Tutkimusraportti. Kaurilan koulu, rakennus 2 Rakennetekninen kuntotutkimus. Projekti

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Tutkimusraportti. Kaurilan koulu, rakennus 2 Rakennetekninen kuntotutkimus. Projekti 306114"

Transkriptio

1 Tutkimusraportti Kaurilan koulu, rakennus 2 Projekti

2 Sisältö 1 Tutkimuskohde ja lähtötiedot Yleistiedot Tehtävä ja työn rajaus Tutkimuksen luotettavuus Tutkimuksessa käytetyt mittalaitteet Tutkimuksessa käytetty kirjallisuus Alapohja- ja sokkelirakenteet Selvitys rakennetyypistä ja sen toiminnasta Aistinvaraiset havainnot Kosteusmittaukset Rakenneavaukset Mikrobitutkimukset Ulkoseinärakenteet Selvitys rakennetyypistä ja sen toiminnasta Aistinvaraiset havainnot Rakenneavaukset Mikrobitutkimukset Liittyvät rakenneosat Yläpohjarakenteet Selvitys rakennetyypeistä ja niiden toiminnasta Aistinvaraiset havainnot Rakennuksen ilmanvaihto Ilmanvaihtojärjestelmä Ilmanvaihtokanavat ja päätelaitteet Vesi- ja viemärijärjestelmä Yksittäisiä / muita havaintoja Yhteenveto ja johtopäätökset Tekninen vaurioanalyysi Suositeltavat korjaustoimenpiteet Toimenpide-ehdotukset LVI-tekniikka Liitteet Liite 1 Kuntotutkimuskartat Liite 2 Mikrobi-analyysivastaukset 2/ Kaurilan koulu, rakennus 2

3 TIIVISTELMÄ Tämä raportti on rakennetekninen selvitys Kaurialan koulurakennuksesta 2. Tutkimus on tarkoitettu Hämeenlinnan tilapalveluyksikön sekä korjaussuunnittelijoiden käyttöön. Korjaustapasuositukset ovat koottu tämän raportin päätöskappaleeseen jossa on myös vaurioanalyysinä keskeisimpien vaurioiden vaikutus rakennuksen tekniseen toimintaan. Tutkimustyön tulokset perustuvat aistinvaraisiin havaintoihin, rakenneavauksiin, mikrobitutkimuksiin sekä kosteusmittauksiin. Kenttätyö on tehty IV- tutkimuksen osalta keväällä 2014, rakennetekninen tutkimus kesällä Rakennuksen pääongelmana kaikkien vaippaosien osalta on heikentynyt vedenpitävyys. Alapohjarakenteissa tämä ilmenee kosteina, paikoin myös märkinä sokkeli ja maanvaraisina betonirakenteina. Korkean rakennekosteuden vuoksi maalipinnat ovat repeilleet ja muovimatot kupruilevat lattiasta irti. Seinärakenteissa liittyvät rakenneosat, kuten ikkunat päästävät vettä seinärakenteiden väliin ja osin myös sisälle rakennukseen. Vuoto-ongelmat ovat johtaneet ulkoseinärakenteiden mikrobivaurioihin. Seinärakenteet ovat kuitenkin massiivitiiltä ja betonia, jonka vuoksi mikrobikulkeumat sisään ovat kiinni rakennuksen alipainesuhteesta verraten ulkoilmaan. Tutkimuksen mukaan yläpohja tuulettuu heikosti, koska korvaus- ja poistoilmakanavia on liian vähän. Yläpohja tulee saada painesuhteiltaan sellaiseksi, että vuotoilmaa ei kulkeudu rakennuksen sisäilmaan päin. Tähän tavoitteeseen päästään käyttämällä koneellista poistoilmalaitetta yläpohjan tuuletustilassa. Teknisesti arvioiden rakennuksen kosteusvaurioitumista tapahtuu jatkuvasti, koska kosteusteknienn toiminta on oleellisesti heikentynyt rakennuksen teknisen vanhenemisen ja peruskorjauksen viivyttämisen seurauksena. Siksi WSP ehdottaa, että sokkelirakenteet kaivetaan auki, ja salaojat tarkistetaan, mahdollisesti myös uusitaan. Samassa yhteydessä maamassa ja kallistukset tehdään hyvän rakentamistavan mukaisiksi sokkelilinjalla. WSP suosittelee kellaritilojen poistamista peruskäytöstä, jotta kuivaustyö saadaan aloitettua, ja mikrobien leviäminen estettyä muihin kerroksiin. Kiireellisenä korjaustyönä ikkunarakenteet suositellaan vaihdettavaksi ja tiivistettäväksi sekä sisä- että ulkopuolelta niin, että seinärakenne on kaasutiivis liittymäosaltaan ympäröivään ilmaan. WSP Finland Oy Markus Fränti DI, tutkimusinsinööri Janne Lehtimäki ins. (AMK), yksikönpäällikkö 3/ Kaurilan koulu, rakennus 2

4 1 Tutkimuskohde ja lähtötiedot 1.1 Yleistiedot Tilaaja Hämeenlinnan kaupunki Linnan Tilapalvelut -liikelaitos Raatihuoneenkatu 9, 2. krs PL Hämeenlinna Petri Ylämurto, Mika Metsäalho Kohde Kaurialan koulu / Rakennus 2 Torikatu Hämeenlinna Tutkimuksen kohteena on vuonna 1958 valmistunut koulurakennus. Rakennus jakautuu kolmeen maanpäälliseen kerrokseen, sekä osittain maanalaiseen kellarikerrokseen. Kantavana rakenteena on pilaripalkkirunko, joka tukeutuu paaluanturoin maaperään. Rakennuksessa työskennellään päivittäin. Iltakäyttö rajoittuu liikuntasalisiipeen. Arkipäivisin kokonaishenkilökuormitus on noin henkilöä. Kuva 1. Rakennus 2. pohjapiirros ensimmäisestä kerroksesta 1.2 Tehtävä ja työn rajaus Tutkimuksen tehtävänä oli selvittää rakennuksen nykykunto ja arvioida rakennuksen korjaustarvetta. Esitietojen perusteella kohteessa työskentelevillä opettajilla on ollut mahdollisesti rakennuksen kunnosta johtuvaa allergia ja hengitystieoireilua. Oireilua merkittävämpi havainto on lattioiden tulviminen kellarikerroksessa. Tämä ongelma ajoittuu 90-luvun puolelle, mutta mitään peruskorjausta tulvimisen jälkeen ei ole suoritettu. Lisäksi yksittäiset katto- ja ikkunaliittymien vuodot sekä yleisesti huono sisäilma ovat koettu rakennuksessa käyttäjien näkökulmasta ongelmaksi. Tutkimustehtävässä ongelmiin pyrittiin löytämään ratkaisu teknisestä näkökulmasta. Tehtävä ei rajattu vain käyttäjien ongelmien selvittämiseen, vaan tavoitteena oli saada teknisellä tasolla selvyys kaikkien rakenteiden rakennusfysikaalisesta toiminnasta ja toimintaa häiritsevistä tekijöistä. Työ rajautuu ainoastaan tekniseen tarkasteluun, eikä raportti ota kantaa siihen, millaisia haittavaikutuksia eriasteisilla löydetyillä rakennusvirheillä tai vaurioilla on henkilöterveyden näkökulmasta. Näihin ongelmiin pystyy luotettavasti vastaamaan ainoastaan terveydenalan asiantuntija. 4/ Kaurilan koulu, rakennus 2

5 Rakenteiden vaurioitumista tutkittiin mikrobi- ja rakennusfysikaalisella tasolla aistinvaraisesti, laboratorionäyttein, rakennekosteusmittauksin, sekä rakenneavauksin. Tehtävän luonteen vuoksi ei tutkimuksia voitu rajata koskemaan vain tiettyjä alueita, vaan jokainen rakennuksen tila on tutkimuksen yhteydessä ainakin aistinvaraisesti tarkastettu. Kaikki tutkimustulokset ja niistä tehdyt havainnot ovat kirjattuna tähän raporttiin. Kohteen rakennetekninen selvitys sisältää: - Rakenneavauksia välipohjiin ja seinävaippaosiin - Pintakosteuskartoitus maanvastaisiin rakenteisiin - Huonetilojen kosteusolosuhdemittaukset - Huonetilojen hiilidioksiditasojen selvitykset - Mikrobitutkimukset - Rakennetyyppiselvitykset ja rakennusfysikaalinen yleisarviointi kaikkiin vaippaosiin - Korjaussuositukset kiireellisyysjärjestyksessä Kenttätutkimukset kohteessa suoritettiin kesällä Rakenneteknisen tutkimuksen suoritti DI Markus Fränti, avustavana tutkijana toimi Ins. (AMK) Margit Sirén, ja LVI-kartoituksen suoritti Ins. (AMK) Tommi Paasivirta. 1.3 Tutkimuksen luotettavuus Tutkittavien rakenteiden kunnosta saatiin varsin hyvä käsitys. Tutkimuksen luotettavuuden kannalta puutteina voidaan mainita seuraavat asiat: - Näytteenotto ja mittaukset tehdään otantana ja niihin liittyy kunkin menetelmän mukaisesti epävarmuutta. Eri mittaukset edustavat sen hetkisten olosuhteiden tilannetta. - Suurempi mikrobinäyteotanta tai rakenneavauksien määrän lisääminen voivat poiketa tässä raportissa esitetyistä tuloksista. Mitään tuloksia ei ole kuitenkaan tehty vain yhteen tutkimustapaan tai näytteeseen viitaten. 1.4 Tutkimuksessa käytetyt mittalaitteet Kosteustekniset havainnot perustuvat taulukossa 1 esitettyihin laitekokoonpanoihin. Mittauslaitteet kalibroidaan vuosittain. Seuraavassa on esitettynä laitteiden viimeksi suoritetut kalibrointiajat. Taulukko 1. Tutkimuksessa käytetyt mittalaitteet ja viimeisimmät kalibrointiajat Mittalaite Rotronic AG Hygroclip SC04 -anturit Rotronic AG:n Hygropalm-näyttölaite Gann Hydrotest LG1 Gann Hydrotest LG2 + B50 mittapää Käyttötarkoitus Rakennekosteusmittaukset Rakennekosteusmittaukset Pintakosteusmittaukset Puun kosteuspitoisuudet (paino-%) Viimeisin kalibrointi 10/ / / / Tutkimuksessa käytetty kirjallisuus Mikrobianalyysien tulosten tulkinnassa on käytetty Sisäilmayhdistyksen Asumisterveysopasta Tulosten tulkinta perustuu ohjeissa annettuihin viitearvoihin mikrobinäytteiden osalta. Kosteusvaurioindikaattoreilla tarkoitetaan tutkimuksen yhteydessä sieniä, viruksia tai bakteereja, joiden esiintyminen vaurioitumattomissa rakenteissa on harvinaista. 5/ Kaurilan koulu, rakennus 2

6 2 Alapohja- ja sokkelirakenteet 2.1 Selvitys rakennetyypistä ja sen toiminnasta Rakennuksen kellarikerros on maanpinnan tason alapuolella noin 80 % kellaritilan kokonaiskorkeudesta. Alapohjatyyppi on kaikilta osin maanvarainen ja jakaantuu rakennuksessa kahteen kerrokseen seuraavasti 1. Kellarikerroksessa kaikki tilat ovat maanvaraisia Kerroksen tilat, joiden alapuolella ei ole kellarikerrosta. Tällainen tila on mm. liikuntasali. Sokkelirakenteet koostuvat kahdesta eri kerroksesta. Ulkopuolinen kantava osa on betonirakenteinen, sisäpuolella on tiilimuuraus. Vedeneristeenä on ohut bitumisively, joka on kiinni sisäpuolella betonikuoressa. Tiilikuoressa ei ole bitumia. Alapohjalaatta koostuu kahdesta betonikerroksesta. Betonikerrosten välissä on bituminen vedeneriste. Eristeen paksuus on keskimäärin 2 mm. Alapohjan rakennetyyppi on esitetty alla. Rakennetyyppi on selvitetty timanttiporauksella. Kuva 2. Kellarikerroksen maanvarainen alapohjarakenne 2.2 Aistinvaraiset havainnot Sisäpuoliset havainnot Aistinvaraisesti sokkelirakenteissa näkyy selkeitä kosteusvaurioitumisen jälkiä. Jäljet ovat pintarakennevaurioita, kuten maalihilseilyä ja tasoiterepeämiä, ja ne ovat peräisin sokkelitiileen nousseesta kapilaarisesta kosteudesta. Myös aiemmin tapahtunut lattioiden tulviminen putkirikon vuoksi on osasyynä jälkiin. Jäljet ylettyvät noin 25 cm korkeuteen, jonka jälkeen ylempänä seinissä on vain yksittäisiä pieniä maalirepeämiä ja kosteuden aiheuttamaa hilseilyä 6/ Kaurilan koulu, rakennus 2

7 Kuva 3. Kapilaarista kosteusvaurioitumista kellaritilan seinissä. Alapohjarakenteissa betonilaatta on paikoin halkeillut selkeiksi, noin 5 m² kokoisiksi laatoiksi (mm. pöytätennishuone). Halkeilun koosta ja muodosta päätellen kyseessä on konsolidaatiopainumasta aiheutuvaa halkeilua. Konsolidaatiopainuma on saanut alkunsa alustäyttöjen kyllästyessä vedellä. Kuivumisen yhteydessä maa-aines on painunut kasaan aiheuttaen laatan repeilyn. Tämä päätelmä on tehty laatan halkeilusuunnan ja kaareutumisen perusteella, sekä rakenneavauksista saadulla informaatiolla. Kuva 4. Alapohjalaatan halkeilu on paikoin säännöllistä ja selkeää Halkeilulla ei ole rakenneteknisesti vaikutusta, mutta betonin säilyvyysominaisuudet voivat heiketä, jos rakennebetonin rasitusluokitusta muutetaan. Erityisesti seuraavat tekijät heikentävät laatan pitkäaikaissäilyvyyttä halkeilleessa betonissa: - Tilan kosteusrasitusta muutetaan merkittävästi - Alapohjalaatta joutuu klorideille tai hapettaville aineille alttiiksi Kellaritilan lattiassa olevasta pohjaviemärin tarkastusluukusta havaittiin, että syvennyksessä on vettä noin 300 mm. Vesi on kirkasta ja hajutonta. Aistinvaraisesti ei vaikuta siltä, että pohjaviemäriputki vuotaisi. Todennäköistä on, että putken ulkopintaa pitkin orsi- tai pohjavesi kulkeutuu kanaaliin. Päätelmää tukee käyttäjän ilmoittama tieto siitä, että kanaali täyttyy muutamissa viikoissa uudelleen sen tyhjäämisen jälkeen. Veden kulkeutumissuuntaa ei tutkimuksessa saatu selville, mutta oletettavasti se kulkeutuu sokkelin ulkopuolelta sisäänpäin. 7/ Kaurilan koulu, rakennus 2

8 Kuva 5. Pohjaviemärin tarkastusluukussa on vettä.noin 25cm. Vesi on peräisin ilmeisesti sokkelilinjalta. Ulkopuoliset havainnot Rakennuksen ulkosokkelilinjalta havaittiin, että vesi ohjautuu sokkelin suuntaisiksi puroiksi ja lammikoituu jäljistä päätellen erittäin lähelle sokkelia, osin jopa sokkeliin kiinni. Kapilaarisia kosteusvaurioita on lammikoitumisen vuoksi selkeästi havaittavissa erityisesti etelä- ja itäpuolella rakennusta. Alla olevissa kuvissa näkyy pitkäaikaisesta veden seisomisesta aiheutunutta leväkasvua asfalttipinnalla, sekä kosteusrasituksesta johtuvaa maalipinnan hilseilyä. Kuva 6. Rakennuksen maakallistukset ovat paikoin taloon päin. Vesi myös valuu sokkelin vierustoja pitkin. Sokkelirakenteen vierustäytöt ovat osin multa ja hiekkapitoista maa-ainesta, joka on tarkastelun perusteella kapilaarisesti vettä siirtävää. Koska vedeneristeen kunnosta kyseisessä kohdassa ei ole tarkkaa tietoa, tulisi rakenteen kosteuskuormitus olla merkittävästi pienempi. Muutoin maa aiheuttaa turhaa lisäriskiä sisäseinien kosteus ja mikrobivaurioitumiselle. 8/ Kaurilan koulu, rakennus 2

9 Kuva 7. Multainen maa-aines on tuotu suoraan sokkeliin kiinni. Ulkopuolista vedeneristystä ei ole Rakennuksen sokkelirakenteessa on yksittäisiä, paikoin selkeitä pakkasrapautumavaurioita. Vauriot ovat paikoin niin syvällä, että rakenneteräksistä leikkaushaat ovat betonipinnalla näkyvillä. Tästä syystä alkavia korroosiovaurioita on myös paikoissa, joissa betoni on vielä vaurioitumaton. Lujuusteknistä vaikutusta vauriolla ei näin pieninä vauriopinta-aloina ole, vaan ongelma vaikuttaa betonin säilyvyysominaisuuksiin. Sokkelirakenteesta sisään menevät raitisilmaventtiilit ovat osin tukittu roskilla ja savukejätteillä. Sisään menevät ilma-aukot tulisi tästä syystä aina varustaa korkeimmilla tuuletuspaaluilla ja ilmanottopäässä tulisi olla tiheä suojaverkko. Alla olevan kuvan alakulmassa näkyy tuloilmasäleikön suojaamattomuus. Kuva 8. Raitisilmakanava kuvan oikeassa alakulmassa on virheellinen. 9/ Kaurilan koulu, rakennus 2

10 2.3 Kosteusmittaukset Pintakosteusmittaukset Kellaritiloissa pintakosteudet mitattiin kaikkien tilojen osalta laajalla otannalla, koska aistinvaraisesti rakenteissa oli kosteusvaurioitumiseen viittaavia jälkiä. Pintakosteustutkimuksella tutkittiin myös pilarija seinärakenteiden alaosat. Tämä tutkimusmenetelmä antoi ensisijaisesti tietoa kosteuden vaihteluvälistä verrattuna kuivana pidettyyn referenssipisteeseen. Yleisesti pintakosteuksien osalta voidaan todeta seuraavaa: - Pintakosteusmittaustulokset ovat vain pääosin normaalilla tasolla. Lähes kaikissa tiloissa esiintyy noin 2-10 m² kokoisia alueita, joissa lukema viittaa kuitenkin märkään betoniin. Osa havainnoista on todennäköisesti betoniteräksiä. - Pukuhuoneiden ja punttisalin osalta pintakosteuksien vaihteluväli on suurta (p=85 130). Tiloissa esiintyy sekä kuivaan että selkeästi kosteaan tilaan viittaavia arvoja. - Seinärakenteissa pintakosteusmittausten vaihteluväli pysyy normaalilla tasolla, ollen vaihteluvälialueena kapea (60 75). Pintakosteusmittausten perusteella todettiin, että rakennekosteusmittaus tulisi suorittaa tiloittain niin, että koko lattiarakenteiden kosteuskäyttäytymisestä myös absoluuttisen vesimäärän osalta saataisiin selkeämpi ja tarkempi käsitys. Pintakosteusmittaus soveltui tutkimusvälineenä huonosti kohteeseen, koska betoniteräkset olivat lähellä betonin pintaa. Tieto terästen sijainnista saatiin erillistä betoniterässkanneria käyttäen. Rakennekosteusmittaukset Rakennekosteusmittauksia suoritettiin laattaan erisyvyyksille rakennusfysikaalisen toimivuuden ja kosteusliikkeen nykyisen suunnan arvioimiseksi. Syvimmillään anturit porattiin 60 mm asti valmiista lattiapinnasta lukien. Matalimmat anturit olivat 25 mm syvyydellä valmiista lattiapinnasta. Rakennekosteusmittauspisteitä porattiin alapohjiin yhteensä 13 kpl. Saatuja tuloksia verrattiin huoneilmasta mitattuihin absoluuttisen kosteuden määriin sekä ulkoilman mittaushetken kosteusolosuhteisiin. Tällä vertailulla saatiin tietoa siitä, kuinka suuri ero huoneilman ja laatan absoluuttisen kosteuden välillä on. Myös kuivumispotentiaalista ja kuivumisen suunnasta saatiin mittaushetken mukainen käsitys. Alla olevaan taulukkoon on koottu saadut mittaustulokset alapohjalaatan osalta. Mittaustulokset ovat luettu antureiden asentamisesta 4 päivän tasaantumisajan jälkeen. 10/ Kaurilan koulu, rakennus 2

11 Taulukko 2. Alapohjan rakennekosteudet ja lämpötilat Mittauspiste Rakenne / Tila Mittaussyvyys Lämpötila o C Suhteellinen kosteus RH% Absoluuttinen kosteus g/m 3 RK 1 Lattialaatta 60 19,4 46 7,02 RK2 Lattialaatta 50 17, ,36 RK 3 Lattialaatta 50 18,9 82,4 13,33 RK 4 Lattialaatta 35 17,9 58,7 8,96 RK 5 Lattialaatta RK 6 Lattialaatta 35 18,6 93,4 14,81 RK 7 Lattialaatta 35 21,7 87,9 16,81 RK 8 Lattialaatta 35 22,1 85,5 16,7 RK 9 Lattialaatta 35 20,4 44,9 7,9 RK 10 Lattialaatta ,2 13,75 RK 11 Lattialaatta 50 21,1 39,8 6,84 RK 12 Lattialaatta 35 17,5 75,3 11,25 RK 13 Lattialaatta 35 20,8 88,3 15,92 Tutkimushetkellä mitatut sisä- ja Lämpötila o C Suhteellinen Absoluuttinen ulkolämpötilat sekä niiden kosteuspitoisuudet kosteus RH% kosteus g/m 3 Sisäilma 21,7 34,3 6,1 Ulkoilma 15,6 50,5 6,7 Lattiarakenteen rakennekosteudet ovat mittausten perusteella pääosin normaalit, mutta pukuhuoneiden laattarakenteet ovat selkeästi kosteat. Suhteellinen kosteus vaihtelee välillä %. Absoluuttinen vesimäärä on noin 15g/m³, joka on merkittävästi sisäilman absoluuttista vesimäärä suurempi. Betonirakenteen kuivumispotentiaali on heikko höyrytiiviin muovimaton vuoksi. Siksi höyrystynyt kosteus on irrottanut muovimatot pukuhuonetiloista lähes kauttaaltaan. Muissa lattiarakenteissa ei suhteellinen kosteus ole merkittävän korkea. Sen sijaan absoluuttinen vesimäärä on suuri erityisesti mittauspisteissä RK3, RK7, RK8, RK10. Pintalämpötilojen laskiessa esimerkiksi syksyisin ja talvella rakenteen suhteellinen kosteus on arviolta lähellä 90 %. Nyrkkisääntönä voidaan pitää, että mikrobiologinen vaurioituminen alkaa, kun RH on jatkuvasti yli 85 %. Tästä syystä alapohjalaatta on kosteustekniseltä tarkastelultaan riskirakenne. Kapillaarinen kosteus on todennäköisesti aktiivista osan aika vuodesta. Vaikein aika on syksy ja runsaslumisen talven jälkeinen kevät. 2.4 Rakenneavaukset Rakenneavaukset tehtiin alapohjarakenteeseen piikkaamalla laattaan noin 150x150 mm reikiä. Avauksia tehtiin yhteensä 3 kpl. Tarkemmat avauskohdat ovat merkitty tutkimuskarttaan liitteeseen 1. Rakenneavaukset antoivat hyvän kuvan siitä, miten laatan alustäytöt ovat tehty. Myös laatan kosteussulkujen kunnosta saatiin selkeämpi käsitys. Alapohjarakenteen maatäytöt olivat kaikissa tutkimusavauksissa selkeästi märkänä. Rakenteeltaan täytöt koostuivat hienojakoisesta hiekasta sekä sepelin seoksesta. Koska hienoainespitoisuus oli suuri, noin 80 %, kapillaarista vedennousua tapahtuu alemmista maakerroksista ylöspäin. Alla olevissa 11/ Kaurilan koulu, rakennus 2

12 kuvissa on havainnollistettu laatan alapuolista maatäyttöä. Kuvissa näkyvä nuoli osoittaa betonikerroksien välissä olevan bitumisen vedeneristeen. Tutkimuksen perusteella vedeneriste ei enää toimi kunnolla. Kuva 9. Maatäyttö laatan alla on kapillaarisesti vettä nostavaa. Tutkimushetkellä täytöt olivat selkeästi märkänä. 2.5 Mikrobitutkimukset Mikrobitutkimuksilla tutkittiin alapohja- ja sokkelirakenteiden vaurioitumista mikrobitasolla. Tutkimusmenetelmän avulla oli mahdollista selvittää kosteusvaurioita, jotka olivat jo kuivuneet tai vaurioituneet niin, ettei aistinvaraisesti havainnointi ollut mahdollista. Tällaisilla vaurioilla voi tietyissä tapauksissa olla suurikin merkitys sisäilman laatuun. Lähes aina mikrobilajisto jää vauriokohtaan, vaikka kosteus sen ympäriltä saataisiinkin poistettua. Koska ylimääräistä kosteutta löydettiin useasta kohtaa sokkelija alapohjarakenteita, oli mikrobitutkimuksilla tärkeä osa tutkimuksen kokonaisuuden kannalta. Taulukossa esitetyt näytekoodit löytyvät liitteen 1 tutkimuskartasta, josta tarkka tutkimuskohta selviää. Taulukossa oleva tulosten tulkinta on mikrobimäärään perustuvaa laboratorion vaurioviite, joka on sidottu asumisterveysoppaan 2009 raja-arvoihin. Kuntotutkija on erikseen määritellyt vaurion merkityksen rakenteen ja sisäilman kannalta kohdassa tulosten tulkinta. Laboratorion vaurioviiteluokitus on seuraava: 1. Ei viitettä vauriosta: Ei mikrobikasvua tai kosteusvauriolajeja 2. Viite vaurioon: Normaalista poikkeava määrä kosteusvauriolajeja 3. Vahva viite vaurioon: Selkeästi poikkeava määrä kosteusvauriolajeja 4. Lajisto epätavanomainen: Lajisto ei ole tyypillinen Asumisterveysohjeen tunnistemikrobi / lajistoa ei tunnistettu. Taulukko 3. Mikrobitutkimustulokset alapohjarakenteista Koodi Rakenne / materiaali Tulosten tulkinta M1-S Rappaus Ei viitettä vauriosta M2-S Rappaus Viittaa vaurioon M3-S Rappaus Vahva viite vaurioon M4-S Rappaus Ei viitettä vauriosta M5-AP/S Rappaus Ei viitettä vauriosta Tulosten tulkinta Näytteen M2S kokonaismikrobimäärä on pieni, mutta se on laboratoriossa tulkittu viitteeksi vaurioon aktinobakteerikasvuston vuoksi. Koska terveessä rappauksessa aktinobakteereja ei esiinny, on vaurioviite myös teknisestä näkökulmasta todellinen. Rappauspinta on suorassa yhteydessä sisähengitysilman kanssa ja mikrobimäärä voi poiketa merkittävästikin riippuen näytteenottokohdasta. Tästä 12/ Kaurilan koulu, rakennus 2

13 syystä löydetty vaurio voi muodostaa sisäilmariskin. Riskiä lisää se, että osa aktinobakteerikannoista on mykotoksiinia (homemyrkky) tuottavia. Elinkykyisten mikrobimäärän vaihteluvälistä antaa hyvän informaation näyte M3S. Aktinobakteerimäärä on edelliseen näytteeseen verraten noin satakertainen, vaikka ulkoisesti vauriokohta ei poikkea M2S näytteestä millään tavalla. Suuri mikrobimäärän vaihteluväli tekee vaurioviiteluokituksesta tulkintavälineenä heikon, koska otantakohdalla on liian suuri merkitys syntyvään tulokseen. Jo muutaman sentin päässä mikrobimäärä voi täysin eriävä suuntaan tai toiseen. Siksi oleellista on tiedostaa, että kosteusvaurioindikaattori ei synny pintoihin, ellei suuri rakennekosteus (RH>85%) sitä mahdollista. M3S näytteessä esiintyy myös muita indikaattorilajeja, jotka tukevat rappauksen kosteusvaurioitumista myös mikrobitasolla. Vaikka suurin osa lajistoista ei ole toksiinisia, sisäilman laatua saattaa heikentää mikrobien aineenvaihduntatuotteet (MVOC). Osa niistä muodostaa myös terveysriskin. Aineenvaihduntatuotteet leviävät hengitysilmaan kaasumaisina yhdisteinä, toisin kuin mykotoksiini. Muut analyysin materiaalinäytteet olivat puhtaat, eikä niissä esiintynyt kosteusvauriomikrobeja. Tulosten tulkinnan kannalta on vaikea määrittää, mihin alueisiin kosteusvaurioitunut rappaus rajautuu, koska useassa tilassa esiintyi aistinvaraisesti havaittavaa irronnutta tai repeillyttä rappausta tai maalia. Korjaustyö on tästä syystä ulotettava koskemaan laajempaa aluetta, kuin mitä mikrobinäytteet osoittavat. 13/ Kaurilan koulu, rakennus 2

14 3 Ulkoseinärakenteet 3.1 Selvitys rakennetyypistä ja sen toiminnasta Rakennuksen päädyt ovat tiilirakenteisia, ja pitkät sivut betonirakenteisia. Tiilirakenteisilla osuuksilla eristeenä on mineraalivillaa, betonirakenteen välissä on tojalevyeriste. Ulkoseinärakenteet eivät ole runkoa kantavia, vaan runko on kannatettu erillisellä pilaripalkkijärjestelmällä. Alla on esitetty rakennetyypit kummastakin julkisivutyypistä Kuva 10. Seinärakennetyypit pitkältä sivulta ja päädystä. Seinärakennetyypit ovat hyvin tyypilliset luvun vaihteen ratkaisuja. Tiilirakenne on toteutettu tuulettumattomalla ulkokuorella. Rakenne on jäykistävä, ja kantaa oman painonsa lisäksi kattorakenteen päätykuormat. Eristäminen on totutettu mineraalivillalla. Betonirakenteinen rakennetyyppi kantaa pitkillä sivuilla ikkunanaukkojen ylitykset välittäen kuormitukset pilarirungolle. Toisin, kuin päätyrakennetyyppi, betoninen rakenne on ansain kiinni pilaripalkkirungossa, eikä se kanna omaa painoaan. Rakennejärjestelmän eristeenä on Toja-levytys, kuten yllä olevassa kuvassa on havainnollistettu. 3.2 Aistinvaraiset havainnot Päätyrakenteiden tiilien saumaosissa havaittiin lievää syöpymää. Sauma on kulunut paikoin noin 1 cm syvyydelle tiilen pinnasta lukien. Syöpymää esiintyy enimmäkseen itäpäädyn yläosissa. Pitkällä aikavälillä laastisauman syvenemisellä on pakkasrapautumista kiihdyttävä vaikutus. Havainto kohdistuu vain pieneen osaan seinärakennetta, eikä siksi korjaussuoritteella ole akuuttia tarvetta. Tiilen pintarakenteet ovat pääosin ehjät. Vain yksittäisissä kohdissa on säärasituksen aiheuttamaa pintasäröilyä tai nurkkalohkeilua. Iän huomioiden rakenne on säilynyt hyvin ja on kunnoltaan hyvä. Betonirakenteisissa seinäosuuksissa havaittiin, että ikkunaliittymistä oli päässyt vettä betonirakenteen ja eristetilan väliin. Tämä ilmeni härmistymisenä ja osin myös saumarakenteiden heikkona kuntona. Alla olevassa kuvassa on esitetty veden aiheuttamia vaurioita betonin pintaan. Tyypillisesti vauriot olivat pinnan säröilyä, paikoin myös lohkeilua. Useassa läpikäydyssä Ikkunadetaljissa vesi pääsee alla olevan kuvan tavoin vaurioittamaan seinää. 14/ Kaurilan koulu, rakennus 2

15 Kuva 11. Ikkunadetaljit ovat vuotaneet ja vesi valuu alemmasta liittymästä ulos. Vesikate ja sadevesikourut vuotavat ja työntävät vettä paikoin merkittäviäkin määriä seinärakenteen väliin. Seinärakenne pysyy pitkiä aikoja märkänä, koska rakennetta ei ole suunniteltu välistä tuulettuvaksi ja rakenteen väliin pääsevä vesimäärä on suuri. Siksi olisi ensiluokkaisen tärkeää, että vesi pysyisi seinärakenteen ulkopinnalla, ja ylimääräistä kosteutta ei pääse vesikate- ja räystäsrakenteista tai ikkunaliittymistä seinän väliin. Aistinvaraisesti pystyy arvioimaan, että rakenne on vaurioitunut myös eristetilasta.. Kuva 12. Sadevesikourut ja vesikate vuotaa vettä seinän väliin. Betonirakenteissa on yksittäisiä raudoitekorroosiovaurioita. Ne ovat hyvin paikallisia ja määrä on pieni, joten niiden korjaaminen on mahdollista käsityönä henkilönostimesta käsin. Rakenteen säilyvyyden kannalta vesivuodot ovat paikallisia teräskorroosiovaurioita huomattavasti rasittavampi tekijä. Lähes kaikki betonielementtisaumat ovat halkeilleet, ja niissä olevat tuuletusputket joko tukossa tai rikki. Saumaosien vauriot ovat pitkälle edenneet, koska ne ovat alkuperäiset. Alla olevissa kuvissa on esitetty saumoista havaitut vauriot ja niiden nykykunto. Kuva 13. Elementtisaumat ovat halkeilleet ja niiden tuuletusputket ovat osin poikki tai tukossa. 15/ Kaurilan koulu, rakennus 2

16 3.3 Rakenneavaukset Rakenneavausten perusteella todetaan, että mineraalivilla tiilikuoren sisällä on kuivaa ja puhdasta. Avauksien kohdilta ei havaittu mikrobiperäiseen vaurioitumiseen viittaavaa hajua. Kuten tyypillistä on, tässäkin muuraustyön aikana syntyneet laastipurseet ovat painaneet villaeristeen paikoin kasaan. Alla olevassa kuvassa on havainnollistettuna, miltä seinärakenne näytti timanttiporausreiästä. Laastipurseita näkyy oikeanpuoleisessa kuvassa. Kuva 14. Seinärakenteen yleiskuvaa. Laastipurseet ovat kuvattuna oikealla. Betonikuorisessa seinärakenteessa taustabetoni oli kuiva, mutta ulkokuori paikoin sisäpuolelta märkä. Kastuminen on tapahtunut yläpuolisten liittymäosien ja heikkokuntoisten liikuntasaumojen epätiiveyskohdista. Vihertävä leväpinta alapuolisissa porauskuvissa osoittaa, että kosteusongelma on jo pidempään ollut seinärakenteessa. Kuva 15. Betonisen julkisivurakenteen avauksissa selvisi, että ulkokuori on sisäpinnaltaan paikoitellen märkä. 3.4 Mikrobitutkimukset Mikrobitutkimuksien avulla selvitettiin seinärakenteiden eristetilan kosteusteknistä toimintaa vain ja ainostaan mikrobitasolla. Seinäeristeen välistä on mahdollista päästä kosteusvaurioindikaattoreita huonetilaan esimerkiksi sisäänpäin heikon ikkunatiiveyden vuoksi. Siksi tutkiminen myös mikrobitasolla oli tärkeää. Pieniä vuotoja voi tapahtua myös seinä-välipohjaliittymistä, sekä yksittäisistä halkeamista. Näiden osuus sisäilman laatuun on kuitenkin pieni. Mikrobinäytteitä kerättiin ulkoseinistä yhteensä 12 kpl. Näytteitä otettiin mineraalivillasta 7 kpl ja Tojalevystä 5 kpl. Alla olevassa taulukossa on mikrobimäärään perustuva vauriotulkinta laboratorion tulkinnalla. Laboratorion lausunto ei ota kantaa siihen, kuinka suuri merkitys vauriolla on rakennuksen 16/ Kaurilan koulu, rakennus 2

17 sisäilman laadun näkökulmasta. Siksi tulokset ovat tulkittu kuntotutkijan näkemyksestä kohdassa Tulosten tulkinta. Taulukko 4. Seinärakenteista kerätyt mikrobinäytteet laboratorion vaurioviittein Koodi Rakenne / materiaali Tulosten tulkinta M1-US Mineraalivilla Ei viitettä vauriosta M2-US Mineraalivilla Vahva viite vauriosta M3-US Mineraalivilla Heikko viite vauriosta M4-US Tojalevy Vahva viite vauriosta M5-US Tojalevy Vahva viite vauriosta M6-US Tojalevy Vahva viite vauriosta M7-US Mineraalivilla Vahva viite vauriosta M8-US Tojalevy Vahva viite vauriosta M9-US Tojalevy Heikko viite vauriosta M10-US Mineraalivilla Vahva viite vauriosta M11-US Mineraalivilla Ei viitettä vauriosta M12-US Mineraalivilla Vahva viite vauriosta Tulosten tulkinta Analyysivastausten tulokset viittaavat selkeästi siihen, että seinärakenteen eristetilassa on useita kosteusvaurioita, joissa on voimakasta mikrobikasvua. Lajisto koostuu tyypillisistä kosteusvaurioindikaattoreista, eikä joukossa ole vieraita tai harvinaisia lajeja, joita ei olisi tunnistettu. Lajistotarkastelussa huomataan, että vahvaksi vaurioviitteeksi todetuissa näytteissä on määrällisesti paljon aktinobakteereja eli sädesieniä. Sädesieni on lajistona ongelmallinen seuraavista syistä: - Tietyissä olosuhteissa aktinomykeetit tunnetaan vahvasti toksiinia tuottaviksi. Tästä syystä ne muodostavat riskin sisäilman laadulle. - Aktinobakteerit ovat vaikeasti hävitettävissä, ja ne elävät pitkään pinnoilla, vaikka ylimääräinen kosteus saataisiin poistettua. Lajistossa on mukana myös muita toksiinia tuottavia mikrobeja, joista merkittävimmät näytteissä ovat Asbergillus Versicolor ja Acremonium. Kaikkien edellä mainittujen lajien kohdalla selkein riski sisäilman laadulle muodostuu, jos mikrobien haihtuvat orgaaniset yhdisteet (MVOC) pääsevät huoneilmaan. Selkein indikaattori MVOC yhdisteiden olemassa ololle on tilassa esiintyvä maakellarimainen tai muu pistävä haju. Tällöin voidaan luotettavasti aistinvaraisesti todeta, että mikrobien aineenvaihduntatuotteita on sisäilmassa. Vaurioitumisen kannalta on olennaista tiedostaa, että vaurio on seinärakenteen sisällä, josta ei ole suoranaista yhteyttä sisäilmaan. Riski sisäilmalle muodostuu kuitenkin seinärakenteen ja liittyvien rakenteiden välisistä epätiiveyskohdista. Merkittävimmät kohdat ovat ikkunaliittymät, jotka tutkimuksen perusteella eivät sisäänpäin ole tiiviit. Myös pieniä määriä mikrobeja tai niiden aineenvaihduntatuotteita voi päästä sisäilmaan, jos tiiliseinän sisäpinnassa on halkeilua. 3.5 Liittyvät rakenneosat Liittyvillä rakenneosilla tarkoitetaan tässä yhteydessä ikkuna- ja ovirakenteita. Ne tutkittiin rakennuksen osalta aistinvaraisesti niin, että noin 1/3 ikkunoiden kokonaismäärästä kartoitettiin. Loput ikkunoista on tutkittu vain yleisellä tasolla. Ovirakenteiden tutkimukseen kuuluvat kaikki ulko-ovirakenteet. Ikkunarakenteet Ikkunarakenteiden aistinvaraisella tarkastelulla voidaan todeta, että pääosa ikkunoista on korjauskelvottomassa kunnossa. Osassa ikkunoista kittisauma ja lasia kiinnipitävät naulat ovat lähes kokonaan 17/ Kaurilan koulu, rakennus 2

18 irronneet. Ikkunalasi saattaa tästä syystä jopa irrota kovalla tuulenimupaineella. Tämä aiheuttaa merkittävän turvallisuusriskin rakennuksen käyttäjille. Ikkunarakenteiden vaurioitumisen syynä ovat pitkät huoltovälit tai kokonaan huoltamatta jättäminen. Lahovaurio on edennyt noin 1 cm syvyyteen puun ulkopuupinnasta lukien, yksittäisissä kohdissa myös syvemmälle. Laho- ja tiiveysongelmat ovat aiheuttaneet myös vuotoja seinärakenteen sisään. Ikkunarakenteiden kuntotarkastuksen perusteella ei ole epäselvää, miksi vesi on päässyt seinärakenteen väliin. Alla olevissa kuvissa näkyy ikkunarakenteiden nykyinen kunto. Kuva 16. Ikkunarakenteiden maalipinta on lähes kauttaaltaan irti. Karmi ja puiterakenteiden puut ovat pehmentyneet syvälle. Kuva 17. Lahon ja puun pehmenemisen vuoksi vettä pääsee seinän väliin. Vesi voi päästä myös rakennuksen sisään, koska vaurio on näin pitkälle edennyt. Ovirakenteet Ovirakenteissa ei havaittu puutteita tai vikoja, jotka olisivat kuntotutkimusraportin kannalta merkittäviä. 18/ Kaurilan koulu, rakennus 2

19 4 Yläpohjarakenteet 4.1 Selvitys rakennetyypeistä ja niiden toiminnasta Rakennuksessa on kaksi erillistä rakennetyyppiä Alla olevassa kuvassa on värein osoitettu niiden jakautuminen pohjakuvassa esiintyvien tilojen suhteen. - Sininen: Loiva bitumikermikatto - Punainen: Ristikkorakenteinen konesaumattu peltikate Kuva 18. Yläpohjarakennetyyppien jakautuminen rakennuksen muodon perusteella Ristikkorakenteinen yläpohja Korkeassa rakennuksen osassa on yläpohjarakenteena tuulettuva ristikkorakenne, jossa vesikatteena on konesaumattu peltikate. Ristikon alapaarteena toimii betonirakenteinen laattapalkki. Se siirtää kuormat pilaripalkkirungolle sekä väliseinätuelle. Laattapalkin palkkijakoa ei tutkimuksessa selvitetty. Betoniholvi eristää yläpohjan omaksi palo-osastoksi. Se kantaa hyötykuormana yläpohjaeristeiden lisäksi IV-teknisiä järjestelmiä sekä lämmitysverkoston paisunta-astioita. IV- ja paisuntaastiajärjestelmät ovat poistettu jo käytöstä, mutta ovat kuormana yläpohjassa. Rakennusfysikaalisesti yläpohjarakenne toimii painovoimaisella ilmanvaihdolla. Räystäslinjalta tuleva korvausilma poistuu lämmetessään vesikatteen läpivienneistä tuuletusputkien kautta. Kuva 19. Yläpohjarakennetyyppi on kohteessa kuvan kaltainen 19/ Kaurilan koulu, rakennus 2

20 Palkkirakenteinen loiva kattoratkaisu Puupalkkirakenteinen vesikatteen aluskansi on toteutettu kantavan betonilaattapalkin päälle. Kumibitumikermi on kiinnitetty kallistettuun ponttilaudoitettuun puukanteen, jota kannattelevat 200mm korkeat puupalkit. Vedenpoistona ovat rakennuksen sisäpuoliset vedenpoistokanavat. Tuuletus tapahtuu ulkoseinälinjoilta reunapellitysten alta. Poistuva ilmamassa viedään ulos tuuletusputkista vesikatteen läpi. Tuuletustekninen periaate on täysin sama kuin ristikkorakenteisessa yläpohjaratkaisussa. Kokonaiskorkeus on kuitenkin huomattavasti pienempi. Alla olevassa kuvassa on havainnollistettu yläpohjan rakennetta. Sitä ei kuitenkaan ole tutkimuksessa avattu. Kuva on periaatteellinen. Kuva 20. Matalan kattorakenteen periaatteellinen rakennetyyppi 4.2 Aistinvaraiset havainnot Vesikate Ristikkorakenteisen yläpohjan osalta havaittiin, että vesikatteella on jäänpaineen taivuttamia konesaumaliitoksia. Veden ja lumen sulaessa katolta muodostuu vesikatteelle paineellista vettä. Se voi päästä yläpohjaan, jos jäämassa on pitkään räystäsrakenteella ja lämpötila on lähellä 0 C. Seinäelementtien yläosavaurioista voi päätellä, että vuotoja on tapahtunut yläpohjassa jo jonkin aikaa. Vesi on yläpohjasta poistunut seinäelementtien lämmöneristekatkaisun kautta vaurioittaen myös elementtien pielirakenteita. Vesikatteella oleva pitkittäinen peltisauma on havaintojen mukaan riskitekijänä paineellisen veden pääsemiseksi yläpohjaan. Alla olevassa kuvassa on havainnollistettu tarkemmin riskitekijän sisältävä saumaosa. 20/ Kaurilan koulu, rakennus 2

21 Kuva 21. Pitkä saumaosa lähellä räystäslinjaa muodostaa vuotoriskin Korkean osan räystäslinjalla on sadevesikouruvuotoja. Kourut ovat noin 3 cm pohjaltaan peitossa lehdistä ja katon epäpuhtauksista. Tämä tekijä nopeuttaa vesikourujen vaurioitumista, koska käytännössä kouru pysyy aina märkänä. Sadevesikourujen lämmityskaapelien vedonpoistopää on irti etelänpuoleisella räystäällä. Epäselväksi tutkimuksessa jäi kaapeleiden kokonaisvaltainen toimintakunto. Vesikourujen kunto ja katteen vauriot viittaa siihen, että sulatusjärjestelmä ei toimi oikein tai se on kokonaan rikki. Bitumikermikatteella rehevä sammalkasvusto häiritsee veden poistumista ja pitää kermin pitkiä aikoja märkänä. Talvella tällä tekijällä on jäämassaa lisäävä vaikutus, kesällä pitkä kosteusjakso edesauttaa uutta kasvuston syntyä. Sammal kasvaessaan vaurioittaa kermien kiinnityksiä juurikasvustollaan. Säännöllisellä huollolla on ratkaiseva merkitys kermin säilyvyydessä. Katteella oleva singeli on aikaa myöden kerännyt hienoainesta, mutta huollon johdosta kattokaivot ovat puhtaat ja ympärystä vapaa sepelistä. Harvoin tutkimuksessa löytyy kattokaivorakenteita, joita on säännöllisesti huollettu. Osoituksena hyvästä työstä alla oikeanpuoleisessa kuvassa on kaivojen tämänhetkinen moitteeton kunto. Kuva 22. Suuri sammalkertymä voi estää veden pääsyn kaivojärjestelmään ja tukkii kaivot. Esimerkillistä toimintaa edustaa huolellinen kattokaivojen puhdistus (oik.) 21/ Kaurilan koulu, rakennus 2

22 Havainnot eristetilasta Ristikkorakenteisesta yläpohjasta oli pääsy tarkastusluukkujen avulla myös eristetilaan. Eristetilasta suoritettujen havaintojen perusteella voidaan todeta, että tuulettuvuus on tilassa selkeästi puutteellista. Tuuletuspuutteen huomaa aistinvaraisesti parhaiten hajusta. Ilma on tunkkainen ja kellarimainen. Kellarimainen haju viittaa usein mikrobiperäisiin aineenvaihduntatuotteisiin (MVOC). Räystäslinjalla olevat tuuletuskanavat ovat pienet ja pitkittäistä ilmanliikettä ei ole tehostettu päätytuuletuskanavilla. Osin tästä syystä painovoimaista ilmanvaihtuvuutta tilassa tapahtuu vain vähän. Pääongelma on kuitenkin liian pienet räystästuuletuskanavat. 22/ Kaurilan koulu, rakennus 2

23 5 Rakennuksen ilmanvaihto 5.1 Ilmanvaihtojärjestelmä Ilmanvaihtojärjestelmän laitteiden toimintaa ja kuntoa tutkittiin silmämääräisesti. Rakennuksessa on pääosin alkuperäinen koneellinen tulo- ja poistoilmanvaihtojärjestelmä. Ilmanvaihtojärjestelmää on osittain saneerattu ainakin kirjaston / samassa yhteydessä olevan luokkatilan osalta. Rakennuksen yleisilmanvaihtoa palvelee koteloitu tulo- ja poistoilmanvaihtokone, sekä erilliset tuloilmapuhaltimet ja erilliset poistoilmapuhaltimet. Ilmanvaihtokoneet sijaitsevat kolmessa ivkonehuoneessa (kellari ja 1 kerros). Erilliset huippuimurit (3 kpl) sijaitsevat rakennuksen korkean osan vesikatolla. Ilmanvaihtokoneet ovat alkuperäisiä (Koja, asennettu 1965), lukuun ottamatta kirjastoa palvelevaa tulo- ja poistokonetta (Recair), joka on uusittu / asennettu ilmeisesti vuonna 1996 (toimintakaavion laatimisvuosi) ja säätölaitteet on uusittu vuonna Kuva 23. Opetustiloja palveleva tuloilmapuhallin on alkuperäinen ja se sijaitsee rakenneainekammiossa kellarikerroksen lämmönjakohuoneen yhteydessä Tuloilmakoneissa on lämmityspatterit (vesi), mutta ei jäähdytystä. Kirjasto / luokkatilaa palvelevassa uusitussa tulo- ja poistokoneessa (TK6) on lämmöntalteenotto ja liikuntasalia palvelevassa alkuperäisessä tuloilmakoneessa (TK2) on kiertoilmatoiminto. Alkuperäisten tuloilmakoneiden suodattimet ovat mattosuodattimia (suodatusluokka G4) ja uusitussa tuloilmakoneessa on pussisuodattimet (suodatusluokka F7). Kiinteistökierroksella tehtyjen havaintojen mukaan tuloilmakoneiden kammiot ja pattereiden otsapinnat ovat likaisia. 23/ Kaurilan koulu, rakennus 2

24 Kuva 24. Liikuntasalia palvelevan tuloilmakoneen puhallinkammiossa on runsaasti näkyvää likaa / pölyä. Opetustiloja palvelevan tuloilmakoneen (TK1) raitisilmakammiossa (rakenneaineinen) on käytetty ääneneristysmateriaalina mineraalivillaa. Kuva 25. Tuloilmakoneen TK1 raitisilmakammion seinäpinnat on päällystetty mineraalivillalla. Tuloilmakoneiden (TK1, TK6) raitisilmasäleiköt sijaitsevat rakennuksen korkean osan sivustalla noin 1,5 2,5 metrin korkeudella maanpinnasta. Liikuntasalia ja pesutiloja palvelevien tuloilmakoneiden (TK2, TK3) raitisilmasäleiköt sijaitsevat liikuntasalin katolla olevan korotusosan ulkoseinällä. Kuva 26. Tuloilmakoneen TK1 raitisilmasäleikkö ulkoseinän vieressä piha-alueella. Ilmanvaihtokoneita säädetään, ohjataan ja valvotaan rakennusautomaatiojärjestelmällä. Rakennusautomaatiojärjestelmä on Computek -merkkinen ja järjestelmää on uusittu laajasti vuonna 2008 tehdyn 24/ Kaurilan koulu, rakennus 2

25 saneeraustyön yhteydessä (yksittäisiä laitteita voi olla vanhempiakin). Järjestelmällä ei ole paikallista käyttöliittymää, eli järjestelmän alakeskuksessa ei ole paikalliskäyttölaitetta vaan järjestelmän graafinen käyttöliittymä on kaupungin keskusvalvomossa eri rakennuksessa. Kuva 27.Näkymä alakeskuksesta. 5.2 Ilmanvaihtokanavat ja päätelaitteet Ilmanvaihtokanavat ovat sinkittyä peltikanavaa (pyöreää ja kanttikanavaa), sekä osin myös rakenneainekanavaa (betoni). Tehdyissä tarkastuksissa havaittiin, että tuloilman runkokanavissa on näkyvää pölykertymää. Kuva 28. Tuloilman runkokanavassa on näkyvää pölykertymää (TK6). Ilmanvaihtokanavien puhdistushistoriasta ei saatu tietoa. Ilmanvaihtokanavien puhdistaminen koulurakennuksessa on suoritettava viiden vuoden välein (sisäasiainministeriön asetus 802/2001). Luokkatilojen (pois lukien kirjaston yhteydessä oleva luokkatila, jonka tuloilman päätelaitteet on uusittu kattohajottajiksi) tuloilma tuodaan luokkatiloihin ns. ikkunapenkkipuhalluksena. Luokkatilojen ulkoseinille asennettuihin tuloilmakanaviin on liitetty konvektorit, joissa on vesikierto (lämmitys). Tuloil- 25/ Kaurilan koulu, rakennus 2

26 makanavissa olevista säätöpelleistä tai päätelaitteiden säätöosista ei tehty havaintoja (kanavat on koteloitu ulkoseinille / huoltoluukkuja ei havaittu). Kuva 29. Luokkatilojen tuloilmakanavat on asennettu lattianrajaan ulkoseinälle. Kuva 30. Luokkatilojen tuloilmakanavien yhteyteen on asennettu konvektorit, joissa on vesikierto. Poistoilman päätelaitteet ovat luokkatiloissa lautasventtiilejä, joiden ilmamääriä ei voi luotettavasti säätää. Silmämääräisesti / aistinvaraisesti arvioituna tuloilma huuhtelee tiloja heikosti ja tiloissa vaikutti olevan osin korkeita sisälämpötiloja (varsinaisia sisäilmaolosuhteisiin liittyviä seurantamittauksia ei tämän katselmuksen yhteydessä tehty). 5.3 Vesi- ja viemärijärjestelmä Rakennuksen sisäpuoliset vesijohdot ovat kiinteistökierroksella tehtyjen havaintojen mukaan kylmän veden runkojohdon osalta osin uusittua muoviputkea ja osin alkuperäistä kuumasinkittyä teräsputkea. Lämminvesiputket ovat kupariputkia. Vesijohtojen rakenteellisen kunnon selvittämiseksi suosittelemme putkistojen kuntotutkimusta (LVV- kuntotutkimus, samassa yhteydessä tutkitaan lämpöjohdot). 26/ Kaurilan koulu, rakennus 2

27 Vesijohtoverkoston venttiilit ovat osin istukka- ja osin palloventtiilejä. Istukkaventtiilien toimintakunto on osin huono / epävarma. Vesijohtojen eristeet ovat osin mineraalivillaa ja massaa, joka on päällystetty kangastuksella ja uusituin osin muovilevyllä. Kuva 31. Päärakennuksen kylmän veden runkojohto on osin uusittua muoviputkea ja osin alkuperäistä sinkittyä teräsputkea. Rakennuksen jätevesiviemärit (pohja- ja pystyviemärit) ovat osin alkuperäisiä valurautaviemäreitä muhviliitoksin ja osin uusittuja valurautaviemäreitä pantaliitoksin. Tuuletusviemärit vesikatolla ovat valurautaa. Suosittelemme selvittämään viemäreiden rakenteellisen ja toiminnallisen kunnon putkistojen kuntotutkimuksella (LVV-tutkimus). Kuva 32. Päärakennuksen alkuperäisen valurautapystyviemärin muhviliitoksen lyijytiiviste on noussut osittain pois paikaltaan (rakenteet / putki on elänyt ). 5.4 Yksittäisiä / muita havaintoja Kellarin pesutiloja palvelevan tuloilmakoneen kiilahihnat olivat tarkastushetkellä ( ) poikki (asiasta informoitiin vahtimestaria). Lämmönsiirtimen putkilinjan liitoksessa (venttiili / putki) on vuotojälkiä (liitos on suositeltavaa uusia). 27/ Kaurilan koulu, rakennus 2

28 Kylmän veden uusittu muoviputkiosuus on kellaritiloissa eristämätön, mikä aiheuttaa kondensoitumista putken ulkopinnalla (putki hikoilee). Kellarikäytävällä oleva jätevesiviemärin tarkastuskaivo on täynnä vettä (viemäriputki on veden alla). 28/ Kaurilan koulu, rakennus 2

29 6 Yhteenveto ja johtopäätökset 6.1 Tekninen vaurioanalyysi Tutkimuksen perustella rakennuksen alapohjarakenteiden kosteuskuormitus on liian korkea, koska useassa kohdassa rakenteiden absoluuttinen kosteuslisä sisä- ja ulkoilmaan verraten on yli 6 g/m³. RH pysyy kohtuullisissa lukemissa mittausajankohdan korkean lämpötilan vuoksi. RH tulee nousemaan talvella lähelle 90 %, kun rakenteiden peruslämpötila on matalampi. Alapohjan kosteusrasitusta ylläpitävät heikot ulkosokkelilinjan vedeneristeet, sekä kapillaariset maakerrokset sokkelin juuressa ja laatan alustäytöissä. Teknisesti arvioiden pitkään jatkuva, korkea kosteuspitoisuus voi johtaa mikrobitason ongelmiin, jotka voivat heikentää rakennuksen sisäilmanlaatua. Ongelma on sisäilman näkökulmasta vakava, koska analysoitujen näytteiden joukossa on jo selkeitä viitteitä mikrobivaurioista. Ulkovaipparakenteista seinärakenteiden kunto on kahtiajakautunut. Tiilirakenteisilla seinäosuuksilla rakennetekninen kunto on hyvä, mutta villaeristeissä on tuuletuspuutteiden vuoksi mikrobivauriota. Niiden merkitys on vähäinen, koska seinissä ei ole liittymäosia sisälle. Betonikuorisilla seinäosuuksilla havaittiin selkeästi märkiä eristealueita. Tutkimuksen perusteella ulko- ja sisäkuoren väliin on päässyt sadevettä. Rakenteet ovat päässeet kastumaan heikkojen ikkunarakenne-seinäliittymien vuoksi, sekä vesikatteen vuotaessa räystäslinjalta. Rakennuksen vaurioitumisen pysäyttämiseksi on tärkeää, että alapohjarakenteet saadaan vedeneristettyä paineveden tiiviiksi ulkopuolista vettä vastaan. Tämän lisäksi vesikate ja ulkoseinät tulee saada korjattua niin, ettei vettä enää pääse seinärakenteiden väliin. Rakennuksen oleskelurajoituksen käyttöönottoa tulee harkita sisäilmaongelmiin perehtyneen lääkärin kanssa, mikäli rakennusten käyttäjillä esiintyy selkeitä kosteusvaurioon viittaavia oireita. Käyttörajoituksista ja terveyshaitan arvioista vastaa aina sisäilmaongelmiin perehtynyt terveydenalan asiantuntija. 6.2 Suositeltavat korjaustoimenpiteet Suoritettujen tutkimusten perusteella, rakennukselle suositellaan tässä esitettyjä korjaustoimenpiteitä. Ennen korjaustöitä on kuitenkin tehtävä korjaussuunnittelu, jossa määritetään tarkemmin tehtävät korjaukset detaljitasolla, käytettävät materiaalit, laatuvaatimukset ja laadunvarmistustoimenpiteet. Välittömät korjaustarpeet Vedenpoistojärjestelmät ja sokkelirakenne Pihakaadot tulee muuttaa niin, ettei vesi valu sokkelia pitkin ja lammikoidu sokkelin viereen. Samassa yhteydessä pihakaivojen määrää tulee lisätä. Rakennus tulee koko sokkelipiirin osalta kaivaa anturalinjaan asti auki ja sokkelirakenne kuivattaa. Kuivatuksen jälkeen se tulee veden eristää erillisellä primerilla. Primeroinnin jälkeen sokkelirakenteeseen tulee hitsata bitumikermi. Sokkelirakenteen maatäytöt tehdään RT mukaisesti. Kaikki kattovesisyöksytorvet tulee ohjata erilliseen SVKjärjestelmään. Sokkelirakenteen kosteusvaurioituneet kohdat korjataan laastipaikkakorjauksilla, ja sokkelit maalataan kauttaaltaan uudelleen. Kellaritilassa olevat seinä- ja lattiarakenteet Kellaritilan seinärakenteista tulee poistaa irtonainen rappaus ja maali. Tämän jälkeen seinärakenteet tulee kuivattaa. Koko remontoinnin ajan tila tulee olla alipaineinen ja ilmayhteys muihin kerroksiin katkaistu. Seiniin tulee tehdä tarvittavat laastipaikkakorjaukset, sekä kevyt ylitasoitus ennen uudelleen maalausta. Maalauksessa käytetään silikaattipitoista hengittävää maalia. 29/ Kaurilan koulu, rakennus 2

30 Lattiarakenteiden osalta muovimatot poistetaan mikrobipurkuna kaikista pukuhuonetiloista, ja betonilattia jyrsitään. Samassa yhteydessä suihkuhuoneiden laatoitus ja vedeneristeet uusitaan. Suihkuhuoneiden lähellä olevat suljetut portaiden alla olevat varastot tulee alipaineistaa ja tuuletusputki ohjata esimerkiksi ulkoilmaan. Maanvaraisten lattiarakenteiden osalta tulee suorittaa tilakohtainen kuivatus, ja seurata rakennekosteuksien kehitystä vuoden mittaisella aikajaksolla. Oletettavaa on, että seinälinjojen läheisyydessä oleva kosteusrasitus tulee pienenemään, kun sokkelirakenne saadaan vesitiiviiksi. Varsinainen korjaussuunnittelupäätös tehdään vasta tämän seurantajakson jälkeen. Seuraavan 3-5-vuoden aikana suositeltavat toimenpiteet Ulkoseinärakenteet Ulkoseinärakenteiden osalta kaikki saumarakenteet ja tuuletusputket tulee uusia. Saumamassa ja sen paksuus määrätään erillisen korjaussuunnitelman mukaan. Tämän lisäksi rakennuksen kaikki ikkunarakenteet tulee vaihtaa uusiin. Uusilla ulkopuolisilla pellityksillä tulee varmistaa, että vesi ei pääse seinärakenteeseen väliin. Sisäpuolelta ikkunarakenne tulee saada ilmanpitäväksi. Ikkunatiivistysohje erillisen korjaussuunnitelman mukaan. Ulkoseinärakenteen liittymäkohta matalaan palkkikattoon tulee avata, ja pellitykset sekä vedenohjauskermi seinä-vesikateliittymästä uusia. Mahdollinen kosteus tulee kuivattaa ennen kermien ylösnostojen uudelleen tekemistä. Yläpohjarakenteet Tuuletusta tulee tehostaa seuraavassa perusremontissa niin, että yläpohjassa on riittävä määrä kattotuuletuskanavia ulkoilmaan Korvausilmakanavat tulee rakentaa riittävän suuriksi kaikille lappeen sivuille. Tällä hetkellä osassa lappeita ei ole korvausilmakanavia ollenkaan, ja lähes joka paikassa ne ovat liian pienet. Vesikate ja vedenpoistojärjestelmät Vesirännit tulee uusia, ja syöksytorvet sekä rännirakenteet varustaa sähköisellä sulatusjärjestelmällä. Tämän lisäksi vesikatteen pitkä poikittainen saumaosa tulee suojata kumibitumikermillä. Myös konesaumat tulee tiivistää 2 m matkalta räystäältä lukien. Tiivistystuotteet määritellään korjaussuunnittelun yhteydessä. 6.3 Toimenpide-ehdotukset LVI-tekniikka Välittömät ja huoltoluonteiset toimenpiteet Uusitun kylmänveden runkojohdon (muoviputki) eristäminen kellaritiloissa Lämmönsiirtimen putkiliitosten tarkastaminen / uusiminen tarvittaessa Jätevesiviemärin tarkastuskaivon tyhjentäminen kellarikäytävällä (linja on veden alla) Suositeltavat jatkotutkimukset Rakennuksen vesi-, viemäri ja lämpöjohtojen rakenteellisen kunnon selvittämiseksi ja korjaustoimenpiteiden ajoittamiseksi suosittelemme putkistojen kuntotutkimusta (LVV-kuntotutkimus) Toimenpiteet 1-5 vuoden kuluessa Ilmanvaihtojärjestelmän puhdistus ja ilmamäärien säätö puhdistushistorian mukaisesti Vesi-, viemäri- ja lämpöjohtoverkostoihin tarvittavien korjaustoimenpiteiden laajuus ja ajankohta tarkentuvat LVV kuntotutkimuksen yhteydessä Raskaampia peruskorjaustoimenpiteitä suunniteltaessa on suositeltavaa huomioida, että alkuperäisten ilmanvaihtokoneiden keskimääräinen tekninen käyttöikä on lopussa. Luokkahuoneissa on (osin tai ainoastaan) ilmalämmitys, ja ilmanvaihtojärjestelmän ilmamäärät tai konvektoreista saatava lämmitysteho ei ole säädettävissä tilakohtaisen tarpeen mukaan. ilmanvaihtojärjestelmän olemassa olevat runko- ja kytkentäkanavat, sekä pääte-elimet eivät ole laajasti hyödynnettävissä mahdollisessa peruskorjauksessa 30/ Kaurilan koulu, rakennus 2

Kosteus- ja mikrobivauriot koulurakennuksissa TTY:n suorittamien kosteusteknisten kuntotutkimusten perusteella

Kosteus- ja mikrobivauriot koulurakennuksissa TTY:n suorittamien kosteusteknisten kuntotutkimusten perusteella Kosteus- ja mikrobivauriot koulurakennuksissa TTY:n suorittamien kosteusteknisten kuntotutkimusten perusteella Sisäilmastoseminaari 2014 Petri Annila, Jommi Suonketo ja Matti Pentti Esityksen sisältö Tutkimusaineiston

Lisätiedot

PERUSKORJAUSSELVITYKSIÄ, ILMANVAIHDON SELVITYSTYÖ

PERUSKORJAUSSELVITYKSIÄ, ILMANVAIHDON SELVITYSTYÖ 4.6.2013 1(4) Pelimannin ala-aste ja päiväkoti Pelimannintie 16 Helsinki PERUSKORJAUSSELVITYKSIÄ, ILMANVAIHDON SELVITYSTYÖ 1. TEHTÄVÄ Tarkoituksena oli selvittää ilmanvaihtolaitteiden mahdolliset mineraalivillalähteet

Lisätiedot

YLÄASTEEN A-RAKENNUKSEN SOKKELIRAKENTEIDEN LISÄTUTKIMUKSET

YLÄASTEEN A-RAKENNUKSEN SOKKELIRAKENTEIDEN LISÄTUTKIMUKSET LAUSUNTO 8.6.2009 Kaavin kunta / tekninen toimisto Ari Räsänen PL 13 73601 Kaavi YLÄASTEEN A-RAKENNUKSEN SOKKELIRAKENTEIDEN LISÄTUTKIMUKSET Kohde Taustaa Aikaisemmat tutkimukset Kaavin yläaste A-rakennus

Lisätiedot

RAKENNUSTEN HOMEVAURIOIDEN TUTKIMINEN. Laboratoriopäivät 12.10.2011 Juhani Pirinen, TkT

RAKENNUSTEN HOMEVAURIOIDEN TUTKIMINEN. Laboratoriopäivät 12.10.2011 Juhani Pirinen, TkT RAKENNUSTEN HOMEVAURIOIDEN TUTKIMINEN Laboratoriopäivät 12.10.2011 Juhani Pirinen, TkT Homevaurioiden tutkimisessa pääongelma ei liity: Näytteenoton tekniseen osaamiseen (ulkoisen kontaminaation estäminen,

Lisätiedot

KUNTOTARKASTUS 1(7) KUNTOTARKASTUS. Kiinteistö Oy Matkatalo. Valtakatu 36. 53100 Lappeenranta 24.09.2013

KUNTOTARKASTUS 1(7) KUNTOTARKASTUS. Kiinteistö Oy Matkatalo. Valtakatu 36. 53100 Lappeenranta 24.09.2013 1(7) KUNTOTARKASTUS Kiinteistö Oy Matkatalo Valtakatu 36 53100 Lappeenranta 24.09.2013 2(7) 1.YLEISTIETOA KOHTEESTA Kohde: Kiinteistö Oy Koulutalo Valtakatu 36 53100 Lappeenranta Tarkastuksen tilaaja:

Lisätiedot

Tutkimusraportti. Ruununmyllyn ala-aste Rakennetekninen kuntotutkimus. Projekti 306373

Tutkimusraportti. Ruununmyllyn ala-aste Rakennetekninen kuntotutkimus. Projekti 306373 Tutkimusraportti Ruununmyllyn ala-aste Projekti 306373 16.12.2014 Sisältö Sisältö... 2 1. Tutkimuskohde ja lähtötiedot... 4 1.1. Yleistiedot... 4 1.2. Tehtävä ja työn rajaus... 5 1.3. Tutkimuksen luotettavuus...

Lisätiedot

Wise Group Finland Oy. Käpylän peruskoulu Untamontie 2

Wise Group Finland Oy. Käpylän peruskoulu Untamontie 2 Wise Group Finland Oy Käpylän peruskoulu Untamontie 2 Untamontie 2 1. Tutkimuksen laajuus ja tutkimusmenetelmät 2. Koonti merkittävimmistä havainnoista ja rakenneosittain 3. Koonti toimenpide-ehdotuksista

Lisätiedot

KK-Kartoitus RAPORTTI 312/2015 1/7

KK-Kartoitus RAPORTTI 312/2015 1/7 KK-Kartoitus RAPORTTI 312/2015 1/7 Niinimaantie 691, 63210 Niinimaa Omakotitalon kuntokatselmus 9.12.2015 klo 10.00 KK-Kartoitus RAPORTTI 312/2015 2/7 Tilaus 2.12.2015: Etelä-Pohjanmaan ulosottovirasto

Lisätiedot

Tarhapuiston päiväkoti, Havukoskentie 7, Vantaa. 24.11.2011 Työnumero:

Tarhapuiston päiväkoti, Havukoskentie 7, Vantaa. 24.11.2011 Työnumero: RAKENNETEKNINEN SELVITYS LIITE 4 s. 1 1 RAKENTEET 1.1 YLEISKUVAUS Tutkittava rakennus on rakennettu 1970-luvun jälkipuoliskolla. Rakennukseen on lisätty huoltoluukut alustatilaan 1999. Vesikatto on korjattu

Lisätiedot

Tutkimusraportti. Kaurialan koulu, rakennus 3 Rakennetekninen kuntotutkimus. Projekti 306114

Tutkimusraportti. Kaurialan koulu, rakennus 3 Rakennetekninen kuntotutkimus. Projekti 306114 Tutkimusraportti Kaurialan koulu, rakennus 3 Rakennetekninen kuntotutkimus Projekti 306114 4.11.14 Sisältö Sisältö... 2 1 Tutkimuskohde ja lähtötiedot... 4 1.1 Yleistiedot... 4 1.2 Tehtävä ja työn rajaus...

Lisätiedot

Käpylän peruskoulun sisäilma- ja kosteusongelmiin liittyvä katselmus

Käpylän peruskoulun sisäilma- ja kosteusongelmiin liittyvä katselmus 1 Helsingin kaupunki MUISTIO HKR-Rakennuttaja Rakennuttajatoimisto 1 Riitta Harju 9.3.2009 Käpylän peruskoulu Väinölänkatu 7 ja Untamontie 2 00610 HELSINKI Käpylän peruskoulun sisäilma- ja kosteusongelmiin

Lisätiedot

KUNTOTARKASTUS. Kiinteistö Kirkkola / Tapanaisen talo. Kirkkokatu 9. 53100 Lappeenranta 17.12.2009

KUNTOTARKASTUS. Kiinteistö Kirkkola / Tapanaisen talo. Kirkkokatu 9. 53100 Lappeenranta 17.12.2009 1(9) KUNTOTARKASTUS Kiinteistö Kirkkola / Tapanaisen talo Kirkkokatu 9 53100 Lappeenranta 17.12.2009 2(9) 1.YLEISTIETOA KOHTEESTA Kohde: Kiinteistö Kirkkola / Tapanaisen talo Kirkkokatu 9 53100 Lappeenranta

Lisätiedot

16.3.2015 SISÄILMAN MIKROBITUTKIMUS

16.3.2015 SISÄILMAN MIKROBITUTKIMUS 16.3.2015 SISÄILMAN MIKROBITUTKIMUS PERTUN PARAKKIKOULU 05400 JOKELA 05400 JOKELA 2/6 SISÄLLYSLUETTELO 1. KOHTEEN YLEISTIEDOT... 3 1.1 Kohdetiedot ja tilaaja... 3 1.2 Toimeksiannon laatija... 3 1.3 Toimeksiannon

Lisätiedot

KIMOKUJAN KOULU KELLARITILOJEN KOSTEUSKARTOITUS

KIMOKUJAN KOULU KELLARITILOJEN KOSTEUSKARTOITUS KIMOKUJAN KOULU KELLARITILOJEN SISÄLLYSLUETTELO 1 TUTKIMUKSEN KOHDE JA LÄHTÖTIEDOT 3 1.1 Kiinteistön perustiedot 3 1.2 Tehtävä 3 1.3 Tutkimuksen sisältö, rajaus ja luotettavuus 3 1.4 Aikaisemmin todetut

Lisätiedot

MISTÄ SE HOME TALOIHIN TULEE?

MISTÄ SE HOME TALOIHIN TULEE? MISTÄ SE HOME TALOIHIN TULEE? KOSTEUSVAURIOT JA MUUT SISÄILMAONGELMAT Juhani Pirinen 15.10.2014 Hieman kosteusvaurioista Kosteuden lähteet SADE, LUMI PUUTTEELLINEN TUULETUS VESIKATTEEN ALLA TIIVISTYMINEN

Lisätiedot

Tutkimusraportti. Hämeenlinnan keskuskoulu Rakennetekninen kuntotutkimus. Projekti 306280

Tutkimusraportti. Hämeenlinnan keskuskoulu Rakennetekninen kuntotutkimus. Projekti 306280 Tutkimusraportti Hämeenlinnan keskuskoulu Projekti 306280 2.12.2014 Sisältö Sisältö... 2 Tiivistelmä... 3 1. Tutkimuskohde ja lähtötiedot... 4 1.1 Yleistiedot... 4 1.2 Tehtävä ja työn rajaus... 4 1.3 Tutkimuksen

Lisätiedot

Finnmap Consulting Oy SSM

Finnmap Consulting Oy SSM 1 Idänpuoleinen rakennusosa Liikuntasali Idänpuoleinen rakennusosa Kirjasto Liikuntasali Kuvat 1, 2. Tutkimuksen tarkoituksena on ollut selvittää os. Varistontie 3, Vantaa sijaitsevan koulurakennuksen

Lisätiedot

ENSIRAPORTTI. Työ A11849. Läntinen Valoisenlähteentie 50 A Raportointi pvm: 01.12.2011. A - Kunnostus- ja kuivauspalvelut Oy Y-tunnus: 1911067-2

ENSIRAPORTTI. Työ A11849. Läntinen Valoisenlähteentie 50 A Raportointi pvm: 01.12.2011. A - Kunnostus- ja kuivauspalvelut Oy Y-tunnus: 1911067-2 ENSIRAPORTTI Läntinen Valoisenlähteentie 50 A Raportointi pvm: 01.12.2011 Työ TILAT: ISÄNNÖINTI: TILAAJA: LASKUTUSOSOITE: VASTAANOTTAJA (T): Läntinen valkoisenlähteentie 50 A Lummenpolun päiväkoti Päiväkodin

Lisätiedot

T9003 Tutkimusraportti 1(9) Myllypuron ala-asteen sivukoulu ja päiväkoti 23.4.2009 SISÄLLYSLUETTELO

T9003 Tutkimusraportti 1(9) Myllypuron ala-asteen sivukoulu ja päiväkoti 23.4.2009 SISÄLLYSLUETTELO T9003 Tutkimusraportti 1(9) sivukoulu ja päiväkoti 23.4.2009 SISÄLLYSLUETTELO 1 TUTKIMUSKOHDE... 2 2 TUTKIMUSMENETELMÄT... 3 2.1 Rakenteiden tutkimukset... 3 2.2 Mikrobit... 3 2.3 Kosteusmittaukset...

Lisätiedot

S I S Ä I L M A T U T K I M U S

S I S Ä I L M A T U T K I M U S Kiratek Oy Jyrki Pulkki, puh. 0207 401 011 6.6.2011 S I S Ä I L M A T U T K I M U S Simonkallion Koulu Simonkalliontie 1, 01350 Vantaa 2 Sisällysluettelo 1. KOHTEEN YLEISTIEDOT... 3 2. TUTKIMUKSET... 3

Lisätiedot

1 RAKENNNESELVITYS. 9 LIITE 5. s. 1. Korutie 3 Työnumero: 8.9.2011 Ilkka Meriläinen 51392.27

1 RAKENNNESELVITYS. 9 LIITE 5. s. 1. Korutie 3 Työnumero: 8.9.2011 Ilkka Meriläinen 51392.27 9 LIITE 5. s. 1 1 RAKENNNESELVITYS 1.1 TEHTÄVÄN MÄÄRITTELY Selvitys on rajattu koskemaan :ssa olevan rakennuksen 1. ja 2. kerroksen tiloihin 103, 113, 118, 204 ja 249 liittyviä rakenteita. 1.2 YLEISKUVAUS

Lisätiedot

Kartoittaja: Toni Jokela p. 0405626050 toni.jokela@kuivaustekniikka.info. Tarkastusraportti. Katon piiloränni vuotanut ja kastellut seinärakenteita

Kartoittaja: Toni Jokela p. 0405626050 toni.jokela@kuivaustekniikka.info. Tarkastusraportti. Katon piiloränni vuotanut ja kastellut seinärakenteita Tarkastusraportti Sivu: 1 (20) Asiakas Vahinkopaikan osoite Yhteyshenkilö Läsnäolijat Pelkosenniemen kunta Koulutie 9 98500 Pelkosenniemi Leinonen Panu (Yhteyshenkilö) p. 00404872445 Panu.Leinonen@pelkosenniemi.fi

Lisätiedot

ULKOSEINÄ VÄLISEINÄ Teräs, alapohjassa Sokkelin päällä Lattiapinnan päällä

ULKOSEINÄ VÄLISEINÄ Teräs, alapohjassa Sokkelin päällä Lattiapinnan päällä PÄIVÄMÄÄRÄ TYÖNUMERO TYÖN SUORITTAJA PUHELIN 29.07.13 7809 Joensuu Henri 0458814141 TILAAJA Euran kunta Sorkkistentie 10 27511 Eura Rantanen Markus 044 4224882 TYÖKOHDE Euran kunta Kotivainiontie 3 27400

Lisätiedot

PÄIVÄMÄÄRÄ TYÖNUMERO TYÖN SUORITTAJA PUHELIN TYÖKOHDE. Välikarintie 62 29100 Luvia

PÄIVÄMÄÄRÄ TYÖNUMERO TYÖN SUORITTAJA PUHELIN TYÖKOHDE. Välikarintie 62 29100 Luvia PÄIVÄMÄÄRÄ TYÖNUMERO TYÖN SUORITTAJA PUHELIN 13.11.15 10185 Markku Viljanen 050 9186694 TILAAJA Satakunnan Ulosottovirasto PL44 28101 Pori sari.merivalli@oikeus.fi TYÖKOHDE Välikarintie 62 29100 Luvia

Lisätiedot

Håkansbölen pyykkitupa Ratsumestarintie 5 01200 VANTAA. Rakennetutkimus Alapohja, ulkoseinärakenteet

Håkansbölen pyykkitupa Ratsumestarintie 5 01200 VANTAA. Rakennetutkimus Alapohja, ulkoseinärakenteet Rakennetutkimus Alapohja, ulkoseinärakenteet Håkansbölen pyykkitupa Ratsumestarintie 5 01200 VANTAA Vetotie 3 A FI-01610 Vantaa p. 0207 495 500 www.raksystems-anticimex.fi Y-tunnus: 0905045-0 Rakennetutkimus

Lisätiedot

MAJALAN KOULU tekninen riskiarvio ja kuntotutkimus. Tähän tarvittaessa otsikko

MAJALAN KOULU tekninen riskiarvio ja kuntotutkimus. Tähän tarvittaessa otsikko MAJALAN KOULU tekninen riskiarvio ja kuntotutkimus Tähän tarvittaessa otsikko TAUSTAA JA TUTKIMUKSEN TEKIJÄT Tutkimuksen tekijä Insinööritoimisto K-S Kitapa Oy / Hannu Leisimo (RI, Rakennusterveysasiantuntija,

Lisätiedot

TYÖKOHDE. VESIJOHDOT LÄMPÖJOHDOT ALAJUOKSU ULKOSEINÄ ALAJUOKSU VÄLISEINÄ Kupari, alapohja Perusmuurin päällä Lattiapinnan/anturan päällä

TYÖKOHDE. VESIJOHDOT LÄMPÖJOHDOT ALAJUOKSU ULKOSEINÄ ALAJUOKSU VÄLISEINÄ Kupari, alapohja Perusmuurin päällä Lattiapinnan/anturan päällä PÄIVÄMÄÄRÄ TYÖNUMERO TYÖN SUORITTAJA PUHELIN 15.10.15 10105 Markku Viljanen 050 9186694 TILAAJA Satakunnan Ulosottovirasto PL 44 28101 Pori kirsi.sjogren@oikeus.fi TYÖKOHDE Enäjärventie 37 28370 Pori VAKUUTUSYHTIÖ

Lisätiedot

VALOKUVAT LIITE 1 1(8)

VALOKUVAT LIITE 1 1(8) VALOKUVAT LIITE 1 1(8) Kuva 1. Keittiön vastaisen seinän rakenteena oli luokan puolella tiilikuori ja keittiön puolella betonikuori, joiden välissä oli mineraalivillaa 40 mm. Seinästä mitattiin rakennekosteuksia

Lisätiedot

ULKOSEINÄN RAJATTU KUNTOTUTKIMUS

ULKOSEINÄN RAJATTU KUNTOTUTKIMUS S i v u 1 / 8 RAPORTTI ULKOSEINÄN RAJATTU KUNTOTUTKIMUS Nikkilän sosiaali- ja terveysasema Jussaksentie 14 04130 Sipoo 11.12.2014 RAPORTIN NUMERO: 14263 TILAAJA: Jukka Haakana, Sipoon kunta VASTAAVA TUTKIJA:

Lisätiedot

Proj. nro 3318 Asunto Oy Jyväskylän Tavintie Tavintie 8 A 1 40400 JYVÄSKYLÄ

Proj. nro 3318 Asunto Oy Jyväskylän Tavintie Tavintie 8 A 1 40400 JYVÄSKYLÄ Proj. nro 3318 Asunto Oy Jyväskylän Tavintie Tavintie 8 A 1 40400 JYVÄSKYLÄ Raportti Kuntotarkastus asuntokauppaa varten 17.06.2013 Laukaantie 4, Fax 0 10 322 0909 pts@pts.fi www.pts.fi Tekijä: Juhana

Lisätiedot

MAANVAISTEN LATTIA- JA SEINÄRAKENTEIDEN KOS- TEUSMITTAUKSET, VAIHE 1

MAANVAISTEN LATTIA- JA SEINÄRAKENTEIDEN KOS- TEUSMITTAUKSET, VAIHE 1 MAANVAISTEN LATTIA- JA SEINÄRAKENTEIDEN KOS- TEUSMITTAUKSET, VAIHE 1 Uomarinteen koulu, Vantaa Mall: Allmän - Stående - 2003.dot ver 1.0 WSP Finland Oy 1 (3) 1. TUTKIMUKSEN KOHDE JA TEHTÄVÄ 1.1 Kohde 1.2

Lisätiedot

RAKENNUSTEKNINEN KUNTOARVIO TUOTANTOHALLI JA HUOLTORAKENNUS JUUAN REHU OY LUIKONLAHDENTIE 506 A JA B 83900 JUUKA

RAKENNUSTEKNINEN KUNTOARVIO TUOTANTOHALLI JA HUOLTORAKENNUS JUUAN REHU OY LUIKONLAHDENTIE 506 A JA B 83900 JUUKA RAKENNUSTEKNINEN KUNTOARVIO TUOTANTOHALLI JA HUOLTORAKENNUS JUUAN REHU OY LUIKONLAHDENTIE 506 A JA B 83900 JUUKA 25.03.2013 Rakennus A Rakennus B Sisällys Esipuhe... 1 Yleistä kiinteistöstä... 2 Asiakirjat...

Lisätiedot

YRTTITIEN PÄIVÄKOTI JA LISÄRAKENNUS KOSTEUSKARTOITUS

YRTTITIEN PÄIVÄKOTI JA LISÄRAKENNUS KOSTEUSKARTOITUS 3.3.2011 SISÄLLYSLUETTELO 1 TUTKIMUKSEN KOHDE JA LÄHTÖTIEDOT 3 1.1 Yleistiedot 3 1.2 Tehtävä ja lähtötilanne 3 1.3 Aikaisemmat korjaukset ja tutkimukset 3 2 KOSTEUSKARTOITUKSEN TULOKSET 4 2.1 Havainnot

Lisätiedot

Lattia- ja seinärakenteiden kuntotutkimus Tarkastaja: RI Sami Jyräsalo Tarkastuspvm: 11.06.2012

Lattia- ja seinärakenteiden kuntotutkimus Tarkastaja: RI Sami Jyräsalo Tarkastuspvm: 11.06.2012 Lattia- ja seinärakenteiden kuntotutkimus Tarkastaja: RI Sami Jyräsalo Tarkastuspvm: 11.06.2012 Vihertien leikkipuistorakennus Vihertie / Uomakuja 12 01620 VANTAA 1. YLEISTÄ Kohteen yleistiedot Vihertien

Lisätiedot

MITTAUSRAPORTTI KANNISTON KOULU, RAKENNEKOSTEUS- JA SISÄILMAN OLOSUHTEIDEN MITTAUKSET 11.12.2015

MITTAUSRAPORTTI KANNISTON KOULU, RAKENNEKOSTEUS- JA SISÄILMAN OLOSUHTEIDEN MITTAUKSET 11.12.2015 MITTAUSRAPORTTI KANNISTON KOULU, RAKENNEKOSTEUS- JA SISÄILMAN OLOSUHTEIDEN MITTAUKSET Mittausraportti 2 (11) 1 YLEISTIEDOT 1.1 Tutkimuskohde Kenraalintie 6 01700 Vantaa 1.2 Tutkimuksen tilaaja Vantaan

Lisätiedot

Kohde Suomen kasarmit Varastorakennus 20 Vuorikatu, Hämeenlinna

Kohde Suomen kasarmit Varastorakennus 20 Vuorikatu, Hämeenlinna 1 1. KOHTEEN TIEDOT Kohde Vuorikatu, Hämeenlinna Tilaaja Asko Taskila, Senaatti-kiinteistöt Myyntipäällikkö Kehityskiinteistöt PL 237 (Lintulahdenkatu 5 A) 00531 Helsinki gsm. 040 511 2157 2. TEKNINEN

Lisätiedot

Kaunialan sotavammasairaala

Kaunialan sotavammasairaala 1/12 1. A- ja B-siiven pääsisäänkäynti, julkisivu itään. 2. A-siipi, julkisivu etelään. Maanpinta viettää rakennukseen päin. 3. A- ja B-siiven vesikatto on huonokuntoinen. Ylimmässä kerroksessa on ollut

Lisätiedot

192-0330-9701 ALUSTILAN TIIVEYS- JA KUNTOSELVITYS 1 (7) Teemu Männistö, RI (09) 887 9248 tma@ako.fi

192-0330-9701 ALUSTILAN TIIVEYS- JA KUNTOSELVITYS 1 (7) Teemu Männistö, RI (09) 887 9248 tma@ako.fi 1 (7) K.osa/Kylä Kortteli/Tila Tontti/nro Viranomaisten merkintöjä Rakennustoimenpide Asiakirjan nimi Juoks.nro KUNTOSELVITYS RAPORTTI Rakennuskohde Asiakirjan sisältö MYYRMÄEN AMMATTIKOULU ASUNTOLA Ojahaantie

Lisätiedot

KUNTOTARKASTUS 1(8) KUNTOTARKASTUS. Kiinteistö Oy Koulutalo. Valtakatu 34. 53100 Lappeenranta 29.08.2013

KUNTOTARKASTUS 1(8) KUNTOTARKASTUS. Kiinteistö Oy Koulutalo. Valtakatu 34. 53100 Lappeenranta 29.08.2013 1(8) KUNTOTARKASTUS Kiinteistö Oy Koulutalo Valtakatu 34 53100 Lappeenranta 29.08.2013 2(8) 1.YLEISTIETOA KOHTEESTA Kohde: Kiinteistö Oy Koulutalo Valtakatu 34 53100 Lappeenranta Tarkastuksen tilaaja:

Lisätiedot

Lehtismäki, Kaanaa Kumputie 41, Raisio

Lehtismäki, Kaanaa Kumputie 41, Raisio 25.9.2013 Lehtismäki, Kaanaa Kumputie 41, Raisio KUNTOARVIORAPORTTI 2 SISÄLTÖ 1 YLEISTIEDOT... 3 1.1 Kuntotarkastus kohde... 3 1.2 Yhteyshenkilöt... 3 1.3 Kohteen kuvaus... 3 1.4 Kuntotarkastuksen tarkoitus...

Lisätiedot

Kanniston koulun kosteus- ja sisäilmatekniset tutkimukset kesällä 2014

Kanniston koulun kosteus- ja sisäilmatekniset tutkimukset kesällä 2014 Kanniston koulun kosteus- ja sisäilmatekniset tutkimukset kesällä 2014 Sisäilmailta Kanniston koululla 2.9.2014 Tutkimuksen lähtökohta Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää Kanniston koulussa toisen kerroksen

Lisätiedot

ENSIRAPORTTI/LISÄTUTKIMUS

ENSIRAPORTTI/LISÄTUTKIMUS ENSIRAPORTTI/LISÄTUTKIMUS Vantaan taidemuseo, Paalutori 3 01600 VANTAA Raportointi pvm: 26.3.2012 Työ A12283 KOHDE: TILAT: TILAAJA: ISÄNNÖINTI: Vantaan Taidemuseo, Paalutori 3 01600 VANTAA Näyttelytila

Lisätiedot

ENSIRAPORTTI. Työ A12076. Jönsäksentie 4, 01600 Vantaa Raportointi pvm: 16.01.2012. A - Kunnostus- ja kuivauspalvelut Oy Y-tunnus: 1911067-2

ENSIRAPORTTI. Työ A12076. Jönsäksentie 4, 01600 Vantaa Raportointi pvm: 16.01.2012. A - Kunnostus- ja kuivauspalvelut Oy Y-tunnus: 1911067-2 ENSIRAPORTTI Jönsäksentie 4, 01600 Vantaa Raportointi pvm: 16.01.2012 Työ KOHDE: TILAT: Jönsäksentie 4, 01600 Vantaa Kerrokset 1,2,3,4 ja Iv-konehuone TILAAJA: Anne Krokfors ISÄNNÖINTI: Vantaan kaupunki

Lisätiedot

Jyväskylän kaupungintalon peruskorjaus Tiedotustilaisuus 3.3.2010

Jyväskylän kaupungintalon peruskorjaus Tiedotustilaisuus 3.3.2010 Jyväskylän kaupungintalon peruskorjaus Tiedotustilaisuus 3.3.2010 Esko Eriksson Kiinteistöjohtaja Jyväskylän Tilapalvelu Kaupungintalon peruskorjauksen hankesuunnitelman lähtökohdat Rakennuksen tekninen

Lisätiedot

ILMANVAIHTOJÄRJESTELMÄN KUNTOTUTKIMUS

ILMANVAIHTOJÄRJESTELMÄN KUNTOTUTKIMUS KOIVUKYLÄN KOULU ILMANVAIHTOJÄRJESTELMÄN KUNTOTUTKIMUS Helsingissä 21.10.2004 TEKMANNI SERVICE OY, Asiantuntijapalvelut SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO... 3 1 TUTKIMUSKOHTEEN YLEISTIEDOT... 4 1.1 Kiinteistön

Lisätiedot

SISÄILMATUTKIMUSRAPORTTI SEURANTAMITTAUS

SISÄILMATUTKIMUSRAPORTTI SEURANTAMITTAUS Sivu 1 / 6 SISÄILMATUTKIMUSRAPORTTI SEURANTAMITTAUS MATTILAN PÄIVÄKOTI Hirsitie 2, 04340 Tuusula 1.4.2012 TILAAJA: Pertti Elg, Rakennusmestari, Tuusulan kunta TUTKIJA: Jari Järveläinen, Jakitec Ky Sivu

Lisätiedot

Esa Pitkänen KY Käsämäntie 122 as 11 83100 LIPERI puh 040 5649141 www.esapitkanen.fi

Esa Pitkänen KY Käsämäntie 122 as 11 83100 LIPERI puh 040 5649141 www.esapitkanen.fi sivu 1 Kohteen osoite: 1 RAKENTEET Rakenne On korjauksia ja huoltotöitä; Toimenpiteet Korjaus ajankohta n. 1v tarkkuudella 1.1 Rakennuksen vierustan työt (maanpinnan kaltevuuden tai korkeusaseman korjaaminen,

Lisätiedot

Kaivosvoudintie 6 01610 Vantaa. Vantaan Kaupunki PL 6007

Kaivosvoudintie 6 01610 Vantaa. Vantaan Kaupunki PL 6007 Vesivahingon kosteuskartoitus Tarkastuskohde: Kaivokselan päiväkoti Kaivosvoudintie 6 01610 Vantaa Tilaaja: Krohn Mikko Vantaan Kaupunki PL 6007 Vahinkonumero: Tarkastaja: Hannu Peltola 040-538 7944 Tarkastuspvm:

Lisätiedot

KOSTEUS-, KUITU- JA IV-KARTOITUS

KOSTEUS-, KUITU- JA IV-KARTOITUS S i v u - 1 - RAPORTTI KOSTEUS-, KUITU- JA IV-KARTOITUS KOy Korson toimistokeskus Naalipolku 6 01450 Vantaa 12.7.-10.8.2011 RAPORTIN NUMERO: 21140 TILAAJA: Jari Porthén, Realco Oy VASTAAVA TUTKIJA: Mikko

Lisätiedot

Tutkimusraportti Kosteuskartoitus Työmääräys

Tutkimusraportti Kosteuskartoitus Työmääräys Sivu 1 / 10 Jokisenkuja 15 05200 Nurmijärvi Sivu 2 / 10 Kohde Jokisenkuja 15 05200 Nurmijärvi Tilaaja Emmi Joru Killingholmankuja 3 A 18 00810 Helsinki Aika 25. 27.4.2013 Laajuus Tarkastukset Mittari Pohjatiedot

Lisätiedot

Jatkotoimenpiteet rakenteille on esitetty kohdassa 5.2. Vesa Kontio Gsm 040 7601317 tutkija

Jatkotoimenpiteet rakenteille on esitetty kohdassa 5.2. Vesa Kontio Gsm 040 7601317 tutkija TIIVISTELMÄ Simonmetsän päiväkodissa, Raatetie 25, 01350 Vantaa tehtiin kosteusvauriokartoitus loka-marraskuussa 2004. Tutkimuksen tilaajana oli Vantaan kaupungin tekniseltä toimialalta kaupunginarkkitehti

Lisätiedot

As Oy Juhannusrinne. Parolantie 3 02120 ESPOO

As Oy Juhannusrinne. Parolantie 3 02120 ESPOO As Oy Juhannusrinne Parolantie 3 02120 ESPOO LAUSUNTO PAROLANTIE 3, 02120 ESPOO 2 HUONEISTOJEN PÄÄTYJEN TARKASTUS AVATUILTA KOHDILTA Kohde: Tilaaja: As Oy Juhannusrinne Parolantie 3 02120 ESPOO As Oy Juhannusrinne

Lisätiedot

Hiidenkiven peruskoulu Helsingin kaupungin kiinteistövirasto. TUTKIMUSRAPORTTI Ulkoseinärakenteiden kosteustekninen toiminta 9.10.

Hiidenkiven peruskoulu Helsingin kaupungin kiinteistövirasto. TUTKIMUSRAPORTTI Ulkoseinärakenteiden kosteustekninen toiminta 9.10. TUTKIMUSRAPORTTI Ulkoseinärakenteiden kosteustekninen toiminta Hiidenkiven peruskoulu Helsingin kaupungin kiinteistövirasto 9.10.2012 Korjausrakentaminen ja Tutkimus Hiidenkiven peruskoulu TUTKIMUSRAPORTTI

Lisätiedot

HÄMEENLINNAN LYSEO. Linnankatu 12-14 PROJEKTI: 305551 13100 Hämeenlinna 17.4.2014 RAKENNETEKNINEN KUNTOTUTKIMUS

HÄMEENLINNAN LYSEO. Linnankatu 12-14 PROJEKTI: 305551 13100 Hämeenlinna 17.4.2014 RAKENNETEKNINEN KUNTOTUTKIMUS HÄMEENLINNAN LYSEO Linnankatu 12-14 PROJEKTI: 305551 13100 Hämeenlinna 17.4.2014 RAKENNETEKNINEN KUNTOTUTKIMUS HÄMEENLINNAN LYSEO RAKENNETEKNINEN SELVITYS TIIVISTELMÄ Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää

Lisätiedot

FINNSBACKAN PÄIVÄKOTI

FINNSBACKAN PÄIVÄKOTI FINNSBACKAN PÄIVÄKOTI KOSTEUS- JA SISÄILMATEKNINEN KUNTOTUTKIMUS 27.5.2014 Päärakennus, valmistunut v. 1980 Navettarakennus, valmistunut 1900- luvun alkupuolella Terhi Markkula, Hanna Tuovinen, Vahanen

Lisätiedot

Tutkimusraportti. Rakenteiden kosteusmittaus. Tarkastuskohde: Koivukoti 2 Kuriiritie 24 01510 VANTAA

Tutkimusraportti. Rakenteiden kosteusmittaus. Tarkastuskohde: Koivukoti 2 Kuriiritie 24 01510 VANTAA Rakenteiden kosteusmittaus Tarkastuskohde: Koivukoti 2 Kuriiritie 24 01510 VANTAA Tilaaja: Elina Väänänen Raksystems Anticimex Insinööritoimisto Oy PL 5202 70701 Kuopio Tarkastaja: Mika Holm 040-760 2737

Lisätiedot

Kuntokartoitus. Sivuja:1/24. Vastaanottaja: Länsi-Uudenmaan Ulosottovirasto Gun Adamsson. Tammisaarentie 8, 10300 Karjaa. Tutkimus pvm: 16.10.

Kuntokartoitus. Sivuja:1/24. Vastaanottaja: Länsi-Uudenmaan Ulosottovirasto Gun Adamsson. Tammisaarentie 8, 10300 Karjaa. Tutkimus pvm: 16.10. Sivuja:1/24 Vastaanottaja: Länsi-Uudenmaan Ulosottovirasto Gun Adamsson Kuntokartoitus Kohde: Tammisaarentie 8, 10300 Karjaa Tutkimus pvm: 16.10.15 Raportointi pvm: 25.10.15 Läsnä olleet: Omistajat sekä

Lisätiedot

Tutkimusraportti, Leppäkorven koulu, Korpikontiontie 5

Tutkimusraportti, Leppäkorven koulu, Korpikontiontie 5 HB Sisäilmatutkimus Oy 29.12.2011 1 Hämeentie 105 A 00550 Helsinki p. 09-394 852 f. 09-3948 5721 Tutkimusraportti Vantaan kaupunki Tilakeskus / Ulla Lignell Kielotie 13 01300 Vantaa Tutkimusraportti, Leppäkorven

Lisätiedot

Raportti. Yhteystiedot: Isännöitsijä Jyri Nieminen p. 020 743 8254. Tarkastaja/pvm: Janne Mikkonen p. 045 1200 430 / 3.9.2015

Raportti. Yhteystiedot: Isännöitsijä Jyri Nieminen p. 020 743 8254. Tarkastaja/pvm: Janne Mikkonen p. 045 1200 430 / 3.9.2015 As Oy Juhannusaamu c/o Realco Tikkurila Oy Unikkotie 13 01300 Vantaa Raportti Kohde: As Oy Juhannusaamu Juhannustie 2 G Helsinki Tilaaja: Realco Tapani Ollila p. 0400 444 106 Toimeksianto: Kosteuskartoitus

Lisätiedot

Riskikartoitus ja jatkotutkimussuunnitelma. Tuhkala Pyhäjärventie 7 59800 Kesälahti

Riskikartoitus ja jatkotutkimussuunnitelma. Tuhkala Pyhäjärventie 7 59800 Kesälahti Riskikartoitus ja jatkotutkimussuunnitelma Tuhkala Pyhäjärventie 7 59800 Kesälahti 2/9 Rekkatie 3 80100 Joensuu Tapani Hirvonen Kiteen kaupunki / Tekninen keskus Kiteentie 25 82500 Kitee Kohde Tuhkala

Lisätiedot

Vakuutusyhtiö: TilPuh1: TilPuh2: Koulurakennus Betonirunko/tiiliverhoiltu Harjakatto. Putkien sijainti

Vakuutusyhtiö: TilPuh1: TilPuh2: Koulurakennus Betonirunko/tiiliverhoiltu Harjakatto. Putkien sijainti TILAAJA: Pomarkun Kunta PL 14 29631 Pomarkku MITTAUSPÖYTÄKIRJA Työnsuorittaja: Juha Paappanen 045 1147 100 KOHDE: Yläaste ja Lukio Lukiotie 5 29630 Pomarkku Vakuutusyhtiö: 93 097 22.09.2011 Sivu: 1 (Kosteuskartoitus)

Lisätiedot

Kortepohjan koulu. Kunnostustoimenpiteet koululla 2000-luvulla VAHANEN JYVÄSKYLÄ OY

Kortepohjan koulu. Kunnostustoimenpiteet koululla 2000-luvulla VAHANEN JYVÄSKYLÄ OY Kortepohjan koulu Kunnostustoimenpiteet koululla 2000-luvulla 1 Yleistietoja rakennuksesta Kortepohjan koulu on valmistunut pääosin 1970-luvulla Kohde on rakennettu neljässä vaiheessa, joista ensimmäisessä

Lisätiedot

Insinööritoimisto AIRKOS Oy Y. 11108969-6 HYRSYLÄN KOULU RAKENTEIDEN MIKROBINÄYTTEET

Insinööritoimisto AIRKOS Oy Y. 11108969-6 HYRSYLÄN KOULU RAKENTEIDEN MIKROBINÄYTTEET Y. 11108969-6 HYRSYLÄN KOULU RAKENTEIDEN MIKROBINÄYTTEET 30.3.2015 YLEISTIEDOT 1.1 Kohde Hyrsylän koulu Hyrsyläntie 169 09430 SAUKKOLA 1.2 Tilaaja Lohjan kaupunki Tekninen toimi/tilapalvelut Kari Koljonen

Lisätiedot

31.08.15 9970 Markku Viljanen 050 9186694 PÄIVÄMÄÄRÄ TYÖNUMERO TYÖN SUORITTAJA PUHELIN

31.08.15 9970 Markku Viljanen 050 9186694 PÄIVÄMÄÄRÄ TYÖNUMERO TYÖN SUORITTAJA PUHELIN PÄIVÄMÄÄRÄ TYÖNUMERO TYÖN SUORITTAJA PUHELIN 31.08.15 9970 Markku Viljanen 050 9186694 TILAAJA Satakunnan Ulosottovirasto PL9 32701 Huittinen sanna.paivaniemi@oikeus.fi TYÖKOHDE. Karhiniementie 22 32730

Lisätiedot

Kuntokartoitus. Sivuja:1/17. Vastaanottaja: Gun Adamsson Länsi-Uudenmaan Ulosottovirasto. Von Julinintie 169, Fiskars. Tutkimus pvm: 21.10.

Kuntokartoitus. Sivuja:1/17. Vastaanottaja: Gun Adamsson Länsi-Uudenmaan Ulosottovirasto. Von Julinintie 169, Fiskars. Tutkimus pvm: 21.10. Sivuja:1/17 Vastaanottaja: Gun Adamsson Länsi-Uudenmaan Ulosottovirasto Kuntokartoitus Kohde: Von Julinintie 169, Fiskars Tutkimus pvm: 21.10.15 Raportointi pvm: 8.11.15 Tutkija: Rakennusmestari Mikael

Lisätiedot

TERVANOKKA. Alustava kuntoselvitys 18.01.2016. ri Tapani Alatalo Rakennus Oy Uudenmaan SANEERAUSTEKNIIKKA

TERVANOKKA. Alustava kuntoselvitys 18.01.2016. ri Tapani Alatalo Rakennus Oy Uudenmaan SANEERAUSTEKNIIKKA TERVANOKKA Alustava kuntoselvitys 18.01.2016 ri Tapani Alatalo Rakennus Oy Uudenmaan SANEERAUSTEKNIIKKA puh 020-7792 722, 040-7067620 tapani.alatalo@saneeraustekniikka.com Kytkinkatu 4E 04220 KERAVA 1

Lisätiedot

Anttilan koulu, korjaustapaehdotus rakenneosittain

Anttilan koulu, korjaustapaehdotus rakenneosittain S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A LOHJAN KAUPUNKI Anttilan koulu, korjaustapaehdotus rakenneosittain FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Jokelainen Heidi-Johanna Sisällysluettelo 1 Korjaustapaehdotus rakenneosittain...

Lisätiedot

KK-Kartoitus RAPORTTI 4111/2015 1/9

KK-Kartoitus RAPORTTI 4111/2015 1/9 KK-Kartoitus RAPORTTI 4111/2015 1/9 Tammisentie 4, 63700 Ähtäri Omakotitalon kuntokartoitus 4.12.2015 klo 13.00 KK-Kartoitus RAPORTTI 4111/2015 2/9 Tilaus 18.11.2015: Etelä-Pohjanmaan ulosottovirasto Laskutusosoite:

Lisätiedot

YLÄPOHJARAKENTEIDEN KORJAUSTARVESELVITYS

YLÄPOHJARAKENTEIDEN KORJAUSTARVESELVITYS YLÄPOHJARAKENTEIDEN KORJAUSTARVESELVITYS Sweco Rakennetekniikka Ratamestarinkatu 7a P.O. Box 88 FI-00521 Helsinki, Finland Telephone +358 207 393 300 Finnmap Consulting Oy VAT FI08711659 Reg.no: 0871165-9

Lisätiedot

PÄIVÄMÄÄRÄ TYÖNUMERO TYÖN SUORITTAJA PUHELIN TYÖKOHDE. Köyliöntie 48 32810 Peipohja

PÄIVÄMÄÄRÄ TYÖNUMERO TYÖN SUORITTAJA PUHELIN TYÖKOHDE. Köyliöntie 48 32810 Peipohja PÄIVÄMÄÄRÄ TYÖNUMERO TYÖN SUORITTAJA PUHELIN 22.09.15 10043 Markku Viljanen 050 9186694 TILAAJA Satakunnan Ulosottovirasto PL9 32701 Huittinen juho.ristila@oikeus.fi TYÖKOHDE Köyliöntie 48 32810 Peipohja

Lisätiedot

Kirkkokadun koulu Nurmeksen kaupunki Sisäilmatutkimukset 2011-2012

Kirkkokadun koulu Nurmeksen kaupunki Sisäilmatutkimukset 2011-2012 Kirkkokadun koulu Nurmeksen kaupunki Sisäilmatutkimukset 2011-2012 Minna Laurinen, Rakennusterveysasiantuntija Marika Raatikainen, Sisäilma-asiantuntija Kirkkokadun koulu Nurmeksen kaupunki Sisäilmatutkimukset

Lisätiedot

PL 6007 00021, Laskutus 153021000 / Anne Krokfors. A - Kunnostus- ja kuivauspalvelut Oy Y-tunnus: 1911067-2

PL 6007 00021, Laskutus 153021000 / Anne Krokfors. A - Kunnostus- ja kuivauspalvelut Oy Y-tunnus: 1911067-2 ENSIRAPORTTI raportointipäivä : 4.8.2011 Työ : TILAAJA: Vantaan kaupunki ISÄNNÖINTI: Vantaan kaupunki / HUOLTO: Kouluisäntä: 0400 765 713 LASKUTUSOSOITE: Vantaan Kaupunki PL 6007 00021, Laskutus 153021000

Lisätiedot

Mittauspöytäkirja. Sivuja:1/10. Vastaanottaja: Gun Adamsson. Mätsästäjänkuja 7 A 3, Tammisaari. Tutkimus pvm: 14.8.15. Raportointi pvm: 14.

Mittauspöytäkirja. Sivuja:1/10. Vastaanottaja: Gun Adamsson. Mätsästäjänkuja 7 A 3, Tammisaari. Tutkimus pvm: 14.8.15. Raportointi pvm: 14. Sivuja:1/10 Vastaanottaja: Gun Adamsson Mittauspöytäkirja Kohde: Toimeksianto: Mätsästäjänkuja 7 A 3, Tammisaari Pintamittaus Tutkimus pvm: 14.8.15 Raportointi pvm: 14.815 Yhteyshenkilö: Gun Adamsson Tutkijat:

Lisätiedot

KUNTOARVIOISTA: Rakennustekniikka

KUNTOARVIOISTA: Rakennustekniikka KUNTOARVIOISTA: A-Insinöörit Suunnittelu Oy Kauhava; Pernaan koulu KUNTOARVIO Rakennukset ovat rakennusteknisiltä osiltaan tyydyttävässä sekä osin vain välttävässä kunnossa. Merkittävimmät kustannukset

Lisätiedot

TIIVESTELMÄ HAVAITUISTA ONGELMISTA

TIIVESTELMÄ HAVAITUISTA ONGELMISTA PAIJULAN KOULU Paijulan koulu Nousiaisten kunnassa. Alun perin rakennettu noin 1920 ja laajennus tehty 1970. Rakennuksen kerrosala on noin 528 m² ja huoneistoala noin 470 m². Rakennuksen arvioitu tilavuus

Lisätiedot

Rauno Pakanen tutkimusinsinööri, sertifioitu kosteudenmittaaja. Gsm 050 4680020 e-mail rauno.pakanen@kortes.fi

Rauno Pakanen tutkimusinsinööri, sertifioitu kosteudenmittaaja. Gsm 050 4680020 e-mail rauno.pakanen@kortes.fi TIIVISTELMÄ Ryhmäperhepäiväkoti Okariina, Vantaa, märkätilojen rakenne- ja kuntoselvitys. Tutkimuksen tilaajana oli Arto Alanko Vantaan kaupungin tilakeskuksesta. Päiväkodin märkätilojen rakenne- ja kuntoselvitys

Lisätiedot

KUNTOTARKASTUKSEN HAASTATTELUOSA

KUNTOTARKASTUKSEN HAASTATTELUOSA 1 Jotta saisitte suurimman mahdollisen hyödyn kuntotarkastuksesta, olkaa ystävällisiä ja vastatkaa mukaan alla oleviin kysymyksiin etukäteen, ennen tarkastusta. Tämä nopeuttaa ja helpottaa kuntotarkastusta.

Lisätiedot

KARTOITUSRAPORTTI. Rälssitie 13 01510 VANTAA 567/2609 25.9.2013

KARTOITUSRAPORTTI. Rälssitie 13 01510 VANTAA 567/2609 25.9.2013 KARTOITUSRAPORTTI Rälssitie 13 01510 VANTAA 567/2609 25.9.2013 KARTOITUSRAPORTTI 2 KOHDETIEDOT... 3 LÄHTÖTIEDOT... 4 RAKENTEET... 4 SUORITETUT TYÖT SEKÄ HAVAINNOT... 4 JOHTOPÄÄTÖKSET JA SUOSITUKSET...

Lisätiedot

KORJAUSTARVEARVIO 52182.38 17.1.2014

KORJAUSTARVEARVIO 52182.38 17.1.2014 52182.38 17.1.2014 Hämeenlinnan kaupunki Linnan Tilapalvelut -liikelaitos Katja Tähtinen Raatihuoneenkatu 9, 2. krs, PL 84 13101 Hämeenlinna katja.tahtinen@hameenlinna.fi Tutkimuskohde Nummen koulu, Kylätie

Lisätiedot

PÄIVÄKODIN SISÄILMATUTKIMUS

PÄIVÄKODIN SISÄILMATUTKIMUS PÄIVÄKODIN SISÄILMATUTKIMUS - TOMI LEVOLA - Päiväkodin henkilökunnalla ja lapsilla on esiintynyt oireilua, joka sopii oirekuvaltaan rakennuksen sisäilmasta johtuvaksi. Päiväkoti sijaitsee 1920-luvulla

Lisätiedot

Esiselvitys Korjaustarvearvio. Limingan nuorisotalo Alapääntie 5 91900 Liminka

Esiselvitys Korjaustarvearvio. Limingan nuorisotalo Alapääntie 5 91900 Liminka Esiselvitys Korjaustarvearvio Limingan nuorisotalo Alapääntie 5 91900 Liminka Hanke 8671/2014 Inspecta Sörnäistenkatu 2 00580 Helsinki Puh. 010 521 600 Fax. 010 521 6002 asiakaspalvelu@inspecta.com Y-tunnus:

Lisätiedot

TUUSNIEMEN KUNTA. Kirkonkylän alakoulu. Korjattavuusarvio P27815

TUUSNIEMEN KUNTA. Kirkonkylän alakoulu. Korjattavuusarvio P27815 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Korjattavuusarvio 1 (19) S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A TUUSNIEMEN KUNTA Kirkonkylän alakoulu Korjattavuusarvio P27815 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY FCG SUUNNITTELU

Lisätiedot

Sisäilmatutkimus Limingan toimintakeskus

Sisäilmatutkimus Limingan toimintakeskus Kuormatie 9 91900 Liminka Hanke nro: 8964 / 23.2.2015 Inspecta Puh. 010 521 600 Y-tunnus: 1787853-0 Sörnäistenkatu 2 Fa. 010 521 6002 00580 Helsinki asiakaspalvelu@inspecta.com 2 (6) Sisällysluettelo 1

Lisätiedot

Kosteudenhallintasuunnitelman esimerkki

Kosteudenhallintasuunnitelman esimerkki 1 Kosteudenhallintasuunnitelman esimerkki Sisällysluettelo Hankkeen yleistiedot... 2 Laatutavoitteet... 3 Kosteusriskit... 4 Kuivumisajat... 5 Olosuhdehallinta... 6 Eritysohjeet... 7 Valvonta ja mittaus...

Lisätiedot

korjaukset Kellarikerroksen lämpöjohdot uusittu 2006 Todistus toimitetaan myöhemmin, liitteenä kulutustiedot vuosilta 2010-2013

korjaukset Kellarikerroksen lämpöjohdot uusittu 2006 Todistus toimitetaan myöhemmin, liitteenä kulutustiedot vuosilta 2010-2013 Kiinteistön tiedot Rakennuksen nimi Rakennuksentyyppi Sijainti Tontin tiedot Ketorinne Asuinkerrostalo Ketomaantie 2 A, 41340 LAUKAA P-ala n. 2690 m 2, määräala 410-409-0016-0000 Lääkärilä Rakennusten

Lisätiedot

KUNTOTARKASTUKSEN HAASTATTELUOSA 1/5

KUNTOTARKASTUKSEN HAASTATTELUOSA 1/5 KUNTOTARKASTUKSEN HAASTATTELUOSA 1/5 Kohteen osoite: Omistushistoria: (vähintään vuosi, jolloin kohde on tullut nykyisen omistajan omistukseen) 1 RAKENTEET TEHDYT KORJAUS- JA HUOLTOTYÖT SEKÄ RAKENTEIDEN

Lisätiedot

RÖYLÄN KOULU- JA PÄIVÄKOTIRAKENNUS Terveellisyyden arviointi

RÖYLÄN KOULU- JA PÄIVÄKOTIRAKENNUS Terveellisyyden arviointi LAUSUNTO 1 (5) RÖYLÄN KOULU- JA PÄIVÄKOTIRAKENNUS Terveellisyyden arviointi Tässä lausunnossa arvioidaan Röylän koulu- ja päiväkotirakennuksen nykyinen terveellisyys. Rakennuksissa on tehty sekä kuntoarvio

Lisätiedot

MIEMALAN KOULU. Alikyläntie 10 13430 Hämeenlinna PROJEKTI: 305669 /40

MIEMALAN KOULU. Alikyläntie 10 13430 Hämeenlinna PROJEKTI: 305669 /40 MIEMALAN KOULU Alikyläntie 10 13430 Hämeenlinna PROJEKTI: 305669 /40 31.3.2014 TIIVISTELMÄ Tämä raportti on rakenne- ja LVI -tekninen selvitys Miemalan koulussa suoritetusta kuntotutkimuksesta. Tutkimus

Lisätiedot

Hangon neuvola, Korjaustapaehdotus

Hangon neuvola, Korjaustapaehdotus S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A HANGON KAUPUNKI Hangon neuvola, Korjaustapaehdotus FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Sami Heikkilä, Juhani Pirinen Sisällysluettelo 1 Korjaustapaehdotus rakenneosittain...

Lisätiedot

02.06.16 10729 Markku Viljanen 050 9186694 PÄIVÄMÄÄRÄ TYÖNUMERO TYÖN SUORITTAJA PUHELIN TYÖKOHDE

02.06.16 10729 Markku Viljanen 050 9186694 PÄIVÄMÄÄRÄ TYÖNUMERO TYÖN SUORITTAJA PUHELIN TYÖKOHDE PÄIVÄMÄÄRÄ TYÖNUMERO TYÖN SUORITTAJA PUHELIN 02.06.16 10729 Markku Viljanen 050 9186694 TILAAJA Satakunnan Ulosottovirasto PL 44 28101 Pori pia.hirvikoski@oikeus.fi TYÖKOHDE Tattarantie 288 29250 Nakkila

Lisätiedot

KUNTOTUTKIMUS. Kiinteistö Oy NIKKARINKRUUNU ALEKSISKIVENTIE 8 04200 KERAVA 26.9.2013. RI Tapani Alatalo Rakennus Oy Uudenmaan SANEERAUSTEKNIIKKA

KUNTOTUTKIMUS. Kiinteistö Oy NIKKARINKRUUNU ALEKSISKIVENTIE 8 04200 KERAVA 26.9.2013. RI Tapani Alatalo Rakennus Oy Uudenmaan SANEERAUSTEKNIIKKA KUNTOTUTKIMUS Kiinteistö Oy NIKKARINKRUUNU ALEKSISKIVENTIE 8 04200 KERAVA 26.9.2013 RI Tapani Alatalo Rakennus Oy Uudenmaan SANEERAUSTEKNIIKKA puh 020-7792722, 040-7067620 tapani.alatalo@saneeraustekniikka.com

Lisätiedot

Kattokuntotutkimus. Kartoittaja Mika Lindberg puh: 0400-207 846. Ojahaan Varia. Ojahaantie 5 01600 Vantaa

Kattokuntotutkimus. Kartoittaja Mika Lindberg puh: 0400-207 846. Ojahaan Varia. Ojahaantie 5 01600 Vantaa Kattokuntotutkimus Päivämäärä 27.9.2010 Kartoittaja Mika Lindberg puh: 0400-207 846 Raportinlaatija Tilaaja Kohde Mika Lindberg Jouni Räsänen puh: 040-836 7993/ jouni.rasanen@vantaa.fi Ojahaan Varia. Ojahaantie

Lisätiedot

Rivitaloyhtiön kiinteistön kosteuskartoitus

Rivitaloyhtiön kiinteistön kosteuskartoitus Satakunnan Rakennekuivaus Oy 11-12.11.2015 Korjaamonkatu 5 28610 Pori Rivitaloyhtiön kiinteistön kosteuskartoitus Kohde: As Oy Kotivainio Tilaaja: Euran kunta / Rantanen Markus Kotivainiontie 3 Sorkkistentie

Lisätiedot

IV-SELVITYS KORSON PÄIVÄKOTI MERIKOTKANTIE 8, 01450 VANTAA

IV-SELVITYS KORSON PÄIVÄKOTI MERIKOTKANTIE 8, 01450 VANTAA 14.9.2012 IV-SELVITYS KORSON PÄIVÄKOTI MERIKOTKANTIE 8, 01450 VANTAA DELETE TUTKIMUS OY, HELSINKI Mikko Mäkinen p. 040 584 46 88 mikko.makinen@delete.fi SISÄLTÖ 1 YLEISTÄ... 3 1.1 TILAAJA... 3 1.2 KOHDETIEDOT...

Lisätiedot

TEOLLISUUSRAKENNUSTEN TOIMISTOTILOJEN ILMAN LAATU (INDOOR AIR QUALITY IN OFFICES ADJACENT TO INDUSTRIAL HALLS)

TEOLLISUUSRAKENNUSTEN TOIMISTOTILOJEN ILMAN LAATU (INDOOR AIR QUALITY IN OFFICES ADJACENT TO INDUSTRIAL HALLS) TEOLLISUUSRAKENNUSTEN TOIMISTOTILOJEN ILMAN LAATU (INDOOR AIR QUALITY IN OFFICES ADJACENT TO INDUSTRIAL HALLS) Liisa KUJANPÄÄ 1, Sirpa RAUTIALA 1, Helmi KOKOTTI 2, and Marjut REIMAN 1,* 1 Finnish Institute

Lisätiedot

LOPPUMITTAUSPÖYTÄKIRJA Työnumero: 350 1837

LOPPUMITTAUSPÖYTÄKIRJA Työnumero: 350 1837 LOPPUMITTAUSPÖYTÄKIRJA Työnumero: 350 1837 Kohde: Päiväkummun koulu Osoite: Ismontie 2, 01420 Vantaa Yhteyshenkilö: ISS / Harry Rummukainen p. 040-518 3681 harry.rummukainen@iss.fi Vahinkotapahtuma: Kellarikerroksen

Lisätiedot

T8007_05 Yhteenveto tutkimuksista 1 (8) Kotkan Lyseo Arcus-talo 16.10.2014

T8007_05 Yhteenveto tutkimuksista 1 (8) Kotkan Lyseo Arcus-talo 16.10.2014 T8007_05 Yhteenveto tutkimuksista 1 (8) SISÄLLYSLUETTELO 1 TUTKIMUKSEN PERUSTIEDOT... 2 2 KOHTEEN PERUSTIEDOT JA TAUSTA... 3 3 HAVAINNOT, JOHTOPÄÄTÖKSET JA TOIMENPITEET... 4 3.1 Alapohja... 4 Kosteuskartoitus...

Lisätiedot

VESIKATON JA YLÄPOHJAN KUNTOTUTKIMUS

VESIKATON JA YLÄPOHJAN KUNTOTUTKIMUS VESIKATON JA YLÄPOHJAN KUNTOTUTKIMUS Seuraavassa käsitellään vesikaton ja yläpohjan kuntotutkimusta. Kuntotutkimuksessa tarkastellaan vesikatteen ja sen alusrakenteen lisäksi mahdollista tuuletustilaa

Lisätiedot

KK-Kartoitus RAPORTTI 1510/2015 1/9

KK-Kartoitus RAPORTTI 1510/2015 1/9 KK-Kartoitus RAPORTTI 1510/2015 1/9 Tattikuja 3, 62510 Evijärvi Omakotitalon kuntokartoitus 14.10.2015 klo 14.30 KK-Kartoitus RAPORTTI 1510/2015 2/9 Tilaus 6.10.2015: Etelä-Pohjanmaan ulosottovirasto /

Lisätiedot

Kartoittaja: Esa Ahlsten 040 505 8437 esa.ahlsten@wdkuivaus.fi. E, Kiskonen 040 5000 9981 kirsi-tiina.kiskonen@op.fi

Kartoittaja: Esa Ahlsten 040 505 8437 esa.ahlsten@wdkuivaus.fi. E, Kiskonen 040 5000 9981 kirsi-tiina.kiskonen@op.fi Sivu 1/7 Kartoitusraportti: Päivämäärä: 28.9.2011 Kartoittaja: Esa Ahlsten 040 505 8437 esa.ahlsten@wdkuivaus.fi Tilaaja: Markku Mikkelson 040 735 1908 Laskutus: Kohde: Osoite/asukas: As Oy Hösmärinmäki,

Lisätiedot