T I L I N P Ä ÄT Ö S

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "T I L I N P Ä ÄT Ö S"

Transkriptio

1 PAIMION KAUPUNGIN T I L I N P Ä ÄT Ö S

2 T I L I N P Ä Ä T Ö S Olennaiset tapahtumat toiminnassa ja taloudessa vuonna Kaupunginjohtajan katsaus Kaupungin hallinto ja siinä tapahtuneet muutokset Yleinen ja oman alueen taloudellinen kehitys Olennaiset muutokset kaupungin toiminnassa ja taloudessa Arvio merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä sekä muista... toiminnan kehittymiseen vaikuttavista seikoista Selonteko kunnan sisäisen valvonnan järjestämisestä Tilikauden tuloksen muodostuminen Toiminnan rahoitus Rahoitusasema ja sen muutokset Kokonaistulot ja menot Kuntakonsernin toiminta ja talous Tilikauden tuloksen käsittely ja talouden tasapainottamistoimenpiteet TALOUSARVION TOTEUTUMINEN Toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden sekä käyttötalouden toteutuminen Yhteenveto käyttötalouden toteutumisesta Tuloslaskelmaosan toteutuminen Investointien toteutuminen Rahoitusosan toteutuminen Yhteenveto määrärahojen ja tuloarvioiden toteutumisesta TILINPÄÄTÖSLASKELMAT Tuloslaskelma Rahoituslaskelma Tase Konsernilaskelmat LIITETIEDOT Kunnan tilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot Konsernitilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot Tuloslaskelmaa koskevat liitetiedot Taseen liitetiedot Vakuuksia ja vastuusitoumuksia koskevat liitetiedot Henkilöstöä koskevat liitetiedot ERIYTETYT TILINPÄÄTÖKSET Vesihuoltolaitos ALLEKIRJOITUKSET JA MERKINNÄT LUETTELOT JA SELVITYKSET

3 P A I M I O N K A U P U N G I N T O I M I N T A K E R T O M U S V U O D E L T A

4 Olennaiset tapahtumat toiminnassa ja taloudessa vuonna Kaupunginjohtajan katsaus Kaupungin talouden tila Paimiossa on ymmärretty, että kaupungin talouden tasapainoon saattaminen edellyttää voimakkaita ja määrätietoisia omia ratkaisuja. Näitä myös tehtiin ja ne voidaan karkeasti jakaa kahteen osaan eli kaupungin rahoituspohjaa vahvistaviin ratkaisuihin - kuten verotuksen korottaminen vuodelle 2010 sekä maksu- ja myyntitulojen lisääminen - ja toimintamenojen vähentämistä tarkoittaviin ratkaisuihin, kuten rakenteelliset muutokset toiminnassa ja yleiset toimintamenojen säästöt. Nämä ratkaisut merkitsivät mm. joistakin tehtävistä luopumista, muutoksia monissa palveluissa, henkilöstön määrän vähentymistä ja henkilöstön lomauttamista. Myös kaupungin investointien määrää laskettiin lukion valmistumisen ja lämpöyhtiön osakkeiden oston jälkeen. Edellä mainitut toimet kohdistuivat merkittäviltä osin jo vuoteen 2010, mutta niitä jatkettiin viime vuonna. Myös lomautukset käsittivät vuoden 2011 alkupuoliskon. Nämä kaupungin talouden vakauttamiseksi tehdyt toimenpiteet ovat tuottaneet tulosta, mutta eivät riittävästi. Kaupungin viime vuoden tulos ei ole vielä läheskään riittävällä tasolla. Huolimatta :n harkinnanvaraisesta valtionosuuden korotuksesta alijäämää syntyi ,96, joten kaupungin oman tuloksen alijäämä oli siten ,96. Määrätietoista työtä kaupungin talouden saattamiseksi vakaammalle pohjalle on edelleen jatkettava varsinkin kun koko Suomen julkisen talouden rahoitusvajeen vuoksi kohdistuu uusia paineita kaikkien kuntien talouteen. Tässä työssä mitkään keinot eivät voi olla ennalta pois suljettuja. Viime vuoden tilinpäätöksen jälkeen kaupungin taseessa on kattamatonta alijäämää yhteensä ,43 euroa. Se sanelee jatkossakin kaupungin taloudenhoidolle tiukat kehykset. Vaikka viime vuonna kaupungin talouden vertailukelpoinen tulos kehittyikin myönteisesti, niin on kuitenkin muistettava, että vasta positiivisella tuloksella katetaan aikaisempien vuosien alijäämiä. Kunta- ja palvelurakenneuudistus (PARAS-hanke) Paimio on aktiivisesti osallistunut kunta- ja palvelurakenneuudistuksen mukaiseen työhön vuodesta 2007 voimassa olleen ns. Paras-lain mukaisesti. Perusterveydenhuollon ja sosiaalihuollon palvelut käsittävän yhteistoiminta-alueen muodostaminen Sauvon kunnan kanssa hyväksyttiin valtuustossa elokuussa Näyttää kuitenkin siltä, että pääministeri Jyrki Kataisen hallituksen myötä Paras-laki ja hankkeet jäävät ja tilalle tulee kuntarakenneuudistus. Ammatillisen aikuiskoulutuksen järjestäjäverkon kokoamiseen liittyen saatiin vuonna 2010 ratkaisu Varsinais-Suomen maaseutuoppilaitoksen kuntayhtymän osalta. Kaarinan kaupungin sosiaalija terveysalan oppilaitos sekä Paraisilla toimiva säätiön ylläpitämä kalatalouskoulu fuusioitiin Varsinais-Suomen maaseutuoppilaitoksen kuntayhtymään ja näin muodostettiin Peimarin koulutuskuntayhtymä, jonka ensimmäinen toimintavuosi viime vuosi oli. Tällä ratkaisulla saatiin aikaan laaja-alainen ja keskisuuri ammatillinen oppilaitos, jonka omistavat Kaarinan, Paimion ja Paraisten kaupungit. 2

5 Poimintoja vuodelta 2011 Tiukan menojen hallinnan vuoksi kaupungin organisaatiossa ja palveluiden tuottamisessa tapahtui monia muutoksia. Esimerkkeinä voidaan mainita lasten päivähoidon ja esiopetuksen siirtäminen sosiaali- ja terveyslautakunnan alaisuudesta koulutuslautakunnan yhteyteen sekä Paimion palvelukeskussäätiön toiminnan ja henkilökunnan ottaminen kaupungin toiminnaksi. Molemmat siirrot valmisteltiin viime vuonna ja toteutettiin Kaupungin elinkeinoelämässä alkoi elpyminen siitä tilasta, mihin maailmanlaajuinen lama sen syöksi vuosina Henkilöstön lomautukset päättyivät suurimmalta osalta eikä uusiin lomautuksiin juurikaan ryhdytty. Henkilöstön määrä yrityksissä ei vielä kääntynyt merkittävään kasvuun, mutta virinneet investointisuunnitelmat lupaavat parempaa jatkossa tältäkin osin. Merkittävimpänä uutena yrityksenä Paimiossa aloitti Care Component Oy, jonka lastensuojelun yksikkö aloitti toimintansa kaupungilta ostetussa entisessä Veikkarin koulun kiinteistössä. Työttömyys laski ja asettui vuoden loppuun mennessä 5-6 %:n väliin, mikä on koko maakunnan alhaisimpia. Kaupungin nettoinvestoinnit viime vuonna olivat noin 2,1 milj., mikä on alhaisin taso pitkään aikaan. Kaupungin taloudellisesta tilanteesta johtuen nettoinvestointien määrä ei tulevinakaan vuosina voi olla poistoja suurempi, vaan se asettuu 2 milj. :n tasolle. Merkittävimpiä investointeja olivat 15,54 ha:n maa-alueen osto Osmo Vähä-Piikkiöltä , Jokelan koulun 3. vaihe n ja haja-asutusalueen vesi- ja jätevesihuollon hankkeiden toteuttaminen yhdessä osuuskuntien kanssa. Kaupunki luovutti viime vuonna yhteensä 13 Ao-tonttia ja yhden rivitalotontin asemakaavaalueilta. Vuoden aikana valmistui yhteensä 61 omakotitaloa, rivi- ja kerrostaloasuntoja ei valmistunut. Vuonna 2011 Paimion väkiluku kasvoi 69 henkilöllä (0,7 %) ollen vuoden lopussa Kaupungin tavoitteena on vakiinnuttaa väkiluvun vuotuinen kasvu 1 %:n tasolle, minkä viime vuoden kehitys mahdollistaa. Väkiluvun kasvun edellytykset riittävän tonttitarjonnan myötä ovat edelleen olemassa, mutta omakotitalojen ohella on rakennettava myös rivi- ja kerrostaloasuntoja. Lopuksi Lausun vuoden 2011 osalta parhaimmat kiitokset kaupungin hyväksi tehdystä työstä niin kaupungin henkilökunnalle kuin luottamushenkilöille. Ammattitaitoisen ja osaavan henkilöstön toimiva ja luottamuksellinen yhteistyö vastuullisten päättäjien kanssa luo pohjaa kaupungin kehittymiselle. Jari Jussinmäki 3

6 Kaupungin hallinto ja siinä tapahtuneet muutokset Kaupungin hallinto-organisaatio on hallinnon johtosäännön mukainen. Kaupungissa on 9 lautakuntaa, 14 toimikuntaa ja työryhmää sekä muutamia muita kaupungin tai valtion hallintoon kuuluvia toimielimiä. Kaupungin hallinto-organisaatio Kaupunginvaltuusto Tarkastuslautakunta (Tilintarkastaja) Kaupunginhallitus Ymp.suojeluja maaseutultk. Keskusvaaliltk. Sosiaali- ja terveysltk. Tekninen ltk. Maankäyttö- ja rakennusltk. Koulutusltk. Sivistystyönltk Vapaa-ajan ltk. Kaupunginvirasto Kaupunginjohtaja Toimialajohtajat T O I M I A L A T Hallintojohtaja Hallintopalvelut - tehtävät - osatehtävät Sosiaali- ja terveysjohtaja Sosiaali- ja terveyspalvelut - tehtävät - osatehtävät Tekninen johtaja Tekninen ja ympäristöpalvelut - tehtävät - osatehtävät Sivistysjohtaja Sivistyspalvelut - tehtävät - osatehtävät 4

7 Kaupunginvirasto Virasto jakaantuu neljään toimialaan. Viraston henkilökunta kertomusvuoden lopussa ilmenee alla olevasta taulukosta: Kaupunginjohtaja Hallintopalvelut Sosiaali- ja terveyspalvelut Sivistyspalvelut Tekniset ja ympäristöpalvelut Hallintojohtaja Vs. sosiaali- ja terveysjohtaja, vanhustyönjohtaja Sivistysjohtaja Tekninen johtaja, rakennuttajainsinööri Henkilöstöpäällikkö Hallintosihteeri Kansalaisopiston rehtori Kaavoitusinsinööri Palkkasihteeri (4) Johtava sosiaalityöntekijä Koulutoimen taloussihteeri Kiinteistöpäällikkö Tietohallintopäällikkö Sosiaalityöntekijä (3) Ruokapalvelupäällikkö Yhdyskuntateknikko Atk-tukihenkilö Perhetyöntekijä (2) Kulttuuriasiainhoitaja Puutarhuri Atk-suunnittelija Päivähoidonohjaaja Toimistosihteeri (2) Rakennustarkastaja Atk-asiantuntija Perhepäivähoidonohjaaja Liikuntasihteeri Apulaisrakennustarkastaja Maaseutuasiamies (2) Avopalveluohjaaja (2) Erityisliikunnanohjaaja Siivoustyönjohtaja Ympäristönsuojelusihteeri Kanslisti Nuoriso-ohjaaja Kartanpiirtäjä (2) Laskentapäällikkö Toimistosihteeri Erityisnuorisotyöntekijä Kanslisti Kirjanpitäjä (2) Toimistovirkailija Laskentasihteeri (2) Arkistosihteeri Tekstinkäsittelijä Palvelusihteeri (2) 5

8 Kaupunginviraston tehtävänä on avustaa kaupungin hallinto-organisaatioon kuuluvia hallintokuntia valmistelemalla käsiteltävät asiat, laatimalla erilaisia suunnitelmia ja selvityksiä, hoitamalla asioiden esittely hallintokunnissa, panemalla päätökset täytäntöön ja suorittamalla hallinnon valvontaan liittyviä tehtäviä. Lisäksi kaupunginvirastolle kuuluvat lukuisat kaupunkilaisiin kohdistuvat asiakaspalvelutehtävät. Kaupunginviraston toimintaa valvoo kaupunginhallitus. Viraston päällikkönä toimii kaupunginjohtaja, jonka tehtävänä on johtaa ja valvoa viraston toimintaa siten, että viraston osastot hoitavat niille määrätyt tehtävät annettujen määräysten mukaisesti. Kunkin osaston päällikkö vastaa osaltaan siitä, että kyseiselle osastolle asetetut tehtävät tulevat suoritetuksi. Kaupunginviraston organisaatiossa työskentelee vakinaisessa virka- tai työsuhteessa 60 henkilöä. Pääosa tästä joukosta suorittaa hallinnollisia asiakaspalveluun liittyviä tehtäviä. Paimiosalissa pidetyssä tilaisuudessa kaupunki jakoi luottamushenkilöille ja henkilökuntaan kuuluville Suomen Kuntaliiton myöntämiä ansiomerkkejä sekä Tasavallan presidentin myöntämät kunniamerkit. 6

9 KAUPUNGINVALTUUSTO - kokouksia 8 Suku- ja etunimi Arvo tai ammatti Puolue Läsnäolokerrat Puheenjohtaja: Hallisto Reijo tullitarkastaja Kesk. 8 I varapuheenjohtaja: Sahlström Jari rehtori, erityisluokanopettaja SDP 6 II varapuheenjohtaja: Kallio Jarkko aluemyyntipäällikkö Kok. 7 Jäsenet: Essayah Sari europarlamentaarikko, KTM KD 3 Granö Erkki vesilaitoksen hoitaja, eläkeläinen SDP 8 Hellstén Mauri varastomies Vas. 7 Heurlin Eeva terveydenhoitaja KD 7 Hjerp Paula osastonhoitaja Vas. 8 Hongisto Jukka hammaslääkäri Kok. 8 Härmälä Perttu DI, maatalousyrittäjä Kesk. 6 Ilola Timo edustaja Kok. 8 Jalonen Kimmo Kalela Niina ( alk.) myyntineuvottelija sosionomi AMK, perhetyöntekijä KD SDP 8 3 Kuopila Juha maanviljelijä Kesk. 8 Kuparinen Heikki maatalousyrittäjä Kesk. 8 Lahti Helena suuhygienisti SDP 6 Lehikoinen Jouni kirkkoherra Kesk. 6 Lehtonen Tauno huoltomies, eläkeläinen - 5 Lindberg Mikko toimitusjohtaja, maatalousyrittäjä Kesk. 6 Luona-Helminen Raija (ero fysioterapeutti, suunnittelija SDP ) Mellin Anna opiskelija Kok. 5 Nurmi Janne kirkkoherra, teologian tohtori SDP 5 Nurmi Satu puutarhuri Kesk. 7 Pajala Matti palomestari, eläkeläinen SDP 8 Pärnä Seppo arkkitehti Vihr. 7 Pöri Pasi osastopäällikkö, maanviljelijä Kesk. 6 Reunanen Kristiina supplier integration manager, Kok. 7 HSO-tradenomi Hörkkö Jaana talouspäällikkö SDP 5 Sahlström Salli eläkeläinen SDP 8 Santala Seppo toimitusjohtaja Kok. 5 Taimen Hannu maanviljelijä Kesk. 7 Tuomasjukka Saska tutkija, yrittäjä Vihr. 5 Turpeinen Heikki rehtori Kok. 7 Valkonen Ville kauppatieteiden ylioppilas Kok. 6 Vihanto Riina OTK, toimistotyöntekijä Kok. 8 Vuontela Tarja FM, aineen- ja luokanopettaja Kesk. 8 7

10 Kaupunginvaltuusto Suku- ja etunimi Arvo tai ammatti Puolue Läsnäolokerrat Kokouksiin osallistuneet varajäsenet: Berg Rauno mittausteknikko Kok. 5 Heino Sini sairaanhoitaja Vihr. 4 Järvi Leena ylihoitaja, eläkeläinen Kesk. 3 Järvinen Anna-Liisa eläkeläinen Kesk. 4 Jätinvuori Marita opettaja Kok. 1 Kalela Niina sosionomi AMK, perhetyöntekijä SDP 4 Kronbäck Pirkko-Liisa luokanopettaja, KM Vihr. 1 Kuusela Anu opiskelija SDP 1 Kuusela Mervi hoitaja SDP 1 Kylén Päivi päiväkodinjohtaja SDP 1 Mäkilä Tytti asiakaspalvelusihteeri, eläkk. KD 5 Nieminen Tomi pakkaaja Vas. 2 Rautio Rauno konduktööri Vas. 2 Salmela Jukka insinööri Kok. 4 Suominen Janne myyntiedustaja KD 4 Virta Timo laskujenkäsittelijä SDP 6 Asiantuntijat: Hulkkonen Eila henkilöstöpäällikkö 2 Kylén Markku tekninen johtaja, rakennuttajainsinööri 7 Talka Jukka sivistysjohtaja 1 Valindas Merja vs. sosiaali- ja terveysjohtaja 2 Sihteeri: Hölsö Jaana Jussinmäki Jari hallintojohtaja kaupunginjohtaja 8 8 Kaupungin ylintä päätösvaltaa käyttää kaupunginvaltuusto. Vuoden 2008 kunnallisvaaleissa valittiin kaupunginvaltuustoon vuosiksi yhteensä 35 valtuutettua, jotka jakaantuivat puolueittain seuraavasti: Suomen Keskusta 9 valtuutettua, Kansallinen Kokoomus 9 valtuutettua, Suomen Sosialidemokraattinen Puolue 8 valtuutettua, Suomen Kristillisdemokraatit 4 valtuutettua, Vasemmistoliitto 3 valtuutettua ja Vihreä liitto 2 valtuutettua. Muutokset edelliseen: - Vuonna 2009 Tauno Lehtonen erosi Vasemmistoliiton valtuustoryhmästä ja perusti oman puolueisiin kuulumattoman valtuustoryhmänsä Ryhmä Lehtosen. - Vuonna 2010 Jouni Lehikoinen vaihtoi Kristillisdemokraattien valtuustoryhmästä Keskustan valtuustoryhmään. 8

11 Kaupunginvaltuusto käsitteli vuonna 2011 mm. seuraavat asiat: Vahvistettiin Saaren alueen omakotitonttien myyntiehdot - Vahvistettiin vesihuoltolaitoksen käyttömaksua koskeva taksa - Vahvistettiin rakennusvalvonnan lupa- ja valvontamaksut - Myönnettiin omavelkainen takaus Kalevan viemäriosuuskunnan lainalle Päätettiin liittyä Kunnan Tiera Oy:n osakkaaksi ja merkitä yhtiön osakkeita 1 eurolla/osake/asukas mennessä - Päätettiin liittyä Kunnan TAITOA Oy:n osakkaaksi ja merkitä yhtiön osakkeita 1 eurolla/osake/asukas mennessä - Päätettiin ostaa Osmo Vähä-Piikkiöltä Toikkalan kylässä sijaitseva 15,54 ha:n suuruinen maa-alue euron kauppahinnalla Hyväksyttiin kaupungin luottamushenkilöiden ja viranhaltijoiden palkkiosääntö alkaen Hyväksyttiin Paimion kaupungin vuoden 2010 tilinpäätös ja myönnettiin vastuuvapaus tilivelvollisille tilikaudelta Hyväksyttiin tarkistettu rakennusjärjestys ja kumottiin hyväksytty rakennusjärjestys - Myönnettiin omavelkainen takaus Paimion Yrityskehitys Oy:n lainalle Hyväksyttiin Paimion kaupungin ja Sauvon kunnan lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma - Hyväksyttiin talouden vakauttamissuunnitelma vuosille Siirrettiin varhaiskasvatus ja sen hallinnointi koulutuslautakunnan alaiseksi toiminnaksi vuoden 2012 alusta alkaen Vahvistettiin Lähteenmäen teollisuusalueen laajennusosan yritystonttien myyntiehdot - Hyväksyttiin Paimion kaupungin konserniohje voimaantulevaksi Vahvistettiin vuoden 2012 tuloveroprosentiksi 19,75 % - Vahvistettiin kiinteistöveroprosentit vuodelle Tarkistettiin Paimion kaupungin jätetaksa Rouskis Oy:n esityksen mukaisesti alkaen Hyväksyttiin vuoden 2012 talousarvio ja vuosien taloussuunnitelma - Vahvistettiin Saaren alueen omakotitonttien myyntiehdot - Tarkennettiin Saaren vanhojen alueiden varausehtoja - Vahvistettiin Lähteenmäen vanhan osan ja Valtatie 1:n teollisuusalueiden yritystonttien myyntiehdot - Paimion kaupunki hyväksyi omalta osaltaan Rouskis Oy:n ja osakaskuntien jätepoliittisen ohjelman vuosille

12 KUNTAYHTYMÄT, JOIHIN PAIMION KAUPUNKI KUULUU JA KAUPUNGIN EDUSTAJAT TOIMIELIMISSÄ VUONNA 2011: Paimion-Sauvon kansanterveyskuntayhtymän hallitus Hellstén Mauri, varastomies Laakso Pasi, pääluottamusmies Heimo Jarmo, kaupunginarkkitehti Uuttu Hilkka, merkonomi, terveydenhuollon sihteeri Järvi Leena, ylihoitaja, eläkeläinen Lindberg Mikko, toimitusjohtaja, maatalousyrittäjä Kotamäki Saija, CRA, sairaanhoitaja Jätinvuori Marita, opettaja Ruohonen Marjaleena, kuluttajaneuvoja Granö Erkki, vesilaitoksen hoitaja, eläkeläinen Valkonen Kimmo, lähetystyöntekijä, veneenrakentaja Mäkilä Tytti, asiakaspalvelusihteeri, eläkeläinen Yliluoma Tapio, talouspäällikkö Berg Rauno, mittausteknikko jäsen varajäsen jäsen varajäsen jäsen varajäsen jäsen varajäsen jäsen varajäsen jäsen varajäsen jäsen varajäsen Salon seudun koulutuskuntayhtymän valtuusto Turpeinen Marja, KM, Paimion opiston rehtori Jalonen Kimmo, myyntineuvottelija Vuontela Tarja, FM, aineen- ja luokanopettaja Klapuri Tintti, tutkija Riipinen Hannu, erityisluokanopettaja Hjerp Paula, osastonhoitaja jäsen varajäsen jäsen varajäsen jäsen varajäsen Varsinais-Suomen erityishuoltopiirin kuntayhtymän valtuusto Sahlström Salli, eläkeläinen Rautio Rauno, konduktööri Uuttu Hilkka, merkonomi, terveydenhuollon sihteeri Syrjälä Antti, projektipäällikkö, eläkeläinen jäsen varajäsen jäsen varajäsen Varsinais-Suomen lastensuojelukuntayhtymän yhtymävaltuusto Kalela Niina, sosionomi AMK, perhetyöntekijä Syrjälä Antti, projektipäällikkö, eläkeläinen jäsen varajäsen 10

13 Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin kuntayhtymän valtuusto Halinen Anja, kauppateknikko, eläkeläinen Kittilä Anette, mielenterveys- ja päihdehoitaja Hongisto Jukka, hammaslääkäri Santala Seppo, toimitusjohtaja Hallisto Reijo, tullitarkastaja Huhtala Mia, osastonhoitaja (vs.), sairaanhoitaja jäsen varajäsen jäsen varajäsen jäsen varajäsen Varsinais-Suomen liiton edustajainkokous Granö Erkki, vesilaitoksenhoitaja, eläkeläinen Heino Sini, sairaanhoitaja Nurmi Satu, puutarhuri Hongisto Jukka, hammaslääkäri jäsen varajäsen jäsen varajäsen Peimarin koulutuskuntayhtymän yhtymävaltuusto Kylén Päivi, päiväkodinjohtaja Ruohonen Marjaleena, kuluttajaneuvoja Taimen Hannu, maanviljelijä Kuparinen Heikki, maatalousyrittäjä Jalonen Kimmo, myyntineuvottelija Kakkonen Jorma, sosiaalityöntekijä Turpeinen Marja, Paimion opiston rehtori Lampinen Ritva, puutarhuri jäsen varajäsen jäsen varajäsen jäsen varajäsen jäsen varajäsen 11

14 Yleinen ja oman alueen taloudellinen kehitys Yleinen taloudellinen kehitys Maailmantalouden kasvu hidastui vuoden 2011 loppupuoliskolla. Hidastuman arvioidaan olevan tilapäistä ja palaavan yli 4 prosentin kasvuvauhtiin Kasvun painopiste on kehittyvissä maissa kuten Kiinassa, jossa talous kasvoi vielä vajaan 10 prosentin vuosivauhdilla. Perinteisissä teollisuusmaissa kasvu hiipuu tai kääntyy taantumaan. Kasvun hidastumisen taustalla ovat epäluottamus eräiden valtioiden kykyyn hoitaa velvoitteensa, hallitusten tuki- ja elvytystoimien päättyminen, julkisten talouksien vakauttaminen sekä yksityisen kysynnän hauraus useissa teollisuusmaissa. Yhdysvaltain talous toipui lamasta varsin nopeasti, muun muassa vahvojen elvytystoimien vuoksi. Talouden kasvu on kuitenkin hidastunut alle 3 prosentin. Kasvua hidastavat kotitaloussektorin alentunut varallisuus, alhaisina pysyttelevät investoinnit, korkea työttömyys, ulkoinen epätasapaino sekä julkisen talouden mittavat sopeuttamistarpeet. Teollisuusmaiden heikkokysyntä hidastaa kasvua myös kehittyvissä maissa ja useimmissa kasvu putoaa alle viimeaikaisen trendin. Esimerkiksi Kiinan kasvu jäänee prosenttiin. Euroalueen ja EU.n kasvu pysähtyi vuoden 2011 aikana ja vuoden 2012 arvioidaan jäävän samalle tasolle. EU:ssa kasvua hidastavat velkakriisin aiheuttama epävarmuus sekä julkisten talouksien vakauttamistoimet vuosina Kehitys EU:n sisällä vaihtelee voimakkaasti: esimerkiksi Ruotsi yltää 2012 noin kahden prosentin ja Saksa vajaan yhden prosentin kasvuvauhtiin, kun talous- ja rahoituskriisin kanssa painiskelevien maiden taloudet supistuvat. Vuonna 2011 Suomen bruttokansantuote kasvoi 2,9 prosenttia, kun se vuotta aiemmin kasvoi 3,7% vuoden 2009 ennätyksellisen yli kahdeksan prosentin romahduksen jälkeen. Bruttokansantuotteen kausitasoitettu volyymi oli edelleen selvästi pienempi kuin vuonna Vuoden 2011 syksyllä heikkenevä maailman tilanne ja euromarkkinoiden velkakriisi johtivat viennin laskuun. Vuoden 2012 kasvu on lähes kokonaan kotimaisen kysynnän varassa, sillä vienti jää vaimeaksi. Ilman tärkeiden kauppakumppaneiden Venäjän, Ruotsin ja Saksan keskimääräistä parempaa talouskehitystä vientinäkymät vuodelle 2012 olisivat huonot. Lähde: Tilastokeskus 12

15 Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan työllisyys kasvoi ja työttömyys väheni vuoden aikana Työllisyysaste oli vuoden lopussa 68,6, prosenttia, kun se vuotta aiemmin oli 67,8 prosenttia. Työllisiä oli vuonna 2011 ja heidän määränsä lisääntyi henkilöllä vuotta aikaisempaan. Vuoden 2011 työttömyysasteen vuosikeskiarvo oli 7,8 prosenttia, kun vuotta aiemmin oli 8,4 prosenttia. Miesten työttömyysaste oli 8,4 ja naisten 7,1 prosenttia vuotiaiden nuorten työttömyysaste oli 20,1 prosenttia, mikä on 1,3 prosenttiyksikköä pienempi kuin vuotta aiemmin. Joulukuun lopussa TE-toimistoissa oli yhteensä työtöntä työnhakijaa. Keskimäärin vuoden 2011 aikana työttömiä työnhakijoita oli vuonna Kuluttajahintojen keskimääräinen vuosimuutos (inflaatio) oli vuonna ,4 prosenttia, kun se vuonna 2010 oli 1,2 prosenttia. Joulukuussa inflaatio hidastui 2,9 prosenttiin. Vuonna 2011 kuluttajahintoja nosti edellisestä vuodesta eniten energiahyödykkeiden (mm. polttonesteiden) huomattava kallistuminen. Lisäksi eräiden valmisteverojen ja energiaverotuksen kiristyminen vaikuttivat vuoden aikana kuluttajahintojen nousuun. Vuoden 2012 helmikuussa inflaatio oli 3,1 prosenttia. Kuluttajahintoja nosti helmikuussa asumisen ja ravinnon kallistuminen. Kotitalouksien käytettävissä oleva tulo kasvoi nimellisesti 4,4 prosenttia ja reaalisesti 1,4 prosenttia (vuoden 2010 vastaavat luvut: 3,8 ja 2,9). Kotitalouksien saamat palkkatulot kasvoivat 4,7 prosenttia ja sosiaalietuudet 2,9 prosenttia. Kotitalouksien maksamat verot sen kasvoivat 7,2 prosenttia, kun ne vuonna 2010 alenivat Kotitalouksien kulutusmenot kasvoivat 6,6 prosenttia. Koska kulutusmenot kasvoivat enemmän kuin käytettävissä oleva tulo, säästämisaste eli säästönsuhde käytettävissä olevaan tuloon pieneni 1,5 prosenttiin. Kotitalouksien kiinteät investoinnit kasvoivat 9,3 prosenttia asuntorakentamisen lisääntyessä edelleen Viennin volyymi väheni vuoden 2011 aikana 0,8 prosenttia. Tavaroiden vienti kasvoi 2,1 prosenttia, mutta palveluiden vienti laski 8,6 prosenttia. Tuonnin volyymi nousi vuoden aikana 0,1 prosenttia. Tavaroiden tuonti kasvoi 6,2 prosenttia, mutta palveluiden tuonti supistui 14,8 prosenttia. 13

16 Investoinnit kasvoivat vuoden 2011 aikana 4,6 prosenttia. Asuinrakentamisinvestoinnit kasvoivat 4,4 prosenttia, toimitilarakentaminen 6 prosenttia sekä kone- laite ja kuljetusvälineinvestoinnit 5 prosenttia. Maa- ja vesirakennusinvestointien volyymi supistui kaksi prosenttia Kesällä 2010 alkanut korkojen nousu kesti vuoden verran ja tasaantui kesällä Alkuvuoden 2012 aikana korot ovat jälleen laskeneet. Suomessa yleisesti lainojen viitekorkona käytetty 12 kk euribor oli lokakuun alussa ,53 %, ,025 %, ,248 %, ,507 % ja ,947. Kunnallistalouden kehitys Manner-Suomen kuntien taloustilanne heikkeni Tilastokeskuksen keräämien tilinpäätösarvioiden mukaan kuntien yhteenlaskettu vuosikate laski edellisestä vuodesta 369 milj. eurolla. Vuosikatteen heikkenemiseen vaikutti se, että kuntien toimintakate heikkeni enemmän kuin verotulot ja valtionosuudet kasvoivat. Kuntien lainakanta jatkoi kasvuaan 741 miljoonalla eurolla (7,2%). Tilastokeskuksen keräämien kuntien tilinpäätösarvioiden perusteella kuntien toimintamenot kasvoivat selvästi toimintatuloja enemmän, joten toimintakatteet heikkenivät edellisestä vuodesta 5,2 prosenttia. Verotulojen kasvu 717 miljoonalla eurolla ja valtionosuuksien 241 miljoonan euron kasvu ei kuitenkaan ylittänyt toimintakatteiden 1,2 miljardin heikkenemistä, mikä näkyy kuntien vuosikatteen laskuna. Vuosikate asukasta kohden oli 390 euroa, kun se vuotta aiemmin oli 461 euroa. Kunnista 22 arvioi, että toiminta- ja rahoitustulot eivät riitä toiminta- ja rahoitusmenoihin, vaan vuosikate jää negatiiviseksi, vuotta aiemmin vastaavia kuntia oli kahdeksan. Vuonna 2011 vuosikate kattoi 120 prosenttia kuntien poistoista, mutta vain 63 prosenttia investoinneista. Investointeihin kunnat käyttivät vajaat 3,5 miljardia euroa, joka noin 7,8& vähemmän kuin edellisenä vuonna. Kuntien lainakanta vuoden lopussa oli 11,2 miljardia, kasvua edelliseen vuoteen 7,1 prosenttia. Asukasta kohti lasketun lainakannan keskiarvo Manner-Suomen kunnissa oli 2085 euroa, kun vastaava luku oli edellisenä vuonna 2005 euroa. Kuntien toimintamenot kasvoivat 4,4 prosenttia vuonna 2011 edellisestä vuodesta. Kuntien toimintatulot lisääntyivät 2,5 prosenttia. Vuonna 2011 kuntien verotulojen tilitykset kasvoivat 3,9 prosenttia ja valtionosuudet kasvoivat vajaat 3,4 prosenttia. Vuonna 2011 kuntien keskimääräinen verotuloilla painotettu tuloveroprosentti oli 19,16 (18,97 v. 2010). Aritmeettinen keskiarvo oli 19,81 (19,66). Tuloveroprosenttiaan nosti vuodelle kuntaa. Yleisimmin käytetty veroprosentti on 19,75, vuonna 2011 se oli käytössä 60 kunnassa. Korkein tuloveroprosentti 21,50 oli käytössä kahdessa kunnassa ja alhaisin 16,25 yhdessä. (lähde: Valtiovarainministeriö, Tilastokeskus, Kuntaliitto) Oman talousalueen kehitys Varsinais-Suomen työttömien määrän väheneminen jatkoi laskuaan vuoden 2011 aikana. Työttömien määrä väheni vuoden 2011 lopulla ensi kertaa kolmeen vuoteen ripeämmin kuin koko maassa huolimatta Turun ja Salon seutujen tilanteesta. Työttömien osuus työvoimasta oli joulukuun lopussa 9,7 % (10,3 % 12/2010). Varsinais-Suomen työttömyysaste oli vuoden 2011 lopulla koko maan tasolla (9,7 %), mutta edelleen maan neljänneksi pienin Pohjanmaan, Uudenmaan ja Etelä- Pohjanmaan jälkeen. Työttömyysaste oli vuoden lopussa korkein Turussa 12,9 % (13,2 %) ja Salossa 11,5 % (11,3 %). Alhaisimmat työttömyysasteet olivat Nousiaisissa 4,8 % (7,6 %), Paimiossa 5,3 % (5,7 %) ja Maskussa 5,3 % (6,9 %). Alueen 28 kunnasta työttömyysaste oli yli 10 prosenttia vain kahdessa kunnassa (Turku & Salo), kun vuosi sitten vastaavia kuntia oli viisi, ja kaksi vuotta sitten seitsemän. Vuoden 2012 alussa työttömien määrä on edelleen vähentynyt Varsinais- Suomessa. 14

17 Paimion kaupungin talouden kehitys Paimion kaupungin yleinen kehitys jatkui myönteisenä. Kaupungin asukasluku kasvoi 64 henkilöllä (+0,6%) ja oli vuoden lopussa henkilöä, josta naisia ja miehiä Kaupungin väkiluku on kasvanut vuosina yhteensä 664 asukkaalla, eli keskimäärin vajaan yhden prosentin vuodessa. Työvoiman määrä pysyi vuoden aikana käytännössä muuttumattomana, ollen vuoden lopussa työllistä. Vuoden 2011 lopussa avoimia työpaikkoja oli 20, joka on kuusi vähemmän kuin vuotta aiemmin. Vuoden 2011 lopussa työttömiä työnhakijoita oli 273, kun heitä oli vuotta aiemmin 296. Työttömyysaste väheni vuoden aikana 0,4 prosenttiyksiköllä ollen vuoden lopussa 5,3 prosenttia. Rakentaminen jatkui vilkkaana. Vuoden aikana valmistui 61 omakotitaloa, kun niitä edellisenä vuotena valmistui 68. Kaupunki myi 13 omakotitonttia, joista suurin osa oli Saaren alueelta, jossa myyntiin asetettiin 17 tonttia helmikuussa Paimio 4,8 5,6 5,2 4,2 3,7 3 3,6 6,1 5,7 5,3 Lieto 6,8 7,4 7,2 6 4,8 3,9 4 6,8 6,4 5,5 Kaarina 7,9 7,9 7,3 6,3 4,9 4,5 5 7,7 6,9 5,8 Salo 9,4 10,3 9,1 8,3 7,9 8 8,4 12,5 11,3 11,5 Sauvo 5,3 6,2 6 4,1 4 2,9 4 5,5 4,7 5,9 Turku 13,4 13,2 13,4 11,4 10,2 9,3 9,9 13,6 13,2 12,9 Varsinais-Suomi 10,4 10,7 10,5 9,0 7,5 6,5 7,3 10,5 10,3 9,7 Koko maa 11,9 11,9 11,9 11,1 9,5 8,4 8,8 11,3 10,3 9,7 Lähde: TE-keskus V-S työllisyyskatsaukset 15

18 Olennaiset muutokset kaupungin toiminnassa ja taloudessa Olennaiset muutokset toiminnassa Vuoden 2011 aikana kaupungin toiminnassa ei tapahtunut olennaisia muutoksia. Vedettiin henkeä vuoden 2010 lukuisten muutosten (kouluverkkouudistus ml. lukion toiminnan siirtyminen uusiin tiloihin, ruokapalveluissa valmistuskeittiöiden määrä vähentyminen kolmella, maastomittausryhmän toiminnan loppuminen ja henkilöstön lomautukset) jälkeen ja valmisteltiin vuoden 2012 alusta tulevia toiminnan muutoksia (mm. päivähoidon siirtyminen koulutuslautakunnan alaisuuteen ja Palvelukeskussäätiön henkilöstön siirtyminen kaupungin työntekijöiksi). Olennaiset tuloperusteiden muutokset Vuoden 2011 aikana kaupungin tuloperusteissa ei tapahtunut olennaisia muutoksia. Tulovero- ja kiinteistöveroprosentteja korotettiin vuodeksi 2010 ja ne säilyivät 2011 samalla tasolla, lukuun ottamatta rakentamattoman rakennuspaikan 3 %:n veroa, jota ei 2011 peritty. Verotulot pienenivät edellisestä vuodesta vajaalla 0,5 milj. eurolla. Käytännössä vähennys selittyy kokonaan tuloverotilityksistä (-0,5 milj. eurolla, -1,5 %). Kiinteistöveron tuotto väheni vajaalla eurolla (-6,5 %), mutta yhteisöverojen tuotto kasvoi vastaavalla summalla (+5,7 %). Valtionosuuksien vuoden 2011 toteuma oli 12,9 milj. euroa, joka on 0,6 milj. euroa (5,2 %) edellistä vuotta enemmän. Harkinnanvaraisen valtionosuuden korotuksen osuus on 1,1 milj. euroa. Ilman harkinnanvaraista valtionosuutta, tilikauden tulos olisi ollut talousarvion mukainen. Verotuloihin perustuva valtionosuuksien tasaus oli 0,9 milj, euroa, kun se vuotta aiemmin oli 1,0 milj. euroa. Investoinnit Kaupungin nettoinvestoinnit olivat 2,1 milj. euroa. Se on poikkeuksellisen vähän. Vuoden 2011 talousarvion laadintavaiheessa investoinnit karsittiin mahdollisimman pieneksi, vain välttämättömimmät kohteet voitiin toteuttaa. Vuosina nettoinvestoinnit ovat olleet yhteensä 26 milj. euroa, eli keskimäärin 4,3 milj. euroa vuodessa. Merkittävimmät vuoden 2011 aikana tehdyt investoinnit olivat Jokelan koulun 3.vaihe (ruokasalin muutostyöt) ja viemäriverkoston parantaminen ja laajentaminen yhteistyössä osuuskuntien kanssa. Kaupungin lainamäärä oli vuoden lopussa 29,8 milj. euroa, kasvua 0,7 milj. euroa. Tilinpäätöksen vaikutus kuluvan vuoden talousarvioon ja arvio todennäköisestä tulevasta kehityksestä. Vuoden 2011 lievästi alijäämäinen tilinpäätös ei helpota kaupungin tulevien vuosien työtaakkaa talouden tasapainottamiseksi, mutta toisaalta se ei myöskään merkittävästi lisännyt katettavaa alijäämää. Huomioiden taseeseen kertynyt alijäämä ja kuntalain asettamat talouden tasapainottamisvaatimukset tarkka budjettikuri, toiminnalliset muutokset ynnä muut talouden tasapainottamistoimet jatkuvat edelleen. Paineet veroprosenttien korotuksille tulevina vuosina ovat suuret. 16

19 Yleistä Vuosi, josta Paimion ikä lasketaan 1325 Väkiluku Pinta-ala 240,2 km 2 - maapinta-ala 239,4 km 2 - vesipinta-ala 0,8 km 2 Veroprosentti ,50 % Hallinnollinen asema Aluehallintovirasto Käräjäoikeus Verotoimisto Kansaneläkelaitos Metsäkeskus Maanmittaustoimisto Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Sairaanhoitopiiri Sotilaslääni Lounais-Suomen Varsinais-Suomen Varsinais-Suomen Varsinais-Suomen vakuutuspiiri Lounais-Suomen Varsinais-Suomen Varsinais-Suomen Varsinais-Suomen Länsi-Suomen Väestö Vuodenvaihteessa 2010/2011 kaupungin väestö oli henkeä. Vuodenvaihteen 2011/2012 väkiluku oli , joka on 69 henkilöä suurempi kuin edellisenä vuodenvaihteena. Väestön ikärakenne : v v Ikäryhmä Lukumäärä % Lukumäärä % , , , , , ,9 Yhteensä , ,0 17

20 Väestömuutokset v * LUONNOLLISET VÄESTÖN- MUUTOKSET Syntyneet Kuolleet Netto KUNTIEN VÄLINEN MUUTTOLIIKE Kuntaan Kunnasta Netto MAAHAN- JA MAASTAMUUTTO Kuntaan Kunnasta Netto VÄESTÖNLISÄYS YHTEENSÄ Henkilöä % 0,2-0,2 1,0-0,9 0,2 0,7 1,3 0,0 1,3 1,9 0,7 0,6 Korjaus VÄKILUKU *ennakkotietoja 18

21 Elinkeinoelämä Elinkeinoelämässä on palveluelinkeinoilla hallitseva osuus, mutta myös teollisuuden osuus on merkittävä. Paimion suurimmat työnantajat vuosina : JULKISET TYÖNANTAJAT Paimion kaupunki (ml. osa- ja määräaikaiset, yli 3 kk) Peimarin palvelu- ja kuntoutuskeskus Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri/ Paimion sairaala Paimion-Sauvon Terveyskeskus Paimion seurakunta Varsinais-Suomen Maaseutuoppilaitos Paimion Posti Varsinais-Suomen Kansanopisto Kelan paikallistoimisto 7 6,5 5,5 4,5 5,5 6,5 6 Työvoimatoimisto ,5 Yhteensä ,5 1434,5 1488,5 1478,5 1268,5 1314,5 Yhteisöjä, kpl

22 YKSITYISET TYÖNANTAJAT SteraTechnologies Oy Ansion Sementtivalimo Mesera Paimio Oy Eltel Networks Länsi Oy GaV Group Oy ABC-Tammisilta Paimion Teurastamo Amomatic Oy Vistan Pesula Oy Navix Oy Hiven Oy S-Market Paimio Jonator Oy Maanrakennusliike Isomäki Lounais-Suomen Osuuspankki Palvelukeskus Paltanpuisto Electric Power Finland OY K-Supermarket Paimio Paimion Kuljetus Oy Kotileipomo Tanniset Vistan Kauppa Oy Maanrakennusliike Kivelä Oy Saint Boats Oy Siwat 6 15 Neste Motorest Petrimed oy Alitalon Vihannes oy Fortum, eri yksiköt Paimion Apteekki 10 11, Paimion Puupojat Oy Rakennusliike Jalo & Fagerström Oy Paimion Metkahinta oy 6 8 Peimarin Kustannus Oy YIT, Kiinteistötekniikka Yhteensä , Yrityksiä, kpl Tilastokeskuksen vuoden 2009 (=uusin) tilastojen mukaan Paimion työpaikkaomavaraisuus on noin 75 % (Lieto 65 %, Kaarina 65 % ja Sauvo 59 %). Oman kunnan alueella työssäkäyvien osuus Paimiossa on 45% (Lieto 29%, Kaarina 30%, Sauvo 39%). Keskimääräinen työttömyysaste oli vuonna ,3 %. 20

23 Henkilöstö Paimion kaupungin henkilökunnan määrä oli 522. Tämä on 11 henkilöä (eli 2,1 %) enemmän kuin vuotta aiemmin. Vakinaisen henkilökunnan määrä lisääntyi vuoden aikana 9 henkilöllä ollen vuoden lopussa 422 henkilöä. Määräaikaisia työntekijöitä oli vuoden lopussa 89, mikä on 3 henkilöä vähemmän kuin vuotta aiemmin. Kaupungin vakinaisen henkilöstön keski-ikä oli 49,1 vuotta, kun se vuotta aiemmin oli 49,6 vuotta. Henkilöstön työkykyä ylläpitävää tyky -toimintaa järjestetään ja kehitetään yhteistyössä työterveyshuollon kanssa. Laajemmin kaupungin henkilöstön tilannetta kuvataan vuoden 2011 henkilöstökatsauksessa. 21

24 Arvio merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä sekä muista toiminnan kehittymiseen vaikuttavista seikoista Kirjanpitolautakunnan kuntajaoston edellyttämän ohjeen mukaan kaupunginhallitus esittää arvionsa merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä sekä muita toiminnan kehittymiseen vaikuttavia seikkoja. Talouden epävakauden vaikutukset Vuoden 2011 loppupuoliskolla talouden kasvu hidastui kansainvälisesti. EU:n alueella vaikuttivat velkakriisin aiheuttama epävarmuus ja julkisten talouksien vakautustoimet. Suomessa julkisentalouden alijäämä kasvoi vuoden aikana, sen arvioidaan jatkavan kasvuaan vuoden 2012 aikana. Verotulojen ja valtionosuuksien kasvun arvioidaan hidastuvan edelleen. Turun ja Salon seudulla työttömyys on valtakunnallista keskiarvo korkeampi ja haasteet seutukunnilla jatkuvat edelleen ja vaikuttavat myös Paimioon. Rahoitusriskit Kaupungin korollinen lainamäärä vuodenvaihteessa oli 29,8 milj. euroa. Tästä lainamäärästä pitkäaikaisten kiinteäkorkoisten lainojen osuus on 10,6 milj. euroa reilu kolmannes. Lyhytaikaisten lainojen määrä on 15 milj. euroa ja ne ovat kaikki vaihtuvakorkoisia. Kaupungin maksuvalmius on jo pitkään ollut heikko, investoinnit on jouduttu rahoittamaan lainarahalla. Korkotaso on edelleen alhainen. Mahdollinen korkojen nousu on riski kaupungille korkeasta lainamäärästä johtuen. Toiminnalliset riskit Kaupungin alaisuuteen kuuluneen ammatillisen aikuiskoulutuskeskuksen opetustoiminta yhdistyi Turun ammatillisen aikuiskoulutussäätiön toiminnan kanssa Vuoden 2008 oppisopimustoiminnan osalta on keskeneräisiä asioita. Opetusministeriölle tehtiin toukokuussa 2009 hallintolain mukainen tarkistusehdotus koskien vuoden 2008 oppisopimustoiminnan rahoitusosuuksia. Helmikuussa 2010 Opetusministeriölle toimitettiin asiaa koskeva lisäselvitys. Toukokuussa ministeriön kanssa käydyn neuvottelun perusteella kaupunginhallitus päätti elokuussa 2010 esittää 3,2 milj. euron valtionosuuksien palautusta. Viimeisin lisäselvitys on ministeriölle annettu tammikuussa Toistaiseksi ministeriö ei ole tehnyt päätöstä asiassa. Koulutuksen tuottaja haastoi elokuussa 2009 kaupungin oikeuteen maksukiellossa olevista 1,0 miljoonan euron suuruisista laskuista. Kaupunki on lokakuussa 2010 nostanut vastakanteen. Asioiden käsittely käräjäoikeudessa on kesken. 22

25 1.2. Selonteko kunnan sisäisen valvonnan järjestämisestä Sisäisen valvonnan järjestäminen Sisäisestä valvonnan järjestämisestä vastaa kaupunginhallitus. Kaikki toimielimet ja viranhaltijat, joille on annettu toimivaltaa kaupungin varojen käytössä ja toimivat viranomaisina, vastaavat sisäisen valvonnan toteuttamisesta. Sisäisen valvonnan tarkoituksena on varmistaa, että kaupungin toiminta on taloudellista ja tuloksellista, päätösten perusteena oleva tieto on riittävää ja luotettavaa ja että lain säännöksiä, viranomaisohjeita ja toimielinten päätöksiä noudatetaan ja että omaisuus ja voimavarat turvataan. Toiminnassa ja päätöksenteossa tiedostetaan erilaisia toimintaan ja talouteen liittyviä riskejä. Tilivelvolliset viranhaltijat ja esimiehet ovat velvollisia johtamaan, suunnittelemaan ja ohjaamaan toimintaa tavoitteiden saavuttamiseksi ja riskien hallitsemiseksi toiminnan luonteen mukaisesti. Toiminnan ja talouden seurannan ja arvioinnin perusteella heidän tulee myös reagoida merkittäviin riskeihin ja poikkeamiin. Sisäinen valvonta ja siihen sisältyvä riskien hallinta voi kuitenkin tuottaa vain kohtuullisen varmuuden yllä mainittujen sisäisen valvonnan tavoitteiden saavuttamisesta ja erilaisten riskien hallinnasta. Sisäisen valvonnan arviointi Kaupungin johtoryhmän jäsenet ovat hallituksen sisäisen valvonnan selonteon perustaksi arvioineet sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan toimivuutta ja riittävyyttä. Arviointi toteutettiin vastaamalla Audiator Kehittämispalveluiden laatimaan kyselylomakkeeseen helmi-maaliskuussa Kysely lähetettiin laajennetulle johtoryhmälle (11 kpl) ja vastausprosentti oli 64%. Arviointi kohdistui seuraaviin sisäisen valvonnan osa-alueisiin: - Johtamisen ja hallinnon järjestäminen Hyvä hallintotapa, arvot Organisaatiorakenne, tehtävien ja vastuiden jakaminen Tietoisuus sisäisestä valvonnasta ja riskienhallinnasta Henkilöstöperiaatteet - Tavoitteiden asettaminen ja toteutumisen seuranta Strategiset tavoitteet ja niiden seuranta Toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet ja niiden seuranta - Riskienhallinta Riskienhallinnan politiikka, vastuut ja tehtävät Kokonaisvaltaisuus Jalkauttaminen Riskien ja mahdollisuuksien arviointi, hallinta - Tieto ja tiedonvälitys tai kulku Tiedonvälitys ja tieto - Seurantamenettelyt Jatkuva seuranta Itsearvioinnit 23

26 Tunnistetut keskeiset sisäisen valvonnan osa-alueiden kehittämisalueet (puutteet) Tehdyn arvioinnin perusteella keskeisimmiksi kehittämisalueiksi nousivat: Riskienhallinta kokonaisuus: riskien hallinnan politiikka, vastuut ja tehtävät, kokonaisvaltaisuus ja jalkauttaminen sekä yksiköiden systemaattisten riskikartoitusten tekeminen Olennaisimmat toimintaan ja talouteen liittyvät riskit Tehdyn arvioinnin perusteella olennaisimmiksi toimintaan ja talouteen liittyviksi riskeiksi nousivat: 1. Henkilöstöriski: pätevän henkilöstön saatavuus, työssäjaksaminen, nykyisen henkilöstön ammattitaidon kehittäminen, 2. Onnettomuudet ja luonnonilmiöt (tulipalot, myrskyt, sähkökatkot) 3. Tietojärjestelmiin ja tietoturvaan liittyvät riskit (järjestelmien häiriöttömyys, käytettävyys, ohjeistus) 4. Korkoriski Suunnitellut kehittämistoimet Tehdyn arvioinnin perusteella olennaisimmiksi kehittämistoimiksi nousivat: 1. Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan tietoisuuden lisääminen laatimalla sisäisen valvonnan toimintaohjeet 2. Riskienhallintapolitiikan kuvaus ja siihen perustuvien menettelyjen jalkauttaminen osaksi johtamista ja päätöksentekoa kouluttamalla henkilöstöä Selvitys sisäisen tarkastuksen järjestämisestä Paimion kaupungin koko huomioiden ei ole katsottu tarpeelliseksi perustaa erillistä sisäisen valvonnan yksikköä. Tarvittaessa kaupunginjohto on antanut tilintarkastusyhteisölle erillisiä toimeksiantoja. Kannanotto sisäisen valvonnan asianmukaisuudesta ja riittävyydestä Hallitus esittää kannanottonaan, että sisäinen valvonta kokonaisuutena käsiteltynä välttävällä tasolla. Sisäinen valvonta tuottaa pääosin kohtuullisen varmuuden toiminnan tuloksellisuudesta, lain- ja hyvän hallintotavan mukaisuudesta sekä johtamisen edellyttämän luotettavan toiminnallisen ja taloudellisen informaation tavoitteiden arviointiin ja hallintaan. Sisäinen valvonta ei kuitenkaan perustu systemaattiseen riskien tunnistamiseen, arviointiin ja hallintaan. 24

27 1.3. Tilikauden tuloksen muodostuminen Toimintakertomuksessa esitettävästä tuloslaskelmasta on eliminoitu kaupungin sisäinen laskutus ja luvut lasketaan näistä ulkoisista luvuista. Tuloslaskelmassa ovat mukana Vesihuoltolaitoksen luvut. Tuloslaskelmassa selvitetään tilikaudelle jaksotettujen tulojen riittävyyttä tilikaudelle jaksotettuihin menoihin välitulosten eli toiminta-, käyttö- ja vuosikatteen sekä tilikauden tuloksen avulla. Tuloslaskelma ja sen tunnusluvut - ulkoiset tuotot ja kulut, kaupunki, ml. VHL Tuloslaskelma ja sen tunnusluvut Toimintatuotot 7 503, , , , ,5 Toimintakulut , , , , ,8 Toimintakate , , , , ,3 Verotulot , , , , ,1 Valtionosuudet , , , , ,5 Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot 26,7 34,2 48,1 86,5 93,8 Muut rahoitustuotot 545,8 232,2 193,1 311,5 299,1 Korkokulut -610,4-558,5-626,6-990,8-791,8 Muut rahoituskulut -4,7-764,4 5,1-3,2-10,6 Vuosikate 1 654, , ,2-568, ,8 Poistot ja arvonalentumiset , , , , ,8 Satunnaiset tuotot 0,0 0,0 0,0 184,1 62,4 Satunnaiset kulut 0, ,9 0,0-17,8-189,3 Tilikauden tulos -277, , , , ,1 Poistoeron lis (-), väh (+) 91,6 82,3 92,9 92,9 92,9 Varausten lis (-), väh (+) 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 Rahastojen lis (-), väh (+) 0,0 0,0 0,0 0,0 116,8 Tilikauden yli-/alijäämä -186, , , , ,8 Tuloslaskelman tunnusluvut Toimintatuottojen %-osuus toimintakuluista 14,1 14,0 12,3 12,9 16,4 = 100 x Toimintatuotot/toimintakulut Vuosikate prosenttia poistoista 85,6 97,1-128,6-37,0 191,9 = 100 x Vuosikate/Poistot Vuosikate /asukas 158,0 173,7-231,0-56,0 281,5 Asukasluku

28 Toimintakate ilmoittaa paljonko toimintamenoista jää katettavaksi verotuloilla ja valtionosuuksilla. Toimintatuottojen %-osuus toimintakuluista osoittaa paljonko toimintakuluista saadaan katetuksi palvelusuoritteiden myynti- ja maksutuloilla sekä muilla varsinaisen toiminnan kuluilla. Vuosikate osoittaa tulorahoituksen, joka jää käytettäväksi investointeihin, sijoituksiin ja lainan lyhennyksiin. Vuosikate on keskeinen kateluku arvioitaessa tulorahoituksen riittävyyttä. Mikäli vuosikate on alijäämäinen, on kunnan tulorahoitus heikko. Vuosikate prosenttia poistoista Kun tunnusluvun arvo on 100 % oletetaan kunnan tulorahoituksen olevan riittävä. Oletusta voidaan kuitenkin pitää pätevänä vain mikäli poistot vastaavat kunnan keskimääräistä vuotuista investointitasoa. Investoinneilla tarkoitetaan tällöin poistojen alaisten investointien omahankintamenoa, joka saadaan vähentämällä hankintamenosta valtionosuudet, liittymismaksut ja muut rahoitusosuudet. 26

29 1.4. Toiminnan rahoitus Toiminnan rahoitusta tilikaudella tarkastellaan rahoituslaskelman ja siitä laskettavien tunnuslukujen avulla. Rahoituslaskelma ja sen tunnusluvut Kaupunki, ml. VHL Toiminnan rahavirta Vuosikate 1 654, , ,2-568, ,8 Satunnaiset erät netto 0, ,9 0,0 166,4-126,8 Tulorahoituksen korjauserät -410,5-628,5-261,6-136,9-997,1 Investointien rahavirta Investointimenot , , , , ,1 Rahoitusosuudet investointeihin 155, , ,3 284,8 367,2 Pysyvien vastaavien hyöd. luovutustulot 1 578,1 855,7 467,7 269, ,0 Toiminnan ja investointien rahavirta -426, , , ,5-780,2 Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäykset 0,0-20,0-9,8 0,0-62,4 Antolainasaamisten vähennykset 10,6 460,6 18,1 580,6 33,5 Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys 0, ,0 0, , ,0 Pitkäaikaisten lainojen vähennys , , , , ,6 Lyhytaikaisten lainojen muutos 3 500,0 0, , ,6 668,8 Muut maksuvalmiuden muutokset Toimeksiantojen varojen ja pääomien muutokset -50,5-15,1 87,6 116,9 127,8 Saamisten muutos 206,3 435, , , ,2 Korottomien velkojen muutos 282, , , , ,6 Rahoituksen rahavirta 1 141, , , ,4 30,5 Rahavarojen muutos 715,0-892,2 668,9 947,9-749,6 Rahavarojen muutos 715,0-892,2 668,9 947,9-749,6 Kassavarat , , , ,6 413,7 Kassavarat , , ,6 413, ,3 27

30 Rahoituslaskelman tunnusluvut Investointien tulorahoitus, % 50,9 29,7-57,0-10,7 76,2 =100 x Vuosikate/Investointien omahankintameno Pääomamenojen tulorahoitus, % 27,4 17,3-31,1-8,0 48,8 =100 x vuosikate/(investointien omahankintameno+ antolainojen nettolisäys+lainanlyhennykset) Lainanhoitokate 0,7 0,4-0,4 0,1 1,2 =(vuosikate+korkokulut)/(korkokulut+lainanlyhennykset) Kassan riittävyys, pv = 365 pv x kassavarat / kassasta maksut tilikaudella Asukasluku Investointien tulorahoitus -% kertoo kuinka paljon investointien omahankintamenosta on rahoitettu tulorahoituksella (=vuosikate) Tunnusluku vähennettynä sadasta osoittaa prosenttiosuuden, mikä on jäänyt rahoitettavaksi pääomarahoituksella eli käyttöomaisuuden myynnillä, lainalla tai kassavarojen määrää vähentämällä. Pääomamenojen tulorahoitus-% kertoo kuinka paljon investointien omahankintamenon, antolainojen lisäyksen ja lainanlyhennysten yhteismäärästä on katettu tulorahoituksella (=vuosikate). Lainanhoitokate kertoo kunnan tulorahoituksen riittävyyden vieraan pääoman korkojen ja lyhennysten maksuun. Tulorahoitus riittää lainojen hoitoon, jos tunnusluvun arvo on 1 tai suurempi. Kun arvo on alle 1, joudutaan vieraan pääoman hoitoon ottamaan lisälainaa, realisoimaan kunnan omaisuutta tai vähentämään kassavaroja. Tunnuslukua on syytä tarkastella useamman vuoden jaksolla. Kassan riittävyys (pv) ilmaisee monenko päivän kassasta maksut voidaan kattaa kassavaroilla. 28

31 1.5. Rahoitusasema ja sen muutokset Tase ja sen tunnusluvut VASTAAVAA A PYSYVÄT VASTAAVAT I Aineettomat hyödykkeet 1 Aineettomat oikeudet 16,6 43,2 72,2 2 Muut pitkävaikutteiset menot 306,2 206,2 264,0 322,8 249,4 336,2 II Aineelliset hyödykkeet 1 Maa- ja vesialueet 6 721, , ,4 2 Rakennukset , , ,4 3 Kiinteät rakenteet ja laitteet , , ,1 4 Koneet ja kalusto 420,6 518,0 548,8 5 Muut aineelliset hyödykkeet 27,3 27,3 20,1 6 Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat 207,0 330, , , , ,7 III Sijoitukset 1 Osakkeet ja osuudet , , ,9 3 Muut lainasaamiset 30,6 41,2 481,8 4 Muut saamiset 38,8 38,8 38, , , ,4 A PYSYVÄT VASTAAVAT YHTEENSÄ , , ,3 B TOIMEKSIANTOJEN VARAT 1 Valtion toimeksiannot 72,7 88,3 110,8 2 Lahjoitusrahastojen erityiskatteet 237,4 234, ,8 3 Muut toimeksiantojen varat 0,0 0,0 0,0 310,1 322, ,7 C VAIHTUVAT VASTAAVAT II Saamiset Pitkäaikaiset saamiset 3 Muut saamiset 0,0 143,8 287,6 Lyhytaikaiset saamiset 1 Myyntisaamiset 921,9 880,6 619,1 2 Lainasaamiset 9,6 12,0 14,3 3 Muut saamiset 591,9 641, ,5 4 Siirtosaamiset 497,8 549,3 436, , , ,6 IV Rahat ja pankkisaamiset 1 853, , ,5 C VAIHTUVAT VASTAAVAT, YHTEENSÄ 3 874, , ,1 VASTAAVAA YHTEENSÄ , , ,1 29

32 VASTATTAVAA A OMA PÄÄOMA I Peruspääoma , , ,8 IV Muut omat rahastot 0,0 0,0 0,0 V Edellisten tilikausien yli/alijäämä , ,9-282,7 VI Tilikauden ylijäämä -186, , ,1 A OMA PÄÄOMA, YHTEENSÄ , , ,9 B POISTOERO JA VAPAAEHTOISET VARAUKSET 1 Poistoero 1 857, , , , , ,3 D TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT 1 Valtion toimeksiannot 68,8 85,3 102,6 2 Lahjoitusrahastojen pääomat 326,4 322, ,5 3 Muut toimeksiantojen pääomat 243,3 293,6 292,6 638,6 701, ,8 E VIERAS PÄÄOMA I Pitkäaikainen 2 Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta , , ,4 6 Liittymismaksut ja muut velat 2 285, , , , , ,6 II Lyhytaikainen 2 Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta , , ,9 5 Saadut ennakot 219,3 262,2 50,1 6 Ostovelat 3 362, , ,6 7 Muut velat 806,8 759,8 854,7 8 Siirtovelat 4 981, , , , , ,5 E VIERAS PÄÄOMA, YHTEENSÄ , , ,1 VASTATTAVAA YHTEENSÄ , , ,1 TASEEN TUNNUSLUVUT Omavaraisuusaste, % 22,3 23,1 27,8 Suhteellinen velkaantun., % 75,1 72,1 73,8 Kertynyt ylijäämä (alijäämä) Kertynyt ylijäämä (alijäämä), /as Lainat /as Lainakanta 31.12, Lainasaamiset , Asukasmäärä

33 Taseen tunnusluvut Taseesta laskettavat tunnusluvut kuvaavat kunnan omavaraisuutta, rahoitusvarallisuutta ja velkaisuutta. Omavaraisuusaste, % = 100 * (Oma pääoma + Poistoero ja vapaaehtoiset varaukset)/koko pääoma saadut ennakot) Omavaraisuusaste mittaa kunnan vakavaraisuutta, alijäämän sietokykyä ja sen kykyä selviytyä sitoumuksista pitkällä tähtäyksellä. Suhteellinen velkaantuneisuus = 100 *(Vieras pääoma Saadut ennakot)/ Käyttötulot (=toimintatuotot + verotulot + valtionosuudet) Tunnusluku kertoo, paljonko käyttötuloista tarvittaisiin vieraan pääoman takaisinmaksuun. Suhteellinen velkaantuneisuus on omavaraisuusastetta käyttökelpoisempi tunnusluku kuntien välisessä vertailussa, koska käyttöomaisuuden ikä, käyttöomaisuuden arvostus tai poistomenetelmä eivät vaikuta tunnusluvun arvoon. Mitä pienempi velkaantuneisuuden tunnusluvun arvo on, sitä paremmat mahdollisuudet kunnalla on selviytyä velan takaisin maksusta tulorahoituksella. Kertynyt ylijäämä (alijäämä) = Edellisten tilikausien ylijäämä (alijäämä) + Tilikauden ylijäämä (alijäämä) Kertynyt ylijäämä (alijäämä), /as = [Edellisten tilikausien ylijäämä (alijäämä) + Tilikauden ylijäämä (alijäämä)]/ Asukasmäärä Lainakanta = Vieras pääoma (saadut ennakot + Ostovelat + liittymismaksut ja muut velat + siirtovelat) Lainakannalla tarkoitetaan korollista vierasta pääomaa. Lainasaamiset = Sijoituksiin merkityt jvk-lainasaamiset ja muut lainasaamiset Lainasaamisilla tarkoitetaan pysyviin vastaaviin merkittyjä antolainoja kunnan omistamien ja muiden yhteisöjen investointien rahoittamiseen. 31

34 1.6. Kokonaistulot ja menot Kaupungin kokonaistulot ja menot vuonna 2011 TULOT 1000 % MENOT 1000 % Toiminta Toiminta Toimintatuotot 7 503,5 12,4 Toimintakulut ,4 88,7 Verotulot ,5 57,2 Korkokulut 610,4 1,0 Valtionosuudet ,3 21,4 Muut rahoituskulut 4,7 0,0 Korkotuotot 26,7 0,0 Satunnaiset kulut 0,0 0,0 Muut rahoitustuotot 545,8 0,9 Satunnaiset tuotot 0,0 0,0 Tulorahoituksen korjauserät 0,0 -Pakollisten varausten muutos 0,0 0,0 Tulorahoituksen korjauserät -Pysyvien vast. hyöd. luovutustappiot -17,3 0,0 -Pysyvien vast. hyöd. luovutusvoitot -427,7-0,7 Investoinnit Investoinnit Rahoitusosuudet investointimenoihin 155,3 0,3 Investointimenot 3 403,5 5,7 Pysyvien vastaavien hyöd. luovutustulot 1 578,1 2,6 Rahoitustoiminta Rahoitustoiminta Antolainasaamisten vähennykset 10,6 0,0 Antolainasaamisten lisäykset 0,0 0,0 Pitkäaikaisten lainojen lisäys 0,0 0,0 Pitkäaik. lainojen vähennys 2 807,7 4,7 Lyhytaikaisten lainojen lisäys 3 500,0 5,8 Lyhytaikaisten lainojen vähenn. 0,0 0,0 Kokonaistulot ,2 100,0 Kokonaismenot ,5 100,0 32

35 1.7. Kuntakonsernin toiminta ja talous PAIMION KAUPUNGIN KONSERNIRAKENNE KAUPUNKI Paimion Yrityskehitys Oy 100 % 73,93% Paimion-Sauvon ktky Paimion Lämpökeskus Oy 100 % 45,13 % Peimarin koulutus ky Mäntykankareen Vesi Oy Lyyli Tuomolan Säätiö 90 % määräysvalta 8,97% 4,62% 2,60% Varsinais-Suomen lastensuojelu ky Salon seudun koulutus ky Varsinais-Suomen Erityishuoltopiiri Varsinais-Suomen Ajoharjoittelurata Oy 43,05 % 2,16% Varsinais-Suomen shp:n ky Paimion Palvelukeskussäätiö* 2,13% Varsinais-Suomen liitto Tytäryhteisö Kuntayhtymä Osakkuusyhteisö * 50% äänimäärästä 33

36 Konsernin toiminnan ohjaus Paimion kaupungin konserniin kuuluvat Paimion Lämpöyhtiö Oy, Paimion Yrityskehitys Oy (entinen Kiinteistöosakeyhtiö Paimion Sähkökurssikeskus), Mäntykankareen Vesi Oy, Paimion- Sauvon terveyskeskuskuntayhtymä, joulukuussa 2010 toimintansa aloittanut Lyyli Tuomolan säätiö. Paimion Lämpöyhtiö Oy siirtyi kaupungin 100%:sti omistamaksi keväällä Yhtiö tuottaa kaukolämpöä Paimion kaupungin alueella. Paimion kaupunki toteuttaa elinkeinopolitiikkaansa Paimion Yrityskehitys Oy:n kautta. Yhtiö on noudattanut toiminnassaan kaupunginhallituksen ja kaupunginjohtajan antamia ohjeita. Vuoden 2009 aikana yhtiö laati strategian itselleen. Mäntykankareen Vesi Oy:n tehtävä on tuottaa raakavettä osakaskunnilleen eli Paimiolle ja Sauvolle. Yhtiön käytännön johtamisesta vastaa Paimion kaupungin yhdyskuntateknikko Pekka Salo. Kolmejäsenisen hallituksen puheenjohtaja on Paimion kaupunginjohtaja ja jäseninä ovat Paimion teknisen lautakunnan puheenjohtaja ja Sauvon kunnan johtaja. Yhtiö on toiminut annettujen ohjeiden mukaisesti. Paimion-Sauvon kansaterveyskuntayhtymän budjetointiprosessia uudistettiin vuoden 2007 aikana siten, että kevään aikana käydään osakaskuntien ja kuntayhtymän väliset tilaajaneuvottelut ja kesän jälkeen pidetään neuvottelu, jossa käydään läpi budjetinvalmistelu tilanne ja tehdään tarvittavat tasapainottamistoimenpiteet. Tähän neuvotteluun osallistuvat kuntajohtajat ja sosiaali- ja terveysjohtajat. Lyyli Tuomolan säätiön tarkoituksena on Paimion kaupungille testamentilla tulleiden Lyyli Tuomolan suvun käsitöiden säilyttäminen ja näyttelytoiminta sekä siihen liittyvän käsityö- ja taidemuseon perustaminen. Kaupunginhallitus nimeää kaikki säätiön hallituksen jäsenet, joten säätiön on kaupunginmääräysvallassa ja kuuluu kaupunkikonserniin tytäryhteisön asemassa. Konsernia koskevia olennaisia tapahtumia 2011 Peimarin koulutuskuntayhtymä perustettiin , kun Kaarinan, Paimion ja Paraisten kaupungit päättivät yhdistää ammatillisen koulutuksensa. Koulutuskuntayhtymään siirtyivät Kaarinan sosiaali- ja terveysalan oppilaitos, Suomen kalatalous- ja ympäristöinstituutti sekä Varsinais-Suomen maaseutuoppilaitos. Oppilaitosryhmittymä sai uuden yhteisen nimen Ammattiopisto Livia. Liviassa toimii kolme opistoa: Kalatalous- ja ympäristöopisto, Maaseutuopisto ja Sosiaali- ja terveysopisto. Paimion osuus uudessa kuntayhtymässä on 45,13 %, kun se oli Varsinais-Suomen maaseutuoppilaitosten kuntayhtymästä 50%. Paimion Palvelukeskussäätiössä ja kaupungin vanhuspalveluissa valmisteltiin syksyn 2011 aikana voimaan tulevia muutoksia. Palvelukeskussäätiön henkilökunnan siirtyessä kaupungin työntekijöiksi, vastuu vanhus- ja vammaispalvelujen tuottamisesta siirtyi kaupungille. Säätiö keskittyy jatkossa ylläpitämiään omistamiaan rakennuksia. Toiminnan muuttuessa säätiön hallituksen jäsenmäärä pienennettiin kymmenestä viiteen. Aiemmin kaupungilla oli oikeus nimittää hallitukseen viisi jäsentä, vuoden 2012 alusta lähtien kolme. Koska kaupungilla on oikeus nimittää enemmistö (3/5) säätiön hallituksen jäsenistä, on kaupungilla jatkossa määräysvalta säätiössä ja se kuuluu kaupunkikonserniin tytäryhteisön asemassa. 34

37 Selonteko konsernivalvonnan järjestämisestä Kaupunginvaltuusto hyväksyi kokoukseen Paimion kaupungin konserniohjeet. Konserniohjeella luodaan puitteet omistajaohjaukselle kaupungin tavoitteiden mukaisesti. Niiden tavoitteena on yhteisöjen ohjauksen yhtenäistäminen, toiminnan läpinäkyvyyden lisääminen ja kaupungin yhteisöstä saaman tiedon laadun parantaminen ja tiedonkulun tehostaminen. Konsernijohto (kaupunginhallitus ja kaupunginjohtaja) on ohjeistanut yhtiökokous- ja yhtymäkokousedustajia. Annetut ohjeet ovat olleet riittäviä ja annettuja ohjeita on noudatettu. Kaupungin henkilöstö-, talous- ja tietohallintoyksiköt huolehtivat kaupungin ja Paimion-Sauvon kansanterveyskuntayhtymän talous- henkilöstö- ja tietohallinnosta. Muilta osin ei ole keskitettyjä konsernitoimintoja Konsernin tuloslaskelma Toimintatuotot Toimintakulut Osuus osakkuusyhteisöjen voitosta (tappiosta) Toimintakate Verotulot Valtionosuudet Rahoitustuotot ja -kulut: Korkotuotot Muut rahoitustuotot Korkokulut Muut rahoituskulut Vuosikate Poistot ja arvonalentumiset: Suunnitelman mukaiset poistot Tilikauden yli- ja alipariarviot 0, ,0 Arvonalentumiset -26 Satunnaiset erät , ,0 166 Tilikauden tulos Tilinpäätössiirrot Vähemmistöosuudet -0,2 0,0 13 0,0 Tilikauden ylijäämä (alijäämä) Konsernituloslaskelman tunnusluvut Toimintatuottojen %-osuus toimintakuluista = 100*Toimintatuotot/toimintakulut Vuosikate prosenttia poistoista = 100*Vuosikate/Poistot Vuosikate /as Asukasluku

38 Konsernin rahoituslaskelma Toiminnan rahavirta Vuosikate 3 228, ,1-852,8 572,7 Satunnaiset erät 20, ,7,0 166,4 Tulorahoituksen korjauserä -531, ,4-556,7-119,1 Toiminnan rahavirta yhteensä 2 717, , ,5 620,0 Investointien rahavirta Investointimenot , , , ,0 Rahoitusosuudet investointi menoihin 234, , ,2 299,4 Pysyvien vastaavien luovutusvoitot 1 492,6 930,9 637,0 898,1 Investointien rahavirta yhteensä , , , ,5 Toiminnan ja investointien rahavirta , , , ,6 Rahoituksen rahavirta Antolainojen muutokset Antolainojen lisäykset -9,2-20,0-2,8-5,9 Antolainojen vähennykset 10,6 460,6 18,1 580,6 Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys 1 394, , , ,2 Pitkäaikaisten lainojen vähennys , , , ,3 Lyhytaikaisten lainojen muutos 3 619,1-163, , ,4 Oman pääoman muutokset (korjaukset) 886,2-142,2-46,5-60,3 Muut maksuvalmiuden muutokset Toimeksiantojen po. ja varojen muutokset -44,6-5,2 97,6 101,3 Vaihtomaisuuden muutos 66,6-190,0 40,5-34,3 Saamisten muutos 393,9 278, , ,2 Korottomien velkojen muutos 826, ,8 26, ,6 Rahoituksen rahavirta yhteensä 3 550, , , ,1 RAHAVAROJEN MUUTOS 827,8-529,2 441,6 470,5 Rahavarojen muutos Rahavarat , , , ,1 Rahavarat , , , ,6 914,7-524,9 528,6 470,5 Investointien tulorahoitusosuus, % 46,6 60,9-12,1 5,4 Pääomamenojen tulorahoitus, % 30,7 36,7-7,6 4,5 Lainanhoitokate 0,9 0,9 0,0 0,5 Kassan riittävyys, pv 22,9 15,4 16,3 13,1 36

39 Konsernitase ja sen tunnusluvut VASTAAVAA PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet Aineettomat oikeudet Muut pitkävaikutteiset menot Ennakkomaksut Aineelliset hyödykkeet Maa- ja vesialueet Rakennukset Kiinteät rakenteet ja laitteet Koneet ja kalusto Muut aineelliset hyödykkeet Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat Sijoitukset Osakkuusyhteisöt Osakkeet ja osuudet Muut lainasaamiset Muut saamiset PYSYVÄT VASTAAVAT YHTEENSÄ TOIMEKSIANTOJEN VARAT Valtion toimeksiannot Lahjoitusrahastojen erityiskatteet Muut toimeksiantojen varat VAIHTUVAT VASTAAVAT Vaihto-omaisuus Aineet ja tarvikkeet Valmiit tuotteet/tavarat Saamiset Pitkäaikaiset saamiset Lainasaamiset Muut saamiset Lyhytaikaiset saamiset Myyntisaamiset Lainasaamiset Muut saamiset Siirtosaamiset Rahoitusarvopaperit Osakkeet ja osuudet Sijoitukset rahamarkkinainstrumentteihin Muut arvopaperit Rahat ja pankkisaamiset VAIHTUVAT VASTAAVAT YHTEENSÄ VASTAAVAA YHTEENSÄ

40 VASTATTAVAA OMA PÄÄOMA Peruspääoma Yhdistysten ja säätiöiden peruspääomat Arvonkorotusrahasto Muut omat rahastot Edell tilikausien yli-/alijäämä Tilikauden yli/alijäämä VÄHEMMISTÖOSUUDET POISTOERO JA VAPAAEHTOISET VARAUKSET Poistoero Vapaaehtoiset varaukset PAKOLLISET VARAUKSET Eläkevaraukset Muut pakolliset varaukset TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT Valtion toimeksiannot Lahjoitusrahastojen pääomat Muut toimeksiantojen pääomat VIERAS PÄÄOMA Pitkäaikainen korollinen vieras pääoma Pitkäaikainen koroton vieras pääoma Lyhytaikainen korollinen vieras pääoma Lyhytaikainen koroton vieras pääoma VIERAS PÄÄOMA YHTEENSÄ VASTATTAVAA YHTEENSÄ Tunnusluvut 1000 Omavaraisuusaste, % 21,5 21,4 27,3 33,1 Suhteellinen velkaantuneisuus, % 75,4 74,5 76,1 66,4 Kertynyt alijäämä Kertynyt alijäämä, /asukas Konsernin lainakanta Konsernin lainat /as Konsernin lainasaamiset Konsernin henkilöstömäärä Asukasmäärä Saadut ennakot Koroton lainakanta

41 1.8. Tilikauden tuloksen käsittely ja talouden tasapainottamistoimenpiteet Kaupunginhallituksen esitys tilikauden tuloksen käsittelystä ja talouden tasapainottamista koskevista toimenpiteistä Kaupunginhallituksen on kuntalain 70 :n mukaan tehtävä toimintakertomuksessa tai sen antamisen yhteydessä esitys tilikauden tuloksen käsittelystä sekä talouden tasapainottamistoimenpiteistä. Tilikauden tuloksella tarkoitetaan tuloslaskelman tulosta ennen varauksia ja rahastosiirtoja. Tilikauden tulosta voidaan käsitellä poistoeron ja varausten muutoksilla ja rahastosiirroilla Poistoerokirjauksia tehdään niiden investointien osalta, joiden kattamiseen on käytetty investointivarausta. Poistoeroa puretaan hankkeen poistoa vastaavasti Tilikauden tulos on ,98 euroa, vastaava vuoden 2010 tulos oli ,64 euroa. Tilikauden vuosikate oli ,41 euroa. Tilikauden tulos ,98 euroa, muodostuu kaupungin tilikauden tuloksesta ,03 euroa ja vesihuoltolaitoksen tuloksesta ,95 euroa. Tilikauden tulokseen on kirjattu poistoeron vähennystä ,02 euroa. Edellä esitettyjen tuloksen käsittelyerien jälkeen syntyvä koko kaupungin tilikauden alijäämä on ,96 euroa. Kaupunginhallitukselle ehdotetaan kokouksessa, että kaupunginhallitus päättää tilikauden tuloksen käsittelystä seuraavaa: o tuloutetaan tehtyjä poistoeroja suunnitelman mukaisesti ,02 o kirjataan tilikauden alijäämä, ,96 euroa, taseen tilikauden yli-/alijäämä tilille hyväksyä ja allekirjoittaa tilinpäätöksen vuodelta 2011 valtuuttaa kaupunginhallituksen puheenjohtajan ja kaupunginjohtajan allekirjoittamaan kaupunginhallituksen puolesta vahvistusilmoituskirjeen tilintarkastajalle. lähettää sen tarkastuslautakunnalle ja tilintarkastajille Talouden tasapainottamistoimenpiteet Kuntalain 69 :n mukaan, jos kunnan taseessa on kattamatonta alijäämää, kunnanhallituksen on toimintakertomuksessa tehtävä selkoa taloussuunnitelman ja toimenpideohjelman riittävyydestä talouden tasapainottamiseksi. Vuoden 2011 talousarvio ei ole tilikauden tuloksen ja alijäämän osalta toteutunut talouden tasapainottamistavoitteiden mukaisesti. Kertynyttä alijäämää ei saatu vähentymään, toisaalta sitä ei merkittävästi kertynyt lisääkään. Ilman harkinnanvaraista valtionosuuden korotusta alijäämää olisi kertynyt 1,3 milj. euroa. Vuoden 2011 tilinpäätöksen alijäämä on ,96 euroa. Taseessa on edellisten tilikausien alijäämiä yhteensä , 47 euroa, joten taseeseen kertyy alijäämää ,43 euroa. Kaupunginvaltuustossa hyväksyttiin osana harkinnanvaraisen rahoitusavustuksen hakemista talouden vakauttamissuunnitelman vuosille

42 Talouden tasapainottamisohjelman toteutuminen Seuraavassa on harkinnanvaraisen valtionosuuden korotuksen yhteydessä päivitetyn vuosien tasapainottamissuunnitelman vuoden 2011 toimenpiteiden ja tavoitteiden toteutumistarkastelu: Vuoden 2011 tavoitteiden toteutuminen: Verotukselliset toimenpiteet: 1. Tuloveroprosenttiin ei muutoksia Vuoden 2010 verotilitykset kasvoivat 0,25%-yksikön korotuksesta johtuen, mutta vuonna 2011 tilitykset olivat 31,4 milj. euroa, joka on euroa edellistä vuotta vähemmän. Osaksi tämä johtui marras-joulukuun 2010 kuntien jako-osuuksiin tehdyistä oikaisuista. Tasapainottamissuunnitelmassa esitetty 1,3 milj. euron kasvutavoite vuoteen 2009 verrattuna ei toteutunut, kasvua kertyi 1,1 milj. euroa. 2. Kiinteistöveroprosentit ennallaan, rakentamattomalle tontille ei erillistä kiinteistöveroa - Vuoden 2011 kiinteistöveroprosentit säilyivät vuoden 2010 tasolla, lukuun ottamatta rakentamattoman rakennuspaikan korotettua kiinteistöveroa, jota ei vuonna 2011 määrätty. Kiinteistöverotilitykset olivat 1,4 milj. euroa, joka on euroa vähemmän kuin vuotta aiemmin. Tasapainottamissuunnitelmassa esitetty euron kasvu vuoteen 2009 ei toteutunut, tavoitteesta jäätiin euroa. - Muut toimenpiteet: 1. Omaisuuden realisointi, tulolisäystavoite euroa. - Veikkarin koulun kauppa maaliskuussa 2011, myyntivoitto euroa. Kiinteistössä toimii tällä hetkellä Care Component Oy:n ylläpitämä Veikkarin erityislastenkoti ja kaupungin ylläpitämä erityisluokka. Erityislastenkoti työllistää noin 20 henkilöä. - Kyysilän koulun kauppa peruuntui, vuoden vaihteessa myymättä edelleen myös Lepola ja Miila. - Rakentamattomia kiinteistöjä myytiin 2012 helmikuussa, myyntivoitto noin euroa. 2. Henkilökunnan talkoovapaat/lomautus, menovähennystavoite euroa - Talkoovapaita pidettiin 2011 aikana 500 päivää, menovähennys noin euroa (2010 vastaavat luvut 1367 päivää ja euroa) - Lomautuspäiviä kertyi 1240, keskimääräisen päiväsäästön perusteella arvioitu menovähennys euroa, (2010 vastaavat luvut 2152 päivää ja euroa). - Yhteensä noin euron menovähennykset. 3. Eläköitymisen ym. tuoma luonnollinen poistuma, menovähennystavoite euroa - Kaupungin henkilöstömäärä lisääntyi vuoden aikana 11 henkilöllä, ollen vuoden lopussa 522 henkilöä. Lisäyksestä neljä henkilöä oli opetus- ja kulttuuriministeriön hankerahoilla palkattuja resurssiopettajia ja viisi henkilöä työllistettyjä. - Henkilöstömenot koko kaupungin tasolla kasvoivat edellisestä vuodesta yhteensä euroa eli 3,0 %. Vuoteen 2009 verrattuna kasvua kertyi kuitenkin vain noin euroa eli 0,1 %. - Tavoitellut menovähennykset toteutuivat hallintopalveluissa ( ), sotepalveluissa ( ), sivistyspalveluissa ( ) ja teknisessä toimessa ( ). 40

43 4. Vanhainkodin alakerta tehostetun palvelun yksiköksi, menovähennystavoite euroa - Vanhainkodin alakerran osastot muutettiin alkaen 20 paikkaiseksi asumispalveluyksiköksi, menovähennys vuonna 2011 noin euroa, tulovähennys , nettovaikutus euroa. 5. Preitilän päiväkodin muuttaminen yksityisen hoidon tuella toimivaksi, menovähennystavoite 6000 euroa. - Uusi sopimus, joka tuli voimaan , tehtiin vanhan mallin mukaan, Preitilä jatkaa ostopalvelupäiväkotina. Menovähennystavoite ei toteutunut, sillä palvelujen ostot kasvoivat euroa edellisestä vuodesta, sisältäen kuitenkin kolme lisähoitopaikkaa. 6. Vanhainkodin rivitalojen muuttaminen vanhusten/erityisryhmien asumispalvelukäyttöön 7. Ehtookonnun rivitalojen kotihoidon siirtäminen Palvelukeskussäätiön tuottamaksi - FCG:n tekemä vanhuspalvelujen kehittämisselvitys valmistui Sosiaali- ja terveyslautakunta käsitteli 7.3. kokouksessaan ja esitti selvityksen toimenpiteisiin ryhtymistä. Kaupunginhallitus hyväksyi kokouksessaan selvityksen kehittämistoimenpiteet täytäntöön pantavaksi. Kaupunki ei saanut ARAlta rahoitusta muutostöihin. Rahoitushakemus uudistetaan 2012 aikana. 8. Ryhmäperhepäiväkodin ja perhepäivähoidon varahoitopaikan yhdistäminen, menovähennystavoite euroa - Toteutui alkaen, kun ryhmäperhepäiväkoti Iivari muutti vuokratiloista Tapiolan päiväkodin tiloihin ja samalla ko. yksikköön yhdistyi perhepäivähoidon varahoitopaikka Alvari. Menovähennys yhteensä noin euroa muodostuu vuokrista ( ) ja henkilöstöjärjestelyistä (noin euroa ~ 1 henkilötyövuosi). 9. MRSA-yksikön tuntuva pienentäminen ja akuuttipaikkojen lisäys kuudella, menovähennystavoite euroa - Toteutui alkaen. Osastot yhdistettiin ja samalla hoitopäivähintoja tarkistettiin alaspäin. 10. Terveyskeskuskuntayhtymän suoritehintojen alennus, menovähennystavoite euroa - Kuntayhtymä tarkisti hintojaan toukokuussa 2010, ja vuoden 2010 menovähennys oli Vuoden 2011 aikana menovähennys oli euroa vuoteen 2010 verrattuna. (Kuntayhtymän 2011 alijäämä oli euroa) 11. Kouluverkkoselvitys (kolmen kouluyksikön lakkautus), menovähennystavoite euroa - Vuosi 2011 oli ensimmäinen kokonainen vuosi uudessa kouluverkossa. Uudelleenjärjestelyllä vältyttiin mm. uuden luokanopettajan palkkaamiselta, vaikka koulunsa aloitti poikkeuksellisen suuri ikäluokka. Menovähennystavoite on saavutettu. - Menovähennyksiin sisältyvät myös siivouskulujen, ruokapalvelujen henkilöstö- ja kuljetuskulujen vähennykset. 12. Koulukuljetusperiaatteiden päivittäminen, menovähennystavoite euroa - Koulukuljetuksissa otettiin syyslukukaudella 2010 käyttöön Koululiitu-kartta tasapuolisen kohtelun ja koulukuljetusetuuksien järkevöittämiseksi. Samalla koulukuljetussopimukset kilpailutettiin. Vuonna 2010 vaikutus oli euroa ja 2011 yleisopetuksen kuljetukset vähentyivät edelleen, vaikka kesällä 2011 kuljetuskustannuksiin tuli yli 6 % korotus. Vuoden 2011 arvioitu menovähennys on euroa vuoteen 2009 verrattuna. 41

44 13. Kiinteistöjen myynnistä saatavat säästöt kiinteistöpuolella, menovähennystavoite euroa - Kiinteistöstä myytiin vuoden 2011 aikana ainoastaan Veikkarin koulu. Tyhjillään olevien kiinteistöjen osalta säästöä siivousmenoissa. Menovähennykset ovat yhteensä euroa verrattuna vuoteen Yhteenvetona voidaan todeta, että oman toiminnan vakauttamistoimenpiteet toteutuivat kokonaisuutena lähes tavoitteiden mukaisesti. Kiinteistöjen myyntitulojen ja verotulojen osalta tavoitteet eivät toteutuneet. 42

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2015

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2015 Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2015 Keskeiset tunnusluvut 2015 TP 2014 TP 2015 TA 2016 Tuloveroprosentti 21,25 21,25 21,25 Kiinteistöveroprosentti, asunnoista 0,65 0,65 0,65 Kiinteistöveroprosentti, yleinen

Lisätiedot

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2014

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2014 Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2014 Keskeiset tunnusluvut 2014 TP2013 TP 2014 TA 2015 Tuloveroprosentti 20,25 21,25 21,25 Kiinteistöveroprosentti, asunnoista 0,50 0,65 0,65 Kiinteistöveroprosentti, yleinen

Lisätiedot

Hämeenlinnan kaupunki Tiivistelmä vuoden 2013 tilinpäätöksestä

Hämeenlinnan kaupunki Tiivistelmä vuoden 2013 tilinpäätöksestä Tiivistelmä vuoden 2013 tilinpäätöksestä Asukasmäärä 31.12. 67 806 67 497 Verotuloprosentti 19,50 % 19,50 % Toimintakate -327,7 M -327,1 M Toimintakatteen kasvu 0,18 % 4,8 % Verotulot 254,3 M 237,4 M Verotulojen

Lisätiedot

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2012

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2012 Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2012 Tuloslaskelma 2012 2011, ulkoinen koko kunta osa I 2012 2011 kasvu % Toimintatuotot Myyntituotot 51 644 46 627 10,8 % Maksutuotot 8 451 8 736-3,3 % Tuet ja avustukset

Lisätiedot

Kankaanpään kaupunki. Tilinpäätös kaupunginkamreeri

Kankaanpään kaupunki. Tilinpäätös kaupunginkamreeri Kankaanpään kaupunki Tilinpäätös 2015 1 Tilinpäätösaineisto 1. Tilinpäätös Tasekirja Toimintakertomus Toteutumisvertailu Tilinpäätöslaskelmat Liitetiedot Eriytetyt tilinpäätökset Allekirjoitukset ja merkinnät

Lisätiedot

Talousarvio 2014 ja taloussuunnitelma Kunnanhallitus

Talousarvio 2014 ja taloussuunnitelma Kunnanhallitus Talousarvio 2014 ja taloussuunnitelma 2015 2016 Kunnanhallitus 11.11. 12.11.2013 Vuosikate, poistot ja nettoinvestoinnit 2006 2016 (1000 euroa) 12 000 10 000 8 000 6 000 4 000 2 000 0-2 000-4 000 2006

Lisätiedot

Iitin kunta 45/ /2013 Talouskatsaus Tammi-elokuu. Nettomaahanmuutto. lähtömuutto

Iitin kunta 45/ /2013 Talouskatsaus Tammi-elokuu. Nettomaahanmuutto. lähtömuutto Iitin kunta 45/02.01.02/2013 Talouskatsaus 30.9.2013 Tammi-elokuu Väestön kehitys ja väestömuutokset 2013 Luonnollinen väestön lisäys Kuntien välinen muuttoliike Nettomaahanmuutto Väestönlisäys Väkiluku

Lisätiedot

NASTOLAN KUNTA TILINPÄÄTÖS Kaupunginjohtaja Jyrki Myllyvirta

NASTOLAN KUNTA TILINPÄÄTÖS Kaupunginjohtaja Jyrki Myllyvirta TILINPÄÄTÖS 2015 Kaupunginjohtaja Jyrki Myllyvirta 14.3.2016 TOIMINTAYMPÄRISTÖ 2015 VÄESTÖ ASUKASLUKU ennakkotieto 14 829-76 (2014) NASTOLASSA ASUVA TYÖVOIMA 7 187-52 (2014) TYÖLLISYYS TYÖTTÖMYYSASTE keskiarvo

Lisätiedot

Vakinaiset palvelussuhteet

Vakinaiset palvelussuhteet Konsernitilinpäätös ja sen tunnusluvut Kaupungin henkilöstömäärä käsitellään henkilöstökertomuksessa. Keskeisten konserniyhteisöjen henkilöstöpanoskuvaus on alla. Vakinaiset palvelussuhteet Tehty työpanos,

Lisätiedot

TIEDOTE Valkeakosken kaupunki PL VALKEAKOSKI

TIEDOTE Valkeakosken kaupunki PL VALKEAKOSKI 1 TIEDOTE Valkeakosken kaupunki PL 20 37601 VALKEAKOSKI JULKAISTAVISSA 25.3.2010 klo 13.00 Päiväys: 25.3.2010 Lisätietoja: - kaupunginhallituksen puheenjohtaja Pekka Järvinen, puh. 040 335 6803 pekka.jarvinen@vlk.fi

Lisätiedot

Forssan kaupungin tilinpäätös 2013

Forssan kaupungin tilinpäätös 2013 Forssan kaupungin tilinpäätös 2013 8. huhtikuuta 2014 Vuonna 2013 kaupungin talous vahvistui lähinnä kertaluonteisten verotilitysmuutosten vuoksi Vuosi 2013 on 0,8 miljoonaa euroa ylijäämäinen. Pakollisen

Lisätiedot

Väestömuutokset 2016

Väestömuutokset 2016 Iitin kunta 715/2.1.2/216 Talouskatsaus 21.11.216 Tammi-lokakuu Väestön kehitys ja väestömuutokset 216 Luonnollinen väestön lisäys Kuntien välinen muuttoliike Nettomaahanmuutto Väestönlisäys Väkiluku Syntyn

Lisätiedot

Tiedotusvälineille Julkaisuvapaa klo 9:00

Tiedotusvälineille Julkaisuvapaa klo 9:00 TIEDOTE 21.3.2016 Tiedotusvälineille Julkaisuvapaa klo 9:00 TIEDOTE: KARKKILAN KAUPUNGIN TILINPÄÄTÖS VUODELTA 2015 Suomen talous on viimeiset vuodet ollut merkittävien ongelmien keskellä, kun Suomen taloutta

Lisätiedot

Julkaisuvapaa klo kaupunginhallituksen käsittelyn jälkeen Mikkelin kaupungin tilinpäätös 2015

Julkaisuvapaa klo kaupunginhallituksen käsittelyn jälkeen Mikkelin kaupungin tilinpäätös 2015 Julkaisuvapaa 4.4.2016 klo 15.30 kaupunginhallituksen käsittelyn jälkeen Mikkelin kaupungin tilinpäätös 2015 Johtoryhmä 30.3.2016 Laajennettu johtoryhmä 30.3.2016 YT-neuvottelukunta 1.4.2016 Kaupunginhallitus

Lisätiedot

Lahden kaupunki. Tilinpäätös 2007

Lahden kaupunki. Tilinpäätös 2007 Lahden kaupunki Tilinpäätös 2007 Tilinpäätös 2007 LAHTI TP 2005 TP 2006 TP 2007 Asukasluku (31.12) 98 411 98 755 99 301 Veroprosentti 19,00 19,00 19,00 1000 euroa Verotulot 258 802 274 700 290 033 Vuosikate

Lisätiedot

Kuntien ja kuntayhtymien talousarviot ja taloussuunnitelmat kysely

Kuntien ja kuntayhtymien talousarviot ja taloussuunnitelmat kysely Kuntien ja kuntayhtymien talousarviot ja taloussuunnitelmat kysely Kuntien ja kuntayhtymien talousarviot ja taloussuunnitelmat Taloustutkimus Oy toteutti valtiovarainministeriön toimeksiannosta tiedustelun

Lisätiedot

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 30.11.2016 Talous- ja hallinto-osasto 3.1.2017 ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 30.11.2016 Ulvilan kaupungin toimintamenot ovat ajalla 1.1.

Lisätiedot

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. - 31.5.2016 Talous- ja hallinto-osasto 28.6.2016 ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 31.5.2016 Ulvilan kaupungin toimintamenot olivat 1.1. 31.5.2016

Lisätiedot

LUODON KUNTA. Tilinpäätös tiivistelmä. Kunnanjohtajan yleiskatsaus

LUODON KUNTA. Tilinpäätös tiivistelmä. Kunnanjohtajan yleiskatsaus LUODON KUNTA Tilinpäätös 2015 - tiivistelmä Kunnanjohtajan yleiskatsaus Luodon kasvu jatkui vuonna 2015. Väestö kasvoi 40 henkilöllä ja väkiluku oli vuodenvaihteessa 5 147. Työllisyystilanne oli hyvä ja

Lisätiedot

LAPPEENRANNAN SEUDUN YMPÄRISTÖTOIMI TILINPÄÄTÖS 2013

LAPPEENRANNAN SEUDUN YMPÄRISTÖTOIMI TILINPÄÄTÖS 2013 TILINPÄÄTÖS 2013 TULOSLASKELMA 2013 2012 Liikevaihto 3 960 771 3 660 966 Valmistus omaan käyttöön 1 111 378 147 160 Materiaalit ja palvelut Aineet, tarvikkeet ja tavarat -104 230-104 683 Palvelujen ostot

Lisätiedot

TIEDOTE VUODEN 2011 TILINPÄÄTÖS. 1 Yleistä. Valkeakosken kaupunki PL VALKEAKOSKI. JULKAISTAVISSA klo 13.00

TIEDOTE VUODEN 2011 TILINPÄÄTÖS. 1 Yleistä. Valkeakosken kaupunki PL VALKEAKOSKI. JULKAISTAVISSA klo 13.00 1 TIEDOTE Valkeakosken kaupunki PL 20 37601 VALKEAKOSKI JULKAISTAVISSA 2.4.2011 klo 13.00 Päiväys: 2.4.2012 Lisätietoja: - kaupunginhallituksen puheenjohtaja Pekka Järvinen, puh. 040 335 6803 pekka.jarvinen@vlk.fi

Lisätiedot

Lehdistötiedote Julkaisuvapaa 31.3.2015 klo 9. Maaningan kunta Tilinpäätös 2014

Lehdistötiedote Julkaisuvapaa 31.3.2015 klo 9. Maaningan kunta Tilinpäätös 2014 Lehdistötiedote Julkaisuvapaa 31.3.215 klo 9 Maaningan kunta Tilinpäätös 214 3.3.215 Kunnan toimintaympäristö ja vetovoimaisuus Maaningan kunnan ja Kuopion kaupungin kuntaliitos valmisteltiin päätösten

Lisätiedot

Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2015

Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2015 Kunnanhallitus 44 21.03.2016 Tarkastuslautakunta 36 02.06.2016 Valtuusto 15 20.06.2016 Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2015 38/02.06.01/2016 Kunnanhallitus 21.03.2016 44 Valmistelija: kunnansihteeri Tilinpäätös

Lisätiedot

LAPPEENRANNAN SEUDUN YMPÄRISTÖTOIMI TILINPÄÄTÖS 2015

LAPPEENRANNAN SEUDUN YMPÄRISTÖTOIMI TILINPÄÄTÖS 2015 TILINPÄÄTÖS 2015 TULOSLASKELMA 2015 2014 Liikevaihto 3 576 109 3 741 821 Valmistus omaan käyttöön 140 276 961 779 Materiaalit ja palvelut Aineet, tarvikkeet ja tavarat -115 284-96 375 Palvelujen ostot

Lisätiedot

Tilinpäätöksen allekirjoittavat kunnanhallituksen jäsenet sekä kunnanjohtaja tai pormestari.

Tilinpäätöksen allekirjoittavat kunnanhallituksen jäsenet sekä kunnanjohtaja tai pormestari. Kunnanhallitus 47 30.03.2015 Kunnanvaltuusto 20 15.06.2015 Vuoden 2014 tilinpäätöksen hyväksyminen Khall 30.03.2015 47 30.3.2015 Kuntalain 68 :n mukaan kunnanhallituksen on laadittava tilikaudelta tilinpäätös

Lisätiedot

Liite 3 UUDENKAUPUNGIN AMMATTIOPISTO NOVIDA LIIKELAITOS. Talousarvio 2010 ja taloussuunnitelma

Liite 3 UUDENKAUPUNGIN AMMATTIOPISTO NOVIDA LIIKELAITOS. Talousarvio 2010 ja taloussuunnitelma UUDENKAUPUNGIN AMMATTIOPISTO NOVIDA LIIKELAITOS Talousarvio 21 ja taloussuunnitelma 21-212 Uudenkaupungin ammattiopisto Novidan johtokunta 3.9.29 TULOSLASKELMA 21-212 1 euroa 22.9.29 14:9 TP 28 Liikevaihto

Lisätiedot

Talouden ja toiminnan seurantaraportti 3/2012

Talouden ja toiminnan seurantaraportti 3/2012 Talouden ja toiminnan seurantaraportti 3/212 1 Tuloslaskelma, milj. euroa (sisältäen virastot) TP 211 TA 212 TA 212 Erotus TA 212 Enn. enn. 3/12 ed. enn. muutos Tulot 1 326 1 318 1 356 38 1 35 6 Menot

Lisätiedot

Tilinpäätös Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen

Tilinpäätös Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen Tilinpäätös 2013 Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen 31.3.2014 TILINPÄÄTÖS 2013 Koko kaupunki TP 2012 TP 2013 Muutos % Toimintatuotot 65 402 858 66 701 510 1 298 652 1,99 Toimintakulut -374 691 312-380 627

Lisätiedot

ALAVIESKAN KUNTA. Osavuosikatsaus

ALAVIESKAN KUNTA. Osavuosikatsaus ALAVIESKAN KUNTA Osavuosikatsaus 31.03.2015 Kunnanhallitus 11.05.2015 ALAVIESKAN KUNNAN TULOSLASKELMAN TOTEUTUMINEN TAMMI-MAALISKUU 2015 (sisäiset ja ulkoiset erät mukana) Tammi-maaliskuu 2014 TA 2015

Lisätiedot

TALOUSARVIO 2014; KAUPUNGINJOHTAJAN ESITYS

TALOUSARVIO 2014; KAUPUNGINJOHTAJAN ESITYS 1 TALOUSARVIO 2014; KAUPUNGINJOHTAJAN ESITYS Hallintokunnan Kaup.johtajan Tehtäväalue Tilinpäätös Talousarvio esitys esitys Muutos Muutos% 2012 2013 2014 2014 2013/2014 2013/2014 Vaalit Tulot 40 592 0

Lisätiedot

Mallipohjaisen päätöksenteon seminaari, osa I: talousmallit

Mallipohjaisen päätöksenteon seminaari, osa I: talousmallit Mallipohjaisen päätöksenteon seminaari, osa I: talousmallit Kunnan talouden mallipohjainen suunnittelu Kuntien tilinpäätöskortti Valtiovarainministeriö/Kunta- ja aluehallinto-osasto,5.12.213 KUNTIEN TILINPÄÄTÖKSET

Lisätiedot

Talouden ja toiminnan seurantaraportti 3/2013

Talouden ja toiminnan seurantaraportti 3/2013 Talouden ja toiminnan seurantaraportti 3/213 Tuloslaskelma, milj. euroa (sisältäen virastot) TP 212 TA 213 TA 213 Erotus TA 213 Enn. enn. 3/13 ed. enn. muutos Tulot 1 356 1 387 1 375-11 1 369 7 Menot -4

Lisätiedot

Talouden ja toiminnan seurantaraportti 4/2012

Talouden ja toiminnan seurantaraportti 4/2012 Talouden ja toiminnan seurantaraportti 4/212 Tuloslaskelma, milj. euroa (sisältäen virastot) TP 211 TA 212 TA 212 Erotus TA 212 Enn. enn. 4/12 ed. enn. muutos Tulot 1 326 1 318 1 355 37 1 356-1 Menot -4

Lisätiedot

TULOSTILIT (ULKOISET)

TULOSTILIT (ULKOISET) HYRYNSALMEN KUNTA RAPORTTI 20.5.2010 LIITE 3 TALOUSARVION SEURANTA 30.4.2010 TULOSLASKELMA Talousarvio on toteutumassa suunniteltua paremmin. HYRYNSALMEN KUNTA 30.4.2010 Tilinpäätös Talousarvio Toteutuma

Lisätiedot

Tilinpäätös Kaupunginhallitus

Tilinpäätös Kaupunginhallitus Tilinpäätös 2015 Kaupunginhallitus 29.3.2016 Tuloslaskelma, toimintakate ULKOINEN *) Oikaistu TA/KS TP 2015 TOT/TA Tot % 1 000 TP 2014 2015 Ero 2015 Toimintatuotot: Myyntituotot 8 273 8 141 8 550 409 105

Lisätiedot

Kuntatalouden kehitys vuoteen Lähde: Peruspalveluohjelma sekä Kuntaliiton laskelmat

Kuntatalouden kehitys vuoteen Lähde: Peruspalveluohjelma sekä Kuntaliiton laskelmat Kuntatalouden kehitys vuoteen 2018 Lähde: Peruspalveluohjelma 3.4.2014 sekä Kuntaliiton laskelmat Kokonaistaloudelliset ennusteet ja taustaoletukset Lähde: Vuodet 2012-2013 Tilastokeskus, vuosien 2014-2018

Lisätiedot

TA Muutosten jälkeen Tot

TA Muutosten jälkeen Tot HYRYNSALMEN KUNTA RAPORTTI 3.6. TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 30.4. Tuloslaskelma Kunnan tuloslaskelma on toteutunut talousarvion puitteissa, mikäli huomioidaan kiinteistöverojen kertaluontoisuus jakamalla

Lisätiedot

Vuoden 2014 talousarviovalmistelun näkymät

Vuoden 2014 talousarviovalmistelun näkymät Vuoden 2014 talousarviovalmistelun näkymät 13.2.2013 Kaupunginjohtaja Jussi Pajunen Vuoden 2014 TA:n raamin valmistelun eteneminen Talouden tasapainotarkastelu talous- ja suunnittelukeskuksessa Ehdotus

Lisätiedot

TA Etelä-Savon sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä

TA Etelä-Savon sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä TA-2017 Etelä-Savon sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä TA17 LÄHTÖKOHDAT Perustamissuunnitelma 1/2016: Kuntayhtymän tavoitteena on saavuttaa keskiarvoisesti ennakoitavaan kustannuskehitykseen nähden

Lisätiedot

Kokonaistuotanto kasvoi tammikuussa ,7 % edelliseen vuoteen verrattuna ja teollisuustuotanto väheni 5,1 %.

Kokonaistuotanto kasvoi tammikuussa ,7 % edelliseen vuoteen verrattuna ja teollisuustuotanto väheni 5,1 %. TALOUDELLINEN TILANNE 1.1. - 31.3.2015 Yleinen tilanne USA:n talouskasvun arvioidaan olevan kuluvana vuonna noin 3,2-3,7 %. USA:n korkojen nosto saattaa alkaa siten arvioitua aikaisemmin eli viimeisimpien

Lisätiedot

Tuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla.

Tuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla. 37 TULOSSUUNNITELMA 38 TULOSSUUNNITELMAN LUKUOHJE Tuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla. TOIMINTAKATE on ilmoittaa

Lisätiedot

Kuntatalouden kehitys vuoteen 2020

Kuntatalouden kehitys vuoteen 2020 Kuntatalouden kehitys vuoteen 2020 Lähde: Kuntatalousohjelma 15.9.2016 sekä Kuntaliiton laskelmat Kehitysarviossa on huomioitu kiky-sopimus, mutta ei maakuntauudistusta Kokonaistaloudelliset ennusteet

Lisätiedot

RAAHEN KAUPUNKI TALOUSKATSAUS

RAAHEN KAUPUNKI TALOUSKATSAUS RAAHEN KAUPUNKI TALOUSKATSAUS 30.4.2016 Kaupunginhallitus 30.5.2016 Sisällysluettelo Asukasluvun ja työttömyysasteen kehitys vv. 2013-2016 2 Tuloslaskelma 3 Rahoituslaskelma 4 Käyttötalouden toteutuminen

Lisätiedot

Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus

Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus Kunnanhallitus 64 22.03.2005 VUODEN 2004 TILINPÄÄTÖS 64/04/047/2005 KH 64 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus Kuntalaissa tilinpäätöksen laatimis- ja käsittelyaikataulu on sopeutettu kirjanpitolain

Lisätiedot

Pielisen Karjalan suhteellinen vuotuinen väestömuutos (pl Juuka)

Pielisen Karjalan suhteellinen vuotuinen väestömuutos (pl Juuka) 1 28.2.2015 Väestö Helmikuun lopussa Pielisen Karjalan väkiluku oli 22.518, josta Lieksassa 12.097, Nurmeksessa 8.057 ja Valtimolla 2.364 asukasta. Juuan väkimäärä oli 5.131. Seudun väestömuutoksen vuosivauhti

Lisätiedot

Kouvolan talouden yleiset tekijät

Kouvolan talouden yleiset tekijät Tilinpäätös 2012 2 Kouvolan talouden yleiset tekijät 3 Väestökehitys Kouvolassa 2001-2020 31.12. As.lkm Muutos, lkm % 2001 91 226-324 -0,35 2002 90 861-365 -0,40 2003 90 497-364 -0,40 2004 90 227-270 -0,30

Lisätiedot

Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma Esko Lotvonen

Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma Esko Lotvonen Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma 2017-18 Esko Lotvonen 19.10.2015 Tavoitteet 2016-18 Ei alijäämäisiä vuosia Talouden aito tasapaino 2018 Tuloveroprosenttia ei koroteta Lainamäärän katto 2200 /asukas

Lisätiedot

Pielisen Karjalan suhteellinen vuotuinen väestömuutos (pl Juuka)

Pielisen Karjalan suhteellinen vuotuinen väestömuutos (pl Juuka) 1 31.5.2015 Väestö 0,00 Toukokuun lopussa Pielisen Karjalan väkiluku oli 22.448, josta Lieksassa 12.052, Nurmeksessa 8.049 ja Valtimolla 2.347 asukasta. Juuan väkimäärä oli 5.111. Toukokuussa Nurmeksen

Lisätiedot

Vuoden 2017 talousarvio ja taloussuunnitelma Alavieskan kunta Valtuusto JY

Vuoden 2017 talousarvio ja taloussuunnitelma Alavieskan kunta Valtuusto JY Vuoden 2017 talousarvio ja taloussuunnitelma 2017-2019 Alavieskan kunta Valtuusto 19.12.2016 JY Arvio 2016 tilinpäätöksestä tuloslaskelman osalta Poikkeama Tp ennuste - TA 2016 Muutos Tp ennuste - Tp 2015

Lisätiedot

ESPOON KAUPUNKI Kaupunginhallitus Kehyslaskelmat. Taulukko 1:

ESPOON KAUPUNKI Kaupunginhallitus Kehyslaskelmat. Taulukko 1: ESPOON KAUPUNKI Kaupunginhallitus 25.8.2014 Kehyslaskelmat Taulukko 1: Espoon kaupunki: peruskaupunki, liikelaitokset ja erilliset taseyksiköt Vuosien 2015-2017 taloussuunnitelman kehys 14082014 1 000

Lisätiedot

Iitin kunta 45/02.01.02/2013 Talouskatsaus 1.7.2013 Tammi-toukokuu. Väkiluku maahan- Syntyn eet. muutto. lähtömuutto

Iitin kunta 45/02.01.02/2013 Talouskatsaus 1.7.2013 Tammi-toukokuu. Väkiluku maahan- Syntyn eet. muutto. lähtömuutto Iitin kunta 45/02.01.02/2013 Talouskatsaus 1.7.2013 Tammi-toukokuu Väestön kehitys ja väestömuutokset 2013 Luonnollinen Kuntien välinen Netto- Väestönlisäys Väkiluku väestön lisäys muuttoliike maahan-

Lisätiedot

Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2011 ja vastuuvapauden myöntäminen

Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2011 ja vastuuvapauden myöntäminen Tarkastuslautakunta 22 14.05.2012 Kunnanvaltuusto 23 04.06.2012 Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2011 ja vastuuvapauden myöntäminen Tarkastuslautakunta Kunnanhallitus 2.4.2012 68 Kunnan tilinpäätöksen tulee

Lisätiedot

67 Mikkelin kaupungin vuoden 2014 tilinpäätös / tilintarkastuskertomus, tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden myöntäminen

67 Mikkelin kaupungin vuoden 2014 tilinpäätös / tilintarkastuskertomus, tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden myöntäminen Mikkeli Ote pöytäkirjasta 6/2015 1 (7) Kaupunginhallitus, 125, 30.03.2015 Kaupunginhallitus, 207, 08.06.2015 Kaupunginvaltuusto, 67, 15.06.2015 67 Mikkelin kaupungin vuoden 2014 tilinpäätös / tilintarkastuskertomus,

Lisätiedot

LAPINJÄRVEN KUNTA Pöytäkirja 5/2014 1 SISÄLLYSLUETTELO

LAPINJÄRVEN KUNTA Pöytäkirja 5/2014 1 SISÄLLYSLUETTELO LAPINJÄRVEN KUNTA Pöytäkirja 5/2014 1 ASIAT SISÄLLYSLUETTELO 24 KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS 3 25 EDELLISEN KOKOUKSEN PÖYTÄKIRJAN TARKASTAMINEN 3 26 TILINTARKASTAJAN RAPORTOINTI 3 27 ARVIOINTIKERTOMUKSEN

Lisätiedot

Kunnanvirasto, kunnanhallituksen kokoushuone. Venla Tuomainen, puheenjohtaja Räsänen Heimo, varapuheenjohtaja Annukka Mustonen, jäsen

Kunnanvirasto, kunnanhallituksen kokoushuone. Venla Tuomainen, puheenjohtaja Räsänen Heimo, varapuheenjohtaja Annukka Mustonen, jäsen Viranomainen KOKOUSPÖYTÄKIRJA 4/2016 TUUSNIEMEN KUNTA Tarkastuslautakunta 2013-2016 KOKOUSAIKA Maanantai 30.05.2016 klo 16:00 16:40 KOKOUSPAIKKA SAAPUVILLA OLLEET JÄSENET (ja merkintä siitä, kuka toimi

Lisätiedot

Lisätietoja: laskentapäällikkö Anna-Miia Liimatalta, puh.2071 tai talousjohtaja Pekka Kivilevolta, puh.2080.

Lisätietoja: laskentapäällikkö Anna-Miia Liimatalta, puh.2071 tai talousjohtaja Pekka Kivilevolta, puh.2080. HALLINTOKUNTIEN TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA Kunnanhallituksen antamat toimintakertomusta koskevat ohjeet Kuntalain 69 :n mukaan toimintakertomus on osa kunnan virallista tilinpäätöstä. Toimintakertomuksen

Lisätiedot

Sisältö Konsernitilinpäätös Sivu

Sisältö Konsernitilinpäätös Sivu VERSIO 2.6/2010 Sisältö Konsernitilinpäätös Sivu Talousarvion tuloslaskelmaosan toteutuminen 1 2 Talousarvion rahoitusosan toteutuminen 3 2 Kunnan tuloslaskelma 5 2 Kunnan tase 7 3 Kunnan rahoituslaskelma

Lisätiedot

KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA TOIMINTAKULUJEN (60,0 milj. euroa) JAKAUTUMINEN Muut: (16 %) SOTE: (56 %) Henkilöstömenot: (28 %)

KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA TOIMINTAKULUJEN (60,0 milj. euroa) JAKAUTUMINEN Muut: (16 %) SOTE: (56 %) Henkilöstömenot: (28 %) KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA 2014 Käyttötalous: TOIMINTAKULUJEN (60,0 milj. euroa) JAKAUTUMINEN 2014 Muut (16 %) SOTE (56 %) Henkilöstömenot (28 %) SOTE: Henkilöstömenot: Muut: Maksuosuudet Ylä-Savon

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS

OSAVUOSIKATSAUS 1 OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 30.9.2014 Tilanteessa 30.9.2014 kirjanpidollinen tuloslaskelman vuosikate on 4.872.480 euroa positiivinen ja tilikauden osavuositulos on 1.891.982 euroa ylijäämäinen. Marraskuun

Lisätiedot

Lohjan kaupungin tilinpäätös 2015

Lohjan kaupungin tilinpäätös 2015 Kaupunginhallitus 138 04.04.2016 Kaupunginvaltuusto 56 08.06.2016 Lohjan kaupungin tilinpäätös 2015 29/02.06.01/2016 KH 04.04.2016 138 Kuntalain 113 :n mukaan tilikaudelta on laadittava tilinpäätös, joka

Lisätiedot

TILINPÄÄTÖKSEN HYVÄKSYMINEN JA VASTUUVAPAUDEN MYÖNTÄMINEN VUODELTA 2007

TILINPÄÄTÖKSEN HYVÄKSYMINEN JA VASTUUVAPAUDEN MYÖNTÄMINEN VUODELTA 2007 Kaupunginhallitus 87 08.04.2008 Kaupunginhallitus 123 06.05.2008 Kaupunginvaltuusto 43 04.06.2008 TILINPÄÄTÖKSEN HYVÄKSYMINEN JA VASTUUVAPAUDEN MYÖNTÄMINEN VUODELTA 2007 918/02/021/2008 KHALL 87 Liite

Lisätiedot

1 000 euroa TULOSLASKELMAN LIITETIEDOT 1.1 LIIKEVAIHTO JA LIIKEVOITTO/-TAPPIO

1 000 euroa TULOSLASKELMAN LIITETIEDOT 1.1 LIIKEVAIHTO JA LIIKEVOITTO/-TAPPIO Emoyhtiön tilinpäätöksen 1 1 000 euroa 1.1. 31.12.2007 1.1. 31.12.2006 1 TULOSLASKELMAN LIITETIEDOT 1.1 LIIKEVAIHTO JA LIIKEVOITTO/-TAPPIO Liikevaihto toimialoittain Päällystys- ja kiviainesryhmä 301 560

Lisätiedot

Sonkajärven kunnan talousarvio vuodelle 2017 sekä taloussuunnitelma vuosille

Sonkajärven kunnan talousarvio vuodelle 2017 sekä taloussuunnitelma vuosille Kunnanhallitus 140 19.09.2016 Kunnanhallitus 169 31.10.2016 Kunnanhallitus 211 28.11.2016 Sonkajärven kunnan talousarvio vuodelle 2017 sekä taloussuunnitelma vuosille 2018-2019 240/02.02.00/2016 Kunnanhallitus

Lisätiedot

Sisällysluettelo 1 PELLON KUNNAN TOIMINTAYMPÄRISTÖ Väestö Työpaikat, työvoima ja työllisyys Väestön koulutustaso...

Sisällysluettelo 1 PELLON KUNNAN TOIMINTAYMPÄRISTÖ Väestö Työpaikat, työvoima ja työllisyys Väestön koulutustaso... Sisällysluettelo 1 PELLON KUNNAN TOIMINTAYMPÄRISTÖ... 4 1.1. Väestö... 4 1.2. Työpaikat, työvoima ja työllisyys... 5 1.3. Väestön koulutustaso... 6 1.4. Kunnan talouden kehitystä kuvaavia tietoja... 7

Lisätiedot

Tilinpäätöksen allekirjoittavat kunnanhallituksen jäsenet ja kunnanjohtaja.

Tilinpäätöksen allekirjoittavat kunnanhallituksen jäsenet ja kunnanjohtaja. Kaupunginhallitus 78 08.03.2016 Kaupunginhallitus 97 22.03.2016 Tarkastuslautakunta 60 23.05.2016 Valtuusto 31 21.06.2016 Tilinpäätös ja vastuuvapaus vuodelta 2015 960/02.55/2016 KH 08.03.2016 78 Kuntalain

Lisätiedot

Valtionvarainministeriön lakiin perustuvat kriisikuntakriteerit

Valtionvarainministeriön lakiin perustuvat kriisikuntakriteerit Talouden nykytila Kriteerit Valtionvarainministeriön lakiin perustuvat kriisikuntakriteerit 1. Negatiivinen vuosikate Rovaniemi 2012 2016 186 /asukas Ei täyty? 2. tuloveroprosentti yli 0,5 prosenttiyksikköä

Lisätiedot

KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA

KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA Käyttötalous: TOIMINTAMENOJEN (59,7 milj. euroa) JAKAUTUMINEN 2013 Muut (17 %) SOTE (54 %) Henkilöstömenot (29 %) SOTE: Henkilöstömenot: Muut: Maksuosuudet Ylä-Savon SOTE

Lisätiedot

RAPORTTI TOIMINNAN JA TALOUDEN TOTEUTUMASTA

RAPORTTI TOIMINNAN JA TALOUDEN TOTEUTUMASTA RAPORTTI TOIMINNAN JA TALOUDEN TOTEUTUMASTA SYYSKUU 2016 Tavoiteprosentti tasaisella kehityksellä 75,0 % Käyttäjä : SARLEP TOTEUTUMAVERTAILU KAUPUNKI ilman liikelaitoksia 13.10.20169:55:18 Tili(T) +muutos

Lisätiedot

Talousarvio 2015 ja taloussuunnitelma Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen

Talousarvio 2015 ja taloussuunnitelma Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen Talousarvio 2015 ja taloussuunnitelma 2016-18 Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen Henkilöä Rovaniemen väkiluvun kehitys 2005-2018 65000 60000 55000 50000 45000 40000 35000 30000 25000 20000 15000 10000

Lisätiedot

Rahoitusosassa sitovia eriä ovat antolainaukseen varatut määrärahat.

Rahoitusosassa sitovia eriä ovat antolainaukseen varatut määrärahat. Talousarvion täytäntöönpanomääräysten 2.1 kohdan mukaan Tehtäväalueen määräraha on kaupunginvaltuuston vahvistama menojen yhteissumma ottaen huomioon talousarvion ensikertaisen hyväksymisen jälkeen tehdyt

Lisätiedot

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2012 tilinpäätökset

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2012 tilinpäätökset Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2012 tilinpäätökset Tiedotustilaisuus 13.2.2013 Toimitusjohtaja Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma Kuntien ja kuntayhtymien tilinpäätösten keskeisiä eriä vuosilta 2011 ja 2012 (ml.

Lisätiedot

Kuntatalouden kehitys vuoteen 2021

Kuntatalouden kehitys vuoteen 2021 Kuntatalouden kehitys vuoteen 2021 Lähde: Kuntatalousohjelma 28.4.2017 sekä Kuntaliiton laskelmat Kehitysarviossa on pyritty huomioimaan sote- ja maakuntauudistuksen vaikutukset kuntatalouteen Kokonaistaloudelliset

Lisätiedot

Maakuntakierrosten koko maan talousdiat. Kevät 2013

Maakuntakierrosten koko maan talousdiat. Kevät 2013 Maakuntakierrosten koko maan talousdiat Kevät 2013 Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2012 tilinpäätökset Lähde: Tilastokeskus Tietoja kuntien taloudesta vuosilta 2006 2012 Pl. Ahvenanmaa. Sisältää liikelaitokset.

Lisätiedot

ESPOON KAUPUNKI Kaupunginhallitus Kehyslaskelmat. Taulukko 1: Espoon kaupunki: peruskaupunki, liikelaitokset ja erilliset taseyksiköt

ESPOON KAUPUNKI Kaupunginhallitus Kehyslaskelmat. Taulukko 1: Espoon kaupunki: peruskaupunki, liikelaitokset ja erilliset taseyksiköt ESPOON KAUPUNKI Kaupunginhallitus 24.8.2015 Kehyslaskelmat Taulukko 1: Espoon kaupunki: peruskaupunki, liikelaitokset ja erilliset taseyksiköt 1 000 euroa Vuosien 2016-2018 taloussuunnitelman kehys 13.8.2015

Lisätiedot

Tuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla.

Tuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla. TULOSSUUNNITELMA TULOSSUUNNITELMAN LUKUOHJE Tuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla. TOIMINTAKATE ilmoittaa, paljonko

Lisätiedot

M 2015 % 2014 % Liikevaihto markkina-alueittain Suomi 531,0 98,5 510,1 97,6 Muut maat 8,3 1,5 12,5 2,4 Yhteensä 539,3 100,0 522,5 100,0

M 2015 % 2014 % Liikevaihto markkina-alueittain Suomi 531,0 98,5 510,1 97,6 Muut maat 8,3 1,5 12,5 2,4 Yhteensä 539,3 100,0 522,5 100,0 1. Liikevaihto M 2015 % 2014 % Liikevaihto toimialoittain Ympäristöpalvelut 226,8 42,1 220,6 42,2 Teollisuuspalvelut 73,6 13,6 72,8 13,9 Kiinteistöpalvelut 238,9 44,4 229,1 43,9 Yhteensä 539,3 100,0 522,5

Lisätiedot

KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA 2015

KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA 2015 1 KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA 2015 Käyttötalous: TOIMINTAMENOJEN (60,0 milj. euroa) JAKAUTUMINEN 2015 Muut (17 %) SOTE (56 %) Henkilöstömenot (27 %) SOTE: Henkilöstömenot: Muut: Maksuosuudet Ylä-Savon

Lisätiedot

Tilinpäätöksen ennakkotietoja

Tilinpäätöksen ennakkotietoja Tilinpäätöksen ennakkotietoja 22.2.2017 TOIMINTAYMPÄRISTÖ Väestömäärä kasvoi ennakkotiedon mukaan 367 henkilöllä (e75 881) Rakentaminen edelleen korkealla tasolla; asuntoja valmistui 528 ja lupia myönnettiin

Lisätiedot

Rauman kaupungin ja kaupunkikonsernin tilinpäätös 2015

Rauman kaupungin ja kaupunkikonsernin tilinpäätös 2015 Rauman kaupungin ja kaupunkikonsernin tilinpäätös 2015 23.3.2016 Tilinpäätös 2015 pähkinänkuoressa Rauman kaupungin tulos (hallintokunnat, taseyksiköt, liikelaitokset) Tilikauden alijäämä -13,2 milj. euroa

Lisätiedot

Talousselvitys. Tampereen seutu

Talousselvitys. Tampereen seutu Talousselvitys Tampereen seutu Selvityksen sisältö Kuntien tilinpäätökset 2008-2012 kuntien tuloslaskelmat investoinnit, lainamäärä valikoima tunnuslukuja seudun yhteiset tuloslaskelmat Laesterän kuntatalouden

Lisätiedot

Kuntalaki ja kunnan talous

Kuntalaki ja kunnan talous Kaupungin talous Kuntalaki ja kunnan talous Kuntalain 65 Valtuuston on hyväksyttävä kunnalle talousarvio ja taloussuunnitelma kolmeksi tai useammaksi vuodeksi Talousarviossa hyväksytään toiminnalliset

Lisätiedot

KAUHAVAN KAUPUNKI Hallinto-osasto KAUHAVAN TILINPÄÄTÖS SELVÄSTI YLIJÄÄMÄINEN TIEDOTE 24.3.2016

KAUHAVAN KAUPUNKI Hallinto-osasto KAUHAVAN TILINPÄÄTÖS SELVÄSTI YLIJÄÄMÄINEN TIEDOTE 24.3.2016 1 KAUHAVAN TILINPÄÄTÖS SELVÄSTI YLIJÄÄMÄINEN Kauhavan kaupungin talousarvio vuodelle 2015 oli tarkistusten jälkeen lähes 0,6 miljoonaa euroa alijäämäinen. Kaupunginhallitukselle 28.3.2016 esiteltävä vuoden

Lisätiedot

TILINPÄÄTÖS TILIKAUDELTA

TILINPÄÄTÖS TILIKAUDELTA TILINPÄÄTÖS TILIKAUDELTA 1.1. - 31.03.2016 SISÄLLYS SIVU Toimintakertomus 2 Tuloslaskelma 3 Tase 4 Rahoituslaskelma 5 Tilinpäätöksen liitetiedot 6 Toimintakertomustiedot (OYL) 7 Kirjanpitokirjat 7 Tositelajit

Lisätiedot

TOIMINTA- JA TALOUSKATSAUS TAMMIKUU 2016

TOIMINTA- JA TALOUSKATSAUS TAMMIKUU 2016 LOIMAAN KAUPUNKI TOIMINTA- JA TALOUSKATSAUS TAMMIKUU 2016 Asukasluku tammikuussa 16466 (laskeva) Muuttotase kotimaassa 201 oli -72 henkeä Syntyvyystase 201 oli - 8 henkeä Nettomaahanmuutto 201 oli + 16

Lisätiedot

Rahoituksen rahavirta *Lyhytaik.lainojen lisäys/vähenn 0,7 0,0 *Lainojen takaisinmaksut -90,0-90,0 *Omien osakkeiden hankinta 0,0-89,3 0,0-90

Rahoituksen rahavirta *Lyhytaik.lainojen lisäys/vähenn 0,7 0,0 *Lainojen takaisinmaksut -90,0-90,0 *Omien osakkeiden hankinta 0,0-89,3 0,0-90 RAHOITUSLASKELMA (1000 euroa) VUODELTA 2016 Liiketoiminnan rahavirta *Myynnistä ja muista liiketoim. tuotoista saadut maksut 957,8 989,4 *Maksut liiketoiminnan kuluista -865,2-844,3 *Saadut korot 0,5 0,8

Lisätiedot

Kuntien ja kuntayhtymien lainakanta sekä rahavarat , mrd. 18

Kuntien ja kuntayhtymien lainakanta sekä rahavarat , mrd. 18 Kuntien ja kuntayhtymien lainakanta sekä rahavarat 1991-215, mrd. 18 18 16 14 Lainakanta Rahavarat 16 14 12 12 1 1 8 8 6 6 4 4 2 2 91 92 93 94 95 96 97 98 99 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 13 14 15* 8.6.216/hp

Lisätiedot

16.2.2016 1 (11) Y-tunnus 1506926-2 FINEXTRA OY TILINPÄÄTÖS JA TASEKIRJA

16.2.2016 1 (11) Y-tunnus 1506926-2 FINEXTRA OY TILINPÄÄTÖS JA TASEKIRJA 16.2.2016 1 (11) Y-tunnus 1506926-2 FINEXTRA OY TILINPÄÄTÖS JA TASEKIRJA 01.01.2015-31.12.2015 FINEXTRA OY 2(11) SISÄLLYSLUETTELO Sivu Tuloslaskelma 3 Tase 4 Rahoituslaskelma 5 Tilinpäätöksen liitetiedot

Lisätiedot

TILINPÄÄTÖSTIETOJA KALENTERIVUODELTA 2010

TILINPÄÄTÖSTIETOJA KALENTERIVUODELTA 2010 TILINPÄÄTÖSTIETOJA KALENTERIVUODELTA 2010 Viking Line -konserni, jonka edellinen tilikausi käsitti ajan 1. marraskuuta 2009 31. joulukuuta 2010, on siirtynyt 1. tammikuuta 2011 alkaen kalenterivuotta vastaavaan

Lisätiedot

Torstai klo

Torstai klo Viranomainen KOKOUSPÖYTÄKIRJA 5/2011 TUUSNIEMEN KUNTA Tarkastuslautakunta 2009-2012 KOKOUSAIKA Torstai 19.05.2011 klo 15.00 18.00 KOKOUSPAIKKA SAAPUVILLA OLLEET JÄSENET (ja merkintä siitä, kuka toimi puheenjohtajana)

Lisätiedot

KIIKOISTEN KUNTA Luontevasti lähellä kaiken keskellä TILINPÄÄTÖS 2008

KIIKOISTEN KUNTA Luontevasti lähellä kaiken keskellä TILINPÄÄTÖS 2008 KIIKOISTEN KUNTA Luontevasti lähellä kaiken keskellä TILINPÄÄTÖS 2008 Toiminta-ajatus Kiikoisten kunta on paikkakunnan kaikenpuoliseen kehittämiseen pyrkivä, kuntalaisia varten järjestetty palveluorganisaatio.

Lisätiedot

TULOSTIEDOT 2 LAPPEENRANNAN ENERGIA OY VUOSIKERTOMUS 2015

TULOSTIEDOT 2 LAPPEENRANNAN ENERGIA OY VUOSIKERTOMUS 2015 TULOSTIEDOT 2 LAPPEENRANNAN ENERGIA OY VUOSIKERTOMUS 2015 KONSERNI Tuloslaskelma (1 000 ) 1.1. 31.12.2015 1.1. 31.12.2014 LIIKEVAIHTO 124 532 128 967 Valmistus omaan käyttöön 4 647 4 869 Liiketoiminnan

Lisätiedot

Kuntatalouden tunnusluvut Kouvola ja vertailukaupungit

Kuntatalouden tunnusluvut Kouvola ja vertailukaupungit Kuntatalouden tunnusluvut Kouvola ja vertailukaupungit 19.5.2016 Heikki Miettinen Rakenne A. A. Nykyiset kriisikuntamenettelyn tunnusluvut B. Uuden Kuntalain mukaiset tunnusluvut B. - arviointimenettelyt

Lisätiedot

Kunnan talouden perusteet. Luottamushenkilöiden koulutus Sirkka Lankila

Kunnan talouden perusteet. Luottamushenkilöiden koulutus Sirkka Lankila Kunnan talouden perusteet Luottamushenkilöiden koulutus 11.2.2013 Sirkka Lankila Valtuusto ja kunnan talous Valtuusto päättää kunnan talouden ja rahoituksen perusteista eli valtuusto käyttää kunnassa budjettivaltaa

Lisätiedot

Keski-Suomen kuntien tilinpäätökset 2015

Keski-Suomen kuntien tilinpäätökset 2015 17.6.2016 Kirsi Mukkala Keski-Suomen kuntien tilinpäätökset 2015 Pohjatietojen lähde: Tilastokeskus ja Kuntaliitto Väestömuutos 2015 (suluissa muutos henkilömääränä) -0,4 % (-18) -0,6 % (-60) -0,9 % (-13)

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS

OSAVUOSIKATSAUS 1 OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 30.6.2015 Tilanteessa 30.6.2015 kaupungin tuloslaskelman vuosikate on 2.228.300 euroa positiivinen ja tilikauden osavuositulos on 181.900 euroa ylijäämäinen. Talousarvion 2015

Lisätiedot

Yhteenveto Pohjois-Savon kuntien tilinpäätöksistä v Lähde: Kysely Pohjois-Savon kunnilta

Yhteenveto Pohjois-Savon kuntien tilinpäätöksistä v Lähde: Kysely Pohjois-Savon kunnilta Yhteenveto Pohjois-Savon kuntien tilinpäätöksistä v. 2009 Lähde: Kysely Pohjois-Savon kunnilta 12.4.2010 Pohjois-Savon kuntien tilinpäätökset v. 2009 - vertailua edelliseen vuoteen Lähde: Kyselyt kuntien

Lisätiedot

Tilinpäätös 2013. 31.3.2014 Minna Uschanoff

Tilinpäätös 2013. 31.3.2014 Minna Uschanoff Tilinpäätös 2013 31.3.2014 Minna Uschanoff Yleinen kehitys Valkeakosken asukasluku kääntyi laskuun. Valkeakoskelaisia oli vuoden 2013 lopussa 21 129 eli 43 asukasta vähemmän kuin vuotta aikaisemmin. Valkeakosken

Lisätiedot

Kuntien taloustietoja 2014 (2) Lähde:Kuntaliitto 2015, Kuntien tunnuslukutiedosto 2003-2014 Kuntien palvelutuotannon kustannuksia 2003-2014

Kuntien taloustietoja 2014 (2) Lähde:Kuntaliitto 2015, Kuntien tunnuslukutiedosto 2003-2014 Kuntien palvelutuotannon kustannuksia 2003-2014 Kuntien taloustietoja 214 (2) Lähde:Kuntaliitto 215, Kuntien tunnuslukutiedosto 23-214 Kuntien palvelutuotannon kustannuksia 23-214 11 Asukasluku indeksoituna (23=1) 15 1 95 9 85 8 75 Kemi 21-5 as. kunnat

Lisätiedot

KIIKOISTEN KUNTA Luontevasti lähellä kaiken keskellä

KIIKOISTEN KUNTA Luontevasti lähellä kaiken keskellä KIIKOISTEN KUNTA Luontevasti lähellä kaiken keskellä TILINPÄÄTÖS 26 Toiminta-ajatus Kiikoisten kunta on paikkakunnan kaikenpuoliseen kehittämiseen pyrkivä, kuntalaisia varten järjestetty palveluorganisaatio.

Lisätiedot

Vuoden 2010 talousarvion suunnitteluohje. Kaupunginhallitus

Vuoden 2010 talousarvion suunnitteluohje. Kaupunginhallitus Vuoden 2010 talousarvion suunnitteluohje Kaupunginhallitus 25.5.2009 Talousarvion suunnitteluohje SISÄLTÖ: Vuoden 2010 talousarvion vuosikatetavoite Arviot veroista ja valtionosuuksista Ohje käyttötalouden

Lisätiedot