KITINOJAN PERINNEKYLÄ

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "KITINOJAN PERINNEKYLÄ"

Transkriptio

1 KITINOJAN PERINNEKYLÄ

2

3 KITINOJAN PERINNEKYLÄ KOTO ETELÄPOHJALAISEEN KULTTUURIMAISEMAAN RAKENNUSTAPAOHJEISTO

4 Teksti Arkkitehti Gunilla Lång-Kivilinna Johdanto: Taina Hautamäki, projektipäällikkö Taitto Arkkitehtitoimisto Gunilla Lång-Kivilinna Oy Valokuvat ja piirustukset Mustavalkoiset valokuvat: Kitinojan asukkaiden arkistot Värivalokuvat: Gunilla Lång-Kivilinna Ilmavalokuvat Kitinojalta: Aarno Isomäki Piirustukset: Arkkitehtitoimisto Gunilla Lång-Kivilinna Oy -Gunilla Lång-Kivilinna -Maja Nyberg -Michelle Vandy Julkaisija Koto eteläpohjalaiseen kulttuurimaisemaan-hanke/ Kitinojan kyläseura ry 2011 Projektia ovat tukeneet: maaseuturahasto Seinäjoen seudun kehittämisyhdistys Liiveri ry Arkkitehtitoimisto Gunilla Lång-Kivilinna Oy ja valokuvien omistajat ISBN (nid.) ISBN (PDF)

5 Sisällys Taustaa Tavoitteet Historian havinaa Kyröjoen varrelta Pihapiirin historiaa Kalastajasaunoista kaksifooninkiseen Tyyli-ihanteita ja esikuvia Pihapiirin rakennukset - pohjalaistalo - aitta ja luhti - sauna ja riihi - ulkorakennukset - navetta Mikä tekee pohjalaistalosta pohjalaistalon Ikkunat Ovet Kuistit Siirretyn pohjalaistalon rakenne Hirsirungon korjaus Pohjalaistalon siirto Vanhan mallin mukaan rakennettu uusi pohjalaistalo Yksityiskohdat Sisätilat Märkätilojen sijoitus pohjalaistalossa Pihapiirin kasvillisuus Maalaus Täydentävät ohjeet Pihapiirin jäsentäminen Kitinojalla Palotekniset ratkaisut Aluesuunnitelma Visualisoinnit Kirjallisuus, lähteet ja hyödylliset linkit

6 Koto Eteläpohjalaiseen kulttuurimaisemaan Näkymä länteeen Hirvilammintieltä Taustaa Länsi-Suomen ympäristökeskuksen kolmiosainen julkaisu Kyrönjoen virkistyskäytön ja maisemanhoidon kehittämisestä Ylistarossa ja Nurmossa oli lomalukemistani kesällä Lueskellessani aloin ajatella, että Ylistaron Hanhikoskelta yläjuoksulle päin voisi löytyä ihanteellinen ympäristö perinteisellä rakentamistavalla rakennettuja pohjalaistaloja varten. Ylistaron kunnalle lähti kuntalaisaloite, ja kunnanhallitus teki saman tien päätöksen antaa asia tekniselle osastolle selvitettäväksi ja valmisteltavaksi. Ylistaron matkailuyrittäjät Prikka ry hallinnoi tuolloin seutukunnallista matkailun kehittämishanketta, Prikan Priimaa Projektia. Hankkeen vetäjä Kati Torkko ehdotti perinnekyläasian viemistä Malkakoski-toimikunnalle. Niin tehtiin, ja idea otettiin Malkamäellä innolla vastaan. Jo siinä vaiheessa löytyi tarkoitukseen sopivien isompien maa-alueiden omistajia, jotka olivat valmiita neuvottelemaan maiden varaamisesta tähän tarkoitukseen. Malkakoski-toimikunnan aktiiviset jäsenet muodostivat työryhmän, johon nimettiin Arvi Malkamäki, Keijo Kitinoja, Heikki Kitinoja, Jari Hauta, Johanna ja Heikki Tuurinkoski, Tuula Sundberg-Komppa, Matti Lehtola, Seppo Liinamaa, Tuomo Niemi, ynnä Taina Hautamäki. Kyse oli Malkakosken virkistysalueen kokonaisvaltaisesta kehittämisestä, johon kuului myös perinnekylän suunnittelu sen lähituntumaan. Mustasaaren Sulvan Stundarsissa käytiin tutustumismatkalla, kokouksissa ideoitiin, kustannusarvioita tehtiin, ja Olavi Lallukka Länsi-Suomen Ympäristökeskuksesta muokkasi toimikunnan suunnitelmia hankehakemukseksi, joka olisi toteutettu ympäristökeskuksen rahoittamana. Tähän asia kuitenkin jätettiin vuoden 2004 lopulla muut asiat veivät osapuolten energiaa ja suunnitelma jätettiin lepäämään. Elokuussa 2009 laitettiin perinnekyläasia uudelleen vireille. Samana vuonna Ylistarosta oli kuntaliitoksen kautta tullut osa Seinäjoen kaupunkia. Tavoitteet kirjoitettiin suunnitteluhankkeeksi, ja hankkeen hakijaksi lähti Kitinojan kyläseura ry Malkamäen naapurista. Rahoitus haettiin Seinäjoen seudun kehittämisyhdistys Liiveri ry:ltä Euroopan maaseuturahastosta, myönteinen päätös tuli toukokuussa ja työ aloitettiin marraskuussa Suunnittelualueen siirtyminen Malkamäeltä Kitinojalle on ollut käytännön realismia Kitinojalla suunnittelualue sijaitsee mm. kunnallistekniikan, valokaistan ja kylän palveluiden vieressä. Valmistunutta rakennustapaohjeistusta ja perinnerakentamisen Kitinojalla syntyvää mallia voidaan kuitenkin hyödyntää myös Malkamäellä - ja muissa pohjalaiskylissä. Kitinojan kyläseuran johtokuntaan vuonna 2011 ovat kuuluneet Keijo Kitinoja, Juha Kitinoja, Jukka Kitinoja, Ismo Kitinoja, Mervi Korkeasaari, Annukka Kuoppala, Pentti Kuoppala, Pekka Kurunsaari, Liisa Mäki-Pelkola sekä Ann-Mari Viitamäki. Myös Alpo Kitinoja ja muita aktiivisia kyläläisiä, hankkeen ohjausryhmä, Seinäjoen kaupungin kaupunkisuunnittelu- ja kaavoitusosasto sekä joukko muita tukijoita on ollut edistämässä asiaa. Suunnittelualueen maanomistajat ovat Johanna ja Heikki Tuurinkoski sekä Väinö Kuoppala. Maankäyttösuunnitelman rakennustapaohjeineen on laatinut Arkkitehtitoimisto Gunilla Lång-Kivilinna Oy. Projekti kapinoi rakentamisen modernia valtakulttuuria vastaan haluten osoittaa, että perinteinen paikallinen rakentamistapa on yhtä hyvä - ellei parempi. Taina Hautamäki, projektipäällikkö Kitinoja, näkymä itään 4

7 Kitinojan perinnekylän rakennustapaohjeet Mistä tunnistaa aidon pohjalaistalon? Mikä tekee lakeuksilla kohoavasta komeasta punamullatusta pohjalaistalosta erityisen,vain näille seuduille juurtuneen rakennustyypin? Vastausta voidaan hakea historiasta. Kartanolaitos ei koskaan saanut vahvaa jalansijaa Pohjanmaalla vaan maa on jakautunut kohtuullisen tasaisesti itsenäisten talonpoikien kesken. Ennen maanviljelyn varsinaista kehitystä pääelinkeinoksi pohjalaisten toimeentulo kohentui tervanpoltolla 1600-loppupuolella ja 1700-luvulla. Laivanrakennus oli myös tärkeä sivuelinkeino maakunnassa 1700-luvulla ja 1800-luvun alussa. Maanviljelyn muuttuminen pääelinkeinoksi ja sitä seurannut 1750-luvulla aloitettu isojako lisäsivät talonpoikaisväestön hyvinvointia läpi koko 1800-luvun. Näihin vuosisatoihin ajoittuvat taloudelliset kukoistusajat heijastuivat rakennuskulttuuriin. Taitavat kirvesmiehet pitivät huolta nousukauden aikana omaksuttujen kulttuuripiirteiden säilymisestä ja kehittämisestä. Ajatus ei ole uusi. Siirretyillä hirsitaloilla on pitkät perinteet. Harva pohjalaistalo pihapiireineen on alkuperäisellä paikallaan vaan niitä on siirretty joko maajakojen tai perinnönjakojen johdosta uuteen paikkaan. Kun yleinen purkuvimma 1970-luvulla oli kovimmillaan virisi ajatus uudesta asuinalueesta johon siirrettäisiin vanhoja pohjalaistaloja ja ulkorakennuksia. Tarkoitus ei ollut tehdä museoaluetta vaan elävä asuinympäristö jossa elettäisiin kaikin mukavuuksin kuten muuallakin. Näin syntyi Stundarsin asuinalue joka sijaitsee käsityöläismuseon kyljessä lähellä kyläkirkkoa Sulvalla. Tänä päivänä asuinalue on yhtä luonteva osa kirkonkylää kuin vanha kyläraitti sata vuotta aikaisemmin rakennettuine pihapiireineen. Kiinnostus aluetta kohtaan on edelleen suuri ja uusia pihapiirejä vanhoine pohjalaistaloineen on syntynyt sitä mukaan kun sopivaa tonttimaata lähistöltä on tullut myyntiin. Muitakin vastaavia siirrettyjen talojen alueita, joskin pienempiä, löytyy Kokkolan seudulta. Kitinojan perinnekylähanke on nyt ensimmäinen lajissaan Etelä-Pohjanmaalla. Tämän rakennuskulttuurin säilyminen tuleville sukupolville on Kitinojan perinnekyläprojektin päätavoite. Kulttuurihistoriallisesti arvokasta rakennuskantaa tulee säilyttää ja vaalia kaikin keinoin. Yhtenä osana tätä työtä on ottaa talteen autioituneet, purku-uhan alla olevat pohjalaistalot jotka syystä tai toisesta eivät nykyisellä paikallaan ole saaneet asukkaita ja antaa niille uusi elämä Kitinojalla. Kitinojan rakennustapaohjeiden pyrkimyksenä on kertoa mitkä osatekijät tekevät pohjalaistalosta pohjalaistalon. Mitkä ovat ne erityispiirteet jotka tekevät pohjalaistalosta aidon? Tavoitteena on antaa kysymykselle vastaus ja näin jatkaa vuosisataista hirsirakennusperinnettä vanhaa rakennustapaa kunnioittaen, mahdollistaen vanhaa täydentävää uudisrakentamista perinteisellä tavalla. Visualisointi Kitinojan uudesta perinnekylästä, näkymä lounaasta 5

8 1. 5. Historian havinaa Kyrönjoen varrelta 2. Kiinteää asutusta lienee esiintynyt Pohjanmaan rannikolla ja jokilaaksoissa 1200-luvun puolivälistä alkaen. Ennen sitä Etelä-Pohjanmaa oli todennäköisesti satakuntalaisten ja pirkanmaalaisten eränkäyntialuetta. Rannikolle asettui todennäköisesti pääosin maahanmuuttajia Perämeren ruotsalaiselta puolelta kun taas Etelä-Pohjanmaalle virtasi väestöä muuttoliikkeen yhteydessä myös Satakunnasta. Väestö eli kalastuksella, karjanhoidolla ja yksinkertaisella maanviljelyksellä. Runsasvetinen Kyrönjoki oli pitkään tärkeä kulkuväylä maan sisäosista rannikolle kun kulkukelpoisia teitä ei vielä ollut. Jokilaaksojen ravinnerikkaat savimaat raivattiin peltomaiksi ja kiinteää asutusta syntyi pikkuhiljaa joen tuntumaan luvulla kiinteä asutus ulottui yhtenäisenä joen molemmin puolin Vähästäkyröstä Ylistaron Topparlaan luvun puolessa välissä omaksuttu tapa raivata peltoa soista kydöttämällä johti viljelyalan laajenemiseen ja asutuksen leviämiseen kauemmas joesta. 3. Vuonna 1770 annettiin säädös joka salli uudistilojen perustamisen kylien yhteismaille. Tämä edesauttoi alueen suotuisaa kehitystä. Näin ollen Kitinojan ensimmäinen asukas sotilas Tuomas Lilja perusti tilansa vanhalle niittymaalle vuonna Pellonraivaus jatkui koko1800-luvun ja nykyinen viljelyala saavutettiin 1800-luvun lopulla luvulla purettu Manuntalo oli toinen kantatila Kitinojalla.(Heikki Kitinojan arkisto) 3. Ulkorakennus Kruuvalla.(Jorma Lemisen arkisto) 4. Ulkorakennuksia Kumurinloukolla.(Tauno Rantasen arkisto) 5. Talo Kitinojalla. ((Heikki Kitinojan arkisto) 6 4.

9 Rakennuksia Mikintalon pihapiiristä 8. Miilun Kustaan talo 9. Takalan talo Kitinojan pisin rakennus on Miilun Santerin talo

10 Pihapiirin historia Pohjanmaa, johon kuuluu Etelä-Pohjanmaan, Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan sekä osittain Pohjois-Pohjanmaan maakunnat, on kansantieteellisesti tyypillisesti länsisuomalainen. Paikallisia eroja esiintyy rakennusten yksityiskohdissa, mutta pääosin talonpoikainen rakennuskulttuuri Pohjanmaalla on melko yhtenäinen. Suomessa pihapiirit on perinteisesti jaoteltu kahteen suurempaan ryhmään, haja- ja umpipihoihin. Hajapihoja joissa rakennukset sijaitsevat maastossa vapaasti, esiintyy Sisä- ja Itä-Suomessa. Umpipihat ovat tyypillisiä Länsi-Suomessa jossa sarkajako johti asutuksen keskittymiseen tiiviisiin ryhmäkyliin. Perinne rakentaa umpinainen pihapiiri juontuu todennäköisesti kaukaa keskiajalta, ensin säännöttömänä, sittemmin renessanssin vaikutuksesta symmetrisyyteen pyrkivänä suorakaiteen muotoiseksi pihapiiriksi. Pohjanmaalla esiintyy sekä yhden pihan ympärille rakennettuja pihapiirejä että ratkaisuja missä pihapiiri on ulkorakennuksella jaettu kahteen osaan, miespihaan ja karjapihaan. Viimeksi mainittu oli tavallisin Etelä-Pohjanmaalla. Rakennukset ovat ensisijaisesti suojia luonnonvoimia vastaan. Ilmansuuntiin nähden pihapiirin tuli mieluiten olla avoin etelään. Ilmansuunnilla oli tosin pienempi merkitys tiehen tai vesistöön verrattuna. Päärakennuksen pitkä julkisivu on usein saman suuntainen rantaviivan tai tien kanssa. Rakennustapoja on myös aikaisessa vaiheessa pyritty ohjaamaan lailla ja asetuksilla. Kaarle XI:n vuonna 1681 antaman talontarkastussäännön mukaan talonpoikien miespihaan tuli sisällyttää tupa kamareineen ja vierastupa missä talo oli niin suuri, ruoka-aitta, jauhoaitta, ajokaluvaja, porttiliiteri ja käymälä. Karjapihaan kuuluivat talli, navetta, tarpeelliset rehuladot ja lammasnavetat, sikala, luuva ja ladot, niin monta kuin talo suuruuden mukaan vaatii. Sauna, mallassauna ja kuivatushuone oli aina sijoitettava kartanon ulkopuolelle. Vuonna 1734 laissa määrättiin edelleen mies- ja karjapihan rakennettavan erilleen toisistaan. Vanhaa perinnettä sijoittaa talli lähelle porttia ja asuinrakennusta miespihan puolelle eivät lait ja asetukset kyenneet muuttaneet. Laihian Vilppula. Mies- ja karjapihaan jaettu pihapiiri vuodelta 1752 Suolahden piirtämänä. Lähde: Etelä-Pohjanmaan kansanrakennukset,

11 Keski- ja Yli-Liinamaa, Ylihärmä 2. Riskun talo, Sarvijoki, Jurva 3. Miilunmäen Santerin pihapiiri Kitinojalla 4. Loukasmäen piha, Ilmajoki 5. Ulkorakennuksia Kuortaneella 6. Pihakartanot Hirvilammintiellä, Kitinoja 6. 9

12 Kalastajasaunoista kaksifooninkiseen Pihapiirin rakennusten aikaisista kehitysvaiheista ja niiden synnystä on esitetty monenlaisia arvioita. Kansantieteilijät pitävät kuitenkin todennäköisenä kehitystä jossa jokaista taloudessa esiintyvää tarvetta varten on rakennettu erillinen suoja, oma nelinurkkainen solunsa, ja vasta myöhemmin ryhdyttiin tiettyjä toimintoja yhdistämään saman katon alle. Tosin vielä rautakaudella Suomessa, ihmisasunto ja karjasuoja sijaitsivat saman katon alla kuten ns. karjalatalossa tai mannereurooppalaisessa hallitalossa. Samanaikaisesti hallitalojen kanssa esiintyi myös lamasalvosrakenteisia asumuksia, joissa oli satulakatto ja sisäänkäynti päädystä. Niistä kehittyi vanhakantainen rakennustyyppi, jossa sivuseiniä ja sisäänkäynnin yläpuolella olevaa kattoa jatkettiin avoporstuaksi. Savusaunat, kalastajamajat, aitat, kirkkotallit ja ranta-aitat rakennettiin usein sillä tavoin. Sisäänrakennetusta porstuasta muodostui päätyporstuarakennus, jota käytettiin muun muassa karjamajana ja kalastajamajana. Näissä savutuvissa uuni oli keskellä päätyseinää. Rakennuksissa ei ollut savupiippua eikä välikattoa. 4-4,5m 4,5-6,5m 5-6,5m TUPA Renkitupa (yksittäistupa) 3-3,5m KAMARI PORSTUA 5-6,5m 3-3,5m 3-3,5m Askel savutuvasta yksinäistupaan ei ole pitkä. Yksinäistupa tai yksittäistupa, joksi sitä myös kutsutaan, koostuu tuvasta, porstuasta ja porstuakamarista. Sisäänkäynti on talon pitkällä sivulla. Rakennustyyppi tulee lännestä. Yksinäistupa on parituvan 4,5-6,5m TUPA KAMARI PORSTUA KAMARI KAMARI ohella laajimmin levinnyt talonpoikaistalon malli Pohjanmaalla. Se oli aika yleinen ja 1700-luvuilla. Uusjaon myötä yksinäistupa palasi pientilojen päärakennukseksi 1800-luvun loppupuolella. Toisinaan yksinäistupaa laajennettiin rakenta- Eduskamarillinen tupa malla pari kamaria lisää jompaankumpaan päähän taloa. Paritupa on tunnettu sekä Itä-Euroopassa että Skandinaviassa, joissa on käytetty nurkkasalvostekniikkaa. Paritupa koostuu kahdesta tuvasta, joiden välissä oleva tila on jaettu porstuaksi ja porstuakamariksi. Renessanssin tyyli-ihanteiden mukaan pyrittiin säännöllisiin neliön muotoisiin pihapiireihin ja symmetrisyyteen, mikä varmasti edisti parituvan syntyä. Tosin kätännöllisetkin syyt puolsivat tilojen liittämistä yhteen saman katon alla. Säätyläisten asuinrakennuksissa tavallinen, nk. karoliininen pohjakaava keskeissalilla, ei koskaan saavuttanut suurta suosiota talonpoikaisrakentajien parissa ja sitä esiintyy lähinnä vain kaupunkilaistaloissa. 10

13 6-7m ~5m Paritupa 6-7m 3-5m 6-7m KAMARI TUPA TUPA PORSTUA Tehokkaan tervanpolton takia puun saanti väheni voimakkaasti rannikolla 1700-luvulla. Maaherrat kehottivat talonpoikia säästämään metsää. Niinpä oli luonnollista, että saman katon alle rakennettiin useampi huone ja asuinrakennuksia pidennettiin tarpeen vaatiessa päätykamareilla luvun jälkipuoliskolla kaksikerroksiset talot yleistyivät lähinnä vanhoilla vakavaraisilla viljelysalueilla kuten Kyrönjoen varrella. Kaksikerroksisen talon rakentaminen osoitti varallisuutta, vaikka alun perin tämä oli yksi tapa säästää puuta. Käytännössä toista kerrosta käytettiin harvoin muuhun kuin vaatteiden ja talousesineiden säilytykseen, minkä takia sitä asiakirjoissa kutsuttiin ylellisyyskerrokseksi. 6-7m 3-5m 6-7m KAMARI 6-7m TUPA PORSTUA TUPA MAITOKAMARI Sivukamarillinen paritupa 6-7m 3-5m 6-7m KAMARI TUPA 6-7m TUPA PORSTUA ERUSTUPA 11

14 Tyyli-ihanteita ja esikuvia Sotilaspuustellit ja pappilat edustivat hyvin tärkeää säätyläiskulttuuria Pohjanmaalla, jossa ei ollut varsinaista aatelistoa eikä säätyläiskartanoita. Uloslämpiävät tulisijat ja lasi-ikkunoiden käyttö yleistyivät 1600-luvulla papiston ja virkamiesten vaatiessa niitä. Ruotsissa ensimmäisten Erik Dahlbergin vuonna 1687 tekemien sotilasvirkatalojen mallipiirrosten lähtökohtana olivat jo yleisesti hyväksytyt rakennustyypit. Piirustusten mukaan esimerkiksi ratsumestarin ja kapteenin virkatalon piti olla paritu- pa kaksine päätykamareineen. Pohjanmaalle sotilasvirkataloja perustettiin isonvihan jälkeen vuonna 1733 ja ne rakennettiin määrättyjen mallipiirrosten mukaan. Niiden koko vaihteli sotilasarvon mukaan. Virkataloja rakensivat paikkakunnan taitavat kirvesmiehet, jotka omaksuivat käytännöllisiä rakennusteknisiä parannuksia. Kustaa III:n vuonna1789 vahvistamat uudet mallipiirrokset loivat uutta ja muodostivat tyylisuuntaa. Näiden välityksellä kustavilainen uusklassismi levisi Pohjanmaalle. ~6,0m 6-7m 3-5m 6-7m 3-4m 6,5-7,5m TUPA PORSTUA- KAMARI TUPA KAMARI PORSTUA KAMARI Peräkamarillinen paritupa 12

15 Yli-Lauroselan talo Ilmajoella Pihapiirin rakennukset Pohjalaistalo Perinteinen hirsirakennustekniikalla rakennettu pohjalaistalo on monen vuosisadan käsityöperinteen tulos joka saavutti teknisen huippunsa 1800-luvun jälkipuoliskolla. Perinteinen hirsirakennus on joustava. Se voidaan purkaa ja siirtää uuteen paikkaan tarpeen vaatiessa kuten monesti tilajakojen tai maajakojen yhteydessä tehtiinkin. Pohjalaistalot edustavat kansanomaista rakennustapaa, joka sai vaikutteita 1700-luvun klassismista ja 1800-luvun alun em- piretyylistä. Näitä tyylipiirteitä ovat mm. harjakatto ja symmetrisesti asetetut kuusiruutuiset ikkunat, sekä kapeat haukanikkunat ullakon pitkillä sivuilla. Rakennukset on perustettu nurkkakiville multapenkin tai tuuletetun rossipohjan päälle. Malkakatoista siirryttiin pärekattoihin ja myöhemmin peltikatteisiin varallisuuden sen salliessa. Perinteinen kauniisti veistetty, niin sanottu piiluttu hirsi suojattiin usein pystyrimalaudoituksella luvun loppupuolella yleistyi tapa maalata asuinrakennukset punamullalla. Kaustisilta Stundarsiin siirretty talo 13

16 Aitta ja luhti Aitta on ehkä vanhin ja tyyppinä parhaiten säilynyt rakennus pihapiirissä. Se on hirsirakenteinen, pääosin varastoksi tarkoitettu pienempi rakennus. On vilja-aittaa, ruoka-aittaa tai asumiseenkin tarkoitettua vaateaittaa. Aitat sijoitettiin mieluummin hiukan erilleen pihasta, vierekkäin sisääntulon varteen. Vilja-aitta kasvoi kaksi, joskus kolmikerroksiseksi otsaaitaksi, jossa on ulostyöntyvä osa oven yläpuolella. Ulkoseinät ovat ylöspäin levenevät ja alusta hyvin tuuletettu patsas- tai lankkujalalla. 3,5-4,5m ~3,5m 3,5-5,0m Otsallinen aitta Suora aitta KATE - Lautakate (tervattu) - Pärekate - Saumattu peltikate (M - Aito savitiilikate - Huopakate kolmiorimalla (Musta/tumman harmaa) PITKÄNURKAT - Hirsi JULKISIVU - Käsin veistetty hirsi, seinät liuhalla VÄRI: NURKKAKIVET - Maalaamaton luonnonharmaa - Luonnon kivi - Punamulta (Italianpunainen) OVET JA LUUKUT - Leveä lankkuovi ilman ulkopuolista paneelia VÄRI: - Keltaokra - Siniharmaa (Kimröökinharmaa) Aittarivi Kitinojalla Aitan ovet Yksityiskohdat Aitan ovi 14

17 3-4m 3-4,5m ~4m Suuri luhtiaitta, ns. luttirati yleistyi rannikkokaupungeissa ja pappiloissa myöhäiskeskiajalla. Siinä oli kaksi säilytystilaksi tarkoitettua huonetilaa alakerrassa ja kaksi tai kolme lämpimän vuodenajan makuuaittaa ja sola yläkerrassa. Tämä vanha rakennustyyppi on levinnyt meille lännestä. Luhti sijoitettiin yleensä kulmittain asuinrakennuksen kanssa portin viereen. Kolmiosainen luhti onkin portin ja luhdin yhdistelmä, eli porttiluhti josta ajetaan keskeltä läpi pihaan. Luhtiaitta ~9-12m OVET JA LUUKUT - Leveä vaakapaneeli VÄRI: - Keltaokra - Siniharmaa (Kimröökinharmaa) - Vuorilaudat VÄRI: - Keltaokra - Taitettu valkoinen KATE - Lautakate (tervattu) - Pärekate - Saumattu peltikate (M - Aito savitiilikate - Huopakate kolmiorimalla (Musta/tumman harmaa) JULKISIVU - Käsin veistetty hirsi VÄRI: - Maalaamaton luonnon harmaa - Punamullattu PITKÄNURKAT - Hirsi - Laudoitettu VÄRI: - Punamullattu Sauna ja riihi Pihapiirin osana tai pihapiirin ulkopuolelle sijoitettu savusauna periytyy esihistorialliselta ajalta. Pohjalainen hirsistä salvottu, olkikattoinen sauna oli yksinkertaisimmillaan yhden huoneen käsittävä pieni sauna, suurempien esimerkkien käsittäessä myös etuhuoneen. Kylpemisen lisäksi saunassa kuivatettiin myös maltaita, jolloin pihapiirissä saattoi olla kaksi erillistä saunaa, yksi kylpemistä ja toinen maltaiden kuivatusta varten. Riihi oli viljan kuivaamiseen ja puintiin tarkoitettu uunillinen rakennus. Pohjanmaalla yleisin riihityyppi oli kaksiosainen luuvariihi, jossa puinti tapahtui erillisessä huonetilassa. Riihi ja sauna sijoitettiin palovaaransa takia jonkun matkan päähän varsinaisesta pihapiiristä. Riihi, Ilmajoki 15

18 Ulkorakennukset Ulkorakennukset ovat olennainen osa pohjalaista pihapiiriä. On aittaa, luhtia, renkitupaa, navettaa, tallia, ulkohuussia ja puuliiteriä sekä tarpeen mukaan lampolaa ja sikalaa yms. Osa toiminnoista yhdistettiin saman katon alle. Rakennusten säilymisen kannalta on erityistä huomiota kiinnitettävä kahteen rakenteelliseen seikkaan, vesikattoon ja perustukseen. Ulkorakennusten perinteisiä kateaineita ovat olleet malka-, lauta- ja pärekatto, myöhemmin saumattu pelti tai, joskin harvemmin huopa tai tiilikate. Uritettu kaksinkertainen lautakate tai pärekatto on erittäin kaunis aitan tai luhdin katteena. Lautakatto pitää muistaa käsitellä aidolla hautatervalla aluksi vuosittain, myöhemmin muutaman vuoden välein säilyäkseen. Pärekattoa ei tarvitse käsitellä. Pärekaton elinkaari tosin ei ole niin pitkä. Kuusi on solurakenteensa vuoksi parempi raakaaine pärekatoksi kuin mänty, ja käsin halkaistu päre kestää pidempään kuin koneellisesti tuotettu. Mikäli rakennuksessa on savuhormi, on suositeltavaa käyttää palamattomia kateaineita. Perinteiset ulkorakennukset ovat aina hirsistä salvottuja pitkänurkkaisia rakennuksia, vain navetta saatettiin tehdä alaosastaan tai kokonaan kivestä. Ulkorakennusten hirsipinnat veistettiin piilukirveellä kauniisti aallolle, eikä niitä yleensä laudoitettu. Vanhastaan ulkorakennusten perustuksia ei aina tehty yhtä korkeiksi kuin asuinrakennuksessa, minkä takia ne saattoivat painua ja alimmat hirret tulivat kosketuksiin maanpinnan kanssa. Uudet perustukset on syytä tehdä riittävän korkeiksi. Aitoissa nurkkakivien varaan patsas tai lankkujaloilla, niin että pohja pääsee hyvin tuulettumaan. Puolitoistakerroksiset pitkät ulkorakennukset tehdään porakiviperustusten varaan. Puolitoistakerroksinen ulkorakennusrati KATE - Lautakate (tervattu) - Pärekate - Saumattu peltikate - Aito savitiilikate, puutiilen värinen - Huopakate Kolmiorimalla VÄRI: - Musta/tumman harmaa SOKKELI - Lohkokivi (graniitti) JULKISIVU - Käsin veistetty hirsi VÄRI: - Maalaamaton luonnonharmaa - Punamullattu - Pystyrima laudoitus punamullattu Porttiaukko mahdollinen OVET JA LUUKUT - Leveä vaakapaneeli VÄRI: - Keltaokra - Kimröökinharmaa (siniharmaa) - Vuorilaudat VÄRI: - keltaokra ovien mukaan - taitettu valkoinen PITKÄNURKAT - Hirsi - Laudoitettu VÄRI: - Punamullattu tai laudoitettuna myös taitettu valkoinen, vaalean harmaa 16

19 3-6m 2,8-4,5m 3-5m 3-5m 3-5m 3-5m Navetta Pohjanmaalla yleisin navettatyyppi on luontinavetta jota Pohjanmaalla kutsutaan parsinavetaksi. Parsinavetta oli joko kokonaan tai osittain puupohjainen, eläimille oli rakennettu omat parret ja lanta luotiin ulos aika ajoin. Navetta rakennettiin usein parihuoneeksi heinä- ja olkiladon kanssa. Kosteutensa vuoksi kokonaan hirsistä salvotut navetat ja eläinsuojat lahosivat nopeasti. Parhaiten säilyneet navetat ovat alaosastaan kivestä tehtyjä. Ylisellä varustetut ja kiilakivistä rakennetut navetat yleistyivät Pohjanmaalla vasta 1800-luvun puolivälin jälkeen. Tiilen käyttö navetoissa yleistyi 1900-luvun alkupuolella. Kumurinloukko (Jorma Lemisen arkisto) Siirretty ulkorakennus Stundarsissa 17

20 Mikä tekee pohjalaistalosta pohjalaistalon? Pohjalaistalon tyypillisiä tyylipirteitä IKKUNAT - Puurakenteiset ikkunat - 6-jakoiset, 4-jakoiset risti-ikkunat tai T-malliset ikkunat - Väri taitettu valkoinen, helmenharmaa tai kimröökinharmaa. - Vuorilistoitus taitettu valkoinen PÄÄDYT JA POIKKIPÄÄDYT päätykolmiossa ja poikkipäädyn yläosassa jos sellainen on (1900-luvun alku). VÄRI: Muusta julkisivulaudoituksesta poikkeava; taitettu valkoinen tai keltaokra RUNKO JA JULKISIVUT - Hirsirunko pitkillä nurkilla. Seinät hieman liuhalla (ulospäin kallellaan). - Näkyvä hirsipinta piiluttu. VÄRI: Maalamaton harmaa tai punamulta - Pystyrimalaudoitus. VÄRI: Punamulta - Nurkkalaudoitus VÄRI: Punamulta tai taitettu valkoinen ikkunavuorilistoituksen mukaan. SOKKELI JA PERUSTUKSET - Luonnonkivi (näkyviltä osin), lohkottu tai lohkoamaton harmaa tai punainen graniitti. Korkeus cm. - Huom! Kissanluukut alapohjan tuuletusta varten. 18

21 KATTO - Saumattu peltikate jalkaränneillä, syöksytorvet - Savitiilikate, tiilenpunainen - Avoräystäät tai - Empiretyylinen yhteen rakennettu räystäslistoitus KUISTIT - YKSIKERROKSISET avokuistit satulakatolla. Renessanssityylinen kuisti balusteripylväillä on kuistityypeistä vanhin. - Yksikerroksiset lasikuistit: - Malli vaihtelee, neliö, suorakaide, tai viisi kulmainen - Kattomuoto vaihtelee mallin ja rakennusajankohdan mukaan; satulakatto, mansardikatto (jugendvaikutusta), pulpettikatto poikkipäädyllä (-päädyillä) tai ilman - Ikkunajako ja ruudutus vaihteleva. Koristeellisia salmiakki- tai vinoristikkoikkunoita esiintyy kuisteissa. - KAKSIKERROKSISET lasikuistit tulivat muotiin vasta 1900-luvun alkupuolella - Malli vaihtelee, neliö, suorakaide, tai viisikulmainen - Kattomuoto vaihtelee mallin ja rakennusajankohdan mukaan; satulakatto, mansardikatto (jugendvaikutusta) - Ikkunajako ja ruudutus vaihteleva. Koristeellisia salmiakki- tai vinoristikkoikkunoita esiintyy kuisteissa. - Porras toiseen kerrokseen sijoitettu kuistiin. - VÄRITYS: Kuistit on usein rakennettu myöhemmin kuin itse talo ja kuistien värit saattavat poiketa julkisivuvärityksestä. Niissä on käytetty murrettuja perinnevärejä ja niistä vaalennettuja sävyjä. OVET - Puurakenteiset ovet. - Yksilehtinen leveä paneloitu ovi yläikkunoilla - Paneloidut pariovet, leveys cm yläikkunoilla. - Kapeat peiliovet yläikkunoilla. - Maalatut perinteisiin sävyihin, keltaokra, punaokra, helmenharmaa tai kimröökinharmaa (ei jalopuuta). Toisinaan ovissa käytetty tehosteeksi kahta väriä. Esimerkiksi taalainmaansinistä yhdistettynä edellä mainittuihin perinnesävyihin. - Vuorilistoitus taitettu valkoinen 19

22 Päätykolmion ikkunoita Lunetti-ikkuna, Ilmajoki Ikkunat Ikkunan kehitys na vakiinnutti meillä asemansa yleisimpänä ikkunatyyppinä. Lasin koko kasvoi edelleen ja 1800-luvun loppupuolella kolmiruutuinen T-ikkuna syrjäytti kuusiruutuisen ikkunatyypin melkein kokonaan. Tähän mennessä oli jo siirrytty lasin kittikiinnitykseen ja kesäksi pois nostettavat sisäikkunat kuuluivat jokaisen talon vakiovarusteisiin. Uusklassismi 1920-luvulla toi vielä hetkeksi takaisin kuusiruutuisen ikkunan, kunnes 30-luvun funktionalismin myötä ikkunan muoto yksinkertaistui ja vapaa sommittelu korvasi symmetriaan perustuvan julkisivujäsentelyn. Ikkunan kehitys 6-ruutuisesta ikkunasta t-ikkunaksi Vanhan ikkunan kauneus piilee sen harmonisissa suhteissa ja kauniisti aaltoilevissa laseissa. Vaasan kaupungista löytyi jo 1600-luvun puolivälissä lasimestareita ja ikkunateollisuudelle sallitun kulkukaupan myötä lasin käyttö yleistyi vähitellen myös maakunnissa. Varhaisimmat ikkunat olivat pieniruutuista puhallettua kruunulasia, jotka asennettiin lyijypuitteisiin. Puhallustekniikan kehittyessä lyijypuitteen korvasi lasiuralla varustettu puupuite luvun loppupuolella uusklassinen kuusiruutuinen ikku

23 Haukanikkunoita: Ikkunan vuorilistamalleja: 1. Hyvin säilynyt alkuperäinen risti-ikkuna. Huomioitavaa on että vuorilaudoituksen sivulaudat aina ulottuvat yhtenäisinä ylhältä alas ja poikkilaudat jäävät näiden väliin. Ikkunan pystysuuntaa korostettiin myös eri tavoin profiloidulla ylälistalla. Ikkunat ovat hirsitaloissa aina olleet samassa linjassa julkisivun pinnan kanssa. 2. Klassinen kuusiruutuinen ikkuna 1800-luvulta käsinpuhalletuin lasein. Vanhat ikkunapuitteet ovat useimmiten valikoidusta tiiviistä puusta tehtyjä ja säilyvät hoidettaessa vuosisadasta toiseen. Ikkunan vuorilistoitus on aina tehty höylätystä laudasta Empirevaikutteita saaneessa rakennuksessa ikkunan yläosaa koristaa salmiakin muotoinen koristeaihe. Kuusiruutuisen ikkunan yläpuite on tässä 1840-luvulla rakennetussa talossa alapuolista poikkipuuta paksumpi. 4. Uusrenessansi 1800-luvun loppupuolella suosi voimakasta profilointia ikkunan ympärillä. Tyyli oli kaupunkitaloille ominainen mutta esiintyy harvakseltaan myös talonpoikaistaloissa

24 Ovet Ulko-oven kehitys heijastaa havainnollisella tavalla puusepäntaidon kehitystä maassamme. Vanhimmat ovet koostuvat muutamasta pystysuuntaisesta lankusta. Ne yhdistettiin kahdella tai useammalla poikittaissuuntaisella päistään kapenevalla pienalla. Saranat olivat aluksi puusta mutta korvattiin myöhemmin pitkillä taotuilla rautasaranoilla jotka kiinnitettiin suoraan pihtipieleen. Tämän tyyppisiä ovia on vielä aitoissa ja luhdeissa. Lautaovi saatettiin myös koristella diagonaalisella ruudukoilla joka veistettiin suoraan lautaoven pintaan Kaksiosaisia päällekkäisovia esiintyy usein tallin, navetan tai porstuanovina. Päällimmäistä ovea voitiin siten pitää auki samalla kun alaosa esti karjaa tulemasta sisään tai pääsemästä ulos riippuen rakennuksesta. Pariovia käytettiin lähinnä ulko-ovina porstuassa. Lautaoven tiiveyden parantamiseksi on niitä paneloitu aina 1600-luvulta lähtien. Leveät eri tavoin kruusatut paneelit asennettiin joko vaakasuuntaisesti tai diagonaalisesti kalanruotokuvioksi. Kuviointia saatettiin korostaa maalamalla kruusaukset tummemmalla värisävyllä Paneeliovet

25 Pariovet Peiliovi levisi Pohjanmaalle 1700-luvulla. Niitä käytettiin lähinnä sisäovina kamarin, vierastuvan ja salin ovina, myöhemmin tuvanovena. Vanhimmissa 1600-luvulta peräisin olevissa ovissa on kaksi tai neljä yhtä isoa peiliosaa. Ylivoimaisesti yleisin ovimalli pohjalaistaloissa on 1700-luvulta peräisin oleva rokokoopeiliovi. Siinä on kolme eri suuruista vaakasuuntaista peiliä. Suurin yläosassa ja pienin keskellä. Talonpoikaistaloissa esiintyy lähinnä puoliranskalaista peilityyppiä mikä tarkoittaa että peiliosa liittyy suoraan kehysosaan. Täysranskalaisessa peiliovessa peilin ja kehyksen välissä on voimak- lisia pariovia esiintyy pohjalaistaloissa vain ulko- tai kuistinovina Sisäovet 1 ja 3. Ulko-ovia Stundarsissa, Sulva 2. Kaksiosainen ulko-ovi Vöyriltä, Bragen kotiseutumuseo, Vaasa 4. Hämes-Havunen Kauhajoella 5. Yli-Lauroselan talo Ilmajoella, 1840-luvulta 6.Kokkolan Öjan kotiseutumuseon kuisti

26 Kuusikulmainen kuisti Kaksikerroksinen kuisti, yleistyi vuosisadan vaihteessa Empiretyylin inspiroima kuisti. 24

27 Nikkarityylinen kuisti. Kaksi kuistia vierekkäin Öjan kotiseutumuseo 3. Kuisti Isossakyrössa 2. Kuisti Närpiön kotiseutumuseossa 4. Kuisti Alavudella 5. Kuisti Vähässäkyrössa 6. Empiretyylinen kuisti Yttermarkista Kuistit Suorakulmainen kuisti harjakatolla. Kuisti pulpettikatolla. Vanhimmat säilyneet kuistit Pohjanmaalla ovat avoimia porraskuisteja 1800-luvun alkupuolelta. Niissä on harja- tai aumakatto jota kannattaa kaksi balusterimallista pilaria. Tämä maljamainen pilarityyppi juontaa juurensa renessanssiajalta. Avoin kuisti varustettiin yleensä kaitein ja penkein molemmin puolin portaita. Kuistin pääasiallinen tehtävä on ollut suojata sisäänkäyntiä ja portaita sateelta. Kuisti toimi myös talon koristeena, eräänlaisena käyntikorttina, ja saattoi olla hyvinkin koristeellinen poiketen sekä tyyliltään että väriltään päärakennuksesta. Umpikuistien mallit vaihtelivat rakennusajan ja -paikan mukaan paljon. Empirestä vaikutteita saaneissa kuisteissa oli usein harjakatto, vahva räystäslistoitus ja lunetti-ikkuna parioven yläpuolella. Uusgotiikka toi meille viisisivuisia kuisteja pyramidikatoilla. Rautatieverkoston laajeneminen uusine asemarakennuksineen vaikutti uusien tyylien leviämiseen, varsinkin kuisteissa jotka kevytrakenteisina oli helppo uusia. Korkeat kaksikerroksiset kuistit yleistyivät 1900-luvun alkukymmeninä. Kahdella kuistilla varustetut mallit vaihtelivat muodoltaan huomattavasti. Varsinkin Etelä-Pohjanmaalla esiintyy paljon eri tavalla yhdistettyjä isoja kuisteja jotka maalattiin vaaleilla väreillä. 25

28 Siirretyn pohjalaistalon rakenne YP 2 - Kate ja kattorakenne sekä aluskate - Tuuletusrako min. 100mm - Tuulensuojalevy (puukuitulevy) - Koolaus ja eriste min mm (puukuituvilla) - Rakennuspaperi tai pehmeä puukuitulevy - Harvalaudoitus - Kattolaudoitus/rakennuslevy YP 1 - Tuulettuva ullakkotila - Tuulensuojalevy (puukuitulevy) - Rakenne ja eriste ~400mm (pellava-tai puukuituvilla) VS - Vanha hirsiseinä+tapetti tai puukuitulevy+tapetti IKKUNAT - Vanhat ikkunat tai vanhan mallin mukaan teetetyt, kitatut ikkunat jotka maalataan pellavaöljymaalilla - Karmin ja seinän välinen rako tiivistetään - Sisäpuite tiivistetään, tarvittaessa ikkunapuitteiden väliin asennetaan kolmas lasi Huom! Ikkunat asennetaan aina ulkoseinän kanssa samaan linjaan. US - Pystyrimalaudoitus, alalista ja helma yms. - Puukuitutuulensuojalevy, hirsiseinän vauriokohtien paikkaus puulla, rakojen tiivistys pellavariveellä tai 100mm+tuulensuojalevy) - Veistetty vanha hirsi mm, tiivistys pellavariveellä -Mahdollinen sisäpuolinen lämmöneriste jos ulkopuolelle ei laiteta mitään (esim.puukuituvilla yht. max 70mm) + rakennus paperi ja/tai levy+tapetti tai - Paperitapetti suoraan hirrelle tai rakennuslevy + tapetti SOKKELI - Vanha porakivi ulkopinnassa - Perustukset rakennesuunnittelijan mukaan AP - Rossipohja - Vanha lankkulattia, tai x40mm leveät uudet tuppeen sahatut kuusilankut - Rakenne ja eriste mm (kutterilastu/sahanpuru/puukuituvilla) - Tuulensuojalevy tai paperi ulkoseinää vasten - Tuulensuojalevy 1-2x25mm + umpilaudoitus - Tuuletettu alapohja, kissanluukut auki huhti-syyskuun. Tuuletuskanava savupiipussa tehostaa rossipohjan ilmanvaihtoa 26

29 Följarit Hirsiseinän oikominen ja tukeminen följareilla Vaihtoehtoisia tapoja paikata hirsiä Hirsirungon korjaus Vanhassa hirsirungossa joudutaan alahirsi usein vaihtamaan, ns. kengittämään lahovaurion takia. Hirsinen salvosrakenne on sellainen että alimpien hirsien vaihto on suhteellisen helppo toteuttaa. Se on kuulunut tavanomaisiin korjaustoimenpiteisiin erityisesti silloin kun rakennuksessa on ollut multapenkki. Perinteinen tuohi on mitä mainioin kosteuseriste sokkelin ja hirsirungon välissä mutta huopa kelpaa myös. Lahovaurioita saattaa esiintyä myös ikkunoiden alapuolella ja muurien läpimenokohdissa. Tällöin hirren laho osa poistetaan ja korvataan terveellä puulla. Saumakohdat tiivistetään huolellisesti pellavariveellä. Erityistä huomiota on kiinnitettävä nurkkien tiivistämiseen. Paras ennaltaehkäisevä toimenpide on pitää huoli siitä, ettei kosteutta ylläpitävää kasvillisuutta ole heti seinänvierustassa kiinni ja että maapinta ei nouse perustusten yläpuolelle. 1. Katoksellinen vellikello on yleinen näky Etelä- Pohjanmaalla. Kuortaneella sijaitsevan talon nurkat on avattu tiivistämistä varten ja alahirsi on osittain vaihdettu. 2. Huonokuntoisten hirsien vaihto on huomattavasti helpompaa kun talo siirretään hirsi hirreltä

30 Pohjalaistalon siirto Ennen hirsitalon siirtoa on vanha rakennus inventoitava. Rakennus valokuvataan ja mitataan tarkasti. Mittausten pohjalta tehdään mittapiirustukset pohjista ja julkisivuista sekä leikkauskuvat. Rakennus voidaan siirtää joko kokonaisena tai purkaa hirsi hirreltä osiin ja pystyttää uudelleen uuteen paikkaan. Ennen kuin pintakerrokset poistetaan tulisi niistä ottaa näytteet talteen, esimerkiksi tapettimallit, listamallit yms. Myös takat ja uunit dokumentoidaan ja piirretään huolellisesti. Kaikki purettavat osat kuten ikkunat, ovet, listat, hirret, lankkulattiat ja lautakatot numeroidaan ja niiden paikat merkitään piirustuksiin. Kivijalan kivet mitataan ja numeroidaan myös. Hirsiseiniin kiinnitetään vanerista tai vastaavasta tehdyt numerokilvet sekä päätyyn että ulkosivulle helpottamaan oikeiden hirsien löytämistä pystytysvaiheessa. Hirsitaloissa ilmatiiveydestä huolehtiminen on tärkeämpää kuin lisäeristyksen paksuus. Pystytettäessä vanhaa hirsirunkoa hirsi hirreltä se saadaan helposti hoidettua. Hirsien väliin tilkkeeksi tulisi valita sellainen luonnonmateriaali, joka kosteusteknisesti käyttäytyy samalla tavalla kuin puu, esimerkiksi pellavarive. Halkeamat hirsissä tulisi myös tilkitä huolellisesti. Nurkkien ja esimerkiksi ikkunakarmin ja rungon välisten rakojen sekä ikkunoiden tiivistäminen ylipäänsä on tärkeätä. Ilmatiiveys ei ole sama asia kuin kosteustiiveys. Muovikalvoja tai Vaihtoehtoja lämmöneristyksen parantamiseen: Vaihtoehto 1 Täytepala Paneeli/ Insuliittilevy/ Kipsilevy Rakennuspaperi - Lisälasi Tiivistyslista Ikkuna karmi siirretään rakennuksen ulkopintaan jos rakennus lisäeristetään ulkoapäin Vuorilaudoitus Laudoitus Tuuletusrako Tuulensuojalevy 25mm Puukuitueriste 100mm Hirsiseinä Vanha porakivi valetaan kiinni perustuksiin tukimuurilla Tuuletettu rossipohja Vesilista Tuohi tai kattohuopa perustusta ja hirren/puun väliin Ulkopuolelta Lisäeristäessä vanha porakivi siirretään myös ulos samaan linjan julkisivun kanssa 28

31 tiiviistä polyuretaanivaahtoa ei ulkoseinissä tulisi käyttää. Huolellinen väli- ja alapohjan eristys auttaa lattiavetoa vastaan. Erityisesti eri rakennusosien, seinän ja ylä-, väli- tai alapohjan rajapinnat tulisi saada ilmatiiviiksi. Yläpohjan kautta karkaa helposti huomattavasti lämpöä. Eristekerroksen lisääminen yläpohjassa on yleensä helpoin ja taloudellisesti kannattavin toimenpide. Tarvittaessa ulkoseinien lämmöneristystä voidaan parantaa molemmin puolin kohtuullisesti puukuitueristeellä ja tai -levyillä. Lisäeristettäessä hirsiseinää ulkopuolelta tulisi perustuskivet ja ikkunat muistaa siirtää ulos samaan linjaan ulkopinnan kanssa ja räystästä pidentää niin että rakennuksen mittasuhteet ja ilme säilyy alkuperäisen kaltaisena. Mikäli siirrettävässä rakennuksessa on kauniisti muotoiltu, yhteen rakennettu empire-tyylinen räystäs, tämä ei onnistu. Silloin on parempi eristää ainoastaan sisäpuolelta. Sisäpuolinen lisäeristys ei kuitenkaan saisi ylittää 70 mm kosteusteknisistä syistä. Sisäpintoihin on hyvä valita hengittävät paperitapetit ja vanhanmalliset kruusatut listoitukset. Vaihtoehto 2 Täytepala Paneeli/ Insuliittilevy/ Kipsilevy Rakennuspaperi + - Lisälasi Tiivistyslista Ikkuna karmi rakennuksen ulkopinnassa Vuorilaudoitus Puukuitueriste 50-70mm Rimat Laudoitus Tuuletusrako Tuulensuojalevy puukuitua 25mm Hirsiseinä Kuvat: Siirretyn hirsirungon rakennusvaiheita Båskaståetilla Sulvalla. Tuuletettu rossipohja Kissanluukut avataan huhtikuussa Betoninen tukimuuri sisäpuolelle valetaan kiven Perustukset tehdään tapauskohtaisesti pohjatutkimuksen persusteella rakennesuunnitelmien mukaan 29

32 Vanhan mallin mukaan rakennettu uusi pohjalaistalo YP 1 - Tuulettuva ullakkotila YP 2 - Tuulensuojalevy (puukuitulevy) - Kate ja aluskate kattorakenne - Rakenne ja eriste mmm - Tuuletusrako min. 100mm (pellava- tai puukuitueriste) - Tuulensuojalevy (puukuitulevy) - Kattorakenne, perinteiset vuoliaishirret tai ruotsalaiset kattotuolit - Koolaus ja eriste mm (puukuituvilla) - Rakennuspaperi tai pehmeä puukuitulevy - Harvalaudoitus - Kattolaudoitus/rakennuslevy US - Rimalaudoitus, alalista ja helma yms. - Tuulensuojalevy - Pelkkahirsi ~ 175mm - 25 mm puukuitulevy tai puukuituvilla ( ~ 50mm) + rakennus paperi tai - Paperitapetti suoraan hirsipinnalle tai rakennuslevy + paperitapetti VS - Hirsiseinä+tapetti tai puukuitulevy+tapetti IKKUNAT - Vanhan mallin mukaan teetetyt ikkunat, kitataan ja maalataan pellavaölymaalilla - Karmin ja seinän välinen rako tiivistetään - Sisäpuite tiivistetään, ikkunapuitteiden väliin asennetaan kolmas lasi (uudisrakennuksissa pakollinen) Huom! Ikkuna asennetaan julkisivun ulkopinnan tasoon. SOKKELI - Porakivi ulkopinnassa - Perustukset rakennesuunnittelijan mukaan Huom! Uudisrakentamisessa on noudatettava uusia energiamääräyksiä jotka perustuvat kokonaisenergiatarkasteluun. Uutena asiana on että vaipan eristyksen lisäksi, merkitystä on rakennuksen koolla, tiiveydellä, rakennusmateriaalilla sekä lämmitykseen käytetyllä energiamuodolla. Määräykset ohjaavat uusiutuvien energiamuotojen käyttöön ja asuinpinta-alojen pienentämiseen. AP - Rossipohja - Lankkulattia, x40mm leveät uudet tuppeen sahatut kuusilankut - Rakenne ja eriste (kutterilastu/sahanpuru/puukuituvilla) mm - Tuulensuojalevy tai paperi ulkoseinää vasten - Tuulensuojalevy 1-2x25mm lisätään + umpilaudoitus - Tuuletettu alapohja, kissanluukut auki huhti-syyskuun. Tuuletuskanava savupiipussa tehostaa rossipohjan ilmanvaihtoa 30

33 1. Perinteinen kauniisti aallolle veistetty hirsiseinä aikaansaadaan erityisellä piilukirveellä kun runko on jo pystyssä. 2. Nurkkien veistäminen vaatii taitoa. Nurkkasalvos voidaan veistää eri tavalla. Hammastettu nurkkasalvos pitää lämpöä suoraa jyrkkänurkkaa paremmin Ovi- ja ikkunaaukkojen sivuihin lovetaan ura hirteen karapuuta varten. Karapuu pitää hirret suorassa. Karapuu jätetään aukkoa reilusti lyhyemmäksi niin että hirsiseinä pääsee laskeutumaan vapaasti Uudesta hirrestä veistetty pohjalaistalo tai laajennusosa tulee Kitinojan perinnekylässä tehdä perinteisin menetelmin käsityönä yksityiskohtia myöden vanhaa esikuvaa seuraten. Runkoon käytetään päistään kapenevaa massiivihirttä. Pitkänurkat ja varaukset tehdään perinteisellä tavalla. Hirret liitetään yhteen tapeilla ja varaus täytetään pellavariveellä tai -nauhalla. Näkyviin jäävät pinnat on piiluttava. Uusi runko laskeutuu vähintään tuuman metriltä. Suositeltavaa on että rungon annetaan laskeutua noin vuoden ennenkun ikkunat ja ovet asennetaan paikalleen. ~5m 6-7m 3-5m 6-7m KAMARI 6-7m TUPA TUPA PORSTUA Paritupa 31

34 Yksityiskohdat Oli sitten kyseessä vanhan talon siirto tai uudesta hirrestä rakennettu perinnerakentaminen, tulee työn lähtökohtana aina olla pohjalaistalon alkuperäisen tyylin tyypilliset yksityiskohdat ja materiaalit. Uusia niin sanottuja huoltovapaita julkisivumateriaaleja ei missään tapauksessa tule käyttää Kitinojan perinnekylässä. Huoltovapaita ns. ikuisia materiaaleja ei ole olemassakaan. Sitä vastoin muovipaneeli eivät kuulu pohjalaiseen rakennusperinteeseen. 1. Kevyt avoräystäs on pohjalaistaloissa yleisimmin esiintyvä räystäsmuoto. 2. Empiremallinen yhteenrakennettu räystäs on juhlallinen yksityiskohta pohjalaistalossa. Kolmionmallista päätyikkunaa esiintyy Etelä-Pohjanmaalla muunmuassa Ylistarossa. 3. Hirsirakennuksen seinät on perinteisesti rakennettu liuhaan. Aitoissa enemmän, asuinrakennuksissa vähemmän. Rakennusten mittasuhteet pysyvät suurentuessaan kutakuinkin samoina. 4. Sokkelikivet ovat samassa linjassa julkisivun kanssa. Hyöty vesilistan nostamisestä ylemmäs vaakalaudalla on siinä että alahirren kunto on näin helpompi tarkistaa. 5. Vesilista ohjaa veden sokkelin ulkopuolelle. Sokkeli on tehty luonnonkivistä ja kissanluukku kehystetty puulla. Kissanluukku joka suljetaan talveksi on muistettava avata keväällä. 6. Luonnonsora on paras vaihtoehto perinteiseen pihapiiriin. Rapaisuuden välttämiseksi pinta voi olla seulottua soraa

35 Räystäät ja rännit: 1. Puutuellinen jalkaränni, vähimmäiskaltevuus 1:75 2. Avoräystäs 3. Syöksytorven suppilo, sinkittyä teräspeltiä. Maalataan n. 1-2 vuoden päästä kun pelti on hapettunut. 4. Perinteiseen tapaan taitettu syöksytorvi, sinkittyä teräs-peltiä. Maalataan n. 1-2 vuoden päästä kun pelti on hapettunut Savupiippu tehdään vanhan mallin mukaan niin että se kapenee keskiosaltaan ja levenee porrastetusti yläosaltaan. Tarvittaessa yläosa voidaan suojata pellillä. Savupiipun hormeja hyödynnetään myös ilmastoinnissa poistoilmakanavina. 2. Saumatun peltikatteen perinteinen jalkaränni ja vanhanmallinen syöksytorvi. 3. Perinteinen puinen tikas sopii pohjalaistaloon parhaiten. 4. Pihapiirin aitaukseen voidaan käyttää järeää luonnonkivistä ladottua kiviaitaa tai ajatonta punaiseksi maalattua rimaaitaa. Riukuaita ja yksinkertainen vaakalauta-aita sopivat sen sijaan eläinaidaksi takapihalle. 5. Pystyrima-aita rajaa ja viimeistelee pohjalaista pihapiiriä kauniisti

36 Sisätilat 1 Vierastupa ns. erustupa ei aina ollut arkikäytössä ja se saattoi olla juhlavasti koristemaalattu. Tässä lattialankut ja kattolaudat on siirretty purkutalosta Mustasaaren Helsingbystä. Maalaukset on siirron jälkeen hienivaraisesti restauroitu. 2. Tuvan takkamuuri Loukasmäessä Ilmajoella. 3. Takkamuuri Kaarlelan kotiseutumuseossa Kokkolassa. Etelä- ja Keski-Pohjanmaalla kaariotsainen takka on suorakulmaista mallia yleisempi

37 Märkätilojen sijoitusvaihtoehtoja pohjalaistalossa Märkätilaa rakennettaessa on pidettävä huoli siitä, ettei kosteus pääse vaurioittamaan talon alkuperäisiä rakenteita. Paitsi asianmukaisen vesieristeen asentaminen sisäpintoihin, tulisi märkätilat rakentaa siten että lattia-, seinä- ja kattorakenteiden sekä rungon väliin jää tuuletettava rako. Erillinen omilla jaloillaan seisova seinällinen suihkukaappi on suositeltavin ratkaisu hirsitaloissa ja saunatilat tulisi mieluummin sijoittaa ulkorakennukseen. Hyvällä suunnittelulla joka ottaa huomioon talon alkuperäisen luonteen voidaan ratkaista nykyasumiselle tärkeät mukavuudet tuhoamatta talon historiallista arvoa. 4. Kylpyhuone voidaan sijoittaa toisen kerroksen sivukomeroon, mikäli korkeutta riittää. 5. Pieni erillinen wc voidaan myös sijoittaa portaiden alle. 6. Portaat toiseen kerrokseen saattoivat hyvin sijaita ikkunan edessä.tärkeintä oli että ikkuna-aukotus oli symmetrisesti julkisivussa. Ikkuna on jätettävä saranoimatta että se voidaan nostaa pois pesua varten. Sisälasin tulee määräysten mukaan olla turvalasia. wc kodinhh kodinhh wc kh kodinhh wc 35

38 Pihapiirin kasvillisuus Koivukujanteet Pihanrajauksen jatkeena koivukujat ovat edelleen merkittävä osa pohjalaista maisemaa. Samalla kun puukujanne tekee pihapiiriin saapumisen juhlalliseksi toimii se tehokkaana ilmavirtojen katkaisijana ja tien kuivattajana. Jokaisen tontinomistajan tulisi istuttaa muutama koivu tien suuntaisesti tontin reunalle. Pihapiirin istutukset Vanha pihapiiri jakautui monesti useampiin toiminnallisiin kenttiin. Pihassa saattoi olla omat alueet omena- ja kirsikkapuille, pensastarha marjapensaille, hyötypuutarha juureksille ja vihanneksille sekä kukkatarha, jossa kasvoivat perennat ja kesäkukat. 1. Omenapuu on istutetuista hedelmäpuistamme tärkein. Hapankirsikkaa on myös viljelty yleisesti 1600-luvulta asti. Musta- ja punaherukat ovat meillä luonnonvaraisina kasvavia pensaita, joita sittemmin on siirretty puutarhoihimme. Alkukesän kukkivat syreenipensaat ovat erottamaton osa kulttuuriympäristöämme. Yhtä vanha ja laajalle levinnyt pensaslajike pihoissamme on Siperian hernepensas vapaasti yksittäisenä pensaana kasvavana. Rusopajuangervo ja monet muutkin angervot löytyvät vanhoista pihapiireistä. Muita pihaa rajaavia pensaita on perinteinen kuusiaita. 1. Koivurivit rajaavat tiealuetta kauniista. 2. Perinteisessä perennapenkissä kasvaa monenlaista kasvia, mm. Isoritarinkannusta, sormustinkukkaa, tiikerinliljaa. 3. Akilejaa, unikkoja ja päivänkakkaroita. 4. Ruusumalva Rakennetuista aidoista vanhin on kiviaita. Punaiseksi maalattu puusäleaita on tavallisin ja kaunein aitatyyppi pihapiiriä rajaamaan. Luonnonkivet sopivat monen pihan pinnoitteeksi. Ohut kerros seulottua luonnonkivisoraa sopii murskesoraa huomattavasti paremmin niin vanhaan kuin uuteenkin pihaan

39 Ruusut Ruusupensaita ei yleisesti esiintynyt maassamme kuin vasta 1800-luvun loppupuolella. Tunnetuin vanha ruusulajike lienee juhannusruusu, jota Ruotsissa kutsutaan Suomen valkoiseksi ruusuksi. Se on todennäköisesti tullut meille idästä koska sitä ei esiinny muualla Euroopassa. Juhannusruusujen ryhmään kuuluu myös vaaleanpunaiset Suvi- ja Papula-ruusu lajikkeet. Muita vanhoja lajikkeita ovat punainen Valamonruusu ja Kirkkoruusu. Hieman myöhemmin kukkiva vaaleanpunainen Mustialan ruusu kuuluu Rosa alba-sukuun. Perennat Vanhoja jo 1600-luvulta peräisin olevia koristekasvilajikkeita ovat akileijat, iirikset, pionit, malvat ja keisarinkruunu. Kevään ensimmäiset kukat olivat kevätesikot, idänsinililjat ja narsissit joita kohta seurasivat iirikset, lupiinit ja liljat. Muita vanhoissa puutarhoissa löytyviä lajeja ovat mm. ritarinkannus, suopayrtti, lehtosinilatva, palavarakkaus, särkynytsydän, ukonhattu, kultapallo, ja syysleimu. Tavallisia yksi- ja kaksivuotisia lajikkeita olivat kehäkukka, idänunikko, salkoruusu ja sormustinkukka. 5. Valamonruusu 6. Suviruusu ja juhannusruusu 7. Juhannusruusu 8. Jalopioni 9. Valkoinen syreenipensas 10. Vapaasti kasvava Siperian hernepensasaita

40 PUNAMULTAMAALIN VALMISTUSOHJEET 50 l vettä 2 kg rautavihtrilliä (rautasulfaattia) 4 kg hienoja ruisjauhoja 8 kg väripigmenttiä (Italianpunainen) (1 l pellavaöljyvernissaa) 1. Keitä vesi kiehuvaksi avotulella. 2. Lisää rautavihtrilli ja anna sen liueta veteen (½ tuntia). 3. Sekoita ruisjauhot pieneen määrään kylmää vettä ja lisää se keitokseen. Anna kiehua (½-1 tuntia). 4. Lisää punamulta ja keitä hiljaisella tulella vähintään 2 tuntia. Sekoita silloin tällöin. Riittoisuus: 1 litra 3-5 neliötä kohden. Maalaus Punamullan väri on yhä yksi tärkeimmistä osatekijöistä pohjalaisen maaseutuympäristön eheyttäjänä. Punamulta on juurtunut pysyvästi maaseutumme kulttuurimaisemaa hallitsevaksi värisävyksi. Kruunu kehotti jo 1600-luvulla säätyläisiä maalaamaan päärakennukset punaiseksi nimenomaan esteettisistä syistä. Alun perin punamullalla haluttiin jäljitellä paljon arvokkaampana pidettyä tiilijulkisivua. Hirsiseinä ei sinänsä tarvinnut maalia säilyäkseen. Kuitenkin vielä 1900-luvun alussa useimmat ulkorakennukset olivat maalaamattomia, ajan myötä kauniin hopeanharmaiksi patinoituneita hirsirakennuksia. Perinteinen ruisliisteriin keitetty punamultamaali on vailla vertaansa julkisivumaalina. Se ei muodosta tiivistä kalvoa jonka alla puu lahoaisi ja se vanhenee tasaisen kauniisti. Maali pysyy julkisivussa vuotta eikä sitä tarvitse poistaa uusintamaalauksen yhteydessä. Perinteisin, suositeltava värisävy on vaaleampi (okran- tai italianpunainen), kuin 1940-luvulla yleistynyt tumma falunpunainen sävy. Aitoa keittomaalia saa alan erikoisliikkeistä tai sen voi keittää itse. puolella. Ne maalattiin pellavaöljymaalilla vaaleaksi tai keltaiseksi. Ikkunanpuitteisiin ja oviin on perinteisesti käytetty pellavaöljymaalia. Pellavaöljy imeytyy syvälle puun sisälle. Ulkorakennusten ovet ja luukut ovat pääasiassa olleet keltaokran väriset tai kimröökinharmaat, joskin harvemmin. Vuorilaudat maalattiin keltaisiksi ovien mukaan tai murretun valkoisiksi. Asuinrakennusten laudoitetut nurkat maalattiin aikaisemmin punaisiksi, myöhemmin empiren vaikutuksesta valkoisiksi. Aittojen ja luhtien nurkat maalataan pääsääntöisesti punaisiksi. Paljasta hirsinurkkaa ei missään tapauksessa maalata valkoiseksi. Höylätyt vaakapaneloidut seinäpinnat asuinrakennusten yläosassa ja poikkipäädyissä tulivat muotiin 1900-luvun alku- 38

Palomääräykset Rakentamisessa noudatetaan Suomen rakentamismääräyskokoelman osaa E1 Rakennusten paloturvallisuus, määräykset ja ohjeet ( ).

Palomääräykset Rakentamisessa noudatetaan Suomen rakentamismääräyskokoelman osaa E1 Rakennusten paloturvallisuus, määräykset ja ohjeet ( ). ESPOO / ÅMINNE KORTTELISUUNNITELMA JA RAKENNUSTAPAOHJEET Korttelit 45085, 45087, 45088 ja 45089 Yleistä Korttelisuunnitelma käsittää rakentamistapaohjeet ja korttelisuunnitelmakartan. Korttelisuunnitelmalla

Lisätiedot

LIITE 7 KORPELA RANTA-ASEMAKAAVA RAKENNUS-, KULTTUURIHISTORIA- JA MAISEMATAR- KASTELU VALOKUVAT 1-22

LIITE 7 KORPELA RANTA-ASEMAKAAVA RAKENNUS-, KULTTUURIHISTORIA- JA MAISEMATAR- KASTELU VALOKUVAT 1-22 LIITE 7 KORPELA RANTA-ASEMAKAAVA RAKENNUS-, KULTTUURIHISTORIA- JA MAISEMATAR- KASTELU VALOKUVAT 1-22 Rakennukset, kulttuurihistoria Korpelan tilan entisessä talouskeskuksessa sijaitsevat asuinrakennus,

Lisätiedot

Kalliola /10

Kalliola /10 Kalliola- 1/10 Uusikaupunki (895) Kuivarauma (482) Kalliola 1 001 Muu asuinrakennus 002 Kellari, kellarivaja 003 Navetta 004 Muu karjarakennus 005 Sauna Osoite: Postinumero: Postitoimipaikka: Historia

Lisätiedot

Kittilän kunta Atrin alueen asemakaava ja asemakaavan muutos

Kittilän kunta Atrin alueen asemakaava ja asemakaavan muutos Kittilän kunta Atrin alueen asemakaava ja asemakaavan muutos Rakentamistapaohjeet 15.5.2008 SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 1 2 RAKENTAMISTA KOSKEVAT OHJEET KAAVASSA... 2 3 KAAVIOKUVA... 4 4 ALUEEN RAKENTAMISTA

Lisätiedot

LIITE 1 DOKUMENTOINTI RAKENTEET. Yleistä

LIITE 1 DOKUMENTOINTI RAKENTEET. Yleistä 1 DOKUMENTOINTI LIITE 1 RAKENTEET Yleistä Rakenteet arvioitiin silmämääräisesti 19.3.2009. Asiantuntija-apuna arvioinnissa olivat mukana Pälkäneen kunnan rakennusmestari Asko Valkama ja Pirkanmaan maakuntamuseon

Lisätiedot

KAUKAJÄRVI, ASEMAKAAVA NO 7830 RAKENTAMISTAPAOHJEET RO , 2, 3, 4 JA 5

KAUKAJÄRVI, ASEMAKAAVA NO 7830 RAKENTAMISTAPAOHJEET RO , 2, 3, 4 JA 5 KAUKAJÄRVI, ASEMAKAAVA NO 7830 RAKENTAMISTAPAOHJEET RO-7830-1, 2, 3, 4 JA 5 Ohjeen laatija: Tampereen kaupungin suunnittelupalvelut, asemakaavoitus, arkkitehti Ilkka Kotilainen Ohjeiden tarkoitus: Rakentamistapaohjeiden

Lisätiedot

1 RAKENNNESELVITYS. 9 LIITE 5. s. 1. Korutie 3 Työnumero: 8.9.2011 Ilkka Meriläinen 51392.27

1 RAKENNNESELVITYS. 9 LIITE 5. s. 1. Korutie 3 Työnumero: 8.9.2011 Ilkka Meriläinen 51392.27 9 LIITE 5. s. 1 1 RAKENNNESELVITYS 1.1 TEHTÄVÄN MÄÄRITTELY Selvitys on rajattu koskemaan :ssa olevan rakennuksen 1. ja 2. kerroksen tiloihin 103, 113, 118, 204 ja 249 liittyviä rakenteita. 1.2 YLEISKUVAUS

Lisätiedot

KOTONA JA MÖKILLÄ YHTÄ AIKAA

KOTONA JA MÖKILLÄ YHTÄ AIKAA KOTONA JA MÖKILLÄ YHTÄ AIKAA Rakentamisohjeella tavoitellaan yhtenäistä, ilmeeltään omaleimaista aluekokonaisuutta. Tällaisen asukkaat voivat kokea omaksi paikakseen, jonka veto- ja elinvoima alkavat syntyä

Lisätiedot

Anjalankatu, asemakaavan muutos, rakennusinventointi Karttaliite. Alueen historia

Anjalankatu, asemakaavan muutos, rakennusinventointi Karttaliite. Alueen historia Karttaliite Alueen historia Salon kauppala 1943 Vuoden 1943 kartassa Anjalankadun (Anjalantie) varrella on rakennuksia, jotka sijoittuvat katulinjaan. Tontin takaosassa on talousrakennuksia. Terhinkadun

Lisätiedot

OTALAMMEN KUKKOINHARJUN JA UUTELANLÄÄNIN TAAJAMANOSAN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAMUUTOS, KAAVA 7 RAKENTAMISOHJE UUDISRAKENNUSKORTTELEILLE (KORTTELIT

OTALAMMEN KUKKOINHARJUN JA UUTELANLÄÄNIN TAAJAMANOSAN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAMUUTOS, KAAVA 7 RAKENTAMISOHJE UUDISRAKENNUSKORTTELEILLE (KORTTELIT Ympa 27.5.2004 Ympa liite 3 VIHDIN KUNTA OTALAMMEN KUKKOINHARJUN JA UUTELANLÄÄNIN TAAJAMANOSAN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAMUUTOS, KAAVA 7 RAKENTAMISOHJE UUDISRAKENNUSKORTTELEILLE (KORTTELIT 15, 43-46, 47-48,

Lisätiedot

KK-Kartoitus RAPORTTI 2811/2015 1/8

KK-Kartoitus RAPORTTI 2811/2015 1/8 KK-Kartoitus RAPORTTI 2811/2015 1/8 Yli-Vallintie (856), 61720 Yli-Valli Vapaa-ajan asunnon kuntokartoitus 25.11.2015 klo 10.00 KK-Kartoitus RAPORTTI 2811/2015 2/8 Tilaus 12.11.2015: Etelä-Pohjanmaan ulosottovirasto

Lisätiedot

Spittelhof Estate. Biel-Benken, Sveitsi, 1996 Peter Zumthor. 50m

Spittelhof Estate. Biel-Benken, Sveitsi, 1996 Peter Zumthor. 50m Spittelhof Estate Biel-Benken, Sveitsi, 1996 Peter Zumthor Spittelhof Estate on Peter Zumthorin suunnittelema maaston mukaan porrastuva kolmen eri rakennuksen muodostama kokonaisuus Biel-Benkenissä, Sveitsissä.

Lisätiedot

Kingspan-ohjekortti nro. 109

Kingspan-ohjekortti nro. 109 Toukokuu 2016 Kingspan-ohjekortti nro. 109 MÖKKIOHJE Kingspan Therma -eristeiden vahvuudet mökkien lämmöneristämisessä Paremman lämmöneristyksen ansiosta mökkien vuosittainen käyttöaika pitenee. Mökit

Lisätiedot

RAKENNUSTAPAOHJEET. Muutoksen kuvaus:

RAKENNUSTAPAOHJEET. Muutoksen kuvaus: 1 RAKENNUSTAPAOHJEET Muutoksen kuvaus: Asemakaavamuutoksessa on poistettu kaksi rivitalotonttia ja osoitettu niiden tilalle kolme pientalotonttia sekä virkistysaluetta. Alueen pohjoisosaan Pihakadun varrelle

Lisätiedot

KK-Kartoitus RAPORTTI 4605/2016 1/7

KK-Kartoitus RAPORTTI 4605/2016 1/7 KK-Kartoitus RAPORTTI 4605/2016 1/7 Venetie 2, 63100 Kuortane Omakotitalon katselmus 1.6.2016 klo 09.00 KK-Kartoitus RAPORTTI 4605/2016 2/7 Tilaus 23.5.2016: Etelä-Pohjanmaan ulosottovirasto Laskutusosoite:

Lisätiedot

ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA MÄÄRÄYKSET KOULURANTA

ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA MÄÄRÄYKSET KOULURANTA ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA MÄÄRÄYKSET KOULURANTA Asuin-, liike-, palvelu- ja lähipalvelurakennusten korttelialue. Asuinpientalojen ja rivitalojen korttelialue. Erillispientalojen korttelialue. AO-1-korttelialueelle

Lisätiedot

perustuksen mittaohje asiakkaan perustussuunnittelun pohjaksi Rakentamisopas

perustuksen mittaohje asiakkaan perustussuunnittelun pohjaksi Rakentamisopas 1.1. Yleistä Kaikkien Hirsikoto asiakkaiden käytettävissä on asiantunteva puhelinneuvonta koko rakennusvaiheen ajan Hirsikoto toimituksissa noudatetaan hirsitalojen RT 16-10589 hirsitalojen toimitusehtoja

Lisätiedot

Kylmäniemen kalasataman rakennushistorian inventointi / Esko Puijola

Kylmäniemen kalasataman rakennushistorian inventointi / Esko Puijola Kylmäniemen kalasataman rakennushistorian inventointi 18.10.2011 / Esko Puijola Kalasataman nykyinen rakennuskanta vv verkkovaja 14 km kalamaja 2 pääasiallinen runkorakenne rakentamisvuodet harmaa hirsi

Lisätiedot

PORIN KIVINILLÄ SIJAITSEVAN LATOLUODON UITTOTUVAN JA SEN YMPÄRISTÖN KUNNOSTUS Maastokatselmus ja neuvottelu 13.11.2015

PORIN KIVINILLÄ SIJAITSEVAN LATOLUODON UITTOTUVAN JA SEN YMPÄRISTÖN KUNNOSTUS Maastokatselmus ja neuvottelu 13.11.2015 Muistio 1 (5) PORIN KIVINILLÄ SIJAITSEVAN LATOLUODON UITTOTUVAN JA SEN YMPÄRISTÖN KUNNOSTUS Maastokatselmus ja neuvottelu 13.11.2015 Paikalla: Tiedottaja Paula Gröhn, Melamajavat Hallituksen jäsen Jussi

Lisätiedot

m kaava-alueen rajan ulkopuolella oleva viiva.

m kaava-alueen rajan ulkopuolella oleva viiva. Määräysnumero Ulkoasu 0.9 selitys ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA - MÄÄRÄYKSET: 1.011 1.021 1.041 1.0411 1.042 1.0421 2.07 Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue. Mikäli rakennuksen pituus on yli 12 metriä,

Lisätiedot

Pirttimäki Tommi PÄIVÄMÄÄRÄ TYÖNUMERO TYÖN SUORITTAJA PUHELIN TYÖKOHDE

Pirttimäki Tommi PÄIVÄMÄÄRÄ TYÖNUMERO TYÖN SUORITTAJA PUHELIN TYÖKOHDE PÄIVÄMÄÄRÄ TYÖNUMERO TYÖN SUORITTAJA PUHELIN 24.05.16 10693 Pirttimäki Tommi 045 326 1711 TILAAJA Satakunnan Ulosottovirasto PL 9 32701 Huittinen sanna.paivaniemi@oikeus.fi TYÖKOHDE Antinkuja 2 27710 Köyliö

Lisätiedot

Karisto Aurinkorinne 3 Rakennustapaohje / tekstiosa Lahden kaupungin Maankäyttö / Päivi Airas / päivitetty

Karisto Aurinkorinne 3 Rakennustapaohje / tekstiosa Lahden kaupungin Maankäyttö / Päivi Airas / päivitetty Karisto Aurinkorinne 3 Rakennustapaohje / tekstiosa Lahden kaupungin Maankäyttö / Päivi Airas 4.5.2007 / päivitetty 21.1.2008 Asemakaavamääräys Osa alueen raja Ohjeellinen alueen tai osa alueen raja Rakennustapaohje

Lisätiedot

Rakentamistapaohjeet MUSTIKKAMÄKI, 2 VAIHE: OSA MUSTIKKAMÄENTIESTÄ JA KALLIOIMARTEENTIE

Rakentamistapaohjeet MUSTIKKAMÄKI, 2 VAIHE: OSA MUSTIKKAMÄENTIESTÄ JA KALLIOIMARTEENTIE Rakentamistapaohjeet MUSTIKKAMÄKI, 2 VAIHE: OSA MUSTIKKAMÄENTIESTÄ JA KALLIOIMARTEENTIE 251. kaupunginosan osat kortteleista 16 ja 17 sekä korttelit 18,19 ja 20. SISÄLTÖ 1. TARKOITUS... 2 2. YLEISTÄ...

Lisätiedot

Rakentamistapaohjeet MUSTIKKAMÄKI, 1 VAIHE: OSA MUSTIKKAMÄENTIESTÄ JA KETUNLEIVÄNTIE kaupunginosan korttelit 14, 15, OSA 16 JA OSA 17

Rakentamistapaohjeet MUSTIKKAMÄKI, 1 VAIHE: OSA MUSTIKKAMÄENTIESTÄ JA KETUNLEIVÄNTIE kaupunginosan korttelit 14, 15, OSA 16 JA OSA 17 Rakentamistapaohjeet MUSTIKKAMÄKI, 1 VAIHE: OSA MUSTIKKAMÄENTIESTÄ JA KETUNLEIVÄNTIE 251. kaupunginosan korttelit 14, 15, OSA 16 JA OSA 17 SISÄLTÖ 1. TARKOITUS... 2 2. YLEISTÄ... 2 3. KORTTELIT... 3 1.

Lisätiedot

ROVANIEMI RAKENTAMISTAPAOHJEET PÖYKKÖLÄN ALUEEN LAAJENNUS II 11. KAUPUNGINOSAN KORTTELIT 11341-11360

ROVANIEMI RAKENTAMISTAPAOHJEET PÖYKKÖLÄN ALUEEN LAAJENNUS II 11. KAUPUNGINOSAN KORTTELIT 11341-11360 1 ROVANIEMI PÖYKKÖLÄN ALUEEN LAAJENNUS II RAKENTAMISTAPAOHJEET 11. KAUPUNGINOSAN KORTTELIT 11341-11360 liittyy asemakaavaan kv *.*.2013 12.8.2013 Tekniset palvelut Maankäyttö Kaavoitus 2 ROVANIEMI MAANKÄYTTÖ,

Lisätiedot

RANTAJAAKOLA Tyrnävä. Kirkonkylän asemakaavan muutos ja laajennus. Rakentamistapaohjeet. 11.5.2011 (päivämääriä lisätty 7.12.2011)

RANTAJAAKOLA Tyrnävä. Kirkonkylän asemakaavan muutos ja laajennus. Rakentamistapaohjeet. 11.5.2011 (päivämääriä lisätty 7.12.2011) RANTAJAAKOLA Tyrnävä Kirkonkylän asemakaavan muutos ja laajennus Rakentamistapaohjeet 11.5.2011 (päivämääriä lisätty 7.12.2011) TYRNÄVÄN KUNTA Kunnankuja 4 91800 TYRNÄVÄ AIRIX Ympäristö Oy Mäkelininkatu

Lisätiedot

Turtosen alueen säilynyt rakennuskanta

Turtosen alueen säilynyt rakennuskanta Liite raporttiin Turtosen tilan inventointi Turtosen alueen säilynyt rakennuskanta Turtosen pihapiirissä on tällä hetkellä viisi rakennusta - päärakennus - aittarakennus - entinen sikala - kalustovaja

Lisätiedot

Laukaa 11. Laukaan työkohteet

Laukaa 11. Laukaan työkohteet 11. n työkohteet Työnsuunnittelija Jukka Leinonen on laatinut loppuraportit n työkohteista. Loppuraporttien henkilötyöpäiviin on merkitty työntekijöiden työpäivät. n kunta työllisti työkohteille neljä

Lisätiedot

p/1 (29) PETÄJÄ Petäjän asuinrakennus pihapiireineen luvulta. Pihapiirissä useita, osin huonokuntoisia rakennuksia.

p/1 (29) PETÄJÄ Petäjän asuinrakennus pihapiireineen luvulta. Pihapiirissä useita, osin huonokuntoisia rakennuksia. PAIKALLISESTI ARVOKKAAT RAKENNUSKULTTUURIKOHTEET Liite 8 Numerointi osayleiskaavan mukainen, suluissa inventointinumero (Lapin kulttuuriympäristöt tutuiksi hankkeen inventointitulokset, Lapin ympäristökeskus,

Lisätiedot

Rakenna oma puukuivuri

Rakenna oma puukuivuri Rakenna oma puukuivuri Sauno puutavarankuivuri Rakennusohje Kuivaimen osat ruuvataan yhteen erikoisruuveja käyttämällä. Tämän ohjeen avulla voit rakentaa omia tarpeitasi vastaavan kuivaimen. Katso ohjeen

Lisätiedot

Terveellistä asumista modernissa hirsitalossa

Terveellistä asumista modernissa hirsitalossa Terveellistä asumista modernissa hirsitalossa Aito puu on luonnollinen ja ekologinen valinta. Hirsitalosta on helppo sisustaa lämmin ja ajattoman tyylikäs koti. Rakennamme kaksi modernia hirsitaloa Soittajankankaalle

Lisätiedot

KK-Kartoitus RAPORTTI 903/2016 1/7

KK-Kartoitus RAPORTTI 903/2016 1/7 KK-Kartoitus RAPORTTI 903/2016 1/7 Virttoontie 64, 62170 Lakaluoma Vapaa-ajan asunnon kuntokatselmus 8.3.2016 klo 13.00 KK-Kartoitus RAPORTTI 903/2016 2/7 Tilaus: Laskutusosoite: Etelä-Pohjanmaan ulosottovirasto

Lisätiedot

FREDRIKA RUNEBERGIN KATU

FREDRIKA RUNEBERGIN KATU ATRI VALAN ATU JANNISBERGINTIE I II FREDRIA RUNEBERGIN ATU II +,0 II +7, +7, +, +, +7,0 +9, +0,0 +, +,0 +0, +7, +8,0 +8, +8, +7, VSS pihasauna PP ajo autotalliin +, 7 AP +,0 +, +,0 +,0 +, +7,0 +7, +, tomutus

Lisätiedot

5. RISTIKON KANTA Ulkoverhous, paneelihirsi 45*220mm tai Utv, suunnitelman mukaan Ilmarakolaudat, tuulensuojalevy tai rakennuspahvi

5. RISTIKON KANTA Ulkoverhous, paneelihirsi 45*220mm tai Utv, suunnitelman mukaan Ilmarakolaudat, tuulensuojalevy tai rakennuspahvi AIHKITALO paketin ja asennuksen toimitussisältö: Vaaran Aihkitalot tarjoaa rakentajille yksilöllisen toimitussisällön asiakkaan toivomusten mukaan. Aihkitalojen toimituspaketin ohessa tarjoamme hirsikehän

Lisätiedot

Villa-mallit hinnasto

Villa-mallit hinnasto Villa-mallit hinnasto Mammuttipaketti Malli Villa-64 43 000 Villa-70 48 540 Villa-63 39 940 Villa-86 53 870 Villa-80 65 850 Villa-76 53 100 Villa-81 56 800 Villa-79 55 910 Villa-88 67 840 Villa-130 71

Lisätiedot

TEIJON VOIMALAITOS & RETKEILYALUE

TEIJON VOIMALAITOS & RETKEILYALUE T arkastusraportti TEIJON VOIMALAITOS & RETKEILYALUE Perniö, SALO 1 METSÄHALLITUS Mia Puotunen 2008 T ARKASTUSRAPORTTI 13.11.2008 TEIJON VOIMALAITOS JA RETKEILYALUE Teijon retkeilyalue, Perniö VOIMALAITOS

Lisätiedot

RAKENNUSTEKNINEN KUNTOARVIO TEOLLISUUS ALUEEN HUOLTOHALLIKIINTEISTÖ SAHATEOLLISUUSTIE JUUKA

RAKENNUSTEKNINEN KUNTOARVIO TEOLLISUUS ALUEEN HUOLTOHALLIKIINTEISTÖ SAHATEOLLISUUSTIE JUUKA RAKENNUSTEKNINEN KUNTOARVIO TEOLLISUUS ALUEEN HUOLTOHALLIKIINTEISTÖ SAHATEOLLISUUSTIE 3 83900 JUUKA 14.02.2011 Sisällys Esipuhe...3 1 Yleistä kiinteistöstä...3 2 Asiakirjat...3 3 Rakenteiden ja järjestelmien

Lisätiedot

AUTOTALLIT. päädyt: runko 48x98 mm ilmarakokoolaus 22x100 mm päätyjen ja ristikonkanan ulkoverhous: hirsipaneeli 20x170 195 mm

AUTOTALLIT. päädyt: runko 48x98 mm ilmarakokoolaus 22x100 mm päätyjen ja ristikonkanan ulkoverhous: hirsipaneeli 20x170 195 mm 1 (5) AUTOTALLIT TOIMITUSSISÄLTÖ PIIRUSTUKSET JA MUUT ASIAKIRJAT pääpiirustukset mittakaavassa 1:100 tai 1:50 (3 sarjaa): pohja-, poikkileikkaus- ja julkisivupiirustukset (ei sis asemapiirustusta) perustuksen

Lisätiedot

Pallomäenkuja. Kortteli tontti Osoite Pinta-ala Rak.oik. Rakentamis- Vuosivuokra / v m² k-m² valmius (ind. 8/2015)

Pallomäenkuja. Kortteli tontti Osoite Pinta-ala Rak.oik. Rakentamis- Vuosivuokra / v m² k-m² valmius (ind. 8/2015) 69 Pallomäenkuja Kortteli tontti Osoite Pinta-ala Rak.oik. Rakentamis- Vuosivuokra / v m² k-m² valmius (ind. 8/2015) 40094 30 Pallomäenkuja 10 506 180 valmis 4 117 Kaavan mukaisesta rakentamisesta mm:

Lisätiedot

Eija Suna, Varsinais-Suomen maakuntamuseo Rakennusten entistämisavustus

Eija Suna, Varsinais-Suomen maakuntamuseo Rakennusten entistämisavustus Eija Suna, Varsinais-Suomen maakuntamuseo Rakennusten entistämisavustus Entistämisavustuksia myönnetään ensisijaisesti rakennusperinnön suojelemisesta annetulla lailla (498/2010) suojeltuihin kohteisiin

Lisätiedot

Omakotitalon perusparantaminen. Toimenpide- ja kustannusluettelo YM 33a 1/5. Hakija: Osoite:

Omakotitalon perusparantaminen. Toimenpide- ja kustannusluettelo YM 33a 1/5. Hakija: Osoite: Omakotitalon perusparantaminen Hakija: Toimenpide- ja kustannusluettelo YM 33a Osoite: Kustannustaso 1/2014 (ALV 24%) (rak.kust.indeksi 106,9 (2010=100)) 1.Vaippaan kohdistuvat toimenpiteet 1.1 Vesikatto

Lisätiedot

0.9 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue Erillispientalojen korttelialue.

0.9 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue Erillispientalojen korttelialue. Määräysnumero Ulkoasu selitys 0.9 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: 1.011 Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue. 1.021 Asuinpientalojen, rivitalojen ja kytkettyjen pientalojen korttelialue,

Lisätiedot

Rakennusten pinta-alojen ja tilavuuksien laskeminen:

Rakennusten pinta-alojen ja tilavuuksien laskeminen: Rakennusten pinta-alojen ja tilavuuksien laskeminen: RT-ohjekortti RT 12-10277 Rakennuksen pinta-alat (1985) Kerrosalan laskeminen, Ympäristöopas 72 (2000) RAKENNUSALA: Rakennusala on se alue tontilla,

Lisätiedot

HÄMEENKOSKI VALKINRANTA

HÄMEENKOSKI VALKINRANTA HÄMEENKOSKI VALKINRANTA RAKENTAMISTAPAOHJE Pertti Hartikainen Kellosilta 10, 00520 Helsinki p. 09-1481943 1. RAKENTAMISOHJEEN TARKOITUS Valkinrannan asemakaava on joustava toteuttamisen turvaamiseksi laadittu

Lisätiedot

K O H D E I N V E N T O I N T I L O M A K E

K O H D E I N V E N T O I N T I L O M A K E InventointiNro: M200 Sava Kylä / Kaup Osa, Rek Nro: 789-40-0002 Koordinaatit: P: 6737425 Postiosoite Katu: Muurolantie 85A Kohteen kuvaus: Yhteisökodin asuinrivitalo ja hoitolaitos Asuinrakennus / hoitolaitos

Lisätiedot

Rakennusta alkuperäisasussaan

Rakennusta alkuperäisasussaan Raunion Tila 834-423-1-33 Omistajat Anne Rämö ja Juha Kujala Suunnittelu Jutta Varjus Rakentaminen Rauli Thynell, Juha itse ja sukulaiset Rakennuksen peruskorjaus, toisen kerroksen ja kuistin rakentaminen

Lisätiedot

Harri Koskenranta

Harri Koskenranta T-110.460 FYYSINEN TURVALLISUUS - Kuorisuojaus Harri Koskenranta 3.2. 2005 SUOJAUKSET UHKAT VAHINGOT 3.2. 2005 T-110.460 Koskenranta 2 RAKENTEELLINEN SUOJAUS Rakenteellinen suojaus on ehkäisevää vahingontorjuntaa,

Lisätiedot

TARVASMÄKI YLEISSUUNNITTELUOHJEET

TARVASMÄKI YLEISSUUNNITTELUOHJEET Kooste ohjeista TARVASMÄKI YLEISSUUNNITTELUOHJEET 1. ALUEEN ASEMAKAAVAMÄÄRÄYKSET Asemakaavassa on osoitettu kortteli-, virkistys- ja katualueet. Korttelialueilla on osoitettu rakennusalat, rakennusoikeudet

Lisätiedot

Pihassa on samoin paikallisesta liuskeisesta kivestä rakennettu navetta (ikä? mahdollisesti 1920-30-luku?).

Pihassa on samoin paikallisesta liuskeisesta kivestä rakennettu navetta (ikä? mahdollisesti 1920-30-luku?). SUOMEN RAKENNUSKULTTUURIN YLEISLUETTELO KOHDEINVENTOINTILOMAKE 1. Lääni Kuopio 3. Kohde 2. Kunta Iisalmi 4. Kylä/rekisterinumero Pörsänmäki 21:3 5. Kaup.osa/Kortteli/Talo 6. Kohdetyyppi MUSEOVIRASTO TUHKAKANGAS

Lisätiedot

SUOMEN RAKENNUSKULTTUURIN YLEISLUETTELO MUSEOVIRASTO. 1. Lääni Länsi-Suomen lääni 3. Kohde ALUE 6A 2. Kunta Kokkola

SUOMEN RAKENNUSKULTTUURIN YLEISLUETTELO MUSEOVIRASTO. 1. Lääni Länsi-Suomen lääni 3. Kohde ALUE 6A 2. Kunta Kokkola SUOMEN RAKENNUSKULTTUURIN YLEISLUETTELO MUSEOVIRASTO KOHDEINVENTOINTILOMAKE 1. Lääni Länsi-Suomen lääni 3. Kohde ALUE 6A 2. Kunta Kokkola RAKENNUS 8 (s) 4. Kylä/rekisterinumero 5. Kaup.osa/kortteli/talo

Lisätiedot

Hansavalkama on hyvien yhteyksien varrella, Kehä III:n ja Kauklahdenväylän risteyskohdassa.

Hansavalkama on hyvien yhteyksien varrella, Kehä III:n ja Kauklahdenväylän risteyskohdassa. Hansavalkama on hyvien yhteyksien varrella, Kehä III:n ja Kauklahdenväylän risteyskohdassa. Hansavalkaman asukkaille on tarjolla runsaat Kauklahden lähipalvelut mm. päiväkodit, koulut, lähikaupat ja kirjasto.

Lisätiedot

RAKENTAMISOHJEET Hyväksytty rakennuslupajaostossa

RAKENTAMISOHJEET Hyväksytty rakennuslupajaostossa RAKENTAMISOHJEET Hyväksytty rakennuslupajaostossa 6.5.2013 71 Asemakaavamääräykset Asemakaava nro 001781 1. Erillispientalojen korttelialue AO. 2. Suurin sallittu kerrosluku Iu½. 3. Asuinrakennus tulee

Lisätiedot

Suomelan asemakaava. Rakentamistapaohjeet. A-Insinöörit Suunnittelu Oy. Korttelit 230-258

Suomelan asemakaava. Rakentamistapaohjeet. A-Insinöörit Suunnittelu Oy. Korttelit 230-258 Suomelan asemakaava Rakentamistapaohjeet Korttelit 230-258 A-Insinöörit Suunnittelu Oy Kansikuva: Ilmakuva Suomelan asemakaava-alueesta lähiympäristöineen, Vesilahden kunta 3 (12) Suomelan asemakaava-alue

Lisätiedot

Rakentamistapaohjeet KAANAANMAANTIEN ITÄPUOLI, II VAIHE: ULKOMETSÄNTIE JA ULKOMETSÄNPOLKU kaupunginosan KORTTELIT 11-16

Rakentamistapaohjeet KAANAANMAANTIEN ITÄPUOLI, II VAIHE: ULKOMETSÄNTIE JA ULKOMETSÄNPOLKU kaupunginosan KORTTELIT 11-16 Rakentamistapaohjeet KAANAANMAANTIEN ITÄPUOLI, II VAIHE: ULKOMETSÄNTIE JA ULKOMETSÄNPOLKU 111. kaupunginosan KORTTELIT 11-16 SISÄLTÖ 1. TARKOITUS... 2 2. YLEISTÄ... 2 3. KORTTELIT... 4 1. TARKOITUS Näillä

Lisätiedot

Energiansäästö vanhemmissa rakennuksissa

Energiansäästö vanhemmissa rakennuksissa Energiansäästö vanhemmissa rakennuksissa Kulttuuriympäristöseminaari 24.10.2013 Johanna Rinne - johanna.s.rinne@turku.fi ENEMMÄN ENERGIASTA I Kuluttajien energianeuvonta I eneuvonta.fi Esityksen sisältö

Lisätiedot

RAKENTAMISTAPAOHJEET UUSIKYLÄ

RAKENTAMISTAPAOHJEET UUSIKYLÄ Akaan kaupunki Myllytie 3 PL 34, 37801 Toijala Kaavoitus ja maankäyttö Lasse Majuri vs. Kaavoituspäällikkö Terhi Bärling Insinööriharjoittelija 19.6.2012 RAKENTAMISTAPAOHJEET UUSIKYLÄ Rakentamistapaohjeet

Lisätiedot

HIRSIRAKENNUKSEN LÄMPÖ- JA KOSTEUSTEKNINEN TOIMINTA

HIRSIRAKENNUKSEN LÄMPÖ- JA KOSTEUSTEKNINEN TOIMINTA HIRSIRAKENNUKSEN LÄMPÖ- JA KOSTEUSTEKNINEN TOIMINTA 9.9.2016 Prof. Juha Vinha TTY, Rakennustekniikan laitos Vain hyviä syitä: Julkisen hirsirakentamisen seminaari, 8.-9.9.2016, Pudasjärvi MASSIIVIHIRSISEINÄN

Lisätiedot

0.9 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: 1.011 Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue. 1.04 Erillispientalojen korttelialue.

0.9 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: 1.011 Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue. 1.04 Erillispientalojen korttelialue. Määräysnumero Ulkoasu selitys 0.9 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: 1.011 Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue. 1.04 Erillispientalojen korttelialue. 5.01 Puisto. 5.02 Lähivirkistysalue. 7.09

Lisätiedot

HB KIVITALOJEN TYYPPITALOT TOIMITUSSISÄLTÖ JA HINNASTO

HB KIVITALOJEN TYYPPITALOT TOIMITUSSISÄLTÖ JA HINNASTO HB KIVITALOJEN TYYPPITALOT TOIMITUSSISÄLTÖ JA HINNASTO Hinnasto voimassa toistaiseksi. HB KIVITALOJEN TYYPPITALOT TOIMITUSSISÄLTÖ JA HINNASTO EDULLISET JA ENERGIATEHOKKAAT TYYPPITALOT HB toimitussisältö

Lisätiedot

Kortteli tontti Osoite Pinta-ala Rak.oik. Rakentamis- Vuosivuokra m² k-m² valmius (ind. 8/2015) Aurinkokuja 1 a valmis 2 935

Kortteli tontti Osoite Pinta-ala Rak.oik. Rakentamis- Vuosivuokra m² k-m² valmius (ind. 8/2015) Aurinkokuja 1 a valmis 2 935 95 Kortteli tontti Osoite Pinta-ala Rak.oik. Rakentamis- Vuosivuokra m² k-m² valmius (ind. 8/2015) 41041 11 Aurinkokuja 1 a 453 120 valmis 2 935 Kaavan mukaisesta rakentamisesta mm: Rakennuksen kerrosluku:

Lisätiedot

Norrkullalandet Västerskog Saarikohteen esittely ja pohdintaa Suojaisa ja monipuolinen saaripaikka n. 20nm etäisyydellä KoPusta Sipoon sisäisessä

Norrkullalandet Västerskog Saarikohteen esittely ja pohdintaa Suojaisa ja monipuolinen saaripaikka n. 20nm etäisyydellä KoPusta Sipoon sisäisessä Norrkullalandet Västerskog Saarikohteen esittely ja pohdintaa Suojaisa ja monipuolinen saaripaikka n. 20nm etäisyydellä KoPusta Sipoon sisäisessä saaristossa. NORRKULLALANDETIN KOHTEEN ESITTELY JA SELVITYSRYHMÄN

Lisätiedot

Tilaihme taloksi: Young and Creative 160

Tilaihme taloksi: Young and Creative 160 Tilaihme taloksi: Young and Creative 160 Esite ja hinnat 1/2015 Hiottua laatua yksilölliseen asumiseen Yksilöllisiä ratkaisuja helposti: talon hinta pysyy samana, mutta sisätilat ovat vapaasti valittavissa

Lisätiedot

Toimitussisältö kylmät autotallit ja katokset

Toimitussisältö kylmät autotallit ja katokset Toimitussisältö kylmät autotallit ja katokset Lupakuvat Lupakuvat vakiomalleihin on ladattavissa veloituksetta pdf ja dwg muodossa tuotesivun alalaidasta. Mikäli malli ei vastaa toiveita niin lupakuvat

Lisätiedot

0.9 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: 1.01 Asuinkerrostalojen korttelialue Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue.

0.9 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: 1.01 Asuinkerrostalojen korttelialue Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue. Määräysnumero Ulkoasu selitys 0.9 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: 1.01 Asuinkerrostalojen korttelialue. 1.010 Asuinkerrostalojen ja yleistenrakennusten korttelialue, jolle saa sijoittaa palveluasuinrakentamista.

Lisätiedot

AS OY TUUSULAN MILLANPIILO Kurjentie 24/Peurantie 23, Tuusula RAKENNUSTAPASELOSTUS

AS OY TUUSULAN MILLANPIILO Kurjentie 24/Peurantie 23, Tuusula RAKENNUSTAPASELOSTUS AS OY TUUSULAN MILLANPIILO Kurjentie 24/Peurantie 23, 04320 Tuusula RAKENNUSTAPASELOSTUS 11.11.2016 Yleiskuvaus: Perustukset: Ulkoseinät: RS uudiskohde, jossa 4 kpl paritaloja, 7 asunnon rivitalo. 1 autokatos,

Lisätiedot

ERÄMÖKIN PURKU- JA SIIRTO-OHJEET

ERÄMÖKIN PURKU- JA SIIRTO-OHJEET LÄPSYÖSTIN ERÄKÄVIJÄT RY ERÄMÖKIN PURKU Hallitus 1/2 ERÄMÖKIN PURKU- JA SIIRTO-OHJEET Rakennukset 1. Tontti 2. Päärakennus 3. Liiteri Vuokrattu n. 0,5 ha:n määräala kiinteistöstä; Rajasuo Rno 1:14 Kangasniemen

Lisätiedot

VANTONTIE 166, RAISIO MYYNTIESITE THIS IS WHERE THE STORY BEGINS.

VANTONTIE 166, RAISIO MYYNTIESITE THIS IS WHERE THE STORY BEGINS. VANTONTIE 166, RAISIO MYYNTIESITE RAISIO, MAATILA 2 4h+tupak+kph/khh+s+ph+talli+pihatto+ratsastuskenttä, 136 m, 498 000 Vastaava välittäjä Johanna Willberg MYYNTIPÄÄLLIKKÖ, LKV, PARTNER, KAUPANVAHVISTAJA

Lisätiedot

ASUNTO OY VANTAAN ASTRUM ASEMAPIIRROS 1:300 /A

ASUNTO OY VANTAAN ASTRUM ASEMAPIIRROS 1:300 /A a r c h i t e c t s 0 100 +41.0 KEVYENLIIKENTEEN SILTA +41.0 100 43 17000 +40.5 +40.0 muuri +41.85 5300 +39.5 3 +39.0 +38.5 3600 nurmikivi +38.0 30300 300 muuri yp +41.85-43.55 INVA istutukset istutusallas

Lisätiedot

SUUNNITTELUASIAKIRJAT OSSINLAMMEN SILTA, Otaniemi KOIVIKKO Puinen vinoköysisilta Jm 1,9 + 8,0 + 4,2 m Kokonaispituus 16,2m

SUUNNITTELUASIAKIRJAT OSSINLAMMEN SILTA, Otaniemi KOIVIKKO Puinen vinoköysisilta Jm 1,9 + 8,0 + 4,2 m Kokonaispituus 16,2m SUUNNITTELUASIAKIRJAT OSSINLAMMEN SILTA, Otaniemi KOIVIKKO Puinen vinoköysisilta Jm 1,9 + 8,0 + 4,2 m Kokonaispituus 16,2m Suunnitelmaselostus Ossinlammensilta, Koivikko... 3 Rakennuspaikka... 3 Suunnittelun

Lisätiedot

Näin lisäeristät 4. Sisäpuolinen lisäeristys. Tuotteina PAROC extra ja PAROC-tiivistystuotteet

Näin lisäeristät 4. Sisäpuolinen lisäeristys. Tuotteina PAROC extra ja PAROC-tiivistystuotteet Näin lisäeristät 4 Sisäpuolinen lisäeristys Tuotteina PAROC extra ja PAROC-tiivistystuotteet Tammikuu 202 Sisäpuolinen lisälämmöneristys Lisäeristyksen paksuuden määrittää ulkopuolelle jäävän eristeen

Lisätiedot

Jyväskylän kaupungintalo peruskorjaus ja entistäminen SUOJELURAKENNUKSEN ERITYISPIIRTEET alustava

Jyväskylän kaupungintalo peruskorjaus ja entistäminen SUOJELURAKENNUKSEN ERITYISPIIRTEET alustava Jyväskylän kaupungintalo peruskorjaus ja entistäminen SUOJELURAKENNUKSEN ERITYISPIIRTEET alustava 23.03.2010 Kaupungintalo on osa valtakunnallisesti merkittävää Jyväskylän Kirkkopuiston ja hallintokeskuksen

Lisätiedot

1. 10 x 21 moduulimittainen ovi sopii oviaukkoon, joka on 100 cm leveä ja 210 cm korkea.

1. 10 x 21 moduulimittainen ovi sopii oviaukkoon, joka on 100 cm leveä ja 210 cm korkea. 1. 10 x 21 moduulimittainen ovi sopii oviaukkoon, joka on 100 cm leveä ja 210 cm korkea. 2. Karmin leveysmitta on 15 mm oviaukkoa vähemmän, ja korkeusmitta on 30 mm oviaukkoa vähemmän. Näin väliin jää

Lisätiedot

Alajärven Kullanmutkan ja koulukeskuksen alueen kehittämisehdotus. Senni Sorri 21.9.2012

Alajärven Kullanmutkan ja koulukeskuksen alueen kehittämisehdotus. Senni Sorri 21.9.2012 Alajärven Kullanmutkan ja koulukeskuksen alueen kehittämisehdotus Senni Sorri 21.9.2012 Senni Sorri 21.9.2012 / Tampereen teknillinen yliopisto / Arkkitehtuurin laitos Moderni puukaupunki -hankkeen diplomityöprojekti

Lisätiedot

5. Kaup.osa/kortteli/talo 6. Kohdetyyppi asuintontti

5. Kaup.osa/kortteli/talo 6. Kohdetyyppi asuintontti SUOMEN RAKENNUSKULTTUURIN YLEISLUETTELO KOHDEINVENTOINTILOMAKE 1. Lääni Länsi-Suomen lääni 3. Kohde 2. Kunta Kristiinankaupunki Tila 1:93 4. Kylä/rekisterinumero Dagsmark / 1:93 5. Kaup.osa/kortteli/talo

Lisätiedot

RUUTUA RAITAA PIHAT NÄKYMÄT AURINKOPANEELIT ASEMAPIIRUSTUS 1:800 ALUEJULKISIVU ETELÄÄN 1:800 ALUELEIKKAUS POHJOIS-ETELÄ 1:800.

RUUTUA RAITAA PIHAT NÄKYMÄT AURINKOPANEELIT ASEMAPIIRUSTUS 1:800 ALUEJULKISIVU ETELÄÄN 1:800 ALUELEIKKAUS POHJOIS-ETELÄ 1:800. RUUTUA RAITAA Kaupunkikuva Korttelisuunnitelma noudattaa kaavarungon periaatteita. Kortteli muodostaa yhtenäisen ja omaleimaisen kokonaisuuden, joka kuitenkin korkeuksiltaan, suunniltaan ja mittakaavaltaan

Lisätiedot

Rakennustapaseloste 3H+K Kyyhkyrinne 5

Rakennustapaseloste 3H+K Kyyhkyrinne 5 Rakennustapaseloste 3H+K Kyyhkyrinne 5 Olohuone lattia laminaatti kattorasiat lampuille + led valaistus Makuuhuoneet + Vaatehuone lattia laminaatti kattorasia lampulle Kodinhoitohuone sisäkatto valkolakattu

Lisätiedot

Rakentamistapaohje. Liminka, kirkonkylä, Kirkonranta, asemakaavan muutos ja laajennus LIITE 4

Rakentamistapaohje. Liminka, kirkonkylä, Kirkonranta, asemakaavan muutos ja laajennus LIITE 4 Liminka, kirkonkylä, Kirkonranta, asemakaavan muutos ja laajennus LIITE 4 Rakentamistapaohje Nämä ohjeet tulee liittää tontinluovutusasiakirjoihin 11.4.2016 Limingan kunta 1(5) OHJEEN TARKOITUS Tontin

Lisätiedot

ASUNTO OY MARS RAKENNUSHISTORIASELVITYS 25.4.2013

ASUNTO OY MARS RAKENNUSHISTORIASELVITYS 25.4.2013 Asunto Oy Mars Pieni Roobertinkatu 8 / Korkeavuorenkatu 27 00130 Helsinki Kaupunginosa 3 / Kortteli 58 / Tontti 17 ASUNTO OY MARS RAKENNUSHISTORIASELVITYS 25.4.2013 1 KOHDE 1.1 Yleistä Asunto Oy Mars sijaitsee

Lisätiedot

Puukerrostalokoulutus

Puukerrostalokoulutus Puukerrostalokoulutus Pintaluokat & Suojaverhous Kouvola 12.6.2013 Tero Lahtela PINTALUOKAT Suuntaa-antavia esimerkkejä seinä- ja kattomateriaalien paloluokituksesta A1 A2 B C D E F Kivi Kipsilevyt Kipsilevyt

Lisätiedot

4/2016 VIESKATALO. Työohjeet Rakennuksen vaipan tiivistämiseen. VIESKAN ELEMENTTI OY PL 4, 85201 Alavieska www.vieskanelementti.fi

4/2016 VIESKATALO. Työohjeet Rakennuksen vaipan tiivistämiseen. VIESKAN ELEMENTTI OY PL 4, 85201 Alavieska www.vieskanelementti.fi 4/2016 VIESKTLO Työohjeet Rakennuksen vaipan tiivistämiseen VIESKN ELEMENTTI OY PL 4, 85201 lavieska www.vieskanelementti.fi Yleistä Kosteus- ja homevaurioiden välttämiseksi on tärkeää huolehtia siitä,

Lisätiedot

1(3) A-2482 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET 1 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET 2 ASUINKERROSTALOJEN KORTTELIALUE.

1(3) A-2482 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET 1 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET 2 ASUINKERROSTALOJEN KORTTELIALUE. A-2482 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET 1(3) 1 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET 2 ASUINKERROSTALOJEN KORTTELIALUE. 3 KULTTUURI JA OPETUSTOIMINTAA PALVELEVIEN RAKENNUSTEN KORTTELIALUE, JOLLA YMPÄRISTÖKUVA

Lisätiedot

TERVANOKKA. Alustava kuntoselvitys 18.01.2016. ri Tapani Alatalo Rakennus Oy Uudenmaan SANEERAUSTEKNIIKKA

TERVANOKKA. Alustava kuntoselvitys 18.01.2016. ri Tapani Alatalo Rakennus Oy Uudenmaan SANEERAUSTEKNIIKKA TERVANOKKA Alustava kuntoselvitys 18.01.2016 ri Tapani Alatalo Rakennus Oy Uudenmaan SANEERAUSTEKNIIKKA puh 020-7792 722, 040-7067620 tapani.alatalo@saneeraustekniikka.com Kytkinkatu 4E 04220 KERAVA 1

Lisätiedot

Näin lisäeristät 3. Hirsitalon ulkopuolinen lisäeristys. Eristeinä PAROC extra ja PAROC WPS 3n

Näin lisäeristät 3. Hirsitalon ulkopuolinen lisäeristys. Eristeinä PAROC extra ja PAROC WPS 3n Näin lisäeristät 3 Hirsitalon ulkopuolinen lisäeristys Eristeinä PAROC extra ja PAROC WPS 3n Tammikuu 2012 Hirsitalon ulkopuolinen lisäeristäminen PAROC extralla ja PAROC WPS 3n -levyillä Oikein tehty

Lisätiedot

Maisemallinen maankäyttösuunnitelma

Maisemallinen maankäyttösuunnitelma Maisemallinen maankäyttösuunnitelma Asemakaavan Lavanko 340400 Katriinantien länsipuolinen alue Suunnittelualueen sijainti maisemassa Lähtökohdat Suunnittelualue sijaitsee valtakunnallisesti arvokkaan

Lisätiedot

T-110.460 Henkilöturvallisuus ja fyysinen turvallisuus, k-04

T-110.460 Henkilöturvallisuus ja fyysinen turvallisuus, k-04 T-110.460 Henkilöturvallisuus ja fyysinen turvallisuus, k-04 Harri Koskenranta Fyysinen turvallisuus 4.2.2004: Kuorisuojaus Arvot Suojaustoimenpiteet Uhkat Tunnistetaan Luokitellaan Mitoitetaan Otetaan

Lisätiedot

PALOTURVALLINEN RAKENNUSVAIPPA

PALOTURVALLINEN RAKENNUSVAIPPA PALOTURVALLINEN RAKENNUSVAIPPA Tuulettuvat julkisivut 27.10.2016 Julkisivuyhdistys / Jukka Sevón Lämmöneristeet Mineraalivillateristeet (kivi-, silikaatti, tai lasivillat) Muovipohjaiset eristeet Puupohjaiset

Lisätiedot

pohjoisosa Asemakaavan muutos A-2308 Havainnekuva 1:1000 Korttelit

pohjoisosa Asemakaavan muutos A-2308 Havainnekuva 1:1000 Korttelit Asemakaavan muutos A-08 Asemakaavakartta :000 Korttelit - 6 Asemakaavassa olevan kerrosluvun (II) tarkoittama talotyyppi Asemakaavan muutos A-08 Havainnekuva :000 Korttelit - 6 Havainnekuvassa esitetyt

Lisätiedot

RAKENTAMIS- JA KORJAUSTAPAOHJEET

RAKENTAMIS- JA KORJAUSTAPAOHJEET AK 359 KUSTAA AADOLFIN KIRKON YMPÄRISTÖ RAKENTAMIS- JA KORJAUSTAPAOHJEET koskien Iisalmen kaupungin 7. kaupunginosan kortteleita 19, 451, 453-457 ja 459 Rakentamistapaohjeet liittyvät asemakaavaan AK 359

Lisätiedot

Levin ympäristön matkailumaiseman ja maankäytön kehittäminen 80 Raporttisarja osa 4, OSAYLEISKAAVA Suunnittelukeskus Oy

Levin ympäristön matkailumaiseman ja maankäytön kehittäminen 80 Raporttisarja osa 4, OSAYLEISKAAVA Suunnittelukeskus Oy Kittilän kunta Levin ympäristön matkailumaiseman ja maankäytön kehittäminen 80 Suunnittelukeskus Oy 25.2.2008 SR-7 3418282, 7538753 Hanhivaara 4:17 1930-l Alkuperäinen, pieteetillä entisöity päärakennus

Lisätiedot

JOKELA - VÄLIPOHJAN KANTAVUUDEN MÄÄRITYS RAPORTTI 1. KRS. KATON VAAKARAKENTEISTA Torikatu 26 80100 Joensuu 02.09.2011

JOKELA - VÄLIPOHJAN KANTAVUUDEN MÄÄRITYS RAPORTTI 1. KRS. KATON VAAKARAKENTEISTA Torikatu 26 80100 Joensuu 02.09.2011 JOENSUUN JUVA OY JOKELA - VÄLIPOHJAN KANTAVUUDEN MÄÄRITYS RAPORTTI 1. KRS. KATON VAAKARAKENTEISTA Torikatu 26 80100 Joensuu 02.09.2011 JOENSUUN JUVA OY Penttilänkatu 1 F 80220 Joensuu Puh. 013 137980 Fax.

Lisätiedot

ULKOSEINÄ VÄLISEINÄ Teräs, alapohjassa Sokkelin päällä Lattiapinnan päällä

ULKOSEINÄ VÄLISEINÄ Teräs, alapohjassa Sokkelin päällä Lattiapinnan päällä PÄIVÄMÄÄRÄ TYÖNUMERO TYÖN SUORITTAJA PUHELIN 29.07.13 7809 Joensuu Henri 0458814141 TILAAJA Euran kunta Sorkkistentie 10 27511 Eura Rantanen Markus 044 4224882 TYÖKOHDE Euran kunta Kotivainiontie 3 27400

Lisätiedot

Kuvia Mehtätalojen rakennushankkeesta Omistajat Kaarina ja Pentti Mehtätalo, Siipolantie 49, Haukipudas

Kuvia Mehtätalojen rakennushankkeesta Omistajat Kaarina ja Pentti Mehtätalo, Siipolantie 49, Haukipudas Kuvia Mehtätalojen rakennushankkeesta 10.5.2016. Omistajat Kaarina ja Pentti Mehtätalo, Siipolantie 49, 90830 Haukipudas Taloa on tehty hiljalleen harkiten perinteitä kunnioittaen Pentin yrityksen restaurointitoiminnan

Lisätiedot

KIURUVEDEN RAUTATIEASEMA

KIURUVEDEN RAUTATIEASEMA SUOMEN RAKENNUSKULTTUURIN YLEISLUETTELO MUSEOVIRASTO KOHDEINVENTOINTILOMAKE 1. Lääni Itä - Suomi 3. Kohde 2. Kunta Kiuruvesi KIURUVEDEN RAUTATIEASEMA 4. Kylä/rekisterinumero 263-871-0002-0001 Kiuruveden

Lisätiedot

VIITAPAKAT. Rakennustapaohjeet 1. Yleiset ohjeet s.2 2. Korttelikohtaiset ohjeet s.3 RAKENNUSTAPAOHJEET PÄIVITETTY KALAJOEN HIEKKASÄRKÄT

VIITAPAKAT. Rakennustapaohjeet 1. Yleiset ohjeet s.2 2. Korttelikohtaiset ohjeet s.3 RAKENNUSTAPAOHJEET PÄIVITETTY KALAJOEN HIEKKASÄRKÄT RAKENNUSTAPAOHJEET PÄIVITETTY 27.11.2007 KALAJOEN HIEKKASÄRKÄT VIITAPAKAT Kuva Viitapakoilta kesä 2007 Rakennustapaohjeet 1. Yleiset ohjeet s.2 2. Korttelikohtaiset ohjeet s.3 1. YLEISET OHJEET Rakentaminen

Lisätiedot

Sisällys: Negatiiviluettelo 9 Dialuettelo 9

Sisällys: Negatiiviluettelo 9 Dialuettelo 9 1 Sisällys: Sisällysluettelo 1 Arkistotiedot 2 1. Johdanto 3 Kartta inventoitavasta alueesta 4 2. Kaava-alueen topografia ja tutkimukset 5 Kartta alueelle tehdyistä koekuopista 6 Valokuvat 7 Negatiiviluettelo

Lisätiedot

REITTITARKASTELU - KESKUSTASTA ITÄÄN 1

REITTITARKASTELU - KESKUSTASTA ITÄÄN 1 REITTITARKASTELU - KESKUSTASTA ITÄÄN 1 KEVYEN LIIKENTEEN REITTITARKASTELUT KESKUSTASTA ITÄÄN - ESISELVITYS 1. Työn sisältö ja tarkoitus Keskustasta itään suuntautuva reitti kulkee Lapinniemestä Rauhaniementien

Lisätiedot

AK 358 VIRRANPUISTO RAKENTAMISTAPAOHJE

AK 358 VIRRANPUISTO RAKENTAMISTAPAOHJE Rakentamistapaohje, joka ohjaa uudisrakentamista Iisalmen kaupungin 5. kaupunginosan AKkorttelialueilla kortteleissa 80 ja 81. Rakentamistapaohjeet liittyvät asemakaavaan AK 358 (KV hyv. 8.6.2015 46).

Lisätiedot

VESIJOHDOT LÄMPÖJOHDOT ALAJUOKSU ULKOSEINÄ ALAJUOKSU VÄLISEINÄ Kupari, pinta Perusmuurin päällä Rossin päällä

VESIJOHDOT LÄMPÖJOHDOT ALAJUOKSU ULKOSEINÄ ALAJUOKSU VÄLISEINÄ Kupari, pinta Perusmuurin päällä Rossin päällä PÄIVÄMÄÄRÄ TYÖNUMERO TYÖN SUORITTAJA PUHELIN 04.06.15 9705 Markku Viljanen 050 9186694 TILAAJA Satakunnan Ulosottovirasto Pl 9 32701 HUITTINEN TYÖKOHDE As Oy Kauttuan Vanha Kartano Mikolanmäentie 1 as

Lisätiedot

Asuinalue (ruskea tausta) Kalatori Viljatori

Asuinalue (ruskea tausta) Kalatori Viljatori Carcassonne Die Stadt Pelin osat: 70 muuria 2 lyhyttä muuria (käytetään portin vieressä silloin kun tavallinen muuri olisi liian pitkä) 12 tornia 1 portti 32 asukasta - 4 eri väriä 2 kangaspussia kaupunkilaattojen

Lisätiedot

MAISEMAAN SOVELTUVUUDEN ARVIOINTI KAUTTUAN LOHILUOMAN asemakaavan muutos

MAISEMAAN SOVELTUVUUDEN ARVIOINTI KAUTTUAN LOHILUOMAN asemakaavan muutos LIITE 7 Kuva: Rejlers Oy MAISEMAAN SOVELTUVUUDEN ARVIOINTI KAUTTUAN LOHILUOMAN asemakaavan muutos 17.6.2014 2 1. JOHDANTO... 3 2. SUUNNITTELUALUE... 3 2.2 Kuvakooste suunnittelualueesta ja rakennetusta

Lisätiedot