KITINOJAN PERINNEKYLÄ
|
|
- Lasse Jääskeläinen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 KITINOJAN PERINNEKYLÄ
2
3 KITINOJAN PERINNEKYLÄ KOTO ETELÄPOHJALAISEEN KULTTUURIMAISEMAAN RAKENNUSTAPAOHJEISTO
4 Teksti Arkkitehti Gunilla Lång-Kivilinna Johdanto: Taina Hautamäki, projektipäällikkö Taitto Arkkitehtitoimisto Gunilla Lång-Kivilinna Oy Valokuvat ja piirustukset Mustavalkoiset valokuvat: Kitinojan asukkaiden arkistot Värivalokuvat: Gunilla Lång-Kivilinna Ilmavalokuvat Kitinojalta: Aarno Isomäki Piirustukset: Arkkitehtitoimisto Gunilla Lång-Kivilinna Oy -Gunilla Lång-Kivilinna -Maja Nyberg -Michelle Vandy Julkaisija Koto eteläpohjalaiseen kulttuurimaisemaan-hanke/ Kitinojan kyläseura ry 2011 Projektia ovat tukeneet: maaseuturahasto Seinäjoen seudun kehittämisyhdistys Liiveri ry Arkkitehtitoimisto Gunilla Lång-Kivilinna Oy ja valokuvien omistajat ISBN (nid.) ISBN (PDF)
5 Sisällys Taustaa Tavoitteet Historian havinaa Kyröjoen varrelta Pihapiirin historiaa Kalastajasaunoista kaksifooninkiseen Tyyli-ihanteita ja esikuvia Pihapiirin rakennukset - pohjalaistalo - aitta ja luhti - sauna ja riihi - ulkorakennukset - navetta Mikä tekee pohjalaistalosta pohjalaistalon Ikkunat Ovet Kuistit Siirretyn pohjalaistalon rakenne Hirsirungon korjaus Pohjalaistalon siirto Vanhan mallin mukaan rakennettu uusi pohjalaistalo Yksityiskohdat Sisätilat Märkätilojen sijoitus pohjalaistalossa Pihapiirin kasvillisuus Maalaus Täydentävät ohjeet Pihapiirin jäsentäminen Kitinojalla Palotekniset ratkaisut Aluesuunnitelma Visualisoinnit Kirjallisuus, lähteet ja hyödylliset linkit
6 Koto Eteläpohjalaiseen kulttuurimaisemaan Näkymä länteeen Hirvilammintieltä Taustaa Länsi-Suomen ympäristökeskuksen kolmiosainen julkaisu Kyrönjoen virkistyskäytön ja maisemanhoidon kehittämisestä Ylistarossa ja Nurmossa oli lomalukemistani kesällä Lueskellessani aloin ajatella, että Ylistaron Hanhikoskelta yläjuoksulle päin voisi löytyä ihanteellinen ympäristö perinteisellä rakentamistavalla rakennettuja pohjalaistaloja varten. Ylistaron kunnalle lähti kuntalaisaloite, ja kunnanhallitus teki saman tien päätöksen antaa asia tekniselle osastolle selvitettäväksi ja valmisteltavaksi. Ylistaron matkailuyrittäjät Prikka ry hallinnoi tuolloin seutukunnallista matkailun kehittämishanketta, Prikan Priimaa Projektia. Hankkeen vetäjä Kati Torkko ehdotti perinnekyläasian viemistä Malkakoski-toimikunnalle. Niin tehtiin, ja idea otettiin Malkamäellä innolla vastaan. Jo siinä vaiheessa löytyi tarkoitukseen sopivien isompien maa-alueiden omistajia, jotka olivat valmiita neuvottelemaan maiden varaamisesta tähän tarkoitukseen. Malkakoski-toimikunnan aktiiviset jäsenet muodostivat työryhmän, johon nimettiin Arvi Malkamäki, Keijo Kitinoja, Heikki Kitinoja, Jari Hauta, Johanna ja Heikki Tuurinkoski, Tuula Sundberg-Komppa, Matti Lehtola, Seppo Liinamaa, Tuomo Niemi, ynnä Taina Hautamäki. Kyse oli Malkakosken virkistysalueen kokonaisvaltaisesta kehittämisestä, johon kuului myös perinnekylän suunnittelu sen lähituntumaan. Mustasaaren Sulvan Stundarsissa käytiin tutustumismatkalla, kokouksissa ideoitiin, kustannusarvioita tehtiin, ja Olavi Lallukka Länsi-Suomen Ympäristökeskuksesta muokkasi toimikunnan suunnitelmia hankehakemukseksi, joka olisi toteutettu ympäristökeskuksen rahoittamana. Tähän asia kuitenkin jätettiin vuoden 2004 lopulla muut asiat veivät osapuolten energiaa ja suunnitelma jätettiin lepäämään. Elokuussa 2009 laitettiin perinnekyläasia uudelleen vireille. Samana vuonna Ylistarosta oli kuntaliitoksen kautta tullut osa Seinäjoen kaupunkia. Tavoitteet kirjoitettiin suunnitteluhankkeeksi, ja hankkeen hakijaksi lähti Kitinojan kyläseura ry Malkamäen naapurista. Rahoitus haettiin Seinäjoen seudun kehittämisyhdistys Liiveri ry:ltä Euroopan maaseuturahastosta, myönteinen päätös tuli toukokuussa ja työ aloitettiin marraskuussa Suunnittelualueen siirtyminen Malkamäeltä Kitinojalle on ollut käytännön realismia Kitinojalla suunnittelualue sijaitsee mm. kunnallistekniikan, valokaistan ja kylän palveluiden vieressä. Valmistunutta rakennustapaohjeistusta ja perinnerakentamisen Kitinojalla syntyvää mallia voidaan kuitenkin hyödyntää myös Malkamäellä - ja muissa pohjalaiskylissä. Kitinojan kyläseuran johtokuntaan vuonna 2011 ovat kuuluneet Keijo Kitinoja, Juha Kitinoja, Jukka Kitinoja, Ismo Kitinoja, Mervi Korkeasaari, Annukka Kuoppala, Pentti Kuoppala, Pekka Kurunsaari, Liisa Mäki-Pelkola sekä Ann-Mari Viitamäki. Myös Alpo Kitinoja ja muita aktiivisia kyläläisiä, hankkeen ohjausryhmä, Seinäjoen kaupungin kaupunkisuunnittelu- ja kaavoitusosasto sekä joukko muita tukijoita on ollut edistämässä asiaa. Suunnittelualueen maanomistajat ovat Johanna ja Heikki Tuurinkoski sekä Väinö Kuoppala. Maankäyttösuunnitelman rakennustapaohjeineen on laatinut Arkkitehtitoimisto Gunilla Lång-Kivilinna Oy. Projekti kapinoi rakentamisen modernia valtakulttuuria vastaan haluten osoittaa, että perinteinen paikallinen rakentamistapa on yhtä hyvä - ellei parempi. Taina Hautamäki, projektipäällikkö Kitinoja, näkymä itään 4
7 Kitinojan perinnekylän rakennustapaohjeet Mistä tunnistaa aidon pohjalaistalon? Mikä tekee lakeuksilla kohoavasta komeasta punamullatusta pohjalaistalosta erityisen,vain näille seuduille juurtuneen rakennustyypin? Vastausta voidaan hakea historiasta. Kartanolaitos ei koskaan saanut vahvaa jalansijaa Pohjanmaalla vaan maa on jakautunut kohtuullisen tasaisesti itsenäisten talonpoikien kesken. Ennen maanviljelyn varsinaista kehitystä pääelinkeinoksi pohjalaisten toimeentulo kohentui tervanpoltolla 1600-loppupuolella ja 1700-luvulla. Laivanrakennus oli myös tärkeä sivuelinkeino maakunnassa 1700-luvulla ja 1800-luvun alussa. Maanviljelyn muuttuminen pääelinkeinoksi ja sitä seurannut 1750-luvulla aloitettu isojako lisäsivät talonpoikaisväestön hyvinvointia läpi koko 1800-luvun. Näihin vuosisatoihin ajoittuvat taloudelliset kukoistusajat heijastuivat rakennuskulttuuriin. Taitavat kirvesmiehet pitivät huolta nousukauden aikana omaksuttujen kulttuuripiirteiden säilymisestä ja kehittämisestä. Ajatus ei ole uusi. Siirretyillä hirsitaloilla on pitkät perinteet. Harva pohjalaistalo pihapiireineen on alkuperäisellä paikallaan vaan niitä on siirretty joko maajakojen tai perinnönjakojen johdosta uuteen paikkaan. Kun yleinen purkuvimma 1970-luvulla oli kovimmillaan virisi ajatus uudesta asuinalueesta johon siirrettäisiin vanhoja pohjalaistaloja ja ulkorakennuksia. Tarkoitus ei ollut tehdä museoaluetta vaan elävä asuinympäristö jossa elettäisiin kaikin mukavuuksin kuten muuallakin. Näin syntyi Stundarsin asuinalue joka sijaitsee käsityöläismuseon kyljessä lähellä kyläkirkkoa Sulvalla. Tänä päivänä asuinalue on yhtä luonteva osa kirkonkylää kuin vanha kyläraitti sata vuotta aikaisemmin rakennettuine pihapiireineen. Kiinnostus aluetta kohtaan on edelleen suuri ja uusia pihapiirejä vanhoine pohjalaistaloineen on syntynyt sitä mukaan kun sopivaa tonttimaata lähistöltä on tullut myyntiin. Muitakin vastaavia siirrettyjen talojen alueita, joskin pienempiä, löytyy Kokkolan seudulta. Kitinojan perinnekylähanke on nyt ensimmäinen lajissaan Etelä-Pohjanmaalla. Tämän rakennuskulttuurin säilyminen tuleville sukupolville on Kitinojan perinnekyläprojektin päätavoite. Kulttuurihistoriallisesti arvokasta rakennuskantaa tulee säilyttää ja vaalia kaikin keinoin. Yhtenä osana tätä työtä on ottaa talteen autioituneet, purku-uhan alla olevat pohjalaistalot jotka syystä tai toisesta eivät nykyisellä paikallaan ole saaneet asukkaita ja antaa niille uusi elämä Kitinojalla. Kitinojan rakennustapaohjeiden pyrkimyksenä on kertoa mitkä osatekijät tekevät pohjalaistalosta pohjalaistalon. Mitkä ovat ne erityispiirteet jotka tekevät pohjalaistalosta aidon? Tavoitteena on antaa kysymykselle vastaus ja näin jatkaa vuosisataista hirsirakennusperinnettä vanhaa rakennustapaa kunnioittaen, mahdollistaen vanhaa täydentävää uudisrakentamista perinteisellä tavalla. Visualisointi Kitinojan uudesta perinnekylästä, näkymä lounaasta 5
8 1. 5. Historian havinaa Kyrönjoen varrelta 2. Kiinteää asutusta lienee esiintynyt Pohjanmaan rannikolla ja jokilaaksoissa 1200-luvun puolivälistä alkaen. Ennen sitä Etelä-Pohjanmaa oli todennäköisesti satakuntalaisten ja pirkanmaalaisten eränkäyntialuetta. Rannikolle asettui todennäköisesti pääosin maahanmuuttajia Perämeren ruotsalaiselta puolelta kun taas Etelä-Pohjanmaalle virtasi väestöä muuttoliikkeen yhteydessä myös Satakunnasta. Väestö eli kalastuksella, karjanhoidolla ja yksinkertaisella maanviljelyksellä. Runsasvetinen Kyrönjoki oli pitkään tärkeä kulkuväylä maan sisäosista rannikolle kun kulkukelpoisia teitä ei vielä ollut. Jokilaaksojen ravinnerikkaat savimaat raivattiin peltomaiksi ja kiinteää asutusta syntyi pikkuhiljaa joen tuntumaan luvulla kiinteä asutus ulottui yhtenäisenä joen molemmin puolin Vähästäkyröstä Ylistaron Topparlaan luvun puolessa välissä omaksuttu tapa raivata peltoa soista kydöttämällä johti viljelyalan laajenemiseen ja asutuksen leviämiseen kauemmas joesta. 3. Vuonna 1770 annettiin säädös joka salli uudistilojen perustamisen kylien yhteismaille. Tämä edesauttoi alueen suotuisaa kehitystä. Näin ollen Kitinojan ensimmäinen asukas sotilas Tuomas Lilja perusti tilansa vanhalle niittymaalle vuonna Pellonraivaus jatkui koko1800-luvun ja nykyinen viljelyala saavutettiin 1800-luvun lopulla luvulla purettu Manuntalo oli toinen kantatila Kitinojalla.(Heikki Kitinojan arkisto) 3. Ulkorakennus Kruuvalla.(Jorma Lemisen arkisto) 4. Ulkorakennuksia Kumurinloukolla.(Tauno Rantasen arkisto) 5. Talo Kitinojalla. ((Heikki Kitinojan arkisto) 6 4.
9 Rakennuksia Mikintalon pihapiiristä 8. Miilun Kustaan talo 9. Takalan talo Kitinojan pisin rakennus on Miilun Santerin talo
10 Pihapiirin historia Pohjanmaa, johon kuuluu Etelä-Pohjanmaan, Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan sekä osittain Pohjois-Pohjanmaan maakunnat, on kansantieteellisesti tyypillisesti länsisuomalainen. Paikallisia eroja esiintyy rakennusten yksityiskohdissa, mutta pääosin talonpoikainen rakennuskulttuuri Pohjanmaalla on melko yhtenäinen. Suomessa pihapiirit on perinteisesti jaoteltu kahteen suurempaan ryhmään, haja- ja umpipihoihin. Hajapihoja joissa rakennukset sijaitsevat maastossa vapaasti, esiintyy Sisä- ja Itä-Suomessa. Umpipihat ovat tyypillisiä Länsi-Suomessa jossa sarkajako johti asutuksen keskittymiseen tiiviisiin ryhmäkyliin. Perinne rakentaa umpinainen pihapiiri juontuu todennäköisesti kaukaa keskiajalta, ensin säännöttömänä, sittemmin renessanssin vaikutuksesta symmetrisyyteen pyrkivänä suorakaiteen muotoiseksi pihapiiriksi. Pohjanmaalla esiintyy sekä yhden pihan ympärille rakennettuja pihapiirejä että ratkaisuja missä pihapiiri on ulkorakennuksella jaettu kahteen osaan, miespihaan ja karjapihaan. Viimeksi mainittu oli tavallisin Etelä-Pohjanmaalla. Rakennukset ovat ensisijaisesti suojia luonnonvoimia vastaan. Ilmansuuntiin nähden pihapiirin tuli mieluiten olla avoin etelään. Ilmansuunnilla oli tosin pienempi merkitys tiehen tai vesistöön verrattuna. Päärakennuksen pitkä julkisivu on usein saman suuntainen rantaviivan tai tien kanssa. Rakennustapoja on myös aikaisessa vaiheessa pyritty ohjaamaan lailla ja asetuksilla. Kaarle XI:n vuonna 1681 antaman talontarkastussäännön mukaan talonpoikien miespihaan tuli sisällyttää tupa kamareineen ja vierastupa missä talo oli niin suuri, ruoka-aitta, jauhoaitta, ajokaluvaja, porttiliiteri ja käymälä. Karjapihaan kuuluivat talli, navetta, tarpeelliset rehuladot ja lammasnavetat, sikala, luuva ja ladot, niin monta kuin talo suuruuden mukaan vaatii. Sauna, mallassauna ja kuivatushuone oli aina sijoitettava kartanon ulkopuolelle. Vuonna 1734 laissa määrättiin edelleen mies- ja karjapihan rakennettavan erilleen toisistaan. Vanhaa perinnettä sijoittaa talli lähelle porttia ja asuinrakennusta miespihan puolelle eivät lait ja asetukset kyenneet muuttaneet. Laihian Vilppula. Mies- ja karjapihaan jaettu pihapiiri vuodelta 1752 Suolahden piirtämänä. Lähde: Etelä-Pohjanmaan kansanrakennukset,
11 Keski- ja Yli-Liinamaa, Ylihärmä 2. Riskun talo, Sarvijoki, Jurva 3. Miilunmäen Santerin pihapiiri Kitinojalla 4. Loukasmäen piha, Ilmajoki 5. Ulkorakennuksia Kuortaneella 6. Pihakartanot Hirvilammintiellä, Kitinoja 6. 9
12 Kalastajasaunoista kaksifooninkiseen Pihapiirin rakennusten aikaisista kehitysvaiheista ja niiden synnystä on esitetty monenlaisia arvioita. Kansantieteilijät pitävät kuitenkin todennäköisenä kehitystä jossa jokaista taloudessa esiintyvää tarvetta varten on rakennettu erillinen suoja, oma nelinurkkainen solunsa, ja vasta myöhemmin ryhdyttiin tiettyjä toimintoja yhdistämään saman katon alle. Tosin vielä rautakaudella Suomessa, ihmisasunto ja karjasuoja sijaitsivat saman katon alla kuten ns. karjalatalossa tai mannereurooppalaisessa hallitalossa. Samanaikaisesti hallitalojen kanssa esiintyi myös lamasalvosrakenteisia asumuksia, joissa oli satulakatto ja sisäänkäynti päädystä. Niistä kehittyi vanhakantainen rakennustyyppi, jossa sivuseiniä ja sisäänkäynnin yläpuolella olevaa kattoa jatkettiin avoporstuaksi. Savusaunat, kalastajamajat, aitat, kirkkotallit ja ranta-aitat rakennettiin usein sillä tavoin. Sisäänrakennetusta porstuasta muodostui päätyporstuarakennus, jota käytettiin muun muassa karjamajana ja kalastajamajana. Näissä savutuvissa uuni oli keskellä päätyseinää. Rakennuksissa ei ollut savupiippua eikä välikattoa. 4-4,5m 4,5-6,5m 5-6,5m TUPA Renkitupa (yksittäistupa) 3-3,5m KAMARI PORSTUA 5-6,5m 3-3,5m 3-3,5m Askel savutuvasta yksinäistupaan ei ole pitkä. Yksinäistupa tai yksittäistupa, joksi sitä myös kutsutaan, koostuu tuvasta, porstuasta ja porstuakamarista. Sisäänkäynti on talon pitkällä sivulla. Rakennustyyppi tulee lännestä. Yksinäistupa on parituvan 4,5-6,5m TUPA KAMARI PORSTUA KAMARI KAMARI ohella laajimmin levinnyt talonpoikaistalon malli Pohjanmaalla. Se oli aika yleinen ja 1700-luvuilla. Uusjaon myötä yksinäistupa palasi pientilojen päärakennukseksi 1800-luvun loppupuolella. Toisinaan yksinäistupaa laajennettiin rakenta- Eduskamarillinen tupa malla pari kamaria lisää jompaankumpaan päähän taloa. Paritupa on tunnettu sekä Itä-Euroopassa että Skandinaviassa, joissa on käytetty nurkkasalvostekniikkaa. Paritupa koostuu kahdesta tuvasta, joiden välissä oleva tila on jaettu porstuaksi ja porstuakamariksi. Renessanssin tyyli-ihanteiden mukaan pyrittiin säännöllisiin neliön muotoisiin pihapiireihin ja symmetrisyyteen, mikä varmasti edisti parituvan syntyä. Tosin kätännöllisetkin syyt puolsivat tilojen liittämistä yhteen saman katon alla. Säätyläisten asuinrakennuksissa tavallinen, nk. karoliininen pohjakaava keskeissalilla, ei koskaan saavuttanut suurta suosiota talonpoikaisrakentajien parissa ja sitä esiintyy lähinnä vain kaupunkilaistaloissa. 10
13 6-7m ~5m Paritupa 6-7m 3-5m 6-7m KAMARI TUPA TUPA PORSTUA Tehokkaan tervanpolton takia puun saanti väheni voimakkaasti rannikolla 1700-luvulla. Maaherrat kehottivat talonpoikia säästämään metsää. Niinpä oli luonnollista, että saman katon alle rakennettiin useampi huone ja asuinrakennuksia pidennettiin tarpeen vaatiessa päätykamareilla luvun jälkipuoliskolla kaksikerroksiset talot yleistyivät lähinnä vanhoilla vakavaraisilla viljelysalueilla kuten Kyrönjoen varrella. Kaksikerroksisen talon rakentaminen osoitti varallisuutta, vaikka alun perin tämä oli yksi tapa säästää puuta. Käytännössä toista kerrosta käytettiin harvoin muuhun kuin vaatteiden ja talousesineiden säilytykseen, minkä takia sitä asiakirjoissa kutsuttiin ylellisyyskerrokseksi. 6-7m 3-5m 6-7m KAMARI 6-7m TUPA PORSTUA TUPA MAITOKAMARI Sivukamarillinen paritupa 6-7m 3-5m 6-7m KAMARI TUPA 6-7m TUPA PORSTUA ERUSTUPA 11
14 Tyyli-ihanteita ja esikuvia Sotilaspuustellit ja pappilat edustivat hyvin tärkeää säätyläiskulttuuria Pohjanmaalla, jossa ei ollut varsinaista aatelistoa eikä säätyläiskartanoita. Uloslämpiävät tulisijat ja lasi-ikkunoiden käyttö yleistyivät 1600-luvulla papiston ja virkamiesten vaatiessa niitä. Ruotsissa ensimmäisten Erik Dahlbergin vuonna 1687 tekemien sotilasvirkatalojen mallipiirrosten lähtökohtana olivat jo yleisesti hyväksytyt rakennustyypit. Piirustusten mukaan esimerkiksi ratsumestarin ja kapteenin virkatalon piti olla paritu- pa kaksine päätykamareineen. Pohjanmaalle sotilasvirkataloja perustettiin isonvihan jälkeen vuonna 1733 ja ne rakennettiin määrättyjen mallipiirrosten mukaan. Niiden koko vaihteli sotilasarvon mukaan. Virkataloja rakensivat paikkakunnan taitavat kirvesmiehet, jotka omaksuivat käytännöllisiä rakennusteknisiä parannuksia. Kustaa III:n vuonna1789 vahvistamat uudet mallipiirrokset loivat uutta ja muodostivat tyylisuuntaa. Näiden välityksellä kustavilainen uusklassismi levisi Pohjanmaalle. ~6,0m 6-7m 3-5m 6-7m 3-4m 6,5-7,5m TUPA PORSTUA- KAMARI TUPA KAMARI PORSTUA KAMARI Peräkamarillinen paritupa 12
15 Yli-Lauroselan talo Ilmajoella Pihapiirin rakennukset Pohjalaistalo Perinteinen hirsirakennustekniikalla rakennettu pohjalaistalo on monen vuosisadan käsityöperinteen tulos joka saavutti teknisen huippunsa 1800-luvun jälkipuoliskolla. Perinteinen hirsirakennus on joustava. Se voidaan purkaa ja siirtää uuteen paikkaan tarpeen vaatiessa kuten monesti tilajakojen tai maajakojen yhteydessä tehtiinkin. Pohjalaistalot edustavat kansanomaista rakennustapaa, joka sai vaikutteita 1700-luvun klassismista ja 1800-luvun alun em- piretyylistä. Näitä tyylipiirteitä ovat mm. harjakatto ja symmetrisesti asetetut kuusiruutuiset ikkunat, sekä kapeat haukanikkunat ullakon pitkillä sivuilla. Rakennukset on perustettu nurkkakiville multapenkin tai tuuletetun rossipohjan päälle. Malkakatoista siirryttiin pärekattoihin ja myöhemmin peltikatteisiin varallisuuden sen salliessa. Perinteinen kauniisti veistetty, niin sanottu piiluttu hirsi suojattiin usein pystyrimalaudoituksella luvun loppupuolella yleistyi tapa maalata asuinrakennukset punamullalla. Kaustisilta Stundarsiin siirretty talo 13
16 Aitta ja luhti Aitta on ehkä vanhin ja tyyppinä parhaiten säilynyt rakennus pihapiirissä. Se on hirsirakenteinen, pääosin varastoksi tarkoitettu pienempi rakennus. On vilja-aittaa, ruoka-aittaa tai asumiseenkin tarkoitettua vaateaittaa. Aitat sijoitettiin mieluummin hiukan erilleen pihasta, vierekkäin sisääntulon varteen. Vilja-aitta kasvoi kaksi, joskus kolmikerroksiseksi otsaaitaksi, jossa on ulostyöntyvä osa oven yläpuolella. Ulkoseinät ovat ylöspäin levenevät ja alusta hyvin tuuletettu patsas- tai lankkujalalla. 3,5-4,5m ~3,5m 3,5-5,0m Otsallinen aitta Suora aitta KATE - Lautakate (tervattu) - Pärekate - Saumattu peltikate (M - Aito savitiilikate - Huopakate kolmiorimalla (Musta/tumman harmaa) PITKÄNURKAT - Hirsi JULKISIVU - Käsin veistetty hirsi, seinät liuhalla VÄRI: NURKKAKIVET - Maalaamaton luonnonharmaa - Luonnon kivi - Punamulta (Italianpunainen) OVET JA LUUKUT - Leveä lankkuovi ilman ulkopuolista paneelia VÄRI: - Keltaokra - Siniharmaa (Kimröökinharmaa) Aittarivi Kitinojalla Aitan ovet Yksityiskohdat Aitan ovi 14
17 3-4m 3-4,5m ~4m Suuri luhtiaitta, ns. luttirati yleistyi rannikkokaupungeissa ja pappiloissa myöhäiskeskiajalla. Siinä oli kaksi säilytystilaksi tarkoitettua huonetilaa alakerrassa ja kaksi tai kolme lämpimän vuodenajan makuuaittaa ja sola yläkerrassa. Tämä vanha rakennustyyppi on levinnyt meille lännestä. Luhti sijoitettiin yleensä kulmittain asuinrakennuksen kanssa portin viereen. Kolmiosainen luhti onkin portin ja luhdin yhdistelmä, eli porttiluhti josta ajetaan keskeltä läpi pihaan. Luhtiaitta ~9-12m OVET JA LUUKUT - Leveä vaakapaneeli VÄRI: - Keltaokra - Siniharmaa (Kimröökinharmaa) - Vuorilaudat VÄRI: - Keltaokra - Taitettu valkoinen KATE - Lautakate (tervattu) - Pärekate - Saumattu peltikate (M - Aito savitiilikate - Huopakate kolmiorimalla (Musta/tumman harmaa) JULKISIVU - Käsin veistetty hirsi VÄRI: - Maalaamaton luonnon harmaa - Punamullattu PITKÄNURKAT - Hirsi - Laudoitettu VÄRI: - Punamullattu Sauna ja riihi Pihapiirin osana tai pihapiirin ulkopuolelle sijoitettu savusauna periytyy esihistorialliselta ajalta. Pohjalainen hirsistä salvottu, olkikattoinen sauna oli yksinkertaisimmillaan yhden huoneen käsittävä pieni sauna, suurempien esimerkkien käsittäessä myös etuhuoneen. Kylpemisen lisäksi saunassa kuivatettiin myös maltaita, jolloin pihapiirissä saattoi olla kaksi erillistä saunaa, yksi kylpemistä ja toinen maltaiden kuivatusta varten. Riihi oli viljan kuivaamiseen ja puintiin tarkoitettu uunillinen rakennus. Pohjanmaalla yleisin riihityyppi oli kaksiosainen luuvariihi, jossa puinti tapahtui erillisessä huonetilassa. Riihi ja sauna sijoitettiin palovaaransa takia jonkun matkan päähän varsinaisesta pihapiiristä. Riihi, Ilmajoki 15
18 Ulkorakennukset Ulkorakennukset ovat olennainen osa pohjalaista pihapiiriä. On aittaa, luhtia, renkitupaa, navettaa, tallia, ulkohuussia ja puuliiteriä sekä tarpeen mukaan lampolaa ja sikalaa yms. Osa toiminnoista yhdistettiin saman katon alle. Rakennusten säilymisen kannalta on erityistä huomiota kiinnitettävä kahteen rakenteelliseen seikkaan, vesikattoon ja perustukseen. Ulkorakennusten perinteisiä kateaineita ovat olleet malka-, lauta- ja pärekatto, myöhemmin saumattu pelti tai, joskin harvemmin huopa tai tiilikate. Uritettu kaksinkertainen lautakate tai pärekatto on erittäin kaunis aitan tai luhdin katteena. Lautakatto pitää muistaa käsitellä aidolla hautatervalla aluksi vuosittain, myöhemmin muutaman vuoden välein säilyäkseen. Pärekattoa ei tarvitse käsitellä. Pärekaton elinkaari tosin ei ole niin pitkä. Kuusi on solurakenteensa vuoksi parempi raakaaine pärekatoksi kuin mänty, ja käsin halkaistu päre kestää pidempään kuin koneellisesti tuotettu. Mikäli rakennuksessa on savuhormi, on suositeltavaa käyttää palamattomia kateaineita. Perinteiset ulkorakennukset ovat aina hirsistä salvottuja pitkänurkkaisia rakennuksia, vain navetta saatettiin tehdä alaosastaan tai kokonaan kivestä. Ulkorakennusten hirsipinnat veistettiin piilukirveellä kauniisti aallolle, eikä niitä yleensä laudoitettu. Vanhastaan ulkorakennusten perustuksia ei aina tehty yhtä korkeiksi kuin asuinrakennuksessa, minkä takia ne saattoivat painua ja alimmat hirret tulivat kosketuksiin maanpinnan kanssa. Uudet perustukset on syytä tehdä riittävän korkeiksi. Aitoissa nurkkakivien varaan patsas tai lankkujaloilla, niin että pohja pääsee hyvin tuulettumaan. Puolitoistakerroksiset pitkät ulkorakennukset tehdään porakiviperustusten varaan. Puolitoistakerroksinen ulkorakennusrati KATE - Lautakate (tervattu) - Pärekate - Saumattu peltikate - Aito savitiilikate, puutiilen värinen - Huopakate Kolmiorimalla VÄRI: - Musta/tumman harmaa SOKKELI - Lohkokivi (graniitti) JULKISIVU - Käsin veistetty hirsi VÄRI: - Maalaamaton luonnonharmaa - Punamullattu - Pystyrima laudoitus punamullattu Porttiaukko mahdollinen OVET JA LUUKUT - Leveä vaakapaneeli VÄRI: - Keltaokra - Kimröökinharmaa (siniharmaa) - Vuorilaudat VÄRI: - keltaokra ovien mukaan - taitettu valkoinen PITKÄNURKAT - Hirsi - Laudoitettu VÄRI: - Punamullattu tai laudoitettuna myös taitettu valkoinen, vaalean harmaa 16
19 3-6m 2,8-4,5m 3-5m 3-5m 3-5m 3-5m Navetta Pohjanmaalla yleisin navettatyyppi on luontinavetta jota Pohjanmaalla kutsutaan parsinavetaksi. Parsinavetta oli joko kokonaan tai osittain puupohjainen, eläimille oli rakennettu omat parret ja lanta luotiin ulos aika ajoin. Navetta rakennettiin usein parihuoneeksi heinä- ja olkiladon kanssa. Kosteutensa vuoksi kokonaan hirsistä salvotut navetat ja eläinsuojat lahosivat nopeasti. Parhaiten säilyneet navetat ovat alaosastaan kivestä tehtyjä. Ylisellä varustetut ja kiilakivistä rakennetut navetat yleistyivät Pohjanmaalla vasta 1800-luvun puolivälin jälkeen. Tiilen käyttö navetoissa yleistyi 1900-luvun alkupuolella. Kumurinloukko (Jorma Lemisen arkisto) Siirretty ulkorakennus Stundarsissa 17
20 Mikä tekee pohjalaistalosta pohjalaistalon? Pohjalaistalon tyypillisiä tyylipirteitä IKKUNAT - Puurakenteiset ikkunat - 6-jakoiset, 4-jakoiset risti-ikkunat tai T-malliset ikkunat - Väri taitettu valkoinen, helmenharmaa tai kimröökinharmaa. - Vuorilistoitus taitettu valkoinen PÄÄDYT JA POIKKIPÄÄDYT päätykolmiossa ja poikkipäädyn yläosassa jos sellainen on (1900-luvun alku). VÄRI: Muusta julkisivulaudoituksesta poikkeava; taitettu valkoinen tai keltaokra RUNKO JA JULKISIVUT - Hirsirunko pitkillä nurkilla. Seinät hieman liuhalla (ulospäin kallellaan). - Näkyvä hirsipinta piiluttu. VÄRI: Maalamaton harmaa tai punamulta - Pystyrimalaudoitus. VÄRI: Punamulta - Nurkkalaudoitus VÄRI: Punamulta tai taitettu valkoinen ikkunavuorilistoituksen mukaan. SOKKELI JA PERUSTUKSET - Luonnonkivi (näkyviltä osin), lohkottu tai lohkoamaton harmaa tai punainen graniitti. Korkeus cm. - Huom! Kissanluukut alapohjan tuuletusta varten. 18
21 KATTO - Saumattu peltikate jalkaränneillä, syöksytorvet - Savitiilikate, tiilenpunainen - Avoräystäät tai - Empiretyylinen yhteen rakennettu räystäslistoitus KUISTIT - YKSIKERROKSISET avokuistit satulakatolla. Renessanssityylinen kuisti balusteripylväillä on kuistityypeistä vanhin. - Yksikerroksiset lasikuistit: - Malli vaihtelee, neliö, suorakaide, tai viisi kulmainen - Kattomuoto vaihtelee mallin ja rakennusajankohdan mukaan; satulakatto, mansardikatto (jugendvaikutusta), pulpettikatto poikkipäädyllä (-päädyillä) tai ilman - Ikkunajako ja ruudutus vaihteleva. Koristeellisia salmiakki- tai vinoristikkoikkunoita esiintyy kuisteissa. - KAKSIKERROKSISET lasikuistit tulivat muotiin vasta 1900-luvun alkupuolella - Malli vaihtelee, neliö, suorakaide, tai viisikulmainen - Kattomuoto vaihtelee mallin ja rakennusajankohdan mukaan; satulakatto, mansardikatto (jugendvaikutusta) - Ikkunajako ja ruudutus vaihteleva. Koristeellisia salmiakki- tai vinoristikkoikkunoita esiintyy kuisteissa. - Porras toiseen kerrokseen sijoitettu kuistiin. - VÄRITYS: Kuistit on usein rakennettu myöhemmin kuin itse talo ja kuistien värit saattavat poiketa julkisivuvärityksestä. Niissä on käytetty murrettuja perinnevärejä ja niistä vaalennettuja sävyjä. OVET - Puurakenteiset ovet. - Yksilehtinen leveä paneloitu ovi yläikkunoilla - Paneloidut pariovet, leveys cm yläikkunoilla. - Kapeat peiliovet yläikkunoilla. - Maalatut perinteisiin sävyihin, keltaokra, punaokra, helmenharmaa tai kimröökinharmaa (ei jalopuuta). Toisinaan ovissa käytetty tehosteeksi kahta väriä. Esimerkiksi taalainmaansinistä yhdistettynä edellä mainittuihin perinnesävyihin. - Vuorilistoitus taitettu valkoinen 19
22 Päätykolmion ikkunoita Lunetti-ikkuna, Ilmajoki Ikkunat Ikkunan kehitys na vakiinnutti meillä asemansa yleisimpänä ikkunatyyppinä. Lasin koko kasvoi edelleen ja 1800-luvun loppupuolella kolmiruutuinen T-ikkuna syrjäytti kuusiruutuisen ikkunatyypin melkein kokonaan. Tähän mennessä oli jo siirrytty lasin kittikiinnitykseen ja kesäksi pois nostettavat sisäikkunat kuuluivat jokaisen talon vakiovarusteisiin. Uusklassismi 1920-luvulla toi vielä hetkeksi takaisin kuusiruutuisen ikkunan, kunnes 30-luvun funktionalismin myötä ikkunan muoto yksinkertaistui ja vapaa sommittelu korvasi symmetriaan perustuvan julkisivujäsentelyn. Ikkunan kehitys 6-ruutuisesta ikkunasta t-ikkunaksi Vanhan ikkunan kauneus piilee sen harmonisissa suhteissa ja kauniisti aaltoilevissa laseissa. Vaasan kaupungista löytyi jo 1600-luvun puolivälissä lasimestareita ja ikkunateollisuudelle sallitun kulkukaupan myötä lasin käyttö yleistyi vähitellen myös maakunnissa. Varhaisimmat ikkunat olivat pieniruutuista puhallettua kruunulasia, jotka asennettiin lyijypuitteisiin. Puhallustekniikan kehittyessä lyijypuitteen korvasi lasiuralla varustettu puupuite luvun loppupuolella uusklassinen kuusiruutuinen ikku
23 Haukanikkunoita: Ikkunan vuorilistamalleja: 1. Hyvin säilynyt alkuperäinen risti-ikkuna. Huomioitavaa on että vuorilaudoituksen sivulaudat aina ulottuvat yhtenäisinä ylhältä alas ja poikkilaudat jäävät näiden väliin. Ikkunan pystysuuntaa korostettiin myös eri tavoin profiloidulla ylälistalla. Ikkunat ovat hirsitaloissa aina olleet samassa linjassa julkisivun pinnan kanssa. 2. Klassinen kuusiruutuinen ikkuna 1800-luvulta käsinpuhalletuin lasein. Vanhat ikkunapuitteet ovat useimmiten valikoidusta tiiviistä puusta tehtyjä ja säilyvät hoidettaessa vuosisadasta toiseen. Ikkunan vuorilistoitus on aina tehty höylätystä laudasta Empirevaikutteita saaneessa rakennuksessa ikkunan yläosaa koristaa salmiakin muotoinen koristeaihe. Kuusiruutuisen ikkunan yläpuite on tässä 1840-luvulla rakennetussa talossa alapuolista poikkipuuta paksumpi. 4. Uusrenessansi 1800-luvun loppupuolella suosi voimakasta profilointia ikkunan ympärillä. Tyyli oli kaupunkitaloille ominainen mutta esiintyy harvakseltaan myös talonpoikaistaloissa
24 Ovet Ulko-oven kehitys heijastaa havainnollisella tavalla puusepäntaidon kehitystä maassamme. Vanhimmat ovet koostuvat muutamasta pystysuuntaisesta lankusta. Ne yhdistettiin kahdella tai useammalla poikittaissuuntaisella päistään kapenevalla pienalla. Saranat olivat aluksi puusta mutta korvattiin myöhemmin pitkillä taotuilla rautasaranoilla jotka kiinnitettiin suoraan pihtipieleen. Tämän tyyppisiä ovia on vielä aitoissa ja luhdeissa. Lautaovi saatettiin myös koristella diagonaalisella ruudukoilla joka veistettiin suoraan lautaoven pintaan Kaksiosaisia päällekkäisovia esiintyy usein tallin, navetan tai porstuanovina. Päällimmäistä ovea voitiin siten pitää auki samalla kun alaosa esti karjaa tulemasta sisään tai pääsemästä ulos riippuen rakennuksesta. Pariovia käytettiin lähinnä ulko-ovina porstuassa. Lautaoven tiiveyden parantamiseksi on niitä paneloitu aina 1600-luvulta lähtien. Leveät eri tavoin kruusatut paneelit asennettiin joko vaakasuuntaisesti tai diagonaalisesti kalanruotokuvioksi. Kuviointia saatettiin korostaa maalamalla kruusaukset tummemmalla värisävyllä Paneeliovet
25 Pariovet Peiliovi levisi Pohjanmaalle 1700-luvulla. Niitä käytettiin lähinnä sisäovina kamarin, vierastuvan ja salin ovina, myöhemmin tuvanovena. Vanhimmissa 1600-luvulta peräisin olevissa ovissa on kaksi tai neljä yhtä isoa peiliosaa. Ylivoimaisesti yleisin ovimalli pohjalaistaloissa on 1700-luvulta peräisin oleva rokokoopeiliovi. Siinä on kolme eri suuruista vaakasuuntaista peiliä. Suurin yläosassa ja pienin keskellä. Talonpoikaistaloissa esiintyy lähinnä puoliranskalaista peilityyppiä mikä tarkoittaa että peiliosa liittyy suoraan kehysosaan. Täysranskalaisessa peiliovessa peilin ja kehyksen välissä on voimak- lisia pariovia esiintyy pohjalaistaloissa vain ulko- tai kuistinovina Sisäovet 1 ja 3. Ulko-ovia Stundarsissa, Sulva 2. Kaksiosainen ulko-ovi Vöyriltä, Bragen kotiseutumuseo, Vaasa 4. Hämes-Havunen Kauhajoella 5. Yli-Lauroselan talo Ilmajoella, 1840-luvulta 6.Kokkolan Öjan kotiseutumuseon kuisti
26 Kuusikulmainen kuisti Kaksikerroksinen kuisti, yleistyi vuosisadan vaihteessa Empiretyylin inspiroima kuisti. 24
27 Nikkarityylinen kuisti. Kaksi kuistia vierekkäin Öjan kotiseutumuseo 3. Kuisti Isossakyrössa 2. Kuisti Närpiön kotiseutumuseossa 4. Kuisti Alavudella 5. Kuisti Vähässäkyrössa 6. Empiretyylinen kuisti Yttermarkista Kuistit Suorakulmainen kuisti harjakatolla. Kuisti pulpettikatolla. Vanhimmat säilyneet kuistit Pohjanmaalla ovat avoimia porraskuisteja 1800-luvun alkupuolelta. Niissä on harja- tai aumakatto jota kannattaa kaksi balusterimallista pilaria. Tämä maljamainen pilarityyppi juontaa juurensa renessanssiajalta. Avoin kuisti varustettiin yleensä kaitein ja penkein molemmin puolin portaita. Kuistin pääasiallinen tehtävä on ollut suojata sisäänkäyntiä ja portaita sateelta. Kuisti toimi myös talon koristeena, eräänlaisena käyntikorttina, ja saattoi olla hyvinkin koristeellinen poiketen sekä tyyliltään että väriltään päärakennuksesta. Umpikuistien mallit vaihtelivat rakennusajan ja -paikan mukaan paljon. Empirestä vaikutteita saaneissa kuisteissa oli usein harjakatto, vahva räystäslistoitus ja lunetti-ikkuna parioven yläpuolella. Uusgotiikka toi meille viisisivuisia kuisteja pyramidikatoilla. Rautatieverkoston laajeneminen uusine asemarakennuksineen vaikutti uusien tyylien leviämiseen, varsinkin kuisteissa jotka kevytrakenteisina oli helppo uusia. Korkeat kaksikerroksiset kuistit yleistyivät 1900-luvun alkukymmeninä. Kahdella kuistilla varustetut mallit vaihtelivat muodoltaan huomattavasti. Varsinkin Etelä-Pohjanmaalla esiintyy paljon eri tavalla yhdistettyjä isoja kuisteja jotka maalattiin vaaleilla väreillä. 25
28 Siirretyn pohjalaistalon rakenne YP 2 - Kate ja kattorakenne sekä aluskate - Tuuletusrako min. 100mm - Tuulensuojalevy (puukuitulevy) - Koolaus ja eriste min mm (puukuituvilla) - Rakennuspaperi tai pehmeä puukuitulevy - Harvalaudoitus - Kattolaudoitus/rakennuslevy YP 1 - Tuulettuva ullakkotila - Tuulensuojalevy (puukuitulevy) - Rakenne ja eriste ~400mm (pellava-tai puukuituvilla) VS - Vanha hirsiseinä+tapetti tai puukuitulevy+tapetti IKKUNAT - Vanhat ikkunat tai vanhan mallin mukaan teetetyt, kitatut ikkunat jotka maalataan pellavaöljymaalilla - Karmin ja seinän välinen rako tiivistetään - Sisäpuite tiivistetään, tarvittaessa ikkunapuitteiden väliin asennetaan kolmas lasi Huom! Ikkunat asennetaan aina ulkoseinän kanssa samaan linjaan. US - Pystyrimalaudoitus, alalista ja helma yms. - Puukuitutuulensuojalevy, hirsiseinän vauriokohtien paikkaus puulla, rakojen tiivistys pellavariveellä tai 100mm+tuulensuojalevy) - Veistetty vanha hirsi mm, tiivistys pellavariveellä -Mahdollinen sisäpuolinen lämmöneriste jos ulkopuolelle ei laiteta mitään (esim.puukuituvilla yht. max 70mm) + rakennus paperi ja/tai levy+tapetti tai - Paperitapetti suoraan hirrelle tai rakennuslevy + tapetti SOKKELI - Vanha porakivi ulkopinnassa - Perustukset rakennesuunnittelijan mukaan AP - Rossipohja - Vanha lankkulattia, tai x40mm leveät uudet tuppeen sahatut kuusilankut - Rakenne ja eriste mm (kutterilastu/sahanpuru/puukuituvilla) - Tuulensuojalevy tai paperi ulkoseinää vasten - Tuulensuojalevy 1-2x25mm + umpilaudoitus - Tuuletettu alapohja, kissanluukut auki huhti-syyskuun. Tuuletuskanava savupiipussa tehostaa rossipohjan ilmanvaihtoa 26
29 Följarit Hirsiseinän oikominen ja tukeminen följareilla Vaihtoehtoisia tapoja paikata hirsiä Hirsirungon korjaus Vanhassa hirsirungossa joudutaan alahirsi usein vaihtamaan, ns. kengittämään lahovaurion takia. Hirsinen salvosrakenne on sellainen että alimpien hirsien vaihto on suhteellisen helppo toteuttaa. Se on kuulunut tavanomaisiin korjaustoimenpiteisiin erityisesti silloin kun rakennuksessa on ollut multapenkki. Perinteinen tuohi on mitä mainioin kosteuseriste sokkelin ja hirsirungon välissä mutta huopa kelpaa myös. Lahovaurioita saattaa esiintyä myös ikkunoiden alapuolella ja muurien läpimenokohdissa. Tällöin hirren laho osa poistetaan ja korvataan terveellä puulla. Saumakohdat tiivistetään huolellisesti pellavariveellä. Erityistä huomiota on kiinnitettävä nurkkien tiivistämiseen. Paras ennaltaehkäisevä toimenpide on pitää huoli siitä, ettei kosteutta ylläpitävää kasvillisuutta ole heti seinänvierustassa kiinni ja että maapinta ei nouse perustusten yläpuolelle. 1. Katoksellinen vellikello on yleinen näky Etelä- Pohjanmaalla. Kuortaneella sijaitsevan talon nurkat on avattu tiivistämistä varten ja alahirsi on osittain vaihdettu. 2. Huonokuntoisten hirsien vaihto on huomattavasti helpompaa kun talo siirretään hirsi hirreltä
30 Pohjalaistalon siirto Ennen hirsitalon siirtoa on vanha rakennus inventoitava. Rakennus valokuvataan ja mitataan tarkasti. Mittausten pohjalta tehdään mittapiirustukset pohjista ja julkisivuista sekä leikkauskuvat. Rakennus voidaan siirtää joko kokonaisena tai purkaa hirsi hirreltä osiin ja pystyttää uudelleen uuteen paikkaan. Ennen kuin pintakerrokset poistetaan tulisi niistä ottaa näytteet talteen, esimerkiksi tapettimallit, listamallit yms. Myös takat ja uunit dokumentoidaan ja piirretään huolellisesti. Kaikki purettavat osat kuten ikkunat, ovet, listat, hirret, lankkulattiat ja lautakatot numeroidaan ja niiden paikat merkitään piirustuksiin. Kivijalan kivet mitataan ja numeroidaan myös. Hirsiseiniin kiinnitetään vanerista tai vastaavasta tehdyt numerokilvet sekä päätyyn että ulkosivulle helpottamaan oikeiden hirsien löytämistä pystytysvaiheessa. Hirsitaloissa ilmatiiveydestä huolehtiminen on tärkeämpää kuin lisäeristyksen paksuus. Pystytettäessä vanhaa hirsirunkoa hirsi hirreltä se saadaan helposti hoidettua. Hirsien väliin tilkkeeksi tulisi valita sellainen luonnonmateriaali, joka kosteusteknisesti käyttäytyy samalla tavalla kuin puu, esimerkiksi pellavarive. Halkeamat hirsissä tulisi myös tilkitä huolellisesti. Nurkkien ja esimerkiksi ikkunakarmin ja rungon välisten rakojen sekä ikkunoiden tiivistäminen ylipäänsä on tärkeätä. Ilmatiiveys ei ole sama asia kuin kosteustiiveys. Muovikalvoja tai Vaihtoehtoja lämmöneristyksen parantamiseen: Vaihtoehto 1 Täytepala Paneeli/ Insuliittilevy/ Kipsilevy Rakennuspaperi - Lisälasi Tiivistyslista Ikkuna karmi siirretään rakennuksen ulkopintaan jos rakennus lisäeristetään ulkoapäin Vuorilaudoitus Laudoitus Tuuletusrako Tuulensuojalevy 25mm Puukuitueriste 100mm Hirsiseinä Vanha porakivi valetaan kiinni perustuksiin tukimuurilla Tuuletettu rossipohja Vesilista Tuohi tai kattohuopa perustusta ja hirren/puun väliin Ulkopuolelta Lisäeristäessä vanha porakivi siirretään myös ulos samaan linjan julkisivun kanssa 28
31 tiiviistä polyuretaanivaahtoa ei ulkoseinissä tulisi käyttää. Huolellinen väli- ja alapohjan eristys auttaa lattiavetoa vastaan. Erityisesti eri rakennusosien, seinän ja ylä-, väli- tai alapohjan rajapinnat tulisi saada ilmatiiviiksi. Yläpohjan kautta karkaa helposti huomattavasti lämpöä. Eristekerroksen lisääminen yläpohjassa on yleensä helpoin ja taloudellisesti kannattavin toimenpide. Tarvittaessa ulkoseinien lämmöneristystä voidaan parantaa molemmin puolin kohtuullisesti puukuitueristeellä ja tai -levyillä. Lisäeristettäessä hirsiseinää ulkopuolelta tulisi perustuskivet ja ikkunat muistaa siirtää ulos samaan linjaan ulkopinnan kanssa ja räystästä pidentää niin että rakennuksen mittasuhteet ja ilme säilyy alkuperäisen kaltaisena. Mikäli siirrettävässä rakennuksessa on kauniisti muotoiltu, yhteen rakennettu empire-tyylinen räystäs, tämä ei onnistu. Silloin on parempi eristää ainoastaan sisäpuolelta. Sisäpuolinen lisäeristys ei kuitenkaan saisi ylittää 70 mm kosteusteknisistä syistä. Sisäpintoihin on hyvä valita hengittävät paperitapetit ja vanhanmalliset kruusatut listoitukset. Vaihtoehto 2 Täytepala Paneeli/ Insuliittilevy/ Kipsilevy Rakennuspaperi + - Lisälasi Tiivistyslista Ikkuna karmi rakennuksen ulkopinnassa Vuorilaudoitus Puukuitueriste 50-70mm Rimat Laudoitus Tuuletusrako Tuulensuojalevy puukuitua 25mm Hirsiseinä Kuvat: Siirretyn hirsirungon rakennusvaiheita Båskaståetilla Sulvalla. Tuuletettu rossipohja Kissanluukut avataan huhtikuussa Betoninen tukimuuri sisäpuolelle valetaan kiven Perustukset tehdään tapauskohtaisesti pohjatutkimuksen persusteella rakennesuunnitelmien mukaan 29
32 Vanhan mallin mukaan rakennettu uusi pohjalaistalo YP 1 - Tuulettuva ullakkotila YP 2 - Tuulensuojalevy (puukuitulevy) - Kate ja aluskate kattorakenne - Rakenne ja eriste mmm - Tuuletusrako min. 100mm (pellava- tai puukuitueriste) - Tuulensuojalevy (puukuitulevy) - Kattorakenne, perinteiset vuoliaishirret tai ruotsalaiset kattotuolit - Koolaus ja eriste mm (puukuituvilla) - Rakennuspaperi tai pehmeä puukuitulevy - Harvalaudoitus - Kattolaudoitus/rakennuslevy US - Rimalaudoitus, alalista ja helma yms. - Tuulensuojalevy - Pelkkahirsi ~ 175mm - 25 mm puukuitulevy tai puukuituvilla ( ~ 50mm) + rakennus paperi tai - Paperitapetti suoraan hirsipinnalle tai rakennuslevy + paperitapetti VS - Hirsiseinä+tapetti tai puukuitulevy+tapetti IKKUNAT - Vanhan mallin mukaan teetetyt ikkunat, kitataan ja maalataan pellavaölymaalilla - Karmin ja seinän välinen rako tiivistetään - Sisäpuite tiivistetään, ikkunapuitteiden väliin asennetaan kolmas lasi (uudisrakennuksissa pakollinen) Huom! Ikkuna asennetaan julkisivun ulkopinnan tasoon. SOKKELI - Porakivi ulkopinnassa - Perustukset rakennesuunnittelijan mukaan Huom! Uudisrakentamisessa on noudatettava uusia energiamääräyksiä jotka perustuvat kokonaisenergiatarkasteluun. Uutena asiana on että vaipan eristyksen lisäksi, merkitystä on rakennuksen koolla, tiiveydellä, rakennusmateriaalilla sekä lämmitykseen käytetyllä energiamuodolla. Määräykset ohjaavat uusiutuvien energiamuotojen käyttöön ja asuinpinta-alojen pienentämiseen. AP - Rossipohja - Lankkulattia, x40mm leveät uudet tuppeen sahatut kuusilankut - Rakenne ja eriste (kutterilastu/sahanpuru/puukuituvilla) mm - Tuulensuojalevy tai paperi ulkoseinää vasten - Tuulensuojalevy 1-2x25mm lisätään + umpilaudoitus - Tuuletettu alapohja, kissanluukut auki huhti-syyskuun. Tuuletuskanava savupiipussa tehostaa rossipohjan ilmanvaihtoa 30
33 1. Perinteinen kauniisti aallolle veistetty hirsiseinä aikaansaadaan erityisellä piilukirveellä kun runko on jo pystyssä. 2. Nurkkien veistäminen vaatii taitoa. Nurkkasalvos voidaan veistää eri tavalla. Hammastettu nurkkasalvos pitää lämpöä suoraa jyrkkänurkkaa paremmin Ovi- ja ikkunaaukkojen sivuihin lovetaan ura hirteen karapuuta varten. Karapuu pitää hirret suorassa. Karapuu jätetään aukkoa reilusti lyhyemmäksi niin että hirsiseinä pääsee laskeutumaan vapaasti Uudesta hirrestä veistetty pohjalaistalo tai laajennusosa tulee Kitinojan perinnekylässä tehdä perinteisin menetelmin käsityönä yksityiskohtia myöden vanhaa esikuvaa seuraten. Runkoon käytetään päistään kapenevaa massiivihirttä. Pitkänurkat ja varaukset tehdään perinteisellä tavalla. Hirret liitetään yhteen tapeilla ja varaus täytetään pellavariveellä tai -nauhalla. Näkyviin jäävät pinnat on piiluttava. Uusi runko laskeutuu vähintään tuuman metriltä. Suositeltavaa on että rungon annetaan laskeutua noin vuoden ennenkun ikkunat ja ovet asennetaan paikalleen. ~5m 6-7m 3-5m 6-7m KAMARI 6-7m TUPA TUPA PORSTUA Paritupa 31
34 Yksityiskohdat Oli sitten kyseessä vanhan talon siirto tai uudesta hirrestä rakennettu perinnerakentaminen, tulee työn lähtökohtana aina olla pohjalaistalon alkuperäisen tyylin tyypilliset yksityiskohdat ja materiaalit. Uusia niin sanottuja huoltovapaita julkisivumateriaaleja ei missään tapauksessa tule käyttää Kitinojan perinnekylässä. Huoltovapaita ns. ikuisia materiaaleja ei ole olemassakaan. Sitä vastoin muovipaneeli eivät kuulu pohjalaiseen rakennusperinteeseen. 1. Kevyt avoräystäs on pohjalaistaloissa yleisimmin esiintyvä räystäsmuoto. 2. Empiremallinen yhteenrakennettu räystäs on juhlallinen yksityiskohta pohjalaistalossa. Kolmionmallista päätyikkunaa esiintyy Etelä-Pohjanmaalla muunmuassa Ylistarossa. 3. Hirsirakennuksen seinät on perinteisesti rakennettu liuhaan. Aitoissa enemmän, asuinrakennuksissa vähemmän. Rakennusten mittasuhteet pysyvät suurentuessaan kutakuinkin samoina. 4. Sokkelikivet ovat samassa linjassa julkisivun kanssa. Hyöty vesilistan nostamisestä ylemmäs vaakalaudalla on siinä että alahirren kunto on näin helpompi tarkistaa. 5. Vesilista ohjaa veden sokkelin ulkopuolelle. Sokkeli on tehty luonnonkivistä ja kissanluukku kehystetty puulla. Kissanluukku joka suljetaan talveksi on muistettava avata keväällä. 6. Luonnonsora on paras vaihtoehto perinteiseen pihapiiriin. Rapaisuuden välttämiseksi pinta voi olla seulottua soraa
35 Räystäät ja rännit: 1. Puutuellinen jalkaränni, vähimmäiskaltevuus 1:75 2. Avoräystäs 3. Syöksytorven suppilo, sinkittyä teräspeltiä. Maalataan n. 1-2 vuoden päästä kun pelti on hapettunut. 4. Perinteiseen tapaan taitettu syöksytorvi, sinkittyä teräs-peltiä. Maalataan n. 1-2 vuoden päästä kun pelti on hapettunut Savupiippu tehdään vanhan mallin mukaan niin että se kapenee keskiosaltaan ja levenee porrastetusti yläosaltaan. Tarvittaessa yläosa voidaan suojata pellillä. Savupiipun hormeja hyödynnetään myös ilmastoinnissa poistoilmakanavina. 2. Saumatun peltikatteen perinteinen jalkaränni ja vanhanmallinen syöksytorvi. 3. Perinteinen puinen tikas sopii pohjalaistaloon parhaiten. 4. Pihapiirin aitaukseen voidaan käyttää järeää luonnonkivistä ladottua kiviaitaa tai ajatonta punaiseksi maalattua rimaaitaa. Riukuaita ja yksinkertainen vaakalauta-aita sopivat sen sijaan eläinaidaksi takapihalle. 5. Pystyrima-aita rajaa ja viimeistelee pohjalaista pihapiiriä kauniisti
36 Sisätilat 1 Vierastupa ns. erustupa ei aina ollut arkikäytössä ja se saattoi olla juhlavasti koristemaalattu. Tässä lattialankut ja kattolaudat on siirretty purkutalosta Mustasaaren Helsingbystä. Maalaukset on siirron jälkeen hienivaraisesti restauroitu. 2. Tuvan takkamuuri Loukasmäessä Ilmajoella. 3. Takkamuuri Kaarlelan kotiseutumuseossa Kokkolassa. Etelä- ja Keski-Pohjanmaalla kaariotsainen takka on suorakulmaista mallia yleisempi
37 Märkätilojen sijoitusvaihtoehtoja pohjalaistalossa Märkätilaa rakennettaessa on pidettävä huoli siitä, ettei kosteus pääse vaurioittamaan talon alkuperäisiä rakenteita. Paitsi asianmukaisen vesieristeen asentaminen sisäpintoihin, tulisi märkätilat rakentaa siten että lattia-, seinä- ja kattorakenteiden sekä rungon väliin jää tuuletettava rako. Erillinen omilla jaloillaan seisova seinällinen suihkukaappi on suositeltavin ratkaisu hirsitaloissa ja saunatilat tulisi mieluummin sijoittaa ulkorakennukseen. Hyvällä suunnittelulla joka ottaa huomioon talon alkuperäisen luonteen voidaan ratkaista nykyasumiselle tärkeät mukavuudet tuhoamatta talon historiallista arvoa. 4. Kylpyhuone voidaan sijoittaa toisen kerroksen sivukomeroon, mikäli korkeutta riittää. 5. Pieni erillinen wc voidaan myös sijoittaa portaiden alle. 6. Portaat toiseen kerrokseen saattoivat hyvin sijaita ikkunan edessä.tärkeintä oli että ikkuna-aukotus oli symmetrisesti julkisivussa. Ikkuna on jätettävä saranoimatta että se voidaan nostaa pois pesua varten. Sisälasin tulee määräysten mukaan olla turvalasia. wc kodinhh kodinhh wc kh kodinhh wc 35
38 Pihapiirin kasvillisuus Koivukujanteet Pihanrajauksen jatkeena koivukujat ovat edelleen merkittävä osa pohjalaista maisemaa. Samalla kun puukujanne tekee pihapiiriin saapumisen juhlalliseksi toimii se tehokkaana ilmavirtojen katkaisijana ja tien kuivattajana. Jokaisen tontinomistajan tulisi istuttaa muutama koivu tien suuntaisesti tontin reunalle. Pihapiirin istutukset Vanha pihapiiri jakautui monesti useampiin toiminnallisiin kenttiin. Pihassa saattoi olla omat alueet omena- ja kirsikkapuille, pensastarha marjapensaille, hyötypuutarha juureksille ja vihanneksille sekä kukkatarha, jossa kasvoivat perennat ja kesäkukat. 1. Omenapuu on istutetuista hedelmäpuistamme tärkein. Hapankirsikkaa on myös viljelty yleisesti 1600-luvulta asti. Musta- ja punaherukat ovat meillä luonnonvaraisina kasvavia pensaita, joita sittemmin on siirretty puutarhoihimme. Alkukesän kukkivat syreenipensaat ovat erottamaton osa kulttuuriympäristöämme. Yhtä vanha ja laajalle levinnyt pensaslajike pihoissamme on Siperian hernepensas vapaasti yksittäisenä pensaana kasvavana. Rusopajuangervo ja monet muutkin angervot löytyvät vanhoista pihapiireistä. Muita pihaa rajaavia pensaita on perinteinen kuusiaita. 1. Koivurivit rajaavat tiealuetta kauniista. 2. Perinteisessä perennapenkissä kasvaa monenlaista kasvia, mm. Isoritarinkannusta, sormustinkukkaa, tiikerinliljaa. 3. Akilejaa, unikkoja ja päivänkakkaroita. 4. Ruusumalva Rakennetuista aidoista vanhin on kiviaita. Punaiseksi maalattu puusäleaita on tavallisin ja kaunein aitatyyppi pihapiiriä rajaamaan. Luonnonkivet sopivat monen pihan pinnoitteeksi. Ohut kerros seulottua luonnonkivisoraa sopii murskesoraa huomattavasti paremmin niin vanhaan kuin uuteenkin pihaan
39 Ruusut Ruusupensaita ei yleisesti esiintynyt maassamme kuin vasta 1800-luvun loppupuolella. Tunnetuin vanha ruusulajike lienee juhannusruusu, jota Ruotsissa kutsutaan Suomen valkoiseksi ruusuksi. Se on todennäköisesti tullut meille idästä koska sitä ei esiinny muualla Euroopassa. Juhannusruusujen ryhmään kuuluu myös vaaleanpunaiset Suvi- ja Papula-ruusu lajikkeet. Muita vanhoja lajikkeita ovat punainen Valamonruusu ja Kirkkoruusu. Hieman myöhemmin kukkiva vaaleanpunainen Mustialan ruusu kuuluu Rosa alba-sukuun. Perennat Vanhoja jo 1600-luvulta peräisin olevia koristekasvilajikkeita ovat akileijat, iirikset, pionit, malvat ja keisarinkruunu. Kevään ensimmäiset kukat olivat kevätesikot, idänsinililjat ja narsissit joita kohta seurasivat iirikset, lupiinit ja liljat. Muita vanhoissa puutarhoissa löytyviä lajeja ovat mm. ritarinkannus, suopayrtti, lehtosinilatva, palavarakkaus, särkynytsydän, ukonhattu, kultapallo, ja syysleimu. Tavallisia yksi- ja kaksivuotisia lajikkeita olivat kehäkukka, idänunikko, salkoruusu ja sormustinkukka. 5. Valamonruusu 6. Suviruusu ja juhannusruusu 7. Juhannusruusu 8. Jalopioni 9. Valkoinen syreenipensas 10. Vapaasti kasvava Siperian hernepensasaita
40 PUNAMULTAMAALIN VALMISTUSOHJEET 50 l vettä 2 kg rautavihtrilliä (rautasulfaattia) 4 kg hienoja ruisjauhoja 8 kg väripigmenttiä (Italianpunainen) (1 l pellavaöljyvernissaa) 1. Keitä vesi kiehuvaksi avotulella. 2. Lisää rautavihtrilli ja anna sen liueta veteen (½ tuntia). 3. Sekoita ruisjauhot pieneen määrään kylmää vettä ja lisää se keitokseen. Anna kiehua (½-1 tuntia). 4. Lisää punamulta ja keitä hiljaisella tulella vähintään 2 tuntia. Sekoita silloin tällöin. Riittoisuus: 1 litra 3-5 neliötä kohden. Maalaus Punamullan väri on yhä yksi tärkeimmistä osatekijöistä pohjalaisen maaseutuympäristön eheyttäjänä. Punamulta on juurtunut pysyvästi maaseutumme kulttuurimaisemaa hallitsevaksi värisävyksi. Kruunu kehotti jo 1600-luvulla säätyläisiä maalaamaan päärakennukset punaiseksi nimenomaan esteettisistä syistä. Alun perin punamullalla haluttiin jäljitellä paljon arvokkaampana pidettyä tiilijulkisivua. Hirsiseinä ei sinänsä tarvinnut maalia säilyäkseen. Kuitenkin vielä 1900-luvun alussa useimmat ulkorakennukset olivat maalaamattomia, ajan myötä kauniin hopeanharmaiksi patinoituneita hirsirakennuksia. Perinteinen ruisliisteriin keitetty punamultamaali on vailla vertaansa julkisivumaalina. Se ei muodosta tiivistä kalvoa jonka alla puu lahoaisi ja se vanhenee tasaisen kauniisti. Maali pysyy julkisivussa vuotta eikä sitä tarvitse poistaa uusintamaalauksen yhteydessä. Perinteisin, suositeltava värisävy on vaaleampi (okran- tai italianpunainen), kuin 1940-luvulla yleistynyt tumma falunpunainen sävy. Aitoa keittomaalia saa alan erikoisliikkeistä tai sen voi keittää itse. puolella. Ne maalattiin pellavaöljymaalilla vaaleaksi tai keltaiseksi. Ikkunanpuitteisiin ja oviin on perinteisesti käytetty pellavaöljymaalia. Pellavaöljy imeytyy syvälle puun sisälle. Ulkorakennusten ovet ja luukut ovat pääasiassa olleet keltaokran väriset tai kimröökinharmaat, joskin harvemmin. Vuorilaudat maalattiin keltaisiksi ovien mukaan tai murretun valkoisiksi. Asuinrakennusten laudoitetut nurkat maalattiin aikaisemmin punaisiksi, myöhemmin empiren vaikutuksesta valkoisiksi. Aittojen ja luhtien nurkat maalataan pääsääntöisesti punaisiksi. Paljasta hirsinurkkaa ei missään tapauksessa maalata valkoiseksi. Höylätyt vaakapaneloidut seinäpinnat asuinrakennusten yläosassa ja poikkipäädyissä tulivat muotiin 1900-luvun alku- 38
1(36) SUOMEN RAKENNUSKULTTUURIN YLEISLUETTELO MUSEOVIRASTO. 1. Lääni Länsi-Suomen lääni 3. Kohde ALUE 1A 2. Kunta Kokkola
SUOMEN RAKENNUSKULTTUURIN YLEISLUETTELO MUSEOVIRASTO KOHDEINVENTOINTILOMAKE 1. Lääni Länsi-Suomen lääni 3. Kohde ALUE 1A 2. Kunta Kokkola RAKENNUS 7 (s) 4. Kylä/rekisterinumero 5. Kaup.osa/kortteli/talo
LisätiedotSarvijoki. eteläpohjalainen kylä, piha, talo. Puustudio, Puu-Info / Oulun yliopisto, arkkitehtuurin osasato Seinäjoki 4.5.2011 Riitta Mikkola
Sarvijoki eteläpohjalainen kylä, piha, talo Puustudio, Puu-Info / Oulun yliopisto, arkkitehtuurin osasato Seinäjoki 4.5.2011 Riitta Mikkola Sarvijoen sijainti Sarvijoki Etelä-Pohjanmaa Kyläkuva ja kylän
LisätiedotKorttelit 001 ja 005 rakennustapaselosteet
Korttelit 001 ja 005 rakennustapaselosteet - Rivitalo tai paritalo. - Kuvassa esitetty massoittelun perusratkaisu (valittu kerroskorkeus vaikuttaa massaan). - Ulokkeet ja sisäänvedot julkisivussa ovat
LisätiedotNUMMELAN HAAKKOINMAAN TAAJAMANOSAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVA 110 (HIIDENRANNAN KOULUKORTTELI)
Ympa 31.10.2002 Ympa liite VIHDIN KUNTA NUMMELAN HAAKKOINMAAN TAAJAMANOSAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVA 110 (HIIDENRANNAN KOULUKORTTELI) RAKENTAMISOHJE KORTTELEILLE 417 JA 457 TEKNINEN JA YMPÄRISTÖKESKUS 31.10.2002
LisätiedotII, TIKKASENHARJU RAKENNUSTAPAOHJE KORTTELIT 237-265
II, TIKKASENHARJU RAKENNUSTAPAOHJE KORTTELIT 237-265 Arkkitehtitoimisto Pekka Lukkaroinen Oy Iin kunta, Tekniset palvelut: Markku Vitikka Rakennusvalvonta: Eino Tihinen Tontin haltijan tulee toimittaa
LisätiedotPUROLAN JA IMPIVAARAN RAKENTAMISTAPAOHJEET
INFOTILAISUUS TONTIN SAAJILLE 9.6.2011 PUROLAN JA IMPIVAARAN RAKENTAMISTAPAOHJEET Aila Virtanen Kaavoitus JAETUT TONTIT KEVÄÄLLÄ 2011 Kevään 2011 tonttijaossa olleet tontit on väritetty punaisiksi. Muut
Lisätiedotkoivuranta-895-472-0007-0003 1/13
koivuranta-895-472-0007-0003 1/13 Uusikaupunki (895) Vohdensaari (472) Koivuranta 895-472-0007-0003 1 001 Talonpoikaistalo 002 Navetta 003 Sauna 004 Vaja Osoite: Postinumero: Postitoimipaikka: Historia
LisätiedotLänsi-Suomen ympäristökeskus Teuvan keskustan ja kauppilan OYK-inventointi
Kohderaportti Länsi-Suomen ympäristökeskus n keskustan ja kauppilan OYK-inventointi Säntintien varrella koivukuja Pihapiirin ulkopuolella sijaitsee riihikartano karjarakennus maakellari hirsirunkoinen
LisätiedotKOUVOLA MUSEOKORTTELIEN RAKENTAMISTAPAOHJEET
KOUVOLA MUSEOKORTTELIEN RAKENTAMISTAPAOHJEET Korttelit 2001, 2005, 2064, 2066 KOUVOLAN KAUPUNKI Kaava 124:2 KUNTATEKNIIKAN TOIMIALA KAUPUNKISUUNNITTELU 22.11.2007 Nro 0020002 1 MUSEOKORTTELIEN RAKENTAMISTAPAOHJEET
LisätiedotPUROLAN RAKENTAMISTAPAOHJEET KEVÄÄN 2010 PIENTALOTONTTIJAKO
PUROLAN RAKENTAMISTAPAOHJEET KEVÄÄN 2010 PIENTALOTONTTIJAKO Infotilaisuus tontinsaajille 31.8.2010 Lisäys 3.9.2010 Aila Virtanen RAKENTAMISTAPAOHJEET selittävät ja täydentävät asemakaavaa erityisesti tontin
LisätiedotKORTTELI 70. Ote asemakaavasta RAKENNUKSET SIJAINTI
KORTTELI 70 Ote asemakaavasta RAKENNUKSET SIJAINTI Rakennukset tulee rakentaa niille asemakaavassa osoitetun rakennusalan sisään. Rakennusalalle merkittyä kerrosalaneliömetrimäärää ei saa ylittää. 38 MUOTO
LisätiedotVALKEAKOSKI Vallon asemakaava. Rakennustapaohjeet
Korttelit 9, 10 ja 11 Teema: MODERNI Erityispiirteet Rakennuspaikat sijoittuvat avoimelle peltoaukealle kaupungin sisääntuloväylän varrelle. Rakennuksiin haetaan modernia muotokieltä. Rakennuksen sijoitus
LisätiedotLIITE 7 KORPELA RANTA-ASEMAKAAVA RAKENNUS-, KULTTUURIHISTORIA- JA MAISEMATAR- KASTELU VALOKUVAT 1-22
LIITE 7 KORPELA RANTA-ASEMAKAAVA RAKENNUS-, KULTTUURIHISTORIA- JA MAISEMATAR- KASTELU VALOKUVAT 1-22 Rakennukset, kulttuurihistoria Korpelan tilan entisessä talouskeskuksessa sijaitsevat asuinrakennus,
LisätiedotPalomääräykset Rakentamisessa noudatetaan Suomen rakentamismääräyskokoelman osaa E1 Rakennusten paloturvallisuus, määräykset ja ohjeet ( ).
ESPOO / ÅMINNE KORTTELISUUNNITELMA JA RAKENNUSTAPAOHJEET Korttelit 45085, 45087, 45088 ja 45089 Yleistä Korttelisuunnitelma käsittää rakentamistapaohjeet ja korttelisuunnitelmakartan. Korttelisuunnitelmalla
LisätiedotKORTTELI 66. Ote asemakaavasta RAKENNUKSET SIJAINTI
26 KORTTELI 66 Ote asemakaavasta RAKENNUKSET SIJAINTI MUOTO Rakennukset tulee rakentaa niille asemakaavassa osoitetun rakennusalan sisään. Rakennusalalle merkittyä kerrosalaneliömetrimäärää ei saa ylittää.
LisätiedotRAKENNUS 4 (sr) 4. Kylä/rekisterinumero 5. Kaup.osa/kortteli/talo 6.
SUOMEN RAKENNUSKULTTUURIN YLEISLUETTELO MUSEOVIRASTO KOHDEINVENTOINTILOMAKE 1. Lääni Länsi-Suomen lääni 3. Kohde ALUE 4E 2. Kunta Kokkola RAKENNUS 4 (sr) 4. Kylä/rekisterinumero 5. Kaup.osa/kortteli/talo
Lisätiedot1(54) SUOMEN RAKENNUSKULTTUURIN YLEISLUETTELO MUSEOVIRASTO. 1. Lääni Länsi-Suomen lääni 3. Kohde ALUE 5A 2. Kunta Kokkola
SUOMEN RAKENNUSKULTTUURIN YLEISLUETTELO MUSEOVIRASTO KOHDEINVENTOINTILOMAKE 1. Lääni Länsi-Suomen lääni 3. Kohde ALUE 5A 2. Kunta Kokkola RAKENNUS 5 4. Kylä/rekisterinumero 5. Kaup.osa/kortteli/talo 6.
LisätiedotKalliola /10
Kalliola- 1/10 Uusikaupunki (895) Kuivarauma (482) Kalliola 1 001 Muu asuinrakennus 002 Kellari, kellarivaja 003 Navetta 004 Muu karjarakennus 005 Sauna Osoite: Postinumero: Postitoimipaikka: Historia
LisätiedotKIHINTÖYRÄÄN ASEMAKAAVA-ALUE
KIHINTÖYRÄÄN ASEMAKAAVA-ALUE Rakentamistapaohje 14.02.2012 Kihintöyrään asemakaava-alue Yleistä Alueen luonne Rakennustapaohjeiden tarkoitus on ohjata rakentamista Kihintöyrään alueelle niin että syntyy
LisätiedotVerkkovajan restaurointi
Riihen restaurointi Pahoin vuotanut, tiensä päähän tullut vanha pärekatto uusittiin. Vuotavan katon aiheuttamat lahovauriot vesikaton ja välikaton rakenteissa korjattiin entisen kaltaiseksi. Päätyseiniä
LisätiedotLIITE 1 DOKUMENTOINTI RAKENTEET. Yleistä
1 DOKUMENTOINTI LIITE 1 RAKENTEET Yleistä Rakenteet arvioitiin silmämääräisesti 19.3.2009. Asiantuntija-apuna arvioinnissa olivat mukana Pälkäneen kunnan rakennusmestari Asko Valkama ja Pirkanmaan maakuntamuseon
LisätiedotKK-Kartoitus RAPORTTI 312/2015 1/7
KK-Kartoitus RAPORTTI 312/2015 1/7 Niinimaantie 691, 63210 Niinimaa Omakotitalon kuntokatselmus 9.12.2015 klo 10.00 KK-Kartoitus RAPORTTI 312/2015 2/7 Tilaus 2.12.2015: Etelä-Pohjanmaan ulosottovirasto
LisätiedotRAKENTAMISTAPAOHJEET
LIITE 4 RAKENTAMISTAPAOHJEET 16.5.2016 Kuva 1. Havainnekuva asemakaavan muutosalueesta. 1 OHJEEN TARKOITUS Rakentamistapaohjeet täydentävät asemakaavan määräyksiä ja merkintöjä. Niiden tarkoituksena on
LisätiedotARK 2006-11-10..2007-01-04 1 ( 10 )
ARK 2006-11-10..2007-01-04 1 ( 10 ) HINKABÖLEN KOTISEUTUMUSEO - MUNAPIRTTI K O R J A U S S U U N N I T E L M A I I - K U V A L I I T T E E T - T U P A R A K E N N U S ARK 2006-11-10..2007-01-04 2 ( 10
LisätiedotLIITE 1 RAKENTAMISTAPAOHJE KORTTELIT 222 224
RAKENTAMISTAPHJE KORTTELIT VÄRIT KORTTELEISSA Värimalleina on käytetty Uula tuote Oy:n maaleja. Vastaavia värisävyjä voi käyttää myös muiden maalitehtaiden valikoimista. JULKISIVUJEN PÄÄVÄRIN VAIHTOEHDOT:
LisätiedotRakennuksen päätilat ja piha- alueet tulee suunnata etelään tai länteen.
YLEISTÄ Nämä rakentamistapaohjeet on laadittu täydentämään Kärjen asuntoalueen pohjoisosan asemakaavaa. Rakentamistapaohjeiden tarkoituksena on auttaa rakentajaa paitsi oman rakennuksensa suunnittelussa
LisätiedotKittilän kunta Atrin alueen asemakaava ja asemakaavan muutos
Kittilän kunta Atrin alueen asemakaava ja asemakaavan muutos Rakentamistapaohjeet 15.5.2008 SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 1 2 RAKENTAMISTA KOSKEVAT OHJEET KAAVASSA... 2 3 KAAVIOKUVA... 4 4 ALUEEN RAKENTAMISTA
LisätiedotHonkatalot-vakiotoimitussisältö PolarHuvilat ekopuutalorakenteella
1 Honkatalot-vakiotoimitussisältö Honkatalojen PolarHuvilat sisältävät kaikki alla olevat rakennusmateriaalit ja -osat: 1. PIIRUSTUKSET (Honkatalojen toimituksen osalta) a. pohjapiirustus b. julkisivupiirustukset
LisätiedotRakentamistapaohjeet koskevat ek-merkinnällä osoitettuja tontteja: 405-1, 406-1, 406-24, 485-2 5, 490-1 4 sekä Avainkimpunmäen palstaviljelyaluetta.
Rakentamistapaohjeet Rakentamistapaohjeet koskevat ek-merkinnällä osoitettuja tontteja: 405-1, 406-1, 406-24, 485-2 5, 490-1 4 sekä Avainkimpunmäen palstaviljelyaluetta. Korttelien ja tonttien numerot
LisätiedotAINOLANVAINIO II RAKENNUSTAPAOHJEET
Kaavoitus ja mittaus 15.4.2015 1(7) AINOLANVAINIO II RAKENNUSTAPAOHJEET YLEISTÄ Asemakaavalla on pyritty luomaan omaleimainen väljä pientaloalue, jossa on tarjolla sekä omakotitontteja että yhtiömuotoiseen
LisätiedotOnks tääl tämmöstäki ollu?
Onks tääl tämmöstäki ollu? Liedon kulttuuriympäristön dokumentointihanke Nautelankosken museo Kulttuuriympäristö on ihmisen ja luonnon vuorovaikutuksesta syntynyt kokonaisuus Dokumentointihanke tallettaa
LisätiedotSAARIJÄRVEN KAUPUNKI RAKENTAMISTAPAOHJE 24.3.2014 KORTTELI 603 TONTIT 2-4
Rakentamistapaohje on asemakaavakarttaa (KV..2014 ) täydentävä, se on ohjeellinen ja se koskee uudisrakentamista. Alue on osa valtakunnallisesti arvokasta rakennettua kulttuuriympäristöä, Saarijärven vanhaa
LisätiedotHinnasto ja toimitussisällöt 2012
Hinnasto ja toimitussisällöt 2012 Sisältöluettelo s. 1 Hinnasto s. 2 Trond s. 3 H-cabin s. 8 Sahib s. 13 Stole s. 19 Villa Tyyne s. 25 Ole s. 31 Ole-2 s. 36 Stabbur s. 42 Taru-sauna s. 49 Asennus s. 53
LisätiedotKorjausrakentamiskeskus Tammelan ulkoväritystutkimus
5 2015 Korjausrakentamiskeskus Tammelan ulkoväritystutkimus Historiaa Tammelan korjausrakentamiskeskuksen nykyinen päärakennus on alunperin rakennettu useita huoneistoja käsittäväksi asuinrakennukseksi.
LisätiedotSijoittuminen tontille Nuoli osoittaa rakennusalueen rajan, johon päämassan ulkoseinä tulee rakentaa kiinni.
Nämä rakentamistapaohjeet vahvistuvat Antinpuiston asemakaavamuutoksen mukana. Sijoittuminen tontille Nuoli osoittaa rakennusalueen rajan, johon päämassan ulkoseinä tulee rakentaa kiinni. Rakennusala,
LisätiedotLIITE 5 VIKARHOLMENIN ASEMAKAAVAN LAAJENNUKSEN VANHAN HUVILARAKENNUSKANNAN RAKENNUSINVENTOINTI
LIITE 5 VIKARHOLMENIN ASEMAKAAVAN LAAJENNUKSEN VANHAN HUVILARAKENNUSKANNAN RAKENNUSINVENTOINTI RANTATIE 68 (RNr 7:116) Hirsirunkoinen kesämökki on rakennettu 1930-luvun lopulla, todennäköisesti vuonna
LisätiedotKoto eteläpohjalaiseen kulttuurimaisemaan
Koto eteläpohjalaiseen kulttuurimaisemaan Kiinnostaako aito pohjalaistalo? Siirrä vanha talo tai rakenna uusi Kitinojan perinnetonteilla noudatetaan perinteistä paikallista rakentamistapaa Pohjalaistalon
LisätiedotRAKENNUSTAPAOHJEET KUIVATJÄRVEN GOLFPUISTOON Korttelit 133-163
RAKENNUSTAPAOHJEET KUIVATJÄRVEN GOLFPUISTOON Korttelit 133-163 Tekniset palvelut, kaavoitustoimi 2003 korjattu 8.1.2004 Yleistä Rakennustapaohjeet koskevat Kuivatjärven Golfpuiston alueen kortteleita 133-163.
LisätiedotPAJAKATU 2. Rakennushistoriaselvitys. Tampereen Infratuotanto Liikelaitos Suunnittelupalvelut Asemakaavasuunnittelu 26.9.2009
PAJAKATU 2 Rakennushistoriaselvitys Tampereen Infratuotanto Liikelaitos Suunnittelupalvelut Asemakaavasuunnittelu 26.9.2009 1 Pajakatu 2 rakennushistoriaselvitys Inventointi Yleistiedot osoite Pajakatu
LisätiedotAO-tonttien rakentamistapaohje ( , täydennetty ) Immulan uusi asuinalue, Lohja
AO-tonttien rakentamistapaohje (25.01.2007, täydennetty 12.6.2017) Immulan uusi asuinalue, Lohja AO-59 kortteleissa 4, 5, 6, 7, 9, 10, 12, 13 ja 14 AP-9 korttelissa 8 AKR-2 korttelissa 5 Rakentamistapaohjeen
LisätiedotUntolan alueen rakentamistapaohjeet, korttelit
Untolan alueen rakentamistapaohjeet, korttelit 2729-2733 Untolan alue sijaitsee Littoisten kaupunginosassa, Paaskunnan ja Lähteenmäen asuinalueiden välissä. Alueen rakennuskanta on pääasiassa uudehkoa.
LisätiedotPAASKUNNAN RAKENTAMISTAPAOHJEET Korttelit 2714-2727
KAARINAN KAUPUNKI SUUNNITTELUKESKUS OY 1 KAARINAN KAUPUNKI PAASKUNNAN RAKENTAMISTAPAOHJEET Korttelit 2714-2727 Rakennussuunnittelun alkuvaiheessa on hyvä neuvotella rakennustarkastajan kanssa rakentamisen
LisätiedotKITTILÄ / LEVI RAKKAVAARAN OSA-ALUE VIII:N RAKENTAMISTAPAOHJEET. Korttelit: 850-879
KITTILÄ / LEVI RAKKAVAARAN OSA-ALUE VIII:N RAKENTAMISTAPAOHJEET Korttelit: 850-879 ROVANIEMI 25.6.2002 RAKKAVAARA OSA-ALUE VIII RAKENTAMISTAPAOHJEET ALUEITTAIN KITTILÄ/LEVI A E B C C B D D E B Kelo (k.min.9
LisätiedotKALAJOKI LIITE 7 KOTIPUISTON ASUNTOALUE 1/13 RAKENNUSTAPAOHJE
KALAJOKI LIITE 7 KOTIPUISTON ASUNTOALUE 1/13 RAKENNUSTAPAOHJE YLEISET OHJEET Rakennustapaohjeet täydentävät asemakaavan rakentamista koskevia määräyksiä ja merkintöjä. Tarkoituksena on ohjata Kotipuiston
LisätiedotJanakkala, Sauvala, RATALAHTI
!jo / '1/2. 20/2.. Janakkala, Sauvala, RATALAHTI 26.9.2007, Kaija Kiiveri-Hakkarainen, Anu Laurila Yleiskuva Ratalahden torpasta 26.9.2007. Ratalahden sijainti Renko ja Janakkalan rajan tuntumassa. Kohde:
LisätiedotPORVOO. Asemakaava 426 RAKENNUSTAPAOHJEET Kaavoitus- ja rakennuslautakunta 29.5.2008 218. Ölstens, Uppstens. 31. kaupunginosa, korttelit 3207-3209
PORVOO Asemakaava 426 RAKENNUSTAPAOHJEET Kaavoitus- ja rakennuslautakunta 29.5.2008 218 Ölstens, Uppstens 31. kaupunginosa, korttelit 3207-3209 1 Porvoon kaupunki kaupunkisuunnitteluosasto YLEISTÄ Uppstensin
LisätiedotAnjalankatu, asemakaavan muutos, rakennusinventointi Karttaliite. Alueen historia
Karttaliite Alueen historia Salon kauppala 1943 Vuoden 1943 kartassa Anjalankadun (Anjalantie) varrella on rakennuksia, jotka sijoittuvat katulinjaan. Tontin takaosassa on talousrakennuksia. Terhinkadun
Lisätiedot1 RAKENNNESELVITYS. 9 LIITE 5. s. 1. Korutie 3 Työnumero: 8.9.2011 Ilkka Meriläinen 51392.27
9 LIITE 5. s. 1 1 RAKENNNESELVITYS 1.1 TEHTÄVÄN MÄÄRITTELY Selvitys on rajattu koskemaan :ssa olevan rakennuksen 1. ja 2. kerroksen tiloihin 103, 113, 118, 204 ja 249 liittyviä rakenteita. 1.2 YLEISKUVAUS
LisätiedotKuntokartoitus katselmus Prijuutissa 2.12.2013
Insinööritoimisto Kimmo Kaitila Oy RAPORTTI Tuusulan kunta/ Tilakeskus Kuntokartoitus katselmus Prijuutissa 2.12.2013 Kohde on Hyrylässä Ajomiehentiellä sijaitseva vanha kauppiastalo ( tila 3:282 ). Rakennus
LisätiedotPalojoen varsi. Asemakaava ja rakennustapaohjeet Kaavoitus /Tanner
Palojoen varsi Asemakaava ja rakennustapaohjeet Kaavoitus 5.4.2018/Tanner Metsäkalteva Palojoen varren alue on osa Metsäkaltevan kaupunginosaa, tulevaa yli 6 000 asukkaan asuinaluetta Rakentamista ohjaavat:
LisätiedotNAANTALI ITÄ-TAMMISTON RAKENNUSTAPAOHJEET
ITÄ-TAMMISTO RAKENNUSTAPAOHJEET KORTTELIT 24-27 NAANTALI 18.08.2010 NAANTALI ITÄ-TAMMISTON RAKENNUSTAPAOHJEET A R K K I T E H T I T O I M I S T O T A R M O M U S T O N E N O Y LEHMUSTIE 27 A 20720 TURKU
LisätiedotHirsirakenteisen aitan korjausarvio
Hirsirakenteisen aitan korjausarvio 24.10.2013 Tilan pihapiirissä sijaitseva aitta on pääasiassa hirsirunkoinen. Aittarakennus muodostuu kahdesta siirretystä kaksiosaisesta hirsikehikosta. Kehikoiden välissä
LisätiedotS U O J Ä R V E N S I I R T O L A P U U T A R H A Ä Ä N E K O S K I RAKENNUSTAPAOHJEET
S U O J Ä R V E N S I I R T O L A P U U T A R H A Ä Ä N E K O S K I RAKENNUSTAPAOHJEET 01.03.2011 YLEISTÄ Suojärven siirtolapuutarhan rakentaminen alkaa kesällä 2011. Alueelle on osoitettu 62 puutarhapalstaa,
Lisätiedot2. Kohde Iisalmen sairaalan asuinrivitalo, R2. 5. Kohdetyyppi
SUOMEN RAKENNUSKULTTUURIN YLEISLUETTELO MUSEOVIRASTO KOHDEINVENTOINTILOMAKE 1. Kunta Iisalmi 4. Kiinteistötunnus 140-1-36-1-3 6. Koordinaatit 7. Osoite 9. RAKENNUKSEN KUVAUS Riistakatu 23 2. Kohde Iisalmen
LisätiedotOTALAMMEN KUKKOINHARJUN JA UUTELANLÄÄNIN TAAJAMANOSAN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAMUUTOS, KAAVA 7 RAKENTAMISOHJE UUDISRAKENNUSKORTTELEILLE (KORTTELIT
Ympa 27.5.2004 Ympa liite 3 VIHDIN KUNTA OTALAMMEN KUKKOINHARJUN JA UUTELANLÄÄNIN TAAJAMANOSAN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAMUUTOS, KAAVA 7 RAKENTAMISOHJE UUDISRAKENNUSKORTTELEILLE (KORTTELIT 15, 43-46, 47-48,
LisätiedotRUOKOLAHTI, HUUHKAN ALUEET I JA II
56100 RUOKOLAHTI 19.12.2008 1(11) RUOKOLAHTI, HUUHKAN ALUEET I JA II 1 YLEISTÄ Huuhkan alueet liittyvät Salosaaren jo rakennettuun taajama-alueeseen. Ne muodostavat Vaittilantien länsipuolelle uuden asuinaluekokonaisuuden
LisätiedotPÖYTYÄN KUNTA K Y R Ö N T A A J A M A KYRÖN ASEMANSEUDUN ASEMA- KAAVAN MUUTOS Selvitys Kyrön rautatieaseman alueen liikennejärjestelyistä selvitys liikennejärjestelyistä, sivu 1 SELVITYKSEN LÄHTÖKOHDAT
LisätiedotKAUKAJÄRVI, ASEMAKAAVA NO 7830 RAKENTAMISTAPAOHJEET RO , 2, 3, 4 JA 5
KAUKAJÄRVI, ASEMAKAAVA NO 7830 RAKENTAMISTAPAOHJEET RO-7830-1, 2, 3, 4 JA 5 Ohjeen laatija: Tampereen kaupungin suunnittelupalvelut, asemakaavoitus, arkkitehti Ilkka Kotilainen Ohjeiden tarkoitus: Rakentamistapaohjeiden
LisätiedotKAARINA, POHJANPELTO RAKENTAMISTAPAOHJEET
ARKKITEHTITOIMISTO TARMO MUSTONEN OY 1(8) KAARINA, POHJANPELTO RAKENTAMISTAPAOHJEET 09.12.2010 1. Yleistä Nämä rakennustapaohjeet täydentävät 20.01.2010 ja 17.11.2010 päivättyä Kaarinan Pohjanpellon asemakaavaa.
LisätiedotLounais-Empon asemakaavan muutoksen rakentamistapaohjeet, korttelit , 7301 tontit 2-4, 7302 ja 7304
Lounais-Empon asemakaavan muutoksen rakentamistapaohjeet, korttelit 7299-7300, 7301 tontit 2-4, 7302 ja 7304 Lounais-Empon alue sijaitsee Kuusistossa Empon asemakaavoitetun pientaloalueen lounaiskulmassa.
LisätiedotRakentamistapaohjeet. Terveyskeskuksen tontti ja siihen liittyvä uusi pientaloalue, 5. Kuninkainen. Huittisten kaupunki Tekninen palvelukeskus
Rakentamistapaohjeet Terveyskeskuksen tontti ja siihen liittyvä uusi pientaloalue, 5. Kuninkainen Huittisten kaupunki Tekninen palvelukeskus 2 YLEISTÄ Rakentamistapaohjeiden tarkoitus on täydentää asemakaavakartalla
LisätiedotSisällysluettelo sivu nimi
Sisällysluettelo sivu nimi 4...Lobelia 6...Pakkasmittariperhonen 8...Kangasperhonen 10...Lehtikehrääjä 11...Kirjoheinäperhonen 12...Valkoapila 14...Kuunlilja Elegans 16...Tupsukirjosiipi 18...Purjeperhonen
LisätiedotKOTONA JA MÖKILLÄ YHTÄ AIKAA
KOTONA JA MÖKILLÄ YHTÄ AIKAA Rakentamisohjeella tavoitellaan yhtenäistä, ilmeeltään omaleimaista aluekokonaisuutta. Tällaisen asukkaat voivat kokea omaksi paikakseen, jonka veto- ja elinvoima alkavat syntyä
LisätiedotRakennuksen kuntotarkastus
Rakennuksen kuntotarkastus Kohde: Laatija: Tonttula, Tonttulantie 15, 92180 Lapaluoto Jyrki Määttä, tarkastusarkkitehti Raahen kaupunki, Rakennusvalvonta Ruskatie 1, 90240 Pattijoki puh. 040-830 3153 jyrki.maatta@raahe.fi
LisätiedotHUOPALAHDEN ASEMAN VAHTITUVAN (ratu 35013) RAKENNUSVAIHEET
HUOPALAHDEN ASEMAN VAHTITUVAN (ratu 35013) RAKENNUSVAIHEET 25.3.2014 Juulia Mikkola, arkkitehti SAFA Arkkitehtitoimisto Livady Hämeentie 4 C 25, 00530 Helsinki p. 09-348 70 501 juulia@livady.fi ASEMA VAJA
LisätiedotPalojoen varsi Asemakaava ja rakennustapaohjeet. Tontti-info Hyvinkään kaupunki, kaavoitus Anitta Ojanen
Palojoen varsi Asemakaava ja rakennustapaohjeet Tontti-info 20.4.2017 Hyvinkään kaupunki, kaavoitus Anitta Ojanen Palojoen varren alue on osa laajempaa Metsäkaltevan yli 6000 asukkaan tulevaa asuntoaluetta
LisätiedotTARJOUSPYYNTÖ. Asiakas: Osoite: Puhelinnumero: Rakentamiskunta: Rakennuksen käyttötarkoitus: Edustaja:
1 TARJOUSPYYNTÖ Asiakas: Osoite: Puhelinnumero: Rakentamiskunta: Rakennuksen käyttötarkoitus: Edustaja: kohteesta on luonnostelusopimus, joka LIITTEENÄ kohteesta ei ole tehty luonnostelusopimusta Todennäköinen
LisätiedotKuhilaspellon asemakaavan muutoksen rakentamistapaohjeet, korttelit ja kortteleiden 6406, 6421 ja 6453 osat
Kuhilaspellon asemakaavan muutoksen rakentamistapaohjeet, korttelit 6441-6443 ja kortteleiden 6406, 6421 ja 6453 osat Kuhilaspellon alue sijaitsee Voivalan kaupunginosassa, pääasiassa Koronniityntien länsipuolella.
LisätiedotRÄNNIEN ASENNUS, VANHAN MAALIN POISTOA ULKOSEINISTÄ, KASVIMAAN ISTUTUS. Kaarinalaiset nuoret ja Jari Suormaa, Notke projekti. Toukokuun viikonloppu.
RÄNNIEN ASENNUS, VANHAN MAALIN POISTOA ULKOSEINISTÄ, KASVIMAAN ISTUTUS Kaarinalaiset nuoret ja Jari Suormaa, Notke projekti. Toukokuun viikonloppu. Talossa oli vain yksi ränni alun perin. Turun yliopisto
LisätiedotSANTALANTIEN RAKENNUSTAPAOHJEET 14.04.2015
SANTALANTIEN RAKENNUSTAPAOHJEET 14.04.2015 2015-04-14.doc P:\1500-1599\1565\Santalantie\Selostus\1565-Santalantie rakennustapaohjeet 2 SANTALANTIEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS RAKENNUSTAPAOHJEET:
LisätiedotKK-Kartoitus RAPORTTI 2811/2015 1/8
KK-Kartoitus RAPORTTI 2811/2015 1/8 Yli-Vallintie (856), 61720 Yli-Valli Vapaa-ajan asunnon kuntokartoitus 25.11.2015 klo 10.00 KK-Kartoitus RAPORTTI 2811/2015 2/8 Tilaus 12.11.2015: Etelä-Pohjanmaan ulosottovirasto
LisätiedotOnks tääl tämmöstäki ollu?
Onks tääl tämmöstäki ollu? Liedon kulttuuriympäristön dokumentointihanke Nautelankosken museo Kulttuuriympäristö on ihmisen ja luonnon vuorovaikutuksesta syntynyt kokonaisuus Dokumentointihanke tallettaa
LisätiedotRAKENNUSINVENTONTI 13.09 2013. Hangon kantakaupungin kortteli 518. Johanna Laaksonen. Korttelin 518 sijainti opaskartalla.
RAKENNUSINVENTONTI 13.09 2013 Hangon kantakaupungin kortteli 518 Johanna Laaksonen Korttelin 518 sijainti opaskartalla. 1 2 16 15 4 11 12 5 7 17 18 20 19 14 13 Korttelin 518 nykyinen tonttijako kantakartalla.
LisätiedotSAAREN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS
SAAREN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS Rakentamistapaohjeet (4. alue) PAIMION KAUPUNKI TEKNINEN JA YMPÄRISTÖPALVELUT 2 1. YLEISTÄ - Rakennuttajia kehotetaan ottamaan yhteyttä rakennusvalvontaan jo tontin
LisätiedotNunnan radanvarren asemakaavan rakentamistapaohjeet (korttelit ja kortteli 21060), yleiset määräykset
Nunnan radanvarren asemakaavan rakentamistapaohjeet (korttelit 21050-21051 ja kortteli 21060), yleiset määräykset Nunnan radanvarren asemakaava-alue sijaitsee likimääräisesti Littoistentien, Nunnanpellon
LisätiedotTARJOUSPYYNTÖ. Asiakas: Osoite: Puhelinnumero: Rakentamiskunta: Rakennuksen käyttötarkoitus: Edustaja:
1 TARJOUSPYYNTÖ Asiakas: Osoite: Puhelinnumero: Rakentamiskunta: Rakennuksen käyttötarkoitus: Edustaja: kohteesta on luonnostelusopimus, joka LIITTEENÄ kohteesta ei ole tehty luonnostelusopimusta Todennäköinen
LisätiedotAO-tonttien rakentamistapaohje ( , täydennetty ) Immulan uusi asuinalue, Lohja
AO-tonttien rakentamistapaohje (25.01.2007, täydennetty 11.5.2017) Immulan uusi asuinalue, Lohja AO-59 kortteleissa 4, 5, 6, 7, 9, 10, 12, 13 ja 14 AP-9 korttelissa 8 AKR-2 korttelissa 5 LUONNOS Täydennykset
LisätiedotUUDET MAJAT. Liite 1 Yleiset ohjeet. Majojen mittavaihtoehdot
Liite 1 Yleiset ohjeet UUDET MAJAT Majojen mittavaihtoehdot Ohessa on majojen mittavaihtoehdot 1:100 kuvina. Vanhan majan mitat voivat poiketa näistä, mutta siinä tapauksessa pinta-ala on ratkaiseva majan
LisätiedotKäyttäjän tiedot. Nimi. Katuosoite Hämeenkatu 1 A 1 Postiosoite Sähköposti. Puhelinnumero 000 1234123
04.05.205 /6 Kohteen tiedot Nimi MALLITALO 930 luvun esimerkki Katuosoite Hämeenkatu Postiosoite 00000, Kotikunta Rakennuskunta/maakunta Helsinki, Uusimaa Käyttäjän tiedot Nimi Erkki Esimerkki Katuosoite
LisätiedotRAKENNUSTAPAOHJEET / HÄRKÖKIVI
RAKENNUSTAPAOHJEET / HÄRKÖKIVI YLEISTÄ Rakennusten sijoittelussa on pyritty mahdollisuuksien mukaan siihen, että rakennusmassat rajaisivat oleskelupihaa, jolloin naapurin asuinrakennuksesta ei olisi suoraa
LisätiedotMURHEISTENRANTA 1/7 RAKENTAMISTAPAOHJE 11.10.2006
MURHEISTENRANTA 1/7 RAKENTAMISTAPAOHJE 11.10.2006 TÄMÄ RAKENTAMISTAPAOHJE KOSKEE MURHEISTENRANNAN ASEMAKAAVA- ALUETTA TÄYDENNYSRAKENNETTAVAN ALUEEN OSALTA. SISÄLLYSLUETTELO 1. YLEISTÄ 2. PIENTALOTONTIT
LisätiedotAR n. 45 m2, pirtti ja kammari, pieni kuisti. Rakennusvuosi ei ole tiedossa. Tontille on rakennettu tämän rakennuksen läheisyyteen uusi asuinrakennus.
VANHAN ASUINRAKENNUKSEN KUNNOSTA. AR n. 45 m2, pirtti ja kammari, pieni kuisti. Rakennusvuosi ei ole tiedossa. Tontille on rakennettu tämän rakennuksen läheisyyteen uusi asuinrakennus. Osoite: Kiinteistötiedot:
LisätiedotTYÖOHJE SMYYGI- ELI TÄYTELISTA JA IKKUNAPENKKI
NIKO PALONEN / www.suorakon.com TYÖOHJE SMYYGI- ELI TÄYTELISTA JA IKKUNAPENKKI 8.10.2014 JOHDANTO Tämän oppaan tarkoitus on kertoa smyygi- eli täytelistan tekemisestä vanhan hirsirakennuksen ikkunakarmin
LisätiedotOLMALANPELLON RAKENNUSTAPAOHJEET
Liite YLIVIESKA OLMALANPELLON RAKENNUSTHJEET..0 KKITEHTITOIMISTO JORMA PALORANTA OY OLMALANPELLON RAKENNUSTHJEET ALUEEN KTTA KALAJOKI NIEMELÄNKYLÄNTIE 0 SAVELANTIE NOPPUISTO OLMALANRANNANKA ULPUKANKA KUMINAKA
Lisätiedotperustuksen mittaohje asiakkaan perustussuunnittelun pohjaksi Rakentamisopas
1.1. Yleistä Kaikkien Hirsikoto asiakkaiden käytettävissä on asiantunteva puhelinneuvonta koko rakennusvaiheen ajan Hirsikoto toimituksissa noudatetaan hirsitalojen RT 16-10589 hirsitalojen toimitusehtoja
LisätiedotPORIN KIVINILLÄ SIJAITSEVAN LATOLUODON UITTOTUVAN JA SEN YMPÄRISTÖN KUNNOSTUS Maastokatselmus ja neuvottelu 13.11.2015
Muistio 1 (5) PORIN KIVINILLÄ SIJAITSEVAN LATOLUODON UITTOTUVAN JA SEN YMPÄRISTÖN KUNNOSTUS Maastokatselmus ja neuvottelu 13.11.2015 Paikalla: Tiedottaja Paula Gröhn, Melamajavat Hallituksen jäsen Jussi
LisätiedotRAKENTAMISTAPAOHJEET UUSIKYLÄ, III vaihe
Akaan kaupunki Myllytie 3 PL 34 37801 Akaa Kaavoitus ja maankäyttö Jyri Sarkkinen Kaavoituspäällikkö 7.8.2013 RAKENTAMISTAPAOHJEET UUSIKYLÄ, III vaihe Rakentamistapaohjeet on laadittu täydentämään asemakaavan
Lisätiedot1.04 Erillispientalojen korttelialue.
Määräysnumero Ulkoasu 0.9 selitys ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA - MÄÄRÄYKSET: 1.04 Erillispientalojen korttelialue. 5.02 Lähivirkistysalue. 5.021 Lähivirkistysalue, jolla puusto tulee säilyttää tai hoitaa siten,
LisätiedotKingspan-ohjekortti nro. 109
Toukokuu 2016 Kingspan-ohjekortti nro. 109 MÖKKIOHJE Kingspan Therma -eristeiden vahvuudet mökkien lämmöneristämisessä Paremman lämmöneristyksen ansiosta mökkien vuosittainen käyttöaika pitenee. Mökit
LisätiedotSIPOON KUNTA HANSAS II RAKENNUSTAPAOHJEET
SIPOON KUNTA HANSAS II RAKENNUSTAPAOHJEET SIPOON KUNTA HANSAS II RAKENNUSTAPAOHJEET Nämä rakennustapaohjeet ohjaavat Hansas II asemakaavan aluetta Massbyn kylässä Etelä-Sipoossa. Rakennustapaohjeet koostuvat
LisätiedotR S - M A S S I I V I T O I M I T U S
RS-MASSIIVITOIMITUS 1. SUUNNITELMAT JA OHJEET - pääpiirustukset (pohjat, julkisivut ja leikkaus) rakennuslupaa varten - viranomaisten vaatimat u-arvo- ja lujuuslaskelmat toimitettavista puuosista - hirsikaaviot
LisätiedotARKKITEHTITOIMISTO TARMO MUSTONEN OY LEHMUSTIE 27 A 20720 TURKU PUH: 02-24 24 963
ARKKITEHTITOIMISTO TARMO MUSTONEN OY LEHMUSTIE 27 A 20720 TURKU PUH: 02-24 24 963 KAARINA, SILVOLANRINTEEN RAKENTAMISTAPAOHJEET 05.02.2007 ARKKITEHTITOIMISTO TARMO MUSTONEN OY 1(7) KAARINA, SILVOLANRINTEEN
LisätiedotPÄÄLLISTÖNMÄEN RAKENTAMISTAPAOHJEET
RUSKO PÄÄLLISTÖNMÄEN ASEMAKAAVA, RAKENTAMIS- TAPAOHJEET 26.01.2010 Korttelit 500-542. PÄÄLLISTÖNMÄEN RAKENTAMISTAPAOHJEET RUSKON KUNTA 1(11) Rusko Päällistönmäki RAKENTAMISTAPAOHJEET 26.01.2010 1. Yleistä
LisätiedotNIKO PALONEN ALAPOHJAN RAKENNE JA TYÖOHJE. Kohde: XXX
NIKO PALONEN ALAPOHJAN RAKENNE JA TYÖOHJE Kohde: XXX 2.11.2013 Alapohjan rakenne Nykyinen alapohjarakenne on maanvarainen laatta, jossa on ollut puinen koolausrakenne. Lämmöneristeenä on käytetty sahanpurua.
LisätiedotKÄIKÄLÄ - TARVASMÄKI
KÄIKÄLÄ - TARVASMÄKI ASUNTOALUEEN YLEISSUUNNITTELUOHJEET HÄMEENLINNA Kaupunkikuvatyöryhmä 16.9.2003 Tekninen lautakunta 7.10.2003 Kaupunginhallitus 27.10.2003 Kooste ohjeista 1 yleissuunnitteluohjeet yleistä
LisätiedotRAKENTAMISTAPAOHJE (luonnos)
JÄMSÄN KAUPUNKI LINTUVUOREN ASEMAKAAVA 40. kaupunginosa, Himos Honkalan kylä, Patajoen kylä (luonnos) 10.12.2013 YLEISTÄ Tämä rakentamistapaohje täydentää Lintuvuoren asemakaavaa ja se on laadittu ohjeellisena.
LisätiedotKÄIKÄLÄ - TARVASMÄKI
KÄIKÄLÄ - TARVASMÄKI ASUNTOALUEEN YLEISSUUNNITTELUOHJEET HÄMEENLINNA Kaupunkikuvatyöryhmä 16.9.2003 Tekninen lautakunta 7.10.2003 Kaupunginhallitus 27.10.2003 Kooste ohjeista 1 yleissuunnitteluohjeet yleistä
Lisätiedot- luotettavuutta tulevaisuudessakin - MELTEX-ALUSKATTEET Meltex-aluskatteet Aluskate on tärkeä osa kattorakennetta, sillä se varmistaa katon vesitiiveyden. Varsinaiset vesikatteet ovat normaalioloissa
LisätiedotSpittelhof Estate. Biel-Benken, Sveitsi, 1996 Peter Zumthor. 50m
Spittelhof Estate Biel-Benken, Sveitsi, 1996 Peter Zumthor Spittelhof Estate on Peter Zumthorin suunnittelema maaston mukaan porrastuva kolmen eri rakennuksen muodostama kokonaisuus Biel-Benkenissä, Sveitsissä.
LisätiedotAS OY KERAVAN NURMIPUISTO Ravikuja 12, 04250 Kerava. RAKENNUSTAPASELOSTUS Pvm. 8.1.2014
AS OY KERAVAN NURMIPUISTO Ravikuja 12, 04250 Kerava RAKENNUSTAPASELOSTUS Pvm. 8.1.2014 Yleiskuvaus: Perustukset: Ulkoseinät: 2 rivitalon ja 1 paritalon sekä 2 autokatoksen uudiskohde. Talo A perustetaan
Lisätiedot