Tutkimusraportti. Kaurilan koulu, rakennus 2 Rakennetekninen kuntotutkimus. Projekti

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Tutkimusraportti. Kaurilan koulu, rakennus 2 Rakennetekninen kuntotutkimus. Projekti 306114"

Transkriptio

1 Tutkimusraportti Kaurilan koulu, rakennus 2 Projekti

2 Sisältö 1 Tutkimuskohde ja lähtötiedot Yleistiedot Tehtävä ja työn rajaus Tutkimuksen luotettavuus Tutkimuksessa käytetyt mittalaitteet Tutkimuksessa käytetty kirjallisuus Alapohja- ja sokkelirakenteet Selvitys rakennetyypistä ja sen toiminnasta Aistinvaraiset havainnot Kosteusmittaukset Rakenneavaukset Mikrobitutkimukset Ulkoseinärakenteet Selvitys rakennetyypistä ja sen toiminnasta Aistinvaraiset havainnot Rakenneavaukset Mikrobitutkimukset Liittyvät rakenneosat Yläpohjarakenteet Selvitys rakennetyypeistä ja niiden toiminnasta Aistinvaraiset havainnot Rakennuksen ilmanvaihto Ilmanvaihtojärjestelmä Ilmanvaihtokanavat ja päätelaitteet Vesi- ja viemärijärjestelmä Yksittäisiä / muita havaintoja Yhteenveto ja johtopäätökset Tekninen vaurioanalyysi Suositeltavat korjaustoimenpiteet Toimenpide-ehdotukset LVI-tekniikka Liitteet Liite 1 Kuntotutkimuskartat Liite 2 Mikrobi-analyysivastaukset 2/ Kaurilan koulu, rakennus 2

3 TIIVISTELMÄ Tämä raportti on rakennetekninen selvitys Kaurialan koulurakennuksesta 2. Tutkimus on tarkoitettu Hämeenlinnan tilapalveluyksikön sekä korjaussuunnittelijoiden käyttöön. Korjaustapasuositukset ovat koottu tämän raportin päätöskappaleeseen jossa on myös vaurioanalyysinä keskeisimpien vaurioiden vaikutus rakennuksen tekniseen toimintaan. Tutkimustyön tulokset perustuvat aistinvaraisiin havaintoihin, rakenneavauksiin, mikrobitutkimuksiin sekä kosteusmittauksiin. Kenttätyö on tehty IV- tutkimuksen osalta keväällä 2014, rakennetekninen tutkimus kesällä Rakennuksen pääongelmana kaikkien vaippaosien osalta on heikentynyt vedenpitävyys. Alapohjarakenteissa tämä ilmenee kosteina, paikoin myös märkinä sokkeli ja maanvaraisina betonirakenteina. Korkean rakennekosteuden vuoksi maalipinnat ovat repeilleet ja muovimatot kupruilevat lattiasta irti. Seinärakenteissa liittyvät rakenneosat, kuten ikkunat päästävät vettä seinärakenteiden väliin ja osin myös sisälle rakennukseen. Vuoto-ongelmat ovat johtaneet ulkoseinärakenteiden mikrobivaurioihin. Seinärakenteet ovat kuitenkin massiivitiiltä ja betonia, jonka vuoksi mikrobikulkeumat sisään ovat kiinni rakennuksen alipainesuhteesta verraten ulkoilmaan. Tutkimuksen mukaan yläpohja tuulettuu heikosti, koska korvaus- ja poistoilmakanavia on liian vähän. Yläpohja tulee saada painesuhteiltaan sellaiseksi, että vuotoilmaa ei kulkeudu rakennuksen sisäilmaan päin. Tähän tavoitteeseen päästään käyttämällä koneellista poistoilmalaitetta yläpohjan tuuletustilassa. Teknisesti arvioiden rakennuksen kosteusvaurioitumista tapahtuu jatkuvasti, koska kosteusteknienn toiminta on oleellisesti heikentynyt rakennuksen teknisen vanhenemisen ja peruskorjauksen viivyttämisen seurauksena. Siksi WSP ehdottaa, että sokkelirakenteet kaivetaan auki, ja salaojat tarkistetaan, mahdollisesti myös uusitaan. Samassa yhteydessä maamassa ja kallistukset tehdään hyvän rakentamistavan mukaisiksi sokkelilinjalla. WSP suosittelee kellaritilojen poistamista peruskäytöstä, jotta kuivaustyö saadaan aloitettua, ja mikrobien leviäminen estettyä muihin kerroksiin. Kiireellisenä korjaustyönä ikkunarakenteet suositellaan vaihdettavaksi ja tiivistettäväksi sekä sisä- että ulkopuolelta niin, että seinärakenne on kaasutiivis liittymäosaltaan ympäröivään ilmaan. WSP Finland Oy Markus Fränti DI, tutkimusinsinööri Janne Lehtimäki ins. (AMK), yksikönpäällikkö 3/ Kaurilan koulu, rakennus 2

4 1 Tutkimuskohde ja lähtötiedot 1.1 Yleistiedot Tilaaja Hämeenlinnan kaupunki Linnan Tilapalvelut -liikelaitos Raatihuoneenkatu 9, 2. krs PL Hämeenlinna Petri Ylämurto, Mika Metsäalho Kohde Kaurialan koulu / Rakennus 2 Torikatu Hämeenlinna Tutkimuksen kohteena on vuonna 1958 valmistunut koulurakennus. Rakennus jakautuu kolmeen maanpäälliseen kerrokseen, sekä osittain maanalaiseen kellarikerrokseen. Kantavana rakenteena on pilaripalkkirunko, joka tukeutuu paaluanturoin maaperään. Rakennuksessa työskennellään päivittäin. Iltakäyttö rajoittuu liikuntasalisiipeen. Arkipäivisin kokonaishenkilökuormitus on noin henkilöä. Kuva 1. Rakennus 2. pohjapiirros ensimmäisestä kerroksesta 1.2 Tehtävä ja työn rajaus Tutkimuksen tehtävänä oli selvittää rakennuksen nykykunto ja arvioida rakennuksen korjaustarvetta. Esitietojen perusteella kohteessa työskentelevillä opettajilla on ollut mahdollisesti rakennuksen kunnosta johtuvaa allergia ja hengitystieoireilua. Oireilua merkittävämpi havainto on lattioiden tulviminen kellarikerroksessa. Tämä ongelma ajoittuu 90-luvun puolelle, mutta mitään peruskorjausta tulvimisen jälkeen ei ole suoritettu. Lisäksi yksittäiset katto- ja ikkunaliittymien vuodot sekä yleisesti huono sisäilma ovat koettu rakennuksessa käyttäjien näkökulmasta ongelmaksi. Tutkimustehtävässä ongelmiin pyrittiin löytämään ratkaisu teknisestä näkökulmasta. Tehtävä ei rajattu vain käyttäjien ongelmien selvittämiseen, vaan tavoitteena oli saada teknisellä tasolla selvyys kaikkien rakenteiden rakennusfysikaalisesta toiminnasta ja toimintaa häiritsevistä tekijöistä. Työ rajautuu ainoastaan tekniseen tarkasteluun, eikä raportti ota kantaa siihen, millaisia haittavaikutuksia eriasteisilla löydetyillä rakennusvirheillä tai vaurioilla on henkilöterveyden näkökulmasta. Näihin ongelmiin pystyy luotettavasti vastaamaan ainoastaan terveydenalan asiantuntija. 4/ Kaurilan koulu, rakennus 2

5 Rakenteiden vaurioitumista tutkittiin mikrobi- ja rakennusfysikaalisella tasolla aistinvaraisesti, laboratorionäyttein, rakennekosteusmittauksin, sekä rakenneavauksin. Tehtävän luonteen vuoksi ei tutkimuksia voitu rajata koskemaan vain tiettyjä alueita, vaan jokainen rakennuksen tila on tutkimuksen yhteydessä ainakin aistinvaraisesti tarkastettu. Kaikki tutkimustulokset ja niistä tehdyt havainnot ovat kirjattuna tähän raporttiin. Kohteen rakennetekninen selvitys sisältää: - Rakenneavauksia välipohjiin ja seinävaippaosiin - Pintakosteuskartoitus maanvastaisiin rakenteisiin - Huonetilojen kosteusolosuhdemittaukset - Huonetilojen hiilidioksiditasojen selvitykset - Mikrobitutkimukset - Rakennetyyppiselvitykset ja rakennusfysikaalinen yleisarviointi kaikkiin vaippaosiin - Korjaussuositukset kiireellisyysjärjestyksessä Kenttätutkimukset kohteessa suoritettiin kesällä Rakenneteknisen tutkimuksen suoritti DI Markus Fränti, avustavana tutkijana toimi Ins. (AMK) Margit Sirén, ja LVI-kartoituksen suoritti Ins. (AMK) Tommi Paasivirta. 1.3 Tutkimuksen luotettavuus Tutkittavien rakenteiden kunnosta saatiin varsin hyvä käsitys. Tutkimuksen luotettavuuden kannalta puutteina voidaan mainita seuraavat asiat: - Näytteenotto ja mittaukset tehdään otantana ja niihin liittyy kunkin menetelmän mukaisesti epävarmuutta. Eri mittaukset edustavat sen hetkisten olosuhteiden tilannetta. - Suurempi mikrobinäyteotanta tai rakenneavauksien määrän lisääminen voivat poiketa tässä raportissa esitetyistä tuloksista. Mitään tuloksia ei ole kuitenkaan tehty vain yhteen tutkimustapaan tai näytteeseen viitaten. 1.4 Tutkimuksessa käytetyt mittalaitteet Kosteustekniset havainnot perustuvat taulukossa 1 esitettyihin laitekokoonpanoihin. Mittauslaitteet kalibroidaan vuosittain. Seuraavassa on esitettynä laitteiden viimeksi suoritetut kalibrointiajat. Taulukko 1. Tutkimuksessa käytetyt mittalaitteet ja viimeisimmät kalibrointiajat Mittalaite Rotronic AG Hygroclip SC04 -anturit Rotronic AG:n Hygropalm-näyttölaite Gann Hydrotest LG1 Gann Hydrotest LG2 + B50 mittapää Käyttötarkoitus Rakennekosteusmittaukset Rakennekosteusmittaukset Pintakosteusmittaukset Puun kosteuspitoisuudet (paino-%) Viimeisin kalibrointi 10/ / / / Tutkimuksessa käytetty kirjallisuus Mikrobianalyysien tulosten tulkinnassa on käytetty Sisäilmayhdistyksen Asumisterveysopasta Tulosten tulkinta perustuu ohjeissa annettuihin viitearvoihin mikrobinäytteiden osalta. Kosteusvaurioindikaattoreilla tarkoitetaan tutkimuksen yhteydessä sieniä, viruksia tai bakteereja, joiden esiintyminen vaurioitumattomissa rakenteissa on harvinaista. 5/ Kaurilan koulu, rakennus 2

6 2 Alapohja- ja sokkelirakenteet 2.1 Selvitys rakennetyypistä ja sen toiminnasta Rakennuksen kellarikerros on maanpinnan tason alapuolella noin 80 % kellaritilan kokonaiskorkeudesta. Alapohjatyyppi on kaikilta osin maanvarainen ja jakaantuu rakennuksessa kahteen kerrokseen seuraavasti 1. Kellarikerroksessa kaikki tilat ovat maanvaraisia Kerroksen tilat, joiden alapuolella ei ole kellarikerrosta. Tällainen tila on mm. liikuntasali. Sokkelirakenteet koostuvat kahdesta eri kerroksesta. Ulkopuolinen kantava osa on betonirakenteinen, sisäpuolella on tiilimuuraus. Vedeneristeenä on ohut bitumisively, joka on kiinni sisäpuolella betonikuoressa. Tiilikuoressa ei ole bitumia. Alapohjalaatta koostuu kahdesta betonikerroksesta. Betonikerrosten välissä on bituminen vedeneriste. Eristeen paksuus on keskimäärin 2 mm. Alapohjan rakennetyyppi on esitetty alla. Rakennetyyppi on selvitetty timanttiporauksella. Kuva 2. Kellarikerroksen maanvarainen alapohjarakenne 2.2 Aistinvaraiset havainnot Sisäpuoliset havainnot Aistinvaraisesti sokkelirakenteissa näkyy selkeitä kosteusvaurioitumisen jälkiä. Jäljet ovat pintarakennevaurioita, kuten maalihilseilyä ja tasoiterepeämiä, ja ne ovat peräisin sokkelitiileen nousseesta kapilaarisesta kosteudesta. Myös aiemmin tapahtunut lattioiden tulviminen putkirikon vuoksi on osasyynä jälkiin. Jäljet ylettyvät noin 25 cm korkeuteen, jonka jälkeen ylempänä seinissä on vain yksittäisiä pieniä maalirepeämiä ja kosteuden aiheuttamaa hilseilyä 6/ Kaurilan koulu, rakennus 2

7 Kuva 3. Kapilaarista kosteusvaurioitumista kellaritilan seinissä. Alapohjarakenteissa betonilaatta on paikoin halkeillut selkeiksi, noin 5 m² kokoisiksi laatoiksi (mm. pöytätennishuone). Halkeilun koosta ja muodosta päätellen kyseessä on konsolidaatiopainumasta aiheutuvaa halkeilua. Konsolidaatiopainuma on saanut alkunsa alustäyttöjen kyllästyessä vedellä. Kuivumisen yhteydessä maa-aines on painunut kasaan aiheuttaen laatan repeilyn. Tämä päätelmä on tehty laatan halkeilusuunnan ja kaareutumisen perusteella, sekä rakenneavauksista saadulla informaatiolla. Kuva 4. Alapohjalaatan halkeilu on paikoin säännöllistä ja selkeää Halkeilulla ei ole rakenneteknisesti vaikutusta, mutta betonin säilyvyysominaisuudet voivat heiketä, jos rakennebetonin rasitusluokitusta muutetaan. Erityisesti seuraavat tekijät heikentävät laatan pitkäaikaissäilyvyyttä halkeilleessa betonissa: - Tilan kosteusrasitusta muutetaan merkittävästi - Alapohjalaatta joutuu klorideille tai hapettaville aineille alttiiksi Kellaritilan lattiassa olevasta pohjaviemärin tarkastusluukusta havaittiin, että syvennyksessä on vettä noin 300 mm. Vesi on kirkasta ja hajutonta. Aistinvaraisesti ei vaikuta siltä, että pohjaviemäriputki vuotaisi. Todennäköistä on, että putken ulkopintaa pitkin orsi- tai pohjavesi kulkeutuu kanaaliin. Päätelmää tukee käyttäjän ilmoittama tieto siitä, että kanaali täyttyy muutamissa viikoissa uudelleen sen tyhjäämisen jälkeen. Veden kulkeutumissuuntaa ei tutkimuksessa saatu selville, mutta oletettavasti se kulkeutuu sokkelin ulkopuolelta sisäänpäin. 7/ Kaurilan koulu, rakennus 2

8 Kuva 5. Pohjaviemärin tarkastusluukussa on vettä.noin 25cm. Vesi on peräisin ilmeisesti sokkelilinjalta. Ulkopuoliset havainnot Rakennuksen ulkosokkelilinjalta havaittiin, että vesi ohjautuu sokkelin suuntaisiksi puroiksi ja lammikoituu jäljistä päätellen erittäin lähelle sokkelia, osin jopa sokkeliin kiinni. Kapilaarisia kosteusvaurioita on lammikoitumisen vuoksi selkeästi havaittavissa erityisesti etelä- ja itäpuolella rakennusta. Alla olevissa kuvissa näkyy pitkäaikaisesta veden seisomisesta aiheutunutta leväkasvua asfalttipinnalla, sekä kosteusrasituksesta johtuvaa maalipinnan hilseilyä. Kuva 6. Rakennuksen maakallistukset ovat paikoin taloon päin. Vesi myös valuu sokkelin vierustoja pitkin. Sokkelirakenteen vierustäytöt ovat osin multa ja hiekkapitoista maa-ainesta, joka on tarkastelun perusteella kapilaarisesti vettä siirtävää. Koska vedeneristeen kunnosta kyseisessä kohdassa ei ole tarkkaa tietoa, tulisi rakenteen kosteuskuormitus olla merkittävästi pienempi. Muutoin maa aiheuttaa turhaa lisäriskiä sisäseinien kosteus ja mikrobivaurioitumiselle. 8/ Kaurilan koulu, rakennus 2

9 Kuva 7. Multainen maa-aines on tuotu suoraan sokkeliin kiinni. Ulkopuolista vedeneristystä ei ole Rakennuksen sokkelirakenteessa on yksittäisiä, paikoin selkeitä pakkasrapautumavaurioita. Vauriot ovat paikoin niin syvällä, että rakenneteräksistä leikkaushaat ovat betonipinnalla näkyvillä. Tästä syystä alkavia korroosiovaurioita on myös paikoissa, joissa betoni on vielä vaurioitumaton. Lujuusteknistä vaikutusta vauriolla ei näin pieninä vauriopinta-aloina ole, vaan ongelma vaikuttaa betonin säilyvyysominaisuuksiin. Sokkelirakenteesta sisään menevät raitisilmaventtiilit ovat osin tukittu roskilla ja savukejätteillä. Sisään menevät ilma-aukot tulisi tästä syystä aina varustaa korkeimmilla tuuletuspaaluilla ja ilmanottopäässä tulisi olla tiheä suojaverkko. Alla olevan kuvan alakulmassa näkyy tuloilmasäleikön suojaamattomuus. Kuva 8. Raitisilmakanava kuvan oikeassa alakulmassa on virheellinen. 9/ Kaurilan koulu, rakennus 2

10 2.3 Kosteusmittaukset Pintakosteusmittaukset Kellaritiloissa pintakosteudet mitattiin kaikkien tilojen osalta laajalla otannalla, koska aistinvaraisesti rakenteissa oli kosteusvaurioitumiseen viittaavia jälkiä. Pintakosteustutkimuksella tutkittiin myös pilarija seinärakenteiden alaosat. Tämä tutkimusmenetelmä antoi ensisijaisesti tietoa kosteuden vaihteluvälistä verrattuna kuivana pidettyyn referenssipisteeseen. Yleisesti pintakosteuksien osalta voidaan todeta seuraavaa: - Pintakosteusmittaustulokset ovat vain pääosin normaalilla tasolla. Lähes kaikissa tiloissa esiintyy noin 2-10 m² kokoisia alueita, joissa lukema viittaa kuitenkin märkään betoniin. Osa havainnoista on todennäköisesti betoniteräksiä. - Pukuhuoneiden ja punttisalin osalta pintakosteuksien vaihteluväli on suurta (p=85 130). Tiloissa esiintyy sekä kuivaan että selkeästi kosteaan tilaan viittaavia arvoja. - Seinärakenteissa pintakosteusmittausten vaihteluväli pysyy normaalilla tasolla, ollen vaihteluvälialueena kapea (60 75). Pintakosteusmittausten perusteella todettiin, että rakennekosteusmittaus tulisi suorittaa tiloittain niin, että koko lattiarakenteiden kosteuskäyttäytymisestä myös absoluuttisen vesimäärän osalta saataisiin selkeämpi ja tarkempi käsitys. Pintakosteusmittaus soveltui tutkimusvälineenä huonosti kohteeseen, koska betoniteräkset olivat lähellä betonin pintaa. Tieto terästen sijainnista saatiin erillistä betoniterässkanneria käyttäen. Rakennekosteusmittaukset Rakennekosteusmittauksia suoritettiin laattaan erisyvyyksille rakennusfysikaalisen toimivuuden ja kosteusliikkeen nykyisen suunnan arvioimiseksi. Syvimmillään anturit porattiin 60 mm asti valmiista lattiapinnasta lukien. Matalimmat anturit olivat 25 mm syvyydellä valmiista lattiapinnasta. Rakennekosteusmittauspisteitä porattiin alapohjiin yhteensä 13 kpl. Saatuja tuloksia verrattiin huoneilmasta mitattuihin absoluuttisen kosteuden määriin sekä ulkoilman mittaushetken kosteusolosuhteisiin. Tällä vertailulla saatiin tietoa siitä, kuinka suuri ero huoneilman ja laatan absoluuttisen kosteuden välillä on. Myös kuivumispotentiaalista ja kuivumisen suunnasta saatiin mittaushetken mukainen käsitys. Alla olevaan taulukkoon on koottu saadut mittaustulokset alapohjalaatan osalta. Mittaustulokset ovat luettu antureiden asentamisesta 4 päivän tasaantumisajan jälkeen. 10/ Kaurilan koulu, rakennus 2

11 Taulukko 2. Alapohjan rakennekosteudet ja lämpötilat Mittauspiste Rakenne / Tila Mittaussyvyys Lämpötila o C Suhteellinen kosteus RH% Absoluuttinen kosteus g/m 3 RK 1 Lattialaatta 60 19,4 46 7,02 RK2 Lattialaatta 50 17, ,36 RK 3 Lattialaatta 50 18,9 82,4 13,33 RK 4 Lattialaatta 35 17,9 58,7 8,96 RK 5 Lattialaatta RK 6 Lattialaatta 35 18,6 93,4 14,81 RK 7 Lattialaatta 35 21,7 87,9 16,81 RK 8 Lattialaatta 35 22,1 85,5 16,7 RK 9 Lattialaatta 35 20,4 44,9 7,9 RK 10 Lattialaatta ,2 13,75 RK 11 Lattialaatta 50 21,1 39,8 6,84 RK 12 Lattialaatta 35 17,5 75,3 11,25 RK 13 Lattialaatta 35 20,8 88,3 15,92 Tutkimushetkellä mitatut sisä- ja Lämpötila o C Suhteellinen Absoluuttinen ulkolämpötilat sekä niiden kosteuspitoisuudet kosteus RH% kosteus g/m 3 Sisäilma 21,7 34,3 6,1 Ulkoilma 15,6 50,5 6,7 Lattiarakenteen rakennekosteudet ovat mittausten perusteella pääosin normaalit, mutta pukuhuoneiden laattarakenteet ovat selkeästi kosteat. Suhteellinen kosteus vaihtelee välillä %. Absoluuttinen vesimäärä on noin 15g/m³, joka on merkittävästi sisäilman absoluuttista vesimäärä suurempi. Betonirakenteen kuivumispotentiaali on heikko höyrytiiviin muovimaton vuoksi. Siksi höyrystynyt kosteus on irrottanut muovimatot pukuhuonetiloista lähes kauttaaltaan. Muissa lattiarakenteissa ei suhteellinen kosteus ole merkittävän korkea. Sen sijaan absoluuttinen vesimäärä on suuri erityisesti mittauspisteissä RK3, RK7, RK8, RK10. Pintalämpötilojen laskiessa esimerkiksi syksyisin ja talvella rakenteen suhteellinen kosteus on arviolta lähellä 90 %. Nyrkkisääntönä voidaan pitää, että mikrobiologinen vaurioituminen alkaa, kun RH on jatkuvasti yli 85 %. Tästä syystä alapohjalaatta on kosteustekniseltä tarkastelultaan riskirakenne. Kapillaarinen kosteus on todennäköisesti aktiivista osan aika vuodesta. Vaikein aika on syksy ja runsaslumisen talven jälkeinen kevät. 2.4 Rakenneavaukset Rakenneavaukset tehtiin alapohjarakenteeseen piikkaamalla laattaan noin 150x150 mm reikiä. Avauksia tehtiin yhteensä 3 kpl. Tarkemmat avauskohdat ovat merkitty tutkimuskarttaan liitteeseen 1. Rakenneavaukset antoivat hyvän kuvan siitä, miten laatan alustäytöt ovat tehty. Myös laatan kosteussulkujen kunnosta saatiin selkeämpi käsitys. Alapohjarakenteen maatäytöt olivat kaikissa tutkimusavauksissa selkeästi märkänä. Rakenteeltaan täytöt koostuivat hienojakoisesta hiekasta sekä sepelin seoksesta. Koska hienoainespitoisuus oli suuri, noin 80 %, kapillaarista vedennousua tapahtuu alemmista maakerroksista ylöspäin. Alla olevissa 11/ Kaurilan koulu, rakennus 2

12 kuvissa on havainnollistettu laatan alapuolista maatäyttöä. Kuvissa näkyvä nuoli osoittaa betonikerroksien välissä olevan bitumisen vedeneristeen. Tutkimuksen perusteella vedeneriste ei enää toimi kunnolla. Kuva 9. Maatäyttö laatan alla on kapillaarisesti vettä nostavaa. Tutkimushetkellä täytöt olivat selkeästi märkänä. 2.5 Mikrobitutkimukset Mikrobitutkimuksilla tutkittiin alapohja- ja sokkelirakenteiden vaurioitumista mikrobitasolla. Tutkimusmenetelmän avulla oli mahdollista selvittää kosteusvaurioita, jotka olivat jo kuivuneet tai vaurioituneet niin, ettei aistinvaraisesti havainnointi ollut mahdollista. Tällaisilla vaurioilla voi tietyissä tapauksissa olla suurikin merkitys sisäilman laatuun. Lähes aina mikrobilajisto jää vauriokohtaan, vaikka kosteus sen ympäriltä saataisiinkin poistettua. Koska ylimääräistä kosteutta löydettiin useasta kohtaa sokkelija alapohjarakenteita, oli mikrobitutkimuksilla tärkeä osa tutkimuksen kokonaisuuden kannalta. Taulukossa esitetyt näytekoodit löytyvät liitteen 1 tutkimuskartasta, josta tarkka tutkimuskohta selviää. Taulukossa oleva tulosten tulkinta on mikrobimäärään perustuvaa laboratorion vaurioviite, joka on sidottu asumisterveysoppaan 2009 raja-arvoihin. Kuntotutkija on erikseen määritellyt vaurion merkityksen rakenteen ja sisäilman kannalta kohdassa tulosten tulkinta. Laboratorion vaurioviiteluokitus on seuraava: 1. Ei viitettä vauriosta: Ei mikrobikasvua tai kosteusvauriolajeja 2. Viite vaurioon: Normaalista poikkeava määrä kosteusvauriolajeja 3. Vahva viite vaurioon: Selkeästi poikkeava määrä kosteusvauriolajeja 4. Lajisto epätavanomainen: Lajisto ei ole tyypillinen Asumisterveysohjeen tunnistemikrobi / lajistoa ei tunnistettu. Taulukko 3. Mikrobitutkimustulokset alapohjarakenteista Koodi Rakenne / materiaali Tulosten tulkinta M1-S Rappaus Ei viitettä vauriosta M2-S Rappaus Viittaa vaurioon M3-S Rappaus Vahva viite vaurioon M4-S Rappaus Ei viitettä vauriosta M5-AP/S Rappaus Ei viitettä vauriosta Tulosten tulkinta Näytteen M2S kokonaismikrobimäärä on pieni, mutta se on laboratoriossa tulkittu viitteeksi vaurioon aktinobakteerikasvuston vuoksi. Koska terveessä rappauksessa aktinobakteereja ei esiinny, on vaurioviite myös teknisestä näkökulmasta todellinen. Rappauspinta on suorassa yhteydessä sisähengitysilman kanssa ja mikrobimäärä voi poiketa merkittävästikin riippuen näytteenottokohdasta. Tästä 12/ Kaurilan koulu, rakennus 2

13 syystä löydetty vaurio voi muodostaa sisäilmariskin. Riskiä lisää se, että osa aktinobakteerikannoista on mykotoksiinia (homemyrkky) tuottavia. Elinkykyisten mikrobimäärän vaihteluvälistä antaa hyvän informaation näyte M3S. Aktinobakteerimäärä on edelliseen näytteeseen verraten noin satakertainen, vaikka ulkoisesti vauriokohta ei poikkea M2S näytteestä millään tavalla. Suuri mikrobimäärän vaihteluväli tekee vaurioviiteluokituksesta tulkintavälineenä heikon, koska otantakohdalla on liian suuri merkitys syntyvään tulokseen. Jo muutaman sentin päässä mikrobimäärä voi täysin eriävä suuntaan tai toiseen. Siksi oleellista on tiedostaa, että kosteusvaurioindikaattori ei synny pintoihin, ellei suuri rakennekosteus (RH>85%) sitä mahdollista. M3S näytteessä esiintyy myös muita indikaattorilajeja, jotka tukevat rappauksen kosteusvaurioitumista myös mikrobitasolla. Vaikka suurin osa lajistoista ei ole toksiinisia, sisäilman laatua saattaa heikentää mikrobien aineenvaihduntatuotteet (MVOC). Osa niistä muodostaa myös terveysriskin. Aineenvaihduntatuotteet leviävät hengitysilmaan kaasumaisina yhdisteinä, toisin kuin mykotoksiini. Muut analyysin materiaalinäytteet olivat puhtaat, eikä niissä esiintynyt kosteusvauriomikrobeja. Tulosten tulkinnan kannalta on vaikea määrittää, mihin alueisiin kosteusvaurioitunut rappaus rajautuu, koska useassa tilassa esiintyi aistinvaraisesti havaittavaa irronnutta tai repeillyttä rappausta tai maalia. Korjaustyö on tästä syystä ulotettava koskemaan laajempaa aluetta, kuin mitä mikrobinäytteet osoittavat. 13/ Kaurilan koulu, rakennus 2

14 3 Ulkoseinärakenteet 3.1 Selvitys rakennetyypistä ja sen toiminnasta Rakennuksen päädyt ovat tiilirakenteisia, ja pitkät sivut betonirakenteisia. Tiilirakenteisilla osuuksilla eristeenä on mineraalivillaa, betonirakenteen välissä on tojalevyeriste. Ulkoseinärakenteet eivät ole runkoa kantavia, vaan runko on kannatettu erillisellä pilaripalkkijärjestelmällä. Alla on esitetty rakennetyypit kummastakin julkisivutyypistä Kuva 10. Seinärakennetyypit pitkältä sivulta ja päädystä. Seinärakennetyypit ovat hyvin tyypilliset luvun vaihteen ratkaisuja. Tiilirakenne on toteutettu tuulettumattomalla ulkokuorella. Rakenne on jäykistävä, ja kantaa oman painonsa lisäksi kattorakenteen päätykuormat. Eristäminen on totutettu mineraalivillalla. Betonirakenteinen rakennetyyppi kantaa pitkillä sivuilla ikkunanaukkojen ylitykset välittäen kuormitukset pilarirungolle. Toisin, kuin päätyrakennetyyppi, betoninen rakenne on ansain kiinni pilaripalkkirungossa, eikä se kanna omaa painoaan. Rakennejärjestelmän eristeenä on Toja-levytys, kuten yllä olevassa kuvassa on havainnollistettu. 3.2 Aistinvaraiset havainnot Päätyrakenteiden tiilien saumaosissa havaittiin lievää syöpymää. Sauma on kulunut paikoin noin 1 cm syvyydelle tiilen pinnasta lukien. Syöpymää esiintyy enimmäkseen itäpäädyn yläosissa. Pitkällä aikavälillä laastisauman syvenemisellä on pakkasrapautumista kiihdyttävä vaikutus. Havainto kohdistuu vain pieneen osaan seinärakennetta, eikä siksi korjaussuoritteella ole akuuttia tarvetta. Tiilen pintarakenteet ovat pääosin ehjät. Vain yksittäisissä kohdissa on säärasituksen aiheuttamaa pintasäröilyä tai nurkkalohkeilua. Iän huomioiden rakenne on säilynyt hyvin ja on kunnoltaan hyvä. Betonirakenteisissa seinäosuuksissa havaittiin, että ikkunaliittymistä oli päässyt vettä betonirakenteen ja eristetilan väliin. Tämä ilmeni härmistymisenä ja osin myös saumarakenteiden heikkona kuntona. Alla olevassa kuvassa on esitetty veden aiheuttamia vaurioita betonin pintaan. Tyypillisesti vauriot olivat pinnan säröilyä, paikoin myös lohkeilua. Useassa läpikäydyssä Ikkunadetaljissa vesi pääsee alla olevan kuvan tavoin vaurioittamaan seinää. 14/ Kaurilan koulu, rakennus 2

15 Kuva 11. Ikkunadetaljit ovat vuotaneet ja vesi valuu alemmasta liittymästä ulos. Vesikate ja sadevesikourut vuotavat ja työntävät vettä paikoin merkittäviäkin määriä seinärakenteen väliin. Seinärakenne pysyy pitkiä aikoja märkänä, koska rakennetta ei ole suunniteltu välistä tuulettuvaksi ja rakenteen väliin pääsevä vesimäärä on suuri. Siksi olisi ensiluokkaisen tärkeää, että vesi pysyisi seinärakenteen ulkopinnalla, ja ylimääräistä kosteutta ei pääse vesikate- ja räystäsrakenteista tai ikkunaliittymistä seinän väliin. Aistinvaraisesti pystyy arvioimaan, että rakenne on vaurioitunut myös eristetilasta.. Kuva 12. Sadevesikourut ja vesikate vuotaa vettä seinän väliin. Betonirakenteissa on yksittäisiä raudoitekorroosiovaurioita. Ne ovat hyvin paikallisia ja määrä on pieni, joten niiden korjaaminen on mahdollista käsityönä henkilönostimesta käsin. Rakenteen säilyvyyden kannalta vesivuodot ovat paikallisia teräskorroosiovaurioita huomattavasti rasittavampi tekijä. Lähes kaikki betonielementtisaumat ovat halkeilleet, ja niissä olevat tuuletusputket joko tukossa tai rikki. Saumaosien vauriot ovat pitkälle edenneet, koska ne ovat alkuperäiset. Alla olevissa kuvissa on esitetty saumoista havaitut vauriot ja niiden nykykunto. Kuva 13. Elementtisaumat ovat halkeilleet ja niiden tuuletusputket ovat osin poikki tai tukossa. 15/ Kaurilan koulu, rakennus 2

16 3.3 Rakenneavaukset Rakenneavausten perusteella todetaan, että mineraalivilla tiilikuoren sisällä on kuivaa ja puhdasta. Avauksien kohdilta ei havaittu mikrobiperäiseen vaurioitumiseen viittaavaa hajua. Kuten tyypillistä on, tässäkin muuraustyön aikana syntyneet laastipurseet ovat painaneet villaeristeen paikoin kasaan. Alla olevassa kuvassa on havainnollistettuna, miltä seinärakenne näytti timanttiporausreiästä. Laastipurseita näkyy oikeanpuoleisessa kuvassa. Kuva 14. Seinärakenteen yleiskuvaa. Laastipurseet ovat kuvattuna oikealla. Betonikuorisessa seinärakenteessa taustabetoni oli kuiva, mutta ulkokuori paikoin sisäpuolelta märkä. Kastuminen on tapahtunut yläpuolisten liittymäosien ja heikkokuntoisten liikuntasaumojen epätiiveyskohdista. Vihertävä leväpinta alapuolisissa porauskuvissa osoittaa, että kosteusongelma on jo pidempään ollut seinärakenteessa. Kuva 15. Betonisen julkisivurakenteen avauksissa selvisi, että ulkokuori on sisäpinnaltaan paikoitellen märkä. 3.4 Mikrobitutkimukset Mikrobitutkimuksien avulla selvitettiin seinärakenteiden eristetilan kosteusteknistä toimintaa vain ja ainostaan mikrobitasolla. Seinäeristeen välistä on mahdollista päästä kosteusvaurioindikaattoreita huonetilaan esimerkiksi sisäänpäin heikon ikkunatiiveyden vuoksi. Siksi tutkiminen myös mikrobitasolla oli tärkeää. Pieniä vuotoja voi tapahtua myös seinä-välipohjaliittymistä, sekä yksittäisistä halkeamista. Näiden osuus sisäilman laatuun on kuitenkin pieni. Mikrobinäytteitä kerättiin ulkoseinistä yhteensä 12 kpl. Näytteitä otettiin mineraalivillasta 7 kpl ja Tojalevystä 5 kpl. Alla olevassa taulukossa on mikrobimäärään perustuva vauriotulkinta laboratorion tulkinnalla. Laboratorion lausunto ei ota kantaa siihen, kuinka suuri merkitys vauriolla on rakennuksen 16/ Kaurilan koulu, rakennus 2

17 sisäilman laadun näkökulmasta. Siksi tulokset ovat tulkittu kuntotutkijan näkemyksestä kohdassa Tulosten tulkinta. Taulukko 4. Seinärakenteista kerätyt mikrobinäytteet laboratorion vaurioviittein Koodi Rakenne / materiaali Tulosten tulkinta M1-US Mineraalivilla Ei viitettä vauriosta M2-US Mineraalivilla Vahva viite vauriosta M3-US Mineraalivilla Heikko viite vauriosta M4-US Tojalevy Vahva viite vauriosta M5-US Tojalevy Vahva viite vauriosta M6-US Tojalevy Vahva viite vauriosta M7-US Mineraalivilla Vahva viite vauriosta M8-US Tojalevy Vahva viite vauriosta M9-US Tojalevy Heikko viite vauriosta M10-US Mineraalivilla Vahva viite vauriosta M11-US Mineraalivilla Ei viitettä vauriosta M12-US Mineraalivilla Vahva viite vauriosta Tulosten tulkinta Analyysivastausten tulokset viittaavat selkeästi siihen, että seinärakenteen eristetilassa on useita kosteusvaurioita, joissa on voimakasta mikrobikasvua. Lajisto koostuu tyypillisistä kosteusvaurioindikaattoreista, eikä joukossa ole vieraita tai harvinaisia lajeja, joita ei olisi tunnistettu. Lajistotarkastelussa huomataan, että vahvaksi vaurioviitteeksi todetuissa näytteissä on määrällisesti paljon aktinobakteereja eli sädesieniä. Sädesieni on lajistona ongelmallinen seuraavista syistä: - Tietyissä olosuhteissa aktinomykeetit tunnetaan vahvasti toksiinia tuottaviksi. Tästä syystä ne muodostavat riskin sisäilman laadulle. - Aktinobakteerit ovat vaikeasti hävitettävissä, ja ne elävät pitkään pinnoilla, vaikka ylimääräinen kosteus saataisiin poistettua. Lajistossa on mukana myös muita toksiinia tuottavia mikrobeja, joista merkittävimmät näytteissä ovat Asbergillus Versicolor ja Acremonium. Kaikkien edellä mainittujen lajien kohdalla selkein riski sisäilman laadulle muodostuu, jos mikrobien haihtuvat orgaaniset yhdisteet (MVOC) pääsevät huoneilmaan. Selkein indikaattori MVOC yhdisteiden olemassa ololle on tilassa esiintyvä maakellarimainen tai muu pistävä haju. Tällöin voidaan luotettavasti aistinvaraisesti todeta, että mikrobien aineenvaihduntatuotteita on sisäilmassa. Vaurioitumisen kannalta on olennaista tiedostaa, että vaurio on seinärakenteen sisällä, josta ei ole suoranaista yhteyttä sisäilmaan. Riski sisäilmalle muodostuu kuitenkin seinärakenteen ja liittyvien rakenteiden välisistä epätiiveyskohdista. Merkittävimmät kohdat ovat ikkunaliittymät, jotka tutkimuksen perusteella eivät sisäänpäin ole tiiviit. Myös pieniä määriä mikrobeja tai niiden aineenvaihduntatuotteita voi päästä sisäilmaan, jos tiiliseinän sisäpinnassa on halkeilua. 3.5 Liittyvät rakenneosat Liittyvillä rakenneosilla tarkoitetaan tässä yhteydessä ikkuna- ja ovirakenteita. Ne tutkittiin rakennuksen osalta aistinvaraisesti niin, että noin 1/3 ikkunoiden kokonaismäärästä kartoitettiin. Loput ikkunoista on tutkittu vain yleisellä tasolla. Ovirakenteiden tutkimukseen kuuluvat kaikki ulko-ovirakenteet. Ikkunarakenteet Ikkunarakenteiden aistinvaraisella tarkastelulla voidaan todeta, että pääosa ikkunoista on korjauskelvottomassa kunnossa. Osassa ikkunoista kittisauma ja lasia kiinnipitävät naulat ovat lähes kokonaan 17/ Kaurilan koulu, rakennus 2

18 irronneet. Ikkunalasi saattaa tästä syystä jopa irrota kovalla tuulenimupaineella. Tämä aiheuttaa merkittävän turvallisuusriskin rakennuksen käyttäjille. Ikkunarakenteiden vaurioitumisen syynä ovat pitkät huoltovälit tai kokonaan huoltamatta jättäminen. Lahovaurio on edennyt noin 1 cm syvyyteen puun ulkopuupinnasta lukien, yksittäisissä kohdissa myös syvemmälle. Laho- ja tiiveysongelmat ovat aiheuttaneet myös vuotoja seinärakenteen sisään. Ikkunarakenteiden kuntotarkastuksen perusteella ei ole epäselvää, miksi vesi on päässyt seinärakenteen väliin. Alla olevissa kuvissa näkyy ikkunarakenteiden nykyinen kunto. Kuva 16. Ikkunarakenteiden maalipinta on lähes kauttaaltaan irti. Karmi ja puiterakenteiden puut ovat pehmentyneet syvälle. Kuva 17. Lahon ja puun pehmenemisen vuoksi vettä pääsee seinän väliin. Vesi voi päästä myös rakennuksen sisään, koska vaurio on näin pitkälle edennyt. Ovirakenteet Ovirakenteissa ei havaittu puutteita tai vikoja, jotka olisivat kuntotutkimusraportin kannalta merkittäviä. 18/ Kaurilan koulu, rakennus 2

19 4 Yläpohjarakenteet 4.1 Selvitys rakennetyypeistä ja niiden toiminnasta Rakennuksessa on kaksi erillistä rakennetyyppiä Alla olevassa kuvassa on värein osoitettu niiden jakautuminen pohjakuvassa esiintyvien tilojen suhteen. - Sininen: Loiva bitumikermikatto - Punainen: Ristikkorakenteinen konesaumattu peltikate Kuva 18. Yläpohjarakennetyyppien jakautuminen rakennuksen muodon perusteella Ristikkorakenteinen yläpohja Korkeassa rakennuksen osassa on yläpohjarakenteena tuulettuva ristikkorakenne, jossa vesikatteena on konesaumattu peltikate. Ristikon alapaarteena toimii betonirakenteinen laattapalkki. Se siirtää kuormat pilaripalkkirungolle sekä väliseinätuelle. Laattapalkin palkkijakoa ei tutkimuksessa selvitetty. Betoniholvi eristää yläpohjan omaksi palo-osastoksi. Se kantaa hyötykuormana yläpohjaeristeiden lisäksi IV-teknisiä järjestelmiä sekä lämmitysverkoston paisunta-astioita. IV- ja paisuntaastiajärjestelmät ovat poistettu jo käytöstä, mutta ovat kuormana yläpohjassa. Rakennusfysikaalisesti yläpohjarakenne toimii painovoimaisella ilmanvaihdolla. Räystäslinjalta tuleva korvausilma poistuu lämmetessään vesikatteen läpivienneistä tuuletusputkien kautta. Kuva 19. Yläpohjarakennetyyppi on kohteessa kuvan kaltainen 19/ Kaurilan koulu, rakennus 2

20 Palkkirakenteinen loiva kattoratkaisu Puupalkkirakenteinen vesikatteen aluskansi on toteutettu kantavan betonilaattapalkin päälle. Kumibitumikermi on kiinnitetty kallistettuun ponttilaudoitettuun puukanteen, jota kannattelevat 200mm korkeat puupalkit. Vedenpoistona ovat rakennuksen sisäpuoliset vedenpoistokanavat. Tuuletus tapahtuu ulkoseinälinjoilta reunapellitysten alta. Poistuva ilmamassa viedään ulos tuuletusputkista vesikatteen läpi. Tuuletustekninen periaate on täysin sama kuin ristikkorakenteisessa yläpohjaratkaisussa. Kokonaiskorkeus on kuitenkin huomattavasti pienempi. Alla olevassa kuvassa on havainnollistettu yläpohjan rakennetta. Sitä ei kuitenkaan ole tutkimuksessa avattu. Kuva on periaatteellinen. Kuva 20. Matalan kattorakenteen periaatteellinen rakennetyyppi 4.2 Aistinvaraiset havainnot Vesikate Ristikkorakenteisen yläpohjan osalta havaittiin, että vesikatteella on jäänpaineen taivuttamia konesaumaliitoksia. Veden ja lumen sulaessa katolta muodostuu vesikatteelle paineellista vettä. Se voi päästä yläpohjaan, jos jäämassa on pitkään räystäsrakenteella ja lämpötila on lähellä 0 C. Seinäelementtien yläosavaurioista voi päätellä, että vuotoja on tapahtunut yläpohjassa jo jonkin aikaa. Vesi on yläpohjasta poistunut seinäelementtien lämmöneristekatkaisun kautta vaurioittaen myös elementtien pielirakenteita. Vesikatteella oleva pitkittäinen peltisauma on havaintojen mukaan riskitekijänä paineellisen veden pääsemiseksi yläpohjaan. Alla olevassa kuvassa on havainnollistettu tarkemmin riskitekijän sisältävä saumaosa. 20/ Kaurilan koulu, rakennus 2

21 Kuva 21. Pitkä saumaosa lähellä räystäslinjaa muodostaa vuotoriskin Korkean osan räystäslinjalla on sadevesikouruvuotoja. Kourut ovat noin 3 cm pohjaltaan peitossa lehdistä ja katon epäpuhtauksista. Tämä tekijä nopeuttaa vesikourujen vaurioitumista, koska käytännössä kouru pysyy aina märkänä. Sadevesikourujen lämmityskaapelien vedonpoistopää on irti etelänpuoleisella räystäällä. Epäselväksi tutkimuksessa jäi kaapeleiden kokonaisvaltainen toimintakunto. Vesikourujen kunto ja katteen vauriot viittaa siihen, että sulatusjärjestelmä ei toimi oikein tai se on kokonaan rikki. Bitumikermikatteella rehevä sammalkasvusto häiritsee veden poistumista ja pitää kermin pitkiä aikoja märkänä. Talvella tällä tekijällä on jäämassaa lisäävä vaikutus, kesällä pitkä kosteusjakso edesauttaa uutta kasvuston syntyä. Sammal kasvaessaan vaurioittaa kermien kiinnityksiä juurikasvustollaan. Säännöllisellä huollolla on ratkaiseva merkitys kermin säilyvyydessä. Katteella oleva singeli on aikaa myöden kerännyt hienoainesta, mutta huollon johdosta kattokaivot ovat puhtaat ja ympärystä vapaa sepelistä. Harvoin tutkimuksessa löytyy kattokaivorakenteita, joita on säännöllisesti huollettu. Osoituksena hyvästä työstä alla oikeanpuoleisessa kuvassa on kaivojen tämänhetkinen moitteeton kunto. Kuva 22. Suuri sammalkertymä voi estää veden pääsyn kaivojärjestelmään ja tukkii kaivot. Esimerkillistä toimintaa edustaa huolellinen kattokaivojen puhdistus (oik.) 21/ Kaurilan koulu, rakennus 2

22 Havainnot eristetilasta Ristikkorakenteisesta yläpohjasta oli pääsy tarkastusluukkujen avulla myös eristetilaan. Eristetilasta suoritettujen havaintojen perusteella voidaan todeta, että tuulettuvuus on tilassa selkeästi puutteellista. Tuuletuspuutteen huomaa aistinvaraisesti parhaiten hajusta. Ilma on tunkkainen ja kellarimainen. Kellarimainen haju viittaa usein mikrobiperäisiin aineenvaihduntatuotteisiin (MVOC). Räystäslinjalla olevat tuuletuskanavat ovat pienet ja pitkittäistä ilmanliikettä ei ole tehostettu päätytuuletuskanavilla. Osin tästä syystä painovoimaista ilmanvaihtuvuutta tilassa tapahtuu vain vähän. Pääongelma on kuitenkin liian pienet räystästuuletuskanavat. 22/ Kaurilan koulu, rakennus 2

23 5 Rakennuksen ilmanvaihto 5.1 Ilmanvaihtojärjestelmä Ilmanvaihtojärjestelmän laitteiden toimintaa ja kuntoa tutkittiin silmämääräisesti. Rakennuksessa on pääosin alkuperäinen koneellinen tulo- ja poistoilmanvaihtojärjestelmä. Ilmanvaihtojärjestelmää on osittain saneerattu ainakin kirjaston / samassa yhteydessä olevan luokkatilan osalta. Rakennuksen yleisilmanvaihtoa palvelee koteloitu tulo- ja poistoilmanvaihtokone, sekä erilliset tuloilmapuhaltimet ja erilliset poistoilmapuhaltimet. Ilmanvaihtokoneet sijaitsevat kolmessa ivkonehuoneessa (kellari ja 1 kerros). Erilliset huippuimurit (3 kpl) sijaitsevat rakennuksen korkean osan vesikatolla. Ilmanvaihtokoneet ovat alkuperäisiä (Koja, asennettu 1965), lukuun ottamatta kirjastoa palvelevaa tulo- ja poistokonetta (Recair), joka on uusittu / asennettu ilmeisesti vuonna 1996 (toimintakaavion laatimisvuosi) ja säätölaitteet on uusittu vuonna Kuva 23. Opetustiloja palveleva tuloilmapuhallin on alkuperäinen ja se sijaitsee rakenneainekammiossa kellarikerroksen lämmönjakohuoneen yhteydessä Tuloilmakoneissa on lämmityspatterit (vesi), mutta ei jäähdytystä. Kirjasto / luokkatilaa palvelevassa uusitussa tulo- ja poistokoneessa (TK6) on lämmöntalteenotto ja liikuntasalia palvelevassa alkuperäisessä tuloilmakoneessa (TK2) on kiertoilmatoiminto. Alkuperäisten tuloilmakoneiden suodattimet ovat mattosuodattimia (suodatusluokka G4) ja uusitussa tuloilmakoneessa on pussisuodattimet (suodatusluokka F7). Kiinteistökierroksella tehtyjen havaintojen mukaan tuloilmakoneiden kammiot ja pattereiden otsapinnat ovat likaisia. 23/ Kaurilan koulu, rakennus 2

24 Kuva 24. Liikuntasalia palvelevan tuloilmakoneen puhallinkammiossa on runsaasti näkyvää likaa / pölyä. Opetustiloja palvelevan tuloilmakoneen (TK1) raitisilmakammiossa (rakenneaineinen) on käytetty ääneneristysmateriaalina mineraalivillaa. Kuva 25. Tuloilmakoneen TK1 raitisilmakammion seinäpinnat on päällystetty mineraalivillalla. Tuloilmakoneiden (TK1, TK6) raitisilmasäleiköt sijaitsevat rakennuksen korkean osan sivustalla noin 1,5 2,5 metrin korkeudella maanpinnasta. Liikuntasalia ja pesutiloja palvelevien tuloilmakoneiden (TK2, TK3) raitisilmasäleiköt sijaitsevat liikuntasalin katolla olevan korotusosan ulkoseinällä. Kuva 26. Tuloilmakoneen TK1 raitisilmasäleikkö ulkoseinän vieressä piha-alueella. Ilmanvaihtokoneita säädetään, ohjataan ja valvotaan rakennusautomaatiojärjestelmällä. Rakennusautomaatiojärjestelmä on Computek -merkkinen ja järjestelmää on uusittu laajasti vuonna 2008 tehdyn 24/ Kaurilan koulu, rakennus 2

25 saneeraustyön yhteydessä (yksittäisiä laitteita voi olla vanhempiakin). Järjestelmällä ei ole paikallista käyttöliittymää, eli järjestelmän alakeskuksessa ei ole paikalliskäyttölaitetta vaan järjestelmän graafinen käyttöliittymä on kaupungin keskusvalvomossa eri rakennuksessa. Kuva 27.Näkymä alakeskuksesta. 5.2 Ilmanvaihtokanavat ja päätelaitteet Ilmanvaihtokanavat ovat sinkittyä peltikanavaa (pyöreää ja kanttikanavaa), sekä osin myös rakenneainekanavaa (betoni). Tehdyissä tarkastuksissa havaittiin, että tuloilman runkokanavissa on näkyvää pölykertymää. Kuva 28. Tuloilman runkokanavassa on näkyvää pölykertymää (TK6). Ilmanvaihtokanavien puhdistushistoriasta ei saatu tietoa. Ilmanvaihtokanavien puhdistaminen koulurakennuksessa on suoritettava viiden vuoden välein (sisäasiainministeriön asetus 802/2001). Luokkatilojen (pois lukien kirjaston yhteydessä oleva luokkatila, jonka tuloilman päätelaitteet on uusittu kattohajottajiksi) tuloilma tuodaan luokkatiloihin ns. ikkunapenkkipuhalluksena. Luokkatilojen ulkoseinille asennettuihin tuloilmakanaviin on liitetty konvektorit, joissa on vesikierto (lämmitys). Tuloil- 25/ Kaurilan koulu, rakennus 2

26 makanavissa olevista säätöpelleistä tai päätelaitteiden säätöosista ei tehty havaintoja (kanavat on koteloitu ulkoseinille / huoltoluukkuja ei havaittu). Kuva 29. Luokkatilojen tuloilmakanavat on asennettu lattianrajaan ulkoseinälle. Kuva 30. Luokkatilojen tuloilmakanavien yhteyteen on asennettu konvektorit, joissa on vesikierto. Poistoilman päätelaitteet ovat luokkatiloissa lautasventtiilejä, joiden ilmamääriä ei voi luotettavasti säätää. Silmämääräisesti / aistinvaraisesti arvioituna tuloilma huuhtelee tiloja heikosti ja tiloissa vaikutti olevan osin korkeita sisälämpötiloja (varsinaisia sisäilmaolosuhteisiin liittyviä seurantamittauksia ei tämän katselmuksen yhteydessä tehty). 5.3 Vesi- ja viemärijärjestelmä Rakennuksen sisäpuoliset vesijohdot ovat kiinteistökierroksella tehtyjen havaintojen mukaan kylmän veden runkojohdon osalta osin uusittua muoviputkea ja osin alkuperäistä kuumasinkittyä teräsputkea. Lämminvesiputket ovat kupariputkia. Vesijohtojen rakenteellisen kunnon selvittämiseksi suosittelemme putkistojen kuntotutkimusta (LVV- kuntotutkimus, samassa yhteydessä tutkitaan lämpöjohdot). 26/ Kaurilan koulu, rakennus 2

27 Vesijohtoverkoston venttiilit ovat osin istukka- ja osin palloventtiilejä. Istukkaventtiilien toimintakunto on osin huono / epävarma. Vesijohtojen eristeet ovat osin mineraalivillaa ja massaa, joka on päällystetty kangastuksella ja uusituin osin muovilevyllä. Kuva 31. Päärakennuksen kylmän veden runkojohto on osin uusittua muoviputkea ja osin alkuperäistä sinkittyä teräsputkea. Rakennuksen jätevesiviemärit (pohja- ja pystyviemärit) ovat osin alkuperäisiä valurautaviemäreitä muhviliitoksin ja osin uusittuja valurautaviemäreitä pantaliitoksin. Tuuletusviemärit vesikatolla ovat valurautaa. Suosittelemme selvittämään viemäreiden rakenteellisen ja toiminnallisen kunnon putkistojen kuntotutkimuksella (LVV-tutkimus). Kuva 32. Päärakennuksen alkuperäisen valurautapystyviemärin muhviliitoksen lyijytiiviste on noussut osittain pois paikaltaan (rakenteet / putki on elänyt ). 5.4 Yksittäisiä / muita havaintoja Kellarin pesutiloja palvelevan tuloilmakoneen kiilahihnat olivat tarkastushetkellä ( ) poikki (asiasta informoitiin vahtimestaria). Lämmönsiirtimen putkilinjan liitoksessa (venttiili / putki) on vuotojälkiä (liitos on suositeltavaa uusia). 27/ Kaurilan koulu, rakennus 2

28 Kylmän veden uusittu muoviputkiosuus on kellaritiloissa eristämätön, mikä aiheuttaa kondensoitumista putken ulkopinnalla (putki hikoilee). Kellarikäytävällä oleva jätevesiviemärin tarkastuskaivo on täynnä vettä (viemäriputki on veden alla). 28/ Kaurilan koulu, rakennus 2

29 6 Yhteenveto ja johtopäätökset 6.1 Tekninen vaurioanalyysi Tutkimuksen perustella rakennuksen alapohjarakenteiden kosteuskuormitus on liian korkea, koska useassa kohdassa rakenteiden absoluuttinen kosteuslisä sisä- ja ulkoilmaan verraten on yli 6 g/m³. RH pysyy kohtuullisissa lukemissa mittausajankohdan korkean lämpötilan vuoksi. RH tulee nousemaan talvella lähelle 90 %, kun rakenteiden peruslämpötila on matalampi. Alapohjan kosteusrasitusta ylläpitävät heikot ulkosokkelilinjan vedeneristeet, sekä kapillaariset maakerrokset sokkelin juuressa ja laatan alustäytöissä. Teknisesti arvioiden pitkään jatkuva, korkea kosteuspitoisuus voi johtaa mikrobitason ongelmiin, jotka voivat heikentää rakennuksen sisäilmanlaatua. Ongelma on sisäilman näkökulmasta vakava, koska analysoitujen näytteiden joukossa on jo selkeitä viitteitä mikrobivaurioista. Ulkovaipparakenteista seinärakenteiden kunto on kahtiajakautunut. Tiilirakenteisilla seinäosuuksilla rakennetekninen kunto on hyvä, mutta villaeristeissä on tuuletuspuutteiden vuoksi mikrobivauriota. Niiden merkitys on vähäinen, koska seinissä ei ole liittymäosia sisälle. Betonikuorisilla seinäosuuksilla havaittiin selkeästi märkiä eristealueita. Tutkimuksen perusteella ulko- ja sisäkuoren väliin on päässyt sadevettä. Rakenteet ovat päässeet kastumaan heikkojen ikkunarakenne-seinäliittymien vuoksi, sekä vesikatteen vuotaessa räystäslinjalta. Rakennuksen vaurioitumisen pysäyttämiseksi on tärkeää, että alapohjarakenteet saadaan vedeneristettyä paineveden tiiviiksi ulkopuolista vettä vastaan. Tämän lisäksi vesikate ja ulkoseinät tulee saada korjattua niin, ettei vettä enää pääse seinärakenteiden väliin. Rakennuksen oleskelurajoituksen käyttöönottoa tulee harkita sisäilmaongelmiin perehtyneen lääkärin kanssa, mikäli rakennusten käyttäjillä esiintyy selkeitä kosteusvaurioon viittaavia oireita. Käyttörajoituksista ja terveyshaitan arvioista vastaa aina sisäilmaongelmiin perehtynyt terveydenalan asiantuntija. 6.2 Suositeltavat korjaustoimenpiteet Suoritettujen tutkimusten perusteella, rakennukselle suositellaan tässä esitettyjä korjaustoimenpiteitä. Ennen korjaustöitä on kuitenkin tehtävä korjaussuunnittelu, jossa määritetään tarkemmin tehtävät korjaukset detaljitasolla, käytettävät materiaalit, laatuvaatimukset ja laadunvarmistustoimenpiteet. Välittömät korjaustarpeet Vedenpoistojärjestelmät ja sokkelirakenne Pihakaadot tulee muuttaa niin, ettei vesi valu sokkelia pitkin ja lammikoidu sokkelin viereen. Samassa yhteydessä pihakaivojen määrää tulee lisätä. Rakennus tulee koko sokkelipiirin osalta kaivaa anturalinjaan asti auki ja sokkelirakenne kuivattaa. Kuivatuksen jälkeen se tulee veden eristää erillisellä primerilla. Primeroinnin jälkeen sokkelirakenteeseen tulee hitsata bitumikermi. Sokkelirakenteen maatäytöt tehdään RT mukaisesti. Kaikki kattovesisyöksytorvet tulee ohjata erilliseen SVKjärjestelmään. Sokkelirakenteen kosteusvaurioituneet kohdat korjataan laastipaikkakorjauksilla, ja sokkelit maalataan kauttaaltaan uudelleen. Kellaritilassa olevat seinä- ja lattiarakenteet Kellaritilan seinärakenteista tulee poistaa irtonainen rappaus ja maali. Tämän jälkeen seinärakenteet tulee kuivattaa. Koko remontoinnin ajan tila tulee olla alipaineinen ja ilmayhteys muihin kerroksiin katkaistu. Seiniin tulee tehdä tarvittavat laastipaikkakorjaukset, sekä kevyt ylitasoitus ennen uudelleen maalausta. Maalauksessa käytetään silikaattipitoista hengittävää maalia. 29/ Kaurilan koulu, rakennus 2

30 Lattiarakenteiden osalta muovimatot poistetaan mikrobipurkuna kaikista pukuhuonetiloista, ja betonilattia jyrsitään. Samassa yhteydessä suihkuhuoneiden laatoitus ja vedeneristeet uusitaan. Suihkuhuoneiden lähellä olevat suljetut portaiden alla olevat varastot tulee alipaineistaa ja tuuletusputki ohjata esimerkiksi ulkoilmaan. Maanvaraisten lattiarakenteiden osalta tulee suorittaa tilakohtainen kuivatus, ja seurata rakennekosteuksien kehitystä vuoden mittaisella aikajaksolla. Oletettavaa on, että seinälinjojen läheisyydessä oleva kosteusrasitus tulee pienenemään, kun sokkelirakenne saadaan vesitiiviiksi. Varsinainen korjaussuunnittelupäätös tehdään vasta tämän seurantajakson jälkeen. Seuraavan 3-5-vuoden aikana suositeltavat toimenpiteet Ulkoseinärakenteet Ulkoseinärakenteiden osalta kaikki saumarakenteet ja tuuletusputket tulee uusia. Saumamassa ja sen paksuus määrätään erillisen korjaussuunnitelman mukaan. Tämän lisäksi rakennuksen kaikki ikkunarakenteet tulee vaihtaa uusiin. Uusilla ulkopuolisilla pellityksillä tulee varmistaa, että vesi ei pääse seinärakenteeseen väliin. Sisäpuolelta ikkunarakenne tulee saada ilmanpitäväksi. Ikkunatiivistysohje erillisen korjaussuunnitelman mukaan. Ulkoseinärakenteen liittymäkohta matalaan palkkikattoon tulee avata, ja pellitykset sekä vedenohjauskermi seinä-vesikateliittymästä uusia. Mahdollinen kosteus tulee kuivattaa ennen kermien ylösnostojen uudelleen tekemistä. Yläpohjarakenteet Tuuletusta tulee tehostaa seuraavassa perusremontissa niin, että yläpohjassa on riittävä määrä kattotuuletuskanavia ulkoilmaan Korvausilmakanavat tulee rakentaa riittävän suuriksi kaikille lappeen sivuille. Tällä hetkellä osassa lappeita ei ole korvausilmakanavia ollenkaan, ja lähes joka paikassa ne ovat liian pienet. Vesikate ja vedenpoistojärjestelmät Vesirännit tulee uusia, ja syöksytorvet sekä rännirakenteet varustaa sähköisellä sulatusjärjestelmällä. Tämän lisäksi vesikatteen pitkä poikittainen saumaosa tulee suojata kumibitumikermillä. Myös konesaumat tulee tiivistää 2 m matkalta räystäältä lukien. Tiivistystuotteet määritellään korjaussuunnittelun yhteydessä. 6.3 Toimenpide-ehdotukset LVI-tekniikka Välittömät ja huoltoluonteiset toimenpiteet Uusitun kylmänveden runkojohdon (muoviputki) eristäminen kellaritiloissa Lämmönsiirtimen putkiliitosten tarkastaminen / uusiminen tarvittaessa Jätevesiviemärin tarkastuskaivon tyhjentäminen kellarikäytävällä (linja on veden alla) Suositeltavat jatkotutkimukset Rakennuksen vesi-, viemäri ja lämpöjohtojen rakenteellisen kunnon selvittämiseksi ja korjaustoimenpiteiden ajoittamiseksi suosittelemme putkistojen kuntotutkimusta (LVV-kuntotutkimus) Toimenpiteet 1-5 vuoden kuluessa Ilmanvaihtojärjestelmän puhdistus ja ilmamäärien säätö puhdistushistorian mukaisesti Vesi-, viemäri- ja lämpöjohtoverkostoihin tarvittavien korjaustoimenpiteiden laajuus ja ajankohta tarkentuvat LVV kuntotutkimuksen yhteydessä Raskaampia peruskorjaustoimenpiteitä suunniteltaessa on suositeltavaa huomioida, että alkuperäisten ilmanvaihtokoneiden keskimääräinen tekninen käyttöikä on lopussa. Luokkahuoneissa on (osin tai ainoastaan) ilmalämmitys, ja ilmanvaihtojärjestelmän ilmamäärät tai konvektoreista saatava lämmitysteho ei ole säädettävissä tilakohtaisen tarpeen mukaan. ilmanvaihtojärjestelmän olemassa olevat runko- ja kytkentäkanavat, sekä pääte-elimet eivät ole laajasti hyödynnettävissä mahdollisessa peruskorjauksessa 30/ Kaurilan koulu, rakennus 2

Materiaalinäytteenotto ulkoseinistä Hangon kaupunki, Hagapuiston koulu

Materiaalinäytteenotto ulkoseinistä Hangon kaupunki, Hagapuiston koulu 1/8 Materiaalinäytteenotto ulkoseinistä 01.10.2015 Hangon kaupunki, Hagapuiston koulu Jakelu: bengt.lindholm@hanko.fi (PDF) veli-jukka.rousu@hanko.fi (PDF) Sisäilmari Oy, arkisto (PDF) 2/8 Sisällys 1.

Lisätiedot

YLÄASTEEN A-RAKENNUKSEN SOKKELIRAKENTEIDEN LISÄTUTKIMUKSET

YLÄASTEEN A-RAKENNUKSEN SOKKELIRAKENTEIDEN LISÄTUTKIMUKSET LAUSUNTO 8.6.2009 Kaavin kunta / tekninen toimisto Ari Räsänen PL 13 73601 Kaavi YLÄASTEEN A-RAKENNUKSEN SOKKELIRAKENTEIDEN LISÄTUTKIMUKSET Kohde Taustaa Aikaisemmat tutkimukset Kaavin yläaste A-rakennus

Lisätiedot

SISÄILMASTOSELVITYS. Hangon kaupunki, Hagapuiston koulu, teknisen työn luokat. Haagapuisto, Hanko

SISÄILMASTOSELVITYS. Hangon kaupunki, Hagapuiston koulu, teknisen työn luokat. Haagapuisto, Hanko 1/13 SISÄILMASTOSELVITYS Hangon kaupunki, Hagapuiston koulu, teknisen työn luokat Haagapuisto, Hanko Jakelu: bengt.lindholm@hanko.fi (PDF) veli-jukka.rousu@hanko.fi (PDF) Sisäilmari Oy, arkisto (PDF) 2/13

Lisätiedot

MISTÄ SE HOME TALOIHIN TULEE?

MISTÄ SE HOME TALOIHIN TULEE? MISTÄ SE HOME TALOIHIN TULEE? KOSTEUSVAURIOT JA MUUT SISÄILMAONGELMAT Juhani Pirinen 15.10.2014 Hieman kosteusvaurioista Kosteuden lähteet SADE, LUMI PUUTTEELLINEN TUULETUS VESIKATTEEN ALLA TIIVISTYMINEN

Lisätiedot

1 RAKENNNESELVITYS. 9 LIITE 5. s. 1. Korutie 3 Työnumero: 8.9.2011 Ilkka Meriläinen 51392.27

1 RAKENNNESELVITYS. 9 LIITE 5. s. 1. Korutie 3 Työnumero: 8.9.2011 Ilkka Meriläinen 51392.27 9 LIITE 5. s. 1 1 RAKENNNESELVITYS 1.1 TEHTÄVÄN MÄÄRITTELY Selvitys on rajattu koskemaan :ssa olevan rakennuksen 1. ja 2. kerroksen tiloihin 103, 113, 118, 204 ja 249 liittyviä rakenteita. 1.2 YLEISKUVAUS

Lisätiedot

ULKOSEINÄ VÄLISEINÄ Teräs, alapohjassa Sokkelin päällä Lattiapinnan päällä

ULKOSEINÄ VÄLISEINÄ Teräs, alapohjassa Sokkelin päällä Lattiapinnan päällä PÄIVÄMÄÄRÄ TYÖNUMERO TYÖN SUORITTAJA PUHELIN 29.07.13 7809 Joensuu Henri 0458814141 TILAAJA Euran kunta Sorkkistentie 10 27511 Eura Rantanen Markus 044 4224882 TYÖKOHDE Euran kunta Kotivainiontie 3 27400

Lisätiedot

Materiaalinäytteenotto sisäpihan ulkoseinästä Hangon kaupunki, Hagapuiston koulu

Materiaalinäytteenotto sisäpihan ulkoseinästä Hangon kaupunki, Hagapuiston koulu 1/6 Materiaalinäytteenotto sisäpihan ulkoseinästä 20.11.2015 Hangon kaupunki, Hagapuiston koulu Jakelu: bengt.lindholm@hanko.fi (PDF) veli-jukka.rousu@hanko.fi (PDF) Sisäilmari Oy, arkisto (PDF) 2/6 Sisällys

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO, AMBIOTICA-RAKENNUS RAKENNUSTEKNINEN JA SISÄILMA- OLOSUHTEIDEN TUTKIMUS TIEDOTUSTILAISUUS

JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO, AMBIOTICA-RAKENNUS RAKENNUSTEKNINEN JA SISÄILMA- OLOSUHTEIDEN TUTKIMUS TIEDOTUSTILAISUUS JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO, AMBIOTICA-RAKENNUS RAKENNUSTEKNINEN JA SISÄILMA- OLOSUHTEIDEN TUTKIMUS TIEDOTUSTILAISUUS 19.8.2014 RAKENNUKSEN PERUSTIEDOT pinta-ala noin 11 784 br-m 2, kerrosala noin 12 103 ke rakennus

Lisätiedot

Pohjakuva ja rakenteet. Seinä- ja alapohjarakenteiden toteutustavat tarkistettiin rakenneavauksin

Pohjakuva ja rakenteet. Seinä- ja alapohjarakenteiden toteutustavat tarkistettiin rakenneavauksin VANHAINKOTIKÄYTÖSSÄ OLLEEN RAKENNUKSEN RAKENNE - JA SISÄILMASTOTUTKIMUS Lähtötiedot Kohde on rakennettu 1980-luvulla Rakennus on ollut koko historiansa ajan vanhainkotikäytössä Tiloissa tehty pintasaneerauksia

Lisätiedot

ULKOSEINÄ VÄLISEINÄ Teräs, alapohjassa Anturan päällä Laatan päällä

ULKOSEINÄ VÄLISEINÄ Teräs, alapohjassa Anturan päällä Laatan päällä PÄIVÄMÄÄRÄ TYÖNUMERO TYÖN SUORITTAJA PUHELIN 20.08.15 9935 Kinnunen Vesa 050-9186695 TILAAJA Euran kunta Sorkkistentie 10 27510 Eura markus.rantanen@eura.fi TYÖKOHDE As Oy Kotivainio Kotivainiontie 3 as

Lisätiedot

PERUSKORJAUSSELVITYKSIÄ, ILMANVAIHDON SELVITYSTYÖ

PERUSKORJAUSSELVITYKSIÄ, ILMANVAIHDON SELVITYSTYÖ Pelimannin ala-aste ja päiväkoti ILMANVAIHDONSELVITYSTYÖ 4.6.2013 1(4) Pelimannin ala-aste ja päiväkoti Pelimannintie 16 Helsinki PERUSKORJAUSSELVITYKSIÄ, ILMANVAIHDON SELVITYSTYÖ 1. TEHTÄVÄ Tarkoituksena

Lisätiedot

LÄMPÖKAMERAKUVAUSRAPORTTI PAPPILANMÄEN KOULU PUISTOTIE PADASJOKI

LÄMPÖKAMERAKUVAUSRAPORTTI PAPPILANMÄEN KOULU PUISTOTIE PADASJOKI Vastaanottaja: Seppo Rantanen Padasjoen kunta Työnumero: 051321701374 LÄMPÖKAMERAKUVAUSRAPORTTI PAPPILANMÄEN KOULU PUISTOTIE 8 17500 PADASJOKI Kai Kylliäinen 1. KOHTEEN YLEISTIEDOT... 3 1.1 Kohde... 3

Lisätiedot

Ojoisten lastentalo Sisäilma- ja kosteustekniset selvitykset

Ojoisten lastentalo Sisäilma- ja kosteustekniset selvitykset Ojoisten lastentalo Sisäilma- ja kosteustekniset selvitykset Sanna Pohjola Hanna Kuitunen 1 Lähtökohta ja selvitysten tavoite Ojoisten lastentalon vanha osa valmistunut 1970-luvulla (liikuntasali, keittiö,

Lisätiedot

Kosteus- ja mikrobivauriot kuntien rakennuksissa. Petri Annila

Kosteus- ja mikrobivauriot kuntien rakennuksissa. Petri Annila Kosteus- ja mikrobivauriot kuntien rakennuksissa Petri Annila Kosteus- ja mikrobivauriot kuntien rakennuksissa Sijoittuminen COMBI-hankkeeseen WP3 Rakenneratkaisujen lämpö- ja kosteustekninen toiminta

Lisätiedot

MITTAUSRAPORTTI KANNISTON KOULU, RAKENNEKOSTEUS- JA SISÄILMAN OLOSUHTEIDEN MITTAUKSET 11.12.2015

MITTAUSRAPORTTI KANNISTON KOULU, RAKENNEKOSTEUS- JA SISÄILMAN OLOSUHTEIDEN MITTAUKSET 11.12.2015 MITTAUSRAPORTTI KANNISTON KOULU, RAKENNEKOSTEUS- JA SISÄILMAN OLOSUHTEIDEN MITTAUKSET Mittausraportti 2 (11) 1 YLEISTIEDOT 1.1 Tutkimuskohde Kenraalintie 6 01700 Vantaa 1.2 Tutkimuksen tilaaja Vantaan

Lisätiedot

Pirttimäki Tommi PÄIVÄMÄÄRÄ TYÖNUMERO TYÖN SUORITTAJA PUHELIN TYÖKOHDE

Pirttimäki Tommi PÄIVÄMÄÄRÄ TYÖNUMERO TYÖN SUORITTAJA PUHELIN TYÖKOHDE PÄIVÄMÄÄRÄ TYÖNUMERO TYÖN SUORITTAJA PUHELIN 24.05.16 10693 Pirttimäki Tommi 045 326 1711 TILAAJA Satakunnan Ulosottovirasto PL 9 32701 Huittinen sanna.paivaniemi@oikeus.fi TYÖKOHDE Antinkuja 2 27710 Köyliö

Lisätiedot

Rakennuksen työntekijöillä on esiintynyt oireita, joiden on epäilty liittyvän sisäilman laatuun. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää rakennuksen

Rakennuksen työntekijöillä on esiintynyt oireita, joiden on epäilty liittyvän sisäilman laatuun. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää rakennuksen Rakennuksen työntekijöillä on esiintynyt oireita, joiden on epäilty liittyvän sisäilman laatuun. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää rakennuksen olemassa olevat rakenteet, niiden kunto sekä muita sisäilman

Lisätiedot

Mankkaan koulun sisäilmaselvitysten tuloksia. Tiedotustilaisuus

Mankkaan koulun sisäilmaselvitysten tuloksia. Tiedotustilaisuus Mankkaan koulun sisäilmaselvitysten tuloksia Tiedotustilaisuus 24.11.2014 Sisäilmaongelmat ovat monimutkaisia kokonaisuuksia Sisäolosuhteisiin vaikuttavat useat eri tekijät: lämpö-, kosteus-, valaistus-

Lisätiedot

RAKENNUSOSAN KUNTOTUTKIMUS EVIRAN TOIMITILAT

RAKENNUSOSAN KUNTOTUTKIMUS EVIRAN TOIMITILAT RAKENNUSOSAN KUNTOTUTKIMUS EVIRAN TOIMITILAT KOHTEEN YLEISTIEDOT KOHDE TILAAJA Satamatie 15 90520 Oulu Liikelaitos Oulun Tilakeskus Tekninen isännöitsijä Matias Pirttimaa TUTKIMUKSEN TEKIJÄT Instaro Oy

Lisätiedot

SISÄILMATUTKIMUS. Yhteenveto PÄIVÄTUULI KIUKAINEN. I n s i n ö ö r i t o i m i s t o L E V O L A Sivu 1 / 15

SISÄILMATUTKIMUS. Yhteenveto PÄIVÄTUULI KIUKAINEN. I n s i n ö ö r i t o i m i s t o L E V O L A Sivu 1 / 15 L E V O L A Sivu 1 / 15 PÄIVÄTUULI 27400 KIUKAINEN SISÄILMATUTKIMUS Yhteenveto 01.02.2016 L E V O L A Sivu 2 / 15 Tilaaja Euran kunta / Markus Rantanen Toimeksianto Rakennuksen sisäilmatutkimus käyttötarkoituksen

Lisätiedot

Matarin päiväkoti Ajomiehenkuja VANTAA. Alustatilaselvitys

Matarin päiväkoti Ajomiehenkuja VANTAA. Alustatilaselvitys Alustatilaselvitys Matarin päiväkoti Ajomiehenkuja 11 01400 VANTAA Alustatilaselvitys 2 1. YLEISTÄ Kohteen yleistiedot Matarin päiväkoti Ajomiehenkuja 11 01400 VANTAA Tilaaja Tekijä Vantaan tilakeskus

Lisätiedot

RAKENNEKOSTEUSMITTAUSRAPORTTI Työnumero:

RAKENNEKOSTEUSMITTAUSRAPORTTI Työnumero: RAKENNEKOSTEUSMITTAUSRAPORTTI Työ:3503160 Kohde: Kaivokselan koulu, Vantaa Osoite: Kaivosvoudintie 10, 01610 Vantaa Yhteyshenkilö: Juha Leppälä, p. 040 522 4062 juha.leppala@iss.fi Vahinkotapahtuma: Toimeksianto:

Lisätiedot

TUTKIMUSRAPORTTI Luokat 202, 207 ja 208

TUTKIMUSRAPORTTI Luokat 202, 207 ja 208 TUTKIMUSRAPORTTI Luokat 202, 207 ja 208 Kotkan lyseo, Arcus-talo Kirkkokatu 15 48100 KOTKA Työ nro T8007-5 Kotka 5.4.2016 Oy Insinööri Studio OY INSINÖÖRI STUDIO, TORNATORINTIE 3, PL 25, 48101 KOTKA, PUH.

Lisätiedot

RS-1 KOSTEUSKARTOITUS

RS-1 KOSTEUSKARTOITUS RS-1 KOSTEUSKARTOITUS Alppitie 5 A 9, 90530 Oulu Kosteuskartoituspäivä 08.06.2016 www.raksystems.fi Raksystems Insinööritoimisto Oy, Paavo Havaksen Tie 5 F, 90570 Oulu Y-tunnus 0905045-0 RS-1 KOSTEUSKARTOITUS

Lisätiedot

Kirkkokadun koulu Nurmeksen kaupunki Sisäilmatutkimukset 2011-2012

Kirkkokadun koulu Nurmeksen kaupunki Sisäilmatutkimukset 2011-2012 Kirkkokadun koulu Nurmeksen kaupunki Sisäilmatutkimukset 2011-2012 Minna Laurinen, Rakennusterveysasiantuntija Marika Raatikainen, Sisäilma-asiantuntija Kirkkokadun koulu Nurmeksen kaupunki Sisäilmatutkimukset

Lisätiedot

Riskikartoitus ja jatkotutkimussuunnitelma. Tuhkala Pyhäjärventie 7 59800 Kesälahti

Riskikartoitus ja jatkotutkimussuunnitelma. Tuhkala Pyhäjärventie 7 59800 Kesälahti Riskikartoitus ja jatkotutkimussuunnitelma Tuhkala Pyhäjärventie 7 59800 Kesälahti 2/9 Rekkatie 3 80100 Joensuu Tapani Hirvonen Kiteen kaupunki / Tekninen keskus Kiteentie 25 82500 Kitee Kohde Tuhkala

Lisätiedot

KK-Kartoitus RAPORTTI 2811/2015 1/8

KK-Kartoitus RAPORTTI 2811/2015 1/8 KK-Kartoitus RAPORTTI 2811/2015 1/8 Yli-Vallintie (856), 61720 Yli-Valli Vapaa-ajan asunnon kuntokartoitus 25.11.2015 klo 10.00 KK-Kartoitus RAPORTTI 2811/2015 2/8 Tilaus 12.11.2015: Etelä-Pohjanmaan ulosottovirasto

Lisätiedot

TIIVESTELMÄ HAVAITUISTA ONGELMISTA

TIIVESTELMÄ HAVAITUISTA ONGELMISTA PAIJULAN KOULU Paijulan koulu Nousiaisten kunnassa. Alun perin rakennettu noin 1920 ja laajennus tehty 1970. Rakennuksen kerrosala on noin 528 m² ja huoneistoala noin 470 m². Rakennuksen arvioitu tilavuus

Lisätiedot

TERVANOKKA. Alustava kuntoselvitys 18.01.2016. ri Tapani Alatalo Rakennus Oy Uudenmaan SANEERAUSTEKNIIKKA

TERVANOKKA. Alustava kuntoselvitys 18.01.2016. ri Tapani Alatalo Rakennus Oy Uudenmaan SANEERAUSTEKNIIKKA TERVANOKKA Alustava kuntoselvitys 18.01.2016 ri Tapani Alatalo Rakennus Oy Uudenmaan SANEERAUSTEKNIIKKA puh 020-7792 722, 040-7067620 tapani.alatalo@saneeraustekniikka.com Kytkinkatu 4E 04220 KERAVA 1

Lisätiedot

02.06.16 10729 Markku Viljanen 050 9186694 PÄIVÄMÄÄRÄ TYÖNUMERO TYÖN SUORITTAJA PUHELIN TYÖKOHDE

02.06.16 10729 Markku Viljanen 050 9186694 PÄIVÄMÄÄRÄ TYÖNUMERO TYÖN SUORITTAJA PUHELIN TYÖKOHDE PÄIVÄMÄÄRÄ TYÖNUMERO TYÖN SUORITTAJA PUHELIN 02.06.16 10729 Markku Viljanen 050 9186694 TILAAJA Satakunnan Ulosottovirasto PL 44 28101 Pori pia.hirvikoski@oikeus.fi TYÖKOHDE Tattarantie 288 29250 Nakkila

Lisätiedot

Kosteuskartoitus tiloissa 1069/1070, 1072, 2004 ja 1215

Kosteuskartoitus tiloissa 1069/1070, 1072, 2004 ja 1215 TUTKIMUSSELOSTUS 22500325.069 2016-6-30 Kosteuskartoitus tiloissa 1069/1070, 1072, 2004 ja 1215 Tutkimuskohde: Kartanonkosken koulu Tilkuntie 5, Vantaa Tilaaja: Ulla Lignell Maankäytön, rakentamisen ja

Lisätiedot

VESIKATON JA YLÄPOHJAN KUNTOTUTKIMUS

VESIKATON JA YLÄPOHJAN KUNTOTUTKIMUS VESIKATON JA YLÄPOHJAN KUNTOTUTKIMUS Seuraavassa käsitellään vesikaton ja yläpohjan kuntotutkimusta. Kuntotutkimuksessa tarkastellaan vesikatteen ja sen alusrakenteen lisäksi mahdollista tuuletustilaa

Lisätiedot

KIIKAN UIMAHALLI kuntoarvio- ja kuntotutkimustulosten esittely

KIIKAN UIMAHALLI kuntoarvio- ja kuntotutkimustulosten esittely KIIKAN UIMAHALLI kuntoarvio- ja kuntotutkimustulosten esittely Altaiden betonirakenteet, ympäröivien tilojen rakenteet 05.10.2016 RI (AMK) Kari Lehtola ja Rkm Timo Ekola Esityksen sisältö Kuntoarvio 2012;

Lisätiedot

Luokkahuoneen 223 ja ulkovälinevaraston 131 kosteus- ja sisäilmatekninen tutkimus

Luokkahuoneen 223 ja ulkovälinevaraston 131 kosteus- ja sisäilmatekninen tutkimus 1 (4) MUISTIO 16.4.2014 KOTTBY LÅGSTADIESKOLA Pohjolankatu 45 00600 Helsinki Luokkahuoneen 223 ja ulkovälinevaraston 131 kosteus- ja sisäilmatekninen tutkimus Tutkimusajankohta 19.2. 27.3.2014 Tilaaja

Lisätiedot

Kartoittaja: Toni Jokela p. 0405626050 toni.jokela@kuivaustekniikka.info. Tarkastusraportti. Vuoto siivouskomerossa rättipatterille tulevassa putkessa

Kartoittaja: Toni Jokela p. 0405626050 toni.jokela@kuivaustekniikka.info. Tarkastusraportti. Vuoto siivouskomerossa rättipatterille tulevassa putkessa Tarkastusraportti Sivu: 1 (15) Asiakas Vahinkopaikan osoite Yhteyshenkilö Läsnäolijat Pelkosenniemen kunta Koulutie 9 98500 Pelkosenniemi Jarkko Vuorela (Yhteyshenkilö) p. 0407044508 jarkko.vuorela@pelkosenniemi.

Lisätiedot

RS-1 KOSTEUSKARTOITUS

RS-1 KOSTEUSKARTOITUS RS-1 KOSTEUSKARTOITUS Ollilantie 1 A 6, 90440 Kempele Kosteuskartoituspäivä 03.12.2014 Paavo Havaksen Tie 5 F FI-90570 Oulu p. 0207 495 674 www.raksystems-anticimex.fi Y-tunnus: 0905045-0 RS-1 KOSTEUSKARTOITUS

Lisätiedot

PÄIVÄKODIN PORTAIKON ALAPUOLISEN VARASTON KORJAUKSEN ONNISTUMISEN TARKASTUS JA KOSTEUSVAURIOT JA LEPOHUONEEN LATTIAN KYLMYYS

PÄIVÄKODIN PORTAIKON ALAPUOLISEN VARASTON KORJAUKSEN ONNISTUMISEN TARKASTUS JA KOSTEUSVAURIOT JA LEPOHUONEEN LATTIAN KYLMYYS Raportti 2014 1(6) Lpk Ågeli Kivalterinpolku 3 00640 Helsinki PÄIVÄKODIN PORTAIKON ALAPUOLISEN VARASTON KORJAUKSEN ONNISTUMISEN TARKASTUS JA KOSTEUSVAURIOT JA LEPOHUONEEN LATTIAN KYLMYYS Taustatietoja

Lisätiedot

KESKUSTAN TERVEYSASEMA KUNTOTUTKIMUS LISÄTUTKIMUKSET

KESKUSTAN TERVEYSASEMA KUNTOTUTKIMUS LISÄTUTKIMUKSET KUNTOTUTKIMUS LISÄTUTKIMUKSET KOHTEEN YLEISTIEDOT KOHDE TILAAJA Keskustan terveysasema Saaristonkatu 22 90015 OULU Oulun Kaupunki, Tilakeskus Tekninen isännöitsijä Riikka Vesterinen TUTKIMUKSEN TEKIJÄ

Lisätiedot

TUUSNIEMEN KUNTA. Kirkonkylän alakoulu. Korjattavuusarvio P27815

TUUSNIEMEN KUNTA. Kirkonkylän alakoulu. Korjattavuusarvio P27815 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Korjattavuusarvio 1 (19) S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A TUUSNIEMEN KUNTA Kirkonkylän alakoulu Korjattavuusarvio P27815 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY FCG SUUNNITTELU

Lisätiedot

Rivitaloyhtiön kiinteistön kosteuskartoitus

Rivitaloyhtiön kiinteistön kosteuskartoitus Satakunnan Rakennekuivaus Oy 11-12.11.2015 Korjaamonkatu 5 28610 Pori Rivitaloyhtiön kiinteistön kosteuskartoitus Kohde: As Oy Kotivainio Tilaaja: Euran kunta / Rantanen Markus Kotivainiontie 3 Sorkkistentie

Lisätiedot

LAY A-siipi, korjaukset YTHS

LAY A-siipi, korjaukset YTHS LAY A-siipi, korjaukset YTHS Katariina Laine, Vahanen Oy 1 Miksi korjattiin? Käyttäjät ilmoittaneet sisäilmahaittaan viittaavasta oireilusta Sisäilma- ja kosteusteknisissä kuntotutkimuksissa 29.10-1.11.2012

Lisätiedot

Palvelutalon kuntotutkimus ja ehdotus korjausmenetelmistä. Tuukka Korhonen Polygon Finland Oy

Palvelutalon kuntotutkimus ja ehdotus korjausmenetelmistä. Tuukka Korhonen Polygon Finland Oy Palvelutalon kuntotutkimus ja ehdotus korjausmenetelmistä Tuukka Korhonen Polygon Finland Oy Kohteen yleiskuvaus Tutkimuskohteena oli vuonna 1988 rakennetut kehitysvammaisille tarkoitetut palvelutalot

Lisätiedot

S I S Ä I L M A T U T K I M U S

S I S Ä I L M A T U T K I M U S Kiratek Oy Jyrki Pulkki, puh. 0207 401 011 31.5.2011 S I S Ä I L M A T U T K I M U S Jokivarren Koulu Sorvatie 16, Vantaa 2 Sisällysluettelo 1. KOHTEEN YLEISTIEDOT... 3 2. TUTKIMUKSET... 3 3. TULOKSET...

Lisätiedot

EPÄPUHTAUKSIEN HALLINTA RAKENTEIDEN ALIPAINEISTUKSEN AVULLA

EPÄPUHTAUKSIEN HALLINTA RAKENTEIDEN ALIPAINEISTUKSEN AVULLA TONI LAMMI EPÄPUHTAUKSIEN HALLINTA RAKENTEIDEN ALIPAINEISTUKSEN AVULLA Tutkimuksen taustaa Suomalaisessa rakennuskannassa on paljon korjattavaa, kun samaan aikaan taloudelliset resurssit ovat kaikkialla

Lisätiedot

Kiratek Oy Jyrki Pulkki, puh. 0207 401 011 28.3.2011. Kaivokselan koulu Tilat 213b (kuraattori) ja 216 (koulusihteeri)

Kiratek Oy Jyrki Pulkki, puh. 0207 401 011 28.3.2011. Kaivokselan koulu Tilat 213b (kuraattori) ja 216 (koulusihteeri) Kiratek Oy Jyrki Pulkki, puh. 0207 401 011 28.3.2011 SISÄILMATUTKIMUS Kaivokselan koulu Tilat 213b (kuraattori) ja 216 (koulusihteeri) 2 Sisällysluettelo 1. KOHTEEN YLEISTIEDOT... 3 2. TUTKIMUKSET... 3

Lisätiedot

Ilmasta kerättävien näytteiden otto Kirkonkylän koulu

Ilmasta kerättävien näytteiden otto Kirkonkylän koulu Ilmasta kerättävien näytteiden otto Kirkonkylän koulu Kohde: Pinta-ala: - Rakennusvuosi: Koulurakennus Rakennusala: - Käyttötarkoitus: Koulu... Tilavuus: - 66400 Laihia Kerrosluku: 3 Näytteenoton tilaaja:

Lisätiedot

HOMEKOIRATARKASTUS RAPORTTI

HOMEKOIRATARKASTUS RAPORTTI HOMEKOIRATARKASTUS RAPORTTI Mäkeläntie 2, Pulkkila 17.5.2014 HOMEKOIRATARKASTUS RAPORTTI M Ä K E L Ä N T I E 2, P U L K K I LA Kohde Osia koulurakennuksesta osoitteessa Mäkeläntie 2, 92600 Pulkkila Tilaaja

Lisätiedot

ENSIRAPORTTI. Työ A Jokiniemen koulu Valkoisenlähteentie 51, Vantaa. raportointipäivä:

ENSIRAPORTTI. Työ A Jokiniemen koulu Valkoisenlähteentie 51, Vantaa. raportointipäivä: ENSIRAPORTTI raportointipäivä: 22.3.2011 Työ TILAAJA: Vantaan kaupunki / Anne Krokfors LASKUTUSOSOITE: Vantaan kaupunki PL 6007 00021 Laskutus Viite: 153021000/Anne Krokfors VASTAANOTTAJA (T): Anne Krokfors

Lisätiedot

Lapin yliopiston Taiteiden tiedekunta Sisäilmakorjaukset 1-4 kerroksissa Käyttäjäinfo

Lapin yliopiston Taiteiden tiedekunta Sisäilmakorjaukset 1-4 kerroksissa Käyttäjäinfo Lapin yliopiston Taiteiden tiedekunta Sisäilmakorjaukset 1-4 kerroksissa Käyttäjäinfo 10.12.2014 Hanna Tuovinen, Vahanen Oy Miksi korjataan? Käyttäjät ovat ilmoittaneet sisäilmahaittaan viittaavasta oireilusta

Lisätiedot

LAY F-siipi, korjaukset kellarin musiikkitiloissa. Hanna Keinänen, Vahanen Oy

LAY F-siipi, korjaukset kellarin musiikkitiloissa. Hanna Keinänen, Vahanen Oy LAY F-siipi, korjaukset kellarin musiikkitiloissa Hanna Keinänen, Vahanen Oy Miksi korjattiin? Käyttäjät ilmoittaneet sisäilmahaittaan viittaavasta oireilusta Sisäilma- ja kosteusteknisissä kuntotutkimuksissa

Lisätiedot

Homevaurion tutkiminen ja vaurion vakavuuden arviointi

Homevaurion tutkiminen ja vaurion vakavuuden arviointi Homevaurion tutkiminen ja vaurion vakavuuden arviointi Anne Hyvärinen, Yksikön päällikkö, Dos. Asuinympäristö ja terveys -yksikkö 26.3.2015 Sisäilmastoseminaari 2015 1 Sisäilmaongelmia voivat aiheuttaa

Lisätiedot

Tutkimusraportti Työnumero: 051121200197

Tutkimusraportti Työnumero: 051121200197 Vastaanottaja: Kimmo Valtonen Sivuja:1/7 Tutkimusraportti Kohde: Toimeksianto: Taipalsaaren sairaala Os. 13 huone 2 Kirjamoinkaari 54915 SAIMAANHARJU Kosteuskartoitus Tilaaja: Kimmo Valtonen 14.4 Läsnäolijat:

Lisätiedot

LAY D- ja E-siivet, korjaukset

LAY D- ja E-siivet, korjaukset D-siipi E-siipi LAY D- ja E-siivet, korjaukset Katariina Laine, Vahanen Oy Miksi korjattiin? Käyttäjät ilmoittaneet sisäilmahaittaan viittaavasta oireilusta Sisäilma- ja kosteusteknisissä kuntotutkimuksissa

Lisätiedot

Homekoirakartoitusraportti Länsitie 62, Laihia. Laihian Yläaste ja Lukio A- rakennus

Homekoirakartoitusraportti Länsitie 62, Laihia. Laihian Yläaste ja Lukio A- rakennus 1/5 Länsitie 62, Laihia. Laihian Yläaste ja Lukio A- rakennus Raportin sisältö: suorittaa homekartoituksia koulutettujen homekoirien avulla. Ohjaajana toimii Keski-Pohjanmaan maaseutuopiston Kannuksen

Lisätiedot

MARTTI AHTISAAREN KOULU

MARTTI AHTISAAREN KOULU MARTTI AHTISAAREN KOULU YHTEENVETO SISÄILMATUTKIMUKSISTA JA - KORJAUKSISTA 2016 1 Tutkimusten lähtökohdat Tutkimusten alussa, marraskuussa 2015, esille nousi ongelmallisina tiloina erityisesti seuraavat:

Lisätiedot

VESIKATON JA YLÄPOHJAN KUNTOARVIO MELANKÄRKI SALMENTIE VALKEAKOSKI

VESIKATON JA YLÄPOHJAN KUNTOARVIO MELANKÄRKI SALMENTIE VALKEAKOSKI 1/5 VESIKATON JA YLÄPOHJAN KUNTOARVIO MELANKÄRKI SALMENTIE 14 37600 VALKEAKOSKI 2/5 VESIKATE Rakennuksessa on loiva harjakatto (>1:9) ja katemateriaalina kaksinkertainen kumibitumihuopa. Vesikate on uusittu

Lisätiedot

Jousenkaaren koulun Sisäilmastotilanne Maija Lehtinen

Jousenkaaren koulun Sisäilmastotilanne Maija Lehtinen Jousenkaaren koulun Sisäilmastotilanne 21.3.2015 Maija Lehtinen Jousenkaaren koulu Valmistunut 1961 Peruskorjattu kahdessa vaiheessa 1996 ja 1998 21.3.2016 2 Kohdekohtainen sisäilmaryhmä Jousenkaaren koululle

Lisätiedot

MITTAUSPÖYTÄKIRJA Työnsuorittaja: Marko Pirttilä (PKM) 53540 0400 466 458 marko.pirttila@tehokuivaus.fi Sivu 1 / 11

MITTAUSPÖYTÄKIRJA Työnsuorittaja: Marko Pirttilä (PKM) 53540 0400 466 458 marko.pirttila@tehokuivaus.fi Sivu 1 / 11 marko.pirttila@tehokuivaus.fi Sivu 1 / 11 TILAAJA: Satakunnan Ulosottovirasto PL 44 28101 PORI Hirvikoski Pia 040 520 4517 pia.hirvikoski@oikeus.fi KOHDE: Kirkkokatu 17 Kirkkokatu 17 28900 PORI Vakuutusyhtiö:

Lisätiedot

KERROSTALOHUONEISTON KOSTEUSKARTOITUS

KERROSTALOHUONEISTON KOSTEUSKARTOITUS KERROSTALOHUONEISTON KOSTEUSKARTOITUS Mäkikatu 5-7 B12 76100 Pieksämäki 1 1. LÄHTÖTIETOJA KOHTEESTA: Omistaja: - Kohteen osoite: Toimeksianto: Mäkikatu 5-7 B12, 76100 Pieksämäki Kosteuskartoitus myyntiä

Lisätiedot

Kuntokartoitus. Sivuja:1/19. Vastaanottaja: Länsi-Uudenmaan Ulosottovirasto. Björn-Eric Falck. Jokirannantie 21, 02570 Siuntio. Tutkimus pvm: 6.4.

Kuntokartoitus. Sivuja:1/19. Vastaanottaja: Länsi-Uudenmaan Ulosottovirasto. Björn-Eric Falck. Jokirannantie 21, 02570 Siuntio. Tutkimus pvm: 6.4. Sivuja:1/19 Vastaanottaja: Länsi-Uudenmaan Ulosottovirasto Björn-Eric Falck Kuntokartoitus Kohde: Jokirannantie 21, 02570 Siuntio Tutkimus pvm: 6.4.16 Raportointi pvm: 16.4.16 Läsnä olleet: Björn-Eric

Lisätiedot

Auringonpilkku, sivukoulu Helsinki

Auringonpilkku, sivukoulu Helsinki Auringonpilkku, sivukoulu Helsinki IVA-kuntotutkimus Tommi Paasivirta tommi.paasivirta@wspgroup.fi 0207 864 483 WSP Finland Oy 14.12.2016 Ilmanvaihtojärjestelmä Tehdyt tutkimukset Tutustuminen alkuperäisiin

Lisätiedot

ALUSTAVA RAPORTTI. Korjausrakentaminen

ALUSTAVA RAPORTTI. Korjausrakentaminen ALUSTAVA RAPORTTI Korjausrakentaminen PÄIVÄYS PROJEKTI Hakavuoren kirkko, Maanvastaisten rakenteiden ja salaojien kuntotutkimus TILAAJA Helsingin seurakuntayhtymä KOHDE, Helsinki 2(19) SISÄLTÖ 1. TIIVISTELMÄ...

Lisätiedot

Vanhusten palvelurakennuksen SISÄILMA- JA KOSTEUSTEKNINEN KUNTOTUTKIMUS

Vanhusten palvelurakennuksen SISÄILMA- JA KOSTEUSTEKNINEN KUNTOTUTKIMUS Vanhusten palvelurakennuksen SISÄILMA- JA KOSTEUSTEKNINEN KUNTOTUTKIMUS Kohdetiedot (1/2) - Vaasan seudulla - Rakennettu 1968-69, noin 2250m² - Kantavat rakenteet betonia ja tiiltä - Vesikattorakenne uusittu

Lisätiedot

WSP TUTKIMUSKORTES OY

WSP TUTKIMUSKORTES OY TIIVISTELMÄ Tehtävänä oli tutkia Nikkarin päiväkodin julkisivujen kuntoa ja sisätilojen mahdollisia kosteusvaurioita. Tarkastus suoritettiin 10.05.2005. Tutkimuksen tilaajana oli Vantaan kaupungin tilakeskus,

Lisätiedot

KK-Kartoitus RAPORTTI 4605/2016 1/7

KK-Kartoitus RAPORTTI 4605/2016 1/7 KK-Kartoitus RAPORTTI 4605/2016 1/7 Venetie 2, 63100 Kuortane Omakotitalon katselmus 1.6.2016 klo 09.00 KK-Kartoitus RAPORTTI 4605/2016 2/7 Tilaus 23.5.2016: Etelä-Pohjanmaan ulosottovirasto Laskutusosoite:

Lisätiedot

Liite 1. KYSELYLOMAKKEET

Liite 1. KYSELYLOMAKKEET Liite 1. KYSELYLOMAKKEET Lomake 1: Käyttäjäkysely 1. Kuinka kauan olette työskennelleet tässä rakennuksessa? 2. Missä huonetilassa työskentelette pääasiallisesti? 3. Työpisteenne sisäilman laatu: Oletteko

Lisätiedot

Asumisterveysasetuksen soveltamisohje mikrobien mittaaminen

Asumisterveysasetuksen soveltamisohje mikrobien mittaaminen Asumisterveysasetuksen soveltamisohje mikrobien mittaaminen Kaisa Jalkanen, tutkija THL, Asuinympäristö ja terveys -yksikkö Sisäilmaongelmia voivat aiheuttaa monet tekijät Hallittava kokonaisuus! Lähtötilanne

Lisätiedot

Tutkimusraportti, Pähkinänsärkijän päiväkoti, Vantaa

Tutkimusraportti, Pähkinänsärkijän päiväkoti, Vantaa Delete Tutkimus Oy 14.09.2012 Hämeentie 105 A 00550 Helsinki p. 09-394 852 f. 09-3948 5721 Tutkimusraportti Vantaan Tilakeskus Jouni Räsänen Kielotie 13 01300 Vantaa Tutkimusraportti, Pähkinänsärkijän

Lisätiedot

KATTOTUTKIMUS MAATULLIN ALA-ASTE KIMNAASIPOLKU 5, HELSINKI

KATTOTUTKIMUS MAATULLIN ALA-ASTE KIMNAASIPOLKU 5, HELSINKI KATTOTUTKIMUS MAATULLIN ALA-ASTE KIMNAASIPOLKU 5, HELSINKI SISÄLLYS: RAPORTTI Nro: 09091 KATTOTUTKIMUS, KIMNAASIPOLKU 5 1. Yleistiedot tutkimuksesta... 2 2. Tiivistelmä... 2 3. Havainnot kohteessa... 2

Lisätiedot

RAKENNUSTEKNINEN KUNTOARVIO TEOLLISUUS ALUEEN HUOLTOHALLIKIINTEISTÖ SAHATEOLLISUUSTIE JUUKA

RAKENNUSTEKNINEN KUNTOARVIO TEOLLISUUS ALUEEN HUOLTOHALLIKIINTEISTÖ SAHATEOLLISUUSTIE JUUKA RAKENNUSTEKNINEN KUNTOARVIO TEOLLISUUS ALUEEN HUOLTOHALLIKIINTEISTÖ SAHATEOLLISUUSTIE 3 83900 JUUKA 14.02.2011 Sisällys Esipuhe...3 1 Yleistä kiinteistöstä...3 2 Asiakirjat...3 3 Rakenteiden ja järjestelmien

Lisätiedot

RIL 107-2012 Rakennusten veden- ja kosteudeneristysohjeet -julkistamisseminaari 13.11.2012

RIL 107-2012 Rakennusten veden- ja kosteudeneristysohjeet -julkistamisseminaari 13.11.2012 RIL 107-2012 Rakennusten veden- ja kosteudeneristysohjeet -julkistamisseminaari 13.11.2012 Julkaisun tavoitteet ja yleiset periaatteet Pekka Laamanen 14.11.2012 1 RIL 107-2012 Julkaisu sisältää veden-

Lisätiedot

KK-Kartoitus RAPORTTI 903/2016 1/7

KK-Kartoitus RAPORTTI 903/2016 1/7 KK-Kartoitus RAPORTTI 903/2016 1/7 Virttoontie 64, 62170 Lakaluoma Vapaa-ajan asunnon kuntokatselmus 8.3.2016 klo 13.00 KK-Kartoitus RAPORTTI 903/2016 2/7 Tilaus: Laskutusosoite: Etelä-Pohjanmaan ulosottovirasto

Lisätiedot

Kosteuskartoitus RS 1

Kosteuskartoitus RS 1 Kosteuskartoitus RS 1 Prästängsgatan 13 E 52 10600 Tammisaari 02.03.2016 Vetotie 3 A FI-01610 Vantaa p. 030 670 5500 www.raksystems.fi Y-tunnus: 0905045-0 1 RAJAUKSET Keittiön puolelta ei pystytty tarkastamaan

Lisätiedot

Homekoirakartoitusraportti Länsitie 62, Laihia. Laihian Yläaste ja Lukio C- rakennus

Homekoirakartoitusraportti Länsitie 62, Laihia. Laihian Yläaste ja Lukio C- rakennus 1/6 Länsitie 62, Laihia. Laihian Yläaste ja Lukio C- rakennus Raportin sisältö: suorittaa homekartoituksia koulutettujen homekoirien avulla. Ohjaajana toimii Keski-Pohjanmaan maaseutuopiston Kannuksen

Lisätiedot

Ilmasta kerättävien näytteiden otto Laihian Lukio

Ilmasta kerättävien näytteiden otto Laihian Lukio Ilmasta kerättävien näytteiden otto Laihian Lukio Kohde: Pinta-ala: Rakennusvuosi: Koulurakennus Rakennusala: Käyttötarkoitus: Koulu Länsitie 62 Tilavuus: 66400 Laihia Kerrosluku: 2 Näytteenoton tilaaja:

Lisätiedot

Kiinteistöjohtaja Kai Heinonen ja ylläpitopäällikkö Niko Parikka olivat paikalla vastaamassa kysymyksiin kuntotutkimusraporttien pohjalta

Kiinteistöjohtaja Kai Heinonen ja ylläpitopäällikkö Niko Parikka olivat paikalla vastaamassa kysymyksiin kuntotutkimusraporttien pohjalta 468/2016 58 Hakavuoren kirkon tilanne Päätösehdotus Merkitään tiedoksi. Käsittely Kiinteistöjohtaja Kai Heinonen ja ylläpitopäällikkö Niko Parikka olivat paikalla vastaamassa kysymyksiin kuntotutkimusraporttien

Lisätiedot

MIKROBITUTKIMUS MATERIAALINÄYTTEISTÄ. Petuliantie Tervajoki

MIKROBITUTKIMUS MATERIAALINÄYTTEISTÄ. Petuliantie Tervajoki MIKROBITUTKIMUS MATERIAALINÄYTTEISTÄ Petuliantie 9 66440 Tervajoki WOLFFINTIE 36 65200 Vaasa p. 0207 495 500 www.raksystems-anticimex.fi Y-tunnus: 0905045-0 MIKROBITUTKIMUS PETULIANTIE 9, 66440 TERVAJOKI

Lisätiedot

Hangon kaupunki Hagapuiston koulu

Hangon kaupunki Hagapuiston koulu 26.02.2015 Hangon kaupunki Hagapuiston koulu Sisäilman VOC-mittaukset 23.1.2015 Jakelu: bengt.lindholm@hanko.fi (PDF) Sisäilmari Oy, arkisto (PDF) 2/5 1. Yleistiedot Kohde Hangon kaupunki Hagapuiston koulu

Lisätiedot

Raportti Työ No:

Raportti Työ No: Sivu 1 / 10 Asunto Oy Hopeakartano SKH isännöinti Oy Tekninen Isännöitsijä Toni Sundberg Beckerintie 8 00410 HELSINKI Raportti Työ No: 759-1418 Kohde: Työ No: Asiakas Asunto Oy Hopeakartano Malminkartanonaukio

Lisätiedot

Betonin suhteellisen kosteuden mittaus

Betonin suhteellisen kosteuden mittaus Betonin suhteellisen kosteuden mittaus 1. BETONIN SUHTEELLISEN KOSTEUDEN TARKOITUS 2. KOHTEEN LÄHTÖTIEDOT 3. MITTAUSSUUNNITELMA 4. LAITTEET 4.1 Mittalaite 4.2 Mittalaitteiden tarkastus ja kalibrointi 5.

Lisätiedot

RISKIRAKENTEET JA SISÄILMAONGELMAT RTA PÄÄTÖSSEMINAARI KUOPIOSSA 25.02.2015

RISKIRAKENTEET JA SISÄILMAONGELMAT RTA PÄÄTÖSSEMINAARI KUOPIOSSA 25.02.2015 RTA PÄÄTÖSSEMINAARI KUOPIOSSA 25.02.2015 Kuntotutkija Pertti Heikkinen pera.heikkinen@savoraoy.com RTA, mikä on riskirakenne? Rakenne, joka kosteusvaurioituu tilojen ja rakenteiden normaalikäytössä tai

Lisätiedot

Kuntokartoitus. Sivuja:1/21. Vastaanottaja: Göran Pertiö. Länsi-Uudenmaan Ulosottovirasto. Haapakyläntie 19, 03100 Nummela. Tutkimus pvm: 4.5.

Kuntokartoitus. Sivuja:1/21. Vastaanottaja: Göran Pertiö. Länsi-Uudenmaan Ulosottovirasto. Haapakyläntie 19, 03100 Nummela. Tutkimus pvm: 4.5. Sivuja:1/21 Vastaanottaja: Göran Pertiö Länsi-Uudenmaan Ulosottovirasto Kuntokartoitus Kohde: Haapakyläntie 19, 03100 Nummela Tutkimus pvm: 4.5.16 Raportointi pvm: 12.5.16 Läsnä olleet: Göran Pertiö ja

Lisätiedot

YHTENÄISKOULU Louhentie 3

YHTENÄISKOULU Louhentie 3 1 Louhentie 3 TUTKIMUSSELOSTUS Rakenne- ja kosteustutkimukset 1.12.2009 HELSINGIN KAUPUNKI RAKENNUSVIRASTO HKR-Rakennuttaja p. 09-310 1661 2 0 HELSINGIN KAUPUNKI RAKENNUSVIRASTO HKR-Rakennuttaja SISÄLLYSLUETTELO

Lisätiedot

VESIJOHDOT LÄMPÖJOHDOT ALAJUOKSU ULKOSEINÄ ALAJUOKSU VÄLISEINÄ Kupari, pinta Perusmuurin päällä Rossin päällä

VESIJOHDOT LÄMPÖJOHDOT ALAJUOKSU ULKOSEINÄ ALAJUOKSU VÄLISEINÄ Kupari, pinta Perusmuurin päällä Rossin päällä PÄIVÄMÄÄRÄ TYÖNUMERO TYÖN SUORITTAJA PUHELIN 04.06.15 9705 Markku Viljanen 050 9186694 TILAAJA Satakunnan Ulosottovirasto Pl 9 32701 HUITTINEN TYÖKOHDE As Oy Kauttuan Vanha Kartano Mikolanmäentie 1 as

Lisätiedot

Raportti Työnumero:

Raportti Työnumero: Vastaanottaja: Sivuja:1/7 Padasjoen kunta / Seppo Rantanen Kellosalmentie 20 17501 Padasjoki Arkistokuva Raportti Työnumero: 051221700404 Kohde: Toimeksianto: Tutkimus pvm: Läsnäolijat: Pappilanmäen koulu

Lisätiedot

KUUKAUSITIEDOTE HEINÄKUU 2015

KUUKAUSITIEDOTE HEINÄKUU 2015 29.7.2015 Sivu 1/9 Hämeenlinnan kaupunki Linnan Tilapalvelut liikelaitos PL 84 13101 Hämeenlinna Hanke: Tuomelan koulun peruskorjaus KUUKAUSITIEDOTE HEINÄKUU 2015 Tällä tiedotteella pyrimme kuvaamaan rakennuskohteen

Lisätiedot

YHTEISTOIMINTAMALLIN MUKAINEN KUNTOTARKASTUS

YHTEISTOIMINTAMALLIN MUKAINEN KUNTOTARKASTUS YHTEISTOIMINTAMALLIN MUKAINEN KUNTOTARKASTUS 13 Marjala Ärjänsaari Yrityksen/ja tarkastajan yhteystiedot ja pätevyys Tarkastuksen suorittaja(t) Kajaanin ammattikorkeakoulu/rakennustekniikan osasto Antti

Lisätiedot

TARKASTUSKÄYNTI Santaholmantie 94, Haukipudas Talo-C, huoneiston C 1 osalta

TARKASTUSKÄYNTI Santaholmantie 94, Haukipudas Talo-C, huoneiston C 1 osalta TARKASTUSKÄYNTI 12.6.2014 Talo-C, huoneiston C 1 osalta 2 Sisällysluettelo 1. YLEISTIETOA TARKASTUKOHTEESTA... 3 2. VAINNOT KOHTEESTA JA TOIMENPIDESUOSITUKSET... 4 2.1. Perustukset, alapohja ja rakennuksen

Lisätiedot

KUNTOTARKASTUS. Tarkastusraportti 14.03.2016 SISÄILMA- JA RAKENNUSTEKNISET ASIANTUNTIJAPALVELUT

KUNTOTARKASTUS. Tarkastusraportti 14.03.2016 SISÄILMA- JA RAKENNUSTEKNISET ASIANTUNTIJAPALVELUT L E V O L A 1 JYLLIN LEIRIKESKUS / PÄÄRAKENNUS JA MAJOITUSTILAT PUKARANTIE 1123 38970 LAUHALA KUNTOTARKASTUS Tarkastusraportti 14.03.2016 L E V O L A 2 1. YLEISTÄ KUNTOTARKASTUKSESTA Kuntotarkastusraportti

Lisätiedot

YHTEISTOIMINTAMALLIN MUKAINEN KUNTOTARKASTUS

YHTEISTOIMINTAMALLIN MUKAINEN KUNTOTARKASTUS YHTEISTOIMINTAMALLIN MUKAINEN KUNTOTARKASTUS 14 Päärakennus Ärjänsaari Yrityksen/ja tarkastajan yhteystiedot ja pätevyys Tarkastuksen suorittaja(t) Kajaanin ammattikorkeakoulu/rakennustekniikan osasto

Lisätiedot

MITTAUSRAPORTTI. Työ : 514/3248. Kohde: Hämeenkylän koulu. Raportointipäivä : 24.6.2014. A - Kunnostus- ja kuivauspalvelut Oy Y-tunnus: 1911067-2

MITTAUSRAPORTTI. Työ : 514/3248. Kohde: Hämeenkylän koulu. Raportointipäivä : 24.6.2014. A - Kunnostus- ja kuivauspalvelut Oy Y-tunnus: 1911067-2 MITTAUSRAPORTTI Kohde: Hämeenkylän koulu Raportointipäivä : 2462014 Työ : 514/3248 etunimisukunimi@akumppanitfi 01740 Vantaa wwwkuivauspalvelutfi KOHDE: Hämeenkylän koulu TILAN VUOKRALAINEN: TILAAJA: Vantaan

Lisätiedot

Kuntokartoitus. Sivuja:1/19. Vastaanottaja: Länsi-Uudenmaan Ulosottovirasto. Valhallavägen 9, Mustio. Tutkimus pvm:

Kuntokartoitus. Sivuja:1/19. Vastaanottaja: Länsi-Uudenmaan Ulosottovirasto. Valhallavägen 9, Mustio. Tutkimus pvm: Sivuja:1/19 Vastaanottaja: Länsi-Uudenmaan Ulosottovirasto Kuntokartoitus Kohde: Valhallavägen 9, 10360 Mustio Tutkimus pvm: 6.9.16 Raportointi pvm: 15.9.16 Tutkija: Rakennusmestari Mikael Walve 050-340

Lisätiedot

LPK VANHAINEN Soittajantie 10

LPK VANHAINEN Soittajantie 10 LPK VANHAINEN Soittajantie 10 TUTKIMUSSELOSTUS Kosteus- ja sisäilmatutkimukset 7.1.2010 HELSINGIN KAUPUNKI RAKENNUSVIRASTO HKR-Rakennuttaja p. 09-310 1661 HELSINGIN KAUPUNKI RAKENNUSVIRASTO HKR-Rakennuttaja

Lisätiedot

MERKKIAINEKOE. Korjausrakentaminen

MERKKIAINEKOE. Korjausrakentaminen MERKKIAINEKOE Korjausrakentaminen PÄIVÄYS PROJEKTI Tiivistyskorjauksen laadunvalvonta, mallihuoneen merkkiainekoe TILAAJA Vantaan kaupunki KOHDE Lintukallionkuja 6, 01620 Vantaa 2(9) SISÄLTÖ 1. YHTEYSTIEDOT...

Lisätiedot

RAPORTTI. Korjausrakentaminen

RAPORTTI. Korjausrakentaminen Korjausrakentaminen PÄIVÄYS 18.11.2015 PROJEKTI Kellarikerroksen kosteustutkimus TILAAJA As Oy Hopeakartano, c/o Isännöinti Saarinen Oy KOHDE, 00410 Helsinki 2(7) SISÄLTÖ 1. YHTEYSTIEDOT... 3 1.1 Kohde...

Lisätiedot

Vantaankosken Paloasema Martinkyläntie Vantaa. Kosteusvauriokartoitus ja pintakosteusmittaus

Vantaankosken Paloasema Martinkyläntie Vantaa. Kosteusvauriokartoitus ja pintakosteusmittaus Kosteusvauriokartoitus ja pintakosteusmittaus Vantaankosken Paloasema Martinkyläntie 3 01670 Vantaa Kosteusvauriokartoitus 2 Kohdekäyntipäivä 18.4.2013 Martinkyläntie 3, 01670 VANTAA 1. YLEISTÄ Kohteen

Lisätiedot

IV- JÄRJESTELMIEN TARKASTUS ENNEN JA JÄLKEEN NUOHOUKSEN

IV- JÄRJESTELMIEN TARKASTUS ENNEN JA JÄLKEEN NUOHOUKSEN VEHNÄTIEN PÄIVÄKOTI IV- JÄRJESTELMIEN TARKASTUS ENNEN JA JÄLKEEN NUOHOUKSEN Tutkimuksen ajankohta: vko 14, 32, 41, 44 / 2005 Raportin päiväys: 13.12.2005 Tilaajan yhteyshenkilö: Vantaan Kaupunki Mikko

Lisätiedot

Ilmanvaihdon tarkastus

Ilmanvaihdon tarkastus PJS IV- ja SISÄILMATUTKIMUS OY Päivämaantie 5 24280 SALO Petri Sorola MUISTIO 1 (8) Korson terveysasema Naalipolku 6 b 01450 VANTAA 10.8.2011 Ilmanvaihdon tarkastus Aika 12.7-10.8.2010 Lähtökohta Ennakkotiedot

Lisätiedot

PÄIVÄMÄÄRÄ TYÖNUMERO TYÖN SUORITTAJA PUHELIN TYÖKOHDE. Pöröläntie Kauttua

PÄIVÄMÄÄRÄ TYÖNUMERO TYÖN SUORITTAJA PUHELIN TYÖKOHDE. Pöröläntie Kauttua PÄIVÄMÄÄRÄ TYÖNUMERO TYÖN SUORITTAJA PUHELIN 12.05.16 10658 Markku Viljanen 050 9186694 TILAAJA Satakunnan Ulosottovirasto PL 44 28101 Pori sari.merivalli@oikeus.fi TYÖKOHDE Pöröläntie 1 27500 Kauttua

Lisätiedot

Homekoirakartoitusraportti Rudontie 15, Laihia Kirkonkylän koulu 1/6. Homekoirakartoitusraportti Rudontie 15, Laihia.

Homekoirakartoitusraportti Rudontie 15, Laihia Kirkonkylän koulu 1/6. Homekoirakartoitusraportti Rudontie 15, Laihia. Homekoirakartoitusraportti 17.10.2016 Rudontie 15, Laihia Kirkonkylän koulu 1/6 Homekoirakartoitusraportti Rudontie 15, Laihia. Kirkonkylän koulu Raportin sisältö: Lakeuden Homekoirat suorittaa homekartoituksia

Lisätiedot