyö; rakennusmestarikoulutus; miten tästä eteenpäin Johtaja Mervi Karikorpi, 18.2.2011 Tarve Teknologiateollisuuden yritykset arvioivat työnjohdon

Lisätiedot

OULUN YLIOPISTON JA OULUN SEUDUN AMMATTIKORKEAKOULUN

OULUN YLIOPISTON JA OULUN SEUDUN AMMATTIKORKEAKOULUN OULUN YLIOPISTON JA OULUN SEUDUN AMMATTIKORKEAKOULUN VÄLISEN YHTEISTYÖN N KEHITTÄMINEN Rehtori Lauri Lantto Oulun seudun ammattikorkeakoulu KOHTI UUTTA KORKEAKOULULAITOSTA Korkeakoulujen rakenteellisen

Lisätiedot

TUPA-projektin ohjausryhmä

TUPA-projektin ohjausryhmä TUPA-projekti Tuotantopainotteisen insinöörikoulutuksen laatu- ja kehittämishanke Opetusministeriön rahoittama 2.9.2002 31.12.2007 Vastuuyksikkö: Hämeen amk Projektipäällikkö: Juhani Keskitalo Projektisihteeri

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE KEMI-TORNION AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE KEMI-TORNION AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE KEMI-TORNION AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 1. KORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Lapin alueella on suuri

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE VAASAN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE VAASAN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE VAASAN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 1. KORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Ammattikorkeakoulu ei ole raportoinut

Lisätiedot

KOULUTUKSEN PROSESSI / DIAK KOULUTTAJANA JA OPISKELUPAIKKANA

KOULUTUKSEN PROSESSI / DIAK KOULUTTAJANA JA OPISKELUPAIKKANA KOULUTUKSEN PROSESSI / DIAK KOULUTTAJANA JA OPISKELUPAIKKANA PROSESSIN OMISTAJA TutkintoDiakin johtaja PROSESSIKUVAUKSEN HYVÄKSYJ KSYJÄ Johtoryhmä PRSESSIKUVAUS LUOTU JA PÄIVITETTY P Huhti- toukokuu 2008

Lisätiedot

Miten ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen yhteistyö tulisi lainsäädännössä ja rahoituksessa mahdollistaa?

Miten ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen yhteistyö tulisi lainsäädännössä ja rahoituksessa mahdollistaa? Miten ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen yhteistyö tulisi lainsäädännössä ja rahoituksessa mahdollistaa? Ammattikorkeakoulujen rakenne ja rahoitus -seminaari Helsinki 15.09.2010 Timo Luopajärvi Korkeakoulujen

Lisätiedot

Tohtorit työelämässä. Yliopettaja Pirjo Saaranen Haaga Instituutin ammattikorkeakoulu Malmin liiketalousinstituutti 1.4.2003 1

Tohtorit työelämässä. Yliopettaja Pirjo Saaranen Haaga Instituutin ammattikorkeakoulu Malmin liiketalousinstituutti 1.4.2003 1 Tohtorit työelämässä Yliopettaja Pirjo Saaranen Haaga Instituutin ammattikorkeakoulu Malmin liiketalousinstituutti 1.4.2003 1 Ammattikorkeakoulut yleisesti Suomessa on 29 ammattikorkeakoulua, joiden koulutusalat

Lisätiedot

Kohti uutta korkeakoululaitosta

Kohti uutta korkeakoululaitosta Kohti uutta korkeakoululaitosta 1 Kuopion yliopiston ja Savonia-ammattikorkeakoulun konsortio Matti Uusitupa Rehtori Tampere 28.2.2007 2 Lähtökohdat Kansainvälinen kehitys Kansalliset haasteet Tutkintorakenteen

Lisätiedot

Ammattiosaamisen kehittämisyhdistys AMKE ry

Ammattiosaamisen kehittämisyhdistys AMKE ry Johan Hahkala Ammattiosaamisen kehittämisyhdistys AMKE ry Jäsenet 1. Ami-säätiö 2. Axxell Utbildining Ab. 3. Espoon seudun koulutuskuntayhtymä Omnia 4. Etelä-Karjalan koulutuskuntayhtymä 5. Etelä-Savon

Lisätiedot

HR-OSAAJAN ERIKOISTUMISOPINNOT (30 op)

HR-OSAAJAN ERIKOISTUMISOPINNOT (30 op) HR-OSAAJAN ERIKOISTUMISOPINNOT (30 op) Tammikuu Joulukuu 2015 Aikuis- ja täydennyskoulutuspalvelut Ketunpolku 3, PL 52, 87101 KAJAANI www.aikopa.fi HR-OSAAJAN ERIKOISTUMISOPINNOT (30 op) Tervetuloa päivittämään

Lisätiedot

Hyvinvointialojen koulutustarjonnan tulevaisuus keskustelutilaisuus ammattikorkeakouluille 11.3.2014

Hyvinvointialojen koulutustarjonnan tulevaisuus keskustelutilaisuus ammattikorkeakouluille 11.3.2014 Hyvinvointialojen koulutustarjonnan tulevaisuus keskustelutilaisuus ammattikorkeakouluille 11.3.2014 Päivän tarkoitus Aamupäivällä käynnistetään dialogi ammattikorkeakoulujen kesken toimilupakierroksen

Lisätiedot

Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu

Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu 4. METSÄENERGIAFOORUMI Eväitä energiseen tulevaisuuteen 23.11.2010 Katse tulevaan, Itä-Suomen ammattikorkeakoulujen ja Itä-Suomen yliopiston yhteistyö metsäbioenergiassa.

Lisätiedot

Hämeen ammattikorkeakoulun Strategia

Hämeen ammattikorkeakoulun Strategia Hämeen ammattikorkeakoulun Strategia 25.2.2014 Janne Salminen Avoin strategointi malli Kuntayhtymän hallitus Ammattikorkeakoulun hallitus Hallitusten ja johdon seminaarit Johtoryhmä ja johtotiimit LUONNOS

Lisätiedot

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011 Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu Hankkeen tavoitteet Pitkän aikavälin laadullisen ennakoinnin verkostohanke Teemallisesti hanke kohdistuu hyvinvointi-

Lisätiedot

Lapin korkeakoulukonserni

Lapin korkeakoulukonserni Lapin korkeakoulukonserni Kv-hanketoiminnan kehittämispäivät 2012 Microsoft Office PowerPoint 2007.lnk Markku Tarvainen Kv toimintaohjelman pääteemat Aidosti kansainvälisen korkeakouluyhteisö Korkeakoulujen

Lisätiedot

Avoimen yliopisto-opetuksen uudelleen organisointi yliopistoissa - strategiana maakunnallinen yhteistyö

Avoimen yliopisto-opetuksen uudelleen organisointi yliopistoissa - strategiana maakunnallinen yhteistyö Avoimen yliopisto-opetuksen uudelleen organisointi yliopistoissa - strategiana maakunnallinen yhteistyö Ari Konu kehitysjohtaja Lapin korkeakoulukonserni Avoimien yliopistojen neuvottelupäivät 29.-30.9.2010

Lisätiedot

Maailman parasta terveydenhoidon koulutuksen kampusta rakentamassa. Päivi Karttunen TtT Vararehtori 26.10.2012

Maailman parasta terveydenhoidon koulutuksen kampusta rakentamassa. Päivi Karttunen TtT Vararehtori 26.10.2012 Maailman parasta terveydenhoidon koulutuksen kampusta rakentamassa Päivi Karttunen TtT Vararehtori 26.10.2012 Elokuu 2012 Suomen toiseksi suurin ammattikorkeakoulu sijaitsee Kaupin kampuksella yli 10 000

Lisätiedot

SAMOK:n kooste ammattikorkeakouluista saaduista vastauksista ja ammattikorkeakoulujen internet-sivuilta kerätyistä tiedoista. Jyri Sallinen 14.5.

SAMOK:n kooste ammattikorkeakouluista saaduista vastauksista ja ammattikorkeakoulujen internet-sivuilta kerätyistä tiedoista. Jyri Sallinen 14.5. 1 SAMOK:n kooste ammattikorkeakouluista saaduista vastauksista ja ammattikorkeakoulujen internet-sivuilta kerätyistä tiedoista Jyri Sallinen 14.5.2012 15 ammattikorkeakoulua HAAGA-HELIA ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

AMK-kartoitus ja kysely, opiskelijaliikkuvuuden edistäminen

AMK-kartoitus ja kysely, opiskelijaliikkuvuuden edistäminen AMK-kartoitus ja kysely, opiskelijaliikkuvuuden edistäminen Mira Pihlaja Kouvolan SVAyhteyshenkilöpäivät Ma 19.3.2007 AMK-kartoitus Tavoitteista: - Selvittää yhteneväisyyksiä opinnoissa (perus&ammatilliset)

Lisätiedot

Tieto kasvaa verkossa, verkkokoulutuksen laaduntekijät - Itä-Suomi. VirtuaaliAMK seminaari, Mikkeli 11.11.2004 Jari Uimonen

Tieto kasvaa verkossa, verkkokoulutuksen laaduntekijät - Itä-Suomi. VirtuaaliAMK seminaari, Mikkeli 11.11.2004 Jari Uimonen Tieto kasvaa verkossa, verkkokoulutuksen laaduntekijät - Itä-Suomi VirtuaaliAMK seminaari, Mikkeli 11.11.2004 Jari Uimonen Sisältö Virtuaaliammattikorkeakoulu Tieto kasvaa verkossa hanke epeda-hanke 2

Lisätiedot

Osaamisen kehittäminen Kainuussa

Osaamisen kehittäminen Kainuussa Osaamisen kehittäminen Kainuussa Sokos Hotel Vuokatti ke 3.9.2008 Anssi Tuominen Koulutustoimialan johtaja Kainuun maakunta -kuntayhtymä Koulutustoimiala 2008 toisen asteen koulutus Opiskelijoita noin

Lisätiedot

EDELLÄKÄVIJÖIDEN KUMPPANUUS JYVÄSKYLÄN JA TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULUJEN KONSORTIO

EDELLÄKÄVIJÖIDEN KUMPPANUUS JYVÄSKYLÄN JA TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULUJEN KONSORTIO EDELLÄKÄVIJÖIDEN KUMPPANUUS JYVÄSKYLÄN JA TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULUJEN KONSORTIO 1 KESKI-SUOMI JA PIRKANMAA TOIMINTA-ALUEINA Väkiluku n. 800 000 2 KESKEISET TUNNUSLUVUT JAMK TAMK Liikevaihto, M 58 75

Lisätiedot

Etelä-Savon Teollisuuden osaajat

Etelä-Savon Teollisuuden osaajat Etelä-Savon Teollisuuden osaajat YHTEISTYÖSSÄ MUKANA Eteläsavolainen verkostohanke Rahoitus: rakennerahastot (ESR), Etelä-Savon ELY - keskus Kokonaishanke 896 000 ESR -rahan osuus 581 000 Hallinnoijana

Lisätiedot

HR-OSAAJAN ERIKOISTUMISOPINNOT (30 op)

HR-OSAAJAN ERIKOISTUMISOPINNOT (30 op) HR-OSAAJAN ERIKOISTUMISOPINNOT (30 op) Tammikuu 2014 Joulukuu 2014 Aikuis- ja täydennyskoulutuspalvelut Linnankatu 6, PL 51, 87101 KAJAANI www.aikopa.fi HR-OSAAJAN ERIKOISTUMISOPINNOT (30 op) Tervetuloa

Lisätiedot

Sakari Karjalainen Korkeakoulujen kehittäminen OECDarvioinnin

Sakari Karjalainen Korkeakoulujen kehittäminen OECDarvioinnin Sakari Karjalainen Korkeakoulujen kehittäminen OECDarvioinnin suositusten pohjalta KOHTI UUTTA KORKEAKOULULAITOSTA Korkeakoulujen rakenteellisen kehittämisen seminaari 28.2.2007 OECD:n arviointi kolmannen

Lisätiedot

Korkeakoulurakenteet ja Itä Suomi

Korkeakoulurakenteet ja Itä Suomi Korkeakoulurakenteet ja Itä Suomi Esityksen sisältö Nostoja hallitusohjelmasta Hallitusohjelma Mikkelin ja Kymenlaakson ammattikorkeakoulujen kannalta Korkeakoulurakenteet Itä Suomessa Mikkelin ja Kymenlaakson

Lisätiedot

Aluehallintouudistus. Tilannekatsaus joulukuu

Aluehallintouudistus. Tilannekatsaus joulukuu Aluehallintouudistus Tilannekatsaus joulukuu 2015 18.12.2015 1 Juha Sipilän hallitusohjelma Valtion aluehallinnon ja maakuntahallinnon yhteensovituksesta tehdään erikseen päätös, jolla yksinkertaistetaan

Lisätiedot

Yrittäjien ja ammattikorkeakoulujen yhteistyö ja alueellinen vaikuttavuus Yrittäjien näkemyksiä

Yrittäjien ja ammattikorkeakoulujen yhteistyö ja alueellinen vaikuttavuus Yrittäjien näkemyksiä Yrittäjien ja ammattikorkeakoulujen yhteistyö ja alueellinen vaikuttavuus Yrittäjien näkemyksiä http://www.yrittajat.fi/fi-fi/suomenyrittajat/tutkimustoiminta/ Koulutusasioiden päällikkö Veli-Matti Lamppu

Lisätiedot

Arcada Nylands svenska yrkeshögskolan Opisk. / opettajat 200 %

Arcada Nylands svenska yrkeshögskolan Opisk. / opettajat 200 % Arcada Nylands svenska yrkeshögskolan 20 15 10 5 Diakonia ammattikorkeakoulu 20 15 10 5 Hlökunnan kv liikkuvuus /päätoim. opettajat ja tki henkilökunta Haaga Helia ammattikorkeakoulu 20 15 10 5 Humanistinen

Lisätiedot

BOTNIA-YHTEISTYÖN TOIMINTASUUNNITELMA 2014-2015. luonnos

BOTNIA-YHTEISTYÖN TOIMINTASUUNNITELMA 2014-2015. luonnos BOTNIA-YHTEISTYÖN TOIMINTASUUNNITELMA 2014-2015 luonnos Sisällysluettelo 1. BOTNIA-YHTEISTYÖN TAVOITTEET JA TOIMINTAMALLI 2 1.1 Koulutus ja oppiminen 3 1.2 Tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminta4 1.3

Lisätiedot

KAJAANIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 5/2009 1. Kajaanin ammattikorkeakoulu, hallintorakennus

KAJAANIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 5/2009 1. Kajaanin ammattikorkeakoulu, hallintorakennus KAJAANIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 5/2009 1 tarkastusta varten 02.09.2009 AIKA 02.09.2009 klo 16:30-18:00 PAIKKA Kajaanin ammattikorkeakoulu, hallintorakennus KÄSITELLYT ASIAT Otsikko Sivu 31 Kokouksen laillisuus

Lisätiedot

Sosionomi (AMK) osaaminen alan työkentillä -hanke

Sosionomi (AMK) osaaminen alan työkentillä -hanke Sosionomi (AMK) osaaminen alan työkentillä -hanke Hankkeen tavoitteet On määritellä sosiaalialan ammattikorkeakoulutuksen tuottama työmarkkinoiden tulevaisuuden tarpeita vastaava osaaminen. Projektissa

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Tampereen yliopisto 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Timo Tiainen 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi Asema organisaatiossa

Lisätiedot

YS - seudullisten yrityspalvelujen uudistaminen

YS - seudullisten yrityspalvelujen uudistaminen YS - seudullisten yrityspalvelujen uudistaminen ELY-keskuksen, TE-toimiston ja seudun kuntien välillä on ollut seitsemän YS-sopimusta. Aluekohtaisesta YS-toiminnan palvelujen koordinoinnista vastaa TE-toimisto.

Lisätiedot

TEKNOLOGIAYRITTÄJYYSPÄIVÄT 2006-2009. Säännöllisesti Yrittäjiltä opiskelijoille Yrittäjiltä tutkijoille Yrittäjiltä yrittäjille Yhdistysten avulla

TEKNOLOGIAYRITTÄJYYSPÄIVÄT 2006-2009. Säännöllisesti Yrittäjiltä opiskelijoille Yrittäjiltä tutkijoille Yrittäjiltä yrittäjille Yhdistysten avulla TEKNOLOGIAYRITTÄJYYSPÄIVÄT 2006-2009 Säännöllisesti Yrittäjiltä opiskelijoille Yrittäjiltä tutkijoille Yrittäjiltä yrittäjille Yhdistysten avulla Lähtökohta (2005) Teknologiayritysten toimintaympäristö

Lisätiedot

Tutkintotodistukset yhteisohjelmissa ja korkeakoulujen maksullinen tutkintoon johtava koulutus

Tutkintotodistukset yhteisohjelmissa ja korkeakoulujen maksullinen tutkintoon johtava koulutus Tutkintotodistukset yhteisohjelmissa ja korkeakoulujen maksullinen tutkintoon johtava koulutus Erasmus Mundus ohjelmien tapaaminen 17.10.2011 Eeva Kaunismaa, opetus- ja kulttuuriministeriö Tutkintotodistukset

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi. Erityisen monipuolista opiskelua

Ammattiopisto Luovi. Erityisen monipuolista opiskelua Ammattiopisto Luovi Ammattiopisto Luovi luvuin Suomen suurin ammatillinen erityisoppilaitos Osa Hengitysliittoa Toimii 25 paikkakunnalla Henkilöstö yli 860 asiantuntijaa Ammatillisessa peruskoulutuksessa

Lisätiedot

Osekk 2020 OULUN SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN STRATEGIA. Yhtymähallitus 19.5.2014 52 Yhtymäkokous 10.6.2014 6

Osekk 2020 OULUN SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN STRATEGIA. Yhtymähallitus 19.5.2014 52 Yhtymäkokous 10.6.2014 6 Osekk 2020 OULUN SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN STRATEGIA Yhtymähallitus 19.5.2014 52 Yhtymäkokous 10.6.2014 6 Yhteistyön strategia Oulun seudun koulutuskuntayhtymän (Osekk) strategia on päivitetty vastaamaan

Lisätiedot

INTERREG IVC. Alueiden välinen yhteistyö Suomessa. Tuomas Turpeinen

INTERREG IVC. Alueiden välinen yhteistyö Suomessa. Tuomas Turpeinen INTERREG IVC Alueiden välinen yhteistyö Suomessa Tuomas Turpeinen Mikä on INTERREG IVC? Lissabonin ja Göteborgin strategioissa määriteltyjä tavoitteita korostava yhteistyöohjelma Tarjoaa yhteistyömahdollisuuksia

Lisätiedot

Osaajat kohtaavat seminaari 24.1.2007. Tarja Tuominen. 24.1.2007 Osaava henkilöstö - menestyvät yritykset 1

Osaajat kohtaavat seminaari 24.1.2007. Tarja Tuominen. 24.1.2007 Osaava henkilöstö - menestyvät yritykset 1 Osaajat kohtaavat seminaari 24.1.2007 Tarja Tuominen 1 Esityksen rakenne EK:n työvoimatiedustelu 2006 henkilöstömäärän kehitys (lokakuu 2006-lokakuu 2007) EK:n koulutus- ja työvoimapoliittiset linjaukset

Lisätiedot

OSUVUUTTA PIENENTYVIEN IKÄLUOKKIEN KOULUTUKSEEN. Sosiaali- ja terveydenhuollon näkökulma

OSUVUUTTA PIENENTYVIEN IKÄLUOKKIEN KOULUTUKSEEN. Sosiaali- ja terveydenhuollon näkökulma OSUVUUTTA PIENENTYVIEN IKÄLUOKKIEN KOULUTUKSEEN Sosiaali- ja terveydenhuollon näkökulma TEM:n seminaari 19.8.2009 Marjukka Vallimies-Patomäki Neuvotteleva virkamies, TtT Sosiaali- ja terveysministeriö

Lisätiedot

27 May Olli Oamkilainen 1

27 May Olli Oamkilainen 1 27 May Olli Oamkilainen 1 Korkeakoulujen kansainvälisten asioiden hallinnon kevätpäivät, Lahti 22.5.2012 Sessio: Maahanmuuttajien valmentaminen ammattikorkeakouluopintoihin Session puhujat klo 13.00 13.10

Lisätiedot

ISAT-painoalojen ulkoinen arviointi

ISAT-painoalojen ulkoinen arviointi ISAT-painoalojen ulkoinen arviointi ARVIOINNIN TAUSTA ARVIOINNIN TAUSTA ISAT-painoalojen ulkoinen arviointi perustui ISATin toimintasuunnitelmaan 2010-2013 ja Innovatiivinen aluekehitystyö -toimintaan

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen Ammattikorkeakoulu Oy

Kaakkois-Suomen Ammattikorkeakoulu Oy Kaakkois-Suomen Ammattikorkeakoulu Oy Esityksen sisältö Tiivistelmä Kaakkois-Suomen Ammattikorkeakoulu oy:n tarkoitus Yhteistyön tilanne Kehityspolku Yhtiö ja sen hallinto 1 Tiivistelmä Kaakkois-Suomen

Lisätiedot

Kajaanin ja Kuhmon Kuntakokeilu-hanke. Henkilöstösihteeri Paula Tokkonen Kainuun työllisyysfoorumi Solidarcity konferenssi 9.10.

Kajaanin ja Kuhmon Kuntakokeilu-hanke. Henkilöstösihteeri Paula Tokkonen Kainuun työllisyysfoorumi Solidarcity konferenssi 9.10. Kajaanin ja Kuhmon Kuntakokeilu-hanke Henkilöstösihteeri Paula Tokkonen Kainuun työllisyysfoorumi Solidarcity konferenssi 9.10.2012 Yleistä kuntakokeilusta Kokeilun tavoitteena on lisätä pitkään työttömänä

Lisätiedot

ALUEELLISEN LIIKENNETURVALLISUUSTYÖN TILANNEKATSAUS

ALUEELLISEN LIIKENNETURVALLISUUSTYÖN TILANNEKATSAUS ALUEELLISEN LIIKENNETURVALLISUUSTYÖN TILANNEKATSAUS 24.9.2013 Kajaani Timo Mäkikyrö Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus/ Timo Mäkikyrö 18.10.2013 1 Pohjois-Pohjanmaan ELY:n Liikenne -vastuualueen toimialue Rovaniemi

Lisätiedot

Hoitohenkilöstön alueellinen kehitysnäkymä -Työvoiman riittävyys OYS-ERVA -

Hoitohenkilöstön alueellinen kehitysnäkymä -Työvoiman riittävyys OYS-ERVA - Hoitohenkilöstön alueellinen kehitysnäkymä -Työvoiman riittävyys OYS-ERVA - Pirjo Kejonen 17.8.2012 Havaintoja/ amk- aloituspaikat Bioanalyytikkojen (ka 33 aloituspaikkaa/ v), ensihoitajien (ka 25-30 aloituspaikkaa/

Lisätiedot

Raahen seudun yrityspalvelut. SeutuYP koordinaattoreiden työkokous. Risto Pietilä Helsinki 26.5.2011. www.rsyp.fi

Raahen seudun yrityspalvelut. SeutuYP koordinaattoreiden työkokous. Risto Pietilä Helsinki 26.5.2011. www.rsyp.fi Raahen seudun yrityspalvelut SeutuYP koordinaattoreiden työkokous Risto Pietilä Helsinki 26.5.2011 www.rsyp.fi Raahen seudun yrityspalvelut on osa Raahen seutukunnan kehittämiskeskuksen toimintaa. 1. Raahen

Lisätiedot

DUAALIMALLIHANKE. Teemu Rantanen Laurea-amk 4.12.08

DUAALIMALLIHANKE. Teemu Rantanen Laurea-amk 4.12.08 DUAALIMALLIHANKE Teemu Rantanen Laurea-amk 4.12.08 Taustaa Kiinnostuksen kohteena ovat ammatillisen ja tieteellisen korkeakoulutuksen tehtävät ja työnjako ylempien korkeakoulututkintojen osalta Keskeinen

Lisätiedot

Koulutuksen ja tutkimuksen rakenteellinen kehittäminen ja profilointi UNIFIn puheenjohtaja rehtori Kalervo Väänänen

Koulutuksen ja tutkimuksen rakenteellinen kehittäminen ja profilointi UNIFIn puheenjohtaja rehtori Kalervo Väänänen Koulutuksen ja tutkimuksen rakenteellinen kehittäminen ja profilointi UNIFIn puheenjohtaja rehtori Kalervo Väänänen Hankkeiden tulosten julkistamistilaisuus 25.3.2015 klo 13.00 16.00 Aalto yliopiston Kauppakorkeakoulu

Lisätiedot

Lausuntopyyntökysely LUONNOS VASTAUKSEKSI. Ohjeet:

Lausuntopyyntökysely LUONNOS VASTAUKSEKSI. Ohjeet: Lausuntopyyntökysely LUONNOS VASTAUKSEKSI Ohjeet: Sähköisessä kyselylomakkeessa voi liikkua edestakaisin painamalla Edellinen- tai Seuraava - painikkeita. Kysely on mahdollista lähettää vastaamatta kaikkiin

Lisätiedot

Centria ammattikorkeakoulu www.centria.fi

Centria ammattikorkeakoulu www.centria.fi Hankkeen tiedot Projektin nimi: Keskipohjalainen koulutusväylä Kohdealue: Kokkolan ja Kaustisen seudut Päättymisaika: 6/2014 Toteuttaja: Centria ammattikorkeakoulu Osatoteuttajat: Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä

Lisätiedot

Ammatillisesti suuntautuneen aikuiskoulutuksen kokonaisuudistus

Ammatillisesti suuntautuneen aikuiskoulutuksen kokonaisuudistus Ammatillisesti suuntautuneen aikuiskoulutuksen kokonaisuudistus AKKU-johtoryhmän toimenpide-ehdotukset (toinen väliraportti) Opetusministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä 2009:11 AKKU (=ammatillisesti

Lisätiedot

numeroina TAMK Koulutusvastuu 7 koulutusalalla lähes 50 tutkinto-ohjelmaa meneillään/haussa

numeroina TAMK Koulutusvastuu 7 koulutusalalla lähes 50 tutkinto-ohjelmaa meneillään/haussa 2015 www.tamk.fi TAMK numeroina Koulutusvastuu 7 koulutusalalla Kulttuuriala Liiketalous Tekniikka Luonnonvara-ala Sosiaali- ja terveysala Matkailu- ja ravitsemisala Ammatillinen opettajankoulutus lähes

Lisätiedot

Vaikuttavuutta alueella - onnistuneet auekehityscaset. Osaaminen ja innovaatiotoiminta Etelä-Pohjanmaalla. Rehtori Tapio Varmola

Vaikuttavuutta alueella - onnistuneet auekehityscaset. Osaaminen ja innovaatiotoiminta Etelä-Pohjanmaalla. Rehtori Tapio Varmola Vaikuttavuutta alueella - onnistuneet auekehityscaset Osaaminen ja innovaatiotoiminta Etelä-Pohjanmaalla Rehtori Tapio Varmola Taustaksi Millainen toiminta-alue on Etelä- Pohjanmaa? Koulutustaso Etelä-Pohjanmaalla

Lisätiedot

Yhteistyön monet muodot ISOT 2009, Kajaani 5.11.2009. Kirsi Keskisärkkä, Kuopion yliopisto Seppo Räsänen, Savonia-ammattikorkeakoulu

Yhteistyön monet muodot ISOT 2009, Kajaani 5.11.2009. Kirsi Keskisärkkä, Kuopion yliopisto Seppo Räsänen, Savonia-ammattikorkeakoulu Yhteistyön monet muodot ISOT 2009, Kajaani 5.11.2009 Kirsi Keskisärkkä, Kuopion yliopisto Seppo Räsänen, Savonia-ammattikorkeakoulu Yhteistyön edistämisen merkittäviä paaluja Oppitupa -hanke 2001-2005

Lisätiedot

SUUNTA Opetusministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä 2007:43

SUUNTA Opetusministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä 2007:43 SOSIAALIALAN KORKEAKOULUTUKSEN SUUNTA Opetusministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä 2007:43 Selvitysryhmän puheenjohtaja Aulikki Kananoja Jäsenet: professori Veli-Matti Ritakallio Turun yliopisto

Lisätiedot

KJY:n verkostot 2010. 17.3.2010 Verkostojen puheenjohtajat

KJY:n verkostot 2010. 17.3.2010 Verkostojen puheenjohtajat KJY:n verkostot 2010 17.3.2010 Verkostojen puheenjohtajat Verkostot 2010 Hankeverkostot Pedagogisen johtamisen verkosto Tietohallintoverkosto Työssäoppimisen verkosto Yhteistyöverkostot Hyvinvointiverkosto

Lisätiedot

Alueyhteistyön kehittäminen määrällisten koulutustarpeiden ennakoinnissa

Alueyhteistyön kehittäminen määrällisten koulutustarpeiden ennakoinnissa Alueyhteistyön kehittäminen määrällisten koulutustarpeiden ennakoinnissa Ennakointiyksikkö Samuli Leveälahti 15.12.2004 Osaamisen ja sivistyksen asialla Ennakoinnin ESR hanke Opetushallituksessa 1.1.2004

Lisätiedot

OPETUSMINISTERIÖN, TURUN KAUPUNGIN JA TURUN AMMATTIKORKEAKOULUN VÄLINEN SOPIMUS KAUDELLE 2010-2012

OPETUSMINISTERIÖN, TURUN KAUPUNGIN JA TURUN AMMATTIKORKEAKOULUN VÄLINEN SOPIMUS KAUDELLE 2010-2012 OPETUSMINISTERIÖ 18.12.2009 OPETUSMINISTERIÖN, TURUN KAUPUNGIN JA TURUN AMMATTIKORKEAKOULUN VÄLINEN SOPIMUS KAUDELLE 2010-2012 KORKEAKOULULAITOKSEN YHTEISET TAVOITTEET Yliopistot ja ammattikorkeakoulut

Lisätiedot

Tiedotussuunnitelma. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry.

Tiedotussuunnitelma. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Tiedotussuunnitelma Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. 1 1. Lähtökohdat... 2 2. Tiedottamisen tarpeet... 2 3. Tiedottamisen tavoitteet... 2 4. Sisäinen tiedotus... 3 5. Ulkoinen

Lisätiedot

UNIPOLI TAMPERE -SOPIMUS

UNIPOLI TAMPERE -SOPIMUS UNIPOLI TAMPERE TAMPEREEN YLIOPISTO TAMPEREEN TEKNILLINEN YLIOPISTO Krista TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU Varantola PIRKANMAAN AMMATTIKORKEAKOULU 2.10.2007 UNIPOLI TAMPERE -SOPIMUS Allekirjoitettu 16.8.2006

Lisätiedot

ALUENÄKÖKULMA SATAKUNNAN ASEMAAN JA OSAAMISPERUSTAAN 2000-LUVULLA

ALUENÄKÖKULMA SATAKUNNAN ASEMAAN JA OSAAMISPERUSTAAN 2000-LUVULLA ALUENÄKÖKULMA SATAKUNNAN ASEMAAN JA OSAAMISPERUSTAAN 2000-LUVULLA Kehittämispäällikkö Timo Aro Porin kaupunki 14.10.2014 Ei riitä, että osaa nousta hevosen selkään, on osattava myös pudota - Argentiinalainen

Lisätiedot

Osaamisperustaisuus korkeakouluissa (ESR) hanke 1.1.2012 30.6.2014

Osaamisperustaisuus korkeakouluissa (ESR) hanke 1.1.2012 30.6.2014 Osaamisperustaisuus korkeakouluissa (ESR) hanke 1.1.2012 30.6.2014 Hankkeen tavoitteena on edistää korkeakoulujen rakenteellista kehittämistä seuraavasti: 1. Suomalaisten yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen

Lisätiedot

Kaivannais- ja kiviainesosaamisen ammattikorkeakouluverkosto kaivosteollisuushenkilöstön kouluttajana. Jari Kähkönen, Kajaanin amk

Kaivannais- ja kiviainesosaamisen ammattikorkeakouluverkosto kaivosteollisuushenkilöstön kouluttajana. Jari Kähkönen, Kajaanin amk Kaivannais- ja kiviainesosaamisen ammattikorkeakouluverkosto kaivosteollisuushenkilöstön kouluttajana Jari Kähkönen, Kajaanin amk Koulutusjärjestelmä Suomen ammattikorkeakoulut >20 ammattikorkeakoulua

Lisätiedot

Keskusjärjestelmä 2.0

Keskusjärjestelmä 2.0 Keskusjärjestelmä 2.0 DI, VTM, YY-Optima Oy Fil. lis. Anna Saarlo, YY-Optima Oy HTT Ilari Karppi, Tampereen yliopisto HTL Ville Viljanen, Tampereen yliopisto DI, HTM Sakari Somerpalo, Linea Oy FM Jaana

Lisätiedot

Mihin on nyt päästy ja miten jatketaan tästä eteenpäin?

Mihin on nyt päästy ja miten jatketaan tästä eteenpäin? Kati Lounema Jukka Vepsäläinen Mihin on nyt päästy ja miten jatketaan tästä eteenpäin? AmKesu-aluetilaisuus Helsinki 26.11.2014 Osaamisen For learning ja and sivistyksen competence parhaaksi Helsingin

Lisätiedot

Sähköalan koulutus. Ammattikorkeakoulut ja yliopistot. STUL Sähköurakoitsijapäivät 22.4.2010 Mitä ajattelee ja odottaa opiskeleva nuoriso

Sähköalan koulutus. Ammattikorkeakoulut ja yliopistot. STUL Sähköurakoitsijapäivät 22.4.2010 Mitä ajattelee ja odottaa opiskeleva nuoriso Sähköalan koulutus Ammattikorkeakoulut ja yliopistot STUL Sähköurakoitsijapäivät 22.4.2010 Mitä ajattelee ja odottaa opiskeleva nuoriso Pirkko Harsia Yliopettaja, sähköinen talotekniikka P Harsia 22.04.2010

Lisätiedot

Miksi Oulun seudulla lähdettiin tekemään LNPO:ta? Salla Korhonen 11.9.2013

Miksi Oulun seudulla lähdettiin tekemään LNPO:ta? Salla Korhonen 11.9.2013 Miksi Oulun seudulla lähdettiin tekemään LNPO:ta? Salla Korhonen 11.9.2013 Taustaa Suomen kuntaliiton lapsipoliittinen ohjelma Eläköön lapset lapsipolitiikan suunta (2000) suosituksena jokaiselle kunnalle

Lisätiedot

Arvoisa vastaanottaja,

Arvoisa vastaanottaja, Arvoisa vastaanottaja, Opetus- ja kulttuuriministeriö on päättänyt asettaa koulutustarpeiden ennakoinnin koordinointia ja valmistelua varten työryhmän 17.9.2014. Työryhmän tehtävänä on 1) Koordinoida koulutustarpeen

Lisätiedot

Parasta kasvua vuosille 2016-2019

Parasta kasvua vuosille 2016-2019 Parasta kasvua vuosille 2016-2019 Vuonna 2012 valmistui Joensuun seudun kasvustrategia. Maailman muuttuessa kasvustrategiankin on muututtava vastaamaan nykypäivää ja tulevaisuutta. Kasvustrategian tarkennus

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN AMMATTIKORKEAKOULU

JYVÄSKYLÄN AMMATTIKORKEAKOULU Esityksen aihe JYVÄSKYLÄN AMMATTIKORKEAKOULU Mirja Immonen, koulutuspäällikkö 1 PERUSTIETOJA 2010 Opiskelijamäärä 8490, tutkinto opiskelijoita 6789 Suoritetut tutkinnot v. 2010 yhteensä 1634 Amk tutkintoja

Lisätiedot

Pitkospuilla jatkuvan oppimisen poluilla

Pitkospuilla jatkuvan oppimisen poluilla Pitkospuilla jatkuvan oppimisen poluilla Lapin aikuiskoulutusstrategia 2020 TIIVISTELMÄ Suomen huipulla Lapissa on laadukkaat ja joustavat jatkuvan oppimisen pitkospuut, jotka takaavat tulevaisuuden osaamisen,

Lisätiedot

Pielisen Karjalan koulutus-, kehittämis- ja innovaatiosuunnitelma 2012 2015

Pielisen Karjalan koulutus-, kehittämis- ja innovaatiosuunnitelma 2012 2015 Pielisen Karjalan koulutus-, kehittämis- ja innovaatiosuunnitelma 2012 2015 PIEKKKIS 2012 2015 Pohjois-Karjalan maakuntakorkeakoulun Pielisen Karjalan ohjausryhmä 17.4.2012 http://www.pohjois-karjalanmaakuntakorkeakoulu.fi/

Lisätiedot

Työelämän kehittämis- ja palvelutehtävä alueellamme

Työelämän kehittämis- ja palvelutehtävä alueellamme Työelämän kehittämis- ja palvelutehtävä alueellamme 2010-20112011 Paula Lohikoski Pohjois-Pohjanmaan Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus ETOK Osaaminen ja kulttuuri Paula Lohikoski 19.1.2012 1 OKM:n

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulukoulutus 2013

Ammattikorkeakoulukoulutus 2013 Koulutus 2013 Ammattikorkeakoulukoulutus 2013 Ammattikorkeakouluopiskelijat Ammattikorkeakoulujen uusien opiskelijoiden määrä väheni Tilastokeskuksen mukaan jen tutkintoon johtavan koulutuksen uusien opiskelijoiden

Lisätiedot