Väriä löytyy hallitus syntyy!

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Väriä löytyy hallitus syntyy!"

Transkriptio

1 n:ro 5 TOUKOkuu 2011 suomen yrittäjät företagarna i finland jäsenlehti Kovan lajin lukemisto. FUTUREIMAGEBANK Maailmaa valloittamaan? Finpron globaali asiantuntijaverkosto auttaa pk-yrityksiä kansainvälistymisessä. Touhu ei ole rakettitiedettä, muistuttaa Finpron toimitusjohtaja Kari Häyrinen. sivu 8 ILPO LOMMI Väriä löytyy hallitus syntyy! Kokemukset palveluseteleistä ovat vähäisiä mutta positiivisia Kunnat jännittävät palveluseteleiden käyttöönottoa. Puheet seteleiden eriarvoistavasta vaikutuksesta ovat kuitenkin Smartumin palveluseteliasiantuntija Mareena Löfgrénin mukaan puppua. sivu 12 Nuoret yrittäjät kokoontuivat Jyväskylässä Hyvä brändi on elintärkeä nuorelle yritykselle. Vuoden 2011 nuoret yrittäjät saivat tunnustusta työlleen. sivu 18 juuri näin Huomioi, että velallispuolella on aina ihminen, ei pelkkä velallinen! Hannele Tirkkonen Kesä on täällä! Yrittäjän loma on tunnetusti lyhyt ja siksi laatuun kannattaa panostaa. Lue, mitä kuuluu kukkatarhayrittäjän kesään. Pistäytyisitkö sinäkin kesälomallasi kahvittelemassa Ala-Hollolan tilalla vai rentoudutko Pekosten lomamajassa Muoniossa? Golfista innostuneet yrittäjät voivat suunnata Kerigolfin viheriöistä nauttimaan. Kesämökin ostajille viestimme on: parempi katsoa, kuin katua. Tutustu siis YrittäjäSanomien vinkkeihin, miten talokaupan kanssa on parasta menetellä. sivut Kuuden puolueen sateenkaarihallituksesta ei värejä puutu. Yrittäjien viesti neuvottelijoille: pk-yritykset on muistettava hallitusohjelmassa! sivut 3 ja 4 Hirsihommaa mittatilaustyönä STK Loghomes valmistaa suomalaisesta laatuhirrestä mökkejä ja taloja. Yrittäjä Jani Kareinen uskoo, että hirsirakentamisen suosio tulee jatkossa kasvamaan. sivu 14 Uudessa duunissa Uudet yrittäjäkansanedustajat kertovat, miten työ eduskunnassa on lähtenyt käyntiin. sivu 5 Pieniä unohtamatta! SY ja Kuntaliitto muistuttavat EU:ta ja valtiota: Paneutukaa innokkaasti yrittäjyyden edistämiseen! sivu 7

2 02 N:o 5 Toukokuu 2011 Puhe- ja nettipaketilla terästetty Kommunikaattori. DNA Toimisto -paketti /kk/24kk (alv. 0%) Hintaan sisältyy: Nokia E7 -puhelin, DNA Yrityspaketti 450 min -liittymä, DNA Liikkuva laajakaista S. Ylimenevät puhelut ja tekstiviestit 0,059 /min & kpl. Lisähintaan Google-sovellukset ja Domain -palvelu 3,33 /kk. 24 kk:n sopimus, alv. 0 %. Tarjous voimassa asti. Klikkaa dna.fi/ynettikauppa, mene lähimpään DNA Kauppaan tai soita Palveluksessasi on 300 yritysmyyjää ympäri Suomea sekä maan laajin myymäläverkosto. Jo yli yritysasiakasta on valinnut DNA:n.

3 N:o 5 Toukokuu 2011 Avaus: Kuulkahan päättäjät myös meitä! Yrittäjät lähettävät terveisensä hallitusneuvottelijoille. 03 Mitä nyt: RODEO Ympäristötietous nostattaa muovipeitemarkkinoita Monet nykyilmiöt ovat luoneet kasvupohjan muovisille peitteille ja teknisille tekstiileille. Maailmassa tarvitaan yhä enemmän muovikankaisia biokaasukelloja, väliaikaisia tai pysyviä suojia ynnä muita peiterakenteita, toteaa Muoviteollisuus ry:n toimitusjohtaja Vesa Kärhä. Tekstiilien jatkuvasti kehittyvät painatustekniikat ja jopa elektroniikan upottaminen kankaan sisään tarjoavat lähes rajattomat mahdollisuudet tuotekehittelyyn. Äly tekee tuloaan pressuihin varoittaen jatkossa vaikkapa rekkaan pyrkivistä salamatkustajista. Muoviteollisuus ry kehottaa kääntymään aina kotimaisen valmistajan puoleen peitteitä valittaessa. RODEO Ruuhkamaksut olisivat tosiasiassa lisävero, joka kohdistuisi alueellisesti vain Uudellemaalle. Jo nyt korkea elämisen ja yrittämisen kustannustaso nousisi entisestään, huolehtii Helsingin Yrittäjien puheenjohtaja Pentti Rantala. Jyrki Kataiselle ja muille neuvottelijoille: Edistetään yrittäjyyttä, torjutaan ruuhkamaksut Liikenneasiat puhuttavat etelässä ja pohjoisessa. Jouko Lantto, teksti Lotta Tammelin, henkilökuvat Suomen Yrittäjät viestittää hallitusneuvottelijoille, että kaikissa EU-jäsenvaltioissa, niiden eri alueilla ja paikallisella tasolla tarvitaan tehokkaampia toimia yrittäjyyden edistämiseksi. Koska kuntien elinvoimaisuus perustuu paikallisten yritysten menestykseen, julkishallinnossa tarvitaan nykyistä enemmän ajattelua, jossa noudatetaan Pienet ensin -periaatetta hallinnollisissa menettelyissä ja kaikessa sellaisten päätösten valmistelussa, jotka vaikuttavat pk-yrityksiin, SY muistuttaa. Yrittäjien jär- jestöt Helsingissä, Espoossa, Vantaalla ja Uudellamaalla puolestaan torjuvat kaikenlaiset kaavailut ruuhkamaksujen käyttöön ottamiseksi metropolialueella. Alkavissa hallitusneuvotteluissa ei tule edes neuvotella pääkaupunkiseudulle tai Helsingin seudulle kohdentuvista ruuhkamaksuista, Helsingin Yrittäjien puheenjohtaja Pentti Rantala sanoo. Olemme huolestuneita alueellisen pakkoveron suunnittelusta. Ruuhkamaksut olisivat tosiasiassa lisävero, joka kohdistuisi alueellisesti vain Uudellemaalle. Jo nyt korkea elämisen ja yrittämisen kustannustaso nousisi entisestään. Kun Uusimaa tuottaa 38 prosenttia maan bruttokansantuotteesta, ei siitä rankaiseminen ole Suomenkaan etu. Ylimääräinen vero liikkumiselle ei ratkaise liikenteen haasteita. Tavoitteeksi sujuva liikenne. Etelä-Suomen aluejärjestöt korostavat, että ensisijaista on rakentaa metropolialueelle sujuva liikennejärjestelmä, jossa huomioidaan se että, ihmisten tulee itse saada päättää kulkuvälineistään. Metropolipolitiikan hengessä yrittäjät odottavat nyt valtioneuvostolta aitoja panostuksia koko Uudenmaan liikenneinvestointeihin, Rantala määrittää. On valitettavaa, jos metropolialueen kilpailukykyä halutaan heikentää rankaisemalla yrityksiä työllistämisestä ja ihmisiä työssä käymisestä. Alueen kilpailukykyä ja yritysten toimintaedellytyksiä on jarrutuksen sijasta kehitettävä tavoitteellisesti. Toimenpiteiksi yrittäjäjärjestöt esittävät joukkoliikenteen käytön helpottamista ra- Ylimääräinen vero liikkumiselle ei ratkaise liikenteen haasteita. Pentti Rantala kentamalla riittävästi liityntäpysäköintipaikkoja ja joukkoliikennejärjestelmä koko Helsingin seudun kattavaksi. Lisäksi kehätiet on saatava toimimaan, Helsinkiin jo vuosia kaavailtu keskustatunneli rakennettavaksi ja Pisara-ratahanke liikkeelle. Asiakkaille taattava helppo pääsy yrityksiin. Liikenteen sujumattomuudelle ratkaisu ei saa olla veroluonteinen ruuhkamaksu tai edes sen kevyemmät versiot, Helsingin Yrittäjien puheenjohtaja Pentti Rantala painottaa. Helsingin seutu on elinkeinorakenteeltaan kauppa- ja palveluvaltainen. Siksi paras keino pitää yllä yritystoiminnan edellytyksiä on varmistaa asiakkaiden helppo pääsy näihin yrityksiin. Keskustelu tämän veroluonteisen maksun ulottamisesta yksin vain Helsingin seudulle on unohdettava. Rantalan mukaan lisäverojen sijasta tulevalla hallituskaudella tulee jatkaa metropolipolitiikkaa panostamalla tosissaan alueen kansainvälisen kilpailukyvyn kohentamiseen. Metropolipolitiikan sisällössä tulee huomioida myös pk-yritykset. Mikä asia pitäisi sisällyttää hallitusohjelmaan? Hannu Autonen, Lapin Yrittäjien puheenjohtaja Lapin ja Pohjois-Suomen talous on kehittynyt viime vuosina nopeasti. Meillä on kaivostoimintaa ja matkailu vetää. Barentsin alueen öljyja kaasukentiltä kerätään luonnonvaroja talteen. Alueen kuljetukset lisääntyvät siis koko ajan. Ongelma on kuitenkin siinä, ettei Pohjois-Suomen olemassa oleva liikenneverkko pysty vastaaman kaiken tämän liikennelisäyksen mukanaan tuomiin haasteisiin. Rautateistä on linjailtu jotakin, mutta päätöksiä ei ole tehty. Valtion tulisikin tehdä tulevalla hallituskaudella liikennesuunnitelma koskien Pohjois-Suomea. Kaarina Jokinen, Naisyrittäjien puheenjohtaja Haluamme hallitusohjelmaan vanhemmuuden kustannusten jakoasian erittäin laajasti. Yhteiskunnan tulee kantaa asiasta vastuunsa. Se on aivan ykköskysymys. Olemme myös erittäin huolestuneita arvonlisäveron nostopuheista. Se olisi kuolinisku yksin- ja pienyrittäjille. Meidän jäsenistössä on hyvin paljon sellaisia yrittäjiä, joihin tämä nosto vaikuttaisi vahvasti. Nosto tulee menemään hintoihin. ALV:n nosto ei tue kilpailukykyä, ja sen tukeminen olisi tässä taloustilanteessa erittäin tärkeää. Matti Rönkkö, Pielaveden Yrittäjien puheenjohtaja Näen, että äitiyteen liittyvien kulujen pitää yhteiskunnassa olla Kelan tai valtion maksettavana. Lapsen saanti ei ole huono asia. Pienelle yrittäjälle äitiyslomakustannukset ovat kuitenkin raskas taakka. Myös se huolettaa, että Kela on uhannut siirtää etujen maksattamisen kunnille. Rahoja ei kuitenkaan olisi korvamerkitty, joten siinä on vaara, että ne hukkuvat kunnan pohjattomaan kaivoon. Yrittäjyys oli edellisessä hallitusohjelmassa hyvin edustettuna, mutta tulokset jäivät todella laihaksi. Nyt tarvitaan näkyvämpiä muutoksia. Veronmaksajat Työ etusijalle hallitusohjelman veromuutoksissa Veronmaksajain Keskusliitto vaatii hallitusneuvottelijoita asettamaan työn etusijalle veromuutoksia linjattaessa. Ansiotulojen verotusta tulee maltillisesti keventää, ja mahdolliset kiristykset on rajattava kulutuksen ja pääomatulojen verotukseen. Kokonaisuutena verotusta ei tule kiristää vaalikaudella. Liitto muistuttaa, että lisää jaettavaa saadaan vain työtä tekemällä. Suomen talouden elpymistä ei enää kuluvan vuoden jälkeen ole mahdollista jättää pelkän vientivedon varaan. Veronmaksajien mukaan ansiotulojen verotuksen keventäminen on tarpeen työnteon kannustamiseksi ja kansalaisten myönteisen ostovoimakehityksen turvaamiseksi. Liiton mukaan ansiotulojen verotuksen keventämisen ohella myös yhteisöveron alentaminen on tehokas tapa edistää työllistävää talouskasvua. Siihen uuden hallituksen on syytä tarttua. Osinkoverotukseen on pääoma- ja yritysverokantoja muutettaessa löydettävä toimiva malli, joka ei johda takaisin velkavetoiseen yritysrahoitukseen, Veronmaksajat vaativat. Yritysten vahvat taseet ovat koko Suomelle tärkeä työllisyyttä ylläpitävä suhdannepuskuri, jonka arvo havaittiin jälleen viimeisimmän taantuman aikana. Henkilön maksuhäiriöriski on pienin Lappajärvellä Noin joka kahdeskymmenes (4,4 %) aikuinen suomalainen saa vuosittain maksuhäiriömerkinnän. Todennäköisimpiä uudet maksuhäiriöt ovat Lapin Utsjoella ja Pohjois-Savon Kaavilla. Koko maan alhaisin riski on Lappajärvellä, jonka aikuisista asukkaista uuden merkinnän saa vuoden kuluessa vain joka sadas (1,17 %). Suurista kaupungeista Vantaalla, Helsingissä, Tampereella ja Turussa maksuhäiriöriski on koko maan keskiarvon yläpuolella, mutta Espoossa riski on selvästi pienempi ääntä riitti voittoon, kun suomalaiset pk-yritykset kilpailivat Fonectan tarjoamasta markkinointipaketista. Fonecta ja Heikki Kovalainen tarjoavat vuoden 2011 aikana kaikkiaan kolmelle suomalaiselle yritykselle mahdollisuuden markkinointipakettiin. Paikkakunnan Paras -osakilpailuissa eniten kuluttajilta suositteluita saaneet yritykset palkitaan logonäkyvyydellä Kovalaisen haalarissa, valtakunnallisella televisiomainoksella, paikallisella lehti-ilmoituksella sekä Fonectan kattavalla markkinointipaketilla. Ensimmäisen osakilpailun voittaja ratkesi 8.5. Yrityksen nimi kerrotaan Monacon F1-osakilpailun yhteydessä klo 18. Kaikilla suomalaisilla yrityksillä on edelleen mahdollisuus voittaa. Median ja kansalaisten valta on kasvanut vuosien saatossa Yli kolme vuotta kestänyt vaalirahaskandaali oli osoitus kansalaisten ja median kasvaneesta vallasta ja eliittien aseman heikentymisestä. Näin väittää Helsingin ja Tampereen yliopistojen hanke, jossa tutkittiin julkisia skandaaleja. Tutkimuksessa tehdyn kyselyn mukaan kansalaiset ovat entistä kriittisempiä politiikkaa kohtaan ja yli puolet suomalaisista oli vaihtanut puoluetta vaaleissa 2000-luvun ensimmäisellä vuosikymmenellä. Sama trendi huipentui kevään 2011 protestivaaleissa. Kysymys&Vastaus: Juha Ahvenniemi, toimitusjohtaja, Suomen Taloushallintoliitto Kysymys: Tilitoimistot joutuivat raskaimman taakan kantajiksi, kun verotili otettiin käyttöön. Joko on verotili lähtenyt sujumaan vai onko uusia harmeja ilmennyt? Vastaus: Valitettavasti verotilin kaikkia alkuperäisiä ongelmia ei ole pystytty vieläkään korjaamaan ja ongelmia on vielä runsaasti. Lisäksi käytön aikana on ilmentynyt uusia ongelmia esimerkiksi tilitoimiston valtuutusmenettelyissä. Tilitoimistot ovat oppineet toimimaan verotilin kanssa, mutta huolta aiheuttaa muun muassa verotiliin liittyvät päivämäärät, jotka rajoittavat järkeviä työn tekemistapoja. Esimerkkinä tästä on ainakin negatiivisen arvonlisäveron käsittelyajat. Verohallinnolta odotetaan ripeitä toimia ongelmaasioiden korjaamiseksi.

4 04 N:o 5 Toukokuu 2011 Keskustelu pääkirjoitus Jouko Lantto, päätoimittaja 26. toukokuuta 2011 kirje Eero Lehti, kansanedustaja, kok Nyt tarvittaisiin valtiomiehiä Uutta viritystä valtakuntaan Kokoomuksen puheenjohtajan Jyrki Kataisen kaavaileman tuoreimman hallituspohjan myötä yrittäjäjärjestö muiden elinkeinoelämän edusorganisaatioiden tavoin on niin sanotusti totisen paikan edessä. Tämä tarkoittaa tietenkin hallitusohjelmaneuvotteluja, joissa on asiantuntevina taustavoimina totuttu näkemään yrittäjienkin edusnaisia ja -miehiä, ja jopa niin, että hallitusohjelmiin on tullut myös myönteisiä merkintöjä yrittäjäkunnalle tärkeistä asioista. Mutta nyt lobbariyhteisöillä on edessään toisenlainen tilanne, joka johtuu nyt muodostettavaksi kaavaillun hallituksen laajasta kokoonpanosta ja siitä, että siihen menossa olevat puolueet ovat niin monissa asiakysymyksissä varsin kaukana toisistaan. Kuinka lobbaat asiaasi tuloksellisesti hallituspäättäjille, jotka jo lähtökohtaisesti ovat keskenään erimielisiä monien asioiden hoitamisen tavoista ja tavoitteista. Konkretiaa tässä yhteydessä edustaa verotuksen uudistamisnäkemykset, joissa erot puolueiden välillä ovat suuret. Niinpä kun Kokoomuksessa on valmiutta ja tahtoa ansiotuloverotuksen kevennykseen ja arvonlisäverokannan nostamiseen, niin SDP:ssä ollaankin aivan toisenlaisissa ajatuksissa, ja samoin tehdään Vasemmistoliitossa. Yrittäjänäkökulmasta verotuksen tuleva suunta, jossa on huomioitu sekä yrityksen JARKKO ÖVERSTI että sen omistajan verotuksen kokonaisuus yhdistettynä aina tärkeisiin kannusteisiin, on luonnollisesti asia, jonka eteen tehdään nyt työtä jokaisen hallituksen aikovan puolueen kanssa. Verotus on kuitenkin siitä mielenkiintoinen asia, että siihen sisällyttämillään tavoitteilla monikin puolue saattaa vain kosiskella omaa äänestäjäkuntaansa ja sivuuttaa tylysti sen tosiasian, että yritysten tai pääomien verotusta kiristämällä ei julkistalouden velkaantumista eikä hyvinvointivaltion kestävyyttä ratkaista. Päinvastoin tämänkin sateenkaarihallituksen aikana talouden kehitys perustuu työntekoon ja Yritysten tai pääomien verotusta kiristämällä ei julkistalouden velkaantumista eikä hyvinvointivaltion kestävyyttä ratkaista. yrittämiseen, mikä ajatus saattaa olla vaikea nieltäväksi niille, jotka mieluimmin jakavat kuin kokoavat. Vaikeaa niille, jotka ovat kadottaneet kosketuksensa tuotantoelämään, sen kilpailukyvyn perusteisiin, duunareihin ja pienyrittäjiin. Syntymässä olevan uuden hallituksen myötä myös Suomen Yrittäjissä uudistutaan, kun kaksi nuoremman ikäpolven varatoimitusjohtajaa Anssi Kujala ja Timo Lindholm aloittavat tehtävissään Vankkaa perustaa heidän työlleen suomalaisten yrittäjien edustajina yhteiskuntamme eri kerroksissa ja vaikuttajapaikoissa on rakennettu 1980-luvulta lähtien, joten uusin tehtäviin on turvaisaa tulla. Vaikuttamisen reitit ja keinot ovat siis tutut, mutta uuttakin on omaksuttava, ja se uusi liittyy internetin sosiaalisen mediaan, jossa yrittäjyyden uudet yhteisöt elävät. Lähteköön sieltä liikkeelle tällä uudella vuosikymmenellä aatos ja idea, joka viestii, että yrittäjyys on koko kansan asia. Onnea ja eteenpäin Suomen Yrittäjät! Eduskuntavaalien tulos pani Suomen sisäpolitiikan sekaisin. Samassa rytinässä näyttää myös Euroopan politiikan pystyssä pitäminen vaikeutuneen. Suomi on pääsemässä otsakkeisiin ikävällä tavalla. Tietysti on totta, että jokainen maa vastatkoon omasta taloudestaan. Niin EU-sopimuskin vastuut määrittelee. Järki kuitenkin pakottaa pohtimaan, kun olemme samassa valuuttajärjestelmässä, mitä seurauksia on, jos annamme edellä mainitun periaatteen yksisilmäisesti toteutua. Euro- ja rahoitusjärjestelmän vakaus häiriintyy, maailman talous ja sen kasvu hidastuvat, Suomen vienti alkaa tökkiä, työllisyys heikkenee ja työttömyys kasvaa sekä kansantalouden epätasapaino pahenee. Voisivatko puolueiden armoitetut johtajat miettiä kuitenkin hetkisen muutakin kuin sitä, mitä tuli sanottua ja siitä kiinni pitämistä sekä omaa egoaan? Nyt olisi ainutlaatuinen tilaisuus nousta valtiomiessarjaan, vaikka vaaleissa olisi tullut lunta tupaan oikein reippaamman puoleisesti. Käykö pahimmillaan kuten entiselle SMP:n Veikko Vennamolle: iso vasta valittu joukko on niin hajanainen ilman yhteistä historiaa, ettei rotevampikaan mies pidä sitä järjestyksessä? Kun on uhoa, on sitäkin vähemmän harkintaa ja vastuunkantokykyä. Kokopäivätyössä, ei luottamustehtävässä. Politiikkaan tullaan suoraan rippikoulusta, usein ilman päivääkään markkinaehtoisen työpaikan antamaa viitekehystä. Kolmekymppinen politiikan ammattilainen kokee kansanedustajana olevansa kokopäivätyössä, ei luottamustehtävää hoitamassa. Paremminkin hankkimassa kokemusta, jonka avulla pääsisi vähemmän pätkätyöltä maistuvaan hyväpalkkaiseen, julkisen sektorin virkaan ja asemaan ilman varsinaista tulosvaadetta. Valtaosa ihmisistä joutuu kuitenkin Suomessa toimimaan Suomen kilpailukyvyn luomissa puitteissa. Jos vienti ei vedä, ennen pitkää kirje Erkki Puumalainen, toimitusjohtaja, Poptori Oy Ben Zyskowicz teki tärkeän avauksen hyperkapitalismista, sillä mikään poliittinen voima ei ole ennen osannut tai uskaltanut siihen kajota. Kansa ja sen edustajat ovat nousemassa häikäilemättömyyttä vastaan, mutta virkakoneistoja rasittavat yhä vanhat rakenteet. Velvollisuus kuulla asiantuntijaelimiä on synnyttänyt salaseuroja ja lobbausammattilaisia, joiden tekemisiä ei valvo kukaan. Mm. ääniteteollisuuden etujärjestö ajaa yksinomaan monikansallisen omistajan etua. Se lobbaa köyhä laulaja kainalossaan ylisuojelevaa lakia ja miltei verotusoikeutta tekijänoikeuksille. Tekijänoikeusbisnes vuotaa kuin seula miljardejamme ulkomaille. Tekijänoikeusinvestointi vs. kiinteistöinvestointi. Todellisuudessa taiteentekijän etu on heikentynyt yli kriittisen pisteen, sillä vain harva levy-yhtiö kykenee enää rahoittamaan tuotantoja monopolisoituneille markkinoille. Vastaavasti ulkomaisen toimijan vuosittaiset tekijänoikeustulot Suomesta ovat moninkertaiset uustuotantokuluihin nähden. He vähentävät työn kulut suomalaisessa verotuksessa ja nauttivat valtaosan alan tuista. Suomalaiseen osaamispääomaan perustuva sisältö siirtyy vastikkeetta ulkomaiseen omistukseen verottamaan maatamme vuotta. Esim. kiinteistöinvestoinneissa tällaista veronkiertoa säätelevät tarkat EVL:n maksimipoistomääräykset. Viranomaisvastuu. Viranomaisten suojaukset ovat täysin auki, sillä henkisen pääoman kotimaisuusaste syntyy vain rahoittamalla ne kotimaiseen omistukseen. Modernin mediatyöläisen työn lopputulos on rakennusmieheen verraten viranomaisluokitusten mukaan arvotonta, eikä niitä vastaan ole saatavissa lainarahoitusta. Laadullisesti kilpailukykyinen tuotanto ja erityisesti sen markkinointi ovat ilman talkootyötä kaksion hintainen investointi. Ilman kilpailua ja modernin talouden ymmärtämistä luovan talouden työ ja merkkitavaraoikeudet köyhdyttävät Suomen Kun on uhoa, on sitäkin vähemmän harkintaa ja vastuunkantokykyä, Eero Lehti pohtii. elintaso heikkenee jyrkästi itsellä ja sen lisäksi kaikilla enemmän tai vähemmän. Käsittämätöntä sekoilua. Kilpailukyvystä ei viime aikoina juuri yksikään kansanedustaja ole kuitenkaan ollut huolissaan. Puhutaan vain siitä, kuinka taitavia opettajia on, mutta samaan aikaan todetaan, Tekijänoikeustuoton jako ansioiden mukaan Ilman kilpailua ja modernin talouden ymmärtämistä luovan talouden työ ja merkkitavaraoikeudet köyhdyttävät Suomen, Erkki Puumalainen varoittaa. ettei kolmasosa sosialidemokraatteja kannattavista tiennyt sitäkään, ettei puolue ole hallituksessa. Politiikan ulkoistaminen kokemattomalle eliitille on Suomessa johtamassa käsittämättömään sekoiluun. Toki Portugalin, Irlannin ja Kreikan miljardilainojen takaaminen maksaa, mutta vain murto-osan siitä, mitä todellinen ja taloudellinen tsunami päälle vyöryessään aiheuttaisi. Hallitusneuvotteluiden pitkittyminenkin maksaa jo aika lailla, kun valtio velkaantuu parikymmentä miljoonaa euroa päivää kohden. Jos halutaan laskea, kuinka paljon johdannaisilla Suomen valtion takausten suojaaminen maksaisi, ehkä se vastaisi parin viikon velanottomäärää. Nyt on pahasti suhteellisuudentaju kadonnut niin uusilta kansanedustajilta, joilta tuskin tässä asiassa paljoa kysytään, mutta puolueiden puheenjohtajilta ja avainhenkilöiltä voisi odottaa jo kypsempää käyttäytymistä, kun koko kansakunnan etu on kysymyksessä eikä pelkkä puoluepoliittinen taktikointi. muutamassa vuodessa. Viihdetarjonta on jo köyhtynyt huolestuttavaksi. Poptori on nousemassa ikävällä tavalla esimerkiksi. Poptori on luonut markkinahinnoittelulla kannattavan liiketoiminnan ja yhden maan arvokkaimmista tuotantoomaisuuksista sekä niille jakelu- ja tuotantokoneiston. Nyt sillä on myös vientikonsepti, johon se panosti 2.5 milj. euroa ja sai valtiolta apua alkurahoitukseen. Rahoitus katkesi tavalla, joka on jätetty valtiotalouden tarkastusviraston tutkittavaksi. Poptori on joutunut poikkeuksellisen hyökkäyksen kohteeksi, jolta se joutuu suojautumaan ja organisoimaan uudelleen taseensa ja toimintansa. Selviämme kyllä, mutta on surullista, että liiketoimintaa haittaa turha sotiminen. Viihteen ja sisältötuotannon suojeluskuntajoukot. Globaaliin taloussotaan tulee luoda vahva kansallinen strategia, johon kuuluu Angry Birdsin kaltaisten keksintöjen edistäminen ja niiden tuottojen suojaaminen. Nokia on tänään enemmän sisältöbisnestä kuin laitetehtailua. Sen insinöörit saavat toki työtä, kuten parhaat laulajamme, mutta kuka saa työstä koituvan arvonlisän, jolla yhteiskuntamme hyvinvointi turvataan? Ellei viranomaiskoneisto ennätä mukaan, kansan keskuudesta on järkevää koota voimat viihteen suojeluskuntatyölle. YLÖSOTETTUJA Portugali-päätös on erittäin merkittävä. Suomi voi vaikuttaa siihen, syntyykö Eurooppaan uusi finanssikriisi. Suomen Yrittäjien Jussi Järventaus Ilta-Sanomissa Yrittäjyys on uudessa organisaatiossa entistä tärkeämpää, ja jatkossakin yli puolet toimivista asemista on yrittäjävetoisia. St1 Oy:n toimitusjohtaja Mika Wiljanen Bensiiniuutisissa Keskuskauppakamarin välityslautakuntaan tulevista yrityskauppariidoista valtaosa aiheutuu ostajan puutteellisista tiedoista. Keskuskauppakamarin varatuomari Paula Paloranta Kauppalehdessä Kestävyysvaje on todellinen, muttei niin suuri kuin valtionvarainministeriön arvio. Valtiontalouden tarkastusviraston pääjohtaja Tuomas Pöysti Salon Seudun Sanomissa IMF:n ja Euroopan rahoitusvakausvälineen ERVV:n jakoavain ei tee täyttä oikeutta siinä, mitkä kunkin maan riskit ovat jonkun valtion ajautuessa maksukyvyttömyyteen. Alivaltiosihteeri Martti Hetemäki Kauppalehdessä Matkailu työllisti ennen taantumaa Suomessa jo yli henkeä. Maltillisillakin panostuksilla alalle voitaisiin odottaa yli työpaikkaa vuoteen 2020 mennessä. PAM:n puheenjohtaja Ann Selin Uutispäivä Demarissa Johdon palkoista, optioista ja kannustinjärjestelmistä on tullut kirosanoja. Olen saanut sellaisen kuvan, että päättäjät vihaavat vaurastumista. Technopoliksen hallituksen puheenjohtaja Pertti Huuskonen Kauppalehdessä SEPA-maksujen erityispalveluajan takaraja on lokakuun 2011 loppu. Ellei maksuliikennettä ole laitettu kuntoon siihen mennessä, vaarana on palkanmaksun viivästyminen. SEPA-asiantuntija Matti Luoto Kauppalehdessä SUOMEN YRITTÄJÄSANOMAT JÄSENLEHTI Toimituksellinen aineisto Lehden kirjoituksissa esitetyt mielipiteet ja kannanotot eivät välttämättä edusta Suomen Yrittäjien kantaa. Mikäli kysymyksessä on Suomen Yrittä-jien kanta, on se ilmaistu kirjoituksessa. Muista mielipiteistä vastuu on niiden esittäjällä, tiedottajalla tai lehden toimituksella. Lehti ottaa julkaistavaksi lähetettyjä kirjoituksia ja kuvia sitoumuksetta. Toimituksella on oikeus kirjoitusten hylkäämiseen ja muokkaamiseen. Lehdessä julkaistavissa kirjoituksissa on juridista ja muuta käyttötietoa. Lehti ei vastaa tietojen käyttämisestä. Ilmoitusaineistot Pdf-tiedostoina osoitteeseen Katso mediakortti osoitteessa kohdassa YrittäjäSanomat. Ilmoitukset voidaan peruuttaa viimeistään 2 päivää ennen aineistopäivää. Sen jälkeen tapahtuvista peruutuksista voidaan veloittaa 50 % ilmoitushinnasta. Reklamaatiot on esitettävä kirjallisesti 14 vuorokauden kuluessa numeron ilmestymisestä. Lehden vastuu virheistä tai ilmoituksen poisjäämisestä rajoittuu enintään ilmoitushintaan. Lehti ei vastaa Ilmoituksen asuun tulleesta virheestä, joka johtuu lehdelle toimitetusta puutteellisesta tai virheellisestä aineistosta, epäselvästä käsikirjoituksesta, puhelimitse annetusta ilmoituksesta tai kieli- tai käännösvirheestä, jos teksti käännetään lehden toimesta ilman eri maksua. Ilmoituksen poisjäämisen mahdollisesti aiheuttamasta vahingosta, mikäli poisjääminen johtuu ilmoittajasta, tilaajasta, mainostoimistosta tai ylivoimaisesta esteestä. Virheestä, joka käy selville ilmoittajalle toimitetusta korjausvedoksesta, jos ilmoittaja on vedoksen hyväksynyt sitä korjaamatta, tai jos hän ei ole palauttanut vedosta kohtuullisessa ajassa. Lehti ei sitoudu ilmoitusten korjausvedosten toimittamiseen. Lehdellä on oikeus kieltäytyä julkaisemasta ilmoitusta. Ilmoituksen tilaaja vastaa lehteen nähden siitä, että lehdelle annetun aineiston julkaiseminen tapahtuu kenenkään tekijänoikeutta loukkaamatta sekä siitä, että ilmoitus on lakien, asetusten ja hyvien tapojen mukainen. Kustantaja Suomen Yrittäjien Sypoint Oy. Lehti ilmestyy 10 kertaa vuodessa ja postitetaan Suomen Yrittäjien jäsenille. Osoitteellinen levikki kpl. Toimitus Harri Auramo, päätoimittaja Jouko Lantto, vastaava päätoimittaja Riikka Koskenranta, toimittaja (äitiyslomalla) Lotta Tammelin, toimittaja Mirka Moilanen, toimittaja Raija Lehtonen, taitto Anna Lantee, avustaja p. (09) , f. (09) ISSN Aikakauslehtien Liiton jäsen Ilmoitusmyynti Alma360/Asiakasmedia PL 356, Helsinki p Tilaukset ja osoitteenmuutokset Suomen Yrittäjät PL 999, Helsinki p. (09) Paino Suomen Lehtiyhtymä Oy Tuusula Ilmestymisaikataulu 2011 Numero Ilmestyy Varaukset Aineistot 01/ / / / / / / / / /

5 N:o 5 Toukokuu 2011 Uudet yrittäjäkansanedustajat: Yrittäjäpolitiikka 05 Eduskunnassa on kiistoista huolimatta ystävällinen ilmapiiri Uusi työpaikka tuo aina mukaan uudet kuviot. Miltä tuntuu aloittaa uusi työ eduskunnassa? Lotta Tammelin, teksti Pekka Sipola, kahvilakuva Vaalit ovat ohi, kansanedustajien valtakirjat leimattu ja kohta päästään varsinaiseen asiaan työntekoon. Uusia yrittäjäkansanedustajia näissä vaaleissa eduskuntaan matkasi suuri joukko. Miten työ on untuvikkoedustajilta lähtenyt käyntiin? Olen kokenut erityisen miellyttävänä eduskuntatalon henkilökunnan ystävällisyyden ja palvelualttiuden. He ovat kärsivällisesti neuvoneet ja vastailleet kaikkiin mahdollisiin kysymyksiin, kokoomuksen edustaja Pauli Kiuru kuvailee ensitunnelmiaan. Ystävällistä ja auttavaista ilmapiiriä kiittelevät myös Kiurun puoluetoverit Markku Eestilä ja Jukka Kopra, perussuomalaisten Kaj Turunen sekä RKP:n Lars-Erik Gästgivars. Osalle talo on jo entuudestaan tuttu. Parasta on ollut se, että on päässyt työhön heti kiinni hallitusohjelmatavoitteiden valmistelun merkeissä. Aikaisempi kokemus ministerin erityisavustajan tehtävistä on helpottanut, kun on tuntenut verkostot valmiiksi ja tiennyt, miten eduskunta ja hallitus toimivat, tarkastuslaskennan kautta eduskuntaan ponnistanut kokoomuksen kansanedustaja Lasse Männistö kertoo. Tietoa lisää ja tiloja. Jotkut asiat ovat kuitenkin ehtineet jo herättää uusissa kansanedustajissa kummastusta. Talon sisällä on ainakin äkkiseltään vaikea seurata asioiden kulkua. Tietoa kyllä on ja sitä löytyy, kunhan oppii etsimään, Markku Eestilä pohtii. Perehdyttämisen ja työn koordinointia olen hieman hämmästellyt. Asioiden oppimisen kannalta ei ole tehokasta, että kalenterit täyttyvät keskenään kilpailevista tapahtumista. Perehdytystä varten olisi hyvä varata esimerkiksi kokonaisia aamupäiviä, jolloin ei ole muita kokouksia tai istuntoja, uskoo puolestaan Pauli Kiuru. Lasse Männistö taas toivoisi, että eduskunnassa opittaisiin hyödyntämään paremmin sähköisiä työvälineitä. Tuntuu, että moni prosessi nojaa hyvin vahvasti erilaisiin tapaamisiin ja paikan päällä tapahtuviin koulutuksiin. Itse toivoisin hallinnolta enemmän joustavuutta niin, että joitain asioita voitaisiin hoitaa puhtaasti sähköisesti tai vaikkapa puhelimessa ilman tarvetta erilliselle kokoukselle, palaverille tai koulutuk- Kaj Turunen Lasse Männistö Pauli Kiuru Jukka Kopra EDUSKUNNAN kahvilassa luodaan myös sosiaalisia suhteita. Uusille kansanedustajille kaikki on uutta, myös ihmiset. selle, hän sanoo. Myös Jukka Kopra toivoisi lisää itjärjestelmien hyödyntämistä. Kannettavat tietokoneet ovat vanhoja ja raskaita sekä ohjelmien käyttö hidasta. Olen it-alan ammattilainen, ja tämä pistää erityisesti silmään. Kansanedustajien ja avustajien tietojärjestelmien tulisi mahdollistaa täydellinen liikkuvuus ja joustava käyttö, ja tämän suhteen on vielä paljon kehitettävää. RKP:n Gästgivars on puolestaan yllättynyt tilaongelmista. Olisin tietenkin odottanut itselle ja sihteerille omaa työtilaa. Nyt joudumme odottamaan 2 3 kuukautta ennen kuin saamme omat huoneet. Verotusta keveämmiksi ja sosiaaliturvaa paremmaksi. Kokoomuksen Pauli Kiuru kertoo, ettei hallitusohjelman sorvaaminen ei ole ensimmäisen kauden edustajan tehtävälistalla, mutta välillisesti moni uusistakin edustajista on päässyt hallitusohjelman valmisteluun vaikuttamaan. Markku Eestilä Lars-Erik Gästgivars Kiuru itse näkee, että hallitusohjelmassa tulisi näkyä periaate siitä, että työn verotus kevenee. Kaikki keinot, jotka kannustavat työntekoon, työllistämiseen ja yrittämiseen ovat toivottavia. Harmaata taloutta vastaan on myös löydyttävä työkaluja ja resursseja, hän muistuttaa. Työllisyysasiat ja aluekehityksen tasapainoisuus ovat suurista asioista tärkeimmät, maalailee puolestaan Markku Eestilä. Lars-Erik Gästgivarsin mielestä tulevassa hallitusohjelmassa olisi syytä kiinnittää aiempaa enemmän huomiota yrittäjien sosiaaliturvan parantamiseen. Jukka Kopra puolestaan haluaisi pyrkiä edistämään yrittämiseen ja työllistämisen helpottamiseen liittyviä asioita. Lievää yrittämistä ja kasvuyrittämistä. Perussuomalaisten Kaj Turunen kaipaa uusia keinoja yritystoiminnan aloittamiseen. Itse olen puhunut lievän yrittämisen mallista. Mallilla pystyttäisiin olennaisesti laskemaan kynnystä ryhtyä yrittäjäksi. Työttömäksi jäätyä ei nostettaisikaan työttömyyskorvausta vaan ilmoittauduttaisiin väliaikaiseksi yrittäjäksi. Tuolloin voisi toteuttaa sivussa olleen yritysidean. Aloittamisen ja lopettamisen pitäisi olla pelkkä ilmoitusasia ilman joutavaa byrokratiaa, Turunen selvittää. Yrittäjänäoloajasta maksettaisiin könttäsumma, joka pitäisi sisällään kaikki lakisääteiset maksut. He, jotka olisivat rekisteröityneet lieviksi yrittäjiksi, tekisivät vuoden lopussa kirjanpidolla tarkemman selvityksen tuloistaan verottajalle, hän jatkaa. Kaj Turunen uskookin, että madaltamalla yrittämiseksi lähtemisen kynnystä ja poistamalla turhaa byrokratiaa pienyritystoiminnan aloittamisesta valtio voisi merkittävästi hoitaa työttömyyttä, parantaa talouttaan säästyneillä työttömyyskorvauksilla ja vähentää harmaata taloutta. Turha byrokratia rasittaa myös Lasse Männistöä. Männistö näkisikin, että yrityksiä on kannustettava kasvuun ja innovoimaan. Yritystukijärjestelmämme pitäisi uudistaa hallinnollisesti raskaasta ja virkamiesvetoisesta järjestelmästä kohti markkinavetoista kasvun ja innovaatioiden tukemista. T&k-toiminnan verovähennysoikeus sekä kasvun tukeminen esim. pääomasijoitusten verokannustimien ja asymmetrisin rahastomallein olisivat esimerkkejä näistä, Männistö ehdottaa. PK-yrittäjä, Visma Monipankki on pankkiliikenneohjelmisto juuri Sinulle Visma Monipankin avulla SEPA-siirtymä käy vaivattomasti! Helppo Laaja Tehokas Tuettu = selviät sekä käyttöönotosta että käytöstä itsenäisesti = hallitset koko pankkiliikenteesi vaivattomasti = liikennöit kaikkiin pankkeihin yhdellä ohjelmistolla = saat käyttötukea suomeksi sekä internetissä että puhelimitse Yhdessä pankkien kanssa kehitetyn Visma Monipankin hinta-ominaisuus-suhde on markkinoiden paras! Tällä hetkellä SEPA-ratkaisuamme käyttää jo yli yritystä. Visma on turvallinen valinta! Visma Monipankki alkaen 799 (+alv 23%) Soita ja kysy lisää visma.fi/monipankki

6 06 N:o 5 Toukokuu 2011 PÄÄTTÄJÄ PUNTARISSA Sarjassa haastatellaan politiikan ja elinkeinoelämän vaikuttajia. Tujunen lupaa pk-politiikalle edelleen myötätuulta Kannustava verotus ja työllistämiskynnykset uuden hallituksen avainasioita. Timo Sormunen, teksti Pekka Sipola, kuva Yrittäjyys on ollut viime vuodet vahvassa myötätuulessa, ja moni on jäänyt aprikoimaan, säilyykö pk-myönteiseksi kehuttu politiikka myös uuden hallituksen agendalla. Epäilyksiä herättää etenkin osinko- ja yritysverotus, johon SDP:n puolelta ladattiin korotuspaineita jo vaalitaistelun aikana. Kokoomuksen puoluesihteeri Taru Tujunen tiivistää edessä olevat haasteet neljään avainasiaan. Hyvinvoinnin turvaamiseksi suomalaisyrityksillä on oltava mahdollisuus menestyä, kasvaa ja työllistää. Tämän tavoitteen kannalta on aivan keskeistä yrittäjyyteen ja työntekoon kannustava verotus. Lisäksi meidän huolehdittava siitä, että Suomessa on jatkossakin osaavaa työvoimaa, kehitämme koulutusjärjestelmäämme ja uudistamme t&k-rahoitusta, hän listaa. Edellisen vaalikauden onnistumisiin Tujunen nostaa nopeat ja määrätietoiset linjaukset niin kansainvälisen finanssikriisin vaikutusten minimoimisessa kuin kotimaan täsmäelvytyksessä. Sulkaa voi sovitella hattuun myös työnantajan Kela-maksun poistamisesta. Sillä pelastettiin yritystoimintaa, mutta toisaalta muutamien muiden yrittäjätavoitteiden toteuttaminen ei ehkä edennyt riittävissä määrin, hän tunnustaa. Veroruuvia työstä kulutukseen. Tujusen mielestä yksi keskeinen haaste on luoda suomalaiseen yhteiskuntaan kateuden sijasta yrittäjämyön- Yritysten kannalta on keskeistä, että ansiotuloverotusta ja yhteisöveroa pystyttäisiin maltillisesti alentamaan. Taru Tujunen teistä ilmapiiriä. Keinoja hän löytää koulujen yrittäjyyskasvatuksen lisäämisestä aina oikean tiedon levittämiseen yrittäjyyden riskeistä. Valtiovallan tehtävä on luoda yrittäjyyteen positiivisia kannusteita, joilla menestymisestä, riskinotosta ja yrityksensä kehittämisestä voi saada myös palkinnon. Kannattaa muistaa, että vain menestyvä yritys voi työllistää ja maksaa hyvinvointiyhteiskunnan kipeästi tarvitsemia verotuloja, Tujunen lisää. Selkein kehityskohde on lopulta verotus, jonka painopistettä kokoomus siirtäisi työnteon verotuksesta kulutuksen verotukseen. Näin saataisiin kannusteita myös työntekoon ja työllistämiseen. Kokoomuksen lähtökohtana on, ettei yritysverotus saa asettaa kynnyksiä yrityksen kasvulle ja kehittymiselle. Yritysten kannalta on keskeistä, että ansiotuloverotusta ja yhteisöveroa pystyttäisiin maltillisesti alentamaan. Myös osinkoverotus tulisi säilyttää yrittäjälle kannustavana. Pääomaverotusta sen sijaan korotettaneen maltillisesti. Sitä tarvitaan verotulojen keräämiseksi mutta myös oikeudenmukaisuuden näkökulmasta. Ensimmäisen työntekijän palkkaamiseen myönnettävä tuki pitäisi laajentaa koko Suomeen. Yrittäjän riskiä työllistämiseen madaltaisi myös se, että tuen piirissä olevissa työsuhteissa sallittaisiin pidempi koeaika, esittää Taru Tujunen. Kädenojennusta naisyrittäjille. Vaikka edeltävän hallituksen pk-politiikka keräsi laajalti kehuja, olivat etenkin naisyrittäjät pettyneitä. Vanhempainvapaan ja ns. äitiriskin kustannuksiin toki tartuttiin viime vaalikaudella, mutta tulokset jäivät Naisyrittäjien Keskusliiton mielestä puolitiehen. Tujusen mielestä perhevapaakustannusten tasaamista on jatkettava ja isiä kannustettava käyttämään perhevapaita. Yksi keino olisi pidentää näitä isälle yksin kuuluvia vapaita. Vanhempainetuudet olisi lisäksi irrotettava lakisääteisestä sairausvakuutuksesta. Tujusen mukaan itsenäinen vanhempainvakuutus parantaisi sekä korvausjärjestelmän että vapaista syntyvien kustannusten läpinäkyvyyttä. Se mahdollistaisi myös vanhempainetuuksien itsenäisemmän kehittämisen, rahoitusosuuksien muutokset ja valtion nykyistä suuremman osuuden kustannuksista. Palkkatukikokeilu koko Suomeen. Tujunen lupailee madallusta myös ensimmäisen työntekijän palkkaamiskynnykseen. Ensimmäisen työntekijän palkkaamiseen myönnettävä tuki pitäisi laajentaa koko Suomeen. Yrittäjän riskiä työllistämiseen madaltaisi myös se, että tuen piirissä olevissa työsuhteissa sallittaisiin pidempi koeaika. Naisyrittäjyyden yksi pulma ovat myös harvassa olevat kasvajat. Monille yrittäjyys on ennemminkin elämäntyylivalinta ja vaihtoehto perinteiselle palkkatyölle. Kasvua jarruttavat myös toimialavalinnat: valtaosa naisyrittäjistä toimii naisvaltaisilla aloilla, joissa työllistämiskynnys on jo valmiiksi korkea. Vanhemmuuden kustannusten oikeudenmukaisempi jako, työn ja perhe-elämän nykyistä parempi yhteensovittaminen sekä sosiaaliturvan ja lomituspalveluiden kehittäminen ovat keskeisiä kysymyksiä, joilla voidaan edistää naisyrittäjyyttä. Toisaalta, pitää pystyä hyväksymään myös se, etteivät kaikki yrittäjät halua tavoitella kasvua. Itsensä työllistäminen on sekin äärimmäisen arvokas asia. Taru Tujunen Ikä: 40 Koulutus: Kasvatustieteiden maisteri Työura: Kokoomusnaisten pääsihteeri , puoluesihteeri 2006 Perhe: Mies ja tytär Harrastukset: Liikunta, lukeminen ja musiikin kuuntelu Uusi postilaki voimaan kesäkuun alussa Kesäkuun alussa tulee voimaan uusi postilaki, jolla taataan viisipäiväinen jakelu, kohtuuhintainen kirje- ja pakettipalvelu sekä toimipisteverkon säilyminen. Laki on Euroopan unionin postidirektiivin mukainen. Keskeistä uudessa postilaissa on se, että postin peruspalvelut turvataan valtakunnallisesti niin kaupungeissa kuin haja-asutusalueilla. Postin viisipäiväinen jakeluvelvoite on yleispalveluyritykseksi nimetyllä postiyrityksellä. Postitoimipaikkoja on oltava vähintään yksi kuntaa kohden, ja niiden tulee sijaita kohtuullisen matkan päässä asukkaista. Laissa on erikseen otettu huomioon iäkkäiden ja liikuntaesteisten helpompi postinsaanti. Laissa määriteltyjen yleispalvelujen on oltava tarjolla kohtuuhintaan ja samanhintaisina koko maassa. Käytännössä yleispalveluun kuuluvat kuluttajien käyttämät käteismaksulliset palvelut. Laki määrittelee myös näiden palvelujen palvelutasot. Yleispalvelun vähimmäistasona on vakiokirje, joka tulee toimittaa perille lähettämispäivästä kahden yön yli. Postilakia sovelletaan yleispalvelun lisäksi muuhunkin kirjeiden välittämiseen. Lehtijakelua laki ei koske. Laissa on direktiivin mukaisesti madallettu alalle tulon kynnystä muun muassa keventämällä uudelle toimijalle asetettavia vaatimuksia. Postitoimiluvat myöntää valtioneuvosto. Oikaisu Viime YrittäjäSanomiin oli lipsahtanut harmittava virhe. Kannen Juuri näin -sitaatti naisvaltaisten alojen äitiriskistä ei suinkaan ollut nuorten yrittäjien Essi Ahtolan suusta, vaan oikea sanoja oli Naisyrittäjien Keskusliiton toimitusjohtaja Marjukka Karttunen. Toimitus pahoittelee virhettä! ILMOITTAUDU PAIKKAKUNNAN PARAS YRITYS -KILPAILUUN SINUNKIN YRITYKSESI VOI PÄÄSTÄ SPONSOROIMAAN HEIKKI KOVALAISTA.? Ilmoittaudu osoitteessa Yrittaja_sanomat_PP_380x255mm.indd

7 N:o 5 Toukokuu 2011 päättäjät yrittävät Suomen Yrittäjät ja Kuntaliitto: Järjestö 07 Uusia työkaluja kuntien ja Jytky ja sätky Ensin tuli jytky, ja sitten tuli sätky, ja sitten meni mukavasti muuten vaan. Perussuomalaiset saivat vaaleissa jytkyn, hallitustunnusteluissa he saivat sätkyn. He päättivät, ettei puolue lähde saamallaan isolla valtakirjalla hallitukseen lunastamaan vaaleissa antamiaan lupauksia ja äänestäjiensä toiveita. Ei ihme, että Timo Soini oli tuskastuneen oloinen median edessä eduskunnan Laki-kokoushuoneessa, kun hän kertoi perussuomalaisten hyppäävän pois hallitusjunasta jo lähtöasemalla. Jos itseään pettää, kuka silloin jää jäljelle, lausui Soini ääni väristen median edessä. Vain paria päivää aikaisemmin hallitustunnustelija Jyrki Katainen (kok.) esiintyi samaisessa paikassa hyvin luottavaisesti. Olkaa aivan rauhassa. Kyllä tästä toimintakykyinen enemmistöhallitus syntyy, vakuutti Katainen, joka uskoi vielä Soinin tuovan joukkonsa hallitukseen. Perussuomalaisten hypättyä sivuun, hallitustie muodostui paljon mutkaisemmaksi kuin Katainen osasi kuvitella. Perussuomalaisten paisunut eduskuntaryhmä on vaaleista lähtien kulkeneet takit levällään. Meininki on ollut sellainen kuin kansan tahto olisi perussuomalaisten taskussa. On saanut vaikutelman, että valta Suomessa on kansalla, jota edustaa valtiopäiville kokoontunut perussuomalaisten eduskuntaryhmä. Niinhän perustuslaissa ei kuitenkaan lue. On ottanut aikansa käsittää, etteivät he edusta koko Suomen kansaa, eivät edes äänestäneiden enemmistöä. Loistavasta vaalituloksesta huolimatta totuudeksi jää, että perussuomalaisia äänesti vajaa viidennes, 19 prosenttia. Runsaat 80 prosenttia valitsi jonkin muun puolueen. Vaaleissa puhui koko Suomen kansa, eivät vain perussuomalaisten äänestäjät. Vaalivoitosta huolimatta perussuomalaisille annettu ääni ei ole yhtään arvokkaampi kuin muille puolueille annettu ääni. Timo Soini ei lopulta uskaltanut viedä joukkojaan hallitukseen. Oli turvallisempaa jäädä oppositioon. Asia valkeni Soinille, kun eduskuntaryhmä oli ensi kertaa koolla käsittelemässä hallitustunnustelujen tilannetta. Ministerisalkusta kiinnostuneen puheenjohtajan sovinnollinen kaikki on neuvoteltavissa -linja muuttui äkisti kolmeksi jyrkäksi Eiksi. Siihen tarvittiin yksi eduskuntaryhmän kokous. Tuoreet kansanedustajat ihmettelivät, mistä tässä oikein neuvotellaan, puolueen linjanhan piti olla selvä ja suora. Selväksi se tulikin, kun Soini ilmoitti puolueensa sanovan jyrkän EIn Portugalin lainatakuille ja kriisirahastoille, sekä väliaikaiselle että pysyvälle. Samalla aukesivat hallituksen heiluriovet opposition suuntaan. Soini käsitti, että hallituksessa tämän ehdottoman, mutta kokemattoman porukan kanssa tulisi suuria murheita. Soinin mielessä kummitteli taatusti perussuomalaisten edeltäjän SMP:n kohtalo. Vauhtisokeudesta varoitteli veteraaniparlamentaarikko Raimo Vistbacka jo viime kesänä lehtihaastattelussa, kun puolueen gallup-kannatus huiteli vasta vajaassa kymmenessä prosentissa. Jos puolue kasvaa liian nopeasti, sen hallitseminen tulee mahdottomaksi, maalaili Vistbacka. Vistbacka tiesi mistä puhui. Entinen ministeri ja puolueen perustaja oli mukana perussuomalaisten edeltäjän SMP:n katkerassa pesänjaossa puolueen hajottua sisäisiin riitoihinsa ja omaan mahdottomuuteensa. Perussuomalaiseen eduskuntaryhmään mahtuu monenkirjavaa väkeä aina suomensisulaisista lähtien. Sellainen eduskuntaryhmä on helpompi hitsata yhteen oppositiossa, jossa politiikka voi olla hyvin yksiniitistä. Hallituksessa linja ei tahdo pysyä puhtaan tinkimättömänä. Välttämättömiä kompromisseja on hyvin hankala myydä protestiäänillä eduskuntaan nousseelle eduskuntaryhmälle. Nyt kokemattomalla eduskuntaryhmällä on parhaassa tapauksessa neljä vuotta aikaa opetella politiikan ja lainsäädäntötyön aakkosia. yritysten yhteistyöhön Suomen Yrittäjät ja Suomen Kuntaliitto tiiviiseen yhteistyöhön yrittäjyyden puolesta. Lotta Tammelin, teksti ja kuva Suomen Yrittäjät ja Kuntaliitto ovat päättäneet tiivistää yhteistyötään yrittäjyyden edistämisessä. Suomen Yrittäjät ja Suomen Kuntaliitto ovat perinteisesti tehneet hyvää yrittäjyyspoliittista yhteistyötä. Yhteisenä vahvuutenamme on valtakunnallisesti kattava paikallisten toimijoiden verkosto. Kannustamme Suomen Yrittäjien paikallisyhdistyksiä ja kuntia jatkamaan rakentavaa työtään yrittäjyyden ja hyvinvoinnin puolesta, Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Jussi Järventaus ja Suomen Kuntaliiton toimitusjohtaja Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma kertovat. Järjestöjen mukaan yrittäjyys onkin talouden perusta ja hyvinvoinnin lähde. Asiakaslähtöinen ja tehokas julkinen sektori tukee yrittäjyyttä sekä parantaa kansantalouden kilpailukykyä. Siksi kunnat ovat yrityksille luontainen paikallinen yhteistyökumppani, toimitusjohtajat muistuttavat. Kuntaseminaarissa Tallinnassa julkaistussa kannanotossa SY ja Kuntaliitto rohkaisevat hyödyntämään uudistettua Euroopan Yrittäjyysohjelmaa, niin sanottua Small Business Actia paikallisessa vuoropuhelussa. Järjestöjen mielestä EU-jäsenvaltioissa, alueilla ja paikallisella tasolla tarvitaan tehokkaampia toimia yrittäjyyden edistämiseksi. Kannanoton mukaan Euroopan Yrittäjyysohjelmaa suositellaan kunnallisen elinkeinopolitiikan virikkeeksi. Viesti EU:lle ja valtiolle. Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Jussi Järventaus painotti kannanoton julkistamistilaisuudessa, että järjestöjen yhteiset linjaukset ovat myös järjestöjen viesti EU:lle ja Suomen valtiolle. Paikalliset toimintaolosuhteet vaikuttavat merkittävästi Suomen Yrittäjät tekee Kuntaliiton kanssa kaiken mahdollisen yrittäjyyden edistämiseksi. Jussi Järventaus Arvonlisäveron korotus uhkana työvaltaisille pienyrityksille Nykyisin erilaiset verokannat luovat paineita yleisen arvonlisäverokannan nousuun. Varsinais-Suomen Yrittäjät varoittaa korottamasta arvonlisäveroa niin, että se vahingoittaa pienyrityksiä. Palveluyrityksillä on arvonlisäverotuksessa vain vähän vähennyskelpoisia hankintoja, minkä vuoksi arvonlisävero kohdistuu niissä suhteellisesti enemmän työpanokseen kuin teollisissa tai kaupan alan yrityksissä. Työvaltaisilla palvelualoilla veronkorotukset nostavat helpommin myös hintoja ja vähentävät näin palveluiden kysyntää. Kuntaliiton hallituksen puheenjohtaja ja Jyväskylän kaupunginjohtaja Markku Andersson ja Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Jussi Järventaus iloitsivat järjestöjen välisen yhteistyön tiivistämisestä toukokuussa Kunnallisjohdon seminaarissa Tallinnassa. yrittäjien toimintaan. Vastaavasti kuntien elinvoimaisuus perustuu yritysten menestykseen. Suomen Yrittäjät tekee Kuntaliiton kanssa kaiken mahdollisen yrittäjyyden edistämiseksi. Siksi toivomme valtiolta ja EU:lta yhtä innokasta paneutumista yrittäjyyden edistämiseen, Järventaus vetosi. Kuntaliiton toimitusjohtaja Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma puolestaan korosti, että kuntien elinkeinopolitiikka on nähtävä laajaalaisesti. Kaikessa kuntien toiminnassa on elinkeinopoliittinen yhteys, ja siksi yrittäjäystävällisyys on kuntien etu. Kuntaliitto haluaa luoda hyvän toimintaympäristön kaikille yrityksille ja vahvistaa paikallisen yhteistyön edellytyksiä. Kuntien ja yrittäjäjärjestön rakentavalla vuoropuhelulla on pitkät perinteet ja sen merkitys kasvaa, Mäki-Lohiluoma tiivisti. Arvonlisäverokantojen nousulla on siksi etenkin pienemmissä palveluyrityksissä työllisyyttä heikentäviä vaikutuksia, aluejärjestö toteaa. Nykyisessä järjestelmässä on euron liikevaihtoon saakka verovapaus alv:stä. Kun raja ylittyy, yritys maksaa veroa, mutta saa siitä asteittain pienenevän huojennuksen. Huojennukseen oikeuttavalla tulotasolla on kyse lähinnä sivutoimisesta yrittäjyydestä. Veroa huojentava vaikutus lakkaa liikevaihdon ylittäessä euroa. Huojennuksen vaikutusalueen laajentaminen toisi pienten tulojen arvonlisäverotukseen joustoa. Alarajahuojennus ylemmäksi. Varsinais-Suomen Yrittäjien hallitus katsoo, että mikäli yleistä arvonlisäverokantaa nostetaan mahdollisesti yhdellä prosenttiyksiköllä 24 prosenttiin, tarvitaan samanaikaisesti arvonlisäveron alarajahuojennuksen nosto EU:n sallimaan euroon, jotta pienyritysten verorasitus ei kohtuuttomasti kasvaisi. Kyseisellä toimenpiteellä saataisiin aikaan verokevennyksiä sellaisille palvelualan pienyrityksille, joille alv:n korotus tuottaisi suhteellisesti eniten haittaa. Lainsäädännön yritysvaikutusten arvioinnissa parannettavaa Lainsäädännön yritysvaikutusten arviointi on edistynyt viime vuosina, mutta edelleen siinä on merkittäviä puutteita. Näin toteaa loppuraportissaan säädöshankkeiden yritysvaikutusarviointien seurantatyöryhmä. Työryhmä korostaa, että lainsäädännön laadukkuudella on keskeinen merkitys yritysten toimintaedellytysten ja kilpailukyvyn kannalta. Erityisesti talouden kestävyyteen, kilpailukykyyn ja kasvuun liittyvien haasteiden vuoksi taloudellisten vaikutusten ja yritysvaikutusten arviointia tulee painottaa, kun säädösvalmistelun vaikutusarviointia valtioneuvostossa kehitetään. Työryhmä ehdottaa käytännön toimia yritysvaikutusten arvioinnin parantamiseksi. Säädöshankkeen valmistelusta vastaavan ministeriön tulee huolehtia siitä, että toteuttamisvaihtoehtojen merkittävät vaikutukset arvioidaan. EU-lainsäädännön valmistelussa vaikutuksia tulee Suomen kannalta arvioida riittävästi jo EU-valmisteluvaiheessa. 40 prosenttia päätöksistä vaikuttaa yrityksiin. Runsaalla 40 prosentilla hallituksen lainsäädäntöesityksistä on TEM:n arvion mukaan vaikutuksia yrityksiin ja markkinoihin. Määrällisesti eniten yrityksiin vaikuttavaa lainsäädäntöä valmistelevat sosiaali- ja terveysministeriö, valtiovarainministeriö, liikenne- ja viestintäministeriö sekä työ- ja elinkeinoministeriö. Työryhmä pitää tärkeänä, että työ- ja elinkeinoministeriö jatkaa tuen tarjoamista yritysvaikutusten arviointiin ja seuraa arviointien toteuttamista ministeriöiden säädöshankkeissa. Vaikutusarviointien laadun paraneminen edellyttää työryhmän mukaan arvioinnin tuen, laadunvalvonnan ja seurannan valtioneuvostotasoista tehostamista. Säädösvalmisteluun liittyvän taloudellisten vaikutusten ja yritysvaikutusten arvioinnin laadunvalvonta tulee turvata. Euroopan Yrittäjyysohjelmasta konkreettista antia paikalliselle vuorovaikutukselle Euroopan Yrittäjyysohjelma on koko EU:n yleisen yrittäjyyspolitiikan peruslinjaus. Suurin osa toimenpidesuosituksista koskee eurooppalaisen ja kansallisten säädösjärjestelmien kehittämistä. Nämä eivät ole paikallisen elinkeinopolitiikan alaan kuuluvia kysymyksiä. Toisaalta paikalliseen elinkeinopolitiikkaan sisältyy runsaasti kysymyksiä, joita Yrittäjyysohjelma ei suoranaisesti kata, Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Jussi Järventaus ja Kuntaliiton toimitusjohtaja Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma muistuttavat. Tällaisia ovat esimerkiksi maankäytön ja kaavoituksen sekä liikennesuunnittelun Pienet ensin! Suomen Yrittäjät ja Kuntaliitto esittävät, että kunnat noudattavat sekä päätöksenteon valmistelussa että päätöksenteossa seuraavia Yrittäjyysohjelman keskeisiä periaatteita: Noudatetaan Pienet ensin -periaatetta hallinnollisissa menettelyissä ja sellaisten päätösten valmistelussa, jotka vaikuttavat pk-yrityksiin. Helpotetaan pk-yritysten osallistumista julkisten hankintojen markkinoille. Kannustetaan pk-yrityksiä käyttämään asiantuntijapalveluita, jotka edesauttavat kasvua, innovaatiotoimintaa ja kansainvälistymistä. Tuetaan pk-yrityksiä vähähiilisiin ja resurssitehokkaisiin tuotantomuotoihin siirryttäessä. Edistetään pk-yritysten omistajan- ja sukupolvenvaihdosten sujumista. kysymykset. Näistäkin syistä korostamme, että Euroopan Yrittäjyysohjelma toimii paikallisella tasolla parhaiten, kun siitä otetaan käyttöön kuntien elinkeinopolitiikkaan luontevimmin kuuluvat konkreettiset linjaukset. Suomen Yrittäjät ja Suomen Kuntaliitto rohkaisevat paikallisia yrittäjäyhdistyksiä ja kuntia etsimään yhdessä omista tarpeistaan ja vahvuuksistaan lähteviä elinkeinopolitiikan ratkaisuja. Euroopan Yrittäjyysohjelma voi osaltaan tarjota käyttökelpoisia linjauksia nivellettäviksi paikallisiin omaleimaisiin tavoitteisiin.

Yrittäminen ja yrittäjyys tässä ajassa

Yrittäminen ja yrittäjyys tässä ajassa Yrittäminen ja yrittäjyys tässä ajassa Oma Yritys Wanha Satama 28.3.2012 Harri Jyrkiäinen, SuPi pj 1 Suomen Pienyrittäjät Suomen Pienyrittäjät on valtakunnallinen, poliittisesti sitoutumaton yrittäjyyden

Lisätiedot

Yrittäminen ja yrittäjyys tässä ajassa

Yrittäminen ja yrittäjyys tässä ajassa Yrittäminen ja yrittäjyys tässä ajassa Helsingin Musiikkitalo 20.10.2011 Harri Jyrkiäinen, SuPi pj 1 Suomen Pienyrittäjät Suomen Pienyrittäjät on valtakunnallinen, poliittisesti sitoutumaton yrittäjyyden

Lisätiedot

VAIN KILPAILU- KYKYINEN EUROOPPA MENESTYY. Metsäteollisuuden EU-linjaukset

VAIN KILPAILU- KYKYINEN EUROOPPA MENESTYY. Metsäteollisuuden EU-linjaukset VAIN KILPAILU- KYKYINEN EUROOPPA MENESTYY Metsäteollisuuden EU-linjaukset 1 EUROOPAN UNIONI on Suomelle tärkeä. EU-jäsenyyden myötä avautuneet sisämarkkinat antavat viennistä elävälle Suomelle ja suomalaisille

Lisätiedot

Pääpuolueiden verotavoitteiden analyysi

Pääpuolueiden verotavoitteiden analyysi Pääpuolueiden verotavoitteiden analyysi Talous- ja elinkeinopolitiikan vaikuttajaryhmä 6.5.2015 Tero Honkavaara Johtava veroasiantuntija, EK 1 Työn verotus 450 M verokevennys pienija keskituloisille Yritysverotus

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

www.lenitatoivakka.fi Vahva vaikuttaja. LENITA KANSANEDUSTAJA TOIVAKKA

www.lenitatoivakka.fi Vahva vaikuttaja. LENITA KANSANEDUSTAJA TOIVAKKA www.lenitatoivakka.fi Vahva vaikuttaja. KANSANEDUSTAJA LENITA TOIVAKKA www.lenitatoivakka.fi Teen enkä meinaa! Jo ensimmäisellä kansanedustajakaudella olen kovalla työllä ja asioihin perehtymällä saavuttanut

Lisätiedot

Elinkeinopoliittinen mittaristo 2014 Kannonkoski. Kannonkoski. Mannerheimintie 76 A PL 999, 00101 Helsinki 09 229 221 toimisto@yrittajat.

Elinkeinopoliittinen mittaristo 2014 Kannonkoski. Kannonkoski. Mannerheimintie 76 A PL 999, 00101 Helsinki 09 229 221 toimisto@yrittajat. Elinkeinopoliittinen mittaristo 2014 1 Elinkeinopoliittinen mittaristo 2014 2 Elinkeinopoliittinen mittaristo 2014 SISÄLLYS ELINKEINOPOLIITTINEN MITTARISTO 2014 KANNONKOSKI... 3 KUNTIEN ELINVOIMA JA YRITTÄJYYS

Lisätiedot

Hallinnollisen taakan vähentäminen Suomessa. Better Regulation Day, 25.11.2010 Lainsäädäntöjohtaja Pasi Järvinen

Hallinnollisen taakan vähentäminen Suomessa. Better Regulation Day, 25.11.2010 Lainsäädäntöjohtaja Pasi Järvinen Hallinnollisen taakan vähentäminen Suomessa Better Regulation Day, 25.11.2010 Lainsäädäntöjohtaja Pasi Järvinen Yritysten hallinnollinen taakka Yritysten hallinnollisella taakalla tarkoitetaan lainsäädännön

Lisätiedot

Julkiset hankinnat kysynnän synnyttäjinä ja innovaatioiden edistäjinä yrityksissä - plussat ja miinukset asioinnissa julkisyhteisön kanssa

Julkiset hankinnat kysynnän synnyttäjinä ja innovaatioiden edistäjinä yrityksissä - plussat ja miinukset asioinnissa julkisyhteisön kanssa Julkiset hankinnat kysynnän synnyttäjinä ja innovaatioiden edistäjinä yrityksissä - plussat ja miinukset asioinnissa julkisyhteisön kanssa Global-seminaari 9.12.2010, Hämeenlinna Asiantuntija Jukka Lehtonen,

Lisätiedot

EK:n työelämälinjaukset: talouskasvua ja tuottavaa työtä

EK:n työelämälinjaukset: talouskasvua ja tuottavaa työtä EK:n työelämälinjaukset: talouskasvua ja tuottavaa työtä Hyvä työ Vasemmistoliiton työelämäseminaari Helsinki 24.2.2011 Työmarkkinajärjestöjen esitykset tulevalle eduskunnalle Johtaja Eeva-Liisa Inkeroinen,

Lisätiedot

Hallitusohjelma 2015. Investointeja tukeva politiikka

Hallitusohjelma 2015. Investointeja tukeva politiikka Hallitusohjelma Investointeja tukeva politiikka Talouskriisin aikana Suomen teollisuuden kiinteiden investointien määrä on alentunut enemmän kuin EU-maissa keskimäärin ja huomattavasti enemmän kuin kilpailijamaissamme.

Lisätiedot

Pohojalaasten Lupi Yrittäjyys kantaa Suomea. 10.2.2015 Varatoimitusjohtaja Anssi Kujala

Pohojalaasten Lupi Yrittäjyys kantaa Suomea. 10.2.2015 Varatoimitusjohtaja Anssi Kujala Pohojalaasten Lupi Yrittäjyys kantaa Suomea 10.2.2015 Varatoimitusjohtaja Anssi Kujala 1 Järjestön keskeiset luvut ja tekijät Paikallisyhdistykset Aluejärjestöt Toimialajärjestöt 400 20 58 Jäsenyrityksiä

Lisätiedot

YHDESSÄ YRITYSTEN PUOLESTA

YHDESSÄ YRITYSTEN PUOLESTA 1 YHDESSÄ YRITYSTEN PUOLESTA KAUPPAKAMARI Työskentelemme elinvoimaisen Suomen puolesta. Suomi ilman hyvinvoivia yrityksiä on Suomi ilman hyvinvointia. Keskuskauppakamari ja 19 alueellista kauppakamaria,

Lisätiedot

Vauhtia vientiin, voimaa kotimarkkinoille

Vauhtia vientiin, voimaa kotimarkkinoille EK:n vaalitavoitteet hallituskaudelle 2015 2019 Vauhtia vientiin, voimaa kotimarkkinoille Toimitusjohtaja Jyri Häkämies Vauhtia vientiin Viennin arvo on yhä 20 % pienempi kuin vuonna 2008 Kilpailukyky

Lisätiedot

Verotuksen tulevaisuus? Tulevaisuuden veropolitiikka -seminaari 25.9.2009 SDP:n puheenjohtaja Jutta Urpilainen

Verotuksen tulevaisuus? Tulevaisuuden veropolitiikka -seminaari 25.9.2009 SDP:n puheenjohtaja Jutta Urpilainen Verotuksen tulevaisuus? Tulevaisuuden veropolitiikka -seminaari 25.9.2009 SDP:n puheenjohtaja Jutta Urpilainen 1 Lähtökohta: veropohjaa rapautettu Hallitus on jo keventänyt veroja yli 3500 miljoonalla

Lisätiedot

Suomen Yrittäjien kunnallisvaaliohjelma

Suomen Yrittäjien kunnallisvaaliohjelma Suomen Yrittäjien kunnallisvaaliohjelma Kunnallisjohdon seminaari 23.5.2012 varatoimitusjohtaja Anssi Kujala Suomen Yrittäjät 28.5.2012 1 115 000 jäsenyritystä 404 paikallisyhdistystä 21 aluejärjestöä

Lisätiedot

Kansalaiset vastaavat: Millainen on Suomen kehitys vaalikaudella 2015-2019?

Kansalaiset vastaavat: Millainen on Suomen kehitys vaalikaudella 2015-2019? Kansalaiset vastaavat: Millainen on Suomen kehitys vaalikaudella -2019? KAKS - Kunnallisalan kehittämissäätiön tuoreimmassa vuoden Ilmapuntari-tutkimuksessa selvitettiin suomalaisten näkemyksiä siitä,

Lisätiedot

Yrittäjyysohjelma 2014-15. Teknologiateollisuuden yrittäjävaliokunta

Yrittäjyysohjelma 2014-15. Teknologiateollisuuden yrittäjävaliokunta Yrittäjyysohjelma 2014-15 Teknologiateollisuuden yrittäjävaliokunta Teknologiateollisuuden yrittäjyysohjelma Ohjelma on Teknologiateollisuuden yrittäjävaliokunnan kannanotto teollisuuden toimintaedellytysten

Lisätiedot

Suomen suurin ja vaikuttavin elinkeinoelämän järjestö

Suomen suurin ja vaikuttavin elinkeinoelämän järjestö Suomen suurin ja vaikuttavin elinkeinoelämän järjestö Yrittäjien oma järjestö Paikallisyhdistykset Aluejärjestöt Toimialajärjestöt 400 20 54 Jäsenyrityksiä 116 000 Luottamushenkilöt yli 4 000 Jäseniä kuntien

Lisätiedot

Suomen suurin ja vaikuttavin elinkeinoelämän järjestö

Suomen suurin ja vaikuttavin elinkeinoelämän järjestö Suomen suurin ja vaikuttavin elinkeinoelämän järjestö Yrittäjien oma järjestö Paikallisyhdistykset Aluejärjestöt Toimialajärjestöt 400 20 62 Jäsenyrityksiä 115 000 Luottamushenkilöt yli 4 000 Jäseniä kuntien

Lisätiedot

22.1.2016. Paikallisyhdistykset Aluejärjestöt Toimialajärjestöt. Jäsenyrityksiä 115 000

22.1.2016. Paikallisyhdistykset Aluejärjestöt Toimialajärjestöt. Jäsenyrityksiä 115 000 Suomen suurin ja vaikuttavin elinkeinoelämän järjestö Yrittäjien oma järjestö Paikallisyhdistykset Aluejärjestöt Toimialajärjestöt 400 20 62 Jäsenyrityksiä 115 000 Luottamushenkilöt yli 4 000 Jäseniä kuntien

Lisätiedot

Talouden ja talouspolitiikan näkymät uudella vaalikaudella

Talouden ja talouspolitiikan näkymät uudella vaalikaudella Talouden ja talouspolitiikan näkymät uudella vaalikaudella Logistiikkayhdistysten liitto 20.5.2011 Jussi Mustonen Maailmantalous Maailmantalouden kasvunnäkymä säilynyt vakaana 2.5-4.5-6.5 Deflaationtorjunta

Lisätiedot

Piispala 11.09.2014 Saarijärven Viitasaaren seutu. Eero Ylitalo

Piispala 11.09.2014 Saarijärven Viitasaaren seutu. Eero Ylitalo Piispala 11.09.2014 Saarijärven Viitasaaren seutu Eero Ylitalo Agenda Avaus ja katsaus seudun kehittämisnäkymiin Eero Ylitalo, Seudun joryn pj. Keski-Suomen strategian vuosien 2014-2017 valinnat Maakuntaliiton

Lisätiedot

VEROTUKSEN RAKENNEUUDISTUS: KEVENEVÄT JA KIRISTYVÄT VEROT 2012-2015

VEROTUKSEN RAKENNEUUDISTUS: KEVENEVÄT JA KIRISTYVÄT VEROT 2012-2015 Verotus tällä ja ensi vaalikaudella VEROTUKSEN RAKENNEUUDISTUS: KEVENEVÄT JA KIRISTYVÄT VEROT 2012-2015 1 SEURAAVA VEROUUDISTUS - VALTIOVARAINMINISTERIÖ ASETTI VEROTUKSEN KEHITTÄMISTYÖRYHMÄN Tähtäin on

Lisätiedot

Tervetuloa! Finnvera Technopolis Roadshow 27.3.2015

Tervetuloa! Finnvera Technopolis Roadshow 27.3.2015 Tervetuloa! Finnvera Technopolis Roadshow 27.3.2015 Ohjelma Kassalla kasvaminen on kova laji 27.3.2015 Kuopio Moderaattorina Jukka Turunen, Technopolis 8.30 Verkottumisaamiainen ja ilmoittautuminen 9.00

Lisätiedot

Meidän visiomme......sinun tulevaisuutesi

Meidän visiomme......sinun tulevaisuutesi Meidän visiomme... Asiakkaittemme akunvaihdon helpottaminen...sinun tulevaisuutesi Uusia asiakkaita, lisää kannattavuutta ja kehitystä markkinoiden tahdissa Synergy Battery Replacement Programme The Battery

Lisätiedot

Suomen Kris,llisdemokraa,t r.p. Veropoli,ikan linjaukset 2011 2015

Suomen Kris,llisdemokraa,t r.p. Veropoli,ikan linjaukset 2011 2015 Suomen Kris,llisdemokraa,t r.p. Veropoli,ikan linjaukset 2011 2015 Bru

Lisätiedot

Työ- ja elinkeinoministeriö 4.8.2009 PL 32 00023 Valtioneuvosto

Työ- ja elinkeinoministeriö 4.8.2009 PL 32 00023 Valtioneuvosto Työ- ja elinkeinoministeriö 4.8.2009 PL 32 00023 Valtioneuvosto Lausuntopyyntö TEM 266:00/2008 TERVEYSPALVELUALAN LIITON LAUSUNTO JULKISISTA HANKINNOISTA ANNETUN LAIN (348/2007) 15 :N MUUTTAMISESTA Vuoden

Lisätiedot

2013 Muuttuva Yrittäjyys- riittääkö kilpailukyky

2013 Muuttuva Yrittäjyys- riittääkö kilpailukyky Satakuntaliitto 19.07.2013 2013 Muuttuva Yrittäjyys- riittääkö kilpailukyky 2 5300 jäsenyrittäjää Työllistää 24 000 27 paikallisyhdistystä 300 luottamusyrittäjää 3 EDUNVALVONNAN PAINOPISTEET 1. Suomen

Lisätiedot

Eduskuntavaalit 2015. Vaalianalyysiä ja operatiivinen toiminta hallitusneuvottelujen aikana

Eduskuntavaalit 2015. Vaalianalyysiä ja operatiivinen toiminta hallitusneuvottelujen aikana Eduskuntavaalit 2015 Vaalianalyysiä ja operatiivinen toiminta hallitusneuvottelujen aikana Eduskuntavaalit 2015 21,1 % +5,3 % *) 17,6 % -1,4 % 18,2 % -2,2 % 16,5 % -2,6 % 49 +14 38-1 37-7 34-8 8,5 % +1,3

Lisätiedot

Anna-Kaisa Ikonen Työllisyysfoorumin avauspuhe: Tampereella 5.6.2015. Arvoisa seminaariväki, Tervetuloa tämän vuoden työllisyysfoorumiin!

Anna-Kaisa Ikonen Työllisyysfoorumin avauspuhe: Tampereella 5.6.2015. Arvoisa seminaariväki, Tervetuloa tämän vuoden työllisyysfoorumiin! Anna-Kaisa Ikonen Työllisyysfoorumin avauspuhe: Tampereella 5.6.2015 Arvoisa seminaariväki, Tervetuloa tämän vuoden työllisyysfoorumiin! Hienoa nähdä täällä näin paljon osanottajia. Päivän teemana on Kuohuntaa

Lisätiedot

Yrittämisen edellytykset Suomessa. Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää

Yrittämisen edellytykset Suomessa. Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää Yrittämisen edellytykset Suomessa Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää 1 Teema I Yrittäjyyden ja yritysympäristön kuva KYSYMYS NUMERO 1: Pidän Suomen tarjoamaa yleistä

Lisätiedot

SUOMALAISTEN SUHDE PUOLUEISIIN. Epäusko puolueiden aikaansaannoksiin on lisääntynyt

SUOMALAISTEN SUHDE PUOLUEISIIN. Epäusko puolueiden aikaansaannoksiin on lisääntynyt SUOMALAISTEN SUHDE PUOLUSIIN Epäusko puolueiden aikaansaannoksiin on lisääntynyt Jotta vaaleissa kannattaisi äänestää, puolueilla tulee nähdä jokin rooli yhteiskunnan kehittämisessä ja ylläpitämisessä.

Lisätiedot

Team Finland-verkosto edistää Suomen taloudellisia ulkosuhteita, yritysten kansainvälistymistä, Suomeen suuntautuvia investointeja sekä maakuvaa.

Team Finland-verkosto edistää Suomen taloudellisia ulkosuhteita, yritysten kansainvälistymistä, Suomeen suuntautuvia investointeja sekä maakuvaa. TEAM FINLAND: TAUSTAA Team Finland-verkosto edistää Suomen taloudellisia ulkosuhteita, yritysten kansainvälistymistä, Suomeen suuntautuvia investointeja sekä maakuvaa. Taustatekijät 1. Maailmantalouden

Lisätiedot

Kestävän kilpailupolitiikan elementit

Kestävän kilpailupolitiikan elementit Kestävän kilpailupolitiikan elementit Kilpailuviraston 20-vuotisjuhlaseminaari Finlandia-talo 7.10.2008 Matti Vuoria, toimitusjohtaja Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma Lähtökohta Esityksen lähtökohtana

Lisätiedot

Elinkeinoelämän keskusliitto Finlands Näringsliv Confederation of Finnish Industries

Elinkeinoelämän keskusliitto Finlands Näringsliv Confederation of Finnish Industries Elinkeinoelämän keskusliitto Finlands Näringsliv Confederation of Finnish Industries 1 Menestyvien yritysten Suomi 2 Ketä EK edustaa? EK edustaa kattavasti kaikkia yksityisiä toimialoja ja kaikenkokoisia

Lisätiedot

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Helsingin Yrittäjien seminaari 1.3.2011 Kumppanuus Yritysmyönteistä yhteistyötä mikko.martikainen@tem.fi Mikko Martikainen

Lisätiedot

Palkansaajan ostovoima ja verotus 2013 ja 2014 MITÄ TULI PÄÄTETTYÄ? ENTÄ SEURAAVAKSI?

Palkansaajan ostovoima ja verotus 2013 ja 2014 MITÄ TULI PÄÄTETTYÄ? ENTÄ SEURAAVAKSI? Palkansaajan ostovoima ja verotus 2013 ja 2014 MITÄ TULI PÄÄTETTYÄ? ENTÄ SEURAAVAKSI? 1 VERO- JA TALOUSLINJAUSTEN NÄKYMISTÄ 1) Mitä tuli päätettyä? palkansaajan ostovoima raamisopimuksen ja hallituksen

Lisätiedot

Hallituksen kehysriihi. Jyrki Katainen 24.3.2009

Hallituksen kehysriihi. Jyrki Katainen 24.3.2009 Hallituksen kehysriihi Jyrki Katainen 24.3.2009 Lähivuosien talouskehitys erittäin heikkoa 2008 2009 2010 2011 2012 2013 BKT, määrän muutos, % 0,9-5,0-1,4 3,3 2,5 1,8 Työllisyys,1000 henkilöä 2531 2420

Lisätiedot

Eurovaalit 2014: CSV-tiedoston numeroarvojen selitykset

Eurovaalit 2014: CSV-tiedoston numeroarvojen selitykset Eurovaalit 2014: CSV-tiedoston numeroarvojen selitykset Kysymys: Puolue 170 = Itsenäisyyspuolue 171 = Suomen Kristillisdemokraatit (KD) 172 = Suomen Keskusta 173 = Kansallinen Kokoomus 174 = Köyhien Asialla

Lisätiedot

Kasvun mekanismit - Tutkimustuloksia suomalaisten pk-yritysten kasvun dynamiikasta Hautomot ja Kasvuyrittäjyys -seminaari 23.1.

Kasvun mekanismit - Tutkimustuloksia suomalaisten pk-yritysten kasvun dynamiikasta Hautomot ja Kasvuyrittäjyys -seminaari 23.1. Kasvun mekanismit - Tutkimustuloksia suomalaisten pk-yritysten kasvun dynamiikasta Hautomot ja Kasvuyrittäjyys -seminaari 23.1.2008 Turun kauppakorkeakoulu ja TSE Entre Anne Kovalainen, Jarna Heinonen,

Lisätiedot

Luomun vientiseminaari 16.5. Team Finlandin anti luomuviennille

Luomun vientiseminaari 16.5. Team Finlandin anti luomuviennille Luomun vientiseminaari 16.5. Team Finlandin anti luomuviennille Ylitarkastaja Mikko Härkönen, TEM mikko.harkonen@tem.fi TEAM FINLAND: TAUSTAA Team Finland-verkosto edistää Suomen taloudellisia ulkosuhteita,

Lisätiedot

Yritysrahoitus ohjelmakaudella 2014-2020

Yritysrahoitus ohjelmakaudella 2014-2020 Yritysrahoitus ohjelmakaudella 2014-2020 Uuden rakennerahastokauden infotilaisuus 13.3.2014 Jouko Lankinen/ Juha Linden Kaakkois-Suomen ELY-keskus 13.3.2014 Sisältö: Yritysrahoituksen suuntaamisen perusteet

Lisätiedot

Lehdistön tulevaisuus

Lehdistön tulevaisuus Lehdistön tulevaisuus Lehtiasiain neuvottelukunnan raportti 17.12.2013 Lehtiasiain neuvottelukunta Toimikausi 2.1.2012 30.4.2015 Yhteistyöfoorumina, jossa painettuun ja sähköiseen julkaisutoimintaan liittyviä

Lisätiedot

Puolueiden verolinjaukset palkansaajan kannalta

Puolueiden verolinjaukset palkansaajan kannalta 2 2011 Puolueiden verolinjaukset palkansaajan kannalta Huhtikuu 2011 Lisätiedot: Ilkka Kaukoranta ilkka.kaukoranta@sak.fi puhelin 020 774 0189 Tilaukset: SAK puhelin 020 774 000 Puolueiden verolinjaukset

Lisätiedot

YrittäjÄ. Hyvä työnantaja

YrittäjÄ. Hyvä työnantaja YrittäjÄ Hyvä työnantaja Yrittäjä hyvä työnantaja Kun televisiossa näytetään uutiskuvaa työelämästä, kuvassa on usein suuren tehtaan portti, josta virtaa ihmisjoukkoja. Todellisuus on kuitenkin toisenlainen:

Lisätiedot

Kilpailukykyinen Jyväskylän kaupunkiseutu ja elinkeinotoiminnan kehittäminen ja tehostaminen KV 30.9.2013 Kaupunginjohtaja Markku Andersson

Kilpailukykyinen Jyväskylän kaupunkiseutu ja elinkeinotoiminnan kehittäminen ja tehostaminen KV 30.9.2013 Kaupunginjohtaja Markku Andersson Kilpailukykyinen Jyväskylän kaupunkiseutu ja elinkeinotoiminnan kehittäminen ja tehostaminen KV 30.9.2013 Kaupunginjohtaja Markku Andersson Markku Andersson Miten hyvät veronmaksajat saadaan pysymään

Lisätiedot

Paikallisten yritysten toimintaedellytysten turvaaminen yhteisenä tavoitteena

Paikallisten yritysten toimintaedellytysten turvaaminen yhteisenä tavoitteena Paikallisten yritysten toimintaedellytysten turvaaminen yhteisenä tavoitteena Elinkeinoasioiden päällikkö Janne Pesonen 13.5.2011 Oulu 17.5.2011 1 Hyvinvoinnin pohja rakennetaan yrityksissä Yritysten talous,

Lisätiedot

Kommenttipuheenvuoro PK-yrittäjä ja osinkoverotus. VATT PÄIVÄ 8.10.2014 Jouko Karttunen

Kommenttipuheenvuoro PK-yrittäjä ja osinkoverotus. VATT PÄIVÄ 8.10.2014 Jouko Karttunen Kommenttipuheenvuoro PK-yrittäjä ja osinkoverotus VATT PÄIVÄ 8.10.2014 Jouko Karttunen 1 PK yrittäjän näkökulma Suomen osinkoverotuksesta Vuosina 1969 1989 voimassa osinkovähennysjärjestelmä eri muodoissaan

Lisätiedot

Pienyrittäjiltä odotetaan loistavaa palvelua, onko omasi kunnossa?

Pienyrittäjiltä odotetaan loistavaa palvelua, onko omasi kunnossa? Pienyrittäjiltä odotetaan loistavaa palvelua, onko omasi kunnossa? Toteutimme syksyllä 2013 yhdessä Taloustutkimuksen kanssa laajan selvityksen, jossa kartoitimme palveluun liittyviä odotuksia ja mieli

Lisätiedot

söverojen osuus liikevoitosta oli 13,5 prosenttia ja suomalaisomisteisten Virossa toimivien yritysten, poikkeuksellisen vähän, 3,2 prosenttia.

söverojen osuus liikevoitosta oli 13,5 prosenttia ja suomalaisomisteisten Virossa toimivien yritysten, poikkeuksellisen vähän, 3,2 prosenttia. Helsinki 213 2 Viron nopea talouskasvu 2-luvulla sekä Suomea alhaisempi palkkataso ja keveämpi yritysverotus houkuttelevat Suomessa toimivia yrityksiä laajentamaan liiketoimintaansa Virossa. Tässä tutkimuksessa

Lisätiedot

Vaalikysely. 1. Minkä puolueen kunnanvaltuutettuna toimitte? 2. Kotikuntanne asukasmäärä. 3. Vastaajan sukupuoli. Vastaajien määrä: 80

Vaalikysely. 1. Minkä puolueen kunnanvaltuutettuna toimitte? 2. Kotikuntanne asukasmäärä. 3. Vastaajan sukupuoli. Vastaajien määrä: 80 Vaalikysely 1. Minkä puolueen kunnanvaltuutettuna toimitte? 25% 5 75% 10 Keskusta Kokoomus Kristillisdemokraatit Perussuomalaiset Ruotsalainen Kansanpuolue 10 Sosiaalidemokraatit Vasemmistoliitto Vihreät

Lisätiedot

Keskisuomalaisille kansanedustajille

Keskisuomalaisille kansanedustajille Keskisuomalaisille kansanedustajille eläkeläisjärjestöjen neuvottelukunta 20.11.2011 Neuvottelukunnan tehtävä Neuvottelukunnan tehtävänä on toimia keskisuomalaisten eläkeläisten yhdyssiteenä sekä harjoittaa

Lisätiedot

Yrittäjyys. Konsultit 2HPO 17.4.2013 2HPO.FI

Yrittäjyys. Konsultit 2HPO 17.4.2013 2HPO.FI Yrittäjyys Konsultit 2HPO 1 Jos saisi valita yrittäjä- ja palkansaajauran välillä Liettua Kiina USA Kreikka Latvia Bulgaria Italia Ranska Irlanti EU-27 Viro Espanja Iso-Britannia Alankomaat Belgia Saksa

Lisätiedot

Rauman kauppakamarin strategia. Strategia on johtava ajatus pitkäjänteisestä tavasta saavuttaa asetetut päämäärät.

Rauman kauppakamarin strategia. Strategia on johtava ajatus pitkäjänteisestä tavasta saavuttaa asetetut päämäärät. Rauman kauppakamarin strategia Strategia on johtava ajatus pitkäjänteisestä tavasta saavuttaa asetetut päämäärät. Rauman kauppakamarin visio, missio eli toiminta-ajatus ja arvot Kauppakamarin päämäärät

Lisätiedot

Nuorten Yhteiskuntatakuu ja tiimiyrittäjyyden vahvuudet

Nuorten Yhteiskuntatakuu ja tiimiyrittäjyyden vahvuudet Nuorten Yhteiskuntatakuu ja tiimiyrittäjyyden vahvuudet Työministerin erityisavustaja, VTT Pilvi Torsti Osuuskuntayrittäjyys uusia liiketoimintamalleja seminaari 13.11.2012 Yhteiskuntatakuun taustoja 110

Lisätiedot

K O O D E E. Kangasalan Kristillisdemokraatit toivottaa hyvää alkavaa syksyä ja menestystä vaaleissa.

K O O D E E. Kangasalan Kristillisdemokraatit toivottaa hyvää alkavaa syksyä ja menestystä vaaleissa. K O O D E E Kangasalan Kristillisdemokraattien tiedotuslehti 3/2012 Kangasalan Kristillisdemokraatit toivottaa hyvää alkavaa syksyä ja menestystä vaaleissa. Sisällys: Puheenjohtajan mietteitä.. 3 Vierailu

Lisätiedot

YRITTÄJIEN HYVINVOINTI

YRITTÄJIEN HYVINVOINTI YRITTÄJIEN HYVINVOINTI Yrittäjien työhyvinvointikysely 2013 tulokset 4.9.2013 Kati Huoponen, Mari Merilampi ja Jouni Vatanen TAUSTAA Kysely lähetettiin yli 10 000:lle Ilmarisen yrittäjäasiakkaalle Kyselyyn

Lisätiedot

Yhteiskunnallisten Yritysten Superpäivä Oulussa

Yhteiskunnallisten Yritysten Superpäivä Oulussa Yhteiskunnallisten Yritysten Superpäivä Oulussa Hallintojohtaja Ari Heikkinen, Oulun kaupunki konsernipalvelut 17.10.2012 Julkiset palvelut murroksessa Euroopan maiden taloudelliset vaikeudet juontavat

Lisätiedot

Haasteena omistajanvaihdokset

Haasteena omistajanvaihdokset Haasteena omistajanvaihdokset Suunnittelusti vapaalle-seminaari Satakunta 14.9.2012 Varatoimitusjohtaja Anssi Kujala 1 Yritysten henkilöstömäärän muutos 2001 2010 yritysten kokoluokittain, henkilöä 35000

Lisätiedot

Keski-Uudenmaan suurkaupunki hyötyä vai haittaa yrityksille? Arvioita, tekijöitä ja näkemyksiä. Varatoimitusjohtaja Anssi Kujala, Suomen Yrittäjät

Keski-Uudenmaan suurkaupunki hyötyä vai haittaa yrityksille? Arvioita, tekijöitä ja näkemyksiä. Varatoimitusjohtaja Anssi Kujala, Suomen Yrittäjät Keski-Uudenmaan suurkaupunki hyötyä vai haittaa yrityksille? Arvioita, tekijöitä ja näkemyksiä Varatoimitusjohtaja Anssi Kujala, Suomen Yrittäjät 1 55000 Elinkeinorakenne on muuttunut: Uudet työpaikat

Lisätiedot

Matkailulla on hyvät kasvuedellytykset: Tartutaan niihin strategisella ohjelmalla

Matkailulla on hyvät kasvuedellytykset: Tartutaan niihin strategisella ohjelmalla Matkailulla on hyvät kasvuedellytykset: Tartutaan niihin strategisella ohjelmalla 3 matkailuviestiämme Matkailu on eräs maailman nopeimmin kasvavista aloista ja sillä on kasvuedellytyksiä Suomessa Suomi

Lisätiedot

Helsingin liikkumisen kehittämisohjelma

Helsingin liikkumisen kehittämisohjelma Helsingin liikkumisen kehittämisohjelma RIL Liikennesuunnittelun kehittyminen Helsingissä 25.9.2014 00.0.2008 Esitelmän pitäjän nimi Liikennejärjestelmällä on ensisijassa palvelutehtävä Kyse on ennen kaikkea

Lisätiedot

KESTÄVÄ KEHITYKSEN YHTEISKUNTASITOUMUS

KESTÄVÄ KEHITYKSEN YHTEISKUNTASITOUMUS KESTÄVÄ KEHITYKSEN YHTEISKUNTASITOUMUS Keskustelutilaisuus kestävän kehityksen edistämisestä korkeakouluissa 4.11.2013 Ilkka Turunen Neuvotteleva virkamies Kestävä kehitys valtioneuvoston strategioissa

Lisätiedot

Grant Thorntonin tuore Women in Business -tutkimus: Naisten määrä johtotehtävissä laskenut selvästi myös Suomessa

Grant Thorntonin tuore Women in Business -tutkimus: Naisten määrä johtotehtävissä laskenut selvästi myös Suomessa Lehdistötiedote 6.3.2015 Grant Thorntonin tuore Women in Business -tutkimus: Naisten määrä johtotehtävissä laskenut selvästi myös Suomessa Naisjohtajien määrässä on ollut havaittavissa hidasta laskua viimeisen

Lisätiedot

Henkilöstön kehittämisen haasteet

Henkilöstön kehittämisen haasteet Henkilöstön kehittämisen haasteet Ratkaisuja pk-yrityksien osaamisen lisäämiseen Elinikäisen oppimisen neuvoston teemaseminaari 5.10.2010 Toimitusjohtaja Anssi Kujala 5.10.2010 1 Helsingin Yrittäjät Tarkoituksena

Lisätiedot

Parasta eurooppalaista liiketoiminnan osaamista pk-yritysten tarpeisiin FAST LANE PROGRAM PK-KOULUTUSOHJELMA 2.

Parasta eurooppalaista liiketoiminnan osaamista pk-yritysten tarpeisiin FAST LANE PROGRAM PK-KOULUTUSOHJELMA 2. Parasta eurooppalaista liiketoiminnan osaamista pk-yritysten tarpeisiin FAST LANE PROGRAM PK-KOULUTUSOHJELMA 2. Strategia ja johtaminen kilpailijoita paremmaksi Pk-koulutusohjelma vastaa Teknologiateollisuuden

Lisätiedot

LUOVUUDESTA KASVUA JA UUDISTUMISTA

LUOVUUDESTA KASVUA JA UUDISTUMISTA LUOVUUDESTA KASVUA JA UUDISTUMISTA - Luovaa taloutta edistävät julkiset toimet ja kehittämislinjaukset Rysä goes Luova Suomi, Mikkeli, 16.-17.10.2012 Tn Sakari Immonen TEM/Elinkeino- ja innovaatio-osasto

Lisätiedot

Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala

Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala 19.5.2009 1 Julkisen palvelutuotannon tehostaminen Resurssit Tarpeet, Vaateet, Odotukset Julkista kehittämällä johtaminen,

Lisätiedot

muuttuviin elinkeinoelämän ii Toimitusjohtaja Jorma Turunen PRH:n sidosryhmätilaisuus 20.10.2011

muuttuviin elinkeinoelämän ii Toimitusjohtaja Jorma Turunen PRH:n sidosryhmätilaisuus 20.10.2011 Miten PRH vastaa muuttuviin elinkeinoelämän ja käyttäjien tarpeisiin? ii Toimitusjohtaja Jorma Turunen PRH:n sidosryhmätilaisuus 20.10.2011 Sisältöä Teknologiateollisuuden ja Suomen taloudellisesta tilanteesta

Lisätiedot

Maakunnallinen työllisyysfoorumi 13.12.2011 Pekka Ojalehto, Kainuun Yrittäjät 15.12.2011 1

Maakunnallinen työllisyysfoorumi 13.12.2011 Pekka Ojalehto, Kainuun Yrittäjät 15.12.2011 1 Maakunnallinen työllisyysfoorumi 13.12.2011 Pekka Ojalehto, Kainuun Yrittäjät 15.12.2011 1 Yrittäjyyden edunvalvoja Tehtävämme on parantaa yritysten toimintaedellytyksiä ja huolehtia yrittäjien puolesta

Lisätiedot

Savon Yrittäjät: Strategia 2015-2020. Strategiaryhmän esitys 22.4.2015

Savon Yrittäjät: Strategia 2015-2020. Strategiaryhmän esitys 22.4.2015 Savon Yrittäjät: Strategia 2015-2020 Strategiaryhmän esitys 22.4.2015 1 Savon Yrittäjien johtamisjärjestelmä Strategia 1/2015 Laatujärjestelmä ERILLIS- STRATEGIAT Päästrategiaa täydentävät. Esimerkiksi

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTIN SUOMEN TIEDOTUSTOIMISTO KANSALAISTEN KÄSITYKSET EU:N TULEVAISUUDESTA 2009

EUROOPAN PARLAMENTIN SUOMEN TIEDOTUSTOIMISTO KANSALAISTEN KÄSITYKSET EU:N TULEVAISUUDESTA 2009 EUROOPAN PARLAMENTIN SUOMEN TIEDOTUSTOIMISTO KANSALAISTEN KÄSITYKSET EU:N TULEVAISUUDESTA 9 KANSALAISTEN KÄSITYKSET EU:N TULEVAISUUDESTA 9 SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO MITKÄ TAVAT VAIKUTTAA EU:N TULEVAISUUTTA

Lisätiedot

Puolueiden vero-ohjelmien vaikutus kaupan kannattavuuteen

Puolueiden vero-ohjelmien vaikutus kaupan kannattavuuteen Puolueiden vero-ohjelmien vaikutus kaupan kannattavuuteen Kannattavuuslaskelmien lähtökohtia Pellervon taloudellinen tutkimuslaitos on suunnitellut vero- ja kustannusvaikutusten analyysikehikon. Kustannuslaskelmien

Lisätiedot

TYÖTTÖMYYS ON PAHIN YHTEISKUNNALLINEN ONGELMA

TYÖTTÖMYYS ON PAHIN YHTEISKUNNALLINEN ONGELMA TYÖTTÖMYYS ON PAHIN YHTEISKUNNALLINEN ONGELMA Suomen talouden ja työllisyyden parantaminen edellyttää viennin vetoa ja monipuolistamista, investointeja sekä tuottavuuden kasvua kaikilla sektoreilla. Seuraavan

Lisätiedot

Tietoa, neuvontaa ja ohjausta työelämään 26.1.2011 Oulu

Tietoa, neuvontaa ja ohjausta työelämään 26.1.2011 Oulu Tietoa, neuvontaa ja ohjausta työelämään 26.1.2011 Oulu Kai Koivumäki 1 Osaamistalkoot Valtioneuvoston tulevaisuuskatsaukset pohjana seuraavalle hallitusohjelmalle: TEM Haasteista mahdollisuuksia > työllisyysaste

Lisätiedot

Tarvitaanko yökerhojen jatkoaikoja?

Tarvitaanko yökerhojen jatkoaikoja? Tarvitaanko yökerhojen jatkoaikoja? XX Valtakunnalliset Päihde- ja mielenterveyspäivät 9.10.2013 Timo Lappi TYÖTÄ JA HYVINVOINTIA KOKO SUOMEEN Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa ry Jäsenyritysten arkea

Lisätiedot

Pk yritysten toimintaympäristö. Pk toimintaympäristökysely & EK:n yrittäjävaltuuskuntakysely

Pk yritysten toimintaympäristö. Pk toimintaympäristökysely & EK:n yrittäjävaltuuskuntakysely Pk yritysten toimintaympäristö Pk toimintaympäristökysely & EK:n yrittäjävaltuuskuntakysely Työllistäminen helpommaksi ja yrittäjyyspolitiikka johdonmukaiseksi Osaamista pidetään suurimpana vahvuutena

Lisätiedot

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Komission esitykset tulevan rakennerahastokauden osalta

Lisätiedot

Vähemmän velkaa parempaa elämää joka päivälle. Keskustan 365-vaihtoehto hallituksen budjettiesitykseen 2012 27.10.2011

Vähemmän velkaa parempaa elämää joka päivälle. Keskustan 365-vaihtoehto hallituksen budjettiesitykseen 2012 27.10.2011 Vähemmän velkaa parempaa elämää joka päivälle Keskustan 365-vaihtoehto hallituksen budjettiesitykseen 2012 27.10.2011 Kataisen hallituksen teot Leikkaa suomalaisesta työstä sekä julkisella että yksityisellä

Lisätiedot

Yritystuet ja innovaatiorahoitus - taustaa ja yleisiä näkökohtia - Johtaja Timo Kekkonen

Yritystuet ja innovaatiorahoitus - taustaa ja yleisiä näkökohtia - Johtaja Timo Kekkonen Yritystuet ja innovaatiorahoitus - taustaa ja yleisiä näkökohtia - Johtaja Timo Kekkonen Yritystuet keskustelun tausta ja yleisiä huomioita Keskustelu käynnistyi poliittisella tasolla ja julkisuudessa

Lisätiedot

Yks Y i ks n i yrittäjäo yrittäjäo je h l je m l a

Yks Y i ks n i yrittäjäo yrittäjäo je h l je m l a Yksinyrittäjäohjelma Yrittäjyys kantaa suomea niin myös yrittäjät! Sisällys Keitä yksinyrittäjät ovat?... 2 Meitä on yli 65 prosenttia kaikista yrittäjistä... 2 Miksi yhden henkilön yrityksenä?... 4 Yksinyrittäjien

Lisätiedot

Suomen Yrittäjät Tekoja yrittäjyyden puolesta

Suomen Yrittäjät Tekoja yrittäjyyden puolesta 1 Suomen Yrittäjät Tekoja yrittäjyyden puolesta 116 000 jäsenyritystä 400 paikallisyhdistystä 21 aluejärjestöä 52 toimialajärjestöä yli 4000 luottamushenkilöä yli 1200 jäsentä kuntien valtuustoissa Edunvalvontaa

Lisätiedot

Tutkimuksen tilaaja: Collector Finland Oy. Suuri Yrittäjätutkimus

Tutkimuksen tilaaja: Collector Finland Oy. Suuri Yrittäjätutkimus Tutkimuksen tilaaja: Collector Finland Oy Suuri Yrittäjätutkimus Collector & Companies Yrittäjäfoorumi 2014 Tutkimus ja tulokset Collector teetti tutkimuksen suomalaisista ja ruotsalaisista pk-yrityksistä

Lisätiedot

Tervetuloa! Finnvera Technopolis Roadshow 25.3.2015

Tervetuloa! Finnvera Technopolis Roadshow 25.3.2015 Tervetuloa! Finnvera Technopolis Roadshow 25.3.2015 Ohjelma Kassalla kasvaminen on kova laji 25.3.2015 Lappeenranta Moderaattorina Markku Hokkanen, Technopolis 8.30 Verkottumisaamiainen ja ilmoittautuminen

Lisätiedot

Suomalaista, turvallista, erilaistettua ja vastuullisesti tuotettua

Suomalaista, turvallista, erilaistettua ja vastuullisesti tuotettua Liite 15.12.2008 65. vuosikerta Numero 4 Sivu 6 Suomalaista, turvallista, erilaistettua ja vastuullisesti tuotettua siinä kuluttajien odotuksia tulevaisuuden broilerituotteilta Sari Forsman-Hugg, MTT,

Lisätiedot

Yritetään ja työllistetään. Kehittämispäällikkö Seija Mustonen

Yritetään ja työllistetään. Kehittämispäällikkö Seija Mustonen Yritetään ja työllistetään Kehittämispäällikkö Seija Mustonen Oulu / Syyskuu 2013 Työttömien lukumäärä 18 000 16 000 14 000 12 000 13 226 Kaikki työttömät Yli 50- vuotiaat 14,4% 27,0% Henkilöä 10 000 8

Lisätiedot

Julkisen ja yksityisen kumppanuus sosiaali- ja terveysalalla

Julkisen ja yksityisen kumppanuus sosiaali- ja terveysalalla Julkisen ja yksityisen kumppanuus sosiaali- ja terveysalalla Helsingin yrittäjät Palveleva Helsinki -seminaari, 1.3.2011 Peruspalveluministeri Paula Risikko Sosiaali- ja terveysalan tulevaisuuden haasteita

Lisätiedot

Kuljetuselinkeino ja kunnallinen päätöksenteko

Kuljetuselinkeino ja kunnallinen päätöksenteko Kuljetuselinkeino ja kunnallinen päätöksenteko Elokuu 2012 * Puolue, jota edustan: Kansallinen Kokoomus Suomen Sosialidemokraattinen Perussuomalaiset Suomen Keskusta Vasemmistoliitto Vihreä liitto Suomen

Lisätiedot

Kysely lähetettiin 159 ehdokkaalle. Siihen vastasi 97 ehdokasta ja vastaamatta jätti 62.

Kysely lähetettiin 159 ehdokkaalle. Siihen vastasi 97 ehdokasta ja vastaamatta jätti 62. 28.5.2004 SAK:N KYSELY EUROPARLAMENTTIVAALIEN EHDOKKAILLE Kysely lähetettiin 159 ehdokkaalle. Siihen vastasi 97 ehdokasta ja vastaamatta jätti 62. Kysymysten vastausvaihtoehdot ovat: täysin samaa mieltä

Lisätiedot

Talouskasvua pk-yritysten tuottavuutta kehittämällä

Talouskasvua pk-yritysten tuottavuutta kehittämällä Työn, yrittämisen ja työelämän politiikkaohjelma Talouskasvua pk-yritysten tuottavuutta kehittämällä Maarit Lindström Keskuskauppakamari ml1 Talouskasvu Bkt asukasta kohden kasvuvauhdin määrittäjät: TEM-seminaarin

Lisätiedot

Yhteiskunnallisen yrittäjyyden taustaa Suomessa ja Euroopassa

Yhteiskunnallisen yrittäjyyden taustaa Suomessa ja Euroopassa Yhteiskunnallisen yrittäjyyden taustaa Suomessa ja Euroopassa Yhteiskunnallinen yritys yritysneuvonnassa koulutus 24.4.2012 Helsinki Kehittämispäällikkö Ville Grönberg, THL 25.4.2012 Esityksen nimi / Tekijä

Lisätiedot

Omaishoitajat ja Läheiset - Liitto ry

Omaishoitajat ja Läheiset - Liitto ry Omaishoitajat ja Läheiset - Liitto ry VAIKUTA KUNNALLISVAALEISSA Kunnallisvaalimateriaali omaishoidosta paikallisyhdistyksille ja puolueiden ehdokkaille Kunnallisvaalit 28.10.2012 ennakkoäänestys kotimaassa

Lisätiedot

Yritysjärjestelyihin ja -kauppoihin valmistautuminen. Pasi Kinnunen, toimitusjohtaja Raahen Tili Oy

Yritysjärjestelyihin ja -kauppoihin valmistautuminen. Pasi Kinnunen, toimitusjohtaja Raahen Tili Oy Yritysjärjestelyihin ja -kauppoihin valmistautuminen Pasi Kinnunen, toimitusjohtaja Raahen Tili Oy Esmo-yhtiöt pähkinänkuoressa Esmo-yhtiöt edistävät arvojensa mukaisesti suomalaista kilpailukykyä ja yrittäjyyttä.

Lisätiedot

Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta

Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta 1 : Yksityiset toimijat yrittäjien tärkein voimavara Kysely toteutettiin yhteistyössä Suomen Yrittäjien

Lisätiedot

Team Finland ajankohtaiskatsaus. Marko Laiho, TEM Team Finland

Team Finland ajankohtaiskatsaus. Marko Laiho, TEM Team Finland Team Finland ajankohtaiskatsaus Marko Laiho, TEM Team Finland Tekesin Serve-ohjelman tutkimusbrunssi 16.12.2013 TEAM FINLAND: TAUSTAA JA TARKOITUS Team Finland -verkosto edistää Suomen taloudellisia ulkosuhteita,

Lisätiedot

Kilpailukyky-ja elinkeinopolitiikan terävöittäminen (KELPO) Valtuustoseminaari 5.-6.2.2013 Risto Kortelainen, muutosjohtaja

Kilpailukyky-ja elinkeinopolitiikan terävöittäminen (KELPO) Valtuustoseminaari 5.-6.2.2013 Risto Kortelainen, muutosjohtaja Kilpailukyky-ja elinkeinopolitiikan terävöittäminen (KELPO) Valtuustoseminaari 5.-6.2.2013 Risto Kortelainen, muutosjohtaja 1.2.2013 Kilpailukyky- ja elinkeinopolitiikan terävöittäminen KELPO(1) Talousarvio

Lisätiedot

Talous ja oikeus. - Talouden murros - Hallinnon murros - Virkamiehen murros. 30.1.2015 Martti Hetemäki

Talous ja oikeus. - Talouden murros - Hallinnon murros - Virkamiehen murros. 30.1.2015 Martti Hetemäki Talous ja oikeus - Talouden murros - Hallinnon murros - Virkamiehen murros 30.1.2015 Martti Hetemäki Suomen BKT:n kuukausikuvaaja Lähde: Tilastokeskus 16.12.2014 BKT:n ennen finanssikriisiä oletettu trendi

Lisätiedot

REKRYTOINTI- JA VUOKRAPALVELUT MUUTOKSEN JA KASVUN YTIMESSÄ. Tero Lausala, 24.9.2015

REKRYTOINTI- JA VUOKRAPALVELUT MUUTOKSEN JA KASVUN YTIMESSÄ. Tero Lausala, 24.9.2015 REKRYTOINTI- JA VUOKRAPALVELUT MUUTOKSEN JA KASVUN YTIMESSÄ Tero Lausala, 24.9.2015 TYÖN MUUTOS JA MURROS TYÖPAIKOISTA TYÖTEHTÄVIIN: MONIMUOTOISET TAVAT TEHDÄ TYÖTÄ TYÖN TARJONNAN JA KYSYNNÄN KOHTAANTO-ONGELMA

Lisätiedot

Liikenne- ja viestintäministeriö TULEVAISUUDEN LIIKENNE

Liikenne- ja viestintäministeriö TULEVAISUUDEN LIIKENNE Liikenne- ja viestintäministeriö TULEVAISUUDEN LIIKENNE TULEVAISUUDEN LIIKENNE KYSELYN TULOKSET Taloustutkimus Oy Pauliina Aho 24.8.2012 Tekninen johdanto 3 24.8.2012 1009 Liikenne- ja viestintäministeriö

Lisätiedot