mahdollisuuksia suomalaisyrityksille? Sosiaali- ja terveyspalveluyrittäjyys Ruotsissa Mari Huupponen Suomalais-ruotsalainen kauppakamari 13.2.

Transkriptio

1 Ruotsin terveys- ja hoivamarkkinat: mahdollisuuksia suomalaisyrityksille? Sosiaali- ja terveyspalveluyrittäjyys Ruotsissa Mari Huupponen Suomalais-ruotsalainen kauppakamari

2 Esityksen sisältö 1. Suomalais-ruotsalainen kauppakamari 2. Terveydenhuolto- ja sosiaalipalvelumarkkinat 3. Suomen kielen hallintoaluelain vaikutukset 4. Kotitalousvähennys RUT 5. Miten Ruotsin markkinoille?

3 Suomalais-ruotsalainen kauppakamari FINSVE Yrityskonsultointi Räätälöityjä palveluita joilla autetaan yrityksiä menestymään Ydintoiminta Muu toiminta Jäsentoiminta Verkostoitumista ja jäsentapahtumia Perustettu 1936 Henkilökunta: 9 70% konsultointitoimintaa, 20% jäsentoimintaa ja 10 % viestintätoimintaa Yhteensä noin 400 jäsenyritystä Suomesta ja Ruotsista Konttori Tukholmassa Johto Toimitusjohtaja: Marja Kahra Hallituksen puheenjohtaja: Lars G Nordström Kotisivut, FINSVE-lehti, jäsentiedotteet

4 Miksi FINSVE? Paikallinen suomalainen asiantuntijaorganisaatio Osaamista ja ymmärrystä Ruotsin markkinoista Ymmärtää suomalaisia yrityksiä Laaja yritysverkosto käytössä Ruotsissa Luotettava kumppani ja lisäresurssi Pitkä kokemus suomalaisten PK-yritysten etabloitumisesta Ruotsiin Erittäin hyvä maine Ruotsissa Vankka Ruotsin ja Suomen elinkeinoelämän tuki hallituksen ja valtuustojäsenien kautta Henkilökunta palvelee suomeksi sekä ruotsiksi

5 Henkilöstö Johto Konsultointi Marja Kahra, toimitusjohtaja it j Anne Masalin, seniorikonsultti Mari Huupponen, konsultti Liiketoiminnan johtaminen ja kehittäminen Terveys- ja hoiva-ala ICT Tulosvastuu ja raportointi johtokunnalle Kulutustavarat Hoiva- ja terveysala Valtiontuki, yhteydet ministeriöön Design ja sisustus Palveluala Vastuu jäsentoiminnasta Palveluiden vienti Julkiset hankinnat Elintarvikealan toimeksiannot ESF:n ja ANM:n yhteisrahoitushankkeet Talous Markku Sirviö, talous ja administraatio Talous ja hallinto Juridiset konsultaatiot ja toimeksiannot Yritysostojen seuranta Kim Karlsson, konsultti Rahoituspalvelut Yritysostot Urheilu- ja terveydenedistämisala Rakennusala Tuula Westling, projektivastaava Markkina-analyysit Asiakaslehti FINSVE Jäsentoiminta ja tapahtumat Tiedotus Martin von Pfaler, tiedottaja Kotisivut Jäsenkirjeet Tedotuksen- ja jäsentoiminnan kehittäminen i Antti Vuori, konsultti Cleantech Metalliteollisuus Elektroniikka Artur Gröning, harjoittelija etunimi.sukunimi@finsve.com

6 Näin sairaanhoito toimii Suomi Suomi laittaa vähemmän rahaa sairaanhoitoon. Kunnilla vastuu sairaan- ja terveydenhoidosta. Yksittäiset kunnat voivat yhdistää voimansa ja tehdä yhteistyötä. 21 sairaanhoitopiiriä. Yksityinen hoito on parempaa. paa Potilaat voivat hakeutua yksityiselle erityislääkärille ilman lähetettä ja maksavat silloin osan kustannuksista itse. Saavat noin 60 % kustannuksista takaisin Kelalta. Sairaalatoiminta ja terveyskeskukset ovat kuntien rahoittamia, yksityiset lääkäripalvelut ovat potilasmaksuin / Kansaneläkelaitoksen rahoittamia. Suuren osan rahoittavat yksityiset sairasvakuutukset: kustannuksia siirrellään eri toimijoiden välillä. Ruotsi Ruotsi laittaa enemmän rahaa sairaanhoitoon. Maakäräjillä eli landstingeillä vastuu terveyden- ja sairaanhoidosta. Myös yksityinen hoiva on 99 %-sti verorahoin kustannettua. Tämä tarkoittaa vuosittain noin 220 miljardia kruunua. Hoivaa samoilla ehdoilla koko väestölle. Ruotsissa on 17 maakäräjää ja 4 aluetta (Skoone, Gotlanti, Halland och Läntinen Göötanmaa). Valinnanvapausjärjestelmässä hoidon tarjoaja ei kilpaile hinnalla vaan hinta on määrätty ätt ennalta. Korvaus seuraa asiakasta ja asiakas valitsee palveluntarjoajan. Hoivan tarjoajilla mahdollisuus profiloitua ja tarjota lisäpalveluita. Erikoislääkärille vain lähetteellä.

7 Katsaus alaan: perusterveydenhuolto (primärvård) Landstingin rahoittama Markkinakoko 7,3 miljardia kruunua (2011) Toiminta-alueet: terveyskeskukset (vårdcentral), äitiysneuvola (MVC), lastenneuvola (BVC) Suurimmat toimijat Praktikertjänst, Capio, Aleris Kasvun tekijät: vanheneva väestö, uudelleenjako akuutti hoito perusterveydenhoito, yksityistäminen (LOV). Kilpailutekijät: laatu, lähellä asiakasta. Yleisin korvaustapa: asiakasvalinta (kundval, LOV) Yksityistämisen aste: noin % Kasvunäkymät: keskinkertaiset

8 Katsaus alaan: erikoisterveydenhuolto (specialistvård) Landstingin rahoittama Markkinakoko 28,6 miljardia kruunua (2011) Toiminta-alueet: työterveyshuolto, erikoislääkärit, fysioterapeutit, sairaalahoito* Suurimmat toimijat Capio, Previa, Aleris Kasvun tekijät: vanheneva väestö, kasvavat kustannukset sairauspoissaoloista, innovaatiot / uudet metodit. Kilpailutekijät: taito, maine. Yleisin korvaustapa: yksityinen palvelutuottaja (entreprenadmodellen), palveluiden osto Yksityistämisen aste: 100 % (työterveyshuolto), 5 10 % (muut) Kasvunäkymät: hyvät *Huom. muu kuin akuutti. Yksityisiä akuuttisairaaloita vain yksi, Capio S:t Göran.

9 Katsaus alaan: palveluasuminen (omsorg med boende) Kunnan rahoittama Markkinakoko 20,3 miljardia kruunua (2011) Toiminta-alueet: vanhusten palveluasuminen, hoitolaitos (behandlingshem), erityisasuminen (särskilda boendeformer), päihteiden väärinkäyttäjien hoito (missbruksvård) Suurimmat toimijat Attendo, Ambea, Förenade Care Kasvun tekijät: vanheneva väestö, kasvava keskiluokka, yksityistäminen. Kilpailutekijät: läheisyys, maine, hoitotyö. Yleisin korvaustapa: yksityinen y palvelutuottaja (entreprenadmodellen), asiakasvalinta (kundval, LOV) Yksityistämisen aste: 15-20% (vanhustenhoito), % (liikuntavammaiset), % HVB (hem för vård och boende) Kasvunäkymät: hyvät

10 Markkinoilletulo Yksityiselle yritykselle kaksi markkinoilletulon väylää: 1. Julkinen kilpailutus 2. Etabloitumisvapauden kautta / valinnanvapausjärjestelmä

11 Valinnanvapaus Lag om valfrihetssystem 2008 Kunnat ja landstingit päättävät vaatimustasosta valinnanvapausjärjestelmässä. Sekä yritykset että kolmannen sektorin toimijat voivat hakea auktorisointia palveluntarjoajiksi, kunhan vain täyttävät kunnan / landtingin asettamat vaatimukset. Kaikki jotka täyttävät ehdot on hyväksyttävä järjestelmään. Auktorisointia voi hakea jatkuvasti. Palveluntarjoajien välillä ei siis ole hintakilpailua. Palveluntarjoajat kilpailevat laadulla asiakkaiden ehdoilla.

12 Terveydenhuollon rahoitus Yksityisiä toimijoita terveyden- ja sairaanhoidossa rahoittaa 58 % julkinen sektori. Sosiaalipalveluiden osalta luku on 86 %. Ostot yksityiseltä sektorilta on nouseva trendi, mutta alueelliset erot ovat edelleen suuria. Eniten yksityisiltä palveluntarjoajilta palveluita ostetaan Tukholman maakäräjässä (SLL). (SCB 2012: Finansiärer och utförare inom vård, skola och omsorg 2010) Yksityissektorin tuotto on ollut viime vuosina tasaisesti noin 15 %. Likviditeetti ja soliditeetti olivat myös alalla hyviä. Vaikka Ruotsissa suhteellisen suuri osuus väestöstä on vanhuksia, eivät Ruotsin sairaan- ja terveydenhoidon kustannukset ole sen korkeampia kuin muissakaan pohjoismaissa (kustannukset % BKT:sta 2011: Tanska 11,4 %, Suomi 8,9 %, Ruotsi 9,6 %, OECD 9,7 %).

13 Kannattavuus Liikevaihtoluokka (SEK Keskiarvo m) ,8 % 13,2 % 12,1 % ,2 % 8,5 % 8,8 % ,6 % 7,0 % 7,3 % ,8 % 5,3 % 5,9 % ,0 % 5,8 % 6,1 % ,8 % 4,5 % 4,6 % ,3 % 5,7 % 5,3 % Liikevoittoprosentin kehitys (EBIT, %)

14 Suurimmat yksityiset toimijat segmenteittäin Sairaalat Capion omistaja Ygeia Topholding AB, liikevaihto (2011) kr, Capio S:t Görans Sjukhus AB, liikevaihto (2011) kr Poliklinikka (öppen hälso- och sjukvård) AB Previa kr Feelgood Företagshälsovård, kr Avonova Sverige, kr Terveyskeskukset (primärvård) Capio Närsjukvård, liikevaihto (2011) kr Carema Primärvård, Legevisitten, kr Palveluasuminen (vård och omsorg med boende) Attendo Sverige, liikevaihto (2011) kr Förenade Care, (2011) kr Carema Äldreomsorg Aktiebolag (2011) kr Aleris Omsorg (2011), kr Attendo LSS (2011) kr Muut sosiaalialan palvelut: Attendo, liikevaihto (2011) kr Humana Assistans (2011) kr HSB Omsorg (2011) kr Olivia Personlig Assistans Aktiebolag (2011) kr

15 Miten perustetaan terveyskeskus / husläkarmottagning Perusterveydenhuollossa pakollinen valinnanvapaus maakäräjillä alkaen (Tukholmassa jo vuodesta 2008). Vapaa etabloitumisoikeus: periaatteessa kuka tahansa saa perustaa terveyskeskuksen Ikään kuin jatkuva kilpailutus: kaikki ehdot täyttävät toimijat hyväksytään. Auktorisointi on minimissään voimassa neljä vuotta. Riski on yrittäjän, ei landstingin, koska landsting ei takaa potilasmäärää.

16 Yhteenveto Kasvu liikevaihdossa oli kymmenen suurimman yksityisen sote-sektorin toimijan osalta 12,9 % (koko ala 13,9 %). (2011). Vastaavat yhdessä 41,5 % yksityisen hoivan markkinaa. Kasvun tapa suurilla yrityksillä on aina ollut yritysosto, mutta trendi on ollut laskeva. Madaltuneet marginaalit. Konkurssiin menneitä pienempiä toimijoita. Vuonna 2009 oli 140 vanhusten hoitoon liittyvää kilpailutusta. Carema Care voitti noin 38 % kilpailutuksista.

17 Kotitalousvähennys: tilläggstjänster Vanhainkoti voi tarjota asiakkaalleen RUT vähennyskelpoisia lisäpalveluita kun potilas katsoo - Vanhainkoti voi tarjota asiakkaalleen RUT-vähennyskelpoisia lisäpalveluita, kun potilas katsoo tarvitsevansa enemmän apua kuin kunnan / kaupunginosan biståndshandläggare on arvioinut. - RUT-vähennyksen saa heti, eli asiakas maksaa suoraan alennetun hinnan ja yritys hoitaa veronpalautuksen Skatteverketin kanssa.

18 Suomen kielen hallintoaluelaki Kunnat sitoutuvat suomenkielisen esikouluopetuksen ja vanhustenhoidon järjestämiseen. Lisäksi suomenkieliset saavat oikeuden viranomaiskontakteihin omalla kielellään näissä kunnissa. Hallintoalue käsittää 40% kaikista ruotsinsuomalaisista. Moni unohtaa vanhempana aikuisena oppivansa ruotsin kielen, joten suomenkielisenä ruotsinkielisellä llä osastolla oleminen voi aiheuttaa pelkoa ja turvattomuutta. tt tt

19 Haasteet ja mahdollisuudet Poliittiset riskit Demografia Kilpailuneutraalius Huonot kilpailutukset Työvoima Suurien toimijoiden hallitsemat markkinat.

20 Hyödyllistä tietoa Palveluntarjoajien vertailu Omvård se Palveluntarjoajien vertailu Omvård.se Kunnat ja landstingit etsivät palveluntarjoajaa. Palvelu sisältää sopimus- ja hintatiedot ja ehdot. Valfrihetswebben. Eri maakäräjien tilanne huomioi linkit eri maakäräjien ehdot palveluntarjoajille oppaisiin, esim. Västra Götaland Vårdföretagarna Socialstyrelsen Suomalais-ruotsalainen kauppakamari

21 Mitä kannattaa ottaa huomioon? Hanki kattavasti tietoa: Valfrihetswebbenistä saatavilla hinta- ja vaatimustiedot, tee kannattavuuslaskelmia tämän tiedon varassa Kilpailutusilmoitukset julkaistaa Opic Visman tietokannassa Työvoima: henkilöstövuokraus ja -rekrytointiyritykset työvoiman saatavuus on tärkeää jo kilpailutusvaiheessa Yhteydet päätöksentekijöihin tulevat kilpailutukset, läsnäolo markkinoilla, tiedonsaanti Mahdolliset poliittiset muutokset Alueellinen analyysi: minne etabloitua?

22 Lisäksi kannattaa miettiä Mitä firmamme todella osaa (myös muiden kuin itsemme mielestä)? Mikä firmamme on nyt ja miksi i se haluaa tulla kymmenessä vuodessa? Mitä voimavaroja meillä on ja mitä voimme hankkia?

23 Mari Huupponen konsultti Finsk-svenska handelskammaren FINSVE Gärdesgatan 11 SE Stockholm, Sverige