TOIMINTAKERTOMUS Lastensuojelun Keskusliitto

Transkriptio

1 TOIMINTAKERTOMUS 1999 Lastensuojelun Keskusliitto - lapsen puolestapuhuja Yhteiskuntapoliittinen vaikuttaja Voimien kokoaja Vastuullinen kehittäjä

2 Toiminta-ajatus ja järjestötoiminta Lastensuojelun Keskusliiton tarkoituksena on yhteistyön edistäminen lastensuojelun kehittämiseksi ja lapsen edun kaikinpuoliseksi toteutumiseksi järjestöjen ja muiden yhteisöjen sekä niiden ja kuntien sekä valtion viranomaisten kesken. Liiton jäsenenä on alan valtakunnallisia järjestöjä (82) sekä kuntia (32). Jäsenistön ja yhteistyökumppaneiden kesken yhteistyötä tehdään keskusliiton pysyvissä toimikunnissa ja tilapäisissä työryhmissä. Yhteistyötä liitto tekee myös tutkimus-, kokeilu- ja kehittämishankkeissa sekä koulutus- ja vaikuttajatoiminnassa. Tavoitteena on erityisesti laajojen, yhteistä osaamista edistävien hankkeiden toteuttaminen lastensuojelutyön kehittämiseksi. Keskusliitto on vuodesta 1993 osallistunut lastensuojelun alueellisten verkostojen kehittämiseen - vuosina kehittämistyötä tehtiin RAY:n projektiavustuksella. Alueverkostoprojektin kokemukset ovat olleet sisällöllisenä pohjana suunniteltaessa vuonna 2000 käynnistyvää HARAVA-hanketta, jonka tavoitteena on luoda maakunnallinen yhteistoimintamalli lastensuojelun ja lasten psykososiaalisten palvelujen kehittämiseksi ja tuottamiseksi. Viestintä, tiedotus ja vaikuttaminen Tiedotuksen kannalta tärkeimmät tapahtumat olivat lastensuojelun mediakampanjan käynnistyminen, Mikkelissä järjestetyt 8. Valtakunnalliset sijaishuollon päivät, IFCW:n Worldforum'99 -konferenssi ja filippiiniläisen katulapsimusikaalin Suomen vierailu. Sekä kampanjan, sijaishuoltopäivien että musikaalin tiedotus ylitti uutiskynnyksen hyvin. Sen sijaan IFCW:n konferenssi ei kiinnostanut tiedotusvälineitä samalla tavoin. Mediakampanjan tavoitteena oli kiinnittää huomiota lasten ja perheiden tilanteeseen sekä tuoda esiin sitä monipuolista työtä, jota lastensuojelujärjestöt tekevät lasten ja perheiden hyväksi. Kampanjasta teetetyn tutkimuksen mukaan lastensuojeluaiheiseen imagoviestintään suhtauduttiin myönteisesti ja lehti-ilmoituksissa esiin nostettuja aiheita pidettiin tärkeinä. Kertomusvuonna keskeistä vaikuttajatoiminnassa oli valmistautuminen eduskuntavaaleihin ja niiden jälkeisiin hallitusneuvotteluihin. Liiton tärkeimmät tavoitteet - lasten syrjäytymisen ehkäisy, lasten ja nuorten psykiatrisen hoidon saatavuuden parantaminen samoin kuin vammaisten ja pitkäaikaissairaiden lasten

3 palveluohjauksen kehittäminen - tulivat kirjatuiksi hallitusohjelmaan. Liiton toiminnanjohtaja on kertomusvuonna lisäksi osallistunut hallitusohjelman konkretisointiin Sosiaali- ja terveydenhuollon tavoite- ja toimintaohjelman "lapset ja nuoret" valmistelu- ja asiantuntijatyöryhmän jäsenenä. Keskusliitto on asettanut tavoitteekseen uusien koululakien vaikutusten seurannan. Kertomusvuonna seurantaa ei vielä pystytty systemaattisesti järjestämään vähäisten henkilöstöresurssien vuoksi ja toisaalta siksi, että uusi lainsäädäntö on ollut voimassa vain muutamia kuukausia, minkä vuoksi sen vaikutuksia on vielä vaikea arvioida. Sijaishuollon laatu -projekti tuotti kertomusvuonna viisi julkaisua. Lisäksi ilmestyi uusittu painos liiton jäsenjärjestöjä esittelevästä Lapsen asialla -julkaisusta ja lastensuojelun avohuollon selvitystä käsittelevä Muuttuva avohuolto -julkaisu. Maahanmuuttajille lastensuojelusta kertova, 11 kielellä julkaistu esite sai suuren suosion. Lisäksi tuotettiin muuta esitemateriaalia. Lapsen Maailma -lehden levikki oli kertomusvuonna kpl (vuonna kpl). Lehden levikkimarkkinoinnissa ei täysin saavutettu asetettuja määrällisiä tavoitteita. Ongelmat liittyivät mm. pätevien ja sitoutuneiden puhelinmyyjien puutteeseen. Kertomusvuonna lehden tilaajarekisteri ja -palvelu siirrettiin uudelle yritykselle ja saatiin toimimaan hyvin. Ilmoitusmarkkinoinnissa käynnistyi yhteistyö uuden ilmoitusmyyjän kanssa, minkä tuloksena syksyn numeroissa oli jo tyydyttävästi ilmoituksia. Kokeilu ja kehittäminen Liiton kokeilu- ja kehittämistyö toteutetaan pääosin projekteina erillisrahoituksella. Hankkeissa on pyritty entistä enemmän yhteistyöhön jäsenyhteisöjen kanssa. Kehittämistyön perusta on lasten elinolosuhteiden ja lastensuojelun tilan seuranta. Työn tavoite on lastensuojelun ammatillisen laadun parantaminen, lapsinäkökulman esille tuominen sekä liiton toiminta-ajatukseen soveltuvien ajankohtaishankkeiden toteuttaminen. Sijaishuollon laatu -projekti ( ) toteutettiin RAY-varoin. Hankkeen tarkoituksena oli kodin ulkopuolelle lastensuojelullisin perustein sijoitettujen lasten hyvinvoinnin turvaaminen ja parantaminen. Kerätyn palautteen perusteella projekti vastasi kentän tarpeisiin ja kehitti siellä laatuajattelua. Keskusliiton auditointityöryhmä jatkaa sijaishuollon arvioinnin kehittämistä. RAY-varoin työskentelevä Monikulttuurisuus ja lastensuojelujärjestöt -projekti ( ) korostaa lapsinäkökulmaa maahanmuuttajapolitiikassa ja pyrkii ehkäisemään maahanmuuttajalasten syrjäytymistä lisäämällä yhteistyötä mm. lastensuojelujärjestöjen ja viranomaisten välillä. Lapsi asiakkaana sosiaali- ja terveydenhuollossa -projekti ( ) koostuu sairaalakokeilusta, lainsäädännön ja palveluohjauksen kehittämisestä sekä tutkimuksesta. RAY-avustuksella rahoitetun projektin tavoitteena on palvelujen

4 kehittäminen lapsiasiakkaan näkökulmasta. Keskeistä on ollut mm. palveluohjausmallin tunnetuksitekeminen. Palveluohjausta päästäneen kokeilemaan vuonna Lisäksi käynnissä oli Lasten tapaturmien tutkinta -projekti terveyden edistämisen määrärahoin, lasten hyväksikäytön ammatilliseen kohtaamiseen tähtäävä RAYavusteinen selvitystyö sekä lapsiperheiden elinvaramuutosten seuranta. Koulutus Keskusliiton koulutustoiminta liittyy läheisesti kehittämishankkeisiin ja varsinaisen toiminnan sisältöalueisiin. Kertomusvuoden merkittävin tapahtuma olivat yhdessä Mikkelin kaupungin kanssa järjestetyt 8. Valtakunnalliset sijaishuollon päivät sekä IFCW:n Worldforum'99 -konferenssi Mannerheimin Lastensuojeluliiton kanssa. Lisäksi järjestettiin tai oltiin mukana järjestämässä neljä muuta seminaaria ja 12 projektien koulutustilaisuutta. Kirjasto ja tietopalvelu Keskusliiton kirjasto ja tietopalvelu kokoavat ja välittävät ajankohtaista tietoa lapsista ja lastensuojelusta. Kirjaston käytössä jatkui edellisvuosien suuntaus: tiedonhakujen kysyntä kasvoi ja lainaaminen väheni. Kirjastotoiminnan kehittämiseksi tehtiin tutkimus, jonka tulosten analysointi tapahtuu vuonna Kirjaston ja tietopalvelun strateginen kehittäminen on keskeinen osa liiton tulevien vuosien toimintaa. Kansainvälinen toiminta Kansainvälisessä toiminnassaan liitto seuraa lapsen oikeuksien toteutumista, edustaa suomalaista lastensuojelua kansainvälisillä foorumeilla ja toimii asiantuntijana lähialueyhteistyössä. Aktiivinen luotaus on toiminnan kehittämisen perusta. Liitto osallistuu sellaisten kansainvälisten järjestöjen työhön, joiden toiminta on samansuuntaista kuin liiton keskeisillä toiminta-alueilla. Merkittäviä toiminta-alueita ovat eurooppalainen ja pohjoismainen yhteistyö sekä lähialueyhteistyö. Kertomusvuonna saatettiin loppuun kansainvälisen toiminnan strategian laatiminen. Hallinto ja talous Lastensuojelun Keskusliiton hallituksessa on puheenjohtajan lisäksi 12 jäsentä, joilla on henkilökohtaiset varajäsenet. STAKESin edustajalla on kokouksissa puhe- ja läsnäolo-oikeus.

5 Kertomusvuonna keskusliiton toimintaa rahoitettiin Lasten Päivän Säätiön tuotto-osuudella, Raha-automaattiyhdistyksen yleis- ja projektiavustuksilla sekä erillisavustuksilla, joita saatiin sosiaali- ja terveysministeriöltä, opetusministeriöltä ja ulkoasiainministeriöltä. Osakkeiden myynnistä saaduilla varoilla lyhennettiin lyhytaikaista pankkilainaa vuoden 2000 alussa ja hankittiin sijoitusrahastoosuuksia osakeriskin hajauttamiseksi. Osakkeiden myynnistä saatiin ,31 markkaa voittoa. Kertomusvuonna toiminnan kokonaiskulut olivat ,58 markkaa ja henkilöstökulut ,27 markkaa. Olennaisia henkilöstömuutoksia ei kertomusvuonna tapahtunut. Liiton palveluksessa oli 16 vakituista työntekijää ja neljä projektityöntekijää. Liitossa on kertomusvuonna työskennellyt myös määräaikaisia työntekijöitä ja harjoittelijoita. Taseen loppusumma on ,55 markkaa. Vuoden 1999 kokonaistuottojäämä ennen poistoja ja varauksia on ,53 markkaa. Poistoja on tehty ,86 markkaa. Keskusliitto on strategiatyössään asettanut itselleen selkeitä toiminnallisia tavoitteita. Niiden toteuttaminen edellyttää vahvaa taloudellista pohjaa ja talouden ennustettavuutta. Täten luontevana jatkona toiminnalliselle strategiatyölle käynnistyi keskusliiton talousstrategian ja henkilöstöstrategian laadinta.