T I L I N P Ä ÄT Ö S

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "T I L I N P Ä ÄT Ö S"

Transkriptio

1 PAIMION KAUPUNGIN T I L I N P Ä ÄT Ö S

2 T I L I N P Ä Ä T Ö S Olennaiset tapahtumat toiminnassa ja taloudessa vuonna Kaupunginjohtajan katsaus Kaupungin hallinto ja siinä tapahtuneet muutokset Yleinen ja oman alueen taloudellinen kehitys Olennaiset muutokset kaupungin toiminnassa ja taloudessa Arvio merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä sekä muista... toiminnan kehittymiseen vaikuttavista seikoista Selonteko kunnan sisäisen valvonnan järjestämisestä Tilikauden tuloksen muodostuminen Toiminnan rahoitus Rahoitusasema ja sen muutokset Kokonaistulot ja menot Kuntakonsernin toiminta ja talous Tilikauden tuloksen käsittely ja talouden tasapainottamistoimenpiteet TALOUSARVION TOTEUTUMINEN Toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden sekä käyttötalouden toteutuminen Yhteenveto käyttötalouden toteutumisesta Tuloslaskelmaosan toteutuminen Investointien toteutuminen Rahoitusosan toteutuminen Yhteenveto määrärahojen ja tuloarvioiden toteutumisesta TILINPÄÄTÖSLASKELMAT Tuloslaskelma Rahoituslaskelma Tase Konsernilaskelmat LIITETIEDOT Kunnan tilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot Konsernitilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot Tuloslaskelmaa koskevat liitetiedot Taseen liitetiedot Vakuuksia ja vastuusitoumuksia koskevat liitetiedot Henkilöstöä koskevat liitetiedot ERIYTETYT TILINPÄÄTÖKSET Vesihuoltolaitos ALLEKIRJOITUKSET JA MERKINNÄT LUETTELOT JA SELVITYKSET

3 P A I M I O N K A U P U N G I N T O I M I N T A K E R T O M U S V U O D E L T A

4 Olennaiset tapahtumat toiminnassa ja taloudessa vuonna Kaupunginjohtajan katsaus Kaupungin talouden tila Paimiossa on ymmärretty, että kaupungin talouden tasapainoon saattaminen edellyttää voimakkaita ja määrätietoisia omia ratkaisuja. Näitä myös tehtiin ja ne voidaan karkeasti jakaa kahteen osaan eli kaupungin rahoituspohjaa vahvistaviin ratkaisuihin - kuten verotuksen korottaminen vuodelle 2010 sekä maksu- ja myyntitulojen lisääminen - ja toimintamenojen vähentämistä tarkoittaviin ratkaisuihin, kuten rakenteelliset muutokset toiminnassa ja yleiset toimintamenojen säästöt. Nämä ratkaisut merkitsivät mm. joistakin tehtävistä luopumista, muutoksia monissa palveluissa, henkilöstön määrän vähentymistä ja henkilöstön lomauttamista. Myös kaupungin investointien määrää laskettiin lukion valmistumisen ja lämpöyhtiön osakkeiden oston jälkeen. Edellä mainitut toimet kohdistuivat merkittäviltä osin jo vuoteen 2010, mutta niitä jatkettiin viime vuonna. Myös lomautukset käsittivät vuoden 2011 alkupuoliskon. Nämä kaupungin talouden vakauttamiseksi tehdyt toimenpiteet ovat tuottaneet tulosta, mutta eivät riittävästi. Kaupungin viime vuoden tulos ei ole vielä läheskään riittävällä tasolla. Huolimatta :n harkinnanvaraisesta valtionosuuden korotuksesta alijäämää syntyi ,96, joten kaupungin oman tuloksen alijäämä oli siten ,96. Määrätietoista työtä kaupungin talouden saattamiseksi vakaammalle pohjalle on edelleen jatkettava varsinkin kun koko Suomen julkisen talouden rahoitusvajeen vuoksi kohdistuu uusia paineita kaikkien kuntien talouteen. Tässä työssä mitkään keinot eivät voi olla ennalta pois suljettuja. Viime vuoden tilinpäätöksen jälkeen kaupungin taseessa on kattamatonta alijäämää yhteensä ,43 euroa. Se sanelee jatkossakin kaupungin taloudenhoidolle tiukat kehykset. Vaikka viime vuonna kaupungin talouden vertailukelpoinen tulos kehittyikin myönteisesti, niin on kuitenkin muistettava, että vasta positiivisella tuloksella katetaan aikaisempien vuosien alijäämiä. Kunta- ja palvelurakenneuudistus (PARAS-hanke) Paimio on aktiivisesti osallistunut kunta- ja palvelurakenneuudistuksen mukaiseen työhön vuodesta 2007 voimassa olleen ns. Paras-lain mukaisesti. Perusterveydenhuollon ja sosiaalihuollon palvelut käsittävän yhteistoiminta-alueen muodostaminen Sauvon kunnan kanssa hyväksyttiin valtuustossa elokuussa Näyttää kuitenkin siltä, että pääministeri Jyrki Kataisen hallituksen myötä Paras-laki ja hankkeet jäävät ja tilalle tulee kuntarakenneuudistus. Ammatillisen aikuiskoulutuksen järjestäjäverkon kokoamiseen liittyen saatiin vuonna 2010 ratkaisu Varsinais-Suomen maaseutuoppilaitoksen kuntayhtymän osalta. Kaarinan kaupungin sosiaalija terveysalan oppilaitos sekä Paraisilla toimiva säätiön ylläpitämä kalatalouskoulu fuusioitiin Varsinais-Suomen maaseutuoppilaitoksen kuntayhtymään ja näin muodostettiin Peimarin koulutuskuntayhtymä, jonka ensimmäinen toimintavuosi viime vuosi oli. Tällä ratkaisulla saatiin aikaan laaja-alainen ja keskisuuri ammatillinen oppilaitos, jonka omistavat Kaarinan, Paimion ja Paraisten kaupungit. 2

5 Poimintoja vuodelta 2011 Tiukan menojen hallinnan vuoksi kaupungin organisaatiossa ja palveluiden tuottamisessa tapahtui monia muutoksia. Esimerkkeinä voidaan mainita lasten päivähoidon ja esiopetuksen siirtäminen sosiaali- ja terveyslautakunnan alaisuudesta koulutuslautakunnan yhteyteen sekä Paimion palvelukeskussäätiön toiminnan ja henkilökunnan ottaminen kaupungin toiminnaksi. Molemmat siirrot valmisteltiin viime vuonna ja toteutettiin Kaupungin elinkeinoelämässä alkoi elpyminen siitä tilasta, mihin maailmanlaajuinen lama sen syöksi vuosina Henkilöstön lomautukset päättyivät suurimmalta osalta eikä uusiin lomautuksiin juurikaan ryhdytty. Henkilöstön määrä yrityksissä ei vielä kääntynyt merkittävään kasvuun, mutta virinneet investointisuunnitelmat lupaavat parempaa jatkossa tältäkin osin. Merkittävimpänä uutena yrityksenä Paimiossa aloitti Care Component Oy, jonka lastensuojelun yksikkö aloitti toimintansa kaupungilta ostetussa entisessä Veikkarin koulun kiinteistössä. Työttömyys laski ja asettui vuoden loppuun mennessä 5-6 %:n väliin, mikä on koko maakunnan alhaisimpia. Kaupungin nettoinvestoinnit viime vuonna olivat noin 2,1 milj., mikä on alhaisin taso pitkään aikaan. Kaupungin taloudellisesta tilanteesta johtuen nettoinvestointien määrä ei tulevinakaan vuosina voi olla poistoja suurempi, vaan se asettuu 2 milj. :n tasolle. Merkittävimpiä investointeja olivat 15,54 ha:n maa-alueen osto Osmo Vähä-Piikkiöltä , Jokelan koulun 3. vaihe n ja haja-asutusalueen vesi- ja jätevesihuollon hankkeiden toteuttaminen yhdessä osuuskuntien kanssa. Kaupunki luovutti viime vuonna yhteensä 13 Ao-tonttia ja yhden rivitalotontin asemakaavaalueilta. Vuoden aikana valmistui yhteensä 61 omakotitaloa, rivi- ja kerrostaloasuntoja ei valmistunut. Vuonna 2011 Paimion väkiluku kasvoi 69 henkilöllä (0,7 %) ollen vuoden lopussa Kaupungin tavoitteena on vakiinnuttaa väkiluvun vuotuinen kasvu 1 %:n tasolle, minkä viime vuoden kehitys mahdollistaa. Väkiluvun kasvun edellytykset riittävän tonttitarjonnan myötä ovat edelleen olemassa, mutta omakotitalojen ohella on rakennettava myös rivi- ja kerrostaloasuntoja. Lopuksi Lausun vuoden 2011 osalta parhaimmat kiitokset kaupungin hyväksi tehdystä työstä niin kaupungin henkilökunnalle kuin luottamushenkilöille. Ammattitaitoisen ja osaavan henkilöstön toimiva ja luottamuksellinen yhteistyö vastuullisten päättäjien kanssa luo pohjaa kaupungin kehittymiselle. Jari Jussinmäki 3

6 Kaupungin hallinto ja siinä tapahtuneet muutokset Kaupungin hallinto-organisaatio on hallinnon johtosäännön mukainen. Kaupungissa on 9 lautakuntaa, 14 toimikuntaa ja työryhmää sekä muutamia muita kaupungin tai valtion hallintoon kuuluvia toimielimiä. Kaupungin hallinto-organisaatio Kaupunginvaltuusto Tarkastuslautakunta (Tilintarkastaja) Kaupunginhallitus Ymp.suojeluja maaseutultk. Keskusvaaliltk. Sosiaali- ja terveysltk. Tekninen ltk. Maankäyttö- ja rakennusltk. Koulutusltk. Sivistystyönltk Vapaa-ajan ltk. Kaupunginvirasto Kaupunginjohtaja Toimialajohtajat T O I M I A L A T Hallintojohtaja Hallintopalvelut - tehtävät - osatehtävät Sosiaali- ja terveysjohtaja Sosiaali- ja terveyspalvelut - tehtävät - osatehtävät Tekninen johtaja Tekninen ja ympäristöpalvelut - tehtävät - osatehtävät Sivistysjohtaja Sivistyspalvelut - tehtävät - osatehtävät 4

7 Kaupunginvirasto Virasto jakaantuu neljään toimialaan. Viraston henkilökunta kertomusvuoden lopussa ilmenee alla olevasta taulukosta: Kaupunginjohtaja Hallintopalvelut Sosiaali- ja terveyspalvelut Sivistyspalvelut Tekniset ja ympäristöpalvelut Hallintojohtaja Vs. sosiaali- ja terveysjohtaja, vanhustyönjohtaja Sivistysjohtaja Tekninen johtaja, rakennuttajainsinööri Henkilöstöpäällikkö Hallintosihteeri Kansalaisopiston rehtori Kaavoitusinsinööri Palkkasihteeri (4) Johtava sosiaalityöntekijä Koulutoimen taloussihteeri Kiinteistöpäällikkö Tietohallintopäällikkö Sosiaalityöntekijä (3) Ruokapalvelupäällikkö Yhdyskuntateknikko Atk-tukihenkilö Perhetyöntekijä (2) Kulttuuriasiainhoitaja Puutarhuri Atk-suunnittelija Päivähoidonohjaaja Toimistosihteeri (2) Rakennustarkastaja Atk-asiantuntija Perhepäivähoidonohjaaja Liikuntasihteeri Apulaisrakennustarkastaja Maaseutuasiamies (2) Avopalveluohjaaja (2) Erityisliikunnanohjaaja Siivoustyönjohtaja Ympäristönsuojelusihteeri Kanslisti Nuoriso-ohjaaja Kartanpiirtäjä (2) Laskentapäällikkö Toimistosihteeri Erityisnuorisotyöntekijä Kanslisti Kirjanpitäjä (2) Toimistovirkailija Laskentasihteeri (2) Arkistosihteeri Tekstinkäsittelijä Palvelusihteeri (2) 5

8 Kaupunginviraston tehtävänä on avustaa kaupungin hallinto-organisaatioon kuuluvia hallintokuntia valmistelemalla käsiteltävät asiat, laatimalla erilaisia suunnitelmia ja selvityksiä, hoitamalla asioiden esittely hallintokunnissa, panemalla päätökset täytäntöön ja suorittamalla hallinnon valvontaan liittyviä tehtäviä. Lisäksi kaupunginvirastolle kuuluvat lukuisat kaupunkilaisiin kohdistuvat asiakaspalvelutehtävät. Kaupunginviraston toimintaa valvoo kaupunginhallitus. Viraston päällikkönä toimii kaupunginjohtaja, jonka tehtävänä on johtaa ja valvoa viraston toimintaa siten, että viraston osastot hoitavat niille määrätyt tehtävät annettujen määräysten mukaisesti. Kunkin osaston päällikkö vastaa osaltaan siitä, että kyseiselle osastolle asetetut tehtävät tulevat suoritetuksi. Kaupunginviraston organisaatiossa työskentelee vakinaisessa virka- tai työsuhteessa 60 henkilöä. Pääosa tästä joukosta suorittaa hallinnollisia asiakaspalveluun liittyviä tehtäviä. Paimiosalissa pidetyssä tilaisuudessa kaupunki jakoi luottamushenkilöille ja henkilökuntaan kuuluville Suomen Kuntaliiton myöntämiä ansiomerkkejä sekä Tasavallan presidentin myöntämät kunniamerkit. 6

9 KAUPUNGINVALTUUSTO - kokouksia 8 Suku- ja etunimi Arvo tai ammatti Puolue Läsnäolokerrat Puheenjohtaja: Hallisto Reijo tullitarkastaja Kesk. 8 I varapuheenjohtaja: Sahlström Jari rehtori, erityisluokanopettaja SDP 6 II varapuheenjohtaja: Kallio Jarkko aluemyyntipäällikkö Kok. 7 Jäsenet: Essayah Sari europarlamentaarikko, KTM KD 3 Granö Erkki vesilaitoksen hoitaja, eläkeläinen SDP 8 Hellstén Mauri varastomies Vas. 7 Heurlin Eeva terveydenhoitaja KD 7 Hjerp Paula osastonhoitaja Vas. 8 Hongisto Jukka hammaslääkäri Kok. 8 Härmälä Perttu DI, maatalousyrittäjä Kesk. 6 Ilola Timo edustaja Kok. 8 Jalonen Kimmo Kalela Niina ( alk.) myyntineuvottelija sosionomi AMK, perhetyöntekijä KD SDP 8 3 Kuopila Juha maanviljelijä Kesk. 8 Kuparinen Heikki maatalousyrittäjä Kesk. 8 Lahti Helena suuhygienisti SDP 6 Lehikoinen Jouni kirkkoherra Kesk. 6 Lehtonen Tauno huoltomies, eläkeläinen - 5 Lindberg Mikko toimitusjohtaja, maatalousyrittäjä Kesk. 6 Luona-Helminen Raija (ero fysioterapeutti, suunnittelija SDP ) Mellin Anna opiskelija Kok. 5 Nurmi Janne kirkkoherra, teologian tohtori SDP 5 Nurmi Satu puutarhuri Kesk. 7 Pajala Matti palomestari, eläkeläinen SDP 8 Pärnä Seppo arkkitehti Vihr. 7 Pöri Pasi osastopäällikkö, maanviljelijä Kesk. 6 Reunanen Kristiina supplier integration manager, Kok. 7 HSO-tradenomi Hörkkö Jaana talouspäällikkö SDP 5 Sahlström Salli eläkeläinen SDP 8 Santala Seppo toimitusjohtaja Kok. 5 Taimen Hannu maanviljelijä Kesk. 7 Tuomasjukka Saska tutkija, yrittäjä Vihr. 5 Turpeinen Heikki rehtori Kok. 7 Valkonen Ville kauppatieteiden ylioppilas Kok. 6 Vihanto Riina OTK, toimistotyöntekijä Kok. 8 Vuontela Tarja FM, aineen- ja luokanopettaja Kesk. 8 7

10 Kaupunginvaltuusto Suku- ja etunimi Arvo tai ammatti Puolue Läsnäolokerrat Kokouksiin osallistuneet varajäsenet: Berg Rauno mittausteknikko Kok. 5 Heino Sini sairaanhoitaja Vihr. 4 Järvi Leena ylihoitaja, eläkeläinen Kesk. 3 Järvinen Anna-Liisa eläkeläinen Kesk. 4 Jätinvuori Marita opettaja Kok. 1 Kalela Niina sosionomi AMK, perhetyöntekijä SDP 4 Kronbäck Pirkko-Liisa luokanopettaja, KM Vihr. 1 Kuusela Anu opiskelija SDP 1 Kuusela Mervi hoitaja SDP 1 Kylén Päivi päiväkodinjohtaja SDP 1 Mäkilä Tytti asiakaspalvelusihteeri, eläkk. KD 5 Nieminen Tomi pakkaaja Vas. 2 Rautio Rauno konduktööri Vas. 2 Salmela Jukka insinööri Kok. 4 Suominen Janne myyntiedustaja KD 4 Virta Timo laskujenkäsittelijä SDP 6 Asiantuntijat: Hulkkonen Eila henkilöstöpäällikkö 2 Kylén Markku tekninen johtaja, rakennuttajainsinööri 7 Talka Jukka sivistysjohtaja 1 Valindas Merja vs. sosiaali- ja terveysjohtaja 2 Sihteeri: Hölsö Jaana Jussinmäki Jari hallintojohtaja kaupunginjohtaja 8 8 Kaupungin ylintä päätösvaltaa käyttää kaupunginvaltuusto. Vuoden 2008 kunnallisvaaleissa valittiin kaupunginvaltuustoon vuosiksi yhteensä 35 valtuutettua, jotka jakaantuivat puolueittain seuraavasti: Suomen Keskusta 9 valtuutettua, Kansallinen Kokoomus 9 valtuutettua, Suomen Sosialidemokraattinen Puolue 8 valtuutettua, Suomen Kristillisdemokraatit 4 valtuutettua, Vasemmistoliitto 3 valtuutettua ja Vihreä liitto 2 valtuutettua. Muutokset edelliseen: - Vuonna 2009 Tauno Lehtonen erosi Vasemmistoliiton valtuustoryhmästä ja perusti oman puolueisiin kuulumattoman valtuustoryhmänsä Ryhmä Lehtosen. - Vuonna 2010 Jouni Lehikoinen vaihtoi Kristillisdemokraattien valtuustoryhmästä Keskustan valtuustoryhmään. 8

11 Kaupunginvaltuusto käsitteli vuonna 2011 mm. seuraavat asiat: Vahvistettiin Saaren alueen omakotitonttien myyntiehdot - Vahvistettiin vesihuoltolaitoksen käyttömaksua koskeva taksa - Vahvistettiin rakennusvalvonnan lupa- ja valvontamaksut - Myönnettiin omavelkainen takaus Kalevan viemäriosuuskunnan lainalle Päätettiin liittyä Kunnan Tiera Oy:n osakkaaksi ja merkitä yhtiön osakkeita 1 eurolla/osake/asukas mennessä - Päätettiin liittyä Kunnan TAITOA Oy:n osakkaaksi ja merkitä yhtiön osakkeita 1 eurolla/osake/asukas mennessä - Päätettiin ostaa Osmo Vähä-Piikkiöltä Toikkalan kylässä sijaitseva 15,54 ha:n suuruinen maa-alue euron kauppahinnalla Hyväksyttiin kaupungin luottamushenkilöiden ja viranhaltijoiden palkkiosääntö alkaen Hyväksyttiin Paimion kaupungin vuoden 2010 tilinpäätös ja myönnettiin vastuuvapaus tilivelvollisille tilikaudelta Hyväksyttiin tarkistettu rakennusjärjestys ja kumottiin hyväksytty rakennusjärjestys - Myönnettiin omavelkainen takaus Paimion Yrityskehitys Oy:n lainalle Hyväksyttiin Paimion kaupungin ja Sauvon kunnan lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma - Hyväksyttiin talouden vakauttamissuunnitelma vuosille Siirrettiin varhaiskasvatus ja sen hallinnointi koulutuslautakunnan alaiseksi toiminnaksi vuoden 2012 alusta alkaen Vahvistettiin Lähteenmäen teollisuusalueen laajennusosan yritystonttien myyntiehdot - Hyväksyttiin Paimion kaupungin konserniohje voimaantulevaksi Vahvistettiin vuoden 2012 tuloveroprosentiksi 19,75 % - Vahvistettiin kiinteistöveroprosentit vuodelle Tarkistettiin Paimion kaupungin jätetaksa Rouskis Oy:n esityksen mukaisesti alkaen Hyväksyttiin vuoden 2012 talousarvio ja vuosien taloussuunnitelma - Vahvistettiin Saaren alueen omakotitonttien myyntiehdot - Tarkennettiin Saaren vanhojen alueiden varausehtoja - Vahvistettiin Lähteenmäen vanhan osan ja Valtatie 1:n teollisuusalueiden yritystonttien myyntiehdot - Paimion kaupunki hyväksyi omalta osaltaan Rouskis Oy:n ja osakaskuntien jätepoliittisen ohjelman vuosille

12 KUNTAYHTYMÄT, JOIHIN PAIMION KAUPUNKI KUULUU JA KAUPUNGIN EDUSTAJAT TOIMIELIMISSÄ VUONNA 2011: Paimion-Sauvon kansanterveyskuntayhtymän hallitus Hellstén Mauri, varastomies Laakso Pasi, pääluottamusmies Heimo Jarmo, kaupunginarkkitehti Uuttu Hilkka, merkonomi, terveydenhuollon sihteeri Järvi Leena, ylihoitaja, eläkeläinen Lindberg Mikko, toimitusjohtaja, maatalousyrittäjä Kotamäki Saija, CRA, sairaanhoitaja Jätinvuori Marita, opettaja Ruohonen Marjaleena, kuluttajaneuvoja Granö Erkki, vesilaitoksen hoitaja, eläkeläinen Valkonen Kimmo, lähetystyöntekijä, veneenrakentaja Mäkilä Tytti, asiakaspalvelusihteeri, eläkeläinen Yliluoma Tapio, talouspäällikkö Berg Rauno, mittausteknikko jäsen varajäsen jäsen varajäsen jäsen varajäsen jäsen varajäsen jäsen varajäsen jäsen varajäsen jäsen varajäsen Salon seudun koulutuskuntayhtymän valtuusto Turpeinen Marja, KM, Paimion opiston rehtori Jalonen Kimmo, myyntineuvottelija Vuontela Tarja, FM, aineen- ja luokanopettaja Klapuri Tintti, tutkija Riipinen Hannu, erityisluokanopettaja Hjerp Paula, osastonhoitaja jäsen varajäsen jäsen varajäsen jäsen varajäsen Varsinais-Suomen erityishuoltopiirin kuntayhtymän valtuusto Sahlström Salli, eläkeläinen Rautio Rauno, konduktööri Uuttu Hilkka, merkonomi, terveydenhuollon sihteeri Syrjälä Antti, projektipäällikkö, eläkeläinen jäsen varajäsen jäsen varajäsen Varsinais-Suomen lastensuojelukuntayhtymän yhtymävaltuusto Kalela Niina, sosionomi AMK, perhetyöntekijä Syrjälä Antti, projektipäällikkö, eläkeläinen jäsen varajäsen 10

13 Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin kuntayhtymän valtuusto Halinen Anja, kauppateknikko, eläkeläinen Kittilä Anette, mielenterveys- ja päihdehoitaja Hongisto Jukka, hammaslääkäri Santala Seppo, toimitusjohtaja Hallisto Reijo, tullitarkastaja Huhtala Mia, osastonhoitaja (vs.), sairaanhoitaja jäsen varajäsen jäsen varajäsen jäsen varajäsen Varsinais-Suomen liiton edustajainkokous Granö Erkki, vesilaitoksenhoitaja, eläkeläinen Heino Sini, sairaanhoitaja Nurmi Satu, puutarhuri Hongisto Jukka, hammaslääkäri jäsen varajäsen jäsen varajäsen Peimarin koulutuskuntayhtymän yhtymävaltuusto Kylén Päivi, päiväkodinjohtaja Ruohonen Marjaleena, kuluttajaneuvoja Taimen Hannu, maanviljelijä Kuparinen Heikki, maatalousyrittäjä Jalonen Kimmo, myyntineuvottelija Kakkonen Jorma, sosiaalityöntekijä Turpeinen Marja, Paimion opiston rehtori Lampinen Ritva, puutarhuri jäsen varajäsen jäsen varajäsen jäsen varajäsen jäsen varajäsen 11

14 Yleinen ja oman alueen taloudellinen kehitys Yleinen taloudellinen kehitys Maailmantalouden kasvu hidastui vuoden 2011 loppupuoliskolla. Hidastuman arvioidaan olevan tilapäistä ja palaavan yli 4 prosentin kasvuvauhtiin Kasvun painopiste on kehittyvissä maissa kuten Kiinassa, jossa talous kasvoi vielä vajaan 10 prosentin vuosivauhdilla. Perinteisissä teollisuusmaissa kasvu hiipuu tai kääntyy taantumaan. Kasvun hidastumisen taustalla ovat epäluottamus eräiden valtioiden kykyyn hoitaa velvoitteensa, hallitusten tuki- ja elvytystoimien päättyminen, julkisten talouksien vakauttaminen sekä yksityisen kysynnän hauraus useissa teollisuusmaissa. Yhdysvaltain talous toipui lamasta varsin nopeasti, muun muassa vahvojen elvytystoimien vuoksi. Talouden kasvu on kuitenkin hidastunut alle 3 prosentin. Kasvua hidastavat kotitaloussektorin alentunut varallisuus, alhaisina pysyttelevät investoinnit, korkea työttömyys, ulkoinen epätasapaino sekä julkisen talouden mittavat sopeuttamistarpeet. Teollisuusmaiden heikkokysyntä hidastaa kasvua myös kehittyvissä maissa ja useimmissa kasvu putoaa alle viimeaikaisen trendin. Esimerkiksi Kiinan kasvu jäänee prosenttiin. Euroalueen ja EU.n kasvu pysähtyi vuoden 2011 aikana ja vuoden 2012 arvioidaan jäävän samalle tasolle. EU:ssa kasvua hidastavat velkakriisin aiheuttama epävarmuus sekä julkisten talouksien vakauttamistoimet vuosina Kehitys EU:n sisällä vaihtelee voimakkaasti: esimerkiksi Ruotsi yltää 2012 noin kahden prosentin ja Saksa vajaan yhden prosentin kasvuvauhtiin, kun talous- ja rahoituskriisin kanssa painiskelevien maiden taloudet supistuvat. Vuonna 2011 Suomen bruttokansantuote kasvoi 2,9 prosenttia, kun se vuotta aiemmin kasvoi 3,7% vuoden 2009 ennätyksellisen yli kahdeksan prosentin romahduksen jälkeen. Bruttokansantuotteen kausitasoitettu volyymi oli edelleen selvästi pienempi kuin vuonna Vuoden 2011 syksyllä heikkenevä maailman tilanne ja euromarkkinoiden velkakriisi johtivat viennin laskuun. Vuoden 2012 kasvu on lähes kokonaan kotimaisen kysynnän varassa, sillä vienti jää vaimeaksi. Ilman tärkeiden kauppakumppaneiden Venäjän, Ruotsin ja Saksan keskimääräistä parempaa talouskehitystä vientinäkymät vuodelle 2012 olisivat huonot. Lähde: Tilastokeskus 12

15 Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan työllisyys kasvoi ja työttömyys väheni vuoden aikana Työllisyysaste oli vuoden lopussa 68,6, prosenttia, kun se vuotta aiemmin oli 67,8 prosenttia. Työllisiä oli vuonna 2011 ja heidän määränsä lisääntyi henkilöllä vuotta aikaisempaan. Vuoden 2011 työttömyysasteen vuosikeskiarvo oli 7,8 prosenttia, kun vuotta aiemmin oli 8,4 prosenttia. Miesten työttömyysaste oli 8,4 ja naisten 7,1 prosenttia vuotiaiden nuorten työttömyysaste oli 20,1 prosenttia, mikä on 1,3 prosenttiyksikköä pienempi kuin vuotta aiemmin. Joulukuun lopussa TE-toimistoissa oli yhteensä työtöntä työnhakijaa. Keskimäärin vuoden 2011 aikana työttömiä työnhakijoita oli vuonna Kuluttajahintojen keskimääräinen vuosimuutos (inflaatio) oli vuonna ,4 prosenttia, kun se vuonna 2010 oli 1,2 prosenttia. Joulukuussa inflaatio hidastui 2,9 prosenttiin. Vuonna 2011 kuluttajahintoja nosti edellisestä vuodesta eniten energiahyödykkeiden (mm. polttonesteiden) huomattava kallistuminen. Lisäksi eräiden valmisteverojen ja energiaverotuksen kiristyminen vaikuttivat vuoden aikana kuluttajahintojen nousuun. Vuoden 2012 helmikuussa inflaatio oli 3,1 prosenttia. Kuluttajahintoja nosti helmikuussa asumisen ja ravinnon kallistuminen. Kotitalouksien käytettävissä oleva tulo kasvoi nimellisesti 4,4 prosenttia ja reaalisesti 1,4 prosenttia (vuoden 2010 vastaavat luvut: 3,8 ja 2,9). Kotitalouksien saamat palkkatulot kasvoivat 4,7 prosenttia ja sosiaalietuudet 2,9 prosenttia. Kotitalouksien maksamat verot sen kasvoivat 7,2 prosenttia, kun ne vuonna 2010 alenivat Kotitalouksien kulutusmenot kasvoivat 6,6 prosenttia. Koska kulutusmenot kasvoivat enemmän kuin käytettävissä oleva tulo, säästämisaste eli säästönsuhde käytettävissä olevaan tuloon pieneni 1,5 prosenttiin. Kotitalouksien kiinteät investoinnit kasvoivat 9,3 prosenttia asuntorakentamisen lisääntyessä edelleen Viennin volyymi väheni vuoden 2011 aikana 0,8 prosenttia. Tavaroiden vienti kasvoi 2,1 prosenttia, mutta palveluiden vienti laski 8,6 prosenttia. Tuonnin volyymi nousi vuoden aikana 0,1 prosenttia. Tavaroiden tuonti kasvoi 6,2 prosenttia, mutta palveluiden tuonti supistui 14,8 prosenttia. 13

16 Investoinnit kasvoivat vuoden 2011 aikana 4,6 prosenttia. Asuinrakentamisinvestoinnit kasvoivat 4,4 prosenttia, toimitilarakentaminen 6 prosenttia sekä kone- laite ja kuljetusvälineinvestoinnit 5 prosenttia. Maa- ja vesirakennusinvestointien volyymi supistui kaksi prosenttia Kesällä 2010 alkanut korkojen nousu kesti vuoden verran ja tasaantui kesällä Alkuvuoden 2012 aikana korot ovat jälleen laskeneet. Suomessa yleisesti lainojen viitekorkona käytetty 12 kk euribor oli lokakuun alussa ,53 %, ,025 %, ,248 %, ,507 % ja ,947. Kunnallistalouden kehitys Manner-Suomen kuntien taloustilanne heikkeni Tilastokeskuksen keräämien tilinpäätösarvioiden mukaan kuntien yhteenlaskettu vuosikate laski edellisestä vuodesta 369 milj. eurolla. Vuosikatteen heikkenemiseen vaikutti se, että kuntien toimintakate heikkeni enemmän kuin verotulot ja valtionosuudet kasvoivat. Kuntien lainakanta jatkoi kasvuaan 741 miljoonalla eurolla (7,2%). Tilastokeskuksen keräämien kuntien tilinpäätösarvioiden perusteella kuntien toimintamenot kasvoivat selvästi toimintatuloja enemmän, joten toimintakatteet heikkenivät edellisestä vuodesta 5,2 prosenttia. Verotulojen kasvu 717 miljoonalla eurolla ja valtionosuuksien 241 miljoonan euron kasvu ei kuitenkaan ylittänyt toimintakatteiden 1,2 miljardin heikkenemistä, mikä näkyy kuntien vuosikatteen laskuna. Vuosikate asukasta kohden oli 390 euroa, kun se vuotta aiemmin oli 461 euroa. Kunnista 22 arvioi, että toiminta- ja rahoitustulot eivät riitä toiminta- ja rahoitusmenoihin, vaan vuosikate jää negatiiviseksi, vuotta aiemmin vastaavia kuntia oli kahdeksan. Vuonna 2011 vuosikate kattoi 120 prosenttia kuntien poistoista, mutta vain 63 prosenttia investoinneista. Investointeihin kunnat käyttivät vajaat 3,5 miljardia euroa, joka noin 7,8& vähemmän kuin edellisenä vuonna. Kuntien lainakanta vuoden lopussa oli 11,2 miljardia, kasvua edelliseen vuoteen 7,1 prosenttia. Asukasta kohti lasketun lainakannan keskiarvo Manner-Suomen kunnissa oli 2085 euroa, kun vastaava luku oli edellisenä vuonna 2005 euroa. Kuntien toimintamenot kasvoivat 4,4 prosenttia vuonna 2011 edellisestä vuodesta. Kuntien toimintatulot lisääntyivät 2,5 prosenttia. Vuonna 2011 kuntien verotulojen tilitykset kasvoivat 3,9 prosenttia ja valtionosuudet kasvoivat vajaat 3,4 prosenttia. Vuonna 2011 kuntien keskimääräinen verotuloilla painotettu tuloveroprosentti oli 19,16 (18,97 v. 2010). Aritmeettinen keskiarvo oli 19,81 (19,66). Tuloveroprosenttiaan nosti vuodelle kuntaa. Yleisimmin käytetty veroprosentti on 19,75, vuonna 2011 se oli käytössä 60 kunnassa. Korkein tuloveroprosentti 21,50 oli käytössä kahdessa kunnassa ja alhaisin 16,25 yhdessä. (lähde: Valtiovarainministeriö, Tilastokeskus, Kuntaliitto) Oman talousalueen kehitys Varsinais-Suomen työttömien määrän väheneminen jatkoi laskuaan vuoden 2011 aikana. Työttömien määrä väheni vuoden 2011 lopulla ensi kertaa kolmeen vuoteen ripeämmin kuin koko maassa huolimatta Turun ja Salon seutujen tilanteesta. Työttömien osuus työvoimasta oli joulukuun lopussa 9,7 % (10,3 % 12/2010). Varsinais-Suomen työttömyysaste oli vuoden 2011 lopulla koko maan tasolla (9,7 %), mutta edelleen maan neljänneksi pienin Pohjanmaan, Uudenmaan ja Etelä- Pohjanmaan jälkeen. Työttömyysaste oli vuoden lopussa korkein Turussa 12,9 % (13,2 %) ja Salossa 11,5 % (11,3 %). Alhaisimmat työttömyysasteet olivat Nousiaisissa 4,8 % (7,6 %), Paimiossa 5,3 % (5,7 %) ja Maskussa 5,3 % (6,9 %). Alueen 28 kunnasta työttömyysaste oli yli 10 prosenttia vain kahdessa kunnassa (Turku & Salo), kun vuosi sitten vastaavia kuntia oli viisi, ja kaksi vuotta sitten seitsemän. Vuoden 2012 alussa työttömien määrä on edelleen vähentynyt Varsinais- Suomessa. 14

17 Paimion kaupungin talouden kehitys Paimion kaupungin yleinen kehitys jatkui myönteisenä. Kaupungin asukasluku kasvoi 64 henkilöllä (+0,6%) ja oli vuoden lopussa henkilöä, josta naisia ja miehiä Kaupungin väkiluku on kasvanut vuosina yhteensä 664 asukkaalla, eli keskimäärin vajaan yhden prosentin vuodessa. Työvoiman määrä pysyi vuoden aikana käytännössä muuttumattomana, ollen vuoden lopussa työllistä. Vuoden 2011 lopussa avoimia työpaikkoja oli 20, joka on kuusi vähemmän kuin vuotta aiemmin. Vuoden 2011 lopussa työttömiä työnhakijoita oli 273, kun heitä oli vuotta aiemmin 296. Työttömyysaste väheni vuoden aikana 0,4 prosenttiyksiköllä ollen vuoden lopussa 5,3 prosenttia. Rakentaminen jatkui vilkkaana. Vuoden aikana valmistui 61 omakotitaloa, kun niitä edellisenä vuotena valmistui 68. Kaupunki myi 13 omakotitonttia, joista suurin osa oli Saaren alueelta, jossa myyntiin asetettiin 17 tonttia helmikuussa Paimio 4,8 5,6 5,2 4,2 3,7 3 3,6 6,1 5,7 5,3 Lieto 6,8 7,4 7,2 6 4,8 3,9 4 6,8 6,4 5,5 Kaarina 7,9 7,9 7,3 6,3 4,9 4,5 5 7,7 6,9 5,8 Salo 9,4 10,3 9,1 8,3 7,9 8 8,4 12,5 11,3 11,5 Sauvo 5,3 6,2 6 4,1 4 2,9 4 5,5 4,7 5,9 Turku 13,4 13,2 13,4 11,4 10,2 9,3 9,9 13,6 13,2 12,9 Varsinais-Suomi 10,4 10,7 10,5 9,0 7,5 6,5 7,3 10,5 10,3 9,7 Koko maa 11,9 11,9 11,9 11,1 9,5 8,4 8,8 11,3 10,3 9,7 Lähde: TE-keskus V-S työllisyyskatsaukset 15

18 Olennaiset muutokset kaupungin toiminnassa ja taloudessa Olennaiset muutokset toiminnassa Vuoden 2011 aikana kaupungin toiminnassa ei tapahtunut olennaisia muutoksia. Vedettiin henkeä vuoden 2010 lukuisten muutosten (kouluverkkouudistus ml. lukion toiminnan siirtyminen uusiin tiloihin, ruokapalveluissa valmistuskeittiöiden määrä vähentyminen kolmella, maastomittausryhmän toiminnan loppuminen ja henkilöstön lomautukset) jälkeen ja valmisteltiin vuoden 2012 alusta tulevia toiminnan muutoksia (mm. päivähoidon siirtyminen koulutuslautakunnan alaisuuteen ja Palvelukeskussäätiön henkilöstön siirtyminen kaupungin työntekijöiksi). Olennaiset tuloperusteiden muutokset Vuoden 2011 aikana kaupungin tuloperusteissa ei tapahtunut olennaisia muutoksia. Tulovero- ja kiinteistöveroprosentteja korotettiin vuodeksi 2010 ja ne säilyivät 2011 samalla tasolla, lukuun ottamatta rakentamattoman rakennuspaikan 3 %:n veroa, jota ei 2011 peritty. Verotulot pienenivät edellisestä vuodesta vajaalla 0,5 milj. eurolla. Käytännössä vähennys selittyy kokonaan tuloverotilityksistä (-0,5 milj. eurolla, -1,5 %). Kiinteistöveron tuotto väheni vajaalla eurolla (-6,5 %), mutta yhteisöverojen tuotto kasvoi vastaavalla summalla (+5,7 %). Valtionosuuksien vuoden 2011 toteuma oli 12,9 milj. euroa, joka on 0,6 milj. euroa (5,2 %) edellistä vuotta enemmän. Harkinnanvaraisen valtionosuuden korotuksen osuus on 1,1 milj. euroa. Ilman harkinnanvaraista valtionosuutta, tilikauden tulos olisi ollut talousarvion mukainen. Verotuloihin perustuva valtionosuuksien tasaus oli 0,9 milj, euroa, kun se vuotta aiemmin oli 1,0 milj. euroa. Investoinnit Kaupungin nettoinvestoinnit olivat 2,1 milj. euroa. Se on poikkeuksellisen vähän. Vuoden 2011 talousarvion laadintavaiheessa investoinnit karsittiin mahdollisimman pieneksi, vain välttämättömimmät kohteet voitiin toteuttaa. Vuosina nettoinvestoinnit ovat olleet yhteensä 26 milj. euroa, eli keskimäärin 4,3 milj. euroa vuodessa. Merkittävimmät vuoden 2011 aikana tehdyt investoinnit olivat Jokelan koulun 3.vaihe (ruokasalin muutostyöt) ja viemäriverkoston parantaminen ja laajentaminen yhteistyössä osuuskuntien kanssa. Kaupungin lainamäärä oli vuoden lopussa 29,8 milj. euroa, kasvua 0,7 milj. euroa. Tilinpäätöksen vaikutus kuluvan vuoden talousarvioon ja arvio todennäköisestä tulevasta kehityksestä. Vuoden 2011 lievästi alijäämäinen tilinpäätös ei helpota kaupungin tulevien vuosien työtaakkaa talouden tasapainottamiseksi, mutta toisaalta se ei myöskään merkittävästi lisännyt katettavaa alijäämää. Huomioiden taseeseen kertynyt alijäämä ja kuntalain asettamat talouden tasapainottamisvaatimukset tarkka budjettikuri, toiminnalliset muutokset ynnä muut talouden tasapainottamistoimet jatkuvat edelleen. Paineet veroprosenttien korotuksille tulevina vuosina ovat suuret. 16

19 Yleistä Vuosi, josta Paimion ikä lasketaan 1325 Väkiluku Pinta-ala 240,2 km 2 - maapinta-ala 239,4 km 2 - vesipinta-ala 0,8 km 2 Veroprosentti ,50 % Hallinnollinen asema Aluehallintovirasto Käräjäoikeus Verotoimisto Kansaneläkelaitos Metsäkeskus Maanmittaustoimisto Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Sairaanhoitopiiri Sotilaslääni Lounais-Suomen Varsinais-Suomen Varsinais-Suomen Varsinais-Suomen vakuutuspiiri Lounais-Suomen Varsinais-Suomen Varsinais-Suomen Varsinais-Suomen Länsi-Suomen Väestö Vuodenvaihteessa 2010/2011 kaupungin väestö oli henkeä. Vuodenvaihteen 2011/2012 väkiluku oli , joka on 69 henkilöä suurempi kuin edellisenä vuodenvaihteena. Väestön ikärakenne : v v Ikäryhmä Lukumäärä % Lukumäärä % , , , , , ,9 Yhteensä , ,0 17

20 Väestömuutokset v * LUONNOLLISET VÄESTÖN- MUUTOKSET Syntyneet Kuolleet Netto KUNTIEN VÄLINEN MUUTTOLIIKE Kuntaan Kunnasta Netto MAAHAN- JA MAASTAMUUTTO Kuntaan Kunnasta Netto VÄESTÖNLISÄYS YHTEENSÄ Henkilöä % 0,2-0,2 1,0-0,9 0,2 0,7 1,3 0,0 1,3 1,9 0,7 0,6 Korjaus VÄKILUKU *ennakkotietoja 18

21 Elinkeinoelämä Elinkeinoelämässä on palveluelinkeinoilla hallitseva osuus, mutta myös teollisuuden osuus on merkittävä. Paimion suurimmat työnantajat vuosina : JULKISET TYÖNANTAJAT Paimion kaupunki (ml. osa- ja määräaikaiset, yli 3 kk) Peimarin palvelu- ja kuntoutuskeskus Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri/ Paimion sairaala Paimion-Sauvon Terveyskeskus Paimion seurakunta Varsinais-Suomen Maaseutuoppilaitos Paimion Posti Varsinais-Suomen Kansanopisto Kelan paikallistoimisto 7 6,5 5,5 4,5 5,5 6,5 6 Työvoimatoimisto ,5 Yhteensä ,5 1434,5 1488,5 1478,5 1268,5 1314,5 Yhteisöjä, kpl

22 YKSITYISET TYÖNANTAJAT SteraTechnologies Oy Ansion Sementtivalimo Mesera Paimio Oy Eltel Networks Länsi Oy GaV Group Oy ABC-Tammisilta Paimion Teurastamo Amomatic Oy Vistan Pesula Oy Navix Oy Hiven Oy S-Market Paimio Jonator Oy Maanrakennusliike Isomäki Lounais-Suomen Osuuspankki Palvelukeskus Paltanpuisto Electric Power Finland OY K-Supermarket Paimio Paimion Kuljetus Oy Kotileipomo Tanniset Vistan Kauppa Oy Maanrakennusliike Kivelä Oy Saint Boats Oy Siwat 6 15 Neste Motorest Petrimed oy Alitalon Vihannes oy Fortum, eri yksiköt Paimion Apteekki 10 11, Paimion Puupojat Oy Rakennusliike Jalo & Fagerström Oy Paimion Metkahinta oy 6 8 Peimarin Kustannus Oy YIT, Kiinteistötekniikka Yhteensä , Yrityksiä, kpl Tilastokeskuksen vuoden 2009 (=uusin) tilastojen mukaan Paimion työpaikkaomavaraisuus on noin 75 % (Lieto 65 %, Kaarina 65 % ja Sauvo 59 %). Oman kunnan alueella työssäkäyvien osuus Paimiossa on 45% (Lieto 29%, Kaarina 30%, Sauvo 39%). Keskimääräinen työttömyysaste oli vuonna ,3 %. 20

23 Henkilöstö Paimion kaupungin henkilökunnan määrä oli 522. Tämä on 11 henkilöä (eli 2,1 %) enemmän kuin vuotta aiemmin. Vakinaisen henkilökunnan määrä lisääntyi vuoden aikana 9 henkilöllä ollen vuoden lopussa 422 henkilöä. Määräaikaisia työntekijöitä oli vuoden lopussa 89, mikä on 3 henkilöä vähemmän kuin vuotta aiemmin. Kaupungin vakinaisen henkilöstön keski-ikä oli 49,1 vuotta, kun se vuotta aiemmin oli 49,6 vuotta. Henkilöstön työkykyä ylläpitävää tyky -toimintaa järjestetään ja kehitetään yhteistyössä työterveyshuollon kanssa. Laajemmin kaupungin henkilöstön tilannetta kuvataan vuoden 2011 henkilöstökatsauksessa. 21

24 Arvio merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä sekä muista toiminnan kehittymiseen vaikuttavista seikoista Kirjanpitolautakunnan kuntajaoston edellyttämän ohjeen mukaan kaupunginhallitus esittää arvionsa merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä sekä muita toiminnan kehittymiseen vaikuttavia seikkoja. Talouden epävakauden vaikutukset Vuoden 2011 loppupuoliskolla talouden kasvu hidastui kansainvälisesti. EU:n alueella vaikuttivat velkakriisin aiheuttama epävarmuus ja julkisten talouksien vakautustoimet. Suomessa julkisentalouden alijäämä kasvoi vuoden aikana, sen arvioidaan jatkavan kasvuaan vuoden 2012 aikana. Verotulojen ja valtionosuuksien kasvun arvioidaan hidastuvan edelleen. Turun ja Salon seudulla työttömyys on valtakunnallista keskiarvo korkeampi ja haasteet seutukunnilla jatkuvat edelleen ja vaikuttavat myös Paimioon. Rahoitusriskit Kaupungin korollinen lainamäärä vuodenvaihteessa oli 29,8 milj. euroa. Tästä lainamäärästä pitkäaikaisten kiinteäkorkoisten lainojen osuus on 10,6 milj. euroa reilu kolmannes. Lyhytaikaisten lainojen määrä on 15 milj. euroa ja ne ovat kaikki vaihtuvakorkoisia. Kaupungin maksuvalmius on jo pitkään ollut heikko, investoinnit on jouduttu rahoittamaan lainarahalla. Korkotaso on edelleen alhainen. Mahdollinen korkojen nousu on riski kaupungille korkeasta lainamäärästä johtuen. Toiminnalliset riskit Kaupungin alaisuuteen kuuluneen ammatillisen aikuiskoulutuskeskuksen opetustoiminta yhdistyi Turun ammatillisen aikuiskoulutussäätiön toiminnan kanssa Vuoden 2008 oppisopimustoiminnan osalta on keskeneräisiä asioita. Opetusministeriölle tehtiin toukokuussa 2009 hallintolain mukainen tarkistusehdotus koskien vuoden 2008 oppisopimustoiminnan rahoitusosuuksia. Helmikuussa 2010 Opetusministeriölle toimitettiin asiaa koskeva lisäselvitys. Toukokuussa ministeriön kanssa käydyn neuvottelun perusteella kaupunginhallitus päätti elokuussa 2010 esittää 3,2 milj. euron valtionosuuksien palautusta. Viimeisin lisäselvitys on ministeriölle annettu tammikuussa Toistaiseksi ministeriö ei ole tehnyt päätöstä asiassa. Koulutuksen tuottaja haastoi elokuussa 2009 kaupungin oikeuteen maksukiellossa olevista 1,0 miljoonan euron suuruisista laskuista. Kaupunki on lokakuussa 2010 nostanut vastakanteen. Asioiden käsittely käräjäoikeudessa on kesken. 22

25 1.2. Selonteko kunnan sisäisen valvonnan järjestämisestä Sisäisen valvonnan järjestäminen Sisäisestä valvonnan järjestämisestä vastaa kaupunginhallitus. Kaikki toimielimet ja viranhaltijat, joille on annettu toimivaltaa kaupungin varojen käytössä ja toimivat viranomaisina, vastaavat sisäisen valvonnan toteuttamisesta. Sisäisen valvonnan tarkoituksena on varmistaa, että kaupungin toiminta on taloudellista ja tuloksellista, päätösten perusteena oleva tieto on riittävää ja luotettavaa ja että lain säännöksiä, viranomaisohjeita ja toimielinten päätöksiä noudatetaan ja että omaisuus ja voimavarat turvataan. Toiminnassa ja päätöksenteossa tiedostetaan erilaisia toimintaan ja talouteen liittyviä riskejä. Tilivelvolliset viranhaltijat ja esimiehet ovat velvollisia johtamaan, suunnittelemaan ja ohjaamaan toimintaa tavoitteiden saavuttamiseksi ja riskien hallitsemiseksi toiminnan luonteen mukaisesti. Toiminnan ja talouden seurannan ja arvioinnin perusteella heidän tulee myös reagoida merkittäviin riskeihin ja poikkeamiin. Sisäinen valvonta ja siihen sisältyvä riskien hallinta voi kuitenkin tuottaa vain kohtuullisen varmuuden yllä mainittujen sisäisen valvonnan tavoitteiden saavuttamisesta ja erilaisten riskien hallinnasta. Sisäisen valvonnan arviointi Kaupungin johtoryhmän jäsenet ovat hallituksen sisäisen valvonnan selonteon perustaksi arvioineet sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan toimivuutta ja riittävyyttä. Arviointi toteutettiin vastaamalla Audiator Kehittämispalveluiden laatimaan kyselylomakkeeseen helmi-maaliskuussa Kysely lähetettiin laajennetulle johtoryhmälle (11 kpl) ja vastausprosentti oli 64%. Arviointi kohdistui seuraaviin sisäisen valvonnan osa-alueisiin: - Johtamisen ja hallinnon järjestäminen Hyvä hallintotapa, arvot Organisaatiorakenne, tehtävien ja vastuiden jakaminen Tietoisuus sisäisestä valvonnasta ja riskienhallinnasta Henkilöstöperiaatteet - Tavoitteiden asettaminen ja toteutumisen seuranta Strategiset tavoitteet ja niiden seuranta Toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet ja niiden seuranta - Riskienhallinta Riskienhallinnan politiikka, vastuut ja tehtävät Kokonaisvaltaisuus Jalkauttaminen Riskien ja mahdollisuuksien arviointi, hallinta - Tieto ja tiedonvälitys tai kulku Tiedonvälitys ja tieto - Seurantamenettelyt Jatkuva seuranta Itsearvioinnit 23

26 Tunnistetut keskeiset sisäisen valvonnan osa-alueiden kehittämisalueet (puutteet) Tehdyn arvioinnin perusteella keskeisimmiksi kehittämisalueiksi nousivat: Riskienhallinta kokonaisuus: riskien hallinnan politiikka, vastuut ja tehtävät, kokonaisvaltaisuus ja jalkauttaminen sekä yksiköiden systemaattisten riskikartoitusten tekeminen Olennaisimmat toimintaan ja talouteen liittyvät riskit Tehdyn arvioinnin perusteella olennaisimmiksi toimintaan ja talouteen liittyviksi riskeiksi nousivat: 1. Henkilöstöriski: pätevän henkilöstön saatavuus, työssäjaksaminen, nykyisen henkilöstön ammattitaidon kehittäminen, 2. Onnettomuudet ja luonnonilmiöt (tulipalot, myrskyt, sähkökatkot) 3. Tietojärjestelmiin ja tietoturvaan liittyvät riskit (järjestelmien häiriöttömyys, käytettävyys, ohjeistus) 4. Korkoriski Suunnitellut kehittämistoimet Tehdyn arvioinnin perusteella olennaisimmiksi kehittämistoimiksi nousivat: 1. Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan tietoisuuden lisääminen laatimalla sisäisen valvonnan toimintaohjeet 2. Riskienhallintapolitiikan kuvaus ja siihen perustuvien menettelyjen jalkauttaminen osaksi johtamista ja päätöksentekoa kouluttamalla henkilöstöä Selvitys sisäisen tarkastuksen järjestämisestä Paimion kaupungin koko huomioiden ei ole katsottu tarpeelliseksi perustaa erillistä sisäisen valvonnan yksikköä. Tarvittaessa kaupunginjohto on antanut tilintarkastusyhteisölle erillisiä toimeksiantoja. Kannanotto sisäisen valvonnan asianmukaisuudesta ja riittävyydestä Hallitus esittää kannanottonaan, että sisäinen valvonta kokonaisuutena käsiteltynä välttävällä tasolla. Sisäinen valvonta tuottaa pääosin kohtuullisen varmuuden toiminnan tuloksellisuudesta, lain- ja hyvän hallintotavan mukaisuudesta sekä johtamisen edellyttämän luotettavan toiminnallisen ja taloudellisen informaation tavoitteiden arviointiin ja hallintaan. Sisäinen valvonta ei kuitenkaan perustu systemaattiseen riskien tunnistamiseen, arviointiin ja hallintaan. 24

27 1.3. Tilikauden tuloksen muodostuminen Toimintakertomuksessa esitettävästä tuloslaskelmasta on eliminoitu kaupungin sisäinen laskutus ja luvut lasketaan näistä ulkoisista luvuista. Tuloslaskelmassa ovat mukana Vesihuoltolaitoksen luvut. Tuloslaskelmassa selvitetään tilikaudelle jaksotettujen tulojen riittävyyttä tilikaudelle jaksotettuihin menoihin välitulosten eli toiminta-, käyttö- ja vuosikatteen sekä tilikauden tuloksen avulla. Tuloslaskelma ja sen tunnusluvut - ulkoiset tuotot ja kulut, kaupunki, ml. VHL Tuloslaskelma ja sen tunnusluvut Toimintatuotot 7 503, , , , ,5 Toimintakulut , , , , ,8 Toimintakate , , , , ,3 Verotulot , , , , ,1 Valtionosuudet , , , , ,5 Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot 26,7 34,2 48,1 86,5 93,8 Muut rahoitustuotot 545,8 232,2 193,1 311,5 299,1 Korkokulut -610,4-558,5-626,6-990,8-791,8 Muut rahoituskulut -4,7-764,4 5,1-3,2-10,6 Vuosikate 1 654, , ,2-568, ,8 Poistot ja arvonalentumiset , , , , ,8 Satunnaiset tuotot 0,0 0,0 0,0 184,1 62,4 Satunnaiset kulut 0, ,9 0,0-17,8-189,3 Tilikauden tulos -277, , , , ,1 Poistoeron lis (-), väh (+) 91,6 82,3 92,9 92,9 92,9 Varausten lis (-), väh (+) 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 Rahastojen lis (-), väh (+) 0,0 0,0 0,0 0,0 116,8 Tilikauden yli-/alijäämä -186, , , , ,8 Tuloslaskelman tunnusluvut Toimintatuottojen %-osuus toimintakuluista 14,1 14,0 12,3 12,9 16,4 = 100 x Toimintatuotot/toimintakulut Vuosikate prosenttia poistoista 85,6 97,1-128,6-37,0 191,9 = 100 x Vuosikate/Poistot Vuosikate /asukas 158,0 173,7-231,0-56,0 281,5 Asukasluku

28 Toimintakate ilmoittaa paljonko toimintamenoista jää katettavaksi verotuloilla ja valtionosuuksilla. Toimintatuottojen %-osuus toimintakuluista osoittaa paljonko toimintakuluista saadaan katetuksi palvelusuoritteiden myynti- ja maksutuloilla sekä muilla varsinaisen toiminnan kuluilla. Vuosikate osoittaa tulorahoituksen, joka jää käytettäväksi investointeihin, sijoituksiin ja lainan lyhennyksiin. Vuosikate on keskeinen kateluku arvioitaessa tulorahoituksen riittävyyttä. Mikäli vuosikate on alijäämäinen, on kunnan tulorahoitus heikko. Vuosikate prosenttia poistoista Kun tunnusluvun arvo on 100 % oletetaan kunnan tulorahoituksen olevan riittävä. Oletusta voidaan kuitenkin pitää pätevänä vain mikäli poistot vastaavat kunnan keskimääräistä vuotuista investointitasoa. Investoinneilla tarkoitetaan tällöin poistojen alaisten investointien omahankintamenoa, joka saadaan vähentämällä hankintamenosta valtionosuudet, liittymismaksut ja muut rahoitusosuudet. 26

29 1.4. Toiminnan rahoitus Toiminnan rahoitusta tilikaudella tarkastellaan rahoituslaskelman ja siitä laskettavien tunnuslukujen avulla. Rahoituslaskelma ja sen tunnusluvut Kaupunki, ml. VHL Toiminnan rahavirta Vuosikate 1 654, , ,2-568, ,8 Satunnaiset erät netto 0, ,9 0,0 166,4-126,8 Tulorahoituksen korjauserät -410,5-628,5-261,6-136,9-997,1 Investointien rahavirta Investointimenot , , , , ,1 Rahoitusosuudet investointeihin 155, , ,3 284,8 367,2 Pysyvien vastaavien hyöd. luovutustulot 1 578,1 855,7 467,7 269, ,0 Toiminnan ja investointien rahavirta -426, , , ,5-780,2 Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäykset 0,0-20,0-9,8 0,0-62,4 Antolainasaamisten vähennykset 10,6 460,6 18,1 580,6 33,5 Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys 0, ,0 0, , ,0 Pitkäaikaisten lainojen vähennys , , , , ,6 Lyhytaikaisten lainojen muutos 3 500,0 0, , ,6 668,8 Muut maksuvalmiuden muutokset Toimeksiantojen varojen ja pääomien muutokset -50,5-15,1 87,6 116,9 127,8 Saamisten muutos 206,3 435, , , ,2 Korottomien velkojen muutos 282, , , , ,6 Rahoituksen rahavirta 1 141, , , ,4 30,5 Rahavarojen muutos 715,0-892,2 668,9 947,9-749,6 Rahavarojen muutos 715,0-892,2 668,9 947,9-749,6 Kassavarat , , , ,6 413,7 Kassavarat , , ,6 413, ,3 27

30 Rahoituslaskelman tunnusluvut Investointien tulorahoitus, % 50,9 29,7-57,0-10,7 76,2 =100 x Vuosikate/Investointien omahankintameno Pääomamenojen tulorahoitus, % 27,4 17,3-31,1-8,0 48,8 =100 x vuosikate/(investointien omahankintameno+ antolainojen nettolisäys+lainanlyhennykset) Lainanhoitokate 0,7 0,4-0,4 0,1 1,2 =(vuosikate+korkokulut)/(korkokulut+lainanlyhennykset) Kassan riittävyys, pv = 365 pv x kassavarat / kassasta maksut tilikaudella Asukasluku Investointien tulorahoitus -% kertoo kuinka paljon investointien omahankintamenosta on rahoitettu tulorahoituksella (=vuosikate) Tunnusluku vähennettynä sadasta osoittaa prosenttiosuuden, mikä on jäänyt rahoitettavaksi pääomarahoituksella eli käyttöomaisuuden myynnillä, lainalla tai kassavarojen määrää vähentämällä. Pääomamenojen tulorahoitus-% kertoo kuinka paljon investointien omahankintamenon, antolainojen lisäyksen ja lainanlyhennysten yhteismäärästä on katettu tulorahoituksella (=vuosikate). Lainanhoitokate kertoo kunnan tulorahoituksen riittävyyden vieraan pääoman korkojen ja lyhennysten maksuun. Tulorahoitus riittää lainojen hoitoon, jos tunnusluvun arvo on 1 tai suurempi. Kun arvo on alle 1, joudutaan vieraan pääoman hoitoon ottamaan lisälainaa, realisoimaan kunnan omaisuutta tai vähentämään kassavaroja. Tunnuslukua on syytä tarkastella useamman vuoden jaksolla. Kassan riittävyys (pv) ilmaisee monenko päivän kassasta maksut voidaan kattaa kassavaroilla. 28

31 1.5. Rahoitusasema ja sen muutokset Tase ja sen tunnusluvut VASTAAVAA A PYSYVÄT VASTAAVAT I Aineettomat hyödykkeet 1 Aineettomat oikeudet 16,6 43,2 72,2 2 Muut pitkävaikutteiset menot 306,2 206,2 264,0 322,8 249,4 336,2 II Aineelliset hyödykkeet 1 Maa- ja vesialueet 6 721, , ,4 2 Rakennukset , , ,4 3 Kiinteät rakenteet ja laitteet , , ,1 4 Koneet ja kalusto 420,6 518,0 548,8 5 Muut aineelliset hyödykkeet 27,3 27,3 20,1 6 Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat 207,0 330, , , , ,7 III Sijoitukset 1 Osakkeet ja osuudet , , ,9 3 Muut lainasaamiset 30,6 41,2 481,8 4 Muut saamiset 38,8 38,8 38, , , ,4 A PYSYVÄT VASTAAVAT YHTEENSÄ , , ,3 B TOIMEKSIANTOJEN VARAT 1 Valtion toimeksiannot 72,7 88,3 110,8 2 Lahjoitusrahastojen erityiskatteet 237,4 234, ,8 3 Muut toimeksiantojen varat 0,0 0,0 0,0 310,1 322, ,7 C VAIHTUVAT VASTAAVAT II Saamiset Pitkäaikaiset saamiset 3 Muut saamiset 0,0 143,8 287,6 Lyhytaikaiset saamiset 1 Myyntisaamiset 921,9 880,6 619,1 2 Lainasaamiset 9,6 12,0 14,3 3 Muut saamiset 591,9 641, ,5 4 Siirtosaamiset 497,8 549,3 436, , , ,6 IV Rahat ja pankkisaamiset 1 853, , ,5 C VAIHTUVAT VASTAAVAT, YHTEENSÄ 3 874, , ,1 VASTAAVAA YHTEENSÄ , , ,1 29

32 VASTATTAVAA A OMA PÄÄOMA I Peruspääoma , , ,8 IV Muut omat rahastot 0,0 0,0 0,0 V Edellisten tilikausien yli/alijäämä , ,9-282,7 VI Tilikauden ylijäämä -186, , ,1 A OMA PÄÄOMA, YHTEENSÄ , , ,9 B POISTOERO JA VAPAAEHTOISET VARAUKSET 1 Poistoero 1 857, , , , , ,3 D TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT 1 Valtion toimeksiannot 68,8 85,3 102,6 2 Lahjoitusrahastojen pääomat 326,4 322, ,5 3 Muut toimeksiantojen pääomat 243,3 293,6 292,6 638,6 701, ,8 E VIERAS PÄÄOMA I Pitkäaikainen 2 Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta , , ,4 6 Liittymismaksut ja muut velat 2 285, , , , , ,6 II Lyhytaikainen 2 Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta , , ,9 5 Saadut ennakot 219,3 262,2 50,1 6 Ostovelat 3 362, , ,6 7 Muut velat 806,8 759,8 854,7 8 Siirtovelat 4 981, , , , , ,5 E VIERAS PÄÄOMA, YHTEENSÄ , , ,1 VASTATTAVAA YHTEENSÄ , , ,1 TASEEN TUNNUSLUVUT Omavaraisuusaste, % 22,3 23,1 27,8 Suhteellinen velkaantun., % 75,1 72,1 73,8 Kertynyt ylijäämä (alijäämä) Kertynyt ylijäämä (alijäämä), /as Lainat /as Lainakanta 31.12, Lainasaamiset , Asukasmäärä

33 Taseen tunnusluvut Taseesta laskettavat tunnusluvut kuvaavat kunnan omavaraisuutta, rahoitusvarallisuutta ja velkaisuutta. Omavaraisuusaste, % = 100 * (Oma pääoma + Poistoero ja vapaaehtoiset varaukset)/koko pääoma saadut ennakot) Omavaraisuusaste mittaa kunnan vakavaraisuutta, alijäämän sietokykyä ja sen kykyä selviytyä sitoumuksista pitkällä tähtäyksellä. Suhteellinen velkaantuneisuus = 100 *(Vieras pääoma Saadut ennakot)/ Käyttötulot (=toimintatuotot + verotulot + valtionosuudet) Tunnusluku kertoo, paljonko käyttötuloista tarvittaisiin vieraan pääoman takaisinmaksuun. Suhteellinen velkaantuneisuus on omavaraisuusastetta käyttökelpoisempi tunnusluku kuntien välisessä vertailussa, koska käyttöomaisuuden ikä, käyttöomaisuuden arvostus tai poistomenetelmä eivät vaikuta tunnusluvun arvoon. Mitä pienempi velkaantuneisuuden tunnusluvun arvo on, sitä paremmat mahdollisuudet kunnalla on selviytyä velan takaisin maksusta tulorahoituksella. Kertynyt ylijäämä (alijäämä) = Edellisten tilikausien ylijäämä (alijäämä) + Tilikauden ylijäämä (alijäämä) Kertynyt ylijäämä (alijäämä), /as = [Edellisten tilikausien ylijäämä (alijäämä) + Tilikauden ylijäämä (alijäämä)]/ Asukasmäärä Lainakanta = Vieras pääoma (saadut ennakot + Ostovelat + liittymismaksut ja muut velat + siirtovelat) Lainakannalla tarkoitetaan korollista vierasta pääomaa. Lainasaamiset = Sijoituksiin merkityt jvk-lainasaamiset ja muut lainasaamiset Lainasaamisilla tarkoitetaan pysyviin vastaaviin merkittyjä antolainoja kunnan omistamien ja muiden yhteisöjen investointien rahoittamiseen. 31

34 1.6. Kokonaistulot ja menot Kaupungin kokonaistulot ja menot vuonna 2011 TULOT 1000 % MENOT 1000 % Toiminta Toiminta Toimintatuotot 7 503,5 12,4 Toimintakulut ,4 88,7 Verotulot ,5 57,2 Korkokulut 610,4 1,0 Valtionosuudet ,3 21,4 Muut rahoituskulut 4,7 0,0 Korkotuotot 26,7 0,0 Satunnaiset kulut 0,0 0,0 Muut rahoitustuotot 545,8 0,9 Satunnaiset tuotot 0,0 0,0 Tulorahoituksen korjauserät 0,0 -Pakollisten varausten muutos 0,0 0,0 Tulorahoituksen korjauserät -Pysyvien vast. hyöd. luovutustappiot -17,3 0,0 -Pysyvien vast. hyöd. luovutusvoitot -427,7-0,7 Investoinnit Investoinnit Rahoitusosuudet investointimenoihin 155,3 0,3 Investointimenot 3 403,5 5,7 Pysyvien vastaavien hyöd. luovutustulot 1 578,1 2,6 Rahoitustoiminta Rahoitustoiminta Antolainasaamisten vähennykset 10,6 0,0 Antolainasaamisten lisäykset 0,0 0,0 Pitkäaikaisten lainojen lisäys 0,0 0,0 Pitkäaik. lainojen vähennys 2 807,7 4,7 Lyhytaikaisten lainojen lisäys 3 500,0 5,8 Lyhytaikaisten lainojen vähenn. 0,0 0,0 Kokonaistulot ,2 100,0 Kokonaismenot ,5 100,0 32

35 1.7. Kuntakonsernin toiminta ja talous PAIMION KAUPUNGIN KONSERNIRAKENNE KAUPUNKI Paimion Yrityskehitys Oy 100 % 73,93% Paimion-Sauvon ktky Paimion Lämpökeskus Oy 100 % 45,13 % Peimarin koulutus ky Mäntykankareen Vesi Oy Lyyli Tuomolan Säätiö 90 % määräysvalta 8,97% 4,62% 2,60% Varsinais-Suomen lastensuojelu ky Salon seudun koulutus ky Varsinais-Suomen Erityishuoltopiiri Varsinais-Suomen Ajoharjoittelurata Oy 43,05 % 2,16% Varsinais-Suomen shp:n ky Paimion Palvelukeskussäätiö* 2,13% Varsinais-Suomen liitto Tytäryhteisö Kuntayhtymä Osakkuusyhteisö * 50% äänimäärästä 33

36 Konsernin toiminnan ohjaus Paimion kaupungin konserniin kuuluvat Paimion Lämpöyhtiö Oy, Paimion Yrityskehitys Oy (entinen Kiinteistöosakeyhtiö Paimion Sähkökurssikeskus), Mäntykankareen Vesi Oy, Paimion- Sauvon terveyskeskuskuntayhtymä, joulukuussa 2010 toimintansa aloittanut Lyyli Tuomolan säätiö. Paimion Lämpöyhtiö Oy siirtyi kaupungin 100%:sti omistamaksi keväällä Yhtiö tuottaa kaukolämpöä Paimion kaupungin alueella. Paimion kaupunki toteuttaa elinkeinopolitiikkaansa Paimion Yrityskehitys Oy:n kautta. Yhtiö on noudattanut toiminnassaan kaupunginhallituksen ja kaupunginjohtajan antamia ohjeita. Vuoden 2009 aikana yhtiö laati strategian itselleen. Mäntykankareen Vesi Oy:n tehtävä on tuottaa raakavettä osakaskunnilleen eli Paimiolle ja Sauvolle. Yhtiön käytännön johtamisesta vastaa Paimion kaupungin yhdyskuntateknikko Pekka Salo. Kolmejäsenisen hallituksen puheenjohtaja on Paimion kaupunginjohtaja ja jäseninä ovat Paimion teknisen lautakunnan puheenjohtaja ja Sauvon kunnan johtaja. Yhtiö on toiminut annettujen ohjeiden mukaisesti. Paimion-Sauvon kansaterveyskuntayhtymän budjetointiprosessia uudistettiin vuoden 2007 aikana siten, että kevään aikana käydään osakaskuntien ja kuntayhtymän väliset tilaajaneuvottelut ja kesän jälkeen pidetään neuvottelu, jossa käydään läpi budjetinvalmistelu tilanne ja tehdään tarvittavat tasapainottamistoimenpiteet. Tähän neuvotteluun osallistuvat kuntajohtajat ja sosiaali- ja terveysjohtajat. Lyyli Tuomolan säätiön tarkoituksena on Paimion kaupungille testamentilla tulleiden Lyyli Tuomolan suvun käsitöiden säilyttäminen ja näyttelytoiminta sekä siihen liittyvän käsityö- ja taidemuseon perustaminen. Kaupunginhallitus nimeää kaikki säätiön hallituksen jäsenet, joten säätiön on kaupunginmääräysvallassa ja kuuluu kaupunkikonserniin tytäryhteisön asemassa. Konsernia koskevia olennaisia tapahtumia 2011 Peimarin koulutuskuntayhtymä perustettiin , kun Kaarinan, Paimion ja Paraisten kaupungit päättivät yhdistää ammatillisen koulutuksensa. Koulutuskuntayhtymään siirtyivät Kaarinan sosiaali- ja terveysalan oppilaitos, Suomen kalatalous- ja ympäristöinstituutti sekä Varsinais-Suomen maaseutuoppilaitos. Oppilaitosryhmittymä sai uuden yhteisen nimen Ammattiopisto Livia. Liviassa toimii kolme opistoa: Kalatalous- ja ympäristöopisto, Maaseutuopisto ja Sosiaali- ja terveysopisto. Paimion osuus uudessa kuntayhtymässä on 45,13 %, kun se oli Varsinais-Suomen maaseutuoppilaitosten kuntayhtymästä 50%. Paimion Palvelukeskussäätiössä ja kaupungin vanhuspalveluissa valmisteltiin syksyn 2011 aikana voimaan tulevia muutoksia. Palvelukeskussäätiön henkilökunnan siirtyessä kaupungin työntekijöiksi, vastuu vanhus- ja vammaispalvelujen tuottamisesta siirtyi kaupungille. Säätiö keskittyy jatkossa ylläpitämiään omistamiaan rakennuksia. Toiminnan muuttuessa säätiön hallituksen jäsenmäärä pienennettiin kymmenestä viiteen. Aiemmin kaupungilla oli oikeus nimittää hallitukseen viisi jäsentä, vuoden 2012 alusta lähtien kolme. Koska kaupungilla on oikeus nimittää enemmistö (3/5) säätiön hallituksen jäsenistä, on kaupungilla jatkossa määräysvalta säätiössä ja se kuuluu kaupunkikonserniin tytäryhteisön asemassa. 34

37 Selonteko konsernivalvonnan järjestämisestä Kaupunginvaltuusto hyväksyi kokoukseen Paimion kaupungin konserniohjeet. Konserniohjeella luodaan puitteet omistajaohjaukselle kaupungin tavoitteiden mukaisesti. Niiden tavoitteena on yhteisöjen ohjauksen yhtenäistäminen, toiminnan läpinäkyvyyden lisääminen ja kaupungin yhteisöstä saaman tiedon laadun parantaminen ja tiedonkulun tehostaminen. Konsernijohto (kaupunginhallitus ja kaupunginjohtaja) on ohjeistanut yhtiökokous- ja yhtymäkokousedustajia. Annetut ohjeet ovat olleet riittäviä ja annettuja ohjeita on noudatettu. Kaupungin henkilöstö-, talous- ja tietohallintoyksiköt huolehtivat kaupungin ja Paimion-Sauvon kansanterveyskuntayhtymän talous- henkilöstö- ja tietohallinnosta. Muilta osin ei ole keskitettyjä konsernitoimintoja Konsernin tuloslaskelma Toimintatuotot Toimintakulut Osuus osakkuusyhteisöjen voitosta (tappiosta) Toimintakate Verotulot Valtionosuudet Rahoitustuotot ja -kulut: Korkotuotot Muut rahoitustuotot Korkokulut Muut rahoituskulut Vuosikate Poistot ja arvonalentumiset: Suunnitelman mukaiset poistot Tilikauden yli- ja alipariarviot 0, ,0 Arvonalentumiset -26 Satunnaiset erät , ,0 166 Tilikauden tulos Tilinpäätössiirrot Vähemmistöosuudet -0,2 0,0 13 0,0 Tilikauden ylijäämä (alijäämä) Konsernituloslaskelman tunnusluvut Toimintatuottojen %-osuus toimintakuluista = 100*Toimintatuotot/toimintakulut Vuosikate prosenttia poistoista = 100*Vuosikate/Poistot Vuosikate /as Asukasluku

38 Konsernin rahoituslaskelma Toiminnan rahavirta Vuosikate 3 228, ,1-852,8 572,7 Satunnaiset erät 20, ,7,0 166,4 Tulorahoituksen korjauserä -531, ,4-556,7-119,1 Toiminnan rahavirta yhteensä 2 717, , ,5 620,0 Investointien rahavirta Investointimenot , , , ,0 Rahoitusosuudet investointi menoihin 234, , ,2 299,4 Pysyvien vastaavien luovutusvoitot 1 492,6 930,9 637,0 898,1 Investointien rahavirta yhteensä , , , ,5 Toiminnan ja investointien rahavirta , , , ,6 Rahoituksen rahavirta Antolainojen muutokset Antolainojen lisäykset -9,2-20,0-2,8-5,9 Antolainojen vähennykset 10,6 460,6 18,1 580,6 Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys 1 394, , , ,2 Pitkäaikaisten lainojen vähennys , , , ,3 Lyhytaikaisten lainojen muutos 3 619,1-163, , ,4 Oman pääoman muutokset (korjaukset) 886,2-142,2-46,5-60,3 Muut maksuvalmiuden muutokset Toimeksiantojen po. ja varojen muutokset -44,6-5,2 97,6 101,3 Vaihtomaisuuden muutos 66,6-190,0 40,5-34,3 Saamisten muutos 393,9 278, , ,2 Korottomien velkojen muutos 826, ,8 26, ,6 Rahoituksen rahavirta yhteensä 3 550, , , ,1 RAHAVAROJEN MUUTOS 827,8-529,2 441,6 470,5 Rahavarojen muutos Rahavarat , , , ,1 Rahavarat , , , ,6 914,7-524,9 528,6 470,5 Investointien tulorahoitusosuus, % 46,6 60,9-12,1 5,4 Pääomamenojen tulorahoitus, % 30,7 36,7-7,6 4,5 Lainanhoitokate 0,9 0,9 0,0 0,5 Kassan riittävyys, pv 22,9 15,4 16,3 13,1 36

39 Konsernitase ja sen tunnusluvut VASTAAVAA PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet Aineettomat oikeudet Muut pitkävaikutteiset menot Ennakkomaksut Aineelliset hyödykkeet Maa- ja vesialueet Rakennukset Kiinteät rakenteet ja laitteet Koneet ja kalusto Muut aineelliset hyödykkeet Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat Sijoitukset Osakkuusyhteisöt Osakkeet ja osuudet Muut lainasaamiset Muut saamiset PYSYVÄT VASTAAVAT YHTEENSÄ TOIMEKSIANTOJEN VARAT Valtion toimeksiannot Lahjoitusrahastojen erityiskatteet Muut toimeksiantojen varat VAIHTUVAT VASTAAVAT Vaihto-omaisuus Aineet ja tarvikkeet Valmiit tuotteet/tavarat Saamiset Pitkäaikaiset saamiset Lainasaamiset Muut saamiset Lyhytaikaiset saamiset Myyntisaamiset Lainasaamiset Muut saamiset Siirtosaamiset Rahoitusarvopaperit Osakkeet ja osuudet Sijoitukset rahamarkkinainstrumentteihin Muut arvopaperit Rahat ja pankkisaamiset VAIHTUVAT VASTAAVAT YHTEENSÄ VASTAAVAA YHTEENSÄ

40 VASTATTAVAA OMA PÄÄOMA Peruspääoma Yhdistysten ja säätiöiden peruspääomat Arvonkorotusrahasto Muut omat rahastot Edell tilikausien yli-/alijäämä Tilikauden yli/alijäämä VÄHEMMISTÖOSUUDET POISTOERO JA VAPAAEHTOISET VARAUKSET Poistoero Vapaaehtoiset varaukset PAKOLLISET VARAUKSET Eläkevaraukset Muut pakolliset varaukset TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT Valtion toimeksiannot Lahjoitusrahastojen pääomat Muut toimeksiantojen pääomat VIERAS PÄÄOMA Pitkäaikainen korollinen vieras pääoma Pitkäaikainen koroton vieras pääoma Lyhytaikainen korollinen vieras pääoma Lyhytaikainen koroton vieras pääoma VIERAS PÄÄOMA YHTEENSÄ VASTATTAVAA YHTEENSÄ Tunnusluvut 1000 Omavaraisuusaste, % 21,5 21,4 27,3 33,1 Suhteellinen velkaantuneisuus, % 75,4 74,5 76,1 66,4 Kertynyt alijäämä Kertynyt alijäämä, /asukas Konsernin lainakanta Konsernin lainat /as Konsernin lainasaamiset Konsernin henkilöstömäärä Asukasmäärä Saadut ennakot Koroton lainakanta

41 1.8. Tilikauden tuloksen käsittely ja talouden tasapainottamistoimenpiteet Kaupunginhallituksen esitys tilikauden tuloksen käsittelystä ja talouden tasapainottamista koskevista toimenpiteistä Kaupunginhallituksen on kuntalain 70 :n mukaan tehtävä toimintakertomuksessa tai sen antamisen yhteydessä esitys tilikauden tuloksen käsittelystä sekä talouden tasapainottamistoimenpiteistä. Tilikauden tuloksella tarkoitetaan tuloslaskelman tulosta ennen varauksia ja rahastosiirtoja. Tilikauden tulosta voidaan käsitellä poistoeron ja varausten muutoksilla ja rahastosiirroilla Poistoerokirjauksia tehdään niiden investointien osalta, joiden kattamiseen on käytetty investointivarausta. Poistoeroa puretaan hankkeen poistoa vastaavasti Tilikauden tulos on ,98 euroa, vastaava vuoden 2010 tulos oli ,64 euroa. Tilikauden vuosikate oli ,41 euroa. Tilikauden tulos ,98 euroa, muodostuu kaupungin tilikauden tuloksesta ,03 euroa ja vesihuoltolaitoksen tuloksesta ,95 euroa. Tilikauden tulokseen on kirjattu poistoeron vähennystä ,02 euroa. Edellä esitettyjen tuloksen käsittelyerien jälkeen syntyvä koko kaupungin tilikauden alijäämä on ,96 euroa. Kaupunginhallitukselle ehdotetaan kokouksessa, että kaupunginhallitus päättää tilikauden tuloksen käsittelystä seuraavaa: o tuloutetaan tehtyjä poistoeroja suunnitelman mukaisesti ,02 o kirjataan tilikauden alijäämä, ,96 euroa, taseen tilikauden yli-/alijäämä tilille hyväksyä ja allekirjoittaa tilinpäätöksen vuodelta 2011 valtuuttaa kaupunginhallituksen puheenjohtajan ja kaupunginjohtajan allekirjoittamaan kaupunginhallituksen puolesta vahvistusilmoituskirjeen tilintarkastajalle. lähettää sen tarkastuslautakunnalle ja tilintarkastajille Talouden tasapainottamistoimenpiteet Kuntalain 69 :n mukaan, jos kunnan taseessa on kattamatonta alijäämää, kunnanhallituksen on toimintakertomuksessa tehtävä selkoa taloussuunnitelman ja toimenpideohjelman riittävyydestä talouden tasapainottamiseksi. Vuoden 2011 talousarvio ei ole tilikauden tuloksen ja alijäämän osalta toteutunut talouden tasapainottamistavoitteiden mukaisesti. Kertynyttä alijäämää ei saatu vähentymään, toisaalta sitä ei merkittävästi kertynyt lisääkään. Ilman harkinnanvaraista valtionosuuden korotusta alijäämää olisi kertynyt 1,3 milj. euroa. Vuoden 2011 tilinpäätöksen alijäämä on ,96 euroa. Taseessa on edellisten tilikausien alijäämiä yhteensä , 47 euroa, joten taseeseen kertyy alijäämää ,43 euroa. Kaupunginvaltuustossa hyväksyttiin osana harkinnanvaraisen rahoitusavustuksen hakemista talouden vakauttamissuunnitelman vuosille

42 Talouden tasapainottamisohjelman toteutuminen Seuraavassa on harkinnanvaraisen valtionosuuden korotuksen yhteydessä päivitetyn vuosien tasapainottamissuunnitelman vuoden 2011 toimenpiteiden ja tavoitteiden toteutumistarkastelu: Vuoden 2011 tavoitteiden toteutuminen: Verotukselliset toimenpiteet: 1. Tuloveroprosenttiin ei muutoksia Vuoden 2010 verotilitykset kasvoivat 0,25%-yksikön korotuksesta johtuen, mutta vuonna 2011 tilitykset olivat 31,4 milj. euroa, joka on euroa edellistä vuotta vähemmän. Osaksi tämä johtui marras-joulukuun 2010 kuntien jako-osuuksiin tehdyistä oikaisuista. Tasapainottamissuunnitelmassa esitetty 1,3 milj. euron kasvutavoite vuoteen 2009 verrattuna ei toteutunut, kasvua kertyi 1,1 milj. euroa. 2. Kiinteistöveroprosentit ennallaan, rakentamattomalle tontille ei erillistä kiinteistöveroa - Vuoden 2011 kiinteistöveroprosentit säilyivät vuoden 2010 tasolla, lukuun ottamatta rakentamattoman rakennuspaikan korotettua kiinteistöveroa, jota ei vuonna 2011 määrätty. Kiinteistöverotilitykset olivat 1,4 milj. euroa, joka on euroa vähemmän kuin vuotta aiemmin. Tasapainottamissuunnitelmassa esitetty euron kasvu vuoteen 2009 ei toteutunut, tavoitteesta jäätiin euroa. - Muut toimenpiteet: 1. Omaisuuden realisointi, tulolisäystavoite euroa. - Veikkarin koulun kauppa maaliskuussa 2011, myyntivoitto euroa. Kiinteistössä toimii tällä hetkellä Care Component Oy:n ylläpitämä Veikkarin erityislastenkoti ja kaupungin ylläpitämä erityisluokka. Erityislastenkoti työllistää noin 20 henkilöä. - Kyysilän koulun kauppa peruuntui, vuoden vaihteessa myymättä edelleen myös Lepola ja Miila. - Rakentamattomia kiinteistöjä myytiin 2012 helmikuussa, myyntivoitto noin euroa. 2. Henkilökunnan talkoovapaat/lomautus, menovähennystavoite euroa - Talkoovapaita pidettiin 2011 aikana 500 päivää, menovähennys noin euroa (2010 vastaavat luvut 1367 päivää ja euroa) - Lomautuspäiviä kertyi 1240, keskimääräisen päiväsäästön perusteella arvioitu menovähennys euroa, (2010 vastaavat luvut 2152 päivää ja euroa). - Yhteensä noin euron menovähennykset. 3. Eläköitymisen ym. tuoma luonnollinen poistuma, menovähennystavoite euroa - Kaupungin henkilöstömäärä lisääntyi vuoden aikana 11 henkilöllä, ollen vuoden lopussa 522 henkilöä. Lisäyksestä neljä henkilöä oli opetus- ja kulttuuriministeriön hankerahoilla palkattuja resurssiopettajia ja viisi henkilöä työllistettyjä. - Henkilöstömenot koko kaupungin tasolla kasvoivat edellisestä vuodesta yhteensä euroa eli 3,0 %. Vuoteen 2009 verrattuna kasvua kertyi kuitenkin vain noin euroa eli 0,1 %. - Tavoitellut menovähennykset toteutuivat hallintopalveluissa ( ), sotepalveluissa ( ), sivistyspalveluissa ( ) ja teknisessä toimessa ( ). 40

43 4. Vanhainkodin alakerta tehostetun palvelun yksiköksi, menovähennystavoite euroa - Vanhainkodin alakerran osastot muutettiin alkaen 20 paikkaiseksi asumispalveluyksiköksi, menovähennys vuonna 2011 noin euroa, tulovähennys , nettovaikutus euroa. 5. Preitilän päiväkodin muuttaminen yksityisen hoidon tuella toimivaksi, menovähennystavoite 6000 euroa. - Uusi sopimus, joka tuli voimaan , tehtiin vanhan mallin mukaan, Preitilä jatkaa ostopalvelupäiväkotina. Menovähennystavoite ei toteutunut, sillä palvelujen ostot kasvoivat euroa edellisestä vuodesta, sisältäen kuitenkin kolme lisähoitopaikkaa. 6. Vanhainkodin rivitalojen muuttaminen vanhusten/erityisryhmien asumispalvelukäyttöön 7. Ehtookonnun rivitalojen kotihoidon siirtäminen Palvelukeskussäätiön tuottamaksi - FCG:n tekemä vanhuspalvelujen kehittämisselvitys valmistui Sosiaali- ja terveyslautakunta käsitteli 7.3. kokouksessaan ja esitti selvityksen toimenpiteisiin ryhtymistä. Kaupunginhallitus hyväksyi kokouksessaan selvityksen kehittämistoimenpiteet täytäntöön pantavaksi. Kaupunki ei saanut ARAlta rahoitusta muutostöihin. Rahoitushakemus uudistetaan 2012 aikana. 8. Ryhmäperhepäiväkodin ja perhepäivähoidon varahoitopaikan yhdistäminen, menovähennystavoite euroa - Toteutui alkaen, kun ryhmäperhepäiväkoti Iivari muutti vuokratiloista Tapiolan päiväkodin tiloihin ja samalla ko. yksikköön yhdistyi perhepäivähoidon varahoitopaikka Alvari. Menovähennys yhteensä noin euroa muodostuu vuokrista ( ) ja henkilöstöjärjestelyistä (noin euroa ~ 1 henkilötyövuosi). 9. MRSA-yksikön tuntuva pienentäminen ja akuuttipaikkojen lisäys kuudella, menovähennystavoite euroa - Toteutui alkaen. Osastot yhdistettiin ja samalla hoitopäivähintoja tarkistettiin alaspäin. 10. Terveyskeskuskuntayhtymän suoritehintojen alennus, menovähennystavoite euroa - Kuntayhtymä tarkisti hintojaan toukokuussa 2010, ja vuoden 2010 menovähennys oli Vuoden 2011 aikana menovähennys oli euroa vuoteen 2010 verrattuna. (Kuntayhtymän 2011 alijäämä oli euroa) 11. Kouluverkkoselvitys (kolmen kouluyksikön lakkautus), menovähennystavoite euroa - Vuosi 2011 oli ensimmäinen kokonainen vuosi uudessa kouluverkossa. Uudelleenjärjestelyllä vältyttiin mm. uuden luokanopettajan palkkaamiselta, vaikka koulunsa aloitti poikkeuksellisen suuri ikäluokka. Menovähennystavoite on saavutettu. - Menovähennyksiin sisältyvät myös siivouskulujen, ruokapalvelujen henkilöstö- ja kuljetuskulujen vähennykset. 12. Koulukuljetusperiaatteiden päivittäminen, menovähennystavoite euroa - Koulukuljetuksissa otettiin syyslukukaudella 2010 käyttöön Koululiitu-kartta tasapuolisen kohtelun ja koulukuljetusetuuksien järkevöittämiseksi. Samalla koulukuljetussopimukset kilpailutettiin. Vuonna 2010 vaikutus oli euroa ja 2011 yleisopetuksen kuljetukset vähentyivät edelleen, vaikka kesällä 2011 kuljetuskustannuksiin tuli yli 6 % korotus. Vuoden 2011 arvioitu menovähennys on euroa vuoteen 2009 verrattuna. 41

44 13. Kiinteistöjen myynnistä saatavat säästöt kiinteistöpuolella, menovähennystavoite euroa - Kiinteistöstä myytiin vuoden 2011 aikana ainoastaan Veikkarin koulu. Tyhjillään olevien kiinteistöjen osalta säästöä siivousmenoissa. Menovähennykset ovat yhteensä euroa verrattuna vuoteen Yhteenvetona voidaan todeta, että oman toiminnan vakauttamistoimenpiteet toteutuivat kokonaisuutena lähes tavoitteiden mukaisesti. Kiinteistöjen myyntitulojen ja verotulojen osalta tavoitteet eivät toteutuneet. 42

ASIKKALAN KUNTA Tilinpäätös 2014

ASIKKALAN KUNTA Tilinpäätös 2014 ASIKKALAN KUNTA Tilinpäätös 2014 Historiallisen hyvä tulos Ylijäämää kertyi 5,5 miljoonaa euroa, jolloin kumulatiivista ylijäämää taseessa on noin 7,4 miljoonaa euroa. Se on enemmän kuin riittävä puskuri

Lisätiedot

Forssan kaupungin vuoden 2014 tilinpäätös

Forssan kaupungin vuoden 2014 tilinpäätös Forssan kaupungin vuoden 2014 tilinpäätös Mediatiedote 8. huhtikuuta 2015 Vuoden 2014 tilinpäätös Tilinpäätös on 0,3 miljoonaa euroa ylijäämäinen. Kaupungin vuosikate on 5 miljoonaa euroa eli 283 euroa/asukas.

Lisätiedot

Tilinpäätös Tilinpäätös 2009 Laskenta/TH

Tilinpäätös Tilinpäätös 2009 Laskenta/TH Tilinpäätös 2009 Yleinen kehitys Kouvolan kaupungin ja koko Kymenlaaksossa näkyi maailmantalouden taantuma ja kasvun epävarmuus. Kouvolaisia oli vuoden 2009 lopussa tilastokeskuksen ennakkotiedon mukaan

Lisätiedot

Talouden seuranta, analysointi ja tilinpäätös

Talouden seuranta, analysointi ja tilinpäätös Talouden seuranta, analysointi ja tilinpäätös Talous ja strategiaryhmä 7.1.2009 I 1 Talouden seuranta ja raportointi 7.1.2009 I 2 Tuloslaskelma Kunnassa tuloslaskelman tehtävä on osoittaa, riittääkö tuottoina

Lisätiedot

Tilinpäätös 2010. 14.4.2011 Jukka Varonen

Tilinpäätös 2010. 14.4.2011 Jukka Varonen Tilinpäätös 2010 14.4.2011 Jukka Varonen Yleinen kehitys Valkeakosken asukasluvun kasvu voimistui: valkeakoskelaisia oli vuoden lopussa 20 844 eli 213 asukasta enemmän kuin vuotta aikaisemmin Työttömyysaste

Lisätiedot

TIEDOTE 23.3.2015 TIEDOTE: KARKKILAN KAUPUNGIN TILINPÄÄTÖS VUODELTA 2014. Yleistä

TIEDOTE 23.3.2015 TIEDOTE: KARKKILAN KAUPUNGIN TILINPÄÄTÖS VUODELTA 2014. Yleistä TIEDOTE 23.3.2015 TIEDOTE: KARKKILAN KAUPUNGIN TILINPÄÄTÖS VUODELTA 2014 Yleistä Karkkilan kaupungin tilikauden tulos vuodelta 2014 on 698 379,68 euroa ylijäämäinen. Tulos on 1 379 579,68 euroa talousarviota

Lisätiedot

1. Kunnan/kuntayhtymän tilinpäätöstiedot

1. Kunnan/kuntayhtymän tilinpäätöstiedot 1. Kunnan/kuntayhtymän tilinpäätöstiedot 1.1 Tuloslaskelma, ulkoinen Toimintatuotot Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Muut toimintatuotot Valmistevarastojen muutos +/- Valmistus omaan käyttöön

Lisätiedot

31.3.2015 Minna Uschanoff. Tilinpäätös 2014

31.3.2015 Minna Uschanoff. Tilinpäätös 2014 31.3.2015 Minna Uschanoff Tilinpäätös 2014 Yleinen kehitys Valkeakosken asukasluku nousi hieman. Valkeakoskelaisia oli vuoden 2014 lopussa 21 162 eli 33 asukasta enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Valkeakosken

Lisätiedot

Kuntien ja kuntayhtymien taloustilaston tilinpäätöstietojen tiedonkeruun sisältö tilastovuodesta 2015 alkaen

Kuntien ja kuntayhtymien taloustilaston tilinpäätöstietojen tiedonkeruun sisältö tilastovuodesta 2015 alkaen 1(16) Kuntien ja kuntayhtymien taloustilaston tilinpäätöstietojen tiedonkeruun sisältö tilastovuodesta 2015 alkaen 1. KUNNAN JA KUNTAYHTYMÄN TILINPÄÄTÖSLASKELMAT... 2 1.1. Kunnan ja kuntayhtymän tuloslaskelma,

Lisätiedot

Uusi liikekeskus City-marketteineen avattiin marraskuussa Torinrannassa. Palvelualan työpaikat lisääntyivät Valkeakoskella merkittävästi.

Uusi liikekeskus City-marketteineen avattiin marraskuussa Torinrannassa. Palvelualan työpaikat lisääntyivät Valkeakoskella merkittävästi. 1 TIEDOTE Valkeakosken kaupunki PL 20 37601 VALKEAKOSKI JULKAISTAVISSA 28.3.2013 Päiväys: 28.3.2013 Lisätietoja: - kaupunginhallituksen puheenjohtaja Pekka Järvinen, puh. 040 335 6803 pekka.jarvinen@valkeakoski.fi

Lisätiedot

Rahoitusosa 2013 2016

Rahoitusosa 2013 2016 Rahoitusosa 2013 2016 Rahoitusosa... 194 Rahoituslaskelma... 194 Rahoitussuunnitelma... 195 Täydentäviä tietoja... 197 Vantaa talousarvio 2013, taloussuunnitelma 2013 2016 193 Rahoitusosa Rahoituslaskelma

Lisätiedot

RAHOITUSOSA 2012 2015

RAHOITUSOSA 2012 2015 271 RAHOITUSOSA 2012 2015 272 273 RAHOITUSOSA Rahoituslaskelma koostuu kaupungin ja liikelaitosten varsinaisen toiminnan ja investointien sekä rahoitustoiminnan rahavirtojen muutoksista. Rahoituslaskelma

Lisätiedot

Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2013. Kaupunginhallitus 31.3.2014

Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2013. Kaupunginhallitus 31.3.2014 Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2013 Kaupunginhallitus 31.3.2014 Kuntien yhdistyminen Vuoden 2013 tilinpäätöksessä vertailua edellisen vuoden tilinpäätökseen ei ole perusteltua tehdä, koska vuonna 2013

Lisätiedot

RAHOITUSOSA 2011 2014

RAHOITUSOSA 2011 2014 279 RAHOITUSOSA 2011 2014 280 281 RAHOITUSOSA Rahoituslaskelma koostuu kaupungin ja liikelaitosten varsinaisen toiminnan ja investointien sekä rahoitustoiminnan rahavirtojen muutoksista. Rahoituslaskelma

Lisätiedot

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2014 tilinpäätösarviot sekä talousarviot ja taloussuunnitelmat vuosille 2015-2017

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2014 tilinpäätösarviot sekä talousarviot ja taloussuunnitelmat vuosille 2015-2017 Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2014 tilinpäätösarviot sekä talousarviot ja taloussuunnitelmat vuosille 2015-2017 Tiedotustilaisuus 11.2.2015 Toimitusjohtaja Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma 8,0 Kuntasektorin

Lisätiedot

Tilinpäätös 2014 31.3.2015 Timo Kenakkala

Tilinpäätös 2014 31.3.2015 Timo Kenakkala Tilinpäätös 014 31.3.015 Timo Kenakkala Eräitä merkittäviä hankkeita ja päätöksiä 014 Kestävä elämäntapa -ohjelman hyväksyminen Henkilöstöohjelman 014 00 hyväksyminen Palvelu- ja hankintaohjelman hyväksyminen

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2013

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2013 1 OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2013 Tilanteessa 31.3.2013 kirjanpidollinen tuloslaskelman vuosikate on 1.040.476 euroa positiivinen ja tilikauden osavuositulos on 118.034 euroa ylijäämäinen. Kun otetaan

Lisätiedot

T I L I N P Ä ÄT Ö S

T I L I N P Ä ÄT Ö S PAIMION KAUPUNGIN T I L I N P Ä ÄT Ö S 1.1.-31.12.2010 1 1 T I L I N P Ä Ä T Ö S 1.... 2 1.1. Olennaiset tapahtumat toiminnassa ja taloudessa vuonna 2010... 2 1.1.1. Kaupunginjohtajan katsaus... 2 1.1.2.

Lisätiedot

Turun seudun kuntien taloudesta. Kuntajakoselvityksen aloituskokous 9.1.2014 kello 10-12 Turun kaupungintalo

Turun seudun kuntien taloudesta. Kuntajakoselvityksen aloituskokous 9.1.2014 kello 10-12 Turun kaupungintalo Turun seudun kuntien taloudesta Kuntajakoselvityksen aloituskokous 9.1.2014 kello 10-12 Turun kaupungintalo Tulorahoituksen riittävyys selvityksen lähtötilanteessa Tuloslaskelmien yhdistelmä* Koko maa

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2015

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2015 1 OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2015 Tilanteessa 31.3.2015 kaupungin tuloslaskelman vuosikate on 1.242.673 euroa positiivinen ja tilikauden osavuositulos on 219.483 euroa ylijäämäinen. Talousarvion 2015

Lisätiedot

TIEDOTE VUODEN 2013 TILINPÄÄTÖS. 1 Yleistä. Valkeakosken kaupunki PL 20 37601 VALKEAKOSKI JULKAISTAVISSA 31.3.2014

TIEDOTE VUODEN 2013 TILINPÄÄTÖS. 1 Yleistä. Valkeakosken kaupunki PL 20 37601 VALKEAKOSKI JULKAISTAVISSA 31.3.2014 1 TIEDOTE Valkeakosken kaupunki PL 2 3761 VALKEAKOSKI JULKAISTAVISSA 31.3.214 Päiväys: 31.3.214 Lisätietoja: - kaupunginhallituksen puheenjohtaja Pekka Järvinen, puh. 4 335 683 pekka.jarvinen@valkeakoski.fi

Lisätiedot

Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2014. Kaupunginhallitus 30.3.2014 Talousjohtaja Arja-Leena Saastamoinen

Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2014. Kaupunginhallitus 30.3.2014 Talousjohtaja Arja-Leena Saastamoinen Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2014 Kaupunginhallitus 30.3.2014 Talousjohtaja Arja-Leena Saastamoinen Kestävää kasvua ja hyvinvointia Lasten ja nuorten syrjäytymisen ehkäisyyn panostettiin erityisesti

Lisätiedot

Vuosivauhti viikoittain

Vuosivauhti viikoittain 1 3.6.215 Väestö Kesäkuun lopussa Pielisen Karjalan väkiluku oli 22.415, josta Lieksassa 12.9, Nurmeksessa 8.45 ja Valtimolla 2.361 asukasta. Juuan väkimäärä oli 5.117. Pielisen Karjalan väestökehitys

Lisätiedot

T I L I N P Ä ÄT Ö S

T I L I N P Ä ÄT Ö S PAIMION KAUPUNGIN T I L I N P Ä ÄT Ö S 1.1.-31.12.2012 1 T I L I N P Ä Ä T Ö S 1.... 2 1.1. Olennaiset tapahtumat toiminnassa ja taloudessa vuonna 2011... 2 1.1.1. Kaupunginjohtajan katsaus... 2 1.1.2.

Lisätiedot

Pelastusjohtaja Jari Sainio

Pelastusjohtaja Jari Sainio TILINPÄÄTÖS 2010 Varsinais-Suomen aluepelastuslautakunta VARSINAIS-SUOMEN ALUEPELASTUSLAUTAKUNTA Tilivelvollinen viranhaltija: Pelastusjohtaja Jari Sainio STRATEGINEN KEHYS Toiminta-ajatus: Visio: Laadukkaat

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 30.9.2013

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 30.9.2013 1 OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 30.9.2013 Tilanteessa 30.9.2013 kirjanpidollinen tuloslaskelman vuosikate on 4.047.286 euroa positiivinen ja tilikauden osavuositulos on 1.298.930 euroa ylijäämäinen. Kun otetaan

Lisätiedot

TULOSLASKELMA (ml. vesihuolto)

TULOSLASKELMA (ml. vesihuolto) TULOSLASKELMA (ml. vesihuolto) TP09 TA10 TPE10 TA11HK ehd TA11KV TS12 TS13 TS14 1 000 eur 1 000 eur 1 000 eur HK11 / TPE10 KHehd11 / TPE10 TOIMINTATUOTOT ulk. 29 451 950 30 856 981 31 660 981 33 948 085

Lisätiedot

TALOUSARVIOKEHYS 2014; SITOVA TASO: NETTOMENOT/-TULOT

TALOUSARVIOKEHYS 2014; SITOVA TASO: NETTOMENOT/-TULOT 1 TALOUSARVIOKEHYS 2014; SITOVA TASO: NETTOMENOT/-TULOT KVTES: Vaalit Tulot 40 592 0 0 20 000 20 000 Menot 60 455 0 0 20 000 20 000 Netto -19 863 0 0 0 0 Tilintarkastus Tulot 0 0 0 0 0 Menot 27 987 31

Lisätiedot

Lehdistötiedote Julkaisuvapaa 31.3.2015 klo 9. Maaningan kunta Tilinpäätös 2014

Lehdistötiedote Julkaisuvapaa 31.3.2015 klo 9. Maaningan kunta Tilinpäätös 2014 Lehdistötiedote Julkaisuvapaa 31.3.215 klo 9 Maaningan kunta Tilinpäätös 214 3.3.215 Kunnan toimintaympäristö ja vetovoimaisuus Maaningan kunnan ja Kuopion kaupungin kuntaliitos valmisteltiin päätösten

Lisätiedot

Mallipohjaisen päätöksenteon seminaari, osa I: talousmallit

Mallipohjaisen päätöksenteon seminaari, osa I: talousmallit Mallipohjaisen päätöksenteon seminaari, osa I: talousmallit Kunnan talouden mallipohjainen suunnittelu Kuntien tilinpäätöskortti Valtiovarainministeriö/Kunta- ja aluehallinto-osasto,5.12.213 KUNTIEN TILINPÄÄTÖKSET

Lisätiedot

Tuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla.

Tuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla. 39 TULOSSUUNNITELMA 40 TULOSSUUNNITELMAN LUKUOHJE Tuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla. TOIMINTAKATE on ilmoittaa

Lisätiedot

Kaupunginjohtajan ehdotus vuoden 2012 talousarvioksi

Kaupunginjohtajan ehdotus vuoden 2012 talousarvioksi Kaupunginjohtajan ehdotus vuoden 2012 talousarvioksi Maltillisella menokasvulla laadukkaat palvelut Peruskorjauksilla huolehditaan kiinteistökannasta Investoinnit edellyttävät lainanottoa Kansantalouden

Lisätiedot

TILINPÄÄTÖS 2009. Helena Pitkänen 29.03.2010

TILINPÄÄTÖS 2009. Helena Pitkänen 29.03.2010 TILINPÄÄTÖS 2009 Helena Pitkänen 29.03.2010 2009 2008 Toimintatuotot 3.403.488 3.567.682 TA-toteutuma 102,95 % 113,5 % Toimintatuotot /asukas 1.188 1.240 Toim.tuotot % toimintakuluista 19,30 % 20,57 %

Lisätiedot

Tuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla.

Tuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla. 45 TULOSSUUNNITELMA 46 TULOSSUUNNITELMAN LUKUOHJE Tuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla. TOIMINTAKATE on ilmoittaa

Lisätiedot

Mitä numerot kertovat kaupungin taloudesta. Luottamushenkilökoulutus 7.3.2013 Laskentapäällikkö Merja Uuttu

Mitä numerot kertovat kaupungin taloudesta. Luottamushenkilökoulutus 7.3.2013 Laskentapäällikkö Merja Uuttu Mitä numerot kertovat kaupungin taloudesta Luottamushenkilökoulutus 7.3.2013 Laskentapäällikkö Merja Uuttu Tuloslaskelma Tuloslaskelman laadinnasta on säädetty kirjanpitolain 3.luvun 1 :ssä Kirjanpitolautakunnan

Lisätiedot

Tuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla.

Tuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla. 41 TULOSSUUNNITELMA 42 TULOSSUUNNITELMAN LUKUOHJE Tuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla. TOIMINTAKATE on ilmoittaa

Lisätiedot

RAHOITUSOSA. Talousarvion 2005 rahoituslaskelma. Taloussuunnitelmakauden rahoituslaskelmat

RAHOITUSOSA. Talousarvion 2005 rahoituslaskelma. Taloussuunnitelmakauden rahoituslaskelmat RAHOITUSOSA RAHOITUSOSA n rahoitusosaan kootaan käyttötalous-tuloslaskelma- ja investointiosan tulojen ja menojen aiheuttama kassavirta (varsinaisen toiminnan ja investointien kassavirta). Lisäksi rahoitusosaan

Lisätiedot

Talousarvio 2011 ja taloussuunnitelma 2011-2013. Kvsto 3.11.2010

Talousarvio 2011 ja taloussuunnitelma 2011-2013. Kvsto 3.11.2010 Talousarvio 2011 ja taloussuunnitelma 2011-2013 Kvsto 3.11.2010 Kansantalouden kehitys Yksiköity tavaraliikenne viennin osalta vuosina 2006 2010 (Helsingin Satama) Tonnia Kansantalouden ennustelukuja vuodelle

Lisätiedot

Emoyhtiön tuloslaskelma, FAS

Emoyhtiön tuloslaskelma, FAS Tilinpäätös Emoyhtiön tuloslaskelma Emoyhtiön tuloslaskelma, FAS Milj. Liite 1. 1. 31. 12. 2012 1. 1. 31. 12. 2011 Liikevaihto 1 12,5 8,9 Liiketoiminnan muut tuotot 2 4,6 3,6 Materiaalit ja palvelut 3

Lisätiedot

Kunnanhallitus 7.12.2015 Valtuusto 16.12.2015

Kunnanhallitus 7.12.2015 Valtuusto 16.12.2015 Pyhäjoen kunta Talousarvion muutokset 2015 Kunnanhallitus 7.12.2015 Valtuusto 16.12.2015 PYHÄJOEN KUNTA (sitovuus) TALOUSARVION MUUTOKSET VUODELLE 2015 TULOSLASKELMA MUUTOKSET LOPULLINEN (Ulkoinen/Sisäinen)

Lisätiedot

TASEKIRJA 2014 POHJOIS-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI KUNTAYHTYMÄHALLITUS

TASEKIRJA 2014 POHJOIS-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI KUNTAYHTYMÄHALLITUS TASEKIRJA 2014 POHJOIS-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI KUNTAYHTYMÄHALLITUS 16.3.2015 1 2 3 4 5 6 7 8 9 POHJOIS-SAVON SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄ KUNTAYHTYMÄN TULOSLASKELMAOSAN TOTEUTUMISVERTAILU VUODELTA 2014

Lisätiedot

Työllisyystilanne oli hyvä ja 3,57 prosentin työttömyysaste oli maan alhaisempia.

Työllisyystilanne oli hyvä ja 3,57 prosentin työttömyysaste oli maan alhaisempia. LUODON KUNTA Tilinpäätös 2014 - tiivistelmä Kunnanjohtajan yleiskatsaus Kuntatalouden sopeuttaminen jatkui. Valtionosuuksien uudet yleiset leikkaukset otettiin käyttöön samalla kun luvatut leikkaukset

Lisätiedot

Kuntien ja kuntayhtymien tilinpäätösarviot 2011

Kuntien ja kuntayhtymien tilinpäätösarviot 2011 Julkinen talous 2012 Kuntien ja kuntayhtymien tilinpäätösarviot 2011 Kuntien taloustilanne heikkeni vuonna 2011 Tilastokeskuksen keräämien tilinpäätösarviotietojen mukaan Manner-Suomen kuntien yhteenlaskettu

Lisätiedot

TULOSTILIT (ULKOISET)

TULOSTILIT (ULKOISET) HYRYNSALMEN KUNTA RAPORTTI 20.5.2010 LIITE 3 TALOUSARVION SEURANTA 30.4.2010 TULOSLASKELMA Talousarvio on toteutumassa suunniteltua paremmin. HYRYNSALMEN KUNTA 30.4.2010 Tilinpäätös Talousarvio Toteutuma

Lisätiedot

ALAVIESKAN KUNTA TASEKIRJA 2013 KUNNANHALLITUS 31.3.2014

ALAVIESKAN KUNTA TASEKIRJA 2013 KUNNANHALLITUS 31.3.2014 ALAVIESKAN KUNTA TASEKIRJA 2013 KUNNANHALLITUS 31.3.2014 KUNNANVALTUUSTO 16.6.2014 SISÄLLYSLUETTELO 1. TOIMINTAKERTOMUS 1.1. Kunnanjohtajan katsaus. 1 1.2. Kunnan visio 2025.. 3 1.3. Strategia... 3 1.4.

Lisätiedot

UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI. Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma 2016-2018. Raamit kaupunki Ohjeistus liikelaitokset

UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI. Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma 2016-2018. Raamit kaupunki Ohjeistus liikelaitokset UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma 2016-2018 kaupunki Ohjeistus liikelaitokset Kaupunginhallitus 16.06.2015 Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma 2016-2018 Perusteita Hallitusohjelma

Lisätiedot

RAAHEN KAUPUNKI TALOUSKATSAUS 30.4.2015

RAAHEN KAUPUNKI TALOUSKATSAUS 30.4.2015 RAAHEN KAUPUNKI TALOUSKATSAUS 30.4.2015 Kaupunginhallitus 18.5.2015 Kaupunginvaltuusto 25.5.2015 Asukasluvun ja työttömyysasteen kehitys vv. 2013 2015 As.luku 25 800 Raahen asukasluku kuukausittain vv.

Lisätiedot

TALOUSARVIOMUUTOKSET 2014

TALOUSARVIOMUUTOKSET 2014 1 TALOUSARVIOMUUTOKSET 2014 Kaupunginhallitus 22.9.2014 Kaupunginvaltuusto 29.9.2014 2 KÄYTTÖTALOUS JA TULOSLASKELMA HALLINTOPALVELUKESKUS Vastuualue Tulosta parantavat (-) ja tulosta heikentävät (+) Kaupunginhallitus

Lisätiedot

T I L I N P Ä ÄT Ö S

T I L I N P Ä ÄT Ö S PAIMION KAUPUNGIN T I L I N P Ä ÄT Ö S 1.1.-31.12.2009 1 T I L I N P Ä Ä T Ö S 1.... 2 1.1. Olennaiset tapahtumat toiminnassa ja taloudessa vuonna 2009... 2 1.1.1. Kaupunginjohtajan katsaus... 2 1.1.2.

Lisätiedot

Rautavaaran kunnan vuoden 2014 tilinpäätöksen hyväksyminen ja allekirjoittaminen

Rautavaaran kunnan vuoden 2014 tilinpäätöksen hyväksyminen ja allekirjoittaminen Kunnanhallitus 98 13.04.2015 Rautavaaran kunnan vuoden 2014 tilinpäätöksen hyväksyminen ja allekirjoittaminen Khall 13.04.2015 98 Kuntalain (365/1995) 68 :n mukaan kunnan tilikausi on kalenterivuosi. Kunnanhallituksen

Lisätiedot

Väestömuutokset, tammi kesäkuu

Väestömuutokset, tammi kesäkuu Iitin kunta 546/02.01.02/2015 Talouskatsaus 25.8.2015 Tammi kesäkuu Kunnanhallitus 7.9.2015 Väestön kehitys ja väestömuutokset 2015 Luonnollinen Kuntien välinen Netto Väestönlisäys Väkiluku väestön lisäys

Lisätiedot

KH 40 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus

KH 40 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus Kunnanhallitus 40 13.04.2004 VUODEN 2003 TILINPÄÄTÖS 28/04/047/2004 KH 40 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus Kuntalaissa tilinpäätöksen laatimis- ja käsittelyaikataulu on sopeutettu kirjanpitolain

Lisätiedot

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2013 tilinpäätösarviot

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2013 tilinpäätösarviot Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2013 tilinpäätösarviot Tiedotustilaisuus 12.2.2014 Toimitusjohtaja Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma Kuntien ja kuntayhtymien tilinpäätösten keskeisiä eriä vuosilta 2012 ja 2013

Lisätiedot

Hattula Hämeenlinna Janakkala

Hattula Hämeenlinna Janakkala Hattula Hämeenlinna Janakkala Kuntarakenneselvitys- talouden tarkastelua Riitta Ekuri 24.4.2014 Page 1 Talouden nykytila-analyysistä ja ennakoinnista Keskusteltavia asioita: Vuoden 2013 luvut tilinpäätösaikataulut

Lisätiedot

Tilinpäätös 2006. Kaupunginhallitus 26.3.2007. Pormestari Timo P. Nieminen

Tilinpäätös 2006. Kaupunginhallitus 26.3.2007. Pormestari Timo P. Nieminen Tilinpäätös 2006 Kaupunginhallitus Pormestari Timo P. Nieminen T A M P E R E E N K A U P U N K I T A L O U S J A S T R A T E G I A R Y H M Ä 1 Uuteen toimintamalliin Kaupungin johtamisjärjestelmä uudistui

Lisätiedot

Vuoden 2013 tilintarkastuskertomus, tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden myöntäminen vuodelta 2013

Vuoden 2013 tilintarkastuskertomus, tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden myöntäminen vuodelta 2013 Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Kaupunginhallitus 109 31.3.2014 Asianro 337/02.02.01/2014 52 Vuoden 2013 tilintarkastuskertomus, tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden myöntäminen vuodelta 2013

Lisätiedot

VAKKA-SUOMEN VESI LIIKELAITOS. Talousarvio 2015 ja taloussuunnitelma 2015-2017

VAKKA-SUOMEN VESI LIIKELAITOS. Talousarvio 2015 ja taloussuunnitelma 2015-2017 VAKKA-SUOMEN VESI LIIKELAITOS Talousarvio 2015 ja taloussuunnitelma 2015-2017 Vakka-Suomen Veden johtokunta 2.10.2014 1 Sisällysluettelo Tuloslaskelma 2015-2017... 2 Myyntituotot 2015-2017... 3 Rahoituslaskelma

Lisätiedot

TALOUSKAT SAUS. i.i. - 31.i.ZOiS

TALOUSKAT SAUS. i.i. - 31.i.ZOiS TALOUSKAT SAUS i.i. - 31.i.ZOiS Khall 9.2.2015 T A LO UD EL L IN EN T I LANN E 1. 1. - 3 1.1.2015 Yleinen tilanne Kansainvälisen talous kasvoi vuonna 2014 hitaanlaisesti. Eu-alueella talous kasvoi vajaan

Lisätiedot

LAPINJÄRVEN KUNTA Esityslista 4/2015 1 SISÄLLYSLUETTELO

LAPINJÄRVEN KUNTA Esityslista 4/2015 1 SISÄLLYSLUETTELO LAPINJÄRVEN KUNTA Esityslista 4/2015 1 ASIAT SISÄLLYSLUETTELO 18 KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS 3 19 EDELLISEN KOKOUKSEN PÖYTÄKIRJAN TARKASTAMINEN 3 20 TILINTARKASTAJAN RAPORTOINTI 3 21 ARVIOINTIKERTOMUKSEN

Lisätiedot

TULOSLASKELMAOSA 2011 2014

TULOSLASKELMAOSA 2011 2014 257 TULOSLASKELMAOSA 2011 2014 258 259 TULOSLASKELMAOSA Tuloslaskelmaosa osoittaa, miten tulorahoitus kattaa kaupungin palvelujen tuottamisesta aiheutuvat menot. Tulorahoituksen riittävyyttä arvioidaan

Lisätiedot

Valtuustoseminaari 11 10. 2011.

Valtuustoseminaari 11 10. 2011. Valtuustoseminaari 11.10.201110 Vuoden 2012 talousarvion lähtökohdat Talouden näkymät heikentyneet kesän jälkeen ja epävarmuus lisääntynyt. Valtion budjetti tehty tietyin t i kasvuodotuksin, k mutta silti

Lisätiedot

Iitin kunta 45/02.01.02/2013 Talouskatsaus 1.7.2013 Tammi-toukokuu. Väkiluku maahan- Syntyn eet. muutto. lähtömuutto

Iitin kunta 45/02.01.02/2013 Talouskatsaus 1.7.2013 Tammi-toukokuu. Väkiluku maahan- Syntyn eet. muutto. lähtömuutto Iitin kunta 45/02.01.02/2013 Talouskatsaus 1.7.2013 Tammi-toukokuu Väestön kehitys ja väestömuutokset 2013 Luonnollinen Kuntien välinen Netto- Väestönlisäys Väkiluku väestön lisäys muuttoliike maahan-

Lisätiedot

Pielisen Karjalan suhteellinen vuotuinen väestömuutos (pl Juuka)

Pielisen Karjalan suhteellinen vuotuinen väestömuutos (pl Juuka) 1 31.5.2015 Väestö 0,00 Toukokuun lopussa Pielisen Karjalan väkiluku oli 22.448, josta Lieksassa 12.052, Nurmeksessa 8.049 ja Valtimolla 2.347 asukasta. Juuan väkimäärä oli 5.111. Toukokuussa Nurmeksen

Lisätiedot

Lisätietoja: laskentapäällikkö Anna-Miia Liimatalta, puh.2071 tai talousjohtaja Pekka Kivilevolta, puh.2080.

Lisätietoja: laskentapäällikkö Anna-Miia Liimatalta, puh.2071 tai talousjohtaja Pekka Kivilevolta, puh.2080. HALLINTOKUNTIEN TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA Kunnanhallituksen antamat toimintakertomusta koskevat ohjeet Kuntalain 69 :n mukaan toimintakertomus on osa kunnan virallista tilinpäätöstä. Toimintakertomuksen

Lisätiedot

Rahoitusosassa sitovia eriä ovat antolainaukseen varatut määrärahat.

Rahoitusosassa sitovia eriä ovat antolainaukseen varatut määrärahat. Talousarvion täytäntöönpanomääräysten 2.1 kohdan mukaan Tehtäväalueen määräraha on kaupunginvaltuuston vahvistama menojen yhteissumma ottaen huomioon talousarvion ensikertaisen hyväksymisen jälkeen tehdyt

Lisätiedot

LAPINJÄRVEN KUNTA Pöytäkirja 5/2014 1 SISÄLLYSLUETTELO

LAPINJÄRVEN KUNTA Pöytäkirja 5/2014 1 SISÄLLYSLUETTELO LAPINJÄRVEN KUNTA Pöytäkirja 5/2014 1 ASIAT SISÄLLYSLUETTELO 24 KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS 3 25 EDELLISEN KOKOUKSEN PÖYTÄKIRJAN TARKASTAMINEN 3 26 TILINTARKASTAJAN RAPORTOINTI 3 27 ARVIOINTIKERTOMUKSEN

Lisätiedot

Talousarvion toteumisvertailu syyskuu 2015 29.10.2015/PL

Talousarvion toteumisvertailu syyskuu 2015 29.10.2015/PL Kankaanpään kaupunki Talousarvion toteutumisvertailu syyskuu 2015 1 (22) Talousarvion toteumisvertailu syyskuu 2015 29.10.2015/PL Yleistä - vertailu tehty talousarvio-osittain (tuloslaskelma, rahoituslaskelma,

Lisätiedot

Kuntien talous. Työllisyys ja elinkeino seminaari Savonlinna 11.7.2013. Pääekonomisti Juhani Turkkila Suomen Kuntaliitto

Kuntien talous. Työllisyys ja elinkeino seminaari Savonlinna 11.7.2013. Pääekonomisti Juhani Turkkila Suomen Kuntaliitto Kuntien talous Työllisyys ja elinkeino seminaari Savonlinna 11.7.213 Pääekonomisti Juhani Turkkila Suomen Kuntaliitto Vuosikate: Tietoja kuntien taloudesta vuosilta 26-212 Sisältää liikelaitokset. Lähde:

Lisätiedot

67 Mikkelin kaupungin vuoden 2014 tilinpäätös / tilintarkastuskertomus, tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden myöntäminen

67 Mikkelin kaupungin vuoden 2014 tilinpäätös / tilintarkastuskertomus, tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden myöntäminen Mikkeli Ote pöytäkirjasta 6/2015 1 (7) Kaupunginhallitus, 125, 30.03.2015 Kaupunginhallitus, 207, 08.06.2015 Kaupunginvaltuusto, 67, 15.06.2015 67 Mikkelin kaupungin vuoden 2014 tilinpäätös / tilintarkastuskertomus,

Lisätiedot

TILINPÄÄTÖS 2011 7.6.2012

TILINPÄÄTÖS 2011 7.6.2012 TILINPÄÄTÖS 2011 7.6.2012 TULOSLASKELMAN TARKASTELU 1/7 2011 2010 Toimintatuotot 4.543.224 3.933.772 TA-toteutuma 108,32 % 104,8 % Muutos edell.vuodesta / % 609.453 / 15,5 % 639.183 / 19,4 % Toimintatuotot

Lisätiedot

Kuntien ja kuntayhtymien tilinpäätösarviot 2010

Kuntien ja kuntayhtymien tilinpäätösarviot 2010 Julkinen talous 2011 Kuntien ja kuntayhtymien tilinpäätösarviot 2010 Kuntien taloustilanne ennakoitua parempi vuonna 2010 Manner-Suomen kuntien rahoitusasema parani huomattavasti vuonna 2010. Tilastokeskuksen

Lisätiedot

Reino Hintsa http://www.reinohintsa.com/

Reino Hintsa http://www.reinohintsa.com/ Isonkyrön kunnan talous 2009-2010 tilannekatsaus 24.8.2009 ja 9.9.2009 Reino Hintsa http://www.reinohintsa.com/ www.reinohintsa.com 1 Kuntataloudessa vaikeat ajat Laman johdosta työttömyys lisääntyy Kunnan

Lisätiedot

Tilinpäätöksen 2014 ennakkotietoja

Tilinpäätöksen 2014 ennakkotietoja Tilinpäätöksen 2014 ennakkotietoja TOIMINTAYMPÄRISTÖ Väestömäärä kasvoi aiempia vuosia enemmän, runsaalla 600 henkilöllä (e 75 088) Asuntoja valmistui ennätystahtiin 800 (549) Tontit kävivät edelleen kaupaksi,

Lisätiedot

Kuntien ja kuntayhtymien tilinpäätösarviot 2009

Kuntien ja kuntayhtymien tilinpäätösarviot 2009 Julkinen talous 2010 Kuntien ja kuntayhtymien tilinpäätösarviot 2009 Kuntien taloustilanne heikkeni huomattavasti viime vuonna Kuntien menojen voimakas kasvu yhdessä verotulojen heikon kehityksen kanssa

Lisätiedot

Emoyhtiön tilinpäätöksen liitetiedot (FAS)

Emoyhtiön tilinpäätöksen liitetiedot (FAS) 1 1 000 euroa 1.1. - 31.12.2006 1.1. - 31.12.2005 1 TULOSLASKELMAN LIITETIEDOT 1.1 LIIKEVAIHTO JA LIIKEVOITTO Liikevaihto toimialoittain Päällystys- ja kiviainesryhmä 266 897 260 025 Rakennusmateriaaliryhmä

Lisätiedot

Vuoden 2013 talousarviovalmistelun näkymät

Vuoden 2013 talousarviovalmistelun näkymät Vuoden 2013 talousarviovalmistelun näkymät 15.2.2012 Kaupunginjohtaja Jussi Pajunen Talousnäkymät maailmalla ja Suomessa Kansantalouden ennustelukuja vuodelle 2012 Laitos Julkaisu- ajankohta BKT muutos

Lisätiedot

TALOUSARVION 2015 SEURANTARAPORTTI

TALOUSARVION 2015 SEURANTARAPORTTI SIIKAJOEN KUNTA TALOUSARVION 2015 SEURANTARAPORTTI 30.9.2015 Talousarvion seurantaraportti 30.9.2015 Tuloslaskelma: Tasaisen kertymän mukaan toimintatuotot ja toimintakulut saisivat olla syyskuun lopussa

Lisätiedot

Hattula - Hämeenlinna Janakkala

Hattula - Hämeenlinna Janakkala Hattula - Hämeenlinna Janakkala Kuntarakenneselvitys- talouden nykytilatarkastelua 5.2.2014 Riitta Ekuri 5.2.2014 Page 1 Talouden nykytila-analyysistä ja ennakoinnista Keskusteltavia asioita: Vuoden 2013

Lisätiedot

RAHOITUSOSA. Taloussuunnitelmakauden rahoituslaskelmat. Talousarvion 2004 rahoituslaskelma

RAHOITUSOSA. Taloussuunnitelmakauden rahoituslaskelmat. Talousarvion 2004 rahoituslaskelma 151 RAHOITUSOSA 152 153 RAHOITUSOSA Talousarvion rahoitusosaan kootaan käyttötalous-, tuloslaskelma - ja investointiosan tulojen ja menojen aiheuttama kassavirta (varsinaisen toiminnan ja investointien

Lisätiedot

KIIKOISTEN KUNTA Luontevasti lähellä kaiken keskellä TILINPÄÄTÖS 2012

KIIKOISTEN KUNTA Luontevasti lähellä kaiken keskellä TILINPÄÄTÖS 2012 KIIKOISTEN KUNTA Luontevasti lähellä kaiken keskellä TILINPÄÄTÖS 2012 Toiminta-ajatus Kiikoisten kunta on paikkakunnan kaikenpuoliseen kehittämiseen pyrkivä, kuntalaisia varten järjestetty palveluorganisaatio.

Lisätiedot

Luumäen kunta Loppuraportti 2013

Luumäen kunta Loppuraportti 2013 Luumäen kunta Loppuraportti 2013 Tarkastuslautakunta 10.4.2014 BDO Audiator Oy JHTT, KHT Ulla-Maija Tuomela Hallinnon tarkastus Valtuuston ja hallituksen pöytäkirjat 2013 Tarkastuksessa on käyty läpi pöytäkirjat

Lisätiedot

T I L I N P Ä ÄT Ö S

T I L I N P Ä ÄT Ö S PAIMION KAUPUNGIN T I L I N P Ä ÄT Ö S 1.1.-31.12.2013 1 1 T I L I N P Ä Ä T Ö S 1.... 2 1.1. Olennaiset tapahtumat toiminnassa ja taloudessa vuonna 2013... 2 1.1.1. Kaupunginjohtajan katsaus... 2 1.1.2.

Lisätiedot

Ylöjärvi TILASTOJA 2015. www.ylojarvi.fi

Ylöjärvi TILASTOJA 2015. www.ylojarvi.fi Ylöjärvi TILASTOJA 2015 www.ylojarvi.fi 2 YLÖJÄRVI LYHYESTI Ylöjärven kunta perustettiin vuonna 1869. Ylöjärvestä tuli kaupunki vuonna 2004. Viljakkalan kunta liittyi Ylöjärveen vuoden 2007 alusta, Kurun

Lisätiedot

2. HENKILÖSTÖÄ JA TOIMIELINTEN JÄSENIÄ KOSKEVAT LIITETIEDOT

2. HENKILÖSTÖÄ JA TOIMIELINTEN JÄSENIÄ KOSKEVAT LIITETIEDOT 1. LIIKEVAIHTO M 2014 % 2013 % Liikevaihto toimialoittain Ympäristöpalvelut 220,6 42,2 217,0 41,5 Teollisuuspalvelut 72,8 13,9 70,7 13,5 Kiinteistöpalvelut 229,1 43,9 235,4 45,0 Yhteensä 522,5 100,0 523,1

Lisätiedot

PÖYTYÄN KUNTA TALOUSHALLINNON RAPORTTI 1.1 30.4.2015 ========================================

PÖYTYÄN KUNTA TALOUSHALLINNON RAPORTTI 1.1 30.4.2015 ======================================== PÖYTYÄN KUNTA TALOUSHALLINNON RAPORTTI 1.1 30.4.2015 ======================================== KUNNAN TALOUS TULOSLASKELMA 30.4.2015 Pöytyän kunta Tuloslaskelma Tp 2014 Ta 2015 Käyttö Alitus/ylitys Tot-%

Lisätiedot

RAHOITUSRISKIEN HALLINNAN KOULUTUSPÄIVÄ 7.5.2014 Kuntatalo. Kunnan talouslukujen mahdollisuudet ja haasteet erityisesti velanhoidon kannalta

RAHOITUSRISKIEN HALLINNAN KOULUTUSPÄIVÄ 7.5.2014 Kuntatalo. Kunnan talouslukujen mahdollisuudet ja haasteet erityisesti velanhoidon kannalta RAHOITUSRISKIEN HALLINNAN KOULUTUSPÄIVÄ 7.5.214 Kuntatalo Kunnan talouslukujen mahdollisuudet ja haasteet erityisesti velanhoidon kannalta Ilari Soosalu Johtaja, Kuntatalousyksikkö Sisältö Talouden ohjaus

Lisätiedot

KIIKOISTEN KUNTA Luontevasti lähellä kaiken keskellä TILINPÄÄTÖS 2010

KIIKOISTEN KUNTA Luontevasti lähellä kaiken keskellä TILINPÄÄTÖS 2010 KIIKOISTEN KUNTA Luontevasti lähellä kaiken keskellä TILINPÄÄTÖS 2010 Toiminta-ajatus Kiikoisten kunta on paikkakunnan kaikenpuoliseen kehittämiseen pyrkivä, kuntalaisia varten järjestetty palveluorganisaatio.

Lisätiedot

Vuosiksi 2013-2014 kaupunginhallitus asetti seuraavat toimikunnat ja työryhmät:

Vuosiksi 2013-2014 kaupunginhallitus asetti seuraavat toimikunnat ja työryhmät: Kaupunginhallitus 48 25.02.2015 Kaupunginhallitus 128 22.04.2015 Kaupunginhallitus 366 16.12.2015 TOIMIKUNTIEN JA TYÖRYHMIEN ASETTAMINEN/VANHUSNEUVOSTO KHALL 48 Kuntalain 17 :n mukaan kaupunginhallitus

Lisätiedot

Kuntien taloustietoja 2014 (2) Lähde:Kuntaliitto 2015, Kuntien tunnuslukutiedosto 2003-2014 Kuntien palvelutuotannon kustannuksia 2003-2014

Kuntien taloustietoja 2014 (2) Lähde:Kuntaliitto 2015, Kuntien tunnuslukutiedosto 2003-2014 Kuntien palvelutuotannon kustannuksia 2003-2014 Kuntien taloustietoja 214 (2) Lähde:Kuntaliitto 215, Kuntien tunnuslukutiedosto 23-214 Kuntien palvelutuotannon kustannuksia 23-214 11 Asukasluku indeksoituna (23=1) 15 1 95 9 85 8 75 Kemi 21-5 as. kunnat

Lisätiedot

TULOSTIEDOT 24 Lappeenrannan energia Oy VuOsikertOmus 2014

TULOSTIEDOT 24 Lappeenrannan energia Oy VuOsikertOmus 2014 TULOSTIEDOT 24 Lappeenrannan Energia Oy Vuosikertomus 2014 Konserni Tuloslaskelma (1 000 ) 1.1. 31.12.2014 1.1. 31.12.2013 LIIKEVAIHTO 128 967 121 379 Valmistus omaan käyttöön 4 869 4 273 Liiketoiminnan

Lisätiedot

TIEDOTE VUODEN 2014 TILINPÄÄTÖS. 1 Yleistä. Valkeakosken kaupunki PL 20 37601 VALKEAKOSKI JULKAISTAVISSA 31.3.2015

TIEDOTE VUODEN 2014 TILINPÄÄTÖS. 1 Yleistä. Valkeakosken kaupunki PL 20 37601 VALKEAKOSKI JULKAISTAVISSA 31.3.2015 1 TIEDOTE Valkeakosken kaupunki PL 2 3761 VALKEAKOSKI JULKAISTAVISSA 31.3.215 Päiväys: 31.3.215 Lisätietoja: - kaupunginhallituksen puheenjohtaja Pekka Järvinen, puh. 4 335 683 pekka.jarvinen@valkeakoski.fi

Lisätiedot

KAUHAVAN KAUPUNKI Hallinto-osasto KAUHAVAN TILINPÄÄTÖS SELVÄSTI YLIJÄÄMÄINEN TIEDOTE 24.3.2016

KAUHAVAN KAUPUNKI Hallinto-osasto KAUHAVAN TILINPÄÄTÖS SELVÄSTI YLIJÄÄMÄINEN TIEDOTE 24.3.2016 1 KAUHAVAN TILINPÄÄTÖS SELVÄSTI YLIJÄÄMÄINEN Kauhavan kaupungin talousarvio vuodelle 2015 oli tarkistusten jälkeen lähes 0,6 miljoonaa euroa alijäämäinen. Kaupunginhallitukselle 28.3.2016 esiteltävä vuoden

Lisätiedot

Tilinpäätös 2013. 31.3.2014 Minna Uschanoff

Tilinpäätös 2013. 31.3.2014 Minna Uschanoff Tilinpäätös 2013 31.3.2014 Minna Uschanoff Yleinen kehitys Valkeakosken asukasluku kääntyi laskuun. Valkeakoskelaisia oli vuoden 2013 lopussa 21 129 eli 43 asukasta vähemmän kuin vuotta aikaisemmin. Valkeakosken

Lisätiedot

Vesihuoltolaitoksen kirjanpidollisen taseyksikön perustaminen

Vesihuoltolaitoksen kirjanpidollisen taseyksikön perustaminen Kunnanhallitus 174 14.09.2015 Vesihuoltolaitoksen kirjanpidollisen taseyksikön perustaminen 235/02.00.00/2015 Kunnanhallitus 14.09.2015 174 Valmistelija: kunnansihteeri Asian tausta: Sonkajärven kunnan

Lisätiedot

Sisäinen valvonta ja riskienhallinta. Luottamushenkilöiden perehdytystilaisuus 4.4.2013

Sisäinen valvonta ja riskienhallinta. Luottamushenkilöiden perehdytystilaisuus 4.4.2013 Sisäinen valvonta ja riskienhallinta Luottamushenkilöiden perehdytystilaisuus Sisällys 1. Johdanto 2. Nykytilanne 3. Sisäinen valvonta 4. Riskienhallinta 5. Kuntalain muutos 1.7.2012 1. Johdanto Sisäinen

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä 4.8.2014/JP

Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä 4.8.2014/JP 1 Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä 4.8.2014/JP TALOUSARVION 2014 TOTEUTUMINEN AJALTA Tilikauden 1-5/2013 jaksotettu tulos on 3.367 euroa positiivinen. Poistoero- ja investointien toteutumisvarausten jälkeen

Lisätiedot

Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 2013

Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 2013 Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 213 1,7 % Toimintakulut 38,3 mrd. : Palkat ja palkkiot 16,39 mrd. 3,6 %,7 % 1,6 %,2 %,3 % 3,8 % Henkilösivukulut 4,96 mrd. Palvelujen ostot 9,78 mrd. Materiaalin

Lisätiedot

SASTAMALAN KAUPUNKI Tilinpäätös 2010

SASTAMALAN KAUPUNKI Tilinpäätös 2010 SASTAMALAN KAUPUNKI Tilinpäätös 2010 Lehdistöinfo 1.4.2011 Elina Alajoki VUOSI 2010 Uuden organisaation ja toimintamallin vakiintuminen Käytäntöjen yhtenäistäminen Toimintaprosessien määrittely Palveluverkkomuutosten

Lisätiedot

Rahoituksen rahavirta *Lyhytaik.lainojen lisäys/vähenn 0,9 30,7 *Lainojen takaisinmaksut -29,7 0,0 *Omien osakkeiden hankinta -376,2-405,0 0,0 30,7

Rahoituksen rahavirta *Lyhytaik.lainojen lisäys/vähenn 0,9 30,7 *Lainojen takaisinmaksut -29,7 0,0 *Omien osakkeiden hankinta -376,2-405,0 0,0 30,7 RAHOITUSLASKELMA (1000 euroa) VUODELTA 2014 Liiketoiminnan rahavirta *Myynnistä ja muista liiketoim. tuotoista saadut maksut 1010,4 1044,3 *Maksut liiketoiminnan kuluista -839,9-860,6 *Saadut korot 3,8

Lisätiedot

keskiviikkona 29.05.2013 klo 15.00 15.45

keskiviikkona 29.05.2013 klo 15.00 15.45 Viranomainen KOKOUSPÖYTÄKIRJA 6/2013 TUUSNIEMEN KUNTA Tarkastuslautakunta 2009-2012 KOKOUSAIKA keskiviikkona 29.05.2013 klo 15.00 15.45 KOKOUSPAIKKA SAAPUVILLA OLLEET JÄSENET (ja merkintä siitä, kuka toimi

Lisätiedot