KITINOJAN PERINNEKYLÄ

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "KITINOJAN PERINNEKYLÄ"

Transkriptio

1 KITINOJAN PERINNEKYLÄ

2

3 KITINOJAN PERINNEKYLÄ KOTO ETELÄPOHJALAISEEN KULTTUURIMAISEMAAN RAKENNUSTAPAOHJEISTO

4 Teksti Arkkitehti Gunilla Lång-Kivilinna Johdanto: Taina Hautamäki, projektipäällikkö Taitto Arkkitehtitoimisto Gunilla Lång-Kivilinna Oy Valokuvat ja piirustukset Mustavalkoiset valokuvat: Kitinojan asukkaiden arkistot Värivalokuvat: Gunilla Lång-Kivilinna Ilmavalokuvat Kitinojalta: Aarno Isomäki Piirustukset: Arkkitehtitoimisto Gunilla Lång-Kivilinna Oy -Gunilla Lång-Kivilinna -Maja Nyberg -Michelle Vandy Julkaisija Koto eteläpohjalaiseen kulttuurimaisemaan-hanke/ Kitinojan kyläseura ry 2011 Projektia ovat tukeneet: maaseuturahasto Seinäjoen seudun kehittämisyhdistys Liiveri ry Arkkitehtitoimisto Gunilla Lång-Kivilinna Oy ja valokuvien omistajat ISBN (nid.) ISBN (PDF)

5 Sisällys Taustaa Tavoitteet Historian havinaa Kyröjoen varrelta Pihapiirin historiaa Kalastajasaunoista kaksifooninkiseen Tyyli-ihanteita ja esikuvia Pihapiirin rakennukset - pohjalaistalo - aitta ja luhti - sauna ja riihi - ulkorakennukset - navetta Mikä tekee pohjalaistalosta pohjalaistalon Ikkunat Ovet Kuistit Siirretyn pohjalaistalon rakenne Hirsirungon korjaus Pohjalaistalon siirto Vanhan mallin mukaan rakennettu uusi pohjalaistalo Yksityiskohdat Sisätilat Märkätilojen sijoitus pohjalaistalossa Pihapiirin kasvillisuus Maalaus Täydentävät ohjeet Pihapiirin jäsentäminen Kitinojalla Palotekniset ratkaisut Aluesuunnitelma Visualisoinnit Kirjallisuus, lähteet ja hyödylliset linkit

6 Koto Eteläpohjalaiseen kulttuurimaisemaan Näkymä länteeen Hirvilammintieltä Taustaa Länsi-Suomen ympäristökeskuksen kolmiosainen julkaisu Kyrönjoen virkistyskäytön ja maisemanhoidon kehittämisestä Ylistarossa ja Nurmossa oli lomalukemistani kesällä Lueskellessani aloin ajatella, että Ylistaron Hanhikoskelta yläjuoksulle päin voisi löytyä ihanteellinen ympäristö perinteisellä rakentamistavalla rakennettuja pohjalaistaloja varten. Ylistaron kunnalle lähti kuntalaisaloite, ja kunnanhallitus teki saman tien päätöksen antaa asia tekniselle osastolle selvitettäväksi ja valmisteltavaksi. Ylistaron matkailuyrittäjät Prikka ry hallinnoi tuolloin seutukunnallista matkailun kehittämishanketta, Prikan Priimaa Projektia. Hankkeen vetäjä Kati Torkko ehdotti perinnekyläasian viemistä Malkakoski-toimikunnalle. Niin tehtiin, ja idea otettiin Malkamäellä innolla vastaan. Jo siinä vaiheessa löytyi tarkoitukseen sopivien isompien maa-alueiden omistajia, jotka olivat valmiita neuvottelemaan maiden varaamisesta tähän tarkoitukseen. Malkakoski-toimikunnan aktiiviset jäsenet muodostivat työryhmän, johon nimettiin Arvi Malkamäki, Keijo Kitinoja, Heikki Kitinoja, Jari Hauta, Johanna ja Heikki Tuurinkoski, Tuula Sundberg-Komppa, Matti Lehtola, Seppo Liinamaa, Tuomo Niemi, ynnä Taina Hautamäki. Kyse oli Malkakosken virkistysalueen kokonaisvaltaisesta kehittämisestä, johon kuului myös perinnekylän suunnittelu sen lähituntumaan. Mustasaaren Sulvan Stundarsissa käytiin tutustumismatkalla, kokouksissa ideoitiin, kustannusarvioita tehtiin, ja Olavi Lallukka Länsi-Suomen Ympäristökeskuksesta muokkasi toimikunnan suunnitelmia hankehakemukseksi, joka olisi toteutettu ympäristökeskuksen rahoittamana. Tähän asia kuitenkin jätettiin vuoden 2004 lopulla muut asiat veivät osapuolten energiaa ja suunnitelma jätettiin lepäämään. Elokuussa 2009 laitettiin perinnekyläasia uudelleen vireille. Samana vuonna Ylistarosta oli kuntaliitoksen kautta tullut osa Seinäjoen kaupunkia. Tavoitteet kirjoitettiin suunnitteluhankkeeksi, ja hankkeen hakijaksi lähti Kitinojan kyläseura ry Malkamäen naapurista. Rahoitus haettiin Seinäjoen seudun kehittämisyhdistys Liiveri ry:ltä Euroopan maaseuturahastosta, myönteinen päätös tuli toukokuussa ja työ aloitettiin marraskuussa Suunnittelualueen siirtyminen Malkamäeltä Kitinojalle on ollut käytännön realismia Kitinojalla suunnittelualue sijaitsee mm. kunnallistekniikan, valokaistan ja kylän palveluiden vieressä. Valmistunutta rakennustapaohjeistusta ja perinnerakentamisen Kitinojalla syntyvää mallia voidaan kuitenkin hyödyntää myös Malkamäellä - ja muissa pohjalaiskylissä. Kitinojan kyläseuran johtokuntaan vuonna 2011 ovat kuuluneet Keijo Kitinoja, Juha Kitinoja, Jukka Kitinoja, Ismo Kitinoja, Mervi Korkeasaari, Annukka Kuoppala, Pentti Kuoppala, Pekka Kurunsaari, Liisa Mäki-Pelkola sekä Ann-Mari Viitamäki. Myös Alpo Kitinoja ja muita aktiivisia kyläläisiä, hankkeen ohjausryhmä, Seinäjoen kaupungin kaupunkisuunnittelu- ja kaavoitusosasto sekä joukko muita tukijoita on ollut edistämässä asiaa. Suunnittelualueen maanomistajat ovat Johanna ja Heikki Tuurinkoski sekä Väinö Kuoppala. Maankäyttösuunnitelman rakennustapaohjeineen on laatinut Arkkitehtitoimisto Gunilla Lång-Kivilinna Oy. Projekti kapinoi rakentamisen modernia valtakulttuuria vastaan haluten osoittaa, että perinteinen paikallinen rakentamistapa on yhtä hyvä - ellei parempi. Taina Hautamäki, projektipäällikkö Kitinoja, näkymä itään 4

7 Kitinojan perinnekylän rakennustapaohjeet Mistä tunnistaa aidon pohjalaistalon? Mikä tekee lakeuksilla kohoavasta komeasta punamullatusta pohjalaistalosta erityisen,vain näille seuduille juurtuneen rakennustyypin? Vastausta voidaan hakea historiasta. Kartanolaitos ei koskaan saanut vahvaa jalansijaa Pohjanmaalla vaan maa on jakautunut kohtuullisen tasaisesti itsenäisten talonpoikien kesken. Ennen maanviljelyn varsinaista kehitystä pääelinkeinoksi pohjalaisten toimeentulo kohentui tervanpoltolla 1600-loppupuolella ja 1700-luvulla. Laivanrakennus oli myös tärkeä sivuelinkeino maakunnassa 1700-luvulla ja 1800-luvun alussa. Maanviljelyn muuttuminen pääelinkeinoksi ja sitä seurannut 1750-luvulla aloitettu isojako lisäsivät talonpoikaisväestön hyvinvointia läpi koko 1800-luvun. Näihin vuosisatoihin ajoittuvat taloudelliset kukoistusajat heijastuivat rakennuskulttuuriin. Taitavat kirvesmiehet pitivät huolta nousukauden aikana omaksuttujen kulttuuripiirteiden säilymisestä ja kehittämisestä. Ajatus ei ole uusi. Siirretyillä hirsitaloilla on pitkät perinteet. Harva pohjalaistalo pihapiireineen on alkuperäisellä paikallaan vaan niitä on siirretty joko maajakojen tai perinnönjakojen johdosta uuteen paikkaan. Kun yleinen purkuvimma 1970-luvulla oli kovimmillaan virisi ajatus uudesta asuinalueesta johon siirrettäisiin vanhoja pohjalaistaloja ja ulkorakennuksia. Tarkoitus ei ollut tehdä museoaluetta vaan elävä asuinympäristö jossa elettäisiin kaikin mukavuuksin kuten muuallakin. Näin syntyi Stundarsin asuinalue joka sijaitsee käsityöläismuseon kyljessä lähellä kyläkirkkoa Sulvalla. Tänä päivänä asuinalue on yhtä luonteva osa kirkonkylää kuin vanha kyläraitti sata vuotta aikaisemmin rakennettuine pihapiireineen. Kiinnostus aluetta kohtaan on edelleen suuri ja uusia pihapiirejä vanhoine pohjalaistaloineen on syntynyt sitä mukaan kun sopivaa tonttimaata lähistöltä on tullut myyntiin. Muitakin vastaavia siirrettyjen talojen alueita, joskin pienempiä, löytyy Kokkolan seudulta. Kitinojan perinnekylähanke on nyt ensimmäinen lajissaan Etelä-Pohjanmaalla. Tämän rakennuskulttuurin säilyminen tuleville sukupolville on Kitinojan perinnekyläprojektin päätavoite. Kulttuurihistoriallisesti arvokasta rakennuskantaa tulee säilyttää ja vaalia kaikin keinoin. Yhtenä osana tätä työtä on ottaa talteen autioituneet, purku-uhan alla olevat pohjalaistalot jotka syystä tai toisesta eivät nykyisellä paikallaan ole saaneet asukkaita ja antaa niille uusi elämä Kitinojalla. Kitinojan rakennustapaohjeiden pyrkimyksenä on kertoa mitkä osatekijät tekevät pohjalaistalosta pohjalaistalon. Mitkä ovat ne erityispiirteet jotka tekevät pohjalaistalosta aidon? Tavoitteena on antaa kysymykselle vastaus ja näin jatkaa vuosisataista hirsirakennusperinnettä vanhaa rakennustapaa kunnioittaen, mahdollistaen vanhaa täydentävää uudisrakentamista perinteisellä tavalla. Visualisointi Kitinojan uudesta perinnekylästä, näkymä lounaasta 5

8 1. 5. Historian havinaa Kyrönjoen varrelta 2. Kiinteää asutusta lienee esiintynyt Pohjanmaan rannikolla ja jokilaaksoissa 1200-luvun puolivälistä alkaen. Ennen sitä Etelä-Pohjanmaa oli todennäköisesti satakuntalaisten ja pirkanmaalaisten eränkäyntialuetta. Rannikolle asettui todennäköisesti pääosin maahanmuuttajia Perämeren ruotsalaiselta puolelta kun taas Etelä-Pohjanmaalle virtasi väestöä muuttoliikkeen yhteydessä myös Satakunnasta. Väestö eli kalastuksella, karjanhoidolla ja yksinkertaisella maanviljelyksellä. Runsasvetinen Kyrönjoki oli pitkään tärkeä kulkuväylä maan sisäosista rannikolle kun kulkukelpoisia teitä ei vielä ollut. Jokilaaksojen ravinnerikkaat savimaat raivattiin peltomaiksi ja kiinteää asutusta syntyi pikkuhiljaa joen tuntumaan luvulla kiinteä asutus ulottui yhtenäisenä joen molemmin puolin Vähästäkyröstä Ylistaron Topparlaan luvun puolessa välissä omaksuttu tapa raivata peltoa soista kydöttämällä johti viljelyalan laajenemiseen ja asutuksen leviämiseen kauemmas joesta. 3. Vuonna 1770 annettiin säädös joka salli uudistilojen perustamisen kylien yhteismaille. Tämä edesauttoi alueen suotuisaa kehitystä. Näin ollen Kitinojan ensimmäinen asukas sotilas Tuomas Lilja perusti tilansa vanhalle niittymaalle vuonna Pellonraivaus jatkui koko1800-luvun ja nykyinen viljelyala saavutettiin 1800-luvun lopulla luvulla purettu Manuntalo oli toinen kantatila Kitinojalla.(Heikki Kitinojan arkisto) 3. Ulkorakennus Kruuvalla.(Jorma Lemisen arkisto) 4. Ulkorakennuksia Kumurinloukolla.(Tauno Rantasen arkisto) 5. Talo Kitinojalla. ((Heikki Kitinojan arkisto) 6 4.

9 Rakennuksia Mikintalon pihapiiristä 8. Miilun Kustaan talo 9. Takalan talo Kitinojan pisin rakennus on Miilun Santerin talo

10 Pihapiirin historia Pohjanmaa, johon kuuluu Etelä-Pohjanmaan, Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan sekä osittain Pohjois-Pohjanmaan maakunnat, on kansantieteellisesti tyypillisesti länsisuomalainen. Paikallisia eroja esiintyy rakennusten yksityiskohdissa, mutta pääosin talonpoikainen rakennuskulttuuri Pohjanmaalla on melko yhtenäinen. Suomessa pihapiirit on perinteisesti jaoteltu kahteen suurempaan ryhmään, haja- ja umpipihoihin. Hajapihoja joissa rakennukset sijaitsevat maastossa vapaasti, esiintyy Sisä- ja Itä-Suomessa. Umpipihat ovat tyypillisiä Länsi-Suomessa jossa sarkajako johti asutuksen keskittymiseen tiiviisiin ryhmäkyliin. Perinne rakentaa umpinainen pihapiiri juontuu todennäköisesti kaukaa keskiajalta, ensin säännöttömänä, sittemmin renessanssin vaikutuksesta symmetrisyyteen pyrkivänä suorakaiteen muotoiseksi pihapiiriksi. Pohjanmaalla esiintyy sekä yhden pihan ympärille rakennettuja pihapiirejä että ratkaisuja missä pihapiiri on ulkorakennuksella jaettu kahteen osaan, miespihaan ja karjapihaan. Viimeksi mainittu oli tavallisin Etelä-Pohjanmaalla. Rakennukset ovat ensisijaisesti suojia luonnonvoimia vastaan. Ilmansuuntiin nähden pihapiirin tuli mieluiten olla avoin etelään. Ilmansuunnilla oli tosin pienempi merkitys tiehen tai vesistöön verrattuna. Päärakennuksen pitkä julkisivu on usein saman suuntainen rantaviivan tai tien kanssa. Rakennustapoja on myös aikaisessa vaiheessa pyritty ohjaamaan lailla ja asetuksilla. Kaarle XI:n vuonna 1681 antaman talontarkastussäännön mukaan talonpoikien miespihaan tuli sisällyttää tupa kamareineen ja vierastupa missä talo oli niin suuri, ruoka-aitta, jauhoaitta, ajokaluvaja, porttiliiteri ja käymälä. Karjapihaan kuuluivat talli, navetta, tarpeelliset rehuladot ja lammasnavetat, sikala, luuva ja ladot, niin monta kuin talo suuruuden mukaan vaatii. Sauna, mallassauna ja kuivatushuone oli aina sijoitettava kartanon ulkopuolelle. Vuonna 1734 laissa määrättiin edelleen mies- ja karjapihan rakennettavan erilleen toisistaan. Vanhaa perinnettä sijoittaa talli lähelle porttia ja asuinrakennusta miespihan puolelle eivät lait ja asetukset kyenneet muuttaneet. Laihian Vilppula. Mies- ja karjapihaan jaettu pihapiiri vuodelta 1752 Suolahden piirtämänä. Lähde: Etelä-Pohjanmaan kansanrakennukset,

11 Keski- ja Yli-Liinamaa, Ylihärmä 2. Riskun talo, Sarvijoki, Jurva 3. Miilunmäen Santerin pihapiiri Kitinojalla 4. Loukasmäen piha, Ilmajoki 5. Ulkorakennuksia Kuortaneella 6. Pihakartanot Hirvilammintiellä, Kitinoja 6. 9

12 Kalastajasaunoista kaksifooninkiseen Pihapiirin rakennusten aikaisista kehitysvaiheista ja niiden synnystä on esitetty monenlaisia arvioita. Kansantieteilijät pitävät kuitenkin todennäköisenä kehitystä jossa jokaista taloudessa esiintyvää tarvetta varten on rakennettu erillinen suoja, oma nelinurkkainen solunsa, ja vasta myöhemmin ryhdyttiin tiettyjä toimintoja yhdistämään saman katon alle. Tosin vielä rautakaudella Suomessa, ihmisasunto ja karjasuoja sijaitsivat saman katon alla kuten ns. karjalatalossa tai mannereurooppalaisessa hallitalossa. Samanaikaisesti hallitalojen kanssa esiintyi myös lamasalvosrakenteisia asumuksia, joissa oli satulakatto ja sisäänkäynti päädystä. Niistä kehittyi vanhakantainen rakennustyyppi, jossa sivuseiniä ja sisäänkäynnin yläpuolella olevaa kattoa jatkettiin avoporstuaksi. Savusaunat, kalastajamajat, aitat, kirkkotallit ja ranta-aitat rakennettiin usein sillä tavoin. Sisäänrakennetusta porstuasta muodostui päätyporstuarakennus, jota käytettiin muun muassa karjamajana ja kalastajamajana. Näissä savutuvissa uuni oli keskellä päätyseinää. Rakennuksissa ei ollut savupiippua eikä välikattoa. 4-4,5m 4,5-6,5m 5-6,5m TUPA Renkitupa (yksittäistupa) 3-3,5m KAMARI PORSTUA 5-6,5m 3-3,5m 3-3,5m Askel savutuvasta yksinäistupaan ei ole pitkä. Yksinäistupa tai yksittäistupa, joksi sitä myös kutsutaan, koostuu tuvasta, porstuasta ja porstuakamarista. Sisäänkäynti on talon pitkällä sivulla. Rakennustyyppi tulee lännestä. Yksinäistupa on parituvan 4,5-6,5m TUPA KAMARI PORSTUA KAMARI KAMARI ohella laajimmin levinnyt talonpoikaistalon malli Pohjanmaalla. Se oli aika yleinen ja 1700-luvuilla. Uusjaon myötä yksinäistupa palasi pientilojen päärakennukseksi 1800-luvun loppupuolella. Toisinaan yksinäistupaa laajennettiin rakenta- Eduskamarillinen tupa malla pari kamaria lisää jompaankumpaan päähän taloa. Paritupa on tunnettu sekä Itä-Euroopassa että Skandinaviassa, joissa on käytetty nurkkasalvostekniikkaa. Paritupa koostuu kahdesta tuvasta, joiden välissä oleva tila on jaettu porstuaksi ja porstuakamariksi. Renessanssin tyyli-ihanteiden mukaan pyrittiin säännöllisiin neliön muotoisiin pihapiireihin ja symmetrisyyteen, mikä varmasti edisti parituvan syntyä. Tosin kätännöllisetkin syyt puolsivat tilojen liittämistä yhteen saman katon alla. Säätyläisten asuinrakennuksissa tavallinen, nk. karoliininen pohjakaava keskeissalilla, ei koskaan saavuttanut suurta suosiota talonpoikaisrakentajien parissa ja sitä esiintyy lähinnä vain kaupunkilaistaloissa. 10

13 6-7m ~5m Paritupa 6-7m 3-5m 6-7m KAMARI TUPA TUPA PORSTUA Tehokkaan tervanpolton takia puun saanti väheni voimakkaasti rannikolla 1700-luvulla. Maaherrat kehottivat talonpoikia säästämään metsää. Niinpä oli luonnollista, että saman katon alle rakennettiin useampi huone ja asuinrakennuksia pidennettiin tarpeen vaatiessa päätykamareilla luvun jälkipuoliskolla kaksikerroksiset talot yleistyivät lähinnä vanhoilla vakavaraisilla viljelysalueilla kuten Kyrönjoen varrella. Kaksikerroksisen talon rakentaminen osoitti varallisuutta, vaikka alun perin tämä oli yksi tapa säästää puuta. Käytännössä toista kerrosta käytettiin harvoin muuhun kuin vaatteiden ja talousesineiden säilytykseen, minkä takia sitä asiakirjoissa kutsuttiin ylellisyyskerrokseksi. 6-7m 3-5m 6-7m KAMARI 6-7m TUPA PORSTUA TUPA MAITOKAMARI Sivukamarillinen paritupa 6-7m 3-5m 6-7m KAMARI TUPA 6-7m TUPA PORSTUA ERUSTUPA 11

14 Tyyli-ihanteita ja esikuvia Sotilaspuustellit ja pappilat edustivat hyvin tärkeää säätyläiskulttuuria Pohjanmaalla, jossa ei ollut varsinaista aatelistoa eikä säätyläiskartanoita. Uloslämpiävät tulisijat ja lasi-ikkunoiden käyttö yleistyivät 1600-luvulla papiston ja virkamiesten vaatiessa niitä. Ruotsissa ensimmäisten Erik Dahlbergin vuonna 1687 tekemien sotilasvirkatalojen mallipiirrosten lähtökohtana olivat jo yleisesti hyväksytyt rakennustyypit. Piirustusten mukaan esimerkiksi ratsumestarin ja kapteenin virkatalon piti olla paritu- pa kaksine päätykamareineen. Pohjanmaalle sotilasvirkataloja perustettiin isonvihan jälkeen vuonna 1733 ja ne rakennettiin määrättyjen mallipiirrosten mukaan. Niiden koko vaihteli sotilasarvon mukaan. Virkataloja rakensivat paikkakunnan taitavat kirvesmiehet, jotka omaksuivat käytännöllisiä rakennusteknisiä parannuksia. Kustaa III:n vuonna1789 vahvistamat uudet mallipiirrokset loivat uutta ja muodostivat tyylisuuntaa. Näiden välityksellä kustavilainen uusklassismi levisi Pohjanmaalle. ~6,0m 6-7m 3-5m 6-7m 3-4m 6,5-7,5m TUPA PORSTUA- KAMARI TUPA KAMARI PORSTUA KAMARI Peräkamarillinen paritupa 12

15 Yli-Lauroselan talo Ilmajoella Pihapiirin rakennukset Pohjalaistalo Perinteinen hirsirakennustekniikalla rakennettu pohjalaistalo on monen vuosisadan käsityöperinteen tulos joka saavutti teknisen huippunsa 1800-luvun jälkipuoliskolla. Perinteinen hirsirakennus on joustava. Se voidaan purkaa ja siirtää uuteen paikkaan tarpeen vaatiessa kuten monesti tilajakojen tai maajakojen yhteydessä tehtiinkin. Pohjalaistalot edustavat kansanomaista rakennustapaa, joka sai vaikutteita 1700-luvun klassismista ja 1800-luvun alun em- piretyylistä. Näitä tyylipiirteitä ovat mm. harjakatto ja symmetrisesti asetetut kuusiruutuiset ikkunat, sekä kapeat haukanikkunat ullakon pitkillä sivuilla. Rakennukset on perustettu nurkkakiville multapenkin tai tuuletetun rossipohjan päälle. Malkakatoista siirryttiin pärekattoihin ja myöhemmin peltikatteisiin varallisuuden sen salliessa. Perinteinen kauniisti veistetty, niin sanottu piiluttu hirsi suojattiin usein pystyrimalaudoituksella luvun loppupuolella yleistyi tapa maalata asuinrakennukset punamullalla. Kaustisilta Stundarsiin siirretty talo 13

16 Aitta ja luhti Aitta on ehkä vanhin ja tyyppinä parhaiten säilynyt rakennus pihapiirissä. Se on hirsirakenteinen, pääosin varastoksi tarkoitettu pienempi rakennus. On vilja-aittaa, ruoka-aittaa tai asumiseenkin tarkoitettua vaateaittaa. Aitat sijoitettiin mieluummin hiukan erilleen pihasta, vierekkäin sisääntulon varteen. Vilja-aitta kasvoi kaksi, joskus kolmikerroksiseksi otsaaitaksi, jossa on ulostyöntyvä osa oven yläpuolella. Ulkoseinät ovat ylöspäin levenevät ja alusta hyvin tuuletettu patsas- tai lankkujalalla. 3,5-4,5m ~3,5m 3,5-5,0m Otsallinen aitta Suora aitta KATE - Lautakate (tervattu) - Pärekate - Saumattu peltikate (M - Aito savitiilikate - Huopakate kolmiorimalla (Musta/tumman harmaa) PITKÄNURKAT - Hirsi JULKISIVU - Käsin veistetty hirsi, seinät liuhalla VÄRI: NURKKAKIVET - Maalaamaton luonnonharmaa - Luonnon kivi - Punamulta (Italianpunainen) OVET JA LUUKUT - Leveä lankkuovi ilman ulkopuolista paneelia VÄRI: - Keltaokra - Siniharmaa (Kimröökinharmaa) Aittarivi Kitinojalla Aitan ovet Yksityiskohdat Aitan ovi 14

17 3-4m 3-4,5m ~4m Suuri luhtiaitta, ns. luttirati yleistyi rannikkokaupungeissa ja pappiloissa myöhäiskeskiajalla. Siinä oli kaksi säilytystilaksi tarkoitettua huonetilaa alakerrassa ja kaksi tai kolme lämpimän vuodenajan makuuaittaa ja sola yläkerrassa. Tämä vanha rakennustyyppi on levinnyt meille lännestä. Luhti sijoitettiin yleensä kulmittain asuinrakennuksen kanssa portin viereen. Kolmiosainen luhti onkin portin ja luhdin yhdistelmä, eli porttiluhti josta ajetaan keskeltä läpi pihaan. Luhtiaitta ~9-12m OVET JA LUUKUT - Leveä vaakapaneeli VÄRI: - Keltaokra - Siniharmaa (Kimröökinharmaa) - Vuorilaudat VÄRI: - Keltaokra - Taitettu valkoinen KATE - Lautakate (tervattu) - Pärekate - Saumattu peltikate (M - Aito savitiilikate - Huopakate kolmiorimalla (Musta/tumman harmaa) JULKISIVU - Käsin veistetty hirsi VÄRI: - Maalaamaton luonnon harmaa - Punamullattu PITKÄNURKAT - Hirsi - Laudoitettu VÄRI: - Punamullattu Sauna ja riihi Pihapiirin osana tai pihapiirin ulkopuolelle sijoitettu savusauna periytyy esihistorialliselta ajalta. Pohjalainen hirsistä salvottu, olkikattoinen sauna oli yksinkertaisimmillaan yhden huoneen käsittävä pieni sauna, suurempien esimerkkien käsittäessä myös etuhuoneen. Kylpemisen lisäksi saunassa kuivatettiin myös maltaita, jolloin pihapiirissä saattoi olla kaksi erillistä saunaa, yksi kylpemistä ja toinen maltaiden kuivatusta varten. Riihi oli viljan kuivaamiseen ja puintiin tarkoitettu uunillinen rakennus. Pohjanmaalla yleisin riihityyppi oli kaksiosainen luuvariihi, jossa puinti tapahtui erillisessä huonetilassa. Riihi ja sauna sijoitettiin palovaaransa takia jonkun matkan päähän varsinaisesta pihapiiristä. Riihi, Ilmajoki 15

18 Ulkorakennukset Ulkorakennukset ovat olennainen osa pohjalaista pihapiiriä. On aittaa, luhtia, renkitupaa, navettaa, tallia, ulkohuussia ja puuliiteriä sekä tarpeen mukaan lampolaa ja sikalaa yms. Osa toiminnoista yhdistettiin saman katon alle. Rakennusten säilymisen kannalta on erityistä huomiota kiinnitettävä kahteen rakenteelliseen seikkaan, vesikattoon ja perustukseen. Ulkorakennusten perinteisiä kateaineita ovat olleet malka-, lauta- ja pärekatto, myöhemmin saumattu pelti tai, joskin harvemmin huopa tai tiilikate. Uritettu kaksinkertainen lautakate tai pärekatto on erittäin kaunis aitan tai luhdin katteena. Lautakatto pitää muistaa käsitellä aidolla hautatervalla aluksi vuosittain, myöhemmin muutaman vuoden välein säilyäkseen. Pärekattoa ei tarvitse käsitellä. Pärekaton elinkaari tosin ei ole niin pitkä. Kuusi on solurakenteensa vuoksi parempi raakaaine pärekatoksi kuin mänty, ja käsin halkaistu päre kestää pidempään kuin koneellisesti tuotettu. Mikäli rakennuksessa on savuhormi, on suositeltavaa käyttää palamattomia kateaineita. Perinteiset ulkorakennukset ovat aina hirsistä salvottuja pitkänurkkaisia rakennuksia, vain navetta saatettiin tehdä alaosastaan tai kokonaan kivestä. Ulkorakennusten hirsipinnat veistettiin piilukirveellä kauniisti aallolle, eikä niitä yleensä laudoitettu. Vanhastaan ulkorakennusten perustuksia ei aina tehty yhtä korkeiksi kuin asuinrakennuksessa, minkä takia ne saattoivat painua ja alimmat hirret tulivat kosketuksiin maanpinnan kanssa. Uudet perustukset on syytä tehdä riittävän korkeiksi. Aitoissa nurkkakivien varaan patsas tai lankkujaloilla, niin että pohja pääsee hyvin tuulettumaan. Puolitoistakerroksiset pitkät ulkorakennukset tehdään porakiviperustusten varaan. Puolitoistakerroksinen ulkorakennusrati KATE - Lautakate (tervattu) - Pärekate - Saumattu peltikate - Aito savitiilikate, puutiilen värinen - Huopakate Kolmiorimalla VÄRI: - Musta/tumman harmaa SOKKELI - Lohkokivi (graniitti) JULKISIVU - Käsin veistetty hirsi VÄRI: - Maalaamaton luonnonharmaa - Punamullattu - Pystyrima laudoitus punamullattu Porttiaukko mahdollinen OVET JA LUUKUT - Leveä vaakapaneeli VÄRI: - Keltaokra - Kimröökinharmaa (siniharmaa) - Vuorilaudat VÄRI: - keltaokra ovien mukaan - taitettu valkoinen PITKÄNURKAT - Hirsi - Laudoitettu VÄRI: - Punamullattu tai laudoitettuna myös taitettu valkoinen, vaalean harmaa 16

19 3-6m 2,8-4,5m 3-5m 3-5m 3-5m 3-5m Navetta Pohjanmaalla yleisin navettatyyppi on luontinavetta jota Pohjanmaalla kutsutaan parsinavetaksi. Parsinavetta oli joko kokonaan tai osittain puupohjainen, eläimille oli rakennettu omat parret ja lanta luotiin ulos aika ajoin. Navetta rakennettiin usein parihuoneeksi heinä- ja olkiladon kanssa. Kosteutensa vuoksi kokonaan hirsistä salvotut navetat ja eläinsuojat lahosivat nopeasti. Parhaiten säilyneet navetat ovat alaosastaan kivestä tehtyjä. Ylisellä varustetut ja kiilakivistä rakennetut navetat yleistyivät Pohjanmaalla vasta 1800-luvun puolivälin jälkeen. Tiilen käyttö navetoissa yleistyi 1900-luvun alkupuolella. Kumurinloukko (Jorma Lemisen arkisto) Siirretty ulkorakennus Stundarsissa 17

20 Mikä tekee pohjalaistalosta pohjalaistalon? Pohjalaistalon tyypillisiä tyylipirteitä IKKUNAT - Puurakenteiset ikkunat - 6-jakoiset, 4-jakoiset risti-ikkunat tai T-malliset ikkunat - Väri taitettu valkoinen, helmenharmaa tai kimröökinharmaa. - Vuorilistoitus taitettu valkoinen PÄÄDYT JA POIKKIPÄÄDYT päätykolmiossa ja poikkipäädyn yläosassa jos sellainen on (1900-luvun alku). VÄRI: Muusta julkisivulaudoituksesta poikkeava; taitettu valkoinen tai keltaokra RUNKO JA JULKISIVUT - Hirsirunko pitkillä nurkilla. Seinät hieman liuhalla (ulospäin kallellaan). - Näkyvä hirsipinta piiluttu. VÄRI: Maalamaton harmaa tai punamulta - Pystyrimalaudoitus. VÄRI: Punamulta - Nurkkalaudoitus VÄRI: Punamulta tai taitettu valkoinen ikkunavuorilistoituksen mukaan. SOKKELI JA PERUSTUKSET - Luonnonkivi (näkyviltä osin), lohkottu tai lohkoamaton harmaa tai punainen graniitti. Korkeus cm. - Huom! Kissanluukut alapohjan tuuletusta varten. 18

21 KATTO - Saumattu peltikate jalkaränneillä, syöksytorvet - Savitiilikate, tiilenpunainen - Avoräystäät tai - Empiretyylinen yhteen rakennettu räystäslistoitus KUISTIT - YKSIKERROKSISET avokuistit satulakatolla. Renessanssityylinen kuisti balusteripylväillä on kuistityypeistä vanhin. - Yksikerroksiset lasikuistit: - Malli vaihtelee, neliö, suorakaide, tai viisi kulmainen - Kattomuoto vaihtelee mallin ja rakennusajankohdan mukaan; satulakatto, mansardikatto (jugendvaikutusta), pulpettikatto poikkipäädyllä (-päädyillä) tai ilman - Ikkunajako ja ruudutus vaihteleva. Koristeellisia salmiakki- tai vinoristikkoikkunoita esiintyy kuisteissa. - KAKSIKERROKSISET lasikuistit tulivat muotiin vasta 1900-luvun alkupuolella - Malli vaihtelee, neliö, suorakaide, tai viisikulmainen - Kattomuoto vaihtelee mallin ja rakennusajankohdan mukaan; satulakatto, mansardikatto (jugendvaikutusta) - Ikkunajako ja ruudutus vaihteleva. Koristeellisia salmiakki- tai vinoristikkoikkunoita esiintyy kuisteissa. - Porras toiseen kerrokseen sijoitettu kuistiin. - VÄRITYS: Kuistit on usein rakennettu myöhemmin kuin itse talo ja kuistien värit saattavat poiketa julkisivuvärityksestä. Niissä on käytetty murrettuja perinnevärejä ja niistä vaalennettuja sävyjä. OVET - Puurakenteiset ovet. - Yksilehtinen leveä paneloitu ovi yläikkunoilla - Paneloidut pariovet, leveys cm yläikkunoilla. - Kapeat peiliovet yläikkunoilla. - Maalatut perinteisiin sävyihin, keltaokra, punaokra, helmenharmaa tai kimröökinharmaa (ei jalopuuta). Toisinaan ovissa käytetty tehosteeksi kahta väriä. Esimerkiksi taalainmaansinistä yhdistettynä edellä mainittuihin perinnesävyihin. - Vuorilistoitus taitettu valkoinen 19

22 Päätykolmion ikkunoita Lunetti-ikkuna, Ilmajoki Ikkunat Ikkunan kehitys na vakiinnutti meillä asemansa yleisimpänä ikkunatyyppinä. Lasin koko kasvoi edelleen ja 1800-luvun loppupuolella kolmiruutuinen T-ikkuna syrjäytti kuusiruutuisen ikkunatyypin melkein kokonaan. Tähän mennessä oli jo siirrytty lasin kittikiinnitykseen ja kesäksi pois nostettavat sisäikkunat kuuluivat jokaisen talon vakiovarusteisiin. Uusklassismi 1920-luvulla toi vielä hetkeksi takaisin kuusiruutuisen ikkunan, kunnes 30-luvun funktionalismin myötä ikkunan muoto yksinkertaistui ja vapaa sommittelu korvasi symmetriaan perustuvan julkisivujäsentelyn. Ikkunan kehitys 6-ruutuisesta ikkunasta t-ikkunaksi Vanhan ikkunan kauneus piilee sen harmonisissa suhteissa ja kauniisti aaltoilevissa laseissa. Vaasan kaupungista löytyi jo 1600-luvun puolivälissä lasimestareita ja ikkunateollisuudelle sallitun kulkukaupan myötä lasin käyttö yleistyi vähitellen myös maakunnissa. Varhaisimmat ikkunat olivat pieniruutuista puhallettua kruunulasia, jotka asennettiin lyijypuitteisiin. Puhallustekniikan kehittyessä lyijypuitteen korvasi lasiuralla varustettu puupuite luvun loppupuolella uusklassinen kuusiruutuinen ikku

23 Haukanikkunoita: Ikkunan vuorilistamalleja: 1. Hyvin säilynyt alkuperäinen risti-ikkuna. Huomioitavaa on että vuorilaudoituksen sivulaudat aina ulottuvat yhtenäisinä ylhältä alas ja poikkilaudat jäävät näiden väliin. Ikkunan pystysuuntaa korostettiin myös eri tavoin profiloidulla ylälistalla. Ikkunat ovat hirsitaloissa aina olleet samassa linjassa julkisivun pinnan kanssa. 2. Klassinen kuusiruutuinen ikkuna 1800-luvulta käsinpuhalletuin lasein. Vanhat ikkunapuitteet ovat useimmiten valikoidusta tiiviistä puusta tehtyjä ja säilyvät hoidettaessa vuosisadasta toiseen. Ikkunan vuorilistoitus on aina tehty höylätystä laudasta Empirevaikutteita saaneessa rakennuksessa ikkunan yläosaa koristaa salmiakin muotoinen koristeaihe. Kuusiruutuisen ikkunan yläpuite on tässä 1840-luvulla rakennetussa talossa alapuolista poikkipuuta paksumpi. 4. Uusrenessansi 1800-luvun loppupuolella suosi voimakasta profilointia ikkunan ympärillä. Tyyli oli kaupunkitaloille ominainen mutta esiintyy harvakseltaan myös talonpoikaistaloissa

24 Ovet Ulko-oven kehitys heijastaa havainnollisella tavalla puusepäntaidon kehitystä maassamme. Vanhimmat ovet koostuvat muutamasta pystysuuntaisesta lankusta. Ne yhdistettiin kahdella tai useammalla poikittaissuuntaisella päistään kapenevalla pienalla. Saranat olivat aluksi puusta mutta korvattiin myöhemmin pitkillä taotuilla rautasaranoilla jotka kiinnitettiin suoraan pihtipieleen. Tämän tyyppisiä ovia on vielä aitoissa ja luhdeissa. Lautaovi saatettiin myös koristella diagonaalisella ruudukoilla joka veistettiin suoraan lautaoven pintaan Kaksiosaisia päällekkäisovia esiintyy usein tallin, navetan tai porstuanovina. Päällimmäistä ovea voitiin siten pitää auki samalla kun alaosa esti karjaa tulemasta sisään tai pääsemästä ulos riippuen rakennuksesta. Pariovia käytettiin lähinnä ulko-ovina porstuassa. Lautaoven tiiveyden parantamiseksi on niitä paneloitu aina 1600-luvulta lähtien. Leveät eri tavoin kruusatut paneelit asennettiin joko vaakasuuntaisesti tai diagonaalisesti kalanruotokuvioksi. Kuviointia saatettiin korostaa maalamalla kruusaukset tummemmalla värisävyllä Paneeliovet

25 Pariovet Peiliovi levisi Pohjanmaalle 1700-luvulla. Niitä käytettiin lähinnä sisäovina kamarin, vierastuvan ja salin ovina, myöhemmin tuvanovena. Vanhimmissa 1600-luvulta peräisin olevissa ovissa on kaksi tai neljä yhtä isoa peiliosaa. Ylivoimaisesti yleisin ovimalli pohjalaistaloissa on 1700-luvulta peräisin oleva rokokoopeiliovi. Siinä on kolme eri suuruista vaakasuuntaista peiliä. Suurin yläosassa ja pienin keskellä. Talonpoikaistaloissa esiintyy lähinnä puoliranskalaista peilityyppiä mikä tarkoittaa että peiliosa liittyy suoraan kehysosaan. Täysranskalaisessa peiliovessa peilin ja kehyksen välissä on voimak- lisia pariovia esiintyy pohjalaistaloissa vain ulko- tai kuistinovina Sisäovet 1 ja 3. Ulko-ovia Stundarsissa, Sulva 2. Kaksiosainen ulko-ovi Vöyriltä, Bragen kotiseutumuseo, Vaasa 4. Hämes-Havunen Kauhajoella 5. Yli-Lauroselan talo Ilmajoella, 1840-luvulta 6.Kokkolan Öjan kotiseutumuseon kuisti

26 Kuusikulmainen kuisti Kaksikerroksinen kuisti, yleistyi vuosisadan vaihteessa Empiretyylin inspiroima kuisti. 24

27 Nikkarityylinen kuisti. Kaksi kuistia vierekkäin Öjan kotiseutumuseo 3. Kuisti Isossakyrössa 2. Kuisti Närpiön kotiseutumuseossa 4. Kuisti Alavudella 5. Kuisti Vähässäkyrössa 6. Empiretyylinen kuisti Yttermarkista Kuistit Suorakulmainen kuisti harjakatolla. Kuisti pulpettikatolla. Vanhimmat säilyneet kuistit Pohjanmaalla ovat avoimia porraskuisteja 1800-luvun alkupuolelta. Niissä on harja- tai aumakatto jota kannattaa kaksi balusterimallista pilaria. Tämä maljamainen pilarityyppi juontaa juurensa renessanssiajalta. Avoin kuisti varustettiin yleensä kaitein ja penkein molemmin puolin portaita. Kuistin pääasiallinen tehtävä on ollut suojata sisäänkäyntiä ja portaita sateelta. Kuisti toimi myös talon koristeena, eräänlaisena käyntikorttina, ja saattoi olla hyvinkin koristeellinen poiketen sekä tyyliltään että väriltään päärakennuksesta. Umpikuistien mallit vaihtelivat rakennusajan ja -paikan mukaan paljon. Empirestä vaikutteita saaneissa kuisteissa oli usein harjakatto, vahva räystäslistoitus ja lunetti-ikkuna parioven yläpuolella. Uusgotiikka toi meille viisisivuisia kuisteja pyramidikatoilla. Rautatieverkoston laajeneminen uusine asemarakennuksineen vaikutti uusien tyylien leviämiseen, varsinkin kuisteissa jotka kevytrakenteisina oli helppo uusia. Korkeat kaksikerroksiset kuistit yleistyivät 1900-luvun alkukymmeninä. Kahdella kuistilla varustetut mallit vaihtelivat muodoltaan huomattavasti. Varsinkin Etelä-Pohjanmaalla esiintyy paljon eri tavalla yhdistettyjä isoja kuisteja jotka maalattiin vaaleilla väreillä. 25

28 Siirretyn pohjalaistalon rakenne YP 2 - Kate ja kattorakenne sekä aluskate - Tuuletusrako min. 100mm - Tuulensuojalevy (puukuitulevy) - Koolaus ja eriste min mm (puukuituvilla) - Rakennuspaperi tai pehmeä puukuitulevy - Harvalaudoitus - Kattolaudoitus/rakennuslevy YP 1 - Tuulettuva ullakkotila - Tuulensuojalevy (puukuitulevy) - Rakenne ja eriste ~400mm (pellava-tai puukuituvilla) VS - Vanha hirsiseinä+tapetti tai puukuitulevy+tapetti IKKUNAT - Vanhat ikkunat tai vanhan mallin mukaan teetetyt, kitatut ikkunat jotka maalataan pellavaöljymaalilla - Karmin ja seinän välinen rako tiivistetään - Sisäpuite tiivistetään, tarvittaessa ikkunapuitteiden väliin asennetaan kolmas lasi Huom! Ikkunat asennetaan aina ulkoseinän kanssa samaan linjaan. US - Pystyrimalaudoitus, alalista ja helma yms. - Puukuitutuulensuojalevy, hirsiseinän vauriokohtien paikkaus puulla, rakojen tiivistys pellavariveellä tai 100mm+tuulensuojalevy) - Veistetty vanha hirsi mm, tiivistys pellavariveellä -Mahdollinen sisäpuolinen lämmöneriste jos ulkopuolelle ei laiteta mitään (esim.puukuituvilla yht. max 70mm) + rakennus paperi ja/tai levy+tapetti tai - Paperitapetti suoraan hirrelle tai rakennuslevy + tapetti SOKKELI - Vanha porakivi ulkopinnassa - Perustukset rakennesuunnittelijan mukaan AP - Rossipohja - Vanha lankkulattia, tai x40mm leveät uudet tuppeen sahatut kuusilankut - Rakenne ja eriste mm (kutterilastu/sahanpuru/puukuituvilla) - Tuulensuojalevy tai paperi ulkoseinää vasten - Tuulensuojalevy 1-2x25mm + umpilaudoitus - Tuuletettu alapohja, kissanluukut auki huhti-syyskuun. Tuuletuskanava savupiipussa tehostaa rossipohjan ilmanvaihtoa 26

29 Följarit Hirsiseinän oikominen ja tukeminen följareilla Vaihtoehtoisia tapoja paikata hirsiä Hirsirungon korjaus Vanhassa hirsirungossa joudutaan alahirsi usein vaihtamaan, ns. kengittämään lahovaurion takia. Hirsinen salvosrakenne on sellainen että alimpien hirsien vaihto on suhteellisen helppo toteuttaa. Se on kuulunut tavanomaisiin korjaustoimenpiteisiin erityisesti silloin kun rakennuksessa on ollut multapenkki. Perinteinen tuohi on mitä mainioin kosteuseriste sokkelin ja hirsirungon välissä mutta huopa kelpaa myös. Lahovaurioita saattaa esiintyä myös ikkunoiden alapuolella ja muurien läpimenokohdissa. Tällöin hirren laho osa poistetaan ja korvataan terveellä puulla. Saumakohdat tiivistetään huolellisesti pellavariveellä. Erityistä huomiota on kiinnitettävä nurkkien tiivistämiseen. Paras ennaltaehkäisevä toimenpide on pitää huoli siitä, ettei kosteutta ylläpitävää kasvillisuutta ole heti seinänvierustassa kiinni ja että maapinta ei nouse perustusten yläpuolelle. 1. Katoksellinen vellikello on yleinen näky Etelä- Pohjanmaalla. Kuortaneella sijaitsevan talon nurkat on avattu tiivistämistä varten ja alahirsi on osittain vaihdettu. 2. Huonokuntoisten hirsien vaihto on huomattavasti helpompaa kun talo siirretään hirsi hirreltä

30 Pohjalaistalon siirto Ennen hirsitalon siirtoa on vanha rakennus inventoitava. Rakennus valokuvataan ja mitataan tarkasti. Mittausten pohjalta tehdään mittapiirustukset pohjista ja julkisivuista sekä leikkauskuvat. Rakennus voidaan siirtää joko kokonaisena tai purkaa hirsi hirreltä osiin ja pystyttää uudelleen uuteen paikkaan. Ennen kuin pintakerrokset poistetaan tulisi niistä ottaa näytteet talteen, esimerkiksi tapettimallit, listamallit yms. Myös takat ja uunit dokumentoidaan ja piirretään huolellisesti. Kaikki purettavat osat kuten ikkunat, ovet, listat, hirret, lankkulattiat ja lautakatot numeroidaan ja niiden paikat merkitään piirustuksiin. Kivijalan kivet mitataan ja numeroidaan myös. Hirsiseiniin kiinnitetään vanerista tai vastaavasta tehdyt numerokilvet sekä päätyyn että ulkosivulle helpottamaan oikeiden hirsien löytämistä pystytysvaiheessa. Hirsitaloissa ilmatiiveydestä huolehtiminen on tärkeämpää kuin lisäeristyksen paksuus. Pystytettäessä vanhaa hirsirunkoa hirsi hirreltä se saadaan helposti hoidettua. Hirsien väliin tilkkeeksi tulisi valita sellainen luonnonmateriaali, joka kosteusteknisesti käyttäytyy samalla tavalla kuin puu, esimerkiksi pellavarive. Halkeamat hirsissä tulisi myös tilkitä huolellisesti. Nurkkien ja esimerkiksi ikkunakarmin ja rungon välisten rakojen sekä ikkunoiden tiivistäminen ylipäänsä on tärkeätä. Ilmatiiveys ei ole sama asia kuin kosteustiiveys. Muovikalvoja tai Vaihtoehtoja lämmöneristyksen parantamiseen: Vaihtoehto 1 Täytepala Paneeli/ Insuliittilevy/ Kipsilevy Rakennuspaperi - Lisälasi Tiivistyslista Ikkuna karmi siirretään rakennuksen ulkopintaan jos rakennus lisäeristetään ulkoapäin Vuorilaudoitus Laudoitus Tuuletusrako Tuulensuojalevy 25mm Puukuitueriste 100mm Hirsiseinä Vanha porakivi valetaan kiinni perustuksiin tukimuurilla Tuuletettu rossipohja Vesilista Tuohi tai kattohuopa perustusta ja hirren/puun väliin Ulkopuolelta Lisäeristäessä vanha porakivi siirretään myös ulos samaan linjan julkisivun kanssa 28

31 tiiviistä polyuretaanivaahtoa ei ulkoseinissä tulisi käyttää. Huolellinen väli- ja alapohjan eristys auttaa lattiavetoa vastaan. Erityisesti eri rakennusosien, seinän ja ylä-, väli- tai alapohjan rajapinnat tulisi saada ilmatiiviiksi. Yläpohjan kautta karkaa helposti huomattavasti lämpöä. Eristekerroksen lisääminen yläpohjassa on yleensä helpoin ja taloudellisesti kannattavin toimenpide. Tarvittaessa ulkoseinien lämmöneristystä voidaan parantaa molemmin puolin kohtuullisesti puukuitueristeellä ja tai -levyillä. Lisäeristettäessä hirsiseinää ulkopuolelta tulisi perustuskivet ja ikkunat muistaa siirtää ulos samaan linjaan ulkopinnan kanssa ja räystästä pidentää niin että rakennuksen mittasuhteet ja ilme säilyy alkuperäisen kaltaisena. Mikäli siirrettävässä rakennuksessa on kauniisti muotoiltu, yhteen rakennettu empire-tyylinen räystäs, tämä ei onnistu. Silloin on parempi eristää ainoastaan sisäpuolelta. Sisäpuolinen lisäeristys ei kuitenkaan saisi ylittää 70 mm kosteusteknisistä syistä. Sisäpintoihin on hyvä valita hengittävät paperitapetit ja vanhanmalliset kruusatut listoitukset. Vaihtoehto 2 Täytepala Paneeli/ Insuliittilevy/ Kipsilevy Rakennuspaperi + - Lisälasi Tiivistyslista Ikkuna karmi rakennuksen ulkopinnassa Vuorilaudoitus Puukuitueriste 50-70mm Rimat Laudoitus Tuuletusrako Tuulensuojalevy puukuitua 25mm Hirsiseinä Kuvat: Siirretyn hirsirungon rakennusvaiheita Båskaståetilla Sulvalla. Tuuletettu rossipohja Kissanluukut avataan huhtikuussa Betoninen tukimuuri sisäpuolelle valetaan kiven Perustukset tehdään tapauskohtaisesti pohjatutkimuksen persusteella rakennesuunnitelmien mukaan 29

32 Vanhan mallin mukaan rakennettu uusi pohjalaistalo YP 1 - Tuulettuva ullakkotila YP 2 - Tuulensuojalevy (puukuitulevy) - Kate ja aluskate kattorakenne - Rakenne ja eriste mmm - Tuuletusrako min. 100mm (pellava- tai puukuitueriste) - Tuulensuojalevy (puukuitulevy) - Kattorakenne, perinteiset vuoliaishirret tai ruotsalaiset kattotuolit - Koolaus ja eriste mm (puukuituvilla) - Rakennuspaperi tai pehmeä puukuitulevy - Harvalaudoitus - Kattolaudoitus/rakennuslevy US - Rimalaudoitus, alalista ja helma yms. - Tuulensuojalevy - Pelkkahirsi ~ 175mm - 25 mm puukuitulevy tai puukuituvilla ( ~ 50mm) + rakennus paperi tai - Paperitapetti suoraan hirsipinnalle tai rakennuslevy + paperitapetti VS - Hirsiseinä+tapetti tai puukuitulevy+tapetti IKKUNAT - Vanhan mallin mukaan teetetyt ikkunat, kitataan ja maalataan pellavaölymaalilla - Karmin ja seinän välinen rako tiivistetään - Sisäpuite tiivistetään, ikkunapuitteiden väliin asennetaan kolmas lasi (uudisrakennuksissa pakollinen) Huom! Ikkuna asennetaan julkisivun ulkopinnan tasoon. SOKKELI - Porakivi ulkopinnassa - Perustukset rakennesuunnittelijan mukaan Huom! Uudisrakentamisessa on noudatettava uusia energiamääräyksiä jotka perustuvat kokonaisenergiatarkasteluun. Uutena asiana on että vaipan eristyksen lisäksi, merkitystä on rakennuksen koolla, tiiveydellä, rakennusmateriaalilla sekä lämmitykseen käytetyllä energiamuodolla. Määräykset ohjaavat uusiutuvien energiamuotojen käyttöön ja asuinpinta-alojen pienentämiseen. AP - Rossipohja - Lankkulattia, x40mm leveät uudet tuppeen sahatut kuusilankut - Rakenne ja eriste (kutterilastu/sahanpuru/puukuituvilla) mm - Tuulensuojalevy tai paperi ulkoseinää vasten - Tuulensuojalevy 1-2x25mm lisätään + umpilaudoitus - Tuuletettu alapohja, kissanluukut auki huhti-syyskuun. Tuuletuskanava savupiipussa tehostaa rossipohjan ilmanvaihtoa 30

33 1. Perinteinen kauniisti aallolle veistetty hirsiseinä aikaansaadaan erityisellä piilukirveellä kun runko on jo pystyssä. 2. Nurkkien veistäminen vaatii taitoa. Nurkkasalvos voidaan veistää eri tavalla. Hammastettu nurkkasalvos pitää lämpöä suoraa jyrkkänurkkaa paremmin Ovi- ja ikkunaaukkojen sivuihin lovetaan ura hirteen karapuuta varten. Karapuu pitää hirret suorassa. Karapuu jätetään aukkoa reilusti lyhyemmäksi niin että hirsiseinä pääsee laskeutumaan vapaasti Uudesta hirrestä veistetty pohjalaistalo tai laajennusosa tulee Kitinojan perinnekylässä tehdä perinteisin menetelmin käsityönä yksityiskohtia myöden vanhaa esikuvaa seuraten. Runkoon käytetään päistään kapenevaa massiivihirttä. Pitkänurkat ja varaukset tehdään perinteisellä tavalla. Hirret liitetään yhteen tapeilla ja varaus täytetään pellavariveellä tai -nauhalla. Näkyviin jäävät pinnat on piiluttava. Uusi runko laskeutuu vähintään tuuman metriltä. Suositeltavaa on että rungon annetaan laskeutua noin vuoden ennenkun ikkunat ja ovet asennetaan paikalleen. ~5m 6-7m 3-5m 6-7m KAMARI 6-7m TUPA TUPA PORSTUA Paritupa 31

34 Yksityiskohdat Oli sitten kyseessä vanhan talon siirto tai uudesta hirrestä rakennettu perinnerakentaminen, tulee työn lähtökohtana aina olla pohjalaistalon alkuperäisen tyylin tyypilliset yksityiskohdat ja materiaalit. Uusia niin sanottuja huoltovapaita julkisivumateriaaleja ei missään tapauksessa tule käyttää Kitinojan perinnekylässä. Huoltovapaita ns. ikuisia materiaaleja ei ole olemassakaan. Sitä vastoin muovipaneeli eivät kuulu pohjalaiseen rakennusperinteeseen. 1. Kevyt avoräystäs on pohjalaistaloissa yleisimmin esiintyvä räystäsmuoto. 2. Empiremallinen yhteenrakennettu räystäs on juhlallinen yksityiskohta pohjalaistalossa. Kolmionmallista päätyikkunaa esiintyy Etelä-Pohjanmaalla muunmuassa Ylistarossa. 3. Hirsirakennuksen seinät on perinteisesti rakennettu liuhaan. Aitoissa enemmän, asuinrakennuksissa vähemmän. Rakennusten mittasuhteet pysyvät suurentuessaan kutakuinkin samoina. 4. Sokkelikivet ovat samassa linjassa julkisivun kanssa. Hyöty vesilistan nostamisestä ylemmäs vaakalaudalla on siinä että alahirren kunto on näin helpompi tarkistaa. 5. Vesilista ohjaa veden sokkelin ulkopuolelle. Sokkeli on tehty luonnonkivistä ja kissanluukku kehystetty puulla. Kissanluukku joka suljetaan talveksi on muistettava avata keväällä. 6. Luonnonsora on paras vaihtoehto perinteiseen pihapiiriin. Rapaisuuden välttämiseksi pinta voi olla seulottua soraa

35 Räystäät ja rännit: 1. Puutuellinen jalkaränni, vähimmäiskaltevuus 1:75 2. Avoräystäs 3. Syöksytorven suppilo, sinkittyä teräspeltiä. Maalataan n. 1-2 vuoden päästä kun pelti on hapettunut. 4. Perinteiseen tapaan taitettu syöksytorvi, sinkittyä teräs-peltiä. Maalataan n. 1-2 vuoden päästä kun pelti on hapettunut Savupiippu tehdään vanhan mallin mukaan niin että se kapenee keskiosaltaan ja levenee porrastetusti yläosaltaan. Tarvittaessa yläosa voidaan suojata pellillä. Savupiipun hormeja hyödynnetään myös ilmastoinnissa poistoilmakanavina. 2. Saumatun peltikatteen perinteinen jalkaränni ja vanhanmallinen syöksytorvi. 3. Perinteinen puinen tikas sopii pohjalaistaloon parhaiten. 4. Pihapiirin aitaukseen voidaan käyttää järeää luonnonkivistä ladottua kiviaitaa tai ajatonta punaiseksi maalattua rimaaitaa. Riukuaita ja yksinkertainen vaakalauta-aita sopivat sen sijaan eläinaidaksi takapihalle. 5. Pystyrima-aita rajaa ja viimeistelee pohjalaista pihapiiriä kauniisti

36 Sisätilat 1 Vierastupa ns. erustupa ei aina ollut arkikäytössä ja se saattoi olla juhlavasti koristemaalattu. Tässä lattialankut ja kattolaudat on siirretty purkutalosta Mustasaaren Helsingbystä. Maalaukset on siirron jälkeen hienivaraisesti restauroitu. 2. Tuvan takkamuuri Loukasmäessä Ilmajoella. 3. Takkamuuri Kaarlelan kotiseutumuseossa Kokkolassa. Etelä- ja Keski-Pohjanmaalla kaariotsainen takka on suorakulmaista mallia yleisempi

37 Märkätilojen sijoitusvaihtoehtoja pohjalaistalossa Märkätilaa rakennettaessa on pidettävä huoli siitä, ettei kosteus pääse vaurioittamaan talon alkuperäisiä rakenteita. Paitsi asianmukaisen vesieristeen asentaminen sisäpintoihin, tulisi märkätilat rakentaa siten että lattia-, seinä- ja kattorakenteiden sekä rungon väliin jää tuuletettava rako. Erillinen omilla jaloillaan seisova seinällinen suihkukaappi on suositeltavin ratkaisu hirsitaloissa ja saunatilat tulisi mieluummin sijoittaa ulkorakennukseen. Hyvällä suunnittelulla joka ottaa huomioon talon alkuperäisen luonteen voidaan ratkaista nykyasumiselle tärkeät mukavuudet tuhoamatta talon historiallista arvoa. 4. Kylpyhuone voidaan sijoittaa toisen kerroksen sivukomeroon, mikäli korkeutta riittää. 5. Pieni erillinen wc voidaan myös sijoittaa portaiden alle. 6. Portaat toiseen kerrokseen saattoivat hyvin sijaita ikkunan edessä.tärkeintä oli että ikkuna-aukotus oli symmetrisesti julkisivussa. Ikkuna on jätettävä saranoimatta että se voidaan nostaa pois pesua varten. Sisälasin tulee määräysten mukaan olla turvalasia. wc kodinhh kodinhh wc kh kodinhh wc 35

38 Pihapiirin kasvillisuus Koivukujanteet Pihanrajauksen jatkeena koivukujat ovat edelleen merkittävä osa pohjalaista maisemaa. Samalla kun puukujanne tekee pihapiiriin saapumisen juhlalliseksi toimii se tehokkaana ilmavirtojen katkaisijana ja tien kuivattajana. Jokaisen tontinomistajan tulisi istuttaa muutama koivu tien suuntaisesti tontin reunalle. Pihapiirin istutukset Vanha pihapiiri jakautui monesti useampiin toiminnallisiin kenttiin. Pihassa saattoi olla omat alueet omena- ja kirsikkapuille, pensastarha marjapensaille, hyötypuutarha juureksille ja vihanneksille sekä kukkatarha, jossa kasvoivat perennat ja kesäkukat. 1. Omenapuu on istutetuista hedelmäpuistamme tärkein. Hapankirsikkaa on myös viljelty yleisesti 1600-luvulta asti. Musta- ja punaherukat ovat meillä luonnonvaraisina kasvavia pensaita, joita sittemmin on siirretty puutarhoihimme. Alkukesän kukkivat syreenipensaat ovat erottamaton osa kulttuuriympäristöämme. Yhtä vanha ja laajalle levinnyt pensaslajike pihoissamme on Siperian hernepensas vapaasti yksittäisenä pensaana kasvavana. Rusopajuangervo ja monet muutkin angervot löytyvät vanhoista pihapiireistä. Muita pihaa rajaavia pensaita on perinteinen kuusiaita. 1. Koivurivit rajaavat tiealuetta kauniista. 2. Perinteisessä perennapenkissä kasvaa monenlaista kasvia, mm. Isoritarinkannusta, sormustinkukkaa, tiikerinliljaa. 3. Akilejaa, unikkoja ja päivänkakkaroita. 4. Ruusumalva Rakennetuista aidoista vanhin on kiviaita. Punaiseksi maalattu puusäleaita on tavallisin ja kaunein aitatyyppi pihapiiriä rajaamaan. Luonnonkivet sopivat monen pihan pinnoitteeksi. Ohut kerros seulottua luonnonkivisoraa sopii murskesoraa huomattavasti paremmin niin vanhaan kuin uuteenkin pihaan

39 Ruusut Ruusupensaita ei yleisesti esiintynyt maassamme kuin vasta 1800-luvun loppupuolella. Tunnetuin vanha ruusulajike lienee juhannusruusu, jota Ruotsissa kutsutaan Suomen valkoiseksi ruusuksi. Se on todennäköisesti tullut meille idästä koska sitä ei esiinny muualla Euroopassa. Juhannusruusujen ryhmään kuuluu myös vaaleanpunaiset Suvi- ja Papula-ruusu lajikkeet. Muita vanhoja lajikkeita ovat punainen Valamonruusu ja Kirkkoruusu. Hieman myöhemmin kukkiva vaaleanpunainen Mustialan ruusu kuuluu Rosa alba-sukuun. Perennat Vanhoja jo 1600-luvulta peräisin olevia koristekasvilajikkeita ovat akileijat, iirikset, pionit, malvat ja keisarinkruunu. Kevään ensimmäiset kukat olivat kevätesikot, idänsinililjat ja narsissit joita kohta seurasivat iirikset, lupiinit ja liljat. Muita vanhoissa puutarhoissa löytyviä lajeja ovat mm. ritarinkannus, suopayrtti, lehtosinilatva, palavarakkaus, särkynytsydän, ukonhattu, kultapallo, ja syysleimu. Tavallisia yksi- ja kaksivuotisia lajikkeita olivat kehäkukka, idänunikko, salkoruusu ja sormustinkukka. 5. Valamonruusu 6. Suviruusu ja juhannusruusu 7. Juhannusruusu 8. Jalopioni 9. Valkoinen syreenipensas 10. Vapaasti kasvava Siperian hernepensasaita

40 PUNAMULTAMAALIN VALMISTUSOHJEET 50 l vettä 2 kg rautavihtrilliä (rautasulfaattia) 4 kg hienoja ruisjauhoja 8 kg väripigmenttiä (Italianpunainen) (1 l pellavaöljyvernissaa) 1. Keitä vesi kiehuvaksi avotulella. 2. Lisää rautavihtrilli ja anna sen liueta veteen (½ tuntia). 3. Sekoita ruisjauhot pieneen määrään kylmää vettä ja lisää se keitokseen. Anna kiehua (½-1 tuntia). 4. Lisää punamulta ja keitä hiljaisella tulella vähintään 2 tuntia. Sekoita silloin tällöin. Riittoisuus: 1 litra 3-5 neliötä kohden. Maalaus Punamullan väri on yhä yksi tärkeimmistä osatekijöistä pohjalaisen maaseutuympäristön eheyttäjänä. Punamulta on juurtunut pysyvästi maaseutumme kulttuurimaisemaa hallitsevaksi värisävyksi. Kruunu kehotti jo 1600-luvulla säätyläisiä maalaamaan päärakennukset punaiseksi nimenomaan esteettisistä syistä. Alun perin punamullalla haluttiin jäljitellä paljon arvokkaampana pidettyä tiilijulkisivua. Hirsiseinä ei sinänsä tarvinnut maalia säilyäkseen. Kuitenkin vielä 1900-luvun alussa useimmat ulkorakennukset olivat maalaamattomia, ajan myötä kauniin hopeanharmaiksi patinoituneita hirsirakennuksia. Perinteinen ruisliisteriin keitetty punamultamaali on vailla vertaansa julkisivumaalina. Se ei muodosta tiivistä kalvoa jonka alla puu lahoaisi ja se vanhenee tasaisen kauniisti. Maali pysyy julkisivussa vuotta eikä sitä tarvitse poistaa uusintamaalauksen yhteydessä. Perinteisin, suositeltava värisävy on vaaleampi (okran- tai italianpunainen), kuin 1940-luvulla yleistynyt tumma falunpunainen sävy. Aitoa keittomaalia saa alan erikoisliikkeistä tai sen voi keittää itse. puolella. Ne maalattiin pellavaöljymaalilla vaaleaksi tai keltaiseksi. Ikkunanpuitteisiin ja oviin on perinteisesti käytetty pellavaöljymaalia. Pellavaöljy imeytyy syvälle puun sisälle. Ulkorakennusten ovet ja luukut ovat pääasiassa olleet keltaokran väriset tai kimröökinharmaat, joskin harvemmin. Vuorilaudat maalattiin keltaisiksi ovien mukaan tai murretun valkoisiksi. Asuinrakennusten laudoitetut nurkat maalattiin aikaisemmin punaisiksi, myöhemmin empiren vaikutuksesta valkoisiksi. Aittojen ja luhtien nurkat maalataan pääsääntöisesti punaisiksi. Paljasta hirsinurkkaa ei missään tapauksessa maalata valkoiseksi. Höylätyt vaakapaneloidut seinäpinnat asuinrakennusten yläosassa ja poikkipäädyissä tulivat muotiin 1900-luvun alku- 38

1(36) SUOMEN RAKENNUSKULTTUURIN YLEISLUETTELO MUSEOVIRASTO. 1. Lääni Länsi-Suomen lääni 3. Kohde ALUE 1A 2. Kunta Kokkola

1(36) SUOMEN RAKENNUSKULTTUURIN YLEISLUETTELO MUSEOVIRASTO. 1. Lääni Länsi-Suomen lääni 3. Kohde ALUE 1A 2. Kunta Kokkola SUOMEN RAKENNUSKULTTUURIN YLEISLUETTELO MUSEOVIRASTO KOHDEINVENTOINTILOMAKE 1. Lääni Länsi-Suomen lääni 3. Kohde ALUE 1A 2. Kunta Kokkola RAKENNUS 7 (s) 4. Kylä/rekisterinumero 5. Kaup.osa/kortteli/talo

Lisätiedot

Sarvijoki. eteläpohjalainen kylä, piha, talo. Puustudio, Puu-Info / Oulun yliopisto, arkkitehtuurin osasato Seinäjoki 4.5.2011 Riitta Mikkola

Sarvijoki. eteläpohjalainen kylä, piha, talo. Puustudio, Puu-Info / Oulun yliopisto, arkkitehtuurin osasato Seinäjoki 4.5.2011 Riitta Mikkola Sarvijoki eteläpohjalainen kylä, piha, talo Puustudio, Puu-Info / Oulun yliopisto, arkkitehtuurin osasato Seinäjoki 4.5.2011 Riitta Mikkola Sarvijoen sijainti Sarvijoki Etelä-Pohjanmaa Kyläkuva ja kylän

Lisätiedot

II, TIKKASENHARJU RAKENNUSTAPAOHJE KORTTELIT 237-265

II, TIKKASENHARJU RAKENNUSTAPAOHJE KORTTELIT 237-265 II, TIKKASENHARJU RAKENNUSTAPAOHJE KORTTELIT 237-265 Arkkitehtitoimisto Pekka Lukkaroinen Oy Iin kunta, Tekniset palvelut: Markku Vitikka Rakennusvalvonta: Eino Tihinen Tontin haltijan tulee toimittaa

Lisätiedot

NUMMELAN HAAKKOINMAAN TAAJAMANOSAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVA 110 (HIIDENRANNAN KOULUKORTTELI)

NUMMELAN HAAKKOINMAAN TAAJAMANOSAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVA 110 (HIIDENRANNAN KOULUKORTTELI) Ympa 31.10.2002 Ympa liite VIHDIN KUNTA NUMMELAN HAAKKOINMAAN TAAJAMANOSAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVA 110 (HIIDENRANNAN KOULUKORTTELI) RAKENTAMISOHJE KORTTELEILLE 417 JA 457 TEKNINEN JA YMPÄRISTÖKESKUS 31.10.2002

Lisätiedot

Korttelit 001 ja 005 rakennustapaselosteet

Korttelit 001 ja 005 rakennustapaselosteet Korttelit 001 ja 005 rakennustapaselosteet - Rivitalo tai paritalo. - Kuvassa esitetty massoittelun perusratkaisu (valittu kerroskorkeus vaikuttaa massaan). - Ulokkeet ja sisäänvedot julkisivussa ovat

Lisätiedot

KOUVOLA MUSEOKORTTELIEN RAKENTAMISTAPAOHJEET

KOUVOLA MUSEOKORTTELIEN RAKENTAMISTAPAOHJEET KOUVOLA MUSEOKORTTELIEN RAKENTAMISTAPAOHJEET Korttelit 2001, 2005, 2064, 2066 KOUVOLAN KAUPUNKI Kaava 124:2 KUNTATEKNIIKAN TOIMIALA KAUPUNKISUUNNITTELU 22.11.2007 Nro 0020002 1 MUSEOKORTTELIEN RAKENTAMISTAPAOHJEET

Lisätiedot

PUROLAN JA IMPIVAARAN RAKENTAMISTAPAOHJEET

PUROLAN JA IMPIVAARAN RAKENTAMISTAPAOHJEET INFOTILAISUUS TONTIN SAAJILLE 9.6.2011 PUROLAN JA IMPIVAARAN RAKENTAMISTAPAOHJEET Aila Virtanen Kaavoitus JAETUT TONTIT KEVÄÄLLÄ 2011 Kevään 2011 tonttijaossa olleet tontit on väritetty punaisiksi. Muut

Lisätiedot

Länsi-Suomen ympäristökeskus Teuvan keskustan ja kauppilan OYK-inventointi

Länsi-Suomen ympäristökeskus Teuvan keskustan ja kauppilan OYK-inventointi Kohderaportti Länsi-Suomen ympäristökeskus n keskustan ja kauppilan OYK-inventointi Säntintien varrella koivukuja Pihapiirin ulkopuolella sijaitsee riihikartano karjarakennus maakellari hirsirunkoinen

Lisätiedot

koivuranta-895-472-0007-0003 1/13

koivuranta-895-472-0007-0003 1/13 koivuranta-895-472-0007-0003 1/13 Uusikaupunki (895) Vohdensaari (472) Koivuranta 895-472-0007-0003 1 001 Talonpoikaistalo 002 Navetta 003 Sauna 004 Vaja Osoite: Postinumero: Postitoimipaikka: Historia

Lisätiedot

PUROLAN RAKENTAMISTAPAOHJEET KEVÄÄN 2010 PIENTALOTONTTIJAKO

PUROLAN RAKENTAMISTAPAOHJEET KEVÄÄN 2010 PIENTALOTONTTIJAKO PUROLAN RAKENTAMISTAPAOHJEET KEVÄÄN 2010 PIENTALOTONTTIJAKO Infotilaisuus tontinsaajille 31.8.2010 Lisäys 3.9.2010 Aila Virtanen RAKENTAMISTAPAOHJEET selittävät ja täydentävät asemakaavaa erityisesti tontin

Lisätiedot

RAKENNUS 4 (sr) 4. Kylä/rekisterinumero 5. Kaup.osa/kortteli/talo 6.

RAKENNUS 4 (sr) 4. Kylä/rekisterinumero 5. Kaup.osa/kortteli/talo 6. SUOMEN RAKENNUSKULTTUURIN YLEISLUETTELO MUSEOVIRASTO KOHDEINVENTOINTILOMAKE 1. Lääni Länsi-Suomen lääni 3. Kohde ALUE 4E 2. Kunta Kokkola RAKENNUS 4 (sr) 4. Kylä/rekisterinumero 5. Kaup.osa/kortteli/talo

Lisätiedot

KORTTELI 70. Ote asemakaavasta RAKENNUKSET SIJAINTI

KORTTELI 70. Ote asemakaavasta RAKENNUKSET SIJAINTI KORTTELI 70 Ote asemakaavasta RAKENNUKSET SIJAINTI Rakennukset tulee rakentaa niille asemakaavassa osoitetun rakennusalan sisään. Rakennusalalle merkittyä kerrosalaneliömetrimäärää ei saa ylittää. 38 MUOTO

Lisätiedot

VALKEAKOSKI Vallon asemakaava. Rakennustapaohjeet

VALKEAKOSKI Vallon asemakaava. Rakennustapaohjeet Korttelit 9, 10 ja 11 Teema: MODERNI Erityispiirteet Rakennuspaikat sijoittuvat avoimelle peltoaukealle kaupungin sisääntuloväylän varrelle. Rakennuksiin haetaan modernia muotokieltä. Rakennuksen sijoitus

Lisätiedot

1(54) SUOMEN RAKENNUSKULTTUURIN YLEISLUETTELO MUSEOVIRASTO. 1. Lääni Länsi-Suomen lääni 3. Kohde ALUE 5A 2. Kunta Kokkola

1(54) SUOMEN RAKENNUSKULTTUURIN YLEISLUETTELO MUSEOVIRASTO. 1. Lääni Länsi-Suomen lääni 3. Kohde ALUE 5A 2. Kunta Kokkola SUOMEN RAKENNUSKULTTUURIN YLEISLUETTELO MUSEOVIRASTO KOHDEINVENTOINTILOMAKE 1. Lääni Länsi-Suomen lääni 3. Kohde ALUE 5A 2. Kunta Kokkola RAKENNUS 5 4. Kylä/rekisterinumero 5. Kaup.osa/kortteli/talo 6.

Lisätiedot

KORTTELI 66. Ote asemakaavasta RAKENNUKSET SIJAINTI

KORTTELI 66. Ote asemakaavasta RAKENNUKSET SIJAINTI 26 KORTTELI 66 Ote asemakaavasta RAKENNUKSET SIJAINTI MUOTO Rakennukset tulee rakentaa niille asemakaavassa osoitetun rakennusalan sisään. Rakennusalalle merkittyä kerrosalaneliömetrimäärää ei saa ylittää.

Lisätiedot

LIITE 1 DOKUMENTOINTI RAKENTEET. Yleistä

LIITE 1 DOKUMENTOINTI RAKENTEET. Yleistä 1 DOKUMENTOINTI LIITE 1 RAKENTEET Yleistä Rakenteet arvioitiin silmämääräisesti 19.3.2009. Asiantuntija-apuna arvioinnissa olivat mukana Pälkäneen kunnan rakennusmestari Asko Valkama ja Pirkanmaan maakuntamuseon

Lisätiedot

KK-Kartoitus RAPORTTI 312/2015 1/7

KK-Kartoitus RAPORTTI 312/2015 1/7 KK-Kartoitus RAPORTTI 312/2015 1/7 Niinimaantie 691, 63210 Niinimaa Omakotitalon kuntokatselmus 9.12.2015 klo 10.00 KK-Kartoitus RAPORTTI 312/2015 2/7 Tilaus 2.12.2015: Etelä-Pohjanmaan ulosottovirasto

Lisätiedot

Verkkovajan restaurointi

Verkkovajan restaurointi Riihen restaurointi Pahoin vuotanut, tiensä päähän tullut vanha pärekatto uusittiin. Vuotavan katon aiheuttamat lahovauriot vesikaton ja välikaton rakenteissa korjattiin entisen kaltaiseksi. Päätyseiniä

Lisätiedot

KIHINTÖYRÄÄN ASEMAKAAVA-ALUE

KIHINTÖYRÄÄN ASEMAKAAVA-ALUE KIHINTÖYRÄÄN ASEMAKAAVA-ALUE Rakentamistapaohje 14.02.2012 Kihintöyrään asemakaava-alue Yleistä Alueen luonne Rakennustapaohjeiden tarkoitus on ohjata rakentamista Kihintöyrään alueelle niin että syntyy

Lisätiedot

LIITE 1 RAKENTAMISTAPAOHJE KORTTELIT 222 224

LIITE 1 RAKENTAMISTAPAOHJE KORTTELIT 222 224 RAKENTAMISTAPHJE KORTTELIT VÄRIT KORTTELEISSA Värimalleina on käytetty Uula tuote Oy:n maaleja. Vastaavia värisävyjä voi käyttää myös muiden maalitehtaiden valikoimista. JULKISIVUJEN PÄÄVÄRIN VAIHTOEHDOT:

Lisätiedot

ARK 2006-11-10..2007-01-04 1 ( 10 )

ARK 2006-11-10..2007-01-04 1 ( 10 ) ARK 2006-11-10..2007-01-04 1 ( 10 ) HINKABÖLEN KOTISEUTUMUSEO - MUNAPIRTTI K O R J A U S S U U N N I T E L M A I I - K U V A L I I T T E E T - T U P A R A K E N N U S ARK 2006-11-10..2007-01-04 2 ( 10

Lisätiedot

Honkatalot-vakiotoimitussisältö PolarHuvilat ekopuutalorakenteella

Honkatalot-vakiotoimitussisältö PolarHuvilat ekopuutalorakenteella 1 Honkatalot-vakiotoimitussisältö Honkatalojen PolarHuvilat sisältävät kaikki alla olevat rakennusmateriaalit ja -osat: 1. PIIRUSTUKSET (Honkatalojen toimituksen osalta) a. pohjapiirustus b. julkisivupiirustukset

Lisätiedot

Rakennuksen päätilat ja piha- alueet tulee suunnata etelään tai länteen.

Rakennuksen päätilat ja piha- alueet tulee suunnata etelään tai länteen. YLEISTÄ Nämä rakentamistapaohjeet on laadittu täydentämään Kärjen asuntoalueen pohjoisosan asemakaavaa. Rakentamistapaohjeiden tarkoituksena on auttaa rakentajaa paitsi oman rakennuksensa suunnittelussa

Lisätiedot

Hinnasto ja toimitussisällöt 2012

Hinnasto ja toimitussisällöt 2012 Hinnasto ja toimitussisällöt 2012 Sisältöluettelo s. 1 Hinnasto s. 2 Trond s. 3 H-cabin s. 8 Sahib s. 13 Stole s. 19 Villa Tyyne s. 25 Ole s. 31 Ole-2 s. 36 Stabbur s. 42 Taru-sauna s. 49 Asennus s. 53

Lisätiedot

AINOLANVAINIO II RAKENNUSTAPAOHJEET

AINOLANVAINIO II RAKENNUSTAPAOHJEET Kaavoitus ja mittaus 15.4.2015 1(7) AINOLANVAINIO II RAKENNUSTAPAOHJEET YLEISTÄ Asemakaavalla on pyritty luomaan omaleimainen väljä pientaloalue, jossa on tarjolla sekä omakotitontteja että yhtiömuotoiseen

Lisätiedot

Rakentamistapaohjeet koskevat ek-merkinnällä osoitettuja tontteja: 405-1, 406-1, 406-24, 485-2 5, 490-1 4 sekä Avainkimpunmäen palstaviljelyaluetta.

Rakentamistapaohjeet koskevat ek-merkinnällä osoitettuja tontteja: 405-1, 406-1, 406-24, 485-2 5, 490-1 4 sekä Avainkimpunmäen palstaviljelyaluetta. Rakentamistapaohjeet Rakentamistapaohjeet koskevat ek-merkinnällä osoitettuja tontteja: 405-1, 406-1, 406-24, 485-2 5, 490-1 4 sekä Avainkimpunmäen palstaviljelyaluetta. Korttelien ja tonttien numerot

Lisätiedot

Koto eteläpohjalaiseen kulttuurimaisemaan

Koto eteläpohjalaiseen kulttuurimaisemaan Koto eteläpohjalaiseen kulttuurimaisemaan Kiinnostaako aito pohjalaistalo? Siirrä vanha talo tai rakenna uusi Kitinojan perinnetonteilla noudatetaan perinteistä paikallista rakentamistapaa Pohjalaistalon

Lisätiedot

SAARIJÄRVEN KAUPUNKI RAKENTAMISTAPAOHJE 24.3.2014 KORTTELI 603 TONTIT 2-4

SAARIJÄRVEN KAUPUNKI RAKENTAMISTAPAOHJE 24.3.2014 KORTTELI 603 TONTIT 2-4 Rakentamistapaohje on asemakaavakarttaa (KV..2014 ) täydentävä, se on ohjeellinen ja se koskee uudisrakentamista. Alue on osa valtakunnallisesti arvokasta rakennettua kulttuuriympäristöä, Saarijärven vanhaa

Lisätiedot

Onks tääl tämmöstäki ollu?

Onks tääl tämmöstäki ollu? Onks tääl tämmöstäki ollu? Liedon kulttuuriympäristön dokumentointihanke Nautelankosken museo Kulttuuriympäristö on ihmisen ja luonnon vuorovaikutuksesta syntynyt kokonaisuus Dokumentointihanke tallettaa

Lisätiedot

PAJAKATU 2. Rakennushistoriaselvitys. Tampereen Infratuotanto Liikelaitos Suunnittelupalvelut Asemakaavasuunnittelu 26.9.2009

PAJAKATU 2. Rakennushistoriaselvitys. Tampereen Infratuotanto Liikelaitos Suunnittelupalvelut Asemakaavasuunnittelu 26.9.2009 PAJAKATU 2 Rakennushistoriaselvitys Tampereen Infratuotanto Liikelaitos Suunnittelupalvelut Asemakaavasuunnittelu 26.9.2009 1 Pajakatu 2 rakennushistoriaselvitys Inventointi Yleistiedot osoite Pajakatu

Lisätiedot

RAKENNUSTAPAOHJEET KUIVATJÄRVEN GOLFPUISTOON Korttelit 133-163

RAKENNUSTAPAOHJEET KUIVATJÄRVEN GOLFPUISTOON Korttelit 133-163 RAKENNUSTAPAOHJEET KUIVATJÄRVEN GOLFPUISTOON Korttelit 133-163 Tekniset palvelut, kaavoitustoimi 2003 korjattu 8.1.2004 Yleistä Rakennustapaohjeet koskevat Kuivatjärven Golfpuiston alueen kortteleita 133-163.

Lisätiedot

KALAJOKI LIITE 7 KOTIPUISTON ASUNTOALUE 1/13 RAKENNUSTAPAOHJE

KALAJOKI LIITE 7 KOTIPUISTON ASUNTOALUE 1/13 RAKENNUSTAPAOHJE KALAJOKI LIITE 7 KOTIPUISTON ASUNTOALUE 1/13 RAKENNUSTAPAOHJE YLEISET OHJEET Rakennustapaohjeet täydentävät asemakaavan rakentamista koskevia määräyksiä ja merkintöjä. Tarkoituksena on ohjata Kotipuiston

Lisätiedot

KITTILÄ / LEVI RAKKAVAARAN OSA-ALUE VIII:N RAKENTAMISTAPAOHJEET. Korttelit: 850-879

KITTILÄ / LEVI RAKKAVAARAN OSA-ALUE VIII:N RAKENTAMISTAPAOHJEET. Korttelit: 850-879 KITTILÄ / LEVI RAKKAVAARAN OSA-ALUE VIII:N RAKENTAMISTAPAOHJEET Korttelit: 850-879 ROVANIEMI 25.6.2002 RAKKAVAARA OSA-ALUE VIII RAKENTAMISTAPAOHJEET ALUEITTAIN KITTILÄ/LEVI A E B C C B D D E B Kelo (k.min.9

Lisätiedot

Sijoittuminen tontille Nuoli osoittaa rakennusalueen rajan, johon päämassan ulkoseinä tulee rakentaa kiinni.

Sijoittuminen tontille Nuoli osoittaa rakennusalueen rajan, johon päämassan ulkoseinä tulee rakentaa kiinni. Nämä rakentamistapaohjeet vahvistuvat Antinpuiston asemakaavamuutoksen mukana. Sijoittuminen tontille Nuoli osoittaa rakennusalueen rajan, johon päämassan ulkoseinä tulee rakentaa kiinni. Rakennusala,

Lisätiedot

KOTONA JA MÖKILLÄ YHTÄ AIKAA

KOTONA JA MÖKILLÄ YHTÄ AIKAA KOTONA JA MÖKILLÄ YHTÄ AIKAA Rakentamisohjeella tavoitellaan yhtenäistä, ilmeeltään omaleimaista aluekokonaisuutta. Tällaisen asukkaat voivat kokea omaksi paikakseen, jonka veto- ja elinvoima alkavat syntyä

Lisätiedot

PAASKUNNAN RAKENTAMISTAPAOHJEET Korttelit 2714-2727

PAASKUNNAN RAKENTAMISTAPAOHJEET Korttelit 2714-2727 KAARINAN KAUPUNKI SUUNNITTELUKESKUS OY 1 KAARINAN KAUPUNKI PAASKUNNAN RAKENTAMISTAPAOHJEET Korttelit 2714-2727 Rakennussuunnittelun alkuvaiheessa on hyvä neuvotella rakennustarkastajan kanssa rakentamisen

Lisätiedot

S U O J Ä R V E N S I I R T O L A P U U T A R H A Ä Ä N E K O S K I RAKENNUSTAPAOHJEET

S U O J Ä R V E N S I I R T O L A P U U T A R H A Ä Ä N E K O S K I RAKENNUSTAPAOHJEET S U O J Ä R V E N S I I R T O L A P U U T A R H A Ä Ä N E K O S K I RAKENNUSTAPAOHJEET 01.03.2011 YLEISTÄ Suojärven siirtolapuutarhan rakentaminen alkaa kesällä 2011. Alueelle on osoitettu 62 puutarhapalstaa,

Lisätiedot

1 RAKENNNESELVITYS. 9 LIITE 5. s. 1. Korutie 3 Työnumero: 8.9.2011 Ilkka Meriläinen 51392.27

1 RAKENNNESELVITYS. 9 LIITE 5. s. 1. Korutie 3 Työnumero: 8.9.2011 Ilkka Meriläinen 51392.27 9 LIITE 5. s. 1 1 RAKENNNESELVITYS 1.1 TEHTÄVÄN MÄÄRITTELY Selvitys on rajattu koskemaan :ssa olevan rakennuksen 1. ja 2. kerroksen tiloihin 103, 113, 118, 204 ja 249 liittyviä rakenteita. 1.2 YLEISKUVAUS

Lisätiedot

PÖYTYÄN KUNTA K Y R Ö N T A A J A M A KYRÖN ASEMANSEUDUN ASEMA- KAAVAN MUUTOS Selvitys Kyrön rautatieaseman alueen liikennejärjestelyistä selvitys liikennejärjestelyistä, sivu 1 SELVITYKSEN LÄHTÖKOHDAT

Lisätiedot

Korjausrakentamiskeskus Tammelan ulkoväritystutkimus

Korjausrakentamiskeskus Tammelan ulkoväritystutkimus 5 2015 Korjausrakentamiskeskus Tammelan ulkoväritystutkimus Historiaa Tammelan korjausrakentamiskeskuksen nykyinen päärakennus on alunperin rakennettu useita huoneistoja käsittäväksi asuinrakennukseksi.

Lisätiedot

RUOKOLAHTI, HUUHKAN ALUEET I JA II

RUOKOLAHTI, HUUHKAN ALUEET I JA II 56100 RUOKOLAHTI 19.12.2008 1(11) RUOKOLAHTI, HUUHKAN ALUEET I JA II 1 YLEISTÄ Huuhkan alueet liittyvät Salosaaren jo rakennettuun taajama-alueeseen. Ne muodostavat Vaittilantien länsipuolelle uuden asuinaluekokonaisuuden

Lisätiedot

NAANTALI ITÄ-TAMMISTON RAKENNUSTAPAOHJEET

NAANTALI ITÄ-TAMMISTON RAKENNUSTAPAOHJEET ITÄ-TAMMISTO RAKENNUSTAPAOHJEET KORTTELIT 24-27 NAANTALI 18.08.2010 NAANTALI ITÄ-TAMMISTON RAKENNUSTAPAOHJEET A R K K I T E H T I T O I M I S T O T A R M O M U S T O N E N O Y LEHMUSTIE 27 A 20720 TURKU

Lisätiedot

TARJOUSPYYNTÖ. Asiakas: Osoite: Puhelinnumero: Rakentamiskunta: Rakennuksen käyttötarkoitus: Edustaja:

TARJOUSPYYNTÖ. Asiakas: Osoite: Puhelinnumero: Rakentamiskunta: Rakennuksen käyttötarkoitus: Edustaja: 1 TARJOUSPYYNTÖ Asiakas: Osoite: Puhelinnumero: Rakentamiskunta: Rakennuksen käyttötarkoitus: Edustaja: kohteesta on luonnostelusopimus, joka LIITTEENÄ kohteesta ei ole tehty luonnostelusopimusta Todennäköinen

Lisätiedot

Kuntokartoitus katselmus Prijuutissa 2.12.2013

Kuntokartoitus katselmus Prijuutissa 2.12.2013 Insinööritoimisto Kimmo Kaitila Oy RAPORTTI Tuusulan kunta/ Tilakeskus Kuntokartoitus katselmus Prijuutissa 2.12.2013 Kohde on Hyrylässä Ajomiehentiellä sijaitseva vanha kauppiastalo ( tila 3:282 ). Rakennus

Lisätiedot

KAARINA, POHJANPELTO RAKENTAMISTAPAOHJEET

KAARINA, POHJANPELTO RAKENTAMISTAPAOHJEET ARKKITEHTITOIMISTO TARMO MUSTONEN OY 1(8) KAARINA, POHJANPELTO RAKENTAMISTAPAOHJEET 09.12.2010 1. Yleistä Nämä rakennustapaohjeet täydentävät 20.01.2010 ja 17.11.2010 päivättyä Kaarinan Pohjanpellon asemakaavaa.

Lisätiedot

OTALAMMEN KUKKOINHARJUN JA UUTELANLÄÄNIN TAAJAMANOSAN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAMUUTOS, KAAVA 7 RAKENTAMISOHJE UUDISRAKENNUSKORTTELEILLE (KORTTELIT

OTALAMMEN KUKKOINHARJUN JA UUTELANLÄÄNIN TAAJAMANOSAN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAMUUTOS, KAAVA 7 RAKENTAMISOHJE UUDISRAKENNUSKORTTELEILLE (KORTTELIT Ympa 27.5.2004 Ympa liite 3 VIHDIN KUNTA OTALAMMEN KUKKOINHARJUN JA UUTELANLÄÄNIN TAAJAMANOSAN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAMUUTOS, KAAVA 7 RAKENTAMISOHJE UUDISRAKENNUSKORTTELEILLE (KORTTELIT 15, 43-46, 47-48,

Lisätiedot

SANTALANTIEN RAKENNUSTAPAOHJEET 14.04.2015

SANTALANTIEN RAKENNUSTAPAOHJEET 14.04.2015 SANTALANTIEN RAKENNUSTAPAOHJEET 14.04.2015 2015-04-14.doc P:\1500-1599\1565\Santalantie\Selostus\1565-Santalantie rakennustapaohjeet 2 SANTALANTIEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS RAKENNUSTAPAOHJEET:

Lisätiedot

Sisällysluettelo sivu nimi

Sisällysluettelo sivu nimi Sisällysluettelo sivu nimi 4...Lobelia 6...Pakkasmittariperhonen 8...Kangasperhonen 10...Lehtikehrääjä 11...Kirjoheinäperhonen 12...Valkoapila 14...Kuunlilja Elegans 16...Tupsukirjosiipi 18...Purjeperhonen

Lisätiedot

TARJOUSPYYNTÖ. Asiakas: Osoite: Puhelinnumero: Rakentamiskunta: Rakennuksen käyttötarkoitus: Edustaja:

TARJOUSPYYNTÖ. Asiakas: Osoite: Puhelinnumero: Rakentamiskunta: Rakennuksen käyttötarkoitus: Edustaja: 1 TARJOUSPYYNTÖ Asiakas: Osoite: Puhelinnumero: Rakentamiskunta: Rakennuksen käyttötarkoitus: Edustaja: kohteesta on luonnostelusopimus, joka LIITTEENÄ kohteesta ei ole tehty luonnostelusopimusta Todennäköinen

Lisätiedot

PORVOO. Asemakaava 426 RAKENNUSTAPAOHJEET Kaavoitus- ja rakennuslautakunta 29.5.2008 218. Ölstens, Uppstens. 31. kaupunginosa, korttelit 3207-3209

PORVOO. Asemakaava 426 RAKENNUSTAPAOHJEET Kaavoitus- ja rakennuslautakunta 29.5.2008 218. Ölstens, Uppstens. 31. kaupunginosa, korttelit 3207-3209 PORVOO Asemakaava 426 RAKENNUSTAPAOHJEET Kaavoitus- ja rakennuslautakunta 29.5.2008 218 Ölstens, Uppstens 31. kaupunginosa, korttelit 3207-3209 1 Porvoon kaupunki kaupunkisuunnitteluosasto YLEISTÄ Uppstensin

Lisätiedot

Rakennuksen kuntotarkastus

Rakennuksen kuntotarkastus Rakennuksen kuntotarkastus Kohde: Laatija: Tonttula, Tonttulantie 15, 92180 Lapaluoto Jyrki Määttä, tarkastusarkkitehti Raahen kaupunki, Rakennusvalvonta Ruskatie 1, 90240 Pattijoki puh. 040-830 3153 jyrki.maatta@raahe.fi

Lisätiedot

UUDET MAJAT. Liite 1 Yleiset ohjeet. Majojen mittavaihtoehdot

UUDET MAJAT. Liite 1 Yleiset ohjeet. Majojen mittavaihtoehdot Liite 1 Yleiset ohjeet UUDET MAJAT Majojen mittavaihtoehdot Ohessa on majojen mittavaihtoehdot 1:100 kuvina. Vanhan majan mitat voivat poiketa näistä, mutta siinä tapauksessa pinta-ala on ratkaiseva majan

Lisätiedot

KÄIKÄLÄ - TARVASMÄKI

KÄIKÄLÄ - TARVASMÄKI KÄIKÄLÄ - TARVASMÄKI ASUNTOALUEEN YLEISSUUNNITTELUOHJEET HÄMEENLINNA Kaupunkikuvatyöryhmä 16.9.2003 Tekninen lautakunta 7.10.2003 Kaupunginhallitus 27.10.2003 Kooste ohjeista 1 yleissuunnitteluohjeet yleistä

Lisätiedot

RÄNNIEN ASENNUS, VANHAN MAALIN POISTOA ULKOSEINISTÄ, KASVIMAAN ISTUTUS. Kaarinalaiset nuoret ja Jari Suormaa, Notke projekti. Toukokuun viikonloppu.

RÄNNIEN ASENNUS, VANHAN MAALIN POISTOA ULKOSEINISTÄ, KASVIMAAN ISTUTUS. Kaarinalaiset nuoret ja Jari Suormaa, Notke projekti. Toukokuun viikonloppu. RÄNNIEN ASENNUS, VANHAN MAALIN POISTOA ULKOSEINISTÄ, KASVIMAAN ISTUTUS Kaarinalaiset nuoret ja Jari Suormaa, Notke projekti. Toukokuun viikonloppu. Talossa oli vain yksi ränni alun perin. Turun yliopisto

Lisätiedot

RAKENNUSINVENTONTI 13.09 2013. Hangon kantakaupungin kortteli 518. Johanna Laaksonen. Korttelin 518 sijainti opaskartalla.

RAKENNUSINVENTONTI 13.09 2013. Hangon kantakaupungin kortteli 518. Johanna Laaksonen. Korttelin 518 sijainti opaskartalla. RAKENNUSINVENTONTI 13.09 2013 Hangon kantakaupungin kortteli 518 Johanna Laaksonen Korttelin 518 sijainti opaskartalla. 1 2 16 15 4 11 12 5 7 17 18 20 19 14 13 Korttelin 518 nykyinen tonttijako kantakartalla.

Lisätiedot

MURHEISTENRANTA 1/7 RAKENTAMISTAPAOHJE 11.10.2006

MURHEISTENRANTA 1/7 RAKENTAMISTAPAOHJE 11.10.2006 MURHEISTENRANTA 1/7 RAKENTAMISTAPAOHJE 11.10.2006 TÄMÄ RAKENTAMISTAPAOHJE KOSKEE MURHEISTENRANNAN ASEMAKAAVA- ALUETTA TÄYDENNYSRAKENNETTAVAN ALUEEN OSALTA. SISÄLLYSLUETTELO 1. YLEISTÄ 2. PIENTALOTONTIT

Lisätiedot

ARKKITEHTITOIMISTO TARMO MUSTONEN OY LEHMUSTIE 27 A 20720 TURKU PUH: 02-24 24 963

ARKKITEHTITOIMISTO TARMO MUSTONEN OY LEHMUSTIE 27 A 20720 TURKU PUH: 02-24 24 963 ARKKITEHTITOIMISTO TARMO MUSTONEN OY LEHMUSTIE 27 A 20720 TURKU PUH: 02-24 24 963 KAARINA, SILVOLANRINTEEN RAKENTAMISTAPAOHJEET 05.02.2007 ARKKITEHTITOIMISTO TARMO MUSTONEN OY 1(7) KAARINA, SILVOLANRINTEEN

Lisätiedot

SIPOON KUNTA HANSAS II RAKENNUSTAPAOHJEET

SIPOON KUNTA HANSAS II RAKENNUSTAPAOHJEET SIPOON KUNTA HANSAS II RAKENNUSTAPAOHJEET SIPOON KUNTA HANSAS II RAKENNUSTAPAOHJEET Nämä rakennustapaohjeet ohjaavat Hansas II asemakaavan aluetta Massbyn kylässä Etelä-Sipoossa. Rakennustapaohjeet koostuvat

Lisätiedot

R S - M A S S I I V I T O I M I T U S

R S - M A S S I I V I T O I M I T U S RS-MASSIIVITOIMITUS 1. SUUNNITELMAT JA OHJEET - pääpiirustukset (pohjat, julkisivut ja leikkaus) rakennuslupaa varten - viranomaisten vaatimat u-arvo- ja lujuuslaskelmat toimitettavista puuosista - hirsikaaviot

Lisätiedot

Käyttäjän tiedot. Nimi. Katuosoite Hämeenkatu 1 A 1 Postiosoite Sähköposti. Puhelinnumero 000 1234123

Käyttäjän tiedot. Nimi. Katuosoite Hämeenkatu 1 A 1 Postiosoite Sähköposti. Puhelinnumero 000 1234123 04.05.205 /6 Kohteen tiedot Nimi MALLITALO 930 luvun esimerkki Katuosoite Hämeenkatu Postiosoite 00000, Kotikunta Rakennuskunta/maakunta Helsinki, Uusimaa Käyttäjän tiedot Nimi Erkki Esimerkki Katuosoite

Lisätiedot

- luotettavuutta tulevaisuudessakin - MELTEX-ALUSKATTEET Meltex-aluskatteet Aluskate on tärkeä osa kattorakennetta, sillä se varmistaa katon vesitiiveyden. Varsinaiset vesikatteet ovat normaalioloissa

Lisätiedot

Santex Huone 81 kiinteällä Santex-katolla ja näkyvällä vesikourulla

Santex Huone 81 kiinteällä Santex-katolla ja näkyvällä vesikourulla Santex Huone 81 kiinteällä Santex-katolla ja näkyvällä vesikourulla Lue koko asennusohje, ennen kuin aloitat asennuksen. Tämä on näkyvällä vesikourulla varustetun Santex-huoneen 81 ohjeellinen asennusohje.

Lisätiedot

Rakentamistapaohjeet. Terveyskeskuksen tontti ja siihen liittyvä uusi pientaloalue, 5. Kuninkainen. Huittisten kaupunki Tekninen palvelukeskus

Rakentamistapaohjeet. Terveyskeskuksen tontti ja siihen liittyvä uusi pientaloalue, 5. Kuninkainen. Huittisten kaupunki Tekninen palvelukeskus Rakentamistapaohjeet Terveyskeskuksen tontti ja siihen liittyvä uusi pientaloalue, 5. Kuninkainen Huittisten kaupunki Tekninen palvelukeskus 2 YLEISTÄ Rakentamistapaohjeiden tarkoitus on täydentää asemakaavakartalla

Lisätiedot

perustuksen mittaohje asiakkaan perustussuunnittelun pohjaksi Rakentamisopas

perustuksen mittaohje asiakkaan perustussuunnittelun pohjaksi Rakentamisopas 1.1. Yleistä Kaikkien Hirsikoto asiakkaiden käytettävissä on asiantunteva puhelinneuvonta koko rakennusvaiheen ajan Hirsikoto toimituksissa noudatetaan hirsitalojen RT 16-10589 hirsitalojen toimitusehtoja

Lisätiedot

SAAREN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS

SAAREN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS SAAREN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS Rakentamistapaohjeet (4. alue) PAIMION KAUPUNKI TEKNINEN JA YMPÄRISTÖPALVELUT 2 1. YLEISTÄ - Rakennuttajia kehotetaan ottamaan yhteyttä rakennusvalvontaan jo tontin

Lisätiedot

NIKO PALONEN ALAPOHJAN RAKENNE JA TYÖOHJE. Kohde: XXX

NIKO PALONEN ALAPOHJAN RAKENNE JA TYÖOHJE. Kohde: XXX NIKO PALONEN ALAPOHJAN RAKENNE JA TYÖOHJE Kohde: XXX 2.11.2013 Alapohjan rakenne Nykyinen alapohjarakenne on maanvarainen laatta, jossa on ollut puinen koolausrakenne. Lämmöneristeenä on käytetty sahanpurua.

Lisätiedot

KK-Kartoitus RAPORTTI 4605/2016 1/7

KK-Kartoitus RAPORTTI 4605/2016 1/7 KK-Kartoitus RAPORTTI 4605/2016 1/7 Venetie 2, 63100 Kuortane Omakotitalon katselmus 1.6.2016 klo 09.00 KK-Kartoitus RAPORTTI 4605/2016 2/7 Tilaus 23.5.2016: Etelä-Pohjanmaan ulosottovirasto Laskutusosoite:

Lisätiedot

VUORES, KOUKKURANTA. Julkisivuvärit ja lämmitysratkaisut 16.11.2012

VUORES, KOUKKURANTA. Julkisivuvärit ja lämmitysratkaisut 16.11.2012 VUORES, KOUKKURANTA Tontinkäyttösuositus Julkisivuvärit ja lämmitysratkaisut 16.11.2012 liittyy rakentamistapaohjeeseen ro-8263 TONTINKÄYTTÖSUOSITUS Esimerkkinä korttelin 7685 tontit 1, 2, 3 ja 4. Päärakennusten

Lisätiedot

KÄIKÄLÄ - TARVASMÄKI

KÄIKÄLÄ - TARVASMÄKI KÄIKÄLÄ - TARVASMÄKI ASUNTOALUEEN YLEISSUUNNITTELUOHJEET HÄMEENLINNA Kaupunkikuvatyöryhmä 16.9.2003 Tekninen lautakunta 7.10.2003 Kaupunginhallitus 27.10.2003 Kooste ohjeista 1 yleissuunnitteluohjeet yleistä

Lisätiedot

MALLISTO AUTOTALLIT JA KATOKSET MALLISTO

MALLISTO AUTOTALLIT JA KATOKSET MALLISTO MALLISTO AUTOTALLIT JA KATOKSET MALLISTO GARAAS AUTOTALLIT GARAAS AUTOTALLIT Garaas elementtiautotalli on valmiiksi mietitty ratkaisu autotallin rakentamista suunnittelevalle. Mallistomme tallit tarjoavat

Lisätiedot

LAPINJÄRVEN KUNTA SJÖKULLAN ASEMAKAAVA-ALUE RAKENNUSTAPAOHJEET. 8.6.2004 Muutettu 28.9.2004. Sisällysluettelo

LAPINJÄRVEN KUNTA SJÖKULLAN ASEMAKAAVA-ALUE RAKENNUSTAPAOHJEET. 8.6.2004 Muutettu 28.9.2004. Sisällysluettelo 1 16679 LAPINJÄRVEN KUNTA SJÖKULLAN ASEMAKAAVA-ALUE RAKENNUSTAPAOHJEET 8.6.2004 Muutettu 28.9.2004 Sisällysluettelo 1 Rakentamisohjeiden tarkoitus...2 2 Rakennustapaohjeiden toteuttaminen...2 3 Alueen

Lisätiedot

OLMALANPELLON RAKENNUSTAPAOHJEET

OLMALANPELLON RAKENNUSTAPAOHJEET Liite YLIVIESKA OLMALANPELLON RAKENNUSTHJEET..0 KKITEHTITOIMISTO JORMA PALORANTA OY OLMALANPELLON RAKENNUSTHJEET ALUEEN KTTA KALAJOKI NIEMELÄNKYLÄNTIE 0 SAVELANTIE NOPPUISTO OLMALANRANNANKA ULPUKANKA KUMINAKA

Lisätiedot

Teksti Gunilla Lång-Kivilinna Katarina Andersson. Valokuvat Värikuvat, Gunilla-Lång-Kivilinna ja Minna Nygård Mustavalkokuvat, Pohjanmaan Museo

Teksti Gunilla Lång-Kivilinna Katarina Andersson. Valokuvat Värikuvat, Gunilla-Lång-Kivilinna ja Minna Nygård Mustavalkokuvat, Pohjanmaan Museo Teksti Gunilla Lång-Kivilinna Katarina Andersson Valokuvat Värikuvat, Gunilla-Lång-Kivilinna ja Minna Nygård Mustavalkokuvat, Pohjanmaan Museo Karttapohjat Vaasan kaupungin mittaustoimi Kirjoittajat sekä

Lisätiedot

RAKENNUSTAPAOHJEET / HÄRKÖKIVI

RAKENNUSTAPAOHJEET / HÄRKÖKIVI RAKENNUSTAPAOHJEET / HÄRKÖKIVI YLEISTÄ Rakennusten sijoittelussa on pyritty mahdollisuuksien mukaan siihen, että rakennusmassat rajaisivat oleskelupihaa, jolloin naapurin asuinrakennuksesta ei olisi suoraa

Lisätiedot

*kadun puutalot Rakennustapaohjeet ro 7768-1, liittyy asemakaavaan no 7768. Lähtökohtatietoja

*kadun puutalot Rakennustapaohjeet ro 7768-1, liittyy asemakaavaan no 7768. Lähtökohtatietoja . Kaavoitusyksikkö 7.1.2003 Korjattu Tampereen kaupungin tilakeskuksen lausunnon, Museoviraston ja pelastuslaitoksen edustajien kanssa 16.10.2002 pidetyn neuvottelun ja ehdotuksesta saatujen muistutusten

Lisätiedot

perustuksen mittaohje asiakkaan perustussuunnittelun pohjaksi Rakentamisopas

perustuksen mittaohje asiakkaan perustussuunnittelun pohjaksi Rakentamisopas 1. Yleistä Kaikkien Hirsikoto asiakkaiden käytettävissä on asiantunteva puhelinneuvonta Hirsikoto toimituksissa noudatetaan hirsitalojen RT 16-10589 hirsitalojen toimitusehtoja Hirsikoto toimitukset ylittävät

Lisätiedot

LEUNANMÄEN - HURUSLAHDENRANNAN RAKENTAMISTAPAOHJE

LEUNANMÄEN - HURUSLAHDENRANNAN RAKENTAMISTAPAOHJE LEUNANMÄEN - HURUSLAHDENRANNAN RAKENTAMISTAPAOHJE HURUSLAHDENRANNAN HAVAINNEKUVA 08.12.2003 LEUNANMÄEN - HURUSLAHDENRANNAN rennustapaohje kaavartta - ALUE 1 kortteli 1009, tontit 12, 18, 19 ja 21 31.08.2004

Lisätiedot

AS OY TUUSULAN MUORINSYLI Muorinkuja 8, 04300 Tuusula RAKENNUSTAPASELOSTUS 9.1.2014

AS OY TUUSULAN MUORINSYLI Muorinkuja 8, 04300 Tuusula RAKENNUSTAPASELOSTUS 9.1.2014 AS OY TUUSULAN MUORINSYLI Muorinkuja 8, 04300 Tuusula RAKENNUSTAPASELOSTUS 9.1.2014 Yleiskuvaus: Perustukset: Ulkoseinät: 3kpl paritaloja 1 autokatosta sekä jätekatos. RS uudiskohde. Oma tontti (3107m2).

Lisätiedot

RAKENTAMISTAPAOHJEET UUSIKYLÄ, III vaihe

RAKENTAMISTAPAOHJEET UUSIKYLÄ, III vaihe Akaan kaupunki Myllytie 3 PL 34 37801 Akaa Kaavoitus ja maankäyttö Jyri Sarkkinen Kaavoituspäällikkö 7.8.2013 RAKENTAMISTAPAOHJEET UUSIKYLÄ, III vaihe Rakentamistapaohjeet on laadittu täydentämään asemakaavan

Lisätiedot

AR n. 45 m2, pirtti ja kammari, pieni kuisti. Rakennusvuosi ei ole tiedossa. Tontille on rakennettu tämän rakennuksen läheisyyteen uusi asuinrakennus.

AR n. 45 m2, pirtti ja kammari, pieni kuisti. Rakennusvuosi ei ole tiedossa. Tontille on rakennettu tämän rakennuksen läheisyyteen uusi asuinrakennus. VANHAN ASUINRAKENNUKSEN KUNNOSTA. AR n. 45 m2, pirtti ja kammari, pieni kuisti. Rakennusvuosi ei ole tiedossa. Tontille on rakennettu tämän rakennuksen läheisyyteen uusi asuinrakennus. Osoite: Kiinteistötiedot:

Lisätiedot

TYÖOHJE SMYYGI- ELI TÄYTELISTA JA IKKUNAPENKKI

TYÖOHJE SMYYGI- ELI TÄYTELISTA JA IKKUNAPENKKI NIKO PALONEN / www.suorakon.com TYÖOHJE SMYYGI- ELI TÄYTELISTA JA IKKUNAPENKKI 8.10.2014 JOHDANTO Tämän oppaan tarkoitus on kertoa smyygi- eli täytelistan tekemisestä vanhan hirsirakennuksen ikkunakarmin

Lisätiedot

LOISTE. Suunnittelijan sanoin;

LOISTE. Suunnittelijan sanoin; LKALUSTE LOISTE Suunnittelijan sanoin; Uutta Loiste-kalustemallistoa suunniteltaessa lähtökohtanani oli luoda mallisto, joka taipuu niin pieneen kuin suurempaankin kylpyhuoneeseen. Mallisto koostuu erikokoisista

Lisätiedot

ARKKITYYPPITALO 1/12 25.5.2011

ARKKITYYPPITALO 1/12 25.5.2011 RAITTINÄKYMÄ ARKKITYYPPITALO 1/12 KASVAVA ARKKITYYPPITALO 25.05.2011 Perustalo on arkkityyppinen: pohjaratkaisu on neliön muotoinen ja katto on talon suhteisiin sopiva napakka harjakatto. Talon yksinkertainen

Lisätiedot

Energiatehokas rakentaminen ja remontointi PORNAINEN 21.09.2011. Pientalorakentamisen Kehittämiskeskus ry Jouko Lommi

Energiatehokas rakentaminen ja remontointi PORNAINEN 21.09.2011. Pientalorakentamisen Kehittämiskeskus ry Jouko Lommi Energiatehokas rakentaminen ja remontointi PORNAINEN 21.09.2011 Pientalorakentamisen Kehittämiskeskus ry Jouko Lommi Pientalorakentamisen Kehittämiskeskus ry PRKK RY on ainoa Omakotirakentajia ja remontoijia

Lisätiedot

KORTTELIN, KORTTELINOSAN JA ALUEEN RAJA JA SEN NURKKAPISTE RAKENNUKSEN TAI SEN OSAN SUURIN SALLITTU KERROSLUKU

KORTTELIN, KORTTELINOSAN JA ALUEEN RAJA JA SEN NURKKAPISTE RAKENNUKSEN TAI SEN OSAN SUURIN SALLITTU KERROSLUKU 3 7. 8.9 7.7 Rumpu #30.9 Långängsvägen 000 000 000 80 000 LJK/SPK 3 LUONNONTILA 7099 r.00 9.3.3 8 8 0 30. 78.39 7 9 3.00 9 8. 7.0.7. Kaltevuus % 3 7 8 9 0 98 8 7 Kaltevuus % 090 89.0 9.9 0 30 7099 3 3.

Lisätiedot

Rakennus on viimeksi ollut päiväkotikäytössä ja sen käyttötarkoitus on v. 2007 muutettu päiväkodiksi.

Rakennus on viimeksi ollut päiväkotikäytössä ja sen käyttötarkoitus on v. 2007 muutettu päiväkodiksi. Kiinteistö 1025/5, Olantie 3, 05200 Rajamäki Tontti Tontti sijaitsee Rajamäen Tykkitorninmäen asemakaava-alueella. Asemakaavamerkintä on AO-15, erillispientalojen korttelialue. Tontille saa rakentaa yhden

Lisätiedot

AS OY KERAVAN NURMIPUISTO Ravikuja 12, 04250 Kerava. RAKENNUSTAPASELOSTUS Pvm. 8.1.2014

AS OY KERAVAN NURMIPUISTO Ravikuja 12, 04250 Kerava. RAKENNUSTAPASELOSTUS Pvm. 8.1.2014 AS OY KERAVAN NURMIPUISTO Ravikuja 12, 04250 Kerava RAKENNUSTAPASELOSTUS Pvm. 8.1.2014 Yleiskuvaus: Perustukset: Ulkoseinät: 2 rivitalon ja 1 paritalon sekä 2 autokatoksen uudiskohde. Talo A perustetaan

Lisätiedot

E K O R E X H I R S I T A L O T

E K O R E X H I R S I T A L O T EKOREX HIRSITALOT 1. SUUNNITELMAT JA OHJEET - pääpiirustukset (pohjat, julkisivut ja leikkaus) rakennuslupaa varten - viranomaisten vaatimat u-arvo- ja lujuuslaskelmat toimitettavista puuosista - hirsikaaviot

Lisätiedot

KESÄRANNAN ALUEINVENTOINTI

KESÄRANNAN ALUEINVENTOINTI KESÄRANNAN ALUEINVENTOINTI KESÄRANNAN ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS Pikku-Keskuskarin, Sonninnokan ja Tiironnokan alueet Kuva 1 suunnittelualueen rajaus opaskartalla Suunnittelualue Asemakaavan suunnittelualue

Lisätiedot

NURMEKSEN ASEMAPUISTON ALUEEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 14/ 10/ 2009 JENNI LEINONEN OULUN YLIOPISTO

NURMEKSEN ASEMAPUISTON ALUEEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 14/ 10/ 2009 JENNI LEINONEN OULUN YLIOPISTO NURMEKSEN ASEMAPUISTON ALUEEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 14/ 10/ 2009 JENNI LEINONEN OULUN YLIOPISTO ALUEEN RAKEISUUSKAAVIO - SYVENTYMISALUE PUNAISELLA ALUESUUNNITELMALUONNOS PAIKOITUS - VÄHINTÄÄN 1 AUTOPAIKKA

Lisätiedot

PORIN KIVINILLÄ SIJAITSEVAN LATOLUODON UITTOTUVAN JA SEN YMPÄRISTÖN KUNNOSTUS Maastokatselmus ja neuvottelu 13.11.2015

PORIN KIVINILLÄ SIJAITSEVAN LATOLUODON UITTOTUVAN JA SEN YMPÄRISTÖN KUNNOSTUS Maastokatselmus ja neuvottelu 13.11.2015 Muistio 1 (5) PORIN KIVINILLÄ SIJAITSEVAN LATOLUODON UITTOTUVAN JA SEN YMPÄRISTÖN KUNNOSTUS Maastokatselmus ja neuvottelu 13.11.2015 Paikalla: Tiedottaja Paula Gröhn, Melamajavat Hallituksen jäsen Jussi

Lisätiedot

ASEMAKAAVA NO 7546 HOLVASTI RAKENTAMISTAPAOHJEET

ASEMAKAAVA NO 7546 HOLVASTI RAKENTAMISTAPAOHJEET ASEMAKAAVA NO 7546 HOLVASTI RAKENTAMISTAPAOHJEET ro-7546-1, tontit 5741-1 4 Talotyyppi: Tontit ovat erillispientalojen korttelialuetta (AO). Kerrosluku: Kerrosluku on kaksi. Asuinrakennukseen on rakennettava

Lisätiedot

PÄÄLLISTÖNMÄEN RAKENTAMISTAPAOHJEET

PÄÄLLISTÖNMÄEN RAKENTAMISTAPAOHJEET RUSKO PÄÄLLISTÖNMÄEN ASEMAKAAVA, RAKENTAMIS- TAPAOHJEET 26.01.2010 Korttelit 500-542. PÄÄLLISTÖNMÄEN RAKENTAMISTAPAOHJEET RUSKON KUNTA 1(11) Rusko Päällistönmäki RAKENTAMISTAPAOHJEET 26.01.2010 1. Yleistä

Lisätiedot

Lahden kaupungin Paavolan kaupunginosan korttelissa 401 sijaitsevan tontin nro 22:n vuokraoikeus sekä sillä olevat rakennukset

Lahden kaupungin Paavolan kaupunginosan korttelissa 401 sijaitsevan tontin nro 22:n vuokraoikeus sekä sillä olevat rakennukset MYYNTIESITE v.181 Asuntokauppa J. Valtonen LKV Kalliomaankatu 18, 15150 Lahti 0400 715 668, jsvaltonen@gmail.com www.vaihtoasunnot.com Lahden kaupungin Paavolan kaupunginosan korttelissa 401 sijaitsevan

Lisätiedot

Soturikylä Rakennettiin lahjoitusvaroin 1941-45 ruotsinkielisille sotainvalideille 18 pientä omakotitaloa: 1 upseerinasunto 1 yhteistila: kirjasto, sauna 14 tyyppitaloa Metsäkoto2 7,2 x 8,4 m 60,5 km²

Lisätiedot

Kyynäränkangas ja Niemelänniemi Asemakaava V092. Rakentamistapaohjeet 31.3.2014, tark. 17.5.2014. Arkkitehtitoimisto AJAK Oy Adalbert Aapola

Kyynäränkangas ja Niemelänniemi Asemakaava V092. Rakentamistapaohjeet 31.3.2014, tark. 17.5.2014. Arkkitehtitoimisto AJAK Oy Adalbert Aapola Kyynäränkangas ja Niemelänniemi Asemakaava V092 Rakentamistapaohjeet 31.3.2014, tark. 17.5.2014 Arkkitehtitoimisto AJAK Oy Adalbert Aapola SISÄLLYS 1. Yleistä... 3 1.1 Rakentaminen lähellä tontin rajaa...

Lisätiedot

Kyynäränkangas ja Niemelänniemi Asemakaava V092

Kyynäränkangas ja Niemelänniemi Asemakaava V092 Kyynäränkangas ja Niemelänniemi Asemakaava V092 Rakentamistapaohjeet 31.3.2014 Arkkitehtitoimisto AJAK Oy Adalbert Aapola SISÄLLYS 1. Yleistä... 3 1.1 Rakentaminen lähellä tontin rajaa... 3 1.2 Hulevesien

Lisätiedot

UTSUVAARA II:N rakentamistapaohjeet JOHDANTO KITTILÄN KUNTA

UTSUVAARA II:N rakentamistapaohjeet JOHDANTO KITTILÄN KUNTA 1 UTSUVAARA II:N rakentamistapaohjeet JOHDANTO Rakentamistapaohjeet täydentävät rakennuskaavaa tarkentaen kaavassa olevia kaavamerkintöjä ja määräyksiä. Rakentamistapaohjeet toimivat osana asemakaavan

Lisätiedot

Idän Räyhän kalamajan kunnostus

Idän Räyhän kalamajan kunnostus Selkämeren kansallispuiston ystävät ry 26.8.2014 - Lasse Lovén Idän Räyhän kalamajan kunnostus Selkämeren kansallispuiston ystävien ja Metsähallituksen luontopalvelujen yhteistyöprojekti syyskuussa 2014

Lisätiedot

SILIKALLIO ITÄ - AK: 15-010 11.3.2008 RAKENTAMISTAPAOHJEET

SILIKALLIO ITÄ - AK: 15-010 11.3.2008 RAKENTAMISTAPAOHJEET Ohjeet koskevat tonttia: 1558-15 Tälle tontille voi rakentaa 1-1½kerroksisen asuin- tai asuntolaraken- nuksen, jossa on puujulkisivut. 2- kerroksinen osuus rakennuksen alasta saa olla enintään 50%. Ullakon

Lisätiedot